KOMISSION TIEDONANTO

Elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyvät ohjeet REPowerEU:n yhteydessä

(2023/C 80/01)

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen (1) antamisen jälkeen geopoliittinen tilanne on muuttunut huomattavasti. Venäjän provosoimaton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on luonut valtavia haasteita EU:n energiaunionille ja pahentanut siten covid-19-kriisin taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Haasteisiin vastaamiseksi komissio ehdotti Eurooppa-neuvoston pyynnöstä 18. toukokuuta 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen tehon kasvattamista REPowerEU-suunnitelman puitteissa.

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetusta on muutettu elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukuja koskevalla asetuksella, jäljempänä ’REPowerEU-asetus’, jonka on määrä tulla voimaan pian. REPowerEU-asetuksella parannetaan elpymis- ja palautumistukivälineen mahdollisuuksia toteuttaa REPowerEU-suunnitelman tavoitteita ja edistää energiavarmuutta, unionin energiahuollon monipuolistamista, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä ja energiatehokkuutta, energian varastointikapasiteetin lisäämistä ja riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista ennen vuotta 2030. REPowerEU-asetus tarjoaa tarvittavat puitteet sen varmistamiseksi, että EU:n energia-alan häiriönsietokykyä parantavat investoinnit ja uudistukset toteutetaan mahdollisimman pian. Asetuksessa määritellään erityiset REPowerEU-tavoitteet, jotka olisi otettava huomioon investoinneissa ja uudistuksissa, jotka sisällytetään nykyisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin osana erityisiä REPowerEU:ta koskevia lukuja. Lisäksi asetuksessa säädetään erityisistä rahoituslähteistä tarvittavien toimenpiteiden rahoittamiseksi.

Elpymis- ja palautumistukiväline ja sen uusi REPowerEU-komponentti auttavat myös vahvistamaan EU:n teollisuuden kilpailukykyä. Se tarjoaa merkittäviä lisärahoitusmahdollisuuksia, joilla nopeutetaan EU:n teollisuuden siirtymistä hiilettömiin tai vähähiilisiin teknologioihin edettäessä kohti hiilineutraaliutta ja joilla lisätään investointeja puhtaiden teknologioiden uuteen tuotantokapasiteettiin. REPowerEU-asetuksessa vahvistettuihin politiikkatavoitteisiin sisältyy nimenomaisesti pyrkimyksiä, joilla on suoraan merkitystä teollisuuden siirtyessä nopeutetusti ja oikeudenmukaisesti ilmastoneutraaliuteen, mukaan lukien teollisuuden hiilestä irtautuminen, vihreä osaaminen ja vihreän siirtymän kannalta strategisten teknologioiden arvoketjujen kehittäminen. Koska näihin haasteisiin on vastattava kiireellisesti, jäsenvaltioita kehotetaan sisällyttämään muutettuihin suunnitelmiinsa toimenpiteitä, joilla tuetaan puhtaan teknologian teollisuuden nykyistä ja tulevaa kilpailukykyä, ottaen huomioon REPowerEU-painopisteiden yleinen tasapaino. Kuten komission tiedonannossa (2) todetaan, niihin olisi ensisijaisesti kuuluttava sääntelytoimenpiteitä, joilla nopeutetaan lupamenettelyjä puhtaaseen teknologiaan liittyvien hankkeiden, verohelpotusten tai muun taloudellisen tuen osalta, jotta kannustetaan ottamaan käyttöön puhtaaseen teknologiaan liittyviä hankkeita, sekä uusia pyrkimyksiä työvoiman kouluttamiseksi näitä puhtaita teknologioita varten.

REPowerEU-asetus tarjoaa jäsenvaltioille myös lisää joustomahdollisuuksia vuosien 2014–2020 koheesio-ohjelmakauden puitteissa SAFE-toimenpiteiden (kohtuuhintaisen energian tukeminen) avulla. Jäsenvaltiot voivat näin käyttää käyttämättömiä varoja tarjotakseen suoraa tukea haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta ne voivat selviytyä kohonneista energiakustannuksista. Mainittuja toimenpiteitä ei käsitellä näissä ohjeissa.

Näissä ohjeissa selostetaan voimassa olevien suunnitelmien muuttamisprosessi ja REPowerEU-lukujen valmistelua koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Ohjeiden ensimmäisessä osassa selitetään oikeudelliset perusteet hyväksyttyjen elpymis- ja palautumissuunnitelmien muuttamiselle, ja toisessa osassa käsitellään REPowerEU-lukua ja sen sisältöä. Ohjeissa täsmennetään myös tiedot, jotka jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa tehtyjen muutosten syistä, tavoitteista ja luonteesta. Nämä ohjeet korvaavat komission toukokuussa 2022 julkaisemat ohjeet, kun taas tammikuussa 2021 annetut yleiset ohjeet (3) elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisesta ovat edelleen voimassa.

Valmisteltaessa muutoksia elpymis- ja palautumissuunnitelmiin REPowerEU:ta koskevien lukujen sisällyttämiseksi niihin on tärkeää korostaa seuraavia periaatteita:

—	Ensisijaisena tavoitteena on edelleen elpymis- ja palautumissuunnitelmien nopea täytäntöönpano. Jäsenvaltioiden olisi edelleen tehtävä kaikkensa toimittaakseen maksupyynnöt ajoissa ja varmistaakseen uudistusten ja investointien edistymisen, jotta maksuja voidaan suorittaa oikea-aikaisesti.

—

REPowerEU-toimenpiteiden nopean käyttöönoton varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava muutetut elpymis- ja palautumissuunnitelmansa REPowerEU-lukuineen viimeistään 30. huhtikuuta 2023. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava kaikki elpymis- ja palautumissuunnitelmansa tarkistukset yhtenä lisäyksenä. REPowerEU-luvuissa olisi käsiteltävä kattavasti jäsenvaltioiden haasteita.

—

Jotta voidaan varmistaa nopea edistyminen kohti REPowerEU:n tavoitteiden saavuttamista, jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle toimenpiteet, joiden täytäntöönpano on jo käynnissä ja jotka voidaan toteuttaa vuoteen 2026 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi myös otettava huomioon, miten niiden nykyiseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan tehtävät muutokset mahdollisesti vaikuttavat maksuprofiiliin. Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden olisi myös arvioitava nykyisten toimenpiteiden täytäntöönpanoaikataulua varmistaakseen, että ne toteutetaan sovitussa aikataulussa.

—

Jäljellä olevat elpymis- ja palautumistukivälineen lainat tarjoavat lisärahoitusta REPowerEU:ta koskevien lukujen uudistuksiin ja investointeihin. Lainojen optimaalisen kohdentamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava kiinnostuksensa lainojen ottamiseen mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua REPowerEU-asetuksen voimaantulosta.

—

Elpymis- ja palautumissuunnitelmiin 18 ja 21 artiklan nojalla tehtävät muutokset eivät saisi heikentää niiden yleistä tavoitetasoa etenkään maakohtaisten suositusten mukaisten toimenpiteiden sekä vihreiden ja digitaalisten tavoitteiden saavuttamisen edistämisen osalta. Tarkistettuihin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisällytettävissä lisäinvestoinneissa ja -uudistuksissa olisi keskityttävä REPowerEU-tavoitteisiin.

—

Jäsenvaltioita pyydetään myös arvioimaan välineen täytäntöönpanosta tähän mennessä saatuja kokemuksia ja keskustelemaan niistä komission kanssa sen määrittämiseksi, voisivatko niiden kansallisiin täytäntöönpanokehyksiin tehtävät muutokset auttaa parantamaan uudistusten ja investointien toteuttamista.

Sisällysluettelo

I OSA:

ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMIEN LISÄRAHOITUS JA MUUTTAMINEN

4

I.

Johdanto

4

II.

Lisärahoitus

4

III.

Ennakkomaksut

9

IV.

Suunnitelman muuttaminen uuden rahoitusosuuden enimmäismäärän päivityksen huomioon ottamiseksi

9

V.

Suunnitelman muuttaminen tai korvaaminen sen vuoksi, että objektiivisten olosuhteiden vuoksi suunnitelmaa tai osaa siitä ei enää pystytä toteuttamaan

10

II OSA:

LISÄYSTEN LAATIMIS- JA ESITTÄMISOHJEET

11

I.

REPowerEU-luku

13

II.

Elpymis- ja palautumissuunnitelmien muuttamista koskevat yleiset ohjeet

24

LIITE I

RAHOITUSVÄLINEET

35

LIITE II

ELPYMIS- JA PALAUTUMISTUKIVÄLINEEN LAINOJA KOSKEVAN AIEILMOITUKSEN MALLI

37

LIITE III

AIEILMOITUKSEN MALLI BREXIT-MUKAUTUSVARAUKSESTA TEHTÄVIEN SIIRTOJEN OSALTA

38

LIITE IV

ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAAN TEHTÄVÄN LISÄYKSEN MALLI

39

LIITE V

REPOWEREU-LUVUN MALLI

44

I OSA

ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMIEN LISÄRAHOITUS JA MUUTTAMINEN

I.   Johdanto

Jäsenvaltioita kannustetaan muuttamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan käyttäen pohjana alkuperäisen suunnitelmansa konsolidoitua versiota, jossa tulisi näkyä arviointivaiheessa tehdyt muutokset ja jonka tulisi olla kaikilta osin neuvoston asiasta tekemän täytäntöönpanopäätöksen mukainen. Jäsenvaltioita, jotka eivät ole konsolidoineet alkuperäistä suunnitelmaansa, kehotetaan tekemään niin ennen kuin ne muuttavat suunnitelmiaan. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava muutetut suunnitelmat lisäyksenä konsolidoituihin suunnitelmiinsa. Näiden ohjeiden liitteessä IV on malli tällaista lisäystä varten.

Kaikki suunnitelmien muutokset edellyttävät uutta komission arviointia elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 19 artiklan mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 20 artiklan mukaisesti tarvitaan neuvoston täytäntöönpanopäätös, jolla komission ehdotuksesta hyväksytään myönteinen arvio suunnitelmasta. Tämän jälkeen allekirjoitetaan tarvittaessa uusi tai muutettu rahoitus- ja/tai lainasopimus komission ja asianomaisen jäsenvaltion välillä. Ennen maksujen suorittamista allekirjoitetaan sopimus operatiivisista järjestelyistä.

Ennen muutettujen elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimittamista jäsenvaltioita pyydetään käymään epävirallista vuoropuhelua komission yksiköiden kanssa. Vuoropuhelun tarkoituksena on ennen alkuperäisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimittamista käydyn vuoropuhelun tavoin auttaa jäsenvaltioita valmistelemaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa muutoksia.

Jäsenvaltioille suositellaan voimakkaasti, että ne toimittavat muutetut elpymis- ja palautumissuunnitelmat viimeistään huhtikuussa 2023 eli ennen muutettujen, lainahakemuksen sisältävien elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimittamiselle säädettyä määräaikaa, joka on 31. elokuuta 2023. Riippumatta siitä, pyydetäänkö lainaa vai ei, jäsenvaltioille suositellaan voimakkaasti, että ne eivät toimittaisi muutettuja elpymis- ja palautumissuunnitelmia elokuun 2023 jälkeen, koska määräaika avustuksiin osoitetun jäljellä olevan 30 prosentin osalta käytettävissä olevien määrien sitomiselle on vuoden 2023 lopussa eikä ole takeita siitä, että arviointi- ja hyväksymisprosessi voidaan saattaa päätökseen ajoissa, jotta rahoitus- ja/tai lainasopimukset voidaan allekirjoittaa vielä vuonna 2023. Tällaisessa tapauksessa vaarana on, että jäsenvaltio menettää 30 prosenttia avustusosuudestaan ja lainamahdollisuuksistaan.

II.   Lisärahoitus

REPowerEU-asetuksen voimaantulon myötä kaikkiin muutettuihin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, jotka merkitsisivät lisätukea lainoina, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisina päästökauppajärjestelmän varoina ja/tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1755 perustetusta brexit-mukautusvarauksesta tehtävinä siirtoina, olisi sisällytettävä REPowerEU-luku elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 c artiklan mukaisesti. REPowerEU-lukuun liittyvä lisärahoitustuki maksetaan yhdessä elpymis- ja palautumistukivälineen muun rahoitusosuuden ja mahdollisen lainatuen kanssa yhteisen maksuaikataulun mukaisesti.

REPowerEU-varat päästökauppajärjestelmästä

REPowerEU-asetuksessa otetaan käyttöön uusi sellaisen rahoitustuen luokka, jota ei makseta takaisin. Näitä varoja voidaan käyttää ainoastaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun REPowerEU-lukuun (ks. II osan asiaa koskeva kohta) sisältyvien uudistusten ja investointien rahoittamiseen – lukuun ottamatta toimenpiteitä, joihin sovelletaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa poikkeusta. Mahdollisuus saada tätä rahoitustukea, jota ei makseta takaisin, edellyttää uusia välitavoitteita ja tavoitteita, jotka on sisällytettävä kunkin neuvoston täytäntöönpanopäätöksen maksuaikatauluun. Rahoituslähteitä ei eroteta toisistaan maksuprofiilin osalta.

Alkuperäisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien tapaan komissio vähentää osan päästökauppajärjestelmän varoista myönnettävästä uudesta rahoitustuesta, jota ei makseta takaisin, hallinnollisten kustannusten kattamiseksi elpymis- ja palautumistukea koskevan asetuksen 21 a artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Taulukko 1

REPowerEU-lisäavustukset jäsenvaltioittain

Jäsenvaltio	Osuus (% yhteismäärästä)	Määrä (euroa käypinä hintoina)
Belgia	1,41 %	282 138 922
Bulgaria	2,40 %	480 047 020
Tšekki	3,41 %	681 564 712
Tanska	0,65 %	130 911 150
Saksa	10,45 %	2 089 555 318
Viro	0,42 %	83 422 597
Irlanti	0,45 %	89 598 110
Kreikka	3,85 %	769 221 929
Espanja	12,93 %	2 586 147 350
Ranska	11,60 %	2 320 955 407
Kroatia	1,35 %	269 441 467
Italia	13,80 %	2 760 000 000
Kypros	0,26 %	52 487 457
Latvia	0,62 %	123 982 817
Liettua	0,97 %	194 020 453
Luxemburg	0,15 %	30 000 000
Unkari	3,51 %	701 565 457
Malta	0,15 %	30 000 000
Alankomaat	2,28 %	455 041 644
Itävalta	1,05 %	210 620 057
Puola	13,80 %	2 760 000 000
Portugali	3,52 %	704 419 725
Romania	7,00 %	1 399 326 315
Slovenia	0,58 %	116 909 535
Slovakia	1,83 %	366 959 257
Suomi	0,56 %	112 935 884
Ruotsi	0,99 %	198 727 417

EU:n varoihin liittyvät siirrot ja muut rahoitusmahdollisuudet

Vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvat yhteistyössä hallinnoitavat rahastot

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus siirtää kustakin asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus vuosiksi 2021–2027) soveltamisalaan kuuluvasta rahastosta – oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa lukuun ottamatta – niille myönnetyistä alkuperäisistä määrärahoista enintään 5 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ehtojen mukaisesti. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan mukaan enintään 5 prosenttia budjettikauden 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahastoista voidaan siirtää mihin tahansa muuhun suoraan tai välillisesti hallinnoituun EU:n välineeseen ja yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. Sen EU:n välineen sääntöjä, johon varat siirretään, sovelletaan täysimääräisesti. Tämä säännös antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden lisätä elpymis- ja palautumistukivälineen varoja.

Jäsenvaltiot voivat pyytää tällaisia siirtoja osana ohjelman muutosta. Vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan 3 kohdan mukaan tällaiset ohjelman muutosta koskevat pyynnöt on perusteltava asianmukaisesti saavutettavan täydentävyyden ja vaikutuksen osalta.

Tätä vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan mukaista mahdollisuutta tehdä rahastoista enintään 5 prosentin suuruinen siirto voidaan käyttää kompensoimaan minkä tahansa nykyiseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvään toimenpiteeseen kohdennettujen määrärahojen vähenemistä. Sitä voidaan käyttää myös REPowerEU-lukuihin sisältyviin uudistuksiin ja investointeihin (4).

Lisäksi jäsenvaltiot voivat REPowerEU-asetuksella muutetun yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 a artiklan mukaan käyttää enintään 7,5 prosenttia Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan ja koheesiorahaston alkuperäisistä kansallisista määrärahoistaan tukeakseen REPowerEU:n tavoitteita rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti muuttamalla ohjelmaa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artiklan nojalla.

Taulukko 2

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan mukaisiin siirtoihin käytettävissä olevat määrät

milj. euroa, pyöristetty	Vuosien 2021-2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan mukaisiin siirtoihin käytettävissä olevat mahdolliset määrät (tilanne joulukuussa 2022)  (*1)
BE	134,7
BG	363,4
CZ	910,2
DK	25,9
DE	865,9
EE	153,7
IE	59,9
EL	412,8
ES	1 769,4
FR	842,6
HR	435,4
IT	2 104,9
CY	45,2
LV	214,6
LT	305,1
LU	2,9
HU	1 086,4
MT	24,9
NL	64,9
AT	57,5
PL	3 609,0
PT	1 112,6
RO	1 461,0
SI	152,9
SK	617,9
FI	65,1
SE	96,3

Brexit-mukautusvaraus

Jäsenvaltio voi myös siirtää brexit-mukautusvarauksen mukaisen alustavan jako-osuutensa osittain tai kokonaan elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön rahoittaakseen REPowerEU-lukunsa investointeja ja uudistuksia, kun siirto tehdään asianomaisen jäsenvaltion yksinomaiseksi hyödyksi. Brexit-mukautusvarauksen puitteissa 80 prosenttia tästä alustavasta jako-osuudesta maksetaan jäsenvaltioille ennakkomaksuina, jotka jaetaan kolmeen erään: 40 prosenttia (vuonna 2021), 30 prosenttia (vuonna 2022) ja 30 prosenttia (vuonna 2023); loput alustavasta jako-osuudesta maksettaisiin vuonna 2025 riittäviä tukikelpoisia menoja koskevien asiakirjojen perusteella.

Vuosien 2022 ja 2023 vuotuinen brexit-mukautusvarauksen ennakkomaksu on määrä suorittaa huhtikuun loppuun mennessä. Jäsenvaltioilla on 1. maaliskuuta 2023 asti aikaa ilmoittaa komissiolle aikomuksestaan siirtää brexit-mukautusvarauksen varoja elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön, jotta se voi ottaa huomioon mahdolliset siirtoaikeet ennen vuoden 2023 brexit-mukautusvarauksen ennakkomaksuerän suorittamista. Tämä on tehtävä sähköpostitse liitteessä III olevaa mallia käyttäen. Pyyntöön olisi sisällytettävä yleinen selvitys sekä brexit-mukautusvarauksen että REPowerEU-luvun yhteisistä tavoitteista, ja siinä olisi osoitettava, että molemmissa keskitytään taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen. Jäsenvaltioiden ei odoteta toimittavan toimenpidekohtaisia perusteluja. Kun komissio on saanut tiedot, vuoden 2023 ennakkomaksuerän suorittaminen keskeytetään.

Sen mukaan, minkä määrän jäsenvaltio päättää siirtää elpymis- ja palautumistukivälineeseen, sovelletaan jompaakumpaa seuraavista menettelyistä:

—	Jos siirrettävä määrä on pienempi kuin alustavan jako-osuuden jäljellä oleva määrä, jota ei ole vielä maksettu brexit-mukautusvarauksesta (ennakkomaksuna), siirto tehdään käyttäen määriä, jotka brexit-mukautusvarauksesta muutoin olisi maksettu vuosina 2023 ja 2025.

—

Jos siirrettävä määrä on suurempi kuin brexit-mukautusvarauksen alustavan jako-osuuden se osa, jota ei ole maksettu, brexit-mukautusvarauksesta vielä maksamatta olevat määrät siirretään ensin. Erotus rahoitetaan sitten (osittain tai kokonaan) vuosina 2021 ja 2022 brexit-mukautusvarauksen ennakkomaksuina jo maksetuilla määrillä, jotka olisi ensin perittävä takaisin asianomaiselta jäsenvaltiolta. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus ilmaista toiveensa, että komissio kompensoi takaisinperinnän mahdollisuuksien mukaan alentamalla soveltuvia tulevia maksuja, myös elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa. Taulukko 3 Brexit-mukautusvarauksen jako-osuus ja suoritetut ennakkomaksut milj. euroa, pyöristetty Brexit-mukautusvarauksen jako-osuus Brexit-mukautusvarauksesta suoritetut ennakkomaksut BE 386,6 211,8 BG 15,4 8,4 CZ 54,9   DK 275,0 150,7 DE 646,6 354,2 EE 6,6 3,6 IE 1 165,2 638,3 EL 38,6 21,2 ES 272,4 149,3 FR 735,6 403,0 HR 7,2 3,9 IT 146,8 80,4 CY 52,1 28,5 LV 10,9 6,0 LT 12,2 6,7 LU 128,5 70,4 HU 57,2 31,3 MT 44,3 24,3 NL 886,3 485,5 AT 27,7 15,2 PL 173,6 95,1 PT 81,4 44,6 RO 43,2 23,6 SI 5,3   SK 36,3 19,9 FI 23,2   SE 137,4 75,3 EU27 5 470,4

Elpymis- ja palautumistukivälineen lainan hakeminen

Muutetuissa suunnitelmissa esitettyjen uusien uudistusten ja investointien tukemiseksi jäsenvaltiot voivat saada rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä, jonka lainojen rahoitusehdot ovat erittäin suotuisat. Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään tätä rahoituslähdettä, josta komissio voi myöntää rahoitusta vuoden 2023 loppuun asti, erityisesti rahoittaakseen lisäuudistuksia ja -investointeja. Tällaiset lainat soveltuvat erityisesti kattamaan suurempia rahoitustarpeita, jotka liittyvät REPowerEU:n tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien uudistusten ja investointien toteuttamiseen.

Jäsenvaltioiden lainahakemusten, myös elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 14 artiklan 6 kohdan nojalla kohdennettujen, lopullinen määräaika on 31. elokuuta 2023, kuten elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa säädetään. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan hakea lainaa liitteessä II esitetyn mallin mukaisella kirjeellä 30 päivän kuluessa REPowerEU-asetuksen voimaantulosta. Tämä velvoite koskee myös niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jo ottaneet lainoja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 14 artiklan 5 kohdassa mainitun enimmäismäärän verran (6,8 prosenttia niiden BKTL:sta) (5). Ilmoitus olisi mahdollisuuksien mukaan toimitettava jo aikaisemmin, ja siinä olisi ilmoitettava haettavan lainatuen määrä sekä alustava luettelo investoinneista ja uudistuksista, joita tällaisilla lainoilla on tarkoitus tukea. Tarkoituksena on parantaa talousarvion ennakoitavuutta ja kannustaa jäsenvaltioita hakemaan tällaista lainatukea soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, yhteisvastuun, suhteellisuuden ja avoimuuden periaatteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa säädettyä määräaikaa, joka on 31. elokuuta 2023.

Komissio toimittaa kaikilta jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman aiheetonta viivytystä yleiskatsauksen esitetyistä aikeista ja ehdottaa keinoja käytettävissä olevien varojen jakamiseksi ottaen huomioon muun muassa pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden tarpeet ja lainatukea koskevat pyynnöt, jotka muut jäsenvaltiot ovat jo esittäneet tai aikovat esittää. Jos lainahakemukset ylittävät käytettävissä olevat summat, komissio ottaa huomioon sen, edistääkö pyydetty 6,8 prosentin enimmäismäärän ylittävä lisärahoitus REPowerEU-lukuja vai ei. Näin vastataan tarpeeseen varmistaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmat tarjoavat kattavan ja asianmukaisen ratkaisun asianomaisten jäsenvaltioiden taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen.

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla lainatukea voidaan myöntää 31. joulukuuta 2023 saakka. Vastaavasti kaikkien lainasopimusten olisi tultava voimaan 31. joulukuuta 2023 mennessä. Näin ollen komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden olisi allekirjoitettava lainasopimukset ennen kyseistä päivämäärää, ja komission olisi saatava oikeudelliset lausunnot, joissa todistetaan, että kaikki näiden sopimusten voimaantuloon liittyvät perustuslailliset ja oikeudelliset vaatimukset on täytetty.

Lainatukihakemus on perusteltava huolellisesti, ja siinä on oltava erityisesti seuraavat tiedot:

—	perustelut suuremmille rahoitustarpeille;

—	luettelo lisäuudistuksista ja -investoinneista sekä niihin liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet;

—	tarkistetun elpymis- ja palautumissuunnitelman kustannusarviot.

Suuremmat rahoitustarpeet voivat johtua seuraavista syistä:

—	lisäuudistukset ja -investoinnit erityisesti maakohtaisiin suosituksiin ja REPowerEU:n haasteisiin vastaamiseksi;

—

asianomaisen jäsenvaltion enimmäisrahoitusosuus on pienentynyt, minkä vuoksi se on muuttanut joitakin toimenpiteitä avustusten sijaan lainoilla toteutettaviksi, jotta sen suunnitelman yleinen tavoitetaso ei heikkene; tällaisten lainapyyntöjen perustelemiseksi ei tarvittaisi lisäuudistuksia tai -investointeja;

—	lainan hakeminen REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden rahoittamiseksi.

III.   Ennakkomaksut

Sen varmistamiseksi, että rahoitustuki jaetaan etupainotteisesti ja tämänhetkiseen energiakriisiin voidaan reagoida nopeammin, jäsenvaltiot voivat pyytää, että lisärahoituksesta, jota ne tarvitsevat REPowerEU-lukujensa toimenpiteiden rahoittamiseksi, enintään 20 prosenttia suoritetaan ennakkomaksuna. Tarvittava lisärahoitus voi tulla seuraavista lähteistä:

—	Uudet tulot päästökauppajärjestelmästä 21 a artiklan mukaisesti.

—	Brexit-mukautusvarauksesta 21 b artiklan mukaisesti siirretyt varat.

—	Koheesiopolitiikan ohjelmista siirretyt varat 7 artiklan mukaisesti.

—	Asetuksen 14 artiklan mukaiset elpymis- ja palautumistukivälineen lainat.

—	Kesäkuussa 2022 tehdystä päivityksestä seuraava 18 artiklan mukainen lisätuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

Ennakkomaksut maksetaan enintään kahdessa erässä; ensimmäinen maksu kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 23 artiklassa tarkoitetun oikeudellisen sitoumuksen, ja toinen maksu kahdentoista kuukauden kuluessa sen neuvoston täytäntöönpanopäätöksen voimaantulosta, jolla hyväksytään REPowerEU-luvun sisältävän elpymis- ja palautumissuunnitelman arviointi.

Ennakkomaksujen suorittaminen riippuu käytettävissä olevista varoista, erityisesti NextGenerationEU-tilin varojen saatavuudesta, yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista peräisin olevien varojen tosiasiallisesta siirtämisestä etukäteen ja EU:n vuotuisessa talousarviossa hyväksytyistä määrärahoista sekä 21 a artiklan mukaisista tuloista. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan nojalla siirrettyjä varoja koskevien ennakkomaksujen kumpikin erä saa kaikkien jäsenvaltioiden osalta olla yhteensä enintään miljardi euroa. Ennakkomaksu suoritetaan sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltioiden esittämät pyynnöt on arvioitu, ja tarvittaessa määräsuhteen mukaisesti yhden miljardin euron enimmäismäärän noudattamiseksi. Rahoitusosuutta ja mahdollisesti maksettavan lainatuen määrää mukautetaan suhteellisesti, jotta tämä REPowerEU-lukuja koskeva lisäennakkomaksu voidaan ottaa huomioon.

IV.   Suunnitelman muuttaminen uuden rahoitusosuuden enimmäismäärän päivityksen huomioon ottamiseksi

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltio voi päivittää elpymis- ja palautumissuunnitelman siten, että siinä otetaan huomioon 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivitetty rahoitusosuuden enimmäismäärän laskelma. Komissio julkaisi kaikkien jäsenvaltioiden rahoitusosuuden enimmäismäärää koskevan päivityksen 30. kesäkuuta 2022 (6).

On tärkeää huomata, että muutettujen elpymis- ja palautumissuunnitelmien olisi oltava edelleen yhtä kunnianhimoisia (tai kunnianhimoisempia) kuin alkuperäiset suunnitelmat ja täytettävä edelleen kaikki elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa säädetyt arviointiperusteet. Jäsenvaltioiden on edelleen vastattava tuloksellisesti kaikkiin asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä sekä edistettävä vihreän ja digitaalisen siirtymän painopisteitä.

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat ehdottaa toimenpiteiden sekä niiden välitavoitteiden ja tavoitteiden mukauttamista siten, että niissä otetaan huomioon tarkistettu rahoitustuen enimmäismäärä. Arvioidessaan näitä muutoksia (tarvittaessa yhdessä 14 artiklan kanssa lainatukeen liittyvien lisätoimenpiteiden osalta) komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

—	onko jäsenvaltio osoittanut yhteyden ehdotettujen muutosten ja enimmäisrahoitusosuuden muutoksen välillä;

—	kaikkien tarkistettuun elpymis- ja palautumissuunnitelmaan ehdotettujen muutosten kokonaisvaikutukset, mukaan lukien REPowerEU-lukujen uudet ja laajennetut toimenpiteet, ottaen huomioon kaikki arviointiperusteet, jotka suunnitelman on täytettävä.

Elpymis- ja palautumissuunnitelmat voidaan päivittää siten, että niissä otetaan huomioon elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 18 artiklan 2 kohdan nojalla päivitetty enimmäisrahoitusosuus, vain kerran ja ennen vuoden 2023 loppua. Jotta voidaan ottaa huomioon enimmäisrahoitusosuuden päivitys ja tehdä oikeudellinen sitoumus määrästä, joka vastaa 30:tä prosenttia elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen III mukaisesti lasketusta rahoitusosuudesta, rahoitussopimusta olisi muutettava vuonna 2023. Prosessin optimoimiseksi jäsenvaltioille suositellaan voimakkaasti, että ne toimittavat 30. huhtikuuta 2023 mennessä yhden ainoan muutetun suunnitelman, joka sisältää sekä 18 artiklan 2 kohdan muutokset että REPowerEU-luvun.

