10.8.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/1

KOMISSION LAUSUNTO,

annettu 8 päivänä elokuuta 2022,

Tolnan maakunnassa Unkarissa sijaitsevasta Paks II -ydinvoimalasta (kaksi VVER-1200-reaktoria) peräisin olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevasta suunnitelmasta

(Ainoastaan unkarinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2022/C 305/01)

Jäljempänä oleva arviointi on tehty Euratomin perustamissopimuksen määräysten nojalla, eikä se vaikuta mahdollisiin muihin, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla tehtäviin lisäarviointeihin eikä siitä ja johdetusta lainsäädännöstä johtuviin velvoitteisiin (1).

Euroopan komissio sai 9 päivänä helmikuuta 2021 Unkarin pysyvältä edustustolta Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan mukaisesti yleiset tiedot Paks II -ydinvoimalasta peräisin olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä (2) koskevasta suunnitelmasta.

Komissio pyysi suunnitelmaa koskevia lisätietoja 30 päivänä maaliskuuta, 9 päivänä kesäkuuta ja 12 päivänä heinäkuuta, ja Unkarin pysyvä edustusto toimitti ne 27 päivänä huhtikuuta, 17 päivänä kesäkuuta ja 23 päivänä heinäkuuta. Lisäksi Unkarin hallituksen edustajat toimittivat täydentäviä tietoja 9 ja 10 päivänä kesäkuuta 2021 pidetyssä asiantuntijaryhmän täysistunnossa (videoneuvottelu). Toimitettujen yleisten tietojen ja lisätietojen perusteella komissio on antanut seuraavan lausunnon:

1.	Etäisyys laitoksesta lähimmän jäsenvaltion eli Kroatian rajalle on 75 kilometriä. Naapurimaa Serbian raja on 66 kilometrin etäisyydellä.

Kaasumaiset ja nestemäiset radioaktiiviset päästöt eivät tavanomaisissa toimintaolosuhteissa aiheuta terveyden kannalta merkittävää altistumista toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan väestölle, kun otetaan huomioon turvallisuutta koskevassa perusnormidirektiivissä (neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom) (3) vahvistetut annosrajat.

Matala- ja keskiaktiivinen kiinteä ydinjäte loppusijoitetaan Bátaapátissa sijaitsevaan maanalaiseen radioaktiivisen jätteen kansalliseen varastoon. Käytetyt polttoaine-elementit varastoidaan väliaikaisesti paikan päällä (uudessa laitoksessa, joka on määrä rakentaa ja joka ei sisälly tähän ilmoitukseen). Suunnitelmana on, että polttoaine-elementit loppusijoitetaan myöhemmin syvällä kallioperässä sijaitsevaan loppusijoitustilaan Unkarissa. Vaihtoehtona voi olla käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely. Jos käytettyä ydinpolttoainetta siirretään kolmanteen maahan jälleenkäsiteltäväksi, se on palautettava Unkariin loppusijoittamista varten radioaktiivista jätettä koskevan direktiivin (neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom) (4) 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Mainitussa kohdassa todetaan, että jos käytettyä ydinpolttoainetta siirretään kolmanteen maahan jälleenkäsittelyä varten, sillä jäsenvaltiolla, josta kyseinen aine on siirretty, on perimmäinen vastuu aineen sekä mahdollisen sivutuotteena syntyvän jätteen turvallisesta ja vastuullisesta loppusijoituksesta. Jos käytettyä ydinpolttoainetta siirretään kolmanteen maahan loppusijoitusta varten, seuraavien vaatimusten on täytyttävä: i) Unkarin toimivaltaisen valvontaviranomaisen on pidettävä käytettyä ydinpolttoainetta direktiivin 3 artiklan 7 kohdassa määriteltynä ”radioaktiivisena jätteenä”, ii) siirron ajankohtana määränpäänä olevassa kolmannessa maassa sijaitsevan loppusijoituslaitoksen käyttöä koskevan sopimuksen on oltava tullut voimaan kyseisen kolmannen maan ja Unkarin välillä, iii) direktiivin 4 artiklan 4 kohdassa lueteltujen edellytysten ja erityisesti sen c alakohdassa vahvistetun edellytyksen, jonka mukaan määränpäämaana olevalla kolmannella maalla on oltava toiminnassa oleva loppusijoituslaitos, on täytyttävä. Lopuksi on korostettava, että toimivaltaisten viranomaisten on määriteltävä selkeästi käytetyn ydinpolttoaineen siirron tarkoitus (joko jälleenkäsittely tai loppusijoitus) ja ilmoitettava siitä etukäteen.

Jos ympäristöön pääsisi ennalta arvaamattomasti radioaktiivisia päästöjä yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisten ja laajuisten onnettomuuksien seurauksena, säteilyannokset, joille toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan väestö altistuisi, eivät todennäköisesti vaikuttaisi terveyteen merkittävällä tavalla, kun otetaan huomioon turvallisuutta koskevassa perusnormidirektiivissä (direktiivi 2013/59/Euratom) säädetyt viitetasot.

Toimitetut yleiset tiedot ja lisätiedot sisälsivät arvion ydinvoimalaa ympäröivän alueen seismisyydestä (luokitellaan seismisesti keskiaktiiviseksi alueeksi) ja todennäköisestä maksimaalisesta seismisestä aktiviteetista (komission suosituksen 2010/635/Euratom liite I). Komissio kehottaa Unkarin viranomaisia seuraamaan jatkossakin tiiviisti ydinvoimalaa ympäröivän alueen seismisyyttä koskevan tieteellisen tiedon kehitystä, ryhtymään mahdollisten havaintojen perusteella asianmukaisiin jatkotoimiin ja ilmoittamaan asiasta naapurijäsenvaltioille ja komissiolle.

