30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/1

Euroopan alueiden komitean päätöslauselma alueiden ja kuntien tilasta Euroopan unionissa

(2022/C 498/01)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

OTTAA HUOMIOON

—

alueiden ja kuntien tilaa EU:ssa käsittelevän vuosikertomuksensa (1), joka pohjautuu osallistavaan, tosiseikkoihin ja näyttöön perustuvaan lähestymistapaan; johon sisältyy paikallis- ja aluetason edustajien näkemyksiä heijastava alue- ja kuntabarometri; jota varten on kuultu monia kumppaneita ja instituutioita ja jossa annetaan unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason poliittisille päättäjille tietoa ja keskeisiä suosituksia tulevan vuoden kiireellisimmistä haasteista,

—	Euroopan tulevaisuuskonferenssin tulokset ja lukuisat ehdotukset, joilla on välitöntä merkitystä paikallis- ja alueviranomaisille, jotka ovat avainasemassa kehitettäessä ratkaisuja kansalaisia huolettaviin kysymyksiin,

—	Euroopan komission puheenjohtajan 14. syyskuuta 2022 pitämän puheen unionin tilasta vuonna 2022 ja Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle osoitetun aiekirjeen,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

—

Venäjän laiton ja perusteeton sota Ukrainaa vastaan on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen kuolonuhreja ja tuhoa pakottaen miljoonat ihmiset lähtemään kodeistaan joko muille asuinalueille Ukrainassa tai Euroopan unioniin, erityisesti sen itäisiin jäsenvaltioihin, jolloin paikallis- ja alueviranomaiset ovat ensimmäinen tukea tarjoava taho,

—

ilmastonmuutoksen vaikutusten, covid-19-pandemian seurausten ja kaupan häiriöiden ohella myös Ukrainan sodan vaikutukset aiheuttavat suuren rasitteen monille kotitalouksille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä paikallis- ja alueviranomaisille eri puolilla EU:ta, kun otetaan huomioon energian ja elintarvikkeiden hintoihin kohdistuvat huomattavat lisäpaineet ja jatkuvasti kiihtyvä inflaatio,

korostaa, että alueiden ja kuntien tilaa EU:ssa käsittelevä AK:n vuosikertomus osoittaa huolestuttavasti, että alueellinen kuilu EU:ssa kasvaa covid-19-pandemian, Ukrainan sodan sekä ilmastonmuutoksen kiihtymisen vaikutusten seurauksena.

pitää valitettavana, ettei Euroopan komission puheenjohtaja tunnustanut unionin tilaa käsitelleessä puheessaan paikallis- ja alueviranomaisten aktiivista ja keskeistä roolia näihin haasteisiin vastaamisessa eikä tarvetta lisätä monitasoista hallintoa EU:n päätöksenteossa ja tehdä yhteenkuuluvuudesta EU:n yleinen tavoite, kuten kaavailtiin jo Maastrichtin sopimuksessa, jolla otettiin käyttöön toissijaisuusperiaate ja myös perustettiin AK.

varoittaa, että inflaatio vaikuttaa alueisiin epätasaisesti ja saattaa pahentaa nykyistä alueellista, sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta entisestään. Korkeammat energia- ja kuljetuskustannukset vaikuttavat vakavammin haavoittuviin väestöryhmiin. Alemman tulotason alueilla asuvat ihmiset kärsivät suhteettomasti perushyödykkeiden ja -tuotteiden hinnankorotuksista, ja vaarana on ajautuminen köyhyyteen.

korostaa rajat ylittävän yhteistyön merkitystä Euroopan unionin syventämiseksi entisestään sosiaaliselta, taloudelliselta ja hallinnolliselta kannalta. Kolmasosa EU:n väestöstä asuu raja-alueilla, ja suuret kaupungit tai elinkeinokeskukset sijaitsevat usein rajan toisella puolella. Tätä käyttämätöntä potentiaalia terveydenhuollon, kriisinhallinnan, energiahuollon, liikenteen, koulutuksen ja työllisyyden aloilla on hyödynnettävä nykyistä paremmin ja tuettava erikseen.

kehottaa Euroopan unionia tukemaan EU:n ja Ukrainan kuntia ja alueita, jotta ne voivat vastata sodasta johtuviin haasteisiin. Ukrainan jälleenrakentaminen on Euroopan unionille välttämättömyys, moraalinen velvollisuus ja investointi. Prosessissa on noudatettava OECD:n paremman jälleenrakentamisen periaatetta ja varmistettava kestävät, vihreät ja digitaaliset lähestymistavat yhdennetyn alueellisen kehityksen edistämiseksi. Ukrainan jälleenrakentaminen sekä sodan ja pandemian aiheuttamat vaikutukset EU:ssa edellyttävät selkeää uudelleenpriorisointia nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä. Jo nyt on nähtävissä EU:n kuntien, alueiden ja jäsenvaltioiden kireä taloudellinen tilanne. Jälleenrakentamisen yhteydessä on myös edistettävä paikallisdemokratiaa tukeutuen vahvoihin kumppanuuksiin Euroopan unionin paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Hajautettu jälleenrakennusprosessi myös antaisi Ukrainan kansalaisille mahdollisuuden jäädä maahansa ja hillitsisi siten uusia muuttovirtoja. Toisaalta AK ei hyväksy esteitä Ukrainan kansalaisten maahanmuutolle ja kehottaa tarkistamaan tilapäistä suojelua koskevaa neuvoston direktiiviä 2001/55/EY (2) mahdollisimman pian, jotta pakolaisille voidaan myöntää oleskelulupa pidemmäksi ajaksi kuin kolmeksi vuodeksi.

katsoo, että ukrainalaisille pakolaisille annettavan tuen olisi kannustettava EU:n muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmän uudistamisen toteuttamiseen; järjestelmän olisi perustuttava solidaarisuuteen, oikeudenmukaisen taakanjaon kannustimiin ja perusoikeuksien kunnioittamiseen sekä ulkorajojen turvaamiseen. Tämä on sitäkin kiireellisempää, kun otetaan huomioon, että elintarvikkeiden hintojen nousu maailmanlaajuisesti voi aiheuttaa muuttajien virran EU:n kuntiin ja alueille.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset kärsivät myös julkisten palvelujen energiakustannusten jyrkästä noususta sekä inflaation vaikutuksista julkisiin hankintoihin ja palkkoihin. Paikallis- ja alueviranomaisia on pidettävä aktiivisina kumppaneina energiansäästökampanjoissa, uusissa uusiutuvaa energiaa tuottavissa hankkeissa sekä energiahäiriöitä koskevissa varautumissuunnitelmissa, jotta voidaan ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja rajatylittävät ratkaisut. Komitea kiinnittää huomiota myös paikalliseen uusiutuvan energian tuotantoon liittyviin mahdollisuuksiin monipuolistaa EU:n energialähteiden yhdistelmää ja vähentää unionin riippuvuutta kolmansista maista ja vaatii, että EU:n rahoitusjärjestelmiä sekä julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevia sääntöjä mukautetaan niin, että myös paikallisia investointisuunnitelmia voidaan toteuttaa korkean inflaation aikana.

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön poikkeustoimenpiteitä, joilla tuetaan paikallis- ja alueviranomaisia niiden pyrkimyksissä lieventää energiakriisin vaikutuksia kotitalouksiin, haavoittuviin yhteisöihin ja paikallisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja pitää julkiset palvelut toiminnassa, muun muassa osoittamalla niille osuus energiayhtiöiden satunnaisista voitoista (ns. windfall-voitot) saatavista verotuloista.

kehottaa Euroopan komissiota ehdottamaan viipymättä EU:n laajuista hintakattoa kaasun tuonnille Euroopan unioniin ja tukemaan kaasun ja energian hintojen irrottamista toisistaan, sillä tämä auttaisi lieventämään inflaatiopaineita.

10.

kehottaa Euroopan unionia laatimaan toissijaisuusperiaatetta noudattaen EU:n terveyspolitiikan, jolla vahvistetaan EU:n kriisivalmiutta ja kykyä puuttua terveysuhkiin ja tuetaan kansanterveyden parantamiseen, sairauksien ehkäisemiseen ja terveysriskien poistamiseen tähtääviä kuntien ja alueiden toimia.

11.

katsoo, että kunnille ja alueille on annettava mahdollisuus hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla NextGenerationEU-välinettä ja keskittyä pitkän aikavälin investointeihin. Tätä varten talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmän sääntöjä on arvioitava uudelleen ja elpymistoimenpiteiden aikataulua olisi pidennettävä, kunnes EU:n alueet ovat palanneet covid-19-pandemiaa edeltäneeseen makrotaloudelliseen tilanteeseensa.

12.

katsoo, että covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan jarruttavat kuntien ja alueiden vahvaa elpymistä, ja kehottaa siksi Euroopan komissiota, neuvostoa ja Euroopan parlamenttia muuttamaan varainhoitosäännöksiä niin, että REACT-EU-hankkeiden sertifiointimääräajat pidennetään elpymis- ja palautumistukivälineen aikataulun mukaisiksi, jotta alue- ja paikallisyhteisöt voivat elpyä kunnolla hyödyntäen EU:n rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti.

13.

suhtautuu tässä mielessä myönteisesti Euroopan komission puheenjohtajan ilmoitukseen panna tehokkaasti täytäntöön monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi. Väliarvioinnin yhteydessä olisi lujitettava koheesiopolitiikkaa huolimatta sen nykyisestä täytäntöönpanoasteesta ja rahoituksen alhaisesta toteutumisasteesta, joka liittyy pääasiassa covid-19-pandemiaan ja kilpailuun elpymis- ja palautumistukivälineen kanssa. Väliarvioinnin tulisi myös olla tilaisuus perustaa uusi eurooppalainen rahasto odottamattomiin kriiseihin vastaamiseksi – alkaen Ukrainan sodasta – yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin menetelmän mukaisesti. Jatkuvat varojen siirrot koheesiopolitiikasta hätätoimiin heikentävät koheesiopolitiikan kykyä täyttää tehtävänsä, joka on kirjattu EU:n perussopimuksiin.

14.

kehottaa käynnistämään välittömästi pohdinnat koheesiopolitiikan tulevaisuudesta soveltamalla osallistavaa lähestymistapaa, jossa kaikki sidosryhmät ja kansalaiset otetaan mukaan. Koheesiopolitiikkaa tukeva ryhmittymä toimii yhteisenä keskustelu- ja vaihdon foorumina, jossa EU:n toimielimet voivat käydä rakentavaa vuoropuhelua kuntien ja alueiden kanssa. AK kehottaa soveltamaan koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaatetta kaikissa asiaankuuluvissa EU:n toimintapolitiikoissa muun muassa toteuttamalla järjestelmällisiä alueellisten vaikutusten arviointeja ja puuttumalla kehityseroihin alueilla, joilla on erityisiä väestörakenteeseen liittyviä ja maantieteellisiä haasteita, ja kehottaa Euroopan komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä AK:n kanssa tämän periaatteen määrittelemiseksi.

15.

on Euroopan parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että on edistettävä saaria koskevaa sopimusta ja saaria koskevaa Euroopan unionin toimintaohjelmaa, joihin osallistuvat kaupunkialueita koskevan sopimuksen ja tulevan maaseutusopimuksen tavoin tärkeimmät sidosryhmät, kuten kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, taloudelliset ja sosiaaliset toimijat, kansalaisyhteiskunta, tiedeyhteisö ja kansalaisjärjestöt. Komitea muistuttaa komissiota tarpeesta tehdä tutkimus Euroopan unionin saarialueiden monimuotoisesta tilanteesta.

16.

korostaa, että 43 prosenttia EU:n kansalaisista katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen asema ilmastotoimissa (kymmenen prosentin lisäys vuodesta 2019 vuoteen 2021 covid-19-sulkutoimien ja elpymisen välisenä aikana) ja että 160 kaupunkia 21 jäsenvaltiossa on esittänyt sopeutumista koskevia toimintasuunnitelmia kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen puitteissa. AK kehottaa muita kuntia ja alueita seuraamaan näitä hyviä käytäntöjä koskevia esimerkkejä.

17.

katsoo, että ilmastokriisiin sopeutuminen ja siihen vastaaminen sekä ympäristön suojelu ja ennallistaminen ovat keskeisiä tekijöitä selviytymiskykyisempien ja kestävien yhteiskuntien ja talouksien rakentamisessa ja että vastatoimet on suunniteltava paikallisesti alueiden erityistarpeiden ja -ominaisuuksien mukaisesti. AK toistaakin vaatimuksensa, että EU:n varojen saannin on oltava helpompaa paikallis- ja alueviranomaisille, jotka panevat täytäntöön vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä toimintapolitiikkoja.

18.

kehottaa vahvistamaan ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviä yhteisiä toimia Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, sillä luonnonkatastrofit vaikuttavat lähes 50 miljoonaan ihmiseen EU:ssa ja ovat aiheuttaneet keskimäärin 12 miljardin euron vuotuiset taloudelliset menetykset viimeisten 40 vuoden aikana. Samanaikaisesti on yhä tärkeämpää yhdistää ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalipolitiikat toisiinsa, jotta voidaan varmistaa, että samalla kun vauhditetaan tarvittavaa vihreää siirtymää, yhtäkään ihmistä tai aluetta ei jätetä selviytymään yksin. Komitea korostaa tässä yhteydessä tarvetta suojella, tarkastella uudelleen ja mukauttaa alueellista ja paikallista infrastruktuuria niin, että se kestää paremmin voimistuneita sääilmiöitä, jotka vaikuttavat kansalaisiin, alueelliseen talouteen, perusinfrastruktuuriin ja toimitusketjuihin.

19.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komission puheenjohtaja ilmoitti unionin tilaa käsittelevässä puheessaan aikomuksesta kaksinkertaistaa EU:n palontorjuntavalmiudet.

20.

panee merkille kaupunkien suuren kiinnostuksen osallistua ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaan EU:n missioon ja kehottaa omaksumaan osallistavamman lähestymistavan digitaaliseen ja liikkumismuotosiirtymään muun muassa tehostamalla toimenpiteitä, joilla edistetään hiilestä irtautumista ja liikennemuotosiirtymää kaupunkialueilla sekä kaupunkien ja maaseudun välisiä yhteyksiä, jotta vältetään nykyisen alueellisen eriarvoisuuden paheneminen entisestään.

21.

kehottaa ottamaan valtiotasoa alemman tason viranomaiset täysimääräisesti mukaan ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten COP27-kokoukseen ja biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen 15. osapuolikonferenssiin osallistuvaan EU:n valtuuskuntaan AK:n jäsenten välityksellä. AK painottaa, että COP27-kokous tarjoaa tilaisuuden tunnustaa virallisesti paikallis- ja alueviranomaisten rooli tavoitetason nostamisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, siihen sopeutumiseen ja rahoitukseen liittyvien toimien nopeuttamisessa, ja toistaa kehotuksensa täydentää kansallisesti määriteltyjä panoksia paikallis- ja aluetason panoksilla.

22.

kehottaa tarkistamaan perusteellisesti energiaunionin hallinnosta annettua asetusta, jotta voidaan luoda perusta kuntien ja alueiden järjestelmälliselle osallistumiselle kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Tämän tarkistuksen tulisi myös olla tilaisuus luoda kattava EU:n kehys energia- ja liikenneköyhyyden torjumiseksi.

23.

korostaa elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisten kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien merkitystä vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemisessa ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Koska kaupungit kuluttavat lähes 75 prosenttia maailmassa käytettävästä energiasta, aiheuttavat 70 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä ja toteuttavat 70 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteistä ja 90 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja koska nopeasti kasvava määrä paikallis- ja alueviranomaisia on sitoutunut toimimaan, niistä on tultava täysivaltaisia kumppaneita vihreän kehityksen ohjelman aloitteiden kehittämisessä ja täytäntöönpanossa erityisesti asumisen, rakennusten peruskorjauksen, uusiutuvan energian, kestävän liikenteen ja kaupunkien viherryttämisen kaltaisilla politiikanaloilla sekä uuden eurooppalaisen Bauhausin kaltaisissa aloitteissa.

24.

toistaa tässä yhteydessä kehotuksensa laatia EU:n asuntopoliittinen strategia, jolla edistetään kohtuuhintaista, kestäväpohjaista ja sosiaalista asuntotarjontaa ja tilapäismajoitusta. Strategian tulisi noudattaa toissijaisuusperiaatetta, ja sen mukaisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja kansallisiin uudistusohjelmiin olisi sisällytettävä erityisesti määrällinen kansallinen julkisten investointien tavoite, joka koskee kohtuuhintaista, kestäväpohjaista ja sosiaalista asuntotarjontaa ja tilapäismajoitusta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Strategialla olisi myös helpotettava yksityisten investointien saantia sisällyttämällä kohtuuhintainen, kestäväpohjainen ja sosiaalinen asuntotarjonta ja tilapäismajoitus EU:n tulevaan sosiaaliseen luokitusjärjestelmään.

25.

toteaa jälleen, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettava mukaan elpymis- ja palautumistukivälineen ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arviointiin ja täytäntöönpanoon, jotta voidaan myös varmistaa elpymisvarojen johdonmukainen käyttö Euroopan rakenne- ja investointirahastovarojen kanssa. Vaikka välineen oikeusperusta pohjautuu koheesiopolitiikkaan, tämä osallistuminen on osoittautunut aivan liian vähäiseksi monissa jäsenvaltioissa, mikä on hankaloittanut tehokasta täytäntöönpanoa ja aiheuttanut riskin siitä, että kansallisesti määritellyt suunnitelmat eivät tuo synergiaetuja alueellisten ja paikallisten painopisteiden ja kehitysstrategioiden kanssa.

26.

korostaa, että innovaatiokuilu on edelleenkin merkittävä. Niistä 20 alueesta, joilla tutkimus- ja kehittämismenot ovat suurimmat, 19 aluetta on kehittyneempiä, kun taas niistä 50 alueesta, joilla kyseiset menot ovat alhaisimmat, kaksi kolmasosaa on vähemmän kehittyneitä. AK tähdentää alueellisen innovoinnin kumppanuuksia koskevan pilottitoimen tarjoavan suuria mahdollisuuksia tukea paikkalähtöisten ratkaisujen kehittämistä ja alhaalta ylöspäin suuntautuvien ”alueellisten missioiden” luomista osana EU:n uutta innovaatio-ohjelmaa ja tuo samalla jälleen esiin eurooppalaisten tutkimusaluekeskusten merkityksen.

27.

painottaa digitaalisen siirtymän roolia monialaisena tekijänä kuilun umpeen kuromiseksi Euroopassa sekä digitaalisen yhteenkuuluvuuden tarvetta. Poliittiseen päätöksentekoon sovellettavan uuden missiopohjaisen lähestymistavan myötä koheesiopolitiikalla on edelleen tuettava pitkän aikavälin tavoitteita (EU:n tavoitteita) myös tulevaisuudessa. Digitaalisten kuilujen kurominen umpeen sellaisten kattavien ja osallistavien strategioiden avulla, joihin osallistuvat kaikki hallinnon tasot, on välttämätöntä kestävän elpymisen ja selviytymiskykyisten yhteiskuntien kannalta.

28.

painottaa, että vuonna 2021 15–29-vuotiaiden nuorten keskimääräinen työttömyysaste EU:ssa oli 13 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2020, ja että alueelliset erot ovat merkittäviä: nuorisotyöttömyysaste on Espanjan, Kreikan ja Italian alueilla korkeampi kuin muualla. Tätä taustaa vasten AK kehottaa Euroopan komissiota ehdottamaan toimia, joilla puututaan pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen, jotka molemmat ovat kärjistyneet kriisin seurauksena. Komitea painottaa lisäksi, että sukupuolten välisiin työllisyyseroihin on puututtava kiireellisesti. Se varoittaa myös kasvavasta köyhyysriskistä, myös lapsiköyhyydestä.

29.

suhtautuu myönteisesti sukupolvien välisen solidaarisuuden lisäämistä koskevaan Euroopan komission puheenjohtajan kehotukseen ja korostaa AK:n johtavaa roolia nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä Euroopan tulevaisuuden muovaamiseksi erityisesti laatimalla nuorisoa ja demokratiaa koskeva EU:n peruskirja.

30.

panee merkille, että vuosina 2011–2020 kaikille poliittisille tasoille vaaleilla valittujen naisten osuus kasvoi paikallistasolta valtakunnalliselle tasolle, mutta pitää valitettavana, että naisten osuus kaikilla tasoilla on yhä vain kolmannes valittujen kokonaismäärästä. Vuonna 2021 sukupuolten tasapuolinen edustus valittujen ehdokkaiden osalta oli saavutettu vain 16:ssa EU:n 285 alue-edustajistosta. AK on tietoinen siitä, että myöskään sen jäsenistö ei ole sukupuolinäkökulmasta läheskään tasapainoinen, ja odottaa jäsenvaltioiden puuttuvan tähän ongelmaan. AK aikookin pohtia, miten saataisiin enemmän naisia mukaan komitean työhön, johtaviin asemiin ja kokoonpanoon, ja kehottaa jäsenvaltioita järjestämään aloitteita, joilla pyritään lisäämään naisten vaikutusmahdollisuuksia paikallis- ja aluepolitiikassa, jotta voidaan poistaa syrjintä poliittisessa elämässä ja torjua naisten tiellään kohtaamia esteitä, myös stereotypioita.

31.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa kaikki tarvittavat toimenpiteet naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumista koskevassa EU:n direktiivissä asetetun tavoitteen saavuttamiseksi nopeasti. Komitea pitää niin ikään tärkeänä, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ratifioivat Istanbulin yleissopimuksen eli Euroopan neuvoston sopimuksen sellaisen kattavan yleiseurooppalaisen kehyksen luomisesta, jolla suojellaan naisia kaikilta väkivallan muodoilta, estetään ja poistetaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ja varmistetaan niihin liittyvien syytteiden nostaminen.

32.

katsoo, että kuntien ja alueiden rooli työnantajina sekä hyvinvointipalvelujen tuottajina ja tilaajina on ratkaisevan tärkeä sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle, tasa-arvolle ja työllisyydelle Euroopassa. Työmarkkinaosapuolien, kuntien ja alueiden tiivis osallistuminen EU:n sosiaalialan aloitteiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon on välttämätöntä, jotta varmistetaan, että toimenpiteillä on asianmukainen ja tosiasiallinen vaikutus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Eurooppalaisella ohjausjaksolla on tässä ratkaiseva rooli, ja paikallis- ja aluetason on otettava vastuu päätösten tekemisestä ja siitä, miten yhteiset tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Eurooppalaisen ohjausjakson uudistamiseen on sisällytettävä myös alueellinen ulottuvuus ja kestävän kehityksen tavoitteet.

33.

kannattaa Euroopan parlamentin sekä Euroopan komission puheenjohtajan unionin tilaa koskevassa puheessaan esittämää kehotusta perustaa valmistelukunta perussopimusten tarkistamiseksi. AK:n olisi päästävä osallistumaan valmistelukuntaan täysipainoisesti voidakseen edustaa paikallis- ja aluetason vaaleilla valittuja eurooppalaisia edustajia, ja se on täysin sitoutunut edistämään toissijaisuusperiaatteen aktiivista toteuttamista ja lisäämään yhteistyötä alueparlamenttien ja alue- ja paikallisviranomaisten järjestöjen kanssa. Osallistavat ja tehokkaat EU:n päätöksentekoprosessit edellyttävät välttämättä monitasoista hallintoa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lainsäädäntävaltaa käyttäviin alueisiin ja niiden legitiimeihin toimivaltuuksiin. AK suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti Euroopan komission ilmoitukseen sisällyttää kansalaiskokoukset ja muut osallistavan demokratian käytännöt EU:n päätöksentekoon, mutta korostaa äänestäjilleen vastuussa olevien demokraattisesti valittujen edustajien roolia sekä sitoutuu toimimaan aktiivisesti näissä prosesseissa.

34.

aikoo muun muassa Euroopan tulevaisuuskonferenssin ehdotukset sekä raja- ja syrjäseutualueiden erityistarpeet huomioiden esittää konkreettisia toimenpiteitä EU:n toimintapolitiikkojen alueellisen ulottuvuuden huomioon ottamiseksi, jotta EU:n yleinen yhteenkuuluvuutta koskeva tavoite voidaan saavuttaa.

35.

antaa puheenjohtajansa tehtäväksi välittää EU:n vuosikertomus alueiden ja kuntien tilasta ja käsillä oleva päätöslauselma Euroopan parlamentin puhemiehelle, Euroopan komission puheenjohtajalle sekä EU:n 27 jäsenvaltion valtionpäämiehille. Lisäksi komitea kehottaa Euroopan alueellisilla ja paikallisilla vaaleilla valittuja edustajia jakamaan kertomusta kansalaisille ja paikallisille tiedotusvälineille.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) https://cor.europa.eu/fi/our-work/Pages/State-of-Regions-and-Cities-2022.aspx?origin=spotlight

(2) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/6

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kohti Välimeren alueen makroaluestrategiaa”

(2022/C 498/02)

Esittelijä:

Nikola DOBROSLAVIĆ (HR, EPP)

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Makroaluestrategioiden vaikutus alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, paikallisdemokratiaan ja yhteistyöhön ulkorajoilla

katsoo, että makroalueilla on keskeisen tärkeä rooli Euroopan unionin ja sen lähinaapuruston taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa, sillä ne antavat raja-alueille mahdollisuuden etsiä yhdessä ratkaisuja alueille yhteisiin erityishaasteisiin vaihdon ja yhteistyön sekä täytäntöönpanon avulla.

korostaa, että tämä lähestymistapa mahdollistaa eri hallintotasojen tietyllä maantieteellisellä alueella toteuttamien poliittisten linjausten, toimien ja rahoitusohjelmien paremman johdonmukaisuuden ja täydentävyyden. Edistämällä monitasoista hallintoa makroalueet auttavat näin lisäämään politiikan tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

muistuttaa, että makroaluestrategiat perustuvat monitasoisuuden periaatteeseen ja että EU:n ja sen ulkopuolisten alueiden on oltava keskeisessä asemassa niiden kehittämisessä, rakentamisessa ja yhteisten tavoitteiden määrittelyssä EU:n jäsenvaltioiden ja muiden asianomaisten maiden rinnalla.

toteaa, että Välimeren alueella sijaitsee useita EU-ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita sekä EU:n ulkopuolisia maita, ja korostaa makroalueiden merkitystä EU:n rajat ylittävän yhteistyön vahvistamisessa. Yhteistyö on välttämätöntä yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi ja myös EU:n ulkopuolisten maiden saamiseksi mukaan syvempään ja tiiviimpään yhteistyöhön unionin kanssa.

muistuttaa Euroopan parlamentin 3. heinäkuuta 2012 antamasta päätöslauselmasta ”EU:n makroaluestrategioiden kehitys: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät erityisesti Välimeren alueella” (1).

palauttaa mieliin Välimeren alueen koheesiostrategiaa käsittelevän ARLEMin raportin (A Cohesion Strategy for the Mediterranean, 2014), jossa hahmotellaan lähtökohdat pohdinnoille Välimeren alueen makroalueellisesta hallintokehyksestä, joka perustuu monitasoiseen hallintoon sekä asteittain ja eri kokoonpanoissa etenevään yhdentymiseen.

muistuttaa myös, että Euroopan unionin neuvosto on ilmoittanut (2) olevansa valmis harkitsemaan yhteisiä aloitteita uusien makroaluestrategioiden luomiseksi.

Välimeren makroalue: keskeinen väline Välimeren alueen haasteisiin vastaamisessa

painottaa Välimeren resurssien ainutlaatuisuutta. Välimeren rantaviiva on 46 000 kilometrin pituinen, ja alueella sijaitsee 22 rantavaltiota. Niissä asuu yli 500 miljoonaa ihmistä, joista kolmasosa rannikkoalueilla. Noin 150 miljoonaa työpaikkaa liittyy suoraan Välimereen.

korostaa Välimeren merkitystä ympäristön kannalta: sen osuus maailman meristä on vain yksi prosentti, mutta se tuottaa 20 prosenttia koko maailman merten tuotteista (3). Se on myös yksi merten ja rannikkoalueiden biologisen monimuotoisuuden merkittävimmistä varannoista: siellä sijaitsee 28 prosenttia kotoperäisistä lajeista, 7,5 prosenttia luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista ja 18 prosenttia maailman merikasvistosta.

10.

korostaa Välimeren alueen potentiaalia, sillä se on yhtenäinen maantieteellinen alue, jonka väestöllä on yhteinen historiallinen ja kulttuuriperintö, joka on seurausta pitkistä yhteistyön ja ajatusten, tavaroiden ja ihmisten välisen vaihdon perinteistä Välimeren kolmen rannan välillä.

11.

toteaa, että Välimeren alueella on hallinnollisia, sosioekonomisia, humanitaarisia ja ilmastoon, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä toimia.

12.

toteaa, kuten MedECC-verkoston julkaisemassa ensimmäisessä Välimeren alueen ilmaston ja ympäristön muutosta koskevassa arviointikertomuksessa korostetaan, että kaikki Välimeren alueen osa-alueet kärsivät viimeaikaisista ihmisen toiminnan aiheuttamista ympäristön muutoksista ja että tärkeimpiä muutostekijöitä ovat ilmasto, väestönkasvu, saastuminen, kestämättömät käytännöt maan ja meren käytössä sekä vieraslajit. Useimmilla alueilla vaikutukset kohdistuvat sekä ekosysteemeihin että ihmisten toimeentuloon (4).

13.

toteaa, että nykyisellä vauhdilla ilmasto lämpenee Välimeren alueella 2,2 astetta vuoteen 2040 mennessä eli ilmasto lämpenee siellä 20 prosenttia maapallon keskiarvoa nopeammin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat selvästi jo nyt äärimmäisten luonnonilmiöiden lisääntymisenä. Välimeren alueen yhteiskunnat kärsivätkin ilmastonmuutoksesta eniten. (Vesipulasta kärsivästä maailman väestöstä 50 % sijaitsee jo nyt Välimeren alueella, ja veden niukkuus heikentää elintarviketurvaa. Lisäksi 49 Unescon 51 kulttuurikohteesta on vaarassa.) Useimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksia pahentavat vielä muut ympäristöhaasteet, kuten liian voimakas kaupungistuminen, tehomaatalous ja -kalastus ja liiallinen matkailu sekä maaperän huonontuminen, aavikoituminen ja (ilman, maaperän, makean veden ja meriveden) pilaantuminen.

14.

korostaa samalla lailla kuin lausunnossaan ”Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä Välimeren saarilla” Välimeren saarten erittäin suurta haavoittuvuutta ilmaston lämpenemisen yhteydessä, jolla on jo taloudellisia (kalastus, matkailu jne.) ja sosiaalisia seurauksia (poismuutto jne.), ja suosittaa, että tätä aluetyyppiä varten kehitetään sellainen makroaluetasolle tarkoitettu nimenomainen toimintatapa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin nähden, jossa otetaan huomioon saaristojen ja saarten erityistarpeet ja edesautetaan näiden alueiden, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin yhteistyön tiivistämistä ympäristöhaasteisiin vastaamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä.

15.

korostaa, että ilmeisistä yhteisistä piirteistä huolimatta Välimeren alueelle ovat ominaisia suuret kehityserot. Nämä erot, joihin kuuluvat myös heikkoudet institutionaalisissa valmiuksissa, infrastruktuurien välisissä yhteyksissä ja kauppasuhteissa, vaikuttavat Välimeren yhteiskuntien vakauteen, vaurauteen ja turvallisuuteen.

16.

katsoo, että covid-19-kriisi on muistutus kiireellisestä tarpeesta soveltaa koordinoitua lähestymistapaa ja vahvistaa yhteistä kykyä selviytyä epidemioista, talouden häiriöistä ja ilmastonmuutoksesta.

17.

katsoo, että Välimeren makroalue voi myös toimia koordinointivälineenä sellaisten muuttovirtojen hallinnassa, jotka vaikuttavat alue- ja paikallisviranomaisiin erityisesti EU:n ulkorajoilla.

18.

muistuttaa, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi Välimeren alueella on keskeinen rooli sodan vaikutusten lieventämisessä ja siirtymään joutuneiden ihmisten vastaanottamisessa, samalla kun se jatkaa ponnistelujaan edistääkseen rauhan rakentamista kaikilla ranta-alueillaan.

19.

vahvistaa näiden haasteiden edessä, että kaikki kolme Välimeren rannikkoa on saatava integroitua paremmin, jotta voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta, lisätä alueen Euroopan laajuista ja maailmanlaajuista painoarvoa ja innovointipotentiaalia sekä edistää ihmisten hyvinvointia ja ympäristönsuojelua.

20.

panee merkille paikallis- ja alueviranomaisten keskeisen roolin tässä prosessissa, sillä ne ovat vahvasti mukana toiminnassa Välimeren unionin, Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM), Välimeren yhteistyöallianssin (MedCoopAlliance) sekä Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton Välimeren alueen komission kaltaisten aloitteiden ja verkostojen kautta.

21.

huomauttaa, että kaikki Välimeren alueen kohtaamat haasteet (ilmastonmuutos, eroosio, aavikoituminen, muovisaaste, muuttoliike, liialliset matkailijamäärät jne.) ovat keskittyneet saaristoihin ja saarille ja että ne ovat siksi ihanteellisia pilottialueita yhdennetyn kestävän kehityksen toimintapolitiikkojen täytäntöönpanolle Välimerellä. Komitea kehottaa Euroopan komissiota laatimaan saarille strategian, joka soveltuu eri vesistöalueille.

22.

yhtyy Euroopan komission näkemykseen siitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin olisi pyrittävä tiiviissä yhteistyössä niiden naapurimaiden kanssa, jotka jakavat samat ilmasto- ja ympäristöhaasteet.

23.

toteaa, että kolmen rannikon paikallis- ja alueviranomaiset, joilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa, ovat toivoneet ”Välimeren alueen vihreän kehityksen ohjelmaa” (5).

24.

toteaa, että paikallisviranomaisilla on (oltava) keskeinen rooli alueiden ja valtioiden kumppaneina maailmanlaajuisten ja alueellisten toimintaohjelmien täytäntöönpanossa.

25.

korostaa myös, että makroaluestrategia, jolla edistetään poliittisen vuoropuhelun vahvistamista, on olennaisen tärkeä Euroopan komission helmikuussa 2021 antamaan tiedonantoon ”Uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa” (6) perustuvan uuden Välimeren alueen toimintaohjelman täytäntöönpanon kannalta.

Kohti koko Välimeren aluetta koskevaa yhdennettyä strategiaa

26.

on tyytyväinen Välimeren alueen sidosryhmien ja erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten sitoutumisen myönteisiin tuloksiin ja yhteistyön lisääntymiseen sen seurauksena. Komitea kehottaa näitä sidosryhmiä, erityisesti paikallis- ja alueviranomaisia, lisäämään tätä yhteistyötä, jotta voidaan valmistella maaperää Välimeren makroaluestrategian luomiselle.

27.

arvostaa Adrian- ja Joonianmeren makroaluestrategian ja WestMED-merialuestrategian avulla saavutettua merkittävää edistymistä Välimeren alueen yhdentymisessä.

28.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään kiireellisesti WestMED-aloitetta ja huolehtimaan sen resursseista, vankasta rakenteesta ja pitkän aikavälin vakauttamisstrategiasta, jotta voidaan helpottaa makroalueiden yhdentymistä läntisellä Välimerellä.

29.

korostaa, että nykyisiä yhteistyöaloitteita ja -ohjelmia sekä kaikkia keskeisiä toimijoita monitasoisen hallinnon eri portailla on koordinoitava paremmin, jotta niiden toiminta ja vaikutukset eivät menettäisi tehoaan. Sen vuoksi on välttämätöntä, että Välimeren alueet saavat vihdoin käyttöönsä operatiivisen välineen, jonka avulla ne voivat kehittää ja panna täytäntöön yhdennetyn strategian, konkreettisen toimintasuunnitelman ja yhteisiä hankkeita Välimeren unionin ja ARLEMin kaltaisissa institutionaalisissa yhteistyöpuitteissa sekä muun muassa MedCoopAlliancen ja BLUEMEDin kaltaisissa aloitteissa yksilöityjen yhteisten painopisteiden mukaisesti.

30.

katsoo, että Välimeren makroaluestrategia ei korvaa nykyisiä strategioita, vaan siinä käsitellään näitä haasteita täydentämällä olemassa olevia strategioita ja maksimoimalla niiden vaikutukset. Samalla pyritään vastaamaan yhteisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjunnasta ja digitalisaatiosta johtuviin haasteisiin, muuntamaan ne merkittäviksi kestävän kehityksen mahdollisuuksiksi ja edistämään näin oikeudenmukaista ja osallistavaa vihreää siirtymää hyödyntäen yhteisiä mahdollisuuksia sekä kiinnittämään erityistä huomiota inhimilliseen ulottuvuuteen ja nuorille tarjottaviin mahdollisuuksiin ja vapauttamaan näin alueen taloudellinen potentiaali paikallisen väestön eduksi.

31.

korostaa, että makroaluestrategia on välttämättä laadittava Välimeren merialueen tasolla ja niin, että se kattaa kolme vesistöalueen osaa eli läntisen Välimeren, itäisen Välimeren ja Adrian- ja Joonianmeren alueen, jotta se voi tarjota toimivia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Sen on siksi oltava alusta asti avoin kaikille, ja sen perimmäisenä tavoitteena pitää olla koko Välimeren alueen kolmen rannan kattaminen.

32.

kehottaa kiinnittämään Välimeren makroaluestrategian niin kuin minkä tahansa muun merialueita koskevan makroaluestrategian yhteydessä erityistä huomiota saarialueisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan mukaisesti. Komitea kehottaa ottamaan huomioon näiden alueiden erityispiirteet ja haavoittuvuudet ja luomaan vahvemman kumppanuuden, johon kuuluu konkreettisia ja koordinoituja toimia näiden alueiden, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin välillä.

33.

toteaa, että alueellista yhdentymistä olisi vietävä eteenpäin asteittain Välimeren alueen valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten vapaaehtoisen lähestymistavan pohjalta, kun otetaan huomioon tiettyjen epävakaiden turvallisuustilanteiden tai poliittisten tai diplomaattisten tilanteiden aiheuttamat haasteet.

Monitasoisen hallinnon keskeiset periaatteet Välimeren alueen tasolla

34.

ehdottaa, että Välimeren alueen tulevan makroaluestrategian hallinnoinnissa noudatetaan kaikilta osin monitasoisen hallinnon periaatetta eli osallistetaan EU-, valtio-, alue- ja paikallistason viranomaiset sekä näitä edustavat asianomaiset organisaatiot ja Euroregio-alueet.

35.

katsoo, että Välimeren makroaluestrategian toimivuus edellyttää, että sillä on vankka ja edustava hallintojärjestelmä, johon sisältyy i) yleinen poliittinen edustajakokous, jossa on EU-, valtio- ja aluetason viranomaisia, ii) johtokunta, johon kuuluu yksi jäsen (alue- tai valtiotasolta) kunkin strategiassa edustettuna olevan maan kansallisesta koordinoinnista sekä tarkkailijoita alue- ja paikallisviranomaisten verkostoista, näitä viranomaisia edustavista organisaatioista ja Euroregio-alueilta ja joka pyrkii edistämään alue- ja paikallisviranomaisten osallistamista päätöksentekoprosessiin, ja iii) temaattisia toimintaryhmiä, joissa kehitetään ja toteutetaan käytännön yhteistyöhankkeita julkisten ja yksityisten sosioekonomisten toimijoiden sekä tiedeyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

36.

ehdottaa, että WestMED-aloitteeseen liittyvien hyvien käytäntöjen pohjalta perustetaan vuoden välein vaihtuva kiertävä puheenjohtajuus, josta EU- ja kumppanimaat vastaavat yhdessä ja joka toimii tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisia edustavien organisaatioiden kanssa. Puheenjohtajiston olisi jatkossa toimittava ottaen huomioon aiemmat, nykyiset ja tulevat puheenjohtajavaltiot ja säilytettävä tasapaino EU:n ja strategiassa edustettuina olevien kumppanimaiden välillä, samalla kun alue- ja paikallisviranomaisia edustavilta organisaatioilta saatava tuki kiertäisi vastaavalla tavalla. Tällainen dynamiikka on olennaisen tärkeä makroaluestrategian eri hallintoelinten huomioonottamiseksi ja niiden kytkemiseksi makroalueen toiminnan strategiseen ohjaamiseen vuotuisten työohjelmien avulla. Strategian koordinoimiseksi ja tukemiseksi olisi asetettava tekninen sihteeristö (Välimeren makroaluestrategiasta vastaava sihteeristö).

37.

ehdottaa, että yhteensopivuus nykyisten aloitteiden kanssa varmistetaan ottamalla strategian täytäntöönpanoon mukaan keskeisten kansainvälisten sekä EU:n ja Välimeren alueen välisten institutionaalisten tahojen, elinten ja aloitteiden, kuten Välimeren unionin, ARLEMin, MedCoopAlliancen sekä Adrian- ja Joonianmeren makroaluestrategian ja WestMEDin, edustajat. Myös eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY) tarjoavat monitasoisen hallinnon ”laboratorioina” hyödyllisiä näkymiä Välimeren alueen uuden toimintaohjelman tavoitteiden tukemiseksi.

Makroaluestrategia, jossa keskitytään ensisijaisiin haasteisiin

38.

katsoo, että Välimeren makroaluestrategiassa olisi keskityttävä rajalliseen määrään yhteisiä haasteita, joita ratkotaan vähitellen ajan mittaan. Komitea korostaa, että vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat keskeisiä haasteita, joihin olisi puututtava ensisijaisesti.

39.

kehottaa ensimmäisenä askeleena keskittymään keskeisiin haasteisiin: ilmastonmuutokseen, digitalisaatioon, ympäristökriisiin ja humanitaariseen kriisiin sekä välttämättömään vihreään siirtymään. Seuraavat painopisteet edellyttävät kiireellisesti koordinoituja toimia Välimeren tasolla: saaristojen, saarten ja rannikko- ja kaupunkialueiden tulevaisuus, merten pilaantuminen (erityisesti mikromuovi ja jätevedet), luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, agroekologia, kiertotalous, luonnonkatastrofien hallinnointi ja ennaltaehkäisy ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja humanitaariseen kriisiin reagoiminen turvaamalla perusihmisoikeudet.

40.

ehdottaa, että Euroopan komissio tukee lyhyellä aikavälillä Interreg Euro-MED -ohjelman tai muiden asiaankuuluvien olemassa olevien ohjelmien kautta (kun otetaan huomioon, että makroaluestrategiassa noudatetaan ”kolmen kiellon sääntöä”: ei uusia säädöksiä, ei uutta rahoitusta ja ei uusia toimielimiä) vuonna 2024 toteutettavaa pilottihanketta, jonka aiheena on saasteettomuus Välimerellä. Tämä edistää temaattisesti myös valtameriä koskevaa EU:n missiota (7). Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä sellaisten maiden ja alueiden kesken, jotka haluavat kehittää Välimeren makroaluestrategian, ja siten testata sen keskeisiä periaatteita pyrittäessä konkreettiseen tavoitteeseen.

41.

toteaa, että toimintaa voitaisiin tämän jälkeen laajentaa kattamaan seuraavat haasteet, jotka liittyvät uuteen Välimeren alueen toimintaohjelmaan:

a)	tasapainoisen ja kestävän talouskehityksen edistäminen yhteisillä hankkeilla, joilla pyritään vahvistamaan tutkimusta, innovointia, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä sekä näihin liittyvää yrittäjyyttä

b)	sinisen talouden huomioon ottaminen

c)	inhimillisen kehityksen edistäminen: kulttuuri ja perintö, matkailu, koulutus, terveydenhuolto, työllisyys, nuorison kehitys, syrjäytyneiden ryhmien sosiaalinen osallisuus, pakolaisten tukeminen sekä muuttovirtojen aiheuttamiin tarpeisiin vastaaminen erityisesti EU:n ulkorajoilla

d)	yhteenliitettävyyden vahvistaminen liikenne- ja digi-infrastruktuurin avulla

e)	elintarvike- ja energiaomavaraisuuden parantaminen Välimerellä ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä Venäjän aiheuttaman Ukrainan sodan seuraukset

f)	julkisten ja yksityisten laitosten välineiden ja valmiuksien vahvistaminen ilmastonmuutokseen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen johtavien syiden lieventämiseksi.

Operatiivinen toimintasuunnitelma, joka perustuu olemassa olevaan rahoitukseen

42.

katsoo, että Välimeren alueen makroaluestrategian on välttämättä perustuttava operatiiviseen toimintasuunnitelmaan, jolla painopisteet muunnetaan konkreettisiksi toimiksi Välimeren tasolla. Jotta voidaan varmistaa, että suunnitelmassa otetaan asianmukaisesti huomioon alueellinen ulottuvuus, joka auttaa paitsi edistämään yhteistä visiota Välimeren alueen paremmasta, yhtenäisestä ja kestävästä kehityksestä myös osallistamaan kansalaisyhteiskunnan Välimeren kolmella rannalla, paikallis- ja alueviranomaiset, jotka ovat lähimpänä kansalaisia, on otettava mukaan suunnitelman laatimiseen.

43.

toteaa, että Välimeren alueen hankkeiden tukemiseen voidaan saada merkittävä määrä rahoitusta muun muassa Euroopan komission Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen (NDICI) osoittamasta 7 miljardin euron summasta. Välimeren alueella toteutettavat Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat (Next-MED, EUROMED, ADRION, Marittimo) tarjoavat myös hyvän tilaisuuden edistää hankkeita, joilla voidaan tukea makroaluestrategian tavoitteiden saavuttamista.

44.

toteaa, että kolmannet maat voivat osallistua moniin Euroopan komission suoraan toteuttamiin ohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, Life-ohjelmaan ja Erasmus+-ohjelmaan, ja ne ovat siksi kiinnostava lisärahoituksen lähde. Lisäksi Välimeren alueen yhteistyötä tuetaan suoraan sellaisilla ohjelmilla kuin Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuus (PRIMA) sekä Euroopan unionin naapurimaissa käyttöön ottamilla kahdenvälisillä välineillä.

45.

korostaa, että Välimeren alueella toimii myös Maailmanpankin ja Euroopan investointipankin kaltaisia avunantajia sekä esimerkiksi Anna Lindh -säätiön kaltaisia instituutioita, jotka voivat helpottaa yhteisten hankkeiden toteuttamista.

46.

toteaa lisäksi, että monet maat, alueet ja kunnat toteuttavat hajautettuja yhteistyöohjelmia, jotka voivat myös edistää laajempien yhteistyöhankkeiden toteuttamista Välimerellä.

47.

korostaa, että vuosien 2021–2027 Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä kehitetään hallintomekanismeja, joilla helpotetaan alueella saatavilla olevan EU-rahoituksen koordinointia. Komitea katsoo, että tämä voi antaa konkreettisen sysäyksen Välimeren alueen makroaluestrategian toteutumiselle.

Päätelmät

48.

on tyytyväinen siihen, että Välimeren alueen yhteistyölle annettiin uutta pontta Ranskan puheenjohtajakaudella järjestetyssä Mediterranean Worlds Forum -tapahtumassa.

49.

odottaa kiinnostuneena Euroopan unionin seuraavaa puheenjohtajakautta vuonna 2023, jolloin yksi Välimeren alueen valtioista eli Espanja toimii puheenjohtajana, ja toivoo, että silloin voidaan jälleen keskittyä Välimeren alueen hallintoon ja sen uudistetun makroalueellisen hallinto- ja yhteistyökehyksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

50.

kehottaa Euroopan komissiota ja EU:n jäsenvaltioita tukemaan Välimeren makroaluestrategian ja muiden, tarpeellisiksi katsottujen uusien makroaluestrategioiden kehittämistä.

51.

kehottaa myös Euroopan parlamenttia ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa tukemaan viestiä koko Välimeren alueen kattavan makroaluestrategian laatimisesta paremman, yhdennetyn ja yhtenäisemmän Välimeren alueen edistämiseksi.

52.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa saattamaan asian Euroopan komission käsiteltäväksi vuonna 2022 ja pyytämään tätä laatimaan Välimeren makroaluestrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman, jotta neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat hyväksyä sen Espanjan puheenjohtajakaudella vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

Bryssel 11. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) P7_TA (2012) 0269.

(2) 13424/20. Neuvoston päätelmät EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpanosta, 2. joulukuuta 2020.

(3) Randone. et al. 2017, Reviving the Economy of the Mediterranean Sea: Actions for a Sustainable Future, WWF Mediterranean Initiative.

(4) MedECC (2020): Climate and Environmental Change in the Mediterranean Basin – Current Situation and Risks for the Future. First Mediterranean Assessment Report [Cramer, W., Guiot, J., Marini, K. (toim.)] Välimeren unioni, Plan Bleu, UNEP/MAP, Marseille.

(5) Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM) täysistunto, 23. tammikuuta 2020

(6) JOIN(2021) 2 final. Ks. myös Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa – Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma”,(EUVL C 440, 29.10.2021, s. 19).

(7) EU:n missio: valtamerien ja vesistöjen ennallistaminen.

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/12

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n kuntien ja alueiden rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa”

(2022/C 498/03)

Yleisesittelijä:

Dario NARDELLA (PES, IT), Firenzen pormestari

Viiteasiakirjat:

Neuvoston puheenjohtajavaltion Tšekin lausuntopyyntö

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Ukrainan hätäapu ja jälleenrakennus

(COM(2022) 233 final)

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

tuomitsee jälleen Venäjän provosoimattomat sotatoimet Ukrainaa vastaan. Ne rikkovat räikeästi kansainvälistä oikeutta sekä demokraattisia periaatteita ja oikeusvaltioperiaatetta ja ovat provosoimaton, oikeuttamaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainan kansaa vastaan sekä hyökkäys Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan, jolle AK vahvistaa horjumattoman tukensa. AK yhtyykin Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla syyskuun 2022 lopussa järjestettyjen niin kutsuttujen kansanäänestysten maailmanlaajuiseen tuomitsemiseen, sillä niillä rikottiin lähes kaikkia mahdollisia demokratian standardeja. Komitea kehottaa EU:n jäsenvaltioita, EU:n toimielimiä ja EU:n kumppanimaita tukemaan edelleen yhtenäisesti Ukrainaa, joka taistelee myös meidän vapautemme ja eurooppalaisten arvojen puolesta. Johdonmukaiset pakotteet ovat olennaisen tärkeitä tässä tuessa ja hyökkääjävaltio Venäjän painostamisessa.

pitää erittäin valitettavana, että Venäjän hyökkäys on johtanut yli kymmeneentuhanteen kuolonuhriin – pääasiassa siviilikuolonuhreja – ja vielä useampiin loukkaantuneisiin sekä miljooniin kotiseudultaan siirtymään joutuneisiin ihmisiin Ukrainassa ja kolmansissa maissa. Komitea tuomitsee sen, että miehitetyssä Ukrainassa venäläiset hyökkääjät ottavat kohteeksi, sieppaavat ja pidättävät paikallisia ja alueellisia edustajia, toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia. AK yhtyy Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin vaatimukseen vapauttaa heidät välittömästi ja ehdoitta. Komitea korostaa, että Venäjän hyökkäys on johtanut Ukrainan infrastruktuurin ja rakennusten, koulujen, sairaaloiden, siviiliasuntojen ja kulttuuriperinnön laajamittaiseen tuhoutumiseen. Eräiden arvioiden mukaan vahingot nousevat yli 750 miljardiin euroon, minkä lisäksi BKT:n ennakoidaan laskevan jyrkästi 35 prosenttia (IMF:n ennusteiden mukaan). AK painottaa myös, että Ukrainan talous on menettänyt 30–50 prosenttia tuotantokapasiteetistaan ja että tappiot ovat keskittyneet taloudellisesti merkittäville alueille Itä- ja Etelä-Ukrainassa.

katsoo, että Ukrainan jälleenrakentaminen on EU:lle välttämättömyys ja moraalinen velvollisuus, joka edellyttää sekä EU:n nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ylittäviä lisäresursseja, jotka voitaisiin saada mahdollisesti käyttöön soveltamalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklaa, että talousarvion ulkopuolista uutta rahoitusta. Ukrainan sodan poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen AK kannattaa ajatusta monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin aikaistamisesta vuoteen 2023.

korostaa, että Ukrainalle luvatusta EU:n 9 miljardin euron makrotaloudellisesta rahoitusavusta on tähän mennessä päästy yhteisymmärrykseen vain 6 miljardista eurosta, kun kuukausittaisen tarpeen arvioidaan olevan 5–7 miljardia euroa. AK muistuttaa sotaolosuhteiden edellyttävän, että rahoitusaste on 70 prosenttia EU:n talousarviossa tavanomaisen 9 prosentin rahoitusasteen sijaan ja ettei EU:n talousarviossa vuosille 2021–2027 ole enää riittävästi liikkumavaraa lainojen rahoitukseen. AK korostaakin, että tukea varten tarvitaan vaihtoehtoisia rahoitustapoja myös jäsenvaltioiden myöntämien julkisten lisätakausten kautta.

korostaa, että jälleenrakennusprosessissa on noudatettava alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa osallistaen Ukrainan ja EU:n paikallis- ja alueviranomaiset, ja sen on pohjauduttava Ukrainan hallinnon hajauttamisuudistukseen, joka oli edennyt jo pitkälle ennen helmikuun 24:ttä päivää 2022. AK viittaa tässä yhteydessä suosituksiin, jotka esitettiin syyskuussa 2022 julkaistussa tutkimuksessa (1) alue- ja paikallisviranomaisten Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumisen haasteista ja mahdollisuuksista. Komitea katsoo, että hajautettu jälleenrakennusprosessi on myös paras tapa antaa Ukrainan kansalaisille mahdollisuus jäädä maahansa ja siten hillitä uusia muuttovirtoja. AK ei kuitenkaan hyväksy keinotekoisia esteitä Ukrainan kansalaisten maahanmuutolle ja kehottaa harkitsemaan pikaisesti tilapäistä suojelua koskevan neuvoston direktiivin (2001/55/EY (2)) tarkistamista, jotta pakolaisille voidaan taata kolmea vuotta pidempi oleskelulupa.

on tyytyväinen Eurooppa-neuvoston päätökseen myöntää Ukrainalle ehdokasmaan asema. Ehdokasmaan asemasta olisi tultava Ukrainan hallinnon uusien uudistuspyrkimysten liikkeellepaneva voima, ja jälleenrakentamisen tulisi olla mahdollisuus lähentyä edelleen EU:n normeja ja politiikkoja. Tätä taustaa vasten AK toteaa, että EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus kattaa jo noin 70 prosenttia EU:n säännöstöstä.Komitea odottaa Ukrainan jatkavan korruptionvastaista toimintaa, joka Euroopan komission lausunnossa Ukrainan Euroopan unionin jäsenyyttä koskevasta hakemuksesta todettiin yhdeksi seitsemästä alasta, joilla tarvitaan kiireellisiä uudistuksia (3). Tuloksia arvioidaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Uudistuksilla olisi myös taattava avustusvarojen avoin ja oikeudenmukainen jakaminen.

korostaa, että AK voisi käynnistää myös neuvoa-antavan sekakomitean puitteissa toimia, joilla valmisteltaisiin ennen kaikkea lähentymistä EU:n koheesiopoliittiseen säännöstöön sekä tuettaisiin valmiuksien parantamista ja hyvän hallintotavan omaksumista vertaisoppimisen ja hyvien käytänteiden vaihdon avulla.

Ukrainan jälleenrakennusprosessin yleiset periaatteet

suhtautuu myönteisesti Luganon julistukseen, jossa tunnustetaan Ukrainan johdolla laadittu elpymis- ja kehityssuunnitelmaluonnos elpymisprosessia ohjaavaksi yleiseksi kehykseksi, joka mahdollistaa useiden sidosryhmien koordinoidun osallistumisen ja kumppanuudet.

kehottaa kansainvälistä yhteisöä perustamaan yhdessä EU:n johdolla Ukrainan hallituksen ja kaikkien sen kahden- ja monenvälisten kumppaneiden, organisaatioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten sekä avunantajien välille tehokkaan koordinointifoorumin Ukrainan elpymis- ja kehityssuunnitelman valmistelua ja täytäntöönpanoa varten. Komitea katsoo, että tässä yhteydessä keskeisessä asemassa ovat Euroopan komission suunnitelmat perustaa Ukrainan jälleenrakennusfoorumi, joka koordinoi kaikkea avunantajien rahoitusta Ukrainan jälleenrakentamiseen edellyttäen, että se ottaa tinkimättä huomioon kumppanuusperiaatteen ja osallistaa Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi perustetun kuntien ja alueiden yhteenliittymän täysivaltaisena kumppanina kaikkiin suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheisiin.

10.

yhtyy näkemykseen, jonka mukaan Ukrainan jälleenrakentamisprosessi olisi eriytettävä sekä aikataulun, turvallisuusriskin ja alueellisen sotatilanteen että erityisten yhteenkuuluvuuden haasteiden suhteen (4). Ensimmäisen vaiheen tulisi – vihollisuuksien todennäköisesti vielä jatkuessa – käsittää hätätoimenpiteet, toinen vaihe tulisi omistaa elintärkeiden infrastruktuurien ja palvelujen ennallistamiselle ja kolmannen vaiheen tulisi pohjustaa tietä pitkän aikavälin kestäväpohjaiselle kasvulle. Kaikissa näissä kolmessa jälleenrakennusvaiheessa on tärkeää varmistaa, että kuntien valmiuksia vahvistetaan, jotta Ukrainan paikallisviranomaiset pystyvät koordinoimaan itsenäisesti alueensa jälleenrakentamista.

11.

kehottaa EU:ta ja muita kansainvälisiä avunantajia, myös yksittäisiä jäsenvaltioita, tarjoamaan ensimmäisessä vaiheessa välitöntä hätärahoitusta, jolla autetaan Ukrainan väestöä selviytymään turvallisesti seuraavasta talvesta. Etulinjan alueilla tämän rahoituksen olisi kohdistuttava humanitaariseen apuun (elintarvikkeet, polttoaineet, lääkkeet, juomavesijärjestelmät, juomaveden puhdistusjärjestelmät jne.), tilapäisen asumisen järjestämiseen (teltat, tehdasvalmisteiset asuntokompleksit, lämmitysjärjestelmät jne.), miinanraivaukseen sekä logistiseen tukeen näiden alueiden yhteyksien ylläpitämiseksi ja myös tarvittavien kuljetusvälineiden (linja-autot, ambulanssit, paloautot, kuorma-autot, kaivinkoneet jne.) tarjoamiseksi. Suhteellisen turvallisilla alueilla ja taisteluista verrattain kaukana olevilla alueilla olisi annettava teknistä tukea palvelujen tarjoamiseen ja maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden majoittamiseen ja kotouttamiseen, teollisuuskapasiteetin siirtämiseen ja liikennekäytävien turvaamiseen maahan saapuvaa humanitaarista apua ja Ukrainan vientiä varten.

12.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että Euroopan komissio sitoutui 16. syyskuuta myöntämään ensimmäisessä vaiheessa 150 miljoonaa euroa Ukrainan sisäisten pakolaisten auttamiseen ja 100 miljoonaa euroa Venäjän pommi-iskuissa tuhoutuneiden koulujen jälleenrakentamiseen, mutta pitää näitä määriä pitkälti riittämättöminä, kun otetaan huomioon, että ensimmäisen vaiheen nopea elpyminen edellyttää arviolta 17 miljardia euroa ja että tästä summasta tarvitaan 3,4 miljardia euroa jo vuonna 2022.

13.

katsoo, että jälleenrakennusprosessin toisessa vaiheessa olisi keskityttävä elintärkeiden infrastruktuurien ja palvelujen, muun muassa kaukolämmityksen, sähkön, veden ja viemäröinnin, koulujen, sairaaloiden ja siviiliasuntojen, ennallistamiseen. Julkisten työllistämisohjelmien avulla ihmisiä voitaisiin työllistää merkittävästä tuhosta kärsineillä alueilla.

14.

ehdottaa, että jälleenrakennusprosessin kolmannessa vaiheessa luodaan perusta pitkän aikavälin kestävälle kasvulle aluetason yhdennetyn suunnittelun strategian pohjalta hyödyntäen systeemisiä lähestymistapoja kestävien, vihreiden, älykkäiden ja osallistavien alueiden kehittämiseksi sekä OECD:n paremman jälleenrakentamisen periaatetta. Tässä vaiheessa olisi keskityttävä erityisesti siihen, että saavutetaan Ukrainan hallituksen asettama tavoite vähentää kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaikilla energia-alan investoinneilla olisi osaltaan edistettävä hiilestä irtautumista ja vähennettävä Ukrainan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, kun otetaan huomioon, että 30 prosenttia aurinkovoimakapasiteetista ja 90 prosenttia tuulivoimalaitoksista on tuhoutunut tai sijaitsee Venäjän joukkojen miehittämillä alueilla. Investoinneissa olisi myös keskityttävä monien Ukrainan kuntien keskuslämmitysjärjestelmien jälleenrakentamiseen niin, että ne korvattaisiin nykyaikaisilla keskuslämmitysjärjestelmillä, jotka eivät perustu fossiilisten polttoaineiden polttamiseen. Tässä vaiheessa olisi myös ratkaisevan tärkeää rakentaa uudelleen asuntokanta, koulut ja sairaalat ukrainalaisten pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden houkuttelemiseksi takaisin seuduille, missä he asuivat ennen sotaa.

15.

kehottaa Euroopan unionia, jäsenvaltioita ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia myöntämään avustuksia lainojen sijaan, sillä Ukraina ei todennäköisesti kykene hoitamaan ja maksamaan takaisin lisävelkoja lyhyellä aikavälillä. Lainat lisäisivät velkakriisin riskiä tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon, että jo ennen sotaa Ukrainalla oli noin 130 miljardin euron suuruinen ulkomaanvelka, joka vastaa 80:tä prosenttia maan BKT:sta. Jos avustuksia ei voida antaa, lainoja olisi myönnettävä ilman korkoa tai hyvin alhaisella korolla, erityisesti kuntien avustamiseen tarkoitettuihin hankkeisiin.

16.

katsoo, että Ukrainan EU-liittymisprosessin käynnistyttyä ja EU:n vahvan koordinointiroolin oikeuttamiseksi jälleenrakentamisstrategiassa Euroopan komission olisi ehdotettava merkittävää Ukrainan jälleenrakennusvälinettä, joka voidaan rakentaa samalta oikeudelliselta pohjalta kuin EU:n elpymis- ja palautumistukiväline ja jonka takaisinmaksu alkaisi vuodesta 2027. Välineen avulla EU:n olisi mahdollista ennakkorahoittaa merkittävä osuus (40 prosenttia) Ukrainan jälleenrakennus- ja elpymiskustannuksista, joiden määräksi Ukrainan hallitus, Euroopan komissio ja Maailmanpankki ovat yhdessä arvioineet 349 miljardia euroa 24. helmikuuta ja 1. kesäkuuta 2022 välisenä aikana. Vaikutukset ovat erityisen merkittäviä asunto-, liikenne-, kauppa- ja teollisuusaloilla, ja tuho on keskittynyt Tšernihivin, Donetskin, Luhanskin, Harkovan, Kiovan ja Zaporižžjan alueille.

17.

on tätä taustaa vasten tyytyväinen siihen, että Ukrainan kuuden velkojamaan ryhmä ilmoitti 20. heinäkuuta halustaan keskeyttää Ukrainan sen jäsenten kanssa sopiman velan hoito vuoden 2023 loppuun saakka.

18.

kannustaa Euroopan unionia ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia valmistelemaan oikeudellisia perusteita pakotteiden puitteissa jäädytettyjen Venäjän varojen käyttämiselle Ukrainan jälleenrakennusprosessiin.

19.

korostaa, että nopeus on tärkeää Ukrainan humanitaarisen katastrofin ratkaisemiseksi, ja vaatii siksi, että ehdot ovat kohtuullisia ja olosuhteisiin mukautettuja ja perustuvat mitattavissa ja todennettavissa oleviin tuloksiin.

20.

painottaa, että jälleenrakennusprosessin lähtökohtana olisi oltava sosiaali- ja ympäristönormien tiukentaminen ja niiden lähentäminen EU:n säännöstöön. Komitea kehottakin Ukrainan viranomaisia mukauttamaan maan työlainsäädännön täysin Kansainvälisen työjärjestön määrittämiin normeihin.

21.

suhtautuu myönteisesti Luganon julistuksen periaatteeseen demokraattisesta osallistumisesta. Siinä vaaditaan, että elpymisprosessin on oltava koko yhteiskunnan ponnistus, johon osallistuvat myös kotiseudultaan siirtymään joutuneet kansalaiset Ukrainassa ja ulkomailla ja joka edistää paikallista itsehallintoa ja tehokasta hallinnon hajauttamista. AK on myös tyytyväinen siihen, että julistuksessa tuetaan useiden sidosryhmien osallistumista ja korostetaan lahjomattomuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta keskeisinä periaatteina kansallisen elpymis- ja kehityssuunnitelman onnistuneen täytäntöönpanon kannalta.

Kuntien ja alueiden rooli

22.

suhtautuu myönteisesti presidentti Volodymyr Zelenskyin visioon Ukrainan jälleenrakentamisesta ja pitkän aikavälin kehittämisestä, joka perustuu Ukrainan ja EU:n kuntien ja alueiden väliseen ystävyystoimintaan, sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan AK:lle esittämään kehotukseen tukea Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa, jossa noudatetaan käytännönläheistä ja Ukrainan ja EU:n paikallis- ja alueviranomaisten väliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia.

23.

kiinnittää huomiota 30. kesäkuuta 2022 käynnistettyyn Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi perustettuun kuntien ja alueiden yhteenliittymään, jonka avulla voidaan kartoittaa Ukrainan paikallisia ja alueellisia tarpeita, koordinoida toimia Euroopan unionin kuntien ja alueiden kanssa, jotka ovat valmiita ottamaan käyttöön resursseja Ukrainan tehokkaan ja kestävän jälleenrakentamisen tukemiseksi, helpottaa sen keskeisten kumppaneiden yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa ja Ukrainan jälleenrakennusfoorumin puitteissa sekä EU:n ja Ukrainan paikallis- ja alueviranomaisten ja järjestöjen välillä ja esitellä Ukrainan paikallisviranomaisten jälleenrakennushankkeita.

24.

sitoutuu helpottamaan yhteenliittymän kautta asiantuntemuksen tarjoamista ystävyystoiminta- ja vertaisvaihto-ohjelmien avulla valmiuksien kehittämiseksi, hyvän hallinnon edistämiseksi ja teknisen avun tarjoamiseksi Ukrainan kunnille ja alueille, jotta ne pystyisivät huolehtimaan jälleenrakentamisprosessista, joka kattaisi paitsi infrastruktuurien kestävän jälleenrakentamisen myös sosiaalisen ulottuvuuden, koulutuksen, demokratian ja hallinnon. AK korostaa, että vaikka kuntien ja alueiden kanssa toteutettavat kahdenväliset vertaisohjelmat, joihin kuuluu muun muassa ystävyystoiminta, voivat olla hyvin tarkoituksenmukaisia tietyissä valmiuksien kehittämiseen ja jälleenrakentamiseen liittyvissä toimissa paikallistasolla, laajempiin investointiohjelmiin voitaisiin ottaa mukaan suurempi joukko kuntia ja alueita sekä asiantuntevia sidosryhmiä, jotta samalla voitaisiin valmistella myös lähentymistä EU:n aluepoliittisiin hallintomalleihin.

25.

kehottaa Euroopan unionia tunnustamaan paikallis- ja alueviranomaisten keskeisen roolin kaikkien niiden Ukrainan ja EU:n paikallishallinnon järjestöjen ohella, jotka ovat osa Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi perustettua kuntien ja alueiden eurooppalaista yhteenliittymää (5), ja odottaa erityistä tukea Ukrainan paikallisviranomaisten ja niiden järjestöjen valmiuksien parantamiseksi. Tuen koordinoinnista voisi huolehtia tuleva Ukrainan jälleenrakennusfoorumi.

26.

korostaa, että hallinnon hajauttamiseen ja aluekehitykseen liittyvät Ukrainan uudistukset ovat edistäneet merkittävästi paikallisdemokratian lujittumista, vahvistaneet itsehallintoa ja maan paikallisyhteisöjen yleistä selviytymiskykyä. Uudistukset on toteutettu Euroopan unionin alue- ja paikallisviranomaisten ja niiden järjestöjen merkittävällä tuella, jota on annettu muun muassa ”U-LEAD with Europe” -ohjelman kautta, sekä kohdennetulla tuella, jota AK on antanut Ukraina-erityistyöryhmänsä ja vertaisyhteistyön puitteissa. Hallinnon hajauttamista koskevien uudistusten onnistuminen on tuonut Ukrainaa lähemmäs Euroopan unionia sekä eurooppalaisia vapauden, demokratian ja oikeusvaltion arvoja.

27.

korostaa, että Ukrainan EU-naapurialueet ovat osoittaneet ennennäkemätöntä solidaarisuutta ottamalla vastaan suuria määriä sotaa pakenevia ukrainalaisia ja että ne tarvitsevat siksi myös Euroopan unionin koordinoitua ja järjestelmällistä tukea.

