ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 127
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

66. vuosikerta
11. huhtikuu 2023

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2023/C 127/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin tuomioistuin

2023/C 127/02

Asia C-623/20 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.2.2023 – Valittajana Euroopan komissio sekä muina osapuolina Italian tasavalta ja Espanjan kuningaskunta (Muutoksenhaku – Kieliä koskevat järjestelyt – Ilmoitus avoimesta kilpailusta hallintovirkamiesten palvelukseen ottamiseksi tarkastuksen alalla – Kielitaito – Kilpailun toisen kielen valintamahdollisuuden rajoittaminen englannin, ranskan ja saksan kieliin – Yhteydenpidossa Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) kanssa käytettävä kieli – Asetus N:o 1 – Virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt – 1 d artiklan 1 kohta – Kieleen perustuva syrjintä – Oikeuttaminen – Yksikön etu – Vaatimus välittömästi toimintakykyisten hallintovirkamiesten palvelukseen ottamisesta – Tuomioistuinvalvonta – Vaadittu näytön taso)

2

2023/C 127/03

Asia C-635/20 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.2.2023 – Valittajana Euroopan komissio sekä muina osapuolina Italian tasavalta ja Espanjan kuningaskunta (Muutoksenhaku – Kieliä koskevat järjestelyt – Ilmoitus avoimista kilpailuista tutkijoiden ja tutkijoiden ryhmänjohtajien virkoja hoitavien hallintovirkamiesten palvelukseen ottamiseksi – Kielitaito – Kilpailujen toisen kielen valintamahdollisuuden rajoittaminen englannin, ranskan ja saksan kieliin – Yhteydenpidossa Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) kanssa käytettävä kieli – Asetus N:o 1 – Virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt – 1 d artiklan 1 kohta – Kieleen perustuva syrjintä – Oikeuttaminen – Yksikön etu – Vaatimus välittömästi toimintakykyisten hallintovirkamiesten palvelukseen ottamisesta – Tuomioistuinvalvonta – Vaadittu näytön taso)

3

2023/C 127/04

Asia C-707/20, Gallaher: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Upper Tribunal (Tax and Chancery Chamber) – Yhdistynyt kuningaksunta) – Gallaher Limited v. The Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs (Ennakkoratkaisupyyntö – Välitön verotus – Yhteisövero – SEUT 49, SEUT 63 ja SEUT 64 artikla – Sijoittautumisvapaus – Pääomien vapaa liikkuvuus – Konsernin sisäiset varojen siirrot – Yhtiö, jonka verotuksellinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa ja jonka emoyhtiön verotuksellinen asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa ja jonka sisaryhtiön verotuksellinen asuinpaikka on kolmannessa valtiossa – Se, että yhtiö, jonka verotuksellinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa, luovuttaa immateriaalioikeuksia sisaryhtiölleen, jonka verotuksellinen asuinpaikka on kolmannessa valtiossa – Se, että yhtiö, jonka verotuksellinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa, luovuttaa tytäryhtiönsä osakkeita emoyhtiölleen, jonka verotuksellinen asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa – Luovutettujen varojen markkina-arvoa vastaava vastike – Verosta vapauttaminen tai verottaminen sen mukaan, missä valtiossa luovutuksen saaneella yhtiöllä on kotipaikka)

3

2023/C 127/05

Asia C-312/21, Tráficos Manuel Ferrer: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Mercantil no3 de Valencia – Espanja) – Tráficos Manuel Ferrer S.L. ja Ignacio v. Daimler AG (Ennakkoratkaisupyyntö – Kilpailu – SEUT 101 artiklan 1 kohdassa kielletyn menettelyn aiheuttaman vahingon korvaaminen – Komission päätös, jossa todetaan sellaisten yhteistoimintajärjestelyjen olemassaolo, jotka koskevat kuorma-autojen hinnoittelua ja bruttohintojen korotuksia Euroopan talousalueella (ETA) – Siviiliprosessia koskeva kansallinen sääntö, jonka mukaan tilanteessa, jossa vaatimus hyväksytään osittain, kumpikin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ellei kyse ole väärinkäyttötarkoituksessa aloitetusta oikeudenkäynnistä – Jäsenvaltioiden prosessiautonomia – Tehokkuus- ja vastaavuusperiaatteet – Direktiivi 2014/104/EU – Tavoitteet ja yleinen tasapaino – 3 artikla – Oikeus täyteen korvaukseen kärsitystä vahingosta – 11 artiklan 1 kohta – Kilpailuoikeuden rikkomiseen syyllistyneiden toimijoiden yhteisvastuu – 17 artiklan 1 kohta – Kansallisen tuomioistuimen mahdollisuus arvioida vahingon suuruus – Edellytykset – Tilanne, jossa vahingon määrittäminen on käytännössä mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa – 22 artikla – Ajallinen soveltaminen)

4

2023/C 127/06

Asia C-343/21, Zamestnik izpalnitelen direktor na Darzhaven fond Zemedelie: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – PV v. Zamestnik Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond Zemedelie (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen maatalouspolitiikka – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuki maaseudun kehittämiseen – Maatalouden ympäristötuet – Asetus (EY) N:o 1974/2006 – Se, että tuensaajat eivät voi jatkaa tekemiensä sitoumusten noudattamista – Käsitteet tilusjärjestely ja uusjakotoimenpiteet – Sellaisten toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen, jotka ovat tarpeen tuensaajan velvoitteiden mukauttamiseksi maatilan uuteen tilanteeseen – Asetus (EY) N:o 1122/2009 – Käsite ylivoimainen este ja poikkeukselliset olosuhteet)

5

2023/C 127/07

Asia C-349/21, HYA ym. (Puhelinkuunteluvan perustelut): Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Spetsializiran nakazatelen sad – Bulgaria) – HYA, IP, DD, ZI ja SS (Ennakkoratkaisupyyntö – Televiestintäala – Henkilötietojen käsittely ja yksityiselämän suoja – Direktiivi 2002/58 – 15 artiklan 1 kohta – Sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden rajoittaminen – Tuomioistuimen ratkaisu, jolla annetaan lupa kuunnella, tallentaa ja säilyttää sellaisten henkilöiden puhelinkeskusteluja, joiden epäillään syyllistyneen törkeään tahalliseen rikokseen – Käytäntö, jonka mukaan ratkaisu tehdään ennalta laaditun tekstimallin mukaisesti, joka ei sisällä yksilöityjä perusteluja – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta – Perusteluvelvollisuus)

6

2023/C 127/08

Asia C-393/21, Lufthansa Technik AERO Alzey: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Lietuvos Aukščiausiasis Teismas – Liettua) – Asia, jonka on pannut vireille Lufthansa Technik AERO Alzey GmbH (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö siviili ja kauppaoikeuden alalla – Asetus (EY) N:o 805/2004 – Riitauttamattomia vaatimuksia koskeva eurooppalainen täytäntöönpanoperuste – 23 artiklan c alakohta – Eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun tuomioistuinratkaisun täytäntöönpanon keskeyttäminen – Poikkeustapaukset – Käsite)

7

2023/C 127/09

Asia C-472/21, Monz Handelsgesellschaft International: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Monz Handelsgesellschaft lnternational mbH & Co. KG v. Büchel GmbH & Co. Fahrzeugtechnik KG (Ennakkoratkaisupyyntö – Immateriaalioikeudet – Malli – Direktiivi 98/71/EY – 3 artiklan 3 ja 4 kohta – Moniosaisen tuotteen osan suojan saamisen edellytykset – Käsitteet näkyvissä ja tavanomainen käyttö – Moniosaisen tuotteen osan näkyvissä oleminen tämän tuotteen loppukäyttäjän toimesta tapahtuvan tavanomaisen käytön aikana)

8

2023/C 127/10

Asia C-519/21, DGRFP Cluj: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Cluj – Romania) – ASA v. DGRFP Cluj (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – Yhteenliittymän, joka ei ole erillinen oikeushenkilö, rakentama kiinteistökokonaisuus – Yhteenliittymäsopimus – Se, että tietyt yhteenliittymän osakkaat myyvät mainittuun kiinteistökokonaisuuteen kuuluvia asuntoja – Verovelvollisen määrittäminen – Verotuksen neutraalisuuden periaate – Oikeus vähentää arvonlisävero)

9

2023/C 127/11

Yhdistetyt asiat C-524/21 ja C-525/21, Agenţia Judeţeană de Ocupare a Forţei de Muncă Ilfov ym.: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Bucureşti – Romania) – IG v. Agenţia Judeţeană de Ocupare a Forţei de Muncă Ilfov (C-524/21) ja Agenţia Municipală pentru Ocuparea Forţei de Muncă Bucureşti v. IM (C-525/21) (Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Työntekijöiden suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa – Direktiivi 2008/94/EY – Palkkaturvajärjestelmien turvaamat työntekijöiden palkkasaatavat – Palkkaturvajärjestelmien vastuun rajoittaminen palkkasaataviin, jotka kohdistuvat maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivää edeltävään tai seuraavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon – Vanhentumisajan soveltaminen – Palkkaturvajärjestelmän aiheettomasti maksamien maksujen takaisin periminen – Edellytykset)

10

2023/C 127/12

Asia C-633/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 16.2.2023 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Ympäristö – Direktiivi 2008/50/EY – Ilmanlaatu – 13 artiklan 1 kohta ja liite XI – Järjestelmällinen ja jatkuva typpidioksidille (NO2) vahvistetun vuosittaisen raja-arvon ylittyminen Ateenan (Kreikka) taajamassa – 23 artiklan 1 kohta – Liite XV – Mahdollisimman lyhyt ylityksen kesto – Asianmukaiset toimenpiteet)

11

2023/C 127/13

Asia C-675/21, Strong Charon: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal de Justiça – Portugali) – Strong Charon, Soluções de Segurança, S.A. v. 2045-Empresa de Segurança, S.A. ja FL (Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Yritysten luovutukset – Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen – Direktiivi 2001/23/EY – Soveltamisala – Luovutuksensaaja kieltäytyminen tunnustamasta työsopimuksen siirtymistä – Luovutuksen käsite – Taloudellisen yksikön käsite – Luovuttajan ja luovutuksensaajan välillä ei ole sopimussuhdetta)

12

2023/C 127/14

Asia C-710/21, IEF Service: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberster Gerichtshof – Itävalta) – IEF Service GmbH v. HB (Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Työntekijöiden suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa – Direktiivi 2008/94/EY – 9 artiklan 1 kohta – Yritys, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa ja joka tarjoaa palvelujaan jossakin muussa jäsenvaltiossa – Työntekijä, jonka asuinpaikka on tässä toisessa jäsenvaltiossa – Työ, jota tehdään joka toinen viikko työntekijän työnantajan kotipaikan jäsenvaltiossa ja joka toinen viikko työntekijän asuinpaikan jäsenvaltiossa – Sen jäsenvaltion määrittäminen, jonka palkkaturvalaitoksella on toimivalta suorittaa maksamattomat palkkasaatavat)

13

2023/C 127/15

Asia C-745/21, Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (Turvapaikkahakemuksen ajankohtana syntymätön lapsi): Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Den Haag zittingsplaats Zwolle – Alankomaat) – L.G. v. Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (Ennakkoratkaisupyyntö – Turvapaikkapolitiikka – Asetus (EU) N:o 604/2013 – Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteet ja menettelyt – 6 artiklan 1 kohta – Lapsen etu – 16 artiklan 1 kohta – Riippuvuussuhteessa oleva henkilö – 17 artiklan 1 kohta – Harkintavaltalauseke – Täytäntöönpano jäsenvaltiossa – Kolmannen maan kansalainen, joka on raskaana kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa jättämisajankohtana – Avioliitto – Aviopuoliso, joka saa kansainvälistä suojelua asianomaisessa jäsenvaltiossa – Päätös kieltäytyä hakemuksen käsittelystä ja siirtää hakija jäsenvaltioon, jonka katsotaan olevan vastuussa tämän hakemuksen käsittelystä)

13

2023/C 127/16

Asia C-638/22 PPU, Rzecznik Praw Dziecka ym. (Palauttamispäätöksen täytäntöönpanon lykkääminen): Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Apelacyjny w Warszawie – Puola) – T.C., Rzecznik Praw Dziecka ja Prokurator Generalny (Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa – Kansainvälinen lapsikaappaus – Vuoden 1980 Haagin yleissopimus – Asetus (EY) N:o 2201/2003 – 11 artikla – Lapsen palauttamista koskeva hakemus – Lopullinen päätös lapsen palauttamisesta – Jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa säädetään tällaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä suoraan lain nojalla tiettyjen kansallisten viranomaisten hakemuksesta)

14

2023/C 127/17

Asia C-586/22 P: Valitus, jonka Gabriel Pombo da Silva on tehnyt 6.9.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-292/22, Pombo da Silva v. komissio, 27.6.2022 antamasta määräyksestä

15

2023/C 127/18

Asia C-702/22 P: Valitus, jonka Okan Balaban on tehnyt 15.11.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-705/21, Okan Balaban v. EUIPO, 14.9.2022 antamasta tuomiosta

15

2023/C 127/19

Asia C-784/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 30.12.2022 – Solvay Sodi AD v. Zamestnik-predsedatel na Darzhavna agentsia Darzhaven rezerv i voennovremenni zapasi

15

2023/C 127/20

Asia C-2/23, FL und KM Baugesellschaft ja S: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Wien (Itävalta) on esittänyt 3.1.2023 – FL und KM Baugesellschaft m.b.H. & Co. KG ja S AG

17

2023/C 127/21

Asia C-8/23, Conseil national de l’ordre des médecins: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Ranska) on esittänyt 12.1.2023 – FH v. Conseil national de l’ordre des médecins

18

2023/C 127/22

Asia C-13/23, cdVet Naturprodukte: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Osnabrück (Saksa) on esittänyt 16.1.2023 – cdVet Naturprodukte GmbH v. Niedersächsisches Landesamt für Verbraucherschutz und Lebensmittelsicherheit (LA-VES)

19

2023/C 127/23

Asia C-22/23, Citadeles nekustamie īpašumi: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administratīvā rajona tiesa (Latvia) on esittänyt 19.1.2023 – SIA Citadeles nekustamie īpašumi v. Valsts ieņēmumu dienests

19

2023/C 127/24

Asia C-41/23, Peigli: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 26.1.2023 – AV, BT, CV ja DW v. Ministero della Giustizia

20

2023/C 127/25

Asia C-46/23, Újpesti Polgármesteri Hivatal: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 31.1.2023 – Budapest Főváros IV. Kerület Újpest Önkormányzat Polgármesteri Hivatala v. Nemzeti Adatvédelmi és Információszabadság Hatóság

21

2023/C 127/26

Asia C-48/23, Alajärven Sähkö e.a.: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Markkinaoikeus (Suomi) on esittänyt 1.2.2023 – Alajärven Sähkö Oy ym. ja Elenia Verkko Oyj v. Energiavirasto

21

2023/C 127/27

Asia C-49/23, 1Dream ym.: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Satversmes tiesa (Latvia) on esittänyt 1.2.2023 – AZ, 1Dream OÜ, Produktech Engineering AG, BBP ja Polaris Consulting Ltd v. Latvijas Republikas Saeima

22

2023/C 127/28

Asia C-50/23, B.E. ja Play Game: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 31.1.2023 – B.E. Srl, Play Game Srl ja Coral Srl v. Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Dogane e dei Monopoli

23

2023/C 127/29

Asia C-60/23, Digital Charging Solutions: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Högsta förvaltningsdomstolen (Ruotsi) on esittänyt 6.2.2023 – Skatteverket v. Digital Charging Solutions GmbH

23

2023/C 127/30

Asia C-71/23 P: Valitus, jonka Ranskan tasavalta on tehnyt 8.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu yhdeksäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-279/20 ja T-288/20, CWS Powder Coatings ym. v. komissio, ja asiassa T-283/20, Billions Europe ym. v. komissio, 23.11.2022 antamasta tuomiosta

24

2023/C 127/31

Asia C-72/23 P: Valitus, jonka Kurdistan Workers' Party (PKK) on tehnyt 10.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-182/21, PKK v. neuvosto, 14.12.2022 antamasta tuomiosta

25

2023/C 127/32

Asia C-82/23 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 14.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu yhdeksäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-279/20 ja T-288/20, CWS Powder Coatings ym. v. komissio ja asiassa T-283/20, Billions Europe ym. v. komissio, 23.11.2022 antamasta tuomiosta

26

2023/C 127/33

Asia C-95/23 P: Valitus, jonka European Association of Non-Integrated Metal Importers & distributors (Euranimi) on tehnyt 17.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-769/21, Euranimi v. komissio, 8.12.2022 antamasta määräyksestä

27

2023/C 127/34

Asia C-112/23 P: Valitus, jonka PT Pelita Agung Agrindustri ja PT Permata Hijau Palm Oleo ovat tehneet 24.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-143/20, PT Pelita Agung Agrindustri ja PT Permata Hijau Palm Oleo v. komissio, 14.12.2022 antamasta tuomiosta

28

2023/C 127/35

Asia C-121/23 P: Valitus, jonka Swissgrid AG on tehnyt 28.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-127/21, Swissgrid v. komissio, 21.12.2022 antamasta määräyksestä

29

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2023/C 127/36

Asia T-606/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Austrian Power Grid ym. v. ACER (Energia – Sähkön sisämarkkinat – Automaattisesti aktivoitavien taajuuden palautusreservien tasesähkön vaihdon eurooppalaisen kauppapaikan täytäntöönpanopuitteet – Ehtojen, edellytysten ja menetelmien vahvistamismenettely – Siirtoverkonhaltijoiden yhteisen ehdotuksen hylkääminen – ACERin toimivalta – Oikeudellinen virhe – Puolustautumisoikeudet – Perusteluvelvollisuus)

30

2023/C 127/37

Asia T-607/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Austrian Power Grid ym. v. ACER (Energia – Sähkön sisämarkkinat – Manuaalisesti aktivoitavien taajuuden palautusreservien tasesähkön vaihdon eurooppalaisen kauppapaikan täytäntöönpanopuitteet – Ehtojen, edellytysten ja menetelmien vahvistamismenettely – Siirtoverkonhaltijoiden yhteisen ehdotuksen hylkääminen – ACERin toimivalta – Oikeudellinen virhe – Puolustautumisoikeudet – Perusteluvelvollisuus)

31

2023/C 127/38

Asia T-742/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – UPL Europe ja Indofil Industries (Netherlands) v. komissio (Kasvinsuojeluaineet – Tehoaine mankotsebi – Hyväksynnän uusimatta jättäminen – Asetus (EY) N:o 1107/2009 ja täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 844/2012 – Tehoaineen hyväksynnän uusimista koskevan hakemuksen arviointimenettely – Uuden esittelevän jäsenvaltion nimeäminen sen takia, että aiempi esittelevä jäsenvaltio on eronnut unionista – Puolustautumisoikeudet – Hyvän hallinnon periaate – Ilmeinen arviointivirhe – Yhdenmukaistettuun luokitukseen ja merkintöihin sovellettava menettely – Asetus (EY) N:o 1272/2008 – Luottamuksensuoja)

31

2023/C 127/39

Asia T-492/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Aquind ym. v. ACER (Energia – ACERin toimivalta – Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista – Oikeudellinen virhe – Asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 1 kohta – Erosopimuksen 92 artikla – Kauppa- ja yhteistyösopimuksen 308 artiklassa ja liitteessä 28 määrätty tapauskohtainen poikkeusjärjestelmä)

32

2023/C 127/40

Asia T-536/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Belaeronavigatsia v. neuvosto (Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Valko-Venäjän tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Luettelot henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joiden varat ja taloudelliset resurssit on jäädytetty – Kantajan nimen merkitseminen luetteloihin ja pysyttäminen luetteloissa – Käsite henkilö, joka on vastuussa tukahduttamisesta – Arviointivirhe – Oikeasuhteisuus)

33

2023/C 127/41

Asia T-684/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Mostostal v. EUIPO – Polimex – Mostostal (MOSTOSTAL) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-sanamerkki MOSTOSTAL – Perusteluvelvollisuus – Asetuksen 2017/1001 94 artiklan 1 kohta)

34

2023/C 127/42

Asia T-741/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – LG Electronics v. EUIPO – ZTE Deutschland (V10) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-sanamerkki V10 – Ehdoton hylkäysperuste – Aakkosnumeerinen merkki – Kuvailevuus – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))

34

2023/C 127/43

Asia T-8/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Topcart v. EUIPO – Carl International (TC CARL) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin TC CARL rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Aikaisempi kansallinen kuviomerkki carl touch – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaara – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

35

2023/C 127/44

Asia T-77/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Asesores Comunitarios v. komissio (Asiakirjoihin tutustuminen – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Asiakirjat, jotka koskevat jäsenvaltion komissiolle esittämää elpymis- ja palautumissuunnitelmaa – Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat – Tutustumisoikeuden epääminen – Unionin tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan suojaa koskeva poikkeus)

36

2023/C 127/45

Asia T-82/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Bambu Sales v. EUIPO (BAMBU) (EU-tavaramerkki – Hakemus sanamerkin BAMBU rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Ehdottomat hylkäysperusteet – Kuvailevuus – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta)

36

2023/C 127/46

Asia T-204/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Rimini Street v. EUIPO (OTHER COMPANIES DO SOFTWARE WE DO SUPPORT) (EU-tavaramerkki – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Sanamerkki OTHER COMPANIES DO SOFTWARE WE DO SUPPORT – Ehdoton hylkäysperuste – Erottamiskyvyn puuttuminen – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

