ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 370

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

65. vuosikerta
28. syyskuu 2022


Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan komissio

2022/C 370/01

Euron kurssi — 27. syyskuuta 2022

1


 

V   Ilmoitukset

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2022/C 370/02

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – Asia: M.10883 – BLACKSTONE / RIVEAN / ESDEC SOLAR GROUP – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

2

2022/C 370/03

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10902 – FEV CONSULTING / MITSUBISHI CORPORATION / JV) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

4

2022/C 370/04

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10852 – 3D SYSTEMS / DUSSUR / JV) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

6

 

MUUT SÄÄDÖKSET

 

Euroopan komissio

2022/C 370/05

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

8

2022/C 370/06

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

21

2022/C 370/07

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

33

2022/C 370/08

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

45


 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

 


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan komissio

28.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/1


Euron kurssi (1)

27. syyskuuta 2022

(2022/C 370/01)

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

0,9644

JPY

Japanin jeniä

139,28

DKK

Tanskan kruunua

7,4366

GBP

Englannin puntaa

0,89275

SEK

Ruotsin kruunua

10,8533

CHF

Sveitsin frangia

0,9503

ISK

Islannin kruunua

139,30

NOK

Norjan kruunua

10,3473

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

24,661

HUF

Unkarin forinttia

406,65

PLN

Puolan zlotya

4,7640

RON

Romanian leuta

4,9444

TRY

Turkin liiraa

17,8240

AUD

Australian dollaria

1,4859

CAD

Kanadan dollaria

1,3196

HKD

Hongkongin dollaria

7,5704

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,6921

SGD

Singaporen dollaria

1,3838

KRW

Etelä-Korean wonia

1 370,06

ZAR

Etelä-Afrikan randia

17,2361

CNY

Kiinan juan renminbiä

6,9156

HRK

Kroatian kunaa

7,5280

IDR

Indonesian rupiaa

14 604,52

MYR

Malesian ringgitiä

4,4466

PHP

Filippiinien pesoa

56,933

RUB

Venäjän ruplaa

 

THB

Thaimaan bahtia

36,565

BRL

Brasilian realia

5,1235

MXN

Meksikon pesoa

19,5832

INR

Intian rupiaa

78,5740


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


V Ilmoitukset

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

28.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/2


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

Asia: M.10883 – BLACKSTONE / RIVEAN / ESDEC SOLAR GROUP

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 370/02)

1.   

Komissio vastaanotti 15. syyskuuta 2022 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

Blackstone Inc. (Blackstone, Yhdysvallat)

Rivean Capital B.V. (Rivean, Alankomaat)

Esdec Solar Group B.V. (Esdec, Alankomaat), joka on tällä hetkellä yrityksen Rivean yksinomaisessa määräysvallassa.

Blackstone ja Rivean hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksessä Esdec.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

2.   

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

Blackstone on maailmanlaajuisesti toimiva vaihtoehtoisten omaisuudenhoitopalvelujen tarjoaja, jonka päätoimipaikka on Yhdysvalloissa.

Rivean on eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa eri aloilla toimiviin, pääasiassa keskisuuriin yrityksiin Euroopassa, erityisesti Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa, Itävallassa, Italiassa ja Sveitsissä.

Esdec toimittaa ja jakelee pääasiassa asuin- ja liiketilojen kattoihin tarkoitettujen aurinkopaneelien asennusjärjestelmiä, joita myydään tukkukauppiaille, suunnittelu-, hankinta- ja rakentamispalvelujen alan (EPC) jakelijoille tai suoraan asentajille. Esdec on tällä hetkellä Riveanin yksinomaisessa määräysvallassa.

3.   

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.   

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M. 10883 – BLACKSTONE / RIVEAN / ESDEC SOLAR GROUP

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

F. +32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.


28.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/4


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.10902 – FEV CONSULTING / MITSUBISHI CORPORATION / JV)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 370/03)

1.   

Komissio vastaanotti torstai 19. syyskuuta 2022 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

FEV Consulting GmbH (FEV, Saksa), joka on yrityksen FEV Group GmbH (FEV Group, Saksa) määräysvallassa

Mitsubishi Corporation (MC, Japani)

uusi yhteisyritys (Japani).

FEV ja MC hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yhteisyrityksessä.

Keskittymä toteutetaan ostamalla uuden yhteisyrityksen osakkeita.

2.   

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

FEV: liikkeenjohdon konsultointipalvelut

MC: kauppayhtiö, joka kehittää ja harjoittaa liiketoimintaa useilla eri teollisuudenaloilla.

3.   

Yhteisyritys tarjoaa aktiivisesti konsultointi- ja muita palveluja Japanissa toimiville materiaalivalmistajille.

4.   

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

5.   

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.10902 – FEV CONSULTING / MITSUBISHI CORPORATION / JV

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

F. +32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.


28.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/6


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia: M.10852 – 3D SYSTEMS / DUSSUR / JV)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 370/04)

1.   

Komissio vastaanotti 20. syyskuuta 2022 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen sen käsiteltäväksi asetuksen 4 artiklan 5 kohdan nojalla siirretystä ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

3D Systems, Inc. (3DS, Yhdysvallat), jonka viime kädessä omistavat 3D Systems Corporation (Yhdysvallat) ja 3D Canada Company (Kanada)

Saudi Arabian Industrial Investments Company (Dussur, Saudi-Arabian kuningaskunta), joka on Saudi-Arabian julkisen investointirahaston ja yrityksen Saudi Arabian Oil Company (Saudi-Arabian kuningaskunta) yhteisessä määräysvallassa.

3DS ja Dussur hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan uudessa yhteisyrityksessä.

Keskittymä toteutetaan ostamalla uuden yhteisyrityksen osakkeita.

2.   

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3DS: materiaalia lisäävän valmistuksen ja 3D-tulostuksen alalla toimivan yritysryhmän emoyhtiö

Dussur: sellaisilla strategisilla talouden aloilla toimiva strateginen sijoitusyhtiö, joilla kehitetään kaikkien teollisuussektoreiden multitransformaatiopalveluja, mukaan lukien kiinteän ja irtaimen aineellisen ja aineettoman omaisuuden hallussapito, kehittäminen, rakentaminen, käyttö, ylläpito, myynti, osto, vuokraus ja leasing-vuokraus.

3.   

Yhteisyritys tarjoaa 3D-tulostuspalveluja pääasiassa Saudi-Arabian kuningaskunnassa.

4.   

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

5.   

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.10852 – 3D SYSTEMS / DUSSUR / JV

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

F. +32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”)..

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.


MUUT SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio

28.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/8


Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 370/05)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Alsace grand cru Kirchberg de Barr”

PDO-FR-A0343-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 20.7.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Lisämaininta

Tuote-eritelmän I luvun II jakson 1 kohtaan on lisätty seuraavat yleisesti käytetyt lajikenimet: ”Sylvaner” ja ”Pinot Noir” sekä vastaavat rypälelajikkeiden viralliset nimet ”Sylvaner B” ja ”Pinot Noir N”.

Yleisesti käytetty lajikenimi ”Sylvaner” on lisätty, koska se jäi pois tuote-eritelmän ensimmäisestä versiosta. Ensimmäisen version I luvun X jakson 1 kohdan b alakohdassa mainitaan, että sallittuja rypälelajikkeita voidaan viiniyttää ja pitää kaupan lajikenimillä. Vastaava yleisesti käytetty lajikenimi oli kuitenkin jäänyt merkitsemättä mahdollisten lajikenimien luetteloon. Tuote-eritelmän ensimmäisen version hyväksymisen jälkeen annetussa kansallisessa päätöksessä Sylvaner B lisättiin niiden rypälelajikkeiden joukkoon, joista voidaan valmistaa alkuperänimityksellä ”Alsace grand cru Zotzenberg” varustettuja viinejä. Tässä yhteydessä otettiin huomioon paikalliset käytännöt ja kyseisten viinien maine.

Tämä muutos ei aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

Yleisesti käytetty lajikenimi ”Pinot Noir” on lisätty, sillä tämän alkuperänimityksen osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus. Nimityksen ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” hyväksymistä koskeva hakemus punaviinin osalta perustuu määritellyillä lohkoilla kasvaneista Pinot Noir N -lajikkeen rypäleistä valmistettujen, tämän Alsace grand cru -nimityksen saaneiden viinien tunnettuuteen, maineeseen ja ominaisuuksiin; kyseinen nimityshän oli alkujaan tunnustettu vain valkoviinien osalta.

Pinot Noir N on ainoa tällaisille punaviineille sallittu rypälelajike.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.

Tuote-eritelmän I luvun II jakson 1 kohtaan on lisätty yleisesti käytettyä lajikenimeä ”Muscat” vastaaviin rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta.

Tämä muutos ei aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

2.   Tuotetyypit

Tuote-eritelmän I luvun III jakson tekstiä on muutettu niin, että tässä tuote-eritelmässä tarkoitetut tarkistetut alkuperänimitykset eivät ole enää yksinomaan varattuja kuohumattomille valkoviineille.

Erityisesti mainitaan kuohumattomille valko- ja punaviineille varatut tarkistetut alkuperänimitykset ”Alsace grand cru” (”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr”).

Koska nimityksen ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” osalta on hyväksytty kuohumattomat punaviinit, yhtenäistä asiakirjaa muutetaan useassa kohtaa näiltä osin, erityisesti 4 kohdassa.

3.   Maantieteellinen alue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 1 kohtaan on lisätty kappale, jossa viitataan päivämääriin, joina INAOn toimivaltainen kansallinen komitea vahvisti maantieteellisen alueen, ja todetaan, että tuote-eritelmään kirjatun alueen rajat on määritetty vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella. Tämän lisäyksen ansiosta alueen rajaus on laissa vahvistettu.

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Kientzheim ja Sigolsheim on poistettu, koska niiden alueet on liitetty Kaysersberg Vignoblen kuntaan.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta maantieteellistä aluetta.

Lisäksi 1 kohtaan on lisätty seuraavat virkkeet:

”Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAOn (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.”

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaan.

4.   Rajattu viljelyalue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 2 kohdassa

ensimmäiseen alakohtaan lisätään pois jäänyt tieto ”6. ja 7. syyskuuta 2006” eli yksi ajankohdista, joina toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyi rajatun viljelyalueen

toisen alakohdan tekstiä muutetaan niin, että siinä otetaan huomioon IV kohdan 1 alakohdassa tehdyt kuntien nimiä koskevat muutokset

taulukon Kunnat-sarake päivitetään vastaamaan IV kohdan 1 alakohdassa mainittuja kuntien nimiä.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5.   Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 3 kohtaa muutetaan toteamalla, että tuote-eritelmään kirjatun alueen rajat on määritetty vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella. Tämän lisäyksen ansiosta alueen rajaus on laissa vahvistettu.

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Sen vuoksi Kaysersbergin kunta on poistettu ja Kaysersberg Vignoblen kunta lisätään mainiten myös, että se otetaan huomioon osittain eli ainoastaan siihen liitetyn Kaysersbergin kunnan alueen osalta.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.

6.   Viiniköynnöslajikkeet

Tuote-eritelmän I luvun V jakson 1 kohdan a alakohtaan on lisätty ilmaisut ”– valkoviinit:” ja ”– punaviinit: rypälelajike Pinot Noir N”, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus. Pinot Noir N on ainoa tällaisille punaviineille sallittu rypälelajike. Se on myös ainoa rypälelajike, joka on sallittu alkuperänimityksen ”Alsace” saaneen punaviinin valmistuksessa.

Yhtenäiseen asiakirjaan lisätään viininvalmistuksessa käytettävä rypälelajike Pinot Noir N.

Tuote-eritelmän V jakson 1 kohdan a, b ja e alakohtaan sekä 2 jakson b kohtaan on lisätty rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7.   Istutustiheys

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohtaan on lisätty ilmaisut ”Valkoviinin tuotantoon” ja ”Punaviinin tuotantoon”, jotta tehtäisiin ero vähimmäisistutustiheyksien välillä viinin värin mukaan. Viiniköynnösten istutustiheys mainitaan niiden nimitysten osalta, joissa voidaan tuottaa punaviinejä.

Lisätään virke seuraavasti: Viiniköynnösten, jotka on tarkoitettu sellaisten punaviinien tuotantoon, jotka voivat saada tarkistetun alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr”, istutustiheys on vähintään 5 000 köynnöstä hehtaarilla.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan a alakohdassa on täsmennetty siihen sääntöön liittyvää päivämäärä, joka koskee mahdollisuutta muuttaa istutustiheyttä viiniköynnöksiä raivaamalla: Ilmaisu ”tämän tuote-eritelmän hyväksymispäivästä” korvataan ilmaisulla ”25. lokakuuta 2011 alkaen”.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaan.

