15.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 56/1

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 8 päivänä helmikuuta 2023,

unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevista tavoitteista

(2023/C 56/01)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon unionin pelastuspalvelumekanismista 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksellä N:o 1313/2013/EU perustetun unionin pelastuspalvelumekanismin, jäljempänä ’unionin mekanismi’, tarkoituksena on tehostaa unionin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja helpottaa koordinointia pelastuspalvelun alalla, jotta voidaan parantaa niiden järjestelmien tehokkuutta, joiden tavoitteena on luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen sekä avustustoimet.

(2)

Päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan 5 kohdan mukaan komissio määrittää ja laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet pelastuspalvelun alalla ja hyväksyy suosituksia niiden määrittämiseksi yhteiseksi ei-sitovaksi lähtökohdaksi ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiselle katastrofeissa, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia.

(3)	Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden maantieteellinen soveltamisala kattaa unionin ja sen jäsenvaltiot sekä unionin mekanismiin osallistuvat valtiot (2) päätöksen N:o 1313/2013/EU 4 artiklan 4 a kohdan ja 12 kohdan mukaisesti.

(4)

Unioniin kohdistuu yhä useampia ja vakavampia luonnon ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja. Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen voimistavat unioniin kohdistuvia riskejä, koska ne lisäävät vaikeuksia aiheuttavien sääilmiöiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta, saasteita, pulaa vedestä ja luontokatoa. Lisäksi katastrofeilla on yhä enemmän rajatylittäviä ja eri aloihin kohdistuvia vaikutuksia. Katastrofit aiheuttavat terveyshaittoja ja ihmishenkien menetyksiä, heikentävät talouden tilaa ja aiheuttavat peruuttamatonta tuhoa ympäristölle, luonnon monimuotoisuudelle ja kulttuuriperinnölle. Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta olisi sen vuoksi vahvistettava sekä unionin tasolla että jäsenvaltioissa. Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevilla tavoitteilla on tarkoitus vahvistaa osaltaan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta ja parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden valmiuksia kestää nykyisten ja tulevien katastrofien vaikutuksia. Katastrofiriskien hallintaa koskevat kokonaisvaltaiset ja yhdennetyt lähestymistavat ovat keskeisessä asemassa selviytymiskyvyn vahvistamisessa.

(5)	Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta olisi vahvistettava erityisillä horisontaalisilla periaatteilla ja lähestymistavoilla.

(6)	Tämän suosituksen liitteenä olevat unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet laadittiin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

(7)

Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevia tavoitteita laadittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeisiin. Niiden tarpeet olisi otettava huomioon unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden täytäntöönpanossa ja tarkistamisessa.

(8)

Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden täytäntöönpanossa ja jatkokehittämisessä olisi pyrittävä synergiaan ja täydentävyyteen asiaan liittyvien kansainvälisten häiriönsietokykyä koskevien kehysten, kuten katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen, ja muiden katastrofivalmiuden kehittämistä koskevien alakohtaisten unionin aloitteiden kanssa. Näin voidaan parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden yleisiä valmiuksia kestää luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien vaikutuksia.

(9)

Sen vuoksi yhteistyötä on syvennettävä ja laajennettava pelastuspalvelualan ulkopuolisten kansallisten ja sopivien valtiotasoa alemman tason viranomaisten sekä keskeisten palveluntarjoajien, myös liikennealalla, ja yksityisen sektorin sidosryhmien, valtiosta riippumattomien elinten, tutkimusyhteisön ja kulttuuriperinnön asiantuntijoiden kanssa. Tietojen viivyttelemätön julkistaminen helposti saatavilla olevalla, yhteentoimivalla ja uudelleenkäytettävällä tavalla helpottaa monialaista ja rajatylittävää yhteistyötä.

(10)	Tällaiseen yhteistyöhön voi sisältyä myös siviili- ja sotilasalan yhteistyötä päätöksen 1313/2013/EU (3) mukaisesti.

(11)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja asiaankuuluvien unionin virastojen olisi toimivaltuuksiensa puitteissa oltava valmiita reagoimaan erityyppisiin ja erisuuruisiin luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin, kuten teollisuusonnettomuuksiin, merionnettomuuksiin ja muihin liikenteeseen liittyviin onnettomuuksiin, terveysuhkiin ja kriisitilanteisiin, joille on ominaista epävarmuus, sekä häiriötilanteisiin, jotka voivat vaarantaa pelastuspalvelun operaatiot tai toiminnan jatkuvuuden.

(12)

Päätöksen N:o 1313/2013 6 artiklan 5 kohdan mukaan unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden on perustuttava nykyisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin skenaarioihin, joissa otetaan huomioon muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset katastrofiriskiin, tiedot aiemmista katastrofeista ja monialainen vaikutusanalyysi kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Samalla katastrofinhallinnan suunnittelussa ja skenaarioiden laatimisessa, joista säädetään päätöksen N:o 1313/2013/EU 10 artiklassa, olisi otettava huomioon unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeviin tavoitteisiin liittyvä työ. Tavoitteiden ja skenaarioiden laatiminen liittyvät näin ollen läheisesti toisiinsa. Skenaarioista saadaan näyttöä ja riskikohtaista tietoa, jota olisi käytettävä tavoitteiden muotoilun perustana. Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevissa tavoitteissa olisi puolestaan yksilöitävä katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden kannalta tärkeät osa-alueet ja siten tuettava skenaarioiden laatimista.

(13)	Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevia tavoitteita olisi sen vuoksi jatkuvasti tarkistettava niiden kehittämisessä ja täytäntöönpanossa saavutetun edistymisen, uusien olosuhteiden ja muuttuvien tarpeiden perusteella.

(14)	Päätöksen N:o 1313/2013/EU 34 artiklan 2 kohdan mukaisessa raportoinnissa olisi annettava säännöllisesti tietoja muun muassa saavutetusta edistymisestä unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

KOHDE JA TARKOITUS

Tässä suosituksessa vahvistetaan päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet pelastuspalvelun alalla sekä niihin liittyvät täytäntöönpanoa, raportointia ja uudelleentarkastelua koskevat yleiset periaatteet.

Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet ovat yhteinen ei-sitova lähtökohta ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiselle katastrofeissa, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden valmiuksien parantamiselle tällaisista katastrofeista ja niiden vaikutuksista selviytymiseksi. Tavoitteissa yksilöidään ensisijaiset alat ja niihin liittyvät erityistavoitteet, joilla vahvistetaan unionin mekanismin ja jäsenvaltioiden katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta.

KATASTROFIVALMIUTTA JA -PALAUTUVUUTTA TUKEVAT HORISONTAALISET PERIAATTEET JA LÄHESTYMISTAVAT

Riskiympäristö muuttuu nopeasti. Luonnon ja ihmisen aiheuttamat katastrofit yleistyvät ja voimistuvat, ja niiden rajatylittävät ja useille aloille kohdistuvat vaikutukset aiheuttavat inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. Jotta pelastuspalvelualan toimijoiden kyky hallita tehokkaasti monenlaisia tulevia häiriötilanteita säilyy, katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta on vahvistettava.

Pelastuspalvelualan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta olisi vahvistettava

a)	kokonaisvaltaisesti: ottamalla huomioon katastrofien hallinnan kaikki vaiheet (ennaltaehkäisy, varautuminen, avustustoiminta ja palautuminen);

b)	ennakoivasti: vähentämällä mahdollisuuksien mukaan taustalla olevia katastrofiriskejä ja varmistamalla riittävä varautuminen, jotta katastrofeissa voidaan toimia tehokkaasti ja tuloksellisesti;

monialaisesti ja valtioiden rajat ylittävästi: edistämällä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon useiden riskien keskinäiset riippuvuussuhteet, varmistetaan johdonmukaisuus asiaan vaikuttavien politiikanalojen välillä ja kannustetaan yhteistyötä sellaisten jäsenvaltioiden välillä, joihin kohdistuu yhteisiä riskejä. Yhteistyöllä ja koordinoinnilla olisi optimoitava synergioita ja edistettävä johdonmukaista toimintaa eri aloilla ja hallintotasoilla, myös alueiden tasolla, sekä viranomaisten ja sidosryhmien välillä;

tiedon ja näytön pohjalta: tukeutumalla vankkaan käsitykseen katastrofiriskeistä, mukaan lukien katastrofien taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Tätä varten olisi tuettava tutkimusta ja innovointia ja edistettävä tiedon jakamista, mukaan lukien tutkimustuloksia koskevien hyvien käytäntöjen osalta, tiedonvaihtoa sekä jatkuvaa arviointia ja oppimista;

e)	osallistavasti: varmistamalla, että ketään ei jätetä jälkeen ottamalla huomioon ihmisten erityistarpeet ja haavoittuvuuden syyt, kuten sukupuoli, ikä, taloudellinen asema, koulutustaso, sosiaalinen tausta, vammaisuus ja maantieteellinen altistuminen tietyille riskeille;

f)	kestävästi: ottamalla huomioon luontopohjaiset ratkaisut, ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vaikutukset katastrofiriskeihin sekä katastrofien ympäristövaikutusten ehkäisemisen ja lieventämisen kiinnittäen erityistä huomiota pelastuspalvelutoimien ympäristövaikutusten minimointiin.

