Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10797 – PCG / PERSTORP)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 64/01)

Komissio päätti 8. syyskuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10797. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10989 – BLACKSTONE / EMERSON (HVAC AND REFRIGERATION TECHNOLOGY BUSINESS))

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 64/02)

Komissio päätti 31. tammikuuta 2023 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32023M10989. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

KOMISSION TIEDONANTO

Euroopan unionin ja Monacon ruhtinaskunnan välisen valuuttasopimuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti

(2023/C 64/03)

Euroopan unionin ja Monacon ruhtinaskunnan välisen valuuttasopimuksen (1) liite B on korvattu kyseisen sopimuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti tämän tiedonannon liitteessä olevalla tekstillä.

---

(1)  EUVL C 23, 28.1.2012, s. 13.

KOMISSION TIEDONANTO

Ohjeet IPI-asetuksen* soveltamisen helpottamiseksi hankintaviranomaisille ja hankintayksiköille sekä talouden toimijoille

(2023/C 64/04)

Sisällysluettelo

1.

Talouden toimijan alkuperän määrittäminen

8

1.1.

Näyttö, jota voidaan käyttää sen määrittämiseen, harjoittaako oikeushenkilö olennaista liiketoimintaa tietyssä maassa

8

1.2.

Asiakirjatodisteet, joita voidaan käyttää olennaisen liiketoiminnan määrittämiseen

8

2.

Palvelujen alkuperän määrittäminen

9

3.

Tavaroiden alkuperän määrittäminen

9

3.1.

Tavaroiden alkuperä yhdessä maassa kokonaan tuotettujen tavaroiden käsitteen perusteella

9

3.2.

Tavaroiden alkuperä, johon liittyy useampi kuin yksi maa ja käsite ”viimeinen merkittävä valmistustoimi”

10

3.2.1.

Unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun asetuksen liitteeseen 22–01 sisältyvien tuotteiden alkuperän määrittäminen

10

3.2.2.

Unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun asetuksen liitteeseen 22–01 sisältymättömien tuotteiden alkuperän määrittäminen

10

4.

Tarjouskilpailun voittajan velvoitteet

11

4.1.

Alihankintaa koskevat velvoitteet sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä

11

4.2.

Sopimuksen täytäntöönpanossa käytettyjen tavaroiden alkuperää koskevat velvoitteet

12

4.3.

Riittävän näytön toimittamista pyynnöstä koskevat velvoitteet

12

4.4.

Oikeasuhteisen maksun maksamista koskevat velvoitteet

13

5.

Ohjeet siitä, miten ja milloin hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on sovellettava IPI-toimenpidettä

13

Asetuksessa (EU) 2022/1031, jäljempänä IPI-asetus (1), säädetään menettelyistä, joita noudattaen komissio voi ryhtyä tutkimaan väitettyjä kolmansien maiden toimenpiteitä tai käytäntöjä, jotka kohdistuvat unionin talouden toimijoihin, tavaroihin ja palveluihin, ja ryhtyä neuvotteluihin asianomaisten kolmansien maiden kanssa. Siinä säädetään komission mahdollisuudesta määrätä tällaisten kolmansien maiden toimenpiteiden tai käytäntöjen osalta IPI-toimenpiteitä, joilla rajoitetaan kolmansien maiden talouden toimijoiden, tavaroiden tai palvelujen pääsyä unionin julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin.

IPI-asetuksen 12 artiklassa säädetään, että komissio antaa ohjeita kuuden kuukauden kuluessa 29 päivästä elokuuta 2022, jotta hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi helpompi soveltaa asetusta.

Asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa mainitaan, että ohjeissa olisi annettava tietoa erityisesti luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden alkuperän sekä tavaroiden ja palvelujen alkuperän käsitteistä, lisävelvoitteista sekä kyseisten säännösten soveltamisesta asetuksen yhteydessä. Kyseisissä ohjeissa on otettava huomioon myös erityiset tietotarpeet, joita pk-yrityksillä on niiden soveltaessa asetusta, jotta voidaan estää pk-yritysten liiallinen rasittuminen.

1.   Talouden toimijan alkuperän määrittäminen

IPI-asetusta sovellettaessa talouden toimijan alkuperä on määritettävä seuraavasti:

Kun talouden toimija on luonnollinen henkilö, sen alkuperänä pidetään sitä maata, jonka kansalainen henkilö on tai jossa kyseisellä henkilöllä on pysyvä oleskeluoikeus.

Kun talouden toimija on oikeushenkilö, sen alkuperänä pidetään sitä maata, jossa oikeushenkilö on perustettu tai muulla tavoin järjestetty, edellyttäen, että oikeushenkilö harjoittaa alueella olennaista liiketoimintaa.

Olennaisen liiketoiminnan harjoittamista koskevan perusteen tarkoituksena on välttää tilanne, jossa luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden alkuperä on IPI-toimenpiteen kohteena olevassa maassa, voivat kiertää tämän asetuksen nojalla hyväksytyt IPI-toimenpiteet perustamalla ”kuoriyhtiön” tai ”postilaatikkoyhtiön” muun maan kuin IPI-toimenpiteen kohteena olevan maan alueella.

1.1.    Näyttö, jota voidaan käyttää sen määrittämiseen, harjoittaako oikeushenkilö olennaista liiketoimintaa tietyssä maassa

Oikeushenkilö harjoittaa olennaista liiketoimintaa tietyssä maassa, jos se harjoittaa kyseisen maan alueella liiketoimintaa, joka ei ole pääasiassa verotuksellisista syistä tai IPI-toimenpiteen kiertämiseksi toteutettu keinotekoinen järjestely.

Talouden toimija voi osoittaa harjoittavansa olennaista liiketoimintaa tietyssä maassa vetoamalla muun muassa seuraaviin seikkoihin:

—	liiketoiminnan tyyppi (esimerkiksi tuotantolaitos, edustusto, tutkimus- ja kehityskeskus jne.);

—	liiketoiminnan volyymi, intensiteetti tai prosenttiosuus kyseisessä maassa;

—	pääomasijoitukset kyseiseen maahan;

—	työntekijöiden lukumäärä kyseisessä maassa;

—	tiedot asiakkaista kyseisessä maassa;

—	yhtiön kyseiseen maahan sijoittautumisen kesto;

—	yrityksen katu- tai postiosoite kyseisessä maassa;

—	verojen maksaminen kyseisessä maassa.

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja näitä seikkoja on arvioitava kokonaisuutena tapauskohtaisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon muita seikkoja kunkin tapauksen ominaispiirteitten mukaan.

1.2.    Asiakirjatodisteet, joita voidaan käyttää olennaisen liiketoiminnan määrittämiseen

Talouden toimijoilta, myös pk-yrityksiltä, voidaan vaatia asiakirjatodisteita olennaisen liiketoiminnan harjoittamisesta sen maan alueella, jossa ne on perustettu tai muulla tavoin järjestetty, jos asiasta on epäilystä. Tällaisia asiakirjatodisteita ovat esimerkiksi

—

liikeasiakirjat (myynti ja muut toimet) – laskut, kuitit, liiketoimintasopimukset, remburssit, lähetysasiakirjat, liiketoimintasuunnitelmat, kirjeenvaihto tavarantoimittajien/velkojien ja ostajien kanssa ja luettelo niistä, varastoon ostettuja ja myytyjä tavaroita koskevat tiedot, yrityksen vierailuraportti jne.;

—	taloudelliset tiedot – tarkastetut tilinpäätökset, tilinpäätös, tiliote, veroilmoitukset ja asianomaisten elinten antamat arviot jne.; ja

—	työntekijöiden tiedot – sairausvakuutus- tai eläkejärjestelmiin suoritetut maksut, työsopimukset jne.

Luetellut esimerkit eivät ole tyhjentäviä. Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat vaatia mitä tahansa asiakirjatodisteita, joita ne pitävät tarkoituksenmukaisina sen maan määrittämiseksi, jossa talouden toimija harjoittaa olennaista liiketoimintaa.

2.   Palvelujen alkuperän määrittäminen

IPI-asetusta sovellettaessa palvelun alkuperä määräytyy palvelua tarjoavan talouden toimijan alkuperän perusteella. Näin ollen talouden toimijan alkuperän määrittämistä koskevia ohjeita sovelletaan myös palvelujen alkuperän määrittämiseen.

3.   Tavaroiden alkuperän määrittäminen

Hankintasopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä toimitettujen tavaroiden alkuperä on IPI-asetusta sovellettaessa määritettävä unionin tullikoodeksissa (2) vahvistettujen, muuta kuin tullietuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien sääntöjen perusteella, joita on täsmennetty komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (3), jäljempänä ’unionin tullikoodeksia koskeva delegoitu asetus’, asiaan sovellettavissa säännöksissä.

Muuta kuin tullietuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevia sääntöjä käytetään lähinnä määritettäessä tavaroiden alkuperämaata suosituimmuuskohtelun (eli unionin vakiotullikohtelun) soveltamiseksi, mutta niitä käytetään myös useiden kauppapoliittisten toimenpiteiden, kuten polkumyynti- ja tasoitustullien, kauppasaartojen, suojatoimenpiteiden ja määrällisten rajoitusten tai tariffikiintiöiden täytäntöönpanemiseksi. Lisäksi niitä käytetään kauppatilastoja, julkisia tarjouskilpailuja ja alkuperämerkintöjä varten. Unioni soveltaa muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskeviin sääntöihin omaa sääntelyään, joka voi poiketa minkä tahansa muun kolmannen maan säännöksistä.

Muu kuin etuuskohteluun oikeuttava alkuperä voi olla eri kuin etuuskohteluun oikeuttava alkuperä, joka määritetään tavaroiden etuuskohtelujärjestelyn yhteydessä, kuten unionin yleisessä tullietuusjärjestelmässä tai vapaakauppasopimuksessa, jossa määrätään tullietuuskohtelusta. On pidettävä mielessä, että vaikka sopimuksen täytäntöönpanossa käytettyihin tavaroihin olisi sovellettu tullietuutta niiden unioniin tuonnin yhteydessä ja vaikka niiden alkuperä olisi määritetty viejämaan kanssa käytävään kauppaan sovellettavien, etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien sääntöjen perusteella, kyseisten tavaroiden alkuperä on IPI-toimenpiteitä sovellettaessa kuitenkin ilmoitettava hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien sääntöjen perusteella. Tässä yhteydessä on huomattava, että alkuperämaa ei välttämättä ole maa, josta tavarat on lähetetty ja/tai toimitettu.

Aluksi on tärkeää tietää lopputuotteen oikea luokittelu harmonoidun järjestelmän (4) mukaisesti, koska kuhunkin tavaraan liittyy erityinen alkuperää koskeva sääntö, joka perustuu sen luokitteluun harmonoidussa järjestelmässä.

Tavaroiden muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää määritettäessä käytetään kahta peruskäsitettä: ”kokonaan tuotetut” tavarat ja tavarat, joille on tehty ”viimeinen merkittävä valmistustoimi”.

