6.10.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 385/1

Komission ilmoitus siitä, miten tulkitaan EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaan perustuvan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen ja varojen raportointia

(2022/C 385/01)

Tämän usein kysyttyjä kysymyksiä sisältävän asiakirjan tarkoituksena on selventää EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaan perustuvan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen (1) sisältöä ja helpottaa siten sen täytäntöönpanoa.

Tässä asiakirjassa käsiteltävillä usein kysytyillä kysymyksillä selvennetään säännöksiä, jotka sisältyvät jo sovellettavaan lainsäädäntöön. Vastauksilla ei millään tavoin laajenneta tällaisesta lainsäädännöstä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia eikä oteta käyttöön lisävaatimuksia, jotka kohdistuisivat toimijoihin ja toimivaltaisiin viranomaisiin. Näiden usein kysyttyjen kysymysten tarkoituksena on pelkästään auttaa rahoitusalan yrityksiä ja muita kuin rahoitusalan yrityksiä asiaankuuluvien säännösten täytäntöönpanossa. Ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa sitovia tulkintoja unionin lainsäädännöstä. Tässä tiedonannossa esitettyjä näkemyksiä ei pidä ymmärtää siten, että ne määräävät ennalta Euroopan komission kannan unionin tuomioistuimessa ja kansallisissa tuomioistuimissa mahdollisesti käsiteltävissä asioissa.

Tämä asiakirja täydentää komission 20. joulukuuta 2021 julkaisemaa toista asiakirjaa, joka sisältää 22 usein kysyttyä kysymystä siitä, miten rahoitusalan yritysten ja muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoista ja varoista tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisesti.

SISÄLTÖ

YLEISIÄ USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

Mihin yrityksiin luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaan perustuvan delegoidun asetuksen raportointivelvoitetta sovelletaan?

Mitä tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä tarkoitetaan ”taloudellisella toiminnalla”?

Mitä on luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminta?

Mitä luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä tarkoitetaan mahdollistavilla toiminnoilla ja siirtymävaiheen taloudellisilla toiminnoilla?

Miten määritetään sopeutumista edistävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuus, ja miten tällaisista toiminnoista raportoidaan?

Miten NACE-koodeja olisi käytettävä luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tunnistamiseksi luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

Voivatko yritykset ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä vapaaehtoisia tietoja?

MUUT KUIN RAHOITUSALAN YRITYKSET

Miten pitkälle yritysten olisi edettävä arvoketjussa (sekä alku- että loppupäässä) arvioidessaan toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta ja raportoidessaan siitä?

Millä perusteella toiminta voidaan määrittää luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi, jos kuvauksessa käytetään sellaisia kuvailevia määritteitä kuin ”vähähiilinen” tai ”ilmastoon liittyvät uhat”?

10.

Olisiko yrityksen raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta kunkin ympäristötavoitteen osalta erikseen?

11.

Miten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä määritellään liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot?

12.

Mitä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I mainitut ”kaikki muut suorat menot” käsittävät?

13.

Miten yritysten olisi otettava huomioon negatiiviset tulot luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

14.

Pitäisikö yritysten pyrkiä välttämään luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen kaksinkertaista raportointia?

15.

Olisiko yhteisön raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisesta liikevaihdosta, jos taloudellisesta toiminnasta vastaa alihankkija eikä yritys itse?

16.

Miten muun kuin rahoitusalan yrityksen olisi raportoitava sellaisista tuotteista ja palveluista, joita sekä käytetään yrityksen sisällä että myydään sen ulkopuolelle?

17.

Miten muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi otettava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa huomioon aineettomat hyödykkeet?

18.

Olisiko muiden kuin rahoitusalan yritysten raportoitava EU:n ulkopuolisten toimintojensa luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta?

19.

Miten muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi otettava huomioon sellaisista luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto, jotka on irrotettu konsernista tilikauden aikana?

RAHOITUSALAN YRITYKSET

20.

Mitä tietoja rahoitusalan yrityksen olisi raportoitava, jos taustalla olevien yhteisöjen tiedot eivät ole julkisesti saatavilla?

21.

Mitä eroa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa on huomioon otettavilla omaisuuserillä ja kokonaisvaroilla?

22.

Olisiko luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa otettava huomioon käteisvarat ja muut rahavarat?

OMAISUUDENHOITAJAT

23.

Miten omaisuudenhoitajat voivat painottaa salkkuun kuuluvia omaisuuseriä raportoidessaan luokitusjärjestelmäkelpoisista omaisuuseristä?

24.

Katsotaanko kiinnelaina omaisuudenhoitajan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi omaisuuseräksi (sijoituksena) vai ainoastaan sen pankin luokitusjärjestelmäkelpoiseksi omaisuuseräksi, joka lainan on alun perin myöntänyt?

VAKUUTUKSENANTAJAT

25.

Mitä toimintoja vakuutuksenantajan ja jälleenvakuuttajan olisi otettava huomioon raportoidessaan vakuutusten merkintään liittyvistä toiminnoistaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

LUOTTOLAITOKSET

26.

Sovelletaanko tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisia raportointivelvoitteita suureen yhteisöön, joka ei ole vakavaraisuusasetuksen 4 artiklassa tarkoitettu luottolaitos vaan joka katsotaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin 19 a ja 29 a artiklan mukaiseksi rahoitusalan yritykseksi?

27.

Miten pääomamenot voidaan yhdistää luotonantoon yleisiin tarkoituksiin luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

28.

Miten luottolaitosten, joilla on rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID) mukainen toimilupa, olisi raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoistaan?

VELKAMARKKINAT

29.

Miten arvioidaan lainan muodossa olevan omaisuuserän, kuten joukkovelkakirjalainan tai luoton, luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja miten siitä raportoidaan?

30.

Jos velkatuotteista saatujen tulojen käyttö ilmoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi, onko riippumattoman tahon todennettava tämä kaikkien näiden tulojen osalta?

31.

Voiko EU:n ulkopuolisten yhteisöjen vihreät velkainstrumentit ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi?

32.

Voiko vihreät valtionlainat ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi?

VUOROVAIKUTUS MUIDEN SÄÄNNÖSTEN KANSSA

33.

Miten tietojen antamista koskeva delegoitu säädös toimii yhdessä yritysten kestävyysraportointia koskevien ehdotettujen vaatimusten kanssa?

YLEISIÄ USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

1. Mihin yrityksiin luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaan perustuvan delegoidun asetuksen raportointivelvoitetta sovelletaan?

Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaa täydentävässä delegoidussa säädöksessä (asetus (EU) 2021/2178), jäljempänä ’tietojen antamista koskeva delegoitu säädös’, säädetään luokitusjärjestelmään liittyvää raportointia koskevista erityisistä vaatimuksista, joita sovelletaan direktiivin 2014/95/EU (2) (muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi) soveltamisalaan kuuluviin yrityksiin.

Asetuksen (EU) 2020/852 (3) (luokitusjärjestelmäasetus) 8 artiklan 1 kohdassa viitataan erityisesti direktiivin 2013/34/EU (4) (tilinpäätösdirektiivi) 19 a ja 29 a artiklaan, jotka otettiin käyttöön direktiivillä 2014/95/EU (muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi). Tarkemmin sanottuna luokitusjärjestelmäasetuksessa säädetään, että ”yritysten, joita koskee velvoite julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan nojalla, on sisällytettävä muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseensä tai muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan konsolidoituun selvitykseensä tiedot siitä, miten ja missä määrin yrityksen toiminnat liittyvät tämän asetuksen 3 ja 9 artiklan nojalla ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin”. Toisin sanoen yrityksiin, joihin sovelletaan tilinpäätösdirektiivin mukaisia raportointivelvoitteita, sovelletaan myös luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisia raportointivelvoitteita.

Tilinpäätösdirektiivin 19 a ja 29 a artiklan mukaisesti muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisvelvoite koskee seuraavia yrityksiä: kyseisen direktiivin 3 artiklan 4 kohdassa määritellyt suuret yritykset, jotka ovat kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä ja joiden työntekijämäärä tilikauden aikana on keskimäärin yli 500, sekä yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, jotka ovat kyseisen direktiivin 3 artiklan 7 kohdassa määritellyn suuren konsernin emoyrityksiä ja joiden yhteenlaskettu työntekijämäärä tilikauden aikana on keskimäärin yli 500. Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 1 kohdan nojalla tällaisiin yrityksiin sovelletaan myös luokitusjärjestelmäasetukseen liittyviä tiedonantovelvoitteita.

Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 1 kohdassa ei mainita erikseen kansallisia toimenpiteitä, joilla muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joilla mahdollisesti laajennetaan sen soveltamisalaa muihin, pienempien yritysten luokkiin. Näin ollen luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisia raportointivaatimuksia sovelletaan yrityksiin, jotka kuuluvat suoraan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan. Niitä ei sovelleta yrityksiin, jotka kuuluvat ainoastaan sellaisten kansallisten säädösten soveltamisalaan, joilla muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaan yritykset, jotka kuuluvat ainoastaan sellaisten kansallisten säädösten soveltamisalaan, joilla muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, voivat kuitenkin ilmoittaa vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoistaan.

2. Mitä tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä tarkoitetaan ”taloudellisella toiminnalla”?

Luokitusjärjestelmäasetuksessa vahvistetaan ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokittelu. Tämä luokitus perustuu suurelta osin EU:n tilastolliseen toimialaluokitukseen (NACE).

Taloudellisesta toiminnasta on kyse silloin, kun resursseja, kuten pääomaa, tavaroita, työvoimaa, valmistustekniikoita tai välituotteita, yhdistetään tiettyjen tavaroiden tai palvelujen tuottamiseksi. Taloudelliselle toiminnalle on ominaista resurssien käyttö tuotantopanoksena, tuotantoprosessi ja tuotoksena syntyvät tuotteet (tavarat tai palvelut).

Asetuksessa (EU) 2021/2139 (5) (ilmastoa koskeva delegoitu säädös) kuvataan ja asetetaan yleisen tason kriteerejä. Siinä ei viitata vain tiettyihin yksittäisiin taloudellisiin toimintoihin vaan pikemminkin taloudellisten toimintojen luokkiin. Siinä esimerkiksi asetetaan kriteerejä yleiselle taloudellisten toimintojen luokalle ”Sementin valmistus” eikä tietyn toimijan tietyssä laitoksessa harjoittamalle sementin valmistukselle.

Ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen sisältämät viittaukset talouden alojen NACE-luokkiin ovat vain ohjeellisia eivätkä välttämättä täysin kattavia. Sen vuoksi on mahdollista, että taloudellinen toiminta vastaa ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä esitettyä toiminnan kuvausta ja siinä vahvistettuja teknisiä arviointikriteerejä (säädöksen liitteet I ja II), vaikka yrityksen NACE-luokkaa ei mainita vastaavassa ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen kohdassa.

3. Mitä on luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminta?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 1 artiklan 5 kohdassa luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminta määritellään toiminnaksi, joka kuvataan luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä. Vuonna 2022 päättyvän raportointikauden (eli vuonna 2021 harjoitettujen toimintojen) tapauksessa tämä määritelmä vastaa 4. kesäkuuta 2021 annetussa ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä kuvattuja taloudellisia toimintoja.

Tarkemmin sanottuna tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 1 artiklan 5 kohdan mukaan taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoinen riippumatta siitä, täyttääkö se jonkin tai kaikki ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä säädetyistä (ja tulevissa delegoiduissa säädöksissä säädettävistä) teknisistä arviointikriteereistä. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmäkelpoisuus ei vielä kerro mitään kyseisen toiminnan ympäristötehokkuudesta tai kestävyydestä.

Periaatteena on, että jos yritys saa liikevaihtoa tai sille syntyy pääomamenoja (CapEx) tai toimintamenoja (OpEx) sellaisesta taloudellisesta toiminnasta, joka vastaa ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä kuvattua taloudellista toimintaa, tämä liikevaihto tai nämä menot katsotaan luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Sen sijaan, jos toiminta ei vielä sisälly delegoituun säädökseen, sitä ei pidä katsoa luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Lisäksi luokitusjärjestelmä on dynaaminen kehys, jonka soveltamisalaan on tarkoitus lisätä toimintoja ajan mittaan erityisesti sisällyttämällä kehykseen muita ympäristötavoitteita, jolloin luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat laajenevat vastaavasti.

Käytännön tasolla luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen yksilöiminen on ensimmäinen vaihe pyrittäessä määrittämään taloudellisten toimintojen yhdenmukaisuus luokitusjärjestelmään liittyvien teknisten arviointikriteerien kanssa. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat muodostavat toimintojen kokonaisuuden, johon kuuluvat toiminnat voivat olla yhdenmukaisia teknisten arviointikriteerien kanssa tai ne voivat lukeutua siirtymä- tai mahdollistaviksi toiminnoiksi.

Yleisenä periaatteena on, että luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta raportoimisen pitäisi auttaa yrityksiä valmistautumaan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan mukaisten tulevien tiedonantovelvoitteidensa täyttämiseen, sillä myöhemmin niiden edellytetään raportoivan toimintojensa yhdenmukaisuudesta luokitusjärjestelmän kanssa (6).

Lisäksi todetaan, että luokitusjärjestelmäasetuksessa, ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä ja tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä ei tehdä eroa taloudellisten tai liiketoiminnan ydintoimintojen ja muiden toimintojen välillä. Sen vuoksi yritysten olisi raportoitava kaikista sellaisista taloudellisista toiminnoistaan, jotka vastaavat tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 1 artiklan 5 kohdassa vahvistettua luokitusjärjestelmäkelpoisen taloudellisen toiminnan määritelmää, jota on käsitelty edellä.

Luokitusjärjestelmäkelpoisuutta ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien tietojen raportointiaikataulua käsitellään tarkemmin 20. joulukuuta 2021 julkaistussa usein kysyttyjä kysymyksiä sisältävässä asiakirjassa kysymyksen 2 yhteydessä.

4. Mitä luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä tarkoitetaan mahdollistavilla toiminnoilla ja siirtymävaiheen taloudellisilla toiminnoilla?

Mahdollistavat ja siirtymävaiheen taloudelliset toiminnat määritellään luokitusjärjestelmäasetuksen 16 artiklassa ja 10 artiklan 2 kohdassa (7). Siirtymätoiminnat ovat toimintoja, joille ei ole vielä saatavilla vähähiilisiä vaihtoehtoja ja joiden kasvihuonekaasupäästöt vastaavat asianomaisen talouden tai teollisuuden alan parasta mahdollista tasoa ja jotka täyttävät seuraavat kaksi edellytystä: i) ne eivät saa haitata vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa, ja ii) ne eivät saa aiheuttaa lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin, kun otetaan huomioon kyseisten omaisuuserien taloudellinen elinkaari. Mahdollistavat toiminnat ovat puolestaan toimintoja, jotka mahdollistavat suoraan sen, että muilla toiminnoilla voidaan edistää merkittävästi ympäristötavoitteita.

Mahdollistaviksi tai siirtymätoiminnoiksi määriteltyjä taloudellisia toimintoja ei saisi käsitellä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklassa tarkoitetussa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa eri tavalla kuin muita toimintoja. Kaikki mahdollistavien tai siirtymätoimintojen kuvausta vastaavat toiminnat olisi määriteltävä luokitusjärjestelmäkelpoisiksi.

On kuitenkin huomattava, että taloudellinen toiminta voidaan luokitella EU:n luokitusjärjestelmän mukaan siirtymä- tai mahdollistavaksi toiminnaksi ainoastaan sillä edellytyksellä, että se täyttää ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteiden I ja II asiaankuuluvissa kohdissa vahvistetut tekniset arviointikriteerit. Tästä syystä – ja erityisesti ensimmäisenä vuonna tai ensimmäisinä vuosina, jolloin tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan mukaan raportoidaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja – tällaiset toiminnat voidaan määritellä ainoastaan siirtymä- tai mahdollistavaksi toiminnaksi kelpoisiksi ja ne voidaan raportoida eli merkitä sellaisiksi vapaaehtoisesti. Tämä koskee myös muiden toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuuden raportointia, sillä myös muiden toimintojen tapauksessa luokitusjärjestelmäkelpoisuus itsessään ei vielä kerro toiminnan ympäristötehokkuudesta.

5. Miten määritetään sopeutumista edistävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuus, ja miten tällaisista toiminnoista raportoidaan?

Ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteen II mukaan on kahdenlaisia toimintoja, joilla voidaan edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista:

—	sopeutumista edistävät toiminnat eli toiminnat, joihin sisältyy luokitusjärjestelmäasetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja (8)

—	mahdollistavat taloudelliset toiminnat eli toiminnat, joissa esitetään luokitusjärjestelmäasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja (9).

Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportointia koskevat vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, onko taloudellinen toiminta luokiteltu ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä II mahdollistavaksi vai sopeutumista edistäväksi toiminnaksi. Näistä ensin mainittujen eli mahdollistavien toimintojen osalta luokitusjärjestelmäkelpoisiksi voidaan laskea liikevaihto sekä toimintaa vastaavat pääoma- ja toimintamenot (10).

Viimeksi mainittujen eli sopeutumista edistävien toimintojen osalta raportoivan yhteisön on osoitettava, että on suoritettu ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi ja että on laadittu menosuunnitelma sellaisten sopeutumisratkaisujen toteuttamiseksi, joilla vähennetään toiminnan tärkeimpiä fyysisiä ilmastoriskejä, jotka esitetään liitteen II lisäyksessä A. Raportoiva yhteisö voi laskea kyseisen sopeutumista edistävän toiminnan pääoma- ja toimintamenot luokitusjärjestelmäkelpoisiksi ainoastaan, jos nämä edellytykset täyttyvät.

Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että sopeutumista edistävään toimintaan liittyvistä tuotteista ja palveluista saatua liikevaihtoa ei voida laskea luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Tämä johtuu siitä, että siinä vaiheessa, kun toiminnan merkittävä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävä vaikutus on toteutunut (eli kun toiminnasta on tehty ilmastonmuutosta kestävä), kyseisestä toiminnasta saatavaa liikevaihtoa ei saa enää laskea luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. On myös huomattava, ettei sopeutumista edistävä toiminta välttämättä tuota ympäristöhyötyjä.

6. Miten NACE-koodeja olisi käytettävä luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tunnistamiseksi luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

NACE on tuotteiden ja taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmä. NACE-koodit tarjoavat puitteet, joiden avulla voidaan kerätä ja esittää taloudellisen toiminnan perusteella monenlaisia tilastotietoja talouden aloilta.

NACE-luokituksessa on neljä tasoa. Kun NACE-koodit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, koodit on toisinaan jaettu useammalle kuin neljälle tasolle, mutta neljä ensimmäistä tasoa ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa.

Kaikissa ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteisiin I ja II sisältyvissä taloudellisten toimintojen kuvauksissa todetaan, että kyseiseen luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voivat vastata yhtä tai useampaa NACE-koodia.

Lisäksi ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen johdanto-osan 6 kappaleessa selvennetään, että viittauksia NACE-koodeihin olisi pidettävä ohjeellisina. Luokitusjärjestelmäkelpoisuus olisi arvioitava ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteissä esitettyjen toimintakohtaisten kuvausten perusteella.

NACE-koodien tarkoituksena on auttaa käyttäjiä löytämään helpommin etsimänsä luokitusjärjestelmästä erityisesti silloin, kun käyttäjällä on jo ennestään kokemusta NACE-koodeista. NACE-koodit voivat auttaa luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen (mutta eivät luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen) määrittämisessä. Ainoastaan ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä esitetyt tarkat toimintojen kuvaukset määräävät sen, mitkä toiminnat tarkalleen ottaen kuuluvat säädöksen soveltamisalaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että

—	jos NACE-koodi on laaja-alaisempi kuin toiminnan kuvaus, luokitusjärjestelmäkelpoisuus määritetään kuvauksen, ei NACE-koodin laajuuden perusteella,

—	jos taloudelliselle toiminnalle ei ole NACE-koodia mutta se vastaa jotain toiminnan kuvausta, se voidaan luokitella luokitusjärjestelmäkelpoiseksi,

—	jos mikään toiminnan kuvaus ei täysin vastaa yrityksen toimintaa, yrityksen toiminnat voi olla tarpeen jaotella osiin, jolloin eri osat voivat mahdollisesti vastata jotakin toiminnan kuvausta tai useita erikseen kuvattuja toimintoja,

—	jos taloudellisen toiminnan NACE-koodia ei mainita ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä mutta toiminta vastaa kyseisen toiminnan kuvausta, se voidaan katsoa luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.

7. Voivatko yritykset ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä vapaaehtoisia tietoja?

Lähtökohtaisesti tietojen antamista koskeva delegoitu säädös ei estä yrityksiä antamasta vapaaehtoisia tietoja toiminnoistaan. Päin vastoin – kaikkia raportointivelvoitteen piiriin kuuluvia yrityksiä kannustetaan raportoimaan vapaaehtoisesti mahdollisia asiaankuuluvia lisätietoja, jos ne katsovat, että tällaiset tiedot auttavat sijoittajia ymmärtämään paremmin kyseisen yhteisön luokitusjärjestelmäkelpoisuutta.

Kaikkia yrityksiä koskevana yleisenä periaatteena on kuitenkin, että vapaaehtoiset tiedot eivät ole osa luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisia pakollisia tietoja, ja yhteisöjen olisi aina selitettävä syyt tällaisten tietojen antamiselle.

Vapaaehtoisesti raportoidut tiedot eivät myöskään saa olla ristiriidassa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisten pakollisten tietojen kanssa tai vääristää niitä. Vapaaehtoiset tiedot eivät myöskään saa olla näkyvämmässä roolissa kuin pakolliset tiedot. Jos yritys sisällyttää antamiinsa tietoihin vapaaehtoisia tietoja, sen olisi annettava niiden yhteydessä myös seuraavat taustatiedot (11):

—	tietojen antamisen perusteet

—	tietojen valmisteluun käytetyt menetelmät

—	selkeä kuvaus siitä, miten nämä tiedot eroavat pakollisista tiedoista.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (12) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten tietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ja luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportointiin tarkoitettujen lomakkeiden vapaaehtoisesta käytöstä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

MUUT KUIN RAHOITUSALAN YRITYKSET

8. Miten pitkälle yritysten olisi edettävä arvoketjussa (sekä alku- että loppupäässä) arvioidessaan toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta ja raportoidessaan siitä?

Yleisesti ottaen luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen raportoinnin yhteydessä ei edellytetä yrityksen arvoketjun arviointia, sillä useimmissa tapauksissa ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä esitettyjen toimintojen kuvauksissa ei viitata arvoketjuun. Yritysten ei myöskään odoteta arvioivan toimittajiensa kestävyyttä varsinkaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportointivaiheessa.

Luokitusjärjestelmässä asetetut kriteerit koskevat aloja ja toimintoja eivätkä tuoteryhmiä tai yrityksiä. Jos yritys saa tuloja useilta saman tuotteen arvoketjuun kuuluvilta aloilta, sen on annettava tiedot arvoketjun eri prosesseista ja osista kaikkien näiden alojen ja toimintojen osalta. Tämä koskee raportoivan yhteisön, ei sen toimittajien, harjoittamia toimintoja. Jos toimijalla on toimintaa useilla saman tuotteen tai teknologian arvoketjuun kuuluvilla aloilla mutta se saa tuotteesta tuloja vain yhden toiminnan kautta, sen tulee antaa tiedot ainoastaan tämän tuloja tuottavan toiminnan osalta.

Liikevaihdon raportoinnissa ainoastaan ne toiminnan arvoketjuun kuuluvat omaisuuserät ja prosessit, jotka sisältyvät nimenomaisesti toiminnan kuvaukseen, ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Jos kuvauksessa esimerkiksi mainitaan ainoastaan lopputuotteiden valmistus, arvoketjuun sisältyvät välitoiminnat eivät automaattisesti ole luokitusjärjestelmäkelpoisia. Näin ollen esimerkiksi autojen ja ajoneuvojen yksittäisten komponenttien valmistus ei ole automaattisesti kohtaan ”Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus” kuuluvaa luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa. Toimittajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että luokitusjärjestelmäkelpoiseen toimintaan tuotteita toimittavan yrityksen toiminta ei ole automaattisesti luokitusjärjestelmäkelpoista ja että autojen yksittäisten komponenttien valmistus ei ole oletusarvoisesti kohtaan ”Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus” kuuluvaa luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa. Tämä johtuu siitä, että EU:n luokitusjärjestelmässä tuotantoketjun alkupään toimintoja ei niputeta yhteen. Sen sijaan kullekin järjestelmään sisältyvälle toiminnalle asetetaan omat kriteerit, joihin kuuluu myös ”ei merkittävää haittaa” -kriteeri.

Tietyt erillisissä kohdissa esitetyt keskeiset komponentit, kuten akkujen valmistukseen tai vedyntuotantoon liittyvät komponentit (ks. 3.2 ja 3.4 jakso), ovat kuitenkin luokitusjärjestelmäkelpoisia. Lisäksi komponenttien valmistus voidaan määrittää jaksoon ”Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” (ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I oleva 3.6 jakso) kuuluvaksi luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi, jos sitä ei voida luokitella muihin jaksoihin ja se vastaa kyseisen toiminnan kuvausta. Koska 3.6 jaksossa esitetyn toiminnan kuvaus on hyvin laaja-alainen, tämän toiminnan laajuutta arvioitaessa ohjenuorana tulisi käyttää NACE-koodeja C22, C25, C26, C27 ja C28. Tätä toimintaa vastaavat NACE-koodit kattavat erityisesti renkaat ja puolijohteet, mikäli nämä tuotteet vastaavat toiminnan kuvausta (ks. myös kysymys 19). Sen sijaan kuvaus ei kata kaivostoimintaa.

Pääoma- ja toimintamenojen raportoinnin yhteydessä luokitusjärjestelmäkelpoisia ovat myös kaikki sellaiset hankitut omaisuuserät ja prosessit tai palvelut, jotka ovat välttämättömiä luokitusjärjestelmäkelpoisen toiminnan harjoittamiseksi. Autonvalmistajan ostaessa komponentteja vähähiilisten autojen valmistamiseksi myös nämä komponentit ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Autojen tai ajoneuvojen valmistajien ei tarvitse luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportointia varten käydä läpi toimittajiaan ja yksittäisiä ostojaan. Niiden tarvitsee ainoastaan määrittää, onko niiden oma valmistusprosessi luokitusjärjestelmäkelpoista taloudellista toimintaa. Jos niiden oma toiminta katsotaan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi, myös pääomamenot, joita niille syntyy kyseistä toimintaa vastaavista välttämättömistä omaisuuseristä tai komponenteista, katsotaan luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Toinen esimerkki luokitusjärjestelmäkelpoisesta toiminnasta on sellaisten ohjelmistojen hankinta, jotka ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillinnän edellyttämien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämiseksi tai käyttämiseksi, edellyttäen, että nämä ratkaisut ovat 8.2 jaksossa esitetyn kuvauksen perusteella luokitusjärjestelmäkelpoisia.

Asiakkaan näkökulmasta luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tuotosten ostaminen ei ole automaattisesti luokitusjärjestelmäkelpoista. Esimerkiksi uusiutuvan energian hankintaa ei automaattisesti katsota luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi (13). Luokitusjärjestelmäkelpoisten tuotosten hankinta on luokitusjärjestelmäkelpoista ainoastaan silloin, kun se voidaan luokitella joksikin tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I kuvatuksi pääoma- tai toimintamenoksi. Tällainen meno voisi liittyä erityisesti aurinkopaneelien asentamiseen rakennuksiin, mikä kuuluisi tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevan 1.1.2.2 kohdan c alakohdassa mainittuihin pääomamenoihin (ks. myös kysymys 11).

9. Millä perusteella toiminta voidaan määrittää luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi, jos kuvauksessa käytetään sellaisia kuvailevia määritteitä kuin ”vähähiilinen” tai ”ilmastoon liittyvät uhat”?

Ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen sisältyvät toimintojen kuvaukset toimivat lähtökohtana luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen määrittämisessä. Jotkin kuvaukset sisältävät kuitenkin kuvailevia määritteitä (kuten ”vähähiilinen”), jotka voidaan tulkita subjektiivisesti, mikä puolestaan voi joissakin tapauksissa vaikuttaa toiminnan luokitusjärjestelmäkelpoisuuteen.

Luokitusjärjestelmäkelpoisuus ei riipu teknisten arviointikriteerien täyttämisestä, vaan se arvioidaan yksinomaan toiminnan kuvauksen perusteella. Tällaisiin määritteisiin (esim. ”vähähiiliset” ajoneuvot tai ”vähähiiliset” alukset ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevan 3.3 jakson (”Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus”) yhteydessä), joita ei ole määritelty selkeästi, tulisi kiinnittää huomiota ainoastaan arvioitaessa teknisten arviointikriteerien täyttymistä, eli niillä ei ole merkitystä luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin kannalta. Esimerkiksi autonvalmistaja voi raportoida luokitusjärjestelmäkelpoisiksi kaikki autonvalmistukseen kuuluvat toimintansa, myös polttomoottoriautojen valmistukseen kuuluvat toiminnat.

Sen sijaan toiminnan ”Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” (3.6 jakso) kuvauksessa viitataan toiminnan tavoitteeseen. Toiminta käsittää sellaisten teknologioiden valmistuksen, ”joiden avulla pyritään vähentämään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä muilla talouden aloilla”. Jotta toiminta tai tuote voidaan katsoa tämän luokan mukaiseksi ilmastonmuutosta hillitseväksi luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi, sen tavoitteena on oltava kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen jollakin muulla talouden alalla. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka teknologia olisi parasta alallaan mutta sen tavoitteena ei ole kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen jollakin muulla talouden alalla, se ei tällöin ole luokitusjärjestelmäkelpoinen. Jos esimerkiksi ruuvin valmistusprosessi on erittäin energiatehokas mutta ruuvilla ei tavoitella kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä jollakin muulla talouden alalla, tämä valmistusprosessi ei ole luokitusjärjestelmäkelpoinen.

Vakuutustoiminnan tapauksessa esimerkiksi ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä II olevassa 10.1 jaksossa (”Vahinkovakuutus: ilmastoon liittyvien uhkien merkintä”) mainitaan ”ilmastoon liittyvät uhat”. Nämä uhat luetellaan ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteen II lisäyksessä A (”Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu”). Vakuutusyritys voi määrittää luokitusjärjestelmäkelpoisiksi ainoastaan sellaiset tuotelajit, joihin kuuluvien vakuutusten ehdot liittyvät ilmastoon liittyvien uhkien käsittelyyn.

10. Olisiko yrityksen raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta kunkin ympäristötavoitteen osalta erikseen?

Toiminnat, jotka ovat ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä esitettyjen määritelmien mukaan sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimintoja, kuuluvat ensimmäisenä vuonna tai ensimmäisinä vuosina raportoitaviin tietoihin.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä esitettyjä raportointilomakkeita. Niissä ei myöskään nimenomaisesti vaadita erittelemään tietoja luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin ensimmäisenä vuonna tai ensimmäisinä vuosina ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien ympäristötavoitteiden mukaan.

Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään vapaaehtoisesti tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä esitettyjä lomakkeita, joissa luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat on raportoitava ympäristötavoitteen mukaan eriteltyinä.

Yrityksiä neuvotaan toimimaan näin siitä syystä, että kun ne raportoivat tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisesti luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevat keskeiset tulosindikaattorinsa, niiden on eriteltävä taloudelliset toimintansa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä olevien taulukkojen mukaisesti sen mukaan, miten nämä toiminnat edistävät eri ympäristötavoitteita. Tämä helpottaisi raportoitujen luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien tietojen vertailua. Se myös lisäisi vapaaehtoisuuden pohjalta yritysten raportoinnin yhdenmukaisuutta ensimmäisenä raportointivuonna tai ensimmäisinä raportointivuosina ja auttaisi niitä valmistautumaan luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportointiin.

Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistävät toiminnat ovat suurelta osin päällekkäisiä. Luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien keskeisten tulosindikaattorien raportoinnissa on kuitenkin huomattava, että ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen kahden liitteen välillä on joitakin merkittäviä eroja, jotka johtuvat kunkin tavoitteen erityispiirteistä. Nämä erot esitetään jäljempänä olevissa luetelmakohdissa.