37

2023/C 127/47

Asia T-260/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Freixas Montplet ym. v. Alueiden komitea (Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Vuoden 2021 ylennyskierros – Päätös olla ottamatta kantajan nimeä ylennyskelpoisten virkamiesten luetteloon – Palkkaluokassa saavutetun virkaiän arvioimisajankohta – Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohta – Yhdenvertainen kohtelu)

38

2023/C 127/48

Asia T-357/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Das Neves v. komissio (Henkilöstö – Virkamiehet – Kurinpitomenettely – Huomautus – Henkilöstösääntöjen 21 artikla – Puolustautumisoikeudet – Vastuu)

38

2023/C 127/49

Asia T-266/22: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.2.2023 – Aziz v. komissio (Kumoamiskanne – Henkilötietojen suoja – Asetus (EU) 2018/1725 – Työjärjestyksen 76 artiklan d alakohta – Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen – Tutkimatta jättäminen)

39

2023/C 127/50

Asia T-286/22: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.2.2023 – Aziz v. komissio (Kumoamiskanne – Henkilötietojen suoja – Asetus (EU) 2018/1725 – Työjärjestyksen 76 artiklan d alakohta – Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen – Tutkimatta jättäminen)

39

2023/C 127/51

Asia T-428/22: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 14.2.2023 – Laboratorios Ern v. EUIPO – Arrowhead Pharmaceuticals (TRiM) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Sanamerkki TRiM – Aikaisemmat kansalliset sanamerkit RYM – Kansainvälisen rekisteröinnin voimassaolon päättyminen – Oikeudenkäynti on menettänyt kohteensa – Lausunnon antamisen raukeaminen)

40

2023/C 127/52

Asia T-595/22 R: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 14.2.2023 – Ferreira de Macedo Silva v. Frontex (Väliaikainen oikeussuoja – Henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Työsuhteen päättäminen ennen koeajan loppua – Täytäntöönpanon lykkäämispyyntö – Kiireellisyysedellytys ei täyty)

40

2023/C 127/53

Asia T-4/23: Kanne 6.1.2023 – PS v. EUH

41

2023/C 127/54

Asia T-14/23: Kanne 17.1.2023 – UI v. komissio

42

2023/C 127/55

Asia T-39/23: Kanne 2.2.2023 – Acqua & Sole v. komissio

43

2023/C 127/56

Asia T-40/23: Kanne 30.1.2023 – Hatherly v. EUAA

45

2023/C 127/57

Asia T-45/23: Kanne 6.2.2023 – UG v. ERCEA

46

2023/C 127/58

Asia T-49/23: Kanne 16.2.2023 – Angelidis v. parlamentti

47

2023/C 127/59

Asia T-69/23: Kanne 13.2.2023 – Alan ym. v. komissio

47

2023/C 127/60

Asia T-70/23: Kanne 14.2.2023 – Data Protection Commission v. Euroopan tietosuojaneuvosto

49

2023/C 127/61

Asia T-75/23: Kanne 15.2.2023 – RT France v. neuvosto

50

2023/C 127/62

Asia T-80/23: Kanne 17.2.2023 – Beauty Biosciences v. EUIPO – Société de Recherche Cosmétique (BEAUTYBIO)

51

2023/C 127/63

Asia T-81/23: Kanne 17.2.2023 – Beauty Biosciences v. EUIPO – Société de Recherche Cosmétique (BEAUTYBIO SCIENCE)

52

2023/C 127/64

Asia T-84/23: Kanne 17.2.2023 – Data Protection Commission v. Euroopan tietosuojaneuvosto

53

2023/C 127/65

Asia T-85/23: Kanne 20.2.2023 – DGC Switzerland v. EUIPO (cyberscan)

53

2023/C 127/66

Asia T-88/23: Kanne 20.2.2023 – Kande Mupompa v. neuvosto

54

2023/C 127/67

Asia T-89/23: Kanne 20.2.2023 – Boshab v. neuvosto

55

2023/C 127/68

Asia T-93/23: Kanne 21.2.2023 – Tilintarkastustuomioistuin v. Allianz Insurance Luxembourg

56

2023/C 127/69

Asia T-97/23: Kanne 23.2.2023 – Medela v. EUIPO (THE SCIENCE OF CARE)

56

2023/C 127/70

Asia T-98/23: Kanne 23.2.2023 – Atomico Investment v. EUIPO – Gomes Tominaga (atomic fund)

57

2023/C 127/71

Asia T-101/23: Kanne 24.2.2023 – Darila v. EUIPO – Original Buff (Buffet)

58

2023/C 127/72

Asia T-111/23: Kanne 24.2.2023 – Data Protection Commission v. EDPB

58

2023/C 127/73

Asia T-113/23: Kanne 2.3.2023 – Papier-Mettler v. EUIPO (Kantokassin muoto)

59

2023/C 127/74

Asia T-114/23: Kanne 2.3.2023 – Papier-Mettler v. EUIPO (Kassin muoto)

60

2023/C 127/75

Asia T-653/20: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.2.2023 – Mylan Ireland v. EMA

60

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2023/C 127/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 121, 3.4.2023

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 112, 27.3.2023

EUVL C 104, 20.3.2023

EUVL C 94, 13.3.2023

EUVL C 83, 6.3.2023

EUVL C 71, 27.2.2023

EUVL C 63, 20.2.2023

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.2.2023 – Valittajana Euroopan komissio sekä muina osapuolina Italian tasavalta ja Espanjan kuningaskunta

(Asia C-623/20 P) (1)

(Muutoksenhaku - Kieliä koskevat järjestelyt - Ilmoitus avoimesta kilpailusta hallintovirkamiesten palvelukseen ottamiseksi tarkastuksen alalla - Kielitaito - Kilpailun toisen kielen valintamahdollisuuden rajoittaminen englannin, ranskan ja saksan kieliin - Yhteydenpidossa Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) kanssa käytettävä kieli - Asetus N:o 1 - Virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt - 1 d artiklan 1 kohta - Kieleen perustuva syrjintä - Oikeuttaminen - Yksikön etu - Vaatimus ”välittömästi toimintakykyisten” hallintovirkamiesten palvelukseen ottamisesta - Tuomioistuinvalvonta - Vaadittu näytön taso)

(2023/C 127/02)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Gattinara, T. Lilamand ja D. Milanowska)

Muut osapuolet: Italian tasavalta (asiamies: G. Palmieri, avustajanaan asianajaja P. Gentili) ja Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: L. Aguilera Ruiz ja A. Gavela Llopis)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Italian tasavallan oikeudenkäyntikulut.

3)

Espanjan kuningaskunta tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 28, 25.1.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.2.2023 – Valittajana Euroopan komissio sekä muina osapuolina Italian tasavalta ja Espanjan kuningaskunta

(Asia C-635/20 P) (1)

(Muutoksenhaku - Kieliä koskevat järjestelyt - Ilmoitus avoimista kilpailuista tutkijoiden ja tutkijoiden ryhmänjohtajien virkoja hoitavien hallintovirkamiesten palvelukseen ottamiseksi - Kielitaito - Kilpailujen toisen kielen valintamahdollisuuden rajoittaminen englannin, ranskan ja saksan kieliin - Yhteydenpidossa Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) kanssa käytettävä kieli - Asetus N:o 1 - Virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt - 1 d artiklan 1 kohta - Kieleen perustuva syrjintä - Oikeuttaminen - Yksikön etu - Vaatimus ”välittömästi toimintakykyisten” hallintovirkamiesten palvelukseen ottamisesta - Tuomioistuinvalvonta - Vaadittu näytön taso)

(2023/C 127/03)

Oikeudenkäyntikielet: espanja ja italia

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Gattinara, T. Lilamand, D. Milanowska ja M. N. Ruiz García)

Muut osapuolet: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: L. Aguilera Ruiz ja A. Gavela Llopis) ja Italian tasavalta (asiamies: G. Palmieri, avustajanaan P. Gentili, avvocato dello Stato)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Espanjan kuningaskunnan ja Italian tasavallan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 28, 25.1.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Upper Tribunal (Tax and Chancery Chamber) – Yhdistynyt kuningaksunta) – Gallaher Limited v. The Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs

(Asia C-707/20 (1), Gallaher)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Välitön verotus - Yhteisövero - SEUT 49, SEUT 63 ja SEUT 64 artikla - Sijoittautumisvapaus - Pääomien vapaa liikkuvuus - Konsernin sisäiset varojen siirrot - Yhtiö, jonka verotuksellinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa ja jonka emoyhtiön verotuksellinen asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa ja jonka sisaryhtiön verotuksellinen asuinpaikka on kolmannessa valtiossa - Se, että yhtiö, jonka verotuksellinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa, luovuttaa immateriaalioikeuksia sisaryhtiölleen, jonka verotuksellinen asuinpaikka on kolmannessa valtiossa - Se, että yhtiö, jonka verotuksellinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa, luovuttaa tytäryhtiönsä osakkeita emoyhtiölleen, jonka verotuksellinen asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa - Luovutettujen varojen markkina-arvoa vastaava vastike - Verosta vapauttaminen tai verottaminen sen mukaan, missä valtiossa luovutuksen saaneella yhtiöllä on kotipaikka)

(2023/C 127/04)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Upper Tribunal (Tax and Chancery Chamber)

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Gallaher Limited

Vastapuoli: The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs

Tuomiolauselma

1)

SEUT 63 artiklaa on tulkittava siten, että kansallinen lainsäädäntö, jota sovelletaan ainoastaan konserneihin, ei kuulu sen soveltamisalaan.

2)

SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan yhtiön, jonka verotuksellinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa, sisaryhtiölleen, jonka verotuksellinen asuinpaikka on kolmannessa valtiossa ja joka ei harjoita liiketoimintaa mainitussa jäsenvaltiossa kiinteän toimipaikan välityksellä, suorittamasta varojen siirrosta kannettava vero on maksettava välittömästi, ei merkitse siinä tapauksessa, että yhteinen emoyhtiö, jonka verotuksellinen asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa, omistaa kokonaan nämä molemmat tytäryhtiöt, emoyhtiön SEUT 49 artiklassa taatun sijoittautumisvapauden rajoittamista sellaisessa tilanteessa, jossa tällainen siirto olisi verotuksellisesti neutraali, jos myös sisaryhtiön verotuksellinen asuinpaikka olisi ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa tai se harjoittaisi siellä liiketoimintaa kiinteän toimipaikan välityksellä.

3)

SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että sijoittautumisvapauden rajoitus, joka aiheutuu konsernin sisäisten kotimaisten vastikkeellisten siirtojen ja vastaavien rajat ylittävien vastikkeellisten siirtojen erilaisesta kohtelusta sellaisen kansallisen lainsäädännön nojalla, jonka mukaan yhtiön, jonka verotuksellinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa, suorittamasta varojen siirrosta kannettava vero on maksettava välittömästi, on lähtökohtaisesti oikeutettavissa tarpeella säilyttää verotusvallan tasapainoinen jako jäsenvaltioiden välillä eikä tämän rajoituksen oikeasuhteisuuden takaamiseksi ole tarpeen säätää mahdollisuudesta lykätä veron maksamista tilanteessa, jossa kyseinen verovelvollinen on saanut varojen luovutuksesta varojen täyttä markkina-arvoa vastaavan määrän.

(1)  EUVL C 110,29.3.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Mercantil no3 de Valencia – Espanja) – Tráficos Manuel Ferrer S.L. ja Ignacio v. Daimler AG

(Asia C-312/21 (1), Tráficos Manuel Ferrer)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kilpailu - SEUT 101 artiklan 1 kohdassa kielletyn menettelyn aiheuttaman vahingon korvaaminen - Komission päätös, jossa todetaan sellaisten yhteistoimintajärjestelyjen olemassaolo, jotka koskevat kuorma-autojen hinnoittelua ja bruttohintojen korotuksia Euroopan talousalueella (ETA) - Siviiliprosessia koskeva kansallinen sääntö, jonka mukaan tilanteessa, jossa vaatimus hyväksytään osittain, kumpikin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ellei kyse ole väärinkäyttötarkoituksessa aloitetusta oikeudenkäynnistä - Jäsenvaltioiden prosessiautonomia - Tehokkuus- ja vastaavuusperiaatteet - Direktiivi 2014/104/EU - Tavoitteet ja yleinen tasapaino - 3 artikla - Oikeus täyteen korvaukseen kärsitystä vahingosta - 11 artiklan 1 kohta - Kilpailuoikeuden rikkomiseen syyllistyneiden toimijoiden yhteisvastuu - 17 artiklan 1 kohta - Kansallisen tuomioistuimen mahdollisuus arvioida vahingon suuruus - Edellytykset - Tilanne, jossa vahingon määrittäminen on käytännössä mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa - 22 artikla - Ajallinen soveltaminen)

(2023/C 127/05)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Mercantil no3 de Valencia

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Tráficos Manuel Ferrer S.L. ja Ignacio

Vastaaja: Daimler AG

Tuomiolauselma

1)

SEUT 101 artiklaa ja tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin, 26.11.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/104/EU 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa

on tulkittava siten, että

ne eivät ole esteenä sellaiselle kansalliselle siviiliprosessia koskevalle säännölle, jonka mukaan tilanteessa, jossa vaatimus hyväksytään osittain, kumpikin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja kumpikin asianosainen korvaa puolet yhteisistä oikeudenkäyntikuluista, ellei kyse ole väärinkäyttötarkoituksessa aloitetusta oikeudenkäynnistä.

2)

Direktiivin 2014/104 17 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

se, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvan kanteen osalta vastaaja on antanut kantajan käyttöön tiedot, joihin se on tukeutunut riitauttaakseen kantajan asiantuntijakertomuksen, tai se, että kantaja on kohdistanut vaatimuksensa vain yhteen kyseiseen rikkomiseen syyllistyneistä toimijoista, ei sellaisenaan ole merkityksellistä arvioitaessa sitä, voivatko kansalliset tuomioistuimet arvioida vahingon suuruuden, koska tämä arviointi edellyttää yhtäältä, että kyseisen vahingon olemassaolo on näytetty toteen, ja toisaalta, että sen tarkka määrittäminen on käytännössä mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa, mikä merkitsee sitä, että on otettava huomioon kaikki tällaiseen toteamukseen liittyvät tekijät ja muun muassa se, että sellaiset toimet kuin mainitun direktiivin 5 artiklassa säädetty todisteiden esittämistä koskeva pyyntö ovat jääneet tuloksettomiksi.

(1)  EUVL C 382, 20.9.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – PV v. Zamestnik Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond ”Zemedelie”

(Asia C-343/21 (1), Zamestnik izpalnitelen direktor na Darzhaven fond ”Zemedelie”)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen maatalouspolitiikka - Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuki maaseudun kehittämiseen - Maatalouden ympäristötuet - Asetus (EY) N:o 1974/2006 - Se, että tuensaajat eivät voi jatkaa tekemiensä sitoumusten noudattamista - Käsitteet ”tilusjärjestely” ja ”uusjakotoimenpiteet” - Sellaisten toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen, jotka ovat tarpeen tuensaajan velvoitteiden mukauttamiseksi maatilan uuteen tilanteeseen - Asetus (EY) N:o 1122/2009 - Käsite ”ylivoimainen este ja poikkeukselliset olosuhteet”)

(2023/C 127/06)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Pääasian asianosaiset

Valittaja: PV

Vastapuoli: Zamestnik izpalnitelen direktor na Darzhaven fond ”Zemedelie”

Tuomiolauselma

1)

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 15.12.2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1974/2006 45 artiklan 4 kohtaa

on tulkittava siten, että

sitä sovelletaan silloin, kun viljelijä ei voi jatkaa tekemiensä maatalouden ympäristösitoumusten noudattamista niiden viimeisen voimassaolovuoden osalta ja kun tämä sitoumusten noudattamisen mahdottomuus on suoraa seurausta toimivaltaisen viranomaisen päättämästä tai hyväksymästä tilusjärjestelytoimenpiteestä tai uusjakotoimenpiteestä, joka vaikuttaa sen maatilan rakenteeseen, jota nämä sitoumukset koskevat. Tätä säännöstä ei sitä vastoin voida soveltaa silloin, kun mainittu sitoumusten noudattamisen mahdottomuus johtuu siitä, että oikeus käyttää osaa kyseisen tilan pinta-alasta on poistunut mainittujen sitoumusten täyttämisen aikana.

2)

Asetuksen N:o 1974/2006 45 artiklan 4 kohtaa

on tulkittava siten, että

se, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä, jotta tuensaajan ympäristösitoumukset voidaan mukauttaa hänen maatilansa uuteen tilanteeseen, joka on seurausta tässä säännöksessä tarkoitetuista tilusjärjestelyistä tai uusjakotoimenpiteistä, on esteenä sille, että kyseiseltä tuensaajalta edellytetään niiden varojen takaisinmaksua, jotka hän on saanut sen ajanjakson osalta, jonka aikana näitä sitoumuksia noudatettiin.

3)

Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19.1.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 31 artiklaa

on tulkittava siten, että

vaikka se, että tuensaaja ei voi jatkaa maatalouden ympäristösitoumuksen noudattamista sen vuoksi, ettei maatalousmaiden muiden omistajien tai käyttäjien kanssa ole tehty sopimuksia niiden käytöstä, voi lähtökohtaisesti merkitä ylivoimaista estettä, näin on vain sillä edellytyksellä, että tämä sitoumusten noudattamisen mahdottomuus johtuu epätavallisista ja ennalta arvaamattomista seikoista, joihin kyseinen tuensaaja ei ole voinut vaikuttaa ja joiden seurauksia ei olisi voitu välttää, vaikka tämä viimeksi mainittu olisi noudattanut asianmukaista huolellisuutta, minkä selvittäminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä.

(1)  EUVL C 320, 9.8.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Spetsializiran nakazatelen sad – Bulgaria) – HYA, IP, DD, ZI ja SS

(Asia C-349/21 (1), HYA ym. (Puhelinkuunteluvan perustelut))

(Ennakkoratkaisupyyntö - Televiestintäala - Henkilötietojen käsittely ja yksityiselämän suoja - Direktiivi 2002/58 - 15 artiklan 1 kohta - Sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden rajoittaminen - Tuomioistuimen ratkaisu, jolla annetaan lupa kuunnella, tallentaa ja säilyttää sellaisten henkilöiden puhelinkeskusteluja, joiden epäillään syyllistyneen törkeään tahalliseen rikokseen - Käytäntö, jonka mukaan ratkaisu tehdään ennalta laaditun tekstimallin mukaisesti, joka ei sisällä yksilöityjä perusteluja - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta - Perusteluvelvollisuus)

(2023/C 127/07)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Spetsializiran nakazatelen sad

Pääasian asianosaiset

Valittajat: HYA, IP, DD, ZI ja SS

Muu osapuoli: Spetsializirana prokuratura

Tuomiolauselma

Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) 15 artiklan 1 kohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan valossa,

on tulkittava siten, että

se ei ole esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan tuomioistuinratkaisut, joissa myönnetään syyttäjäviranomaisten perustellun ja yksityiskohtaisen hakemuksen johdosta erityisten tiedustelumenetelmien käyttämistä koskeva lupa, muotoillaan ennalta laaditun tekstin avulla, joka ei sisällä yksilöityjä perusteluja ja jossa luvan voimassaoloajan lisäksi ilmoitetaan ainoastaan, että näissä ratkaisuissa mainitun kansallisen lainsäädännön vaatimuksia on noudatettu, edellyttäen, että ne täsmälliset syyt, joiden perusteella toimivaltainen tuomioistuin on katsonut, että lakisääteisiä vaatimuksia on noudatettu yksittäistapauksen tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen valossa, voidaan helposti ja yksiselitteisesti saada selville ratkaisua ja lupahakemusta keskenään vertaillen lukien, jolloin henkilölle, jota vastaan on myönnetty erityisten tiedustelumenetelmien käyttämistä koskeva lupa, on annettava oikeus saada tietoja kyseisestä hakemuksesta luvan myöntämisen jälkeen.

(1)  EUVL C 338, 23.8.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Lietuvos Aukščiausiasis Teismas – Liettua) – Asia, jonka on pannut vireille Lufthansa Technik AERO Alzey GmbH

(Asia C-393/21 (1), Lufthansa Technik AERO Alzey)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö siviili ja kauppaoikeuden alalla - Asetus (EY) N:o 805/2004 - Riitauttamattomia vaatimuksia koskeva eurooppalainen täytäntöönpanoperuste - 23 artiklan c alakohta - Eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun tuomioistuinratkaisun täytäntöönpanon keskeyttäminen - Poikkeustapaukset - Käsite)

(2023/C 127/08)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Lietuvos Aukščiausiasis Teismas

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Lufthansa Technik AERO Alzey GmbH

Muut osapuolet: Arik Air Limited, Asset Management Corporation of Nigeria (AMCON) ja antstolis Marekas Petrovskis

Tuomiolauselma

1)

Riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta 21.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 805/2004 23 artiklan c alakohtaa

on tulkittava siten, että

siihen sisältyvällä poikkeustapausten käsitteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanomenettelyn jatkaminen silloin, kun velallinen on alkuperäjäsenvaltiossa hakenut kyseiseen ratkaisuun muutosta tai hakenut eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen oikaisua tai peruuttamista, altistaisi kyseisen velallisen todelliselle riskille erityisen vakavasta vahingosta, jonka korjaaminen olisi, mikäli kyseinen ratkaisu kumotaan tai eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistava todistus oikaistaan tai peruutetaan, mahdotonta tai äärimmäisen vaikeaa. Mainitulla käsitteellä ei viitata olosuhteisiin, jotka liittyvät eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetusta ratkaisusta tai eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavasta todistuksesta alkuperäjäsenvaltiossa vireille pantuun tuomioistuinmenettelyyn.