Komissio katsoo, että Tolnan maakunnassa Unkarissa sijaitsevan Paks II -ydinvoimalan kahdesta VVER-reaktorista peräisin olevan, missä tahansa muodossa olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevan suunnitelman toteuttaminen ei tavanomaisen toiminnan yhteydessä eikä edellä mainituissa yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisessä ja laajuisessa onnettomuustilanteessa, jossa ympäristöön pääsisi ennalta arvaamattomasti radioaktiivisia päästöjä, todennäköisesti aiheuta terveyden kannalta merkittävää veden, maaperän tai ilman radioaktiivista saastumista toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan alueella, kun otetaan huomioon turvallisuutta koskevassa perusnormidirektiivissä (direktiivi 2013/59/Euratom) vahvistetut säännökset.

Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2022.

Komission puolesta

Kadri SIMSON

Komission jäsen

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla esimerkiksi ympäristönäkökohtia olisi arvioitava laajemmin. Komissio haluaisi alustavasti kiinnittää huomiota tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, säännöksiin, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun direktiiviin 2001/42/EY sekä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettuun direktiiviin 92/43/ETY ja yhteisön vesipolitiikan puitteista annettuun direktiiviin 2000/60/EY.

(2) Radioaktiivisen jätteen hävittäminen Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan soveltamisesta 11 päivänä lokakuuta 2010 annetun komission suosituksen 2010/635/Euratom (EUVL L 279, 23.10.2010, s. 36) 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

(3) Neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi ja direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom kumoamisesta (EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1).

(4) Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48).

10.8.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/4

SOSIAALITURVAJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMISTA KÄSITTELEVÄN HALLINTOTOIMIKUNNAN PÄÄTÖS N:O H13,

annettu 30 päivänä maaliskuuta 2022,

sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan tilintarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja toimintatavoista

(ETA:n kannalta ja EU:n ja Sveitsin sopimuksen kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 305/03)

SOSIAALITURVAJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMISTA KÄSITTELEVÄ HALLINTOTOIMIKUNTA, joka

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 72 artiklan (1), jonka mukaan hallintotoimikunta määrittää tiedot, jotka on otettava huomioon laadittaessa tilitystä mainitun asetuksen säännösten nojalla jäsenvaltioiden laitoksille aiheutuneista kustannuksista, ja vahvistaa kyseisten laitosten väliset vuotuiset tilitykset 74 artiklassa tarkoitetun tilintarkastuslautakunnan kertomuksen perusteella,

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 883/2004 74 artiklan, jonka mukaan hallintotoimikunta päättää tilintarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja toimintatavoista; tilintarkastuslautakunnan tehtävänä on toimittaa selvitykset ja perustellut lausunnot, jotta hallintotoimikunta voi tehdä 72 artiklan g alakohdan mukaiset päätökset,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 74 artiklassa säädetty tilintarkastuslautakunta toimii sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan yhteydessä.

2. Toteuttaessaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 74 artiklan a–f alakohdassa vahvistettuja tehtäviään tilintarkastuslautakunta toimii hallintotoimikunnan alaisuudessa ja saa siltä ohjeet. Tilintarkastuslautakunta laatii pitkän aikavälin työohjelman ja toimittaa sen hallintotoimikunnalle hyväksyttäväksi.

2 artikla

1. Tilintarkastuslautakunta tekee päätöksensä periaatteessa asiakirja-aineiston perusteella. Se voi pyytää toimivaltaisilta viranomaisilta tietoja tai selvityksiä, joita se pitää tarpeellisena sille tarkasteltaviksi annettujen kysymysten tutkimisessa. Tilintarkastuslautakunta voi tarvittaessa hankittuaan asialle hallintotoimikunnan puheenjohtajalta etukäteen suostumuksen antaa sihteeristön jäsenen tai tiettyjen lautakunnan jäsenten tehtäväksi suorittaa paikan päällä lautakunnan tehtävien edellyttämiä tutkimuksia. Hallintotoimikunnan puheenjohtaja ilmoittaa tällaisesta tutkimuksesta asianomaisen jäsenvaltion edustajalle hallintotoimikunnassa.

2. Tilintarkastuslautakunta helpottaa tilien lopullista selvittämistä tapauksissa, joissa sopuun ei päästä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16 päivänä syyskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 987/2009 (2) säädetyssä ajassa. Jommankumman osapuolen on toimitettava tilintarkastuslautakunnalle vähintään 25 työpäivää ennen kokouksen alkamista asetuksen (EY) N:o 987/2009 67 artiklan 7 kohdan mukainen perusteltu pyyntö saada tilintarkastuslautakunnan lausunto riita-asiassa.

3. Tilintarkastuslautakunta voi perustaa sovittelulautakunnan auttamaan sitä jommankumman osapuolen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti esittämän, tilintarkastuslautakunnan lausuntoa koskevan perustellun pyynnön käsittelyssä.

Sovittelulautakunnan kokoonpano, toimikausi, tehtävät, työskentelymenettelyt sekä puheenjohtajajärjestelyt vahvistetaan toimeksiannossa, josta tilintarkastuslautakunta päättää.

3 artikla

1. Kullakin Euroopan unionin jäsenvaltiolla on tilintarkastuslautakunnassa kaksi edustajaa, jotka asianomaisen valtion toimivaltaiset viranomaiset nimittävät.