UNIONIN KATASTROFIVALMIUTTA JA -PALAUTUVUUTTA KOSKEVAT TAVOITTEET

Pelastuspalvelualan katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden vahvistaminen edellyttää toimia seuraavilla osa-alueilla:

a)	ennakointi – parantamalla riskien arviointia, ennakointia ja katastrofiriskien hallinnan suunnittelua;

b)	varautuminen – lisäämällä väestön riskitietoisuutta ja -valmiutta;

c)	varoittaminen – tehostamalla ennakkovaroittamista;

d)	avustustoimet – parantamalla unionin mekanismin avustusvalmiuksia;

e)	toimintavarmuus – varmistamalla pelastuspalvelujärjestelmän lujuus.

Edellä 5 kohdassa luetellut unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet esitetään yksityiskohtaisesti tämän suosituksen liitteessä.

Jäsenvaltioita ja komissiota kannustetaan toteuttamaan tarvittavat toimet ja toimenpiteet unionin mekanismin puitteissa katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi. Niitä kannustetaan edistämään yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten kumppanien, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa.

Niitä kannustetaan varmistamaan synergiat ja täydentävyys asiaan liittyvien kansainvälisten, eurooppalaisten ja kansallisten katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien kehysten, strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien kanssa, jotta voidaan entisestään vahvistaa unionin ja jäsenvaltioiden yleisiä valmiuksia selviytyä katastrofien vaikutuksista.

Päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava huomioon unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet ja riskit, jotka liittyvät sellaisiin katastrofeihin, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, kun ne kehittävät edelleen ja täsmentävät katastrofeihin liittyvää riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla, myös rajatylittävän yhteistyön osalta.

10.

Jäsenvaltioita kannustetaan osallistumaan päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin riskinhallintakyvyn vertaisarviointeihin unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi.

11.

Komission olisi tuettava unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamista päätöksen N:o 1313/2013/EU 13 artiklan mukaisesti perustetun unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston ja muiden unionin mekanismin toimenpiteiden kautta.

TARKASTELU JA RAPORTOINTI

12.

Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevia tavoitteita olisi tarkasteltava ja tarkistettava jatkuvasti niiden täytäntöönpanossa saavutetun edistymisen perusteella sekä uusien olosuhteiden ja muuttuvien tarpeiden johdosta ottaen huomioon päätöksen N:o 1313/2013/EU 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun skenaarioiden laatimisen ja katastrofinhallinnan suunnittelun.

13.

Päätöksen N:o 1313/2013/EU 34 artiklan 2 kohdan mukaista joka toinen vuosi tapahtuvaa raportointia varten komissiota ja jäsenvaltioita kannustetaan vahvistamaan tiiviissä yhteistyössä menetelmä, jolla seurataan unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden täytäntöönpanon edistymistä. Tähän menetelmään olisi sisällyttävä analyysi kunkin tavoitteiden kattaman alan vallitsevasta tilanteesta ja lähtötasoista, ja siinä olisi määriteltävä sopivat indikaattorit.

14.

Jäsenvaltioita kannustetaan toimittamaan komissiolle asiaankuuluvat tiedot unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden täytäntöönpanosta.

Tehty Brysselissä 8 päivänä helmikuuta 2023.

Komission puolesta

Janez LENARČIČ

Komission jäsen

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924.

(2) Kun otetaan huomioon päätöksen N:o 1313/2013/EU 28 artiklan 1 kohta, jäsenvaltioilla tarkoitetaan myös päätöksen N:o 1313/2013/EU 4 artiklan 12 kohdassa määriteltyjä osallistuvia valtioita. Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Islanti, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Norja, Serbia ja Turkki osallistuvat unionin mekanismiin.

(3) Katastrofiapuun voi kuulua tärkeänä osana ja viimeisenä keinona sotilaallisten voimavarojen käyttö siviilipelastuspalvelun johdolla. Silloin kun sotilaallisten voimavarojen käyttö pelastuspalveluoperaatioiden tukena katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, asevoimien kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi noudatettava yksityiskohtaisia menettelytapoja, menettelyjä ja perusteita, jotka neuvosto tai sen toimivaltaiset elimet vahvistavat pelastuspalvelun kannalta merkittävien sotilaallisten voimavarojen saattamiseksi unionin mekanismin käytettäväksi, ja sen olisi oltava asianmukaisten kansainvälisten ohjeiden mukaista.

LIITE

Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeva tavoite 1: Ennakointi – Riskien arvioinnin, ennakoinnin ja katastrofiriskien hallinnan suunnittelun parantaminen

Katastrofien kielteisten seurausten ehkäiseminen ja lieventäminen edellyttää nykyisten ja kehittymässä olevien riskien hyvää tuntemusta. Jäsenvaltioiden ja komission olisi sen vuoksi edelleen parannettava valmiuksiaan tunnistaa ja arvioida katastrofiriskejä, erityisesti jos riskeillä voi olla rajatylittäviä ja eri aloihin kohdistuvia vaikutuksia. Unionin valmiuksia ennakoida tulevia kriisejä sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskejä olisi parannettava Euroopan laajuisten katastrofiskenaarioiden avulla. Jäsenvaltioiden ja komission olisi myös hyödynnettävä alakohtaisia ja monialaisia riskinarviointeja. (1) Jäsenvaltioiden ja komission olisi toimittava ennakoivasti ja toteutettava konkreettisia ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteitä ja riskinhallintasuunnittelua unionin tasolla sekä kansallisella ja asianmukaisella alueellisella tasolla. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä unionin pelastuspalvelumekanismista, jäljempänä ’unionin mekanismi’, ja muista unionin rahoituslähteistä (2) saatavilla olevaa tukea edistääkseen älykkäitä investointeja katastrofien ehkäisyyn kansalaisten suojelemiseksi katastrofeilta, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi.

Tavoite: Parannetaan vuoteen 2030 mennessä unionin ja jäsenvaltioiden valmiuksia tunnistaa ja arvioida katastrofiriskejä, joilla voi olla rajatylittäviä ja eri aloihin kohdistuvia vaikutuksia, ja käyttää näitä tietoja katastrofien ennaltaehkäisyn ja katastrofeihin varautumisen tehostamisessa, mukaan lukien riskien vähentämistä koskevissa strategioissa, katastrofien ennakoinnissa, riskien hallinnan suunnittelussa ja avustustoimissa.

Tämän tavoitteen täytäntöönpanon tukemiseksi ja seuraamiseksi olisi pyrittävä seuraaviin erityistavoitteisiin:

Erityistavoitteet

1.1

Parannetaan unionin laajuisten skenaarioiden laatimista koskevia valmiuksia:

Komission olisi vuoden 2023 loppuun mennessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehitettävä sellaiset keskeiset rajatylittävät ja eri aloja kattavat skenaariot, joissa otetaan huomioon 16 suurinta riskiä, joille unioni altistuu.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden katastrofiskenaarioita voidaan hyödyntää Euroopan laajuisissa skenaarioissa.

Skenaarioita olisi hyödynnettävä unionin ja jäsenvaltioiden tulevassa ennaltaehkäisyssä, varautumisessa, kuten katastrofiriskien vähentämistä koskevissa strategioissa, katastrofien ennakoinnissa ja riskinhallintasuunnittelussa sekä avustustoimissa.

Vuoden 2023 jälkeen skenaarioita olisi päivitettävä ja laajennettava jatkuvasti tarpeen mukaan.

1.2

Parannetaan riskien arviointia:

Komission olisi edelleen parannettava unionin yleiskuvaa luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofiriskeistä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (3) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, jotta voidaan muodostaa eurooppalainen näkökulma katastrofiriskeihin. Katastrofiriskejä koskevan unionin yleiskuvan olisi perustuttava pelastuspalvelualan kansallisiin, alueellisiin ja rajatylittäviin riskinarviointeihin ja asiaan liittyviin unionin laajuisiin riskinarviointeihin (4) sekä unionin lainsäädännön mukaisesti toteutettuihin alakohtaisiin ja monialaisiin riskinarviointeihin.

Unionin tason riskinarvioinnin olisi perustuttava keskeisten ja kehittymässä olevien riskien, niiden kerrannaisvaikutusten sekä erityisen alttiiden tai haavoittuvien alueiden ja ryhmien parempaan tunnistamiseen ja monialaiseen analyysiin, ja siinä olisi otettava huomioon unionin alueet, joihin kohdistuu samankaltaisia riskejä.