—

Jotkin toiminnat kuuluvat ainoastaan ilmastonmuutoksen hillintää edistäviin toimiin (liite I) eivätkä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin toimiin (liite II). Tällaisia toimintoja ovat erityisesti seuraavat:

—	”Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten” (8.2 jakso)

—	”Suoraan ilmasta tehtävää hiilidioksidin talteenottoa koskeva tutkimus, kehittäminen ja innovointi” (9.2 jakso)

—	”Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut” (9.3 jakso).

—

Jotkin toiminnat kuuluvat ainoastaan ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin toimiin (liite II) eivätkä ilmastonmuutoksen hillintää edistäviin toimiin (liite I). Tällaisia toimintoja ovat erityisesti seuraavat:

—	”Ohjelmistot, konsultointi ja niihin liittyvä toiminta” (8.2 jakso)

—	”Radio- ja televisiotoiminta” (8.3 jakso)

—	”Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi” (9.1 jakso).

—

Lisäksi seuraavilla aloilla harjoitettavat toiminnat kuuluvat ainoastaan ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin toimiin:

—	vakuutustoiminta

—

koulutus

—	terveyspalvelut

—	sosiaalipalvelut

—	taiteet, viihde ja virkistys.

—

Jotkin toiminnat sisältyvät ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen molempiin liitteisiin, mutta niiden nimet ja kuvaukset eroavat toisistaan. Tämä koskee erityisesti tiettyä liikenteen infrastruktuuria (6.15, 6.16 ja 6.17 jakso) ja tiettyjä valmistusteollisuuden toimintoja (esim. 3.2 ja 3.4 jakso). Näiden toimintojen nimet ja kuvaukset on laadittu kunkin tavoitteen erityispiirteiden mukaan.

—

Liitteissä I ja II lueteltujen toimintojen nimissä ja kuvauksissa on havaittu joitakin epäyhdenmukaisuuksia. Esimerkiksi liitteessä II olevaan 6.5jaksoon kuuluvan toiminnan (”Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne”) nimestä puuttuu sana ”kevyillä” ja kuvauksesta sana ”vuokraus”. Mikäli havaitaan lisää tällaisia epäyhdenmukaisuuksia, niistä tulisi ilmoittaa komissiolle, jotta ne voidaan korjata.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (14) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

11. Miten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä määritellään liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot?

Liikevaihtoon liittyvä keskeinen tulosindikaattori määritellään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevassa 1.1.1 kohdassa, pääomamenoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori 1.1.2 kohdassa ja toimintamenoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori 1.1.3 kohdassa.

Muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi ilmoitettava se osuus liikevaihdostaan (sellaisena kuin se on määritelty tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevassa 1.1.1 kohdassa), jonka ne ovat saaneet luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoistaan.

Luokitusjärjestelmäkelpoisten pääomamenojen raportoinnissa keskitytään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevan 1.1.3.2 kohdan mukaisesti seuraaviin kolmeen pääomamenojen luokkaan:

a)	pääomamenot, jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin;

b)	pääomamenot, jotka ovat osa suunnitelmaa, jolla on tarkoitus laajentaa luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja tai muuttaa luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi;

tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevan 1.1.2.2 kohdan luokassa c mainitut pääomamenot, jotka liittyvät tuotosten ostamiseen luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoista sekä yksittäisiin toimenpiteisiin, joiden avulla kohteena olevista toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, erityisesti ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevassa 7.3–7.6 jaksossa luetellut toiminnat sekä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä luetellut muut taloudelliset toiminnat.

Luokassa c tarkoitetut toimenpiteet on pantava täytäntöön ja käynnistettävä 18 kuukauden kuluessa.

Luokkaan c kuuluvien pääomamenojen osalta arvioinnissa keskitytään tuotokseen ja yksittäisiin toimenpiteisiin. Siinä ei tarkastella sitä taloudellista toimintaa, jonka harjoittamiseksi menot syntyvät. Yhteisöjen on arvioitava, aiheutuvatko menot

—	luokitusjärjestelmäkelpoisen toiminnan tuotoksen hankinnasta vai

—	luokitusjärjestelmään kuuluvasta yksittäisestä energiatehokkuuden parantamistoimenpiteestä.

Toisin sanoen tuotosten ja toimenpiteiden on sisällyttävä ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen. Sellaisista omaisuuseristä tai prosesseista aiheutuvat menot, jotka voisivat auttaa tekemään kohteena olevasta toiminnasta vähähiilisen mutta jotka eivät ole ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä lueteltuja toimintoja, eivät lukeudu luokkaan c.

Jos kohteena oleva toiminta ei ole luokitusjärjestelmäkelpoinen – esimerkiksi, kun ravintola ostaa ja asentaa aurinkopaneeleja – tällaiset menot voivat kuulua luokkaan c. Rakennusten perusparannusten osalta luokkaan c lukeutuvat ainoastaan sellaiset toimenpiteet, jotka vastaavat ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä lueteltuja toimintoja (esim. tietyt energiatehokkaat ikkunat).

Samaa lähestymistapaa on noudatettava raportoitaessa toimintamenoja tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuoden tai ensimmäisten täytäntöönpanovuosien osalta. Edellä tarkoitetussa 1.1.3.2 kohdassa mainittua kolmea luokkaa koskevassa raportoinnissa olisi keskityttävä niiden taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuuteen, joihin nämä menot liittyvät. Näin ollen 1.1.2.2 kohdassa (pääomamenot) ja 1.1.3.2 kohdassa (toimintamenot) mainitut kolme luokkaa a, b ja c, jotka liittyvät osoittajana käytettäviin pääoma- ja toimintamenoihin, ovat merkityksellisiä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden tai ensimmäisten täytäntöönpanovuosien aikaisen luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin osalta.

Esimerkiksi luokan b osalta kaikki luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista vuonna 2021 aiheutuneet pääomamenot (joista raportoidaan vuonna 2022 annettavissa tiedoissa) katsottaisiin vuonna 2022 toteutetussa raportoinnissa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Tähän ei vaikuta se, täyttääkö CapEx-suunnitelman mukainen sijoitus toteutuessaan ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä asetetut tekniset arviointikriteerit.

Vastaavasti luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista vuonna 2021 aiheutuneet luokkaan b kuuluvat toimintamenot (joista raportoidaan vuonna 2022 annettavissa tiedoissa) katsottaisiin vuonna 2022 toteutetussa raportoinnissa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Tähän ei vaikuta se, täyttääkö toimintamenoja vastaava taloudellinen toiminta tekniset arviointikriteerit. Tämä johtuu siitä, että yhteisöjen ei tarvitse ensimmäisenä raportointivuonna raportoida taloudellisten toimintojensa yhdenmukaisuudesta luokitusjärjestelmän kanssa.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (15) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

12. Mitä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I mainitut ”kaikki muut suorat menot” käsittävät?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä 1 olevassa 1.1.3.1 kohdassa (”Nimittäjä”) vahvistetaan, että luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportointiin liittyvän keskeisen tulosindikaattorin ”nimittäjä kattaa suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi”.

Tässä mielessä toimintamenot liittyvät läheisesti kunnossapito- ja korjauskustannuksiin, jotka jo mainitaan nimenomaisesti toimintamenojen määritelmässä liitteessä I olevassa 1.1.3.1 kohdassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnissa toimintamenoihin liittyvän keskeisen tulosindikaattorin nimittäjä sisältää jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt kustannukset.

Sisältää

Ei sisällä (16)

—	Kunnossapitoon tarvittavat materiaalit

—	Koneen korjauksesta aiheutuvat henkilöstökustannukset

—	Tehtaan siivouksesta aiheutuvat henkilöstökustannukset

—	Kunnossapitoon liittyvä tietotekniikka

—	Yleiskustannukset

—	Raaka-aineet

—	Koneen käytöstä aiheutuvat henkilöstökustannukset

—	Tutkimus- ja kehityshankkeiden hallinnointikustannukset

—	Sähkö, nesteet tai reagenssit, joita tarvitaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käyttämiseksi

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (17) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

13. Miten yritysten olisi otettava huomioon negatiiviset tulot luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

Tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä ei täsmennetä, miten negatiiviset tulot olisi otettava huomioon luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä.

Negatiivisten tulojen arvo voitaisiin merkitä 0 prosentiksi luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja raportoitaessa. Yritykset voisivat kuitenkin ilmoittaa negatiivisen arvon rahamääränä.

Jos yhteisön tulot yhden toiminnan osalta ovat negatiiviset, nimittäjänä voisi olla muiden toimintojen positiivisen liikevaihdon absoluuttinen arvo. Tämän avulla voitaisiin laskea luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen osuus. Ks. esimerkki taulukossa 2.

Taulukko 2

Esimerkki luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon raportoimisesta, jos osa tuloista on negatiivisia

Toiminta	Esimerkki: absoluuttinen liikevaihto	Esimerkki: osuus liikevaihdosta
Toiminta A	50 miljoonaa euroa	33 %
Toiminta B	100 miljoonaa euroa	67 %
Toiminta C	-50 miljoonaa euroa	0 %

14. Pitäisikö yritysten pyrkiä välttämään luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen kaksinkertaista raportointia?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan yritysten on raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoihin kuuluvat laadulliset tiedot liitteessä I olevan 1.2 kohdan mukaisesti. Liitteessä I olevan 1.2.2.1 kohdan c alakohdassa todetaan nimenomaisesti, että yritysten on selitettävä, miten ne ovat välttäneet luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen kaksinkertaisen huomioon ottamisen asianomaisten keskeisten tulosindikaattoreiden osoittajissa. Tämän vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kolmeen keskeiseen tulosindikaattoriin liittyvät tiedot raportoidaan luotettavasti ja yhdenmukaisesti.

Myös luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin osalta ehdotetaan, että yritykset noudattavat liitteessä I olevassa 1.2.2.1 kohdassa kuvattua lähestymistapaa. Yritysten on siis selitettävä, miten ne ovat välttäneet asiaankuuluvan liikevaihdon ja menojen kaksinkertaisen huomioon ottamisen kaikkien luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojensa raportoinnissa.

15. Olisiko yhteisön raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisesta liikevaihdosta, jos taloudellisesta toiminnasta vastaa alihankkija eikä yritys itse?

Liitteessä I olevassa 1.1.1 kohdassa selvennetään, että luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista saadun raportoidun liikevaihdon on sisällettävä tuotot, jotka kirjataan kansainvälisen tilinpäätösstandardin 1 kappaleen 82(a) mukaisesti, sellaisena kuin se on hyväksytty komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (18).

Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin osalta kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti tietoja raportoivia yhteisöjä kehotetaan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan mukaisesti käyttämään IFRS-standardien mukaisesti tilinpäätökseensä kirjattuja tuottotietoja ilmoittaessaan luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saamansa liikevaihdon.

Yhteisön olisi ensin määritettävä ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteen I mukaisesti perustana oleva taloudellinen toiminta määrittääkseen, miten sen olisi raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saamansa liikevaihto, vaikka tavarat tai palvelut olisivat alihankkijan tuottamia. Tämä on kansainvälisten tilinpäätösstandardien sääntöjen mukainen menettelytapa. Tämän jälkeen yhteisön olisi määritettävä, onko alihankkijan harjoittama taloudellinen toiminta yhteisön määräysvallan alaista. Määräysvallalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, määrääkö yhteisö olosuhteista, joissa alihankkija toimii.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (19) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

16. Miten muun kuin rahoitusalan yrityksen olisi raportoitava sellaisista tuotteista ja palveluista, joita sekä käytetään yrityksen sisällä että myydään sen ulkopuolelle?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I selvennetään, että yritysten on laskettava luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihtonsa samojen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti, joita ne soveltavat laatiessaan vuotuisen konsernitilinpäätöksensä. Tämän tarkoituksena on varmistaa vertailukelpoisuus yhteisön konsernitilinpäätöksessä ilmoitetun liikevaihdon kanssa. Konsernitilinpäätöksen laadinnassa sovellettavien kirjanpidon periaatteiden mukaan konsernin muita kuin taloudellisia tietoja koskevaa selvitystä laadittaessa konsernin sisäisiä myyntejä ja sisäistä liikevaihtoa ei lasketa omaan kulutukseen.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevassa 1.2.3 kohdassa vahvistetaan, että muiden kuin rahoitusalan yritysten on kuitenkin julkistettava ”tiedot määristä, jotka liittyvät luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin, joita muut kuin rahoitusalan yritykset harjoittavat omaa sisäistä kulutustaan varten”.

Tästä seuraa, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa yhteisön tulee sisällyttää osoittajaan ainoastaan ulkopuolisesta myynnistä saamansa liikevaihto. Sisäisestä myynnistä saatu liikevaihto voidaan ilmoittaa vapaaehtoisesti erillään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisista pakollisista tiedoista (20).

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (21) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

17. Miten muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi otettava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa huomioon aineettomat hyödykkeet?

Tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä viitataan aineettomiin hyödykkeisiin luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnin yhteydessä kahdessa kohdassa:

a)	1.1.1 kohdassa, joka koskee liikevaihtoon liittyvää keskeistä tulosindikaattoria;

b)	1.1.2.1 kohdassa, joka koskee pääomamenoihin liittyvän keskeisen tulosindikaattorin nimittäjää.

Näin ollen tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti raportoitaviin tietoihin on sisällytettävä aineettomat hyödykkeet, jotka liittyvät tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin.

Tätä lähestymistapaa olisi noudatettava myös raportoitaessa luokitusjärjestelmäkelpoista liikevaihtoa koskevia tietoja. Tämä tarkoittaa sitä, että aineettomista hyödykkeistä saatu liikevaihto olisi laskettava mukaan siltä osin kuin se liittyy tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisiin luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin.

Toimintamenojen määritelmä ei sisällä aineettomia hyödykkeitä. Toimintamenoihin liittyvän keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän 1.1.3.1 kohdassa esitetyssä määritelmässä mainitaan kuitenkin suorat pääomittamattomat kustannukset (ks. edellä oleva kysymys 12). Näin ollen aineettomia hyödykkeitä, jotka ovat kansainvälisen tilinpäätösstandardin 38 mukaan pääomittamattomia, ei lasketa omaisuuseriksi, eli ne kuuluvat toimintamenoihin.

18. Olisiko muiden kuin rahoitusalan yritysten raportoitava EU:n ulkopuolisten toimintojensa luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta?

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvien muiden kuin rahoitusalan yritysten on kerrottava muiden kuin taloudellisten tietojensa raportoinnin yhteydessä kaikista taloudellisista toiminnoistaan riippumatta siitä, harjoitetaanko näitä toimintoja unionin ulkopuolella. Tämä pätee myös luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan ja tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaiseen raportointivelvoitteeseen (22).

Muiden kuin rahoitusalan yritysten ensimmäisen raportointivuoden raportointivelvoitteista säädetään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 kohdassa. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on sisällytettävä ilmoittamiinsa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoihin EU:n ulkopuolisten luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojensa liikevaihto sekä pääoma- ja toimintamenot.

Muiden kuin rahoitusalan yritysten odotetaan myös antavan tietoja, joissa ne arvioivat EU:n ulkopuolisissa maissa harjoitettavia taloudellisia toimintojaan liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa (”Muiden kuin rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattoreiden mukana annettavat tiedot”) vaaditun kuvauksen muodossa. Tämän kohdan edellyttämissä tiedoissa keskitytään taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuuden arviointiin.

19. Miten muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi otettava huomioon sellaisista luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto, jotka on irrotettu konsernista tilikauden aikana?

IFRS 10:n kappaleissa 25 ja B98 määrätään, että jos emoyritys menettää määräysvallan tytäryrityksessä, sen on kirjattava tuloslaskelmaansa kyseisestä tytäryrityksestä irrottamispäivään mennessä (eli siihen päivään mennessä, jona tytäryritys ei ole enää osa emoyritystä/konsernia) saadut tulot ja siitä aiheutuneet menot. Kaikki tytäryritykseen liittyvät varat ja velat on kuitenkin poistettava taseesta tytäryrityksen irrottamisen yhteydessä.