8.   Leikkaussäännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan b alakohdassa on poistettu valkoviinien tuotannon osalta rypälelajikkeen mukaan vaihteleva sääntö, joka koskee silmujen lukumäärää neliömetrillä. Yhteiseksi säännöksi tulee 18 silmua köynnöstä kohden.

Tämän muutoksen ansiosta Alsacen viinien alkuperänimitysten tuote-eritelmien tekstit ovat yhdenmukaisemmat ja valvontamenettelyt yksinkertaisempia.

Virkkeen alkuun on lisätty ”Valkoviinien osalta”, koska eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

On lisätty punaviinejä koskeva leikkaussääntö, joka on enintään 14 silmua köynnöstä kohden. Se on vähemmän kuin valkoviinien tuotannossa sallittu määrä. Säännön ansiosta tuotosten ja laadukkaiden rypäleiden tuotannon välinen yhtenäisyys säilyy.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

9.   Tukilangoitusta ja lehvistön korkeutta koskevat säännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan c alakohdassa on poistettu maininta kaaren tukilangan enimmäiskorkeudesta ja tukilangoitetun lehvistön korkeuden mittaustapaa muutetaan.

Näiden muutosten ansiosta lehvistön korkeuden noudattaminen voidaan todeta kasvukaudella, kun aiemmin sitä koski vain keinoihin liittyvä velvoite.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10.   Viljelylohkokohtainen keskimääräinen enimmäistuotos

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan d alakohdassa viljelylohkokohtaista keskimääräistä enimmäistuotosta on laskettu valkoviinien osalta 10 000 kilogrammasta 8 500 kilogrammaan hehtaarilla. Tämä on yhdenmukaista näiden viinien tuotosten laskun kanssa.

Punaviineille on vahvistettu niiden tuotoksen mukaisesti valkoviinejä alhaisempi arvo.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11.   Rypäleiden kypsyys ja viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun VII jakson 2 kohdan a alakohdassa taulukkoa on muutettu sen huomioon ottamiseksi, että eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

Nimityksen ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” osalta Pinot Noir N -rypälelajikkeelle on vahvistettu rypäleiden vähimmäissokeripitoisuudeksi niiden korjuuhetkellä 207 grammaa rypäleen puristemehulitraa kohden. Luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden arvoksi on vahvistettu 12 tilavuusprosenttia.

Jälkimmäinen muutos vaikuttaa yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaan.

Valkoviineissä rypäleiden vähimmäissokeripitoisuutta on nostettu 2–3 grammalla rypäleen puristemehulitraa kohden, jotta voitaisiin noudattaa samaa yhden tilavuusprosentin eroa suhteessa luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden arvoihin, kuten tuote-eritelmän edellisessä versiossa. Edunvalvonnasta vastaava elin (organisme de défense et de gestion) on päättänyt määrittää sokerigrammojen muuntumisen alkoholiksi käyttämällä yhden tilavuusprosentin tuottamiseksi valkoviineillä arvona 17:ää grammaa sokeria. Tuote-eritelmän alkuperäisessä versiossa arvoksi mainittiin 16,83. Tuote-eritelmän ensimmäistä versiota laadittaessa INAOn toimivaltainen kansallinen komitea suositteli arvoa 17.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

12.   Tuotokset

Tuote-eritelmän I luvun VIII jakson 1 ja 2 kohdassa tuotoksia ja enimmäistuotoksia on pienennetty. Näin voidaan paremmin hallita valkoviinien ja ilmaisulla ”Vendanges tardives” varustettujen valkoviinien laatua Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti.

Ilman edellä tarkoitettua mainintaa oleviin viineihin on lisätty ilmaisu ”valkoviinit”, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

Punaviinien tuotokset ja enimmäistuotokset on vahvistettu Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti, eli grand cru -nimityksillä arvot ovat pienemmät.

Yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa on muutettu enimmäistuotosten osalta.

13.   Malolaktinen käyminen, punaviinien käymiskykyisten sokereiden pitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan c alakohdassa on täsmennetty, että punaviinit läpikäyvät malolaktisen käymisen.

Tämän säännön valvonnan varmistamiseksi omenahappopitoisuudeksi on vahvistettu pakkaamisvaiheessa enintään 0,4 grammaa litraa kohden.

Tuote-eritelmän IX jakson 1 kohdan d alakohdassa punaviineille on vahvistettu käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuudeksi enintään 2 grammaa litraa kohden käymisprosessin jälkeen.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

14.   Kielto lisätä punaviinien luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan e alakohdassa on täsmennetty, että punaviinejä ei väkevöidä. Tämä valmistukseen sovellettava rajoitus on mahdollinen, koska rypäleet ovat korjattaessa täydellisen kypsiä. Siihen vaikuttavat seuraavat seikat: viinitarha on rajattu tarkasti niin, että siihen kuuluvat lohkot ovat suojassa kylmiltä pohjoistuulilta; lohkojen maaperä on erittäin kivistä, joten se läpäisee hyvin vettä ja lämpenee nopeasti; istutustiheys on varsin korkea; viiniköynnökset on tukilangoitettu korkealle lehtipinta-alan optimoimiseksi, ja tuotoksia hallitaan tiukoilla leikkausta koskevilla säännöillä.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

15.   Käymishuoneen kapasiteetti

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan g alakohdassa on pienennetty käymishuoneen kapasiteetin laskentakerrointa.

Edellisen satomäärän ja käymishuoneen kapasiteetin välisen suhteen ei tarvitse olla niin suuri.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

16.   Punaviinien kypsytysaika ja kuluttajamarkkinoille saattaminen

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 2 kohdan mukaan punaviiniä on kypsytettävä vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden 1. päivään lokakuuta. Viinejä, jotka valmistetaan kyseisellä alueella kasvatetuista Pinot Noir N -lajikkeen rypäleistä, on kypsytettävä tietty vähimmäisaika, jotta niiden ominaisuudet pääsevät kehittymään.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 5 kohdassa mainitaan, että punaviinit saa saattaa kuluttajamarkkinoille vasta sadonkorjuuta seuraavan vuoden 1. päivästä lokakuuta lähtien.

Tämä muutos ei aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

17.   Pakattujen erien valvonta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 3 kohdan b alakohdasta on poistettu sääntö, jonka mukaan pakattujen erien valvontaa varten on säilytettävä erästä otettuja näytepulloja.

Tämä sääntö on valvontatoimenpide, joka kirjataan valvontasuunnitelmaan.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

18.   Pakattujen viinien varastointi

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 4 kohdassa on täsmennetty pakattujen viinien varastointipaikan ominaisuuksia.

Täsmennyksen ansiosta sääntö on toimijoille selkeämpi ja valvonta helpompaa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

19.   Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 1 kohdan b alakohdan tekstiä muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon kuohumattomien punaviinien hyväksyntä alkuperänimitysten ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” osalta.

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Hengst” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 500 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Kircberg de Barr” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 000 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4, 5 ja 7 kohtaa.

Tuote-eritelmän X jakson 1 kohdan b alakohdassa on poistettu tieto siitä, että näiden kahden alkuperänimityksen hyväksyntä liittyy valkoisiin rypälelajikkeisiin ja lisätään ilmaisu ”valkoviinien osalta” silloin kun se on tekstin selkeyden kannalta olennaista.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Tuote-eritelmän X jakson 1 kohdan b alakohtaan on lisätty rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta. Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

20.   Viinin/viinien kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 2 kohtaan on lisätty tarkempi kuvaus valkoviinien ulkonäöstä.

Ensimmäisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina kullankeltaiseen saakka.”

Viimeisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina meripihkankeltaiseen saakka.”

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 2 kohtaan on lisätty alkuperänimityksillä ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” varustetuille punaviineille pääasiallisten aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus.

Nimityksen ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” osalta on lisätty tekstiä seuraavasti:

”Näiden tumman- ja syvänpunaisten viinien monivivahteisessa tuoksussa on mustia marjoja ja mausteita. Viinit ovat laajakirjoisen hapokkaita, suutuntumaltaan runsaita mutta myös hienostuneita. Lopputuntuma on pitkä ja suolainen. Niitä voidaan säilyttää pitkään.”

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

21.   Siirtymätoimenpiteet

Tuote-eritelmän I luvun VI jaksoon tehtyjen muutosten vuoksi myös XI jakson 2 kohdasta on poistettu kaaren tukilangan enimmäiskorkeus ja vähennetään silmujen enimmäismäärää köynnöstä kohden.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

22.   Pakollinen maininta sokeripitoisuudesta valkoviinin etiketissä ja muissa asiakirjoissa

Tuote-eritelmän I luvun XII jakson 2 kohdan d alakohtaan on lisätty uusi teksti, jolla tehdään pakolliseksi sokeripitoisuuden merkitseminen, joka on nykyisellään komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 mukaisesti vapaaehtoista.

Merkinnän ansiosta kuluttaja saa selkeämpää tietoa viinityypistä.

Uusi sääntö ei koske viinejä, joissa on perinteinen merkintä ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”.

Yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaa täydennetään.

Entisestä XII jakson 2 kohdan d alakohdasta tulee e alakohta.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

23.   Viljelylohkojen käyttötarkoitusta koskeva ennakkoilmoitus

Tuote-eritelmän II luvun I jakson 1 kohdassa on täsmennetty sääntöjä, jotka koskevat toimijan tekemää ennakkoilmoitusta viljelylohkojen käyttötarkoituksesta alkuperänimityksen ”Alsace grand cru” edunvalvonnasta vastaavalle elimelle silloin kun toimija luopuu osuudestaan kyseisellä alkuperänimityksellä varustetun viinin tuotantoon.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

24.   Perinteiset merkinnät ”vendanges tardives” ja ”sélection de grains nobles” ja yleisesti käytetty lajikenimi

Yhtenäisen asiakirjan kohdassa 9 ”Lisäedellytykset”

– alakohtaa ”Perinteiset merkinnät ” on muutettu, jotta siinä mainittaisiin kaikki yleisesti käytetyt lajikenimet, jotka ovat sallittuja mainintojen ”vendanges tardives” ja ”sélection de grains nobles” osalta (sillä alakohtaan ”Yleisesti käytetty lajikenimi” on lisätty ”Pinot Noir”).

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Alsace grand cru Kirchberg de Barr

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin tai viinien kuvaus

1.   Valkoviini

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 12,5 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 11 %.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina saa väkevöinnin jälkeen olla Gewurztraminer B- ja Pinot Gris G -rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 15 tilavuusprosenttia ja muista rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 14 tilavuusprosenttia.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Nämä valkoviinit soveltuvat erinomaisesti pidempään säilytettäviksi ja ne ovat hyvin raikkaita, sillä maussa hallitseva viinihappo yhdistyy rypäleiden oikeaan kypsyyteen. Alkuperänimitystä voi täydentää yleisesti käytetyillä lajikenimillä, mikäli viinit on saatu yksinomaan niistä rypälelajikkeista, jotka vastaavat asianomaisia lajikenimiä. Nämä viinit ovat rakenteikkaita, monivivahteisia ja erittäin aromaattisia moninaisin vivahtein. Ne ovat erittäin viipyileviä, ja monivivahteisuus lisääntyy ajan mittaan.Niihin kehittyy moninaisempia vivahteita sekä mineraalisuuteen, hienostuneisuuteen ja viipyilevyyteen perustuvaa harmoniaa. On sekä kuivia, mineraalisia viinejä että aromaattisia, hedelmäisiä viinejä, jotka ovat paksuja ja täyteläisiä. Molemmat viinityypit ovat väriltään täyteläisiä aina kullankeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

milliekvivalentteina litrassa

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

2.   Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Vendanges Tardives”, valkoviini

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 16 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 14,5 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Ilmaisulla ”vendanges tardives” merkittyjen viinien aromit ovat usein hyvin eksoottisia kandeerattujen hedelmien vivahtein, lopputuntuma on raikas. Väri on täyteläinen aina meripihkankeltaiseen saakka. Näiden viinien maku on huomattavan tiivistynyt ja aromit pitkäkestoisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

milliekvivalentteina litrassa

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

3.   Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Sélection de grains nobles”, valkoviini

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 18,2 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 16,4 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Jos viinillä on maininta ”sélection de grains nobles”, se on tiiviimpää, vahvempaa ja usein hedelmätahna-aromista. Väri on täyteläinen aina meripihkankeltaiseen saakka. Näiden viinien maku on huomattavan tiivistynyt ja aromit pitkäkestoisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

milliekvivalentteina litrassa

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

4.   Punaviini

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pinot Noir N -lajikkeesta valmistettujen viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia.

Viinit läpikäyvät malolaktisen käymisen. Niiden omenahappopitoisuus on pakkausvaiheessa enintään 0,4 grammaa litraa kohden.