3.1.    Tavaroiden alkuperä yhdessä maassa kokonaan tuotettujen tavaroiden käsitteen perusteella

Unionin tullikoodeksin 60 artiklan 1 kohdan mukaan ”tietystä maasta tai tietyltä alueelta peräisin olevina tavaroina pidetään kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella kokonaan tuotettuja tavaroita”.

Unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun asetuksen 31 artikla sisältää tyhjentävän luettelon tavaroista, joita on pidettävä yhdessä maassa tai yhdellä alueella kokonaan tuotettuina. Luettelossa viitataan enimmäkseen tavaroihin, jotka tuotetaan sellaisinaan, ja tuotteisiin, jotka saadaan kokonaan tuotetuista tuotteista. Näin ollen näitä tuotteita voidaan myös IPI-asetusta sovellettaessa pitää yhdessä maassa ja yhdellä alueella kokonaan tuotettuina.

3.2.    Tavaroiden alkuperä, johon liittyy useampi kuin yksi maa ja käsite ”viimeinen merkittävä valmistustoimi”

Unionin tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdan mukaan ”tavaran, jonka tuottaminen on tapahtunut useammassa kuin yhdessä maassa tai alueella, on katsottava olevan peräisin siitä maasta tai siltä alueelta, jossa sille on suoritettu tähän tarkoitukseen varustetussa yrityksessä viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu jalostus tai käsittely, joka on johtanut uuden tuotteen valmistukseen tai edustaa merkittävää valmistusastetta”.

”Viimeisellä merkittävällä valmistustoimella” tarkoitetaan, että viimeinen merkittävä jalostus tai käsittely johtaa uuden tuotteen valmistukseen tai on merkittävä valmistusvaihe.

Jotta voidaan käytännössä arvioida, missä viimeinen merkittävä valmistustoimi on tapahtunut, hankintamenettelyyn osallistuvilta talouden toimijoilta on saatava tiedot kaikista käytetyistä materiaaleista. Erityisesti viimeisessä tuotantomaassa käytetyt ei-alkuperäainekset on yksilöitävä. Kyseisten ei-alkuperäainesten on oltava olennaisilta osiltaan viimeisessä maassa jalostettuja tai käsiteltyjä, jotta tavaroiden alkuperäksi voidaan osoittaa lopputuotteen tuotantomaa.

Yhdessä maassa tuotetulla uudella tavaralla on oltava erilliset ominaisuudet ja toiminnot, jotka poikkeavat sen tuotannossa käytetyistä materiaaleista, jotta sen alkuperäksi katsotaan kyseinen tuotantomaa.

Viimeistä merkittävää valmistustoimea koskeva peruste tarkistetaan kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko kyseessä oleva tuote sisällytetty unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun asetuksen liitteeseen 22-01 (ks. kohta 3.2.1) vai ei (ks. kohta 3.2.2) (5).

3.2.1.   Unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun asetuksen liitteeseen 22–01 sisältyvien tuotteiden alkuperän määrittäminen

Liitteessä 22–01 (mukaan lukien sen alkuhuomautukset) vahvistettuja sääntöjä sovelletaan ainoastaan tavaroihin, jotka on nimenomaisesti lueteltu kyseisessä liitteessä vähintään HS-koodin nelinumerotasolla.

On katsottava, että kyseisessä liitteessä luetelluille tavaroille on tehty viimeinen merkittävä valmistus tai käsittely, joka on johtanut uuden tuotteen valmistukseen tai edustaa merkittävää valmiusastetta, siinä maassa tai sillä alueella, jossa tai jolla kyseisessä liitteessä vahvistetut pääasialliset säännöt tai jäännössäännöt täytetään tai joka yksilöidään kyseisissä säännöissä. Unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun asetuksen liitteessä 22–01 lueteltuihin tavaroihin kuuluvat esimerkiksi tietyt maataloustuotteet (esim. liha, kahvi, jauhettu vilja), tietyt kemialliset tuotteet, tekstiilituotteet, vaatteet ja asusteet, jalkineet sekä tietyt rauta- ja terästuotteet, metallityökalut, konetuotteet, mukaan lukien sähkökoneet. Luettelo on itse asiassa melko suppea, eikä se kata kaikkia unionin yhdistettyyn nimikkeistöön luokiteltuja tuotteita.

Liitteessä 22–01 lueteltuihin tuotteisiin sovellettavat säännöt on lueteltu ja korostettu nimikekohtaisia sääntöjä koskevassa taulukossa (6). Jos viimeistä tuotantomaata ei voi määrittää erikseen lueteltujen pääasiallisten sääntöjen perusteella, se on määritettävä soveltamalla kunkin luvun alussa vahvistettuja jäännössääntöjä.

3.2.2.   Unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun asetuksen liitteeseen 22–01 sisältymättömien tuotteiden alkuperän määrittäminen

Niiden tavaroiden osalta, joita ei luetella unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun asetuksen liitteessä 22–01, alkuperä määritetään tapauskohtaisesti arvioimalla prosessia tai toimea unionin tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdassa määritellyn viimeisen merkittävän jalostuksen tai käsittelyn käsitteen osalta.

Unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun asetuksen liitteeseen 22–01 kuulumattomien tavaroiden viimeistä merkittävää valmistustoimea koskevan perusperiaatteen tulkinnan yhdenmukaistamiseksi on laadittu kyseisiä tavaroita koskevat erityisohjeet, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia. Näitä tavaroita koskevat ohjeet on myös lueteltu (mutta niitä ei ole korostettu) edellä mainitussa nimikekohtaisia sääntöjä koskevassa taulukossa.

Jos nimikekohtaista sääntöä ei noudateta viimeisessä tuotantomaassa, alkuperämaa määritetään kunkin luvun alussa vahvistettujen jäännössääntöjen mukaisesti.

Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden sekä toimeksisaajien, myös pk-yritysten, on noudatettava asianmukaisia sääntöjä ja otettava huomioon muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevat ohjeet (ks. muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevat ohjeet) (7).

Jos tavaroiden alkuperästä on epäilystä tai jotta voidaan taata oikeusvarmuus, toimeksisaajat ja erityisesti pk-yritykset, joilla ei ehkä ole tarvittavaa asiantuntemusta, voivat hakea sitovaa alkuperätietoa koskevaa päätöstä. Lisätietoja: https://trade.ec.europa.eu/access-to-markets/en/content/binding-origin-information-2

4.   Tarjouskilpailun voittajan velvoitteet

IPI-asetuksen 8 artiklassa asetetaan useita velvoitteita sellaisten tarjouskilpailujen voittajille, joissa on kyse julkisia hankintoja koskevista menettelyistä, jotka ovat IPI-toimenpiteen kohteena, ja puitesopimuksen perusteella tehdyistä sopimuksista (niin kutsutut call-off -järjestelyt), kun kyseiset puitesopimukset ovat olleet IPI-toimenpiteen kohteena. Velvoitteet koskevat seuraavia: i) alihankinta; ii) sopimuksen täytäntöönpanossa käytettyjen tavaroiden alkuperä; iii) alihankintaa ja tavaroiden alkuperää koskevan riittävän näytön toimittaminen sitä pyydettäessä; ja iv) oikeasuhteisen maksun maksaminen, jos alihankinta- ja alkuperävelvoitteita ei noudateta.

Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on sisällytettävä viittaus näihin velvoitteisiin niiden julkisia hankintoja koskevien menettelyjen asiakirjoihin, joihin sovelletaan IPI-toimenpidettä. Näin kyseisiin menettelyihin osallistuvat talouden toimijat ja erityisesti pk-yritykset ovat täysin tietoisia sovellettavista vaatimuksista, jos niiden kanssa tehdään hankintasopimus.

4.1.    Alihankintaa koskevat velvoitteet sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä

Alihankinnalla tarkoitetaan sen järjestämistä, että kolmas osapuoli toteuttaa osan sopimuksesta; siihen ei sisälly pelkkää palvelun tarjoamiseksi tarvittavien tavaroiden tai osien toimittamista.

Talouden toimijat, joiden kanssa on tehty palvelujen tarjoamista koskeva sopimus (mukaan lukien julkiset rakennusurakat), eivät saa teettää enempää kuin 50 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta alihankintana sellaisilla talouden toimijoilla, jotka ovat peräisin IPI-toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta.

Julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tapauksessa pelkkä sellaisten materiaalien, tavaroiden ja osien käyttö, jotka sisällytetään rakennusurakkasopimuksen mukaiseen pysyvään rakennuskohteeseen tai muodostavat sen osan, ei ole alihankintaa. Sitä ei siis sisällytetä 50 prosentin kynnysarvoa koskevaan laskelmaan. Jos sopimus koskee esimerkiksi sillan rakentamista, käytettyjen materiaalien (kuten teräksen, betonin, kiven, asfaltin jne.) kustannuksia ei oteta huomioon, kun lasketaan sopimuksen arvoa 50 prosentin kynnysarvon soveltamiseksi.

Lisäksi tavaroita, jotka urakoitsija on ostanut käytettäväksi sopimuksen täytäntöönpanon aikana (kuten koneet, joiden avulla tavarantoimittaja testaa ja asentaa toimitetut tavarat, urakoitsijan tien rakentamiseen käyttämät laitteet, palvelun suorittajan tutkimuksen laatimiseen käyttämät tietokoneet) ei oteta huomioon, kun lasketaan sopimuksen arvoa 50 prosentin kynnysarvon soveltamiseksi.

4.2.    Sopimuksen täytäntöönpanossa käytettyjen tavaroiden alkuperää koskevat velvoitteet

Sopimuksissa, jotka kattavat tavaroiden toimittamisen, tarjouskilpailun voittaneella toimijalla on velvoite varmistaa, että sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä toimitetut tavarat tai suoritetut palvelut, jotka ovat peräisin IPI-toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta, edustavat enintään 50:tä prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta.

Näin ollen yli 50 prosenttia toimitussopimusten täytäntöönpanossa käytetyistä tavaroista on oltava peräisin unionista tai muusta kuin IPI-toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta.

Kaikki toimitussopimuksen perusteella toimitettavat tavarat kuuluvat tämän kynnysarvon piiriin. Tavarat määritellään julkisia hankintoja koskevan menettelyn kohteessa ja kyseessä olevan sopimuksen eritelmissä tarkoitetuiksi tavaroiksi, mutta niihin eivät kuulu toimitettuihin tavaroihin sisältyvät tuotantopanokset, materiaalit tai ainesosat. Näin ollen materiaalit, tavarat ja osat, jotka on tarkoitus sisällyttää hankittuihin tavaroihin tai jotka muodostavat osan niistä, eivät kuulu kynnysarvon piiriin. Jos hankinta koskee esimerkiksi elektronisten laitteiden toimittamista, tällaisten laitteiden tuotannossa käytettävät puolijohtimet eivät kerrytä 50 prosentin kynnysarvoa, mutta yli 50 prosenttia tällaisista hankituista elektronisista laitteista on oltava peräisin maasta, joka ei ole IPI-toimenpiteen kohteena.

Hankintaviranomainen tai hankintayksikkö voi pyytää tietoja käytettyjen tavaroiden alkuperästä milloin tahansa sopimuksen täytäntöönpanon aikana.

