20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 22.12.2022 – Valittajana Euroopan parlamentti ja muuna osapuolena Giulia Moi

(Asia C-246/21 P) (1)

(Muutoksenhaku - Toimielimiä koskeva oikeus - Euroopan parlamentin jäsen - Ne ultra petita -periaate - Oikeusriidan kohde - Puolustautumisoikeudet - SEUT 232 artikla - Parlamentin toimintaan liittyvät menettelyt - SEUT 263 artiklan kuudes alakohta - Kanteen nostamisen määräaika - Vastavalitus)

(2023/C 63/02)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: T. Lazian, S. Seyr ja M. Windisch)

Muu osapuoli: Giulia Moi (edustajat: M. Pisano ja P. Setzu, avvocati)

Tuomiolauselma

1)	Päävalitus ja vastavalitus hylätään.

2)	Euroopan parlamentti velvoitetaan korvaamaan päävalitukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut.

3)	Giulia Moi velvoitetaan korvaamaan vastavalitukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 228, 14.6.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Østre Landsret – Tanska) – X v. Udlændingenævnet

(Asia C-279/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - ETY – Turkki-assosiaatiosopimus - 9 artikla - Päätös N:o 1/80 - 10 artiklan 1 kohta - 13 artikla - Standstill-lauseke - Perheenyhdistäminen - Kansallinen säännöstö, jolla otetaan käyttöön perheenyhdistämistä koskevia uusia rajoittavampia edellytyksiä sellaisten Turkin kansalaisten puolisoille, joilla on pysyvä oleskelulupa asianomaisessa jäsenvaltiossa - Turkkilaiselle työntekijälle asetettu vaatimus sellaisen kokeen läpäisemisestä, joka osoittaa kyseisen jäsenvaltion virallisen kielen tietyntasoisen taidon - Perusteltavuus - Tavoite varmistaa onnistunut kotoutuminen)

(2023/C 63/03)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Østre Landsret

Pääasian asianosaiset

Kantaja: X

Vastaaja: Udlændingenævnet

Tuomiolauselma

Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisen assosiaation kehittämisestä 19.9.1980 tehdyn assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 13 artiklaa

on tulkittava siten, että

kansallinen lainsäädäntö, joka on annettu sen jälkeen, kun kyseinen päätös tuli voimaan asianomaisessa jäsenvaltiossa, ja jossa asetetaan tässä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevan turkkilaisen työntekijän ja hänen puolisonsa perheenyhdistämisen edellytykseksi se, että kyseinen työntekijä läpäisee kokeen, joka osoittaa kyseisen jäsenvaltion virallisen kielen tietyntasoisen taidon, merkitsee kyseisessä määräyksessä tarkoitettua ”uutta rajoitusta”. Tällaista rajoitusta ei voida perustella tavoitteella taata puolison onnistunut kotoutuminen, koska kyseisen lainsäädännön mukaan toimivaltaiset viranomaiset eivät voi ottaa huomioon puolison omaa kotoutumiskykyä eivätkä sellaisia muita tekijöitä kuin tällaisen kokeen läpäiseminen, jotka osoittavat kyseisen työntekijän tosiasiallisen kotoutumisen asianomaiseen jäsenvaltioon ja näin ollen hänen kykynsä auttaa puolisoaan kotoutumaan sinne.

(1) EUVL C 278, 12.7.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 22.12.2022 – Valittajana Universität Koblenz-Landau ja muuna osapuolena Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)

(Asia C-288/21 P) (1)

(Muutoksenhaku - Välityslauseke - Tempus IV -ohjelmat - Tukisopimukset Ecesis, Diusas ja Deque - Systeemiset ja toistuvat sääntöjenvastaisuudet - Maksettujen määrien palauttaminen kokonaisuudessaan - Oikeus tulla kuulluksi - Suhteellisuusperiaate - Luottamuksensuojan periaate - Asian käsittelyn suullisen vaiheen aloittaminen uudelleen ensimmäisessä oikeusasteessa - Yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 113 artiklan 2 kohdan c alakohta)

(2023/C 63/04)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Universität Koblenz-Landau (edustajat: R. Di Prato ja C. von der Lühe, Rechtsanwälte)

Muu osapuoli: Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) (asiamiehet: H. Monet ja N. Sbrilli, avustajinaan R. van der Hout, advocaat, ja C. Wagner, Rechtsanwalt)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Universität Koblenz-Landau velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 278, 12.7.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Bucureşti – Romania) – Quadrant Amroq Beverages SRL v. Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală de Administrare a Marilor Contribuabili

(Asia C-332/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen - Direktiivi 92/83/ETY - Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistaminen - Valmisteverot - Etyylialkoholi - Vapautukset - 27 artiklan 1 kohdan e alakohta - Elintarvikkeiden ja enintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholittomien juomien valmistukseen tarkoitettujen aromien valmistus - Soveltamisala - Suhteellisuus- ja tehokkuusperiaatteet)

(2023/C 63/05)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Bucureşti

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Quadrant Amroq Beverages SRL

Vastaaja: Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală de Administrare a Marilor Contribuabili

Tuomiolauselma

Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta 19.10.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 1 kohdan e alakohtaa

on tulkittava siten, että

kyseisessä säännöksessä säädettyä vapautusta sovelletaan sekä etyylialkoholiin, jota käytetään sellaisten aromien valmistukseen, joita puolestaan käytetään enintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholittomien juomien valmistukseen, että etyylialkoholiin, jota on jo käytetty tällaisten aromien valmistukseen.

Direktiivin 92/83 27 artiklan 1 kohdan e alakohtaa

on tulkittava siten, että

kun etyylialkoholi, joka on luovutettu kulutukseen jäsenvaltiossa valmisteverosta vapautettuna sen vuoksi, että sitä on käytetty sellaisten aromien valmistukseen, jotka on tarkoitettu käytettäviksi enintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholittomien juomien valmistukseen, saatetaan tämän jälkeen myyntiin toisessa jäsenvaltiossa, jälkimmäisen jäsenvaltion on kohdeltava kyseistä etyylialkoholia alueellaan samalla tavoin, jos ensimmäinen jäsenvaltio on soveltanut kyseisessä säännöksessä tarkoitettua vapautusta asianmukaisesti eikä asiassa ole viitteitä petoksesta, veronkierrosta tai muista väärinkäytöksistä.

Direktiivin 92/83 27 artiklan 1 kohdan e alakohtaa, luettuna yhdessä tehokkuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kanssa,

on tulkittava siten, että

se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa asetetaan edellytykseksi sille, että toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneelta myyjältä ostettuja, kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa valmistettuja, kulutukseen luovutettuja ja kyseisen säännöksen perusteella valmisteverosta vapautettuja tuotteita omassa jäsenvaltiossaan myyntiin saattavalle talouden toimijalle myönnetään oikeus mainitussa säännöksessä tarkoitettuun vähennykseen, että kyseinen toimija on rekisteröity vastaanottaja ja että kyseinen myyjä on valtuutettu varastonpitäjä, ellei konkreettisista, objektiivisista ja todennettavissa olevista seikoista ilmene, että tällaiset edellytykset ovat tarpeen kyseisen vapautuksen oikean ja välittömän soveltamisen varmistamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten estämiseksi.

(1) EUVL C 357, 6.9.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État– Belgia) – Sambre & Biesme SCRL (C-383/21) ja Commune de Farciennes (C-384/21) v. Société wallonne du logement

(Yhdistetyt asiat C-383/21 ja C-384/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Julkiset hankinnat - Direktiivi 2014/24/EU - Julkisen hankintasopimuksen sopimuspuolen valinta ilman tarjouspyyntömenettelyä - Yksiköiden väliset hankintasopimukset julkisella sektorilla - 12 artiklan 3 kohta - Julkiset hankinnat, jotka tehdään in house -hankintana - Samanlaisen määräysvallan käsite - Edellytykset - Kaikkien hankintaviranomaisten edustus - 12 artiklan 4 kohta - Sellaisten hankintaviranomaisten välinen sopimus, joilla on yhteiset yleisen edun mukaiset tavoitteet - Yhteistyön käsite - Edellytykset - Direktiiviä ei ole saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä määräajassa - Välitön oikeusvaikutus)

(2023/C 63/06)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Sambre & Biesme SCRL (C-383/21) ja Commune de Farciennes (C-384/21)

Vastaaja: Société wallonne du logement

Tuomiolauselma

Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 12 artiklan 3 ja 4 kohtaa

on tulkittava siten, että

niillä on välittömiä oikeusvaikutuksia julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden välisissä riita-asioissa, jotka koskevat julkisten hankintasopimusten tekemistä suorahankintana, kun kyseessä oleva jäsenvaltio ei ole saattanut tätä direktiiviä osaksi kansallista oikeusjärjestystä säädetyssä määräajassa.

Direktiivin 2014/24 12 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan i alakohtaa

on tulkittava siten, että

sen toteamiseksi, että hankintaviranomaisen käyttää sopimuspuoleksi valitussa oikeushenkilössä yhdessä muiden hankintaviranomaisten kanssa samanlaista määräysvaltaa kuin ne käyttävät omissa yksiköissään, tässä säännöksessä tarkoitettu vaatimus siitä, että hankintaviranomaisen on oltava edustettuna määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimissä, ei täyty pelkästään sillä perusteella, että tämän oikeushenkilön hallituksen jäsenenä toimii toisen hankintaviranomaisen edustaja, joka on myös ensimmäisen hankintaviranomaisen hallituksen jäsen.

Direktiivin 2014/24 12 artiklan 4 kohtaa

on tulkittava siten, että

tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ei jää julkinen hankintasopimus, jolla hankintaviranomaiselle annetaan julkisen palvelun tehtäviä, jotka liittyvät muiden hankintaviranomaisten väliseen yhteistyösuhteeseen, kun hankintaviranomainen, jolle tällaiset tehtävät on annettu, ei niitä suorittaessaan pyri saavuttamaan tavoitteita, jotka sillä olisi muiden hankintaviranomaisten kanssa, vaan se ainoastaan myötävaikuttaa sellaisten tavoitteiden toteuttamiseen, jotka ovat yhteisiä vain näille muille hankintaviranomaisille.

(1) EUVL C 357, 6.9.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Cluj – Romania) – TJ v. Inspectoratul General pentru Imigrări

(Asia C-392/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu - Direktiivi 90/270/ETY - 9 artiklan 3 kohta - Näyttöpäätelaitteilla tehtävä työ - Työntekijöiden silmien ja näön suojelu - Erityiset korjaavat apuneuvot - Silmälasit - Työntekijän tekemä hankinta - Tavat, joilla työnantaja ottaa vastatakseen kuluista)

(2023/C 63/07)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Cluj

Pääasian asianosaiset

Valittaja: TJ

Vastapuoli: Inspectoratul General pentru Imigrări

Tuomiolauselma

Turvallisuutta ja terveyttä varten näyttöpäätetyölle asetettavista vähimmäisvaatimuksista 29.5.1990 annetun neuvoston direktiivin 90/270/ETY (viides direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 9 artiklan 3 kohtaa

on tulkittava siten, että

kyseisessä säännöksessä tarkoitetut erityiset korjaavat apuneuvot käsittävät silmälasit, joilla on erityisesti tarkoitus korjata ja ehkäistä sellaisia näköön liittyviä vaikeuksia, jotka liittyvät työhön, jossa käytetään näyttöpäätelaitetta. Nämä erityiset korjaavat apuneuvot eivät myöskään rajoitu yksinomaan apuneuvoihin, joita käytetään ammattia harjoittaessa.

Direktiivin 90/270 9 artiklan 3 ja 4 kohtaa

on tulkittava siten, että

työnantajalle kyseisessä säännöksessä asetettu velvollisuus antaa asianomaisille työntekijöille erityisiä korjaavia apuneuvoja voidaan täyttää joko siten, että työnantaja antaa apuneuvon suoraan työntekijälle, tai korvaamalla työntekijälle aiheutuneet välttämättömät kulut, mutta ei maksamalla työntekijälle yleistä palkanlisää.

(1) EUVL C 391, 27.9.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale Ordinario di Asti – Italia) – WP v. Istituto nazionale della previdenza sociale ja Italian tasavalta

(Asia C-404/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Euroopan keskuspankin (EKP) henkilöstö - Kansallisessa eläkejärjestelmässä hankittujen eläkeoikeuksien siirtäminen EKP:n eläkejärjestelmään - SEU 4 artiklan 3 kohta - Vilpittömän yhteistyön periaate - EKP:n palvelussuhteen ehdot - Liitteessä III a oleva 8 artikla - Kansallisen lainsäädännön säännöksen tai asianomaisen jäsenvaltion ja EKP:n välisen sopimuksen puuttuminen)

(2023/C 63/08)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Ordinario di Asti

Pääasian asianosaiset

Kantaja: WP

Vastaajat: Istituto nazionale della previdenza sociale ja Italian tasavalta

Tuomiolauselma

SEUT 45 ja SEUT 48 artiklaa, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohtaa sekä Euroopan keskuspankin henkilöstön palvelussuhteen ehtojen hyväksymisestä 9.6.1998 tehdyn Euroopan keskuspankin (EKP) päätöksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31.3.1999, mukaisten palvelussuhteen ehtojen liitteessä III a olevan 8 artiklan a alakohtaa

on tulkittava siten, että

ne eivät ole Euroopan keskuspankin (EKP) ja asianomaisen jäsenvaltion välisen sopimuksen puuttuessa esteenä kyseisen jäsenvaltion lainsäädännölle tai hallintokäytännölle, jonka mukaan EKP:n työntekijä ei voi siirtää mainitun jäsenvaltion eläkejärjestelmässä kartuttamiaan eläkeoikeuksia vastaavaa määrää EKP:n eläkejärjestelmään. SEU 4 artiklan 3 kohdassa edellytetään kuitenkin kyseisessä määräyksessä vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen nojalla, että jäsenvaltio, jolle EKP ehdottaa kyseisen liitteessä III a olevan 8 artiklan a alakohdan mukaisen sellaisen sopimuksen tekemistä, joka koskee EKP:n työntekijöiden kyseisen jäsenvaltion eläkejärjestelmässä kartuttamien eläkeoikeuksien siirtämistä EKP:n eläkejärjestelmään, osallistuu aktiivisesti ja vilpittömässä mielessä neuvotteluihin, joiden tarkoituksena on neuvottelujen aloittamisen jälkeen tehdä EKP:n kanssa tällainen sopimus.

Unionin oikeuta on tulkittava siten, että siinä ei anneta jäsenvaltion tuomioistuimelle, jossa Euroopan keskuspankin (EKP) työntekijä on saattanut asian vireille, oikeutta määrätä asianomaisen henkilön kyseisen jäsenvaltion eläkejärjestelmässä kartuttamien eläkeoikeuksien siirtämisestä EKP:n eläkejärjestelmään ilman tällaisesta siirtämisestä annettua kansallisen oikeuden säännöstä tai siitä tehtyä asianomaisen jäsenvaltion ja EKP:n välistä sopimusta. Sitä vastoin silloin, kun tällaisen EKP:n työntekijän on siksi, että kyseinen jäsenvaltio on laiminlyönyt SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetusta vilpittömän yhteistyön periaatteesta seuraavan velvoitteensa osallistua aktiivisesti ja vilpittömässä mielessä neuvotteluihin EKP:n kanssa eläkeoikeuksien siirtoa koskevan sopimuksen tekemiseksi, mahdotonta saada mainitun jäsenvaltion eläkejärjestelmässä kartuttamansa eläkeoikeudet siirretyksi EKP:n eläkejärjestelmään, kyseinen määräys edellyttää tällaisen tuomioistuimen toteuttavan kaikki kansallisten menettelysäännösten mukaiset toimenpiteet huolehtiakseen siitä, että toimivaltainen kansallinen viranomainen noudattaa kyseistä velvoitetta.

(1) EUVL C 357, 6.9.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Hauptzollamt Hamburg v. Shell Deutschland Oil GmbH

(Asia C-553/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2003/96/EY - Energiatuotteiden ja sähkön verotus - 5 artiklan neljäs luetelmakohta - Valmisteverokannat, jotka on eriytetty kyseisten tuotteiden yrityskäytön ja muun kuin yrityskäytön perusteella - Valinnaiset verovapautukset ja verohuojennukset - Valinnaista verovapautusta koskevan hakemuksen toimittaminen tätä varten säädetyn määräajan päätyttyä, mutta ennen asianomaisen veron määräämistä koskevan määräajan päättymistä - Oikeusvarmuuden periaate - Tehokkuusperiaate - Suhteellisuusperiaate)

(2023/C 63/09)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Hauptzollamt Hamburg

Vastapuoli: Shell Deutschland Oil GmbH

Tuomiolauselma

Tehokkuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta unionin oikeuden yleisenä periaatteena on tulkittava siten, että energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 5 artiklan neljännen luetelmakohdan kaltaisen säännöksen – jonka mukaan jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin soveltaa eriytettyjä verokantoja kyseisessä direktiivissä tarkoitettujen energiatuotteiden ja sähkön yrityskäyttöön ja muuhun kuin yrityskäyttöön – täytäntöönpanon yhteydessä kyseiset periaatteet ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on automaattisesti ja poikkeuksetta hylättävä verovapautusta koskeva hakemus, joka on toimitettu kansallisessa lainsäädännössä säädetyssä kyseisen veron määräämiselle asetetussa määräajassa, pelkästään sillä perusteella, ettei hakija ole noudattanut määräaikaa, joka kyseisessä lainsäädännössä on vahvistettu tällaisen hakemuksen tekemiselle.

(1) EUVL C 490, 6.12.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) – Portugali) – IM Gestão de Ativos (IMGA) – Sociedade Gestora de Organismos de Investimento Coletivo SA ym. v. Autoridade Tributária e Aduaneira

(Asia C-656/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2008/7/EY - 5 artiklan 2 kohdan a alakohta - Pääoman hankinnasta suoritettavat välilliset verot - Leimavero, joka kannetaan arvopaperisijoitustoimintaa harjoittavien vaihtuvapääomaisten sijoitusrahastojen osuuksien kaupankäyntipalveluista)

(2023/C 63/10)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD)

Pääasian asianosaiset

Kantajat: IM Gestão de Ativos (IMGA) – Sociedade Gestora de Organismos de Investimento Coletivo SA, IMGA Rendimento Semestral, IMGA Ações Portugal Cat A, IMGA Ações América Cat A, IMGA Mercados Emergentes, IMGA Eurofinanceiras, IMGA Eurocarteira, IMGA Rendimento Mais, IMGA Investimento PPR, IMGA Alocação Moderada Cat A, IMGA Alocação Dinâmica Cat A, IMGA Global Equities Selection Cat A, IMGA Liquidez Cat A, IMGA Money Market Cat A, IMGA Euro Taxa Variável Cat A, IMGA Dívida Pública Europeia, IMGA Retorno Global Cat A, IMGA Poupança PPR, IMGA Alocação Conservadora Cat A, IMGA Iberia Equities ESG Cat A, IMGA Iberia Fixed Income ESG Cat A, IMGA Alternativo, CA Curto Prazo, IMGA Ações Europa, IMGA Flexível Cat A, CA Monetário, CA Rendimento, Eurobic PPR/OICVM Ciclo Vida 35-44, Eurobic PPR/OICVM Ciclo Vida 45-54, Eurobic PPR/OICVM Ciclo Vida + 55, Eurobic Seleção Top ja IMGA European Equities Cat A

Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira

Tuomiolauselma

Pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista 12.2.2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/7/EY 5 artiklan 2 kohdan a alakohtaa

on tulkittava siten, että

se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään leimaveron kantamisesta yhtäältä korvauksesta, jonka rahoituslaitos perii sijoitusrahastojen hallinnointiyhtiöltä lisäpääoman hankkimiseksi suoritetuista uusien rahasto-osuuksien merkintään liittyvistä kaupankäyntipalveluista, ja toisaalta määristä, jotka kyseinen hallinnointiyhtiö perii sijoitusrahastoilta, siltä osin kuin näihin määriin sisältyy korvaus, jonka mainittu hallinnointiyhtiö on maksanut rahoituslaitoksille kyseisinä kaupankäyntipalkkioina.