Esimerkkejä 18 artiklan 2 kohdan nojalla ehdotettavista muutoksista ovat seuraavat:

—	lainatuen tai varainsiirtojen määrän korottaminen rahoitusosuuden pienenemisen kompensoimiseksi;

—	tavoitteiden tai johdonmukaisen tavoitekokonaisuuden korottaminen tai heikentäminen sekä kyseisten toimenpiteiden arvioitujen kustannusten muuttaminen vastaavassa suhteessa;

—	toimenpiteiden lisääminen tai poistaminen rahoitusosuuden muuttamiseen liittyen;

—	välitavoitteiden ja tavoitteiden aikataulun muuttaminen tai sen toimenpiteen ja välitavoitteen/tavoitteen kuvausten mukauttaminen, joihin rahoitusosuuden muutos vaikuttaa.

Jäsenvaltiot voivat myös ehdottaa muutoksia useiden toisiinsa liittyvien toimenpiteiden välitavoitteisiin ja tavoitteisiin rahoitusosuuden muutoksen huomioon ottamiseksi. Esimerkiksi useita pieniä toisiinsa liittyviä toimenpiteitä voidaan virtaviivaistaa yhdeksi toimenpiteeksi. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltion olisi luovuttava tietyistä välitavoitteista ja tavoitteista ja vastaavasti lisättävä uusia välitavoitteita ja tavoitteita tai nostettava niiden tavoitetasoa edellyttäen, että suunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset vastaavat päivitettyä rahoitusosuutta tai ylittävät sen ja jäsenvaltio osoittaa, että määrärahojen muutoksen ja suunnitelmaan ehdotettujen muutosten välillä on yhteys. Rahoitusosuuden pienentämistä tai muuttamista voitaisiin harkita, kun joidenkin tiettyyn komponenttiin kuuluvien toimenpiteiden tavoitetason alentaminen ja arvioitujen kustannusten pienentäminen perustellaan ja kun samalla lisätään komponentin muiden toimenpiteiden arvioituja kustannuksia ja nostetaan niiden tavoitetasoa.

Tarkistus alaspäin

Jos jäsenvaltion lopullinen enimmäisrahoitusosuus pienenee, sitä kannustetaan silti jatkamaan hyväksyttyjen elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa käyttämällä vaihtoehtoisia rahoituslähteitä. Elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa 14 artiklan nojalla haettavat elpymis- ja palautumistukivälineen lainat ovat merkittävä vaihtoehto, samoin kuin siirrot muista EU:n rahastoista tai kansallisten lähteiden käyttäminen. Jäsenvaltiot voivat myös kompensoida enimmäisrahoitusosuuden vähentymisen REPowerEU-lukua koskevalla lisärahoituksella 21 c artiklan 2 kohtaa noudattaen sisällyttämällä olemassa olevia tukikelpoisia toimenpiteitä REPowerEU-lukuihinsa enintään siihen arvioituun kustannusmäärään asti, joka vastaa 11 artiklan 2 kohdan mukaista enimmäisrahoitusosuuden vähennystä. Tällainen vähennys lasketaan vertaamalla vuosien 2020 ja 2021 BKT-ennusteeseen perustuvan enimmäisrahoitusosuuden (josta on vähennetty hallinnolliset kustannukset) ja komission BKT:ta koskevien lopullisten tietojen julkistamisen jälkeen julkaiseman lopullisen enimmäisrahoitusosuuden (josta on vähennetty hallinnolliset kustannukset) välistä erotusta. Käytännössä komissio laskee arvioidut kustannukset REPowerEU-lukuun siirrettävien, hyväksyttyihin neuvoston täytäntöönpanopäätöksiin jo sisältyvien toimenpiteiden osien arvioitujen kustannusten perusteella (lukuun ottamatta uusia toimenpiteitä, jolloin tarvitaan uudet kustannusarviot).

Tarkistus ylöspäin

Jäsenvaltiot, joilla on päivityksen jälkeen suurempi enimmäisrahoitusosuus, voivat hyödyntää saatavilla olevat lisävarat ehdottamalla asiaankuuluvia uudistuksia ja investointeja tai laajentamalla jo suunniteltuja uudistuksia ja investointeja. Niille suositellaan voimakkaasti, että lisätulot kohdennetaan kokonaisuudessaan REPowerEU:n tavoitteisiin ottaen huomioon vuoden 2022 ja soveltuvissa tapauksissa vuoden 2023 maakohtaiset suositukset. Jotta jäsenvaltiot saisivat korotetusta enimmäisrahoitusosuudesta täyden hyödyn, niiden muutettujen suunnitelmien arvioitujen kustannusten olisi oltava vähintään yhtä suuret kuin päivitetty enimmäisrahoitusosuus.

Jäsenvaltiot, joiden enimmäisrahoitusosuus on kasvanut, voivat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 18 artiklan perusteella pyytää nykyisten toimenpiteiden muuttamista edellyttäen, että perustellut muutokset ovat tarpeen, jotta voidaan ottaa käyttöön uusia tai laajennettuja toimenpiteitä, erityisesti REPowerEU-lukuihin sisältyviä toimenpiteitä.

V.   Suunnitelman muuttaminen tai korvaaminen sen vuoksi, että objektiivisten olosuhteiden vuoksi suunnitelmaa tai osaa siitä ei enää pystytä toteuttamaan

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 artiklan mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus pyytää suunnitelmansa muuttamista, jos yksi tai useampi elpymis- ja palautumissuunnitelman välitavoite tai tavoite ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi ole enää saavutettavissa. Muutetussa suunnitelmassa on kuitenkin edelleen käsiteltävä kaikkia asiaankuuluvia maakohtaisia suosituksia tai merkittävää osaa niistä sekä kaikkia muita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa säädettyjä arviointiperusteita.

Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys on vaikuttanut voimakkaasti energian ja rakennusmateriaalien hintoihin. Se on myös asettanut entistä kovempaa painetta globaaleihin toimitusketjuihin. Kehityksen vakavuutta ei olisi voitu ennakoida tukivälineen perustamisajankohtana tai useimpien jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien jättämisen aikaan. Tilanne voi vaikuttaa suoraan joidenkin suunnitelmiin sisältyvien investointien toteuttamiseen, ja siihen voidaan vedota objektiivisina olosuhteina, jotka tukevat 21 artiklan nojalla esitettävää pyyntöä.

Objektiivisten olosuhteiden vuoksi toimenpidettä ei mahdollisesti voida enää toteuttaa arvioidulla kustannus- tai tehokkuustasolla, tai olosuhteet voivat johtaa siihen, että voidaan määrittää parempi vaihtoehto, jolla voidaan paremmin saavuttaa samat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet tai 11 arviointiperustetta. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltion on esitettävä objektiiviset tekijät, jotka tukevat sitä, että alkuperäisen toimenpiteen täytäntöönpano alun perin suunnitellulla tavalla johtaisi odottamattomiin tehottomuuksiin, ja osoitettava, että ehdotettu vaihtoehto soveltuu paremmin toimenpiteen suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseen. Jäsenvaltio voi esimerkiksi esittää näyttöä siitä, että vaihtoehtoinen toimenpide on kustannustehokkaampi tai edistää paremmin uudistuksen tai investoinnin tavoitteiden saavuttamista.

Kun otetaan huomioon REPowerEU:n tavoitteiden merkitys tämänhetkisten haasteisiin vastaamisessa, muutetussa elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa mainitaan nimenomaisesti, että myös neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä vahvistetun voimassa olevan toimenpiteen ja REPowerEU:n tavoitteiden väliseen mahdolliseen ristiriitaan voidaan vedota objektiivisena olosuhteena 21 artiklan nojalla. Komissio arvioi tapauskohtaisesti, onko jäsenvaltio osoittanut objektiivisesti todennettavissa olevia tosiseikkoja tältä osin.

Kun jäsenvaltiot vetoavat 21 artiklaan suunnitelmiensa muuttamiseksi, niiden on esitettävä riittävät perustelut ehdotettujen muutosten tueksi, ja ne voivat valita, minkä tyyppistä näyttöä ja tietoa ne esittävät perustelujensa tueksi. Muutosten tyyppi ja luonne sekä objektiiviset olosuhteet määrittävät tarvittavien tietojen laajuuden. Jäsenvaltioiden ei esimerkiksi tarvitse esittää näyttöä laajalti tunnetuista olosuhteista (esimerkiksi toimitusketjujen puutteista), vaan niiden olisi annettava täsmällistä tietoa näiden tapahtumien vaikutuksesta toimenpiteisiin sekä konkreettisiin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin.

Seuraavat skenaariot ovat esimerkkejä siitä, millaisia muutoksia 21 artiklan nojalla voitaisiin tehdä ja millaisia tietoja jäsenvaltioiden olisi toimitettava: (7)

—

Jäsenvaltio ehdottaa, että rakennusten tai lattiapinta-alan määrään liittyvää tavoitetta muutetaan rakennusmateriaalien hintojen huomattavan nousun vuoksi. Pyyntönsä tueksi se antaa tietoja rakennusalan inflaatiosta taloudessaan ja joko mukauttaa tavoitettaan suhteessa nousseisiin kustannuksiin, poistaa toimenpiteen tai pyytää lisärahoitusta arvioidun kustannusten nousun kattamiseksi (kussakin tapauksessa sen on esitettävä tarvittavat kustannuslaskentaan perustuvat todisteet).

—	Jäsenvaltio ehdottaa supertietokoneen hankintaan liittyvän investoinnin poistamista puolijohteiden toimitusketjun puutteiden vuoksi. Pyyntöön liitetään tiivis yleiskatsaus viranomaisten yrityksistä hankkia kyseinen tuote ja mahdollisuuksien mukaan näyttö tarjouskilpailun epäonnistumisesta.

—

Jäsenvaltio ehdottaa kotitalouksien lämmityskattiloiden korvaamiseen liittyvän välitavoitteen ehtojen muuttamista siten, että kaasukattilat jätetään tuen ulkopuolelle, koska niiden hankinta on vastoin REPowerEU:n tavoitteita eli tilanne muodostaa REPowerEU-asetuksen mukaiset objektiiviset olosuhteet.

—

Jäsenvaltio löytää huomattavasti kustannustehokkaamman tavan rakentaa liikenteen solmukohta ja haluaisi muuttaa asiaankuuluvia teknisiä eritelmiä vastaavassa välitavoitteessa. Pyyntöön liitetään selvitys siitä, minkä tyyppinen analyysi on tehty sen määrittämiseksi, että uusi menetelmä on kustannustehokkaampi ja johtaa samoihin kokonaistuloksiin.

—

Jäsenvaltio haluaisi muuttaa vesivoimalaitoksen ominaisuuksia hieman korkeammista kustannuksista huolimatta, sillä sen energiatuotos voisi olla huomattavasti parempi. Jäsenvaltio esittää lyhyen analyysin siitä, miten vesivoimalaitoksen uudet ominaisuudet parantaisivat sen yleistä suorituskykyä, sekä ajantasaisen kustannusarvion toimenpiteestä.

Ehdotetut muutokset eivät saisi heikentää elpymis- ja palautumissuunnitelmien yleistä kunnianhimoa, ja niissä tulisi varmistaa, että suunnitelmat ovat edelleen maakohtaisten suositusten mukaisia. Ne eivät myöskään saisi johtaa täytäntöönpanon painottumiseen elpymis- ja palautumistukivälineen viimeisille vuosille. Lisäksi toimenpiteillä, joilla korvataan toteutuskelvottomiksi todetut toimenpiteet, olisi mahdollisuuksien mukaan edistettävä REPowerEU-tavoitteita (esim. siirtyminen kaasukattiloista lämpöpumppuihin).

Tilanne	Oikeusperusta
REPowerEU-luvun lisääminen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan	Asetuksen 21 c artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden mukauttaminen rahoitusosuuden enimmäismäärän päivittämisen jälkeen	Asetuksen 18 artiklan 2 kohta
Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden muuttaminen sen vuoksi, että niitä ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi voida enää toteuttaa	Asetuksen 21 artikla
Toimenpiteiden lisääminen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan lisälainojen ottamista varten	Asetuksen 14 artikla
Minkä tahansa edellä mainittujen tilanteiden yhdistelmä	Asetuksen 14 artikla, 18 artiklan 2 kohta tai 21 c artikla

II OSA

LISÄYSTEN LAATIMIS- JA ESITTÄMISOHJEET

Tässä kohdassa annetaan yleisiä ohjeita elpymis- ja palautumissuunnitelmaan tehtävän lisäyksen laatimisesta ja esittämisestä sekä REPowerEU-luvun valmistelusta. Termiä ”muutos” käytetään tässä kattamaan kaikki elpymis- ja palautumissuunnitelmaan tehtävät muutokset oikeusperustasta riippumatta. Muuttaessaan suunnitelmiaan jäsenvaltioiden olisi toimitettava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa vahvistettuihin arviointikriteereihin liittyvää näyttöä sekä elpymis- ja palautumisvälinettä koskevan asetuksen 18 ja 21 c artiklassa tarkoitetut päivitetyt tiedot.

Toimitettujen uusien tietojen laajuuden olisi oltava oikeassa suhteessa lisäyksessä ehdotettuihin muutoksiin. Jos ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta tiettyyn kohtaan, siihen liittyvää lomakkeen osaa ei tarvitse täyttää. REPowerEU-luku olisi toimitettava näitä uudistuksia ja investointeja koskevan lisäkomponentin muodossa. Jo hyväksyttyä suunnitelmaa ei tarvitse jäsentää uudelleen, ja toistoa olisi vältettävä.

Ohjeiden II osa jakautuu kahteen pääkohtaan: ensinnäkin se sisältää ohjeet REPowerEU-lukujen valmistelusta ja toiseksi ohjeet tiedoista, jotka olisi toimitettava osana elpymis- ja palautumissuunnitelmien yleistä muutosta.

I.   REPowerEU-luku

1.    Uudistukset ja investoinnit

REPowerEU-lukujen toimenpiteiden on oltava joko uusia uudistuksia ja investointeja, jotka on aloitettu 1. helmikuuta 2022 jälkeen, tai niillä on laajennettava jo hyväksyttyihin neuvoston täytäntöönpanopäätöksiin sisältyviä uudistuksia ja investointeja (alkaen 1. helmikuuta 2020). Jälkimmäisessä tapauksessa vain voimassa olevan toimenpiteen laajennettu osa sisällytettäisiin REPowerEU-lukuun. Jäsenvaltiot, joiden rahoitusosuuden enimmäismäärää vähennetään 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, voivat myös ottaa mukaan jo hyväksyttyihin neuvoston täytäntöönpanopäätöksiin sisältyviä toimenpiteitä laajentamatta niitä. Tällaisten toimenpiteiden arvioidut kustannukset saavat olla enintään yhtä suuret kuin rahoitusosuuden enimmäismäärän vähennys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että REPowerEU-luku sisältäisi näissä tapauksissa osia jo hyväksyttyihin neuvoston täytäntöönpanopäätöksiin sisältyvistä toimenpiteistä, joiden kokonaiskustannukset ovat pienemmät tai yhtä suuret kuin rahoitusosuuden enimmäismäärän vähennys.

Laajennetulla toimenpiteellä olisi nostettava huomattavasti alkuperäisen toimenpiteen tavoitetasoa. Tämän olisi heijastuttava vastaavien välitavoitteiden ja tavoitteiden muotoiluun tai tasoon. Jäsenvaltio voisi esimerkiksi säilyttää toimenpiteen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentissa, mutta nostaa sen tavoitetasoa huomattavasti REPowerEU-luvussa, jotta se voisi hyötyä uudesta käytettävissä olevasta rahoituksesta. Esimerkiksi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantokapasiteetin kasvattaminen 1 000 megawatista 1 300 megawattiin esitettäisiin 300 megawatin suuruisena laajennuksena; perusparannettujen rakennusten määrän lisääminen (ja yli 30 prosentin energiansäästön saavuttaminen) 20 000 asunnosta 30 000 asuntoon katsottaisiin toimenpiteen laajentamiseksi 10 000 asunnolla.

Ennen kuin jäsenvaltio toimittaa tarkistetun elpymis- ja palautumissuunnitelmansa on syytä muistaa, että uudistuksilla ja investoinneilla olisi myös edistettävä tuloksellista vastaamista kaikkiin asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien neuvoston vuosien 2022 ja 2023 ja sitä seuraavien ohjausjaksojen yhteydessä antamat maakohtaiset suositukset, yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä. Vuoden 2022 maakohtaisissa suosituksissa viitataan muun muassa jäsenvaltioiden energiahaasteisiin. Jos elpymis- ja palautumissuunnitelmat, myös suunnitelmat, jotka sisältävät REPowerEU-luvun, eivät täytä arviointikriteereitä tyydyttävällä tavalla, niitä ei voida arvioida myönteisesti eikä niihin voida myöntää lisärahoitusta.

Kun otetaan huomioon EU:n edessä olevien haasteiden kiireellisyys ja tiukka aikataulu elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavien toimenpiteiden saattamiseksi päätökseen (viimeiset välitavoitteet/tavoitteet on saavutettava elokuuhun 2026 mennessä), jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään mahdollisimman paljon jo hyväksyttyihin neuvoston täytäntöönpanopäätöksiin sisältyviä toimenpiteitä, jotta ne voivat edistää REPowerEU:n tavoitteiden saavuttamista oikea-aikaisesti.

2.    Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka voidaan sisällyttää REPowerEU-lukuihin

a)   energiainfrastruktuurin ja -laitteistojen parantaminen, jotta voidaan vastata kaasun, LNG mukaan lukien, toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin erityisesti toimitusten monipuolistamisen mahdollistamiseksi koko unionin edun mukaisesti

Tämä tavoite koskee energiainfrastruktuuria ja -laitteistoja, joiden avulla voidaan monipuolistaa jäsenvaltioiden kaasutoimituksia, jotta voidaan vastata toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin vaarantamatta kuitenkaan EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita. Tähän sisältyvät LNG-terminaalit, kuten nesteytetyn maakaasun kelluvat varastointi- ja jälleenkaasutusyksiköt, kaasuputket sekä muut kaasuverkon komponentit, kuten mittausasemat, kompressoriasemat ja kaasuvarastot.

Lisäksi öljyinfrastruktuuriin ja -laitteistoihin liittyviä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen toimitusvarmuuteen liittyvien välittömien tarpeiden täyttämiseksi, voidaan sisällyttää ainoastaan niiden jäsenvaltioiden REPowerEU-lukuun, jotka ovat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erityisen riippuvaisia Venäjän raakaöljystä ja joille on myönnetty väliaikainen poikkeus asetuksen (EU) N:o 833/2014 3 m artiklan 1 ja 2 kohdassa luetelluista kielloista.

Investoinneissa kaasuinfrastruktuuriin ja – niiden jäsenvaltioiden osalta, joita asia koskee – öljyinfrastruktuuriin olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon niiden energiainfrastruktuurin lisätarpeiden arvioinnin tulokset, jotka on esitetty 8. maaliskuuta 2022 annetussa komission REPowerEU-tiedonannossa ja jäsenvaltioiden kanssa TEN-E-politiikan yhteydessä toimivissa alueellisissa korkean tason ryhmissä käydyissä keskusteluissa, joiden tulokset on otettu huomioon 18. toukokuuta 2022 hyväksytyn REPowerEU-suunnitelman liitteessä III.

Koska painopiste on toimitusvarmuuteen liittyvissä välittömissä tarpeissa, energiainfrastruktuurin ja -laitteistojen parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, jotka ovat olennaisia energian toimitusvarmuuteen liittyvien tarpeiden täyttämisen kannalta, voidaan soveltaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa poikkeusta, jos komissio antaa niistä myönteisen arvion. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on toimitettava asiaankuuluvat tiedot, joilla perustellaan oikeus kyseiseen poikkeukseen (ks. jäljempänä oleva B) kohta).

Energian toimitusvarmuutta edistävien toimenpiteiden osalta jäsenvaltioita kehotetaan myös kiinnittämään huomiota hankkeiden kyberturvallisuusulottuvuuteen, jotta mahdollisia energiahäiriöiden riskejä voidaan vähentää mahdollisimman paljon.

b)   rakennusten ja kriittisen energiainfrastruktuurin energiatehokkuuden parantaminen, teollisuuden irrottaminen hiilestä, kestävän biometaanin, uusiutuvan tai fossiilittoman vedyn tuotannon ja käyttöönoton lisääminen sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen ja käyttöönoton nopeuttaminen

1)

Tähän sisältyvät esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta parantavat peruskorjaukset, mukaan lukien energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet ja uusiutuvien energialähteiden integrointi, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien hiilestä irtautuminen, energiatehokkuutta koskevat toimenpiteet tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä sekä yritysten kannalta kustannus- ja energiatehokkaat parannukset, joilla pannaan täytäntöön energiakatselmuksiin perustuvat suositukset. Tällaisilla toimenpiteillä vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tuetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. Tavoite saavutettaisiin esimerkiksi — tukemalla perusparannuksia ja teknologioita, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta keskimäärin vähintään 30 prosentilla (etusijalla tuen myöntämisessä energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset ja pienituloiset kotitaloudet); — tukemalla lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien, kuten lämpöpumppujen (mukaan lukien hybridilämpöpumput), hiilestä irtautumisen tehostamista sekä erittäin energiatehokkaan ja uusiutuvan kaukolämmön ja -jäähdytyksen, aurinkosähkön, paikan päällä tuotettavan uusiutuvan energian varastoinnin, älykkäiden termostaattien ja muiden vastaavien käyttöönottoa; — ottamalla käyttöön erityisiä rahoitusvälineitä tai osallistumalla InvestEU-takuuseen rakennusten energiasaneerauksia koskevien investointien tukemiseksi (esimerkkeinä energiatehokkuudeltaan heikoimpien asuinrakennusten ja muiden rakennusten jälkiasennukset, lämmitysjärjestelmien hiilestä irtautuminen ja uusiutuvien energialähteiden asentaminen paikan päällä); — perustamalla sellaisia kansallisia tai alueellisia teknisen avun välineitä, joilla tuetaan yksityisille sijoittajille houkuttelevista taloudellisesti järkevistä energiatehokkuushankkeista ja rakennusten perusparannushankkeista muodostuvan hankejatkumon kehittämistä; — perustamalla tai vahvistamalla kansallisia energiatehokkuusrahastoja energiatehokkuuteen ja rakennusten perusparannukseen suunnatuilla rahoitusvälineillä; — saattamalla rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö ajan tasalle siten, että uudisrakentamisen ja perusparannusten edellytetään lisäävän energiatehokkuutta; — toteuttamalla lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla älykkäiden energiamittarien asentaminen rakennuksiin tehdään pakolliseksi;

2)	Teollisuuden hiilestä irtautumisen tavoitetta käsitellään tarkemmin alla olevassa laatikossa.

3)

Tavoite tukea kestävän biometaanin ja vedyn käyttöönottoa liittyy investointeihin, joilla lisätään kestävän biometaanin tuotantokapasiteettia ja käyttöä (mukaan lukien yhteydet, joilla mahdollistetaan biometaanin sekoittaminen kaasuinfrastruktuurissa) sekä uusiutuvan vedyn tuotantokapasiteettia (8) (mukaan luettuna uusiutuvan vedyn tuotantoon tarvittavan vastaavan uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisääminen). Tavoitteet liittyvät myös investointeihin fossiilittoman vedyn (9) tuotantokapasiteettiin ja erityiseen vetyinfrastruktuuriin, mukaan lukien putkistot, varastointi ja satamaterminaalit.

Vastaaviin uudistuksiin voi sisältyä kannustimia investoida kestävään biometaanin ja biokaasun tuotantoon tai käyttöön (kiintiöt, hinnanerosopimukset) tai uudistuksia, joilla laaditaan asianmukainen lainsäädäntökehys ja sääntelyjärjestelmät uusiutuvan tai fossiilittoman vedyn tuotannolle, käytölle, kuljetukselle ja varastoinnille EU:n vetystrategian mukaisesti ja keskittyen sellaisiin aloihin, joilla hiilestä irtautuminen on vaikeaa.

4)

Tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta ja nopeuttaa sen käyttöönottoa muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia, vahvistamalla tai parantamalla verkkoa, jota tarvitaan uusiutuvien energialähteiden ja niiden varastoinnin integroimiseksi, sekä toteuttamalla uudistuksia, joilla nopeutetaan uusiutuviin energialähteisiin liittyvien hankkeiden (mukaan lukien niiden liittäminen verkkoon) lupamenettelyjä.

Uudistuksilla olisi pyrittävä yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden lupamenettelyjä, mukaan lukien esimerkiksi menettelyjen digitalisointi tai keskitetyn palvelupisteen käyttöönotto ympäristölupia varten, tai parantamaan kaavoitusta, kuten uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen erityisen sopivien alueiden osoittamista. Uudistusten ohessa olisi tarpeen kehittää hallintohenkilöstön ammattitaitoa ja lisätä työvoimaa, jotta lupahakemukset voidaan käsitellä nopeammin ja jotta niiden lisääntynyt määrä pystytään hoitamaan. Lisäksi olisi toteutettava muita toimenpiteitä, joilla parannetaan hallinnollisia valmiuksia. Esimerkiksi välineitä voitaisiin parantaa ja työnkuluja virtaviivaistaa.

Tavoite voidaan erityisesti lämmitysalalla saavuttaa seuraavien avulla:

—

erityiset rahoitusvälineet tai muut tukitoimet, tukeen perustuvat kannustimet tai verokannustimet investoinneille uusiutuvaan erittäin energiatehokkaaseen lämmitykseen ja kaukolämpöön, mukaan lukien kuluttajille tarkoitetut kannustimet lämpöpumppujen ja aurinkolämpöyksiköiden asentamiseksi tai siirtymiseksi nykyaikaiseen tehokkaaseen uusiutuvaan ja hukkalämpöön perustuvaan kaukolämpöön ja -jäähdytykseen;

—	suunnitellut järjestelmät, joilla korvataan fossiiliset lämmitysjärjestelmät uusiutuvilla teknologioilla (uusiutuva lämpö, uusiutuvaan energiaan perustuva kaukolämpö, teollisuuden hukkalämpö- ja -jäähdytysverkkojen käyttö);

—

kaukolämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi lämpöpumpuilla tai uusiutuvilla energialähteillä, käyttölämpötilojen optimointi, kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden vähentäminen, sähköasemien parantaminen, älykkään ohjauksen soveltaminen ja lämmönvarastointimahdollisuuksien lisääminen.

ba)   energiaköyhyyden torjunta

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti REPowerEU-lukuihin voi sisältyä myös toimenpiteitä, joilla puututaan rakenteellisesti energiaköyhyyden perimmäisiin syihin pitkäaikaisilla investoinneilla ja uudistuksilla, jotka kohdistuvat muun muassa energiatehokkuuteen, rakennusten peruskorjaustoimenpiteisiin sekä kuluttajansuojaan ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen. Tällaisilla uudistuksilla ja investoinneilla olisi tarjottava riittävää rahoitustukea, jotta voidaan rakenteellisesti vähentää energiankulutusta pienituloisissa kotitalouksissa (enintään 100 prosenttia kustannuksista) ja haavoittuvassa asemassa olevissa yrityksissä, mukaan lukien mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), sekä energiaintensiivisen teollisuuden yrityksissä, joille suuret energialaskut aiheuttavat vakavia vaikeuksia.

Toimenpiteitä, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, ovat muun muassa seuraavat (10):

—	energiatehokkuusjärjestelmille myönnettävä rahoitustuki, myös kohdennettujen rahoitusvälineiden kautta;

—	järjestelmät sähkön kysynnän vähentämiseksi sellaisissa kotitalouksissa ja yrityksissä, pk-yritykset mukaan lukien, joille suuret sähkölaskut aiheuttavat vaikeuksia;

—	lisärahoitus muille elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyville järjestelmille, jotta voidaan lisätä haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille annettavaa tukea esimerkiksi energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia varten;

—	järjestelmät, joilla tuetaan energiaremontteja tai lämmitysratkaisujen asentamista;

—	energiayhteisöjen tukeminen ja edistäminen;

—	suurelle yleisölle suunnatut energiavalistusohjelmat, joilla levitetään tietoa energiansäästöstä ja joissa keskitytään erityisesti paljon energiaa kuluttaviin käyttäytymismalleihin ja kuluttajiin;

—	keskitetty palvelupiste, jossa tarjotaan todellista neuvontaa ja apua (ei pelkästään tietoa) rakennusten peruskorjausmahdollisuuksiin, energiatehokkuustodistuksiin ja energiakatselmuksissa annettuihin suosituksiin liittyen;

—	uudistukset, joissa otetaan huomioon energiatehokkuuden taso asuntojen ja liiketilojen vuokranmäärityksessä.

bb)   kannustaminen energian kysynnän vähentämiseen

Tavoitetta kannustaa energian kysynnän vähentämiseen sovelletaan toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat yritysten tuotantoprosesseihin ja niiden tarjoamiin palveluihin, ja se liittyy jäljempänä asiaa koskevassa kohdassa (Euroopan teollisen perustan lujittaminen) esitettyihin aiheisiin. Esimerkkinä energiakustannusten yhdistämisestä rakenteellisiin toimenpiteisiin voidaan mainita tilapäinen taloudellinen korvaus tuotannon vähenemisestä sähkön kysynnän lyhytaikaisen vähenemisen seurauksena ja korvaukseen kytketty vaatimus tehdä investointeja, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia REPowerEU:n tavoitteiden saavuttamiseen (esimerkiksi yrityksen tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen (11) vuoden 2026 puoliväliin mennessä esimerkiksi siirtymällä uusiutuvaan energiaan tai energiansäästötoimilla).

Energian kysynnän vähentämiseen tehtäviä investointeja voitaisiin myös täydentää uudistuksilla, joilla luodaan lainsäädännöllisiä kannustimia energiatehokkuuden pitkäkestoiseen parantamiseen. Tällaisia uudistuksia voisivat olla

—	keskitetty palvelupiste, jossa tarjotaan neuvontaa ja apua (ei pelkästään tietoa) rakennusten peruskorjausmahdollisuuksiin, energiatehokkuustodistuksiin ja energiakatselmuksia koskeviin suosituksiin liittyen;

—	järjestelmät, joilla kannustetaan rakennusten energiasaneeraukseen tai b) kohdan 1 alakohdassa kuvattujen lämmitysratkaisujen asentamiseen.

c)   energian siirron ja jakelun sisäisten ja rajatylittävien pullonkaulojen poistaminen, sähkön varastoinnin tukeminen ja uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttaminen sekä päästöttömän liikenteen ja sen infrastruktuurin tukeminen, rautatiet mukaan luettuina.