Jos tilintarkastuslautakunnan jäsenellä on este, toimivaltaiset viranomaiset voivat nimittää hänen tilalleen sijaisen kyseistä tehtävää varten.

2. Euroopan komission edustaja tai varaedustaja hallintotoimikunnassa toimii neuvonantajana tilintarkastuslautakunnassa.

3. Tilintarkastuslautakuntaa avustaa riippumaton asiantuntija tai asiantuntijaryhmä, jolla on koulutusta ja kokemusta lautakunnan toimintaan liittyvissä asioissa ja etenkin niissä tehtävissä, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 987/2009 64, 65 ja 69 artiklaan.

4 artikla

1. Tilintarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii sitä jäsenvaltiota edustava jäsen, jonka edustaja toimii hallintotoimikunnan puheenjohtajana.

2. Tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja voi yhdessä sihteeristön kanssa ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tilintarkastuslautakunnan toimivaltaan kuuluvien ongelmien pikaiseksi ratkaisemiseksi.

3. Tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimii periaatteessa tilintarkastuslautakunnan toimivaltaan kuuluvien ongelmien tutkimisesta vastaavien työryhmien puheenjohtajana. Puheenjohtajan ollessa estynyt tai tutkittaessa tiettyjä erityisiä ongelmia puheenjohtaja voi kuitenkin nimetä toisen henkilön edustamaan itseään.

5 artikla

1. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, ja kullakin jäsenvaltiolla on vain yksi ääni.

Tilintarkastuslautakunnan riita-asioita koskevissa päätöksissä ja lausunnoissa on asetuksen (EY) N:o 987/2009 67 artiklan 7 kohdan mukaisesti ilmoitettava, onko ne hyväksytty yksimielisesti vai enemmistöpäätöksellä. Niihin on tarvittaessa liitettävä vähemmistön lausumat tai varaukset.

Riita-asiassa osapuolina olevien maiden edustajat eivät saa osallistua asetuksen (EY) N:o 987/2009 67 artiklan 7 kohdan mukaisen riitaa koskevan tilintarkastuslautakunnan lausunnon hyväksymiseen. Ellei asetuksen (EY) N:o 987/2009 67 artiklan 7 kohdan mukaista riita-asiaan liittyvää lausuntoa hyväksytä yksimielisesti, tilintarkastuslautakunta toimittaa sen hallintotoimikunnalle ja liittää mukaan raportin, jossa erityisesti mainitaan eriävät mielipiteet ja niiden syyt. Lisäksi lautakunta nimeää esittelijän, jonka tehtävänä on toimittaa hallintotoimikunnalle kaikki tiedot, joita se katsoo tarvitsevansa ratkaistakseen erimielisyyden. Esittelijäksi ei saa nimetä erimielisyyden osapuolena olevan maan edustajaa.

2. Tilintarkastuslautakunta voi päättää hyväksyä päätöksiä ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 67 artiklan 7 kohdan mukaisia lausuntoja riita-asioissa kirjallista menettelyä noudattaen, jos tällaisesta menettelystä on sovittu lautakunnan aiemmassa kokouksessa.

Tätä varten puheenjohtaja toimittaa hyväksyttävän tekstin tilintarkastuslautakunnan jäsenille. Jäsenille annetaan vähintään kymmenen työpäivän määräaika, jonka kuluessa heillä on mahdollisuus ilmoittaa hylkäävänsä ehdotetun tekstin tai pidättyvänsä äänestämästä. Asetetussa määräajassa vastaamatta jättäminen katsotaan puoltavaksi ääneksi.

Puheenjohtaja voi myös päättää käynnistää kirjallisen menettelyn, vaikka asiasta ei ole sovittu etukäteen tilintarkastuslautakunnan kokouksessa. Tällaisessa tapauksessa ainoastaan ehdotetun tekstin kirjalliset hyväksynnät lasketaan puoltaviksi ääniksi, ja määräajaksi annetaan vähintään 15 työpäivää.

Puheenjohtaja ilmoittaa jäsenille äänestyksen tuloksesta määräajan päätyttyä. Tarvittavan määrän puoltavia ääniä saanut päätös katsotaan tehdyksi sen ajanjakson viimeisenä päivänä, jonka kuluessa jäseniä pyydettiin antamaan vastauksensa.

3. Jos tilintarkastuslautakunnan jäsen ehdottaa kirjallisen menettelyn kuluessa muutoksia tekstiin, puheenjohtaja

a)	joko käynnistää kirjallisen menettelyn uudelleen toimittamalla ehdotetut muutokset jäsenille 2 kohdan mukaista menettelyä noudattaen,

b)	tai peruuttaa kirjallisen menettelyn, jotta asiasta voidaan keskustella seuraavassa kokouksessa,

riippuen siitä, kumpaa menettelyä puheenjohtaja pitää asianmukaisena kyseisessä tapauksessa.

4. Jos tilintarkastuslautakunnan jäsen vaatii ennen vastausten antamiselle asetetun määräajan päättymistä, että ehdotettua tekstiä on käsiteltävä lautakunnan kokouksessa, kirjallinen menettely peruutetaan.

Kyseinen asia käsitellään seuraavassa tilintarkastuslautakunnan kokouksessa.

6 artikla

Tilintarkastuslautakunta voi perustaa tilapäisryhmiä, joissa on mukana rajallinen määrä henkilöitä, valmistelemaan erityiskysymyksiä koskevia ehdotuksia ja esittämään ne lautakunnalle.