Esimerkki: Tytäryritys myydään 30. kesäkuuta, johon asti se on tuottanut luokitusjärjestelmäkelpoista liikevaihtoa. IFRS-standardeja soveltavan emoyrityksen ilmoittaessa tilinpäätöstietonsa 31. joulukuuta se ei enää kirjaa kyseisen tytäryrityksen varoja ja velkoja tilinpäätökseensä menetettyään määräysvallan tytäryrityksessä 30. kesäkuuta. Se kuitenkin ilmoittaa edelleen tuloslaskelmassaan entisen tytäryrityksen 30. kesäkuuta mennessä tuottaman luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon. Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisen raportoinnin kannalta tämä tarkoittaa, että myös 30. kesäkuuta mennessä toteutuneet luokitusjärjestelmäkelpoiset myynnit on kirjattava.

RAHOITUSALAN YRITYKSET

20. Mitä tietoja rahoitusalan yrityksen olisi raportoitava, jos taustalla olevien yhteisöjen tiedot eivät ole julkisesti saatavilla?

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten on raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietonsa muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessään sekä tilinpäätöksessään. Eri yritykset laativat tilinpäätöksensä eri aikaan tilivuoden aikana. Sen vuoksi kaikki tiedot, joita rahoitusalan yritykset tarvitsevat voidakseen antaa omat luokitusjärjestelmäkelpoisuustietonsa ensimmäisellä raportointikaudella (vuonna 2022), eivät välttämättä ole julkisesti ajoissa saatavilla (23).

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohta ei estä kyseisen delegoidun säädöksen 8 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tämän artiklan mukaan rahoitusalan yritysten on käytettävä viimeisimpiä sijoituskohteena olevan rahoitusalan tai muun kuin rahoitusalan yrityksen tai vastapuolen saataville asettamia tietoja raportoidessaan omia luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan. Tämä parantaa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien tietojen raportoinnin sekä yritysten välistä yhdenmukaisuutta.

Jos tiedot eivät ole helposti tai julkisesti saatavilla, rahoitusalan yrityksiä kehotetaan ottamaan yhteyttä niihin taustalla oleviin yhteisöihin, jotka kuuluvat muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan. Rahoitusalan yritykset voisivat käyttää luokitusjärjestelmään liittyvien tietojen toimittamiseksi sijoituskohteinaan olevien yritysten tai vastapuoltensa vapaaehtoisesti antamia tai kahdenvälisesti toimittamia tietoja.

Lisäksi rahoitusalan yritykset voivat halutessaan antaa itse arvioimiaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja ja raportoida ne vapaaehtoisesti erillään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisista pakollisista tiedoista (24).

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (25) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

21. Mitä eroa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa on huomioon otettavilla omaisuuserillä ja kokonaisvaroilla?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä vahvistetaan luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevassa raportoinnissa käytettävien keskeisten tulosindikaattorien soveltamisala.

Esimerkiksi liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa (”Keskeisten tulosindikaattorien soveltamisala”) todetaan, että luottolaitosten osalta huomioon otettavat omaisuuserät ovat kaikki taseeseen kirjatut omaisuuserät, joista on vähennetty ne omaisuuserät, jotka on jätetty pois vihreiden omaisuuserien osuuden laskennasta. Tämä tarkoittaa sitä, että huomioon otettavia omaisuuseriä ovat kaikki omaisuudenhoitajan taseessa tai salkussa olevat omaisuuserät lukuun ottamatta saamisia keskuspankeilta, ylikansallisilta liikkeeseenlaskijoilta ja valtioilta, kuten tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 7 artiklan 1 kohdassa säädetään. Luottolaitosten keskeisissä tulosindikaattoreissa ei oteta huomioon myöskään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/451 (26) (FINREP) tarkoitettuja kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja.

Rahoitusalan yritysten olisi otettava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa huomioon samat omaisuuserät kuin luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnissa noudattaen 10 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjä rajauksia. Tämä helpottaisi raportoitujen luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien tietojen vertailua.

Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusalan yritysten olisi ilmoitettava selkeästi

—	omaisuuserät, jotka on jätetty pois luokitusjärjestelmäkelpoisten omaisuuserien osuuden laskennassa käytetystä nimittäjästä (esim. saamiset valtioilta, keskuspankeilta ja ylikansallisilta liikkeeseenlaskijoilta sekä luottolaitosten kaupankäyntisalkut)

—	huomioon otettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten omaisuuserien prosenttiosuus kokonaisvaroista.

22. Olisiko luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa otettava huomioon käteisvarat ja muut rahavarat?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohtaa olisi luettava yhdessä sen 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan kanssa. Käteisvaroja ja muita rahavaroja ei ole suljettu 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vastuiden ulkopuolelle.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen ja sen liitteen I mukaisesti nämä vastuut sisältyvät rahoituslaitosten luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnissa käytettävien keskeisten tulosindikaattorien nimittäjään. Käteisvaroista ja muista rahavaroista koostuvien omaisuuserien luokitusjärjestelmäkelpoisuuden arviointi ei ole kuitenkaan käytännössä mahdollista, koska niillä ei varsinaisesti rahoiteta mitään taloudellista toimintaa. Ei ole myöskään selvää, mihin taloudelliseen toimintaan nämä omaisuuserät kohdennetaan. Nämä omaisuuserät voidaan ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen rahoittamiseen käytettäviksi varoiksi vain silloin, kun ne on kohdennettu johonkin tiettyyn toimintaan.

OMAISUUDENHOITAJAT

23. Miten omaisuudenhoitajat voivat painottaa salkkuun kuuluvia omaisuuseriä raportoidessaan luokitusjärjestelmäkelpoisista omaisuuseristä?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä annettuja raportointilomakkeita. Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä annettuja lomakkeita vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan laatiessaan.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä III annetaan tässä yhteydessä yksityiskohtaiset tiedot osoittajista ja nimittäjistä, joita omaisuudenhoitajat käyttävät keskeisissä tulosindikaattoreissa luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja raportoidessaan.

Liitteessä III olevan 1 kohdan (”Omaisuudenhoitajien ilmoittamien keskeisten tulosindikaattorien sisältö”) mukaisesti raportoitavia luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja ei painoteta yrityksen omaan tai vieraaseen pääomaan tai yritysarvoon (käteisvarat mukaan lukien) sijoitetun osuuden mukaan. Sen sijaan painotus tehdään kaikkiin omaisuudenhoitajan hoitamiin varoihin sisältyvien vastuiden arvon mukaan (ks. liitteessä III olevassa 1.1 kohdassa esitetty osoittajan määritelmä).

Esimerkki: Omaisuudenhoitajan hoitamaan salkkuun sisältyy kaksi vastuuta:

—	100 miljoonaa euroa sijoitettuna yrityksen A omaan pääomaan – 100 % yrityksen A toiminnoista on luokitusjärjestelmäkelpoisia

—	100 miljoonaa euroa sijoitettuna yrityksen B joukkovelkakirjalainaan – 0 % yrityksen B toiminnoista on luokitusjärjestelmäkelpoisia = omaisuuserät yhteensä 200 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa seuraavaa: 50 % kaikista omaisuuseristä on luokitusjärjestelmäkelpoisia = (100*100 % + 100*0 %)/200.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (27) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

24. Katsotaanko kiinnelaina omaisuudenhoitajan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi omaisuuseräksi (sijoituksena) vai ainoastaan sen pankin luokitusjärjestelmäkelpoiseksi omaisuuseräksi, joka lainan on alun perin myöntänyt?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohtaa olisi luettava yhdessä kyseisen säädöksen 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan kanssa. Kiinnelainoja ei ole suljettu 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vastuiden ulkopuolelle. Näin ollen kiinnelainat olisi katsottava sekä omaisuudenhoitajan että luottolaitoksen luokitusjärjestelmäkelpoisiksi omaisuuseriksi.

VAKUUTUKSENANTAJAT

25. Mitä toimintoja vakuutuksenantajan ja jälleenvakuuttajan olisi otettava huomioon raportoidessaan vakuutusten merkintään liittyvistä toiminnoistaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

Ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä vahvistetaan vakuutusten merkinnän osalta huomioon otettavat toiminnat. Nämä toiminnat liittyvät vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoimintaan, joka koskee ilmastoon liittyvien uhkien merkintää.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset vahinkovakuutustoiminnat määritellään ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä II olevan 10.1 jakson alakohdan ”Toiminnan kuvaus” a–h alakohdassa. Kuten toiminnan nimestä käy ilmi, sen lisäksi, että vakuutus kuuluu luokitusjärjestelmäkelpoiseen vakuutustoimintaan, vakuutussopimuksen ehtojen on tarjottava vakuutusturvaa ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteen II lisäyksessä A tarkoitettujen ilmastoon liittyvien uhkien varalta, jotta se voidaan katsoa luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.

Myös luokitusjärjestelmäkelpoisen vakuutustoiminnan jälleenvakuuttaminen voidaan katsoa luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.

LUOTTOLAITOKSET

26. Sovelletaanko tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisia raportointivelvoitteita suureen yhteisöön, joka ei ole vakavaraisuusasetuksen 4 artiklassa tarkoitettu luottolaitos vaan joka katsotaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin 19 a ja 29 a artiklan mukaiseksi rahoitusalan yritykseksi?

Tällainen tilanne voi syntyä, jos erikoistunut rahoitusalan yritys (esim. laskusaamisten ostamista tai takausliiketoimintaa harjoittava yritys), joka ei ole asetuksen (EU) N:o 575/2013 (28) (vakavaraisuusasetus) 4 artiklassa tarkoitettu luottolaitos, katsotaan sellaiseksi kansallisessa lainsäädännössä. Jos yhteisö ei vastaa vakavaraisuusasetuksen 4 artiklassa esitettyä luottolaitoksen määritelmää, se ei tavallisesti kuulu tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen soveltamisalaan.

Jos kyseinen yhteisö sitä vastoin katsotaan suureksi yleisen edun kannalta merkittäväksi yritykseksi, jolla on yli 500 työntekijää, se kuuluu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin ja siten tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen soveltamisalaan. Tällöin siihen sovelletaan myös luokitusjärjestelmäasetusta ja siihen liittyviä tietojen julkistamisvelvoitteita. Tällaisia yrityksiä myös kannustetaan julkistamaan vapaaehtoisesti liitteessä VI luetellut tiedot, jos ne katsovat tämän liitteen omassa tapauksessaan tarkoituksenmukaisemmaksi, ja myös silloin, kun ne raportoivat kansallisille toimivaltaisille viranomaisilleen vakavaraisuusvalvontaan liittyviä tietoja (komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/451 (29) (FINREP)) mukaisesti.

27. Miten pääomamenot voidaan yhdistää luotonantoon yleisiin tarkoituksiin luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä esitettyjä raportointilomakkeita. Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä annettuja lomakkeita vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan laatiessaan.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä V kerrotaan tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti, miten luottolaitosten on raportoitava luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevat keskeiset tulosindikaattorinsa:

Jos tulojen käyttö ei ole tiedossa (i) luotot – yleiseen tarkoitukseen, ii) vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit – yleiseen tarkoitukseen ja iii) omistusosuudet, jotka kaikki kirjataan muuta rahoitustoimintaa koskeviin tietoihin), luokitusjärjestelmän mukaiset / luokitusjärjestelmäkelpoiset vastuut on laskettava kahdesti. Ne ovat kaikkien sellaisten muille kuin rahoitusalan yrityksille annettujen luottojen, vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien ja omistusosuuksien bruttomääräisen kirjanpitoarvon summa, joista saatujen tulojen käyttö ei ole tiedossa. Summa on painotettava vastapuolen luokitusjärjestelmän mukaisten / luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen osuudella, joka lasketaan seuraavien perusteella:

—	vastapuolen liikevaihtoon liittyvä keskeinen tulosindikaattori (luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdosta)

—	vastapuolen pääomamenoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori (luokitusjärjestelmän mukainen osuus pääomamenoista).

Näin ollen luottolaitosten on luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien keskeisten tulosindikaattorien raportoimiseksi kohdennettava kohteena olevan yrityksen julkaisema pääomamenoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori sitä vastaavaan yleiseen tarkoitukseen tarkoitettuun luottoon, vieraan pääoman ehtoiseen arvopaperiin tai omistusosuuteen samalla tavalla kuin liikevaihtoon liittyvä keskeinen tulosindikaattori (30).

Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoimiseksi luottolaitokset voisivat julkistaa yleiseen tarkoitukseen tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten omaisuuseriensä osuuden seuraavien perusteella:

—	kohteena olevan yhteisön ilmoittama luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto

—	kohteena olevan yhteisön ilmoittamat luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (31) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ja raportointilomakkeiden käytöstä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

28. Miten luottolaitosten, joilla on rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID) mukainen toimilupa, olisi raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoistaan?

Jos emoyritys luokitellaan (vakavaraisuusasetuksen nojalla) luottolaitokseksi mutta se harjoittaa sijoitustoimintoja, sen on noudatettava tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä asetettuja luottolaitoksia koskevia vaatimuksia.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä esitettyjä raportointilomakkeita. Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä annettuja lomakkeita vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan laatiessaan.

Tässä yhteydessä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä VI esitetään lomakkeet, joita luottolaitosten on käytettävä raportoidessaan luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevat keskeiset tulosindikaattorinsa sijoitustoimintojen osalta. Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin osalta luottolaitokset voisivat siis julkistaa vapaaehtoisesti tiedot niiden sijoitustoimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisesta osuudesta.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (32) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ja raportointilomakkeiden käytöstä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

VELKAMARKKINAT

29. Miten arvioidaan lainan muodossa olevan omaisuuserän, kuten joukkovelkakirjalainan tai luoton, luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja miten siitä raportoidaan?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä annettuja raportointilomakkeita. Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä annettuja lomakkeita vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan laatiessaan.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä V annetaan tässä yhteydessä yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten luotot ja velkainstrumentit arvioidaan ja miten niistä raportoidaan luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien keskeisten tulosindikaattorien yhteydessä. Kuten liitteessä V selitetään, yleiseen tarkoitukseen tarkoitettua luottoa ja/tai velkaa arvioidaan kohteena olevan yhteisön (sijoituskohteen tai vastapuolen) luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon tai luokitusjärjestelmäkelpoisten pääomamenojen perusteella.

Yleiseen tarkoitukseen tarkoitettujen velkainstrumenttien luokitusjärjestelmäkelpoisuuden laskemiseksi suositellaan käyttämään kohteena olevan yhteisön luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja (liikevaihdon ja pääomamenojen luokitusjärjestelmäkelpoinen arvo).

Jos velkainstrumentista saatujen tulojen käyttö on kokonaan tai osittain luokitusjärjestelmäkelpoista, luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevissa keskeisissä tulosindikaattoreissa käytetään ensisijaisesti tätä arvoa eikä liikkeeseenlaskijan tasolla määritettyä arvoa. Nämä tulot voidaan kohdentaa suoraan luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin tai ne voivat olla osa CapEx- tai OpEx-suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on tehdä toiminnasta tai omaisuuserästä luokitusjärjestelmän mukainen.

Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa voitaisiin esimerkiksi määrittää, että jos 50 prosenttia velkainstrumentin tuloista on osoitettu luokitusjärjestelmäkelpoisiin hankkeisiin tai ohjelmiin, joukkovelkakirjalainan luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon ja luokitusjärjestelmäkelpoisten pääomamenojen arvo olisi 50 prosenttia.

Tässä tapauksessa (vihreästä) velkainstrumentista saatavien tulojen käyttö ei olisi kokonaisuudessaan luokitusjärjestelmäkelpoista. Se osa tuloista, joka voidaan kohdentaa luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin, olisi kuitenkin luokitusjärjestelmäkelpoista.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (33) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

30. Jos velkatuotteista saatujen tulojen käyttö ilmoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi, onko riippumattoman tahon todennettava tämä kaikkien näiden tulojen osalta?

Velkatuotteista saatujen tulojen osalta ei edellytetä, että riippumaton taho todentaa ne luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuta unionin lainsäädännössä asetettuihin ulkoista tarkastusta tai varmistusta koskeviin erityisvaatimuksiin.

31. Voiko EU:n ulkopuolisten yhteisöjen vihreät velkainstrumentit ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohdassa selvennetään, että rahoitusalan yritysten olisi otettava tietojen ilmoittamisessa huomioon tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 7 artiklan 3 kohdan säännökset.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti yrityksiä, jotka eivät kuulu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan (mukaan lukien EU:n ulkopuoliset yritykset), ei oteta huomioon rahoitusalan yritysten luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnissa käyttämien keskeisten tulosindikaattorien osoittajissa mutta sen sijaan ne otetaan huomioon näiden indikaattorien nimittäjissä. Tätä sääntöä tarkastellaan uudelleen 30. kesäkuuta 2024 mennessä.

Säädöksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetään kuitenkin seuraavaa: ”Sijoituskohteena olevan yrityksen liikkeeseen laskemat ympäristön kannalta kestävät joukkovelkakirjalainat tai vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joilla on tarkoitus rahoittaa tiettyjä yksilöityjä toimintoja, on sijoituskohteena olevan yrityksen antamien tietojen perusteella sisällytettävä keskeisten tulosindikaattoreiden osoittajiin niiden luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen täyteen arvoon saakka, joita kyseisistä joukkovelkakirjalainoista ja vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista saatavilla tuloilla rahoitetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.”

Rahoitusalan yritysten on siis luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja julkistaessaan sisällytettävä osoittajaan sellaisten ympäristön kannalta kestävien joukkovelkakirjalainojen ja vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien luokitusjärjestelmäkelpoiset tulot, joilla on tarkoitus rahoittaa tiettyjä yksilöityjä toimintoja.

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/451 (FINREP) vahvistettujen määritelmien mukaisesti 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin lukeutuvat EU:n ulkopuolisten liikkeeseenlaskijoiden liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat, joihin sisältyy tulojen käyttöä koskevia ehtoja, mutta ne eivät käsitä tällaisia luottoja (34).

Yleisenä huomautuksena todetaan, että tätä keskeisten tulosindikaattorien osoittajaa koskevaa rajausta tarkastellaan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 9 artiklan mukaisesti uudelleen vuonna 2024.

Lisäksi muistutetaan, että tietojen antamista koskeva delegoitu säädös ei estä rahoitusalan yrityksiä julkistamasta vapaaehtoisesti tietoja sellaisiin EU:n ulkopuolisten yhteisöjen sijoituksiin liittyvistä vastuistaan, joista saatavat tulot katsotaan luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Raportoitaessa tällaisia tietoja ne on ilmoitettava aina erillään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisista pakollisista tiedoista (35).

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (36) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

32. Voiko vihreät valtionlainat ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi?

Asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan saamiset valtioilta, keskuspankeilta ja ylikansallisilta liikkeeseenlaskijoilta on jätettävä pois rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattoreiden osoittajien ja nimittäjien laskennasta. Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan mukaisesti rahoitusalan yritysten ei siis pidä sisällyttää antamiinsa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoihin valtionvelkaan liittyviä vastuitaan.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (37) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

VUOROVAIKUTUS MUIDEN SÄÄNNÖSTEN KANSSA

33. Miten tietojen antamista koskeva delegoitu säädös toimii yhdessä yritysten kestävyysraportointia koskevien ehdotettujen vaatimusten kanssa?

Ehdotetun yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin, jolla muutetaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevalla direktiivillä tilinpäätösdirektiiviin lisättyjä nykyisiä raportointivaatimuksia, on tarkoitus täydentää tietojen antamista koskevaa delegoitua säädöstä, jonka pakollinen soveltamisala on sama kuin tilinpäätösdirektiivin sisältämien kestävyysraportointia koskevien sääntöjen soveltamisala (38). Ehdotetulla yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä laajennetaan nykyisten raportointivaatimusten kohteiden soveltamisalaa

—	kaikkiin suuriin listattuihin ja listaamattomiin yrityksiin

—	kaikkiin listattuihin pk-yrityksiin, mikroyrityksiä lukuun ottamatta.

Luokitusjärjestelmään liittyvään delegoituun säädökseen sisältyvien luokitusjärjestelmään liittyvien tämänhetkisten raportointivaatimusten lisäksi näiden yritysten on julkaistava toimintakertomuksissaan kestävyystietoja komission delegoiduilla säädöksillä myöhemmin vahvistamien kestävyysraportointia koskevien raportointistandardien mukaisesti.

Yritysten kestävyysraportointia koskevan ehdotetun direktiivin mukaan asianomaisten yritysten olisi annettava uusien vaatimusten mukaiset kestävyystiedot ensimmäisen kerran vuonna 2024 eli tilikaudelta 2023. Ehdotuksen mukaan listattuihin pk-yrityksiin sovellettaisiin kolmen vuoden siirtymäaikaa, eli niiden olisi annettava (tilikautta 2026 koskevat) kestävyystiedot ensimmäisen kerran vuonna 2027.

Periaatteena on, että – yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviehdotukseen liittyvän lainsäädäntöprosessin lopputuloksesta riippuen – kussakin asetuksessa asetetut raportointivaatimukset tullaan määrittämään selkeästi ja että ne olisi myös virtaviivaistettava ja yhdenmukaistettava siinä määrin kuin on mahdollista, jotta yritysten ei tarvitsisi raportoida samoja tietoja kahdesti.

Tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä vaaditut tiedot olisi raportoitava samassa yritystasolla laadittavassa toimintakertomuksessa muiden kestävyystietojen kanssa, joita edellytetään ehdotetun yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin säännöksissä. Näihin tietoihin sovellettaisiin samoja varmennus- ja digitalisaatiovaatimuksia kuin muihin raportoitaviin kestävyystietoihin.

(1) Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä (EUVL L 443, 10.12.2021, s. 9).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(5) Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle (EUVL L 442, 9.12.2021, s. 1).

(6) Selkeyden vuoksi todetaan, että luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja ei käytetä luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjänä. Muiden kuin rahoitusalan yritysten osalta nimittäjinä käytetään kokonaispääomamenoja, kokonaistoimintamenoja ja kokonaisliikevaihtoa. Rahoitusalan yritysten osalta keskeisen tulosindikaattorin nimittäjänä käytetään kaikkia huomioon otettavia kokonaisvaroja.

(7) Ks. luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohta ja 16 artikla.

(8) Luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan nämä ovat toimintoja, joihin sisältyy sopeutumisratkaisuja, joilla joko vähennetään merkittävästi nykyisen ilmaston ja odotetun tulevan ilmaston haitallisen vaikutuksen riskiä kyseiseen taloudelliseen toimintaan tai vähennetään merkittävästi kyseistä haitallista vaikutusta ilman, että lisätään riskiä haitallisesta vaikutuksesta ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen.

(9) Luokitusjärjestelmäasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan nämä ovat toimintoja, joilla, sen lisäksi että ne täyttävät 16 artiklassa säädetyt edellytykset, edistetään merkittävästi nykyisen ilmaston ja odotetun tulevan ilmaston haitallisen vaikutuksen riskin ehkäisemistä tai vähentämistä ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen ilman, että lisätään riskiä haitallisesta vaikutuksesta muihin ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen.

(10) Ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen johdanto-osan 48 kappaleessa todetaan seuraavaa: ”Jos asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen sopeutumisen mahdollistavan taloudellisen toiminnan ydinliiketoimintaa on kuitenkin sellaisten teknologioiden, tuotteiden, palvelujen, tietojen tai käytäntöjen tarjoaminen, joiden tavoitteena on parantaa muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden tai muun taloudellisen toiminnan kykyä sietää fyysisiä ilmastoriskejä, pääomamenojen lisäksi kyseisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu liikevaihto olisi katsottava osuudeksi liikevaihdosta, joka on saatu ympäristön kannalta kestäviksi katsottaviin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista.”

(11) Ks. myös 20. joulukuuta 2021 julkaistun usein kysyttyjä kysymyksiä sisältävän asiakirjan kysymys 12.

(12) Platform considerations on reporting voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(13) Tämä voidaan arvioida myöhemmin uudelleen neuvoston ja Euroopan parlamentin sopimien 55-valmiuspaketin ja ilmastotavoitteiden valossa.

(14) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(15) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(16) Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan siinä annetaan esimerkkejä menoista, jotka eivät vastaisi liitteessä I olevassa 1.1.3.1 kohdassa esitettyä toimintamenojen määritelmää (kustannukset, jotka liittyvät ”kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi”). Yleisesti ottaen yleiskustannuksista aiheutuvat menot olisi jätettävä toimintamenojen ulkopuolelle, jotta vältetään mahdollisimman pitkälle subjektiivista arviointia, kun tällaisia menoja kohdennetaan kyseessä oleviin yksittäisiin omaisuuseriin, tuotantolaitoksiin tai laitteisiin.

(17) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(18) Komission asetus (EY) N:o 1126/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti (EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1).

(19) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(20) Vapaaehtoisesti raportoitavat tiedot eivät saa olla ristiriidassa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisten pakollisten tietojen kanssa tai vääristää niitä, eivätkä ne saa olla näkyvämmässä roolissa kuin pakolliset tiedot. Jos yritys sisällyttää raportoimiinsa tietoihin vapaaehtoisia tietoja, sen olisi annettava niiden osalta myös taustatiedot, joissa esitetään perustelut vapaaehtoisten tietojen antamiselle, kuvataan niiden valmisteluun käytetyt menetelmät ja selitetään selkeästi, miten nämä tiedot eroavat pakollisista tiedoista.

(21) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(22) Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 7 artiklassa selvennetään, että rahoitusalan yritysten ei pidä sisällyttää keskeisten tulosindikaattorien osoittajiin sellaisiin yrityksiin (myös EU:n ulkopuolisiin yrityksiin) liittyviä vastuita, jotka eivät ole velvollisia ilmoittamaan muita kuin taloudellisia tietoja, jollei tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 9 artiklan mukaisesti suoritettavasta uudelleentarkastelusta muuta johdu.

(23) Lisätietoa raportointivelvoitteista on aiemmin julkaistun usein kysyttyjä kysymyksiä sisältävän asiakirjan kysymyksen 4 (”How should mixed groups composed of financial and non-financial undertakings, or with diversified and multiple lines of activities report?”) vastauksessa.

(24) Vapaaehtoisesti raportoidut tiedot eivät saa olla ristiriidassa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisten pakollisten tietojen kanssa tai vääristää niitä. Ne eivät myöskään saa olla näkyvämmässä roolissa kuin pakolliset tiedot. Jos yritys raportoi vapaaehtoisia tietoja, sen olisi annettava niiden yhteydessä myös taustatietoja, joissa esitetään perustelut vapaaehtoisten tietojen antamiselle, kuvataan niiden valmisteluun käytetyt menetelmät ja selitetään selkeästi, miten nämä tiedot eroavat pakollisista tiedoista.

(25) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(26) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/451, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, teknisistä täytäntöönpanostandardeista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 soveltamiseksi laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvän raportoinnin osalta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 kumoamisesta (EUVL L 97, 19.3.2021, s. 1).

(27) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(29) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/451, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, teknisistä täytäntöönpanostandardeista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 soveltamiseksi laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvän raportoinnin osalta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 kumoamisesta (EUVL L 97, 19.3.2021, s. 1).

(30) Tämä lähestymistapa on yhdenmukainen muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin raportointisääntöjen kanssa. Jos tietoja ei ole saatavilla liikkeeseenlaskijan osalta, yhteisö voi käyttää emoyhtiön julkistamia tietoja, mikäli tämä kuuluu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan.

(31) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(32) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(33) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(34) Ks. komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/451 liite V ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohta (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(35) Vapaaehtoisesti raportoidut tiedot eivät saa olla ristiriidassa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisten pakollisten tietojen kanssa tai vääristää niitä. Ne eivät myöskään saa olla näkyvämmässä roolissa kuin pakolliset tiedot. Jos yritys raportoi vapaaehtoisia tietoja, sen olisi annettava niiden yhteydessä myös taustatietoja, joissa esitetään perustelut vapaaehtoisten tietojen antamiselle, kuvataan niiden valmisteluun käytetyt menetelmät ja selitetään selkeästi, miten nämä tiedot eroavat pakollisista tiedoista.

(36) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(37) Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(38) Ehdotetulla yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä on tarkoitus muuttaa tilinpäätösdirektiivin säännöksiä, jotka on otettu käyttöön muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevalla direktiivillä, joskin muutokset riippuvat ehdotuksesta käytävien neuvottelujen lopputuloksesta. Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (COM(2021) 189 final).

6.10.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 385/29

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 385/10)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Alsace grand cru Kessler”

PDO-FR-A0414-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 20.7.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Lisämaininta

Tuote-eritelmän I luvun II jakson 1 kohtaan on lisätty seuraavat yleisesti käytetyt lajikenimet: ”Sylvaner” ja ”Pinot Noir” sekä vastaavat rypälelajikkeiden viralliset nimet ”Sylvaner B” ja ”Pinot Noir N”.

Yleisesti käytetty lajikenimi ”Sylvaner” on lisätty, koska se jäi pois tuote-eritelmän ensimmäisestä versiosta. Ensimmäisen version I luvun X jakson 1 kohdan b alakohdassa mainitaan, että sallittuja rypälelajikkeita voidaan viiniyttää ja pitää kaupan lajikenimillä. Vastaava yleisesti käytetty lajikenimi oli kuitenkin jäänyt merkitsemättä mahdollisten lajikenimien luetteloon. Tuote-eritelmän ensimmäisen version hyväksymisen jälkeen annetussa kansallisessa päätöksessä Sylvaner B lisättiin niiden rypälelajikkeiden joukkoon, joista voidaan valmistaa alkuperänimityksellä ”Alsace grand cru Zotzenberg” varustettuja viinejä. Tässä yhteydessä otettiin huomioon paikalliset käytännöt ja kyseisten viinien maine.

Yleisesti käytetty lajikenimi ”Pinot Noir” on lisätty tuote-eritelmään, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus. Kyseinen punaviinin hyväksymistä koskeva hakemus perustuu nimitysten ”Alsace grand cru” osalta määritellyillä lohkoilla kasvaneista Pinot Noir N -lajikkeen rypäleistä valmistettujen viinien tunnettuuteen, maineeseen ja ominaisuuksiin. Pinot Noir N on ainoa tällaisille punaviineille sallittu rypälelajike.

Tuote-eritelmän I luvun II jakson 1 kohtaan on lisätty yleisesti käytettyä lajikenimeä ”Muscat” vastaaviin rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta.

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Tuotetyypit

Tuote-eritelmän I luvun III jakson tekstiä on muutettu niin, että tässä tuote-eritelmässä tarkoitetut tarkistetut alkuperänimitykset eivät ole enää yksinomaan varattuja kuohumattomille valkoviineille.

Erityisesti mainitaan kuohumattomille valko- ja punaviineille varatut tarkistetut alkuperänimitykset ”Alsace grand cru” (”Alsace grand cru Hengst”, ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr”).

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Maantieteellinen alue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 1 kohtaan on lisätty kappale, jossa viitataan päivämääriin, joina INAOn toimivaltainen kansallinen komitea vahvisti maantieteellisen alueen, ja todetaan, että tuote-eritelmään kirjatun alueen rajat on määritetty vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella. Tämän lisäyksen ansiosta alueen rajaus on laissa vahvistettu.

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Kientzheim ja Sigolsheim on poistettu, koska niiden alueet on liitetty Kaysersberg Vignoblen kuntaan.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta maantieteellistä aluetta.

Lisäksi 1 kohtaan on lisätty seuraavat virkkeet:

”Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.”

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaan.

4. Rajattu viljelyalue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 2 kohdassa

—	ensimmäiseen alakohtaan on lisätty pois jäänyt tieto ”6. ja 7. syyskuuta 2006” eli yksi ajankohdista, joina toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyi rajatun viljelyalueen

—	toisen alakohdan tekstiä muutetaan niin, että siinä otetaan huomioon IV kohdan 1 alakohdassa tehdyt kuntien nimiä koskevat muutokset

—	taulukon Kunnat-sarake päivitetään vastaamaan IV kohdan 1 alakohdassa mainittuja kuntien nimiä.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 3 kohtaa muutetaan toteamalla, että tuote-eritelmään kirjatun alueen rajat on määritetty vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella. Tämän lisäyksen ansiosta alueen rajaus on laissa vahvistettu.

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Sen vuoksi Kaysersbergin kunta on poistettu ja Kaysersberg Vignoblen kunta lisätään mainiten myös, että se otetaan huomioon osittain eli ainoastaan siihen liitetyn Kaysersbergin kunnan alueen osalta.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.

6. Viiniköynnöslajikkeet

Tuote-eritelmän I luvun V jakson 1 kohdan a alakohtaan on lisätty ilmaisut ”– valkoviinit:” ja ”– punaviinit: rypälelajike Pinot Noir N”, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus. Pinot Noir N on ainoa tällaisille punaviineille sallittu rypälelajike. Se on myös ainoa rypälelajike, joka on sallittu alkuperänimityksen ”Alsace” saaneen punaviinin valmistuksessa.