28.

ehdottaa, että kehitetään vahvistettu U-LEAD-ohjelma, josta tulee keskeinen monenvälinen väline paikallisyhteisöjen tukemiseksi ja hallinnon hajauttamisen edistämiseksi Ukrainassa. Tämä U-LEAD 2.0 -ohjelma perustuisi erityiseen budjettikohtaan, josta on tarkoitus tukea Ukrainan hallinnon hajauttamisprosessin jatkamista sekä paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksien vahvistamista, jotta ne voisivat panna EU:n koheesiopoliittisen säännöstön täytäntöön mahdollisimman pian. Se olisi vertaisvaihto- ja yhteisten investointihankkeiden ohjelma, joka mahdollistaisi EU:n ja Ukrainan paikallis- ja alueviranomaisten tiiviin osallistumisen EU:n tukeman jälleenrakentamisen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

29.

muistuttaa AK:n jäsenten osallistumisen yhteydessä saadusta laajasta vertaiskokemuksesta Ukrainassa mutta myös muualla ja korostaa roolia, joka AK:lla ja sen yhteenliittymäkumppaneilla voisi olla EU:n paikallis- ja aluetason vertaisyhteistyön keskuksena EU:n kuntien ja alueiden aktivoinnissa Ukrainan jälleenrakentamisen tukemiseksi.

30.

painottaa, että on äärimmäisen tärkeää voimaannuttaa edelleen paikallista itsehallintoa ottamaan johtava rooli elpymisessä ja jälleenrakentamisessa yhdessä Ukrainan keskushallinnon, EU:n ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa. AK toistaa vetoomuksensa sen puolesta, että jatkossakin painotetaan hyvän paikallis- ja aluehallinnon parantamista, avoimuus, korruption torjunta, paikallisten tiedotusvälineiden vapauden suojeleminen ja sähköisen hallinnon edistäminen mukaan luettuina.

31.

peräänkuuluttaa helppoa osallistamismekanismia, byrokraattisten esteiden poistamista ja riittäviä resursseja, joiden avulla EU:n toimielimet ja Euroopan kunnat, alueet, Euroregio-alueet, eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät ja järjestöt voisivat auttaa ukrainalaisia kumppaneitaan jälleenrakennustoimissa, sekä osallistavaa lähestymistapaa, joka kokoaa yhteen kunnat ja alueet, jotta voidaan säilyttää johdonmukaisuus Ukrainan kestävän aluekehityksen hyväksi (Ukrainassa ja EU:ssa) tähän mennessä jo käyttöön otettujen toimien kanssa.

32.

kiinnittää huomiota Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian tärkeään rooliin tuettaessa Ukrainan jälleenrakentamista. Ukraina on mukana tässä yhdennetyt puitteet yhteistyölle tarjoavassa strategiassa, johon alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat.

33.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti Eurocities-järjestön tekemään aloitteeseen allekirjoittaa 19. elokuuta Ukrainan toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteenliittymän puitteissa tehtävää yhteistyötä täydentävä yhteisymmärryspöytäkirja Ukrainan kaupunkien kestävän kehityksen mukaisen jälleenrakentamisen tukemiseksi (6).

34.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission sitoumukseen sallia joustoa, jotta voidaan jatkaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia rajatylittäviä yhteistyöohjelmia ja Interregin piiriin kuuluvia ylikansallisia yhteistyöohjelmia sekä erityisesti yhteisrahoittaa 100-prosenttisesti Ukrainan ja Moldovan kanssa toteutettavia rajatylittäviä ohjelmia sellaisten yhteistyöhankkeiden jatkamiseksi, joita Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on keskeyttänyt.

35.

kehottaa liittämään jälleenrakentamisprosessiin nykyiset Interreg-ohjelmat, joissa on mukana Ukrainan alueita.

36.

peräänkuuluttaa tehokasta monitasoisen hallinnon järjestelmää, joka perustuu kaikilla hallinnon tasoilla toteutettavia julkisia investointeja koskeviin OECD:n periaatteisiin.

37.

odottaa, että Ukrainan paikallis- ja alueviranomaisille annetaan mahdollisuus osallistua erilaisiin EU:n ohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja EU4Culture-ohjelmaan.

38.

muistuttaa, että yhteenliittymä kehottaa institutionaalisia rahoituskumppaneita, kuten EIP:tä (erityisesti EIP:n ja AK:n toimintasuunnitelman puitteissa), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, OECD:tä ja Euroopan neuvoston kehityspankkia, valmistelemaan hankkeita paikallis- ja aluetasolla EU:n paikallista ja alueellista asiantuntemusta hyödyntäen.

39.

painottaa Ukrainan pormestareiden ja aluejohtajien keskeistä roolia kansakunnan selviytymiskyvyn kannalta ja antaa kiitosta heidän urheudestaan taistelussa arvojemme puolesta, mikä on inspiraation lähde kaikille eurooppalaisille ja antaa lisäpontta paikallisdemokratian ja paikallisen voimaannuttamisen edistämiselle, joiden tulee olla keskeisiä tekijöitä Ukrainan jälleenrakentamisessa.

Bryssel 11. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) https://cor.europa.eu/fi/engage/studies/Pages/default.aspx?from=01/01/2022&to=01/01/2023

(3) Euroopan komission lausunto Ukrainan Euroopan unionin jäsenyyttä koskevasta hakemuksesta, 17. kesäkuuta 2022, COM(2022) 407 final.

(4) Ks. Ukrainan jälleenrakentamista koskeva suunnitelma: https://cepr.org/publications/books-and-reports/blueprint-reconstruction-ukraine

(5) https://cor.europa.eu/fi/engage/Pages/European-Alliance-of-Cities-and-Regions-for-the-reconstruction-of-Ukraine.aspx

(6) https://www.president.gov.ua/en/news/u-prisutnosti-prezidenta-pidpisano-memorandum-z-eurosities-s-77165

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/17

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusi kaupunkiliikenteen kehys”

(2022/C 498/04)

Esittelijä:

Linda GAASCH (LU, Vihreät) Luxemburgin kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n uusi kaupunkiliikenteen kehys

COM(2021) 811 final

SWD(2021) 470 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

suhtautuu myönteisesti uuden kaupunkiliikennettä koskevan kehyksen julkaisemiseen, sillä kaupunkialueilla, joilla syntyy edelleen 23 prosenttia kaikista liikenteen hiilidioksidipäästöistä, tarvitaan kiireellisiä toimia hiilestä irtautumisen ja liikennemuotosiirtymän edistämiseksi.

korostaa, että EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokasta monitasoista hallintoa, joka perustuu toissijaisuusperiaatteen aktiiviseen toteuttamiseen. Komitea kehottaa EU:ta vahvistamaan tätä varten suoraa vuoropuhelua paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja parantamaan mahdollisuuksia saada rahoitusta EU:n talousarviosta osana toissijaisuusperiaatteen aktiiviseen toteuttamiseen pohjautuvaa lähestymistapaa.

palauttaa mieliin, että kaupunkikeskusten talouskasvu on suoraan yhteydessä liikenteen sujuvuuteen ja että liikenteen sujuvuus on riippuvaista siitä, onko tukena vahva julkisen liikenteen järjestelmä. Komitea korostaa, että ympäristövaikutusten lisäksi ruuhkista aiheutuu vuositasolla EU:n laajuisesti 270 miljardin euron kustannukset (1). Komitea muistuttaa julkisen liikenteen infrastruktuurin kärsineen viime vuosikymmeninä jatkuvasta alirahoituksesta ja painottaa tarvetta lisätä EU-rahoitusta, jonka avulla nopeutetaan liikkumismuotosiirtymää ja tuetaan paikallis- ja alueviranomaisia investoinneissa, joita EU:n kestävyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää.

vahvistaa kannattavansa entistä suuremman huomion kiinnittämistä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin sekä tavoitetta yhdenmukaistaa lähestymistapaa EU:n laajuisesti. Komitea korostaa aktiivisten liikkumismuotojen, kuten kävelyn ja pyöräilyn, yhteiskunnallisia ja ympäristöhyötyjä, erityisesti kansanterveyden kannalta, ja kehottaa omaksumaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien tulevissa päivitetyissä ohjeissa kunnianhimoisen otteen. Se kehottaa soveltamaan julkisen tilan osoittamisessa eri käyttötarkoituksiin ja aluesuunnittelussa yhdennettyä toimintamallia, joka perustuu alan parhaisiin käytäntöihin, sekä edistämään kaupunkialueiden turvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Komitea korostaa erityisesti kansalaisten ja etenkin naisten ja vammaisten henkilöiden aktiivisen osallistumisen merkitystä sitä ajatellen, että julkisen tilan käyttötarkoitusten muutoksia ymmärrettäisiin paremmin ja kaupunkialueilla voidaan tehostaa julkista liikennettä.

korostaa, että liikkuvuutta koskevat poliittiset päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin, sillä naiset käyttävät perinteisesti julkista liikennettä enemmän kuin miehet, kun taas miehet turvautuvat enemmän autoon. Komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia arvioimaan tulevien poliittisten ehdotusten vaikutusta eri sukupuoliin ennen ehdotusten esittämistä.

huomauttaa, että tarvitaan tukikehys, jonka avulla paikallis- ja alueviranomaisia autetaan sisällyttämään ulkoiset kustannukset hintoihin ja panemaan saastuttaja maksaa -periaate täytäntöön. Lisäksi tarvitaan joustoa talousarviomenettelyihin. Tässä yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon Itä-Euroopan maissa ja etenkin vähemmän kehittyneillä alueilla vallitseva tilanne. Siellä on yleensä enemmän saastuttavampia ajoneuvoja (henkilöautoja, linja-autoja). Saastuttavampien ajoneuvojen (Euro 1 – Euro 4) myyntiä olisi tärkeää säännellä EU:n tasolla, sillä näitä ajoneuvoja siirtyy Länsi-Euroopan markkinoilta Itä-Euroopan markkinoille. Tältä osin olisi myös tärkeää, että köyhemmät alueet ja maat kehittävät tukijärjestelmiä länsieurooppalaisia vastaavien olosuhteiden saavuttamiseksi. Komitea perää geopoliittisesta kontekstista johtuvaan bensiinin hinnannousuun puuttumiseksi toimia, jotka ovat johdonmukaisia unionin liikenteen hiilestä irrottamista koskevien tavoitteiden kanssa, ja viittaa tässä yhteydessä mahdollisuuteen käyttää julkisia tukia ympäristöystävällisten julkisten liikennepalvelujen tukemiseen ja liikennemuotosiirtymän edistämiseen kaupunkialueilla sekä liikkumismahdollisuuksiin liittyvän syrjäytymisen torjumiseen kaupunkien kehysalueilla ja syrjäisillä maaseutualueilla.

Aktiiviselle liikkumiselle keskeinen asema

korostaa, että kävely ei aiheuta jalankulkijoille kustannuksia ja on lisäksi terveellistä ja kestävää ja että pyöräily on hiiletön ja kohtuuhintainen liikkumisvaihtoehto, joka on helppo yhdistää muihin liikennemuotoihin. Komitea kehottaa siksi komissiota edistämään valistustoimenpiteitä, joilla lisätään tietoisuutta aktiivisen liikkumisen hyödyistä verrattuna yksityisautoiluun. Erityisesti olisi painotettava aktiivisen liikkumisen roolia istumapainotteiseen elämäntapaan liittyvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, ylipainon ja diabeteksen, ehkäisemisessä.

pitää edellä todetun valossa valitettavana, että saastuttavimmat liikennemuodot eli bensiini- ja dieselkäyttöiset henkilöajoneuvot vievät näistä eduista huolimatta kaupungeissa suurimman osan liikkumiseen varatusta julkisesta tilasta. Komitea kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota kannustamaan uuden rahoituksen avulla paikallisviranomaisia palauttamaan tämän tilan aktiivisemmille liikkumismuodoille, kuten kävelylle tai pyöräilylle, sekä kattavalle, hyvin organisoidulle ja integroidulle julkiselle liikenteelle.

muistuttaa, että kävely ja pyöräily ovat hyödyksi seudun tai yhteisön mikrotaloudelle, koska jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät usein lähempänä asuinpaikkojaan olevia kauppoja ja palveluja. Komitea toteaa myös, että nämä matkat ovat hyväksi terveydelle, sillä ne ehkäisevät tiettyjä sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, ja tuovat näin yhteisölle merkittäviä taloudellisia säästöjä.

10.

korostaa roolia, joka mikroliikenteellä voi olla joustavana ja kohtuuhintaisena ratkaisuna ensimmäisillä ja viimeisillä osuuksilla ja niitä laajemminkin. Komitea korostaa aktiivisten liikkumismuotojen saavutettavuuden merkitystä, muun muassa turvallisia pyöräparkkeja julkisen liikenteen solmukohdissa (kuten asemilla) ja jaetun liikkumisen ratkaisuja viimeisillä osuuksilla. Komitea kehottaa edistämään mikroliikenteen käyttöä myös kaupunkien kehysalueilla ja maaseutualueilla.

11.

korostaa yksityishenkilöille polkupyörän, myös sähköpyörän, ostoon tarjottavien kannustimien merkitystä hiilestä irtautumisen edistämisen ja ruuhkien vähentämisen kannalta ja toteaa jälleen, että on edistettävä työsuhdeautotukien ja muiden vastaavien yksityisen sektorin toimien asteittaista lopettamista ja tuotava tilalle kestävämpiä liikkumisvaihtoehtoja.

12.

pyytää komissiota vauhdittamaan eurooppalaisen pyöräilystrategian laatimiseen tähtäävää työtään, jotta saataisiin aikaan pyöräilypolitiikkaa koskevat eurooppalaiset puitteet ja suuntaviivat. Strategiasta keskusteltiin ensimmäisen kerran liikenneministerien epävirallisessa neuvoston kokouksessa vuonna 2015.

13.

kehottaa edistämään aktiivista liikkumista vähentämällä julkiseen tilaan liittyvää eriarvoisuutta ja parantamalla katuturvallisuutta ja -infrastruktuuria sekä lisäämään polkupyörien pysäköintipaikkoja (niin lähtöpaikassa kuin määränpäässäkin), julkisia huoltopisteitä, joissa on tarjolla pumppuja, työkaluja ja latauspisteitä, ja polkupyörien korjauspajoja. Komitea huomauttaa, että laadukkaiden pyöräteiden rakentaminen ja ylläpito on paljon halvempaa kuin uusien teiden rakentaminen tai olemassa olevien teiden leventäminen.

14.

korostaa, että ruuhkamaksujen ja erittäin vähäpäästöisten tai päästöttömien vyöhykkeiden kaltaiset järjestelmät auttavat vähentämään moottoriajoneuvoliikennettä kaupungeissa sekä ilmaa saastuttavia typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä, ovat omiaan parantamaan paikallisen väestön terveyttä ja voivat myös tuottaa merkittäviä tuloja, joiden turvin voidaan kehittää ja parantaa julkisen liikenteen ja aktiivisen liikkumisen infrastruktuuria. Vähentäessään moottoriajoneuvoliikennettä ne myös lisäävät ihmisten yhteyttä lähiympäristöönsä ja luovat tilaa sosiaaliselle vuorovaikutukselle, vähentävät eristyneisyyttä ja edistävät liikkumista ja urheilua.

15.

pitää valitettavana, että Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevassa komission ehdotuksessa ei tällä hetkellä säädetä polkupyörien yhteiskäyttö- ja varastointipalveluista eikä suorista yhteysreiteistä TEN-T-verkon kaupunkisolmukohtien multimodaalisiin liikennekeskuksiin.

16.

ehdottaa, että laaditaan EU:n laajuinen ”turvallisen aktiivisen liikkumisen strategia” sellaisten koordinoitujen unionin laajuisten toimien edistämiseksi, joilla vastataan haasteeseen tehdä kävelystä ja pyöräilystä mahdollisimman turvallista.

17.

kehottaa ottamaan käyttöön toisen Euro-päästönormin henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoille (Euro 7/VII), jotta voidaan vähentää myrkyllisten epäpuhtauksien (eli typen oksidien, ammoniakin, hiilimonoksidin ja PM 10–2,5-hiukkasten) päästöjä ja välttää kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia vuosittain. Komitea pitää erittäin valitettavana Euroopan komission päätöstä lykätä Euro 7/VII -ehdotuksia jälleen vuoden 2022 työohjelmassaan, sillä se asettaa kyseenalaiseksi komission saasteettomuustavoitteen ja sitoutumisen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja vaarantaa teollisuuden kyvyn suunnitella teknisiä muutoksia.

Esteetön liikkuminen kaikkien ulottuville

18.

kehottaa luomaan julkisen liikenteen järjestelmän, joka on inklusiivisen suunnittelun ansiosta kaikkien kansalaisten saavutettavissa ja jossa otetaan huomioon erityisesti vammaiset henkilöt, ja korostaa, että käyttäjät kannattaa ottaa mukaan jo infrastruktuurin ja liikennepalvelujen suunnittelun varhaisvaiheessa. Komitea toteaa Euroopan vammaisstrategiassa 2021–2030 ja esteettömyyttä koskevassa eurooppalaisessa säädöksessä määritellyn mukaisen esteettömyyden olevan tärkeää ja korostaa Esteetön kaupunki -palkinnon kaltaisten hankkeiden merkitystä.

19.

kehottaa omaksumaan entistä kattavamman lähestymistavan, jotta esteettömyys voidaan varmistaa matkan kaikissa vaiheissa.

20.

korostaa, että liikenneköyhyyteen on sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden takia ratkaisevan tärkeää puuttua, ja kehottaa siksi torjumaan multimodaaliselta pohjalta ja yhdennetysti liikkumismahdollisuuksiin liittyvää syrjäytymistä ja takaamaan samassa hengessä kaikille yhtä hyvät yhteydet kaupunkikeskuksiin. Komitea pitääkin myönteisenä, että komissio sitoutuu uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä torjumaan ”julkisen liikenteen verkon käyttömahdollisuuksiin liittyvää eriarvoisuutta muun muassa parantamalla rautatieasemien esteettömyyttä”, ja kehottaa myös antamaan lisätukea etenkin vähemmän kehittyneillä alueilla sijaitseville pienehköille kaupungeille, kaupunkien kehysalueille sekä näistä riippuvaisille maaseutu- ja vuoristoalueille, jotta voidaan varmistaa kyseisten alueiden kulkuyhteydet ja niiden asukkaiden yhtäläiset mahdollisuudet siirtyä kestäviin liikkumismuotoihin.

Julkisen liikenteen vahvistaminen kaupunkiliikenteen selkärankana

21.

suhtautuu myönteisesti komission ilmaisemaan aikomukseen ”tehdä yhteistyötä kansallisten ja paikallisten hallintojen ja kaikkien sidosryhmien kanssa sen varmistamiseksi, että julkinen liikenne pysyy kaupunkiliikenteen selkärankana”. Komitea korostaa tarvetta koordinoida kaikkia saatavilla olevia välineitä ja resursseja tätä tarkoitusta varten ottaen huomioon myös julkisen palvelun velvoitteiden tärkeän roolin kaupunkialueiden yhteyksien varmistamisessa.

22.

korostaa, että julkisen liikenteen kokonaiskapasiteettia on kiireellisesti lisättävä sekä maantieteellisen kattavuuden että vuorotiheyden osalta, jotta pystytään vastaamaan odotettavissa olevaan matkustajamäärien kasvuun, ja muistuttaa viime vuosikymmenien jatkuvasta ali-investoimisesta ja julkisen liikenteen harjoittajien osaksi koituneesta investointivajeesta, jonka Euroopan tilintarkastustuomioistuin on nostanut esiin.

23.

korostaa, että julkista liikennettä on täydennettävä vaihtoehtoisella tarjonnalla ja multimodaalisilla toimintamalleilla, ja kehottaa luomaan tässä yhteydessä joustavia ja kysyntälähtöisiä ensimmäisen ja viimeisen osuuden taittamiseen soveltuvia ratkaisuja. Komitea pitää yhtä lailla tärkeänä aktiivisen liikkumisen ja erityisesti pyöräilyn edistämistä.

24.

huomauttaa tarpeesta tarjota ja laajentaa kestävän julkisen liikenteen infrastruktuuria, mukaan lukien sähkökäyttöisten linja-autojen tarvitsemat latausjärjestelmät, joiden avulla pystytään tarjoamaan kaupunkien välisiä matkoja myös epäsuotuisissa ilmasto- ja maasto-olosuhteissa ja nostamaan matkanopeutta.

25.

kehottaa vahvistamaan multimodaalisia liikennekeskuksia, jotta mahdollistetaan sujuvat vaihdot liikennemuodosta toiseen ja matkustajien ja tavaroiden kuljetus olisi mahdollisimman nopeaa ja tehokasta. Tähän liittyen tulee parantaa aktiivisten liikkumismuotojen saavutettavuutta ja tarjota käyttöön turvallisia pyöräparkkeja.

26.

korostaa kaupunkien kehysalueet kattavien yhteyksien, myös rajatylittävien yhteyksien, merkitystä, sillä työmatkat eivät pysähdy kaupunkien rajoille ja niitä tulee sujuvoittaa maaseutu- ja raja-alueilla myös kansallisten rajojen yli esimerkiksi tarjoamalla liityntäpysäköintipaikkoja, joista on yhteys liikenneverkkoon.

27.

huomauttaa, että tarvitaan toimenpiteitä, joilla edistetään julkisten kutsuliikennepalvelujen käyttöönottoa erityisesti syrjäisillä ja syrjäisimmillä maaseutualueilla, ja kehottaa komissiota tukemaan tällaisten ratkaisujen kokeiluja ja ehdottamaan rahoitus- ja tukijärjestelmää tällaisia palveluja varten.

28.

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet kärsivät maasto-olosuhteidensa ja pienen pinta-alansa vuoksi merkittävistä liikenneruuhkista tärkeimmissä kaupungeissaan, erityisesti rannikkoalueilla. Näillä alueilla kehitellään silti liikenteen kestävyyden ja puhtauden parantamiseksi hankkeita, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvistä käytännöistä muille EU:n alueille ja syrjäisten alueiden naapurimaille.

29.

korostaa multimodaalilippujen tarjoamisen merkitystä kestävien liikennemuotojen mahdollisimman helpon ja toimivan käytön edistämiseksi. Niiden yhteydessä tulee turvata kattavasti matkustajien oikeudet myöhästymistapauksissa ja muiden palvelupuutteiden ilmetessä.

30.

kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tukea sellaisten julkisen liikenteen harjoittajien tai paikallis- ja alueviranomaisten yhteisiä julkisia hankintoja, jotka haluavat yhdistää voimansa tällä alalla hankintaprosessien kestävyyden parantamiseksi ja vakiomuotoisuuden edistämiseksi. Komitea peräänkuuluttaa uudistettua EU:n rahoitusmekanismia saastuttamattomien linja-autojen hankinnan tukemiseksi ja korostaa tarvetta varmistaa, että EU:n talousarviosäännöt vastaavat liikkuvan kaluston hankintojen todellisuutta.

31.

toteaa, että julkisen liikenteen harjoittajien ja paikallis- ja alueviranomaisten uudelleen- ja täydennyskoulutusta tulee tukea julkisten liikennepalvelujen ja -järjestelmien digitalisoinnin edetessä.

32.

korostaa tarvetta kehittää ja nykyaikaistaa rautatieinfrastruktuuria varsinkin sellaisilla alueilla, joilla se on hyvin huonossa kunnossa, sekä tarvetta kehittää tähän liittyviä tukijärjestelmiä.

Nollavisiotavoite

33.

korostaa, että on ratkaisevan tärkeää pyrkiä suojelemaan haavoittuvia tienkäyttäjiä yhä tehokkaammin, jotta voidaan vauhdittaa entisestään siirtymistä aktiiviseen liikkumiseen.

34.

painottaa, että uudella lähestymistavalla tietilan jakamiseen kaupunkialueilla on erittäin ratkaiseva merkitys haavoittuvien tienkäyttäjien turvallisuudelle ja se kannustaa myös muuttamaan käyttäytymistä ja vähentää sekä ilmansaasteita että melusaastetta ja myös ruuhkia. Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aikomukseen antaa asiaa koskevia ohjeita tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY (2) täytäntöönpanoon liittyen.

35.

korostaa yleisten nopeudenalennusten käyttöönoton merkittävää vaikutusta liikenneturvallisuuden parantumiseen kaupunkialueilla. Euroopan yhteisöjen komissio totesi tämän ensimmäisen kerran tiedonannossaan nopeusrajoituksista yhteisössä (3). Komitea yhtyy Euroopan parlamentin Euroopan komissiolle esittämään kehotukseen laatia jäsenvaltioille osoitettu suositus (4) nopeuden rajoittamisesta 30 kilometriin tunnissa tähän soveltuvilla kaupunkialueiden katuosuuksilla ja korostaa tämän politiikanmuutoksen vaikuttaneen positiivisesti eri kaupunkeihin, kun tieliikennekuolemien määrä on vähentynyt. Sillä on ollut yleisesti myönteinen vaikutus terveyteen kaupungeissa. Sen tueksi ovat asettuneet myös tieliikenteen turvallisuutta käsitellyt kolmas ministeritason maailmankonferenssi helmikuussa 2020 ja sittemmin YK:n yleiskokous.

36.

korostaa autottomien päivien myönteistä vaikutusta kaupunkeihin, sillä ne tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia tutustua vaihtoehtoisiin liikennemuotoihin ja auttavat kansalaisia ottamaan julkiset tilat takaisin itselleen. Komitea pyytää Euroopan komissiota esittämään ehdotuksen, jolla EU:n kaupunkeja kehotetaan nimeämään vähintään yksi yhdenmukaistettu päivä vuodessa autottomaksi päiväksi.

37.

korostaa tarvetta suunnitella hitaita katuja, joilla julkisen tilan haavoittuvimpien käyttäjien näkyvyys on parempi, sekä liikennettä rauhoittavan infrastruktuurin ja ihmisten päätöksentekoon vaikuttavien nudging-toimenpiteiden tehoa.

38.

kehottaa komissiota ottamaan nämä suositukset huomioon tulevissa ohjeissaan haavoittuville tienkäyttäjille tarkoitetun laadukkaan infrastruktuurin vaatimuksista.

Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava kaupunkiliikenne

39.

korostaa, että vaikka uusilla teknologisilla ratkaisuilla on tärkeä rooli pyrittäessä tekemään kaupungeista parempia paikkoja elää, olemassa olevan teknologian, kuten sähkö(tavara)pyörien, sähköbussien ja -raitiovaunujen (ja johdinautojen) sekä junien, olisi muodostettava perusrakenne, jonka varassa päästöttömään tavara- ja henkilöliikenteeseen pyritään.

40.

tähdentää, että on tärkeää nopeuttaa kaikki julkisen liikenteen muodot kattavan yhtenäisen lippujärjestelmän kehittämistä, ja kehottaa komissiota harkitsemaan vakiomuotoisen EU:n laajuisesti käytettävän yhteisiä sääntöjä noudattavan sovelluksen kehittämistä kulkemisen helpottamiseksi kaupungeissa ympäri EU:n ja julkisen liikenteen käytön edistämiseksi. Tämä vaikuttaisi myönteisesti sekä rautatiematkailuun että työmatkaliikenteeseen.

41.

kehottaa tekemään paikallis- ja alueviranomaisten kanssa jo varhaisessa vaiheessa tiivistä yhteistyötä, mitä tulee uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä kaavailtuun liikenteenharjoittajien ja matkustajien mahdollisuuteen käyttää eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakoita.

42.

muistuttaa, että jaettu liikkuminen on yksi ratkaisu, jolla voidaan vähentää kaupunkien liikennettä ja ruuhkaongelmia. Sitä olisi kannustettava kehittämään.

43.

toteaa, että tietojen kerääminen on tärkeä liikenneinfrastruktuurin suunnittelun apuväline, minkä vuoksi kaikki kerätyt tiedot olisi asetettava kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden saataville. On tärkeää luoda helppokäyttöisiä ratkaisuja, kuten kattavia mobiilisovelluksia, mutta myös tietosuoja on varmistettava. Lisäksi tarvitaan eri alueilla sovellettava yhteinen ja koordinoitu tiedonkeruumenetelmä, jolla helpotetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa ja luotettavien liikenneindikaattoreiden vertailua.

44.

korostaa, että sukupuoliulottuvuus on otettava asianmukaisesti huomioon suunniteltaessa kestävää liikkumista koskevia politiikkoja. Tämä tarkoittaa, että kiinnitetään huomiota naisten erityistarpeisiin sekä siihen, että he ovat alttiimpia liikenneköyhyydelle, ja myös muiden yhteisöjen tarpeisiin.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat keskeisenä hiilettömän kaupunkiliikenteen edistämisvälineenä

45.

vahvistaa AK:n kannattavan entistä suuremman huomion kiinnittämistä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin kaupunkiliikenteen kehyksessä sekä TEN-T-asetuksen ehdotetussa tarkistuksessa esitettyä pakollista vaatimusta luoda yli 400 kaupunkisolmukohtaa. Sellaisten kaupunkien tai kuntien, jotka ovat jo laatineet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmille asetettujen vaatimusten mukaisia suunnitelmia, olisi kuitenkin voitava käyttää niitä.

46.

kannattaa myös suositusta, jonka mukaan kaupunkien olisi laadittava itselleen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma. Komitea korostaa kuitenkin tarvetta laatia sellaisia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, joita voidaan laajentaa useiden kuntien alueelle niin, että ne kattavat kokonaisia suurkaupunkialueita tai taajamia.

47.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen pyytää jäsenvaltioita panemaan täytäntöön pitkän aikavälin tukiohjelma kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia varten valmiuksien kehittämiseksi ja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanon edistämiseksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Jäsenvaltiot tulee velvoittaa tässä yhteydessä tekemään tiivistä yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Komitea kehottaa komissiota edistämään sitä, että kansalliset ohjelmapäälliköt, joita kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmille on tarkoitus nimetä, tekevät tiivistä yhteistyötä kentällä toimivien paikallis- ja alueviranomaisten edustajien kanssa, sekä seuraamaan tätä yhteistyötä käytännössä.

48.

korostaa sen ratkaisevaa merkitystä, että kaupunkiliikenteen suunnitelmat kattavat tehokkaasti kokonaisia toiminnallisia alueita. Tällöin niiden avulla pystytään edistämään kaupunkialueiden liikkumismuotosiirtymää. Komitea kehottaa komissiota pohtimaan, miten voitaisiin kannustaa parantamaan yhteyksiä ja liikkumispalvelujen saatavuutta esikaupunkialueilla, kaupunkien kehysalueilla ja ympäröivillä maaseutualueilla.

49.

suhtautuu myönteisesti siihen, että vuoden 2022 loppuun mennessä on tarkoitus virtaviivaistaa indikaattoreita ja vertailutyökaluja, sekä Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa suunniteltuun ohjelmatukitoimeen, jolla tuetaan TEN-T-liikenneverkon kaupunkisolmukohtia tällä alalla. On kuitenkin tärkeää, ettei indikaattoreiden kehittämis- ja seurantatyöstä aiheudu kaupungeille tai kunnille kohtuutonta työtaakkaa.

50.

korostaa tarvetta yhdenmukaistaa tiedonkeruuta keskeisiltä osin (esim. pyörätiekilometrit, päivittäiset käyttäjät, onnettomuudet, liikenneverkkojen luonne) koordinoiden toimia paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta tulevan aktiivista liikkumista koskevan päätöksenteon ja investointivalintojen pohjaksi saadaan parempaa tietoa myös kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien yhteydessä. Tietojen keräämisestä, toimittamisesta ja ylläpidosta aiheutuva hallintotaakka on pidettävä mahdollisimman pienenä.

51.

viittaa osallisuutta ja esteettömyyttä koskeviin uuden kaupunkiliikennekehyksen tavoitteisiin ja on tyytyväinen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman päivitettyihin ohjeisiin liittyen laadittuun julkisen liikenteen kohtuuhintaisuutta koskevaan indikaattoriin. Nämä toimet saattavat helpottaa liikenneköyhyydestä mahdollisesti aiheutuvien riskien vähentämistä.

52.

tukee kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämistä ja painottaa, että Euroopan komission olisi toissijaisuusperiaatetta noudattaen lisättävä eurooppalaisten kaupunkien ja niiden järjestöjen suoraa kuulemista meneillään olevassa ja tulevassa työskentelyssään, joka liittyy kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin kuuluviin indikaattoreihin. AK panee merkille, että noin 50 kaupunkia on osallistunut äskettäiseen kestävän kaupunkiliikenteen indikaattorien (SUMI) kehittämistä koskevaan pilottihankkeeseen, ja huomauttaa samalla, että monet eurooppalaiset kaupungit ovat jo laatineet laadukkaita kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, joihin kuuluu toiminnallisia indikaattoreita. AK voisi tulevaisuudessa edistää laajamittaisempaa tiedotusta ja suorempaa tiedonkulkua EU:n ja paikallis- ja alueviranomaisten välillä, jotta varmistetaan, että Euroopan komission ehdottamat indikaattorit eivät synnytä byrokratiaa tai tuota tarpeetonta rasitetta paikallis- ja alueviranomaisille.

53.

suhtautuu myönteisesti siihen, että uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä kiinnitetään runsaasti huomiota kaupunkien tavaraliikenteeseen ja ehdotetaan kaupunkilogistiikan sisällyttämistä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin, erityisesti kun otetaan huomioon verkkokaupan merkittävä lisääntyminen ja tavaraliikenteen jakelumallien muuttuminen covid-19-pandemian johdosta. Komitea korostaa päästöttömien ratkaisujen, teknologioiden ja ajoneuvojen merkittävää potentiaalia kaupunkilogistiikan kannalta ja kannustaa käyttämään nykyaikaisia tavarapyöriä ja pyöräperävaunuja, sillä noin puolet kaikista moottoriajoneuvolla ajetuista tavarankuljetusmatkoista Euroopan kaupungeissa voitaisiin taittaa sen sijasta polkupyörällä. Komitea muistuttaa, että EU:n liikenneministerit asettivat tämän tavoitteen jo vuonna 2015 antamassaan julkilausumassa pyöräilystä ilmastoystävällisenä liikennemuotona.

54.

kehottaa toteuttamaan tukitoimia, joilla mahdollistetaan kaupunkien raideliikenteen käyttö tavaraliikenteen tarpeisiin.

55.

suhtautuu myönteisesti aikomukseen edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä, paikallisviranomaiset mukaan luettuina, ja tukea kaupunkilogistiikkaan liittyvää tiedonvaihtoa perustan luomiseksi edistymisen seurannalle ja pitkän aikavälin suunnittelulle. Komitea kehottaa osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset aktiivisesti toimiin, jotka liittyvät virtaviivaistetuista kestävän kaupunkiliikenteen indikaattoreista juontuviin raportointivaatimuksiin.

Rahoitus

56.

korostaa, että uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä sekä kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa kaavailtu merkittävä liikennemuotosiirtymä julkisiin ja aktiivisiin liikennemuotoihin on mahdollinen vain, jos EU:n, kansallisen, paikallisen ja alueellisen tason viranomaisilta saadaan vahvistettua ja koordinoitua tukea ja erityisesti kohdennetumpaa rahoitusta.

57.

kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaisemman katsauksen kaupunkiliikenteen tarpeisiin käytettävissä olevista rahoituslähteistä ja siitä, miten paikallis- ja alueviranomaiset voivat käyttää näitä resursseja. Komitea korostaa samalla pitkäjänteisten strategioiden ja pitkän aikavälin talousarvioiden ratkaisevaa merkitystä sen kannalta, että kaupunkiliikenteen suunnittelulle ja investoinneille on vakaat puitteet.

58.

on huolissaan siitä, että EU:n välineistä kaupunkiliikenteeseen käytettävissä oleva rahoitus on joko käytännössä melko vähäistä, vaikeasti saatavilla olevaa tai paikallis- ja alueviranomaisille soveltumatonta ja/tai riippuvaista sattumanvaraisista tekijöistä, kuten valtiollisen ja valtiotasoa alempien hallintotasojen suotuisasta yhteistyöstä. Komitea kehottaa lisäämään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja samaa tavoitetta ajavien kansallisten säännösten mukaisesti, niiden ohjelmien ja välineiden määrää, joista paikallis- ja alueviranomaiset voivat saada rahoitusta suoraan.

59.

ilmaisee huolensa siitä, että tiettyjä Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmän sääntöjen näkökohtia voi olla vaikea sovittaa käytännössä yhteen paikallis- ja alueviranomaisten huomattavien infrastruktuuri-investointien kanssa. Tämä koskee erityisesti vaatimusta kirjata tällaiset menot yhden varainhoitovuoden aikana, mikä aiheuttaa liian suuren alijäämän vastaavaan aluetilinpitoon. Komitea kehottaa varmistamaan käytettävissä olevan EU:n rahoituksen tarjoaman potentiaalin mahdollisimman tarkan hyödyntämisen siten, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat kirjata tällaiset menot kirjanpitoonsa vähän kerrallaan infrastruktuurin elinkaaren aikana.

60.

toteaa, että monet paikallis- ja alueviranomaiset odottavat EU:n tasolta tehokkaampia toimenpiteitä, joilla kannustetaan ulkoisten kustannusten sisällyttämiseen hintoihin liikennealalla sekä saastuttaja maksaa -periaatteen ja käyttäjä maksaa -periaatteen järjestelmällisempään soveltamiseen. Komitea korostaa, että tähän liittyviä paikallis- ja alueviranomaisten toimia varten tarvitaan tukikehys.

61.

vaatii, että hiilidioksidiverosta saatavat tulot ohjataan rautatie- tai pyörätieverkon kehittämiseen ja muihin kestäviin infrastruktuurihankkeisiin, jotka ovat välttämättömiä liikennejärjestelmäsiirtymän kannalta. Toimiva ja järkevä hiilidioksidivero on kaiken kaikkiaan keskeinen osa ilmastoystävällistä liikennepolitiikkaa.

Hallinto ja parhaiden käytäntöjen vaihto

62.

korostaa, että tarvitaan tehokasta monitasoista hallintoa, joka perustuu toissijaisuusperiaatteen aktiiviseen toteuttamiseen. Komitea on tyytyväinen komission aikeeseen osallistaa paikallis- ja alueviranomaiset entistä tiiviimmin uudistetun kaupunkiliikenteen asiantuntijaryhmän toimintaan jäsenvaltioiden edustajien ohella ja pyytää komissiota kutsumaan myös AK:n mukaan. Komitea painottaa, että liikenteen suunnittelussa on tärkeää vahvistaa aktiivisen liikenteen pääasiallisten toimijoiden (jalankulkijat ja pyöräilijät) sekä julkisen liikenteen käyttäjien edustusta.

63.

kannustaa parhaiden käytäntöjen vaihtoon, jossa kiinnitetään erityistä huomiota asianmukaiseen infrastruktuuriin, jossa aktiivisille liikkumismuodoille, kuten kävelylle ja pyöräilylle, on varattu turvalliset ja miellyttävät tilat. Komitea korostaa tässä yhteydessä erillisten jalkakäytävien ja pyöräkaistojen merkitystä.

64.

kehottaa vaihtamaan liikenneturvallisuuteen liittyen tähänastisia kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, jotta voidaan varmistaa, että sovellettava toimintamalli edistää käyttäytymisen muutosta.

65.

on tyytyväinen EU:n kaupunkien suureen kiinnostukseen ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaa EU:n missiota kohtaan. Se kuvastaa sekä monien EU:n kaupunkien vahvaa sitoutumista liikkumismuotosiirtymän toteuttamiseen että taloudellisen, teknisen ja strategisen lisätuen tarvetta unionin tasolta. Komitea kehottaa komissiota pitämään vauhtia yllä huolehtimalla siitä, että kaikki EU:n kaupungit, jotka haluavat osallistua, voivat tehdä niin mahdollisimman aktiivisesti.

66.

vaatii erityisesti, että ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva EU:n missio ja ”100 ilmastoneutraalia kaupunkia” -tavoite eivät saisi lisätä eriarvoisuutta ja eroja edistyneimpien kaupunkien ja kehityksessä jälkeen jääneiden kaupunkien välillä. Komitea kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota EU:n mission tavoitteeseen tukea kaikkia EU:n kaupunkeja ekologisessa siirtymässä.

67.

kehottaa EU:n toimielimiä näyttämään esimerkkiä ja hyväksymään sadan ilmastoneutraalin kaupungin tavoitetta vastaavia ohjelmia.

68.

kehottaa vaihtamaan EU:n laajuisesti kohtuuhintaiseen julkiseen liikenteeseen liittyviä parhaita käytäntöjä ja pyytää lisäksi Euroopan komissiota tekemään tutkimuksen liikennemuotosiirtymän edistämiseen tähtäävän maksuttoman julkisen liikennejärjestelmän EU:n laajuisen käyttöönoton toteutettavuudesta. Tutkimuksessa olisi käsiteltävä sekä sosiaalisia että taloudellisia näkökohtia, kuten lipunmyynnin nykyistä roolia paikallis- ja alueviranomaisten ja julkisen liikenteen harjoittajien yhä kasvavien toimintakulujen kompensoimisessa.

Bryssel 11. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 06/2020: https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=53246

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59).

(3) COM(86) 735 final.

(4) Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n tieliikenneturvallisuuspolitiikan puitteista vuosiksi 2021–2030 – suositukset seuraavista vaiheista nollavisiotavoitteen saavuttamiseksi (EUVL C 132, 24.3.2022, s. 45).

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/24

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”AK:n rooli valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatian edistämisessä ennen COP27- ja COP28-kokouksia”

(2022/C 498/05)

Esittelijä:

Olgierd GEBLEWICZ (PL, EPP), Länsi-Pommerin voivodikunnan aluejohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

korostaa valtiotasoa alempien hallintotasojen merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kun keskitytään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tulevaan toteuttamiseen ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon, jotta voidaan saavuttaa tavoite maapallon lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 celsiusasteeseen.

pitää valitettavana, ettei 21. helmikuuta 2022 annetuissa neuvoston päätelmissä ”EU:n ilmastodiplomatia: Glasgow’n tulosten täytäntöönpanon nopeuttaminen”, joissa korostetaan ilmastodiplomatian keskeistä merkitystä ja EU:n toimintaa kolmansien maiden kanssa COP26-kokouksessa hyväksytyn Glasgow’n ilmastosopimuksen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi, tunnusteta valtiotasoa alempien hallintotasojen roolia.

kehottaa kansallisia hallituksia osallistamaan aidosti paikallis- ja alueviranomaiset neuvotteluihin maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden ehdoista ja kansallisesti määriteltyjen panosten ja kansallisten sopeutumissuunnitelmien määrittelyyn, sillä paikallis- ja alueviranomaiset ovat toimijoita, jotka vastaavat käytännössä niihin kuuluvien kansainvälisten lupausten ja sitoumusten täytäntöönpanosta. Komitea katsoo siksi, ettei muiden kuin paikallis- ja alueviranomaisten hyväksymien kansallisesti määriteltyjen panosten täytäntöönpano ole todennäköisesti menestyksekästä ja että YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (UNFCCC) puitteissa olisi varmistettava järjestelmällisesti tämän vaiheen toteutuminen ennen panosten hyväksymistä. Komitea kehottaa tässä yhteydessä jäsenmaiden hallituksia ottamaan alue- ja paikallistason edustajia mukaan UNFCCC-ilmastohuippukokouksen maakohtaisiin neuvotteluvaltuuskuntiin.

tähdentää, että kunnat ja alueet ovat etulinjassa pyrittäessä selviytymään ilmastonmuutoksen seurauksista, kuten ilmastoon liittyvistä tuhoista, energiaköyhyyden ja lisääntyvien säähän liittyvien terveysongelmien tapaisista sosiaalisista seurauksista, ympäristöongelmista, kuten biodiversiteetin, ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen huomattavasta köyhtymisestä, ja vallitsevasta eriarvoisuudesta, jota ilmastonmuutos syventää. Komitea painottaa, että valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatia on välttämätöntä kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sillä paikallis- ja alueviranomaiset laativat ja toteuttavat yksityiskohtaisia sopeutumis- ja hillitsemissuunnitelmia, joissa otetaan tarkasti huomioon paikalliset ympäristöolosuhteet ja sosioekonomiset vaatimukset sekä energia- ja ilmasto-oikeudenmukaisuus.

korostaa, että kuntien ja alueiden menestyksekkäät ilmastotoimet voivat olla kansallisia tavoitteita kunnianhimoisempia kasvua tai alueellista yhteenkuuluvuutta heikentämättä. Tällä on voimakas ”demonstrointivaikutus”, ja sillä saadaan aikaan vipuvaikutusta valtakunnallisille ja valtiotasoa alempien tasojen poliittisille ryhmille, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön edistyksellisempiä ilmastopolitiikkoja.

pitää olennaisen tärkeänä tukea kuntien ja alueiden ilmastoverkostoja ja vahvistaa niiden toimintaa, joka liittyy valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatiaan, jotta voidaan parantaa kriittistä poliittista kestokykyä kansallisella tasolla tapahtuvan kehityksen taantumisen torjumiseksi ja siten turvata maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen.

toteaa, että tehdessään yhteistyötä asiaankuuluvien paikallisten ja alueellisten sidosryhmien, kuten yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja kansalaisten, kanssa kunnat ja alueet auttavat lisäämään tietoisuutta ilmastotoimista ja niiden yleistä hyväksyntää paikallisella, alueellisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla ja mahdollistavat kaikille maapallon kantokyvyn rajoihin perustuvan hyvän elämän ja edistävät sitä.

muistuttaa, että ilmastoagenda oli yksi tärkeimmistä kansalaispaneeleissa ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunnossa esille nostetuista aiheista ja että siitä esitettiin 49 ehdotusta, joita täydennettiin yksityiskohtaisilla toimenpiteillä. EU:n kansalaiset kehottavat nopeuttamaan vihreää siirtymää ja korostavat tarvetta painottaa koulutusta sekä parantaa viestintää ja varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus (1).

muistuttaa, että ilmastonmuutoksella on erillinen sukupuolittunut ulottuvuus, koska ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat maailmanlaajuisesti enemmän naisiin. Komitea pitää siksi naisjohtajien osallistumista ilmastoneuvotteluihin ensisijaisen tärkeänä ilmastotoimien tehokkuuden kannalta ja katsoo, että valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatialla voidaan auttaa kuromaan umpeen tätä kuilua, koska naisista suhteessa suurempi osa on aktiivisia paikallispolitiikassa.

10.

korostaa, että kaupungeissa on paljon nuoria, jotka ovat ilmastotoimien eturintamassa ja perustavat esimerkiksi nuorten ilmastolakon kaltaisia uusia liikkeitä ja aloitteita, jotka luovat uudenlaista painetta hallinnolle paikallis-, alue- ja keskushallinnon tasolla. Paikallisyhteisöt tarjoavat yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa nuorille oikeat välineet, alustat ja turvalliset paikat ilmaista mielipiteensä ulkona järjestettävissä kokoontumisissa tai osallistumalla paikallisvaltuuston kokouksiin. Viime kädessä kunnat ja alueet luovat aktiivisesti tulevaisuuden johtajia, jotka ovat valmiita puuttumaan paikallisiin ongelmiin ja edustamaan omaa yhteisöään.

11.

huomauttaa, että on erityisen tärkeää ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan niiden mahdollisuuksien ja riskien kartoittamiseen, joita suunnitelluilla ilmastotoimilla on työllisyyteen, tuloihin ja taloudelliseen toimintaan eri sukupuolten, ikäryhmien, ammattiryhmien ja liiketoiminta-alojen osalta.

12.

katsoo, että kunnat ja alueet ovat lähellä kansalaisia ja siten välineitä yhteisön voimaannuttamisen, itsemääräämisoikeuden ja hyvän hallinnon saavuttamiseksi: valtiotasoa alemman tason diplomatia luo suoran yhteyden kansalaisten ja kansainvälisten asioiden välille, ja tällä tavoin päästään eroon demokraattisista puutteista, jotka vaivaavat perinteistä monenvälistä päätöksentekoa, johon kansalaiset eivät pääse kunnolla osallistumaan.

13.

katsoo, että valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatialla voidaan osaltaan ratkaista tiettyjä valtioiden välisen diplomatian haasteita, kuten toistuvia neuvottelujen jumiutumisia ja pohjoisen ja etelän välisiä eroja.

14.

muistuttaa ilmastonsuojelua edistävistä alueiden ja kuntien kansainvälisistä ryhmittymistä (esimerkkinä Under2 Coalition -verkosto), jotka antavat merkittävän panoksen kansainväliseen ilmastonsuojelupolitiikkaan valtiotasoa alemmalla tasolla ja olisi näin ollen otettava tiiviimmin mukaan YK:n neuvotteluihin. Komitea kehottaa komissiota sisällyttämään tällaiset ryhmittymät ilmastodiplomatiaansa.

15.

toteaa, että valtiotasoa alempien tasojen toimijat edistävät kansainvälistä ja EU:n ilmastoagendaa usealla tasolla:

a.	Ne toteuttavat edistyksellisiä ilmastopolitiikkoja lainkäyttökäyttöalueillaan ja osallistavat samalla paikallisia sidosryhmiä ja eri ryhmien edustajia täytäntöönpanon tehostamiseksi.

b.	Ne osallistavat muita valtiotasoa alemman tason toimijoita horisontaaliseen diplomatiaan kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin sitoutumista silmällä pitäen ja luovat siten laajempia ja vahvempia kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin pyrkivien alueiden yhteisöjä.

c.	Ne vaikuttavat vertikaalisen diplomatian avulla kansallisiin ympäristö- ja ilmastopolitiikkoihin, ja niillä on vahva ääni ilmastokeskusteluissa ja valtiotason neuvotteluissa. Ne myös rajoittavat mahdollisia vahinkoja, jos kansallisen tason politiikat ovat epäedullisia.

d.	Ne edistävät UNFCCC:n ilmastonsuojelutyötä paikallistasolla ja tuovat oman näkökulmansa UNFCCC:n neuvotteluprosessiin.

e.	Ne mahdollistavat kansalaisten osallistumisen ja vuoropuhelun suuren ja monimuotoisen kansalaisten joukon kanssa, minkä avulla lisätään ilmastotoimia ja tulevien ilmastopolitiikkojen sitoumusten hyväksyttävyyttä.

f.	Ne tekevät yhteistyötä valtioiden kanssa mittaamisen, raportoinnin ja todentamisen parantamiseksi kansallisella tasolla, sillä paikallis- ja alueviranomaiset voivat antaa yksityiskohtaisempia ja tarkempia tietoja.

g.	Ne auttavat parantamaan kolmansien maiden valmiuksia ja tarjoavat niille institutionaalista tukea ja teknistä apua.

16.

katsoo, että suurimmat yhteistyöhaasteet valtiotasoa alempien hallintotasojen ilmastodiplomatian kehittämisessä EU:n ja kolmansien maiden paikallis- ja alueviranomaisten välillä ovat seuraavat:

a.	riippuvuus hajautuksen, poliittisen autonomian ja paikallisdemokratian tasosta

b.	rajallinen oikeudellinen kehys, jossa määritellään kuntien ja alueiden välisen yhteistyön säännöt, sekä epätasainen ja riittämätön yhteistyö kuntien, alueiden ja valtiovallan välillä

c.	riittämätön rahoitus ja puutteellinen yhteistyö kuntien, alueiden ja rahoituslaitosten välillä

d.	erityisesti pienempien ja heikommin kehittyneiden kuntien ja alueiden teknisen henkilöstön ja tuen, valmiuksien kehittämisen ja kannustimien puute

e.	tietojen puuttuminen yhteistyöaloitteista, mikä estää valtiotasoa alempien hallintotasojen ilmastodiplomatian asianmukaisen seurannan ja sen täyden vaikutuksen ja merkityksen arvioinnin

f.	valtiotasoa alemman tason kanssa käytävän säännöllisen suunnitelmallisen vuoropuhelun puute ilmastoneuvotteluissa ja COP-kokouksissa

g.	paikallis- ja aluehallinnon puutteellinen osallistaminen kansallisesti määriteltyjen panosten valmisteluun.

17.

kehottaakin Euroopan komissiota puuttumaan ongelmiin ja rajoituksiin ja edistämään valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatiaa EU:n kuntien, alueiden ja EU:n naapuri- ja kumppanimaiden välillä ennen seuraavia, Egyptissä ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa järjestettäviä osapuolikonferensseja ja niiden jälkeen.

18.

toteaa, että on tärkeää keskittyä suuriin kaupunkeihin niiden taloudellisen vallan ja sen vuoksi, että niillä on merkittävä rooli sekä ilmastokriisin aiheuttajina että sen mahdollisina keskeisinä ratkaisijoina. Ilmastonmuutoksen luonne edellyttää kuitenkin täysin yhtenäistettyjä toimia koko alueella, minkä vuoksi komitea kehottaa painottamaan myös pieniä ja keskisuuria kaupunkeja, joiden ongelmana on rajallisempi osallistuminen verkostoihin ja kaupunkidiplomatiaan ja jotka saavat vähemmän kansainvälistä tunnustusta. Lisäksi olisi käytettävä olemassa olevia kansainvälisiä ja paikallisia maaseutuverkostoja tietämyksen vaihdon helpottamiseksi.

19.

painottaa, että saaristo- ja saarialueet ovat kaikkialla maailmassa erityisen alttiita ilmastonmuutokselle, ja kehottaa parantamaan ilmastoon liittyvän tiedon vaihtoa EU:n saarten kesken sekä EU:n ja maailman muiden saarten välillä.

20.

on valmis toimimaan valtiotasoa alempien hallintotasojen ilmastodiplomatian tärkeimpänä koordinointielimenä EU:ssa ja sen naapurimaissa. AK on valmis ottamaan suuremman vastuun COP-kokouksissa, toimimaan koordinoivassa roolissa ja edustamaan EU:n alue- ja paikallisviranomaisten kantoja yhteistyössä Länsi-Balkanin ja Turkin sekä EU:n itäisten ja eteläisten naapurimaiden kanssa.

21.

sitoutuu esittelemään ARLEMin ja CORLEAPin ilmastokysymyksiä koskevat ehdotukset UNFCCC:lle osallistuessaan COP-kokousten viralliseen EU-valtuuskuntaan. AK kehottaa osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset kaikkiin COP-kokouksien valmisteluvaiheisiin ja neuvotteluihin.

22.

kehottaa EU:n toimielimiä, kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja kaikkia kansainvälisiä kumppaneita, myös EU:n paikallis- ja alueviranomaisia, jotka osallistuvat Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan tuhoamien Ukrainan kaupunkien ja kuntien sekä teollisuus- ja energialaitosten uudelleen- ja jälleenrakentamiseen, suuntaamaan jälleenrakennusinvestointeja Pariisin ilmastosopimuksen keskeisiin näkökohtiin sekä EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin, jotta saavutetaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiaomavaraisuus, hiilivapaa talous, kestävä maatalous sekä ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja elvyttäminen.

23.

on tyytyväinen siihen, että UNFCCC-prosessin yhteydessä on laadittu erityinen toimintaohjelma (sukupuolten tasa-arvoa koskeva tehostettu Liman toimintaohjelma ja toimintasuunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi), jolla on tarkoitus puuttua siihen, ettei ilmastopolitiikkaa panna täytäntöön sukupuolinäkökohdat huomioon ottavalla ja sukupuolitietoisella tavalla, ja varmistaa, että naiset saavat äänensä kuuluviin ilmastonmuutosta koskevissa maailmanlaajuisissa keskusteluissa ja kansainvälisissä neuvotteluissa. Komitea on erityisen hyvillään siitä, että kaikille osapuolille on nimetty omat kansalliset tasa-arvo- ja ilmastonmuutosasioiden yhteyspisteensä (NGCCFP). Komitea on valmis tekemään yhteistyötä UNFCCC:n ja muiden asiaankuuluvien kumppaneiden kanssa tällä alalla.

24.

ymmärtää kaupunkien roolin maailmanlaajuisessa ilmastomuuttoliikkeessä paikkoina, jotka tarjoavat työpaikkoja ja suojaa niille, jotka pakenevat haitallisia ja ankaria ympäristöolosuhteita. Paikallis- ja alueviranomaisilla on nykyisin ennennäkemättömiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuvia taloudellisia ja humanitaarisia haasteita, kun ne vastaanottavat ilmastopakolaisia, jotka aiheuttavat paineita kaupunkien jo valmiiksi rajallisille resursseille. Samaan aikaan paikallis- ja alueviranomaiset voivat reagoida yhdessä paikallisten järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa nopeasti ihmisten siirtymisestä kaupunkialueille aiheutuviin erilaisiin ongelmiin, kuten sosiaaliseen ahdinkoon ja ekologiseen katastrofiin.

AK:n ulkosuhde-elinten sitoutuminen globaaliin ilmastoagendaan

25.

toteaa, että eurooppalaisten paikallis- ja alueviranomaisten ja kolmansien maiden vastaavien tahojen välisellä yhteistyöllä on tärkeä rooli valtiotasoa alempien hallintotasojen ilmastodiplomatian edistämisessä. Ne voivat muodostaa liittoutumia ja toteuttaa toimia sellaisten nykyisten ja uusien aloitteiden edistämiseksi, laajentamiseksi ja rahoittamiseksi, joilla tuetaan tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa eurooppalaisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten verkostojen välillä sekä kaupunkien ja kuntien välistä yhteistyötä, kuten vertaisarviointeja ja keskinäistä oppimista, vierailuja, vihreää ystävyyskaupunkitoimintaa sekä kumppanien välistä mentorointia ja valmennusta.

26.

huomauttaa, että kaikki AK:n ulkosuhde-elimet ja -foorumit (ARLEM, CORLEAP, työryhmät, neuvoa-antavat sekakomiteat, vertaisyhteistyö ja ”Kaupungit ja alueet kansainvälisten kumppanuuksien puolesta” -foorumi) osallistuvat aktiivisesti maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen ja ovat sitoutuneet tähän toimintasuunnitelmissaan ja työohjelmissaan.

27.

arvostaa valtiotasoa alempien tasojen ilmastodiplomatian merkittävää ja vielä tutkimatonta potentiaalia vahvistaa kuntien ja alueiden roolin tunnustamista UNFCCC:n puitteissa. AK huomauttaa tässä yhteydessä, että ARLEMin jäsenten ja globaalin etelän kumppaneiden osallistuminen johti siihen, että COP26-kokouksessa Glasgow’n ilmastosopimuksen tekstiin sisällytettiin uudestaan ”monitasoinen yhteistyö”.

ARLEM

28.

toteaa, että ilmastotoimet ovat keskeisessä asemassa ARLEMin työssä, joka koskee YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelmaa ja sen kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä on lisännyt Välimeren alueen paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyötä eli valtiotasoa alemman tason diplomatiaa pyrittäessä torjumaan kaikille alueille yhteisiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita.

29.

antaa tunnustusta ARLEMin aktiiviselle osallistumiselle asiaan liittyviin Välimeren unionin ministerikokouksiin, esimerkiksi sinistä taloutta, energiaa, ympäristöä ja ilmastonmuutosta käsitteleviin ministerikokouksiin, joissa ARLEMin edustajat ovat säännöllisesti painottaneet paikallis- ja alueviranomaisten roolia ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisessä ja niihin sopeutumisessa.

30.

antaa kiitosta Välimeren kaupunkien ja erityisesti rannikkokaupunkien pitkäaikaisesta ilmastoyhteistyöstä, mutta kehottaa kuitenkin kannustamaan maantieteellisesti laajempaan sitoutumiseen yhdessä muiden kuin rannikolla sijaitsevien paikallis- ja alueyhteisöjen kanssa.

CORLEAP

31.

toteaa, että itäisen kumppanuuden ilmastoagendaan liittyvissä painopisteissä on kiinnitetty näkyvästi huomiota vihreän siirtymän nopeuttamiseen ja hyväksytty suuntaviivat Pariisin sopimuksen, YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Vihreän kehityksen ohjelma herättää todellista kiinnostusta, ja sitä pidetään usein osana laajempia kansallisia toimia kansainvälisten sitoumusten mukaisten kansallisten vihreiden toimintaohjelmien hyväksymiseksi, erityisesti kansallisesti määriteltyjen panosten ja kestävän kehityksen tavoitteiden kautta.

32.

korostaa, että kaikki vihreän kehityksen ohjelman osa-alueet on otettu huomioon itäisen kumppanuuden maiden kansallisen tason strategioissa, joissa päähuomio kiinnittyy energiaan.

33.

korostaa tarvetta tukea rahoituksen ja teknisen tuen avulla niitä itäisen kumppanuuden maita, jotka pyrkivät monipuolistamaan energian toimituslähteitä päästääkseen irti riippuvuudesta Venäjään ja asettamaan puhtaan energian etusijalle.

34.

kiinnittää huomiota siihen, että kolmen itäisen kumppanimaan (Ukraina, Moldovan tasavalta ja Georgia) kunnat ja alueet ovat kumppanuussopimuksissaan sitoutuneet pitkälle EU:n vihreään toimintaohjelmaan, ja on erittäin tyytyväinen Eurooppa-neuvoston päätökseen myöntää Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle ehdokasmaan asema.

35.

toteaa, että kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen itäinen haara on tärkeä ilmastotoimien verkosto itäisen kumppanuuden maissa. Itäisen kumppanuuden maiden kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus on kerännyt paikallistasolta 361 uutta allekirjoittajaa, jotka ovat valmiita sitoutumaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja parantamaan sietokykyä ilmastonmuutokseen sopeutumisen avulla.

Laajentumismaat

36.

korostaa vihreän toimintaohjelman ja kestävien yhteyksien keskeistä roolia vuoden 2021 laajentumispaketissa ja kannattaa Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanoa, sillä se voi edistää merkittävästi vihreää siirtymää alueella (2).

37.

katsoo, että Balkanin alueella B40 Balkan Cities -verkostolla on potentiaalia tulla tärkeäksi virstanpylvääksi alueen kaupunkien ilmastodiplomatiassa, sillä kestävä kehitys ja ilmastotoimet kuuluvat niiden tärkeimpiin painopisteisiin. Verkostoon kuuluu nyt 24 kaupunkia, ja se pyrkii laajentumaan edelleen alueella.

Monitasoinen hallinto

38.

kehottaa luomaan hyvin suunnitellun ja monitasoisen hallintokehyksen, jossa annetaan säännöt ilmastodiplomatiaa koskevasta EU:n, kansallisen ja alueellisen tason yhteistyöstä sovellettavaksi EU:ssa ja mahdollisesti myös kumppanimaissa. Kun otetaan huomioon kunnille ja pienille ja heikommin kehittyneille alueille annettavan tuen ja niiden osallistamisen puutteellisuus, kehyksessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näihin aliedustettuihin paikallis- ja aluehallintotahoihin ja varmistettava oikeudenmukainen ja tasapuolinen osallistuminen prosessiin.

39.

ehdottaa harkitsemaan paikallis- ja alueviranomaisten ilmastolähettiläiden nimeämistä AK:n ulkosuhde-elimiin. AK:ssahan on jo kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen lähettiläitä ja ilmastosopimuksen lähettiläitä. Näin voitaisiin luoda synergioita ja antaa näille lähettiläille mahdollisuus koordinoida sisäisesti panoksiaan COP-kokouksiin osallistuvalle AK:n viralliselle valtuuskunnalle.

40.

kehottaa parantamaan kuntien ja alueiden välistä koordinointia yhteisten lausuntojen antamiseksi ennen UNFCCC:n COP-kokouksia ja vuoden 2023 maailmanlaajuista tilannekatsausta tiiviissä yhteistyössä maailmanlaajuisten kumppanien, kuten LGMA:n, ICLEIn, Regions4- ja Under2 Coalition -verkostojen ja maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kanssa. AK kannustaa jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisia, erityisesti ARLEMiin ja CORLEAPiin kuuluvia sekä Länsi-Balkanin maiden paikallis- ja alueviranomaisia, järjestämään monenvälisiä kokouksia paikallis- ja alueviranomaisten ilmastolähettiläiden ja jäsenvaltioiden edustajien välillä.

41.

korostaa mahdollista yhteyttä valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatian ja EU:n energiapolitiikan välillä ja erityisesti energiaturvallisuuden merkitystä maailmanlaajuisessa siirtymässä puhtaaseen ja oikeudenmukaiseen energiaan ulkoisen energiapolitiikan ja diplomatian avulla, kun pyritään ratkaisemaan sekä energiakriisi, jota Venäjän laiton tunkeutuminen Ukrainaan on vaikeuttanut, että ilmastonmuutoksen aiheuttama eksistentiaalinen uhka.

42.

kehottaa EU:ta tehostamaan sitoutumistaan eri puolilla maailmaa paikallis- ja alueviranomaisia osallistavien erityisten kumppanuuksien avulla energiaturvallisuuden, energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan malliin tähtäävän energiasiirtymän ja strategisen riittävyyden alalla.

43.

korostaa kuntien ja alueiden roolia maailmanlaajuisen ilmastoinnovoinnin keskuksina, jotka kehittävät uusia politiikkoja ja asettavat kansallisesti määriteltyjä panoksia kunnianhimoisempia päästövähennyksiä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevia tavoitteita. Komitea kehottaa jälleen perustamaan alueellisesti ja paikallisesti määriteltyjen panosten järjestelmän täydentämään kansallisesti määriteltyjä panoksia, jotta voidaan tunnustaa valtiotasoa alempien viranomaisten pyrkimykset vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä seurata ja kannustaa näitä pyrkimyksiä.

Innovointikeskus

44.

kehottaa yksityistä sektoria, paikallis- ja alueviranomaisia ja YK:n toimintaohjelmaa tekemään yhteistyötä ilmastoon liittyvien innovatiivisten ideoiden kehittämiseksi, jotta voitaisiin tarjota ainutlaatuisia ja rajatylittäviä ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat edistymisen globaalissa ilmastoagendassa. Lisäksi yksittäiset kunnat ja alueet voivat toteuttaa innovatiivisia politiikkoja, joita voidaan laajentaa tai toistaa muualla, jos ne osoittautuvat menestyksellisiksi. AK ehdottaa, että tässä yhteydessä hyödynnettäisiin maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen innovaatiopilariin kuuluvan Innovate4Cities-aloitteen kaltaisia aloitteita.

45.

edustaa jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisia ja niiden kansainvälisiä kumppanialoitteita ilmastoinnovointia koskevissa eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa keskusteluissa ja vie eteenpäin esimerkkejä EU:n ja sen kumppaneiden menestyksekkäästä yhteistyöstä innovatiivisten ilmastoratkaisujen alalla.

Rahoitus

46.

korostaa, että paikallisen ja alueellisen tason ilmastodiplomatia ja ilmastotavoitteet edellyttävät asianmukaista rahoitusta ja investointeja. AK korostaa tähän liittyen sen merkitystä, että valtiotasoa alempien hallintotahojen saataville tarjotaan suoraa rahoitusta ilmastotoimien toteuttamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista varten.

47.

korostaa julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden välisen synergian tarvetta maailmanlaajuisella, EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja kehottaa lisäämään taloudellista tukea, myös suoraa rahoitusta, EU:n paikallis- ja alueviranomaisille ja vastaaville ulkopuolisille tahoille, nopeuttamaan ilmastodiplomatiaa ja toteuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet.

48.

vaatii, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen myönnettävä EU:n ilmastorahoitus on tarkoituksenmukaista ja että se kohdennetaan alue- ja paikallistasolle. Komitea on erityisen tyytyväinen siihen, että EU:n mission painopisteenä on ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja 150 alueen tukeminen sopeutumistoimissa, mutta sen mielestä toimia voitaisiin laajentaa ja ne voitaisiin toistaa EU:n ulkoisen ilmastorahoituksen ja muille alueille Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa annettavan avun puitteissa.

49.

toteaa, että kunnilla ja alueilla on maailmanlaajuisesti eritasoisia toimivia ”vihreitä” markkinoita tai investointeja. Komitea kannattaa osallistumista keskinäisiin hankkeisiin ja verkostoihin, joiden avulla paikallis- ja alueviranomaiset voivat oppia kokeneemmilta paikallis- ja alueviranomaisilta muualla käytetyistä lähestymistavoista ja saada inspiraatiota omia paikallisia tai alueellisia toimintaohjelmiaan varten. Tässä yhteydessä on autettava paikallis- ja alueviranomaisia laatimaan omia ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioitaan, jotta voidaan tehostaa paikallisyhteisöjen ja luontotyyppien suojelua ja selviytymiskykyä.

Tutkimus

50.

toteaa, että nykyisen kansainvälisen valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatian arviointiin tarvitaan jäsennellympää lähestymistapaa ja että tietojen keräämistä on vahvistettava, jotta sen laajuus voidaan täysin ymmärtää, erityisesti globaalissa etelässä. AK peräänkuuluttaa koordinointia, jotta saataisiin kattava yleiskuva nykyisistä monenvälisistä ilmastotoimista paikallis- ja aluetasolla erityisesti EU:n paikallis- ja alueviranomaisten ja niiden kumppanuusaloitteiden osalta.