Seuraavassa on esimerkkejä energian siirtoon, jakeluun ja varastointiin liittyvistä toimenpiteistä:

—	sähkön varastointilaitokset, joilla tuetaan erityisesti uusiutuvien luonnonvarojen käyttöönottoa ja/tai minimoidaan ylikuormitusta;

—	kansallisten sähkön jakelu- ja siirtoverkkojen kehittäminen erityisesti pullonkaulojen poistamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden integroinnin edistämiseksi;

—	sähkön siirtoyhteyksien rakentaminen;

—	tariffien uudistaminen ja verkkojen yhteenliitettävyyttä koskevien hankkeiden helpottaminen;

—	sähköjärjestelmän joustavuutta lisäävät uudistukset;

—	jakelu- ja siirtoverkkojen päivittämisen ja uusiutuvan energian huutokauppojen aikataulujen asettaminen läpinäkyvästi.

Esimerkkejä päästöttömään liikenteeseen liittyvistä toimenpiteistä ovat investoinnit tai uudistukset, joilla pyritään

—	ottamaan käyttöön pakokaasupäästöttömiä ajoneuvoja, kuten täyssähköautoja ja vetykäyttöisiä polttokennoautoja sekä päästöttömiä vesi- ja ilma-aluksia;

—	hankkimaan uutta päästötöntä liikennekalustoa ja päivittämään nykyistä liikennekalustoa päästöttömäksi sekä luomaan infrastruktuuria pakokaasupäästöttömille ajoneuvoille ja vesi- ja ilma-aluksille;

—	ottamaan käyttöön päästötöntä rautateiden kuljetuskalustoa ja infrastruktuuria sekä päästöttömään kuljetuskalustoon liittyviä osajärjestelmiä; ottamaan käyttöön sähköajoneuvojen latauspisteitä, sähköverkkoliittymän päivityksiä, vetytankkausasemia tai sähkötiejärjestelmiä;

—

toteuttamaan sääntelykehyksen uudistuksia, joilla edistetään pienten polttomoottoriajoneuvojen muuntamista sähköajoneuvoiksi nopeuttamalla jälkiasennuksen tyyppihyväksyntämenettelyä; tarjoamaan kannustimia jälkiasennusteollisuudelle ja kuluttajille (verokannustimet, edulliset lainat tai tuet alkuinvestoinneille); ja kehittämään tiedotuskampanjoita.

—	Investoinnit uusiutuvasta vedystä tuotettavien lentopolttoaineiden tuotantoon ja uudistukset, joilla tuotantoon kannustetaan.

d)   edellä olevien a), b), ba), bb) ja c) kohdan tavoitteiden tukeminen nopeuttamalla vihreää osaamista ja siihen liittyviä digitaalisia taitoja koskevaa työvoiman uudelleenkoulutusta sekä tukemalla vihreään siirtymään liittyvien keskeisten materiaalien ja teknologioiden arvoketjuja.

Vihreän osaamisen ja siihen liittyvien digitaalisten taitojen osalta tällä tavoitteella edistetään työvoiman varustamista energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavilla taidoilla ja osaamisella, erityisesti keskeisillä teollisuudenaloilla nollanettopäästöihin siirtymiseksi. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

—	työvoiman ammattitaidon parantaminen ja uudelleenkoulutus koulutuksen ja ennakointivälineiden avulla kiinnittäen erityistä huomiota aliedustettuihin ryhmiin;

—	oppisopimuskoulutus-, harjoittelu- ja työnteon seuraamisjärjestelyt, myös yhteistyössä yritysten kanssa;

—	opetussuunnitelmien mukauttaminen ja sitä vastaavan opintojen ohjauksen ja ammatinvalinnanohjauksen tarjoaminen;

—	kannustimet nykyisen työvoiman kouluttamiseksi ja osaavien ammattilaisten kouluttamiseksi uusiutuvien energialähteiden alalla ja rakennusalalla.

Kriittisten raaka-aineiden ja vihreään siirtymään liittyvien teknologioiden, erityisesti hiilineutraalien teollisuusteknologioiden, arvoketjuja voidaan tukea toimenpiteillä, joilla vahvistetaan puhtaiden teknologisten materiaalien ja komponenttien teknologista kapasiteettia ja valmistuksen peruskapasiteettia unionissa. Näin voidaan parantaa EU:n strategisten arvoketjujen häiriönsietokykyä ja suvereniteettia, myös vahvistamalla kiertotaloutta (ks. tätä koskeva laatikko jäljempänä).

Euroopan teollisen perustan lujittaminen energian kallistuessa Eurooppa-neuvosto korosti päätelmissään 15. joulukuuta 2022, että on tärkeää turvata Euroopan taloudellinen, teollinen ja teknologinen perusta energian korkeiden hintojen ja kiristyvän maailmanlaajuisen kilpailun yhteydessä. Näihin haasteisiin vastaamiseksi ja Euroopan talouden häiriönsietokyvyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi Eurooppa-neuvosto on kehottanut ryhtymään koordinoituihin toimiin, joissa otetaan käyttöön kaikki asiaankuuluvat kansallisen ja EU:n tason välineet. REPowerEU-asetuksessa tunnustetaan teollisuuden rooli EU:n siirtymisessä fossiilisista polttoaineista kohti monipuolisempaa ja uusiutuvampaa energiahuoltoa. Ensinnäkin tehdasteollisuuden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on suurin (22 prosenttia), ja siksi teollisten prosessien nopea hiilestä irtautuminen on olennainen tekijä sekä ilmastoa että REPowerEU:ta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Toiseksi on tärkeää, että EU:lla on vahva ja innovatiivinen teollisuus- ja teknologiaperusta keskeisissä puhtaan teknologian arvoketjuissa, jotta varmistetaan, että siirtyessään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin EU ei tule liian riippuvaiseksi kolmansista maista sellaisten laitteiden, komponenttien ja materiaalien osalta, jotka ovat välttämättömiä hiilineutraaliuden kannalta. Tässä yhteydessä jäsenvaltioita kannustetaan ehdottamaan REPowerEU:n painopisteiden yleisen tasapainottamisen puitteissa REPowerEU-lukuihinsa toimenpiteitä ja investointeja, jotka tukisivat EU:n teollisuuden siirtymistä hiilettömään tai vähähiiliseen teknologiaan tiellä kohti hiilineutraaliutta, säilyttäisivät EU:n keskeisten puhtaan teknologian alojen nykyisen ja tulevan kilpailukyvyn, tukisivat niiden tuotanto- ja innovointikapasiteetin laajentamista, myös toimitusketjujensa keskeisten segmenttien välillä, ja yleisemmin säilyttäisivät EU:n maailmanlaajuisen houkuttelevuuden strategisten puhtaan teknologian aloihin liittyvien investointien kohteena. Tällaiseen investointitukeen (esimerkiksi verohelpotuksiin tai muihin tukimuotoihin) olisi yhdistettävä lisäuudistuksia, jotka vahvistaisivat rahoitustuen vaikutuksia. On myös syytä muistaa, että jäsenvaltiot voivat rahoittaa investointeja pitkäaikaisiin omaisuuseriin ja erityisehdoin joihinkin näihin hankkeisiin liittyviin tilapäisiin toimintamenoihin (sekä nykyisissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa että REPowerEU-luvuissa). Jotta nämä toimintakustannukset olisivat tukikelpoisia, niiden olisi oltava olennainen osa uudistusta/investointia, jolla edistetään elpymis- ja palautumistukivälineen arviointiperusteiden täyttämistä. Lisäksi niiden olisi oltava vähäisiä ja oikeassa suhteessa investoinnilla tavoiteltujen pitkän aikavälin tulosten saavuttamiseen (ks. esimerkiksi jäljempänä käytännön esimerkkejä, jotka voivat olla tarkoituksenmukaisia jäsenvaltioiden yksilöimiin haasteisiin vastaamiseksi). Seuraavassa on joitakin REPowerEU:n tavoitteisiin liittyviä havainnollisia esimerkkejä toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot voisivat harkita sisällyttävänsä REPowerEU-lukuihin. Asetuksen 21 c artiklan 3 kohdan b alakohta – hiilestä irtautuminen sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen ja sen käyttöönoton vauhdittaminen — Investoinnit teräksen valmistuksen hiilestä irtautumiseen, esimerkiksi masuunipohjaisten tuotantoprosessien korvaaminen sähköistykseen tai vetyyn perustuvilla päästöttömillä tai vähäpäästöisillä tuotantoprosesseilla. Hanke voisi käsittää myös uusiutuvan vedyn tuotannon ja kattaa investointiin liittyvät toimintakustannukset. Tähän voisi liittyä uudistus, jossa uusien päästöttömien läpimurtoteknologioiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle myönnettäisiin verohelpotuksia. — Tuki tuulivoimaloiden komponenttien (lavat, pohjalevyt, turbiinit, kaapelit) valmistukseen. Tähän voisi liittyä uudistus, jossa asetetaan sitova kansallinen tavoite tuulivoiman tarjonnalle ja lisätään tuulivoiman kehittämisen ja huutokauppojen suunnittelun ennakoitavuutta. — Tuki aurinkosähköjärjestelmien komponenttien (monikiteinen pii, harkko ja kiekko, kenno, moduuli, vaihtosuuntaaja) valmistukseen, pääomamenot mukaan lukien. Tähän voisi liittyä uudistus, jossa aurinkopaneelien käyttöönotosta tehdään pakollista suurten rakennusten (esim. toimistot, supermarketit, varastot, pysäköintihallit) katoilla, jos ne ylittävät tietyn pinta-alan, tai jossa velvoitetaan ottamaan käyttöön pystyyn asennetut kaksipuoliset aurinkopaneelit moottoriteillä. Asetuksen 21 c artiklan 3 kohdan d alakohta – kannustaminen energian kysynnän vähentämiseen — Ohjelmat, joilla tuetaan lämpöpumppujen hankintaa ja asennusta, teolliset lämpöpumput mukaan lukien. Rahoitus voisi kattaa myös tukien markkinointiin ja pk-yrityksille suunnattuihin energiakatselmuksia koskeviin tiedotuskampanjoihin liittyviä elementtejä. Investointia voitaisiin täydentää uudistuksella, jossa asetetaan määräaika fossiilisten polttoaineiden käytöstä poistamiselle teollisuuslaitoksissa tai edellytetään sitovia hiilestä irtautumista koskevia suunnitelmia kunkin teollisuudenalan tai laitoksen tasolla. — Investoinnit, joilla tuetaan parhaiden teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa hukkalämmön hyödyntämiseksi energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla. Tuki voisi olla myös asennukseen liittyvään liitännäistukea (hankkeen suunnittelu, patenttilisenssit, henkilöstön koulutus). Tuki voidaan toteuttaa myös verohelpotuksina. Jäsenvaltiot voisivat yhdistää tämän lainsäädännöllisiin kannustimiin, kuten tietyntyyppisiin laitoksiin liittyviin velvoitteisiin, jotka koskevat matalan lämpötilan hukkalämpöenergian tuotantoa. Asetuksen 21 c artiklan 3 kohdan e alakohta – sähkön varastoinnin tukeminen ja uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttaminen — Energiakeskus, jossa yhdistyvät aurinkoenergian tuotanto ja suuren kapasiteetin varastointi paikan päällä osana teollisuuslaitosta. Tuella voitaisiin kattaa myös tietyt investointiin liittyvät kustannukset, kuten varaosien toimitukset, tilojen rakentamiseen liittyvät työvoimakustannukset ja hallinnolliset kustannukset. Tähän voitaisiin liittää uudistuksia, joilla lupamenettelyjä yksinkertaistetaan laitosten rakentamisen ja niiden verkkoon liittämisen osalta. — Energian varastointijärjestelmä, joka antaa (esimerkiksi sähköajoneuvojen) akuille uuden elämän. Investointi voisi kattaa uudelleen käytettyjen tai kierrätettyjen akkujen hankintaan liittyvät kustannukset. Tämän investoinnin täydennykseksi voitaisiin toteuttaa uudistus, jolla vahvistetaan sähköautojen valmistajien kierrätysvelvoitteita. Asetuksen 21 c artiklan 3 kohdan f alakohta – vihreään siirtymään liittyvien kriittisten raaka-aineiden ja teknologioiden arvoketjujen tukeminen — Laitos fossiilittoman litiumin tuottamiseksi geotermisistä suolaliuoksista (litiumin suoraa uuttamisprosessia käyttäen), mukaan lukien perustamisvaiheen kustannukset (esim. asiaankuuluvien patenttien lisenssit). Tähän voitaisiin yhdistää uudistus, jolla kannustetaan fossiilivapaan litiumin käyttöönottoon myös autoteollisuudessa ja uusiutuvan energian alalla. — Akkujen katodin ja anodin tuotantolaitokset, mukaan lukien akkujen uudelleenkäyttö- ja kierrätyslaitokset sekä gigatehtaiden tuotantolaitteiden valmistus. Tämän lisäksi voitaisiin yksinkertaistaa tehtaiden rakentamista koskevia lupamenettelyjä ja asettaa kunnianhimoisia tavoitteita kierrätettyjen paristojen käytölle ja ottaa käyttöön resurssitehokkuusstandardeja. — Kuparinjalostamoiden teknologiset parannukset, joiden avulla voidaan kierrättää esikäsiteltyä elektronista romua (tai e-materiaalia) pääasiassa vihreään siirtymään liittyvien kuparin, tinan, nikkelin ja jalometallien talteen ottamiseksi. Tähän voi sisältyä siirtymäajan kustannuksia, jotka kattavat henkilöstön uudelleenkoulutuksen, sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia. Mahdolliseen täydentävään uudistukseen voi sisältyä korkeampien erilliskeräys- ja uudelleenkäyttö-/kierrätystavoitteiden asettaminen sähkö- ja elektroniikkalaiteromulle. Mitä tukimallia jäsenvaltiot voivat harkita? Käytettävän rahoitustukivälineen muotoilulla olisi varmistettava, että rahoitusta tarvitsevat teollisuudenalat voivat hyödyntää rahoitusta nopeasti. Tässä yhteydessä voitaisiin harkita nykyisten tukijärjestelmien ja hankkeiden laajentamista ennen uusien rahoitusvälineiden luomista. Olemassa olevilla EU:n teollisuusalliansseilla (erityisesti akku-, aurinkosähkö- ja vetyalan sekä kriittisten raaka-aineiden alliansseilla) on usein hankejatkumoja, joita voitaisiin harkita rahoitettaviksi tällaisista tukijärjestelmistä, jos se on tarpeen ja oikeasuhteista. Vastaavasti tukea voitaisiin myöntää myös rahoituskynnyksen alle jääneille hankkeille, joista innovaatiorahasto on antanut myönteisen arvion. Lisäksi elpymis- ja palautumistukivälineen lainat tarjoavat kilpailukykyiset rahoitusehdot. On erilaisia ratkaisuja, joita voitaisiin käyttää näiden edullisten pääomakustannusten välittymiseen yrityksille, esimerkiksi: — elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen kanavointi kansainvälisten rahoituslaitosten, monenvälisten kehityspankkien ja liikepankkien kautta nopean käyttöönoton varmistamiseksi turvautumatta julkishallinnon resursseihin; — lainatakausten käyttöönotto, jotta voidaan vähentää lainanantajille aiheutuvia riskejä ja lisätä puhtaan teknologian hankkeiden rahoittamisen houkuttelevuutta; — siltarahoitusratkaisuja tarjoavan rahaston kehittäminen, jotta yritykset voivat selviytyä menoistaan siihen asti kunnes ne alkavat saada pitkäaikaisista investoinneista tuloja.

3.    ”Ei merkittävää haittaa” -periaate

”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltaminen RePowerEU:n puitteissa

Uudistuksiin ja investointeihin, joita tuetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä sovelletaan edelleen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta tukivälinettä koskevaa asetusta noudattaen, lukuun ottamatta yhtä kohdennettua poikkeusta EU:n välittömän energiavarmuuden turvaamiseksi.

REPowerEU-tavoitteita tukevat toimenpiteet, jotka on sisällytetty jo hyväksyttyihin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, on jo arvioitu ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisiksi. Sen vuoksi tällaisten toimenpiteiden laajennettuja osia ei ole tarpeen arvioida uudelleen. Tarkistettu arviointi voi olla tarpeen vain, jos toimenpiteiden muutosten luonne saattaa vaikuttaa ”ei merkittävää haittaa” -arvioon. Uusien toimenpiteiden osalta jäsenvaltioiden olisi toimitettava tiedot siitä, miten toimenpiteet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia.

Tätä varten jäsenvaltioiden olisi toimitettava REPowerEU-toimenpiteitä koskeva ”ei merkittävää haittaa” -itsearviointi tai muutettava tällaista itsearviointia näiden ohjeiden II kohdan 1 alakohdan D alakohdan mukaisesti.

On parempi sisällyttää REPowerEU-lukuun vain ne toimenpiteet, jotka voidaan itsearvioinnissa osoittaa luonteeltaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisiksi. Tällaisten toimenpiteiden osalta toimenpiteiden kuvaukseen ja/tai vastaaviin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin ei tarvitse sisällyttää erityisiä ”ei merkittävää haittaa” -takeita.

Toisin sanoen jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella määritetään toimenpiteiden luonteen mukaan, tarvitaanko erityisiä ”ei merkittävää haittaa” -takeita.

Poikkeaminen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta REPowerEU:n puitteissa

Jos komissio antaa myönteisen arvion, ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta toimenpiteisiin, joiden odotetaan parantavan energiainfrastruktuuria ja -laitteistoja siten, että ne vastaavat toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin.

Arvioidessaan, voidaanko toimenpiteeseen soveltaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa poikkeusta, komissio ottaa huomioon neljä vaatimusta. Komissio voi pyytää jäsenvaltioilta tietoja arvionsa tueksi.

—	Onko toimenpide tarpeellinen ja oikeasuhteinen 21 c artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimitusvarmuuteen liittyvien välittömien tarpeiden täyttämiseksi ottaen huomioon puhtaammat toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot ja lukkiutumisvaikutusten riskit?

Toimenpiteen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden arvioimiseksi komissio ottaa huomioon arvioidut ennusteet kaasun tai öljyn kysynnästä asianomaisessa jäsenvaltiossa, siirtoyhteyskapasiteetin ja siirrot naapureiden kanssa ottaen huomioon vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet sekä Venäjältä tulleen tuonnin keskeytymisen vaikutukset. Lisäksi komissio tarkastelee toimenpiteen tuomaa lisäkapasiteettia ja energiavolyymiä sekä hankkeen valmiusastetta, aikataulua ja täydentävien hankkeiden olemassaoloa, myös naapurijäsenvaltioissa.

Jäsenvaltioita kehotetaan toimittamaan kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta komissio voi tehdä arviointinsa. Komissio arvioi jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella myös, ovatko puhtaammat vaihtoehdot, joilla on sama kapasiteetti, samankaltainen aikataulu ja vertailukelpoiset kustannukset, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Komissio voi esimerkiksi hankkia tietoa jäsenvaltion harkitsemista vaihtoehtoisista ratkaisuista, kuten sellaisten laajamittaisten uusiutuvan energian tuotantohankkeiden rakentamisesta, joiden energiakapasiteetti on vastaava. Kaasuun liittyvissä lisäinfrastruktuureissa olisi mahdollisuuksien mukaan myös ottava huomioon tulevaisuuden vaatimukset, jotta pitkän aikavälin kestävyys voidaan mahdollistaa muuttamalla infrastruktuuri tulevaisuudessa kestäviä polttoaineita hyödyntäväksi. Jäsenvaltioiden olisi esimerkiksi selostettava, olisiko infrastruktuurin mahdollista toimia sataprosenttisesti puhtaalla vedyllä tai sen johdannaisilla, ja jos se ei ole mahdollista, esitettävä syyt tähän.

—

Asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tyydyttäviä toimia rajoittaakseen asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa mahdollisuuksien mukaan ja lieventääkseen haittaa muilla toimenpiteillä, mukaan lukien REPowerEU-lukuun sisältyvät toimenpiteet.

Arvioinnissaan komissio tarkastelee kaikenlaisia toimia, jotka jäsenvaltio toteuttaa rajoittaakseen toimenpiteestä asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa vahvistetuille kuudelle ympäristötavoitteelle aiheutuvaa haittaa, muun muassa REPowerEU-lukuun sisältyvillä toimenpiteillä.

REPowerEU-lukuun sisältyvät toimenpiteet olisi toteutettava noudattaen sovellettavaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä. Tämä auttaa lieventämään haittoja erityisesti siksi, että pilaantumista valvotaan ja ehkäistään ja biologista monimuotoisuutta ja vesimuodostumia suojellaan etenkin ympäristöarviointien avulla. Jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin olisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä tekijöitä, joilla rajoitetaan ympäristötavoitteille mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteen osalta jäsenvaltioita kannustetaan antamaan tietoja hankkeen suunnitellusta kapasiteetista ja suunnitellusta käytöstä, jotta voidaan osoittaa, että hanke ei ole laajempi kuin on tarpeen EU:n energian toimitusvarmuutta koskevien tarpeiden täyttämiseksi lyhyellä aikavälillä. Sopeutumisen osalta voitaisiin tehdä asianmukainen ilmastoriskien arviointi hankkeen toimintaan kohdistuvien ilmastoriskien rajoittamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä välttämään muihin ympäristötavoitteisiin kohdistuvaa merkittävää haittaa.

—	Toimenpide ei laadullisten näkökohtien perusteella vaaranna unionin vuoteen 2030 asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista tai EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Komissio ottaa arvioinnissaan huomioon hankkeen kapasiteetin ja sen, onko se suunniteltu siten, että se täyttää tarvittavat välittömät energiansaannin turvaamistarpeet, kun otetaan huomioon yleinen tavoite vähentää riippuvuutta Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista ja monipuolistaa energian toimituslähteitä. Lisäksi tarkastellaan, onko toimenpide linjassa jäsenvaltion kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitetyn laajemman energia- ja ilmastopolitiikan kanssa. Lisäksi tarkastellaan REPowerEU-luvun ja elpymis- ja palautumissuunnitelman laajempaa toimenpidekokonaisuutta ottaen huomioon niiden vaikutus unionin vuoteen 2030 asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä.

—	Toimenpiteen on tarkoitus olla käytössä 31. joulukuuta 2026 mennessä.

Komissio arvioi kaikkien esitettyjen hankkeiden aikataulun varmistaakseen, että toimenpiteen odotetaan olevan käytössä 31. joulukuuta 2026 mennessä. Tätä varten jäsenvaltioita kannustetaan toimittamaan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot ja etenemissuunnitelma, jotka osoittavat, että käyttöönotto on mahdollista vuoteen 2026 mennessä.

Direktiivin 2003/87/EY 10 e artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttöön asetettavia tuloja ei 21 c artiklan 8 kohdan mukaan saa käyttää uudistuksiin ja investointeihin, joihin sovelletaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa poikkeusta. Tätä varten komissio varmistaa, että sellaisten uudistusten ja investointien arvioidut kustannukset, joihin ei sovelleta ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa poikkeusta, ovat vähintään yhtä suuret kuin elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 a artiklan mukainen, REPowerEU-suunnitelmaa varten jäsenvaltiolle osoitettu lisärahoitustuki, jota ei makseta takaisin (päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot).

Lisäksi ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden arvioidut kokonaiskustannukset voivat olla enintään 30 prosenttia REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista. Tämä kynnysarvo voidaan laskea jakamalla kyseisten toimenpiteiden arvioitujen kustannusten summa kaikkien REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden arvioitujen kustannusten summalla.

Esimerkkejä siitä, millaisia tietoja jäsenvaltiot voisivat antaa:

Mitä komissio arvioi?	Mitä jäsenvaltiot voivat tarjota arvioinnin tueksi?
Toimenpiteen tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus toimitusvarmuuteen liittyvien välittömien tarpeiden täyttämiseksi.	— Kuvaus Venäjältä peräisin olevan kaasun/öljyn tuonnin keskeytymisen vaikutuksista sekä niiden korvaamiseksi toteutetun toimenpiteen arvioidusta kapasiteetista ja käytöstä. — Kaasun/öljyn kysyntää koskevat ennusteet, jotka perustuvat esimerkiksi kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivittämiseksi tehtyyn työhön. — Aikataulullisesti, kustannuksiltaan ja kapasiteetiltaan vertailukelpoisten vaihtoehtoisten puhtaampien ratkaisujen tarkastelu (esim. toteuttamiskelpoiset laajamittaiset uusiutuvan energian hankkeet, putkistojen tai laitteistojen yhteensopivuus sataprosenttisesti puhtaan vedyn kanssa lukkiutumisvaikutuksen välttämiseksi, ominaisuudet, jotka mahdollistavat käyttötarkoituksen muuttamisen). — Selvitys siitä, miten toimenpide edistää koko unionin tai useiden jäsenvaltioiden energiavarmuutta. Selvitys siitä, millä perusteella toimenpide ei ole laajempi kuin on tarpeen toimenpiteen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kaikenlaiset toimet, joihin jäsenvaltio on ryhtynyt rajoittaakseen ympäristötavoitteille mahdollisesti aiheutuvia haittoja	— Asiaankuuluvat todisteet toimista, joilla rajoitetaan toimenpiteen mahdollisia ympäristöhaittoja (esim. asianmukaisen ilmastoriskiarvioinnin päätelmät, ympäristöarviointien tulokset). — Selvitys siitä, miten muut toimenpiteet, mukaan lukien REPowerEU-lukuun ja elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet, ehkäisevät ympäristötavoitteille aiheutuvaa haittaa.
Selvitys siitä, vaarantaako toimenpide unionin vuoteen 2030 asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä	— Muiden toimenpiteiden, REPowerEU-luvussa ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt mukaan lukien, vaikutus ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. — Yhdenmukaisuus 55-valmiuspaketin ilmastotavoitteiden kanssa ja toimenpiteen mahdollinen sisällyttäminen alkuperäisiin tai ajantasaistettuihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin, mikä osoittaa, että toimenpide ei vaaranna ilmastotavoitteiden saavuttamista ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.
Toimenpiteen on tarkoitus olla käytössä 31. joulukuuta 2026 mennessä	— Hankkeen aikataulu ja etenemissuunnitelma, mukaan lukien odotettu toiminnallinen tilanne 31. joulukuuta 2026 (sopimusmenettelyjen tila ja ehdotettujen hankkeiden luvat ja hyväksynnät).

4.    Rajatylittävä ja useita maita koskeva ulottuvuus ja vaikutus

Rajatylittävä infrastruktuuri ja useita maita koskevat hankkeet ovat tärkeitä REPowerEU:n tavoitteiden saavuttamiseksi keskipitkällä aikavälillä, ja niihin kannustetaan REPowerEU:n puitteissa. Toimenpiteillä katsotaan olevan rajatylittävä tai useita maita koskeva ulottuvuus tai vaikutus, jos ne joko edistävät energiansaannin turvaamista koko unionissa tai jos ne vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja/tai energian kysyntää.

REPowerEU-asetuksen 18 artiklan 4 kohdan h alakohtaan sisältyy lisävaatimus, joka koskee rajatylittäviä tai useita maita koskevia hankkeita. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava REPowerEU-luvuissaan, millä luvussa mainituilla toimenpiteillä, komission viimeisimmässä tarvearvioinnissa yksilöityihin haasteisiin vastaamiseksi toteutetut toimenpiteet mukaan lukien, katsotaan olevan rajatylittävä tai useita maita koskeva ulottuvuus ja vaikutus. Lisäksi jäsenvaltioiden on ilmoitettava, onko näiden toimenpiteiden arvioitujen kokonaiskustannusten osuus vähintään 30 prosenttia REPowerEU:ta koskeviin lukuihin sisältyvien toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista. Jos kyseisten toimenpiteiden arvioitujen kustannusten osuus on alle 30 prosenttia, jäsenvaltioiden olisi selostettava syyt tähän.

Rajatylittävät infrastruktuurihankkeet (elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetut)

Rajatylittäviin hankkeisiin kuuluvat infrastruktuurihankkeet (siirto, jakeluverkot ja varastointi-infrastruktuuri), joilla pyritään turvaamaan energiansaanti olemassa olevien pullonkaulojen poistamiseksi. Tätä varten komissio ottaa huomioon toukokuussa 2022 tekemänsä viimeisimmän tarvearvioinnin.

Arviointia tehdessään komissio ottaa huomioon myös hankkeet, joilla on useita maita koskeva ulottuvuus. Tällaisia ovat esimerkiksi hankkeet, jotka toteutetaan samanaikaisesti eri jäsenvaltioissa, hankkeet, jotka ovat osa useiden jäsenvaltioiden välistä suurempaa väylää, ja kansallisella tasolla toteutetut hankkeet, joilla on merkittävä vaikutus naapurijäsenvaltioihin.

Jotta REPowerEU:n tavoitteet saavutettaisiin parhaiten elpymis- ja palautumistukivälineen lyhyessä määräajassa, komissio soveltaa oikeasuhteista lähestymistapaa ja ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion maantieteellisen sijainnin sekä välittömät ja pitkän aikavälin energiahaasteet.

Toimenpiteet, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja energian kysyntää

REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden rajatylittävää tai monikansallista vaikutusta ei pitäisi ymmärtää suppeassa merkityksessä siten, että se koskisi vain hankkeita, joihin liittyy rajatylittävää infrastruktuuria.

Kun otetaan huomioon energiamarkkinoiden yhdentyminen jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioiden energiapalettien tiiviimpi keskinäinen yhteys, hankkeiden, joilla on merkittävä vaikutus energian (erityisesti kaasun ja sähkön) kysyntään ja tarjontaan, voidaan katsoa vaikuttavan kysynnän ja tarjonnan tasapainoon useissa maissa sekä rajatylittäviin virtoihin.

Rajatylittävä vaikutus on tyypillisesti toimenpiteillä, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja/tai niiden kysyntää, poistetaan sisäisten energiavirtojen pullonkauloja tai helpotetaan uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden käyttöönottoa ja integrointia (esim. sähkönsiirtoon, jakeluverkkoihin ja varastointiresursseihin liittyvät hankkeet), ja ne olisi siis otettava huomioon 30 prosentin tavoitteessa.

Sen vuoksi komissio harkitsee rajatylittävien tai useita maita koskevien vaikutusten arvioimiseksi toimenpiteitä, jotka liittyvät muun muassa energiatehokkuuteen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon, lämpöpumppujen käyttöönottoon, teollisuuden hiilestä irtautumiseen, jakeluverkkoihin ja uusiutuvaan / fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun vetyyn.

Kunkin toimenpiteen osalta jäsenvaltion on annettava lyhyt selvitys investoinnin rajatylittävästä ulottuvuudesta, mukaan lukien odotettu vaikutus rajatylittäviin energiavirtoihin.