(1) EUVL C 37, 24.1.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d’État – Ranska) – Syndicat Les Entreprises du Médicament (LEEM) v. Ministre des Solidarités et de la Santé

(Asia C-20/22) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Direktiivi 89/105/ETY - Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuus ja niiden soveltaminen kansallisissa sairausvakuutusjärjestelmissä - 4 artikla - Kaikkia lääkkeitä tai tiettyjä lääkeryhmiä koskeva hintasulku - Kansallinen toimenpide, joka koskee ainoastaan tiettyjä yksittäisiä lääkkeitä - Enimmäishinnan vahvistaminen terveydenhuollon yksiköille myytäville tietyille lääkkeille)

(2023/C 63/11)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Syndicat Les Entreprises du Médicament (LEEM)

Muu osapuoli: Ministre des Solidarités et de la Santé

Tuomiolauselma

Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta ja niiden soveltamisesta kansallisissa sairausvakuutusjärjestelmissä 21.12.1988 annetun neuvoston direktiivin 89/105/ETY 4 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

kaikkia lääkkeitä tai tiettyjä lääkeryhmiä koskevan hintasulun käsitettä ei sovelleta toimenpiteeseen, jonka tarkoituksena on tiettyjen yksittäisten lääkkeiden hintojen valvonta.

(1) EUVL C 119, 14.3.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 22.12.2022 – Valittajana Euroopan investointipankki ja muuna osapuolena KL

(Asia C-68/22 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Euroopan investointipankin (EIP) henkilöstö - Työkyvyttömyyden käsite - Ilmoitus työkyvystä - Perusteeton poissaolo - Kumoamiskanne ja vahingonkorvauskanne)

(2023/C 63/12)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan investointipankki (asiamiehet: G. Faedo ja I. Zanin, avustajanaan asianajaja A. Duron)

Muu osapuoli: KL (edustajat: asianajajat A. Champetier ja L. Levi)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Euroopan investointipankki (EIP) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan KL:n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 213, 30.5.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour d’appel de Paris – Ranska) – Eurelec Trading SCR ja Scabel SA v. Ministre de l’Économie et des Finances

(Asia C-98/22) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla - Asetus (EU) N:o 1215/2012 - 1 artiklan 1 kohta - Siviili- ja kauppaoikeudellisen asian käsite - Viranomaisen kanne, jossa vaaditaan toteamaan ja lopettamaan kilpailua rajoittavat menettelytavat sekä määräämään niistä seuraamuksia)

(2023/C 63/13)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour d’appel de Paris

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Eurelec Trading SCRL ja Scabel SA

Vastapuoli: Ministre de l’Économie et des Finances

Muu osapuoli: Groupement d’achat des centres Édouard Leclerc (GALEC) ja Association des centres distributeurs Édouard Leclerc (ACDLEC)

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 1 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

kyseisessä säännöksessä tarkoitettu siviili- ja kauppaoikeudellisen asian käsite ei kata jäsenvaltion viranomaisen kannetta, joka on nostettu toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita yhtiöitä vastaan ja jossa vaaditaan toteamaan ja lopettamaan ensin mainittuun jäsenvaltioon sijoittautuneisiin tavarantoimittajiin kohdistuvat kilpailua rajoittavat menettelytavat sekä määräämään niistä seuraamuksia, kun kyseinen viranomainen käyttää oikeussuojakeinoja tai tutkintavaltuuksia, jotka ovat yksityisten välisiin suhteisiin sovellettaviin yleisiin sääntöihin nähden poikkeuksellisen laajoja.

(1) EUVL C 198, 16.5.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/11

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 22.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Úrad pre verejné obstarávanie – Slovakia) – Úrad pre dohľad nad zdravotnou starostlivosťou, Všeobecná zdravotná poisťovňa, a.s., Dôvera zdravotná poist’ovňa a.s. ja Union zdravotná poisťovňa, a.s.

(Asia C-204/22) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta - SEUT 267 artikla - Tuomioistuimen käsite - Rakenteelliset ja toiminnalliset kriteerit - Tuomiovallan käyttöön liittyvien tehtävien tai hallinnollisten tehtävien hoitaminen - Ennakkoratkaisua pyytäneen elimen yhteistyövelvollisuus - Direktiivit 89/665/ETY ja 2014/24/EU - Julkiset hankinnat - Hankintamenettelyjen valvonnasta huolehtiva kansallinen elin - Valta toimia viran puolesta - Valta määrätä seuraamuksia - Päätökset, joihin voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa - Tilanne, jossa ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa ei ole vireillä oikeusriitaa - Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2023/C 63/14)

Oikeudenkäyntikieli: slovakki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Úrad pre verejné obstarávanie

Asianosaiset

Rikosasia, jossa vastaajina ovat: Úrad pre dohľad nad zdravotnou starostlivosťou, Všeobecná zdravotná poisťovňa, a.s., Dôvera zdravotná poist’ovňa a.s., Union zdravotná poisťovňa, a.s.

Määräysosa

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Úrad pre verejné obstarávanie (julkisten hankintojen sääntelyviranomainen, Slovakia) on esittänyt 16.3.2022 tekemällään päätöksellä, on selvästi jätettävä tutkimatta.

(1) Jättämispäivä: 16.3.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/11

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court – Irlanti) – Enniskerry Alliance, Enniskerry Demesne Management Company CLG ja Protect East Meath Limited v. An Bord Pleanála, The Attorney General, Irlanti ja Louth County Council

(Asia C-464/22) (1)

(Ympäristö - Århusin yleissopimus - Oikeussuojan saatavuus - Vaatimus, jonka mukaan menettely ei saa olla niin kallis, että tämä estäisi siihen osallistumisen - Soveltamisala - Kansallisen prosessioikeuden mukaista tulkintaa koskeva velvollisuus)

(2023/C 63/15)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court (Irlanti)

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Enniskerry Alliance, Enniskerry Demesne Management Company CLG ja Protect East Meath Limited

Vastaajat: An Bord Pleanála, The Attorney General, Irlanti ja Louth County Council

Määräysosa

Yhdeksännen jaoston puheenjohtaja on 8.12.2022 antamallaan määräyksellä määrännyt, että asia C-464/22 poistetaan unionin tuomioistuimen rekisteristä.

(1) Jättämispäivä: 11.7.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/12

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court – Irlanti) – Save Roscam Peninsula CLG, SC-F, MF, PH, Abbey Park ja District Residents Association Baldoyle v. An Bord Pleanála, Galway City Council, The Minister for Housing, Local Government and Heritage, Irlanti, The Attorney General ja Fingal County Council

(Asia C-543/22) (1)

(Århusin yleissopimus - Oikeussuojan saatavuus - Vaatimus, jonka mukaan menettely ei saa olla niin kallis, että tämä estäisi siihen osallistumisen - Soveltamisala - Kansallisen prosessioikeuden mukaista tulkintaa koskeva velvollisuus)

(2023/C 63/16)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court (Irlanti)

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Save Roscam Peninsula CLG, SC-F, MF, PH ja Abbey Park and District Residents Association Baldoyle

Vastaajat: An Bord Pleanála, Galway City Council, The Minister for Housing, Local Government and Heritage, Irlanti, The Attorney General ja Fingal County Council

Määräysosa

Yhdeksännen jaoston puheenjohtaja on 8.12.2022 antamallaan määräyksellä määrännyt, että asia C-543/22 poistetaan unionin tuomioistuimen rekisteristä.

(1) Jättämispäivä: 11.8.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/12

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court– Irlanti) – GY v. An Bord Pleanála, The Minister for Housing, Local Government and Heritage, Irlanti ja The Attorney General

(Asia C-616/22) (1)

(2023/C 63/17)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court (Irlanti)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: GY

Vastaajat: An Bord Pleanála, The Minister for Housing, Local Government and Heritage, Irlanti ja The Attorney General

Määräysosa

Yhdeksännen jaoston puheenjohtaja on 8.12.2022 antamallaan määräyksellä määrännyt, että asia C-616/22 poistetaan unionin tuomioistuimen rekisteristä.

(1) Jättämispäivä: 23.9.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 19.10.2022 – Airbnb Ireland UC v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

(Asia C-662/22)

(2023/C 63/18)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Airbnb Ireland UC

Vastaaja: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko asetus (EU) 2019/1150 (1) esteenä sellaiselle kansalliselle säännökselle, jolla pyritään edistämään oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjien hyväksi myös antamalla suuntaviivoja, edistämällä käytännesääntöjä ja keräämällä asiaankuuluvia tietoja ja jolla verkossa toimivien välityspalvelujen ja hakukoneiden tarjoajat velvoitetaan rekisteröitymään tiettyyn rekisteriin, johon liittyy omaa organisaatiota koskevien relevanttien tietojen toimittaminen ja taloudellisen korvauksen maksaminen, sekä säädetään seuraamuksia sen noudattamatta jättämisestä?

Velvoitetaanko direktiivillä (EU) 2015/1535 (2) jäsenvaltiot ilmoittamaan komissiolle toimenpiteistä, joilla verkossa toimivien välityspalvelujen ja hakukoneiden tarjoajille asetetaan velvoite rekisteröityä tiettyyn rekisteriin, johon liittyy omaa organisaatiota koskevien relevanttien tietojen toimittaminen ja taloudellisen korvauksen maksaminen, ja joilla säädetään seuraamuksia toimenpiteiden noudattamatta jättämisestä; jos tähän vastataan myöntävästi, voiko yksityinen vastustaa tämän direktiivin nojalla sitä, että siihen sovelletaan tällaisia komissiolle ilmoittamatta jätettyjä toimenpiteitä?

Onko direktiivin 2000/31/EY (3) 3 artikla esteenä sille, että kansalliset viranomaiset antavat säännöksiä, joilla pyritään edistämään oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjien hyväksi myös antamalla suuntaviivoja, edistämällä käytännesääntöjä ja keräämällä asiaankuuluvia tietoja ja joilla asetetaan toiseen Euroopan maahan sijoittautuneille toimijoille hallinnollisia ja taloudellisia lisävelvoitteita, kuten rekisteröityminen tiettyyn rekisteriin, johon liittyy omaa organisaatiota koskevien relevanttien tietojen toimittaminen ja taloudellisen korvauksen maksaminen, sekä säädetään seuraamuksia niiden noudattamatta jättämisestä?

Onko SEUT 56 artiklassa ja direktiivin 2006/123/EY (4) 16 artiklassa tarkoitettu palvelujen vapaan tarjoamisen periaate esteenä sille, että kansalliset viranomaiset antavat säännöksiä, joilla pyritään edistämään oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjien hyväksi myös antamalla suuntaviivoja, edistämällä käytännesääntöjä ja keräämällä asiaankuuluvia tietoja, ja joilla säädetään niiden yhteydessä toiseen Euroopan maahan sijoittautuneille toimijoille hallinnollisia ja taloudellisia lisävelvoitteita, kuten rekisteröityminen tiettyyn rekisteriin, johon liittyy omaa organisaatiota koskevien relevanttien tietojen toimittaminen ja taloudellisen korvauksen maksaminen, sekä säädetään seuraamuksia niiden noudattamatta jättämisestä?

Ovatko jäsenvaltiot direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla velvollisia ilmoittamaan komissiolle toimenpiteistä, joilla verkossa toimivien välityspalvelujen ja hakukoneiden tarjoajille asetetaan velvoite rekisteröityä tiettyyn rekisteriin, johon liittyy omaa organisaatiota koskevien relevanttien tietojen toimittaminen ja taloudellisen korvauksen maksaminen, sekä säädetään seuraamuksia niiden noudattamatta jättämisestä; mikäli tähän vastataan myöntävästi, voiko yksityinen tämän direktiivin nojalla vastustaa sitä, että siihen sovelletaan tällaisia komissiolle ilmoittamatta jätettyjä toimenpiteitä?

(1) Oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten 20.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150 (EUVL 2019, L 186, s. 57).

(2) Teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 9.9.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535 (EUVL 2015, L 241, s. 1).

(3) Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2020 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL 2000, L 178, s. 1).

(4) Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL 2006, L 376, s. 36).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 19.10.2022 – Expedia Inc. v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

(Asia C-663/22)

(2023/C 63/19)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Expedia Inc.

Vastaaja: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko asetus (EU) 2019/1150 (1) ja erityisesti sen 15 artikla sekä suhteellisuusperiaate esteenä sellaiselle – perusteluosassa kuvatun kaltaiselle – jäsenvaltion lainsäädännölle tai riippumattoman kansallisen viranomaisen toimenpiteelle, jolla ulkomaiset verkossa toimivat välityspalvelujen tarjoajat velvoitetaan toimittamaan ilmoitus, jonka sisältämät tiedot ovat mainitun asetuksen tarkoituksen kannalta asiaankuulumattomia?

2)	Joka tapauksessa, voidaanko IES:n kautta toimitettavaksi pyydettyjen tietojen katsoa olevan asetuksen (EU) 2019/1150 riittävän ja tehokkaan täytäntöönpanon kannalta asiaankuuluvia ja olennaisia?

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 21.10.2022 – Google Ireland Limited v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

(Asia C-664/22)

(2023/C 63/20)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Google Ireland Limited

Vastaaja: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko unionin oikeus esteenä sellaisten 30.12.2020 annetun lain nro 178 1 §:n 515, 516 ja 517 momentin kaltaisten kansallisten säännösten soveltamiselle, joilla Italiassa toimiville mutta toiseen Euroopan maahan sijoittautuneille toimijoille asetetaan hallinnollisia ja taloudellisia lisävelvoitteita, kuten määrättyyn rekisteriin rekisteröityminen ja taloudellisen korvauksen maksaminen; erityisesti kysytään, onko tällainen kansallinen säännös vastoin sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin (8.6.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY (1)) 3 artiklaa, jonka nojalla tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajaan – nyt käsiteltävässä tapauksessa Google Ireland Limitediin – sovelletaan yksinomaan [– –] sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, johon tämä on sijoittautunut?

Onko unionin oikeus esteenä sellaisten 30.12.2020 annetun lain nro 178 1 §:n 515, 516 ja 517 momentin kaltaisten kansallisten säännösten soveltamiselle, joilla toiseen Euroopan maahan sijoittautuneille toimijoille asetetaan hallinnollisia ja taloudellisia lisävelvoitteita; erityisesti kysytään, ovatko SEUT 56 artiklassa tarkoitettu palvelujen vapaan tarjoamisen periaate ja direktiivistä 2006/123/EY (2) ja direktiivistä 2000/31/EY johdettavissa olevat vastaavat periaatteet esteenä sellaiselle kansalliselle toimenpiteelle, jolla Italiassa toimiville mutta sinne sijoittautumattomille välittäjille asetetaan lisävelvoitteita suhteessa niihin velvoitteisiin, joista on säädetty niiden alkuperämaassa saman toiminnan harjoittamiseksi?

Edellyttääkö unionin oikeus ja erityisesti direktiivi (EU) 2015/1535 (3) sitä, että Italian valtion olisi pitänyt ilmoittaa komissiolle verkossa toimivien välityspalvelujen ja hakukoneiden tarjoajille säädetystä velvoitteesta rekisteröityä viestintäalan toimijoiden rekisteriin (ROC), ja – erityisesti – onko direktiivin 2000/31 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan toista luetelmakohtaa tulkittava siten, että muuhun jäsenvaltioon kuin Italiaan sijoittautunut yksityinen voi vastustaa Italian lainsäätäjän antamien säännösten (30.12.2020 annetun lain nro 178 1 §:n 515, 516 ja 517 momentti), jotka saattavat rajoittaa tietoyhteiskunnan palvelun tarjoamisen vapautta, soveltamista itseensä, mikäli näistä toimenpiteistä ei ole ilmoitettu mainitun säännöksen mukaisesti?

Ovatko asetus (EU) 2019/1150 (4) ja erityisesti sen 15 artikla sekä suhteellisuusperiaate esteenä sellaiselle jäsenvaltion säännöstölle tai riippumattoman kansallisen viranomaisen toimenpiteelle, jolla jäsenvaltiossa toimivat verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajat velvoitetaan rekisteröitymään ROC:hen, mistä seuraa useita muodollisia ja menettelyllisiä velvoitteita, maksuvelvoitteita ja kieltoja tavoitella tietyn summan ylittäviä voittoja?

(1) Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL 2000, L 178, s. 1).

(2) Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL 2006, L 376, s. 36).

(3) Teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 9.9.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535 (EUVL 2015, L 241, s. 1).

(4) Oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten 20.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150 (EUVL 2019, L 186, s. 57).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 21.10.2022 – Amazon Services Europe Sàrl v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

(Asia C-665/22)

(2023/C 63/21)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Amazon Services Europe Sàrl

Vastaaja: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko asetus (EU) 2019/1150 (1) esteenä sellaiselle kansalliselle säännökselle, jolla nimenomaisesti tämän saman asetuksen riittävän ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, myös keräämällä asiaankuuluvia tietoja, verkossa toimivien välityspalvelujen ja hakukoneiden tarjoajat velvoitetaan antamaan säännöllisin väliajoin relevantteja tietoja tuloistaan?

2)	Voidaanko asetuksen (EU) 2019/1150 perusteella katsoa, että IES:n kautta annettavat lähinnä yrityksen tuloja koskevat tiedot ovat saman direktiivin tavoitteen saavuttamisen kannalta asiaankuuluvia ja olennaisia?

Edellytetäänkö direktiivissä (EU) 2015/1535 (2), että jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle toimenpiteistä, joilla verkossa toimivien välityspalvelujen ja hakukoneiden tarjoajille asetetaan omia tuloja koskevia relevantteja tietoja sisältävän ilmoituksen toimittamisvelvollisuus, jonka täyttämättä jättämisestä määrätään rahamääräisiä seuraamuksia; mikäli tähän vastataan myöntävästi, voiko yksityinen vastustaa tämän direktiivin nojalla sitä, että siihen sovelletaan komissiolle ilmoittamatta jätettyjä toimenpiteitä?

Onko direktiivin 2000/31/EY (3) 3 artikla esteenä sellaisille kansallisten viranomaisten säännöksille, joilla nimenomaisesti asetuksen (EU) 2019/1150 täytäntöönpanon varmistamiseksi asetetaan Italiassa toimiville mutta toiseen Euroopan maahan sijoittautuneille toimijoille niiden tuloja koskevia relevantteja tietoja sisältävän ilmoituksen toimittamisen kaltaisia hallinnollisia ja taloudellisia velvoitteita, joiden täyttämättä jättämisestä määrätään rahamääräisiä seuraamuksia?

Ovatko SEUT 56 artiklassa ja direktiivin 2006/123/EY (4) 16 artiklassa tarkoitettu palvelujen vapaan tarjoamisen periaate ja direktiivi 2000/31/EY esteenä sellaisille kansallisten viranomaisten säännöksille, joilla nimenomaisesti asetuksen (EU) 2019/1150 täytäntöönpanon varmistamiseksi asetetaan Euroopan muuhun maahan sijoittautuneille toimijoille niiden tuloja koskevia relevantteja tietoja sisältävän ilmoituksen toimittamisen kaltaisia hallinnollisia ja taloudellisia velvoitteita, joiden täyttämättä jättämisestä määrätään rahamääräisiä seuraamuksia?