Tuote-eritelmän V jakson 1 kohdan a, b ja e alakohtaan sekä 2 jakson b kohtaan on lisätty rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7. Istutustiheys

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohtaan on lisätty ilmaisut ”Valkoviinin tuotantoon” ja ”Punaviinin tuotantoon”, jotta tehtäisiin ero vähimmäisistutustiheyksien välillä viinin värin mukaan. Viiniköynnösten istutustiheys mainitaan niiden nimitysten osalta, joissa voidaan tuottaa punaviinejä.

Nämä lisäykset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan a alakohdassa on täsmennetty siihen sääntöön liittyvää päivämäärä, joka koskee mahdollisuutta muuttaa istutustiheyttä viiniköynnöksiä raivaamalla: Ilmaisu ”tämän tuote-eritelmän hyväksymispäivästä” korvataan ilmaisulla ”25. lokakuuta 2011 alkaen”.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaan.

8. Leikkaussäännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan b alakohdassa on poistettu valkoviinien osalta rypälelajikkeen mukaan vaihteleva sääntö, joka koskee silmujen lukumäärää neliömetrillä. Yhteiseksi säännöksi tulee 18 silmua köynnöstä kohden.

Tämän muutoksen ansiosta Alsacen viinien alkuperänimitysten tuote-eritelmien tekstit ovat yhdenmukaisemmat ja valvontamenettelyt yksinkertaisempia.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

Virkkeen alkuun on lisätty ”Valkoviinien osalta”, koska eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

On lisätty punaviinejä koskeva leikkaussääntö, joka on enintään 14 silmua köynnöstä kohden. Se on vähemmän kuin valkoviinien tuotannossa sallittu määrä. Säännön ansiosta tuotosten ja laadukkaiden rypäleiden tuotannon välinen yhtenäisyys säilyy.

Jälkimmäiset muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9. Tukilangoitusta ja lehvistön korkeutta koskevat säännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan c alakohdassa on poistettu maininta kaaren tukilangan enimmäiskorkeudesta ja tukilangoitetun lehvistön korkeuden mittaustapaa muutetaan.

Näiden muutosten ansiosta lehvistön korkeuden noudattaminen voidaan todeta kasvukaudella, kun aiemmin sitä koski vain keinoihin liittyvä velvoite.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10. Viljelylohkokohtainen keskimääräinen enimmäistuotos

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan d alakohdassa viljelylohkokohtaista keskimääräistä enimmäistuotosta on laskettu valkoviinien osalta 10 000 kilogrammasta 8 500 kilogrammaan hehtaarilla. Tämä on yhdenmukaista näiden viinien tuotosten laskun kanssa.

Punaviineille on vahvistettu niiden tuotoksen mukaisesti valkoviinejä alhaisempi arvo.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11. Rypäleiden kypsyys ja viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun VII jakson 2 kohdan a alakohdassa taulukkoa on muutettu sen huomioon ottamiseksi, että eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru” saaneille punaviineille on vahvistettu rypäleiden vähimmäissokeripitoisuus niiden korjuuhetkellä, kuten myös luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Valkoviineissä rypäleiden vähimmäissokeripitoisuutta on nostettu 2–3 grammalla rypäleen puristemehulitraa kohden, jotta voitaisiin noudattaa samaa yhden tilavuusprosentin eroa suhteessa luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden arvoihin, kuten tuote-eritelmän edellisessä versiossa. Edunvalvonnasta vastaava elin (organisme de défense et de gestion) on päättänyt laskea sen, miten sokerigrammat muuntuvat alkoholiksi, käyttämällä valkoviineillä yhden tilavuusprosentin osalta arvona 17:ää grammaa sokeria, kun tuote-eritelmän alkuperäisessä versiossa arvoksi mainittiin 16,83. Tuote-eritelmän ensimmäistä versiota laadittaessa INAOn toimivaltainen kansallinen komitea suositteli arvoa 17.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

12. Tuotokset

Tuote-eritelmän I luvun VIII jakson 1 ja 2 kohdassa tuotoksia ja enimmäistuotoksia on pienennetty. Näin voidaan paremmin hallita valkoviinien ja ilmaisulla ”Vendanges tardives” varustettujen valkoviinien laatua Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti.

Yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa on muutettu enimmäistuotosten osalta.

Ilman edellä tarkoitettua mainintaa oleviin viineihin on lisätty ilmaisu ”valkoviinit”, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

Punaviinien tuotokset ja enimmäistuotokset on vahvistettu Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti, eli grand cru -nimityksillä arvot ovat pienemmät.

Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta yhtenäiseen asiakirjaan.

13. Malolaktinen käyminen, punaviinien käymiskykyisten sokereiden pitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan c alakohdassa on täsmennetty, että punaviinit läpikäyvät malolaktisen käymisen.

Tämän säännön valvonnan varmistamiseksi omenahappopitoisuudeksi on vahvistettu pakkaamisvaiheessa enintään 0,4 grammaa litraa kohden.

Tuote-eritelmän IX jakson 1 kohdan d alakohdassa punaviineille on vahvistettu käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuudeksi enintään 2 grammaa litraa kohden käymisprosessin jälkeen.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

14. Kielto lisätä punaviinien luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan e alakohdassa on täsmennetty, että punaviinejä ei väkevöidä. Tämä valmistukseen sovellettava rajoitus on linjassa rypäleiden tuotantoon tarkoitettujen lohkojen rajojen määrittämisen, vähimmäisistutustiheyden, leikkaussääntöjen ja alhaisten tuotosarvojen kanssa.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

15. Käymishuoneen kapasiteetti

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan g alakohdassa on pienennetty käymishuoneen kapasiteetin laskentakerrointa.

Edellisen satomäärän ja käymishuoneen kapasiteetin välisen suhteen ei tarvitse olla niin suuri.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

16. Punaviinien kypsytysaika ja kuluttajamarkkinoille saattaminen

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 2 kohdan mukaan punaviiniä on kypsytettävä vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden 1. päivään lokakuuta. Viinejä, jotka valmistetaan kyseisellä alueella kasvatetuista Pinot Noir N -lajikkeen rypäleistä, on kypsytettävä tietty vähimmäisaika, jotta niiden ominaisuudet pääsevät kehittymään.

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 5 kohdassa mainitaan, että punaviinit saa saattaa kuluttajamarkkinoille vasta sadonkorjuuta seuraavan vuoden 1. päivästä lokakuuta lähtien.

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

17. Pakattujen erien valvonta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 3 kohdan b alakohdasta on poistettu sääntö, jonka mukaan pakattujen erien valvontaa varten on säilytettävä erästä otettuja näytepulloja.

Tämä sääntö on valvontatoimenpide, joka kirjataan valvontasuunnitelmaan.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

18. Pakattujen viinien varastointi

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 4 kohdassa on täsmennetty pakattujen viinien varastointipaikan ominaisuuksia.

Täsmennyksen ansiosta sääntö on toimijoille selkeämpi ja valvonta helpompaa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

19. Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 1 kohdan b alakohdan tekstiä muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon kuohumattomien punaviinien hyväksyntä alkuperänimitysten ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” osalta.

—	Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Hengst” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 500 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

—

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Kircberg de Barr” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 000 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

Tuote-eritelmän X jakson 1 kohdan b alakohdassa on poistettu tieto siitä, että näiden kahden alkuperänimityksen hyväksyntä liittyy valkoisiin rypälelajikkeisiin ja lisätään ilmaisu ”valkoviinien osalta” silloin kun se on tekstin selkeyden kannalta olennaista.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” on lisätty väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta. Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

20. Viinin/viinien kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 2 kohtaan on lisätty tarkempi kuvaus valkoviinien ulkonäöstä.

Ensimmäisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina kullankeltaiseen saakka.”

Viimeisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina meripihkankeltaiseen saakka.”

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

Alkuperänimityksillä ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” varustetuille punaviineille on lisätty pääasiallisten aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus.

Nämä kuvaukset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

21. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 3 kohdassa alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Hengst” osalta tietoja, jotka koskevat yhteyttä maantieteelliseen alkuperään sekä viinin ominaisuuksia, joita voi olla myös asianomaisilla punaviineillä, täydennetään nimenomaisesti punaviinejä koskevilla tiedoilla.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

22. Siirtymätoimenpiteet

Tuote-eritelmän I luvun VI jaksoon tehtyjen muutosten vuoksi myös XI jakson 2 kohdasta on poistettu kaaren tukilangan enimmäiskorkeus ja vähennetään silmujen enimmäismäärää köynnöstä kohden.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

23. Pakollinen maininta sokeripitoisuudesta valkoviinin etiketissä ja muissa asiakirjoissa

Tuote-eritelmän I luvun XII jakson 2 kohdan d alakohtaan on lisätty uusi teksti, jolla tehdään pakolliseksi sokeripitoisuuden merkitseminen, joka on nykyisellään komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 mukaisesti vapaaehtoista.

Merkinnän ansiosta kuluttaja saa selkeämpää tietoa viinityypistä.

Uusi sääntö ei koske viinejä, joissa on perinteinen merkintä ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”.

Yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaa täydennetään.

Entisestä XII jakson 2 kohdan d alakohdasta tulee e alakohta.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

24. Viljelylohkojen käyttötarkoitusta koskeva ennakkoilmoitus

Tuote-eritelmän II luvun I jakson 1 kohdassa on täsmennetty sääntöjä, jotka koskevat toimijan tekemää ennakkoilmoitusta viljelylohkojen käyttötarkoituksesta alkuperänimityksen ”Alsace grand cru” edunvalvonnasta vastaavalle elimelle silloin kun toimija luopuu osuudestaan kyseisellä alkuperänimityksellä varustetun viinin tuotantoon.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi/nimet

Alsace grand cru Kessler

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi:

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viinin tai viinien kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinit ovat kuohumattomia valkoviinejä.

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 12,5 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 11 %. Viinien kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina saa väkevöinnin jälkeen olla Gewurztraminer B- ja Pinot Gris G -rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 15 tilavuusprosenttia ja muista rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 14 tilavuusprosenttia.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Nämä valkoviinit soveltuvat erinomaisesti pidempään säilytettäviksi ja ne ovat hyvin raikkaita, sillä maussa hallitseva viinihappo yhdistyy rypäleiden oikeaan kypsyyteen. Alkuperänimitystä voi täydentää yleisesti käytetyillä lajikenimillä, mikäli viinit on saatu yksinomaan niistä rypälelajikkeista, joihin asianomaisella lajikenimellä voidaan viitata. Nämä viinit ovat rakenteikkaita, monivivahteisia ja erittäin aromaattisia moninaisin vivahtein. Ne ovat erittäin viipyileviä, ja monivivahteisuus lisääntyy ajan mittaan.

Viinit jaotellaan kahteen tyyppiin: – kuivat mineraaliset viinit – aromaattiset hedelmäiset viinit, jotka ovat paksuja ja täyteläisiä. Molemmat viinityypit ovat väriltään täyteläisiä aina kullankeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Happopitoisuus vähintään	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

2. Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Vendanges Tardives”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 16 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 14,5 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Ilmaisulla ”vendanges tardives” merkittyjen viinien aromit ovat usein hyvin eksoottisia kandeerattujen hedelmien vivahtein, lopputuntuma on raikas. Näiden viinien maku on huomattavan tiivistynyt ja aromit pitkäkestoisia. Väri on täyteläinen aina oranssinkeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Happopitoisuus vähintään	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

3. Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Sélection de grains nobles”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 18,2 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 16,4 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Jos viinillä on maininta ”sélection de grains nobles”, se on tiiviimpää, vahvempaa ja usein hedelmätahna-aromista. Näiden viinien maku on huomattavan tiivistynyt ja aromit pitkäkestoisia. Väri on täyteläinen aina oranssinkeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Happopitoisuus vähintään	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1. Kasvatustavat: istutustiheys

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten vähimmäisistutustiheys on 4 500 köynnöstä hehtaarilla.

Riviväli saa olla enintään 2 metriä.

Viiniköynnösten välisen etäisyyden rivissä on oltava 0,75–1,50 metriä.

Jos lohkolta raivataan köynnösrivejä, leveimpien rivien välinen etäisyys on saanut 25. lokakuuta 2011 alkaen olla enintään kolme metriä.

2. Kasvatustavat: leikkaussäännöt

Viljelykäytäntö

Viiniköynnökset leikataan yksin- tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella niin, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 18 silmua.

3. Rypäleiden korjuu

Viljelykäytäntö

Viini valmistetaan käsin poimituista rypäleistä.

4. Luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden lisääminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Keskimääräistä luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta saa lisätä enintään

0,5 tilavuusprosenttia, kun kyseessä ovat rypälelajikkeista Gewurztraminer B ja Pinot Gris G valmistetut viinit,

1,5 tilavuusprosenttia kun kyseessä ovat muista rypälelajikkeista valmistetut viinit.

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä ei saa väkevöidä.

5. Valmistus

Valmistukseen sovellettavat rajoitukset

Puunpalasten käyttö on kielletty.

6. Viinien kypsentäminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viinejä kypsytetään vähintään korjuuta seuraavan vuoden 1. kesäkuuta saakka.

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä on kypsytettävä vähintään rypäleiden korjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 1. kesäkuuta asti.

5.2. Enimmäistuotokset

1. Nimitys, jota voidaan täydentää tai olla täydentämättä ilmaisulla ”vendanges tardives”

60 hehtolitraa hehtaaria kohti

2. Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”sélection de grains nobles”

48 hehtolitraa hehtaaria kohti

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viini valmistetaan ja kypsytetään seuraavien kuntien muodostamalla alueella, joka perustuu vuoden 2021 viralliseen geokoodiin:

—

Haut-Rhinin departementti: Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Ammerschwihr, Beblenheim, Bennwihr, Bergheim, Bergholtz, Eguisheim, Gueberschwihr, Guebwiller, Hattstatt, Hunawihr, Ingersheim, Katzenthal, Mittelwihr, Niedermorschwihr, Orschwihr, Pfaffenheim, Ribeauvillé, Riquewihr, Rodern, Rouffach, Saint-Hippolyte, Soultzmatt, Thann, Turckheim, Vieux-Thann, Voegtlinshoffen, Westhalten, Wettolsheim, Wintzenheim, Wuenheim, Zellenberg.

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskuntien Kientzheim ja Sigolsheim alue.

—	Bas-Rhinin departementti: Andlau, Barr, Bergbieten, Blienschwiller, Dahlenheim, Dambach-la-Ville, Eichhoffen, Kintzheim, Marlenheim, Mittelbergheim, Molsheim, Nothalten, Scharrachbergheim-Irmstett, Wolxheim.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.

Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

7. Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Gewurztraminer Rs

Muscat Ottonel B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains blancs B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains roses Rs - Muscat, Moscato

Pinot Gris G

Riesling B

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Alsacen viinialueella on suotuisat sääolosuhteet, ja tarkistettuun alkuperänimitykseen ”Alsace grand cru Kessler” liittyvien viinitarhojen sijainti on yksi parhaista. Maalauksellisissa alsacelaismaisemissa sijaitsevissa viinitarhoissa kehittyy persoonallisia viinejä, jotka ovat voimakaspiirteisiä ja ainutlaatuisia.

Tasalaatuisella kasvualustalla eri viiniköynnöslajikkeiden ominaispiirteet pääsevät esiin kuivissa ja mineraalisissa viineissä, jotka ovat eloisia, kukka- ja hedelmäaromisia, pitkäkestoisia ja sopusuhtaisia.

Kasvukauden loppupuolen sääolot suosivat rypäleiden ylikypsymistä ja jalohomeen kehittymistä, joten ylikypsyneistä rypäleistä voidaan valmistaa viiniä.

Tuote-eritelmässä esitetyn kypsytyksen aikana viinit jatkavat paranemistaan.

Ne ovat tämän alueen parhaimpia viinejä. arvokkaampia kuin tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Alsace” varustetut viinit.