5.    REPowerEU-luvun arviointi

REPowerEU-lukuun sisältyvät elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavat uudistukset ja investoinnit ovat olennainen osa elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Niiden olisi täytettävä kaikki 18 artiklan edellytykset, ja niihin sovelletaan 19 artiklassa ja liitteessä V vahvistettuja arviointiperusteita, ellei toisin mainita, erityisesti elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan 2.6 kohdan mukaisen digitaalisuusluokituksen osalta.

REPowerEU-tavoitteisiin liittyvä arviointikriteeri

REPowerEU-lukuihin sisältyviä uudistuksia ja investointeja arvioidaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä V olevassa 2.12 kohdassa esitetyn uuden arviointikriteerin perusteella, joka liittyy niiden tosiasialliseen vaikutukseen REPowerEU-tavoitteiden toteutumiseen. Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen V mukaisesti komissio ottaa arvioinnissaan huomioon seuraavat seikat ja arvioi, onko toimenpiteillä seuraavia vaikutuksia:

—

energiainfrastruktuurin ja -laitteistojen parantaminen, jotta voidaan vastata kaasun, myös nesteytetyn maakaasun (LNG:n), toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin erityisesti toimitusten monipuolistamisen mahdollistamiseksi koko unionin edun mukaisesti; sovellettaessa 21 c artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista poikkeusta myös öljyinfrastruktuurin ja -laitosten parantaminen toimitusvarmuuteen liittyvien välittömien tarpeiden tyydyttämiseksi on tukikelpoista; tai

—	rakennusten ja kriittisen energiainfrastruktuurin energiatehokkuuden parantaminen, teollisuuden irrottaminen hiilestä, kestävän biometaanin, uusiutuvan tai fossiilittoman vedyn tuotannon ja käyttöönoton lisääminen sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen ja käyttöönoton nopeuttaminen; tai

—	vaikutus energiaköyhyyden torjuntaan sekä soveltuvissa tapauksissa asianmukaisen etusijan antaminen energiaköyhyydestä kärsivien tarpeille ja haavoittuvuuden vähentämiselle tulevina talvina; tai

—	kannustaminen energian kysynnän vähentämiseen; tai

—	energian siirron ja jakelun sisäisiin ja rajatylittäviin pullonkauloihin puuttuminen, sähkön varastoinnin tukeminen ja uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttaminen sekä päästöttömän liikenteen ja sen infrastruktuurin tukeminen, rautatiet mukaan luettuina; tai

—	edellä esitettyjen tavoitteiden tukeminen nopeuttamalla työvoiman uudelleenkoulutusta vihreän osaamisen ja siihen liittyvien digitaalisten taitojen osalta sekä vihreään siirtymään liittyvien keskeisten materiaalien ja teknologioiden arvoketjujen tukeminen.

Lisäksi jäsenvaltioiden olisi osoitettava, että REPowerEU-luvut ovat johdonmukaisia niiden muiden pyrkimysten kanssa, joilla pyritään saavuttamaan REPowerEU:n tavoitteet. Jäsenvaltioiden tästä asiasta toimittamiin tietoihin olisi sisällyttävä lyhyt kuvaus sellaisista merkittävistä uudistuksista ja investoinneista, joita ei rahoiteta elpymis- ja palautumistukivälineestä ja joilla edistetään REPowerEU-tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloaikana, sekä selvitys siitä, miten nämä toimet vastaavat REPowerEU:n tavoitteita.

Rajatylittävän ja useita maita koskevan ulottuvuuden ja vaikutuksen arviointi

Muutetun 19 artiklan mukaisesti komission arvio muutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta sisältää uuden arviointiperusteen, joka koskee REPowerEU-lukua koskevien uudistusten ja investointien rajatylittävää tai useita maita koskevaa ulottuvuutta tai vaikutusta. Komissio ottaa liitteen V mukaisesti arvioinnissaan huomioon seuraavat seikat:

1)	edistääkö toimenpide unionin toimitusvarmuutta vastaamalla komission viimeisimmässä tarvearvioinnissa yksilöityihin haasteisiin ja onko se REPowerEU:n tavoitteiden mukainen, kun otetaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion rahoitusosuus ja sen maantieteellinen sijainti.

TAI

2)	odotetaanko suunnitellun toimenpiteen toteuttamisen vähentävän riippuvuutta fossiilisista polttoaineista (kysynnän ja tarjonnan osalta) ja vähentävän energian (sähkön, kaasun, fossiilisten polttoaineiden jne.) kysyntää.

Muutetun 20 artiklan 5 kohdan mukaan komissio sisällyttää REPowerEU-luvun sisältävän muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arviointiin yhteenvedon REPowerEU-luvussa ehdotetuista toimenpiteistä, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus. Yhteenveto esitetään neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä.

Jos näiden toimenpiteiden arvioidut kustannukset ovat alle 30 prosenttia kaikkien REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden arvioiduista kustannuksista, yhteenvedossa selvitetään, miksi tätä ohjeellista tavoitetta ei saavuteta. Siinä voidaan esimerkiksi osoittaa, että muut jäsenvaltion REPowerEU-lukuun sisältyvät toimenpiteet edistävät REPowerEU-tavoitteita paremmin tai että tarjolla ei ole riittävästi realistisia hankkeita, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus, erityisesti kun otetaan huomioon tukivälineen elinkaari.

Ilmastotavoitteeseen (37 prosenttia) liittyvän arviointiperusteen päivittäminen

Sen lisäksi, että ilmastotavoite on vähintään 37 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista, myös REPowerEU-luvun olisi saavutettava vähintään 37 prosentin ilmastotavoite REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden arvioitujen kokonaiskustannusten perusteella.

Kynnysarvo voidaan laskea jakamalla REPowerEU-lukuun sisältyvien ilmastotavoitteeseen liittyvien toimenpiteiden arvioitujen kustannusten summa kaikkien REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden arvioitujen kustannusten summalla.

Vapautus velvoitteesta edistää digitaalisten toimien 20 prosentin tavoitetta

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 c artiklan 5 kohdan mukaisesti elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettaviin REPowerEU-lukuihin sisältyviin uudistuksiin ja investointeihin sovelletaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 19 artiklan 3 kohdan f alakohdassa ja liitteessä VII säädettyä digitaalisuusluokitusmenetelmää. REPowerEU-lukuun kuuluvien toimenpiteiden tukemista ei kuitenkaan oteta huomioon laskettaessa, onko digitaalisille toimille asetettu 20 prosentin tavoite saavutettu.

Vaikka REPowerEU-luvuissa esitettyjä uudistuksia ja investointeja ei oteta mukaan digitaalisen tavoitteen laskemisessa, jäsenvaltioiden on annettava laadullinen selvitys siitä, miten niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden, mukaan lukien REPowerEU-luvuissa esitetyt toimenpiteet, odotetaan edistävän digitaalista siirtymää ja vastaavan siitä aiheutuviin haasteisiin. Jäsenvaltioita kehotetaan ehdottamaan REPowerEU:n tavoitteiden kannalta merkityksellisiä digitaalisia investointeja. Tällaisia investointeja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

—	energiaverkkojen digitalisointi, älykkäät verkot mukaan luettuina;

—	älykkäiden mittareiden, älykkäiden hallintajärjestelmien ja antureiden käyttöönotto energiatehokkuutta parantavien peruskorjaustöiden yhteydessä;

—	datakeskusten ja -verkkojen ilmastoneutraalius ja niiden hukkalämmön uudelleenkäyttö;

—	energiajärjestelmän kyberturvallisuus, joka on olennaisen tärkeää toimitusvarmuuden kannalta;

—	datainfrastruktuurit, jotka mahdollistavat kulutusjouston (esim. yhteisen eurooppalaisen energian data-avaruuden kanssa) ja energian varastoinnin laajan kehittämisen;

—	liikenteen digitalisaatiota koskevat toimenpiteet, joihin sisältyy myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;

—	toimenpiteet energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia varten myönnettävien avustusten käsittelyn digitalisoimiseksi;

—	sosiaaliturvajärjestelmien digitalisointitoimenpiteet, jotka mahdollistavat köyhyysvaarassa olevien kotitalouksien tunnistamisen ja taloudellisen tuen intensiteetin mukauttamisen;

—	digitaaliset taidot tai sovellukset energian kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Elpymis- ja palautumistukivälineen digitaalisten tavoitteiden kunnianhimon säilyttämiseksi digitaalisuusluokitusta sovelletaan edelleen kaikkiin elpymis- ja palautumissuunnitelmien tarkistuksissa esitettyihin toimenpiteisiin, jotka eivät kuulu REPowerEU-asetuksen 21 c artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

II.   Elpymis- ja palautumissuunnitelmien muuttamista koskevat yleiset ohjeet

Seuraavissa kohdissa esitetään yleiskatsaus tekijöistä, jotka jäsenvaltioiden olisi muutetuissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan otettava huomioon. Näissä ohjeissa käsitellään jäsenvaltioiden useimmin esille ottamia kysymyksiä ja annetaan käytännön suuntaviivat sille, miten elpymis- ja palautumissuunnitelmien lisäys jäsennetään elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 18 artiklan vaatimusten mukaisesti. Jotta lisäyksen ja elpymis- ja palautumissuunnitelman esitystapa olisi johdonmukainen, jäljempänä esitetty rakenne on tammikuussa 2021 annettujen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevien ohjeiden mukainen. Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan edelleen samaa rakennetta ja tekemään olemassa oleviin elpymis- ja palautumissuunnitelmien kohtiin vain vähän muutoksia.

1.    Muutosten tavoitteet

Kattava ja riittävän tasapainoinen ratkaisu taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen / tuki kuudelle pilarille

Muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman olisi edelleen oltava kattava ja riittävän tasapainoinen ratkaisu taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen ja näin tuettava asianmukaisesti kaikkia elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria. Alkuperäiseen suunnitelmaan tehtävien muutosten olisi säilytettävä tämä tasapaino tai, jos tasapainoa muutetaan, tämä olisi perusteltava osoittamalla, että muutos vastaa jäsenvaltion kohtaamia uusia haasteita ja/tai uusia määrärahoja. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi kuvattava, miten muutettu elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa edelleen kattavan ja riittävän tasapainoisen ratkaisun kyseisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Jos suunnitelmaan tehdyt muutokset ovat vähäisiä, jäsenvaltiot voivat olettaa, että kuutta pilaria tuetaan edelleen tasapainoisella tavalla ilman, että tarvitaan yksityiskohtaisia lisäselvityksiä.

Jäsenvaltioiden olisi yhdistettävä uudet toimenpiteet niihin liittyviin pilareihin selittämällä, miten ne tukevat pilareita asianmukaisesti. Jos muutetussa suunnitelmassa poistetaan tai supistetaan tiettyjä toimenpiteitä, siinä olisi selitettävä, miten suunnitelman kokonaistuki asianomaisille pilareille pysyy riittävänä. Selityksessä olisi tarvittaessa luotava yhteys poistettujen toimenpiteiden ja kaikkien niiden korvaamiseksi ehdotettujen uusien toimenpiteiden välille viitaten asianomaisiin pilareihin.

Annettavissa selvityksissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon jäsenvaltiossa tai EU:n politiikoissa tapahtunut uusi kehitys, joka vaikuttaa kuuteen pilariin. Jäsenvaltioita kannustetaan erityisesti tarkastelemaan sitä, miten viimeisimmän geopoliittisen kehityksen vaikutus näkyy suunnitelmassa annettavassa lisätuessa vihreää siirtymää koskevalle pilarille, REPowerEU-tavoitteet huomioon ottaen. Tässä yhteydessä sellaisia lisätoimenpiteitä sisältävät lisäykset, jotka kattavat vain yhden tai kaksi pilaria, ovat hyväksyttäviä siltä osin kuin ne ovat perusteltuja jäsenvaltioiden kohtaamien uusien haasteiden vuoksi.

Yhteys maakohtaisiin suosituksiin ja eurooppalaiseen ohjausjaksoon

Muutetussa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa, joka sisältää lisäuudistuksia ja -investointeja ja jossa pyydetään lisärahoitusta, olisi otettava huomioon kaikki haasteet, jotka on yksilöity asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa. Näitä ovat suositukset, jotka neuvosto on hyväksynyt talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson vuosien 2019 ja 2020 sykleissä ja myöhemmissä ohjausjakson sykleissä aina muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arviointipäivään saakka (12). Kun neuvosto on hyväksynyt vuoden 2022 syklin ja vuoden 2023 syklin aikana annetut maakohtaiset suositukset, ne ovat erityisen merkityksellisiä erityisesti REPowerEU-lukujen valmistelussa. Vuotuisissa maaraporteissa arvioidaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja tuodaan esiin esimerkkejä merkittävistä uudistuksista ja investoinneista, jotka liittyvät aiempien maakohtaisten suositusten mukaisiin saavutettuihin välitavoitteisiin. Lisäksi maaraporteissa yksilöidään keskeiset ratkaisematta olevat tai uudet haasteet, joita uusien maakohtaisten suositusten perustan muodostavat elpymis- ja palautumissuunnitelmat eivät riittävällä tavalla kata.

Jäsenvaltioiden on suunnitelmiaan tarkistaessaan edelleen puututtava tuloksellisesti kaikkiin tai merkittävään osaan niistä haasteista, jotka on yksilöity asiaa koskevissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien neuvoston vuoden 2022 ja (tarvittaessa) vuoden 2023 ohjausjakson aikana ja myöhemmissä ohjausjakson sykleissä hyväksymät maakohtaiset suositukset, muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arviointipäivään saakka.

Enimmäisrahoitusosuuden tarkistaminen alaspäin ei vaikuta tarpeeseen käsitellä kaikkia asiaankuuluvia maakohtaisia suosituksia tai merkittävää osaa niistä, koska uudistukset eivät yleensä aiheuta suuria kustannuksia. Muutetussa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa, joka ei edellytä lisärahoitusta, olisi näin ollen säilytettävä sama tavoitetaso kuin aiemmin hyväksytyssä suunnitelmassa, erityisesti maakohtaisiin suosituksiin liittyvien uudistusten osalta.

Niiden jäsenvaltioiden, joiden elpymis- ja palautumistukivälineen enimmäisrahoitusosuus kasvaa (merkittävästi), on otettava huomioon kaikki vuosien 2019, 2020 ja 2022 maakohtaiset suositukset, kun ne tekevät lisäyksiä alkuperäisiin suunnitelmiin. Tämä koskee erityisesti vuoden 2022 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityjä uusia uudistus- ja investointitarpeita, myös niitä, jotka liittyvät tarpeeseen vähentää energiariippuvuutta.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka käyttävät lainojaan yksinomaan REPowerEU:n tarkoituksiin ja jotka eivät hyödy elpymis- ja palautumistukivälineen avustusten merkittävästä lisäämisestä, komissio tarkastelee erityisesti energia-alaan liittyviä maakohtaisia suosituksia. Jos suunnitelmaan tehdään lisäyksiä sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt vuoden 2023 maakohtaiset suositukset, myös ne on otettava huomioon. Lisäysten toimittaminen tarjoaa myös tilaisuuden vastata edellisten eurooppalaisen ohjausjakson syklien aikana yksilöityihin haasteisiin, joihin aiemmin hyväksytyissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa vastataan vain osittain tai ei lainkaan.

Jäsenvaltioiden olisi lisäystään laatiessaan varmistettava, että ehdotettujen muutosten vaikutus julkisen talouden kestävyyteen on sopusoinnussa neuvoston hyväksymän, uusimman finanssipolitiikkaan ja finanssi- ja rakennepolitiikkaan liittyviä kysymyksiä koskevan maakohtaisen suosituksen kanssa. Lisäksi euroalueen jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että päivitetyt toimenpiteet ovat sopusoinnussa viimeisimmässä euroalueen talouspolitiikkaa koskevassa neuvoston suosituksessa määritettyjen painopisteiden, erityisesti energiaan liittyvien elementtien, kanssa.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaisvaikutus

Jäsenvaltioiden olisi vuonna 2021 annettujen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevien ohjeiden mukaisesti selostettava, missä määrin ehdotettujen muutosten odotetaan muuttavan niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien kokonaisvaikutusta. Tässä selostuksessa olisi esitettävä muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman odotettu vaikutus kokonaisuutena ottaen huomioon lisätyt tai poistetut toimenpiteet. Selostuksessa olisi käsiteltävä seuraavia seikkoja:

—	makrotaloudelliset ja sosiaaliset näkymät;

—	selvitys elpymis- ja palautumissuunnitelman makrotaloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 18 artiklan 4 kohtaa noudattaen;

—	kestävyys;

—

koheesio.

Jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan muutettujen elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa vaikutuksia koskevat päivitetyt luvut siltä osin kuin muutokset elpymis- ja palautumissuunnitelmiin ovat sisällöltään ja/tai kooltaan merkittäviä. Näin tehdessään jäsenvaltiot voivat tukeutua kansallisissa uudistusohjelmissaan annettuihin tietoihin ja tarvittaessa käyttää ristiviittauksia. Toimitettujen uusien tietojen laajuuden olisi oltava oikeassa suhteessa lisäyksissä ehdotettuihin muutoksiin.

Johdonmukaisuus

Ehdotettujen muutosten vaikutus muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman johdonmukaisuuteen olisi esitettävä selittämällä uusien tai muutettujen toimenpiteiden ja aiemmin hyväksyttyyn elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden välistä vuorovaikutusta viitaten sekä muutetussa suunnitelmassa säilytettyihin että peruutettuihin toimenpiteisiin. Jäsenvaltioita pyydetään myös selittämään, miten uudistusten ja investointien välinen yleinen tasapaino säilytetään. Uudet tai muutetut toimenpiteet eivät saisi aiheuttaa epäjohdonmukaisuuksia eivätkä heikentää elpymis- ja palautumissuunnitelman yleistä yhtenäisyyttä.

Lisäksi on esitettävä johdonmukaisuus hyväksyttyjen koheesiopolitiikan kumppanuussopimusten ja ohjelmien kanssa elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 17 artiklan 3 kohdan, 18 artiklan 4 n kohdan ja johdanto-osan 62 kappaleen mukaisesti (ks. myös jäljempänä).

Sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien yhtäläiset mahdollisuudet

Jäsenvaltioiden olisi kuvattava, miten niiden elpymis- ja palautumissuunnitelman muutoksilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevien tavoitteiden toteuttamista. Viimeaikaisen kehityksen perusteella energiaköyhyyden riskien vähentäminen on erittäin tärkeää erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta.

Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden olisi noudatettava elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten vuonna 2021 laadittuja ohjeita ja otettava huomioon myös viimeaikainen kehitys esimerkiksi seuraavasti:

—	pohtimalla, miten sukupuolten tasa-arvoa ja kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevat tavoitteet voidaan parhaiten ottaa huomioon täytäntöönpano- ja seurantaprosessissa, ottaen huomioon suunnitelmien täytäntöönpanosta tähän mennessä saadut kokemukset;

—	varautumalla tasa-arvo- ja syrjimättömyyselinten osallistumiseen elpymis- ja palautumissuunnitelmien toteuttamiseen esimerkiksi osana asiaankuuluvia valvontaelimiä;

—	ottamalla nämä tavoitteet paremmin huomioon tarkistetuissa välitavoitteissa esimerkiksi jaottelemalla ne mahdollisuuksien mukaan sen mukaan, liittyvätkö ne sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen ja rotuun tai etniseen alkuperään.

Toimitettujen uusien tietojen laajuuden olisi oltava oikeassa suhteessa lisäyksissä ehdotettuihin muutoksiin.

Valtiontuki

Valtiontukisääntöjä sovelletaan kaikilta osin lisäuudistuksiin ja -investointeihin. Kunkin jäsenvaltion vastuulla on varmistaa, että uudistukset ja investoinnit ovat EU:n valtiontukisääntöjen ja sovellettavien valtiontukimenettelyjen, erityisesti suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Komission vuoden 2022 ilmasto-, energia- ja ympäristötuen suuntaviivoissa (13) on tietoa siitä, miten komissio arvioi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien ympäristönsuojelu-, ilmastonsuojelu- ja energiatukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille. Parhaillaan uudelleentarkasteltavana olevassa yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään, että tietyt valtiontukimuodot ovat SEUT-sopimuksen mukaisia, jos ne täyttävät selkeät ehdot, ja vapautetaan nämä tukimuodot vaatimuksesta ilmoittaa niistä ennakkoon komissiolle ja saada niille komission hyväksyntä. REPowerEU-tavoitteita edistävien toimenpiteiden osalta jäsenvaltioille suositellaan, että ne ottavat huomioon esimerkiksi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 4 jakson säännökset, jotka koskevat tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää tukea, ja 7 jakson säännökset, jotka koskevat ympäristönsuojeluun myönnettävää tukea.

Komission 23. maaliskuuta 2022 hyväksymillä valtiontukitoimenpiteitä koskevilla tilapäisillä kriisipuitteilla EU:n talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen voi yksittäisissä tapauksissa olla merkitystä myös elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteitä koskevassa valtiontuen arvioinnissa, jos avulla paikataan Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen talousvaikutuksia. Komissio arvioi parhaillaan valtiontukitoimenpiteitä koskevien tilapäisten kriisipuitteiden ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mahdollisia päivityksiä, kuten niiden soveltamisalan laajentamista ja ilmoituskynnysten korottamista, minkä pitäisi helpottaa elpymis- ja palautumistukivälinettä ja REPowerEU:ta koskevien toimenpiteiden tarkastamista ja hyväksymistä. Koska monet jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin liittyviä investointeja, kyseisten hankkeiden hyväksyntää sujuvoitetaan ja yksinkertaistetaan entisestään. Tämä on tärkeää, jotta varmistetaan tällaisten investointien oikea-aikainen toteuttaminen ja niiden päätökseen saattaminen elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetussa asetuksessa säädettyyn määräaikaan eli 31. elokuuta 2026 mennessä. Näiden lippulaivahankkeiden oikea-aikainen ja onnistunut toteuttaminen on avainasemassa sen kannalta, miten elpymis- ja palautumistukivälineellä edistetään vihreää ja digitaalista siirtymää, sekä välineen onnistumisen kannalta yleisesti.

Elpymis- ja palautumissuunnitelmia varten vuonna 2021 laadittujen ohjeiden ja mallin mukaisesti jäsenvaltioita pyydetään täsmentämään muutetuissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan kunkin uuden tai tarkistetun uudistuksen ja investoinnin osalta, katsovatko ne toimenpiteen edellyttävän valtiontukea koskevaa ilmoitusta, ja jos näin on, esittämään ennakkoilmoituksen ja ilmoituksen aikataulun. Jos jäsenvaltio katsoo, että toimenpide ei edellytä ilmoitusta, jäsenvaltion olisi sisällytettävä suunnitelmaan viittaus voimassa olevaan valtiontuen hyväksymispäätökseen, yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksiin tai muihin ryhmäpoikkeusasetuksiin, joita toimenpiteeseen katsotaan voitavan soveltaa, sekä tätä tukevat perustelut. Vaihtoehtoisesti on annettava kuvaus syistä, joiden vuoksi toimenpidettä ei katsota valtiontueksi. Ennakoidessaan aikataulua välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiselle jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla on riittävästi aikaa hyväksyä mahdollinen ilmoitusta edellyttävä valtiontuki, jota investointitoimenpiteisiin voi liittyä. Komissio on valmis antamaan jäsenvaltioille alustavaa opastusta sen suhteen, ovatko muutetuissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitetyt yksittäiset investoinnit sopusoinnussa valtiontukea koskevan sääntelykehyksen kanssa. Jäsenvaltioita kannustetaan jakamaan (ennakko)ilmoitusaikataulunsa komissiolle, jotta varautumiseen jää riittävästi aikaa.

Elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvistä ja valtiontuen kannalta arvioiduista toimenpiteistä saatujen aiempien kokemusten perusteella on olennaisen tärkeää, että elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelusta tiedotetaan komission yksiköille varhaisessa vaiheessa, jotta ilmoitetut toimenpiteet voidaan nopeasti arvioida valtiontuen näkökulmasta. Jäsenvaltioita pyydetään aloittamaan keskustelut komission yksiköiden kanssa, jotta eri valtiontukikehysten tarjoamat mahdollisuudet voidaan käyttää täysin hyödyksi ja jotta toimenpiteitä suunnitellaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Yritysten päivittäisten kulujen alentamiseen myönnettävä tuki on sallittua vain tietyissä tilanteissa ja tiukoin ehdoin. Jäsenvaltioiden, jotka harkitsevat tämäntyyppistä tukea sisältävää toimenpidettä, olisi varmistettava, että se täyttää sovellettavissa valtiontukikehyksissä asetetut edellytykset.

Vaikka valtiontukisäännöt voivat muuttua vuoteen 2026 mennessä, on syytä muistaa, että valtiontukisääntöjen mukaan toimenpiteen arvioinnin kannalta merkityksellinen ajankohta on se, jolloin valtiontuki myönnetään eli tuensaajalle myönnetään oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen oikeus saada tukea. Jos toimenpide on asianomaisen valtiontukikehyksen mukaan tuolloin soveltunut sisämarkkinoille, se voidaan panna täytäntöön (valtiontuki voidaan maksaa ja investoinnit voidaan toteuttaa), vaikka valtiontukisääntöjä muutettaisiin sen jälkeen.

2.    Muutosten kuvaus

Elpymis- ja palautumissuunnitelmia varten vuonna 2021 laadittujen ohjeiden ja mallin mukaisesti tämä kohta olisi jäsenneltävä komponenttikohtaisesti. Kohta sisällytetään ainoastaan niiden komponenttien osalta, joihin tehdään muutoksia. Muissa kohdissa annettuja tietoja ei pitäisi toistaa vaan ilmoittaa, mitä muutoksia on tehty aiemmin hyväksyttyyn elpymis- ja palautumissuunnitelmaan verrattuna (täsmällinen viittaus asianomaisiin kohtiin ja toimenpiteisiin). Jäsenvaltiot voivat hyödyntää olemassa olevia komponentteja lisätessään suunnitelmaansa samaan aiheeseen liittyviä uudistuksia ja investointeja (esim. uusi rakennusten perusparannustoimenpide voidaan lisätä olemassa olevaan energiaperusparannusta koskevaan komponenttiin). Jäsenvaltiot voivat myös lisätä suunnitelmaan kokonaan uusia komponentteja, jos on kyse uusista investoinneista ja uudistuksista, joilla on eri painopisteet.

Uudistusten ja investointien kuvaus

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava kunkin sellaisen komponentin osalta, jossa toimenpiteisiin tehdään muutoksia, mitkä investoinnit tai uudistukset ovat aiempiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin verrattuna ”lisättyjä”, ”poistettuja” tai ”muutettuja”.

Rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden käyttö

Rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden muodossa toteutettavat toimenpiteet voivat olla houkutteleva ratkaisu elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien investointien toteuttamiseksi useista syistä:

—	Rahoitusvälineisiin voi kuulua tuensaajien saaman pääoman takaisinmaksu jäsenvaltiolle, mikä vähentää julkisen velan syntymistä pitkällä aikavälillä.

—

Niissä on tarpeen sallia varojen, ja soveltuvin osin (esim. lainarahastojen ja oman pääoman ehtoisten järjestelyjen yhteydessä) myös takaisin maksetun pääoman, uudelleenkäyttö samoihin politiikkatavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen, ja/tai elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksu.

—	Niillä voidaan rahoittaa monia pieniä investointeja yhtenäisessä kehyksessä, esimerkiksi myöntämällä julkisia takauksia ja edullisia lainoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, ja helpottaa mahdollisten tuensaajien tavoittamista hajautettujen kumppanirakenteiden kautta.

—	Ne voivat auttaa saamaan lisävaroja tai yhteissijoituksia erityisesti yksityisiltä yrityksiltä ja yksityisiltä rahoituslaitoksilta.

Olemassa olevista elpymis- ja palautumissuunnitelmista saatujen kokemusten perusteella jäsenvaltiot voisivat harkita seuraavanlaisia rahoitusvälineitä:

—	takausvälineet ja edulliset lainat, joilla alennetaan energiatehokkuutta parantaviin peruskorjausohjelmiin otetun lainapääoman kustannuksia;

—	uusiutuviin energialähteisiin tehtäviä investointeja koskevat yksityisen ja julkisen sektorin väliset sopimukset;

—	energiapalveluyritysten jälleenrahoitus tuotantoprosessien, muiden kuin asuinrakennusten sekä moniasuntoisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi;

—	pääomasijoitukset vihreää siirtymää tukeviin yrityksiin tai pääomarahastoihin (14).

Liitteessä I annetaan ensimmäisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelusta ja täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella lisätietoa rahoitusvälineiden käytöstä elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä ja mahdollisuudesta osallistua InvestEU-takuuseen jäsenvaltio-osion kautta.

Vihreä ja digitaalinen ulottuvuus

Jäsenvaltioiden olisi selostettava, missä määrin niiden muutetuilla elpymis- ja palautumissuunnitelmilla edistetään vihreää siirtymää ja EU:n energiariippuvuuden vähentämistä sekä tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa digitaalista siirtymää ja vankkoja digitaalisia sisämarkkinoita tai vastataan niistä aiheutuviin haasteisiin. Tähän voi sisältyä tutkimus- ja innovointitoimenpiteitä, joilla on asianmukainen aikataulu. Vihreää ja digitaalista siirtymää on pidettävä toisiaan vahvistavina ja komissio tarkastelee niitä yhdessä.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden vihreää ulottuvuutta arvioidaan edelleen sekä laadullista lähestymistapaa (toimenpiteiden yhteys jäsenvaltion energia-, ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin) että määrällistä lähestymistapaa noudattaen (muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman – REPowerEU-luku mukaan luettuna – kokonaismäärärahoista vähintään 37 prosentilla on vaikutettava ilmastotavoitteisiin, minkä lisäksi vastaava osuus vaaditaan myös REPowerEU-luvun osalta yksinään).