2)

Asetuksen N:o 805/2004 23 artiklaa

on tulkittava siten, että

siinä sallitaan sen a alakohdassa säädettyjen rajoittavien toimenpiteiden ja sen b alakohdassa säädettyjen vakuuden asettamista koskevien toimenpiteiden samanaikainen soveltaminen muttei näistä toimenpiteistä jommankumman soveltamista samanaikaisesti sen c alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämistoimenpiteen kanssa.

3)

Asetuksen N:o 805/2004 6 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä tämän asetuksen 11 artiklan kanssa,

on tulkittava siten, että

kun eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi vahvistetun ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuus on keskeytetty alkuperäjäsenvaltiossa ja kun mainitussa 6 artiklan 2 kohdassa säädetty todistus on esitetty täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimelle, tämän tuomioistuimen on kyseisen ratkaisun perusteella keskeytettävä tässä viimeksi mainitussa valtiossa vireille pantu täytäntöönpanomenettely.

(1)  EUVL C 368, 13.9.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Monz Handelsgesellschaft lnternational mbH & Co. KG v. Büchel GmbH & Co. Fahrzeugtechnik KG

(Asia C-472/21 (1), Monz Handelsgesellschaft International)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Immateriaalioikeudet - Malli - Direktiivi 98/71/EY - 3 artiklan 3 ja 4 kohta - Moniosaisen tuotteen osan suojan saamisen edellytykset - Käsitteet ”näkyvissä” ja ”tavanomainen käyttö” - Moniosaisen tuotteen osan näkyvissä oleminen tämän tuotteen loppukäyttäjän toimesta tapahtuvan tavanomaisen käytön aikana)

(2023/C 127/09)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Monz Handelsgesellschaft lnternational mbH & Co. KG

Vastapuoli: Büchel GmbH & Co. Fahrzeugtechnik KG

Tuomiolauselma

Mallien oikeudellisesta suojasta 13.10.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/71/EY 3 artiklan 3 ja 4 kohtaa

on tulkittava siten, että

”näkyvissä” olemista koskevaa vaatimusta, jonka on tämän säännöksen mukaan täytyttävä, jotta malli, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, voi saada mallin oikeudellista suojaa, on arvioitava moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön tilanteessa siltä kannalta, pysyykö kyseinen osa sen moniosaiseen tuotteeseen sisällyttämisen jälkeen näkyvissä tällaisen käytön aikana. Tätä varten on arvioitava moniosaisen tuotteen osan näkyvissä olemista loppukäyttäjän toimesta tapahtuvan moniosaisen tuotteen ”tavanomaisen käytön” aikana sekä loppukäyttäjän että ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta, jolloin tavanomainen käyttö kattaa toimet, jotka toteutetaan moniosaisen tuotteen pääasiallisessa käytössä, ja toimet, jotka loppukäyttäjän on yleensä toteutettava tällaisen käytön yhteydessä, pois luettuna kunnossapito, huolto ja korjaus.

(1)  EUVL C 471, 22.11.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Cluj – Romania) – ASA v. DGRFP Cluj

(Asia C-519/21 (1), DGRFP Cluj)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - Yhteenliittymän, joka ei ole erillinen oikeushenkilö, rakentama kiinteistökokonaisuus - Yhteenliittymäsopimus - Se, että tietyt yhteenliittymän osakkaat myyvät mainittuun kiinteistökokonaisuuteen kuuluvia asuntoja - Verovelvollisen määrittäminen - Verotuksen neutraalisuuden periaate - Oikeus vähentää arvonlisävero)

(2023/C 127/10)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Cluj

Pääasian asianosaiset

Valittaja: ASA

Vastapuoli: DGRFP Cluj

Muut osapuolet: BP ja MB

Tuomiolauselma

1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 9 ja 11 artiklaa

on tulkittava siten, että

yhteenliittymää, joka ei ole erillinen oikeushenkilö, koskevan sopimuksen, jota ei ole rekisteröity toimivaltaisessa veroviranomaisessa ennen kyseisen liiketoiminnan aloittamista, osapuolia ei voida pitää ”verovelvollisina” sen verovelvollisen rinnalla, joka on velvollinen maksamaan verolliseen liiketoimeen liittyvän veron.

2)

Direktiiviä 2006/112 sekä suhteellisuusperiaatetta ja verotuksen neutraalisuuden periaatetta

on tulkittava siten, että

niissä ei velvoiteta myöntämään verovelvolliselle, jolla ei ole häneen omiin nimiinsä laadittua laskua, oikeutta vähentää arvonlisäveroa, jonka yhteenliittymän, joka ei ole erillinen oikeushenkilö, toinen osapuoli on maksanut kyseisen yhteenliittymän liiketoimintaa varten tehtyjen hankintojen yhteydessä, vaikka verovelvollinen on kyseisen liiketoiminnan osalta veronmaksuvelvollinen, ilman objektiivista näyttöä siitä, että verovelvolliset ovat vaihdannan aikaisemmassa vaiheessa tosiasiassa luovuttaneet hänelle pääasiassa kyseessä olevat tavarat ja suorittaneet hänelle siinä kyseessä olevat palvelut hänen omia arvonlisäverollisia liiketoimiaan varten.

(1)  EUVL C 513, 20.12.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Bucureşti – Romania) – IG v. Agenţia Judeţeană de Ocupare a Forţei de Muncă Ilfov (C-524/21) ja Agenţia Municipală pentru Ocuparea Forţei de Muncă Bucureşti v. IM (C-525/21)

(Yhdistetyt asiat C-524/21 ja C-525/21 (1), Agenţia Judeţeană de Ocupare a Forţei de Muncă Ilfov ym.)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Työntekijöiden suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa - Direktiivi 2008/94/EY - Palkkaturvajärjestelmien turvaamat työntekijöiden palkkasaatavat - Palkkaturvajärjestelmien vastuun rajoittaminen palkkasaataviin, jotka kohdistuvat maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivää edeltävään tai seuraavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon - Vanhentumisajan soveltaminen - Palkkaturvajärjestelmän aiheettomasti maksamien maksujen takaisin periminen - Edellytykset)

(2023/C 127/11)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Bucureşti

Pääasian asianosaiset

Valittajat: IG (C-524/21) ja Agenţia Municipală pentru Ocuparea Forţei de Muncă Bucureşti (C-525/21)

Vastapuolet: Agenţia Judeţeană de Ocupare a Forţei de Muncă Ilfov (C-524/21) ja IM (C-525/21)

Tuomiolauselma

1)

Työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/94/EY 1 artiklan 1 kohtaa ja 2 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, että viitepäivä sen ajanjakson määrittämiseksi, jolta palkkaturvajärjestelmän on maksettava työntekijöiden maksamattomat palkkasaatavat, on näiden työntekijöiden työnantajaan kohdistuvan kaikkia velkoja koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn alkamispäivä.

2)

Direktiivin 2008/94 3 artiklan toista kohtaa ja 4 artiklan 2 kohtaa

on tulkittava siten, että

ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa palkkaturvajärjestelmän maksamat työntekijöiden maksamattomat palkkasaatavat rajoitetaan kolmeen kuukauteen, jotka sisältyvät viiteajanjaksoon, joka muodostuu näiden työntekijöiden työnantajaan kohdistuvan kaikkia velkoja koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista välittömästi edeltävistä kolmesta kuukaudesta ja sitä välittömästi seuraavista kolmesta kuukaudesta.

3)

Direktiivin 2008/94 12 artiklan a alakohtaa

on tulkittava siten, että

jäsenvaltion antamia sääntöjä, joiden mukaan palkkaturvajärjestelmä perii työntekijältä takaisin määrät, jotka on maksettu tälle työntekijälle maksamattomien palkkasaatavien perusteella yleisen vanhentumisajan jälkeen, ei voida pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuina väärinkäytösten estämiseksi tarvittavina toimenpiteinä, jos kyseisen työntekijän syyksi ei voida lukea mitään toimintaa tai laiminlyöntiä.

4)

Direktiiviä 2008/94 on vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteiden valossa

tulkittava siten, että

se on esteenä jäsenvaltion verosäännöstön soveltamiselle siihen, että työntekijöiltä peritään takaisin korkoineen ja viivästyskorkoineen määrät, jotka palkkaturvajärjestelmä on aiheettomasti maksanut työntekijöiden maksamattomien palkkasaatavien perusteella ajanjaksoilta, jotka eivät sisälly kyseisen valtion kansallisessa säännöstössä säädettyyn viiteajanjaksoon ja jotka mainitaan ensimmäisessä ja toisessa kysymyksessä, tai joita koskeva vaatimus on esitetty yleisen vanhentumisajan jälkeen, jos

—

tässä kansallisessa säännöstössä säädetyt takaisinperinnän edellytykset ovat työntekijöille epäedullisemmat kuin sosiaaliturvaoikeuden alaan kuuluvien kansallisten säännösten nojalla myönnettävien etuuksien takaisinperinnän edellytykset, tai

—

kyseisen kansallisen säännöstön soveltaminen tekee mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi sen, että asianomaiset työntekijät hakevat maksamattomien palkkasaatavien perusteella maksettavien määrien maksamista palkkaturvajärjestelmältä, tai tässä kansallisessa säännöstössä säädettyjen korkojen tai viivästyskorkojen maksaminen vaikuttaa sekä direktiivillä 2008/94 että sen täytäntöön panemiseksi annetuilla kansallisilla säännöksillä työntekijöille annettuun suojaan erityisesti heikentämällä mainitun direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti säädetyn suojan vähimmäistasoa.

(1)  EUVL C 513, 20.12.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 16.2.2023 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-633/21) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Direktiivi 2008/50/EY - Ilmanlaatu - 13 artiklan 1 kohta ja liite XI - Järjestelmällinen ja jatkuva typpidioksidille (NO2) vahvistetun vuosittaisen raja-arvon ylittyminen Ateenan (Kreikka) taajamassa - 23 artiklan 1 kohta - Liite XV - ”Mahdollisimman lyhyt” ylityksen kesto - Asianmukaiset toimenpiteet)

(2023/C 127/12)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Konstantinidis ja M. Noll-Ehlers)

Vastaaja: Helleenien tasavalta (asiamies: E. Skandalou)

Tuomiolauselma

1)

Helleenien tasavalta ei ole noudattanut ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21.5.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY

—

13 artiklan ja liitteen XI säännösten mukaisia velvoitteitaan, koska typpidioksidiin (NO2) sovellettava vuosittainen raja-arvo on ylitetty järjestelmällisesti ja jatkuvasti vuodesta 2010 vuoden 2020 loppuun saakka Ateenan taajamassa (EL 0003), eikä

—

23 artiklan 1 kohdan, kun sitä luetaan yhdessä liitteessä XV olevan A jakson kanssa, mukaisia velvoitteitaan ja erityisesti velvoitetta huolehtia siitä, että ilmansaatusuunnitelmiin sisällytetään asianmukaiset toimenpiteet, jotta tämän raja-arvon ylityksen kesto jää mahdollisimman lyhyeksi, koska se ei ole 11.6.2010 jälkeen toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä NO2:een sovellettavan vuosittaisen raja-arvon noudattamisen varmistamiseksi kyseisessä taajamassa.

2)

Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 513, 20.12.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal de Justiça – Portugali) – Strong Charon, Soluções de Segurança, S.A. v. 2045-Empresa de Segurança, S.A. ja FL

(Asia C-675/21, (1) Strong Charon)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Yritysten luovutukset - Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen - Direktiivi 2001/23/EY - Soveltamisala - Luovutuksensaaja kieltäytyminen tunnustamasta työsopimuksen siirtymistä - Luovutuksen käsite - Taloudellisen yksikön käsite - Luovuttajan ja luovutuksensaajan välillä ei ole sopimussuhdetta)

(2023/C 127/13)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal de Justiça

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Strong Charon, Soluções de Segurança, S.A.

Vastaajat: 2045-Empresa de Segurança, S.A. ja FL

Tuomiolauselma

1)

Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annettua neuvoston direktiiviä 2001/23/EY

on tulkittava siten, että

sillä, ettei yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovuttajan ja luovutuksensaajan välillä ole sopimussuhdetta, ei ole merkitystä direktiivissä tarkoitetun luovutuksen olemassaolon toteamisen kannalta.

2)

Direktiivin 2001/23 1 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

ettei kyseisen direktiivin soveltamisalaan voi kuulua tilanne, jossa palveluja tarjoava yritys, joka oli osoittanut erään asiakkaansa tarpeisiin tälle tietystä määrästä työntekijöitä koostuvan ryhmän, korvataan tämän asiakkaan toimesta samojen palvelujen tarjoamiseksi uudella palveluja tarjoavalla yrityksellä, ja jossa yhtäältä tämä uusi palveluja tarjoava yritys ottaa palvelukseensa vain muutaman kyseiseen ryhmään kuuluvista työntekijöistä ilman, että palvelukseen otetuilla työntekijöillä olisi sellainen erityinen pätevyys ja osaaminen, jotka ovat olennaisia palvelujen tarjoamiseksi mainitulle asiakkaalle, ja toisaalta uusi palvelujen tarjoaja ei ole ottanut käyttöön aineellista tai aineetonta omaisuutta, joka olisi ollut tarpeen näiden palvelujen jatkuvuuden kannalta.

(1)  EUVL C 148, 4.4.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberster Gerichtshof – Itävalta) – IEF Service GmbH v. HB

(Asia C-710/21 (1), IEF Service)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Työntekijöiden suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa - Direktiivi 2008/94/EY - 9 artiklan 1 kohta - Yritys, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa ja joka tarjoaa palvelujaan jossakin muussa jäsenvaltiossa - Työntekijä, jonka asuinpaikka on tässä toisessa jäsenvaltiossa - Työ, jota tehdään joka toinen viikko työntekijän työnantajan kotipaikan jäsenvaltiossa ja joka toinen viikko työntekijän asuinpaikan jäsenvaltiossa - Sen jäsenvaltion määrittäminen, jonka palkkaturvalaitoksella on toimivalta suorittaa maksamattomat palkkasaatavat)

(2023/C 127/14)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: IEF Service GmbH

Vastapuoli: HB

Tuomiolauselma

Työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/94/EY 9 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

määritettäessä jäsenvaltiota, jonka palkkaturvajärjestelmä on toimivaltainen suorittamaan työntekijöiden maksamatta jääneet saatavat, on katsottava, ettei maksukyvyttömällä työnantajalla ole toimintaa tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla vähintään kahden jäsenvaltion alueella, kun kyseisen työntekijän työsopimuksessa määrätään, että hänen pääasialliset työtehtävänsä ja hänen tavanomainen työskentelypaikkansa sijaitsevat työnantajan kotipaikan jäsenvaltiossa mutta kun kyseinen työntekijä käyttää puolet työajastaan suorittamalla tehtäviään etätyönä jostakin muusta sellaisesta jäsenvaltiosta käsin, jossa hänellä on vakinainen asuinpaikka.

(1)  EUVL C 165, 19.4.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Den Haag zittingsplaats Zwolle – Alankomaat) – L.G. v. Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid

(Asia C-745/21 (1), Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (Turvapaikkahakemuksen ajankohtana syntymätön lapsi))

(Ennakkoratkaisupyyntö - Turvapaikkapolitiikka - Asetus (EU) N:o 604/2013 - Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteet ja menettelyt - 6 artiklan 1 kohta - Lapsen etu - 16 artiklan 1 kohta - Riippuvuussuhteessa oleva henkilö - 17 artiklan 1 kohta - Harkintavaltalauseke - Täytäntöönpano jäsenvaltiossa - Kolmannen maan kansalainen, joka on raskaana kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa jättämisajankohtana - Avioliitto - Aviopuoliso, joka saa kansainvälistä suojelua asianomaisessa jäsenvaltiossa - Päätös kieltäytyä hakemuksen käsittelystä ja siirtää hakija jäsenvaltioon, jonka katsotaan olevan vastuussa tämän hakemuksen käsittelystä)

(2023/C 127/15)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Den Haag zittingsplaats Zwolle

Pääasian asianosaiset

Kantaja: L.G.

Vastaaja: Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid

Tuomiolauselma

1)

Kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 16 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

sitä ei sovelleta silloin, kun on olemassa riippuvuussuhde joko kansainvälistä suojelua hakevan henkilön ja hänen aviopuolisonsa, joka asuu laillisesti jäsenvaltiossa, jossa tällaista suojelua koskeva hakemus on jätetty, välillä tai kyseisen hakijan syntymättömän lapsen ja hänen aviopuolisonsa, joka on myös kyseisen lapsen isä, välillä.

2)

Asetuksen N:o 604/2013 17 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

se ei ole esteenä sille, että jäsenvaltion lainsäädännössä velvoitetaan toimivaltaiset kansalliset viranomaiset käsittelemään jo pelkästään lapsen etua koskevalla perusteella kolmannen maan kansalaisen jättämä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, kun tämä henkilö oli hakemuksensa jättämisajankohtana raskaana, vaikka kyseisen asetuksen 7–15 artiklassa esitettyjen perusteiden mukaisesti toinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

(1)  EUVL C 138, 28.3.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 16.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Apelacyjny w Warszawie – Puola) – T.C., Rzecznik Praw Dziecka ja Prokurator Generalny

(Asia C-638/22 PPU (1), Rzecznik Praw Dziecka ym. (Palauttamispäätöksen täytäntöönpanon lykkääminen))

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa - Kansainvälinen lapsikaappaus - Vuoden 1980 Haagin yleissopimus - Asetus (EY) N:o 2201/2003 - 11 artikla - Lapsen palauttamista koskeva hakemus - Lopullinen päätös lapsen palauttamisesta - Jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa säädetään tällaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä suoraan lain nojalla tiettyjen kansallisten viranomaisten hakemuksesta)

(2023/C 127/16)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Apelacyjny w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Valittajat: T.C., Rzecznik Praw Dziecka ja Prokurator Generalny

Muut osapuolet: M.C. ja Prokurator Prokuratury Okręgowej we Wrocławiu

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, 11 artiklan 3 kohtaa

on tulkittava siten,

että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa viranomaisille, jotka eivät ole tuomioistuimen asemassa, annetaan mahdollisuus saada Haagissa 25.10.1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen perusteella tehdyn palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa lykätyksi suoraan lain nojalla vähintään kahdella kuukaudella tarvitsematta perustella lykkäämisvaatimustaan.

(1)  EUVL C 482, 19.12.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/15

Valitus, jonka Gabriel Pombo da Silva on tehnyt 6.9.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-292/22, Pombo da Silva v. komissio, 27.6.2022 antamasta määräyksestä

(Asia C-586/22 P)

(2023/C 127/17)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Gabriel Pombo da Silva (edustaja: asianajaja M. Chao Dobarro)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on 17.2.2023 antamallaan määräyksellä hylännyt valituksen selvästi perusteettomana ja velvoittanut valittajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/15

Valitus, jonka Okan Balaban on tehnyt 15.11.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-705/21, Okan Balaban v. EUIPO, 14.9.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-702/22 P)

(2023/C 127/18)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Okan Balaban (edustaja: T. Schaaf, Rechtsanwalt)

Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Unionin tuomioistuin (valituslupajaosto) on päättänyt 1.2.2023 antamallaan määräyksellä, että valituslupaa ei myönnetä ja että valittaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 30.12.2022 – ”Solvay Sodi” AD v. Zamestnik-predsedatel na Darzhavna agentsia ”Darzhaven rezerv i voennovremenni zapasi”

(Asia C-784/22)

(2023/C 127/19)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja:”Solvay Sodi” AD

Vastaaja: Zamestnik-predsedatel na Darzhavna agentsia ”Darzhaven rezerv i voennovremenni zapasi”

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa jäsenvaltio päättää direktiivin 2009/119 (1) 3 artiklassa säädetyn velvoitteensa noudattamiseksi asettaa talouden toimijoille varastointivelvoitteita, direktiivin 2009/119 8 artiklassa tarkoitettua käsitettä ”talouden toimija” tulkittava siten, että se kattaa kotimaahan sijoittautuneen yhtiön, joka on edellisenä kalenterivuonna tuonut jäsenvaltion alueelle jotakin asetuksen (EY) N:o 1099/2008 (2) liitteessä A olevassa 3.4 luvussa luetelluista energiatuotteista (tässä öljykoksia), jos se käyttää tätä energiatuotetta ainoastaan polttoaineena eikä öljytuotteiden valmistamisen raaka-aineena tai tarjoa sitä myyntiin raakaöljyn ja öljytuotteiden markkinoilla?

2)

Mitä seikkoja jäsenvaltion on otettava huomioon lainsäädännössään määrittäessään henkilön ”talouden toimijaksi”, johon sovelletaan varastointivelvoitteita? Kun jäsenvaltio määrittää direktiivin 2009/119 8 artiklassa tarkoitettua asemaa ”talouden toimijana”, onko sen otettava huomioon erityisesti yhtiön taloudellinen toiminta siten, että siihen on sisällyttävä kyseisen öljytuotteen maahantuonti, kauppa tai käyttö, jotta yhtiö voidaan velvoittaa ylläpitämään tämän tuotteen varmuusvarastoja?

