		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 35

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 30. tammikuu 2023

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2023/C 35/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2023/C 35/02	Asia C-141/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof –Saksa) – Finanzamt Kiel v. Norddeutsche Gesellschaft für Diakonie mbH (Ennakkoratkaisupyyntö – Arvonlisäverodirektiivi – Kuudes direktiivi 77/388/ETY – 4 artiklan 4 kohdan toinen alakohta – Verovelvolliset – Jäsenvaltioiden mahdollisuus käsitellä yhtenä verovelvollisena yhteisöjä, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa (arvonlisäveroryhmä) – Kansallinen lainsäädäntö, jossa verovelvollisena pidetään arvonlisäveroryhmän pääjäsentä – Läheisten rahoituksellisten suhteiden käsite – Edellytystä, jonka mukaan pääjäsenellä on oltava äänioikeuksien enemmistö ja enemmistöomistus, ei ole – Taloudellisen yksikön itsenäisyyden arviointi standardoitujen arviointiperusteiden valossa – Ulottuvuus)	2
2023/C 35/03	Asia C-269/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Finanzamt T v. S (Ennakkoratkaisupyyntö – Arvonlisävero – Kuudes direktiivi 77/388/ETY – 4 artiklan 4 kohdan toinen alakohta – Verovelvolliset – Jäsenvaltioiden mahdollisuus käsitellä yhtenä verovelvollisena henkilöitä, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa (arvonlisäveroryhmä) – Kansallinen lainsäädäntö, jossa verovelvollisena pidetään arvonlisäveroryhmän pääjäsentä – Arvonlisäveroryhmän sisäiset suoritukset – 6 artiklan 2 kohdan b alakohta – Vastikkeettomat palvelujen suoritukset – Yritykselle kuulumattomien tarkoitusten käsite)	3
2023/C 35/04	Asia C-460/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – TU ja RE v. Google LLC (Ennakkoratkaisupyyntö – Yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Direktiivi 95/46/EY – 12 artiklan b alakohta – 14 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta – Asetus (EU) 2016/679 – 17 artiklan 3 kohdan a alakohta – Internetin hakukoneen ylläpitäjä – Luonnollisen henkilön nimellä tehty haku – Väitetysti virheellisiä tietoja sisältäviin artikkeleihin johtavan linkin näyttäminen hakutulosten luettelossa – Kyseisten artikkelien kuvituksena olevien valokuvien näyttäminen pikkukuvina (thumbnails) kuvahaun tulosten luettelossa – Hakukoneen ylläpitäjälle tehty hakutulosten luettelosta poistamista koskeva pyyntö – Perusoikeuksien punninta – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 8, 11 ja 16 artikla – Hakukoneen ylläpitäjän velvoitteet ja vastuut hakutulosten luettelosta poistamista koskevan pyynnön käsittelyssä – Hakutulosten luettelosta poistamista pyytävän näyttötaakka)	4
2023/C 35/05	Asia C-653/20 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 1.12.2022 – Valittajana Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja muuna osapuolena Guillaume Vincenti (Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt – 45 artiklan 1 kohta – Ylennys – Päätös olla ylentämättä virkamiestä – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta – Oikeus tulla kuulluksi – Perusteluvelvollisuus)	5
2023/C 35/06	Asia C-694/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Grondwettelijk Hof – Belgia) – Orde van Vlaamse Balies, IG, Belgian Association of Tax Lawyers, CD ja JU v. Vlaamse Regering (Ennakkoratkaisupyyntö – Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla – Raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskeva pakollinen automaattinen tietojenvaihto – Direktiivi 2011/16/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/822 – 8 ab artiklan 5 kohta – Pätevyys – Asianajajan salassapitovelvollisuus – Ammatillisen salassapitovelvollisuuden alaisen välittäjänä toimivan asianajajan vapauttaminen raportointivelvoitteesta – Välittäjänä toimivan asianajajan velvollisuus ilmoittaa muille välittäjille, jotka eivät ole hänen asiakkaitaan, heille kuuluvista raportointivelvoitteista – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 47 artikla)	6
2023/C 35/07	Asia C-180/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad – Blagoevgrad – Bulgaria) – VS v. Inspektor v Inspektorata kam Visshia sadeben savet (Ennakkoratkaisupyyntö – Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Asetus (EU) 2016/679 – 2, 4 ja 6 artikla – Asetuksen N:o 2016/679 sovellettavuus – Oikeutetun edun käsite – Yleistä etua koskevan tehtävän tai julkisen vallan käyttämisen käsite – Direktiivi (EU) 2016/680 – 1, 3, 4, 6 ja 9 artikla – Rikostutkinnan yhteydessä kerättyjen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus – Oletetun rikoksen uhrin henkilötietojen myöhempi käsittely häntä koskevan syytteen nostamista varten – Käsite muuhun tarkoitukseen kuin siihen, johon tiedot kerättiin – Tiedot, joita jäsenvaltion syyttäjäviranomainen käyttää puolustautuakseen valtion vahingonkorvausvastuuta koskevan kanteen yhteydessä)	6
2023/C 35/08	Asia C-247/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgerichtshof – Itävalta) – Luxury Trust Automobil GmbH v. Finanzamt Österreich (Ennakkoratkaisupyyntö – Arvonlisävero – Direktiivi 2006/112/EY – 42 artiklan a alakohta – 197 artiklan 1 kohdan c alakohta – 226 artiklan 11 a alakohta – 141 artikla – Vapautus arvonlisäverosta – Kolmikantakauppa – Luovutuksen lopullisen vastaanottajan nimeäminen arvonlisäveron maksuvelvolliseksi – Laskut – Maininta käännetystä veronmaksuvelvollisuudesta – Pakollisuus – Tämän maininnan pois jättäminen laskusta – Laskun taannehtiva oikaiseminen)	8
2023/C 35/09	Asia C-348/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sofiyski gradski sad – Bulgaria) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina on HYA, IP, DD, ZI ja SS (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Direktiivi (EU) 2016/343 – Eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittaminen rikosoikeudellisissa menettelyissä – 8 artiklan 1 kohta – Syytetyn oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta ja 48 artiklan 2 kohta – Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja puolustautumisoikeudet – Syytettyä vastaan todistavien todistajien kuulustelu rikosoikeudellisen menettelyn valmisteluvaiheessa syytetyn ja hänen asianajajansa poissa ollessa – Mahdottomuus kuulustella syytettyä vastaan todistavia todistajia kyseisen menettelyn tuomioistuinvaiheessa – Kansallinen säännöstö, jonka mukaan rikostuomioistuin voi perustaa ratkaisunsa mainittujen todistajien aikaisemmin antamaan todistajanlausuntoon)	9
2023/C 35/10	Asia C-370/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht München I – Saksa) – DOMUS-Software-AG v. Marc Braschoß Immobilien GmbH (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2011/7/EU – Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjuminen – Velkojalle velallisen maksuviivästyksen vuoksi aiheutuneiden perintäkulujen korvaaminen – 6 artikla – Kiinteä 40 euron vähimmäissumma – Useiden sellaisten maksujen viivästyminen, jotka suoritetaan korvauksena yhden ja saman sopimuksen täyttämiseksi säännöllisesti tapahtuvista tavaroiden toimittamisista tai palvelujen suorittamisista)	9
2023/C 35/11	Asia C-378/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzgericht – Itävalta) – P GmbH v. Finanzamt Österreich (Ennakkoratkaisupyyntö – Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – 203 artikla – Arvonlisäveroilmoituksen oikaiseminen – Palvelujen vastaanottajat, joilla ei ole oikeutta vähennykseen – Verotulojen menettämisen vaaraa ei ole)	10
2023/C 35/12	Asia C-409/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – DELID EOOD v. Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond Zemedelie (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen maatalouspolitiikka – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettava rahoitus – Asetus (EU) N:o 1305/2013 – Investointituki – Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija esittää todistuksen tuotantoeläintilan rekisteröinnistä nimiinsä ja osoittaa, että hänen maatilansa tuotanto vastaa tukihakemuksen jättämispäivänä vähintään 8000:ta euroa)	11
2023/C 35/13	Asia C-419/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie – Puola) – X sp. z o.o., sp. k. v. Z (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2011/7/EU – Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjuminen – 2 artiklan 1 alakohta – Kaupallisten toimien käsite – Velkojalle velallisen maksuviivästyksen vuoksi aiheutuneiden perintäkulujen korvaaminen – 6 artikla – Kiinteä 40 euron vähimmäissumma – Useiden sellaisten maksujen viivästyminen, jotka suoritetaan korvauksena yhden ja saman sopimuksen täyttämiseksi toimitetuista tavaroista tai suoritetuista palveluista)	12
2023/C 35/14	Asia C-512/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Törvényszék – Unkari) – Aquila Part Prod Com S.A v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága (Ennakkoratkaisupyyntö – Verotus – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – 168 artikla – Arvonlisäveron vähennysoikeus – Verotuksen neutraalisuuden periaate, tehokkuusperiaate ja suhteellisuusperiaate – Petollinen menettely – Näyttö – Verovelvollisen huolellisuusvelvollisuus – Elintarvikeketjun turvallisuutta koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja unionin säännöstöstä johtuvien velvoitteiden rikkomisen huomioon ottaminen – Verovelvollisen kolmannelle antama valtuutus suorittaa verollisia liiketoimia – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 47 artikla – Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin)	12
2023/C 35/15	Asia C-564/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Wiesbaden – Saksa) – BU v. Saksan liittotasavalta (Ennakkoratkaisupyyntö – Perusoikeudet – Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Turvapaikkapolitiikka – Direktiivi 2013/32/EU – 11 artiklan 1 kohta, 23 artiklan 1 kohta ja 46 artiklan 1 ja 3 kohta – Oikeus tutustua hakijan asiakirja-aineistossa oleviin tietoihin – Asiakirja-aineisto kokonaisuudessaan – Metatiedot – Tämän asiakirja-aineiston toimittaminen jäsentelemättöminä yksittäisinä sähköisinä tiedostoina – Ilmoittaminen kirjallisesti – Omakätisesti allekirjoitetun päätöksen digitoitu jäljennös – Sähköisen asiakirja-aineiston pitäminen paperista asiakirja-aineistoa arkistoimatta)	14
2023/C 35/16	Asia C-595/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bayerisches Verwaltungsgericht Ansbach – Saksa) – LSI – Germany GmbH v. Freistaat Bayern (Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajansuoja – Elintarviketietojen antaminen kuluttajille – Asetus (EU) N:o 1169/2011 – 17 artikla ja liitteessä VI olevan A osan 4 kohta – Elintarvikkeen nimi – Tuotteen nimi – Pakolliset tiedot elintarvikkeiden merkinnöissä – Ainesosa, jota on käytetty kokonaan tai osittain sellaisen ainesosan korvaamiseen, jota kuluttajat odottavat normaalisti käytettävän tai olevan elintarvikkeessa)	15
2023/C 35/17	Asia C-600/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour de cassation – Ranska) – QE v. Caisse régionale de Crédit mutuel de Loire-Atlantique et du Centre Ouest (Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13/ETY – 3 artiklan 1 kohta – 4 artikla – Ehdon kohtuuttomuuden arviointiperusteet – Lainasopimuksen ennenaikaista erääntymistä koskeva ehto – Sopimuksessa sovittu maksukehotuksesta vapauttaminen)	16
2023/C 35/18	Asia C-625/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberster Gerichtshof – Itävalta) – VB v. GUPFINGER Einrichtungsstudio GmbH (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 93/13/ETY – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Sopimuksen perusteeton purkaminen kuluttajan toimesta – Elinkeinonharjoittajan oikeutta vahingonkorvaukseen koskeva kohtuuttomaksi todettu sopimusehto – Dispositiivisen kansallisen lainsäädännön soveltaminen)	17
2023/C 35/19	Asia C-731/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg – Luxemburg) – GV v. Caisse nationale d’assurance pension (Ennakkoratkaisupyyntö – Henkilöiden vapaa liikkuvuus – SEUT 45 artikla – Työntekijät – Asetus (EU) N:o 492/2011 – 7 artiklan 1 ja 2 kohta – Yhdenvertainen kohtelu – Sosiaaliset edut – Leskeneläke – Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet – Kansallinen säännöstö, jonka mukaan leskeneläkkeen myöntäminen edellyttää toisessa jäsenvaltiossa pätevästi solmitun ja kirjatun parisuhteen kirjaamista kansalliseen rekisteriin)	17
2023/C 35/20	Asia C-769/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administratīvā rajona tiesa – Latvia) – AAS BTA Baltic Insurance Company v. Iepirkumu uzraudzības birojs ja Tieslietu ministrija (Ennakkoratkaisupyyntö – Julkiset hankinnat – Direktiivi 2014/24/EU – 18 artiklan 1 kohta – Yhdenvertaisen kohtelun periaate, avoimuusperiaate ja suhteellisuusperiaate – Päätös peruuttaa tarjouspyyntö – Kahden tarjoajan, jotka ovat osa samaa talouden toimijaa, erikseen tekemät tarjoukset, jotka ovat kaksi kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta – Sopimuspuoleksi valitun tarjoajan kieltäytyminen allekirjoittamasta sopimusta – Hankintaviranomaisen päätös hylätä seuraavan tarjoajan tarjous, päättää hankintamenettely ja järjestää uusi tarjouspyyntömenettely)	18
2023/C 35/21	Asia C-492/22 PPU: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Amsterdam – Alankomaat) – Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano, jonka kohteena on CJ (Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – 6 artiklan 2 kohta – Toimivaltaisen oikeusviranomaisen määrittely – Luovuttamisen lykkäämistä koskeva päätös, jonka on tehnyt elin, joka ei ole täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen – 23 artikla – Luovutukselle säädettyjen määräaikojen päättyminen – Seuraukset – 12 artikla ja 24 artiklan 1 kohta – Etsityn henkilön säilöönoton jatkaminen täytäntöönpanojäsenvaltiossa käytävää rikosoikeudellista menettelyä varten – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6, 47 ja 48 artikla – Syytetyn oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä)	19
2023/C 35/22	Asia C-597/21: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 15.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Centro Petroli Roma Srl v. Agenzia delle Dogane e dei Monopoli (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 ja 99 artikla – SEUT 267 artikla – Asiaa viimeisenä oikeusasteena käsittelevien kansallisten tuomioistuinten ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevan velvollisuuden ulottuvuus – Poikkeukset tästä velvollisuudesta – Perusteet – Tilanteet, joissa unionin oikeuden oikea tulkinta on niin ilmeinen, ettei se jätä sijaa perustellulle epäilykselle – Edellytys, jonka mukaan asiaa viimeisenä oikeusasteena olevan kansallisen tuomioistuimen on oltava vakuuttunut siitä, että asia on yhtä lailla ilmeinen jäsenvaltioiden muille asiaa viimeisenä oikeusasteena käsitteleville tuomioistuimille ja unionin tuomioistuimelle)	20
2023/C 35/23	Asia C-138/22: Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 18.11.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Rejonowy dla Warszawy – Śródmieścia w Warszawie – Puola) – TD ja SD v. mBank S.A. (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Ulkomaanvaluuttaan indeksoitu asuntoluotto – Kohtuuttomat ehdot – Kohtuuttomista tai lainvastaisista ehdoista johtuva sopimuksen pätemättömyys – Kuluttajien valinnanmahdollisuus – Kansallisen oikeuden tulkitseminen – Toimivallan selvä puuttuminen)	20
2023/C 35/24	Asia C-229/22: Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 2.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Specializat Cluj – Romania) – NC v. Compania Naţională de Transporturi Aeriene Tarom SA (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla – Lentoliikenne – Asetus (EY) N:o 261/2004 – 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohta – Matkustajille annettava korvaus ja apu – Lennon peruuttaminen – Oikeus korvaukseen uudelleenreititystä tarjottaessa – Edellytykset – Unionin oikeuden säännöksen eri kieliversioiden väliset erot – Uudelleenreititys, jonka mukaan matkustajan olisi lähdettävä korkeintaan tuntia ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa)	21
2023/C 35/25	Asia C-389/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 13.6.2022 – GC ym. v. Croce Rossa Italiana ym.	22
2023/C 35/26	Asia C-594/22 P: Valitus, jonka Gugler France on tehnyt 14.9.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-147/21, Gugler France v. EUIPO – Gugler (GUGLER), 13.7.2022 antamasta tuomiosta	23
2023/C 35/27	Asia C-623/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour constitutionnelle (Belgia) on esittänyt 29.9.2022 – Belgian Association of Tax Lawyers ym. v. Premier ministre/ Eerste Minister	23
2023/C 35/28	Asia C-639/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – X v. Inspecteur van de Belastingdienst Utrecht	24
2023/C 35/29	Asia C-640/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Fiscale Eenheid Achmea BV v. Inspecteur van de Belastingdienst Amsterdam	25
2023/C 35/30	Asia C-641/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Y v. Inspecteur van de Belastingdienst Amsterdam	26
2023/C 35/31	Asia C-642/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Stichting Pensioenfonds voor Fysiotherapeuten v. Inspecteur van de Belastingdienst Maastricht	26
2023/C 35/32	Asia C-643/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Stichting BPL Pensioen v. Inspecteur van de Belastingdienst Utrecht	27
2023/C 35/33	Asia C-644/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Stichting Bedrijfstakpensioensfonds voor het levensmiddelenbedrijf (BPFL) v. Inspecteur van de Belastingdienst Utrecht	28
2023/C 35/34	Asia C-650/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour d’appel de Mons (Belgia) on esittänyt 17.10.2022 – Fédération internationale de football association (FIFA) v. BZ	28
2023/C 35/35	Asia C-654/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg Oost-Vlaanderen, afdeling Gent (Belgia) on esittänyt 19.10.2022 – FOD Volksgezondheid, Veiligheid van de voedselketen & Leefmilieu v. Triferto Belgium NV	29
2023/C 35/36	Asia C-658/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Najwyższy (Puola) on esittänyt 19.10.2022	30
2023/C 35/37	Asia C-670/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Berlin (Saksa) on esittänyt 24.10.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on M.N.	31
2023/C 35/38	Asia C-677/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy Katowice – Wschód w Katowicach (Puola) on esittänyt 2.11.2022 – Przedsiębiorstwo Produkcyjno – Handlowo – Usługowe A. v. P. S.A.	33
2023/C 35/39	Asia C-678/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy dla Krakowa – Podgórza w Krakowie (Puola) on esittänyt 3.11.2022 – Profi Credit Polska S.A. v. G.N.	33
2023/C 35/40	Asia C-682/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Upravni sud u Zagrebu (Kroatia) on esittänyt 2.11.2022 – LM v. Ministarstvo financija Republike Hrvatske, Samostalni sektor za drugostupanjski upravni postupak	34
2023/C 35/41	Asia C-683/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 4.11.2022 – Adusbef – Associazione difesa utenti servizi bancari e finanziari ym. v. Presidenza del Consiglio dei ministri ym.	35
2023/C 35/42	Asia C-689/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Oristano (Italia) on esittänyt 9.11.2022 – S. G. v. Unione di Comuni Alta Marmilla	35
2023/C 35/43	Asia C-693/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie (Puola) on esittänyt 10.11.2022 – I. sp. z o.o. v. M. W.	36
2023/C 35/44	Asia C-695/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Městský soud v Praze (Tšekin tasavalta) on esittänyt 10.11.2022 – Fondee a.s. v. Česká národní banka	36
2023/C 35/45	Asia C-698/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Apelativen sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 14.11.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat TP ja OF	37
2023/C 35/46	Asia C-721/22 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 24.11.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-775/20, PB v. komissio, 14.9.2022 antamasta tuomiosta	38
2023/C 35/47	Asia C-742/22 SA: Vakuustakavarikkoa koskeva lupahakemus 30.11.2022 – Ntinos Ramon v. Euroopan komissio	39
	Unionin yleinen tuomioistuin
2023/C 35/48	Yhdistetyt asiat T-316/14 RENV ja T-148/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – PKK v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Terrorismin torjumiseksi PKK:ta vastaan toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Yhteinen kanta 2001/931/YUTP – Yhteisen kannan soveltaminen aseellisessa selkkauksessa – Terroristiryhmä – Tosiseikat, joiden perusteella varojen jäädyttämispäätökset tehdään – Toimivaltaisen viranomaisen tekemä päätös – Kolmannen valtion viranomainen – Tarkistus – Oikeasuhteisuus – Perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Kanteen tarkistaminen)	41
2023/C 35/49	Asia T-698/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Trasta Komercbanka ym. v. EKP (Talous- ja rahapolitiikka – Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta – EKP:lle annetut erityiset valvontatehtävät – Luottolaitoksen toimiluvan peruuttamispäätös – Kantajan kuolema – Lausunnon antamisen osittainen raukeaminen – Osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja EKP:n toimivalta yhteisen valvontamekanismin puitteissa – Yhdenvertainen kohtelu – Oikeasuhteisuus – Luottamuksensuoja – Oikeusvarmuus – Harkintavallan väärinkäyttö – Puolustautumisoikeudet – Perusteluvelvollisuus)	43
2023/C 35/50	Asia T-101/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Itävalta v. komissio (Valtiontuki – Ydinteollisuus – Tuki, jonka Unkari aikoo toteuttaa kahden uuden ydinreaktorin rakentamiseksi Paksin voimala-alueelle – Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi sillä edellytyksellä, että tiettyjä sitoumuksia noudatetaan – SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohta – Tuen yhdenmukaisuus muun unionin oikeuden kuin valtiontukioikeuden kanssa – Erottamaton yhteys – Ydinenergian edistäminen – Euratomin perustamissopimuksen 192 artiklan ensimmäinen kohta – Ympäristönsuojelun periaate, aiheuttamisperiaate, varautumisen periaate ja kestävyyden periaate – Asianomaisen taloudellisen toiminnan määrittäminen – Markkinahäiriö – Kilpailun vääristyminen – Tuen oikeasuhteisuus – Valtion väliintulon välttämättömyys – Tukiosuuksien määrittäminen – Julkinen hankintamenettely – Perusteluvelvollisuus)	44
2023/C 35/51	Asia T-275/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – PNB Banka v. EKP (Talous- ja rahapolitiikka – Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta – EKP:n valtuudet – Tutkintavaltuudet – Paikalla tehtävät tarkastukset – Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 12 artikla – EKP:n päätös tehdä tarkastus vähemmän merkittävässä luottolaitoksessa – Kumoamiskanne – Kannekelpoinen toimi – Tutkittavaksi ottaminen – EKP:n toimivalta – Perusteluvelvollisuus – Tarkastukseen oikeuttavat seikat – Työjärjestyksen 106 artikla – Istunnon pitämistä koskevaa pyyntöä ei perusteltu)	45
2023/C 35/52	Asia T-301/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – PNB Banka v. EKP (Talous- ja rahapolitiikka – Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta – Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 6 artiklan 5 kohdan b alakohta – EKP:n vähemmän merkittävään yhteisöön kohdistaman suoran valvonnan tarpeellisuus – Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen pyyntö – Asetuksen (EU) N:o 468/2014 68 artiklan 5 kohta – EKP:n päätös, jolla PNB Banka on luokiteltu merkittäväksi EKP:n suorassa valvonnassa olevaksi yhteisöksi – Perusteluvelvollisuus – Oikeasuhteisuus – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tutustua hallinnolliseen asiakirja-aineistoon – Asetuksen N:o 468/2014 68 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kertomus – Työjärjestyksen 106 artikla – Istunnon pitämistä koskevaa pyyntöä ei ole perusteltu)	46
2023/C 35/53	Asia T-330/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – PNB Banka v. EKP (Talous- ja rahapolitiikka – Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta – Direktiivin 2013/36 22 artikla – EKP vastustaa määräosuuksien hankkimista luottolaitoksesta – Arviointijakson alkamisajankohta – EKP:n väliintulotoimet menettelyn alkuvaiheessa – Hankkijaehdokkaan rahoitusvakautta ja vakavaraisuusvaatimusten noudattamista koskevat edellytykset – Perusteltu syy vastustaa hankintaa yhden tai useamman arviointiperusteen nojalla – Työjärjestyksen 106 artikla – Istunnon pitämistä koskevaa pyyntöä ei ole perusteltu)	46
2023/C 35/54	Asia T-230/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – PNB Banka v. EKP (Talous- ja rahapolitiikka – Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta – Asetus (EU) N:o 1024/2013 – EKP:lle annetut erityiset valvontatehtävät – Luottolaitos PNB Bankan toimiluvan peruuttamista koskeva päätös – Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen ehdotus toimiluvan peruuttamisesta – PNB Bankan maksukyvyttömyyttä koskeva ratkaisu – Kohtuullinen määräaika – Perusteluvelvollisuus – Oikeasuhteisuus)	47
2023/C 35/55	Asia T-275/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.11.2022 – Westfälische Drahtindustrie ym. v. komissio (Kumoamiskanne ja vahingonkorvauskanne – Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Euroopan jänneteräsmarkkinat – Päätös, jolla SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen todetaan – Pankkitakauksen asettamista koskevan velvollisuuden keskeyttäminen – Väliaikaisesti suoritettujen maksujen porrastaminen – Tuomio, jolla päätös kumotaan osittain ja jolla vahvistetaan sakon määrä samaksi kuin alun perin määrätyn sakon määrä – Väliaikaisesti suoritettujen maksujen kohdentaminen – Viivästyskorot – SEUT 266 artiklan ensimmäinen kohta – Perusteeton etu – Oikeussäännön, jolla annetaan oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeinen rikkominen – Aiheettomien maksujen takaisinperintä – Oikeusperustan puuttuminen – Lainvastaisuus)	48
2023/C 35/56	Asia T-537/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Liettua v. komissio (Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto – Rahoituksen ulkopuolelle jätettävät menot – Liettualle aiheutuneet menot – Varhaiseläketuki – Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan 2 kohta – Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 34 artiklan 6 kohta ja 35 artiklan 1 kohta)	49
2023/C 35/57	Asia T-130/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – CCPL ym. v. komissio (Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Elintarvikkeiden vähittäispakkaukset – Sakon määrää muuttava päätös – Sakon laskentamenetelmät – Joutuminen vastuuseen kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä käyttäytymisestä – Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat – Sakon enimmäismäärä – Oikeasuhteisuus – Yhdenvertainen kohtelu – Maksukyky)	49
2023/C 35/58	Asia T-221/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Italia v. komissio (Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto – Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot – Pinta-alatukijärjestelmä – Rahoitusoikaisut – Pysyvän nurmen käsite – Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan h alakohta – Delegoidun asetuksen (EU) N:o 499/2014 5 artiklan 3 kohta)	50
2023/C 35/59	Asia T-401/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – KN v. Parlamentti (Toimielimiä koskeva oikeus – ETSK:n jäsen – ETSK:n talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapausmenettely varainhoitovuonna 2019 – Parlamentin päätöslauselma, jossa kantaja nimetään työpaikkakiusaamista merkitsevien tekojen tekijäksi – Kumoamiskanne – Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena – Tutkimatta jättäminen – Vahingonkorvauskanne – Henkilötietojen suoja – Syyttömyysolettama – Luottamuksellisuusvelvollisuus – Hyvän hallinnon periaate – Oikeasuhteisuus – Oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen)	51
2023/C 35/60	Asia T-487/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Neoperl v. EUIPO (Liitettävä sylinterimäinen saniteettiosa) (EU-tavaramerkki – Hakemus sylinterimäisen saniteettikappaleen osaa esittävän merkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Kosketeltava sijaintimerkki – Ehdottomat hylkäysperusteet – Lain soveltamisala – Tutkiminen viran puolesta – Valituslautakunnan suorittama erottamiskyvyn tarkastelu – Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) – Merkki, joka ei voi olla EU-tavaramerkki – Se, että merkkiä koskettelemalla saatava vaikutelma ei ole täsmällinen ja itsessään täydellinen graafinen esitys – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 4 artikla ja 7 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 4 artikla ja 7 artiklan 1 kohdan a alakohta))	51
2023/C 35/61	Asia T-515/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.11.2022 – Zeta Farmaceutici v. EUIPO – Specchiasol (EUPHYTOS) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-sanamerkki EUPHYTOS – Aikaisempi EU-kuviomerkki EuPhidra – Näyttö aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä – Asetuksen (EY) N:o 40/49 56 artiklan 2 kohta ja 43 artiklan 2 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 kohta ja 47 artiklan 2 kohta) – Merkitykselliset ajanjaksot – Todisteiden esittäminen ensimmäisen kerran valituslautakunnassa – Valituslautakunnan harkintavalta – Uusien tai täydentävien todisteiden luokittelu – Asetuksen 2017/1001 95 artiklan 2 kohta – Delegoidun asetuksen (EU) 2018/625 27 artiklan 4 kohta)	52
2023/C 35/62	Asia T-612/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – ADS L. Kowalik, B. Włodarczyk v. EUIPO – ESSAtech (Langattoman kaukosäätimen lisätarvike) (Yhteisömalli – Mitättömyysmenettely – Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää langattoman kaukosäätimen lisätarviketta – Mitättömyysperuste – Tuotteen ulkoasun piirteet, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohta ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta – Tosiseikat, joihin on vedottu, ja todisteet, jotka on esitetty ensimmäistä kertaa valituslautakunnassa – Asetuksen N:o 6/2002 63 artiklan 2 kohta – Perusteluvelvollisuus – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan c alakohta)	53
2023/C 35/63	Asia T-623/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Puma v. EUIPO – Vaillant (Puma) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus sanamerkin Puma rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Aiempi EU-kuviomerkki PUMA – Suhteellinen hylkäysperuste – Maineelle aiheutuva vahinko – Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)	53
2023/C 35/64	Asia T-678/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Mendes v. EUIPO – Actial Farmaceutica (VSL3TOTAL) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki VSL3TOTAL – Aikaisempi EU-sanamerkki VSL#3 – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaara – Merkkien samankaltaisuus – Tavaroiden samankaltaisuus – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 53 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 60 artiklan 1 kohdan a alakohta)	54
2023/C 35/65	Asia T-701/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.11.2022 – Allessa v. EUIPO – Dumerth (CASSELLAPARK) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki CASSELLAPARK – Ehdottomat hylkäysperusteet – Erottamiskyky – Kuvailevuuden puuttuminen – Tavaramerkki ei ole omiaan johtamaan yleisöä harhaan – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b, c ja g alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b, c ja g alakohta) – Perusteluvelvollisuus – Asetuksen 2017/1001 94 artikla)	55
2023/C 35/66	Asia T-738/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Bora Creations v. EUIPO (essence) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-kuviomerkki essence – Ehdottomat hylkäysperusteet – Kuvailevuus – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta – Erottamiskyvyn puuttuminen – Asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)	55
2023/C 35/67	Asia T-747/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Borussia VfL 1900 Mönchengladbach v. EUIPO – Neng (Fohlenelf) (EU-tavaramerkki – Menettämismenettely – EU-sanamerkki Fohlenelf – Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö – Asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta, 94 artiklan 1 kohta ja 97 artiklan 1 kohdan d alakohta)	56
2023/C 35/68	Asia T-780/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Lila Rossa Engros v. EUIPO (LiLAC) (EU-tavaramerkki – Hakemus kuviomerkin LiLAC rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Ehdoton hylkäysperuste – Kuvailevuus – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)	57
2023/C 35/69	Asia T-12/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Hasco TM v. EUIPO – Esi (NATURCAPS) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki NATURCAPS – Aikaisempi kansallinen sanamerkki NATURKAPS – Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisen käytön puuttuminen – Asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 kohta – Farmaseuttisten tuotteiden ja ravintolisien luokittelu)	57
2023/C 35/70	Asia T-85/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Korporaciya Masternet v. EUIPO – Stayer Ibérica (STAYER) (EU-tavaramerkki – Menettämismenettely – EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki STAYER – Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artikla ja 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 artikla ja 58 artiklan 1 kohdan a alakohta) – Niiden tavaroiden luokittelu, joiden osalta tosiasiallinen käyttö on näytetty toteen)	58
2023/C 35/71	Asia T-151/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.11.2022 – General Wire Spring v. EUIPO (GENERAL PIPE CLEANERS) (EU-tavaramerkki – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Sanamerkki GENERAL PIPE CLEANERS – Ehdoton hylkäysperuste – Kuvailevuus – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)	58
2023/C 35/72	Asia T-155/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Korporaciya Masternet v. EUIPO – Stayer Ibérica (STAYER) (EU-tavaramerkki – Menettämismenettely – EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki STAYER – Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artikla ja 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 artikla ja 58 artiklan 1 kohdan a alakohta) – Niiden tavaroiden luokittelu, joiden osalta tosiasiallinen käyttö on näytetty toteen)	59
2023/C 35/73	Asia T-159/22: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Sanetview v. EUIPO 2boca2catering (Las Cebras) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus EU-kuviomerkiksi Las Cebras – Aikaisempi kansallinen kuviomerkki LEZEBRA – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaara – Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	60
2023/C 35/74	Asia T-379/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.11.2022 – Basicmed Enterprises ym. v. neuvosto ym. (Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Talous-ja rahapolitiikka – Kyproksen vakaustukiohjelma – Kiireellisten käteisvarojen myöntämisestä Kyproksen keskuspankin pyynnöstä tehty EKP:n neuvoston päätös – Kyproksesta 25.3.2013, 12.4.2013, 13.5.2013 ja 13.9.2013 annetut euroryhmän julkilausumat – Päätös 2013/236/EU – Täytäntöönpanopäätös 2013/463/EU – Kyproksen ja Euroopan vakausmekanismin välillä erityisistä talouspoliittisista ehdoista 26.4.2013 tehty yhteisymmärryspöytäkirja – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta – Tutkittavaksi ottaminen – Muotovaatimukset – Turvautuminen kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin – Oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen – Omistusoikeus – Luottamuksensuoja – Yhdenvertainen kohtelu – Kanne, joka osittain on nostettu tuomioistuimessa, joka ei selvästi ole toimivaltainen ratkaisemaan kannetta, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka osittain on oikeudellisesti selvästi täysin perusteeton)	60
2023/C 35/75	Asia T-640/20: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.11.2022 – Validity v. komissio (Kumoamiskanne – Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Asiakirjat, jotka liittyvät suunniteltuun EAKR:n osarahoittamaan ehdotuspyyntöön – Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat – Tutustumisoikeuden epääminen osittain – Asiakirjojen luovuttaminen kanteen nostamisen jälkeen – Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen – Lausunnon antamisen osittainen raukeaminen – Kanteen tarkistamista koskeva pyyntö – Osittainen tutkimatta jättäminen)	61
2023/C 35/76	Asia T-800/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.11.2022 – Fieldpoint (Cyprus) v. EUIPO (HYPERLIGHTOPTICS) (EU-tavaramerkki – Hakemus sanamerkin HYPERLIGHTOPTICS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Ehdoton hylkäysperuste – Kuvailevuus – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta – Yhdenvertainen kohtelu – Selvästi täysin perusteeton kanne)	62
2023/C 35/77	Asia T-801/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.11.2022 – Fieldpoint (Cyprus) v. EUIPO (HYPERLIGHTEYEWEAR) (EU-tavaramerkki – Hakemus sanamerkin HYPERLIGHTEYEWEAR rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Ehdoton hylkäysperuste – Kuvailevuus – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta – Yhdenvertainen kohtelu – Selvästi täysin perusteeton kanne)	62
2023/C 35/78	Asia T-595/22: Kanne 21.9.2022 – Ferreira de Macedo Silva v. Frontex	63
2023/C 35/79	Asia T-650/22: Kanne 7.12.2022 – Athlet v. EUIPO – Heuver Bandengroothandel (ATHLET)	64
2023/C 35/80	Asia T-688/22: Kanne 11.11.2022 – FOF v. komissio	64
2023/C 35/81	Asia T-691/22: Kanne 12.11.2022 – Fontwell v. komissio	65
2023/C 35/82	Asia T-700/22: Kanne 12.11.2022 – Mission v. komissio	65
2023/C 35/83	Asia T-705/22: Kanne 13.11.2022 – Durie v. komissio	66
2023/C 35/84	Asia T-707/22: Kanne 14.11.2022 – Ostrava v. komissio	66
2023/C 35/85	Asia T-708/22: Kanne 14.11.2022 – White Pearl v. komissio	67
2023/C 35/86	Asia T-710/22: Kanne 13.11.2022 – Starboard v. komissio	67
2023/C 35/87	Asia T-711/22: Kanne 13.11.2022 – Caledonian v. komissio	68
2023/C 35/88	Asia T-712/22: Kanne 13.11.2022 – Fuchinvest v. komissio	68
2023/C 35/89	Asia T-716/22: Kanne 14.11.2022 – Administradora Fortaleza ym. v. komissio	69
2023/C 35/90	Asia T-717/22: Kanne 14.11.2022 – Newco v. komissio	69
2023/C 35/91	Asia T-721/22: Kanne 15.11.2022 – Bourbon Offshore Interoil Shipping v. komissio	70
2023/C 35/92	Asia T-730/22: Kanne 18.11.2022 – LG ym. v. komissio	71
2023/C 35/93	Asia T-743/22: Kanne 25.11.2022 – Mazepin v. neuvosto	71
2023/C 35/94	Asia T-751/22: Kanne 1.12.2022 – Mazzone v. parlamentti	72
2023/C 35/95	Asia T-752/22: Kanne 1.12.2022 – Ceravolo v. parlamentti	74
2023/C 35/96	Asia T-757/22: Kanne 5.12.2022 – Puma v. EUIPO – Road Star Group (Jalkineet)	76
2023/C 35/97	Asia T-758/22: Kanne 5.12.2022 – Puma v. EUIPO – Fujian Daocheng Electronic Commerce (Jalkineet)	77
2023/C 35/98	Asia T-763/22: Kanne 7.12.2022 – Kesaev v. neuvosto	78
2023/C 35/99	Asia T-764/22: Kanne 8.12.2022 – bet365 Group v. EUIPO (bet365)	79
2023/C 35/100	Asia T-767/22: Kanne 9.12.2022 – Hoffmann v. EUIPO – Moldex/Metric (Holex)	80
2023/C 35/101	Asia T-782/22: Kanne 13.12.2022 – Cogebi ja Cogebi v. neuvosto	80
2023/C 35/102	Asia T-782/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.11.2022 – Timberland Europe v. komissio	81
2023/C 35/103	Asia T-481/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 1.12.2022 – Foz v. neuvosto	81
2023/C 35/104	Asia T-150/22: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 28.11.2022 – Lilly Drogerie v. EUIPO – Lillydoo (LILLYDOO kids)	82