Tarjouskilpailun voittajan on pyynnöstä ilmoitettava nimenomaisesti, että sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä toimitetut tavarat täyttävät toimitettavien tavaroiden alkuperään liittyvät kynnysarvoa koskevat vaatimukset. Tätä varten toimeksisaajan on toimitettava hankintaviranomaiselle lausunto, joka voi olla muodoltaan seuraava: ”Vahvistan, että enintään 50 prosenttia sopimuksen XXX täytäntöönpanon yhteydessä toimitetuista tavaroista on peräisin [lisätään maan nimi], joka on [päivämäärä muodossa pp.kk.vvvv] hyväksytyn IPI-toimenpiteen [XYZ] kohteena”.

Komissio suosittelee, että hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt kehottavat IPI-asetuksen 8 artiklan täytäntöönpanoa koskevien riskinarviointi- ja valvontatoimenpiteiden yhteydessä tarjouskilpailun voittajaa ilmoittamaan vapaaehtoisesti IPI-toimenpiteiden kohteena olevista maista peräisin olevien tavaroiden tai palvelujen prosenttiosuuden sopimuksen kokonaisarvosta.

Tämä vapaaehtoinen ilmoitus olisi periaatteessa annettava ennen sopimuksen loppumaksua, ja se voi perustua olemassa oleviin toimitusketjun ja jäljitettävyyden valvontajärjestelmiin, joita yritys käyttää osana tavanomaista liiketoimintaansa. Kun tällaiset ilmoitukset annetaan, toimenpiteiden kiertämisen riskin voidaan katsoa olevan pienempi kuin ilman tällaisia tietoja.

4.3.    Riittävän näytön toimittamista pyynnöstä koskevat velvoitteet

Toimeksisaaja on velvollinen toimittamaan hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle niiden pyynnöstä tavaroiden alkuperää koskevan kynnysarvon noudattamista koskeva riittävä näyttö. Tältä osin riittää, että toimitetaan näyttöä siitä, että yli 50 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta on peräisin unionista tai muista kuin IPI-toimenpiteen kohteena olevista kolmansista maista.

Käytännössä tavaroiden toimittamista koskevassa sopimuksessa mahdollisia tilanteita on kaksi:

a)	toimeksisaaja voi ostaa sopimuksen täytäntöönpanossa käytetyt lopputuotteet unionista (tai kolmannesta maasta) tai IPI-toimenpiteen kohteena olevasta maasta, tai

b)	toimeksisaaja on voinut käyttää tavaroiden tuotannossa osia tai aineksia, jotka ovat peräisin unionista (tai kolmannesta maasta) tai IPI-toimenpiteen kohteena olevasta maasta.

Edellä kuvattuja muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla molemmissa tapauksissa.

Ensimmäisessä tapauksessa, jos tuodut lopputuotteet ovat peräisin IPI-toimenpiteen kohteena olevasta maasta, niiden osuus sopimuksen kokonaisarvosta saa olla enintään 50 prosenttia sopimuksen arvosta. Tämä tarkoittaa, että yli 50 prosenttia sopimuksen perusteella toimitetuista tavaroista on oltava peräisin unionista tai kolmansista maista (muista kuin IPI-toimenpiteen kohteena olevista maista). Toimeksisaaja voi osoittaa tämän kynnysarvon noudattamisen esittämällä asianmukaiset ulkopuolisten toimittajien laskut ja/tai niihin liitetyt ilmoitukset. Jos laskuissa on käytetty ulkomaanvaluuttaa, niiden arvo muunnetaan euroiksi ostohetkellä voimassa olleen euron vaihtokurssin mukaisesti.

Toisessa tapauksessa toimeksisaajan on osoitettava, että suurin osa (yli 50 prosenttia) sopimuksen perusteella tuotetuista ja toimitetuista tavaroista on saanut unionin tai kolmannen maan (muun kuin IPI-toimenpiteen kohteena olevan maan) alkuperäaseman. Vaikka IPI-toimenpiteen kohteena olevasta maasta peräisin olevia osia voidaan käyttää, niille on täytynyt tehdä tuotantoprosessin aikana merkittäviä valmistustoimia siten, että lopputuote saa unionin tai kolmannen maan (muun kuin IPI-toimenpiteen kohteena olevan maan) alkuperäaseman edellä esitettyjen muuta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien sääntöjen mukaisesti.

Toimeksisaajan on toimitettava tiedot, todistukset, asiakirjat tai lausunnot, jotka osoittavat, että alkuperää koskevaa kynnysarvoa noudatetaan. Tällainen näyttö koostuu asiakirjoista, jotka osoittavat, että yli 50 prosenttia tavaroista on peräisin unionista tai kolmannesta maasta, joka ei ole IPI-toimenpiteen kohteena. Se voi sisältää myös kuvauksen valmistusprosesseista sekä näytteitä, kuvauksia tai valokuvia, joiden avulla voidaan määrittää toimitettujen tavaroiden alkuperä. Näytöksi katsotaan myös unionissa olevan tavarantoimittajan lausunto tai muu todiste, jos toimeksisaaja on ostanut tavarat unionin markkinoilta.

Asiakirjat voivat olla myös alkuperäilmoituksia tai -todistuksia. Tällaisia asiakirjoja voi antaa tavaroiden ilmoitetun alkuperämaan toimivaltainen elin (esimerkiksi kauppakamari). Tällaisissa alkuperäilmoituksissa tai -todistuksissa ei kuitenkaan anneta tietoja ilmoitetun alkuperän paikkansapitävyydestä, sillä kolmannet maat voivat soveltaa tavaroiden alkuperän määrittämiseen erilaisia sääntöjä. Tämän tyyppisessä todistuksessa ilmoitetaan ainoastaan tavaroiden tuotantopaikka tai alkuperä. Näin ollen alkuperäilmoituksia tai -todistuksia ei voida pitää oikeudellisena näyttönä, mutta ne voivat olla hyödyllisiä lähteitä alkuperän määrittämistä varten. Epäselvissä tapauksissa ne voivat helpottaa lisätarkastusten tekemistä.

4.4.    Oikeasuhteisen maksun maksamista koskevat velvoitteet

Jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö toteaa, että toimeksisaaja ei ole täyttänyt 8 artiklan 1 kohdan a–b alakohdan mukaisia velvoitteitaan tai jos sillä on perusteltua syytä epäillä toimeksisaajan 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti toimittaman näytön luotettavuutta, se voi määrätä oikeasuhteisen maksun, joka on 10–30 prosenttia sopimuksen arvosta (8 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti). Tämän maksun tosiasiallinen määrä vahvistetaan tapauskohtaisesti. Sen määrä voi riippua esimerkiksi niiden tavaroiden tai palvelujen osuudesta, joiden osalta on todettu perusteltu epäily.

5.   Ohjeet siitä, miten ja milloin hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on sovellettava IPI-toimenpidettä

IPI-asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että IPI-toimenpidettä sovelletaan ainoastaan sellaisiin julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin, joiden ennakoitu arvo ylittää kynnysarvon, jonka komissio määrittää tutkimuksen ja neuvottelujen tulosten perusteella ja ottaen huomioon 3 kohdassa vahvistetut perusteet (8). Kyseisen ennakoidun arvon olisi oltava rakennusurakoiden ja käyttöoikeussopimusten osalta yhtä suuri tai suurempi kuin 15 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa ja tavaroiden ja palvelujen osalta yhtä suuri tai suurempi kuin 5 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

Tässä asetuksessa säädettyjen kynnysarvojen soveltamiseksi hankintasopimusten arvioidut arvot olisi laskettava direktiivin 2014/23/EU 8 artiklan, direktiivin 2014/24/EU 5 artiklan ja direktiivin 2014/25/EU 16 artiklan mukaisesti.

IPI-toimenpidettä sovelletaan ainoastaan sellaisiin katettuihin julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin, jotka on käynnistetty kyseisen IPI-toimenpiteen voimaantulon ja sen voimassaolon päättymisen, peruuttamisen tai soveltamisen keskeyttämisen välisenä aikana.

Puitesopimuksissa IPI-toimenpiteitä sovelletaan vain kerran puitesopimuksen tekemisen yhteydessä. IPI-toimenpiteitä ei sovelleta puitepuitesopimuksen perusteella tehtäviin sopimuksiin (ns. call-off -vaiheessa).

IPI-asetuksen 13 artiklan 2 kohdassa säädetään, että hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on raportoitava komissiolle IPI-toimenpiteiden soveltamisesta osana sopimusten tekemistä koskevia tietoja Tenders electronic daily -tietokannan (TED) kautta. Tällainen raportti sisältää kunkin asiaankuuluvan menettelyn osalta tiedot IPI-toimenpiteiden soveltamisesta, asiaankuuluvan IPI-toimenpiteen kohteena olevista kolmansista maista saatujen tarjousten lukumäärästä, niiden tarjousten lukumäärästä, joihin on sovellettu tarjouksen poissulkemista tai pistemäärän oikaisua, sekä IPI-toimenpiteestä tehtyjen erityisten poikkeusten soveltamisesta.

TED-tietokannassa on erityisiä kenttiä, jotka hankintaviranomaisten on täytettävä.

IPI-toimenpidettä sovelletaan pistemäärän oikaisun muodossa sopimuksentekoperusteiden arviointivaiheessa (tarkemmin sanottuna lopullisen pistemäärän laskentavaiheessa).

IPI-toimenpidettä sovelletaan poissulkemisen muodossa valintaperusteiden arviointivaiheessa.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1031, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2022, kolmansien maiden talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille sekä unionin talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä (kansainvälisten julkisten hankintojen väline – IPI) (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(4)  https://trade.ec.europa.eu/access-to-markets/en/content/harmonised-system-0

(5)  Ks. myös muita kuin etuuskohteluun oikeuttavia alkuperäsääntöjä koskevat ohjeet: https://taxation-customs.ec.europa.eu/system/files/2022-03/Guidance%20on%20non-preferential%20rules%20of%20origin.pdf

(6)  https://taxation-customs.ec.europa.eu/table-list-rules-conferring-non-preferential-origin-products-following-classification-cn_en

(7)  https://taxation-customs.ec.europa.eu/system/files/2022-03/Guidance%20on%20non-preferential%20rules%20of%20origin.pdf

(8)  Erityisesti: a) IPI-toimenpiteen oikeasuhteisuus kolmannen maan toimenpiteeseen tai käytäntöön nähden ja b) asianomaisten tavaroiden ja palvelujen vaihtoehtoisten hankintalähteiden saatavuus, jotta vältetään tai minimoidaan hankintaviranomaisille ja hankintayksiköille aiheutuva merkittävä kielteinen vaikutus.

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä helmikuuta 2023,

työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean varajäsenen nimittämisestä Italian osalta

(2023/C 64/05)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 (1) ja erityisesti sen 23 ja 24 artiklan,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden hallitusten neuvostolle esittämät ehdokasluettelot,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto on 20 päivänä syyskuuta 2022 (2) ja 25 päivänä lokakuuta 2022 (3) antamillaan päätöksillä nimittänyt työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäsenet ja varajäsenet 25 päivänä syyskuuta 2022 alkavaksi ja 24 päivänä syyskuuta 2024 päättyväksi kaudeksi.

