EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN SUOSITUS,

annettu 2 päivänä kesäkuuta 2022,

makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta

(EJRK/2022/4)

(2022/C 286/01)

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN HALLINTONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen liitteen IX,

ottaa huomioon finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1092/2010 (2) ja erityisesti sen 3, 16, 17 ja 18 artiklan,

ottaa huomioon oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/2013/EU (3) ja erityisesti sen VII osaston 4 luvun II osan,

ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean työjärjestyksen hyväksymisestä 20 päivänä tammikuuta 2011 annetun Euroopan järjestelmäriskikomitean päätöksen EJRK/2011/1 (4) ja erityisesti sen 18, 19 ja 20 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kansallisten makrovakauspoliittisten toimenpiteiden tehokkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää täydentää unionin lainsäädännön edellyttämää tunnustamista vapaaehtoisella vastavuoroisuudella.

(2)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2015/2 (5) vahvistetun makrovakauspoliittisten toimenpiteiden vapaaehtoista vastavuoroisuutta koskevan kehyksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki yhdessä jäsenvaltiossa aktivoidut riskiperusteiset makrovakauspoliittiset toimenpiteet toteutetaan vastavuoroisesti muissa jäsenvaltioissa.

(3)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2017/4 (6) suositellaan, että asianomainen aktivoiva viranomainen tekee toimittaessaan vastavuoroisuuspyynnön Euroopan järjestelmäriskikomitealle (EJRK) ehdotuksen sovellettavan olennaisuuskynnyksen enimmäistasosta, jonka alittavalla tasolla katsotaan, että havaitut makrovakausriskit eivät vaikuta yksittäiseen rahoituspalvelujen tarjoajaan olennaisella tavalla sillä lainkäyttöalueella, jossa asianomainen aktivoiva viranomainen soveltaa kyseistä makrovakauspoliittista toimenpidettä. EJRK voi tarvittaessa ehdottaa tästä poikkeavaa kynnystä.

(4)

Direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan 10 kohdan mukaisena nimettynä viranomaisena Saksassa toimiva Bundesanstalt für Finanzdienstleistungsaufsicht (BaFin) ilmoitti EJRK:lle 10 päivänä maaliskuuta 2022 (7) aikomuksestaan asettaa saman direktiivin 133 artiklan 9 kohdan mukainen järjestelmäriskipuskurikanta luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kaikille vastuille (eli vähittäisvastuille ja muille kuin vähittäisvastuille), joiden vakuutena on Saksassa sijaitseva asuinkiinteistö. Järjestelmäriskipuskuria sovelletaan i) Saksassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB) riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan ja ii) Saksassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät standardimenetelmää riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan, sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (8) 125 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vastuiden osalta, joiden täytenä vakuutena on asuinkiinteistö.

(5)

Toimenpide tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2022, ja Saksassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten on noudatettava sitä 1 päivästä helmikuuta 2023. Toimenpidettä tarkastellaan uudelleen vähintään joka toinen vuosi direktiivin 2013/36/EU säännösten mukaisesti. Lisäksi BaFin seuraa niiden taustalla olevien riskien kehittymistä, joihin järjestelmäriskipuskurilla pyritään vaikuttamaan, ja mukauttaa puskurikantaa tarvittaessa.

(6)	BaFin toimitti EJRK:lle 10 päivänä maaliskuuta 2022 (9) järjestelmäriskipuskurin vastavuoroista soveltamista koskevan pyynnön direktiivin 2013/36/EU 134 artiklan 5 kohdan nojalla.

(7)

BaFinin esittämästä pyynnöstä toimenpiteen vastavuoroiseksi toteuttamiseksi muissa jäsenvaltiossa ja jotta estettäisiin kielteisten rajat ylittävien vaikutusten syntymisen siinä muodossa, että toimintaa siirrettäisiin suosiollisimmille alueille ja sääntelyeroja käytettäisiin hyväksi sen seurauksena, että makrovakauspoliittinen toimenpide tulee asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti sovellettavaksi Saksassa, Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvosto on myös päättänyt sisällyttää tämän toimenpiteen niiden makrovakauspoliittisten toimenpiteiden luetteloon, joiden vastavuoroista toteuttamista suositetaan suosituksen EJRK/2015/2 mukaisesti.

(8)	Tästä syystä suositus EJRK/2015/2 olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Muutokset

Muutetaan suositus EJRK/2015/2 seuraavasti:

1.

