5.4.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 123/9

Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan väestö- ja asuntotilastoista

(2023/C 123/09)

(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla https://edps.europa.eu)

Euroopan komissio antoi 20. tammikuuta 2023 Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotuksen asetukseksi Euroopan väestö- ja asuntotilastoista, asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 (1) kumoamisesta.

Ehdotus sisältää säännöksiä, joiden tarkoituksena on lisätä käytettävissä olevien tietolähteiden saatavuutta ja siten parantaa sosiaalitilastojen tuotantoprosesseja ja yleistä laatua. Tässä yhteydessä Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että ehdotuksen johdanto-osan kappaleissa olisi nimenomaisesti viitattava yleisen tietosuoja-asetuksen (2) 89 artiklan ja EU:n tietosuoja-asetuksen (3) 13 artiklan mukaisten tilastollisia tarkoituksia varten tehtävää tietojen käsittelyä koskevien suojatoimien noudattamiseen. Lisäksi ehdotuksessa olisi selvennettävä, että lähtökohtaisesti vain anonymisoituja tai pseudonymisoituja tietoja käytetään ja jaetaan tilastotarkoituksiin.

Korkealaatuisia tilastoja tarvitaan tukemaan unionin politiikkojen – joihin kuuluvat myös perusoikeuksia koskevat politiikat – suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Euroopan tietosuojavaltuutettu toteaa myös, että uudet innovatiiviset toimintamallit voivat olla lupaavia tilastojen tuottamisen ja tutkimustoiminnan kannalta. Euroopan tietosuojavaltuutettu on kuitenkin vakavasti huolissaan maininnasta, jonka mukaan tiedot henkilöistä voivat olla peräisin mistä tahansa lähteestä, kuten henkilöön liittyvistä digitaalisista jäljistä. Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo siksi, että olisi poistettava ehdotuksen 2 artiklan 3 kohdan viimeinen virke, jossa viitataan minkä tahansa asianmukaisen lähteen tai niiden yhdistelmän, mukaan lukien henkilöön liittyvät digitaaliset jäljet, käyttöön.

Lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että on tarkemmin selvennettävä tietolähteitä ja -ryhmiä, joihin jäsenvaltioilla ja komissiolla (Eurostat) on pääsy ja joita ne käyttävät, erityisesti hallinnollisten tietolähteiden ja yksityisomistuksessa olevan datan osalta. Yksityisomistuksessa oleva data voi olla moninaista. Sen katsotaan kattavan suuren määrän yritysten hallussa olevaa dataa, jota on kerätty muun muassa matkapuhelimen tallenteista, sijaintitiedoista ja sosiaalisen median tiedoista, mutta myös esineiden internetin ja digitaalisten palvelujen tarjoamisen kautta kerättyä dataa. Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että henkilötietojen kerääminen tällaisista lähteistä ei välttämättä ole oikeassa suhteessa tavoiteltuihin päämääriin nähden, kun otetaan huomioon mahdolliset riskit rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille. Siltä osin kuin ehdotuksella pyritään luomaan oikeusperusta jäsenvaltioiden tai komission suorittamalle henkilötietojen käsittelylle, on tarpeen antaa selkeä ja kattava yleiskuva niistä henkilötietoryhmistä, joita voidaan käsitellä ehdotuksen mukaisesti, ja ottaa siinä huomioon tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden vaatimukset. Lisäksi ehdotuksessa olisi selkeästi esitettävä lähteet, joista kyseisiä henkilötietoryhmiä voidaan saada.

Mitä tulee tilastotietojen keräämiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisista tietojärjestelmistä, Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että ehdotuksen 10 artiklaa olisi muutettava. Ehdotuksessa olisi erityisesti selvennettävä, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevat tilastot on kerättävä (yksinomaan) raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistosta (CRRS). Jos komissio haluaa soveltaa siirtymätoimenpiteitä, kunnes keskustietoarkisto on täysin toimintavalmis, olisi otettava käyttöön erityisiä siirtymätoimenpiteitä.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa kaavaillaan sellaisten yksityisyyttä parantavien tekniikoiden testausta ja käyttöä, jotka on suunniteltu minimoimaan tietoja. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tietoinen siitä, että yksityisyyden suojaa parantavat tekniikat voivat edistää tietojenvaihtoa, joka on sekä yksityisyyden suojaa kunnioittavaa että yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Näin ollen Euroopan tietosuojavaltuutettu tukee täysin yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden käyttöä tässä yhteydessä. Samalla Euroopan tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että henkilötietojen jakamisessa on joka tapauksessa noudatettava kaikkia yleisen tietosuoja-asetuksen ja EU:n tietosuoja-asetuksen asiaankuuluvia säännöksiä, kuten yleisen tietosuoja-asetuksen 89 artiklan 1 kohtaa ja EU:n tietosuoja-asetuksen 13 artiklaa.

Mitä tulee turvallisen infrastruktuurin perustamiseen tällaisen tietojen jakamisen helpottamiseksi, Euroopan tietosuojavaltuutettu panee merkille, että ehdotuksessa ei täsmennetä komission (Eurostat) ja tietosuojalainsäädännössä tarkoitettujen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten rooleja ja vastuita. Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että rekisterinpitäjänä, yhteisrekisterinpitäjänä tai henkilötietojen käsittelijänä mukana olevien eri toimijoiden roolit olisi määritettävä selkeästi ehdotuksen artiklaosassa siitä huolimatta, että tietosuojavaatimusten noudattamisen varmistamista koskeva yksityiskohtainen järjestely voidaan täsmentää täytäntöönpanosäädöksellä.

1. JOHDANTO

1.	Euroopan komissio antoi 20. tammikuuta 2023 ehdotuksen asetukseksi Euroopan väestö- ja asuntotilastoista, asetuksen (EY) N:o 862/2007 (4) muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 763/2008 (5) ja (EU) N:o 1260/2013 (6) kumoamisesta, jäljempänä ’ehdotus’.

Ehdotuksen tavoitteena on lisätä käytettävissä olevien tietolähteiden saatavuutta ja siten parantaa sosiaalitilastojen tuotantoprosesseja ja yleistä laatua. Se sisältää myös säännöksiä, joilla vahvistetaan kaikkien henkilöihin ja kotitalouksiin perustuvien EU:n sosiaalitilastojen välisiä yhteyksiä ja yleistä johdonmukaisuutta, sekä säännöksiä, joiden tarkoituksena on laatia yhdenmukaistettu väestön määritelmä, joka perustuu vakiintuneisiin tilastollisiin käsitteisiin kaikkien tuotteiden osalta. Ehdotuksessa on niin ikään säännöksiä, joilla yhdenmukaistetaan edelleen väestöä ja kansainvälistä muuttoliikettä koskevia tilastoja asetuksen (EY) N:o 862/2007 (7) 4, 5, 6 ja 7 artiklan mukaisten turvapaikka-asioihin, lailliseen muuttoliikkeeseen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä hallinnollisia ja oikeudellisia tapahtumia koskevien tilastojen kanssa.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut tämän lausunnon vastaukseksi Euroopan komission 20. tammikuuta 2023 käynnistämään EU:n tietosuoja-asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaiseen kuulemiseen. Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää myönteisenä sitä, että ehdotuksen johdanto-osan 40 kappaleessa viitataan kyseiseen kuulemiseen.

5. LOPUKSI

Edellä esitetyn perusteella Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee

(1)	sisällyttämään ehdotuksen johdanto-osaan viittauksen yleisen tietosuoja-asetuksen 89 artiklan ja EU:n tietosuoja-asetuksen 13 artiklan mukaisten tilastollisia tarkoituksia varten tehtävää tietojen käsittelyä koskevien suojatoimien noudattamiseen

(2)	selventämään ehdotuksessa, että tilastotarkoituksiin käytetään ja jaetaan lähtökohtaisesti vain anonymisoituja tai pseudonymisoituja tietoja

(3)	poistamaan ehdotuksen 2 artiklan 3 kohdan viimeinen virke, jossa viitataan minkä tahansa asianmukaisen lähteen tai niiden yhdistelmän, mukaan lukien henkilöön liittyvät digitaaliset jäljet, käyttöön.

(4)	antamaan selkeän ja kattavan yleiskatsauksen henkilötietoryhmistä, joita voidaan käsitellä, sekä lähteistä, joista kyseisiä henkilötietoryhmiä voidaan saada, siltä osin kuin ehdotuksella pyritään luomaan oikeusperusta henkilötietojen käsittelylle

(5)

muuttamaan ehdotuksen 10 artiklaa ja selventämään, että laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevat tilastot on kerättävä yksinomaan raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistosta (CRRS). Jos komissio haluaa soveltaa siirtymätoimenpiteitä, kunnes keskustietoarkisto on täysin toimintavalmis, olisi otettava käyttöön erityisiä siirtymätoimenpiteitä

(6)	täsmentämään tietosuojalainsäädännön mukaiset komission ja jäsenvaltioiden roolit ehdotuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla perustettavan turvallisen infrastruktuurin osalta.

Bryssel, 16. maaliskuuta 2023.

Wojciech Rafał WIEWIÓROWSKI

(1) COM/2023/31 final.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja tällaisten tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (Yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa sekä näiden henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tiedot sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoaminen (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, maahanmuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista ja ulkomaalaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 763/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, väestö- ja asuntolaskennoista (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 14).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan väestötilastoista (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 39).

(7) COM(2022) 31 final, s. 3.

5.4.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 123/17

Tislattujen alkoholijuomien maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksytyn tavanomaisen muutoksen julkaiseminen komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1235 8 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti

(2023/C 123/14)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1235 (1) 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

”Eau-de-vie de Cognac / Eau-de-vie des Charentes / Cognac”

EU-nro: PGI-FR-02043-AM01

Toimitettu 10.1.2023

1. Muutos

1.1. Selvitys siitä, että muutos on asetuksen (EU) 2019/787 31 artiklassa säädetyn tavanomaista muutosta koskevan määritelmän mukainen

Tehdyissä muutoksissa ei muuteta maantieteellisen merkinnän nimeä tai nimen osaa eikä alkoholijuoman virallista nimeä tai luokkaa. Muutokset eivät uhkaa vahingoittaa tislatun alkoholijuoman laatua, mainetta tai muuta ominaisuutta, eikä niistä aiheudu uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia.

1.2. Muutoksen kuvaus ja perustelut

1. Asetusviite

Kuvaus

Muutetaan viittaus asetukseen (EY) N:o 110/2008 viittaukseksi asetukseen (EU) 2019/787.

Yhteenveto syistä, joiden vuoksi muutos on tarpeen

Sääntely on muuttunut.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Maantieteellinen alue

Kuvaus

Muutetaan maantieteellisen alueen kuvausta niin, että alue määritetään kuntina eikä kantoneina (jotka voivat ajan mittaan muuttua). Muutos on puhtaasti toimituksellinen, tuotantoaluetta ei muuteta.

Yhteenveto syistä, joiden vuoksi muutos on tarpeen

Muutos tehdään, koska maantieteellisen alueen kuvaus kuntina on ajan mittaan vakaampi.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Maatalouden ympäristötoimenpiteet

Kuvaus

Lisätään tuote-eritelmään seuraavat maatalouden ympäristötoimenpiteitä koskevat määräykset:

Rikkakasvien täydellinen kemiallinen hävittäminen viljelylohkoilta on kiellettyä.

Köynnösrivien väleissä olevan kylvetyn tai luontaisen kasvillisuuden hoidosta huolehditaan mekaanisin tai fysikaalisin keinoin.

Rikkakasvien kemiallinen hävittäminen pientareilta on kiellettyä.

Yhteenveto syistä, joiden vuoksi muutos on tarpeen

Alkuperänimitysten suojelusta ja hallinnoinnista vastaava elin haluaa rajoittaa kemiallisten rikkakasvihävitteiden käyttöä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi viljelylohkoilla, minkä takia otetaan käyttöön maatalouden ympäristötoimenpiteitä. Samalla vastataan yhteiskunnan odotuksiin ottaa luontonäkökohdat huomioon entistä paremmin.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

4. Siirtymätoimenpiteet

Kuvaus

Poistetaan siirtymätoimenpiteet, joiden soveltamisaika on päättynyt.

Yhteenveto syistä, joiden vuoksi muutos on tarpeen

Toimituksellinen muutos

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Viittaus kansalliseen sääntelyyn

Kuvaus

Poistetaan seuraavat vanhentuneet tekstit:

—	sanan ”fine” (hienostunut) käytön sääntelystä tislattujen alkoholijuomien kaupassa 20. helmikuuta 1928 annettu Ranskan laki

—	alkuperänimitysten ”Cognac” ja ”Armagnac” suojelun varmistamisesta 4. kesäkuuta 1934 annettu Ranskan laki.