(2)	Italian hallitus on esittänyt ehdokkaan avoinna olevaan paikkaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

---

(1)  EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1.

(2)  Neuvoston päätös, annettu 20 päivänä syyskuuta 2022, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä (EUVL C 393, 13.10.2022, s. 5).

(3)  Neuvoston päätös, annettu 25 päivänä lokakuuta 2022, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean varsinaisten jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä Tanskan, Saksan, Kreikan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan ja Portugalin osalta (EUVL C 481, 19.12.2022, s. 1).

Neuvoston päätelmät

veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta

(2023/C 64/06)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

---

(1)  EUCO 18/22, EUCO 1/22, 21/22, 31/22, 34/22 sekä ST 9873/22.

Ilmoitus henkilöille, yhteisöille ja elimille, joihin sovelletaan Myanmarin/Burman tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2013/184/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/380, ja asetuksessa (EU) N:o 401/2013, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/378, säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2023/C 64/07)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille, yhteisöille ja elimille, jotka mainitaan Myanmarin/Burman tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2013/184/YUTP (1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/380 (2), liitteessä ja asetuksen (EU) N:o 401/2013 (3), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/378 (4), liitteessä IV.

Euroopan unionin neuvosto on päättänyt, että edellä mainituissa liitteissä mainitut henkilöt, yhteisöt ja elimet olisi sisällytettävä niiden henkilöiden, yhteisöjen ja elinten luetteloon, joihin sovelletaan Myanmarin/Burman tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa päätöksessä 2013/184/YUTP ja asetuksessa (EU) N:o 401/2013 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä. Asianomaisten henkilöiden, yhteisöjen ja elinten luetteloon merkitsemisen perusteet esitetään kyseisten liitteiden asianomaisissa kohdissa.

Asianomaisia henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että he/ne voivat hakea Myanmarin/Burman tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 401/2013 liitteessä II mainituilla verkkosivustoilla ilmoitetuilta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeisiin tai tiettyjen maksujen suorittamiseen (ks. asetuksen 4 b artikla).

Asianomaiset henkilöt, yhteisöt ja elimet voivat esittää neuvostolle pyynnön, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidät/ne edellä mainittuihin luetteloihin. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat, ja se on lähetettävä ennen 14. päivää maaliskuuta 2023 seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1.

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Mahdollisesti toimitetut huomautukset otetaan huomioon neuvoston säännöllisin väliajoin päätöksen 2013/184/YUTP 12 artiklan mukaisesti ja asetuksen (EU) N:o 401/2013 4 i artiklan 4 kohdan mukaisesti suorittaman uudelleentarkastelun yhteydessä.

Asianomaisia henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä pyydetään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston päätökseen voi hakea muutosta unionin yleiseltä tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artiklan toisessa kohdassa ja 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 111, 23.4.2013, s. 75.

(2)  EUVL L 51 I, 20.2.2023, s. 27.

(3)  EUVL L 121, 3.5.2013, s. 1.

(4)  EUVL L 51 I, 20.2.2023, s. 1.

Ilmoitus rekisteröidyille, joihin sovelletaan Myanmarin/Burman tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2013/184/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 401/2013 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2023/C 64/08)

Rekisteröityjä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 16 artiklan mukaisiin tietoihin (1).

Tämän käsittelyn oikeusperustana ovat neuvoston päätös 2013/184/YUTP (2), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/380 (3), ja neuvoston asetus (EU) N:o 401/2013 (4), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/378 (5).

Tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä on Euroopan unionin neuvosto, jota edustaa neuvoston pääsihteeristön ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) pääjohtaja. Käsittelystä vastaa pääosaston RELEX.1-osasto, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1.

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Neuvoston tietosuojavastaavan yhteystiedot ovat seuraavat:

Tietosuojavastaava

data.protection@consilium.europa.eu

Käsittelyn tarkoituksena on laatia ja pitää ajan tasalla luettelo henkilöistä, joihin sovelletaan päätöksen 2013/184/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä (YUTP) 22023/380, ja asetuksen (EU) N:o 401/2013, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 2023/378, mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Rekisteröidyt ovat luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät päätöksessä 2013/184/YUTP ja asetuksessa (EU) N:o 401/2013 säädetyt luetteloon merkitsemisen edellytykset.

Kerättyihin henkilötietoihin kuuluvat tiedot, joita tarvitaan kyseisen henkilön asianmukaiseen tunnistamiseen, sekä perusteet ja muut asiaan liittyvät tiedot.

Henkilötietojen käsittelyn oikeusperustana ovat SEU 29 artiklan perusteella hyväksytyt neuvoston päätökset ja SEUT 215 artiklan perusteella hyväksytyt neuvoston asetukset, joissa säädetään luonnollisten henkilöiden (rekisteröityjen) merkitsemisestä luetteloon sekä varojen jäädyttämisestä ja matkustusrajoituksista.

Käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sekä edellä mainituissa säädöksissä rekisterinpitäjälle asetettujen lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä asetuksen (EU) 2018/1725 10 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti.

Neuvosto voi saada rekisteröityjen henkilötietoja jäsenvaltioilta ja/tai Euroopan ulkosuhdehallinnolta. Henkilötietojen vastaanottajina ovat jäsenvaltiot, Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto.

Kaikkia henkilötietoja, joita neuvosto on käsitellyt EU:n autonomisten rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä, säilytetään viiden vuoden ajan siitä, kun rekisteröity on poistettu niiden henkilöiden luettelosta, joiden varoja jäädytetään, tai siitä, kun toimenpiteen voimassaolo on lakannut, tai unionin tuomioistuimen lopullisen päätöksen antamiseen saakka, mikäli asiassa on aloitettu oikeuskäsittely. Neuvosto säilyttää kirjaamiinsa asiakirjoihin sisältyviä henkilötietoja asetuksen (EU) 2018/1725 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia varten.

Neuvoston voi olla tarpeen vaihtaa rekisteröidyn henkilötietoja kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa silloin, kun se panee täytäntöön YK:n nimeämisiä, tai EU:n rajoittavien toimenpiteiden politiikkaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön yhteydessä.

Jollei ole tehty tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä tai ei ole toteutettu asianmukaisia suojatoimia, henkilötietojen siirto kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle voidaan suorittaa asetuksen (EU) 2018/1725 50 artiklan mukaisesti seuraavien edellytysten tai toisen niistä täyttyessä:

—	siirto on tarpeen yleistä etua koskevien tärkeiden syiden vuoksi;

—	siirto on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

Rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyyn ei liity automaattista päätöksentekoa.

Rekisteröidyillä on oikeus saada tietoja ja oikeus tutustua omiin henkilötietoihinsa. Heillä on myös oikeus oikaista ja täydentää omia tietojaan. Tietyissä olosuhteissa heillä voi olla oikeus saada henkilötietonsa poistetuksi tai oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä tai pyytää, että niiden käsittelyä rajoitetaan.

Rekisteröidyt voivat käyttää näitä oikeuksiaan ottamalla sähköpostilla yhteyttä rekisterinpitäjään ja lähettämällä viestin kopion edellä mainitulle tietosuojavastaavalle.

Rekisteröityjen on liitettävä pyyntöönsä kopio asiakirjasta, jonka perusteella heidän henkilöllisyytensä voidaan varmistaa (henkilökortti tai passi). Kyseisessä asiakirjassa on oltava tunnistenumero, myöntämismaa, voimassaoloaika sekä rekisteröidyn nimi, osoite ja syntymäaika. Asiakirjan kopiossa olevat muut tiedot, kuten valokuva tai henkilökohtaiset ominaisuudet, saa peittää.

Rekisteröidyt voivat asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti tehdä kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle (edps@edps.europa.eu).

Ennen kantelun tekemistä on suositeltavaa, että rekisteröidyt yrittävät ensin saada asian korjatuksi ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään ja/tai neuvoston tietosuojavastaavaan.

---

(1)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(2)  EUVL L 111, 23.4.2013, s. 75.

(3)  EUVL L 51 I, 20.2.2023, s. 27.

(4)  EUVL L 121, 3.5.2013, s. 1.

(5)  EUVL L 51 I, 20.2.2023, s. 1.

Ilmoitus henkilöille ja yhteisölle, joihin sovelletaan toimenpiteitä, joista säädetään Iranin tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetussa neuvoston päätöksessä 2011/235/YUTP, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2023/381, ja Iranin tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 359/2011, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/379

(2023/C 64/09)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille ja yhteisöille, jotka mainitaan Iranin tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2011/235/YUTP (1), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2023/381 (2), liitteessä sekä Iranin tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 359/2011 (3), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/379 (4), liitteessä I.

Euroopan unionin neuvosto on päättänyt, että kyseiset henkilöt ja yhteisöt olisi sisällytettävä luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin sovelletaan päätöksessä 2011/235/YUTP ja asetuksessa (EU) N:o 359/2011 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä.

Asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että he voivat / ne voivat hakea asetuksen (EU) N:o 359/2011 liitteessä II mainituilla verkkosivuilla ilmoitetuilta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeisiin tai tiettyjen maksujen suorittamiseen (ks. asetuksen 4 artikla).

Asianomaiset henkilöt ja yhteisöt voivat toimittaa 14. maaliskuuta 2023 mennessä neuvostolle pyynnön, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidät/ne edellä mainittuun luetteloon. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat, ja se on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä pyydetään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston päätökseen voi hakea muutosta unionin yleiseltä tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artiklan toisessa kohdassa ja 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 100, 14.4.2011, s. 51.

(2)  EUVL L 51 I, 20.2.2023, s. 36.

(3)  EUVL L 100, 14.4.2011, s. 1.

(4)  EUVL L 51 I, 20.2.2023, s. 13.

Ilmoitus rekisteröidyille, joihin sovelletaan Iranin tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetussa neuvoston päätöksessä 2011/235/YUTP ja Iranin tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 359/2011 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2023/C 64/10)

Rekisteröityjä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 16 artiklan mukaisiin tietoihin (1):

Tämän käsittelyn oikeusperustana ovat päätös 2011/235/YUTP (2), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2023/381 (3), ja asetus (EU) N:o 359/2011 (4), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/379 (5).

Tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä on Euroopan unionin neuvosto, jota edustaa neuvoston pääsihteeristön ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) pääjohtaja. Käsittelystä vastaa pääosaston RELEX.1-osasto, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

Council of the European Union General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Neuvoston tietosuojavastaavan yhteystiedot ovat seuraavat:

Tietosuojavastaava data.protection@consilium.europa.eu

Käsittelyn tarkoituksena on laatia ja pitää ajan tasalla luettelo henkilöistä, joihin sovelletaan päätöksen 2011/235/YUTP, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2023/381, ja asetuksen (EU) N:o 359/2011, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/379, mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Rekisteröidyt ovat luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät päätöksessä 2011/235/YUTP ja asetuksessa (EU) N:o 359/2011 säädetyt luetteloon merkitsemisen edellytykset.

Kerättyihin henkilötietoihin kuuluvat tiedot, joita tarvitaan kyseisen henkilön asianmukaiseen tunnistamiseen, sekä perusteet ja muut asiaan liittyvät tiedot.