Korvataan 1 jakson suosituksessa C oleva 1 kohta seuraavasti: ”1. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti muiden asianomaisten viranomaisten hyväksymiä makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, joiden vastavuoroista toteuttamista EJRK on suositellut. Suosituksena on, että seuraavat toimenpiteet, jotka kuvataan tarkemmin liitteessä, toteutetaan vastavuoroisesti:   Belgia: — yhdeksän prosentin järjestelmäriskipuskurikanta, joka koskee kaikkia luonnollisiin henkilöihin liittyviä vähittäisvastuita, joihin sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää ja joiden vakuutena on Belgiassa sijaitseva asuinkiinteistö;   Saksa: — kahden prosentin järjestelmäriskipuskurikanta, joka koskee i) kaikkia vastuita, joihin sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää ja joiden vakuutena on Saksassa sijaitseva asuinkiinteistö ja ii) kaikkia vastuita, joihin sovelletaan standardimenetelmää ja joiden täytenä vakuutena on Euroopan parlamentin ja neuvoston (*1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 125 artiklan 2 kohdan mukaisesti Saksassa sijaitseva asuinkiinteistö;   Ranska — asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suurten asiakasriskien rajoituksen tiukennus viiteen prosenttiin ensisijaisesta (T1) pääomasta; tiukennus koskee Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin liittyviä vastuita ja sitä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (G-SII-laitokset) ja muihin rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (O-SII-laitokset) varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla;   Liettua: — kahden prosentin järjestelmäriskipuskurikanta, jota sovelletaan kaikkiin Liettuan tasavallassa asuviin luonnollisiin henkilöihin liittyviin asuinkiinteistövakuudellisiin vähittäisvastuisiin.   Luxemburg: — Luxemburgissa sijaitsevien asuinkiinteistöjen uusia kiinnitysluottoja koskevat oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan eri luotonottajaryhmiin seuraavasti: a) 100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin; b) 90 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin pääasiallisen asunnon ostajiin, eli muihin kuin ensiasunnon ostajiin. Tämä raja pannaan täytäntöön suhteellisuutta noudattaen portfoliokiintiön avulla. Tämä merkitsee sitä, että luotonantajien näille luotonottajille myöntämien uusien kiinnitysluottojen salkusta 15 prosenttia voi olla luottoja, joissa luototusaste on yli 90 prosenttia mutta alle 100 prosenttia; c) 80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).   Alankomaat: — keskimääräisen riskipainon alaraja, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti Alankomaissa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten menetelmää lakisääteisten pääomavaatimusten laskennassa, niiden salkkujen osalta, joissa on luonnollisiin henkilöihin liittyviä vastuita, joiden vakuutena Alankomaissa sijaitseva asuinkiinteistö. Kunkin toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvan yksittäisen vastuuerän osalta lainan osuuteen, joka on enintään 55 prosenttia lainan vakuutena käytettävän kiinteistön markkina-arvosta, sovelletaan 12 prosentin riskipainoa ja lainan jäljellä olevaan osuuteen 45 prosentin riskipainoa. Salkun keskimääräisen riskipainon alaraja on yksittäisten lainojen riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo.   Norja: — Kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Norjassa oleviin vastuisiin sovellettava 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurikanta direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä direktiiviä sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (*2) (jäljempänä ”ETA-sopimus”) ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusdirektiivi sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”); — Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten (IRB) menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin asuinkiinteistövastuisiin sovellettava 20 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä asetusta sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusasetus sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”); — Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät IRB-menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin liikekiinteistövastuisiin sovellettava 35 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti.   Ruotsi: — riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtainen 25 prosentin suuruinen alaraja, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuviin lainsalkkuihin Ruotsissa toimiluvan saaneiden, sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävien luottolaitosten osalta lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa.” (*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EYVL L 176, 27.6.2013, s. 1)." (*2)  EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3."

2.	Liite korvataan tämän suosituksen liitteellä.

---

(1)  EUVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(2)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(3)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.

(4)  EUVL C 58, 24.2.2011, s. 4.

(5)  Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2015/2, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta (EUVL C 97, 12.3.2016, s. 9).

(6)  Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2017/4, annettu 20 päivänä lokakuuta 2017, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta (EUVL C 431, 15.12.2017, s. 1).

(7)  Ensimmäinen ilmoitus toimitettiin EJRK:lle 24 päivänä helmikuuta 2022. Ilmoituksesta toimitettiin EJRK:lle päivitetty versio 10 päivänä maaliskuuta 2022.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(9)  Ensimmäinen ilmoitus toimitettiin EJRK:lle 24 päivänä helmikuuta 2022. Ilmoituksesta toimitettiin EJRK:lle päivitetty versio 10 päivänä maaliskuuta 2022.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10809 – CD&R / TPG / COVETRUS)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 286/02)

Komissio päätti 20. heinäkuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10809. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 1 päivänä kesäkuuta 2022,

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta markkinatietojen avoimuuden parantamisen, konsolidoitujen kauppatietojen luonnin esteiden poistamisen, kaupankäyntivelvollisuuksien optimoinnin ja asiakastoimeksiantojen välittämisestä saatavien maksujen kieltämisen osalta

(CON/2022/19)

(2022/C 286/03)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 3 päivänä helmikuuta 2022 Euroopan parlamentilta ja 4 päivänä helmikuuta 2022 Euroopan unionin neuvostolta lausuntopyynnöt ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta markkinatietojen avoimuuden parantamisen, konsolidoitujen kauppatietojen luonnin esteiden poistamisen, kaupankäyntivelvollisuuksien optimoinnin ja asiakastoimeksiantojen välittämistä saatavien maksujen kieltämisen osalta (1) (jäljempänä ”asetusehdotus”) sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta (2) (jäljempänä ”direktiiviehdotus”).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, koska asetusehdotus ja direktiiviehdotus sisältävät säännöksiä, jotka vaikuttavat a) perussopimuksen 127 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun unionin rahapolitiikan määrittelemistä ja toteuttamista koskevaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustehtävään ja b) perussopimuksen 127 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun EKPJ:n tehtävään myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän toimivaltaisten viranomaisten politiikan moitteettomaan harjoittamiseen. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

Yleiset huomiot

1.   Ehdotetun asetuksen tavoitteet

1.1

EKP on tyytyväinen asetusehdotuksen päätavoitteeseen, joka liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (3) (jäljempänä ”rahoitusmarkkina-asetus”) muuttamiseen markkinatietojen avoimuuden parantamiseksi Euroopan unionin (EU) kauppapaikoissa siten, että luodaan uusi sääntelykehys kaupankäyntitietoja varten ”konsolidoitujen kauppatietojen” tuottamiseksi, mukaan lukien uusi menettely yhden konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan valitsemiseksi kullekin omaisuuseräluokalle.

