NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 8 päivänä joulukuuta 2022,

varhaiskasvatuksesta – vuoteen 2030 ulottuvat Barcelonan tavoitteet

(2022/C 484/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan yhdessä 153 artiklan 1 kohdan i alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Naisten osallistumista työmarkkinoille haittaavien esteiden poistamiseksi Eurooppa-neuvosto asetti Barcelonassa vuonna 2002 pitämässään kokouksessa seuraavat vuoteen 2010 mennessä saavutettavat lastenhoitoa koskevat tavoitteet: tarjotaan varhaiskasvatusta vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista ja vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista (1). Vaikka kyseiset tavoitteet on keskimäärin saavutettu Euroopan unionin tasolla, jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä on edelleen huomattavia eroja, erityisesti kun on kyse pienituloisten kotitalouksien lapsista ja pienimmistä lapsista.

(2)

Tämän suosituksen tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita lisäämään osallistumista helposti saatavilla olevaan, kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen siten, että otetaan samalla huomioon varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä ja niiden tarjontaa koskevat kansalliset mallit. Näin voidaan helpottaa naisten osallistumista työmarkkinoille ja edistää kaikkien lasten, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai heikommista lähtökohdista tulevien lasten, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä.

(3)

Lastenhoitovastuu, erityisesti huolenpito hyvin pienistä lapsista, rajoittaa merkittävästi naisten osallistumista työmarkkinoille. Vuoden 2021 työvoimatutkimuksessa 27,9 prosenttia työvoiman ulkopuolella olevista naisista ilmoitti, että tärkein syy olla hakematta työtä oli hoitoa tai hoivaa tarvitsevista lapsista tai aikuisista huolehtiminen, kun miesten vastaava osuus oli vain 8,0 prosenttia. Ennen pandemiaa vuonna 2019 vastaavat osuudet olivat 32,6 prosenttia (naiset) ja 7,6 prosenttia (miehet) (2). Samaan aikaan sellaisten henkilöiden työllisyysaste, joilla oli alle kuusivuotiaita lapsia, oli miesten keskuudessa 90,1 prosenttia ja naisten keskuudessa 67,2 prosenttia. Palkattoman hoito- ja hoivatyön vuoksi Euroopassa on työmarkkinoiden ulkopuolella noin 7,7 miljoonaa naista ja 450 000 miestä. Naisten suhteettoman suuri osuus hoito- ja hoivatyöstä on myös yksi sukupuolten palkkaerojen perimmäisistä syistä (3).

(4)

Naiset myös todennäköisemmin sopeuttavat työjärjestelynsä hoito- ja hoivavelvollisuuksiinsa. Tämä vaikuttaa pysyvästi heidän uraansa ja lisää sukupuolten palkka- ja eläke-eroja. Työelämässä olevat naiset kuluttavat päivittäin kotitöihin ja suoraan hoito- ja hoivatyöhön keskimäärin 90 minuuttia enemmän kuin miehet. Sukupuolten työllisyyserojen korjaaminen on liiketaloudellisesti järkevää, koska se edistää kasvua ja todennäköisesti lisää tuottavuutta. Lisäksi sukupuolten epätasa-arvon korjaaminen osoitetusti vähentää köyhyyttä ja lisää sosiaalista osallisuutta ja on keino torjua työvoiman vähenemistä.

(5)

Kohtuuhintaisten ja laadukkaiden varhaiskasvatuspalvelujen saatavuudella on merkittävä myönteinen vaikutus huoltajien, erityisesti naisten, työllisyystilanteeseen. Sitä mukaa kuin varhaiskasvatuksen tarjonta on lisääntynyt kaikkialla unionissa, sukupuolten työllisyysero on pienentynyt 17,7 prosenttiyksiköstä (vuonna 2002) 10,8 prosenttiyksikköön (vuonna 2021). Edistys on kuitenkin pysähtynyt viime vuosina.

(6)

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, jäljempänä ’pilari’, korostetaan sukupuolten tasa-arvon, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen sekä varhaiskasvatuksen merkitystä unionin keskeisinä tavoitteina. Pilarissa todetaan, että naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet on varmistettava ja niitä on edistettävä kaikilla aloilla, myös työmarkkinoille osallistumisen, työehtojen ja -olojen sekä urakehityksen osalta. Pilarissa tunnustetaan myös lasten oikeus kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, lasten oikeus suojeluun köyhyydeltä sekä heikoista lähtökohdista tulevien lasten oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin.

(7)

Pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa ehdotetaan, että vähintään 78 prosentilla 20–64-vuotiaista olisi oltava työpaikka vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toimintasuunnitelmalla pyritään vähintään puolittamaan sukupuolten työllisyysero vuoteen 2019 verrattuna muun muassa lisäämällä varhaiskasvatuksen tarjontaa. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että virallisen varhaiskasvatuksen tarjonnan lisääminen tukisi naisten osallistumista työmarkkinoille sekä työ-, perhe- ja yksityiselämän parempaa yhteensovittamista.

(8)

Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja siinä, miten ne tarjoavat tukea vanhemmille. Joissakin jäsenvaltioissa annetaan suurempi painoarvo riittäväntasoisille palkallisille tai korvaukseen oikeuttaville vanhempainvapaajärjestelmille, joita tarjotaan vähintään lapsen 12 ensimmäisen elinkuukauden ajalle ja joita vanhemmat myös käyttävät erittäin suuressa määrin. Toisissa jäsenvaltioissa taas keskiössä on ennemminkin varhaiskasvatuspalvelujen tarjonta jo hyvin pienille lapsille. Näissä jäsenvaltioissa lapset tavanomaisesti osallistuvat varhaiskasvatukseen jo ensimmäisen elinvuotensa aikana, eikä palkallinen tai korvaukseen oikeuttava vanhempainvapaa ylitä unionin oikeuden mukaista vähimmäisvaatimusta. Tässä suosituksessa esitetään uusi alle kolmevuotiaita lapsia koskeva tavoite, jolla pyritään luomaan tasapaino kyseisten eriävien käytäntöjen välille. Kyseisten seikkojen vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden yleisenä tavoitteena olisi oltava, että 45 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen.

(9)

Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole päässeet aiempaan 33 prosentin tavoitteeseen, ei kuitenkaan välttämättä odoteta saavuttavan kyseistä aiempaa tai uutta tavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan suositetaan, että ne lisäisivät osallistumisastetta vähintään tietyllä prosenttiosuudella, joka kuvastaa lähtötason tilannetta ja vanhempainvapaan käyttöä kussakin asianomaisessa jäsenvaltioissa. Tällä tavoin kyseiset jäsenvaltiot voisivat realistisesti päästä lähemmäksi 45 prosentin tavoitetta. Jäsenvaltioilta, jotka ovat kaukana tavoitteesta, odotetaan suurempia ponnisteluja edistyksen vauhdittamiseksi.

(10)

Koska varhaiskasvatukseen osallistuminen vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen ja koska vuoden 2021 tiedot kuvastavat edelleen covid-19-pandemian vaikutuksia joissakin jäsenvaltioissa, lähtötasoksi sen määrittämiselle, miten paljon varhaiskasvatukseen osallistumista olisi vähintään lisättävä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole vielä saavuttaneet aiempaa tavoitetta, on valittu keskimääräinen varhaiskasvatukseen osallistumisen aste tämän asetuksen hyväksymistä edeltäneiltä viideltä vuodelta (EU-SILC-tietojen mukaisesti).

(11)

Tiettyjä kysymyksiä, joilla on merkitystä Barcelonan tavoitteiden kannalta, käsitellään unionin tasolla useissa sukupuolten tasa-arvoa sekä työehtoja ja -oloja koskevissa suosituksissa ja direktiiveissä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/1158 (4) luodaan esimerkiksi puitteet vanhempainvapaan ja joustavien työjärjestelyjen sekä omaishoitovapaan sukupuolijakaumaltaan tasapuoliselle käytölle.

(12)

Useissa unionin aloitteissa on korostettu varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille. Tämä suositus perustuu kyseisiin poliittisiin aloitteisiin, joita ovat neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (5), joka sisältää unionin tason tavoitteen siitä, että vähintään 96 prosenttia kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen; laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä 22 päivänä toukokuuta 2019 annettu neuvoston suositus (6), jolla autetaan jäsenvaltioita parantamaan varhaiskasvatuspalveluja ja jossa korostetaan, että tällaisten palvelujen on oltava osallistavia, helposti saatavilla, kohtuuhintaisia ja laadukkaita; komission tiedonanto ”Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia” (7), joka sisältää avaintoimia, joilla komissio aikoo edistää ja suojella paremmin lasten oikeuksia ja jossa tunnustetaan varhaiskasvatuksen merkitys lasten kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta; ja eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2021 annettu neuvoston suositus (8), jolla pyritään varmistamaan, että köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevat lapset saavat maksutta ja tosiasiallisesti keskeisiä palveluja, mukaan lukien varhaiskasvatus, kaikilla alueilla, myös syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi varhaiskasvatuspalveluihin investoidessaan otettava huomioon monia muita ulottuvuuksia kuin pelkkä varhaiskasvatuspaikkojen saatavuus, kuten osallistumisen ajallinen intensiteetti, varhaiskasvatukseen osallistuvien köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten osuus sekä tarjottavien palvelujen saavutettavuus, kohtuuhintaisuus ja laatu. Siksi tässä suosituksessa esitetään toimenpiteitä kyseisten näkökohtien ratkaisemiseksi.

(14)

Pääasiallisten huoltajien, jotka ovat useimmiten naisia, työmarkkinoille osallistumisen helpottamiseksi varhaiskasvatukseen osallistumisen tuntimäärän olisi oltava riittävä, jotta vanhemmat voisivat tehdä mielekkäästi palkkatyötä. Osallistumista olisi edistettävä siten, että otetaan huomioon lapsen etu ja mahdollistetaan vanhempien tekemät sukupuolitasa-arvoiset päätökset työ- ja yksityiselämän tasapainosta ja varhaiskasvatuspalvelujen käytöstä. Jos lapset eivät vielä osallistu varhaiskasvatukseen kokoaikaisesti, molempien vanhempien olisi hyödynnettävä direktiivissä (EU) 2019/1158 säädettyjä oikeuksia vanhempainvapaaseen ja joustaviin työjärjestelyihin, kuten osa-aikatyöhön, joustavaan työaikaan ja etätyöhön, jotta varmistetaan, että hoito- ja hoivavastuu jakautuu tasapuolisesti, ja varhaiskasvatukseen osallistumisen olisi lisäännyttävä asteittain lapsen kasvaessa. Koska kyseinen ulottuvuus on tärkeä, on seurattava sekä ajallista intensiteettiä, jolla lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen, että varhaiskasvatukseen osallistumista yleensä ottaen.

(15)

Lisäksi naisten, joiden ammatillinen osaaminen on heikkoa, maahanmuuttajanaisten, pienituloisista kotitalouksista tulevien naisten, joilla on lapsia, ja yksinhuoltajanaisten on muita vaikeampi päästä koulutukseen, löytää työpaikka ja saada jalansijaa työmarkkinoilta tai palata työelämään, koska taloudelliset ja muut seikat rajoittavat heidän lastensa osallistumista varhaiskasvatukseen. Edistämällä haavoittuvassa asemassa olevien tai heikommista lähtökohdista tulevien lasten osallistumista osallistavaan varhaiskasvatukseen parannetaan myös heidän äitiensä mahdollisuuksia palata työelämään. Lisäksi näin autettaisiin naisia sovittamaan paremmin yhteen työ-, perhe- ja yksityiselämä.

(16)

Jalansijan saaminen työmarkkinoilta on erityisen haasteellista vammaisille vanhemmille ja vammaisten lasten vanhemmille. Jos vammaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen helpotettaisiin tilanteen mukaan ottaen huomioon vamman tyyppi ja aste, asiantuntijalausunnot ja lapsen etu, heidän vanhempiensa voisi olla helpompi sovittaa paremmin yhteen työ-, perhe- ja yksityiselämä.

(17)

Varhaiskasvatukseen osallistumisesta on lapsille monenlaista hyötyä. On näyttöä siitä, että laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoaminen parantaa ratkaisevasti lasten kognitiivista, sosiaalista ja kasvatuksellista kehitystä jo varhaisesta iästä lähtien. Laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä annetun neuvoston suosituksen mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen voi olla tehokas tapa saavuttaa koulutuksellinen tasa-arvo lapsille, jotka ovat muita heikommassa asemassa, kuten vammaiset lapset tai oppimiseen liittyvää tukea tarvitsevat lapset, köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevat lapset, myös yksinhuoltajatalouksissa elävät lapset, maahanmuuttajataustaiset lapset, pakolaislapset, romanilapset ja muihin vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset, sellaisilla maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvat lapset, joilla varhaiskasvatuksen infrastruktuuri on riittämätön, sekä vaihtoehtoisten hoitojärjestelyjen piiriin kuuluvat lapset.