Viinien käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on käymisen jälkeen enintään 2 grammaa litraa kohden.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Näiden tumman- ja syvänpunaisten viinien monivivahteisessa tuoksussa on mustia marjoja ja mausteita. Viinit ovat laajakirjoisen hapokkaita, suutuntumaltaan runsaita mutta myös hienostuneita. Lopputuntuma on pitkä ja suolainen.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

 

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Istutustiheys

Viljelykäytäntö

Valkoviinien osalta viiniköynnösten vähimmäisistutustiheys on 4 500 köynnöstä hehtaarilla.

Punaviinien osalta viiniköynnösten vähimmäisistutustiheys on 5 000 köynnöstä hehtaarilla.

Riviväli saa olla enintään 2 metriä.

Viiniköynnösten välisen etäisyyden rivissä on oltava 0,75–1,50 metriä.

Jos lohkolta raivataan köynnösrivejä, leveimpien rivien välinen etäisyys on saanut 25. lokakuuta 2011 alkaen olla enintään kolme metriä.

2.   Leikkaussäännöt

Viljelykäytäntö

Valkoviinien osalta viiniköynnökset leikataan yksin- tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella niin, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 18 silmua.

Punaviinien osalta viiniköynnökset leikataan yksin- tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella niin, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 14 silmua.

3.   Rypäleiden korjuu

Viljelykäytäntö

Viini valmistetaan käsin poimituista rypäleistä.

4.   Luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden lisääminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Keskimääräistä luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta saa valkoviineissä lisätä enintään Gewurztraminer B- ja Pinot Gris G -rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 0,5 tilavuusprosenttia ja muista rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 1,5 tilavuusprosenttia.

Jos valkoviiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä ei saa väkevöidä. Punaviinejä ei väkevöidä koskaan.

5.   Valmistus

Valmistukseen sovellettavat rajoitukset

Puunpalasten käyttö on kielletty.

6.   Viinien kypsentäminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Valkoviinejä kypsytetään vähintään korjuuta seuraavan vuoden 1. kesäkuuta saakka.

Punaviinejä kypsytetään vähintään korjuuta seuraavan vuoden 1. lokakuuta saakka.

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä on kypsytettävä vähintään rypäleiden korjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 1. kesäkuuta asti.

5.2.   Enimmäistuotokset

1.   Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”vendanges tardives”, valkoviini

60 hehtolitraa hehtaaria kohti

2.   Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”sélection de grains nobles”, valkoviini

48 hehtolitraa hehtaaria kohti

3.   Punaviini

48 hehtolitraa hehtaaria kohti

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viini valmistetaan ja kypsytetään seuraavien kuntien muodostamalla alueella, joka perustuu vuoden 2021 viralliseen geokoodiin:

Haut-Rhinin departementti: Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Ammerschwihr, Beblenheim, Bennwihr, Bergheim, Bergholtz, Eguisheim, Gueberschwihr, Guebwiller, Hattstatt, Hunawihr, Ingersheim, Katzenthal, Mittelwihr, Niedermorschwihr, Orschwihr, Pfaffenheim, Ribeauvillé, Riquewihr, Rodern, Rouffach, Saint-Hippolyte, Soultzmatt, Thann, Turckheim, Vieux-Thann, Voegtlinshoffen, Westhalten, Wettolsheim, Wintzenheim, Wuenheim, Zellenberg.

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskuntien Kientzheim ja Sigolsheim alue.

Bas-Rhinin departementti: Andlau, Barr, Bergbieten, Blienschwiller, Dahlenheim, Dambach-la-Ville, Eichhoffen, Kintzheim, Marlenheim, Mittelbergheim, Molsheim, Nothalten, Scharrachbergheim-Irmstett, Wolxheim.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.

Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAOn (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

7.   Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Gewurztraminer Rs

Muscat Ottonel B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains blancs B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains roses Rs - Muscat, Moscato

Pinot Gris G

Pinot Noir N

Riesling B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Alsacen viinialueella on suotuisat ilmasto-olot, ja tarkistetun alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” viinitarhojen sijainti on yksi parhaista. Maalauksellisissa alsacelaismaisemissa sijaitsevissa viinitarhoissa kehittyy persoonallisia viinejä, jotka ovat voimakaspiirteisiä ja ainutlaatuisia.

Koska tuotantolohkot ovat suojassa pohjoistuulilta ja maaperä lämpiää nopeasti, grand cru -viinit ovat mineraalisia, suolaisia ja monivivahteisen hapokkaita.

Rypäleet poimitaan keskivarhain ja viinit kehittyvät hitaasti ajan mittaan; viinien tuoksu on hienostunut, suutuntuma voimakas, pitkä, raikas ja mineraalinen.

Kasvukauden loppupuolen sääolot suosivat rypäleiden ylikypsymistä ja jalohomeen kehittymistä, joten ylikypsyneistä rypäleistä voidaan valmistaa viiniä.

Tuote-eritelmässä vahvistetun kypsytysjakson aikana viinit jatkavat paranemistaan.

Alsacen viininviljelijät noudattavat tarkkoja tuotantosääntöjä (esim. paljon lehtipinta-alaa ja korjuu käsin), joiden ansiosta näiden monivivahteisiksi tunnettujen viinien vahva luonne säilyy ja viinejä voidaan säilyttää pitkään.

Viinit ovat tämän alueen parhaimpia ja arvokkaampia kuin tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Alsace” varustetut viinit.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus

Viiniyttämistä sekä viinien valmistusta ja kypsytystä koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu vuoden 2021 virallisen geokoodin mukaan seuraavien kuntien alueesta:

Haut-Rhinin departementti: Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Bergholtz-Zell, Berrwiller, Buhl, Cernay, Colmar, Gundolsheim, Hartmanswiller, Herrlisheim, Houssen, Husseren-les-Châteaux, Jungholtz, Leimbach, Obermorschwihr, Osenbach, Ostheim, Rorschwihr, Soultz, Steinbach, Uffholtz, Walbach, Wattwiller, Wihr-au-Val, Zimmerbach. seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskunnan Kaysersberg alue.

Bas-Rhinin departementti: Albé, Avolsheim, Balbronn, Bernardswiller, Bernardvillé, Bischoffsheim, Boersch, Bourgheim, Châtenois, Cleebourg, Dachstein, Dangolsheim, Dieffenthal, Dorlisheim, Epfig, Ergersheim, Ernolsheim- Bruche, Fessenheim-le-Bas, Flexbourg, Furdenheim, Gertwiller, Gimbrett-Berstett, Goxwiller, Heiligenstein, Itterswiller, Kienheim, Kirchheim, Kuttolsheim, Mittelhausen, Mutzig, Nordheim, Oberhoffen-les-Wissenbourg, Obernai, Odratzheim, Orschwiller, Osthoffen, Ottrott, Petersbach, Reichsfeld, Riedseltz, Rosenwiller, Rosheim, Rott, Saint-Nabor, Saint-Pierre, Scherwiller, Seebach, Soultz-les-Bains, Steinseltz, Stotzheim, Strasbourg, Traenheim, Villé, Wangen, Westhoffen, Wissembourg, Zellwiller.

Pakkaaminen maantieteellisellä alueella

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus

Viinit pullotetaan yksinomaan pullotyyppiin ”Vin du Rhin”, joka on 20. toukokuuta 1955 annetun asetuksen nro 55-673, 13. toukokuuta 1959 annetun määräyksen ja 19. maaliskuuta 1963 annetun asetuksen mukainen.

Viinit on 5. heinäkuuta 1972 lähtien pitänyt pullottaa Bas-Rhinin ja Haut-Rhinin departementeissä vuoden 1955 asetuksessa kuvattuun Vin du Rhin -tyypin flûte-pulloon.

Vuosikerran merkitseminen

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus

Vuosikerta on mainittava yhdessä nimityksen nimen kanssa sato- ja varastoilmoituksissa, saateasiakirjoissa, ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa.

Yleisesti käytetty lajikenimi

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus

Tarkistetun alkuperänimityksen nimeä voi täydentää jollakin yleisesti käytetyllä lajikenimellä, mikäli viinit on saatu yksinomaan niistä rypälelajikkeista, jotka vastaavat asianomaisia lajikenimiä.

Samassa etiketissä ei saa mainita kahta tai useampaa yleisesti käytettyä lajikenimeä.

Yleisesti käytetyt lajikenimet ovat seuraavat:

Gewurztraminer

Muscat

Muscat Ottonel

Pinot Gris

Pinot Noir

Riesling.

Perinteiset merkinnät ”vendanges tardives” ja ”sélection de grains nobles”

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, siinä on mainittava

vuosikerta

ja jokin seuraavista yleisesti käytetyistä lajikenimistä:

Gewurztraminer

Muscat

Muscat Ottonel

Pinot Gris

Riesling.

Sokeripitoisuuden merkitseminen valkoviineihin

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus

Valkoviinejä, joilla on nykyisen tuote-eritelmän ehtojen mukaisesti jokin 51 tarkistetusta alkuperänimityksestä ”Alsace Grand Cru – paikkakunta” ei saa tarjota yleisölle, lähettää, saattaa markkinoille eikä myydä ilman että ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa on selkein merkein ilmaistu maininta sokeripitoisuudesta, sellaisena kuin se on määriteltynä EU:n säädöksissä. Tämä ei koske valkoviinejä, joissa on ilmaisu ”Vendanges Tardives” tai ”Sélection de Grains nobles”.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-4cec3ff9-abd4-4253-a1db-245ddd809faa


(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.


28.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/21


Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 370/06)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Alsace grand cru Froehn”

PDO-FR-A0384-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 20.7.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Lisämaininta

Tuote-eritelmän I luvun II jakson 1 kohtaan on lisätty seuraavat yleisesti käytetyt lajikenimet: ”Sylvaner” ja ”Pinot Noir” sekä vastaavat rypälelajikkeiden viralliset nimet ”Sylvaner B” ja ”Pinot Noir N”.

Yleisesti käytetty lajikenimi ”Sylvaner” on lisätty, koska se jäi pois tuote-eritelmän ensimmäisestä versiosta. Ensimmäisen version I luvun X jakson 1 kohdan b alakohdassa mainitaan, että sallittuja rypälelajikkeita voidaan viiniyttää ja pitää kaupan lajikenimillä. Vastaava yleisesti käytetty lajikenimi oli kuitenkin jäänyt merkitsemättä mahdollisten lajikenimien luetteloon. Tuote-eritelmän ensimmäisen version hyväksymisen jälkeen annetussa kansallisessa päätöksessä Sylvaner B lisättiin niiden rypälelajikkeiden joukkoon, joista voidaan valmistaa alkuperänimityksellä ”Alsace grand cru Zotzenberg” varustettuja viinejä. Tässä yhteydessä otettiin huomioon paikalliset käytännöt ja kyseisten viinien maine.

Yleisesti käytetty lajikenimi ”Pinot Noir” on lisätty tuote-eritelmään, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus. Kyseinen punaviinin hyväksymistä koskeva hakemus perustuu nimitysten ”Alsace grand cru” osalta määritellyillä lohkoilla kasvaneista Pinot Noir N -lajikkeen rypäleistä valmistettujen viinien tunnettuuteen, maineeseen ja ominaisuuksiin. Pinot Noir N on ainoa tällaisille punaviineille sallittu rypälelajike.

Tuote-eritelmän I luvun II jakson 1 kohtaan on lisätty yleisesti käytettyä lajikenimeä ”Muscat” vastaaviin rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta.

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

2.   Tuotetyypit

Tuote-eritelmän I luvun III jakson tekstiä on muutettu niin, että tässä tuote-eritelmässä tarkoitetut tarkistetut alkuperänimitykset eivät ole enää yksinomaan varattuja kuohumattomille valkoviineille.

Erityisesti mainitaan kuohumattomille valko- ja punaviineille varatut tarkistetut alkuperänimitykset ”Alsace grand cru” (”Alsace grand cru Hengst”, ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr”).

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3.   Maantieteellinen alue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 1 kohtaan on lisätty kappale, jossa viitataan päivämääriin, joina INAOn toimivaltainen kansallinen komitea vahvisti maantieteellisen alueen, ja todetaan, että tuote-eritelmään kirjatun alueen rajat on määritetty vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella. Tämän lisäyksen ansiosta alueen rajaus on laissa vahvistettu.

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Kientzheim ja Sigolsheim on poistettu, koska niiden alueet on liitetty Kaysersberg Vignoblen kuntaan.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta maantieteellistä aluetta.

Lisäksi 1 kohtaan on lisätty seuraavat virkkeet:

”Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.”

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaan.