Jäsenvaltioita pyydetään selostamaan, miten niiden muutetulla elpymis- ja palautumissuunnitelmalla edistetään ilmastolaissa vahvistettujen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista, ja ottamaan huomioon joulukuussa 2022 poliittisella tasolla sovitut ilmastotavoitteet sekä heinä- ja joulukuussa 2021 ehdotetun 55-valmiuspaketin muut osat. Valmiuspaketissa esitetään lainsäädäntötoimia ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikan mukauttamiseksi, jotta voidaan vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa eurooppalaisessa ilmastolaissa vahvistettu tavoite ilmastoneutraaliudesta.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden digitaalista ulottuvuutta arvioidaan edelleen sekä laadullista että määrällistä lähestymistapaa noudattaen. Euroopan komissio antoi 9. maaliskuuta 2021 tiedonannon 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten. Siinä esitetyissä tavoitteissa on seuraavat neljä pääkohtaa: osaaminen, suojatut ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitalisaatio ja julkisten palvelujen digitalisointi. Siinä määritellään kuhunkin kohtaan liittyvät kunnianhimoiset EU:n tason tavoitteet, jotka ulottuvat vuoteen 2030. Tämän jälkeen annettiin ehdotus päätökseksi vuoteen 2030 ulottuvasta toimintapoliittisesta ohjelmasta ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle”, joka tuli voimaan 9. tammikuuta 2023. Ohjelmalla on tarkoitus luoda hallintorakenne, jossa jäsenvaltiot ja komissio tekevät jäsennellysti yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi, ja helpottaa useita maita koskevien hankkeiden toteuttamista. Jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan, miten mahdollisilla lisätoimenpiteillä tai muutetuilla toimenpiteillä, joilla edistetään digitaalista siirtymää tai vastataan siitä aiheutuviin haasteisiin, edistettäisiin noita neljää pääkohtaa ja vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamista.

Määrällisen lähestymistavan osalta todetaan, että muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista (ilman REPowerEU-lukuun sisältyviä toimenpiteitä) vähintään 20 prosentilla on vaikutettava digitaalisiin tavoitteisiin.

Ilmastotoimien seuranta ja digitaalisten toimien seuranta

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 19 artiklan 3 kohdan e ja f alakohdassa asetetut 37 prosentin ilmastotavoite ja 20 prosentin digitaalinen tavoite ovat muutetuissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa edelleen pakollisia siitä riippumatta, mitkä syyt ovat johtaneet tehtyihin muutoksiin (digitaalisuusluokituksen osalta pois lukien REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden kustannukset; REPowerEU-lukuihin sisältyviä toimenpiteitä ei oteta huomioon digitaalista tavoitetta laskettaessa). Sen vuoksi on tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahat tehdessään tarkistuksia elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa, myös silloin, kun tarkistettu rahoitusosuus on suurentunut tai pienentynyt.

Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi selostettava kunkin uuden tai muutetun toimenpiteen osalta, miten sillä edistetään ilmastotavoitteita ja digitaalisia tavoitteita, elpymis- ja palautumissuunnitelmia varten vuonna 2021 laadittuja ohjeita noudattaen. Jos elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset tai ilmastotoimiksi tai digitaalisiksi toimiksi luokiteltujen toimenpiteiden kustannukset muuttuvat, on tehtävä uusi arviointi sen todentamiseksi, että molempia tavoitteita edistetään edelleen. Luokitus on arvioitava myös, jos voimassa olevan toimenpiteen alkuperäistä soveltamisalaa, luonnetta tai rakennetta muutetaan.

On tärkeää huomata, että molemmat tavoitteet lasketaan koko muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman eli sekä aiemmin hyväksytyn elpymis- ja palautumissuunnitelman että sen lisäyksen osalta, pois lukien REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden kustannukset digitaalisten toimien osalta. Ilmastotavoitteiden ja digitaalisten tavoitteiden osuus lasketaan muutetussa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa uudelleen ottaen huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteisiin tehdyt muutokset ja edellä mainitut uudet arvioidut kokonaiskustannukset. Ilmastotavoitteiden osuutta verrataan elpymis- ja palautumissuunnitelman (REPowerEU-luku mukaan luettuna) kokonaismäärärahoihin. Ilmastotavoite lasketaan myös erikseen REPowerEU-luvun osalta. Digitaalisten tavoitteiden osuutta verrataan elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoihin, lukuun ottamatta REPowerEU-luvussa esitettyjä uudistuksia ja investointeja koskevia määriä.

Niiden kokemusten perusteella, joita 27 hyväksytystä suunnitelmasta on saatu, useita aloja kattavien toimenpiteiden, kuten horisontaalisten toimenpiteiden, osalta on tarpeen soveltaa ilmastoluokitusta ja digitaalisuusluokitusta tarvittaessa alatoimenpiteen (tiettyyn tukitoimialaan liittyvä toimenpiteen erillinen osa) tasolla käyttämällä eri tukitoimialoja (elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteiden VI ja VII mukaisesti).

Lisäksi on syytä muistaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 19 artiklan 3 kohdan e ja f alakohdassa ja liitteissä VI ja VII vahvistetaan ilmastotavoitteisiin ja digitaalisiin tavoitteisiin myönnettävien tukien laskukertoimet. Kyseisten säännösten mukaan ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan nostaa (enintään 3 prosenttiin ilmastoluokituksen osalta) edellyttäen, että niihin liittyy toimenpiteitä, joilla lisätään niiden vaikutusta. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa perusteltava riittävästi tällaisten säännösten käyttö.

Jäsenvaltioiden olisi kuvattava lähestymistapa, jota ne ehdottavat tällaisten toimenpiteiden luokitukseen. Komissio voi auttaa jäsenvaltioita löytämään esimerkkejä siitä, miten vastaavia toimenpiteitä on luokiteltu neuvoston aiemmin hyväksymissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa.

Ei merkittävää haittaa

”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (EUVL L 58, 18.2.2021, s. 1.) vahvistetaan ohjaavat periaatteet ja yksityiskohtaiset säännöt ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä. Ohjeet ovat edelleen kaikilta osin sovellettavissa elpymis- ja palautumistukivälineen erityispiirteet huomioon ottaen. Ohjeet sisältävät myös haitantarkistuslistan, jota käytetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen edellytysten täyttymisen itsearvioinnissa. Itsearviointi sisällytetään muutettuun elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kunkin toimenpiteen osalta. Tässä kohdassa esitetään yhteenveto ohjeiden keskeisistä osista ja selostetaan, miten niitä sovelletaan uusiin tai tarkistettuihin toimenpiteisiin. Osiossa esitetään myös lisäselvennyksiä, jotka perustuvat aiemmin hyväksytyistä elpymis- ja palautumissuunnitelmista saatuihin kokemuksiin.

Miten ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta olisi sovellettava elpymis- ja palautumissuunnitelmien tarkistusten yhteydessä?

Jäsenvaltioiden on esitettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen perustuva itsearviointi kaikista muutetussa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyistä uusista tai muutetuista toimenpiteistä, paitsi niissä tapauksissa, joissa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta (ks. myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden 2.1 kohta ja liite I). Jäsenvaltioita pyydetään myös toimittamaan osana ”ei merkittävää haittaa” -itsearviointia määrällinen arviointi uudistuksen tai investoinnin ympäristövaikutuksista aina, kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Huomioon olisi otettava seuraavat monialaiset näkökohdat (ks. myös liite, jossa on lisätietoja siitä, miten ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen voidaan osoittaa):

—

Uudet saatavilla olevat vähävaikutukselliset vaihtoehdot: Uusien tai tarkistettujen toimenpiteiden arviointiin sovelletaan edelleen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden 2.4 kohdassa esitettyjä periaatteita, mukaan lukien alaviite 25. Näitä toimenpiteitä koskevassa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamishetkellä saatavilla olevat tiedot vähävaikutuksellisista vaihtoehdoista.

—

Ympäristövaikutukset eivät kasva alkuperäiseen toimenpiteeseen verrattuna: Jos voimassa olevaa toimenpidettä muutetaan, muutos ei saisi kasvattaa suhteellista ympäristövaikutusta verrattuna alkuperäisen toimenpiteen vaikutukseen. Jäsenvaltion olisi osoitettava tämä. Jos vaikutukset lisääntyvät, jäsenvaltion olisi osoitettava, että toimenpide on edelleen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen, vaikka sen ympäristövaikutukset ovat suuremmat.

Miten jäsenvaltioiden olisi osoitettava elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan, että toimenpiteet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia?

Muutosten osalta voidaan erottaa kaksi pääskenaariota, joilla on erilainen vaikutus haitta-arviointiprosessiin:

—

Uusi toimenpide: Jos jäsenvaltio päättää lisätä elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa uuden toimenpiteen, olisi noudatettava samaa menettelyä kuin alkuperäistä elpymis- ja palautumissuunnitelmaa toimitettaessa. Jäsenvaltion olisi käytettävä ”ei merkittävää haittaa” periaatetta koskevien teknisten ohjeiden liitteessä I olevaa haitantarkistuslistaa analyysinsa tukena sen osoittamiseksi, vaikuttaako uusi toimenpide ympäristötavoitteisiin ja missä määrin se vaikuttaa niihin.

—

Voimassa olevan toimenpiteen muuttaminen: Jäsenvaltiot saattavat haluta muuttaa voimassa olevan toimenpiteen rakennetta, luonnetta tai soveltamisalaa. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava siihen liittyvä haitta-arviointi ja muutettava sitä tarvittaessa toimenpiteeseen tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi. Jäsenvaltion olisi esitettävä viittaus siihen aiemmin hyväksytyn elpymis- ja palautumissuunnitelman kohtaan, jossa alkuperäinen haitta-arviointi esitetään.

3.    Välitavoitteet, tavoitteet, aikataulu

Jäsenvaltioiden olisi elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan muuttaessaan varmistettava, että jokaiseen elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettavaan uuteen tai muutettuun toimenpiteeseen liitetään niihin liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet. Kun jäsenvaltiot määrittelevät uusia välitavoitteita ja tavoitteita tai ehdottavat muutoksia olemassa oleviin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin, niiden olisi noudatettava vuonna 2021 annetuissa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevissa ohjeissa esitettyjä periaatteita myös täsmällisyyden ja luotettavuuden osalta.

Jäsenvaltio ehdottaa uusia tai muutettuja välitavoitteita tai tavoitteita ainoastaan, jos muutettuun elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisällytetään uusia tai muutettuja toimenpiteitä.

Jäsenvaltioita kannustetaan osallistumaan rajatylittäviin tai useita maita kattaviin hankkeisiin, joilla tuetaan REPowerEU-tavoitteita. Tämän vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asiaan liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet muotoillaan asianmukaisesti. Yhtäältä ne olisi jaettava selkeästi tällaisiin hankkeisiin osallistuvien jäsenvaltioiden kesken, jotta vältetään päällekkäisyydet ja viivästykset arvioinnissa ja toteutuksessa. Elpymis- ja palautumissuunnitelman onnistunut toteutus ei saisi riippua toisen jäsenvaltion suunnitelmasta. Toisaalta välitavoitteet ja tavoitteet olisi muotoiltava hyvin koordinoiden sen varmistamiseksi, että väistämättömiä jäsenvaltioiden keskinäisiä riippuvuussuhteita arvioidaan asianmukaisesti ja toteutusaikataulut asetetaan varovaisesti. Komissio on valmis avustamaan rajatylittäviä tai useita maita kattaviin hankkeisiin osallistuvia jäsenvaltioiden ryhmiä sen varmistamisessa, että niiden välitavoitteet ja tavoitteet muotoillaan asianmukaisesti.

Joidenkin REPowerEU:n tavoitteisiin tähtäävien kansallisten investointien toteutus voi jatkua vuoden 2026 jälkeen. Tällaisissa tapauksissa REPowerEU-lukuun sisältyvät välitavoitteet ja tavoitteet olisi muotoiltava siten, että suunnitelmaan sisällytetään ainoastaan elpymis- ja palautumistukivälineestä sen voimassaoloaikana tuettavat toimet, kun taas toimenpiteiden muotoilussa olisi selkeästi yksilöitävä, mitä toteutusvaiheita tuetaan kansallisista tai muista EU:n rahastoista vuoden 2026 jälkeen.

Jos jäsenvaltio ehdottaa elpymis- ja palautumissuunnitelmansa muuttamista 21 artiklan perusteella, voimassa olevia välitavoitteita ja tavoitteita voidaan muuttaa vain siltä osin kuin ne liittyvät objektiivisiin olosuhteisiin, joilla muutoksia perustellaan. Kuten näiden ohjeiden osassa 1 selostetaan, objektiivisten olosuhteiden ja ehdotettujen muutosten välillä olisi oltava syy-yhteys.

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä havaituista kirjoitus- tai laskuvirheistä voidaan ilmoittaa komissiolle ja neuvostolle milloin tahansa elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon aikana. Ne otetaan huomioon uutta/muutettua neuvoston täytäntöönpanopäätöstä koskevassa komission ehdotuksessa tai asiaa koskevassa oikaisussa.

4.    Rahoitus ja kustannukset

Uudet toimenpiteet: Jäsenvaltioiden on esitettävä lisäyksessä kuvailtujen uusien uudistusten ja investointien arvioidut kokonaiskustannukset. Tämä velvollisuus koskee myös REPowerEU-lukuihin sisältyviä uudistuksia ja investointeja.

Tarkistetut toimenpiteet: Jos muutokset vaikuttavat kustannusarvioihin, jäsenvaltion on toimitettava päivitetyt kustannusarviot kunkin tarkistetun toimenpiteen osalta. Jos muutos liittyy ainoastaan toimenpiteen laajuuteen, arvioituja kustannuksia olisi tarkistettava suhteellisesti.

Menetelmä: Näitä kustannusarvioita laatiessaan jäsenvaltioiden olisi noudatettava vuonna 2021 elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevissa ohjeissa annettua opastusta. Jäsenvaltioiden ei odoteta esittävän tarkistettuja kustannusarvioita toimenpiteistä, jotka eivät ole uusia tai muutettuja. Jäsenvaltiot voivat esittää riippumattoman julkisen elimen suorittaman kustannusarvioiden vahvistuksen, joka voi osaltaan parantaa arvioiden uskottavuutta.

5.    Elpymis- ja palautumissuunnitelman täydentävyys ja toteuttaminen

Yhdenmukaisuus muiden aloitteiden kanssa

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 17 artiklan mukaan elpymis- ja palautumissuunnitelmien, lisäykset mukaan lukien, on muodostettava johdonmukainen kokonaisuus asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten kanssa sekä niiden tietojen kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet kansallisiin uudistusohjelmiinsa, asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisiin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa ja niiden päivityksiin, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta annetun asetuksen mukaisiin alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin, nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmiin, kumppanuussopimuksiin ja toimenpideohjelmiin.

—	Johdonmukaisuuden varmistamiseksi maakohtaisten suositusten ja kansallisten uudistusohjelmien kanssa ks. näihin ohjeisiin sisältyvä talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskeva kohta.

—	Lisäysten on oltava johdonmukaisia myös alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa esitettyjen ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien toimien kanssa.

—

Lisäksi lisäysten on oltava johdonmukaisia niiden kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien kanssa, jotka on hyväksytty vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen nojalla alkuperäisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymisen jälkeen. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kumppanuussopimuksensa ja lähes kaikki koheesiopolitiikan ohjelmat, niiden olisi selostettava, miten uudet tai muutetut elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteet täydentävät kauden 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisten ohjelmien täytäntöönpanoa (15).

Rahoituksen täydentävyys ja päällekkäisen rahoituksen välttäminen

Jäsenvaltioiden olisi täsmennettävä muutetussa elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan, ovatko rahoituksen täydentävyyden ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 9 artiklan noudattamisen varmistamiseksi käyttöön otetut toimet muuttuneet. Vuonna 2021 annettuja elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevia ohjeita sovelletaan tässä yhteydessä kaikilta osin.

Täytäntöönpano

Täytäntöönpanokehystä arvioitiin osana alkuperäisiä elpymis- ja palautumissuunnitelmia, ja oletuksena on, että jäsenvaltiot turvautuvat edelleen samoihin järjestelyihin muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelmansa täytäntöönpanossa. Täytäntöönpanokehykseen ehdotetut muutokset olisi kuitenkin selitettävä.

Jos jäsenvaltioilla on tähän mennessä ollut vaikeuksia elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa täytäntöönpanossa (esimerkiksi vaikeuksia, jotka liittyvät hallinnollisten valmiuksien puutteeseen, kehittymättömään tietotekniseen järjestelmään tai täytäntöönpanosta vastuussa olevien viranomaisten toimeksiannon epäselvyyteen), niitä kannustetaan pohtimaan järjestelyjään ennakoivasti uudelleen, jotta niitä voidaan tehostaa. Jäsenvaltioita pyydetään myös keskustelemaan komission kanssa tähän mennessä saaduista kokemuksista sen määrittämiseksi, voivatko täytäntöönpanokehykseen tehtävät muutokset auttaa parantamaan uudistusten ja investointien toteuttamista.

Jos jäsenvaltio muuttaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa saadakseen suuremman rahoitusosuuden tai lainan, sen olisi osoitettava, että suunnitelman koordinoinnista ja täytäntöönpanosta vastaavilla viranomaisilla on riittävät hallinnolliset valmiudet ja asianmukaiset valtuudet. Yleisemmällä tasolla jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niillä on riittävät hallinnolliset valmiudet toteuttaa elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyviä investointeja ja näin ollen niillä on mahdollisuus sisällyttää investointiensa tai uudistustensa kustannuslaskelmiin rajoitetusti hallinnollisia kustannuksia, jotka ovat väliaikaisia luonteeltaan, kunhan tällaiset kustannukset liittyvät kyseisen investoinnin tai uudistuksen täytäntöönpanoon.

Jäsenvaltiot voivat käyttää REPowerEU-luvun investointien ja uudistusten täytäntöönpanoon myös teknisen tuen välinettä, kuten vuonna 2021 annetuissa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevissa ohjeissa selostetaan. Jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan mahdollisesta halukkuudesta hyödyntää elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 7 artiklan 2 kohtaa osana uudistusta tai investointia, johon tekninen tuki liittyy. Jos jäsenvaltio on pyytänyt tai aikoo pyytää elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon teknisen tuen välineestä horisontaalista tukea esimerkiksi viestintätoimenpiteiden osalta, siitä pyydetään ilmoittamaan tässä kohdassa.

Kuulemismenettely

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tiivistelmä kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisesti toteutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelman/lisäyksen toimittamiseen johtaneesta kuulemismenettelystä. Kuulemismenettelyn olisi oltava oikeassa suhteessa elpymis- ja palautumissuunnitelmiin tehtyjen muutosten laajuuteen. Esimerkiksi muutokset, jotka liittyvät määrärahojen vähäiseen muutokseen, eivät edellytä samantyyppistä kuulemismenettelyä kuin suuren lainan hakemiseen liittyvät muutokset. Koska ensimmäisiä elpymis- ja palautumissuunnitelmia valmisteltaessa toteutettujen kuulemisten laajuus vaihteli erityisesti covid-19-kriisin vuoksi, jäsenvaltioita kannustetaan parantamaan yleisesti tätä prosessia, jos ne muuttavat elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan. Niiden olisi varmistettava, että sidosryhmät, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt ja tarvittaessa maatalousalan sidosryhmät, voivat osallistua uusien tai tarkistettujen toimenpiteiden muotoiluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan jäsenvaltioiden kansallisten oikeudellisten kehysten mukaisesti oikea-aikaisesti ja mielekkäällä tavalla.

Tiettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi voi olla asianmukaista, että jäsenvaltiot sisällyttävät välitavoitteisiin tai tavoitteisiin alueellisiin tai paikallisiin näkökohtiin liittyviä ehtoja, joilla on maantieteellinen ulottuvuus (esimerkiksi lisäämällä paikallis- ja alueviranomaisten kuulemiseen liittyviä erityisehtoja). Joidenkin uudistusten tai investointien toteuttamisen osalta niihin voi sisältyä vastaavia ehtoja myös työmarkkinaosapuolten ja tarvittaessa maatalousalan sidosryhmien kuulemisesta.

Lisäksi eurooppalainen ohjausjakso muodostaa tärkeän kehyksen keskustelulle sidosryhmien kanssa elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon edistymisestä kunkin jäsenvaltion käytäntöjen ja perinteiden mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia uudistusohjelmiaan kuvatakseen tähän mennessä toteutettuja kuulemisia ja hahmotellakseen tulevia kuulemisia. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää vahvaa alueellista ja paikallista sitoutumista sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan tukea.

Tavanomaisia kuulemisvaatimuksia, joihin kuuluu esimerkiksi yhteenvedon esittäminen siitä, miten sidosryhmien panos on otettu huomioon, sovelletaan myös REPowerEU-lukua valmisteltaessa. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä yhteenvedoissaan, miten kuulemisen tulokset on REPowerEU-luvuissa otettu huomioon. Kuulemismenettelystä olisi annettava kuvaus, joka sisältää sen pääpiirteet, sidosryhmätyypit ja tärkeimmät kannanotot. Lisäksi olisi esitettävä kuvaus siitä, miten REPowerEU-toimenpiteiden muotoilussa on otettu huomioon saatu palaute, ja maininta siitä, miten se otetaan jatkossakin huomioon täytäntöönpanon aikana.

On tärkeää järjestää laaja kuuleminen, johon osallistuvat erityisesti sidosryhmät, joilla on asiantuntemusta REPowerEU:hun liittyvillä aloilla. Kuulemisprosessin keston olisi oltava oikeassa suhteessa REPowerEU-lukujen toimittamisen kiireellisyyteen.

Uutta julkista kuulemista ei tarvita tapauksissa, joissa jäsenvaltiot laajentavat toimenpiteitä ja niiden sisältö pysyy samana tai joissa ne siirtävät olemassa olevia toimenpiteitä REPowerEU-lukuun, koska niiden enimmäisrahoitusosuus on pienentynyt.

Valvonta ja tarkastukset

Sisäisen valvonnan järjestelmät ovat olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat täysin elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan mukaisia. Tässä yhteydessä on elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkistamisesta johtuvien muutosten vuoksi olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot perustelevat tarkasti, miten käyttöön otetut valvontarakenteet ovat edelleen tarkoituksenmukaisia ja tarvittaessa myös sen, miten niitä vahvistetaan asianmukaisten resurssien ja rakenteiden varmistamiseksi. Jäsenvaltion valvontajärjestelmien keskeiset vaatimukset sisältyvät komission ja jäsenvaltion välisen rahoitus- ja lainasopimuksen liitteeseen I. Erityisesti jos muutettu elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää uusia tai tarkistettuja toimenpiteitä, jäsenvaltion olisi osoitettava, että valvontarakenteet ovat edelleen riittävät tai (tarvittaessa) miten sen valmiuksia, henkilöstö ja prosessit mukaan luettuina, parannetaan suhteessa elpymis- ja palautumissuunnitelman suurentuneeseen kokoon.

Jos lisäys ei merkittävästi kasvata rahoitusosuutta, mutta siinä tehdään joka tapauksessa muutoksia alkuperäiseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan ajantasainen selvitys valvontajärjestelyistä ja -järjestelmistä, mukaan lukien lopullisia tuensaajia koskevien tietojen tallennusjärjestelmä.

Viestintä

Jäsenvaltioiden olisi jatkettava viestintästrategiansa toteuttamista ja tarpeen mukaan päivitettävä sitä, jos lisätyt uudistukset ja investoinnit sitä edellyttävät. Tarkoituksena on elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 34 artiklan ja rahoitussopimusten 10 artiklan mukaisesti varmistaa, että suuri yleisö on tietoinen unionin rahoituksesta. Muutettuja elpymis- ja palautumissuunnitelmia toimittaessaan jäsenvaltioita pyydetään kuvailemaan, mitä toimia ne ovat toteuttaneet näiden velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi, jotta komissio voi helpommin valvoa mainittujen säännösten noudattamista.

Tiedotuskampanjoissa olisi keskityttävä levittämään tietoa keskeisistä uudistuksista ja investoinneista osana EU:n toimia, erityisesti REPowerEU:n yhteydessä; ja parantamaan tietämystä elpymis- ja palautumissuunnitelmista ja siitä, mikä niiden tarkoitus on suuren yleisön kannalta. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne keskittyvät elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevissa viestintätoimissa seuraaviin asioihin:

—	Selitetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteet ja hyödyt jäsenvaltiolle ja muistutetaan niistä.

—	Havainnollistetaan käytännön näytön avulla, miksi uudistukset ja investoinnit hyödyttävät yhteiskuntaa, Euroopan elpymistä, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä energiavarmuutta.

—	Varmistetaan, että korkean tason poliittinen tuki elpymis- ja palautumissuunnitelmalle on riittävän näkyvää.

—	Tiedotetaan merkittävistä hankkeista ja siitä, että niiden toteuttaminen on elpymis- ja palautumistukivälineen ansiota.

—	Kannustetaan mahdollisia tuensaajia hakemaan rahoitusta elpymis- ja palautumissuunnitelman puitteissa.

—	Esitellään yleistä edistymistä sekä uudistusten että investointien toteuttamisessa, erityisesti REPowerEU:n yhteydessä, myös säännöllisessä yhteydenpidossa työmarkkinaosapuolten, asianomaisten yhteisöjen ja koko kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Komissio tarjoaa jäsenvaltioille apua niiden kansallisten viestintästrategioiden toteuttamisessa Inform EU -tiedotusverkoston kautta. Tämä koskee myös niiden muutettuja elpymis- ja palautumissuunnitelmia.

Läpinäkyvyys lopullisten tuensaajien osalta

Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen käytön läpinäkyvyyttä on lisätty sisällyttämällä REPowerEU-asetukseen uusi läpinäkyvyysvelvoite. Jäsenvaltioiden on perustettava helppokäyttöinen julkinen portaali, jossa ne julkaisevat tiedot sadasta lopullisesta tuensaajasta, jotka saavat eniten rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteiden toteuttamiseen.

Lopullisella tuensaajalla tarkoitetaan viimeistä tuensaajaa, joka ei ole toimeksisaaja tai alihankkija. Tämä on erotettava edunsaajista, joita tukivälineen suoran hallinnoinnin puitteissa ovat jäsenvaltiot.

Näihin tietoihin olisi sisällyttävä lopullisen tuensaajan virallinen nimi, mukaan lukien etu- ja sukunimet, jos lopullinen tuensaaja on luonnollinen henkilö, vastaanotettujen varojen määrä sekä elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset toimenpiteet, joihin rahoitusta on saatu. Sataa suurinta tuensaajaa määritettäessä olisi otettava huomioon ainoastaan elpymis- ja palautumistukivälineestä tulevat varat, koska osaa investoinneista voidaan rahoittaa myös muulla julkisella rahoituksella.

Silloin, kun lopulliset tuensaajat ovat luonnollisia henkilöitä, kaikki henkilötiedot olisi oikeasuhteisuuden ja yksityisyyden kunnioittamisen varmistamiseksi poistettava kahden vuoden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona viimeinen elpymis- ja palautumistukivälineen mukainen rahoituserä on maksettu kyseiselle lopulliselle tuensaajalle. Elpymis- ja palautumistukivälineeseen sovelletaan myös joitakin varainhoitoasetuksen 38 artiklan 3 kohdan mukaisia tietojen julkaisemista koskevia poikkeuksia. Ne koskevat seuraavia tapauksia:

—	luonnollisille henkilöille maksetut koulutustuet ja kaikki muu 191 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu suora tuki, joka on myönnetty sitä eniten tarvitseville luonnollisille henkilöille, kuten työttömille ja pakolaisille (varainhoitoasetuksen 191 artiklan 4 kohdan b alakohta);

—

arvoltaan erittäin vähäiset sopimukset, jotka tehdään ammatillisen pätevyyden perusteella valittujen asiantuntijoiden kanssa (varainhoitoasetuksen 237 artiklan 2 kohta), sekä arvoltaan erittäin vähäiset sopimukset, joiden arvo on alle 15 000 euroa (varainhoitoasetuksen liitteen I 14.4 kohdassa tarkoitettu määrä);

—	rahoitusvälineiden avulla myönnetyn rahoitustuen määrä, joka on vähemmän kuin 500 000 euroa;

—	jos tietojen julkaiseminen saattaisi uhata asianomaisten henkilöiden tai yhteisöjen oikeuksia ja vapauksia, sellaisina kuin ne ovat suojattuina Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, tai jos se saattaisi vahingoittaa saajien kaupallisia etuja.

Kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset tukimäärät, on epätodennäköistä, että kolmen ensimmäisen kohdan poikkeuksia sovellettaisiin sataan suurimpaan tuensaajaan. Neljättä poikkeusta ei luultavasti myöskään sovelleta laajalti. Koska tietojen julkaiseminen koskee ainoastaan laajamittaisen rahoituksen saajia, joista suurimman osan odotetaan olevan oikeushenkilöitä, luonnollisia henkilöitä koskevia yksityisyyden suojaan liittyviä huolenaiheita olisi punnittava suhteessa EU:n varojen käytön läpinäkyvyyden tarpeeseen. Lisäksi on huomattava, että viittaus varainhoitoasetuksen 38 artiklan 3 kohtaan sisältää kaikki kyseiseen säännökseen mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävät muutokset.

Sen lisäksi, että nämä tiedot julkaistaan jäsenvaltioiden portaaleissa, komissio julkaisee nämä tiedot ja jäsenvaltioiden portaaleihin johtavat linkit keskitetysti elpymisen ja palautumisen tulostaulussa. Tiedot on päivitettävä kahdesti vuodessa, ja komissio pyrkii ajoittamaan päivitykset huhti- ja lokakuuhun ajoittuvan puolivuosittaisen raportoinnin yhteyteen. Ensimmäinen tiedonkeruu tapahtuu samanaikaisesti huhtikuun 2023 puolivuosittaisen raportoinnin kanssa. Komissio julkaisee myös interaktiivisen kartan, josta käyvät ilmi eri toimenpiteet ja niiden sijainti jäsenvaltioissa.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(2)  Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle, 1. helmikuuta 2023 (COM(2023) 62). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52023DC0062

(3)  https://commission.europa.eu/system/files/2021-01/document_travail_service_part1_v2_en.pdf

(4)  Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 a artiklan 1 kohdan mukaan REPowerEU-luvun toimittavat jäsenvaltiot voivat pyytää, että enintään 7,5 prosenttia EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston alkuperäisistä kansallisista määrärahoista sisällytetään REPowerEU:n tavoitteita edistäviin toimintalinjoihin elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 c artiklan mukaisesti edellyttäen, että tällaisella tuella edistetään rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettuja kyseisen rahaston erityistavoitteita. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisista kansallisista määrärahoista REPowerEU:n tavoitteita edistäviin investointeihin käytettävät 7,5 prosenttia eivät kuitenkaan ole osa REPowerEU-lukuja eivätkä elpymis- ja palautumissuunnitelmia.

(*1)  Perustuu Euroopan aluekehitysrahastolle, koheesiorahastolle ja Euroopan sosiaalirahasto plussalle myönnettyihin määrärahoihin kumppanuussopimusten hyväksymisen yhteydessä tehtyjen siirtojen jälkeen.

(5)  Bruttokansantulo (BKTL) vuonna 2019, sellaisena kuin se on elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen johdanto-osan 48 kappaleen ja liitteen 1 mukaisesti esitetty toukokuun 2020 tilanteen osalta.