51.

kehottaa tarjoamaan välineistön ja foorumin paikallis- ja alueviranomaisten itsearviointia ja omaehtoista raportointia varten ilmastotoimien ja kansainvälisen diplomatian alalla.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Ehdotuksen 3 toimenpiteessä 11 kehotetaan lisäämään EU:n johtajuutta ja ottamaan vahvempi rooli ja enemmän vastuuta kunnianhimoisten ilmastotoimien, oikeudenmukaisen siirtymän ja tuen edistämisessä, jotta pystytään torjumaan tappioita ja vahinkoja kansainvälisissä puitteissa.

(2) CDR 109/2022, Vuoden 2021 laajentumispaketti.

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/30

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tavoitteena kaupunkien ja alueiden rakenteellinen osallistuminen UNFCCC:n COP27-kokoukseen”

(2022/C 498/06)

Esittelijä:	Alison GILLILAND (IE, PES), Dublinin kaupunginvaltuuston jäsen
Viiteasiakirja:	suuntaa-antava lausunto

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

Kiireellinen ja laajamittainen reaktio vastauksena ilmastohätätilaan yhdistämällä tehokkaasti sopeutumis- ja hillitsemistoimenpiteitä monitasoisten toiminnan avulla

on erittäin huolissaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin tuloksista, jotka tuovat esiin sen, että ilmastouhat ovat vahingoittaneet merkittävästi ekosysteemejä kaikkialla maailmassa. Raportti myös vahvistaa, että monet ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat jo nyt peruuttamattomia. Komitea panee merkille raporttiin sisältyvät todisteet, joiden mukaan nykyiset ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet ovat usein tehottomia riittämättömän rahoituksen ja heikon suunnittelun vuoksi. Tähän voitaisiin puuttua osallistavamman hallinnon avulla.

korostaa, että IPCC:n raporteissa tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen asema sopeutumis- ja hillitsemisratkaisujen tarjoamisessa. Komitea muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset panevat täytäntöön 70 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja 90 prosenttia ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tähtäävistä toimintapolitiikoista (1). Komitea painottaa, että ratkaisut on luotava yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa suorana vastauksena ilmastonmuutosuhkiin, jotka vaikuttavat kyliin, kuntiin, kaupunkeihin ja niiden laajempiin alueisiin, joilla on kaikilla omat ilmasto-olosuhteensa. Komitea toteaa, että maailmanlaajuisesti yli miljardi alavilla mailla asuvaa ihmistä on alttiina vaaralle muun muassa merenpinnan nousun, rannikoiden vajoamisen tai nousuveden aikaisten tulvien takia, ja samaan aikaan 350:tä miljoonaa kaupunkien asukasta uhkaa vedenpuute.

muistuttaa tässä yhteydessä COP26-kokouksessa tehdystä sopimuksesta jatkaa pyrkimyksiä lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna (2) ja kehottaa nopeuttamaan ilmastotoimien täytäntöönpanoa sekä antamaan paikallis- ja alueviranomaisille lisää taloudellista tukea ja ohjausta.

kehottaa edelleen ilmastonmuutosta koskevaa YK:n puitesopimusta (UNFCCC) tekemään yhteistyötä biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) kanssa johdonmukaisten puitteiden luomiseksi ilmastoneutraaliutta sekä selviytymis- ja palautumiskykyä, biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää kehitystä varten välttäen päällekkäisiä strategioita. Komitea suhtautuu myönteisesti Edinburghin julistukseen vuoden 2020 jälkeisestä maailmanlaajuisesta biodiversiteettikehyksestä (3), joka toimii esimerkkinä osallistavasta koko hallinnon kattavasta lähestymistavasta.

muistuttaa EU:n johtavasta roolista, kun se toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa tullakseen ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi. Komitea korostaa, että on tärkeää tehostaa EU:n toimia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä samalla kun pannaan järjestelmällisesti täytäntöön vahingon välttämisen periaate ja pyritään välttämään hiililukkiutumaa ja -vuotoa. Komitea suhtautuu myönteisesti etenemispolkuun, joka on vahvistettu eurooppalaisessa ilmastolaissa, 55-valmiuspaketissa ja muissa kohdennetuissa aloitteissa, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevissa EU:n missioissa. Komitea painottaa, että on tärkeää ottaa huomioon nykyinen geopoliittinen kriisi ja sen taloudelliset seuraukset, vahvistaa tukea ja samalla jatkaa toimia etenemispolulla. Komitea korostaa, että ilmastosuunnitelmien täytäntöönpanossa sekä energian riittävyyteen liittyvissä pitkän aikavälin ratkaisuissa on tärkeää kitkeä energiaköyhyyttä ja puuttua puhtaaseen energiaan siirtymisen sosiaalisiin seurauksiin erityisesti niillä alueilla, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.

korostaa, että maailmanlaajuisen energiavarmuuden tavoitetta ei tule pitää vaihtoehtona Pariisin sopimukselle, ja kehottaa osapuolia nopeuttamaan siirtymistä täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaan energiajärjestelmään sekä edistämään energian riittävyyttä. Komitea on tyytyväinen siihen, miten REPowerEU-suunnitelmalla vastataan Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman hyökkäyksen aiheuttamiin maailmanlaajuisiin energiamarkkinoiden häiriöihin ja annetaan selkeä merkki siitä, että ilmastotoimia voidaan ja niitä tulee nopeuttaa. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on parhaat mahdollisuudet tukea oikeudenmukaista, osallistavaa ja kestävää siirtymää toteuttamalla toimenpiteitä heikoimmassa asemassa olevien sekä energia- ja liikenneköyhyydestä kärsivien ihmisten tukemiseksi, luomalla kumppanuuksia liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan aktivoimiseksi sekä kehittämällä hajautettuja ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka lisäävät merkittävästi toimitusvarmuutta sekä vähentävät samalla siirtohäviöitä ja päästöjä.

EU:n ilmastotavoitteiden vahvistaminen tehokkaan monitasoisen hallinnon kautta

toteaa, että Glasgow’n ilmastosopimuksessa korostetaan kiireellistä tarvetta monitasoiseen ja yhteistyöhön perustuvaan toimintaan (4) sekä tunnustetaan virallisesti muiden kuin osapuolina olevien sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen, nuorten, lasten sekä paikallis- ja aluehallintojen, tärkeä rooli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistämisessä (5). Komitea huomauttaakin, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin ilmastosopimuksen onnistuminen on riippuvainen tehokkaasta yhteistyöstä kaikkien hallintotasojen kanssa.

on valmis työskentelemään EU:n toimielinten kanssa johdonmukaisen operatiivisen strategian laatimiseksi ennen COP27-kokousta. Komitea korostaa avoimuutta ja toivetta tehokkaasta ja säännöllisestä kuulemisesta ja yhteistyöstä sekä valmisteluvaiheessa että neuvottelujen aikana.

kehottaa Euroopan komissiota nostamaan yhteistyössä AK:n kanssa paikallis- ja alueviranomaisten profiilia COP27-kokouksessa lisäämällä EU:n valtiotasoa alempien tasojen ilmastotoimien näkyvyyttä EU:n paviljonkiohjelmassa ja oheistapahtumissa.

10.

tunnustaa kansallisten hallitusten Pariisin ja Glasgow’n tavoitteisiin sitoutumisen merkityksen sekä niiden roolin paikallis- ja alueviranomaisten tukemisessa. Komitea kehottaa Euroopan unionin neuvostoa tunnustamaan virallisesti päätelmissään COP27-kokouksen valmisteluista valtiotasoa alempien hallintotasojen keskeinen rooli oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän toteuttamisessa ja sen sovittamisessa sosiaalisesti yhteen paikallisten ja alueellisten tarpeiden kanssa. Komitea kehottaa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiota Tšekkiä käynnistämään vuoropuhelun kuntien ja alueiden kanssa AK:n kautta.

11.

pitää tervetulleena sitä, että valtiotasoa alempien hallintotasojen rooli tunnustetaan COP26-kokousta koskevassa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, ja kannustaa Euroopan parlamenttia tehostamaan tätä viestiä COP27-kokousta koskevassa päätöslauselmassaan. Komitea korostaa COP27-kokoukseen osallistuvan Euroopan parlamentin valtuuskunnan ja AK:n valtuuskunnan välisen vahvan koordinoidun toiminnan merkitystä ja kehottaa yhteistyöhön valtuuskuntien valmistelussa.

12.

kehottaa Euroopan komissiota, puheenjohtajavaltio Tšekkiä ja Euroopan parlamenttia tukemaan vahvasti YK:n ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin ensimmäisen, kaupunkeja ja ilmastonmuutosta käsittelevän asunto- ja kaupunkikehitysministerien kokouksen järjestämistä, ja on tyytyväinen YK:n Habitat-ohjelman johtokunnan päätökseen (6).

Paikallis- ja alueviranomaisten roolin tunnustamisesta monitasoisen toiminnan tehokkaaseen täytäntöönpanoon

13.

toteaa, että Glasgow’n ilmastosopimuksella onnistuttiin käynnistämään Pariisin sopimuksen toinen vaihe ja saattamaan päätökseen kaikki Pariisin sääntökirjan (7) jäljellä olevat kohdat, vaikka siinä ei onnistuttukaan ottamaan huomioon tarvittavien toimien kiireellisyyttä ja laajuutta. Komitea on kuitenkin edelleen syvästi huolissaan siitä, että tällä hetkellä asetetut kansallisesti määritellyt panokset vievät maailman kohti 2,5 celsiusasteen nousua.

14.

vahvistaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportissa esitetyt kehotukset nopeuttaa vihreän siirtymän täytäntöönpanoa. Komitea on edelleen huolissaan energian kohtuuhintaisuudesta kuluttajien ja yritysten kannalta erityisesti nykyisen kriisin aikana ja painottaa tarvetta suojella haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä ja alueita kaikilta energiasiirtymän ei-toivotuilta kielteisiltä vaikutuksilta sekä muistuttaa Euroopan komission vuoden 2022 ennakointiraportin havainnoista.

15.

korostaa, että tarvittavien toimien laajuus edellyttää yhdennettyjä monitasoisia toimintapolitiikkoja ja monialaisia ratkaisuja, ja korostaa näin ollen, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on tunnustettava virallisesti. Komitea tähdentää, että paikallis- ja alueviranomaisten tehokasta ja järjestelmällistä osallistumista tulisi helpottaa sekä valmisteluvaiheessa että neuvottelujen aikana.

16.

korostaa AK:n roolia yli miljoonan paikallis- ja aluepäättäjän institutionaalisena edustajana ja verkostojen verkostona, sen ainutlaatuista asemaa ilmastotoimien täytäntöönpanon edistäjänä paikallisella tasolla sekä sen valmiutta tehdä yhteistyötä EU:n toimielinten ja Pariisin sopimuksen osapuolten kanssa monitasoisen yhteistyön edistämiseksi COP27-kokousta ennen ja sen jälkeen.

17.

painottaa Under2 Coalition -verkoston merkitystä valtiotasoa alempien hallintotahojen ensimmäisenä globaalina ilmastosopimuksena, joka käynnistettiin Pariisin sopimusta valmisteltaessa. Komitea tähdentää vuoden 2021 yhteisymmärryspöytäkirjassa asetettuja Under2 Coalition -verkoston ajantasaistettuja ja entistä kunnianhimoisempia tavoitteita, joiden avulla pyritään saavuttamaan 1,5 celsiusasteen tavoite sekä hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tai aiemmin. Komitea kehottaa AK:n jäseniä allekirjoittamaan myös kyseisen sopimuksen sekä Under2 Coalition -verkoston tähänastisia sopimusosapuolia liittymään kunnianhimoisempaan vuoden 2021 yhteisymmärryspöytäkirjaan.

18.

toteaa, että paikallishallinnon LGMA-ryhmällä on keskeinen rooli sen saattaessa paikallis- ja alueviranomaiset yhteen maailmanlaajuisesti ja vahvistaessa jatkuvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuvien valtiotasoa alempien hallintotasojen maailmanlaajuista verkostoa. Komitea kannustaa kaikkia UNFCCC:n osapuolia tekemään yhteistyötä LGMA-ryhmän ja kaikkien valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa, jotta ne voivat osallistua rakentavasti COP27-kokoukseen johtavaan prosessiin ja vahvistaa yhteistyötä UNFCCC:n monitasoisen toiminnan tukiryhmän (UNFCCC Friends of Multilevel Action) kanssa.

Hillitsemistoimien tavoitetason säilyttäminen sekä valmiuksien vahvistaminen lisäämällä tutkimusta ja innovointia

19.

muistuttaa, että noin 10 000 paikallis- ja alueviranomaista eri puolilla Eurooppaa on tehnyt kunnianhimoisia sitoumuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi osallistumalla kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kaltaisiin aloitteisiin sekä kehittämällä strategioita ja ilmastotoimia, kuten kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmia (SECAP) tai muita alueellisiin aloitteisiin pohjautuvia paikallisia ilmastotoimintasuunnitelmia. Komitea tähdentää, että 75 prosenttia maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen 11 000 allekirjoittajasta on asettanut kunnianhimoisempia kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteita (8) kuin niiden kansalliset hallitukset ja yli 50 prosenttia nopeuttaa päästöjensä vähentämistä ja parantaa näin kriittistä poliittista kestokykyä kansallisella tasolla tapahtuvan kehityksen taantumisen torjumiseksi.

20.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten sitoutuminen ja toiminta täydentävät ja tukevat sekä kansainvälisissä prosesseissa että kansallisella tasolla toteutettavia toimia ja että paikallis- ja alueviranomaisten toiminta on välttämätöntä kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea toistaa, että alueellisesti ja paikallisesti määritellyt panokset on sisällytettävä virallisesti mukaan, jotta voidaan täydentää kansallisesti määriteltyjä panoksia sekä tunnustaa virallisesti valtiotasoa alempien hallintotasojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä seurata ja edistää sitä maailmanlaajuisesti.

21.

suosittaa, että Pariisin sopimuksen avoimuuspuitteisiin sisällytetään erityinen valtiotasoa alempien hallintotasojen osio, joka sisältää kansalliset inventaarioraportit, maailmanlaajuisten ilmastotoimien vastuuvelvollisuuden, vaikutustenarvioinnin ja avoimuuden vahvistamiseksi. Komitea kannattaa yhteisen raportointikehyksen (9) hyväksymistä ja käyttämistä maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen yhteydessä askeleena kohti paikallisten ja alueellisten toimien vertailukelpoisuutta.

22.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli ja panos tulisi virallistaa sisällyttämällä ne energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen säännöksiin ja tekemällä alueellisesti ja paikallisesti määritellyistä panoksista erottamaton osa kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia.

23.

korostaa, että kunnat ja alueet edistävät jo nyt innovointia, toteuttavat teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja sekä muovaavat innovatiivisia hallintoprosesseja. Komitea suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti UNFCCC:n maailmanlaajuisen innovaatiokeskuksen käynnistämiseen COP26-kokouksessa, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeviin EU:n missioihin ja maailmanlaajuisen Mission Innovation on Urban Transitions -aloitteen (10) käynnistämiseen. Komitea suhtautuu myönteisesti näiden aloitteiden väliseen yhteistyöhön ja synergiaan.

24.

painottaa, että tietojen saatavuuden alalla tarvitaan vahvempaa yhteistyötä ja yhdentymistä paikallisella, alueellisella, kansallisella, EU:n ja maailmanlaajuisella tasolla, jotta voidaan varmistaa paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuus tehdä datavetoisia ja tieteeseen perustuvia poliittisia päätöksiä.

25.

korostaa tarvetta tehostaa työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutusta, jotta voidaan huomioida tarve mukauttaa ammattikäytäntöjä ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tehokkaiden ja monialaisten sopeutumistoimien vauhdittaminen sekä menetyksiin ja vahinkoihin puuttuminen

26.

pitää sopeutumista koskevaa maailmanlaajuista tavoitetta koskevaa Glasgow – Sharm el-Sheikhin työohjelmaa tervetulleena. Komitea korostaa, että sopeutumishaasteet voivat vaihdella suuresti kunkin maan ja alueen sisällä ja että paikallis- ja alueviranomaiset ovat siten sopivin taso sopeutumistavoitteiden määrittelyyn, sillä niillä on ensi käden tietoa sekä sietokykyyn liittyvistä tarpeista että tiettyjen paikkakuntien ratkaisuista.

27.

korostaa, että osapuolten on kiireellisesti tehtävä yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta ilmastonmuutokseen sopeutuminen voidaan sisällyttää paremmin paikallis-, valtio- ja aluetason suunnitteluun. Täten komitea pyytää ottamaan valtiotasoa alempien hallintotasojen sopeutumistoimet virallisesti mukaan täydentämään kansallisia toimintasuunnitelmia ja kansallisesti määriteltyjä panoksia.

28.

korostaa, että on tärkeää ehkäistä ”virhesopeutumista” sekä sellaisten sopeutumistoimien toteuttamista, jotka syventävät jo olemassa olevaa sosiaalista eriarvoisuutta, ja huomauttaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat suhteettomalla tavalla syrjäytyneisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin yhteisöihin.

29.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat keskeisten palvelujen tarjoamisesta yhteisöilleen sekä välittömistä toimista ja avustuksesta reagoitaessa ilmastonmuutoksen seurauksiin, kuten ilmastoon liittyviin katastrofeihin, sosiaalisiin vaikutuksiin, kuten energiaköyhyyteen ja säähän liittyvien terveysongelmien lisääntymiseen, ja olemassa olevaan eriarvoisuuteen, jota ilmastonmuutos syventää. Komitea korostaa tarvetta puuttua valmiuksissa oleviin puutteisiin tietoon perustuvalla paikallisesti vastuullisella päätöksenteolla, jota helpotetaan tieteellisen näytön saatavuuden, teknologian ja paikallisen tietämyksen avulla sopeutumisratkaisujen laajamittaisen soveltamisen tukemiseksi. Komitea tähdentää, että innovatiiviset luontopohjaiset ratkaisut ovat keskeisiä välineitä, joilla voidaan tukea ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Glasgow’n ilmastosopimuksen mukaisesti komitea kannustaa osapuolia omaksumaan yhdennetyn lähestymistavan biologisen monimuotoisuuden käsittelyyn kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa toimintapoliittisissa ja suunnittelupäätöksissä.

30.

pitää myönteisenä Glasgow’n ilmastovuoropuhelun käynnistämistä menetyksistä ja vahingoista ja korostaa rahavirtojen puuttuessa teollisuus- ja kehitysmaiden paikallis- ja alueviranomaisten tarvetta löytää ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia keinoja menetysten ja vahinkojen käsittelemiseksi.

31.

muistuttaa Skotlannin ja Vallonian COP26-kokouksessa antamista rahoitussitoumuksista (11) menetysten ja vahinkojen korjaamiseksi. Komitea korostaakin valtiotasoa alempien hallintotasojen ilmastodiplomatian sekä pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyön roolia sekä panosta, jonka ne antavat tavoitteiden nostamiseen kaikilla tasoilla ennen COP27- ja COP28-kokouksia.

Riittävän ilmastorahoituksen varmistaminen sekä oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen yhteistyön ja osallistumisen kautta

32.

korostaa, että on tärkeää asettaa paikallis- ja alueviranomaisten saataville suoraa rahoitusta ilmastotoimien toteuttamiseksi. Paikallis- ja alueviranomaisten olisi myös tehtävä yhteistyötä yksityisen sektorin ja rahoituslaitosten kanssa kestävien investointien liikkeelle saamiseksi. Komitea korostaa, että olisi luotava suora yhteys rahoituksen saannin sekä suunnitelmien ja toimenpiteiden yhdennetyn kehittämisen välille yhteistyössä paikallis- ja aluetason kanssa kustannustehokkaan täytäntöönpanon helpottamiseksi.

33.

pitää Pariisin sopimuksen mukaisesti tärkeänä, että ”osapuolten käytettävissä on yhtenäiset, kokonaisvaltaiset ja tasapainoiset ei-markkinaehtoiset menettelytavat” (12) vapaaehtoisen yhteistyön mahdollistamiseksi keskeisenä välineenä, jonka ”avulla ne voivat toteuttaa kansallisesti määritellyt panoksensa – – yhteensovitetusti ja tehokkaasti”. Komitea kannustaa julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiä sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita osallistumaan aktiivisesti ei-markkinaehtoisten menettelytapojen tutkimiseen, kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

34.

suhtautuu myönteisesti COP26-kokouksen päätökseen vahvistaa maailmanlaajuisten ilmastotoimien edistämiseen tähtäävää Marrakeshin kumppanuutta kannustimena valtiosta riippumattomille toimijoille ryhtyä välittömiin ilmastotoimiin. Komitea on tyytyväinen Race to Zero- ja Race to Resilience -kampanjoiden edistämiseen keskeisinä aloitteina kunnianhimoisten alhaalta ylöspäin suuntautuvien ilmastotoimien tukemiseksi ja esittelemiseksi, samalla kun helpotetaan muiden kuin osapuolina olevien sidosryhmien raportointia ja sitoumusten arviointia.

35.

suhtautuu myönteisesti ilmastotietoisuutta lisääviä toimia koskevaan Glasgow’n työohjelmaan (13) ja on valmis jatkamaan toimien täytäntöönpanoa työohjelman kuudella osa-alueella: peruskoulutus, ammatillinen koulutus, yleinen tietoisuus, yleisön osallistuminen, tiedon yleinen saatavuus ja kansainvälinen yhteistyö. Komitea kehottaa osapuolia tukemaan jatkossakin näitä prosesseja.

36.

toteaa, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät kärsivät eniten ilmastokriisin kielteisistä vaikutuksista, ja korostaa, että oikeudenmukaisessa siirtymässä on huomioitava täysimääräisesti sosiaaliset vaikutukset kohdennetun tuen ja rahoituksen avulla, kuten myös Agenda 2030 -toimintaohjelmassa edellytetään.

37.

painottaa, että IPCC:n raporteissa tunnustetaan, että naisten valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen sekä torjua sitä rajoittavat usein heidän roolinsa kotona ja yhteiskunnassa, institutionaaliset esteet ja sosiaaliset normit. Komitea kannustaa osapuolia jatkamaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan ilmastopolitiikan edistämistä panemalla edelleen täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa koskevaa Liman toimintaohjelmaa ja toimintasuunnitelmaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sekä varmistamalla naisten tasa-arvoinen edustus päätöksentekoprosesseissa. Komitea on vahvasti sitä mieltä, että naisia ei pitäisi nähdä haavoittuvassa asemassa olevina avunsaajina vaan tehokkaina toimijoina, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

38.

tunnustaa, että ilmastotoimet edellyttävät kaikkien sukupolvien panosta. Komitea korostaa nuorten roolia sosiaalisen edistyksen ja poliittisen muutoksen aikaansaamisessa sekä tarvetta sille, että nuoret voivat osallistua mielekkäällä ja tietoon perustuvalla tavalla ilmastopolitiikan muotoiluun. Komitea on sitoutunut ottamaan AK:n nuoret päättäjät tiiviimmin mukaan COP27-kokouksen valmisteluun Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätelmien ja Euroopan nuorisovuoden tavoitteiden pohjalta.

Yhteistyön ja kumppanuuden tehostaminen UNFCCC:n kanssa

39.

kannustaa UNFCCC:tä tekemään yhteistyötä LGMA-ryhmän kanssa osallistamalla se ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen teknisiin vuoropuheluihin. Komitea on tyytyväinen tieteellisteknisen avustavan toimielimen (SBSTA) ja avustavan täytäntöönpanotoimielimen (SBI) päätökseen suunnitella maailmanlaajuisen tilannekatsauksen toteuttaminen osallistavien, avointen ja ympärivuotisten Talanoa-vuoropuhelujen hengessä. Komitea kehottaa UNFCCC:tä sisällyttämään maailmanlaajuisen tilannekatsauksen raportteihin Race to Resilience- ja Race to Zero -kampanjoiden sitoumukset, tunnustamaan ne ja seuraamaan niitä, jotta saadaan mitattavissa oleva yleiskuva edistymisestä paikallis- ja aluetasolla.

40.

pitää tervetulleena sitä, että puheenjohtajavaltio Egypti on sisällyttänyt kestävät kaupungit ja kaupungistumisen ensisijaiseksi painopisteeksi COP27-kokouksen asialistalle. AK pyrkii etsimään yhteistyömahdollisuuksia puheenjohtajavaltion kanssa paikallis- ja alueviranomaisten roolin vahvistamiseksi entisestään ja on valmis tukemaan UNFCCC:n alueellisten ilmastoviikkojen laajentamista Eurooppaan mahdollisuutena vahvistaa valtiotasoa alempien hallintotasojen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista UNFCCC-prosessiin.

41.

korostaa AK:n keskeistä roolia Euroopan kuntien ja alueiden institutionaalisena edustajana ja kehottaa näin ollen UNFCCC:n sihteeristöä käynnistämään jäsennellyn yhteistyön AK:n kanssa näiden kahden toimielimen välisen yhteistyön helpottamiseksi.

42.

suhtautuu myönteisesti G7-maiden kehitysministerien kokouksen julkilausumaan (14), jossa tunnustetaan kaupunkien ja paikallishallinnon rooli oikeudenmukaisen ilmasto- ja energiasiirtymän edistämisessä. Komitea on valmis tukemaan Urban7-ryhmän työtä monitasoisen yhteistyön vahvistamiseksi kestävien ja tehokkaiden ilmastotoimien perusperiaatteena ennen COP27-kokousta.

43.

on tyytyväinen COP27- ja COP26-kokousten puheenjohtajavaltioiden yhteisiin painopisteisiin (hillitseminen, sopeutuminen, rahoitus ja yhteistyö) sekä yhteyksiin High Level Champions -tahojen ilmoitettujen prioriteettien kanssa (kokonaisvaltainen lähestymistapa, kestokyky, rahoitus, alueellistaminen, paikallistaminen). Komitea odottaa mielenkiinnolla voivansa tukea näiden painopisteiden tehokkainta mahdollista synergiaa ja täydentävyyttä ennen COP27-kokouksta ja sen aikana.

44.

toteaa kaupunkien ja alueiden yhteiskunnallisten liikkeiden lisänneen yleistä tietoisuutta kiireellisten ja osallistavien ilmastotoimien tarpeesta. Komitea kannustaa jäseniään järjestämään paikallisia Talanoa-vuoropuheluja (15) tai vastaavia osallistavia prosesseja paikallis- ja aluetasolla Pariisin sopimuksen maailmanlaajuiseen tilannekatsaukseen liittyviä kysymyksiä koskevien SBSTA:n ja SBI:n päätelmien mukaisesti.

45.

sitoutuu toimimaan suorana linkkinä ja tarjoamaan AK:n jäsenille sekä Euroopan paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden saada säännöllisesti tietoa neuvottelujen etenemisestä COP27-kokouksen kahden viikon aikana. Komitea on tyytyväinen muiden EU:n toimielinten kumppanuuteen ja tukeen näiden tietojen säännöllisessä toimittamisessa, mikä tuo paikallis- ja alueviranomaiset lähemmäs kansainvälisiä neuvotteluja.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) AK:n päätöslauselma ”Vihreän kehityksen ohjelma yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa” (EUVL C 79, 10.3.2020, s. 1).

(2) Glasgow’n ilmastosopimus, kohta 15.

(3) Vuoden 2020 jälkeistä maailmanlaajuista biodiversiteettikehystä koskeva Edinburghin julistus.

(4) Glasgow’n ilmastosopimus, johdanto-osa, kohta 9.

(5) Glasgow’n ilmastosopimus, kohta 55.

(6) https://unhabitat.org/sites/default/files/2022/04/hsp-eb-2022-crp2-rev.3.pdf

(7) Pariisin sopimuksella luotiin puitteet kansainvälisille toimille, mutta Pariisin sääntökirjalla käynnistettiin sopimuksen toteuttaminen ja määriteltiin välineet ja prosessit, jotka mahdollistavat sopimuksen kattavan, oikeudenmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon.

(8) Lähde: 2021 Global Covenant of Mayors (GCoM) Impact Report.

(9) https://www.globalcovenantofmayors.org/our-initiatives/data4cities/common-global-reporting-framework/

(10) http://mission-innovation.net/missions/urban-transitions-mission/

(11) Skotlanti 2 miljoonaa Englannin puntaa (2,6 miljoonaa dollaria) ja Vallonia 1 miljoona euroa (1,1 miljoonaa dollaria).

(12) Pariisin sopimuksen 6 artiklan 8 kohta (Ilmastorahoitukseen sovellettavat ei-markkinaehtoiset menettelytavat).

(13) Glasgow Work Programme on Action for Climate Empowerment.

(14) 220519-G7-Development-Ministers-Meeting-Communique.pdf (bmz.de).

(15) Kaupunkien ja alueiden Talanoa-vuoropuhelut kehitettiin vuonna 2018, jotta voitaisiin tuoda yhteen paikallis- ja aluehallintotahoja, ilmasto-, ympäristö- ja kaupungistumisasioista vastaavia kansallisia ministeriöitä sekä isäntäorganisaatioita ja ilmastoalan sidosryhmiä arvioimaan, muokkaamaan ja vahvistamaan kansallisesti määriteltyjä panoksia.

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/36

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä hiili- ja energiaintensiivisillä alueilla”

(2022/C 498/07)

Yleisesittelijä:	Sari RAUTIO (FI, EPP), hallituksen puheenjohtaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Viiteasiakirja:	EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Tšekin lausuntopyyntö 16. kesäkuuta 2022

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tavoite edellyttää Euroopan kunnissa ja alueilla digitaalista ja vihreää siirtymää, joka vaikuttaa olennaisesti ihmisten työskentely- ja elintapoihin.

toteaa, että Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota on entisestään lisännyt oikeudenmukaisen siirtymän vaikeusastetta ja toisaalta vahvistanut nopean siirtymän tarvetta, koska Euroopan on lyhyellä aikavälillä vähennettävä riippuvuuttaan ulkoisista energiatoimituksista. Komitea korostaa, että vähähiiliseen yhteiskuntaan siirryttäessä on otettava huomioon haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaisten tarpeet luomalla uusia työpaikkoja ja yhtäläisiä mahdollisuuksia maaseutualueilla ja hiilestä riippuvaisilla alueilla.

pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot ovat toimittaneet 74 suunnitelmaa, jotka kaikki perustuvat kulloisenkin alueen erilaisiin olosuhteisiin. Komitea korostaa, että maailmantilanteen muuttuminen on johtanut energiakriisiin, jonka vuoksi eräät jäsenvaltiot ovat joutuneet tilapäisesti etsimään joustavia alueellisia ratkaisuja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

huomauttaa suunnitelmien hyväksymismenettelyjen olevan raskaita ja korostaa, että joillakin alueilla on ongelmia hankkeiden oikea-aikaisessa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, koska suurin osa saatavilla olevista kokonaisvaroista on peräisin elpymis- ja palautumistukivälineestä ja niiden käyttö on ohjelmoitu vuosille 2021–2023. Hankkeiden kestäväpohjaiseen täytäntöönpanoon ohjelmakauden loppupuolella jää sen vuoksi niukasti mahdollisuuksia. Komitea pitää valitettavana, että Euroopan komissio on arvioinut ja hyväksynyt vain murto-osan ohjelmista, ja kehottaa komissiota harkitsemaan varojen käyttömääräajan pidentämistä sellaisten oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon (JTF-rahasto, Just Transition Fund) sisältyvien varojen osalta, jotka rahoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä.

katsoo tästä lähtökohdasta, että rahaston menestyksen varmistamiseksi sen täytäntöönpanoaikataulua olisi tarkistettava.

korostaa, että JTF-rahasto olisi otettava huomioon kaikessa koheesiopolitiikkaan sisältyvässä toiminnassa, jotta synergiat ja heijastusvaikutukset voidaan hyödyntää täysimittaisesti.

muistuttaa, että oikeudenmukainen siirtymä on painottunut ymmärrettävästi niille alueille, joissa muutos ja sen aiheuttamat riskit ovat suuremmat, sillä jäsenvaltioiden ja alueiden lähtökohdat on hyvin erilaiset. Voidaan todeta, että rahaston onnistuminen on suurimpien edunsaajamaiden, Puolan ja Saksan, varassa, joille on osoitettu yhteensä noin kolmannes koko rahastosta, lähes 33 prosenttia. Myös Romania, Tšekki ja Bulgaria ovat isoja hyötyjiä. Edellä mainittujen viiden jäsenmaan osuus on yhteensä lähes 60 prosenttia varoista. Näiden jäsenmaiden alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien (territorial just transition plan) toteutuminen aikataulussa ratkaisee koko ohjelman onnistumisen.

korostaa, että JTF-rahastonkin näkökulmasta on olennaista huomioida käsillä oleva laaja energiakriisi. Energiakriisi uhkaa vakavasti myös oikeudenmukaista ja vihreää siirtymää ainakin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Erityisesti energiateollisuuden, energiaintensiivisen teollisuuden sekä valmistusteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten ongelmana ovat tällä hetkellä ennennäkemättömät hintapaineet, joiden vuoksi vihreään siirtymään kohdistuu lisäpaineita. AK korostaa, että teollisuuden tavoite hiilineutraaliuteen siirtymisestä on riippuvainen myös vihreän sähkön saatavuudesta vedyn tuotantoa varten sekä maakaasun korvaavista energialähteistä. Komitea pitää myönteisenä, että JTF-rahasto voi osaltaan edistää tämän tavoitteen saavuttamista.

muistuttaa, että JTF-rahasto on lähtökohtaisesti rajoitetumpi instrumentti kuin perinteiset rakennerahastot. Jotkin tavoitteista ovat kuitenkin päällekkäisiä. Komitea kehottaa alueita hyödyntämään koheesiopolitiikan ohjelmien välisiä synergioita.

10.

kehottaa sisällyttämään JTF-rahastoon vahvemman sosiaalisen ulottuvuuden ja huolehtimaan työmarkkinaosapuolten tiiviistä osallistumisesta toimintaan, sillä kyse on paikkalähtöisestä välineestä. Komitean mielestä alhaalta ylöspäin suuntautuvan paikkalähtöisen lähestymistavan tulisi pysyä rahaston keskeisenä piirteenä, koska kukin alue muodostaa ainutlaatuisen sosioekonomisen ekosysteemin.

11.

toteaa, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perusta ja tavoitteet ovat vakaat ja että rahastolla on tärkeä merkitys paitsi alueille myös siirtymävaiheessa oleville teollisuudenaloille. Sen vuoksi mekanismista on tarpeen tehdä tukikelpoisten toimien osalta mahdollisimman joustava, jotta alueiden taloutta voidaan monipuolistaa. Komitea muistuttaa, että toisin kuin rakennerahastoilla, hyväksytyllä asetuksella tuetaan suuria yrityksiä ja päästökauppajärjestelmään kuuluvia yrityksiä, jotka kuuluvat JTF-asetuksen mahdollisiin edunsaajiin. Komitea korostaa, että tulevaisuudessa oikeudenmukaisen siirtymän rahasto olisi sisällytettävä kaikilta osin yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen kumppanuusperiaatetta noudattaen ja että sen talousarvion olisi täydennettävä nykyistä koheesiorahoitusta.

12.

korostaa, että koska alueelliset siirtymäprosessit kohti hiilineutraaliutta ovat erilaisia, tällaisiin rahastoon tehtäviin muutoksiin tulisi sisältyä varojen alueellista kohdentamista koskeva menetelmä, joka on yhteensopiva laajan soveltamisalan sekä EU:n alueelliseen monimuotoisuuteen paremmin soveltuvien, varojen maantieteellistä jakautumista koskevien kriteerien kanssa.

13.

kehottaa sitoutumaan selkeästi JTF 2.0 -rahaston perustamiseen. Sen piiriin olisi kuuluttava laajemmassa määrin alueita, joilla on teollisuuden ja valmistusalan vihreästä siirtymästä johtuvia haasteita. Komitea kehottaa myös käymään laajaa keskustelua välineen soveltamisalasta ja koosta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun yhteydessä.

14.

korostaa, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien EU:n talousarviovarojen yhdistäminen elpymis- ja palautumistukivälineestä (vuosina 2021–2023) saataviin tuloihin on alueiden kannalta vaikeuttanut merkittävästi sekä hankkeiden suunnittelua että niiden toteuttamista, koska suurin osa saatavilla olevista kokonaisvaroista on peräisin elpymis- ja palautumistukivälineestä ja niiden käyttö on ohjelmoitu vuosille 2021–2023. Hankkeiden kestäväpohjaiseen täytäntöönpanoon ohjelmakauden loppupuolella jää sen vuoksi niukasti mahdollisuuksia.

15.

korostaa, että on tärkeää ottaa kaikki EU:n alueet aktiivisesti mukaan työhön vuosiin 2030 ja 2050 tähtäävien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi niin, ettei ketään jätetä jälkeen. Komitea kehottaa yksityistä sektoria päivittämään suunnitelmiaan, jotta energiatarpeet ja pitkän aikavälin kestävä kehitys tulevat otetuksi huomioon.

16.

arvioi, että meneillään olevan energiakriisin ja maailman epävarman geopoliittisen tilanteen vuoksi energian toimitusvarmuus ja energiaturvallisuus nousevat vääjäämättä energiantuotantomuotojen ilmastoystävällisyyden rinnalle. Tämä asia koskettaa erityisesti energiaintensiivisiä teollisuuden toimialoja mutta ohjaa viime kädessä myös kotitalouksien energiankulutusta.

17.

esittää, että EU:n pitäisi auttaa erityisesti alueita, joiden riippuvuus fossiilisista energialähteistä on suurin, jotta emme kasvattaisi ääripäiden eroja tulevaisuuden investointien osalta. Komitea korostaa, että alueita varten varatut EU:n varat on käytettävä kohdennetusti, jotta niiden tavoitteet voidaan saavuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.

18.

toteaa, että olisi kiinnitettävä lisähuomiota erityisolosuhteisiin saarilla ja syrjäisimmillä alueilla, joilla on vakavia sosioekonomisia haasteita, ja etenkin alueilla, jotka ovat eristyneitä ja erittäin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.

19.

muistuttaa tässä yhteydessä syrjäisimpien alueiden erityisestä haavoittuvuudesta, sillä ne ovat pienen kokonsa, syrjäisen sijaintinsa ja eristyneisyytensä vuoksi erittäin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista eivätkä pysty liittymään mannerverkkoon. Nämä alueet eivät kuitenkaan kuulu JTF-rahaston soveltamisalaan.

20.

tiedostaa, että JTF-rahasto ei yksinään ratkaise ilmastokriisiä, mutta se voi edistää ratkaisemista merkittävästi. Rahaston tulisi palvella mahdollisimman tehokkaasti ja oikean kokoluokan investointeja eri EU-alueilla, jotta vaikuttavuus voidaan taata. Komitea huomauttaa, että paikallis- ja aluehallinnon päättäjien ja esimerkiksi JTF-ohjelmatyötä valmistelevien asiantuntijoiden on vaikea luoda yhteyksiä keskushallintovetoisiin suuremman kokoluokan investointeihin tai rakentaa yhteistyötä niiden kanssa.

21.

toteaa, että energian tuotanto ja toimitus asiakkaille (teollisuus tai kuluttaja) on usein suurten, jopa monikansallisten yritysten käsissä, mikä vaikeuttaa yhteistyötä alue- ja paikallishallinnon näkökulmasta.

22.

muistuttaa, että energiasektorilla vihreä siirtymä tapahtuu asteittain ja tuottaa merkittäviä tuloksia vasta 2030-luvulla, vaikka uuden teknologian tuotekehitys ja kokeilutoiminta on tällä hetkellä vilkasta.

23.

huomauttaa, että lisäksi Venäjän mahdollisesti pitkään jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut energian toimitusvarmuuden ja huoltovarmuuden merkitystä aiempaa suuremmaksi koko Euroopan alueella. Toimitus- ja huoltovarmuuden merkitys on otettava huomioon kaikissa lähivuosien energiaratkaisuissa toimeenpantaessa EU:n vihreän kehityksen ohjelman sinänsä kannatettavaa pitkän aikavälin tavoitetta puhtaasta, kohtuuhintaisesta ja toimitusvarmasta energiasta.

24.

korostaa, että JTF-rahaston tavoitteet palvelevat myös sittemmin luodun REPowerEU-suunnitelman tavoitteita. REPowerEU-tavoitteet tulisi huomioida myös JTF-rahaston täytäntöönpanossa jäsenmaissa ja alueilla.

25.

katsoo tarpeelliseksi kehittää nykyisin käytössä olevia EU-rahoitusvälineitä ja käytäntöjä edelleen ja mukauttaa niitä eri tilanteisiin sopiviksi, jotta voidaan löytää synergioita eri ohjelmien välillä ja jotta oikeudenmukainen siirtymä voisi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla.

26.

huomauttaa, että koheesiopolitiikan ohjelmia arvioidaan jatkuvasti, ja kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan, että ohjelmat edistävät myös oikeudenmukaisen siirtymän toteutumista.

27.

vaatii selkeitä ohjeita mahdollisista synergioista ESR+:n ja muiden ERI-rahastojen rahoituksen kanssa ja kehottaa Euroopan komissiota tarjoamaan asianomaisille alueille lisää asiantuntija-apua oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi.

28.

toteaa, että koheesiopolitiikan välineistä EAKR ja ESR soveltuvat hyvin lieventämään alueellisia eroja ja että olisi hyödynnettävä synergioita parhaiden tulosten saavuttamiseksi.

29.

toteaa, että EU:n koheesiopolitiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa Euroopassa. Koheesiopolitiikan avulla tulee luoda pohjaa pitkäjänteiselle alueiden kehittämiselle, mikä edesauttaa äkillisistä kriiseistä selviytymistä ja tukee talouden elpymistä. Komitea korostaa, että paikallis- ja aluetason toimet ovat tärkeitä etenkin kriisinkestävyyden rakentamisessa mutta ettei koheesiopolitiikan pitkäjänteisistä tavoitteista tule kriisin kohdatessa kuitenkaan joustaa.

30.

huomauttaa, että JTF-ohjelmatyön tulisi tapahtua nopeammin, jotta rahoitus saataisiin liikkeelle ajallaan. Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitus saatiin liikkeelle vuoden aikana. JTF-ohjelmatyö on kestänyt pian kolme vuotta Euroopan komissiossa ja jäsenmaissa. Jos JTF-ohjelmaa ei saada käyntiin vuoden 2022 aikana, on vaarana, että menetetään koko vuoden allokaatio, joka on 25 prosenttia varatuista varoista.

31.

korostaa, että Euroopan komission tulisi huomioida JTF-ohjelmatyön jatkuvuus ja tehdä tarvittavat ehdotukset ajoissa pidemmän aikavälin ilmastotavoitteiden mukaisesti. Komitea kehottaa lainsäätäjää ottamaan alueet asianmukaisesti mukaan tulevaan JTF-ohjelmaan ja kaipaa alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien täytäntöönpanoon lisää osallistavia elementtejä, jotta vältytään siltä, että päätösten hallinnointi on keskitettyä eikä alueiden todellisia tarpeita oteta siinä huomioon.

32.

toteaa lopuksi, että on välttämätöntä, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat mukana kaikkien eri välineiden toimeenpanossa. Alueellisesti sopivimmat ja vaikuttavimmat keinot löytyvät parhaiten, kun alueet ja kunnat ovat aidosti mukana kaikissa suunnittelun ja toimeenpanon vaiheissa.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/39

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Digitaalinen yhteenkuuluvuus”

(2022/C 498/08)

Esittelijä:

Gaetano ARMAO (IT, EPP), Sisilian aluehallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Johdanto

muistuttaa heti aluksi, että taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on yksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT – 174 artikla) asetetuista päätavoitteista. Tavoitteena on nimenomaisesti sopusointuisen ja tasapainoisen kehityksen aikaansaaminen kaikkialla Euroopan unionissa (EU) ja sen alueilla.

korostaa, että ”digitaalisen yhteenkuuluvuuden” käsite edellyttää, että teknologian keskeinen rooli elämässämme tunnustetaan ja että koheesiotavoitteet nivotaan unionin digitaalisiin oikeuksiin, periaatteisiin ja politiikkoihin. Komitea kehottaa tarkistamaan SEUT-sopimuksen 175 artiklaa tätä tarkoitusta vastaavasti.

palauttaa mieliin, että vuoden 2021 EU:n vuotuisessa alue- ja kuntabarometrissa AK korostaa digitaalista yhteenkuuluvuutta keskeisenä tekijänä luotaessa osallistavia yhteiskuntia EU:ssa seuraavasti: ”termi ’digitaalinen yhteenkuuluvuus’ on tärkeä lisäulottuvuus EU:n perustamissopimuksessa määritellylle perinteiselle taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden käsitteelle” (1). Digitalisaatio voi auttaa vähentämään sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta, sillä sen avulla voidaan tavoittaa kansalaiset, jotka jäisivät muuten vaille tiettyjä palveluja tai saisivat niitä liian heikosti.

muistuttaa, että digitaalisen yhteenkuuluvuuden käsite (2) ja panos, jota tarvitaan, jotta se toteutuisi konkreettisesti, kuten Euroopan alueiden komitean äskettäisessä merkittävässä ennakointitutkimuksessa esitetään (3), merkitsee sitä, että jokaisella kansalaisella EU:ssa on asianmukainen pääsy internetiin ja mahdollisuus hyödyntää digitaalisia palveluita ja että EU:n digitaalisen infrastruktuurin itsenäisyyttä ja häiriönsietokykyä on parannettava.

korostaa, että EU:n on tehtävä työtä sen hyväksi, että digitalisaatio on mahdollisimman kattavasti kaikkien EU-kansalaisten ulottuvilla, sekä kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmän kehittyneiden alueiden sekä pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden, kuten saaristojen, syrjäisimpien alueiden, saarialueiden, rajat ylittävien alueiden ja vuoristoalueiden, auttamiseen, jotta ne kykenevät nopeuttamaan digitalisaatiotaan, kun otetaan huomioon niiden erityiset haasteet ja niiden voimavarojen maksimointi sekä vertaisyhteistyön merkitys.

toteaa, että vaikka teknologia on keskeinen väline, joka auttaa meitä sopeutumaan haastaviin tilanteisiin, jotka vaikuttavat yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin, digitaaliteknologian merkittävä rooli covid-19-pandemiaan vastaamisessa ja pandemiansietokyvyn kehittämisessä on tuonut esiin digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisen lukutaidon puutteita ja tehnyt digitaalisesta kahtiajaosta entistä korostuneemman.

Haasteet

muistuttaa, että ”digitaalinen kahtiajako” tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan erilaisia saatavuus- ja käyttötasoja ja erityisesti internetpohjaisten digitaalisten palvelujen saatavuuden ja käytön puutteita (4), ja painottaa, että nopeiden yhteyksien saatavuutta kaikille Euroopan unionissa – niin kaupungeissa kuin maaseutu- ja syrjäalueilla – on pidettävä yleishyödyllisenä palveluna ja käsiteltävä sen mukaisesti.

korostaa, että digitaaliset viestintämuodot luovat myös uusia haasteita demokraattisille prosesseille. Monille ihmisille tärkein uutislähde on sosiaalinen media, jonka toimijat tekevät harvoin faktantarkistuksia. Sosiaalisessa mediassa käytävä digitaalinen keskustelu voi johtaa yhteiskunnalliseen polarisoitumiseen ja hajanaisuuteen. Vaikutusmahdollisuudet ovat suuret, erityisesti käyttämällä algoritmeja, joilla ohjataan käyttäjien käyttäytymistä.

korostaa, että digitaalisen yhteenkuuluvuuden nimissä on puututtava unionin kasvavan digitaalisen kahtiajaon syihin ja haasteisiin alueilla, jotka pyrkivät kuromaan umpeen digitaalista kahtiajakoa mutta ovat silti jäljessä, vaikka digitaalisen kahtiajaon laajentumista ei virallisesti tunnusteta uhkaksi EU:n yhteenkuuluvuudelle.

10.

painottaa, että syrjäisimmillä alueilla, saarilla, rajaseuduilla, alueilla, jotka joutuvat vastaamaan väestökehitykseen liittyviin haasteisiin, ja vuoristoalueilla (5) on erityisiä maantieteellisiä, taloudellisia, demografisia ja sosiaalisia ominaispiirteitä, joihin liittyy poikkeuksellisia haasteita. Näitä ovat pieni koko (pinta-ala, väestötiheys, talous), rajalliset paikalliset markkinat ja vaikeudet saavuttaa mittakaavaetuja, korkeat kuljetuskustannukset, huonosti kehittyneet elinkeinoalojen väliset suhteet, yrittäjyystaitojen, infrastruktuurin ja yrityspalvelujen tarjonnan puutteet (verrattuna mantereella toimiviin yrityksiin) sekä niukempi kansalaisille tarjottavien sosiaali- ja koulutuspalvelujen kirjo. Tämän lisäksi saaristoalueilla, joiden saaristoluonne on kaksin- tai kolminkertainen, on vielä toisenlainen taakka, kuten todetaan viimeksi Euroopan parlamentin mietinnössä ”Saaret ja koheesiopolitiikka: nykytilanne ja tulevat haasteet” (6).

11.

on huolissaan siitä, että nykyiset digitaaliset kuilut eivät pienene, vaan ne itse asiassa kasvavat EU:ssa seuraavien digitalisaation keskeisten osatekijöiden kohdalla (7):

—

Digitaalisten perustaitojen tasosta ei ole saatavilla tietoa paikallis- ja aluetasolla. Sen sijaan on käytetty korvaavaa indikaattoria sen suhteen, missä määrin ihmiset pystyvät käyttämään internetiä päivittäin. Vaikka kaupunkien ja maaseudun välinen digitaalinen kahtiajako on tietyissä EU:n läntisissä jäsenvaltioissa (Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Belgiassa) vähentynyt digitaitojen osalta, se on edelleen merkittävä kaikissa muissa jäsenvaltioissa.

—	Yhteenliitettävyyden ja digitaalisen infrastruktuurin alalla maaseutualueet ovat edelleen jäljessä toisen sukupolven liityntäverkkojen kattavuudessa ja sellaisten talouksien kokonaiskattavuudessa, joilla on käytettävissään suuren kapasiteetin verkko.

—	EU:ssa sijaitsevien ”yksisarvisten” (start-up-yritykset, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo on yli miljardi Yhdysvaltain dollaria) lukumäärällä mitattu yritysten digitalisaatio osoittaa, että EU:ssa yksisarviset keskittyvät suurelta osin Euroopan mannerosaan ja pääkaupunkiseuduille.

—	Vuosina 2019–2020 kahtiajako julkisten palvelujen digitalisoinnissa kasvoi kaupungeissa asuvien henkilöiden ja muilla taajama-alueilla asuvien henkilöiden välillä.

—

Syrjäisimpien alueiden erityistapausta ei voida jättää huomiotta, sillä niiden ainutlaatuinen ja monitahoinen tilanne, joka tunnustetaan SEUT-sopimuksen 349 artiklassa, edellyttää unionin toimintapolitiikkojen mukauttamista niiden erityispiirteisiin paitsi taloudellisen ja sosiaalisen myös digitaalisen yhteenkuuluvuuden periaatteen nimissä.

12.

toteaa, että digitaalisen kahtiajaon kaventamiseksi toteutettavien toimenpiteiden soveltamisala menee päällekkäin useilla politiikan lohkoilla, mikä tekee digitaalisesta yhteenkuuluvuudesta horisontaalisen hankkeen. Komitea onkin hyvillään siitä, että Euroopan tulevaisuuskonferenssi on tunnustanut digitaalisen yhteenkuuluvuuden täydentävän taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta (8). Komitea pitää digitaalista yhteenkuuluvuutta osana taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja katsoo, että se on nähtävä julkisiin palveluihin kuuluvana hyödykkeenä.

13.

korostaa, että digitaalinen kahtiajako vaikuttaa paikallistasolla tarjottaviin palveluihin seuraavilla aloilla:

—	Terveydenhuolto: puutteelliset mahdollisuudet hyödyntää sähköisen terveydenhuollon palveluja; vajavainen tietoisuus covid-19-pandemiasta ja mahdollisista tulevista pandemioista ja suurempi altistuminen niille, kun ihmiset eivät ole yhteydessä toisiin.

—	Koulutus: epätasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää koulutusresursseja; koulutusprosessin pysähtyminen; oppijoilla on vaikeuksia saada teknistä tukea perheympäristöstään.

—

Muut keskeiset palvelut: taloudellisen syrjäytymisen lisääntyminen, joka johtuu suuntauksesta kohti käteisen käytöstä luopumista; muista irrallaan olevalla väestönosalla on rajoitetusti yleisiä hyödykkeitä ulottuvillaan, kun palvelut muutetaan pelkästään digitaalisiksi. Sosioekonomiset olosuhteet: sosioekonomisen kahtiajaon kasvaminen yhtäältä niiden välillä, jotka pystyvät etätyöskentelyyn digitaalisin välinein, ja toisaalta niiden, joilla ei ole mahdollisuutta tähän.

—	Sosiaalisen syrjäytymisen lisääntyminen: digitaalinen kahtiajako saattaa estää ihmisiä osallistumasta verkossa toteutettaviin sosiaalisiin aloitteisiin ja käyttämästä demokraattisia oikeuksiaan.

14.

toteaa, että julkishallintojen ja muiden digitaalisia palveluja tarjoavien organisaatioiden tulisi digitaalisten palvelujen suunnittelussa ottaa huomioon niiden käytettävyys sellaisten henkilöiden näkökulmasta, joilla on jonkinlainen aistivamma tai digitaalisten taitojen puute. On myös varmistettava, että palvelut ovat saatavilla niille, joiden yhteysinfrastruktuurissa on rajoituksia.

15.

pitää valitettavana, että digitaalisen yhteenkuuluvuuden periaatteen sisällyttäminen sen varmistamiseksi, ettei yhtäkään aluetta tai ihmistä jätetä jälkeen yhteyksien ja saavutettavuuden osalta, ei ollut virallisesti osa komission ehdottamaa digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevaa eurooppalaista julistusta digitaalista vuosikymmentä varten (9).

16.

panee tyytyväisenä merkille kohdennetut toimet, kuten yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen äskettäisen muutoksen, kiinteille laajakaistaverkoille myönnettävää valtiontukea koskevien säännösten muuttamisen ja laajakaistaa koskevien suuntaviivojen meneillään olevan tarkistamisen. Komitea kehottaa kuitenkin selkeyttämään valtiontukisääntöjen soveltamista digitaaliseen infrastruktuuriin ja yksinkertaistamaan niitä entisestään (10).

17.

toteaa, että digitaalisten ratkaisujen kohdennetun käytön avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä entistä enemmän mutta datakeskusten, päätelaitteiden ja siirtoverkkojen lisääntyvä energiankulutus on suuri haaste. Digitalisaatio ilman asianmukaisia sosioekologisia puitteita olisi harkitsematonta. Varsinaisen digitalisaation lisäksi tarvitaan liitännäistoimia, jotta voidaan rajoittaa resurssien kulutusta ja välttyä siltä, että tehokkuuden parantaminen johtaisi kulutuksen lisääntymiseen.

Digitaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttaminen

18.

toteaa, että digitaaliset taidot ja digitaalinen infrastruktuuri ovat keskeisessä asemassa digitaalisen kompassin kaikkien muiden ulottuvuuksien kehittämisessä. Komitea suositteleekin, että Euroopan komissio ottaa tätä varten käyttöön pitkän aikavälin strategian, resurssit ja koordinointimekanismit sekä sitoutuu niihin ja hyödyntää jäsenvaltioiden yhteistyöhön perustuvia laajamittaisia hankkeita, jotta varmistetaan, että kaikilla kansalaisilla on käytettävissään ajanmukaiset digitaaliset taidot ja infrastruktuurit.

19.

suosittaa, että asianmukaiset digitaaliset taidot sisällytetään kaikkiin elinikäisen oppimisen puitteissa toteutettaviin toimiin, jotta kaikki Euroopan unionin kansalaiset voivat hyötyä yleisestä oikeudesta käyttää internetiä. Taitoja ei pitäisi ymmärtää pelkästään koulutuksena, vaan niiden olisi annettava kansalaisille mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan.

20.

korostaa tässä yhteydessä tarvetta kiinnittää erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten ikääntyneiden, digitaalisen osaamisen kartuttamiseen ja sen varmistamiseen, että heillä on vähintään perustaidot. Lisäksi on tuettava vähemmän kehittyneillä alueilla asuvia nuoria, joiden oppimistuloksiin kriisi on monilla alueilla vaikuttanut digitaalisen kuilun ja asianmukaisten verkkokoulutusmahdollisuuksien puutteen vuoksi. EU:n toimintapolitiikoissa olisi pantava enemmän painoa alueellisille eroille – erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla – kun on kyse koulutukseen liittyvien määrärahojen myöntämisestä alan kiireellisiin ongelmiin vastaamiseksi, kuten viime vuosina. Digitaalisen koulutuksen sisällössä olisi myös otettava huomioon kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten mahdollisuudet ja varmistettava näin tasa-arvo kaikille sosiaalisesta taustasta riippumatta.

21.

korostaa, että välttämätön osa kaikkien väestönosien digitaalista lukutaitoa on myös riittävä medialukutaito erityisesti terveyteen sekä raha- ja ajankohtaisasioihin liittyvän tiedon paikkansapitävyyden arvioimiseksi. Tämän perustana ovat erityisesti valeuutisten ja vihapuheen kaltaisten ilmiöiden lisääntyminen.

22.

ehdottaa eurooppalaisista digitaalisista oikeuksista ja periaatteista äskettäin annetun julistuksen jatkotoimeksi sitä, että Euroopan komissio laatii kattavan kehyksen, säädöksiä ja välineitä, joilla pannaan täytäntöön eurooppalaiset digitaaliset oikeudet ja edistetään tiiviimpää yhteistyötä Euroopan kansalaisten kanssa sen varmistamiseksi, että digitaaliset periaatteet jaetaan ja että ne vastaavat yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Vuonna 2000 annetun EU:n perusoikeuskirjan tarkistamista olisikin syytä harkita ottaen huomioon äskettäin virallisesti julistetut digitaaliset oikeudet.

23.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan tulevaisuuskonferenssin suosituksen yhdenvertaisten internetin käyttömahdollisuuksien vahvistamisesta kaikkien Euroopan unionin kansalaisten perusoikeudeksi. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää, että internetiin ja digitaalisiin palveluihin on luotettava pääsy EU:n itsenäisen ja häiriönsietokykyisen digitaalisen infrastruktuurin avulla. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikeudenmukainen ja avoin kilpailu ja estetään monopolit ja markkinavoiman yleinen väärinkäyttö, toimittajariippuvuus, datan keskittyminen ja riippuvuus kolmansista maista infrastruktuurin ja palvelujen osalta.

24.

ehdottaa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen kansallisille sääntelyviranomaisille antamien erityissuositusten mukaisesti (11), että infrastruktuurin yhteiskäyttöä (teleoperaattoreiden ja muiden palveluntarjoajien, esim. sähköyhtiöiden ja rautateiden, välillä) edistettäisiin laajakaistaverkkojen käyttöönottoon liittyvien ja syrjäisille alueille koituvien kustannusten vähentämiseksi.

25.

huomauttaa, että monilla alueilla on positiivisia kokemuksia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista sekä digitaalisen infrastruktuurin laajentamiseksi että digitaalisen kahtiajaon kaventamiseksi. Komitea tähdentää alueellisten digialan keskittymien roolia digitalisaation toteuttamisessa.

26.

korostaa voimakkaasti, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä hajautetun työn tarjoamia mahdollisuuksia edistämällä asumista maaseudulla, saarilla, vuoristoalueilla sekä erittäin harvaan asutuilla ja haja-asutusalueilla sekä hyödyntämällä näillä alueilla asumisen etuja. Tämä voisi johtaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäväpohjaisempaan ja kohtuuhintaisempaan elämään, jos muiden perusvaatimusten ohella taataan digitaalinen yhteenkuuluvuus, mikä tarkoittaa keskeisten digitaalisten palvelujen täyttä saatavuutta.

27.

toteaa, että on hyödyllistä jakaa hyvinä käytäntöinä palvelevia esimerkkejä Euroopan eri alueiden välillä toimintapolitiikoista, jotka mahdollistavat kestävyysajattelun mukaiset hajautetun työn mahdollisuudet ja joiden avulla voidaan tehdä hajautetusta työstä pysyvä piirre työpaikoilla siten, että maksimoidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöhyödyt.

28.

korostaa paikallisten ja alueellisten koulujen, korkea-asteen oppilaitosten, tutkimuskeskusten ja paikallisten ja alueellisten ekosysteemien roolia digitaali-innovointikeskittymiin osallistumisessa tai jopa edelläkävijöinä niissä, koska niitä ei useissa tapauksissa koordinoida aluepolitiikan keinoin, minkä vuoksi usein tuhlataan mittavasti osaamista ja älyllistä kapasiteettia. Onkin otettava käyttöön toimenpiteitä aivovuodon välttämiseksi, ja erityisesti epäsuotuisilla alueilla oikeudenmukaisin ehdoin tehtävä hajautettu työ voi olla osa ratkaisua.

29.

korostaa, että pk-yrityksiä on tuettava entistä enemmän digitalisaatiossa. Ne ovat jääneet jälkeen suuremmista yrityksistä, joilla on enemmän resursseja, ja on kehitettävä uutta osaamispohjaa. Pk-yritysten ja erityisesti mikroyritysten hallinnollista taakkaa, joka aiheutuu EU:n varojen käyttöön saannista (ei pelkästään digitaalialaan liittyen), on kevennettävä merkittävästi. Hallinnollisten vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa yrityksen kokoon, ja samalla on varmistettava pk-yritysten omistajien oikeudenmukainen kohtelu silloin, kun nämä saavat EU:n varoja (12). Euroopan komission olisi tehtävä nykyisistä käytännöistä pk-yritystesti ja esitettävä ehdotuksia erityisesti mikroyritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi (esim. tilintarkastusta koskevat poikkeukset).

30.

katsoo, että elpymis- ja palautumistukivälineen varojen kohdentamista digitaalisiin aloitteisiin ja erityisesti pk-yritysten hyväksi olisi seurattava tiiviisti. Olisi arvioitava, onko pk-yrityksille osoitetun rahoituksen määrä oikeassa suhteessa pk-yritysten osuuteen kansallisesta (ja alueellisesta) BKT:sta.

Sähköinen hallinto, digitaalinen häiriönsietokyky

31.

kannattaa sitä, että Euroopan komissio edistää kohdennetumpaa kansalaisille suunnattua tiedotuskampanjaa EU:n, valtiollisen, alueellisen ja paikallisen tason sähköisen osallistumisen foorumeilla parantamalla koordinointia jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä edistämällä hyvien käytäntöjen vaihtoa.

32.

ehdottaa, että jäsenvaltiot osoittavat erityisiä resursseja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käynnistämiseen, valistuskampanjoihin ja koulutukseen, jotta kansalaiset ja erityisesti nuoremmat sukupolvet sekä yritykset ja julkinen sektori voivat valmistautua vastaamaan kyberrikollisuuteen digitalisaatioon liittyvänä horisontaalisena kysymyksenä. Kriisin jälkeisen tuen rahoitusohjelmaan olisi myös sisällytettävä investoinnit, jotka liittyvät digitaaliseen koulutukseen, laajakaistayhteyksiin, tarvittavien laitteiden hankintaan sekä opettajien koulutukseen tällaisia tilanteita varten. Myös digitaaliseen koulutukseen kuuluvaa sisällönhallintaa olisi tarkasteltava asianmukaisesti uudelleen ottaen huomioon digitaalisen verkkosisällön käytöstä mahdollisesti aiheutuvat haasteet ja ongelmat.

33.

ehdottaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot puuttuvat valtioiden rajat ylittäviin sääntely- ja yhteentoimivuusesteisiin, jotka estävät digitaalisten sisämarkkinoiden kattavan täytäntöönpanon ja haittaavat liiketoiminnan ja teknologian soveltamisen laajentamista Euroopassa. Lisäksi paikallis- ja alueviranomaisten on helpotettava yhteisen mallin hahmottelua esimerkiksi laajakaistafoorumin avulla.

34.

katsoo, että alueellisten ja paikallisten julkisten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden valtakunnallisen tason järjestelmien kanssa tulee olla lähtökohta kaikille digitaalisille aloitteille erityisesti silloin, kun EU:n tieto- ja viestintätekniikan standardit tai EU:n yhteiset tekniset eritelmät ovat jo olemassa. Yhteentoimivuus olisi aina kytkettävä ratkaisujen ja palvelujen teknologianeutraaliuteen myös toimittajariippuvuuden välttämistä ajatellen. Lisäksi kaikista pk-yrityksille suunnatuista digitaalisista julkisista palveluista olisi tehtävä pk-yritystesti. Paikallis- ja alueviranomaisten edustajien olisi oltava asiaankuuluvien kansallisten komiteoiden jäseniä ja heille olisi osoitettava neuvoa-antava rooli keskeisissä yhteentoimivuusaloitteissa.

35.

korostaa sen merkitystä, että saatavilla on avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja niiden lisäksi avointa julkista dataa kaikista arvokkaista data-aineistoista, jotka määritellään avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1024 (13). Tätä olisi myös pidettävä EU:n kansalaisten digitaalisena, voimaannuttavana oikeutena. Myös kansalaistiedettä olisi edistettävä, ja tässä yhteydessä olisi kartoitettava keskeisiä yhteisöjä EU:n tasolla ja hyödynnettävä niitä asianmukaisesti, mukaan lukien muun muassa ”paikallisen” data-aineksen kerääminen digitaalisen yhteenkuuluvuuden seurantaa varten ja suositukset sen saavuttamiseksi.

36.

vaatii tekoälysäädöstä käsittelevän AK:n äskettäisen lausunnon mukaisesti, että Euroopan komissio laajentaa vaikutustenarviointia tekoälyteknologian vaikutuksista kansalaisten näkökulmalla, erityisesti tarkkaillen vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, velvoittamalla kutsumaan paikallis- ja alueviranomaiset ja/tai niiden edustajat mukaan kuulemisiin ja määrittelemällä tiukemmat avoimuus- ja tietovaatimukset suuririskisille tekoälyteknologioille (14).

Digitaalisen kahtiajaon seuranta ja mittaaminen

37.

korostaa, että Euroopan komission tulee yhdessä jäsenvaltioiden, Eurostatin, kansallisten tilastokeskusten ja Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa edistää olemassa olevien tietojen maantieteellisen jaottelun asteittaista mutta jatkuvaa lisäämistä ja laajentaa tietojen kattavuutta siten, että ne käsittävät asianmukaisesti digitaalitalouden ja digitaalisen yhteiskunnan näkökohdat. Euroopan alueiden komitea tulee ottaa mukaan keskeisenä toimijana tuomaan esille paikallis- ja alueyhteisöjen tarpeita, jotka liittyvät dataan ja informaatioon sekä sopiviin välineisiin digitalisaatioasteen mittaamiseksi.

38.

ehdottaa, että kehitetään vankka ja kattava digitalisaatioastetta mittaavien paikallisten digitaalisten indikaattorien järjestelmä, joka toimii päätöksenteon taustalähteenä ja myös kriteerinä tällä hetkellä voimassa olevassa yleisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tarkoitettujen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden resurssien määrittämiselle.

39.

ehdottaa, että Euroopan komissio ja Euroopan alueiden komitea tekevät yhteistyötä edetäkseen kohti digitaalista kompassia, jossa otetaan konkreettisesti huomioon alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Tämä mahdollistaa etenemisen Euroopan digitalisaation ja digitaalisen siirtymän edistymisen arvioinnista alueiden välisen digitaalisen yhteenkuuluvuuden kehittymisen tarkasteluun.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) EU:n vuotuinen alue- ja kuntabarometri, 4 luku – Digitaalinen siirtymä paikallis- ja aluetasolla, s. 63.

(2) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Digitaalinen Eurooppa kaikille: älykkäiden ja osallistavien ratkaisujen toteuttaminen paikallistasolla” (EUVL C 39, 5.2.2020, s. 83).

(3) Susanna Fontana, Fabio Bisogni (Fondazione FORMIT), Simona Cavallini, Rossella Soldi (Progress Consulting S.r.l.), Territorial foresight study in addressing the digital divide and promoting digital cohesion, 16. toukokuuta 2022 (luonnos).

(4) OECD (2021), Bridging Connectivity Divides, OECD Digital Economy Papers, N:o 315, OECD Publishing, Pariisi. Saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.1787/e38f5db7-en

(5) Yhteensä 17,7 miljoonaa ihmistä 15 Euroopan maassa asuu 362 saarella, joilla on yli 50 asukasta. Näillä alueilla BKT asukasta kohden on alle 80 prosenttia EU:n keskiarvosta, ja merkittävä osa niistä kuuluu edelleen alikehittyneiden alueiden luokkaan (lähde: https://www.regione.sicilia.it/la-regione-informa/estimation-insularity-cost-sicily).

(6) (A9-0144 / 2022-159), https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-9-2022-0144_FI.html

(7) Lähde: EU:n vuotuinen alue- ja kuntabarometri 2021, 4 luku – Digitaalinen siirtymä paikallis- ja aluetasolla, A. Digitalisaation nykytilanne, s. 69.

(8) Raportti Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopputuloksesta, toukokuu 2022, 12. ehdotus: EU:n kilpailukyvyn parantaminen ja sisämarkkinoiden syventäminen, toimenpide 14, s. 56.

(9) Eurooppalaisia digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskeva julistus, 26. tammikuuta 2022.