Edellytetäänkö direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdan b alakohdassa, että jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle toimenpiteistä, joilla verkossa toimivien välityspalvelujen ja hakukoneiden tarjoajille asetetaan yhtiön tuloja koskevia relevantteja tietoja sisältävän ilmoituksen toimittamisvelvollisuus, jonka täyttämättä jättämisestä määrätään rahamääräisiä seuraamuksia; mikäli tähän vastataan myöntävästi, voiko yksityinen vastustaa direktiivin nojalla sitä, että siihen sovelletaan toimenpiteitä, joista ei ole ilmoitettu komissiolle?

(3) Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL 2000, L 178, s. 1).

(4) Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL 2006, L 376, s. 36).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 21.10.2022 – Eg Vacation Rentals Ireland Limited v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

(Asia C-666/22)

(2023/C 63/22)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Eg Vacation Rentals Ireland Limited

Vastaaja: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko unionin oikeus esteenä sellaisten 30.12.2020 annetun lain nro 178 1 §:n 515, 516 ja 517 momentin kaltaisten kansallisten säännösten soveltamiselle, joilla Italiassa toimiville mutta toiseen Euroopan maahan sijoittautuneille toimijoille asetetaan hallinnollisia ja taloudellisia lisävelvoitteita kuten määrättyyn rekisteriin rekisteröityminen ja taloudellisen korvauksen maksaminen; erityisesti kysytään, onko tällainen säännös vastoin sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin (8.6.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY (1)) 3 artiklaa, jonka nojalla tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajaan sovelletaan [– –] sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, johon tämä on sijoittautunut?

Onko unionin oikeus esteenä sellaisten 30.12.2020 annetun lain nro 178 1 §:n 515, 516 ja 517 momentin kaltaisten kansallisten säännösten soveltamiselle, joilla Italiassa toimiville mutta toiseen Euroopan maahan sijoittautuneille toimijoille asetetaan hallinnollisia ja taloudellisia lisävelvoitteita; erityisesti kysytään, ovatko [SEUT] 56 artiklassa tarkoitettu palvelujen vapaan tarjoamisen periaate sekä direktiivistä 2006/123/EY (2) ja direktiivistä 2000/31/EY johdettavissa olevat vastaavat periaatteet esteenä sellaiselle kansalliselle toimenpiteelle, jolla Italiassa toimivat mutta sinne sijoittautumattomat välittäjät velvoitetaan rekisteröitymään rekisteriin, johon rekisteröitymisestä seuraa lisävelvoitteita suhteessa niihin velvoitteisiin, joista on säädetty niiden alkuperämaassa saman toiminnan harjoittamiseksi?

Edellyttääkö unionin oikeus ja erityisesti direktiivi (EU) 2015/1535 (3) sitä, että Italian valtion olisi pitänyt ilmoittaa komissiolle verkossa toimivien välityspalvelujen ja hakukoneiden tarjoajille säädetystä velvoitteesta rekisteröityä viestintäalan toimijoiden rekisteriin (ROC), ja – erityisesti – onko direktiivin 2000/31 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan toista luetelmakohtaa tulkittava siten, että muuhun jäsenvaltioon kuin Italiaan sijoittautunut yksityinen voi vastustaa Italian lainsäätäjän säännösten (30.12.2020 annetun lain nro 178 1 §:n 515, 516 ja 517 momentti), jotka saattavat rajoittaa tietoyhteiskunnan palvelun tarjoamisen vapautta, soveltamista itseensä, mikäli näistä toimenpiteistä ei ole ilmoitettu mainitun säännöksen mukaisesti?

Ovatko asetus (EU) 2019/1150 (4) ja erityisesti sen 15 artikla ja suhteellisuusperiaate esteenä sellaiselle jäsenvaltion säännöstölle tai riippumattoman kansallisen viranomaisen toimenpiteelle, jolla jäsenvaltiossa toimivat verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajat velvoitetaan rekisteröitymään ROC:hen, mistä seuraa useita muodollisia ja menettelyllisiä velvoitteita, maksuvelvoitteita ja kieltoja tavoitella tietyn summan ylittäviä voittoja?

(2) Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL 2006, L 376, s. 36).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 21.10.2022 – Amazon Services Europe S.A.R.L. v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

(Asia C-667/22)

(2023/C 63/23)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Amazon Services Europe Sàrl

Vastaaja: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko SEUT 56 artiklassa ja direktiivin 2006/123/EY (4) 16 artiklassa tarkoitettu palvelujen vapaan tarjoamisen periaate esteenä sille, että kansalliset viranomaiset antavat säännöksiä, joilla pyritään edistämään oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjien hyväksi myös antamalla suuntaviivoja, edistämällä käytännesääntöjä ja keräämällä asiaankuuluvia tietoja, ja säätävät niiden yhteydessä toiseen Euroopan maahan sijoittautuneille toimijoille hallinnollisia ja taloudellisia lisävelvoitteita, kuten rekisteröityminen tiettyyn rekisteriin, johon liittyy omaa organisaatiota koskevien relevanttien tietojen toimittaminen ja taloudellisen korvauksen maksaminen, sekä säädetään seuraamuksia niiden noudattamatta jättämisestä?

(4) Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL 2006, L 376, s. 36).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 25.10.2022 – T GmbH v. Bezirkshautpmannschaft Spittal an der Drau

(Asia C-671/22)

(2023/C 63/24)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: T GmbH

Vastapuoli: Bezirkshautpmannschaft Spittal an der Drau

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yhteisön vesipolitiikan puitteista 23.10.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (1) liitteessä V olevaa 1.2.2 kohtaa (Järvien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät) tulkittava siten, että taulukon ”Biologiset laatutekijät” rivin ”Kalasto” sarakkeessa ”Erinomainen tila” mainituilla häiritsevillä vaikutuksilla on ymmärrettävä yksinomaan ihmistoiminnan vaikutuksia fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi:

Onko mainittua säännöstä tulkittava siten, että se, että biologinen laatutekijä ”Kalasto” poikkeaa erinomaisesta tilasta, mikä johtuu muista häiritsevistä vaikutuksista kuin ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin, johtaa siihen, että biologisen laatutekijän ”Kalasto” tilaa ei pidä luokitella myöskään ”hyväksi” tai ”tyydyttäväksi”?

(1) EUVL 2000, L 327, s. 1.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sofiyski rayonen sad (Bulgaria) on esittänyt 22.11.2022 – S.R.G. v. Profi Credit Bulgaria EOOD

(Asia C-714/22)

(2023/C 63/25)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sofiyski rayonen sad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: S.R.G.

Vastaaja: Profi Credit Bulgaria EOOD

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko direktiivin 2008/48/EY (1) 3 artiklan g alakohtaa tulkittava siten, että maksut liitännäispalveluista, joista sovitaan kulutusluottosopimuksen yhteydessä, kuten maksut, joita suoritetaan maksujen lykkäämisestä ja maksuerien pienentämisestä, muodostavat osan luoton todellisesta vuosikorosta?

Onko direktiivin 2008/48/EY 10 artiklan 2 kohdan g alakohtaa tulkittava siten, että todellisen vuosikoron ilmoittamista virheellisesti elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan luotonottajana tekemässä luottosopimuksessa on pidettävä laiminlyöntinä ilmoittaa todellinen vuosikorko luottosopimuksessa ja kansallisen tuomioistuimen on sovellettava kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä oikeudellisia seurauksia, jotka koskevat kulutusluottosopimuksen todellisen vuosikoron ilmoittamisen laiminlyöntiä?

Onko direktiivin 2008/48/EY 23 artiklaa tulkittava siten, että kansallisessa lainsäädännössä säädetty seuraamus, joka sisältää kulutusluottosopimuksen pätemättömyyden ja jonka mukaan ainoastaan lainaksi annetun pääoman määrä on maksettava takaisin, on oikeasuhteinen, jos todellista vuosikorkoa ei ole ilmoitettu täsmällisesti kulutusluottosopimuksessa?

Onko direktiivin 93/13/ETY (2) 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa tulkittava siten, että maksut, joita suoritetaan liitännäispalvelupaketista, josta määrätään erillisessä kulutusluottosopimuksen liitteenä olevassa lisäsopimuksessa pääsopimuksena, on pidettävä sopimuksen pääkohteen osana eikä se voi siten olla kohtuuttomuuden tutkimiskohteena?

Onko direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohtaa tulkittava yhdessä direktiivin liitteessä olevan 1 kohdan o alakohdan kanssa siten, että kulutusluoton liitännäispalveluja koskevassa sopimuksessa oleva ehto on kohtuuton, jos kuluttajalle myönnetään siinä abstrakti mahdollisuus maksujen lykkäämiseen ja uuteen maksusuunnitelmaan, mistä hänen on suoritettava maksuja myös silloin, jos hän ei käytä tätä mahdollisuutta?

Onko direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa sekä tehokkuusperiaatetta tulkittava siten, että ne ovat esteenä säännöstölle, jonka mukaan on mahdollista, että osa oikeudenkäyntikuluista määrätään kuluttajan maksettaviksi seuraavissa tapauksissa: 1) jos hyväksytään osittain vaatimus siitä, että sopimuksen mukaisia summia ei tarvitse maksaa sopimusehdon todetun kohtuuttomuuden vuoksi – –; 2) jos se, että kuluttaja käyttää oikeuksiaan, on saatavan määrän vahvistamisen osalta käytännössä mahdotonta tai liian vaikeaa, ja 3) aina, jos kyseessä on kohtuuton ehto, mukaan lukien tapaukset, joissa kohtuuton ehto ei vaikuta täysimääräisesti eikä osittain välittömästi luotonantajan saatavan määrään tai ehto ei ole välittömässä yhteydessä oikeudenkäynnin kohteeseen?

(1) Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY (EUVL 2008, L 133, s. 66).

(2) Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL 1993, L 95, s. 29).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/20

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 25.11.2022 – Friends of the Irish Environment CLG v. Government of Ireland, Minister for Housing, Planning and Local Government, Irlanti ja the Attorney General

(Asia C-727/22)

(2023/C 63/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Friends of the Irish Environment CLG

Vastapuolet: Government of Ireland, Minister for Housing, Planning and Local Government, Irlanti ja the Attorney General

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko SYA-direktiivin (1) 2 artiklan a alakohtaa, luettuna yhdessä 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan kanssa, tulkittava siten, että jäsenvaltion toimeenpanovallan käyttäjän hyväksymä toimenpide, joka ei ole välttämätön lainsäädännöllisistä tai hallinnollisista syistä ja jota lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset eivät edellytä, voi olla suunnitelma tai ohjelma, johon mainittua direktiiviä sovelletaan, jos näin hyväksytyssä suunnitelmassa tai ohjelmassa vahvistetaan puitteet myöhemmin tehtävälle hankkeiden lupien myöntämiselle tai epäämiselle ja se täyttää näin SYA-direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa säädetyn edellytyksen?

Onko SYA-direktiivin 3 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä 3 artiklan 8 ja 9 kohdan kanssa, tulkittava siten, että suunnitelma tai ohjelma, johon sisältyy erityinen, joskin ”ohjeelliseksi” kuvattu, määräys varojen myöntämisestä tiettyjen infrastruktuurihankkeiden rakentamiseen toisen suunnitelman, joka itsessään muodostaa perustan myöhemmässä vaiheessa laadittavalle aluekehitysstrategialle, aluekehitysstrategian tukemiseksi, voisi itsessään olla SYA-direktiivissä tarkoitettu suunnitelma tai ohjelma?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, tarkoittaako se seikka, että suunnitelman tavoitteena on voimavarojen kohdentaminen, sitä, että sitä on pidettävä 3 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuna talousarviosuunnitelmana?

Onko SYA-direktiivin 5 artiklaa ja liitettä I tulkittava siten, että jos 3 artiklan 1 kohdan nojalla on tehtävä ympäristöarviointi, 5 artiklassa säädetyssä ympäristöselostuksessa olisi sen jälkeen, kun ensisijaisen vaihtoehdon kohtuulliset vaihtoehdot on yksilöity, tehtävä ensisijaisen vaihtoehdon ja kohtuullisten vaihtoehtojen vertaileva arviointi?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, täyttyykö direktiivissä säädetty vaatimus, jos kohtuullisista vaihtoehtoista tehdään vertaileva arviointi ennen ensisijaisen vaihtoehdon valintaa, minkä jälkeen arvioidaan suunnitelma- tai ohjelmaluonnosta ja tehdään kattavampi SYA-arviointi ainoastaan ensisijaisesta vaihtoehdosta?

(1) Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY (EYVL 2001, L 197, s. 30).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Varhoven administrativen sad (Bulgaria) on esittänyt 29.11.2022 – Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Sofia pri Tsentralno upravlenie na NAP v. ”Valentina Heights” EOOD

(Asia C-733/22)

(2023/C 63/27)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Sofia pri Tsentralno upravlenie na NAP

Vastapuoli:”Valentina Heights” EOOD

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 98 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä liitteessä III olevan 12 kohdan kanssa, tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä säädettyä alennettua arvonlisäverokantaa, joka koskee majoitusta hotelleissa ja vastaavissa laitoksissa, voidaan soveltaa silloin, kun näitä laitoksia ei luokitella pyynnön esittäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan yhteen ryhmään?

Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi, onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 98 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä liitteessä III olevan 12 kohdan kanssa, tulkittava siten, että siinä sallitaan alennetun verokannan valikoiva soveltaminen palvelujen tiettyyn ryhmään liittyviin konkreettisiin ja erityisiin osatekijöihin, kun edellytyksenä on, että majoitusta hotelleissa ja vastaavissa laitoksissa voidaan tarjota ainoastaan majoitusliikkeissä, jotka on pyynnön esittäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti luokiteltu johonkin ryhmään tai joille on annettu väliaikainen todistus ryhmään luokittelua varten aloitetussa menettelyssä?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 1.12.2022 – Staten og Kommunernes Indkøbsservice A/S v. BibMedia A/S

(Asia C-737/22)

(2023/C 63/28)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Østre Landsret

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Staten og Kommunernes Indkøbsservice A/S

Vastapuoli: BibMedia A/S

Ennakkoratkaisukysymys

Estävätkö julkisia hankintoja koskevan direktiivin (1) 18 artiklan mukainen avoimuusperiaate ja yhdenvertaisen kohtelun periaate ja niistä seuraava neuvottelukielto sen, että kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen tehneelle tarjoajalle annetaan osiin jaetuista sopimuksista koostuvassa julkisessa hankinnassa, vrt. direktiivin 27 ja 46 artikla, tarjousten jättämisen määräajan umpeuduttua ja tarjouspyyntöasiakirjassa etukäteen määritetyn mukaisesti mahdollisuus toimittaa tarjotut tiettyyn osaan kuuluvat palvelut samoilla ehdoilla kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja, ja sen kanssa tehdään sen vuoksi sopimus samanaikaisesti hankinnan kohteena olleesta toisesta sopimuksen osasta?

(1) Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (EUVL 2014, L 94, s. 65).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Itä-Suomen hovioikeus (Suomi) on esittänyt 2.12.2022 – Endemol Shine Finland Oy

(Asia C-740/22)

(2023/C 63/29)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Itä-Suomen hovioikeus

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Endemol Shine Finland Oy

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko henkilötietojen suullinen välittäminen tietosuoja-asetuksen (1) 2 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaista henkilötietojen käsittelyä?

Voidaanko virallisten asiakirjojen julkisuus ja tietosuoja-asetuksen mukainen oikeus henkilötietojen suojaan sovittaa yhteen asetuksen 86 artiklassa tarkoitetulla tavalla niin, että tuomioistuimen henkilötietorekisteristä on saatavissa rajoituksetta tietoa yksityishenkilön rikostuomioista tai rikkomuksista, jos tieto pyydetään välitettäväksi suullisesti pyytäjälle?

3)	Vaikuttaako kohdan kaksi kysymyksen lopputulokseen se onko pyytäjä yhtiö tai yksityinen henkilö?

(1) Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/679/EU (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 6.12.2022 – Slovenské Energetické Strojárne A.S. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

(Asia C-746/22)

(2023/C 63/30)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Slovenské Energetické Strojárne A.S.

Vastapuoli: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille annetun neuvoston direktiivin 2008/9/EY (1) (jäljempänä direktiivi 2008/9) 23 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että kansallisen lainkohdan – eli tässä tapauksessa verohallinnosta annetun lain (adóigazgatási rendtartásról szóló 2017. évi CLI. törvény; jäljempänä verohallinnosta annettu laki) 124. §:n 3 momentin – jonka mukaan yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetussa direktiivissä 2006/112/EY (2) (jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) säädettyä arvonlisäveron palautushakemusta käsiteltäessä ei muutoksenhakuvaiheessa sallita uusien tosiseikkojen esittämistä tai sellaisiin uusiin todisteisiin vetoamista, joista hakijalla oli ennen ensimmäisen asteen viranomaispäätöksen tekemistä tieto mutta joita se ei veroviranomaisen kehotuksesta huolimatta esittänyt eikä vedonnut niihin, on katsottava johtavan aineellisoikeudelliseen rajoitukseen, joka ylittää palautusdirektiivissä säädetyt muodolliset ja määräaikaa koskevat vaatimukset?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, merkitseekö tämä sitä, että direktiivin 2008/9 20 artiklan 2 kohdassa säädettä kuukauden määräaika on katsottava preklusiiviseksi määräajaksi? Voidaanko tämän katsoa täyttävän Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitetut tehokkaita oikeussuojakeinoja ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevat vaatimukset ja olevan arvonlisäverodirektiivin 167, 169 ja 170 artiklan sekä 171 artiklan 1 kohdan sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössään muotoilemien verotuksen neutraalisuuden periaatteen sekä tehokkuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaista?

Onko direktiivin 2008/9 23 artiklan 1 kohtaa, johon on otettu palautushakemuksen täydellistä tai osittaista hylkäämistä koskevat säännökset, tulkittava siten, että sen mukaisena voidaan pitää kansallista lainkohtaa – eli tässä tapauksessa verohallinnosta annetun lain 49. §:n 1 momentin b kohtaa – jonka mukaan veroviranomainen lopettaa menettelyn, mikäli palautusta hakenut verovelvollinen ei toimita veroviranomaisen pyytämiä tietoja ja noudata velvollisuuttaan korjata puutteita, sillä tämän laiminlyönnin vuoksi tämä ei voi ratkaista hakemusta, ja se päättää viran puolesta, ettei menettelyä jatketa?

(1) EUVL 2008, L 44, s. 23.

(2) EUVL 2006, L 347, s. 1.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/24

Valitus, jonka Euroopan keskuspankki on tehnyt 21.12.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-502/19, Francesca Corneli v. EKP, 12.10.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-777/22 P)

(2023/C 63/31)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: C. Hernández Saseta, A. Pizzolla, agent ja M. Lamandini)

Muut osapuolet: Francesca Corneli ja Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

1)	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 12.10.2022 antaman tuomion Francesca Corneli v. EKP (T-502/19, ei julkaistu, EU:T:2022:627) siltä osin kuin sillä kumottiin EKP:n 1.1.2019 ja 29.3.2019 tekemät päätökset, ja tässä tarkoituksessa

2)	jättää tutkimatta Francesca Cornelin unionin yleisess tuomioistuimessa nostaman kanteen SEUT 263 neljännen kohdan nojalla ja tästä syystä hylkää sen kokonaisuudessaan

3)	vaihtoehtoisesti toteaa, että EKP:n päätökset ovat todettava lainmukaisiksi siltä osin kuin ne ovat tämän oikeudenkäynnin kohteena ja lisäksi palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä lausuu kanneperusteista, joita ei ole tarkasteltu valituksenalaisessa tuomiossa, ja

4)	velvoittaa Francesca Cornelin korvaamaan EKP:n oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Euroopan keskuspankki vetoaa valituksensa tueksi kahteen valitusperusteeseen.