(6)  Komission tiedote neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2022”RRF: Update of the maximum financial contribution” (enimmäisrahoitusosuuden päivitys).

(7)  Nämä esimerkit ovat vain havainnollistavia, eivätkä ne millään tavoin vaikuta komission arvioon jäsenvaltion esittämistä perusteluista.

(8)  Uusiutuvalla vedyllä tarkoitetaan vetyä, joka on tuotettu uusiutuvasta energiasta direktiivissä (EU) 2018/2001 ja siihen liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen, muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita koskevien menetelmien mukaisesti.

(9)  Fossiilittoman vedyn osalta viitataan valtiontukitoimenpiteitä koskeviin tilapäisiin kriisipuitteisiin talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen (2022/C 426/01). Uusiutuvan ja fossiilittoman vedyn tuotantoa ja käyttöönottoa koskevan tavoitteen perusteella ei voida tukea vedyn tuottamista kaasupyrolyysillä eikä metaanin höyryreformoinnilla hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia käytettäessä.

(10)  Lisätietoja toimenpiteistä on asiakirjassa Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö, COM(2021) 660 final.

(11)  EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien laitosten tukemiseen sovelletaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa ja neuvoston täytäntöönpanopäätösten liitteissä vahvistettuja kriteereitä.

(12)  Osana eurooppalaista ohjausjaksoa komissio ehdottaa yleensä maakohtaisia suosituksia toukokuun lopussa / kesäkuun alussa. Eurooppa-neuvosto vahvistaa ne ja neuvosto hyväksyy ne heinäkuun alussa.

(13)  SEC(2022) 70 final - SWD(2022) 19 final - SWD(2022) 20 final.

(14)  Erityisesti pk-yrityksille suunnatut.

(15)  Elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiopolitiikan rahastojen välisten siirtojen pyytämistä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta ks. osa 1.

Ilmoitus henkilöille, joihin sovelletaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2014/119/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/457, ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 208/2014, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/449, säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2023/C 80/02)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille, jotka mainitaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annettujen neuvoston päätöksen 2014/119/YUTP (1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/457 (2), liitteessä sekä neuvoston asetuksen (EU) N:o 208/2014 (3), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/449 (4), liitteessä I.

Euroopan unionin neuvosto on päättänyt, että edellä mainituissa liitteissä mainitut henkilöt olisi edelleen sisällytettävä luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin sovelletaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2014/119/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 208/2014 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä. Mainittujen henkilöiden luetteloon merkitsemisen perusteet esitetään kyseisten liitteiden asiaankuuluvissa kohdissa.

Asianomaisia henkilöitä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että he voivat hakea asetuksen (EU) N:o 208/2014 liitteessä II mainituilla verkkosivustoilla ilmoitetuilta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeita tai tiettyjen maksujen suorittamista varten (ks. asetuksen 4 artikla).

Asianomaiset henkilöt voivat esittää neuvostolle pyynnön, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidät edellä mainittuihin luetteloihin. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat, ja se on lähetettävä ennen 10. päivää joulukuuta 2023 seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Asianomaisia henkilöitä pyydetään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston päätökseen voi hakea muutosta unionin yleiseltä tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artiklan toisessa kohdassa ja 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 66, 6.3.2014, s. 26.

(2)  EUVL L 67, 3.3.2023, s. 47.

(3)  EUVL L 66, 6.3.2014, s. 1.

(4)  EUVL L 67, 3.3.2023, s. 1.

Ilmoitus rekisteröidyille, joihin sovelletaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2014/119/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 208/2014 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2023/C 80/03)

Rekisteröityjä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 16 artiklan mukaisiin tietoihin (1):

Tämän käsittelyn oikeusperustana ovat neuvoston päätös 2014/119/YUTP (2), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/457 (3), ja neuvoston asetus (EU) N:o 208/2014 (4), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/449 (5).

Tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä on neuvoston pääsihteeristön ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) osasto RELEX.1, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Neuvoston pääsihteeristön tietosuojavastaavan yhteystiedot ovat seuraavat:

Tietosuojavastaava

data.protection@consilium.europa.eu

Käsittelyn tarkoituksena on laatia ja pitää ajan tasalla luettelo henkilöistä, joihin sovelletaan päätöksen 2014/119/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä (YUTP) 2023/457, ja asetuksen (EU) N:o 208/2014, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/449, mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Rekisteröidyt ovat luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät päätöksessä 2014/119/YUTP ja asetuksessa (EU) N:o 208/2014 säädetyt luetteloon merkitsemisen edellytykset.

Kerättyihin henkilötietoihin kuuluvat tiedot, joita tarvitaan kyseisen henkilön asianmukaiseen tunnistamiseen, sekä perusteet ja muut luetteloon merkitsemiseen liittyvät tiedot.

Henkilötietojen käsittelyn oikeusperustana ovat SEU 29 artiklan perusteella hyväksytyt neuvoston päätökset ja SEUT 215 artiklan perusteella hyväksytyt neuvoston asetukset, joissa säädetään luonnollisten henkilöiden (rekisteröityjen) merkitsemisestä luetteloon sekä varojen jäädyttämisestä ja matkustusrajoituksista.

Käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sekä edellä mainituissa säädöksissä rekisterinpitäjälle asetettujen lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä asetuksen (EU) 2018/1725 10 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti.

Neuvosto voi saada rekisteröityjen henkilötietoja jäsenvaltioilta ja/tai Euroopan ulkosuhdehallinnolta. Henkilötietojen vastaanottajina ovat jäsenvaltiot, Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto.

Kaikkia henkilötietoja, joita neuvosto on käsitellyt EU:n autonomisten rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä, säilytetään viiden vuoden ajan siitä, kun rekisteröity on poistettu niiden henkilöiden luettelosta, joiden varoja jäädytetään, tai siitä, kun toimenpiteen voimassaolo on lakannut, tai unionin tuomioistuimen lopullisen päätöksen antamiseen saakka, mikäli asiassa on aloitettu oikeuskäsittely. Neuvosto säilyttää kirjaamiinsa asiakirjoihin sisältyviä henkilötietoja asetuksen (EU) 2018/1725 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia varten.

Neuvoston voi olla tarpeen vaihtaa rekisteröidyn henkilötietoja kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa silloin, kun se panee täytäntöön YK:n nimeämisiä, tai EU:n rajoittavien toimenpiteiden politiikkaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön yhteydessä.

Jollei ole tehty tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä tai ei ole toteutettu asianmukaisia suojatoimia, henkilötietojen siirto kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle voidaan suorittaa asetuksen (EU) 2018/1725 50 artiklan mukaisesti seuraavien edellytysten tai toisen niistä täyttyessä:

—	siirto on tarpeen yleistä etua koskevien tärkeiden syiden vuoksi;

—	siirto on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

Rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyyn ei liity automaattista päätöksentekoa.

Rekisteröidyillä on oikeus saada tietoja ja oikeus tutustua omiin henkilötietoihinsa. Heillä on myös oikeus oikaista ja täydentää omia tietojaan. Tietyissä olosuhteissa heillä voi olla oikeus saada henkilötietonsa poistetuksi tai oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä tai pyytää, että niiden käsittelyä rajoitetaan.

Rekisteröidyt voivat käyttää näitä oikeuksiaan ottamalla sähköpostilla yhteyttä rekisterinpitäjään ja lähettämällä viestin kopion edellä mainitulle tietosuojavastaavalle.

Rekisteröityjen on liitettävä pyyntöönsä kopio asiakirjasta, jonka perusteella heidän henkilöllisyytensä voidaan varmistaa (henkilökortti tai passi). Kyseisessä asiakirjassa on oltava tunnistenumero, myöntämismaa, voimassaoloaika sekä rekisteröidyn nimi, osoite ja syntymäaika. Asiakirjan kopiossa olevat muut tiedot, kuten valokuva tai henkilökohtaiset ominaisuudet, saa peittää.

Rekisteröidyt voivat asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti tehdä kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle (edps@edps.europa.eu).

Ennen kantelun tekemistä on suositeltavaa, että rekisteröidyt yrittävät ensin saada asian korjatuksi ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään ja/tai neuvoston tietosuojavastaavaan.

---

(1)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(2)  EUVL L 66, 6.3.2014, s. 26.

(3)  EUVL L 67, 3.3.2023, s. 47.

(4)  EUVL L 66, 6.3.2014, s. 1.

(5)  EUVL L 67, 3.3.2023, s. 1.

Euron kurssi (1)

2. helmikuuta 2023

(2023/C 80/04)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0988
JPY	Japanin jeniä	141,12
DKK	Tanskan kruunua	7,4393
GBP	Englannin puntaa	0,89289
SEK	Ruotsin kruunua	11,3587
CHF	Sveitsin frangia	0,9992
ISK	Islannin kruunua	153,50
NOK	Norjan kruunua	10,9535
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	23,809
HUF	Unkarin forinttia	387,20
PLN	Puolan zlotya	4,7015
RON	Romanian leuta	4,9025
TRY	Turkin liiraa	20,6766
AUD	Australian dollaria	1,5407
CAD	Kanadan dollaria	1,4602
HKD	Hongkongin dollaria	8,6183
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6855
SGD	Singaporen dollaria	1,4352
KRW	Etelä-Korean wonia	1 345,90
ZAR	Etelä-Afrikan randia	18,7046
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,3878
IDR	Indonesian rupiaa	16 360,69
MYR	Malesian ringgitiä	4,6655
PHP	Filippiinien pesoa	59,170
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	36,030
BRL	Brasilian realia	5,4859
MXN	Meksikon pesoa	20,4050
INR	Intian rupiaa	90,3015

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Yhteenveto Euroopan komission päätöksistä, jotka koskevat kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteessä XIV lueteltujen aineiden markkinoille käyttöön saattamista ja/tai käyttöä koskevia lupia

(julkaistu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) 64 artiklan 9 kohdan nojalla)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 80/05)

Lupien myöntämispäätökset

Päätöksen viite (2)	Päätöksen päivämäärä	Aineen nimi	Luvanhaltija	Luvan numero	Hyväksytty käyttötarkoitus	Uudelleentarkastelujakson päättymispäivä	Päätöksen perustelut
C(2023) 1181	24 päivänä helmikuuta 2023	4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli, etoksyloitu (4-tert-OPnEO) EY-numero-; CAS-numero-	Pfizer Ireland Pharmaceuticals, Ringaskiddy, Cork, Irlanti	REACH/23/7/0	Pinta-aktiivinen aine biologisten lääkkeiden valmistuksessa, valmistuksen apuaineena virusten inaktivoinnissa ja siihen liittyvissä puhdistusprosesseissa	4. tammikuuta 2033	Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 60 artiklan 4 kohdan mukaisesti sosioekonomiset hyödyt ylittävät aineen käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan riskin, eikä soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ole saatavilla.
				REACH/23/7/1	Pinta-aktiivinen aine biologisten lääkkeiden valmistuksessa käytettäväksi suodatinten puhdistuksessa virusten inaktivointiprosesseissa	4. tammikuuta 2028

---

(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2)  Päätös on saatavilla lupia käsittelevällä Euroopan komission verkkosivustolla Authorisation (europa.eu).

Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

(REACH-asetuksen liitteessä XVII olevaan nimikkeeseen 27 (nikkeli) liittyvien eurooppalaisten standardien nimet ja viitenumerot)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 80/06)

ESO	Standardin viitenumero ja nimi	Korvattavan standardin viitenumero
CEN	EN 1811:2011+A1:2015 Referenssitestimenetelmä liukenevan nikkelin havaitsemiseksi lävistyksissä käytettävistä tuotteista ja tuotteista, jotka on tarkoitettu suoraan ja pitkäaikaiseen kosketukseen ihon kanssa	EN 1811:2011
CEN	EN 12472:2020 Kulumista ja syöpymistä simuloiva menetelmä päällystetyistä esineistä liukenevan nikkelin havaitsemiseksi	EN 12472:2005+A1:2009
CEN	EN 16128:2015 Silmälääketieteellinen optiikka. Vertailutestimenetelmä nikkelipäästöjen havaitsemiseksi silmä- ja aurinkolasikehyksistä	EN 16128:2011
ESO: Eurooppalainen standardointiorganisaatio — CEN: www.cencenelec.eu — Cenelec: www.cencenelec.eu — ETSI: www.etsi.org

Tietoja standardien saatavuudesta saa joko eurooppalaisilta standardointiorganisaatioilta tai kansallisilta standardointielimiltä, joita koskeva luettelo julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (1) 27 artiklan mukaisesti.

Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot vahvistavat standardeja englanninkielisinä (CEN ja Cenelec julkaisevat myös ranskaksi ja saksaksi). Kansalliset standardointielimet kääntävät standardien otsikot myöhemmin kaikille muille vaadituille Euroopan unionin virallisille kielille. Euroopan komissio ei vastaa Euroopan unionin viralliseen lehteen julkaistaviksi esitettyjen otsikoiden oikeellisuudesta.

Viitetietojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tarkoita sitä, että standardit ovat saatavana kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä.

Lisätietoja yhdenmukaistetuista standardeista ja muista eurooppalaisista standardeista saa osoitteesta https://single-market-economy.ec.europa.eu/single-market/european-standards/harmonised-standards_fi

---

(1)  EUVL C 338, 27.9.2014, s. 31.

Erityiskertomus N:o 05/2023

EU:n rahoitusjärjestelyt – Hajanainen kokonaisuus, joka kaipaa yksinkertaistusta ja suurempaa tilivelvollisuutta

(2023/C 80/07)

Tilintarkastustuomioistuin on julkaissut erityiskertomuksen 05/2023 EU:n rahoitusjärjestelyt – Hajanainen kokonaisuus, joka kaipaa yksinkertaistusta ja suurempaa tilivelvollisuutta.

Kertomus on luettavissa ja ladattavissa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen internet-sivustolla osoitteessa https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=63502

Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta

(2023/C 80/08)

Julkaistuaan ilmoituksen (1) Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ”asianomainen maa”, peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (2), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

1.   Tarkastelupyyntö

Pyynnön esitti 2. joulukuuta 2022 European Steel Tube Association, jäljempänä ’ESTA’ tai ”pyynnön esittäjä”, tiettyjä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Avoin versio pyynnöstä ja analyysi unionin tuottajien tuesta pyynnölle ovat saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa. Tämän ilmoituksen 5.6 kohdassa annetaan tietoa oikeudesta tutustua asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

2.   Tarkastelun kohteena oleva tuote

Tämän tarkastelun kohteena ovat tällä hetkellä CN-koodeihin 7304 11 00, 7304 22 00, 7304 24 00, ex 7304 41 00, ex 7304 49 83, ex 7304 49 85, ex 7304 49 89 ja ex 7304 90 00 (Taric-koodit 7304410090, 7304498390, 7304498590, 7304498990 ja 7304900091) luokiteltavat ruostumattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket (muut kuin ne, joissa on liitos- ja muita osia ja jotka soveltuvat kaasujen ja nesteiden johtamiseen ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina rajoittamatta mahdollisuutta muuttaa tariffiluokittelua myöhemmin.

3.   Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on lopullinen polkumyyntitulli, joka otettiin alun perin käyttöön 14. joulukuuta 2011 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1331/2011 (3). Kyseisellä asetuksella otettiin käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa sovellettava lopullinen polkumyyntitulli, jonka voimassaoloa on jatkettu toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/330 (4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1382 (5) ..

4.   Tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

4.1.    Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva väite

4.1.1.   Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva väite

Pyynnön esittäjä väitti, että Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia ei ole asianmukaista käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

Perustellakseen merkittäviä vääristymiä koskevia väitteitään pyynnön esittäjä viittasi komission yksiköiden 20. joulukuuta 2017 laatimaan maaraporttiin (6), jossa kuvaillaan Kiinassa vallitsevia erityisiä markkinaolosuhteita. Pyynnön esittäjä viittasi erityisesti valtion läsnäolosta yleisesti aiheutuviin ja tarkemmin terästeollisuuden alaan vaikuttaviin (teräsbilletit ovat selkeästi tärkein tuotantopanos ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuotannossa) sekä maa-alaa, energiaa, pääomaa, raaka-aineita ja työvoimaa koskeviin lukuihin. Lisäksi kantaja tukeutui julkisesti saatavilla oleviin tietoihin, kuten lukuisiin lehtiartikkeleihin, Kiinan kansantasavallan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmaan sekä terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelman johdantoon.

Pyynnön esittäjä muodosti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti laskennallisen normaaliarvon asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella. Asianomaisesta maasta unioniin vietäväksi myydyn tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientihintojen (noudettuna-tasolla) perusteella pyynnön esittäjä väitti, että Kiinasta tuleva tuonti tapahtuu edelleen polkumyynnillä, vaikka onkin määrältään vähäistä. Koska Kiinasta tuleva tuonti oli vähäistä, pyynnön esittäjä toimitti näyttöä myös siitä, että Kiinan vientihinnat muihin kolmansiin maihin (noudettuna lähettäjältä -tasolla) ovat alhaisemmat kuin edellä mainittu laskennallinen normaaliarvo. Tällä perusteella pyynnön esittäjä väittää, että polkumyynti unioniin todennäköisesti jatkuu tai toistuu merkittävinä määrinä.

4.2.    Vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskeva väite

Pyynnön esittäjä väittää Kiinasta peräisin olevan tuonnin aiheuttaman vahingon toistumisen olevan todennäköistä. Tältä osin pyynnön esittäjä on toimittanut riittävästi näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontimäärät Kiinasta unioniin todennäköisesti kasvavat nykyisestä, koska Kiinassa on käyttämätöntä kapasiteettia ja koska unionin markkinat ovat hintatasoltaan houkuttelevat.

Lopuksi pyynnön esittäjä väittää, että vahingon poistuminen on johtunut pääasiassa toimenpiteiden voimassaolosta ja että Kiinasta peräisin olevan polkumyyntihinnoilla tapahtuvan huomattavan tuonnin toistuminen johtaisi todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

5.   Menettely

Kuultuaan perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa komissio on tullut siihen tulokseen, että polkumyynnin ja vahingon todennäköisyydestä on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi (7), mistä syystä se panee tarkastelun vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tarkastelussa selvitetään, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

Komissio kiinnittää osapuolten huomion myös covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin annettuun ilmoitukseen (8), jota saatetaan soveltaa tähän menettelyyn.

5.1.    Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattaa 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2022 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkastellaan kaudella, joka ulottuu 1. päivästä tammikuuta 2019 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

5.2.    Pyyntöä ja tutkimuksen vireillepanoa koskevat huomautukset

Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat esittää huomautuksia pyynnöstä (myös vahingon toistumiseen ja syy-yhteyteen liittyvistä seikoista) tai mistä tahansa tutkimuksen vireillepanoa koskevista näkökohdista (myös pyynnön saaman tuen asteesta), on tehtävä se 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (9).

Tutkimuksen vireillepanoa koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

5.3.    Menettely polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio tutkii unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suuntautunutta vientiä ja unioniin suuntautuneesta viennistä riippumatta selvittää, onko tarkastelun kohteena olevaa tuotetta asianomaisessa maassa tuottavien ja myyvien yritysten tilanne sellainen, että unioniin polkumyyntihinnoilla tapahtuva vienti todennäköisesti jatkuisi tai toistuisi, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy.

Näin ollen kaikkia asianomaisessa maassa toimivia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia (10), myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa tai tutkimuksissa, jotka johtivat voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

5.3.1.   Asianomaisen maan tuottajia koskeva tutkimus

Koska sellaisia Kiinassa toimivia tuottajia, joita tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ”otannaksi”), jotta tutkimus saataisiin päätökseen määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia tuottajia tai niiden edustajia, myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, pyydetään toimittamaan komissiolle tiedot yrityksistään 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Tiedot on toimitettava TRON.tdi-tietokannan kautta osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi/form/R792_SAMPLING_FORM_FOR_EXPORTING_PRODUCER. Tiedot TRON-tietokantaan pääsemiseksi annetaan jäljempänä 5.6 ja 5.9 kohdassa.

Saadakseen tuottajia koskevan otoksen valinnan kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä Kiinan viranomaisiin ja saattaa ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuottajien järjestöihin asianomaisessa maassa.

Jos otos tarvitaan, tuottajien valintaperusteena käytetään suurinta edustavaa tuotannon, myynnin tai viennin määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa otokseen valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville tuottajille asianomaisessa maassa, asianomaisen maan viranomaisille ja tuottajien järjestöille, tarvittaessa asianomaisen maan viranomaisten välityksellä.

Kun komissio on saanut tuottajien otoksen valintaa varten tarpeelliset tiedot, se ilmoittaa asianomaisille osapuolille siitä, onko ne sisällytetty otokseen. Otokseen valittujen tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa niiden otokseen sisällyttämistä koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Komissio liittää asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ilmoituksen valitusta otoksesta. Otoksen valintaa koskevien huomautusten on oltava perillä 3 päivän kuluessa otosta koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen.

Kopio asianomaisen maan tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2658

Niiden yritysten, jotka ovat ilmoittaneet suostuvansa mahdolliseen otokseen sisällyttämiseen mutta joita ei valita otokseen, katsotaan toimivan yhteistyössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusasetuksen 18 artiklan mahdollista soveltamista.

5.3.2.   Kiinaa koskeva lisämenettely merkittävien vääristymien osalta

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta tässä ilmoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Komissio pyytää kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa tuotantopanoksista ja harmonoidun järjestelmän (HS-nimikkeistö) koodeista, jotka on esitetty pyynnössä, ehdottamaan edustavia maita ja yksilöimään tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia kyseisissä maissa. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan mukaisesti komissio ilmoittaa pikaisesti vireillepanon jälkeen tutkimuksen osapuolille – asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon liitetyllä ilmoituksella – merkityksellisistä lähteistä, joita se aikoo käyttää normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan nojalla. Tämä koskee kaikkia lähteitä ja tarvittaessa myös asianmukaisen edustavan kolmannen maan valintaa. Tutkimuksen osapuolille on annettava 10 päivää aikaa huomautusten toimittamiseen alkaen siitä, kun edellä tarkoitettu ilmoitus on liitetty asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan mahdollinen edustava kolmas maa Kiinan osalta tässä tapauksessa on Meksiko. Asianmukaisen edustavan kolmannen maan lopullisen valinnan tekemiseksi komissio tutkii, onko olemassa maita, joiden taloudellinen kehitys on samaa tasoa kuin Kiinassa, joissa tuotetaan ja myydään tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja joissa asiaa koskevia tietoja on helposti saatavilla. Jos tällaisia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

Merkityksellisten lähteiden osalta komissio kehottaa kaikkia Kiinan tuottajia toimittamaan tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä materiaaleista (raaka-aineista ja prosessoiduista materiaaleista) ja energiasta 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Tiedot on toimitettava TRON.tdi-tietokannan kautta osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi/form/R792_INFO_ON_INPUTS_FOR_EXPORTING_PRODUCER_FORMTron. Tiedot TRON-tietokantaan pääsemiseksi annetaan jäljempänä 5.6 ja 5.9 kohdassa.

Kaikki esitettävät asiatiedot kustannusten ja hintojen arvioimiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla on toimitettava 65 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Tällaiset asiatiedot olisi otettava yksinomaan julkisesti saatavilla olevista lähteistä.

Saadakseen tarpeelliseksi katsomansa tiedot perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja väitettyjä merkittäviä vääristymiä koskevaa tutkimustaan varten komissio asettaa lisäksi kyselylomakkeen Kiinan hallituksen saataville.

5.3.3.   Etuyhteydettömiä tuojia (11) koskeva tutkimus (12)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan, tarkastelun kohteena olevan tuotteen etuyhteydettömiä tuojia, myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, pyydetään osallistumaan tähän tutkimukseen.

Koska sellaisia etuyhteydettömiä tuojia, joita tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien etuyhteydettömien tuojien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ”otannaksi”), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia tai niiden edustajia, myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, pyydetään ilmoittautumaan komissiolle. Näiden osapuolten on ilmoittauduttava 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta toimittamalla komissiolle tämän ilmoituksen liitteessä edellytetyt tiedot yrityksestään tai yrityksistään.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi etuyhteydettömien tuojien otoksen valintaa varten, komissio voi lisäksi ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

Jos otos tarvitaan, tuojien valintaperusteena voidaan käyttää Kiinasta peräisin olevan, tarkastelun kohteena olevan tuotteen suurinta edustavaa unionissa myytyä määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa otokseen valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville etuyhteydettömille tuojille ja tuojien järjestöille.

Komissio myös liittää asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ilmoituksen valitusta otoksesta. Otoksen valintaa koskevien huomautusten on oltava perillä 3 päivän kuluessa otosta koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen.

Saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeellisiksi katsomansa tiedot komissio toimittaa kyselylomakkeet otokseen valittujen etuyhteydettömien tuojien saataville. Näiden osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa otoksen valinnasta ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Kopio etuyhteydettömille tuojille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2658

5.4.    Menettely vahingon toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi ja unionin tuottajia koskeva tutkimus

Jotta voidaan määrittää, onko unionin tuotannonalaan kohdistuvan vahingon toistuminen todennäköistä, komissio pyytää tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia unionissa osallistumaan tutkimukseen.

Koska sellaisia unionin tuottajia, joita tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koskee, on huomattava määrä, komissio on päättänyt rajata tutkittavien unionin tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen, jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa (tätä menettelyä kutsutaan myös ”otannaksi”). Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Komissio on valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Tarkemmat tiedot löytyvät asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetusta asiakirja-aineistosta.

Asianomaisia osapuolia kehotetaan esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Lisäksi muiden unionin tuottajien tai niiden edustajien, myös niiden, jotka eivät toimineet yhteistyössä voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa tai johtaneissa tutkimuksissa, jotka katsovat, että niiden olisi kuuluttava otokseen, on otettava yhteyttä komissioon 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Alustavaa otosta koskevien huomautusten on oltava perillä 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Komissio ilmoittaa otokseen lopullisesti valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille ja/tai niiden järjestöille.

Otokseen valittujen unionin tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa niiden otokseen sisällyttämistä koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Kopio unionin tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2658

5.5.    Menettely unionin edun arvioimiseksi

Jos polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat väitteet ovat perusteltuja, tehdään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti päätös siitä, onko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa unionin edun mukaista.

Unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä, ammattiyhdistyksiä sekä kuluttajia edustavia järjestöjä pyydetään toimittamaan komissiolle tietoja siitä, ovatko toimenpiteet unionin edun mukaisia.

Unionin edun arviointia koskevat tiedot on toimitettava 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita. Tiedot voidaan toimittaa joko vapaamuotoisesti tai täyttämällä komission laatima kyselylomake.

Kopio kyselylomakkeista, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttäjille tarkoitetusta kyselylomakkeesta, on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2658. Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos tietojen tueksi on niitä toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

5.6.    Asianomaiset osapuolet

Voidakseen osallistua tutkimukseen asianomaisten osapuolten, kuten asianomaisen maan tuottajien, unionin tuottajien, tuojien ja niitä edustavien järjestöjen, käyttäjien ja niitä edustavien järjestöjen, ammattiyhdistysten sekä kuluttajia edustavien järjestöjen on ensin osoitettava, että niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Asianomaisen maan tuottajia, unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, jotka antoivat tietoja saataville 5.3.1, 5.3.3 ja 5.4 kohdassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti, pidetään asianomaisina osapuolina, jos niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Muut osapuolet voivat osallistua tutkimukseen asianomaisina osapuolina vasta siitä hetkestä, jona ne ilmoittautuvat, edellyttäen että niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys. Se, että jotakin tahoa pidetään asianomaisena osapuolena, ei rajoita perusasetuksen 18 artiklan soveltamista.

Asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon pääsee tutustumaan Tron.tdi-tietokannan kautta osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI. Pääsyn saamiseksi asiakirja-aineistoon on noudatettava kyseisellä sivulla olevia ohjeita (13).

5.7.    Muut kirjalliset huomautukset

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä tässä ilmoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

5.8.    Mahdollisuus tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemaksi

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut sekä yhteenveto siitä, mistä asianomainen osapuoli haluaa keskustella kuulemisen aikana. Kuuleminen rajoittuu niihin asioihin, jotka asianomaiset osapuolet ovat esittäneet kirjallisesti etukäteen.

Periaatteessa kuulemistilaisuuksia ei käytetä sellaisten asiatietojen esittämiseen, jotka eivät vielä ole asiakirja-aineistossa. Tästä huolimatta asianomaisia osapuolia voidaan ohjeistaa toimittamaan uusia asiatietoja kuulemisen jälkeen hyvän hallinnon toteuttamiseksi ja jotta komission yksiköt voivat edetä tutkimuksessa.

5.9.    Kirjallisia huomautuksia, täytettyjen kyselylomakkeiden palauttamista ja kirjeenvaihtoa koskevat ohjeet

Kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä komissiolle toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella komissio voi a) käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) toimittaa tietoja tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan.

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan lukien tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Sensitive” (14). Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

Osapuolten, jotka toimittavat luottamuksellisia tietoja, on toimitettava niistä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi). Näiden yhteenvetojen on oltava riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys. Jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen tai ei liitä tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää kyseiset tiedot huomiotta, paitsi jos asianmukaisten lähteiden perusteella voidaan vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita.

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä TRON.tdi-tietokannan kautta (https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI), mukaan lukien pyynnöt tulla rekisteröidyksi asianomaiseksi osapuoleksi, skannatut valtakirjat ja todistukset. Käyttämällä TRON.tdi-tietokantaa tai sähköpostia asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”EUROOPAN KOMISSION KANSSA KÄYTÄVÄ VIESTINTÄ KAUPAN SUOJATOIMIA KOSKEVISSA TAPAUKSISSA” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://europa.eu/!7tHpY3. Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on yrityksen virallinen toimiva sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan TRON.tdi-tietokannan tai sähköpostin kautta, jolleivat ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan lukien TRON.tdi-tietokannan tai sähköpostin kautta toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate G

Office: CHAR 04/039

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

TRON.tdi-tietokanta: https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi

Sähköposti: TRADE-SSSPT-R792-DUMPING@ec.europa.eu tai

TRADE-SSSPT-R792-INJURY@ec.europa.eu

6.   Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti päätökseen tavallisesti 12 kuukauden ja joka tapauksessa viimeistään 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

7.   Tietojen toimittaminen

Pääsääntöisesti asianomaiset osapuolet voivat toimittaa tietoja ainoastaan tämän ilmoituksen 5 kohdassa ilmoitetuissa määräajoissa.