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2023/C 35/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 24, 23.1.2023

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 15, 16.1.2023

EUVL C 7, 9.1.2023

EUVL C 482, 19.12.2022

EUVL C 472, 12.12.2022

EUVL C 463, 5.12.2022

EUVL C 451, 28.11.2022

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof –Saksa) – Finanzamt Kiel v. Norddeutsche Gesellschaft für Diakonie mbH

(Asia C-141/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisäverodirektiivi - Kuudes direktiivi 77/388/ETY - 4 artiklan 4 kohdan toinen alakohta - Verovelvolliset - Jäsenvaltioiden mahdollisuus käsitellä yhtenä verovelvollisena yhteisöjä, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa (arvonlisäveroryhmä) - Kansallinen lainsäädäntö, jossa verovelvollisena pidetään arvonlisäveroryhmän pääjäsentä - Läheisten rahoituksellisten suhteiden käsite - Edellytystä, jonka mukaan pääjäsenellä on oltava äänioikeuksien enemmistö ja enemmistöomistus, ei ole - Taloudellisen yksikön itsenäisyyden arviointi standardoitujen arviointiperusteiden valossa - Ulottuvuus)

(2023/C 35/02)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Finanzamt Kiel

Vastapuoli: Norddeutsche Gesellschaft für Diakonie mbH

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se oli muutettuna 17.10.2000 annetulla neuvoston direktiivillä 2000/65/EY, 4 artiklan 4 kohdan toista alakohtaa

on tulkittava siten, että

se ei ole esteenä sille, että jäsenvaltio nimeää henkilöiden, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa, muodostaman ryhmän ainoaksi verovelvolliseksi ryhmän pääjäsenen, kun tämä pääjäsen voi saada tahtonsa läpi muihin tämän ryhmän jäseniin nähden ja kun tästä nimeämisestä ei aiheudu verotulojen menettämisen vaaraa.

Kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2000/65, 4 artiklan 4 kohdan toista alakohtaa

on tulkittava siten, että

se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa sen, että tietty yhteisö muodostaa pääjäsenen yrityksen kanssa ryhmän, jonka muodostavat henkilöt, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa, edellytykseksi asetetaan, että tämä pääjäsen omistaa enemmistöosuuden tästä yhteisöstä ja että sillä on kyseiseen yhteisöön nähden enemmistö äänioikeuksista.

Kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se oli muutettuna direktiivillä 2000/65, 4 artiklan 4 kohdan toista alakohtaa, luettuna yhdessä direktiivin 77/388, sellaisena kuin se oli muutettuna, 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

on tulkittava siten, että

se on esteenä sille, että jäsenvaltio määrittelee, että tietyt yhteisöt eivät ole itsenäisiä, kun nämä yhteisöt ovat rahoituksellisesti, taloudellisesti ja hallinnollisesti integroituneet sellaisen ryhmän pääjäseneen, jonka muodostavat henkilöt, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa.

(1) EUVL C 222, 6.7.2020.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Finanzamt T v. S

(Asia C-269/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisävero - Kuudes direktiivi 77/388/ETY - 4 artiklan 4 kohdan toinen alakohta - Verovelvolliset - Jäsenvaltioiden mahdollisuus käsitellä yhtenä verovelvollisena henkilöitä, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa (arvonlisäveroryhmä) - Kansallinen lainsäädäntö, jossa verovelvollisena pidetään arvonlisäveroryhmän pääjäsentä - Arvonlisäveroryhmän sisäiset suoritukset - 6 artiklan 2 kohdan b alakohta - Vastikkeettomat palvelujen suoritukset - Yritykselle kuulumattomien tarkoitusten käsite)

(2023/C 35/03)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Finanzamt T

Vastapuoli: S

Tuomiolauselma

on tulkittava siten, että

Unionin oikeutta

on tulkittava siten, että

tilanteessa, jossa yhteisö, joka on henkilöiden, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa, muodostaman ryhmän ainoa verovelvollinen ja joka harjoittaa yhtäältä taloudellista toimintaa, jonka osalta se on verovelvollinen, ja toisaalta sille julkisen vallan käytön yhteydessä kuuluvaa toimintaa, jonka osalta sen ei katsota olevan arvonlisäverovelvollinen kuudennen direktiivin 4 artiklan 5 kohdan nojalla, mainittuun ryhmään kuuluvan yhteisön suorittamista tähän julkisen vallan käyttöön liittyvistä palveluista ei suoriteta veroa tämän direktiivin 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla.

(1) EUVL C 297, 7.9.2020.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – TU ja RE v. Google LLC

(Asia C-460/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä - Direktiivi 95/46/EY - 12 artiklan b alakohta - 14 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta - Asetus (EU) 2016/679 - 17 artiklan 3 kohdan a alakohta - Internetin hakukoneen ylläpitäjä - Luonnollisen henkilön nimellä tehty haku - Väitetysti virheellisiä tietoja sisältäviin artikkeleihin johtavan linkin näyttäminen hakutulosten luettelossa - Kyseisten artikkelien kuvituksena olevien valokuvien näyttäminen pikkukuvina (thumbnails) kuvahaun tulosten luettelossa - Hakukoneen ylläpitäjälle tehty hakutulosten luettelosta poistamista koskeva pyyntö - Perusoikeuksien punninta - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 8, 11 ja 16 artikla - Hakukoneen ylläpitäjän velvoitteet ja vastuut hakutulosten luettelosta poistamista koskevan pyynnön käsittelyssä - Hakutulosten luettelosta poistamista pyytävän näyttötaakka)

(2023/C 35/04)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittajat: TU ja RE

Vastapuoli: Google LLC

Tuomiolauselma

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 17 artiklan 3 kohdan a alakohtaa

on tulkittava siten, että

yhtäältä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen oikeuksien ja toisaalta perusoikeuskirjan 11 artiklassa tarkoitettujen oikeuksien välisessä punninnassa, joka on tehtävä tutkittaessa hakukoneen ylläpitäjälle esitettyä hakutulosten luettelosta poistamista koskevaa pyyntöä, jolla pyritään saamaan poistetuksi hakutulosten luettelosta linkki sisältöön, johon kuuluu pyynnön esittäneen henkilön virheellisinä pitämiä väitteitä, kyseinen hakutulosten luettelosta poistaminen ei edellytä sitä, että hakutulosten luettelossa olevan sisällön paikkansapitävyyttä koskeva kysymys on ratkaistu vähintäänkin väliaikaisesti tämän henkilön kyseisen sisällön tarjoajaa vastaan nostaman kanteen yhteydessä.

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 12 artiklan b alakohtaa ja 14 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohtaa ja asetuksen 2016/679 17 artiklan 3 kohdan a alakohtaa

on tulkittava siten, että

yhtäältä perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen oikeuksien ja toisaalta perusoikeuskirjan 11 artiklassa tarkoitettujen oikeuksien välisessä punninnassa, joka on tehtävä tutkittaessa hakukoneen ylläpitäjälle esitettyä hakutulosten luettelosta poistamista koskevaa pyyntöä, jolla pyritään saamaan poistetuksi luonnollisen henkilön nimellä tehdyn kuvahaun tulosten luettelosta pikkukuvina näytettävät kyseistä henkilöä esittävät valokuvat, on otettava huomioon kyseisten valokuvien informaatioarvo siitä riippumatta, mikä on niiden julkaisemisen asiayhteys internetsivulla, jolta ne on poimittu, mutta ottaen huomioon tekstielementit, joita on välittömästi hakutulosten luettelossa olevien valokuvien yhteydessä ja jotka ovat omiaan selkeyttämään niiden informaatioarvoa.

(1) EUVL C 443, 21.12.2020.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 1.12.2022 – Valittajana Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja muuna osapuolena Guillaume Vincenti

(Asia C-653/20 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt - 45 artiklan 1 kohta - Ylennys - Päätös olla ylentämättä virkamiestä - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta - Oikeus tulla kuulluksi - Perusteluvelvollisuus)

(2023/C 35/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Lukošiūtė ja K. Tóth, avustajanaan B. Wägenbaur, Rechtsanwalt)

Muu osapuoli: Guillaume Vincenti (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 148, 26.4.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Grondwettelijk Hof – Belgia) – Orde van Vlaamse Balies, IG, Belgian Association of Tax Lawyers, CD ja JU v. Vlaamse Regering

(Asia C-694/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla - Raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskeva pakollinen automaattinen tietojenvaihto - Direktiivi 2011/16/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/822 - 8 ab artiklan 5 kohta - Pätevyys - Asianajajan salassapitovelvollisuus - Ammatillisen salassapitovelvollisuuden alaisen välittäjänä toimivan asianajajan vapauttaminen raportointivelvoitteesta - Välittäjänä toimivan asianajajan velvollisuus ilmoittaa muille välittäjille, jotka eivät ole hänen asiakkaitaan, heille kuuluvista raportointivelvoitteista - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 47 artikla)

(2023/C 35/06)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Grondwettelijk Hof

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Orde van Vlaamse Balies, IG, Belgian Association of Tax Lawyers, CD ja JU

Vastaaja: Vlaamse Regering

Tuomiolauselma

Hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta 15.2.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU, sellaisena kuin se on muutettuna 25.5.2018 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2018/822, 8 ab artiklan 5 kohta on pätemätön Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklan valossa siltä osin kuin sen, että jäsenvaltiot soveltavat sitä, seurauksena on, että kyseisen direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 artiklan 21 alakohdassa tarkoitettuna välittäjänä toimiva asianajaja, joka on häntä sitovan ammatillisen salassapitovelvollisuuden vuoksi vapautettu kyseisen direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna, 8 ab artiklan 1 kohdan mukaisesta raportointivelvollisuudesta, velvoitetaan ilmoittamaan viipymättä toiselle välittäjälle, joka ei ole hänen asiakkaansa, tälle kyseisen 8 ab artiklan 6 kohdan nojalla kuuluvasta raportointivelvollisuudesta.

(1) EUVL C 128, 12.4.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad – Blagoevgrad – Bulgaria) – VS v. Inspektor v Inspektorata kam Visshia sadeben savet

(Asia C-180/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä - Asetus (EU) 2016/679 - 2, 4 ja 6 artikla - Asetuksen N:o 2016/679 sovellettavuus - Oikeutetun edun käsite - Yleistä etua koskevan tehtävän tai julkisen vallan käyttämisen käsite - Direktiivi (EU) 2016/680 - 1, 3, 4, 6 ja 9 artikla - Rikostutkinnan yhteydessä kerättyjen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus - Oletetun rikoksen uhrin henkilötietojen myöhempi käsittely häntä koskevan syytteen nostamista varten - Käsite ”muuhun tarkoitukseen kuin siihen, johon tiedot kerättiin” - Tiedot, joita jäsenvaltion syyttäjäviranomainen käyttää puolustautuakseen valtion vahingonkorvausvastuuta koskevan kanteen yhteydessä)

(2023/C 35/07)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad – Blagoevgrad

Pääasian asianosaiset

Valittaja: VS

Vastapuoli: Inspektor v Inspektorata kam Visshia sadeben savet

Muu osapuoli: Teritorialno otdelenie – Petrich kam Rayonna prokuratura – Blagoevgrad

Tuomiolauselma

Luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 1 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sen 4 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan kanssa,

on tulkittava siten, että

henkilötietojen käsittely palvelee muuta tarkoitusta kuin sitä, johon kyseiset tiedot kerättiin, kun tällaisten tietojen kerääminen on suoritettu rikoksen paljastamiseksi ja sen tutkimiseksi, kun taas mainittu käsittely suoritetaan henkilön syytteeseen asettamiseksi kyseisen rikostutkinnan päätyttyä, ja näin on riippumatta siitä, että kyseistä henkilöä pidettiin mainitun rikoksen uhrina tietojen keräämishetkellä, ja että tällainen käsittely on kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan nojalla sallittu edellyttäen, että siinä noudatetaan kyseisessä säännöksessä säädettyjä edellytyksiä.

Direktiivin 2016/680 3 artiklan 8 alakohtaa ja 9 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 2 artiklan 1 ja 2 kohtaa

on tulkittava siten, että

tätä asetusta sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, jota jäsenvaltion syyttäjäviranomainen suorittaa käyttääkseen puolustautumisoikeuksiaan valtion vastuuta koskevan vahingonkorvauskanteen yhteydessä, kun se yhtäältä ilmoittaa toimivaltaiselle tuomioistuimelle kyseisen kanteen nostaneena asianosaisena olevaa luonnollista henkilöä koskevien sellaisten asioiden olemassaolosta, jotka on avattu direktiivin 2016/680 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten, ja kun se toisaalta luovuttaa näiden asioiden asiakirjat kyseiselle tuomioistuimelle.

Asetuksen 2016/679 6 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

tilanteessa, jossa valtion vastuuta koskeva vahingonkorvauskanne perustuu syyttäjäviranomaisen väitettyihin laiminlyönteihin suorittaessaan tehtäviään rikosasioissa, tällaista henkilötietojen käsittelyä voidaan pitää lainmukaisena, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä jäsenvaltion oikeudellisten ja taloudellisten etujen puolustamiseksi, joka on kansallisen lainsäädännön mukaan syyttäjänviraston vastuulla tässä menettelyssä, mikäli tällainen henkilötietojen käsittely täyttää kaikki kyseisessä asetuksessa säädetyt sovellettavat vaatimukset.

(1) EUVL C 206, 31.5.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgerichtshof – Itävalta) – Luxury Trust Automobil GmbH v. Finanzamt Österreich

(Asia C-247/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 42 artiklan a alakohta - 197 artiklan 1 kohdan c alakohta - 226 artiklan 11 a alakohta - 141 artikla - Vapautus arvonlisäverosta - Kolmikantakauppa - Luovutuksen lopullisen vastaanottajan nimeäminen arvonlisäveron maksuvelvolliseksi - Laskut - Maininta käännetystä veronmaksuvelvollisuudesta - Pakollisuus - Tämän maininnan pois jättäminen laskusta - Laskun taannehtiva oikaiseminen)

(2023/C 35/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Luxury Trust Automobil GmbH

Vastapuoli: Finanzamt Österreich

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 13.7.2010 annetulla neuvoston direktiivillä 2010/45/EU, 42 artiklan a alakohtaa, luettuna yhdessä direktiivin 2006/112, sellaisena kuin se on muutettuna, 197 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa,

on tulkittava siten, että

kolmikantakaupassa lopullista hankkijaa ei ole pätevästi nimetty velvolliseksi maksamaan arvonlisäveroa, kun väliportaan hankkijan antamassa laskussa ei ole direktiivin 2006/112, sellaisena kuin se on muutettuna, 226 artiklan 11 a alakohdassa tarkoitettua mainintaa käännetystä veronmaksuvelvollisuudesta.

