NEUVOSTON PÄÄTÖS

annettu 25 päivänä lokakuuta 2022,

työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä Tanskan, Saksan, Kreikan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan ja Portugalin osalta

(2022/C 481/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 (1) ja erityisesti sen 23 ja 24 artiklan,

ottaa huomioon Tanskan, Saksan, Kreikan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan ja Portugalin hallitusten neuvostolle esittämät ehdokasluettelot,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto on 20 päivänä syyskuuta 2022 (2) antamallaan päätöksellä nimittänyt työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäsenet ja varajäsenet 25 päivänä syyskuuta 2022 alkavaksi ja 24 päivänä syyskuuta 2024 päättyväksi kaudeksi.

(2)	Tanskan, Saksan, Kreikan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan ja Portugalin hallitukset ovat toimittaneet ehdokasluettelot useisiin avoinna oleviin paikkoihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

---

(1)  EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1.

(2)  Neuvoston päätös, annettu 20 päivänä syyskuuta 2022, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)

Euron kurssi (1)

16. joulukuuta 2022

(2022/C 481/02)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0619
JPY	Japanin jeniä	145,53
DKK	Tanskan kruunua	7,4379
GBP	Englannin puntaa	0,87233
SEK	Ruotsin kruunua	11,0153
CHF	Sveitsin frangia	0,9879
ISK	Islannin kruunua	150,10
NOK	Norjan kruunua	10,4833
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,262
HUF	Unkarin forinttia	407,10
PLN	Puolan zlotya	4,6925
RON	Romanian leuta	4,9213
TRY	Turkin liiraa	19,8039
AUD	Australian dollaria	1,5866
CAD	Kanadan dollaria	1,4506
HKD	Hongkongin dollaria	8,2632
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6687
SGD	Singaporen dollaria	1,4413
KRW	Etelä-Korean wonia	1 389,70
ZAR	Etelä-Afrikan randia	18,6708
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,4037
HRK	Kroatian kunaa	7,5385
IDR	Indonesian rupiaa	16 575,47
MYR	Malesian ringgitiä	4,6984
PHP	Filippiinien pesoa	58,967
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	37,145
BRL	Brasilian realia	5,6233
MXN	Meksikon pesoa	21,0634
INR	Intian rupiaa	87,8240

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.10987 – BAIN CAPITAL / CAVERION)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 481/03)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.10919 – APOLLO / ATLAS AIR WORLDWIDE HOLDINGS)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 481/04)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2022/C 481/05)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Rökt Vättersik”

EU-nro: PDO-SE-02591 – 7.11.2019

SAN (x) SMM ( )

1.   [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Rökt Vättersik”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ruotsi

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.    Tuotelaji

Luokka 1.7 Tuoreet kalat, nilviäiset ja äyriäiset sekä niistä valmistetut tuotteet

3.2.    Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Rökt Vättersik” on Vättern-järven savusiikaa (Coregonus ssp.).

”Rökt Vättersik” myydään pakkaamattomana tai säilyvyysajan pidentämiseksi tyhjiöpakattuna.

Sen ominaisuudet ovat seuraavat:

Koko: Yleensä 0,3–0,6 kg, mutta suurempiakin yksilöitä voi olla.

Rasva: 0,5–2,5 %. Rasvapitoisuus vaihtelee pyyntipaikan mukaan.

Ulkoväri: Tummasta nugaasta, jossa on violetti vivahde (selkä), ja tummasta maitokahvista, jossa on kuparinen vivahde (vatsa), vaalean kupariseen hohteeseen.

Lihan väri: Vaihtelevia caput mortuumin vaaleita ja tummahkoja sävyjä nugaan vivahtein.

Koostumus: Liha on selvästi kypsennettyä ja purutuntumalta miellyttävän kiinteää.

Maku: Runsassuolainen ja selkeän savuinen maku, jossa on hienoinen tervan makeanhapan vivahde.

Tuoksu: Voimakas ja selkeä savun aromi

3.3.    Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Siika syö pääasiassa pieniä jääkauden reliktiäyriäisiä (Mysis sp., Pallasea sp. ja Pontoporeia sp.) ja muita äyriäisiä, kalanmätiä, kotiloita, simpukoita ja pieniä kaloja, joita esiintyy luonnostaan Vättern-järvessä.

Vättern-järven siika (Coregonus ssp.) tunnetaan ruotsiksi nimellä ”Vättersik”.

3.4.    Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikkien tuotantovaiheiden Vättern-järvellä luontaisesti esiintyvien kalojen pyynnistä Rökt Vättersik -siian savustamiseen on tapahduttava 4 kohdassa kuvatulla maantieteellisellä alueella.