3)

Onko pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa jäsenvaltio rajoittaa lainsäädännöllä (ZZNN:n 2 §:n 1 momentilla) sellaisten öljytuotteiden tyyppejä, joita on varastoitava ja joiden varastoja on ylläpidettävä, korvattava, käytettävä, täydennettävä ja tarkistettava, nimenomaan neljään seuraavaan luokkaan: 1. moottorinbensiini, 2. kevyet polttoöljyt, kerosiinityyppinen lentopetroli ja dieselpolttoaine, 3. raskas polttoöljy, 4. nestekaasu, sallittua, että määrittäessään niiden talouden toimijoiden ryhmää, jotka ovat velvollisia ylläpitämään varastoja, ja määrittäessään kyseisten talouden toimijoiden ylläpitämien varastojen tasoa, kyseinen jäsenvaltio ottaa huomioon myös asetuksen (EY) N:o 1099/2008 liitteessä A olevassa 3.4 luvussa lueteltujen (kaikkien muiden) öljytuotteiden maahantuojat?

4)

Onko kansallinen lainsäädäntö direktiivin 2009/119 1 artiklassa ja johdanto-osan 3, 17 ja 33 perustelukappaleessa mainitun kyseisen direktiivin tavoitteen ja sen 20 artiklan 1 kohdan (jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden varmuusvarastot voidaan nopeasti, tehokkaasti ja avoimesti laskea kokonaan tai osittain liikkeelle) sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklan (”elinkeinovapaus”) mukainen, jos kyseisen kansallisen lainsäädännön mukaan talouden toimija, joka ei tuo maahan, ei osta, ei myy, ei käsittele eikä myöskään muulla tavoin käytä omassa tuotannossaan tiettyä öljytuotetta (tässä raskasta polttoöljyä), jonka varmuusvarastoja jäsenvaltio haluaisi ylläpitää sille direktiivin 2009/119 3 artiklassa asetetun velvoitteen täyttämiseksi, on velvollinen perustamaan juuri kyseisen öljytuotteen (tässä raskaan polttoöljyn) varastoja, jolloin talouden toimijan on velvoitteensa täyttämiseksi aloitettava toiminta öljytuotteiden (tässä raskaan polttoöljyn) markkinoilla, jotka eivät liity sen taloudelliseen toimintaan, ja perustettava varastoja tuotteille, joille sillä ei ole käyttöä ja joita se ei käytä toiminnassaan?

5)

Onko nyt kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö unionin oikeudessa vahvistetun tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan perusvapauden ja erityisesti SEUT 30 ja SEUT 34 artiklan mukainen, jos siinä velvoitetaan henkilöt, jotka tuovat Bulgarian markkinoille muita energiatuotteita kuin nestemäisiä polttoaineita (tässä öljykoksia), perustamaan ja ylläpitämään varmuusvarastoja öljytuotteille (nestemäiset polttoaineet, kuten polttoöljy/raskas polttoöljy, bensiini, kevyt polttoöljy/dieselöljy), jotka eivät ole niiden taloudellisen toiminnan kohteena (joita ne eivät tuo maahan eivätkä käsittele tai joilla ne eivät käy kauppaa), joita varten niillä ei ole varastointikapasiteettia ja jotka niiden on varastointivelvoitteidensa täyttämiseksi otettava lainaan tai ostettava muilta öljyteollisuuden yksityisiltä talouden toimijoilta, jolloin niiden on tultava öljytuotteiden markkinoille ja aloitettava siellä toiminta[?]

6)

Noudatetaanko suhteellisuusperiaatetta ja erityisesti saavutetaanko vaadittu tasapaino yleisen edun ja yksilön edun välillä, jos talouden toimija, joka ei tuo maahan, ei osta, ei myy, ei käsittele eikä muullakaan tavoin käytä tuotannossaan nimettyä öljytuotetta (tässä raskasta polttoöljyä), velvoitetaan perustamaan ja ylläpitämään sellaisia merkittäviä määriä tämän öljytuotteen varmuusvarastoja, jotka ylittävät kyseisen tuotteen (raskaan polttoöljyn) keskimääräisen vuotuisen kulutuksen jäsenvaltiossa, ja jos talouden toimijalle aiheutuu sille asetetun velvoitteen täyttämisestä huomattavia kuluja, jolloin sen taloudellinen ja rahoituksellinen vakaus vaarantuu ja sen omaisuuteen kohdistuu merkittävä täytäntöönpanotoimenpiteiden riski?

7)

Onko pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö direktiivin 2009/119 1 artiklan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan i ja j alakohdan kanssa, 3 artiklan 1 kohdan ja 20 artiklan 1, 3 ja 5 kohdan mukainen, jos siinä säädetään, että varmuusvarastoja on perustettava vain tietyille nestemäisille öljytuotteille (bensiini, petroli, kevyt polttoöljy/dieselöljy, polttoöljy ja nestekaasu), mutta siinä velvoitetaan myös sellaiset talouden toimijat, jotka tuovat maahan asetuksen (EY) N:o 1099/2008 liitteessä A olevassa 3.4 luvussa lueteltuja muuntyyppisiä energiatuotteita (tässä öljykoksia) tai tekevät niiden yhteisöhankintoja, perustamaan ja ylläpitämään varastoja, jolloin kyseiset talouden toimijat ovat velvollisia varastoimaan laissa mainittuja tuotetyyppejä, mutta niillä ei ole tulevaisuudessa mahdollisuutta käyttää näitä varmuusvarastoja, koska kyse ei ole niiden käyttämistä energiatuotteista?

8)

Onko varmuusvarastojen perustamista koskevasta velvoitteesta annettujen kansallisten säännösten rikkomista koskeva seuraamusjärjestelmä, jonka nojalla varmuusvarastojen perustamista koskevaa velvoitetta rikkoville talouden toimijoille määrätään merkittävä seuraamusmaksu rikkomisen kohteena olevia tonneina ilmaistuja varastomääriä kohti, ennen kuin kansallinen tuomioistuin on ratkaissut varmuusvarastojen turvaamisvelvoitteesta annetun hallinnollisen toimen laillisuuden, yhteensopiva direktiivin 2009/119 johdanto-osan 11 perustelukappaleessa ja 21 artiklassa vahvistettujen periaatteiden kanssa, joiden mukaan seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia?

Onko jäsenvaltion säädettävä kansallisessa seuraamusjärjestelmässään toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudesta tutkia jokainen yksittäinen rikkominen erikseen ja ottaa erityisen seuraamusmaksun määrää vahvistaessaan huomioon kaikki rikkomisen kannalta merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet sekä rikkomisen mahdolliset seuraukset lain tavoitteen kannalta, mukaan lukien se seikka, että varmuusvarastojen perustamista ja ylläpitämistä koskevan velvoitteen noudattamatta jättäminen johtuu siitä, että jäsenvaltiossa ei ole kyseiselle tuotteelle (raskaalle polttoöljylle) vahvistettujen määrien varastoimiseen tarvittavaa varastointikapasiteettia ja että talouden toimijalle aiheutuu sille asetetun velvoitteen täyttämisestä huomattavia kuluja, jolloin sen taloudellinen ja rahoituksellinen vakaus vaarantuu ja sen omaisuuteen kohdistuu merkittävä täytäntöönpanotoimenpiteiden riski?

(1)  Jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa 14.9.2009 annettu neuvoston direktiivi 2009/119/EY (EUVL 2009, L 265, s. 9).

(2)  Energiatilastoista 22.10.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008 (EUVL 2008, L 304, s. 1).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Wien (Itävalta) on esittänyt 3.1.2023 – FL und KM Baugesellschaft m.b.H. & Co. KG ja S AG

(Asia C-2/23, FL und KM Baugesellschaft ja S)

(2023/C 127/20)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Wien

Pääasian asianosaiset

Valittajat: FL und KM Baugesellschaft m.b.H. & Co. KG ja S AG

Muu osapuoli: Zentrale Staatsanwaltschaft zur Verfolgung von Wirtschaftsstrafsachen und Korruption (talousrikosten ja korruption torjunnasta vastaava liittovaltion keskussyyttäjänvirasto)

Ennakkoratkaisukysymykset

Kysymys 1:

Onko unionin oikeuden kilpailuoikeudellisia säännöksiä – etenkin 26.11.2014 annettua direktiiviä 2014/104 (1) ja sen 6 artiklan 6 ja 7 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa sekä 11.12.2018 annettua direktiiviä 2019/1 (2) ja sen 31 artiklan 3 kohtaa – tulkittava siten, että niissä säädetyllä leniency-lausunnon ja sovintoehdotuksen sekä niistä saatujen tietojen suojalla on ehdoton vaikutus, joka koskee myös lainvalvontaviranomaisia (syyttäjäviranomaisia ja rikostuomioistuimia), jolloin leniency-lausuntoja ja sovintoehdotuksia ei saa sisällyttää rikosoikeudellisissa menettelyissä asiakirja-aineistoon eikä käyttää perustana lisäselvityksille?

Kysymys 2:

Onko unionin oikeuden kilpailuoikeudellisia säännöksiä – etenkin 26.11.2014 annettua direktiiviä 2014/104 ja sen 6 artiklan 6 ja 7 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa sekä 11.12.2018 annettua direktiiviä 2019/1 ja sen 31 artiklan 3 kohtaa – tulkittava siten, että (kysymyksessä 1 tarkoitettu) leniency-lausuntojen ja sovintoehdotusten ehdoton suoja käsittää myös asiakirjat ja niistä saadut tiedot, jotka leniency-lausunnon antanut yritys tai sovintoehdotuksen laatija on esittänyt leniency-lausunnon tai sovintoehdotuksen sisällön selostamista, konkretisoimista ja toteen näyttämistä varten?

Kysymys 3:

Onko unionin oikeuden kilpailuoikeudellisia säännöksiä – etenkin 26.11.2014 annettua direktiiviä 2014/104 ja sen 6 artiklan 6 ja 7 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa sekä 11.12.2018 annettua direktiiviä 2019/1 ja sen 31 artiklan 3 kohtaa – tulkittava siten, että niissä säädetyllä leniency-lausuntojen, sovintoehdotusten (ja kysymyksessä 2 tarkoitettujen asiakirjojen) ja niistä saatujen tietojen suojalla on ehdoton vaikutus, joka koskee rikosoikeudellisessa menettelyssä yhtäältä myös epäiltyjä, jotka eivät ole laatineet asianomaista leniency-lausuntoa tai sovintoehdotusta, ja toisaalta muita rikosoikeudellisen menettelyn osapuolia (etenkin vahinkoa kärsineitä osapuolia yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämisessä), jolloin epäillyille ja vahinkoa kärsineille osapuolille ei voida myöntää pääsyä leniency-lausuntoihin, sovintoehdotuksiin ja niistä esitettyihin asiakirjoihin sekä niistä saatuihin tietoihin?

(1)  Tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin 26.11.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/104/EU (EUVL 2014, L 349, s. 1).

(2)  Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi 11.12.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1 (EUVL 2019, L. 11, s. 3).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Ranska) on esittänyt 12.1.2023 – FH v. Conseil national de l’ordre des médecins

(Asia C-8/23, Conseil national de l’ordre des médecins)

(2023/C 127/21)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État (Ranska)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: FH

Vastaaja: Conseil national de l’ordre des médecins

Muut osapuolet: Ministère de la Santé et de la Prévention ja Ministère de l'Économie, des Finances et de la Souveraineté industrielle et numérique

Ennakkoratkaisukysymys

Voiko lääkäri, joka on jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen ja jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta 7.9.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (1) liitteessä V olevassa 5.1.2 kohdassa tarkoitettu, jäsenvaltiossa erikoislääkärin koulutuksesta annettu asiakirja, pelkästään tällä perusteella vedota toisessa jäsenvaltiossa tämän direktiivin 21 artiklassa määriteltyyn muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen automaattisen tunnustamisen järjestelmään, vaikka hänellä on kolmannessa maassa lääkärin peruskoulutuksesta annettu asiakirja, joka on tunnustettu ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on saanut erikoislääkärin tutkintotodistuksen, ja joka ei kuulu tämän direktiivin liitteessä V olevassa 5.1.1 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin, ja vaikka direktiivin 25 artiklan 4 kohdassa asetetaan tällainen lääkärin peruskoulutuksesta annettu asiakirja edellytykseksi erikoislääkärin koulutuksesta annettavan asiakirjan myöntämiselle?

(1)  EUVL 2005, L 255, s. 22.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Osnabrück (Saksa) on esittänyt 16.1.2023 – cdVet Naturprodukte GmbH v. Niedersächsisches Landesamt für Verbraucherschutz und Lebensmittelsicherheit (LA-VES)

(Asia C-13/23, cdVet Naturprodukte)

(2023/C 127/22)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Osnabrück

Pääasian asianosaiset

Kantaja: cdVet Naturprodukte GmbH

Vastaaja: Niedersächsisches Landesamt für Verbraucherschutz und Lebensmittelsicherheit (LA-VES)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Ovatko asetus (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan a alakohta, 4 artiklan 1 kohta, 7 artiklan 1 kohta, 10 artiklan 1 kohdan a alakohta, 10 artiklan 2 kohta ja 10 artiklan 5 kohta, joissa säädetään rehun lisäaineiden markkinoille saattamisen, käytön ja jalostamisen yleisestä kiellosta, jos niitä ei ole hyväksytty, ottamatta huomioon yksittäistapauksen olosuhteita, yhteensopivia perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen kanssa, kun otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklassa suojattu elinkeinonvapaus ja 17 artiklan 1 kohdan mukainen omistusoikeus?

2)

Jos unionin tuomioistuin vastaa 1 kohdassa esitettyyn kysymykseen myöntävästi, minkä seurauksena asetusta (EY) N:o 1831/2003 ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 4 artiklan 1 kohtaa, 7 artiklan 1 kohtaa ja 10 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 2 kohtaa ja 5 kohtaa olisi sovellettava rajoituksetta: onko kantajan rehun lisäaineena käyttämä uute, joka tavarantoimittajan tuoteselosteen mukaan valmistetaan greipin siemenistä ja kuorista ja jota kyseisessä tuoteselosteessa kuvataan greipinsiemenuutteeksi (tarkemmin sanoen: Grapefruitkern-Extrakt S), (joka tapauksessa myös) komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2021/758 (2) 2 artiklan 3 kohdassa yhdessä liitteessä I olevan I.A luvun 1 osan kanssa lueteltua ainetta ”greippiuute CoE 140”?

(1)  Eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22.9.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1831/2003 (EUVL 2003, L 268, s. 29).

(2)  Tiettyjen tuotteiden luokittelemisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamisalaan kuuluviksi rehun lisäaineiksi ja tiettyjen rehun lisäaineiden poistamisesta markkinoilta 7.5.2021 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EUVL 2021, L 162, s. 5).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administratīvā rajona tiesa (Latvia) on esittänyt 19.1.2023 – SIA ”Citadeles nekustamie īpašumi” v. Valsts ieņēmumu dienests

(Asia C-22/23, Citadeles nekustamie īpašumi)

(2023/C 127/23)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administratīvā rajona tiesa

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SIA ”Citadeles nekustamie īpašumi”

Vastaaja: Valsts ieņēmumu dienests

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 2015/849 (1) 3 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettua yrityspalvelujen tarjoajan käsitettä tulkittava siten, että sillä viitataan erilliseen palveluun, joka ei perustu omien kiinteistöjen vuokrauksesta muodostuvaan liiketoimeen eikä ole sidoksissa tällaiseen liiketoimeen, riippumatta siitä, onko vuokranantaja antanut suostumuksensa siihen, että vuokralainen rekisteröi vuokratun kiinteistön kotipaikakseen ja toteuttaa siellä liiketoimia?

2)

Jos ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan kieltävästi, onko direktiivin 2015/849 3 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettua yrityspalvelujen tarjoajan käsitettä tulkittava siten, että kiinteistön vuokranantajaan on siinä tapauksessa, että hän on luonnollinen henkilö, sovellettava samoja vaatimuksia kuin oikeushenkilöön tai oikeudelliseen järjestelyyn, riippumatta tosiasiallisista olosuhteista, kuten kyseisen luonnollisen henkilön omistamien ja vuokralle antamien kiinteistöjen lukumäärästä, siitä, ettei kiinteistön vuokraaminen liity elinkeinotoimintaan, tai muista olosuhteista?

(1)  Rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20.5.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849 (EUVL 2015, L 141, s. 73).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/20

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 26.1.2023 – AV, BT, CV ja DW v. Ministero della Giustizia

(Asia C-41/23, Peigli (1))

(2023/C 127/24)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittajat: AV, BT, CV ja DW

Vastapuoli: Ministero della Giustizia

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 2003/88 (2) 7 artiklaa ja määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lauseketta tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa tuomioistuimen onorario-tuomareille ja syyttäjänviraston onorario-apulaissyyttäjille ei anneta lainkaan oikeutta korvaukseen lomakaudelta, jolloin toimintaa ei ole, eikä sosiaaliturvaan ja pakolliseen työtapaturmia ja ammattitauteja koskevaan vakuutusturvaan?

2)

Onko määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lauseketta tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan onorario-tuomareiden määräaikaista työsuhdetta, joka luokitellaan palvelusuhteeksi eikä onorario-tuomarin ja julkishallinnon väliseksi palvelussuhteeksi ja jonka osalta on säädetty järjestelmä, joka perustuu alkuperäiseen ja vain yhden kerran jatkettavissa olevaan nimittämistoimeen, voidaan useita kertoja jatkaa valtiollisen lain tasoisilla säädöksillä ilman, että siihen liittyy tehokkaita ja varoittavia seuraamuksia, ja ilman, että näitä suhteita olisi mahdollista muuttaa toistaiseksi voimassa oleviksi julkishallinnon palvelussopimuksiksi, tosiasiallisessa tilanteessa, jossa on saattanut syntyä kyseisten tuomareiden oikeudellisen aseman kannalta tasapainottavia, heille edullisia vaikutuksia, koska heidän tehtäviään on käytännössä automaattisesti jatkettu uudelle kaudelle?

(1)  Tämä nimi on kuvitteellinen, eikä vastaa menettelyn minkään osapuolen nimeä.

(2)  Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (EUVL 2003, L 299, s. 9).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 31.1.2023 – Budapest Főváros IV. Kerület Újpest Önkormányzat Polgármesteri Hivatala v. Nemzeti Adatvédelmi és Információszabadság Hatóság

(Asia C-46/23, Újpesti Polgármesteri Hivatal)

(2023/C 127/25)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Budapest Főváros IV. Kerület Újpest Önkormányzat Polgármesteri Hivatala

Vastapuoli: Nemzeti Adatvédelmi és Információszabadság Hatóság

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yleisen tietosuoja-asetuksen (1) 58 artiklan 2 kohtaa ja erityisesti c, d ja g alakohtaa tulkittava siten, että kansallinen valvontaviranomainen voi korjaavien toimivaltuuksiensa nojalla velvoittaa rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän tämän asetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti poistamaan henkilötiedot, joita on käsitelty lainvastaisesti, silloinkin, kun rekisteröity ei ole sitä nimenomaisesti pyytänyt?

2)

Jos ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan siten, että valvontaviranomainen voi määrätä rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän poistamaan henkilötiedot, joita on käsitelty lainvastaisesti, silloinkin, kun rekisteröity ei ole tätä pyytänyt, päteekö tämä riippumatta siitä, onko henkilötiedot saatu rekisteröidyltä itseltään vai ei?

(1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (EUVL 2016, L 119, s. 1).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Markkinaoikeus (Suomi) on esittänyt 1.2.2023 – Alajärven Sähkö Oy ym. ja Elenia Verkko Oyj v. Energiavirasto

(Asia C-48/23, Alajärven Sähkö e.a.)

(2023/C 127/26)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Markkinaoikeus

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Alajärven Sähkö Oy ym. ja Elenia Verkko Oyj

Vastapuoli: Energiavirasto

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Mitä perusteita on sovellettava ja otettava huomioon arvioitaessa, milloin kysymys on kansallisen sääntelyviranomaisen keskeisiin sääntelytehtäviin ja toimivaltuuksiin puuttumisesta tavalla, joka ei turvaa sähkömarkkinadirektiivin (1) 57 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaista kansallisen sääntelyviranomaisen riippumattomuutta, ja milloin kysymys on sähkömarkkinadirektiivin 59 artiklan mukaisiin sääntelytehtäviin ja toimivaltuuksiin liittymättömistä yleisistä suuntaviivoista?

2)

Onko edellä kuvatun (tämän ennakkoratkaisupyynnön kohdat 13, 14, 16 ja 17 sekä lisäksi erityisesti kohdat 36–41) kaltaisen kansallisen lainsäädännön muutoksen, jonka tarkoituksena on ollut lainmuutoksen esitöissä todetulla tavalla vaikuttaa sähkönjakelun hintoihin tekemällä kansalliseen sähkömarkkinalakiin verkonhaltijoiden sääntely-ympäristöä koskevia muutoksia, joilla tosin sinänsä ei ole puututtu suoraan siirto- tai jakelutariffeihin eikä niiden laskentamenetelmiin mutta joiden seurauksena kansallisen sääntelyviranomaisen on kuitenkin tullut muuttaa valvontamenetelmiään kesken valvontajakson, katsottava olevan sähkömarkkinadirektiivin 57 artiklan 4 ja 5 kohdan mukainen kansallisen sääntelyviranomaisen riippumattomuusvaatimuksen osalta?