Tilintarkastuslautakunta päättää kunkin tilapäisryhmän osalta ryhmän esittelijästä, ryhmälle kuuluvista tehtävistä sekä määräajasta, jonka kuluessa ryhmän on esitettävä työnsä tulokset lautakunnalle. Nämä vahvistetaan tilintarkastuslautakunnan päättämässä kirjallisessa toimeksiannossa.

7 artikla

1. Hallintotoimikunnan sihteeristö vastaa tilintarkastuslautakunnan kokousten valmistelusta ja järjestämisestä ja laatii niiden pöytäkirjat. Sihteeristö suorittaa lautakunnan toiminnan kannalta tarpeelliset tehtävät. Lautakunnan kokousten esityslistasta, ajankohdasta ja kestosta sovitaan puheenjohtajan kanssa.

2. Hallintotoimikunnan sihteeristö toimittaa esityslistan tilintarkastuslautakunnan ja hallintotoimikunnan jäsenille viimeistään 15 työpäivää ennen kokousta. Esityslistaan liittyvät asiakirjat olisi annettava saataville vähintään 10 työpäivää ennen kokousta. Tämä ei koske yleistä tietoa sisältäviä asiakirjoja, joita ei tarvitse hyväksyä.

3. Tulossa olevaa tilintarkastuslautakunnan kokousta koskevat huomautukset olisi lähetettävä hallintotoimikunnan sihteeristölle vähintään 20 työpäivää ennen kokousta. Tämä ei koske yleistä tietoa sisältäviä asiakirjoja, joita ei tarvitse hyväksyä.

Huomautusten, joilla halutaan sisällyttää tietoja asetuksen (EY) N:o 987/2009 69 artiklan 1 kohdassa säädettyä vuotuisten tilitysten vahvistamista varten, on noudatettava tämän päätöksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun riippumattoman asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän määrittämää muotoa ja sisällettävä asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän määrittämät tiedot. Kunkin valtuuskunnan on lähetettävä nämä huomautukset sihteeristölle kyseistä vuotta seuraavan vuoden 31 päivään heinäkuuta mennessä.

8 artikla

Tilintarkastuslautakuntaan sovelletaan tarvittaessa hallintotoimikunnan sääntöjä.

9 artikla

1. Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Päätöstä sovelletaan sen julkaisupäivästä alkaen.

2. Tämä päätös korvaa 22 päivänä joulukuuta 2009 annetun päätöksen N:o H4 (3).

Hallintotoimikunnan puheenjohtaja

Claire JEAN

(1) EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1.

(2) EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1.

(3) Päätös N:o H4, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan tilintarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja toimintatavoista (EUVL C 107, 27.4.2010, s. 3).

10.8.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/8

Euron kurssi (1)

9. elokuuta 2022

(2022/C 305/04)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0234
JPY	Japanin jeniä	138,26
DKK	Tanskan kruunua	7,4407
GBP	Englannin puntaa	0,84520
SEK	Ruotsin kruunua	10,3875
CHF	Sveitsin frangia	0,9763
ISK	Islannin kruunua	140,10
NOK	Norjan kruunua	9,9365
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,532
HUF	Unkarin forinttia	397,35
PLN	Puolan zlotya	4,7085
RON	Romanian leuta	4,9038
TRY	Turkin liiraa	18,3342
AUD	Australian dollaria	1,4687
CAD	Kanadan dollaria	1,3163
HKD	Hongkongin dollaria	8,0334
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6304
SGD	Singaporen dollaria	1,4110
KRW	Etelä-Korean wonia	1 336,74
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,0500
CNY	Kiinan juan renminbiä	6,9106
HRK	Kroatian kunaa	7,5140
IDR	Indonesian rupiaa	15 197,09
MYR	Malesian ringgitiä	4,5592
PHP	Filippiinien pesoa	56,939
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	36,264
BRL	Brasilian realia	5,2478
MXN	Meksikon pesoa	20,7145
INR	Intian rupiaa	81,4060

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

10.8.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/12

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 305/07)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

YHTENÄISEN ASIAKIRJAN VAKIOMUUTOSTA KOSKEVA TIEDONANTO

”Vin Santo del Chianti Classico”

PDO-IT-A1514-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 27.5.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Lajikevalikoima – lajikeluettelo

Kuvaus: Lajikeluetteloon on lisätty Malvasia-lajikkeet (Malvasia Bianca Lunga ja Malvasia Bianca di Candia). Yhdessä Trebbiano Toscanon kanssa niiden osuus käytetyistä lajikkeista on vähintään 60 prosenttia.

Perustelut: Muutoksen tarkoituksena on täsmentää tuotteen valmistukseen käytetyssä lajikeyhdistelmässä sallitut Malvasia-rypälelajikkeet Toscanan alueella viljelyyn soveltuvien rypälelajikkeiden luettelon mukaisesti.

Muutos koskee tuote-eritelmän 2 artiklaa ja yhtenäisen asiakirjan 7 kohtaa (Pääasialliset rypälelajikkeet).

2. Viininviljelyä koskevat säännöt – viinitarhojen sijainti

Kuvaus: Viinitarhojen sijaintia koskevasta kohdasta on poistettu adjektiivi ”kukkulainen”, ja tarhojen sijantiin viittaava sana ”suunnattu” on korvattu samaa tarkoittavalla, ilmansuuntaan viittaavalla sanalla.