3.5.    Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

–

3.6.    Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

–

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Rökt Vättersik -savusiian tuotantoalue koostuu Vättern-järvestä ja sitä ympäröivistä maa-alueista 10 kilometrin säteellä vesirajasta normaalilla vedenkorkeudella.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisen alueen ja Rökt Vättersik -savusiian ominaispiirteiden välinen yhteys perustuu sekä maantieteellisen alueen luonnonolosuhteisiin että inhimillisiin tekijöihin.

Kuvaus yhteyden kannalta merkityksellisistä luontoon liittyvistä tekijöistä

Vättern on Euroopan viidenneksi suurin järvi. Se jäi erilleen nykyisestä Itämerestä noin 8 000 vuotta sitten. Järven pinta on nykyisin 88,5 metriä Itämeren pinnan yläpuolella.

Eristyneisyys muista vesistöistä johti siihen, että Vättern-järven siikapopulaatio (Coregonus ssp.) kehittyi erillään muista siikapopulaatioista ja eroaa niistä nykyisin geneettisesti.

Vättern on tyypillinen vähäravinteinen kylmävetinen järvi (veden keskilämpötila on noin 10 °C), jossa vesi on kirkasta (veden läpinäkyvyys on noin 15 metriä) ja hitaasti vaihtuvaa (noin 60 vuotta).

Kylmä vesi on hyvä elinympäristö tyypillisille kylmän veden lajeille, kuten Vättern-järven siialle ja jääkauden reliktiäyriäisille, jotka muodostavat siian pääasiallisen ravinnonlähteen.

Vättern-järven kylmän ja vähän ravinteita sisältävän veden ansiosta Vättern-järven siika on vähärasvaisempaa (rasvapitoisuus 0,5–2,5 % vuodenajasta ja pyyntipaikasta riippuen) ja pienikokoisempaa (yleensä 0,3–0,6 kg) kuin muista vesistöistä pyydetty siika.

Alhaisen rasvapitoisuuden ansiosta Rökt Vättersik -savusiian liha on selvästi kiinteämpää ja purutuntumaltaan miellyttävämpää verrattuna muihin markkinoilla yleisesti saatavilla oleviin savustettuihin kaloihin. Vähäisen rasvapitoisuuden ansiosta Rökt Vättersik -savusiian maku on hienovaraisempi ja hienostuneempi kuin muiden tavallisten savustettujen kalojen maku.

Kuvaus yhteyden kannalta merkityksellisistä inhimillisistä tekijöistä

Rökt Vättersik -savusiian tuotanto on historiallisesti tarkasteltuna ollut erittäin tärkeää Vättern-järven rantojen asukkaille. Perinteisesti kalastajat savustivat ja myivät Rökt Vättersik -siikaa itse. Tämä perinne jatkuu edelleen, vaikka nykyään on myös niitä, jotka joko ainoastaan pyytävät tai ainoastaan savustavat Vättern-järven siikaa.

Siian kalastus ja savustaminen ovat perinteisiä käsityötaitoja, jotka perustuvat tietoon esimerkiksi Vättern-järven siian käyttäytymisestä ja siitä, miten vähärasvaista kalaa savustetaan. Tietämys on syntynyt sukupolvien kuluessa, usein oman perheen keskuudessa.

Siikaa esiintyy Vättern-järvellä eri paikoissa ja eri syvyyksissä esimerkiksi ravinnonsaannin ja vuodenajan mukaan. Elokuusta marraskuuhun siika elää matalissa vesissä enintään 30 metrin syvyydessä kutualueiden läheisyydessä. Joulukuusta alkaen siika siirtyy yhä syvemmälle niin, että helmikuun lopussa sitä kalastetaan 90–120 metrin syvyydessä. Keväällä ravintoa on paremmin saatavilla Vättern-järven matalissa osissa, mikä tarkoittaa, että siika palaa järven matalammille vesille.

Siian kalastuksessa on tiedettävä, missä siika oleskelee mihinkin aikaan, sillä siika liikkuu ravinnon perässä. Kalastajat valitsevat pyyntialueen sen mukaan, missä siikaa todennäköisimmin esiintyy kyseisenä ajankohtana.

Siian savustuksessa on otettava huomioon useita tekijöitä, jotta tuote saa Rökt Vättersik -savusiian ominaisuudet. Savustusprosessia on mukautettava esimerkiksi vuodenajan, sään ja ilmanpaineen mukaan. Pyyntialue ja pyyntikausi – vuodenaika, jona siika pyydetään – vaikuttavat myös savustusprosessiin, sillä kalan rasvapitoisuus vaihtelee.