4.   Rajattu viljelyalue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 2 kohdassa

ensimmäiseen alakohtaan on lisätty pois jäänyt tieto ”6. ja 7. syyskuuta 2006” eli yksi ajankohdista, joina toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyi rajatun viljelyalueen

toisen alakohdan tekstiä muutetaan niin, että siinä otetaan huomioon IV kohdan 1 alakohdassa tehdyt kuntien nimiä koskevat muutokset

taulukon Kunnat-sarake päivitetään vastaamaan IV kohdan 1 alakohdassa mainittuja kuntien nimiä.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5.   Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 3 kohtaa muutetaan toteamalla, että tuote-eritelmään kirjatun alueen rajat on määritetty vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella. Tämän lisäyksen ansiosta alueen rajaus on laissa vahvistettu.

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Sen vuoksi Kaysersbergin kunta on poistettu ja Kaysersberg Vignoblen kunta lisätään mainiten myös, että se otetaan huomioon osittain eli ainoastaan siihen liitetyn Kaysersbergin kunnan alueen osalta.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.

6.   Viiniköynnöslajikkeet

Tuote-eritelmän I luvun V jakson 1 kohdan a alakohtaan on lisätty ilmaisut ”– valkoviinit:” ja ”– punaviinit: rypälelajike Pinot Noir N”, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus. Pinot Noir N on ainoa tällaisille punaviineille sallittu rypälelajike. Se on myös ainoa rypälelajike, joka on sallittu alkuperänimityksen ”Alsace” saaneen punaviinin valmistuksessa.

Tuote-eritelmän V jakson 1 kohdan a, b ja e alakohtaan sekä 2 jakson b kohtaan on lisätty rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7.   Istutustiheys

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohtaan on lisätty ilmaisut ”Valkoviinin tuotantoon” ja ”Punaviinin tuotantoon”, jotta tehtäisiin ero vähimmäisistutustiheyksien välillä viinin värin mukaan. Viiniköynnösten istutustiheys mainitaan niiden nimitysten osalta, joissa voidaan tuottaa punaviinejä.

Nämä lisäykset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan a alakohdassa on täsmennetty siihen sääntöön liittyvää päivämäärä, joka koskee mahdollisuutta muuttaa istutustiheyttä viiniköynnöksiä raivaamalla: Ilmaisu ”tämän tuote-eritelmän hyväksymispäivästä” korvataan ilmaisulla ”25. lokakuuta 2011 alkaen”.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaan.

8.   Leikkaussäännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan b alakohdassa on poistettu valkoviinien osalta rypälelajikkeen mukaan vaihteleva sääntö, joka koskee silmujen lukumäärää neliömetrillä. Yhteiseksi säännöksi tulee 18 silmua köynnöstä kohden.

Tämän muutoksen ansiosta Alsacen viinien alkuperänimitysten tuote-eritelmien tekstit ovat yhdenmukaisemmat ja valvontamenettelyt yksinkertaisempia.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

Virkkeen alkuun on lisätty ”Valkoviinien osalta”, koska eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

On lisätty punaviinejä koskeva leikkaussääntö, joka on enintään 14 silmua köynnöstä kohden. Se on vähemmän kuin valkoviinien tuotannossa sallittu määrä. Säännön ansiosta tuotosten ja laadukkaiden rypäleiden tuotannon välinen yhtenäisyys säilyy.

Jälkimmäiset muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9.   Tukilangoitusta ja lehvistön korkeutta koskevat säännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan c alakohdassa on poistettu maininta kaaren tukilangan enimmäiskorkeudesta ja tukilangoitetun lehvistön korkeuden mittaustapaa muutetaan.

Näiden muutosten ansiosta lehvistön korkeuden noudattaminen voidaan todeta kasvukaudella, kun aiemmin sitä koski vain keinoihin liittyvä velvoite.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10.   Viljelylohkokohtainen keskimääräinen enimmäistuotos

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan d alakohdassa viljelylohkokohtaista keskimääräistä enimmäistuotosta on laskettu valkoviinien osalta 10 000 kilogrammasta 8 500 kilogrammaan hehtaarilla. Tämä on yhdenmukaista näiden viinien tuotosten laskun kanssa.

Punaviineille on vahvistettu niiden tuotoksen mukaisesti valkoviinejä alhaisempi arvo.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11.   Rypäleiden kypsyys ja viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun VII jakson 2 kohdan a alakohdassa taulukkoa on muutettu sen huomioon ottamiseksi, että eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru” saaneille punaviineille on vahvistettu rypäleiden vähimmäissokeripitoisuus niiden korjuuhetkellä, kuten myös luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Valkoviineissä rypäleiden vähimmäissokeripitoisuutta on nostettu 2–3 grammalla rypäleen puristemehulitraa kohden, jotta voitaisiin noudattaa samaa yhden tilavuusprosentin eroa suhteessa luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden arvoihin, kuten tuote-eritelmän edellisessä versiossa. Edunvalvonnasta vastaava elin (organisme de défense et de gestion) on päättänyt laskea sen, miten sokerigrammat muuntuvat alkoholiksi, käyttämällä valkoviineillä yhden tilavuusprosentin osalta arvona 17:ää grammaa sokeria, kun tuote-eritelmän alkuperäisessä versiossa arvoksi mainittiin 16,83. Tuote-eritelmän ensimmäistä versiota laadittaessa INAOn toimivaltainen kansallinen komitea suositteli arvoa 17.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

12.   Tuotokset

Tuote-eritelmän I luvun VIII jakson 1 ja 2 kohdassa tuotoksia ja enimmäistuotoksia on pienennetty. Näin voidaan paremmin hallita valkoviinien ja ilmaisulla ”Vendanges tardives” varustettujen valkoviinien laatua Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti.

Yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa on muutettu enimmäistuotosten osalta.

Ilman edellä tarkoitettua mainintaa oleviin viineihin on lisätty ilmaisu ”valkoviinit”, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

Punaviinien tuotokset ja enimmäistuotokset on vahvistettu Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti, eli grand cru -nimityksillä arvot ovat pienemmät.

Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta yhtenäiseen asiakirjaan.

13.   Malolaktinen käyminen, punaviinien käymiskykyisten sokereiden pitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan c alakohdassa on täsmennetty, että punaviinit läpikäyvät malolaktisen käymisen.

Tämän säännön valvonnan varmistamiseksi omenahappopitoisuudeksi on vahvistettu pakkaamisvaiheessa enintään 0,4 grammaa litraa kohden.

Tuote-eritelmän IX jakson 1 kohdan d alakohdassa punaviineille on vahvistettu käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuudeksi enintään 2 grammaa litraa kohden käymisprosessin jälkeen.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

14.   Kielto lisätä punaviinien luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan e alakohdassa on täsmennetty, että punaviinejä ei väkevöidä. Tämä valmistukseen sovellettava rajoitus on linjassa rypäleiden tuotantoon tarkoitettujen lohkojen rajojen määrittämisen, vähimmäisistutustiheyden, leikkaussääntöjen ja alhaisten tuotosarvojen kanssa.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

15.   Käymishuoneen kapasiteetti

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan g alakohdassa on pienennetty käymishuoneen kapasiteetin laskentakerrointa.

Edellisen satomäärän ja käymishuoneen kapasiteetin välisen suhteen ei tarvitse olla niin suuri.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

16.   Punaviinien kypsytysaika ja kuluttajamarkkinoille saattaminen

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 2 kohdan mukaan punaviiniä on kypsytettävä vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden 1. päivään lokakuuta. Viinejä, jotka valmistetaan kyseisellä alueella kasvatetuista Pinot Noir N -lajikkeen rypäleistä, on kypsytettävä tietty vähimmäisaika, jotta niiden ominaisuudet pääsevät kehittymään.

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 5 kohdassa mainitaan, että punaviinit saa saattaa kuluttajamarkkinoille vasta sadonkorjuuta seuraavan vuoden 1. päivästä lokakuuta lähtien.

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

17.   Pakattujen erien valvonta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 3 kohdan b alakohdasta on poistettu sääntö, jonka mukaan pakattujen erien valvontaa varten on säilytettävä erästä otettuja näytepulloja.

Tämä sääntö on valvontatoimenpide, joka kirjataan valvontasuunnitelmaan.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

18.   Pakattujen viinien varastointi

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 4 kohdassa on täsmennetty pakattujen viinien varastointipaikan ominaisuuksia.

Täsmennyksen ansiosta sääntö on toimijoille selkeämpi ja valvonta helpompaa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

19.   Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 1 kohdan b alakohdan tekstiä muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon kuohumattomien punaviinien hyväksyntä alkuperänimitysten ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” osalta.

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Hengst” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 500 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Kircberg de Barr” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 000 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

Tuote-eritelmän X jakson 1 kohdan b alakohdassa on poistettu tieto siitä, että näiden kahden alkuperänimityksen hyväksyntä liittyy valkoisiin rypälelajikkeisiin ja lisätään ilmaisu ”valkoviinien osalta” silloin kun se on tekstin selkeyden kannalta olennaista.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” on lisätty väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta. Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

20.   Viinin/viinien kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 2 kohtaan on lisätty tarkempi kuvaus valkoviinien ulkonäöstä.

Ensimmäisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina kullankeltaiseen saakka.”

Viimeisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina meripihkankeltaiseen saakka.”

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

Alkuperänimityksillä ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” varustetuille punaviineille on lisätty pääsiasiallisten aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus.

Nämä kuvaukset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

21.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 3 kohdassa alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Hengst” osalta tietoja, jotka koskevat yhteyttä maantieteelliseen alkuperään sekä viinin ominaisuuksia, joita voi olla myös asianomaisilla punaviineillä, täydennetään nimenomaisesti punaviinejä koskevilla tiedoilla.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

22.   Siirtymätoimenpiteet

Tuote-eritelmän I luvun VI jaksoon tehtyjen muutosten vuoksi myös XI jakson 2 kohdasta on poistettu kaaren tukilangan enimmäiskorkeus ja vähennetään silmujen enimmäismäärää köynnöstä kohden.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

23.   Pakollinen maininta sokeripitoisuudesta valkoviinin etiketissä ja muissa asiakirjoissa

Tuote-eritelmän I luvun XII jakson 2 kohdan d alakohtaan on lisätty uusi teksti, jolla tehdään pakolliseksi sokeripitoisuuden merkitseminen, joka on nykyisellään komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 mukaisesti vapaaehtoista.

Merkinnän ansiosta kuluttaja saa selkeämpää tietoa viinityypistä.

Uusi sääntö ei koske viinejä, joissa on perinteinen merkintä ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”.

Yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaa täydennetään.

Entisestä XII jakson 2 kohdan d alakohdasta tulee e alakohta.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

24.   Viljelylohkojen käyttötarkoitusta koskeva ennakkoilmoitus

Tuote-eritelmän II luvun I jakson 1 kohdassa on täsmennetty sääntöjä, jotka koskevat toimijan tekemää ennakkoilmoitusta viljelylohkojen käyttötarkoituksesta alkuperänimityksen ”Alsace grand cru” edunvalvonnasta vastaavalle elimelle silloin kun toimija luopuu osuudestaan kyseisellä alkuperänimityksellä varustetun viinin tuotantoon.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Alsace grand cru Froehn

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin tai viinien kuvaus

1.

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinit ovat kuohumattomia valkoviinejä.

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 12,5 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 11 %. Viinien kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina saa väkevöinnin jälkeen olla Gewurztraminer B- ja Pinot Gris G -rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 15 tilavuusprosenttia ja muista rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 14 tilavuusprosenttia.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Nämä valkoviinit soveltuvat erinomaisesti pidempään säilytettäviksi ja ne ovat hyvin raikkaita, sillä maussa hallitseva viinihappo yhdistyy rypäleiden oikeaan kypsyyteen. Alkuperänimitystä voi täydentää yleisesti käytetyillä lajikenimillä, mikäli viinit on saatu yksinomaan niistä rypälelajikkeista, joihin asianomaisella lajikenimellä voidaan viitata. Nämä viinit ovat rakenteikkaita, monivivahteisia ja erittäin aromaattisia moninaisin vivahtein. Ne ovat erittäin viipyileviä, ja monivivahteisuus lisääntyy ajan mittaan.

Viinit jaotellaan kahteen tyyppiin:

kuivat mineraaliset viinit: väriltään usein kullankeltaisia vihrein vivahtein, hurmaavan hedelmäisiä, voimakkaasti syljeneritystä lisääviä, pitkäkestoisen hapokkaita ja monivivahteisia

aromaattiset hedelmäiset viinit, jotka ovat paksuja ja täyteläisiä: usein hyvin kypsiä, väriltään kullankeltaisia, usein sokeripitoisia mutta kuitenkin kepeitä ja helppoja juoda.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

milliekvivalentteina litrassa

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

2.   Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Vendanges Tardives”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 16 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 14,5 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Ilmaisulla ”vendanges tardives” merkittyjen viinien aromit ovat usein hyvin eksoottisia kandeerattujen hedelmien vivahtein, lopputuntuma on raikas. Näiden viinien maku on huomattavan tiivistynyt ja aromit pitkäkestoisia. Väri on täyteläinen aina oranssinkeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

milliekvivalentteina litrassa

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

3.   Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Sélection de grains nobles”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 18,2 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 16,4 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Jos viinillä on maininta ”sélection de grains nobles”, se on tiiviimpää, vahvempaa ja usein hedelmätahna-aromista. Näiden viinien maku on huomattavan tiivistynyt ja aromit pitkäkestoisia. Väri on täyteläinen aina oranssinkeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

milliekvivalentteina litrassa

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Kasvatustavat: istutustiheys

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten vähimmäisistutustiheys on 4 500 köynnöstä hehtaarilla.