(18)

Eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta annetussa neuvoston suosituksessa sekä romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta annetussa neuvoston suosituksessa (9) korostetaan, että laadukkaan ja osallistavan varhaiskasvatuksen yhdenvertainen saanti on olennaisen tärkeää, jotta voidaan katkaista sosiaalisen syrjäytymisen periytyminen ja varmistaa muita heikommassa asemassa olevien lasten yhtäläiset mahdollisuudet. Eurooppalaista lapsitakuuta koskevassa suosituksessa esitetään, että jäsenvaltiot toimittaisivat suosituksen täytäntöönpanoa koskevat kansalliset suunnitelmansa yhdeksän kuukauden kuluessa suosituksen hyväksymisestä. Muita heikommassa asemassa olevien lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on kuitenkin edelleen huomattavasti vähäisempää erityisesti pienimpien lasten keskuudessa. Tämä saattaa myöhemmin näkyä huonompina koulutustuloksina ja suurempana määränä koulunkäynnin keskeyttämisiä, erityisesti kun on kyse romanilapsista tai maahanmuuttajataustaisista lapsista sekä ilman vanhempien hoivaa kasvavista lapsista. Sen vuoksi on tärkeää kuroa umpeen varhaiskasvatukseen osallistumisen ero tällaisten lasten ja muihin väestöryhmiin kuuluvien lasten välillä. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kavennetaan varhaiskasvatukseen osallistumisen eroa ylimmän ja alimman tuloviidenneksen välillä. Osallistuminen varhaiskasvatukseen on tärkeää myös Ukrainan sotaa pakeneville lapsille samoin kuin muille lapsille, jotka hakevat tai saavat suojelua unionissa. Yhdenvertainen pääsy osallistaviin ja segregoimattomiin varhaiskasvatuspalveluihin olisi taattava kaikille mahdollisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsille.

(19)

Vastaavasti vammaisilla lapsilla on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Puolet vammaisista lapsista saa hoitoa ja hoivaa vain vanhemmiltaan. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että varhaiskasvatus on helposti saatavilla ja osallistavaa ja että siihen liitetään kohdennettuja toimenpiteitä, joilla autetaan vastaamaan erityistarpeisiin, mukaan lukien toimenpiteet, joilla puututaan esteisiin ja segregaatioon, huolehditaan henkilöstön tarvittavasta osaamistasosta tai palkataan henkilöstöä vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin, sekä tarvittaessa yksilöidyt opetussuunnitelmat.

(20)

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kurotaan umpeen varhaiskasvatukseen osallistumisen kuilu köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten, vammaisten lasten tai oppimiseen liittyvää tukea tarvitsevien lasten osalta, jos varhaiskasvatus tehtäväkenttänä on hajautettu kansallisella tasolla sosiaaliasioista, terveydestä ja opetuksesta vastaavien viranomaisten kesken.

(21)

Varhaiskasvatuksen laadukkuus on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että lapset hyötyvät varhaiskasvatukseen osallistumisesta. Vaikka ei ole vain yhtä tapaa määritellä laadun käsitettä ja mitata sitä varhaiskasvatusympäristöissä, keskeistä on aikuisten ja lasten välisen vuorovaikutuksen laatu riippumatta siitä, millainen varhaiskasvatusjärjestelmä on käytössä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoaminen ottaen huomioon laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä annetussa suosituksessa esitetyt eri ulottuvuudet, kuten varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus, henkilöstön pätevyys ja työehdot ja -olot, opetussuunnitelma, seuranta ja arviointi sekä hallinto ja rahoitus. Erityisen tärkeitä ovat esimerkiksi henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku, henkilöstön pätevyys ja ammatillinen täydennyskoulutus.

(22)	Varhaiskasvatuksen tarjonnan laatu on tärkeä tekijä myös vanhempien ja varhaiskasvatuspalveluja tarjoavien toimipaikkojen välisen luottamuksen rakentamisen ja siten varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämisen kannalta.

(23)

Lisäksi saavutettavuus on tärkeä ulottuvuus varhaiskasvatuksen tarjonnassa. Se kattaa riittävän infrastruktuurin, asianmukaiset paikkamäärät ja aukioloajat, mukautumisen vanhempien erityistarpeisiin sekä avustamisen monimutkaisissa hallinnollisissa menettelyissä. Erityisesti kun on kyse hallinnollisista menettelyistä, haavoittuvassa asemassa oleville tai heikommista lähtökohdista tuleville ryhmille, jotka eivät pysty käyttämään tai joiden saatavilla ei ole digitaalisia välineitä, olisi annettava tukea esimerkiksi kielellisen ja digitaalisen tuen muodossa. Saavutettavuus kattaa myös esteettömyyden vammaisten henkilöiden, mukaan lukien lapset, vanhemmat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset, näkökulmasta vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/882 (10) vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti.

(24)

Lisäksi saavutettavuus kattaa menettelyjen yksinkertaistamisen sekä henkilöstön ja asiantuntijoiden ammattitaidon parantamisen, jotta vammaisia lapsia tai oppimiseen liittyvää tukea tarvitsevia lapsia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä voidaan tukea riittävällä tavalla segregoimattomissa varhaiskasvatuksen toimipaikoissa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että varhaiskasvatuspalvelujen käytön esteet poistetaan ja niiden syntymistä ehkäistään myös vammaisten henkilöiden osalta ja että varhaiskasvatuspalvelut ovat todella osallistavia.

(25)

Saavutettavuutta käsiteltäessä olisi otettava huomioon alueellinen epätasapaino. Erityisesti vammaisten lasten tai oppimiseen liittyvää tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen esteenä voi olla se, että siirtymiseen paikasta toiseen kuluu paljon aikaa pitkien välimatkojen, puutteellisten tai harvojen liikenneyhteyksien sekä liikenneruuhkien vuoksi. Syrjäisten alueiden ja maaseutualueiden erityishaittana on riittävien paikallisten varhaiskasvatuspalvelujen puute. Tällainen alueellinen epätasapaino saattaa pahentaa kohtuuhintaisuuteen liittyviä ongelmia. Siksi on tärkeää ottaa liikkuvuussuunnitelmissa huomioon varhaiskasvatuspalveluja käyttävien erilaiset käyttäjäprofiilit ja sisällyttää alueellinen kattavuus datankeruuseen arviointi- ja seurantatarkoituksissa.

(26)

Monissa jäsenvaltioissa varhaiskasvatuksen korkeat kustannukset muodostavat edelleen suuren esteen varhaiskasvatukseen osallistumiselle. Eurostatin tiedot osoittavat, että korkeat kustannukset ovat monissa maissa ja erityisesti köyhyysvaarassa olevissa kotitalouksissa merkittävä syy olla käyttämättä virallisia varhaiskasvatuspalveluja. Unionin vuoden 2016 tulo- ja elinolotilastojen mukaan 13 prosenttia vanhemmista ei käytä varhaiskasvatuspalveluja niiden korkeiden kustannusten vuoksi ja 11 prosentilla on kohtalaisia tai suuria vaikeuksia maksaa niistä. Köyhyysvaarassa olevien kotitalouksien osalta vastaavat prosenttiosuudet ovat yli kaksinkertaiset: 28 prosenttia ei käytä varhaiskasvatuspalveluja ja 27 prosentilla on vaikeuksia maksaa niistä. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että laadukas varhaiskasvatus tuottaa merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia, koulutuksellisia ja kehitykseen liittyviä hyötyjä. Varmistamalla varhaiskasvatuksen kohtuuhintaisuus voidaan vastata naisten täydennys- ja uudelleenkoulutustarpeisiin sekä helpottaa heidän osallistumistaan työmarkkinoille; tästä hyötyy pitkällä aikavälillä myös varhaisesta iästä alkaen annettava opetus, joka tasoittaa tietä koko eliniän aikaiselle myönteiselle asennoitumiselle oppimiseen; tällä tavoin myönteiset vaikutukset ulottuvat varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia laajemmalle koko yhteiskuntaan. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että varhaiskasvatuksen kustannukset ovat oikeassa suhteessa kotitalouden tuloihin eivätkä muodosta estettä varhaiskasvatukseen osallistumiselle. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon myös muut varhaiskasvatukseen osallistumiseen liittyvät kustannukset, kuten kuljetukset, vaatteet ja varhaiskasvatustilanteissa tarvittavat välineet.

(27)

Yksi keino varmistaa helposti saatavilla olevan ja kohtuuhintaisen, laadukkaan varhaiskasvatuksen riittävä tarjonta on luoda lakisääteinen oikeus varhaiskasvatukseen, jonka nojalla viranomaisten on taattava paikka kaikille lapsille, joiden vanhemmat sitä vaativat, riippumatta vanhempien työsuhteesta, sosioekonomisesta asemasta tai perheasemasta. Useimmissa jäsenvaltioissa tällainen lakisääteinen oikeus on jo olemassa, mutta ikä, josta sitä aletaan soveltaa, vaihtelee huomattavasti. Riittäväntasoisen palkallisen tai korvaukseen oikeuttavan äitiys- ja isyysloman sekä vanhempainvapaan päättymisen ja lakisääteisen varhaiskasvatusta koskevan oikeuden välillä ei ihannetapauksessa ole katkoa.

(28)

Helpottamalla laadukkaan, helposti saatavilla olevan ja kohtuuhintaisen varhaiskasvatuksen saatavuutta perheiden kannalta sekä parantamalla varhaiskasvatusalan työehtoja ja -oloja ja palkkausta odotetaan saavutettavan taloudellisia hyötyjä. Samalla varhaiskasvatukseen tehtävien investointien julkistaloudellinen kestävyys voidaan optimoida arvioimalla niiden vaikutuksia julkiseen talouteen sekä seuraamalla säännöllisesti ja parantamalla jatkuvasti kustannustehokkuutta parhaiden käytäntöjen, kuten julkisen talouden yleisen kestävyyden suhteen johdonmukaisten rahoitusmekanismien tehokkaan suunnittelun, pohjalta.

(29)

Se, että verkossa ja sen ulkopuolella on helposti ja yhdenvertaisesti saatavilla riittävästi tietoa varhaiskasvatuksesta, on erittäin tärkeää kaikille vanhemmille riippumatta perheen kokoonpanosta ja perheasemasta, mukaan lukien rekisteröidyt parisuhteet, siten kuin ne tunnustetaan kansallisessa oikeudessa. Tämä koskee tietoa oikeudesta soveltuviin palveluihin ja tällaisten palvelujen saatavuutta, käytön ehtoja ja tapauksesta riippuen kelpoisuutta taloudelliseen tukeen.

(30)

Myös tietoisuuden puute varhaiskasvatukseen liittyvistä vanhempien ja lasten oikeuksista ja varhaiskasvatuksen merkityksestä tulevien oppimissaavutusten kannalta on yksi palvelujen käytön esteistä, jotka haittaavat naisten osallistumista työmarkkinoille. Jos vanhemmille annetaan paikkansapitäviä ja perusteellisia tietoja, he voivat tehdä harkittuja ja tietoon perustuvia päätöksiä varhaiskasvatusvaihtoehdoista.

(31)

Varhaiskasvatusala kärsii henkilöstöpulasta monissa maissa. Tähän voidaan puuttua useilla strategioilla, kuten parantamalla työehtoja ja -oloja, uranäkymiä ja palkkausta, luomalla säännöllisiä täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, kehittämällä luovia rekrytointistrategioita ja houkuttelemalla varhaiskasvatusalalle töihin erilaisia aliedustettuja ryhmiä, kuten miehiä tai henkilöitä, joilla on erilainen kulttuurinen tausta, esimerkiksi maahanmuuttajia ja pakolaisia. Yksinkertainen ja nopea tutkintojen tunnustamismekanismi voisi auttaa työvoimapulan ratkaisemisessa. Esimerkiksi komission suosituksessa (EU) 2022/554 (11) käsitellään Ukrainan sotaa pakenevien pääsyä säänneltyihin ammatteihin.

(32)

Varhaiskasvatuksen henkilöstön oikeudenmukaisten työehtojen ja -olojen edistäminen auttaisi houkuttelemaan uusia työntekijöitä ja samalla varmistamaan, että alalla työskentelevät ovat halukkaita ja kykeneviä jatkamaan työssään eläkeikään asti. Se voi myös auttaa torjumaan sukupuolisegregaatiota varhaiskasvatusalalla. Kansainvälisen työjärjestön suuntaviivoissa, jotka koskevat varhaiskasvatuksen henkilöstön ihmisarvoisen työn edistämistä (12), annetaan tältä osin ohjeita ammatillista kehitystä ja urakehitystä koskevien suositusten mahdollisesta täytäntöönpanosta, asianmukaisesta palkkauksesta, mukaan lukien samapalkkaisuus, kestävistä työehdoista ja -oloista sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämisestä tällä alalla.