1.2

Asetusehdotus sisältää myös oman pääoman ehtoisten ja muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävää ja kaupan jälkeistä vaihetta koskevien EU:n avoimuussääntöjen merkittäviä muutoksia, jotka liittyvät muun muassa transaktiotietojen julkistamisen lykkäämistä koskevien sääntöjen parempaan yhdenmukaistamiseen, EU:n osake- ja johdannaiskauppaa koskevien velvoitteiden päivittämiseen, toimeksiantovirroista suoritettavien maksujen kieltoon ja EU:n arvopaperi- ja johdannaiskaupan sääntelyn muihin muutoksiin. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään edelleen tukemaan Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja edelleen yhdenmukaistamaan asiaankuuluvia finanssimarkkinoiden valvontasääntöjä kaikkialla unionissa. EKP tukee voimakkaasti yleistä tavoitetta vahvistaa edelleen pääomamarkkinoiden yhdentymistä, etenkin mitä tulee markkinatietojen avoimuutta koskeviin ehdotettuihin parannuksiin. Syvemmät ja yhtenäisemmät pääomamarkkinat ovat tarpeen useista näkökulmista. Tällaiset pääomamarkkinat voivat tarjota euroalueen talouden tukemiseen tarvittavia resursseja, mutta lisäksi parantaa yleisesti rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä. Lisäksi Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentymisen voidaan odottaa parantavan yhteisen rahapolitiikan välittymistä euroalueen kaikkiin osiin ja helpottavan markkinaosapuolten mahdollisuuksia saada vihreää rahoitusta sekä digitaaliseen talouteen siirtymiseksi tarvittavaa rahoitusta. Tämän vuoksi EKP toistaa, että on tärkeää hyväksyä pikaisesti pääomamarkkinaunionin luomista koskevassa Euroopan komission vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa tarkoitetut aloitteet ja panna ne täysimääräisesti täytäntöön kansallisella tasolla siltä osin kuin sitä oikeudellisesti edellytetään.

1.3

Markkinatietojen avoimuuden lisääminen edistää osaltaan EU:n pääomamarkkinoiden kehitystä, sillä sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden saatavilla on enemmän hinta- ja likviditeettitietoja, mikä lisää sijoitus- ja rahoitusmahdollisuuksia ja vähentää liikkeeseenlaskijoiden pääoman hankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Samalla muistutetaan, että avoimuuden lisääntyminen voi tietyissä olosuhteissa antaa tietyille välittäjille mahdollisuuden hyötyä markkinoilla jo olevia toimeksiantoja koskevista tiedoista, koska ne pystyvät näillä tiedoilla käymään nopeammin kauppaa uusinta teknologiaa käyttäen.

1.4

EKP on erityisen kiinnostunut näistä lainsäädäntöehdotuksista, kun otetaan huomioon EKPJ:n osallistuminen muiden kuin oman pääoman ehtoisten arvopapereiden (joukkolainat, mukaan lukien valtion joukkolainat) markkinoille EKPJ:n rahapolitiikan ja muiden perussopimuksen mukaisten tehtävien hoitamista varten sekä tarve turvata tällaisten herkkien liiketoimien luottamuksellisuus. Tämän vuoksi EKP haluaisi lisäksi esittää huomioita rahoitusmarkkina-asetuksen (4) muista säännöksistä, jotka eivät ole asetusehdotuksen kohteena mutta jotka vaikuttavat EKPJ:n keskuspankkeihin sekä liiketoimiin, joita ne toteuttavat rahoitusvälineiden markkinoilla (ks. 7 kohta).

2.   Direktiiviehdotuksen tavoitteet

Koska direktiiviehdotuksessa esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/65/EU (5) (jäljempänä ”rahoitusmarkkinadirektiivi II”) vain vähäisiä muutoksia, jotka johtuvat suurelta osin rahoitusmarkkina-asetukseen ehdotetuista muutoksista, EKP:n katsoo, ettei direktiiviehdotuksesta ole tarpeen lausua.