(10) Ks. RegHub-raportti 21st Century Rules for 21st Century Infrastructure – Overcoming obstacles to transport, digital, and green infrastructure deployment, saatavilla [englanniksi] osoitteessa https://cor.europa.eu/en/engage/Documents/RegHub/RegHub%20report%20on%2021%20century%20rules.pdf

(11) Iclaves & Esade, Study on post-COVID measures to close the digital divide, Final Report, lokakuu 2021.

(12) Niiden pk-yritysten omistajien, jotka eivät saa palkkaa, ja muiden luonnollisten henkilöiden, jotka eivät saa palkkaa, välittömien henkilöstökustannusten ilmoittaminen perustuu yksikkökustannuksiin, jotka vastaavat tasoltaan tutkijoiden palkkaa (https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/unit-cost-decision-sme-owners-natural-persons_en.pdf).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

(14) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tekoälyä koskeva eurooppalainen lähestymistapa ja tekoälysäädös” (EUVL C 97, 28.2.2022, s. 60).

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/45

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kahdeksas kertomus taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta”

(2022/C 498/09)

Esittelijä:

Nathalie SARRABEZOLLES (FR, PES) Finistèren departementin valtuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kahdeksannesta koheesiokertomuksesta: Koheesio Euroopassa kohti vuotta 2050 mentäessä

COM(2022) 34 final

SWD(2022) 24 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

suhtautuu myönteisesti kahdeksannen koheesiokertomuksen julkaisemiseen, sillä siinä tuodaan esiin sekä merkittävimmät muutokset että alueelliset erot Euroopan alueilla viime vuosikymmenen aikana ja luodaan myös perusta keskustelulle yhteenkuuluvuuden tulevaisuudesta vuoden 2027 jälkeen.

yhtyy Euroopan komission analyysiin historiallisesta tilanteesta, jossa Euroopan unioni nykyisin on: covid-19-pandemia ja koheesiokertomuksessa mainitut merkittävät uudet kehityssuuntaukset, kuten ilmastonmuutos ja digitaalinen hyperyhteenliitettävyys, ovat alueellisen eriarvoisuuden uusia lähteitä ja ruokkivat tyytymättömyyden maantiedettä Euroopassa.

toteaa, että lähentymisprosessin hidas uudelleenkäynnistyminen viime vuosina kätkee sisäänsä hyvin erilaisia kehityssuuntauksia: useilla vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla Etelä- ja Luoteis-Euroopassa kasvu on ollut vähäistä tai negatiivista. Samanaikaisesti alueelliselle kasvulle idässä ovat toisinaan vielä ominaisia pääkaupunkialueiden ja muiden alueiden väliset suuret erot.

korostaa brexitin vaikutusta Euroopan talouteen ja erityisesti alueiden väliseen yhteistyöhön, tutkimuksen ja koulutuksen ekosysteemeihin ja väestörakenteeseen monilla Euroopan alueilla.

panee merkille, että Euroopassa tarvitaan yhteenkuuluvuutta, mitä Ukrainan sotatilanne Euroopan rajoilla lisää.

kehottaa siksi komissiota käymään avointa ja strategista pohdintaa vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan roolista unionin politiikkojen joukossa.

Koheesiopolitiikka pitkän aikavälin kehityspolitiikkana

katsoo, että koheesiokertomuksessa esiin tuodut alueelliset erot vahvistavat kaikilta osin koheesiopolitiikan legitiimiyttä sellaisena kuin koheesiopolitiikka on määritelty perussopimuksissa, toisin sanoen sitä, että tavoitteena on Euroopan unionin alueiden välisten varallisuus- ja kehityserojen kaventaminen.

suhtautuu näin ollen myönteisesti koheesiokertomuksessa esitettyyn analyysiin koheesiopolitiikan vaikutuksesta investointeihin Euroopan unionin alueilla vuosina 2014–2020.

toteaa, että koheesiopolitiikalla on usein ollut ensiarvoisen tärkeä rooli julkisten investointien riittävän tason säilyttämisessä kansallisten investointien vähentyessä.

10.

muistuttaa, että koheesiopolitiikan tukemien investointien myönteinen vaikutus on osoitettu pitkällä aikavälillä, kuten koheesiokertomuksen yhdeksännessä luvussa korostetaan.

11.

muistuttaa myös, että koheesiopolitiikan ohjelmasuunnittelujärjestelyt mahdollistavat tiettyjen hankkeiden rahoittamisen kolmen vuoden kuluessa ohjelmakauden päättymisestä, minkä vuoksi niitä ei voida verrata muihin suoraan hallinnoitaviin unionin ohjelmiin.

12.

painottaa koheesiopolitiikan tehokkuutta covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin torjunnassa erityisesti huhtikuussa 2020 käyttöön otettujen joustotoimenpiteiden (kaksi ”koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite” -pakettia [CRII]) ansiosta.

13.

pitää kuitenkin ensisijaisen tärkeänä, että koheesiopolitiikassa keskitytään jatkossakin alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen Euroopassa.

Käsitteen ”koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttäminen” määritelmä

14.

näkee mahdollisuuksia siinä, että koheesiokertomuksessa on otettu käyttöön uusi käsite, jolla koheesiopolitiikan kokonaisvaltaista lähestymistapaa pyritään ulottamaan kaikkeen EU:n julkiseen politiikkaan, jolla on alueellisia vaikutuksia.

15.

korostaa, että tämä konsepti tukee täysin Euroopan alueiden komitean aloitetta, jolla pyritään osoittamaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden rooli Euroopan unionin perusarvona.

16.

katsoo, että tämän käsitteen avulla kaikissa unionin toimintapolitiikoissa voitaisiin ottaa huomioon Euroopan unionin erilaisten alueellisten olosuhteiden moninaisuus, lisätä niiden tehokkuutta ja parantaa EU:n toiminnan erottuvuutta kansalaisten keskuudessa.

17.

vastustaa kuitenkin käsitteen hyvin rajoittavaa tulkintaa, jonka mukaan kyseistä periaatetta sovellettaisiin ainoastaan toimenpideohjelmien tasolla, muttei edes kumppanuussopimustasolla. Komitea kehottaa Euroopan komissiota soveltamaan tätä koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaatetta kaikkiin EU:n politiikkoihin, jotta voidaan vähentää tiettyjen EU:n politiikkojen tai ohjelmien koheesiota haittaavia vaikutuksia.

18.

kannattaa erityisesti sitä, että elpymis- ja palautumistukivälineellä on tuettava yhteenkuuluvuutta Euroopassa, mikä todetaan koheesiokertomuksessa.

19.

pyytää jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota varmistamaan, että elpymis- ja palautumistukivälineeseen ja sen mahdolliseen seuraajaan sisällytetään suoraan monitasoiseen hallintoon ja kumppanuuteen perustuva koheesiopolitiikan lähestymistapa.

20.

painottaa lisäksi tarvetta sovittaa koheesiopolitiikka ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelma entistä paremmin yhteen ja lisätä niiden välistä synergiaa innovoinnin vahvistamiseksi kaikilla Euroopan alueilla, jotta voidaan kehittää alueiden tutkimus- ja innovointivalmiuksia, jotka antavat EU:lle mahdollisuuden kilpailla maailmanlaajuisesti alueelliseen huippuosaamiseen investoimalla ja voivat olla ratkaisu keskitulotason alueiden kehitysloukkuun.

21.

muistuttaa tässä yhteydessä olevan tärkeää, että kehitysloukkuun joutuneille keskitulotason alueille myönnetään erityistukea joko katsomalla niiden kuuluvan välialueiden luokkaan tai helpottamalla alueellisen yhteistyön välineiden käyttöä innovoinnin alalla.

22.

kehottaa vahvistamaan älykkään erikoistumisen strategioihin perustuvaa lähestymistapaa kilpailukyvyn ja innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi paikkalähtöisten menettelytapojen ja tehostetun alueellisen yhteistyön pohjalta.

23.

kehottaa Euroopan komissiota määrittelemään käsitteen ”koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttäminen” ja tekemään siitä todellisen mekanismin, jonka avulla voidaan arvioida unionin politiikkojen vaikutusta yhteenkuuluvuuteen Euroopassa. Komitea ehdottaa, että aiheesta ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio” annetussa tiedonannossa mainittu maaseutuvaikutusten arviointi sisällytetään tähän mekanismiin näiden alueiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Komitea kehottaa Euroopan komissiota laatimaan erityisiä suuntaviivoja tämän käsitteen käytännön soveltamisesta muun muassa säädöksellä Euroopan alueiden komitean kuulemisen jälkeen.

Koheesiopolitiikka EU:n pitkän aikavälin strategian ytimessä

24.

muistuttaa, että vaikka koheesiopolitiikka on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen ytimessä, se ei sellaisenaan ole osa eurooppalaista pitkän aikavälin strategiaa, toisin kuin vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikka, joka liittyi suoraan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

25.

kehottaa siksi Euroopan komissiota laatimaan vuoteen 2030 ulottuvan uuden pitkän aikavälin eurooppalaisen strategian, jossa yhdistetään vihreän ja digitaalisen siirtymän vaatimukset ja vahvistetaan samalla EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Komitea tähdentää, että strategiassa olisi otettava huomioon kaikki investointeja tukevat EU:n politiikat ja rahastot koheesiokertomuksessa esitetyn koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaatteen mukaisesti.

26.

pitää valitettavana elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiopolitiikan välisen koordinointi- ja niveltämismekanismin puutetta sekä päällekkäisyyksien ja syrjäytymisvaikutuksen riskiä sellaisen todellisen mekanismin puuttuessa, jolla varmistetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavan rahoituksen täydentävyys.

27.

painottaa, että unionin investointipolitiikat on asetettava yhdenvertaiseen asemaan, jotta ruohonjuuritasolla vältetään unionin eri politiikkojen välinen kilpailu, sillä valtiontukisäännöt muodostavat nykyisin esteen koheesiopolitiikan täytäntöönpanolle muihin politiikkoihin verrattuna.

28.

kehottaa tässä yhteydessä Euroopan komissiota pohtimaan perusteellisesti valtiontukia koskevan EU:n lainsäädäntökehyksen kehittämistä, jotta EU:n eri ohjelmista ja rahastoista tuettaviin hankkeisiin sovellettaisiin samoja sääntöjä.

Koheesiopolitiikan parempi integroiminen eurooppalaiseen ohjausjaksoon

29.

toteaa, että koheesiokertomuksessa ei viitata koheesiopolitiikan ja EU:n talouden ohjausjärjestelmän väliseen yhteyteen, vaikka eurooppalaisen ohjausjakson merkitys koheesiopolitiikan toteuttamisessa ohjelmakaudella 2021–2027 on kasvanut.

30.

suhtautuu myönteisesti siihen, että toukokuussa 2022 julkaistuun EU-ohjausjakson kevään pakettiin sisältyviin maaraportteihin on sisällytetty uusi alueellisia eroja käsittelevä jakso edellyttäen, että tämän sisällyttämisen tarkoituksena on yksinomaan vahvistaa alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopassa eikä määrätä rakenneuudistuksia, jotka ovat täysin erillään koheesiopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteista.

31.

kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan, jotta asiaankuuluvissa maaraporteissa ja maakohtaisissa suosituksissa keskitytään entistä enemmän Euroopan alueisiin vaikuttaviin alueellisen yhteenkuuluvuuden haasteisiin.

32.

kehottaa käymään entistä kokonaisvaltaisempaa pohdintaa talouspolitiikan koordinoinnin nykyisen kehyksen uudistamisesta, jotta talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheisiin voidaan sisällyttää periaate koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisestä ja ottaa paikallis- ja alueviranomaiset paremmin mukaan toimintaan.

33.

toteaa kahdeksannen koheesiokertomuksen perusteella, että julkisten investointien vaje Euroopan unionissa on piilovelkaa. Komitea toistaa näin ollen jo useaan otteeseen esittämänsä, osarahoituksen kultaista sääntöä koskevan pyynnön, ettei jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueyhteisöjen julkisia menoja, jotka johtuvat rakenne- ja investointirahastojen edellyttämästä osarahoituksesta, lueta EU:n osarahoitusosuuksille kulloinkin asetetuissa rajoissa vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyihin kansallisiin tai muihin vastaaviin rakennemenoihin. Komitea korostaa, että julkiset investoinnit, jotka on suunnattu esimerkiksi kestävään vihreään, digitaaliseen ja sosiaaliseen siirtymään ja Euroopan kilpailukyvyn säilyttämiseen, ovat tärkeitä tulevien sukupolvien kannalta ja että niitä olisi siksi kohdeltava asianmukaisesti muun muassa unionin tilinpitosääntöjä muuttamalla.

34.

toistaa aiemmissa lausunnoissaan (1) esittämänsä kehotuksen menettelysääntöjen laatimisesta eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvää paikallis- ja alueviranomaisten panosta varten. Menettelysääntöjä tarvitaan, jotta eurooppalaisesta ohjausjaksosta tulisi avoimempi, osallistavampi ja demokraattisempi, mutta myös tehokkaampi, kun mukaan otettaisiin paikallis- ja alueviranomaiset. Tämä lisää sitoutumista paikallis- ja aluetasolla ja helpottaa näin haluttujen talousuudistusten toteuttamista jäsenvaltioissa.

Kohti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen uutta strategiakehystä …

35.

panee merkille tietyn suuntauksen, jossa Euroopan tasolla on yhä enemmän investointirahastoja, joista osaa hallinnoidaan suoraan, yhteistyössä (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastot – ERI-rahastot) tai niin, että valtiolla on johtava rooli niiden täytäntöönpanossa (elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettavat kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat).

36.

on huolissaan vallitsevasta suuntauksesta lisätä ERI-varojen siirtoa muihin toimintapolitiikkoihin tai ohjelmiin, kuten kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin tai suoraan hallinnoitaviin ohjelmiin, esimerkiksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan. Komitea vastustaa tässä yhteydessä voimakkaasti koheesiopolitiikan ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) varojen siirtämistä elpymis- ja palautumistukivälineeseen: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 175 artiklaan perustuvalla elpymis- ja palautumistukivälineellä pyritään täydentämään koheesiopolitiikan toimia SEUT-sopimuksen 174 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi eikä päinvastoin. Komitea muistuttaa lisäksi, että koheesiopolitiikalla edistetään jo nyt merkittävästi eurooppalaisia vihreitä investointeja ja EU:n energiaomavaraisuutta. Komitea toteaa näin ollen, että EU:n varojen uudelleenkeskittäminen siirtämällä edellä mainitut varat elpymis- ja palautumistukivälineeseen ei ole perusteltua.

37.

toteaa, että tällä suuntauksella on kahtalainen vahingollinen vaikutus, sillä yhtäältä se osaltaan vähentää koheesiopolitiikan tehokkuutta pitkän aikavälin kehityspolitiikkana ja toisaalta alentaa koheesiopolitiikan pelkäksi budjettikohdaksi Euroopan unionin monivuotisessa rahoituskehyksessä.

38.

kehottaa siksi Euroopan komissiota laatimaan vuoden 2027 jälkeistä aikaa varten uuden strategisen kehyksen, jossa keskitytään kumppanuuteen ja monitasoiseen hallintoon ja johon sisältyy yleisiä säännöksiä kaikista EU:n investointirahastoista, joilla on alueellinen ulottuvuus, eli ERI-rahastoista, mahdollisesta tulevasta sosiaalisesta ilmastorahastosta, maaseuturahastosta ja tarvittaessa tulevasta elpymis- ja palautumistukivälineestä.

39.

painottaa erityisesti tarvetta sisällyttää maaseuturahasto uudelleen tähän uuteen strategiseen kehykseen.

40.

kehottaa myös kiinnittämään erityistä huomiota Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tulevaisuuteen, jotta siihen sisällytetään nykyistä vahvempi alueellinen ulottuvuus ja jotta hyödynnetään paikallis- ja alueviranomaisten roolia sen täytäntöönpanossa.

… jolla pyritään todella yksinkertaistamaan ERI-rahastojen täytäntöönpanoa …

41.

toteaa, että koheesiopolitiikan lainsäädäntökehys vuosiksi 2021–2027 sisältää merkittäviä yksinkertaistamistoimenpiteitä, kuten yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laajentamisen, ja niitä on arvioitava sen jälkeen, kun ne on pantu täytäntöön vuosien 2021–2027 ohjelmasuunnittelussa.

42.

muistuttaa kuitenkin, että rahastojen ja sääntöjen, määräaikojen sekä yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen täytäntöönpanosääntöjen lisääntyminen on viime aikoina johtanut rahastojen usein aluetasolla toimivien hallintoviranomaisten hallinnollisen taakan lisääntymiseen.

43.

toteaa, että tämä hallinnollinen taakka aiheuttaa ERI-rahastojen täytäntöönpanossa viivästyksiä, joista alueiden katsotaan usein olevan vastuussa, mikä heikentää unionin kansalaisten silmissä mielikuvaa koheesiopolitiikasta tehokkaana investointipolitiikkana.

44.

muistuttaa alueiden ensisijaisesta roolista raja-aitojen madaltamisessa ERI-rahastoja täytäntöönpantaessa ja näiden rahastojen kytkemisessä paikkalähtöiseen lähestymistapaan paikallisiin olosuhteisiin mukautettujen kehitysstrategioiden tukemiseksi.

45.

kehottaa jo nyt komissiota käynnistämään pitkän aikavälin pohdintaprosessin, johon osallistuvat ERI-rahastojen hallintoviranomaiset alueellisella tasolla, jotta hallinto-, valvonta- ja tarkastussääntöjä voidaan yksinkertaistaa, mikä johtaa todelliseen uudistukseen vuoden 2027 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskevaa seuraavaa lainsäädäntöpakettia silmällä pitäen.

46.

toistaa pyyntönsä panna täytäntöön Euroopan komission ja koheesiopolitiikan hallintoviranomaisten välinen luottamussopimus ERI-rahastojen houkuttavuuden palauttamiseksi hankkeiden toteuttajien keskuudessa, jotta ohjelmat, joiden jäännösvirhetaso ohjelmakaudella 2021–2027 on hyvin alhainen, voisivat hyötyä seuraavan ohjelmakauden hallinto-, valvonta- ja tarkastussääntöjen yksinkertaistamisesta.

… ja jossa keskitytään aitoon luottamukselliseen kumppanuuteen alueiden sekä paikallis- ja alueyhteisöjen kanssa …

47.

panee merkille, että vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikkaa on tietyssä määrin keskitetty ja että kumppanuusperiaate ja alueviranomaisten rooli on sivuutettu investointitarpeiden määrittelyssä toimenpideohjelmien yhteydessä.

48.

suhtautuu myönteisesti koheesiokertomuksessa ilmaistuun aikomukseen vahvistaa monitasoista hallintoa ja kumppanuusperiaatetta.

49.

kannattaa tältä osin äskettäin käynnistettyä kumppanuuteen keskittyvää eurooppalaista käytäntöyhteisöä 2021–2027 koskevaa aloitetta, jonka pitäisi johtaa merkittäviin parannuksiin kumppanuutta koskevissa eurooppalaisissa käytännesäännöissä.

50.

painottaa koheesiopolitiikan ainutlaatuista lähestymistapaa, jossa ERI-rahastojen toimenpideohjelmat perustuvat paikallistasolla laadittuun alueellisten tarpeiden analyysiin ja noudattavat täysin osallistavaa ja demokraattista prosessia, toisin kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetut kansalliset elpymissuunnitelmat, jotka on laadittu suurelta osin ilman alueiden osallistumista.

51.

kehottaa siksi komissiota edistämään alueiden roolia rakenne- ja investointirahastojen hallinnoinnissa ja vahvistamaan kumppanuuteen liittyviä säännöksiä erityisesti vuoden 2027 jälkeistä aikaa silmällä pitäen.

Koheesiopolitiikka väestökatosuuntauksen kääntämisen välineenä sisämaa-, maaseutu- ja vuoristoalueilla

52.

on huolissaan väestön ikääntymissuuntauksesta, syntyvyyden laskusta ja väestökadosta sisämaa-alueilla, erityisesti maaseutu- ja vuoristoalueilla.

53.

toteaa, että taloudelliset ja sosiaaliset häiriöt, joista tuoreimmat johtuvat covid-19-pandemiasta ja Ukrainan konfliktista, vaikuttavat nuorten tulevaisuudennäkymiin.

54.

korostaa, että on tärkeää määritellä EU:n väestökehitysstrategia, jossa otetaan huomioon muun muassa unionin sisäisten laillisten muuttovirtojen tarjoamat mahdollisuudet, samalla kun tehostetaan koordinointia laittoman maahanmuuton alalla ja tarjotaan tukea ja suojelua pakolaisille.

Erityinen huomio pysyvistä maantieteellisistä haitoista kärsiviin alueisiin

55.

pitää valitettavana, että koheesiokertomuksessa kiinnitetään vain pinnallisesti huomiota pysyvistä maantieteellisistä haitoista kärsivien alueiden ja syrjäisimpien alueiden kohtaamiin haasteisiin.

56.

kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuihin pysyvistä maantieteellisistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten saaristoalueisiin, harvaan asuttuihin alueisiin, rajaseutuihin ja vuoristoalueisiin, sekä syrjäisimpiin alueisiin kaikissa koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskevissa uudistushankkeissa.

57.

painottaa Euroopan parlamentissa saarten yhteenkuuluvuuden alalla tehtyä tärkeää työtä ja tunnustaa Euroopan saaria koskevan sopimuksen merkityksen.

58.

suhtautuu maaseutualueiden osalta myönteisesti siihen, että koheesiokertomuksessa tunnustetaan väestörakenteen muutosten mahdolliset kielteiset vaikutukset unionin yhteenkuuluvuuteen. Komitea kehottaa siksi Euroopan komissiota lisäämään tulevaisuudessa niin koheesiopolitiikan ja YMP:n strategiasuunnitelmien rahoitusta ja välineitä erityisesti 174 artiklassa tarkoitettuja alueita koskevien vähimmäiskynnysten avulla ottaen huomioon maaseutualueiden väestön ja alueen osuus EU:n laajuisesti kuin kaupunki- ja maaseutualueiden välistä yhteistyötä, josta niistä kullakin on suhteellisia ja täydentäviä etuja tasapainoisen aluekehityksen kannalta.

59.

korostaa samalla suurkaupunkialueiden myönteistä roolia yhtenäisen kehityksen varmistamisessa, kun ne edistävät varallisuuden ja etujen jakautumista alueellaan ja luovat tehokkaampia yhteyksiä kaupunkien ja maaseudun välille. Komitea toistaa, että asukaskohtainen BKT ei anna täyttä kuvaa alueiden kehitystasosta, ja suosittaa, että käytetään sosiaalisen edistyksen indeksiä, jotta voidaan kartoittaa suurkaupunkialueiden polttavimmat haasteet, joihin tarvitaan rahoitusta koheesiopolitiikan varoista (2).

Alueellisen yhteistyön vahvistaminen

60.

muistuttaa, että koheesiopolitiikan vuosien 2021–2027 alueellisen yhteistyön osa-alueelle osoitettuja määrärahoja on vähennetty merkittävästi edelliseen kauteen verrattuna, mikä on heikentänyt EU:n valmiuksia vastata merkittäviin yhteenkuuluvuutta koskeviin haasteisiin raja-alueilla.

61.

suhtautuu myönteisesti siihen, että koheesiokertomuksessa tuodaan esiin rajatylittävän ja alueiden välisen yhteistyön lujittaminen. Komitea peräänkuuluttaa sitä, että kasvava tarve vahvistaa yhteenkuuluvuutta, säilyttää nykyiset yhteistyömekanismit EU:n alueiden välillä ja vastata nykytilanteessa esiin nouseviin uusiin yhteistyöhaasteisiin otetaan täysimääräisesti huomioon tulevassa vuoden 2027 jälkeistä aikaa koskevassa koheesiopolitiikassa.

62.

pitää valitettavana, että alueet, joihin tämä vähennys vaikuttaa kielteisimmin, ovat SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuja alueita, joiden on luonnonhaittojensa ja pysyvien haittojensa vuoksi erityisesti tarpeen vahvistaa alueellista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuuttaan muiden Euroopan unionin alueiden kanssa.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Covid-19-pandemiaan liittyvä Euroopan elpymissuunnitelma: elpymis- ja palautumistukiväline ja teknisen tuen väline” (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 160).

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja koheesiopolitiikka: rakenteellisten uudistusten yhteensovittaminen pitkän aikavälin investointien kanssa” (EUVL C 275, 14.8.2019, s. 1).

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU-ohjausjakson hallinnoinnin parantaminen: paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista koskevat käytännesäännöt” (EUVL C 306, 15.9.2017, s. 24).

(2) Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Suurkaupunkialueiden haasteet ja niiden asema tulevassa koheesiopolitiikassa vuoden 2020 jälkeen” (EUVL C 79, 10.3.2020, s. 8).

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/51

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tie koulumenestykseen”

(2022/C 498/10)

Esittelijä:

Inga BĒRZIŅA (LV, Renew Europe), Kuldīgan kunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus neuvoston suositukseksi – Tie koulumenestykseen

COM(2022) 316 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus neuvoston suositukseksi – Tie koulumenestykseen

COM(2022) 316 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 2 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(2)

Euroopan komissio hyväksyi 30 päivänä syyskuuta 2020 tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (1). Osallisuus on yksi eurooppalaisen koulutusalueen kuudesta ulottuvuudesta. Neuvosto hyväksyi 18 päivänä helmikuuta 2021 neuvoston päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (2).

(2)

Perustelu

Ehdotetaan lisättäväksi viittaus AK:n lausuntoon tiedonannosta, jonka Euroopan komissio antoi eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 5 kappale

(Uusi johdanto-osan kappale)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportissa kehotetaan lisäksi unionia varmistamaan, että kaikki unionin kansalaiset voivat hyötyä digitalisaatiosta, tarjoamalla heille tarvittavat digitaidot ja mahdollisuudet (1) . Euroopan komissio aikoo esittää ehdotuksen suositukseksi digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamisesta ja ehdotuksen eurooppalaisesta digitaalisten taitojen todistuksesta (2) .

Perustelu

Tarkoituksena on korostaa sen merkitystä, että digitalisaation edut käytetään hyödyksi ja että kaikille kansalaisille tarjotaan tarvittavat digitaidot ja mahdollisuudet.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 25 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(25)

Tavoitteina oleviin alisuoriutumisen ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen vähentämiseen sekä koulumenestyksen parantamiseen on pyrittävä koulutuksessa järjestelmällisesti kaikkialla EU:ssa. Järjestelmätasolla tarvitaan politiikkatoimien johdonmukaisuutta, koordinointia muiden asiaan liittyvien politiikka-alojen (kuten terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, työllisyys, asuminen, oikeus, muuttoliike ja kotouttaminen) kanssa sekä tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden välillä kaikilla tasoilla (kansallisesti, alueellisesti, paikallisesti ja koulussa), jotta lapsia, nuoria ja heidän perheitään voidaan tukea koordinoidusti. Samanaikaisesti koulutasolla olisi edistettävä koko koulun kattavia lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon kaikki toiminta-alueet (esimerkiksi opetus ja oppiminen sekä suunnittelu ja hallinto) ja otetaan mukaan kaikki keskeiset toimijat: oppijat, koulunjohtajat, opetushenkilöstö ja muu henkilöstö, vanhemmat ja perheet sekä paikalliset ja laajemmat yhteisöt (1).

(25)

Tavoitteina oleviin alisuoriutumisen ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen vähentämiseen sekä koulumenestyksen parantamiseen on pyrittävä koulutuksessa järjestelmällisesti kaikkialla EU:ssa. Järjestelmätasolla tarvitaan politiikkatoimien johdonmukaisuutta, koordinointia muiden asiaan liittyvien politiikka-alojen (kuten terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, työllisyys, asuminen, oikeus, muuttoliike ja kotouttaminen) kanssa sekä monitasoisen hallinnon periaatteiden mukaista tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden välillä kaikilla tasoilla ( EU:n tasolla, kansallisesti, alueellisesti, paikallisesti ja koulussa), jotta lapsia, nuoria ja heidän perheitään voidaan tukea koordinoidusti. Samanaikaisesti koulutasolla olisi edistettävä koko koulun kattavia lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon kaikki toiminta-alueet (esimerkiksi opetus ja oppiminen sekä suunnittelu ja hallinto) ja otetaan mukaan kaikki keskeiset toimijat: oppijat, koulunjohtajat, opetushenkilöstö ja muu henkilöstö, vanhemmat ja perheet sekä paikalliset ja laajemmat yhteisöt (1).

Perustelu

Koulutusta voitaisiin parantaa soveltamalla monitasoiseen hallintoon pohjautuvia periaatteita ja prosesseja AK:n päätöslauselmassa ”Eurooppalaisen monitasoisen hallinnon peruskirja” (1) kuvaillun mukaisesti.

Muutosehdotus 4

1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

kehittävät tai vahvistavat vuoteen 2025 mennessä koulumenestystä edistävää yhdennettyä ja kokonaisvaltaista strategiaa asianmukaisella tasolla koulutusjärjestelmänsä rakenteen mukaisesti, jotta voidaan irrottaa koulutustulokset sosioekonomisesta taustasta, edistää koulutuksen osallistavuutta (muun muassa puuttumalla koulutuksen eriytymiseen) ja vähentää edelleen koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja alisuoriutumista perustaidoissa, kuten liitteessä olevassa toimintapoliittisessa kehyksessä ehdotetaan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä hyvinvointiin koulussa koulumenestyksen keskeisenä osatekijänä. Strategiaan olisi sisällyttävä ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja korvaamiseen liittyviä toimenpiteitä (mukaan lukien osana nuorisotakuuta tarjottavat toimenpiteet), sen olisi perustuttava näyttöön ja siinä olisi yhdistettävä yleiset toimenpiteet kohdennettuihin ja/tai yksilöllisiin toimiin sellaisia oppijoita varten, jotka tarvitsevat lisähuomiota ja tukea osallistavissa ympäristöissä (kuten sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat, maahanmuuttajataustaiset – pakolaiset mukaan luettuina – tai romanitaustaiset oppijat, näkyvästi ja näkymättömästi vammaiset oppijat sekä erityisopetusta tarvitsevat tai mielenterveysongelmista kärsivät oppijat). Strategian olisi myös perustuttava jäsenneltyyn yhteistyöhön eri politiikka-aloja, hallinnon tasoja ja koulutustasoja edustavien toimijoiden välillä, sen toteuttamiseen olisi osoitettava riittävä rahoitus ja siihen olisi liitettävä selkeä täytäntöönpano- ja arviointisuunnitelma;

kehittävät tai vahvistavat vuoteen 2025 mennessä koulumenestystä edistävää yhdennettyä ja kokonaisvaltaista strategiaa asianmukaisella tasolla koulutusjärjestelmänsä rakenteen mukaisesti ottaen huomioon myös asiaan liittyvät hajautetun hallinnon järjestelmät , jotta voidaan irrottaa koulutustulokset sosioekonomisesta taustasta, edistää koulutuksen osallistavuutta (muun muassa puuttumalla koulutuksen eriytymiseen) ja vähentää edelleen koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja alisuoriutumista perustaidoissa, kuten liitteessä olevassa toimintapoliittisessa kehyksessä ehdotetaan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä hyvinvointiin sekä ympäristö- ja terveysolosuhteisiin koulussa ja sen ympäristössä koulumenestyksen keskeisenä osatekijänä. Strategiaan olisi sisällyttävä suunnitteluun, ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja korvaamiseen liittyviä toimenpiteitä (mukaan lukien osana nuorisotakuuta tarjottavat toimenpiteet), sen olisi perustuttava näyttöön ja siinä olisi yhdistettävä yleiset toimenpiteet kohdennettuihin ja/tai yksilöllisiin toimiin sellaisia oppijoita varten, jotka tarvitsevat lisähuomiota ja tukea osallistavissa ympäristöissä (kuten sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat, maahanmuuttajataustaiset – pakolaiset mukaan luettuina – tai romanitaustaiset oppijat, näkyvästi ja näkymättömästi vammaiset oppijat sekä erityisopetusta tarvitsevat tai mielenterveysongelmista kärsivät oppijat). Strategian olisi myös perustuttava jäsenneltyyn yhteistyöhön eri politiikka-aloja, hallinnon tasoja ja koulutustasoja edustavien toimijoiden välillä, sen toteuttamiseen olisi osoitettava riittävä rahoitus ja siihen olisi liitettävä selkeä täytäntöönpano-, arviointi - ja tarkistamis suunnitelma;

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisessa, koska niillä on suorat ja hyvin kiinteät siteet yhteisöihin, joissa EU-tasolla laaditut koulutuspolitiikat on määrä panna täytäntöön ja joihin ne vaikuttavat suoraan (2).

Muutosehdotus 5

3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3.	yhdistävät integroidusti toteutetussa ja kokonaisvaltaisessa strategiassa ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja korvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten liitteessä olevassa toimintapoliittisessa kehyksessä esitetään, jotta voidaan tukea

3.	yhdistävät integroidusti ja osallistavasti toteutetussa ja kokonaisvaltaisessa strategiassa ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja korvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten liitteessä olevassa toimintapoliittisessa kehyksessä esitetään, jotta voidaan tukea

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 6

3.3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3.3

kouluja, jotka kehittävät koulumenestystä koskevaa koko koulun kattavaa lähestymistapaa, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet (koulunjohtajat, opettajat, kouluttajat ja muu opetushenkilöstö, oppijat, vanhemmat ja perheet sekä paikallisyhteisö) sekä ulkoiset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti ja yhteistyössä kaikkien oppijoiden koulumenestyksen edistämiseen;

3.3

kouluja, jotka kehittävät koulumenestystä koskevaa koko koulun kattavaa lähestymistapaa, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet (koulunjohtajat, opettajat, kouluttajat ja muu opetushenkilöstö, oppijat, vanhemmat ja perheet sekä paikallisyhteisö , mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset ) sekä ulkoiset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti ja yhteistyössä kaikkien oppijoiden koulumenestyksen edistämiseen;

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat kouluista ja osallistuvat ”koko koulun kattavan lähestymistavan” kehittämiseen muun muassa soveltamalla quadruple helix -tyyppistä yhteistyömallia, jossa kiinnitetään julkisen ja yksityisen sektorin sekä tiedemaailman sidosryhmien ohella runsaasti huomiota kansalaisiin ja heidän tarpeisiinsa.

Muutosehdotus 7

4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

optimoivat kansallisten ja EU :n resurssien käytön infrastruktuuriin, koulutukseen, välineisiin ja resursseihin tehtäviin investointeihin osallisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin lisäämiseksi koulutuksessa, mukaan luettuna EU:n varat ja asiantuntemus uudistuksiin ja infrastruktuuriin, välineisiin, pedagogiikkaan ja terveellisten oppimisympäristöjen luomiseen tehtäviin investointeihin, ja varmistavat, että varojen käyttö on kokonaisstrategian mukaista. Resursseja ovat erityisesti Erasmus+, elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan sosiaalirahasto plus, Euroopan aluekehitysrahasto, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa, teknisen tuen väline, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto;

optimoivat paikallis-, alue-, valtio- ja EU-tason resurssien käytön infrastruktuuriin, koulutukseen, välineisiin ja resursseihin tehtäviin investointeihin osallisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin lisäämiseksi koulutuksessa, mukaan luettuna EU:n varat ja asiantuntemus uudistuksiin ja infrastruktuuriin, välineisiin, pedagogiikkaan ja terveellisten oppimisympäristöjen luomiseen tehtäviin investointeihin, ja varmistavat, että varojen käyttö on kokonaisstrategian mukaista. Resursseja ovat erityisesti Erasmus+, elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan sosiaalirahasto plus, Euroopan aluekehitysrahasto, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa, teknisen tuen väline, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto;

Perustelu

Ehdotetaan viittaamista myös paikallis- ja aluetasoon.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Paikallis- ja alueviranomaisten erityinen rooli

uskoo, että laadukkaat ja osallistavat yleissivistävät ja ammatilliset koulutusjärjestelmät, joihin kaikki voivat osallistua samoin edellytyksin oppijan henkilökohtaisista ominaisuuksista, perhe- ja kulttuuritaustasta ja sosioekonomisesta tilanteesta riippumatta, ovat paitsi tie koulumenestykseen myös yhteinen tie sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kestävämpään talouteen Euroopan unionissa.

pitää erittäin tervetulleena Euroopan komission ajamaa ”koko koulun kattavaa lähestymistapaa”, johon osallistuvat myös paikallis- ja alueviranomaiset ja joka on tärkeä ennakkoedellytys koulutuspolitiikan uudistamiselle ja sellaisten eurooppalaisen koulutusyhteistyön keskeisten tavoitteiden saavuttamiselle kuin perustaidoissa heikosti suoriutuvien osuuden vähentäminen ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen torjuminen.

muistuttaa, että toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen (3), toteutetaan usein paikallis- ja aluetasolla, mikä mahdollistaa toimintaympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisemisen.

pitää tärkeänä, että oppilaiden ja kouluhenkilökunnan kouluhyvinvointia pyritään edistämään kaventamalla koulutukseen liittyviä eroja syrjäisten, maaseutu- ja kaupunkialueiden ja myös eri oppilaitosten välillä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä riittävää rahoitusta sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi että mahdollisuutta tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Hajautetun koulutusjärjestelmän laatua on joka tapauksessa mahdollista parantaa vain omaksumalla kattava lähestymistapa, joka ei rajoitu yksinomaan talousarvionäkökohtiin.

painottaa tarvetta kerätä paikallis-, alue- ja valtiotason tietoja, joiden analysoinnin pohjalta voidaan muodostaa käsitys koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen vaikuttavista yleisistä kehityskuluista sekä ehdottaa ratkaisuja haasteisiin paikkalähtöisen lähestymistavan mukaisesti. Latviassa on esimerkiksi kehitetty kansallisella tasolla interaktiivinen väline, jonka avulla voidaan kerätä tietoa oppilaista siitä hetkestä alkaen, kun opettaja havaitsee koulunkäynnin keskeyttämisen riskin. Välineen avulla voidaan koostaa monenlaisia paikallis- ja alueyhteisötason tilastoja koulunkäynnin keskeyttämisen syistä ja kehityssuuntauksista.

kehottaa hyödyntämään entistä laajemmin paikallisia ja alueellisia hyviä käytäntöjä, jotta saadaan kehitettyä suorituskykyinen digitaalinen koulutusekosysteemi ja pystytään vauhdittamaan kestäväpohjaista digitaalista siirtymää. Näin voidaan edistää laadukasta ja osallistavaa koulutusta kaikille ja parantaa digitaalista yhteenkuuluvuutta alueiden välisten erojen pienentämiseksi. Esimerkiksi Ranskassa Île-de-Francen alue on kehittänyt covid-19-olosuhteisiin mukautumista varten maksuttoman QIOZ-kieltenoppimisalustan.

Kriisien vaikutus koulutusjärjestelmiin

kiinnittää huomion siihen, että koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden nuorten määrä on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana jatkuvasti, mutta pandemia uhkaa kääntää tämän myönteisen suuntauksen (4). Tämä voidaan päätellä siitä, miten lukuvuonna 2021–2022 on edistytty ja miten kehitys korreloi covid-19-pandemiaan liittyvien rajoitusten kanssa. Esimerkiksi Belgiassa Vallonian ja Brysselin alueilla koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden määrä kasvoi 28 prosenttia, erityisesti luokilla 7–12.

kehottaa ottamaan huomioon covid-19:n vaikutukset oppilaiden henkiseen ja fyysiseen terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Olisi niin ikään kiinnitettävä huomiota siihen, että kriisin vaikutuksesta myös sellaisten oppilasryhmien opintomotivaatio on heikentynyt, jotka eivät aiemmin olleet vaarassa keskeyttää koulunkäyntiä varhaisessa vaiheessa, ja että samaan aikaan kriisi on vaikuttanut suhteettoman paljon niihin oppilaisiin, joiden taustatilanne on haavoittuva ja lähtökohdat heikommat kuin muilla. Komitea kannustaakin toteuttamaan myös opinnoissaan menestyneille lapsille suunnattuja innovatiivisia motivointitoimia.

kehottaa tarjoamaan kaikille EU:n jäsenvaltioissa Ukrainan sodan vuoksi oleskeleville kouluikäisille ukrainalaisille sosiaalisesti osallistavaa ja psykologisesti mukautettua koulutusta. Oppilaille, jotka eivät osaa vastaanottavan EU:n jäsenvaltion kieltä, tulee lisäksi järjestää räätälöityjä ja huolellisesti laadittuja (esimerkiksi Belgiassa Flanderin alueella toteutettavan ohjelman (5) kaltaisia) kieltenoppimisohjelmia, jotta voidaan edistää heidän integroitumistaan ja mahdollistaa paremmat oppimistulokset.

Loppupäätelmät

10.

yhtyy riippumattomassa arviossa (6) koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista 28 päivänä kesäkuuta 2011 annetusta neuvoston suosituksesta (7) esitettyyn päätelmään, jonka mukaan eri hallintotasojen (EU-, valtio-, alue- ja paikallistason) yhteistyö on edelleen vähäistä ja hajanaista. Tämä on yksi niistä aloista, joilla tarvitaan lisätoimia koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen puuttumiseksi erityisesti innovaatioekosysteemin puitteissa tehtävän yhteistyön avulla.

11.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli perustettaessa ja nykyaikaistettaessa oppilaitoksia ja edistettäessä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä oppimisympäristön turvallisuutta, osallistavuutta ja tehokkuutta. Huomiota on kiinnitettävä myös lisääntyvään kiusaamiseen ja verkkokiusaamiseen. Kun otetaan huomioon Venäjän aloittaman Ukrainan sodan, energiakriisin ja nopean inflaation vaikutukset valtio- ja paikallistason talousarvioihin, komitea pitää tärkeänä myöntää EU:n rakennerahastoista pitkäaikaista tukea kunnallisille oppimisympäristön nykyaikaistamishankkeille ja olemassa olevan koulutusinfrastruktuurin laadun ylläpitämiseen tähtääville hankkeille.

12.

kehottaa vastaamaan edessä oleviin haasteisiin, kuten opettajakunnan sukupolvenvaihdokseen, soveltaen ”koko koulun kattavaa lähestymistapaa” ja toteuttamaan yhä laajemmin opettajien ja kouluhenkilökunnan motivointiohjelmia, kuten yksittäiset paikallis- ja alueviranomaiset ovat jo tehneet esimerkiksi käynnistämällä stipendiohjelmia, joiden kohderyhmänä ovat viimeisen vuosikurssin opiskelijat ja etenkin tulevat STEM-aineiden opettajat tai ohjausalan ammattilaiset (mm. psykologit ja sosiaalipedagogit). Olisi myös jatkettava opettajien jatko- ja täydennyskoulutusohjelmien ja tarvittaessa uudelleenkoulutuksen edistämistä.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) COM(2020) 625 final.

(2) EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1.

(1) COM(2020) 625 final.

(2) EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1.

(3) EUVL C 175, 7.6.2021, s. 6.

(1) Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi – tuloksia käsittelevä loppuraportti, toukokuu 2022, ehdotus 32, s. 74.

(2) COM(2022) 404 final.

(1) Ks. määritelmä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

(1) EUVL C 174, 7.6.2014, s. 1.

(2) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalaisen koulutusalueen toteuttaminen vuoteen 2025 mennessä” (EUVL C 175, 7.5.2021, s. 6).

(3) Koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä koskevalla EU:n indikaattorilla (ELET) mitataan niiden 18–24-vuotiaiden osuutta, joilla on korkeintaan ylemmän perusasteen koulutus ja jotka eivät ole enää virallisessa tai epävirallisessa koulutuksessa.

(4) Euroopan komissio, koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, Education and training monitor 2021: executive summary, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021, https://data.europa.eu/doi/10.2766/480191

(5) Onthaalonderwijs voor anderstalige kinderen (OKAN) eli muunkielisille lapsille tarkoitettu ensikoulutus.

(6) Euroopan komissio, koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, Donlevy, V., Day, L., Andriescu, M., Downes, P., Assessment of the implementation of the 2011 Council recommendation on policies to reduce early school leaving: final report, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019.

(7) EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1.

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/57

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Teollisuus- ja käsiteollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaaminen Euroopan unionissa (tarkistettu)”

(2022/C 498/11)

Esittelijä:

Martine PINVILLE (FR, PES), Uuden-Akvitanian aluevaltuuston jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi käsiteollisuustuotteiden ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2017/1001 ja (EU) 2019/1753 sekä neuvoston päätöksen (EU) 2019/1754 muuttamisesta

COM(2022) 174 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

COM(2022) 174 final

2022/0115 (COD)

Muutosehdotus 1

2 artikla

(uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tavoitteet

Tässä osastossa säädetään yhtenäisestä ja yksinomaisesta maantieteellisten merkintöjen järjestelmästä, jolla suojataan sellaisten käsiteollisuustuotteiden ja teollisuustuotteiden nimiä, joiden laatu, maine tai muut ominaispiirteet liittyvät niiden maantieteelliseen alkuperään, ja jolla varmistetaan näin seuraavat seikat:

yhteisvoimin toimivilla tuottajilla on tarvittavat valtuudet ja vastuu hallinnoida maantieteellisiä merkintöjänsä niin, että he voivat muun muassa vastata yhteiskunnan vaatimuksiin sellaisista tuotteista, jotka ovat aitoja, joilla on kulttuuriperinnöllistä arvoa ja jotka perustuvat kestävään tuotantoon sen kolmella osa-alueella (talous, ympäristö ja yhteiskunta), ja toimia markkinoilla;

b)	reilu kilpailu kaupan pitämisen ketjussa toimivien tuottajien kannalta;

c)	kuluttajat saavat luotettavaa tietoa ja takeet tällaisten tuotteiden aitoudesta ja voivat helposti tunnistaa ne markkinapaikalla, myös sähköisessä kaupankäynnissä;

d)	maantieteellisten merkintöjen yksinkertainen ja tehokas rekisteröinti ottaen huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukainen suoja;

e)	tehokas täytäntöönpano ja markkinointi kaikkialla unionissa ja sähköisessä kaupankäynnissä, millä varmistetaan sisämarkkinoiden eheys;

f)	paikallinen taloudellinen kehitys, joka varmistaa osaamisen ja yhteisen perinnön suojelemisen.

Perustelu

Lisäämällä tämä artikla varmistetaan vastaavuus maataloustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä koskevan asetuksen kanssa ja korostetaan, että kyse ei ole vain teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvästä välineestä vaan julkisesta politiikasta.

Muutosehdotus 2

3 artikla

(Ensimmäinen kohta, uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

käsiteollisuustuotteen ja teollisuustuotteen ”maantieteellisellä merkinnällä” nimeä, joka yksilöi tuotteen

i)	joka on peräisin tietystä paikasta, tietyltä alueelta tai tietystä maasta;

ii)	jonka tietyn laadun, maineen tai muun ominaispiirteen voidaan katsoa juontuvan pääosin sen maantieteellisestä alkuperästä; ja

iii)	jonka tuotantovaiheista ainakin yksi tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella.

Perustelu

On välttämätöntä, että käsiteollisuustuotteiden ja teollisuustuotteiden maantieteellisille merkinnöille annetaan määritelmä ja että se sisältyy tähän artiklaan (vastaavuus maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen kanssa).

Muutosehdotus 3

5 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

5 artikla

Maantieteellisiä merkintöjä koskevat vaatimukset

Jotta käsiteollisuus- ja teollisuustuotteelle voidaan myöntää maantieteellisen merkinnän suoja, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	tuote on peräisin tietystä paikasta, tietyltä alueelta tai tietystä maasta;

b)	sen tietty laatu, maine tai muu ominaispiirre juontuu pääosin sen maantieteellisestä alkuperästä; ja

(c)	tuotantovaiheista ainakin yksi tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella.

Perustelu

Seurausta 3 artiklaa koskevasta muutosehdotuksesta.

Muutosehdotus 4

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Maantieteellisen merkinnän rekisteröintihakemuksen saa jättää ainoastaan sen tuotteen valmistajaryhmä, jäljempänä ”hakijana oleva valmistajaryhmä”, jonka nimeä ehdotetaan rekisteröitäväksi. Alueelliset tai paikalliset julkiset yksiköt voivat auttaa hakemuksen valmistelussa ja asiaan liittyvässä menettelyssä.

1. Maantieteellisen merkinnän rekisteröintihakemuksen saa jättää valmistajaryhmä, jäljempänä ”hakijana oleva valmistajaryhmä”, jonka nimeä ehdotetaan rekisteröitäväksi. Alueelliset tai paikalliset julkiset yksiköt voivat auttaa hakemuksen valmistelussa ja asiaan liittyvässä menettelyssä.

2. Jäsenvaltion nimeämä viranomainen voidaan katsoa hakijana olevaksi valmistajaryhmäksi tätä osastoa sovellettaessa, jos asianomaisten valmistajien ei ole mahdollista muodostaa ryhmää lukumääränsä, maantieteellisen sijaintinsa tai organisaationsa erityispiirteiden vuoksi. Tällaisen edustamisen tapauksessa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessa on esitettävä sen perustelut.

2. Jäsenvaltion nimeämä viranomainen , kuten paikallis- tai alueviranomainen, voidaan katsoa hakijana olevaksi valmistajaryhmäksi tätä osastoa sovellettaessa, jos asianomaisten valmistajien ei ole mahdollista muodostaa ryhmää lukumääränsä, maantieteellisen sijaintinsa tai organisaationsa erityispiirteiden vuoksi. Tällaisen edustamisen tapauksessa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessa on esitettävä sen perustelut.

3. Tätä osastoa sovellettaessa yksittäistä valmistajaa voidaan pitää hakijana olevana valmistajaryhmänä, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

3. Tätä osastoa sovellettaessa yhtä ainoaa valmistajaa voidaan pitää hakijana olevana valmistajaryhmänä, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)	asianomainen henkilö on ainoa valmistaja, joka haluaa jättää hakemuksen maantieteellisen merkinnän rekisteröimiseksi;

a)	asianomainen henkilö on ainoa valmistaja, joka haluaa jättää hakemuksen maantieteellisen merkinnän rekisteröimiseksi;

kyseistä maantieteellistä aluetta määrittävät luonnolliset tekijät vailla viittauksia kiinteistöjen rajoihin ja alueella on ominaispiirteitä, jotka eroavat merkittävästi naapurialueiden ominaispiirteistä, taikka tuotteen ominaispiirteet ovat erilaiset kuin naapurialueilla valmistettujen tuotteiden ominaispiirteet.

b)	maantieteellisen merkinnän saaminen on mahdollista kaikille uusille tuottajille/valmistajille, jotka noudattavat maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmää.

Perustelu

Maantieteellisen merkinnän hakija ei välttämättä ole valmistajaryhmä. On siis syytä lisätä joustavuutta ja antaa paikallis- ja alueviranomaisille, jotka toimivat jo kyseisessä roolissa tietyissä maissa, mahdollisuus toimia hakijoina. Lisäksi termi ”yksittäinen tuottaja” olisi korvattava termillä ”yksi ainoa tuottaja”, koska ”yksittäisellä tuottajalla” ei ole mitään todellista maantieteellistä vastinetta.

Muutosehdotus 5

7 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden, joiden nimet on rekisteröity maantieteellisenä merkintänä, on noudatettava tuote-eritelmää, jonka on sisällettävä vähintään seuraavat:

1. Käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden, joiden nimet on rekisteröity maantieteellisenä merkintänä, on noudatettava tuote-eritelmää, jonka on sisällettävä vähintään seuraavat objektiiviset ja syrjimättömät seikat :

a)	maantieteellisenä merkintänä suojattava nimi, joka voi olla joko tietyn tuotteen tuotantopaikan maantieteellinen nimi tai nimi, jota käytetään kaupankäynnissä tai yleiskielessä kuvaamaan tiettyä tuotetta rajatulla maantieteellisellä alueella;

a)	maantieteellisenä merkintänä suojattava nimi, joka voi olla tietyn tuotteen tuotantopaikan maantieteellinen nimi ja nimi, jota käytetään kaupankäynnissä tai yleiskielessä kuvaamaan tiettyä tuotetta rajatulla maantieteellisellä alueella;

b)	tuotteen kuvaus, mukaan lukien tarvittaessa raaka-aineet;

b)	nimityksen kattaman tuotteen tai tuotteiden tyyppi;

c)	täsmennys rajatusta maantieteellisestä alueesta, joka muodostaa g alakohdassa tarkoitetun yhteyden;

c)	tuotteen kuvaus, mukaan lukien tarvittaessa raaka-aineet;

d)	näyttö siitä, että tuote on peräisin 5 artiklan c alakohdassa tarkoitetulta rajatulta maantieteelliseltä alueelta;

d)	täsmennys rajatusta maantieteellisestä alueesta, joka muodostaa g alakohdassa tarkoitetun yhteyden;

e)	kuvaus menetelmästä, jolla tuote valmistetaan tai saadaan aikaan, ja tarvittaessa perinteisistä menetelmistä ja käytetyistä erityisistä menetelmistä;

e)	näyttö siitä, että tuote on peräisin 5 artiklan c alakohdassa tarkoitetulta rajatulta maantieteelliseltä alueelta;

pakkaamiseen liittyvät tiedot, jos hakijana oleva valmistajaryhmä katsoo sen tarpeelliseksi ja esittää nimenomaan kyseistä tuotetta koskevat riittävät perusteet sen osalta, miksi pakkaaminen on suoritettava rajatulla maantieteellisellä alueella laadun säilyttämiseksi, alkuperän varmistamiseksi tai valvonnan varmistamiseksi, ottaen huomioon unionin lainsäädännön, erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden osalta;

f)	kuvaus menetelmästä, jolla tuote valmistetaan tai saadaan aikaan, ja tarvittaessa perinteisistä menetelmistä ja käytetyistä erityisistä menetelmistä;

g)	tuotteen määrätyn laadun, maineen tai muun ominaispiirteen sekä 5 artiklan b alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen alkuperän välistä yhteyttä koskevat tiedot;

h)	kyseisen tuotteen merkintöjä koskevat mahdolliset erityissäännöt;

h)	tuotteen määrätyn laadun, maineen tai muun ominaispiirteen sekä 5 artiklan b alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen alkuperän välistä yhteyttä koskevat tiedot;

i)	muut sovellettavat vaatimukset, jos niistä on määrätty jäsenvaltiossa tai tapauksen mukaan valmistajaryhmässä, ottaen huomioon, että vaatimusten on oltava objektiivisia, syrjimättömiä ja unionin lainsäädännön mukaisia.

i)	kyseisen tuotteen merkintöjä koskevat mahdolliset erityissäännöt;

j)	tuotteen valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen;

k)	muut sovellettavat vaatimukset, jos niistä on määrätty jäsenvaltiossa tai tapauksen mukaan valmistajaryhmässä, ottaen huomioon, että vaatimusten on oltava objektiivisia, syrjimättömiä ja unionin lainsäädännön mukaisia.

Perustelu

—	Olisi vältettävä hyväksymästä uutta nimeä, jolla ei ole yhteyttä paikalliseen kulttuuriperintöön tai alueen toimijoiden käytäntöihin. Maantieteellinen merkintä on kulttuuriperintöön liittyvä aineeton osatekijä, jonka arvo määräytyy sen mukaan, miten sitä käytetään ja hyödynnetään.

—

Tuote-eritelmän olisi oltava tarkempi, ja siinä olisi esitettävä tarkasti sen piiriin kuuluvan tuotteen määritelmä samoin kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen kohdalla. Tuotetyyppiä koskeva kriteeri on osa määritelmää, koska siinä täsmennetään tuoteperhe, kuten savituotteet, posliini, luonnonkivet jne.

Muutosehdotus 6

8 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Yhtenäisessä asiakirjassa on oltava

seuraavat tuote-eritelmän pääkohdat:

nimi;

ii)	tuotekuvaus, mukaan lukien tarvittaessa pakkausta ja merkintöjä koskevat erityissäännöt;

iii)	maantieteellisen alueen tarkka rajaus;

1. Yhtenäisessä asiakirjassa on oltava

seuraavat tuote-eritelmän pääkohdat:

nimi;

ii)	tuotetyyppi;

iii)	tuotekuvaus, mukaan lukien tarvittaessa pakkausta ja merkintöjä koskevat erityissäännöt , sekä kuvaus valmistusprosessin tärkeimmistä vaiheista ;

iv)	maantieteellisen alueen tarkka rajaus;

Perustelu

Yhtenäinen asiakirja muodostaa yhteenvedon tuote-eritelmästä; tämä on asiakirja, jonka perusteella EUIPO arvioi maantieteellisen merkinnän myöntämistä koskevat hakemukset. Tämän vuoksi siihen on sisällytettävä olennaiset ja merkitykselliset tiedot, joita tarvitaan asiakokonaisuuden arvioimiseksi EU:n tasolla: tuotetyyppi ja tuotteen valmistusprosessi ovat elementtejä, jotka ovat välttämättömiä maantieteellisen merkinnän myöntämistä koskevan hakemuksen ymmärtämiseksi ja sen hyväksymisen arvioimiseksi vaadittujen kriteerien suhteen.

Muutosehdotus 7

22 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Nimeä, josta on jätetty rekisteröintihakemus, ei rekisteröidä, jos sitä on vastustettu ja

a)	ehdotettu maantieteellinen merkintä ei ole tässä asetuksessa säädettyjen suojaa koskevien vaatimusten mukainen;

a)	ehdotettu maantieteellinen merkintä ei ole tässä asetuksessa säädettyjen suojaa koskevien vaatimusten mukainen;

b)	ehdotetun maantieteellisen merkinnän rekisteröinti olisi 37, 38 tai 39 artiklan vastaista;

b)	ehdotetun maantieteellisen merkinnän rekisteröinti olisi 35, 37, 38 tai 39 artiklan vastaista;

c)	ehdotetun maantieteellisen merkinnän rekisteröinti vaarantaisi täysin samanlaisen tai osittain samanlaisen nimen tai tavaramerkin olemassaolon tai vähintään viiden vuoden ajan ennen 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua julkaisupäivää markkinoilla laillisesti olleiden tuotteiden olemassaolon.

c)	ehdotetun maantieteellisen merkinnän rekisteröinti vaarantaisi täysin samanlaisen tai osittain samanlaisen nimen tai tavaramerkin olemassaolon tai vähintään viiden vuoden ajan ennen 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua julkaisupäivää markkinoilla laillisesti olleiden tuotteiden olemassaolon.

Perustelu

Lisäämällä viittaus 35 artiklaan mahdollistetaan se, että vastaväitteen esittämisen tapauksessa voidaan turvautua kaikkiin maantieteellisten merkintöjen suojaamisessa käytettyihin oikeusperustoihin. Vahvistetaan jo tunnustetun maantieteellisen merkinnän suojaa ja estetään kilpailevien tai perusteettomien maantieteellistä merkintää koskevien hakemusten jättäminen.

Muutosehdotus 8

23 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Teollisoikeuksien virasto voi päättää pidentää 1 kohdan mukaisesti myönnettyä siirtymäkautta enintään 15 vuodeksi tai sallia käytön jatkaminen enintään 15 vuoden ajan, edellyttäen, että lisäksi osoitetaan, että:

a)	edellä 1 kohdassa tarkoitettua nimityksessä olevaa nimeä on käytetty laillisesti, yhtäjaksoisesti ja asianmukaisesti vähintään 25 vuoden ajan ennen asianomaisen maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä koskevan hakemuksen toimittamista teollisoikeuksien virastolle;

b)	edellä 1 kohdassa tarkoitetun nimityksessä olevan nimen käytön tarkoituksena ei ole missään vaiheessa ollut maantieteellisenä merkintänä rekisteröidyn tuotenimen maineesta hyötyminen; ja

c)	kuluttajia ei ole johdettu eikä olisi voitu johtaa harhaan tuotteen oikean alkuperän suhteen.

5. Niiden väliaikaisten vaikeuksien voittamiseksi, joita liittyy pitkän aikavälin tavoitteeseen varmistaa se, että maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen kaikki valmistajat kyseisellä alueella noudattavat asianomaista tuote-eritelmää, jäsenvaltio voi sallia vaatimusten täyttämiseksi enintään 10 vuoden pituisen siirtymäkauden siitä päivästä, jona hakemus toimitetaan teollisoikeuksien virastolle, edellyttäen, että asianomaiset toimijat ovat laillisesti pitäneet kaupan kyseisiä tuotteita asianomaisilla nimillä keskeytyksettä vähintään viiden vuoden ajan ennen hakemuksen toimittamista kyseisen jäsenvaltion viranomaisille ja ovat ottaneet tämän seikan esiin 13 artiklassa tarkoitetussa kansallisessa vastaväitemenettelyssä.

5. Niiden väliaikaisten vaikeuksien voittamiseksi, joita liittyy pitkän aikavälin tavoitteeseen varmistaa se, että maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen kaikki valmistajat kyseisellä alueella noudattavat asianomaista tuote-eritelmää, jäsenvaltio voi sallia vaatimusten täyttämiseksi enintään viiden vuoden pituisen siirtymäkauden siitä päivästä, jona hakemus toimitetaan teollisoikeuksien virastolle, edellyttäen, että asianomaiset toimijat ovat laillisesti pitäneet kaupan kyseisiä tuotteita asianomaisilla nimillä keskeytyksettä vähintään viiden vuoden ajan ennen hakemuksen toimittamista kyseisen jäsenvaltion viranomaisille ja ovat ottaneet tämän seikan esiin 13 artiklassa tarkoitetussa kansallisessa vastaväitemenettelyssä.

Perustelu

Siirtymäkausia on rajoitettava, jotta maantieteellisten merkintöjen suojaa ei heikennetä tai jotta ei oikeuteta olemassa olevien merkintöjen väärinkäyttöä.

Muutosehdotus 9

26 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3. Kun suojatun maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä koskeva päätös tulee voimaan, teollisoikeuksien virasto kirjaa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen unionin rekisteriin seuraavat tiedot:

a)	tuotteen rekisteröity nimi;

b)	tuote luokka ;

c)	nimen rekisteröivän asiakirjan viitetiedot;

d)	alkuperämaata tai -maita koskevat tiedot.

a)	tuotteelle rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän nimi;

b)	tuote tyyppi ;

c)	suojatun maantieteellisen merkinnän edunsaajat;

d)	nimen rekisteröivän asiakirjan viitetiedot;

e)	alkuperämaata tai -maita koskevat tiedot.

Perustelu

Täsmennetään.

Muutosehdotus 10

29 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Teollisoikeuksien virasto voi omasta aloitteestaan taikka jäsenvaltion, kolmannen maan tai sellaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, jonka oikeutettua etua asia koskee, päättää peruuttaa maantieteellisen merkinnän rekisteröinnin seuraavissa tapauksissa:

(a)	tuote-eritelmän vaatimusten täyttymistä ei voida enää varmistaa;

(b)	maantieteellisen merkinnän mukaista tuotetta ei ole saatettu markkinoille vähintään seitsemän peräkkäisen vuoden aikana.

(a)	tuote-eritelmän vaatimusten täyttymistä ei voida enää varmistaa;

(b)	maantieteellisen merkinnän mukaista tuotetta ei ole saatettu markkinoille vähintään kymmenen peräkkäisen vuoden aikana.

Perustelu

Seitsemän vuoden jakso vaikuttaa melko sattumanvaraiselta. Määräaika voisi olla avokätisempi, jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset vaikeudet toimitusketjuissa ja antaa mahdollisuus varastojen tyhjentämiseen.

Muutosehdotus 11

33 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
5. Neuvoa-antava lautakunta muodostuu kunkin jäsenvaltion edustajasta ja yhdestä komission edustajasta sekä heidän varajäsenistään.	5. Neuvoa-antava lautakunta muodostuu kunkin jäsenvaltion edustajasta ja yhdestä komission edustajasta sekä asianomaisen tuotetyypin osalta hyväksytystä riippumattomasta asiantuntijasta ja tarvittaessa alue- tai paikallisviranomaisen edustajasta sekä heidän varajäsenistään.

Perustelu

Neuvoa-antavan lautakunnan kokoonpanon olisi oltava joustava, ja siihen olisi voitava nimittää riippumattomia asiantuntijoita, joiden asiantuntemuksesta voisi olla hyötyä EUIPOlle sen arvioidessa hakemuksia.

Muutosehdotus 12

44 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
2. Kun on kyse unionista peräisin olevista käsiteollisuus- ja teollisuustuotteista, joita pidetään kaupan maantieteellisellä merkinnällä varustettuina, 1 kohdassa tarkoitettu unionin tunnus voi esiintyä merkinnöissä ja mainoksissa. Maantieteellisen merkinnän on oltava samassa nähtävissä olevassa kentässä kuin unionin tunnuksen.	2. Kun on kyse unionista peräisin olevista käsiteollisuus- ja teollisuustuotteista, joita pidetään kaupan maantieteellisellä merkinnällä varustettuina, 1 kohdassa tarkoitettu unionin tunnus on oltava merkinnöissä, mainoksissa ja viestintätuotteissa . Maantieteellisen merkinnän on oltava samassa nähtävissä olevassa kentässä kuin unionin tunnuksen.

Perustelu

Pakollisen eurooppalaisen tunnuksen käyttäminen on välttämätöntä, jotta kuluttajat ja asiakkaat tunnistavat kyseiset tuotteet. Koska pakkausmerkinnät eivät sovellu kaikkiin käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisiin merkintöihin, on aiheellisempaa puhua ”viestintätuotteista”.

Muutosehdotus 13

50 artiklan 2 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)	toimeksiannon saaneen tuotteita sertifioivan elimen on täytettävä seuraavat edellytykset:

b)	toimeksiannon saaneen tuotteita sertifioivan elimen tai luonnollisen henkilön on täytettävä seuraavat edellytykset:

i)	sillä on oltava sille annettujen virallisen valvonnan tehtävien suorittamiseen vaadittava asiantuntemus, välineet ja infrastruktuuri;

ii)	sillä on oltava riittävästi henkilöstöä, jolla on soveltuva pätevyys ja kokemus;

iii)	sen on oltava puolueeton eikä sillä saa olla eturistiriitoja eikä se etenkään saa olla tilanteessa, joka suoraan tai epäsuorasti voisi vaikuttaa sen ammattimaisen käytöksen puolueettomuuteen sille annettujen viralliseen valvontaan kuuluvien tehtävien suorittamisessa; ja

iv)	sillä on riittävät valtuudet sille annettujen viralliseen valvontaan kuuluvien tehtävien suorittamiseksi; ja

i)	tällä on oltava sille annettujen virallisen valvonnan tehtävien suorittamiseen vaadittava asiantuntemus, välineet ja infrastruktuuri;

ii)	tällä on oltava riittävästi henkilöstöä, jolla on soveltuva pätevyys ja kokemus , myös yrityskirjanpitoa varten ;

iii)	tämän on oltava puolueeton eikä tällä saa olla eturistiriitoja eikä tämä etenkään saa olla tilanteessa, joka suoraan tai epäsuorasti voisi vaikuttaa tämän ammattimaisen käytöksen puolueettomuuteen tälle annettujen viralliseen valvontaan kuuluvien tehtävien suorittamisessa; ja

iv)	tällä on riittävät valtuudet tälle annettujen viralliseen valvontaan kuuluvien tehtävien suorittamiseksi;

jos virallisen valvonnan tehtävä on annettu luonnollisille henkilöille, kyseisten luonnollisten henkilöiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

i)	heillä on oltava heille annettujen virallisen valvonnan tehtävien suorittamiseen vaadittava asiantuntemus, välineet ja infrastruktuuri;

ii)	heillä on oltava soveltuva pätevyys ja kokemus;

iii)	heidän on toimittava puolueettomasti, eikä heillä saa olla eturistiriitoja heille annettujen virallisen valvonnan tehtävien suorittamisessa;

Perustelu

Virallisten valvontatehtävien hoitajiksi nimetyille elimille ja luonnollisille henkilöille asetetuissa vaatimuksissa ei pitäisi olla eroja.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen, joka vastaa Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten vahvaan vaatimukseen. Teollisuus- ja käsiteollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen avulla paikalliset ja alueelliset yhteisöt voivat suojella kulttuuriperintöä sekä säilyttää lisäarvon ja työpaikat alueella ja vahvistaa alueen identiteettiä.

muistuttaa, että lokakuussa 2021 julkaistussa lausunnossa Euroopan alueiden komitea kehotti perustamaan teollisuus- ja käsiteollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevan sui generis -järjestelmän, jotta Euroopan unionilla olisi käytössään maantieteellisiä merkintöjä koskeva kattava oikeudellinen kehys, joka varmistaa saman suojelun tason riippumatta maantieteellisen merkinnän luonteesta.

on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa on käytetty hyödyksi maatalous- ja maatalouselintarviketuotteiden maantieteellisistä merkinnöistä saatuja kokemuksia ja että siinä suositaan eri järjestelmien välistä yhdenmukaistettua lähestymistapaa.

toistaa pyyntönsä vahvan koordinointimekanismin perustamisesta asiasta vastaavien Euroopan komission hallintoyksiköiden ja EUIPOn välille, jotta varmistetaan näiden kahden järjestelmän välinen johdonmukaisuus.

suosittelee, että EUIPOlle osoitettavat maantieteellisten merkintöjen todentamiseen liittyvät tehtävät määritellään selkeästi säädöksessä, jotta virasto voi hankkia hyvissä ajoin asiantuntemuksen, joka on tarpeen arvioitaessa hakemuksia ja sitä, täyttävätkö ne vaaditut kriteerit.

korostaa, että on perustettava yhteinen maantieteellisten merkintöjen rekisteri, jotta helpotetaan kuluttajien, tuottajien, valtioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten tiedonsaantia.

kiinnittää kuitenkin lainsäätäjien huomion ehdotuksen piiriin kuuluvien tuotteiden ja ekosysteemien erityisyyteen ja moninaisuuteen verrattuna maataloustuotteisiin ja kehottaa huolehtimaan siitä, että tämä otetaan asianmukaisesti ja johdonmukaisesti huomioon koko ehdotuksessa.

toteaa, että ”käsiteollisuustuotteille” ehdotettu määritelmä ei vastaa kaikissa jäsenvaltioissa harjoitettuja käytäntöjä, ja kehottaa siksi Euroopan unionia laatimaan määritelmän, joka kattaa EU:ssa nykyisin käytössä olevat valmistusprosessit, olivat ne sitten täysin manuaalisia, koneellisia tai näiden kahden yhdistelmiä.

muistuttaa pitävänsä erittäin tärkeänä innovointia ja tutkimusta, joita ei saisi haitata tuote-eritelmillä eikä termien ”perinne” tai ”perinteinen” liian rajoittavalla tulkinnalla.