Riviväli saa olla enintään 2 metriä.

Viiniköynnösten välisen etäisyyden rivissä on oltava 0,75–1,50 metriä.

Jos lohkolta raivataan köynnösrivejä, leveimpien rivien välinen etäisyys on saanut 25. lokakuuta 2011 alkaen olla enintään kolme metriä.

2.   Kasvatustavat: leikkaussäännöt

Viljelykäytäntö

Viiniköynnökset leikataan yksin- tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella niin, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 18 silmua.

3.   Rypäleiden korjuu

Viljelykäytäntö

Viini valmistetaan käsin poimituista rypäleistä.

4.   Luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden lisääminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Keskimääräistä luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta saa lisätä enintään

 

0,5 tilavuusprosenttia, kun kyseessä ovat rypälelajikkeista Gewurztraminer B ja Pinot Gris G valmistetut viinit,

 

1,5 tilavuusprosenttia kun kyseessä ovat muista rypälelajikkeista valmistetut viinit.

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä ei saa väkevöidä.

5.   Valmistus

Valmistukseen sovellettavat rajoitukset

Puunpalasten käyttö on kielletty.

6.   Viinien kypsentäminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viinejä kypsytetään vähintään korjuuta seuraavan vuoden 1. kesäkuuta saakka.

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä on kypsytettävä vähintään rypäleiden korjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 1. kesäkuuta asti.

5.2.   Enimmäistuotokset

1.   Nimitys, jota voidaan täydentää tai olla täydentämättä ilmaisulla ”vendanges tardives”

60 hehtolitraa hehtaaria kohti

2.   Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”sélection de grains nobles”

48 hehtolitraa hehtaaria kohti

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viini valmistetaan ja kypsytetään seuraavien kuntien muodostamalla alueella, joka perustuu vuoden 2021 viralliseen geokoodiin:

Haut-Rhinin departementti: Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Ammerschwihr, Beblenheim, Bennwihr, Bergheim, Bergholtz, Eguisheim, Gueberschwihr, Guebwiller, Hattstatt, Hunawihr, Ingersheim, Katzenthal, Mittelwihr, Niedermorschwihr, Orschwihr, Pfaffenheim, Ribeauvillé, Riquewihr, Rodern, Rouffach, Saint-Hippolyte, Soultzmatt, Thann, Turckheim, Vieux-Thann, Voegtlinshoffen, Westhalten, Wettolsheim, Wintzenheim, Wuenheim, Zellenberg.

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskuntien Kientzheim ja Sigolsheim alue.

Bas-Rhinin departementti: Andlau, Barr, Bergbieten, Blienschwiller, Dahlenheim, Dambach-la-Ville, Eichhoffen, Kintzheim, Marlenheim, Mittelbergheim, Molsheim, Nothalten, Scharrachbergheim-Irmstett, Wolxheim.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.

Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

7.   Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

 

Gewurztraminer Rs

 

Muscat Ottonel B - Muscat, Moscato

 

Muscat à petits grains blancs B - Muscat, Moscato

 

Muscat à petits grains roses Rs - Muscat, Moscato

 

Pinot Gris G

 

Riesling B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Alsacen viinialueella on suotuisat sääolosuhteet, ja tarkistettuun alkuperänimitykseen ”Alsace grand cru Froehn” liittyvien viinitarhojen sijainti on yksi parhaista. Maalauksellisissa alsacelaismaisemissa sijaitsevissa viinitarhoissa kehittyy persoonallisia viinejä, jotka ovat voimakaspiirteisiä ja ainutlaatuisia.

Maaperän kalkkikivivaltaisuus ja syvyys tuottavat aromaattisia ja hedelmäisiä viinejä, jotka ovat täyteläisiä ja monivivahteisia. Happoisuus ilmenee samalla tavalla, ja siihen yhdistyy mineraalisuus, joka lisääntyy viinin vanhetessa riippumatta sokeripitoisuudesta.

Liasin merkelimaa, joka lepää rautapitoisen hiekkakivestä koostuvan kalkkisen maaperän päällä, antaa Grand Cru Froehn -viinille sen ominaispiirteen: nuoret viinit ovat laajakirjoisia ja antavia, viinien vanhetessa lisääntyy mineraalisuus.

Maku on alussa kireä ja tiivis, sitten avautuu laajasti ja kietoo happamuuden rakenteeseensa.

Merkelimaan voimakas luonne antaa täyteläisille viineille vahvan ja kietoutuvan rakenteen, johon yhdistyy viinin viipyilevyyttä tukeva hienoinen karvaus. Kypsimpien viinien kehittyminen parhaimmilleen kestää pitkään. Suutuntuma on vaihtelevan monipuolinen, ja siinä on usein miellyttävää suolaisuutta.

Kasvukauden loppupuolen sääolot suosivat rypäleiden ylikypsymistä ja jalohomeen kehittymistä, joten ylikypsyneistä rypäleistä voidaan valmistaa viiniä.

Tuote-eritelmässä esitetyn kypsytyksen aikana viinit jatkavat paranemistaan.

Alsacen viininviljelijät noudattavat tarkkoja tuotantosääntöjä (esim. paljon lehtipinta-alaa ja korjuu käsin), joiden ansiosta näiden monivivahteisiksi tunnettujen viinien vahva luonne säilyy ja viinejä voidaan säilyttää pitkään.

Viinit ovat tämän alueen parhaimpia ja arvokkaampia kuin tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Alsace” varustetut viinit.

Tätä nykyisin arvostettua tuotantoaluetta ylistetään jo Médard Barthin vuonna 1958 kirjoittamassa teoksessa Der Rebbau des Elsass und die Absatzgebieten seiner Weine.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Viiniyttämistä sekä viinien valmistusta ja kypsytystä koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu vuoden 2021 virallisen geokoodin mukaan seuraavien kuntien alueesta:

Haut-Rhinin departementti: Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Bergholtz-Zell, Berrwiller, Buhl, Cernay, Colmar, Gundolsheim, Hartmanswiller, Herrlisheim, Houssen, Husseren-les-Châteaux, Jungholtz, Leimbach, Obermorschwihr, Osenbach, Ostheim, Rorschwihr, Soultz, Steinbach, Uffholtz, Walbach, Wattwiller, Wihr-au-Val, Zimmerbach.

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskunnan Kaysersberg alue.

Bas-Rhinin departementti: Albé, Avolsheim, Balbronn, Bernardswiller, Bernardvillé, Bischoffsheim, Boersch, Bourgheim, Châtenois, Cleebourg, Dachstein, Dangolsheim, Dieffenthal, Dorlisheim, Epfig, Ergersheim, Ernolsheim- Bruche, Fessenheim-le-Bas, Flexbourg, Furdenheim, Gertwiller, Gimbrett-Berstett, Goxwiller, Heiligenstein, Itterswiller, Kienheim, Kirchheim, Kuttolsheim, Mittelhausen, Mutzig, Nordheim, Oberhoffen-les-Wissenbourg, Obernai, Odratzheim, Orschwiller, Osthoffen, Ottrott, Petersbach, Reichsfeld, Riedseltz, Rosenwiller, Rosheim, Rott, Saint-Nabor, Saint-Pierre, Scherwiller, Seebach, Soultz-les-Bains, Steinseltz, Stotzheim, Strasbourg, Traenheim, Villé, Wangen, Westhoffen, Wissembourg, Zellwiller.

Pakkaaminen maantieteellisellä alueella

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Viinit pullotetaan yksinomaan pullotyyppiin ”Vin du Rhin”, joka on 20. toukokuuta 1955 annetun asetuksen nro 55-673, 13. toukokuuta 1959 annetun määräyksen ja 19. maaliskuuta 1963 annetun asetuksen mukainen.

Viinit on 5. heinäkuuta 1972 lähtien pitänyt pullottaa Bas-Rhinin ja Haut-Rhinin departementeissä vuoden 1955 asetuksessa kuvattuun Vin du Rhin -tyypin flûte-pulloon.

Vuosikerran merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Vuosikerta on mainittava yhdessä nimityksen nimen kanssa sato- ja varastoilmoituksissa, saateasiakirjoissa, ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa.

Yleisesti käytetty lajikenimi

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen nimeä voi täydentää jollakin yleisesti käytetyllä lajikenimellä, mikäli viinit on saatu yksinomaan niistä rypälelajikkeista, jotka vastaavat asianomaisia lajikenimiä.

Samassa etiketissä ei saa mainita kahta tai useampaa yleisesti käytettyä lajikenimeä.

Yleisesti käytetyt lajikenimet ovat seuraavat:

 

Gewurztraminer

 

Muscat

 

Muscat Ottonel

 

Pinot Gris

 

Riesling.

Perinteiset merkinnät ”vendanges tardives” ja ”sélection de grains nobles”

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, siinä on mainittava

Vuosikerta

ja jokin käytössä olevista lajikenimistä.

Sokeripitoisuuden merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Valkoviinejä, joilla on nykyisen tuote-eritelmän ehtojen mukaisesti jokin 51 tarkistetusta alkuperänimityksestä ”Alsace Grand Cru – paikkakunta” ei saa tarjota yleisölle, lähettää, saattaa markkinoille eikä myydä ilman että ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa on selkein merkein ilmaistu maininta sokeripitoisuudesta, sellaisena kuin se on määriteltynä EU:n säädöksissä. Tämä ei koske valkoviinejä, joissa on ilmaisu ”Vendanges Tardives” tai ”Sélection de Grains nobles”.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-4cec3ff9-abd4-4253-a1db-245ddd809faa


(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.


28.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/33


Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 370/07)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Alsace grand cru Florimont”

PDO-FR-A0298-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 20.7.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Lisämaininta

Tuote-eritelmän I luvun II jakson 1 kohtaan on lisätty seuraavat yleisesti käytetyt lajikenimet: ”Sylvaner” ja ”Pinot Noir” sekä vastaavat rypälelajikkeiden viralliset nimet ”Sylvaner B” ja ”Pinot Noir N”.

Yleisesti käytetty lajikenimi ”Sylvaner” on lisätty, koska se jäi pois tuote-eritelmän ensimmäisestä versiosta. Ensimmäisen version I luvun X jakson 1 kohdan b alakohdassa mainitaan, että sallittuja rypälelajikkeita voidaan viiniyttää ja pitää kaupan lajikenimillä. Vastaava yleisesti käytetty lajikenimi oli kuitenkin jäänyt merkitsemättä mahdollisten lajikenimien luetteloon. Tuote-eritelmän ensimmäisen version hyväksymisen jälkeen annetussa kansallisessa päätöksessä Sylvaner B lisättiin niiden rypälelajikkeiden joukkoon, joista voidaan valmistaa alkuperänimityksellä ”Alsace grand cru Zotzenberg” varustettuja viinejä. Tässä yhteydessä otettiin huomioon paikalliset käytännöt ja kyseisten viinien maine.

Yleisesti käytetty lajikenimi ”Pinot Noir” on lisätty tuote-eritelmään, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus. Kyseinen punaviinin hyväksymistä koskeva hakemus perustuu nimitysten ”Alsace grand cru” osalta määritellyillä lohkoilla kasvaneista Pinot Noir N -lajikkeen rypäleistä valmistettujen viinien tunnettuuteen, maineeseen ja ominaisuuksiin. Pinot Noir N on ainoa tällaisille punaviineille sallittu rypälelajike.

Tuote-eritelmän I luvun II jakson 1 kohtaan on lisätty yleisesti käytettyä lajikenimeä ”Muscat” vastaaviin rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta.

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

2.   Tuotetyypit

Tuote-eritelmän I luvun III jakson tekstiä on muutettu niin, että tässä tuote-eritelmässä tarkoitetut tarkistetut alkuperänimitykset eivät ole enää yksinomaan varattuja kuohumattomille valkoviineille.

Erityisesti mainitaan kuohumattomille valko- ja punaviineille varatut tarkistetut alkuperänimitykset ”Alsace grand cru” (”Alsace grand cru Hengst”, ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr”).