Lisätään viittaus alkoholijuomien merkinnöistä, koostumuksesta ja valmistusedellytyksistä 16. joulukuuta 2016 annettuun Ranskan asetukseen.

Yhteenveto syistä, joiden vuoksi muutos on tarpeen

Sääntelyä koskevat tiedot saatetaan ajan tasalle.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6. Vanhennus

Kuvaus

Lisätään uusi vanhennusluokka: ”XXO” ja ”Extra Extra Old”. Luokkaan kuuluvat tislatut alkoholijuomat, joita on vanhennettu vähintään 14 vuotta.

Lisäyksellä muutetaan merkintöjä koskevia sääntöjä.

Yhteenveto syistä, joiden vuoksi muutos on tarpeen

Yli 14 vuotta vanhojen tislattujen alkoholijuomien XXO-luokan lisääminen vastaa konjakkimarkkinoille luontaista segmentointia, sillä tuotevalikoimaa on kehitetty yhä ylellisempään suuntaan.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

7. Ilmastovarauma

Kuvaus

Muutetaan tuote-eritelmää siten, että määritellään yksilöllinen ilmastovarauma ja tämän käsitteen hallinta- ja seurantamenetelmät.

Muutoksen takia myös ilmoitusvelvollisuuksia muutetaan.

Varaumalla poiketaan periaatteesta, jonka mukaan alkoholijuomien vanhentaminen aloitetaan viimeistään yhden kuukauden kuluttua tislauskauden päättymisen jälkeen.

Yhteenveto syistä, joiden vuoksi muutos on tarpeen

Yksilöllinen ilmastovarauma on tyypiltään toimialakohtainen varauma, jossa sallitaan alkoholivaraston ylläpitäminen. Varastoon voidaan tarvittaessa turvautua sään ääri-ilmiöiden yhteydessä, sillä niitä on viime aikoina esiintynyt yhä useammin.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

8. Alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina

Kuvaus

Muutetaan tislattujen alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuutta tilavuusprosentteina tislauksen jälkeen 72,4 prosentista 73,7 prosenttiin.

Yhteenveto syistä, joiden vuoksi muutos on tarpeen

Muutos liittyy ilmastonmuutoksen aiheuttamaan lämpötilojen nousuun, joka lisää viinien alkoholipitoisuutta tilavuusprosentteina.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

9. Tärkeimmät valvottavat kohdat

Kuvaus

Tärkeimmät valvottavat kohdat on yhdenmukaistettu ilmastovaraumaa koskevan muutoksen takia.

Yhteenveto syistä, joiden vuoksi muutos on tarpeen

Toimituksellinen muutos

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Yhtenäinen asiakirja

2.1. Nimet

”Eau-de-vie de Cognac / Eau-de-vie des Charentes / Cognac”

2.2. Tislatun alkoholijuoman luokka

Viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma

2.3. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

2.4. Hakemuksen kieli

ranska

2.5. Tislatun alkoholijuoman kuvaus

Tuotteen fysikaaliset, kemialliset tai aistinvaraiset ominaisuudet ja tuotteen erityisominaisuudet verrattuna muihin saman luokan tislattuihin alkoholijuomiin

1 Tuotteen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

Kuluttajamarkkinoille saatettavan tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on vähintään 40 prosenttia, haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa puhdasta alkoholia ja metanolin enimmäispitoisuus on alle 100 grammaa hehtolitrassa puhdasta alkoholia.

Tuotteen väri vastaa absorbanssia, joka on vähintään 420/0,1 nm optisen etäisyyden ollessa 10 mm.

2 Aistinvaraiset ominaisuudet

Eau-de-vie de Cognac -alkoholijuomalle on ominaista tasapainoisuus ja omanlaisensa aromi. Juoman aistiprofiili muovautuu ajan mittaan juoman vanhetessa, ja sitä luonnehtivat monimuotoisuus ja hienostuneisuus.

Nuorimmissa alkoholijuomissa on kukkaisia ja hedelmäisiä vivahteita, kuten viiniköynnöksen tai akasian kukkien, viinirypäleiden, päärynöiden tai tiettyjen eksoottisten hedelmien vivahteita. Ollessaan kosketuksissa tammipuuhun juoma saa sille luonteenomaisia vivahteita, joista voidaan mainita vanilja, kookospähkinä ja paahtamiseen liittyvät vivahdukset.

Vanhenemisen myötä juoman aromiprofiilikin runsastuu ja muuttuu yhä monimuotoisemmaksi. Mukana on muun muassa kandeerattujen hedelmien, mausteiden, metsän, tupakan ja kuivattujen hedelmien vivahteita. Kaikista näistä vivahteista syntyy aivan erityinen, monisyinen aromiprofiili, josta on käytetty kirjallisuudessa ilmaisua ”rancio Charentais” (teoksessa Flanzy, 1998; rancio tarkoittaa suomeksi lähinnä ”viipyilevä, kypsänmakea tuoksu”).

Aromiprofiilin monipuolistumiseen yhdistyy makuelämyksen rikastuminen. Sen huomaa notkistuneessa suutuntumassa ja luonteenomaisen pyöreyden ja volyymin kehittymisessä sekä aromien säilymisessä merkittävästi aiempaa pidempään.

Eri alueilta korjatuista rypäleistä tehtyjen viinien (crus) välillä on tiettyjä vivahde-eroja, joiden perusteella Coquand ryhmitteli viinejä 1800-luvun lopulla.

—

Grande Champagne -viinistä tislatut väkevät alkoholijuomat ovat erittäin hienostuneita, ja niille on leimallista selvästi erottuva, pitkään suussa viipyilevä maku ja pääosin kukkainen bouquet. Hitaasti kypsyvinä näitä alkoholijuomia on vanhennettava pitkään tammitynnyreissä, jotta ne saavuttavat täydellisen kypsyysasteensa.

—	Petite Champagne -viinistä tislatuilla väkevillä alkoholijuomilla on pääosin samat ominaisuudet kuin Grande Champagne -alkoholijuomilla, mutta ne saavuttavat parhaan mahdollisen laatunsa lyhyemmällä kypsytyksellä kuin Grande Champagne -alkoholijuomat.

—	Väkevät tislatut Cognac-alkoholijuomat, joiden merkintöihin liitetään täydentävä maantieteellinen nimitys ”Fine Champagne”, saa aistinvaraiset ominaisuutensa sekoituksesta, johon on tislattu Grand Champagnen ja Petite Champagnen alueiden viinejä, ensin mainittuja vähintään puolet.

—	Borderies’n alueen viineistä saadaan pyöreitä, runsastuoksuisia ja makeita tislattuja alkoholijuomia, joille on ominaista orvokin tuoksu. Niiden sanotaan saavuttavan parhaan mahdollisen laatunsa lyhyemmällä kypsytysajalla kuin Champagnen viineistä tislatut alkoholijuomat.

—	Fin Bois on suurin viininviljelyalue, jonka viineistä tuotetut alkoholijuomat ovat pyöreitä ja notkeita. Ne vanhenevat melko nopeasti, ja niiden hedelmäinen bouquet tuo mieleen puristetut rypäleet.

—	Bois’n alueen (Bons Bois, Bois Ordinaires tai Bois à terroirs) viineistä tuotetaan alkoholijuomia, joiden aromit ovat hedelmäisiä ja jotka vanhenevat nopeasti.

Myös alkoholijuoman väri kehittyy vanhenemisen myötä. Väri voimistuu asteittain vaaleankeltaisesta ja saa ensin kullankeltaisia ja sitten meripihkan ja vanhimmilla alkoholijuomilla mahonginruskeita värisävyjä.

Tuotteen fysikaaliset, kemialliset tai aistinvaraiset ominaisuudet ja tuotteen erityisominaisuudet verrattuna muihin saman luokan tislattuihin alkoholijuomiin

Esprit de Cognac -tuotteen alkoholipitoisuus on 80–85 tilavuusprosenttia.

2.6. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Tarkistetulla alkuperänimityksellä Cognac”, ”Eau-de-vie de Cognac” tai ”Eau-de-vie des Charentes” varustettavien tislattujen väkevien alkoholijuomien kaikki tuotantovaiheet on toteutettava maantieteellisellä alueella, jonka rajat määritettiin alun perin 1. toukokuuta 1909 annetulla asetuksella, sellaisena kuin se on muutettuna, ja joka käsittää 1. tammikuuta 2020 voimassa olleen virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueet:

Charenten departementin kunnat:

Agris, Aigre, Ambérac, Ambleville, Anais, Angeac-Champagne, Angeac-Charente, Angeduc, Angoulême, Ars, Asnières-sur-Nouère, Aubeterre-sur-Dronne, Aunac-sur-Charente, Aussac-Vadalle, Baignes-Sainte-Radegonde, Balzac, Barbezières, Barbezieux-Saint-Hilaire, Bardenac, Barret, Bassac, Bazac, Bécheresse, Bellevigne, Bellon, Berneuil, Bessac, Bessé, Birac, Blanzaguet-Saint-Cybard, Boisbreteau, Boisné-La Tude, Bonnes, Bonneuil, Bors (Tude-et-Lavaletten kantoni), Bors (Charente-Sudin kantoni), Bouëx, Bourg-Charente, Bouteville, Boutiers-Saint-Trojan, Brettes, Bréville, Brie, Brie-sous-Barbezieux, Brie-sous-Chalais, Brossac, Bunzac, Cellettes, Chadurie, Chalais, Challignac, Champagne-Vigny, Champmillon, Champniers, Chantillac, La Chapelle, Charmé, Charras, Chassors, Châteaubernard, Châteauneuf-sur-Charente, Châtignac, Chazelles, Chenon, Cherves-Richemont, Chillac, Claix, Cognac, Combiers, Condéon, Coteaux-du-Blanzacais, Coulgens, Coulonges, Courbillac, Courcôme, Courgeac, Courlac, La Couronne, Criteuil-la-Magdeleine, Curac, Deviat, Dignac, Dirac, Douzat, Ébréon, Échallat, Édon, Les Essards, Étriac, Feuillade, Fléac, Fleurac, Fontclaireau, Fontenille, Fouquebrune, Fouqueure, Foussignac, Garat, Gardes-le-Pontaroux, Genac-Bignac, Gensac-la-Pallue, Genté, Gimeux, Gond-Pontouvre, Les Gours, Grassac, Graves-Saint-Amant, Guimps, Guizengeard, Gurat, Hiersac, Houlette, L'Isle-d'Espagnac, Jarnac, Jauldes, Javrezac, Juignac, Juillac-le-Coq, Juillé, Julienne, Lachaise, Ladiville, Lagarde-sur-le-Né, Laprade, Lichères, Ligné, Lignières-Sonneville, Linars, Longré, Lonnes, Louzac-Saint-André, Lupsault, Luxé, Magnac-Lavalette-Villars, Magnac-sur-Touvre, Maine-de-Boixe, Mainxe-Gondeville, Mainzac, Mansle, Marcillac-Lanville, Mareuil, Marsac, Marthon, Médillac, Mérignac, Merpins, Mesnac, Les Métairies, Mons, Montboyer, Montignac-Charente, Montignac-le-Coq, Montmérac, Montmoreau, Mornac, Mosnac, Moulidars, Mouthiers-sur-Boëme, Mouton, Moutonneau, Nabinaud, Nanclars, Nercillac, Nersac, Nonac, Oradour, Oriolles, Orival, Palluaud, Passirac, Pérignac, Pillac, Plassac-Rouffiac, Poullignac, Poursac, Pranzac, Puymoyen, Puyréaux, Raix, Ranville-Breuillaud, Reignac, Réparsac, Rioux-Martin, Rivières, La Rochefoucauld-en-Angoumois, La Rochette, Ronsenac, Rouffiac, Rougnac, Rouillac, Roullet-Saint-Estèphe, Ruelle-sur-Touvre, Saint-Amant-de-Boixe, Saint-Amant-de-Nouère, Saint-Aulais-la-Chapelle, Saint-Avit, Saint-Bonnet, Saint-Brice, Saint-Ciers-sur-Bonnieure, Saint-Cybardeaux, Saint-Félix, Saint-Fort-sur-le-Né, Saint-Fraigne, Saint-Front, Saint-Genis-d'Hiersac, Saint-Germain-de-Montbron, Saint-Groux, Saint-Laurent-de-Cognac, Saint-Laurent-des-Combes, Saint-Martial, Saint-Médard, Saint-Même-les-Carrières, Saint-Michel, Saint-Palais-du-Né, Saint-Preuil, Saint-Quentin-de-Chalais, Saint-Romain, Saint-Saturnin, Sainte-Sévère, Saint-Séverin, Saint-Simeux, Saint-Simon, Sainte-Souline, Saint-Sulpice-de-Cognac, Saint-Vallier, Saint-Yrieix-sur-Charente, Salles-d'Angles, Salles-de-Barbezieux, Salles-de-Villefagnan, Salles-Lavalette, Sauvignac, Segonzac, Sers, Sigogne, Sireuil, Souffrignac, Souvigné, Soyaux, Le Tâtre, Torsac, Tourriers, Touvérac, Touvre, Triac-Lautrait, Trois-Palis, Tusson, Val-d'Auge, Val-de-Bonnieure, Val des Vignes, Valence, Vars, Vaux-Lavalette, Vaux-Rouillac, Verdille, Verrières, Verteuil-sur-Charente, Vervant, Vibrac, Vignolles, Moulins-sur-Tardoire, Villebois-Lavalette, Villefagnan, Villejoubert, Villognon, Vindelle, Vœuil-et-Giget, Vouharte, Voulgézac, Vouzan, Xambes ja Yviers,