10.

pitää tärkeänä, että erityisissä ja hyvin perustelluissa tapauksissa maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä koskevan hakemuksen saa tehdä alue- tai paikallisviranomainen.

11.

muistuttaa, että monet niistä tukevat jo elinkeinoaloja niin teollisuus- ja käsiteollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen muotoilu- ja laatimisvaiheessa kuin niiden soveltamisessa ja edistämisessä.

12.

panee merkille suoran rekisteröintimenettelyn lisäämisen ja pyytää, että kaikissa menettelyissä varmistetaan yhdenvertainen kohtelu, riippumatta siitä, kuuluuko niihin kansallinen rekisteröintivaihe vai ei.

13.

muistuttaa, että on toteutettava uskottavia tarkastuksia, joilla varmistetaan, että valmistajat noudattavat tuote-eritelmää, ja taataan kuluttajien turvallisuus ja luottamus, ja toistaa, että on suosittava ulkoisia tarkastuksia, jotta voidaan taata luotettava ja riippumaton valvonta, jonka kustannukset ovat hyväksyttävät.

14.

on huolissaan Euroopan komission ehdottaman kaltaisesta omaehtoiseen ilmoitukseen perustuvasta valvontamenettelystä, joka ei anna riittäviä takeita valvonnan toteutumisesta ja voisi aiheuttaa seurauksia, jotka mahdollisesti vaarantavat järjestelmän uskottavuuden.

15.

korostaa, että järjestelmien yhdenmukaistamiseksi olisi hyödyllistä valita lähestymistapa, joka on samanlainen kuin maatalous- ja maatalouselintarviketuotteiden maantieteellisiin merkintöihin sovellettava ja toimivuutensa jo osoittanut lähestymistapa.

16.

toistaa, että rekisteröintimenettelyn olisi oltava ajallisesti rajoitettu, ja suosittelee erityisesti, että tätä varten määritellään kansallista ja eurooppalaista hakemusta koskevan päätöksen enimmäiskesto.

17.

korostaa, että on tärkeää huolehtia siitä, että kustannukset, erityisesti valituksiin liittyvät kustannukset, kuten valitusmaksu, eivät ole syrjiviä, jotta nämä mahdollisuudet olisivat kaikkien maantieteellisen merkinnän haltijoiden ulottuvilla.

18.

korostaa, että Euroopan tasolla on esitettävä toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan sertifiointiin, ammattilaisten järjestäytymiseen sekä teollisuus- ja käsiteollisuustuotteiden maantieteellisistä merkinnöistä tiedottamiseen ja niiden edistämiseen liittyviä toimia. Tällaiset tukitoimenpiteet edistävät järjestelmän käyttöönottoa EU:ssa, ja niiden ansiosta alueilla voidaan suojella ja kehittää sellaista taloudellista toimintaa, jota ei ole mahdollista siirtää muualle.

19.

yhtyy komission analyysiin toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa. Ehdotuksella pyritään luomaan tehokkaat sisämarkkinat teollisuus- ja käsiteollisuustuotteiden maantieteellisille merkinnöille, joiden suojaaminen kuuluu EU:n ja sen jäsenvaltioiden jaetun toimivallan piiriin. Jäsenvaltiot eivät pysty yksin saavuttamaan tätä tavoitetta, koska kansallisella tasolla on laadittu paljon toisistaan poikkeavia sääntöjä, joita ei tunnusteta vastavuoroisesti. Pelkkien kansallisten lähestymistapojen säilyttäminen johtaisi oikeudelliseen epävarmuuteen valmistajien kannalta, estäisi markkinoiden läpinäkyvyyden kuluttajille, vaikuttaisi unionin sisäiseen kauppaan ja mahdollistaisi epätasapuolisen kilpailun maantieteellisellä merkinnällä suojattujen tuotteiden kaupan pitämisessä. Komission ehdotus tuottaa näin ollen todellista eurooppalaista lisäarvoa.

Bryssel 11. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/68

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Suuntaviivat Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi”

(2022/C 498/12)

Esittelijä:

Isabelle BOUDINEAU (FR, PES), Uuden-Akvitanian aluevaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta

COM(2021) 812 final

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Toimintasuunnitelma rautateiden pitkän matkan ja rajatylittävän matkustajaliikenteen edistämiseksi

COM(2021) 810 final

Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta

COM(2022) 384 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

COM(2021) 812 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 4 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(4)

Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttaminen luo suotuisat edellytykset infrastruktuuriperustalle, jonka avulla kaikista liikennemuodoista voidaan tehdä kestävämpiä, kohtuuhintaisempia ja osallistavampia, multimodaalisessa liikennejärjestelmässä voidaan asettaa kestäviä vaihtoehtoja laajasti saataville ja siirtymän edistämiseksi voidaan ilmastoneutraaliuteen siirtymisen varmistamisesta […] annetussa neuvoston suosituksessa (EU) […] esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ottaa käyttöön oikeat kannustimet erityisesti varmistamalla oikeudenmukainen siirtymä.

(4)

Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttaminen luo suotuisat edellytykset infrastruktuuriperustalle, jonka avulla kaikista liikennemuodoista voidaan tehdä kestävämpiä, kohtuuhintaisempia ja osallistavampia unionin kaikilla alueilla , multimodaalisessa liikennejärjestelmässä voidaan asettaa kestäviä vaihtoehtoja laajasti saataville ja siirtymän edistämiseksi voidaan ilmastoneutraaliuteen siirtymisen varmistamisesta […] annetussa neuvoston suosituksessa (EU) […] esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ottaa käyttöön oikeat kannustimet erityisesti varmistamalla oikeudenmukainen siirtymä.

Perustelu

Yhtäkään Euroopan unionin aluetta ei pitäisi jättää muiden jälkeen siirtymätoimissa.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 16 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(16)	Yhteistä etua koskevien hankkeiden vaikutuspiirissä olevien alue- ja paikallisviranomaisten sekä ihmisten edut olisi otettava asianmukaisesti huomioon hankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

(16)	Yhteistä etua koskevien hankkeiden vaikutuspiirissä olevien alue- ja paikallisviranomaisten sekä ihmisten edut on otettava asianmukaisesti huomioon hankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

Perustelu

On ehdottoman tärkeää, että alue- ja paikallisviranomaiset otetaan kattavasti mukaan hankkeiden suunnitteluun. Konditionaalin käyttö ei ole täten perusteltua.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 52 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(52)

Jäsenvaltioiden olisi perustettava kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kansallinen tukiohjelma, jolla pyritään edistämään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien käyttöönottoa ja parantamaan alueiden, kaupunkien ja seutukuntien välistä koordinointia. Sen olisi tuettava alueita ja kaupunkiseutuja laadukkaiden kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämisessä ja tehostettava kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia lainsäädäntötoimenpiteiden, ohjauksen, valmiuksien kehittämisen, avun ja mahdollisesti taloudellisen tuen avulla.

(52)

Perustelu

Komission on tuettava paikallisviranomaisia, joilla ei ole kokemusta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimisesta, erityisesti helpottamalla kokemusten vaihtoa.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 66 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(66)

Eurooppalaisten liikennekäytävien olisi autettava kehittämään Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuria siten, että pullonkauloja saadaan poistettua, rajatylittäviä yhteyksiä parannettua sekä tehokkuutta ja kestävyyttä lisättyä. Niiden olisi edistettävä yhteenkuuluvuutta parantamalla alueellista yhteistyötä. Niiden olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava yhteentoimivuutta, liikennemuotojen integroimista ja multimodaalikuljetuksia. Käytäviin perustuvan lähestymistavan olisi oltava läpinäkyvä ja selkeä, eikä tällaisten käytävien hallinta saisi aiheuttaa ylimääräisiä hallinnollisia rasitteita tai kustannuksia. Sen olisi myös edistettävä sellaisten yhdennettyjen hallintorakenteiden luomista, joilla nopeutetaan rajatylittävien osuuksien toteuttamista. Tällaisia ovat muun muassa eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot kuulevat alueita ja näitä sidosryhmiä tehdessään päätöksiä Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamisesta.

Perustelu

Yhdennetyt hallintorakenteet, kuten eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät, ovat osoittaneet, että ne voivat auttaa osaltaan vastaamaan haasteisiin, joita on rajatylittävässä yhteistyössä, erityisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon rajatylittävien osuuksien toteuttamisessa. Asiaan olisi viitattava asetuksessa.

Muutosehdotus 5

3 artiklan f alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”kaupunkisolmukohdalla” kaupunkiseutua, jolla Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuurin osat, kuten kaupunkialueella ja sen lähistöllä sijaitsevat satamat, mukaan lukien matkustajaliikenneterminaalit, lentoasemat, rautatieasemat, linja-autoasemat, logistiikkakeskukset ja -tilat sekä tavaraliikenneterminaalit, on liitetty kyseisen infrastruktuurin muihin osiin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuuriin;

”kaupunkisolmukohdalla” toiminnallista kaupunkiseutua, jolla Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuurin osat, kuten kaupunkialueella ja sen lähistöllä sijaitsevat satamat, mukaan lukien matkustajaliikenneterminaalit, lentoasemat, rautatieasemat, linja-autoasemat, logistiikkakeskukset ja -tilat sekä tavaraliikenneterminaalit, on liitetty kyseisen infrastruktuurin muihin osiin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuuriin;

Perustelu

Toiminnallinen kaupunkiseutu kattaa paremmin kaupungin ja sen työmatka-alueen yhdennetyn liikennejärjestelmän, ja sillä on keskeinen merkitys kaupunkialueiden suunnittelussa ja liikennejärjestelmän hiilestä irtautumisessa. Sanan ”toiminnallinen” lisääminen kaupunkisolmukohdan määrittelyyn sopii paremmin yhteen 3 artiklan o alakohdassa tarkoitettujen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien logiikan kanssa.

Muutosehdotus 6

3 artiklan l alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”multimodaalisella matkustajaliikennekeskuksella” kohtaa, jossa voi vaihtaa vähintään yhdestä matkustajaliikennemuodosta toiseen ja jossa on saatavilla matkustustietoja, pääsy julkiseen liikenteeseen ja mahdollisuus siirtymiseen toiseen liikennemuotoon, mukaan lukien liityntäpysäköinti ja aktiiviset liikennemuodot, ja joka toimii yhdyskohtana kaupunkisolmukohtien ja pidempien matkojen liikenneverkkojen välillä;

Perustelu

Muutosehdotus tarkoittaisi, että kaupunkisolmukohtien välisiä ja niiden sisäisiä multimodaalisia matkustajaliikennekeskuksia koskevat hankkeet saisivat rahoitusta.

Muutosehdotus 7

3 artiklan o alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

o)	”kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmalla” strategista liikennesuunnittelua koskevaa asiakirjaa, jolla pyritään parantamaan ihmisten, yritysten ja tavaroiden pääsyä toiminnalliselle kaupunkiseudulle (mukaan lukien työmatka-alueet) ja liikkumista sen sisällä;

”kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmalla” strategista liikennesuunnittelua koskevaa asiakirjaa, jolla pyritään parantamaan ihmisten, yritysten ja tavaroiden pääsyä toiminnalliselle kaupunkiseudulle (mukaan lukien työmatka-alueet) ja liikkumista sen sisällä . Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat voidaan sisällyttää olemassa oleviin suunnitelmiin ja/tai laajempiin suunnitelmiin, joihin kuuluvat myös maankäyttösuunnitelmat, koska maankäytöllä ja liikenteellä on keskinäisiä yhteyksiä ;

Perustelu

Muutosehdotuksella varmistetaan, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat voivat perustua nykyisiin ja/tai laajempiin paikallis- ja aluetason suunnitelmiin.

Muutosehdotus 8

3 artiklan z alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”merisatamalla” maa- ja vesialuetta, joka muodostuu sellaisesta infrastruktuurista ja sellaisista varusteista, että kyseisellä alueella voidaan pääasiallisesti ottaa vastaan vesiliikenteen aluksia, lastata ja purkaa ne, varastoida tavaroita, vastaanottaa ja toimittaa tavaroita sekä ottaa aluksiin matkustajia, miehistöä ja muita henkilöitä ja laskea heitä maihin, sekä kaikkea muuta liikenteenharjoittajien satama-alueella tarvitsemaa infrastruktuuria;

Perustelu

Asetuksessa olisi mainittava merisatamien määritelmässä kaikki tehtävät, joita niiden infrastruktuurilla on, jotta voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla niiden kohtaamiin haasteisiin.

Muutosehdotus 9

4 artiklan 2 kohdan c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

viii)

sääntelystandardien mukauttaminen alueiden todellisuuteen;

Perustelu

Jotta voidaan varmistaa verkon jatkuvuus ja sen valmistuminen asetuksen 6 artiklassa säädetyissä määräajoissa, on olennaisen tärkeää mukauttaa tekniset toimenpiteet haasteisiin, joita niiden toteuttaminen voi aiheuttaa tietyillä alueilla, erityisesti niillä, jotka mainitaan asetuksen johdanto-osan 26 kappaleessa: syrjäisimmillä alueilla ja muilla syrjäisillä alueilla, saaristo-, syrjäseutu- ja vuoristoalueilla, harvaan asutuilla alueilla taikka erillään tai osittain erillään olevissa verkoissa.

Muutosehdotus 10

8 artiklan 2 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)	se on sosioekonomisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella taloudellisesti elinkelpoinen;

b)	se on sosioekonomisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella taloudellisesti elinkelpoinen , minkä yhteydessä kannattavuuden tulkinnassa olisi otettava huomioon myös jäsenvaltioiden sosioekonomiset olosuhteet ja hankkeiden laajempi taloudellinen vaikutus ;

Perustelu

Jäsenmaissa, joissa henkilö- ja tavaravirrat ovat keskimääräistä ohuempia, rautatiehankkeet eivät yleensä vaikuta kannattavilta, jos niitä tarkastellaan tiukasti vain kustannus-hyötyanalyysin menetelmällä. Kannattavuuden tulkinnassa tulee huomioida olosuhteet ja hankkeiden laajempi vaikuttavuus.

Muutosehdotus 11

15 artiklan 3 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää täytäntöönpanosäädöksillä muita poikkeuksia 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten osalta. Poikkeuspyynnön on perustuttava sosioekonomiseen kustannus-hyötyanalyysiin ja yhteentoimivuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Poikkeuksen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 vaatimusten mukainen, ja siitä on tarvittaessa sovittava naapurijäsenvaltioiden kanssa.

komissio voi jäsenvaltion , alueviranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten ryhmän pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää täytäntöönpanosäädöksillä muita poikkeuksia 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten osalta. Poikkeuspyynnön on perustuttava sosioekonomiseen kustannus-hyötyanalyysiin sekä yhteentoimivuuteen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Poikkeuksen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 vaatimusten mukainen, ja siitä on tarvittaessa sovittava naapurijäsenvaltioiden kanssa.

Perustelu

On aiheellista rajoittaa hallinnollista rasitetta ja helpottaa poikkeusten myöntämistä, jotta voidaan varmistaa verkon tehokas toteuttaminen asetuksen 6 artiklassa säädetyissä määräajoissa.

Edistyminen kattavan TEN-T-verkon toteuttamisessa ei riitä siihen, että kaikki vaatimukset pystyttäisiin täyttämään vuoteen 2050 mennessä. Se vaatisi liian paljon varoja, ja lisäksi eräillä osuuksilla ei pystytä täyttämään tiettyjä vaatimuksia, kuten kaikkien ratojen sähköistämistä. Olisikin edistettävä verkon kehitystä ja helpotettava sellaisten osuuksien yksilöimistä, joilla asetuksen vaatimusten mukauttaminen on aiheellisempaa.

Muutosehdotus 12

16 artiklan 2 kohdan c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)	sallii matkustajajunille radan yleiseksi operatiiviseksi vähimmäis nopeudeksi 160 km/h laajennetun ydinverkon matkustajaliikenneradoilla.

c)	sallii matkustajajunille radan yleiseksi operatiiviseksi keski nopeudeksi vähintään 160 km/h laajennetun ydinverkon matkustajaliikenneradoilla.

Perustelu

Tämän teknisen vaatimuksen täyttäminen olisi liian kallista eikä toisi merkittävää lisäarvoa. Olisi tarkoituksenmukaisempaa edetä realistisemmin ja tehokkaammin, jotta voitaisiin varmistaa verkon valmistuminen asetetuissa määräajoissa ja tarjota verkon käyttäjille tehokkaat ja toimivat yhteydet.

Muutosehdotus 13

16 artiklan 5 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää täytäntöönpanosäädöksillä muita poikkeuksia 2–4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten osalta. Poikkeusten on perustuttava sosioekonomiseen kustannus-hyötyanalyysiin ja yhteentoimivuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Poikkeuksen on oltava direktiivin (EU) 2016/797 vaatimusten mukainen, ja siitä on tarvittaessa sovittava naapurijäsenvaltioiden kanssa.

komissio voi jäsenvaltion , alueviranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten ryhmän pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää täytäntöönpanosäädöksillä muita poikkeuksia 2–4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten osalta. Poikkeuspyynnön on perustuttava sosioekonomiseen kustannus-hyötyanalyysiin sekä yhteentoimivuuteen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Poikkeuksen on oltava direktiivin (EU) 2016/797 vaatimusten mukainen, ja siitä on tarvittaessa sovittava naapurijäsenvaltioiden kanssa.

Perustelu

On aiheellista rajoittaa hallinnollista rasitetta ja helpottaa poikkeusten myöntämistä, jotta voidaan varmistaa verkon tehokas toteuttaminen asetuksen 6 artiklassa säädetyissä määräajoissa.

Monilla ydinverkon ja laajennetun ydinverkon rataosuuksilla ei pystytä täyttämään asetettuja vaatimuksia. Ne eivät ole mahdollisia erityisten maantieteellisten rajoitteiden tai sellaisten merkittävien fyysisten rajoitteiden vuoksi, jotka estävät niiden toteuttamisen tai aiheuttavat perusteettomia lisäkustannuksia.

Muutosehdotus 14

17 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

6. Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää täytäntöönpanosäädöksillä poikkeuksia 1–5 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten osalta. Poikkeuspyynnön on perustuttava sosioekonomiseen kustannus-hyötyanalyysiin ja yhteentoimivuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Poikkeuksen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 vaatimusten mukainen, ja siitä on tarvittaessa sovittava naapurijäsenvaltioiden kanssa.

6. Komissio voi jäsenvaltion , alueviranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten ryhmän pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää täytäntöönpanosäädöksillä poikkeuksia 1–5 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten osalta. Poikkeuspyynnön on perustuttava sosioekonomiseen kustannus-hyötyanalyysiin ja yhteentoimivuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Poikkeuksen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 vaatimusten mukainen, ja siitä on tarvittaessa sovittava naapurijäsenvaltioiden kanssa.

Perustelu

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää ei voida ottaa käyttöön asetetuissa määräajoissa tietyillä verkon osuuksilla erityisesti sen edellyttämien investointien laajuuden vuoksi. On aiheellista rajoittaa hallinnollista rasitetta ja helpottaa poikkeusten myöntämistä, jotta voidaan varmistaa verkon tehokas toteuttaminen asetuksen 6 artiklassa säädetyissä määräajoissa, kunhan poikkeukset eivät vaikuta verkon yhteentoimivuuteen Euroopan tasolla.

Muutosehdotus 15

19 artiklan g alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

g)	vedyn kaltaisten innovatiivisten vaihtoehtoisten polttoaineteknologioiden kehittämisessä rautateitä varten osuuksille, jotka on vapautettu sähköistämisvaatimuksesta.

g)	vedyn , biopolttoaineiden tai akkukäyttöisten junien kaltaisten innovatiivisten liikkuvan kaluston teknologioiden ja vaihtoehtoisten polttoaineteknologioiden kehittämisessä rautateitä varten osuuksille, jotka on vapautettu sähköistämisvaatimuksesta.

Perustelu

Sähköistämisvaatimuksesta vapautettuja osuuksia on pidettävä osuuksina, joilla voidaan kehittää sellaisia innovatiivisia teknologisia ratkaisuja, joilla edistetään ilmastonmuutoksen torjuntaa. Euroopan unionin on omaksuttava teknologianeutraali lähestymistapa, jotta voidaan varmistaa kehitettyjen teknologioiden tehokkuus ilmaston ja talouden kannalta.

Muutosehdotus 16

28 artiklan 1 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

xi)	jalankulku- ja pyöräilyinfrastruktuuri;

Perustelu

Kaukoliikenteen korkealaatuisen tieinfrastruktuurin lisäksi on kehitettävä pyöräily- ja jalankulkuinfrastruktuuria erityisesti kaupunkisolmukohdissa.

Muutosehdotus 17

33 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää täytäntöönpanosäädöksillä vapautuksia 1 kohdan a, b, c ja g alakohdassa säädetyistä vaatimuksista. Poikkeuspyynnön on perustuttava sosioekonomiseen kustannus-hyötyanalyysiin tai liityttävä erityisiin maantieteellisiin tai merkittäviin fyysisiin rajoitteisiin, mukaan lukien se, ettei alueella ole rautatiejärjestelmää.

2. Komissio voi jäsenvaltion , alueviranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten ryhmän pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää täytäntöönpanosäädöksillä vapautuksia 1 kohdan a, b, c ja g alakohdassa säädetyistä vaatimuksista. Poikkeuspyynnön on perustuttava sosioekonomiseen kustannus-hyötyanalyysiin tai liityttävä erityisiin maantieteellisiin tai merkittäviin fyysisiin rajoitteisiin, mukaan lukien se, ettei alueella ole rautatiejärjestelmää.

Perustelu

Muutosehdotus 18

35 artiklan 3 kohdan viimeinen kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on kuultava alueellaan toimivia rahdinantajia sekä kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoita. Niiden on otettava analyysissään huomioon kuulemisen tulokset.	Jäsenvaltioiden on kuultava kaupunkisolmukohtien paikallis- ja alueviranomaisia sekä alueellaan toimivia rahdinantajia sekä kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoita. Niiden on otettava analyysissään huomioon kuulemisen tulokset.

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisilla on kattava vastuu multimodaalisista tavaraliikenneterminaaleista ja TEN-T-liikenneinfrastruktuurivaatimuksista (37 artikla), joten niitä olisi kuultava, kun jäsenvaltiot valmistelevat multimodaalisia tavaraliikenneterminaaleja koskevia toimintasuunnitelmiaan.

Muutosehdotus 19

37 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

5. Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää täytäntöönpanosäädöksillä poikkeuksia 1–4 kohdan mukaisista velvoitteista, jos infrastruktuuri-investointeja ei voida perustella sosiaalis-taloudellisella kustannus-hyötysuhteella, erityisesti jos terminaali sijaitsee tilankäytöllisesti rajatulla alueella , muun muassa kaupunkisolmukohdissa . Poikkeusten tulee olla mahdollisia myös kaupunkisolmukohdissa, jos markkinoiden kysyntä ei tue asetettujen terminaalivaatimusten täyttymistä.

Perustelu

Kaupunkisolmukohdissa (40 artikla) sijaitsevilla keskuksilla on vastassaan erittäin suuret maankäyttöön kohdistuvat paineet ja rajallinen tila. Niiden tilanne vaikeuttaa tiettyjen 1–4 kohdassa säädettyjen teknisten vaatimusten toteuttamista. Etusijalle olisi sen vuoksi asetettava kaupunkilogistiikkatehtävät, joiden toteuttaminen ei edellytä liian paljon tilaa.

Muutosehdotus 20

40 artiklan b alakohdan ii alakohta ja viimeinen kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

vähintään kasvihuonekaasupäästöt, ruuhkautumisen, onnettomuudet ja loukkaantumiset, liikennemuotojakauman ja liikkumispalvelujen saatavuuden kattavat kaupunkisolmukohtaiset kaupunkiliikennetiedot sekä ilmansaasteita ja melusaastetta koskevat tiedot kerätään ja toimitetaan komissiolle. Nämä tiedot on myöhemmin toimitettava vuosittain;

[– –]

Komissio hyväksyy viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan menetelmä b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden keräämiä tietoja varten. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 59 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

komissiolle tiedotetaan vuosittain kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien toteuttamisen edistymisestä;

[– –]

Perustelu

Vaikka voidaan ymmärtää, että komissio haluaa seurata tarkkaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien toteuttamista, näin mittava vuotuinen tiedonkeruu ei vaikuta asianmukaiselta. Lisäksi tietojen kerääminen johtaa siihen, että tutkimukset kärsivät inflaatiosta, ja se on aivan liian työlästä paikallis- ja alueviranomaisille. Olisi huolehdittava siitä, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien ja niihin liittyvien indikaattoreiden laatiminen ei aiheuta tarpeetonta hallinnollista rasitetta TEN-T-tavoitteiden saavuttamiselle. Sen vuoksi ehdotetaan, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien toteuttamisen seurantaa yksinkertaistetaan säilyttäen kuitenkin velvollisuus antaa tietoja niiden edistymisestä.

Muutosehdotus 21

40 artiklan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

d)	viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2040: on kehitetty vähintään yksi multimodaalinen rahtiterminaali, joka mahdollistaa riittävän uudelleenlastauskapasiteetin kaupunkisolmukohdassa tai sen läheisyydessä.

d)	viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2040: on kehitetty vähintään yksi multimodaalinen rahtiterminaali, joka mahdollistaa riittävän uudelleenlastauskapasiteetin kaupunkisolmukohdassa tai sen läheisyydessä , jotta voidaan varmistaa kaupunkilogistiikka ja viimeisen kilometrin yhteydet .

Perustelu

On uskaliasta säätää multimodaalisten rahtiterminaalien kehittämisestä, jos ei samalla oteta huomioon virtojen dynamiikkaa alueellisella tasolla ja vastata mahdollisimman tehokkaasti yritysten tarpeisiin huomioiden tekniset ja maankäyttömahdollisuudet alueella. Näin ollen ehdotetaan kyseisten keskusten kaupunkilogistiikkaroolin korostamista.

Muutosehdotus 22

44 artiklan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

a)	tukemaan ja edistämään liikenteen hiilestä irtautumista siirtymällä päästöttömiin ja vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, aluksiin ja ilma-aluksiin sekä Hyperloopin kaltaisiin muihin innovatiivisiin ja kestäviin liikenne- ja verkkoteknologioihin;

a)	tukemaan ja edistämään liikenteen hiilestä irtautumista siirtymällä päästöttömiin ja vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, aluksiin , rautateiden liikkuvaan kalustoon ja ilma-aluksiin sekä Hyperloopin kaltaisiin muihin innovatiivisiin ja kestäviin liikenne- ja verkkoteknologioihin;

Perustelu

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on aiheellista kannustaa teknologiseen innovointiin kaikissa liikennemuodoissa. Innovaatiot ovat mahdollisia ja toivottavia myös raideliikenteessä, erityisesti niillä osuuksilla, jotka on vapautettu teknisten standardien täytäntöönpanosta.

Muutosehdotus 23

44 artiklan a alakohta

(Uusi kohta)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	edistämään vihreiden ja innovatiivisten vaihtoehtojen tutkimusta ja kehittämistä Euroopan laajuisen liikenneverkon teknisistä toimenpiteistä vapautetuilla alueilla, kuten saarilla ja syrjäisimmillä alueilla;

Perustelu

Jos tietyille alueille asetuksen nojalla tai pyynnöstä myönnetyt poikkeukset mahdollistavat Euroopan laajuisen liikenneverkon asianmukaisen täytäntöönpanon niin, että sitä mukautetaan alueiden haasteisiin, on aiheellista edistää vaihtoehtoisten teknologia- tai energiaratkaisujen syntymistä tekemällä kyseisistä alueista innovaatiolaboratorioita.

Muutosehdotus 24

52 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Perustetaan virallisesti ”käytäväfoorumi”, jonka puheenjohtajana toimii eurooppalainen koordinaattori. Asianomaisten jäsenvaltioiden on sovittava käytäväfoorumin jäsenyydestä omassa osuudessaan eurooppalaisesta liikennekäytävästä ja varmistettava rautateiden tavaraliikenteen hallinnon sekä alueviranomaisten, paikallisviranomaisten, yrittäjien ja elinkeinoelämän ja Euroopan laajuisen liikenneverkon kaupunkisolmukohtien edustus.

Perustelu

Alueviranomaiset vastaavat isosta osasta Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden yhteisrahoituksesta, ja niillä on lisäksi toimivaltaa verkon suunnittelussa ja joukkoliikennepalvelujen hallinnoinnissa aluetasolla. Niillä on myös tärkeä rooli tiedon välittämisessä kansalaisten liikkuvuustarpeista. Ne olisikin otettava täysivaltaisesti mukaan Euroopan laajuisen liikenneverkon käytävien hallintoon.

Muutosehdotus 25

52 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

6. Eurooppalainen koordinaattori voi kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Lisäksi ERTMS:stä vastaavan eurooppalaisen koordinaattorin on tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin rautatieviraston ja Euroopan rautatiealan yhteisyrityksen sekä eurooppalaisen merialueen eurooppalaisen koordinaattorin ja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa.

6. Eurooppalainen koordinaattori kuulee työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Lisäksi ERTMS:stä vastaavan eurooppalaisen koordinaattorin on tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin rautatieviraston ja Euroopan rautatiealan yhteisyrityksen sekä eurooppalaisen merialueen eurooppalaisen koordinaattorin ja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa.

Perustelu

Kaikki koordinaattorit ovat ottaneet käyttöön mekanismeja kuullakseen kaikkia alueensa asiaankuuluvia toimijoita. Tämä on otettava huomioon.

Muutosehdotus 26

53 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Työsuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja kuullen käytäväfoorumia ja rautateiden tavaraliikenteen hallintoa tai horisontaalisia painopisteitä käsittelevää neuvoa-antavaa foorumia. Asianomaisten jäsenvaltioiden on hyväksyttävä eurooppalaisten liikennekäytävien työsuunnitelma. Komissio toimittaa työsuunnitelman tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Työsuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden ja alueviranomaisten kanssa ja kuullen käytäväfoorumia ja rautateiden tavaraliikenteen hallintoa tai horisontaalisia painopisteitä käsittelevää neuvoa-antavaa foorumia. Asianomaisten jäsenvaltioiden on hyväksyttävä eurooppalaisten liikennekäytävien työsuunnitelma. Komissio toimittaa työsuunnitelman tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Perustelu

Koska alueviranomaiset osallistuvat työsuunnitelman täytäntöönpanoon ja koska suunnitelma vaikuttaa niiden hallintoalueeseen, ne on otettava mukaan suunnitelman laatimiseen.

Muutosehdotus 27

56 artiklan 1 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)	poistaa merisatamia ja lentoasemia kattavasta verkosta, jos osoitetaan, että niiden liikennemääriä koskeva viimeisin kuusivuotinen keskiarvo on alle 85 prosenttia asiaankuuluvasta raja-arvosta;

käynnistää liitännäismenettelyn ennen kuin poistaa merisatamia ja lentoasemia kattavasta verkosta, jos osoitetaan, että niiden liikennemääriä koskeva viimeisin kuusivuotinen keskiarvo on alle 85 prosenttia asiaankuuluvasta raja-arvosta . Komissio toteuttaa menettelyn tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja ottaa siinä huomioon laadulliset indikaattorit ja mahdolliset suhdannetekijät, jotka voivat selittää infrastruktuuriliikenteen vähenemisen. Tilapäisistä tai poikkeuksellisista tekijöistä johtuvat kuljetusmäärien muutokset eivät saa olla peruste verkon ulkopuolelle jättämiselle ;

Perustelu

Kun otetaan huomioon Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon liittymisen edellyttämät investoinnit ja sen mukanaan tuomat myönteiset prosessit, erityisesti infrastruktuurin viherryttämisen kannalta, on parempi välttää merisatamien tai lentoasemien poistamista kattavasta verkosta. Koska liikennevirrat kuitenkin kehittyvät jatkuvasti, verkon on oltava mukautettavissa. Poistamisen sijasta onkin suositeltavaa käynnistää liitännäismenettely, jonka avulla voidaan arvioida yksityiskohtaisemmin kyseisen merisataman tai lentoaseman dynamiikkaa, jotta voidaan päättää, poistetaanko se verkosta.

Muutosehdotus 28

57 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

57 artikla

Julkisten ja yksityisten sidosryhmien osallistuminen

Hankkeen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa on tarvittaessa noudatettava kansallisia menettelyjä, jotka koskevat niiden paikallis- ja alueviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kuulemista, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa. Komissio edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa tältä osin, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kuulemisen ja osallistamisen osalta.

57 artikla

Julkisten ja yksityisten sidosryhmien osallistuminen

Hankkeen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa on noudatettava kansallisia menettelyjä, jotka koskevat niiden paikallis- ja alueviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kuulemista, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa. Komissio edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa tältä osin, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kuulemisen ja osallistamisen osalta.

Perustelu

Alue- ja paikallisviranomaiset on otettava mukaan, jos yhteistä etua koskevan hankkeen kehittäminen vaikuttaa niihin.

Muutosehdotus 29

Liite V, 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

TEN-T-verkon tehokas toiminta: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon erilaisten kaupunkitoimenpiteiden vaikutus niin matkustaja- kuin tavaraliikenteeseen Euroopan laajuisessa liikenneverkossa, jotta voidaan varmistaa saumaton kauttakulku- tai ohitusliikenne tai yhteenliittäminen kaupunkisolmukohdissa ja niiden lähistössä, päästöttömät ajoneuvot mukaan luettuina. Siihen on sisällyttävä erityisesti toimia, joilla vähennetään ruuhkia, parannetaan liikenneturvallisuutta ja poistetaan TEN-T:n liikennevirtoihin vaikuttavia pullonkauloja.

Perustelu

Alueellisten ja paikallisten matkustaja- ja tavaraliikennevirtojen vuorovaikutus kansainvälisten TEN-T-käytävien liikennevirtojen kanssa on kahdensuuntainen, ja toimenpiteiden vaikutukset olisi otettava huomioon vastavuoroisesti, jotta varmistetaan saumaton liikennejärjestelmä toimivine ensimmäisen ja viimeisen kilometrin yhteyksineen.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

on tyytyväinen komission ehdotuksen yleiseen laatuun ja katsoo, että on äärimmäisen tärkeää, että asetus mahdollistaa liikenneinfrastruktuurin suunnittelua koskevan strategian laatimisen unionin tasolla. Vain näin voidaan varmistaa riittävä yhteenkuuluvuuden, koordinoinnin ja yhteentoimivuuden taso.

katsoo, että Euroopan laajuisen liikenneverkon ylikansallinen ulottuvuus tuo vahvaa eurooppalaista lisäarvoa. Alue- ja paikallisviranomaiset voivat osoittaa rajatylittävien hankkeiden sosioekonomiset hyödyt alueellaan.

panee merkille Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen geopoliittiset seuraukset ja tarpeen puuttua Euroopan liikennejärjestelmän haavoittuvuuteen, sillä sen yhteydet maailmanmarkkinoihin ja etenkin elintarvikemarkkinoihin ovat tällä hetkellä puutteelliset. Komitea kannattaa Venäjään ja Valko-Venäjään liittyviin TEN-T-verkon hankkeisiin kohdistuvien EU:n investointien keskeyttämistä, mutta pyytää kehittämään paremmat rautatieyhteydet Ukrainaan erityisesti välttämättömyysraaka-aineiden kuljetusten helpottamiseksi. Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen suunniteltu korotus tähän tarkoitukseen on tervetullut.

on tyytyväinen Euroopan laajuisen liikenneverkon tavoitteisiin ja korostaa, että asetuksella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa erityisesti, kun se tukee ilmaston kannalta suotuisimpien liikennemuotojen kehittämistä. Komitea korostaa samalla tarvetta varmistaa liikenneinfrastruktuurin mukauttaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja uusiin riskeihin, joita ilmaantuu.

Alueellinen yhteenkuuluvuus

on tyytyväinen alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen asetuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi kautta koko ydinverkon, laajennetun ydinverkon ja kattavan verkon. Euroopan laajuisessa liikenneverkossa noudatetaankin kahdeksannessa koheesiokertomuksessa esitettyä suositusta, jonka mukaan kaikkien EU:n politiikkojen olisi edistettävä yhteenkuuluvuutta EU:ssa.

suosittaa, että komissio määrittelee kahdeksannessa koheesiokertomuksessa esitetyn koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaatteen, jotta voidaan seurata sen soveltamista Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ja erityisesti yhteistä etua koskeviin hankkeisiin.

katsoo, että Euroopan laajuisessa liikenneverkossa on otettava huomioon EU:n alueiden kohtaamien haasteiden moninaisuus. Komitea on tässä yhteydessä tyytyväinen maaseutu-, syrjäseutu-, vuoristo- ja saarialueisiin sekä harvaan asuttuihin, syrjäisiin ja syrjäisimpiin alueisiin kohdistettuun huomioon ja muistuttaa, että myös näihin luokkiin kuulumattomilla alueilla on paljon erilaisia seutuja ja haasteita.

muistuttaa, että alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että verkossa luodaan kauttaaltaan vahva ja tehokas yhteys toissijaisiin liikenneverkkoihin Euroopan laajuisen liikenneverkon ulkopuolella.

toteaa, että yhteiset ja kunnianhimoiset tekniset toimenpiteet ovat tärkeitä, jotta voidaan varmistaa verkon jatkuvuus ja yhteentoimivuus. Komitea muistuttaa kuitenkin, että Euroopan alueiden moninaisuus tekee komission ehdotuksessa teknisten standardien – erityisesti rautatieosuuksien vähimmäisnopeudelle, sähköistämiselle ja raideleveydelle asetettujen vaatimusten – toteuttamiselle asetettujen aikataulujen noudattamisesta vaikeaa, sillä ne vaatisivat aivan liian suuria investointeja.

10.

toteaa, että ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon kuuluvien eurooppalaisten pääväylien lisäksi myös tarvittavien alueellisten rataosuuksien rakentaminen voi edistää merkittävästi rajatylittävien rautatieyhteyksien kehittämistä. Raja-alueiden parempien liikenneverkkojen ansiosta Eurooppa yhdentyy konkreettisella tavalla ja tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden liikkua ilmastoystävällisesti yli rajojen.

Hallinto

11.

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat aktiivisesti liikenneinfrastruktuurin suunnitteluun ja rahoitukseen alueillaan, joista osa kuuluu Euroopan laajuiseen verkkoon. Komitea kehottaakin osallistamaan ne paremmin Euroopan laajuisen liikenneverkon hallintojärjestelmään erityisesti ottamalla ne täysivaltaisesti mukaan käytäväfoorumeihin, joissa niille on toistaiseksi annettu pelkkä tarkkailijan asema.

12.

toteaa kuitenkin, että näistä parannusmahdollisuuksista huolimatta Euroopan komission ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen: Euroopan laajuinen liikenneverkko tuo kiistatonta eurooppalaista lisäarvoa, joka ylittää jäsenvaltioiden rajat, mahdollistamalla valtioiden, alueiden ja kuntien suunnittelutyön yhteensovittamisen etenkin kaupunkisolmukohdille asetusehdotuksessa annetun suuremman roolin ansiosta.

13.

panee merkille monia esimerkkejä rajat ylittävistä osuuksista, joiden toteuttaminen kärsii valtakunnallisen tason poliittisen huomion puutteesta, koordinoinnin puuttumisesta sekä raskaista ja koordinoimattomista hallinnollisista menettelyistä.

14.

kehottaa vahvistamaan merkittävästi Euroopan laajuisen liikenneverkon hallintoa sen toteuttamisen helpottamiseksi. Tämä koskee erityisesti puuttuvia rajatylittäviä yhteyksiä. Komitea suhtautuukin myönteisesti komission ehdotuksiin vahvistaa koordinaattoreiden roolia ja kannustaa koordinointiin kansallisten suunnitelmien ja EU:n politiikkojen välillä.

15.

katsoo, että ydinverkkokäytävien ja rautateiden tavaraliikennekäytävien yhdistäminen eurooppalaisiin liikennekäytäviin parantaa merkittävästi verkon hallinnointia ja johtaa parempaan koordinointiin ja täytäntöönpanoon. Komitea on hämmästynyt siitä, ettei komission ehdotuksessaan esittämä yhdenmukaistaminen koske rautateiden tavaraliikennekäytävien varrella sijaitsevia merisatamia.

Kaupunkisolmukohdat

16.

muistuttaa, että kaupunkiliikenteen kestävyys yhdessä kaukoliikenteen kestävyyden kanssa on keskeinen tekijä Euroopan laajuisen liikenneverkon ja laajemmin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

17.

korostaa, että hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kolmannessa raportissa mainitaan kaupunkisuunnittelupolitiikka, eritoten kaupunkiliikenne, mahdollisuutena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Komitea painottaa tässä yhteydessä aktiivisen liikkuvuuden merkitystä. Sen kehittäminen edellyttää johdonmukaista infrastruktuuria kaupunkisolmukohdissa.

18.

toteaa, että on laadittava kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia. Komitea katsoo, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmilla edistetään monitasoisen hallinnon mallin vahvistamista integroimalla liikenteen suunnittelua ja aluesuunnittelua koskevat strategiat paikallis- ja aluetasolla TEN-T-verkkoon.

19.

huomauttaa, että harvaan asutuilla alueilla ja saarialueilla olisi omaksuttava niiden erityispiirteisiin paremmin soveltuva lähestymistapa.

20.

ehdottaa, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kriteereissä korostetaan joustavuutta, jotta nämä suunnitelmat voidaan integroida hedelmällisesti olemassa oleviin suunnitelmiin. Kaupunkisolmukohtia ei pitäisi rasittaa massiivisella tiedontoimituksella ja siihen liittyvillä menetelmillä. Kaupunkisolmukohtien määrän lisääntyessä niiden EU-rahoitusta on lisättävä vastaavasti.

Liikennemuodot

21.

toteaa, että vesi- ja rautatieliikenne ovat ilmastoystävällisiä liikennemuotoja, ja kannustaa niiden kehittämiseen Euroopan laajuisessa liikenneverkossa.

22.

on tyytyväinen merkittäviin parannuksiin rautatieinfrastruktuurin käsittelyssä. Komitea tähdentää, että yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden edistämiseksi on toteutettava vielä toimia, jotta Euroopan tasolle saadaan tehokas rautateiden tavara- ja matkustajaliikenneverkko.

23.

on tyytyväinen Euroopan laajuisen liikenneverkon meriliikenneosion vahvistamiseen ja erityisesti rahoituskelpoisuuden laajentamiseen koskemaan kaikkia Euroopan laajuisen liikenneverkon satamien välisiä meriosuuksia. Tämän pitäisi helpottaa kabotaasiliikenteen kehittämistä, jotta voidaan edistää liikennemuotosiirtymää maanteiltä merelle ja parantaa saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden yhteyksiä.

Euroopan laajuisen liikenneverkon rahoittaminen

24.

muistuttaa, että Euroopan laajuisen liikenneverkon loppuun saattaminen asetetuissa määräajoissa on ensisijainen tavoite alue- ja paikallisviranomaisille. Komitea korostaa kuitenkin, että Verkkojen Eurooppa -välineen talousarvio on riittämätön, kun otetaan huomioon, kuinka paljon varoja on saatava käyttöön, ja pitää valitettavana, että monet alueet eivät pysty käyttämään rakennerahastoja tämän rahoitusvajeen täyttämiseen. Lisäksi yhteistä etua koskevien hankkeiden taloudellista elinkelpoisuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon hyöty-kustannusanalyysin ohella jäsenvaltioiden erilaiset sosioekonomiset ja maantieteelliset olosuhteet, kuten välimatkat ja liikennemäärät, sekä hankkeiden laajempi taloudellinen vaikuttavuus. Lisäksi on huolehdittava, että asetettujen vaatimusten toteuttamiskelpoisuus jäsenvaltioille ajallisten ja taloudellisten edellytysten näkökulmasta huomioidaan.

25.

huomauttaa, että IPCC:n kolmannessa raportissa suositellaan ilmastotehokkaampien liikkumisvalintojen edistämistä. Komitea pitää sen vuoksi valitettavana, ettei ole olemassa mekanismia, jolla kannustettaisiin siirtymistä ilmastoystävällisimpiin liikennemuotoihin.

26.

korostaa, että on ehdottomasti tuettava Euroopan laajuisen liikenneverkon kunnossapitoa hankkeen koko elinkaaren ajan ja varmistettava liikenneinfrastruktuurin rahoituksen jatkuvuus pitkällä aikavälillä.

Toimintasuunnitelma rautateiden pitkän matkan ja rajatylittävän matkustajaliikenteen edistämiseksi

27.

on tyytyväinen siihen, että toimintasuunnitelmassa kannustetaan luomaan yhtenäinen eurooppalainen kehys ja poistamaan jäljellä olevat esteet rajatylittäviltä ja pitkän matkan rautatieliikennepalveluilta.

28.

korostaa yöjunien keskeistä roolia toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa.

29.

katsoo, että rautateiden rajatylittävän henkilökaukoliikenteen edistäminen edellyttää kannustimien ja rahoitusvälineiden kehittämistä Euroopan tasolla sekä kilpailullisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä lentoliikenteen kanssa.

30.

tähdentää, että näiden tavoitteiden saavuttaminen on alue- ja paikallisviranomaisten edun mukaista. Komitea kiinnittääkin huomiota komission suunnitteilla olevaan lainsäädäntöehdotukseen, jonka tarkoituksena on helpottaa junalippujen käyttöä.

Bryssel 11. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/83

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kaasu-, vety- ja metaanipäästöjä koskeva energiapaketti”

(2022/C 498/13)

Esittelijä:

Jakub CHEŁSTOWSKI (ECR, PL), Sleesian voivodikunnan aluejohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvien kaasujen ja maakaasun sekä vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä

COM(2021) 803 final

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista

COM(2021) 804 final

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi metaanipäästöjen vähentämisestä energia-alalla ja asetuksen (EU) 2019/942 muuttamisesta

COM(2021) 805 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvien kaasujen ja maakaasun sekä vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä

COM(2021) 803 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 6 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[…] joka antaa kaikille markkinaosapuolille mahdollisuuden ottaa huomioon fossiilisen kaasun rooli siirtymävaiheessa ja kannustaa niitä tähän niiden suunnitellessa toimintaansa , jotta vältetään lukkiutumisvaikutukset ja varmistetaan fossiilisen kaasun asteittainen ja viiveetön käytöstä poistaminen erityisesti kaikilla merkityksellisillä teollisuudenaloilla ja lämmityksessä.

[…] joka antaa kaikille markkinaosapuolille mahdollisuuden ottaa huomioon fossiilisen kaasun rooli siirtymävaiheessa ja kannustaa niitä tähän , jotta maakaasua varten rakennettava infrastruktuuri sovitetaan vähähiilisiä ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevia kaasuja ajatellen ja jotta vältetään lukkiutumisvaikutukset niiden poistoajan kuluessa ja varmistetaan fossiilisen kaasun asteittainen ja viiveetön käytöstä poistaminen erityisesti kaikilla merkityksellisillä teollisuudenaloilla ja lämmityksessä.

Perustelu

Jotta pystytään lisäämään hiilettömien kaasujen käyttöä, on olennaisen tärkeää, että uutta kaasuinfrastruktuuria, mukaan lukien putkistot, LNG-terminaalit ja kaasun varastointilaitokset, koskevissa investointisuunnitelmissa otetaan huomioon infrastruktuurin suunnittelu ja rakentaminen siten, että se mukautetaan hiilivapaalle kaasulle sopivaksi heti toiminnan alusta alkaen.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 9 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[…] Vähähiilisillä polttoaineilla, kuten vähähiilisellä vedyllä, voi kuitenkin olla merkitystä energiasiirtymässä erityisesti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, jotta voidaan nopeasti vähentää olemassa olevien polttoaineiden päästöjä ja tukea uusiutuvien polttoaineiden, kuten uusiutuvan vedyn, käyttöönottoa. Biometaani on myös tärkeä uusiutuva polttoaine ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, ja se on suhteellisen helposti yhteensopiva nykyisen maakaasuinfrastruktuurin kanssa (drop-in-polttoaine), ja EU:ssa on suuret unionin sisäiset tuotantomahdollisuudet sitä ajatellen. Biometaanimarkkinoiden kehityksen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä erityisesti toteuttamaan biomassan kaskadikäytön periaatteiden mukaisia investointeja, jotta biokaasun ja biometaanin tuotantoa olemassa olevasta jätteestä voidaan lisätä merkittävästi esimerkiksi maataloudessa, metsätaloudessa ja kunnallisilla toimialoilla. Olisi suljettava pois sellaisten kasvien tuotanto, joita käytetään ainoastaan biokaasulaitoksissa, ja sellaisten biokaasulaitosten rakentaminen, jotka ovat riippuvaisia tehokarjanhoidon ylläpitämisestä. Siirtymän tukemiseksi on tarpeen vahvistaa kynnysarvo vähähiilisellä vedyllä ja synteettisillä kaasumaisilla polttoaineilla saavutettavalle kasvihuonekaasupäästöjen vähennykselle. [– –]

Perustelu

Biokaasu- ja biometaanialan kehittäminen on tärkeää lyhyellä aikavälillä, jotta voidaan osittain vähentää riippuvuutta Venäjältä tuotavasta maakaasusta ja kehittää paikallisia energiayhteisöjä esimerkiksi maa-, metsä- tai kunnallistalouden kaltaisilla aloilla, joilla jätteet on mahdollista muuntaa tuotantoalustaksi. Olisi kuitenkin nimenomaisesti selvennettävä, että vain olemassa olevaa biometaania saa hyödyntää. On suljettava pois biokaasulaitoksissa käytettäviksi tarkoitettujen kasvien tuotanto ja tehokarjanhoidon ylläpitäminen ainoastaan biokaasun ja biometaanin tuottamiseksi energiatarkoituksiin, jotta ei hidasteta vihreää siirtymää.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 20 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[…] Vaikka sähköistäminen on keskeinen osa vihreää siirtymää, tulevaisuudessa kotitalouksissa kulutetaan edelleen maakaasua, myös kasvavia määriä uusiutuvaa kaasua.

[…]m Vaikka sähköistäminen on keskeinen osa vihreää siirtymää, tulevaisuudessa kotitalouksissa kulutetaan edelleen maakaasua, myös kasvavia määriä uusiutuvaa kaasua. Sen varmistamiseksi, että kotitaloudet voivat kuluttaa ja käyttää uusiutuvista lähteistä peräisin olevia kaasuja, jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä Euroopan komission kanssa aloitettava asiaankuuluvien markkinatoimijoiden kanssa vuoropuhelu soveltuvien teknologioiden saatavuudesta asianomaisiin asiakkaiden laitoksiin ja niiden käyttöönoton mahdollisista kustannuksista.

Perustelu

Kehittyneillä vähähiilisillä kaasumarkkinoilla on otettava huomioon vähittäisasiakkaat: kotitaloudet ja osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Jos uusia lämmitys- ja jäähdytyslaitteita ei paranneta tai niitä ei hankita, loppukäyttäjille koituu teknisiä vaikeuksia tai nämä eivät kykene siirtymään fossiilisista polttoaineista hiilettömiin kaasuihin.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 108 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[…] sellaiset näkökohdat kuin tarjonta ja kysyntä, siirtoinfrastruktuuri, palvelun laatu, rajat ylittävä kauppa, investoinnit, kuluttajahinnat ja markkinoiden likviditeetti.

[…] sellaiset näkökohdat kuin tarjonta ja kysyntä, siirtoinfrastruktuuri, palvelun laatu, rajat ylittävä kauppa, investoinnit, kuluttajahinnat ja markkinoiden likviditeetti. Markkinoiden läpinäkyvyyteen olisi myös sisällyttävä yksityiskohtainen määritelmä kustannuksista, joita aiheutuu hiilivapaiden kaasujen uuden infrastruktuurin rakentamisesta kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi kansallisten sääntelyviranomaisten olisi yhteistyössä kansallisten verkko-operaattoreiden kanssa tehtävä yksityiskohtaisia taloudellisia laskelmia hiilivapaan kaasuinfrastruktuurin laajentamiseen liittyvistä tulevista investointikustannuksista. Näin pystytään realistisesti suunnittelemaan verkon kehittämistä, havaitsemaan mahdollinen rahoitusvaje ja tarjoamaan mahdollisuudet tariffipolitiikkaan, joka hyödyttää sekä operaattoreita että asiakkaita.

Perustelu

Hiilivapaiden kaasujen infrastruktuurin rakentamisen kustannukset voivat vaihdella huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Paikallisten kustannusten näkökohta olisi otettava huomioon, jotta pystytään asianmukaisesti suunnittelemaan vähähiilisten ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevien kaasujen markkinoiden kehitystä.

Muutosehdotus 5

4 artiklan 3 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[…] saavat soveltaa energiaköyhille tai heikossa asemassa oleville kotitalousasiakkaille toimitettavan maakaasun hinnoitteluun julkisia toimia. Tällaisiin julkisiin toimiin sovelletaan 4 ja 5 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

[…] saavat soveltaa energiaköyhille tai heikossa asemassa oleville kotitalousasiakkaille tai asetuksessa (EU) 2017/1938 määritellyille suojatuille asiakkaille toimitettavan maakaasun hinnoitteluun julkisia toimia. Tällaisiin julkisiin toimiin sovelletaan 4 ja 5 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

Jos hinnat nousevat pitkäaikaisesti ja merkittävästi, voidaan tukitoimia, joiden erityiset edellytykset määritetään 4 ja 5 artiklassa, laajentaa käsittämään muita asiakasryhmiä, jotta vältetään energiaköyhyyden kielteiset seuraukset.

Perustelu

Komission ehdotus on liian kapearajainen siinä tapauksessa, että hinnat nousevat jyrkästi. Ehdotettu muutos koskee mahdollisuutta lisätä toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa (2017/1938) määriteltyjä suojattujen asiakkaiden ryhmiä.

Muutosehdotus 6

8 artiklan 11 kohta

(uusi kohta)

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

11. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alkuperätakuut voidaan antaa uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden tuottajan hakemuksesta kaasun, eli muun muassa biokaasun, biometaanin, vedyn, ammoniakin, metanolin ja kaasumaisten synteettisten polttoaineiden osalta 19 artiklan 7 kohdan ii alakohdan mukaisesti, jotta loppuasiakkaille voidaan osoittaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian määrä tietyn uusiutuvan ja vähähiilisen polttoaineen toimittajan energialähteiden yhdistelmässä suhteessa markkinoille saatettuun energiaan, joka toimitetaan kuluttajille sopimusten perusteella. Lisäksi on tärkeää, että loppuasiakkaat tiedostavat vihreän siirtymän merkityksen ja että he saavat tietoa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tai vähähiilisen polttoaineen monipuolisuudesta ja oikeuksistaan pyytää alkuperätakuita.

Perustelu

Vähähiilisten ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevien polttoaineiden yhteenliitettyjen eurooppalaisten markkinoiden kehittäminen edellyttää sellaisten välineiden käyttöä, joiden avulla voidaan antaa loppuasiakkaille tietoa tuotettujen ja toimitettujen kaasujen alkuperästä.

Muutosehdotus 7

10 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[…] jos toimittaja noudattaa sovellettavia kauppaa ja tasehallintaa koskevia sääntöjä. Jäsenvaltioiden on tältä osin toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hallinnolliset menettelyt eivät syrji toimittajia, joilla jo on toimilupa toisessa jäsenvaltiossa.

[…] jos toimittaja noudattaa sovellettavia kauppaa ja tasehallintaa koskevia sääntöjä sekä hankkii sääntelyviranomaisen 7 artiklan 2 kohdan nojalla vaatimat luvat siinä jäsenvaltiossa, missä kaasuntoimitus tapahtuu . Jäsenvaltioiden on tältä osin toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hallinnolliset menettelyt eivät syrji toimittajia, joilla jo on toimilupa toisessa jäsenvaltiossa.

Perustelu

Vaatimus, jonka mukaan toimittajien on täytettävä asetetut vaatimukset jäsenvaltioissa, takaa toimitusvarmuuden asiakkaille. Säännöksen loppuosalla varmistetaan, että tällaiset normit eivät ole luonteeltaan syrjiviä.

Muutosehdotus 8

26 artikla

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[…] riippumatta siitä, onko uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen tuotantolaitokset liitetty jakelu- tai siirtoverkkoihin.

[…] riippumatta siitä, onko uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen tuotantolaitokset liitetty jakelu- tai siirtoverkkoihin , edellyttäen, että niitä pidetään hyödyllisinä 51 artiklan mukaisten kansallisten verkon kehittämissuunnitelmien pohjalta . Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on tarvittavat mekanismit, joilla varmistetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevia ja vähähiilisiä kaasuja tuottavien uusien laitosten liittämisestä aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen ja oikeasuhtainen jako.

Perustelu

Korvausjärjestelmien käyttöönoton tarkoituksena on varmistaa, että kustannuksia ei siirretä epäoikeudenmukaisesti muille verkonkäyttäjille, ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset markkinoilla. Ainoastaan selkeää lisäarvoa tuovat laitokset olisi liitettävä jakelu- ja siirtoverkkoihin, koska pitkällä aikavälillä olisi keskityttävä uusiutuvan energian ja erityisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kestävään kehittämiseen.

Muutosehdotus 9

51 artiklan 2 kohdan b alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)	mainittava kaikki jo päätetyt investoinnit ja uudet investoinnit, jotka on tehtävä seuraavien kolmen vuoden aikana;

mainittava kaikki jo päätetyt investoinnit ja uudet investoinnit, jotka on tehtävä seuraavien kolmen vuoden aikana, sekä yksityiskohtainen taloudellinen analyysi, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat infrastruktuurin rakentamisesta tai olemassa olevan parantamisesta vähähiilisiä ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevia kaasuja varten, sekä selvitys mahdollisesta rahoitusvajeesta perinteiseen maakaasuinfrastruktuuriin verrattuna;

Perustelu

Vähähiilisen ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan kaasun infrastruktuurin kehittämistä koskevaan pitkän aikavälin suunnitteluun on sisällyttävä yksityiskohtainen kustannussuunnittelu. Yksityiskohtaisten taloudellisten kysymysten jättäminen yksinomaan siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden vastuulle voi johtaa vaikeuksiin investointitavoitteiden toteuttamisessa.

Muutosehdotus 10

72 artiklan 4 kohdan f alakohta

(uusi alakohta)

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

perustaa ns. sääntelyn testiympäristöjä, joilla myönnetään kohdennettuja ja väliaikaisia vapautuksia valtakunnallisista, alueellisista tai paikallisista säädöskehyksistä innovatiivisia vähähiilisiin ja uusiutuvista lähteistä peräisin oleviin kaasuihin tehtäviä investointeja varten. Tällaisen sääntelyllisen testausympäristön perustamisen tarkoituksena on nopeuttaa investointeja vähähiilisiin ja uusiutuvista lähteistä peräisin oleviin kaasuihin erityisesti niissä jäsenvaltioissa, missä kyseiset investoinnit eivät ole kaikilta osin nykyisten oikeudellisten ja sääntelyllisten kehysten mukaisia, ja se voisi myös helpottaa sääntely-ympäristön myöhempää mukauttamista niihin.

Perustelu

On suositeltavaa ottaa käyttöön niin kutsutut sääntelyn testiympäristöt, jotka tarjoavat väliaikaisen poikkeuksen valtakunnallisista, alueellisista tai paikallisista säädöskehyksistä sellaisten innovatiivisten investointien toteuttamiseksi, joita varten ei ole vielä kehitetty asianmukaisia oikeudellisia puitteita.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista

COM(2021) 804 final

Muutosehdotus 11

Johdanto-osan 42 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[…] Samalla kun varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa kaasun laatuun rajatylittävissä yhteenliitäntäpisteissä, jäsenvaltioilla olisi säilyttävä joustavuus kaasun laatustandardien soveltamisessa kotimaisissa maakaasuverkoissaan. Alkuperätakuut ovat tarpeen, jotta pystytään varmistamaan erittäin integroidut, yhteentoimivat ja avoimet vähähiilisten ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevien kaasujen markkinat. Niiden volyymi maakaasujärjestelmässä tulee näet kasvamaan. Takeiden tarkoituksena on varmentaa kaasuntuotannon lähde ja syntynyt hiilijalanjälki, jotta on mahdollista varmistaa, että tuottajat ja loppuasiakkaat voivat käydä kauppaa vakioidulla tavalla ja jotta saavutetut hiilidioksidivähennykset kyetään dokumentoimaan.

Perustelu

Ilman alkuperätakuuta tietyn kaasun tuotantolähdettä ja hiilijalanjälkeä ei kyetä varmentamaan, mikä estää ilmastopolitiikan toteuttamisen ja muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin.

Muutosehdotus 12

43 artiklan 1 kohdan c alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)	määriteltävä puuttuvat investoinnit erityisesti rajat ylittävän kapasiteetin osalta.

c)	määriteltävä puuttuvat investoinnit erityisesti rajat ylittävän kapasiteetin osalta sekä järjestelmäyhteydet kolmansiin maihin, joista vähähiilisiä ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevia kaasuja tuodaan Euroopan unionin energian kokonaiskysynnän kattamiseksi.

Perustelu

Jotta pystytään varmistamaan tuotannon jatkuvuus teollisuuden eri aloilla ja EU:n energiaturvallisuus vähähiilisten ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevien kaasujen uusilla markkinoilla, keskeisenä suunnitteluperiaatteena olisi oltava sen varmistaminen, että tarvittavat määrät vetyä tuodaan EU:n ulkopuolelta, jotta EU:n energian kokonaistarve kyetään kattamaan kestäväpohjaisella ja turvallisella tavalla.

Muutosehdotus 13

43 artiklan 4 kohta

(uusi kohta)

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

—

4. Asianmukaisen, realistisen ja toteuttamiskelpoisen unionin laajuisen kymmenvuotisen verkonkehittämissuunnitelman laatimiseksi Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston ACERin, kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston Kaasu-ENTSOn ja sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston Sähkö-ENTSOn olisi aloitettava kansallisten sääntelyviranomaisten kuuleminen kustannuksista, joita aiheutuu infrastruktuurin rakentamisesta tai parantamisesta vähähiilisten ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevien kaasujen käyttöä varten heti tämän asetuksen tultua voimaan. Tämä koskee erityisesti uusien infrastruktuurien, kuten vetyterminaalien, elektrolyysilaitteiden ja vetyverkkojen, pääoma- ja käyttömenojen yksityiskohtaista suunnittelua.

Perustelu

Ks. edellä.

Muutosehdotus 14

60 artiklan 1 kohdan b alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)	investointi edistää hiilestä irtautumista;

investointi edistää hiilestä irtautumista ja sillä varmistetaan lisäksi, että rakennettava uusi maakaasuinfrastruktuuri suunnitellaan siten, että sen avulla pystytään käsittelemään uusiutuvista lähteistä peräisin olevia ja vähähiilisiä kaasuja heti toiminnan alusta alkaen ja minimoimaan lukkiutumisilmiön riski;

Perustelu

Ks. edellä.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi metaanipäästöjen vähentämisestä energia-alalla ja asetuksen (EU) 2019/942 muuttamisesta

COM(2021) 805 final

Muutosehdotus 15

3 artikla (uusi artikla)

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

—

Uusiutuvien kaasulähteiden pitkän aikavälin potentiaalin arviointi perustana siirto- ja jakeluverkon kehittämisen optimoinnille

1. Jäsenvaltiot ovat vastuussa biometaanin tuotantomahdollisuuksien arvioinnista paikallisella tasolla koko alueellaan osana kansallisia biokaasu- ja biometaanistrategioitaan. Arviointi on tehtävä kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Se voi perustua olemassa oleviin arviointeihin.

2. Tässä arvioinnissa huomioon otettava biomassa kattaa direktiivin 2018/2001 2 artiklassa (mukaan lukien liite IX) määritellyn raakabiomassan, joka täyttää unionin asettamat kestävän kehityksen kriteerit.

3. Jäsenvaltioiden on arvioinnin suunnitteluvaiheessa kuultava asianomaista sääntelyviranomaista sekä siirto- ja jakeluverkonhaltijoita, jotta pystytään määrittämään

a)	alue, jonka sisällä tuotantokyvyn arviointi tehdään,

b)	arvioidun biomassan vaihteluvälin osalta maantieteellinen läheisyys olemassa oleviin maakaasuverkkoihin.

4. Jäsenvaltioiden on kuultava alue- ja paikallisviranomaisia sekä siirto- ja jakeluverkonhaltijoita, kun ne tekevät arviointia ja laajentavat olemassa olevaa arviointia ja suorittaessaan sen myöhempiä päivityksiä. Ne voivat kuulla muita asiaankuuluvia toimijoita.

Perustelu

Biokaasun ja biometaanin pitkän aikavälin tuotantopotentiaalin arviointi on ennakkoedellytys verkon vahvistamisen kustannustehokkaalle suunnittelulle, jotta kaasuverkot pystyvät käsittelemään yhä kasvavan määrän biometaania.

Muutosehdotus 16

3 artiklan 3 kohta

(uusi kohta)

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

—

3. Energia-alan sääntelyviranomaisten (ACER) on yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa tehtävä yksityiskohtainen laskelma metaanipäästöjen vähentämiseen liittyvistä investointi- ja toimintamenoista kussakin jäsenvaltiossa. Ensimmäinen laskelma on saatettava päätökseen viimeistään … [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Se on ajantasaistettava aina kolmen vuoden välein. Pääoma- ja toimintamenojen laskeminen on perustana tariffi- ja rahoituspolitiikan suunnittelulle.

Perustelu

Metaanivuotoanalyysien tekemisessä, metaanipäästöjen raportoinnissa sekä metaanipäästöjen vähentämiseen johtavissa mahdollisissa uusissa investoinneissa olisi otettava huomioon systeemiset kustannukset, jotka eivät saa aiheuttaa rasitetta loppuasiakkaille tai laajentaa alueita, missä ilmenee energiaköyhyyttä.

Muutosehdotus 17

10 artiklan 4 kohta

(uusi kohta)

Euroopan komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	4. Komissio vahvistaa yhteistyössä metaanipäästöjen kansainvälisen seurantakeskuksen kanssa täytäntöönpanosäädöksillä unionin laajuisen menetelmän metaanipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista varten tämän asetuksen 3, 4 ja 5 luvussa säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa varten.

Perustelu

Metaanipäästöjen koordinoidun vähentämisen käynnistämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön yleinen tarkkailu-, raportointi- ja todentamismenetelmä, joka on alakohtainen ja jolla varmistetaan, että niiden liikkeeseenlaskijat pystyvät avoimeen ja vertailukelpoiseen raportointiin.

Muutosehdotus 18

12, 14, 17, 18 ja 25–29 artikla

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

12, 14, 17, 18 ja 25–29 artikla

Asetuksen 12 artiklan mukaisia pakollisia määräaikoja pidennetään 12 kuukaudella.

Asetuksen 14 artiklan mukaisia pakollisia määräaikoja pidennetään 9 kuukaudella.

Asetuksen 17 artiklan mukaisia pakollisia määräaikoja pidennetään 9 kuukaudella.

Asetuksen 18 artiklan mukaisia pakollisia määräaikoja pidennetään 12 kuukaudella.

Asetuksen 25 artiklan mukaisia pakollisia määräaikoja pidennetään 12 kuukaudella.

Asetuksen 26 artiklan mukaisia pakollisia määräaikoja pidennetään 9 kuukaudella.

Asetuksen 27 artiklan mukaisia pakollisia määräaikoja pidennetään 9 kuukaudella.

Asetuksen 28 artiklan mukaisia pakollisia määräaikoja pidennetään 12 kuukaudella.