Henkilötietojen käsittelyn oikeusperustana ovat SEU 29 artiklan perusteella hyväksytyt neuvoston päätökset ja SEUT 215 artiklan perusteella hyväksytyt neuvoston asetukset, joissa säädetään luonnollisten henkilöiden (rekisteröityjen) merkitsemisestä luetteloon sekä varojen jäädyttämisestä ja matkustusrajoituksista.

Käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sekä edellä mainituissa säädöksissä rekisterinpitäjälle asetettujen lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä asetuksen (EU) 2018/1725 10 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti.

Neuvosto voi saada rekisteröityjen henkilötietoja jäsenvaltioilta ja/tai Euroopan ulkosuhdehallinnolta. Henkilötietojen vastaanottajina ovat jäsenvaltiot, Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto.

Kaikkia henkilötietoja, joita neuvosto on käsitellyt EU:n autonomisten rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä, säilytetään viiden vuoden ajan siitä, kun rekisteröity on poistettu niiden henkilöiden luettelosta, joiden varoja jäädytetään, tai siitä, kun toimenpiteen voimassaolo on lakannut, tai unionin tuomioistuimen lopullisen päätöksen antamiseen saakka, mikäli asiassa on aloitettu oikeuskäsittely. Neuvosto säilyttää kirjaamiinsa asiakirjoihin sisältyviä henkilötietoja asetuksen (EU) 2018/1725 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia varten.

Neuvoston voi olla tarpeen vaihtaa rekisteröidyn henkilötietoja kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa silloin, kun se panee täytäntöön YK:n nimeämisiä, tai EU:n rajoittavien toimenpiteiden politiikkaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön yhteydessä.

Jollei ole tehty tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä tai ei ole toteutettu asianmukaisia suojatoimia, henkilötietojen siirto kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle voidaan suorittaa asetuksen (EU) 2018/1725 50 artiklan mukaisesti seuraavien edellytysten tai toisen niistä täyttyessä:

—	siirto on tarpeen yleistä etua koskevien tärkeiden syiden vuoksi;

—	siirto on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

Rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyyn ei liity automaattista päätöksentekoa.

Rekisteröidyillä on oikeus saada tietoja ja oikeus tutustua omiin henkilötietoihinsa. Heillä on myös oikeus oikaista ja täydentää omia tietojaan. Tietyissä olosuhteissa heillä voi olla oikeus saada henkilötietonsa poistetuksi tai oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä tai pyytää, että niiden käsittelyä rajoitetaan.

Rekisteröidyt voivat käyttää näitä oikeuksiaan ottamalla sähköpostilla yhteyttä rekisterinpitäjään ja lähettämällä viestin kopion edellä mainitulle tietosuojavastaavalle.

Rekisteröityjen on liitettävä pyyntöönsä kopio asiakirjasta, jonka perusteella heidän henkilöllisyytensä voidaan varmistaa (henkilökortti tai passi). Kyseisessä asiakirjassa on oltava tunnistenumero, myöntämismaa, voimassaoloaika sekä rekisteröidyn nimi, osoite ja syntymäaika. Asiakirjan kopiossa olevat muut tiedot, kuten valokuva tai henkilökohtaiset ominaisuudet, saa peittää.

Rekisteröidyt voivat asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti tehdä kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle (edps@edps.europa.eu).

Ennen kantelun tekemistä on suositeltavaa, että rekisteröidyt yrittävät ensin saada asian korjatuksi ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään ja/tai neuvoston tietosuojavastaavaan.

---

(1)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(2)  EUVL L 100, 14.4.2011, s. 51.

(3)  EUVL L 51 I, 20.2.2023, s. 36.

(4)  EUVL L 100, 14.4.2011, s. 1.

(5)  EUVL L 51 I, 20.2.2023, s. 13.

Euron kurssi (1)

20. helmikuuta 2023

(2023/C 64/11)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0674
JPY	Japanin jeniä	143,09
DKK	Tanskan kruunua	7,4461
GBP	Englannin puntaa	0,88738
SEK	Ruotsin kruunua	11,0620
CHF	Sveitsin frangia	0,9861
ISK	Islannin kruunua	154,70
NOK	Norjan kruunua	10,9683
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	23,693
HUF	Unkarin forinttia	382,83
PLN	Puolan zlotya	4,7435
RON	Romanian leuta	4,9180
TRY	Turkin liiraa	20,1379
AUD	Australian dollaria	1,5456
CAD	Kanadan dollaria	1,4367
HKD	Hongkongin dollaria	8,3623
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7087
SGD	Singaporen dollaria	1,4259
KRW	Etelä-Korean wonia	1 384,38
ZAR	Etelä-Afrikan randia	19,3471
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,3191
IDR	Indonesian rupiaa	16 178,69
MYR	Malesian ringgitiä	4,7291
PHP	Filippiinien pesoa	58,675
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	36,708
BRL	Brasilian realia	5,5162
MXN	Meksikon pesoa	19,6555
INR	Intian rupiaa	88,3060

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2022,

Euroopan unionin tapahtumalokin keskusvalvojan ohjeistamisesta merkitsemään Euroopan unionin tapahtumalokiin Tšekin, Tanskan, Saksan, Irlannin, Espanjan, Ranskan, Italian, Latvian, Unkarin, Alankomaiden, Romanian ja Ruotsin kansallisiin jakosuunnitelmataulukoihin tehdyt muutokset

(2023/C 64/12)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä unionin rekisterin toiminnan osalta 12 päivänä maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/1122 (1) ja erityisesti sen 46 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Jäsenvaltiot toimittivat komissiolle luettelon niiden alueella sijaitsevista laitoksista direktiivin 2003/87/EY (2) 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)

Komission päätöksen (EU) 2021/355 (3) 2 artiklan mukaisesti komissio ei esittänyt vastalauseita direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvien laitosten luetteloista, jotka Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi ja Ruotsi olivat toimittaneet, lukuun ottamatta sitä, mitä esitetään kyseisen päätöksen 1 artiklassa ja sen liitteissä.

(3)

Jäsenvaltiot määrittivät ja ilmoittivat maksutta jaettavien päästöoikeuksien alustavat vuotuiset määrät laitosta kohti käyttäen komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 (4) määritettyjä tarkistettuja vertailuarvoja komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 (5) 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(4)	Komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/927 (6) 1 artiklan mukaan maksutta jaettavien päästöoikeuksien alustavia vuotuisia määriä ei tarvitse mukauttaa direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 5 kohdan mukaisesti, koska kysyntä ei ylittänyt enimmäismäärää.

(5)

Tšekki ilmoitti 6 päivänä heinäkuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Laitos CZ-127 oli ilmoitettu alkuperäiseen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon rekisterin tilin virheellisellä tunnusnumerolla. Uusi oikea pysyvä numero korvaa tunnusnumeron CZ-126.

(6)	Tanska ilmoitti 2 päivänä joulukuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Laitosten DK-265, DK-305 ja DK-375 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvien laitoksen osien historialliset tuotantotasot korjattiin.

(7)

Saksa ilmoitti 29 päivänä marraskuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Lämpöverkon kanssa vaihdettavien lämpövirtojen mukautuksista on raportoitu laitosten DE-43 ja DE-2495 osalta, mikä on johtanut siihen, että päästökauppajärjestelmään kuulumattoman lämmön kertoimia on korjattu ja maksutta jaettavia päästöoikeuksia siirretty lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvien laitoksen osien välillä laitokseen DE-43. Asetyleeniä koskeva korjaus johti laitoksen DE-235 polttoaineen vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan ja prosessipäästöjen piiriin kuuluvan laitoksen osan historiallisten tuotantotasojen korjaamiseen. Virheet laitosten DE-892, DE-941, DE-203778, DE-203812 ja DE-206021 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvien laitoksen osien historiallisen tuotantotason laskennassa on tunnistettu ja korjattu. Laitoksen DE-205609 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan ja polttoaineen vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan historialliset tuotantotasot korjattiin sen jälkeen, kun maakaasun mittauksessa oli havaittu virheitä. Laitoksen DE-4111 sähköntuottaja-asema on korjattu sähköntuottajaksi. Yksi lämmön viejä ei enää kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään, joten laitoksen DE-4170 päästöoikeuksia vähennetään. Virheitä sähkönkulutuksessa ja sähköenergian vaihtokertoimessa korjattiin laitoksen DE-202606 etyleenioksidin/etyleeniglykolin vertailuarvon piiriin kuuluvan osan suhteen. Laitokseen DE-1439 tuodun mitattavissa olevan lämmön alkuperä korjattiin EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvasta laitoksesta päästökauppajärjestelmään kuulumattomaan laitokseen. Osa laitoksesta DE-1439 viedystä lämmöstä tunnistettiin ja korjattiin hiilivuototilanteeksi, mikä johti hiilivuodolle alttiin, lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan syntymiseen. Ilmoittamattoman hukkalämmön sisällyttäminen johti historiallisen tuotantotason nousuun laitoksen DE-205540 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvassa laitoksen osassa ja historiallisen tuotantotason alenemiseen polttoaineen vertailuarvon piiriin kuuluvassa laitoksen osassa. Tuomioistuinkäsittelyn jälkeen laitos DE-204581 jaetaan laitokseen DE-204581 ja laitokseen DE-493. Laitos DE-204581 jää EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, koska laitoksessa ei harjoiteta kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavaa toimintaa. Laitos DE-493 kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmään sikäli kuin kyse on mitattavissa olevan lämmön tuottamisesta ja sen viemisestä eri käyttäjille, myös laitokseen DE-204581.

(8)	Irlanti ilmoitti 24 päivänä toukokuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Laitoksen IE-130 sähköntuottaja-asema on korjattu muuksi kuin sähköntuottajaksi.

(9)

Espanja ilmoitti 2 päivänä joulukuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Sintratun dolomiittisen kalkin vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan käyttöönottopäivä laitoksessa ES-158 korjattiin. Mitattavissa olevan lämmön virtojen virheelliset mittaukset johtivat siihen, että laitoksen osan historiallinen tuotantotaso yliarvioitiin laitoksen ES-890 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvassa laitoksen osassa. Korjattujen mittausten perusteella asetetaan uusi historiallinen tuotantotaso. Virheet laitosten ES-932 ja ES-201855 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvien osien historiallisen tuotantotason laskennassa on tunnistettu ja korjattu. Päästökauppajärjestelmän ulkopuoliseen laitokseen viedyn lämmön katsottiin virheellisesti kuuluvan ammoniakin vertailuarvon piiriin kuuluvaan laitoksen osaan, kun sen olisi pitänyt katsoa kuuluvan laitoksen ES-201855 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvaan laitoksen osaan. Vietyä lämpöä koskeva korjaus merkitsee myös mukautuksia kyseisen laitoksen osan päästöihin sekä polttoaine- ja sähkökertoimen vaihdettavuuteen ammoniakin vertailuarvon piiriin kuuluvassa laitoksen osassa. PRODCOM-koodin korjaaminen johti hiilivuotoaseman muuttumiseen muuksi kuin hiilivuotoasemaksi laitoksen ES-202877 osalta.