Jäsenvaltioiden olisi edelleen tarvittaessa parannettava riskinarviointia kansallisella ja alueellisella tasolla sekä rajatylittävien riskien osalta. Jäsenvaltioissa tehtävissä riskinarvioinneissa olisi noudatettava useita riskejä kattavaa lähestymistapaa. Jäsenvaltioiden olisi arvioitava myös kehittymässä olevia ja rajatylittäviä riskejä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia. Pelastuspalvelualan kansallisten, alueellisten ja rajatylittävien riskinarviointien olisi perustuttava asiaan liittyvillä politiikan aloilla tehtyihin riskinarviointeihin ja tuettava niitä.

1.3

Parannetaan ennakointivalmiuksia:

Sen lisäksi, että jäsenvaltiot ja komissio laativat skenaarioita, niiden olisi vahvistettava tulevaisuuden ja riskien ennakointia, kuten tulevaisuuden haasteiden kartoittamista, analysointia ja tutkimusta, jotta nykyiset ja uudet riskit ja haasteet voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja jotta voidaan tukea häiriötilanteisiin sopeutumista, niiden ehkäisyä ja niihin varautumista.

1.4

Parannetaan riskinhallintasuunnittelua:

Komission olisi varmistettava, että unionin mekanismin valmiuksia koskevien tarpeiden ja puutteiden arviointi perustuu monialaisiin riskinarviointeihin ja skenaarioihin ja että siinä noudatetaan useita riskejä kattavaa lähestymistapaa.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansallisen ja tarpeen mukaan valtiotasoa alemman tason strategioissa, kehyksissä tai riskinhallintasuunnitelmissa noudatetaan useita riskejä kattavaa lähestymistapaa. Strategioiden, kehysten ja suunnitelmien olisi perustuttava asiaan liittyviin skenaarioihin sekä rajatylittävään ja monialaiseen yhteistyöhön, ja niillä olisi varmistettava sopeutuminen, ennaltaehkäisy ja varautuminen.

Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä edelleen rajatylittäviä riskejä koskevia riskinhallintasuunnitelmia parantamalla yhteistyötä raja-alueilla.

Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, katastrofien kerrannaisvaikutukset ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeet.

1.5

Parannetaan pelastuspalvelun valmiuksia kehittää ennaltaehkäiseviä toimia:

Jäsenvaltioiden pelastuspalveluviranomaisten olisi tehostettava ennaltaehkäiseviä toimiaan, myös katastrofien jälkeistä parempaa jälleenrakentamista (5), jotta saavutetaan korkeatasoinen suoja katastrofeilta.

Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeva tavoite 2: Varautuminen – Väestön riskitietoisuuden lisääminen ja riskeihin varautumisen tehostaminen

Riskitietoinen ja riskeihin varautunut väestö on keskeinen osa katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta, koska katastrofien vaikutukset kohdistuvat usein ensimmäisinä ihmisiin ja yhteisöihin ja ne ovat katastrofitilanteissa usein ensimmäisinä toteuttamassa avustustoimia. Suuren yleisön tietoisuus riskeistä ja riittävä tietämys katastrofien ehkäisemisestä, niihin varautumisesta ja katastrofitilanteissa toimimisesta vähentää huomattavasti katastrofien kielteisiä seurauksia. Olisi lisättävä yleistä tietämystä katastrofiriskeistä ja ennaltaehkäisytoimenpiteistä, tehostettava ihmisten ja yhteisöjen katastrofeihin liittyvää itsesuojelua, katastrofeissa toimimista ja valmiutta toteuttaa avustustoimia katastrofitilanteissa sekä edistettävä riskejä ennaltaehkäisevää toimintakulttuuria ja luottamusta pelastuspalveluviranomaisiin. Jäsenvaltioiden olisi komission tuella tehostettava julkista tiedottamista katastrofien ehkäisyn ja katastrofeihin varautumisen tuomiseksi osaksi ihmisten arkea ja edistettävä katastrofien ennaltaehkäisyyn ja katastrofeihin varautumiseen liittyvää kansalaistoimintaa ja vapaaehtoispohjaisia aloitteita. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa tehtävä yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten sekä muiden kumppanien, kuten yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen, kanssa, myös rajojen yli.

Tavoite: Lisätään merkittävästi unionin väestön tietoisuutta katastrofiriskeistä ja parannetaan väestön katastrofeihin varautumista kaikissa jäsenvaltiossa vuoteen 2030 mennessä.

Tämän tavoitteen täytäntöönpanon tukemiseksi ja seuraamiseksi olisi pyrittävä seuraaviin erityistavoitteisiin:

Erityistavoitteet

2.1

Lisätään yleistä riskitietoisuutta:

Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä edelleen riskitietoisuuden lisäämistä koskevia strategioita ja tehostettava riskitietoisuutta lisääviä toimia, jotta väestö olisi paremmin tietoinen alueellisista ja keskeisistä kansallisista riskeistä. Riskitietoisuutta lisäävissä strategioissa olisi tarvittaessa otettava huomioon myös kausittaiset asukkaat.

Komission olisi tuettava jäsenvaltioiden riskitietoisuutta lisääviä toimia ja tarvittaessa täydennettävä niitä vastaavilla unionin tason toimilla.

—	Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 90 prosenttia unionin väestöstä (6) on hyvin tietoinen alueensa katastrofiriskeistä.

2.2

Asetetaan katastrofiriskejä koskevat tiedot helpommin saataville:

Unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisten olisi varmistettava, että katastrofiriskejä ja katastrofien mahdollisia vaikutuksia koskevat tiedot ovat helposti yleisön saatavilla.

Unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisten olisi otettava huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja vammaisten erityiset tarpeet ja olosuhteet, kun ne antavat tietoa katastrofiriskeistä.

2.3

Lisätään tietoisuutta ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä ja otetaan ne käyttöön väestön keskuudessa:

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalaiset, myös haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ja vammaiset henkilöt, ovat paremmin perillä riskien ennaltaehkäisytoimenpiteistä ja toimista, joita he voivat toteuttaa yleisimpien katastrofien yhteydessä. Tämän seurauksena on odotettavissa, että suurempi osa väestöstä toteuttaa ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteitä.

Komission olisi tuettava riskien ennaltaehkäisyyn ja väestön varautumiseen liittyviä jäsenvaltioiden toimia ja täydennettävä niitä asiaankuuluvilla unionin tason toimilla.

2.4

Kehitetään riskejä ennaltaehkäisevää toimintakulttuuria väestön keskuudessa:

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, joilla

(a)	varmistetaan, että ihmisten tietämys riskien ennaltaehkäisemisestä, luottamus toimivaltaisiin pelastuspalveluviranomaisiin ja käsitys pelastuspalvelun tehtävistä paranevat;

(b)	varmistetaan, että ihmiset kykenevät arvioimaan katastrofiriskejä koskevien tietojen luotettavuutta ja myös tunnistamaan tällaisten tietojen sekä hälytysten viralliset lähteet;

(c)	vahvistetaan kansalaisten osallistumista pelastustoimintaan ja vapaaehtoistoimintaa pelastusalalla.

Komission olisi tuettava jäsenvaltioiden toimia riskejä ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin kehittämiseksi ja täydennettävä niitä asiaankuuluvilla unionin tason toimilla.

Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeva tavoite 3: Varoittaminen – Ennakkovaroittamisen tehostaminen

Tehokkaat ennakkovaroitus- ja seurantajärjestelmät ovat välttämättömiä katastrofien ennakoinnissa ja niihin varautumisessa. Ne auttavat viranomaisia ja katastrofeille altistuneita ihmisiä toimimaan ajoissa, jotta voidaan minimoida vammat, ihmishenkien menetykset ja omaisuuden, ympäristön ja kulttuuriperinnön vahingoittuminen. Ennakkovaroitusjärjestelmiä olisi arvioitava ja parannettava säännöllisesti unionin tasolla ja jäsenvaltioissa. Ennakkovaroitusjärjestelmien keskeisiä toimintoja, kuten riskien ja niiden vaikutusten ennustamista, havaitsemista ja seurantaa sekä väestölle, myös haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, ajoissa annettavia ja helposti ymmärrettäviä varoituksia, olisi parannettava. EU:n hätäavun koordinointikeskuksen (ERCC) olisi tuettava ennakoivasti jäsenvaltioita ja avustettava pelastuspalveluviranomaisia niiden pyynnöstä havaittujen tai ennustettujen tapahtumien nopeassa vaikutustenarvioinnissa.

Tavoite: Parannetaan vuoteen 2030 mennessä ennakkovaroitusjärjestelmien tehokkuutta ja yhteentoimivuutta unionissa, jotta katastrofeihin voidaan reagoida oikea-aikaisesti ja tehokkaasti ja välttää tai lieventää niiden haittavaikutuksia, kiinnittäen erityistä huomiota ennakkovaroitusten tehostamiseen keskeisten kansallisten riskien ja sellaisten riskien osalta, joilla on useita maita koskevia rajatylittäviä vaikutuksia.