Kunkin savustamon erityispiirteet on myös tunnettava: kuinka paljon savua syntyy ja miten se jakautuu. Tämä on ratkaisevan tärkeää lopputuotteen ominaisuuksien kannalta.

Koska kullakin savustamolla on omat erityispiirteensä, savustajat noudattavat omaan savustamoonsa mukautettua savustusprosessia. Savustamon rakenteesta riippuen voi olla tarpeen vaihtaa siian paikkaa savustamossa savustuksen aikana, jotta varmistetaan tasainen savustusjälki. Savun kehittymistä savustamossa ohjataan käyttämällä vuorotellen kuivaa ja märkää tai tuoretta puuta.

Savustukseen kuluva aika vaihtelee lämpötilan (yleensä 70–80 °C) ja sen mukaan, miten savua kehittyy savustamossa. Savustaja päättää, milloin siika on valmis, tutkimalla sen rakennetta, haistamalla kalaa ja kokeilemalla, kuinka helposti evät irtoavat kalasta.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

https://www.livsmedelsverket.se/globalassets/foretag-regler-kontroll/livsmedelsinformation-markning-halsopastaenden/skyddade-beteckningar/ansokan_vattersik_2022_07_07.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2022/C 481/06)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Αφρίνα / Αfrina”

EU-nro: PGI-GR-02822 – 6.12.2021

SAN ( ) SMM (X)

1.   [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Αφρίνα / Αfrina”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kreikka

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.    Tuotelaji

Luokka 2.6 Suola

3.2.    Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Nimellä ”Αφρίνα / Afrina” tarkoitetaan suolankukkaa (fleur de sel), jota tuotetaan yksinomaan Mesolongin valkoisilla suolaisilla marskimailla. Tämä jalostamaton merisuola ei sisällä lisäaineita, eikä sitä käsitellä lainkaan keruun jälkeen.

”Αφρίνα / Afrina” koostuu hienoista, valkoisista natriumkloridikiteistä, joita muodostuu kiteytysaltaiden suolaiselle pinnalle suotuisissa ilmasto-oloissa (tuuli, lämpötila ja auringonpaiste). Se ei ole niin suolaista kuin tavallinen suola, ja sen maku on karvaahko korkean magnesiumpitoisuuden vuoksi. Tämän vuoksi se sopii ihanteellisesti kypsentämättömille ja kypsennetyille ruoille ja jopa jälkiruoille. Siinä on runsaasti hivenaineita – merivedessä olevia metalleja – ja erityisesti magnesiumia (Mg).

”Αφρίνα / Afrina” kerätään käsin. Sen aistinvaraiset, fyysiset ja kemialliset ominaisuudet esitetään taulukoissa 1 ja 2.

Taulukko 1

Aistinvaraiset ja fyysiset ominaisuudet

Ulkonäkö	Valkoisia kiteitä
Maku	Suolainen
Tuoksu	Hajuton
Raekokojakauma	> 3 mm 0 % 1–3 mm 45–55 % < 1 mm 45–55 %

Taulukko 2

Kemiallinen koostumus

Kemialliset parametrit	Pitoisuus (%)
Kosteus	1,0 –5,0
Ei liukene veteen	0,020 –0,120
Kalsiumia kuiva-aineesta	0,010 –0,300
Magnesiumia kuiva-aineesta	0,060 –0,300
Sulfaatteja kuiva-aineesta	0,200 –1,100
Natriumkloridia kuiva-aineesta	97,0 –99,5

3.3.    Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

–

3.4.    Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Asianomaisella maantieteellisellä alueella toteutetaan seuraavat toimet:

—	veden otto merestä

—	veden kierto haihdutusaltaissa

—	siirto kiteytysaltaisiin

—

keruu

—	Αφρίνα / Afrina -suolankukan luontainen kuivatus.

3.5.    Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

–

3.6.    Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

–

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Αφρίνα / Afrina -suolankukan maantieteellinen tuotantoalue on historiallisin, maantieteellisin ja antropologisin perustein Iera Polis Mesolongiou -kunnassa Aitoloakarnanian alueellisessa yksikössä Länsi-Kreikassa. Sitä määrittävät valkoisten suolaisten marskimaiden maantieteelliset rajat:

—	pohjoiseen Foinikian soilta

—	itään ja koilliseen vanhalta Mesolongi-Aitolikos-tieltä

—	länteen Mesolongin laguunilta

—	etelään ja kaakkoon Iera Polis Mesolongioun kuntayksiköstä.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Αφρίνα / Afrina -suolankukkaa tuotetaan Mesolongin laguunissa. Tämä sormisuola on erinomaisen maineikasta ja arvostettua sekä Kreikassa että ulkomailla. Tuotteen maine ja ominaisuudet johtuvat sen maantieteellisestä alkuperästä ja muodostavat siten perustan tuotteen ja maantieteellisen alueen väliselle yhteydelle.