Charente-Maritimen departementin kunnat:

Agudelle, Aigrefeuille-d'Aunis, Ile d’Aix, Allas-Bocage, Allas-Champagne, Anais, Angliers, Angoulins, Annepont, Annezay, Antezant-la-Chapelle, Arces, Archiac, Archingeay, Ardillières, Ars-en-Ré, Arthenac, Arvert, Asnières-la-Giraud, Aujac, Aulnay, Aumagne, Authon-Ébéon, Avy, Aytré, Bagnizeau, Balanzac, Ballans, Ballon, La Barde, Barzan, Bazauges, Beaugeay, Beauvais-sur-Matha, Bedenac, Belluire, Benon, Bercloux, Bernay-Saint-Martin, Berneuil, Beurlay, Bignay, Biron, Blanzac-lès-Matha, Blanzay-sur-Boutonne, Bois, Le Bois-Plage-en-Ré, Boisredon, Bords, Boresse-et-Martron, Boscamnant, Bougneau, Bouhet, Bourcefranc-le-Chapus, Bourgneuf, Boutenac-Touvent, Bran, La Brée-les-Bains, Bresdon, Breuil-la-Réorte, Breuillet, Breuil-Magné, Brie-sous-Archiac, Brie-sous-Matha, Brie-sous-Mortagne, Brives-sur-Charente, Brizambourg, La Brousse, Burie, Bussac-sur-Charente, Bussac-Forêt, Cabariot, Celles, Cercoux, Chadenac, Chaillevette, Chambon, Chamouillac, Champagnac, Champagne, Champagnolles, Champdolent, Chaniers, Chantemerle-sur-la-Soie, La Chapelle-des-Pots, Chartuzac, Le Château-d'Oléron, Châtelaillon-Plage, Chatenet, Chaunac, Le Chay, Chenac-Saint-Seurin-d'Uzet, Chepniers, Chérac, Cherbonnières, Chermignac, Chevanceaux, Chives, Cierzac, Ciré-d'Aunis, Clam, Clavette, Clérac, Clion, La Clisse, La Clotte, Coivert, Colombiers, Consac, Contré, Corignac, Corme-Écluse, Corme-Royal, La Couarde-sur-Mer, Coulonges, Courant, Courcelles, Courcerac, Courçon, Courcoury, Courpignac, Coux, Cozes, Cramchaban, Cravans, Crazannes, Cressé, Croix-Chapeau, La Croix-Comtesse, Dampierre-sur-Boutonne, La Devise, Dœuil-sur-le-Mignon, Dolus-d'Oléron, Dompierre-sur-Charente, Dompierre-sur-Mer, Le Douhet, Échebrune, Échillais, Écoyeux, Écurat, Les Éduts, Les Églises-d'Argenteuil, L'Éguille, Épargnes, Esnandes, Les Essards, Étaules, Expiremont, Fenioux, Ferrières, Fléac-sur-Seugne, Floirac, La Flotte, Fontaine-Chalendray, Fontaines-d'Ozillac, Fontcouverte, Fontenet, Forges, Le Fouilloux, Fouras, Geay, Gémozac, La Genétouze, Genouillé, Germignac, Gibourne, Le Gicq, Givrezac, Les Gonds, Gourvillette, Le Grand-Village-Plage, Grandjean, La Grève-sur-Mignon, Grézac, La Gripperie-Saint-Symphorien, Le Gua, Le Gué-d'Alleré, Guitinières, Haimps, L'Houmeau, La Jard, Jarnac-Champagne, La Jarne, La Jarrie, La Jarrie-Audouin, Jazennes, Jonzac, Juicq, Jussas, Lagord, La Laigne, Landes, Landrais, Léoville, Loire-les-Marais, Loiré-sur-Nie, Loix, Longèves, Lonzac, Lorignac, Loulay, Louzignac, Lozay, Luchat, Lussac, Lussant, Macqueville, Marennes-Hiers-Brouage, Marignac, Marsais, Marsilly, Massac, Matha, Les Mathes, Mazeray, Mazerolles, Médis, Mérignac, Meschers-sur-Gironde, Messac, Meursac, Meux, Migré, Migron, Mirambeau, Moëze, Mons, Montendre, Montguyon, Montils, Montlieu-la-Garde, Montpellier-de-Médillan, Montroy, Moragne, Mornac-sur-Seudre, Mortagne-sur-Gironde, Mortiers, Mosnac, Le Mung, Muron, Nachamps, Nancras, Nantillé, Néré, Neuillac, Neulles, Neuvicq, Neuvicq-le-Château, Nieul-lès-Saintes, Nieul-le-Virouil, Nieul-sur-Mer, Nieulle-sur-Seudre, Les Nouillers, Nuaillé-d'Aunis, Nuaillé-sur-Boutonne, Orignolles, Ozillac, Paillé, Pérignac, Périgny, Pessines, Le Pin, Essouvert, Pisany, Plassac, Plassay, Polignac, Pommiers-Moulons, Pons, Pont-l'Abbé-d'Arnoult, Port-d'Envaux, Port-des-Barques, Les Portes-en-Ré, Pouillac, Poursay-Garnaud, Préguillac, Prignac, Puilboreau, Puy-du-Lac, Puyravault, Puyrolland, Réaux sur Trèfle, Rétaud, Rivedoux-Plage, Rioux, Rochefort, La Rochelle, Romazières, Romegoux, Rouffiac, Rouffignac, Royan, Sablonceaux, Saint-Agnant, Saint-Aigulin, Saint-André-de-Lidon, Saint-Augustin, Saint-Bonnet-sur-Gironde, Saint-Bris-des-Bois, Saint-Césaire, Saint-Christophe, Saint-Ciers-Champagne, Saint-Ciers-du-Taillon, Saint-Clément-des-Baleines, Sainte-Colombe, Saint-Coutant-le-Grand, Saint-Crépin, Saint-Cyr-du-Doret, Saint-Denis-d'Oléron, Saint-Dizant-du-Bois, Saint-Dizant-du-Gua, Saint-Eugène, Saint-Félix, Saint-Fort-sur-Gironde, Saint-Froult, Sainte-Gemme, Saint-Genis-de-Saintonge, Saint-Georges-Antignac, Saint-Georges-de-Didonne, Saint-Georges-de-Longuepierre, Saint-Georges-des-Agoûts, Saint-Georges-des-Coteaux, Saint-Georges-d'Oléron, Saint-Georges-du-Bois, Saint-Germain-de-Lusignan, Saint-Germain-de-Vibrac, Saint-Germain-du-Seudre, Saint-Grégoire-d'Ardennes, Saint-Hilaire-de-Villefranche, Saint-Hilaire-du-Bois, Saint-Hippolyte, Saint-Jean-d'Angély, Saint-Jean-d'Angle, Saint-Jean-de-Liversay, Saint-Julien-de-l'Escap, Saint-Just-Luzac, Saint-Laurent-de-la-Prée, Saint-Léger, Sainte-Lheurine, Saint-Loup, Saint-Maigrin, Saint-Mandé-sur-Brédoire, Saint-Mard, Sainte-Marie-de-Ré, Saint-Martial, Saint-Martial-de-Mirambeau, Saint-Martial-de-Vitaterne, Saint-Martial-sur-Né, Saint-Martin-d'Ary, Saint-Martin-de-Coux, Saint-Martin-de-Juillers, Saint-Martin-de-Ré, Saint-Médard, Saint-Médard-d'Aunis, Sainte-Même, Saint-Nazaire-sur-Charente, Saint-Ouen-d'Aunis, Saint-Ouen-la-Thène, Saint-Palais-de-Négrignac, Saint-Palais-de-Phiolin, Saint-Palais-sur-Mer, Saint-Pardoult, Saint-Pierre-La-Noue, Saint-Pierre-d'Amilly, Saint-Pierre-de-Juillers, Saint-Pierre-de-l'Isle, Saint-Pierre-d'Oléron, Saint-Pierre-du-Palais, Saint-Porchaire, Saint-Quantin-de-Rançanne, Sainte-Radegonde, Sainte-Ramée, Saint-Rogatien, Saint-Romain-de-Benet, Saint-Saturnin-du-Bois, Saint-Sauvant, Saint-Sauveur-d'Aunis, Saint-Savinien, Saint-Seurin-de-Palenne, Saint-Sever-de-Saintonge, Saint-Séverin-sur-Boutonne, Saint-Sigismond-de-Clermont, Saint-Simon-de-Bordes, Saint-Simon-de-Pellouaille, Saint-Sorlin-de-Conac, Saint-Sornin, Sainte-Soulle, Saint-Sulpice-d'Arnoult, Saint-Sulpice-de-Royan, Saint-Thomas-de-Conac, Saint-Trojan-les-Bains, Saint-Vaize, Saint-Vivien, Saint-Xandre, Saintes, Saleignes, Salignac-de-Mirambeau, Salignac-sur-Charente, Salles-sur-Mer, Saujon, Seigné, Semillac, Semoussac, Semussac, Le Seure, Siecq, Sonnac, Soubise, Soubran, Soulignonne, Souméras, Sousmoulins, Surgères, Taillant, Taillebourg, Talmont-sur-Gironde, Tanzac, Ternant, Tesson, Thaims, Thairé, Thénac, Thézac, Thors, Le Thou, Tonnay-Boutonne, Tonnay-Charente, Torxé, Les Touches-de-Périgny, La Tremblade, Trizay, Tugéras-Saint-Maurice, La Vallée, Vanzac, Varaize, Varzay, Vaux-sur-Mer, Vénérand, Vergeroux, Vergné, La Vergne, Vérines, Vervant, Vibrac, Villars-en-Pons, Villars-les-Bois, La Villedieu, Villedoux, Villemorin, Villeneuve-la-Comtesse, Villexavier, Villiers-Couture, Vinax, Virollet, Virson, Voissay, Vouhé ja Yves,

Dordognen departementin kunnat:

Parcoul-Chenaud, La Roche-Chalais ja Saint Aulaye-Puymangou,

Deux-Sèvresin departementin kunnat:

Beauvoir-sur-Niort, Le Bourdet, La Foye-Monjault, Granzay-Gript, Mauzé-sur-le-Mignon, Plaine-d'Argenson, Prin-Deyrançon, La Rochénard, Val-du-Mignon ja Le Vert.

Maantieteellistä aluetta kuvaaviin karttoihin voi tutustua Institut national de l’origine et de la qualité -laitoksen (INAO) internet-sivustolla.