(1)  Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/944/EU (EUVL 2019, L 158, s. 125).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Satversmes tiesa (Latvia) on esittänyt 1.2.2023 – AZ, 1Dream OÜ, Produktech Engineering AG, BBP ja Polaris Consulting Ltd v. Latvijas Republikas Saeima

(Asia C-49/23, 1Dream ym.)

(2023/C 127/27)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Satversmes tiesa

Pääasian asianosaiset

Valittajat: AZ, 1Dream OÜ, Produktech Engineering AG, BBP ja Polaris Consulting Ltd

Vastapuoli: Latvijas Republikas Saeima

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Kuuluuko direktiivin 2014/42 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan ja puitepäätöksen 2005/212 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan soveltamisalaan sellainen kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään, että kansallinen tuomioistuin tuomitsee rikoshyödyn menetetyksi lainvastaisesti hankittua omaisuutta koskevassa erillisessä menettelyssä, joka käydään erillään rikosoikeudellisesta päämenettelystä ennen kuin viimeksi mainitussa menettelyssä on todettu tapahtuneen rikos ja ennen kuin ketään on todettu syylliseksi tähän rikokseen, ja jossa lisäksi säädetään, että menetetyksi tuomitseminen perustuu rikosasiaan liittyvästä aineistosta saatuihin tietoihin?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko katsottava, että direktiivissä 2014/42 ja erityisesti sen 8 artiklan 6 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettuun menetetyksi tuomitsemista koskevan päätökseen käsitteeseen sisältyvät paitsi tuomioistuinratkaisut, joilla todetaan, että omaisuus on hankittu lainvastaisesti, ja tuomitaan se menetetyksi, myös tuomioistuinratkaisut, joilla lainvastaisesti hankittua omaisuutta koskeva menettely päätetään?

3)

Jos toiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, voidaanko perusoikeuskirjan 47 artiklan ja direktiivin 2014/42 8 artiklan 6 kohdan toisen virkkeen mukaisena pitää lainsäädäntöä, jossa ei säädetä henkilön, johon kyseinen omaisuus liittyy, oikeudesta hakea muutosta menetetyksi tuomitsemista koskevaan päätökseen?

4)

Onko unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jäsenvaltion perustuslakituomioistuin, jonka on ratkaistava unionin oikeuden vastaiseksi todetun kansallisen lainsäädännön perustuslainvastaisuutta koskeva kanne, toteaa, että asiassa sovelletaan oikeusvarmuuden periaatetta ja että kyseisen lainsäädännön oikeusvaikutukset pysyvät väliaikaisesti voimassa siihen ajankohtaan asti, joka kyseisen tuomioistuimen ratkaisussa määritetään ajankohdaksi, jona riidanalaisen säännöksen oikeusvaikutukset lakkaavat?

(1)  Rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa 3.4.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/42/EU (EUVL 2014, L 127, s. 39).

(2)  Rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta 24.2.2005 annettu neuvoston puitepäätös 2005/212/YOS (EUVL 2005, L 68, s. 49).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 31.1.2023 – B.E. Srl, Play Game Srl ja Coral Srl v. Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Dogane e dei Monopoli

(Asia C-50/23, B.E. ja Play Game)

(2023/C 127/28)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittajat: B.E. Srl, Play Game Srl ja Coral Srl

Vastapuolet: Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Dogane e dei Monopoli

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Rikkooko edellä kuvattu kansallinen lainsäädäntö unionin oikeuteen kuuluvaa sijoittautumisvapautta ja elinkeinovapautta, kun siinä i) määrätään maksun korotus, jossa ei oteta huomioon yritysten kokoa koskevia arvioita, ja ii) pakotetaan hyväksymään jatkokausi ja edellä mainittu maksun korotus sekä toimipaikan luovutuskieltoa koskeva lisärasite perusteettomana edellytyksenä osallistumiselle tuleviin tarjouskilpailuihin, joita niin ikään lykätään epämääräiseksi ajaksi?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, on kyseenalaista, voidaanko kuvatun kaltaista rajoitusta pitää väitetyn yleiseen etuun liittyvän pakottavan syyn nojalla perusteltuna, kun tällaiseksi syyksi on mainittu tarve varmistaa, että tarjouskilpailumenettelyjen käynnistäminen saadaan ajallisesti samaan rytmiin.

3)

Jos kuitenkin katsotaan, että yleiseen etuun liittyvä pakottava syy on olemassa, onko asiassa kaikesta huolimatta loukattu i) suhteellisuusperiaatetta sillä perusteella, että kyseinen rajoitus ei ole tarkoituksenmukainen, sopiva eikä suppeassa mielessä oikeassa suhteessa virallisesti ilmoitettuun julkiseen tavoitteeseen nähden, ja ii) markkinoiden kilpailullisuuden periaatetta sillä perusteella, että konsessioiden jatkaminen ja tarjouskilpailujen käynnistämisen lykkääminen estää alan toimijoita käyttämästä elinkeinovapauttaan ainakin toiminnan tarvittavan suunnittelun ja ennakoinnin osalta?

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Högsta förvaltningsdomstolen (Ruotsi) on esittänyt 6.2.2023 – Skatteverket v. Digital Charging Solutions GmbH

(Asia C-60/23, Digital Charging Solutions)

(2023/C 127/29)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Högsta förvaltningsdomstolen

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Skatteverket

Vastapuoli: Digital Charging Solutions GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko suoritus, joka muodostuu sähkökäyttöisen ajoneuvon lataamisesta ajoneuvon käyttäjälle latauspisteellä, arvonlisäverodirektiivin (1) 14 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tavaran luovutus?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko katsottava, että välissä olevan yhtiön sisältävän liiketoimien ketjun kaikissa osissa on kyse tällaisesta luovutuksesta, kun liiketoimien ketjuun liittyy kustakin osasta tehtyjä sopimuksia mutta vain ajoneuvon käyttäjällä on määräysvalta sellaisiin seikkoihin kuin määrä, ajankohta ja latauspaikka ja siihen, miten sähköä käytetään?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/24

Valitus, jonka Ranskan tasavalta on tehnyt 8.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu yhdeksäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-279/20 ja T-288/20, CWS Powder Coatings ym. v. komissio, ja asiassa T-283/20, Billions Europe ym. v. komissio, 23.11.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-71/23 P)

(2023/C 127/30)

Oikeudenkäyntikielet: saksa ja englanti

Asianosaiset

Valittaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: B. Fodda, J.-L. Carré ja G. Bain)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, CWS Powder Coatings GmbH, Billions Europe Ltd, Cinkarna Metalurško-kemična Industrija Celje d.d. (Cinkarna Celje d.d.), Evonik Operations GmbH, Kronos Titan GmbH, Precheza a.s., Tayca Corp., Tronox Pigments (Holland) BV, Venator Germany GmbH, Brillux GmbH & Co. KG, Daw SE, Ettengruber GmbH Abbruch und Tiefbau, Ettengruber GmbH Recycling und Verwertung, TIGER Coatings GmbH & Co. KG, Conseil Européen de l’Industrie Chimique – European Chemical Industry Council (Cefic), Conseil Européen de l’Industrie des Peintures, des Encres d’Imprimerie et des Couleurs d’Art (CEPE), British Coatings Federation Ltd (BCF), American Coatings Association, Inc. (ACA), Mytilineos SA, Delfi-Distomon Anonymos Metalleytiki Etaireia, Sto SE & Co. KGaA, Rembrandtin Coatings GmbH, Tanskan kuningaskunta, Alankomaiden kuningaskunta, Ruotsin kuningaskunta, Euroopan kemikaalivirasto, Slovenian tasavalta, Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-279/20 ja T-288/20, CWS Powder Coatings ym. v. komissio ja asiassa T-283/20, Billions Europe ym. v. komissio, 23.11.2022 antaman tuomion,

—

ratkaisee itse oikeusriidan ja hylkää CWS Powder Coatings GmbH:n, Billions Europe Ltd:n, Brillux GmbH & Co. KG:n ja Daw SE:n asioissa T-279/20, T-283/20 ja T-288/20 ensimmäisessä oikeusasteessa nostamat kanteet, tai jos unionin tuomioistuin katsoo, että asiat eivät ole ratkaisukelpoisia, palauttaa ne unionin yleiseen tuomioistuimeen

—

velvoittaa CWS Powder Coatings GmbH:n, Billions Europe Ltd:n, Brillux GmbH & Co. KG:n ja Daw SE:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ranskan hallitus esittää valituksensa tueksi neljä valitusperustetta.

Ensimmäinen valitusperuste: Luokitellessaan Heinrichin tutkimuksen ratkaisevaksi tutkimukseksi unionin yleinen tuomioistuin on yhtäältä ottanut sille esitetyn näytön vääristyneellä tavalla huomioon ja toisaalta tehnyt oikeudellisen virheen sivuuttaessaan aineiden luokituksesta syöpää aiheuttaviksi aineiksi annetun asetuksen N:o 1272/2008 eli näytön vahvuuden arviointia koskevan periaatteen ja kaikkien muiden sellaisten tietojen tutkimisen, jotka ovat hyödyllisiä ihmiselle syöpää aiheuttavia vaikutuksia koskevien eri vaaraluokkien luokittelemiseksi.

Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on ylittänyt tuomioistuinvalvonnan rajat mennessään ilmeistä virhettä koskevaa arviointia pidemmälle ja korvaamalla omalla arvioinnillaan Euroopan kemikaaliviraston riskinarviointikomitean arvioinnin.

Kolmas valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa.

Neljäs valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (1) liitteessä I olevaa 3.6.2.2.1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että aineen voidaan katsoa sisäisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttavan syöpää, jos kyseinen aine aiheuttaa syövän vaaran tietyn hiukkasten määrän yhteydessä.

(1)  Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16.12.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (EUVL 2008, L 353, s. 1).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/25

Valitus, jonka Kurdistan Workers' Party (PKK) on tehnyt 10.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-182/21, PKK v. neuvosto, 14.12.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-72/23 P)

(2023/C 127/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Kurdistan Workers' Party (PKK) (edustajat: asianajajat A.M. van Eik ja T. Buruma)

Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

yhdistää tämän valituksen ja asiassa C-44/23 P tehdyn valituksen,

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 14.12.2022 asiassa T-182/21 antaman tuomion,

—

antaa lopullisen tuomion asioissa, jotka ovat tämän valituksen kohteena, ja kumoaa 5.2.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/142 (1) ja 5.2.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) No 2021/138 (2); 19.7.2021 annetun neuvoston päätöksen (UYTP) 2021/1192 (3) ja 19.7.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1188 (4); ja 3.2.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/152 (5) ja 3.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/147 (6) niiltä osin kuin ne koskevat PKK:ta (tunnetaan myös nimellä KADEK ja KONGRA-GEL),

—

velvoittaa neuvoston korvaamaan valittajalle tästä valituksesta ja asiasta T-182/21 aiheutuvat oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki valituksenalaisessa tuomiossa seuraavia virheitä:

1.

Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen yhteisen kannan 2001/931 (7) (jäljempänä yhteinen kanta 931) 1 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan osalta erityisesti siinä mainittujen ”tarkoitusten” tulkinnassa ja tämän tulkinnan soveltamisessa asiaan. Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että yhteisen kannan 931 1 artiklan 3 kohdan rikkomista koskeva kanneperuste on hylättävä.

2.

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että neuvosto on voinut luottaa UK Home Secretaryn 29.3.2001 antamaan määräykseen (jäljempänä UK 2001 päätös) yhteisen kannan 931 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna päätöksenä, koska ei ole selvää, ovatko UK 2001 päätökseen liittyvissä perusteissa mainitut tapahtumat taustana UK 2001 päätökselle, jossa mainitut tapahtumat ovat vanhentuneita eivätkä tue päätelmää siitä, että valittaja on kyseisessä artiklassa tarkoitettu terroristiryhmä. Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että kanneperuste, jossa väitetään, että yhteisen kannan 931 1 artiklan 3 ja 4 kohtaa on rikottu sikäli kuin riidanalaiset toimenpiteet perustuvat UK 2001 päätökseen, on hylättävä.

3.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että neuvoston arviointi täytti yhteisen kannan 931 1 artiklan 6 kohdan mukaiset velvollisuudet ja että valittajan kanneperuste, jonka mukaan neuvosto on rikkonut 1 artiklan 6 kohtaa, on hylättävä.

4.

Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen suhteellisuusperiaatteen osalta ja sovelsi sitä virheellisesti käsiteltävänä olevassa asiassa.

5.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että neuvosto on täyttänyt perusteluvelvollisuutensa.

(1)  Niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2020/1132 kumoamisesta 5.2.2021 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2021/142 (EUVL L 43, s. 14).

(2)  Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1128 kumoamisesta 5.2.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/138 (EUVL 2021, L 43, s. 1).

(3)  Niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2021/142 kumoamisesta 19.7.2021 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2021/1192 (EUVL L 258, s. 42).

(4)  Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/138 kumoamisesta 19.7.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1188 (EUVL 2021, L 258, s. 14).

(5)  Niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2021/1192 kumoamisesta 3.2.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/152 (EUVL 2022, L 25, s. 13).

(6)  Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1188 kumoamisesta 3.2.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/147 (EUVL 2022, L 25, s. 1).

(7)  Erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi 27.12.2001 annettu neuvoston yhteinen kanta (EYVL 2001, L 344, s. 93).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/26

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 14.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu yhdeksäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-279/20 ja T-288/20, CWS Powder Coatings ym. v. komissio ja asiassa T-283/20, Billions Europe ym. v. komissio, 23.11.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-82/23 P)

(2023/C 127/32)

Oikeudenkäyntikielet: saksa ja englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Delaude, A. Dawes, R. Lindenthal ja M. Noll-Ehlers)

Muut osapuolet: CWS Powder Coatings GmbH, Billions Europe Ltd, Cinkarna Metalurško-kemična Industrija Celje d.d. (Cinkarna Celje d.d.), Evonik Operations GmbH, Kronos Titan GmbH, Precheza a.s., Tayca Corp., Tronox Pigments (Holland) BV, Venator Germany GmbH, Brillux GmbH & Co. KG, Daw SE, Ettengruber GmbH Abbruch und Tiefbau, Ettengruber GmbH Recycling und Verwertung, TIGER Coatings GmbH & Co. KG, Conseil Européen de l’Industrie Chimique – European Chemical Industry Council (Cefic), Conseil Européen de l’Industrie des Peintures, des Encres d’Imprimerie et des Couleurs d’Art (CEPE), British Coatings Federation Ltd (BCF), American Coatings Association, Inc. (ACA), Mytilineos SA, Delfi-Distomon Anonymos Metalleytiki Etaireia, Sto SE & Co. KGaA, Rembrandtin Coatings GmbH, Tanskan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Ruotsin kuningaskunta, Euroopan kemikaalivirasto, Slovenian tasavalta, Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-279/20 ja T-288/20, CWS Powder Coatings ym. v. komissio ja asiassa T-283/20, Billions Europe ym. v. komissio, 23.11.2022 antaman tuomion,

—

hylkää yhdistetyissä asioissa T-279/20 ja T-288/20 esitetyn toisen kanneperusteen, seitsemännen kanneperusteen ensimmäisen ja viidennen osan ja kahdeksannen kanneperusteen sekä asiassa T-283/20 esitetyn ensimmäisen kanneperusteen,

—

palauttaa tutkimatta jääneet kanneperusteet unionin yleiselle tuomioistuimelle ratkaisua varten ja

—

määrää oikeudenkäyntikuluista myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio esittää valituksensa tueksi kolme valitusperustetta.

Ensinnäkin valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen ottaessaan sille esitetyn näytön vääristyneellä tavalla huomioon, kun se teki sen päätelmän, että Euroopan kemikaaliviraston riskinarviointikomitea (riskinarviointikomitea) ja komissio olisivat tehneet ilmeisen arviointivirheen vuonna 1995 tehdyn Heinrichin ym. tutkimuksen (jäljempänä Heinrichin tutkimus) hyväksyttävyydestä ja luotettavuudesta.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen korvatessaan riskinarviointikomitean ja komission arvioinnin omallaan, kun se päätteli, ettei riskinarviointikomitea ollut ottanut huomioon kaikkia merkityksellisiä näkökohtia keuhkojen ylikuormituksen laskennassa Heinrichin tutkimuksessa.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tullessaan siihen päätelmään, että riidanalainen luokitus ja merkinnät eivät koskeneet ainetta, joka on sisäisiltä ominaisuuksiltaan syöpää aiheuttava.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/27

Valitus, jonka European Association of Non-Integrated Metal Importers & distributors (Euranimi) on tehnyt 17.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-769/21, Euranimi v. komissio, 8.12.2022 antamasta määräyksestä

(Asia C-95/23 P)

(2023/C 127/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: European Association of Non-Integrated Metal Importers & distributors (Euranimi) (edustajat: V. Villante, D. Rovetta ja M. Campa, avvocati, ja P. Gjørtler, advokat)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

ottaa valituksen tutkittavaksi

—

kumoaa valituksenalaisen määräyksen ja toteaa, että EURANIMIn nostama kanne on otettava tutkittavaksi

—

palauttaa asian yleiseen tuomioistuimeen EURANIMIn kanteen aineellista tutkimista varten

—

velvoittaa Euroopan komission korvaamaan tästä muutoksenhakumenettelystä ja ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste: Oikeudellinen virhe SEUT 263 artiklan neljännen kohdan tulkinnassa erityisesti siltä osin kuin on kyse edellytyksestä, jonka mukaan toimen tulee koskea kantajaa ”suoraan ja erikseen”. Tosiseikkojen virheellinen arviointi.

Toinen valitusperuste: Oikeudellinen virhe SEUT 263 artiklan neljännen kohdan viimeisen osan tulkinnassa sekä oikeudellinen virhe ”sääntelytoimea, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä” koskevan edellytyksen ja kyseisen käsitteen tulkinnassa. Tosiseikkojen virheellinen arviointi ja näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla.

Kolmas valitusperuste: Tosiseikkojen virheellinen arviointi ja näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/28

Valitus, jonka PT Pelita Agung Agrindustri ja PT Permata Hijau Palm Oleo ovat tehneet 24.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-143/20, PT Pelita Agung Agrindustri ja PT Permata Hijau Palm Oleo v. komissio, 14.12.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-112/23 P)

(2023/C 127/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: PT Pelita Agung Agrindustri ja PT Permata Hijau Palm Oleo (edustajat: asianajajat F. Graafsma ja J. Cornelis)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja European Biodiesel Board (EBB)

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa valituksenalaisen tuomion

—

kumoaa lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa 28.11.2019 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2092 (1) ja

—

velvoittaa Euroopan komission korvaamaan valittajille muutoksenhausta ja asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, tai vaihtoehtoisesti

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen ja

—

määrää, että asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa ja muutoksenhausta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat vetoavat valituksensa tueksi kuuteen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste, jonka mukaan valituksenalaisessa tuomiossa on tulkittu virheellisesti muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (2) (perusasetus) 8 artiklan 2 kohtaa ja vääristetty selvitysaineistoa katsomalla hinnankorotusten estyneen merkittävästi.

Toinen valitusperuste, jonka mukaan valituksenalaisessa tuomiossa on tulkittu virheellisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) paneelin 25.1.2018 antaman raportin European Union – Anti-dumping measures on biodiesel from Indonesia (Euroopan unioni – Indonesiasta peräisin olevaa biodieseliä koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet) (WT/DS 480/R) johtopäätöksiä tai vaihtoehtoisesti jätetty nämä johtopäätökset huomiotta.

Kolmas valitusperuste, jonka mukaan valituksenalaisessa tuomiossa on tulkittu virheellisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) paneelin 2.8.2013 antaman raportin China – Anti-Dumping and Countervailing Duty Measures on Broiler Products from the United States (WT/DS 427/R) johtopäätöksiä sekä muuta asiassa merkityksellistä WTO:n ja Euroopan unionin oikeuskäytäntöä.

Neljäs valitusperuste, jonka mukaan valituksenalaisessa tuomiossa on tulkittu virheellisesti perusasetuksen 8 artiklan 1 kohtaa katsomalla, että hinnan alittavuutta koskeva laskelma, jossa jätetään huomiotta 45 prosenttia unionin tuotannonalan myynnistä, täyttää puolueettomaan tarkasteluun ja selkeään näyttöön perustuvan analyysin oikeudelliset vaatimukset.

Viides valitusperuste, jonka mukaan valituksenalaisessa tuomiossa on vääristetty selvitysaineistoa katsomalla, että tukia palmuöljyn viljelyn rahaston järjestelmästä ei myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

Kuudes valitusperuste, jonka mukaan valituksenalaisessa tuomiossa on tulkittu virheellisesti valittajien esittämää perustelua ja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohtaa.

(1)  EUVL 2019, L 317, s. 42.

(2)  EUVL 2016, L 176, s. 55.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/29

Valitus, jonka Swissgrid AG on tehnyt 28.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-127/21, Swissgrid v. komissio, 21.12.2022 antamasta määräyksestä

(Asia C-121/23 P)

(2023/C 127/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Swissgrid AG (edustajat: asianajajat P. De Baere, P. L'Ecluse, K. T'Syen ja V. Lefever)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa valituksenalaisen määräyksen

—

hylkää komission oikeudenkäyntiväitteen ja ottaa kumoamiskanteen tutkittavaksi sekä palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi

—

toteaa, että oikeudenkäyntikuluista määrätään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se sovelsi vääriä oikeudellisia edellytyksiä sen osalta, muodostaako komission energiapääosaston johtajan 17.12.2020 allekirjoittaman kirjeen sisältämä päätös (riidanalainen päätös) SEUT 263 artiklassa tarkoitetun säädöksen, josta voidaan nostaa kanne.