(10)

Ranska ilmoitti 1 päivänä joulukuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Laitoksen FR-1020 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvien osien historialliset tuotantotasot korjattiin. Korjaukset lämpötaseeseen ja hiilivuotoasemaan osassa tuotantoa johtivat hiilivuodon vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan historiallisen tuotantotason nousuun ja sen laitoksen FR-182 osan, joka ei kuulu hiilivuodon vertailuarvon piiriin, historiallisen tuotantotason alenemiseen. Korjaukset johtivat mineraalivillan vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan historiallisen tuotantotason vähenemiseen ja hiilivuodon vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan historiallisen tuotantotason nousuun laitoksessa FR-1163.

(11)

Italia ilmoitti 11 päivänä heinäkuuta 2022, 22 päivänä marraskuuta 2022 ja 2 päivänä joulukuuta 2022 päivätyillä kirjeillä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Laitoksen IT-493 float-lasin vertailuarvon piiriin kuuluvien laitoksen osien historiallinen tuotantotaso korjattiin. Tekninen yhteys laitokseen IT-654 korjattiin, minkä seurauksena lämmön vertailuarvon piiriin kuuluva osa muutettiin kaukolämmön vertailuarvon piiriin kuuluvaksi laitoksen osaksi. Laitos IT-217620, jonka tunnusnumero rekisterissä on korjattu, otetaan päästökauppajärjestelmässä uudelleen ilmaisjaon piiriin. Mitattavissa olevan lämmön korjaukset johtivat historiallisen tuotantotason alenemiseen laitoksen IT-457 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvassa laitoksen osassa ja historiallisen tuotantotason nousuun polttoaineen vertailuarvon piiriin kuuluvassa laitoksen osassa.

(12)	Unkari ilmoitti 1 päivänä joulukuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Neutralointiprosessin eksoterminen lämpö sisällytettiin laitoksen HU-153 lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan tuotantotasoon.

(13)	Latvia ilmoitti 1 päivänä joulukuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Lämpötaseen korjaukset johtivat laitoksen LV-206234 kaukolämmön vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan historiallisen tuotantotason nousuun.

(14)

Alankomaat ilmoitti 8 päivänä maaliskuuta 2022, 23 päivänä maaliskuuta 2022, 16 päivänä kesäkuuta 2022, 14 päivänä lokakuuta 2022 ja 24 päivänä lokakuuta 2022 päivätyillä kirjeillä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Yhtä lämmönlähdettä pidettiin virheellisesti mukaan luettavana lämpönä laitoksen lämmön vertailuarvon piiriin kuuluvassa laitoksen osassa NL-366. Lisäksi laitoksen NL-366 vedyn vertailuarvon piiriin kuuluvaan laitoksen osaan ei syötetty ilmoitettua lämpöä. Molemmat ongelmat korjattiin. Laitoksen NL-54 hiilivuodon piiriin kuuluvien osien historialliset tuotantotasot korjattiin. Laitoksen NL-110 prosessipäästöjen piiriin kuuluvan laitoksen osien historialliset tuotantotasot korjattiin. Virheitä sähkönkulutuksessa ja sähköenergian vaihtokertoimessa korjattiin laitoksen NL-205924 styreenin vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan suhteen. Jätekaasutase ja lämpötase korjattiin myös laitoksen NL-205924 osalta. Laitoksen NL-205926 prosessipäästöjen piiriin kuuluvaa laitoksen osaa koskevat laitoksen rajoja ja laskelmia koskevat epäjohdonmukaisuudet korjattiin.

(15)	Romania ilmoitti 14 päivänä marraskuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista. Lämpötaseen korjaukset johtivat laitoksen RO-207234 kaukolämmön vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan historiallisen tuotantotason alentumiseen.

(16)

Ruotsi ilmoitti 1 päivänä joulukuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä korjauksista. Päällystämättömän hienopaperin vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan historiallista tuotantotasoa alennettiin laitoksen SE-471 osalta. Aiempiin tietoihin sisältyivät myymättä jääneet tuotteet, jotka palautettiin prosessiin. Tämä osa on vähennetty historiallisesta tuotantotasosta. Laitoksen SE-475 päällystämättömän kartongin ja päällystetyn kartongin vertailuarvon piiriin kuuluvien osien historiallista tuotantotasoa alennettiin. Aiempiin tietoihin sisältyivät myymättä jääneet tuotteet, jotka palautettiin prosessiin. Tämä osa on vähennetty historiallisesta tuotantotasosta.

(17)	Ilmoitetut kansalliset jakosuunnitelmataulukot ovat direktiivin 2003/87/EY, komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 ja komission päätöksen (EU) 2021/355 mukaisia,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

---

(1)  EUVL L 177, 2.7.2019, s. 3.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(3)  Komission päätös (EU) 2021/355, annettu 25 päivänä helmikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana (EUVL L 68, 26.2.2021, s. 221).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/447, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2021, tarkistettujen vertailuarvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta kaudella 2021–2025 (EUVL L 87, 15.3.2021, s. 29).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/331, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti (EUVL L 59, 27.2.2019, s. 8).

(6)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/927, annettu 31 päivänä toukokuuta 2021, yhdenmukaisen monialaisen korjauskertoimen määrittämisestä maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän mukauttamiseksi kautta 2021–2025 varten.

Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotuksia direktiiveiksi tasa-arvoelimiä koskevista normeista yhdenvertaisen kohtelun alalla

(2023/C 64/13)

(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla https://edps.europa.eu)

Euroopan komissio antoi 7. joulukuuta 2022 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi normeista tasa-arvoelimille, jotka toimivat asioissa, jotka koskevat henkilöiden rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatonta yhdenvertaista kohtelua, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa ja naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvaa koskevissa asioissa ja tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta sekä direktiivin 2000/43/EY 13 artiklan ja direktiivin 2004/113/EY (1) 12 artiklan kumoamisesta sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tasa-arvoelimiä koskevista normeista naisten ja miesten yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin työssä ja ammatissa liittyvissä asioissa sekä direktiivin 2006/54/EY 20 artiklan ja direktiivin 2010/41/EU (2) 11 artiklan kumoamisesta.

Ehdotusten tavoitteena on vahvistaa vähimmäisvaatimukset tasa-arvoelinten toiminnalle niiden tehokkuuden parantamiseksi ja riippumattomuuden takaamiseksi, jotta voidaan tehostaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamista.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut tämän lausunnon vastaukseksi Euroopan komission 8. joulukuuta 2022 käynnistämään Euroopan tietosuoja-asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaiseen kuulemiseen (3).

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu näihin tavoitteisiin myönteisesti. Hän toteaa, että raportit, joita tasa-arvoelimet antaisivat 15 artiklan nojalla, eivät saisi sisältää henkilötietoja ja että 12 artiklassa säädetty yhteistyö ja 16 artiklan mukainen valvonta eivät saisi sisältää henkilötietojen käsittelyä.

Siksi hän keskittyy suosituksissaan 18 artiklaan, joka koskee henkilötietojen käsittelyä. Hän suosittelee erityisesti, että tasa-arvoelinten oikeusvarmuutta parannetaan katsomalla ehdotuksen 18 artikla tietojenkäsittelyn oikeusperustaksi ja luomalla selkeä yhteys yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklaan erityisten henkilötietoryhmien käsittelyn osalta (4). Hän suosittelee, että ehdotuksen 18 artiklan 1 kohdan soveltamisalaa selvennetään niin, että se kattaa paitsi tasa-arvoelinten suorittaman henkilötietojen keräämisen myös sen jälkeen tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn, tarvittaessa luettelemalla tyhjentävästi kaikki yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittamat erityiset henkilötietoryhmät, joita voidaan käsitellä ehdotusten perusteella, sekä selventämään asianmukaisia ja erityisiä toimenpiteitä yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan edellytysten mukaisesti perusoikeuksien ja rekisteröidyn etujen suojaamiseksi.

1.   JOHDANTO

1.

Euroopan komissio antoi 7. joulukuuta 2022 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi normeista tasa-arvoelimille, jotka toimivat asioissa, jotka koskevat henkilöiden rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatonta yhdenvertaista kohtelua, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa ja naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvaa koskevissa asioissa ja tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta sekä direktiivin 2000/43/EY 13 artiklan (5) ja direktiivin 2004/113/EY 12 artiklan (6) kumoamisesta (jäljempänä ’yhdenvertaista kohtelua koskeva ehdotus’) sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tasa-arvoelimiä koskevista normeista naisten ja miesten yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin työssä ja ammatissa liittyvissä asioissa sekä direktiivin 2006/54/EY 20 artiklan (7) ja direktiivin 2010/41/EU 11 artiklan (8) kumoamisesta (jäljempänä ’yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskeva ehdotus’).

2.

Yhdenvertaista kohtelua koskevan ehdotuksen tavoitteena (9) on vahvistaa tasa-arvoelinten toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset niiden tehokkuuden parantamiseksi ja riippumattomuuden takaamiseksi, jotta voidaan vahvistaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamista, sellaisena kuin se perustuu neuvoston direktiiveihin 79/7/ETY (10) (jossa kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä), 2000/43/EY (jossa kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä), 2000/78/EY (11) (jossa kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä työssä, ammatissa ja ammatillisessa koulutuksessa) ja 2004/113/EY (jossa kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä tavaroiden ja palvelujen saannissa ja tarjonnassa).

3.

Yhdenvertaista kohtelua koskeva ehdotus on osa useita tasa-arvon unionin toteuttamiseksi hyväksyttyjä strategioita ja toimintasuunnitelmia: sukupuolten tasa-arvostrategiaa (12), rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa (13), romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevaa strategiaa (14), hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevaa strategiaa (15)ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa (16). Siihen viitattiin myös strategiassa antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi (17).

4.

Yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevan ehdotuksen (18) tavoitteena on vahvistaa vähimmäisvaatimukset tasa-arvoelinten toiminnalle niiden tehokkuuden parantamiseksi ja riippumattomuuden takaamiseksi, jotta voidaan tehostaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamista, sellaisena kuin se perustuu direktiiveihin 2006/54/EY and 2010/41/EU. Tämä ehdotus täydentää EU:n lainsäädäntöä, jota on annettu uhrien oikeuksien (19), oikeussuojan saatavuuden (20) ja strategisten häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden torjumisen alalla (21). Vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksessa korostetaan, että tasa-arvoelimet tarvitsevat rakenteellisia takeita riippumattomuudesta ja riittävät resurssit voidakseen toimia tehokkaasti, ja monilla näistä elimistä on edelleen haasteita jäsenvaltioissa (22) (23).

5.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut tämän lausunnon vastauksena Euroopan komission 8. joulukuuta 2022 käynnistämään EU:n tietosuoja-asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaiseen kuulemiseen. Tietosuojavaltuutettu pitää myönteisenä, että yhdenvertaista kohtelua koskevan ehdotuksen johdanto-osan 50 kappaleessa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevan ehdotuksen johdanto-osan 49 kappaleessa viitataan tähän kuulemiseen. Tältä osin tietosuojavaltuutettu panee myös tyytyväisenä merkille, että häntä kuultiin epävirallisesti jo aiemmin EU:n tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 60 kappaleen mukaisesti yhdenvertaista kohtelua koskevan ehdotusluonnoksen osalta.