Erityiset huomiot

3.   Konsolidoidut kauppatiedot

3.1

EKP on tyytyväinen ehdotettuun konsolidoitujen kauppatietojen tehokkaampaan järjestelmään ja kilpailuun perustuvaan tarjousmenettelyyn konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan valitsemiseksi kullekin omaisuuserien luokalle. Kuten EKP on aiemmin todennut, riittävä avoimuus voidaan asianmukaisesti varmistaa vain perustamalla yksi ainoa konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja (6) kutakin asianomaista omaisuuserien luokkaa varten. Konsolidoiduista kauppatiedoista on useita hyötyjä sijoittajille, ja ne tukevat pääomamarkkinaunionin tavoitteita eli tehostavat pääomamarkkinoiden rahoituksen saatavuutta sijoittajille ja vähentävät EU:n pääomamarkkinoiden hajanaisuutta. Konsolidoitujen kauppatietojen pitäisi osaltaan lisätä avoimuutta ja sijoittajien mahdollisuuksia saada markkinatietoja, ja siten vähentää likviditeettiin ja kaupan toteuttamiseen liittyviä riskejä sekä markkinoiden pirstaloitumista. Se voi myös vähentää merkittävästi sijoittajien transaktiokustannuksia. Se, että sijoittajilla olisi mahdollisuus saada reaaliaikainen yleiskuva kaupankäyntitoiminnasta kohtuullisin kustannuksin, lisäisi yritysten ja piensijoittajien mahdollisuuksia käyttää EU:n pääomamarkkinoita rahoitukseen ja sijoituksiin.

3.2

Ehdotettu tehostettu järjestelmä on teknisesti ja toiminnallisesti monimutkainen, ja se sisältää tulojen korvausjärjestelmän. On ratkaisevan tärkeää, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja voi luottaa markkinatietolähteiden (sijoituspalveluyritykset, kauppapaikat, hyväksytyt julkistamisjärjestelyt ja kauppojen sisäiset toteuttajat) sille toimittamien tietojen laatuun, kattavuuteen ja nopeaan toimittamiseen, jotta laadun ja asianomaista omaisuuseräluokkaa koskevan konsolidoidun tietoaineiston tuottamisen edellyttämät ponnistelut olisi mahdollista suhteuttaa. Tältä osin EKP:n käsityksenä on, että ehdotuksen mukaan konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja vastaa ainoastaan perusmarkkinatietojen konsolidoinnista ja niiden kaupallisesta levittämisestä markkinoille ja että toimitettujen tietojen laadun – joka on edelleen täysin markkinatietojen antajien vastuulla – sääntely perustuu komission delegoituun säädökseen, joka puolestaan perustuu sidosryhmien edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamiin neuvoihin.

3.3

Jos ESMAn on jostakin syystä peruutettava konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan toimilupa, ESMAn kehittämissä teknisissä standardeissa voitaisiin sopimuksen uskottavaan uudelleenkilpailuttamiseen liittyvistä syistä edellyttää, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja julkistaa markkinatietojen tietolähteisiin ja tietohakemistoihin liittyviä teknisiä yhteyksiä koskevat parametrinsa, jotta ne olisivat muiden sellaisten tahojen saatavilla, jotka haluavat osallistua sopimusta koskevaan kilpailuun.

3.4

EKP:n käsityksen mukaan konsolidoituja kauppatietoja koskevat ehdotukset eivät vaikuta EKPJ:n raha-, valuutta- tai rahoitusvakauspolitiikan alaan kuuluvien toimien luottamuksellisuuteen, sillä niiden julkistamista koskee edelleen rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 6 kohtaan perustuva vapautus. Vastaavasti ”markkinatiedot”, jotka komissio määrittelee ehdotetun 22 b artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja ”perusmarkkinatiedot”, joita konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajat myyvät käyttäjille, eivät sisältäisi tietoja EKPJ:n poliittisista transaktioista (kuten hintaa, määrää tai toteutusajankohtaa koskevia tietoja).

4.   Oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävän vaiheen avoimuus: nimetön kaupankäynti (dark trading)

EKP suhtautuu myönteisesti asetusehdotukseen, jolla yksinkertaistetaan oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävän vaiheen avoimuutta korvaamalla kahden volyymin yläraja yhden volyymin ylärajalla, joka on 7 prosenttia rahoitusvälineellä unionissa käydyn kaupan kokonaisvolyymista viitehintaa tai sopimuskauppoja koskevan vapautuksen piirissä toteutetuista kaupoista (7). Tämä yksinkertaistaa avoimuusjärjestelmää ja tekee nimettömän kaupan tasojen seurannasta vähemmän monimutkaista. Ehdotetulla alhaisemmalla EU:n laajuisella volyymin ylärajalla pyritään kompensoimaan kauppapaikkakohtaisen kynnysarvon poistamista, joten ehdotuksella pyritään yleisesti lisäämään oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävän vaiheen avoimuutta. Samalla on todettava, että kauppapaikkakohtaisen volyymin ylärajan poistamisen ja EU:n laajuisen ylärajan alentamisen välinen vuorovaikutus on monimutkainen, sillä ehdotettujen muutosten odotetaan vaikuttavan avoimuuden toteutumiseen eri tavoin. Tämän vuoksi EKP ehdottaa, että oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävää avoimuusjärjestelmää ja erityisesti volyymin ylärajan kalibrointia tulisi tarkastella jatkuvasti.

5.   Kielto tarjota maksua toimeksiantovirrasta

Komission ehdotukseen (8) sisältyy edelleen rajoitus, joka koskee maksun tarjoamista toimeksiantovirrasta. EKP katsoo, että maksun tarjoaminen toimeksiantovirrasta voi haitata Euroopan pääomamarkkinoiden tehokkuutta ja avoimuutta.

6.   Pörssilistattuihin johdannaisiin liittyvän avoimen pääsyn poistaminen

Vaikka EKP periaatteessa tukee toimenpiteitä EU:n määritysmarkkinoiden vahvistamiseksi, on tärkeää tarkastella mahdollisia vaikutuksia, joita avoimen pääsyn poistaminen voisi aiheuttaa kilpailun, innovoinnin ja markkinoiden yhdentymisen kannalta, ja tasapainottaa huolellisesti mahdollisesti kilpailevia tavoitteita.