EKP väittää ensimmäisessä valitusperusteessan, että unionin yleinen tuomioistuin teki useita oikeudellisia virheitä, jotka perustuivat osittain tosiseikkojen ottamiseen huomioon vääristyneellä tavalla, arvioidessaan Francesca Cornelin – joka ei täyttänyt SEUT 263 artikla neljännessä kohdassa määrättyjä edellytyksiä – asiavaltuutta ja oikeussuojaintressia. EKP väittää erityisesti, että unionin yleinen tuomioistuin

i.	otti merkitykselliset tosiseikat huomioon vääristyneellä tavalla, kun se totesi, että kumotut päätöksen vaikuttivat Francesca Cornelilla Banca Carigen osakkeenomistajana väitetysti oleviin ”oikeuksiin”, joita ei todellisuudessa ollut tai joihin tällaisillä päätöksillä ei ollut vaikutusta

ii.	teki oikeudellisen virheen, kun se totesi kumotuilla päätöksillä olevan välitön vaikutus Francesca Cornelin, joka on yksi 35 000:sta Banca Carigen vähemmistöosakkaasta esillä olevan kanteen nostamisen ajankohtana, oikeusasemaan

iii.	teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että kumotut päätökset koskevat Francesca Cornelia erikseen Banca Carigen osakkeenomistajan ominaisuudessa, joka unionin yleisen tuomioistuimen mukaan yksilöi hänet yksinomaisesti, mistä syystä kumotut päätökset koskevat häntä erikseen

iv.

teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että Francesca Cornelilla oli muu intressi saada kumotut päätökset kumotuksi kuin hänellä päätösten adressaattina oleva intressi, eli Banca Carigeen liittyvä intressi, sillä tällainen päätelmä ei ole sen vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen, joka koskee poikkeustapauksia, joissa osakkeenomistajalla voidaan tunnustaa olevan oikeussuojaintressi.

EKP väittää toisessa valitusperusteessan, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen arvioidessaan EKP:n kumottujen päätösten antamiseksi käyttämää oikeusperustaa, sillä ”luottolaitoksen vakava heikkeneminen” ilmaisuna kumotuissa päätöksissä selkeästi luetelluista vakavista olosuhteista on yksi edellytyksistä poikkeuksellisen hallinnollisen toimenpiteen toteuttamiselle. EKP väittää erityisesti, että unionin yleinen tuomioistuin

i.	jätti huomiotta kansallisten tuomioistuinten pankkilakien koonnoksen 70 §:lle antaman tulkinnan ja teki täten oikeudellisen virheen tulkitessaan tätä säännöstä ja siinä olevan pankkilakien koonnoksen 69-octiesdieces §:n 1 momentin b kohtaan tehdyn viittauksen soveltamisalaa

ii.	teki oikeudellisen virheen, kun se ei ottanut huomioon kokonaisuudessaan kansallista oikeutta, josta ilmenee selkeästi Italian lainsäätäjän tahto saattaa direktiivi 2014/59/EU (1) täysimääräisesti ja asianmukaisesti osaksi kansallista oikeutta

iii.	teki oikeudellisen virheen, kun se ei ottanut huomioon pankkilakien koonnoksen 69-octiesdieces ja 70 §:ien kontekstuaalista ja teleologista tulkintaa varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden, mukaan lukien poikkeukselliset hallintotoimet, tavoitteiden valossa

iv.	teki oikeudellisen virheen todetessaan, että pankkilakien koonnoksen 70 §:n mukainen tulkinta direktiivin 2014/59/EU 29 artiklan osalta merkitsee Italian säännöstön contra legem -tulkintaa.

(1) Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU (EUVL 2014, L 173, s. 190).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/25

Valitus, jonka LE on tehnyt 23.12.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-475/20, LE v. komissio, 26.10.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-781/22 P)

(2023/C 63/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: LE (edustaja: M. Straus, advocaat)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa päätöksen C(2020) 3988 final tai siihen liittyvän muun päätöksen kumoamiseksi nostetusta kanteesta annetun unionin yleisen tuomioistuimen tuomion

—	palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen LE:n myös muiden osapuolten puolesta esiin tuomien riidanalaista päätöstä koskevien kanneperusteiden ja vaatimusten käsittelyn jatkamiseksi

toissijaisesti

—	ennen päävaatimusten käsittelemistä ratkaisee todistajien kuulemista tai asiaa tukevan näytön esittämistä koskevat kysymykset taikka antaa niistä välituomion

—

kumoaa päätöksen C(2020) 3988 final tai siihen liittyvän muun päätöksen kumoamiseksi nostetusta kanteesta annetun unionin yleisen tuomioistuimen tuomion, ja jos unionin tuomioistuin niin toteaa ja ratkaisee, palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen riidanalaista päätöstä koskevien kanneperusteiden ratkaisemiseksi

viimesijaisesti

—	ratkaisee asian tai toteuttaa muut oikeiksi ja asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet.

Menettelyllisesti

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut, asianajopalkkiot mukaan lukien.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja on esittänyt neljä valitusperustetta, joista osa koostuu useammasta osasta. Näillä perusteillaan LE väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt valituksenalaisessa tuomiossa oikeudellisia virheitä,

—	kun se on perustanut riidanalaisen päätöksen aineellista sisältöä koskevan arviointinsa Euroopan komission esittämiin väitteisiin

—	kun se on soveltanut liian tiukkoja ja virheellisiä todistelusääntöjä päätöksiin

—	kun se on rajoittanut suorittamansa tuomioistuinvalvonnan minimiin

—	kun ei ole ottanut huomioon prosessuaalisiin oikeusperiaatteisiin sovellettavia oikeusperusteita ja sivuuttanut kontradiktorisen menettelyn, yhdenvertaisen kohtelun, hyvän hallinnon ja perustellun luottamuksen kaltaiset oikeusperiaatteet ja kantajaa puoltavan oikeuskäytännön

—	kun se on tukeutunut väitettyyn näyttöön, jota ei oltu toimitettu tai esitetty valittajalle ennen komission tekemää päätöstä.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/26

Valitus, jonka ”Sistem ecologica” production, trade and services d.o.o. Srbac on tehnyt 29.12.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-81/21, ”Sistem ecologica” production, trade and services d.o.o. v. komissio, 19.10.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-787/22 P)

(2023/C 63/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja:”Sistem ecologica” production, trade and services d.o.o. Srbac (edustajat: asianajajat D. Diris ja D. Rjabynina)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	ottaa valituksen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi;

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 19.10.2022 asiassa T-81/21 antaman tuomion;

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu SEUT 263 artiklan, asetuksen N:o 883/2013 (1) ja asetuksen N:o 1049/2001 (2) rikkomiseen ja perustelujen puutteellisuuteen sekä ristiriitaisiin perusteluihin kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen arvioinnin yhteydessä;

Toinen valitusperuste, joka perustuu EU:n sekä Bosnia ja Hertsegovinan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 124 artiklan, pöytäkirjan nro 5 7 artiklan 2 ja 4 kohdan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 51 artiklan kanssa, sekä asetuksen N:o 883/2013 rikkomiseen arvioitaessa sovellettavaa lakia ja OLAFin vastuuta yleisesti ja erityisemmin 4.12.2019 suoritetussa tarkastuksessa;

Kolmas valitusperuste, joka perustuu siihen, että valittajan oikeutta olla todistamatta itseään vastaan on loukattu 4.12.2019 suoritetun tarkastuksen yhteydessä;

Neljäs valitusperuste, joka perustuu asetuksen N:o 883/2013 virheelliseen soveltamiseen tai tulkintaan siltä osin kuin on kyse OLAFin sisäisestä neuvonanto- ja valvontamekanismista ja valittajan oikeudesta tehdä valitus;

Viides valitusperuste, joka perustuu perustelujen puutteellisuuteen ja ristiriitaisiin perusteluihin valittajan kuulluksi tulemista koskevan oikeuden osalta;

Kuudes valitusperuste, joka perustuu perustelujen puutteellisuuteen OLAFin pääjohtajan puolueettomuuden osalta;

Seitsemäs valitusperuste, joka perustuu valittajan puolustautumisoikeuksien ja erityisesti asetuksen N:o 883/2013 9 artiklan 1 kohdan rikkomiseen sekä tätä oikeutta ja mainittua säännöstä koskeviin ristiriitaisiin perusteluihin siltä osin kuin kyse on näytteenotosta, jonka Kroatian tulliviranomaiset suorittivat OLAFin pyynnöstä.

(1) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta 11.9.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 (EUVL 2013, L 248, s. 1)

(2) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43)

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/27

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 22.12.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-502/19, Francesca Corneli v. EKP, 12.10.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-789/22 P)

(2023/C 63/34)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: V. Di Bucci, D. Triantafyllou ja A. Nijenhuis)

Muut osapuolet: Francesca Corneli ja Euroopan keskuspankki

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

1)	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-502/19, Francesca Corneli v. Euroopan keskuspankki, 12.10.2022 antaman tuomion, joka annettiin tiedoksi komissiolle samana päivänä

2)	jättää ensimmäisessä oikeusasteessa nostetun kanteen tutkimatta perusteettomana ja velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa

3)	toissijaisesti kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion ja palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi komissio vetoaa viiteen valitusperusteeseen.

Ensimmäisessä valitusperusteessa komissio vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi SEUT 263 artiklaa, kun se totesi virheellisesti, että ensimmäisessä oikeusasteessa riitautetut päätökset koskivat kantajaa suoraan ja erikseen ja että tällä oli erillinen intressi saada päätökset kumotuiksi, ja kun se otti tosiseikat huomioon vääristyneellä tavalla.

Toisessa valitusperusteessa komissio vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi työjärjestyksensä 84 artiklaa, kun se tutki kanneperustetta, joka perustui pankkeja ja luotonantoa koskevien lakien koonnoksesta 1.9.1993 annetun lain nro 385 (jäljempänä pankkilakien koonnos) 70 §:n 1 momentin väitettyyn rikkomiseen. Tällaista kanneperustetta ei ole esitetty kannekirjelmässä ensimmäisessä oikeusasteessa, eikä sitä olisi voitu esittää myöhemmin vastauskirjelmässä, koska se ei perustu oikeudellisiin ja tosiseikkoja koskeviin näkökohtiin, jotka olivat tulleet esille vasta oikeudenkäynnin aikana. Unionin yleinen tuomioistuin on mahdollisesti loukannut dispositiivista periaatetta ja rikkonut kieltoa vedota viran puolesta kumoamisperusteeseen, joka koskee riidanalaisen toimen aineellista lainmukaisuutta.

Kolmannessa valitusperusteessa komissio vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) 4 artiklan 3 kohtaa ja pankkilakien koonnoksen 70 §:n 1 momenttia, kun se tulkitsi virheellisesti näistä säännöksistä jälkimmäisessä säädettyjä edellytyksiä luottolaitoksen hallinto- ja valvontaelinten hajottamiseksi Italian oikeuden yleisten tulkintaperiaatteiden nojalla. Unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti edellä mainittua 70 §:ää, eikä se ottanut huomioon tarvetta systemaattiseen, historialliseen ja teleologiseen tulkintaan sekä Italian perustuslain mukaiseen tulkintaan, eikä se myöskään ottanut huomioon kansallista oikeuskäytäntöä.

Neljännessä valitusperusteessa komissio vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi SEUT 288 artiklan kolmatta kohtaa, kun se totesi virheellisesti, ettei pankkilakien koonnoksen 70 §:n 1 momenttia voitu tulkita direktiivin 2014/59/EU (2) 29 artiklan kanssa yhdenmukaisella tavalla. Unionin yleinen tuomioistuin ei etenkään noudattanut tuomioistuimelle kuuluvaa velvollisuutta tehdä toimivaltansa rajoissa kaikki mahdollinen ottamalla huomioon kansallinen oikeus kokonaisuudessaan ja soveltamalla tässä oikeudessa vahvistettuja tulkintametodeja, jotta kyseessä olevalle direktiiville voidaan antaa täysi tehokkuus ja jotta päädytään kyseisellä direktiivillä tavoiteltujen tavoitteiden mukaiseen ratkaisuun.

Viidennessä valitusperusteessa komissio vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi asetuksen (EU) N:o 1024/2013 4 artiklan 3 kohtaa ja SEUT 288 artiklan toista ja kolmatta kohtaa, kun se kielsi Euroopan keskuspankkia perustamasta omia toimiaan direktiivin säännöksiin, joilla on välitön vaikutus, ja kun se velvoitti tämän soveltamaan kyseisen direktiivin vastaista kansallista täytäntöönpanolainsäädäntöä.

(1) Luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013 (EUVL 2013, L 287, s. 63).

(2) Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU (EUVL 2014, L 173, s. 190).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/28

Valitus, jonka Helleenien tasavalta on tehnyt 27.12.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-850/19, Helleenien tasavalta v. Euroopan komissio, 19.10.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-797/22 P)

(2023/C 63/35)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Valittaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: E. Leftheriotou ja A.-E. Vasilopoulou)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta ottamaan valituksen tutkittavaksi ja kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 12.12.2019 asiassa Τ-850/19 antaman tuomion, (1) jolla hylättiin Helleenien tasavallan 12.12.2019 nostama kanne, jolla vaadittiin kumoamaan toimenpiteistä SA.39119 (2016/C) (ex 2015/NN) (ex 2014/CP), jotka Helleenien tasavalta on toteuttanut vuoden 2007 maastopaloihin liittyvinä korkotukina ja takauksina, 7.10.2019 annettu komission täytäntöönpanopäätös C (2019) 7094 final, joka koskee vain maatalousalaa (EUVL 2020, L 76, s. 4), ja hyväksymään edellä mainitun kanteen ja kumoamaan komission päätöksen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi kaksi valitusperustetta.

Ensimmäinen valitusperuste, jossa väitetään, että SEUT 107 artiklan 1 kohtaa on tulkittu ja sovellettu virheellisesti ja että valituksenalaisen tuomion perustelut ovat puutteelliset ja epäasianmukaiset.

Ensimmäisen valitusperusteen ensimmäisessä osassa valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi ja sovelsi SEUT 107 artiklan 1 kohtaa virheellisesti, kun se katsoi, että maastopaloista kärsineillä alueilla olevat maatalousalan yritykset, joille on myönnetty Kreikan valtion takaamia lainoja (ja ainoastaan tällaiset yritykset) olivat saaneet taloudellista etua. Toisin sanoen unionin yleinen tuomioistuin ei perustellut ratkaisuaan riittävästi.

Ensimmäisen valitusperusteen toisessa osassa valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi ja sovelsi virheellisesti SEUT 107 artiklan 1 kohtaa katsoessaan, että riidanalaiset toimenpiteet olivat luonteeltaan valikoivia.

Toinen valitusperuste, joka perustuu poikkeuksellisen tapahtuman käsitteen virheellisen tulkintaan ja soveltamiseen edesauttaen tuen palauttamatta jättämistä, suhteellisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti, sekä puutteellisiin ja ristiriitaisiin perusteluihin.

(1) ECLI:EU:T:2022:638

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/30

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Xinyi PV Products (Anhui) Holdings v. komissio

(Asia T-586/14 RENV II) (1)

(Polkumyynti - Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonti - Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 2 artiklan 8 – 10 kohta ja 19 ja 20 artikla (joista on tullut asetuksen (EU) 2016/1036 2 artiklan 8 – 10 kohta ja 19 ja 20 artikla - Oikeus tutustua luottamuksellisiin asiakirjoihin - Ilmeinen arviointivirhe - Puolustautumisoikeudet)

(2023/C 63/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Xinyi PV Products (Anhui) Holdings Ltd (Anhui, Kiina) (edustajat: asianajajat Y. Melin ja B. Vigneron)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn ja T. Maxian Rusche)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH (Tschernitz, Saksa) (edustaja: R. MacLean, solicitor)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 13.5.2014 annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 470/2014 (EUVL 2014, L 142, s. 1, oikaisu EUVL 2014, L 253, s. 4) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Xinyi PV Products (Anhui) Holdings Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 372, 20.10.2014.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – PT Wilmar Bioenergi Indonesia ym. v. komissio

(Asia T-111/20) (1)

(Avustukset - Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonti - Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2092 - Lopullinen tasoitustulli - Asetuksen (EU) 2016/1037 3 artiklan 1 kohdan a alakohta - Rahoitusosuus - Asetuksen (EU) 2016/1037 3 artiklan 2 kohta - Etu - Asetuksen 2016/1037 7 artiklan 1 kohdan a alakohta - Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen laskeminen - Asetuksen 2016/1037 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohta ja 2 kohta - Toimi, jolla yksityisen elimen tehtäväksi annetaan tukeen oikeuttavan toimen toteuttaminen tai tämä määrätään toteuttamaan se - Riittämättömänä pidettävä vastike - Tulojen tai hintojen tukeminen - Asetuksen 2016/1037 28 artiklan 5 kohta - Käytettävissä olevien tietojen käyttö - Asetuksen 2016/1037 3 artiklan 2 kohta ja 6 artiklan d alakohta - Etu - Asetuksen 2016/1037 8 artiklan 8 kohta - Unionin tuotannonalalle aiheutuva merkittävän vahingon uhka - Asetuksen 2016/1037 8 artiklan 5 ja 6 kohta - Syy-yhteys - Syy-yhteyden tarkastelu - Syy-yhteydettömyyden tarkastelu)

(2023/C 63/37)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: PT Wilmar Bioenergi Indonesia (Medan, Indonesia), PT Wilmar Nabati Indonesia (Medan), PT Multi Nabati Sulawesi (Pohjois-Sulawesi, Indonesia) (edustajat: asianajajat P. Vander Schueren ja T. Martin Brieu)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Kienapfel, G. Luengo ja P. Němečková)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: European Biodiesel Board (EBB) (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat M. S. Dibling ja L. Amiel)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan kantajat vaativat lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa 28.11.2019 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2092 (EUVL 2019, L 317, s. 42) kumoamista niitä koskevilta osin

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	PT Wilmar Bioenergi Indonesia, PT Wilmar Nabati Indonesia ja PT Multi Nabati Sulawesi velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 129, 20.4.2020.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Autoridad Portuaria de Bilbao v. komissio

(Asia T-126/20) (1)

(Valtiontuet - Satama-ala - Yhteisöverosta vapauttamista koskeva järjestelmä, jonka Espanja on pannut täytäntöön Biskajan provinssin satamien hyväksi - Päätös, jolla tuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi - Olemassa oleva tuki - Etu - Todistustaakka - Valikoivuus - Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan - Kilpailun vääristyminen - Aiheelliset toimenpiteet)