2.7. NUTS-alueet

1.	FR531 – Charente

2.	FR532 – Charente-Maritime

3.	FR53 – Poitou-Charentes

4.	FR533 – Deux-Sèvres

5.	FR6 – SUD-OUEST

6.	FR5 – OUEST

7.	FR611 – Dordogne

8.	FR – Ranska

2.8. Tislatun alkoholijuoman valmistusmenetelmä

Tislattujen alkoholijuomien valmistukseen tarkoitetut viinit saadaan seuraavista rypälelajikkeista:

—	Colombard B, Folle Blanche B, Montils B, Sémillon B ja Ugni Blanc B

—	Folignan B, jonka osuus rypälesekoituksesta on enintään 10 prosenttia.

a) Istutustiheys

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 2 200 köynnöstä hehtaarilla.

b) Rivinvälit

Viiniköynnösrivien välinen enimmäisetäisyys on 3,50 metriä.

c) Leikkaustapa

Viiniköynnökset on leikattava joka vuosi. Kaikki leikkaustavat ovat sallittuja.

d) Köynnösten silmujen lukumäärä hehtaaria kohden

Köynnösten silmujen lukumäärä on enintään 80 000 hehtaaria kohden.

e) Nuorten viiniköynnösten ottaminen tuotantoon

Tarkistettu alkuperänimitys ”Cognac” voidaan myöntää ainoastaan tislatuille alkoholijuomille, jotka on tuotettu nuorista köynnöksistä saaduista rypäleistä toisena vuonna vuodesta, jona köynnökset on istutettu ennen 31. päivää heinäkuuta.

f) Kuolleet tai puuttuvat köynnökset

—

Viinitarhoilla, joissa alkuperäinen istutustiheys tai viljelylohkon istutustiheys jalostustoimenpiteiden jälkeen on enintään 2 500 köynnöstä hehtaarilla, Ranskan maatalous- ja merikalastuslain (Code rural et de la pêche maritime) D.645-4 §:ssä tarkoitetuksi kuolleiden tai puuttuvien köynnösten osuudeksi vahvistetaan 20 prosenttia.

—

Viinitarhoilla, joissa alkuperäinen istutustiheys tai viljelylohkon istutustiheys jalostustoimenpiteiden jälkeen on yli 2 500 köynnöstä hehtaarilla mutta enintään 2 900 köynnöstä hehtaarilla, Ranskan maatalous- ja merikalastuslain D.645-4 §:ssä tarkoitetuksi kuolleiden tai puuttuvien köynnösten osuudeksi vahvistetaan 25 prosenttia.

—	Viinitarhoilla, joissa alkuperäinen istutustiheys tai viljelylohkon istutustiheys jalostustoimenpiteiden jälkeen on yli 2 900 köynnöstä hehtaarilla, Ranskan maatalous- ja merikalastuslain D.645-4 §:ssä tarkoitetuksi kuolleiden tai puuttuvien köynnösten osuudeksi vahvistetaan 35 prosenttia.

g) Maatalouden ympäristötoimenpiteet

Rikkakasvien täydellinen kemiallinen hävittäminen viljelylohkoilta on kiellettyä.

Köynnösrivien väleissä olevan kylvetyn tai luontaisen kasvillisuuden hoidosta huolehditaan mekaanisin tai fysikaalisin keinoin.

Vuotuinen sallittu enimmäistuotos vastaa korjattujen rypäleiden enimmäismäärää hehtaaria kohden tai vastaavaa määrää viiniä tai rypälemehua hehtaaria kohden ilmaistuna hehtolitroina hehtaaria kohden viiniä, jonka viitealkoholipitoisuus on 10 tilavuusprosenttia. Enimmäistuotos vahvistetaan siten, että se on hehtaaria kohden enimmillään 160 hehtolitraa viiniä, jonka viitealkoholipitoisuus on 10 tilavuusprosenttia.

Keskipakopumpun käyttäminen rypälesadon siirtämiseen on kiellettyä.

Jatkuvatoimisen puristimen käyttö on kiellettyä.

Kaikki väkevöimismenetelmät ovat kiellettyjä.

Rikkidioksidin käyttö viiniyttämisen yhteydessä on käymisen aikana kiellettyä.

Tislauksen aikaan viinien alkoholipitoisuus on vähintään 7 ja enintään 12 tilavuusprosenttia. Haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 12,25 milliekvivalenttia litrassa.

a) Tislausajankohta

Tarkistettu alkuperänimitys ”Cognac” voidaan myöntää ainoastaan alkoholijuomille, jotka on tislattu saman satovuoden viineistä.

Tislaus on lopetettava viimeistään 31. maaliskuuta sadonkorjuuvuotta seuraavana vuonna.

b) Tislausperiaate

Tislaus toteutetaan käyttämällä yksinkertaista panostislausta (eli kahteen kertaan tehtävää tislausta tai pannutislausta). Menetelmä käsittää kaksi peräkkäistä vaihetta eli keittoa:

—	Ensimmäisellä keitolla tarkoitetaan viinin tislausta, jossa saadaan raakatisle eli brouillis.

—	Toisella eli varsinaisella keitolla (bonne chauffe) tarkoitetaan raakatisleen tislausta, jossa saadaan eau-de-vie de Cognac -alkoholijuoma sen jälkeen, kun tislauksen alussa ja lopussa syntyvät tuotteet (esi- ja paluutisleet) on erotettu.

—	Ensimmäisen tai toisen keiton yhteydessä viiniin tai raakatisleeseen voidaan lisätä edellisten tislausten alku- ja loppufraktiot, joita ei ole hyväksytty tislattuun eau-de-vie de Cognac -alkoholijuomaan.

c) Tislauslaitteisto

Niin sanottu Charenten tislauslaite (charentais) koostuu mahdollisesta viiniin esilämmittimestä, avotulella kuumennettavasta keittopannusta, hatusta, joutsenenkaulasta eli johdinputkesta ja spiraalin muotoisesta kondenssielementistä jäähdytystankissa.

Keittopannun, hatun, joutsenenkaulan, kondenssielementin ja avoimen alkoholimittaripidikkeen on ehdottomasti oltava valmistettu kuparista.

Keittopannun kokonaiskapasiteetti saa olla enintään 30 hehtolitraa (sallittu poikkeama 5 %) ja kertapanos keittoa kohden saa olla enintään 25 hehtolitraa (sallittu poikkeama 5 %).

Edellisessä kohdassa määritettyä enimmäiskapasiteettia suurempia keittopannuja voidaan kuitenkin käyttää edellyttäen, että niitä käytetään ainoastaan ensimmäiseen keittoon raakatisleen saamiseksi ja että pannun kokonaiskapasiteetti on enintään 140 hehtolitraa (sallittu poikkeama 5 %) ja että viinin määrä keittoa kohden on enintään 120 hehtolitraa (sallittu poikkeama 5 %).

d) Tislattujen väkevien alkoholijuomien alkoholipitoisuus

Tislattujen väkevien alkoholijuomien alkoholipitoisuus saa kahden tislauskerran jälkeen olla enintään 73,7 tilavuusprosenttia 20 oC:n lämpötilassa säiliössä, johon alkoholijuoma päivittäin kerätään.

e) Esprit de Cognac -alkoholijuoman valmistaminen

Tuote valmistetaan toisen keiton jälkeen edellä kuvatussa tislauslaitteessa tislaamalla tuote vielä kerran. Alkoholipitoisuuden on oltava 80–85 tilavuusprosenttia.

f) Tislauslaitteen käsittely siinä yhteydessä, kun vaihdetaan viinintuotantoaluetta (eri crus)

Sanalla crus tarkoitetaan täydentäviä maantieteellisiä nimityksiä, joiden maantieteellinen alue määritellään täydentäviä maantieteellisiä merkintöjä koskevassa osassa.

Kun tislataan eri alueilta saatavia laatuviinejä, varsinaisen keiton (bonne chauffe) alku- ja loppufraktioita saa lisätä eri alueen rypäleistä tuotettuun viiniin tai viinistä saatuun raakatisleeseen ainoastaan seuraavin edellytyksin:

—	Viimeinen tislattava varsinainen keitto ennen vaihtoa on toteutettava käyttämällä enintään 33 prosenttia tislaamon panoskapasiteetista, jos tislaamossa on vähintään kolme tislauslaitetta.

—	Varsinaisen keiton (bonne chauffe) alku- ja loppufraktioiden osuus käytettävän tislauslaitteen panosmäärästä saa olla enintään 8 prosenttia.

Cognac-alkoholijuoman valmistukseen kuuluu tapa sekoittaa eri-ikäisiä ja profiileiltaan erilaisia tislattuja alkoholijuomia. Näin pystytään jatkuvasti tuottamaan juomaa, jolla on täsmälleen tavoitellut, sopusointuiset aistinvaraiset ominaisuudet.

Ainoastaan seuraavat menetelmät ovat sallittuja:

—	Juoman väriä tasataan sokerikulöörillä (E150a).

—	Juoman maun viimeistelemiseksi juomaa saa makeuttaa käyttämällä asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteessä I olevan 3 kohdan a alakohdassa määritettyjä tuotteita.

—	Tammipuun paloista keitetty hauduke lisätään tislattuun alkoholijuomaan.

Niiden vaikutus alkoholijuoman tummentamiseksi on enintään 4 tilavuusprosenttia. Tilavuusprosentteina ilmaistu tummentaminen saadaan laskemalla todellisen alkoholipitoisuuden ja kokonaisalkoholipitoisuuden erotus tilavuusprosentteina.

Tammipuun paloista keitetyn haudukkeen lisääminen on perinteinen menetelmä: käytettävä puulaji on sama kuin tuote-eritelmään kirjattu säilytysastioissa käytettävä puu, ja haudukkeen vaikutus stabilisoidaan tarvittaessa lisäämällä alkoholijuomaan sitä vastaava määrä samaa alkoholijuomaa.

Cognac-alkoholijuomia vanhennetaan keskeytyksettä yksinomaan tammisissa säiliöissä.

Suoraan kulutukseen toimitettavien alkoholijuomien jälkikäsittelyaika on vähintään kaksi vuotta, ja nämä ensimmäiset kaksi vuotta juomia vanhennetaan maantieteellisellä alueella.

2.9. Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

2.9.1. Yleiset säännöt

Nimeä ”Cognac” saa käyttää ilman sanoja ”appellation contrôlée” (tarkistettu nimitys) siinä tapauksessa, että nimeen ei liitetä mitään täydentävää maantieteellistä nimitystä.

2.9.2. Vanhentamista koskeva maininta

Toimitettavien Cognac-alkoholijuomien vähimmäisiän on oltava seuraavien mainintojen mukainen:

—	kaksi vuotta maininnoissa ”3 Etoiles”, ”Selektion”, VS”, ”De Lue”, ”Very Special” ja ”Millésime”,

—	kolme vuotta maininnoissa ”Supérieur”, ”Cuvée Supérieure” ja ”Qualité Supérieure”,

—	neljä vuotta maininnoissa ”V.S.O.P.”, ”Réserve”, ”Vieux”, ”Rare” ja ”Royal”,

—	viisi vuotta maininnoissa ”Vieille Réserve”, ”Réserve Rare ” ja ”Réserve Royale”,

—	kuusi vuotta maininnoissa ”Napoléon”, ”Très Vieille Réserve”, ”Très Vieux”, ”Héritage”, ”Très Rare”, ”Excellence” ja ”Suprême”,

—	kymmenen vuotta maininnoissa ”XO”, ”Hors d’âge”, ”Extra”, ”Ancestral”, ”Ancêtre”, ”Or”, ”Gold”, ”Impérial”, ”Extra Old”, ”XXO” ja ”Extra Extra Old”.

—	Maininnat ”XXO” ja ”Extra Extra Old” ovat erikoismainintoja, jotka osoittavat, että alkoholijuomaa on vanhennettu vähintään 14 vuotta.

Ikäluokka ei muutu, vaikka merkinnöissä mainittaisiin useita samaan ikäluokkaan kuuluvia mainintoja, lukuun ottamatta edellä lueteltuja vanhentamista koskevia yhdistelmämainintoja, jotka yhdistetään tiettyyn ikäluokkaan.

Jos samassa etiketissä on useita eri ikäluokkiin viittaavia mainintoja, juoma on laskettava kuuluvaksi vanhimpaan mainittuun ikäluokkaan.

Vanhentamista koskevien mainintojen merkitseminen ja merkintöjen toteutustapa eivät saa olla luonteeltaan sellaisia, että ostaja tai kuluttaja olisi epätietoinen siitä, minkä ikäisestä Cognac-juomasta on kyse tai mitkä ovat juoman olennaisia laatuominaisuuksia.

2.10. Kuvaus tislatun alkoholijuoman ja maantieteellisen alkuperän välisestä yhteydestä sekä tarvittaessa yhteyden perusteena olevat tuotekuvauksen tai valmistusmenetelmän erityispiirteet

Eau-de-vie de Cognac -alkoholijuomalle on ominaista tasapainoisuus ja omanlaisensa aromi. Ne syntyvät siitä, että kaikkia nimitysten tuote-eritelmässä mainittuja vaatimuksia noudatetaan. Vaatimukset koskevat maantieteellistä alkuperää, rypälevalikoimaa, viiniköynnösten kasvatustapaa, viinien valmistustekniikoita, viinien tislausta ja alkoholijuomien vanhentamista.