(33)

Lastenhoito ei pääty siihen, että lapset aloittavat alakoulun. Myös alakouluikäisten lasten hoitotarpeet voivat rajoittaa äitien työmarkkinoille osallistumista ja työaikaa, jos kansallisissa koulutusjärjestelmissä ei ole tarjolla riittäviä, laadukkaita ja kohtuuhintaisia ratkaisuja koulupäivän jälkeiseen iltapäivähoitoon ja lastenhoitoon loma-aikoina. Jos vanhemmille lapsille ei ole tarjolla hoitomahdollisuuksia, nuorempien sisarusten varhaiskasvatusmahdollisuudet eivät mahdollista vanhempien osallistumista työmarkkinoille, millä voi puolestaan olla vaikutuksia nuorempien sisarusten osallistumiseen varhaiskasvatukseen. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi huolehdittava riittävästä, laadukkaasta ja kohtuuhintaisesta koulun ulkopuolisesta hoidosta. Suositetaan, että jäsenvaltiot tarjoavat tarvittaessa kaikille lapsille, myös heikommista lähtökohdista tuleville lapsille, valvontaa ja tukea kotitehtävien tekemiseen.

(34)

Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen on edelleen suuri haaste monille vanhemmille, erityisesti naisille. Työn ja hoito- ja hoivavelvollisuuksien tasapainottamisen vaikeus on merkittävä este, joka lisää naisten aliedustusta työmarkkinoilla. Tässä yhteydessä sukupuolistereotypiat vaikuttavat usein naisten ja miesten rooleihin hoito- ja hoivavelvollisuuksissa. Hoito- ja hoivavastuun epätasapaino naisten ja miesten välillä puolestaan vahvistaa sukupuolistereotypioita sekä miesten että naisten ammateissa ja rooleissa.

(35)

Tätä sitkeää hoito- ja hoivavastuun epätasaista jakautumista sukupuolten välillä olisi torjuttava erityisesti kannustamalla isiä hyödyntämään isyyslomaa, vanhempainvapaata ja tarvittaessa joustavia työaikajärjestelyjä sekä jakamalla hoito- ja hoivavelvollisuudet tasapuolisemmin pariskuntien kesken palkkatyön ja palkattoman työn osalta (13). Direktiivin (EU) 2019/1158 täytäntöönpanolla olisi parannettava sellaisten työntekijöiden, joilla on hoito- ja hoivavelvollisuuksia, oikeuksia saada isyyslomaa ja vanhempainvapaata sekä hakea joustavia työaikajärjestelyitä. Muissa toimissa olisi keskityttävä lisäämään tietoisuutta kyseisistä uusista oikeuksista ja seuraamaan, voivatko työntekijät käyttää kyseisiä oikeuksia kokonaisuudessaan kärsimättä epäsuotuisasta kohtelusta työpaikalla.

(36)

Muiden sellaisten toimien lisäksi, joilla sovitetaan yhteen työ-, perhe- ja yksityiselämä, olisi tarvittaessa edistettävä joustavia tapoja käyttää varhaiskasvatuspalveluja. Esimerkiksi työntekijät, joilla on hoito- tai hoivavelvollisuuksia, hyötyisivät täydentävistä varhaiskasvatuspalveluista, kuten varhaisista ja myöhäisistä aukioloajoista sekä ateriapalveluista.

(37)

Jotta hoitoon ja hoivaan liittyvistä tarpeista ja rajoitteista saadaan parempi kuva, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että saatavilla on asianmukaisia tietoja, jotka ovat riittävän yksityiskohtaisia, luotettavia ja vertailukelpoisia. Koska direktiivissä (EU) 2019/1158 ei ole erityisiä tietojenkeruusäännöksiä, kyseisiin tietoihin olisi sisällyttävä isyysloman ja vanhempainvapaan käyttö. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan indikaattorikehyksen menetelmäopas, jonka työllisyyskomitea (EMCO) ja sosiaalisen suojelun komitea (SPC) ovat laatineet direktiivin asianmukaisen seurannan ja arvioinnin tueksi.

(38)

Tämän suosituksen täytäntöönpanon edistymistä olisi seurattava säännöllisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä sekä naisten ja miesten tasa-arvoa unionissa koskevan vuosittaisen kertomuksen ja tasa-arvostrategian seurantaportaalin avulla. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tuettava komissiota sellaisen indikaattorin mahdollisessa kehittämisessä ja laskennassa, jolla mitataan hoito- ja hoivavastuun epätasaista jakautumista eli naisten ja miesten hoito- ja hoivatyöhön käyttämän ajan eroa, sukupuolten palkkaeroa sekä palkkatyöhön ja palkattomaan työhön käytettyä aikaa, jotta voidaan ymmärtää paremmin kyseisten tekijöiden keskinäisiä riippuvuuksia ja tukea näyttöön perustuvan tasa-arvo- ja sosiaalipolitiikan kehittämistä. Jäsenvaltioiden olisi myös jatkettava toimiaan varhaiskasvatusalan uudistusten suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla komission tukea, myös teknisen tuen välinettä. Tässä yhteydessä olisi vaihdettava hyviä käytäntöjä, käytettävä asianmukaisia prosesseja ja menetelmiä, kerättävä tietoja, osallistettava sidosryhmiä sekä tehostettava toimipaikkojen välistä koordinointia, henkilöresurssien suunnittelua ja kohdentamista sekä ammatillista kehitystä varhaiskasvatusalalla.

(39)

”Varhaiskasvatus” olisi ymmärrettävä neuvoston laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä antamassa suosituksessa esitetyn määritelmän mukaisesti siten, että sillä tarkoitetaan mitä tahansa säänneltyä järjestelyä, jossa lapselle tarjotaan varhaiskasvatusta syntymästä oppivelvollisuusiän alkamiseen asti riippumatta sen järjestämispaikasta, rahoitustavasta, aukioloajoista tai ohjelmallisesta sisällöstä, ja että siihen sisältyvät päiväkoti- ja perhepäivähoito, yksityisesti tai julkisesti rahoitetut palvelut sekä esiopetus.

(40)	Tämän suosituksen vaikutusten arvioimiseksi komission olisi seurattava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suosituksen edistymistä ja raportoitava siitä neuvostolle säännöllisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

TAVOITE JA SOVELTAMISALA

1.

Tämän suosituksen tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita, ottaen huomioon kansalliset olosuhteet, lisäämään osallistumista helposti saatavilla olevaan, kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jotta voidaan helpottaa naisten osallistumista työmarkkinoille ja kannustaa heitä siihen sekä edistää lasten, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai heikommista lähtökohdista tulevien lasten, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä ja koulumenestystä.

2.

Tämä suositus koskee kaikille lapsille suunnattua varhaiskasvatusta.

VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET

3.

a) Suositetaan, että jäsenvaltiot tarjoaisivat laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, jotka ovat linjassa niiden kansallisen toimivallan, vanhempainvapaan käytön tasojen ja varhaiskasvatuksen tarjonnan mallien kanssa; näin varmistettaisiin, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 45 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen EU-SILC-tietojen mukaisesti. Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa esitetään, suositetaan, että jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä saavuttaneet vuonna 2002 asetettua tavoitetta, jonka mukaan varhaiskasvatukseen olisi osallistuttava 33 prosenttia tähän ikäryhmään kuuluvista lapsista, lisäisivät osallistumista vuoteen 2030 mennessä vähintään tietyllä prosenttiosuudella niiden tämänhetkisestä osallistumisasteesta tämän alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti. Tämänhetkinen osallistumisaste lasketaan alle kolmevuotiaiden lasten keskimääräisenä varhaiskasvatukseen osallistumisen asteena vuosina 2017–2021 EU-SILC-tietojen mukaisesti. Suositetaan, että jäsenvaltiot lisäisivät varhaiskasvatukseen osallistumista nykyisen osallistumisasteensa osalta seuraavasti: i. vähintään 90 prosenttia, jos osallistumisaste jäsenvaltiossa on tällä hetkellä alle 20 prosenttia; tai ii. vähintään 45 prosenttia tai sen verran, että saavutetaan vähintään 45 prosentin osallistumisaste, jos osallistumisaste jäsenvaltiossa on tällä hetkellä 20–33 prosenttia. b) Suositetaan, että jäsenvaltiot tarjoaisivat laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja kolmevuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille, jotta vuoteen 2030 mennessä saavutetaan tavoite, josta sovittiin neuvoston päätöslauselmassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (14) ja jonka mukaan vähintään 96 prosenttia kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen.

OSALLISTUMISEN INTENSITEETIN INDIKAATTORI

4.

Suositetaan, että jäsenvaltiot tukisivat varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta tasolla, joka on sopusoinnussa lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kanssa sekä mahdollistaa vanhempien, erityisesti äitien, mielekkään työmarkkinoille osallistumisen ja samalla vanhempien tekemät sukupuolitasa-arvoiset päätökset varhaiskasvatuspalvelujen käytöstä.

5.

Suositetaan, että jäsenvaltiot ryhtyisivät toimiin varhaiskasvatuspalvelujen asettamiseksi saataville siten, että lapset voisivat osallistua niihin vähintään 25 tuntia viikossa.

6.

Suositetaan, että jäsenvaltiot edistäisivät varhaiskasvatuspalvelujen tai sellaisten täydentävien palvelujen saatavuutta, joita tarvittaessa tarjotaan ennen varhaiskasvatuspalvelujen säännöllistä aukioloa ja sen jälkeen, jotta voidaan ottaa huomioon matka-aika ja jotta varhaiskasvatus olisi kaikilta osin sopusoinnussa lapsen hyvinvoinnin, vanhempien työaikojen sekä työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen tarpeen kanssa.

HEIKOMMISTA LÄHTÖKOHDISTA TULEVIEN LASTEN, VAMMAISTEN LASTEN JA OPPIMISEEN LIITTYVÄÄ TUKEA TAI MUUTA TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN OSALLISTAMINEN

7.

Suositetaan, että jäsenvaltiot a) ottaisivat käyttöön kohdennettuja toimia, joilla mahdollistetaan heikommista lähtökohdista tulevien lasten, myös köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien tai maahanmuuttajataustaisten lasten, ja sellaisten lasten, jotka eivät hallitse opetuskieltä riittävästi, sekä vammaisten lasten ja oppimiseen liittyvää tukea tai muuta tukea tarvitsevien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen ja lisätään sitä; b) toteuttaisivat tarvittavia toimia kuroakseen umpeen köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja muiden lasten välisen eron varhaiskasvatukseen osallistumisessa; c) pyrkisivät tarvittaessa lisäämään vammaisten lasten ja oppimiseen liittyvää tukea tai muuta tukea tarvitsevien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen; ja d) tukisivat varhaiskasvatusalan henkilöstön koulutusohjelmia, jotka on suunniteltu tukemaan henkilöstön jäseniä tarjottaessa laadukasta varhaiskasvatusta heikommista lähtökohdista tuleville lapsille, mukaan lukien köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevat lapset, sekä vammaisille lapsille ja oppimiseen liittyvää tukea tai muuta tukea tarvitseville lapsille.

LAATU

8.

Suositetaan, että jäsenvaltiot varmistaisivat, että a) kaikille lapsille suunnatut varhaiskasvatuspalvelut ovat laadukkaita, jotta voidaan edistää lapsen tervettä fyysistä, sosiaalista, emotionaalista, kognitiivista ja kasvatuksellista kehitystä ja hyvinvointia sekä lisätä vanhempien luottamusta tällaisiin palveluihin; ja että b) kansalliset tai alueelliset laatupuitteet, joita jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä annetun neuvoston suosituksen mukaisesti, sisältävät palvelujen tarjoamisen molempiin tämän suosituksen kattamiin ikäryhmiin kuuluville lapsille; laatupuitteissa olisi erityisesti määrättävä — riittävistä henkilöstömitoituksista ja ryhmäkoista, ottaen huomioon lasten ikä ja mahdolliset toimintarajoitteet tai oppimiseen liittyvän tuen tarpeet, erityisesti jaetuissa varhaiskasvatusjärjestelmissä, jotta voidaan välttää tasoerot; — tuesta varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidon parantamiseen, muun muassa nostamalla peruskoulutustasoa ja varmistamalla jatkuva ammatillinen kehittyminen, mukaan lukien tietämys lasten oikeuksista, riittävien ja elinikäisten koulutusmahdollisuuksien avulla; ja — turvallisesta, hoivaavasta ja huolehtivasta ympäristöstä, laadukkaasta opetussuunnitelmasta ja oppimismahdollisuuksista, jotka vastaavat kunkin lapsi- ja ikäryhmän tarpeita, sekä sosiaalisesta, kulttuurisesta ja fyysisestä tilasta, joka tarjoaa lapsille erilaisia kehittymismahdollisuuksia.

ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN

9.

Suositetaan, että jäsenvaltiot puuttuisivat lasten ja heidän perheidensä haasteisiin löytää soveltuva varhaiskasvatusalan toimipaikka tarjoamalla varhaiskasvatuspalveluja riittävän kattavasti eri alueilla. Tätä varten suositetaan, että jäsenvaltiot erityisesti a) järjestäisivät varhaiskasvatuksen riittävän tarjonnan kaupunki- ja maaseutualueilla, vaurailla ja heikossa asemassa olevilla alueilla sekä syrjäisillä alueilla, ottaen huomioon kansalliset rakenteet ja alueiden erityispiirteet, mukaan lukien lapsitiheys ja lasten ikäjakauma, tavalla, joka on kaikilta osin linjassa segregoimattomuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden kanssa, ja tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa; ja b) ottaisivat tarvittaessa huomioon, että matka-aikojen olisi oltava vanhempien kannalta kohtuulliset, mukaan lukien aktiivinen liikkuminen ja julkinen liikenne, kun ne järjestävät varhaiskasvatuspalveluja tai laativat niiden sijaintia koskevia strategioita.

KOHTUUHINTAISUUS

10.

Eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta annetun neuvoston suosituksen soveltamisalaan kuuluvilla lapsilla olisi oltava mahdollisuus osallistua maksuttomaan koulutukseen sekä kohtuuhintainen ja tosiasiallinen pääsy laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä kyseisessä suosituksessa; muiden lasten osalta suositetaan, että jäsenvaltiot varmistaisivat, että varhaiskasvatuksen nettokustannukset ovat kohtuulliset suhteessa kotitalouksien muihin menoihin ja käytettävissä oleviin tuloihin; tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pienituloisiin kotitalouksiin, mukaan lukien pienituloiset yksinhuoltajataloudet. Jäsenvaltioita kannustetaan erityisesti a) rajoittamaan kuluja, jotka vanhempien on maksettava itse; ja b) ottamaan tarvittaessa käyttöön perheen tuloihin suhteutetut maksut tai varhaiskasvatuksesta maksettavat enimmäismaksut.

SAAVUTETTAVUUS

11.

Suositetaan, että jäsenvaltiot jatkaisivat työtä niiden esteiden poistamiseksi, jotka rajoittavat kaikkien lasten yhdenvertaista pääsyä varhaiskasvatukseen syrjimättömällä tavalla. Siinä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että a) tarjotaan ratkaisuja vanhemmille, jotka työskentelevät epätyypillisinä työaikoina, jotta he voivat sovittaa paremmin yhteen työ-, perhe- ja yksityiselämän, ja varmistetaan samalla lapsen hyvinvointi; b) vastataan yksinhuoltajien, joista suurin osa on naisia, erityistarpeisiin; c) parannetaan varhaiskasvatuksen saatavuutta vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta tavalla, joka on johdonmukainen työnteon kannustimien tarjoamisen kanssa; d) varmistetaan rakennusten, infrastruktuurin, yhteiskunnan tukipalvelujen ja liikennevälineiden sekä oppimateriaalin ja digitaalisten välineiden esteettömyys, kun on kyse vanhemmista ja lapsista, jotka ovat vammaisia tai tarvitsevat oppimiseen liittyvää tukea; e) tarjotaan tosiasiallista opetus- ja hoitotukea sekä asianmukaista tiedotusta ja viestintää lapsille ja vanhemmille, jotka ovat vammaisia tai tarvitsevat oppimiseen liittyvää tukea, kuten myös haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja vanhemmille, ja puututaan kielellisiin ja kulttuurisiin esteisiin, mukaan lukien maahanmuuttajataustaisten lasten kohtaamat esteet, jotta mahdollistetaan lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen toimipaikoissa, jotka ovat osallistavia ja segregoimattomia; f) tarjotaan aktiivisesti ja syrjimättömästi tukea ja selkeitä tietoja, jotka liittyvät varhaiskasvatuspalvelujen käytön hyötyihin ja olemassa oleviin mahdollisuuksiin, tukikelpoisuussääntöihin ja hallinnollisiin menettelyihin, jotta varhaiskasvatuspalvelut olisivat kaikkien vanhempien saatavilla perheen kokoonpanosta ja perheasemasta riippumatta; ja g) tarjotaan hallinnollista tukea varhaiskasvatukseen ilmoittautumisen yhteydessä, erityisesti kun on kyse vanhemmista, jotka ovat haavoittuvassa asemassa tai tulevat heikommista lähtökohdista.

12.

Suositetaan, että jäsenvaltiot harkitsisivat ottavansa käyttöön lakisääteisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Suositetaan, että jäsenvaltiot ottaisivat huomioon palkka- tai korvaustasoltaan riittävän äitiys- ja isyysloman sekä vanhempainvapaan saatavuuden ja pituuden sekä pyrkisivät välttämään viivettä tällaisen loman tai vapaan päättymisen ja varhaiskasvatuksen alkamisen välillä, kun ne määrittävät iän, josta kyseistä oikeutta aletaan soveltaa.

TÄYDENTÄVÄT PALVELUT JA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

13.

Suositetaan, että varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisen lisäksi jäsenvaltiot varmistaisivat kokonaisvaltaisen varhaiskasvatusstrategian. Strategiassa olisi otettava huomioon eri-ikäisten lasten, myös alakouluikäisten lasten, hoito- ja hoivatarpeet, helpottamalla kohtuuhintaisen, esteettömän ja laadukkaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan (joka kattaa iltapäivät ja loma-ajat) saatavuutta alakouluikäisille lapsille, mukaan lukien vammaiset tai oppimiseen liittyvää tukea tarvitsevat lapset, ottaen huomioon kouluja ja lomia koskevat kansalliset järjestelyt. Suositetaan, että jäsenvaltiot tarvittaessa sisällyttäisivät kyseisiin palveluihin avun tarjoamisen kotitehtävissä kaikille lapsille, erityisesti heikommista lähtökohdista tuleville tai haavoittuvassa asemassa oleville lapsille.

TIETOISUUS OIKEUKSISTA

14.

Suositetaan, että jäsenvaltiot edistäisivät vanhempien tietoisuutta oikeuksistaan, tapauksen mukaan myös oikeudesta varhaiskasvatuspaikkaan, ottaen huomioon, että erilaiset perinteet ja taustat voivat vaikuttaa varhaiskasvatusjärjestelmän tuntemukseen, käsitykseen siitä sekä sitä kohtaan tunnettuun luottamukseen.

15.

Jäsenvaltioita kannustetaan tiedottamaan vanhemmille ennakoivasti varhaiskasvatuspalvelujen käytön mahdollisuuksista, hyödyistä ja kustannuksista sekä tapauksen mukaan saatavilla olevasta taloudellisesta tuesta. Huomioon olisi otettava a) vanhempien tarve saada tietoa varhaiskasvatuksesta ottaen huomioon heidän erilaiset taitonsa, valmiutensa, sosioekonomiset taustansa ja mahdolliset vammansa; ja b) tietojen asettaminen helposti saataville verkossa ja sen ulkopuolella ottaen huomioon erilaiset kielelliset tarpeet ja digitaalisten välineiden saatavuus.

16.

Suositetaan, että jäsenvaltiot ottaisivat käyttöön tehokkaita, puolueettomia ja helposti saatavilla olevia valitusmenettelyjä, joilla ongelmista tai vaaratilanteista voidaan ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille.

HENKILÖSTÖN TYÖEHDOT JA -OLOT JA OSAAMINEN

17.

Suositetaan, että jäsenvaltiot tukisivat varhaiskasvatuksen henkilöstön laadukkaita työpaikkoja sekä oikeudenmukaisia työehtoja ja -oloja, erityisesti edistämällä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja sekä tukemalla houkuttelevia palkkoja, asianmukaisia työjärjestelyjä, korkeita työterveys- ja työturvallisuusnormeja sekä tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä alalla, samalla kun kunnioitetaan työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta.

18.

Suositetaan, että jäsenvaltiot puuttuisivat varhaiskasvatusalan osaamistarpeisiin ja työntekijäpulaan erityisesti a) parantamalla perus- ja täydennyskoulutusta, jotta nykyisille ja tuleville varhaiskasvatuksen työntekijöille voidaan antaa tarvittavat taidot ja pätevyydet; b) luomalla varhaiskasvatusalan urapolkuja muun muassa täydennys- ja uudelleenkoulutuksen sekä tiedotus- ja ohjauspalvelujen avulla; c) tarjoamalla varhaiskasvatuksen työntekijöille houkutteleva ammattiasema ja houkuttelevia uramahdollisuuksia; d) toteuttamalla toimia, joilla puututaan sukupuolistereotypioihin ja sukupuolisegregaatioon ja tehdään alan ammateista houkuttelevampia; ja e) kehittämällä ammatillisia verkostoja varhaiskasvatuksen alalla työskenteleviä henkilöitä varten, jos tarpeen.

SUKUPUOLTEN VÄLISTEN PALKKAEROJEN KAVENTAMINEN

19.

Suositetaan, että jäsenvaltiot edistäisivät lastenhoitovastuun tasapuolista jakautumista vanhempien kesken a) torjumalla sukupuolistereotypioita ja edistämällä molempien vanhempien tasapuolista ja yhdenvertaista osallistumista hoito- ja hoivavelvollisuuksiin, muun muassa viestintäkampanjoiden avulla; ja b) edistämällä ja tukemalla perheystävällisten työjärjestelyjen saatavuutta ja tasa-arvoista käyttöä sekä sitä, että molemmat vanhemmat, erityisesti miehet, käyttävät elämänsä aikana vanhempainvapaata.

HALLINNOINTI JA TIETOJENKERUU

20.

Suositetaan, että jäsenvaltiot varmistaisivat hyvän ja tehokkaan varhaiskasvatuspolitiikan hallinnoinnin erityisesti siten, että a) varmistetaan hyvä yhteistyö eri päätöksentekoelinten ja varhaiskasvatuspalvelujen välillä sekä tuetaan yhteistyötä muiden varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavien päätöksentekoelinten ja palvelujen kanssa; ja b) otetaan käyttöön ja hyödynnetään kustannustehokkaasti asianmukaista ja kestävää rahoitusta varhaiskasvatukseen, muun muassa hyödyntämällä unionin rahastoja ja välineitä, ja noudatetaan politiikkoja, joilla edistetään varhaiskasvatuspalvelujen kestävää rahoitusta ja jotka ovat johdonmukaisia julkisen talouden yleisen kestävyyden kanssa.

21.

Suositetaan, että jäsenvaltiot tarvittaessa kehittäisivät tai parantaisivat tietojenkeruuta, joka koskee a) lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja jota tehdään säännöllisesti ja riittävän suurella otoskoolla, kun käytetään tutkimuksia, jaoteltuna iän ja, jos mahdollista, sukupuolen mukaan, ottaen huomioon haavoittuvassa asemassa olevat tai heikommista lähtökohdista tulevat lapset; b) palkalliseen ja palkattomaan työhön käytetyn ajan eroja sellaisten naisten ja miesten välillä, joilla on hoito- ja hoivavelvollisuuksia, mieluiten käyttäen ajankäyttötutkimuksia, jotka perustuvat yhdenmukaistetussa eurooppalaisessa ajankäyttötutkimuksessa vahvistettuun standardiin; c) vanhempainvapaan käyttöä, jaoteltuna sukupuolen mukaan, hallinnollisten tietojen perusteella ja unionin tasolla yhdenmukaistetulla tavalla käyttäen EMCO:n ja SPC:n yhteisen alaryhmän laatimaa työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevaa indikaattorikehystä; d) varhaiskasvatusalan henkilöstön työehtoja ja -oloja, erityisesti siten, että katetaan suosituksissa 17 ja 18 tarkoitetut näkökohdat; ja e) varhaiskasvatuksen puutteita, varhaiskasvatuksen saavutettavuutta, kohtuuhintaisuutta ja laatua säännölliseltä pohjalta sekä varhaiskasvatuksen alueellista jakautumista, erityisesti alueellisten erojen arvioimiseksi, myös syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla.

22.

Suositetaan, että jäsenvaltiot tehostaisivat toimiaan sen varmistamiseksi, että tiedot ovat vertailukelpoisia unionin tasolla ja että ne ovat riittävän yksityiskohtaisia.

TÄYTÄNTÖÖNPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI

23.