(2023/C 63/38)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Autoridad Portuaria de Bilbao (Bilbao, Espanja) (edustajat: asianajaja D. Sarmiento Ramírez-Escudero ja X. Codina García-Andrade)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: B. Stromsky)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta kumoamaan yhtäältä komission 8.1.2019 antaman päätöksen C(2018) 8676 final, joka koskee valtiontukea SA.38397 (2018/E) – Satamien verotus Espanjassa ja jossa komissio on todennut, että valtiontuet, jotka perustuivat yhteisöverovapautuksiin, joita Espanjan kuningaskunta myönsi satamaviranomaisilleen, olivat sisämarkkinoille soveltumattomia olemassa olevia tukia ja ehdottanut SEUT 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti ”aiheellisia toimenpiteitä”, toisaalta komission 7.3.2019 antaman päätöksen C(2019) 1765 final, joka koskee valtiontukea SA.38397 (2018/E) – Satamien verotus Espanjassa ja jossa komissio on korjannut aiheellisia toimenpiteitä koskevaa ehdotustaan, ja kolmanneksi komission 15.11.2019 antaman päätöksen C(2019) 8086 final, joka koskee valtiontukea SA.38397 (2018/E) – Espanjan satamaviranomaisiin sovellettava yhteisöverovapautus – Päätös kirjata tieto ehdotettujen aiheellisten toimenpiteiden hyväksymisestä (olemassa oleva tuki) SEUT 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9) 23 artiklan mukaisesti ja jossa komissio on kirjannut tiedon siitä, että Espanjan kuningaskunta oli hyväksynyt ehdotetut aiheelliset toimenpiteet.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Autoridad Portuaria de Bilbao velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 129, 20.4.2020.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – PT Ciliandra Perkasa v. komissio

(Asia T-138/20) (1)

(Tuet - Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonti - Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2092 - Lopullinen tasoitustulli - Asetuksen (EU) 2016/1037 8 artiklan 1 ja 2 kohta - Hinnan alittavuus - Hintapaine - Asetuksen 2016/1037 8 artiklan 5 kohta - Syy-yhteys - Asetuksen 2016/1037 3 artiklan 2 kohta ja 6 artiklan d alakohta - Etu - Asetuksen 2016/1037 3 artiklan 1 kohdan a ja i alakohta - Varojen suora siirto - Asetuksen 2016/1037 7 artikla - Edun määrän laskeminen - Asetuksen 2016/1037 8 artiklan 1 ja 8 kohta - Merkittävän vahingon uhka - Puolustautumisoikeudet)

(2023/C 63/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PT Ciliandra Perkasa (Länsi-Jakarta, Indonesia) (edustajat: asianajajat F. Graafsma, J. Cornelis ja E. Rogiest)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Kienapfel, G. Luengo ja P. Němečková)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: European Biodiesel Board (EBB) (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat M. S. Dibling ja L. Amiel)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa 28.11.2019 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2092 (EUVL 2019, L 317, s. 42) kumoamista siltä osin kuin kyseinen asetus koskee kantajaa.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	PT Ciliandra Perkasa velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 129, 20.4.2020.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – PT Pelita Agung Agrindustri ja PT Permata Hijau Palm Oleo v. komissio

(Asia T-143/20) (1)

(Avustukset - Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonti - Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2092 - Lopullinen tasoitustulli - Asetuksen (EU) 2016/1037 8 artiklan 1 ja 2 kohta - Hinnan alittavuus - Hintapaine - Asetuksen 2016/1037 8 artiklan 5 kohta - Syy-yhteys - Asetuksen 2016/1037 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohta ja 2 kohta - Toimi, joka muodostuu siitä, että yksityinen elin ”valtuutetaan” tai ”määrätään” toteuttamaan taloudellisen avustuksen muodostava tehtävä - Riittämättömänä pidettävä vastike - Tulojen tai hintojen tukeminen - Asetuksen 2016/1037 3 artiklan 2 kohta ja 6 artiklan d alakohta - Etu - Asetuksen 2016/1037 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta ja 2 kohta - Suora varainsiirto - Asetuksen 2016/1037 7 artikla - Edun määrän laskeminen - Asetuksen 2016/1037 8 artiklan 1 ja 8 kohta - Merkittävän vahingon uhka - Puolustautumisoikeudet)

(2023/C 63/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: PT Pelita Agung Agrindustri (Medan, Indonesia) ja PT Permata Hijau Palm Oleo (Medan) (edustajat: asianajajat F. Graafsma, J. Cornelis ja E. Rogiest)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Kienapfel, G. Luengo ja P. Němečková)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: European Biodiesel Board (EBB) (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat M.-S. Dibling ja L. Amiel)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa 28.11.2019 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2092 (EUVL 2019, L 317, s. 42) kumoamista siltä osin kuin kyseinen asetus koskee kantajia.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	PT Pelita Agung Agrindustri ja PT Permata Hijau Palm Oleo velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 129, 20.4.2020.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Devin v. EUIPO – Haskovo Chamber of Commerce and Industry (DEVIN)

(Asia T-526/20) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki DEVIN - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Maantieteellinen nimi - Tavaramerkki, joka ei ole yleisen järjestyksen vastainen - Tavaramerkki, joka ei ole omiaan johtamaan yleisöä harhaan - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c, f ja g alakohta [joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c, f ja g alakohta) - Käytön perusteella syntynyt erottamiskyky - Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohta ja 52 artiklan 2 kohta (joista on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohta ja 59 artiklan 2 kohta) - Liitännäiskanne)

(2023/C 63/41)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Devin EAD (Devin, Bulgaria) (edustajat: asianajajat B. Van Asbroeck, G. de Villegas ja C. Haine)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Haskovo Chamber of Commerce and Industry (Haskovo, Bulgaria) (edustajat: asianajajat D. Dimitrova ja I. Pakidanska)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 28.5.2020 tekemän päätöksen (asia R 2535/2019-1) kumoamista.

Tuomiolauselma

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 28.5.2020 tekemä päätös (asia R 2535/2019-1) kumotaan siltä osin kuin siinä julistetaan mitättömäksi EU-tavaramerkki 9 408 865 kaikkien muiden kyseisten tavaroiden osalta paitsi luokkaan 32 kuuluvan tavaran ”[suojatun maantieteellisen merkinnän] Devin Natural Mineral Water mukaisia eritelmiä vastaava kivennäisvesi” osalta.

2)	Liitännäiskanne hylätään.

3)	Pääkanteen osalta EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Devin EAD:n oikeudenkäyntikulut, ja Haskovo Chamber of Commerce and Industry puolestaan vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

4)	Liitännäiskanteen osalta Haskovo Chamber of Commerce and Industry vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Devinin ja EUIPO:n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 339, 12.10.2020.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Green Power Technologies v. Yhteisyritys ”Technologies numériques clés”

(Asia T-533/20) (1)

(Välityslauseke - Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007 – 2013) - Hankintasopimukset - Tukikelpoiset kustannukset - OLAFin kertomus, jossa on todettu, että eräät esitetyt kustannukset eivät ole tukikelpoisia - Maksettujen määrien palauttaminen - Todistustaakka - Asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 - Vastavaatimus)

(2023/C 63/42)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Green Power Technologies, SL (Bollullos de la Mitación, Espanja) (edustajat: asianajajat A. León González ja A. Martínez Solís)

Vastaaja: Yhteisyritys ”Technologies numériques clés”, aiemmalta nimeltään Yhteisyritys ECSEL (edustajat: asianajajat O. Lambinet ja A. Salaun, avustajanaan asianajaja M. Troncoso Ferrer)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 272 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta vahvistamaan, että määrät, jotka Yhteisyritys ”Technologies numériques clés” on suorittanut seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) yhteydessä tehtyjen sopimusten Pollux (nro 100205), IoE (nro 269374), Motorbrain (nro 270693) ja AGATE (nro 325630) osalta vastaavien hankkeiden rahoittamiseksi ja joiden takaisinmaksua vaaditaan veloitusilmoituksella nro 4440200016, vastasivat tukikelpoisia kustannuksia.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Yhteisyrityksen ”Technologies numériques clés” vastavaatimus hyväksytään.

3)	Green Power Technologies, SL velvoitetaan suorittamaan yhteisyritykselle ”Technologies numériques clés”204 302,13 euroa, joita viimeksi mainittu on vaatinut vastavaatimuksensa osalta.

4)	Green Power Technologies velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 371, 3.11.2020.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/35

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Jinan Meide Casting ym. v. komissio

(Asia T-687/20) (1)

(Polkumyynti - Kiinasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonti - Lopullisen polkumyyntitullin ottaminen uudelleen käyttöön - Oikeusvarmuus - Perusteltu luottamus - Taannehtivuuskielto - Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 10 artikla (josta on tullut asetuksen (EU) 2016/1036 10 artikla - Oikeasuhteisuus - Tuonnin kirjaaminen - Asetuksen N:o 1225/2009 14 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2016/1036 14 artiklan 5 kohta))

(2023/C 63/43)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Jinan Meide Casting Co. Ltd (Jinan, Kiina) ja 10 muuta kantajaa, joiden nimet mainitaan tuomion liitteessä (edustajat: asianajajat R. Antonini, E. Monard ja B. Maniatis)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: K. Blanck ja G. Luengo)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, yrityksen Jinan Meide Castings Co., Ltd valmistamien kierteitettyjen tempervalurautaisten ja pallografiittivalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-650/17 antaman tuomion perusteella 19.8.2020 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1210 (EUVL 2020, L 274, s. 20) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Jinan Meide Casting Co. Ltd ja muut kantajat, joiden nimet mainitaan tuomion liitteessä, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 19, 18.1.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/36

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Green Power Technologies v. komissio

(Asia T-753/20) (1)

(Välityslauseke - Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007–2013) - Tukisopimus - Avustuskelpoiset kustannukset - OLAFin kertomus, jossa on todettu, että eräät esitetyt kustannukset eivät ole tukikelpoisia - Maksettujen määrien palauttaminen - Todistustaakka - Asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 - Perusteluvelvollisuus - Perusteeton etu - Kumoamiskanne - OLAFin kertomus - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Tutkimatta jättäminen)

(2023/C 63/44)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Green Power Technologies, SL (Bollullos de la Mitación, Espanja) (edustajat: asianajajat A. León González ja A. Martínez Solís)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Araujo Arce ja J. Estrada de Solà)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: L. Aguilera Ruiz ja Á. Ballesteros Panizo)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii kanteellaan yleistä tuomioistuinta yhtäältä SEUT 263 artiklan perusteella kumoamaan Euroopan unionin petostentorjuntaviraston (OLAF) 9.7.2018 päivätyn kertomuksen, jonka viite on B.4(2017)4393, ja toisaalta SEUT 272 artiklan perusteella vahvistamaan ensinnäkin, että määrät, jotka Euroopan komissio on maksanut seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) yhteydessä tehdyn tukisopimuksen nro 2567509 täytäntöönpanon osalta useiden sellaisten vastaavien hankkeiden rahoittamiseksi, joihin lukeutuu muun muassa Powair-hanke, joka koskee ”sähköenergian jakeluverkossa hyödynnettävien Zinc-ilmavirtapatterien” kehitystä, ja joiden takaisinmaksua vaaditaan veloitusilmoituksella nro 3242010798, olivat tukikelpoisia kustannuksia, ja toiseksi, ettei komissio voinut vaatia määriä, joita se vaati sopimussakkoja koskevalla veloitusilmoituksella nro 3242010800.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Green Power Technologies, SL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 53, 15.2.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/36

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – PKK v. neuvosto

(Asia T-182/21) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - PKK:hon terrorismin torjumiseksi kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Yhteinen kanta 2001/931/YUTP - Asetus (EY) N:o 2580/2001 - Soveltaminen tilanteisiin, joissa vallitsee aseellinen konflikti - Terroristiryhmä - Varojen jäädyttämisestä tehtyjen päätösten tosiasiallinen perusta - Toimivaltaisen viranomaisen päätös - Kolmannen valtion viranomainen - Uudelleenkäsittely - Perusteluvelvollisuus - Oikeasuhteisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan)

(2023/C 63/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Kurdistan Workers’ Party (PKK) (edustajat: asianajajat A. van Eik ja T. Buruma)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen ja S. Van Overmeire)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta kumoamaan

—

niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2020/1132 kumoamisesta 5.2.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/142 (EUVL 2021, L 43, s. 14)

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1128 kumoamisesta 5.2.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/138 (EUVL 2021, L 43, s. 1)

—

niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2021/142 kumoamisesta 19.7.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/1192 (EUVL 2021, L 258, s. 42)

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/138 kumoamisesta 19.7.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen 2021/138 (EUVL 2021, L 258, s. 14)

—

niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2021/1192 kumoamisesta 3.2.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/152 (EUVL 2022, L 25, s. 13)

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1188 kumoamisesta 3.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/147 (EUVL 2022, L 25, s. 1) siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 217, 7.6.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/37

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – SU v. EIOPA

(Asia T-296/21) (1)

(Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Määräaikainen sopimus - Sopimuksen uusimatta jättäminen - Sopimuksen uusimista koskeva menettely - Arviointikertomusten huomioon ottaminen - Viimeistelemätön arviointikertomus - Vastuu - Aineellinen vahinko - Mahdollisuuden menetys - Henkinen kärsimys - Täysi harkintavalta - Unionin yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano)

(2023/C 63/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: SU (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (asiamiehet: C. Coucke ja E. Karatza, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan yhtäältä kumoamaan 15.7.2020 tehdyn Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) päätöksen, jolla tämä jätti kantajan sopimuksen uusimatta, ja tarpeellisilta osin 11.2.2021 tehdyn päätöksen, jolla tämä hylkäsi hänen valituksensa, ja toisaalta korvaamaan aineellisen vahingon ja henkisen kärsimyksen, joita kantajalle on väitetysti aiheutunut näistä päätöksistä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) 15.7.2020 tekemä päätös jättää SU:n sopimus uusimatta kumotaan.

2)	EIOPAn 11.2.2021 tekemä päätös hylätä SU:n valitus kumotaan.

3)	EIOPA velvoitetaan maksamaan 10 000 euroa korvauksena SU:lle aiheutuneesta aineellisesta vahingosta.

4)	EIOPA velvoitetaan maksamaan 5 000 euroa korvauksena SU:lle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

5)	Kanne hylätään muilta osin.

6)	EIOPA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 320, 9.8.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – SY v. komissio

(Asia T-312/21) (1)

(Henkilöstö - Palvelukseen ottaminen - Kilpailuilmoitus - Yleinen kilpailu EPSO/AD/374/19 - Päätös olla merkitsemättä kantajan nimeä kilpailun varallaololuetteloon - Kumoamiskanne - Kilpailuilmoituksen muuttaminen sen jälkeen, kun alkukarsintakokeet oli osittain pidetty - Oikeusperustan puuttuminen - Luottamuksensuoja - Oikeusvarmuus - Ylivoimainen este - Yhdenvertainen kohtelu - Erityisjärjestelyjen myöntäminen - Kokeiden järjestäminen etäyhteydellä - Sisäisten hakijoiden korkea onnistumisprosentti - Laiminlyöntikanne)

(2023/C 63/47)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: SY (edustaja: asianajaja T. Walberer, avocat)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Hohenecker, T. Lilamand ja D. Milanowska)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan ja Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 91 artiklaan perustuvassa kanteessaan lähinnä ensinnäkin kumoamaan ilmoitukseen avoimesta kilpailusta EPSO/AD/374/19 tehdyn lisäyksen (EUVL 2020, C 374 A, s. 3), jolla muutettiin kyseisen kilpailun koejärjestelyjä covid-19-pandemian puhkeamisen vuoksi, Euroopan komission 20.11.2020 lähettämän koekutsun, kyseisen kilpailun perusteella laaditun kilpailuoikeuden alan varallaololuettelon, kyseisen luettelon perusteella tehdyt hakijoiden palvelukseen ottamista koskevat päätökset ja kilpailun valintalautakunnan uudelleentarkastelua koskevan päätöksen, jolla pysytettiin päätös jättää kantaja merkitsemättä varallaololuetteloon. Kantaja vaatii toiseksi toissijaisesti täsmentämään annettavassa tuomiossa ne erityiset vaatimukset, joita komission on noudatettava sen oikeudellisen tilanteen palauttamiseksi, jossa hän oli ennen kyseisen valintalautakunnan lainvastaista toimintaa, jotta se voisi ottaa hänet varallaololuetteloon. Kolmanneksi kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta toteamaan, että komissio rikkoi SEUT 265 artiklaa jättäessään antamatta kantajalle päätöksen tämän 17.1.2021 tekemän hallinnollisen valituksen johdosta.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	SY vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista.

3)	Komissio vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan.

(1) EUVL C 310, 2.8.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/39

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.1.2023 – Hecht Pharma v. EUIPO – Gufic BioSciences (Gufic)

(Asia T-346/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-sanamerkki Gufic - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta - Julkinen ja ulospäin suuntautuva käyttö - Käytön laajuus - Käytön luonne ja muoto - Käyttö tavaroissa, joita varten tavaramerkki on rekisteröity)

(2023/C 63/48)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Hecht Pharma GmbH (Bremervörde, Saksa) (edustajat: asianajajat C. Sachs ja J. Sachs)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: J. Schäfer, D. Hanf ja A. Ringelhann)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Gufic BioSciences Ltd. (Mumbai, Intia) (edustajat: asianajajat A. Wehlau ja T. Uhlenhut)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa osittain Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 3.6.2021 tekemän päätöksen (asia R 2738/2019-2) ja muuttaa sitä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Hecht Pharma GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

3)	Gufic BioSciences Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 329, 16.8.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/40

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Hotel Cipriani v. EUIPO – Altunis (CIPRIANI FOOD)

(Asia T-358/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-kuviomerkki CIPRIANI FOOD - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Käytön luonne - Asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklan 1 kohdan a alakohta - Käytön laajuus - Asetuksen 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 2 kohta)

(2023/C 63/49)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Hotel Cipriani SpA (Venetsia, Italia) (edustajat: asianajajat M. Rieger-Jansen, D. Op de Beeck ja W. Pors)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Altunis-Trading, Gestão e Serviços, Sociedade unipessoal, Lda (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat M. Pomares Caballero, E. Salis ja T. Barber Giner)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 27.4.2021 tekemän päätöksen (asia R 1599/2020-4) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Hotel Cipriani SpA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle (EUIPO) ja Altunis-Trading, Gestão e Serviços, Sociedade unipessoal, Lda:lle tästä oikeudenkäyntimenettelystä aiheutuneet kulut.