Direktiivin 2006/112, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/45, 226 artiklan 11 a alakohtaa

on tulkittava siten, että

tässä säännöksessä edellytetyn käänteistä veronmaksuvelvollisuutta koskevan maininnan pois jättämistä laskusta ei voida oikaista myöhemmin lisäämällä täsmennys siitä, että lasku koskee yhteisön sisäistä kolmikantakauppaa ja että veronmaksuvelvollisuus siirtyy luovutuksen vastaanottajalle.

(1) EUVL C 263, 5.7.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sofiyski gradski sad – Bulgaria) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina on HYA, IP, DD, ZI ja SS

(Asia C-348/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Direktiivi (EU) 2016/343 - Eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittaminen rikosoikeudellisissa menettelyissä - 8 artiklan 1 kohta - Syytetyn oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta ja 48 artiklan 2 kohta - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja puolustautumisoikeudet - Syytettyä vastaan todistavien todistajien kuulustelu rikosoikeudellisen menettelyn valmisteluvaiheessa syytetyn ja hänen asianajajansa poissa ollessa - Mahdottomuus kuulustella syytettyä vastaan todistavia todistajia kyseisen menettelyn tuomioistuinvaiheessa - Kansallinen säännöstö, jonka mukaan rikostuomioistuin voi perustaa ratkaisunsa mainittujen todistajien aikaisemmin antamaan todistajanlausuntoon)

(2023/C 35/09)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sofiyski gradski sad

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

HYA, IP, DD, ZI ja SS

Muu osapuoli: Spetsializirana prokuratura

Tuomiolauselma

Eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/343 8 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan ja 48 artiklan 2 kohdan kanssa,

on tulkittava siten, että

se on esteenä sellaisen kansallisen säännöstön soveltamiselle, jonka mukaan kansallinen tuomioistuin voi silloin, kun syytettyä vastaan todistavaa todistajaa ei ole mahdollista kuulustella rikosoikeudellisen menettelyn tuomioistuinvaiheessa, perustaa ratkaisunsa syytetyn syyllisyyttä tai syyttömyyttä koskevasta kysymyksestä mainitun todistajan antamaan lausuntoon, joka on saatu tuomarin edessä kyseisen menettelyn valmisteluvaiheessa järjestetyssä kuulemisessa, johon syytetty tai hänen asianajajansa eivät kuitenkaan ole osallistuneet, paitsi jos on olemassa perusteltu syy, joka oikeuttaa todistajan poissaolon rikosoikeudellisen menettelyn tuomioistuinvaiheessa, jos kyseisen todistajan antama lausunto ei ole ainoa tai ratkaiseva perusta syytetyn tuomitsemiselle ja jos on olemassa kompensoivia seikkoja, jotka riittävät tasapainottamaan syytetylle ja hänen asianajajalleen siitä aiheutuvat vaikeudet, että mainittu todistajanlausunto otetaan huomioon.

(1) EUVL C 338, 23.8.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht München I – Saksa) – DOMUS-Software-AG v. Marc Braschoß Immobilien GmbH

(Asia C-370/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2011/7/EU - Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjuminen - Velkojalle velallisen maksuviivästyksen vuoksi aiheutuneiden perintäkulujen korvaaminen - 6 artikla - Kiinteä 40 euron vähimmäissumma - Useiden sellaisten maksujen viivästyminen, jotka suoritetaan korvauksena yhden ja saman sopimuksen täyttämiseksi säännöllisesti tapahtuvista tavaroiden toimittamisista tai palvelujen suorittamisista)

(2023/C 35/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht München I

Pääasian asianosaiset

Kantaja: DOMUS-Software-AG

Vastaaja: Marc Braschoß Immobilien GmbH

Tuomiolauselma

Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16.2.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU 6 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 3 artiklan kanssa,

on tulkittava siten, että

kun yhdessä ja samassa sopimuksessa määrätään säännöllisesti tapahtuvista tavaroiden toimittamisista tai palvelujen suorittamisista, joista jokainen on maksettava tietyn ajan kuluessa, kiinteä 40 euron vähimmäissumma korvauksena perintäkuluista on maksettava velkojalle jokaisesta maksuviivästyksestä.

(1) EUVL C 349, 30.8.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzgericht – Itävalta) – P GmbH v. Finanzamt Österreich

(Asia C-378/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 203 artikla - Arvonlisäveroilmoituksen oikaiseminen - Palvelujen vastaanottajat, joilla ei ole oikeutta vähennykseen - Verotulojen menettämisen vaaraa ei ole)

(2023/C 35/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzgericht

Pääasian asianosaiset

Valittaja: P GmbH

Vastapuoli: Finanzamt Österreich

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 27.6.2016 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2016/1065, 203 artiklaa

on tulkittava siten, että

verovelvollinen, joka on suorittanut palvelun ja maininnut laskussaan virheellisen verokannan mukaan lasketun arvonlisäveron määrän, ei ole kyseisen säännöksen perusteella velvollinen maksamaan virheellisesti laskutettua osaa arvonlisäverosta, jos verotulojen menettämisen vaaraa ei ole, koska kyseisen palvelun vastaanottajat ovat yksinomaan loppukuluttajia, joilla ei ole oikeutta vähentää ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa.

(1) EUVL C 349, 30.8.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – DELID EOOD v. Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond ”Zemedelie”

(Asia C-409/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen maatalouspolitiikka - Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettava rahoitus - Asetus (EU) N:o 1305/2013 - Investointituki - Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija esittää todistuksen tuotantoeläintilan rekisteröinnistä nimiinsä ja osoittaa, että hänen maatilansa tuotanto vastaa tukihakemuksen jättämispäivänä vähintään 8 000:ta euroa)

(2023/C 35/12)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Pääasian asianosaiset

Valittaja: DELID EOOD

Vastapuoli: Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond ”Zemedelie”

Tuomiolauselma

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, sellaisena kuin se on muutettuna 13.12.2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2393, 17 artiklaa

on tulkittava siten, että

se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan kyseisessä säännöksessä tarkoitetun tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija esittää todistuksen tuotantoeläintilan rekisteröinnistä omiin nimiinsä.

Asetuksen N:o 1305/2013, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2017/2393, 17 artiklaa

on tulkittava siten, että

se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan kyseisessä säännöksessä tarkoitetun tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija osoittaa, että hänen maatilansa tuotanto vastaa tukihakemuksen jättämispäivänä vähintään 8 000:ta euroa.

(1) EUVL C 401, 4.10.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie – Puola) – X sp. z o.o., sp. k. v. Z

(Asia C-419/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2011/7/EU - Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjuminen - 2 artiklan 1 alakohta - Kaupallisten toimien käsite - Velkojalle velallisen maksuviivästyksen vuoksi aiheutuneiden perintäkulujen korvaaminen - 6 artikla - Kiinteä 40 euron vähimmäissumma - Useiden sellaisten maksujen viivästyminen, jotka suoritetaan korvauksena yhden ja saman sopimuksen täyttämiseksi toimitetuista tavaroista tai suoritetuista palveluista)

(2023/C 35/13)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Valittaja: X sp. z o.o., sp. k.

Vastapuoli: Z

Tuomiolauselma

Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16.2.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU 2 artiklan 1 alakohtaa

on tulkittava siten, että

siihen sisältyvä kaupallisten toimien käsite kattaa jokaisen yhden ja saman sopimuksen täyttämiseksi tapahtuvan toistuvan tavaroiden toimittamisen tai palvelujen suorittamisen.

Direktiivin 2011/7 6 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 4 artiklan kanssa,

on tulkittava siten, että

kun yhdessä ja samassa sopimuksessa määrätään toistuvista tavaroiden toimittamisista tai palvelujen suorittamisista, joista jokainen on maksettava tietyn ajan kuluessa, kiinteä 40 euron vähimmäissumma korvauksena perintäkuluista on maksettava velkojalle jokaisesta maksuviivästyksestä.

(1) EUVL C 490, 6.12.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Törvényszék – Unkari) – Aquila Part Prod Com S.A v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

(Asia C-512/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 168 artikla - Arvonlisäveron vähennysoikeus - Verotuksen neutraalisuuden periaate, tehokkuusperiaate ja suhteellisuusperiaate - Petollinen menettely - Näyttö - Verovelvollisen huolellisuusvelvollisuus - Elintarvikeketjun turvallisuutta koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja unionin säännöstöstä johtuvien velvoitteiden rikkomisen huomioon ottaminen - Verovelvollisen kolmannelle antama valtuutus suorittaa verollisia liiketoimia - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 47 artikla - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin)

(2023/C 35/14)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Aquila Part Prod Com S.A

Vastaaja: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY

on tulkittava siten, että

—

se on esteenä sille, että veroviranomainen, joka aikoo evätä verovelvolliselta oikeuden vähentää ostoihin sisältyvä arvonlisävero sillä perusteella, että kyseinen verovelvollinen on osallistunut arvonlisäveroa koskevaan karusellipetokseen, osoittaa ainoastaan sen, että kyseinen liiketoimi kuuluu kehämäiseen laskutusketjuun

—

mainitun veroviranomaisen tehtävänä on yhtäältä yksilöidä täsmällisesti petoksen muodostavat seikat ja esittää näyttö vilpillisistä menettelyistä sekä toisaalta osoittaa, että verovelvollinen on osallistunut aktiivisesti kyseiseen petokseen tai että se tiesi tai sen olisi pitänyt tietää, että liiketoimi, johon on vedottu vähennysoikeuden perusteena, oli osa mainittua petosta, mikä ei kuitenkaan välttämättä edellytä sitä, että kaikki kyseiseen petokseen osallistuneet toimijat ja kunkin toimijan menettely olisi yksilöitävä.

Direktiiviä 2006/112

on tulkittava siten, että

—

se ei ole esteenä sille, että veroviranomainen, joka vetoaa vähennysoikeuden epäämiseksi verovelvollisen aktiiviseen osallistumiseen arvonlisäveropetokseen, perustaa epäämisensä täydentävästi tai toissijaisesti selvitysaineistoon, joka ei osoita tällaista osallistumista vaan sen, että kyseinen verovelvollinen olisi voinut vaadittavaa huolellisuutta noudattaen tietää, että kyseinen liiketoimi oli osa tällaista petosta

—	se, että luovutusketjun, joihin kyseinen liiketoimi kuuluu, jäsenet tunsivat toisensa, ei ole yksinään riittävä osoitus verovelvollisen osallistumisesta petokseen.

Direktiiviä 2006/112, luettuna yhdessä suhteellisuusperiaatteen kanssa,

on tulkittava siten, että

—	se ei ole esteenä sille, että kun on olemassa viitteitä sääntöjenvastaisuuksista tai petoksesta, verovelvolliselta vaaditaan erityistä huolellisuutta sen varmistamiseksi, että sen suorittama liiketoimi ei johda petokseen osallistumiseen

—	siltä ei kuitenkaan voida vaatia, että se suorittaa monitahoisia ja perusteellisia selvityksiä, kuten ne, jotka verohallinto voi suorittaa

—	kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida, onko verovelvollinen asian kaikki olosuhteet huomioon ottaen noudattanut riittävää huolellisuutta ja toteuttanut ne toimenpiteet, jotka siltä voidaan kohtuudella edellyttää tällaisissa olosuhteissa.

Direktiiviä 2006/112

on tulkittava siten, että

—	se on esteenä sille, että veroviranomainen epää verovelvolliselta arvonlisäveron vähennysoikeuden sillä perusteella, ettei tämä ole noudattanut elintarvikeketjun turvallisuutta koskeviin kansallisiin säännöksiin tai unionin oikeuteen perustuvia velvoitteita

—

tällaisten velvoitteiden noudattamatta jättäminen voi kuitenkin olla yksi seikka muiden sellaisten seikkojen joukossa, jotka veroviranomainen voi ottaa huomioon sekä arvonlisäveropetoksen olemassaolon että mainitun verovelvollisen kyseiseen petokseen osallistumisen osoittamiseksi, vaikka tällaisen laiminlyönnin toteamiseen toimivaltainen hallintoelin ei olisi tehnyt tätä ennen päätöstä.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

on tulkittava siten, että

se ei ole esteenä sille, että veroviranomaisen päätöksestä tehtyä valitusta käsittelevä tuomioistuin ottaa todisteena arvonlisäveropetoksesta tai verovelvollisen osallistumisesta kyseiseen petokseen huomioon mainittujen velvoitteiden laiminlyönnin, jos tällainen todiste voidaan riitauttaa ja siitä voidaan vaihtaa näkemyksiä kontradiktorisesti kyseisessä tuomioistuimessa.

Direktiiviä 2006/112 ja verotuksen neutraalisuuden periaatetta

on tulkittava siten, että

ne eivät ole esteenä verotuskäytännölle, jossa arvonlisäveron vähennysoikeuden epäämiseksi verovelvolliselta sillä perusteella, että se on osallistunut arvonlisäveropetokseen, otetaan huomioon se, että verovelvollisen toimeksisaajan oikeudellinen edustaja oli ollut tietoinen kyseisen petoksen muodostavista tosiseikoista, riippumatta toimeksiantoon sovellettavista kansallisista oikeussäännöistä ja pääasiassa tehdyn toimeksiantosopimuksen määräyksistä.

(1) EUVL C 471, 22.11.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Wiesbaden – Saksa) – BU v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-564/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Perusoikeudet - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Turvapaikkapolitiikka - Direktiivi 2013/32/EU - 11 artiklan 1 kohta, 23 artiklan 1 kohta ja 46 artiklan 1 ja 3 kohta - Oikeus tutustua hakijan asiakirja-aineistossa oleviin tietoihin - Asiakirja-aineisto kokonaisuudessaan - Metatiedot - Tämän asiakirja-aineiston toimittaminen jäsentelemättöminä yksittäisinä sähköisinä tiedostoina - Ilmoittaminen kirjallisesti - Omakätisesti allekirjoitetun päätöksen digitoitu jäljennös - Sähköisen asiakirja-aineiston pitäminen paperista asiakirja-aineistoa arkistoimatta)

(2023/C 35/15)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Wiesbaden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: BU

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Tuomiolauselma

Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU 23 artiklan 1 kohtaa ja 46 artiklan 1 ja 3 kohtaa, luettuina yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa,

on tulkittava siten, että

ne eivät ole esteenä kansalliselle hallintokäytännölle, jonka nojalla hallintoviranomainen, joka on ratkaissut kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, toimittaa hakijan edustajalle jäljennöksen tätä hakemusta koskevasta sähköisestä asiakirja-aineistosta erillisten PDF (Portable Document Format) tiedostojen koosteena, jossa ei ole jatkuvaa sivunumerointia ja jonka rakenne voidaan saada näkyville internetissä vapaasti saatavilla olevan maksuttoman ohjelmiston avulla, kunhan yhtäältä tällä toimittamistavalla taataan oikeus tutustua kaikkiin tässä asiakirja-aineistossa oleviin hakijan puolustuksen kannalta merkityksellisiin tietoihin, joiden perusteella tätä hakemusta koskeva päätös on tehty, ja toisaalta mainittu toimittamistapa antaa mahdollisimman todenmukaisen kuvan tämän asiakirja-aineiston rakenteesta ja aikajärjestyksestä, jollei muuta johdu siitä, että yleisen edun mukaiset tavoitteet estävät tiettyjen tietojen ilmaisemisen hakijan edustajalle.

Direktiivin 2013/32 11 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta tehdyssä päätöksessä ei tarvitse olla sen tehneen toimivaltaisen viranomaisen työntekijän allekirjoitusta, jotta päätöksen katsotaan olevan kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla kirjallisesti tehty.

(1) EUVL C 11, 10.1.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 1.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bayerisches Verwaltungsgericht Ansbach – Saksa) – LSI – Germany GmbH v. Freistaat Bayern

(Asia C-595/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Elintarviketietojen antaminen kuluttajille - Asetus (EU) N:o 1169/2011 - 17 artikla ja liitteessä VI olevan A osan 4 kohta - ”Elintarvikkeen nimi” - ”Tuotteen nimi” - Pakolliset tiedot elintarvikkeiden merkinnöissä - Ainesosa, jota on käytetty kokonaan tai osittain sellaisen ainesosan korvaamiseen, jota kuluttajat odottavat normaalisti käytettävän tai olevan elintarvikkeessa)

(2023/C 35/16)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bayerisches Verwaltungsgericht Ansbach

Pääasian asianosaiset

Valittaja: LSI – Germany GmbH

Vastapuoli: Freistaat Bayern

Tuomiolauselma

Elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta 25.10.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 17 artiklan 1, 4 ja 5 kohtaa, luettuina yhdessä asetuksen liitteessä VI olevan A osan 4 kohdan kanssa,

on tulkittava siten, että

kyseisessä liitteessä VI olevan A osan 4 kohdassa olevalla ilmaisulla ”tuotteen nimi” ei ole itsenäistä merkitystä, joka eroaisi kyseisen asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmaisun ”elintarvikkeen nimi” merkityksestä, joten mainitussa liitteessä VI olevan A osan 4 kohdassa säädettyjä merkintöjä koskevia erityisvaatimuksia ei sovelleta mainitun asetuksen 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun ”teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti suojattuun nimeen”, ”kaupalliseen merkkiin” tai ”kuvitteelliseen nimeen”.

(1) EUVL C 502, 13.12.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/16

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour de cassation – Ranska) – QE v. Caisse régionale de Crédit mutuel de Loire-Atlantique et du Centre Ouest

(Asia C-600/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Direktiivi 93/13/ETY - 3 artiklan 1 kohta - 4 artikla - Ehdon kohtuuttomuuden arviointiperusteet - Lainasopimuksen ennenaikaista erääntymistä koskeva ehto - Sopimuksessa sovittu maksukehotuksesta vapauttaminen)

(2023/C 35/17)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: QE

Vastapuoli: Caisse régionale de Crédit mutuel de Loire-Atlantique et du Centre Ouest

Tuomiolauselma

Tuomiota Banco Primus (C-421/14, EU:C:2017:60), joka annettiin 26.1.2017, on tulkittava siten, että siinä vahvistetut kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sopimusehdon kohtuuttomuuden – erityisesti tämän ehdon kuluttajan vahingoksi aiheuttaman huomattavan epätasapainon sopimuspuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välille – arviointiperusteet eivät ole kumulatiivisia eivätkä vaihtoehtoisia, vaan ne on ymmärrettävä osana kaikkia asianomaisen sopimuksen tekoon liittyviä olosuhteita, joita kansallisen tuomioistuimen on tutkittava arvioidakseen direktiivin 93/13 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sopimuksen kohtuuttomuutta.

Direktiivin 93/13 3 artiklan 1 kohtaa ja 4 artiklaa

on tulkittava siten, että

lainaerän maksamisen viivästyminen yli 30 päivää voi lähtökohtaisesti, kun otetaan huomioon sopimuksen kesto ja lainan määrä, olla yksinään riittävän vakava lainasopimuksen laiminlyönti 26.1.2017 annetussa tuomiossa Banco Primus (C-421/14, EU:C:2017:60) tarkoitetulla tavalla.

Direktiivin 93/13 3 artiklan 1 kohtaa ja 4 artiklaa

on tulkittava siten, että

jollei tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu, ne ovat esteenä sille, että lainasopimuksen osapuolet sisällyttävät sopimukseen ehdon, jossa määrätään nimenomaisesti ja yksiselitteisesti, että tämän sopimuksen ennenaikainen erääntyminen voidaan todeta ilman eri toimenpiteitä, kun lainaerän maksaminen on viivästynyt tietyn ajan, jos tästä ehdosta ei ole erikseen neuvoteltu ja jos se aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille.

(1) EUVL C 502, 13.12.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/17

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberster Gerichtshof – Itävalta) – VB v. GUPFINGER Einrichtungsstudio GmbH

(Asia C-625/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Sopimuksen perusteeton purkaminen kuluttajan toimesta - Elinkeinonharjoittajan oikeutta vahingonkorvaukseen koskeva kohtuuttomaksi todettu sopimusehto - Dispositiivisen kansallisen lainsäädännön soveltaminen)

(2023/C 35/18)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: VB

Vastaaja: GUPFINGER Einrichtungsstudio GmbH

Tuomiolauselma

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/EY 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

kun myyntisopimukseen sisältyvä vahingonkorvausta koskeva ehto on todettu kohtuuttomaksi ja siten pätemättömäksi ja kun kyseinen sopimus voi kuitenkin olla olemassa ilman kyseistä ehtoa, kyseiset säännökset ovat esteenä sille, että elinkeinonharjoittaja, joka on myyjänä ja joka on määrännyt kyseisestä ehdosta, voisi yksinomaan kansalliseen velvoiteoikeuteen sisältyvän dispositiivisen säännökseen perustuvan korvauskanteen osalta vaatia vahinkonsa korvaamista kyseisen säännöksen – jota olisi sovellettu ilman mainittua sopimusehtoa – nojalla.

(1) EUVL C 37, 24.1.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/17

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg – Luxemburg) – GV v. Caisse nationale d’assurance pension

(Asia C-731/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Henkilöiden vapaa liikkuvuus - SEUT 45 artikla - Työntekijät - Asetus (EU) N:o 492/2011 - 7 artiklan 1 ja 2 kohta - Yhdenvertainen kohtelu - Sosiaaliset edut - Leskeneläke - Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet - Kansallinen säännöstö, jonka mukaan leskeneläkkeen myöntäminen edellyttää toisessa jäsenvaltiossa pätevästi solmitun ja kirjatun parisuhteen kirjaamista kansalliseen rekisteriin)

(2023/C 35/19)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg

Pääasian asianosaiset

Valittaja: GV

Vastapuoli: Caisse nationale d’assurance pension

Tuomiolauselma

SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011, sellaisena kuin se on muutettuna 13.4.2016 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/589, 7 artiklaa

on tulkittava siten, että

ne ovat esteenä vastaanottavan jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan leskeneläkkeen myöntäminen toisessa jäsenvaltiossa pätevästi solmitun ja kirjatun parisuhteen jälkeenjääneelle osapuolelle sillä perusteella, että tämän kuollut puoliso oli työskennellyt vastaanottavassa jäsenvaltiossa, edellyttää parisuhteen etukäteistä kirjaamista tämän valtion pitämään rekisteriin.

(1) EUVL C 73, 14.2.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/18

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administratīvā rajona tiesa – Latvia) – AAS ”BTA Baltic Insurance Company” v. Iepirkumu uzraudzības birojs ja Tieslietu ministrija

(Asia C-769/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Julkiset hankinnat - Direktiivi 2014/24/EU - 18 artiklan 1 kohta - Yhdenvertaisen kohtelun periaate, avoimuusperiaate ja suhteellisuusperiaate - Päätös peruuttaa tarjouspyyntö - Kahden tarjoajan, jotka ovat osa samaa talouden toimijaa, erikseen tekemät tarjoukset, jotka ovat kaksi kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta - Sopimuspuoleksi valitun tarjoajan kieltäytyminen allekirjoittamasta sopimusta - Hankintaviranomaisen päätös hylätä seuraavan tarjoajan tarjous, päättää hankintamenettely ja järjestää uusi tarjouspyyntömenettely)

(2023/C 35/20)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administratīvā rajona tiesa

Pääasian asianosaiset

Valittaja: AAS ”BTA Baltic Insurance Company”

Vastapuolet: Iepirkumu uzraudzības birojs ja Tieslietu ministrija

Tuomiolauselma

Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua suhteellisuusperiaatetta

on tulkittava siten, että

se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan hankintaviranomaiselle velvoite päättää julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettely silloin, kun tarjoaja, joka on alun perin valittu sopimuspuoleksi, koska se on esittänyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen, vetäytyy menettelystä ja kun tarjoaja, joka on esittänyt kokonaistaloudellisesti seuraavaksi edullisimman tarjouksen, muodostaa tämän viimeksi mainitun kanssa yhden ainoan talouden toimijan.

(1) EUVL C 84, 21.2.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/19

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 8.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Amsterdam – Alankomaat) – Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano, jonka kohteena on CJ

(Asia C-492/22 PPU) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Eurooppalainen pidätysmääräys - Puitepäätös 2002/584/YOS - 6 artiklan 2 kohta - Toimivaltaisen oikeusviranomaisen määrittely - Luovuttamisen lykkäämistä koskeva päätös, jonka on tehnyt elin, joka ei ole täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen - 23 artikla - Luovutukselle säädettyjen määräaikojen päättyminen - Seuraukset - 12 artikla ja 24 artiklan 1 kohta - Etsityn henkilön säilöönoton jatkaminen täytäntöönpanojäsenvaltiossa käytävää rikosoikeudellista menettelyä varten - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6, 47 ja 48 artikla - Syytetyn oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä)

(2023/C 35/21)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Amsterdam

Pääasian asianosaiset

Kantaja: CJ

Tuomiolauselma

Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 24 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

tässä säännöksessä tarkoitettu päätös luovuttamisen lykkäämisestä on eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskeva päätös, joka täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on puitepäätöksen 6 artiklan 2 kohdan nojalla tehtävä. Kun tämä viranomainen ei ole tehnyt tällaista päätöstä ja kun mainitun puitepäätöksen 23 artiklan 2–4 kohdassa tarkoitetut määräajat ovat päättyneet, eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteen oleva henkilö on päästettävä vapaaksi saman puitepäätöksen 23 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Puitepäätöksen 2002/584 12 artiklaa ja 24 artiklan 1 kohtaa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 6 artiklan kanssa,

on tulkittava siten, että

ne eivät ole esteenä sille, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön, jonka luovuttamista pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion viranomaisille on lykätty häntä vastaan täytäntöönpanojäsenvaltiossa meneillään olevaa rikosoikeudellista menettelyä varten, säilöönottoa siellä jatketaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella kyseisen rikosoikeudellisen menettelyn ajan.

Puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 24 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen ja kolmannen kohdan ja 48 artiklan 2 kohdan kanssa,

on tulkittava siten, että

se ei ole esteenä eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön luovuttamisen lykkäämiselle häntä vastaan täytäntöönpanojäsenvaltiossa vireille pantua rikosoikeudellista menettelyä varten pelkästään siitä syystä, että hän ei ole luopunut oikeudestaan olla läsnä tuomioistuimessa, jossa tämä menettely käydään.