1 Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon ja ihmisiin liittyvät tekijät

a) Ilmasto

Cognac-alkoholijuoman rajattu maantieteellinen alue kattaa lähes koko Charente-Maritimen, suuren osan Charentesta ja jotkin Dordognen ja Deux-Sèvresin kunnat. Se sijaitsee Atlantin valtameren reunamilla Akvitanian altaan (Bassin Aquitain) pohjoispuolella. Lännessä alue päättyy Girondejoen rantaan ja saarille (Ré ja Oléron) ja idässä, Angoulêmen suunnalla, Ranskan keskusylängön (Massif Central) ensimmäisiin kukkuloihin. Alueen läpi kulkee Charentejoki, johon laskee muutama pienempi joki, kuten Né, L’Antenne ja La Seugne.

Alueella vallitsee melko yhtenäinen lauhkea meri-ilmasto, lukuun ottamatta rannikkoalueita, jotka saavat enemmän auringonpaistetta ja joilla lämpötilavaihtelut ovat pienempiä. Valtameren läheisyydestä johtuu, että alueella voi sataa milloin tahansa vuoden mittaan, vaikka sateet ovatkin runsaampia talvella. Sen takia kuivuutta ei juurikaan esiinny, vaan viiniköynnökset saavat säännöllisesti kosteutta. Vuotuinen keskilämpötila on noin 13 oC, ja talvet ovat melko lauhoja. Lämpötila on riittävän korkea, jotta rypäleet kypsyvät hyvin, mutta ei niin korkea, että rypäleet palaisivat.

b) Viinitarhat

Geologian professori Henri Coquand (1811–1881) tutki 1800-luvun puolivälissä alueen maaperää ja luokitteli viininmaistajan kanssa eri alueet sen mukaan, minkä laatuista alkoholijuomaa niiden maaperästä pystyi tuottamaan.

Työnsä päätteeksi he luokittelivat vuoden 1860 paikkeilla eri viinintuotantoalueet (crus), ja sen perusteella annettiin 13. tammikuuta 1938 asetus, jossa nämä viinialueet rajattiin. Nimitystä ”Cognac” täydentäviä perinteisiä maantieteellisiä nimityksiä käytetään edelleen: ”Grande Champagne”, ”Petite Champagne”, ”Fine Champagne”, ”Borderies”, ”Fins Bois” ja ”Bons Bois” sekä näiden lisäksi ”Bois ordinaires” tai ”Bois à terroir”.

On syytä täsmentää, että täydentävä maantieteellinen nimitys ”Fine Champagne” ei sinällään viittaa mihinkään alueeseen.

Sen käyttö onkin varattu yksinomaan kahteen täydentävään maantieteelliseen nimitykseen kuuluvien alkoholijuomien sekoitukselle. Ne ovat ”Grande Champagne” ja ”Petite Champagne”, ja sekoituksessa on oltava Grande Champagnen viineistä tislattua alkoholijuomaa vähintään puolet.

Tuolloin tehtyjen tutkimusten perusteella nimityksiä luonnehtivaa vallitsevaa maaperää voidaan yksinkertaistetusti kuvata seuraavasti:

—	Grande ja Petite Champagne: liitukauden pehmeän kalkkikiven päällä oleva ohut pintamaa on kalkkipitoista savea.

—	Borderies: maaperä on piipitoista savea ja piikiveä kalkkikiven kulumisen takia.

—	Fins Bois: pintamaa on pääosin erittäin kivistä savi-kalkkimaata (groie), jurakauden kovaa kalkkikiveä ja loppuosalta erittäin savista maata.

—	Bois (Bons Bois, Bois ordinaires ja Bois à terroirs): rannikkoalueilla, tietyissä laaksoissa ja viininviljelyalueen koko eteläosassa on eroosion Ranskan keskusylängöltä kuljettamaa hiekkamaata.

Cognac-alkoholijuoman tuotannolle omistettu viininviljelyalue käsittää nykyisin noin 75 000 hehtaaria eli 95 prosenttia alueen viininviljelyalasta (rajatun alueen viljellystä alasta noin 9 prosenttia). Eniten on istutettu Ugni Blanc -rypälelajiketta, jonka osuus Cognac-juoman viininviljelyalasta on nykyisin lähes 98 prosenttia.

c) Talous ja ”Cognac”

Alueen talous on perinteisesti kytkeytynyt Cognac-alkoholijuoman menestykseen. Juoman ympärille on kehittynyt lukuisia liitännäisammatteja ja toimialoja. Näin on syntynyt ammatillinen yhteisö, joka on täysin keskittynyt Cognac-alkoholijuoman valmistukseen ja kauppaan.

Cognac-alkoholijuoman tuotantoon osallistuvat yritykset (noin 5 500 viininviljelijää, 110 ammattimaista tislaamoa ja 300 kauppiasta) muodostavat noin 12 000 henkilöä käsittävän vahvan ammatillisen yhteisön. Siihen kuuluu tynnyrintekijöitä, kupariseppiä, lasi-, kartonki-, painotyö- ja korkittamisalan yrityksiä, kuljetusyrityksiä, enologisia laboratorioita, kasvien lisäysaineiston tuottajia ynnä muita.

2 Yhteyttä maantieteelliseen alueeseen koskevat historialliset tekijät

Charenten ja Charente-Maritimen departementeissa tehdyt arkeologiset tutkimukset osoittavat, että ensimmäiset viinitarhat on perustettu 100-luvun lopulla jKr. Kaivauksissa on myös todistettu, että alueella oli runsaasti erityisesti viininviljelyyn liittyviä maatilarakennuksia, joten alueella on ollut viinintuotantoa jo Rooman keisarikunnan kukoistusaikaan.

Keskiajalla ilmapiiri alueella muuttui suotuisaksi kansainväliselle kauppavaihdolle Charentejoen ansiosta. Cognacin kaupunki oli 1000-luvulta alkaen tiedossa olleen suolavarastotoiminnan lisäksi jo tunnettu viinikaupastaan. Pohjanmeren rannikon maissa arvostettiin Poitoun viinialueen viinejä, joita Atlantin rannikon suolaa hakemaan tulleet hollantilaiset alukset kuljettivat muassaan.

Hollantilaiset päättivät 1400-luvulla alkaa tislata alueen viinejä niiden säilyvyyden parantamiseksi. Renessanssiaikaan kauppa kukoisti. Hollantilaiset alukset tulivat Cognaciin ja Charenten satamiin hakemaan tunnettuja laatuviinejä (crus) ”Champagne” ja ”Borderies”.

Viinien alkoholipitoisuus oli kuitenkin alhainen, eivätkä ne oikein kestäneet pitkiä merimatkoja. Hollantilaiset tunsivat tislaustaidon, ja he innostuivat omassa maassaan tislaamaan viiniä saadakseen sen säilymään aiempaa paremmin. He kutsuivat lopputulosta nimellä brandwijn (kirjaimellisesti ”poltettu viini”), ja siitä tulee nimitys brandy, viinistä tislattu alkoholijuoma.

Tislaus kahteen kertaan otetaan käyttöön 1400-luvun alussa, ja sen ansiosta tuotetta voitiin kuljettaa muuttumattomana viiniä paljon tiiviimmän tislatun alkoholijuoman muodossa. Hollantilaiset asensivat Charenteen ensimmäiset tislauslaitteet, joita muutettiin asteittain. Charenten asukkaat ottivat tekniikan haltuun ja paransivat sitä ottamalla käyttöön kahden tislauksen prosessin.

Syntyi useita kauppataloja, jotka ottivat 1800-luvun puolivaiheilla käyttöön tavan lähettää alkoholijuomat tynnyrien sijasta pulloissa.

Uusi kauppatapa johti puolestaan liitännäistoimialojen syntyyn: lasiteollisuutta (jossa kehitetään paikallista taitotietoa pullojen valmistusprosessin mekanisoimiseksi), laatikoiden ja korkkien valmistusta sekä painotyötä.

Vuonna 1875 Charenteen ilmestyi viinikirvoja (Phylloxera vastatrix). Ne ovat Hemiptera-lahkoon (nivelkärsäisiin) kuuluvia hyönteisiä, jotka tuhoavat viiniköynnöksiä imemällä nestettä niiden juuristosta. Viinikirva hävitti suurimman osan viinitarhoista: vuonna 1893 ne peittivät viljelyalasta enää 40 600 hehtaaria, kun viiniköynnöksen viljelyala oli ennen viinikirvakriisiä ollut 280 000 hehtaaria. Charenten viinitarhat elpyivät amerikkalaisten perusrunkojen ansiosta, samoin kuin muualla Euroopassa tapahtui. Tuho johti kuitenkin viininviljelykomitean perustamiseen vuonna 1888, ja vuonna 1892 siitä tuli viininviljelyn tutkimusasema (station viticole), Cognac-alkoholijuoman laatututkimusta tekevä toimialakohtainen elin.

Tutkimusasemalla panostettiin erityisesti lajikkeiden tutkimukseen. Tutkimustyön tuloksena Ugni Blanc -rypälelajikkeesta tulee 1900-luvun puolivälissä selvästi eniten viljelty lajike. Ugni Blanc osoittautui kestävämmäksi kuin ennen viinikirvakriisiä käytetyt perinteiset lajikkeet (muun muassa Colombard ja Folle Blanche), joita varttaminen heikensi.

Lajike on asetettu etusijalle myös sen vuoksi, että se on tuottoisa (keskituotos noin 120–130 hehtolitraa hehtaaria kohden), hapokas ja vähäsokerinen, joten lajikkeesta tuotetun viinin alkoholipitoisuus on alhainen. Lajike on italialaista alkuperää (tunnettu siellä nimellä ”Trebbiano Toscano”), ja se on täällä viljelyalueensa pohjoisrajalla rypäleiden kypsymistä ajatellen.

3 Tuotteen maineeseen liittyvät historialliset seikat

Jo 1600-luvun lopulla ja varsinkin seuraavalla vuosisadalla markkinat alkavat muotoutua, ja kaupankäynti järjestäytyy kysyntään vastaamiseksi. Alueen tärkeimpiin kaupunkeihin syntyy kiinteitä myyntipisteitä (comptoirs), joista osa oli anglosaksista alkuperää: esimerkiksi Martell vuonna 1715, Rémy Martin vuonna 1724, Delamain vuonna 1759, Hennessy vuonna 1765, Godet vuonna 1782, Hine vuonna 1791 ja Otard vuonna 1795.

Ranska ja Englanti allekirjoittivat 23. tammikuuta 1860 Napoleon III:n aloitteesta kauppasopimuksen, jonka ansiosta Cognac-juoman häikäisevä menestystarina alkoi. Sen suosio huipentui vuonna 1879. Tuona aikana syntyivät seuraavat kauppatalot: Bisquit vuonna 1819, Courvoisier vuonna 1843, Royer vuonna 1853, Meukow vuonna 1862, Camus ja Hardy vuonna 1863.

Cognac-juomaa koskevaa lainsäädäntöä annettiin 1900-luvun alkupuoliskolla paikallisten rehellisten ja pysyvien käytäntöjen vahvistamiseksi:

—	1909: Maantieteellinen tuotantoalue rajataan.

—	1936: Tarkistettu alkuperänimitys ”Cognac” hyväksytään.

—	1938: Alueelliset nimitykset rajataan (crus eli maantieteelliset nimitykset).

Cognac-varaston suojelemiseksi toisen maailmansodan aikana perustettiin Bureau de répartition des vins et eaux-de-vie (viinien ja väkevien alkoholijuomien jakovirasto). Viraston korvaa vuonna 1946 maan vapautumisen jälkeen Bureau national interprofessionnel du Cognac (BNIC; Cognac-alkoholijuomaa koskeva toimialakohtainen kansallinen virasto), johon liitetään vuonna 1948 viininviljelyn tutkimusasema. Cognac-alkoholijuoman viininviljelijät ja kauppiaat sopivat yhdessä BNIC:n yleistehtävästä, joka on kehittää Cognac-alkoholijuomaa sekä edustaa ja puolustaa toimialan yhteisiä etuja. BNIC toimii ennen kaikkea alkuperänimityksen ”Cognac” tunnettuuden lisäämiseksi sekä sen puolustamiseksi ja myynnin edistämiseksi, samoin kuin kauppiaiden ja viininviljelijöiden välisten suhteiden parantamiseksi. Lisäksi virastolla on julkisen palvelun tehtävä: se varmistaa Cognac-alkoholijuoman vanhentamisen seurannan, juoman ikää koskevat tarkastukset sekä laadunvalvonnan tuotantoketjun loppupäässä. Virasto myös myöntää tarvittavat vientitodistukset.