(1) EUVL C 338, 23.8.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/40

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – TM v. EKP

(Asia T-440/21) (1)

(Henkilöstö - EKP:n henkilöstö - Palvelukseen ottaminen - Avointa virkaa koskeva ilmoitus - [Luottamukselliset tiedot peitetty] tehtävää koskeva virantäyttömenettely - Valintaperusteet - Työkokemus - Hakemuksen hylkääminen - Toisen hakijan nimittäminen - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe - Harkintavallan väärinkäyttö - Yksikön etu - Vastuu - Aineellinen vahinko ja henkinen kärsimys)

(2023/C 63/50)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: TM (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: B. Ehlers ja D. Nessaf, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 50 a artiklaan perustuvalla kanteellaan yhtäältä Euroopan keskuspankin (EKP) 15.12.2020 tekemän sellaisen päätöksen kumoamista, jolla kantaja on jätetty nimittämättä [luottamukselliset tiedot peitetty] tehtävään ja jolla kyseiseen tehtävään on nimitetty [luottamukselliset tiedot peitetty], ja toisaalta sellaisen aineellisen vahingon ja henkisen kärsimyksen korvaamista, jota hän väittää kärsineensä mainitun päätöksen takia.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	TM velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 391, 27.9.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/41

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Vanhoudt v. EIP

(Asia T-490/21) (1)

(Henkilöstö - EIP:n henkilöstö - Palvelukseen ottaminen - Avointa virkaa koskeva ilmoitus - Hakemuksen hylkääminen - Toisen hakijan nimittäminen - Perusteluvelvollisuus - Palvelukseenottomenettelyn sääntöjenvastaisuus - Ilmeinen arviointivirhe - Vahingonkorvausvastuu)

(2023/C 63/51)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Patrick Vanhoudt (Gonderange, Luxembourg) (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan investointipankki (asiamiehet: T. Gilliams, G. Faedo ja K. Carr, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 50 a artiklaan perustuvalla kanteellaan yhtäältä Euroopan investointipankin (EIP) 16.12.2020 tekemän päätöksen, jolla se on hylännyt kantajan hakemuksen tason 6/5-D/E virkaan, ja päätöksen, jolla tehtävään valittu hakija on nimitetty kyseiseen virkaan, kumoamista ja toisaalta sen vahingon korvaamista, jonka hän väittää kyseisten päätösten takia kärsineensä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Patrick Vanhoudt velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 422, 18.10.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/42

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Pierre Lannier v. EUIPO – Pierre Lang Trading (PL)

(Asia T-530/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus päällekkäin asetettuja isoja P- ja L-kirjaimia esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka esittää päällekkäin asetettujen isojen P- ja L-kirjainten peilikuvayhdistelmää - Valituksen tutkittavaksi ottaminen valituslautakunnassa - Asiavaltuus - Suhteelliset hylkäysperusteet - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2023/C 63/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Pierre Lannier (Ernolsheim lès-Saverne, Ranska) (edustaja: asianajaja N. Boespflug)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: E. Markakis)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Pierre Lang Trading GmbH (Wien, Itävalta) (edustaja: asianajaja A. Ginzburg)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 11.6.2021 tekemän päätöksen (asia R 1915/2020-5).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Pierre Lannier velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 422, 18.10.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/42

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Agrarfrost v. EUIPO – McCain (Hymiön muoto)

(Asia T-553/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Hakemus kolmiulotteisen merkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Hymiön muoto - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta ja 58 artiklan 1 kohdan a alakohta - Käytön luonne - Erottamiskyky ei ole muuttunut)

(2023/C 63/53)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Agrarfrost GmbH & Co. KG (Wildeshausen, Saksa) (edustajat: asianajajat A. Ebert-Weidenfeller ja H. Förster)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: E. Nicolás Gómez ja D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: McCain GmbH (Eschborn, Saksa) (edustajat: asianajajat C. Schmitt ja M. Kinkeldey)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 28.6.2021 tekemän päätöksen (asia R 1088/2020-5) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Agrarfrost GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 422, 18.10.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/43

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Eurol v. EUIPO – Pernsteiner (eurol LUBRICANTS)

(Asia T-636/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Kuviomerkki eurol LUBRICANTS - Aiempi kansallinen sanamerkki EUROLLUBRICANTS - Näyttö aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 ja 57 artikla (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 ja 64 artikla) - Käyttö tavaramerkin haltijan suostumuksella - Tilanne, jossa erottamiskyky ei ole muuttunut - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2023/C 63/54)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Eurol BV (Nijverdal, Alankomaat) (edustajat: asianajajat M. Driessen ja G. van Roeyen)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: August Wolfgang Pernsteiner (Feldkirchen an der Donau, Itävalta) (edustaja: asianajaja J. Öhlböck)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 25.7.2021 tekemän päätöksen (asia R 2403/2020-2) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Eurol BV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 471, 22.11.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Nemport Liman İşletmeleri Ve Özel Antrepo Nakliye Ticaret v. EUIPO – Newport Europe (NEMPORT LİMAN İŞLETMELERİ)

(Asia T-18/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin NEMPORT LİMAN İŞLETMELERİ rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki Newport - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran puuttuminen - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2023/C 63/55)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Nemport Liman İşletmeleri Ve Özel Antrepo Nakliye Ticaret AŞ (Izmir, Turkki) (edustaja: asianajaja V. Martín Santos)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Newport Europe BV (Moerdijk, Alankomaat)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 11.11.2021 tekemän päätöksen (asia R 562/2021-4) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 11.11.2021 tekemä päätös (asia R 562/2021-4) kumotaan.

2)	EUIPO velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 84, 21.2.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022 – Esedra v. parlamentti

(Asia T-46/22) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Parlamentin Brysselin-toimipaikan pienten lasten päiväkotikeskuksen täysimääräinen hallinnointi - Tarjoajan tekemän tarjouksen hylkääminen - Poikkeuksellisen alhainen tarjous - Tarjouksen ja tarjouspyyntöasiakirjoissa vahvistettujen edellytysten vastaavuus - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe)

(2023/C 63/56)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Esedra (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja M. Vastmans)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: M. Pencheva ja M. Kazek)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii kanteellaan yleistä tuomioistuinta yhtäältä SEUT 263 artiklan perusteella kumoamaan Euroopan parlamentin 26.11.2021 tekemän päätöksen, jonka otsikko on ”Tarjouspyyntömenettely PE PERS 2021 027 – Euroopan parlamentin Brysselin-toimipaikan toimitiloissa rue Wayenberg -kadulla sijaitsevan pienten lasten päiväkotikeskuksen yleinen hallinnointi” ja jolla hylätään tarjous, jonka kantaja on tehnyt kyseisessä tarjouspyyntömenettelyssä, ja päätetään tarjouksen tekemisestä toisen tarjoajan kanssa, ja toisaalta SEUT 268 artiklan perusteella määräämään korvattavaksi vahingon, jonka kantaja väittää kyseisen päätöksen takia kärsineensä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Esedra vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

(1) EUVL C 109, 7.3.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/45

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.12.2022 – CX v. komissio

(Asia T-735/16) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Kurinpitomenettely - Virasta erottaminen - Päätös alentaa kantajan palkkaa - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2023/C 63/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CX (edustaja: asianajaja É. Boigelot)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Bohr ja C. Ehrbar)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta kumoamaan yhtäältä Euroopan komission 18.12.2015 tekemän päätöksen siltä osin kuin siinä alennetaan kantajan palkkaa kuuden kuukauden ajaksi, ja toisaalta tarvittaessa 12.7.2016 tehdyn päätöksen, jolla hylätään kantajan valitus.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	CX ja komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 475, 19.12.2016.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/45

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.12.2022 – CX v. komissio

(Asia T-52/20) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Kurinpitomenettely - Viraltapano - Virkaan palauttamista koskeva päätös - Kumoamisvaatimus - Lausunnon antamisen raukeaminen - Vahingonkorvausvaatimus - Ylennysmahdollisuuden menettäminen - Selvästi täysin perusteeton kanne)

(2023/C 63/58)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CX (edustaja: asianajaja É. Boigelot)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Vernier, L. Radu Bouyon ja T. Bohr)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta yhtäältä kumoamaan Euroopan komission päätöksen, jolla kantaja on palautettu virkaan palkkaluokkaan AD 8 tasolle 5 13.12.2018 annetun tuomion CX v. komissio ((T-743/16 RENV, ei julkaistu, EU:T:2018:937) mukaisesti ja jonka kantaja väittää saaneen tietoonsa 21.3.2019 päivätyn muistion yhteydessä, ja tarvittaessa 21.10.2019 tehdyn päätöksen, jolla hänen valituksensa on hylätty, sekä toisaalta korvausta vahingoista, joita hän väittää kyseisten päätösten takia kärsineensä.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kumoamisvaatimuksista raukeaa.

2)	Kanne hylätään muilta osin selvästi perusteettomana.

3)	CX ja komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 95, 23.3.2020.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/46

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.12.2022 – CX v. komissio

(Asia T-280/20) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Kurinpitomenettely - Viraltapano - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2023/C 63/59)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CX (edustaja: asianajaja É. Boigelot)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Vernier ja T. Bohr)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta kumoamaan yhtäältä Euroopan komission 28.6.2019 tekemän päätöksen, jolla kantaja pannaan viralta ilman hänen eläkeoikeuksiensa alentamista, ja toisaalta tarvittaessa 12.7.2016 tehdyn päätöksen, jolla hylätään kantajan valitus.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	CX ja komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 247, 27.7.2020.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/47

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 15.12.2022 – Leonardo v. Frontex

(Asia T-675/20) (1)

(Asiakirjoihin tutustumista koskeva oikeus - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Tarjouskilpailumenettely - Ilmavalvontapalvelu - Kauko-ohjattu ilma-alusjärjestelmä - Pääsyn epääminen - Kahden pääasianosaisen vaatimukset siitä, että lausunnon antaminen raukeaa - Tilanne, jossa kannetta ei ole peruutettu - Hyvä oikeudenhoito - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2023/C 63/60)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Leonardo SpA (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat M. Esposito, F. Caccioppoli ja G. Calamo)

Vastaaja: Euroopan raja- ja merivartiovirasto (asiamiehet: H. Caniard, T. Knäbe ja W. Szmidt, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta kumoamaan Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) 5.10.2020 tekemän päätöksen, jolla se on hylännyt asiakirjoihin tutustumista koskevan uudistetun hakemuksen, jonka kantaja on tehnyt Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43) mukaisesti.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Leonardo SpA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 19, 18.1.2021.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/47

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 19.12.2022 – XH v. komissio

(Asia T-522/21) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Ylennys - Vuoden 2020 ylennyskierros - Päätös, jolla kieltäydytään muuttamasta kantajan Sysper 2 -tietoja - Päätös olla ylentämättä kantajaa - Kanteen nostamisen määräajat - Liittyminen oikeusjärjestyksen perusteisiin - Alkamisajankohta - Oikeusapuhakemus - Määräaikojen kulumisen keskeytyminen - Määräaikojen laskenta - Viivästyminen - Ylivoimainen este tai force majeure -tilanne - Anteeksi annettava erehdys - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttuminen)

(2023/C 63/61)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: XH (edustaja: asianajaja K. Górny-Salwarowska)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Brauhoff, L. Hohenecker ja L. Vernier)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta ensinnäkin kumoamaan Euroopan komission 24.11.2020 tehdyn päätöksen, jolla on kieltäydytty muuttamasta kantajan Sysper 2 -tietoja ja joka on vahvistettu 16.6.2021 tehdyllä päätöksellä, joka koskee kantajan tekemän valituksen hylkäämistä, toiseksi kumoamaan komission 12.11.2020 tekemän päätöksen, jolla kantajan nimi on jätetty sisällyttämättä vuonna 2020 ylennettyjen virkamiesten luetteloon ja joka on vahvistettu 8.6.2021 tehdyllä päätöksellä, joka koskee kantajan tekemän valituksen hylkäämistä, ja kolmanneksi määräämään kantajan kärsimän vahingon korvaamisesta.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	XH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 237, 20.6.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/48

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.12.2022 – WhatsApp Ireland v. Euroopan tietosuojaneuvosto

(Asia T-709/21) (1)

(Kumoamiskanne - Henkilötietojen suoja - Johtavan valvontaviranomaisen päätösehdotus - Valvontaviranomaisten välisten riitojen ratkaisu Euroopan tietosuojaneuvostossa - Sitova päätös - Asetuksen (EU) 2016/679 60 artiklan 4 kohta ja 65 artiklan 1 kohdan a alakohta - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Valmisteleva toimi - Toimi ei koske kantajaa suoraan)

(2023/C 63/62)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: WhatsApp Ireland Ltd (Dublin, Irlanti) (edustajat: asianajajat H.-G. Kamann, F. Louis ja A. Vallery sekä P. Nolan, B. Johnston, C. Monaghan, Solicitors, P. Sreenan, D. McGrath, C. Geoghegan ja E. Egan McGrath, Barristers-at-Law)

Vastaaja: Euroopan tietosuojaneuvosto (asiamiehet: I. Vereecken ja G. Le Grand, avustajinaan asianajajat G. Ryelandt, E. de Lophem ja P. Vernet)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumottavaksi 28.7.2021 tehdyn Euroopan tietosuojaneuvoston sitovan päätöksen 1/2021, joka liittyy asianomaisten valvontaviranomaisten väliseen kiistaan, joka on syntynyt Data Protection Commission -nimisen viranomaisen (luonnollisten henkilöiden henkilötietojen suojaan liittyvistä asioista vastaava valvontaviranomainen, Irlanti) WhatsAppia koskevasta päätösehdotuksesta.

Määräysosa

1.	Kanne jätetään tutkimatta.

2.	Suomen tasavallan, Euroopan komission, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Computer & Communication Industry Associationin väliintulohakemuksista ei ole enää tarpeen lausua, eikä myöskään niistä aiheutuneista luottamuksellisuutta koskevista pyynnöistä.

3.	WhatsApp Ireland Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvamaan Euroopan tietosuojaneuvoston oikeudenkäyntikulut, viimeksi mainitun väliintulohakemuksiin liittyviä kuluja lukuun ottamatta.

4.	Euroopan tietosuojaneuvosto, Suomen tasavalta, komissio, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja Computer & Communication Industry Association vastaavat kukin väliintulohakemuksiin liittyvistä omista kuluistaan.

(1) EUVL C 2, 3.1.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/49

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 14.12.2022 – ICA Traffic v. komissio

(Asia T-717/21) (1)

(Kumoamiskanne - Julkiset hankinnat - Neuvottelumenettely ilman edeltävää tarjouskilpailukutsua - Desinfiointirobottien toimittaminen eurooppalaisiin sairaaloihin COVID-19 -kriisin yhteydessä - Puitesopimuksen osalta toimitettavien tuotteiden enimmäismäärä - Yksinomaan sopimussuhteeseen liittyvä toimi - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Tutkimatta jättäminen)

(2023/C 63/63)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: ICA Traffic GmbH (Dortmund, Saksa) (edustajat: asianajajat S. Hertwig ja C. Vogt)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Mantl, B. Araujo Arce ja M. Ilkova)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta kumoamaan komission tekemäksi väitetyn päätöksen, josta on kerrottu 21.9.2021 päivätyssä lehdistötiedotteessa ja joka koskee 105 ylimääräisen ultraviolettivaloa käyttävän desinfiointirobotin tilaamista eurooppalaisia sairaaloita varten (COVID-19).

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	ICA Traffic GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

(1) EUVL C 2, 3.1.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/49

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.12.2022 – Sunrise Medical ja Sunrise Medical Logistics v. komissio

(Asia T-721/21) (1)

(Kumoamiskanne - Tulliliitto - Yhteinen tullitariffi - Tariffi- ja tilastonimikkeistö - Luokittelu yhdistettyyn nimikkeistöön - Tullinimike - Täytäntöönpanotoimenpiteitä edellyttävä toimi - Toimi ei koske kantajaa erikseen - Tutkimatta jättäminen)

(2023/C 63/64)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Sunrise Medical BV (Amsterdam, Alankomaat) ja Sunrise Medical Logistics BV (Amsterdam) (edustajat: asianajajat L. Ruessmann ja J. Beck)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Hradil ja M. Salyková)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 6.8.2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1367 (EUVL 2021, L 294, s. 1) kumoamista.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Sunrise Medical BV ja Sunrise Medical Logistics BV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 24, 17.1.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/50

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.12.2022 – EMS v. EUIPO (AIRFLOW)

(Asia T-751/21) (1)

(Kumoamiskanne - EU-tavaramerkki - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Sanamerkki AIRFLOW - Ehdottomat hylkäysperusteet - Erottamiskyvyn puuttuminen - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta - Selvästi täysin perusteeton kanne)

(2023/C 63/65)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: EMS Electro Medical Systems GmbH (München, Saksa) (edustajat: asianajajat K. Scheib ja C. Schulte)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (asiamiehet: T. Klee ja E. Nicolás Gómez)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 29.9.2021 tekemän päätöksen (asia R 546/2021-4) kumoamista.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	EMS Electro Medical Systems GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 64, 7.2.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/50

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 14.12.2022 – Kremer v. komissio

(Asia T-110/22) (1)

(Henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Vanhuuseläke - Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet - Siirtäminen unionin järjestelmään - Hyvitettävät palvelusvuodet - Kumoamiskanne - Vaatimus sellaisen siirretyn pääoman palauttamisesta, joka ei ole johtanut hyvitykseen - Valitusaika - Perusteeton etu - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2023/C 63/66)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Christiane Kremer (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat D. Grisay ja A. Ansay)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Mongin, M. Brauhoff ja L. Radu Bouyon)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Euroopan parlamentti (asiamiehet: J. Van Pottelberge ja M. Windisch) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bauer ja I. Demoulin)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta ensisijaisesti yhtäältä kumoamaan Euroopan komission sellaisen väitetyn implisiittisen päätöksen, jonka tekemisen ajankohdaksi ilmoitetaan 24.2.2022 ja jolla on hylätty kantajan valitus siltä osin kuin on kyse kantajan vanhuuseläkeoikeuksien vahvistamisesta 13.1.2017 laaditun muistion kumoamisesta, ja toisaalta palauttamaan kantajaa koskevan asiakokonaisuuden komission palvelusopimukset tekevälle viranomaiselle, jotta tämä määrittää kantajalle palautettavan määrän, ja toissijaisesti velvoittamaan komission maksamaan 55 401,07 euroa perusteettoman edun palautuksena.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)	Christiane Kremer vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 158, 11.4.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/51

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 14.12.2022 – Baert v. komissio

(Asia T-111/22) (1)

(Henkilöstö - Vanhuuseläke - Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet - Siirtäminen unionin järjestelmään - Hyvitettävät palvelusvuodet - Kumoamiskanne - Vaatimus sellaisen siirretyn pääoman palauttamisesta, joka ei ole johtanut hyvitykseen - Valitusaika - Perusteeton etu - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2023/C 63/67)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Rhonny Baert (Deinze, Belgia) (edustajat: asianajajat D. Grisay ja A. Ansay)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Mongin, M. Brauhoff ja L. Radu Bouyon)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Euroopan parlamentti (asiamiehet: J. Van Pottelberge ja M. Windisch) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bauer ja I. Demoulin)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta ensisijaisesti yhtäältä kumoamaan Euroopan komission sellaisen väitetyn implisiittisen päätöksen, jonka tekemisen ajankohdaksi ilmoitetaan 28.2.2022 ja jolla on hylätty kantajan valitus siltä osin kuin on kyse kantajan vanhuuseläkeoikeuksien vahvistamisesta 21.12.2016 laaditun muistion kumoamisesta, ja toisaalta palauttamaan kantajaa koskevan asiakokonaisuuden komission nimittävälle viranomaiselle, jotta tämä määrittää kantajalle palautettavan määrän, ja toissijaisesti velvoittamaan komission maksamaan 31 066,80 euroa perusteettoman edun palautuksena.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)	Rhonny Bae vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 158, 11.4.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/52

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 24.11.2022 – Belavia v. neuvosto

(Asia T-116/22 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävät rajoittavat toimenpiteet - Täytäntöönpanon lykkäämispyyntö - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 63/68)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Belavia – Belarusian Airlines AAT (Minsk, Valko-Venäjä) (edustajat: asianajajat N. Tuominen ja L. Engelen)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Boggio-Tomasaz ja A. Antoniadis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvalla kanteellaan lähinnä, että Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP täytäntöönpanosta 2.12.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (YUTP) 2021/2125 (EUVL 2021, L 430 I, s. 16) ja Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 2.12.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2124 (EUVL 2021, L 430 I, s. 1) täytäntöönpanoa lykätään siltä osin kuin ne koskevat kantajaa.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/52

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 21.12.2022 – Suicha v. EUIPO – Michael Kors (Switzerland) International (MK MARKTOMI MARKTOMI)

(Asia T-264/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-kuviomerkki MK MARKTOMI - Aikaisempi EU-kuviomerkki MK MICHAEL KORS - Suhteellinen mitättömyysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 60 artikla - Selvästi täysin perusteeton kanne)

(2023/C 63/69)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Lin Suicha (Wenxi, Kiina) (edustaja: asianajaja J. Donoso Romero)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: D. Gája ja I. Stoycheva)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Michael Kors (Switzerland) International GmbH (Manno, Sveitsi) (edustajat: asianajajat J. van Manen, E. van Gelderen ja L. Fresco)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 10.3.2022 tekemän päätöksen (asia R 1899/2021-1) kumoamista.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Lin Suicha vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Michael Kors (Switzerland) International GmbH:lle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 244, 27.6.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/53

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.12.2022 – AMO Development v. EUIPO (Lääkinnälliset laitteet)

(Asia T-311/22) (1)

(Yhteisömalli - Lääkinnällisiä laitteita esittävät mallit - Rekisteröinnin uudistamista koskevan hakemuksen puuttuminen - Mallien poistaminen rekisteristä rekisteröinnin umpeutumisen jälkeen - Menetetyn määräajan palauttamista koskeva pyyntö - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 67 artikla - Huolellisuusvelvoite - Selvästi täysin perusteeton kanne)

(2023/C 63/70)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: AMO Development LLC (Santa Ana, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: solicitor J. Day ja asianajaja T. de Haan)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (asiamiehet: T. Klee ja E. Markakis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) kolmannen valituslautakunnan 15.3.2022 tekemän päätöksen (asia R 1433/2021-3) kumoamista.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään selvästi täysin perusteettomana.