(1) EUVL C 368, 26.9.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/20

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 15.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Centro Petroli Roma Srl v. Agenzia delle Dogane e dei Monopoli

(Asia C-597/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 ja 99 artikla - SEUT 267 artikla - Asiaa viimeisenä oikeusasteena käsittelevien kansallisten tuomioistuinten ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevan velvollisuuden ulottuvuus - Poikkeukset tästä velvollisuudesta - Perusteet - Tilanteet, joissa unionin oikeuden oikea tulkinta on niin ilmeinen, ettei se jätä sijaa perustellulle epäilykselle - Edellytys, jonka mukaan asiaa viimeisenä oikeusasteena olevan kansallisen tuomioistuimen on oltava vakuuttunut siitä, että asia on yhtä lailla ilmeinen jäsenvaltioiden muille asiaa viimeisenä oikeusasteena käsitteleville tuomioistuimille ja unionin tuomioistuimelle)

(2023/C 35/22)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Asianosaiset

Kantaja: Centro Petroli Roma Srl

Vastaaja: Agenzia delle Dogane e dei Monopoli

Määräysosa

SEUT 267 artiklaa on tulkittava siten, että kansallinen tuomioistuin, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, voi olla saattamatta unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi unionin oikeuden tulkintaa koskevan kysymyksen ja ratkaista sen omalla vastuullaan, jos unionin oikeuden oikea tulkinta on niin ilmeinen, ettei se jätä sijaa perustellulle epäilykselle. Tällaisen mahdollisuuden olemassaoloa on arvioitava ottaen huomioon unionin oikeuden ominaispiirteet, sen tulkintaan liittyvät erityiset vaikeudet ja vaara, joka liittyy siihen, että oikeuskäytäntöön Euroopan unionissa syntyy toisistaan eriäviä linjauksia.

Kyseisen kansallisen tuomioistuimen ei ole seikkaperäisesti näytettävä toteen, että jäsenvaltioiden muut viimeisen oikeusasteen tuomioistuimet ja unionin tuomioistuin tulkitsisivat kysymystä samalla tavalla, mutta sen on kyseisten seikkojen perusteella tekemänsä arvioinnin tuloksena oltava vakuuttunut siitä, että asian ratkaisu on yhtä lailla ilmeinen kyseisille muille tuomioistuimille ja unionin tuomioistuimelle.

(1) Jättämispäivä: 27.9.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/20

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 18.11.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Rejonowy dla Warszawy – Śródmieścia w Warszawie – Puola) – TD ja SD v. mBank S.A.

(Asia C-138/22) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Ulkomaanvaluuttaan indeksoitu asuntoluotto - Kohtuuttomat ehdot - Kohtuuttomista tai lainvastaisista ehdoista johtuva sopimuksen pätemättömyys - Kuluttajien valinnanmahdollisuus - Kansallisen oikeuden tulkitseminen - Toimivallan selvä puuttuminen)

(2023/C 35/23)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy dla Warszawy – Śródmieścia w Warszawie

Asianosaiset

Kantajat: TD ja SD

Vastaaja: mBank S.A.

Määräysosa

Euroopan unionin tuomioistuimelta puuttuu selvästi toimivalta vastata Sąd Rejonowy dla Warszawy – Śródmieścia w Warszawien (Varsovan kantakaupungin piirioikeus, Puola) 18.1.2022 tekemällään päätöksellä esittämään ennakkoratkaisukysymykseen.

(1) Jättämispäivä: 25.2.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/21

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 2.12.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Specializat Cluj – Romania) – NC v. Compania Naţională de Transporturi Aeriene Tarom SA

(Asia C-229/22) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Lentoliikenne - Asetus (EY) N:o 261/2004 - 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohta - Matkustajille annettava korvaus ja apu - Lennon peruuttaminen - Oikeus korvaukseen uudelleenreititystä tarjottaessa - Edellytykset - Unionin oikeuden säännöksen eri kieliversioiden väliset erot - Uudelleenreititys, jonka mukaan matkustajan olisi lähdettävä korkeintaan tuntia ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa)

(2023/C 35/24)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Specializat Cluj

Asianosaiset

Kantaja: NC

Vastaaja: Compania Naţională de Transporturi Aeriene Tarom SA

Määräysosa

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohtaa

on tulkittava siten, että

jos lento peruutetaan, asianomaisilla matkustajilla on oikeus saada korvausta lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta kyseisen asetuksen 7 artiklan mukaisesti, paitsi jos heille on ilmoitettu tästä peruutuksesta alle seitsemän päivää ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa ja kyseinen lentoliikenteen harjoittaja on tarjonnut heille uudelleenreititystä, jonka mukaan heidän olisi lähdettävä korkeintaan tuntia ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa ja he saapuisivat määräpaikkaan alle kaksi tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin.

(1) Jättämispäivä: 29.3.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 13.6.2022 – GC ym. v. Croce Rossa Italiana ym.

(Asia C-389/22)

(2023/C 35/25)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittajat: GC ym.

Vastapuolet: Croce Rossa Italiana, Ministero della Difesa, Ministero della Salute, Ministero dell’Economia e delle Finanze ja Presidenza del Consiglio dei ministri

Ennakkoratkaisukysymykset

Edellyttääkö poikkeaminen SEUT 267 artiklassa tarkoitetusta asiaa ylimpänä oikeusasteena käsittelevien tuomioistuinten velvollisuudesta pyytää ennakkoratkaisua – –, että ”varm[uus] siitä, että asia olisi yhtä ilmeinen muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimille ja [unionin] tuomioistuimelle” [asiassa 283/81 6.10.1982 annetussa tuomiossa Cilfit ym. tarkoitetussa merkityksessä] – –, on osoitettava subjektiivisesti perustelemalla mahdollinen tulkinta, jonka muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimet ja unionin tuomioistuin voivat antaa samalla kysymykselle, jos ne käsittelevät täysin samankaltaista kysymystä?

Jotta – – vältytään vaatimasta näyttöä, jota on mahdoton toimittaa, ja mahdollistetaan unionin tuomioistuimen toteamien sellaisten olosuhteiden toteutuminen käytännössä, joissa sallitaan poikkeaminen ennakkoratkaisupyyntöä koskevasta velvollisuudesta, onko riittävää, että (asiassa merkityksellisen unionin säännöksen tulkintaa ja tarkoituksenmukaista soveltamista) koskevan kansallisessa oikeudenkäynnissä esitetyn ennakkoratkaisukysymyksen selvä perusteettomuus osoitetaan sulkemalla pois asiaa koskevien perusteltujen epäilyjen olemassaolo ja ottamalla huomioon täysin objektiivisesti – tarkastelematta eri lainkäyttöelinten mahdollista tosiasiallista tulkinnallista kantaa – [unionin] oikeudelle ominainen terminologia ja merkitys, jotka annetaan [käsiteltävässä asiassa merkityksellisen] unionin säännöksen sisältämille ilmaisuille, se unionin normatiivinen asiayhteys, johon kyseinen säännös sisältyy, sekä säännöksen taustalla olevat suojelutavoitteet, kun otetaan huomioon unionin oikeuden kehityksen tila ajankohtana, jolloin asianomaista säännöstä sovelletaan kansallisessa oikeudenkäynnissä?

Voidaanko SEUT 267 artiklaa tulkita siten, että siinä ei mahdollisteta, että kansallinen ylin tuomioistuin, joka on ottanut tutkittavaksi pyynnön esittää Euroopan unionin oikeuden tulkintaa koskeva ennakkoratkaisupyyntö ja hylännyt sen, joutuisi automaattisesti tai pelkästään kanteen nostaneen osapuolen harkinnan mukaan siviilioikeudellista ja kurinpidollista vastuuta koskevan menettelyn kohteeksi, jotta turvataan tuomioistuinten riippumattomuuden ja oikeudenkäyntien kohtuullisen keston perustuslailliset ja eurooppalaiset arvot?

Ovatko 15.3.2010 annetun asetuksen nro 66 1626, 1653, 1668 ja 1669 § , joissa säädetään julkishallinnon palvelussuhteista, joiden määräaikaa voidaan jatkaa useita kertoja ja jotka voidaan uusia keskeytyksettä vuosikymmenien ajan, yhteensopivia direktiivin 1999/70/EY (1) ja luottamuksensuojan periaatteen kanssa?

Ovatko asetuksen nro 178/2012 5 ja 6 §:n ne kohdat yhteensopivia direktiivin 1999/70/EY ja syrjintäkiellon periaatteen kanssa siltä osin kuin kyseisissä pykälissä vahvistetaan erilainen kohtelu samassa jatkuvassa (tai toistaiseksi voimassa olevassa) ja väliaikaisessa (tai määräaikaisessa) palvelussuhteessa olevan henkilöstön kesken ja siltä osin kuin niihin ei sisälly säännöksiä, joilla varmistetaan väliaikaisten työntekijöiden mahdollisuus säilyttää työsuhteensa työyhteisönsä uudelleenjärjestelyn jälkeen?

(1) Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annettu neuvoston direktiivi 1999/70/EY (EYVL 1999, L 175, s 43).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/23

Valitus, jonka Gugler France on tehnyt 14.9.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-147/21, Gugler France v. EUIPO – Gugler (GUGLER), 13.7.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-594/22 P)

(2023/C 35/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Gugler France (edustaja: S. Guerlain, avocat)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Alexander Gugler

Unionin tuomioistuin (valituslupajaosto) totesi 5.12.2022 antamassaan määräyksessä, että valitusta ei oteta tutkittavaksi ja että Gugler France vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour constitutionnelle (Belgia) on esittänyt 29.9.2022 – Belgian Association of Tax Lawyers ym. v. Premier ministre/ Eerste Minister

(Asia C-623/22)

(2023/C 35/27)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour constitutionnelle

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Belgian Association of Tax Lawyers, Ordre des barreaux francophones et germanophone, Orde van Vlaamse Balies ym. ja Institut des conseillers fiscaux et des experts-comptables ym.

Vastaaja: Premier ministre/ Eerste Minister

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla 25.5.2018 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2018/822 (1) ristiriidassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklan kanssa ja loukataanko sillä erityisesti näillä määräyksillä taattuja yhdenvertaisuusperiaatetta ja syrjintäkiellon periaatetta sen vuoksi, että direktiivillä 2018/822 ei rajata raportoitavien rajatylittävien järjestelyjen raportointivelvoitetta koskemaan ainoastaan yhteisöveroa vaan säädetään sen sovellettavuudesta kaikkiin hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta 15.2.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU (2) soveltamisalaan kuuluviin veroihin, joihin kuuluu Belgian oikeuden mukaan yhteisöveron lisäksi muitakin välittömiä veroja kuin yhteisövero sekä välillisiä veroja, kuten rekisteröintimaksut?

Loukataanko edellä mainitulla direktiivillä (EU) 2018/822 rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta, joka taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan 1 kappaleessa, ja yleistä oikeusvarmuuden periaatetta, ja loukataanko sillä oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen, joka taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa, sen vuoksi, että käsitteet ”järjestely” (ja siten käsitteet ”rajatylittävä järjestely”, ”markkinakelpoinen järjestely” ja ”räätälöity järjestely”), ”välittäjä”, ”osallistuja”, ”etuyhteydessä oleva yritys”, määre ”rajatylittävä”, erilaiset ”tunnusmerkit” ja ”pääasiallista hyötyä mittaava testi”, joita direktiivissä (EU) 2018/822 käytetään raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevan raportointivelvoitteen soveltamisalan ja ulottuvuuden määrittämiseksi, eivät ole riittävän selkeitä ja täsmällisiä?

Loukataanko edellä mainitulla direktiivillä (EU) 2018/822, erityisesti siltä osin kuin sillä lisätään 8 ab artiklan 1 ja 7 kohta edellä mainittuun direktiiviin 2011/16/EU, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan 1 kappaleessa taattua rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta, ja loukataanko sillä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattua oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen sen vuoksi, että sen 30 päivän määräajan alkamisajankohtaa, jonka kuluessa asianomaisen välittäjän tai verovelvollisen on täytettävä raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä koskeva raportointivelvoite, ei ole vahvistettu riittävän selkeästi ja täsmällisesti?

Loukataanko edellä mainitun direktiivin (EU) 2018/822 1 artiklan 2 kohdassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattua oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen sen vuoksi, että sillä edellä mainittuun direktiiviin 2011/16/EU lisätyssä uudessa 8 ab artiklan 5 kohdassa säädetään, että siinä tapauksessa, että jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjille annetaan oikeus olla toimittamatta raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä koskevia tietoja, jos raportointivelvoite loukkaisi kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaista oikeudellista ammattisalassapitovelvollisuutta, tämän jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjät velvoitetaan ilmoittamaan viipymättä toiselle välittäjälle tai, jos toista välittäjää ei ole, asianomaiselle verovelvolliselle niiden raportointivelvoitteista, koska tällaisesta velvoitteesta seuraa, että välittäjä, jota koskee ammattisalassapitovelvollisuus, jonka rikkomisesta on määrätty seuraamus kyseisen jäsenvaltion oikeudessa, on velvollinen jakamaan toiselle välittäjälle, joka ei ole hänen asiakkaansa, tietoja, jotka hän on saanut ammattinsa harjoittamisen yhteydessä?

Loukataanko edellä mainitulla direktiivillä (EU) 2018/822 Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattua oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen sen vuoksi, että raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskeva raportointivelvoite merkitsisi sellaista puuttumista välittäjien ja asianomaisten verovelvollisten yksityiselämän kunnioittamista koskevaan oikeuteen, joka ei olisi kohtuudella perusteltavissa eikä oikeassa suhteessa tavoiteltuihin päämääriin eikä asianmukaista sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamista koskevan tavoitteen kannalta?

(1) EUVL 2018, L 139, s. 1.

(2) EUVL 2011, L 64, s. 1.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/24

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – X v. Inspecteur van de Belastingdienst Utrecht

(Asia C-639/22)

(2023/C 35/28)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Gelderland

Pääasian asianosaiset

Kantaja: X

Vastaaja: Inspecteur van de Belastingdienst Utrecht

Ennakkoratkaisukysymys

Onko arvonlisäverodirektiivin (1) 135 artiklan 1 kohdan g alakohtaa tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen eläkerahaston osuudenhaltijoiden voidaan katsoa kantavan sijoitusriskin, mikä merkitsee sitä, että eläkerahasto on kyseisessä säännöksessä tarkoitettu erityinen sijoitusrahasto? Onko tässä yhteydessä merkitystä sillä,

—	onko osuudenhaltijoilla yksilöllinen sijoitusriski vai riittääkö, että osuudenhaltijat ryhmänä, ja vain he, kantavat sijoitustulosten seuraukset?

—	miten suuri kollektiivinen tai yksilöllinen riski on?

—	missä määrin eläke-etuuden suuruus riippuu myös muista tekijöistä, kuten eläkkeen karttumisvuosien määrästä, palkan suuruudesta ja tuotto-odotuksesta?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Fiscale Eenheid Achmea BV v. Inspecteur van de Belastingdienst Amsterdam

(Asia C-640/22)

(2023/C 35/29)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Gelderland

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Fiscale Eenheid Achmea BV

Vastaaja: Inspecteur van de Belastingdienst Amsterdam

Ennakkoratkaisukysymykset

—	onko osuudenhaltijoilla yksilöllinen sijoitusriski vai riittääkö, että osuudenhaltijat ryhmänä, ja vain he, kantavat sijoitustulosten seuraukset?

—	miten suuri kollektiivinen tai yksilöllinen riski on?

—	missä määrin eläke-etuuden suuruus riippuu myös muista tekijöistä, kuten eläkkeen karttumisvuosien määrästä, palkan suuruudesta ja tuotto-odotuksesta?

—	että eläkerahasto ei ole 1.1.2018 lähtien enää harjoittanut aktiivista kartuttamista ja sen on heikon keskimääräisen katteen vuoksi siirrettävä kaikki varansa vakuuttajalle tai toiselle eläkerahastolle?

Seuraako verotuksen neutraalisuuden periaatteesta, että sovellettaessa arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan g alakohtaa rahastoihin, jotka eivät ole yhteissijoitusyrityksiä (2), on arvioitava paitsi sitä, ovatko ne rinnastettavissa yhteissijoitusyrityksiin, myös sitä, ovatko ne keskivertokuluttajan näkökulmasta rinnastettavissa muihin rahastoihin, jotka eivät ole yhteissijoitusyrityksiä mutta joita jäsenvaltio kuitenkin pitää erityisinä sijoitusrahastoina?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

(2) UCITS-rahastot

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/26

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Y v. Inspecteur van de Belastingdienst Amsterdam

(Asia C-641/22)

(2023/C 35/30)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Gelderland

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Y

Vastaaja: Inspecteur van de Belastingdienst Amsterdam

Ennakkoratkaisukysymys

—	onko osuudenhaltijoilla yksilöllinen sijoitusriski vai riittääkö, että osuudenhaltijat ryhmänä, ja vain he, kantavat sijoitustulosten seuraukset?

—	miten suuri kollektiivinen tai yksilöllinen riski on?

—	missä määrin eläke-etuuden suuruus riippuu myös muista tekijöistä, kuten eläkkeen karttumisvuosien määrästä, palkan suuruudesta ja tuotto-odotuksesta?

—	työnantaja on vuosina 2014–2020 taannut 250 000 000 euron määrän tavoitellun eläkekertymän toteuttamiseksi?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/26

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Stichting Pensioenfonds voor Fysiotherapeuten v. Inspecteur van de Belastingdienst Maastricht

(Asia C-642/22)

(2023/C 35/31)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Gelderland

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Stichting Pensioenfonds voor Fysiotherapeuten

Vastaaja: Inspecteur van de Belastingdienst Maastricht

Ennakkoratkaisukysymys

—	onko osuudenhaltijoilla yksilöllinen sijoitusriski vai riittääkö, että osuudenhaltijat ryhmänä, ja vain he, kantavat sijoitustulosten seuraukset?

—	miten suuri kollektiivinen tai yksilöllinen riski on?

—	missä määrin eläke-etuuden suuruus riippuu myös muista tekijöistä, kuten eläkkeen karttumisvuosien määrästä, palkan suuruudesta ja tuotto-odotuksesta?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/27

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Stichting BPL Pensioen v. Inspecteur van de Belastingdienst Utrecht

(Asia C-643/22)

(2023/C 35/32)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Gelderland

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Stichting BPL Pensioen

Vastaaja: Inspecteur van de Belastingdienst Utrecht

Ennakkoratkaisukysymys

—	onko osuudenhaltijoilla yksilöllinen sijoitusriski vai riittääkö, että osuudenhaltijat ryhmänä, ja vain he, kantavat sijoitustulosten seuraukset?

—	miten suuri kollektiivinen tai yksilöllinen riski on?

—	missä määrin eläke-etuuden suuruus riippuu myös muista tekijöistä, kuten eläkkeen karttumisvuosien määrästä, palkan suuruudesta ja tuotto-odotuksesta?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/28

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 12.10.2022 – Stichting Bedrijfstakpensioensfonds voor het levensmiddelenbedrijf (BPFL) v. Inspecteur van de Belastingdienst Utrecht

(Asia C-644/22)

(2023/C 35/33)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Gelderland

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Stichting Bedrijfstakpensioensfonds voor het levensmiddelenbedrijf (BPFL)

Vastaaja: Inspecteur van de Belastingdienst Utrecht

Ennakkoratkaisukysymykset

—	onko osuudenhaltijoilla yksilöllinen sijoitusriski vai riittääkö, että osuudenhaltijat ryhmänä, ja vain he, kantavat sijoitustulosten seuraukset?

—	miten suuri kollektiivinen tai yksilöllinen riski on?

—	missä määrin eläke-etuuden suuruus riippuu myös muista tekijöistä, kuten eläkkeen karttumisvuosien määrästä, palkan suuruudesta ja tuotto-odotuksesta?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

(2) UCITS-rahastot

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/28

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour d’appel de Mons (Belgia) on esittänyt 17.10.2022 – Fédération internationale de football association (FIFA) v. BZ

(Asia C-650/22)

(2023/C 35/34)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour d’appel de Mons

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Fédération internationale de football association (FIFA)

Vastapuoli: BZ

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 ja 101 artiklaa tulkittava siten, että niissä kielletään

—

periaate, jonka mukaan pelaajan ja sen seuran, joka haluaa ottaa hänet palvelukseensa, on maksettava yhteisvastuullisesti sille seuralle suoritettava korvaus, jonka kanssa sopimus on purettu ilman perusteltua syytä, sellaisena kuin tästä periaatteesta määrätään FIFA:n sääntöjen 17.2 §:ssä, luettuna yhdessä samojen sääntöjen 17.4 §:n mukaisten urheilutoimintaan liittyvien seuraamusten ja 17.1 §:n mukaisten taloudellisten seuraamusten kanssa;

—

liiton, johon pelaajan aikaisempi seura kuuluu, mahdollisuus olla antamatta kansainvälistä siirtotodistusta, joka on tarpeen, jotta uusi seura voisi ottaa pelaajan palvelukseensa, jos tämän aikaisemman seuran ja pelaajan välillä on vireillä oikeusriita (FIFA:n sääntöjen 9.1 § ja kyseisten sääntöjen liitteessä 3 oleva 8.2.7 §)?

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/29

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg Oost-Vlaanderen, afdeling Gent (Belgia) on esittänyt 19.10.2022 – FOD Volksgezondheid, Veiligheid van de voedselketen & Leefmilieu v. Triferto Belgium NV

(Asia C-654/22)

(2023/C 35/35)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg Oost-Vlaanderen Afdeling Gent

Pääasian asianosaiset

Kantaja: FOD Volksgezondheid, Veiligheid van de voedselketen & Leefmilieu

Vastaaja: Triferto Belgium NV

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko REACH-asetuksen (1) 6 artiklan 1 kohtaa, 3 artiklan 10 kohtaa ja 3 artiklan 11 kohtaa tulkittava siten, että rekisteröintivelvollisuus koskee henkilöä, joka tilaa tai ostaa aineen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelta valmistajalta, vaikka kaikki fyysiseen tuomiseen unionin tullialueelle liittyvät järjestelyt hoitaa kolmas osapuoli, joka myös nimenomaisesti vahvistaa olevansa niistä vastuussa?

Onko edelliseen kysymykseen annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, koskeeko tilattu tai ostettu määrä vain osaa (vaikkakin tonnia suurempaa määrää) saman EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen valmistajan valmistamasta suuremmasta erästä samaa ainetta, jonka kyseinen kolmas osapuoli tuo unionin tullialueelle varastoitavaksi siellä tullivarastoon?

Onko REACH-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa tulkittava siten, että myös aine, joka varastoidaan tullivarastoon (merkitsemällä menettelyssä J koodi 71 00 yhtenäisasiakirjan kohtaan 37), jää REACH-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle siihen asti, kunnes se myöhemmässä vaiheessa poistetaan varastosta ja asetetaan toiseen tullimenettelyyn (esimerkiksi luovutetaan vapaaseen liikkeeseen)?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko REACH-asetuksen 6 artiklan 1 kohtaa, 3 artiklan 10 kohtaa ja 3 artiklan 11 kohtaa tulkittava siten, että tällaisissa olosuhteissa rekisteröintivelvollisuus on henkilöllä, joka on ostanut aineen suoraan unionin ulkopuolella ja joka pyytää sen toimittamista (ilman, että hän on aiemmin tuonut ainetta fyysisesti unionin tullialueelle), myös jos kolmas yritys, joka on tuonut aineen aiemmin fyysisesti unionin tullialueelle, on jo rekisteröinyt aineen?

(1) Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (EUVL 2006, L 396, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/30

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Najwyższy (Puola) on esittänyt 19.10.2022

(Asia C-658/22)

(2023/C 35/36)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Najwyższy

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaa, 6 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 19 artiklan 1 kohtaa, yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 267 artiklan kanssa, tulkittava siten, että riippumattomana, puolueettomana ja aiemmin lailla perustettuna tuomioistuimena, joka takaa yksityisille tehokkaan oikeussuojan unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ei ole pidettävä sellaista jäsenvaltion ylimmän oikeusasteen tuomioistuinta (Sąd Najwyższy, ylin tuomioistuin, Puola), jonka kollegiseen kokoonpanoon kuuluu henkilöitä, jotka on nimitetty tuomarinvirkaan Sąd Najwyższyn tuomareiden nimittämistä koskevan jäsenvaltion lainsäädännön perustavanlaatuisten säännösten vastaisesti seuraavista syistä:

a)	Puolan tasavallan presidentin ilmoitus avoimista tuomarinviroista Sąd Najwyższyssa ilman, että pääministeri on ensin vahvistanut sen allekirjoituksellaan,

kansallisen elimen (Krajowa Rada Sądownictwa, kansallinen tuomarineuvosto), joka – sen tuomarijaoston tuomareiden nimittämiseen ja toimintatapaan liittyvien olosuhteiden vuoksi – ei täytä tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta valvovan perustuslaillisen elimen vaatimuksia, avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet sivuuttaen suorittama nimitystä edeltävä menettely,

Puolan tasavallan presidentin antamat nimityskirjat Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan huolimatta sitä edeltävästä valituksesta Krajowa Rada Sądownictwan päätöslauselmasta, joka käsitti esityksen virkaan nimittämisestä, toimivaltaiselle kansalliselle tuomioistuimelle (Naczelny Sąd Administracyjny, ylin hallintotuomioistuin, Puola), Naczelny Sąd Administracyjnyn tämän päätöslauselman täytäntöönpanon keskeyttämisestä kansallisen lain mukaisesti ja valitusmenettelyn ollessa kesken, minkä käsittelyn jälkeen Naczelny Sąd Administracyjny kumosi lainvoimaisesti valituksenalaisen Krajowa Rada Sądownictwan päätöslauselman lainvastaisena poistaen sen pysyvästi oikeusjärjestyksestä, minkä seurauksena nimittämistoimi Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan menetti Puolan tasavallan perustuslain (Konstytucja Rzeczypospolitej Polskiej) 179 §:ssä vaaditun perusteen eli Krajowa Rada Sądownictwan esityksen nimittämisestä tuomarinvirkaan?