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3.   Maantieteellinen alue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 1 kohtaan on lisätty kappale, jossa viitataan päivämääriin, joina INAOn toimivaltainen kansallinen komitea vahvisti maantieteellisen alueen, ja todetaan, että tuote-eritelmään kirjatun alueen rajat on määritetty vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella. Tämän lisäyksen ansiosta alueen rajaus on laissa vahvistettu.

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Kientzheim ja Sigolsheim on poistettu, koska niiden alueet on liitetty Kaysersberg Vignoblen kuntaan.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta maantieteellistä aluetta.

Lisäksi 1 kohtaan on lisätty seuraavat virkkeet:

”Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.”

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaan.

4.   Rajattu viljelyalue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 2 kohdassa

ensimmäiseen alakohtaan on lisätty pois jäänyt tieto ”6. ja 7. syyskuuta 2006” eli yksi ajankohdista, joina toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyi rajatun viljelyalueen

toisen alakohdan tekstiä muutetaan niin, että siinä otetaan huomioon IV kohdan 1 alakohdassa tehdyt kuntien nimiä koskevat muutokset

taulukon Kunnat-sarake päivitetään vastaamaan IV kohdan 1 alakohdassa mainittuja kuntien nimiä.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5.   Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 3 kohtaa muutetaan toteamalla, että tuote-eritelmään kirjatun alueen rajat on määritetty vuoden 2021 virallisen geokoodin perusteella. Tämän lisäyksen ansiosta alueen rajaus on laissa vahvistettu.

Koska viitataan vuoden 2021 viralliseen geokoodiin, kuntien nimien luetteloa on päivitettävä. Sen vuoksi Kaysersbergin kunta on poistettu ja Kaysersberg Vignoblen kunta lisätään mainiten myös, että se otetaan huomioon osittain eli ainoastaan siihen liitetyn Kaysersbergin kunnan alueen osalta.

Muutokset ovat toimituksellisia, eikä niillä muuteta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.

6.   Viiniköynnöslajikkeet

Tuote-eritelmän I luvun V jakson 1 kohdan a alakohtaan on lisätty ilmaisut ”– valkoviinit:” ja ”– punaviinit: rypälelajike Pinot Noir N”, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus. Pinot Noir N on ainoa tällaisille punaviineille sallittu rypälelajike. Se on myös ainoa rypälelajike, joka on sallittu alkuperänimityksen ”Alsace” saaneen punaviinin valmistuksessa.

Tuote-eritelmän V jakson 1 kohdan a, b ja e alakohtaan sekä 2 jakson b kohtaan on lisätty rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7.   Istutustiheys

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohtaan on lisätty ilmaisut ”Valkoviinin tuotantoon” ja ”Punaviinin tuotantoon”, jotta tehtäisiin ero vähimmäisistutustiheyksien välillä viinin värin mukaan. Viiniköynnösten istutustiheys mainitaan niiden nimitysten osalta, joissa voidaan tuottaa punaviinejä.

Nämä lisäykset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan a alakohdassa on täsmennetty siihen sääntöön liittyvää päivämäärä, joka koskee mahdollisuutta muuttaa istutustiheyttä viiniköynnöksiä raivaamalla: Ilmaisu ”tämän tuote-eritelmän hyväksymispäivästä” korvataan ilmaisulla ”25. lokakuuta 2011 alkaen”.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaan.

8.   Leikkaussäännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan b alakohdassa on poistettu valkoviinien osalta rypälelajikkeen mukaan vaihteleva sääntö, joka koskee silmujen lukumäärää neliömetrillä. Yhteiseksi säännöksi tulee 18 silmua köynnöstä kohden.

Tämän muutoksen ansiosta Alsacen viinien alkuperänimitysten tuote-eritelmien tekstit ovat yhdenmukaisemmat ja valvontamenettelyt yksinkertaisempia.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

Virkkeen alkuun on lisätty ”Valkoviinien osalta”, koska eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

On lisätty punaviinejä koskeva leikkaussääntö, joka on enintään 14 silmua köynnöstä kohden. Se on vähemmän kuin valkoviinien tuotannossa sallittu määrä. Säännön ansiosta tuotosten ja laadukkaiden rypäleiden tuotannon välinen yhtenäisyys säilyy.

Jälkimmäiset muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9.   Tukilangoitusta ja lehvistön korkeutta koskevat säännöt

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan c alakohdassa on poistettu maininta kaaren tukilangan enimmäiskorkeudesta ja tukilangoitetun lehvistön korkeuden mittaustapaa muutetaan.

Näiden muutosten ansiosta lehvistön korkeuden noudattaminen voidaan todeta kasvukaudella, kun aiemmin sitä koski vain keinoihin liittyvä velvoite.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10.   Viljelylohkokohtainen keskimääräinen enimmäistuotos

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan d alakohdassa viljelylohkokohtaista keskimääräistä enimmäistuotosta on laskettu valkoviinien osalta 10 000 kilogrammasta 8 500 kilogrammaan hehtaarilla. Tämä on yhdenmukaista näiden viinien tuotosten laskun kanssa.

Punaviineille on vahvistettu niiden tuotoksen mukaisesti valkoviinejä alhaisempi arvo.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11.   Rypäleiden kypsyys ja viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun VII jakson 2 kohdan a alakohdassa taulukkoa on muutettu sen huomioon ottamiseksi, että eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru” saaneille punaviineille on vahvistettu rypäleiden vähimmäissokeripitoisuus niiden korjuuhetkellä, kuten myös luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Valkoviineissä rypäleiden vähimmäissokeripitoisuutta on nostettu 2–3 grammalla rypäleen puristemehulitraa kohden, jotta voitaisiin noudattaa samaa yhden tilavuusprosentin eroa suhteessa luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden arvoihin, kuten tuote-eritelmän edellisessä versiossa. Edunvalvonnasta vastaava elin (organisme de défense et de gestion) on päättänyt laskea sen, miten sokerigrammat muuntuvat alkoholiksi, käyttämällä valkoviineillä yhden tilavuusprosentin osalta arvona 17:ää grammaa sokeria, kun tuote-eritelmän alkuperäisessä versiossa arvoksi mainittiin 16,83. Tuote-eritelmän ensimmäistä versiota laadittaessa INAOn toimivaltainen kansallinen komitea suositteli arvoa 17.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

12.   Tuotokset

Tuote-eritelmän I luvun VIII jakson 1 ja 2 kohdassa tuotoksia ja enimmäistuotoksia on pienennetty. Näin voidaan paremmin hallita valkoviinien ja ilmaisulla ”Vendanges tardives” varustettujen valkoviinien laatua Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti.

Yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa on muutettu enimmäistuotosten osalta.

Ilman edellä tarkoitettua mainintaa oleviin viineihin on lisätty ilmaisu ”valkoviinit”, sillä eräiden alkuperänimitysten ”Alsace grand cru” osalta on jätetty kansallisella tasolla kuohumattomia punaviinejä koskeva hyväksymishakemus.

Punaviinien tuotokset ja enimmäistuotokset on vahvistettu Alsacen alueen alkuperänimitysten hierarkian mukaisesti, eli grand cru -nimityksillä arvot ovat pienemmät.

Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta yhtenäiseen asiakirjaan.

13.   Malolaktinen käyminen, punaviinien käymiskykyisten sokereiden pitoisuus

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan c alakohdassa on täsmennetty, että punaviinit läpikäyvät malolaktisen käymisen.

Tämän säännön valvonnan varmistamiseksi omenahappopitoisuudeksi on vahvistettu pakkaamisvaiheessa enintään 0,4 grammaa litraa kohden.

Tuote-eritelmän IX jakson 1 kohdan d alakohdassa punaviineille on vahvistettu käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuudeksi enintään 2 grammaa litraa kohden käymisprosessin jälkeen.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

14.   Kielto lisätä punaviinien luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan e alakohdassa on täsmennetty, että punaviinejä ei väkevöidä. Tämä valmistukseen sovellettava rajoitus on linjassa rypäleiden tuotantoon tarkoitettujen lohkojen rajojen määrittämisen, vähimmäisistutustiheyden, leikkaussääntöjen ja alhaisten tuotosarvojen kanssa.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

15.   Käymishuoneen kapasiteetti

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohdan g alakohdassa on pienennetty käymishuoneen kapasiteetin laskentakerrointa.

Edellisen satomäärän ja käymishuoneen kapasiteetin välisen suhteen ei tarvitse olla niin suuri.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

16.   Punaviinien kypsytysaika ja kuluttajamarkkinoille saattaminen

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 2 kohdan mukaan punaviiniä on kypsytettävä vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden 1. päivään lokakuuta. Viinejä, jotka valmistetaan kyseisellä alueella kasvatetuista Pinot Noir N -lajikkeen rypäleistä, on kypsytettävä tietty vähimmäisaika, jotta niiden ominaisuudet pääsevät kehittymään.

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 5 kohdassa mainitaan, että punaviinit saa saattaa kuluttajamarkkinoille vasta sadonkorjuuta seuraavan vuoden 1. päivästä lokakuuta lähtien.

Nämä muutokset eivät aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

17.   Pakattujen erien valvonta

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 3 kohdan b alakohdasta on poistettu sääntö, jonka mukaan pakattujen erien valvontaa varten on säilytettävä erästä otettuja näytepulloja.

Tämä sääntö on valvontatoimenpide, joka kirjataan valvontasuunnitelmaan.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

18.   Pakattujen viinien varastointi

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 4 kohdassa on täsmennetty pakattujen viinien varastointipaikan ominaisuuksia.

Täsmennyksen ansiosta sääntö on toimijoille selkeämpi ja valvonta helpompaa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

19.   Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 1 kohdan b alakohdan tekstiä muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon kuohumattomien punaviinien hyväksyntä alkuperänimitysten ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” osalta.

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Hengst” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 500 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

Alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Kircberg de Barr” osalta on lisätty seuraavat tiedot: punaviinien osalta hyväksyntä vuonna 2022, ainoastaan Pinot Noir N -rypälelajike sallittu, vähimmäisistutustiheys 5 000 köynnöstä hehtaarilla punaviineillä, ei väkevöintiä, kypsytettävä vähintään 10 kuukautta.

Tuote-eritelmän X jakson 1 kohdan b alakohdassa on poistettu tieto siitä, että näiden kahden alkuperänimityksen hyväksyntä liittyy valkoisiin rypälelajikkeisiin ja lisätään ilmaisu ”valkoviinien osalta” silloin kun se on tekstin selkeyden kannalta olennaista.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Rypälelajikkeisiin ”Muscats à petits grains” on lisätty väriä kuvaavat sanat ”blancs” ja ”roses”, koska ne jäivät pois tuote-eritelmän edellisestä versiosta. Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

20.   Viinin/viinien kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 2 kohtaan on lisätty tarkempi kuvaus valkoviinien ulkonäöstä.

Ensimmäisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina kullankeltaiseen saakka.”

Viimeisten kahden viinityypin osalta on lisätty virke: ”Näiden kahden viinityypin väri on täyteläinen aina meripihkankeltaiseen saakka.”

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

Alkuperänimityksillä ”Alsace grand cru Hengst” ja ”Alsace grand cru Kirchberg de Barr” varustetuille punaviineille on lisätty pääsiasiallisten aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus.

Nämä kuvaukset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

21.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Tuote-eritelmän I luvun X jakson 3 kohdassa alkuperänimityksen ”Alsace grand cru Hengst” osalta tietoja, jotka koskevat yhteyttä maantieteelliseen alkuperään sekä viinin ominaisuuksia, joita voi olla myös asianomaisilla punaviineillä, täydennetään nimenomaisesti punaviinejä koskevilla tiedoilla.

Yhtenäistä asiakirjaa ei tarvitse muuttaa.

22.   Siirtymätoimenpiteet

Tuote-eritelmän I luvun VI jaksoon tehtyjen muutosten vuoksi myös XI jakson 2 kohdasta on poistettu kaaren tukilangan enimmäiskorkeus ja vähennetään silmujen enimmäismäärää köynnöstä kohden.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

23.   Pakollinen maininta sokeripitoisuudesta valkoviinin etiketissä ja muissa asiakirjoissa

Tuote-eritelmän I luvun XII jakson 2 kohdan d alakohtaan on lisätty uusi teksti, jolla tehdään pakolliseksi sokeripitoisuuden merkitseminen, joka on nykyisellään komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 mukaisesti vapaaehtoista.

Merkinnän ansiosta kuluttaja saa selkeämpää tietoa viinityypistä.

Uusi sääntö ei koske viinejä, joissa on perinteinen merkintä ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”.

Yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaa täydennetään.

Entisestä XII jakson 2 kohdan d alakohdasta tulee e alakohta.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

24.   Viljelylohkojen käyttötarkoitusta koskeva ennakkoilmoitus

Tuote-eritelmän II luvun I jakson 1 kohdassa on täsmennetty sääntöjä, jotka koskevat toimijan tekemää ennakkoilmoitusta viljelylohkojen käyttötarkoituksesta alkuperänimityksen ”Alsace grand cru” edunvalvonnasta vastaavalle elimelle silloin kun toimija luopuu osuudestaan kyseisellä alkuperänimityksellä varustetun viinin tuotantoon.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Alsace grand cru Florimont

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin tai viinien kuvaus

1.