5.   LOPUKSI

19.

Edellä esitetyn perusteella Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että (1) tasa-arvoelinten oikeusvarmuutta parannetaan katsomalla ehdotuksen 18 artikla tietojenkäsittelyn oikeusperustaksi ja luomalla selkeä yhteys yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklaan erityisten henkilötietoryhmien käsittelyn osalta (2) ehdotusten 18 artiklan 1 kohdan soveltamisalaa selvennetään niin, että se kattaa tarvittaessa henkilötietojen keräämisen lisäksi myös niiden myöhemmän käsittelyn tasa-arvoelimissä (3) luetellaan tyhjentävästi kaikki yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetut erityiset henkilötietoryhmät, joita voidaan käsitellä ehdotusten perusteella,, sekä selvennetään asianmukaisia ja erityisiä toimenpiteitä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti.

---

(1)  COM(2022)689 final.

(2)  COM(2022)688 final.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(5)  Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

(6)  Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

(9)  Yhdenvertaista kohtelua koskevan ehdotuksen 1 artiklan 1 kohta ja johdanto-osan 3–7 kappale.

(10)  Neuvoston direktiivi 79/7/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1978, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä (EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24).

(11)  Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

(12)  COM(2020)152 final (https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/gender-equality/gender-equality-strategy_en).

(13)  COM(2020)565 final (https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/combatting-discrimination/racism-and-xenophobia/eu-anti-racism-action-plan-2020-2025_en).

(14)  https://ec.europa.eu/info/publications/new-eu-roma-strategic-framework-equality-inclusion-and-participation-full-package_en.

(15)  COM(2020)698 final (https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/combatting-discrimination/lesbian-gay-bi-trans-and-intersex-equality/lgbtiq-equality-strategy-2020-2025_en).

(16)  COM(2021)101 final (https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1484).

(17)  COM(2021) 615 final (https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_21_4990). Ks. perustelut, s. 4.

(18)  Ehdotuksen 1 artiklan 1 kohta.

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57).

(20)  Neuvoston direktiivi 2003/8/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset (EYVL L 26, 31.1.2003, s. 41).

(21)  Komission suositus (EU) 2022/758, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2022, julkista osallistumista harjoittavien toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta tai aiheettomilta kanteilta (”strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet”) (EUVL L 138, 17.5.2022, s. 30).

(22)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Oikeusvaltiokertomus 2022 (COM(2022) 500 final) (https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law/rule-law-mechanism/2022-rule-law-report_en)

(23)  Perustelut, s. 6.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.11007 – REGAL REXNORD / ALTRA)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 64/14)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2023/C 64/15)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Anjou-Coteaux de la Loire”

PDO-FR-A0405-AM03

Tiedonannon päivämäärä: 23.11.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Virallinen geokoodi

Maantieteellisen alueen ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen kunnat on päivitetty virallisen geokoodin mukaisesti.

Tällä ei ole vaikutusta rajattuun maantieteelliseen alueeseen sinällään.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 6 ja 9 kohtaa.

2.   Viiniköynnösten välinen etäisyys

Samalla rivillä olevien köynnösten välinen vähimmäisetäisyys pienenee 1 metristä 0,90 metriin.

Tarkistuksella pyritään lisäämään viiniköynnösten istutustiheyttä muuttamatta rivien välistä etäisyyttä.

Lisäksi on vahvistettu erityinen säännös, joka koskee kaltevuudeltaan yli 10 prosentin rinteillä olevia viiniköynnöksiä. Tällöin köynnösten välinen etäisyys saa olla pienimmillään 0,80 metriä.

Lisäyksen tarkoituksena on ottaa huomioon jyrkille rinteille tehtävät istutukset, jotka edellyttävät erilaista istutustapaa (istutus rinteen suuntaisesti eikä kohtisuoraan rinnettä vasten).

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

3.   Leikkaus

Leikkausäännöt on yhdenmukaistettu Loiren laakson Anjou Saumurin alueen nimitysten tasolla.

Yhdenmukaistamisen tavoitteena on parantaa toimijoiden tietämystä ja yksinkertaistaa valvontaa. Tarkistuksella lisätään viininviljelijöiden mahdollisuuksia mukautua hallajaksoihin, joita esiintyy yhä myöhemmin.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

4.   Korjuukypsyys

Rypäleiden vähimmäissokeripitoisuutta on korotettu 221 grammasta 238 grammaan litrassa. Tämän lisäyksen tarkoituksena on parantaa jäännössokeria sisältävien viinien laatua.

Jotta voidaan ottaa huomioon käymisvaikeudet, joita esiintyy, jos rypälemehun sokeripitoisuus on suuri, todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on poistettu sellaisten viinien osalta, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 18 tilavuusprosenttia.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään

Yhteyttä muutetaan viittaamalla vuoteen 2021 vuoden 2018 sijasta.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 8 kohtaa.

6.   Siirtymätoimenpiteet

Poistetaan siirtymätoimenpiteet, joita ei enää sovelleta.

Yhtenäistä asiakirjaa ei ole muutettu.

7.   Tärkeimmät tarkastettavat kohdat

Tärkeimpiin tarkastettaviin kohtiin lisätään useassa eri vaiheessa tapahtuva sadonkorjuu käsin.

Yhtenäistä asiakirjaa ei ole muutettu.

8.   Toimitukselliset muutokset

Tuote-eritelmään on tehty useita muutoksia sanamuotoon.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9.   Valvontaelintä koskevat tiedot

Valvontaelintä koskevien tietojen sanamuotoa on tarkistettu kohdan yhdenmukaistamiseksi muita nimityksiä koskevien eritelmien kanssa. Muutos on puhtaasti toimituksellinen,

eikä se aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

10.   Merkinnät

Merkintäsääntöjä on tarkennettu ja ne on yhdenmukaistettu Loiren laakson Anjou Saumurin alueen nimitysten tasolla. Muutos on puhtaasti toimituksellinen.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi tai nimet

Anjou-Coteaux de la Loire

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Hiilihapottomat valkoviinit valmistetaan ylikypsinä korjatuista rypäleistä (rypäleet konsentroituvat luontaisesti köynnöksissä, ja niihin on voinut muodostua jalohometta). Viinit ovat hienostuneita ja niiden aromit ovat monimuotoisia (kukkien, tuoreiden hedelmien ja jopa kuivattujen ja kandeerattujen hedelmien aromeja). Viinien ominaisuudet: Luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 14 tilavuusprosenttia. Käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuus on käymisen jälkeen vähintään 34 g/l. Todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 11 tilavuusprosenttia viineissä, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on alle 18 tilavuusprosenttia. Kokonaishappopitoisuus ja kokonaisrikkidioksidipitoisuus ovat unionin sääntelyn mukaisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	18
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)	25
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Väkevöinti

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Väkevöinti on sallittu tuote-eritelmän sääntöjen mukaisesti.

2.   Puupalojen käyttö

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Puupalojen käyttö on kiellettyä. Edellä esitettyjen säännösten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on oltava unionin säännösten sekä maaseutua ja kalastusta koskevassa Ranskan laissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.

3.   Tiheys

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten vähimmäistiheys on 4 000 istutettua köynnöstä hehtaarilla. Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,50 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava vähintään 0,90 metriä.

Jos rinteen kaltevuus on yli 10 prosenttia, viininviljelylohkot, joilla köynnösten välinen etäisyys on samalla rivillä alle 0,90 metriä mutta vähintään 0,80 metriä, ovat oikeutettuja tarkistettuun alkuperänimitykseen satonsa osalta.

Viininviljelylohkojen, joiden istutustiheys on alle 4 000 köynnöstä mutta kuitenkin vähintään 3 300 köynnöstä hehtaarilla, sadosta voidaan käyttää tarkistettua alkuperänimitystä sillä ehdolla, että noudatetaan eritelmässä määrättyjä sääntöjä tukilankojen käytöstä ja lehvistön korkeudesta. Tällaisilla viininviljelylohkoilla köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 3 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava vähintään 1 metri.

4.   Leikkaus

Viljelykäytäntö

Viiniköynnökset leikataan kannusleikkauksena tai pitkänä juoksijaleikkauksena tai yhdistettynä juoksija-ja kannusleikkauksena siten, että köynnökseen jää enintään 12 silmua.

Fenologisessa vaiheessa, jossa lehtiä on 11 tai 12 (erilliset nuput), köynnöksessä saa olla enintään 12 oksaa, jotka tuottavat satovuonna hedelmää.

5.   Sadonkorjuu

Viljelykäytäntö

Rypäleet korjataan käsin useassa eri vaiheessa.

6.   Keinokastelu

Viljelykäytäntö

Kastelu on kielletty.

7.   Vanhentaminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viinejä vanhennetaan vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden 15. tammikuuta asti.

5.2.   Enimmäistuotokset

40 hehtolitraa/ha

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Kaikki tuotantovaiheet on toteutettava maantieteellisellä alueella, johon vuoden 2021 virallisen geokoodin mukaan kuuluvat seuraavat Maine-et-Loiren departementin kunnat: Bouchemaine, Chalonnes-sur-Loire, Champtocé-sur-Loire, Ingrandes-Le Fresne sur Loire (ainoastaan entisen Ingrandesin kunnan alue), Mauges-sur-Loire (ainoastaan liitoskuntien Mesnil-en-Vallée, Montjean-sur-Loire ja La Pommeraye alueet), La Possonnière, Saint-Georges-sur-Loire ja Saint-Germain-des-Prés. Maantieteellistä aluetta kuvaaviin karttoihin voi tutustua INAOn internetsivustolla.

7.   Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Chenin B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1.   Maantieteellisen alueen tiedot

a)   Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Maantieteellinen alue vastaa Loiren liuskekivirantamien aluetta. Alue on tarkistetun alkuperänimityksen ”Anjou” saaneen viinialueen läntisin osa. Vuonna 2021 maantieteelliseen alueeseen kuului kahdeksan Maine-et-Loiren departementin läntistä kuntaa. Alue alkaa Bouchemainen kunnassa sijaitsevan Angers’n reunamilta Loire- ja Mainejokien yhtymäkohdasta ja jatkuu Nantesin suuntaan Loiren molemmin puolin Ingrandesiin ja Le Mesnil-en-Valléehen asti.

Joki vaikuttaa vahvasti paikalliseen ilmastoon. Viinialue sijaitsee jokea lähimpänä olevien rantojen rinteillä ja levittäytyy enintään kolmen kilometrin päähän joesta. Joesta kolme kilometriä niin pohjoiseen kuin eteläänkin maisema muodostuu pääasiassa niityistä ja metsästä. Nimi ”Coteaux de la Loire” kuvaa hyvin viinialueen pinnanmuodostuksen korkeudellisia vaihteluja. Bouchemainen kunnassa rinteet ovat äkkijyrkkiä, mutta Ingrandesin ja Saint-Georges-sur-Loiren kuntien rinteet ovat huomattavasti loivempia.