Asetuksen 29 artiklan mukaisia pakollisia määräaikoja pidennetään 12 kuukaudella.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

korostaa tarvetta suojella kuluttajia korkeilta hinnoilta ja taata heille varma energiansaanti. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.

katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, kahdeksannen ympäristöä koskevan toimintasuunnitelman ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi mahdollisimman pian ja energiaturvallisuus huomioon ottaen poistettava vaiheittain käytöstä fossiiliset polttoaineet, myös maakaasu, ja toteutettava erittäin energiatehokas ja pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin perustuva talous. Sen vuoksi on tarpeen luoda nopeasti yhteiset puitteet maakaasun vaiheittaista käytöstä poistamista silmällä pitäen.

toteaa, että vetytalouden toteuttaminen riippuu suoraan vetyinfrastruktuurin oikea-aikaisesta rakentamisesta ja muuntamisesta. Monitahoisten hankkeiden ja aloitteiden toteuttaminen dynaamisessa ympäristössä edellyttää asianmukaista EU:n oikeuskehystä, jotta varmistetaan tarvittava investointien suunnitteluvarmuus.

tähdentää, että hiilivapaiden kaasujen yleistyminen ei saisi vaikuttaa loppuasiakkaiden saaman kaasun laatuun.

kiinnittää huomiota tarpeeseen analysoida infrastruktuurin kehittämisen kustannuksia, jotta voidaan varmistaa taloudellisesti ennustettavissa oleva energiakäänne. Hiilivapaiden kaasujen infrastruktuurin kehittämisen kustannuksista saatetaan tarvita lisäselvityksiä samoin kuin arviointeja siitä, miten tämä siirtymä vaikuttaa syrjäisimpiin alueisiin, kun otetaan huomioon niiden erityispiirteet, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa.

kehottaa estämään hukkainvestointien syntymisen. Uudet kaasurakenteet olisi suunniteltava siten, että niitä voi tulevaisuudessa hyödyntää yhteispolttoon tai että ne pystyvät tulevaisuudessa toimimaan suurilla hiilivapaiden kaasujen pitoisuuksilla.

suosittaa, että otetaan käyttöön niin kutsuttuja sääntelyn testiympäristöjä, joilla varmistetaan yhdennettyjen markkinoiden kehittäminen hiilettömille kaasuille, vaikka kansallisella tasolla ei olisi riittävästi alakohtaista lainsäädäntöä.

kiinnittää huomiota mahdollisuuteen ottaa käyttöön alkuperätakuut vähähiilisille ja uusiutuvista lähteistä peräisin oleville kaasuille, mikä takaa kaupankäynnin avoimuuden markkinoilla.

suosittaa, että laaditaan etenemissuunnitelma vähähiilisten kaasujen tuontia varten energiavarmuuden säilyttämiseksi ja tulevan kysynnän tyydyttämiseksi.

10.

kehottaa laajentamaan kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (ENTSOG) toimeksiantoa kehittää vähähiilisten ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevien kaasujen markkinoita sen sijaan, että tässä tarkoituksessa perustettaisiin erillinen ENNOH-organisaatio.

11.

suhtautuu kriittisesti ehdotettuihin tiukkoihin sääntöihin vetyverkon omistuksen vertikaalisesta ja horisontaalisesta eriyttämisestä. Ne ovat ristiriidassa sellaiseen vetyverkkoon lyhyellä aikavälillä tehtävien mittavien investointien tavoitteen kanssa, joka rakennetaan ja jota ohjataan tehokkaasti olemassa olevien maakaasuverkkojen pohjalta. Komitea vaatiikin sähköön ja kaasuun sovellettavien vakiintuneiden eriyttämisvaatimusten säilyttämistä vedyn osalta erityisesti jakeluverkkotasolla. Komitea kiinnittää huomiota mahdollisuuteen antaa vastuu vedynsiirtoverkon kehittämisestä kaasun siirtoverkonhaltijoille. Vedyn siirtoverkonhaltijan erottaminen kaasun siirtoverkonhaltijasta erilliseksi ja riippumattomaksi yhtiöksi ei ehkä ole hyödyksi energiasiirtymän dynamiikan kannalta.

12.

kehottaa kehittämään biokaasun ja biometaanin raaka-ainepohjaa. Orgaanisten polttoaineiden saannin turvaaminen on tärkeää, jotta on mahdollista hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla alueiden potentiaalia näiden kaasujen osalta. Komitea kehottaa myös sulkemaan pois sellaisten kasvien tuotannon, joita käytetään ainoastaan biokaasulaitoksissa, ja sellaisten biokaasulaitosten rakentamisen, jotka ovat riippuvaisia tehokarjanhoidon ylläpitämisestä.

13.

kehottaa arvioimaan biokaasun ja biometaanin tuotannon pitkän aikavälin potentiaalia alueiden tasolla, minkä perusteella on vuorostaan mahdollista määrittää hiilivapaan kaasun ekosysteemin alueelliset kehitysmahdollisuudet.

14.

suosittaa, että otetaan käyttöön metaanipäästöjä koskeva yhteinen menetelmä, joka mahdollistaa metaanipäästöjen koordinoidun vähentämisen EU:ssa.

15.

kiinnittää huomiota siihen, että metaania tulee käyttää polttoaineena yhteistuotantoyksiköissä vain poikkeustapauksissa ja väliaikaisesti.

16.

suosittaa, että otetaan huomioon kustannukset, joita aiheutuu pyrkimyksistä vähentää metaanipäästöjä EU:ssa. Euroopan komission olisi otettava huomioon jäsenvaltioille välttämättä aiheutuvat kustannukset ja osoitettava tätä tarkoitusta varten tukivaroja, joista on suoraa hyötyä lopullisille asiakkaille erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla ja alueilla, joissa lämmön kysyntä on suurta.

17.

kehottaa tunnustamaan kattavasti EU:n sääntelyssä biokaasun käytön ja tukemaan sitä myös liikenteessä, jotta päästöjä voidaan vähentää elinkaarinäkökulman mukaisesti. Tällä hetkellä biokaasun tuotanto tunnustetaan kestäväksi toiminnaksi kestävää toimintaa koskevassa EU:n luokitusjärjestelmässä, mutta tämä ei koske sen käyttöä liikenteessä.

18.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten toimivalta vaihtelee Euroopan unionissa ja että päätökset olisi tehtävä sillä julkisen vallan tasolla, missä se on tehokkainta. Komitea katsoo, että tarkasteltavana olevat säädösehdotukset ovat toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/94

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n sirusäädös Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi”

(2022/C 498/14)

Esittelijä:

Thomas Gottfried SCHMIDT (DE, EPP)

Aluekehityksestä vastaava ministeri, Saksin osavaltio

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)

COM(2022) 46 final

Liitteet asiakirjaan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)

COM(2022) 46 final, liitteet 1–3

Ehdotus neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta

COM(2022) 47 final

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Sirusäädös Euroopalle

COM(2022) 45 final

Komission suositus unionin yhteisestä välineistöstä puolijohdepulan korjaamiseksi ja EU:n mekanismista puolijohde-ekosysteemin seurantaa varten

C(2022) 782 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)

COM(2022) 46 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(1)

Puolijohteet ovat kaikkien digitaalisten laitteiden keskeisiä rakenneosia, olipa sitten kyse älypuhelimista ja autoista, terveydenhuollon, energia-alan, tietoliikenteen ja automaation kriittisistä sovelluksista ja infrastruktuureista tai muista teollisuuden aloista. Puolijohteet ovat olennaisen tärkeitä nykyajan talouden ja yhteiskunnan toiminnan kannalta, mutta unionissa on ilmennyt ennennäkemättömiä häiriöitä niiden tarjonnassa. Nykyinen tarjontapula on merkki siitä, että unionissa on pysyviä ja vakavia rakenteellisia puutteita puolijohteiden arvo- ja toimitusketjussa. Häiriöt ovat tältä osin paljastaneet pitkäaikaisia haavoittuvuuksia, erityisesti vahvan riippuvuuden kolmansista maista sirujen valmistuksessa ja suunnittelussa.

(1)

Puolijohteet ovat kaikkien digitaalisten laitteiden keskeisiä rakenneosia, olipa sitten kyse älypuhelimista , sähköpolkupyöristä ja autoista, terveydenhuollon, energia-alan, tietoliikenteen ja automaation kriittisistä sovelluksista ja infrastruktuureista tai muista teollisuuden aloista. Puolijohteet ovat olennaisen tärkeitä nykyajan talouden , vihreän siirtymän tavoitteen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta, mutta unionissa on ilmennyt ennennäkemättömiä häiriöitä niiden tarjonnassa. Nykyinen tarjontapula on merkki siitä, että unionissa on pysyviä ja vakavia rakenteellisia puutteita puolijohteiden arvo- ja toimitusketjussa. Häiriöt ovat tältä osin paljastaneet pitkäaikaisia haavoittuvuuksia, erityisesti vahvan riippuvuuden kolmansista maista sirujen valmistuksessa ja suunnittelussa.

Perustelu

Vihreän siirtymän kannalta keskeiset teollisuudenalat ja teknologiat tarvitsevat siruja. Esimerkiksi nykyaikaisten sähköpolkupyörien ja aurinkosähköjärjestelmien vaihtosuuntaajien moottoreissa, ohjaimissa ja näytöissä käytetään siruja. Vihreää siirtymää ei voida toteuttaa ilman siruja.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(3)

Tällä kehyksellä on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on varmistaa unionin kilpailukyvyn ja innovointivalmiuksien kannalta tarpeelliset edellytykset sekä teollisuuden mukautuminen rakenteellisiin muutoksiin, jotka johtuvat nopeista innovointisykleistä ja kestävyyden tarpeesta. Ensimmäisestä tavoitteesta erillinen mutta sitä täydentävä toinen tavoite on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhtenäinen unionin oikeudellinen kehys, jolla lisätään unionin häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta puolijohdeteknologioiden alalla.

(3)

Tällä kehyksellä on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on varmistaa unionin kilpailukyvyn ja innovointivalmiuksien kannalta tarpeelliset edellytykset sekä teollisuuden mukautuminen eri sektoreiden ja asianomaisten aluekohtaisten ekosysteemien osalta kestävän kehityksen tavoitteita noudattaviin rakenteellisiin muutoksiin, jotka johtuvat nopeista innovointisykleistä ja kestävyyden tarpeesta. Ensimmäisestä tavoitteesta erillinen mutta sitä täydentävä toinen tavoite on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhtenäinen unionin oikeudellinen kehys, jolla lisätään unionin häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta puolijohdeteknologioiden alalla.

Perustelu

Kestävän kehityksen tavoitteiden noudattaminen on keskeinen kysymys, ja se olisi kirjattava lausuntoon.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(13)

Jotta voidaan poistaa nykyisten hajanaisten julkisten ja yksityisten investointien rajoitukset, helpottaa integraatiota, hedelmällistä vuorovaikutusta ja investointien tuottoa käynnissä olevissa ohjelmissa sekä toteuttaa puolijohteisiin liittyvää unionin yhteistä strategista visiota keinona, jolla unioni ja sen jäsenvaltiot voivat kunnianhimoisen tavoitteensa mukaisesti varmistaa johtoaseman digitaalitaloudessa, Siruja Euroopalle -aloitteella olisi helpotettava parempaa koordinointia ja tiiviimpää synergiaa nykyisten rahoitusohjelmien välillä unionin tasolla ja kansallisella tasolla, parempaa koordinointia ja yhteistyötä teollisuuden ja keskeisten yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa sekä yhteisiä lisäinvestointeja jäsenvaltioiden kanssa. Aloite on suunniteltu siten, että sen toteuttamiseen kerätään resursseja unionilta, jäsenvaltioilta ja nykyisiin unionin ohjelmiin assosioituneilta kolmansilta mailta sekä yksityiseltä sektorilta. Aloitteen onnistuminen voi näin ollen perustua ainoastaan jäsenvaltioiden ja unionin yhteisiin toimiin, joilla tuetaan sekä huomattavia pääomakustannuksia että virtuaalisten suunnittelu-, testaus- ja pilotointiresurssien laajaa saatavuutta ja tietojen, taitojen ja osaamisen levittämistä. Ottaen huomioon kyseisten toimien erityispiirteet aloitteen tavoitteita, erityisesti sirurahaston toimia, olisi tarvittaessa tuettava myös InvestEU-rahastoon kuuluvasta rahoitusta yhdistävästä välineestä.

(13)

Jotta voidaan poistaa nykyisten hajanaisten julkisten ja yksityisten investointien rajoitukset, helpottaa integraatiota, hedelmällistä vuorovaikutusta ja investointien tuottoa käynnissä olevissa ohjelmissa sekä toteuttaa puolijohteisiin liittyvää unionin yhteistä strategista visiota keinona, jolla unioni ja sen jäsenvaltiot voivat kunnianhimoisen tavoitteensa mukaisesti varmistaa johtoaseman digitaalitaloudessa, Siruja Euroopalle -aloitteella olisi helpotettava parempaa koordinointia hallinnon kaikilla tasoilla ja niiden välillä ja tiiviimpää synergiaa nykyisten rahoitusohjelmien välillä unionin tasolla ja kansallisella tasolla (keskitetysti hallinnoitavat EU-ohjelmat ja yhteistyössä hallinnoitavat EU-ohjelmat mukaan luettuina) , parempaa koordinointia ja yhteistyötä teollisuuden ja keskeisten yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa sekä yhteisiä lisäinvestointeja jäsenvaltioiden kanssa. Aloite on suunniteltu siten, että sen toteuttamiseen kerätään resursseja unionilta, jäsenvaltioilta , alueilta ja nykyisiin unionin ohjelmiin assosioituneilta kolmansilta mailta sekä yksityiseltä sektorilta. Aloitteen onnistuminen voi näin ollen perustua ainoastaan jäsenvaltioiden ja unionin yhteisiin toimiin, joilla tuetaan sekä huomattavia pääomakustannuksia että virtuaalisten suunnittelu-, testaus- ja pilotointiresurssien laajaa saatavuutta ja tietojen, taitojen ja osaamisen levittämistä. Ottaen huomioon kyseisten toimien erityispiirteet aloitteen tavoitteita, erityisesti sirurahaston toimia, olisi tarvittaessa tuettava myös InvestEU-rahastoon kuuluvasta rahoitusta yhdistävästä välineestä.

Perustelu

Otetaan huomioon alueulottuvuus.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(15)

Aloitteen olisi perustuttava vahvaan tietopohjaan ja lisättävä synergioita sellaisten toimien kanssa, joita unioni ja jäsenvaltiot tukevat tällä hetkellä ohjelmilla ja toimilla, jotka koskevat puolijohteiden tutkimusta ja innovointia sekä toimitusketjun osien kehittämistä. Näitä ohjelmia ovat erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (1) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Tavoitteena on vahvistaa unionin asemaa globaalina toimijana puolijohdeteknologian ja sen sovellusten alalla ja kasvattaa osuutta valmistuksesta maailmanlaajuisesti. Aloite täydentäisi näitä toimia ja toimisi tiiviissä yhteistyössä prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin kanssa.

(15)

Aloitteen olisi perustuttava vahvaan tietopohjaan ja lisättävä synergioita sellaisten toimien kanssa, joita unioni, jäsenvaltiot ja alueet tukevat tällä hetkellä ohjelmilla ja toimilla, jotka koskevat puolijohteiden tutkimusta ja innovointia sekä toimitusketjun osien kehittämistä. Näitä ohjelmia ovat erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (1) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Tavoitteena on vahvistaa unionin asemaa globaalina toimijana puolijohdeteknologian ja sen sovellusten alalla ja kasvattaa osuutta valmistuksesta maailmanlaajuisesti. Aloite täydentäisi näitä toimia ja toimisi tiiviissä yhteistyössä prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin sekä aluetason älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa.

Perustelu

Otetaan huomioon alueulottuvuus.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 19 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(19)

Integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi tarjottava puolijohteiden valmistusvalmiuksia, jotka ovat ”laatuaan ensimmäisiä” unionissa, ja edistettävä toimitusvarmuutta ja häiriönsietokykyistä ekosysteemiä sisämarkkinoilla. Tekijänä, joka vaikuttaa ratkaisevasti laatuaan ensimmäisen laitoksen perustamiseen, voi olla teknologiasolmu, alustamateriaali, kuten piikarbidi ja galliumnitridi, sekä muut tuoteinnovaatiot , jotka voivat tarjota paremman suorituskyvyn, prosessiteknologian tai energia- ja ympäristötehokkuuden. Unionissa ei saisi vielä olla olemassa sellaista laitosta, jolla on vastaavat valmiudet teollisessa mittakaavassa, eikä sellaisen rakentamisesta saisi olla sitoumusta, lukuun ottamatta tutkimukseen ja kehitykseen tarkoitettuja laitoksia tai pieniä tuotantolaitoksia.

(19)

Integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi tarjottava puolijohteiden valmistusvalmiuksia, jotka ovat ”laatuaan ensimmäisiä” unionissa, ja edistettävä toimitusvarmuutta ja häiriönsietokykyistä ekosysteemiä sisämarkkinoilla. Tekijänä, joka vaikuttaa ratkaisevasti laatuaan ensimmäisen laitoksen perustamiseen, voi olla teknologiasolmu, alustamateriaali, kuten piikarbidi, galliumnitridi , indiumfosfidi ja piinitridi , sekä muut vastaavat tuote- ja materiaali-innovaatiot , jotka voivat tarjota paremman suorituskyvyn, prosessiteknologian tai energia- ja ympäristötehokkuuden. Unionissa ei saisi vielä olla olemassa sellaista laitosta, jolla on vastaavat valmiudet teollisessa mittakaavassa, eikä sellaisen rakentamisesta saisi olla sitoumusta, lukuun ottamatta tutkimukseen ja kehitykseen tarkoitettuja laitoksia tai pieniä tuotantolaitoksia.

Perustelu

Piinitridi (SiN) on ihanteellinen alusta integroidun fotonisen piirin (PIC) sovelluksille, joilla on laaja spektrialue ja erittäin alhaisen häviön aaltojohto. Ne soveltuvat siksi erittäin hyvin ilmaisimiin, spektrometreihin, biosensoreihin ja kvanttitietokoneisiin. Johdonmukaisuuden vuoksi kohdassa tulisi mainita myös indiumfosfidi.

Muutosehdotus 6

2 artiklan 1 kohdan 10 alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

10)

”laatuaan ensimmäisellä laitoksella” teollista laitosta, joka pystyy puolijohteiden valmistukseen, mukaan lukien alku- tai loppuvaihe tai molemmat, ja joka ei ole vielä fyysisesti olemassa tai jonka rakentamiseen ei ole vielä sitouduttu unionissa, esimerkiksi teknologiasolmun, alustamateriaalin, kuten piikarbidin ja galliumnitridin, ja muiden paremman suorituskyvyn tarjoavien tuoteinnovaatioiden , prosessi-innovaatioiden tai energia- ja ympäristötehokkuuden osalta;

10)

”laatuaan ensimmäisellä laitoksella” teollista laitosta, joka pystyy puolijohteiden valmistukseen, mukaan lukien alku- tai loppuvaihe tai molemmat, ja joka ei ole vielä fyysisesti olemassa tai jonka rakentamiseen ei ole vielä sitouduttu unionissa, esimerkiksi teknologiasolmun, alustamateriaalin, kuten piikarbidin, galliumnitridin , indiumfosfidin ja piinitridin , ja muiden vastaavien paremman suorituskyvyn tarjoavien tuote- ja materiaali-innovaatioiden , prosessi-innovaatioiden tai energia- ja ympäristötehokkuuden osalta;

Perustelu

Muutosehdotus 7

3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Aloite perustetaan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ajaksi.	1. Aloite perustetaan ensi vaiheessa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ajaksi. Aloitetta on syytä jatkaa monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 puitteissa.

Perustelu

Ajanjakso nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun vuonna 2027 ei ole riittävä EU:n sirusäädöksessä itsessään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pidennys olisi lyötävä lukkoon jo tässä yhteydessä.

Muutosehdotus 8

4 artiklan 2 kohdan b alakohdan 1 alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

vahvistamalla teknologisia valmiuksia seuraavan sukupolven sirujen tuotantoteknologioiden alalla integroimalla tutkimus- ja innovointitoimia ja valmistelemalla tulevien teknologiasolmujen kehittämistä, mukaan lukien alle kahden nanometrin erittäin kehittyneet solmut, 10 nanometrin ja sitä pienempi FD-SOI-teknologia (Fully Depleted Silicon on Insulator) sekä kolmiulotteinen heterogeeninen järjestelmäintegraatio ja kehittynyt pakkaaminen;

Perustelu

Komission keskittyminen alle 10 nanometrin kokoluokkaan on liian kapea-alaista eikä vastaa EU:n käyttäjäteollisuuden tarpeisiin.

Muutosehdotus 9

8 artiklan 2 kohdan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

d)	asiantuntemuksen ja taitotiedon siirron helpottaminen jäsenvaltioiden ja alueiden välillä edistämällä taitojen, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa ja kannustamalla yhteisiä ohjelmia;

asiantuntemuksen ja taitotiedon siirron helpottaminen jäsenvaltioiden ja alueiden välillä edistämällä taitojen, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, kannustamalla yhteisiä ohjelmia ja parantamalla korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä niiden ja yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten välillä esimerkiksi EU:n laajuisen tutkijoiden ja laboratorioiden vaihtojärjestelmän avulla opetus- ja ammattihenkilöstön kouluttamiseksi ja palveluksessa pitämiseksi ;

Perustelu

Puolijohdeteknologian osaamiskeskusten eurooppalaisen verkoston toimialan olisi käsitettävä myös koulutus- ja opetuskysymykset.

Muutosehdotus 10

8 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3. Jäsenvaltioiden on nimettävä ehdokkaat osaamiskeskuksiksi kansallisten menettelyjensä sekä hallinnollisten ja institutionaalisten rakenteidensa mukaisesti avoimella ja kilpaillulla prosessilla. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn osaamiskeskusten perustamiseksi, mukaan lukien valintaperusteet, ja keskusten lisätehtävät ja -toiminnot, jotka koskevat aloitteen mukaisten toimien toteuttamista, sekä menettelyn verkoston perustamiseksi ja verkoston muodostavien yksiköiden valintaa koskevien päätösten tekemiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Jäsenvaltioiden on nimettävä ehdokkaat osaamiskeskuksiksi kansallisten menettelyjensä sekä hallinnollisten ja institutionaalisten rakenteidensa mukaisesti avoimella ja kilpaillulla prosessilla , jossa alueelliset ja paikalliset viranomaiset ovat mukana . Tavoitteena on saada aikaan synergiaa eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa ja tukea osaamiskeskusten perustamista EU:n alueille. Ne olisi integroitava kulloiseenkin aluekohtaiseen teolliseen ekosysteemiin ja niiden olisi oltava kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden ulottuvilla koko unionissa ja mahdollistettava tehostettu alueiden välinen yhteistyö. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn osaamiskeskusten perustamiseksi, mukaan lukien valintaperusteet, ja keskusten lisätehtävät ja -toiminnot, jotka koskevat aloitteen mukaisten toimien toteuttamista, sekä menettelyn verkoston perustamiseksi ja verkoston muodostavien yksiköiden valintaa koskevien päätösten tekemiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Perustelu

Mainittujen keskusten olisi oltava EU:n kaikkien pk- ja startup-yritysten ulottuvilla. Tätä voidaan sujuvoittaa alueellisella tasolla, joka tukee aluekohtaisia teollisia ekosysteemejä.

Muutosehdotus 11

9 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Edellä 5 artiklan a–d alakohdassa lueteltujen aloitteen osien täytäntöönpano voidaan antaa neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa XX/XX tarkoitetun siruyhteisyrityksen tehtäväksi, ja ne voidaan toteuttaa siruyhteisyrityksen työohjelmassa.	1. Edellä 5 artiklan a–d alakohdassa lueteltujen aloitteen osien täytäntöönpano voidaan antaa neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa XX/XX tarkoitetun siruyhteisyrityksen tehtäväksi, ja ne voidaan toteuttaa siruyhteisyrityksen työohjelmassa. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä asiaankuuluvat puolijohdealueet sirualan yhteisyritykseen.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 12

10 artiklan 2 kohta –

uusi e alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

e)	tukee teollisuuden toimitusketjuja EU:ssa.

Perustelu

Integroitujen tuotantolaitosten olisi osaltaan vahvistettava EU:n teollisuutta. Teollisuuden puolijohdetarpeiden pitäisi olla tärkeässä asemassa tässä yhteydessä.

Muutosehdotus 13

11 artiklan 2 kohta –

uusi e alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

e)	tukee teollisuuden toimitusketjuja EU:ssa.

Perustelu

Myös avoimien tilausvalmistajien olisi osaltaan vahvistettava EU:n teollisuutta. Teollisuuden puolijohdetarpeiden pitäisi olla tärkeässä asemassa tässä yhteydessä.

Muutosehdotus 14

12 artiklan 1 kohta – täydennys

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Mikä tahansa yritys tai yritysten konsortio, jäljempänä ”hakija”, voi jättää komissiolle hakemuksen hakijan suunnitteleman laitoksen tunnustamiseksi integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi. Tämä koskee myös yrityksiä, jotka ovat välttämättömiä puolijohteiden valmistuksessa tai jotka tuottavat uudenlaisia välituotteita tai tuotantolaitteita. Asetuksen 11 ja 12 artiklassa säädettyjä kriteereitä sovelletaan tässä soveltuvin osin.

Perustelu

EU:n sirusäädöksen tavoitteiden saavuttamiseksi myös välituotteiden, kuten puolijohdekiekkojen tai tuotantolaitteiden, tuotantoa EU:ssa olisi pidettävä tukikelpoisena. Asianomaisia kriteereitä olisi sovellettava soveltuvin osin.

Muutosehdotus 15

15 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Jäsenvaltioiden on pyydettävä puolijohteiden tärkeimpiä käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä toimittamaan tietoja kysynnän merkittävistä vaihteluista ja niiden toimitusketjun tunnetuista häiriöistä. Tietojenvaihdon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä näitä päivityksiä koskevasta mekanismista ja hallinnollisista järjestelyistä.

2. Jäsenvaltioiden on pyydettävä puolijohteiden tärkeimpiä käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä , myös samanmielisistä valtioista peräisin olevia, toimittamaan tietoja kysynnän merkittävistä vaihteluista ja niiden toimitusketjun tunnetuista häiriöistä. Tietojenvaihdon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä näitä päivityksiä koskevasta mekanismista ja hallinnollisista järjestelyistä.

Perustelu

Tilannearviointi pelkästään Euroopan ja Yhdysvaltojen tietojen perusteella jää vajavaiseksi, minkä vuoksi sen perusteella ei juurikaan voi tehdä päätelmiä. Sen vuoksi myös Aasian samanmielisistä kumppanivaltioista (like-minded countries) peräisin olevat yritykset olisi otettava lukuun.

Muutosehdotus 16

19 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
2. Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan rajoittaa 21 ja 22 artiklassa säädetyt toimenpiteet tiettyihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta on häiriintynyt tai vaarassa häiriintyä puolijohdekriisin vuoksi.	2. Komission on Euroopan puolijohdeneuvoston kuulemisen tulosten perusteella rajoitettava 21 ja 22 artiklassa säädetyt toimenpiteet niihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta on häiriintynyt tai vaarassa häiriintyä puolijohdekriisin vuoksi.

Perustelu

Komission toteuttamien interventiotoimenpiteiden olisi aina oltava mahdollisimman rajoitettuja.

Muutosehdotus 17

19 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden käytön on oltava oikeasuhteista ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tai taloudellisen toiminnan vakavien häiriöiden torjumiseksi unionissa, ja sen on oltava unionin edun mukaista. Näitä toimenpiteitä käytettäessä on vältettävä aiheuttamasta suhteetonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille.

Perustelu

Hätävälineistöön liittyy merkittävä riski, että se jarruttaa investointeja ja uusien yritysten perustamista. Euroopan komission on todettava selvästi, että nämä toimenpiteet on tarkoitettu sovellettavaksi vasta viimeisenä keinona ja että niitä vältetään mahdollisimman pitkälle.

Muutosehdotus 18

21 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jos se on tarpeen ja oikeasuhteista kaikkien tai tiettyjen kriittisten alojen toiminnan varmistamiseksi, komissio voi velvoittaa integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksymään ja asettamaan etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksen, jäljempänä ”ensisijaiseksi luokiteltu tilaus”. Velvoite on ensisijainen kaikkiin yksityis- tai julkisoikeudellisiin suoritevelvoitteisiin nähden.

1. Jos se on tarpeen, oikeasuhteista kaikkien tai tiettyjen kriittisten alojen toiminnan varmistamiseksi sekä teknisesti mahdollista , komissio voi velvoittaa integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksymään ja asettamaan etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksen, jäljempänä ”ensisijaiseksi luokiteltu tilaus”.

Perustelu

Puolijohteiden tuotantoa on miltei mahdotonta mukauttaa lyhyellä aikavälillä. Ratkaisevana kriteerinä olisikin oltava toteuttamismahdollisuus. Ensisijaiseksi luokiteltuja tilauksia koskeva artikla olisi myös laadittava siten, että se ei lannista mahdollisia investoijia sijoittamasta EU:hun. Lisäksi on epäselvää, missä määrin tämä velvoite olisi oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen.

Muutosehdotus 19

24 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Euroopan puolijohdeneuvosto koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja.	1. Euroopan puolijohdeneuvosto koostuu riittävän asiantuntemuksen omaavista jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja.

Perustelu

Puolijohdeneuvoston olisi oltava alaan erikoistunut elin eikä puhtaasti poliittinen elin.

Muutosehdotus 20

24 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Kukin 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen keskitetty yhteyspiste nimeää korkean tason edustajan Euroopan puolijohdeneuvostoon. Jos se on toiminnan ja asiantuntemuksen kannalta tarkoituksenmukaista, jäsenvaltiolla voi olla useampi kuin yksi edustaja suhteessa Euroopan puolijohdeneuvoston eri tehtäviin. Kullakin Euroopan puolijohdeneuvoston jäsenellä on varajäsen.

2. Kukin 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen keskitetty yhteyspiste nimeää asiantuntemukseltaan pätevän edustajan Euroopan puolijohdeneuvostoon. Jos se on toiminnan ja asiantuntemuksen kannalta tarkoituksenmukaista, jäsenvaltiolla voi olla useampi kuin yksi edustaja suhteessa Euroopan puolijohdeneuvoston eri tehtäviin. Kullakin Euroopan puolijohdeneuvoston jäsenellä on varajäsen. Jäsenvaltioiden on osallistettava alueita, joilla on puolijohde-ekosysteemejä. Euroopan alueiden komitea nimeää edustajan eurooppalaiseen puolijohdeneuvostoon.

Perustelu

Alueiden, joilla on asiaan liittyviä puolijohde-ekosysteemejä (esim. Silicon Europen jäsenet), ja Euroopan alueiden komitean olisi osallistuttava puolijohdeneuvoston työhön, kun otetaan huomioon niiden rooli niin alueellisten teollisten ekosysteemien ja pk-yritysten kuin tieteen ja tutkimuksen tukijoina.

Muutosehdotus 21

26 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset kuulevat tarvittaessa ja unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita asianomaisia kansallisia viranomaisia ja asianomaisia osapuolia ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa. Komissio helpottaa kokemusten vaihtoa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä.	6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset kuulevat tarvittaessa ja unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita asianomaisia kansallisia , alueellisia ja paikallisia viranomaisia ja asianomaisia osapuolia ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa. Komissio helpottaa kokemusten vaihtoa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä.

Perustelu

Lisätään alueelliset ja paikalliset viranomaiset.

Ehdotus neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta

COM(2022) 47 final

Muutosehdotus 22

Johdanto-osan 7 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(7)

Siruyhteisyrityksen rahoittamat toimet olisi sisällytettävä yhteen ainoaan työohjelmaan, joka hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä. Ennen kunkin työohjelman laatimista julkisten tahojen neuvoston olisi määritettävä se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus- ja innovointitoimiin, sekä vastaavat menoarviot ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin (1) laatimat etenemissuunnitelmat. Tätä tarkoitusta varten julkisten tahojen neuvostoon tulisi kuulua yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Sen jälkeen toimitusjohtajan olisi tämän määrittelyn pohjalta laadittava työohjelma, joka sisältää valmiuksien kehittämistoimet ja tutkimus- ja innovointitoimet sekä vastaavat menoarviot.

(7)

Siruyhteisyrityksen rahoittamat toimet olisi sisällytettävä yhteen ainoaan työohjelmaan, joka hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä. Ennen kunkin työohjelman laatimista julkisten tahojen neuvoston olisi määritettävä se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus- ja innovointitoimiin, sekä vastaavat menoarviot ottaen huomioon yksityisten osakkaiden neuvoston ja Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin (1) laatimat etenemissuunnitelmat. Tätä tarkoitusta varten julkisten tahojen neuvostoon tulisi kuulua yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Sen jälkeen toimitusjohtajan olisi tämän määrittelyn ja strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman pohjalta laadittava työohjelma, joka sisältää valmiuksien kehittämistoimet ja tutkimus- ja innovointitoimet sekä vastaavat menoarviot. Siruyhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimien talousarvion olisi oltava vähintään yhtä suuri kuin keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykselle varattu talousarvio. Myös soveltamisalan ja työskentelymenetelmien osalta olisi hyödynnettävä samaa mallia.

Perustelu

Julkisten tahojen neuvoston ei pitäisi määrittää tutkimus- ja innovointiohjelmaa edeltä käsin, koska se rajoittaisi hallintoneuvoston päätösvaltuuksia. Siruyhteisyrityksen olisi jatkettava keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen tutkimustoimintaa ja noudatettava samaa toimintatapaa ja talousarviota.

Muutosehdotus 23

1 artiklan 7 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

a)	Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

a)	Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

varmistaa unionin tieteellinen huippuosaaminen ja innovoinnin johtoasema kehitteillä olevissa komponenteissa ja järjestelmäteknologioissa, myös toimissa, jotka liittyvät alhaiseen teknologisen valmiuden tasoihin; ja edistää pk-yritysten aktiivista osallistumista, joiden osuuden on oltava vähintään kolmannes epäsuorien toimien osallistujien kokonaismäärästä, ja vähintään 20 prosenttia tutkimus- ja innovointitoimiin osoitetusta julkisesta rahoituksesta olisi suunnattava niille;”

”b)

joiden osuuden on tutkimus- ja innovointitoimien osalta oltava vähintään kolmannes epäsuorien toimien osallistujien kokonaismäärästä, ja vähintään 20 prosenttia osoitetusta julkisesta rahoituksesta on suunnattava niille;”

Perustelu

Ei ole realistista ajatella, että pk-yritykset edustavat kolmasosaa 126 artiklan 1 kohdan uusissa g–j alakohdissa kuvatuista valmiuksien kehittämistoimien osallistujista. Sen vuoksi pk-yritysten osuutta kolmanneksena osallistujien kokonaismäärästä olisi sovellettava ainoastaan tutkimus- ja innovointitoimille varattuun osaan sekä julkisen rahoituksen 20 prosentin osuuteen.

Muutosehdotus 24

1 artiklan 7 kohdan c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)	Korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

c)	Korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f)

varmistaa johdonmukaisuus siruyhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman , muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatavan panoksen, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat, ja unionin politiikkojen välillä, jotta elektroniikkakomponentit ja järjestelmäteknologiat voivat osaltaan tehokkaasti edistää niitä.”

”f)	varmistaa johdonmukaisuus siruyhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja unionin politiikkojen välillä, jotta elektroniikkakomponentit ja järjestelmäteknologiat voivat osaltaan tehokkaasti edistää niitä.”

Perustelu

Siruyhteisyritys ei pysty varmistamaan tarvittavaa johdonmukaisuutta kolmansien osapuolten toimien kanssa.

Muutosehdotus 25

1 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
9) Korvataan 129 artiklan 3 kohta seuraavasti:	9) Korvataan 129 artiklan 3 kohta seuraavasti:
”3. Yksityisten osakkaiden on 28 artiklan 4 kohdasta poiketen suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – vähintään 26 331 000 euron rahoitusosuuden siruyhteisyrityksen hallintomenoihin. Yksityisten osakkaiden osuus siruyhteisyrityksen hallintomenoihin vuosittain suoritettavasta kokonaisrahoituksesta on 35 prosenttia.”	”3. Yksityisten osakkaiden on 28 artiklan 4 kohdasta poiketen suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – korkeintaan 26 331 000 euron rahoitusosuuden siruyhteisyrityksen hallintomenoihin. Yksityisten osakkaiden osuus siruyhteisyrityksen hallintomenoihin vuosittain suoritettavasta kokonaisrahoituksesta on korkeintaan 35 prosenttia.”

Perustelu

Sanamuoto voi johtaa vakavaan sekaannukseen. Ei ole selvää, mikä raja on ensisijainen: alaraja, joka on vähintään 26 331 000 euroa vai enintään 35 prosentin yläraja. Komissio on tällä välin vahvistanut, että komission ehdotuksessa käytetty sana ”vähintään” oli tekstiin eksynyt virhe. Tämä virhe korjattiin neuvoston puheenjohtajavaltion kompromissitekstissä 25. toukokuuta.

Muutosehdotus 26

1 artiklan 13 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
13) Lisätään 134 a artikla seuraavasti:	13) Lisätään 134 a artikla seuraavasti:
”134 a artikla Toimitusjohtajan muut tehtävät Edellä 19 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi siruyhteisyrityksen toimitusjohtaja valmistelee ja otettuaan huomioon 137 artiklan f alakohdassa tarkoitetun julkisten tahojen neuvoston tekemän määrittelyn sekä asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatavan panoksen, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat , toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelman strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi.”	”134 a artikla Toimitusjohtajan muut tehtävät Edellä 19 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi siruyhteisyrityksen toimitusjohtaja valmistelee ja otettuaan huomioon 137 artiklan f alakohdassa tarkoitetun julkisten tahojen neuvoston tekemän määrittelyn, toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelman strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi.”

Perustelu

Mainitut panokset otetaan jo huomioon, kun julkisten tahojen neuvosto määrittää oman osansa työohjelmasta, joten niitä ei tarvitse esittää uudelleen.

Muutosehdotus 27

1 artiklan 15 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

a)	Lisätään f ja g alakohta seuraavasti:

a)	Lisätään f ja g alakohta seuraavasti:

”f)

määrittää ennen kunkin työohjelman laatimista se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus- ja innovointitoimiin , mukaan lukien vastaavat menoarviot, ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat;

g)	valita valmiuksien kehittämistoimiin liittyvät ehdotukset 12 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan u alakohdan mukaisesti;”

”f)

määrittää ennen kunkin työohjelman laatimista se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin, mukaan lukien vastaavat menoarviot, ottaen huomioon yksityisten osakkaiden neuvoston ja Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat;

g)	valita valmiuksien kehittämistoimiin liittyvät ehdotukset 12 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan u alakohdan mukaisesti;”

Perustelu

Julkisten tahojen neuvoston ei pitäisi määrittää tutkimus- ja innovointiohjelmaa edeltä käsin, koska se rajoittaisi hallintoneuvoston päätösvaltuuksia. Julkisten tahojen neuvoston olisi kuitenkin otettava huomioon yksityisten osakkaiden neuvoston neuvot valmiuksien kehittämisestä teollisuuspolitiikan tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

EU:n sirusäädöksen merkitys

korostaa painokkaasti, että EU:n sirusäädöksen menestys on ratkaisevan tärkeää koko unionille, jäsenvaltioille ja kaikille paikallis- ja alueyhteisöille, sillä teollisuustuotannon turvaaminen kaikilla Euroopan alueilla riippuu puolijohteiden toimitusvarmuudesta. Komitea tukeekin voimakkaasti sitä, että EU ottaa selkeän aseman maailmanlaajuisessa kilpailussa.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sirusäädöksestä, sillä se on ratkaiseva askel EU:n ja sen teollisuuden ja turvallisuuden vahvistamiseksi. On tärkeää, että sirusäädöksessä käsitellään kysymyksiä EU:n strategisesta riippumattomuudesta ja teknologisesta johtoasemasta. EU:n on pysyttävä maailmanlaajuisena toimijana puolijohteiden alalla. Niinpä kunnianhimoinen tavoite lisätä EU:n markkinaosuutta puolijohteiden alalla nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä on oikea.

yhtyy tavoitteisiin vähentää puolijohteiden tuotannon, toimitusketjujen sekä raaka-aineiden ja välituotteiden tarjonnan tärkeimpiä strategisia riippuvuuksia laajentamisen ja diversifioinnin avulla, lisätä puolijohteiden tuotantoa Euroopassa sekä ylläpitää ja vahvistaa johtoasemaa tutkimus- ja kehittämistyössä. Komitea toteaa samalla kannattavansa sitä, että asetuksen COM(2022) 46 final soveltamisalaan sisällytetään tuotanto yli 10 nanometrin kokoluokassa, jota EU:n käyttäjäteollisuus tarvitsee. Komitea korostaa tässä yhteydessä taitotiedon suojaamisen ja patenttisuojan merkitystä sen varmistamiseksi, etteivät yksittäiset maat joudu epäedulliseen asemaan.

suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen sirusäädöksestä, jotta varmistetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman nopea ja johdonmukainen täytäntöönpano: ilman luotettavaa puolijohteiden saatavuutta EU:n kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita, energiaomavaraisuuden voimistamista ja uusiutuvien energialähteiden laajennustavoitteita ei kyetä saavuttamaan.

huomauttaa, että puolijohteiden tuotannon vahvistamiseen on liityttävä samanaikaisia toimia, joilla vähennetään energian ja resurssien kulutusta sekä haitallisia ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa sekä varmistetaan kestävän kehityksen tavoitteiden noudattaminen ja uusiutuvien energialähteiden ja vesivaroja säästävien mekanismien käyttäminen tuotantolaitoksissa. Tässä yhteydessä olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota energia- ja ilmastovaikutuksiin innovatiivisten seuraavan sukupolven teknologioiden (esimerkiksi integroidun optiikan ja erityisten heterogeenisten järjestelmien) yhteydessä.

huomauttaa, että kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuuden takaamisen lisäksi kiertotalouden koko potentiaali on valjastettava käyttöön. Raaka-aineiden ja materiaalien talteenotto laitteista ja laitteistoista on olennaisen tärkeää. Tämä on otettava huomioon jo puolijohteita käyttäviä tuotteita kehitettäessä. Alueilla olisi kehitettävä asianmukaisia taitoja, ja tukikelpoisuusperusteita olisi muokattava vastaavasti.

kiinnittää huomion siihen, että EU:n epäedullinen asema kolmansiin maihin verrattuna luonnonvarojen suhteen tekee EU:sta kriittisten raaka-aineiden tuonnissa erittäin riippuvaisen EU:n ulkopuolisista toimittajista. Komitea kannustaa Euroopan komissiota puuttumaan tähän strategiseen riippuvuuteen tehostamalla työtään ja vaatimuksia sirujen kierrosta, erityisesti materiaalien suunnittelussa ja uudelleenkäytössä, ja syventämään edelleen EU:n kauppasuhteita keskeisiin kansainvälisiin kumppaneihin.

suhtautuu kriittisiä raaka-aineita koskevasta toimintasuunnitelmasta antamansa lausunnon tapaan myönteisesti uuteen kaivostoimintaan EU:ssa olemassa olevien kriittisten raaka-aineiden varantojen saamiseksi käyttöön. Komitea painottaa, että huipputeknologian edellyttämiä raaka-aineita EU:ssa tuottavan uuden kaivostoiminnan on perustuttava innovatiiviseen ja vähävaikutteiseen kaivostoimintaan tähtääviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

toteaa, että koska paikallis- ja alueyhteisöt ovat välillisesti erittäin riippuvaisia paikallisesta taloudesta, puolijohteiden toimitusvarmuus on niiden kaikkien yhteinen intressi. Sen vuoksi ja koska ne ovat lähellä puolijohde-ekosysteemejä, niille olisi annettava keskeinen rooli sirusäädöksen täytäntöönpanossa. Komitea katsoo lisäksi, että kaikki alueet tulevat hyötymään sirusäädöksestä riippumatta siitä, onko niillä puolijohdetoimintaa vai ei.

10.

muistuttaa nykyisten tapahtumien valossa, miten tärkeää varma energiansaanti on puolijohdeteollisuudelle. Tämä koskee erityisesti tarvittavia sähkömääriä ja verkon vakautta, jotka ovat sijaintiin vaikuttavia tekijöitä nykyisten laitosten mutta ennen kaikkea suunniteltujen uusien laitosten kannalta.

Euroopan unionin strategiset tavoitteet puolijohteiden alalla

11.

kehottaa yrityksiä ottamaan paremmin huomioon puolijohteiden tarpeensa ja sen edellyttämät toimitusketjut jatkuvasti muuttuvassa geostrategisessa toimintaympäristössä ja välttämään yksipuolisia riippuvuuksia riskien hajauttamiseksi. Kansainvälisessä ympäristössä EU:n on tuotava paremmin esiin etujaan tuotannon turvallisena sijaintipaikkana (safe harbour).

12.

kehottaa komissiota neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa käytävissä tulevissa neuvotteluissa selkeästi korostamaan sirusäädöksen merkitystä Euroopan teollisen perustan turvaamisessa ja vaatimaan jäsenvaltioilta ja talouselämältä lisärahoitusosuuksia.

13.

ehdottaa, että sirusäädökseen kytkeytyviä varoja käytetään strategisesti nykyisten sekä pienen että suuren mittakaavan puolijohdeklusterien ja puolijohde-ekosysteemien laajentamiseen sekä verkostojen luomiseen niiden kanssa. EU:n mahdollisuudet pitää pintansa maailman puolijohdemarkkinoilla tulevaisuudessa ovat suurimmillaan, jos unioni nivoo nykyiset vahvuutensa yhteen ja hyödyntää niitä ja rajaa näin keskinäisen riippuvuutensa nk. samanmielisiin maihin ja vähentää siten yksipuolista riippuvuutta kolmansista maista.

14.

on hyvillään eurooppalaisen sirurahaston (European Chips Fund) perustamisesta. Komitea toteaa, että sirusäädöksen toisen pilarin olisi lähtökohtaisesti oltava teknologian suhteen avoin ja että varat on saatava käyttöön mahdollisimman pian.

15.

muistuttaa, että Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI) on erittäin menestyksekäs väline ja että sillä on jatkossakin tärkeä rooli sirusäädöksen yhteydessä. Komitea huomauttaa kuitenkin, että EU:n ja jäsenvaltioiden on toimittava nopeammin kaikilla aloilla ja ennen kaikkea luvituksen ja tuen aloilla kyetäkseen tukemaan tarkoituksenmukaisesti teollisuutta ja eritoten pk-yrityksiä.

16.

korostaa uusien teknologioiden keskeistä merkitystä Euroopan unionin puolijohdeperustan kehittämiseksi edelleen, jotta se säilyttäisi teknologisen kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla. Sirusäädöksen täytäntöönpanossa on reagoitava avoimesti ja nopeasti uusien materiaalien, kuten galliumnitridin, indiumfosfidin, piikarbidin ja piinitridin käyttöön sekä uusien prosessien soveltamiseen, jotta pystytään kehittämään ja tuottamaan seuraavan sukupolven siruja. Tällaisia ovat esimerkiksi fotonisirut, jotka ovat olennaisen tärkeitä data-, tele- ja kvanttiviestinnän riippumattoman ja kestävän verkoston rakentamista sekä autonomista ajamista varten, ja kvanttisirut, joiden avulla voidaan analysoida aiempaa paljon suurempia datamääriä, tehdä entistä tehokkaampia laskelmia nopeammin ja suorittaa yksityiskohtaisia simulaatioita, mutta myös hybridisirut ja heterogeeniset järjestelmät, joiden osalta elektronisia integroituja piirejä koskevien fotonisten toimintojen integrointi on kriittisimpiä kysymyksiä puolijohdeteollisuuden tulevaisuuden kannalta.

17.

pitää tarpeellisena, että Euroopan unioni kiinnittää enemmän huomiota puolijohteiden suunnitteluun ja kehittää sen vuoksi omia suunnitteluvalmiuksiaan.

Sirusäädöksessä esitetyt rahoituspuitteet

18.

kritisoi sirusäädöksen yhteyteen suunniteltuja määrärahoja aivan liian vähäisinä. Komitea epäilee, onko kokonaistukipaketti riittävä mahdollistamaan osallistumisen kansainväliseen kilpailuun uusien tuotantolaitosten sijoittautumisesta. Komitea korostaa, että uusille aloitteille on annettava uusia taloudellisia resursseja, ja pitää valitettavana, että varoja on uudelleenkohdennettu onnistuneista ohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta.

19.

kehottaa komissiota varmistamaan sirusäädöksen määrärahojen avoimuuden ja huolehtimaan kaikkien kolmen pilarin osalta riittävästä rahoituksesta. Komitea katsoo, että komission olisi tässä tarkoituksessa perehdyttävä vastaaviin hankkeisiin maailmanlaajuisesti.

20.

katsoo, että sirusäädöksen täytäntöönpanoon olisi käytettävä enemmän uutta rahaa, ja kehottaa neuvostoa, parlamenttia ja komissiota varaamaan tarkoitukseen unionilta ja jäsenvaltioilta peräisin olevaa rahoitusta ja muuttamaan vastaavasti monivuotista rahoituskehystä. Koska sirusäädöksen strategiset tavoitteet ulottuvat vuoden 2030 jälkeiseen aikaan, puolijohdealaa on pidettävä ensisijaisena painopisteenä monivuotista rahoituskehystä tarkistettaessa sekä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

21.

pitää välttämättömänä, että luodaan lisäkannustimia, jotta myös jäsenvaltiot ja alueet sekä yritykset asettavat käyttöön tarvittavaa rahoitusta täydentämään EU:n rahoitusta. Komitea pitää tärkeänä, että komissio mahdollistaa unionin lainsäädännön kanssa sopusoinnussa olevan tuen myöntämisen. Tuki on sidottava ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapakriteerien (ESG-kriteerien) noudattamiseen.

22.

kehottaa alueita ja yrityksiä ottamaan Euroopan investointipankin (EIP) mukaan uusien hankkeiden rahoittamiseen koko arvoketjun mitalta. Komitea katsoo, että EIP voi vaikuttaa ratkaisevasti sirusäädöksen menestykseen.

Rahoitus ja EU:n valtiontukisäännöt alueellisesta näkökulmasta

23.

kehottaa komissiota SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen arvioinnin ja hyväksymisen yhteydessä tulkitsemaan kriteeriä ”lajissaan ensimmäinen Euroopassa” suurpiirteisesti, koska puolijohteiden alalla ei vallitse perinteistä ja sisämarkkinoilla käytävän kilpailun kannalta merkityksellistä kilpailutilannetta.

24.

pyytää komissiota harkitsemaan lisähelpotuksia, kuten verovähennysten myöntämistä, valtiontukisääntöjen ja -menettelyjen muutosten ja yksinkertaistamisen lisäksi, jotta edistetään yritysten sijoittautumista puolijohteiden koko arvoketjun mitalta Euroopassa.

25.

katsoo, että ilmaisuun ”lajissaan ensimmäinen” liittyen on mahdollistettava tuki paitsi tuotantolaitoksille, kuten integroitu tuotantolaitos (Integrated Production Facility, IPF) ja EU:n avoin tilausvalmistaja (Open EU Foundry, OEF), myös välituotteille, kuten puolijohdekiekot tai tuotantolaitteet, jotka ovat yhtä tärkeitä tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

26.

suhtautuu myönteisesti 14 artiklassa säädettyihin järjestelyihin, joilla nopeutetaan kansallisia suunnittelu- ja hyväksymismenettelyjä integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avoimien tilausvalmistajien kohdalla.

27.

huomauttaa, että puolijohteiden saatavuuden varmistamiseksi merkityksellisiä ovat paitsi itse puolijohteiden tuotantolaitokset myös arvoketjun alku- ja loppupäässä vaikuttavat tuotantolaitokset, joten myös nämä on otettava huomioon helpotettaessa ja nopeutettaessa menettelyjä pullonkaulailmiöiden välttämiseksi.

Tutkimus ja kehitys alueellisesta näkökulmasta

28.

kannattaa EU:n T&K-toiminnan laaja-alaista määrittelyä osallistamalla asiakkaat ja käyttäjät ja katsoo, ettei kehitys- ja innovointitavoitteiden pitäisi perustua pelkästään solmurakenteiden enenevään miniatyrisointiin.

29.

jakaa tutkimus- ja korkeakoulupiirien huolen siitä, että sirusäädöksessä kaavailtu varojen uudelleenkohdentaminen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa heikentää muita aloja ja näin lisää kilpailua jäljellä olevista varoista. Sen vuoksi komitea odottaa, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta uudelleenkohdennetut varat asetetaan uudelleen ohjelmien käyttöön rahoituskauden aikana.

30.

kiinnittää huomiota siihen, että hankkeiden valtakunnallinen tai alueellinen yhteisrahoitus aiheuttaa hallinnollisia ongelmia, ja kehottaa komissiota varmistamaan, ettei tämä estä osallistumista tutkimushankkeisiin. Perusedellytykset olisi erityisesti suunniteltava siten, että hankkeille voidaan antaa rinnakkaistukea yhteisrahoituksena valtakunnallisista tai alueellisista ohjelmista.

31.

kehottaa alueita, missä on asianomaisia klustereita, osallistumaan aktiivisesti siruyhteisyritykseen, joka on KDT-yhteisyrityksen (Key Digital Technologies – Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys) ja ECSEL-yhteisyrityksen (Electronic Components and Systems for European Leadership – Elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten -yhteisyritys) seuraaja.

32.

kehottaa komissiota tarkentamaan ”pilottituotantolinja”-käsitteen määritelmää. Pilottituotantolinjojen on oltava laajasti ja avoimesti saatavilla, jotta klusterit, oppi- ja tutkimuslaitokset ja yritykset, erityisesti pk-yritykset, voivat osallistua niihin. Pk-yritysten osallistuminen kyseisiin pilottituotantolinjoihin voitaisiin toteuttaa sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta että hajautetusti sellaisten valtiollisten ja alueellisten viranomaisten kautta, joilla on muun muassa aluekehitysvirastojen kautta kokemusta startup- ja pk-yritysten tukemisesta perustamis-, kasvu- ja vakiinnuttamisvaiheessa.

33.

kehottaa sisällyttämään nykyiset verkostot, kuten prosessori- ja puolijohdeteknologian teollinen allianssi (Alliance for Processors and Semiconductor Technologies), tiiviisti puolijohteiden koordinointimekanismiin. Kaikkien verkostojen olisi oltava avoimia uusille toimijoille, jotta myös Vanguard-aloitteen tai eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston kaltaiset verkostot kykenevät antamaan merkittävän panoksen.

34.

kehottaa tutkimaan, missä määrin ja minkälaisin toimenpitein voidaan varmistaa, että EU:ssa kehitetty taitotieto on mahdollista turvata esimerkiksi laajennetun patenttisuojan puitteissa. Tässä yhteydessä tulisi myös turvallisuusnäkökohdat ottaa huomioon.

Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen, perus- ja jatkokoulutus

35.

kehottaa jäsenvaltioita, paikallis- ja alueyhteisöjä ja yrityksiä kiinnittämään paljon enemmän huomiota ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseen. Asianmukainen perus- ja jatkokoulutus edistää merkittävästi Euroopan menestymistä puolijohdekeskittymänä, ja se on investointipäätösten keskeinen kriteeri. Alueilla tapahtuvalla ammatillisella perus- ja jatkokoulutuksella on keskeinen rooli. Naisia ja tyttöjä olisi nykyistä enemmän kannustettava osallistumaan puolijohdeteknologia-alan koulutukseen.

36.

katsoo näin ollen, että ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen on yksi onnistumisen avaintekijöistä. Tarvitaan koordinoitua strategiaa nuorten kouluttamiseksi ja opettajien pitämiseksi korkea-asteen oppilaitoksissa ja tutkimuslaitoksissa. Komitea kannustaakin lisäämään tutkijavaihtoa korkea-asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä sekä edistämään laboratorioinfrastruktuurien yhteiskäyttöä kaikkialla EU:ssa.

37.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on strategisia valmiuksia edistää vuorovaikutusta tutkimusta ja kehitystä, koulutusta, täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta ja harjoittelua koskevien toimintalinjojen välillä. Tällainen vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeää osaavan työvoiman houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi.

38.

suosittaa, että perustetaan puolijohdeteollisuuden alalle omistettu, teollisuuden, jäsenvaltioiden ja EU:n yhteisesti hallinnoima ja rahoittama harjoitteluohjelma, johon liittyy apurahajärjestelmä ja johon osallistuvat velvoitetaan työskentelemään tietty vähimmäisaika puolijohdealalla Euroopassa. Komitea suosittaa lisäksi, että komissio pohtii erityisten henkilöpääomaohjelmien laatimista osaavien työntekijöiden houkuttelemiseksi kolmansista maista, joiden puolijohdeteollisuus on kehittynyttä.

39.

suosittaa puolijohdealan osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamista ja ehdottaa puolijohdeakatemian perustamista akkuakatemian mallin mukaisesti teollisuuden ja tutkimuslaitosten myötävaikutuksella.

40.

toteaa, että puolijohde-ekosysteemien kehitystä ajatellen on tärkeää pitää kiinni menestyvistä startup-yrityksistä, jotta ne voivat kehittyä ja jotta ei menetetä taitotietoa.

41.

suosittaa lisäksi, että edistetään erikseen innovatiivisen sirusuunnittelun kehittämistä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä esimerkiksi ”digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala” -klusterissa, jotta EU:n on mahdollista pysyä innovatiivisen sirusuunnittelun ja seuraavan sukupolven teknologioiden kehityksen kärjessä ja siten vähentää keskinäistä riippuvuuttaan muusta maailmasta.

Sirusäädöksen vaikutukset kuntiin ja alueisiin

42.

toteaa, että paikallis- ja alueyhteisöiltä vaaditaan paljon uusien yritysten aloittaessa toimintaansa, ja tätä varten ne tarvitsevat vakaan kehyksen ja tukea jäsenvaltioilta ja komissiolta.

43.

kehottaa komissiota kiinnittämään jatkuvasti huomiota yritystoiminnan aloittamisen vaikutuksiin paikallis- ja alueyhteisöjen näkökulmasta. Yritystoiminnan aloittamista ja liitännäistoimenpiteiden toteuttamista koskevien perusedellytysten luominen olisi ymmärrettävä aluekehitykseksi, ja sitä varten olisi avattava EAKR:n ja ESR:n yhteisrahoitus.

44.

toteaa, että tämä mahdollistaa erityisesti sen, että jäsenvaltiot, joilla on suhteellisesti vähemmän kansallisia resursseja, kykenevät aikaansaamaan asianmukaisen vipuvaikutuksen. Komitea katsoo, että olisi myös oltava mahdollista tukea olemassa olevien fablab-työpajojen kehittämistä.

45.

kehottaa liittämään sirusäädöksen toiminnallisesti muihin keskeisiin EU:n strategioihin ja hankkeisiin, kuten REACH-asetukseen, kriittisiä raaka-aineita koskevaan toimintasuunnitelmaan, uuteen teollisuusstrategiaan, kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja tekoälystrategiaan. Alueilla tulisi olla vahva rooli ja osallisuus tässä prosessissa.

46.

toteaa, että puolijohteiden tuotannossa tarvitaan teknologista avoimuutta ja tiettyjen vaarallisten kemikaalien hyödyntämistä ja että näiden tuotantoa, tuontia tai käyttöä säännellään EU:n kemikaalilainsäädännöllä. Säädöksen 16 artiklassa mainitussa riskinarvioinnissa on otettava huomioon, missä määrin eurooppalaiset talouden toimijat pystyvät ylittämään kemikaalilainsäädännölliset esteet ja miten aineiden toimitusvarmuus EU:n markkinoilla säilyy.

Selviytymis- ja palautumiskyky sekä kriisitoimet

47.

toteaa, että EU:ssa tapahtuva puolijohteiden suunnittelu ja tuotanto voi myös osaltaan edistää paikallis- ja alueyhteisöjen kriittisen infrastruktuurin (energiaverkot, sairaanhoito, liikenne, hallinto, julkiset laitokset) turvallisuutta ja häiriönsietokykyä.

48.

ehdottaa, että hätävälineistön sijaan otetaan käyttöön ennaltaehkäisyvälineistö, koska nopea puuttuminen puolijohteiden tuotantoon ei ole mahdollista lopputuotteiden sisältämien erilaisten integroitujen piirien yhdistelmien ja tuotannon laajan kansainvälisen toimitusketjun aiheuttaman monimutkaisuuden vuoksi eikä sen vuoksi sovellu kriisivastaukseksi. Yhteistyön ja koordinoinnin olisi aina oltava etusijalla toimintaan puuttumiseen nähden. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä puolijohteiden tuotannon ylläpitämiseen sekä sen edellytyksenä olevaan väli- ja osatuotteiden välttämättömään saatavuuteen.

49.

kehottaa komissiota määrittelemään tarkemmin ja oikeudellisesti varmalla tavalla kriisitilanteen, säädetyt interventio-oikeudet ja konkreettiset toimet kriisitilanteessa, koska puutteille ja toimitusongelmille on monia erilaisia syitä, ja tekemään selväksi, että tätä saadaan soveltaa vasta viimeisenä keinona, jonka on oltava oikeasuhteinen. Komiteaa huolestuttaa mahdollisuus, että ehdotettu kriisinhallintamekanismi voisi karkottaa investointeja.

50.

ehdottaa, että tässä yhteydessä kiinnitetään enemmän huomiota tietyntyyppisten puolijohteiden saatavuuden varmistamiseen ja tähän tarkoitukseen tarvittavien kriittisten raaka-aineiden (esim. palladium, neon, C4F6, litium, gallium, pii) ja välituotteiden (esim. puolijohdekiekkojen) (mahdollisesti yhteistoimin tapahtuvaan) hankintaan.

51.

kehottaa sisällyttämään paikallis- ja alueviranomaiset puolijohdealan koordinointimekanismiin, sillä ne voivat antaa arvokkaan panoksen suunniteltuun verkostoitumiseen, koska niillä on paikallista tietämystä tutkimuksesta, elinkeinoelämästä ja puolijohdeklustereista.

52.

kehottaa varmistamaan puolijohdeneuvostoa nimettäessä, että se on asiantuntijaelin eikä poliittinen elin. Kyseisen elimen ja sen työn nauttima hyväksyntä riippuu olennaisesti sen jäseniin kohdistuvasta luottamuksesta. Toimialan ja AK:n tulisikin olla edustettuina tarvittavan asiantuntevalla panoksella.

53.

kannattaa tavoitetta luoda kokonaiskuva puolijohteiden arvoketjuista, riippuvuuksista ja vaatimuksista puolijohdealalla. Komitea epäilee kuitenkin, onko tässä yhteydessä saatavia tietomääriä mahdollista käsitellä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. AK kiinnittää huomiota siihen, että ilman Euroopan ulkopuolisilta toimijoilta saatua pätevää tietoa on tuskin muodostettavissa merkityksellistä tilannekuvaa.

54.

suosittaa sirusäädöksen pikaista hyväksymistä ja täytäntöönpanoa ja kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan unionin neuvostoa ja Euroopan parlamenttia ottamaan huomioon AK:n suositukset ja pääsemään asiasta sopimukseen vielä Tšekin puheenjohtajakaudella.

55.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on tehnyt toissijaisuusperiaatteen toteutumista koskevan analyysin sirusäädöstä käsittelevästä ehdotuksesta, ja on samaa mieltä siitä, että jäsenvaltiot eivät pysty yksinään toimimalla saavuttamaan ehdotuksen tavoitteita, koska ongelmat ovat rajat ylittäviä eivätkä rajoitu yksittäisiin jäsenvaltioihin tai jäsenvaltioiden pienempiin kokonaisuuksiin. Sen vuoksi AK puoltaa Euroopan komission analyysia, jonka mukaan unionin tason toiminnalla pystytään selkeästi parhaiten ohjaamaan eurooppalaisia toimijoita omaksumaan yhteinen visio ja täytäntöönpanostrategia.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

(1) Allianssiin viitataan 5. toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”.

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/114

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Schengen-alueen hallinnoinnin uudelleentarkastelu”

(2022/C 498/15)

Esittelijä:

Antje GROTHEER (DE, PES), Bremenin maapäivien varapuhemies

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä välineellistämistilanteissa

(COM(2021) 890 final)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä annetun asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta

(COM(2021) 891 final)

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vastaus valtion tukemaan maahanmuuttajien välineellistämiseen EU:n ulkorajoilla

(JOIN(2021) 32)

I MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus asetukseksi henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä annetun asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta

COM(2021) 891

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 3 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(3)

Schengen-alueeseen on kohdistunut viime vuosina ennennäkemättömiä haasteita, jotka eivät luonteensa vuoksi ole rajoittuneet minkään yksittäisen jäsenvaltion alueelle. Tällaiset haasteet ovat korostaneet sitä, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen Schengen-alueella on jaettu vastuu, joka edellyttää yhteisiä ja koordinoituja toimia jäsenvaltioiden välillä ja unionin tasolla. Ne ovat myös tuoneet esiin puutteita nykyisissä säännöissä, joilla säännellään Schengen-alueen toimintaa sekä ulko- että sisärajoilla, ja tarpeen ottaa käyttöön vahvempi ja vankempi kehys, jonka avulla Schengen-alueen kohtaamiin haasteisiin voidaan vastata tuloksellisemmin.

(3)

Schengen-alueeseen on kohdistunut viime vuosina ennennäkemättömiä haasteita, jotka eivät luonteensa vuoksi ole rajoittuneet minkään yksittäisen jäsenvaltion alueelle. Tällaiset haasteet ovat korostaneet sitä, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen Schengen-alueella on jaettu vastuu, joka edellyttää yhteisiä ja koordinoituja toimia jäsenvaltioiden välillä ja unionin tasolla. Ne ovat lisäksi tuoneet esiin puutteita nykyisissä säännöissä, joilla säännellään Schengen-alueen toimintaa , myös sekä ulko- että sisärajoilla, ja tarpeen ottaa käyttöön vahvempi ja vankempi kehys, jonka avulla Schengen-alueen kohtaamiin haasteisiin voidaan vastata tuloksellisemmin.

Perustelu

Schengen-alueen toiminta ei riipu pelkästään ulko- ja sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia koskevista säännöistä. Tämä olisi otettava huomioon johdanto-osan kappaleessa.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 4 kappale

Euroopan komission ehdotus

Muutosehdotus

(4)

Ulkorajojen valvonta ei ole yksinomaan sen jäsenvaltion edun mukaista, jonka ulkorajoilla sitä toteutetaan, vaan kaikkien niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat lakkauttaneet sisärajavalvonnan, ja koko unionin edun mukaista. Jäsenvaltioiden on varmistettava ulkorajojensa korkea turvallisuustaso muun muassa tehostamalla yhteistyötä rajavartijoiden, poliisin, tullin ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten välillä. Unioni antaa aktiivista tukea myöntämällä rahoitustukea virastojensa ja erityisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston kautta sekä hallinnoimalla Schengenin arviointimekanismia. Ulkorajoihin sovellettavia sääntöjä on lujitettava , jotta voidaan vastata paremmin ulkorajoilla äskettäin ilmenneisiin uusiin haasteisiin.

(4)

Ulkorajojen valvonta ei ole yksinomaan sen jäsenvaltion edun mukaista, jonka ulkorajoilla sitä toteutetaan, vaan kaikkien niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat lakkauttaneet sisärajavalvonnan, ja koko unionin edun mukaista. Jäsenvaltioiden on varmistettava ulkorajojensa korkea turvallisuustaso muun muassa tehostamalla yhteistyötä rajavartijoiden, poliisin, tullin ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten välillä. Unioni antaa aktiivista tukea myöntämällä rahoitustukea virastojensa ja erityisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston kautta sekä hallinnoimalla Schengenin arviointimekanismia. Ulkorajoihin sovellettavat säännöt on pantava täytäntöön tehokkaasti ja vaikuttavasti , jotta voidaan vastata paremmin ulkorajoilla ilmaantuviin haasteisiin.

Perustelu

Ulkorajoja koskevat säännöt ovat tällä hetkellä kansainvälisten normien mukaisia ja tarjoavat toimivaltaisille viranomaisille riittävät välineet suorittaa rajatarkastuksia tehokkaasti ja suojelulähtöisesti, sillä ne ovat melko joustavia. Ne on pantava täytäntöön kaikilta osin, jotta niiden potentiaalia voidaan hyödyntää tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 8 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(8)

On myös tarpeen vahvistaa unionin oikeuteen sisältyviä sääntöjä ja suojatoimia, jotta jäsenvaltiot voivat toimia nopeasti muuttajien välineellistämisen torjumiseksi. Tällaisella välineellistämisellä olisi tarkoitettava tilannetta, jossa jokin kolmas maa ohjaa unioniin laittomia muuttovirtoja kannustamalla aktiivisesti kolmansien maiden kansalaisia siirtymään jäsenvaltioiden ulkorajalle tai helpottamalla sitä, silloin kun tällaisten toimien tarkoituksena on horjuttaa koko unionin tai jonkin jäsenvaltion vakautta ja toimet ovat omiaan vaarantamaan keskeiset valtiolliset tehtävät, kuten sen alueellisen koskemattomuuden, yleisen järjestyksen ylläpitämisen tai sen kansallisen turvallisuuden suojaamisen.