Jotta tutkimus saataisiin päätökseen sitovassa määräajassa, komissio ei vastaanota asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia sen määräajan jälkeen, joka on annettu lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle, tai tapauksen mukaan sen määräajan jälkeen, joka on annettu täydentäviä lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle.

8.   Mahdollisuus esittää huomautuksia muiden osapuolten esittämistä tiedoista

Puolustautumisoikeuksien takaamiseksi asianomaisilla osapuolilla olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksia muiden asianomaisten osapuolten toimittamista tiedoista. Näin tehdessään asianomaiset osapuolet voivat käsitellä ainoastaan muiden asianomaisten osapuolten toimittamissa tiedoissa esiin tuotuja asioita eivätkä voi tuoda esiin uusia asioita.

Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten vastauksena lopullisten päätelmien ilmoittamiseen toimittamia tietoja, olisi toimitettava 5 päivän kuluessa lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita. Jos ilmoitetaan täydentävät lopulliset päätelmät, muiden asianomaisten osapuolten vastauksena tähän täydentävään ilmoitukseen toimittamia tietoja koskevat huomautukset olisi tehtävä 1 päivän kuluessa tätä täydentävää ilmoitusta koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita.

Mainitut määräajat eivät rajoita komission oikeutta pyytää lisätietoja asianomaisilta osapuolilta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

9.   Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidentäminen

Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidennystä olisi pyydettävä ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja pidennys myönnetään ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Kyselylomakkeisiin vastaamisen määräaikaa voidaan yleensä pidentää 3 päivää ja pääsääntöisesti enintään 7 päivää. Muiden vireillepanoilmoituksessa täsmennettyjen tietojen toimittamisen määräaikoja voidaan pidentää 3 päivää, paitsi jos on näyttöä poikkeuksellisista olosuhteista.

10.   Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Jos vastaamisessa ei käytetä tietokonetta, tätä ei pidetä yhteistyöstä kieltäytymisenä sillä edellytyksellä, että asianomainen osapuoli osoittaa, että vastauksen esittäminen vaaditussa muodossa aiheuttaisi kohtuutonta ylimääräistä vaivannäköä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Asianomaisen osapuolen tulisi ottaa välittömästi yhteyttä komissioon.

11.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Asianomaiset osapuolet voivat pyytää kuulemismenettelystä vastaavaa neuvonantajaa osallistumaan kauppaan liittyviin menettelyihin. Neuvonantaja tarkastelee asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä, asiakirjojen luottamuksellisuuteen liittyviä kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja mahdollisia muita pyyntöjä, jotka koskevat asianomaisten osapuolten ja kolmansien osapuolten puolustautumisoikeuksia menettelyn aikana.

Neuvonantaja voi järjestää asianomaisten osapuolten ja komission yksiköiden välisen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti. Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Neuvonantaja tutkii pyyntöjen perustelut. Tällaisia kuulemisia olisi järjestettävä vain, jos asioita ei ole ratkaistu ajallaan komission yksiköiden kanssa.

Kaikki pyynnöt on esitettävä hyvissä ajoin ja viipymättä, jottei vaaranneta menettelyjen hallittua etenemistä. Tätä varten asianomaisten osapuolten olisi pyydettävä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun osallistumisen perusteena oleva tapahtuma on aiheutunut. Jos kuulemista koskevat pyynnöt esitetään tämän aikataulun ulkopuolella, neuvonantaja tutkii syyt myöhässä oleviin pyyntöihin, esiin tuotujen asioiden luonteen sekä kyseisten asioiden vaikutuksen puolustautumisoikeuksiin ottaen asianmukaisesti huomioon hyvän hallinnon toteutumisen ja tutkimuksen saattamisen päätökseen oikea-aikaisesti.

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://policy.trade.ec.europa.eu/contacts/hearing-officer_en

12.   Mahdollisuus pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua

Koska tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu pannaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan säännösten nojalla, sen päätelmät eivät johda voimassa olevien toimenpiteiden muuttamiseen vaan joko niiden kumoamiseen tai voimassaolon jatkamiseen perusasetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Jos jokin asianomaisista osapuolista pitää perusteltuna toimenpiteiden tarkastelua niiden muuttamiseksi, kyseinen osapuoli voi pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua.

Osapuolet, jotka haluavat pyytää tällaista tarkastelua, joka tehtäisiin tässä ilmoituksessa mainitusta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta riippumattomasti, voivat ottaa yhteyttä komissioon (yhteystiedot edellä).

13.   Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (15) mukaisesti.

Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://europa.eu/!vr4g9W

---

(1)  EUVL C 241, 24.6.2022, s. 21.

(2)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(3)  EUVL L 336, 20.12.2011, s. 6.

(4)  EUVL L 63, 6.3.2018, s. 15.

(5)  EUVL L 227, 3.9.2019, s. 1.

(6)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations”, 20. joulukuuta 2017, SWD (2017) 483 final/2. Maaraportti on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/december/tradoc_156474.pdf). Maaraportissa mainitut asiakirjat voidaan asettaa saataville myös asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

(7)  Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio katsoo, että on olemassa perusasetuksen 5 artiklan 9 kohdan mukainen riittävä näyttö, joka osoittaa, että hintoihin ja kustannuksiin vaikuttavien merkittävien vääristymien vuoksi asianomaisen maan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, joten on perusteltua panna tutkimus vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(8)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52020XC0316%2802%29

(9)  Kaikkia viittauksia tämän ilmoituksen julkaisemiseen pidetään viittauksina tämän ilmoituksen julkaisemiseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita.

(10)  Tuottaja on asianomaisessa maassa toimiva yritys, joka tuottaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta, mukaan lukien siihen etuyhteydessä olevat yritykset, jotka osallistuvat tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon, kotimarkkinamyyntiin tai vientiin.

(11)  Otokseen voidaan valita vain sellaisia tuojia, jotka eivät ole etuyhteydessä tuottajiin asianomaisessa maassa. Tuottajiin etuyhteydessä olevien tuojien on täytettävä kyselylomakkeen liite I kyseisten tuottajien osalta. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24. marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he kuuluvat toistensa yritysten johtoon tai ovat niiden hallintoelinten jäseniä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: i) aviopuolisot, ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ”henkilöllä” tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(12)  Etuyhteydettömien tuojien antamia tietoja voidaan käyttää polkumyynnin määrittämisen lisäksi myös muihin tähän tutkimukseen liittyviin tarkoituksiin.

(13)  Teknisissä ongelmissa voi ottaa yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen trade-service-desk@ec.europa.eu tai puhelimella +32 22979797.

(14)  ”Sensitive”-merkinnällä varustettu asiakirja on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M. 11052 – MACQUARIE GROUP / WPD / LUWEI WIND POWER / CHUNGWEI WIND POWER / TONGWEI WIND POWER / CHINFENG WIND POWER / ANWEI WIND POWER)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 80/09)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.10891 – BUNGE / SC FRICH ENVOL / SC ONE / BZ GROUP)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 80/10)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2023/C 80/11)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

”Carota dell’Altopiano del Fucino”

EU-nro: PGI-IT-0270-AM03 – 15.4.2022

SAN ( ) SMM (X)

1.   Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

AURELI MARIO S.S. AGRICOLA DEI F.LLI AURELI

Osoite: Via Mario Aureli 7, 67050 Ortucchio (AQ), Italia

Sähköposti: amministrazione@pec.aurelimario.com

Maatalousyritys AURELI MARIO S.S. AGRICOLA DEI F.LLI AURELI on 14. lokakuuta 2013 annetun maa- ja metsätalous- sekä elintarvikeministeriön asetuksen nro 12511 13 §:n 1 momentin nojalla oikeutettu muutoshakemuksen tekemiseen.

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3.   Eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen nimi

☒	Tuotteen kuvaus

☐	Maantieteellinen alue

☐	Alkuperätodisteet

☐	Tuotantomenetelmä

☒	Yhteys maantieteelliseen alkuperään

☒

Merkinnät

☐

Muu

4.   Muutoksen/muutosten tyyppi

☒	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

5.   Muutos/muutokset

TUOTTEEN KUVAUS

Eritelmän 2 artiklan 1 kohta:

”Carota dell’Altopiano del Fucino (SMM) -porkkanat ovat Daucus carota L. -lajin lajikkeisiin kuuluvia porkkanoita, jotka on viljelty tämän tuote-eritelmän 3 artiklassa rajatulla alueella. Niiden viljelyyn voidaan käyttää seuraavia lajikkeita: MAESTRO (Vilmorin), PRESTO (Vilmorin), CONCERTO (Vilmorin), NAPOLI (Bejo), NANDOR (Clause) ja DORDOGNE (SG).”

on muutettu seuraavasti:

”Carota dell’Altopiano del Fucino (SMM) -porkkanat ovat Daucus carota L. -lajin lajikkeisiin kuuluvia porkkanoita, jotka on viljelty tämän tuote-eritelmän 3 artiklassa rajatulla alueella. Niiden viljelyyn voidaan käyttää seuraavia lajikkeita: MAESTRO (Vilmorin), PRESTO (Vilmorin), CONCERTO (Vilmorin), NAPOLI (Bejo), NANDOR (Clause), DORDOGNE (SG), SUENIO-VAC113 (Vilmorin), NATUNIA (Bejo), NAMIBIA (Bejo), NOVARA (Bejo), BANGOR (Bejo), CARVALO (Seminis), ALLYANCE F1 (Nunhems), ROMANCE F1 (Nunhems), LAGUNA F1 (Nunhems), BRILLYANCE F1 (Nunhems), SIRKANA F1 (Nunhems), BENAGALA F1 (Carosem), CARAVEL F1 (Carosem), CARILLON F1 (Carosem), HYB – 104 PILLOLE (Meridiem Seeds), CARVORA (Seminis), CHAMPION (Sygenta) ja ZANAHORIA HYB (Meridiem Seeds).”

Muutoksella päivitetään ja laajennetaan sallittujen lajikkeiden valikoimaa. Muutos johtuu siitä, että alalle tulee jatkuvasti uusia lajikkeita, sekä tarpeesta varmistaa SMM-tuotteen saatavuus. Nykyisillä vaatimuksilla rajoitetaan muiden nykyisin markkinoilla saatavilla olevien lajikkeiden ja hybridien käyttöä, vaikka niillä on paitsi samanlaiset tuote- ja laatuominaisuudet kuin eritelmässä määritellyillä lajikkeilla myös usein jopa paremmat viljelyominaisuudet (voimakas vastustuskyky tiettyjä kasvitauteja vastaan) ja parempi säilyvyys.

On myös tärkeää, ettei olla sidoksissa pieneen määrään lajikkeita ja siemenalan yrityksiä, sillä niiden suuremmalla valikoimalla voidaan vastata nopeasti markkinoiden laadullisiin ja määrällisiin vaatimuksiin ja hyödyntää erilaisista kaupallisista tarpeista johtuvien uusien skenaarioiden tarjoamia mahdollisuuksia kannattavammin, koska on kyse taloudellisesta toiminnasta, johon muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat.

Edellä esitetyn sekä alueella toteutettujen kokeiden aikana kerätyn myönteisen tieteellisen näytön perusteella on katsottu asianmukaiseksi muuttaa tuote-eritelmää ja sisällyttää siihen sellaisten lajikkeiden ja hybridien käyttö, joilla voidaan vastata entistä paremmin uusiin viljelyn ja markkinoiden vaatimuksiin.

Näiden muutosten avulla olisi mahdollista lisätä merkittävästi tuottajien kiinnostusta liittyä Carota dell’Altopiano del Fucino -valvontajärjestelmään. Tällä hetkellä kiinnostus on melko vähäistä, koska käytettävissä olevia/sallittuja kaupallisia lajikkeita on vain pieni määrä. Lisäksi näillä muutoksilla voitaisiin lisätä sertifioitavien porkkanoiden määrää huomattavasti, koska markkinoiden ja kuluttajien uusia vaatimuksia paremmin vastaaville uusille lajikkeille ja hybrideille on merkittävästi kysyntää.

Sama muutos on tehty myös yhtenäisen asiakirjan 3.2 kohtaan.

Tuotteen ominaisuuksia kuvaava 2 artiklan 3 kohdassa oleva seuraava teksti:

”Tuotteella on oltava seuraavat ominaisuudet:

Muoto: lieriömäinen, pyöreäkärkinen, vailla juurikarvoja

Väri: voimakkaan oranssi, myös juurenniskassa

Pitoisuudet:

—	sakkaroosi > 3 prosenttia

—	beetakaroteeni > 60 mg/kg

—	askorbiinihappo > 5 mg/kg

—	proteiini > 0,5 prosenttia

—	kuidut > 1,2 prosenttia

Fysikaaliset ominaisuudet: rapea, tasaisesti lohkeava malto.”

on muutettu seuraavasti:

”Tuotteella on oltava seuraavat ominaisuudet:

Muoto: lieriömäinen, pyöreäkärkinen, vailla juurikarvoja

Väri: voimakkaan oranssi, myös juurenniskassa

Pitoisuudet:

—	sakkaroosi > 2 prosenttia

—	beetakaroteeni > 50 mg/kg

—	askorbiinihappo > 5 mg/kg

—	proteiini > 0,4 prosenttia

—	kuidut > 1,2 prosenttia

Fysikaaliset ominaisuudet: rapea, tasaisesti lohkeava malto.”

Valtuutetut laboratoriot ovat suorittaneet valvontaelimen puolesta erilaisia analyyttisiä tutkimuksia nelivuotiskauden 2017–2020 aikana tarkastettavaksi toimitetuista porkkanoista otetuista kymmenistä näytteistä. Tutkimuksissa on joinakin vuosina todettu eritelmässä vahvistettuja arvoja alhaisempia parametrien arvoja.

Seuraavassa taulukossa esitetään eritelmässä vahvistetut arvot, valvontaelimen sertifioitavaksi toimitetuissa erissä toteamat alhaisimmat arvot ja muutoksessa ehdotetut arvot.

On syytä huomata, että muutosehdotuksen mukaiset arvot ovat selvästi korkeampia kuin alhaisimmat kyseisten neljän vuoden aikana havaitut arvot. Näin voidaan säilyttää ja varmistaa Carota dell’Altopiano del Fucino -porkkanoiden asianmukainen laatu.

Parametri	Nykyisen eritelmän mukainen arvo
	Vuosina 2017–2020 havaittu alhaisin arvo	Muutoksessa ehdotettu arvo
Sakkaroosi	> 3 %
	1,7 %
	> 2 %
Beetakaroteeni	> 60 mg/kg	25 mg/kg
	> 50 mg/kg
Askorbiinihappo	> 5 mg/kg	0 mg/kg
	> 5 mg/kg
Proteiini	> 0,5 %	0 %
	> 0,4 %
Kuidut	> 1,2 %
	> 1 %
	> 1,2 %

Tarkemmin sanottuna on katsottu asianmukaiseksi

—

alentaa beetakaroteenin pitoisuuden arvoa hieman eli arvosta > 60 mg/kg arvoon > 50 mg/kg alueella tehtyjen kenttäkokeiden tulosten perusteella. Suoritetut kokeet osoittivat, että beetakaroteenin pitoisuuteen vaikuttavat käytetty lannoitemäärä ja erityisesti lannoitusmenetelmä. Beetakaroteenipitoisuudet ovat korkeampia, kun käytetään suurempia typpilannoitemääriä, erityisesti jos käytetään kastelulannoitusta lähellä sadonkorjuuajankohtaa. Paitsi että edellä mainittu käytäntö on kallis eikä se ole hyödyllinen lopputuotteen saannon kannalta, se myös usein altistaa porkkanat varastotaudeille. Lisäksi käytäntö on ristiriidassa ympäristökestävyyttä koskevien uusien ohjeiden kanssa, joilla pyritään vähentämään typen käyttöä ja kannustamaan vesivarojen kestävämpään käyttöön maataloudessa. Alueen maaperään/ilmastoon ja tuotantoon liittyvillä tekijöillä, erityisesti ilmastolla, johon Fucinon ylätasangon korkeus vaikuttaa, on yhdessä vaikutusta lämpötilan vaihteluvälien, sademäärän ja valon kaltaisiin muuttujiin. Tämä voi johtaa sokeri- ja beetakaroteenipitoisuuksien vaihteluihin. Nykyinen Carota dell’Altopiano del Fucino -porkkanoiden beetakaroteenipitoisuudelle asetettu vaatimus on yli 60 mg/kg. Ehdotettu vaatimus on yli 50 mg/kg. Arvon ansiosta tuottajat voivat vastata entistä paremmin toimitusketjun muuttuviin kestävyyttä koskeviin tarpeisiin, ja samalla voidaan turvata tuotteen eritysominaisuudet varmistamalla, että Carota dell’Altopiano del Fucino -porkkanat täyttävät edelleen vaatimukset, jotka ovat porkkanantuotantoa koskevassa ammattikirjallisuudessa esitettyjä keskimääräisiä arvoja korkeampia.

—

laskea sakkaroosipitoisuuden arvo > 3 prosentista > 2 prosenttiin. Sakkaroosipitoisuuden arvon laskulla ei ole merkitystä laadun kannalta, koska kuluttajat eivät miellä porkkanaa vihannekseksi, joka sisältää huomattavasti sokeria. Ehdotettu arvo ei myöskään vaikuta tuotteen ominaisuuksiin, markkinoitavuuteen tai tunnettavuuteen markkinoilla.

—

pienentää porkkanoiden proteiinipitoisuus > 0,5 prosentista > 0,4 prosenttiin. Proteiinipitoisuuden pienentämisellä ei ole merkitystä laadun kannalta, koska kuluttajat eivät miellä porkkanaa vihannekseksi, joka sisältää huomattavasti proteiinia. Ehdotettu arvo ei myöskään vaikuta kielteisesti tuotteen ominaisuuksiin, markkinoitavuuteen tai tunnettavuuteen markkinoilla.

Sama muutos on tehty myös yhtenäisen asiakirjan 3.2 kohtaan.

Eritelmän 10 artiklassa oleva seuraava teksti:

”Tunnuksen yläosassa on vihrein (Pantone P.C.S. (S 274-1 CVS)) mustalla reunustetuin kirjaimin merkintä ”Carota dell’Altopiano del Fucino” (kirjasinlaji Cooper blk hd bt). Teksti on selvästi korkeampi keskiosassa (Altopiano) ja alenee loppua (Fucino) kohti. Alaosassa on sinisellä (Pantone reflex blue) pohjalla valkoisin kirjaimin merkintä ”INDICAZIONE GEOGRAFICA PROTETTA” (SUOJATTU MAANTIETEELLINEN MERKINTÄ) (kirjasinlaji Arial rounded mt bold), ja edellä mainittujen tekstien vasemmalla puolella on EU:n SMM-tunnus.”

on muutettu muotoon:

”Tuotteen etikettiin on merkittävä tunnus, jonka yläosassa on vihrein (Pantone P.C.S. (S 274-1 CVS)) mustalla reunustetuin kirjaimin merkintä ”Carota dell’Altopiano del Fucino” (kirjasinlaji Cooper blk hd bt). Teksti on selvästi korkeampi keskiosassa (Altopiano) ja alenee loppua (Fucino) kohti. Alaosassa on sinisellä (Pantone reflex blue) pohjalla valkoisin kirjaimin merkintä ”Indicazione Geografica Protetta” (suojattu maantieteellinen merkintä) (kirjasinlaji Arial rounded mt bold), ja edellä mainittujen tekstien vasemmalla puolella on Euroopan unionin SMM-tunnus.”

On katsottu aiheelliseksi täsmentää, että tunnuksen sisällyttäminen tuotteen pakkausmerkintöihin on pakollista, ja kuvata tunnus visuaalisesti yhtenäisen asiakirjan 3.6 kohdassa. Sana ”scritta” on korvattu sanalla ”menzione” (italiankielisessä versiossa, muutos ei vaikuta suomenkieliseen versioon). Lisäksi on korjattu viittaus EU:n SMM-tunnukseen korvaamalla sana ”logo” sanalla ”symbol” (englanninkielisessä versiossa, muutos ei vaikuta suomenkieliseen versioon) ja lyhenne ”EU” ilmaisulla ”Euroopan unioni”.

Sama muutos on tehty myös yhtenäisen asiakirjan 3.6 kohtaan.

Yhtenäisen asiakirjan sanamuodosta (erityisesti 5.3. kohdan osalta) voidaan todeta, että nykyisin voimassa oleva yhtenäisen asiakirjan teksti eli 20. syyskuuta 2013 Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 272 julkaistu teksti on muilta osin sisällytetty yhtenäisen asiakirjan uuteen versioon tekemättä mitään muutoksia.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Carota dell’Altopiano del Fucino”

EU-nro: PGI-IT-0270-AM03 – 15.4.2022

SAN ( ) SMM (X)

1.   [san:n tai smm:n] nimi tai nimet

”Carota dell’Altopiano del Fucino”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Carota dell’Altopiano del Fucino (SMM) -porkkanat ovat Daucus carota L. -lajin lajikkeisiin kuuluvia porkkanoita, jotka on viljelty tuote-eritelmän 3 artiklassa rajatulla alueella. Niiden viljelyyn voidaan käyttää seuraavia lajikkeita: MAESTRO (Vilmorin), PRESTO (Vilmorin), CONCERTO (Vilmorin), NAPOLI (Bejo), NANDOR (Clause), DORDOGNE (SG), SUENIO-VAC113 (Vilmorin), NATUNIA (Bejo), NAMIBIA (Bejo), NOVARA (Bejo), BANGOR (Bejo), CARVALO (Seminis), ALLYANCE F1 (Nunhems), ROMANCE F1 (Nunhems), LAGUNA F1 (Nunhems), BRILLYANCE F1 (Nunhems), SIRKANA F1 (Nunhems), BENAGALA F1 (Carosem), CARAVEL F1 (Carosem), CARILLON F1 (Carosem), HYB – 104 PILLOLE (Meridiem Seeds), CARVORA (Seminis), CHAMPION (Sygenta) ja ZANAHORIA HYB (Meridiem Seeds).

Tuotteella on oltava seuraavat ominaisuudet:

Muoto: lieriömäinen, pyöreäkärkinen, vailla juurikarvoja

Väri: voimakkaan oranssi, myös juurenniskassa

Pitoisuudet:

—	sakkaroosi > 2 prosenttia

—	beetakaroteeni > 50 mg/kg

—	askorbiinihappo > 5 mg/kg

—	proteiini > 0,4 prosenttia

—	kuidut > 1,2 prosenttia

Fysikaaliset ominaisuudet: rapea, tasaisesti lohkeava malto.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

–

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikkien Carota dell’Altopiano del Fucino -porkkanan viljelytoimien on tapahduttava 4 kohdassa rajatulla maantieteellisellä alueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Porkkanat on siirrettävä neljän tunnin kuluessa sadonkorjuusta pakkauslaitoksiin, joissa ne jäähdytetään ennen pesua ja pakkaamista, jotta voidaan taata niiden rapeuteen, väriin ja makuun liittyvien ominaisuuksien säilyminen.

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Tuote on saatettava myyntiin asianmukaisissa uusissa pakkauksissa, jotka on valmistettu puusta, pahvista tai muovista ja joihin on kiinnitettävä etiketti, jossa on seuraavat maininnat:

Nimi ”Carota dell’Altopiano del Fucino” sekä kirjainlyhenne ”IGP” (SMM) ja maininta ”Indicazione Geografica Protetta” (suojattu maantieteellinen merkintä) kirjasinkoolla, joka on vähintään kaksi kertaa suurempi kuin muissa merkinnöissä.

Kaikki muut tiedot, joissa ilmoitetaan tuottaja-/pakkaajayrityksen nimi, toiminimi ja osoite sekä muut asiaa koskevassa lainsäädännössä edellytetyt tiedot.

Muiden luonnehdintojen lisääminen on kielletty.

Tuotteet, joiden valmistuksen raaka-aineena on käytetty kirjainlyhenteellä ”SMM” varustettua Carota dell’Altopiano del Fucino -porkkanaa sellaisenaan tai jalostettuna, voidaan pitää kaupan pakkauksissa, joissa viitataan edellä mainittuun nimeen, ilman EU:n tunnusta seuraavin edellytyksin:

—	sertifioitu SMM ”Carota dell’Altopiano del Fucino” on tuotteen ainoa kyseiseen tavaraluokkaan kuuluva ainesosa

—	kyseisen suojatun maantieteellisen merkinnän käyttäjien on oltava merkittyjä maa- ja metsätalous- sekä elintarvikeministeriön hyväksymän valvontaelimen ylläpitämään ja päivittämään, kyseistä nimitystä koskevaan rekisteriin ja kyseisen elimen valvomia ainoastaan SMM:n käytön osalta.

SMM-nimityksen ”Carota dell’Altopiano del Fucino” käyttö sitä sisältävissä tai siitä jalostetuissa tai valmistetuissa tuotteissa sallitaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ainoastaan viittauksena tuotteen ainesosien luettelossa.

Tuotteen etikettiin on merkittävä tunnus, jonka yläosassa on vihrein (Pantone P.C.S. (S 274-1 CVS)) mustalla reunustetuin kirjaimin merkintä ”Carota dell’Altopiano del Fucino” (kirjasinlaji Cooper blk hd bt). Teksti on selvästi korkeampi keskiosassa (Altopiano) ja alenee loppua (Fucino) kohti. Alaosassa on sinisellä (Pantone reflex blue) pohjalla valkoisin kirjaimin merkintä ”Indicazione Geografica Protetta” (suojattu maantieteellinen merkintä) (kirjasinlaji Arial rounded mt bold), ja edellä mainittujen tekstien vasemmalla puolella on Euroopan unionin tunnus.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Carota dell’Altopiano del Fucino -porkkanoiden tuotantoalue on Fucinon ylätasanko.

Tuotantoaluetta rajaa Fucinon ympäri kiertävä maakunnallinen tie, ja se käsittää paikallisten maaseututeiden halkomia, numeroiduista lohkoista muodostuvia alueita seuraavissa L’Aquilan maakuntaan kuuluvissa kunnissa: Avezzano taajamineen, Celano taajamineen, Cerchio, Aielli, Collarmele, Pescina taajamineen, S. Benedetto dei Marsi, Gioia nei Marsi taajamineen, Lecce dei Marsi, Ortucchio, Trasacco ja Luco dei Marsi.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1.   Maantieteellisen alueen erityisyys

Fucinon ylätasanko tunnetaan erityisesti vihannestuotannostaan ja kuuluu maantieteellisesti Keski-Italian eteläiseen osaan. Se sijaitsee Abruzzossa kansallispuistojen alueella.

Kokonaan tasankomainen alue sijaitsee 700 metrin korkeudessa merenpinnasta. Sen pinta-ala on 16 000 hehtaaria, ja sitä ympäröivät ekologisesti erityisen merkittävät vuoristoalueet, kuten Abruzzon kansallispuisto, Velino-Sirente ja Ernici-Simbruini.

Maataloutta on harjoitettu alueella 1800-luvun lopulta lähtien, kun tuolloin Italian kolmanneksi suurimman järven, Lago di Fucinon, kuivatustyöt saatiin päätökseen ruhtinas Alessandro Torlonian johdolla.

Maa on koostumukseltaan hiekkapitoista hiesua ja sisältää runsaasti aktiivista kalkkia. Maan reagoivuus (pH) vaihtelee vähäemäksisestä emäksiseen, ja maa sisältää runsaasti orgaanista ainesta, mikä ainakin osittain johtuu alueen viljelijöiden joka toinen vuosi suorittamista runsaista lannoituksista.

Ilmastoon vaikuttavat ympäröivät vuoristoketjut, sijaintikorkeus sekä viljelykauden kastelutarpeita ja talvikauden pintavesien keräämistä varten rakennetusta tiheästä kanavaverkostosta johtuva suhteellinen kosteus. Talvet ovat ankaria ja sateisia, kun taas kesällä – erityisesti heinäkuusta elokuun puoliväliin – alueella on erittäin kuumaa. Alueen sijaintikorkeudesta johtuen myös päivä- ja yölämpötilojen väliset erot ovat huomattavan suuret.

5.2.   Tuotteen erityisyys

”Carota dell’Altopiano del Fucino” erottuu pääasiassa lieriönmuotoisen, sileäpintaisen, pyöreäkärkisen ja kauttaaltaan voimakkaan oranssinvärisen juurensa perusteella, jossa ei ole juurikarvoja eikä juurtumiskohdassa olevia syviä hankautumia. Muut tuotteen erityisominaisuudet liittyvät ravintosisältöön: askorbiinihappo- ja kokonaissokeripitoisuus on korkea ja tasapainoinen.

Myös Carota dell’Altopiano del Fucino -porkkanan vitamiinipitoisuus erottaa selkeästi tuotteen muista vastaavista: tiamiinin, riboflaviinin ja ennen muuta karoteenin määrä on huomattavan korkea.

5.3.   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Fucinon alueella Carota dell’Altopiano del Fucino -porkkanasta on tullut johtava viljelykasvilaji muun muassa alueen erityispiirteiden tuotteelle antamien ominaisuuksien ansiosta.

Tuotantoalueen ilmasto-olosuhteiden ja kuohkean ja pehmeän maaperän ansiosta ”Carota dell’Altopiano del Fucino” on saanut edellä kuvaillut yleisesti tunnustetut aistinvaraiset ja ravitsemukselliset erityisominaisuudet, joita eurooppalaiset kuluttajat arvostavat suuresti.

Tuotteen runsas saatavuus on edesauttanut kyseisellä alueella kauppakunnostukseen ja pakkaamiseen liittyviä toimintoja ja johtanut porkkanaa kuutioiksi tai mehuksi jalostavien laitosten perustamiseen. Näin on kehittynyt tuotantojärjestelmä, jossa yhdistyvät alueen ihanteelliset maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, alan toimijoiden (viljelijät, kauppa) pitkälle kehittynyt erikoistuminen sekä merkittävä jalostusteollisuus. Näiden tekijöiden ansiosta alue tunnetaan erinomaisena porkkananviljelyalueena.

Eritelmän julkaisutiedot

Tuote-eritelmän teksti on saatavilla kokonaisuudessaan seuraavassa osoitteessa: http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

tai

menemällä suoraan maa- ja metsätalous- sekä elintarvikeministeriön verkkosivustolle (www.politicheagricole.it) ja valitsemalla ensin ”Qualità” (ylhäällä oikealla), sen jälkeen ”Prodotti DOP IGP STG” (vasemmassa reunassa) ja lopuksi ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE”.

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2023/C 80/12)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Pită de Pecica”

EU-nro: PGI-RO-02826 – 6.1.2022

SAN ( ) SMM (X)

1.   [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Pită de Pecica”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Romania

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.    Tuotelaji

Luokka 2.3 Leipomo-, konditoria-, makeis- ja keksituotteet

3.2.    Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Pită de Pecica” on paistettu tai pakastettu paistettu leipomotuote, joka valmistetaan nostatetusta taikinasta ja paistetaan uunissa.