Tämän tavoitteen täytäntöönpanon tukemiseksi ja seuraamiseksi olisi pyrittävä seuraaviin erityistavoitteisiin:

Erityistavoitteet

3.1

Parannetaan ennakointi-, havaitsemis- ja seurantavalmiuksia:

Komission, erityisesti ERCC:n, asiaankuuluvien unionin virastojen ja jäsenvaltioiden olisi parannettava riskien ja niiden vaikutusten ennakointi-, havaitsemis- ja seurantavalmiuksiaan muun muassa parantamalla rajatylittäviin riskeihin liittyvää koordinointia sekä järjestelmien integrointia ja yhteentoimivuutta.

Ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilan heikkenemiseen liittyvät näkökohdat olisi tarvittaessa otettava huomioon havaitsemis- ja ennakointijärjestelmissä.

3.2

Parannetaan julkista vaaratiedotusta:

Jäsenvaltioiden olisi tehostettava julkisia vaaratiedotusjärjestelmiään, jotta voidaan parantaa riski-, hätätilanne- ja kriisiviestintää ennakoiduista vaikutuksista ja toteutettavista toimista. Asianomaisten viranomaisten ja yksiköiden välistä koordinointia olisi edistettävä. Tiedonkulku ja vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi. Valtioiden rajat ylittävissä katastrofeissa jäsenvaltioiden julkisen vaaratiedotuksen olisi perustuttava tehostettuihin varoitusjärjestelyihin.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että julkisessa vaaratiedottamisessa otetaan huomioon väestön monikieliset tarpeet, että se on osallistavaa ja että se mukautetaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, erityistarpeisiin.

Hälytysten pitäisi tavoittaa riskiväestö ajoissa ja tehokkaasti.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että julkiset varoitusmerkit ja -viestit ovat yksiselitteisiä.

Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeva tavoite 4: Avustustoimet – Unionin pelastuspalvelumekanismin avustusvalmiuksien parantaminen

Avunpyynnöt yleistyvät, ja avuntarve moninaistuu. Unionin mekanismilla olisi kyettävä reagoimaan kehittymässä oleviin riskeihin ja valtioiden rajat ylittävien katastrofien todennäköiseen lisääntymiseen. Unionin mekanismia olisi sen vuoksi vahvistettava oikeantyyppisillä ja riittävillä resursseilla, jotta jäsenvaltioita voidaan jatkossakin tukea tehokkaasti katastrofeissa, jotka ylikuormittavat niiden kansalliset valmiudet. Unionin mekanismin avustusvalmiuksien tarpeita olisi arvioitava säännöllisesti. Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa jatkettava tarpeen mukaan Euroopan pelastuspalvelureservin ja rescEU:n asiaankuuluvien avustusvalmiuksien kehittämistä.

Tavoite: Kehitetään edelleen vuoteen 2024 mennessä unionin mekanismin valmiuksia toteuttaa avustustoimia maastopalojen, tulvien, etsintä- ja pelastustoimien, kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydintapahtumien (CBRN) sekä terveyshätätilanteiden yhteydessä. Lisäksi tätä tavoitetta ja sen erityistavoitteita kehitetään edelleen vuoteen 2024 mennessä ja valmiuksia lisätään muun muassa tilapäismajoituksen, energian hätätoimitusten ja kuljetustoiminnan aloilla.

Tämän tavoitteen täytäntöönpanon tukemiseksi ja seuraamiseksi olisi pyrittävä seuraaviin erityistavoitteisiin:

Erityistavoitteet (7)

4.1

Avustustoimet maastopalojen yhteydessä (8):

Unionin mekanismilla olisi kyettävä vähintään yhden vuorokauden ja enintään seitsemän vuorokauden ajan vastaamaan metsäpalojen ilmasammutustarpeisiin samanaikaisesti vähintään kuudessa jäsenvaltiossa, joiden kansalliset valmiudet ovat ylikuormittuneet.

Rinnakkain edellä mainitun kanssa unionin mekanismilla olisi kyettävä vähintään seitsemän vuorokauden ja enintään neljäntoista vuorokauden ajan vastaamaan maastopalojen sammutustarpeisiin samanaikaisesti vähintään neljässä jäsenvaltiossa, joiden kansalliset valmiudet ovat ylikuormittuneet.

Lisäksi unionin mekanismilla olisi voitava lähettää palontorjunnan neuvoa-antavia ja arviointiryhmiä antamaan taktista neuvontaa kahden samanaikaisen maastopalojen aiheuttaman avunpyynnön perusteella.

4.2

Avustustoimet tulvien yhteydessä:

Unionin mekanismilla olisi kyettävä toteuttamaan avustustoimia vähintään sellaisten tulvien yhteydessä, jotka vaikuttavat samanaikaisesti ainakin kolmeen jäsenvaltioon, joiden kansalliset valmiudet ovat ylikuormittuneet. Avustustoimiin olisi sisällyttävä valmiudet pumpata vähintään 20 000 m3 vettä tunnissa 21 vuorokauden ajan.

Lisäksi unionin mekanismissa olisi oltava valmiudet varmistaa tulvien leviämisen torjunta, jätehuolto, patojen arviointi sekä etsintä- ja pelastustoimet tulvatilanteessa.

4.3

Etsintä- ja pelastustoimet:

Unionin mekanismilla olisi voitava toteuttaa etsintä- ja pelastusoperaatioita samanaikaisesti vähintään neljässä jäsenvaltiossa, erilaisissa ympäristöissä ja erityyppisissä katastrofeissa. Tällaista toimintaa olisi voitava toteuttaa vuorokauden ympäri seitsemän päivän ajan keskiraskaassa rauniopelastusmuodostelmassa ja kymmenen päivän ajan raskaassa rauniopelastusmuodostelmassa.

Käytettävissä olisi oltava erityisiä lisävalmiuksia vuoristoalueiden ja luolastojen etsintä- ja pelastustoimiin sekä vulkanologian, seismologian, patojen arvioinnin ja rakennustekniikan asiantuntijoita.

4.4

Avustustoimet kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydintapahtumien yhteydessä:

Unionin mekanismilla olisi kyettävä vastaamaan vähintään kolmen jäsenvaltion samanaikaisiin dekontaminaatiotarpeisiin keskeytymättömästi vähintään 14 vuorokauden ajan. Kapasiteetin olisi riitettävä käsittelemään 500 henkilöä, mukaan lukien 50 loukkaantunutta, 15 000 m2 suuruinen ala ulkopintoja ja 200 m2 suuruinen ala sisäpintoja tunnissa, jos puhdistaminen on mahdollista tehdä vedellä, sekä puhdistamaan kriittiset laitteet ja todistusaineiston.

Lisäksi unionin mekanismilla olisi kyettävä vastaamaan vähintään kahden jäsenvaltion samanaikaisiin säteily- ja ydinsäteilyvalvonnan tarpeisiin yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen vuorokauden ajan. Kapasiteetin olisi riitettävä käsittelemään 100 henkilöä, 10 ajoneuvoa, 10 000 m2 suuruinen ala ulkopintoja ja 1 000 m2 suuruinen ala sisäpintoja tunnissa.

Lisäksi olisi varmistettava, että unionin mekanismilla on valmiudet antaa erityistä CBRN-alaan liittyvää neuvontaa lähettämällä neuvonantajia tai etätuella.

4.5

Avustustoimet terveyshätätilanteissa (9):

Unionin mekanismilla olisi voitava vastata samanaikaisesti vähintään kolmen jäsenvaltion pyyntöihin kattaa päivittäinen hoitotarve 800 avohoitopotilaalle vähintään kahden viikon ajaksi tyypin 1 hätälääkintäryhmän (EMT1, päivystyshoito) yksiköillä ja perustaa leikkaussaleja yhteensä 60 laitospotilaalle tyypin 2 hätälääkintäryhmän (EMT2, sairaalahoitoon otettujen päivystyskirurgia) yksiköillä. Avustustoimissa olisi oltava valmius hoitaa vähintään 45 pienimuotoista kirurgista toimenpidettä vuorokaudessa kahden viikon ajan.

Unionin mekanismilla olisi voitava vastata samanaikaisesti vähintään viiden jäsenvaltion pyyntöihin kattaa päivittäiset lääkinnälliset evakuointitarpeet yhteensä 24 tehohoitopotilaalle ja 200 muulle potilaalle sekä kuudelle erittäin tarttuvaa tautia sairastavalle potilaalle enintään 14 vuorokauden ajan.

Unionin mekanismilla olisi voitava vastata samanaikaisesti vähintään kolmen jäsenvaltion pyyntöihin, jotka koskevat siirrettäviä lääketieteellisiä laboratorioita, mukaan lukien mahdolliset CBRN-valmiudet, joilla voidaan käsitellä 150 näytettä päivässä enintään 14 vuorokauden ajan.