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinit ovat kuohumattomia valkoviinejä.

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 12,5 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 11 %. Viinien kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina saa väkevöinnin jälkeen olla Gewurztraminer B- ja Pinot Gris G -rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 15 tilavuusprosenttia ja muista rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä enintään 14 tilavuusprosenttia.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Nämä valkoviinit soveltuvat erinomaisesti pidempään säilytettäviksi ja ne ovat hyvin raikkaita, sillä maussa hallitseva viinihappo yhdistyy rypäleiden oikeaan kypsyyteen. Alkuperänimitystä voi täydentää yleisesti käytetyillä lajikenimillä, mikäli viinit on saatu yksinomaan niistä rypälelajikkeista, joihin asianomaisella lajikenimellä voidaan viitata. Nämä viinit ovat rakenteikkaita, monivivahteisia ja erittäin aromaattisia moninaisin vivahtein. Ne ovat erittäin viipyileviä, ja monivivahteisuus lisääntyy ajan mittaan.

Viinit jaotellaan kahteen tyyppiin: – kuivat mineraaliset viinit – aromaattiset hedelmäiset viinit, jotka ovat paksuja ja täyteläisiä. Molemmat viinityypit ovat väriltään täyteläisiä aina kullankeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

milliekvivalentteina litrassa

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

2.   Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Vendanges tardives”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 16 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 14,5 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Ilmaisulla ”vendanges tardives” merkittyjen viinien aromit ovat usein hyvin eksoottisia kandeerattujen hedelmien vivahtein, lopputuntuma on raikas. Näiden viinien maku on huomattavan tiivistynyt ja aromit pitkäkestoisia. Väri on täyteläinen aina oranssinkeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

milliekvivalentteina litrassa

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

3.   Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”Sélection de grains nobles”

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on Gewurztraminer Rs- ja Pinot Gris G -lajikkeiden osalta vähintään 18,2 % ja muiden lajikkeiden osalta vähintään 16,4 %.

Muut analyyttiset ominaisuudet vahvistetaan unionin lainsäädännössä.

Jos viinillä on maininta ”sélection de grains nobles”, se on tiiviimpää, vahvempaa ja usein hedelmätahna-aromista. Näiden viinien maku on huomattavan tiivistynyt ja aromit pitkäkestoisia. Väri on täyteläinen aina oranssinkeltaiseen saakka.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Happopitoisuus vähintään

milliekvivalentteina litrassa

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Kasvatustavat: Istutustiheys

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten vähimmäisistutustiheys on 4 500 köynnöstä hehtaarilla.

Riviväli saa olla enintään 2 metriä.

Viiniköynnösten välisen etäisyyden rivissä on oltava 0,75–1,50 metriä.

Jos lohkolta raivataan köynnösrivejä, leveimpien rivien välinen etäisyys on saanut 25. lokakuuta 2011 alkaen olla enintään kolme metriä.

2.   Kasvatustavat: Leikkaussäännöt

Viljelykäytäntö

Viiniköynnökset leikataan yksin- tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella niin, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 18 silmua.

3.   Rypäleiden korjuu

Viljelykäytäntö

Viini valmistetaan käsin poimituista rypäleistä.

4.   Luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden lisääminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Keskimääräistä luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta saa lisätä enintään

0,5 tilavuusprosenttia, kun kyseessä ovat rypälelajikkeista Gewurztraminer B ja Pinot Gris G valmistetut viinit,

1,5 tilavuusprosenttia kun kyseessä ovat muista rypälelajikkeista valmistetut viinit.

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä ei saa väkevöidä.

5.   Valmistus

Valmistukseen sovellettavat rajoitukset

Puunpalasten käyttö on kielletty.

6.   Viinien kypsentäminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viinejä kypsytetään vähintään korjuuta seuraavan vuoden 1. kesäkuuta saakka.

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, sitä on kypsytettävä vähintään rypäleiden korjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 1. kesäkuuta asti.

5.2.   Enimmäistuotokset

1.   Enimmäistuotos – Nimitys, jota voidaan täydentää tai olla täydentämättä ilmaisulla ”vendanges tardives”

60 hehtolitraa hehtaaria kohti

2.   Enimmäistuotos – Nimitys, jota täydennetään ilmaisulla ”sélection de grains nobles”

48 hehtolitraa hehtaaria kohti

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viini valmistetaan ja kypsytetään seuraavien kuntien muodostamalla alueella, joka perustuu vuoden 2021 viralliseen geokoodiin:

Haut-Rhinin departementti: Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Ammerschwihr, Beblenheim, Bennwihr, Bergheim, Bergholtz, Eguisheim, Gueberschwihr, Guebwiller, Hattstatt, Hunawihr, Ingersheim, Katzenthal, Mittelwihr, Niedermorschwihr, Orschwihr, Pfaffenheim, Ribeauvillé, Riquewihr, Rodern, Rouffach, Saint-Hippolyte, Soultzmatt, Thann, Turckheim, Vieux-Thann, Voegtlinshoffen, Westhalten, Wettolsheim, Wintzenheim, Wuenheim, Zellenberg.

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskuntien Kientzheim ja Sigolsheim alue.

Bas-Rhinin departementti: Andlau, Barr, Bergbieten, Blienschwiller, Dahlenheim, Dambach-la-Ville, Eichhoffen, Kintzheim, Marlenheim, Mittelbergheim, Molsheim, Nothalten, Scharrachbergheim-Irmstett, Wolxheim.

Jos maantieteellinen alue kattaa jonkin kunnan vain osittain, maantieteellisen alueen rajat osoittavaan karttaan voi tutustua asianomaisella kunnantalolla.

Maantieteellisen alueen kattavat kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.

7.   Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Gewurztraminer Rs

Muscat Ottonel B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains blancs B - Muscat, Moscato

Muscat à petits grains roses Rs - Muscat, Moscato

Pinot Gris G

Riesling B

8.   yhteyden/yhteyksien kuvaus

Alsacen viinialueella on suotuisat sääolosuhteet, ja tarkistettuun alkuperänimitykseen ”Alsace grand cru Florimont” liittyvien viinitarhojen sijainti on yksi parhaista. Maalauksellisissa alsacelaismaisemissa sijaitsevissa viinitarhoissa kehittyy persoonallisia viinejä, jotka ovat voimakaspiirteisiä ja ainutlaatuisia.

Florimont on varhainen ja lämmin Grand cru -viini alueen ilmasto-ominaisuuksien ja vahvan merkelimaan ansiosta; viineistä tulee voimakkaita ja erittäin hienostuneita. Viinien hapokkuus luo rakennetta.

Kasvukauden loppupuolen sääolot suosivat rypäleiden ylikypsymistä ja jalohomeen kehittymistä, joten ylikypsyneistä rypäleistä voidaan valmistaa viiniä.

Tuote-eritelmässä esitetyn kypsytyksen aikana viinit jatkavat paranemistaan.

Alsacen viininviljelijät noudattavat tarkkoja tuotantosääntöjä (esim. paljon lehtipinta-alaa ja käsin tapahtuva korjuu), joiden ansiosta näiden monitahoisiksi tunnettujen viinien vahva luonne säilyy ja viinejä voidaan säilyttää pitkään.

Ne ovat tämän alueen parhaimpia viinejä ja arvokkaampia kuin tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Alsace” varustetut viinit.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Viiniyttämistä sekä viinien valmistusta ja kypsytystä koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu vuoden 2021 virallisen geokoodin mukaan seuraavien kuntien alueesta:

Haut-Rhinin departementti: Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Bergholtz-Zell, Berrwiller, Buhl, Cernay, Colmar, Gundolsheim, Hartmanswiller, Herrlisheim, Houssen, Husseren-les-Châteaux, Jungholtz, Leimbach, Obermorschwihr, Osenbach, Ostheim, Rorschwihr, Soultz, Steinbach, Uffholtz, Walbach, Wattwiller, Wihr-au-Val, Zimmerbach.

seuraava kunta osittain: Kaysersberg Vignoble, ainoastaan liitoskunnan Kaysersberg alue.

Bas-Rhinin departementti: Albé, Avolsheim, Balbronn, Bernardswiller, Bernardvillé, Bischoffsheim, Boersch, Bourgheim, Châtenois, Cleebourg, Dachstein, Dangolsheim, Dieffenthal, Dorlisheim, Epfig, Ergersheim, Ernolsheim- Bruche, Fessenheim-le-Bas, Flexbourg, Furdenheim, Gertwiller, Gimbrett-Berstett, Goxwiller, Heiligenstein, Itterswiller, Kienheim, Kirchheim, Kuttolsheim, Mittelhausen, Mutzig, Nordheim, Oberhoffen-les-Wissenbourg, Obernai, Odratzheim, Orschwiller, Osthoffen, Ottrott, Petersbach, Reichsfeld, Riedseltz, Rosenwiller, Rosheim, Rott, Saint-Nabor, Saint-Pierre, Scherwiller, Seebach, Soultz-les-Bains, Steinseltz, Stotzheim, Strasbourg, Traenheim, Villé, Wangen, Westhoffen, Wissembourg, Zellwiller.

Pakkaaminen maantieteellisellä alueella

Oikeudellinen kehys:

EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Viinit pullotetaan yksinomaan pullotyyppiin ”Vin du Rhin”, joka on 20. toukokuuta 1955 annetun asetuksen nro 55-673, 13. toukokuuta 1959 annetun määräyksen ja 19. maaliskuuta 1963 annetun asetuksen mukainen.

Viinit on 5. heinäkuuta 1972 lähtien pitänyt pullottaa Bas-Rhinin ja Haut-Rhinin departementeissä vuoden 1955 asetuksessa kuvattuun Vin du Rhin -tyypin flûte-pulloon.

Vuosikerran merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Vuosikerta on mainittava yhdessä nimityksen nimen kanssa sato- ja varastoilmoituksissa, saateasiakirjoissa, ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa.

Yleisesti käytetty lajikenimi

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen nimeä voi täydentää jollakin yleisesti käytetyllä lajikenimellä, mikäli viinit on saatu yksinomaan niistä rypälelajikkeista, jotka vastaavat asianomaisia lajikenimiä.

Samassa etiketissä ei saa mainita kahta tai useampaa yleisesti käytettyä lajikenimeä.

Yleisesti käytetyt lajikenimet ovat seuraavat:

Gewurztraminer

Muscat

Muscat Ottonel

Pinot Gris

Riesling.

Perinteiset merkinnät ”vendanges tardives” ja ”sélection de grains nobles”

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Jos viiniin saa lisätä ilmaisun ”vendanges tardives” tai ”sélection de grains nobles”, siinä on mainittava

vuosikerta

ja jokin käytössä olevista lajikenimistä.

Sokeripitoisuuden merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Valkoviinejä, joilla on nykyisen tuote-eritelmän ehtojen mukaisesti jokin 51 tarkistetusta alkuperänimityksestä ”Alsace Grand Cru – paikkakunta” ei saa tarjota yleisölle, lähettää, saattaa markkinoille eikä myydä ilman että ilmoituksissa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa astioissa on selkein merkein ilmaistu maininta sokeripitoisuudesta, sellaisena kuin se on määriteltynä EU:n säädöksissä. Tämä ei koske valkoviinejä, joissa on ilmaisu ”Vendanges Tardives” tai ”Sélection de Grains nobles”.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-4cec3ff9-abd4-4253-a1db-245ddd809faa


(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.


28.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/45


Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2022/C 370/08)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Íslenskt lambakjöt”

EU-nro: PDO-IS-2636 - 28.9.2020

SAN (X) SMM ( )

1.   [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Íslenskt lambakjöt”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Islanti

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.1 Tuore liha (ja muut eläimenosat)

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Íslenskt lambakjöt” on nimi, joka annetaan sellaisten puhdasrotuisten islanninlammaskaritsojen lihalle, jotka ovat syntyneet ja jotka on kasvatettu ja teurastettu Pohjois-Atlantin alueella sijaitsevalla Islannin saarella. Kaikki karitsat teurastetaan 4–6 kuukauden ikäisinä, jolloin ruho painaa käsiteltynä 15–17 kg. Liha on tummanpunaista, mureaa ja riistan makuista. Karitsanliha voidaan saattaa markkinoille tuoreina tai jäädytettyinä kokonaisina ruhoina tai ruhonosina (etuneljännes, kare, fileet, reisi, kyljykset, potkat jne.).

”Íslenskt lambakjöt” -karitsanlihan tärkeimmät erityisominaisuudet ovat

Maku: riistanmakuinen.