Suositetaan, että jäsenvaltiot ilmoittaisivat komissiolle kaikista toimenpiteistä, jotka on toteutettu tai joita on suunniteltu tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi 18 kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä ja jotka tapauksen mukaan perustuvat olemassa oleviin kansallisiin strategioihin tai suunnitelmiin. Tarvittaessa tässä yhteydessä voidaan viitata raportteihin, jotka on toimitettu olemassa olevien raportointimekanismien, kuten avoimen koordinointimenetelmän, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson sekä muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmasuunnittelu- ja raportointimekanismien, mukaisesti.

KANNATTAA KOMISSION AIKOMUSTA:

24.

a) parantaa säännöllistä tietojen toimittamista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa asettamalla Eurostatin verkkosivustolla ja sukupuolten tasa-arvostrategian seurantaportaalissa saataville seuraavat tiedot: i) tarkempi jaottelu iän ja tarvittaessa kotitalouden tuloviidenneksen mukaan, kun on kyse lasten osallistumisesta varhaiskasvatukseen sekä osallistumisen ajallisesta intensiteetistä ja köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten osallistumisasteesta; ii) EU-SILC-tilastojen pääindikaattorin ”Virallisen hoidon tai kasvatuksen piirissä olevat lapset” luottamusvälit ja muut asiaankuuluvat indikaattorit sekä osallistumisasteet, jotta voidaan varmistaa vertailukelpoisuus eri vuosien ja maiden välillä; ja iii) kattavammat selittävät tiedot kerätyistä tiedoista, erityisesti indikaattorien määritelmän piiriin kuuluvista varhaiskasvatusohjelmista; b) ottaa käyttöön unionin rahoitusta varhaiskasvatukseen tehtävien kansallisten uudistusten ja investointien tukemiseksi; c) tutkii mahdollisuutta kehittää lisää indikaattoreita yhteistyössä EMCO:n ja SPC:n kanssa ja tiiviissä yhteistyössä koulutuskomitean sekä indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän työryhmän kanssa ja pyrkii helpottamaan hyvien käytäntöjen vaihtoa ja vastavuoroista oppimista jäsenvaltioiden keskuudessa, mukaan lukien teknisten valmiuksien kehittämistoimet, sekä jatkossakin tukee jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä suunnitella ja toteuttaa varhaiskasvatuksen alan uudistuksia, erityisesti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja teknisen tuen välineen avulla; d) kannustaa unionin virastoja, kuten Euroopan tasa-arvoinstituuttia ja Eurofoundia, keräämään säännöllisesti tietoja, kehittämään indikaattoreita ja tekemään analyyseja lastenhoitovastuun epätasa-arvoisesta jakautumisesta, sukupuolten välisestä palkkaerosta sekä palkkatyöhön ja palkattomaan työhön käytetystä ajasta, sellaisten naisten ja miesten yksilöllisestä ja sosiaalisesta toiminnasta, joilla on hoito- ja hoivavelvollisuuksia, sekä työjärjestelyistä heidän työelämänsä kaikissa vaiheissa; e) seurata tämän suosituksen täytäntöönpanoa sukupuolten tasa-arvoa unionissa koskevan vuosikertomuksen ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson nykyisten järjestelyjen yhteydessä EMCO:n ja SPC:n tuella sekä yli kolmevuotiaiden lasten osalta koulutuksen seurantakatsauksen yhteydessä.

25.

Raportoida neuvostolle viiden vuoden kuluessa edistyksestä, joka on saavutettu tämän suosituksen täytäntöönpanossa.

---

(1)  Barcelonan Eurooppa-neuvosto, 15. ja 16. maaliskuuta 2002, asiakirja SN 100/1/02 REV 1.

(2)  Eurostat-tietokannan taulukko LFSA_IGAR ”Care of adults with disabilities or children and other family or personal reasons” (aikuisista vammaisista tai lapsista huolehtiminen ja muut perhesyyt tai henkilökohtaiset syyt), työvoiman ulkopuolella olevan ja työhalukkaan väestön prosenttiosuus, 15–64-vuotiaat.

(3)  Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) raportti ”Gender inequalities in care and consequences on the labour market”, 12953/20 ADD 1.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1158, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79).

(5)  EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1.

(6)  Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4).

(7)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia, COM(2021) 142 final, 24. maaliskuuta 2021, s. 1.

(8)  Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14).

(9)  Neuvoston suositus, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2021, romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta (EUVL C 93, 19.3.2021, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151. 7.6.2019, s. 70).

(11)  Komission suositus (EU) 2022/554, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainasta pakenevien henkilöiden tutkintojen tunnustamisesta (EUVL L 107 I, 6.4.2022, s. 1).

(12)  Kansainvälinen työjärjestö, ”Meeting of Experts on Policy Guidelines on the promotion of decent work for early childhood education personnel”, saatavilla verkko-osoitteessa https://www.ilo.org/sector/Resources/codes-of-practice-and-guidelines/WCMS_236528/lang--en/index.htm

(13)  Neuvoston päätelmät ”Sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen: palkkatyön ja palkattoman hoitotyön arvostaminen ja jakautuminen”, 13584/20.

(14)  EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1.

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUOSITUS,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2022,

Euroopan unionin neuvostolle Oesterreichische Nationalbankin ulkopuolisista tilintarkastajista

(EKP/2022/44)

(2022/C 484/02)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 27.1 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemat ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymät riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n ja niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien tilit, joiden rahayksikkö on euro.

(2)

Oesterreichische Nationalbankista annetun Itävallan liittovaltion lain 37 §:n 1 momentin mukaan Oesterreichische Nationalbankin yleiskokous valitsee yhden ulkopuolisen tilintarkastajan ja yhden ulkopuolisen varatilintarkastajan enintään viiden vuoden toimikaudeksi. Ulkopuoliselle varatilintarkastajalle annetaan valtuudet ainoastaan siinä tapauksessa, että varsinainen ulkopuolinen tilintarkastaja ei kykene suorittamaan tilintarkastusta.

(3)

Oesterreichische Nationalbankin nykyisen ulkopuolisen tilintarkastajan Ernst & Young Wirtschaftsprüfungsgesellschaft m.b.H:n ja nykyisen ulkopuolisen varatilintarkastajan Deloitte Audit Wirtschaftsprüfungs GmbH:n toimikaudet päättyvät tilikauden 2022 tilintarkastuksen jälkeen. Tämän vuoksi on tarpeen nimittää uudet ulkopuoliset tilintarkastajat tilikaudesta 2023 alkaen.

(4)	Oesterreichische Nationalbank on valinnut BDO Austria GmbH Wirtschaftsprüfungs- und Steuerberatungsgesellschaftin ulkopuoliseksi tilintarkastajakseen tilikausiksi 2023–2027. Oesterreichische Nationalbank valitsee ulkopuolisen varatilintarkastajansa myöhempänä ajankohtana,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Suosituksena on, että BDO Austria GmbH Wirtschaftsprüfungs- und Steuerberatungsgesellschaft nimitetään Oesterreichische Nationalbankin ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi tilikausiksi 2023–2027.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10913 – SADCO / HACP / JV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 484/03)

Komissio päätti 9. joulukuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10913. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Päätelmät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta 19/2022: EU:n covid-19-rokotehankinnat – Annoksia hankittiin riittävästi alun haasteiden jälkeen, mutta prosessin toimivuutta ei arvioitu riittävästi

(2022/C 484/04)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

---

(1)  Komission päätöksen C(2020) 4192 final liite, päätös annettu 18. kesäkuuta 2020.

(2)  COM(2021) 577 final.

(3)  2021/0294 (NLE).

(4)  2022/0162(COD).

Päätelmät rokotuksista yhtenä tehokkaimmista keinoista ehkäistä tauteja ja parantaa kansanterveyttä

(2022/C 484/05)

Johdanto

Rokotuksia pidetään yhtenä tehokkaimmista kansanterveyspolitiikan keinoista ehkäistä tartuntatauteja ja lieventää niiden haitallisimpia vaikutuksia. Rokottaminen on tärkeää paitsi lapsille, mutta myös koko eliniän ajan. Rokotteiden kehittäminen on käännekohta lääketieteen historiassa ja sillä on ollut merkittävä vaikutus kansanterveyteen. Rokotuksilla voidaan ehkäistä monia tauteja, joten niillä voidaan vähentää terveydenhuoltojärjestelmien taakkaa ja estää vuosittain noin 3,5–5 miljoonaa kuolemaa (1). Isorokko on rokotusten ansiosta jopa voitu hävittää kokonaan.

Tällä hetkellä rokotukset ovat kuitenkin oman menestyksensä uhri. Ihmiset eivät välttämättä ole enää tietoisia sellaisten tartuntatautien vaikutuksista, joita rokotusohjelmien ansiosta ei enää esiinny, joten huomattava osa heistä saattaa jopa kyseenalaistaa rokotusten tärkeän merkityksen. Rokotuskattavuus on monilla EU:n alueilla laskemassa selvästi alle suositellun tason. Näissä olosuhteissa tartuntataudit voivat palata helposti. Esimerkiksi tuhkarokkoepidemioita on viime vuosina puhjennut joissakin Euroopan maissa.

Ihmiset eivät viime vuosikymmeninä ole olleet yhtä halukkaita rokottautumaan kuin aiemmin, vaikka rokotteet ovat turvallisia, tehokkaita ja suositeltuja ja niitä on saatavilla. Maailman terveysjärjestö (WHO) luokittelee rokotevastaisuuden yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhkasta. Rokotevastaisuus myös vaihtelee kontekstin, maan ja rokotetyypin mukaan, mistä syystä se on erityisen haastava ongelma. Yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole vaan on pyrittävä pitkällä aikavälillä parantamaan vuoropuhelua kansalaisten kanssa, ymmärtämään ihmisten huolenaiheita ja kehittämään räätälöityjä rokotusstrategioita kohdennettujen viestintäkampanjoiden ohella.

Covid-19-pandemia on entistä selvemmin tuonut esiin rokotevastaisuuden mittasuhteet. Covid-19-rokotevastaisuuteen ovat vaikuttaneet merkittävästi erilaiset tekijät, erityisesti huolet rokotteiden koetusta turvallisuudesta ja tehosta. Vaikka joissakin EU:n jäsenvaltioissa ei ole onnistuttu saavuttamaan kovin korkeaa rokotusastetta covid-19-rokotuskampanjoiden avulla, osassa Euroopan unionia tulokset ovat olleet vakuuttavia.

Myönteistä on se, että pandemian aikana on vauhdilla kehitetty tärkeitä ratkaisuja ja välineitä, joita voidaan jo nyt hyödyntää. Kehitys on ollut huomattavaa muun muassa digitalisaation alalla. EU:n tasolla on parannettu datankeruuta ja -vaihtoa ja luotu EU:n digitaalinen koronatodistus, joka on tärkeä osa sellaisen maailmanlaajuisen standardin vahvistamista, jolla yhdessä muiden kansanterveysalan toimenpiteiden kanssa voidaan rajoittaa pandemian leviämistä. EU:n strategia covid-19-rokotteiden kehittämiseksi (2) ja terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustaminen ovat myös suuria edistysaskeleita, joilla varmistetaan lääketieteellisten vastatoimien, kuten rokotteiden ja hoitokeinojen, kehittäminen, hankinta, osto ja jakelu EU:n tasolla. Lisäksi yhtä tärkeä saavutus on Euroopan terveysunionin perustaminen, jolla pyritään vahvistamaan keskeisten virastojen kriisivalmiutta ja kriisinhallintatoimia.

Covid-19-pandemiasta on syytä ottaa oppia, jotta voidaan varmistaa riittävät valmiudet kohdata tulevat kansanterveyskriisit. Tässä yhteydessä EU:hun suuntautuva siirtymään joutuneiden henkilöiden virta saattaa muodostaa haasteen kansanterveydelle, ennen kaikkea tälle ryhmälle itselleen mutta myös jäsenvaltioille, joiden olisi otettava kaikki tällaiset henkilöt huomioon rokotusstrategioissaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Lisäksi olisi keskityttävä niihin mahdollisesti kauaskantoisiin vaikutuksiin, joita ilmastonmuutoksella voi olla kansanterveyteen. Erityisesti vektorivälitteisten tartuntatautien, kuten hantaviruksen, puutiaisaivotulehduksen, Lymen taudin ja malarian, esiintymisalueet saattavat muuttua.

Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi tehostettava yhteisiä toimiaan ja otettava niissä huomioon vuonna 2018 annettu neuvoston suositus yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa (3) sekä kokemukset, jotka on saatu covid-19-pandemiasta viime vuosina.

Vaikka rokotuspalvelut, -ohjelmat ja -politiikat kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle, tartuntataudit ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ja kansalliset rokotusohjelmat joutuvat vastaamaan yhteisiin haasteisiin, erityisesti covid-19-pandemiaan, muuttoliikkeeseen ja apinarokkoon, joten jäsenvaltiot voisivat hyötyä entistä koordinoidummasta EU:n lähestymistavasta, jolla pyritään ehkäisemään epidemioita ja rokotteilla ehkäistävissä olevia tauteja sekä rajoittamaan niiden leviämistä.