(8)

On myös tarpeen soveltaa tehokkaasti ja vaikuttavasti unionin oikeuteen sisältyviä sääntöjä ja suojatoimia, jotta jäsenvaltiot voivat toimia nopeasti muuttajien välineellistämisen torjumiseksi. Tällaisella välineellistämisellä olisi tarkoitettava tilannetta, jossa jokin kolmas maa tai sen tukema toimija auttaa aktiivisesti suurta määrää kolmansien maiden kansalaisia pyrkimään joukolla laittomasti unionin johonkin jäsenvaltioon tavoitteenaan horjuttaa unionin tai jonkin jäsenvaltion vakautta , silloin kun näiden toimien kohteeksi joutunut jäsenvaltio pystyy asianmukaisesti perustelemaan, miksi toimet vaarantavat keskeiset valtiolliset tehtävät, yleisen järjestyksen ylläpitämisen tai sen kansallisen turvallisuuden suojaamisen , ja kun Eurooppa-neuvosto on kiireellisesti todennut, että unioni tai yksi tai useampi sen jäsenvaltioista on joutunut muuttajien välineellistämisen kohteeksi .

Perustelu

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 9 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(9)

Muuttajien välineellistämisellä voidaan tarkoittaa tilanteita, joissa jokin kolmas maa on aktiivisesti kannustanut kolmansien maiden kansalaisia matkustamaan alueelleen laittomasti tai helpottanut sitä , jotta nämä saapuisivat jäsenvaltioiden ulkorajalle, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös kyseisessä kolmannessa maassa jo oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten aktiivista kannustamista laittomaan matkustamiseen tai sen helpottamiseen . Muuttajien välineellistämiseen voi sisältyä myös sellaisten pakkokeinojen käyttö, joiden tarkoituksena on estää kolmansien maiden kansalaisia lähtemästä välineellistämiseen syyllistyvän kolmannen maan raja-alueilta muualle kuin jäsenvaltioiden alueelle.

(9)

Muuttajien välineellistämisellä voidaan tarkoittaa 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisessa 27 kohdassa tarkoitettuja tilanteita, joissa jokin kolmas maa on aktiivisesti helpottanut kolmansien maiden kansalaisten laitonta matkustamista alueelleen ja kohti Euroopan unionia , jotta nämä saapuisivat jäsenvaltioiden ulkorajalle, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös kyseisessä kolmannessa maassa jo oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten laittoman matkustamisen aktiivista helpottamista . Muuttajien välineellistämiseen voi sisältyä myös sellaisten pakkokeinojen käyttö, joiden tarkoituksena on estää kolmansien maiden kansalaisia lähtemästä välineellistämiseen syyllistyvän kolmannen maan raja-alueilta muualle kuin jäsenvaltioiden alueelle. Tilanteita, joissa valtiosta riippumattomat toimijat osallistuvat järjestäytyneeseen rikollisuuteen, erityisesti salakuljetukseen, ei tulisi katsoa maahanmuuttajien välineellistämiseksi, kun tavoitteena ei ole horjuttaa unionin tai jäsenvaltion vakautta. Humanitaarisen avun toimia ei myöskään tulisi katsoa välineellistämiseksi.

Perustelu

Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen viitata säännökseen, jossa välineellistäminen määritellään.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 10 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(10)

Unionin olisi hyödynnettävä kaikkia sen käytettävissä olevaan diplomaattisten, taloudellisten ja operatiivisten toimenpiteiden valikoimaan sisältyviä keinoja välineellistämisen kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukemiseksi. Välineellistämiseen olisi pyrittävä puuttumaan ensisijaisesti unionin tai asianomaisen jäsenvaltion diplomaattisin toimin. Niitä voidaan tarvittaessa täydentää unionin määräämillä rajoittavilla toimenpiteillä.

(10)

Unionin olisi hyödynnettävä kaikkia sen käytettävissä olevaan diplomaattisten, taloudellisten ja operatiivisten toimenpiteiden valikoimaan sisältyviä keinoja välineellistämisen kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukemiseksi. Välineellistämiseen olisi pyrittävä puuttumaan ensisijaisesti unionin tai asianomaisen jäsenvaltion diplomaattisin toimin. Niitä olisi täydennettävä unionin asianmukaisilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä , joihin osallistetaan välineellistämiseen syyllistyvät kolmannet maat ja välineellistämisen kohteeksi joutuneiden muuttajien lähtömaat .

Perustelu

Ennaltaehkäisy on ratkaisevan tärkeää kaikissa toimissa, joilla pyritään torjumaan välineellistämistä. EU:n edustustojen olisi laadittava säännöllisesti tilanneraportteja välineellistämisen kohteeksi joutuneiden muuttajien lähtömaissa ja välineellistämiseen syyllistyvissä kolmansissa maissa, ja ne olisi toimitettava komissiolle näyttöpohjaksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varten.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 11 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(11)

Toisaalta näiden toimenpiteiden lisäksi on myös tarpeen vahvistaa edelleen nykyisiä sääntöjä , jotka koskevat ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia ja ulkorajojen valvontaa. Jotta muuttajien välineellistämisen kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita voitaisiin auttaa enemmän, asetuksella (EU) XXX/XXX täydennetään rajavalvontaa koskevia sääntöjä säätämällä turvapaikkaa ja palauttamista koskevista erityisistä toimenpiteistä noudattaen samalla asianomaisten henkilöiden perusoikeuksia ja erityisesti varmistamalla, että oikeutta turvapaikkaan kunnioitetaan, ja säätämällä YK:n virastojen ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen tarvittaessa antamasta avusta.

(11)

On tarpeen panna kokonaisuudessaan täytäntöön nykyiset säännöt , jotka koskevat ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia ja ulkorajojen valvontaa, noudattaen samalla turvapaikkaa hakevien henkilöiden perusoikeuksia ja erityisesti varmistamalla, että oikeutta turvapaikkaan kunnioitetaan, ja säätämällä YK:n virastojen ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen tarvittaessa antamasta avusta , erityisesti kun on kyse ilman huoltajaa olevista alaikäisistä .

Perustelu

Välineellistämistä koskevan asetuksen antamisen ehtona on, että hyväksytään uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen mukaisesti ehdotus turvapaikkamenettelyasetuksesta sekä ehdotukset vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin ja palauttamisdirektiivin uudelleenlaatimisesta. Ehdotuksista käydään parhaillaan neuvotteluja, tai niistä käytävät neuvottelut ovat keskeytyneet ajauduttuaan umpikujaan. Kun ehdotetussa Schengenin rajasäännöstössä viitataan asetukseen (EU) XXX/XXX, siinä viitataan säädökseen, jonka hyväksyminen on epävarmaa, jonka sisältöä todennäköisesti muutetaan lainsäädäntöprosessin aikana ja jonka edellytyksenä on lisäksi muiden ehdotusten hyväksyminen uuden sopimuksen mukaisesti. Ehdotettuun Schengenin rajasäännöstöön liitetyssä vaikutustenarvioinnissa ei myöskään ole arvioitu niiden säännösten mahdollisia vaikutuksia, jotka koskevat välineellistämiseen reagointia. Nykyisessä muodossaan viittaus vaarantaakin Schengen-ehdotuksen hyväksymisen ja on vastoin oikeusvarmuuden periaatetta, Euroopan komission paremman sääntelyn suuntaviivoja ja paremmasta lainsäädännöstä vuonna 2016 tehtyä toimielinten välistä sopimusta. Lisäksi alueille, joihin kohdistuu suurimmat muuttopaineet, saapuu paljon alaikäisiä ilman huoltajaa, ja tässä tilanteessa on tärkeää ja aiheellista taata, että heidän oikeuksiaan puolustetaan, heitä suojellaan ja tarvittavaa apua koordinoidaan kaikkien asianomaisten tahojen kesken.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 12 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(12)

Välineellistämistilanteessa asianomaisen jäsenvaltion olisi erityisesti voitava tarvittaessa rajoittaa rajaliikenne minimiin sulkemalla joitakin rajanylityspaikkoja samalla kun sen olisi taattava tosiasiallinen pääsy kansainvälistä suojelua koskevien menettelyjen piiriin. Tällaisissa päätöksissä olisi otettava huomioon se, onko Eurooppa-neuvosto tunnustanut, että unioni tai yksi tai useampi sen jäsenvaltioista on joutunut muuttajien välineellistämisen kohteeksi. Tällaisten rajoitusten yhteydessä olisi lisäksi otettava kaikilta osin huomioon oikeudet , jotka kuuluvat unionin kansalaisille ja sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen jonkin kansainvälisen sopimuksen perusteella tai jotka ovat kansallisen tai unionin oikeuden nojalla pitkään oleskelleita henkilöitä tai joilla on pitkäaikainen viisumi, sekä heidän perheenjäsenilleen. Tällaisia rajoituksia olisi myös sovellettava niin, että voidaan varmistaa kansainvälisen suojelun saatavuutta koskevien velvoitteiden ja erityisesti palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen.

(12)

1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisessa 27 kohdassa tarkoitetussa v älineellistämistilanteessa asianomaisen jäsenvaltion olisi erityisesti voitava tarvittaessa rajoittaa rajaliikenne minimiin sulkemalla joitakin rajanylityspaikkoja samalla kun sen olisi taattava tosiasiallinen pääsy kansainvälistä suojelua koskevien menettelyjen piiriin. Tällaisissa päätöksissä olisi otettava huomioon se, onko Eurooppa-neuvosto tunnustanut, että unioni tai yksi tai useampi sen jäsenvaltioista on joutunut muuttajien välineellistämisen kohteeksi. Tällaisten rajoitusten yhteydessä ei pitäisi lisäksi rajoittaa oikeuksia , jotka kuuluvat unionin kansalaisille ja sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen jonkin kansainvälisen sopimuksen perusteella tai jotka ovat kansallisen tai unionin oikeuden nojalla pitkään oleskelleita henkilöitä tai joilla on pitkäaikainen viisumi, sekä heidän perheenjäsenilleen. Tällaisia rajoituksia olisi myös sovellettava niin, että voidaan varmistaa kansainvälisen suojelun saatavuutta koskevien velvoitteiden ja erityisesti palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen.

Perustelu

Ehdotetut toimenpiteet rajanylitysten määrän rajoittamiseksi vaikuttavat kielteisesti turvapaikan saantiin EU:n ulkorajoilla ja voivat olla ristiriidassa Schengen-alueen yleisen tavoitteen eli sen kanssa, että alueella ei ole sisärajoja. Niitä olisi sen vuoksi käytettävä vain viimeisenä keinona ja vain vahvistetuissa välineellistämistapauksissa. Mahdollisuus soveltaa rajoittavia toimenpiteitä ei saisi haitata sitä, että EU:n kansalaiset ja EU:ssa laillisesti oleskelevat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 14 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(14)

Asetuksen (EU) 2019/1896 41 artiklan 1 kohdan nojalla Euroopan raja- ja merivartioviraston pääjohtajan on suositettava jäsenvaltiolle, että se pyytää virastoa käynnistämään, toteuttamaan tai mukauttamaan viraston toimia, jotta voidaan puuttua ulkorajoilla havaittuihin uhkiin ja haasteisiin, silloin kun mainitussa säännöksessä vahvistetut edellytykset täyttyvät. Viraston tuen tarve voi ilmetä erityisesti tilanteissa, joissa Euroopan raja- ja merivartiovirasto on tehnyt erityisen muuttajien välineellistämiseen liittyvän haavoittuvuusarvioinnin. Pääjohtajan olisi suositettava asianomaiselle jäsenvaltiolle, että se pyytää virastoa käynnistämään, toteuttamaan tai mukauttamaan viraston toimia asetuksen (EU) 2019/1896 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti tällaisen haavoittuvuusarvioinnin tulosten perusteella tai silloin, kun yhdelle tai useammalle ulkorajaosuudelle on määritetty kriittinen vaikutustaso, ja ottaen huomioon jäsenvaltion valmiussuunnitelmiin sisältyvät asiaankuuluvat seikat, viraston riskianalyysin ja Euroopan tilannekuvan analyysitietotason. Tämä pääjohtajan toimivalta ei vaikuta viraston jäsenvaltioille mahdollisesti tarjoamaan yleiseen tukeen.

(14)

Perustelu

Poistettu teksti vastaa täsmällisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (1) 41 artiklan 1 kohdan tekstiä, joten se on tarpeeton.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 15 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(15)

Kun on kyse muuttajien välineellistämisestä, asianomaisen jäsenvaltion olisi lisäksi tehostettava rajavalvontaa , myös toteuttamalla tarvittaessa lisätoimenpiteitä laittomien rajanylitysten estämiseksi ja ottamalla käyttöön lisäresursseja ja teknisiä keinoja luvattoman rajanylityksen estämiseksi . Tällaisia teknisiä keinoja voisivat olla esimerkiksi nykyaikaiset teknologiat, kuten droonit ja liiketunnistimet, sekä liikkuvat yksiköt. Tällaisten teknisten keinojen ja erityisesti henkilötietojen keräämiseen soveltuvien teknologioiden käytön on perustuttava selkeästi määriteltyihin kansallisen lainsäädännön säännöksiin, ja se on toteutettava niiden mukaisesti.

(15)

Kun on kyse 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisessa 27 kohdassa tarkoitetusta ja Eurooppa-neuvoston toteamasta muuttajien välineellistämisestä, asianomaisen jäsenvaltion olisi lisäksi tehostettava rajavalvontaa ottamalla käyttöön lisäresursseja ja teknisiä keinoja , muun muassa nykyaikaisia teknologioita, voidakseen torjua yrityksiä tulla joukolla laittomasti rajan yli . Tällaisia teknisiä keinoja voisivat olla esimerkiksi nykyaikaiset teknologiat, kuten droonit ja liiketunnistimet, sekä liikkuvat yksiköt. Tällaisten teknisten keinojen ja erityisesti henkilötietojen keräämiseen soveltuvien teknologioiden käytön on perustuttava selkeästi määriteltyihin kansallisen lainsäädännön säännöksiin, ja se on toteutettava niiden sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

Perustelu

Ehdotettuja toimenpiteitä olisi käytettävä vain viimeisenä keinona ja vain Eurooppa-neuvoston virallisesti vahvistamissa välineellistämistapauksissa. Teknisten keinojen käyttö ei myöskään saisi olla ristiriidassa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 16 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(16)

Komissiolle olisi siirrettävä valtuudet määritellä tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä rajojen valvontaa koskevat tarkoituksenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisesti käyttämiä uusia teknologioita, ottaen samalla huomioon rajojen tyyppi (maa-, meri- tai ilmaraja), kullekin ulkorajaosuudelle asetuksen (EU) 2019/1896 34 artiklan mukaisesti määritetty vaikutustaso ja muut merkitykselliset tekijät, nimenomaisena vastauksena muuttajien välineellistämistä koskeviin tilanteisiin .

(16)

Komissiolle olisi siirrettävä valtuudet määritellä tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä rajojen valvontaa koskevat tarkoituksenmukaiset yhteiset vaatimukset, jotka koskevat erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisesti käyttämiä uusia teknologioita, ottaen samalla huomioon rajojen tyyppi (maa-, meri- tai ilmaraja), kullekin ulkorajaosuudelle asetuksen (EU) 2019/1896 34 artiklan mukaisesti määritetty vaikutustaso ja muut merkitykselliset tekijät, nimenomaisena vastauksena uhkiin, haasteisiin ja haavoittuvuuksiin ulkorajoilla .

Perustelu

Johdanto-osan 8 kappaleen mukaisesti.

Muutosehdotus 11

Johdanto-osan 17 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(17)

Ihmisten olisi voitava liikkua vapaasti ja turvallisesti jäsenvaltiosta toiseen alueella, jolla sisärajavalvonta on poistettu. Tältä osin olisi selvennettävä, että sisärajalla tehtävien tarkastusten kieltäminen ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan suorittaa alueellaan, myös sisärajoillaan, tarkastuksia muita tarkoituksia kuin rajavalvontaa varten. Olisi erityisesti selvennettävä, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, mukaan lukien terveys- tai lainvalvontaviranomaiset, voivat periaatteessa edelleen suorittaa kansallisessa lainsäädännössä säädettyyn julkisen vallan käyttöön perustuvia tarkastuksia.

(17)

Ihmisten olisi voitava liikkua vapaasti ja turvallisesti jäsenvaltiosta toiseen alueella, jolla sisärajavalvonta on poistettu. Tältä osin olisi selvennettävä, että sisärajalla tehtävien tarkastusten kieltäminen ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan suorittaa alueellaan, myös sisärajoillaan, tarkastuksia muita tarkoituksia kuin rajavalvontaa varten. Olisi erityisesti selvennettävä, että valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toimivaltaiset viranomaiset, mukaan lukien terveys- tai lainvalvontaviranomaiset, voivat periaatteessa edelleen suorittaa kansallisessa lainsäädännössä säädettyyn julkisen vallan käyttöön perustuvia tarkastuksia.

Perustelu

Eri jäsenvaltioiden hallintorakenteiden ja niiden toimivaltaerojen huomioon ottamiseksi kaikki hallintotasot olisi otettava mukaan.

Muutosehdotus 12

Johdanto-osan 18 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(18)

Vaikka sisärajatarkastuksia koskeva kielto kattaa myös tarkastukset, joilla on niitä vastaavat vaikutukset, toimivaltaisten viranomaisten suorittamien tarkastusten ei pitäisi katsoa vastaavan rajatarkastuksia, jos niiden tavoitteena ei ole rajavalvonta, jos ne perustuvat toimivaltaisten viranomaisten yleisiin tietoihin ja kokemuksiin mahdollisista yleiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvista uhkista, myös silloin kun niiden tarkoituksena on torjua laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvää laitonta oleskelua tai asumista ja rajatylittävää rikollisuutta, jos ne suunnitellaan ja suoritetaan ulkorajoilla järjestelmällisesti tehtävistä henkilötarkastuksista selkeästi poikkeavalla tavalla ja jos ne toteutetaan liikennekeskuksissa, kuten satamissa, juna- tai linja-autoasemilla ja lentoasemilla tai suoraan matkustajia kuljettavissa liikennevälineissä, riskianalyysin perusteella.

Perustelu

Nykyiset säännöt mahdollistavat jo nämä toimenpiteet. Ei tule antaa ymmärtää, että ehdotetut muutokset mahdollistavat enemmän raja- ja turvatarkastuksia. Tarkastusten lisääminen haittaa erityisesti sisärajoilla sijaitsevia alueita. Riskianalyysiin perustuvia turvatoimia ei pitäisi rajoittaa näille alueille.

Muutosehdotus 13

Johdanto-osan 20 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(20)

Laittoman asumisen tai oleskelun ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvän rajat ylittävän rikollisuuden, kuten ihmiskaupan, muuttajien salakuljetuksen ja asiakirjapetosten sekä muiden rajat ylittävän rikollisuuden muotojen torjunta voisi käsittää erityisesti toimenpiteitä, joiden avulla voidaan todentaa henkilöiden henkilöllisyys, kansalaisuus ja oleskeluasema, edellyttäen että tällaiset tarkastukset eivät ole järjestelmällisiä ja että ne suoritetaan riskianalyysin perusteella.

Perustelu

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklassa asetetaan tavoitteeksi ”varmistaa, ettei sisärajoja ylittäviä henkilöitä tarkasteta, heidän kansalaisuudestaan riippumatta”. Lisäksi laittoman asumisen tai oleskelun torjunnasta säädetään jo Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/115/EY (2) (palauttamisdirektiivi), eikä sitä pitäisi yhdistää sisärajoilla tehtäviin tarkastuksiin. Myös rajat ylittävän rikollisuuden ja ihmiskaupan torjunnan kehyksistä säännellään muissa säädöksissä (3). Lisäksi tässä annetaan mahdollisuus jättää noudattamatta Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota, jonka mukaan Schengenin rajasäännöstöä on tulkittava siten, että rajasäännöstö on esteenä kansalliselle säännöstölle, jolla jäsenvaltio velvoittaa seuraamuksen uhalla henkilön esittämään passin tai henkilökortin saapuessaan sisärajan yli tämän jäsenvaltion alueelle, kun sisärajavalvonnan palauttaminen, jonka yhteydessä kyseinen velvollisuus on asetettu, on tämän säännöstön vastaista (yhdistetyt asiat C-368/20 ja C-369/20).

Muutosehdotus 14

Johdanto-osan 24 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(24)

On varmistettava, että tarkastukset, joita jäsenvaltiot suorittavat kansallisten toimivaltuuksien nojalla, ovat kaikilta osin niiden vaatimusten mukaisia, joita sovelletaan alueella, jolla sisärajavalvonta on poistettu. Unionin tuomioistuin on todennut oikeuskäytännössään, että mitä selvempiä viitteitä on siitä, että jäsenvaltioiden raja-alueillaan suorittamilla tarkastuksilla on rajavalvontaa vastaava vaikutus, kun otetaan huomioon tällaisten tarkastusten tavoite, alueellinen soveltamisala ja mahdolliset erot verrattuna muualla asianomaisen jäsenvaltion alueella suoritettaviin tarkastuksiin, sitä enemmän tarvitaan tiukkoja ja yksityiskohtaisia sääntöjä ja rajoituksia, joissa vahvistetaan edellytykset jäsenvaltioiden poliisivaltuuksien käytölle niiden raja-alueilla.

(24)

Perustelu

Muutosehdotuksella pyritään varmistamaan johdonmukaisuus ehdotuksen muiden osien kanssa.

Muutosehdotus 15

Johdanto-osan 25 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(25)

On toteutettava toimenpiteitä, joilla puututaan laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten luvattomaan liikkumiseen alueella, jolla sisärajavalvonta on poistettu. Schengen-alueen toiminnan lujittamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa lisätoimenpiteitä luvattoman liikkumisen estämiseksi jäsenvaltioiden välillä ja laittoman oleskelun torjumiseksi. Silloin kun kansalliset lainvalvontaviranomaiset ottavat kiinni laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia sisärajoilla tehtävän rajatylittävän poliisiyhteistyön yhteydessä, näiden viranomaisten olisi voitava evätä tällaisilta henkilöiltä maahantulo-oikeus tai oikeus jäädä niiden alueelle ja siirtää heidät siihen jäsenvaltioon, josta he ovat tulleet. Sitä jäsenvaltiota, josta kiinni otetut kolmansien maiden kansalaiset ovat juuri tulleet, olisi puolestaan vaadittava ottamaan heidät takaisin.

(25)	On toteutettava toimenpiteitä, joilla puututaan laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten luvattomaan liikkumiseen alueella, jolla sisärajavalvonta on poistettu.

Perustelu

Ehdotetut mahdollisuudet suoriin siirtoihin eivät ole henkilöiden liikkumista Schengen-alueella koskevien kansainvälisten ja eurooppalaisten oikeudellisten normien mukaisia. Tällaisia toimenpiteitä olisi myös hyvin vaikea mukauttaa Dublin-järjestelmän asettamiin vastuunjakoa koskeviin normeihin, ja ne edistäisivät entisestään turvapaikka-asioita ja laitonta muuttoliikettä koskevan vastuun epätasaista jakautumista, mikä olisi vastoin toissijaisuusperiaatteen asianmukaista soveltamista ja yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan tavoitetta. Ehdotettu menettely lisäisi entisestään käytäntöjen epäyhtenäisyyttä ja saattaisi loukata perusoikeuksia.

Muutosehdotus 16

Johdanto-osan 26 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(26)

Menettely, jossa jäsenvaltio voi siirtää kiinni otetut laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset siihen jäsenvaltioon, josta he ovat juuri tulleet, olisi toteutettava ripeästi, mutta suojatoimia soveltaen ja noudattaen kaikilta osin perusoikeuksia ja perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistettua syrjintäkiellon periaatetta, jotta voidaan estää rotuprofilointi. Viranomaisten olisi voitava tarkistaa välittömästi niiden saatavilla olevat asianomaisten henkilöiden liikkumista koskevat tiedot. Tällaisiin tietoihin voi sisältyä objektiivisia seikkoja, joiden avulla viranomaiset voivat päätellä, että henkilö on äskettäin matkustanut toisesta jäsenvaltiosta, kuten hänen hallussaan olevat asiakirjat, mukaan lukien kuitit tai laskut, jotka osoittavat hänen matkustaneen äskettäin toisesta jäsenvaltiosta. Siirtomenettelyn kohteena oleville kolmansien maiden kansalaisille olisi annettava asiaa koskeva kirjallinen päätös perusteluineen. Vaikka päätöksen olisi oltava välittömästi täytäntöönpanokelpoinen, kolmannen maan kansalaiselle olisi annettava tehokkaat oikeussuojakeinot, jotta hän voi hakea siirtopäätökseen muutosta tai pyytää sen uudelleentarkastelua. Tällä oikeussuojakeinolla ei tulisi olla lykkäävää vaikutusta.

Perustelu

Kuten johdanto-osan 25 kappaleeseen tehdyn muutosehdotuksen perustelu. Lisäksi oikeussuojakeinoja koskeva osa ei vaikuta olevan yhteensopiva perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa.

Muutosehdotus 17

Johdanto-osan 27 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(27)

Tässä asetuksessa säädetyn siirtomenettelyn ei tulisi vaikuttaa jäsenvaltioiden nykyiseen mahdollisuuteen palauttaa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia direktiivin 2008/115/EY, jäljempänä ”palauttamisdirektiivi”, 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kahdenvälisten sopimusten tai järjestelyjen mukaisesti silloin kun tällaisia henkilöitä havaitaan muualla kuin sisärajojen läheisyydessä. Jotta voitaisiin helpottaa tällaisten sopimusten soveltamista ja edistää sisärajattoman alueen suojelua koskevaa tavoitetta, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus tehdä uusia sopimuksia tai järjestelyjä ja päivittää jo olemassa olevia. Tällaisista muutoksista ja päivityksistä tai uusista sopimuksista ja järjestelyistä olisi ilmoitettava komissiolle. Silloin kun jäsenvaltio on ottanut takaisin kolmannen maan kansalaisen tässä asetuksessa säädetyn menettelyn tai kahdenvälisen sopimuksen tai järjestelyn mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion olisi tehtävä palauttamisdirektiivin mukainen palauttamispäätös. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus tässä asetuksessa säädettyjen uusien menettelyjen ja kolmansien maiden kansalaisten palauttamista koskevien nykyisten sääntöjen välillä, palauttamisdirektiivin 6 artiklan 3 kohtaan on tehtävä kohdennettu muutos.

Perustelu

Kuten johdanto-osan 25 ja 26 kappaleeseen tehtyjen muutosehdotusten perustelu. Laajamittainen tukeutuminen jäsenvaltioiden välisiin kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka olisivat tarpeen tällaisten siirtojen toteuttamiseksi, voi myös heikentää eurooppalaista solidaarisuutta. Lisäksi Euroopan unionin neuvoston oikeudellisen yksikön kannanoton (6357/21, 19.2.2021) mukaisesti, jossa selitetään yksityiskohtaisesti Schengenin ja Dublinin säännöstön ”eriytettyä yhdentymistä” suhteessa uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen mukaisiin ehdotuksiin, palauttamista koskevat säännökset voitaisiin sisällyttää uudelleen palauttamisdirektiivin uudelleenlaatimista koskevaan ehdotukseen (komission vuonna 2018 esittämä ehdotus, joka on tällä hetkellä neuvoston käsiteltävänä). Vaihtoehtoisesti tällaiset säännökset voisivat olla osa palauttamisdirektiivin tarkistamista koskevaa ehdotusta. Palauttamisdirektiivin muuttaminen tarkistetulla Schengenin rajasäännöstöllä ei vastaa Euroopan komission sitoumusta parantaa sääntelyä.

Muutosehdotus 18

Johdanto-osan 29 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(29)

Yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka voi lisäksi johtua laittomien muuttajien laajamittaisesta luvattomasta liikkumisesta jäsenvaltioiden välillä, silloin kun se muodostaa tilanteen, joka aiheuttaa paineita asiasta vastaavien kansallisten yksiköiden kokonaisresursseille ja valmiuksille ja kun muut tässä asetuksessa säädetyt keinot eivät ole riittäviä tällaisten muuttovirtojen ja liikkeiden torjumiseksi. Tällaisessa tilanteessa jäsenvaltioiden olisi voitava tukeutua luvatonta liikkumista koskeviin objektiivisiin ja määrällisiin raportteihin siltä osin kuin sellaisia on saatavilla ja erityisesti raportteihin, joita toimivaltaiset unionin virastot laativat säännöllisesti toimeksiantojensa mukaisesti. Jäsenvaltion olisi voitava käyttää virastojen toimittamia tietoja osoittaakseen havaitun luvattomasta liikkumisesta aiheutuvan uhkan poikkeuksellisen luonteen riskinarvioinnissa, jonka nojalla sisärajavalvonnan palauttamista perustellaan.

Perustelu

Tilannetta, jossa ilmenee kolmansien maiden kansalaisten laajamittaista luvatonta liikkumista jäsenvaltioiden välillä, ei tulisi laskea sellaiseksi vakavaksi uhaksi yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle, joka antaa yksittäisille jäsenvaltioille oikeuden sisärajojen rajavalvonnan palauttamiseen tai sen jatkamiseen, sillä tällaisen tilanteen sisällyttäminen yleisiin puitteisiin on ristiriidassa ehdotuksen tavoitteen ja toissijaisuusperiaatteen asianmukaisen soveltamisen kanssa. Liikkumista jäsenvaltioiden välillä, joka voi itse asiassa vaikuttaa jäsenvaltioiden enemmistöön, on käsiteltävä unionin tasolla 28 artiklan mukaisesti, ja siitä on annettava neuvoston täytäntöönpanopäätös.

Muutosehdotus 19

Johdanto-osan 34 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(34)

Suhteellisuusperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi neuvoston päätös olisi hyväksyttävä enintään kuusi kuukautta kestäväksi rajoitetuksi ajaksi, jota voidaan jatkaa komission ehdotuksesta tehtävän säännöllisen uudelleentarkastelun perusteella niin kauan kuin uhkan todetaan jatkuvan . Alkuperäisen päätöksen olisi sisällettävä arvio hyväksyttyjen toimenpiteiden odotetuista vaikutuksista, myös kielteisistä sivuvaikutuksista, jotta voidaan määrittää, onko sisärajavalvonnan käyttö perusteltua vai voitaisiinko sen sijasta soveltaa vähemmän rajoittavia toimenpiteitä tuloksellisesti. Myöhemmissä päätöksissä olisi otettava huomioon havaitun uhkan kehitys. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava sisärajavalvonnan palauttamisesta välittömästi komissiolle ja jäsenvaltioille neuvoston päätöksen mukaisesti.

(34)

Suhteellisuusperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi neuvoston päätös olisi hyväksyttävä enintään kuusi kuukautta kestäväksi rajoitetuksi ajaksi, jota voidaan jatkaa yhteensä enintään 24 kuukauteen komission ehdotuksesta tehtävän säännöllisen uudelleentarkastelun perusteella , jos uhan todetaan jatkuvan . Alkuperäisen päätöksen olisi sisällettävä arvio hyväksyttyjen toimenpiteiden odotetuista vaikutuksista, myös kielteisistä sivuvaikutuksista, jotta voidaan määrittää, onko sisärajavalvonnan käyttö perusteltua vai voitaisiinko sen sijasta soveltaa vähemmän rajoittavia toimenpiteitä tuloksellisesti. Myöhemmissä päätöksissä olisi otettava huomioon havaitun uhkan kehitys. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava sisärajavalvonnan palauttamisesta välittömästi komissiolle ja jäsenvaltioille neuvoston päätöksen mukaisesti.

Perustelu

Vuodesta 2015 lähtien sisärajoilla suoritetut tarkastukset osoittavat, että kiinteä yläraja on tarpeen, jotta voidaan välttää samaan uhkaan perustuvat lähes pysyvät tarkastukset sisärajoilla. Ensimmäinen kuuden kuukauden ajanjakso ja ehdotettu 24 kuukauden enimmäisaika tällaisille tarkastuksille perustuvat yleiseen tavoitteeseen etsiä tällaisissa tilanteissa pikemminkin eurooppalaisia kuin kansallisia ratkaisuja. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että uuden uhan ilmetessä voimassa olevat säännöt mahdollistavat rajavalvonnan palauttamisen sisärajoille (unionin tuomioistuimen tuomio 26. huhtikuuta 2022, yhdistetyt asiat C-368/20 ja C-369/20).

Muutosehdotus 20

Johdanto-osan 35 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(35)

Sisärajavalvonta olisi voitava palauttaa myös silloin kun ulkorajojen valvonnassa ilmenee jatkuvasti vakavia puutteita, jotka vaarantavat sisärajattoman alueen moitteettoman toiminnan. Ajanjaksoja , joiden ajaksi jäsenvaltiot ovat palauttaneet rajavalvonnan tilanteen kiireellisyyden vuoksi tai siksi, että neuvosto on tehnyt päätöksen, jossa se suosittaa rajavalvonnan palauttamista huomattavan moneen jäsenvaltioon vaikuttavan uhkan vuoksi, ei tulisi sisällyttää siihen kahden vuoden määräaikaan, jota sovelletaan kun rajavalvonta palautetaan ulkorajoilla havaittujen vakavien puutteiden vuoksi.

(35)

Sisärajavalvonta olisi voitava palauttaa myös silloin kun ulkorajojen valvonnassa ilmenee jatkuvasti vakavia puutteita, jotka vaarantavat sisärajattoman alueen moitteettoman toiminnan. Ajanjaksot , joiden ajaksi jäsenvaltiot ovat palauttaneet rajavalvonnan tilanteen kiireellisyyden vuoksi tai siksi, että neuvosto on tehnyt päätöksen, jossa se suosittaa rajavalvonnan palauttamista huomattavan moneen jäsenvaltioon vaikuttavan uhkan vuoksi, tulisi sisällyttää siihen kahden vuoden määräaikaan, jota sovelletaan kun rajavalvonta palautetaan ulkorajoilla havaittujen vakavien puutteiden vuoksi.

Perustelu

Kahden vuoden enimmäisaika olisi säilytettävä, jotta voidaan toteuttaa ja ehdottaa koordinoituja eurooppalaisia toimenpiteitä ulkorajojen valvonnan vakavien puutteiden korjaamiseksi mahdollisimman pian.

Muutosehdotus 21

Johdanto-osan 38 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(38)

Sisärajavalvonnan palauttamisesta aiheutuvien haitallisten seurausten rajoittamiseksi kaikkien sisärajavalvonnan palauttamista koskevien päätösten ohella olisi tarvittaessa sovellettava lieventäviä toimenpiteitä. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi sisällyttävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tavaroiden sekä kuljetushenkilöstön ja merenkulkijoiden sujuva kauttakulku ottamalla käyttöön ns. vihreitä kaistoja. Jotta voidaan ottaa huomioon tarve varmistaa sellaisten henkilöiden liikkuvuus, joiden toiminta voi olla olennaisen tärkeää toimitusketjun turvaamiseksi tai keskeisten palvelujen tarjoamiseksi, jäsenvaltioiden olisi lisäksi sovellettava voimassa olevia rajatyöntekijöihin sovellettavia suuntaviivoja45. Edellä esitetyn perusteella sisärajavalvonnan palauttamista koskevissa säännöissä olisi otettava huomioon covid-19-pandemian aikana hyväksytyt suuntaviivat ja suositukset, jotka muodostavat sisämarkkinoille vahvan suojan sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot soveltavat niitä tarvittaessa lieventävinä toimenpiteinä sisärajavalvonnan palauttamisen yhteydessä. O lisi erityisesti määriteltävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden keskeytymätön toiminta ja suojataan raja-alueiden ja ns. kaksoiskaupunkien etuja, esimerkiksi lupien tai poikkeusten myöntämiseksi raja-alueiden asukkaille.

(38)

Sisärajavalvonnan palauttamisesta aiheutuvien haitallisten seurausten rajoittamiseksi kaikkien sisärajavalvonnan palauttamista koskevien päätösten ohella olisi tarvittaessa sovellettava lieventäviä toimenpiteitä. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi sisällyttävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tavaroiden sekä kuljetushenkilöstön ja merenkulkijoiden sujuva kauttakulku ottamalla käyttöön ns. vihreitä kaistoja. Jotta voidaan ottaa huomioon tarve varmistaa sellaisten henkilöiden liikkuvuus, joiden toiminta voi olla olennaisen tärkeää toimitusketjun turvaamiseksi tai keskeisten palvelujen tarjoamiseksi, jäsenvaltioiden olisi lisäksi sovellettava voimassa olevia rajatyöntekijöihin sovellettavia suuntaviivoja45. Edellä esitetyn perusteella sisärajavalvonnan palauttamista koskevissa säännöissä olisi otettava huomioon covid-19-pandemian aikana hyväksytyt suuntaviivat ja suositukset, jotka muodostavat sisämarkkinoille vahvan suojan sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot soveltavat niitä tarvittaessa lieventävinä toimenpiteinä sisärajavalvonnan palauttamisen yhteydessä. Raja-alueiden paikallis- ja alueviranomaisten kanta huomioon ottaen o lisi erityisesti määriteltävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden keskeytymätön toiminta ja suojataan raja-alueiden ja ns. kaksoiskaupunkien etuja, esimerkiksi lupien tai poikkeusten myöntämiseksi raja-alueiden asukkaille.

Perustelu

Varmistetaan, että lieventäviä toimenpiteitä ehdotetaan yhteistyössä ja koordinoidusti niiden raja-alueiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joihin ne vaikuttavat.

Muutosehdotus 22

Johdanto-osan 45 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(45)

Jotta päätöstä sisärajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta voidaan analysoida jälkikäteen tosiseikkojen perusteella, jäsenvaltiot olisi edelleen velvoitettava toimittamaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle selvitys sisärajavalvonnan palauttamisesta sen jälkeen kun se on lopetettu. Silloin kun rajavalvontaa jatketaan pitkään, tällainen selvitys olisi lisäksi toimitettava 12 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen vuosittain, jos valvontaa poikkeuksellisesti jatketaan, niin kauan kuin se jatkuu . Selvityksessä olisi esitettävä erityisesti sisärajavalvonnan tarpeellisuutta koskeva alkuperäinen ja seuranta-arviointi ja tarkasteltava sisärajavalvonnan palauttamista koskevien perusteiden noudattamista. Komission olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksellä tällaisen selvityksen kaava ja asetettava se saataville verkossa.

(45)

Jotta päätöstä sisärajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta voidaan analysoida sekä jatkuvasti että jälkikäteen tosiseikkojen perusteella, jäsenvaltiot olisi edelleen velvoitettava toimittamaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle säännöllisiä selvityksiä sisärajavalvonnan palauttamisesta niin kauan kuin tätä valvontaa suoritetaan sekä loppuselvitys sen jälkeen kun se on lopetettu. Silloin kun rajavalvontaa jatketaan pitkään, arviointiselvityksiä olisi toimitettava kuuden kuukauden välein, ja lopullinen jälkikäteisselvitys olisi toimitettava, kun sisärajatarkastukset on poistettu . Selvityksissä olisi esitettävä erityisesti sisärajavalvonnan tarpeellisuutta koskeva alkuperäinen ja seuranta-arviointi ja tarkasteltava sisärajavalvonnan palauttamista koskevien perusteiden noudattamista. Komission olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksellä tällaisten selvitysten kaavat ja asetettava ne saataville verkossa.

Perustelu

Arvioinnin olisi oltava jatkuvaa. Koska sisärajatarkastukset olisi rajattava enintään 24 kuukauteen, ei ole tarpeen laatia enempää kuin yksi jälkikäteisarviointiselvitys, jos tätä valvontaa jatketaan yli 12 kuukaudella. Arviointiselvityksiä olisi kuitenkin laadittava kunkin kuuden kuukauden jakson lopussa, ja sisärajavalvonnan päättymisen jälkeen olisi laadittava jälkikäteisselvitys.

Muutosehdotus 23

1 artiklan 1 kohdan b alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)	lisätään 27–30 kohta seuraavasti:

b)	lisätään 27–30 kohta seuraavasti:

27.

”välineellistämisellä” tilannetta, jossa jokin kolmas maa ohjaa unioniin laittomia muuttovirtoja kannustamalla aktiivisesti kolmansien maiden kansalaisia siirtymään unionin ulkorajoille tai helpottamalla sitä, joko omalta alueeltaan tai sen kautta edelleen tällaisille ulkorajoille, silloin kun tällaiset toimet edustavat kolmannen maan tavoitetta horjuttaa unionin tai jonkin jäsenvaltion vakautta ja ovat omiaan vaarantamaan keskeiset valtiolliset tehtävät , kuten sen alueellisen koskemattomuuden , yleisen järjestyksen ylläpitämisen tai sen kansallisen turvallisuuden suojaamisen;

”27.

’välineellistämisellä’ tilannetta, jossa jokin kolmas maa tai sen tukema toimija auttaa aktiivisesti suurta määrää kolmansien maiden kansalaisia pyrkimään joukolla laittomasti unionin johonkin jäsenvaltioon tavoitteenaan horjuttaa unionin tai jonkin jäsenvaltion vakautta , silloin kun näiden toimien kohteeksi joutunut jäsenvaltio pystyy asianmukaisesti perustelemaan, miksi toimet vaarantavat keskeiset valtiolliset tehtävät, yleisen järjestyksen ylläpitämisen tai sen kansallisen turvallisuuden suojaamisen , ja kun Eurooppa-neuvosto on kiireellisesti todennut, että unioni tai yksi tai useampi sen jäsenvaltioista on joutunut muuttajien välineellistämisen kohteeksi .

28.	”välttämättömällä matkustamisella” matkustamista välttämättömän tehtävän tai tarpeen vuoksi, ottaen huomioon mahdollisesti sovellettavat unionin ja jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet, jotka luetellaan liitteessä XI;

28.	’välttämättömällä matkustamisella’ matkustamista välttämättömän tehtävän tai tarpeen vuoksi, ottaen huomioon mahdollisesti sovellettavat unionin ja jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet, jotka luetellaan liitteessä XI;

29.	”muulla kuin välttämättömällä matkustamisella” matkustamista muita kuin välttämättömään matkustamiseen liittyviä tarkoituksia varten;

29.	’muulla kuin välttämättömällä matkustamisella’ matkustamista muita kuin välttämättömään matkustamiseen liittyviä tarkoituksia varten;

30.	”liikennekeskuksilla” lentoasemia, meri- tai jokisatamia, juna- tai linja-autoasemia.”

30.	’liikennekeskuksilla’ lentoasemia, meri- tai jokisatamia, juna- tai linja-autoasemia.”

Perustelu

Välineellistämiselle ehdotettu määritelmä on liian laaja ja epäselvä, ja vaarana on, että monien erilaisten tilanteiden katsotaan täyttävän määritelmän. Se on myös vastoin paremman sääntelyn suuntaviivoja, sillä ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa (SWD(2021) 462 final) todetaan, että vaikutustenarvioinnissa ei ole otettu huomioon laittoman maahanmuuton välineellistämistä. Ehdotuksen johdanto-osan 12 kappaleessa edellytetään, että kaikissa asianomaisen jäsenvaltion operatiivisissa päätöksissä olisi otettava huomioon se, onko Eurooppa-neuvosto tunnustanut, että unioni tai yksi tai useampi sen jäsenvaltioista on joutunut muuttajien välineellistämisen kohteeksi. Ehdotuksen johdanto-osan 10 kappaleen mukaan ”[u]nionin olisi hyödynnettävä kaikkia sen käytettävissä olevaan diplomaattisten, taloudellisten ja operatiivisten toimenpiteiden valikoimaan sisältyviä keinoja välineellistämisen kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukemiseksi. Välineellistämiseen olisi pyrittävä puuttumaan ensisijaisesti unionin tai asianomaisen jäsenvaltion diplomaattisin toimin.” Tästä syystä EU:n tasolla on päästävä poliittiseen yhteisymmärrykseen siitä, onko tilanteessa kyse välineellistämisestä. Kun otetaan huomioon seurauksena olevat vakavat rajoittavat toimenpiteet, jotka kohdistuvat yksittäisiin henkilöihin, ja se, että komission ehdotuksella vastataan Eurooppa-neuvoston esittämään pyyntöön (EUCO 17/21), määritelmään on sisällytettävä Eurooppa-neuvostolta saatava vahvistus. Eurooppa-neuvoston on kokoonnuttava pikaisesti, jotta asianomainen jäsenvaltio tai asianomaiset jäsenvaltiot voivat ryhtyä nopeasti toimiin. Mitä tulee rajoittaviin toimenpiteisiin, joita jäsenvaltiot voivat käyttää erilaisissa muissa tilanteissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2013/32/EU (4) ja 2013/33/EU (5) nykyinen oikeudellinen kehys antaa jäsenvaltioille jo toiminnallista joustoa eritellä paikat, joissa turvapaikkahakemukset olisi jätettävä, pidentää rekisteröinnin määräaikoja ja mukauttaa aineellisia vastaanotto-olosuhteita.

Muutosehdotus 24

1 artiklan 2 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(2)	Lisätään 5 artiklaan uusi 4 kohta seuraavasti:

(2)	Lisätään 5 artiklaan uusi 4 kohta seuraavasti:

”4. M uuttajien välineellistämiseen liittyvässä tilanteessa jäsenvaltiot voivat rajoittaa 1 kohdan nojalla ilmoitettujen rajanylityspaikkojen lukumäärää tai niiden aukioloaikoja, jos olosuhteet sitä edellyttävät .

”4. 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisessa 27 kohdassa tarkoitetussa m uuttajien välineellistämiseen liittyvässä tilanteessa jäsenvaltiot voivat rajoittaa 1 kohdan nojalla ilmoitettujen rajanylityspaikkojen lukumäärää tarkkaan rajatuissa ja määritellyissä olosuhteissa .

Ensimmäisen alakohdan nojalla hyväksytyt rajoitukset on pantava täytäntöön oikeasuhteisesti ja ottaen huomioon seuraavien henkilöiden oikeudet:

a)	unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvat henkilöt;

a)	unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvat henkilöt;

kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat neuvoston direktiivissä 2003/109/EY56 tarkoitettuja pitkään oleskelleita henkilöitä, ja henkilöt, joiden oleskeluoikeus perustuu muihin unionin tai kansallisen oikeuden välineisiin tai joilla on pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty kansallinen viisumi, sekä heidän perheenjäsenensä;

c)	kansainvälistä suojelua hakevat kolmansien maiden kansalaiset.”

kansainvälistä suojelua hakevat kolmansien maiden kansalaiset. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kansainvälistä suojelua hakeville on riittävä määrä rekisteröintipaikkoja ja myös rajanylityspaikkoja, jotka ovat avoinna ja esteettömiä, jotta voidaan taata tehokas suojelu palauttamista vastaan, mukaan lukien oikeus tehdä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, ja että haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kohtelua varten on olemassa asianmukaiset suojatoimet .”

Perustelu

Ehdotetut toimenpiteet rajanylitysten määrän rajoittamiseksi vaikuttavat kielteisesti oikeuteen tehdä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, saattavat johtaa laittomaan käännyttämiseen EU:n ulkorajoilla ja voivat olla ristiriidassa Schengen-alueen yleisen tavoitteen eli sen kanssa, että alueella ei ole sisärajoja. Niitä olisi sen vuoksi käytettävä vain viimeisenä keinona. EU:n turvapaikkalainsäädännön heikentäminen ei ratkaise geopoliittista kriisiä, vaan heikentää maailmalla kuvaa EU:sta arvoyhteisönä.

Muutosehdotus 25

1 artiklan 3 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(3)	Korvataan 13 artikla seuraavasti:

(3)	Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Rajojen valvonta

1. Rajojen valvonnan pääasiallisena tavoitteena on havaita ja estää luvattomat rajanylitykset, torjua rajat ylittävää rikollisuutta ja toteuttaa rajan laittomasti ylittäneisiin henkilöihin kohdistuvia toimenpiteitä. Henkilö, joka on ylittänyt rajan laittomasti ja jolla ei ole oikeutta oleskella asianomaisen jäsenvaltion alueella, on otettava kiinni ja häneen on sovellettava direktiivin 2008/115/EY mukaisia menettelyjä.

2. Rajavartijat suorittavat rajojen valvontaa käyttäen kiinteitä tai liikkuvia yksiköitä. Valvonta suoritetaan siten, että pyritään estämään henkilöitä ylittämästä rajaa luvattomasti rajanylityspaikkojen välillä ja kiertämästä rajanylityspaikoilla tehtäviä tarkastuksia.

3. Rajanylityspaikkojen välistä valvontaa suorittavien rajavartijoiden lukumäärä ja menettelyt on mukautettava olemassa oleviin tai ennakoituihin riskeihin ja uhkiin. Valvontajaksoja ja muita menetelmiä tai tekniikkoja on muutettava usein ja yllättäen, niin että luvattomat rajanylitykset havaitaan tai estetään tehokkaasti.

4. Valvonnan toteuttavat kiinteät tai liikkuvat yksiköt, jotka suorittavat tehtävänsä partioimalla tai sijoittumalla ongelmallisiksi tunnettuihin tai katsottuihin paikkoihin, koska valvonnan tarkoituksena on estää luvattomat rajanylitykset tai ottaa kiinni rajan laittomasti ylittävät henkilöt. Valvonta voidaan toteuttaa myös teknisin keinoin, mukaan lukien sähköiset keinot sekä muu kalusto ja valvontajärjestelmät.

5. M uuttajien välineellistämiseen liittyvässä tilanteessa asianomaisten jäsenvaltioiden on tarpeen mukaan tiukennettava rajojen valvontaa niin, että voidaan vastata lisääntyneeseen uhkaan . J äsenvaltioiden on tarvittaessa erityisesti lisättävä resursseja ja teknisiä keinoja luvattomien rajanylitysten estämiseksi .

5. 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisessa 27 kohdassa tarkoitetussa ja Eurooppa-neuvoston toteamassa m uuttajien välineellistämiseen liittyvässä tilanteessa asianomaisten jäsenvaltioiden on tarpeen mukaan tiukennettava rajojen valvontaa niin, että voidaan torjua lisääntyneitä yrityksiä tulla joukolla laittomasti rajan yli . Tätä varten j äsenvaltioiden on tarvittaessa vahvistettava resursseja ja teknisiä keinoja rajavalvonnan tehostamiseksi .

Tällaisiin teknisiin keinoihin voi sisältyä nykyaikaisia teknologioita, kuten drooneja ja liiketunnistimia, sekä liikkuvia yksiköitä, jotta voidaan estää luvattomat rajanylitykset unioniin.

6. Rajoittamatta tukea, jota Euroopan raja- ja merivartiovirasto voi antaa jäsenvaltioille, virasto voi muuttajien välineellistämiseen liittyvässä tilanteessa tehdä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 32 artiklassa tarkoitetun haavoittuvuusarvioinnin tarvittavan tuen antamiseksi asianomaiselle jäsenvaltiolle. Tällaisen arvioinnin tai muun asiaankuuluvan haavoittuvuusarvioinnin tulosten perusteella tai silloin kun kyseiselle rajaosuudelle on määritetty asetuksen (EU) 2019/1896 35 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kriittinen vaikutustaso, Euroopan raja- ja merivartioviraston pääjohtaja antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle mainitun asetuksen 41 artiklan 1 kohdan mukaisen suosituksen.

6 . Siirretään komissiolle 37 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä rajojen valvontaa koskevista lisätoimenpiteistä, jotka koskevat muun muassa rajojen valvonnassa sovellettavien vaatimusten kehittämistä ja erityisesti valvonta- ja seurantateknologian käyttöä ulkorajoilla, ottaen huomioon rajojen tyyppi, kullekin ulkorajaosuudelle asetuksen (EU) 2019/1896 34 artiklan mukaisesti määritetty vaikutustaso ja muut asiaankuuluvat tekijät.”

7. Siirretään komissiolle 37 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä rajojen valvontaa koskevista lisätoimenpiteistä, jotka koskevat muun muassa rajojen valvonnassa sovellettavien vaatimusten kehittämistä ja erityisesti valvonta- ja seurantateknologian käyttöä ulkorajoilla, ottaen huomioon rajojen tyyppi, kullekin ulkorajaosuudelle asetuksen (EU) 2019/1896 34 artiklan mukaisesti määritetty vaikutustaso ja muut asiaankuuluvat tekijät.”

Perustelu

Ehdotettuja toimenpiteitä rajavalvonnan tiukentamiseksi olisi käytettävä vain viimeisenä keinona ja vain Eurooppa-neuvoston virallisesti vahvistamissa välineellistämistapauksissa. Poistettava, Euroopan raja- ja merivartiovirastoa käsittelevä teksti vastaa täysin asetuksen (EU) 2019/1896 41 artiklan 1 kohdan tekstiä, joten se on tarpeeton.

Muutosehdotus 26

1 artiklan 5 kohta

Euroopan komission ehdotus

Muutosehdotus

(5)	Korvataan 23 artikla seuraavasti:

(5)	Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

Julkisen vallan käyttö

Rajavalvonnan puuttuminen sisärajoilta ei vaikuta

a)	poliisivaltuuksien ja muun julkisen vallan käyttöön, jota jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset kansallisen lainsäädännön nojalla suorittavat alueellaan, myös sisäraja-alueilla, kunhan tällaisten valtuuksien käyttämisellä ei ole vastaavaa vaikutusta kuin rajatarkastuksilla.

a)	poliisivaltuuksien ja muun julkisen vallan käyttöön, jota jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset kansallisen lainsäädännön nojalla suorittavat alueellaan, myös sisäraja-alueilla, kunhan tällaisten valtuuksien käyttämisellä ei ole vastaavaa vaikutusta kuin rajatarkastuksilla.

Toimivaltaisille viranomaisille kuuluvien valtuuksien käyttöä ei voida rinnastaa rajatarkastusten suorittamiseen erityisesti jos

i)	toimenpiteiden tarkoituksena ei ole rajavalvonta;

ii)	toimenpiteet perustuvat toimivaltaisten viranomaisten yleisiin tietoihin ja kokemuksiin mahdollisista yleiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvista uhkista ja niiden tarkoituksena on erityisesti

i)	toimenpiteiden tarkoituksena ei ole rajavalvonta;

ii)	toimenpiteet perustuvat toimivaltaisten viranomaisten yleisiin tietoihin ja kokemuksiin mahdollisista yleiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvista uhkista ja niiden tarkoituksena on erityisesti

—	torjua rajatylittävää rikollisuutta;

—	torjua laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvää laitonta asumista tai oleskelua; tai

—	torjua rajatylittävää rikollisuutta;

—	torjua laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvää laitonta asumista tai oleskelua , edellyttäen että henkilöllisyyden, kansallisuuden ja oleskeluaseman todentamiseksi tehtävät tarkastukset eivät ole järjestelmällisiä ja että ne suoritetaan jatkuvan riskianalyysin perusteella ; tai

—	hillitä sellaisen, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen havaitseman tartuntataudin leviämistä, joka voi aiheuttaa epidemian;

—	hillitä sellaisen, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen havaitseman tartuntataudin leviämistä, joka voi aiheuttaa epidemian;

iii)	toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan tavalla, joka poikkeaa selvästi ulkorajoilla järjestelmällisesti tehtävistä henkilötarkastuksista, myös silloin kun ne toteutetaan liikennekeskuksissa tai suoraan matkustajia kuljettavissa liikennevälineissä riskianalyysin perusteella;

iv)	toimenpiteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan alueella yleisesti käytetyn seuranta- ja valvontateknologian avulla, jotta voidaan puuttua ii alakohdassa tarkoitettuihin yleistä turvallisuutta tai yleistä järjestystä koskeviin uhkiin;

iii)	toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan tavalla, joka poikkeaa selvästi ulkorajoilla järjestelmällisesti tehtävistä henkilötarkastuksista, myös silloin kun ne toteutetaan liikennekeskuksissa tai suoraan matkustajia kuljettavissa liikennevälineissä riskianalyysin perusteella;

iv)	toimenpiteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan alueella yleisesti käytetyn seuranta- ja valvontateknologian avulla, jotta voidaan puuttua ii alakohdassa tarkoitettuihin yleistä turvallisuutta tai yleistä järjestystä koskeviin uhkiin;

jäsenvaltion mahdollisuuteen suorittaa kansallisen lainsäädännön nojalla turvatarkastuksia henkilöille liikennekeskuksissa joko toimivaltaisten viranomaisten tai liikenteenharjoittajien toimesta edellyttäen, että tällaisia tarkastuksia tehdään myös henkilöille, jotka matkustavat jäsenvaltion sisällä;

c)	jäsenvaltion mahdollisuuteen säätää lainsäädännössään velvollisuudesta pitää hallussa tai mukana asiakirjoja;

c)	jäsenvaltion mahdollisuuteen säätää lainsäädännössään velvollisuudesta pitää hallussa tai mukana asiakirjoja;

jäsenvaltion mahdollisuuteen säätää, että kolmansien maiden kansalaisilla on velvollisuus ilmoittaa läsnäolostaan jäsenvaltion alueella tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Schengenin sopimus’, 22 artiklan määräysten mukaisesti;

e)	turvallisuussyistä tehtävään matkustajatietojen tarkistamiseen asianomaisista tietokannoista sellaisten henkilöiden osalta, jotka matkustavat alueella, jolla sisärajavalvonta on poistettu, kun toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa tällaisia tarkistuksia sovellettavan lain nojalla.”

e)	turvallisuussyistä tehtävään matkustajatietojen tarkistamiseen asianomaisista tietokannoista sellaisten henkilöiden osalta, jotka matkustavat alueella, jolla sisärajavalvonta on poistettu, kun toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa tällaisia tarkistuksia sovellettavan lain nojalla.”

Perustelu

Muokataan tekstiä vastaamaan johdanto-osan 20 kappaleen tekstiä. Tarkastukset, joilla torjutaan laitonta maahanmuuttoa rajojen yli, ovat itsessään valvontaa, jolla pyritään saavuttamaan rajatarkastusten tulos, eikä niitä näin ollen voida tulkita muuksi kuin sisärajoilla suoritettaviksi tarkastuksiksi. Lisäys tarkoittaa voimassa olevan Schengenin rajasäännöstön 23 artiklan perusteetonta laajentamista. Unionin tärkeimpiin saavutuksiin kuuluu sellaisen alueen luominen, jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus yli sisärajojen. Ottaen huomioon tällaisten viimeisenä keinona toteutettavien toimenpiteiden vaikutukset kaikkiin henkilöihin, joilla on oikeus liikkua kyseisellä alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, olisi säädettävä tällaisten toimenpiteiden palauttamiseen liittyvistä edellytyksistä ja menettelyistä, jotta varmistetaan, että ne ovat poikkeuksellisia ja perusteltuja ja että suhteellisuusperiaatetta noudatetaan.

Muutosehdotus 27

1 artiklan 6 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(6)	Lisätään 23 a artikla seuraavasti:

”23 a artikla

Menettely sisärajoilla kiinni otettujen henkilöiden siirtämiseksi

1. Tätä artiklaa sovelletaan kolmansien maiden kansalaisten kiinniottamiseen sisärajojen läheisyydessä olosuhteissa, joissa kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	kyseinen kolmannen maan kansalainen ei täytä tai ei enää täytä 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjä maahantulon edellytyksiä;

b)	kolmannen maan kansalainen ei kuulu 6 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan;

c)	kolmannen maan kansalainen on otettu kiinni rajatylittävän operatiivisen poliisiyhteistyön yhteydessä, erityisesti yhteispartioinnin aikana;

on selviä viitteitä siitä, että kyseinen kolmannen maan kansalainen on juuri saapunut toisesta jäsenvaltiosta, minkä kiinniotosta vastaavat viranomaiset voivat päätellä suoraan niiden saatavilla olevista tiedoista, joihin voivat kuulua asianomaisen henkilön lausumat, hänen hallussaan olevat henkilö-, matkustus- tai muut asiakirjat tai asiaankuuluvista kansallisista ja unionin tietokannoista tehtyjen hakujen tulokset.

2. Kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että asianomaisella kolmannen maan kansalaisella ei ole oikeutta jäädä sen alueelle, ne voivat päättää siirtää henkilön välittömästi siihen jäsenvaltioon, josta tämä on tullut tai yritti tulla, liitteessä XII vahvistetun menettelyn mukaisesti.

3. Silloin kun jäsenvaltio soveltaa 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä, vastaanottavan jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet kyseisen kolmannen maan kansalaisen vastaanottamiseksi liitteessä XII vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

4. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle liitteessä XII olevan 3 kohdan mukaisesti tallennetut tiedot 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisesta [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen vuosittain.”

Perustelu

Kuten johdanto-osan 25–27 kappaleeseen tehtyjen muutosehdotusten perustelu.

Muutosehdotus 28

1 artiklan 8 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(8)	Korvataan 25 artikla seuraavasti:

(8)	Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla

Yleiset puitteet sisärajavalvonnan väliaikaiselle palauttamiselle tai jatkamiselle

1. Jos alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu jäsenvaltiossa vakava uhka, kyseinen jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti palauttaa rajavalvonnan kaikille sisärajoilleen tai niiden tiettyihin osiin.

Yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhkan voidaan katsoa aiheutuvan erityisesti seuraavista:

a)	terrorismiin tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät toiminnat;

a)	terrorismiin tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät toiminnat;

b)	laajamittaiset kansanterveysuhkat;

b)	laajamittaiset kansanterveysuhkat;

c)	tilanne, jolle on ominaista kolmansien maiden kansalaisten laajamittainen luvaton liikkuminen jäsenvaltioiden välillä, mikä vaarantaa sen alueen yleisen toiminnan, jolla sisärajavalvonta on poistettu;

c)	laajamittaiset tai merkittävät kansainväliset tapahtumat, kuten urheilu-, kauppa- tai poliittiset tapahtumat.

d)	laajamittaiset tai merkittävät kansainväliset tapahtumat, kuten urheilu-, kauppa- tai poliittiset tapahtumat.

2. Rajavalvonta voidaan palauttaa 25 a ja 28 artiklan nojalla vain jos jäsenvaltio on todennut, että tällainen toimenpide on tarpeellinen ja oikeasuhteinen, ottaen huomioon 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut perusteet, ja silloin kun on kyse tällaisen valvonnan jatkamisesta, myös 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut perusteet. Rajavalvonta voidaan palauttaa myös 29 artiklan nojalla, 30 artiklassa tarkoitetut perusteet huomioon ottaen.

Kaikissa tapauksissa sisärajavalvonnan palauttamisen on oltava viimesijainen toimenpide. Väliaikaisesti palautetun rajavalvonnan laajuus ja kesto eivät saa ylittää sitä, mikä on havaitun uhkan vakavuuden vuoksi ehdottoman välttämätöntä.

3. Jos sama uhka jatkuu, sisärajavalvontaa voidaan jatkaa 25 a, 28 tai 29 artiklan mukaisesti.

Saman uhkan katsotaan olevan edelleen olemassa silloin kun jäsenvaltion esittämät perustelut rajavalvonnan jatkamiselle perustuvat sen määrittämiseen, että sama uhka, jonka vuoksi rajavalvonta alun perin palautettiin, jatkuu edelleen. ”

Perustelu

Artiklan c alakohta on ristiriidassa 28 artiklassa ehdotetun erityisen mekanismin perustelujen kanssa ja myös toissijaisuusperiaatteen vastainen. Tilannetta, jossa ilmenee kolmansien maiden kansalaisten laajamittaista luvatonta liikkumista jäsenvaltioiden välillä, ei tulisi laskea sellaiseksi vakavaksi uhaksi yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle, joka antaisi yksittäisille jäsenvaltioille oikeuden sisärajojen rajavalvonnan palauttamiseen tai sen jatkamiseen, sillä tällaisen tilanteen sisällyttäminen yleisiin puitteisiin on ristiriidassa ehdotuksen tavoitteen ja toissijaisuusperiaatteen asianmukaisen soveltamisen kanssa. Ehdotusta COM(2021) 891 lainaten:

”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvät toimet kuuluvat SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti EU:n ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan alaan. Siksi sovelletaan toissijaisuusperiaatetta SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan nojalla. Sen mukaan unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Tämän ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön toimilla. Tämä johtuu siitä, että toimet koskevat ulkorajoilla tehtäviä henkilötarkastuksia, jotka ovat ennakkoedellytys alueelle, jolla sisärajavalvonta on poistettu. Lisäksi Schengen-alueen eheys ja yhdenmukaisten edellytysten varmistaminen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämiselle edellyttävät koko Schengen-alueella johdonmukaista toimintatapaa suhteessa ulkorajoilla sovellettaviin luottamusta lisääviin toimenpiteisiin, joita ovat muun muassa EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevat rajoitukset ja reagointi kolmansien maiden viranomaisten toteuttamaan muuttajien välineellistämiseen.

Tarkastusten poistaminen sisärajoilta taataan SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan e alakohdassa. Jäsenvaltioilla on edelleen SEUT-sopimuksen 72 artiklan nojalla oikeus toteuttaa toimia sisäisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojaamiseksi, vaikka se edellyttäisi sisärajavalvonnan palauttamista. Schengenin rajasäännöstössä on kuitenkin vahvistettu säännöt tällaisen valvonnan väliaikaista palauttamista varten, jotta voidaan varmistaa, että sitä sovelletaan vain tiukoin edellytyksin. Siksi kaikki näiden sisärajavalvonnan väliaikaista palauttamista koskevien edellytysten muutokset voidaan toteuttaa vain EU:n lainsäädännöllä.

Tavoitetta laatia Schengenin valmiussuunnitelma, johon sisältyisi erityisiä sisärajoilla toteutettavia toimenpiteitä jäsenvaltioiden enemmistöön samanaikaisesti vaikuttavaan uhkaan puuttumiseksi ja välttämättömästä rajavalvonnasta aiheutuvien kielteisten vaikutusten lieventämiseksi, ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin toimilla.”

Koska ehdotetussa 25 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa viitataan liikkumiseen jäsenvaltioiden välillä, joka voi itse asiassa vaikuttaa jäsenvaltioiden enemmistöön, asiaa on 28 artiklan mukaisesti käsiteltävä unionin tasolla toissijaisuusperiaatteen noudattamiseksi ja siitä on annettava neuvoston täytäntöönpanopäätös.

Poistetaan 3 kohta johdanto-osan 34, 35 ja 45 kappaleita vastaavasti.

Muutosehdotus 29

1 artiklan 9 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(9)	Lisätään 25 artiklan jälkeen uusi 25 a artikla seuraavasti:

(9)	Lisätään 25 artiklan jälkeen uusi 25 a artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Menettely tapauksissa, jotka edellyttävät toimia ennakoimattomien tai ennakoitavissa olevien tapahtumien vuoksi

1. Jos jäsenvaltion yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka on ennakoimaton ja edellyttää välittömien toimien toteuttamista, jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti palauttaa sisärajavalvonnan välittömästi.

2. Samalla kun jäsenvaltio palauttaa rajavalvonnan 1 kohdan nojalla, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi sisärajavalvonta voidaan palauttaa välittömästi rajoitetuksi ajaksi, joka kestää enintään yhden kuukauden. Jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka jatkuu tätä pitempään, jäsenvaltio voi jatkaa sisärajavalvontaa uusilla jaksoilla enintään kolmen kuukauden ajan.

4. Kun jäsenvaltiossa on ennakoitavissa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään neljä viikkoa ennen suunniteltua rajavalvonnan palauttamista tai tätä lyhyemmän ajan kuluessa, jos sisärajavalvonnan palauttamisen tarpeen aiheuttavat olosuhteet ovat käyneet ilmi alle neljä viikkoa ennen suunniteltua palauttamista.

5. Edellä olevan 4 kohdan soveltamiseksi ja 27 a artiklan 4 kohdan soveltamista rajoittamatta sisärajavalvonta voidaan palauttaa enintään kuuden kuukauden ajaksi. Jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka jatkuu tätä pitempään , jäsenvaltio voi jatkaa sisärajavalvontaa uusien jaksojen ajan, joiden kesto on enintään kuusi kuukautta.

5. Edellä olevan 4 kohdan soveltamiseksi sisärajavalvonta voidaan palauttaa enintään kuuden kuukauden ajaksi. Jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu tämän määräajan jälkeen uusi uhka, jäsenvaltio voi jatkaa sisärajavalvontaa uusien jaksojen ajan, joiden kesto on enintään kuusi kuukautta.

Jatkamisesta on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 27 artiklan mukaisesti ja 4 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen puitteissa. Jollei 27 a artiklan 5 kohdasta muuta johdu, r ajavalvonta sisärajoilla saa kestää enintään kaksi vuotta.

Jatkamisesta on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 27 artiklan mukaisesti ja 4 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen puitteissa. R ajavalvonta sisärajoilla saa kestää enintään kaksi vuotta.

6. Edellä 5 kohdassa tarkoitettuun ajanjaksoon eivät sisälly 3 kohdassa tarkoitetut ajanjaksot.”

6. Edellä 5 kohdassa tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyvät 3 kohdassa tarkoitetut ajanjaksot.”

Perustelu

Sisärajoilla tehtävien tarkastusten kokonaiskesto saa olla enintään 24 kuukautta. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion (yhdistetyt asiat C-368/20 ja C-369/20) mukaan Schengenin rajasäännöstöä on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jäsenvaltio palauttaa väliaikaisesti kyseisen säännöstön 25 ja 27 artiklan nojalla rajavalvonnan sisärajoille silloin, kun valvonnan kesto ylittää kuuden kuukauden enimmäiskokonaiskeston ja kun ei ole olemassa uutta uhkaa, jolla mainitussa 25 artiklassa säädettyjen ajanjaksojen uutta soveltamista voitaisiin perustella.