Toinen valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että sähköjärjestelmän tasehallintaa koskevista suuntaviivoista 23.11.2017 annetun komission asetuksen (EU) 2017/2195 (1) 1 artiklan 6 ja 7 kohdassa ei myönnetä valittajalle oikeuksia, joihin riidanalainen päätös voi vaikuttaa.

Kolmas valitusperuste: valituksenalaisen määräyksen perustelut ovat riittämättömät sen ratkaisevan toteamuksen osalta, että komission asetuksen (EU) 2017/2195 1 artiklan 7 kohdassa ei myönnetä valittajalle mitään oikeuksia.

(1)  EUVL 2017, L 312, s. 6.

Unionin yleinen tuomioistuin

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/30

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Austrian Power Grid ym. v. ACER

(Asia T-606/20) (1)

(Energia - Sähkön sisämarkkinat - Automaattisesti aktivoitavien taajuuden palautusreservien tasesähkön vaihdon eurooppalaisen kauppapaikan täytäntöönpanopuitteet - Ehtojen, edellytysten ja menetelmien vahvistamismenettely - Siirtoverkonhaltijoiden yhteisen ehdotuksen hylkääminen - ACERin toimivalta - Oikeudellinen virhe - Puolustautumisoikeudet - Perusteluvelvollisuus)

(2023/C 127/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Austrian Power Grid AG (Wien, Itävalta), ja seitsemän muuta kantajaa joiden nimet on mainittu tuomion liitteessä (edustajat: asianajajat M. Levitt, B. Byrne ja D. Jubrail, solicitors)

Vastaaja: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (asiamiehet: E. Ameye, A. Tellidou ja E. Tremmel)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat ja muut oikeushenkilöt, joiden nimet ovat tuomion liitteenä, vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) valituslautakunnan 16.7.2020 tekemän päätöksen, jolla pysytetään automaattisesti aktivoitavien taajuuden palautusreservien tasesähkön vaihdon eurooppalaisen kauppapaikan (jäljempänä aFRR-kauppapaikka) täytäntöönpanopuitteista 24.1.2020 tehty ACERin päätös 02/2020 ja hylätään kantajien asiassa A-001-2020 (konsolidoitu) tekemä valitus (jäljempänä riidanalainen päätös), siltä osin kuin kyseinen päätös koskee niitä ja että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa päätöksen 02/2020 1 artiklan ja aFRR-kauppapaikan täytäntöönpanopuitteiden, sellaisina kuin se vahvistetaan päätöksen 02/2020 liitteessä I (jäljempänä aFRR-menetelmä tai aFRRIF), 3 artiklan 3 kohdan, 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan, 4 artiklan 6 kohdan, 6 artiklan, 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 12 artiklan.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Austrian Power Grid AG ja muut kantajat, joiden nimet ovat tuomion liitteenä, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 414, 30.11.2020.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Austrian Power Grid ym. v. ACER

(Asia T-607/20) (1)

(Energia - Sähkön sisämarkkinat - Manuaalisesti aktivoitavien taajuuden palautusreservien tasesähkön vaihdon eurooppalaisen kauppapaikan täytäntöönpanopuitteet - Ehtojen, edellytysten ja menetelmien vahvistamismenettely - Siirtoverkonhaltijoiden yhteisen ehdotuksen hylkääminen - ACERin toimivalta - Oikeudellinen virhe - Puolustautumisoikeudet - Perusteluvelvollisuus)

(2023/C 127/37)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Austrian Power Grid AG (Wien, Itävalta) ja seitsemän muuta kantajaa joiden nimet on mainittu tuomion liitteessä (edustajat: asianajajat M. Levitt, B. Byrne ja D. Jubrail, solicitors)

Vastaaja: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (asiamiehet: E. Ameye, avocate, A. Tellidou ja E. Tremmel)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat ja muut oikeushenkilöt, joiden nimet ovat tuomion liitteenä, vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) valituslautakunnan 16.7.2020 tekemän päätöksen, jolla pysytetään manuaalisesti aktivoitavien taajuuden palautusreservien tasesähkön vaihdon eurooppalaisen kauppapaikan (jäljempänä mFRR-kauppapaikka) täytäntöönpanopuitteista 24.1.2020 tehty ACERin päätös 03/2020 ja hylätään kantajien asiassa A-002-2020 (konsolidoitu) tekemä valitus (jäljempänä riidanalainen päätös), siltä osin kuin kyseinen päätös koskee niitä ja että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa päätöksen 03/2020 1 artiklan ja mFRR-kauppapaikan täytäntöönpanopuitteiden, sellaisina kuin se vahvistetaan päätöksen 03/2020 liitteessä I (jäljempänä mFRR-menetelmä tai mFRRIF), 3 artiklan 3 kohdan, 3 artiklan 5 kohdan b alakohdan, 4 artiklan 6 kohdan, 6 artiklan, 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan, 11 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 12 artiklan.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Austrian Power Grid AG ja muut kantajat, joiden nimet ovat tuomion liitteenä, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 414, 30.11.2020.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – UPL Europe ja Indofil Industries (Netherlands) v. komissio

(Asia T-742/20) (1)

(Kasvinsuojeluaineet - Tehoaine mankotsebi - Hyväksynnän uusimatta jättäminen - Asetus (EY) N:o 1107/2009 ja täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 844/2012 - Tehoaineen hyväksynnän uusimista koskevan hakemuksen arviointimenettely - Uuden esittelevän jäsenvaltion nimeäminen sen takia, että aiempi esittelevä jäsenvaltio on eronnut unionista - Puolustautumisoikeudet - Hyvän hallinnon periaate - Ilmeinen arviointivirhe - Yhdenmukaistettuun luokitukseen ja merkintöihin sovellettava menettely - Asetus (EY) N:o 1272/2008 - Luottamuksensuoja)

(2023/C 127/38)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: UPL Europe Ltd (Warrington, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Indofil Industries (Netherlands) BV (Amsterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat C. Mereu ja P. Sellar)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Dawes, G. Koleva ja F. Castilla Contreras)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan tehoaineen mankotsebi hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta 14.12.2020 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2087 (EUVL 2020, L 423, s. 50).

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

UPL Europe Ltd ja Indofil Industries (Netherlands) BV vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle käsiteltävän kanteen yhteydessä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)

Indofil Industries (Netherlands) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan komissiolle välitoimimenettelyn yhteydessä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 53, 15.2.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Aquind ym. v. ACER

(Asia T-492/21) (1)

(Energia - ACERin toimivalta - Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista - Oikeudellinen virhe - Asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 1 kohta - Erosopimuksen 92 artikla - Kauppa- ja yhteistyösopimuksen 308 artiklassa ja liitteessä 28 määrätty tapauskohtainen poikkeusjärjestelmä)

(2023/C 127/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Aquind Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta), Aquind Energy Sàrl (Luxemburg, Luxemburg) ja Aquind SAS (Rouen, Ranska) (edustajat: asianajajat S. Goldberg, solicitor ja E. White)

Vastaaja: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (asiamiehet: P. Martinet ja E. Tremmel, avustajanaan asianajaja B. Creve)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Euroopan parlamentti (asiamiehet: A. Tamás ja O. Denkov) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Lo Monaco, L. Vétillard ja É. Sitbon)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) valituslautakunnan 4.6.2021 tekemän päätöksen, joka koskee Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan sähkönsiirtoverkkojen väliseen rajayhdysjohtoon liittyvää vapautusta koskevaa hakemusta.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Aquind Ltd, Aquind SAS, Aquind Energy Sàrl ja Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

3)

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 391, 27.9.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Belaeronavigatsia v. neuvosto

(Asia T-536/21) (1)

(Ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Valko-Venäjän tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Luettelot henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joiden varat ja taloudelliset resurssit on jäädytetty - Kantajan nimen merkitseminen luetteloihin ja pysyttäminen luetteloissa - Käsite ”henkilö, joka on vastuussa tukahduttamisesta” - Arviointivirhe - Oikeasuhteisuus)

(2023/C 127/40)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Belaeronavigatsia (Minsk, Valko-Venäjä) (edustaja: asianajaja M. Michalauskas)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: R. Meyer ja S. Van Overmeire)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Giolito ja M. Carpus Carcea)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta 21.6.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/1001 (EUVL 2021, L 219 I, s. 67), Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 21.6.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/999 (EUVL L 2191, 21.6.2021, s. 55) (jäljempänä yhdessä alkuperäiset toimet), Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta 24.2.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/307 (EUVL 2022, L 46, s. 97) ja Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan täytäntöönpanosta 24.2.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/300 (EUVL 2022, L 46, s. 3) (jäljempänä yhdessä pysyttämistoimet) kumoamista siltä osin kuin nämä toimet (jäljempänä yhdessä riidanalaiset toimet) koskevat kantajaa.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Belaeronavigatsia velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

3)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 422, 18.10.2021.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Mostostal v. EUIPO – Polimex – Mostostal (MOSTOSTAL)

(Asia T-684/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki MOSTOSTAL - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen 2017/1001 94 artiklan 1 kohta)

(2023/C 127/41)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mostostal S.A. (Varsova, Puola) (edustajat: asianajajat C. Saettel ja K. Krawczyk)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Polimex – Mostostal S.A. (Varsova) (edustajat: asianajajat J. Kubalski, K. Szczudlik ja M. Hyży)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 30.7.2021 tekemän päätöksen (asia R 2508/2019-5) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 30.7.2021 tekemä päätös (asia R 2508/2019-5) kumotaan.

2)

EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Mostostal S.A:n oikeudenkäyntikulut.

3)

Polimex – Mostostal S.A. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 2, 3.1.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – LG Electronics v. EUIPO – ZTE Deutschland (V10)

(Asia T-741/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki V10 - Ehdoton hylkäysperuste - Aakkosnumeerinen merkki - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))

(2023/C 127/42)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: LG Electronics, Inc. (Soul, Etelä-Korea) (edustaja: asianajaja M. Bölling)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Gája)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: ZTE Deutschland GmbH (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat T. M. Müller ja C. Sauerborn)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 14.9.2021 tekemän päätöksen (asia R 2101/2020-5) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

LG Electronics, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 37, 24.1.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/35

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Topcart v. EUIPO – Carl International (TC CARL)

(Asia T-8/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin TC CARL rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen kuviomerkki carl touch - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2023/C 127/43)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Topcart GmbH (Wiesbaden, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Hoffmann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Eberl ja T. Klee)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Carl International (Limonest, Ranska)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 8.10.2021 tekemän päätöksen (asia R 2561/2018-2) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Topcart GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 84, 21.2.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/36

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Asesores Comunitarios v. komissio

(Asia T-77/22) (1)

(Asiakirjoihin tutustuminen - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Asiakirjat, jotka koskevat jäsenvaltion komissiolle esittämää elpymis- ja palautumissuunnitelmaa - Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat - Tutustumisoikeuden epääminen - Unionin tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan suojaa koskeva poikkeus)

(2023/C 127/44)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Asesores Comunitarios, SL (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja J. Monrabà Bagan)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Spina, T. Adamopoulos ja M. Burón Pérez)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: A. Gavela Llopis ja L. Aguilera Ruiz)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan sellaisen 3.12.2021 annetun Euroopan komission päätöksen kumoamista, jolla hänelle ei annettu tutustuttavaksi tiettyjä Espanjan kuningaskunnalta peräisin olevia asiakirjoja, joita oli pyydetty Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43) nojalla.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Asesores Comunitarios, SL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)

Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 138, 28.3.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/36

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Bambu Sales v. EUIPO (BAMBU)

(Asia T-82/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin BAMBU rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta)

(2023/C 127/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Bambu Sales, Inc. (Secaucus, New Jersey, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja T. Stein)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Eberl ja T. Frydendahl)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 16.12.2021 tekemän päätöksen (asia R 1702/2020-1) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 16.12.2021 tekemä päätös (asia R 1702/2020-1) kumotaan siltä osin kuin se koskee seuraavia tavaroita: Höyrystimet tupakan ja muiden yrttipohjaisten aineiden imemiseen ja sisäänhengittämiseen; sähköiset höyrystimet, eli sähkösavukkeet, ja sähköiset höyrystimet tupakoitsijoille käytettäviksi vaihtoehtona perinteisille savukkeille; tyhjinä myydyt patruunat tupakoitsijoille tarkoitettuun höyrystimeen; sikarileikkurit; elektroniset savukkeet; elektroniset sikarit; sähkösavukkeet; sähkösavukkeiden täyttöpatruunat; sähkösikarit; vesipiippujen osat eli letkut; nestekaasusylinterit savukkeensytyttimiin; tupakointivälineet eli metallista valmistetut kannelliset taskusäiliöt tupakantumppeja varten; puhdistusaineet tupakkapiippuja varten; puhdistusaineet höyrypiippuja varten.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Bambu Sales, Inc. ja EUIPO vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 148, 4.4.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/37

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Rimini Street v. EUIPO (OTHER COMPANIES DO SOFTWARE WE DO SUPPORT)

(Asia T-204/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Sanamerkki OTHER COMPANIES DO SOFTWARE WE DO SUPPORT - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2023/C 127/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Rimini Street, Inc. (Las Vegas, Nevada, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja E. Ratjen)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: E. Śliwińska ja T. Frydendahl)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 14.2.2022 antaman päätöksen (asia R 1389/2021-4) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Rimini Street, Inc. velvoitetaan korvamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 222, 7.6.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Freixas Montplet ym. v. Alueiden komitea

(Asia T-260/22) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Ylennys - Vuoden 2021 ylennyskierros - Päätös olla ottamatta kantajan nimeä ylennyskelpoisten virkamiesten luetteloon - Palkkaluokassa saavutetun virkaiän arvioimisajankohta - Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohta - Yhdenvertainen kohtelu)

(2023/C 127/47)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: David Freixas Montplet (Berchem-Sainte-Agathe, Belgia), Gustavo López Cutillas (Woluwe-Saint-Pierre, Belgia), Valeria Schirru (Bryssel, Belgia) ja Svetlozar Andreev (Bryssel) (edustajat: asianajajat L. Levi ja P. Baudoux)

Vastaaja: Alueiden komitea (asiamies: B. Rentmeister)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan alueiden komitean vuoden 2021 ylennyskierroksella ylennyskelpoisista virkamiehistä laatiman luettelon kumoamista siltä osin kuin heidän nimiään ei ole otettu siihen.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

David Freixas Montplet, Gustavo López Cutillas, Valeria Schirru ja Svetlozar Andreev vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan alueiden komitean oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 244, 27.6.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.2.2023 – Das Neves v. komissio

(Asia T-357/22) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Kurinpitomenettely - Huomautus - Henkilöstösääntöjen 21 artikla - Puolustautumisoikeudet - Vastuu)

(2023/C 127/48)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: José Das Neves (La Hulpe, Belgia) (edustaja: asianajaja J. P. Vandersteen)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Bohr ja I. Melo Sampaio)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan sellaisen 10.10.2021 annetun Euroopan komission päätöksen kumoamista, jolla hänelle annetaan huomautus Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, ja toisaalta tästä päätöksestä hänelle aiheutuneen vahingon korvaamista.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

José Das Neves velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 294, 1.8.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/39

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.2.2023 – Aziz v. komissio

(Asia T-266/22) (1)

(Kumoamiskanne - Henkilötietojen suoja - Asetus (EU) 2018/1725 - Työjärjestyksen 76 artiklan d alakohta - Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen - Tutkimatta jättäminen)

(2023/C 127/49)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ahmad Aziz (Pietà, Malta) (edustaja: asianajaja L. Cuschieri)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Bouchagiar ja H. Kranenborg)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan lähinnä sellaisen 1.4.2022 annetun Euroopan komission päätöksen Ares(2022) 2457760 ja sellaisen 26.4.2022 annetun komission päätöksen Ares(2022) 3227480 kumoamista, jotka koskevat hänen hakemuksiaan saada tutustua hänen henkilötietoihinsa ja saada nämä tiedot oikaistuiksi.

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta.

2)

Ahmad Aziz vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 359, 19.9.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/39

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.2.2023 – Aziz v. komissio

(Asia T-286/22) (1)

(Kumoamiskanne - Henkilötietojen suoja - Asetus (EU) 2018/1725 - Työjärjestyksen 76 artiklan d alakohta - Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen - Tutkimatta jättäminen)

(2023/C 127/50)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ahmad Aziz (Pietà, Malta) (edustaja: asianajaja L. Cuschieri)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Bouchagiar ja H. Kranenborg)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan lähinnä sellaisen 16.5.2022 annetun Euroopan komission implisiittisen päätöksen kumoamista, jonka mukaan hänelle ei toimiteta hänen henkilötietojaan asetetussa määräajassa.

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta.

2)

Ahmad Aziz vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 359, 19.9.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/40

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 14.2.2023 – Laboratorios Ern v. EUIPO – Arrowhead Pharmaceuticals (TRiM)

(Asia T-428/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Sanamerkki TRiM - Aikaisemmat kansalliset sanamerkit RYM - Kansainvälisen rekisteröinnin voimassaolon päättyminen - Oikeudenkäynti on menettänyt kohteensa - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2023/C 127/51)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Laboratorios Ern, SA (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja S. Correa Rodríguez)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Arrowhead Pharmaceuticals, Inc. (Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja, joka on aikaisempien espanjalaisten sanamerkkien RYM haltija, vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan sellaisen Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 12.4.2022 tekemän päätöksen (asia T-1158/2021-2) kumoamista, jolla hylätään sen esittämä väite sitä vastaan, että Euroopan unionin alueella suojataan kansainvälistä rekisteröintiä nro 1411062, joka koskee muulla osapuolella EUIPO:n valituslautakunnassa eli Arrowhead Pharmaceuticals, Inc:lla olevaa sanamerkkiä.

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 326, 29.8.2022.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/40

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 14.2.2023 – Ferreira de Macedo Silva v. Frontex

(Asia T-595/22 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Työsuhteen päättäminen ennen koeajan loppua - Täytäntöönpanon lykkäämispyyntö - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 127/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Carlos Miguel Ferreira de Macedo Silva (Cercal do Alentejo, Portugali) (edustaja: asianajaja L. Rolo)

Vastaaja: Euroopan raja- ja merivartiovirasto (edustaja: S. Karkala, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvalla hakemuksellaan sellaisen 29.8.2022 annetun Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä, jolla puretaan hänen työsopimuksensa ennen koeajan loppua.

Määräysosa

1)

Välitoimihakemus hylätään.

2)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/41

Kanne 6.1.2023 – PS v. EUH

(Asia T-4/23)

(2023/C 127/53)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PS (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan ulkosuhdehallinnon 30.9.2022 päivätyn päätöksen Ares (2022)6765407, jolla hylättiin kantajan 20.5.2022 tekemä valitus, ja kumoamaan tarpeellisilta osin 22.2.2022 päivätyn päätöksen, jolla hylättiin kantajan 20.10.2021 esittämä vahingonkorvausvaatimus,

—

määräämään maksettavaksi 65 000 euroa taloudellisena korvauksena ammatillisesta vahingosta, 75 000 euroa taloudellisena korvauksena terveydellisistä haitoista ja 3 289 200 euroa taloudellisena korvauksena aineellisesta vahingosta,

—

määräämään tästä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korvattaviksi.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki virheitä ja toimi lainvastaisesti siltä osin kuin

—

kantajan siirtäminen toisiin tehtäviin johti siihen, että hänen ammattitasonsa laski selvästi verrattuna ammattitasoon niissä tehtävissä, joihin hänet palkattiin kolmannessa maassa sijaitsevassa unionin edustustossa,

—

vastaaja laiminlöi hallinnolle yleisesti kuuluvan huolenpitovelvollisuuden, kun se ei ottanut huomioon kantajan sopimuksen äkillisestä päättämisestä ja hänen siirtämisestään toisiin tehtäviin aiheutuvia vakavia seurauksia hänen hyvinvoinnillensa ja hänen perheellensä.

2.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan kantajalle aiheutui vahinkoa, koska vastaajan virheellisellä menettelyllä oli vakavia seurauksia hänelle aiheuttaen luonteeltaan sekä ammatillista että aineetonta vahinkoa.

—

ensinnäkin kantajalle on aiheutunut vahinkoa hänen ammattinsa ja maineensa kannalta,

—

toiseksi kantajalle aiheutui terveydellisiä haittoja ja aineetonta vahinkoa.