Rokotevastaisuuden torjunta: pienennetään mis- ja disinformaation riskiä sekä lisätään kuluttajien luottamusta rokotuksiin

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

1.

MUISTUTTAA, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan mukaan kansallista politiikkaa täydentävä unionin toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan;

2.

KATSOO, että koska rokotteilla ehkäistävissä olevat taudit ovat luonteeltaan rajatylittäviä, jäsenvaltioiden vastuulla olevat rokotusohjelmat voivat yleensä ottaen hyötyä lisäarvosta, jota saataisiin paremmin koordinoidusta EU:n lähestymistavasta;

3.

PANEE MERKILLE, että rokotevastaisuuden perimmäiset syyt vaihtelevat. Erilaiset tilanteet, kuten rutiinirokotukset, joissa käytetään yleisesti tunnettuja rokotteita, tai rokotukset, jotka toteutetaan covid-19-pandemian kaltaisten terveyskriisien aikana ja joissa käytetään uusia rokotteita, edellyttävät erilaisia ratkaisuja;

4.

TOTEAA, että covid-19-pandemia osoitti selvästi, mitä uhkia ja haasteita mis- ja disinformaatio aiheuttavat yhteiskunnillemme. ”Infodemia” – tietotulva, joka sisältää myös väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, digitaalisessa ja fyysisessä ympäristössä taudin puhkeamisen aikana (4) – oli yksi suurimmista tekijöistä, jotka lisäsivät riskejä ihmisten terveydelle, terveysjärjestelmille ja tehokkaalle kriisinhallinnalle.

5.

PALAUTTAA MIELEEN komission ja korkean edustajan 5. joulukuuta 2018 antaman yhteisen tiedonannon ”Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma” (5), komission 26. huhtikuuta 2018 antaman tiedonannon ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa” (6), komission 26. toukokuuta 2021 antaman tiedonannon ”Euroopan komission ohjeet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi” (7), komission 26. huhtikuuta 2018 antaman tiedonannon yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa (8) sekä komission ja korkean edustajan 10. kesäkuuta 2020 antaman yhteisen tiedonannon ”Covid-19-disinfomaation torjunta – Faktat oikein” (9);

6.

PALAUTTAA MIELEEN neuvoston päätelmät häiriönsietokyvyn vahvistamisesta ja hybridiuhkien, myös covid-19-pandemiaan liittyvän disinformaation, torjumisesta (10) ja neuvoston suosituksen yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa (11). Suosituksessa tarkastellaan erityisesti rokotevastaisuutta ja disinformaatiota, joka siirtää yleisön huomion pois rokotusten hyödyistä kohti epäluottamusta tiedettä kohtaan ja pelkoa mahdollisista sivuvaikutuksista, sekä OTTAA HUOMIOON Euroopan komission etenemissuunnitelman, joka koskee suosituksessa esitettyjen toimien täytäntöönpanoa (12), ja European Joint Action on Vaccination -konsortion (EU-JAV) (13) toimet. Näiden suositusten ja konkreettisten välineiden avulla voidaan vastata vahvemmin rokotushaasteisiin, myös edistää rokotemyönteisyyttä;

7.

PALAUTTAA MIELEEN 11. joulukuuta 2020 julkaistun komission raportin ”State of Vaccine Confidence in the EU+UK” (14);

8.

PALAUTTAA MIELEEN Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) 29. kesäkuuta 2021 julkaiseman raportin ”Countering online vaccine misinformation in the EU” (15), jossa tarkastellaan näyttöpohjaa sille, miten verkossa esiintyvää rokotteisiin liittyvää misinformaatiota voidaan torjua EU:ssa, ja KOROSTAA ECDC:n ylläpitämää eurooppalaista rokotustietojärjestelmää (16), joka tarjoaa täsmällistä ja ajantasaista näyttöön perustuvaa tietoa rokotuksista sekä katsauksen EU:n mekanismeihin, joilla varmistetaan rokotteiden turvallisuus ja teho;

9.

PALAUTTAA MIELEEN tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 851/2004 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (17) sekä ON myös TYYTYVÄINEN ECDC:n yleiseen rooliin ja panostukseen, myös niiden toimien yhteydessä, joilla edistetään rokotuksiin liittyvän mis- ja disinformaation torjumista ja lisätään rokotusluottamusta. Näitä toimia ovat esimerkiksi verkkokurssit, joilla käsitellään keinoja puuttua verkossa esiintyvään rokotuksiin liittyvään misinformaatioon (18);

10.

SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI EU4Health-ohjelmaan, jolla edistetään kunnianhimoisesti unionin laajuista ja monialaista kriisinehkäisyä ja jossa painotetaan rokotuskattavuuden parantamista jäsenvaltioissa, erityisesti tarjoamalla rahoitusta tiedotuskampanjoihin ja viestintätoimiin, jotka on suunnattu suurelle yleisölle ja erityisille ryhmille tarkoituksena ehkäistä rokotevastaisuutta sekä mis- ja disinformaatiota ja puuttua niihin;

11.

ON TYYTYVÄINEN Horisontti 2020 -ohjelman toimiin, joilla puututaan rokotteisiin liittyvään misinformaatioon, välineiden kehittämiseen rokotuskattavuuden parantamiseksi sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimiin, joilla pyritään tuottamaan näyttöä mis- ja disinformaation torjunnan tehostamiseksi;

12.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE WHO:n 1. huhtikuuta 2020 julkaiseman ”Immunization Agenda 2030” -strategian (19), jolla pyritään puuttumaan rokotevastaisuuteen kehittämällä luotettavia ja innovatiivisia strategioita hillitä rokotteisiin liittyvää misinformaatiota sekä vähentää sen leviämistä ja kielteisiä vaikutuksia;

13.

KOROSTAA, että on jatkuvasti tarpeen analysoida rokotuksiin liittyviä yksittäisiä riskejä ja hyötyjä sekä tiedottaa niistä yleisölle, ottaen huomioon eri riskiryhmät ja erityisesti ne, joiden käytettävissä ei ole riittäviä tietolähteitä esimerkiksi sosiaalisten, kulttuuristen tai kielellisten haasteiden vuoksi;

14.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA — hyödyntämään tieteidenvälistä (muun muassa kansanterveysalan, digitaalisen terveydenhuollon, viestinnän, sosiaalisen median ja käyttäytymistieteiden) asiantuntemusta, jotta voidaan tehostaa toimia rokotteisiin liittyvän mis- ja disinformaation torjumiseksi sekä soveltaa rokotusviestintään vahvempaa, näyttöön perustuvaa ja strategisempaa lähestymistapaa, jossa mukana olevien toimijoiden väliset viestit ovat yhdenmukaisia;

15.

KEHOTTAA KOMISSIOTA — perustamaan rokotevastaisuutta käsittelevän asiantuntijafoorumin, joka tuo yhteen asiantuntijoita kaikilta asiaankuuluvilta aloilta keskustelemaan, vaihtamaan parhaita käytäntöjä, toteuttamaan jatkotoimia EU-JAV-konsortion toimien pohjalta itse hankkeen ulkopuolella sekä erityisesti helpottamaan ja nopeuttamaan viestintää EU:n virastojen kanssa, jotta voidaan antaa ohjeistusta siitä, miten rokotuskattavuutta voidaan lisätä kaikkialla Euroopan unionissa, sekä tässä yhteydessä välttämään päällekkäisyydet olemassa olevien aloitteiden kanssa ja minimoimaan jäsenvaltioille aiheutuvan hallinnollisen taakan; — tarvittaessa parantamaan koordinointia rokotuksia ja disinformaation torjuntaa koskevien EU:n toimintapolitiikkojen välillä, jotta voidaan tukea tehokkaampaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, myös antamalla tiedonannon rokotevastaisuuden torjumisesta; — antamaan yhdessä ECDC:n kanssa jäsenvaltioille pyynnöstä ei-sitovia räätälöityjä suosituksia ja suuntaviivoja siitä, miten rokotevastaisuuteen voidaan puuttua ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet; — antamaan jäsenvaltion pyynnöstä niille, jotka vastaavat kansallisista rokotusohjelmista jäsenvaltioissa, neuvontaa kaikkien asiaankuuluvien EU:n ohjelmien ja välineiden käytöstä kohdennetuissa rokotuskampanjoissa ja siitä, miten näitä kampanjoita arvioidaan;

16.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA — kehittämään koulutusmahdollisuuksia (viestinnän ja sosiaalisen median koulutusta), jotta terveydenhuollon ammattilaiset ja terveysviestinnän asiantuntijat harjaantuvat sellaisten tehokkaiden tekniikoiden ja välineiden käytössä, joilla torjutaan rokotuksiin liittyvää mis- ja disinformaatiota, myös verkossa. Näin voidaan kehittää viestintästrategioita tai varmistaa tehokas viestintä terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten välillä rokotusten hyödyistä (yhteinen päätöksenteko) yhteistyössä rokotuksia käsittelevän yhteenliittymän (Coalition for Vaccination) sekä kansallisten terveydenhuollon ammattilais- ja opiskelijajärjestöjen kanssa; — edistämään tiedotuskampanjoita rokotusten hyödyistä, muun muassa koulutusalan kumppanuuksien, työmarkkinaosapuolten ja tiedotusvälineisiin kohdennettujen toimien avulla, kiinnittämällä erityistä huomiota sosiaalisen median alustojen vastuuseen ja rooliin; — tukemaan kansallisia toimintapolitiikkoja, joilla varmistetaan tasapuolisten, saatavilla olevien ja houkuttelevien rokotuspalvelujen tarjonta kaikille, jotka voivat ottaa rokotuksen, ja siten viime kädessä se, etteivät he menetä mahdollisuuttaan rokotukseen.

EU:n yhteistyön vahvistaminen tuleviin haasteisiin valmistautumiseksi: kehitetään toimia parhaiden käytäntöjen ja saatujen kokemusten pohjalta

17.

TOTEAA, että covid-19-pandemia on vaikuttanut rokotuspolitiikkaan Euroopan ja kansallisella tasolla merkittävällä ja ennennäkemättömällä tavalla. Vaikka joissakin jäsenvaltioissa covid-19-rokotteet on laajalti hyväksytty, monissa muissa maissa ne eivät ole saaneet riittävää hyväksyntää. Covid-19-pandemia on myös nopeuttanut sellaisten uusien välineiden ja ratkaisujen kehittämistä, joiden pohjalta EU voi edistää yhteistyötä rokotusstrategioiden ja -ohjelmien alalla.;

18.

KOROSTAA hyötyjä, joita saadaan tiivistämällä EU:n yhteistyötä rokotuksiin liittyvän epäluottamuksen torjumiseksi ja rokotuskattavuuden edistämiseksi, ja toteaa tässä yhteydessä, että lähestymistavat, jotka perustuvat samoihin tieteellisiin tietoihin mutta eroavat toisistaan merkittävästi, voivat joissakin tapauksissa heikentää kansalaisten luottamusta rokotuksia kohtaan;

19.

PALAUTTAA MIELEEN kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi 14. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953, joka on ollut suuri menestys EU:lle;

20.

PALAUTTAA MIELEEN komission 17. kesäkuuta 2020 esittelemän EU:n rokotestrategian covid-19-rokotteiden kehittämisen, valmistamisen ja levittämisen vauhdittamiseksi. Strategian ansiosta jäsenvaltiot voivat hankkia yhdessä covid-19-rokotteita ja varmistaa niiden oikea-aikaisen saatavuuden;

21.

ON TYYTYVÄINEN terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamiseen; sen tehtävänä on parantaa varautumista ja reagointia rajatylittäviin vakaviin uhkiin lääketieteellisten vastatoimien alalla tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Olisi kiinnitettävä huomiota lääketieteellisten vastatoimien toimituksiin liittyviin haasteisiin niiden ratkaisemiseksi;

22.

TOTEAA, että koska kansainvälinen liikkuvuus ja muuttoliike ovat lisääntyneet, rokotusalan yhteistyöllä olisi aina oltava maailmanlaajuinen ulottuvuus;

23.

PALAUTTAA MIELEEN komission 23. maaliskuuta 2022 antaman tiedonannon ”Ukrainan sotaa pakenevien vastaanottaminen: Eurooppa valmistautuu vastaamaan tarpeisiin”, jossa korostetaan tarvetta lisätä siirtymään joutuneiden ukrainalaisten rokotekattavuutta ja asetetaan painopisteeksi lasten rokotusohjelmat;

24.

PALAUTTAA MIELEEN ECDC:n 8. maaliskuuta 2022 julkaisemat suuntaviivat asiakirjassa ”Operational public health considerations for the prevention and control of infectious diseases in the context of Russia’s aggression towards Ukraine”;

25.