Lisäksi olisi varmistettava yhteistyössä terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) kanssa, että unionin mekanismilla on käytettävissä kriittisiä lääketieteellisiä vastatoimia, erityisesti lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita, jotta voidaan reagoida valtioiden rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin.

Unionin mekanismilla olisi myös voitava tarjota erityistä kansanterveydellistä ja epidemiologista neuvontaa lähettämällä asiaankuuluvia neuvonantajia tai etätuella.

Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeva tavoite 5: Toimintavarmuus – Pelastuspalvelujärjestelmän lujuuden varmistaminen

EU:n hätäavun koordinointikeskuksen (ERCC) ja jäsenvaltioiden pelastuspalveluviranomaisten olisi edelleen vahvistettava toimintansa jatkuvuutta. Samalla niiden olisi mukautettava toiminnan jatkuvuussuunnitelmiaan monialaisiin rajatylittäviin katastrofeihin. Tätä varten ERCC:n ja jäsenvaltioiden pelastuspalveluviranomaisten olisi varmistettava monialainen ja rajatylittävä yhteistyö ja edistettävä kumppanuuksia esimerkiksi yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Unionin mekanismilla olisi tuettava stressitestejä, joilla testataan pelastustoiminnan johtokeskusten toiminnan jatkuvuutta, ja tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa saatujen kokemusten ja suositusten perusteella tehtävissä jatkotoimissa.

Tavoite: Varmistetaan vuoteen 2027 mennessä ERCC:n ja jäsenvaltioiden pelastuspalveluviranomaisten toiminnan jatkuvuus sekä niiden kyky hoitaa ydintehtävänsä myös sellaisten vakavien katastrofiskenaarioiden, joilla on monialaisia ja rajatylittäviä kerrannaisvaikutuksia, samanaikaisten ja toistuvien katastrofien, pitkittyneiden hätätilanteiden ja uusien kehittymässä olevien katastrofiriskien yhteydessä.

Tämän tavoitteen täytäntöönpanon tukemiseksi ja seuraamiseksi olisi pyrittävä seuraaviin erityistavoitteisiin:

Erityistavoitteet

5.1

Parannetaan toiminnan jatkuvuuden suunnittelua koskevia valmiuksia:

ERCC:n ja jäsenvaltioiden vastaavien tahojen olisi tarkistettava säännöllisesti suunnitelmia ja menettelyjä, jotta ne olisivat joustavampia ja mukautuisivat paremmin nykyisten ja tulevien katastrofien odotettuihin seurauksiin. Suunnitelmien ja menettelyjen olisi perustuttava skenaarioihin ja vaikutustenarviointeihin. Niissä olisi tarpeen mukaan otettava huomioon muun muassa seuraavat: henkilöstöhallinto, säännöllinen koulutus ja harjoitukset, toimitusketjun hallinta ja välineistötarpeet, varastointi, päällekkäisyydet sekä tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien häiriönsietokyky ja turvallisuus.

5.2

Parannetaan monialaisen koordinoinnin valmiuksia:

ERCC:n ja jäsenvaltioiden vastaavien tahojen olisi

(a)

tehostettava monialaista yhteistyötä ja menettelyjen yhteentoimivuutta, jotta toimivaltaiset pelastuspalveluviranomaiset, muut asiaankuuluvat yksiköt ja kumppanit, mukaan lukien keskeiset palveluntarjoajat, kansalaisjärjestöt, vapaaehtoiset ja tiedeyhteisö, voivat tarvittaessa laajentaa avustustoimia nopeasti, tuloksellisesti ja tehokkaasti;

(b)	luotava ja ylläpidettävä monialaisia verkostoja ja järjestelyjä viranomaisten ja asiaankuuluvien kumppanien välillä katastrofien ulkopuolella.

5.3

Parannetaan rajatylittävän koordinoinnin valmiuksia:

ERCC:n ja jäsenvaltioiden vastaavien tahojen olisi

(a)	tehostettava rajatylittävää yhteistyötä sekä menettelyjen, järjestelmien ja välineiden yhteentoimivuutta, jotta mahdollistetaan tehokas tietojenvaihto, tuetaan operatiivista päätöksentekoa ja helpotetaan isäntävaltion tukea;

(b)	luotava ja ylläpidettävä rajatylittäviä järjestelyjä pelastuspalveluviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien yksiköiden välillä.

5.4

Parannetaan katastrofiriskeihin liittyviä viestintä- ja tiedonhallintavalmiuksia:

ERCC:n ja jäsenvaltioiden vastaavien tahojen olisi

(a)	parannettava pelastuspalvelutoimia ja avustustoimien koordinointia asiaankuuluvien viranomaisten ja kumppanien välillä tukevien järjestelmien ja menettelyjen yhteentoimivuutta;

(b)	varmistettava, että viestintä- ja tiedonhallintajärjestelmät ja -menettelyt tukevat johdonmukaista riski-, hätätila- ja kriisiviestintää asiaankuuluvien viranomaisten ja ulkoisten kumppanien välillä.

5.5

Parannetaan katastrofien vaikutusten arviointia koskevia valmiuksia:

ERCC:n ja jäsenvaltioiden vastaavien tahojen olisi

(a)

käytävä järjestelmällisesti läpi saadut kokemukset katastrofien jälkeen. Saatuja kokemuksia olisi tarkasteltava katastrofihallinnan kaikkien vaiheiden osalta (ennaltaehkäisy, varautuminen, avustustoimet ja toipuminen). Pelastuspalveluviranomaisten ja tarvittaessa muiden tarkastelun kohteena olevan katastrofin hallintaan osallistuneiden viranomaisten, yksiköiden ja kumppaneiden olisi osallistuttava saatujen kokemusten tarkasteluun;

(b)	varmistettava, että saatuja kokemuksia levitetään ja hyödynnetään tarpeen mukaan katastrofinhallinnan kaikissa vaiheissa.

(1) Riskinarvioinnit eri hallintotasoilla ja tapauksen mukaan eri toimijoiden tekeminä sisältyvät esimerkiksi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja neuvoston direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta 14 päivänä joulukuuta 2022 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2022/2557 (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164); rajatylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 1082/2013/EU kumoamisesta 23 päivänä marraskuuta 2022 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2022/2371 (EUVL L 314, 6.12.2022, s. 26); vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta sekä neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2012 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2012/18/EU (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 1) ja tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 23 päivänä lokakuuta 2007 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2007/60/EY (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27).

(2) Kyseeseen tulevia unionin rahoituslähteitä ovat esimerkiksi elpymis- ja palautumistukiväline, koheesiopolitiikan rahastot, maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, teknisen tuen väline, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Life-ohjelma.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(4) Unionin laajuisiin riskinarviointeihin sisältyy esimerkiksi eurooppalainen ilmastoriskiarviointi tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (COM(2021) 82 final, 24. helmikuuta 2021) 14 kohdan mukaisesti.

(5) Katastrofien jälkeinen parempi jälleenrakentaminen tarkoittaa, että jälleenrakentamisessa otetaan huomioon ennaltaehkäisy, katastrofiriskien vähentäminen sekä viherryttäminen ja muut kestävän kehityksen periaatteet ja suunnittelunäkökohdat sen sijaan, että rakennetaan uudelleen samalla tavalla kuin ennen katastrofia.

(6) Pelastuspalvelualaa koskevissa Eurobarometri-tutkimuksissa käytettävän väestön määritelmän perusteella: jäsenvaltiossa asuvat henkilöt, jotka ovat vähintään 15-vuotiaita.

(7) Erityistavoitteiden määrittely perustuu avustusvalmiuksien teknisiin vähimmäisvaatimuksiin kullakin alalla, sellaisina kuin ne on määritelty asiaa koskevissa komission täytäntöönpanopäätöksissä, sekä operatiiviseen kokemukseen ja jäsenvaltioiden asiantuntijoilta saatuun palautteeseen näiden valmiuksien käytöstä.

(8) Tuotantovaikeuksien vuoksi metsäpalojen ilmasammutusvalmiuksien odotetaan saavuttavan täyden kapasiteetin vuoteen 2030 mennessä.

(9) Terveyshätätilanteen avustustoimia koskevissa tavoitteissa ei oteta huomioon kehitteillä olevaa rescEU:n EMT2-valmiutta, jonka odotetaan tulevan täysin toimintavalmiiksi vuoden 2024 jälkeen.