Onko SEU 2 artiklaa, 6 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ja SEUT 267 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne estävät kansallisen oikeuden säännösten, kuten ylimmästä tuomioistuimesta 8.12.2017 annetun lain (ustawa z dnia 8 grudnia 2017 r. o Sądzie Najwyższym; koonnos Dz.U. 2021, järjestysnumero 154) 29 §:n 2 ja 3 momentin, 26 §:n 3 momentin ja 72 §:n 1, 2 ja 3 momentin, soveltamisen siltä osin kuin niissä kielletään virasta erottamista koskevan kurinpidollisen seuraamuksen uhalla Sąd Najwyższya määrittelemästä tai arvioimasta tuomarin nimittämisen pätevyyttä tai hänen siitä seuraavaa oikeuttaan harjoittaa lainkäyttötehtäviä tai suorittamasta näihin perusteisiin perustuvien tuomarin jääväämistä koskevien hakemusten aineellista arviointia, kun kieltoa on perusteltu sillä, että unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden perustuslaillista identiteettiä?

Onko SEU 2 artiklaa ja 4 artiklan 2 ja 3 kohtaa, yhdessä sen 19 artiklan ja SEUT 267 artiklan kanssa, tulkittava siten, että esteenä tuomioistuimen riippumattomuuden ja puolueettomuuden arvioinnille sekä sen tutkimiselle, onko kyseessä unionin oikeudessa tarkoitettu lailla perustettu tuomioistuin, ei voi olla jäsenvaltion perustuslakituomioistuimen (Trybunał Konstytucyjny, Puola) tuomio, jossa Puolan tasavallan ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen (Sąd Najwyższy) tuomio on katsottu perustuslain vastaiseksi, ottaen lisäksi huomioon, että Sąd Najwyższyn ratkaisulla oli tarkoitus panna täytäntöön Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio, [jonka mukaan] Puolan tasavallan perustuslain ja sovellettavan lainsäädännön (kansallisen oikeuden säännökset) perusteella perustuslakituomioistuimella (Trybunał Konstytucyjny) ei ole toimivaltaa valvoa tuomioistuinratkaisuja, mukaan lukien ylimmästä tuomioistuimesta 8.12.2017 annetun lain (ustawy z dnia 8 grudnia 2017 r. o Sądzie Najwyższym; koonnos Dz.U. 2021, järjestysnumero 154) 83 §:n perusteella annetut ratkaisut, joilla ratkaistaan säännösten tulkintaeroja, ja lisäksi, että Trybunał Konstytucyjny ei nykyisen rakenteensa vuoksi ole ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Dz.U. 1993, nro 61, järjestysnumero 284, sellaisena kuin se on muutettuna) 6 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu lailla perustettu tuomioistuin?

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/31

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Berlin (Saksa) on esittänyt 24.10.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on M.N.

(Asia C-670/22)

(2023/C 35/37)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Berlin

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

M.N.

Ennakkoratkaisukysymykset

Direktiivin 2014/41 (1) 6 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä 2 artiklan c alakohdan kanssa, olevan käsitteen ”määräyksen antava viranomainen” tulkinnasta:

Onko tuomarin annettava eurooppalainen tutkintamääräys sellaisten todisteiden hankkimiseksi, jotka ovat jo olemassa täytäntöönpanovaltiossa (tässä tapauksessa Ranska), jos määräyksen antavan valtion (tässä tapauksessa Saksa) lainsäädännön mukaan vastaavassa kansallisessa tapauksessa tuomarin olisi pitänyt määrätä perustana olevasta todisteiden hankkimisesta?

Päteekö tämä toissijaisesti ainakin silloin, kun täytäntöönpanovaltio on pannut perustana olevan toimenpiteen täytäntöön määräyksen antaneen valtion alueella tarkoituksenaan toimittaa kerätyt tiedot myöhemmin määräyksen antaneen valtion sellaisille tutkintaviranomaisille, jotka ovat kiinnostuneita kyseisistä tiedoista syytteen nostamista varten?

Onko tuomarin (tai riippumattoman elimen, joka ei osallistu rikostutkintaan) annettava todisteiden hankkimista koskeva eurooppalainen tutkintamääräys – määräyksen antavan valtion kansallisista toimivaltasäännöistä riippumatta –aina silloin, kun kyseinen toimenpide merkitsee vakavaa puuttumista keskeisiin perusoikeuksiin?

Direktiivin 2014/41 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkinnasta:

Onko direktiivin 2014/41 6 artiklan 1 kohdan a alakohta esteenä sellaiselle eurooppalaiselle tutkintamääräykselle, joka koskee täytäntöönpanovaltiossa (Ranska) jo käytettävissä olevien telekuuntelutietojen – erityisesti paikka- ja liikennetietojen sekä viestinnän sisältöjä koskevien tallenteiden – toimittamista, kun täytäntöönpanovaltion suorittama telekuuntelu koski kaikkia käyttäjiä, joilla oli viestintäpalvelun liittymä, eurooppalaisella tutkintamääräyksellä pyydetään toimittamaan kaikkien määräyksen antavan valtion alueella käytettyjen liittymien tiedot, eikä telekuuntelutoimenpiteen määräämisen ja suorittamisen tai eurooppalaisen tutkintamääräyksen antamisen yhteydessä ollut konkreettisia viitteitä siitä, että kyseiset yksittäiset käyttäjät olisivat tehneet vakavia rikoksia?

b)	Onko direktiivin 2014/41 6 artiklan 1 kohdan a alakohta esteenä tällaiselle eurooppalaiselle tutkintamääräykselle silloin, kun täytäntöönpanovaltion viranomaiset eivät voi varmistaa telekuuntelutoimenpiteellä hankittujen tietojen eheyttä laajan salassapitovelvollisuuden vuoksi?

Direktiivin 2014/41 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan tulkinnasta:

Onko direktiivin 2014/41 6 artiklan 1 kohdan b alakohta esteenä sellaiselle eurooppalaiselle tutkintamääräykselle, joka koskee täytäntöönpanovaltiossa (Ranska) jo olemassa olevien televiestintätietojen toimittamista, kun tietojen keräämisen perustana oleva täytäntöönpanovaltion telekuuntelutoimenpide olisi määräyksen antavan valtion (Saksa) lainsäädännön mukaan ollut kielletty vastaavassa kansallisessa tapauksessa?

b)	Toissijaisesti: Päteekö tämä joka tapauksessa silloin, kun täytäntöönpanovaltio on suorittanut telekuuntelun määräyksen antavan valtion alueella ja sen edun mukaisesti?

Direktiivin 2014/41 31 artiklan 1 ja 3 kohdan tulkinnasta:

a)	Onko toimenpiteessä, johon liittyy päätelaitteisiin soluttautuminen internetpohjaisen viestintäpalvelun liikenne-, paikka- ja viestintätietojen saamiseksi, kyse direktiivin 2014/41/EU 31 artiklassa tarkoitetusta telekuuntelusta?

Onko direktiivin 2014/41/EU 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus toimitettava aina tuomarille, tai onko näin ainakin silloin, kun kuuntelua suorittavan jäsenvaltion (Ranska) harkitsemasta toimenpiteestä voisi ilmoituksen vastaanottaneen valtion (Saksa) lainsäädännön mukaan vastaavassa kansallisessa tapauksessa määrätä vain tuomari?

Siltä osin kuin direktiivin 2014/41/EU 31 artikla koskee myös yksittäisten kyseessä olevien televiestinnän käyttäjien suojelua, ulottuuko se myös tietojen käyttämiseen syytteen nostamiseksi ilmoituksen vastaanottaneessa valtiossa (Saksa), ja jos näin on, vastaako tämä tavoite lisätavoitetta, joka koskee ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvaltion täysivaltaisuuden suojelua?

Oikeudelliset seuraukset unionin oikeuden vastaisesta todisteiden hankkimisesta:

a)	Jos todisteet on hankittu unionin oikeuden vastaisella eurooppalaisella tutkintamääräyksellä, voiko unionin oikeuden tehokkuusperiaatteesta seurata suoraan todisteiden hyödyntämiskielto?

Jos todisteet on hankittu unionin oikeuden vastaisella eurooppalaisella tutkintamääräyksellä, johtaako unionin oikeuden tehokkuusperiaate todisteiden hyödyntämiskieltoon silloin, kun toimenpidettä, joka on todisteiden hankkimisen perustana täytäntöönpanovaltiossa, ei olisi saatu määrätä vastaavassa kansallisessa tapauksessa määräyksen antaneessa valtiossa ja jos tällaisella lainvastaisella kansallisella toimenpiteellä hankittuja todisteita ei olisi voitu hyödyntää määräyksen antaneen valtion lainsäädännön mukaan?

Onko unionin oikeuden ja erityisesti tehokkuusperiaatteen vastaista se, että todisteiden, joiden hankkiminen oli unionin oikeuden vastaista nimenomaan rikosepäilyn puuttumisen vuoksi, hyödyntäminen rikosoikeudellisessa menettelyssä oikeutetaan intressivertailun puitteissa niiden rikosten vakavuudella, jotka ovat tulleet ensimmäistä kertaa tietoon todisteita arvioitaessa?

Toissijaisesti: Seuraako unionin oikeudesta ja erityisesti tehokkuusperiaatteesta, että unionin oikeuden rikkomiset silloin, kun todisteita hankitaan kansallisen rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä, eivät voi jäädä täysin vaille seurauksia, vaikka kyse olisi vakavista rikoksista, ja että ne näin ollen on otettava huomioon syytetyn hyväksi ainakin todisteita arvioitaessa tai rangaistusta määritettäessä?

(1) Rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä 3.4.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EUVL 2014, L 130, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/33

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy Katowice – Wschód w Katowicach (Puola) on esittänyt 2.11.2022 – Przedsiębiorstwo Produkcyjno – Handlowo – Usługowe A. v. P. S.A.

(Asia C-677/22)

(2023/C 35/38)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy Katowice – Wschód w Katowicach

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Przedsiębiorstwo Produkcyjno – Handlowo – Usługowe A.

Vastaaja: P. S.A.

Ennakkoratkaisukysymys

Onko kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16.2.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU (1) (uudelleenlaadittu) 3 artiklan 5 kohtaa tulkittava siten, että se, että elinkeinonharjoittajat nimenomaisesti sopivat 60 päivää ylittävästä maksuajasta, voi koskea ainoastaan sopimuksia, joiden ehtoja ei ole laatinut ainoastaan yksi sopimuspuoli?

(1) EUVL 2011, L. 48, s. 1.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/33

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy dla Krakowa – Podgórza w Krakowie (Puola) on esittänyt 3.11.2022 – Profi Credit Polska S.A. v. G.N.

(Asia C-678/22)

(2023/C 35/39)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy dla Krakowa – Podgórza w Krakowie

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Profi Credit Polska S.A.

Vastaaja: G.N.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (1) 10 artiklan 2 kohdan f alakohtaa, luettuna yhdessä sen 3 artiklan j alakohdan kanssa, kun otetaan huomioon unionin oikeuden tehokkuusperiaate ja mainitun direktiivin tavoite sekä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (2) 3 artiklan 1 ja 2 kohta, luettuna yhdessä sen 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että nämä säännökset ovat esteenä sille, että kulutusluottosopimuksissa, joiden sopimusehdoista ei ole sovittu erikseen elinkeinonharjoittajan (luotonantaja) ja kuluttajan (luotonottaja) välisissä neuvotteluissa, käytetään ehtoja, joiden mukaan luotonottaja perii korkoa paitsi kuluttajan nostamasta luoton määrästä myös muista luottokustannuksista (eli provisiosta ja muista maksuista, jotka eivät sisälly kuluttajan nostaman luoton määrään ja jotka sisältyvät kuluttajan kulutusluottosopimuksen mukaisen velvollisuutensa perusteella maksettavaksi tulevaan kokonaismäärään)?

Onko kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY 10 artiklan 2 kohdan f ja g alakohtaa, kun otetaan huomioon unionin oikeuden tehokkuusperiaate ja mainitun direktiivin tavoite sekä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 5 artikla, tulkittava siten, että nämä säännökset ovat esteenä sille, että kulutusluottosopimuksissa, joiden sopimusehdoista ei ole sovittu erikseen elinkeinonharjoittajan (luotonantaja) ja kuluttajan (luotonottaja) välisissä neuvotteluissa, käytetään ehtoja, joissa ilmoitetaan ainoastaan lainakorko ja pääomitettujen korkojen kokonaismäärä, jonka kuluttaja on velvollinen maksamaan täyttääkseen sopimuksen mukaisen velvoitteensa, numeroina ilmaistuna ilman, että kuluttajalle samalla ilmoitetaan nimenomaisesti, että (numeroina ilmaistujen) pääomitettujen korkojen laskentaperusteena on käytetty eri määrää kuin kuluttajan todellisuudessa nostaman luoton määrää, ja erityisesti, että laskentaperusteena on käytetty kuluttajan nostaman luoton määrän ja muiden luottokustannusten (eli provision ja muiden maksujen, jotka eivät sisälly kuluttajalle myönnetyn luoton määrään ja jotka sisältyvät kuluttajan kulutusluottosopimuksen mukaisen velvollisuutensa perusteella maksettavaksi tulevaan kokonaismäärään) yhteenlaskettua määrää?

(1) EUVL 2008, L 133 s. 66.

(2) EYVL 1993, L 95 s. 29.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/34

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Upravni sud u Zagrebu (Kroatia) on esittänyt 2.11.2022 – LM v. Ministarstvo financija Republike Hrvatske, Samostalni sektor za drugostupanjski upravni postupak

(Asia C-682/22)

(2023/C 35/40)

Oikeudenkäyntikieli: kroaatti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Upravni sud u Zagrebu

Pääasian asianosaiset

Valittaja: LM

Vastapuoli: Ministarstvo financija Republike Hrvatske, Samostalni sektor za drugostupanjski upravni postupak

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Albanian tasavallalle liittymistä valmistelevan tukivälineen mukaisen tuen täytäntöönpanon puitteissa myönnettävään EU:n rahoitustukeen liittyvän yhteistyön säännöistä 18.10.2007 tehdyn Albanian tasavallan hallituksen ja Euroopan unionin komission välisen puitesopimuksen 26 artiklan 2 kohdan c alakohtaa tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion, tässä tapauksessa Kroatian tasavallan, oikeudelle kantaa tuloveroa palkkioista, jotka maksettiin vuonna 2016 sen pitkäaikaisena asiantuntijana työskentelevälle kansalaiselle Albanian alueella suoritetuista tehtävistä hankkeessa, jonka edunsaajat ovat Albanian tasavallan valtion laitoksia ja jota Euroopan unioni rahoittaa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä IPA 2013?

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/35

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 4.11.2022 – Adusbef – Associazione difesa utenti servizi bancari e finanziari ym. v. Presidenza del Consiglio dei ministri ym.

(Asia C-683/22)

(2023/C 35/41)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Adusbef – Associazione difesa utenti servizi bancari e finanziari, AIPE – Associazione italiana pressure equipment ja Confimi Industria Abruzzo – Associazione dell’industria manifatturiera e dell’impresa privata dell’Abruzzo

Vastaajat: Presidenza del Consiglio dei ministri, Ministero dell’Economia e delle Finanze, Ministero delle Infrastrutture e della Mobilità sostenibili, DIPE – Dipartimento programmazione e coordinamento della politica economica, Autorità di regolazione dei trasporti, Corte dei Conti ja Avvocatura Generale dello Stato

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kansallisen lainsäädännön tulkinta [unionin] oikeuden vastainen, kun kyseisen tulkinnan mukaan konsession antava viranomainen voi aloittaa moottoritietä koskevan konsession saajan ja kohteen muuttamista koskevan menettelyn konsessiosopimuksen voimassaolon aikana tai neuvotella siitä uudelleen arvioimatta ja esittämättä näkemyksiä velvollisuudesta aloittaa julkinen hankintamenettely?

Onko kansallisen lainsäädännön tulkinta [unionin] oikeuden vastainen, kun kyseisen tulkinnan mukaan konsession antava viranomainen voi aloittaa moottoritietä koskevan konsession saajan ja kohteen muuttamista koskevan menettelyn konsessiosopimuksen voimassaolon aikana tai neuvotella siitä uudelleen arvioimatta vakavaan laiminlyöntiin syyllistyneen konsession saajan luotettavuutta?

3)	Asetetaanko [unionin] oikeudessa sopimussuhteen purkamista koskeva velvollisuus, jos todetaan julkisen hankintamenettelyn periaatetta loukatun ja/tai moottoritietä koskevan konsession haltijan olevan epäluotettava?

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/35

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Oristano (Italia) on esittänyt 9.11.2022 – S. G. v. Unione di Comuni Alta Marmilla

(Asia C-689/22)

(2023/C 35/42)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Oristano

Pääasian asianosaiset

Kantaja: S. G.

Vastaaja: Unione di Comuni Alta Marmilla

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa ja direktiivin 2003/88/EY (1) 7 artiklan 2 kohtaa, myös erikseen tarkasteltuina, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaisille julkisen talouden vaatimuksiin liittyvillä syillä perustelluille kansallisille säännöksille tai käytänteille, joiden nojalla kertyneiden mutta pitämättä jääneiden lomien asemesta julkishallinnon henkilöstölle, ylemmät toimihenkilöt mukaan lukien, ei voida työsuhteen purkautuessa missään tapauksessa myöntää rahasuoritusta?

(1) Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (EUVL 2003, L 299, s. 9)

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/36

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie (Puola) on esittänyt 10.11.2022 – I. sp. z o.o. v. M. W.

(Asia C-693/22)

(2023/C 35/43)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Kantaja: I. sp. z o.o.

Vastaaja: M. W.

Ennakkoratkaisukysymys

Onko luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (1) (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna) 5 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä 6 artiklan 1 kohdan a, c ja e alakohdan sekä 6 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansallisen oikeuden säännökselle, joka mahdollistaa tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11.3.1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY (2) (EYVL L 77, s. 20, sellaisena kuin se on muutettuna) tarkoitetun henkilötiedoista koostuvan tietokannan myymisen, jos rekisteröidyt eivät ole antaneet suostumusta tällaiseen myyntiin?

(1) EUVL 2016, L 119, s. 1.

(2) EUVL 1996, L 77, s. 20.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/36

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Městský soud v Praze (Tšekin tasavalta) on esittänyt 10.11.2022 – Fondee a.s. v. Česká národní banka

(Asia C-695/22)

(2023/C 35/44)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Městský soud v Praze

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Fondee a.s.

Vastaaja: Česká národní banka

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko henkilöllä, joka rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta 15.5.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65 (1) 3 artiklan 1 kohdan nojalla on vapautettu direktiivin soveltamisalasta ja jota direktiivin 3 artiklan 3 kohdan nojalla ei koske direktiivin 34 artiklassa säädetty sijoituspalvelujen tarjoamisen vapaus, SEUT 56 artiklassa vahvistettu oikeus palvelujen tarjoamisen vapauteen, jos henkilö ei itse tarjoa yhtenäisen eurooppalaisen toimiluvan perusteella sijoituspalveluja toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle asiakkaalle, vaan vastaanottaa sijoituspalvelun yhtenäistä eurooppalaista toimilupaa käyttävältä ulkomaiselta toimijalta tai osallistuu muulla tavoin kyseisen palvelun tarjoamiseen loppuasiakkaalle (palvelun välittäminen)?

2)	Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko unionin oikeus, erityisesti SEUT 56 artikla, esteenä lainsäädännölle, jolla kielletään sijoituspalvelujen välittäjää välittämästä asiakkaan toimeksiantoja ulkomaiselle arvopaperikauppiaalle?

(1) EUVL 2014, L 173, s. 349.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/37

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Apelativen sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 14.11.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat TP ja OF

(Asia C-698/22)

(2023/C 35/45)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Apelativen sad Varna

Rikosoikeudenkäynnin vastaajat

TP ja OF

Ennakkoratkaisukysymykset

Voivatko aineet, joita ei tosin ole luokiteltu neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 (1) liitteessä I mutta joita kuitenkin on todettu käytetyn huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomassa valmistuksessa, olla [rikoskoodeksin (Nakazatelen kodeks, jäljempänä NK)] 242 §:n 3 momentissa tarkoitetun laitonta valtion rajojen yli tuomista koskevan rikoksen kohteena (materiaalina), vaikka kansallisessa lainsäädännössä ja sovellettavassa unionin oikeudessa ei säädetä tällaisia aineita koskevasta erityisestä tuontijärjestelmästä? NK:n 242 §:n 3 momentti on blankettisäännös, ja siinä viitataan muihin erityissäännöksiin, joissa säädetään nimenomaisesti huumausaineiden lähtöaineiden tuonnista. Onko kansallisen NK:n 242 §:n 3 momentti, jonka sisältö vastaa NK:n 354a §:n toista virkettä, tässä mielessä perusoikeuskirjan 49 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan mukainen siltä osin kuin tällaisten materiaalien tuonnista ei ole olemassa oikeussääntöjä, jotka täyttäisivät rikosoikeudelliset blankettisäännökset?

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi:

II.1.

Mitä tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 111/2005 2 artiklan b alakohdassa olevalla ilmaisulla ”on todettu käytetyn huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomassa valmistuksessa”, ja tarkoitetaanko sillä pelkästään aineiden sekoittamista huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden valmistamiseksi, vai voiko se sisältää myös sen, että aineet ovat mukana kemiallisissa reaktioissa, jotka johtavat huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden synteesiin?

II.2.

APAA-niminen aine määritettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 273/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen huumausaineiden lähtöaineiden sisällyttämisestä luokiteltujen aineiden luetteloon 14.7.2020 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/1737 (2) amfetamiinin välittömäksi lähtöaineeksi ja sisällytettiin asetuksen (EY) N:o 273/2004 liitteessä I olevaan luokkaan 1. Voidaanko APAA:ta pitää edellä mainittuun sisällyttämiseen asti aineena/materiaalina, jota käytetään huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomassa valmistamisessa, ja mitä tuontijärjestelmää siihen näin ollen sovellettiin?

Voidaanko tällaiset toimet ja menettelytavat, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 111/2005 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen aineiden (APAAN ja PMK) tuonnin rahoitukseen, sopimiseen ja järjestämiseen, mukaan lukien sellaisten muiden luonnollisten henkilöiden ja/tai oikeushenkilöiden käyttäminen, jotka vastaavat välittömästi tulli-ilmoituksen tekemisestä ja tulliasiakirjojen laatimisesta tuontia varten, katsoa asetuksen (EY) N:o 111/2005 2 artiklan e, f ja h alakohdassa tarkoitetuksi ”välitystoiminnaksi”, ”toimijaksi” tai ”tuojaksi”?

(1) Yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä 22.12.2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 111/2005 (EUVL 2005, L 22, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 273/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen huumausaineiden lähtöaineiden sisällyttämisestä luokiteltujen aineiden luetteloon 14.7.2020 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2020/1737 (EUVL 2020, L 392, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/38

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 24.11.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-775/20, PB v. komissio, 14.9.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-721/22 P)

(2023/C 35/46)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Baquero Cruz, B. Araujo Arce ja J. Estrada de Solà)

Muut osapuolet: PB ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 14.9.2022 asiassa T-775/20 antaman tuomion tuomiolauselman 1 ja 3 kohdan

—	palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen asiaratkaisun antamiseksi kumoamiskanteesta

—	velvoittaa PB:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio vetoaa valituksensa tueksi yhteen kumoamisperusteeseen, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen.

Komissio riitauttaa johtopäätöksen, jossa unionin yleinen tuomioistuin valituksenalaisen tuomion 65 kohdassa katsoo kyseisen tuomion 51–64 kohdassa esitetyn päättelyn nojalla, että asetus Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (1) ei voi yksinään olla asianmukainen oikeusperusta hallinnollisiin toimenpiteisiin ryhtymiselle perusteettomasti maksettujen rahamäärien takaisinperimiseksi.

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, sillä EY:n taloudellisten etujen suojaamisesta annetun asetuksen 4 ja 7 artikla ovat itsenäinen ja riittävän täsmällinen peruste toteuttaa hallinnollisia takaisinperintätoimia, jotka eivät ole seuraamusluonteisia.

Unionin yleinen tuomioistuin päätyi tuomionsa 69 kohdassa katsomaan, että vuoden 2002 varainhoitoasetuksen soveltaminen yhdessä EY:n taloudellisten etujen suojaamisesta annetun asetuksen 4 ja 7 artiklan kanssa ei oikeuta toteuttamaan kantajana ensimmäisessä oikeusasteessa olleeseen asianosaiseen kohdistuvia toimenpiteitä, koska tämä ei ollut kyseisten maksujen välitön saaja.

Komission mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, sillä EY:n taloudellisten etujen suojaamisesta annetun asetuksen 7 artikla, sovellettuna yhdessä saman asetuksen 4 artiklan ja vuoden 2002 varainhoitoasetuksen 103 artiklan kanssa, on riittävän selvä ja täsmällinen säännös takaisinperintätoimien kohdistamiseksi ensimmäisessä oikeusasteessa kantajana olleeseen asianosaiseen, vaikka tämä ei ollut kyseisten maksujen välitön saaja.

(1) Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 (EYVL 1995, L 312, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/39

Vakuustakavarikkoa koskeva lupahakemus 30.11.2022 – Ntinos Ramon v. Euroopan komissio

(Asia C-742/22 SA)

(2023/C 35/47)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Hakija: Ntinos Ramon (edustajat: asianajajat Achilleas Dimitriadis ja Charalampos Pogiatzis sekä Pavlos Eleftheriadis, barrister)

Vastapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Hakija vaatii, että

—

määrätään Euroopan komission koskemattomuuden pidättämisestä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 1 artiklan mukaisesti ja annettava lupa kolmannelle taholle antaa tiedoksi ja panna täytäntöön Eparchiako Dikastirio Ammochostoun (Famagustan alioikeus, Kypros) 23.6.2022 Euroopan komissiota kohtaan – jollei komission koskemattomuuden pidättämisestä muuta johdu – antama vakuustakavarikkoa koskeva väliaikaismääräys, joka koskee Ramonin vaatimuksia Turkin tasavaltaa kohtaan 622 114,52 euron suuruudelta, jonka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin myönsi hakijalle vuonna 2010 sillä perusteella, Turkin viranomaiset olivat rikkoneet hakijan oikeuksia ottamalla laittomasti haltuun tämän omaisuuden.