HUOMAUTTAA, että myös muiden maailmanlaajuisten ongelmien ja kriisien odotetaan vaikuttavan tartuntatautien esiintyvyyteen EU:ssa. Näitä ovat erityisesti ilmastonmuutos, joka todennäköisesti lisää puutiaisaivotulehduksen, Länsi-Niilin kuumeen tai denguen kaltaisten vektorivälitteisten tartuntatautien leviämistä;

26.

ANTAA TUNNUSTUSTA Euroopan lääkealan sääntelyverkoston rokotteiden alalla tekemään työhön, jolla varmistetaan lääkkeiden laatu, teho ja turvallisuus Euroopan unionissa. Sääntelyverkoston työhön kuuluu tieteellistä verkostoitumista, vertailuanalyysejä ja tiivistä yhteistyötä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä, mikä edistää perusteellisen tieteellisen tietämyksen saamista rokotteista ja lisää luottamusta niihin Euroopan väestön keskuudessa;

27

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA — edistämään aikuisten rokotuskampanjoita suojan tarjoamiseksi sellaisia tartuntatauteja vastaan, joilla voi olla vakavia seurauksia; näitä ovat muun muassa tuhkarokko, kurkkumätä, jäykkäkouristus tai polio; — jatkamaan lasten rokotuskampanjoita suojan tarjoamiseksi tartuntatauteja vastaan lapsille, jotka eivät vielä ole saaneet rokotussuojaa eli järjestämään rokotuskampanjoita puuttuvien rokotusten antamiseksi; — tukemaan terveydenhuoltojärjestelmän digitalisointia ja tutkimaan mahdollisuutta kehittää terveydenhuollon valmiuksia tallentaa sähköisiä tietoja kansalaisten rokotustilanteesta; — nostamaan terveysalan työvoiman riittävälle tasolle, jotta kyetään reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti terveysuhkiin, ja pitämään sen kyseisellä tasolla sekä parantamaan terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuutta terveysalan hyvien käytäntöjen esimerkkinä suurelle yleisölle; — edistämään koko eliniän aikaista terveyskasvatusta ja -osaamista;

28.

KEHOTTAA KOMISSIOTA — samalla kun varmistetaan terveystietojen suoja tutkimaan mahdollisuuksia poistaa kansallisen tason (ja tätä alemman tason) rokotustietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdolliset oikeudelliset ja tekniset esteet ja tästä saatavaa lisäarvoa hyödyntämällä nykyisiä tai tulevia rajatylittävien terveystietojen vaihtomekanismeja sekä tutkimaan rokotustodistusten digitaalisesta versiosta saatavaa lisäarvoa ottaen huomioon kokemukset eurooppalaisista digitaalisista infrastruktuureista ja muista olemassa olevista välineistä, kuten kansainvälisestä rokotustodistuksesta; — kiinnittämään erityistä huomiota tutkimukseen ja innovointiin sekä tarkastelemaan mahdollisuuksia tukea uusien rokotteiden kehittämistä (uudelleen)leviäviä infektiouhkia, erityisesti vektorivälitteisiä tartuntatauteja, vastaan; — pyytämään ECDC:tä päivittämään antamaansa kansanterveysalan ohjeistusta tartuntatautien seulonnasta ja rokotuksista niitä vastaan vastasaapuneiden maahanmuuttajien keskuudessa EU:ssa ja ETA-alueella, ottaen huomioon voimassa olevat kansalliset kansanterveyttä koskevat suuntaviivat;

29.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA — kehittämään virtuaalisen tietokannan, joka perustuu covid-19-rokotteiden hankintaa käsittelevän johtokunnan tarpeisiin kehitetystä ”Bazaar-välineestä” saatuihin hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin ja jolla helpotetaan vapaaehtoista tietojenvaihtoa keskeisten rokotteiden mahdollisista ylijäämistä ja vajeista tällaisten rokotteiden jälleenmyynnin tai lahjoittamisen mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden välillä; — tarvittaessa hyödyntämään mahdollisuuksia tehdä rokotteiden yhteishankintoja ottaen samalla huomioon unionin tasolla tunnustetut vakavat rajatylittävät terveysuhkat ja jäsenvaltioiden tosiasialliset tarpeet; — tukemaan Euroopan lääkealan sääntelyverkostoa asianmukaisesti resursoidun ja joustavan mekanismin kautta, jotta voidaan vahvistaa verkoston työtä ja varmistaa sen jatkuva osallistuminen työhön pitkällä aikavälillä.

---

(1)  https://www.who.int/health-topics/vaccines-and-immunization#tab=tab_

(2)  COM(2020) 245 final.

(3)  COM/2018/244 final

(4)  https://www.who.int/health-topics/infodemic#tab=tab_1

(5)  JOIN/2018/36 final

(6)  COM/2018/236 final

(7)  COM/2021/262 final

(8)  COM/2018/245 final

(9)  JOIN/2020/ 8 final

(10)  ST 14064/20

(11)  COM/2018/244 final

(12)  https://health.ec.europa.eu/system/files/2022-07/2019-2022_roadmap_en.pdf

(13)  https://eu-jav.com/

(14)  https://health.ec.europa.eu/system/files/2022-11/2020_confidence_rep_en.pdf

(15)  https://www.ecdc.europa.eu/en/news-events/ecdc-launches-report-countering-online-vaccine-misinformation-eueea

(16)  https://vaccination-info.eu/en

(17)  2020/0320(COD)

(18)  https://www.ecdc.europa.eu/en/news-events/e-learning-how-address-online-vaccination-misinformation

(19)  https://www.who.int/publications/m/item/immunization-agenda-2030-a-global-strategy-to-leave-no-one-behind

Euron kurssi (1)

19. joulukuuta 2022

(2022/C 484/06)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0598
JPY	Japanin jeniä	144,65
DKK	Tanskan kruunua	7,4382
GBP	Englannin puntaa	0,87118
SEK	Ruotsin kruunua	11,0063
CHF	Sveitsin frangia	0,9884
ISK	Islannin kruunua	151,90
NOK	Norjan kruunua	10,5025
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,233
HUF	Unkarin forinttia	403,18
PLN	Puolan zlotya	4,6853
RON	Romanian leuta	4,9107
TRY	Turkin liiraa	19,7676
AUD	Australian dollaria	1,5794
CAD	Kanadan dollaria	1,4472
HKD	Hongkongin dollaria	8,2428
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6632
SGD	Singaporen dollaria	1,4378
KRW	Etelä-Korean wonia	1 377,17
ZAR	Etelä-Afrikan randia	18,3074
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,3901
HRK	Kroatian kunaa	7,5395
IDR	Indonesian rupiaa	16 506,72
MYR	Malesian ringgitiä	4,6912
PHP	Filippiinien pesoa	58,649
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	36,923
BRL	Brasilian realia	5,6327
MXN	Meksikon pesoa	20,9743
INR	Intian rupiaa	87,5321

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/07)

Belgian liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 (2) annettujen neuvoston päätelmien mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Belgia

Aihe: Terveydenhuoltoalalle tunnustuksena sen covid-19-pandemian aikana osoittamalle poikkeukselliselle työhön sitoutumiselle

Kuvaus ulkoasusta: Kolikon sisäosan oikealla puolella on kuvattu terveydenhuoltohenkilöstön edustaja. Sisäosan vasemmalla puolella on teksti ”DANKE – MERCI – DANK U” ja keskemmällä erilaisia terveydenhuoltoa symboloivia kuvia. Yläoikealla on risti. Vasemmalla ylhäältä alaspäin katsottuna on stetoskooppi, sydän, ruisku, pyörätuoli ja kemiallinen seos. Oikeassa laidassa näkyvät kolikon suunnittelijan, Luc Luycxin, nimikirjaimet. Koska Alankomaiden kuninkaallinen rahapaja lyö kolikot, kuva-aiheen alaosassa on Utrechtin rahapajan tunnus (Merkuriuksen sauva) sekä Belgian rahamestarin tunnus (Hertzelen kunnan vaakuna), maatunnus BE ja vuosiluku 2022.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä: 2 000 000

Tilauksen tekopäivä: Kevät 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/08)

Kreikan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 (2) annettujen neuvoston päätelmien mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Kreikka

Aihe: 200 vuotta Kreikan ensimmäisestä perustuslaista

Kuvaus ulkoasusta: Kolikon kuva-aiheena on Asklepioksen temppeli Epidauroksessa, ja temppelin keskellä on kyseistä jumalaa esittävä patsas. Kuva-aihe jäljittelee ensimmäisen kansalliskokouksen muistomitalin kääntöpuolta. Mitali myönnettiin kreikkalaisten vallankumouksellisten Epidauroksessa järjestämään kansalliskokoukseen osallistuneille edustajille kuningas Oton valtakauden aikana. Kolikon sisäosan yläreunaan on kaiverrettu sanat ”EΛΛHNIKH ΔHMOKPATIA” (Helleenien tasavalta) ja alareunaan ”ΤΟ ΠΡΩΤΟ ΕΛΛΗΝΙΚΟ ΣΥΝΤΑΓΜΑ” (Kreikan ensimmäinen perustuslaki). Lisäksi kuvan vastakkaisilla puolilla ovat vuosiluvut ”1822” ja ”2022” ja alapuolella palmetti (kreikkalaisen rahapajan tunnus) sekä taiteilijan monogrammi (Georgios Stamatopoulos).

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä: 750 000

Tilauksen tekopäivä: Heinäkuu 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/09)

Espanjan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Espanja

Aihe: Ensimmäisen maailmanympäripurjehduksen viisisataavuotispäivä

Kuvaus ulkoasusta: Löytöretki alkoi Sevillasta vuonna 1519 ja päättyi vuonna 1522, kun maapallon ensimmäinen ympäripurjehdus saatiin päätökseen. Kolikon taka-alalla on kuvattuna maapallo ja etualalla on Juan Sebastián Elcanon muotokuva. Muotokuvan alaosassa on suuraakkosin kaiverrettu tekstit ”JUAN SEBASTIÁN ELCANO” ja ”PRIMUS CIRCUMDEDISTI ME” (ensimmäinen ympärini purjehtinut), ja muotokuvan oikeaan olkapäähän on merkitty maailmanympäripurjehduksen alkamis- ja päättymisvuosi (1519 ja 1522). Kuva-aiheen oikeaan reunaan on kaiverrettu suuraakkosin liikkeeseenlaskun toteuttavat maan nimi ”ESPAÑA” ja lyöntivuosi ”2022”. Vasemmalla on rahapajan merkki.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:1 000 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Vuoden 2022 ensimmäinen neljännes

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/10)

Espanjan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Espanja

Aihe: UNESCO: Garajonayn kansallispuisto

Kuvaus ulkoasusta: Garajonayn kansallispuisto sijaitsee La Gomera -saaren keskiosassa, Kanariansaarilla. Se on kirjattu maailmanperintökohteiden luetteloon erinomaisen hyvin säilyneen laakeripuumetsänsä (laurisilva) vuoksi. Kyseessä on poikkeuksellinen ekosysteemi, joka on jäänne vanhoista sademetsistä ja lauhkeiden vyöhykkeiden metsistä, jotka peittivät suurta osaa Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta tertiäärikaudella.