15.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 56/19

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2023/C 56/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklassa (1) tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Nordhessische Ahle Wurscht / Nordhessische Ahle Worscht”

EU-nro: PGI-DE-02173 – 18.5.2016

SAN ( ) PGI (X)

1. Nimi tai nimet

”Nordhessische Ahle Wurscht / Nordhessische Ahle Worscht”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Saksa

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji

Luokka 1.2 Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Nordhessische Ahle Wurscht” on ilmakuivattu tai ilmakuivattu ja savustettu kova sianlihamakkara, jota valmistetaan Pohjois-Hessenin alueella. Koostumus ja suutuntuma on hieman muruinen ja pehmeämpi kuin tyypillisissä kovissa makkaroissa. Tämä suutuntuma säilyy kuivausasteesta ja makkaran kypsytysajasta riippumatta. Makkaraa myydään ”pehmeänä”, ”kiinteänä” tai ”kovana” kypsytysasteen mukaan. Nordhessische Ahle Wurscht -makkaraa on saatavilla seuraavissa muodoissa: ”Feldkieker”, ”Dürre Runde” ja ”Stracke”.

Kemiallisten vaatimusten osalta sovelletaan lihaa ja lihavalmisteita koskevia ohjeita soveltuvin osin:

”Stracke” ja ”Dürre Runde”: Analyysiarvot: lihaproteiini, jossa ei ole sidekudosproteiinia: vähintään 12 prosenttia; lihaproteiini, jossa ei ole sidekudosproteiinia, prosenttiosuutena lihaproteiinista: histometrisesti mitattuna vähintään 65 tilavuusprosenttia, kemiallisesti vähintään 75 tilavuusprosenttia

”Feldkieker”: Analyysiarvot: lihaproteiini, jossa ei ole sidekudosproteiinia: vähintään 12,5 prosenttia; lihaproteiini, jossa ei ole sidekudosproteiinia, prosenttiosuutena lihaproteiinista: histometrisesti mitattuna vähintään 70 tilavuusprosenttia, kemiallisesti vähintään 80 prosenttia

Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran koko ja paino vaihtelevat sen muodon mukaan. Täytettynä tuore ”Stracke” painaa 500–3 000 g, ”Dürre Runde” 350–1 000 g ja ”Feldkieker” 800–3 000 g. Kypsytyksen aikana tapahtuvan kuivumisen vuoksi makkara menettää vähintään 30 prosenttia painostaan. Makkara on väriltään aluksi tummanpunaista, ja siinä on valkoisia rasvalaikkuja. Makkaran kypsyessä punainen väri voimistuu.

Maulle on ominaista hienoinen happamuus ja selkeän kypsä aromi.

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran tuotanto asettaa lihan laadulle erityisiä vaatimuksia. Makkara valmistetaan pääasiassa kuivasta ja kiinteämmästä iäkkäämpien eläinten lihasta. Sikoja lihotetaan tavanomaista pidempään erityisesti Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran tuotantoa varten. Teurastushetkellä sikojen keskimääräisen elopainon on oltava vähintään 125 kg tai teuraspainon on oltava vähintään 100 kg (keskimääräinen teuraspaino Saksassa vuonna 2016 oli noin 94 kg).

On osoitettu, että pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat eläimille stressiä, joka vaikuttaa teuraslihan laatuun. Sikojen adrenaliinihormonin vapautuminen vaikuttaa lihan pH-arvon kehittymiseen teurastuksen jälkeen ja sen veden imeytyvyyteen. Molemmilla tekijöillä on ratkaiseva vaikutus makkaran kypsymiseen ja koostumukseen ja siten myös Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran laatuun. Tavanomainen kuljetusaika tilalta teurastamoon on näin ollen rajoitettu kahteen tuntiin. Teurastus tapahtuu yksinomaan maantieteellisellä alueella.

Sikoja ei eritellä rodun vaan teuraspainon mukaan, sillä Pohjois-Hessenissä lihotettavat siat ovat pääasiassa monien eri rotujen risteytyksiä.

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Teurastus tapahtuu yksinomaan maantieteellisellä alueella. Liha leikataan ja jalostetaan maantieteellisellä alueella sijaitsevassa tuotantolaitoksessa. Kypsytys ja sitä seuraava kuivaus tapahtuvat sopivassa ympäristössä maantieteellisellä alueella.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

—

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Lisäksi tuottajan nimi ja osoite ilmoitetaan joko makkaran etiketissä, siihen suoraan kiinnitetyssä merkissä tai vastaavalla tavalla.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue on Pohjois-Hessen, ja sen piirikunnat ovat seuraavat: Hersfeld-Rothenburg, Kassel, Marburg-Biedenkopf, Schwalm-Eder, Waldeck-Frankenberg, Werra-Meißner ja Kasselin kaupunki.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Yhteys maantieteelliseen alueeseen perustuu ”Nordhessische Ahle Wurschtin” maineeseen ja erityislaatuun, jotka johtuvat juuri teurastetun sianlihan käsittelystä. Makkaratäyte on valmistettava viimeistään 12 tunnin kuluttua teurastuksesta. Se valmistetaan luuttomasta, lähes jänteettömästä sianlihasta, jota saadaan koko eläimestä. Sianlihan on siis oltava korkealaatuista. Tähän sisältyy esimerkiksi se, että käytetään vanhempia sikoja, joiden teuraspaino on suurempi. Tämä erottaa Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran kaikista muista Hessenissä saatavilla olevista makkaroista.

Toinen tekijä on kypsytysprosessi, joka tapahtuu erityisissä mukautetuissa tiloissa, jotka on edelleen perinteisesti rakennettu savesta. Myös erityiset olosuhteet ovat Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran korkean laadun kannalta ihanteelliset. Myös ”Wurschthimmel”-tilat ovat yleisiä. Huoneessa makkarat ripustetaan kattoon kypsymään. Tähän sopivat myös kypsytyshuoneet ja keittokaapit, joissa käytetään teknisiä laitteita lämpötilan ja kosteuden säätelyyn. Näitä erilaisia kypsytysmenetelmiä yhdistellään myös usein.

Maulle on ominaista hienoinen happamuus ja selkeän kypsä aromi. Se muodostuu alentamalla pH-arvoa lihan kypsytyksen aikana, käyttämällä suolaa ja salpietaria sekä kypsyttämällä tuotetta hitaasti kypsytystilojen erityisessä ilmastossa. Tärkeimpiä ovat pippurin, muskottipähkinän ja muut paikalliset vivahteet, kuten kumina, sinapinsiemenet ja valkosipuli. Paikallisten makujen lisääminen ei vaikuta Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran tyypillisiin ominaisuuksiin, ulkonäköön tai koostumukseen.

Tuotteen vahva maine johtuu sen pitkästä perinteestä ja erityisestä mausta sekä alueellisten tuotteiden kasvaneesta suosiosta ja siitä, että perinteisiä tuotteita on alettu jälleen vaalia. Se näkyy lukuisissa julkaisuissa ja tapahtumissa, joissa juhlistetaan Nordhessische Ahle Wurscht -makkaraa.

Kirjailija Heinrich Keim sisällytti teokseensa Nordhessisches Küchenbrevier (Pohjois-Hessenin ruokakulttuuria koskeva opas) reseptejä, joissa käytetään Nordhessische Ahle Wurscht -makkaraa sekä ”Nordhessische Wurstologie” -makkaratuotteiden luettelon. Teoksessaan Nordhessische Ahle Worscht: Eine Wurst mit Kultstatus (”Nordhessische Ahle Worscht”: lähes ikonisen maineen saavuttanut makkara), hän omisti tälle erikoismakkaralle kokonaisen esseen.

”Nordhessische Ahle Wurscht” on merkittävässä asemassa muuallakin kuin kirjallisuudessa. Pohjois-Hessenin erikoismakkaran ympärille on kehitetty lukuisia tapahtumia. Alkuperäisen tuotantomenetelmän säilyttämiseksi on perustettu useita yhdistyksiä. Ensimmäinen oli vuonna 2005 perustettu Förderverein Nordhessische Ahle Wurscht e.V. Vuonna 2004 Slow Food Germany -yhdistys lisäsi Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran ”Ark of Taste” -kokoelmaansa sen perinteisen tuotantomenetelmän edistämiseksi ja sen säilyttämiseksi kulttuurihyödykkeenä.

Vuonna 2011 järjestettiin lihakauppiaiden aloitteesta ensimmäiset ”Nordhessische Ahle Wurscht” -mestaruuskisat, joiden osalta 130 Pohjois-Hessenissä toimintaa harjoittavaa ammattiyritystä esitteli yli 300 makkaraa ja kilpaili palkinnoista. Sen jälkeen kilpailu on järjestetty joka toinen vuosi. Tuloksista raportoidaan laajasti esimerkiksi Deutsche Handwerks Zeitung -lehdessä tai alueellisessa Hessisch-Niedersächsische Allgemeine -päivälehdessä.

Vuodesta 2011 lähtien Förderverein Nordhessische Ahle Wurscht e.V. on järjestänyt vuosittain ”Nordhessische Ahle Wurscht” -päivän.

Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran hyvä maine alueella ja sen ulkopuolellakin johtuu siitä, että kyseessä on perinteinen tuote, jota on valmistettu kyseisellä maantieteellisellä alueella vuosisatojen ajan ja joka on ajan mittaan saavuttanut suorastaan ikonisen maineen.

Suuri osa Pohjois-Hesseniä on historiallisesti ollut metsää ja maatalousaluetta, ja näin on edelleenkin. Lähes kuka tahansa pystyi kasvattamaan sikoja, koska ne vietiin lihotusta varten metsään, joten lisärehua ei useinkaan tarvittu. Kotiteurastus vaikutti merkittävästi maaseutuväestön toimeentuloon.

Julkaisun Ahle Wurscht – Das europäische Schmeckewöhlerchen der Grimm-Heimat Nordhessen (”Ahle Wurscht” – Eurooppalainen herkku Grimmin veljesten kotiseudulta) mukaan Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran alkuperä voidaan jäljittää aina roomalaisaikaan ja Hermanduri-heimoon asti. He säilöivät paloiteltua lihaa suolapitoisesta jokivedestä (todennäköisesti Werra-joki) peräisin olevassa suolassa ja myivät sitä roomalaisille.

Kotiteurastus ja kylmäsäilytysmahdollisuuksien puute merkitsivät sitä, että vasta teurastettu liha oli käsiteltävä välittömästi. Tämä on vaikuttanut Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran erityiseen koostumukseen.

Nordhessische Ahle Wurscht -makkaran valmistusperinnettä pidetään edelleenkin yllä. Kotiteurastuksen jatkuvan vähenemisen jälkeen vakiintuneet lihakauppiaat ovat säilyttäneet kovan makkaran valmistusperinteen. Pohjois-Hessenin erityislaatuisen makkaran tuotanto on edelleen laajalle levinnyttä. Jokainen lihamestari maustaa Nordhessische Ahle Wurscht -makkaransa edelleen omalla tavallaan.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

https://register.dpma.de/DPMAregister/geo/detail.pdfdownload/40957

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

15.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 56/23

(2023/C 56/10)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Haricot de Soissons”

EU-nro: PGI-FR-02805 - 11.10.2021

SAN ( ) SMM (X)

1. Nimi (nimet)

”Haricot de Soissons”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji

Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Haricot de Soissons” on kasvitieteelliseen lajiin Phaseolus coccineus kuuluva suuri, kuiva valkoinen papu, jolla on seuraavat ominaisuudet:

—	Suurikokoinen papu, jonka tuhannen siemenen paino (tuhatjyväpaino) ylittää 1 400 g,

—	Munuaismainen muoto,

—	Väri vaihtelee tasaisen valkeasta norsunluunvalkoiseen,

—	Pituus vähintään 17 mm ja leveys vähintään 10 mm,

—	Kosteuspitoisuus on 12–17 prosenttia.

Sitä pidetään kaupan ainoastaan kuivattuna.

Se pysyy hyvin koossa keitettäessä vähintään 12 tuntia kestäneen liotuksen jälkeen.

Keitetyn tuotteen tärkeimmät aistinvaraiset ominaisuudet ovat pehmeä ja suussa sulava rakenne sekä ohut kuori, joka kypsentämisen jälkeen ei enää erotu mallosta.

3.3. Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

—

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella

Tuotantovaiheet kylvöstä sadonkorjuuseen ja puintiin toteutetaan Haricot de Soissons -pavun maantieteellisellä alueella.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Haricot de Soissons -pavut pakataan kuluttajapakkauksiin (UVC) tai suuriin pakkauksiin.

Useamman satovuoden sadon pakkaaminen samaan erään on kielletty. Pavut on säilytettävä kuivassa ja valolta suojattuna.

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Elintarvikkeiden merkintöjä ja esillepanoa koskevissa säännöksissä säädettyjen pakollisten merkintöjen lisäksi merkinnöissä on oltava tuotteen rekisteröity nimi ja Euroopan unionin SMM-tunnus samassa visuaalisessa kentässä.

Merkinnöissä on myös oltava maininta ”Phaseolus coccineus”.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Haricot de Soissons” alue kattaa seuraavat Aisnen departementin piirit (arrondissementit) ja kunnat:

—	Château-Thierryn, Laonin ja Soissonsin kaikki piirit.

—

seuraavat kunnat: Archon, Autels, Berlise, Brunehamel, Chaourse, Chéry-lès-Rozoy, Clermont-les-Fermes, Cuiry-lès-Iviers, Dagny-Lambercy, Dizy-le-Gros, Dohis, Dolignon, Grandrieux, Lislet, Montcornet, Montloué, Morgny-en-Thiérache, Noircourt, Parfondeval, Raillimont, Renneval, Résigny, Rouvroy-sur-Serre, Rozoy-sur-Serre, Sainte-Geneviève, Soize, Thuel, Vigneux-Hocquet, Ville-aux-Bois-lès-Dizy, Vincy-Reuil-et-Magny.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Yhteys maantieteelliseen alueeseen perustuu Haricot de Soissons -pavun maineeseen ja erityisominaisuuksiin, jotka johtuvat maantieteellisen alueen luonnollisista ja inhimillisistä tekijöistä. Koska alueen maaperä ja sääolot soveltuvat hyvin tämän pavun viljelyyn, kuluttajat, erityisesti ravintoloitsijat, saavat papuja, joilla on haluttuja ominaisuuksia ja joihin pavun maine perustuu.

Tuotantoalue sijaitsee Aisnen departementissa, tasankojen ja laaksojen ympäristössä. Soissonsin kunta sijaitsee tuotantoalueen keskellä.

Maantieteellisellä alueella vallitsee valtameri-ilmasto, jota mannerilmaston vaikutus heikentää. Alueella sataa usein (keskimäärin 123 päivää vuodessa), mutta sademäärä pysyy keskimääräisenä (noin 700 millimetriä vuodessa). Lämpötilat ovat yleensä maltillisia ja lämpötilanvaihtelut pieniä, alueella esiintyy harvoin kuumia hellejaksoja tai ankaria talvia.

Syksyisiä hallan riskejä voidaan hallita tuottajien soveltamilla satosäännöillä.

Maantieteellisellä alueella esiintyy lähes kaikkialla vesistöjä ja kosteikkoja. Maisema muodostuu Aisne-, Ailette-, Marne- ja Serre-jokien laaksoista.

Maantieteellisen alueen maaperässä on runsaasti hienojakoisia ja ravitsevia ainesosia. Maaperä on näin ollen suodattavaa, siihen ei muodostu huomattavaa pintakuorettumaa, se altistuu heikosti tiivistymiselle ja sen vedenpidätyskyky on hyvä.

Aisnen departementti on ollut 1700-luvulta lähtien tunnettu kuivien papujen tuotannosta. Alueella on viljelty useita kuivia papulajeja ja -lajikkeita, mutta tällä hetkellä ainoastaan Haricot de Soissons -papua viljelevillä tuottajilla on perinteistä taitotietoa.

Tuottajien taitotietoa hyödynnetään kaikissa Haricot de Soissons -pavun viljelyvaiheissa:

—	Kylvö on tehtävä viljelyominaisuuksiensa perusteella valituilla lohkoilla tiettynä ajanjaksona, jotta kasvusto ei jäädy. Rivien väliin jätetty tila edistää ilman vaihtumista ja kasvin optimaalista valonsaantia.

—	”Haricot de Soissons” valmistetaan Phaseolus coccineus -lajin lajikkeista, jotka tuottavat köynnösmäisesti kasvavia, karaistuneita ja erittäin elinvoimaisia kasveja.

—	Kasvin tukemisella sitä voidaan ohjata ylöspäin.

—	Sadonkorjuu tapahtuu ihanteellisesti silloin, kun palot ovat kuivuneet ja väriltään pääosin ruskeita. Korjuu tehdään joko poimimalla palot yhdestä tai useammasta kohdasta tai koko kasvista vähintään kolme viikkoa sen jälkeen, kun kasvit on leikattu.

—	Puinnin, lajittelun ja varastoinnin avulla voidaan säilyttää papujen laatu ja taata niiden säilyvyys.

Haricot de Soissons -pavut ovat suuria, munuaisen muotoisia, ja niiden väri vaihtelee tasaisen valkeasta norsunluunvalkoiseen. Niiden kosteuspitoisuus on 12–17 prosenttia.

Haricot de Soissons -pavun erityispiirteitä ovat

—	ohut kuori, joka vähintään 12 tuntia kestäneen liotuksen ja kypsentämisen jälkeen ei enää erotu mallosta;

—	erittäin hyvä koossapysyvyys keitettäessä;

—	pehmeä ja suussa sulava rakenne kypsentämisen jälkeen.

Haricot de Soissons -pavun ominaisuudet liittyvät alueen luonnollisiin tekijöihin ja tuottajien taitotietoon.