Perustelut: Koko Chiantin alue sijaitsee vähintään 150–200 metrin korkeudella merenpinnasta ja soveltuu siten luonnostaan kuivatettaviksi tarkoitettujen rypäleiden tuotantoon. Tämä pätee myös alueen vähemmän korkeissa osissa sijaitseviin viinitarhoihin, sillä myös niiden korkeus merenpinnasta on riittävä tällaisten rypäleiden tuotantoon. Muutoksella pyritään myös välttämään subjektiivisten arviointien tekeminen alueesta, joka on kauttaaltaan kukkulaista ja jonka kaikki osat soveltuvat siten sellaisten viinien tuotantoon, jotka edellyttävät rypäleiden kuivattamista.

Muutos koskee tuote-eritelmän 4.2 artiklaa, mutta se ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Viljelykäytännöt – hätäkastelu

Kuvaus: Uutena on lisätty hätäkastelun mahdollistava säännös.

Perustelut: Ilmastonmuutos on vaikuttanut rypäleiden kasvukauteen koko alueella jo yli kymmenen vuoden ajan nostaen jatkuvasti lämpötiloja ja pienentäen sademääriä. Tämän viljelykäytännön avulla varmistetaan viinitarhojen selviytyminen ja säilytetään rypäleiden laatu. Laatuparametrit ovat selvästi heikommat sellaisilta viljelmiltä kerätyissä rypäleissä, joilla esiintyy vesistressiä.

Muutos koskee tuote-eritelmän 4.5 artiklaa, mutta se ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4. Viljelykäytännöt – rypäleiden huolellinen lajittelu

Kuvaus: Rypäleiden hehtaarikohtaisen enimmäistuotosrajan yhteydestä on poistettu maininta ”rypäleiden huolellisesta lajittelusta”.

Perustelut: Maininta tästä toimenpiteestä on poistettu, koska tuote-eritelmässä on jo vahvistettu tuotoksia koskevat arvot.

Muutos koskee tuote-eritelmän 4.6 artiklaa, mutta se ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Viljelykäytännöt – rypäleiden alustava lajittelu

Kuvaus: Tilavuusprosentteina ilmaistun luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden saavuttamista koskevasta kohdasta on poistettu maininta rypäleiden alustavasta lajittelusta.

Perustelut: Maininta tästä toimenpiteestä on poistettu, koska tuote-eritelmässä on jo vahvistettu tuotantoa koskevat tekniset seikat ja köynnösten laatuominaisuudet.

Muutos koskee tuote-eritelmän 4.8 artiklaa, mutta se ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6. Viittaus rajatulla maantieteellisellä alueella tapahtuvaan pullotukseen – voimassa olevaa edellytystä koskeva muodollinen muutos

Kuvaus: Yhtenäisessä asiakirjassa mainitaan nyt rajatulla maantieteellisellä alueella tapahtuva pullotus ja pakkaaminen, sillä se on ollut sallittua nimityksen hyväksymisestä lähtien ja se sisältyi siksi jo entuudestaan tuote-eritelmän 5 artiklan 1 kohtaan.

Perustelut: Kyseessä on muodollinen muutos, koska tämä edellytys oli jäänyt pois yhtenäisestä asiakirjasta laadintavaiheessa.

Tämä päivitys ei vaikuta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 93 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuun yhteyteen, ja se koskee yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaa (Olennaiset lisäedellytykset).

7. Väkevöintiä koskeva kielto

Kuvaus: Tekstissä mainitaan nyt, että väkevöinti on kielletty.

Perustelut: Vin Santo del Chianti Classico -viinin tuottajat eivät väkevöitä viinejään, vaan vähimmäissokeripitoisuus on saavutettava luonnollisella kuivattamisella. Väkevöinnin kieltämistä koskevan (vapaaehtoisen) päätöksen taustalla onkin se, että näin pyritään varmistamaan tuotteen laadun jatkuva parantaminen, joka saavutetaan viljelmien huolellisella hoidolla ja noudattamalla luonnollista viininvalmistusmenetelmää.

Muutos koskee tuote-eritelmän 5.4 artiklaa ja yhtenäisen asiakirjan 5.1 kohtaa (Erityiset viininvalmistusmenetelmät).

8. Aistinvaraiset ominaisuudet

Kuvaus: Vin Santo del Chianti Classico -tyypin yhteydessä värin kuvausta (”syvän meripihkanväriseen”) on muutettu lisäämällä mahdolliseksi väriksi myös ruskea. Occhio di Pernice -tyypin osalta värin kuvausta (”syvän vaaleanpunaisesta hennon vaaleanpunaiseen”) on muutettu seuraavasti: ”vaihtelee ruusukullasta meripihkanväriseen ja ruskeaan.”

Perustelut: Muutosten tarkoituksena on lisätä kuvaukseen maininta voimakkaammista väreistä, sillä Chiantin alueella Sangiovese-lajiketta ja punaisia rypälelajikkeita kasvattavat viinitarhat ovat erityisen tärkeässä osassa ja viininviljelijät keskittyvät yhä enemmän tämäntyyppisiin rypäleisiin, jotka vaikuttavat Vin Santo -viinin väriin.

Kuvaus: Molempien edellä mainittujen viinityyppien makua koskevaan kuvaukseen on lisätty ilmaisu ”kuivasta makeaan”.

Perustelut: Muutoksen tarkoituksena on laajentaa makuasteikkoa tuotteiden analyyttisten arvojen mukaisesti. Vin Santo -viiniä pidetään nykyään yhä useammin jälkiruokaviininä, ja siksi sen makuna suositaan makeaa. Occhio di Pernice -viiniä, joka on perinteinen toscanalainen tuote, puolestaan käytetään erityisesti tiettyjen sellaisten liha- ja riistaruokien valmistuksessa, jotka edellyttävät alhaista sokeripitoisuutta (kuivaa viiniä).