—	määrätään kaikista korjaustoimenpiteistä, joita unionin tuomioistuin pitää oikeudenmukaisina ja tasapuolisina käsiteltävässä asiassa

—	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut lisättynä arvonlisäverolla.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Turkin tasavallalla on selviä, rahassa määriteltyjä ja erääntyneitä saatavia Euroopan unionilta unionin ja Turkin tasavallan välillä tehtyjen seuraavien rahoitussopimusten perusteella:

a)	”Vuotuista toimintaohjelmaa Turkin hyväksi vuodelle 2018” koskeva 6.11.2019 tehty vuoden 2018 rahoitussopimus 98,4 miljoonan euron määräisenä

b)	”Vuotuista toimintaohjelmaa Turkin hyväksi vuodelle 2019” koskeva 4.6.2020 tehty vuoden 2019 rahoitussopimus 157,7 miljoonan euron määräisenä

c)	”Vuotuista toimintaohjelmaa Turkin hyväksi vuodelle 2020” koskeva 26.3.2021 tehty vuoden 2020 rahoitussopimus 122 miljoonan euron määräisenä.

Euroopan unioniin liittymistä valmistelevan tuen tarkoituksena on etenkin auttaa Turkkia sellaisten uudistusten tielle, jotka tuovat sitä lähemmäksi unionin säännöstöä, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja ihmisoikeuksien suojeleminen.

Hakijan hakema vakuustakavarikko koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 26.10.2018 antaman tuomion Ramon v. Turkki (CE:ECHR:2010:1026JUD 002909295) täytäntöönpanoa ja se on toimenpide, jolla edistetään ihmisoikeuksien puolustamista ja kunnioittamista.

Turkilla Euroopan unionilta olevien rahassa määriteltyjen saatavien takavarikolla siihen määrään saakka, jonka Turkin tasavallan on maksettava Ramonille, ei haitata Euroopan unionin asianmukaista toimintaa eikä sillä rajoiteta Euroopan unionin riippumattomuutta. Vakuustakavarikolla päinvastoin myötävaikutetaan Turkille myönnettävän liittymistä valmistelevan tuen yhden sen päätavoitteiden toteutumiseen eli sen tavoitteen toteutumiseen, että ehdokasvaltio noudattaa oikeusvaltioperiaatetta ja suojelee ihmisoikeuksia.

Unionin yleinen tuomioistuin

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/41

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – PKK v. neuvosto

(Yhdistetyt asiat T-316/14 RENV ja T-148/19) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Terrorismin torjumiseksi PKK:ta vastaan toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Yhteinen kanta 2001/931/YUTP - Yhteisen kannan soveltaminen aseellisessa selkkauksessa - Terroristiryhmä - Tosiseikat, joiden perusteella varojen jäädyttämispäätökset tehdään - Toimivaltaisen viranomaisen tekemä päätös - Kolmannen valtion viranomainen - Tarkistus - Oikeasuhteisuus - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan - Kanteen tarkistaminen)

(2023/C 35/48)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Kurdistan Workers’ Party (PKK) (edustajat: asianajajat A. van Eik ja T. Buruma)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Van Overmeire ja B. Driessen)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia asiassa T-316/14 RENV: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Ramopoulos, J. Norris, J. Roberti di Sarsina ja R. Tricot)

Vastaajan vaatimuksia muutoksenhakuasteessa tukeneet väliintulijat: Ranskan tasavalta (asiamiehet: A. L. Desjonquères, B. Fodda ja J. L. Carré) ja Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: M. Bulterman ja J. Langer)

Oikeudenkäynnin kohde

Asiassa T-316/14 RENV nostamassaan kanteessa, joka perustuu SEUT 263 artiklaan, kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 714/2013 kumoamisesta 10.2.2014 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 125/2014 (EUVL 2014, L 40, s. 9);

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 125/2014 kumoamisesta 22.7.2014 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 790/2014 (EUVL 2014, L 217, s. 1);

—

niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta ja muuttamisesta sekä päätöksen 2014/483/YUTP kumoamisesta 26.3.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/521 (EUVL 2015, L 82, s. 107);

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 790/2014 kumoamisesta 26.3.2015 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/513 (EUVL 2015, L 82, s. 1);

—

niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2015/521 kumoamisesta 31.7.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1334 (EUVL 2015, L 206, s. 61);

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/513 kumoamisesta 31.7.2015 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1325 (EUVL 2015, L 206, s. 12);

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1325 kumoamisesta 21.12.2015 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2425 (EUVL 2015, L 334, s. 1);

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2425 kumoamisesta 12.7.2016 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1127 (EUVL 2016, L 188, s. 1);

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1127 kumoamisesta 27.1.2017 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/150 (EUVL 2017, L 23, s. 3);

—

niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2017/154 kumoamisesta 4.8.2017 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/1426 (EUVL 2017, L 204, s. 95) ja

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/150 kumoamisesta 4.8.2017 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1420 (EUVL 2017, L 204, s. 3) siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa.

Asiassa T-148/19 nostamassaan kanteessa, joka niin ikään perustuu SEUT 263 artiklaan, kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa

—

niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä koskevan luettelon muuttamisesta ja ajan tasalle saattamisesta, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, sekä päätöksen (YUTP) 2018/1084 kumoamisesta 8.1.2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/25 (EUVL 2019, L 6, s. 6);

—

niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, sekä päätöksen (YUTP) 2019/25 kumoamisesta 8.8.2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/1341 (EUVL 2019, L 209, s. 15);

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/24 kumoamisesta 8.8.2019 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1337 (EUVL 2019, L 209, s. 1);

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1337 kumoamisesta 13.1.2020 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/19 (EUVL 2020, L 8I, s. 1);

—

niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2020/20 kumoamisesta 30.7.2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/1132 (EUVL 2020, L 247, s. 18);

—

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/19 kumoamisesta 30.7.2020 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1128 (EUVL 2020, L 247, s. 1), siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa.

Tuomiolauselma

Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 714/2013 kumoamisesta 10.2.2014 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 125/2014 ja tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 125/2014 kumoamisesta 22.7.2014 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 790/2014 kumotaan siltä osin kuin ne koskevat Kurdistan Workers’ Partya (PKK).

2)	Asiassa T-316/14 RENV nostettu kanne hylätään muilta osin.

3)	Asiassa T-148/19 nostettu kanne hylätään.

4)	PKK ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan asioissa T-316/14, C-46/19 P, T-316/14 RENV ja T-148/19.

5)	Euroopan komissio, Ranskan tasavalta ja Alankomaiden kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 245, 28.7.2014.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/43

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Trasta Komercbanka ym. v. EKP

(Asia T-698/16) (1)

(Talous- ja rahapolitiikka - Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta - EKP:lle annetut erityiset valvontatehtävät - Luottolaitoksen toimiluvan peruuttamispäätös - Kantajan kuolema - Lausunnon antamisen osittainen raukeaminen - Osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja EKP:n toimivalta yhteisen valvontamekanismin puitteissa - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeasuhteisuus - Luottamuksensuoja - Oikeusvarmuus - Harkintavallan väärinkäyttö - Puolustautumisoikeudet - Perusteluvelvollisuus)

(2023/C 35/49)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Trasta Komercbanka AS (Riika, Latvia) ja kuusi muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä (edustaja: asianajaja O. Behrends)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: E. Koupepidou, C. Hernández Saseta ja A. Witte, avustajanaan asianajaja de B. Schneider)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Latvian tasavalta (asiamiehet: K. Pommere ja J. Davidoviča) ja Euroopan komissio (asiamiehet: V. Di Bucci ja A. Steiblytė)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan 11.7.2016 annetun EKP:n päätöksen ECB/SSM/2016 – 529900WIP0INFDAWTJ81/2 WOANCA-2016-0005, jolla Trasta Komercbankan luottolaitostoiminnan harjoittamista koskeva toimilupa peruutettiin.

Tuomiolauselma

1)	Kanteesta ei ole enää tarpeen lausua siltä osin kuin sen on nostanut Igors Buimisters.

2)	Kanne hylätään.

3)	Trasta Komercbanka AS ja muut kantajat, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä, lukuun ottamatta Igors Buimistersia, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

4)	Igors Buimisters vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

5)	Euroopan komissio ja Latvian tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 441, 28.11.2016.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Itävalta v. komissio

(Asia T-101/18) (1)

(Valtiontuki - Ydinteollisuus - Tuki, jonka Unkari aikoo toteuttaa kahden uuden ydinreaktorin rakentamiseksi Paksin voimala-alueelle - Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi sillä edellytyksellä, että tiettyjä sitoumuksia noudatetaan - SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohta - Tuen yhdenmukaisuus muun unionin oikeuden kuin valtiontukioikeuden kanssa - Erottamaton yhteys - Ydinenergian edistäminen - Euratomin perustamissopimuksen 192 artiklan ensimmäinen kohta - Ympäristönsuojelun periaate, aiheuttamisperiaate, varautumisen periaate ja kestävyyden periaate - Asianomaisen taloudellisen toiminnan määrittäminen - Markkinahäiriö - Kilpailun vääristyminen - Tuen oikeasuhteisuus - Valtion väliintulon välttämättömyys - Tukiosuuksien määrittäminen - Julkinen hankintamenettely - Perusteluvelvollisuus)

(2023/C 35/50)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Itävallan tasavalta (asiamiehet: J. Schmoll, F. Koppensteiner, M. Klamert ja T. Ziniel, avustajanaan asianajaja H. Kristoferitsch)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: K. Blanck, K. Herrmann ja P. Němečková)

Väliintulija, joka tukee valittajan vaatimuksia: Luxemburgin suurherttuakunta (asiamiehet: A. Germeaux ja T. Schell, avustajanaan asianajaja P. Kinsch)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek, J. Vláčil, T. Müller, J. Pavliš ja L. Halajová), Ranskan tasavalta (asiamiehet: E. de Moustier ja P. Dodeller), Unkari (asiamies: M. Fehér, avustajinaan asianajajat P. Nagy, N. Gràcia Malfeito, B. Karsai ja C. Bellamy, KC), Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna), Slovakian tasavalta (asiamies: S. Ondrášiková) ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: F. Shibli, L. Baxter ja S. McCrory, avustajanaan T. Johnston, barrister)

Oikeudenkäynnin kohde

Itävallan tasavalta vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan toimenpiteestä/tukiohjelmasta/valtiontuesta SA.38454 – 2015/C (ex 2015/N), jonka Unkari aikoo toteuttaa tukeakseen kahden uuden ydinreaktorin rakentamista Paks II ydinvoimalaan, 6.3.2017 annetun komission päätöksen (EU) 2017/2112 (EUVL 2017, L 317, s. 45) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Itävallan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Tšekin tasavalta, Ranskan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Puolan tasavalta, Slovakian tasavalta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 152, 30.4.2018.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/45

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – PNB Banka v. EKP

(Asia T-275/19) (1)

(Talous- ja rahapolitiikka - Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta - EKP:n valtuudet - Tutkintavaltuudet - Paikalla tehtävät tarkastukset - Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 12 artikla - EKP:n päätös tehdä tarkastus vähemmän merkittävässä luottolaitoksessa - Kumoamiskanne - Kannekelpoinen toimi - Tutkittavaksi ottaminen - EKP:n toimivalta - Perusteluvelvollisuus - Tarkastukseen oikeuttavat seikat - Työjärjestyksen 106 artikla - Istunnon pitämistä koskevaa pyyntöä ei perusteltu)

(2023/C 35/51)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PNB Banka AS (Riika, Latvia) (edustaja: asianajaja O. Behrends)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: C. Hernández Saseta, F. Bonnard ja V. Hümpfner)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Triantafyllou, A. Nijenhuis ja A. Steiblytė)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan 14.2.2019 päivätyllä kirjeellä tiedoksi annetun Euroopan keskuspankin (EKP) päätöksen paikalla tehtävän tarkastuksen suorittamisesta kantajan tiloissa.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	PNB Banka AS vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan keskuspankin (EKP) oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 213, 24.6.2019.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/46

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – PNB Banka v. EKP

(Asia T-301/19) (1)

(Talous- ja rahapolitiikka - Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta - Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 6 artiklan 5 kohdan b alakohta - EKP:n vähemmän merkittävään yhteisöön kohdistaman suoran valvonnan tarpeellisuus - Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen pyyntö - Asetuksen (EU) N:o 468/2014 68 artiklan 5 kohta - EKP:n päätös, jolla PNB Banka on luokiteltu merkittäväksi EKP:n suorassa valvonnassa olevaksi yhteisöksi - Perusteluvelvollisuus - Oikeasuhteisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tutustua hallinnolliseen asiakirja-aineistoon - Asetuksen N:o 468/2014 68 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kertomus - Työjärjestyksen 106 artikla - Istunnon pitämistä koskevaa pyyntöä ei ole perusteltu)

(2023/C 35/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PNB Banka AS (Riika, Latvia) (edustaja: asianajaja O. Behrends)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: C. Hernández Saseta, F. Bonnard ja D. Segoin)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan keskuspankin (EKP) sen päätöksen kumoamista, joka on annettu tiedoksi 1.3.2019 ja jolla kantaja on luokiteltu merkittäväksi EKP:n suorassa valvonnassa olevaksi yhteisöksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	PNB Banka AS vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan keskuspankin (EKP) oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 246, 22.7.2019.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/46

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – PNB Banka v. EKP

(Asia T-330/19) (1)

(Talous- ja rahapolitiikka - Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta - Direktiivin 2013/36 22 artikla - EKP vastustaa määräosuuksien hankkimista luottolaitoksesta - Arviointijakson alkamisajankohta - EKP:n väliintulotoimet menettelyn alkuvaiheessa - Hankkijaehdokkaan rahoitusvakautta ja vakavaraisuusvaatimusten noudattamista koskevat edellytykset - Perusteltu syy vastustaa hankintaa yhden tai useamman arviointiperusteen nojalla - Työjärjestyksen 106 artikla - Istunnon pitämistä koskevaa pyyntöä ei ole perusteltu)

(2023/C 35/53)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PNB Banka AS (Riika, Latvia) (edustaja: asianajaja O. Behrends)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: C. Hernández Saseta, F. Bonnard ja V. Hümpfner)

Väliintulija, joka tukee vastapuolen vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Triantafyllou, A. Nijenhuis ja A. Steiblytė)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jolla kantaja vaatii sen päätöksen kumoamista, joka on annettu tiedoksi 21.3.2019 päivätyllä kirjeellä ja jolla Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt vastustaa liiketoimea, joka kattaa määräosuuksien hankkimisen B:stä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	PNB Banka AS vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan keskuspankin (EKP) oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 270, 12.8.2019.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/47

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – PNB Banka v. EKP

(Asia T-230/20) (1)

(Talous- ja rahapolitiikka - Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta - Asetus (EU) N:o 1024/2013 - EKP:lle annetut erityiset valvontatehtävät - Luottolaitos PNB Bankan toimiluvan peruuttamista koskeva päätös - Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen ehdotus toimiluvan peruuttamisesta - PNB Bankan maksukyvyttömyyttä koskeva ratkaisu - Kohtuullinen määräaika - Perusteluvelvollisuus - Oikeasuhteisuus)

(2023/C 35/54)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PNB Banka AS (Riika, Latvia) (edustaja: asianajaja O. Behrends)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: C. Hernández Saseta, F. Bonnard ja V. Hümpfner)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Latvian tasavalta (asiamiehet: K. Pommere, J. Davidoviča ja E. Bārdiņš)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta kumoamaan Euroopan keskuspankin (EKP) 17.2.2020 tekemän päätöksen ECB-SSM-220-LVPNB-1, WHD-2019-0016, jolla kantajan luottolaitostoimilupa peruutetaan.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	PNB Banka AS vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan keskuspankille (EKP) aiheutuneet kulut, mukaan lukien välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut.

3)	Latvian tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 209, 22.6.2020.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/48

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.11.2022 – Westfälische Drahtindustrie ym. v. komissio

(Asia T-275/20) (1)

(Kumoamiskanne ja vahingonkorvauskanne - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Euroopan jänneteräsmarkkinat - Päätös, jolla SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen todetaan - Pankkitakauksen asettamista koskevan velvollisuuden keskeyttäminen - Väliaikaisesti suoritettujen maksujen porrastaminen - Tuomio, jolla päätös kumotaan osittain ja jolla vahvistetaan sakon määrä samaksi kuin alun perin määrätyn sakon määrä - Väliaikaisesti suoritettujen maksujen kohdentaminen - Viivästyskorot - SEUT 266 artiklan ensimmäinen kohta - Perusteeton etu - Oikeussäännön, jolla annetaan oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeinen rikkominen - Aiheettomien maksujen takaisinperintä - Oikeusperustan puuttuminen - Lainvastaisuus)

(2023/C 35/55)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Westfälische Drahtindustrie GmbH (Hamm, Saksa), Westfälische Drahtindustrie Verwaltungsgesellschaft mbH & Co. KG (Hamm) ja Pampus Industriebeteiligungen GmbH & Co. KG (Iserlohn, Saksa) (edustajat: asianajajat O. Duys ja N. Tkatchenko)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Rossi ja L. Mantl)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat kanteellaan ensisijaisesti, että yleinen tuomioistuin SEUT 263 artiklan perusteella kumoaa Euroopan komission 2.3.2020 päivätyn kirjeen, jolla tämä on kehottanut kantajia maksamaan sille 12 236 931,60 euroa, joka komission mukaan vastaa kantajille 30.9.2010 määrätyn sakon maksamatta olevaa osaa; toiseksi, että yleinen tuomioistuin toteaa, että sakko on kokonaisuudessaan maksettu 17.10.2019 siinä yhteydessä, kun on suoritettu 18 149 636,24 euron suuruinen maksu, ja kolmanneksi, että yleinen tuomioistuin määrää komission maksamaan WDI:lle 1 633 085,17 euroa viimeksi mainitusta päivämäärästä laskettavine korkoineen kyseisen toimielimen saaman perusteettoman edun perusteella. Kantajat vaativat toissijaisesti SEUT 268 artiklan perusteella, että komissio velvoitetaan maksamaan niille 12 236 931,69 euron suuruinen määrä, jonka komissio on vaatinut kantaja WDI:ltä, sekä kyseisen toimielimen liikaa saama määrä, eli 1 633 085,17 euroa, lisättyinä korkoineen, joiden määrä lasketaan 17.10.2019 alkaen ja maksettavan määrän täysimääräiseen takaisinmaksuun saakka.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Westfälische Drahtindustrie GmbH, Westfälische Drahtindustrie Verwaltungsgesellschaft mbH & Co. KG ja Pampus Industriebeteiligungen GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 247, 27.7.2020.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/49

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Liettua v. komissio

(Asia T-537/20) (1)

(Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto - Rahoituksen ulkopuolelle jätettävät menot - Liettualle aiheutuneet menot - Varhaiseläketuki - Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan 2 kohta - Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 34 artiklan 6 kohta ja 35 artiklan 1 kohta)

(2023/C 35/56)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Asianosaiset

Kantaja: Liettuan tasavalta (asiamiehet: R. Dzikovič ja K. Dieninis)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Aquilina, J. Jokubauskaitė ja M. Kaduczak)

Oikeudenkäynnin kohde

Liettuan tasavalta vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteella yleistä tuomioistuinta kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 16.6.2020 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/859 (EUVL 2020, L 195, s. 59) siltä osin kuin siinä määrätään Liettuan tasavaltaan kohdistuvasta viiden prosentin suuruisesta kiinteämääräisestä korjauksesta ja jätetään näin ollen sellaisen rahoituksen ulkopuolelle, jonka on maksettu varhennettua eläkettä koskevana tukitoimenpiteenä 16.10.2013–30.6.2018, 2 186 447,97 euroa.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Liettuan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 359, 26.10.2020.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/49

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – CCPL ym. v. komissio

(Asia T-130/21) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Elintarvikkeiden vähittäispakkaukset - Sakon määrää muuttava päätös - Sakon laskentamenetelmät - Joutuminen vastuuseen kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä käyttäytymisestä - Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - Sakon enimmäismäärä - Oikeasuhteisuus - Yhdenvertainen kohtelu - Maksukyky)

(2023/C 35/57)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: CCPL Consorzio Cooperative di Produzione e Lavoro SC (Reggio d’Emilie, Italia), Coopbox Group SpA (Bibbiano, Italia) ja Coopbox Eastern s.r.o. (Nové Mesto nad Váhom, Slovakia) (edustajat: asianajajat E. Cucchiara ja E. Rocchi)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Rossi ja T. Baumé)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 24.6.2015 annetussa komission päätöksessä C(2015) 4336 final (jäljempänä vuoden 2015 päätös) vahvistettujen sakkojen korvaamisesta (Asia AT.39563 – elintarvikkeiden vähittäispakkaukset) 17.12.2020 annetun komission päätöksen C(2020) 8940 final.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	CCPL – Consorzio Cooperative di Produzione e Lavoro SC, Coopbox Group SpA ja Coopbox Eastern s.r.o. vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien välitoimimenettelystä aiheutuvat kulut.

(1) EUVL C 148, 26.4.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/50

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Italia v. komissio

(Asia T-221/21) (1)

(Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto - Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Pinta-alatukijärjestelmä - Rahoitusoikaisut - Pysyvän nurmen käsite - Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan h alakohta - Delegoidun asetuksen (EU) N:o 499/2014 5 artiklan 3 kohta)

(2023/C 35/58)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamies: G. Palmieri, avustajinaan C. Gerardis, G. Rocchitta ja E. Feola, avvocati dello Stato)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Rossi, J. Aquilina ja F. Moro)

Oikeudenkäynnin kohde

Italian tasavalta vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan, että Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 17.2.2021 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/261 (EUVL 2021, L 59, s. 10) kumotaan siltä osin kuin se koskee kyseisen jäsenvaltion tiettyjä menoja.

Tuomiolauselma

Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 17.2.2021 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/261 kumotaan siltä osin kuin siinä määrätään Italian tasavallalle kahden prosentin kiinteämääräinen oikaisu, joka koskee Italiassa myönnettyjä pinta-alatukia ja joka on määrältään 67 368 272,99 euroa hakuvuodelta 2017.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Italian tasavalta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 228, 14.6.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/51

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – KN v. Parlamentti

(Asia T-401/21) (1)

(Toimielimiä koskeva oikeus - ETSK:n jäsen - ETSK:n talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapausmenettely varainhoitovuonna 2019 - Parlamentin päätöslauselma, jossa kantaja nimetään työpaikkakiusaamista merkitsevien tekojen tekijäksi - Kumoamiskanne - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Tutkimatta jättäminen - Vahingonkorvauskanne - Henkilötietojen suoja - Syyttömyysolettama - Luottamuksellisuusvelvollisuus - Hyvän hallinnon periaate - Oikeasuhteisuus - Oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen)

(2023/C 35/59)

Oikeudenkäyntikieli:ranska

Asianosaiset

Kantaja: KN

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii yhtäältä SEUT 263 artiklan perusteella kumoamaan 28.4.2021 annetun Euroopan parlamentin päätöksen (EU, Euratom) 2021/1552 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (EUVL 2021, L 340, s. 140; jäljempänä riidanalainen päätös) ja 29.4.2021 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman (EU) 2021/1553, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (EUVL 2021, L 340, s. 141; jäljempänä riidanalainen päätöslauselma) (jäljempänä yhdessä riidanalaisen päätöksen kanssa riidanalaiset toimet), ja toisaalta SEUT 268 artiklan perusteella korvaamaan vahingot, joita hänelle on väitetysti aiheutunut riidanalaisista toimista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	KN velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 338, 23.8.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/51

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Neoperl v. EUIPO (Liitettävä sylinterimäinen saniteettiosa)

(Asia T-487/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus sylinterimäisen saniteettikappaleen osaa esittävän merkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Kosketeltava sijaintimerkki - Ehdottomat hylkäysperusteet - Lain soveltamisala - Tutkiminen viran puolesta - Valituslautakunnan suorittama erottamiskyvyn tarkastelu - Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Merkki, joka ei voi olla EU-tavaramerkki - Se, että merkkiä koskettelemalla saatava vaikutelma ei ole täsmällinen ja itsessään täydellinen graafinen esitys - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 4 artikla ja 7 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 4 artikla ja 7 artiklan 1 kohdan a alakohta))

(2023/C 35/60)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Neoperl AG (Reinach, Sveitsi) (edustaja: asianajaja U. Kaufmann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: T. Klee ja D. Hanf)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 3.6.2021 tekemän päätöksen (asia R 2327/2019-5) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 3.6.2021 tekemä päätös (asia R 2327/2019-5) kumotaan.

2)	EUIPO velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 391, 27.9.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/52

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.11.2022 – Zeta Farmaceutici v. EUIPO – Specchiasol (EUPHYTOS)

(Asia T-515/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki EUPHYTOS - Aikaisempi EU-kuviomerkki EuPhidra - Näyttö aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä - Asetuksen (EY) N:o 40/49 56 artiklan 2 kohta ja 43 artiklan 2 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 kohta ja 47 artiklan 2 kohta) - Merkitykselliset ajanjaksot - Todisteiden esittäminen ensimmäisen kerran valituslautakunnassa - Valituslautakunnan harkintavalta - Uusien tai täydentävien todisteiden luokittelu - Asetuksen 2017/1001 95 artiklan 2 kohta - Delegoidun asetuksen (EU) 2018/625 27 artiklan 4 kohta)

(2023/C 35/61)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Zeta Farmaceutici SpA (Vicenza, Italia) (edustajat: asianajajat F. Celluprica, F. Fischetti ja F. De Bono)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: S. Scardocchia, J. Crespo Carrillo ja D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Specchiasol Srl (Bussolengo, Italia)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 10.6.2021 tekemän päätöksen (asia R 2094/2019-1) kumoamista ja muuttamista.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 10.6.2021 tekemä päätös (asia R 2094/2019-1) kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Zeta Farmaceutici SpA:n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 422, 18.10.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/53

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – ADS L. Kowalik, B. Włodarczyk v. EUIPO – ESSAtech (Langattoman kaukosäätimen lisätarvike)

(Asia T-612/21) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää langattoman kaukosäätimen lisätarviketta - Mitättömyysperuste - Tuotteen ulkoasun piirteet, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohta ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta - Tosiseikat, joihin on vedottu, ja todisteet, jotka on esitetty ensimmäistä kertaa valituslautakunnassa - Asetuksen N:o 6/2002 63 artiklan 2 kohta - Perusteluvelvollisuus - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan c alakohta)

(2023/C 35/62)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: ADS L. Kowalik, B. Włodarczyk s.c. (Sosnowiec, Puola) (edustaja: asianajaja M. Oleksyn)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Chylińska ja J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: ESSAtech (Přistoupim, Tšekki)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) kolmannen valituslautakunnan 14.7.2021 tekemän päätöksen (asia R 1072/2020-3) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) kolmannen valituslautakunnan 14.7.2021 tekemä päätös (asia R 1072/2020-3) kumotaan.