Kolikon kuva-aiheena on näkymä Roque de Agando -kalliomuodostelmasta ja yksityiskohta laakeripuumetsästä. Oikeassa yläkulmassa on suuraakkosin sana ”ESPAÑA” ja lyöntivuosi ”2022”. Lyöntivuoden alapuolella on rahapajan merkki.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä: 1 000 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Vuoden 2022 ensimmäinen neljännes

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/11)

Viron liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 (2) annettujen neuvoston päätelmien mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Viro

Aihe: Viron Kirjanoppineiden Seuran perustamisen 150. vuosipäivä

Kuvaus ulkoasusta: Kolikon kuva-aiheena on avoin kirja ja sulkakynän kärki. Ylälaitaan on kaiverrettu puoliympyrän muodossa teksti ”EESTI KIRJAMEESTE SELTS” (Viron Kirjanoppineiden Seura) ja sen alle liikkeeseenlaskuvuosi ”2022”. Kirjan sivuilla näkyy teksti ”KUI ME EI SAA SUUREKS RAHVAARVULT, PEAME SAAMA SUUREKS VAIMULT” eli ”Koska emme voi tulla suureksi lukumäärältämme, tulee meidän tulla suureksi hengeltämme”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä: 1 000 000

Tilauksen tekopäivä: Vuoden 2022 ensimmäinen neljännes

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/12)

Portugalin liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 (2) annettujen neuvoston päätelmien mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Portugali

Aihe: 100 vuotta Gago Coutinhon ja Sacadura Cabralin Etelä-Atlantin valtameren ylityslennosta (1922)

Kuvaus ulkoasusta: Ylitys onnistui ainoastaan, koska lentokoneessa navigoitiin tarkemman sekstantin ja suuntimalevyn avulla. Kuva-aiheena on yksi kolmesta Fairey III -lentokoneesta, joilla Lissabonin ja Rio de Janeiron välinen lento suoritettiin. Sisäosan reunassa on teksti ”TRAVESSIA DO ATLÂNTICO SUL” (suomeksi – ETELÄ-ATLANTIN YLITYS). Lentokoneen kuvan alapuolelle on kaiverrettu teksti ”PORTUGAL 1922–2022”. Rahapajan portugalilainen nimi ”CASA DA MOEDA” on oikealla.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä: 1 000 000

Tilauksen tekopäivä: maaliskuu 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/13)

Slovakian liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 (2) annettujen neuvoston päätelmien mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Slovakia

Aihe: Manner-Euroopan ensimmäisen kaivoksista vettä pumppaavan höyrymoottorin rakentamisen 300-vuotispäivä

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena on kaivoksista vettä pumppaava höyrykone, joka rakennettiin Nová Baňan kaivoskaupungissa vuonna 1722 ja joka oli ensimmäinen laatuaan Manner-Euroopassa. Koneen suunnitteli ja rakensi englantilainen insinööri Isaac Potter, jonka allekirjoitus on kaiverrettu tarkkana jäljennöksenä sivusuunnassa kahdelle riville kuva-aiheen vasempaan alaosaan. Höyrykoneen oikealle puolelle on kaiverrettu sivusuunnassa liikkeeseenlaskun toteuttavan maan nimi ”SLOVENSKO” (Slovakia) ja vuosiluvut ”1722” ja ”2022” pisteellä toisistaan erotettuina. Kolikon sisäosan vasemmassa reunassa ovat päällekkäin Kremnican rahapajan (Mincovňa Kremnica) tunnus, joka muodostuu kahden leimasimen välissä olevista kirjaimista ”MK”, sekä kolikon kansallisen puolen suunnittelijan Peter Valachin tyylitellyt nimikirjaimet.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä: 1 000 000

Tilauksen tekopäivä: lokakuu 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/14)

Andorran liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Andorra

Aihe: Kaarle Suuren legenda

Kuvaus ulkoasusta: Legendan mukaan keisari Kaarle Suuri perusti Andorran vuonna 805 ja antoi sen asukkaille oman oikeudellisen aseman. Kolikon aiheena on tämä syvälle Andorran historiaan ja kulttuuriin juurtunut legenda. Kuva-aiheen taustalle sommiteltu vuoristomaisema ja sitä halkova joki kuvaavat Andorran runsasta luonnonmaisemaa. Ylhäällä keskellä on kaiverrettuna liikkeeseenlaskevan maan nimi ”ANDORRA”. Etualalle on osittain jäljennetty taiteilija Albrecht Dürerin tunnettu muotokuva Kaarle Suuresta, ja sen oikealla puolella on liikkeeseenlaskuvuosi ”2022”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:70 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Vuoden 2022 viimeinen neljännes

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/15)

Andorran liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Andorra

Aihe: Kymmenen vuotta Andorran ja Euroopan unionin välisen valuuttasopimuksen voimaantulosta

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheen alaosassa olevat erimuotoiset ja -kokoisen palapelinpalaset symboloivat Andorran ruhtinaskuntaa ja Euroopan unioniin kuuluvia maita. Kuva-aiheen yläosassa Euroopan yhteisen valuutan symbolia ympäröivät tähdet kuvastavat sitä, että ne ovat kaikki osa eurovaluutan kattamaa kokonaisuutta. Niiden oikealla puolella on liikkeeseenlaskun toteuttavan maan nimi ”ANDORRA” sekä juhlavuodet ”2012” ja ”2022”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:70 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Vuoden 2022 viimeinen neljännes

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/16)

Vatikaanivaltion liikkeeseen laskeman uuden 2 euron arvoisen erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 (2) annettujen neuvoston päätelmien mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Vatikaanivaltio

Aihe: 125 vuotta paavi Paavali VI:n syntymästä

Kuvaus ulkoasusta: Kolikon kuva-aiheena on paavin muotokuva. Kolikon sisäreunan vasemmasta laidasta alkaen, puoliympyrän muotoisena, on teksti ”CITTÀ DEL VATICANO” ja oikealla teksti ”PAPA PAOLO VI”. Muotokuvan vasemmalla puolella ovat vuosiluvut ”1897” ja ”2022”, ja niiden alapuolella on rahapajan tunnus ”R”. Alavasemmalla on suunnittelijan nimi ”D. LONGO”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä: 84 000

Tilauksen tekopäivä: maaliskuu 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/17)

Vatikaanivaltion liikkeeseen laskeman uuden 2 euron arvoisen erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 (2) annettujen neuvoston päätelmien mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Vatikaanivaltio

Aihe: 25 vuotta Pyhä Teresa Kalkuttalaisen kuolemasta

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena on Äiti Teresan muotokuva, jossa hänellä on lapsi sylissään. Sisäosan yläreunassa on puoliympyrän muodossa teksti ”MADRE TERESA DI CALCUTTA” ja sen alaosassa liikkeeseenlaskun toteuttavan maan nimi ”CITTÀ DEL VATICANO”. Muotokuvan oikealla puolella on rahapajan tunnus ”R” ja sen alla vuosiluvut ”1997” ja ”2022”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä: 84 000

Tilauksen tekopäivä: syyskuu 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/18)

Viron liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Viro

Aihe: Ukraina ja vapaus

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena on kädessään lintua pitelevän naisen siluetti ja vehnäntähkä. Kolikon vasemmassa yläreunassa on teksti ”SLAVA UKRAINI”. Alhaalla vasemmalla on liikkeeseen laskevan maan nimi ”EESTI” ja liikkeeseenlaskuvuosi ”2022”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:2 000 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Vuoden 2022 neljäs neljännes

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/19)

Suomen liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Suomi

Aihe: Ilmastotutkimus Suomessa

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena on stilisoitu naava, jonka juurimainen rakenne on sommiteltu kohokuvioksi kolikon keskelle. Kolikon vasemmassa sisäreunassa on suomeksi teksti ”ILMASTOTUTKIMUS” ja oikeassa sisäreunassa ruotsiksi teksti ”KLIMATFORSKNING”. Sisäosan alaosassa on kaiverrus ”2022 FI” ja ylhäällä keskellä Suomen rahapajan tunnus.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:400 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Syksy 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/20)

Suomen liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Suomi

Aihe: Suomen kansallisbaletin 100-vuotisjuhlavuosi

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena ovat tanssijan voimakkaat ja vapaat liikkeet. Tanssijan kaunista ja soljuvaa asentoa korostaa tanssijan yllä oleva kevyesti virtaava kangas. Kolikon keskellä on liikkeeseenlaskuvuosi ”2022” ja ylhäällä on liikkeeseenlaskun toteuttavan maan tunnus ”FI” ja rahapajan tunnus.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:400 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Kevät 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/21)

Luxemburgin liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Luxemburg

Aihe: Perintösuurherttua Guillaumen ja perintösuurherttuatar Stéphanien avioliiton 10. vuosipäivä

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena ovat perintösuurherttua Guillaume ja perintösuurherttuatar Stéphanie. Suurherttuoiden nimet on kaiverrettu puoliympyrän muotoon heidän rintakuviensa yläpuolelle. Vuosiluvun 2022 vasemmalla puolella on kaksi vihkisormusta. Kuva-aiheen alapuolella on liikkeeseenlaskun toteuttavan maan nimi ”LËTZEBUERG” sekä hääpäivä ”20. OKTOBER 2012” (20. lokakuuta 2012). Monogrammi (kirjain ”H” ja kruunu) viittaa suurherttua Henriin.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:500 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Huhtikuu 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/22)

Maltan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Malta

Aihe: Unesco: Ħal Saflieni Hypogeum

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena on esihistoriallisen alueen yksityiskohta. Ylhäällä vasemmalla on liikkeeseenlaskun toteuttavan maan nimi ”MALTA” ja sen alla liikkeeseenlaskuvuosi ”2022”. Kuva-aiheen alapuolella on teksti ”ĦAL – SAFLIENI HYPOGEUM” ja sen alla vuosiluvut ”4 000-2 500 BC”. Oikeassa alakulmassa ovat kuva-aiheen suunnittelijan Noel Galea Basonin nimikirjaimet ”NGB”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:192 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Toukokuu 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/23)

Maltan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Malta

Aihe: Naisista, rauhasta ja turvallisuudesta annetun Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 22. vuosipäivä

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheessa on kolmet naisen kasvot. Kuva-aihetta kiertävät vasemmasta yläkulmasta lukien tekstit ”WOMEN”, ”PEACE”, ”SECURITY”, liikkeeseenlaskuvuosi ”2022” sekä liikkeeseenlaskun toteuttavan maan nimi ”MALTA”. Kasvojen alapuolella oikealla on kaiverrus ”UNSCR” ja luku ”1325”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:65 500

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Lokakuu 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/24)

Liettuan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Liettua

Aihe: 100 vuotta koripalloa Liettuassa

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena on Liettuan kartta. Kartan ääriviivojen sisäpuolelle on hahmoteltu koripallokenttä, joka kuvastaa sitä, että koripalloa on pelattu Liettuassa jo 100 vuoden ajan. Kuva-aiheen yläpuolella on puolikaaren muodossa teksti ”LIETUVA” (Liettua) ja alapuolella vuosiluvut ”1922 – 2022”. Oikeaan alakulmaan on merkitty Liettuan rahapajan logo ja kolikon valmistaja.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:750 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Vuoden 2022 toinen neljännes

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/25)

Liettuan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Liettua

Aihe: Liettuan etnografiset alueet – Suvalkija

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena on härkää esittävä vaakuna. Vaakunan molempia sivuja koristavat hopeiset tammenlehvät tammenterhoineen. Tammenlehvät on yhdistetty toisiinsa vaakunan alitse kulkevalla hopeisella nauhalla, johon on kaiverrettu teksti ”VIENYBĖ TEŽYDI” (yhtenäisyys voi kukoistaa). Tammenlehvät symboloivat alueen rikasta historiaa, joka juontaa juurensa Liettuan valtion pakanallisiin aikoihin. Entisaikaan härkä oli alueen yleisin eläin. Kuva-aiheen yläpuolella on teksti ”LIETUVA” (Liettua) ja vuosiluku ”2022”, ja sen alapuolella on teksti ”SUVALKIJA” ja Liettuan rahapajan tunnus.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:500 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Vuoden 2022 neljäs neljännes

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2022/C 484/26)

Latvian liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Latvia

Aihe: Latvijas Bankan 100-vuotisjuhla – finanssiosaaminen

Kuvaus ulkoasusta: Finanssiosaamisessa on kyse tärkeästä kyvystä ymmärtää erilaisia taloustaitoja, kuten henkilökohtaista varainhoitoa, budjetointia ja sijoittamista, ja hyödyntää niitä tehokkaasti. Finanssiosaaminen on ihmisen rahasuhteen perusta ja elämänpituinen oppimisprosessi. Kuva-aiheena on puu, joka symboloi finanssiosaamisen tärkeyttä ja sen tuntemusta. Kuvan alaosassa on kolikon liikkeeseenlaskuvuosi ”2022” ja sen alapuolella liikkeeseen laskevan maan nimi ”LATVIJA” (Latvia).

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:415 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Huhti–toukokuu 2022

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta

(2022/C 484/27)

Unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti on tehty päätös seuraavassa taulukossa määritellyn kalastuksen lopettamisesta:

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	1.10.2022
Kesto	1.10.2022–31.12.2022
Jäsenvaltio	Italia
Pyyntiponnistusryhmän koodi	EFF2/MED2_TR3
Kantaryhmä	Aristaeomorpha foliacea -katkarapu maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11
Kalastusalustyyppi/-tyypit	Alukset, joiden suurin pituus on ≥ 18 m ja < 24 m
Viitenumero	13/TQ110

---

(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 29 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAINEN ILMOITUS

Ilmoitus avoinna olevasta tietotekniikan pääosaston varapääjohtajan virasta (palkkaluokka AD 15) Brysselissä

COM/2022/10422

(2022/C 484/28)

Euroopan komissio on julkaissut ilmoituksen (viite COM/2022/10422) avoinna olevasta tietotekniikan pääosaston varapääjohtajan virasta (palkkaluokka AD 15).

Ilmoitukseen voi tutustua 24 kielellä ja hakemuksen voi tehdä seuraavalla Euroopan komission verkkosivustolla: https://europa.eu/!Rqbd8Y

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.10560 - SIKA / MBCC GROUP)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 484/29)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, p. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 234, 17.6.2022, p. 5.

(3)  EUVL C 265, 11.7.2022, p. 8.