Tätä nykyisin arvostettua tuotantoaluetta ylistetään jo Médard Barthin vuonna 1958 kirjoittamassa teoksessa Der Rebbau des Elsass und die Absatzgebieten seiner Weine.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Viiniyttämistä sekä viinien valmistusta ja kypsytystä koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu vuoden 2021 virallisen geokoodin mukaan seuraavien kuntien alueesta:

—

Haut-Rhinin departementti: Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Bergholtz-Zell, Berrwiller, Buhl, Cernay, Colmar, Gundolsheim, Hartmanswiller, Herrlisheim, Houssen, Husseren-les-Châteaux, Jungholtz, Leimbach, Obermorschwihr, Osenbach, Ostheim, Rorschwihr, Soultz, Steinbach, Uffholtz, Walbach, Wattwiller, Wihr-au-Val, Zimmerbach.

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskunnan Kaysersberg alue.

—

Bas-Rhinin departementti: Albé, Avolsheim, Balbronn, Bernardswiller, Bernardvillé, Bischoffsheim, Boersch, Bourgheim, Châtenois, Cleebourg, Dachstein, Dangolsheim, Dieffenthal, Dorlisheim, Epfig, Ergersheim, Ernolsheim- Bruche, Fessenheim-le-Bas, Flexbourg, Furdenheim, Gertwiller, Gimbrett-Berstett, Goxwiller, Heiligenstein, Itterswiller, Kienheim, Kirchheim, Kuttolsheim, Mittelhausen, Mutzig, Nordheim, Oberhoffen-les-Wissenbourg, Obernai, Odratzheim, Orschwiller, Osthoffen, Ottrott, Petersbach, Reichsfeld, Riedseltz, Rosenwiller, Rosheim, Rott, Saint-Nabor, Saint-Pierre, Scherwiller, Seebach, Soultz-les-Bains, Steinseltz, Stotzheim, Strasbourg, Traenheim, Villé, Wangen, Westhoffen, Wissembourg, Zellwiller.

Pakkaaminen maantieteellisellä alueella

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Viinit pullotetaan yksinomaan pullotyyppiin ”Vin du Rhin”, joka on 20. toukokuuta 1955 annetun asetuksen nro 55-673, 13. toukokuuta 1959 annetun määräyksen ja 19. maaliskuuta 1963 annetun asetuksen mukainen.

Viinit on 5. heinäkuuta 1972 lähtien pitänyt pullottaa Bas-Rhinin ja Haut-Rhinin departementeissä vuoden 1955 asetuksessa kuvattuun Vin du Rhin -tyypin flûte-pulloon.

Vuosikerran merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Vuosikerta on mainittava yhdessä nimityksen nimen kanssa sato- ja varastoilmoituksissa, saateasiakirjoissa, ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa.

Yleisesti käytetty lajikenimi

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen nimeä voi täydentää jollakin yleisesti käytetyllä lajikenimellä, mikäli viinit on saatu yksinomaan niistä rypälelajikkeista, jotka vastaavat asianomaisia lajikenimiä.

Samassa etiketissä ei saa mainita kahta tai useampaa yleisesti käytettyä lajikenimeä.

Yleisesti käytetyt lajikenimet ovat seuraavat:

Gewurztraminer

Muscat

Muscat Ottonel

Pinot Gris

Riesling.

Perinteiset merkinnät ”vendanges tardives” ja ”sélection de grains nobles”

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, siinä on mainittava

—	vuosikerta

—	ja jokin yleisesti käytetyistä lajikenimistä.

Sokeripitoisuuden merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Valkoviinejä, joilla on nykyisen tuote-eritelmän ehtojen mukaisesti jokin 51 tarkistetusta alkuperänimityksestä ”Alsace Grand Cru – paikkakunta” ei saa tarjota yleisölle, lähettää, saattaa markkinoille eikä myydä ilman että ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa on selkein merkein ilmaistu maininta sokeripitoisuudesta, sellaisena kuin se on määriteltynä EU:n säädöksissä. Tämä ei koske valkoviinejä, joissa on ilmaisu ”Vendanges Tardives” tai ”Sélection de Grains nobles”.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-4cec3ff9-abd4-4253-a1db-245ddd809faa

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

6.10.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 385/40

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 385/11)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Alsace grand cru Kanzlerberg”

PDO-FR-A0410-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 20.7.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Lisämaininta

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Tuotetyypit

Erityisesti mainitaan kuohumattomille valko- ja punaviineille varatut tarkistetut alkuperänimitykset ”Alsace grand cru” (”Alsace grand cru Hengst”, ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr”).

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Maantieteellinen alue

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Kientzheim ja Sigolsheim on poistettu, koska niiden alueet on liitetty Kaysersberg Vignoblen kuntaan.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta maantieteellistä aluetta.

Lisäksi 1 kohtaan on lisätty seuraavat virkkeet:

”Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.”

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaan.

4. Rajattu viljelyalue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 2 kohdassa

—	ensimmäiseen alakohtaan on lisätty pois jäänyt tieto ”6. ja 7. syyskuuta 2006” eli yksi ajankohdista, joina toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyi rajatun viljelyalueen

—	toisen alakohdan tekstiä muutetaan niin, että siinä otetaan huomioon IV kohdan 1 alakohdassa tehdyt kuntien nimiä koskevat muutokset

—	taulukon Kunnat-sarake päivitetään vastaamaan IV kohdan 1 alakohdassa mainittuja kuntien nimiä.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.

6. Viiniköynnöslajikkeet

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7. Istutustiheys

Nämä lisäykset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaan.

8. Leikkaussäännöt

Tämän muutoksen ansiosta Alsacen viinien alkuperänimitysten tuote-eritelmien tekstit ovat yhdenmukaisemmat ja valvontamenettelyt yksinkertaisempia.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

Jälkimmäiset muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9. Tukilangoitusta ja lehvistön korkeutta koskevat säännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan c alakohdassa on poistettu maininta kaaren tukilangan enimmäiskorkeudesta ja tukilangoitetun lehvistön korkeuden mittaustapaa muutetaan.

Näiden muutosten ansiosta lehvistön korkeuden noudattaminen voidaan todeta kasvukaudella, kun aiemmin sitä koski vain keinoihin liittyvä velvoite.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10. Viljelylohkokohtainen keskimääräinen enimmäistuotos

Punaviineille on vahvistettu niiden tuotoksen mukaisesti valkoviinejä alhaisempi arvo.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11. Rypäleiden kypsyys ja viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru” saaneille punaviineille on vahvistettu rypäleiden vähimmäissokeripitoisuus niiden korjuuhetkellä, kuten myös luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

12. Tuotokset

Yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa on muutettu enimmäistuotosten osalta.

Punaviinien tuotokset ja enimmäistuotokset on vahvistettu Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti, eli grand cru -nimityksillä arvot ovat pienemmät.

Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta yhtenäiseen asiakirjaan.

13. Malolaktinen käyminen, punaviinien käymiskykyisten sokereiden pitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan c alakohdassa on täsmennetty, että punaviinit läpikäyvät malolaktisen käymisen.

Tämän säännön valvonnan varmistamiseksi omenahappopitoisuudeksi on vahvistettu pakkaamisvaiheessa enintään 0,4 grammaa litraa kohden.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

14. Kielto lisätä punaviinien luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

15. Käymishuoneen kapasiteetti

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan g alakohdassa on pienennetty käymishuoneen kapasiteetin laskentakerrointa.

Edellisen satomäärän ja käymishuoneen kapasiteetin välisen suhteen ei tarvitse olla niin suuri.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

16. Punaviinien kypsytysaika ja kuluttajamarkkinoille saattaminen

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 5 kohdassa mainitaan, että punaviinit saa saattaa kuluttajamarkkinoille vasta sadonkorjuuta seuraavan vuoden 1. päivästä lokakuuta lähtien.

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

17. Pakattujen erien valvonta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 3 kohdan b alakohdasta on poistettu sääntö, jonka mukaan pakattujen erien valvontaa varten on säilytettävä erästä otettuja näytepulloja.

Tämä sääntö on valvontatoimenpide, joka kirjataan valvontasuunnitelmaan.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

18. Pakattujen viinien varastointi

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 4 kohdassa on täsmennetty pakattujen viinien varastointipaikan ominaisuuksia.

Täsmennyksen ansiosta sääntö on toimijoille selkeämpi ja valvonta helpompaa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

19. Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

—	Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Hengst” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 500 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

—

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

20. Viinin/viinien kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 2 kohtaan on lisätty tarkempi kuvaus valkoviinien ulkonäöstä.

Ensimmäisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina kullankeltaiseen saakka.”

Viimeisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina meripihkankeltaiseen saakka.”

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

Alkuperänimityksillä ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” varustetuille punaviineille on lisätty pääasiallisten aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus.

Nämä kuvaukset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

21. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

22. Siirtymätoimenpiteet

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

23. Pakollinen maininta sokeripitoisuudesta valkoviinin etiketissä ja muissa asiakirjoissa

Merkinnän ansiosta kuluttaja saa selkeämpää tietoa viinityypistä.

Uusi sääntö ei koske viinejä, joissa on perinteinen merkintä ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”.

Yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaa täydennetään.

Entisestä XII jakson 2 kohdan d alakohdasta tulee e alakohta.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

24. Viljelylohkojen käyttötarkoitusta koskeva ennakkoilmoitus

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi/nimet

Alsace grand cru Kanzlerberg

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viinin tai viinien kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinit ovat kuohumattomia valkoviinejä.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Happopitoisuus vähintään	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

2. Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Vendanges Tardives”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 16 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 14,5 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Happopitoisuus vähintään	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

3. Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Sélection de grains nobles”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 18,2 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 16,4 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Happopitoisuus vähintään	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1. Kasvatustavat: istutustiheys

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten vähimmäisistutustiheys on 4 500 köynnöstä hehtaarilla.

Riviväli saa olla enintään 2 metriä.

Viiniköynnösten välisen etäisyyden rivissä on oltava 0,75–1,50 metriä.

Jos lohkolta raivataan köynnösrivejä, leveimpien rivien välinen etäisyys on saanut 25. lokakuuta 2011 alkaen olla enintään kolme metriä.

2. Kasvatustavat: leikkaussäännöt

Viljelykäytäntö

Viiniköynnökset leikataan yksin- tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella niin, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 18 silmua.

3. Rypäleiden korjuu

Viljelykäytäntö

Viini valmistetaan käsin poimituista rypäleistä.

4. Luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden lisääminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Keskimääräistä luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta saa lisätä enintään

0,5 tilavuusprosenttia, kun kyseessä ovat rypälelajikkeista Gewurztraminer B ja Pinot Gris G valmistetut viinit,

1,5 tilavuusprosenttia kun kyseessä ovat muista rypälelajikkeista valmistetut viinit.

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä ei saa väkevöidä.

5. Valmistus

Valmistukseen sovellettavat rajoitukset

Puunpalasten käyttö on kielletty.

6. Viinien kypsentäminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viinejä kypsytetään vähintään korjuuta seuraavan vuoden 1. kesäkuuta saakka.

5.2. Enimmäistuotokset

1. Nimitys, jota voidaan täydentää tai olla täydentämättä ilmaisulla ”vendanges tardives”

60 hehtolitraa hehtaaria kohti

2. Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”sélection de grains nobles”

48 hehtolitraa hehtaaria kohti

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viini valmistetaan ja kypsytetään seuraavien kuntien muodostamalla alueella, joka perustuu vuoden 2021 viralliseen geokoodiin:

—

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskuntien Kientzheim ja Sigolsheim alue.

—	Bas-Rhinin departementti: Andlau, Barr, Bergbieten, Blienschwiller, Dahlenheim, Dambach-la-Ville, Eichhoffen, Kintzheim, Marlenheim, Mittelbergheim, Molsheim, Nothalten, Scharrachbergheim-Irmstett, Wolxheim.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.

Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

7. Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Gewurztraminer Rs

Muscat Ottonel B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains blancs B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains roses Rs - Muscat, Moscato

Pinot Gris G

Riesling B

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Alsacen viinialueella on suotuisat sääolosuhteet, ja tarkistettuun alkuperänimitykseen ”Alsace grand cru Kanzlerberg” liittyvien viinitarhojen sijainti on yksi parhaista. Maalauksellisissa alsacelaismaisemissa sijaitsevissa viinitarhoissa kehittyy persoonallisia viinejä, jotka ovat voimakaspiirteisiä ja ainutlaatuisia.

Kanzlerberg viiniköynnökset myötäilevät kaltevia rinteitä. Rypäleet saavat kesällä lämpöä, jota viilentävät Bergenbachjoki ja laakson pohjalla kevyesti puhalteleva tuuli. Tuotosta saadaan tasaisesti. Rypäleet saavuttavat fysiologisen vähimmäiskypsyysasteen ja pystyvät säännöllisesti kehittymään hyvin kypsiksi.

Kanzlerbergin tuotantoalueen sijainti ja poikkeuksellinen geologia (pintamaa merkelimaata ja kipsiä, pohjamaa sedimenttikiveä, jossa paljon vuorikristallia) saavat aikaan hyvin voimakkaita viinejä, joiden perusluontoinen hapokkuus on laajakirjoinen, monivivahteinen ja mineraalinen. Nuoret viinit ovat hienovivahteisia ja elegantteja, ja monivivahteisuuden ja raikkauden koko kirjo tulee esiin muutaman vuoden säilytyksen aikana.

Kasvukauden loppupuolen sääolot suosivat rypäleiden ylikypsymistä ja jalohomeen kehittymistä, joten ylikypsyneistä rypäleistä voidaan valmistaa viiniä.

Tuote-eritelmässä esitetyn kypsytyksen aikana viinit jatkavat paranemistaan.

Alsacen viininviljelijät noudattavat tarkkoja tuotantosääntöjä (esim. paljon lehtipinta-alaa ja käsin tapahtuva korjuu), joiden ansiosta näiden monitahoisiksi tunnettujen viinien vahva luonne säilyy ja viinejä voidaan säilyttää pitkään. Näitä viinejä voidaan säilyttää erityisen pitkään, sillä ne kehittyvät laadullisesti useiden vuosikymmenten ajan menettämättä eloisuuttaan, joka kumpuaa kasvupaikan energiasta.

Ne ovat tämän alueen parhaimpia viinejä. Kanzlerbergin viinit ovat Alsacen viinialueen arvokkaimpia viinejä.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

—

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskunnan Kaysersberg alue.

—

Pakkaaminen maantieteellisellä alueella

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Viinit on 5. heinäkuuta 1972 lähtien pitänyt pullottaa Bas-Rhinin ja Haut-Rhinin departementeissä vuoden 1955 asetuksessa kuvattuun Vin du Rhin -tyypin flûte-pulloon.

Vuosikerran merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Vuosikerta on mainittava yhdessä nimityksen nimen kanssa sato- ja varastoilmoituksissa, saateasiakirjoissa, ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa.

Yleisesti käytetty lajikenimi

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Samassa etiketissä ei saa mainita kahta tai useampaa yleisesti käytettyä lajikenimeä.

Yleisesti käytetyt lajikenimet ovat seuraavat:

Gewurztraminer

Muscat

Muscat Ottonel

Pinot Gris

Riesling.

Perinteiset merkinnät ”vendanges tardives” ja ”sélection de grains nobles”

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, siinä on mainittava

—	Vuosikerta

—	ja jokin yleisesti käytetyistä lajikenimistä.

Sokeripitoisuuden merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-4cec3ff9-abd4-4253-a1db-245ddd809faa

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

6.10.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 385/52

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 385/12)

Tämä tiedonanto julkaistaan annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Alsace grand cru Rangen”

PDO-FR-A0386-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 20.7.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Lisämaininta

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Tuotetyypit

Tuote-eritelmän I luvun III jakson tekstiä on muutettu niin, että tarkistetut alkuperänimitykset eivät ole enää yksinomaan varattuja kuohumattomille valkoviineille.

Erityisesti mainitaan kuohumattomille valko- ja punaviineille varatut tarkistetut alkuperänimitykset ”Alsace grand cru” (”Alsace grand cru Hengst”, ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr”).

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Maantieteellinen alue

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Kientzheim ja Sigolsheim on poistettu, koska niiden alueet on liitetty Kaysersberg Vignoblen kuntaan.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta maantieteellistä aluetta.

Lisäksi 1 kohtaan on lisätty seuraavat virkkeet:

”Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.”

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaan.

4. Rajattu viljelyalue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 2 kohdassa

—	ensimmäiseen alakohtaan on lisätty pois jäänyt tieto ”6. ja 7. syyskuuta 2006” eli yksi ajankohdista, joina toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyi rajatun viljelyalueen

—	toisen alakohdan tekstiä muutetaan niin, että siinä otetaan huomioon IV kohdan 1 alakohdassa tehdyt kuntien nimiä koskevat muutokset

—	taulukon Kunnat-sarake päivitetään vastaamaan IV kohdan 1 alakohdassa mainittuja kuntien nimiä.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.