Stressin heikentämän lihan prosenttiosuus: 1–2 prosenttia ja yli 5,8 prosenttia pH 24-mittauksessa.

Hyvin vähäinen sitkeys ja mureat selkälihakset.

Omega-3-rasvahappojen osuus fosfolipideistä: 16 prosenttia

Fosfolipidejä sisältämättömän lihaksen määrä: 1 prosentti lihaksen painosta.

Runsaasti rautaa ja B-vitamiineja, ks. jäljempänä oleva taulukko.

Ruhonosa

Syötävä osa, %

Kcal

Proteiini g/100 g

Rasva

g/100 g

B1-vitamiini mg/100 g

B2-vitamiini mg/100 g

Rauta

mg/100 g

Sinkki

mg/100 g

Etuneljännes

76

283

15,1

25,1

0,2

0,3

1

3

Kare

78

335

15,8

30,6

0,1

0,2

1

2

Fileet

100

142

21,5

6,2

0,2

0,3

2

2

Reisi

64

174

19,2

10,9

0,2

0,3

2

3

Kyljykset

69

315

16,6

28

0,1

0,3

2

2

Potkat

76

171

17,9

11,1

0,2

0,3

2

3

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Karitsa laiduntaa viljellyllä laitumella tai luonnonlaitumella keväästä syksyyn. Vastasyntyneet karitsat käyttävät yleisimmin ravinnokseen viljeltyjä laitumia, kunnes luonnonlaitumien katsotaan soveltuvan laiduntamiseen. Suurin osa lampaista lasketaan luonnonlaitumelle kahden–neljän viikon kuluttua karitsointiajasta. Islannissa kesällä laiduntamiseen käytettävät luonnonlaitumet sijaitsevat joko maatiloille kuuluvalla maalla tai yhteislaitumella. Kaikki rehu hankitaan siis yksinomaan yksilöidyltä maantieteelliseltä alueelta.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikkien tuotantovaiheiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Islantilaisen karitsanlihan markkinointineuvosto tarjoaa yhteistä markkinointimateriaalia, jossa käytetään seuraavaa yhteisömerkkiä: ”Icelandic Lamb Roaming Free Since 874”.

Image 1

Sekä tunnus että markkinointimateriaali ovat vapaaehtoisia.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue on Pohjois-Atlantin alueella sijaitseva Islannin saari.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Lampaankasvatuksella on Islannissa pitkät ja rikkaat kulttuuriset perinteet. Monet ovat sitä mieltä, että ilman lampaita Islanti olisi ollut vuosisatoja sitten uudisasukkaille asuttavaksi kelpaamaton. Lampaat ylläpitivät kansakuntaa: niiden liha ruokki sukupolven toisensa jälkeen ja niiden villa ja vuodat suojasivat ihmisiä kylmältä. Parhaimpia esimerkkejä perinteisistä islantilaisista ruoista on karitsanlihakeitto, jota aiemmin tarjottiin sunnuntaisin tai erikoisherkkuna mutta jota nyt pidetään arkiruokana. Islannin ruokakulttuuriperintö on kytköksissä lampaankasvatukseen sekä lammas- ja karitsatuotteisiin.

Lampaiden kasvuun ja terveyteen vaikuttavat tekijät ovat ravinnon ravintoarvo, kyky syödä ja ravinnon hyödyntäminen. Saarella sukupolvelta toiselle siirtyneet lampaankasvatuksen pitkät perinteet ovat johtaneet laumanhoidon ja laidunnusmenetelmien korkeaan tasoon.

Islantilaiset kasvattajat pitävät talviruokinnassa olevia aikuisia lampaita talvisin sisällä sääolojen vuoksi. Lampaita ruokitaan heinällä, jota kasvattajat korjaavat kesän aikana. Karitsointiaika alkaa huhtikuun lopun ja toukokuun alun välillä ja jatkuu kesäkuun alkuun. Karitsa laiduntaa viljellyllä laitumella tai luonnonlaitumella keväästä syksyyn. Vastasyntyneet karitsat käyttävät yleisimmin ravinnokseen viljeltyjä laitumia, kunnes luonnonlaitumien katsotaan soveltuvan laiduntamiseen. Suurin osa lampaista lasketaan luonnonlaitumelle kahden–neljän viikon kuluttua karitsointiajasta. Islannissa kesällä laiduntamiseen käytettävät luonnonlaitumet sijaitsevat joko maatiloille kuuluvalla maalla tai yhteislaitumella. Kaikki rehu hankitaan siis yksinomaan maantieteelliseltä alueelta.

Luonnonlaidunta on käytetty karjan laiduntamiseen Islannin asuttamisesta lähtien. Suurin osa tällaisesta maasta sijaitsee keskiylängöllä pääasiassa siitä syystä, että siellä ruokailevat karitsat kasvavat muita nopeammin. Vaikka Islannissa kesällä laiduntamiseen käytettävien luonnonlaitumien välillä on huomattavia eroja, ylänköjen kasvillisuudessa on tavallisesti eniten proteiinia. Tämä on yksi kasvua nopeuttavista tekijöistä. Alangolla karitsojen kasvu on siksi varsinkin alku- ja keskikesällä yleensä hitaampaa kuin ylängöillä vaeltavilla karitsoilla, jotka syövät vastaversonutta kasvillisuutta. Kasvunopeudet tasoittuvat kuitenkin elokuun loppuun mennessä.

Luonnonlaitumilla olevien karitsojen kasvunopeus alkaa hiipua syyskuun alussa. Jos ne eivät ole tähän mennessä saavuttaneet teurastuksen kannalta sopivaa kokoa, niiden kasvupotentiaalia voidaan parantaa viemällä ne viljellyille alueille eli viljellyille niityille tai tuorerehualueille noin kahdeksi–kuudeksi viikoksi. Tällaisissa tapauksissa karitsoilla on aina pääsy muille, täydentäville laiduntamisalueille. Tällä järjestelyllä pyritään saavuttamaan haluttu teuraspaino syksyllä ja edistämään parempaa teurastamossa saatavaa kvantiililuokitusta.

Kasvattajat keräävät lampaat yhteislaitumilta ja muilta luonnonlaitumilta syksyllä. Prosessi voi kestää jopa viikon maantieteellisen sijainnin mukaan. Kyse on perinteestä, joka on yhtä vanha kuin Islannin asutus. Aina asuttamisesta lähtien kunkin alueen kasvattajat ovat yhdistäneet voimansa ajaakseen lampaat yhteen yhteislaitumilta ja yksityismailta yhteiseen aitaukseen. Keräämisen jälkeen lampaat lajitellaan, ja kunkin lauman omistaja tai tämän edustaja vie lauman kotiin.

Karitsat laiduntavat useimmiten hedelmällisemmillä alueilla, laitumilla ja nummilla ja lepäävät karummilla alueilla. Kasvillisuus koostuu matalakasvuisista kasveista, ja puulajeja on suhteellisen vähän. Karitsojen käytettävissä oleva kasvivalikoima muuttuu kasvukauden myötä kasvien kehityksen mukaan. Islanninlampaat etsivät lähinnä seuraavanlaisia kasveja: merinätkelmä, lillukka, väinönputki, naalinhorsma ja pohjanruusujuuri. Esimerkkejä lampaille hyvin mieluisista heinäkasveista, sarakasveista (Cyperaceae) ja sanikkaista (Pteridophyta) ovat tunturilauha, nurmirölli, rönsyrölli, tunturinurmikka, punanata ja nurmipiippo. Laiduntavien lampaiden suosimia kukkakasveja ovat muun muassa punakko, tunturiängelmä, metsäkurjenpolvi, tunturikohokki, rusolaukkaneilikka, ahomatara, hevonhierakka ja lettorikko. Islantilaisia puita ja pensaita, joita lampaat syövät mielellään kesällä, ovat esimerkiksi kotipihlaja, leveälehtiset pajut, villapaju ja kiiltopaju. Ravinteikkaat luonnonlaitumet ja heinä vähentävät rehun tarvetta, ja laiduntamiseen käytettävissä olevan kasvillisuuden kirjo on laaja. Islannin kylmän ilmaston ansiosta elintarviketuotannossa ei tarvitse käyttää yhtä paljon kasvinsuojeluaineita kuin monissa muissa maissa. Nämä tekijät ovat erittäin tärkeitä ”Íslenskt lambakjöt” -karitsanlihan tuotannon kannalta.

Karitsanlihaa koskevan eurooppalaisen hankkeen FAIR CT96-1768 (OVAX) Identifying and changing the qualities and composition of meat from different European sheep types which meets regional consumer expectations (erilaisten eurooppalaisten lammastyyppien lihan laadun ja koostumuksen määrittäminen ja muuttaminen alueen kuluttajien odotuksiin vastaamiseksi) tulokset käsittivät karitsanlihan islantilaisen tuotantomenetelmän ja viiden muun eurooppalaisen maan tuotantomenetelmien välisen vertailun. Kaikkien hankkeeseen osallistuneiden maiden edustajat pitivät ”Íslenskt lambakjöt” -karitsanlihaa mureimpana. Tämän tuloksen vahvistivat myös tutkitun lihan fyysisten ominaisuuksien mittaukset. Ero johtui osittain teurasiästä sekä kollageenin määrästä ja liukoisuudesta lämmitettäessä. Lisäksi katsottiin, että lihassyissä kantojen välillä olevilla eroilla oli merkitystä. Tulokset osoittivat myös, että ”Íslenskt lambakjöt” -karitsanlihan tärkeimmät erityisominaisuudet olivat

Riistan maku.

Pieni stressin heikentämän lihan prosenttiosuus (1–2 prosenttia ja yli 5,8 prosenttia pH 24-mittauksessa).

Hyvin vähäinen sitkeys ja mureat selkälihakset.

Suurempi omega-3-rasvahappojen prosenttiosuus. Islanninlammaskaritsojen lihaksissa omega-3-rasvahappojen osuus fosfolipideistä on mittausten mukaan 16 prosenttia, ja fosfolipidejä sisältämättömän lihaksen osuus on 1 prosentti lihaksen painosta.

Suurempi määrä rautaa ja B-vitamiineja.

”Íslenskt lambakjöt” -karitsanlihan ominaispiirteitä ovat ennen kaikkea huomattava mureus ja riistan maku. ”Íslenskt lambakjöt” -karitsanlihan maittavuus johtuu siitä, että karitsat vaeltavat rajatuilla luonnonlaitumilla vapaina ja kasvavat Islannin karussa luonnonympäristössä, jossa ne käyttävät ravinnokseen heiniä ja muita kasveja.

Tutkimuksessa, jossa vertailtiin kuudesta Euroopan maasta eli Englannista, Islannista, Espanjasta, Ranskasta, Italiasta ja Kreikasta peräisin olevaa karitsanlihaa, todettiin, että ”Íslenskt lambakjöt” -karitsanlihassa omega-3-rasvahappojen määrä ja prosenttiosuus olivat suurempia kuin muissa tutkituissa karitsanlihoissa.

Edellä esitetty johtuu rehun ja laidunnettavan kasvillisuuden rasvahappokoostumuksesta. Se vaikuttaa omega-3-rasvahappojen prosenttiosuuteen sekä karitsojen rasvakerroksissa että lihaksissa. Yksi rasvahappojen suureen prosenttiosuuteen myötävaikuttavista tekijöistä on Islannin ilmasto. Islannilla on sekä arktisen että subarktisen alueen piirteitä. Maan etelä- ja kaakkoisosan alangoilla sekä tietyillä sisämaa-alueilla maan pohjois- ja itäosissa ilmasto on subarktinen. Keskilämpötila on yli 10 °C heinäkuussa ja yli –3 °C tammikuussa. Maan ylängöillä ja useimmilla muilla alangoilla ilmasto on arktinen. Heinäkuun keskilämpötila on alle 10 °C ja tammikuun keskilämpötila alle –3 °C. Vuotuinen sademäärä on alangoilla 400–2 000 mm. Islannissa on suurimmat napaseutujen ulkopuolella sijaitsevat jäätiköt. Paikoitellen purkujäätiköt ulottuvat alangoille. Lampaankasvatuksen edellytyksiin vaikuttavat Islannissa vähäinen saasteiden määrä, puhdas ilma ja elintilan runsaus, samoin luonnonlaidunten alhainen saastumisaste sekä eläinten hyvä kohtelu ja elinolot. Eläinten ravinnokseen käyttämässä ruohossa on runsaasti omega-3-rasvahappoihin kuuluvaa linoleenihappoa ja E-vitamiinia. Lisäksi on osoitettu, että Islannissa karitsat eivät kärsi stressistä ennen teurastusta tai sen aikana, mikä varmistaa lihan hyvin alhaisen happopitoisuuden.

Eritelmän julkaisutiedot

 


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.