Muutosehdotus 30

1 artiklan 10 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(10)	Korvataan 26 artikla seuraavasti:

(10)	Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artikla

Perusteet sisärajavalvonnan väliaikaiselle palauttamiselle ja jatkamiselle

1. Sen määrittämiseksi, onko sisärajavalvonnan palauttaminen tarpeen ja oikeasuhteista 25 artiklan mukaisesti, jäsenvaltion on otettava huomioon erityisesti seuraavat:

sisärajavalvonnan palauttamista koskevan toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus, ottaen huomioon havaitun vakavan uhkan luonne ja erityisesti se, onko sisärajavalvonnan palauttaminen todennäköisesti asianmukainen keino yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan uhkan lieventämiseksi;

a)	vaihtoehtoisia toimenpiteitä, kuten 23 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja julkisen vallan lainmukaiseen käyttöön perustuvia oikeasuhteisia tarkastuksia;

b)	tällaisen toimenpiteen todennäköinen vaikutus

—	henkilöiden liikkumiseen alueella, jolla sisärajavalvonta on poistettu, ja

—	raja-alueiden toimintaan, ottaen huomioon niiden väliset vahvat sosiaaliset ja taloudelliset yhteydet.

c)	tällaisen toimenpiteen todennäköinen vaikutus

—	henkilöiden liikkumiseen alueella, jolla sisärajavalvonta on poistettu, ja

—	raja-alueiden toimintaan, ottaen huomioon niiden väliset vahvat sosiaaliset ja taloudelliset yhteydet.

2. Jos jäsenvaltio päättää jatkaa sisärajavalvontaa 25 a artiklan 5 kohdan nojalla, sen on myös arvioitava yksityiskohtaisesti, voitaisiinko tällaisen jatkamisen tavoitteet saavuttaa käyttämällä

a)	vaihtoehtoisia toimenpiteitä, kuten 23 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja julkisen vallan lainmukaiseen käyttöön perustuvia oikeasuhteisia tarkastuksia;

a)	vaihtoehtoisia toimenpiteitä, kuten 23 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja julkisen vallan lainmukaiseen käyttöön perustuvia oikeasuhteisia tarkastuksia;

b)	23 a artiklassa tarkoitettua menettelyä;

b)	unionin oikeuteen perustuvan poliisiyhteistyön eri muotoja, kuten yhteispartiointia, yhteisiä operaatioita, yhteisiä tutkintaryhmiä, rajat ylittäviä takaa-ajoja tai rajojen kummallakin puolella tapahtuvaa tarkkailua.

c)	unionin oikeuteen perustuvan poliisiyhteistyön eri muotoja, kuten yhteispartiointia, yhteisiä operaatioita, yhteisiä tutkintaryhmiä, rajat ylittäviä takaa-ajoja tai rajojen kummallakin puolella tapahtuvaa tarkkailua.

3. Silloin kun sisärajavalvonta on palautettu tai kun sitä jatketaan, asianomaisten jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava, että sen ohella toteutetaan tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä, joilla lievennetään rajavalvonnan palauttamisesta henkilöille ja tavarakuljetuksille aiheutuvia vaikutuksia, ottaen erityisesti huomioon raja-alueet.”

Perustelu

Ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää, että vaihtoehtoisia toimenpiteitä harkitaan jo rajatarkastusten palauttamista edeltävässä vaiheessa eikä ainoastaan jatkamisvaiheessa.

23 a artikla ehdotetaan poistettavaksi, minkä vuoksi säännös on poistettava myös 26 artiklasta.

Muutosehdotus 31

1 artiklan 11 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(11)	Korvataan 27 artikla seuraavasti:

(11)	Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Sisärajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta ilmoittaminen ja riskinarviointi

1. Jäsenvaltioiden ilmoituksissa, jotka koskevat sisärajavalvonnan palauttamista tai jatkamista, on oltava seuraavat tiedot:

a)	palauttamisen tai jatkamisen syyt, myös kaikki merkitykselliset yksityiskohtaiset tiedot tapahtumista, jotka muodostavat vakavan uhkan niiden yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle;

a)	palauttamisen tai jatkamisen syyt, myös kaikki merkitykselliset yksityiskohtaiset tiedot tapahtumista, jotka muodostavat vakavan uhkan niiden yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle ja syyt siihen, miksi vaihtoehtoiset toimenpiteet eivät olleet riittäviä ;

b)	ehdotetun palauttamisen tai jatkamisen laajuus ja tiedot siitä, missä sisärajojen osassa tai osissa rajavalvonta on tarkoitus palauttaa tai missä sitä on tarkoitus jatkaa;

b)	ehdotetun palauttamisen tai jatkamisen laajuus ja tiedot siitä, missä sisärajojen osassa tai osissa rajavalvonta on tarkoitus palauttaa tai missä sitä on tarkoitus jatkaa;

c)	vahvistettujen rajanylityspaikkojen nimet;

c)	vahvistettujen rajanylityspaikkojen nimet;

d)	suunnitellun palauttamisen tai jatkamisen päivämäärä ja kesto;

d)	suunnitellun palauttamisen tai jatkamisen päivämäärä ja kesto;

e)	toimenpiteen tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevat näkökohdat 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja jatkamisen osalta 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e)	toimenpiteen tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevat näkökohdat 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja jatkamisen osalta 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

f)	tarvittaessa toimenpiteet, jotka muiden jäsenvaltioiden on määrä toteuttaa.

f)	tarvittaessa toimenpiteet, jotka muiden jäsenvaltioiden on määrä toteuttaa.

Ilmoituksen voivat tehdä myös kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio yhdessä.

Ilmoitus on annettava komission täytäntöönpanosäädöksellä vahvistaman ja verkossa saataville asetettavan mallin mukaisesti. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

Ilmoitus on annettava komission täytäntöönpanosäädöksellä vahvistaman ja verkossa saataville asetettavan mallin mukaisesti. Mallikaavan olisi sisällettävä 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden viranomaisten kanta. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Kun rajavalvonta on ollut käytössä kuuden kuukauden ajan 25 a artiklan 4 kohdan nojalla, sen jatkamista koskeviin uusiin ilmoituksiin on sisällytettävä riskinarviointi. Riskinarvioinnissa on esitettävä havaitun vakavan uhkan laajuus ja odotettu kehitys, erityisesti se, kuinka kauan havaitun vakavan uhkan odotetaan jatkuvan ja mihin sisärajojen osuuksiin se saattaa vaikuttaa, sekä tiedot koordinointitoimenpiteistä niiden muiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin tällaiset toimenpiteet vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat.

2. Kun rajavalvonta on ollut käytössä kuuden kuukauden ajan 25 a artiklan 4 kohdan nojalla, sen jatkamista koskeviin uusiin ilmoituksiin on sisällytettävä riskinarviointi. Riskinarvioinnissa on esitettävä havaitun vakavan uhkan laajuus ja odotettu kehitys, erityisesti se, kuinka kauan havaitun vakavan uhkan odotetaan jatkuvan ja mihin sisärajojen osuuksiin se saattaa vaikuttaa, sekä tiedot koordinointitoimenpiteistä niiden muiden jäsenvaltioiden ja raja-alueiden kanssa, joihin tällaiset toimenpiteet vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat.

3. Jos sisärajavalvonnan palauttaminen tai jatkuminen liittyy 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun laajamittaiseen luvattomaan liikkumiseen, riskinarvioinnissa on annettava myös tietoja tällaisen luvattoman liikkumisen laajuudesta ja suuntauksista, mukaan lukien asiaankuuluvilta EU:n virastoilta niiden toimeksiannon mukaisesti saadut tiedot ja asiaankuuluvista tietojärjestelmistä saadut data-analyysit.

4. Asianomaisten jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava mahdolliset lisätiedot, mukaan lukien koordinointitoimenpiteet sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, joihin suunniteltu sisärajavalvonnan jatkaminen vaikuttaa, sekä lisätiedot, jotka tarvitaan 23 ja 23 a artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden mahdollisen käytön arvioimiseksi.

5. Jäsenvaltiot, jotka tekevät 1 tai 2 kohdan mukaisen ilmoituksen, voivat kansallista lainsäädäntöä noudattaen tarvittaessa päättää turvallisuusluokitella kaikki ilmoitetut tiedot tai osia niistä.

Tällainen turvallisuusluokittelu ei saa estää niiltä muilta jäsenvaltioilta, joihin sisärajavalvonnan väliaikainen palauttaminen vaikuttaa, pääsyä näihin tietoihin asianmukaisten suojattujen poliisiyhteistyökanavien kautta.”

Perustelu

Yhdenmukaistaminen edellisen muutosehdotuksen kanssa.

Muutosehdotus 32

1 artiklan 12 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(12)	Lisätään 27 a artikla seuraavasti:

(12)	Lisätään 27 a artikla seuraavasti:

”27 a artikla

Neuvottelut jäsenvaltioiden kanssa ja komission lausunto

1. Edellä olevan 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen ilmoitusten vastaanottamisen jälkeen komissio voi tarvittaessa käynnistää neuvottelumenettelyn, mukaan lukien yhteiset tapaamiset sisärajavalvonnan palauttamista tai jatkamista suunnittelevan jäsenvaltion ja erityisesti niiden muiden jäsenvaltioiden, joihin tällaiset toimenpiteet suoraan vaikuttavat, sekä asiaankuuluvien unionin virastojen välillä.

1. Edellä olevan 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen ilmoitusten vastaanottamisen jälkeen komissio käynnistää tarvittaessa neuvottelumenettelyn, mukaan lukien yhteiset tapaamiset sisärajavalvonnan palauttamista tai jatkamista suunnittelevan jäsenvaltion ja erityisesti niiden muiden jäsenvaltioiden, joihin tällaiset toimenpiteet suoraan vaikuttavat, Euroopan parlamentin, Euroopan alueiden komitean sekä asiaankuuluvien unionin virastojen välillä.

Neuvotteluissa on käsiteltävä erityisesti havaittua yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa, suunnitellun sisärajavalvonnan palauttamisen merkitystä ottaen huomioon vaihtoehtoisten toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus sekä keinoja varmistaa rajavalvonnan palauttamiseen liittyvän jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön täytäntöönpano.

Sisärajavalvonnan palauttamista tai jatkamista suunnittelevan jäsenvaltion on otettava tällaisten neuvottelujen tulokset kaikin tavoin huomioon sisärajavalvontaa suorittaessaan.

2. Sisärajavalvonnan palauttamista tai jatkamista koskevien ilmoitusten vastaanottamisen jälkeen komissio tai mikä tahansa muu jäsenvaltio voi, SEUT-sopimuksen 72 artiklan soveltamista estämättä, antaa asiasta lausunnon, jos sillä on ilmoitukseen ja mahdolliseen riskinarviointiin sisältyvien tai mahdollisten muiden tietojen perusteella huolenaiheita, jotka koskevat suunnitellun sisärajavalvonnan palauttamisen tai jatkamisen tarpeellisuutta tai oikeasuhteisuutta.

3. Saatuaan ilmoituksia, jotka koskevat sisärajavalvonnan jatkamista 25 a artiklan 4 kohdan nojalla ja jotka johtavat sisärajavalvonnan jatkumiseen yhteensä 18 kuukauden ajan, komissio antaa lausunnon tällaisen sisärajavalvonnan tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta.

3. Saatuaan ilmoituksia, jotka koskevat sisärajavalvonnan jatkamista 25 a artiklan 4 kohdan nojalla ja jotka johtavat sisärajavalvonnan jatkumiseen yhteensä 12 kuukauden ajan, komissio antaa lausunnon tällaisen sisärajavalvonnan tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta. Lausunnossa olisi otettava huomioon myös ilmoitukseen sisällytetty 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden asianomaisten viranomaisten kanta.

4. Kun 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu lausunto annetaan, komissio voi käynnistää neuvottelumenettelyn, jotta lausunnosta voidaan keskustella jäsenvaltioiden kanssa. Jos komissio tai jokin jäsenvaltio antaa lausunnon, jossa se ilmaisee huolensa sisärajavalvonnan palauttamisen tarpeellisuudesta tai oikeasuhteisuudesta, komissio käynnistää tällaisen menettelyn.

4. Kun 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu lausunto annetaan, komissio käynnistää neuvottelumenettelyn, jotta lausunnosta voidaan keskustella jäsenvaltioiden kanssa. Jos komissio tai jokin jäsenvaltio antaa lausunnon, jossa se ilmaisee huolensa sisärajavalvonnan palauttamisen tarpeellisuudesta tai oikeasuhteisuudesta, komissio käynnistää tällaisen menettelyn.

5. Jos jäsenvaltio katsoo, että on olemassa poikkeuksellisia tilanteita, joiden perusteella sisärajavalvontaa on tarpeen jatkaa yli 25 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun enimmäisajan, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion uudessa ilmoituksessa on perusteltava yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan uhkan jatkuminen ottaen huomioon 3 kohdan mukaisesti annettu komission lausunto. Komissio antaa jatkolausunnon.”

5. Jos jäsenvaltio katsoo, että on olemassa poikkeuksellisia tilanteita, joiden perusteella sisärajavalvontaa on tarpeen jatkaa yli 25 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetun enimmäisajan, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion uudessa ilmoituksessa on perusteltava yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan uhkan jatkuminen ottaen huomioon 3 kohdan mukaisesti annettu komission lausunto. Komissio antaa jatkolausunnon.”

Perustelu

On olennaisen tärkeää, että Euroopan komissio arvioi viipymättä pitkäaikaisten sisärajatarkastusten tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta ja että sen suosituksissa otetaan huomioon 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden asianomaisten viranomaisten kanta. Prosessin aikana olisi kuultava Euroopan parlamenttia ja Euroopan alueiden komiteaa. Lisäksi sisärajavalvonnan jatkamiseen viitataan 25 a artiklan 5 kohdassa, joten tämä on korjattava.

Muutosehdotus 33

1 artiklan 13 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(13)	Korvataan 28 artikla seuraavasti:

(13)	Korvataan 28 artikla seuraavasti:

”28 artikla

Erityinen mekanismi, jota sovelletaan, kun yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka vaarantaa koko sen alueen toiminnan, jolla sisärajavalvonta on poistettu

1. Silloin kun komissio katsoo, että sama sisäiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuva vakava uhka vaikuttaa jäsenvaltioiden enemmistöön ja vaarantaa koko sen alueen toiminnan, jolla sisärajavalvonta on poistettu, se voi tehdä neuvostolle ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi, jolla hyväksytään sisärajavalvonnan palauttaminen jäsenvaltioissa siinä tapauksessa, että 23 ja 23 a artikla ssa tarkoitetut käytettävissä olevat toimenpiteet eivät riitä kyseisen uhkan torjumiseen.

1. Silloin kun komissio katsoo, että sama sisäiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuva vakava uhka vaikuttaa jäsenvaltioiden enemmistöön ja vaarantaa koko sen alueen toiminnan, jolla sisärajavalvonta on poistettu, se voi tehdä neuvostolle ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi, jolla hyväksytään sisärajavalvonnan palauttaminen jäsenvaltioissa siinä tapauksessa, että 23 artiklassa tarkoitetut käytettävissä olevat toimenpiteet eivät riitä kyseisen uhkan torjumiseen.

2. Päätös on voimassa enintään kuuden kuukauden ajan ja se voidaan uusia komission ehdotuksesta enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan niin kauan kuin uhka on olemassa , ottaen huomioon 5 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelu.

2. Päätös on voimassa enintään kuuden kuukauden ajan ja se voidaan uusia uhan jatkuessa komission ehdotuksesta enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja yhteensä korkeintaan 24 kuukaudeksi , ottaen huomioon 5 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelu.

3. Silloin kun jäsenvaltiot palauttavat sisärajavalvonnan tai jatkavat sitä 1 kohdassa tarkoitetun uhkan vuoksi, tällaisen valvonnan on perustuttava kyseiseen neuvoston päätökseen sen voimaantulosta alkaen.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa neuvoston päätöksessä on myös mainittava tarkoituksenmukaiset lieventävät toimenpiteet, jotka on otettava käyttöön kansallisella ja unionin tasolla, jotta voidaan minimoida rajavalvonnan palauttamisesta aiheutuvat vaikutukset.

5. Komissio tarkastelee havaitun uhkan kehitystä ja 1 kohdassa tarkoitetun neuvoston päätöksen mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden vaikutusta arvioidakseen, ovatko toimenpiteet edelleen perusteltuja.

6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava välittömästi komissiolle ja muille jäsenvaltioille neuvostossa sisärajavalvonnan palauttamisesta 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti.

7. Komissio voi antaa suosituksen, jossa esitetään muita kuin 23 ja 23 a artikla ssa tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla sisärajavalvontaa voitaisiin täydentää tai jotka soveltuisivat paremmin torjumaan 1 kohdassa tarkoitettua, havaittua sisäiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvaa uhkaa.”

7. Komissio voi antaa suosituksen, jossa esitetään muita kuin 23 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla sisärajavalvontaa voitaisiin täydentää tai jotka soveltuisivat paremmin torjumaan 1 kohdassa tarkoitettua, havaittua sisäiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvaa uhkaa. Suosituksessa olisi otettava huomioon myös 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden asianomaisten viranomaisten kanta. ”

Perustelu

Jotta voidaan varmistaa, että raja-alueiden paikallis- ja alueviranomaisten kannat otetaan huomioon ja että ehdotuksessa esitettyjä säännöksiä noudatetaan, selvityksen yhtenäiseen kaavaan olisi sisällytettävä osio, joka koskee 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden asianomaisten viranomaisten kantaa. Tämän lisäksi tarvitaan kiinteä yläraja, jotta voidaan välttää lähes pysyvät tarkastukset sisärajoilla.

Muutosehdotus 34

1 artiklan 14 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(14)	Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

(14)	Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)	Nykyisen 31 artiklan tekstistä tulee 1 kohta;

a)	Nykyisen 31 artiklan tekstistä tulee 1 kohta;

b)	Lisätään 2 kohta seuraavasti:

b)	Lisätään 2 kohta seuraavasti:

”2. Kun jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle ja muille jäsenvaltioille sisärajavalvonnan palauttamisesta 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sen on samanaikaisesti ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle seuraavat:

a)	tiedot sisärajoista, joille rajavalvonta palautetaan;

b)	syyt ehdotettuun palauttamiseen;

c)	vahvistettujen rajanylityspaikkojen nimet;

d)	suunnitellun palauttamisen päivämäärä ja kesto;

e)	tarvittaessa toimenpiteet, jotka muiden jäsenvaltioiden on määrä toteuttaa.

a)	tiedot sisärajoista, joille rajavalvonta palautetaan;

b)	syyt ehdotettuun palauttamiseen;

c)	vahvistettujen rajanylityspaikkojen nimet;

d)	suunnitellun palauttamisen päivämäärä ja kesto;

e)	tarvittaessa toimenpiteet, jotka muiden jäsenvaltioiden on määrä toteuttaa.

3. Jäsenvaltiot voivat turvallisuusluokitella toimitettavat tiedot 27 artiklan 4 kohdan nojalla.

Jäsenvaltioiden ei tarvitse toimittaa kaikkia 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja tapauksissa, joissa se on perusteltua yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Jäsenvaltioiden ei tarvitse toimittaa kaikkia 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja poikkeus tapauksissa, joissa se on perusteltua vakavista yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Tietojen turvallisuusluokittelu ei saa estää komissiota antamasta tietoja Euroopan parlamentin saataville. Euroopan parlamentille tämän artiklan nojalla toimitettujen tietojen ja asiakirjojen lähettämisessä ja käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja komission välillä sovellettavia sääntöjä luottamuksellisten tietojen toimittamisesta ja käsittelystä.”

Perustelu

Avoimuutta koskevien poikkeusten olisi oltava soveltamisalaltaan hyvin rajoitettuja.

Muutosehdotus 35

1 artiklan 15 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(15)	Korvataan 33 artikla seuraavasti:

(15)	Korvataan 33 artikla seuraavasti:

”33 artikla

Selvitys sisärajavalvonnan palauttamisesta

Selvitykset sisärajavalvonnan palauttamisesta

1. Rajavalvontaa sisärajoilla suorittaneen jäsenvaltion on viimeistään neljä viikkoa sen jälkeen, kun sisärajavalvonta on lopetettu, esitettävä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle selvitys sisärajavalvonnan palauttamisesta ja tarvittaessa sen jatkamisesta.

1. Rajavalvontaa sisärajoilla suorittavan jäsenvaltion on sitä suorittaessaan esitettävä neljän viikon välein ja viimeistään neljä viikkoa sen jälkeen, kun sisärajavalvonta on lopetettu, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle selvitykset sisärajavalvonnan palauttamisesta ja tarvittaessa sen jatkamisesta.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamista rajoittamatta, silloin kun rajavalvontaa jatketaan 25 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla, asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava selvitys 12 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen 12 kuukauden välein , jos rajavalvontaa poikkeuksellisesti jatketaan.

3. Selvityksessä on käsiteltävä erityisesti rajavalvonnan tarpeellisuuden alkuperäistä ja seuranta-arviointia ja 26 artiklassa tarkoitettujen perusteiden noudattamista, tarkastusten suorittamista, käytännön yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa, vaikutusta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen erityisesti raja-alueilla, sisärajavalvonnan palauttamisen tuloksellisuutta, mukaan lukien jälki arviointi rajavalvonnan palauttamisen oikeasuhteisuudesta.

3. Selvityksissä on käsiteltävä erityisesti rajavalvonnan tarpeellisuuden alkuperäistä ja seuranta-arviointia ja 26 artiklassa tarkoitettujen perusteiden noudattamista, tarkastusten suorittamista, käytännön yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa, vaikutusta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen erityisesti raja-alueilla, sisärajavalvonnan palauttamisen tuloksellisuutta, mukaan lukien jatkuva arviointi rajavalvonnan palauttamisen oikeasuhteisuudesta.

4. Komissio hyväksyy tällaisen selvityksen yhtenäisen kaavan ja asettaa sen saataville verkossa.

4. Komissio hyväksyy tällaisten selvitysten yhtenäisen kaavan ja asettaa sen saataville verkossa. Selvityksessä on oltava osio, joka koskee 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden asianomaisten viranomaisten kantaa.

5. Komissio voi antaa lausunnon jälkiarvioinnista , joka koskee rajavalvonnan väliaikaista palauttamista yhdelle tai useammalle sisärajalle tai niiden osille.

5. Komissio antaa lausunnon jatkuvasta arvioinnista , joka koskee rajavalvonnan väliaikaista palauttamista yhdelle tai useammalle sisärajalle tai niiden osille.

6. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle vähintään vuosittain kertomuksen siitä, miten alue, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, toimii (’kertomus Schengen-alueen tilasta’). Kertomukseen sisällytetään luettelo kaikista kyseisen vuoden aikana tehdyistä sisärajavalvonnan palauttamista koskevista päätöksistä. Siinä esitetään myös tietoja kolmansien maiden kansalaisten luvatonta liikkumista koskevista suuntauksista Schengen-alueella, ottaen huomioon asiaankuuluvilta unionin virastoilta saatavat tiedot, asiaankuuluvista tietojärjestelmistä saatavat data-analyysit ja arvio rajavalvonnan palauttamisen tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta kertomuksen viiteajanjaksolla.”

Perustelu

Sisärajoille palautettujen rajatarkastusten tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta on tarkasteltava säännöllisesti, ja komissio tekee niistä pakollisen arvioinnin tarkastusten aikana ja niiden jälkeen.

Koska sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia olisi suoritettava ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja niiden olisi oltava viimeinen keino, tällaisten toimenpiteiden tiivistä seurantaa ja arviointia olisi toteutettava alusta alkaen. Tässä ehdotettu neljän viikon määräaika on yhdenmukainen jälkikäteen tapahtuvan raportoinnin aikataulun kanssa.

Muutosehdotus 36

1 artiklan 19 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(19)	Lisätään uusi liite XII seuraavasti: ”LIITE XII A OSA Menettely sisärajoilla kiinni otettujen henkilöiden siirtämiseksi [1. – 7.] B OSA Vakiolomake sisärajoilla kiinni otettujen henkilöiden siirtämiseksi [– –]”

Perustelu

23 a artiklan ehdotetun poistamisen vuoksi myös liite XII olisi poistettava.

Muutosehdotus 37

2 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Korvataan direktiivin 2008/115/EY 6 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jäsenvaltio voi olla tekemättä palauttamispäätöstä alueellaan laittomasti oleskelevasta kolmannen maan kansalaisesta, jos toinen jäsenvaltio ottaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen takaisin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (*1) 23 a artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tai kahdenvälisten sopimusten tai järjestelyjen nojalla.

Sen jäsenvaltion, joka on ottanut asianomaisen kolmannen maan kansalaisen takaisin ensimmäisen alakohdan mukaisesti, on tehtävä palauttamispäätös 1 kohdan mukaisesti. Tällöin ei sovelleta ensimmäisessä alakohdassa säädettyä poikkeusta.

Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle kaikista voimassa olevista, muutetuista tai uusista kahdenvälisistä sopimuksista ja järjestelyistä.”

Perustelu

23 a artiklan ehdotetun poistamisen vuoksi myös direktiivin 2008/115/EY 6 artiklan 3 kohtaan ehdotetut muutokset on poistettava. Johdanto-osan 25 ja 26 kappaleen ehdotettuja poistoja koskevat perustelut pätevät tässäkin. Laajamittainen tukeutuminen jäsenvaltioiden välisiin kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka olisivat tarpeen tällaisten siirtojen toteuttamiseksi, voi myös heikentää eurooppalaista solidaarisuutta. Lisäksi Euroopan unionin neuvoston oikeudellisen yksikön kannanoton (6357/21, 19.2.2021) mukaisesti, jossa selitetään yksityiskohtaisesti Schengenin ja Dublinin säännöstön ”eriytettyä yhdentymistä” suhteessa uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen mukaisiin ehdotuksiin, palauttamista koskevat säännökset voitaisiin sisällyttää uudelleen palauttamisdirektiivin uudelleenlaatimista koskevaan ehdotukseen (komission vuonna 2018 esittämä ehdotus, joka on tällä hetkellä neuvoston käsiteltävänä). Vaihtoehtoisesti tällaiset säännökset voisivat olla osa palauttamisdirektiivin tarkistamista koskevaa ehdotusta. Palauttamisdirektiivin muuttaminen tarkistetulla Schengenin rajasäännöstöllä ei vastaa Euroopan komission sitoumusta parantaa sääntelyä.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta, mitä tulee sekä ehdotettuihin yhdenmukaisesti sovellettaviin toimenpiteisiin, joilla pyritään suojelemaan ulkorajoja, että sisärajatarkastusten palauttamisen ja jatkamisen uudelleen määriteltyihin kriteereihin ja menettelytakeisiin, erityisesti koska niissä tunnustetaan rajat ylittävän yhteistyön merkitys.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 23. marraskuuta 2021 antamaan yhteiseen tiedonantoon ”Vastaus valtion tukemaan maahanmuuttajien välineellistämiseen EU:n ulkorajoilla”, jossa yhdessä uudistetun maahanmuuttajien salakuljetuksen vastaisen EU:n toimintasuunnitelman (2021–2025) (6) kanssa käsitellään ensimmäistä kertaa välineellistämistä.

on samaa mieltä siitä, että Schengen-alueen toimintakehystä on parannettava ja että ulkorajojen valvonta on kaikkien jäsenvaltioiden edun mukaista. Komitea toteaa, että EU:n ulkorajojen tehokas valvonta on olennainen osa kokonaisvaltaista EU:n muuttoliikepolitiikkaa.

korostaa, että Schengenin rajasäännöstöön ehdotettu välineellistämisen käsitteen määritelmä on nykymuodossaan liian laaja ja epäselvä. Se jättää mahdollisuuden virheellisille tulkinnoille ja voi näin johtaa riittämättömästi perusteltuihin poikkeuksiin kansainvälisen suojelun yhteisten sääntöjen takaamista vähimmäisvaatimuksista. Komitea huomauttaa samalla, että ehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa ei ole otettu huomioon laittoman maahanmuuton välineellistämistä, joka tapahtui Valko-Venäjän vastaisella maarajalla kesällä, eli sen jälkeen kun asiakirjan valmistelu oli jo päättynyt (7). Vaikutustenarviointi on siis puutteellinen, eikä se auta riittävällä tavalla varmistamaan sitä, että ehdotus täyttäisi paremman sääntelyn suuntaviivojen tavoitteen eli sen, että toimintapolitiikoista saataisiin täysi hyöty mahdollisimman pienin kustannuksin noudattaen samalla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita (8).

korostaa, että täydentäviä ja ennaltaehkäiseviä poliittisia toimenpiteitä olisi kohdistettava myös välineellistämisen kohteeksi joutuneiden muuttajien lähtömaihin sekä välineellistämisestä vastuussa olevien kolmansien maiden hallituksiin, jotta vältetään rankaisemasta vain tällaisten toimien uhreiksi joutuneita ihmisiä. Välineellistämisen kohteeksi joutuneiden muuttajien humanitaaristen tarpeiden olisi oltava edelleenkin ensisijaisessa asemassa, ja seuraamusten ja muiden rajoittavien toimenpiteiden olisi kohdistuttava niihin, jotka osallistuvat välineellistämistoimiin, joilla helpotetaan unionin ulkorajojen laitonta ylittämistä, tai edistävät niitä, sekä ihmisoikeuksia loukkaaviin muuttajien salakuljettajiin tai niihin, jota osallistuvat muutoin ihmiskauppaan.

huomauttaa, että välineellistämisasetus herättää huolta SEU-sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisen suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta. Periaatteen mukaan unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotettu asetus uhkaa mahdollistaa poikkeukset EU:n yhtenäisestä turvapaikkalainsäädännöstä ja ylittää sen, mikä on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen tavoite sen estämisestä, että kolmas maa voi välineellistää muuttajia.

kehottaa Euroopan komissiota muokkaamaan perusteellisesti ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä välineellistämistilanteissa (välineellistämisasetus) (9) parempaa sääntelyä koskevien suuntaviivojensa ja hyvän lainsäädännön periaatteiden mukaisesti ja tarkistamaan vastaavasti ehdotustaan tarkistetusta Schengenin rajasäännöstöstä noudattaen SEU-sopimuksen 5 artiklan mukaista toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta. Koska ehdotetun välineellistämisasetuksen ehtona on muiden, uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen mukaisten ehdotusten hyväksyminen ja koska siihen ei ole liitetty vaikutustenarviointia, komitea ei tee muutosehdotuksia kyseiseen asetusehdotukseen.

huomauttaa, että kun välineellistämisasetuksessa sallitaan yksittäisille jäsenvaltioille poikkeuksia EU:n turvapaikkalainsäädännön yhdenmukaisesta soveltamisesta, se saattaa vaarantaa ehdotetun uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tavoitteen eli yhtenäisen, yhdenmukaisen ja yhdennetyn eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisen, joka voidaan saavuttaa riittävällä tavalla ainoastaan unionin tasolla. Komitea suhtautuu erittäin epäilevästi ehdotettuihin väliaikaisiin toimenpiteisiin, sillä ne eivät anna EU:n perusoikeuskirjan tarjoamaa suojaa. Perusoikeuskirjassa taataan suojelu palauttamista vastaan, tosiasiallinen mahdollisuus aseman määrittelyä koskevaan menettelyyn, oikeus turvapaikkaan, oikeus vapauteen, oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan ja oikeus ihmisarvoon.

viittaa uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta antamaansa lausuntoon (10), jossa vastustetaan turvapaikkalakiin perustuvien rajamenettelyjen tarpeetonta jatkamista. Näitä pidennettäisiin entisestään ehdotetun välineellistämisasetuksen nojalla – yhdessä muiden turvapaikan hakemista vaikeuttavien rajoitusten kanssa.

10.

varoittaakin laajoista mahdollisuuksista soveltaa nopeutettua rajamenettelyä ottamatta huomioon muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä seikkoja kuin terveysongelmat. Komitea katsoo, että jäsenvaltioille on sallittu liian pitkä aika turvapaikkahakemuksen rekisteröintiin ja pääsyn myöntämiseen alueelleen, mikä todennäköisesti johtaa laajamittaiseen vapaudenriistoon eli laittomaan säilöönottoon ulkorajoilla.

11.

pitää myös valitettavana, että muuttoliike- ja turvapaikkahallinnan hätätilannemenettelyn yhteydessä tehtyjen valitusten automaattisen lykkäävän vaikutuksen epääminen ja vastaanottoa koskevien vaatimusten alentaminen minimiin, mitä ei sinänsä määritellä ehdotuksessa tarkemmin, saattavat johtaa siihen, ettei turvapaikanhakijoiden erityisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan.

12.

korostaa, että ehdotus neuvoston päätökseksi Latvian, Liettuan ja Puolan hyväksi toteutettavista väliaikaisista hätätoimenpiteistä, joka vastaa ehdotettua välineellistämisasetusta, ei myöskään ole edennyt neuvoston neuvotteluissa. Komitea huomauttaa, että jäsenvaltioilla on jo joustovaraa nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä reagoidessaan muuttuviin tapahtumiin rajoillaan.

13.

huomauttaa, että Venäjän federaation hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sekä siitä aiheutunut ukrainalaisten ja muiden siellä asuvien pako maasta osoittivat EU:n ulkorajojen tehokkaan ja inhimillisen valvonnan merkityksen. Puolalla, Romanialla, Slovakialla ja Unkarilla oli suuria haasteita, jotka liittyivät toisaalta turvallisuuden ylläpitämiseen rajalla ja toisaalta satojen tuhansien Ukrainasta lähteneiden, EU:n jäsenvaltioista turvaa hakevien ihmisten maahanmuuton hallintaan. Aseellinen konflikti Ukrainassa on myös korostanut EU:n sisäisen ja ulkoisen rajatylittävän yhteistyön valtavan suurta merkitystä erityisesti humanitaarisen avun antamisen yhteydessä.

14.

kiittää jäsenvaltioita siitä, että ne ovat pysyneet yhtenäisinä ja aktivoineet tilapäistä suojelua koskevan direktiivin kaikkien ukrainalaisten pakolaisten hyväksi ja että ne eivät ole poikenneet turvapaikkalainsäädännön vaatimuksista, mikä olisi tapahtunut välineellistämisasetusta soveltamalla. Komitea korostaa, että tilanteen monimutkaisuus edellyttää koordinoitua lähestymistapaa, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja oikeutta turvapaikkaan ja joka perustuu solidaarisuuteen ja oikeudenmukaiseen vastuunjakoon niiden jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa, joihin tilanne vaikuttaa eniten. Komitea on ylpeä siitä, että sekä hallitukset että kansalaiset ovat reagoineet nykytilanteeseen solidaarisuudella.

15.

on samaa mieltä siitä, että sisärajavalvonnan olisi aina oltava viimeinen keino, ja korostaa, että valvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille vaarantaa vakavasti naapurialueiden välisen yhteistyön ja sillä on vakavia vaikutuksia alueellisiin talouksiin.

16.

korostaa, että rajat ylittävä yhteistyö on Euroopan yhdentymishankkeen ytimessä ja yksi Euroopan unionin suurimmista saavutuksista. Kansalaiset kokevat Euroopan yhdentymisen todelliset hyödyt juuri rajoilla. Rajat ylittävä yhteistyö lisää alueiden asukkaiden välisiä yhteyksiä, edistää kehitystä ja parantaa suoraan paikallisyhteisöjen elämänlaatua.

17.

huomauttaa, että covid-19-pandemia on ollut yksi viime vuosikymmenten suurimmista iskuista rajat ylittävälle yhteistyölle, mutta ennenkin pandemiaa monilla raja-alueilla esiintyi jo lukuisia erityisiä alueellisia esteitä. Suurimpia kansalaisiin ja yrityksiin aluetasolla kohdistuvia esteitä ovat rajat ylittävä liikenne ja yhteenliitettävyys sekä byrokratia.

18.

pitää myönteisenä, että ehdotuksessa vahvistetaan, että rajavalvonnan puuttuminen sisärajoilla ei saa vaikuttaa toimivaltaisten viranomaisten poliisivaltuuksien tai muun julkisen vallan käyttöön, kunhan tällaisten valtuuksien käyttämisellä ei ole vastaavaa vaikutusta kuin rajatarkastuksilla.

19.

suhtautuu myönteisesti tiukempiin kriteereihin rajavalvonnan väliaikaiselle palauttamiselle ja jatkamiselle sisärajoilla ja erityisesti vaatimukseen harkita niiden todennäköistä vaikutusta raja-alueiden toimintaan niiden väliset vahvat sosiaaliset ja taloudelliset siteet huomioon ottaen.

20.

katsoo kuitenkin, että vaihtoehtoisten toimenpiteiden käyttö olisi sisällytettävä myös rajatarkastusten palauttamista koskeviin kriteereihin eikä ainoastaan niiden jatkamisen kriteereihin.

21.

suosittelee, että sisärajoilla tehtävät tarkastukset olisi rajoitettava tiukasti yhteensä enintään 24 kuukauteen.

22.

suosittelee, että jäsenvaltion tekemässä sisärajatarkastusten väliaikaista palauttamista koskevassa ilmoituksessa esitettäisiin syyt siihen, miksi vaihtoehtoiset toimenpiteet eivät ole riittäviä. Tässä yhteydessä tulisi myös ilmoittaa 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden viranomaisten kanta.

23.

suhtautuu myönteisesti vaatimukseen toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä rajatarkastusten palauttamisen tai jatkamisen yhteydessä kiinnittäen erityistä huomiota raja-alueisiin. Tällaisten toimien olisi perustuttava 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden viranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin.

24.

suhtautuu myönteisesti viittauksiin ”toimivaltaisiin viranomaisiin” alue- ja paikallistason hallinnollisten yksiköiden julkisen vallan tunnustamiseksi.

25.

kehottaa Euroopan komissiota kuulemaan laajasti asianomaisia toimijoita, myös paikallis- ja aluetasolla, ennen kuin se ehdottaa delegoituja säädöksiä uuden Schengen-kehyksen puitteissa.

26.

varoittaa rajatarkastusten harkinnanvaraisesta käytöstä, mikä olisi käytännössä sisärajavalvontaa.

27.

kannattaa komission kantaa, jonka mukaan sovelletaan toissijaisuusperiaatetta SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan nojalla ja unioni toimii ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita (Schengen-alueen eheys ja yhdenmukaisten edellytysten varmistaminen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämiselle), vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

28.

yhtyy komission näkemykseen, että vaikka laittomia muuttovirtoja itsessään ei pitäisi katsoa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaksi uhkaksi, ne voivat edellyttää lisätoimenpiteitä Schengen-alueen toiminnan turvaamiseksi.

29.

on kuitenkin eri mieltä siitä, että tilanne, jossa ilmenee kolmansien maiden kansalaisten laajamittaista luvatonta liikkumista jäsenvaltioiden välillä, antaisi mahdollisesti yksittäisille jäsenvaltioille oikeuden sisärajojen rajavalvonnan palauttamiseen tai sen jatkamiseen, koska tämä on ristiriidassa ehdotuksen tavoitteen ja toissijaisuusperiaatteen asianmukaisen soveltamisen kanssa. Koska tällaisessa tilanteessa viitataan jäsenvaltioiden väliseen liikkumiseen, siihen on toissijaisuusperiaatteen noudattamiseksi puututtava unionin tasolla 28 artiklan mukaisesti.

30.

suosittelee, että rajatarkastusten palauttaminen tilanteessa, jossa ilmenee kolmansien maiden kansalaisten laajamittaista luvatonta liikkumista jäsenvaltioiden välillä, kuuluu yksinomaan 28 artiklassa ehdotetun erityisen mekanismin piiriin ja että siitä tehdään neuvoston täytäntöönpanopäätös.

31.

suosittelee, että seuranta ja raportointi olisi aloitettava hyvissä ajoin, kun tarkastukset otetaan käyttöön sisärajoilla, eikä sen tulisi rajoittua pelkästään jälkikäteen tapahtuvaan analysointiin ja raportointiin.

32.

suhtautuu myönteisesti 27 a artiklan mukaiseen kuulemisprosessiin ja pyytää, että 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden viranomaiset voivat esittää jäsenvaltiolle huomautuksia ilmoituksista, jotka koskevat suoraan niiden hallinnollista yksikköä.

33.

muistuttaa, että jäsenvaltion rajatarkastusten jatkamisen yhteydessä toimittaman riskiarvioinnin tulisi sisältää 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen tulokset.

34.

pyytää komissiota perustamaan kantansa rajatarkastusten tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta myös 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden viranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin.

35.

vastaavasti pyytää komissiota, kun se antaa suosituksen, jossa esitetään muita kuin 23 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla sisärajavalvontaa voitaisiin täydentää tai jotka soveltuisivat paremmin torjumaan 1 kohdassa tarkoitettua, havaittua sisäiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvaa uhkaa, perustamaan suosituksensa myös 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden viranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin.

36.

pyytää, että jäsenvaltion Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle selvityksenä esittämään jälkiarviointiin sisällytetään 39 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti raja-alueiksi luettavien paikallisten hallintoalueiden viranomaisten kanta, jotta voidaan varmistaa, että raja-alueiden näkemykset otetaan huomioon kaikissa vaiheissa.

37.

kannattaa Kroatian suunniteltua liittämistä Schengen-alueeseen 1. tammikuuta 2023 ja kehottaa lisäksi laajentamaan aluetta niin, että se kattaa myös Bulgarian ja Romanian, edellyttäen että nämä panevat Schengenin säännöstön tosiasiallisesti täytäntöön. Komitea yhtyy komission tiedonannossaan ”Toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistävä strategia” esittämään näkemykseen, jonka mukaan ”kaikkien kolmen maan täysimääräinen liittyminen alueeseen parantaa EU:n turvallisuutta kokonaisuudessaan, sillä nämä maat voivat sen jälkeen hyödyntää kaikilta osin käytettävissä olevia välineitä [– –]. Niiden liittyminen on ratkaisevan tärkeää myös Schengen-alueen keskinäisen luottamuksen kannalta.” (11)

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(3) Euroopan komission tiedonantoon ihmiskaupan torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta 2021–2025 sisältyvä yleiskatsaus, COM(2021) 171 final.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013 , kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96).

(6) COM(2021) 591 final.

(7) SWD(2021) 463 final.

(8) SWD(2021) 305 final.

(9) COM(2021) 890 final.

(10) COR-2020-04843.

(11) COM(2021) 277 final.

30.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 498/154

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Direktiivi teollisuuden päästöistä”

(2022/C 498/16)

Esittelijä:

Jean-Noël VERFAILLIE (FR, RE), Marlyn kaupunginjohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU ja kaatopaikoista 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta

COM(2022) 156 final

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teollisuuslaitosten ympäristötietojen ilmoittamisesta ja teollisuuspäästöportaalin perustamisesta

COM(2022) 157 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

COM(2022) 156 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 16 kappale

Komission ehdotus

Muutosehdotus

(16)

Direktiivin 2010/75/EU vaikutusta resurssi- ja energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen unionissa olisi tehostettava kiinnittäen huomiota unionin energiapolitiikkaa ohjaavaan energiatehokkuus etusijalle -periaatteeseen. Sen vuoksi luvissa olisi mahdollisuuksien mukaan vahvistettava pakolliset ympäristötehokkuuden raja-arvot kulutukselle ja resurssitehokkuudelle, mukaan lukien veden, energian ja kierrätettyjen materiaalien käyttö, BAT-päätelmistä tehdyissä päätöksissä vahvistettujen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien ympäristötehokkuuden tasojen perusteella.

(16)

Direktiivin 2010/75/EU vaikutusta resurssi- ja energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen unionissa olisi tehostettava kiinnittäen huomiota unionin energiapolitiikkaa ohjaavaan energiatehokkuus etusijalle -periaatteeseen. Sen vuoksi toimivaltaiset viranomaiset voivat mahdollisuuksien mukaan vahvistaa pakolliset ympäristötehokkuuden raja-arvot kulutukselle ja resurssitehokkuudelle, mukaan lukien veden, energian ja kierrätettyjen materiaalien käyttö, BAT-päätelmistä tehdyissä päätöksissä vahvistettujen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien ympäristötehokkuuden tasojen perusteella.

Perustelu

Tekninen muutos johdanto-osan kappaleen mukauttamiseksi asianomaiseen artiklaan ehdotettuihin muutoksiin.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 25 kappale

Komission ehdotus

Muutosehdotus

(25)

Puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa ja ilmastoneutraalia taloutta koskevien unionin tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää unionin talouden syvällistä muutosta. Kahdeksannen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisesti direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajat olisi sen vuoksi velvoitettava sisällyttämään muutossuunnitelmat ympäristöjärjestelmiinsä. Tällaisilla muutossuunnitelmilla täydennetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (1) mukaisia yritysten kestävyysraportointivaatimuksia tarjoamalla keino panna nämä vaatimukset täytäntöön laitostasolla. Ensisijainen tavoite on toteuttaa liitteessä I lueteltujen energiaintensiivisten toimintojen siirtymä. Sen vuoksi energiaintensiivisten laitosten toiminnanharjoittajien olisi laadittava muutossuunnitelmat 30 päivään kesäkuuta 2030 mennessä. Muita liitteessä I lueteltuja toimintoja harjoittavien laitosten toiminnanharjoittajat olisi velvoitettava laatimaan muutossuunnitelmat osana lupien tarkistamista ja ajan tasalle saattamista sen jälkeen, kun päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu 1 päivän tammikuuta 2030 jälkeen. Näiden muutossuunnitelmien olisi tarkoitus olla ainoastaan toiminnanharjoittajien laatimia suuntaa antavia asiakirjoja, mutta auditointiorganisaation, jonka kanssa toiminnanharjoittaja on tehnyt sopimuksen osana ympäristöjärjestelmäänsä, olisi kuitenkin tarkistettava, että ne sisältävät Euroopan komission antamassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetut vähimmäistiedot, ja toiminnanharjoittajien olisi myös julkistettava muutossuunnitelmat.

(25)

Puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa ja ilmastoneutraalia taloutta koskevien unionin tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää unionin talouden syvällistä muutosta. Kahdeksannen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisesti direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajat olisi sen vuoksi velvoitettava sisällyttämään muutossuunnitelmat ympäristöjärjestelmiinsä. Tällaisilla muutossuunnitelmilla täydennetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (1) mukaisia yritysten kestävyysraportointivaatimuksia tarjoamalla keino panna nämä vaatimukset täytäntöön laitostasolla. Ensisijainen tavoite on toteuttaa liitteessä I lueteltujen energiaintensiivisten toimintojen siirtymä. Sen vuoksi energiaintensiivisten laitosten toiminnanharjoittajien olisi laadittava viitteelliset muutossuunnitelmat 30 päivään kesäkuuta 2030 mennessä. Muita liitteessä I lueteltuja toimintoja harjoittavien laitosten toiminnanharjoittajat olisi velvoitettava laatimaan viitteelliset muutossuunnitelmat osana lupien tarkistamista ja ajan tasalle saattamista sen jälkeen, kun päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu 1 päivän tammikuuta 2030 jälkeen.

Perustelu

Tekninen muutos johdanto-osan kappaleen mukauttamiseksi asianomaiseen artiklaan ehdotettuihin muutoksiin.

Muutosehdotus 3

1 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

5)	Lisätään 5 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

5)	Lisätään 5 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan nojalla myönnetyt luvat asetetaan saataville internetissä maksutta ja rajoittamatta pääsyä ainoastaan rekisteröidyille käyttäjille. Lisäksi kustakin luvasta on asetettava yleisön saataville yhteenveto samoin edellytyksin. Yhteenvedon on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)	tiivistelmä tärkeimmistä lupaehdoista;

a)	tiivistelmä tärkeimmistä lupaehdoista;

b)	päästöjen raja-arvot ja ympäristötehokkuuden tasojen raja-arvot;

b)	päästöjen raja-arvot ja ympäristötehokkuuden tasojen raja-arvot;

c)	jäljempänä olevan 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti myönnetyt poikkeukset;

c)	jäljempänä olevan 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti myönnetyt poikkeukset;

d)	sovellettavat BAT-päätelmät;

d)	sovellettavat BAT-päätelmät;

e)	luvan tarkistamista ja ajan tasalle saattamista koskevat säännökset.

e)	luvan tarkistamista ja ajan tasalle saattamista koskevat säännökset;

f)	tietopyynnöistä ja valituksista vastaava viranomainen tai muu erityinen taho .

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhteenvedon muoto. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

Perustelu

Suurelle yleisölle olisi tiedotettava siitä, mikä taho on vastuussa tietopyynnöistä ja valituksista, jotta vältyttäisiin yhteydenotoilta vääriin tahoihin tai viranomaisiin. Tällaiset yhteydenotot aiheuttavat hallinnollista rasitetta julkishallinnolle ja vaikeuttavat tiedonkulkua.

Muutosehdotus 4

1 artiklan 12 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

12)	Korvataan 15 artikla seuraavasti:

12)	Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Päästöjen raja-arvot, ympäristötehokkuuden raja-arvot, vastaavat parametrit ja tekniset toimenpiteet

…

3 a. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava ympäristötehokkuuden raja-arvot, joilla varmistetaan, että normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa nämä raja-arvot eivät ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä ympäristötehokkuuden tasoja, jotka on vahvistettu 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa BAT-päätelmistä tehdyissä päätöksissä.

3 a. Toimivaltainen viranomainen voi vahvistaa ympäristötehokkuuden raja-arvot, joilla varmistetaan, että normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa nämä raja-arvot eivät ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä ympäristötehokkuuden tasoja, jotka on vahvistettu 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa BAT-päätelmistä tehdyissä päätöksissä.

…”

Perustelu

Velvoite vahvistaa ympäristötehokkuusarvot johtaisi epäjohdonmukaisiin sääntöihin ja vaarantaisi teollisuuden muutoksen toteutumisen. Vaatimus olisi jätettävä toimivaltaisten viranomaisten harkintaan sen jälkeen, kun yksityiskohtainen arviointi on osoittanut, ettei tällainen vaatimus johda epäjohdonmukaisuuteen muualla vahvistettujen lupaehtojen kanssa.

Muutosehdotus 5

1 artiklan 18 a kohta

(uusi)

Direktiivin 2010/75/EU 25 artiklan 3 kohta

AK:n muutosehdotus

(18 a)

Korvataan 25 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jäsenvaltioiden on määriteltävä, mikä muodostaa riittävän edun tai oikeuden heikentämisen, tavoitteenaan antaa yleisölle, jota asia koskee, laaja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus.

Kaikkien kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävien ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen edun katsotaan olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla riittävä.

Kaikkien sellaisten valtiotasoa alempien viranomaisten edun, joiden alueeseen tai väestöön voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia, sekä kansallisen lainsäädännön vaatimusten noudattamisen katsotaan olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla riittävä.

Niillä katsotaan myös olevan oikeuksia, joita on mahdollista heikentää 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.”

Näillä järjestöillä ja viranomaisilla katsotaan myös olevan oikeuksia, joita on mahdollista heikentää 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.”

Perustelu

AK kannattaa yleisön osallistumista ja paikallisyhteisöjen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ja on tyytyväinen tähän näkökohtaan tehtyihin muutoksiin, mutta ehdottaa, että varmistetaan myös paikallis- ja alueviranomaisten muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus kaikissa jäsenvaltioissa, ja pyytää täydellisten tietojen toimittamista hyvissä ajoin sekä yleisön osallistumista kaikkiin menettelyihin.

Muutosehdotus 6

1 artiklan 22 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

22.	Lisätään 27 a–27 d artikla seuraavasti:

22.	Lisätään 27 a–27 d artikla seuraavasti:

”…

27 d artikla

Siirtyminen puhtaaseen, kiertotalouteen perustuvaan ja ilmastoneutraaliin teollisuuteen

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toiminnanharjoittajat sisällyttävät viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2030 14 a artiklassa tarkoitettuun ympäristöjärjestelmäänsä muutossuunnitelman kustakin laitoksesta, joka harjoittaa mitä tahansa liitteessä I olevassa 1, 2, 3, 4, 6.1 a ja 6.1 b kohdassa lueteltua toimintaa. Muutossuunnitelmassa on esitettävä tiedot siitä, miten laitos muuttuu kaudella 2030–2050 kestävän, puhtaan, kiertotalouteen perustuvan ja ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, käyttäen 4 kohdassa tarkoitettua mallia.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että auditointiorganisaatio, jonka kanssa toiminnanharjoittaja on tehnyt sopimuksen osana ympäristöjärjestelmäänsä, arvioi 31 päivään joulukuuta 2031 mennessä, onko 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu muutossuunnitelma 4 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettujen vaatimusten mukainen.

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toiminnanharjoittajat sisällyttävät viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2030 osana 21 artiklan 3 kohdan mukaista lupaehtojen tarkistamista ja sen jälkeen, kun päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu 1 päivän tammikuuta 2030 jälkeen, viitteellisen muutossuunnitelman kustakin laitoksesta, joka harjoittaa mitä tahansa liitteessä I lueteltua toimintaa. Viitteellisessä muutossuunnitelmassa on esitettävä tiedot siitä, miten laitos muuttuu kaudella 2030–2050 kestävän, puhtaan, kiertotalouteen perustuvan ja ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, käyttäen 4 kohdassa tarkoitettua mallia.

2. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toiminnanharjoittajat sisällyttävät osana 21 artiklan 3 kohdan mukaista lupaehtojen tarkistamista ja sen jälkeen, kun päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu 1 päivän tammikuuta 2030 jälkeen, 14 a artiklassa tarkoitettuun ympäristöjärjestelmäänsä muutossuunnitelman kustakin laitoksesta, joka harjoittaa mitä tahansa liitteessä I lueteltua toimintaa, jota ei mainita 1 kohdassa. Muutossuunnitelmassa on esitettävä tiedot siitä, miten laitos muuttuu kaudella 2030–2050 kestävän, puhtaan, kiertotalouteen perustuvan ja ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, käyttäen 4 kohdassa tarkoitettua mallia.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että auditointiorganisaatio, jonka kanssa toiminnanharjoittaja on tehnyt sopimuksen osana ympäristöjärjestelmäänsä, arvioi, ovatko 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut muutossuunnitelmat 4 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

2. Toiminnanharjoittajan on julkistettava viitteellisen muutossuunnitelmansa tiivistelmä .

3 . Toiminnanharjoittajan on julkistettava muutossuunnitelmansa sekä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset osana ympäristöjärjestelmänsä julkaisemista .

”3. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2028 täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan muutossuunnitelmien muoto. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

4 . Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2028 täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan muutossuunnitelmien muoto. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

Perustelu

Olisi suotavaa, että muutossuunnitelma olisi luonteeltaan viitteellinen, koska tavoitteet ovat tulevaisuudessa ja riippuvat ulkoisista tekijöistä (esimerkiksi uusiutuvien ja vähän energiaa kuluttavien energiankantajien saatavuudesta). Lisäksi näin voitaisiin välttää lupamenettelyjen monimutkaistuminen.

Muutosehdotus 7

1 artiklan 31 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

31.	Korvataan 79 artikla seuraavasti:

31.	Korvataan 79 artikla seuraavasti:

”79 artikla

Seuraamukset

1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on viipymättä annettava komissiolle tiedoksi nämä säännöt ja säännökset sekä kaikki niihin myöhemmin tehtävät muutokset.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin seuraamuksiin on sisällyttävä sakot, jotka ovat oikeassa suhteessa oikeushenkilön liikevaihtoon tai rikkomiseen syyllistyneen luonnollisen henkilön tuloihin. Sakkojen laskennassa varmistetaan, että ne tosiasiallisesti poistavat rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisesta saaman taloudellisen hyödyn. Toistuvien rikkomisten tapauksessa sakkojen tasoa korotetaan asteittain. Jos kyseessä on oikeushenkilön tekemä rikkomus, sakkojen enimmäismäärä on vähintään 8 prosenttia toiminnanharjoittajan vuotuisesta liikevaihdosta kyseisessä jäsenvaltiossa .

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuissa seuraamuksissa otetaan soveltuvin osin huomioon seuraavat seikat:

a)	rikkomisen luonne, vakavuus ja laajuus;

b)	rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

c)	väestö tai ympäristö, johon rikkominen vaikuttaa, ottaen huomioon myös rikkomisen vaikutus ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason saavuttamista koskevaan tavoitteeseen.”

a)	rikkomisen luonne, vakavuus ja laajuus;

b)	rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

c)	väestö tai ympäristö, johon rikkominen vaikuttaa, ottaen huomioon myös rikkomisen vaikutus ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason saavuttamista koskevaan tavoitteeseen.”

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraamuksista saatavat varat käytetään ensisijaisesti paikallisyhteisöille aiheutuneiden haittojen korjaamiseen tai hyvittämiseen.

Jos direktiivin soveltaminen johtaa taloudellisen toiminnan supistamiseen tai lopettamiseen, paikallisyhteisöihin kohdistuvat sosiaaliset vaikutukset on otettava huomioon seuraamusten määrittelyssä ja jäsenvaltioiden on paikallis- ja alueyhteisöjä kuultuaan varmistettava, että seuraamuksista saatavat varat käytetään paikallisyhteisöille aiheutuneiden sosiaalisten ja taloudellisten menetysten korvaamiseen.”

Perustelu

Pilaantuminen voi aiheuttaa paikallisyhteisöille ympäristöhaittoja, terveyshaittoja tai sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, jotka voivat olla erittäin ongelmallisia erityisesti pienille tai köyhille yhteisöille. Tämä on otettava huomioon seuraamuksissa.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

Yleistä

muistuttaa tukevansa sellaista Euroopan unionin alue- ja paikallisyhteisöille suotuisaa oikeudenmukaista ja puhdasta siirtymää ilmastoneutraaliin kiertotalouteen vuoteen 2050 mennessä koko Euroopan unionissa, jossa ei jätetä ketään eikä mitään aluetta jälkeen. Komitea kannattaakin teollisuuden päästöistä annetun direktiivin tarkistamista, jotta voidaan paitsi auttaa ehkäisemään ja vähentämään ympäristön pilaantumista ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun parantamiseksi myös kannustaa innovointia, palkita edelläkävijöitä ja edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä EU:n markkinoilla.

katsoo, että teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi on toimiva lainsäädäntökehys, jolla on jo onnistuttu vähentämään tuloksellisesti teollisuuden epäpuhtauspäästöjä ja joka soveltuukin edelleen hyvin ohjaamaan Euroopan teollisuutta muutokseen, joka on välttämätön Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea painottaa, että teollisuuden päästöistä annetun direktiivin ennaltaehkäisevän lähestymistavan ja päästökauppajärjestelmän markkinalähtöisen lähestymistavan väliset synergiat voivat johtaa tilanteeseen, joka hyödyttää niin toiminnanharjoittajia kuin ilmastoa ja ympäristöä.

kannattaa tieteeseen perustuvaa lähestymistapaa ennen kaikkea arvioitaessa teollisuustoiminnan todellista vaikutusta maailmanlaajuiseen pilaantumiseen.

toteaa, että yksi edelleen ilmenevistä puutteista on direktiivin epäyhdenmukainen soveltaminen jäsenvaltioissa.

kehottaa kiinnittämään huomiota direktiivin tarkistusehdotuksen antamisajankohdan tilanteeseen (energian hinnat, laukkaava inflaatio, toimitusketjujen häiriöt) ja varoittaa, että direktiivin vääränlaajuisella uudistuksella voi olla kielteisiä vaikutuksia Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn.

paneekin merkille varaumat, joita lainsäädännön arviointikomitea on esittänyt raportissaan teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin tarkistuksen vaikutustenarvioinnista (1). Ne koskevat erityisesti sitä, että tekstissä ei ole kuvattu selvästi kaikkia vaikutuksia teollisuuden kilpailukykyyn (tuotannon muualle siirtymisen vaara ja vaara tuotteiden korvaamisesta sellaisten kolmansien maiden tuotteilla, joissa noudatetaan vähemmän rajoittavia sääntöjä erityisesti soveltamisalaan äskettäin lisättyjen toimintojen osalta) eikä vaikutuksia, joita karjan sisällyttäminen aiheuttaa maaseutualueisiin ja kuluttajahintoihin.

kehottaa lainsäätäjiä yhdenmukaistamaan teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin soveltamista ja ottamaan huomioon siirtymän kustannukset ja haasteet EU:n kauppapolitiikan puitteissa, jotta voidaan välttää epäreilu kilpailu kolmansien maiden taholta.

muistuttaa, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvat teollisuusalueet kuuluvat laajasti myös hiilestä irtautumista koskevien säännösten ja järjestelmien piiriin, ja kehottaa varmistamaan, ettei direktiivi ole päällekkäinen näiden teollisuuteen jo sovellettavien, erittäin tehokkaiden välineiden kanssa, jotta voidaan välttää epäjohdonmukaisuudet ja edistää hiilestä irtautumista mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Direktiivin tuloksellisuuden varmistaminen

katsoo, että yleinen periaate suurelle yleisölle tiedottamisesta ja vaatimus olla rajoittamatta tärkeän tiedon jakelua on sovitettava yhteen toimipaikkojen turvallisuuden ja turvatoimien, liikesalaisuuden säilyttämisen ja vahingontekojen ehkäisemisen kanssa.

10.

korostaa, että direktiivin keskeisten periaatteiden ja yhdennetyn lähestymistavan säilyttäminen auttavat varmistamaan teollisuuden muutoksen onnistumisen.

11.

kannattaakin parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) määritelmien ja Sevillan prosessin (parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen laatiminen eli BREF-prosessi) säilyttämistä.

12.

suhtautuu varauksellisesti 15 artiklan 3 kohdan nykyiseen sanamuotoon eli päästöjen raja-arvojen vahvistamiseen tiukimmille mahdollisille tasoille, jotka on mainittu BAT-päätelmissä.

13.

esittää epäilyjä 15 artiklan 3 a alakohdan sanamuodosta, jossa on kyse BAT-tekniikkaan liittyvistä ympäristötehokkuuden tasoista. Vaatimus olisi jätettävä toimivaltaisten viranomaisten harkintaan sen jälkeen, kun yksityiskohtainen arviointi on osoittanut, ettei tällainen vaatimus johda epäjohdonmukaisuuteen muualla vahvistettujen lupaehtojen kanssa.

14.

kannattaa vahvasti saastuttaja maksaa -periaatetta, on Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä siitä, että saastuttaja maksaa -periaate olisi määriteltävä selkeästi, ja kannattaa seuraamuksia ja korvauksia koskevien säännösten tiukentamista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niissä on otettava huomioon yritysten omistusrakenne kokonaisuudessaan sen varmistamiseksi, että ne määrätään vastuussa oleville tahoille.

15.

korostaa, että paikallis- ja alueyhteisöjen on kohdattava pilaantumisen ympäristövaikutukset, terveysvaikutukset sekä sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Seuraamuksista ja korvausmaksuista saatavilla varoilla olisi myös autettava paikallis- ja alueyhteisöjä selviämään näiden vaikutusten seurauksista.

16.

kannattaa teollisuuspäästöportaalin perustamista, mutta pyytää, että paikallis- ja alueviranomaisille aiheutuva hallinnollinen lisärasite pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.

Soveltamisala

17.

on sitä mieltä, että soveltamisalan laajentamista uusille aloille on analysoitava huolellisesti tekemällä erityisesti kustannus-hyötyanalyysi, jossa otetaan huomioon muun muassa niitä varten käytössä olevat toimenpiteet ja poliittiset kehykset.

18.

kannattaa direktiivin laajentamista uusille aloille, kuten naudanliha-alalle. Komitea on kuitenkin huolissaan aiheutuvasta hallinnollisesta taakasta ja kustannuksista ja kehottaa harkitsemaan toimenpiteitä, joilla yrityksiä ja paikallis- ja alueyhteisöjä tuetaan taloudellisesti tässä siirtymässä, ottaen huomioon erityisesti sosiaaliset vaikutukset pieniin tiloihin. Komitea kehottaa lainsäätäjiä harkitsemaan muitakin kriteerejä kuin tilakohtaista kynnysarvoa.

19.

kehottaa tekemään syvällisemmän arvion vesiviljelyn mahdollisesta sisällyttämisestä direktiiviin. Olisi otettava huomioon kustannukset ja edut ympäristön ja ilmaston näkökulmasta ja tehtävä arvio yrityksille aiheutuvasta hallinnollisesta taakasta ja kustannuksista ja erityisesti sosiaalisista vaikutuksista niihin paikallisyhteisöihin, joissa vesiviljely on merkittävä osa paikallista taloutta.

20.

varoittaa, että liiallinen laajentaminen soveltamalla 74 artiklaa, jonka nojalla soveltamisalaa voidaan laajentaa delegoidulla säädöksellä, saattaisi vaarantaa yksityiskohtaisten tietojen keruuprosessin kokonaisuudessaan, heikentää Sevillan prosessin toimivuutta ja hankaloittaa lupien myöntämistä.

Tuki innovaatioille

21.

yhtyy tavoitteeseen edistää ympäristön kannalta tehokkaampaa teknologiaa koskevaa tutkimusta ja innovointia, jotta voidaan saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.

22.

pitää tervetulleena teollisuuden muutosta ja päästöjä käsittelevän innovaatiokeskuksen (INCITE) perustamista ja katsoo, että se voisi hyödyttää EU:n innovointitoimintaa merkittävästi. Komitea toivoo kuitenkin, että INCITE ei merkitse päällekkäisyyttä BREF-asiakirjojen tarkistusprosessin kanssa.

23.

muistuttaa, että innovointia tehdään myös paikallis- ja aluetasolla ja että paikallis- ja alueviranomaiset olisi otettava mukaan uuden INCITE-keskuksen toimintaan muiden julkisten laitosten ohella.

24.

panee merkille pyrkimyksen liittää uusiin tekniikoihin ympäristötehokkuuden tasot ja katsoo, että on olemassa vaara, että jarrutetaan uusien tekniikoiden tehokasta käyttöönottoa, jos lupiin sisältyviä päästöjen raja-arvoja ei voida saavuttaa 100 prosentin varmuudella.

25.

suhtautuu myönteisesti pitkän aikavälin muutossuunnitelmiin, mutta katsoo, että suunnitelmien on oltava viitteellisiä ja laadittu yrityksen tasolla eikä tuotantolaitoksen tasolla ja että niiden julkaiseminen ei saa vaarantaa liikesalaisuuksien säilymistä.

26.

toteaa, että ehdotetut toimet eivät nykymuodossaan näytä aiheuttavan ongelmia toissijaisuusperiaatteen noudattamisen suhteen, koska maatalouden ja teollisuuden laitosten aiheuttama ympäristön pilaantuminen on luonteeltaan rajat ylittävää ja koska sisämarkkinoilla tarvitaan tasapuoliset toimintaedellytykset. Ympäristö- ja ilmastokriisien kiireellisyyden vuoksi ehdotetut toimet eivät näytä aiheuttavan yleistä ongelmaa suhteellisuusperiaatteen noudattamisen osalta.

Bryssel 12. lokakuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(1) SEC(2022) 169.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 498

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	65. vuosikerta 30. joulukuuta 2022

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Alueiden komitea
	AK:n 151. täysistunto, 11.10.2022–12.10.2022
2022/C 498/01	Euroopan alueiden komitean päätöslauselma alueiden ja kuntien tilasta Euroopan unionissa	1
	LAUSUNNOT
	Alueiden komitea
	AK:n 151. täysistunto, 11.10.2022–12.10.2022
2022/C 498/02	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Kohti Välimeren alueen makroaluestrategiaa	6
2022/C 498/03	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta EU:n kuntien ja alueiden rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa	12
2022/C 498/04	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Uusi kaupunkiliikenteen kehys	17
2022/C 498/05	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta AK:n rooli valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatian edistämisessä ennen COP27- ja COP28-kokouksia	24
2022/C 498/06	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Tavoitteena kaupunkien ja alueiden rakenteellinen osallistuminen UNFCCC:n COP27-kokoukseen	30
2022/C 498/07	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä hiili- ja energiaintensiivisillä alueilla	36
2022/C 498/08	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Digitaalinen yhteenkuuluvuus	39
2022/C 498/09	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Kahdeksas kertomus taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta	45
2022/C 498/10	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Tie koulumenestykseen	51

	III Valmistelevat säädökset
	Alueiden komitea
	AK:n 151. täysistunto, 11.10.2022–12.10.2022
2022/C 498/11	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Teollisuus- ja käsiteollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaaminen Euroopan unionissa (tarkistettu)	57
2022/C 498/12	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Suuntaviivat Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi	68
2022/C 498/13	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Kaasu-, vety- ja metaanipäästöjä koskeva energiapaketti	83
2022/C 498/14	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta EU:n sirusäädös Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi	94
2022/C 498/15	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Schengen-alueen hallinnoinnin uudelleentarkastelu	114
2022/C 498/16	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Direktiivi teollisuuden päästöistä	154