2)	EUIPO velvoitetaan korvaamaan sekä EUIPO:ssa että unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyistä menettelyistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 502, 13.12.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/53

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Puma v. EUIPO – Vaillant (Puma)

(Asia T-623/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Puma rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-kuviomerkki PUMA - Suhteellinen hylkäysperuste - Maineelle aiheutuva vahinko - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)

(2023/C 35/63)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Puma SE (Herzogenaurach, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Schunke ja P. Trieb)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: J. Schäfer, D. Stoyanova-Valchanova ja E. Markakis)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Vaillant GmbH (Remscheid, Saksa) (edustaja: asianajaja S. Abrar)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 8.7.2021 tekemän päätöksen (asia R 1875/2019-1) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Puma SE velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 471, 22.11.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/54

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Mendes v. EUIPO – Actial Farmaceutica (VSL3TOTAL)

(Asia T-678/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki VSL3TOTAL - Aikaisempi EU-sanamerkki VSL#3 - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Merkkien samankaltaisuus - Tavaroiden samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 53 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 60 artiklan 1 kohdan a alakohta)

(2023/C 35/64)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mendes SA (Lugano, Sveitsi) (edustaja: asianajaja M. Cavattoni)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: T. Frydendahl)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Actial Farmaceutica Srl (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat M. Mostardini, F. Mellucci ja F. Rombolà)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 17.8.2021 tekemän päätöksen (asia R 1568/2020-2) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Mendes SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 502, 13.12.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/55

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.11.2022 – Allessa v. EUIPO – Dumerth (CASSELLAPARK)

(Asia T-701/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki CASSELLAPARK - Ehdottomat hylkäysperusteet - Erottamiskyky - Kuvailevuuden puuttuminen - Tavaramerkki ei ole omiaan johtamaan yleisöä harhaan - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b, c ja g alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b, c ja g alakohta) - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen 2017/1001 94 artikla)

(2023/C 35/65)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Allessa GmbH (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat S. Fröhlich, M. Hartmann ja H. Lerchl)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: E. Nicolás Gómez ja D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Carim Dumerth (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat T. Wieland ja C. Corbet)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 11.8.2021 tekemän päätöksen (asia R 1043/2020-5) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Allessa GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 2, 3.1.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/55

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Bora Creations v. EUIPO (essence)

(Asia T-738/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-kuviomerkki essence - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2023/C 35/66)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Bora Creations, SL (Andratx, Espanja) (edustajat: asianajajat R. Lange ja M. Ebner)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Eberl ja E. Markakis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 21.9.2021 tekemän päätöksen (asia R 693/2021-4).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Bora Creations, SL, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 37, 24.1.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/56

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Borussia VfL 1900 Mönchengladbach v. EUIPO – Neng (Fohlenelf)

(Asia T-747/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-sanamerkki Fohlenelf - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta, 94 artiklan 1 kohta ja 97 artiklan 1 kohdan d alakohta)

(2023/C 35/67)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Borussia VfL 1900 Mönchengladbach GmbH (Mönchengladbach, Saksa) (edustaja: asianajaja R. Kitzberger)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Söder ja E. Nicolás Gómez)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: David Neng (Brüggen, Saksa) (edustaja: asianajaja D. Breuer)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 28.9.2021 tekemän päätöksen (asia R 2126/2020-4) kumoamista.

Tuomiolauselma

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 28.9.2021 tekemä päätös (asia R 2126/2020-4) kumotaan niiltä osin kuin siinä katsotaan, ettei EU-sanamerkkiä Fohlenelfin tosiasiallista käyttöä ole näytetty toteen luokkaan 3 kuuluvien ”saippuoiden” osalta, luokkaan 16 kuuluvien ”paperista tai muovista tehtyjen kalvojen ja tarraetikettien” osalta ja luokkaan 21 kuuluvien ”posliini- ja keramiikkaesineiden” osalta sekä ”juomapullojen” osalta siltä osin kuin on kyse luokkaan 21 myös kuuluvien ”kotitalouden ja keittiön säilytysastioiden” alakategoriasta, luokkaan 24 kuuluvien ”kylpytekstiilien” osalta ja luokkaan 28 kuuluvien ”pelien ja lelujen” osalta.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Kukin asianosaisista vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 37, 24.1.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/57

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Lila Rossa Engros v. EUIPO (LiLAC)

(Asia T-780/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin LiLAC rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

(2023/C 35/68)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Asianosaiset

Kantaja: Lila Rossa Engros SRL (Voluntari, Romania) (edustaja: asianajaja O. Anghel)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: V. Ruzek)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 10.9.2021 tekemän päätöksen (asia R 441/2021-5) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Lila Rossa Engros SRL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 95, 28.2.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/57

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Hasco TM v. EUIPO – Esi (NATURCAPS)

(Asia T-12/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki NATURCAPS - Aikaisempi kansallinen sanamerkki NATURKAPS - Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisen käytön puuttuminen - Asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 kohta - Farmaseuttisten tuotteiden ja ravintolisien luokittelu)

(2023/C 35/69)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Hasco TM sp. z o.o. sp.k. (Wrocław, Puola) (edustaja: asianajaja M. Krekora)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Esi Srl (Albisola Superiore, Italia)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 9.11.2021 tekemän päätöksen (asia R 617/2021-4) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Hasco TM sp. z o.o. sp.k. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 109, 7.3.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/58

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Korporaciya ”Masternet” v. EUIPO – Stayer Ibérica (STAYER)

(Asia T-85/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki STAYER - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artikla ja 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 artikla ja 58 artiklan 1 kohdan a alakohta) - Niiden tavaroiden luokittelu, joiden osalta tosiasiallinen käyttö on näytetty toteen)

(2023/C 35/70)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ZAO Korporaciya ”Masternet” (Moskova, Venäjä) (edustaja: asianajaja N. Bürglen)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Stayer Ibérica, SA (Pinto, Espanja) (edustajat: asianajajat P. Creta, A. Lanzarini, B. Costa ja M. Lazzarotto)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 16.12.2021 tekemän päätöksen (asia R 932/2021-1) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	ZAO Korporaciya ”Masternet” velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 158, 11.4.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/58

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.11.2022 – General Wire Spring v. EUIPO (GENERAL PIPE CLEANERS)

(Asia T-151/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Sanamerkki GENERAL PIPE CLEANERS - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

(2023/C 35/71)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: General Wire Spring Co. (McKees Rocks, Pennsylvania, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja E. Carrillo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: R. Raponi)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 11.1.2022 tekemän päätöksen (asia R 1452/2021-5).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	General Wire Spring Co. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 198, 16.5.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/59

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.11.2022 – Korporaciya ”Masternet” v. EUIPO – Stayer Ibérica (STAYER)

(Asia T-155/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki STAYER - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artikla ja 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 artikla ja 58 artiklan 1 kohdan a alakohta) - Niiden tavaroiden luokittelu, joiden osalta tosiasiallinen käyttö on näytetty toteen)

(2023/C 35/72)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ZAO Korporaciya ”Masternet” (Moskova, Venäjä) (edustaja: asianajaja N. Bürglen)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Ivanauskas)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 21.12.2021 tekemän päätöksen (asia R 931/2021-1).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	ZAO Korporaciya ”Masternet” velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 198, 16.5.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/60

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2022 – Sanetview v. EUIPO 2boca2catering (Las Cebras)

(Asia T-159/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus EU-kuviomerkiksi Las Cebras - Aikaisempi kansallinen kuviomerkki LEZEBRA - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2023/C 35/73)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Sanetview, SLU (Andorra la Vella, Andorra) (edustajat: asianajajat J. Gallego Jiménez, E. Sanz Valls, P. Bauzá Martínez, Y. Hernández Viñes ja C. Marí Aguilar)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Crawcour Hage ja J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: 2boca2catering, SL (Sevilla, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 4.1.2022 tekemän päätöksen (asia R 1070/2021-5) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Sanetview, SLU velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 198, 16.5.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/60

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.11.2022 – Basicmed Enterprises ym. v. neuvosto ym.

(Asia T-379/16) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Talous-ja rahapolitiikka - Kyproksen vakaustukiohjelma - Kiireellisten käteisvarojen myöntämisestä Kyproksen keskuspankin pyynnöstä tehty EKP:n neuvoston päätös - Kyproksesta 25.3.2013, 12.4.2013, 13.5.2013 ja 13.9.2013 annetut euroryhmän julkilausumat - Päätös 2013/236/EU - Täytäntöönpanopäätös 2013/463/EU - Kyproksen ja Euroopan vakausmekanismin välillä erityisistä talouspoliittisista ehdoista 26.4.2013 tehty yhteisymmärryspöytäkirja - Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta - Tutkittavaksi ottaminen - Muotovaatimukset - Turvautuminen kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin - Oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen - Omistusoikeus - Luottamuksensuoja - Yhdenvertainen kohtelu - Kanne, joka osittain on nostettu tuomioistuimessa, joka ei selvästi ole toimivaltainen ratkaisemaan kannetta, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka osittain on oikeudellisesti selvästi täysin perusteeton)

(2023/C 35/74)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Basicmed Enterprises Ltd (Limassol, Kypros) ja 19 muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan määräyksen liitteessä (edustajat: asianajajat P. Tridimas, K. Kakoulli ja P. Panayides)

Vastaajat: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Westerhof Löfflerová ja I. Gurov), Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, J. P. Keppenne ja S. Delaude), Euroopan keskuspankki (asiamiehet: K. Laurinavičius, G. Várhelyi ja K. Drēviņa, avustajanaan asianajaja H. G. Kamann), euroryhmä, jota edustaa Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Westerhof Löfflerová ja I. Gurov) ja Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, J. P. Keppenne ja S. Delaude)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 268 artiklaan perustuvalla kanteellaan kantajat vaativat korvausta vahingosta, joka niille väitetysti aiheutui 21.3.2013 annetusta Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston päätöksestä kiireellisten käteisvarojen myöntämisestä Kyproksen keskuspankin pyynnöstä, Kyproksesta 25.3.2013, 12.4.2013, 13.5.2013 ja 13.9.2013 annetuista euroryhmän julkilausumista, Kyprokselle osoitetuista erityistoimista rahoitusvakauden ja kestävän kasvun palauttamiseksi 25.4.2013 annetusta neuvoston päätöksestä 2013/236/EU (EUVL 2013, L 141, s. 32), Kyproksen makrotalouden sopeutusohjelman hyväksymisestä ja päätöksen 2013/236 kumoamisesta 13.9.2013 annetusta neuvoston täytäntöönpanopäätöksestä 2013/463/EU (EUVL 2013, L 250, s. 40), Kyproksen ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) välillä erityisistä talouspoliittisista ehdoista 26.4.2013 tehdystä yhteisymmärryspöytäkirjasta sekä Euroopan komission, Euroopan unionin neuvoston, EKP:n ja euroryhmän muista toimista ja menettelyistä, jotka liittyivät rahoitusapujärjestelyn myöntämiseen Kyproksen tasavallalle.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Basicmed Enterprises Ltd ja muut kantajat, joiden nimet luetellaan määräyksen liitteessä, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 383, 17.10.2016.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/61

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.11.2022 – Validity v. komissio

(Asia T-640/20) (1)

(Kumoamiskanne - Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Asiakirjat, jotka liittyvät suunniteltuun EAKR:n osarahoittamaan ehdotuspyyntöön - Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat - Tutustumisoikeuden epääminen osittain - Asiakirjojen luovuttaminen kanteen nostamisen jälkeen - Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen - Lausunnon antamisen osittainen raukeaminen - Kanteen tarkistamista koskeva pyyntö - Osittainen tutkimatta jättäminen)

(2023/C 35/75)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Validity Foundation – Mental Disability Advocacy Centre (Budapest, Unkari) (edustajat: asianajajat B. Van Vooren ja R. Oyarzabal Arigita)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: K. Herrmann ja A. Spina)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kantaja vaatii kumottavaksi ensinnäkin 6.8.2020 annetun komission päätöksen C(2020) 5540 final, jolla komissio epäsi kantajalta oikeuden tutustua Unkarin viranomaisten suunnittelemaan ehdotuspyyntöön liittyviin asiakirjoihin, ja toiseksi 19.4.2021 annetun komission päätöksen C(2021) 2834 final, jolla komissio myönsi kantajalle oikeuden tutustua kyseisiin asiakirjoihin.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen vaatimuksesta kumota 6.8.2020 annettu komission päätös C(2020) 5540 final, jolla komissio epäsi Validity Foundation – Mental Disability Advocacy Centreltä oikeuden tutustua Unkarin viranomaisten suunnittelemaan ehdotuspyyntöön liittyviin asiakirjoihin, raukeaa.

2)	Kanne jätetään tutkimatta muilta osin.

3)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 9, 11.1.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/62

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.11.2022 – Fieldpoint (Cyprus) v. EUIPO (HYPERLIGHTOPTICS)

(Asia T-800/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin HYPERLIGHTOPTICS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Yhdenvertainen kohtelu - Selvästi täysin perusteeton kanne)

(2023/C 35/76)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Fieldpoint (Cyprus) LTD (Nikosia, Kypros) (edustajat: asianajajat P. Rath ja S. Gebele)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: L. Lapinskaite ja T. Klee)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 6.10.2021 tekemän päätöksen (asia R 1166/2021-2).

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Fieldpoint (Cyprus) LTD velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 73, 14.2.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/62

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.11.2022 – Fieldpoint (Cyprus) v. EUIPO (HYPERLIGHTEYEWEAR)

(Asia T-801/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin HYPERLIGHTEYEWEAR rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Yhdenvertainen kohtelu - Selvästi täysin perusteeton kanne)

(2023/C 35/77)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Fieldpoint (Cyprus) LTD (Nikosia, Kypros) (edustajat: asianajajat P. Rath ja S. Gebele)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: L. Lapinskaite ja T. Klee)

Oikeudenkäynnin kohde

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Fieldpoint (Cyprus) LTD velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 73, 14.2.2022.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/63

Kanne 21.9.2022 – Ferreira de Macedo Silva v. Frontex

(Asia T-595/22)

(2023/C 35/78)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Carlos Miguel Ferreira de Macedo Silva (Cercal do Alentejo, Portugali) (edustaja: asianajaja L. Cosme Nunes Rolo)

Vastaaja: Euroopan raja- ja merivartiovirasto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan nimittävänä viranomaisena toimivan Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) tiedonhallinnasta ja tietojenkäsittelystä vastaavan varapääjohtajan 29.8.2022 tekemän päätöksen irtisanoa kantaja ennen koeajan päättymistä väliaikaisen toimihenkilön tehtävästä pysyvän joukon luokassa 1,

—	velvoittamaan Frontexin siinä tapauksessa, että takaisinotto ryhmään 8 ei ole mahdollista ajoissa, maksamaan kaikki viiden vuoden sopimuksen täyttämiseen liittyvät kulut ja oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan luottamuksensuojan periaatetta ja periaatetta, joka koskee yhdenvertaista kohtelua työssä, on loukattu (viite: 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY). (1)

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan olennaisia menettelymääräyksiä on rikottu ja oikeutta hyvään hallintoon sekä oikeutta tulla kuulluksi on loukattu.

(1) Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EUVL 2000, L 303, s. 16).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/64

Kanne 7.12.2022 – Athlet v. EUIPO – Heuver Bandengroothandel (ATHLET)

(Asia T-650/22)

(2023/C 35/79)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Athlet Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja S. Reinhard)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Heuver Bandengroothandel BV (Hardenberg, Alankomaat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ATHLET EU-tavaramerkki nro 9 224 692

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 8.8.2022 asiassa R 2214/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	EUT-sopimuksen rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—	tosiseikkojen ja todisteiden huomioon ottaminen vääristyneellä tavalla

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 34 artiklan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan rikkominen.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/64

Kanne 11.11.2022 – FOF v. komissio

(Asia T-688/22)

(2023/C 35/80)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: FOF – Fox Oil Fund, Lda (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat S. Gemas Donário ja S. Soares)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on myöntänyt Zona Franca da Madeiralle (ZFM) – Järjestely III, 4.12.2020 annetun komission päätöksen C (2020) 8550 final

—	velvoittamaan komission vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osiltaan samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-553/22, Thorn Investments v. komissio, esitetyt kanneperusteet.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/65

Kanne 12.11.2022 – Fontwell v. komissio

(Asia T-691/22)

(2023/C 35/81)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Fontwell – Import, Export, Unipessoal, Lda (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat S. Gemas Donário ja S. Soares)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on myöntänyt Zona Franca da Madeiralle (ZFM) – Järjestely III, 4.12.2020 annetun komission päätöksen C (2020) 8550 final

—	velvoittamaan komission vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osiltaan samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-553/22, Thorn Investments v. komissio, esitetyt kanneperusteet.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/65

Kanne 12.11.2022 – Mission v. komissio

(Asia T-700/22)

(2023/C 35/82)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Mission – Trading, Gestão e Serviços, Unipessoal, Lda (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat S. Gemas Donário ja S. Soares)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on ottanut käyttöön Madeiran vapaa-alueen (ZFM) hyväksi – Ohjelma III, 4.12.2020 annetun komission päätöksen C(2020) 8550 final

—	velvoittamaan komission vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osiltaan samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-553/22, Thorn Investments v. komissio, esitetyt kanneperusteet.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/66

Kanne 13.11.2022 – Durie v. komissio

(Asia T-705/22)

(2023/C 35/83)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Durie – Trading e Serviços Internacionais, Sociedade Unipessoal, Lda (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat A. Ferreira Correia ja R. da Palma Borges)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen 1 ja 4 artiklan

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa Portugalin Madeiran vapaa-alueen (ZFM) – Järjestely III – hyväksi toteuttamasta tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN) 4.12.2020 tehtyä komission päätöstä (EU) 2022/1414 [annettu tiedoksi numerolla C(2020) 8550] (EUVL 2022, L 217, s. 49) koskevan kanteensa tueksi kuuteen kanneperusteeseen, jotka ovat pääasiallisesti samat kuin asiassa T-702/22, TA v. komissio.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/66

Kanne 14.11.2022 – Ostrava v. komissio

(Asia T-707/22)

(2023/C 35/84)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Ostrava – Trading e Serviços Internacionais, Sociedade Unipessoal, Lda (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat S. Gemas Donário ja S. Soares)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on ottanut käyttöön Madeiran vapaa-alueen (ZFM) hyväksi – Ohjelma III, 4.12.2020 annetun komission päätöksen C(2020) 8550 final

—	velvoittamaan komission vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osiltaan samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-553/22, Thorn Investments v. komissio, esitetyt kanneperusteet.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/67

Kanne 14.11.2022 – White Pearl v. komissio

(Asia T-708/22)

(2023/C 35/85)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: White Pearl, Unipessoal, Lda (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat S. Gemas Donário ja S. Soares)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on myöntänyt Zona Franca da Madeiralle (ZFM) – Järjestely III, 4.12.2020 annetun komission päätöksen C (2020) 8550 final

—	velvoittamaan komission vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osiltaan samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-553/22, Thorn Investments v. komissio, esitetyt kanneperusteet.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/67

Kanne 13.11.2022 – Starboard v. komissio

(Asia T-710/22)

(2023/C 35/86)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Starboard, Unipessoal, Lda (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat A. Ferreira Correia ja R. da Palma Borges)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen 1 ja 4 artiklan

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa Portugalin Madeiran vapaa-alueen (ZFM) – Järjestely III – hyväksi toteuttamasta tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN) 4.12.2020 tehtyä komission päätöstä (EU) 2022/1414 [annettu tiedoksi numerolla C(2020) 8550] (EUVL 2022, L 217, s. 49) koskevan kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat pääasiallisesti samat kuin asiassa T-702/22, TA v. komissio.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/68

Kanne 13.11.2022 – Caledonian v. komissio

(Asia T-711/22)

(2023/C 35/87)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Caledonian – Serviços Internacionais, Sociedade Unipessoal, Lda (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat A. Ferreira Correia ja R. da Palma Borges)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen 1 ja 4 artiklan

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa Portugalin Madeiran vapaa-alueen (ZFM) – Järjestely III – hyväksi toteuttamasta tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN) 4.12.2020 tehtyä komission päätöstä (EU) 2022/1414 [annettu tiedoksi numerolla C(2020) 8550] (EUVL 2022, L 217, s. 49) koskevan kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat pääasiallisesti samat kuin asiassa T-702/22, TA v. komissio.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/68

Kanne 13.11.2022 – Fuchinvest v. komissio

(Asia T-712/22)

(2023/C 35/88)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Fuchinvest Real Estate Participações, Unipessoal, Lda (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat A. Ferreira Correia ja R. da Palma Borges)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen 1 ja 4 artiklan

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa Portugalin Madeiran vapaa-alueen (ZFM) – Järjestely III – hyväksi toteuttamasta tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN) 4.12.2020 tehtyä komission päätöstä (EU) 2022/1414 [annettu tiedoksi numerolla C(2020) 8550] (EUVL 2022, L 217, s. 49) koskevan kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat pääasiallisesti samat kuin asiassa T-702/22, TA v. komissio.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/69

Kanne 14.11.2022 – Administradora Fortaleza ym. v. komissio

(Asia T-716/22)

(2023/C 35/89)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantajat: Administradora Fortaleza Ltda (São Paulo, Brasilia) ja yhdeksän muuta kantajaa (edustajat: asianajajat A. Ferreira Correia ja R. da Palma Borges)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen 1 ja 4 artiklan perustelujen puuttumisen vuoksi, tai sillä perusteella, että kyseisiä artikloja sovelletaan yhtiöosuuksien hallinnointiyhtiöihin tai koska tuensaajat saavat tuloja syrjäisimmän alueen ulkopuolelta

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/69

Kanne 14.11.2022 – Newco v. komissio

(Asia T-717/22)

(2023/C 35/90)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Newco Corporate Services, SA (Zona Franca da Madeira) (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat A. Ferreira Correia ja R. da Palma Borges)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen 1 ja 4 artiklan

—	velvoittamaan komission vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa Portugalin Madeiran vapaa-alueen (ZFM) – Järjestely III – hyväksi toteuttamasta tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN) 4.12.2020 tehtyä komission päätöstä (EU) 2022/1414 [annettu tiedoksi numerolla C(2020) 8550] (EUVL 2022, L 217, s. 49) koskevan kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen, jotka ovat pääasiallisesti samat kuin asiassa T-702/22, TA v. komissio.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/70

Kanne 15.11.2022 – Bourbon Offshore Interoil Shipping v. komissio

(Asia T-721/22)

(2023/C 35/91)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Bourbon Offshore Interoil Shipping – Navegação, Lda (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat S. Fernandes Martins ja M. Mendonça Saraiva)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on myöntänyt Zona Franca da Madeiralle (ZFM) – Järjestely III, 4.12.2020 annetun komission päätöksen (EU) 2022/1414

—

edellä mainitusta riippumatta joka tapauksessa kumoaa kyseisen tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on myöntänyt Zona Franca da Madeiralle (ZFM) – Järjestely III, 4.12.2020 annetun komission päätöksen (EU) 2022/1414 4 artiklan ja tämän seurauksena määräyksen, jonka mukaan edunsaajien on palautettava tuki viivästyskorkoineen

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen SEUT 264 artiklan mukaisesti

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan komission suosimaa menetelmää käsitteen ”työpaikkojen luominen” määrittelemiseksi kokoaikatyön ja vuosityöyksikön perusteella, joita käytetään alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vuosille 2014–2020 (EUVL 2006, C 54, s. 13), ei voida soveltaa.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan määräystä, jonka mukaan edunsaajien on palautettava tuki korkoineen, ei voida hyväksyä.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/71

Kanne 18.11.2022 – LG ym. v. komissio

(Asia T-730/22)

(2023/C 35/92)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: LG ja seitsemän muuta kantajaa (edustajat: asianajajat A. Sigal ja M. Teder)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että vastaaja on toiminut lainvastaisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2020/2223 (2), 9 artiklan 4 kohdan vastaisesti, kun se ei lähettänyt kantajille kohtuullisen yksityiskohtaisia ja selkeitä tosiasioita koskevia selostuksia, jotka olisivat selkeyttäneet, olivatko kantajien toimet vahingoittaneet OLAF:n mukaan Euroopan unionin etuja ja millä tavoin, ja kun se ei tarjonnut kantajille lisämahdollisuutta esittää huomautuksia tällaisista tosiasioita koskevista selostuksista; ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että OLAF jätti ryhtymättä toimenpiteisiin, kun se ei tarjonnut kantajille, jotka on nimetty henkilöiksi, joita OLAF:n tutkimus koskee, merkityksellistä tilaisuutta esittää huomautuksia itseään koskevista tosiseikoista asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2020/2223, 9 artiklan 4 kohdan ja 9 b artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että OLAF ei toiminut hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti, kun se ei sisällyttänyt kantajille toimitettuun tosiasioita koskevaan selostukseen kantajille vastaisia alustavia väitteitä, joiden perusteella ne olisivat voineet arvioida esitettyjen tosiasioiden merkityksellisyyttä ja esittää huomautuksia tällaisista tosiseikoista.

(1) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta 11.9.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 (EUVL 2013, L 248, s. 1).

(2) Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimusten vaikuttavuuden osalta 23.12.2020 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2223 (EUVL 2020, L 437, s. 49).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/71

Kanne 25.11.2022 – Mazepin v. neuvosto

(Asia T-743/22)

(2023/C 35/93)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Nikita Dmitrievich Mazepin (Moskova, Venäjä) (edustajat: asianajajat D. Rovetta, M. Campa, M. Moretto, V. Villante, T. Marembert ja A. Bass)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 14.9.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/1530 (1)

—	kumoamaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 14.9.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1529 (2)

—

kumoamaan päätöksen pysyttää kantaja niiden henkilöiden ja yhteisöjen luettelossa, joihin sovelletaan neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP (3), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2022/1530, ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1529, mukaisia rajoittavia toimenpiteitä

joihin viitataan jäljempänä yhdessä ilmaisulla ”riidanalaiset toimet”, siltä osin kuin kantaja on niissä sisällytetty rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden ja yhteisöjen luetteloon.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin ja SEUT 296 artiklan ja perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohdan rikkomiseen sekä tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamiseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomiseen.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu arviointivirheeseen.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen, todistustaakan täyttämättä jättämiseen ja 17.3.2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP 1 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ja 2 artiklan 1 kohdan g alakohdassa sekä 17.3.2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) 269/2014 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vahvistettujen luetteloon merkitsemisen kriteerien noudattamatta jättämiseen; molemmat toimet on annettu rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen ja kantajan perusoikeuksien loukkaamiseen sekä omistusoikeutta ja elinkeinovapautta koskevien kantajan perusoikeuksien loukkaamiseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 ja 17 artiklan rikkomiseen.