Cognac-alkoholijuoma on perinteinen vientituote, ja nykyisinkin siitä yli 95 prosenttia kulutetaan ulkomailla, lähes 160 maassa. Cognac-alkoholijuoman ihailijat pitävät niin Kaukoidässä kuin Amerikan mantereella samoin kuin Euroopassa juomaa erittäin laadukkaana tislattuna alkoholijuomana ja ranskalaisen elämäntaidon symbolina.

4 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen tuotteen laatuun ja ominaisuuksiin

Alueen rypälelajikkeille ja erityisesti Ugni Blanc -lajikkeelle on ominaista hyvä tuottavuus ja myöhäinen kypsyminen. Näillä seikoilla on merkittäviä etuja, kun halutaan tuottaa alkoholipitoisuudeltaan matalia ja hapokkaita viinejä tislausta varten, sillä viimeksi mainitut kaksi ominaisuutta ovat eau-de-vie de Cognac -alkoholijuomien lopullisen laadun kannalta ratkaisevia.

Eau-de-vie de Cognac -alkoholijuoman tuotantoon tarkoitetuilla viineillä on tosiasiassa erikoisominaisuus, jota on kuvattu samanlaisella tavalla jo yli vuosisadan ajan tieteellisessä ja teknisessä kirjallisuudessa.

Alkoholipitoisuudeltaan matalien ja hapokkaiden viinien tutkimus onkin eau-de-vie de Cognac -alkoholijuoman tuotannon pysyvä erityispiirre (Ravaz, 1900, Lafon ym., 1964 ja Lurton ym., 2011).

Hapokkuuden ansiosta viinit säilyvät luontaisesti talvikuukausien ajan tislaukseen asti, ja vähäisen alkoholipitoisuuden takia viinin aromit voivat rikastua toivotulla tavalla.

Heikkotuottoisissa viinitarhoissa viinien alkoholipitoisuus on taipuvainen nousemaan, kun taas rypäleiden hapokkuus ja typpipitoisuus vähenevät. Tuottoisuuden kasvu puolestaan merkitsee päinvastaista suuntausta: alkoholipitoisuus pienenee ja hapokkuus lisääntyy.

On kuitenkin huomattava, että viinitarhan tuotoksen liiallinen kasvu on haitaksi, koska silloin useat muut muuttujat heikentävät tislatun alkoholijuoman laatua. Tällaisia ovat omenahapon suhteellinen osuus, aromien vajavainen kypsyminen ja niiden liukeneminen sekä Botrytis-suvun homeiden yleistyminen.

Ihanteellinen tuotto määritellään siis edellä mainittujen muuttujien kokonaisuuden perusteella, ja se vaihtelee joka vuosi sadon ominaisuuksien mukaan.

Vuotuisen enimmäistuotoksen määrittäminen sen perusteella, miten nämä muuttujat kehittyvät, mahdollistaa parhaan mahdollisen tuottavuuden sitä silmällä pitäen, että eri muuttujien välillä vallitsee paras mahdollinen tasapaino ja voidaan tuottaa viinejä, joissa on eau-de-vie de Cognac -alkoholijuoman tuotantoon tarvittavat ominaisuudet. Vuotuiselle tuotokselle on siis määritetty vaihteluväli, jossa otetaan huomioon myös ilmastovarauma.

Sitä paitsi on olemassa vaara, että tuotettujen viinien laatu heikkenee, jos tuotanto kasvaa liiallisesti. Sen takia on otettu käyttöön täydentäviä toimenpiteitä, jotka koskevat viinitarhan tuottavuutta ja joista yksi on sallitun enimmäistuotoksen määrittäminen.

Tislatun alkoholijuoman aromikkuus riippuu suuressa määrin käytettävien viinien ominaisuuksista.

Nimityksen ”Cognac” tuote-eritelmässä on määritetty viinirypälevalikoima ja erityiset viiniyttämistä koskevat säännöt, joiden ansiosta tuotettavien viinien aromit ovat hienostuneita ja hienovaraisia. Se on välttämätöntä laadukkaan alkoholijuoman tuottamiseksi. Viineissä ei saa esiintyä juoman arvoa heikentäviä tekijöitä, kuten ruohon makua, liikaa asetaldehydia (hapettumista), korkeampia alkoholeja (raskautta) eikä tiettyjä yhdisteitä, jotka liittyvät viinien muuttumiseen säilytyksen aikana. Tuote-eritelmän ohella on annettu joukko suosituksia, jotka koskevat sadonkorjuuta ja rypäleiden puristamista, käymisen ohjaamista ja viinien säilyttämistä ennen tislausta. Suosituksia mukautetaan ja ajantasaistetaan säännöllisesti ja niitä levitetään laajalti tuotantoalueen viiniyttäjille.

Köynnösten leikkaamista ja rypäleiden viiniyttämistä koskeva taitotieto

Hapokkuutta ja vähäistä alkoholipitoisuutta vahvistetaan leikkaustavalla, jonka viininviljelijä valitsee useiden tekijöiden perusteella:

—	rivien välinen etäisyys,

—	rungon ja kasvillisuuden korkeus,

—	viininviljelytapa: köynnösten pitkä juoksijaleikkaus, cordon-leikkaus (esim. korkea riippuva tai matala sidottu runko).

Rypäleet puristetaan välittömästi korjaamisen jälkeen perinteisellä vaakasuoralla levypuristimella tai pneumaattisella puristimella. Jatkuvatoimisen puristimen käyttö on kiellettyä. Saatu mehu laitetaan heti käymään. Kuivasokerointi on kiellettyä.

Puristusta ja käymistä on valvottava aktiivisesti, sillä niillä on ratkaiseva vaikutus alkoholijuoman lopulliseen laatuun. Tislaamalla saatavan alkoholijuoman laadun säilyttämiseksi tislattavaan viiniin ei käymisen aikana saa lisätä rikkidioksidia.

Tästä syystä Cognac-alkoholijuoman tuotantoon tarkoitettu valkoviini on tislattava viimeistään 31. maaliskuuta sadonkorjuuvuotta seuraavana vuonna, jotta viini varmasti säilyy hyvänä tislaukseen asti.

Tislaus

Cognacin alueella tislausta leimaa määritetty tislausperiaate: panostislaus eli tislaus kahteen kertaan tai pannutislaus. Käytettävä tislauslaite on niin sanottu Charenten tislauslaite (charentais), jonka muoto, valmistusaine, kapasiteetti ja kuumennustapa on määritetty jo vuonna 1936 ja jonka ominaisuudet ovat ehdottomasti ratkaisevia tislatun alkoholijuoman laadun kannalta.

Laatuun vaikuttavia seikkoja:

—	Laitteen muoto auttaa haihtuvien aineiden valikoinnissa ja karsimisessa.

—	Kuumennus avotulella tuottaa toisiaan täydentävien aromien synteesin (sitoutumisen) sillä hetkellä, kun viini tulee kosketuksiin pannun pohjan kanssa.

—	Kaikki tislauslaitteen osat, jotka joutuvat kosketuksiin viinin, höyryn tai tisleiden kanssa, ovat kokonaan kuparisia, mikä johtuu kyseisen metallin fysikaalisista ominaisuuksista (taottavuus, hyvä lämmönjohtokyky) ja sen kyvystä reagoida kemiallisesti viinin tiettyjen ainesosien kanssa.

Tämän tyyppistä tislauslaitetta käytettäessä jokaisen tislauksen yhteydessä toteutetaan hienovarainen operaatio (coupe): Valuva tisle jaetaan varsinaiseen tisleeseen (sydänosaan) ja seuraaviin tislauksiin kierrätettäviin osiin sen mukaan, mitkä ovat tisleen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina ja haihtuvien ainesosien koostumus. Tästä syystä ja koska toisen keiton panoskapasiteettia on rajoitettu, Cognac-juoman tislaus on edelleen tislaajan taitotiedon avulla hallittu käsiteollinen operaatio. Tislaaja arvioi tisleen jakamiseen sopivan ajankohdan ja kierrätystavan tislattavien viinien laadun (mm. viinisakan määrä, alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina ja hapokkuus) sekä omien laatutavoitteidensa perusteella.

Eri maantieteellisiin nimityksiin kuuluvien tislattujen alkoholijuomien ominaisuuksia

Tislauslaitteesta saatavalle alkoholijuomalle on leimaa-antavaa analyyttisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien suuri vaihtelu, joka johtuu erityisesti tislatun viinin alkuperästä. Vaihtelun takia käytetään erilaisia vanhentamistekniikoita ja vanhentamisen kestokin vaihtelee.

Grande Champagne:

Petite Champagne:

Petite Champagne -viinistä tislatuilla väkevillä alkoholijuomilla on pääosin samat ominaisuudet kuin Grande Champagne -alkoholijuomilla, mutta ne eivät ole aivan niin täydellisen hienostuneita.

Fine Champagne:

Tislatut Cognac-alkoholijuomat, joiden merkintöihin liitetään nimitys ”Fine Champagne”, saavat aistinvaraiset ominaisuutensa sekoituksesta, johon on tislattu Grand Champagnen ja Petite Champagnen alueiden viinejä, ensin mainittuja vähintään puolet.

Borderies:

Viinialueen viineistä saadaan pyöreitä, runsastuoksuisia ja makeita tislattuja alkoholijuomia, joille on ominaista orvokin tuoksu. Niiden sanotaan saavuttavan parhaan mahdollisen laatunsa lyhyemmällä kypsytysajalla kuin Champagnen viineistä tislatut alkoholijuomat.

Fins Bois:

Fins Bois on laajin viininviljelyalue, ja alueen viineistä tislatut alkoholijuomat ovat pyöreitä ja notkeita. Ne vanhenevat melko nopeasti, ja niiden hedelmäinen bouquet tuo mieleen puristetut rypäleet.

Bois (Bons Bois, Bois ordinaires tai Bois à terroirs):

Bons Bois’n alueen viineistä tislattujen alkoholijuomien aromit ovat hedelmäisiä, ja juomat vanhenevat nopeasti.

Vanhentaminen

Tislauslaitteesta saatavan uuden alkoholijuoman laatu vastaa olennaisilta osin niiden viinien laatua, joista se on tislattu.

Tislattujen alkoholijuomien vanhentaminen on prosessi, jossa mahdollistetaan juomien kypsyminen, toisin sanoen kehitysvaihe, jolloin alkoholijuomien aistinvaraiset ominaisuudet ovat erityisen hyvin sopusoinnussa.

Vanhentaminen toteutetaan yksinomaan tammipuisissa säiliöissä, sillä ainoastaan niissä tuotteiden kypsyminen on mahdollista.

Vanhentamisen kesto määräytyy vanhennettavan alkoholijuoman ominaisuuksien ja tavoitellun tuotteen laatuprofiilin perusteella, mutta myös vanhentamiseen käytettävän tammipuisen säiliön tyypin ja iän mukaan.

Vanhentamiseen sisältyy puuyhdisteiden uuttuminen ja hapettuminen sekä joukko fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä, joita tarvitaan vanhennetuille alkoholijuomille tyypillisten ominaisuuksien, kuten värityksen, aikaan saamiseksi.

Cognac-alkoholijuoman vanhentaminen on prosessi, jossa hyödynnetään samalla kertaa sekä alueelle ominaisia ilmasto-oloja että alueella historian kuluessa kehittynyttä taitotietoa. Vanhennettava uusi alkoholijuoma laitetaan useiksi vuosiksi (toisinaan useiksi vuosikymmeniksi) tammipuiseen säiliöön heti tislauksen jälkeen, ja sen jälkeen tapahtuu erilaisia fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä: vettä ja alkoholia haihtuu, eri aineiden pitoisuudet kasvavat, puusta saatavia yhdisteitä uuttuu, alkoholijuoma hapettuu ja niin edelleen. Ilmiöihin vaikuttavat alkoholijuoman alkuperäiset ominaisuudet (alkoholipitoisuus ja hapokkuus), astia, jossa alkoholijuomaa säilytetään, ja sen kellarin fysikaaliset ominaisuudet, johon astia on sijoitettu (lämpötila, kosteusaste ja ilmastus).

Vanhentaminen Cognac-alkoholijuoman maantieteellisen alueen lauhkeassa meri-ilmastossa merkitsee pyrkimystä altistaa alkoholijuomat keskimääräisen kosteille olosuhteille ja vuodenaikojen vaihtelulle ääri-ilmiöitä vältellen. Kellarien sijainti ja rakenne on tehty siten, että luodaan tasapainoiset olosuhteet, jotta alkoholijuomasta tulee täyteläistä ja se vanhenee harmonisella tavalla.