Maine perustuu pääasiassa tuotteen rakenteeseen ja makuun, joita määrittävät Mesolongin suola-altaiden ja laguunin erityinen mikroilmasto sekä perinteinen käsin tapahtuva korjuu, joka on pysynyt lähes muuttumattomana vuosien ajan.

Mesolongin suola-altaat ovat ihanteellinen tuotantoympäristö, jota suojellaan Ramsarin yleissopimuksella ja Natura 2000 -verkostolla. Tuotteen mainetta lisäävät Mesolongin suola-altaan ekosysteemin ainutlaatuisuus ja Mesolongin laguunin – Homeroksen mukaan ”ihanan meren” – maine (Suomennos Paavo Castrén). Lehtori Hristos Siasos (Agrinioculture, 2014) kuvaa Mesolongia ”valkoisen aarteen maaksi”.

Suola-altaiden aktiiviset osat (haihdutus- ja kiteytysaltaat) ovat savipitoisia, sillä vesi ei läpäise savea. Merivesi tiivistyy haihdutusaltaissa ja suola kiteytyy kiteytysaltaissa. Kiteytysaltaiden pinta on tasainen altaiden koko pituudelta ja leveydeltä. Siksi pienikin tuulenvire kuljettaa Αφρίνα / Afrina -suolankukkaa altaiden reunoille, joilta se sitten kerätään.

Αφρίνα / Afrina -suolankukan tuotanto edellyttää, että merivettä haihtuu/rikastuu koko ajan riittävästi niin, että suola alkaa kiteytyä. Rikastuminen tapahtuu luontaisesti auringon lämmön ja mikroilmaston eli tuulen nopeuden, lämpötilan ja suhteellisen kosteuden ansiosta. Suolavesien rikastuminen vaatii auringonpaisteen lisäksi voimakkaita tuulia erityisesti kesäkaudella. Suolasadon kasvuvaiheessa ei sen sijaan saisi esiintyä rankkasateita, sillä ne estävät suolan kiteytymisen.

Suurten kiteytysaltaiden pinnalle muodostuu ohut suolakidekerros. Läntiset tuulet kuljettavat näiden kiteiden pintakerroksen altaiden itäreunalle, josta ”Αφρίνα / Afrina” lopulta kerätään.

Myös inhimillinen tekijä on tärkeä, sillä perinteinen korjuu on auttanut luomaan ja säilyttämään tuotteen maineen. Korjuutapa on säilynyt lähes muuttumattomana vuosien ajan. Koulutetut ja kokeneet työntekijät keräävät Αφρίνα / Afrina -suolankukan käsin puisilla työvälineillä ja varmistavat näin lopputuotteen yhdenmukaisuuden. Suolakiteiden tunnistaminen ja erottaminen edellyttävät kokemusta ja osaamista. Perinteinen tekniikka siirtyy suolatyöntekijöiden sukupolvelta toiselle.

Koska pintasuolakiteet kerätään käsin, suolankukka on hyvin puhdasta, eikä lietettä ole lainkaan (koska kiteet eivät joudu kosketuksiin kiteytysaltaiden pohjan kanssa), ja väri on luonnollisen valkoinen. Tuotetta ei siksi tarvitse pestä, minkä ansiosta siinä on paljon epäorgaanisia suoloja, erityisesti liukoisia magnesiumsuoloja. Αφρίνα / Afrina -suolankukan magnesiumpitoisuus on sen vuoksi korkeampi kuin muiden tavallisten suolojen ja jalostettujen kaupallisten suolojen magnesiumpitoisuus, mikä antaa suolankukalle erityisen maun (karvaahko, vähemmän suolainen) ja tekee siitä ihanteellisen kypsentämättömille ja kypsennetyille ruoille ja jopa jälkiruoille.

Mesolongin alueella tuotetusta suolankukasta käytetään perinteisesti nimeä ”Αφρίνα / Afrina”. Itse sana ”Αφρίνα / Afrina” on peräisin sanasta ”vaahto” (afros) ja kertoo tuotteen syntytavasta. Teoksessaan ”Mesolongi” (1925) K. A. Stasinopoulos kirjoittaa: ”Laguunissa tuotetaan myös luontaisesti haihdutettua ylellisyyssuolaa, Afrinaa. Vaahtoa muodostuu, kun pienet aallot murtuvat laguunin reunoille. Auringon lämpö tiivistää vaahdon ja Afrinaa muodostuu.”