Haricot de Soissons -pavun ohut kuori ja tasainen, valkeasta norsunluunvalkoiseen vaihteleva väri johtuvat lämpimästä, mutta ei liian kuumasta kasvukaudesta ja kasvin voimakkaasta kasvusta, jonka nopeasti lämpenevä ja hyvin vettä pidättävä kevyt maaperä mahdollistaa.

Maaperän rakenne on suhteellisen tasapainoinen, siinä on savea enintään 45 prosenttia ja hiekkaa enintään 75 prosenttia. Maaperä on ihanteellinen Haricot de Soissons -pavun kylvämiseen ja viljelyyn.

Tukemisen ansiosta kasvi voi kasvaa täyteen korkeuteensa. Tällöin se saa runsaasti auringonvaloa ja ilman vaihtuminen on optimaalista. Näin se hyötyy toistuvista sateista, mutta ei kärsi sen terveyttä uhkaavista ongelmista.

Palkojen korjuu yhdestä tai useammasta kohdasta tai koko kasvista vähintään kolmen viikon kuluttua kasvien leikkaamisesta on perusteltua kesäkuusta syyskuuhun ulottuvan kukinnan vuoksi. Kypsyysasteen tuntemuksen avulla voidaan taata se, että pavun rakenne on pehmeä ja suussa sulava eikä kuori kypsentämisen jälkeen ei enää erotu mallosta.

Palkojen puinnissa papujen erottamiseksi on mukana taitotietoa, jonka avulla varmistetaan papujen kokonaisuus ja estetään niiden vaurioituminen ja rikkoutuminen.

Haricot de Soissons -pavun maine on syntynyt vuosisatojen saatossa.

Tuotteen kehittymiseen vaikuttanut kuivien papujen kauppa kehittyi Soissonsin ympärillä toimivien tuottajien ja kauppiaiden ansiosta. ”Tämä pieni maakunta [Soissonsin hallintopiiri] on hedelmällistä tuotantoaluetta. Siellä tuotetaan runsaasti erityisesti syötäviä elintarvikkeita, kuten kaikenlaisia siemeniä, joiden kauppa on merkittävää, kasviksia, kuten papuja, jotka ovat kauas vietäviä vientituotteita, sekä latva-artisokkia, joita lähetetään jopa Pariisiin asti.” (Mémoire sur les manufactures, l'industrie, le commerce de la généralité de Soissons, laadittu 22.2.1787)

Ranskalainen ruokakriitikko Grimod de la Reynière kirjoitti vuonna 1804 ”Haricot de Soissons” -pavun historiallisesta maineesta seuraavaa: ”Soissonsin alueella tuotetaan Ranskan parhaat pavut.” Conseil national des Arts Culinaires -neuvoston luettelossa todetaan, että ”Soissonsin valkoiset pavut kuuluivat pariisilaisten suosituimpiin kasviksiin 1700-luvulla”.

Maatalousministeriön vuoden 1928 tilastot osoittavat, että tuottajat viljelevät pääasiassa Phaseolus coccineus -lajia, joka on sopeutunut alueen luonnonoloihin.

Ranskan ruokaperintöä koskevassa luettelossa, jossa viitataan paikallisiin tuotteisiin ja perinteisiin resepteihin (Albin Michel/CNAC - Région Picarde – vuoden 1999 painos), mainitaan ”Haricot de Soissons” -pavut alueen erityistuotteena.

Haricot de Soissons -pavut on mainittu myös gastronomiaa käsittelevässä Laroussen tietokirjassa (vuoden 1996 painos, joka on laadittu Joël Robuchonin johtaman gastronomisen komitean johdolla), joka on viiteteos gastronomian, sen historian ja ruoanlaittotekniikoiden alalla.

”Haricot de Soissons” -tuotantoketjun tämänhetkinen dynaamisuus on paljolti riippumattomien tuottajien ja vuonna 2003 perustetun, yli 80 prosenttia tuottajista siipiensä suojaan kokoavan osuuskunnan ansiota.

Haricot de Soissons -papujen maine on dokumentoitu lehdistössä ja Aisnen alueen matkailua koskevissa asiakirjoissa.

Haricot de Soissons -pavut löytyvät myös gastronomisten ravintoloiden ruokalistalta. Esimerkiksi keittiömestari Lucas Vannier tarjoaa kultaotsa-ahvenfileetä aurinkokuivatuista tomaateista ja Haricots de Soissons -pavuista valmistetun hillon kera.

Soissonsin kaupunki päätti vuonna 2005 aloittaa ”Haricot de Soissons” -päivän vieton. Päivä on saavuttanut suuren suosion, sillä tapahtumiin, juonnettuihin tilaisuuksiin ja erilaisten ruokalajien maistelutapahtumiin osallistuu noin 50 000–60 000 vierailijaa.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

https://extranet.inao.gouv.fr/fichier/CDC-Haricot-de-Soissons-propre.pdf

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 56

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 15. helmikuu 2023

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	SUOSITUKSET
	Euroopan komissio
2023/C 56/01	Komission suositus, annettu 8 päivänä helmikuuta 2023, unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevista tavoitteista	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2023/C 56/02	Komission tiedonanto – Vuoden 2022 suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle – Kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan nojalla ehdotettuja aiheellisia toimenpiteitä koskevalle komission ehdotukselle (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 32 artiklan 1 kohdan nojalla)	12
2023/C 56/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10924 – PROXIMUS / ETHIAS / JV) ( 1 )	13

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2023/C 56/04	Euron kurssi – 14. helmikuuta 2023	14
	Neuvosto
2023/C 56/05	Ilmoitus Zimbabwe Defence Industries -yhteisölle, johon sovelletaan neuvoston päätöksessä 2011/101/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/339, ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 314/2004 säädettyjä Zimbabwen tilanteen johdosta määrättäviä rajoittavia toimenpiteitä	15
	Euroopan komissio
2023/C 56/06	Komission tiedote tämänhetkisistä valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista 1. maaliskuuta 2023 lähtien (Julkaistu annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 10 artiklan mukaisesti)	16

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0759
JPY	Japanin jeniä	142,14
DKK	Tanskan kruunua	7,4514
GBP	Englannin puntaa	0,88125
SEK	Ruotsin kruunua	11,1010
CHF	Sveitsin frangia	0,9870
ISK	Islannin kruunua	153,30
NOK	Norjan kruunua	10,8778
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	23,749
HUF	Unkarin forinttia	382,45
PLN	Puolan zlotya	4,7623
RON	Romanian leuta	4,9010
TRY	Turkin liiraa	20,2779
AUD	Australian dollaria	1,5411
CAD	Kanadan dollaria	1,4332
HKD	Hongkongin dollaria	8,4457
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6962
SGD	Singaporen dollaria	1,4270
KRW	Etelä-Korean wonia	1 362,59
ZAR	Etelä-Afrikan randia	19,1656
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,3314
IDR	Indonesian rupiaa	16 303,53
MYR	Malesian ringgitiä	4,6786
PHP	Filippiinien pesoa	58,992
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	36,387
BRL	Brasilian realia	5,5552
MXN	Meksikon pesoa	20,0122
INR	Intian rupiaa	89,1227

	V Ilmoitukset
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2023/C 56/07	ILMOITUS – JULKINEN KUULEMINEN – Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan väliseen assosiaatiosopimukseen liitetyn, väkevien alkoholijuomien ja maustettujen juomien kauppaa koskevan sopimuksen lisäykseen I tehtävistä muutoksista (liite VI) kirjeenvaihtona tehdyn Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen sopimuksen voimaantulo	17
2023/C 56/08	ILMOITUS – JULKINEN KUULEMINEN – Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan väliseen assosiaatiosopimukseen liitetyn, viinikauppaa koskevan sopimuksen lisäyksiin I, II, V ja VIII tehtävistä muutoksista (liite V) kirjeenvaihtona tehdyn Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen sopimuksen voimaantulo	18
2023/C 56/09	Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla	19
2023/C 56/10	Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla	23

Alkamispäivä	Päättymispäivä	AT	BE	BG	CY	CZ	DE	DK	EE	EL	ES	FI	FR	HR	HU	IE	IT	LT	LU	LV	MT	NL	PL	PT	RO	SE	SI	SK	UK
1.3.2023	…	3,06	3,06	1,10	3,06	7,43	3,06	2,92	3,06	3,06	3,06	3,06	3,06	3,06	15,10	3,06	3,06	3,06	3,06	3,06	3,06	3,06	7,62	3,06	8,31	2,96	3,06	3,06	3,52
1.2.2023	28.2.2023	2,56	2,56	0,79	2,56	7,43	2,56	2,92	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	15,10	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	7,62	2,56	8,31	2,44	2,56	2,56	2,77
1.1.2023	31.1.2023	2,56	2,56	0,36	2,56	7,43	2,56	2,92	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	15,10	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	2,56	7,62	2,56	8,31	2,44	2,56	2,56	2,77


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.