3.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vastaajan tekemän virheen ja kantajalle aiheutuneen haitan välillä on ilmeinen syy-yhteys.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/42

Kanne 17.1.2023 – UI v. komissio

(Asia T-14/23)

(2023/C 127/54)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: UI (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan valintalautakunnan 2.5.2022 tekemän päätöksen (ensimmäinen riidanalainen päätös), jolla hylättiin pyyntö tarkastella uudelleen valintalautakunnan päätöstä sulkea kantaja pois avoimen kilpailun EPSO/AST-SC/10/20 – Sihteerit (SC 1/SC 2) (kilpailu) seuraavasta vaiheesta, nimittävän viranomaisen 7.10.2022 tekemän implisiittisen hylkäävän päätöksen (toinen riidanalainen päätös), joka koskee kantajan 7.6.2022 tekemää valitusta Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla, ja nimittävän viranomaisen nimenomaisesti 27.10.2022 tekemän päätöksen ARES (2022)s. 8274712 (kolmas riidanalainen päätös), jolla hylättiin edellä mainittu valitus

—

velvoittaa vastaajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tässä oikeudenkäyntimenettelyssä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu ensimmäisen ja toisen riidanalaisen päätöksen osalta kilpailuilmoituksen EPSO/AST-SC/10/20 – Sihteerit (SC 1/SC 2) (kilpailuilmoitus) noudattamatta jättämiseen, sillä valintalautakunta määritti sääntöjenvastaisesti uudet hakukelpoisuuskriteerit, joita ei ole mainittu kilpailuilmoituksessa, ja sovelsi niitä sääntöjenvastaisesti.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu ensimmäisen ja toisen riidanalaisen päätöksen osalta ilmeisiin virheisiin kilpailuilmoituksessa olevien sääntöjen soveltamisessa. Kantaja väittää, että koska valintalautakunnan hyväksymät hakukelpoisuuskriteerit eivät ole kilpailuilmoituksen mukaiset, ne on jätettävä huomiotta. Ainoa sääntöjenmukainen ja sovellettava sääntö hakijoiden hakukelpoisuudesta esillä olevassa kilpailussa on kilpailuilmoituksessa mainittu sääntö hakijoiden hakukelpoisuudesta. Valintalautakunta teki ilmeisen virheen tämän säännön soveltamisessa.

3.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu ensimmäisen ja toisen riidanalaisen päätöksen osalta riittävien ja asianmukaisten perustelujen puuttumiseen. Kantaja väittää, että valintalautakunta ilmoitti 7.3.2022 tekemässään päätöksessä päätelmänsä siitä, ettei kantaja täyttänyt hakukelpoisuusedellytyksiä kilpailun seuraavaan vaiheeseen pääsemiseksi, koska hänellä ei ollut suoraan tehtävien luonteeseen liittyvää seitsemän vuoden työkokemusta. Valintalautakunta päätyi tähän johtopäätökseen yksinomaan uusien kriteereiden perusteella. Päätöksessä mainittiin ainoastaan tiivistelmä päätökseen sisältyvistä perusteluista hyperlinkkinä. Valintalautakunta pysytti uudelleentarkastelupyyntöön 2.5.2022 antamassaan vastauksessa kyseisen päätöksen pelkästään toistamalla alkuperäisen 7.3.2022 tehdyn päätöksen perustelut. Mitään täsmällisiä perusteluja, joiden nojalla kantaja olisi voinut ymmärtää syyn valintalautakunnan päätökselle, ei esitetty.

4.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu vaihtoehtoisesti kolmannen riidanalaisen päätöksen osalta kilpailuilmoituksessa olevan hakijoiden hakukelpoisuutta koskevan säännön rikkomiseen. Kantaja väittää, että kolmas riidanalainen päätös on myös sääntöjenvastainen, koska siinä vahvistetaan sellaisten kriteerien soveltaminen, jotka eivät ole kilpailuilmoituksen mukaisia.

5.

Viides kanneperuste, joka perustuu vaihtoehtoisesti kolmannen riidanalaisen päätöksen osalta ilmeiseen virheeseen valintalautakunnan vahvistamien uusien kriteerien soveltamisessa. Kantaja väittää, että vaikka hyväksyttäisiin se, että valintalautakunta määritti asianmukaisesti uudet hakukelpoisuuskriteerit (mitä se ei tehnyt), on silti huomattava, että valintalautakunta teki ilmeisen arviointivirheen niiden soveltamisessa.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/43

Kanne 2.2.2023 – Acqua & Sole v. komissio

(Asia T-39/23)

(2023/C 127/55)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Acqua & Sole Srl (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat P. Ferraris, E. Robaldo ja F. Trolli)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Italian yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) strategiasuunnitelman 2023–2027 hyväksymisestä 2.12.2022 annetun Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen 2022 C(2022) 8645 final, siltä osin kuin siinä asetetaan ympäristö- ja ilmastositoumuksiin liittyvien interventioiden yhteydessä sitoumukseksi, jonka noudattaminen on edellytys tukien myöntämiselle, kielto käyttää maataloudessa biolietettä tai mitään muuta asetuksen (decreto legislativo) nro 152/2006 osassa IV otsikon R10 alla mainituilla toimilla talteen otettua jätettä sekä velvoitetaan käyttämään yksinomaan asetuksessa (EU) 2019/1009 tarkoitettuja hyväksyttyjä lannoitteita ja/tai siinä mainituista ainesosista koostuvia orgaanisia lannoitteita.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) 2021/2115 (1) rikkomiseen ja 9.11.2022 annetun Euroopan komission tiedonannon Ensuring availability and affordability of fertilizers – COM (2022) 590 final rikkomiseen.

—

Asetukseen (EU) 2021/2115 ei sisälly maataloustukien myöntämisen sääntelyn yhteydessä mitään säännöstä, joka estäisi biolietteen tai siitä johdettujen tuotteiden käytön, johon Euroopan komissio lisäksi itse kannustaa YMP:n alalla, koska komissio on selvästi ilmaissut puoltavansa lietteen käyttöä maataloudessa, viimeksi 9.11.2022 annetussa Euroopan komission tiedonannossa Ensuring availability and affordability of fertilizers – COM (2022) 590 final.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu direktiivin 2008/98/EY (2) ja direktiivin EU 2018/851 (3) rikkomiseen, kiertotalouden periaatteiden loukkaamiseen ja direktiivin 86/278/ETY (4) rikkomiseen.

—

Euroopan komission hyväksymällä YMP:n kansallisella strategiasuunnitelmalla 2023–2027 vahvistettu biolietteen talteenottoon perustuvan käytön yleinen kielto maataloudessa ja siten sen käytön epäedullinen kohtelu verrattuna asetuksessa (EU) 2019/1009 (5) säädettyihin lannoitteisiin on myös luonnonvarojen säilyttämisen kannalta selvästi vastoin yhteisön tasolla valittua niin sanottuun kiertotalouteen perustuvaa nykyistä kehitysmallia ja jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu direktiivin 86/278/ETY rikkomiseen sekä markkinoiden ja kilpailun vääristämiseen biolietteen talteenoton toimijoiden vahingoksi.

—

Biolietteen talteenottoon perustuvan käytön yleinen kielto maataloudessa aiheuttaa kilpailun vääristymistä, joka ei ole hyväksyttävissä eikä perusteltavissa, minkä lisäksi se on vastoin direktiiviä 86/278/ETY ja heikentää biolietteen talteenoton muiden toimijoiden asemaa markkinoilla kohtelemalla niitä epäsuotuisammin kuin muiden orgaanisten ja kemiallisten lannoitteiden tuottajia.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan toisen kohdan, asetuksen (EU) 2021/2115 ja direktiivin 86/278/ETY rikkomiseen. Asian selvittämisen laiminlyönti, tosiseikkojen vääristäminen, perusteiden puuttuminen, ilmeinen epäjohdonmukaisuus, eriarvoinen kohtelu ja perustelujen vakava puutteellisuus.

—

Komission hyväksymä YMP:n strategiasuunnitelma, siltä osin kuin siinä kielletään biolietteen, muiden R10-toimilla talteen otettujen jätteiden ja asetuksessa (EU) 2019/1009 mainitsemattomien lannoitteiden käyttö, on täysin perusteeton, mikä merkitsee sitä, että tätä koskevalta ratkaisulta puuttuu perusteet ja että se on ristiriidassa biolietteen talteenottoa maataloudessa koskevan sääntelyn taustaoletusten kanssa ja että sillä vahvistetaan muihin lannoitteisiin verrattuna eriarvoinen kohtelu, jota ei voida hyväksyä.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) 2021/2115 rikkomiseen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

—

Riidanalaisiin ympäristö- ja ilmastositoumuksiin liittyvillä interventioilla tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseen ei millään tavoin vaikuta eikä sitä millään tavoin haittaa biolietteen käyttö maataloudessa, sillä tämä käyttö on todellisuudessa täysin merkityksetön ympäristönsuojelua ja maatalouskäytäntöjen parantamista koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta, vaikka kantajalta vaadittu uhraus ei ole ainoastaan perusteeton vaan myös kohtuuton ja kohtuuttoman raskas suhteessa suojattavaksi väitettyyn etuun.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu toimivallan ylittämiseen menettelyn normaalin tarkoituksen kiertämisellä. Lietteen ja siitä johdettujen tuotteiden käytön kieltämisen edellytysten puuttuminen.

—

Koska päätöksellä kieltää lietteen käyttö riidanalaisiin ympäristö- ja ilmastositoumuksiin liittyvien interventioiden yhteydessä ei ole teknis-tieteellistä perustetta ja koska se on tekniseltä kannalta asiallisesti perusteeton, tämä valinta paljastaa todellisuudessa tavoitellun vääristellyn päämäärän, joka on biolietteen uudelleenkäytön estäminen maataloudessa, mikä on verotuksellisesti epäedullista sellaiselle maatalousyritykselle, joka haluaisi lannoittaa omat maansa tällä tavalla.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu 2.12.2021 annetun asetuksen (EU) 2021/2115 70 artiklan rikkomiseen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

—

Komission hyväksymässä YMP:n strategiasuunnitelmassa on vahvistettu riidanalaisiin ympäristö- ja ilmastositoumuksiin liittyviä interventioita koskeva sitoumus, jonka kestoaika on viisi vuotta, vaikka asetuksen (EU) 2021/2115 70 artiklan 3 kohdassa säädetään enintään 24 kuukauden kestoajasta.

(1)  Jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta 2.12.2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 (EUVL 2021, L 435, s. 1).

(2)  Jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19.11.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2008, L 312, s. 3).

(3)  Jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta 30.5.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2018, L 150, s. 109).

(4)  Ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 12.6.1986 annettu neuvoston direktiivi 86/278/ETY (EYVL 1986, L 181, s. 6).

(5)  EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta 5.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1009 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2019, L 170, s. 1).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/45

Kanne 30.1.2023 – Hatherly v. EUAA

(Asia T-40/23)

(2023/C 127/56)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Xavier James Hatherly (Hamrun, Malta) (edustaja: asianajaja A. Grima)

Vastaaja: Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan johtokunnan 3.11.2022 tekemän päätöksen nro 121

—

kumoamaan 8.4.2022 päivätyn kirjeen, jolla peruutetaan työtarjous, joka liittyy hallintoassistenttia (Työnkuva D: Hankinta-assistentti) koskevaan valintamenettelyyn EASO/2021/TA/007

—

määräämään EUAA:n johtokunnan vahvistamaan kyseisen työtarjouksen ja ottamaan kantajan palvelukseen kyseiseen tehtävään 22.3.2022 alkaen

—

määräämään EUAA:n korvaamaan kantajalle tähänastisen tulonmenetyksen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että kyseisen tehtävän edellyttämän kelpoisuuden käsitettä on tulkittu virheellisesti.

—

Johtokunnan päätöksessä todetaan, että ”kyseisessä avointa tehtävää koskevassa ilmoituksessa olevan viittauksen, joka koskee ’tutkintotodistusta’, on katsottava vastaavan viittausta ’sellaisen kelpoisuuden hankkimiseen, joka osoitetaan opintojen suorittamisella’, koska se, että hakijat ovat suorittaneet vaaditut opinnot, osoitetaan heidän hallussaan olevilla tutkintotodistuksilla”

—

Henkilöstösäännöissä, jotka menevät johtokunnan päätösten edelle, ei määritellä ”kelpoisuutta” ainoastaan tutkintotodistukseksi, vaan niiden 28 artiklan d alakohdassa määrätään, että viranhaltija voidaan nimittää ainoastaan sillä edellytyksellä, että

—

”hän on 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti läpäissyt kilpailumenettelyn, joka perustuu joko kelpoisuuteen tai kokeisiin taikka sekä kelpoisuuteen että kokeisiin liitteen III mukaisesti”

—

Sanan ”kelpoisuus” katsotaan merkitsevän ainoastaan tutkintotodistusta, mutta jos näin tosiaan olisi, tämä seikka olisi täsmennetty. Vaikuttaa nimittäin siltä, että sekä henkilöstösäännöissä että eurooppalaisessa koulutussanastossa (European Glossary on Education) (johon johtokunta päätöksessään viittaa), todetaan, että näiden kahden välillä on ero. Kelpoisuus on tältä osin mahdollista hankkia tutkintoarvosanoilla, joilla vahvistetaan tietty akateemisten saavutusten taso.

2)

Toinen kanneperuste, joka koskee sitä, ettei kantajan kelpoisuutta, joka ilmenee Maltan yliopiston antamasta virallisesta korkeakoulutodistuksen liitteestä (Official Diploma Supplement), ole tunnustettu.

—

Maltan yliopiston vuonna 2016 antamassa korkeakoulututkintotodistuksen liitteessä (Europass Diploma Supplement) todetaan selvästi, että edellytetty opintojen taso oli saavutettu vuonna 2013

—

Kyseinen asiakirja on Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja UNESCO:n/CEPES:n kehittämä. Kuten asiakirjassa itsessään todetaan, sen tarkoituksena on tarjota riittävää riippumatonta tietoa, jotta voidaan parantaa kansainvälistä ”läpinäkyvyyttä” ja edistää kelpoisuuksien tasapuolista akateemista ja ammatillista tunnustamista. Näin ollen ei olemassa minkäänlaista perusteltua syytä sille, miksi vastaavaa edellytettyä tasoa, joka – kuten korkeakoulututkintotodistuksen liitteestä ilmenee – on saavutettu vuonna 2013, ei ole tunnustettu. Näkemys siitä, että kelpoisuuden osoituksena on välttämättä tutkintotodistus ja ettei virallisilla asiakirjoilla, joita muun muassa Euroopan komissio on kehittänyt, on perusteeton, koska muuten korkeakoulututkintotodistuksen liite olisi hyödytön.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että se, ettei kantajan kelpoisuutta ole tunnustettu, on syrjivää, ja että se, että työtarjous on tämän jälkeen peruutettu, on suhteetonta.

—

Hakijat, jotka luopuvat kandidaatintutkintoon johtavista opinnoistaan yli kahden vuoden jälkeen, voivat saada tutkinnon, joka vastaa avointa tehtävää koskevassa ilmoituksessa edellytettyjä opintoja

—

Kantaja katsoo näin ollen, että vastaavasti sama kahden vuoden ajanjakso täyttää kyseisen edellytyksen. Muussa tapauksessa syntyisi tilanne, jossa esiintyy syrjintää, koska hakijoilla saattaisi olla suoritettuna enemmän opintoja kuin tehtävä edellyttää, mutta heidän osalta katsottaisiin, etteivät he täytä vaatimuksia, pelkästään sen takia, että lopullinen tutkintotodistus annettiin sen vuoden jälkeen, jonka aikana vaadittu taso saavutettiin, vaikka heillä olisikin EU:n jäsenvaltion yliopiston antama virallinen todistus muihin tarkoituksiin annetun tutkintotodistuksen osana. Näin ollen työtarjouksen peruuttaminen pelkästään sen takia, että tutkintotodistus annettiin myöhemmin ainoastaan sen takia, että se kattaa muun tason, on syrjivää ja suhteetonta, koska se perustuu perusteettomaan yksinkertaistavaan ja jäykkään tulkintaan.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/46

Kanne 6.2.2023 – UG v. ERCEA

(Asia T-45/23)

(2023/C 127/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: UG (edustaja: asianajaja N. Flandin)

Vastaaja: Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

toteaa, että tämä kanne on otettava tutkittavaksi ja että se on perusteltu

ja tämän seurauksena

—

kumoaa kantajasta vuodelta 2021 laaditun arviointikertomuksen

—

toissijaisesti kumoaa vuoden 2021 arviointikertomuksen siltä osin kuin se sisältää riidanalaiset kommentit

—

tämän kanssa yhdessä ja tarvittaessa kumoaa 26.10.2022 päivätyn ERCEAn päätöksen siltä osin kuin siinä hylätään valitus, jonka kantaja teki vuoden 2021 arviointikertomuksestaan

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, jossa väitetään, että riidanalaisen päätöksen perusteluissa on tehty ilmeinen arviointivirhe, että aikaisemmat arviointikertomukset on otettu virheellisesti huomioon, että on rikottu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 43 artiklaa ja että on loukattu arvioinnin vuotuisen luonteen periaatetta.

2.

Toinen kanneperuste, jossa väitetään, että riidanalaisessa päätöksessä ja riidanalaisissa kommenteissa on ilmeisiä arviointivirheitä, että on loukattu huolenpitovelvollisuutta, että on jätetty ottamatta huomioon Covid-pandemiasta vuonna 2021 johtunut erityisen häiriintynyt ammatillinen asiayhteys ja että kyseiset kommentit eivät ole oikeassa suhteessa todelliseen tilanteeseen.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/47

Kanne 16.2.2023 – Angelidis v. parlamentti

(Asia T-49/23)

(2023/C 127/58)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Angel Angelidis (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat M. Maes ja J.-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan parlamentin 15.7.2022 tekemän päätöksen kurinpitoseuraamuksen määräämisestä

—

poistamaan kyseisen päätöksen kantajaa koskevasta henkilökansiosta

—

palauttamaan kantajalle hänen eläkkeestään tällä perusteella pidätetyt määrät viivästyskorkoineen ensimmäisen pidätyksen toimittamispäivästä lähtien

—

velvoittamaan parlamentin maksamaan kantajalle 50 000 euroa korvaukseksi hänelle aiheutetusta vakavasta aineettomasta vahingosta ja taloudellisesta vahingosta, mukaan lukien kantajan perhe-elämän rauhan loukkaaminen tilanteessa, jossa kantajan oli samanaikaisesti tuettava vakavasta sairaudesta kärsivää vaimoaan

—

velvoittamaan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan rikkomiseen. Kantaja vetoaa siihen, että hänen täysi-ikäistä poikaansa ei ole määrätty äitinsä huollettavaksi toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä tai laissa olevan säännöksen nojalla. Tämän vuoksi kantaja katsoo, että parlamentti on ollut edelleen velvollinen maksamaan hänelle huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa lisää.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu hallintopäälliköiden laatiman asiakirjan nro 274/15 1 artiklan a ja b alakohdan rikkomiseen. Kantaja vetoaa siihen, että edellä mainittujen määräysten mukaan parlamentin olisi tullut olettaa kantajan pojan olevan tosiasiallisesti kantajan huollettavana eikä parlamentin olisi tullut vaatia tosiasiallisen huollon todistamista.

3.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen, koska kantajaa ei ole kuultu ennen seuraamuksen määräämistä hänelle eikä parlamentin pääsihteeri selvästikään ole noudattanut puolueettomuutta.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/47

Kanne 13.2.2023 – Alan ym. v. komissio

(Asia T-69/23)

(2023/C 127/59)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: Alan Srl (Zinasco, Italia), Evergreen Italia Srl (Milano, Italia), Agrorisorse Srl (Bergamo, Italia), Azienda Agricola Allevi Srl (Sannazzaro dè Burgondi, Italia) (edustajat: asianajajat P. Ferraris, E. Robaldo ja F. Trolli)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Italian yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) strategiasuunnitelman 2023–2027 hyväksymisestä 2.12.2022 annetun Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen 2022 C(2022) 8645 final, siltä osin kuin siinä asetetaan ympäristö- ja ilmastositoumuksiin liittyvien interventioiden yhteydessä sitoumukseksi, jonka noudattaminen on edellytys tukien myöntämiselle, kielto käyttää maataloudessa biolietettä tai mitään muuta asetuksen (decreto legislativo) nro 152/2006 osassa IV otsikon R10 alla mainituilla toimilla talteen otettua jätettä sekä velvoitetaan käyttämään yksinomaan asetuksessa (EU) 2019/1009 tarkoitettuja hyväksyttyjä lannoitteita ja/tai siinä mainituista ainesosista koostuvia orgaanisia lannoitteita.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) 2021/2115 (1) rikkomiseen ja 9.11.2022 annetun Euroopan komission tiedonannon Ensuring availability and affordability of fertilizers – COM (2022) 590 final rikkomiseen.

—

Asetukseen (EU) 2021/2115 ei sisälly maataloustukien myöntämisen sääntelyn yhteydessä mitään säännöstä, joka estäisi biolietteen tai siitä johdettujen tuotteiden käytön, johon Euroopan komissio lisäksi itse kannustaa YMP:n alalla, koska komissio on selvästi ilmaissut puoltavansa lietteen käyttöä maataloudessa, viimeksi 9.11.2022 annetussa Euroopan komission tiedonannossa Ensuring availability and affordability of fertilizers – COM (2022) 590 final.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu direktiivin 2008/98/EY (2) ja direktiivin EU 2018/851 (3) rikkomiseen, kiertotalouden periaatteiden loukkaamiseen sekä direktiivin 86/278/ETY (4) ja 5.6.2019 annetun asetuksen (EU) 2019/1009 (5) rikkomiseen.

—

Euroopan komission hyväksymällä YMP:n kansallisella strategiasuunnitelmalla 2023–2027 vahvistettu biolietteen ja siitä johdettujen tuotteiden talteenottoon perustuvan käytön yleinen kielto maataloudessa ja siten sen käytön epäedullinen kohtelu verrattuna asetuksessa (EU) 2019/1009 säädettyihin lannoitteisiin on myös luonnonvarojen säilyttämisen kannalta selvästi vastoin yhteisön tasolla valittua niin sanottuun kiertotalouteen perustuvaa nykyistä kehitysmallia ja jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa, eikä siinä oteta huomioon sitä, että asetus (EU) 2019/1009 on tällä hetkellä olennaisilta osiltaan toteuttamatta Italiassa, eikä sitä, että sillä ei myöskään ole implisiittisesti kumottu direktiiviä 86/278/ETY, minkä lisäksi sillä ei puututa lannoitteita koskevaan Italian säännöstöön (decreto legislativo 75/2010).