Rypäleiden keruuta varten rajatuilla lohkoilla maaperä on peräisin Massif Armoricain -vuoriston erilaisista primäärikautisista muodostelmista. Maaperä on liuskekiveä tai hiekkaista liuskekivimaata. Osa alueen maaperästä on muodostunut vulkaanisesta kivestä ja osa on devonikauden kalkkipitoista ruskomaata. Nämä kerrokset sijaitsevat hyvin lähellä maanpintaa, ja emäkallio alkaa useimmiten alle 0,40 metrin syvyydestä. Maaperä ei ole hydromorfista, ja sen vedenpidätyskyky on kohtuullinen.

Alueella on valtameri-ilmasto. Siihen tuo oman säväyksensä viinitarhojen länsipuolella levittäytyvän Maugesin vuoriston aiheuttama föhn-ilmiö. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 650 mm, ja alueella puhaltaa kosteita tuulia. Maugesin vuoriston rinteillä keskimääräinen vuotuinen sademäärä on jopa yli 800 mm. Myös Loire tasoittaa alueen lämpötiloja ympäri vuoden.

Pinnanmuodostuksen lisäksi merkittävässä asemassa on rinteiden viettosuunta. Joen oikeanpuoleisella rannalla viinitarhojen olosuhteet ovat erittäin suotuisat, sillä rinteet ovat etelään päin ja suojassa kylmiltä pohjoistuulilta. Vasemmanpuoleisella rannalla joen kylmää ilmaa poistavalla vaikutuksella on ratkaiseva merkitys pohjoiseen päin olevien rinteiden lämmittäjänä. Lisäksi osa rinteistä on amfiteatterin mallisia ja tuulelta suojassa, mikä nostaa niiden lämpötilaa. Loire on keskeisessä asemassa ja aiheuttaa sadonkorjuun aikaan aamu-usvaa, joka on olennaista jalohomeen muodostumisen kannalta.

b)   Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Anjoun alueen viinitarhojen historia on alkanut 800-luvulla, mutta ensimmäinen tarkka maininta ”Coteaux de la Loire” -viinialueesta on herra Bidet’n ja herra Duhamel de Monceaun tekemässä viiniköynnöksen luonnetta ja viininviljelyä koskevassa tutkielmassa ”Traité sur la nature et la culture de la vigne” vuodelta 1749. Tutkielmassa todetaan, että viinitarhojen maaperä, jonka raivaaminen viljelykäyttöön oli ollut erittäin työlästä, oli nyt täysin muokattua ja viiniköynnöksille istutettua.

Vuonna 1804 toteutettuja hallinnollisia toimia koskevassa ylimmässä hallintoistuimen (Conseil d’Etat) muistiossa todetaan, että tällä alueella tuotetaan vain valkoviinejä: ”Loiren rannat soveltuvat vain valkoviinien viljelyyn ja näiden viinien markkinaosuus on merkittävä - -”. Muistiossa viitataan myös Belgiaan, jossa Coteaux de Loire -viineistä pidettiin tuohon aikaan todella paljon.

Hieman myöhemmin, vuonna 1842, Auguste Petit-Lafitte toteaa seuraavaa: ”Viinin pohjana on Gros-Pineau- tai Chenin-lajike.” Anjoun alueen viinitarhat ovat Chenin B -lajikkeen kehto. Lajike on kestävä, ja sen ominaisuudet vaihtelevat voimakkaasti maaperän tai yleisemmin ottaen istutuspaikan mukaan. Myös viininviljelijät ymmärsivät nopeasti, että lajike kannatti korjata varsin kypsänä ja erityistä tekniikkaa noudattaen. Kreivi Odart kirjoittaa lajikkeita koskevassa vuoden 1845 tutkielmassaan ”Traité des cépages” seuraavasti: ”Lisäksi on todettava, että lajike kannattaa korjata vasta ylikypsänä, esimerkiksi pyhäinpäivän tienoilla. Tuolloin sateet ovat pehmentäneet rypäleen kuoren ja se alkaa halkeilla.”

On siis tärkeää, että korjattavat rypäleet ovat ylikypsiä. Vuonna 1816 Jullien toteaa viinitarhojen pinnanmuodostusta käsittelevässä teoksessaan ”Topographie de tous les vignobles connus” seuraavaa: ”Hyvissä vuosikerroissa satoa on kerätty useaan otteeseen: kahdella ensimmäisellä kerralla kerätään vain kaikkein kypsimmät rypäleet, joista valmistetaan vientiin tarkoitettua viiniä. Kolmannella korjauskerralla kerätään rypäleet, joista valmistetaan viiniä kotimaan kulutukseen - -.”

8.2.   Tälläkin viinialueella viininviljely muuttui samassa tahdissa kuin muissakin Anjoun alueen viinitarhoissa. Hollantilaisten välittäjien myötä 1500-luvulla syntyivät markkinat vientiin tarkoitetuille viineille (vins pour la mer), jotka valmistettiin niiden köynnösten rypäleistä, joiden oksat oli leikattu lyhyiksi (yksi tai kaksi silmua). Kotimaan markkinat, joiden tarkoituksena oli pääasiassa vastata Pariisin kysyntään, kehittyivät myös. Näille markkinoille suunnatut kehnommat viinit valmistettiin niiden köynnösten rypäleistä, joiden oksat oli leikattu pitkiksi (kuusi tai seitsemän silmua).

Toisen maailmansodan lopulla tuotannossa alettiin keskittyä pääasiassa sellaisten puolikuivien viinien kehittämiseen, jotka muistuttivat entisaikojen ”Pariisiin tarkoitettuja viinejä”. Halu tuottaa vahvasti omaleimaisia viinejä, joiden sokeripitoisuus oli korkea, alkoi vahvistua uudelleen 1980-luvulta lähtien.

Suojatun alkuperänimityksen ”Anjou-Coteaux de la Loire” saaneita viinejä pidetään Anjoun alueen maineikkaina ”makeina” viineinä (joita paikallisesti kutsutaan nimellä ”liquoreux”).

Tietoja tuotteen laadusta ja ominaispiirteistä

Viinien keskeisin ominaisuus on hienostuneisuus. Viinien aromit ovat monimuotoisia, ja niissä yhdistyvät usein kukkaiset ja tuoreiden ja jopa kuivattujen ja kandeerattujen hedelmien aromit, jotka muistuttavat Anjoun alueen leppoisesta elämänasenteesta ja ilmaston lauhkeudesta (”douceur angevine”). Viinit ovat maultaan pehmeitä ja raikkaita. Lauhkeat, kuten kesäinen Loire, tai hyökkäävät, kuten samainen joki talvella, suojatun alkuperänimityksen ”Anjou-Coteaux de la Loire” viinit paljastavat viehätyksensä ajan kuluessa.

Syy- ja seuraussuhteet

Maakerrosten pinnallisuus ja hyvän sijainnin mahdollistava ja tasaista vedensaantia edistävä pinnanmuodostus takaavat yhdessä sen, että Chenin B -lajike pääsee oikeuksiinsa.

Viinialue sijaitsee aivan Loiren vieressä, ja joki säätelee lämpötilaa koko kasvukauden ajan. Lisäksi viiniköynnösten kasvatustapaa on mukautettu etenkin matalaleikkauksen avulla siten, että rypäleet voidaan korjata, kun niiden kypsyysaste on paras mahdollinen. Joen läheisyys mahdollistaa myös rypäleiden ylikypsymisen: joki kanavoi tuulia, mikä kuivattaa rypäleitä mekaanisesti, ja aiheuttaa aamu-usvaa, joka on välttämätöntä harmaahomeen (botrytis cinerea) ja sitä myöten jalohomeen muodostumisen kannalta.

On odotettava rypäleiden ylikypsyyttä ja toteutettava sadonkorjuu kärsivällisesti myöhään syksyllä. Rypäleet on poimittava käsin useassa vaiheessa samalla lohkolla, jotta voidaan valita luontaisesti konsentroituneet tai jalohomeen peittämät rypäleet (rôties). Tämä on todiste toisaalta tuottajien taitotiedosta ja toisaalta Chenin B -lajikkeen erityisominaisuuksista. Guillory vanhempi kirjoitti vuonna 1861 tästä lajikkeesta seuraavasti: ”Sadonkorjuu tapahtuu harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta lokakuussa, koska on todettu, että rypäleet ovat silloin mahdollisimman kypsiä ja että ainakin neljännes niistä on jalohomeen peitossa.”

Erityisen ympäristön, siihen täydellisesti sopeutuneen lajikkeen ja lajikkeesta sen parhaat puolet esiin tuovat ammattilaiset yhdistämällä saadaan aikaan erityisen omaperäisiä viinejä. Näiden viinien maineesta on kirjoitettu usein, esimerkiksi Petit-Lafitte toteaa seuraavasti: ”Kun viiniköynnös leikataan niin, että siihen jää yksi tai kaksi silmua, viineistä tulee liköörimäisiä ja hienoja, ja niistä pidetään etenkin Belgiassa.”

Guillory vanhempi muistutti vuonna 1861 Angers’n maatalous- ja teollisuusyhdistyksen tiedotteessa seuraavaa: ”Alueen maaperä on hedelmätöntä eikä sovellu ilman valtavia kustannuksia muuhun kuin viininviljelyyn. Hedelmättömyytensä vuoksi maaperä tuottaa vain jonkin verran viiniä. Jos viini ei olisi laadukasta ja sen vuoksi hinnaltaan aika korkeaa, myös viininviljelystä olisi pitänyt luopua.”

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä oleva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Seuraavat kunnat muodostavat vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella viinien viiniyttämistä, valmistusta ja vanhentamista koskevan poikkeuksen mukaisen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen:

—	Loire-Atlantiquen departementti: Vair-sur-Loire (ainoastaan liitoskunnan Anetz alue).

—

Maine-et-Loiren departementti: Chaudefonds-sur-Layon, Denée, Mauges-sur-Loire (ainoastaan liitoskuntien La Chapelle-Saint-Florent, Le Marillais, Saint-Florent-le-Vieil ja Saint-Laurent-du-Mottay alue), Rochefort-sur-Loire, Savennières, Val-du-Layon (ainoastaan liitoskunnan Saint-Aubin-de-Luigné alue).

Merkinnät

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Vapaaehtoiset merkinnät, joiden käyttöä jäsenvaltiot voivat unionin lainsäädännön nojalla säännellä, kirjoitetaan etiketeissä kirjaimin, jotka ovat kooltaan eli korkeudeltaan, leveydeltään ja paksuudeltaan enintään kaksi kertaa niin suuret kuin kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Val de Loire” erityisyys

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Maantieteellinen nimitys ”Val de Loire” kirjoitetaan kirjaimin, jotka saavat olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmasosaa tarkistetun alkuperänimityksen kirjainkoosta.

Merkinnät: Pienempi maantieteellinen yksikkö

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien päällysmerkinnöissä voidaan mainita pienemmän maantieteellisen yksikön nimi edellyttäen, että – kyseessä on kiinteistörekisteriin kirjattu paikka – paikka on mainittu satoilmoituksessa. Tämän kiinteistörekisteriin kirjatun paikan nimi voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat sekä korkeudeltaan että leveydeltään enintään puolet niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-875a2642-735c-41b5-9f24-f1587eff7895

---

(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.