Muutos koskee tuote-eritelmän 6 artiklaa ja yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

9. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

Kuvaus: Molempien viinityyppien osalta tilavuusprosentteina ilmaistun kokonaisalkoholipitoisuuden vähimmäisarvon yhteydessä ilmoitettua todellisen alkoholipitoisuuden arvoa on laskettu 12 tilavuusprosentista 10,5 tilavuusprosenttiin.

Perustelut: Muutoksen taustalla on päätös nostaa tuotteen makeusastetta, mikä tarkoittaa suurempaa jäännössokeripitoisuutta.

Kuvaus: Vin Santo del Chianti Classico -viinin vähimmäishappopitoisuutta on kasvatettu 4:stä 4,5 grammaan litraa kohden.

Perustelut: Lajikevalikoimaan sisältyy punaisia rypälelajikkeita, kuten Sangiovese, jonka erityispiirteenä on se, että se kasvattaa siitä valmistettujen viinien happopitoisuutta. Nämä muutokset vastaavat myös täysin markkinoilla vallitsevia suuntauksia.

Muutokset koskevat tuote-eritelmän 6 artiklaa ja yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

10. Tekstiä koskeva muodollinen muutos

Kuvaus: Tekstissä mainitaan nyt aluetta edustavat rypälelajikkeet Trebbiano Toscano, Malvasia Bianca Lunga, Malvasia Bianca di Candia, Sangiovese sekä valkoinen ja musta Canaiolo, ja siihen on lisätty muutamia viittauksia viineihin.

Perustelut: Tekstiä on mukautettu sisällyttämällä siihen muutokset, jotka koskevat lajikevalikoimaan jo entuudestaan kuuluneita rypälelajikkeita sekä tuotteiden kemiallisia, fyysisiä ja aistinvaraisia ominaisuuksia.

Tämä tekstin muotoa koskeva muutos vaikuttaa tuote-eritelmän 8 artiklaan mutta ei yhtenäiseen asiakirjaan.

11. Lämpötilan vaihteluväli – adjektiivin muuttaminen

Kuvaus: Rypäleiden kuivattamistilojen osalta katsotaan riittäväksi todeta, että lämpötilan vaihteluvälin tulee olla hyvä (pikemmin kuin ”merkittävä”) ja tiloissa tulee olla hyvä tuuletus.

Perustelut: Tämän määritelmän katsotaan olevan täsmällisempi ja kuivatusprosessin kannalta oleellinen.

Muutos koskee tuote-eritelmän 8 artiklaa, mutta se ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

Vin Santo del Chianti Classico

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viini(e)n kuvaus

1. Vin Santo del Chianti Classico

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Väri: vaihtelee oljenkeltaisesta kullankeltaiseen, syvän meripihkanväriseen ja ruskeaan;

tuoksu: eettereitä muistuttava, voimakas, omaleimainen;

maku: tasapainoinen, samettinen, hyvärakenteinen; vaihtelee kuivasta makeaan;

kokonaisalkoholipitoisuus vähintään 16 tilavuusprosenttia, todellinen alkoholipitoisuus vähintään 10,5 tilavuusprosenttia;

sokeriton uutos vähintään: 23,0 g/l.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	30
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

2. Vin Santo del Chianti Classico Occhio di Pernice

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Väri: vaihtelee ruusukullasta meripihkanväriseen ja ruskeaan;

tuoksu: eettereitä muistuttava, voimakas;

maku: pehmeä, samettinen ja pyöreä; vaihtelee kuivasta makeaan;

kokonaisalkoholipitoisuus vähintään 16 tilavuusprosenttia, todellinen alkoholipitoisuus vähintään 10,5 tilavuusprosenttia;

sokeriton uutos vähintään: 26,0 g/l.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	30
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1. Vin Santo del Chianti Classico (SAN), myös Occhio di Pernice -merkinnällä varustettuna

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Perinteinen viininvalmistusmenetelmä on seuraavanlainen:

Rypäleet lajitellaan huolellisesti ja kuivatetaan luonnollisesti tähän soveltuvissa tiloissa (kuivatus osittain tuuletuksen avulla on sallittu). Rypäleiden on saavutettava suuri sokeripitoisuus, minkä jälkeen ne puristetaan. Väkevöinti ei ole sallittu. Vin Santo del Chianti Classico -viini on viiniytettävä, säilytettävä ja kypsytettävä puusäiliöissä (caratelli).

5.2. Enimmäistuotokset

Vin Santo del Chianti Classico (SAN), myös Occhio di Pernice -merkinnällä varustettuna

8 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

Vin Santo del Chianti Classico (SAN), myös Occhio di Pernice -merkinnällä varustettuna

28 hehtolitraa hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

SAN-viinin Vin Santo del Chianti Classico -tuotantoalue koostuu Toscanan alueen keskellä sijaitsevasta 71 800 hehtaarin suuruisesta alueesta, joka kattaa osan Firenzen ja Sienan maakuntien alueesta: 30 400 hehtaaria Firenzen ja 41 400 hehtaaria Sienan maakunnasta. Tuotantoalue kattaa seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Greve in Chianti, Castellina in Chianti, Radda in Chianti ja Gaiole in Chianti. Seuraavien kuntien alueesta osa kuuluu tähän alueeseen: San Casciano in Val di Pesa, Barberino Tavarnelle, Castelnuovo Berardenga ja Poggibonsi.

7. Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Malvasia Bianca Lunga B. - Malvasia

Malvasia Bianca di Candia B. - Malvasia

Sangiovese N. - Sangioveto

Trebbiano Toscano B. - Trebbiano

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Chianti Classico (SAN), myös Occhio di Pernice -merkinnällä varustettuna

Vin Santo -viini on ollut Chianti Classico -alueella tärkeässä osassa keskiajalta lähtien. Sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1400. Vin Santo -viinin valmistus on oma taiteenlajinsa, joka vaatii kokemusta. Ensimmäisessä tuotantovaiheessa kerätään soveltuvimmat rypäleet (lajikkeina ovat esimerkiksi Trebbiano Toscano, Malvasia Bianca Lunga, Malvasia Bianca di Candia, Sangiovese sekä valkoinen ja musta Canaiolo), jotka on kasvatettu alueen perinteisillä kasvatusmenetelmillä (ns. Toscanan kaari). Rypäleet kuivatetaan luonnollisesti, minkä mahdollistavat alueen lämpötilat. Käymisajat sekä viinin siirtämis- ja kypsytysmenetelmät perustuvat paikallisten viininviljelijöiden kokemukseen. Viiniyttämisessä käytetään tyypillistä paikallista madre-menetelmää (madre tarkoittaa äitiä). Tässä menetelmässä käytetään juurena hiivoja, jotka yksittäiset tilat ovat valikoineet aikojen saatossa.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Vin Santo del Chianti Classico – pullotus

Oikeudellinen kehys:

EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Viiniyttämisen, säilytyksen, kypsyttämisen ja pullotuksen on tapahduttava tuote-eritelmän 3 artiklassa tarkoitetulla Vin Santo del Chianti Classico -viinin tuotantoalueella.

Voimassa olevan kansallisen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti pullotuksen ja pakkaamisen on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta voidaan varmistaa Vin Santo del Chianti Classico -viinin laatu, ylläpitää sen mainetta sekä varmistaa asiaankuuluvien tarkastusten onnistuminen.

Vin Santo del Chianti Classico – viiniyttäminen

Oikeudellinen kehys:

EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeriön luvalla ja Toscanan alueen suoritettua arvioinnin asiasta viiniyttäminen, säilytys, kypsyttäminen ja pullotus voidaan suorittaa myös rajatun maantieteelliseen alueen ulkopuolella sijaitsevissa viininvalmistamoissa, jotka saavat kuitenkin sijaita enintään kymmenen kilometrin etäisyydellä mainitun alueen rajasta. Tällöin edellytyksenä on, että kyseinen viininvalmistamo oli olemassa jo tuote-eritelmän tullessa voimaan ja että se kuuluu viinitilalle, joka tuottaa yksin tai yhdessä muiden tilojen kanssa Vin Santo del Chianti Classico -viinin valmistamiseen soveltuvia rypäleitä, jotka on kerätty joko kyseisen tilan omistamilta tai hoitamilta viljelmiltä.

Linkki tuote-eritelmään

https://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/18197

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

10.8.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/18

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 94 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan sekä tuote-eritelmän julkaisutietojen julkaiseminen erään viinialan nimityksen osalta

(2022/C 305/08)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) 98 artiklassa tarkoitetulla tavalla kahden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Rosalia”

PDO-AT-02594

Hakemuksen jättöpäivä: 21.2.2020

1. Rekisteröitävä nimi

Rosalia

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viini(e)n kuvaus

Alueen punaviinit valmistetaan Zweigelt- ja Blaufränkisch-lajikkeista. Väriä voidaan kuvata erittäin syväksi tummaksi punaiseksi. Punaviinien aromi muistuttaa hapankirsikoita ja luumuja. Maku on pääosin hedelmäinen ja sille on tyypillistä kohtalainen tanniinipitoisuus. Jäännössokerin määrän tulee olla alle 4,0 g/l. Viinien kypsytys tapahtuu joko terässäiliöissä tai puutynnyreissä. Punaviini voidaan valmistaa myös ”reserve” viinin muodossa. Tällaisen viinin maussa vivahtaa korkeampi alkoholipitoisuus (vähintään 13 tilavuusprosenttia) ja kypsemmät tanniinit.

Myös alueen roseeviinit valmistetaan Zweigelt- ja Blaufränkisch-lajikkeista. Värin voidaan kuvata vaihtelevan lohenpunaisesta vaaleaan kirsikanpunaiseen. Roseeviinien maulle ja aromille on luonteenomaista punaiset marjat (punaviinimarjat, vadelma) eikä viineissä maistu tanniineja. Jäännössokeripitoisuuden on vastattava kuivan viinin vaatimuksia. Tärkeä osa SAN-nimityksen ”Rosalia” roseeviinien makuprofiilia on eloisa hapokkuus. Roseeviinit kypsytetään pääasiassa terässäiliöissä, vähäisemmässä määrin myös puutynnyreissä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	12
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	18
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)	150

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

b. Enimmäistuotokset

10 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

Rosalia-viininviljelyalue muodostuu Mattersburgin hallintoalueesta.

7. Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

Blaufränkisch – Frankovka

Zweigelt – Blauer Zweigelt

Zweigelt – Rotburger

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Suojatun alkuperänimityksen ”Rosalia” viljelyalue sijaitsee Rosalia-vuoriston itärinteillä, jotka levittäytyvät Ala-Itävallan ja Burgenlandin osavaltioiden välistä rajaa pitkin itäisessä Itävallassa.

Ilmasto: SAN-nimityksen ”Rosalia” viljelyalue on osa Pannonian tasankoa (laaja tasanko eteläisessä Keski-Euroopassa, jonka läpi kulkee Tonava-joen keskijuoksu ja Tisza-joen alajuoksu). Pannonian tasangolle on ominaista kuivat, kuumat kesät sekä kylmät, kuivat talvet.

Maaperä: Suojatun alkuperänimityksen ”Rosalia” viljelyalue koostuu lounaassa kiteisestä kivestä ja koillisessa Wienin altaan yhä nuoremmista neogeenikauden sedimenteistä. Nämä sedimentit ovat entisen meren, joka huuhtoi Rosalia-vuorten juuria 12–16 miljoonaa vuotta sitten, tuomia kerrostumia. Pohjoisessa ja koillisessa näihin sedimentteihin yhdistyy kaistale, joka koostuu pääasiassa hiekkakerrostumista.

Yhteys: Toisin kuin maaperäolosuhteet, joilla on vain pieni vaikutus näiden viinien makuun ja luonteeseen, ilmasto on hyvin tärkeässä roolissa SAN-nimityksen ”Rosalia” viinien ominaismaun synnyssä. Rypäleet kypsyvät päivän lämmössä, mikä mahdollistaa kyseisille köynnöslajikkeille luonteenomaisen hapankirsikoiden ja luumujen maun kehittymisen. Viileät yöt sitä vastoin synnyttävät primaariaromeja (sokerin sijaan), mikä antaa viinille luonteenomaisen hedelmäisyyden ja kohtalaiset tanniinit.

SAN-nimityksen ”Rosalia” viinien alueella käytetään myös Itävallalle tyypillistä viinitarhojen viljelymenetelmää. Viiniköynnöksiä hoidetaan pääasiassa käsin (leikkaus, latvustojen hoito, terttuharvennus jne.). Viinien tuotanto- ja kypsytystapa on myös samankaltainen valtaosan itävaltalaisia tiloja kanssa. Siksi viljely- ja varastointimenetelmät vaikuttavat viinien luonteeseen ja makuun paljon vähemmän kuin maantieteelliset ja ennen kaikkea ilmastotekijät.

9. Olennaiset lisäedellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Alkuperänimitystä ”Rosalia” on käytettävä yhdessä perinteisen nimityksen ”DAC” tai ”Districtus Austriae Controllatus” kanssa.

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Kaikkien SAN-viinien osalta Itävallan viinilaissa säädetään, että SAN-viinin tuotannon on tapahduttava sillä viininviljelyalueella (SMM-alkuperäalue), jolla SAN-alue sijaitsee, tai viereisellä viininviljelyalueella. Siksi Itävalta käyttää yleisesti asetuksen (EU) 2019/33 5 artiklassa säädettyä poikkeusta.

Suojatulla alkuperänimityksellä ”Rosalia” varustettujen viinien tuotannolle on asetettu lisäedellytyksiä: tuotanto ei saa tapahtua alkuperäalueen ulkopuolella ilman Burgenlandin alueellisen viinikomitean hyväksyntää. Tällainen hyväksyntä voidaan myöntää erityisesti, jos tuottajan viinitarhat sijaitsevat Rosalia-alueella ja viini tuotetaan tämän alueen ulkopuolella sijaitsevissa tuottajan tiloissa tai jos tuottajan, jolla on Rosalia-alueen ulkopuolella sijaitsevia tiloja, ja kyseisellä alueella sijaitsevien viinitarhojen omistajien välillä on lohkosopimuksia.

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Itävallan viinilaissa ei säädetä SAN-viinien pullottamista koskevista yleisistä säännöistä.

Suojatulla alkuperänimityksellä ”Rosalia” varustettujen viinien pullotuksessa vahvistetaan seuraavat edellytykset, jotta voidaan varmistaa SAN-viinien ”Rosalia” laatu ja ominaisuudet: Pullotusta ei saa suorittaa alueen ulkopuolella ilman Burgenlandin alueellisen viinikomitean hyväksyntää. Tällainen hyväksyntä voidaan myöntää erityisesti, jos pullottajalla on tilat sekä SAN-nimityksen ”Rosalia” alueella että sen ulkopuolella.

Linkki eritelmään

https://info.bmlrt.gv.at/themen/landwirtschaft/landwirtschaft-in-oesterreich/pflanzliche-produktion/wein/Weinherkunft.html

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 305

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	65. vuosikerta 10. elokuu 2022

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan komissio
2022/C 305/01	Komission lausunto, annettu 8 päivänä elokuuta 2022, – Tolnan maakunnassa Unkarissa sijaitsevasta Paks II -ydinvoimalasta (kaksi VVER-1200-reaktoria) peräisin olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevasta suunnitelmasta	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2022/C 305/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10829 – KKR / HITACHI TRANSPORT SYSTEM) ( 1 )	3

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2022/C 305/03	Sosiaaliturvajärjestelmien Yhteensovittamista Käsittelevän Hallintotoimikunnan Päätös N:o H13, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2022, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan tilintarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja toimintatavoista ( 1 )	4
2022/C 305/04	Euron kurssi — 9. elokuuta 2022	8

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2022/C 305/05	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10861 – HG / TEAM.BLUE) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	9
2022/C 305/06	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10797 – PCG / PERSTORP) ( 1 )	11
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2022/C 305/07	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	12
2022/C 305/08	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 94 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan sekä tuote-eritelmän julkaisutietojen julkaiseminen erään viinialan nimityksen osalta	18