Tuotteen maineen vahvistavat monet historialliset ja kirjalliset lähteet.

Ensimmäiset historialliset viittaukset nimeen ”Αφρίνα / Afrina” ovat peräisin edellisen vuosisadan alusta. Teoksessaan ”To alas” (Suola) (1906) K. A. Stasinopoulos mainitsee, että ”kaikkien luonnollisesti haihdutettavien suolojen ja yleisesti kaikkien kreikkalaisten suolojen paras on Mesolongista peräisin oleva Afrina”. Αφρίνα / Afrina -suolankukkaa pidettiin korkealaatuisena ja maultaan erinomaisena, ja sitä ostettiin paljon ylellisyyslahjaksi (Mesolongi, K. A. Stasinopoulos, 1925).

Sen maku ja rakenne ovat saaneet suurta tunnustusta asiantuntijoilta, esimerkiksi K. A. Stasinopoulos kirjoittaa teoksessaan ”To alas” (Suola) (1906): ”vaahto on valkoista kuin lumi ja ilmanohutta”. Lisäksi lehtori Hristos Siasos (Agrinioculture, 2014) kertoo seuraavaa: ”Hiutaleet kasautuvat tuulenvireen ansiosta kiteytysaltaiden reunoille. Niistä muodostuu suolankukkaa, jota alueella kutsutaan Afrinaksi. Afrina kerätään käsin kiteytysaltaiden reunoilta, ja sitä pidetään parhaimpana ja maukkaimpana suolana. Sillä on selkeästi erottuva rakenne, se on suussa sulavaa ja makunystyröitä hivelevää.”

Mesolongilainen kirjailija Akakia Kordosi toteaa palkitussa teoksessaan ”Μιλήστε Μεσολογγίτικα” (1979) (Puhukaa Mesolongin murretta) (jossa on noin 2000 paikallista sanaa ja ilmaisua), että ”Afrina” tarkoittaa suolavaahtoa.

Egeanmeren yliopiston professori Theodora Petanidou kirjoittaa teoksessaan ” Άλας: το αλάτι στην ευρωπαϊκή ιστορία και τον πολιτισμό” (Suola – suolan merkitys Euroopan historiassa ja kulttuurissa) (1997): ”Afrina on Mesolongin alueella perinteinen nimi, joka tarkoittaa pientä määrää suolaiselle pinnalle muodostuvia suolakiteitä”.

Suolankukkaan viitataan usein painetuissa ja verkkopohjaisissa julkaisuissa, radio- ja televisio-ohjelmissa sekä erityisissä ruoanlaitto-ohjelmissa, mikä ylläpitää ja vahvistaa tuotteen erityistä mainetta ja tunnettuutta.

Monet tunnetut kokit käyttävät Αφρίνα / Afrina -suolankukkaa. Esimerkkinä voidaan mainita annos, jolla Välimeren maita edustava nuori kokki Nikos Billis voitti palkinnon San Pellegrinossa (GASTRONOMOS, 2016). Myös esimerkiksi Stelios Parliaros, Georgios Kalomvaris, Sotiris Kontizas ja Argyro Barbargou käyttävät Αφρίνα / Afrina -suolankukkaa annoksissaan.

On syytä mainita, että Kreikan ensimmäinen suolamuseo perustettiin vuonna 2019 Mesolongiin Tourlidan alueelle, mikä vahvistaa alueen maineen ja läheisen yhteyden suolaan.

Αφρίνα / Afrina -suolankukan erinomainen laatu on saanut paljon kiitosta viime vuosina. Ei ole sattumaa, että tuote on palkittu kahdesti kansainvälisissä elintarvike- ja makukilpailuissa: hopeamitalilla vuonna 2016 Ateenassa järjestetyssä Olymp Awards Food and Beverage -kilpailussa ja kunniamaininnalla vuonna 2020 Lontoossa Great Taste -kilpailussa. Merkille pantavaa on myös se, että Αφρίνα / Afrina -suolankukka valittiin muistolahjaksi Etelä-Euroopan maiden johtajien huippukokouksessa Ateenassa vuonna 2016.

Eritelmän julkaisutiedot

http://www.minagric.gr/images/stories/docs/agrotis/POP-PGE/2021/prodiagrafes_afrina280622.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.