2)	AMO Development LLC velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 276, 18.7.2022.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/54

Kanne 14.11.2022 – Portumo Madeira ym. v. komissio

(Asia T-713/22)

(2023/C 63/71)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantajat: Portumo – Madeira – Montagem e Manutenção de Tubaria SA (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali), Ponticelli – Consultadoria Técnica SA (Zona Franca da Madeira) (Funchal), Ponticelli Angoil – Serviços Para a Indústria Petrolífera SA (Zona Franca da Madeira) (Funchal) (edustajat: asianajajat M. Muñoz Pérez ja P. Casillas Vázquez)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on ottanut käyttöön Madeiran vapaa-alueen (ZFM) hyväksi – Ohjelma III (annettu tiedoksi numerolla C(2020) 8550), 4.12.2020 annetun komission päätöksen (EU) 2022/1414 (1)

—	toissijaisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen 4 artiklan 1 kohdan ja siihen sisältyvän määräyksen periä tuki takaisin

—	edelleen toissijaisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen 4 artiklan 1 kohdan ja siihen sisältyvän määräyksen periä tuki takaisin tuen määrän laskentaperusteen selvittämisessä käytetyn menetelmän virheellisyyden vuoksi

—	velvoittamaan vastaajana oleva toimielin korvaamaan oikeudenkäyntikulut..

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste koskee asiassa N421/2006 27.6.2007 tehdyn komission päätöksen, asiassa SA.34160 (2011/N) 2.7.2013 tehdyn komission päätöksen, alueellisia valtiontukia koskevien vuosien 2007–2013 suuntaviivojen sekä SEUT 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan, SEUT 21, SEUT 45, SEUT 54 ja SEUT 56 artiklan vastaisuutta sillä perusteella, että komissio tulkitsi rajoittavasti käsitteitä ”Madeiralla tosiasiallisesti ja konkreettisesti suoritettavat toiminnot” ja ”työpaikkojen luominen ja säilyttäminen alueella”.

Toinen kanneperuste koskee SEUT 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan vastaisuutta siitä syystä, että tukiohjelmaa ei todettu kyseisen määräyksen perusteella välittömästi sisämarkkinoille soveltuvaksi.

Kolmas kanneperuste on toissijainen ja koskee riidanalaisen päätöksen 4 artiklan 1 kohdan pätemättömyyttä siltä osin kuin siihen sisältyvä takaisinperintämääräys on asetuksen N:o 2015/1589 16 artiklan 1 kohdan vastainen luottamuksensuojaa ja oikeusvarmuutta koskevien yleisten oikeusperiaatteiden vastaisuuden vuoksi.

Neljäs kanneperuste on edelleen toissijainen ja koskee riidanalaisen päätöksen 4 artiklan 1 kohdan pätemättömyyttä siltä osin kuin sisämarkkinoille soveltumattomien tukien takaisinperimisen osalta on sovellettu virheellistä menetelmää tuen määrän laskentaperusteen määrittämiseksi.

(1) EUVL 2022, L 217, s. 49.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/55

Kanne 15.11.2022 – Nova Ship Invest v. komissio

(Asia T-720/22)

(2023/C 63/72)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Nova Ship Invest, Unipessoal, Lda (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat M. Muñoz Pérez ja P. Casillas Vázquez)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on ottanut käyttöön Madeiran vapaa-alueen (ZFM) hyväksi – Ohjelma III (annettu tiedoksi numerolla C(2020) 8550), 4.12.2020 annetun komission päätöksen (EU) 2022/1414 (1)

—	toissijaisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen 4 artiklan 1 kohdan ja siihen sisältyvän määräyksen periä tuki takaisin

—	edelleen toissijaisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen 4 artiklan 1 kohdan ja siihen sisältyvän määräyksen periä tuki takaisin tuen määrän laskentaperusteen selvittämisessä käytetyn menetelmän virheellisyyden vuoksi

—	velvoittamaan vastaajana oleva toimielin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

(1) EUVL L 217, 22.8.2022, s. 49.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/56

Kanne 15.11.2022 – Neottolemo v. komissio

(Asia T-724/22)

(2023/C 63/73)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Neottolemo, Lda (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat G. Leite de Campos ja M. Clemente)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on ottanut käyttöön Madeiran vapaa-alueen (ZFM) hyväksi – Ohjelma III (annettu tiedoksi numerolla C(2020) 8550), 4.12.2020 annetun komission päätöksen (EU) 2022/1414 (1) 1–3 artiklan, 4 artiklan 1–3 kohdan ja 4 kohdan toisen osan sekä 5 ja 6 artiklan;

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste koskee SEUT 108 artiklan 2 kohdan sekä 13.7.2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 21–23 artiklan rikkomista.

Toinen kanneperuste koskee riidanalaisen päätöksen ja sen perustelujen korjaamiskelvotonta ristiriitaa.

Kolmas kanneperuste koskee SEUT 5 artiklassa vahvistetun toimivallanjaon periaatteen rikkomista.

Neljäs kanneperuste koskee SEUT 107 artiklan rikkomista siitä syystä, että joissakin riidanalaisessa päätöksessä käsitellyistä tapauksista ei ollut kyse valtiontuesta, että Portugalin valtio sai perusteetonta etua ja että periaatetta, jonka mukaan sääntöjä rikkonut (Portugalin valtio) ei saa saada etua, loukattiin.

Viides kanneperuste koskee SEUT 26 artiklan rikkomista sisämarkkinoiden edistämisen osalta.

(1) EUVL L 217, 22.8.2022, s. 49.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/56

Kanne 15.11.2022 – Register.com v. komissio

(Asia T-725/22)

(2023/C 63/74)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Register.com LP – Sucursal em Portugal (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat G. Leite de Campos ja M. Clemente)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste koskee SEUT 108 artiklan 2 kohdan sekä 13.7.2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 21–23 artiklan rikkomista.

Toinen kanneperuste koskee riidanalaisen päätöksen ja sen perustelujen korjaamiskelvotonta ristiriitaa.

Kolmas kanneperuste koskee SEUT 5 artiklassa vahvistetun toimivallanjaon periaatteen rikkomista.

Viides kanneperuste koskee SEUT 26 artiklan rikkomista sisämarkkinoiden edistämisen osalta.

(1) EUVL L 217, 22.8.2022, s. 49.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/57

Kanne 6.12.2022 – TB v ENISA

(Asia T-760/22)

(2023/C 63/75)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: TB (edustajat: asianajajat L. Levi ja N. Flandin)

Vastaaja: Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan ENISAn pääjohtajan 3.2.2022 tekemästä päätöksestä 8/2022 ilmenevän vuoden 2020 urakehitystä koskevan kertomuksen (CDR, career development report) siltä osin kuin se sisältää seuraavat huomautukset:

—

Kohta B.1 ”Tehokkuus”, sivu 4 – 2) petostentorjuntapolitiikkaa koskevien toimintaperiaatteiden laatiminen, väärinkäytösten paljastamista koskevien toimintaperiaatteiden ja menettelysääntöjen ajantasaistaminen:

—

”– – PO (Policy Office) uusi väärinkäytösten paljastamista koskevat toimintaperiaatteensa luonnoksena mutta luonnosta ei saatettu komission yksiköiden hyväksyttäväksi, mikä oli nimenomainen edellytys (hallintoneuvoston päätökseen sisältyvä tarkistuslauseke) väärinkäytösten paljastamista koskevien toimintaperiaatteiden muuttamiselle. ENISAn menettelysääntöjen osalta komission päätös liitettiin julkaisumuodossaan (kirja) petostentorjuntastrategiaa koskevaan hallintoneuvoston päätökseen. Näin ollen hallintoneuvosto ei vahvistanut menettelysääntöjä. Vuoden 2021 petostentorjuntastrategiaa koskevan toimintasuunnitelman mukaan menettelysäännöt hyväksytään hallintoneuvoston päätöksellä.”

—

Kohta B.1 ”Tehokkuus”, sivu 4 – 3) Optimaalisen maksusitoumustavoitteen saavuttaminen:

—	”– – mutta budjettihallintoa voisi kuitenkin parantaa (erityisesti C8:n valvonta ja siirrot).”

—

Kohta B.2 ”Kyvyt”, sivu 4:

—	”– – PO:ssa esiintyi kuitenkin rahoitusvirran osalta useita tilanteita, jotka johtivat poikkeusten rekisteröintiin lähinnä jälkikäteen tehtynä talousarviositoumuksena tai C8- ja C1 –rahastojen väärinkäyttönä, ja yksi näistä vastasi yli 10 000 euroa.”

—

Kohta B.3 ”Käytös”, sivu 6:

—	”– – tämä on kuitenkin johtanut myös tilanteisiin, joissa esimerkiksi tilapäinen työntekijä edustaa virastoa kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisessä viestinnässä (ENISA-valmistelut amerikkalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa)”.

—	kumoamaan tarvittavilta osin 26.8.2022 tehdyn päätöksen, jolla on hylätty valitus, jonka kantaja on tehnyt vuoden 2020 urakehitystä koskevasta kertomuksesta ja ENISAn pääjohtajan 3.2.2022 tekemästä päätöksestä 8/2022;

—	määräämään korvattavaksi kantajalle aiheutuneen henkisen kärsimyksen;

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vuoden 2020 urakehitystä koskeva kertomus ja valitukseen annettu päätös ovat lainvastaisia, koska tosiallista vuoropuhelua ei ole käyty ja koska arviointimenettely on tapahtunut hallinnollisen tiedotteen 1/2021 9 sivun sekä päätöksen nro MB/2015/15 6 artiklan 3 kohdan vastaisesti.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vuoden 2020 urakehitystä koskevassa kertomuksessa ja valitukseen annetussa päätöksessä on ilmeisiä arviointivirheitä, niiden perustelut ovat puutteelliset ja ne on tehty päätöksen nro MB/2015/15 5 artiklan sekä hallinnollisen tiedotteen 1/2021 11 ja 12 sivun vastaisesti.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vuoden 2020 urakehitystä koskevassa kertomuksessa ja valitukseen annetussa päätöksessä ei noudateta objektiivisuutta ja puolueettomuutta koskevia sääntöjä, niillä rikotaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 4 kohtaa ja laiminlyödään huolenpitoa ja avustamista koskeva velvollisuus, ja niiden perustelut ovat puutteelliset.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/58

Kanne 18.12.2022 – Frajese v. komissio

(Asia T-786/22)

(2023/C 63/76)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Giovanni Frajese (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat O. Milanese ja A. Montanari)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan

3.10.2022 annetun Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen, jolla myönnetään myyntilupa ihmiskäyttöön tarkoitetulle lääkkeelle ”Spikevax – elasomeraani” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 726/2004 (1) nojalla ja jolla kumotaan päätös C(2021) 94 (final), joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30.11.2022, ja

10.10.2022 annetun Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen, jolla myönnetään myyntilupa ihmiskäyttöön tarkoitetulle lääkkeelle ”Comirnaty – totsinameraani, COVID-19-mRNA-rokote (nukleosidimuokattu)” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 726/2004 nojalla ja jolla kumotaan päätös C(2020) 9598(final), joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30.11.2022

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu tehoa ja turvallisuutta koskevien tutkimusten puuttumiseen tai puutteellisuuteen. Asetusten (EY) 507/2006 (2) ja (EY) 726/2004, direktiivin 2001/83/EY (3), perussopimusten ja unionin oikeuden rikkominen.

Kantaja toteaa tässä yhteydessä seuraavaa:

—

Tutkimusten puute/puutteellisuus. Lupia myönnettäessä asetettuja velvoitteita ei ole noudatettu, eikä kliinisiä satunnaisia tutkimuksia, joita on verrattu plasebo-vaikutukseen ja jotka on toteutettu sokkokokeina, ole milloinkaan saatettu päätökseen. Kanteen kohteena olevien täytäntöönpanopäätösten liitteissä todetaan nimenomaisesti, että tutkimukset, jotka asetusten N:o 726/2004 ja N:o 507/2006 sekä direktiivin 2001/83/EY mukaan ovat välttämättömiä myyntilupien myöntämiselle ja joista ei voida poiketa, puuttuvat. Lääkkeet, joille on myönnetty lupa, sisältävät apuaineita (ALC-0315, ALC-0159 ja SM-102), joiden käyttö on sallittu ainoastaan tutkimustarkoituksiin, ja niiden käyttö ihmisiin tai eläimiin on nimenomaisesti kielletty. Käytetyn teknologian turvallisuutta ei ole osoitettu eikä tutkittu, eikä farmako-toksikologisia vaikutuksia ole tutkittu.

—

Tutkimuksia ei ole saatettu päätökseen tai ne on saatettu päätökseen ennen alun perin suunniteltuja määräaikoja. Kyseisten kahden vuoden kuluessa on todettu, että hyväksytyillä lääkkeillä ei ole sterilisoivaa vaikutusta eivätkä ne vähennä sairauden vakavia vaikutuksia. Tätä koskevaa näyttöä ei voida enää toimittaa, koska plasebo-ryhmät on rokotettu, minkä vuoksi kontrolliryhmiä ei ole. Hyväksytyt lääkkeet eivät myöskään ole turvallisia, mikä käy ilmi lukuisista julkaistuista tutkimuksista ja lääkevalvontaa koskevista tiedoista, joiden lisäksi kaikissa niissä unionin jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa, joissa on ollut intensiivinen rokotuskamppanja, on havaittu huomattava kuolleisuuden nousu, kuten kanteessa erityisesti todetaan.

—	Yhtiöt eivät ole esittäneet muuntamista koskevaa pyyntöä. Luvat on muunnettu tavallisiksi luviksi pelkästään toimitettujen tietojen perusteella, vaikka lääkeyhtiöt eivät ole esittäneet erityisiä muuntamista koskevia pyyntöjä, mikä on selvästi menettelyn vastaista.

—	Komitean täydellisen lausunnon puuttuminen.

—	Jäsenvaltioita ei ole tiedotettu, mikä on vastoin asetuksen N:o 723/2004 10 artiklaa.

Toinen kanneperuste, joka perustuu ennalta varautumisen periaatteen loukkaamiseen.

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että riidanalaisilla täytäntöönpanopäätöksillä loukataan ennalta varautumisen periaatetta sellaisena kuin se on määritelty Rio de Janeiron julistuksessa vuodelta 1992 ja saatettu osaksi Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, ja jota sovelletaan, kun jollakin ilmiöllä, tuotteella tai menetelmällä voi olla mahdollisesti vaarallisia vaikutuksia, eikä riskiä ole mahdollista määrittää riittävällä varmuudella. Tällaisten periaatteiden soveltaminen terveyden ja lääkeinnovaatioiden alalla edellyttää, että jos on lääketieteellistä epävarmuutta, johon liittyy vakavan ja korjaamattoman riskin mahdollisuus, ratkaistaessa, voidaanko kyseistä tuotetta käyttää vaiko ei, on välttämättä valittava se vaihtoehto, että tuotetta ei käytetä, ja etusija on annettava yksilön terveyden suojelulle.

(1) Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 soveltamisalaan kuuluvista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ehdollisista myyntiluvista 29.3.2006 annettu komission asetus (EY) N:o 507/2006 (EUVL 2006, L 92, s. 6).

(3) Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (EUVL 2001, L 311, s. 67).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/60

Kanne 19.12.2022 – PT v. komissio

(Asia T-788/22)

(2023/C 63/77)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: PT (edustaja: asianajaja S. Orlandi)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan kantajalle nykyarvoistetun pääoman, joka vastaa hänen eläkeoikeuksiaan, jotka hän siirsi Euroopan unionin toimielinten eläkejärjestelmään henkilöstösääntöjen VIII artiklassa olevan 11 artiklan 2 kohdan nojalla

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi yhteen kanneperusteeseen.

Kantaja vetoaa perusteettomaan etuun siltä osin kuin hän siirsi eläkeoikeutensa Euroopan unionin toimielinten eläkejärjestelmään (jäljempänä unionin eläkejärjestelmä), mistä seurasi unionin eläkejärjestelmässä tunnustettujen palvelusvuosien ”hyvitys”. Kyseinen ”hyvitys” ei kuitenkaan vaikuttanut korottavasti hänelle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 77 artiklan neljännen alakohdan nojalla maksettavaan eläkkeeseen, jonka laskeminen perustuu yksinomaan palvelusvuosiin (poisluettuna eläkeoikeuksien siirtämisen perusteella tunnustetut palvelusvuodet).

Kieltäytyminen palauttamasta siirrettyjä eläkeoikeuksia, joilla ei ole vaikutusta, kun sovelletaan henkilöstösääntöjen 77 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettua vähimmäistoimeentuloa koskevaa mekanismia, merkitsee kantajan mukaan sitä, että Euroopan unionin saa perusteetonta etua.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/60

Kanne 1.12.2022 – Sberbank Europe v. EKP

(Asia T-790/22)

(2023/C 63/78)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Sberbank Europe AG (Wien, Itävalta) (edustaja: asianajaja O. Behrends)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan EKP:n 21.9.2022 tekemän päätöksen, jolla EKP hylkäsi kantajan asiakirjoihin tutustumista koskevaa oikeutta koskevien sääntöjen nojalla esittämän pyynnön saada tutustua EKP:n Sberbank Sloveniasta (Sberbank banka d.d) tekemään arviointiin, jonka mukaan se on lähellä kaatumista oleva tai todennäköisesti kaatuva yritys

—	velvoittamaan EKP:n vastaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jossa väitetään, että EKP loukkasi kantajan oikeuksia, kun se hylkäsi kantaja vaatimukset yhdessä kattavassa päätöksessä, jossa otetaan huomioon kaikki merkitykselliset oikeudelliset seikat ja erityisesti se, että EKP jätti ottamatta huomioon tietyt tutustumisperusteet, kumosi keinotekoisesti tietyt tutustumisperusteet, tulkitsi virheellisesti tutustumisoikeutta koskevaa järjestelmää tavalla, jolla tutustumisoikeutta ja avoimuutta rajoitetaan sen laajentamisen sijaan, jätti tulkitsematta ja soveltamatta kaikkia tutustumisoikeutta koskevia järjestelmiä johdonmukaisella tavalla, jätti esittämättä asianmukaiset syyt, teki virheellisesti erillisen päätöksen potentiaalisesta tutustumisoikeudesta YVM-asetuksen (1) 22 artiklan 2 kohdan ja YVM-kehysasetuksen (2) 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jätti virheellisesti ottamatta huomioon tehokkaan oikeussuojan periaatteen, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja epäsi virheellisesti oikeuden tutustua muokkaamattomaan versioon arvioinnista, jonka mukaan se on lähellä kaatumista oleva tai todennäköisesti kaatuva yritys.