Käytössä oleva tammityyppi riippuu käytännöistä. Voidaan valita joko Tronçais’n hienosyinen tammityyppi tai karkeasyisempi tammityyppi Limousinista, mutta puulaji (joko Quercus petraea eli talvitammi tai Quercus robur eli metsätammi) on valittu, koska puulaji ”hengittää” pitkällä aikavälillä vuorovaikutuksessa alkoholijuoman ja ulkoisen ympäristön kanssa. Maantieteelliselle alueelle on syntynyt useita tynnyrinvalmistusyrityksiä, joilla on läheinen suhde Cognac-alkoholijuoman kellarimestareihin, joten tynnyrintekijät ovat kyenneet kehittämään osaamistaan ja valmistavat Cognac-alkoholijuoman vanhentamiseen parhaiten soveltuvia astioita. Kellarimestarit valitsevat uusien alkoholijuomien alkuperäisten ominaisuuksien, vanhentamisvaiheen ja omien laadullisten tavoitteidensa perusteella tarkoituksenmukaisimmat astiat.

Koko sen ajan, jonka Cognac-juoma on kosketuksissa tammipuuhun ja ilmaan, osa sen sisältämästä vedestä ja alkoholista vähitellen haihtuu. Nämä alkoholihöyryt (joista käytetään runollista sanontaa ”la part des anges” [enkelten osuus]) vastaavat joka vuosi useita miljoonia pullollisia alkoholia. Höyryistä saa kellarin lähistöllä ravintonsa myös mikroskooppisen pieni sieni, Torula compniacensis, joka peittää ja mustuttaa alueen kiviseinät.

Cognac-juoman vanhentamista ei voi erottaa sekoittamisen taidosta, joka on Cognac-talojen kellarimestarin ammatin ydintaito. Kuten maalari väripaletiltaan kellarimestari valitsee eri lähteistä saatavat Cognac-juomaerät: eri viinialueiden viineistä (crus) tislattuja juomia, vaihtelevia vanhentamisasteita, uusia tai punaisia (Cognac-juomaa jo sisältäneitä) tynnyreitä vanhentamiseen, eri alkuperää ja erityyppisissä (kosteissa tai kuivissa) kellareissa säilytettyjä juomia.

Itse asiassa jokaisella alkoholijuomalla on oman vanhentamistapansa mukaan omat aistinvaraiset ominaisuudet, joita korostetaan niihin sekoitettavien muiden alkoholijuomien ominaisuuksilla.

Tällaista perusteellisesti harkittua sekoittamista ei sen monimutkaisuuden takia voida ajatella tehtävän pelkästään reseptejä soveltamalla. Kellarimestari nojautuu kokemuksensa tuomaan tietämykseen: tieto raaka-aineen monimuotoisuudesta ja nimityksen tyyppiominaisuuksista, kokemus raaka-aineen ja vanhentamistekijöiden vuorovaikutuksesta sekä tarvittavien tekniikoiden hallinta. Sekoitusten tekeminen edellyttää jatkuvaa tarkistamista maistelemalla ja tarkkaa aistinvaraista muistia eri valmistusvaiheissa olevista alkoholijuomista.

Tällainen osaaminen vaatii useiden vuosien opiskelua vanhempien mestarien johdolla, ja se on voinut eriytyä, säilyä ja siirtyä edelleen alueen tiheän yritysverkon ja nimityksen ammatillisessa yhteisössä kellarimestarien, viininviljelijöiden, kauppiaiden ja välittäjien välillä harrastetun tietojenvaihdon ansiosta.

Linkki eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-74d0b925-ab4b-432e-8c31-de7ab38499e9

(1) EUVL L 270, 29.7.2021, s. 1.

5.4.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 123/32

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2023/C 123/15)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako”

EU-nro: PDO-BG-02657 — 4.2.2021

SAN (X) SMM ( )

1. [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Bulgarian tasavalta

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji

Luokka 1.4 Muut eläinperäiset tuotteet (munat, hunaja, erilaiset maitotuotteet paitsi voi jne.)

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako” on Bulgariassa tuotetusta lampaan, lehmän, puhvelin tai vuohen raakamaidosta taikka niiden sekoituksesta valmistettu hapanmaitotuote, jossa käytetään Lactobacillicus delbrueckii ssp.bulgaricus- ja Streptococcus thermophilus -bakteereista saatua geneettisesti muuntelematonta symbioottista hapatetta. Tuotteelle on ominaista erityinen raikas maitohappojen maku ja tuoksu, mikä johtuu edellä mainittujen kahden bakteerin yhdistelmästä maitohappokäymisessä syntyvistä 34 erityyppisestä aromaattisesta aineesta (mm. asetaldehydi, asetoni, etanoli, diasetyyli ja asetoiini). Ne muuttavat laktoosin maitohapoksi ja pieniksi määriksi asetaldehydiä ja diasetyyliä, jotka kuuluvat tuotteen pääasiallisiin maku- ja aromitekijöihin. Tutkijat uskovat maun ja tuoksun johtuvan haihtuvien ja haihtumattomien happojen ja karbonyyliyhdisteiden muodostumisesta käymisen aikana. Näiden aineiden tasapainoinen yhdistelmä muodostaa tuotteen tyypillisen maun ja tuoksun.

Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako -jogurtti on happamampaa kuin muut samanlaiset tuotteet, ja sillä on tasainen ja täyteläinen koostumus.

Lopputuote sisältää eläviä maitohappobakteereita:

—	Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus – 1,0×107 pmy/g (toleranssi 1,0×106 pmy/g)

—	Streptococcus thermophilus – 1,0×108 pmy/g (toleranssi 1,0×107 pmy/g).

Nämä arvot tarkoittavat näiden kahden bakteerin pakollista vähimmäismäärää tuotteessa sen säilyvyysajan loppuun asti. Elävien maitohappobakteerien suuri pitoisuus erottaa tuotteen muista samanlaisista tuotteista.

Aistivaraiset ja fysikaalis-kemialliset indikaattorit

Indikaattorit

Ominaispiirteet ja vaatimukset

”Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako”

Lehmänmaito

Lampaanmaito

Puhvelinmaito

Vuohenmaito

Lehmänmaidon ja puhvelinmaidon sekoitus

Lehmänmaidon ja lampaanmaidon sekoitus

Aistinvaraiset ominaisuudet

Pinta

Sileä ja kiiltävä, mahdollisesti aavistuksen näkyvä maitorasvakerros

Väri

Valkoinen, kermanvärisiä vivahteita käytetystä maidosta riippuen

Juoksete

Täyteläinen ja sileä. Vaakasuora halkeama on sallittu pakkausta kallistettaessa, käytetystä maidosta ja rasvapitoisuudesta riippuen.

Rakenne

Sileä pinta, joka voi olla selvästi rakeinen lampaanmaitoa, puhvelinmaitoa tai maitoseosta käytettäessä. Mahdollisesti hieman erottunutta heraa.

Koostumus juoksetteen hajoamisen jälkeen

Tasainen ja kermamainen; lampaanmaitoa, puhvelinmaitoa tai maitoseosta käytettäessä hieman rakeinen.

Maku ja tuoksu

Käytetylle maitolajille tyypilliset selkeät tuoreen maitohapon ominaisuudet ja hapatteen aromaattiset ominaisuudet.

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

Kuiva-ainepitoisuus (%)

vähintään:

—

Täysmaito

—	kevytmaito

11,8

10,3

16,5

–

16,0

–

11,0

–

13,75

–

14,25

–

Maitoproteiinipitoisuus (%) vähintään

3,2

5,2

4,2

3,0

3,6

4,10

Rasvapitoisuus (%)

vähintään:

—	runsasrasvainen maito

—

Täysmaito

—	kevytmaito

4,5

3,6

2,0

6,5

–

7,0

–

3,0

–

5,0

Happamuus thörnerasteina (°T)

90,0–150,0

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Maitokarjan rehusta vuosittain 80 prosenttia on tuotettava Bulgarian tasavallassa. Maantieteellisen alueen ulkopuolelta tulevan rehun osuus on enintään 20 prosenttia vuodessa. Lisäruokintaa tarvitaan silloin, kun maantieteellisellä alueella on epäsuotuisat sääolosuhteet. Eläimille annetaan vain pieni määrä maantieteellisen alueen ulkopuolella tuotettua rehua, eikä sillä ei ole vaikutusta maantieteellisestä ympäristöstä johtuviin tuotteen ominaisuuksiin.

Rehun lisäksi eläimet saavat ravintoa eri puolilla maata sijaitsevilta laitumilta. Laidunaika kestää maaliskuusta marraskuuhun. Bulgarian luonnon- ja ilmasto-olosuhteet ovat suotuisat karjankasvatuksen kannalta. Niiden ansiosta eläimiä voidaan ruokkia ympäri vuoden sekä tuoretta nurmea että heinää ja säilörehua sisältävillä seoksilla. Raakamaidon sisältämien monenlaisten kivennäisaineiden ja vitamiinien pitoisuus on pitkän laidunajan ansiota. Raakamaidossa kaliumin, magnesiumin, fosforin ja kalsiumin, proteiinin ja vitamiinien (A-, B-, E- ja D-vitamiini sekä foolihappo) kaltaisten pääainesosien osuudet ovat hyvässä tasapainossa. Lopputuotteen foolihappopitoisuus kasvaa raakamaidon määrän mukaisesti. Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus ja Streptococcus thermophilus ovat symbioottisia bakteereja, mikä helpottaa maitohappokäymistä ja kasvattaa foolihappopitoisuutta.

Tuotteen ”Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako” valmistuksessa käytettävä raakamaito on peräisin Bulgarian tasavallasta. Raakamaidon tunnusomainen piirre on Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus -bakteerien suuri määrä.

Symbioottista hapatetta ei ole muunneltu geneettisesti, ja se on valmistettava Bulgarian tasavallassa.

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikki Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako -jogurtin tuotantoprosessin vaiheet tapahtuvat Bulgarian tasavallan alueella.

Vaihe 1 – Raakamaidon vastaanotto, luokittelu, suodatus ja varastointi

Vaihe 2 – Maidon standardointi

Vaihe 3 – Homogenointi

Vaihe 4 – Pastörointi

Vaihe 5 – Jäähdytys

Vaihe 6 – Hapatus

Vaihe 7 – Tuotanto ja pakkaus – tuote on pakattava maantieteellisellä alueella, koska käyminen tapahtuu pakkauksessa. Pakkaaminen on osa tuotantoprosessia, ja sen on tapahduttava Bulgarian tasavallassa siinä meijerissä, jossa tuote on valmistettu. Muuten on vaarana, että tuotteen fysikaalis-kemiallisissa, mikrobiologisissa ja maun ominaisuuksissa tapahtuu muutoksia.

Vaihe 8 – Käyminen

Vaihe 9 – Jäähdytys

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Tuote pakataan vaiheessa 7 kuvatulla tavalla astioihin, joiden on ainekohtaisten siirtymien ja kokonaissiirtymien osalta tarkoitettu joutuvan kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa:

—	yli 2 kilogrammaa vetäviin muoviastioihin

—	enintään 1 kilogramman vetäviin lasiastioihin

—	enintään 1 kilogramman vetäviin keraamisiin astioihin.

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

—

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue, jolla Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako -jogurttia valmistetaan, on Bulgarian tasavalta.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

”Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako” tunnetaan tällä nimellä sekä Bulgariassa että muualla maailmassa. Sitä on käsitelty useissa tieteellisissä aikakauslehdissä, tapahtumissa ja julkaisuissa. Jogurttia valmistetaan perinteisellä bulgarialaisella tavalla koko maassa, sekä kotitalouksissa että teollisuudessa. Bulgarian suotuisat luonto- ja ilmasto-olosuhteet edistävät jogurtin valmistuksessa käytettävän Lactobacillicus delbrueckii subsp. bulgaricus -maitohappobakteerin kehittymistä. Vuonna 1905 Stamen Grigoroff Geneven yliopistosta havaitsi bulgarialaisessa jogurtissa sauvan muotoisen bakteerin. Grigoroffin havaitsema mikro-organismi sai vuonna 1907 löytäjänsä mukaan nimen Bacillus bulgaricus (Grigoroff). Bergeyn luokittelussa se tunnetaan nimellä Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus (nimessä korostuu yhteys alueeseen). Nobelin palkinnon saanut professori Ilya Mechnikov vahvisti Grigoroffin havainnon ja kehitti tuotteeseen liittyvän kypsymistä koskevan teorian. Siitä lähtien tuote on saanut kansainvälistä mainetta. Sofiassa järjestettiin vuonna 2005 kansainvälinen alkuperäistä bulgarianjogurttia koskeva symposiumi.