6. Viiniköynnöslajikkeet

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7. Istutustiheys

Nämä lisäykset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaan.

8. Leikkaussäännöt

Tämän muutoksen ansiosta Alsacen viinien alkuperänimitysten tuote-eritelmien tekstit ovat yhdenmukaisemmat ja valvontamenettelyt yksinkertaisempia.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

Jälkimmäiset muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9. Tukilangoitusta ja lehvistön korkeutta koskevat säännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan c alakohdassa on poistettu maininta kaaren tukilangan enimmäiskorkeudesta ja tukilangoitetun lehvistön korkeuden mittaustapaa muutetaan.

Näiden muutosten ansiosta lehvistön korkeuden noudattaminen voidaan todeta kasvukaudella, kun aiemmin sitä koski vain keinoihin liittyvä velvoite.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10. Viljelylohkokohtainen keskimääräinen enimmäistuotos

Punaviineille on vahvistettu niiden tuotoksen mukaisesti valkoviinejä alhaisempi arvo.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11. Rypäleiden kypsyys ja viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru” saaneille punaviineille on vahvistettu rypäleiden vähimmäissokeripitoisuus niiden korjuuhetkellä, kuten myös luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Valkoviineissä rypäleiden vähimmäissokeripitoisuutta on nostettu 2–3 grammalla rypäleen puristemehulitraa kohden, jotta voitaisiin noudattaa samaa yhden tilavuusprosentin eroa suhteessa luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden arvoihin, kuten tuote-eritelmän edellisessä versiossa. Edunvalvonnasta vastaava elin (organisme de défense et de gestion) on päättänyt määrittää sokerigrammojen muuntumisen alkoholiksi käyttämällä yhden tilavuusprosentin tuottamiseksi valkoviineillä arvona 17:ää grammaa sokeria. Tuote-eritelmän alkuperäisessä versiossa arvoksi mainittiin 16,83. Tuote-eritelmän ensimmäistä versiota laadittaessa INAOn toimivaltainen kansallinen komitea suositteli arvoa 17.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

12. Tuotokset

Yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa on muutettu enimmäistuotosten osalta.

Punaviinien tuotokset ja enimmäistuotokset on vahvistettu Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti, eli grand cru -nimityksillä arvot ovat pienemmät.

Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta yhtenäiseen asiakirjaan.

13. Malolaktinen käyminen, punaviinien käymiskykyisten sokereiden pitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan c alakohdassa on täsmennetty, että punaviinit läpikäyvät malolaktisen käymisen.

Tämän säännön valvonnan varmistamiseksi omenahappopitoisuudeksi on vahvistettu pakkaamisvaiheessa enintään 0,4 grammaa litraa kohden.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

14. Kielto lisätä punaviinien luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

15. Käymishuoneen kapasiteetti

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan g alakohdassa on pienennetty käymishuoneen kapasiteetin laskentakerrointa.

Edellisen satomäärän ja käymishuoneen kapasiteetin välisen suhteen ei tarvitse olla niin suuri.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

16. Punaviinien kypsytysaika ja kuluttajamarkkinoille saattaminen

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 5 kohdassa mainitaan, että punaviinit saa saattaa kuluttajamarkkinoille vasta sadonkorjuuta seuraavan vuoden 1. päivästä lokakuuta lähtien.

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

17. Pakattujen erien valvonta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 3 kohdan b alakohdasta on poistettu sääntö, jonka mukaan pakattujen erien valvontaa varten on säilytettävä erästä otettuja näytepulloja.

Tämä sääntö on valvontatoimenpide, joka kirjataan valvontasuunnitelmaan.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

18. Pakattujen viinien varastointi

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 4 kohdassa on täsmennetty pakattujen viinien varastointipaikan ominaisuuksia.

Täsmennyksen ansiosta sääntö on toimijoille selkeämpi ja valvonta helpompaa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

19. Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

—	Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Hengst” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 500 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

—

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Lisätään rypälelajikkeisiin ”muscats à petits grains” rypäleiden väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta. Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

20. Viinin/viinien kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 2 kohtaan on lisätty tarkempi kuvaus valkoviinien ulkonäöstä.

Ensimmäisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina kullankeltaiseen saakka.”

Viimeisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina meripihkankeltaiseen saakka.”

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

Alkuperänimityksillä ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” varustetuille punaviineille on lisätty pääasiallisten aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus.

Nämä kuvaukset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

21. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

22. Siirtymätoimenpiteet

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

23. Pakollinen maininta sokeripitoisuudesta valkoviinin etiketissä ja muissa asiakirjoissa

Merkinnän ansiosta kuluttaja saa selkeämpää tietoa viinityypistä.

Uusi sääntö ei koske viinejä, joissa on perinteinen merkintä ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”.

Yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaa täydennetään.

Entisestä XII jakson 2 kohdan d alakohdasta tulee e alakohta.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

24. Viljelylohkojen käyttötarkoitusta koskeva ennakkoilmoitus

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi/nimet

Alsace grand cru Rangen

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viinin tai viinien kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinit ovat kuohumattomia valkoviinejä.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan yhteisön lainsäädännössä.

Nämä valkoviinit soveltuvat erinomaisesti pidempään säilytettäviksi ja ne ovat hyvin raikkaita, sillä maussa hallitseva viinihappo yhdistyy rypäleiden oikeaan kypsyyteen. Alkuperänimitystä voi täydentää yleisesti käytetyillä lajikenimillä, mikäli viinit on saatu yksinomaan niistä rypälelajikkeista, jotka vastaavat asianomaisia lajikenimiä. Nämä viinit ovat rakenteikkaita, monivivahteisia ja erittäin aromaattisia moninaisin vivahtein. Ne ovat erittäin viipyileviä, ja monivivahteisuus lisääntyy ajan mittaan.

Viinit jaotellaan kahteen tyyppiin:

—	kuivat mineraaliset viinit

—	aromaattiset hedelmäiset viinit, jotka ovat paksuja ja täyteläisiä.

Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina kirkkaan/tumman kullankeltaiseen tai vaaleaan meripihkankeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Happopitoisuus vähintään	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

2. Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Vendanges Tardives”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 16 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 14,5 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan yhteisön lainsäädännössä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Happopitoisuus vähintään	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

3. Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Sélection de grains nobles”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 18,2 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 16,4 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan yhteisön lainsäädännössä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Happopitoisuus vähintään	milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1. Kasvatustavat: istutustiheys

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten vähimmäisistutustiheys on 4 500 köynnöstä hehtaarilla.

Riviväli saa olla enintään 2 metriä.

Viiniköynnösten välisen etäisyyden rivissä on oltava 0,75–1,50 metriä.

Jos lohkolta raivataan köynnösrivejä, leveimpien rivien välinen etäisyys on saanut 25. lokakuuta 2011 alkaen olla enintään kolme metriä.

2. Kasvatustavat: leikkaussäännöt

Viljelykäytäntö

Viiniköynnökset leikataan yksin- tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella niin, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 18 silmua.

3. Rypäleiden korjuu

Viljelykäytäntö

Viini valmistetaan käsin poimituista rypäleistä.

4. Luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden lisääminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Keskimääräistä luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta saa lisätä enintään

0,5 tilavuusprosenttia, kun kyseessä ovat rypälelajikkeista Gewurztraminer B ja Pinot Gris G valmistetut viinit,

1,5 tilavuusprosenttia kun kyseessä ovat muista rypälelajikkeista valmistetut viinit.

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä ei saa väkevöidä.

5. Valmistus

Valmistukseen sovellettavat rajoitukset

Puunpalasten käyttö on kielletty.

6. Viinien kypsentäminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viinejä kypsytetään vähintään korjuuta seuraavan vuoden 1. kesäkuuta saakka.

5.2. Enimmäistuotokset

1. Nimitys, jota voidaan täydentää tai olla täydentämättä ilmaisulla ”vendanges tardives”

60 hehtolitraa hehtaaria kohti

2. Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”sélection de grains nobles”

48 hehtolitraa hehtaaria kohti

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viini valmistetaan ja kypsytetään seuraavien kuntien alueella, joka perustuu vuoden 2021 viralliseen geokoodiin:

—

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskuntien Kientzheim ja Sigolsheim alue.

—	Bas-Rhinin departementti: Andlau, Barr, Bergbieten, Blienschwiller, Dahlenheim, Dambach-la-Ville, Eichhoffen, Kintzheim, Marlenheim, Mittelbergheim, Molsheim, Nothalten, Scharrachbergheim-Irmstett, Wolxheim.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.

Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

7. Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Gewurztraminer Rs

Muscat Ottonel B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains blancs B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains roses Rs - Muscat, Moscato

Pinot Gris G

Riesling B

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Alsacen viinialueella on suotuisat sääolosuhteet, ja tarkistettuun alkuperänimitykseen ”Alsace grand cru Rangen” liittyvien viinitarhojen sijainti on yksi parhaista. Maalauksellisissa alsacelaismaisemissa sijaitsevissa viinitarhoissa kehittyy persoonallisia viinejä, jotka ovat voimakaspiirteisiä ja ainutlaatuisia.

Näiden viinien kullankeltainen väri, vahva mineraalisuus, hapokkuus ja jalo karvaus johtuvat vulkaanisesta kasvupaikasta, jossa on myös poikkeukselliset maantieteelliset ominaisuudet. Viinit ovat hyvin viipyileviä, laadukkaan hapokkaita ja kypsiä.

Kasvukauden loppupuolen sääolot suosivat rypäleiden ylikypsymistä ja jalohomeen kehittymistä, joten ylikypsyneistä rypäleistä voidaan valmistaa viiniä.

Tuote-eritelmässä vahvistetun kypsytysjakson aikana viinit jatkavat paranemistaan.

Alsacen viininviljelijät noudattavat tarkkoja tuotantosääntöjä (esim. paljon lehtipinta-alaa ja korjuu käsin), joiden ansiosta näiden monivivahteisina tunnettujen viinien vahva luonne säilyy ja viinejä voidaan säilyttää pitkään.

Viinit ovat tämän alueen parhaimpia ja arvokkaampia kuin tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Alsace” varustetut viinit.

Rangen on saanut ylistystä ja useita mainintoja teoksissa ja asiakirjoissa jo 1100-luvulta lähtien. 1500-luvulla säädöksissä kiellettiin muiden viinien sekoittaminen Rangenin viineihin, jos niiden etiketeissä haluttiin säilyttää nimitys ”Rangen”. Samoihin aikoihin Thannin kaupungilla oli Rangenin viiniköynnöslajikkeita koskeva säädös: vuosien 1548 ja 1581 säädöksissä on kappaleita, joissa määritellään tiettyjä tuotantosääntöjä.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

—

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskunnan Kaysersberg alue.

—

Pakkaaminen maantieteellisellä alueella

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Viinit on 5. heinäkuuta 1972 lähtien pitänyt pullottaa Bas-Rhinin ja Haut-Rhinin departementeissä vuoden 1955 asetuksessa kuvattuun Vin du Rhin -tyypin flûte-pulloon.

Vuosikerran merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Vuosikerta on mainittava yhdessä nimityksen nimen kanssa sato- ja varastoilmoituksissa, saateasiakirjoissa, ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa.

Yleisesti käytetty lajikenimi

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Samassa etiketissä ei saa mainita kahta tai useampaa yleisesti käytettyä lajikenimeä.

Yleisesti käytetyt lajikenimet ovat seuraavat:

Gewurztraminer

Muscat

Muscat Ottonel

Pinot Gris

Riesling.

Perinteiset merkinnät ”vendanges tardives” ja ”sélection de grains nobles”

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, siinä on mainittava

—	vuosikerta

—	ja jokin yleisesti käytetyistä lajikenimistä.

Sokeripitoisuuden merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-4cec3ff9-abd4-4253-a1db-245ddd809faa

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 385

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	65. vuosikerta 6. lokakuuta 2022

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2022/C 385/01	Komission ilmoitus siitä, miten tulkitaan EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaan perustuvan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen ja varojen raportointia	1

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2022/C 385/02	Euron kurssi — 5. lokakuuta 2022	20
	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTAn valvontaviranomainen
2022/C 385/03	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	21
2022/C 385/04	EFTAn valvontaviranomaisen tiedonanto EFTA-valtioissa 1. heinäkuuta 2022 alkaen voimassa olevista valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista – Julkaistu valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen VII osassa ja 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL 10 artiklassa vahvistettujen viite- ja diskonttokorkoja koskevien sääntöjen mukaisesti	22
2022/C 385/05	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	23

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	0,9915
JPY	Japanin jeniä	143,18
DKK	Tanskan kruunua	7,4388
GBP	Englannin puntaa	0,87340
SEK	Ruotsin kruunua	10,8376
CHF	Sveitsin frangia	0,9756
ISK	Islannin kruunua	141,30
NOK	Norjan kruunua	10,4858
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,524
HUF	Unkarin forinttia	423,60
PLN	Puolan zlotya	4,7910
RON	Romanian leuta	4,9385
TRY	Turkin liiraa	18,4201
AUD	Australian dollaria	1,5380
CAD	Kanadan dollaria	1,3493
HKD	Hongkongin dollaria	7,7831
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7419
SGD	Singaporen dollaria	1,4124
KRW	Etelä-Korean wonia	1 406,71
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,6228
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,0555
HRK	Kroatian kunaa	7,5255
IDR	Indonesian rupiaa	15 061,81
MYR	Malesian ringgitiä	4,5911
PHP	Filippiinien pesoa	58,212
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	37,102
BRL	Brasilian realia	5,1575
MXN	Meksikon pesoa	19,8625
INR	Intian rupiaa	80,9090

	Islanti	Liechtenstein	Norja
1.7.2022–	3,90	–0,57	1,17

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2022/C 385/06	Landsrétturin 9 päivänä kesäkuuta 2022 esittämä pyyntö saada EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto asiassa Verkfræðingafélag Íslands, Stéttarfélag tölvunarfræðinga og Lyfjafræðingafélag Íslands vastaan Islannin valtio (Asia E-9/22)	24
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2022/C 385/07	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10904 – CVC / MATICMIND / SIO) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	25
2022/C 385/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10697 – ARAMCO OVERSEAS COMPANY / LOTOS SPV 1) ( 1 )	27
2022/C 385/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10857 – CINVEN / ZURICH SANDER VERMÖGENSVERWALTUNG) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	28
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2022/C 385/10	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	29
2022/C 385/11	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	40
2022/C 385/12	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	52
2022/C 385/13	Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun tuote-eritelmän julkaiseminen	64

	Oikaisuja
	Oikaisu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korkoon: – 0,50 % 1. lokakuuta 2022 – Euron kurssi (2022/C 381/04) ( EUVL C 381, 4.10.2022 )	69

Rasvaisuus	Kuiva-ainepitoisuus, vähintään, % (m/m)	Kuiva-aineen rasvapitoisuus (%) (m/m)		Happamuus (°SH)
täysrasvainen	40,0	vähintään	60,0	60 –100
rasvainen	35,0	vähintään	45,0
rasvainen	35,0	alle	60,0
osittain kuoritusta maidosta valmistettu	25,0	vähintään	25,0
osittain kuoritusta maidosta valmistettu	25,0	alle	45,0
vähärasvainen	20,0	vähintään	10,0
vähärasvainen	20,0	alle	25,0
kuoritusta maidosta valmistettu	15,0	alle	10,0	60 –90

Ulkomuoto	Väriltään tasaisesti norsunluunvärinen tai rasvaisessa ja täysrasvaisessa laadussa kellertävänvalkoinen.
Rakenne	Kukkakaalia muistuttavia raerykelmiä (kooltaan 4–20 mm), joiden lisäksi voi esiintyä pieniä määriä heraa. Jos tuote pakataan koneellisesti, muodostuu homogeeninen pala, joka voidaan murtaa kukkakaalia muistuttaviksi raerykelmiksi. Raemainen koostumus tuntuu suussa, mutta tuote on helposti nieltävää.
Tuoksu	Miellyttävän hapan, aromaattinen ja puhdas, vailla vieraita tuoksuja.
Maku	Miellyttävän hapan, raikas, aromaattinen, maukas ja puhdas, vailla vieraita makuja.


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.