7.   Muut rahoitusmarkkina-asetuksen säännökset ja niiden vaikutus EKP:n ja EKPJ:n markkinatransaktioihin

Asetusehdotus ei koske niitä rahoitusmarkkina-asetuksen säännöksiä, joilla on suurin vaikutus EKP:n ja EKPJ:n markkinatransaktioihin. EKP hyödyntää tässä yhteydessä kuitenkin mahdollisuuden ehdottaa, että rahoitusmarkkina-asetuksen tiettyjen säännösten muotoilua voitaisiin edelleen parantaa ottaen huomioon EKP:n ja EKPJ:n kokemukset markkinaoperaatioiden toteuttamisesta EU:n kauppapaikoissa.

7.1   EKPJ:n perussäännön mukaisesti toteutettuja EKPJ:n transaktioita koskeva vapautus rahoitusmarkkina-asetuksen avoimuusvaatimuksista

EKP katsoo, että EKPJ:n politiikkatoimiin sovellettavan, rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 6 kohdan mukaisen kauppaa edeltäviä ja kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia (9) koskevan vapautuksen nykyistä muotoilua tulisi muuttaa siten, ettei vapautusta todettaisi sovellettavan EKPJ:n keskuspankkien liiketoimiin, jotka ”toteutetaan – – osana raha-, valuutta- ja rahoitusvakauspolitiikkaa” ja jotka olisi määriteltävä tarkemmin komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/583 (10), vaan että vapautusta laajennettaisiin siten, että sitä sovellettaisiin nimenomaisesti kaikkeen toimintaan, jota eurojärjestelmän keskuspankit harjoittavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) IV luvun nojalla. EKP katsoo, että EKPJ:n keskuspankin vastapuolen on ilmoitettava ainoastaan sentyyppiset EKPJ:n keskuspankkien toteuttamat sijoitustoimet, jotka mainitaan delegoidun asetuksen (EU) 2017/583 15 artiklan a ja c alakohdassa. Tämäntyyppiset liiketoimet olisi nimenomaisesti vahvistettava rahoitusmarkkina-asetuksen tarkistetussa 1 artiklan 7 kohdassa eikä delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/583, kuten tällä hetkellä.

7.2   Komission toimivalta ulottaa rahoitusmarkkina-asetuksen avoimuusvaatimuksia koskeva vapautus koskemaan muita keskuspankkeja

Jos kaikkiin EKPJ:n perussäännön IV luvun mukaisiin eurojärjestelmän liiketoimiin sovellettaisiin edellä mainittua rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 6 kohdan mukaista laajennettua vapautusta riippumatta siitä, mitkä muut keskuspankit tai laitokset käyttävät näitä palveluja, rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 9 kohdan mukainen komission toimivalta ulottaa vapautuksen soveltamisala koskemaan ”muita keskuspankkeja” tulisi tarpeettomaksi. Ei myöskään enää olisi tarpeen valtuuttaa ESMAa laatimaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään ”raha-, valuutta- ja rahoitusvakauspoliittiset toimet”. Vastaavasti rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 8 ja 9 kohta voitaisiin poistaa.

7.3   EKPJ:n keskuspankkien liiketoimien vapauttaminen rahoitusmarkkina-asetuksen 26 artiklan 5 kohdan mukaisista kauppapaikkojen ylläpitäjien raportointivaatimuksista

Rahoitusmarkkina-asetuksen 26 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että kauppapaikan ylläpitäjä antaa yksityiskohtaiset tiedot tiettyjen yritysten sen järjestelmien välityksellä toteuttamista liiketoimista rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa sen kauppapaikassa. Tämän säännöksen mukainen kauppapaikkojen nykyinen raportointijärjestelmä on vakiintunut, ja käytössä on operatiivisia järjestelyjä, joiden avulla tällaisista liiketoimista saatavat tiedot voidaan ilmoittaa sujuvasti. Kauppapaikoilla on tiedot, joiden perusteella ne voivat ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot kauppapaikan järjestelmien kautta toteutetuista EKPJ:n liiketoimista. Tältä osin EKP:n käsityksenä on, ettei unionin lainsäätäjien tarkoituksena ole ollut ulottaa rahoitusmarkkina-asetuksen 26 artiklan 5 kohdan mukainen raportointivaatimus koskemaan EKPJ:n keskuspankkien liiketoimia. Tämä käsitys perustuu siihen, että keskuspankit hyötyvät rahoitusmarkkina-asetuksen raportointivelvoitteita koskevista nimenomaisista vapautuksista ja että ne eivät ole ”yrityksiä” vaan pikemminkin yhteisöjä, jotka toteuttavat markkinaoperaatioita julkisen tehtävänsä perusteella, myös perussopimuksen nojalla. Oikeusvarmuuden vuoksi 26 artiklan 5 kohtaa olisi tältä osin vielä selvennettävä.