”Pită de Pecica” valmistetaan vehnäjauhoista, tuorehiivasta, vedestä ja joditetusta suolasta.

Sen muoto on epäsäännöllinen ja hieman pitkulainen, siinä on hyvin näkyviä halkeamia, ja sen paino on 4 kg, 2 kg, 1 kg tai 0,5 kg.

Pită de Pecica -leipää myydään kahdessa muodossa:

paistettuna

paistettuna pakasteena.

3.2.1.   Aistinvaraiset ominaisuudet

Sekä paistetun että pakastetun paistetun Pită de Pecica -leivän ulkonäkö on seuraava: kokonainen limppu, jonka pinta on puolikiiltävä ja ruskistunut mutta ei palanut ja jossa ei ole jälkiä tuhkasta. Tuote on hyvin kehittynyt eikä se ole litistynyt tai muuttanut muutoin muotoaan. Sen kuori on paksu, ja kuohkean taikinan kerrokset ovat näkyvissä poikkileikkauksessa.

Ulkomuoto:
— muoto:	— hieman pitkulainen, hyvin näkyvät halkeamat
Kuori:
— pinta:	— karkea, puolikiiltävä, hieman rapea
— väri:	— ruskea
Sisus:
— ulkonäkö:	— ei erillään kuoresta
— rakenne:	— kuohkea koko poikkileikkauspinnassa, ei jauhopaakkuja, elastinen, huokoset tasakokoisia (muutamat suuremmat huokoset ovat hyväksyttäviä)
— väri:	— kellanvalkoinen
Maku:	— makea ja suolainen (makeus tulee gluteenin hiilihydraateista ja suolaisuus suolapitoisuudesta)

3.2.2.   Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

Kosteus:	vähintään 40 % – enintään 50 %
Happopitoisuus:	vähintään 1,0° – enintään 2,5°
Huokoisuus:	vähintään 70 % – enintään 85 %
Elastisuus:	vähintään 80 % – enintään 98 %
Suolapitoisuus:	vähintään 0,5 % – enintään 2 %

3.3.    Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

—

3.4.    Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikki Pită de Pecica -leivän valmistusvaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella. Tuotantoprosessiin sisältyvät seuraavat erityiset tuotantovaiheet: raaka-aineiden määrän ja laadun hyväksyntä, raaka-aineiden valmistelu ja mittaus, hapantaikinajuuren valmistus, taikinan alustus, taikinan nostatus, taikinan jakaminen osiin, taikinan lepääminen, taikinan leipominen muotoon, kohotus, paistaminen, jäähdyttäminen ja nopea jäädytys (vain paistetun pakasteen osalta).

3.5.    Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

—

3.6.    Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Tuote merkitään voimassa olevan EU:n ja Romanian lainsäädännön mukaisesti.

Pakkausmerkintä sisältää seuraavat tiedot:

—	tuotteen nimi ”Pită de Pecica”, jonka jäljessä ilmaisu ”Indicație Geografică Protejată” (suojattu maantieteellinen merkintä) tai lyhenne ”IGP” (SMM) (käännettynä sen maan kielelle (kielille), jossa tuote pidetään kaupan);

—	tuotetyyppi (paistettu tai pakastettu);

—	pakkaukseen merkitään SMM-tunnus EU:n lainsäädännön mukaisesti;

—	Asociația Producătorilor de Produse Tradiționale Arădeanca din Județul Arad (Aradin läänin perinteisten Arădeanca-tuotteiden valmistajien yhdistys)

—	valmistajan nimi;

—	tarkastus- ja sertifiointielimen logo.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue muodostuu Aradin läänissä sijaitsevasta Pecican hallinnollisesta alueyksiköstä, joka on määritelty Romanian aluehallinnollisen rakenteen mukaan.

Pecican hallinnollinen alueyksikkö on Romanian länsiosassa sijaitseva yhtenäinen alue.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Tuotteen maantieteellisen alkuperän ja ominaisuuksien välinen syy-seuraussuhde koostuu maineesta, inhimillisistä tekijöistä ja tuotteen ominaisuuksista.

Maine

Seikat, joiden vuoksi tuote liitetään maantieteelliseen alueeseen:

—	Tuotteen nimeen ”Pită de Pecica” sisältyy Pecican maantieteellisen alueen nimi.

—	Pită de Pecica -leipää valmistetaan vain tällä maantieteellisellä alueella.

—	Vuoden 2011 lopussa Pită de Pecica -leipä sai tavaramerkkitodistuksen.

—	Pecican kaupungin vaakunassa on kuvattuna Pită de Pecica -leipä.

Eri julkaisuissa ilmestyneet artikkelit ja tuotteeseen liittyvät paikalliset tapahtumat ovat osoitus Pită de Pecica -leivän maineesta:

—	Ferma-aikakauslehdessä (vuosikerta XI, nro 8 (75), elokuu 2009) todettiin, että Pecican kunnan maine perustuu nykyisin Pită de Pecica -leipään.

—	Glasul Aradului -julkaisussa (vuosikerta III, nro 514, 17. elokuuta 2009) kerrottiin, että perinne juhlistaa Pită de Pecica -leipää elää yhä nykyäänkin uuden Pită-leivän juhlan (Praznicul de Pită Nouă) muodossa.

—	Pecicanul-sanomalehti (vuosikerta IV, nro 35, elokuu 2013) raportoi Italiassa järjestetystä kansainvälisestä Valle di Comino -kansanperinnefestivaalista: ”Pecican asukkaat toivat mukanaan alueen perinteisiä tuotteita, joista kunniapaikan ottaa Pită de Pecica -leipä.”

—

Vuonna 2016 Pecicanul-sanomalehti (vuosikerta VII, nro 65, kesäkuu 2016) kirjoitti seuraavaa: ”Pecican pita-leipä ja kansanperinne valokeilassa Brysselissä”. ”Pecica oli Boulevard Tervuerenillä järjestettyjen juhlallisuuksien tähti. Pecican asukkaat olivat pystyttäneet kaupunkia edustavan näyttelykojun, jossa esiteltiin antiikkiesineitä ja erilaisia perinneruokia, kuten Pită de Pecica -leipää. Woluwe-Saint-Pierren kunnan virkamiehet saivat kutsun vierailla Pecicassa elokuussa uuden Pită-leivän juhlassa.”

—	”Tanssijat ja Pită de Pecica -leipä tekivät vaikutuksen saksalaisiin”, Pecicanul-sanomalehti (vuosikerta X, nro 100) kirjoitti heinäkuussa 2019, tapahtumasta, jossa Pecican asukkaat esittelivät paikallista tavaramerkkiään, Pită de Pecica -leipää.

—	Pecicanul-sanomalehdessä (vuosikerta XI, nro 104, helmikuu 2020) julkaistiin artikkeli ”Musiikkia ja Pită-leipää Pecicasta Wienissä”. Artikkelin mukaan Pecica esitteli paikallista tuotemerkkiään Wienissä, ja Pită de Pecica -leipää tarjottiin niin palkintoina kuin maistiaisina.

Tuotteen maine johtuu sen perinteisyyden historiallisista todisteista, jotka ovat siirtyneet suullisten lähteiden välityksellä ja jotka on kerätty ja kirjoitettu muistiin lehtiin ja kirjoihin, jotta ne voidaan jättää tuleville sukupolville.

Pită de Pecica -leipä on kautta aikojen ollut tunnettu maustaan (”Peșcan pitar-leipurien leipoma pită-leipä on jopa maukkaampaa kuin cozonac-leipä”), ja siitä on tullut Pecican tuotemerkki.

Sen erinomaisuus oli tiedossa myös Aradin torilla, jossa sitä myytiin vielä lämpimänä ja syötiin sellaisenaan. Se oli niin hyvän makuista, että ”lisukkeeksi riitti oma kieli”, kuten vanhemmat ihmiset tapasivat sanoa.

Pită de Pecica -leivän myyminen oli ”hyvin kannattavaa ja varmaa liiketoimintaa, koska takki, saappaat tai kengät voidaan korjata vielä joksikin aikaa, mutta päivittäinen leipä ei saa puuttua pöydästä”.

Kaupungin maine perustui Pită de Pecica -leipään, mutta se oli myös kaupungin asukkaiden osaamisen ja uutteruuden symboli. ”Peșcan asukkaat, ja varsinkin perheenemännät, olivat mestareita leipomaan leipää.”

Pită de Pecica -leipä oli niin kuuluisa, että se mainittiin sananlaskuissa. Makunsa ansiosta se tunnettiin koko maassa, ja suurissa juhlissa pidettiin aina seuraava maljapuhe: ”Kauan eläköön kansakuntamme ja sen perusta, puutarha ja pită!”

Maineensa vuoksi Pită de Pecica -leivän kunniaksi järjestetään joka elokuussa niin kutsuttu ”uuden Pită-leivän juhla” (Praznicul de Pită Nouă).

Sillä juhlistetaan uuden sadon vehnästä valmistettua leipää.

Uuden Pită-leivän juhla tekee vehnänkorjuusta todellisen festivaalin, ja leivän leivonnasta tulee perinteinen rituaali, johon kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat.

Uuden Pită-leivän juhlaa on vietetty kautta aikojen Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlaa lähimpänä sunnuntaina. Vuonna 1913 tämä perinne katkesi ensimmäisen maailmansodan vuoksi. Leivän kunniaksi järjestettävä juhla herätettiin henkiin vuonna 1974 Aradissa toimineen historianopettajan, Emil Crăciun Lăzureanun, ansiosta.

Inhimilliset tekijät

Inhimilliset tekijät ovat erityisen tärkeitä Pită de Pecica -leivän laadun kannalta.

Ennen muinoin Pecican pitar-leipurit ostivat vehnää paikallisilta markkinoilta, veivät sen myllyyn, jossa se jauhettiin samana päivänä, ja tämän jälkeen mylläri kuljetti jauhosäkit pitar-leipurin talolle. Perhe alusti leipätaikinaa koko yön ja paistoi sen sitten uunissa. Näitä herkkuja myytiin paikallisille asukkaille myös Aradin torilla. ”Kymmenet elleivät sadat perheet leipoivat leipää.”

Ennen muinoin naiset leipoivat leipää sukupolvesta toiseen periytyneiden reseptien mukaan kaikkien ja varsinkin lasten iloksi.

He osasivat tehdä jauhoista taikinan riippumatta siitä, käytettiinkö nostatuksessa humalaa vai hiivaa. Taikina oli alustettava hyvin perusteellisesti, ”kunnes kattoparrut hikoilivat”, minkä jälkeen se sai nousta, kunnes oli aika panna se uuniin paistumaan.

Myös paistoaika ja uunin lämmitys olivat tärkeitä seikkoja.

Kaikkien näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen ansiosta Pită de Pecica -leipä säilyy tuoreena useita päiviä. ”Perheissä leivottiin leipää kerran viikossa. Pitar-leipurit leipoivat pită-leipää päivittäin tai useammin ja myivät sitä Aradin torilla tavallisen kokoisina (crișca) tai suurina (cărhănoc) limppuina.”

Tämän leivän valmistuksen, taikinan alustamisen ja paistamisen perinne on siirtynyt sukupolvelta toiselle, ja sen ansiosta kuluttajat voivat nauttia tästä perinteisestä tuotteesta vielä nykyäänkin.

Tämän paikallisen leivän maku johtuu erityisestä reseptistä ja erityisestä valmistusmenetelmästä.

Sanotaan, että ennen vanhaan kukin perhe tunnisti kotonaan leivotun leivän sen mausta. Pită de Pecica -leivän ainutlaatuisuutta arvostetaan kansallisella tasolla – sitä pidetään parhaana uuninpohjalla paistettuna leipänä.

Taito leipoa ja paistaa Pită de Pecica -leipää on siirtynyt paikallisten asukkaiden keskuudessa sukupolvelta toiselle.

Tämän tuloksena nykyisin

—	hapantaikinajuuren valmistuksessa käytetään apă de pită -vettä, jota vain Pecican pitar-leipurit osaavat tehdä

—	Pecican pitar-leipurit tietävät, miten taikina pitää nostattaa, koska he ovat tutkineet asiaa sukupolvien ajan; taikina ei saa olla raskas, jotta – kuten sanonta kuuluu – ”leipurin käsivarret kestäisivät”, ja tämä antaa sille erityisen elastisuuden

—	taikina muotoillaan kolmella tavalla; vain Pecican pitar-leipurit tietävät, kuinka pitkään taikinaa on vaivattava muotoiltaessa ja miten se pyöritetään (virguire) ja miten se uritetaan (solgare), jotta leipä saa erityisen muotonsa

—	vain Pecican pitar-leipurit tietävät, mikä on oikea paistolämpötila ja paistoaika ja mihin kohtaan leipä on asetettava erityisissä uuneissa.

Tuotteen erityisyys

Tuotteen erityisyys perustuu Pecican asukkaiden taitoon ja työskentelytapaan, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Taikinajuuren valmistaminen niin kutsutun pită-veden avulla, sekoitusaika ja -menetelmä, taikinan nostatus, sen paikka uunissa, paistomenetelmä ja erityinen uuni ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat tehneet Pită de Pecica -leivästä tunnetun ja suositun.

Toisin kuin muilla samankaltaisilla tuotteilla, Pită de Pecica -leivällä on seuraavat erityispiirteet:

—

Sen muoto on hieman pitkulainen ja siinä on taikinan muotoilun (taittelu, pyörittäminen (virguire), uritus (solgare)) vuoksi hyvin näkyviä halkeamia. Leipä painaa 4 kg, 2 kg, 1 kg tai 0,5 kg, sen pinta on kiiltävä ja siinä on pehmeä kuori, joka saadaan aikaan sivelemällä leipää vedellä paistamisen jälkeen. Kuori on ruskea uunin paistomenetelmän vuoksi. Leipä on korkea, mikä johtuu taikinan lepäämisestä ja nostatuksesta sekä paistoprosessista.

—	Pită de Pecica -leivän poikkileikkaus eroaa muista tämäntyyppisistä tuotteista sikäli, että sen sisus on kostea ja muodostaa yhden kokonaisuuden kuoren kanssa (tämä johtuu uunin erityispiirteistä) ja se saa taikinan nostatuksen aikana elastisuutta.

—	Maku on suolainen ja hieman makea gluteenin sisältämien hiilihydraattien ansiosta, ja tämä erottaa leivän muista samankaltaisista tuotteista.

—	Leipä on kuohkea taikinan nostatuksen aikana laajenevien ilmakuplien ansiosta.

Muita Pită de Pecica -leivän ominaisuuksia

Aiemmin paikalliset asukkaat paistoivat Pită de Pecica -leipää erityisissä uuneissa (kaikilla oli oma uunimuurarimestarin tekemä uuninsa). Niitä, jotka myivät leipää, kutsuttiin nimityksellä pitari. He leipoivat ja paistoivat leivän uunissa samalla tavoin: ”Pitar-leipurien talot menestyivät, koska heidän erinomainen leipänsä meni kuin kuumille kiville.”

Nykyisin Pită de Pecica -leipää valmistetaan ja paistetaan vain leipomoissa samoja teknisiä vaiheita noudattaen, koska tarvittavia erityisiä uuneja on nykyään ainoastaan leipomoissa.

Eritelmän julkaisutiedot

www.madr.ro

https://www.madr.ro/docs/ind-alimentara/2022/Caiet-de-sarcini-Pita-de-Pecica-actualizat-nov.2022.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2023/C 80/13)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Novigradska dagnja”

EU-nro: PDO-HR-02626 – 4.8.2020

SAN (X) SMM ( )

1.   Nimi tai nimet

”Novigradska dagnja”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kroatian tasavalta

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.7 Tuoreet kalat, nilviäiset ja äyriäiset sekä niistä valmistetut tuotteet

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Novigradska dagnja” on välimerensimpukoiden lajiin (Mytilus galloprovincialis, Lamarck 1819) kuuluva simpukka. Novigradska dagnja -simpukoiden kuori on viuhkanmallinen, kolmiomainen tai munanmuotoinen sekä pitkänomainen. Simpukan ruumista ympäröi kaksi identtistä kuorenpuolikasta, jotka ovat ulkopuolelta sinisenmustia ja sisältä vaalean helmenhohtoisia. Syötäväksi tarkoitetut simpukat ovat kooltaan vähintään 6 senttimetrin pituisia (pisimmästä kohdasta mitattuna) ja vähintään 20 gramman painoisia.

Novigradska dagnja -simpukat tunnetaan erityisesti suuresta kuoren täyttöasteesta, joka tarkoittaa simpukanlihan määrää kuoren sisällä. Syötäväksi tarkoitettujen simpukoiden täyttöasteen on oltava vähintään 12 prosenttia.

Tuoreiden Novigradska dagnja -simpukoiden liha tuntuu koskettaessa sileältä, sen koostumus on pehmeä ja kimmoisa ja siinä on aistittavissa tyypillinen meren ja merilevän aromi. Pinnaltaan simpukanliha on kiiltävää, kosteaa ja sileää. Simpukanlihan väri vaihtelee sen mukaan, mitä sukupuolta Novigradska dagnja -simpukat ovat. Simpukoita on kahta sukupuolta: koirassimpukat ovat pääasiassa maidonvalkoisia tai kermanvärisiä, naarassimpukat taas punertavan oransseja.

Novigradska dagnja -simpukat toimitetaan myyntiin elävinä ja ehjäkuorisina. Ne on puhdistettu haitallisista eliöistä ja muista epäpuhtauksista. Simpukankuorissa voi olla jälkiä monisukasmatojen luokkaan kuuluvien Pomatoceros triqueter -putkimatojen (Linné, 1758) kiinnittymisestä.

Novigradska dagnja -simpukoita kerätään joka kalenterivuosi huhtikuun 1. päivän ja marraskuun 30. päivän välisenä aikana. Muina aikoina Novigradinmeren ja Novsko Ždrilon salmen alueella viljeltyjä simpukoita ei saa saattaa markkinoille nimellä ”Novigradska dagnja”.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Novigradska dagnja -simpukat siivilöivät ravintonsa ympäröivästä merivedestä. Simpukat käyttävät vesiympäristössä ravinnokseen pääasiassa kasvi- ja eläinplanktonia, hienojakoista eloperäistä jätettä, hajonnutta eloperäistä ainesta, epäorgaanisia hiukkasia ja erilaisia bakteereita. Novigradinmeri tarjoaa otolliset kasvuolosuhteet kasvi- ja eläinplanktonille, sillä alueelle kulkeutuu ravinteita jokien sekä metsäisiltä kukkuloilta valuvien sadevesien mukana. Tämä takaa sen, että tarjolla on runsaasti ravintoa merivettä siivilöiville eliöille, kuten simpukoille. Viljeltyjä Novigradska dagnja -simpukoita ei ruokita muilla tavoin, eikä niiden ravinto sisällä lisäaineita.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Novigradska dagnja -simpukoiden koko tuotantosykli tapahtuu Novigradinmeren ja Novsko Ždrilon salmen alueella. Tuotantosykli alkaa nuorten simpukoiden keräämisestä ja päättyy kulutukseen sopivan koon saavuttamiseen. Tuotantosykli kestää vähintään 12 kuukautta.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

—

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Kun tuote saatetaan markkinoille jollakin tavalla esipakattuna, merkinnöissä on oltava nimi ”Novigradska dagnja”. Sen on oltava selvästi erotettavissa muista merkinnöistä typografian eli kirjainten koon, tyypin ja värin perusteella.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Novigradska dagnja -simpukoiden koko tuotantosykli tapahtuu Novigradinmeren ja siihen johtavan Novsko Ždrilon salmen alueella. Novigradinmeri on Zadarin maakunnassa sijaitseva merenlahti. Novsko Ždrilon salmi yhdistää Novigradinmeren luoteisosan Velebitin kanaaliin. Koska Novsko Ždrilon salmi sijaitsee Novigradinmeren vieressä, sen ympäristöominaisuudet ovat hyvin samanlaiset.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1.   Maantieteellisen alueen erityisluonne

Novigradinmeren alueeseen vaikuttavat merkittävästi karstimailta peräisin olevat pinta- ja pohjavedet, ja sen rannoilla sijaitsee useita lähteitä. Novigradinmereen laskevat muun muassa Zrmanja-, Bašćica-, Draga- ja Slapaćajoet. Lisäksi siihen virtaa muita, pienempiä jokia. Karininsalmen kautta Novigradinmereen virtaa vettä myös Karininmerestä, johon Karišnica- ja Bijelajoet laskevat. Alueen merkittävin joki on Zrmanjajoki, joka on 69 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 554 neliökilometriä. Keskimääräinen virtausmäärä jokisuulla on 37 kuutiometriä sekunnissa. Zrmanjajoesta Novigradinmereen virtaava vesimäärä on joka vuosi noin 2,3 kertaa suurempi kuin meren kokonaistilavuus. Tämä vaikuttaa merkittävästi alueen fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja yleisiin hydrogeologisiin ominaisuuksiin. Tiettyinä ajanjaksoina Novigradinmeren suolapitoisuus laskee merkittävästi kaikista siihen virtaavista vesimuodostumista johtuen. Vesi on tyypillisesti hyvin kerrostunutta kaikkialla merenlahden alueella. Siinä voi erottaa suolaisen veden kerroksen ja selvän suolaisuuden harppauskerroksen eli halokliinin. Novigradinmerestä virtaa makeampaa pintavettä Velebitin kanavaan, josta vuorostaan virtaa Novigradinmereen syvemmällä olevia, suolapitoisempia vesimassoja. Pintavesien suolapitoisuus vaihtelee 17,3:n ja 33,8 promillen välillä ja syvien vesien 36,2:n ja 37,9 promillen välillä. Vuoden aikana meriveden lämpötila vaihtelee 6,7:n ja 26,6 celsiusasteen välillä (keskimääräinen lämpötila on 16,4 celsiusastetta). Vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) nojalla se Zrmanjajoen osuus, joka sijaitsee alajuoksulla Obrovacin kaupungista, sekä Novigradinmeri, Karininmeri ja Novsko Ždrilon salmi muodostavat yhdessä Zrmanjajoen jokisuun vaihettumisalueen ja Zrmanjajoen estuaarin. Zrmanjajoen estuaari katsotaan kohtuullisen runsasravinteiseksi alueeksi, kun otetaan huomioon sen biologiset ominaisuudet ja meressä esiintyvien kasviplanktonlajien runsaus.

Šarićin ja muiden tutkijoiden tekemissä tutkimuksissa on havaittu, että Novigradinmeren lehtivihreäpitoisuudet ovat suurempia kuin muilla simpukoiden viljely- ja keruualueilla Zadarin maakunnassa. Tiettyinä kuukausina lehtivihreää on yli 4 milligrammaa litraa kohden, mikä ylittää reilusti Adrianmeren avomerialueilla mitatut lehtivihreäpitoisuudet (T. Šarić ym. 2018. Quality parameters of Novigrad mussels for PDO application, Proceedings of the 53rd Croatian and 13th international symposium on agriculture, Vodice, s. 201).

Novigradska dagnja -simpukat kasvatetaan perinteisin menetelmin. Niiden viljelyssä hyödynnetään paikallista taitotietoa, joka liittyy simpukanviljelyyn kyseisellä maantieteellisellä alueella. Simpukat kasvatetaan pergolar-putkiverkoissa, jotka viljelmillä roikkuvat vapaasti niitä kannattelevien köysien varassa. Ihanteellisen kasvuympäristön takaamiseksi viljelijät laskevat simpukat syvemmälle veteen, kun Novigradinmeren ja Novsko Ždrilon salmen alueelle virtaa runsaasti makeaa vettä (yleensä syksyisin ja talvisin). Makea vesi kerrostuu meressä pinnan tuntumaan. Viljellyt nuoret simpukat istutetaan käsin, ja samalla ne tarkastetaan silmämääräisesti. Jos simpukoiden ulkonäkö tai koko ei täytä niille asetettuja vaatimuksia, simpukoiden viljelyä ei jatketa.

Viljelyn aikana voi esiintyä tiettyjä ongelmia. Aiemmin pergolar-putkiverkkoon istutettujen simpukoiden ympärille voi kertyä liikaa nuoria simpukoita, mikä rajoittaa niiden kasvua. Myös monisukasmatojen liiallinen esiintyminen simpukoiden kuorilla voi haitata simpukoiden elintoimintoja ja estää niitä kasvamasta kunnolla. Näiden ongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää, että simpukat istutetaan ihanteellisen istutuskauden aikana ja että viljelyn aikana valvotaan simpukoiden kasvutiheyttä ja monisukasmatojen esiintymistä kuorilla. Tarvittaessa kasvustoja on harvennettava ja simpukat puhdistettava. Tämä prosessi perustuu pitkälti perinteiseen tietotaitoon, jota viljelijöille on karttunut Novigradin alueen simpukanviljelyn pitkän historian aikana.

5.2.   Tuotteen erityisyys

Simpukanviljelyssä keskeisiä tekijöitä ovat simpukoiden kasvu ja kuoren täyttöaste, joka tarkoittaa simpukanlihan määrää kuoren sisällä. Kuoren täyttöaste onkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joihin keskiverto-ostaja kiinnittää huomiota arvioidessaan simpukoiden laatua. Se on myös yksi keskeisimmistä Novigradska dagnja -simpukoiden laatua määrittävistä tekijöistä. Novigradska dagnja -simpukat tunnetaan hyvästä simpukanlihan määrästään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että Novigradska dagnja -simpukoiden kuoren täyttöaste on ympäri vuoden suurempi kuin simpukoilla, jotka ovat kasvaneet simpukoiden ja kalojen yhteisviljelmillä Adrianmeren alueella tai muilla rekisteröidyillä simpukanviljelyalueilla. Zadarin yliopiston ekologian, agronomian ja vesiviljelyn laitoksen toteuttamassa tutkimushankkeessa INOVaDA – Quality Research and Promotion of Novigrad Mussels mitattiin simpukoiden kuoren täyttöastetta lokakuun 2015 ja elokuun 2016 välisenä aikana. Mittaukset osoittivat, että Novigradska dagnja -simpukoiden täyttöaste oli pienimmillään tammikuussa (10,72 %) ja suurimmillaan elokuussa (18,98 %). Vaikka Novigradska dagnja -simpukoiden kuoren täyttöaste on suurempi kuin muilla viljelyalueilla kasvatetuilla simpukoilla yhden vuoden aikana, siinä on selvää kausivaihtelua: talvikuukausina kuoren täyttöaste on pienempi kuin muuten vuoden aikana. Tuotteen korkean laadun takaamiseksi tuoreet simpukat voidaan kerätä ainoastaan kunkin kalenterivuoden huhtikuun 1. päivän ja marraskuun 30. päivän välisenä aikana, jos niitä halutaan markkinoida nimellä ”Novigradska dagnja”.

5.3.   Syy-seuraussuhde maantieteellisen alueen erityisluonteen ja tuotteen erityisyyden välillä

Nimityksen ”Novigradska dagnja” suojaaminen perustuu tuotteen laatuun ja perinteiseen viljelymenetelmään määritellyllä maantieteellisellä alueella. Novigradska dagnja -simpukoiden tärkein ja tunnetuin laatuominaisuus on niiden suuri kuoren täyttöaste. Täyttöasteeseen vaikuttavat ennen kaikkea simpukoiden lisääntymiskierron vaihe, ravintoplanktonin saatavuus sekä ympäristötekijöiden muutokset (lämpötila, suolaisuus, veteen liuenneen hapen määrä).

Novigradinmeri tarjoaa otolliset kasvuolosuhteet kasvi- ja eläinplanktonille, sillä alueelle kulkeutuu ravinteita jokien sekä metsäisiltä kukkuloilta valuvien sadevesien mukana. Tämä takaa sen, että tarjolla on runsaasti ravintoa merivettä siivilöiville eliöille, kuten Novigradska dagnja -simpukoille. Yksi Novigradinmeren ja Novsko Ždrilon salmen ominaispiirteistä on suuri lehtivihreän määrä. Tämä tekee alueesta keskivertoa tuottavamman muihin Adrianmeren viljelyalueisiin verrattuna ja vaikuttaa myönteisesti Novigradska dagnja -simpukoiden kuoren täyttöasteeseen, joka on tavanomaista suurempi.

Novigradinmeren ja Novsko Ždrilon salmen ympäristöolosuhteissa tapahtuu usein äkillisiä muutoksia (esimerkiksi suolapitoisuuden äkillinen väheneminen mereen virtaavan makean veden vuoksi, boratuulesta johtuvat lämpötilanmuutokset). Näin simpukat altistuvat ärsykkeille, jotka saavat ne kasvattamaan kutemiseen tarvittavia kudoksia. Muiden alueiden simpukoihin verrattuna Novigradska dagnja -simpukat käyttävätkin enemmän energiaa kudosten kuin kuoren kasvattamiseen. Kutemiseen valmistautuminen ja ravinteiden runsas saatavuus saavat aikaan Novigradska dagnja -simpukoiden suuremman kuoren täyttöasteen, jonka ansiosta simpukat ovat hyvälaatuisia pidemmän ajan.

Novigradska dagnja -simpukat viljellään alueella, jolle on myönnetty simpukoiden tuotantoalueiden mikrobiologisen luokitusjärjestelmän mukainen A-luokitus. Kyseessä on korkein mahdollinen mikrobiologinen luokitus, ja saasteettomilla A-luokan merialueilla kasvatetut simpukat voidaankin saattaa markkinoille suoraan ilman erillistä puhdistamista.

Paikallisten viljelijöiden kokemusta ja perinteistä tietotaitoa tarvitaan ihanteellisten kasvuolosuhteiden määrittämiseen Novigradinmerelle ominaisissa luonnonolosuhteissa, nuorten simpukoiden käsin istuttamiseen ja valikoimiseen sekä kasvustojen karsimiseen ja simpukoiden puhdistamiseen tarvittaessa. Kaikki nämä toimenpiteet edistävät suoraan Novigradska dagnja -simpukoiden elinvoimaisuutta ja kunnollista kasvua.

Eritelmän julkaisutiedot

https://poljoprivreda.gov.hr/UserDocsImages/dokumenti/hrana/proizvodi_u_postupku_zastite-zoi-zozp-zts/Specifikacija_Novigradska_dagnja052022.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

Oikaisu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korkoon: 2,50 % 1. maaliskuuta 2023 – Euron kurssi

( Euroopan unionin virallinen lehti C 78, 2. maaliskuuta 2023 )

(2023/C 80/14)

Kansisivulla ja sivulla 5, otsikossa:

on:

pitää olla: