Euroopan alueiden komitean päätöslauselma – Päätöslauselma EU:n alueiden ja kuntien tuesta Ukrainalle

(2022/C 301/01)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Käytännön solidaarisuus paikallis- ja alueviranomaisia kohtaan

7.

korostaa EU:n kansalaisten poikkeuksellista solidaarisuutta Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä kohtaan ja ilmaisee huolensa siitä, että ukrainalaisia on siirretty vastoin heidän tahtoaan Venäjän hallitsemille alueille. Komitea kiittää Euroopan unionin viranomaisia yhtenäisestä reaktiosta Venäjän aloittamaan Ukrainan sotaan, solidaarisuuden vahvistamisesta suoran humanitaarisen avun ja kiireellisen pelastuspalveluavun muodossa sekä välittömän suojelun mekanismin aktivoimisesta sotaa pakenevien auttamiseksi. Komitea painottaa, että kyseistä apua on lisättävä tulevina kuukausina merkittävästi, jotta vältetään humanitaarisen kriisin puhkeaminen EU:n raja-alueilla.

8.

lupaa kannustaa kuntia ja alueita tehostamaan Ukrainasta tulevien pakolaisten auttamista ja muistuttaa erityisesti vastaanottoon ja kauttakulkuun liittyvistä raja-alueiden logistisen tuen tarpeista.

9.

kehottaa Euroopan paikallis- ja alueviranomaisia pyytämään tai tarjoamaan tukea AK:n käynnistämän Ukrainan auttamiseen keskittyvän tieto- ja tukifoorumin (1) kautta.

10.

yhtyy Ukrainan ja EU:n paikallis- ja alueviranomaisten kehotukseen elvyttää tai kehittää kumppanuuksia ja kuntien ja alueiden ystävyyshankkeita jälleenrakennusprosessia silmällä pitäen.

Ukrainan jäsenyysnäkymien vahvistaminen

11.

korostaa, että hallinnon hajauttamiseen ja aluekehitykseen liittyvät Ukrainan uudistukset ovat edistäneet merkittävästi paikallisdemokratian lujittumista, vahvistaneet itsehallintoa ja maan paikallisyhteisöjen yleistä selviytymiskykyä, mikä on tärkeä osatekijä Ukrainan vastarinnassa venäläisiä hyökkääjiä kohtaan. Uudistukset on toteutettu Euroopan unionin alueiden ja kuntien merkittävällä tuella, jota on annettu muun muassa U-LEAD with Europe -ohjelman kautta, sekä kohdennetulla tuella, jota AK on antanut Ukraina-erityistyöryhmänsä ja vertaisyhteistyön puitteissa. Hallinnon hajauttamista koskevien uudistusten onnistuminen on tuonut Ukrainaa lähemmäs Euroopan unionia sekä eurooppalaisia vapauden, demokratian ja oikeusvaltion arvoja.

12.

kehottaa kansainvälistä yhteisöä laatimaan Ukrainaa varten avustus- ja elvytyssuunnitelman, jolla tuetaan Ukrainan taloutta, instituutioita ja julkisia palveluja sekä sen tuhoutuneen infrastruktuurin jälleenrakentamista, ja pitää tähän liittyen myönteisenä Eurooppa-neuvoston päätöstä perustaa Ukrainan solidaarisuusrahasto. Komitea kehottaa järjestämään kansainvälisen konferenssin rahoituksen keräämiseksi kumppaneilta ja korostaa, että tapahtuneista tuhoista vastuussa olevan Venäjän on niin ikään osallistuttava Ukrainan jälleenrakentamiseen sotakorvauksin.

13.

kannattaa ehdokasmaan aseman antamista Ukrainalle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti noudattaen samaa tarkistettua liittymisneuvottelujen menetelmää, jota sovelletaan Länsi-Balkanin maihin ja johon kuuluu entistä voimakkaampi keskittyminen oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokraattisiin instituutioihin. Komitea korostaa, että myös Georgian ja Moldovan hakemuksia EU:n ehdokasvaltioiksi olisi käsiteltävä myönteisesti. Ukrainan integroitumista EU:n sisämarkkinoille on jatkettava viipymättä assosiaatiosopimuksen mukaisesti.

Tukitoimien rahoitus

14.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission CARE-pakettiin (koheesiopoliittinen tukitoimi Euroopan pakolaisten auttamiseksi) ja CARE+-pakettiin sekä REACT-EU-välineen joustomahdollisuuksiin ja korostaa, että alue- ja paikallisviranomaiset on hyödyllistä ottaa suoraan mukaan CARE- ja REACT-EU-pakettien suunnitteluun, hallinnointiin ja täytäntöönpanoon. Komitea korostaa, että koheesiopolitiikan ohjelmien mukautuksissa on noudatettava kahdeksannessa koheesiokertomuksessa äskettäin esitettyä koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaatetta.

15.

korostaa, että sekä covid-19-pandemian yhteydessä että vastattaessa Ukrainan sodan seurauksiin koheesiopolitiikka on osoittanut kykynsä tuottaa tuloksia tarvittaessa lyhyellä aikavälillä. Komitea tähdentää kuitenkin, ettei koheesiopolitiikan varsinaista tavoitetta eli taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamista vähentämällä alueiden välisiä eroja tulisi panna kilpailemaan näiden tavoitteiden kanssa.

16.

on tyytyväinen venäläisten ja valkovenäläisten kumppanien kanssa toteutettavien rajatylittävien yhteistyöohjelmien keskeyttämiseen ja kehottaa vahvistamaan EU:n alueiden (Puola, Unkari, Romania, Slovakia) ja Ukrainan välisiä ohjelmia. Komitea painottaa, että taloudellinen tuki Ukrainaan rajoittuvien alueiden paikallis- ja alueviranomaisille sekä sellaisille maille, joilla ei ole yhteistä rajaa Ukrainan kanssa mutta jotka ottavat vastaan paljon pakolaisia, on nykyisellään täysin riittämätöntä ja sitä on lisättävä huomattavasti, sillä nämä toimijat eivät tarjoa pakolaisille pelkästään suojaa vaan niiden on myös integroitava heidät koulutus-, terveydenhuolto- ja asumisjärjestelmiinsä.

17.

kannattaa sellaisen pysyvän kriisivarauksen perustamista tulevien hätätilanteiden varalta, jolla täydennetään tai vahvistetaan nykyisiä ennakointi- ja joustovälineitä. Komitea kehottaa perustamaan yhden EU:n paikallisen Ukrainan pakolaisavun välineen, johon kootaan kaikki varat, joita paikallis- ja alueviranomaiset voivat käyttää suojan tarjoamiseksi pakolaisille. Tällä tavoin voitaisiin yksinkertaistaa, sujuvoittaa ja nopeuttaa kyseisille viranomaisille tarkoitettujen varojen käyttöä.

18.

toteaa, että niiden jäsenvaltioiden ja alueiden tapauksessa, joihin kohdistuu suurimmat vaikutukset, saattaa olla tarpeen tarkistaa elpymis- ja palautumissuunnitelmia alueviranomaisten asianmukaisen kuulemisen perusteella ottaen erityisesti huomioon sodan kasvavat vaikutukset EU-maiden talouteen.

Ukrainasta pakenevien vastaanotto

19.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat etulinjassa ottamassa vastaan miljoonia naapurimaihin saapuvia pakolaisia sekä maan sisäisiä pakolaisia Ukrainassa (2) nyt kun meneillään on Euroopan suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Komitea painottaa, että kaikilla pakolaisilla olisi oltava alkuperästään, poliittisista mielipiteistään tai seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta kaikilla EU:n alueilla ja kaikissa kunnissa oikeus yhtä myönteiseen vastaanottoon kuin Ukrainasta tulevilla pakolaisilla.

20.

on tyytyväinen tilapäistä suojelua koskevan direktiivin aktivoimiseen. Se on nyt pantava täytäntöön kaikilta osin, ja sitä on sovellettava koordinoidusti, empimättä, osallistavasti ja joustavasti siten, että kaikille Ukrainasta paenneille henkilöille heidän taustastaan, etnisestä alkuperästään, poliittisista mielipiteistään tai seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta taataan pääsy työmarkkinoille, asunto sekä mahdollisuudet terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaalitukeen kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin ja lapsiin.

21.

kiinnittää huomion tilapäistä suojelua koskevan neuvoston direktiivin 2001/55/EY (3) erityispiirteisiin: siinä annetaan pakolaisille vapaus valita, mihin EU:n jäsenvaltioon he haluavat asettua tilapäisesti (26 artikla). Komitea korostaa pakolaisten liikkumisvapauden ja itsemääräämisoikeuden tunnustamisen vaikuttavan siinä mielessä myönteisesti, että kansallisiin turvapaikkajärjestelmiin ja raja-alueiden vastaanottovalmiuksiin kohdistuva paine lievenee.

22.

kehottaa perustamaan vapaaehtoispohjaisen eurooppalaisen sisäisten siirtojen järjestelmän, jossa otetaan huomioon alue- ja paikallisviranomaisten vastaanottovalmiudet, ja toistaa tässä yhteydessä kehotuksensa, jonka mukaan EU:n kuntien ja alueiden olisi voitava saada muuttoliikettä ja kotouttamista varten tarkoitettua EU-rahoitusta suoraan itselleen. Komitea pyytää komissiota ehdottamaan toimivaa pakolaisten sijoittamisjärjestelmää tulevien pakolaiskriisien varalta ja EU:n jäsenvaltioita tunnustamaan tällaiset vapaaehtoiset sitoumukset ja noudattamaan niitä.

23.

tähdentää, että monet Ukrainasta tulevat pakolaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja että noin puolet heistä on alaikäisiä. Komitea huomauttaa, että sadoista tuhansista pakenevista lapsista monet ovat ilman huoltajaa ja tarvitsevat erityistä suojelua ja hoivaa, ja kannattaa sellaisen lastensuojelupaketin laatimista ukrainalaisia pakolaislapsia varten, jossa etusijalla on lasten tarve käydä koulua.

24.

peräänkuuluttaa tehokkaita toimenpiteitä ihmiskaupan ehkäisemiseksi, koska suurin osa Ukrainasta pakenevista ihmisistä on naisia ja lapsia, ja toteaa, että ihmisoikeusraporttien mukaan rikollisjärjestöt poimivat heitä yhä useammin uhreikseen etenkin seksuaalista tai työvoiman hyväksikäyttöä varten.

25.

painottaa tarvetta tarjota kielikursseja ja koulutusta ja muistuttaa tässä yhteydessä AK:n ”Kunnat ja alueet muuttajien kotouttamisen puolesta” -verkoston tarjoamista mahdollisuuksista.

Vaikutus EU:n politiikkoihin

26.

kannustaa ryhtymään Euroopan kaikilla alueilla välittömästi toimiin EU:n riippuvuuden vähentämiseksi kolmansista maista ja erityisesti energian tuonnista Venäjältä ja kehottaa Euroopan komissiota tukemaan näitä toimia.

27.

kannattaa kehotusta kieltää kokonaan venäläisen kaasun, öljyn ja hiilen tuonti Eurooppaan ja kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia aloittamaan valmiussuunnitelmien laatimisen varautuakseen tällaisten pakotteiden seurauksiin.

28.

pitää REPowerEU-suunnitelmaa (4) keinona nopeuttaa siirtymistä puhtaaseen energiaan, parantaa EU:n energiaturvallisuutta ja vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden tuonnista kolmansista maista ja erityisesti Venäjän federaatiosta sekä siten tästä tuonnista aiheutuvia poliittisia, taloudellisia ja turvallisuusriskejä. Komitea kehottaa tekemään mittavia investointeja ja toteuttamaan konkreettisia toimia, jotta voitaisiin edistää uusiutuvan energia käyttöönottoa, energiatehokkuutta, energiansäästöä, kiertotaloutta, sähköistämistä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimusta todellisina pitkän aikavälin turvallisina ja kohtuuhintaisina vaihtoehtoina.

29.

korostaa, että sodan vaikutukset eivät saisi heikentää ilmastotoimia ja kestävyyttä, joista määrätään sekä Pariisin sopimuksessa että YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, ja vahvistaa sitoutumisensa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, joka on myös omiaan vahvistamaan EU:n strategista riippumattomuutta.

30.

katsoo, että EU:n toimiin energiaomavaraisuutensa parantamiseksi tulee kuulua lopullinen luopuminen Nord Stream- ja Nord Stream 2 -hankkeista.

31.

on erittäin tyytyväinen Ukrainan ja Moldovan sähköverkkojen äskettäiseen synkronointiin Manner-Euroopan verkon kanssa.

32.

yhtyy Ukrainan paikallis- ja alueviranomaisten kansainväliselle yhteisölle esittämään pyyntöön auttaa niitä hyökkäyksen aiheuttamien ympäristöuhkien hallinnassa, myös ydinvoimaloissa ja kemiantehtaissa.

33.

on ilahtunut Euroopan komission päätöksestä aloittaa Ukrainan kanssa neuvottelut maan liittymisestä Life-ohjelmaan, jotta se voi saada rahoitusta ympäristön ennallistamiseen Venäjän hyökkäyksestä johtuvien tuhojen jäljiltä, olipa kyse saastumisesta, ekosysteemien tuhoutumisesta tai muista pitkän aikavälin vaikutuksista.

34.

korostaa, että konflikti aiheuttaa väistämättä vakavia seurauksia EU:n maatalouselintarvikealalle, kun otetaan huomioon, että Ukraina ja Venäjä ovat useiden maataloustuotteiden (kuten viljan ja öljykasvien) sekä typpilannoitteiden merkittäviä viejiä. Komitea tähdentää, että EU:n on vahvistettava sitoutumistaan kestävien elintarvikejärjestelmien toteuttamiseen siten, että samalla taataan laadukkaiden elintarvikkeiden kohtuuhintaisuus kaikille vähentämällä riippuvuutta maatalouden keskeisten tuotteiden ja tuotantopanosten tuonnista. Komitea on syvästi huolissaan siitä, että Ukrainan ja Venäjän viennin keskeytyminen on jo johtanut maataloushyödykkeiden hintojen valtavaan nousuun ympäri maailman ja että seuraukset tuntuvat erityisesti maailman köyhimmissä maissa ja köyhimmillä alueilla.

Muita näkökohtia

35.

tukee niiden venäläisten ja valkovenäläisten oikeuksia, jotka osoittavat mieltään Putinin sotaa vastaan ja puolustavat oikeuttaan rehellisiin vaaleihin, sananvapauteen ja kokoontumisvapauteen, ja vaatii vapauttamaan perusteetta pidätetyt mielenosoittajat välittömästi.

36.

kannattaa Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistettavien koordinoitujen järeiden pakotteiden tiukentamista entisestään, jotta Venäjän kykyä jatkaa hyökkäystä pystytään heikentämään tehokkaasti. Komitea kehottaa komissiota esittämään suuntaviivat pakotteiden täytäntöönpanoa ja soveltamista varten, koska yritysten, varojen ja kiinteän omaisuuden omistussuhteiden todentamisessa käytetyissä välineissä ja menettelyissä on edelleen eroja, myös alue- ja paikallistasolla.

37.

korostaa, että EU:n kaikkia ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita olisi kannustettava noudattamaan unionin tasolla sovittuja pakotteita korostaakseen sitoutumistaan Euroopan unioniin ja sen arvoihin.

38.

tuomitsee Venäjän propagandan ja vihapuheen, jotka ruokkivat konfliktia ja auttavat sotarikosten tekijöitä. Komitea kehottaa toteuttamaan unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla tehokkaita toimia tällaisen propagandan torjumiseksi ja tyhjäksi tekemiseksi ja vastustaa Venäjän hyökkäyksen tueksi Euroopan kaupungeissa järjestettäviä mielenosoituksia.

39.

antaa puheenjohtajansa tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioille Ranskalle ja Tšekille ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle sekä Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

---

(1)  Help Ukraine: Info-Support Hub on koordinointifoorumi, jonka avulla luodaan yhteyksiä kauttakulkualueiden ja ylikuormittuneiden paikallis- ja alueyhteisöjen sekä auttamaan kykenevien muiden EU:n jäsenvaltioiden paikallis- ja alueyhteisöjen välille.

(2)  Ukrainan pakolaistilanne (unhcr.org)

(3)  Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

(4)  Komission tiedonanto ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet”, 8. maaliskuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean päätöslauselma – REPowerEU: kunnat ja alueet vauhdittamassa energiasiirtymää

(2022/C 301/02)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

—	ottaa huomioon korkeat ja edelleen nousevat energian hinnat, jotka ovat heikentäneet kotitalouksien ja yritysten ostovoimaa kesästä 2021 lähtien covid-19-pandemian laantumisen kasvatettua energian, erityisesti kaasun, maailmanlaajuista kysyntää,

—	ottaa huomioon Euroopan komission 13. lokakuuta 2021 esittämän tiedonannon energian hintojen nousuun vastaamisesta ja tähän liittyvistä välineistä,

—	ottaa huomioon Venäjän federaation Valko-Venäjän tuella 24. helmikuuta 2022 aloittaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen Ukrainaan,

—	ottaa huomioon komission 8. maaliskuuta 2022 antaman tiedonannon ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet”,

—	ottaa huomioon EU:n valtion- tai hallitusten johtajien 10. ja 11. maaliskuuta 2022 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa antaman Versailles’n julistuksen,

—	ottaa huomioon Euroopan komission 23. maaliskuuta 2022 esittämän tiedonannon aiheesta ”Toimitusvarmuus ja kohtuulliset energian hinnat”, ehdotuksen asetukseksi kaasun varastoinnista ja valtiontuen väliaikaisen kriisikehyksen, joka mahdollistaa joustot,

—	ottaa huomioon välittömästi perustettavan Euroopan komission ja Yhdysvaltojen yhteisen energiaturvallisuutta käsittelevän työryhmän,

—	ottaa huomioon 24. ja 25. maaliskuuta 2022 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

—	ottaa huomioon 55-valmiuspakettia koskevat kantansa, jotka on esitetty lausuntojen ja vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän työryhmän välityksellä,

Monenlaisten kriisien kohtaaminen

1.

pitää myönteisinä Euroopan komission suunnittelemia aloitteita puuttua nykyisiin korkeisiin energian hintoihin, jotka ovat nousseet kesästä 2021 lähtien, mitä Venäjän federaation laiton, provosoimaton ja perusteeton sota Ukrainassa on pahentanut entisestään. Komitea pitää riittämättömänä pelkästään irrottautua asteittain Venäjän federaation toimittamiin fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvasta riippuvuudesta ja katsoo REPowerEU-suunnitelman olevan keino nopeuttaa energiasiirtymää, vähentää EU:n riippuvuutta energian ja raaka-aineiden tuonnista yleensä ja siten vähentää tästä tuonnista aiheutuvia poliittisia, taloudellisia ja turvallisuusriskejä. Komitea pitää kuitenkin erittäin valitettavana, että suunnitelmassa ei ole viitattu selkeästi kuntien ja alueiden rooliin sekä nykyisen energiakriisin kohtaamisessa että pitkäaikaisten ratkaisujen tarjoamisessa siihen.

2.

ilmaisee myös huolensa EU:n kunnille ja alueille energiakriisistä odotettavissa olevista epäsymmetrisistä alueellisista vaikutuksista, jotka heijastavat niiden erilaisia valmiuksia vastata energiatoimitusten häiriöihin ja nouseviin energian hintoihin, ja kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan nämä epäsymmetriat asianmukaisesti huomioon toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan.

3.

on erittäin huolissaan IPCC:n viimeisimmässä raportissa Climate Change 2022 – Impacts, Adaptation and Vulnerability (1) esitetyistä havainnoista, jotka vahvistavat, että monet ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat jo peruuttamattomia. Komitea korostaa, että on tärkeää olla viivyttämättä enempää sopeutumis- ja hillitsemistoimenpiteitä, joissa paikallis- ja alueviranomaiset ovat keskeisiä toimijoita.

4.

korostaa, että energiaturvallisuutta koskevalla tavoitteella on viime kädessä tuettava ilmastoneutraaliuden tavoitetta ja energiasiirtymää: Ainoa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava lähestymistapa nykyiseen kriisiin on ottaa suunta kohti varmaa, kohtuuhintaista ja kestävää energiaa. Komitea kehottaa tässä yhteydessä EU:n lainsäätäjiä nostamaan tavoitetasoa ja nopeuttamaan 55-valmiuspaketin hyväksymistä. Siinä on otettu erityisesti huomioon AK:n lausunnot uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksista sekä rakennusten energiatehokkuutta koskevasta direktiivistä.

5.

suhtautuu myönteisesti energiatehokkuuden tunnustamiseen johtavaksi periaatteeksi ja muistuttaa EU:n alueiden ja kuntien ratkaisevasta roolista energiatehokkuuden lisäämisessä. Komitea kehottaa komissiota sisällyttämään strategiaansa energian riittävyyden käsitteen (2). Tällä lähestymistavalla pyritään saavuttamaan tilanne, jossa jokaisella on mahdollisuus saada käyttöönsä kaikki tarvitsemansa energiapalvelut ja kohtuullinen osuus haluamistaan energiapalveluista samalla kun energiajärjestelmän vaikutukset eivät ylitä ympäristön rajoja.

6.

korostaa nykyisten innovatiivisten hallintovälineiden, kuten kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen, energiaköyhyyden neuvontakeskuksen, eurooppalaisen ilmastosopimuksen, Puhdasta energiaa EU:n saarille -aloitteen ja vastaavien EU:n aloitteiden, keskeistä roolia yhteistyön ja valmiuksien kehittämisessä, jotta voidaan tehostaa kipeästi kaivattua siirtymistä kohtuuhintaiseen, kestäväpohjaiseen ja varmaan energiaan.

7.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa keskitettyjen asiointipisteiden perustamista REPowerEU-suunnitelman toteuttamiseksi alueellisella ja paikallisella tasolla.

8.

kehottaa komissiota edistämään nykyisten parhaiden käytäntöjen järjestelmällistä toistamista paikallis- ja alueviranomaisille kohdennetulla teknisellä ja taloudellisella tuella, jotta voidaan vähentää energiatehokkuustoimien alkuvaiheen kustannustaakkaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikro- ja pienyrityksiin sekä kuluttajiin.

9.

katsoo, että energian hintojen hillitsemiseen tarkoitettu välineistö (3) on ensimmäinen yritys ehdottaa välineitä nykyisen energiakriisin sosiaalisten seurausten lieventämiseksi, mutta se ei ole osoittautunut riittävän tehokkaaksi ja sitä olisi vahvistettava. Komitea katsoo, että olisi painotettava sellaisia pitkän aikavälin ratkaisuja ilman fossiilisia polttoaineita toimivan ja energiariippumattoman Euroopan luomiseksi, joihin sisältyy perustavanlaatuisia muutoksia kaikilla aloilla energia- ja liikenneköyhyyden poistamiseksi.

10.

pyytää komissiota ottamaan huomioon syrjäisimpien alueiden ja muiden sellaisten fossiilisista polttoaineista riippuvaisten alueiden ongelmallisen tilanteen, jotka eivät pysty liittymään mannerverkkoon, pyrittäessä löytämään pitkän aikavälin ratkaisuja energiaomavaraisuuden turvaamiseksi.

Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiansäästön yhteinen edistäminen REPowerEU-suunnitelman avulla

11.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että mittavat investoinnit ja konkreettiset toimenpiteet uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton nopeuttamiseksi ja energiatehokkuuden, energiansäästön ja vaihtoehtoisten kestävien polttoaineiden tutkimuksen edistämiseksi asetetaan etusijalle ja kytketään toisiinsa kaikilta osin.

12.

odottaa kiinnostuneena komission tulevaa ehdotusta, jolla varmistetaan nopeampi lupamenettely uusiutuvien energialähteiden alalla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, ja kehottaa toteuttamaan vastaavia toimia keskeisissä energiatehokkuushankkeissa. Komitea kehottaa komissiota vahvistamaan olemassa olevia välineitä, joilla annetaan teknistä tukea paikallis- ja alueviranomaisille. Komitea suhtautuu siksi myönteisesti eurooppalaista kattoaurinkosähköpaneelialoitetta koskevaan ehdotukseen, joka esitetään kesäkuussa julkaistavassa komission tiedonannossa aurinkoenergiastrategiasta. Komitea kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ostokannustimia, kuten kuluttajille tarkoitettuja lyhytaikaisia avustusohjelmia.

13.

korostaa, että infrastruktuurihankkeiden julkisella hyväksynnällä on ratkaiseva rooli suunnittelu- ja lupamenettelyjen nopeuttamisessa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tämän alan hyvien käytäntöjen, kuten AK:n alueellisten keskusten verkoston äskettäisessä infrastruktuuriraportissa mainittujen käytäntöjen, levittämistä.

14.

katsoo, että julkisten ja yksityisten rakennusten hiilestä irrottaminen on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa sekä nykyisen kriisin ratkaisua kaasun kysynnän vähentämiseksi. Komitea kehottaa komissiota nopeuttamaan sekä lämpöpumppujen (4) käyttöönottoa osana REPowerEU-suunnitelmaa että sellaisten innovatiivisten ratkaisujen tutkimusta, joiden avulla rakennuskannasta tehdään mahdollisimman älykästä ja ilmastoneutraalia.

15.

kehottaa komissiota myös helpottamaan julkisen ja yksityisen sektorin, eli teollisuuden ja paikallis- ja alueviranomaisten, yhteenliittymiä rakennusten perusparannuksia varten, jotta voidaan esitellä rakennusten lämmitys- ja jäähdytysparannuksia koskevia integroituja peruskorjauspaketteja, perustaa teollinen eristysohjelma kustannustehokkaiden investointien toteuttamiseksi lyhyin takaisinmaksuajoin ja tukea peruskorjauksia suorittavien työntekijöiden koulutusta.

16.

panee merkille, että REPowerEU-tiedonannossa ei painoteta riittävästi energiansäästömahdollisuuksia, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan käyttäytymisen muuttamiseen kannustavien kampanjoiden kaltaisia toimia.

17.

pitää valitettavana, että luonnon ennallistamista koskevan lainsäädännön hyväksyminen on viivästynyt, ja korostaa, että biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen liittyvät luonnostaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja että niiden on pysyttävä vihreän siirtymän keskeisenä pilarina Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa. Komitea pyytää komissiota ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset rajoituksetta mukaan sellaisten kohteiden määrittelyyn, missä uusiutuvaa energiaa koskevia hankkeita pystytään toteuttamaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, jotta varmistetaan, että tässä noudatetaan tinkimättä haittavaikutusten välttämisen periaatetta.

18.

katsoo, että energiaturvallisuus ja ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vain, jos Euroopan unionilla on lujat ja täysin yhteenliitetyt sähkön sisämarkkinat ja toimivat hiilimarkkinat. Komitea korostaa, että lyhyen aikavälin tilapäiset toimet, kuten fossiilisen kaasun varastoinnin parantaminen ja nesteytetyn maakaasun tuonnin lisääminen, eivät saisi aiheuttaa uutta lukkiutumista ja niihin olisi liityttävä valmius vihreän kaasun käyttöönottoon, jotta kyetään valmistautumaan ilmastoneutraaliuteen uusiutuvan vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden avulla. Komitea kehottaa saattamaan päätökseen ja parantamaan kaasu-, vety- ja sähköverkkojen yhteenliitäntöjä kaikkialla Euroopan unionissa, mukaan lukien sähköverkkojen täysi synkronointi.

19.

korostaa, että on tärkeää ottaa kaikilta osin lukuun tuottajakuluttajien ja paikallisten uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen panos ja hyödyntää se mahdollisimman tarkoin, ja ehdottaa, että älykkäät verkot määritellään vähemmän rajoittavasti Euroopan laajuisten energiaverkkojen (TEN-E) puitteissa ja infrastruktuurissa. Komitea korostaa, että uudet pientuottajat on liitettävä pien- ja keskijänniteverkkoihin. Komitea kehottaa komissiota laatimaan kehyksen useiden pienten hankkeiden yhdistämiseksi siten, että erityisesti raja-alueilla on joustavuutta, jotta voidaan perustaa tietynlaisia yhdistettyjä rajatylittäviä hankkeita ja mahdollisesti saada rahoitusta näihin toimiin. Komitea korostaa, että eurooppalaisilla alueellisen yhteistyön yhtymillä (EAYY) voi olla merkittävä rooli näissä hankkeissa. Komitea muistuttaa maaseutualueiden korvaamattomasta roolista uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannossa.

20.

korostaa, että nykyinen energiakriisi tarjoaa mahdollisuuden lisätä merkittävästi sähköistämistä ja uusiutuvan vedyn tuotantoa puhtaina ratkaisuina vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi. Komitea kehottaa komissiota esittämään kunnianhimoisia ja konkreettisia toimia vetyyn liittyvän Accelerator-aloitteen toteuttamiseksi, mukaan lukien kullekin toimelle vahvistettu aikataulu. Komitea kehottaa komissiota käynnistämään keskeisenä toimenpiteenä eurooppalaisia vetylaaksoja koskevan aloitteen, jolla niitä vahvistetaan ja jolla tuetaan rakenteellisesti niiden eurooppalaista verkostoitumista ja rajatylittävää yhteistyötä ja johon liittyy tukea EU:n innovaatiorahastosta ja puhtaan vedyn yhteisyrityksen kautta myönnetyn tuen lisäämistä. Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotukseen eurooppalaisesta globaalista vetyä koskevasta välineestä ja kehottaa ottamaan alalla jo aktiivisesti toimivat EU:n alueet järjestelmällisesti mukaan toimintaan. Komitea kehottaa EU:n lainsäätäjiä tukemaan johdonmukaisesti vihreän vedyn nopeampaa käyttöönottoa markkinoilla, kun ne hyväksyvät 55-valmiuspaketin sekä siihen sisältyvän lainsäädäntöpaketin kaasumarkkinoiden hiilestä irrottamiseksi.

21.

kehottaa päivittämään nykyisiä valtiontukisääntöjä, jotta ne olisivat optimaaliset julkisen sähkölatausinfrastruktuurin yhteisrahoituksen, toiminnan ja jatkokehittämisen kannalta, ja katsoo, että tähän infrastruktuuriin liittyviin investointikustannuksiin olisi voitava myöntää julkista tukea, kuten AK:n alueellisten keskusten verkoston äskettäisessä infrastruktuuriraportissa esitetään.

Kohti REPowerEU-suunnitelmaa yhteistyössä kuntien ja alueiden kanssa

22.

korostaa, että tulevaan REPowerEU-suunnitelmaan olisi sisällyttävä suunnitelma jo olevan tai uuden EU-rahoituksen varaamisesta ja kanavoimisesta paikallis- ja alueviranomaisten toteuttaman täytäntöönpanon tukemiseen. Komitea kehottaa jäsenvaltioita ohjaamaan elpymis- ja palautumistukivälineen käyttämättömiä varoja uudelleen paikallisen energiaturvallisuussuunnittelun ja uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien tukemiseen.

23.

pyytää komissiolta päästä osallistumaan institutionaalisena kumppanina äskettäin perustettuun energiaköyhyyttä ja haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia koskevia kysymyksiä käsittelevään koordinointiryhmään, jotta komitea voi helpottaa kaikilla tasoilla tiedonvaihtoa ja koordinointia komission ja jäsenvaltioiden välillä kysymyksissä, jotka liittyvät tulevan REPowerEU-suunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon sekä unionin lainsäädäntöön, ohjelmiin ja politiikkoihin, jotka koskevat energia- ja liikenneköyhyydestä kärsiviä haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia ja kuluttajia. AK on valmis osallistumaan tähän toimielinten väliseen yhteistyöhön vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän työryhmänsä kautta määrittelemällä ongelmakohdat, tavat ja keinot 55-valmiuspaketin toimenpiteiden aikaistamiseksi ja laajentamiseksi paikallis- ja aluetasolla muun muassa vaihtamalla hyviä käytäntöjä, kokemuksia ja asiantuntemusta.

24.

toteaa, että Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) koskevassa asetuksessa edellytetään, että kaikkien alueluokkien varoista vähintään 30 prosenttia osoitetaan Euroopan ja sen alueiden ympäristöystävällisyyden, vähähiilisyyden ja sopeutumiskyvyn edistämiseen. Komitea kehottaa jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) tarjoamia mahdollisuuksia rahoittaa energiasiirtymään liittyviä hankkeita, jotka koskevat muun muassa energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja älykkäiden energiajärjestelmien ja -verkkojen ja energian varastoinnin kehittämistä TEN-E-puitteiden ulkopuolella.

25.

suhtautuu myönteisesti teknisen tuen välineen puitteissa käynnistettyyn erityiseen menettelyyn, jossa jäsenvaltiot voivat pyytää tukea asteittaiseen luopumiseen Venäjältä olevista fossiilisista polttoaineista, mutta pitää valitettavana, että tätä erityistukea koskevien pyyntöjen esittämiselle asetettu määräaika on lyhyt. Komitea kehottaa komissiota asettamaan teknisen tuen välineen helpommin saataville, jotta paikallis- ja alueviranomaisia voidaan tukea erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla, joilla on suurin kapasiteettivaje, sillä se estää niitä hyödyntämästä parhaalla mahdollisella tavalla elpymis- ja palautumistukivälineen tukea investointien ja uudistusten toteuttamisessa. Komitea on valmis tukemaan komissiota sen varmistamisessa, että kunnat ja alueet ottavat välineen tehokkaasti käyttöön.

26.

toteaa, että hiilen hinnoittelu on ratkaisevan tärkeä väline EU:n entistä kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden edistämisessä, ja kannattaa kaikki toimialat kattavaa lähestymistapaa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi käytännössä. Komitea pitää myönteisenä, että komissio toteaa tähän liittyvät riskit ja ehdottaa niihin puuttumista, esimerkiksi muuttamalla EU:n päästökauppajärjestelmää koskevia valtiontukisuuntaviivoja. Komitea korostaa, että jotkin ehdotetuista toimenpiteistä, kuten satunnaisten voittojen verotuksen kiristäminen, eivät ehkä tarjoa luotettavaa tukea. Komitea on tietoinen siitä, että päästökaupan käyttöönotto tieliikenteen ja rakennusten alalla yhdistettynä riittämättömiin investointeihin näillä aloilla ja polttoaineiden hintojen nousuun voi lisätä energiaköyhyyden ja liikenneköyhyyden riskiä. Komitea kehottaa siksi komissiota ja lainsäätäjiä asettamaan jäsenvaltioille velvoitteen määrätä vähintään 20 prosentin vähimmäisprosenttiosuus päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokauppatuloista suoraan paikallis- ja alueviranomaisten hallinnoitavaksi.

27.

pitää myönteisenä valtiontuen väliaikaisen kriisikehyksen hyväksymistä, jotta jäsenvaltiot pystyvät hyödyntämään valtiontukisääntöjen tarjoamia joustomahdollisuuksia tukeakseen taloutta Venäjän Ukrainassa käymän sodan aiheuttamassa tilanteessa. Komitea korostaa, että mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kilpailun ja sisämarkkinoiden vääristymisen suhteen on seurattava huolellisesti. Komitea toteaa, että AK:n alueellisten keskusten verkoston äskettäin julkaisemassa infrastruktuuriraportissa (5) käsitellään valtiontukea ja ilmaistaan se kanta, että nykyiset valtiontukisäännöt eivät ole optimaalisia julkisen sähkölatausinfrastruktuurin yhteisrahoituksen, toiminnan ja jatkokehittämisen kannalta. Tulevassa uudelleentarkastelussa olisi otettava huomioon, että investointikustannuksiin olisi voitava myöntää julkista tukea.

28.

panee huolestuneena merkille, että nykyisellä kriisillä on merkittävä vaikutus julkiseen talouteen, ja kehottaa siksi komissiota jatkamaan vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamista, kunnes uudesta talouden ohjauskehyksestä on sovittu, ja ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Ympäristösiirtymää ja erityisesti energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä tukevia julkisia investointeja ei pitäisi laskea rakennemenoiksi talouden ohjausjärjestelmässä.

29.

suhtautuu myönteisesti sähködirektiivin 5 artiklassa säädettyihin sähkömarkkinoita koskeviin toimenpiteisiin sekä suuntaviivoihin (6), jotka koskevat jäsenvaltioiden mahdollisuutta puuttua sähkötoimitusten hinnoitteluun. Komitea katsoo, että kun otetaan huomioon nykyinen geopoliittinen tilanne ja sen vaikutukset energiamarkkinoihin sekä sähkön hintojen nousu ja heilahtelut, jäsenvaltioiden toimet ovat olennaisen tärkeitä, sillä niiden tavoitteena on suojella heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja mikro- ja pienyrityksiä sekä lisätä kilpailua kuluttajien hyödyksi pitkällä aikavälillä. Komitea toistaa (7) kuitenkin, että näiden toimenpiteiden on oltava kestoltaan rajallisia ja ne on kytkettävä energiakriisin aiheuttamaan hätätilanteeseen eikä niistä saa koskaan tulla rakenteellista muutosta, joka voisi vaarantaa sähkömarkkinoiden sääntelyn vapauttamisen. Komitea ehdottaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon yhä alenevien kustannusten vuoksi harkitsemaan kaasu- ja sähköalan erottamista toisistaan mahdollisena toimenpiteenä, jolla estetään korkeiden kaasunhintojen vaikutus sähkön hintoihin.

30.

suhtautuu myönteisesti lainsäädäntöehdotukseen, jolla varmistetaan energian varastoinnin riittävä taso EU:ssa ensi talvena ja tulevina aikoina. Komitea korostaa, että tällaisten vähimmäistasojen asettamisessa olisi otettava huomioon alueelliset riskinarvioinnit.

31.

korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alueellisia uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeita ja -mahdollisuuksia. Komitea kehottaa komissiota hyödyntämään Erasmus+-ohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kaltaisia aloitteita teollisuuden ja akateemisen maailman tiiviimmän yhteistyön varmistamiseksi ja käynnistämään osaamissopimuksen keskeisissä teollisissa ekosysteemeissä, kuten vety-, aurinko-, lämpöpumppu- ja tuulivoima-aloilla. Komitea kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan Euroopan sosiaalirahasto plussan, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöä työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutuksen edistämiseksi ottaen huomioon tarpeen mukauttaa ammatillisia käytäntöjä kiertotalouteen, vähähiilisten materiaalien käyttöön ja uuteen teknologiaan.

---

(1)  https://report.ipcc.ch/ar6wg2/pdf/IPCC_AR6_WGII_FinalDraft_FullReport.pdf

(2)  https://www.energysufficiency.org

(3)  Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö, 13. lokakuuta 2021 (COM(2021) 660 final).

(4)  Lämpöpumput, jotka muistuttavat ilmastointilaitteita ja jotka sijoitetaan rakennusten ulkopuolelle, lämmittävät koteja liikuttamalla lämpöä sen tuottamisen sijaan. Sähkön avulla ne ottavat talteen ja keskittävät lämpöä joko ulkoilmasta, maasta tai vedestä ja sen jälkeen ”pumppaavat” tämän lämmön taloon.

(5)  https://cor.europa.eu/fi/news/Pages/reghub-launches-consultation-on-21st-century-rules.aspx

(6)  Ks. Euroopan komission tiedonannon ”REpowerEU” liite 1.

(7)  Ks. AK:n lausunto aiheesta ”Uusiutuva energia ja sähkön sisämarkkinat” (EUVL C 342, 12.10.2017, s. 79), esittelijä Daiva Matonienė (LT, ECR), kohta 20.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteiden vahvistaminen valtiotasoa alemmilla tasoilla ja Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen alueellisten ja paikallisten vaikutusten korjaaminen”

(2022/C 301/03)

Esittelijä: Michael MURPHY (IE, EPP), Tipperaryn kreivikunnanvaltuuston jäsen, Clonmelin kaupunkipiirin johtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

Yleistä

1.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin (EU) ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen, joka tuli täysimääräisesti voimaan 1. toukokuuta 2021 ja tarjoaa vakaan oikeudellisen kehyksen kahdenväliselle suhteelle. AK kannattaa yhteistä ja vastuullista lähestymistapaa kauppa- ja yhteistyösopimuksen, myös Pohjois-Irlannin pöytäkirjan, täytäntöönpanoon ja tasapuolisten toimintaedellytysten noudattamiseen nähden ja antaa Euroopan komissiolle tunnustusta pyrkimyksistä löytää luovia ratkaisuja erityisesti Pohjois-Irlannin ja muun Yhdistyneen kuningaskunnan välisissä kysymyksissä.

2.

muistuttaa, että kauppa- ja yhteistyösopimus (1) on muodoltaan vapaakauppasopimus (2), johon sisältyy määräyksiä talous-, sosiaali-, ympäristö- ja kalastusasioita koskevasta yhteistyöstä, mutta myös kansalaisten turvallisuutta koskevasta tiiviistä kumppanuudesta ja kattavasta hallintokehyksestä. AK toteaa, että kauppa- ja yhteistyösopimus sisältää jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia aloja, jotka tietyissä EU:n jäsenvaltioissa sisältyvät lainsäädäntävaltaa käyttävien alueiden toimivaltuuksiin.

3.

pitää sen vuoksi valitettavana, että kauppa- ja yhteistyösopimuksesta puuttuu ”alueellista ja paikallista syvyyttä” ja ettei siinä tunnusteta asianmukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten roolia EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisissä suhteissa, eli siinä viitataan paikallis- ja alueviranomaisiin vain, kun on kyse sopimuksen eräiden osien mukauttamisesta erityisiin alueellisiin olosuhteisiin (3) tai hyvin erityisiin kysymyksiin, kuten verotusta koskeviin määräyksiin (4). AK korostaa, että kauppa- ja yhteistyösopimukseen sisältyy kansalaisyhteiskunnalle määritelty rooli, ja tätä itsessään pidetään ”institutionaalisen kehyksen” osana (5).

4.

suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen yhteistyöhön, joka alkoi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena, ja korostaa, että paikallisviranomaiset kaikkialla Euroopassa ovat eturintamassa antaessaan käytännön tukea ja humanitaarista apua.

Pyrkimys laajentaa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteiden institutionaalista tunnustamista valtiotasoa alemmalla tasolla

5.

korostaa, että helmikuussa 2020 perustettu AK:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteysryhmä on ainoa institutionaalinen kanava, joka tarjoaa foorumin EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja alueviranomaisten väliselle jatkuvalle vuoropuhelulle ja poliittiselle kumppanuudelle sekä taitotiedon vaihdolle erityisesti alueellisen yhteistyön puitteissa ja rajat ylittävissä kysymyksissä. Komitea toteaa, että koordinointiryhmä antaa keskinäisen hyödyn ja yhteisen edun kannalta mahdollisuuden keskustella ongelmista tai mahdollisuuksista erityisesti sellaisilla aihealueilla, jotka eivät tunne rajoja (esim. ilmastonmuutos, matkailu, digitalisaatio ja vihreä siirtymä ja yhteinen kulttuuriperintö), ja ongelmista, jotka johtuvat Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta. Se tarjoaa myös AK:n edustajille keinot keskustella tällaisista kysymyksistä Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja alueyhteisöjen edustajien kanssa ja antaa näin ollen AK:lle mahdollisuuden ylläpitää ja edistää tällaisia hedelmällisiä suhteita valtiotasoa alemmilla tasoilla.

6.

toteaa, että vaikka kun otetaan huomioon jäsenvaltion ero EU:sta, joka oli jotain ennennäkemätöntä, EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteet ovat edelleen kaikkein voimakkain ja moniulotteisin suhde unionin ulkopuoliseen maahan ja että valtiotasoa alempana vallitsevat suhteet ansaitsevat tunnustusta. Komitea kehottaakin tunnustamaan virallisesti AK:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteysryhmän EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja aluehallinnon väliseksi viralliseksi valtiotasoa alemman tason keskustelukumppaniksi kauppa- ja yhteistyösopimuksen puitteissa, jotta voidaan arvioida valtiotasoa alemman tason näkökulmasta keskeisiä poliittisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä, jotka vaikuttavat Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n kahdenvälisiin suhteisiin, samalla tavalla kuin parlamentaarinen edustajakokous, kansalaisyhteiskuntafoorumi ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n väliset erityiskomiteat tekevät omilla aihealoillaan. AK kehottaa myös Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja alueviranomaisia jatkamaan toimintaansa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen suuntaan koordinointiryhmän virallisen tunnustamisen edistämiseksi.

7.

kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan uudelleen kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista valvovan yhteisen kumppanuusneuvoston rakenteita, jotta voidaan puuttua alueellisen syvyyden puutteeseen ottamalla paikallis- ja alueviranomaiset mukaan kauppa- ja yhteistyösopimuksen seurantaan ja hallinnointiin. Paikallisten vuoropuhelujen (tekniset neuvottelut) käynnistäminen paikallisten toimivalta-alojen (kalastus, koulutus, liikkuvuus, alueellinen yhteistyö) käsittelemiseksi edistäisi EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteiden parantumista makrotasolla.

8.

kannustaa Euroopan parlamenttia omaksumaan molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla virallisen vuorovaikutuksen yhteistä etua koskevissa asioissa AK:n ja Euroopan parlamentin EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentaarisessa kumppanuuskokouksessa olevan valtuuskunnan välillä, jotta saadaan seutu- ja paikkakuntaperusteista näyttöä kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanosta.

9.

arvostaa käynnissä olevia poliittisen ja teknisen tason keskusteluja Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Komitea on myös tietoinen Euroopan komission meneillään olevasta työskentelystä Gibraltaria koskevan sopimuksen viimeistelemiseksi mutta korostaa kuitenkin, että tällainen vielä kehitteillä oleva ratkaisu ei saisi padota paikallis- ja alueviranomaisten suurta halukkuutta kartoittaa yhteistyön tapoja.

Brexitin alueellisten ja paikallisten vaikutusten korjaaminen

10.

katsoo, että vuoden 2020 alkupuolelta lähtien on ollut vaikea erottaa kauppa- ja yhteistyösopimuksen neuvottelujen ja voimaantulon vaikutuksia covid-19-pandemian vaikutuksista (6). Komitea suhtautuu myönteisesti AK:n tuoreeseen tutkimukseen New trade and economic relations between EU-UK: the impact on regions and cities [Uudet kauppa- ja taloussuhteet EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä: alueisiin ja kuntiin kohdistuvat vaikutukset]. Siinä todetaan, että brexitin vaikutukset ovat erilaisia eri aloilla ja EU:n alueilla, koettelevat pieniä yrityksiä muita voimakkaammin ja saattavat vähentää inhimillisen pääoman liikkumista EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivien yritysten välillä ja että niistä on haittaa sellaisille alueille ja yhteisöille, jotka ovat mukana Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa toteutettavissa alueiden välisissä hankkeissa. Komitea on tyytyväinen siihen, että tutkimus vahvistaa brexit-mukautusvarauksen määrärahojen lisäämisen olevan tarpeen, jotta näihin epäsymmetrisiin vaikutuksiin Euroopassa voidaan puuttua.

11.

toteaa, että brexitin alueelliset ja paikalliset vaikutukset tuntuvat seutukohtaisesti kaikkialla EU:ssa ja että ongelmallisia ovat muun muassa talous-, ympäristö-, sosiaali-, kulttuuri- ja koulutusasiat – kauppamerenkulusta suurissa satamissa, jotka ovat erityisen alttiita vaikutuksille, kuten Antwerpenin, Calais’n, Corkin, Doverin, Dublinin, Rotterdamin ja Zeebruggen satamat, ulottuen aina opiskelijavaihdon tulevaisuuteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastonmuutoksen parissa yhteistyötä tekeviin yliopistoaloihin ja alueellisiin kauppajärjestöihin asti, jotka tarkastelevat vaihtoehtoisia markkinoita ja käsittelevät kansalaisten aktuelleja kysymyksiä, kuten liikkumista ja integraatiota.

12.

korostaa brexit-mukautusvarauksen merkitystä välittömimpien kustannusten lieventämisessä ja brexitin vaikutusten pitkän aikavälin arviointitarpeiden punnitsemisessa, jäsenvaltioiden alueiden ja talouden alojen tukemisessa, mukaan luettuina toimet työpaikkojen luomiseksi ja suojelemiseksi, kuten työajan lyhentämisjärjestelyt, uudelleenkoulutus ja ammatillinen koulutus sekä uusien markkinoiden tunnustelu.

13.

edellyttääkin, että alue- ja paikallisyhteisöjen osallistumista brexit-mukautusvarauksesta annetun asetuksen täytäntöönpanoon ja NUTS 2 -tason raportointiin koskevia brexit-mukautusvarauksen säännöksiä noudatetaan tinkimättömästi. AK muistuttaa myös pyytäneensä brexit-mukautusvaraukseen kytkeytyvien rahastojen ohjelmasuunnittelua silmällä pitäen keskittymistä pk-yrityksiin, EU:n kansalaisten uudelleenintegroitumiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja tekniseen apuun. Varojen jakamisen osalta AK on ajanut vähimmäiskattavuutta/kynnysarvoa uusille Yhdistyneen kuningaskunnan meriraja-alueille ja kalastusmäärärahojen jakamista ilman kansallista indeksointia.

14.

yhtyy tässä tilanteessa vastaavien aluetahojen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmaisemaan huoleen siitä, että aluepolitiikan strateginen suunnittelu kärsii EU:n koheesiopolitiikan rahoituksen menettämisestä ja monivuotisen ohjelmavarmuuden puuttumisesta.

Uusien yhteistyönäkymien kartoittaminen kauppa- ja yhteistyösopimuksen ulkopuolella

15.

korostaa kentällä vaikuttavien paikallishallinnon järjestöjen ja paikallisviranomaisten kaikkialla Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja erityisesti siirrettyä toimivaltaa käyttävissä valtakunnan osissa osoittamaa halukkuutta suhteiden ylläpitämiseen EU:n vastaavien, valtiotasoa alempien tahojen kanssa tällä brexitin jälkeisellä aikakaudella ja jopa niiden voimistamiseen.

16.

huomauttaa, että valtiotasoa alempien tahojen välisten suhteiden tunnustaminen ja edistäminen on aidosti hyödyllistä, mikä on tärkeää, koska paikallinen yhteistyö voi auttaa parantamaan suhteita makrotasolla. Komitea toteaa, että esimerkiksi kalastusta Kanaalisaarten alueella koskevien paikallisten teknisten neuvottelujen aloittaminen uudelleen voisi auttaa parantamaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisiä suhteita makrotasolla.

17.

pitää myönteisenä, että vaikka Yhdistynyt kuningaskunta ei enää osallistu EU:n rahoitusohjelmiin, se ottaa edelleen osaa neljään EU:n tekniseen ohjelmaan: Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Copernicus ja satelliittiseuranta, Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma sekä kansainvälinen lämpöydinkoereaktori ITER. Erityisesti kaksi ensinnä mainittua ohjelmaa ovat merkityksellisiä paikallis- ja alueviranomaisten kannalta. Komitea panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan alueet osallistuvat edelleen useisiin hankkeisiin, kuten Skotlanti ja Wales, jotka osallistuvat yhä Euroopan horisontti -ohjelmasta rahoitettuun Vanguard-aloitteeseen (7), (joka liittyy osallistavaan, interaktiiviseen ja yrittäjyysprosessiin perustuvaan teolliseen muutokseen, joka puolestaan tukeutuu Regions RIS3/I3 -aloitteeseen), ja Kentin kreivikunnanvaltuusto, joka osallistuu Straits Committee -aloitteeseen (8).

18.

muistuttaa, että eräät Yhdistyneen kuningaskunnan alueet ovat edelleen mukana nykyisellä ohjelmakaudella (vuoden 2023 loppuun saakka) sellaisissa ohjelmissa kuin Interreg Pohjanmeri, Kanaali Interreg ja Interreg Irlanti – Wales, ja toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta on merkittävä rahoittaja näissä rajatylittävissä ohjelmissa enintään kolmannekseen asti niiden talousarviosta. AK toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset eivät todennäköisesti pysty kompensoimaan Interreg-rahoituksen menetystä turvautumalla alueellisiin tai paikallisiin lähteisiin.

19.

toteaa, että ohjelmien päättämisen yhteydessä – erityisesti, jos niiden hallintoviranomaiset ovat sijoittautuneet Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (Interreg France [Kanaali] Englanti ja Irlanti – Wales) –, ne on päätettävä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa brittiläisten ja EU:n edunsaajien intressien mukaisesti ja EU:n vaatimuksia noudattaen.

20.

toteaa, että ainoa rajatylittävä yhteistyöohjelma, joka jatkuu brexitin jälkeisenä aikana vuoden 2023 jälkeen, on PEACE PLUS -ohjelma vuosiksi 2021–2027, jota EU rahoittaa noin miljardilla eurolla. PEACE PLUS yhdistää nykyiset EU:n PEACE- ja Interreg-rahoituskomponentit yhdeksi yhtenäiseksi rajatylittäväksi ohjelmaksi, joka koskee Pohjois-Irlantia ja Irlannin rajakreivikuntia. Ohjelma on edelleen olennaisen tärkeä pitkänperjantain sopimuksen täytäntöönpanon kannalta.

21.

toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan osallistuminen Interreg-ohjelmiin – joissa on jo vahva kolmansien maiden läsnäolo, kuten Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelma, Pohjanmeren alueen ohjelma ja Luoteis-Euroopan ohjelma – voi olla mahdollista, jos Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus suostuu rahoittamaan osallistumista.

22.

korostaa, että saattaa olla mahdollista perustaa eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä (EAYY), johon osallistuu kumppani vain yhdestä EU:n jäsenvaltiosta, mukaan lukien sen syrjäisimmät alueet, ja yksi paikallis- tai alueyhteisö Yhdistyneestä kuningaskunnasta, ja ehdottaa, että EU:n jäsenvaltiot voisivat harkita tätä välinettä, jos se on johdonmukainen kulloisenkin maan harjoittaman alueellisen ja paikallisen yhteistyön kanssa, etsiessään yhteistyön mahdollisuuksia Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

23.

pitää valitettavana, että Euroopan komissio ei ole ottanut brexitin vaikutuksia huomioon kahdeksannessa koheesiokertomuksessaan. Vaikutukset ovat lisänneet talouden häiriöitä ja kohdistuneet alueiden väliseen yhteistyöhön, tutkimusekosysteemeihin, koulutusjärjestelmiin ja väestökehitykseen tietyillä EU:n alueilla. Euroopan alueiden komitea toivoo, että geopoliittinen kehitys otetaan paremmin huomioon tulevassa toimintatavassa vuoden 2027 jälkeistä aikaa ajatellen.

24.

on hyvillään siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan kunnat ja alueet osallistuvat edelleen aktiivisesti moniin EU:n verkostoihin ja järjestöihin, kuten Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressiin, ja että niiden odotetaan pysyvän mukana tietyissä eurooppalaisissa assosiaatiokehyksissä, kuten Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR), Eurocities-järjestön ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston (CEMR) puitteissa, ja että nämä mekanismit mahdollistavat erinomaisen kokemustenvaihdon Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n paikallis- ja alueviranomaisten välillä.

25.

luottaa siihen, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyö jatkuu ystävyysjärjestelyn avulla, kun otetaan huomioon, että noin sadalla Yhdistyneen kuningaskunnan kunnalla ja kaupungilla (9) on ystävyysjärjestely-yhteys EU:n jäsenvaltioiden kuntiin ja kaupunkeihin. Komitea kehottaa kumppanuusrakenteita jatkamaan mahdollisten rahoitusmenetelmien tutkimista tämän työn tukemiseksi, koska nämä kumppanuudet edistävät hyvien käytäntöjen, keskinäisen ymmärryksen ja yhteisten arvojen jakamista ja ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaisen elämäntavan kannalta.

26.

toteaa koulutusvaihdon merkityksen opiskelijoiden liikkuvuudelle ja yhteiselle tutkimukselle sekä kielitaidon ja ihmisten välisten yhteyksien kehittämiselle ja tukee Yhdistyneen kuningaskunnan siirrettyä toimivaltaa käyttävien valtakunnan osien pyrkimyksiä avata kauppa- ja yhteistyösopimuksen kehyksen ulkopuolisia uusia yhteistyöväyliä.

27.

on erityisen tyytyväinen walesilaiseen Taith-ohjelmaan (10) ja suhtautuu myönteisesti Walesin ja Skotlannin kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin, jotka voivat ainakin osittain kompensoida Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Erasmus+-ohjelmasta ja täyttää Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen Turing-ohjelman (11) jättämät aukot.

28.

toteaa, että valtiotasoa alemmilla hallintotasoilla on havaittavissa selkeä suuntaus suhteiden kahdenväliseen kehittämiseen, mistä on osoituksena EU:n alueiden edustustojen avaaminen Lontoossa ja muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdistyneen kuningaskunnan siirrettyä toimivaltaa käyttävät valtakunnan osat pyrkivät myös ”globaalien kansakuntien” muodostamiseen, missä asetetaan etusijalle kahdenväliset suhteet Euroopan alueiden kanssa. Englannissa kaupungit ja suurkaupunkialueet käynnistävät myös kahdenvälisiä yhteistyöhankkeita, joista yksi esimerkki on Suur-Manchesterin ja Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion välinen kumppanuus. Vaikka AK suhtautuukin myönteisesti kahdenvälisiin suhteisiin, komitea ehdottaa, että tällainen kahdenvälisen yhteistyön toteuttaminen ei saisi tapahtua sellaisten maiden paikallis- ja alueyhteisöjen kustannuksella, joiden valmiudet valtiotasoa alempana ovat heikommat, ja että tämän tuen ei pitäisi ymmärtää kilpailevan sen AK:n tavoitteen kanssa, jonka mukaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteiden valtiotasoa alemmat hallintotasot käsittävä ulottuvuus tulee tunnustaa virallisesti.

29.

katsoo, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyömahdollisuuksia ei hyödynnetä, kun tarkoitus on vastata yksissä tuumin yhteisiin haasteisiin, kuten humanitaarisen avun tarjoamiseen, Pohjanmeren, Englannin kanaalin ja Irlanninmeren kestävyysajattelun mukaiseen hoitoon, ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiseen torjuntaan, kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon paikallis- ja aluetasolla ja siirtymiseen kohti kestävämmällä pohjalla olevaa ja digitalisoitua matkailua. Tähän liittyen komitea kannattaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan esittämää ajatusta taata vähimmäispalkat Euroopan sisäisillä eli myös Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan unionin välisillä reiteillä työskenteleville merenkulkijoille ja muille työntekijöille.

30.

korostaa, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan alueiden välinen suhde perustuu myös yhteiseen kulttuuriperintöön, kieliin, kelttiläisiin (kieli)yhteyksiin ja myös yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin ja kansalaisten yhteiseen historialliseen taustaan.

31.

katsoo, että kaikilla EU:n toimielimillä on velvollisuus käsittää ja ymmärtää paremmin EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan valtiotasoa alempien hallintotasojen suhteiden ja kumppanuuksien potentiaali ja tunnustaa paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen rooli kansalaisia lähimpänä olevana hallintotasona.

32.

katsoo, että kattavien neuvoa-antavien rakenteiden perustaminen alue- ja paikallisviranomaisten brexit-valmistautumistoimia varten on hyödyllinen väline työssä Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välisten suhteiden parantamiseksi.

33.

tähdentää lisäksi, että kun otetaan huomioon EU:n tulevat haasteet ja unionin brexitin jälkeen ottama tuleva suunta, on tarpeen hankkia parempi ymmärrys EU:n kansalaisten haasteista ja prioriteeteista. Komitea toteaa, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi tarjoaa soveliaan mekanismin tähän tarkoitukseen.

---

(1)  Perustuu SEUT-sopimuksen 217 artiklaan.

(2)  Perustuu SEUT-sopimuksen 207 artiklaan.

(3)  s. 61.

(4)  s. 249.

(5)  s. 23.

(6)  Ks. luku VI AK:n vuotuisessa alue- ja kuntabarometrissä 2021: https://cor.europa.eu/en/our-work/Documents/barometer-fullreport%20web.pdf

(7)  http://www.s3vanguardinitiative.eu/members

(8)  Straits Committee on monenvälinen vuoropuhelufoorumi, joka tarjoaa jäsenilleen joustavat puitteet tehdä yhteistyötä vastuualueidensa rajoissa ja laajentaa yhteistyötä paikallisiin sidosryhmiin, kuten vapaaehtoistoimintaan, koulutukseen tai yritysmaailmaan.

(9)  Yhdistyneen kuningaskunnan tilastokeskus (Office of National Statistics), vuoden 2018 tiedot, julkaistu syyskuussa 2020: https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/populationandmigration/populationestimates/datasets/twinnedtownsandsistercities

(10)  Helmikuussa 2022 käynnistetty viisivuotinen ohjelma (2022–2026), jota Walesin hallitus rahoittaa enimmillään 65 miljoonalla punnalla.

(11)  Ohjelmassa ei taata vastavuoroisuutta, sen kestona on yksi vuosi ja siinä keskitytään akateemiseen henkilöstöön opiskelijoiden sijasta.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusi eurooppalainen Bauhaus – Kaunista, kestävää, yhdessä”

(2022/C 301/04)

Esittelijä: Kieran MCCARTHY (IE, EA), Corkin kaupunginvaltuuston jäsen Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen Bauhaus – Kaunista, kestävää, yhdessä COM(2021) 573 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Uusi eurooppalainen Bauhaus

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission monialaiseen aloitteeseen ”uusi eurooppalainen Bauhaus”, jonka avulla edistetään EU:n vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista lisäämällä siihen keskeisen tärkeä kulttuuriulottuvuus ja tuomalla se lähemmäs kansalaisia. Tätä varten uudella eurooppalaisella Bauhausilla on tarkoitus luoda kauniita, kestäviä ja osallistavia tiloja ja ympäristöjä, tuotteita ja elämisen muotoja, joilla helpotetaan yhteistyötä ja tuodaan esiin ekologisen muutoksen ja siirtymän edut konkreettisten paikallistason kokemusten kautta.

2.

panee merkille, että uusi eurooppalainen Bauhaus on otettu innostuneesti vastaan ja että se on saanut laajaa tukea lukuisten kannattajiensa, eri toimijoiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, verkostojen, yhteisöjen, alueellisten keskusten ja foorumien sekä elävien laboratorioiden keskuudessa. Aloite on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta ja toimintaa, jolla pyritään edistämään luovuutta sekä osallistumista ja linkittymistä tulevaan uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin ja sen arvojen ja periaatteiden muotoiluun.

3.

on tyytyväinen siihen, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli tunnustetaan uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteiden täytäntöönpanossa, sillä kyseisillä viranomaisilla on hyvät mahdollisuudet osallistua toimintapolitiikan kehittämiseen ja aloitteen toteuttamiseen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

4.

on sitä mieltä, että kunnat ja alueet koko Euroopassa ovat kulttuurivetoisen kehityksen eturintamassa ja että paikallis- ja aluetasoilla on merkittävä vastuu kestäväpohjaisista kaupunki-, alue- ja kulttuuripolitiikoista. Paikallis- ja aluetason vaaleilla valitut edustajat ovat näin ollen keskeisessä asemassa pyrittäessä parantamaan uuden eurooppalaisen Bauhausin käyttömahdollisuuksia, saamaan ihmiset mukaan muutosprosessiin ja näin edistämään aloitteen täytäntöönpanoa.

5.

tukee voimakkaasti uutta eurooppalaista Bauhausia keskeisenä mahdollisuutena hyödyntää alueiden ja kuntien luovaa potentiaalia ja siten saada aikaan hyväksyttyjä ja kestäväpohjaisia ratkaisuja, joiden ansiosta vihreän kehityksen ohjelma onnistuu.

6.

panee merkille, että aloite on monialainen ja sidoksissa useisiin EU-ohjelmiin ja rahoituskanaviin. Komitea toteaa kuitenkin, että nykyisten ja tulevien kumppanien jatkuva tuki tulee olemaan välttämätöntä.

7.

vahvistaa, että uuden eurooppalaisen Bauhausin tärkeimpänä pääperiaatteena on monitasoisen ja paikkalähtöisen toimintamallin edistäminen. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että muutos tapahtuu paikallis- ja aluetasolla, mihin myös paikallisidentiteetti on sidottu.

8.

on tyytyväinen komission visioon, jonka mukaan maaseutualueiden on määrä olla edustettuina uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa. Erilaiset julistukset (1) ja maaseutusopimus tarjoavat puitteet tulevalle maaseudun kehittämispolitiikalle ja -toiminnalle Euroopassa ja ovat keskeinen väline, jonka avulla aloite voidaan nivoa maaseutualueisiin. Maaseutualueita voidaan pitää myös kokeilualueina, joilla testataan pienimuotoisia muutoshankkeita.

9.

korostaa, että uusi eurooppalainen Bauhaus voi olla tärkeä elpymisväline, joka luo työpaikkoja paikallistasolla ja edistää ajattelutavan muutosta kohti kestävää ja tehokasta aluesuunnittelua, mikä vaikuttaa yhteiskunnalliseen käyttäytymiseen ja liikkuvuuteen ja parantaa niitä.

Ongelmakohtia

10.

on huolissaan siitä, ettei tiedonannossa esitetä selvästi, miten paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen on määrä varmistaa. Komitea kehottaa esittämään konkreettisia ehdotuksia siitä, miten paikallis- ja alueviranomaiset ja AK osallistetaan aloitteen toteuttamiseen niin, että samalla otetaan huomioon maantieteellisen tasapainon periaate ja varmistetaan näin koko EU:n paikallis- ja alueviranomaisten edustus.

11.

painottaa, että AK:n olisi yhdessä muiden EU:n toimielinten kanssa oltava osa aloitteen tärkeimpien kumppanien muodostamaa edistävää verkostoa, jossa kehitetään ja testataan toimintapolitiikkaa ja rahoitusvälineitä.

12.

kehottaa ottamaan AK:n ja muut EU:n toimielimet mukaan uutta eurooppalaista Bauhausia käsittelevään korkean tason pyöreän pöydän keskusteluun.

13.

korostaa, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet määrittävät, millä tasolla EU ja jäsenvaltiot hyödyntävät uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttamiseksi ehdotettuja toimintapoliittisia välineitä ja lainsäädäntötoimenpiteitä.

14.

tähdentää, että covid-19-pandemia vaikuttaa edelleen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja että tämä tulisi ottaa huomioon aloitteen täytäntöönpanossa. Komitea toteaa, että pandemian kielteiset vaikutukset köyhyyteen, sosiaalisiin ongelmiin ja työllisyyteen on otettava lukuun aloitteen täytäntöönpanon yhteydessä.

15.

kehottaa komissiota varmistamaan, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat strategian keskiössä, ja huolehtimaan teknisestä avusta, riittävästä rahoituksesta ja joustavuudesta. Uuden eurooppalaisen Bauhausin onnistuminen riippuu kestävyydestä ja toteutettavuudesta ottaen huomioon maaseutu- ja kaupunkialueiden väliset erot.

Uuden eurooppalaisen Bauhausin rahoitus

16.

kehottaa osoittamaan paikallis- ja aluetasolle riittävästi varoja valtioiden talousarvioista ja EU:n koheesiopoliittisista ohjelmista mutta pyrkimään myös uuden eurooppalaisen Bauhausin sisäisen kulttuuriliikkeen luovien synergioiden ja EU:n rahoittamien ohjelmien parametrien väliseen tasapainoon.

17.

toteaa, että lisävaroilla voitaisiin rahoittaa ulkopuolista apua, jotta voidaan edistää tietämyksen vaihtoa ja tutkia julkisen sektorin nykyisen henkilöstön valmiuksia vastavuoroiseen ja sujuvaan vaihtotoimintaan yksityisten, paikallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

18.

katsoo, että aiemmat kokemukset, palkinnot ja resurssit, joissa keskitytään laatuun, estetiikkaan ja yhteisökysymyksiin kiertoperiaatteen mukaisesti, voisivat tarjota kannustimia sijoittajille ja joukkorahoittajille.

19.

kehottaa toteuttamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja investointeja kulttuurin ja kulttuuriperinnön laajemmalla alalla Europa Nostra -järjestön esittämän Venetsian toimintakehotuksen (2) mukaisesti.

20.

toteaa, että elpymis- ja palautumistukiväline tarjoaa myös mahdollisuuden tukea uutta eurooppalaista Bauhausia jäsenvaltioissa ja paikallisyhteisöissä.

21.

katsoo, että uusi eurooppalainen Bauhaus olisi sovitettava yhteen monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja eurooppalaisen kaupunkialoitteen kanssa ja että saatavilla olisi oltava riittävästi rahoitusta aloitteeseen osallistuvien paikallis- ja alueviranomaisten toimintakustannusten kattamiseksi. Komitea kehottaa laatimaan kunnianhimoisen etenemissuunnitelman aloitteen täytäntöönpanoa varten kestävän kehityksen tavoitteiden kehyksessä.

22.

kehottaa ottamaan huomioon maantieteellisen tasapainon sekä EU:n ilmastollisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden samoin kuin rahoitusmahdollisuudet ja varojen jakamisen uuden eurooppalaisen Bauhausin strategioiden, hankkeiden ja toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi alueellisen yhteenkuuluvuuden olisi säilyttävä yhtenä keskeisistä tavoitteista.

Indikaattorit

23.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi toimivaltansa puitteissa seurattava, missä määrin jäsenvaltioiden hallintotahot hyödyntävät uutta eurooppalaista Bauhausia erilaisissa ohjelmissa, välineissä ja menettelyissä. Komitea odottaa, että Euroopan komissio esittää selkeät indikaattorit tällaista seurantaa varten.

24.

on huolissaan siitä, että EU:n nykyisellä rahoituskaudella (2021–2027) ei ole käytössä asianomaisia indikaattoreita ja että näin menetetään mahdollisuus mitata onnistumista.

25.

katsoo, että uuden eurooppalaisen Bauhausin perusperiaatteet olisi laadittava yhdessä paikallis- ja aluehallinnon kanssa ja että ne olisi valtavirtaistettava laatukriteereinä EU:n rahoitusohjelmiin, joilla on suora tai välillinen vaikutus rakennettuun ympäristöön, kaupunki- ja maaseutukehitykseen, kulttuuriperintöön ja kulttuurimaisemiin.

26.

ehdottaa, että laaditaan uuden eurooppalaisen Bauhausin alueellinen tulostaulu, jotta voidaan huolehtia vahvasta alueellisesta seurannasta sen varmistamiseksi, että aloite pannaan täytäntöön kaikilla tasoilla ja että alueelliset investoinnit vastaavat sen periaatteita.

27.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisten vastuulla on suuri osa paikallisista julkisista rakennuksista ja julkisista kaupunkitiloista ja että niillä on tärkeä sääntely- ja rahoitustehtävä liittyen näiden rakennusten ja kaupunkialueiden kunnostamiseen. Paikallis- ja alueviranomaisten tulisikin keskittyä sääntelyn pullonkaulojen tunnistamiseen ja edistää sääntelyn yksinkertaistamista ja uusien sääntelymallien kehittämistä.

28.

korostaa, että AK on osallistunut ilmasto-, energia- ja ympäristöstrategioiden kehittämiseen ja tukemiseen paikallis- ja aluetasolla. Vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevää työryhmää voitaisiin hyödyntää edistettäessä uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteita ja seurattaessa sen onnistumista.

29.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten vuoropuhelu avoimista innovatiivisista käsitteistä ja prosesseista ja tieteidenvälisistä toimintamalleista ja valmiuksista on ratkaisevan tärkeää. Vuoropuhelussa tulisikin ottaa huomioon uuden eurooppalaisen Bauhausin nivominen AK:n osaamisvaihdon foorumiin, Tiede kohtaa alueet -hankkeeseen ja muihin EU:n ohjelmista rahoitettaviin yhteistyöhankkeisiin.

30.

korostaa, että uuden eurooppalaisen Bauhausin olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa. Sukupuolten tasa-arvon olisi oltava monialainen kriteeri sekä tehokas ja välttämätön osatekijä koheesiopolitiikan kestävässä ja tasapainoisessa kehittämisessä.

Uuden eurooppalaisen Bauhausin festivaalit, palkinnot ja laboratoriomalli

31.

suhtautuu myönteisesti uusi eurooppalainen Bauhaus -palkinnon perustamiseen ja kehottaa luomaan synergioita nykyisten asumista, kulttuuriperintöä, nykyarkkitehtuuria ja maisemaa koskevien palkintojen kanssa. Komitea kehottaa myös jakamaan kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 aikana kehitettyjä hyviä käytäntöjä.

32.

toteaa, että eurooppalaisen huippuosaamismerkin luominen on ensimmäinen askel kohti uuden eurooppalaisen Bauhausin laatumerkkiä, mutta on huolissaan siitä, että ihmiset saattavat luulla sen tarkoittavan rahoitusta. Erityisen laatumerkin käyttöä voitaisiin pitää AK:n konkreettisena panoksena uuden eurooppalaisen Bauhausin kehittämiseen, kuten AK esitti vuonna 2021.

33.

suhtautuu myönteisesti uuden eurooppalaisen Bauhausin laboratorioon ja sen yhteiskehittämismenettelyyn mutta kehottaa esittämään lisätietoja sen toimintamallista. Komitea kehottaa ottamaan AK:n aktiivisena jäsenenä mukaan laboratorion ja sen hallinnon toimintaan.

34.

esittää, että laboratorio testaisi ensimmäiselle palkintosijalle valitut tulokset tai toimet. Se voisi myös edistää niitä ja kehittää niistä prototyyppejä.

35.

on valmis tekemään AK:n alueellisten keskusten kautta yhteistyötä jäsenvaltioiden hallintotahojen kanssa sääntelyn testiympäristöjen kehittämiseksi ja uusien sääntelymallien testaamiseksi.

36.

toteaa, että uuden eurooppalaisen Bauhausin olisi hyödynnettävä olemassa olevia hyviä käytäntöjä EU:n kunnissa ja alueilla ja perustettava julkisesti käytettävissä oleva resurssifoorumi.

37.

pitää uuden eurooppalaisen Bauhausin festivaalia konkreettisena ja näkyvänä keinona edistää paikallis- ja alueviranomaisten ja ihmisten osallistumista sekä esitellä hankkeita paikallis- ja aluetasolla.

38.

korostaa Urbactin, Euroopan alueellisen yhteistyön ja Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä tehtyä menestyksekästä työtä tehokkaiden interaktiivisten välineiden kehittämiseksi. Näitä välineitä olisi tarvittaessa hyödynnettävä.

39.

on sitä mieltä, että uusi eurooppalainen Bauhaus olisi nivottava Horisontti 2020 -puiteohjelman missioihin, erityisesti kun on kyse ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä ilmastoneutraaleista ja älykkäistä kaupungeista.

40.

vahvistaa, että eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) käytöstä on mahdollisesti etua monitasoisen hallinnon hankkeissa, joissa on mukana useita maita tai euroregio-alue.

41.

panee merkille, että uusi eurooppalainen Bauhaus yhdistää EU:n kaupunkiagendan kolme pilaria (sääntelyn parantaminen, rahoituksen kehittäminen ja tietämyksen levittäminen (3)) ja pyrkii saavuttamaan ne.

42.

panee merkille käynnissä olevat kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet (Urban Lab of Europe) ja tulevan eurooppalaisen kaupunkialoitteen. Komitea kehottaa nivomaan uuden eurooppalaisen Bauhausin EU:n kaupunkiagendan kumppanuuksiin, sillä kaupunkiagendassa on lähes neljän vuoden ajan työstetty vihreän kehityksen ohjelmaan ja uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin liittyviä malleja.

43.

katsoo, että uudella eurooppalaisella Bauhausilla on rooli pantaessa täytäntöön vuoden 2021 Leipzigin peruskirjaa ja vuoden 2021 Ljubljanan julistusta, joissa vaaditaan yhdennettyjä toimintamalleja, paikkalähtöistä lähestymistapaa, monitasoista hallintoa, osallistumista ja yhteiskehittämismenetelmiä.

44.

katsoo, että Euroopan kulttuuripääkaupungeilla, Euroopan innovaatiopääkaupungeilla, Euroopan nuorisopääkaupungeilla ja Euroopan vihreillä pääkaupungeilla voi olla merkittävä rooli edistettäessä uutta eurooppalaista Bauhausia.

45.

suhtautuu myönteisesti uuden eurooppalaisen Bauhausin kansallisten yhteyspisteiden perustamiseen ja kehottaa niitä tiiviiseen yhteistyöhön paikallis- ja alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan, kanssa sen varmistamiseksi, että uusi eurooppalainen Bauhaus -liike voi jatkaa kasvuaan alhaalta ylöspäin.

46.

ehdottaa, että perustetaan 100 kiinnostuneelle kaupungille tarkoitettu koulutusohjelma uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteiden pohjalta. Tässä yhteydessä voitaisiin hyödyntää Digital Cities -ohjelman tai 100 Intelligent Cities -ohjelman ja sen markkinapaikkamallin menetelmiä.

Rakennettu ympäristö, arkkitehtuuri ja perusparannus

47.

painottaa, että rakennettu ympäristö kuvastaa tiettyä yhteisöä ja että sen yleisestä laadusta vastaavat julkisen sektorin elimet ja sidosryhmät, myös kansalaisyhteiskunta, tiiviissä yhteistyössä kansalaisten kanssa.

48.

toteaa, että Euroopan rikas ja monimuotoinen kulttuuri- ja arkkitehtoninen perintö on tärkeä viitekohta rakennetun ympäristön laadulle käyttäjäkokemusten ja aineellisten hyödykkeiden kannalta.

49.

on tyytyväinen siihen, että uusi eurooppalainen Bauhaus tunnustaa kaupunkisuunnittelun keskeisen roolin kestävän kaupunkikehityksen toteuttamisessa.

50.

suhtautuu myönteisesti siihen, että uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa tunnustetaan laadukkaan arkkitehtuurin muodostaman yhteisen kulttuurin tarve. Tämä edellyttää tietoisuuden lisäämistä, tiedon levittämistä sekä kulttuurin ja kulttuuriperinnön, laadukkaan arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön roolin edistämistä.

51.

korostaa, että komission olisi autettava rakennusalaa ja rakennusteollisuutta puuttumaan kestämättömään resurssien käyttöön ja jätteiden tuottamiseen ja edistettävä kiertotaloutta painottamalla materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Tähän voitaisiin päästä korjaamalla tiedoissa ja taidoissa olevat puutteet ja digitoimalla suunnittelu.

52.

toteaa, että uuden eurooppalaisen Bauhausin myötä voidaan löytää keinoja vähentää byrokratiaa, jotta perusparannuksesta tehtäisiin helpompaa ja kustannustehokkaampaa. Erittäin vanhojen rakennusten ja kulttuuriperintöön kuuluvien rakennelmien jälkiasennuksiin liittyviin haasteisiin vastaaminen edellyttää arkkitehtien ja muiden asiantuntijoiden sekä erittäin ammattitaitoisten käsityöläisten palveluja (4).

53.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on ratkaiseva rooli varmistettaessa, että rakennusten kunnostaminen vastaa alue- ja kaupunkisuunnittelun vaatimuksia, edistää väestökatoa ehkäisevää toimintapolitiikkaa ja ottaa huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön huomioon ottamisen kriteerit. Komitea muistuttaa, että jäsenvaltioiden menettelyt perusparannusaallon yhteydessä eivät saa heikentää tätä perustavaa laatua olevaa koordinointitehtävää.

54.

kehottaa jälleen kerran kiinnittämään eurooppalaisessa ohjausjaksossa enemmän huomiota kaupunkikysymyksiin: EU:n talous- ja sosiaalipolitiikan koordinoinnin piiriin on kuuluttava kohtuuhintainen asuminen, eriarvoisuus ja pitkäjänteiset investoinnit.

55.

pitää myönteisenä uuden eurooppalaisen Bauhausin narratiivia, jonka mukaan on etsittävä ratkaisuja, jotta mahdollistetaan kohtuuhintainen ja ihmisarvoinen asuminen erityisesti nuorille ja muille heikossa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille.

56.

korostaa, että uuden eurooppalaisen Bauhausin on nivouduttava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan toimintasuunnitelmaan ja sosiaalialan huippukokouksessa vuonna 2021 annettuun Porton julistukseen ja tuotava näin panoksensa sosiaalista ja kohtuuhintaista asumista covid-pandemian jälkeen käsittelevään EU-tason pohdintaan.

57.

kehottaa edistämään taiteen, arkkitehtuurin, maisema- ja sisustusarkkitehtuurin, aluesuunnittelun, muotoilun ja käsityötaidon keskinäistä synergiaa sekä innovatiivisia koulutusmalleja arkkitehdeille ja muille alan ammattilaisille.

58.

kehottaa yhteistoimintaan myös Euroopan osaamisohjelman kanssa, jotta uuden eurooppalaisen Bauhausin avulla voidaan osaltaan tuoda esiin alueellisia osaamistarpeita ja -mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelun, rakentamisen ja rakennusmateriaalien kestävän käytön alalla ja ymmärtää niitä paremmin sekä vähentää ammattitaitoisen työvoiman poismuuttoa, joka saattaisi johtaa paikallistalouden heikkenemiseen valmistusalalla. Tässä yhteydessä Euroopan digitaalistrategialla on tärkeä rooli, sillä digitaaliteknologia voi tarjota kansalaisille mahdollisuuksia muovata yhdessä ympäristöään, ja se on erittäin tärkeä väline uuden eurooppalaisen Bauhausin aloitteiden kehittämisen kaikissa vaiheissa.

59.

kehottaa uutta eurooppalaista Bauhausia osallistumaan aiempiin EU:n kaupunkiagendan kumppanuuksiin erityisesti ilmastotoimia koskevien valmiuksien, kaupunkien viherryttämistä koskevan ehdotuksen ja julkisten tilojen käytön osalta. Erityisen tärkeitä ovat kumppanuudet, jotka liittyvät kestäväpohjaiseen maankäyttöön ja luontopohjaisiin ratkaisuihin, kiertotalouteen sekä kulttuuriin ja kulttuuriperintöön.

60.

korostaa, että uusi eurooppalainen Bauhaus on vahva väline yhteisötalouden aloitteiden käynnistämiseksi, sillä se perustuu yhteistyöhön ja kansalaisvaikuttamiseen. Tällaiset aloitteet edistävät sosiaalista, taloudellista, alueellista ja kulttuurista yhteenkuuluvuutta ja lisäävät luottamusta paikallistasolla kaikkialla EU:ssa.

Kulttuuriperinnön laatuperiaatteet

61.

kannattaa Europa Nostra -järjestön näkemyksiä julkaisussa Venetsian toimintakehotus: Uusi eurooppalainen renessanssi ja sen julkilausumaa yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja muistista.

62.

kehottaa luomaan synergioita Davosin julistuksessa vahvistettujen rakennuskulttuurin laatuperiaatteiden, uuden eurooppalaisen Bauhausin ja kulttuuriperintöön mahdollisesti vaikuttavien EU-rahoitteisten toimien eurooppalaisten laatuperiaatteiden välille ja ottamaan nämä synergiat huomioon kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa ja rahoitusohjelmissa.

63.

on sitä mieltä, että kulttuuriperintö on uuden eurooppalaisen Bauhausin keskeinen ulottuvuus. Perusparannusaallolla on oltava ”sielu” ja identiteetti, ja sen on samalla edistettävä kokonaisvaltaista näkemystä siitä, miten haluamme kehittää kaupunkejamme ja alueitamme.

64.

kehottaa AK:ta tekemään yhteistyötä sidosryhmien kanssa uusi eurooppalainen Bauhaus -palkinnon ”vuoden kulttuuriperintökaupunginjohtaja” edistämiseksi.

65.

kehottaa yhdistämään kulttuuriperinnön ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman tiiviisti toisiinsa, kuten vihreässä kirjassa eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä (5) esitetään.

66.

on samaa mieltä siitä, että julkisia varoja kulttuuripohjaisiin ympäristöstrategioihin on mobilisoitava sellaisten uuden eurooppalaisen Bauhausin pilottihankkeiden ja aloitteiden kautta, jotka liittyvät vihreän siirtymän keskeisiin kulttuurisiin ulottuvuuksiin ja joita kehitetään paikallisyhteisöjen ja alueiden erilaisten valmiuksien pohjalta.

Päätelmät

67.

kehottaa Euroopan komissiota luomaan paremmat yhteydet uuden eurooppalaisen Bauhausin ja nykyisten käsitteellisten, kulttuuriin liittyvien sekä estetiikkaa ja suunnittelua painottavien kehysten välille. Näin voitaisiin muuntaa periaatteet käytännön toimiksi ja annettaisiin uudelle eurooppalaiselle Bauhausille mahdollisuus valjastaa paikallis- ja alueviranomaisten luova, kulttuurinen ja kulttuuriperintöön liittyvä potentiaali asuinalueiden kunnostamiseen ja elvyttämiseen kaikkialla EU:ssa. Komitea ehdottaakin New European Bauhaus Lab -arvosetelijärjestelmää, jonka puitteissa asiasta kiinnostuneet kunnat ja alueet voisivat saada tällaisen arvosetelin, joka antaisi niille mahdollisuuden saada tarvittavaa tukea New European Bauhaus Lab -laboratorion perustamiseksi hallinnollisella alueellaan. Tällaisen arvosetelin saamisen ehtona olisi, että 1) New European Bauhaus Lab -laboratorion tulisi ”luoda, kehittää prototyyppiasteelle ja testata välineitä, ratkaisuja ja poliittisia toimia, jotka helpottavat muutosta kentällä”, ja että 2) New European Bauhaus Lab -laboratorion tulokset esitetään alue- tai kunnanvaltuustolle.

68.

kehottaa kartoittamaan synergioita uuden eurooppalaisen Bauhausin, ihmisiä Euroopassa osallistavien prosessien (kuten Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin) sekä arkkitehtonista ja esteettistä laatua edistävien strategioiden ja toimintasuunnitelmien (kuten EU:n kaupunkiagendaan sisältyvän perusparannusaallon) välillä.

69.

katsoo, että uudesta eurooppalaisesta Bauhausista on tultava aito liike, jossa paikallis- ja alueviranomaiset ovat mukana, eikä vain taas yksi ylhäältä alaspäin suuntautuva hanke. Eurooppalaisen ympäristötietoisen elämäntavan luominen on ratkaisevan tärkeää kaikille EU:n kaupungeille ja ihmisille. Hanke on suunnattava kaikille, ei vain harvoille. Sitoutumisen on käynnistyttävä ihmisten parissa ruohonjuuritasolla, ja sen on ulotuttava suuria kaupunkialueita laajemmalle. Saavutettavuus tavallisten ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kannalta on uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen tärkeä myönteinen näkökohta. Aloitteen on onnistuakseen oltava sosiaalisesti, kulttuurisesti ja alueellisesti osallistava.

---

(1)  Esimerkiksi parempaa elämää maaseutualueilla koskeva Cork 2.0 -julistus.

(2)  Venetsian toimintakehotus: Uusi eurooppalainen renessanssi, jonka tavoitteena on mahdollistaa elinkeinoelämän ja laajan kulttuuri-, kulttuuriperintö- ja luovien alojen ekosysteemin väliset läheisemmät ja voimakkaammat synergiat muun muassa vahvistamalla Euroopan kulttuuriperintöliikkeen ja Euroopan investointipankin ja sen instituutin välistä strategista liittoutumaa.

(3)  Määritelty Amsterdamin julkilausumassa.

(4)  Kuten todetaan Europa Nostra -järjestön vihreässä kirjassa eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä.

(5)  Europa Nostra -järjestön julkaisu Putting Europe’s Shared Heritage at the Heart of the European Green Deal.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan unionin missiot”

(2022/C 301/05)

Esittelijä: Markku Markkula (FI, EPP), Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan unionin missiot COM(2021) 609 final

I. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

1.

suhtautuu myönteisesti EU:n missioihin, joissa on kyse komission koordinoidusta pyrkimyksestä koota yhteen tarvittavat resurssit eli rahoitusohjelmat, toimintapolitiikat ja säädökset sekä muut toimet julkisten ja yksityisten toimijoiden mobilisoimiseksi ja aktivoimiseksi, jotta saadaan aikaan todellisia ja pysyviä vaikutuksia uusien ratkaisujen ja lähestymistapojen käyttöönoton edistämiseksi yhteiskunnassa. AK painottaa, että tarvitaan osallistavaa lähestymistapaa, jossa EU:n missioiden sekä unionin laajuisen koheesiopolitiikan ja EU:n kaikkien muiden rahoitusvälineiden avulla pyritään edistämään alueellista yhteenkuuluvuutta ja saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.

2.

korostaa (1), että Euroopan unionin missiot ovat Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin valossa uusi ja elintärkeä väline polttavien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi ja todellinen testi EU:n vaikuttavuudelle ja uskottavuudelle. Niillä on oltava laaja legitimiteetti ja hyväksyntä. Kuten Euroopan komissio on korostanut, kunnilla ja alueilla sekä niiden kaikilla sidosryhmillä ja kansalaisilla on ratkaiseva rooli EU:n missioiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa.

3.

toistaa, että AK pitää EU:n missioita rohkeana askeleena yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja tukee niiden täytäntöönpanoa (2), ja korostaa, että tarvitaan tehokas monitasoinen hallintojärjestelmä, jossa missiot kytketään paikallisiin ja alueellisiin kehitysstrategioihin, älykkään erikoistumisen strategioihin, covid-19-elpymistoimiin ja innovointirahoitukseen rakennerahastojen kautta.

4.

kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden keskeisiä päättäjiä reagoimaan nopeasti ja päättäväisesti Ukrainan tilanteeseen myös EU:n missioiden, erityisesti kaupunkeja koskevan mission, käynnistämisen yhteydessä. NextGenerationEU-varoista ja muista julkisista lähteistä saatavan rahoituksen kriteerit on kohdistettava joustavasti siten, että osa kaupunkeja koskevan mission toimista voidaan liittää Euroopan energiasiirtymän valtaväylien luomiseen. Tässä yhteydessä olisi tuettava uusien energiajärjestelmäratkaisujen kehittämiseen liittyvää julkisen ja yksityisen sektorin tutkimusta. Kaupungit ja muut julkiset toimijat voivat erityisesti hyödyntää yhteistyössä yritysten kanssa innovatiivisia julkisia hankintoja uusiutuvien energialähteiden nopeamman käyttöönoton edistämiseksi sekä sellaisten kestävien ja innovatiivisten energiaratkaisujen luomiseksi, joilla voidaan korvata tätä nykyä Venäjältä EU-maihin ostettavia fossiilisia polttoaineita.

5.

on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa Euroopan unionin missioista (3) tunnustetaan asianmukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten merkitys EU:n missioiden suunnittelu- ja toteutusvaiheissa sekä missioita koskevassa viestinnässä.

6.

korostaa, että jotta tietämystä ja osaamista voidaan kehittää yhdessä, EU:n missioiden täytäntöönpano on ankkuroitava kuntien ja alueiden päivittäiseen työhön siten, että keskitytään toimintaprosessien kehittämiseen ja uudistamiseen. Näin luodaan järjestelmällistä synergiaa EU:n koheesiopolitiikan sekä rakennerahastojen ja muiden erityisvälineiden käytön kanssa. Tämä tuo myös maailmanlaajuisesti esiin alueiden ja paikallisyhteisöjen potentiaalin ja kuntien roolin tavoiteltujen muutosten toteuttamisessa.

EU:n missiot kunnianhimoisena uutena välineenä suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi

7.

toteaa, että EU:n missioiden on tarkoitus olla uudenlainen ja ratkaisevan tärkeä väline, kuten Euroopan komissio asian ilmaisee. Komission mukaan missiot ovat uusi tapa saada aikaan konkreettisia tuloksia ja vaikutuksia vuoteen 2030 mennessä ja siten löytää konkreettisia ratkaisuja eräisiin suurimpiin haasteisiimme, sillä tutkimukselle ja innovoinnille annetaan niiden yhteydessä uusi rooli, mikä yhdistyy uudenlaisiin hallinto- ja yhteistyömuotoihin, ja kansalaiset otetaan niihin mukaan (4).

8.

muistuttaa, että kunkin mission yhteydessä olisi määriteltävä selkeä etenemissuunnitelma ja kehitettävä systeeminen uusi monitasoinen hallintomalli sekä kokeilutoimintaa, prototyyppien valmistusta, seurantatoimia ja käyttöönoton laajentamista koskevat menetelmät kaikilla hallintotasoilla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimintakokonaisuuksien (portfolioiden) luomiseen sekä EU- että alue-/paikallistasolla ja niiden tehokkaaseen levittämiseen suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa. Tämä edellyttää paikallis- ja alueviranomaisten osallistamista ja osallistumista sekä kumppanuuksia toimivaa ja innovatiivista hallintoa koskevien kokemusten jakamiseksi.

9.

huomauttaa, että paikallis- ja aluetasolle on osoitettava missiorahoitusta, jotta saadaan aikaan epätavanomaisia läpimurtoja erilaisissa lukkiutuneissa tilanteissa, jotka liian usein estävät asianmukaisen edistymisen uusien ratkaisujen ja vaikutusten aikaansaamisessa. Tämä edellyttää uusia eurooppalaisia kumppanuuksia, jotka perustuvat älykkään erikoistumisen strategioissa määriteltyihin paikallisiin ja alueellisiin intresseihin. EU:n missioissa olisi hyödynnettävä AK:n ja yhteisen tutkimuskeskuksen yhteisestä, alueellisen innovoinnin kumppanuuksia koskevasta pilottihankkeesta saatavia kokemuksia.

10.

kannustaa painottamaan EU:n missioissa pyrkimystä edetä humaanisuuden ja ihmiskeskeisyyden suuntaan siten, että kestävyys kaikkine ulottuvuuksineen – ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys – on missioiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien muutosten liikkeellepaneva voima. Elämänlaatua voidaan parantaa vain tekemällä tietoisesti yhteistyötä monimutkaisten kokonaisuuksien puitteissa. Tässä yhteydessä niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin on löydettävä parempi tasapaino aineellisen ja aineettoman hyvinvoinnin välillä. Elämä maapallolla on mahdollista luonnon ansiosta, ja meidän on otettava ihmisen riippuvuus luonnosta huomioon.

11.

tähdentää, että EU:n missioiden yhteydessä on luotava yhdessä uusia toimintatapoja. Kehitys edellyttää, että kaikki toimijat oppivat uusia taitoja ja että tämä tapahtuu niin, että teknologia ja tutkimus yhdistetään ihmiskeskeiseen lähestymistapaan, sitoudutaan yhteisten vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvien prosessien toteuttamiseen ja varmistetaan tarvittavien resurssien saatavuus. Nämä vaatimukset ovat olennaisen tärkeitä pyrittäessä luomaan hyvin toimivia alueellisia ja paikallisia tutkimus-, kehitys- ja innovointiekosysteemejä, jotka muodostavat uusia innovatiivisia osaamissiltoja Euroopan huipputason tiedontuottajien ja alueellisten ja paikallisten elävien laboratorioiden ja muiden kokeilukeskusten sekä kärkihankkeiden kaltaisten demonstrointitoimien välille. Niiden avulla kaikki kunnat ja alueet voivat käynnistää vertailuoppimisprosesseja ja aloittaa vertaisverkkotyöskentelyn hyödyntääkseen älykkäiden ja kestäväpohjaisten käytäntöjen edelläkävijöiden kehittämiä toimintamalleja ja ratkaisuja.

12.

huomauttaa, että alue- ja paikallishallinto, ennakointi sekä tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investointien lisääminen ovat keskeisiä osatekijöitä EU:n missioihin liittyvissä toimintakokonaisuuksissa, jotka koostuvat ammattimaisesti orkestroiduista EU:n, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallistason toimista. EU:n missioiden orkestrointi lisää yhteistyötä, motivaatiota ja valmiuksia eli toisin sanoen kilpailukykyä, kun uusia toimintakokonaisuuksia ja toimia kehitetään yhdessä. Orkestrointiin kuuluu useita rinnakkaisia vaiheita ja monitasoisen hallinnon toimia, joita toteutetaan eri järjestelmissä. Lisäksi on käytettävä sekä julkisia että yksityisiä rahoitusvälineitä ja annettava tukea etenkin vähemmän kehittyneille alueille, jotta voidaan kannustaa kaikkia alueita parantamaan tutkimus-, kehitys- ja innovointijärjestelmiään ja edistämään EU:n missioiden täytäntöönpanoa.

13.

muistuttaa, että AK:lla on kuuden valiokuntansa sekä kampanjoidensa, kuten Vihreän kehityksen ohjelma paikallistasolla (Green Deal going local) ja Euroopan yrittäjyysalue -palkinto (EYA), kokemusten avulla tärkeä instrumentaalinen rooli EU:n missioiden täytäntöönpanossa, ja toteaa komitean olevan luonteva yhteyspiste julkisen ja yksityisen sektorin, teollisuuden ja palvelujen sekä kansalaisten kanssa tehtävää yhteistyötä varten.

Kuntien ja alueiden rooli EU:n missioissa

14.

korostaa komission jäsenen Mariya Gabrielin ja AK:n vuonna 2020 allekirjoittaman yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti, että AK on jäsenvaltioiden sekä Euroopan alueiden ja kuntien kanssa valmis osallistumaan aktiivisesti monitasoisen hallintojärjestelmän kehittämiseen EU:n missioiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvittavan kehityksen turvaavat toimet perustuvat paikallisista tarpeista lähteviin alueellisiin innovointiekosysteemeihin ja älykkään erikoistumisen strategioihin (S3/S4).

15.

voi muun muassa vaikuttaa EU:n missioiden yleisiin prosesseihin, välittää päätöksentekijöille tietoa sekä kannustaa alueita ja kuntia osallistumaan aktiivisesti eri tavoin. EU:n missioita koskevilla suunnitelmilla on vahva alue- ja paikkasidonnainen ulottuvuus, ja täytäntöönpanomekanismeihin sisältyy ehdotuksia alueiden ja kuntien ja niiden tutkimus-, kehitys- ja innovointiekosysteemien asettamisesta keskeiseen asemaan. AK voikin tehdä laajaa yhteistyötä kaikkien kumppaneiden kanssa sen varmistamiseksi, että tämän uudenlaisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan politiikkavälineen avulla saadaan aikaan toivotut vaikutukset.

16.

lupautuu – kunkin mission aihepiiristä vastaavien AK:n valiokuntien tuella – auttamaan siinä, että mukaan saadaan mahdollisimman monia kuntia ja alueita, jotta voidaan varmistaa, että alue- ja paikallistaso tukee EU:n missioita. Tämä tapahtuu seuraavin tavoin: a) Käynnistetään tiedotuskampanjoita, suora vuoropuhelu ja muita yhteisiä avoimia ja vuorovaikutteisia osallistamisprosesseja, jotka on suunnattu eri kohderyhmille, myös alle 18-vuotiaille. b) Pyritään saamaan edelläkävijäyhteisöt mukaan testaamaan innovatiivisia ratkaisuja käytännön elämässä. c) Pyritään saamaan demonstroijayhteisöt osallistumaan innovatiivisten ratkaisujen laajamittaiseen käyttöönottoon ja parhaiden ratkaisujen saattamiseen Euroopan laajuiseen käyttöön. d) Varmistetaan, että Euroopan alueiden moninaisuus ja niiden monenlaiset sidosryhmä- ja kansalaisyhteisöt otetaan laajalti huomioon missioiden täytäntöönpanotoimissa.

17.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan EU:n missioiden täytäntöönpanoa luomalla synergiaa valtakunnallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa ja helpottamalla EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen saantia.

18.

kehottaa varmistamaan, että kaikilla kaupunki- ja maaseutualueilla (parhaiten, keskinkertaisesti ja heikoiten suoriutuvilla) on riittävästi kapasiteettia ja valmiuksia innovoida yhteisöissään ja että niitä tuetaan asianmukaisilla oppimisprosesseilla, jotta ne pystyvät toimimaan myös toisiaan tukevien monitoimijaisten, kaikkiin eri toimijaryhmiin kuuluvien palveluntarjoajien foorumeina. Paikalliset ja alueelliset arvonmuodostusprosessit on orkestroitava tehokkaiden yhteistyöhön perustuvien arvoketjujen ja arvovirtojen tasolla kehittäen ekosysteemejä edelleen.

19.

korostaa, että kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisen ratkaiseva ennakkoedellytys on se, että päätöksentekijät, virkamiehet ja innovointialan ammattilaiset omaksuvat taitoja, joiden turvin he voivat toimia muutosvoimana, kun on kyse uusien tietojen ja valmiuksien hankkimisesta. Kolme keskeistä prosessia tässä yhteydessä ovat a) kuntien ja alueiden operatiivisen oppimisen prosessit, joissa painotetaan missioihin liittyvän toiminnan integroimista muuhun paikalliseen toimintaan ja siten osaksi tavanomaista strategista ja operatiivista päätöksentekoa b) yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja niiden paikkasidonnaisten ja temaattisten ekosysteemien kannustaminen osallistumaan uusien innovatiivisten ja uraauurtavien ratkaisujen kehittämiseen ja niiden osallistumisen tukeminen c) uudenlaisten osallistavien menetelmien soveltaminen innovoinnissa. Näissä prosesseissa olisi käytettävä keinoina muun muassa laajamittaisia kumppanuuksia, innovatiivisia julkisia hankintoja, nopeasti kehitettäviä prototyyppejä ja uusien ratkaisujen kokeilua.

20.

muistuttaa, että käytettävissä on toimiviksi todettuja prosesseja mutta ne edellyttävät yksittäisten kuntien ja alueiden sitoutumista ja EU:n missioihin liittyvien ryhmien järjestämää erityistä yhteistyötä. Rahoituksen myöntäminen Euroopan laajuisille kumppanuuksille edistää näiden kriittisten tekijöiden hankkimista lukuisissa EU:n kunnissa ja lukuisilla EU:n alueilla. Useilla olemassa olevilla EU:n välineillä, kuten yhteisellä tutkimuskeskuksella, Interregillä, yhteisillä ohjelma-aloitteilla sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöillä voi olla tässä keskeinen rooli.

21.

korostaa, että kaikkia EU:n rahoitusvälineitä on tarkistettava missiotoiminnan tukemiseksi erityisesti paikallis- ja aluetasolla. Alueiden ja kuntien ei ole helppo saada käyttöönsä Horisontti-määrärahoja, eikä tämä rahoituslähde ole vielä riittävän hyvin linjassa EU:n missioihin liittyvien uusien strategisten tavoitteiden kanssa. Monilla alueilla on huomattavia vaikeuksia saada rahoitusta, koska ehdotuspyyntöjä on runsaasti, kriteerit ovat erittäin yksityiskohtaisia ja järjestelmät ovat monimutkaisia. Monien alueiden on esimerkiksi vaikea rahoittaa työvoimansa osaamisen kehittämistä EU:n missioissa keskeisellä sijalla olevan vihreän siirtymän nopeuttamiseksi. Tämä edellyttää uudelleentarkastelua EU:n varojen saannin yksinkertaistamiseksi.

Suuntaviivoja EU:n missioiden toteutuksen tehostamiseksi

22.

korostaa tarvetta auttaa dynaamisten kumppanuuksien luomisessa EU:n missioiden ja toimia esittelevien kuntien ja alueiden välillä, jotta voidaan lisätä merkittävien aloitteiden ja hajautettujen demonstroijatahojen työn Euroopan laajuisia vaikutuksia. Kumppanuuksien on oltava osittain virallistettuja, osittain joustavia vastavuoroisia sitoumuksia.

23.

kannattaa EU:n missioiden toteuttamissuunnitelmissa ehdotettavien kunta- ja aluesopimusten joustavaa käyttöä ja korostaa niiden toimintaperiaatteiden aktiivista kehittämistä.

24.

ehdottaa EU:n missiotunnuksen käyttöönottoa. Tunnus myönnettäisiin niille kunnille ja alueille, jotka ottavat toimia esittelevinä edelläkävijöinä ja Euroopan vihreän ja digitaalisen siirtymän tukijoina vastuun missioiden tavoitteiden saavuttamisesta ja innovatiivisten ratkaisujensa tuottamien tulosten saattamisesta laajempaan käyttöön. Komitea kehottaa ottamaan oppia jo olemassa olevista käytännöistä, kuten kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksesta.

25.

ehdottaa erilaisia tapoja hyödyntää EU:n missiotunnusta synergiavaikutusten lisäämiseksi paitsi muiden asiaan liittyvien EU- ja muiden aloitteiden kanssa myös InvestEU-rahaston, elpymis- ja palautumistukivälineen, alueidenvälisen innovoinnin investointivälineen (I3), Interreg Europe -ohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja EU4Health-ohjelman kaltaisten ja Euroopan investointipankin ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tarjoamien rahoitusvälineiden käytön kanssa. AK ehdottaa, että luodaan Euroopan laajuinen järjestelmä, jossa sekä EU että jäsenvaltiot käyttävät EU:n missiotunnusta hakuprosessien yksinkertaistamiseksi. Tunnuksen olisi helpotettava EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen saantia, jotta voidaan tukea paikallis- ja aluetason toimia EU:n missioiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja samalla parantaa paikallisia ja alueellisia menettelyjä.

26.

huomauttaa, että ERA-keskukset voivat paikallis- ja aluetasolla olla yksi tehokkaimmista välineistä alueellisten tutkimus- ja innovointistrategioiden, myös älykkään erikoistumisen strategioiden (S3/S4), saattamiseksi samoille linjoille valtakunnallisten ja eurooppalaisten strategioiden, eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja EU:n missioiden kanssa. ERA-keskukset voivat siten edistää sellaisia uusia rakenteellisia hankkeita, jotka tukevat erityisesti EU:n missioita ja niihin liittyvien eri rahoituslähteiden käyttöönottoa, joten EU:n missiotunnus olisi hyödyllistä yhdistää ERA-keskuksiin aina kun se on mahdollista.

27.

muistuttaa tarpeesta luoda ja soveltaa tehokkaita tietämyksenhallintamenetelmiä, jotta EU:n missioiden täytäntöönpanossa voidaan komission esittämän uuden, tutkimusta ja innovointia koskevan kansainvälistymisstrategian eettisiä kriteereitä noudattaen tukeutua parhaaseen globaaliin ja alueelliseen tietämykseen. Tulosten käyttöön ottamiseksi ja niiden käytön laajentamiseksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja muiden välineiden on tarjottava dynaamisempia mahdollisuuksia todellisissa olosuhteissa tapahtuvaan kokeiluun ja prototyyppien valmistukseen.

28.

painottaa, että EU:n missioiden toteuttamisprosessin tulee olla avoin ja osallistava ja siihen on otettava mukaan kaikki asiaankuuluvat paikalliset, alueelliset, eurooppalaiset ja kansainväliset sidosryhmät (5). Etenkin alueiden, kuntien ja kansalaisten osallistumisella on ratkaiseva merkitys missioiden onnistumisen kannalta. Olisikin varmistettava suora vuoropuhelu näiden sidosryhmien kanssa kussakin missiossa. AK on valmis ryhtymään EU:n missioiden vankaksi tukijaksi.

29.

huomauttaa, että EU:n missioiden kokeilu- ja demonstrointitoiminnassa olisi keskityttävä tieteen rajoja venyttävien toimien orkestroimiseen ja syväteknologioiden hallitsemiseen sekä yhdisteltävä digitaalisia, fyysisiä, ympäristöön liittyviä ja biologisia innovaatioita. Lisäksi tuloksia olisi tarkasteltava säännöllisesti ja niistä olisi jaettava tietoa eturintaman toimijoiden kesken. Älykkään erikoistumisen strategioiden olisi teollisuuden ja tiedemaailman kanssa tehtävän alueellisen yhteistyön malleina oltava missioissa näkyvästi esillä.

Ennakointi sekä EU:n missioiden kannalta ratkaisevan tärkeät ja niiden tuottamat yhteiskunnalliset innovaatiot

30.

toteaa, että haasteet ovat monimutkaisia ja että kaikkea tarvittavaa tieteellistä ja teknologista tietämystä ei vielä ole. Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista laajojen ennakointitoimien, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisäämisen, todellisissa olosuhteissa tapahtuvan prototyyppien valmistuksen, kokeilutoiminnan ja tulosten käytön laajentamisen avulla.

31.

tunnustaa tutkimuksen merkittävän potentiaalin kaikenlaisten innovaatioiden sekä suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisen kannalta. Komitea odottaakin, että poliittisessa päätöksenteossa yleisesti ottaen tukeudutaan nykyistä enemmän näyttöön, tuetaan tutkimusta entistä voimakkaammin ja keskitytään yhä enemmän yhteiskunnallisille innovaatioille suotuisien olosuhteiden luomiseen samalla kun huolehditaan innovaatioiden kyllin ripeästä käyttöönotosta käytännön elämässä ja prosesseissa.

32.

muistuttaa EU:n missioiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttävän, että alueiden ja organisoinnista vastaavien poliittisten johtajien, johtohenkilöstön, asiantuntijoiden ja kansalaisten tehokkaita oppimisprosesseja tuetaan. Euroopan kunta- tai aluelähtöiset toimintamallit on sovitettava erikseen kunkin alueen tilanteeseen sellaisen järjestelmällisen ammatillisen kehittämisen keinoin, joka perustuu kaikille avoimeen paikalliseen tekemällä oppimiseen.

33.

korostaa, että EU:n missioissa olisi keskityttävä hyödyntämään aineettoman omaisuuden ja henkisen pääoman tarjoamia mahdollisuuksia. Tällaisen tiedon huomioon ottaminen poliittisessa päätöksenteossa erityisesti sellaisten älykkäiden ja ihmiskeskeisten kaupunkien luomiseksi, joissa painotetaan kestävyyttä, voi vauhdittaa merkittävästi investointeja inhimilliseen pääomaan, rakenne- ja suhdepääomaan ja yleisesti tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan.

34.

korostaa, että on tärkeää siirtyä tuumasta toimeen ja ottaa lähtökohdaksi erityisesti seuraavat EU:n vuoden 2021 strategisessa ennakointiraportissa (6) esitetyt unionin tutkimus- ja kehityspolitiikkaa ja teknologiapolitiikkaa koskevat toteamukset: a) Tulevina vuosikymmeninä valta maailmassa jakautuu yhä enemmän uudelleen siten, että vallan geoekonominen painopiste siirtyy idemmäs. b) EU kilpailee maailmanlaajuisella tasolla ”ensimmäisen toimijan” eduista standardoinnissa. c) EU:n on omaksuttava vahvempi asema osallistavien seuraavan sukupolven teknologioiden kehittämisessä ja tuotannossa. d) Tiettyjen teknologioiden lisäksi hyperyhteenliitettävyys edistää muutosta. e) Kriittiset raaka-aineet ovat olennaisen tärkeitä EU:n vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta. f) EU:n digitaalinen itsenäisyys riippuu valmiudesta tallentaa, poimia ja käsitellä dataa ja täyttää samalla luottamusta, turvallisuutta ja perusoikeuksia koskevat vaatimukset. g) EU:n strategista riippumattomuutta on parannettava. h) Kestävä ja monipuolinen tarjonta voitaisiin varmistaa teollisuus-, tutkimus- ja kauppapolitiikan ja kansainvälisten kumppanuuksien älykkäällä yhdistelmällä.

35.

toteaa, että toimiin ryhdyttäessä olisi huolehdittava siitä, että teknologian kehittäminen sovitetaan nykyistä paremmin yhteen sosioekonomisen kehityksen kanssa ja että se tapahtuu todellisissa olosuhteissa, jotta voidaan varmistaa tulosten nopea käyttöönotto ja saattaminen laajempaan käyttöön.

36.

ehdottaa EU:n toimielinten välisen ennakointiyhteistyön lisäämistä siten, että yhteisellä tutkimuskeskuksella, Euroopan parlamentin tutkimuspalveluilla ja AK:lla on oma roolinsa. AK esittää, että valtio-, alue- ja kuntatasolla harkitaan yleisen ja ennen kaikkea nuorille, etenkin korkea- ja keskiasteen opiskelijoille, ja yrittäjille suunnatun sekä poliittisen päätöksenteon tueksi tarkoitetun osallistavan kansalaistiedetoiminnan järjestämistä. Tätä varten tulisi perustaa tulevaisuusvaliokuntia ja -lautakuntia, joissa keskitytään ennakointiin ja teknologian arviointiin.

EU:n missioiden mukanaan tuoma uusi lähestymistapa teknologiaan ja tutkimus- ja kehityspolitiikkaan

37.

korostaa, että EU:n missioiden tavoitteiden saavuttamista tukevien yhteiskunnallisten muutosten ja toimintatapojen muutosten on oltava osallistavia ja myönteisiä. Tätä varten on tukeuduttava laajalti prototyyppivalmistukseen ja käytettävä menetelmänä kokeilemista.

38.

muistuttaa kaikkia siitä, että tutkimus ja innovointi ovat EU:n missioiden ydin. Monimutkaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investointien lisäämistä. Sekä eurooppalaista tutkimusaluetta että teollisuutta koskevat tutkimukset osoittavat selvästi, että EU on globaaleja pääkilpailijoitaan jäljessä yritysten tutkimus- ja kehitysintensiteetissä, erityisesti korkean teknologian sektoreilla, sekä innovatiivisten pk-yritysten laajentamisessa, mikä vaikuttaa kielteisesti tuottavuuteen, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn (7).

39.

kannattaa eurooppalaiselle tutkimusalueelle asetettuja tavoitteita (8) vauhdittaa Euroopan elpymistä ja auttaa sitä vihreässä, digitaalisessa ja sosiaalisessa siirtymässä tukemalla innovaatiopohjaista kilpailukykyä ja edistämällä teknologista riippumattomuutta keskeisillä strategisilla aloilla (esim. tekoäly, robotiikka, kyberturvallisuus, dataekologia, mikroelektroniikka, kvanttilaskenta, 5G, seuraavan sukupolven akut, uusiutuva energia, vetyteknologia, päästötön rakennettu ympäristö ja älykäs liikkuvuus) avoimen strategisen riippumattomuuden mallin mukaisesti.

40.

peräänkuuluttaa kysyntälähtöistä hiilineutraaliuspolitiikkaa, joka kattaa hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen kestävien julkisten hankintojen perusteena. AK korostaa hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjäljen merkitystä. Kyseessä on uusi tapa saada aikaan ilmastovaikutuksia ja laskea niitä osoittamalla, minkälaisia myönteisiä vaikutuksia ilmastoystävällisillä tuotteilla ja palveluilla on (9).

41.

kannattaa teollisuuden toteuttamia hiilikädenjälkeen liittyviä tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimenpiteitä pyrittäessä luomaan uusia laajennettuja tuotteita, järjestelmiä ja muita innovatiivisia ratkaisuja, joilla on olennainen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, ja huomauttaa, etteivät ilmastoneutraaliustavoitteet ole saavutettavissa, ellei puhtaaseen energiaan liittyvää innovointia vauhditeta.

42.

muistuttaa uuden teknologian tarpeesta. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) raportissa (10) esitetään analyyttistä näyttöä siitä, että 25 prosenttia niistä hiilidioksidipäästövähennyksistä, jotka ovat tarpeen maapallon ilmaston saattamiseksi kestävälle pohjalle, saadaan aikaan kypsien teknologioiden avulla. Sen sijaan 41 prosenttia tarvittavasta teknologiasta on varhaisessa käyttöönottovaiheessa olevaa uutta teknologiaa ja 34 prosenttia on vasta esittely- tai prototyyppivaiheessa tai vielä kokonaan kehittämättä.

43.

muistuttaa kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisen merkityksestä ja mutkikkuudesta. Kasvihuonekaasupäästöjen perusmittauksessa käytetään scope 1- ja scope 2 -luokkia. Kun käytetään lisäksi scope 3 -luokkaa, voidaan saavuttaa hiilineutraaliutta ja negatiivisia nettopäästöjä koskevat tavoitteet. Scope 3 -luokkaan sisältyvät kaikki muut epäsuorat päästöt, joita syntyy läpi koko arvoketjun.

44.

korostaa EU:n missioiden merkitystä unionin keskeisenä painopisteenä pyrittäessä tekemään vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä totta. Euroopan komissio on käynnistänyt ERA-keskus-aloitteen pilottivaiheen, ja aloitteen avulla on tarkoitus helpottaa alueellista tutkimus-, kehitys- ja innovointiyhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja kannustaa maksimoimaan tietämyksen tuottamisen, levittämisen ja käytön hyöty. AK kannustaa tutkimaan mahdollisuutta hyödyntää ERA-keskuksia EU:n missioiden puitteissa yhteyksien luomiseen paikallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointiekosysteemien välille ja tekemään ERA-keskusten toimintaa kokeiltaessa aktiivista yhteistyötä paikallisten ja alueellisten päätöksentekijöiden kanssa konkreettisen yhteistyön kehittämiseksi.

45.

painottaa, että ERA-keskusten järjestelmällä pyritään täydentämään eurooppalaisen tutkimusalueen ja eurooppalaisen koulutusalueen toimintaympäristöä puuttuvilta osin, jotta kaikkialle Eurooppaan saataisiin luotua vahvoja eurooppalaisia osaamisyhteiskuntia vihreää kestäväpohjaista ja digitaalista kasvua edistävän yhteiskunnallisen muutoksen vauhdittamiseksi. Ihannetapauksessa ERA-keskusten verkoston avulla varmistetaan, että paikallisista ja alueellisista tutkimus-, kehitys- ja innovointiekosysteemeistä tulee erottamaton osa vastaavaa Euroopan laajuista ekosysteemiä.

46.

kannattaa sitä, että paikallistason toimijat voivat osallistua aktiivisesti ERA-keskusten yhdennettyyn täytäntöönpanoon, muihin alueellisten ekosysteemien kokeiluihin ja EU:n missioihin, kun on kyse kokeilutoiminnasta, nopeasta prototyyppivalmistuksesta, testaamisesta, demonstroinnista ja tutkimuksen ja innovoinnin tehostamisesta kunnissa ja alueilla.

47.

toteaa, että erilaisten alueellisten ja paikallisten näkemysten, ideoiden ja oppimisen orkestrointi on olennaisen tärkeää, jotta voidaan luoda yleiseurooppalainen lähestymistapa innovatiivisiin toimiin. Opin jakaminen kuntien ja alueiden sekä EU:n viiden mission kesken on olennaisen tärkeää. AK kehottaa perustamaan varhaisessa vaiheessa yhteisoppimisverkoston, jonka kautta voidaan jakaa keskeisiä näkemyksiä sekä prosessista että sisällöstä ja sovittaa niitä eri mittakaavoihin – pienimuotoisemmin muiden kuntien tai alueiden tarpeisiin ja laajemmin EU:n muita missioita ja koko Eurooppaa ajatellen.

48.

kehottaa julkaisemaan EU:n missioita koskevat neuvoston päätelmät Ranskan puheenjohtajakaudella, jotta voidaan myös vahvistaa ERA-keskuksia, joihin missioiden on tukeuduttava, jotta ne saadaan ankkuroitua menestyksekkäästi paikallis- ja aluetasolle. Päätelmissä olisi lisäksi korostettava kuntien ja alueiden voimakkaasti tukemien tutkimusinfrastruktuurien merkitystä, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n missioita toteutettaessa.

49.

toteaa, että vaikka jo päätettyjen missioiden täytäntöönpano on etusijalla, on myös pohdittava herkeämättä mahdollisuutta perustaa uusia missioita, kun eteen tulee merkittäviä uusia yhteisiä haasteita. Eurooppalaisten yhteiskuntien valmiuksia vastata terveysuhkiin ja -kriiseihin ja hallita niitä on ratkaisevan tärkeää parantaa, ja terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisen jälkeen olisikin harkittava uutta missiota, jossa keskitytään tähän haasteeseen, sillä se on luonteeltaan systeeminen ja monialainen ja koskee useita sidosryhmiä.

AK:n kokemukset: EU:n missioiden ja muiden keskeisten toimintapoliittisten välineiden synergia

50.

katsoo, että EU:n missioiden tulisi perustua unionin nykyisistä aloitteista ja ohjelmista saatuun kokemukseen ja tietoon, jotta ne toimisivat yhteisvaikutuksessa keskenään. Systeeminen muutos edellyttää oppimiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan perustuvien muutosekosysteemien yhteiskehittämistä tieteidenvälisen tieteellisen ja operatiivisen synergian avulla kaikkialla Euroopassa niin, että toiminta kattaa kaikki viisi EU:n missiota.

51.

muistuttaa tarpeesta vahvistaa avoimen yhteistyön henkeä ja lisätä paikallista yhteistyötä ja eurooppalaisia kumppanuuksia Euroopan uuden, ihmiskeskeisen ja kestävän tulevaisuuden kehittämiseksi. Potentiaaliset valmiudet ovat suurelta osin paikallis- ja aluetasolla eri puolilla Eurooppaa. Nopeudella on olennainen merkitys, ja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin on vastattava lähivuosina. Tietämys ja oppiminen ovat keskeisessä asemassa.

52.

ehdottaa, että kiinnitetään erityistä huomiota toimiin, joita kunnat ja alueet AK:n tuella toteuttavat EU:n missioiden täytäntöönpanemiseksi, ja tarkastellaan tässä yhteydessä muun muassa monitasoista hallintoa, rahoitusta ja toimiviksi osoittautuneita keinoja saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteet nivomalla ne tehokkaasti EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, etenkin älykkään erikoistumisen strategioihin (S3/S4), ERA-keskusten toimintaan, uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin ja muihin tarkoituksenmukaisimpiin aloitteisiin, ohjelmiin ja välineisiin, joita EU:n monitasoisten toimintapolitiikkojen puitteissa on tarjolla.

53.

on sitoutunut järjestämään yhteistyössä yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa oppimistoimia kaupunkien tiedealoitteen ja Tiede kohtaa alueet -hankkeen puitteissa tarkoituksena tukea EU:n missiotoimintaa edistämällä laajavaikutteisia toimia ja jakamalla tietoa EU:n missioiden tuloksista. Lyhyen aikavälin toimenpiteet eivät riitä vastaamaan todellisiin tarpeisiin. Yksi hyödyllinen toimintamuoto on tukea alueellisten tulevaisuuskeskusten verkoston luomista luovuuden ja yrittäjähenkisyyden edistämiseksi ja kytkeä keskusten toiminta uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvään työhön ja Unescon nk. tulevaisuuslukutaitolaboratorioiden (Futures Literacy Labs) toimintaan. Näin voidaan huolehtia siitä, että toteutettavat aloitteet ovat kestäviä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

54.

kannustaa syventämään yhteistyötä Euroopan yliopistoliiton (EUA), Euroopan tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden liiton (EARTO) ja Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkoston (ERRIN) kaltaisten eurooppalaisten verkostojen kanssa, jotka pyrkivät aktiivisesti vahvistamaan tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnan roolia yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi kunkin EU:n mission yhteydessä olisi tehtävä tehokasta yhteistyötä sen omaan aihealueeseen liittyvien verkostojen, kuten Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston (CEMR), Eurocities-verkoston ja Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR), kanssa. AK tekee erittäin laajaa yhteistyötä kaikkien näiden sidosryhmäverkostojen kanssa sen varmistamiseksi, että EU:n missiot saavat uudenlaisena, alhaalta ylöspäin suuntautuvana politiikkavälineenä aikaan toivotut vaikutukset.

55.

korostaa, että on tärkeää kehittää alueiden ja kuntien valmiuksia hakea EU:n missiorahoitusta sekä hyödyntää kokemuksia, joita on saatu esimerkiksi sellaisista EU:n rahoittamista laajoista hankkeista kuin eurooppalainen elävien laboratorioiden verkosto (ENoLL), Vanguard-aloite, kaupunkien digitalisointia koskeva Digitalising Cities -aloite, Open & Agile Smart Cities -verkosto, kaupunkien tiedealoite (City Science Initiative) ja Living-in.EU-liike (joka tähtää kaupungeissa ja yhteisöissä sovellettavan eurooppalaisen digitalisaatiomallin kehittämiseen). Näin parannetaan kuntien ja alueiden resilienssiä, reagointiherkkyyttä ja aktiivista mukanaoloa eurooppalaisissa uudistuksissa sekä vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kaikkialla EU:ssa. Tämä moninkertaistaa EU:n aloitteiden vaikutukset ja varmistaa resurssien laaja-alaisemman ja oikeudenmukaisemman jakautumisen, jotta kaikkialla on paremmat edellytykset hankkia EU:lta ja muualta rahoitusta sekä päästä kehityksen eturintamaan.

Missiokohtaiset suositukset

56.

korostaa missioiden välisen yhteistyön merkitystä kaikilla hallinnon tasoilla. AK painottaa, että EU:n missioilla on yhdessä selkeä yhteinen painopiste: tehdä tulevaisuudesta kestäväpohjainen ja älykäs. Tämä voidaan toteuttaa edistämällä yhteiskehittämistä sekä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin perustuvia ratkaisuja: — ilmastonmuutokseen sopeutuminen: tulvien, metsäpalojen ja muiden katastrofien hallinta, luontoon perustuvat ratkaisut, kriittisen infrastruktuurin ilmastokestävyyden varmistaminen, väestön terveyteen kohdistuvien vaikutusten valvonta- ja varoitusjärjestelmät — syöpä: terveys yleensä, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääminen erityisesti edistämällä terveitä elintapoja — valtameret ja vesi: vesiekosysteemien suojelu ja ennallistaminen, saastumisen vähentäminen ja ilmastoneutraali sininen talous — ilmastoneutraalit kaupungit: edistyminen monialaisissa ympäristö-, infrastruktuuri- ja teollisuusratkaisuissa, jotka edistävät kaupunkien hiilineutraaliutta — maaperä: maankäytöstä johtuvan pilaantumisen ehkäiseminen ja makean ja terveellisen pohjaveden turvaaminen kaikissa olosuhteissa.

57.

ehdottaa seuraavia missiokohtaisia toimia EU:n missioiden vaikutuksen lisäämiseksi:

a)   Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

AK korostaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla missiolla olisi oltava keskeinen kattava rooli, erityisesti ennakoinnissa ja kaikkien eurooppalaisten toimijoiden kannustamisessa osallistumaan aktiivisesti EU:n missioihin. Tässä missiossa olisi keskityttävä sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen tietoisuuteen sekä siihen, että toimijat saadaan sitoutumaan yleisesti laaja-alaisten systeemisten ratkaisujen kehittämiseen. Siinä on erityisesti käsiteltävä haasteita, jotka liittyvät teollisuuden, asuinympäristön ja liikenteen vihreään siirtymään. Ilmastonmuutoksen takia menetetään jo nyt keskimäärin 12 miljardia euroa vuodessa, ja EU:n olisi tehtävä ilmastoasioista makro- ja julkistaloudellisia analyyseja saadakseen eri toimijat vakuuttuneiksi siitä, että sopeutumis- ja hillintätoimia on nopeutettava rinta rinnan. Pyrittäessä suojelemaan ihmisiä ilmastonmuutokselta on otettava huomioon myös sosiaaliset näkökohdat ja koheesioon liittyvät kysymykset.

b)   Syöpä

AK korostaa maailmanlaajuisen huippututkimuksen merkitystä ja kannustaa tutkijoita ja innovoijia lisäämään sidosryhmien välistä eurooppalaista ja monialaista yhteistyötä tämän mission onnistumiseksi. AK korostaa, että on tärkeää laajentaa HPV-rokotuksia, biopankkitoimintaa ja innovatiivisimpien hoitojen saatavuutta sekä levittää eri maiden ja alueiden parhaita käytäntöjä muihin maihin ja muille alueille. Suurimpia haasteita ovat muun muassa erot syöpähoidon saatavuudessa sekä EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välillä että niiden sisällä samoin kuin sairastuneiden elämän laatu. Varhaisen seulonnan, uusien diagnostiikkavälineiden ja innovatiivisten syöpähoitojen saatavuuden parantaminen Euroopan maissa ja alueilla on näin ollen elintärkeää ja edellyttää investointeja terveydenhuollon infrastruktuuriin, laitteisiin ja digitalisaatioon, terveydenhuoltohenkilöstöön ja uusiin hoitomalleihin. Muita haasteita ovat kohtuuhintaisten hoitojen ja lääkkeiden saatavuus sekä potilaille annettavan yksilöllisen tuen ja omaishoitajia tukevien sosiaalisten innovaatioiden laatu.

c)   Valtamerien ja vesistöjen ennallistaminen vuoteen 2030 mennessä

AK korostaa, että valtamerien ja vesistöjen tervehdyttäminen ja makean veden turvaaminen ovat maapallon kohtalon kysymyksiä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Saastumisongelmat voidaan ratkaista vain korostamalla kansainvälistä ulottuvuutta – toimimalla Välimeren, Atlantin, Itämeren ja Mustanmeren kaltaisten merialueiden ja Tonavan vesistöalueen tasolla – ja lisäämällä alueiden välistä yhteistyötä. Arktiseen alueeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. AK kehottaa tekemään meripolitiikasta ja vesistöistä uuden yhteisen painopisteen ja asettamaan sen keskeiselle sijalle EU-hankkeen elvyttämisessä. Komitea korostaa, että keskittyminen tutkimukseen ja puhtaan veden teknologiaan sekä vesihuollon tehostamiseen on tämän mission kannalta erittäin tärkeää, samoin kuin sininen talous, jossa painotetaan yrittäjyyttä, kestävää matkailua, vähähiiliseen meriliikenteeseen siirtymistä ja merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa. Nämä luovat uusia laajoja mahdollisuuksia rajatylittävälle ja luovalle liiketoimintayhteistyölle. AK korostaa tarvetta mobilisoida kunnat ja alueet luomaan eurooppalaisia verkostoja, jotka liittävät merialan paikallisia innovointiekosysteemejä arvoketjujen yhteyteen ja saavat aikaan innovaatioita meriteollisuusalalla.

d)   Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit

AK korostaa, että EU tarvitsee aktiivisia edelläkävijäkaupunkeja uusien kiireellisten ratkaisujen kehittämiseksi ja kokeilujen tulosten jakamiseksi muiden kanssa – kaikki kaupungit ja alueet kaikkialla Euroopassa on saatava mukaan, ja niitä on tuettava. Edelläkävijäkaupunkeja olisi hyödynnettävä innovaatiokeskuksina, jotka yhdessä kehittävät toistettavissa olevia ja suoraan käyttövalmiita ratkaisuja, joita voidaan laajentaa kaikkiin muihin EU:n kaupunkeihin niiden pyrkiessä kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Komission olisi koottava laajemmassa mittakaavassa yhteen kaupungit, jotka hakivat mukaan mutta eivät tulleet valituiksi, jotta ne voivat hyödyntää edelläkävijäkaupunkien edistystä ja tuloksia monin eri tavoin, muun muassa ottamalla toistettavissa olevia ratkaisuja suoraan käyttöön. Jo olemassa olevat menestyksekkäät ohjelmat ja hankkeet tai niihin liittyvät ”vihreät aloitteet” luetellaan tätä missiota koskevan toteuttamissuunnitelman lisäyksessä. Saatujen kokemusten pohjalta olisi laadittava monitasoisia etenemissuunnitelmia kohti ilmastoneutraaleja kaupunkeja. Olisi luotava monitoimijaisia muutosyhteisöjä, jotka käyttävät yhteisiä välineitä, jolloin vältetään se, että jokainen yhteisö toimisi yksin. AK korostaa, että osallistuvien kaupunkien on laadittava ilmastokaupunkisopimuksia kysyntälähtöisenä prosessina, jonka pitäisi mahdollistaa paikalliset ratkaisut mutta joka tarvitsee vahvaa tukea jäsenvaltio- ja aluetasolta.

e)   Euroopan maaperäsopimus

AK korostaa, että tarvitaan järjestelmäajattelua ja keskeisten muutosten hallintaa, tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta ja oppiminen mukaan luettuna, jotta voidaan saavuttaa kaikentyyppistä maankäyttöä koskevan maaperämission tavoitteet ja kartoittaa uusia keinoja muuttaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa kunnianhimoisemmalla tavalla. Maatalouden tuotantojärjestelmien uudelleensuunnittelu ja elävien laboratorioiden ylikansallisten klustereiden perustaminen ovat mission onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeitä, jotta hiiltä sitovaa viljelyä ja metsänhoitoa saadaan lisättyä. Luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja kansalaisten siirtyminen metsäpohjaisiin biotuotteisiin ja kestävästi ja paikallisesti tuotettuun ruokaan ovat välttämättömiä toimia maaseutu- ja kaupunkiympäristöissä. Lisäksi on tärkeää pohtia, miten metsätaloustoiminnasta saadaan houkuttelevaa ja kannattavuudesta tinkimättä taloudellisesti kestävää maaperään liittyvän mission tavoitteiden tukemiseksi.

AK:n rooli Euroopan laajuisen ja maailmanlaajuisen muutoksen tukemisessa

58.

tähdentää, että ihmiset asuvat ja työskentelevät kunnissa ja alueilla ja että kaikessa EU:n missiotoiminnassa olisi keskityttävä ihmisiin elinkeinoelämän, tiedemaailman ja julkishallinnon sidosryhmistä aina yksittäisiin, eri-ikäisiin ja taustoiltaan erilaisiin kansalaisiin saakka. AK:lla, yhteisellä tutkimuskeskuksella ja muilla asiaankuuluvilla toimijoilla on tietämystä erilaisista toimiviksi osoittautuneista ja tehokkaista kansalaistoimintamenetelmistä, jotka ulottuvat yrittäjyyttä edistävästä prosessista yhteiskunnallisiin kysymyksiin keskittyviin innovaatioleireihin ja joiden avulla kansalaisten osallistuminen voidaan varmistaa.

59.

on valmis tavoittamaan paikallisyhteisöt EU:n missioita koskevan tietoisuuden lisäämiseksi sekä auttamaan missioiden ja EU:n kansalaisten ja yritysten välisten yhteyksien luomisessa.

60.

korostaa, että EU:n missiot onnistuvat vain, jos Euroopan sisäisen osaamis- ja innovaatiokuilun sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen innovaatiokuilun umpeen kuromiseen kiinnitetään huomiota. Painopisteen on oltava kunnianhimoisissa konkreettisissa ja osallistavissa käytännön toimenpiteissä, joissa hyödynnetään tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnan tuloksia.

61.

korostaa, että EU:n missioiden onnistuminen edellyttää tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnan uudenlaista kehittymistä. Tämä tarkoittaa uusia laajoja ratkaisuja, joilla varmistetaan täydentävyys ja edistetään synergiaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien ja muiden unionin ja kansainvälisten ohjelmien ja rahastojen kanssa. Uudessa vaiheessa kokeillaan ERA-keskusten järjestelmää, jonka olisi edistettävä kaikkien asiaankuuluvien EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovointialoitteiden hyödyntämistä olennaisena osana aluepoliittista päätöksentekoa.

62.

toteaa, että EU:n missioiden toteuttaminen edistää paikallista ja alueellista johtajuutta paitsi unionissa myös maailmanlaajuisesti. Pyrkiessään vahvistamaan kuntien ja alueiden roolia kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja muiden maailmanlaajuisten verkostojen puitteissa AK:n olisi luotava synergiaa EU:n missioiden sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien toimien ja Race to Zero- ja Race to Resilience -kampanjoiden välille. EU:n kuntien ja alueiden globaalin johtajuuden vahvistaminen voi myös tukea AK:n pyrkimystä saada valtiotasoa alemmille hallintotasoille virallisesti tunnustettu asema YK:n ilmastosopimuksen puitteissa ja COP27-kokouksen valmistelussa.

Yhteenveto ratkaisevista menestystekijöistä

63.

muistuttaa, että Euroopan on parannettava globaalia kilpailukykyään tukeutuen tietämykseen, Euroopan laajuisiin kumppanuuksiin, valmiuksiin ja osaamiseen pystyäkseen toimimaan tulevaisuuden hyväksi – kyse on osallistavasta lähestymistavasta, jolla pyritään saamaan kaikki mukaan. Euroopalla on tilaisuus ottaa globaali johtoasema kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävässä yhteistyössä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

64.

korostaa, että käytännön toiminta on EU:n missioiden avaintekijä. Tutkimus on välttämätöntä uusien ratkaisujen luomiseksi ja parhaiden etenemistapojen määrittämiseksi, ja asianmukaiset sovellukset ovat ratkaisevan tärkeitä tulosten saavuttamiseksi. EU:n missiot onnistuvat, jos paikallinen ekosysteemi mahdollistaa sen. Kyse ei ole vain teknologiasta ja tutkimuksesta vaan ennen kaikkea ihmiskeskeisestä lähestymistavasta, jonka avulla kehitetään osaamista, puututaan paikallisiin riskeihin ja hyödynnetään parhaita Euroopan laajuisia resursseja. Innovoinnin inhimilliset näkökohdat ovat olennaisen tärkeitä kestävien ratkaisujen yhteiskehittämisen kannalta.

65.

toteaa, että EU:n missiot ovat olennaisen tärkeitä, kun tuetaan Euroopan muutosta vihreämmäksi, terveemmäksi, osallistavammaksi ja selviytymiskykyisemmäksi maanosaksi. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisen EU:n mission on toimittava laajana toimenpidekokonaisuutena. Näiden eurooppalaisten kokonaisuuksien on perustuttava kattaviin alueellisesti ja paikallisesti orkestroituihin toimenpidekokonaisuuksiin, mukaan lukien yhdennetyt tutkimushankkeet, politiikkatoimet ja lainsäädännölliset toimenpiteet sekä paikalliset täytäntöönpanotoimet.

66.

tähdentää tarvetta yhteisrahoittaa ja tukea kuntien ja alueiden jokapäiväistä työtä arvonluonnin ja vertailuoppimisen alalla, jotta parhaat prosessit ja toimet saadaan yhä laajemmin käyttöön kansalaisten päivittäisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Demonstroijayhteisöjen tehtävänä on toimia kaikkien muiden puolesta systeemisen muutoksen edelläkävijöinä, kehittäjinä ja ensimmäisinä testaajina.

67.

on valmis tekemään yhteistyötä EU:n missioiden kanssa sen edistämiseksi, että demonstroijakuntien ja -alueiden ja muiden kuntien ja alueiden väliset vertailuanalyysi- ja vertaisoppimisprosessit olisivat houkuttelevia. Rahoitusvälineiden on oltava joustavia ja innovatiivisia, ja niiden avulla on edistettävä kuntien ja alueiden todellisia etuja.

68.

korostaa, että keskeistä on se, miten kunnat ja alueet oppivat orkestroimaan tarvittavia toimia ja miten nämä toimet houkuttelevat yksityisiä teollisuus- ja muita investointeja. Ihannetapauksessa ERA-keskusten verkoston avulla varmistetaan, että paikallisista ja alueellisista tutkimus-, kehitys- ja innovointiekosysteemeistä tulee erottamaton osa vastaavaa Euroopan laajuista ekosysteemiä.

69.

kehottaa parantamaan yhteiskunnallista ja teknologista ennustettavuutta ja lisäämään yhteistyötä, sillä nämä ovat ratkaisevan tärkeitä menestystekijöitä, joiden avulla voidaan nopeuttaa teollisuus- ja muita investointeja hiilineutraaliuden ja EU:n missioiden muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Missiokeskeinen toimintapolitiikka soveltuu hyvin alhaalta ylöspäin suuntautuvan ulottuvuuden vahvistamiseen EU:n ainutlaatuisessa monitasoisessa hallintojärjestelmässä: saatuja kokemuksia voidaan jakaa ja jaetaan aktiivisesti jäsenvaltioiden kesken. EU:n missioiden tavoitteet on syytä ottaa entistä paremmin huomioon tulevaa lainsäädäntöä kehitettäessä. Esimerkkeinä mainittakoon hiilen hinnoittelu ja 55-valmiuspaketti.

70.

painottaa, että tuoreimmat EU:n tason teollisuus- ja innovaatiopoliittiset suuntaviivat ja suunnitelmat sekä tarvittava uusi tieteellinen ja teknologinen tietämys ja innovaatiot on otettava missioiden yhteydessä huomioon ja niiden pohjalta on kehitettävä ja luotava käytännön ratkaisuja ja menettelytapoja tehokkaiden ruohonjuuritasolta lähtevien tietämyksenhallinta- ja muiden toimien avulla.

71.

panee merkille, että EU:n missioita varten tarvitaan digitaalisia foorumeita muun muassa tietämyksen siirron ja hallinnan nopeuttamiseksi, virtuaalisen yhteistyön ja kumppanuuksien muodostamisen tukemiseksi sekä rahoitusprosessien yksinkertaistamiseksi. Ne on luotava yhdessä kuntien ja alueiden edustajien kanssa.

72.

toteaa yhteenvetona, että uudet asianmukaiset ja tehokkaat työskentelyprosessit ovat olennaisen tärkeitä EU:n missioiden onnistumisen varmistamiseksi. Prosessien on heijastettava avoimen innovoinnin seuraavasta sukupolvesta eli Open Innovation 2.0 -mallista, erilaisista quadruple helix -aloitteista ja monista muista saatuja kokemuksia siitä, miten voidaan yhdessä kehittää houkuttelevaa osallistavaa seuraavan sukupolven hallintoa. Kansalaisten koko kirjo, nuorista vanhempiin, on otettava mukaan. Missiotoimissa olisi otettava huomioon eri sukupolviin liittyviä näkökohtia ja luotava innovatiivisia ja vastuullisia tapoja saavuttaa sellainen sitoutumisen taso, jota Euroopan tulevaisuuden saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää.

---

(1)  AK:n täysistunnossa 27. tammikuuta 2022 annettu päätöslauselma Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista (OJ C 270, 13.7.2022, s. 1).

(2)  AK:n täysistunnossa 1.–2. joulukuuta 2021 annettu päätöslauselma Euroopan komission vuoden 2022 työohjelmasta (EUVL C 97, 28.2.2022, s. 1).

(3)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan unionin missiot (COM(2021) 609 final).

(4)  European Research Area Policy Agenda – Overview of actions for the period 2022–2024, Euroopan komissio 2021.

(5)  AK:n lausunto aiheesta ”Euroopan horisontti – yhdeksäs tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma” (COR-2018-03891) (EUVL C 461, 21.12.2018, s. 79).

(6)  Vuoden 2021 strateginen ennakointiraportti (COM(2021) 750 final).

(7)  Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten (COM(2020) 628 final).

(8)  Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten (COM(2020) 628 final).

(9)  AK:n täysistunnossa 1. heinäkuuta 2021 annettu lausunto aiheesta ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (EUVL C 440, 29.10.2021, s. 42).

(10)  IEA, Energy Technology Perspectives 2020.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen”

(2022/C 301/06)

Esittelijä: Christophe CLERGEAU (FR, PES), Pays de la Loiren aluevaltuuston jäsen

POLIITTISET SUOSITUKSET

Yleistä

1.

Euroopan alueiden komitea muistuttaa, että maaliskuussa 2020 komitean puheenjohtaja kehotti Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita luomaan eurooppalaisen terveysalan mekanismin (1) ja että komitea kehitteli tätä ajatusta myöhemmin myös vuonna 2020 aiheesta ”Terveysuhkiin keskittyvä EU:n hätämekanismi” antamassaan lausunnossa (2). Komitea toteaa, että tiedonanto COM(2021) 576 on saanut innoituksen tästä.

EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta on käyty keskustelua covid-19-epidemian jatkuessa, ja tämä tilanne kannustaa entisestään tekemään terveydestä Euroopan unionin prioriteetin. HERAn perustamisella pyritään kuitenkin laajempaan tavoitteeseen, joka koskee kaikenlaisia ihmisten terveyteen kohdistuvia laajamittaisia tai rajatylittäviä riskejä, ja se kattaa sekä varautumisvaiheen että kriisivaiheen. Näihin on lisättävä vielä haasteet, jotka liittyvät ennaltaehkäisyyn ja yhteiskunnan ja alueiden selviytymiskykyyn. Kaikkeen tähän liittyy laajemmin myös Ukrainan sota, jolla on valtava vaikutus terveydenhuoltopalveluihin, infrastruktuuriin ja rajatylittävään yhteistyöhön, jotka olivat jo suuren paineen alla ja äärirajoilla covid-pandemian pahimmassa vaiheessa.

2.

Euroopan alueiden komitea kannattaa HERAn perustamista terveyskriiseihin varautumisesta ja niiden hallinnasta vastaavaksi viranomaiseksi. Samalla on otettava huomioon yhtäältä se, että jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu ennaltaehkäisystä, kansanterveydestä ja terveydenhuollosta sekä kriisivalmiudesta ja kriisinhallinnasta, ja toisaalta alueiden tärkeä rooli, koska kahdella kolmasosalla EU:n jäsenvaltioista on eri tavoin hajautetut terveydenhuoltojärjestelmät. Komitea korostaa, että väestön suojelemiseksi tarvitaan kokonaiskuvaa. Komission toiminta on kuitenkin edelleen hajautettu useisiin päätöksentekokeskuksiin. Komitea korostaa myös, että unionin on annettava tukea jäsenvaltioille ja alueille.

3.

Terveyskriisit ovat niiden alkuperästä riippumatta vaara väestölle, johon ne vaikuttavat hyvin epätasaisesti, mutta myös Euroopan yhdentymistä uhkaava tekijä, jos niihin ei pystytä vastaamaan nopeasti, tehokkaasti, johdonmukaisesti ja solidaarisuuden hengessä. Covid-19-kriisi on pannut eurooppalaisten välisen solidaarisuuden, sisämarkkinoiden eheyden ja Schengen-yhteistyön koetukselle. Euroopan alueiden komitea katsoo kriisin myös osoittaneen, että ”jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa” unionin terveysturvallisuuden ja väestön suojelun tavoitteita ja että unionin toimien lisääminen tällä alalla on siten toissijaisuusperiaatteen mukaista (3).

4.

Vaikka terveys- ja terveydenhuoltojärjestelmien hallinnointi kuuluu kansalliseen toimivaltaan, komissiolla on perussopimusten mukaisesti tärkeä rooli väestön terveyden suojelemisessa ja sisämarkkinoiden turvaamisessa, sillä perussopimuksiin kirjattuihin olennaisiin vaatimuksiin kuuluu väestön terveyden suojelu ja komissiolle annetaan tehtäväksi suojella unionin säännöstöä. Tämä on toteutettava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ja se antaa oikeutuksen Euroopan parlamentin aktiiviseen osallistamiseen. Euroopan alueiden komitea haluaa tuoda äänensä kuuluviin tässä keskustelussa ensinnäkin siksi, että kriisitilanteessa toiminta paikallis- ja lähitasolla on olennaisen tärkeää väestön suojelun varmistamiseksi, ja myös siksi, että monilla alueilla on merkittävää toimivaltaa terveyden alalla ja että alueiden tuki innovoinnille ja teollisuudelle on keskeinen tekijä, jotta voidaan toteuttaa vastatoimia kriisien torjumiseksi.

HERAn tehtäväkenttä, hallinto ja kehittyminen

5.

Euroopan alueiden komitea kannattaa komission ehdottamaa HERAn erittäin laajaa tehtäväkenttää kuitenkin niin, että kunnioitetaan muiden elinten (4) toimivaltaa. Tarkoituksena on torjua ihmisten terveyteen kohdistuvia uhkia, jotka voivat olla luonnollisia, tahattomia tai tahallisia, muun muassa terrorismista aiheutuvia, ja olla alkuperältään pandemiaan liittyviä, biologisia, ympäristöstä johtuvia, ydinperäisiä tai alkuperältään tuntemattomia.

6.

Komitea korostaa, että tehtäväkentän lisäksi myös HERAn toiminta-ala on hyvin laaja, sillä sen on tarkoitus tunnistaa riskit ja analysoida niitä ennen kriisejä, edistää ennakoivia toimia, vahvistaa yhteiskunnan ja alueiden kriisivalmiuksia, määritellä kriisinhallintaskenaarioita asianmukaisine toimineen, vahvistaa teollisuuden, tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemiä asianmukaisten vastatoimien kehittämiseksi ja tuottamiseksi ja varmistaa, että kaikki tällaiset toimenpiteet ovat unionin kuntien, alueiden ja väestön käytettävissä.

7.

Euroopan alueiden komitea on huolissaan HERAn kyvystä suoriutua tehtävistään näiden valtavien haasteiden edessä.

8.

On ymmärrettävä, että HERAn perustaminen komission sisäisenä yksikkönä on käytännön sanelema valinta, joka mahdollistaa nopean etenemisen ja paremman koordinoinnin komission eri toimintojen välillä, mutta valinnan olisi oltava vain väliaikainen ja sitä olisi voitava tarvittaessa muuttaa. Komission sisäisen yksikön asema ei saa haitata terveyskriiseihin valmistautumiseen ja niiden hallintaan tarvittavan erikoistuneen ja korkeatasoisen henkilöstön rekrytointia. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti on tärkeää varmistaa itsenäinen päätösvalta, joka on välttämätöntä, jotta riskejä voidaan analysoida riippumattomasti ja toteuttaa viipymättä tarvittavat toimenpiteet ihmishenkien suojelemiseksi.

9.

Helmikuun 10 päivänä julkaistun vuoden 2022 toimintasuunnitelman mukaan vuotuinen talousarvio on 1,3 miljardia euroa, mikä on myönteinen signaali mutta ei johdonmukaista sitä ajatellen, että kuuden vuoden talousarvion on kaavailtu olevan 6 miljardia euroa. Tätä vuotuista talousarviota tarkasteltaessa voidaan havaita, että paino on vahvasti lääketieteellisten vastatoimien hankinnassa sekä eurooppalaisten varastojen luomisessa ja hallinnoinnissa (675,5 miljoonaa euroa) – tämän vaikutusta muiden eurooppalaisten pelastuspalvelutoimien rahoitukseen ei kuitenkaan mainita –, uusien tuotantovalmiuksien tukemisessa (160 miljoonaa euroa) ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvissa tutkimusohjelmissa (350 miljoonaa euroa), joista suurin osa ei ole uusia. Toimiin, joiden avulla ennakoidaan riskejä ja mukautetaan terveydenhuoltojärjestelmiä, jää siten vain 100 miljoonaa euroa.

10.

HERAn hallinto on kolmas heikko kohta. Se on rajattu tiukasti komissiolle ja jäsenvaltioille, ja se jättää Euroopan parlamentin tarkkailijan rooliin ja sulkee kaikki sidosryhmät, kunnat ja alueet sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat HERAn pysyvien elinten ulkopuolelle. Hallinto ei ole asianmukaista eikä tehokasta, sillä kriisivalmius ja kriisinhallinta edellyttävät suuren joukon erilaisia toimijoita ja erilaista asiantuntemusta. Kunnat ja alueet, kaikki terveydenhuollon eri ammattilaiset, potilasjärjestöt, muut tiede- ja tutkimusalan keskeiset toimijat sekä terveys- ja yhteisvastuualan kansalaisjärjestöt ovat ehdottoman tärkeitä sidosryhmiä kriiseistä selviytymisessä, ja ne on otettava kaikilta osin huomioon. Eri sidosryhmien olisi oltava pysyviä jäseniä edes neuvoa-antavassa foorumissa, jolla olisi oltava mahdollisuus antaa suosituksia HERAn hallintoelimille ja osallistua sen toiminnan eri osa-alueisiin.

11.

Euroopan alueiden komitea tunnustaa kansallisen toimivallan ensisijaisuuden ja komission ja jäsenvaltioiden yhteisen työn ratkaisevan merkityksen, mutta kehottaa komissiota ja neuvostoa palaamaan avoimeen ja osallistavaan koordinointimenetelmään sidosryhmien kanssa ja antamaan paikallis- ja alueviranomaisten edustajille ja Euroopan parlamentille niille kuuluvan aseman oikeudellisista näkökohdista riippumatta.

12.

HERAn operatiivinen toiminta näyttää keskittyvän lääketieteellisten vastatoimien tarjoamiseen. Kriisinhallintaan liittyy kuitenkin monia muita seikkoja, erityisesti ennaltaehkäisyn ja väestönsuojelun alalla. Euroopan alueiden komitea katsoo, että vastatoimien olisi katettava kaikki lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteet, mukaan lukien niiden vaikuttavat aineet, sekä kaikki antibiootit, rokotteet, testit ja diagnostiikka, lääkinnälliset laitteet ja tarvikkeet, henkilösuojaimet, varusteet sairaaloissa ja alueilla ja myös tietojärjestelmät sekä tartuntatautien ja uusien vierasaineiden seurantajärjestelmät. Kaikkia näitä resursseja tarvitaan, jotta voidaan vastata kriiseihin ja suojella väestöä ja ihmisten terveyttä.

13.

Komitea kehottaa kiinnittämään yhtä paljon huomiota sekä yhteiskunnan selviytymiskyvyn että yhteisen kriisin- ja katastrofinhallintakulttuurin kehittämiseen. Tässä yhteydessä olisi tehostettava tukea Euroopan pelastuspalvelumekanismille, jonka määrärahoja HERAn perustaminen ei saisi vähentää. Viittaaminen ”hätään” HERAn nimessä ei saisi aiheuttaa sekaannusta eikä johtaa päällekkäisyyteen unionin pelastuspalvelumekanismissa jo kehitettyjen kriisinhallintajärjestelyjen kanssa, joiden kulmakivenä on komission alainen EU:n hätäavun koordinointikeskus (ERCC). Näiden kahden komission välineen välillä tarvitaan erittäin tiukkaa koordinointia ja selkeää roolien jakoa, ja niitä voitaisiin tulevaisuudessa lähentää. HERA on myös tarpeen erottaa neuvoston ja parlamentin välillä parhaillaan neuvoteltavana olevan rajatylittäviä terveysuhkia koskevan tarkistetun säädöksen nojalla toteutettavista toimista sekä Euroopan lääkeviraston ja erityisesti Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tehtävistä.

14.

HERAn monivuotisen strategisen suunnitelman laatiminen on ehdoton prioriteetti, ja siihen on otettava mukaan myös Euroopan parlamentti, kunnat ja alueet sekä sidosryhmät. Suunnitelmassa on määriteltävä, kuinka paljon resursseja tarvitaan, jotta HERA voi hoitaa lukuisat tehtävänsä tehokkaasti, kuvailtava sen kehittämisen vaiheet ja esitettävä seurantaindikaattorit. Strategisessa suunnitelmassa on myös tarkennettava yhteistyömekanismit HERAn ja EU:n muiden toimintavälineiden – esimerkiksi Euroopan lääkeviraston (EMA), Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja pelastuspalvelumekanismin – välillä ja esitettävä, miten myös niitä voidaan vahvistaa, jotta ne pystyvät täyttämään tehtävänsä HERAn kanssa koordinoiden.

Varautuminen kriiseihin ja katastrofeihin Euroopassa ja koko väestön tehokas suojelu kaikissa unionin kunnissa ja kaikilla alueilla

15.

Covid-19-pandemiasta saadut kokemukset osoittavat, että tehokkaita toimia ei voida toteuttaa ilman yhteisiä EU:n tason toimia, jotka täytyy sovittaa erilaisiin valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. HERAn on myös pyrittävä kunnianhimoisiin ja yhdenmukaisiin eurooppalaisiin tavoitteisiin väestön suojelemisessa kriiseiltä. Covid-19-pandemia tuo tällä hetkellä itse asiassa esille eriarvoisuuden alueiden välillä ja sosiaalisen eriarvoisuuden hoidon ja rokotusten saatavuudessa. Tämä eriarvoisuus haittaa terveyskriiseihin reagoimista ja asettaa koko unionin vaaraan.

16.

Euroopan alueiden komitea toivoo, että HERA analysoisi alueiden ja väestön haavoittuvuutta terveyskriiseissä. Tässä haavoittuvuuksien analysoinnissa on otettava huomioon, onko varastoja eri puolilla Eurooppaa ja millainen on toiminnallinen valmius tavoittaa kaikki väestöryhmät ja ensisijaisesti ne, joiden terveys on kaikkein haurainta, jotka ovat syrjäytyneitä ja jotka elävät köyhyydessä. Siinä on myös tarkasteltava, pystyvätkö terveydenhuoltojärjestelmät, sairaalat ja terveydenhuollon muut yksiköt lisäämään kapasiteettiaan kriisitilanteessa, jotta suunniteltu hoito voidaan varmistaa mahdollisimman hyvin ja samalla pystytään ottamaan vastaan kriisin takia tulevia uusia potilaita.

17.

HERAn onkin kehitettävä yhteistyössä unionin muiden toimivaltaisten elinten kanssa terveysturvallisuuden haavoittuvuuden tulostaulu (health security vulnerability scoreboard) ja laadittava yhdessä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa ohjelmia erilaisiin hätätilanteisiin reagoimista varten sekä terveydenhuoltojärjestelmien stressitestejä. Näiden testien tulosten pohjalta komission ja neuvoston olisi annettava jäsenvaltioille ja alueille suosituksia, jotta ne vahvistaisivat tarvittaessa terveydenhuoltojärjestelmiään sekä reagointivalmiuksia alueilla ja terveydenhuollon alalla ja varmistaisivat yhtäläisen suojan kaikille väestöryhmille. Näitä suosituksia on myös seurattava.

18.

HERAn olisi myös autettava kehittämään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puitteissa tutkimusohjelmia, jotka koskevat haavoittuvimmassa asemassa oleville väestöryhmille (mm. köyhyydessä elävät ja syrjäytyneet, vähemmistöt, pakolaiset, väkivallan uhreiksi joutuneet naiset, vanhukset, vammaiset henkilöt sekä henkilöt, joilla on useita sairauksia) suunnattuja toimia, sillä covid-19-pandemiasta saadut kokemukset osoittavat näiden ryhmien olevan usein uhreista ensimmäisiä. Näissä tutkimusohjelmissa olisi myös käsiteltävä erityisesti ikääntyneiden eriarvoisuutta terveydenhuollon saatavuudessa, lasten ja nuorten mielenterveyttä, sairaaloiden ja lähiterveydenhuollon täydentävyyttä sekä terveydenhuoltojärjestelmien organisointiin liittyviä ja erityisesti digitaalisia innovaatioita. Niihin olisi aina sisällytettävä sukupuolinäkökulma naisten tarpeiden asianmukaisen huomioon ottamisen varmistamiseksi.

19.

Väestön valmistaminen tuleviin katastrofeihin ja epidemioihin on keskeinen haaste, johon HERAn on osaltaan vastattava. EU:n tasolla on myös tarpeen vahvistaa ja koordinoida ennaltaehkäiseviä kansanterveysohjelmia, terveyden edistämiseen tähtääviä ohjelmia ja ohjelmia digitaalisen kahtiajaon ja disinformaation torjumiseksi. Näiden ennaltaehkäisevien toimien on oltava monialaisia ja katettava kaikki julkiset politiikat. HERAn toiminnan on oltava osa kunnianhimoisempaa eurooppalaista ennaltaehkäisypolitiikkaa, joka määritellään EU4Health-ohjelman puitteissa. Tätä ohjelmaa olisi vahvistettava, ja siinä olisi otettava paremmin huomioon myös mielenterveys- ja vammaiskysymykset ja kroonisten sairauksien torjuminen.

20.

Lisäksi on syytä ottaa opiksi covid-kriisin ja Ukrainan sodan konkreettisista kokemuksista toteuttamalla tutkimustoimia. Olisi myös käynnistettävä muita toimia, joiden tavoitteena on terveydenhuoltojärjestelmien nopea reagointi ja vastatoimenpiteiden nopeampi käyttöönotto kenttätasolla (moduulisairaalat, siirrettävät ja yksinkertaistetut lääkinnälliset laitteet, liikkuvat terveydenhuoltoyksiköt, pienimuotoiset rokotuskeskukset, terveydenhuollon ammattilaisten riittävä määrä jne.).

21.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä eristyneiden maaseutualueiden, vuoristoalueiden ja syrjäisimpien alueiden erityisiin haasteisiin. On todettava, että nämä toimet puuttuvat suurelta osin HERAn vuoden 2022 työohjelmasta, mitä Euroopan alueiden komitea pitää valitettavana. Komitea kehottaakin tarkistamaan ohjelmaa vuodesta 2023 lähtien.

22.

Euroopan alueiden komitea katsoo, että nämä toimenpiteet eivät uhkaa jäsenvaltioiden toimivaltaa, vaan päinvastoin tarjoavat kullekin valtiolle mahdollisuuden tehostaa väestönsä suojelua koordinoidusti alueiden kanssa.

23.

Tulevien kriisien hallinnan kannalta voisi olla hyödyllistä, että Euroopan komissio tekisi yksityiskohtaisen analyysin pandemian aikaisista terveysmenoista, jotka on rahoitettu koheesiorahastoista sekä elpymis- ja palautumistukivälineestä. Lisäksi terveyskriisien ehkäisemistä ja hallintaa koskevien tulevien toimien suunnittelemista varten voitaisiin nostaa esille parhaita käytäntöjä kansalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolta.

24.

Euroopan alueiden komitea kehottaa soveltamaan väistämättä lisääntyviin terveydenhuoltojärjestelmän ja kriisivalmiuden vahvistamisen menoihin erityistä lähestymistapaa eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja katsoo, että niihin tulisi voida saada pysyvästi tukea koheesiopolitiikan rahastoista koronavirusinvestointialoitteen johdosta. Komitea on huolissaan siitä, että terveydenhuoltomenojen osuus on ollut elpymissuunnitelmassa toistaiseksi erittäin pieni, ja kehottaa lisäämään tukea kuntien ja alueiden selviytymiskyvyn ja valmiuksien parantamiseen terveyden ja pelastuspalvelun alalla.

25.

Komitea muistuttaa, että kunnilla ja alueilla on aktiivinen rooli unionin ja jäsenvaltioiden rinnalla näiden uusien, väestön suojelua koskevien lähestymistapojen kehittämisessä. Näin on erityisesti silloin, kun niillä on toimivaltaa terveyden alalla ja kun he hallinnoivat sairaala- ja terveydenhuoltojärjestelmää. Tämä rooli on tunnustettava jäsenvaltioiden ja unionin tasolla toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen mukaisesti.

Ukrainan sodan opetukset

26.

Euroopan alueiden komitea on tyytyväinen HERAn osallistumiseen ukrainalaisten pakolaisten rokotuskampanjaan EU:ssa ja sen tarjoamaan tukeen unionin pelastuspalvelumekanismille, joka takaa rokotteita lapsille ja muita välttämättömiä lääkintätarvikkeita myös lääketeollisuuden ja terveysministeriöiden tuen ansiosta.

27.

Euroopan alueiden komitea katsoo, että Ukrainan sota on vahva muistutus siitä, että Euroopan on oltava valmistautunut kaikenlaisiin kriiseihin. Samoin kuin covid-19-pandemia iski alueillemme ilman ennakkovaroitusta, myöskään aseellista konfliktia unionin välittömässä naapurustossa ei osattu odottaa. Sen vaikutus terveydenhuoltojärjestelmiin etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa kasvaa jatkuvasti, ja tilannetta on seurattava tiiviisti, jotta ei saavutettaisi kriittistä pistettä. HERAn analysointi- ja ennakointivalmiuksia on kehitettävä nopeasti, jotta voidaan varmistaa, että seuraava välitön katastrofi ei pääse yllättämään Euroopan unionia.

28.

Komitea painottaakin, että etusijalle on asetettava kyky vahvistaa kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla EU:n alueilla terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia, jotta ne voisivat mukautua nopeasti odottamattomiin tapahtumiin. Terveysturvallisuuden haavoittuvuuden tulostaulu ja terveydenhuoltojärjestelmien stressitestit ovat siksi entistä selvemmin ensisijaisia toimia.

29.

Euroopan alueiden komitea kiinnittää huomiota siviilikäytössä olevan ydininfrastruktuurin mahdollisesta vahingoittumisesta aiheutuvan säteilyaltistuksen riskiin ja kroonisten sairauksien hoidon mahdolliseen keskeytymiseen syöpä ja HIV mukaan lukien (HIV:n esiintyvyys Ukrainassa on Euroopan korkeimpia). Nämä riskit vaikuttavat todennäköisesti myös vastaanottavien maiden terveydenhuoltojärjestelmiin.

30.

Ukrainan sota, joka on johtanut miljoonien rokottamattomien ihmisten saapumiseen EU:hun, kannustaa vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä vastatoimien ja erityisesti rokotteiden saatavuuden varmistamiseksi ensisijaisesti unionin naapurimaiden kanssa. Euroopan alueiden komitea on siksi huolissaan siitä, että tällaiset toimet saavat HERAn vuoden 2022 työohjelmassa vain vähän huomiota.

Teollisuuspolitiikka ja julkiset hankinnat terveyden parantamiseksi

31.

Euroopan alueiden komitea suhtautuu myönteisesti kriisin alettua tehtyihin aloitteisiin vastatoimien saatavuuden nopeuttamiseksi sekä ehdotukseen neuvoston asetukseksi kriisinhallintatoimenpiteistä. Komitea katsoo, että nykyiset ehdotukset eivät kuitenkaan vielä riitä, jotta terveyskriiseihin voitaisiin varautua tehokkaasti.

32.

Komitea korostaa, että kriisien edellä tarvitaan teollisuus- ja innovointipolitiikkaa ja että on ehdottoman tärkeää luoda uusi sääntely- ja toimintakehys, joka mahdollistaa EU:n suvereniteetin terveysalalla ja sen kyvyn valmistaa teollisesti tutkimuksen ja innovoinnin tuloksena syntyviä tuotteita.

33.

Komitea katsoo, että Euroopan unionin on varmistettava keinot tuottaa alueellaan keskeisiä vastatoimia, jotka ovat suurelta osin yhteisiä erilaisten kriisien hallinnalle. Näiden lääkkeiden sekä niissä olevien vaikuttavien aineiden, lääkinnällisten laitteiden, testien, diagnostiikan ja perustarvikkeiden tuottaminen Euroopassa vaatii ennakoivaa julkisten hankintojen politiikkaa, jossa katetaan mahdollisesti nousevat toimituskustannukset. Tällä hetkellä ei ole selvää, miten unionin toimintasäännöt ja -periaatteet mahdollistaisivat tämä tärkeän tavoitteen saavuttamisen.

34.

Komitea on erittäin huolissaan niiden monien yritysten vaikeuksista, jotka investoivat viranomaisten pyynnöstä kriisin alussa toimituspuutteiden paikkaamiseksi ja jotka on nyt hylätty, kun hankintoja tehdään EU:n ulkopuolelta. Komitea katsoo, että kriisistä ei ole otettu opiksi ja että tätä kysymystä olisi käsiteltävä kiireellisesti. Komitea pyytää erityisesti, että kansalliset ja eurooppalaiset strategiset varastot kootaan ja täydennykset hankitaan aina kun mahdollista Euroopassa valmistetuista tuotteista.

35.

Euroopan alueiden komitea kehottaakin komissiota tutkimaan asiaa ja ehdottamaan asianmukaista lainsäädäntökehystä, joka sallisi poikkeamisen valtiontukia ja julkisia hankintoja koskevista säännöistä erityisesti keskeisten vastatoimien tapauksessa. Sen, mikä on nyt mahdollista sirujen alalla (eurooppalainen siruja koskeva säädös), tulisi olla mahdollista myös terveysalalla.

36.

Tällä uudella oikeudellisella kehyksellä olisi joustavoitettava julkisia hankintoja ja erityisesti innovatiivisia hankintoja koskevia sääntöjä, vahvistettava ulkomaisten investointien valvontaa ja mahdollistettava riittävä suora tuki lääketieteellisten innovaatioiden, kuten rokotteiden, kehittämisen nopeuttamisen ja markkinoille saattamisen tehokkaaksi edistämiseksi. Tällä hetkellä Euroopan unionin ei ole oikeudellisesti mahdollista toteuttaa samanlaisia toimia kuin Yhdistyneen kuningaskunnan tai Yhdysvaltojen, mikä vaarantaa sen mahdollisuudet saada rokotteita.

37.

Euroopan alueiden komitea on huolissaan menetetystä ajasta ja pitää valitettavana, että HERAn vuoden 2022 työohjelman julkaisemisen yhteydessä ei käynnistetty asiaa koskevaa aloitetta. Komitea kehottaa komissiota esittämään pikaisesti ehdotuksen parlamentille ja neuvostolle.

38.

Euroopan alueiden komitea panee merkille viimeaikaiset edistysaskeleet tutkimus- ja innovointitoiminnan organisoinnissa terveyskriiseihin varautumisen alalla. Puheenjohtajavaltio Ranska on ilmaissut vahvan tukensa Euroopan yhteistä etua koskevalle tärkeälle hankkeelle (IPCEI), jolla vahvistetaan terveysalan teollisuuspolitiikkaa ja unionin strategista asemaa tällä alalla edistämällä innovointia terveysteollisuuden eri segmenteillä. Lisäksi komissio käynnisti huhtikuussa 2021 kuulemiset, joilla pohjustetaan eurooppalaisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden käynnistämistä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelman puitteissa pandemioihin valmistautumisesta ja jäsenvaltioiden toteuttamien tutkimusten koordinoimisesta. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa puitteita, joilla varmistettaisiin kaikkien niiden Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimien, joilla voitaisiin edistää HERAn tehtäviä, ja 1,7 miljardin euron talousarvion johdonmukaisuus, kun kahdessa aiemmassa pandemia- ja rokotetutkimusta koskevassa puiteohjelmassa määrärahat olivat 4 miljardia euroa. Euroopan alueiden komitea kehottaakin — perustamaan HERAn tieteellisen neuvoston, joka on moniarvoinen ja sidosryhmät osallistava ja jonka tehtävänä on määritellä tieteelliset painopisteet ja t&i-etenemissuunnitelma, jota Horisontti Eurooppa -puiteohjelman pitäisi noudattaa — mobilisoimaan enemmän määrärahoja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta HERAn t&i-tarpeisiin vastaamiseksi — käynnistämään pohdinnan sellaisen terveyskriiseihin valmistautumiseen ja niiden hallintaan keskittyvän tulevan ”mission” luomisesta, joka mahdollistaisi monialaisen lähestymistavan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, tieteellisen ja operatiivisen koordinoinnin sekä kaikkien sidosryhmien osallistumisen kiinnittäen erityistä huomiota julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön edistämiseen.

39.

Mikrobilääkeresistenssiä koskeva tutkimus vaikuttaa aivan ensisijaiselta aiheelta HERAlle. Mikrobilääkkeiden liiallinen käyttö sekä kotieläintaloudessa että ihmisten terveydenhoidossa on aikapommi. Jos ratkaisua ei löydetä nopeasti, on todennäköistä, että joudumme pian tilanteeseen, jossa meillä ei enää ole mitään lievitys- tai hoitokeinoa. Lähes kaikki uudet antibiootit, jotka on saatettu markkinoille viime vuosikymmenten aikana, ovat muunnelmia 1980-luvulla löydetyistä antibiooteista. Komissio ei ole toistaiseksi saavuttanut vakuuttavia tuloksia tällä alalla, kuten tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2019 kertomuksessa (5) osoitetaan. Sen vuoksi on tarpeen sekä tehostaa ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja, jotta ne koordinoisivat kaikkia mikrobilääkkeiden käytön valvontaan alueilla, sairaaloissa ja yhteisöissä osallistuvia toimijoita, että investoida uusien antibioottien ja vaihtoehtoisten ennaltaehkäisymenetelmien tutkimukseen.

40.

Uusi lainsäädäntökehys mahdollistaisi strategisen kumppanuuden kehittämisen EU:n ja lääketeollisuuden välille, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon yleisen edun mukaiset terveystavoitteet. Vastineena EU:n suoralle tuelle olisi luotava teollisuutta Eurooppaan, mahdollistettava etuoikeus tuotteiden saamisessa sekä annettava oikeus valvoa vastatoimien hinnoittelua ja lupapolitiikkaa.

41.

On myös aiheellista pohtia suunniteltuja tutkimus- ja innovointitoimia ja HERAn roolia tällä alalla. On tarpeen parantaa pikaisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kyseisen osion täytäntöönpanoa, jotta HERAlle voidaan laatia nopeasti tutkimuksen ja innovoinnin etenemissuunnitelma, jossa selkiytetään, miten puiteohjelmasta sille tarkoitetut 1,8 miljardin euron määrärahat voidaan käyttää.

42.

Euroopan alueiden komitea korostaa tarvetta vahvistaa välittömästi innovatiivisia pk-yrityksiä, jotka kehittävät lääketieteellisiä vastatoimia ja valmistavat kaikentyyppisiä laitteita ja varusteita ihmisten suojelemiseksi ja kriiseistä selviytymiseksi. On ensinnäkin tuettava yritysten perustamista ja innovointia, mikä kuuluu erityisesti kuntien ja alueiden toimivaltaan, ja myös autettava niitä kasvamaan ja kehittämään valmiuksiaan tehdä kliinisiä tutkimuksia ja valmistaa tuotteita Euroopassa.

43.

Tämä edellyttää huomattavia investointeja ja kyseisten yritysten pääomapohjan vahvistamista. Olisikin tarpeen turvautua Euroopan innovaationeuvostoon (EIC), jotta eurooppalaista innovaatioekosysteemiä voitaisiin jäsentää paremmin vastatoimien kehittämisen ja terveyskriisien hallinnan ympärille ja jotta riskipääoman ja kehittämisen tukivälineitä voitaisiin vahvistaa niin, että innovatiiviset yritykset voisivat kasvaa säilyttäen juurensa Euroopassa. Näiden toimien avulla on myös voitava jakaa vastatoimien kehittämisestä ja tuottamisesta aiheutuva teollinen riski.

44.

Lääketieteellisten vastatoimien tehokkuus on suoraan kytköksissä kliinisten kokeiden sujuvampaan hallinnointiin. Samalla on varmistettava eettisten sääntöjen noudattaminen ja henkilötietojen suoja. HERAn tulee ehdottaa vahvempaa yhteistyökehystä EMAn kanssa keskisuurten ja laajojen kliinisten kokeiden koordinoimiseksi, sillä tämä oli erittäin puutteellista covid-19-kriisin pahimmassa vaiheessa. ”Vaccelerate”- ja ”HERA incubator” -aloitteet ovat rohkaiseva alku näiden puutteiden korjaamiselle, mutta on luotava selkeämmät toiminnalliset yhteydet kansallisiin viranomaisiin, jotta kaikki sääntelyyn tai protokollaan liittyvät esteet voidaan poistaa nopeammin. Uuden eurooppalaisen lääkestrategian tarkastelun olisi mahdollistettava merkittävä kehitys, mukaan lukien sellaisten lääkkeiden kliinisten kokeiden lupien keskittäminen, joille on tarkoitus saada myyntilupa Euroopassa.

45.

Myös tutkimusinfrastruktuuri on ratkaisevan tärkeää. Tarvitaan asianmukaisia analyysilaitteistoja, suorituskykyisiä tietokoneita, tietovarastoja sekä kattavia epidemiologisia ja kohorttitutkimuksia, joiden avulla voidaan analysoida uusia uhkia ja luoda mallivalmiusskenaarioita, jotta voidaan puuttua laajamittaisiin, valtioiden rajat ylittäviin terveyskriiseihin.

Ennaltaehkäisyyn ja solidaarisuuteen perustuvat kansainväliset toimet

46.

Euroopan alueiden komitea pitää Euroopan edun mukaisena toteuttaa toimia siellä, missä uusia terveysriskejä ilmaantuu, jotta voidaan rajoittaa unionin altistumista riskeille. HERAlla on tästä syystä oltava keinot verkostoitua useiden kumppanien kanssa (kansainvälisellä tasolla erityisesti Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan neuvosto) ja osallistua toimiin EU:n rajojen ulkopuolella yhteistyössä asianomaisten maiden kanssa heti, kun vaara on havaittu, ja saada käyttöönsä merkittävät resurssit. Yhteistyön on katettava myös varautumisvaihe ja erityisesti ennaltaehkäisevät toimenpiteet, heikkojen kohtien vähentäminen ja yhteiskunnan varautuminen kriiseihin. Tätä varten HERAn on luotava kumppanuuksia kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, paikallisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen sekä riskinehkäisyohjelmia toteuttavien monenvälisten järjestöjen kanssa.

47.

Rokotteiden ja muiden lääkinnällisten tuotteiden teollis- ja tekijänoikeuksien avaaminen ei ole riittävä ratkaisu, jos kehitysmailla ei ole valmiuksia kehittää itse tuotantoaan. Euroopan alueiden komitea kehottaa tarvittaessa sääntelemään tiettyjen lääkkeiden hintoja ja velvoittamaan lääketeollisuuden myöntämään valmistuslisenssejä WTO:n ehdotuksen mukaisesti. Komitea kehottaa edistämään EU:n politiikalla vähiten kehittyneiden maiden erityistilanteeseen mukautettujen tuotteiden kehittämistä. Komitea toivoo, että unioni harjoittaa aktiivista teknologiansiirtopolitiikkaa, tukee paikallista tuotantoa ja tarjoaa asianmukaista suoraa tukea väestön terveydenhuollon varmistamisen edistämiseksi kaikkialla siellä, missä se on tarpeen.

48.

Euroopan alueiden komitea panee merkille ja jakaa EU:n kansalaisten erittäin suuret odotukset sen suhteen, että unioni ottaa suuremman roolin terveysalalla. Komitea toteaa, että perussopimuksen 168 artiklan nykyinen hyvin rajoittava sanamuoto on tällä hetkellä este, ja katsoo, että Euroopan unionin toimivallan vahvistaminen terveysturvallisuuden alalla olisi otettava asialistalle Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin jälkeen. Unionin toimivaltaa sisämarkkinoiden alalla on jo nyt hyödynnettävä niin, että unioni voi mennä pidemmälle terveysalan toiminnassa, EU4Health-ohjelmaa on vahvistettava, ja EU:n terveysministerien olisi kokoonnuttava hyvin säännöllisesti neuvoston tilapäisessä kokoonpanossa eikä vain kahdesti vuodessa pelkkänä työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston (TSTK) kokouksen oheistapahtumana.

---

(1)  https://cor.europa.eu/fi/news/Pages/COVID-19-CoR-President-calls-for-a-EU-Health-Emergency-Mechanism-to-support-regions-and-cities.aspx

(2)  EUVL C 440, 18.12.2020, s. 15.

(3)  https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:12008M005:FI:HTML

(4)  Muun muassa EU:n hätäavun koordinointikeskus (ERCC – pelastuspalvelu), Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC).

(5)  https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did={8892C8C4-6776-4B27-BE36-C181456EED71}

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään”

(2022/C 301/07)

Esittelijä: Elio DI RUPO (BE, PES), Vallonian alueen pääministeri Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille –EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään COM(2021) 662 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

1.

on tyytyväinen Euroopan komission antamaan tiedonantoon ”EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään” ja siihen, että komissio suhtautuu siinä avoimesti talous- ja finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseen ja myös covid-19-kriisin vaikutuksen huomioon ottamiseen. Komitea pitää myönteisenä myös ilmoitusta lainsäädäntöehdotuksen esittämisestä vuoden 2022 puolivälissä.

2.

katsoo, että Euroopan talouden ohjausjärjestelmän uudistamisessa on otettava huomioon myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä käsitellyt kansalaisten ehdotukset.

3.

palauttaa mieliin erityisesti vuosien 2020 ja 2021 alue- ja kuntabarometreissään (1) esittämänsä huomion, jonka mukaan covid-19-kriisin monitahoiset vaikutukset ovat epäsymmetrisiä ja niillä on alueellinen ulottuvuus. Ne vahvistavat tiettyjä jäsenvaltioiden alueiden välillä ja jäsenvaltioiden sisällä jo ennestään vallinneita eroja ottaen huomioon, että paikallis- ja alueyhteisöt ovat edelleen eturintamassa pandemian ja sen vaikutusten torjunnassa, mutta myös toteutettaessa toimenpiteitä, joilla tuetaan kansalaisia ja yrityksiä, ja valmistauduttaessa asteittain etenevään ja kestävään elpymiseen.

4.

toteaa, että kansalaiset kaikkialla unionissa vetoavat julkiseen valtaan, valtioihin, alueisiin sekä paikallis- ja alueviranomaisiin, jotta ne auttaisivat kansalaisia selviytymään paitsi covid-19-pandemian seurauksista myös EU:n toivomasta ympäristösiirtymästä ja digitaalisesta siirtymästä sekä tällä hetkellä Ukrainan sodan seurauksista.

5.

korostaa, että jo ennen covid-19-kriisiä eräissä jäsenvaltioissa esiintyi huomattavaa ali-investointia, esimerkiksi infrastruktuurin uudistamisessa ja rakennusten peruskorjauksissa, ja että kriisistä selviytymisen rahoittamiseksi julkiset investoinnit on keskeytetty. Mitä kauemmin nämä investoinnit viivästyvät, sitä kalliimmiksi ne kuitenkin tulevat.

6.

huomauttaa, että EU on ratkaisevassa tilanteessa ja että sen on löydettävä keinot varmistaa yhteenkuuluvuus ja Euroopan kansalaisten hyvinvointi.

Kriisiin reagointi

7.

on tyytyväinen Euroopan komission liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjoilla rahoitetun SURE-välineen onnistumiseen ja kehottaa komissiota varmistamaan sen asianmukaisen jatkon esittämällä valkoisen kirjan, jossa SURE-välineen arvioinnin pohjalta esitellään toimintavaihtoehtoja pysyvän eurooppalaisen työttömyysvakuutusjärjestelmän perustamisesta.

8.

panee tyytyväisenä merkille myös NextGenerationEU-välinettä varten liikkeeseen laskettujen vihreiden joukkovelkakirjojen – maailman suurimman vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun – menestyksen. Niillä rahoitetaan osaltaan ilmastoinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineen kautta.

9.

toistaa tukevansa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen käyttöönottoa ensimmäistä kertaa euroalueen historiassa. Sen käyttöönotolla on ollut tärkeä rooli jäsenvaltioiden, alueiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kriisiin reagoinnissa, sillä se on mahdollistanut julkisten varojen täysimääräisen käytön covid-19-pandemian seurausten, erityisesti sosiaalisten seurausten, lieventämiseksi.

10.

toteaa, että Ukrainan sota on osoittanut energiaomavaraisuuden merkityksen Euroopan unionille, ja korostaa tarvetta nopeuttaa energiasiirtymää. Komitea pelkää kuitenkin, että maakaasun ja ydinenergian luokittelu kestäväksi energiaksi luokitusjärjestelmäasetuksessa tarjoaa kannustimia, jotka ovat ristiriidassa uusiutuvien energiamuotojen nopean kehityksen kanssa.

11.

pitää valitettavana, että julkinen velka on kasvanut näiden toimenpiteiden seurauksena: julkisen velan taso nousi 13 prosenttiyksikköä vuonna 2020 ja sen BKT-suhde oli vuoden 2020 lopussa koko EU:ssa 92 prosenttia ja euroalueella 100 prosenttia (2).

12.

katsoo, että jos vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslauseke poistettaisiin talouden ohjausjärjestelmästä nykytilanteessa ja vaiheessa, joka on energiakriisin, geopoliittisen epävakauden ja covid-19-pandemiasta toipumisen sävyttämä, vaadittu velan vähentäminen johtaisi julkisen talouden säästötoimien paluuseen ja aiheuttaisi näin valtavia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä kustannuksia. Komitea kehottaakin jatkamaan yleisen poikkeuslausekkeen soveltamista, kunnes tarkistettu talouden ohjausjärjestelmä on otettu käyttöön, minkä olisi tapahduttava mahdollisimman pikaisesti.

13.

kannattaa Euroopan finanssipoliittisen komitean analyysia, jonka mukaan vakaus- ja kasvusopimusta on uudistettava niin, että saavutetaan julkisen velan kestävyys pitäen pääasiallisena toimintasääntönä julkisten menojen porrastamista, jotta velkasuhdetta voidaan pienentää asteittain kohti siedettävää tasoa kunkin jäsenvaltion olosuhteisiin soveltuvassa tahdissa (3).

Tarkistettu ohjausjärjestelmä

14.

korostaa, että Euroopan talouden ohjausjärjestelmällä on merkittäviä vaikutuksia kaikkiin hallintotasoihin ja erityisesti paikallis- ja aluehallintoon, joka vastaa lähes kolmanneksesta julkisista menoista ja yli puolesta julkisista investoinneista koko Euroopan unionissa, vaikkakin jäsenvaltioiden välillä esiintyy suuria eroja (4).

15.

muistuttaa, että vakaus- ja kasvusopimuksessa ja muissa Euroopan nykyisen talouden ohjausjärjestelmän osissa on viisi merkittävää puutetta: ei-toivotut myötäsykliset vaikutukset, monimutkaisuus, tehottomuus, kestävään kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvien indikaattoreiden riittämätön huomioon ottaminen sekä avoimuuden ja demokraattisen legitimiteetin puute.

16.

katsoo, että tarkistetulla talouden ohjausjärjestelmällä olisi varmistettava avoin päätöksenteko, johon osallistuvat Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit sekä jäsenvaltioiden sisäisestä toimivallasta riippuen lainsäädäntövaltaa käyttävät edustuslaitokset. Mukaan on otettava myös paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja akateeminen yhteisö.

17.

katsoo, että tarkistetussa järjestelmässä on otettava huomioon myös erittäin suuri julkinen velka, jota on vähennettävä asteittain, sillä se ei voi vähentyä yhtäkkiä merkittävällä tavalla covid-kriisin, luonnonkatastrofien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden kustannusten, jäsenvaltioiden välisten ja niiden sisäisten suurten erojen, uuden makrotaloudellisen tilanteen (joukkolainojen erittäin alhainen tuotto, kireä rahapolitiikka sekä inflaatioon, korkotasoon ja työmarkkinoihin liittyvä suuri epävarmuus), säästötoimien välttämisen tarpeen sekä ympäristöön, energiaan, teknologiaan ja yhteiskuntaan liittyvien vaatimusten johdosta.

18.

toistaa kannattavansa yksimielisyyden vaatimuksesta luopumista verotusta koskevassa päätöksenteossa, jotta Euroopan unioni voisi tehdä tarvittavat päätökset määräenemmistöllä niin kuin tehdään muillakin toimintapolitiikan aloilla, sillä näin voidaan edistää verovilpin torjuntaa ja jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa. Tämä menettely kunnioittaa edelleen kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason toimivaltaa veronkannon tai verokantojen vahvistamisen alalla.

19.

toistaa, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintotahojen ja kansalaisten on voitava ymmärtää sovellettavat säännöt, ja pitääkin myönteisenä sitä, että komissio kannattaa yksinkertaistettuja finanssipoliittisia sääntöjä, joissa käytetään havainnoitavissa olevia indikaattoreita. Komitea muistuttaa, että on lisäksi tärkeää sisällyttää niihin suhdannekorjattu suhdanteita tasaava vakauttaminen.

20.

katsoo, että terveisiin talousarvioihin tähtäävän talouden ohjausjärjestelmän on perustuttava paitsi harkittuihin menoihin myös terveisiin ja tasapainoisiin tuloihin. Komitea muistuttaa, että veronkierron ja veropetosten takia valtioiden talousarvioista jää EU:ssa uupumaan joka vuosi satoja miljardeja euroja ja että veropetosten torjunta on yksi keskeisistä kysymyksistä, joihin suuri osa eurooppalaisista kaipaa EU:lta lisää toimia.

21.

katsoo, että talouden ohjausjärjestelmän on perustuttava tasapainoon budjettikuriin liittyvien indikaattoreiden sekä sellaisten indikaattoreiden välillä, jotka koskevat sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä infrastruktuurin ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tarjontaa kaikille kansalaisille, esimerkkinä kansanterveys ja hyvinvointi. Komitea katsookin, että uudistetussa talouden ohjausjärjestelmässä on otettava huomioon myös muita, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia tavoitteita samaan tapaan kuin makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä, jossa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisia indikaattoreita, kuten työttömyysaste. Nämä huolenaiheet eivät saa jäädä toissijaiseen asemaan julkisen talouden kurinalaisuuteen liittyviin indikaattoreihin verrattuna.

22.

ehdottaa jälleen, että makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä laajennettaisiin niin, että siihen sisällytettäisiin alueellisia eroja koskevia lisäindikaattoreita, ja katsoo, että siinä voitaisiin ottaa huomioon myös edistyminen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa. Kestävän kehityksen tavoitteet, joita kannattaa 193 valtiota maailmassa, kattavat ympäristönsuojelun lisäksi myös sosiaalisia, taloudellisia ja hallintoon liittyviä kriteerejä.

23.

muistuttaa, että jäsenvaltioiden makrotalouden epätasapainoa koskevien menettelyjen yhteydessä toteutettavilla korjaavilla toimenpiteillä on erilaisia vaikutuksia eri alueilla ja ne ovat erityisen haitallisia syrjäisimpien alueiden kaltaisilla alueilla, joiden taloudet ovat yksipuolisempia ja joilla on SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja rakenteellisia ja poikkeuksellisia rajoitteita. Nämä alueet ovat erittäin alttiita ulkoisille häiriöille, ja supistavilla talouspolitiikoilla on niillä suurempi vaikutus investointien ja työllisyyden vähenemiseen.

Julkisten investointien järkevä edistäminen

24.

on edelleen sitä mieltä, että Euroopan talouden ohjausjärjestelmä on osittain syynä eurokriisin seurauksena tapahtuneeseen julkisten investointien jyrkkään laskuun, koska siinä ei oteta riittävästi huomioon juoksevien menojen ja pitkäaikaisten investointimenojen välistä eroa. Vuosina 2009–2018 julkiset investoinnit supistuivat EU:ssa kaiken kaikkiaan 20 prosenttia suhteessa BKT:hen. Paikallis- ja alueviranomaisten toteuttamat investoinnit vähenivät lähes 25 prosenttia ja eräissä kriisin pahimmin koettelemissa jäsenvaltioissa 40 prosenttia tai jopa enemmän (5). Komitea katsoo, että on ehdottomasti vältettävä vastaavan tilanteen toistumista covid-19-kriisin jälkeen. Paikallis- ja aluetason investoinneilla voi olla keskeinen rooli talouden elvyttämisessä.

25.

muistuttaa, että Euroopan finanssipoliittisen komitean mukaan valtiot, joiden julkisten investointien aste on korkea, ovat yleensä vähentäneet sitä merkittävästi liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä (6) ja että komissio on itse todennut, ettei finanssipoliittinen kehys ole estänyt investointien vähenemistä (7).

26.

tähdentää todenneensa aiheesta vuonna 2015 julkaistusta tulkitsevasta tiedonannosta antamassaan lausunnossa (8), että investointeihin liittyvä jousto on vakaus- ja kasvusopimuksessa liian rajoittavaa ja niukkaa. Vain kaksi jäsenvaltiota on pyytänyt sitä, ja niissäkin tapauksissa vaikutus on ollut minimaalinen.

27.

korostaa, että EU:lla on samaan aikaan valtava rahoitustarve, jotta se voi vastata nykyisiin suuriin haasteisiin: komission mukaan pelkästään vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen tarvitaan vuosittain 650 miljardia euroa (9) ja sosiaaliseen infrastruktuuriin vuosittain lähes 200 miljardia euroa (10).

28.

katsoo, että nykyisessä poikkeuksellisten investointitarpeiden tilanteessa – myös paikallis- ja alueviranomaisten tekemien – julkisten investointien alijäämärahoituksen jarruttaminen, jota tapahtuu nykyisessä finanssipoliittisessa kehyksessä, voi luoda kannustimen ali-investoimiseen niin tulevien sukupolvien kuin EU:n asettamien tavoitteiden, erityisesti ilmastotavoitteiden, vahingoksi.

29.

on tyytyväinen siihen, että komissio myöntää vihdoin selkeästi, että ohjausjärjestelmän on kannustettava tekemään investointeja ja erityisesti vihreitä, digitaalisuutta lisääviä ja palautumiskykyä parantavia julkisia investointeja.

30.

toistaa jo useaan otteeseen esittämänsä pyynnön, ettei jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueyhteisöjen julkisia menoja, jotka johtuvat rakenne- ja investointirahastojen edellyttämästä osarahoituksesta, lueta EU:n osarahoitusosuuksille kulloinkin asetetuissa rajoissa vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyihin kansallisiin tai muihin vastaaviin rakennemenoihin. Tämä on osarahoituksen kultainen sääntö. Komitea korostaa, että julkiset investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi kestäväpohjaiseen vihreään, digitaaliseen ja sosiaaliseen siirtymään ja Euroopan kilpailukyvyn säilymiseen, ovat tärkeitä tulevien sukupolvien kannalta, ja niitä olisi siksi käsiteltävä asianmukaisesti.

31.

korostaa, että tällainen osarahoituksen kultainen sääntö olisi rakenne- ja investointirahastoista tuettavien hankkeiden luonteen vuoksi automaattisesti erityisen hyödyllinen pyrittäessä vastaamaan nykyisiin suuriin haasteisiin ja toteuttamaan EU:n ensisijaisia tavoitteita: mm. taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, selviytymiskyvyn parantaminen, sosiaali-, ympäristö- ja digitaalipolitiikkojen täytäntöönpano. Niiden suotuisa kohtelu finanssipoliittisessa kehyksessä parantaisi siten EU:n toimintapolitiikkojen yleistä johdonmukaisuutta.

32.

kehottaa komissiota, sen jälkeen kun se on muotoillut ehdotuksensa uudelleen ottaen huomioon covid-19-kriisin kielteiset taloudelliset ja talousarviovaikutukset, esittämään valkoisen kirjan sellaisesta talouden ohjausjärjestelmän uuteen uskoon muokkaamisesta, joka perustuu kultaisen säännön mahdolliseen käyttöönottoon EU:n osarahoitusosuuksille kulloinkin asetetuissa rajoissa. Komission olisi tarkasteltava arvioinnissaan myös muita välineitä, kuten menosääntöä, joka rajoittaa julkisten kokonaismenojen vuotuista kasvua talouskasvusuuntauksen ja velkatason perusteella ja joka voi auttaa turvaamaan yleisen luottamuksen lisäämällä avoimuutta, vähentämällä hallinnollisia rasitteita ja pyrkimällä tasapainoon budjettikurin ja julkisten investointien edellyttämän riittävän kapasiteetin säilyttämisen välillä.

33.

muistuttaa, että nämä menot ovat lähtökohtaisesti EU:n yleisen edun mukaisia investointeja, jotka todistetusti tukevat kestävää kasvua ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamista.

34.

kehottaa lisäksi ottamaan käyttöön vihreän ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan kultaisen säännön niin, että mukaan ei lueta julkisia investointeja hankkeisiin, joilla pyritään edistämään siirtymistä ympäristön, talouden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta kestävään yhteiskuntaan kestävän kehityksen tavoitteiden ja vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Tällaiset investoinnit on todettu välttämättömiksi paitsi covid-19-kriisistä elpymisen myös tulevien sukupolvien vaurauden ja elämänlaadun varmistamiseksi.

35.

katsoo, että ratkaisuksi kävisi myös paikallis- ja aluehallinnon jättäminen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. Paikallistason julkisten investointien osuus kaikista julkisista investoinneista oli vuonna 2019 Euroopan unionissa 49,2 prosenttia (11). Samaan aikaan Euroopan unionin paikallishallintotahojen bruttovelka oli vain 6,0 prosenttia suhteessa Euroopan unionin bruttokansantuotteeseen (12), eikä suuri julkinen velka siis johdu niistä. Paikallishallinto ottaa sitä paitsi velkaa vain investointeihin eikä makrotalouden vakauttamiseen juoksevin menoin, ja lisäksi paikallishallinnot ovat julkisen talouden suhteen sisäisesti alue- tai valtiotason hallinnon valvonnassa. Komitea vetoaa komissioon, jotta se tutkisi mahdollisuutta vapauttaa paikallisyhteisöt vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen soveltamisesta.

36.

katsoo, että on yleisesti otettava huomioon komission tiedonantoon kahdeksannesta koheesiokertomuksesta sisältyvä koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaate, jotta varmistetaan koheesiopolitiikan ja muiden EU:n politiikkojen keskinäinen täydentävyys ja synergia ja estetään lähentymisprosessin hankaloittaminen ja alueellisten erojen kasvaminen.

37.

kehottaa komissiota esittämään vuoden 2022 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen talouden ohjausjärjestelmän uudelleenlaatimisesta erityisesti edellä mainittujen kultaisten sääntöjen pohjalta yhdistäen kyseiset säännöt menosääntöön, jotta voidaan pyrkiä tasapainoon budjettikurin ja julkisten investointien edellyttämän riittävän kapasiteetin säilyttämisen välillä.

38.

ehdottaa kuitenkin niiden menojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, jotka hallintotahot ovat määritelleet minkä tahansa kultaisen säännön piiriin kuuluviksi, että niiden toteuttamista valvotaan tiukasti kahdella tasolla: riippumattomien kansallisten finanssipoliittisten neuvostojen tasolla ja Euroopan finanssipoliittisen komitean tasolla, joka antaa vuosittain julkisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perusteellinen tarkistaminen

39.

muistuttaa, että talouden ohjausjärjestelmä, jota toteutetaan käytännössä eurooppalaisen ohjausjakson koordinointisyklin avulla, on tehoton uudistusten toteuttamisessa.

40.

korostaa myös, että eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa toteutettavien rakenteellisten uudistusten laajuutta ei ole koskaan määritelty EU:n säädösteksteissä, etenkin kun otetaan huomioon uudistusten merkitys ja niiden lisäarvo Euroopan tasolla. Komitea katsoo, että määritelmän puuttuminen rajoittaa kansallisella ja unionin toimintapolitiikkojen tasolla toteutettavien uudistusten mahdollista vuorovaikutusta (lainsäädäntö ja rahoitusohjelmat) ja on ongelmallista toissijaisuusperiaatteen kannalta.

41.

katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson on oltava tasavertaisesti ja synergiassa taloudellisten ja finanssipoliittisten tavoitteidensa kanssa kehys, jonka puitteissa pannaan täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteissa asetetut ympäristöä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevat vaatimukset, jotka EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä.

42.

on vakuuttunut siitä, että sen ehdotuksella paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista eurooppalaiseen ohjausjaksoon koskeviksi käytännesäännöiksi (13) voidaan korjata eurooppalaisen ohjausjakson tehokkuuden puutetta ottamalla aiempaa paremmin huomioon paikallis- ja aluetason realiteetit. Sääntöjen täytäntöönpano on edelleen tarpeen erityisesti siksi, että elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä laadittavat kansalliset suunnitelmat perustuvat osittain eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin.

43.

katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson kahtalainen uudelleensuuntaaminen sekä sen tavoitteiden että toimintaprosessin osalta voi vahvistaa ohjausjakson ja koko EU:n talouden ohjausjärjestelmän demokraattista legitimiteettiä, joka on edelleen aivan liian heikko.

---

(1)  Euroopan alueiden komitea, EU:n alue- ja kuntabarometri 2020, 12. lokakuuta 2020, ja EU:n alue- ja kuntabarometri 2021, 12. lokakuuta 2021.

(2)  Euroopan komissio, European Economic Forecast – Autumn 2021, Institutional Paper 160, marraskuu 2021.

(3)  Ks. Euroopan finanssipoliittisen komitean vuosikertomus 2021: https://bit.ly/3HqqvIQ (englanniksi).

(4)  Luvut vuodelta 2018. Lähde: Eurostat, koodit TEC00023 ja TEC00022.

(5)  Eurostat, koodi TEC00022.

(6)  Euroopan finanssipoliittinen komitea (2019), Assessment of EU fiscal rules with a focus on the six and two-pack legislation, s. 76.

(7)  Euroopan komissio (2020), Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu (COM(2020) 55 final, 5. helmikuuta 2020).

(8)  AK:n lausunto aiheesta Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen (COR-2015-01185) (EUVL C 313, 22.9.2015, s. 22), esittelijä: Olga Zrihen (BE, PES), annettu 9. heinäkuuta 2015.

(9)  Euroopan komissio, EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään (COM(2021) 662 final, 19. lokakuuta 2020).

(10)  Euroopan komissio, Commission Staff Working Document: Identifying Europe’s recovery needs (SWD(2020) 98 final, 27. toukokuuta 2020).

(11)  Lähde: Eurostat, kansantalouden tilinpito.

(12)  Lähde: Eurostat, kansantalouden tilinpito.

(13)  AK:n lausunto aiheesta EU-ohjausjakson hallinnoinnin parantaminen: paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista koskevat käytännesäännöt (COR-2016-05386) (EUVL C 306, 15.9.2017, s. 24), esittelijä Rob Jonkman (NL, ECR), annettu 11. toukokuuta 2017.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistaminen unionissa”

(2022/C 301/08)

Yleisesittelijä: Federico BORGNA (IT, PES) Viiteasiakirja: Ehdotus neuvoston direktiiviksi monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa COM(2021) 823 final

I   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 7 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Samalla kun on tarpeen varmistaa, että veron kiertämisen käytäntöjä ehkäistään , olisi vältettävä kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoilla toimiviin pienempiin monikansallisiin yrityksiin. Tämän vuoksi tätä direktiiviä olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin unionissa sijaitseviin yksiköihin, jotka ovat monikansallisten konsernien tai suurten kotimaisten konsernien jäseniä ja jotka täyttävät vuotuisen kynnysarvon, joka on vähintään 750 000 000 euroa konsolidoitua tulosta. Tämä kynnysarvo olisi yhdenmukainen voimassa olevien kansainvälisten verosääntöjen, kuten maakohtaisen raportoinnin sääntöjen, kanssa. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia yksiköitä kutsutaan konserniyksiköiksi. Tietyt yksiköt olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle niiden erityisen tarkoituksen ja aseman perusteella. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät yksiköt, jotka eivät tavoittele voittoa ja jotka harjoittavat yleisen edun mukaista toimintaa ja joita näistä syistä ei todennäköisesti veroteta siinä jäsenvaltiossa, jossa ne sijaitsevat. Näiden erityisten etujen suojaamiseksi on tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle julkisen vallan yksiköt, kansainväliset järjestöt, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja eläkerahastot. Sijoitusrahastot ja kiinteistösijoitusvälineet olisi myös jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle silloin, kun ne ovat omistusketjun huipulla, koska näiden niin kutsuttujen läpivirtaavien yksiköiden saamaa tuloa verotetaan omistajien tasolla.

On tarpeen varmistaa, että veron kiertämisen käytäntöjä ehkäistään. Olisi kuitenkin vältettävä kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoilla toimiviin pienempiin monikansallisiin yrityksiin. Tämän vuoksi tätä direktiiviä olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin unionissa sijaitseviin yksiköihin, jotka ovat monikansallisten konsernien tai suurten kotimaisten konsernien jäseniä ja jotka täyttävät vuotuisen kynnysarvon, joka on vähintään 750 000 000 euroa konsolidoitua tulosta. Tämä kynnysarvo olisi yhdenmukainen voimassa olevien kansainvälisten verosääntöjen, kuten maakohtaisen raportoinnin sääntöjen, kanssa. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia yksiköitä kutsutaan konserniyksiköiksi. Tietyt yksiköt olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle niiden erityisen tarkoituksen ja aseman perusteella. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät yksiköt, jotka eivät tavoittele voittoa ja jotka harjoittavat yleisen edun mukaista toimintaa ja joita näistä syistä ei todennäköisesti veroteta siinä jäsenvaltiossa, jossa ne sijaitsevat. Näiden erityisten etujen suojaamiseksi on tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle julkisen vallan yksiköt (paikallis- ja alueviranomaiset sekä niitä edustavat järjestöt mukaan luettuina) , kansainväliset järjestöt, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja eläkerahastot.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 2

2 artiklan 3 kohdan a alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
a) julkisen vallan yksikkö, kansainvälinen järjestö, voittoa tavoittelematon järjestö, eläkerahasto , sijoitusyksikkö, joka on konsernin ylin emoyksikkö, ja kiinteistösijoitusväline, joka on konsernin ylin emoyksikkö ; tai	a) julkisen vallan yksikkö (paikallis- ja alueviranomaiset sekä niitä edustavat järjestöt mukaan luettuina) , kansainvälinen järjestö, voittoa tavoittelematon järjestö ja eläkerahasto ; tai

Perustelu

Selkiytetään tekstiä. Itsestään selvä.

Muutosehdotus 3

3 artiklan 31 kohdan d alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
d) julkisen vallan yksikölle, kansainväliselle järjestölle, voittoa tavoittelemattomalle järjestölle, eläkerahastolle tai sijoitusyksikölle, joka ei kuulu monikansalliseen konserniin, tai henkivakuutusyhtiölle siltä osin kuin osinko on saatu sellaisen eläkerahastotoiminnan yhteydessä, jota verotetaan samalla tavoin kuin eläkerahastoa ;	d) julkisen vallan yksikölle (paikallis- ja alueviranomaiset sekä niitä edustavat järjestöt mukaan luettuina) , kansainväliselle järjestölle, voittoa tavoittelemattomalle järjestölle tai eläkerahastolle;

Perustelu

Selkiytetään tekstiä. Itsestään selvä.

Muutosehdotus 4

11 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Aliverotettujen suoritusten säännön soveltaminen monikansallisessa konsernissa	Aliverotettujen suoritusten säännön soveltaminen monikansallisessa konsernissa
Jos monikansallisen konsernin ylin emoyksikkö sijaitsee kolmannen maan lainkäyttöalueella, jolla ei sovelleta ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen unioniin sijoittautuneista konserniyksiköistä kannetaan täydennysvero tilikauden osalta, jäljempänä ”aliverotettujen suoritusten sääntöön liittyvä täydennysvero”, siinä jäsenvaltiossa, jossa ne sijaitsevat, kyseiselle jäsenvaltiolle 13 artiklan mukaisesti kohdistetusta määrästä. Konserniyksiköihin, jotka ovat sijoitusyksiköitä ja eläkerahastoja, ei sovelleta aliverotettujen suoritusten sääntöön liittyvää täydennysveroa.	Jos monikansallisen konsernin ylin emoyksikkö sijaitsee kolmannen maan lainkäyttöalueella, jolla ei sovelleta ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen unioniin sijoittautuneista konserniyksiköistä kannetaan täydennysvero tilikauden osalta, jäljempänä ”aliverotettujen suoritusten sääntöön liittyvä täydennysvero”, siinä jäsenvaltiossa, jossa ne sijaitsevat, kyseiselle jäsenvaltiolle 13 artiklan mukaisesti kohdistetusta määrästä. Eläkerahastoihin ei sovelleta aliverotettujen suoritusten sääntöön liittyvää täydennysveroa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 5

12 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Aliverotettujen suoritusten säännön soveltaminen konsernin ylimmän emoyksikön lainkäyttöalueella	Aliverotettujen suoritusten säännön soveltaminen konsernin ylimmän emoyksikön lainkäyttöalueella
Jos monikansallisen konsernin ylin emoyksikkö sijaitsee alhaisen verotuksen lainkäyttöalueella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen jossakin jäsenvaltiossa sijaitseviin konserniyksiköihin sovelletaan tilikautena aliverotettujen suoritusten sääntöön liittyvää täydennysveroa kyseiselle jäsenvaltiolle 13 artiklan mukaisesti kohdistetun määrän osalta konsernin ylimmän emoyksikön lainkäyttöalueella sijaitsevien aliverotettujen konserniyksiköiden osalta riippumatta siitä, soveltaako kyseinen lainkäyttöalue ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä. Konserniyksiköihin, jotka ovat sijoitusyksiköitä ja eläkerahastoja, ei sovelleta aliverotettujen suoritusten sääntöön liittyvää täydennysveroa.	Jos monikansallisen konsernin ylin emoyksikkö sijaitsee alhaisen verotuksen lainkäyttöalueella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen jossakin jäsenvaltiossa sijaitseviin konserniyksiköihin sovelletaan tilikautena aliverotettujen suoritusten sääntöön liittyvää täydennysveroa kyseiselle jäsenvaltiolle 13 artiklan mukaisesti kohdistetun määrän osalta konsernin ylimmän emoyksikön lainkäyttöalueella sijaitsevien aliverotettujen konserniyksiköiden osalta riippumatta siitä, soveltaako kyseinen lainkäyttöalue ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä. Eläkerahastoihin ei sovelleta aliverotettujen suoritusten sääntöön liittyvää täydennysveroa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 6

36 artiklan 2 kohdan b alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
b) julkisen vallan yksikkö, kansainvälinen järjestö, voittoa tavoittelematon yhteisö tai eläkerahasto , joka ei ole eläkerahastoa palveleva yksikkö ja jonka verotuksellinen kotipaikka on lainkäyttöalueella, jolla konsernin ylin emoyksikkö sijaitsee, ja jolla on omistusosuuksia, jotka edustavat enintään viittä prosenttia konsernin ylimmän emoyksikön voitoista ja varoista .	b) julkisen vallan yksikkö (paikallis- ja alueviranomaiset sekä niitä edustavat järjestöt mukaan luettuina) , kansainvälinen järjestö, voittoa tavoittelematon järjestö tai eläkerahasto.

Perustelu

Selkiytetään tekstiä. Itsestään selvä.

Muutosehdotus 7

37 artiklan 3 kohdan c alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
c) julkisen vallan yksikkö, kansainvälinen järjestö, voittoa tavoittelematon yhteisö tai eläkerahasto , joka ei ole eläkerahastoa palveleva yksikkö ja jonka verotuksellinen kotipaikka on lainkäyttöalueella, jolla konsernin ylin emoyksikkö sijaitsee, ja jolla on omistusosuuksia, jotka edustavat enintään viittä prosenttia konsernin ylimmän emoyksikön voitoista ja varoista .	c) julkisen vallan yksikkö (paikallis- ja alueviranomaiset sekä niitä edustavat järjestöt mukaan luettuina) , kansainvälinen järjestö, voittoa tavoittelematon järjestö tai eläkerahasto.

Perustelu

Selkiytetään tekstiä. Itsestään selvä.

Muutosehdotus 8

53 a artikla (uusi)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Komissio tarkastelee kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta sen tuloksia ja voi ehdottaa direktiivin muuttamista erityisesti siltä osin kuin on kyse määriteltyjen liikevaihdon kynnysarvon ja vähimmäisverokannan mukauttamisesta kansainvälisellä tasolla tapahtuneeseen kehitykseen.

Perustelu

Koska komissio ei tehnyt vaikutustenarviointia direktiiviä laatiessaan, on erityisen tärkeää, että direktiiviä tarkastellaan uudelleen, jotta sen täytäntöönpanon tuloksia ja vaikutuksia voidaan analysoida.

II   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Yleistä

1.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen neuvoston direktiiviksi monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (1) .

2.

muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan mukaan unioni pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus sekä täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 113 artiklan mukaan neuvosto antaa yksimielisesti säännöksiä sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan varmistamiseksi sekä kilpailun vääristymien välttämiseksi.

3.

katsoo, että OECD:n tähänastinen työ sellaisten toimenpiteiden kehittämiseksi, joiden avulla pystytään torjumaan veropohjan rapautumista ja voittojen siirtämistä EU:n ulkopuolelle, voi vaikuttaa hyvin myönteisesti myös paikallis- ja alueyhteisöjen tilanteeseen paitsi sitä kautta, että jäsenvaltioiden käytettävissä olevat verotulot kasvavat, myös siinä mielessä, että pk-yritykset – joita verotus ei tällä hetkellä suosi kansallisella eikä myöskään paikallisella tasolla – saavat oikeudenmukaisempaa kohtelua ja niiden kilpailukyky paranee. Lisäksi voi syntyä työllisyyden ja työntekijöiden kannalta myönteisiä vaikutuksia.

4.

on vakuuttunut siitä, että ehdotus vähimmäisverotason vahvistamisesta on ensimmäinen askel kohti EU:n laajuisen yhteisen verotusjärjestelmän luomista. Tällaista järjestelmää tarvitaan kipeästi yritysten välisen asianmukaisen kilpailun varmistamiseksi EU:n sisämarkkinoilla, Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi ja sen ehkäisemiseksi, että tuotantoa siirretään tai tuotantopaikkoja suljetaan mielivaltaisesti, millä on vakavia seurauksia työntekijöille, kun he joutuvat etsimään uutta työpaikkaa tai sopeutumaan työpaikan säilyttämiseksi pitkiin työmatkoihin.

5.

katsoo, että säännöt eivät saa missään tapauksessa lisätä yrityksille aiheutuvaa byrokratiaa, sillä se jarruttaisi niiden kehitystä erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin sekä ilmastoneutraaliuden aloilla, jotka ovat erityisen tärkeitä tarvittavan digitaalisen ja ekologisen siirtymän varmistamiseksi.

Normien täydellinen yhdenmukaistaminen EU:n sisällä

6.

toivoo, että direktiiviä sovelletaan EU:n jäsenvaltioissa kattavasti ja johdonmukaisesti mutta myös täysin sen mukaisesti, mitä OECD:n puitteissa on sovittu. Vähimmäisverosääntöjen puutteellinen yhdenmukaistaminen EU:n sisällä tai EU:n ja kolmansien maiden välillä saattaa nimittäin johtaa kaksinkertaista verotusta koskeviin kiistoihin, jotka haittaavat suoraan monia maailman johtavia yrityksiä ja voivat aiheuttaa kannettaviin veroihin, kauppaan ja investointeihin liittyviä heijastusvaikutuksia niiden tavarantoimittajille, jotka ovat usein pk-yrityksiä.

7.

pitää olennaisen tärkeänä, että mallisääntöjä koskevat OECD:n huomautukset ja tekniset täsmennykset otetaan EU:n direktiivissä kaikilta osin huomioon kiirehtimättä kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista ja sulkematta pois tulevien sääntelystä johtuvien toimenpiteiden mahdollisuutta.

8.

korostaa, että lopullisessa direktiivitekstissä ja myöhemmin direktiiviä sovellettaessa on tärkeää käyttää yhteisiä ja yksiselitteisiä termejä. Eräät direktiivissä käytetyt uudet määritelmät eivät ole välttämättä täysin yhdenmukaisia kansainvälisessä verolainsäädännössä jo vahvistettujen määritelmien kanssa, ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi on siksi ratkaisevan tärkeää ristiintarkastaa EU:n direktiivin käännökset, jotta voidaan varmistaa tarkka vastaavuus kunkin maan verolainsäädännön käsitteiden kanssa.

9.

kehottaa pyrkimään varmistamaan kaikin tavoin, että uusi vähimmäisvero on EU:n lainsäädännön mukainen, jotta vältetään oikeudellinen epävarmuus suurten yhdessä maassa toimivien konsernien osalta. Komitea kannustaa voimakkaasti yksikertaistamaan menettelyjä tällaisten täysin kotimaisten konsernien osalta aina kun mahdollista. Suurten puhtaasti kotimaisten konsernien määrästä EU:ssa ja ehdotetun toimenpiteen verotuksellisista ja hallinnollisista kustannuksista ei ole toistaiseksi selvyyttä.

Vuorovaikutus ja toimintaedellytysten tasapuolisuus kolmansien maiden kanssa

10.

toivoo, että saattaessaan OECD:n puitteissa sovitun vähimmäisveron osaksi lainsäädäntöään EU on jatkuvasti yhteydessä kansainvälisiin kumppaneihinsa ja edistää ajamaansa toimintapoliittista linjaa, jotta ei jouduttaisi sellaiseen tilanteeseen, että eurooppalaisiin yrityksiin sovelletaan tiukempia normeja kuin niiden suoriin kilpailijoihin. Tämä merkitsisi sitä, että EU:n liiketoimintaympäristö on vähemmän avoin, talouskasvu on heikompaa, työpaikkoja syntyy vähemmän ja kapasiteettia ja resursseja innovaatiohaasteisiin vastaamiseksi on niukasti. Komitea katsoo erityisesti, että Yhdysvaltojen jääminen pois pilarista 1 voisi viedä pohjan OECD:n tekemän sopimuksen tavoitteilta ja horjuttaa kauttaaltaan sen tasapainoa.

11.

kehottaa EU:ta seuraamaan tiiviisti pilariin 2 liittyvän järjestelmän käyttöönoton vaikutusta sijoittajien ja yritysten käyttäytymiseen, jotta saadaan selville, miten uudet säännöt vaikuttavat investointeihin, työllisyyteen, kasvuun, kauppaan tai kokonaisveromääriin. Seuranta on olennaisen tärkeää, jotta vältetään kielteiset heijastusvaikutukset työntekijöihin (palkkojen alenemisen muodossa), kuluttajiin (korkeina hintoina) tai osakkeenomistajiin (osinkojen pienenemisen kautta). Koska on ensiarvoisen tärkeää, että EU:n kaikki tärkeimmät kauppakumppanit soveltavat vähimmäisveroa, on varmistettava, että kolmannet maat mukautuvat kansainvälisiin sääntöihin, jotta ei käy niin, että EU:n alueelle sijoittautuneisiin yrityksiin sovelletaan muita tiukempaa järjestelmää ja ne jäävät koordinoimattoman maailmanlaajuisen järjestelmän armoille.

12.

korostaa, että aliverotettujen suoritusten sääntö (UTPR-sääntö) voi jossain määrin tasoittaa yritysten toimintaedellytyksiä mutta ei ratkaise tilannetta kokonaan erityisesti siksi, että sääntö on hyvin monimutkainen soveltaa käytännössä ja se saattaa tehdä EU:sta vähemmän houkuttelevan kohteen esimerkiksi t&k-toiminnalle tai investoinneille energia- ja ilmastosiirtymään.

13.

pitää ehdottoman välttämättömänä estää EU:n alueelle sijoittautuneiden yritysten kaksinkertainen verotus, joka voisi johtua esimerkiksi puutteellisesta koordinoinnista eurooppalaisten BEPS-järjestelyjen (veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevat toimet) tai tuloksilukemissääntöjen (income inclusion rule, IIR) ja Yhdysvalloissa sovellettavan BEAT-säännöksen (Base Erosion and Anti-abuse Tax, veropohjan rapautumista ja väärinkäytöksiä torjuvan verosäännös) tai GILTI-vähimmäisverojärjestelmän (Global Intangible Low-Taxed Income) välillä.

Yhteensovittaminen kannustimien ja EU:n muiden verosääntöjen kanssa

14.

ehdottaa, että ottaen huomioon yritysverotuksen huomattava keveneminen Euroopassa (verotaakka on puolittunut 25:n viimeksi kuluneen vuoden aikana) olisi arvioitava kymmenen viime vuoden aikana toteutettuja lukuisia veronkierron vastaisia toimenpiteitä sekä niiden tehokkuutta, vaikuttavuutta, johdonmukaisuutta ja lisäarvoa verotulojen osalta EU:n tasolla (mukaan lukien se, miten jäsenvaltiot ovat soveltaneet kyseistä lainsäädäntöä tarkastustoiminnassaan).

15.

kehottaa komissiota arvioimaan, voidaanko vuonna 2017 käyttöön otettua EU:n riitojenratkaisumekanismia soveltaa pilariin 2 vai tarvitaanko muutoksia.

16.

katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden veroviranomaisten olisi kunkin tahollaan päivitettävä ja uudistettava verojärjestelmiä sen varmistamiseksi, että niiden avulla voidaan edelleen edistää (vihreää) innovointia sekä kasvua ja työllisyyttä. Maat ovat viime vuosikymmeninä suunnitelleet ja ottaneet käyttöön erilaisia kansallisia veroja ja kannustimia työllisyyden ja innovoinnin edistämiseksi paikallistalouksissa. Tuoreimpana laajana ilmiönä on sellaisten verokannustimien lisääntyminen, jotka on erityisesti suunniteltu edistämään ilmastonsuojelua, energian toimitusvarmuutta ja t&k-toimintaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä. Kun direktiivi on tullut voimaan, eräät jäsenvaltioissa nykyisin käytössä olevat verokannustimet eivät ole enää mahdollisia tai ne ovat investointien kannalta vähemmän houkuttelevia. Komission olisikin hyödyllistä laatia opas, jossa selvennetään, miten tulevat verokannustimet voidaan suunnitella pilarin 2 vaatimusten mukaisiksi (esim. kannustimet, joissa on kyse tutkijoiden palkoista perittävien verojen tai sosiaaliturvamaksujen alentamisesta, tai nopeutetut poistot, joilla kannustetaan investointeihin).

17.

pitää välttämättömänä, että EU:n jäsenvaltiot tarjoavat vastaisuudessakin verokannustimia ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Niiden on kuitenkin edistettävä reaalitalouden toimintaa ja sitä, että työntekijöitä palkataan enemmän ja heille maksetaan enemmän tai että investoidaan aineelliseen omaisuuteen. Monikansalliset yritykset ovat lisäksi arvoketjuissaan riippuvaisia paikallisten pk-yritysten toimittamista tuotantopanoksista, ja niiden läsnäolo voi vaikuttaa myönteisesti paikalliseen liiketoimintaympäristöön.

18.

yhtyy yritysmaailman kehotukseen testata säädettyjen seuraamusten soveltamista esimerkiksi ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana, jotta kaikilla yrityksillä olisi aikaa sisäistää uudet säännöt asianmukaisesti. Sääntöjä noudattamattomille yksiköille tarkoitettujen seuraamusten tulisi olla oikeasuhteisia, eikä niitä pitäisi määrätä testivaiheessa sellaisille toimijoille, joiden toiminnan sääntöjenvastaisuus johtuu menettelyjen myöhäisestä mukauttamisesta eikä nimenomaisesta vilpillisestä tarkoituksesta.

19.

ehdottaa ilmoitusvelvollisuuksien osalta, että veroviranomaiset vaihtaisivat yrityksiä koskevia tietoja ainoastaan virallista tietä, ehdottoman luottamuksellisesti ja noudattaen asianmukaisia käyttöehtoja, jotta voidaan estää arkaluontoisten tietojen hallitsematon leviäminen. Tämä ei saa kuitenkaan heikentää sitä, miten noudatetaan avoimuusvaatimuksia, jotka vahvistetaan OECD:n suosituksessa ympäristö- ja sosiaalisia asioita sekä julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevista yhteisistä lähestymistavoista.

20.

kehottaa yksinkertaistamaan hallintomenettelyjä, jotta voidaan pienentää sekä yrityksille että veroviranomaisille uusiin sääntöihin mukautumisesta aiheutuvia kustannuksia, sillä hallinnollinen taakka olisi pyrittävä kaikin tavoin pitämään mahdollisimman pienenä. Kun lainsäädännöstä ei tehdä liian mutkikasta, yritysten on helpompi omaksua uudet säännöt, tarvittava siirtymäaika on lyhempi ja veroviranomaisten on sujuvampaa valvoa uusien sääntöjen soveltamista käytännössä.

---

(1)  COM(2021) 823 final.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen yliopistostrategia”

(2022/C 301/09)

Esittelijä: Emil BOC (RO, EPP), Cluj-Napocan pormestari Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisesta yliopistostrategiasta COM(2022) 16 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

1.

suhtautuu myönteisesti siihen, että EU on sitoutunut edistämään ja tukemaan huippuosaamista koulutusalalla. Tässä yhteydessä komitea korostaa eurooppalaisen yliopistostrategian merkitystä korkeakoulutusta koskevan paketin puitteissa, sillä sen avulla eurooppalainen koulutusalue voidaan toteuttaa vuoteen 2025 mennessä.

2.

korostaa, että kestävä ja eurooppalaisia demokraattisia arvoja vahvistava sivistys voi perustua vain ihmiskeskeisen pääoman vahvistamiseen. Erinomainen koulutusjärjestelmä ja vahvat yliopistot sen ytimenä ovat elinikäisen oppimisen kulmakivi.

3.

korostaa, että on tärkeää parantaa opetuksen ja tutkimuksen laatua eurooppalaisissa yliopistoissa ja varmistaa tarvittavan tuen saatavuus paikallisella ja alueellisella tasolla tämän strategisen tavoitteen erityisten päämäärien saavuttamiseksi.

4.

tunnustaa yliopistojen tärkeän aseman yhteiskunnassa ja niiden panoksen sekä jäsenvaltioiden että paikallis- ja alueyhteisöjen kestäväpohjaiseen, selviytymiskykyiseen ja osallistavaan kehitykseen, joka pohjautuu demokraattisiin arvoihin. Yliopistojen rooli on sitäkin tärkeämpi kriisitilanteissa, joissa ne voivat auttaa selviytymään kriisistä ja edistää siitä toipumista (1).

5.

korostaa yliopistojen ratkaisevaa merkitystä globaalien haasteiden ratkaisemisessa. EU on jo pitkään korostanut, että yliopistoissa on vahvistettava tutkimuksen, opetuksen, oppimisen ja innovaatiotoiminnan tiivistä kytkeytymistä toisiinsa ja samalla on lisättävä yliopistojen määrärahoja tarvittavan laatutason vankistamiseksi. Yliopistojen rooli uuden tutkimustiedon tuottajana ja uusien innovaatioiden edistäjänä on elintärkeä Euroopan unionin missioissa määriteltyjen polttavien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.

6.

kiinnittää huomiota siihen, että yliopistot on nähtävä olennaisena osana eurooppalaista kulttuuria ja että akateemisen alan monimuotoisuus, mukaan lukien oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja ammatilliset oppilaitokset, on strateginen voimavara.

7.

toteaa, että yliopistot tarjoavat useimmiten huomattavan kilpailuedun niille paikallis- ja alueyhteisöille, joissa ne sijaitsevat (2). Esimerkiksi sijoittajia kiinnostavat ja houkuttavat sellaiset yhteisöt, joilla on korkeasti koulutettua työvoimaa ja jotka tarjoavat mahdollisuuksia yhteistyöhön tiedemaailman kanssa sekä teknologian ja tietotaidon siirtoon yliopistoista yrityssektorille. Yliopiston olemassaolo tuottaa myös merkittäviä tuloja asianomaisissa yhteisöissä (3), koska sen opiskelijat, opettajat ja muu henkilöstö käyttävät huomattavia summia rahaa paikallisissa kaupoissa ja yrityksissä (yliopistojen luomat taloudelliset kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä). Näiden taloudellisesti mitattavissa olevien hyötyjen lisäksi yliopistot luovat paikallistasolla kosmopoliittisen ilmapiirin, jolle ovat ominaista kansainvälisten opiskelijoiden ja opettajien läsnäolo sekä suvaitsevaisuuden samoin kuin muun muassa kulttuurisen, uskonnollisen ja etnisen monimuotoisuuden arvot (4).

8.

suhtautuu myönteisesti eurooppalaisessa yliopistostrategiassa ehdotettuun monitasoiseen lähestymistapaan, jolla pyritään sovittamaan yhteen julkisen politiikan tavoitteet ja Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason investoinnit. Komitea korostaa kuitenkin, että paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden vahvistaminen hyödyttäisi ihanteellisen yliopistomallin suunnittelua ja toteuttamista tulevaisuudessa.

9.

korostaa, että on tärkeää kehittää paikallis- ja alueyhteisöjen sekä yliopistojen välisiä strategisia kumppanuuksia myös paikallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden luomisen puitteissa. Yliopistot ovat ratkaisevassa asemassa paikkasidonnaisten ekosysteemien kehittämisessä, johon alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat ovat luoneet hyvän perustan.

10.

toteaa, että paikallis- ja alueyhteisöt voivat tukea yliopistoja luomalla ja vahvistamalla paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin liittyviä edellytyksiä (muun muassa erilaisten infrastruktuurien ja palvelujen saatavuus, elämän laatu, osallistava ympäristö), jotka voivat parantaa yliopistojen kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

11.

korostaa, että Euroopassa on jo olemassa eri jäsenvaltioiden välinen erinomainen yhteistyöperinne Erasmus+-ohjelman puitteissa ja että sitä olisi jatkettava.

12.

toteaa, että yliopistojen rooli yhteiskunnassa kehittyy ja että ne omaksuvat uusia tehtäviä perinteisten toimintojen (pääasiassa opetuksen ja tutkimuksen) lisäksi (5). Yliopistot määrittelevät nyt itsensä uudelleen keskeisinä toimijoina aloilla, joita ovat esimerkiksi teknologinen ja sosiaalinen innovointi, yrittäjyys ja teknologioiden siirto talouteen. Ne eivät ole erillään yhteisöistä ja yhteiskunnasta, vaan niistä tulee toimijoita, jotka voivat edistää merkittävästi yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista (6).

13.

korostaa, että yliopistot ovat keskeisiä toimijoita pyrittäessä edistämään EU:n kannalta äärimmäisen tärkeitä tavoitteita, kuten vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Niillä on vahvaa asiantuntemusta näillä aloilla, ja samalla ne voivat panna täytäntöön ja levittää niihin liittyviä hyviä käytäntöjä paikallisyhteisöissä, joissa ne toimivat.

14.

toteaa, että yliopistot voivat tarjota ratkaisuja ja välineitä, joilla voidaan puuttua moniin EU:n kohtaamiin suuriin ongelmiin, kuten aivovuotoon (7) ja maaseudun autioitumiseen. Tämän ilmiön negatiiviset vaikutukset ja osaamiskierron merkitys liittyvät tiiviisti yliopistojen, paikallis- ja alueyhteisöjen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan väliseen yhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Tässä yhteydessä AK korostaa, että on välttämätöntä lisätä merkittävästi toimia, joilla kurotaan umpeen Euroopan sisäistä osaamis- ja innovaatiokuilua sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä innovaatiokuilua.

15.

korostaa, että paikallis- ja alueyhteisöjen ja yliopistojen välisessä yhteistyössä on tärkeää kartoittaa ja hyödyntää jatkuvasti ja laajamittaisesti paikallis- ja aluetason parhaita käytäntöjä. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten ensisijaisena tavoitteena on perustaa kansainvälisiä verkostoja, joiden tarkoituksena on jakaa hyviä käytäntöjä ja joihin korkea-asteen koulutuksen sidosryhmät osallistuvat laajalti. Tällainen verkosto voitaisiin ottaa huomioon yliopistoja koskevan eurooppalaisen strategian yhteydessä.

16.

kiinnittää huomiota siihen, että yliopistot kohtaavat merkittäviä haasteita ja esteitä tässä muutosprosessissa ja ottaessaan vastaan uusia vastuita. Rahoitusvaikeudet ovat kaikkein todennäköisimpiä kaikissa jäsenvaltioissa. Komitea ehdottaakin, että laadittaisiin investointistrategia, jossa otetaan huomioon alue-, valtio- ja unionitason rahoitus, ja kehottaa ottamaan huomioon julkisen, yksityisen ja voittoa tavoittelemattoman sektorin väliset yhteistyöhankkeet eurooppalaisten yliopistojen valmiuksien vahvistamiseksi. AK toteaa myös, että akateemiseen riippumattomuuteen ja poliittiseen ohjaukseen liittyy haasteita tärkeissä päätöksissä, jotka koskevat muun muassa yliopistojen rahoitusta, opettajien rekrytointia ja valintaa, sananvapautta, tutkimusaiheiden valintaa ja tutkimustoiminnan suuntaamista ja vapaan viestinnän mahdollisuutta ilman tutkimustulosten sensuuria.

17.

korostaa, että on tärkeää, että jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat aktiivisesti paikallisten ja alueellisten ekosysteemien monimuotoisuuden vahvistamiseen ja yhteisöjen eri sektorien välisen yhteistyön ja luottamuksen edistämiseen. Komitea toteaa, että paikallis- ja aluetasolla yliopistot on nähtävä osana laajempia ekosysteemejä, joihin kuuluu monenlaisia sidosryhmiä (8). Jotta yliopistot voisivat tarjota uudenlaista osaamista luovaan ongelmanratkaisuun, teknologioiden käyttöön tai tehokkaaseen yhteisöviestintään, niiden ja asiaankuuluvien paikallisten toimijoiden välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää.

18.

toteaa, että yliopistojen välisen kansainvälisen yhteistyön syventäminen ja korkea-asteen koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen ovat EU:n yliopistostrategian keskeisiä painopisteitä. Komitea katsoo, että paikallis- ja alueyhteisöt voivat tarvittaessa tukea kansainvälistä akateemista yhteistyötä (Erasmus+-ohjelmaan kuuluva eurooppalaiset yliopistot -aloite on tällä alalla tärkeä väline huippuosaamiseen tähtääville yliopistojen yhteenliittymille). Paikallis- ja alueyhteisöt voivat tukea strategiassa ehdotettuja käytäntöjä, kuten eurooppalaista opiskelijakorttia koskevaa aloitetta. Kortti voitaisiin tunnustaa yliopistotason lisäksi myös kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien sekä paikallishallinnon välisissä suhteissa (esimerkiksi oleskeluluvat, julkisen liikenteen liput ja museoihin pääsy).

19.

korostaa, että jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten on osana eurooppalaista yliopistostrategiaa toimittava välittäjinä ja kyettävä tuomaan yhteisön eri sidosryhmiä yhteen yliopistojen kannalta kiinnostavien aloitteiden ja hankkeiden kanssa. AK toteaa myös, että monissa jäsenvaltioissa paikallis- ja alueyhteisöt eivät ole suoraan vastuussa yliopistojen rahoittamisesta. Ne voivat kuitenkin edistää eri rahastoista myönnettävää rahoitusta yliopistoille ja niiden aloitteille luomalla synergioita paikallis- ja aluetasolla.

20.

katsoo, että yliopistojen on nyt muokattava opetussuunnitelmia uudelleen, jotta niiden avulla voitaisiin vastata mahdollisimman hyvin teknologian nopeaan kehitykseen, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon sekä EU:n työmarkkinoiden rakennemuutoksiin, jotka edellyttävät uusia taitoja (9). Komitea korostaa myös, että paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla merkittävä rooli opetussuunnitelmien uudelleen laadinnassa ja tällaisten uusien taitojen kehittämisessä. Samalla komitea painottaa, että vaikka yliopistot edistävät merkittävästi työllistettävyyttä ja taloudellista kilpailukykyä globalisoituneessa taloudessa, korkea-asteen koulutuksen itsenäinen luonne on säilytettävä.

21.

korostaa paikallis- ja alueyhteisöjen roolia sellaisten paikallisten ja alueellisten ekosysteemien luomisessa ja vahvistamisessa, jotka edistävät aktiivista yhteistyötä ja verkostoitumista valtiotasoa alempien hallintotasojen, yritysmaailman, teollisuuden ja yliopistojen välillä. Paikallis- ja alueviranomaisten on toimittava näiden ekosysteemien alullepanijoina ja edistäjinä, jotka kartoittavat yhteistyömahdollisuuksia, osoittavat erilaisia resursseja, erityisesti taloudellisia resursseja, joita tarvitaan verkostoitumiseen ja yhteistyöhön, ja tukevat koulutuskeskusten kaltaisten rakenteiden luomista paikallis- ja aluetasolla. Koulutuskeskukset ovat erinomaisia välineitä, joiden tarkoituksena on tarjota foorumi virallisen koulutustoiminnan tärkeimpien toimijoiden väliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle, jotta voidaan tukea nuoria ammatillisessa koulutuksessa. Näiden koulutuskeskusten pohjalta paikallis- ja alueyhteisöt voivat yhteistyössä ekosysteemin muiden toimijoiden kanssa toteuttaa esimerkiksi innovaatiorahastojen ja startup-yrityksille myönnettävien pienavustusten kaltaisia välineitä useilla keskeisillä aloilla.

22.

arvioi, että opiskelijoilta nykyään edellytetty opiskelutapa on osittain aivan erilainen kuin ennen. Komitea katsookin, että heille on annettava mahdollisuuksia soveltaa teoreettisia käsitteitä tosielämän tilanteisiin ja ratkaista ongelmia, joita he havaitsevat yhteisössään. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat yhteistyössä yliopistojen ja muiden paikallisen ja alueellisen ekosysteemin toimijoiden kanssa helpottaa tällaisia koulutuskokemuksia esimerkiksi tukemalla eläviä laboratorioita, esittämällä opiskelijoille analysoitavaksi yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, kehittämällä yhteisiä strategisia hankkeita yhteisön hyväksi tai helpottamalla yhteistyötä paikallis- ja alueyhteisön muiden sidosryhmien kanssa.

23.

katsoo, että paikallis- ja alueyhteisöt voivat yhteistyössä yliopistojen ja muiden paikallisen ekosysteemin toimijoiden kanssa tukea merkittävällä tavalla nuoria yrittäjiä, myös opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita, helpottamalla heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää innovointiin osoitettuja keskeisiä resursseja. Monet nuoret ja opiskelijat tarvitsevat laboratorioiden, uusien teknologioiden ja uusien yhteyksien kaltaisia resursseja yrityshankkeiden tai tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Paikallis- ja alueyhteisöt voivat yhdessä muiden tällaisia resursseja omaavien tahojen kanssa helpottaa nuorten yrittäjien mahdollisuuksia saada innovointiresursseja (esimerkiksi tilat, koulutus ja neuvonta).

24.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat kehittää älykkäitä suhteita yliopistoihin paikallis- ja alueyhteisöjen kehittämisen alalla. On tärkeää, että yliopistot tuottavat tietoa ja palveluja niiden yhteisöjen hyväksi, joissa ne toimivat. Paikallis- ja alueviranomaisilla on mahdollisuus helpottaa näitä suhteita perustamalla ohjelmia, joiden tarkoituksena on saada yliopistot pysyvästi mukaan paikallis- ja alueyhteisöjen ongelmien ratkaisemiseen hyödyntämällä yliopistojen neuvonta- ja asiantuntijapalveluita ja jakamalla uusia hyviä käytäntöjä, jotta yhä useammat yhteisöt ja viranomaiset voivat panna niitä täytäntöön. Yliopistojen osallistumisen julkisella tunnustamisella ja edistämisellä on myös erityisen tärkeä rooli akateemisten ja ammatillisten urapolkujen legitimoimisessa, ja se kannustaa yliopistoja edistämään opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden osallistumista paikallistasolla.

25.

korostaa, että erikokoiset paikallis- ja alueyhteisöt voivat hyötyä samalla tavoin yliopistojen läsnäolosta. Paikallisyhteisöt voivat antaa merkittävän panoksen yliopistojen kehittämiseen ja houkuttavuuteen luomalla edellytykset hyvälle elämänlaadulle ja edistämällä sellaisia asenteita ja käyttäytymismalleja, jotka puolestaan edistävät suvaitsevaisuutta, osallisuutta, monikulttuurisuutta ja yleistä turvallisuutta. Yliopistot voivat perustaa tiettyjä toimintoja ja yksiköitä suurten kaupunkikeskusten lisäksi myös keskikokoisiin ja pieniin kaupunkeihin. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat edistää yliopistojen yksiköiden tai tutkimuslaitosten perustamista pienempiin yhteisöihin tukemalla ja toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä, kuten tarjoamalla majoitusvaihtoehtoja opiskelijoille ja mahdollisuutta käyttää julkisia rakennuksia opetukseen, tutkimukseen ja tiedon levittämiseen, kehittämällä hyvän elämänlaadun indikaattoreita ja hyödyntämällä tiettyjä etuja, joita suuret kaupunkikeskukset eivät voi tarjota.

26.

katsoo, että digitalisaatiota voidaan nopeuttaa paikallis- ja aluetasolla tekemällä yhteistyötä yliopistojen kanssa ja hyödyntämällä kattavasti niiden resursseja tällä alalla. Suhteissaan paikallis- ja alueviranomaisiin ne voivat tarjota neuvoja tai toteuttaa digitalisaatiostrategioita paikallis- ja aluetasolla. Digitaitojen osalta yliopistot voivat yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa tarjota lyhytkestoisia kursseja tai kaikille avointa koulutusta, jossa keskitytään tiettyihin syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin (kuten ikääntyneet tai vähän koulutetut).

27.

katsoo, että paikallis- ja alueyhteisöt voivat tukea hybridikampusten kehittämistä yhteisöjen ja yliopistojen digitalisaatioprosessin edistämiseksi, varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet, edistää sosiaalista integraatiota, parantaa nuorten kilpailukykyä työmarkkinoilla sekä vahvistaa nuorisotyötä, syrjimättömyyttä ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Hybridikampuksilla olisi kiinnitettävä huomiota viestintään, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, ja tiedon levittämiseen, jotta varmistetaan, että se on todella kaikkien edellytykset täyttävien nuorten ja erityisesti syrjäseuduilla asuvien nuorten saatavilla. Ne voivat tukea myös taloudellisesti tällaisten hybridikampusten avaamista yhteisön eri toimijoille ja erityisesti riskiryhmille tai heikossa asemassa oleville, haavoittuvassa asemassa oleville tai huono-osaisille nuorille, kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, nuorille työnhakijoille, naisille, pakolaisille ja eläkeläisille. EU:n ja jäsenvaltioiden toimintapolitiikoissa on asetettava etusijalle heikossa asemassa olevien nuorten osallistaminen.

28.

korostaa, että yliopistoilla on runsaasti vihreää siirtymää koskevaa tietämystä ja asiantuntemusta. Ne voivat myös toimia parhaiden käytäntöjen esikuvana, jolla on koulutuksellinen ja informatiivinen rooli tässä siirtymässä. Yliopistot voivat yhteistyössä paikallis- ja alueyhteisöjen kanssa kehittää vihreitä kampuksia ja osallistua aktiivisesti kaupunkialueiden elvyttämisprosesseihin ehdottamalla yhteisölle tällaisia kampuksia tai energiatehokkaita tai ekologista suunnittelua edustavia mallirakennuksia.

29.

on tyytyväinen siihen, että strategian täytäntöönpanoa varten on otettu käyttöön selkeä etenemissuunnitelma, vuotuiset indikaattorit ja vertailuarvot, kuten AK on jo kehottanut, jotta voidaan arvioida edistymistä eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteiden saavuttamisessa. Komitea kiinnittää kuitenkin huomiota tarpeeseen yhdistää eurooppalaisen korkeakoulutuksen seurantakeskuksen perustaminen paikallis- ja alueulottuvuuteen, mikä mahdollistaisi EU-tason tulostaulun käyttämisen myös paikallis- ja aluetasolla.

30.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat tukea eurooppalaisia yliopistoja niiden pyrkimyksissä kansainvälistyä ja edistää Euroopan unionin roolia kansainvälisellä näyttämöllä. Tässä yhteydessä olisi kyse erityisesti eurooppalaisten yliopistojen osallistumisen tukemisesta ajatellen kunnianhimoisia kansainvälisiä liittoutumia, joiden tarkoituksena on kehittää pitkän aikavälin järjestelmällistä yhteistyötä huipputason koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin alalla ja tarjota opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja työntekijöille pysyviä mahdollisuuksia akateemiseen liikkuvuuteen.

---

(1)  Howard, G., Weinstein, R., Yang, Y. (2021), Do universities improve local economic resilience?, IZA DP nro 4422, saatavilla verkossa (englanniksi) osoitteessa https://docs.iza.org/dp14422.pdf.

(2)  Fonseca, L., Nieth, L. (2021), The role of universities in regional development strategies: A comparison across actors and policy stages, European Urban and Regional Studies, 22(3); Goddard, J., Puukka, J. (2008), The engagement of higher education institutions in regional development: an overview of the opportunities and challenges, Higher Education Management and Policy, 20(2): 11–41.

(3)  Chirca, A., Lazar, D. T. (2021), Cluj-Napoca without students: an estimation of the gap in the city’s economy, Transylvanian Review of Administrative Sciences, 66E: 44-59.

(4)  Goddard, J., Vallance, P. (2014), The university and the city, Higher Education, 68(2): 319–321.

(5)  Liddle J., Addidle G. D. (2022), The Changing Role of Universities in Society: Key Influences in The Role of Universities and HEIs in the Vulnerability Agenda. Rethinking University-Community Policy Connections, Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-89086-5_3

(6)  Myklebust, J. P., Smidt, H. (2021), What is the role of universities in global upskilling?, University World News, saatavilla verkossa osoitteessa https://www.universityworldnews.com/post.php?story=20210129110449887

(7)  Hammerbauer, M., Pavletić, P., Vespa, M. (2021), Brain drain in higher education in European context, loppuraportti – ESC41, saatavilla verkossa osoitteessa https://www.esu-online.org/wp-content/uploads/2021/03/Brain-Drain-final-report-ESC41-Google-Docs.pdf

(8)  Reichert, S. (2019), The Role of Universities in Regional Innovation Ecosystems, Euroopan yliopistoliiton teettämä tutkimus, saatavilla verkossa osoitteessa https://www.eua.eu/downloads/publications/eua%20innovation%20ecosystem%20report_final_digital.pdf

(9)  Jackson, N. J. (2011), Learning for a complex world: A lifewide concept of learning, education and personal development. Bloomington, IN: Author House; Williams, S., Dodd, L. J., Steele, C., & Randall, R. (2015), A systematic review of current understandings of employability, Journal of Education and Work, osa 29, nro 8, s. 877–901.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n tulevat valtiontukisäännöt maa- ja metsätalousalalla sekä maaseutualueilla”

(2022/C 301/10)

Esittelijä: Guido MILANA (PSE, IT), Olevano Romanon kunnanvaltuutettu

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan komission äskettäin esittämät maatalousalan valtiontukien myöntämistä koskevat uudet ehdotukset, joita on määrä soveltaa 1. tammikuuta 2023 alkaen.

2.

muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan yrityksille myönnetty valtiontuki, joka voi vääristää jäsenvaltioiden välistä kilpailua, ei sovellu sisämarkkinoille, mutta samalla vahvistetaan eräitä poikkeuksia.

3.

muistuttaa, että komissio arvioi tällaisen vääristymän olemassaoloa maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla ja perustaa analyysinsa maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuen myöntämistä koskeviin suuntaviivoihin, jotka kattavat ohjelmakauden 2014–2022.

4.

korostaa, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (1) 81 artiklassa säädetään, että SEUT-sopimuksen liitteeseen I kuulumattomien toimenpiteiden rahoitus on toteutettava valtiontukisääntöjen pohjalta.

5.

tähdentää, että tällaisella yhteensovittamisella varmistetaan, että valtiontukisäännöt ovat voimassa yhtä kauan kuin maaseudun kehittämistä koskevat säännöt.

6.

toteaa, että komissio käynnisti tätä varten vuonna 2019 kuulemisen ja että kuulemisen tulokset esitetään valmisteluasiakirjassa SWD(2021) 107 final (2).

7.

muistuttaa, että Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto ovat tällä välin hyväksyneet uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevat asetukset, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (3), jossa vahvistetaan strategiasuunnitelmien tukea koskevat säännöt ottaen huomioon alueiden komitean lausunto uudesta yhteisestä maatalouspolitiikasta.

8.

korostaa, että valtiontuen myöntämistä koskevissa uusissa ehdotuksissa on otettava huomioon uusi YMP ja että niiden on vastedeskin oltava sen mukaisia.

9.

tähdentää, että maatalousyritysten on toteutettava vihreän kehityksen ohjelman strategiat, erityisesti biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia.

10.

painottaa, että on tärkeää tukea maa- ja metsätalousyrityksiä vihreässä siirtymässä. Tämä koskee erityisesti pienempiä yrityksiä, jotka sijaitsevat strategisesti tärkeillä alueilla ja joiden tehtävänä on ensi sijassa alueen suojeleminen ja turvaaminen.

11.

pyytää komissiota vaatimaan, että tuontituotteisiin sovelletaan eurooppalaisia tuotantovaatimuksia ja vastavuoroisuutta tai peilitoimenpiteitä samalla tavoin kuin EU:n tuottajiin.

12.

kehottaa komissiota lisäämään rajatarkastusten prosenttiosuutta ja vaatimaan tuontituotteiden osalta tiettyjä menettelyjä, kuten kylmäkäsittelyä.

13.

muistuttaa, että Euroopan alueiden komitea on jo esittänyt näkemyksensä mainituista kahdesta strategiasta lausunnoissaan ”Vuoden 2020 jälkeiseen aikaan tähtäävät biologisesti monimuotoiset kunnat ja alueet biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen 15. osapuolikonferenssissa ja vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa” (4) ja ”Pellolta pöytään: paikallinen ja alueellinen ulottuvuus” (5).

14.

korostaa paikallisviranomaisten keskeistä roolia määriteltäessä ja hallinnoitaessa menettelyjä, jotka liittyvät vahingon korvaamiseen tarkoitettuihin tiettyihin tukiin ja erityisesti maatalouden riskinhallintaan liittyviin tukiin.

15.

muistuttaa, että alueet, maakunnat ja kunnat ovat mukana määriteltäessä kansallisia strategiasuunnitelmia, joista säädetään asetuksessa (EU) 2021/2115. Lisäksi ne ovat maaseudun kehittämistoimien edunsaajia ja osallistuvat Leader-aloitteen mukaisen alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan määrittelyyn.

16.

toteaa, että vuosina 2014–2019 maatalousalan valtiontuki laski Euroopassa 7,6 miljardista eurosta 6 miljardiin, mutta se on noussut covid-19-pandemian aikana.

17.

korostaa, että maa- ja metsätalousyritykset ja maatalouselintarvikeala ovat koko tämän ajan jatkaneet tuotantoa ja varmistaneet tarvikkeiden saatavuuden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklan mukaisesti.

18.

korostaa, että Venäjän ja Ukrainan välinen sota luo epävakautta raaka-aine- ja elintarvikemarkkinoille.

19.

tähdentää, että tähän olisi puututtava YMP:n keinoin huolehtimalla omavaraisuudesta ja elintarviketurvasta.

20.

muistuttaa, että toimituksia on voitu jatkaa myös sen ansiosta, että komissio on myöntänyt tapauskohtaista tukea covid-19-pandemian aiheuttaman talouskriisin vuoksi.

21.

toteaa myös, että suurin osa valtiontuesta, lukuun ottamatta covid-19-kriisiin liittyvää erityistukea, on myönnetty pääasiassa maaseudun kehittämissuunnitelmien ja erityisesti perussopimuksen liitteen I tavoitteisiin (maataloustuotteet) kuulumattomien toimenpiteiden yhteydessä.

22.

toteaa, että menettely valtiontuen sisällyttämiseksi maaseudun kehittämisohjelmiin on ollut monimutkainen.

23.

panee merkille, että vaikka asetus (EU) N:o 1305/2013 maaseuturahaston tuesta maaseudun kehittämistavoitteiden saavuttamiseen ja suuntaviivat valtiontuen myöntämisestä maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla vuosina 2014–2020 ovat hyvin samankaltaisia, maaseudun kehittämisen tukitoimet eivät aina ole täysin valtiontukisääntöjen mukaisia.

24.

toteaa, että komission käynnistämässä kuulemisessa tuli esiin eräitä nykyisten valtiontukisääntöjen näkökohtia, jotka ovat nyt vanhentuneita.

25.

painottaa, että tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen kaikille Euroopan unionin yrityksille on edelleen keskeinen tavoite.

26.

toteaa, että tiettyjä tukitoimia on jatkettava ja mukautettava erityisesti riskinhallinnan osalta.

27.

toteaa, että metsätalousalalla tukea on käytetty pääasiassa maaseudun kehittämisen tukitoimiin ja että metsien tärkeän roolin vuoksi tuen soveltamista on yksinkertaistettava.

28.

pitää tarpeellisena tukea vihreässä siirtymässä maa- ja metsätalousyrityksiä, erityisesti mikroyrityksiä, paikallisia pienviljelijöitä ja lyhyitä elintarvikkeiden toimitusketjuja, jotka eivät yksin pystyisi selviytymään tämän seurauksista, kun otetaan huomioon myös se, että elintarvikkeiden sekä energian ja lannoitteiden kaltaisten tuotantopanosten hinnat ovat nousseet jyrkästi ja Ukrainan sota on nostanut hintoja entisestään. Komitea suhtautuukin myönteisesti Euroopan komission tiedonantoon elintarviketurvan varmistamisesta ja elintarvikejärjestelmien häiriönsietokyvyn vahvistamisesta.

29.

kehottaa yhdenmukaistamaan tiedotus- ja julkistamisvelvoitteisiin liittyvät kriteerit erityisesti ryhmäpoikkeusasetusten alaisista tukijärjestelmistä ilmoittamista koskevien määräaikojen osalta.

30.

korostaa, että juuri hyväksytty YMP:n uudistus perustuu toissijaisuusperiaatteeseen ja että tämän vuoksi on tärkeää, että myös valtiontukisäännöissä noudatetaan tätä periaatetta heikentämättä kuitenkaan samalla maataloustuottajien välistä kilpailua eri jäsenvaltioissa.

31.

pitää tärkeänä toissijaisuusperiaatteen säilyttämistä, erityisesti kun on kyse paikallisviranomaisten roolista. Kyseiset viranomaiset ovat lähimpänä alueellisia elimiä, joilla on keskeinen asema tukitoimien hallinnoinnissa paikallistasolla.

ehdottaa näin ollen, että

Yksinkertaistaminen

32.

jäsenvaltioita ei velvoiteta toimittamaan vuosittain ilmoituksia luonnonmullistuksiin, eläin- tai kasvitauteihin tai tuholaisvahinkoihin rinnastettavista tapahtumista, sillä jos kansalliset viranomaiset ovat tunnustaneet ne sellaisiksi, niistä ei tarvitse enää ilmoittaa erikseen komissiolle.

33.

jäsenvaltioita ei velvoiteta julkaisemaan tietoja yksittäisistä tuensaajista, kun on kyse alle 75 000 euron tuesta maataloustuotantoon tai alle 500 000 euron tuesta maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen.

34.

ei hankaloiteta menettelyjä, jotka liittyvät ilmoitettuja tukia koskevan yhteisen arvioinnin osuuteen.

35.

säädetään mahdollisuudesta myöntää investointitukea ryhmäpoikkeusasetuksen (6) nojalla myös yhden ainoan sektorin tuotteille erityisesti silloin, kun tuen on tarkoitus korvata luonnonmullistuksiin rinnastettavien tapahtumien seurauksia tai eläin- tai kasvitautien tai tuholaisten aiheuttamia vahinkoja.

36.

käytetään keskitettyä lähestymistapaa ilmoitettaessa valtiontuesta asetuksen (EU) 2021/2115 mukaisissa kansallisissa strategiasuunnitelmissa.

37.

laaditaan erityissäännös vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen soveltamiseksi maataloudessa, koska maatalousalan ja muiden alojen välillä on suuria eroja. Erityisesti olisi nostettava vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää 50 000 euroon kolmen vuoden ajanjaksolla ja vahvistettava (esimerkiksi 1 000 euron) summa, jonka alittuessa vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta ei sovelleta (hyvin pienet tukimäärät).

38.

yksinkertaistetaan vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta maatalousalan osalta ja poistetaan erityisesti yhtä yritystä koskevan vaatimuksen valvonta.

39.

jätetään vaikeuksissa olevan yrityksen määrittely jäsenvaltioille.

40.

yksinkertaistetaan paikallisviranomaisille myönnettävää tukea koskevia hallinnollisia menettelyjä erityisesti silloin, kun ne ovat valtiontuen saajia. Ennen kaikkea niitä ei tulisi luokitella suuriksi yrityksiksi.

41.

otetaan käyttöön yksinkertaisemmat menettelyt, jotta paikallis- ja alueviranomaiset voivat huolehtia ennen kaikkea paikallisista ja alueellisista tarpeista ja hätätilanteista.

42.

yksinkertaistetaan mainontaan ja menekinedistämiseen tarkoitetun valtiontuen myöntämismenettelyjä erityisesti niin, että tukena ei pidetä yleisiä institutionaalisia menekinedistämistoimia, jotka eivät liity tiettyihin tuotemerkkeihin eivätkä kannusta kuluttajia ostamaan tiettyä tuotetta.

43.

liittyen siihen, että yksinkertaistetut kustannukset ovat nykyisin valtiontukisääntöjen mukaisia vain sellaisten tukitoimenpiteiden yhteydessä, jotka saavat yhteisrahoitusta EU:n varoista, yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja olisi voitava käyttää riippumatta EU:n yhteisrahoituksesta. Ei näytä olevan pätevää perustetta sille, että tukikelpoisten kustannusten laskemiseksi käytetään edelleen eri menetelmiä tukijärjestelmän rahoituslähteen mukaan.

Viherryttäminen

44.

tuetaan maa- ja metsätalousyrityksiä, erityisesti mikroyrityksiä, vihreässä siirtymässä.

45.

varmistetaan riittävä joustavuus valtiontukisääntöjen soveltamisessa covid-19-pandemian ja Ukrainan sodan kaltaisissa kriisitilanteissa asettamalla asianmukaiset ja johdonmukaiset tuen enimmäismäärät, jotta viljelijät voivat edelleen tuottaa elintarvikkeita ja kuluttajat ostaa niitä oikeudenmukaisin kuluttajahinnoin. Sitä varten on myös yksinkertaistettava tukien täytäntöönpano- ja myöntämismenettelyjä ja vähennettävä hallinnollisia muodollisuuksia erityisesti lopullisten tuensaajien osalta.

46.

yksinkertaistetaan tiettyjä valtiontuen myöntämismenettelyjä, kun on kyse uusiutuvan energian tuotantoon suunnatuista investoinneista, etenkin kannustavan vaikutuksen laajuutta ajatellen.

47.

otetaan käyttöön korkeammat investointiosuudet niitä maatalouden pk-yrityksiä varten, jotka investoivat vihreään siirtymään.

48.

otetaan käyttöön tilapäistuki hiiliviljelylle (carbon farming), jotta viljelijät saavat korvauksen tästä tärkeästä tehtävästä.

49.

suhtaudutaan maatalousyritysten hajanaisuuteen kielteisenä tekijänä, joka haittaa yritysten mahdollisuuksia pysyä markkinoilla ja käynnistää maatalousalalla välttämätön vihreä siirtymä.

Alueellinen yhteenkuuluvuus

50.

määritellään uudelleen maatalousalan pk-yritysten käsite tarkistamalla asetuksen (EU) N:o 702/2014 liitteessä I olevassa 2 artiklan 3 kohdassa esitettyä mikroyrityksen määritelmää, jotta voidaan laatia erillinen määritelmä maatalousalaa varten alan erityisluonne huomioon ottaen. Komitea ehdottaa siis uudentyyppisen maatalousalan mikroyrityksen määrittelyä.

51.

tuetaan vuoristo- ja sisämaa-alueiden sekä syrjäisimpien alueiden pieniä ja keskisuuria maa- ja metsätalousyrityksiä niiden toteuttamassa alueiden suojelu- ja turvaamistehtävässä.

52.

palkitaan luontotyyppien suojelusta ja säilyttämisestä maatalousalan pk-yrityksiä, jotka täyttävät kohdassa 50 mainitut kriteerit ja jotka sijaitsevat jäsenvaltioiden kansallisissa strategiasuunnitelmissaan määrittelemillä vuoristo-, sisämaa- tai epäsuotuisilla alueilla.

53.

annetaan korkeilla vuoristoseuduilla sijaitseville maatalousyrityksille mahdollisuus hankkia maata määrällä, joka ylittää kymmenen prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista, kuten säädetään asetuksen (EU) 2021/2115 73 artiklan 3 kohdan c alakohdassa. Näin mahdollistetaan maanjako, joka on tarpeen, jotta kyseiset maatalousyritykset pysyisivät taloudellisesti aktiivisina ja kykenevinä hoitamaan alueiden suojelu- ja turvaamistehtäviään.

54.

annetaan metsätalousalalle vapautus ilmoitusvelvollisuudesta myös niiden toimien osalta, jotka eivät kuulu kansallisiin strategiasuunnitelmiin.

55.

sallitaan metsätalousalalla myös infrastruktuuritoimenpiteiden pitäminen muuna kuin oletettuna tukena, jos ne eivät koske tuotannollisia investointeja.

56.

muutetaan nykyisiä riskinhallintasääntöjä erityisesti alentamalla asetuksen (EU) 2021/2115 mukaisesti vahingon kynnysarvoa 20 prosenttiin määritettäessä luonnonkatastrofeihin rinnastettavia tapauksia.

57.

säädetään tuettujen vakuutusten ja muiden riskinhallintavälineiden korvauskynnyksen nostamisesta asetuksen (EU) 2021/2115 76 artiklan mukaisesti. Tämän kynnysarvon on oltava sopusoinnussa sen kanssa, että maatiloille vakuutuksista aiheutuvat kustannukset säilyvät nykyisellä tasolla.

58.

vapautetaan suojeltujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki ilmoitusvelvollisuudesta.

59.

tällaisissa vahinkotapauksissa tulisi voida korvata tulonmenetykset, kuten jo tehdään tuotantovälineiden menettämiseen johtaneiden vahinkojen kohdalla.

60.

suojeltujen eläinten aiheuttamien vahinkojen lisäksi tulisi voida korvata myös muiden eläinten aiheuttamat vahingot. Tällaisten eläinten määrittely on jätettävä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten tehtäväksi, koska vaikutukset vaihtelevat maittain.

61.

tukena ei pidetä institutionaalisia menekinedistämistoimia, jotka eivät liity tiettyihin tuotemerkkeihin.

62.

tarjotaan maaseutualueilla asianmukaista tukea muuta kuin maataloustoimintaa harjoittavien yritysten perustamista varten. Tuen määrä olisi mukautettava vastaamaan maatalousyrityksen perustamista varten asetettua enimmäismäärää (100 000 euroa). Ei ole syytä eriyttää tukea ja rangaista näin yritystoiminnan monipuolistamisesta muihin kuin maatalousyrityksiin, sillä tukimäärät ovat joka tapauksessa hyvin pieniä.

63.

niiden pk-yritysten auttamiseksi, jotka hyötyvät paikallisyhteisöjen omista kehittämishankkeista (CLLD) tai toimijaryhmien hankkeista, tulisi — laajentaa soveltamisalaa paikallisviranomaisiin, paikallisiin toimintaryhmiin, korkeakouluihin ja muihin elimiin niiden koosta riippumatta, sillä nämä hankkeet ovat hyvin monipuolisia, ja niissä on mukana useita erilaisia tahoja, jotka toimivat yhteistyössä — nostaa hankekohtaisen tuen kokonaismäärää 300 000 euroon paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden osalta ja 500 000 euroon eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden osalta.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(2)  Ks. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Evaluation of the instruments applicable to State aid in the agricultural and forestry sectors and in rural areas.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).

(4)  EUVL C 440, 18.12.2020, s. 20.

(5)  EUVL C 37, 2.2.2021, s. 22.

(6)  Komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1).

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n metsästrategia 2030”

(2022/C 301/11)

Esittelijä: Joan CALABUIG RULL (ES, PES), EU-asioista ja ulkosuhteista vastaava kabinettisihteeri Valencian aluehallituksessa

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

Yleistä

1.

suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n metsästrategiassa vahvistetaan poliittinen kehys Euroopan metsien hoitamiselle ja suojelemiselle, jotta voidaan parantaa niiden ekosysteemipalveluja, turvata toimeentulo erityisesti maaseutualueilla ja edistää metsien biotaloutta, jota tuetaan kestävällä metsänhoidolla luontopohjaisena monikäyttöön tähtäävänä välineenä. Kaikki tämä tehdään yhdistelemällä sääntely- ja rahoitustoimenpiteitä vuoteen 2030 ulottuvassa suunnitelmassa.

2.

toteaa, että EU:n metsästrategiassa 2030, joka korvaa vuonna 2013 hyväksytyn (1) ja vuonna 2018 arvioidun (2) metsästrategian, luodaan puitteet metsiä koskevalle eurooppalaiselle yhteistyölle ja korostetaan kestävän metsänhoidon keskeistä roolia kansalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon varmistamisessa sekä biologisen monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen kestävien ekosysteemien säilyttämisessä.

3.

suhtautuu myönteisesti eräiden tietyillä alueilla harjoitettavien erillisten metsänhoitokäytäntöjen arviointiin ja korjaamiseen, jotta voidaan suojella biologista monimuotoisuutta mutta myös maaperän ja veden laatua sekä kykyä sietää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia häiriöitä (vesistressi, hirmumyrskyt, lumi, tuholaiset ja metsäpalot).

4.

tunnustaa metsäekosysteemin keskeisen roolin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (3), eurooppalaisessa ilmastosopimuksessa (4), eurooppalaisessa ilmastolaissa (5) ja vuoteen 2030 ulottuvassa biodiversiteettistrategiassa (6) ja korostaa, että erilaiset metsäperusteiset alat – myös ne, jotka perustuvat muihin kuin metsäteollisiin hyötyihin – voivat ja niiden tulee edistää kestävää, ilmastoneutraalia ja sosioekonomisesti kilpailukykyistä kiertobiotaloutta.

5.

toteaa, että metsäala on jätetty EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän ympäristökriteerejä käsittelevän asiantuntijafoorumin ensimmäisen raportin ulkopuolelle siitä syystä, että metsäala on herkkä ala, jolla on vaikea löytää tasapainoa sidosryhmien erilaisten tarpeiden ja etujen välillä. Komitea huomauttaa myös, että asiantuntijoiden lausunto ei sido Euroopan komissiota.

6.

kehottaa komissiota toimimaan ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta sekä metsäbiotaloutta koskevien tavoitteiden suhteen tasapainoisella sekä ympäristön kannalta, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla, sillä kyseessä on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman peruspilareista.

7.

korostaa, että jäsenvaltiot ja metsäalalla toimivaltaiset alue- ja paikallisviranomaiset ovat kehittäneet ja ottaneet käyttöön kestävää metsänhoitoa koskevia kansallisia ja/tai alueellisia strategioita, toimintapolitiikkoja, ohjelmia ja välineitä, ja tähdentää siksi jäsenvaltioiden, komission, sidosryhmien ja metsäalaa edustavan kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön ja rakentavan vuoropuhelun merkitystä.

8.

korostaa, että metsät tuottavat monenlaista hyötyä koko yhteiskunnalle kaikenlaisten ekosysteemipalvelujen, myös muiden kuin metsäteollisuuden palvelujen, kautta, joten metsiin liittyvät päätökset ovat tärkeitä laajalle joukolle kansalaisia ja metsänhoitajia.

Tarve vahvistaa metsäalan sidosryhmien, alue- ja paikallisviranomaisten, jäsenvaltioiden ja komission välistä vuoropuhelua

9.

pitää puitteiden ja yhteisten tavoitteiden asettamista EU:n tasolla erittäin myönteisenä, mutta kehottaa välttämään toissijaisuusperiaatteen ja jäsenvaltioiden roolin heikentämistä tällä alalla, kun otetaan huomioon metsien monimuotoisuus Euroopassa, ja soveltamaan tarkoituksenmukaisempaa alueellista lähestymistapaa. AK on myös samaa mieltä siitä, että vaikka perussopimuksissa ei mainita ”metsäpolitiikkaa” EU:n nimenomaiseen toimivaltaan kuuluvana alana, EU:lla on siihen liittyvissä asioissa paljon toimivaltaa, jota se on käyttänyt metsäasioita koskevissa säädöksissä.

10.

huomauttaa myös, että metsänhoidolla on merkittävä vaikutus etenkin harvaan asutuilla alueilla ja syrjäisillä alueilla, missä metsätalous on keskeinen toimeentulon lähde.

11.

suosittaa lisäämään viestintää, vuoropuhelua ja jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten sekä alan toimijoiden (muun muassa julkiset ja yksityiset omistajat, ammattijärjestöt, metsäalan yritykset, luonnonsuojeluasiantuntijat sekä tutkijat, myös ilmastotieteilijät) osallistumista valmisteltaessa asiakirjoja, sillä nykyisissä osallistavissa elimissä käyty keskustelu on komitean näkemyksen mukaan ollut vähäistä ja siinä olisi parantamisen varaa. Näin on tehty aiempien strategioiden yhteydessä mahdollisimman hyvän yhteisymmärryksen saavuttamiseksi kaikkien niiden sidosryhmien välillä, jotka ovat kiinnostuneet hyötymään metsistämme. Sen sijaan on esitetty lopullinen asiakirja todeten, että suurta osaa sen sisällöstä on jo käsitelty biodiversiteettistrategian yhteydessä.

12.

suosittaa, että sidosryhmät, joihin EU:n metsästrategiaan sisältyvät toimet erityisesti vaikuttavat (alue- ja paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja yritykset), otetaan mukaan niiden täytäntöönpanoon minimoiden erityisesti metsänomistajille ja yrityksille mutta myös alue- ja paikallisviranomaisille koituvat hallinnolliset rasitteet.

Tarve päästä yhteisymmärrykseen EU:n tasolla

13.

pitää valitettavana, ettei EU:n tasolla ole saavutettu poliittista yhteisymmärrystä, sillä viime viikkoina ja kuukausina kritiikki EU:n metsästrategiaa kohtaan sen nykyisessä muodossa on lisääntynyt, kuten on voitu havaita lausunnoista, joita ovat esittäneet unionin elimet, kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (lausunto NAT/831 aiheesta ”Uusi EU:n metsästrategia 2030” (7)), useat kansalliset ja alueelliset hallitustahot ja niitä tukevat poliittiset puolueet, eri poliittisiin ryhmiin kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet ja metsäalan edustajat (julkisten ja yksityisten metsänomistajien yhdistykset, paikallis- ja aluetason metsähallintoviranomaiset, toimialajärjestöt sekä valtakunnallisen ja alueellisen tason alakohtaiset foorumit).

14.

pitää valitettavana, ettei ole onnistuttu noudattamaan Saksan puheenjohtajakaudella annettuja neuvoston päätelmiä EU:n tulevan yhteistyön tehostamisesta, vaan ehdotetaan ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ottamatta riittävällä tavalla huomioon olemassa olevia rakenteita (esimerkiksi alueelliset tai kansalliset metsäinventaarit). Vaatimukset ja toimenpiteet ovat peräisin yksinomaan komissiolta, joka ei ole vastuussa metsäpolitiikasta, ilman asiasta vastaavan neuvoa-antavan komitean riittävää osallistumista.

15.

panee merkille EU:n metsästrategian yleiset tavoitteet varmistaa hyvät metsänhoitokäytännöt jäsenvaltioissa ja alue- ja paikallisyhteisöissä, mutta kiinnittää komission huomion tarpeeseen löytää tasapaino metsänhoidon – mukaan lukien suojelu yhtenä hoitovaihtoehtona – ympäristöön liittyvien, yhteiskunnallisten ja taloudellisten tehtävien välillä. Komitea korostaa, että jäsenvaltioissa ja alue- ja paikallisyhteisöissä on tärkeää kunnioittaa ja ylläpitää metsien monimuotoisuutta, suunnittelukäytäntöjä sekä kestävää metsänhoitoa.

16.

toteaa, että metsäalan keskeisten toimijoiden (yksityisten ja julkisten omistajien, ammattilaisten, yritysten ja metsäalan tiedeyhteisön enemmistön) kannalta EU:n metsästrategian lähestymistapa ei vastaa täysin käytännön realiteetteja, mikä viittaa siihen, että kestävän metsänhoidon käytännöt eivät ole oikeansuuntaisia ja että niitä olisi siksi muutettava huomattavasti.

17.

toteaa tietojen osoittavan, että biologinen monimuotoisuus on heikentynyt eräillä alueilla ja että Natura 2000 -alueiden suojelun taso on riittämätön, mikä johtuu myös siitä, että niistä vastaaville ei ole olemassa asianmukaista kannustinkehystä (hinnat, ulkoisvaikutusten korvaaminen, alueellisesti mukautettu ja tarkoituksenmukainen sääntelykehys). Nämä ovat kuitenkin keskeisiä näkökohtia, joihin EU:n metsästrategiassa olisi puututtava osoittamalla lisävaroja EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioista. Komitea peräänkuuluttaa yhteistyön tiivistämistä työssä ekosysteemien ennallistamiseksi, joka käsittää tavoitteet vahingoittuneiden metsäekosysteemien ennallistamiseksi.

18.

katsoo, että metsien monikäyttö on useimmilla alueilla, erityisesti niillä, jotka ovat altteimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, hyvin vakiintunut kestävän metsänhoidon väline ja että metsänomistajat ja metsänhoidon ammattilaiset ovat yleensä sitoutuneita metsien biologisen monimuotoisuuden ja muiden ekosysteemipalvelujen suojeluun, pyrkivät vähentämään metsäpalojen vaaraa ja esiintymistä ja samalla lisäämään metsien selviytymis- ja sopeutumiskykyä, elinvoimaisuutta ja kasvua, minkä ansiosta he ovat aktiivisia toimijoita maaseutualueiden paikallistalouksissa ja elinkeinoelämässä.

19.

suosittaa järjestelmällisempää lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kestävän metsänhoidon monimuotoisuus ja monitahoisuus hakkuun ja kasvun suhdetta pidemmälle menevien indikaattorien avulla, omistajien oikeudet sekä omistajien, ammattilaisten, julkisten ja yksityisten yritysten sekä alue- ja paikallisviranomaisten kohtaamat realiteetit samoin kuin Euroopan metsäalan saavuttamat tulokset kestävän kehityksen alalla. Komitea katsoo, että metsien suojeluun tarvitaan tietyiltä osin ehdottomasti taloudellista ja muuta tukea, jolla edistetään aktiivista ja kestävää metsänhoitoa ekosysteemipalvelujen ulkoishyötyjen maksimoimiseksi ja sen ehkäisemiseksi, että myös ympäristön tila heikkenee metsäalojen hoitamattomuuden vuoksi.

20.

toteaa, että biologisen monimuotoisuuden osalta on aiheellista korostaa, että eräiden syrjäisimpien alueiden ansiosta EU:ssa on aarniometsiä sekä trooppisia ja subtrooppisia metsiä, jotka tarjoavat ainutlaatuisen laboratorion tieteellistä tutkimusta, erikoistumista ja innovointia varten (esimerkiksi lääkealan tutkimus ja kasviuutteiden hyödyntäminen). Biologinen monimuotoisuus näillä alueilla käsittää lähes 80 prosenttia Euroopan biologisesta monimuotoisuudesta ja on oleellinen maapallon ekologisen tasapainon kannalta. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat tämän mittaamattoman arvokkaan aarteen vaalijoita, ja niiden on saatava asianmukaista tukea sen hoitamisessa ja säilyttämisessä.

21.

katsoo, että vaikka EU:n metsästrategia on tiiviisti sidoksissa biodiversiteettistrategiaan ja voi itse asiassa osaltaan edistää johdonmukaisuutta tässä suhteessa, siinä olisi omaksuttava erilainen, osallistavampi ja järjestelmällisempi lähestymistapa sen toimien sovittamiseksi tehokkaasti ja johdonmukaisesti vihreää siirtymää ja ilmastonmuutosta koskevien yhteisten politiikkojen tavoitteisiin, jotta pystytään saavuttamaan EU:n ympäristöä koskevat, sosiaaliset ja kasvutavoitteet, mukaan lukien vihreät työpaikat. Näin voidaan varmistaa, että EU:n metsästrategia ja kestävään metsänhoitoon vaikuttavat asiaankuuluvat EU:n toimintapolitiikat ovat keskenään johdonmukaisia, mikä on ratkaisevan tärkeää, sekä vahvistaa alan potentiaalia Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettujen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi ja saavuttamiseksi.

Tarve suurempaan laaja-alaisuuteen komission osastoissa

22.

suhtautuu myönteisesti EU:n metsästrategiaan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston, ympäristön pääosaston ja ilmastotoimien pääosaston yhteistyön tuloksena. Komitea suosittaa kuitenkin, että mukaan otettaisiin myös muut metsäalan kysymyksiä käsittelevät pääosastot (sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritystoiminta; energia; alue- ja kaupunkipolitiikka), jotta strategiaan voitaisiin sisällyttää järjestelmällisen ja osallistavan toimintamallin mukaisesti kaikki sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat ja vaikutukset, sillä muutoin toimintamalli voi jäädä puutteelliseksi ja vajaaksi.

23.

suosittaa määrittämään selkeästi pysyvän metsäkomitean roolin keskeisenä toimijana myös uudessa EU:n metsästrategiassa niin, että voidaan ottaa huomioon metsäsektorin ja muiden keskeisten sidosryhmien näkemykset ja mahdollistaa metsien aktiivinen käyttö EU:n eri alueilla.

24.

suosittaa lisäksi ottamaan huomioon alueiden pinnanmuodostuksen ja toteaa, että resurssien hylkäämisen ja väestökadon torjumiseksi tarvitaan niin innovaatioita kuin infrastruktuuriin tehtäviä investointeja, joilla helpotetaan logistiikkaa ja mahdollistetaan digitalisointi, jonka avulla voidaan nykyaikaistaa metsäalan arvoketjut. Lisäksi tarvitaan tarkoituksenmukainen kannustinjärjestelmä.

Alue- ja paikallistason rooli

25.

suosittaa, että metsien alueellista ulottuvuutta tarkastellaan maankäytön kannalta (metsien osuus maa-alasta on 43 prosenttia ja se on kasvamassa), sillä metsät sijaitsevat suureksi osaksi harvaan asutuilla alueilla (syrjäseudut: vuoristoalueet, kylmän ilmaston alueet, tulva-alueet, maaperältään köyhät alueet), ja että integroidaan jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten toimintalinjat, jotka koskevat maankäytön suunnittelua ja väestökadon hallintaa.

26.

katsoo, että on tunnustettava toissijaisuusperiaate, mutta myös metsäalan jaettu toimivalta, joka johtuu metsäpolitiikkaan vaikuttavista erilaisista ympäristö- ja maisemansuojelulainsäädännöistä, ottaen huomioon EU:n eri alueiden metsien biologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta johtuvat erilaiset suuntaviivat metsäalalla – muun muassa erilaiset metsänhoitokäytännöt – ja metsätilojen erot jäsenvaltioiden välillä.

27.

korostaa, että EU:n metsästrategian pääkohdissa on määriteltävä EU:n tasolla sovitut periaatteet, mutta painottaa, että tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat keinot on voitava päättää valtakunnallisella tasolla, jotta ne voitaisiin sisällyttää metsäalalla toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten politiikkoihin ja säännöksiin. Komitea painottaa, että metsien suojelu voidaan taata kestävän metsänhoidon sekä koko alan kilpailukyvyn ja kannattavuuden sekä tarkoituksenmukaisen politiikkakoherenssin avulla.

Metsien ympäristöön liittyvien, sosiaalisten ja taloudellisten toimintojen yhteensopivuus on välttämätöntä EU:n tärkeimpiin haasteisiin vastaamiseksi

28.

katsoo, että EU:n metsästrategiassa on käsiteltävä riittävästi metsätuotteiden ja palvelujen koko kirjon merkitystä, minkä vuoksi biotalousstrategialla ja kestävällä metsänhoidolla on varmistettava tasapaino metsien eri toimintojen välillä, joihin kuuluu myös erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoaminen. Jos suositaan vain yhtä näkökulmaa, tasapaino järkkyy.

29.

korostaa, että metsäala (metsänhoito ja puunkorjuu sekä puun- ja paperinjalostus) työllisti EU:ssa vuonna 2018 suoraan 2,1 miljoonaa ihmistä ja tuotti 109,855 miljardin euron bruttoarvonlisäyksen. Lisäksi 1,2 miljoonaa ihmistä työskenteli puuhuonekalujen valmistuksessa ja painoteollisuudessa, joista ensimmäinen tuotti 25 miljardin ja jälkimmäinen 31 miljardin euron bruttoarvonlisäyksen. Vuonna 2018 metsäteollisuuden alalla toimi 397 000 yritystä, joiden osuus valmistusteollisuuden yrityksistä oli 15 prosenttia. Tähän on vielä lisättävä 4 miljoonaa muuta työpaikkaa bioenergian, puurakentamisen ja muiden kuin puusta tuotettujen metsätuotteiden alalla.

30.

katsoo, että biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, ekosysteemien ennallistaminen ja hiilinielujen lisääminen ovat EU:n metsästrategian olennaisia osatekijöitä, mutta tästä aiheutuva epäjohdonmukaisuus ilmastotavoitteiden ja kestävän sosioekonomisen kasvun kanssa on yksi suurimmista ongelmista.

31.

korostaa EU:n metsien sosiaalista ulottuvuutta, sillä 60 prosenttia metsäpinta-alasta kuuluu yli 16 miljoonalle yksityismetsänomistajalle, joista suurin osa on kaikilta alueilta löytyviä pienomistajia, joiden metsät ovat pinta-alaltaan keskimäärin 13 hehtaaria omistajaa kohti.

32.

katsoo, että kestävän metsänhoidon periaatteissa kestävyys kattaa kokonaisvaltaisesti ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Sitä on tästä syystä pidettävä parhaana tapana hoitaa metsiä suojelemalla niitä tai suojella metsiä hoitamalla niitä ja näin ollen keinona tehdä loppu suojelun ja hoitamisen välisestä oletetusta vastakkainasettelusta, joka on iskostunut tiukemmin poliittiseen keskusteluun kuin käytännön metsänhoitoon.

33.

huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten omistamien metsien osuus koko metsäalasta on noin 14 prosenttia (22 miljoonaa hehtaaria). Paikallis- ja alueviranomaiset eivät ole ainoastaan metsänomistajia, vaan ne myös huolehtivat metsäpolitiikan ja -budjettien täytäntöönpanosta ja hallinnoivat sitä, valvovat lakien noudattamista, tukevat sekä yksityisten omistajien kestävää metsänhoitoa – noudattaen aina metsäpolitiikkoja, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan – että eri alakohtaisiin toimintapolitiikkoihin perustuvia EU:n aloitteita ja pyrkivät aina sovittamaan yhteen metsien ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tehtävät.

34.

toteaa, että prosessin yhteydessä käydyissä keskusteluissa on luotu virheellistä vastakkainasettelua metsien ympäristöön liittyvien ja sosioekonomisten tehtävien välille, mikä on johtanut keskustelujen vääristymiseen ja vienyt huomiota perustavoitteelta, joka on kestävä kehitys. Näihin tehtäviin kuuluvat metsien terveyden suojelu pitkällä aikavälillä, kyky torjua ilmastokriisiä kestävien ekosysteemien avulla, luonnonvarojen kestävä hoito ja metsäalan tuotteiden vastuullinen ja tehokas jalostus. Tavoitteena on varmistaa miljoonien eurooppalaisten hyvinvointi ja elämäntapa.

35.

kehottaa vahvistamaan EU:n metsästrategian sisältöä eräiden ympäristötavoitteiden (vesi, maaperä, maisema) osalta ja korostamaan painokkaammin keskeistä panosta, jonka teollisesti ja kestävällä tavalla hoidetut ja jalostetut metsätuotteet tuovat biotalouteen, joka on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman peruspilari. Näiden metsätuotteiden kohdalla on tärkeää rahoittaa teknologisesti innovatiivisia prosesseja, jotta voidaan vahvistaa erityisesti ensimmäisen asteen jalostusyrityksiä, jotka ovat metsä- ja puualan heikko lenkki ja joilla on parhaat mahdollisuudet hyödyntää paikallisia resursseja.

36.

kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota kestävän metsänhoidon määritelmiin ja toimenpiteisiin, joilla pyritään parantamaan veden kiertokulkua ja maaperän suojelua erityisesti Välimeren alueen ja vuoristoalueiden ekosysteemeissä. Komitea huomauttaa, että tarvitaan täydentäviä indikaattoreita metsien kestäväpohjaisen hoidon parantamiseksi, joka on edellytys ekosysteemipalvelujen pitkän aikavälin tarjonnalle.

37.

suosittaa määrittelemään uudelleen tavoitteet näkyvyyden lisäämiseksi sille, että varmistetaan kestävä tasapaino ja yhteensopivuus metsien ympäristöön liittyvien, sosiaalisten ja taloudellisten tehtävien välillä kestävän ja monikäyttöön tähtäävän metsänhoidon pohjalta eri metsäalueilla (pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsät, manneralueen metsät, Välimeren alueen metsät, vuoristo- ja kaupunkialueiden metsät) unohtamatta biologisen monimuotoisuuden ja muiden ympäristöpalvelujen suojelua.

38.

pitää tarpeellisena korostaa EU:n metsästrategiassa selvemmin sitä, että metsäalalla tulee parantaa osallistavuutta ja tasa-arvoa. EU:n uuden metsästrategian avulla olisi edistettävä maaliskuussa 2020 hyväksytyn EU:n uuden sukupuolten tasa-arvostrategian mukaisesti eri sukupuolten tasavertaisempaa osallistumista työmarkkinoille, jotta metsäalan koko potentiaali saataisiin käyttöön.

39.

kehottaa korostamaan metsien roolia syrjäisimmillä alueilla, vuoristoalueilla ja muita heikommassa asemassa olevilla alueilla, joilla metsäpinta-alan osuus on muita alueita suurempi ja joilla on suurempi väestökadon riski ja joilla lisäksi metsäalan arvoketjut ovat tärkein lähde työllisyydelle ja taloudelliselle toiminnalle, joka liittyy metsävarojen hyödyntämiseen ja ensimmäisen asteen jalostukseen.

40.

toteaa, että metsien rooli kiertobiotalouden kehittämisessä esitetään enemmän riskien kuin mahdollisuuksien näkökulmasta, ja korostaa, että biopohjaisilla tuotteilla on tärkeä rooli hiilestä irtautumisessa, kun ne vähentävät fossiilisten polttoaineiden ja fossiilipohjaisten materiaalien kulutusta, mikä on yksi komission asettamista päätavoitteista. Hiilestä irtautumisessa on kuitenkin otettava huomioon metsätuotteiden elinkaariarviointi sekä suosittava pitkäikäisten tuotteiden tuotantoa.

41.

suosittelee edistämään puutuotteiden ja muiden kuin puusta tuotettujen metsätuotteiden paikallista jalostusta ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

42.

suhtautuu myönteisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin kansalaispaneelin suositukseen, jossa kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota hyödynnettyjen tai tuhoutuneiden metsien uudelleenmetsittämiseen ja huonontuneen maaperän metsittämiseen sekä vastuullisempiin ratkaisuihin puun käytön parantamiseksi (8).

43.

suosittaa, että EU:n metsästrategian tavoitteet ja synergiat vuonna 2012 annetun ja vuonna 2018 tarkistetun biotalousstrategian (9) kanssa määritellään uudelleen siten, että siihen sisällytetään puupohjaiset metsätuotteet (ei ainoastaan rakennuspuu, vaan myös biokomposiitit, biopolttoaineet, biojalostamot sekä korkean lisäarvon tuotteet kemian-, elintarvike- ja parfyymi- ja kosmetiikka-alan teollisuutta varten) että muut kuin puusta tuotetut metsätuotteet (korkki, sienet, marjat, aromaattiset kasvit ja lääkeyrtit, pihka) ja edistetään niitä ottaen huomioon niiden panos ilmastonmuutoksen lieventämisessä hiilinieluina koko elinkaaren aikana ja muiden kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien materiaalien korvaajina.

44.

kehottaa määrittelemään uudelleen strategian tavoitteet ja synergiat vihreän kehityksen ohjelman peruspilarina olevan uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman 2020 (10) kanssa ja tehostamaan metsätuotteiden talteenottoa ja kierrätystä kaikissa niiden jalostus- ja jätteiden hyödyntämisketjuissa.

45.

suosittaa, että luodaan järjestelmä, jonka avulla useimpien yritysten soveltamat parhaat käytännöt (resurssien optimaalinen, järkevä ja vastuullinen hyödyntäminen, alkuperäketjun sertifiointi, ekosuunnittelu, energiatehokkuus, hakkuujätteen talteenotto tai hyödyntäminen energiana) voidaan siirtää koko metsäteollisuuden alalle.

46.

korostaa, että EU:n metsästrategian tavoitteissa olisi tunnustettava metsien merkitys hiilinielun lisäksi myös hiilivarantona, jota voitaisiin kasvattaa merkittävänä tekijänä EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä. Komitea korostaa, että metsätuotteiden korvaamisessa olisi otettava huomioon koko elinkaaren aikaiset vaikutukset, jotta voidaan hyödyntää metsäalan koko potentiaalia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Metsien nettovaikutus hiilinieluna sitä paitsi pienenee niiden vanhetessa.

47.

suosittaa, että metsille laaditaan selkeät määritelmät, joissa erotetaan toisistaan ainakin luonnontilaiset metsät, joita ei ole koskaan hoidettu (0,7 prosenttia kokonaisalasta), ja aiemmin hoidetut metsät, joiden hoitaminen on lopetettu viime vuosikymmeninä, jotta luonnontilaisia metsiä voitaisiin suojella tehokkaasti erityisesti eräillä Keski- ja Itä-Euroopan alueilla ja jotta voitaisiin elvyttää vuoristoalueita, missä metsien hoitaminen on lopetettu ja jotka ovat näin alttiina metsäpalojen, tuholaisten ja tautien vaaralle.

48.

katsoo, että bioenergiaa on pidettävä mahdollisuutena toteuttaa kestäviä metsänhoitotoimia ja uusiutuvana energialähteenä sivutuotteiden teollisten jalostusprosessien ja kierrätyksen yhteydessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä vuonna 2018 annetun direktiivin (11) mukaisesti. Bioenergia on tärkeää Euroopan energiaturvallisuudelle ja riippumattomuudelle fossiilisista polttoaineista.

49.

suosittaa tarkistamaan bioenergian ja metsänhoitotapojen kestävyyskriteereihin ehdotettuja muutoksia, koska eräät ehdotetuista toimenpiteistä saattavat lisätä alue- ja paikallisviranomaisten taakkaa metsänomistajina ja kestävästä metsänhoidosta vastaavina instituutioina monissa jäsenvaltioissa, sillä tiukkaan oikeudelliseen suojeluun liittyvät rajoitukset, jotka koskevat kymmentä prosenttia metsistä, tuottavat suuren määrän korvauksia ilman komission selkeää rahoitussitoumusta. Olisi sovellettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä vuonna 2018 annetun direktiivin mukaisia bioenergian kestävyyskriteerejä.

50.

katsoo, että metsäsektorin sosioekonominen tehtävä on tärkeä maaseudun ja monien alueiden paikallistalouden kehittämiselle. Komitea pitää valitettavana, että EU:n metsästrategian ensisijaisiin tavoitteisiin ei kuulu puupohjaisten ja muiden kuin puusta tuotettujen metsätuotteiden käytön selkeä ja yksiselitteinen lisääminen eikä niiden teollinen jalostaminen eurooppalaisissa yrityksissä (joista suurin osa on maaseutualueilla sijaitsevia pk-yrityksiä) kestävän metsänhoidon ja vihreän biotalouden puitteissa.

51.

katsoo, että EU:n metsästrategiassa on edistettävä ja vahvistettava kestävään metsänhoitoon liittyvää valistusta kaikkialla, erityisesti kouluissa ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa mutta myös mediakampanjoissa, jotta voidaan lisätä Euroopan kansalaisten tietoisuutta kestävän metsänhoidon käytännöistä ja sen ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta.

52.

katsoo, että EU:n metsästrategiaan olisi sisällytettävä kansainvälinen ulottuvuus, jolla pyritään hillitsemään maailmanlaajuista metsäkatoa ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä hyödyntämällä kestävästä metsänhoidosta saatua kokemusta sekä jakamalla tietoa ja hyviä käytäntöjä, joita on kehitetty jäsenvaltioissa ja lukuisten alue- ja paikallisviranomaisten parissa. Komitea suhtautuu tässä mielessä myönteisesti komission ehdotukseen asetukseksi tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionin ulkopuolelle sekä asetuksen (EU) N:o 995/2010 (12) kumoamisesta, jonka tarkoituksena on rajoittaa sellaisten perushyödykkeiden tuontia, joilla on yhteys metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen maailmanlaajuisella tasolla. Komitea korostaa myös, että ehdotukseen on liitetty toissijaisuusperiaatteen toteutumisen arviointitaulukko (13), jossa esitetään perusteellinen analyysi toissijaisuusperiaatteeseen liittyvistä huolenaiheista.

Tarve saavuttaa tieteellis-tekninen yhteisymmärrys

53.

suosittaa, että EU:n metsästrategiassa tuotaisiin esiin Euroopan metsissä viime vuosikymmeninä sovellettuja tuloksekkaita metsänhoitokäytäntöjä (metsäalan jatkuva kasvu, hiilinielujen kasvu, suojelualueiden ja suojeltujen ekosysteemien lisääminen, korjuun lisääntyminen, yritysten ja teollisuudenalojen vastuullisuuden kehittäminen, kestävää metsänhoitoa koskevan koulutuksen ja metsäalan toimijoiden koulutuksen parantaminen) ja tunnustettaisiin erikseen tämä työ, jonka ansiosta EU on maailmanlaajuisesti hyvien metsänhoitokäytäntöjen edelläkävijä ja esimerkki muille maille.

54.

kehottaa noudattamaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden tekemistä kansainvälisistä sitoumuksista peräisin olevia kestävän metsänhoidon määritelmiä, etenkin Forest Europe -prosessia.

55.

suosittaa, että tehdään lisäselvityksiä mahdollisen toimeenpanon suunnittelun osalta, jotta vältetään päällekkäisyyksiä nykyisten järjestelmien kanssa, sekä selvennetään synergiaa, lisäarvoa ja kustannus-hyötysuhdetta, joita ehdotettu luonnonläheisen metsänhoidon sertifiointi ja EU:n riippumaton sertifikaatti sekä strategiset metsäsuunnitelmat voisivat tarjota metsien jo olemassa olevien, kansainvälisesti tunnustettujen ja sovellettujen sertifiointijärjestelmien (PEFC, FSC) sekä jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten jo käyttämien strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien yhteydessä. Lisäksi on selvennettävä, olisiko uuden järjestelyn oltava pakollinen vai vapaaehtoinen ja minkä oikeusperustan nojalla tällaiset toimet toteutettaisiin.

56.

kehottaa viittaamaan selkeästi metsien kaikkiin muihin kuin metsäteollisiin hyötyihin.

57.

kehottaa tarkastelemaan uudelleen ja analysoimaan metsätutkijoiden, myös metsäympäristöasiantuntijoiden, eri puolilla Eurooppaa tekemiä arviointeja, joissa varoitetaan, että ehdotetuissa politiikoissa ei välttämättä oteta riittävästi huomioon suuriin häiriöihin (metsäpalot, hirmumyrskyt, voimakkaat lumisateet ja tuholaiset) liittyviä riskejä, ja kiinnittämään erityistä huomiota metsiin, jotka ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

58.

ehdottaa, että tiukan tieteellis-teknisen lähestymistavan pohjalta pyritään saavuttamaan entistä laajempi yhteisymmärrys olettamuksista, joihin sekä EU:n metsästrategia että biodiversiteettistrategia nojaavat, ja muodostetaan tätä varten edustava paneeli, joka koostuu tarkan tieteellisistä asiantuntijoista, joilla on toteen näytettyä kokemusta kaikista metsäalan arvoketjun osa-alueista ja Euroopan eri metsätyypeistä.

59.

katsoo, että tietyissä tieteellisten analyysien mukaan perustelluissa tapauksissa Natura 2000 -alueiden suojeltuja luontotyyppejä, joita ilmastonmuutokseen liittyvät häiriöt uhkaavat tai vaarantavat, voidaan tukea, jotta niistä tulisi häiriöitä paremmin sietäviä ekosysteemejä.

60.

arvostaa ja pitää tervetulleena ehdotusta luotettavasta tiedonkeruusta ja painottaa, että on tärkeää antaa uusi lainsäädäntöehdotus EU:n metsiä koskevasta seurannasta, raportoinnista ja tiedonkeruusta.

Strategia edellyttää merkittäviä selvennyksiä ennen täytäntöönpanoa

61.

katsoo, että EU:n metsästrategiassa ei aseta johdonmukaista ja kattavaa tavoitetta Euroopan metsäalalle vuoteen 2030 mennessä, vaan se sisältää erilaisia toimia ja aloitteita, joista monet ovat edelleen epämääräisiä ja joista vain osalla on alustava aikataulu.

62.

katsoo EU:n metsästrategian täytäntöönpanon edellyttävän, että ensimmäiseksi selvennetään käsitteitä ja toimia ja laaditaan toimintasuunnitelma, jossa selkiytetään tavoitteita, soveltamisalaa, aikataulua ja vastuita. Toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanta EU:n metsästrategiaan ja niiden näkemykset ehdotetuista jatkotoimista. Siinä on otettava huomioon myös AK:n, Euroopan parlamentin ja kaikkien metsäalan sidosryhmien näkemykset.

63.

suosittaa selventämään, miten uudet kestävän metsänhoidon indikaattorit, kynnysarvot ja vaihteluvälit soveltuvat yhteen yleiseurooppalaisessa metsien suojelua käsittelevässä ministerikonferenssissa (Forest Europe) määriteltyjen kestävän metsänhoidon kriteerien ja indikaattorien kanssa, ottaen huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sen allekirjoittajia. Lisäksi komitea katsoo, että tarvitaan tietoa oikeusperustasta, jonka nojalla näihin toimiin ryhdyttäisiin ja jonka perusteella mahdolliset tulevat toimet ”aloitettaisiin vapaaehtoiselta pohjalta”, sen lisäksi että selvennetään kestävän metsänhoidon ja luonnonläheisyyden käsitteen yhteyttä.

64.

suosittaa, että ekosysteemipalvelumaksun laajuudesta ja toteutettavuudesta keskusteltaisiin perusteellisesti jäsenvaltioiden ja alan toimijoiden kanssa ja että tämän jälkeen tilannetta tarkasteltaisiin sen arvioimiseksi, voidaanko EU:n metsästrategian rahoitusmekanismeilla (YMP, hiiliviljely ja hiilisertifiointi) saavuttaa asetetut tavoitteet.

65.

suhtautuu myönteisesti EU:n laajuisen ja koordinoidun metsien seurannan käyttöönottoon, mutta pitää tarpeellisena arvioida EU:n metsiin kohdistuvaa seurantaa, raportointia ja tiedonkeruuta koskevan uuden ehdotuksen lisäarvoa ja kustannus-hyötysuhdetta sekä olemassa olevia ja mahdollisesti puuttuvia tietoja. Komitea toteaa, että etädata, mukaan lukien satelliittien avulla ja muilla tavoin saadut tiedot, on kustannustehokas tapa parantaa tietopohjaa yhdessä nykyisten ja käynnissä olevien kansallisten metsäinventaarien kanssa. Tässä yhteydessä toissijaisuusperiaate, kustannukset ja hallinnolliset rasitteet ovat keskeisiä tekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota. Metsien seuranta koko EU:ssa voisi tuoda lisäarvoa edellyttäen, että jäsenvaltiot ja paikallis- ja alueviranomaiset antavat sille tukensa ja että seuranta perustuu kansallisten ja alueellisten metsäinventaarien yhteydessä kerättyihin ruohonjuuritason tietoihin ja Forest Focus -asetuksesta saatuihin kokemuksiin. Lisäksi on määriteltävä selkeästi kansallisten strategiasuunnitelmien luonne (vapaaehtoinen vai pakollinen), muoto ja täsmällinen tarkoitus sekä luotava kustannustehokkaita kannustimia metsienomistajille tiedonkeruuseen osallistumiseksi.

Kestävä metsänhoito edellyttää enemmän EU:n rahoitusta

66.

kehottaa tekemään selkeitä ja realistisia rahoitussitoumuksia, sillä vaikka EU:n metsästrategiasta voidaan päätellä EU:n rahoituksen kestävään metsänhoitoon ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun kasvavan merkittävästi, tarve turvautua varoihin, joilla on jo muita tavoitteita ja käyttövarauksia (esim. YMP), ja rahoituksen puute muista EU:n rahastoista brexitin, covid-19-pandemian jälkeisen talouskriisin ja inflaation nousun leimaamassa yleisessä tilanteessa tekevät epätodennäköiseksi sen, että metsiä ja biodiversiteettiä varten tarkoitetun EU:n nykyisen rahoituksen riittämättömyys korjaantuisi huomattavasti lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

67.

kehottaa komissiota auttamaan alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan hallinnollisia prosesseja yksinkertaistamalla, että käytettävissä olevat EU:n rahastot (maaseuturahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, NextGenerationEU) voivat tukea kestävää metsänhoitoa entistä paremmin.

68.

suosittaa myöntämään enemmän varoja koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tietämyksen jakamiseen eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan tehdä yhteistyötä sekä jakaa ja soveltaa kestävän metsänhoidon ja metsäalan arvoketjujen hyviä käytäntöjä kaikilla Euroopan alueilla ja kaikkialla maailmassa.

69.

katsoo, että EU:n uudessa metsästrategiassa olisi edistettävä aloitteita, joiden tavoitteena on luoda foorumeita metsiin ja hiilettömään talouteen liittyvää alueiden välistä yhteistyötä ja rahoitusta varten.

---

(1)  COM(2013) 659 final.

(2)  COM(2018) 811 final.

(3)  Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi

(4)  COM(2020) 788 final.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(6)  COM(2020) 380 final.

(7)  EUVL C 152, 6.4.2022, s. 169.

(8)  Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin ilmastonmuutosta ja ympäristöä käsittelevän kansalaispaneelin suositus.

(9)  COM(2018) 673 final ja SWD(2018) 431 final.

(10)  COM(2020) 98 final.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(12)  COM(2021) 706 final.

(13)  SWD(2021) 325 final.