5.1. Maantieteellisen alueen erityisyys

Bulgarialle, joka on Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako -jogurtin tuotantoalue, on tyypillistä suhteellisen lauhkea ilmasto, jossa lämmön ja kosteuden määrä ovat maltillisia. Bulgarian vuotuinen keskilämpötila on lauhkealle vyöhykkeelle tyypilliset 10–14 celsiusastetta. Suotuisien luonnon- ja ilmasto-olosuhteiden ansiosta sekä tasangoilla että vuoristoalueilla on laidunmaita, jotka osaltaan edistävät maidontuotantoa. Laitumilla ja niityillä kasvaa nurmikasveja, palkokasveja, viljakasveja ja yli 2 000 erityyppistä ruoho- tai maustekasvia, muun muassa mesikkää, ketomarunaa ja lutukkaa. Ne ovat eläimille täysipainoista ja monipuolista ravintoa, ja niillä on vaikutuksensa raakamaidon laatuun, aromiin ja koostumukseen. Eläinten laiduntaminen ja lisäruokinta maantieteellisellä alueella kasvaneella rehulla lisäävät kivennäisaineiden ja vitamiinien määrää raaka-aineessa.

Ilmasto-olosuhteet edistävät eri puolilla Bulgariaa eristetyn Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus -bakteerin kaltaisten maitohappobakteerien kehittymistä. Todor Minkov kuvailee kirjansa Българското кисело мляко по света [Bulgarianjogurtti maailmalla] (Sofia, 2002) sivuilla 9–10 alueen erityispiirteitä seuraavasti: ”Mikrofloora ei ole juurikaan muuttunut tuhansien olemassaolovuosiensa aikana, ja se on pääosin säilyttänyt geneettiset ominaisuutensa maamme ilmasto-olosuhteiden ansiosta [...]. Nämä ominaisuudet ovat edellytyksenä alueen maaperän hedelmällisyydelle kuten myös aktiivisimmille maidon mikro-organismeille, tässä tapauksessa Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus -bakteerille.” Tätä bakteeria esiintyy Bulgariassa luonnossa, jossa sitä on suuria määriä kasveissa ja eläimissä, niittykasvien kasteessa ja lähdevedessä. Tieteellisessä julkaisussa Scripta Scientifica Pharmaceutica (vol. 1, 2014, s. 25) todetaan, että ”Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus lisääntyy ainoastaan nykyisen Bulgarian alueella [...]. Muissa osissa maailmaa se muuttuu ja lakkaa lisääntymästä yhden tai kahden käymiskerran jälkeen.” Tällä bakteerilla on vaikutuksensa tuotteen erityisominaisuuksiin.

5.2. Inhimilliset tekijät

Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako -jogurttia on valmistettu Bulgariassa satojen vuosien ajan.

Ajan mittaan viljelijät paransivat jogurtinvalmistustaitojaan kuumentamalla erilaisia raakamaitolajeja ja lisäämällä niihin hapatetta. Etnologi Maria Markova kuvaa Bulgarian eri osissa jogurttiin liittyviä käytäntöjä ja perinteisiä tekniikoita artikkelissaan Традиционна технология на българското кисело мляко [Bulgarianjogurtin perinteiset tuotantotekniikat] (Миналото [Menneisyys], 2006, vol. 2, s. 48–56). Sen mukaan toiset käyttivät hapatteena ”happamia piikkejä” (muurahaiskeossa pidettyjä tikkuja), toiset Yrjönpäivän kastetta, jossa bulgarialaisen bakteerin pitoisuus on suurimmillaan. Lisäksi käytettiin puiden kaarnaa ja yrttikasveja. Yleisin, yhä käytössä oleva käymismenetelmä on lisätä edeltävinä päivinä valmistettua jogurttia keitetyn maidon joukkoon. Kyky valita sopiva hapate ja luoda käymiseen soveltuvat olosuhteet on siirretty sukupolvelta toiselle. Julkaisun Българско кисело мляко [Bulgarianjogurtti] (kirjoittanut vanhempi tutkija Maria Kondratenko et al., Sofia, Zemizdat, 1985, s. 28–29) mukaan ”maassamme paimenet, kotitaloudet ja bulgarianjogurtin pientuottajat ovat jo satojen vuosien ajan käyttäneet luonnollisia hapateyhdistelmiä, joiden täydellisyys on pitkän luonnollisen valinnan tulosta. Pääasiassa makunsa ja tuoksunsa perusteella parhaat hapatteet siirrettiin paimenelta toiselle, kotitaloudesta toiseen ja valmistajalta toiselle.” Hapatteisiin liittyvä tietämys ja taidot ovat olennaisia tuotteen maun, tuoksun ja koostumuksen kannalta.

Kun valmistus siirtyi tehtaisiin 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, luotiin alkuperäisiä bulgarialaisia hapateviljelmiä vakiintunutta tekniikkaa käyttäen. Vanhempi tutkija Maria Kondratenkon johtaman tutkimusyksikön tehtävänä oli määrittää tuotteen ominainen maku ja valita Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako -jogurtin valmistuksessa käytettävät mikro-organismit. Kahden vuoden ajan ryhmä keräsi näytteitä kotitekoisesta jogurtista ja luonnollisista lähteistä. Ryhmä eristi Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus- ja Streptococcus thermophilus -bakteerien parhaat kannat laboratoriossa, tutki niitä ja valitsi niistä soveltuvat. Tästä alkoi tuotteen symbioottisen hapatteen teollinen valmistus.

5.3. Tuotteen ominaispiirteet

Tuotteen selvästi erottuva raikas maitohappojen maku ja aromi johtuvat metabolisista aineista, joihin sisältyy 34 erityyppistä tuoksua. Niitä vapautuu maitohappokäymisen aikana, kun Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus ja Streptococcus thermophilus ovat symbioosissa. Hapatteen koostumus määrittää tuotteen maun ja tuoksun. Hapatteen vuoksi Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako -jogurtin maku ja tuoksu ovat erilaiset kuin Bulgarian ulkopuolella eristetyillä ja valmistetuilla hapatteilla valmistetuilla jogurteilla.

Kirjansa Българско кисело мляко [Bulgarianjogurtti] (Association of Dairy Producers in Bulgaria, Sofia, 2003) sivulla 61 vanhempi tutkija M. Kondratenko ja professori J. Simov toteavat, että bulgarialaiset symbioottiset hiivat ”edistävät alkuperäisen bulgarianjogurtin ominaispiirteitä ja erottuvuutta. Niiden suhteen ansiosta thermophyllous streptococcus ja bulgarialainen sauvabakteeri [Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus] muuttavat maidon koostumusta niin, että sen ravintoarvo ja biologinen arvo kasvavat, sen maku ja tuoksu kehittyvät ja se saa tyypilliset ominaisuutensa. Näistä mikro-organismeista vapautuu aromaattisia aineita, joiden määrälliset yhdistelmät muodostavat alkuperäisen bulgarianjogurtin ainutlaatuisen aromin.”

Tuotteesta tulee happamampi, ja sen koostumus on tasainen ja täyteläinen.

Kuten 3.3 kohdassa kuvataan, tuotteen erityisominaisuudet ovat myös raakamaidon ansiota. Ominaisuus, joka erottaa Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako -jogurtin muista samanlaisista tuotteista, on lopputuotteessa olevien elävien Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus- ja Streptococcus thermophilus -bakteerien suuri määrä, joka tekee tuotteesta probioottisen.

5.4. Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Maantieteellisen alueen luonnon- ja ilmasto-olosuhteet, joille on tyypillistä kohtalainen lämpömäärä ja kosteus, edistävät Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus -bakteerin kaltaisten, alueen mikroflooralle tyypillisten maitohappobakteerien kehittymistä. Bakteereja eristetään kasveista, eläimistä, nurmikasvien kasteesta ja lähdevedestä.

Maitohappokäymisen aikana bulgarialaisissa hapatteissa esiintyvät symbioottiset bakteerit Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus ja Streptococcus thermophilus muodostavat Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako -jogurtin erityisen raikkaan maitohappojen maun ja tuoksun. Tuotteen erityisominaisuudet tulevat myös maantieteellisellä alueella tuotetusta raakamaidosta. Maitokarjan laiduntaminen vaikuttaa raakamaidon tuoksuun ja makuun ja Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus -bakteerin suureen pitoisuuteen. Raakamaidon sisältämien monenlaisten kivennäisaineiden ja vitamiinien pitoisuus on pitkän laidunajan ansiota. Raakamaidossa kaliumin, magnesiumin, fosforin ja kalsiumin, proteiinin ja vitamiinien (A-, B-, E- ja D-vitamiini sekä foolihappo) kaltaisten pääainesosien osuudet ovat hyvässä tasapainossa. Ajan mittaan kehittyi maidon käyttämisperinne, jota pidettiin yllä kotitalouksissa. K. Popdimitrov toteaa kirjassaan Българското кисело мляко [Bulgarianjogurtti] (1938), että ”[...] bulgarianjogurtin mikroflooran edut johtuvat massavalinnasta, joka tapahtuu maidon päivittäisen käyttämisen yhteydessä. Hapate otetaan yleensä parhaiten käyneestä jogurtista, mikä johtaa mikroflooran luonnolliseen valintaan.” Tämä taito siirretään sukupolvelta toiselle.

”Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako” valmistetaan käyttäen symbioottisia bulgarialaisia hapatteita ja vakiintunutta ja yhdenmukaistettua tekniikkaa. Näin syntyy tuotteen toinen ominaispiirre eli suuri määrä eläviä Lactobacillicus delbrueckii subsp. bulgaricus- ja Streptococcus thermophilus -bakteereja ja niiden probioottinen vaikutus.

Kaikki tämä osoittaa oikeaksi väittämän, jonka mukaan ”Българско кисело мляко / Bulgarsko kiselo mlyako” on ”ilmasto-olosuhteidemme ja esivanhempiemme perinteiden hedelmä” (Българско кисело мляко [Bulgarianjogurtti], vanhempi tutkija Maria Kondratenko et al, s. 9).

Eritelmän julkaisutiedot

https://www.mzh.government.bg/bg/politiki-i-programi/politiki-i-strategii/politiki-po-agrohranitelnata-veriga/zashiteni-naimenovaniya/blgarsko-kiselo-mlyako/

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 123

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 5. huhtikuu 2023

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2023/C 123/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10997 – NB / ARDIAN / MEDIOLANUM / NEOPHARMED) ( 1 )	1
2023/C 123/02	Yrityskeskittymäilmoituksen peruuttaminen (Asia M.11085 – FRASERS / GO SPORT) ( 1 )	2
2023/C 123/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.11028 – THE HANWHA GROUP / DAEWOO SHIPBUILDING MARINE ENGINEERING) ( 1 )	3

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2023/C 123/04	Euron kurssi – 4. huhtikuuta 2023	4
2023/C 123/05	Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli	5
2023/C 123/06	Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli	6
2023/C 123/07	Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli	7
	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
2023/C 123/08	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSAn) tehtäviin liittyvillä aloilla toimivien elinten verkostoituminen	8
	Euroopan tietosuojavaltuutettu
2023/C 123/09	Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan väestö- ja asuntotilastoista (Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla https://edps.europa.eu)	9
	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTAn valvontaviranomainen
2023/C 123/10	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	12
2023/C 123/11	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	13
2023/C 123/12	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	14

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0901
JPY	Japanin jeniä	144,94
DKK	Tanskan kruunua	7,4513
GBP	Englannin puntaa	0,87333
SEK	Ruotsin kruunua	11,2525
CHF	Sveitsin frangia	0,9954
ISK	Islannin kruunua	149,30
NOK	Norjan kruunua	11,2345
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	23,418
HUF	Unkarin forinttia	376,83
PLN	Puolan zlotya	4,6718
RON	Romanian leuta	4,9330
TRY	Turkin liiraa	20,9609
AUD	Australian dollaria	1,6154
CAD	Kanadan dollaria	1,4641
HKD	Hongkongin dollaria	8,5569
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7336
SGD	Singaporen dollaria	1,4467
KRW	Etelä-Korean wonia	1 434,69
ZAR	Etelä-Afrikan randia	19,4414
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,5034
IDR	Indonesian rupiaa	16 251,48
MYR	Malesian ringgitiä	4,8030
PHP	Filippiinien pesoa	59,436
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	37,314
BRL	Brasilian realia	5,5121
MXN	Meksikon pesoa	19,6561
INR	Intian rupiaa	89,5900

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2023/C 123/13	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.11027 – HSBC / AXA / INTU MILTON KEYNES) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	15
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2023/C 123/14	Tislattujen alkoholijuomien maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksytyn tavanomaisen muutoksen julkaiseminen komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1235 8 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti	17
2023/C 123/15	Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla	32


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.