5)	Viides kanneperuste, joka perustuu syrjintäkiellon perusperiaatteen loukkaamiseen.

6)	Kuudes kanneperuste, joka perustuu olennaisen menettelymääräyksen rikkomiseen, puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja seuraamusten säännöllistä arviointia koskevan neuvoston velvollisuuden rikkomiseen.

(1) EUVL 2022, L 239, s. 149.

(2) EUVL 2022, L 239, s. 1.

(3) EUVL 2014, L 78, s. 16.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/72

Kanne 1.12.2022 – Mazzone v. parlamentti

(Asia T-751/22)

(2023/C 35/94)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Antonio Mazzone (Napoli, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan päätöksen, jonka otsikko on ”Euroopan parlamentin italialaisen entisen jäsenen eläkeoikeuksien määräytymistä koskevat muutokset”, joka annettiin tiedoksi 21.9.2022 päivätyllä ja 5.10.2022 saapuneella kirjeellä, jonka lähettäjänä oli Euroopan parlamentin varainhoidon pääosasto ja jonka kohde oli ”eläkeoikeuksien uusi laskentatapa Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 3.3.3022 tekemän päätöksen nro 150 johdosta” sekä kaikki muut valmistelevat, sitä seuranneet ja myöhemmät asiakirjat,

—	toteamaan ja vahvistamaan kantajan oikeuden Euroopan parlamentin maksamaan elinikäiseen korvaukseen sekä erääntyneiden että myöhemmin erääntyvien määrien osalta ensimmäisen maksamisen ajankohtana,

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin maksamaan kantajalle kaikki perusteettomasti pidätetyt summat inflaatiokorotuksineen ja laillisine korkoineen tehdystä pidätyksestä alkaen loppusumman maksamiseen asti,

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin panemaan täytäntöön tässä asiassa annettavan tuomion ja palauttamaan elinikäisen korvauksen alkuperäisen summan välittömästi ja kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin puhemiehistölle varatun toimivallan loukkaamista (Euroopan parlamentin työjärjestyksen 25 artikla).

—

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen, koska sen teki jäsenten edustajanpalkkioiden ja sosiaalietuuksien yksikön päällikkö ilman Euroopan parlamentin puhemiehistön osallisuutta, joka oli välttämätön, koska se on Euroopan parlamentin työjärjestyksen 25 artiklan nojalla taloudellisten ja hallinnollisten kysymysten ratkaisemista varten toimivaltainen elin.

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan toisen alakohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) (1) 41 artiklan rikkomiseen ja riidanalaisen toimen puutteellisiin perusteluihin.

—	Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen siltä osin kuin sen perustelut ovat puutteelliset SEUT 296 artiklan toisen alakohdan ja perusoikeuskirjan 41 artiklan vastaisella tavalla.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös tehtiin ilman pätevää oikeusperustaa sekä siihen, että Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen (2) (jäljempänä kuluja ja korvauksia koskevat säännöt) liitettä III ja Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden (jäljempänä soveltamisohjeet) (3) 74 ja 75 artiklaa on sovellettu virheellisesti.

—

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen siltä osin kuin se tehtiin ilman pätevää oikeusperustaa, koska Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevan 2 artiklan 1 kohta oli kumottu Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulon seurauksena (soveltamisohjeiden 74 ja 75 artikla).

Neljäs kanneperuste, joka perustuu soveltamisohjeiden 75 artiklan sekä kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteen I, II ja III virheelliseen soveltamiseen. Parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklaa on rikottu ja kantajan oikeutta eläkkeeseen on loukattu.

—

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen siltä osin kuin Euroopan parlamentti tulkitsi ja sovelsi virheellisesti soveltamisohjeiden 75 artiklaa ja kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevan 2 artiklan 1 kohtaa. Kantajan mukaan näitä säännöksiä on tulkittava siten, että soveltamisohjeiden 75 artiklassa olevaa viittausta kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteisiin I, II ja III ja erityisesti kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevaan 2 artiklan 1 kohtaa tehtyä viittausta on välttämättä tulkittava siten, että se koskee oikeuksia maksuihin, joita sovellettiin kyseisen liitteen III voimassaolon aikana. Päinvastoin parlamentin näistä säännöksistä tekemä tulkinta ja niiden soveltaminen johtavat siihen, että kantajan eläkettä voidaan muuttaa rajoittamattomasti, mikä on ilmeisellä tavalla ristiriidassa parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan kanssa sekä luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteiden kanssa.

—

Lopuksi kantaja väittää, että vaikka hyväksyttäisiin parlamentin tulkinta, jonka mukaan kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevan 2 artiklan 1 kohdassa asetetaan toimielimelle velvollisuus mukauttaa Euroopan parlamentin maksamaa eläkettä sen eläkkeen määrään, josta on säädetty kansallisen parlamentin alahuoneen jäsenille, tämä mukauttamistoimenpide on ristiriidassa unionin oikeudessa asetetun erityisen rajan kanssa eikä se joka tapauksessa voi koskea kuin eläkkeen määrää ja sen maksamista koskevia yksityiskohtaisia menettelytapoja, joten eläkeoikeuteen itseensä vaikuttavia toimia ei voida täytäntöönpanna automaattisesti. Käsiteltävässä asiassa on kuitenkin niin, että kantajaan sovelletulla toimenpiteellä on sen vuoksi, että Euroopan parlamentti on automaattisesti täytäntöönpannut päätöksen 150/2022, paitsi muutettu hänen oikeuttaan eläkkeeseen vaikuttamalla osatekijöihin, joista tämä oikeus muodostuu, sen uuden taannehtivan laskutoimituksen vaikutusten johdosta, jolla eläke itsessään on muutettu, mutta myös toteutettu toimenpide, joka on ilmeisellä tavalla ristiriidassa unionin oikeuden kanssa.

Viides kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan, oikeusvarmuuden, saavutettujen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden periaatteiden loukkaamiseen.

—

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen, koska kun siinä täytäntöönpannaan automaattisesti päätös 150/2022 ja sen seurauksena kantajan eläkkeen uusi laskentatapa uuden, taannehtivan ja vaikutuksiltaan pysyvän sellaisen menetelmän mukaisesti, jonka vaikutukset kohdistuvat suoraan oikeuteen saada eläkettä, Euroopan parlamentti loukkasi oikeusvarmuuden periaatetta, jolla kielletään kaikki saavutettujen oikeuksien loukkaukset, mikä on myös yhteensopiva parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan ja soveltamisohjeiden 75 artiklan kanssa sekä luottamuksensuojan periaatteen kanssa, joissa ei sallita eläkkeiden leikkaamista tai muuttamista. Lisäksi, koska kyseinen uusi laskumenetelmä koskee vain italialaisia entisiä Euroopan parlamentin jäseniä, jotka ovat ainoat henkilöt, joihin sellaisen toimenpiteen vaikutukset kohdistuvat, jolla lasketaan uudelleen taannehtivin vaikutuksin eläkemaksuihin perustuvaa laskentatapaa käyttäen jo maksetut eläkkeet, vaikka eläkemaksuihin perustuvaa laskentatapaa ei ollut vielä otettu käyttöön Italiassa, tämä uusi laskentatapa on ilmeisellä tavalla ristiriidassa myös yhdenvertaisuuden periaatteen kanssa, koska se johtaa lainvastaiseen syrjintään muiden jäsenvaltioiden entisiin Euroopan parlamentin jäseniin nähden ja vuoden 2009 jälkeen valittuihin Euroopan parlamentin jäseniin nähden sekä muihin kansalaisiin nähden, joihin ei sovelleta lainkaan tämän tyyppisiä leikkauksia.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 17 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan rikkomiseen. Määrätyt leikkaukset ovat ilmeisen suhteettomia.

—

Kantaja katsoo, että riidanalaisella toimenpiteellä, jolla on alennettu alkuperäisen laskumenetelmän avulla saatua summaa, johon hänellä on oikeus Euroopan parlamentin jäsenen toimikautensa perusteella, vaikutetaan suoraan hänen omistusoikeuteensa. Hän katsoo lisäksi, että tällä sekaantumisella ei ole tosiasiallisia perusteita ja että siitä aiheutuu hänelle suhteettomia ja kohtuuttomia uhrauksia.

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 21 ja 25 artiklan, SEUT 10 artiklan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 15 artiklan rikkomiseen.

—

Kantaja katsoo, että siltä osin kuin riidanalaisella päätöksellä pantiin täytäntöön toimenpide, joka koskee eläkkeiden uutta laskentatapaa, joka suunnittelutapansa vuoksi vaikuttaa ensisijaisesti vanhempiin henkilöihin, Euroopan parlamentti itse rikkoi perusoikeuskirjan 21 ja 25 artiklaa, SEUT 10 artiklaa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 15 artiklaa.

(1) EUVL 2016, C 202, s. 389.

(2) Laajennetun puhemiehistön 4.11.1981 tekemä päätös ja puhemiehistön 24 ja 25.5.1982 tekemä päätös, jota on muutettu 13.9.1995 ja 6.6.2005.

(3) Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista annettu Euroopan parlamentin puhemiehistön 19.5 ja 9.7.2008 tekemä päätös (EUVL 2009, C 159, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/74

Kanne 1.12.2022 – Ceravolo v. parlamentti

(Asia T-752/22)

(2023/C 35/95)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Domenico Ceravolo (Noventa Padovana, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan kantajalle tiedoksianneteun toimenpiteen ”Euroopan parlamentin aikaisemman italialaisen jäsenen vanhuuseläkeoikeuksien vahvistamisen muuttaminen”, joka on toimitettu 21.9.2022 päivätyllä ja 5.10.2022 vastaanotetulla Euroopan parlamentin varainhoidon pääosaston kirjeellä, jonka kohteena on ”Vanhuuseläkeoikeuksien uudelleen määrittäminen 3.3.2022 tehdyn Presidenza della Camera dei deputatin [(parlamentin edustajainhuoneen pääsihteeristö, Italia)] päätöksen nro 150 johdosta”, ja joka tapauksessa kumoamaan Euroopan parlamentin kantajalle maksaman eläkkeen uudelleen määrittämisen ja uudelleen laskemisen sekä kaikki muut tähän liittyvät tai tämän johdosta annetut toimet,

—	toteamaan, että kantajalla on oikeus siihen, että Euroopan parlamentin maksama eläke säilyy ennallaan niiden määrien suuruisena, jotka ovat ensimmäisen maksun ajankohtana kertyneet ja kertyvät edelleen

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin maksamaan kantajalle kaikki perusteettomasti pidätetyt summat inflaatiokorotuksineen ja laillisine korkoineen pidätyksestä alkaen loppuosan maksamiseen saakka ja

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin panemaan täytäntöön annettavan tuomion ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin puhemiehistön toimiston toimivallan ylittämiseen (Euroopan parlamentin työjärjestyksen 25 artikla).

—

Kantaja vetoaa siihen, että riidanalainen toimenpide on lainvastainen, koska jäsenten edustajanpalkkioiden ja sosiaalietuuksien yksikön yksinpäällikkö on toteuttanut sen ilman Euroopan parlamentin puhemiehistön, jonka toimivaltaan Euroopan parlamentin jäseniä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset tosiasiallisesti kuuluvat Euroopan parlamentin työjärjestyksen 25 artiklan nojalla, tarvittavaa vuorovaikutusta.

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan toisen kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) (1) 41 artiklan rikkomiseen sekä riidanalaisen toimen puutteellisiin perusteluihin.

—	Kantaja väittää, että riidanalainen toimenpide on lainvastainen, koska se on perusteltu puutteellisesti ja siis SEUT 296 artiklan toisen kohdan ja perusoikeuskirjan 41 artiklan vastaisesti.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu riidanalaisen toimenpiteen toteuttamiseen ilman pätevää oikeusperustaa sekä kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen (Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt) (2) liitteen III ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden (Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista tehty päätös) (3) 74 ja 75 artiklan virheelliseen soveltamiseen.

—

Kantaja väittää, että riidanalainen toimenpide on lainvastainen siltä osin kuin se on annettu ilman pätevää oikeusperustaa, koska kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevan 2 artiklan 1 kohta on kumottu jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulon johdosta (jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 74 ja 75 artikla).

Neljäs kanneperuste, joka perustuu soveltamisohjeiden 75 artiklan sekä kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteiden I, II ja III virheelliseen tulkintaan, jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan rikkomiseen ja kantajan eläkeoikeuden loukkaamiseen.

—

Kantaja väittää, että riidanalainen toimi on lainvastainen siltä osin kuin Euroopan parlamentti on tulkinnut ja soveltanut virheellisesti jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 75 artiklaa sekä kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevan 2 artiklan 1 kohtaa. Kantaja väittää, että näitä säännöksiä on tulkittava siten, että kyseisessä 75 artiklassa oleva viittaus kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteisiin I, II ja III ja erityisesti liitteessä III olevaan 2 artiklan 1 kohtaan on välttämättä ymmärrettävä siten, että siinä viitataan mainitun liitteen III voimassa olleessa sovellettuihin etuutta koskeviin oikeuksiin. Mainittujen säännösten tulkitseminen ja soveltaminen parlamentin omaksumalla tavalla mahdollistaa sitä vastoin sen, että kantajan eläkettä voitaisiin muuttaa lukemattomia kertoja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan sekä luottamuksensuojaa ja oikeusvarmuutta koskevien periaatteiden vastaisesti.

—

Vaikka hyväksytään Euroopan parlamentin tulkinta, jonka mukaan toimielimen on kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevan 2 artiklan 1 kohdan mukaan mukautettava unionin eläke kansallisen parlamentin alahuoneen jäsenen eläkkeen määrään, tälle mukauttamistoimelle on asetettu rajat unionin oikeudessa ja se voi joka tapauksessa koskea vain eläkkeen määrää ja maksuehtoja, minkä vuoksi ei ole mahdollista panna automaattisesti täytäntöön toimenpiteitä, jotka vaikuttavat itse eläkeoikeuteen. Sen lisäksi, että nyt esillä olevassa asiassa kantajaan siitä syystä sovelletulla toimenpiteellä, että Euroopan parlamentti on pannut päätöksen 150/2022 automaattisesti täytäntöön, on muutettu kantajan eläkeoikeutta – siltä osin kuin toimenpiteellä on ollut vaikutuksia kyseisen oikeuden perustavanlaatuisiin edellytyksiin sellaisen taannehtivan uudelleen laskennan johdosta, jolla puolestaan on muutettu eläkettä itsessään –, kyseinen toimenpide on myös selvästi yhteensoveltumaton unionin oikeuden kanssa.

Viides kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojaa, oikeusvarmuutta, saavutettujen oikeuksien suojaa ja yhdenvertaisuutta koskevien periaatteiden loukkaamiseen.

—

Kantaja väittää, että riidanalainen toimenpide on lainvastainen siltä osin kuin Euroopan parlamentti on määrätessään päätöksen 150/2022 automaattisesta täytäntöönpanosta ja siitä seuraavasta kantajan eläkkeen uudelleen laskemisesta sellaisella uudella ja taannehtivalla tavalla, jonka vaikutukset ovat pysyvät, mikä vaikuttaa suoraan eläkeoikeuteen, loukannut oikeusvarmuuden periaatetta, joka on lisäksi jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan ja soveltamissääntöjen 75 artiklan tarkoituksen mukaisesti esteenä saavutettujen oikeuksien loukkaamiselle, sekä luottamuksensuojan periaatetta, jonka nojalla eläkkeitä ei ole mahdollista alentaa ja/tai muuttaa. Koska tällainen uudelleen laskenta koskee ainoastaan Euroopan parlamentin aikaisempia italialaisia jäseniä, jotka ovat sen toimenpiteen ainoita adressaatteja, jolla kertyneet eläkeoikeudet lasketaan maksumenetelmän mukaan taannehtivasti uudelleen, vaikka maksumenetelmää ei ollut vielä otettu käyttöön Italiassa, se on myös selvästi ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa, koska se merkitsee lainvastaista erilaista kohtelua suhteessa niihin Euroopan parlamentin aikaisempiin muiden jäsenvaltioiden jäseniin sekä vuoden 2009 jälkeen valittuihin Euroopan parlamentin jäseniin ja kaikkiin sellaisiin muihin kansalaisiin yleensä, joiden eläkkeitä ei alenneta tällä tavalla.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 17 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan rikkomiseen sekä kannettavaksi jätettyjen seurausten suhteettomuuteen.

—

Kantaja katsoo, että koska riidanalaisella toimenpiteellä on vähennetty sen eläkkeen, johon hänellä on oikeus Euroopan parlamentin jäsenenä, alkujaan laskettua määrää, se vaikuttaa suoraan hänen omaisuudensuojaansa. Tälle puuttumiselle ei ole myöskään esitetty tosiasiallisia perusteluja, ja hänen kannettavakseen sen johdosta jätetyt seuraukset ovat suhteettomia ja kohtuuttomia.

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 21 ja 25 artiklan sekä SEUT 10 artiklan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 15 artiklan rikkomiseen.

—

Kantaja katsoo, että kun Euroopan parlamentti on pannut täytäntöön sellaisen toimenpiteen eläkkeiden uudelleen laskemiseksi, joka vaikuttaa siihen liittyvien yksityiskohtaisten sääntöjen vuoksi ensisijaisesti vanhempiin ihmisiin, se on rikkonut riidanalaisella toimenpiteellä itse perusoikeuskirjan 21 ja 25 artiklaa, SEUT 10 artiklaa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 15 artiklaa.

(1) EUVL 2016, C 202, s. 389.

(2) 4.11.1981 tehty laajennetun puheenmiehistön päätös; 24. ja 25.5.1982 tehty puhemiehistön päätös, sellaisena kuin sitä on muutettu 13.9.1995 ja 6.6.2005.

(3) Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19.5. ja 9.7.2008 tehty Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös (EUVL 2009, C 159, s. 1)

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/76

Kanne 5.12.2022 – Puma v. EUIPO – Road Star Group (Jalkineet)

(Asia T-757/22)

(2023/C 35/96)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Puma SE (Herzogenaurach, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Schunke ja P. Trieb)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Road Star Group (Nupaky, Tšekin tasavalta)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen mallin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen malli: Yhteisömalli nro 4 160 273-0015

Riidanalainen päätös: EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 21.9.2022 asiassa R 1900/2021–3 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkominen.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/77

Kanne 5.12.2022 – Puma v. EUIPO – Fujian Daocheng Electronic Commerce (Jalkineet)

(Asia T-758/22)

(2023/C 35/97)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Puma SE (Herzogenaurach, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Schunke ja P. Trieb)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Fujian Daocheng Electronic Commerce Co. Ltd (Quanzhou, Kiina)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen mallin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen malli: Yhteisömalli nro 8 367 742-0013

Riidanalainen päätös: EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 21.9.2022 asiassa R 1876/2021-3 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkominen.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/78

Kanne 7.12.2022 – Kesaev v. neuvosto

(Asia T-763/22)

(2023/C 35/98)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Igor Albertovich Kesaev (Usovo, Venäjä) (edustajat: asianajajat R. Moeyersons ja A. De Jonge)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 14.9.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/1530, (1) sellaisena kuin se on pantu täytäntöön Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1529, (2) siltä osin kuin nämä säädökset koskevat Kesaevia; kumoamaan Kesaeviin kohdistettujen henkilökohtaisten pakotteiden voimassaolon jatkamisen ja poistamaan Kesaevin asetuksen N:o 269/2014 (3) liitteessä I olevasta luettelosta

—	velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste: perustelut kantajan merkitsemiselle pakoteluetteloon ovat asiallisesti paikkansa pitämättömiä ja/tai merkityksettömiä.

—	kanneperusteen ensimmäinen osa: kantaja ei toimi sellaisilla talouden aloilla, jotka muodostavat merkittävän tulonlähteen Venäjän federaation hallitukselle

—	kanneperusteen toinen osa: kantaja ei tue eikä pane täytäntöön toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät tai uhkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä tai Ukrainan vakautta ja turvallisuutta. Kantaja ei ole JSC Detyarev Plantin osakas

—

kanneperusteen kolmas osa: kantaja ei anna aineellista tai taloudellista tukea Venäjän federaation hallitukselle. Monolit Fonds on poliittisesti sitoutumaton hyväntekeväisyysjärjestö, eikä mitaleiden tai kunniamerkkien vastaanottaminen ole todiste aineellisen tai taloudellisen tuen antamisesta toimenpiteiden kohteena olevalle Venäjän federaation hallitukselle

—	kanneperusteen neljäs osa: kantaja ei saa etua Venäjän federaation hallitukselta. Kantaja ei saa Venäjän federaation hallitukselta taloudellista eikä muutakaan etua Monolit Fondsin kautta eikä millään muullakaan tavalla

—	kanneperusteen viides osa: väitetyt tosiseikat ovat vanhoja ja vanhentuneita, eivätkä ne voi olla merkityksellisiä kantajaan kohdistuvien pakotteiden (voimassaolon jatkamisen) kannalta

—	kanneperusteen kuudes osa: neuvosto ei ole täyttänyt näyttövelvollisuuttaan. Neuvosto nojautuu nimittäin yksinomaan asenteellisiin, virheellisiin ja tarkistamattomiin tietolähteisiin. Neuvoston väitteille ei ole objektiivista luotettavaa näyttöä.

2)	Toinen kanneperuste: kantajaa ei ole milloinkaan kuultu eikä hänelle ole annettu asianmukaisia tietoja – oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaaminen.

3)	Kolmas kanneperuste: kantajan merkitseminen pakoteluetteloon on Euroopan unionin perusoikeuskirjan vastaista – perusoikeuskirjan 6, 8, 16 ja 17 artiklan, luettuina yhdessä 52 artiklan kanssa, rikkominen.

4)	Neljäs kanneperuste: päätöksessä (YUTP) 2022/329 (4) käytetyt ilmaisut ovat niin epämääräisiä, että päätöksen soveltaminen muodostuu mielivaltaiseksi – oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen.

5)	Viides kanneperuste: pakotteiden määrääminen perustuu syrjintään. Pakotteita ei kohdisteta samankaltaisissa tilanteissa oleviin henkilöihin, kantajaan kohdistetaan pakotteita vain siksi, että hän on 1) rikas, 2) poliittisesti sitoutumaton ja 3) venäläinen liikemies.

6)	Kuudes kanneperuste: neuvosto on joka tapauksessa velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, sillä kantajan on ollut pakko ryhtyä tähän oikeudenkäyntiin, koska neuvosto ei ole vieläkään ryhtynyt toimiin hänen uudelleentarkastelupyyntönsä johdosta.

(1) EUVL 2022, L 239, s. 149.

(2) EUVL 2022, L 239, s. 1.

(3) Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 17.3.2014 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 269/2014 (EUVL 2014, L 78, s. 6).

(4) Rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 25.2.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/329 (EUVL 2022, L 50, s. 1).

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/79

Kanne 8.12.2022 – bet365 Group v. EUIPO (bet365)

(Asia T-764/22)

(2023/C 35/99)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: bet365 Group Ltd (Stoke-on-Trent, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajajat J. van Manen ja E. van Gelderen)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ”bet365” – Rekisteröintihakemus nro 18 479 799

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 19.9.2022 asiassa R 622/2022-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/80

Kanne 9.12.2022 – Hoffmann v. EUIPO – Moldex/Metric (Holex)

(Asia T-767/22)

(2023/C 35/100)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Hoffmann GmbH Qualitätswerkzeuge (München, Saksa) (edustaja: asianajaja D. von Schultz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Moldex/Metric AG & Co. KG (Walddorfhäslach, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi haettu sanamerkki Holex –Rekisteröintihakemus nro 18 222 083

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 30.9.2022 asiassa R 1248/2022-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin sillä hylättiin EU-tavaramerkkihakemus nro 18 222 083 seuraavien tavaroiden osalta: happinaamarit, paitsi tekohengitystä varten, luokassa 9, ja annostelijat kuulosuojia varten, kuulonsuojaimet, kuulonsuojaimet, erityisesti korvatulpat, laipalliset korvatulpat, kupusuojaimet (kuulonsuojaimet kuulokkeina) luokassa 10

—	hylkää väitteen kokonaisuudessaan

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/80

Kanne 13.12.2022 – Cogebi ja Cogebi v. neuvosto

(Asia T-782/22)

(2023/C 35/101)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Cogebi (Bryssel, Belgia) ja Cogebi, a.s. (Tábor, Tšekin tasavalta) (edustaja: asianajaja H. over de Linden)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa 31.7.2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 (1), sellaisena kuin se on muutettuna rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta 6.10.2022 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2022/1904 (2), 3 i artiklan siltä osin kuin siinä sisällytetään neuvoston asetuksen (EU) 2022/1904 3 i artiklassa tarkoitettuun luetteloon tuotteista ja teknologioista (liite XXI) CN-koodi 6814;

—	velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat ovat kanteessaan vedonneet viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan kyseessä on olennaisen menettelymääräyksen rikkominen – vaatimus perusteiden esittämiseen.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan kyseessä on ilmeinen arviointivirhe.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

4)	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan elinkeinonvapautta, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklassa, ei ole kunnioitettu.

5)	Viides kanneperuste, jonka mukaan perusoikeuskirjan 41 artiklassa taattua oikeutta hyvään hallintoon ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa taattua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen ei ole kunnioitettu.

(1) EUVL 2014, L 229, s. 1.

(2) EUVL 2022, L 259 I, s. 3.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/81

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.11.2022 – Timberland Europe v. komissio

(Asia T-782/16) (1)

(2023/C 35/102)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Kuudennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

(1) EUVL C 14, 16.1.2017.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/81

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 1.12.2022 – Foz v. neuvosto

(Asia T-481/21) (1)

(2023/C 35/103)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Neljännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

(1) EUVL C 412, 11.10.2021.

30.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/82

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 28.11.2022 – Lilly Drogerie v. EUIPO – Lillydoo (LILLYDOO kids)

(Asia T-150/22) (1)

(2023/C 35/104)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Kahdeksannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

(1) EUVL C 198, 16.5.2022.