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu direktiivin 86/278/ETY rikkomiseen sekä markkinoiden ja kilpailun vääristämiseen biolietteen talteenoton toimijoiden vahingoksi.

—

Biolietteen talteenottoon perustuvan käytön yleinen kielto maataloudessa aiheuttaa kilpailun vääristymistä, joka ei ole hyväksyttävissä eikä perusteltavissa, minkä lisäksi se on vastoin direktiiviä 86/278/ETY ja heikentää biolietteen talteenoton muiden toimijoiden asemaa markkinoilla kohtelemalla niitä epäsuotuisammin kuin muiden orgaanisten ja kemiallisten lannoitteiden tuottajia.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan toisen kohdan, asetuksen (EU) 2021/2115 ja direktiivin 86/278/ETY rikkomiseen. Asian selvittämisen laiminlyönti, tosiseikkojen vääristäminen, perusteiden puuttuminen, ilmeinen epäjohdonmukaisuus, eriarvoinen kohtelu ja perustelujen vakava puutteellisuus.

—

Komission hyväksymä YMP:n strategiasuunnitelma, siltä osin kuin siinä kielletään biolietteen, muiden R10-toimilla talteen otettujen jätteiden ja asetuksessa (EU) 2019/1009 mainitsemattomien lannoitteiden käyttö, on täysin perusteeton, mikä merkitsee sitä, että tätä koskevalta ratkaisulta puuttuu perusteet ja että se on ristiriidassa biolietteen talteenottoa maataloudessa koskevan sääntelyn lähtökohtien kanssa ja että sillä vahvistetaan muihin lannoitteisiin verrattuna eriarvoinen kohtelu, jota ei voida hyväksyä.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) 2021/2115 rikkomiseen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

—

Riidanalaisiin ympäristö- ja ilmastositoumuksiin liittyvillä interventioilla tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseen ei millään tavoin vaikuta eikä sitä millään tavoin haittaa biolietteen käyttö maataloudessa, sillä tämä käyttö on todellisuudessa täysin merkityksetön ympäristönsuojelua ja maatalouskäytäntöjen parantamista koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta, vaikka kantajilta vaadittu uhraus ei ole ainoastaan perusteeton vaan myös kohtuuton ja kohtuuttoman raskas suhteessa suojattavaksi väitettyyn etuun.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu toimivallan ylittämiseen menettelyn normaalin tarkoituksen kiertämisellä. Lietteen ja siitä johdettujen tuotteiden käytön kieltämisen edellytysten puuttuminen.

—

Koska päätöksellä kieltää lietteen käyttö riidanalaisiin ympäristö- ja ilmastositoumuksiin liittyvien interventioiden yhteydessä ei ole teknis-tieteellistä perustetta ja koska se on tekniseltä kannalta asiallisesti perusteeton, tämä valinta paljastaa todellisuudessa tavoitellun vääristellyn päämäärän, joka on biolietteen uudelleenkäytön estäminen maataloudessa, mikä on verotuksellisesti epäedullista sellaiselle maatalousyritykselle, joka haluaisi lannoittaa omat maansa tällä tavalla.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu 2.12.2021 annetun asetuksen (EU) 2021/2115 70 artiklan rikkomiseen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

—

Komission hyväksymässä YMP:n strategiasuunnitelmassa on vahvistettu riidanalaisiin ympäristö- ja ilmastositoumuksiin liittyviä interventioita koskeva sitoumus, jonka kestoaika on viisi vuotta, vaikka asetuksen (EU) 2021/2115 70 artiklan 3 kohdassa säädetään enintään 24 kuukauden kestoajasta.

(1)  Jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta 2.12.2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 (EUVL 2021, L 435, s. 1).

(2)  Jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19.11.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2008, L 312, s. 3).

(3)  Jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta 30.5.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2018, L 150, s. 109).

(4)  Ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 12.6.1986 annettu neuvoston direktiivi 86/278/ETY (EYVL 1986, L 181, s. 6).

(5)  EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta 5.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1009 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2019, L 170, s. 1).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/49

Kanne 14.2.2023 – Data Protection Commission v. Euroopan tietosuojaneuvosto

(Asia T-70/23)

(2023/C 127/60)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Data Protection Commission (edustajat: D. Young, A. Bateman and R. Minch, Solicitors, B. Kennelly, SC, D. Fennelly ja E. Synnott, Barristers)

Vastaaja: Euroopan tietosuojaneuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa tietosuojaneuvoston sitovan päätöksen 3/2002 198 kohdan toisen rivin

—

kumoaa mainitun päätöksen 487 kohdan toisen rivin ja

—

velvoittaa Euroopan tietosuojaneuvoston korvaamaan Data Protection Commissionille tämän kanteen nostamisesta aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja on vedonnut kahteen kanneperusteeseen kiistanratkaisuasiassa, jonka Irish SA oli pannut vireille Meta Platforms Ireland Limitediä ja sen Instagram -palvelua vastaan (yleisen tietosuoja-asetuksen 65 artikla), annetun sitovan päätöksen 3/2022 198 kohdan toisen rivin ja 487 kohdan toisen rivin kumoamiseksi nostamassaan kanteessa.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan tietosuojaneuvosto on ylittänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (1) 65 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen toimivaltansa kehottamalla Data Protection Commissionia: i) toimittamaan uuden tutkinnan ja ii) antamaan uuden päätösluonnoksen yleisen tietosuoja-asetuksen 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan tietosuojaneuvosto on rikkonut yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 24 kohtaa ja 65 artiklan 1 kohdan a alakohtaa tulkitsemalla näitä säännöksiä virheellisesti siten, että niissä Euroopan tietosuojaneuvostolle annetaan valtuus kehottaa Data Protection Commissionia: i) toimittamaan uusi tutkinta ja ii) antamaan uusi päätösluonnos yleisen tietosuoja-asetuksen 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/50

Kanne 15.2.2023 – RT France v. neuvosto

(Asia T-75/23)

(2023/C 127/61)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: RT France (Boulogne Billancourt, Ranska) (edustaja: asianajaja E. Piwnica)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 16.12.2022 annetun Euroopan unionin neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/2477 siltä osin kuin se koskee TV-Novosti-yhdistystä ja sen omistuksessa olevia yhtiöitä

—

kumoamaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 16.12.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2022/2476 siltä osin kuin se koskee TV-Novosti-yhdistystä ja sen omistuksessa olevia yhtiöitä

—

velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan

—

määräämään kaikki oikeudelliset seuraamukset.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee sitä, että neuvosto on laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa.

2)

Toinen kanneperuste, joka koskee sitä, että neuvosto on sivuuttanut omaisuudensuojaa koskevan oikeuden, joka perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklaan.

3)

Kolmas kanneperuste, joka koskee sitä, että neuvosto on sivuuttanut elinkeinovapauden, joka perustuu perusoikeuskirjan 16 artiklaan.

4)

Neljäs kanneperuste, joka koskee sitä, että neuvosto on tehnyt riidanalaisissa toimissa tosiseikkoja koskevia arviointivirheitä.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/51

Kanne 17.2.2023 – Beauty Biosciences v. EUIPO – Société de Recherche Cosmétique (BEAUTYBIO)

(Asia T-80/23)

(2023/C 127/62)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Beauty Biosciences LLC (Dallas, Texas, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja D. Mărginean)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Société de Recherche Cosmétique SARL (Luxemburg, Luxemburg)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki BEAUTYBIO / EU-tavaramerkki nro 16 919 342

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 20.12.2022 asiassa R 1038/2022-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä hylätään mitättömyyshakemus kokonaisuudessaan ja pysytetään riidanalaisen tavaramerkin rekisteröinti kaikkien luokassa 3 rekisteröityjen tavaroiden osalta;

—

muuttaa riidanalaista päätöstä siltä osin kuin siinä hylätään mitättömyyshakemus kokonaisuudessaan ja pysytetään riidanalaisen tavaramerkin rekisteröinti kaikkien luokassa 3 rekisteröityjen tavaroiden osalta;

—

velvoittaa Société de Recherche Cosmétique SARL:in maksamaan Beauty Biosciences LLC:lle tästä kanteesta, valituslautakunnassa käydystä menettelystä ja mitättömyysosastossa käydystä menettelystä aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, rikkominen;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, rikkominen.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/52

Kanne 17.2.2023 – Beauty Biosciences v. EUIPO – Société de Recherche Cosmétique (BEAUTYBIO SCIENCE)

(Asia T-81/23)

(2023/C 127/63)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Beauty Biosciences LLC (Dallas, Texas, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja D. Mărginean)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Société de Recherche Cosmétique SARL (Luxemburg, Luxemburg)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosat BEAUTYBIO SCIENCE / EU-tavaramerkki nro 16 919 301

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 20.12.2022 asiassa R 1039/2022-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä hylätään mitättömyyshakemus kokonaisuudessaan ja pysytetään riidanalaisen tavaramerkin rekisteröinti kaikkien luokassa 3 rekisteröityjen tavaroiden osalta;

—

muuttaa riidanalaista päätöstä siltä osin kuin siinä hylätään mitättömyyshakemus kokonaisuudessaan ja pysytetään riidanalaisen tavaramerkin rekisteröinti kaikkien luokassa 3 rekisteröityjen tavaroiden osalta;

—

velvoittaa Société de Recherche Cosmétique SARL:in maksamaan Beauty Biosciences LLC:lle tästä kanteesta, valituslautakunnassa käydystä menettelystä ja mitättömyysosastossa käydystä menettelystä aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, rikkominen;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, rikkominen.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/53

Kanne 17.2.2023 – Data Protection Commission v. Euroopan tietosuojaneuvosto

(Asia T-84/23)

(2023/C 127/64)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Data Protection Commission (edustajat: D. Young, A. Bateman ja R. Minch, Solicitors, B. Kennelly, SC, D. Fennelly ja E. Synnott, Barristers)

Vastaaja: Euroopan tietosuojaneuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa Euroopan tietosuojaneuvoston sitovan päätöksen 4/2022 203 ja 454 kohdassa olevien toisten rivien osalta kiistanratkaisuasiassa, jonka Irish SA oli pannut vireille Meta Platforms Ireland Limitediä ja sen Instagram -palvelua vastaan yleisen tietosuoja-asetuksen 65 artiklan nojalla;

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan tietosuojaneuvosto on ylittänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (1) 65 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen toimivaltansa kehottamalla Data Protection Commissionia: i) toimittamaan uuden tutkinnan ja ii) antamaan uuden päätösluonnoksen yleisen tietosuoja-asetuksen 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan tietosuojaneuvosto on rikkonut yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 24 kohtaa ja 65 artiklan 1 kohdan a alakohtaa tulkitsemalla näitä säännöksiä virheellisesti siten, että niissä Euroopan tietosuojaneuvostolle annetaan valtuus kehottaa Data Protection Commissionia: i) toimittamaan uusi tutkinta ja ii) antamaan uusi päätösluonnos yleisen tietosuoja-asetuksen 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2016 L 119, s. 1).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/53

Kanne 20.2.2023 – DGC Switzerland v. EUIPO (cyberscan)

(Asia T-85/23)

(2023/C 127/65)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: DGC Switzerland AG (Zürich, Sveitsi) (edustaja: asianajaja N. Medler)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki cyberscan – Rekisteröintihakemus nro 18 607 123

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 19.12.2022 asiassa R 1587/2022-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

palauttaa asian tutkijan käsiteltäväksi.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/54

Kanne 20.2.2023 – Kande Mupompa v. neuvosto

(Asia T-88/23)

(2023/C 127/66)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Alex Kande Mupompa (Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta) (edustajat: asianajajat T. Bontinck, P. De Wolf ja A. Guillerme)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 8.12.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/2412 (1) siltä osin kuin sillä pysytetään kantaja tämän päätöksen liitteen numerossa 5

—

kumoamaan 8.12.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/2401 (2) siltä osin kuin sillä pysytetään kantaja tämän asetuksen liitteen I numerossa 5.

—

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka liittyy puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen. Tältä osin kantaja esittää useita väitteitä hänen oikeuksiensa loukkaamisesta menettelyissä, jotka ovat johtaneet siihen, että neuvosto on hyväksynyt ja uudistanut häntä koskevia rajoittavia toimenpiteitä, ja erityisesti oikeuden tulla kuulluksi hyväksyttävissä olosuhteissa loukkaamisesta.

2)

Toinen kanneperuste, joka liittyy neuvoston väitetysti tekemään ilmeiseen arviointivirheeseen, joka koskee kantajan osallisuutta Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiin, jotka ovat vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Kantaja arvostelee kiistettyä rajoittavien toimenpiteiden uudistamista edeltäneen uudelleentarkastelun asiayhteyttä ja kiistää kaikenlaisen tämänhetkisen osallisuuden niihin tosiseikkoihin, jotka ovat perusteena päätökselle sisällyttää hänet päätöksessä 2010/788/YUTP tarkoitettujen henkilöiden luetteloon.

(1)  Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 8.12.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/2412 (EUVL 2022, L 317, s. 122).

(2)  Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 8.12.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2401 (EUVL 2022, L 317, s. 32).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/55

Kanne 20.2.2023 – Boshab v. neuvosto

(Asia T-89/23)

(2023/C 127/67)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Évariste Boshab (Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta) (edustajat: asianajajat T. Bontinck, P. De Wolf ja A. Guillerme)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 8.12.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/2412 (1) siltä osin kuin sillä pysytetään kantaja tämän päätöksen liitteen numerossa 5,

—

kumoamaan 8.12.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/2401 (2) siltä osin kuin sillä pysytetään kantaja tämän asetuksen liitteen I numerossa 5, ja

—

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteen tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisin osin samoja tai samankaltaisia kuin ne, jotka esitetään asiassa T-88/23, Kande Mupompa vastaan neuvosto.

(1)  Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 8.12.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/2412 (EUVL 2022, L 317, s. 122).

(2)  Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 8.12.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2401 (EUVL 2022, L 317, s. 32).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/56

Kanne 21.2.2023 – Tilintarkastustuomioistuin v. Allianz Insurance Luxembourg

(Asia T-93/23)

(2023/C 127/68)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin (asiamiehet: C. Lange Tramoni, K. Kantza ja B. Schäfer)

Vastaaja: Allianz Insurance Luxembourg (Luxemburg, Luxemburg)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että vahingot, jotka koskevat tilintarkastustuomioistuimen K3 –rakennuksen naarmuuntunutta tai vahingoittunutta lasitusta sekä sokkelin rappauksen irtoamista, kuuluvat kymmenvuotisen ja kaksivuotisen vastuuvakuutussopimuksen piiriin;

—

velvoittamaan vastaajan korvamaan vahinkoihin liittyvät kulut ja kustannukset, jotka tällä hetkellä ovat 90 145 euroa lasitusten osalta ja 89 809,55 euroa sokkelin osalta, yhteensä 179 954,55 euroa lakisääteisine korkoineen tämän kanteen tiedoksiannosta vastaajalle;

—

toteamaan, että vastaaja ei ole noudattanut kymmenvuotisesta ja kaksivuotisesta vastuuvakuutussopimuksesta johtuvia sopimusvelvoitteitaan;

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka koskee kantajan oikeutta saada korvaus vahingoista, jotka on todettu K3 –rakennuksen valmistumisen jälkeen, vastaajalta vakuutuksenantajan ominaisuudessa kymmenvuotisen ja kaksivuotisen vastuuvakuutussopimuksen nojalla. Kantaja väittää näiden vahinkojen osalta, että vastaajan on mainitun sopimuksen sopimusehtojen nojalla korvattava kaikki kantajalle aiheutuneet kulut sekä näihin vahinkoihin liittyvistä tarpeellisista korjauksista aiheutuvat kulut.

Lasituksiin liittyvistä vahingoista kantaja väittää, että ne kuuluvat kymmenvuotisen ja kaksivuotisen vastuuvakuutussopimuksen takuun piiriin rakenteiden piilevinä virheinä, ja että vastaajan tekemä erottelu yhtäältä lasitusten valmistusvaiheessa tapahtuneiden suunnittelu- ja/tai tuotantovirheiden ja toisaalta rakennusvirheiden välillä on merkityksetön.

Sokkelia koskevasta vahingosta kantaja väittää, että poissulkemislauseketta, johon vastaaja vetoaa ja joka koskee sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämistä tai täyttämistä osittain, ei sovelleta päättyneeseen urakkaan, ja tätä päätelmää ei voida kyseenalaistaa sillä seikalla, että vahinko voidaan korjata.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/56

Kanne 23.2.2023 – Medela v. EUIPO (THE SCIENCE OF CARE)

(Asia T-97/23)

(2023/C 127/69)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Medela Holding AG (Baar, Sveitsi) (edustajat: asianajajat M. Hartmann, S. Fröhlich ja H. Lerchl)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Sanamerkin ”THE SCIENCE OF CARE” Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 635 852

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 2.12.2022 asiassa R 1163/2022-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen, joka koskee kansainvälisen rekisteröinnin nro 1 635 852 ”THE SCIENCE OF CARE” suojan laajentamista koskevan hakemuksen osittaista hylkäämistä, siltä osin kuin valituslautakunta on tässä päätöksessä hylännyt valituksen mainitun tavaramerkin suojan epäämisestä luokkaan 44 kuuluvia seuraavia palveluja varten: rintapumppujen ja tyhjiöpumppujen vuokraus; lääkinnällisiä tuotteita koskevat neuvonta- ja tietopalvelut; lääkinnällisiä laitteita ja välineitä koskevat neuvontapalvelut;

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen rikkominen.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/57

Kanne 23.2.2023 – Atomico Investment v. EUIPO – Gomes Tominaga (atomic fund)

(Asia T-98/23)

(2023/C 127/70)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Atomico Investment Holdings Limited (Road Town, Brittiläiset Neitsytsaaret) (edustaja: asianajaja S. Malynicz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Augusto Gomes Tominaga (Amsterdam, Alankomaat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin atomic fund rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro No 17 796 781

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 9.12.2022 asiassa R 324/2022-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 5 kohdan rikkominen.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/58

Kanne 24.2.2023 – Darila v. EUIPO – Original Buff (Buffet)

(Asia T-101/23)

(2023/C 127/71)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Michal Darila (Bratislava, Slovakia) (edustaja: asianajaja M. Holič)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Original Buff, SA (Igualada, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröitävä kuviomerkki, joka sisältää sanaosan Buffet – Rekisteröintihakemus nro 18 285 108

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 16.12.2022 asiassa R 528/2022-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

muuttaa riidanalaista päätöstä

—

pysyttää voimassa väiteosaston väiteasiassa nro B 3 136 022 tekemän päätöksen

—

hylkää väitteen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/58

Kanne 24.2.2023 – Data Protection Commission v. EDPB

(Asia T-111/23)

(2023/C 127/72)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Data Protection Commission (edustajat: B. Kennelly, SC, D. Fennelly ja E. Synnott, Barristers at Law, D. Young, A. Bateman ja R. Minch, Solicitors)

Vastaaja: Euroopan tietosuojaneuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan tietosuojaneuvoston (EDPB) sitovan päätöksen 5/2022 222 ja 326(8) kohdan Irlannin valvontaviranomaisen yleisen tietosuoja-asetuksen 65 artiklan mukaisesti vireille panemassa riita-asiassa WhatsApp Ireland Limitedia vastaan,

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste koskee sitä, että EDPB on ylittänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (1) 65 artiklan 1 kohdan a alakohtaan perustuvan toimivaltansa velvoittaessaan Data Protection Commissionin (i) suorittamaan uuden tutkinnan ja (ii) tekemään yleisen tietosuoja-asetuksen 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti uuden päätösehdotuksen.

2)

Toinen kanneperuste koskee sitä, että EDPB on rikkonut yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 24 kohtaa ja 65 artiklan 1 kohdan a alakohtaa tulkitessaan virheellisesti kyseisiä säännöksiä siten, että niissä annetaan EDPB:lle toimivalta ohjeistaa Data Protection Commission (i) suorittamaan uusi tutkinta ja (ii) tekemään yleisen tietosuoja-asetuksen 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti uusi päätösehdotus.

(1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1).

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/59

Kanne 2.3.2023 – Papier-Mettler v. EUIPO (Kantokassin muoto)

(Asia T-113/23)

(2023/C 127/73)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Papier-Mettler KG (Morbach, Saksa) (edustajat: asianajajat D. Graetsch ja M. Bergermann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kolmiulotteisen merkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi (Kantokassin muoto) – Rekisteröintihakemus nro 18 580 604

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 19.12.2022 asiassa R 764/2022-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien valitusmenettelystä aiheutuneet kulut.

Kanneperuste

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/60

Kanne 2.3.2023 – Papier-Mettler v. EUIPO (Kassin muoto)

(Asia T-114/23)

(2023/C 127/74)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Papier-Mettler KG (Morbach, Saksa) (edustajat: asianajajat D. Graetsch ja M. Bergermann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kolmiulotteinen merkki (Kassin muoto) – Rekisteröintihakemus nro 18 580 606

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 19.12.2022 asiassa R 765/2022-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut valitusmenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

Kanneperuste

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

11.4.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/60

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.2.2023 – Mylan Ireland v. EMA

(Asia T-653/20) (1)

(2023/C 127/75)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Kahdeksannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

(1)  EUVL C 433, 14.12.2020.