Toinen kanneperuste, jossa väitetään, että riidanalaisen päätöksen perustelut ovat puutteelliset ja siinä on ilmeisiä arviointivirheitä, koska siinä ei selvästi mainita syitä tai selitetä, minkä vuoksi on evätty oikeus tutustua arvioinnin, jonka mukaan se on lähellä kaatumista oleva tai todennäköisesti kaatuva yritys, muokattuihin osiin.

Kolmas kanneperuste, jossa väitetään, että EKP tulkitsi ja sovelsi virheellisesti EKP:n asiakirjajulkisuudesta tehdyn päätöksen (3) 4 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, YVM-asetuksen 27 artiklaa, neljännen vakavaraisuusdirektiivin (4) 53 artiklaa ja unionin tuomioistuimen asiassa Baumeister antamaa tuomiota. (5)

4)	Neljäs kanneperuste, jossa väitetään, että EKP tulkitsi ja sovelsi virheellisesti EKP:n asiakirjajulkisuudesta tehdyn päätöksen 4 artiklan 2 kohtaa.

5)	Viides kanneperuste, jossa väitetään, että riidanalaisessa päätöksessä on menettelyvirhe, koska EKP epäsi riidanalaiseen päätökseen johtaneessa menettelyssä oikeuden tutustua asiakirjaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan vastaisesti.

(2) Kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) 16.4.2014 annettu Euroopan keskuspankin asetus (EU) No 468/2014 (EUVL 2014, L 141, s. 1).

(3) Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 4.3.2004 tehty Euroopan keskuspankin päätös 2004/258/EY (EKP/2004/3) (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 42).

(4) Oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU (EUVL 2013, L 176 s. 338).

(5) Unionin tuomioistuimen tuomio 19.6.2018, Bundesanstalt für Finanzdienstleistungsaufsicht v. Ewald Baumeister (C-15/16, EU:C:2018:464).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/61

Kanne 26.12.2022 – Ordre néerlandais des avocats du barreau de Bruxelles ym. v. neuvosto

(Asia T-797/22)

(2023/C 63/79)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Ordre néerlandais des avocats du barreau de Bruxelles (Bryssel, Belgia) ja 10 muuta kantajaa (edustajat: asianajajat P. de Bandt, T. Ghysels, J. Nowak, T. Bontinck ja A. Guillerme)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta 6.10.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1904 1 artiklan 12 alakohdan ja rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta 16.12.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/2474 1 artiklan 13 alakohdan siltä osin kuin niillä korvataan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 883/2014 5 n artiklan 2 kohta ja 4–12 kohta ja tämän jälkeen 5 n artiklan 2 kohta ja 4–11 kohta ja muutetaan niitä oikeudellisten neuvontapalvelujen osalta

—	velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu yksityiselämän suojaa ja oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimissa koskevien perusoikeuksien, joista määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 47 artiklassa, loukkaamiseen siltä osin kuin oikeudellisten neuvontapalvelujen tarjoamisen kieltämistä koskeva yleinen järjestelmä merkitsee puuttumista jokaisen yksityisen oikeuteen kääntyä asianajajansa puoleen saadakseen oikeudellista neuvontaa sekä salassapitovelvollisuuden ja asianajajan riippumattomuuden periaatteen loukkaamista.

Toinen kanneperuste perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen siltä osin kuin oikeudellisten neuvontapalvelujen tarjoamisen kieltämistä koskevalla yleisellä järjestelmällä ei voida saavuttaa unionin tavoittelemia oikeutettuja päämääriä Venäjän ja Ukrainan välisessä konfliktissa ja sillä ylitetään se, mikä on ehdottoman välttämätöntä näiden päämäärien saavuttamiseen.

3)	Kolmas kanneperuste perustuu oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen siltä osin kuin käyttöön otettu oikeudellisten neuvontapalvelujen tarjoamisen kieltämistä koskeva yleinen järjestelmä ei ole selkeä eikä täsmällinen eikä sen soveltamista voida sen perusteella millään tavalla ennakoida.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/62

Kanne 28.12.2022 – Ordre des avocats à la cour de Paris ja Couturier v. neuvosto

(Asia T-798/22)

(2023/C 63/80)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Ordre des avocats à la cour de Paris (Pariisi, Ranska) ja Julie Couturier (Pariisi) (edustaja: asianajaja L. Donnedieu de Vabres)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että se on toimivaltainen lausumaan nyt käsiteltävänä olevasta kumoamiskanteesta, sillä sen toimivaltaa täysimääräiseen laillisuusvalvontaan ei ole millään tavalla rajoitettu siltä osin kuin on kyse SEUT 215 artiklan nojalla annetusta asetuksesta, jolla pannaan täytäntöön YUTP:n yhteydessä esitetyt unionin kannat,

—	toteamaan, että niiden kanteet otetaan tutkittaviksi SEUT 263 artiklan 4 kohdan nojalla,

—

kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta 6.10.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1904 1 artiklan 12 alakohdan ja rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta 16.12.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/2474 1 artiklan 13 alakohdan siltä osin kuin niillä korvataan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 5 n artiklan 2 kohta ja 4–12 kohta sekä 5 n artiklan 2 kohta ja 4–11 kohta tai muutetaan niitä oikeudellisten neuvontapalvelujen osalta ja siltä osin kuin muutetulla 5 n artiklalla:

—	laiminlyödään SEUT 296 artiklassa määrätty perusteluvelvollisuus,

—

laiminlyödään

—	asianajajan salassapitovelvollisuus, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa, ja loukataan

—	Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa määrättyä oikeutta saada neuvontaa asianajajalta

kunnioittamatta kyseisten oikeuksien ja kyseisen vapauden keskeistä sisältöä ja suhteellisuusperiaatetta perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa edellytetyllä tavalla,

—	velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan SEUT 296 artiklassa määrätty perusteluvelvollisuus on laiminlyöty.

—

Kantajat väittävät tältä osin, että neuvosto ei esitä mitään selitystä sille, miksi oikeudellisten neuvontapalvelujen tarjoaminen muissa kuin hakemusasioissa on yleisesti kielletty. Ainoassa johdanto-osan perustelukappaleessa, joka koskee tätä yleistä kieltoa (asetuksen 2022/1904 johdanto-osan 19 perustelukappale), on vain kyseisten palvelujen määritelmä eikä siinä missään tapauksessa selitetä unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen edellyttämällä tavalla selkeästi ja yksiselitteisesti toimen antaneen toimielimen päättelyä. Koska johdanto-osan perustelukappaleessa ei perustella kieltoa ja sitä, miten kiellolla voitaisiin saavuttaa tavoite, kantajilla ei voi olla tiedossaan toteutetun toimenpiteen perusteluja eikä toimivaltainen tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan asianajajan salassapitovelvollisuus on laiminlyöty.

—

Kantajien mukaan asianajajan, joka haluaa antaa neuvontaa oikeushenkilölle tai Venäjälle sijoittautuneelle yksikölle, olisi sen perusteella, että tällaisen oikeudellisen neuvonnan katsottaisiin kuuluvan asetuksen N:o 833/2014 muutetun 5 n artiklan 10 kohdassa tarkoitettuihin poikkeuksiin, haettava ennakkolupaa toimivaltaiselta kansalliselta viranomaiselta ja tätä varten annettava tälle tietoja paitsi asianajajan antaman neuvonnan sisällöstä myös sen olemassaolosta sekä mahdollisesta päämiehestä, vaikka nämä tiedot ovat ehdottoman luottamuksellisia. Tällainen puuttuminen asianajajan salassapitovelvollisuuteen ei sovellu tavoitellun päämäärän saavuttamiseen eikä se ole ehdottoman välttämätöntä päämäärän saavuttamiseksi.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan oikeutta saada neuvontaa asianajajalta on loukattu.

—

Kantajat katsovat, että kun henkilöltä evätään oikeus asianajajan antamaan oikeudelliseen neuvontaan, asetuksen N:o 833/2014 muutettu 5 n artikla on esteenä sille, että kyseinen henkilö saisi tietoonsa oikeuksiensa laajuuden ja voisi tehdä päätöksen asian saattamisesta toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Oikeus saada neuvontaa on taattava, kun otetaan huomioon perusoikeuskirjan 47 artiklassa määrätty oikeus oikeussuojakeinoihin. Se, että oikeutta saada neuvontaa asianajajalta loukataan, ei sovellu tavoitellun päämäärän saavuttamiseen eikä se ole ehdottoman välttämätöntä päämäärän saavuttamiseksi.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/64

Kanne 30.12.2022 – TZ v. neuvosto

(Asia T-803/22)

(2023/C 63/81)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: TZ (edustaja: asianajaja J. Janssen)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	tutkimaan ja hyväksymään nyt käsiteltävässä kannekirjelmässä esitetyt kumoamisperusteet

—	kumoamaan korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä 6.10.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1854 (1) (riidanalainen asetus) III luvun

—	toissijaisesti kumoamaan riidanalaisen asetuksen 15 artiklan siltä osin kuin siinä sallitaan solidaarisuusmaksun taannehtiva periminen vuodelta 2022

—	velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee sitä, että riidanalainen asetus on annettu virheellisesti SEUT 122 artiklan 1 kohdan perusteella, ja neuvoston olisi pitänyt antaa se yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan erityisessä lainsäätämismenettelyssä, koska riidanalainen asetus sisältää verotuksellisia toimenpiteitä.

Toinen kanneperuste, joka koskee sitä, että riidanalainen asetus loukkaa omaisuudensuojaa, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklassa, sekä Euroopan unionin laillisuus- ja oikeusvarmuusperiaatteita siltä osin kuin siinä sallitaan sen säännösten taannehtiva soveltaminen.

(1) EUVL 2022, L 261, s. 1.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/64

Kanne 22.12.2022 – Puolan tasavalta v. Euroopan komissio

(Asia T-830/22)

(2023/C 63/82)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Puolan tasavalta (asiamiehet: B. Majczyna ja S. Żyrek)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa Euroopan komission päätökset, jotka sisältyvät kirjeisiin, jotka on päivätty 12.10.2022 (1) ja 23.11.2022 (2) ja jotka koskevat päiväsakkojen, jotka unionin tuomioistuimen varapresidentti asetti 27.10.2021 antamallaan määräyksellä komissio v. Puola (C-204/21 R, EU:C:2021:878), rahamäärien kuittaamista ajanjakson 15.7.2022–29.8.2022 osalta

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU), Euratom) 2018/1046 (3) 101 ja 102 artiklan, luettuina yhdessä 98 artiklan kanssa, rikkomiseen sikäli kuin komissio on soveltanut takaisinperintämenettelyä kuittaamalla, vaikka 27.10.2021 annetussa määräyksessä määrättiin päiväsakkoja unionin tuomioistuimen varapresidentin 14.7.2021 antaman määräyksen (4) toimeenpanopäivään asti ja vaikka säännösten, joiden soveltamisen keskeyttämistä mainitussa määräyksessä vaadittiin, soveltaminen oli päättynyt 15.7.2022.

(1) Pismo Komisji Europejskiej z dnia 12 października 2022 r., Ref. ARES(2022)7041596.

(2) Pismo Komisji Europejskiej z dnia 23 listopada 2022 r., Ref. ARES(2022)8087579.

(3) Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) (EUVL 2018, L 193, s. 1).

(4) Komissio v. Puola (C-204/21 R, EU:C:2021:593).

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/65

Kanne 22.12.2022 – TO v. EUAA

(Asia T-831/22)

(2023/C 63/83)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: TO (edustaja: asianajaja: É. Boigelot)

Vastaaja: Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi ja tämän johdosta

—

kumoamaan päätöksen [tekopäivää koskeva tieto luottamuksellinen] (1) irtisanoa kantajan sopimus; päätöksen viitenumerona on [luottamuksellinen tieto], päätöksen on tehnyt [luottamuksellinen tieto], se on tullut voimaan samana päivänä, ja se on annettu kantajalle tiedoksi [tiedoksiantopäivää koskeva tieto luottamuksellinen]

—	velvoittamaan vastaajan maksamaan väliaikaista korvausta sekä aineellisesta vahingosta että henkisestä kärsimyksestä 45 000 euroa sillä varauksella, että tätä määrää muutetaan oikeudenkäynnin aikana

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jossa väitetään, että on rikottu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 1 d artiklaa, 1 e artiklan 2 kohtaa, 12 ja 12 a artiklaa, 17 artiklan 1 kohtaa, 22 a artiklaa ja 25 artiklan 2 kohtaa, joita sovelletaan analogisesti sopimussuhteisiin toimihenkilöihin Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 10 ja 11 artiklan mukaisesti, sekä Euroopan unionin perussoikeuskirjan 8 artiklaa, 31 artiklan 1 kohtaa, 41 artiklan 1 kohtaa ja 41 artiklan 2 kohdan a alakohtaa ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta 11.9.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (2) 10 artiklaa.

Toinen kanneperuste, jossa väitetään, että on loukattu Euroopan unionin oikeuden perusperiaatteita ja yleisiä periaatteita, kuten muiden muassa puolustautumisoikeuksien tehokkaan käytön periaatetta, syrjintäkiellon periaatetta, luottamuksellisuuden periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja hyvän hallinon periaatetta.

Kolmas kanneperuste, jossa väitetään, että on loukattu periaatetta, jonka mukaan hallinto saa tehdä päätöksen vain perusteilla, jotka ovat laillisesti hyväksyttävissä eli jotka ovat asian kannalta merkityksellisiä ja joihin ei sisälly ilmeisiä arviointivirheitä, tosiseikkoja koskevia virheitä tai oikeudellisia virheitä ja jotka eivät merkitse toimivallan ylittämistä eivätkä harkintavallan väärinkäyttöä.

4)	Neljäs kanneperuste, jossa väitetään, että on jätetty noudattamatta huolenpitovelvollisuutta ja loukattu kantajan ihmisarvoa ja mainetta.

Viides kanneperuste, jossa väitetään, että on rikottu luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23.10.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (3) 4, 5 ja 14 artiklaa, 16 artiklan 2 kohdan b ja e alakohtaa, 16 artiklan 3 kohtaa, 17 artiklan 1 kohdan e ja g alakohtaa sekä 18 ja 19 artiklaa.

(1) Luottamukselliset tiedot poistettu.

(2) EUVL 2013, L 248, s. 1.

(3) EUVL 2018, L 295, s. 39.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/66

Kanne 9.1.2023 – UA v. EUAA

(Asia T-3/23)

(2023/C 63/84)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: UA (edustaja: asianajaja É. Boigelot)

Vastaaja: Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi, ja tämän perusteella

—

kumoamaan EUAA:n hallintoneuvoston [luottamuksellista] (1) tekemän päätöksen nro 99, jonka viite on [luottamuksellista] ja jonka hallintoneuvoston sihteeristö on antanut tiedoksi sähköpostitse [luottamuksellista], ja tarvittaessa kaikki toimet ja päätökset, joilla valmisteltiin ensiksi mainittua päätöstä ja/tai kaikki täytäntöönpanotoimet ja -päätökset, joilla hallintoneuvosto päätti muun muassa, että ”[luottamuksellista] velvoitetaan korvaamaan kyseisen viraston kärsimä vahinko, joka johtuu vakavan virheen tekemisestä, josta [luottamuksellista] on henkilökohtainen taloudellinen vastuu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 22 artiklan mukaisesti. Vahingonkorvauksen maksamista koskevista toimenpiteistä ja menettelytavoista ilmoitetaan erikseen [luottamuksellista]”,

—	velvoittamaan vastaajan maksamaan ennakkokorvauksena 25 000 euroa aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä, varaten oikeuden muutoksiin oikeudenkäynnin aikana,

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 22 artiklan, jota sovelletaan analogisesti toimihenkilöihin Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 11 artiklan mukaisesti, henkilöstösääntöjen 22 artiklan (virkamiesten taloudellinen vastuu) soveltamiseksi annettujen ohjeiden ja erityisesti niiden 2 artiklan 1 kohdan, 2 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan rikkomiseen, puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja erityisesti henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevien 3, 4 ja 22 artiklan (oikeus tulla kuulluksi), joita sovelletaan henkilöstösääntöjen 22 artiklan perusteella, rikkomiseen, sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan a alakohdan, 48 artiklan ja 51 artiklan 1 kohdan rikkomiseen.

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeisiin arviointivirheisiin, niiden tekojen, joista kantajaa moititaan, paikkansa pitämättömyyteen, perustelujen riittämättömyyteen, ne bis in idem -periaatteen loukkaamiseen, huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin, oikeusvarmuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden, suhteellisuusperiaatteen, sen periaatteen, jonka mukaan unionin henkilöstö muodostaa yhden kokonaisuuden, ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen sekä asiakirjojen todistusvoimaisuuden suojan loukkaamiseen ja toimivallan väärinkäyttöön.

(1) Luottamukselliset tiedot poistettu.

20.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/67

Kanne 10.1.2023 – Illumina v. komissio

(Asia T-5/23)

(2023/C 63/85)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Illumina, Inc. (Wilmington, Delaware, Yhdysvallat) (edustajat: asianajaja D. Beard, Barrister-at-Law sekä asianajajat F. González Díaz, M. Siragusa ja T. Spolidoro)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan komission 28.10.2022 asiassa M.10938 – Illumina v. GRAIL tekemän päätöksen (jäljempänä riidanalainen päätös);

—	velvoittamaan komission korvaamaan kantajalle oikeudenkäyntikulut ja muut kulut, joita sille on aiheutunut tämän kanteen osalta.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jossa väitetään, että riidanalaisessa päätöksessä on oikeudellinen virhe, tosiseikkoja koskeva virhe ja arviointivirhe siltä osin kuin siinä katsotaan, että yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (jäljempänä sulautuma-asetus) N:o 139/2004 (1) 8 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaiset välitoimien toteuttamisen edellytykset täyttyivät.

Toinen kanneperuste, jossa väitetään, että riidanalainen päätös on suhteeton, siinä on tosiseikkoja koskevia virheitä ja arviointivirheitä, siinä jätetään esittämättä riittäviä syitä ja/tai sen perustelut ovat puutteelliset siltä osin kuin siinä katsotaan, että välitoimet olivat tarpeelliset ja asianmukaiset sulautuma-asetuksen 8 artiklan 5 kohdan c alakohdan tavoitteiden kannalta.

3.	Kolmas kanneperuste, jossa väitetään, että päätöksen rahoitusta koskevat säännökset ovat suhteettomia siltä osin kuin niissä rajoitetaan perusteettomasti Illuminan kykyä arvioida, noudatetaanko rahoituspyynnöillä suhteellisuusperiaatetta.

4.	Neljäs kanneperuste, jossa väitetään, että päätöksessä delegoidaan lainvastaisesti komission täytäntöönpanovaltuudet valvonnasta vastaavalle toimitsijalle ja edellytetään, että hakijan on vastattava tämän viimeksi mainitun toiminnasta aiheutuvista kustannuksista.

5.	Viides kanneperuste, jossa väitetään, että päätöksellä suljetaan suhteellisuusperiaatteen vastaisesti pois hakijalla jo olevat sopimukseen perustuvat velvoitteet poikkeuksista, joita sovelletaan erottelua koskeviin velvollisuuksiin, eikä siinä esitetä asianmukaisia syitä tälle poissulkemiselle.

6.	Kuudes kanneperuste, jossa väitetään, että riidanalaisella päätöksellä asetettavat rajoitukset osapuolten rekrytointitoimintaan siirtymäkauden aikana ovat liiallisia ja suhteettomia ja niiden täytäntöönpano on todennäköisesti mahdotonta.

(1) EUVL 2004, L 24, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 63

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 20. helmikuu 2023

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2023/C 63/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1