7.4   EKPJ:n arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien vapauttaminen myös jatkossa kokonaan valvontaan liittyvästä raportointivelvollisuudesta

EKP panee merkille, että vaikka EKPJ:n arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet on kokonaan vapautettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 (11) soveltamisesta ja sen julkistamis- ja raportointivelvoitteista (12), komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/590 (13) säädetään, että arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet (14), joiden vastapuolena EKPJ:n keskuspankki on, katsotaan arvopaperimarkkina-asetuksen 26 artiklassa (15) tarkoitetuiksi liiketoimiksi. Näin ollen kyseisiin liiketoimiin sovelletaan rahoitusmarkkina-asetuksen 26 artiklan raportointivelvoitteita. Delegoitu asetus (EU) 2017/590 vaikuttaa näin ollen rahoitusmarkkina-asetuksen mukaisiin EKPJ:n keskuspankkien raportointivelvoitteisiin tällaisten liiketoimien osalta. Se, että tasolle 1 kuuluva unionin säädös tällä tavoin saatetaan tasolle 2 kuuluvaan unionin säädökseen nähden alisteiseksi, on ristiriidassa lex superior derogat legi inferiori -oikeusperiaatteen (16) kanssa, jonka mukaan unionin täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset eivät saa olla ristiriidassa unionin johdetun oikeuden kanssa. EKP käyttää tässä lausunnossa mahdollisuutta korostaa, että tämä ristiriita olisi korjattava delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/590, vaikka se ei sinänsä kuulu osana niihin ehdotuksiin, joista EKP:ltä on pyydetty lausuntoa.

Niiltä osin kuin EKP suosittaa ehdotettua asetusta muutettavaksi, tarkat muutosehdotukset perusteluineen on esitetty teknisessä työasiakirjassa, johon on liitetty selvitys. Tekninen työasiakirja on luettavissa englanninkielisenä EUR-Lex-verkkosivustolla.

---

(1)  COM(2021) 727 final.

(2)  COM(2021) 726 final.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

(4)  Ks. rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 6, 7 ja 9 kohta ja 26 artiklan 5 kohta.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(6)  Ks. Euroopan keskuspankin lausunto CON/2012/21, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2012, i) ehdotuksesta direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista, jolla kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, ii) ehdotuksesta asetukseksi rahoitusvälineiden markkinoista sekä OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun asetuksen (Euroopan markkinarakenneasetus) muuttamisesta, iii) ehdotuksesta direktiiviksi markkinoiden manipuloinnista määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista ja iv) ehdotuksesta asetukseksi sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö), 5.2 kohta (EUVL C 161, 7.6.2012, s. 3). Kaikki EKP:n lausunnot ovat saatavilla EUR-Lex-sivustolla.

(7)  Asetusehdotuksen 1 artiklan 4 kohta, jolla muutetaan rahoitusmarkkina-asetuksen 5 artiklaa.

(8)  Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 26 kohta, jolla lisätään uusi 39 a artikla.

(9)  Rahoitusmarkkina-asetuksen 8, 10, 18 ja 21 artikla.

(10)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/583, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016, rahoitusvälineiden markkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä kauppapaikoille ja sijoituspalveluyrityksille joukkovelkakirjalainojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta asetettavia avoimuusvaatimuksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 229).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1).

(12)  Asetuksen (EU) 2015/2365 2 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 2 artiklan 3 kohta.

(13)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/590, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä liiketoimia koskevien tietojen toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamista koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 449).

(14)  Kuten asetuksen (EU) N:o 2015/2365 3 artiklan 11 kohdassa on määritelty.

(15)  Ks. komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/590 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta.

(16)  Oikeusperiaate, jonka mukaan normihierarkiassa ylempi säädös ohittaa normihierarkiassa alemman säädöksen.

Ilmoitus henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä (YUTP) 2015/1333, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2022/1315, ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/44, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1308, säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2022/C 286/04)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille ja yhteisöille, jotka mainitaan Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1333 (1), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2022/1315 (2), liitteissä II ja IV, sekä Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2016/44 (3), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1308 (4), liitteessä III.

Asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että he/ne voivat hakea asetuksen (EU) 2016/44 liitteessä IV mainituilla verkkosivuilla ilmoitetuilta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeisiin tai tiettyjen maksujen suorittamiseen (vrt. asetuksen 8 artikla).

Asianomaiset henkilöt ja yhteisöt voivat esittää neuvostolle ennen 15. toukokuuta 2023 pyynnön, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidät/ne edellä mainittuun luetteloon. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat. Pyyntö on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1.

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

Belgique/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Mahdolliset huomautukset otetaan huomioon neuvoston säännöllisin väliajoin päätöksen (YUTP) 2015/1333 17 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EU) 2016/44 21 artiklan 6 kohdan mukaisesti suorittaman nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen luettelon uudelleentarkastelun yhteydessä.

Asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä pyydetään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston päätökseen voi hakea muutosta Euroopan unionin yleiseltä tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artiklan toisessa kohdassa ja 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 206, 1.8.2015, s. 34.

(2)  EUVL L 198, 27.7.2022, s. 19.

(3)  EUVL L 12, 19.1.2016, s. 1.

(4)  EUVL L 198, 27.7.2022, s. 1.

Ilmoitus rekisteröidyille, joihin sovelletaan Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä (YUTP) 2015/1333 ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/44 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2022/C 286/05)

Rekisteröityjä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (1) 16 artiklan mukaisiin tietoihin:

Tämän käsittelyn oikeusperustana ovat neuvoston päätös (YUTP) 2015/1333 (2), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2022/1315 (3), ja neuvoston asetus (EU) 2016/44 (4), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1308 (5).

Tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä on neuvoston pääsihteeristön ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) osasto RELEX.1, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Käsittelyn tarkoituksena on laatia ja pitää ajan tasalla luettelo henkilöistä, joihin sovelletaan päätöksen (YUTP) 2015/1333, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2022/1315, ja asetuksen (EU) 2016/44, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1308, mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Rekisteröidyt ovat luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät päätöksessä (YUTP) 2015/1333 ja asetuksessa (EU) 2016/44 säädetyt luetteloon merkitsemisen edellytykset.

Kerättyihin henkilötietoihin kuuluvat tiedot, joita tarvitaan kyseisen henkilön asianmukaiseen tunnistamiseen, sekä perusteet ja muut asiaan liittyvät tiedot.

Kerätyt henkilötiedot voidaan tarvittaessa jakaa Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission kanssa.

Rekisteröityjen oikeuksien, kuten oikeuden tutustua tietoihin sekä oikeuden pyytää oikaisua tai esittää vastaväitteitä, käyttämiseen vastataan asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklassa säädettyihin rajoituksiin.

Henkilötiedot säilytetään viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun rekisteröity on poistettu niiden henkilöiden luettelosta, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, tai kun toimenpiteen voimassaolo on lakannut, taikka oikeuskäsittelyn ajan, mikäli se on aloitettu.

Rekisteröidyt voivat asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti tehdä kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeussuojakeinoja, hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai muita kuin oikeudellisia oikeussuojakeinoja (edps@edps.europa.eu).

---

(1)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(2)  EUVL L 206, 1.8.2015, s. 34.

(3)  EUVL L 198, 27.7.2022, s. 19.

(4)  EUVL L 12, 19.1.2016, s. 1.

(5)  EUVL L 198, 27.7.2022, s. 1.

Ilmoitus tietyille henkilöille, joihin sovelletaan rajoittavista toimenpiteistä kemiallisten aseiden leviämisen ja käytön torjumiseksi annetuissa neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1544 liitteessä ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1542 liitteessä I säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2022/C 286/06)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi Sergei MENYAILOlle (nro 12), joka mainitaan rajoittavista toimenpiteistä kemiallisten aseiden leviämisen ja käytön torjumiseksi annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1544 (1) liitteessä ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1542 (2) liitteessä I.

Neuvosto on päättänyt pitää edellä mainittuun henkilöön kohdistetut rajoittavat toimenpiteet voimassa muutetuin perustein. Asianomaiselle henkilölle ilmoitetaan, että hän voi toimittaa neuvostolle 3. elokuuta 2022 mennessä pyynnön seuraavaan osoitteeseen kyseisten perusteiden saamiseksi:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Asianomainen henkilö voi milloin tahansa esittää neuvostolle edellä mainittuun osoitteeseen pyynnön, että päätöstä sisällyttää hänet luetteloon ja säilyttää hänet siinä harkittaisiin uudelleen. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat. Pyynnöt käsitellään kun ne on vastaanotettu. Tätä varten asianomaista henkilöä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että neuvosto tarkastelee päätöstä säännöllisesti uudelleen neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1544 8 artiklan mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 259, 16.10.2018, s. 25.

(2)  EUVL L 259, 16.10.2018, s. 12.

Euron kurssi (1)

26. heinäkuuta 2022

(2022/C 286/07)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0124
JPY	Japanin jeniä	138,35
DKK	Tanskan kruunua	7,4449
GBP	Englannin puntaa	0,84558
SEK	Ruotsin kruunua	10,4445
CHF	Sveitsin frangia	0,9765
ISK	Islannin kruunua	139,10
NOK	Norjan kruunua	10,0105
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,607
HUF	Unkarin forinttia	400,99
PLN	Puolan zlotya	4,7420
RON	Romanian leuta	4,9324
TRY	Turkin liiraa	18,0705
AUD	Australian dollaria	1,4605
CAD	Kanadan dollaria	1,3035
HKD	Hongkongin dollaria	7,9466
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6235
SGD	Singaporen dollaria	1,4066
KRW	Etelä-Korean wonia	1 326,65
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,0870
CNY	Kiinan juan renminbiä	6,8451
HRK	Kroatian kunaa	7,5145
IDR	Indonesian rupiaa	15 185,27
MYR	Malesian ringgitiä	4,5113
PHP	Filippiinien pesoa	56,160
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	37,180
BRL	Brasilian realia	5,4437
MXN	Meksikon pesoa	20,7845
INR	Intian rupiaa	80,8050

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Lausunto kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 21. tammikuuta 2022 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa AT.39839 – Telefónica ja Portugal Telecom

Esittelijä: Belgia

(2022/C 286/08)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)

Asiassa AT.39839 – Telefónica ja Portugal Telecom (tarkistus)

(2022/C 286/09)

Päätösluonnos, joka on osoitettu yrityksille a) Telefónica, S.A, jäljempänä ”Telefónica”, ja b) Pharol SGPS SA, jäljempänä ”Pharol” (2), on toinen nyt käsiteltävässä asiassa annettu päätös. Ensimmäinen päätös tässä asiassa annettiin vuonna 2013, jäljempänä ”vuoden 2013 päätös”, ja unionin yleinen tuomioistuin kumosi sen osittain vuonna 2016 (3). Unionin tuomioistuin vahvisti unionin yleisen tuomioistuimen tuomion vuonna 2017 (4).

Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti komission vuoden 2013 päätöksessä esittämän toteamuksen, jonka mukaan SEUT-sopimuksen 101 artiklaa oli rikottu, mutta se kumosi vuoden 2013 päätöksen 2 artiklan. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan komission olisi vuoden 2013 päätöksessä pitänyt määrittää sellaisen myynnin arvo, joka on suoraan tai epäsuorasti yhteydessä rikkomiseen, niiden seikkojen perusteella, joihin Telefónica ja Pharol vetosivat sen suhteen, ettei niiden välillä ollut potentiaalista kilpailua tiettyjen palveluiden osalta.

MENETTELY

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomioiden ja unionin tuomioistuimen tuomion jälkeen komissio lähetti Telefónicalle ja Pharolille useita tietopyyntöjä, joiden tarkoituksena oli määrittää tarkemmin rikkomiseen suoraan tai epäsuorasti yhteydessä olevan myynnin arvo unionin yleisen tuomioistuimen havaintojen perusteella.

Komissio lähetti Telefónicalle ja Pharolille 23. heinäkuuta ja 5. marraskuuta 2019 asiaseikkoja koskevan kirjeen, jäljempänä ”asiaseikkoja koskeva kirje”. Siinä komissio ilmoitti niille aikovansa hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1/2003 (5) 23 artiklan nojalla uuden päätöksen, jossa kummallekin niistä määrätään sakkoja SEUT-sopimuksen 101 artiklan rikkomisesta, kuten vuoden 2013 päätöksen 1 artiklassa täsmennetään. Uudella päätöksellä muutettaisiin vuoden 2013 päätöstä siten, että siinä otetaan huomioon unionin yleisen tuomioistuimen tuomiot ja unionin tuomioistuimen tuomio.

Telefónica esitti kantansa asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen 18. lokakuuta 2019 ja Pharol 10. tammikuuta 2020. Telefónica esitti lisähuomautuksia 22. kesäkuuta ja 4. elokuuta 2020.

TELEFÓNICAN ESIIN NOSTAMAT MENETTELYLLISET SEIKAT

a)   Väitetty tarve uudelle väitetiedoksiannolle ja suulliselle kuulemiselle

Vastauksessaan asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen Telefónica pyysi uutta väitetiedoksiantoa ja uutta suullista kuulemista (6). Se esitti, että kun otetaan huomioon asiaseikkoja koskevan kirjeen sisältö ja siinä tehdyt ehdotukset, komission olisi syytä antaa uusi väitetiedoksianto ja myöntää Telefónicalle suullinen kuuleminen jäsenvaltioiden edustajien läsnä ollessa asetuksessa 1/2003 säädetyn menettelyn mukaisesti ja siten, että menettelyä hallitsevat asetuksessa vahvistetut menettelylliset takeet (7). Telefónica ei täsmennä tätä pyyntöä, vaan viittaa asiassa Toshiba annettuun tuomioon. Se väittää, että PT:n ja Telefónican välisen potentiaalisen kilpailun olemassaoloa kullakin niistä markkinoista ja kunkin palvelun osalta, joihin asiaseikkoja koskevassa kirjeessä viitataan, koskeva analyysi vaikuttaa Telefónicalle määrätyn sakon määrän laskennassa käytettävien parametrien arviointiin liittyviin olennaisiin näkökohtiin (8).

Telefónica näyttää väittävän, että koska asiaseikkoja koskeva kirje sisälsi sakon määrän laskennassa käytettävien parametrien arviointiin liittyviä olennaisia näkökohtia, tämä tavalla tai toisella antaa aihetta väitetiedoksiannon antamiseen ja suullisen kuulemisen myöntämiseen Telefónicalle. Telefónican lähestymistavalle ei kuitenkaan ole perustaa oikeuskäytännössä.

Tältä osin on ensinnäkin muistutettava, että unionin toimen kumoaminen ei välttämättä vaikuta valmisteleviin toimenpiteisiin. Lisäksi kumotun toimen korvaamiseen tähtäävä menettely voidaan lähtökohtaisesti aloittaa uudelleen juuri siitä vaiheesta, jossa lainvastaisuus tapahtui. Jos todetaan, ettei kumoaminen vaikuta päätöksen tekemistä edeltäneiden hallintotoimien pätevyyteen, komissiolla ei ole pelkästään kumoamisen vuoksi velvollisuutta osoittaa kyseisille yrityksille uutta väitetiedoksiantoa (9). Nyt käsiteltävässä asiassa Telefónica ei näytä väittävän, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomioissaan havaitsema virhe olisi koskenut väitteitä, joita Telefónicaa vastaan esitettiin vuonna 2011 ennen vuoden 2013 päätöksen antamista (10).

Toiseksi uusi päätösluonnos koskee ainoastaan sakkojen määrän ja erityisesti myynnin arvon yksityiskohtaista laskentaa. Kuten päätösluonnoksen 23–26 kohdassa perustellusti todetaan, komissio ei esitä uusia väitteitä eikä Telefónica väitä, että asiaseikkoja koskeva kirje olisi sisältänyt tällaisia väitteitä.

Kolmanneksi todetaan – siltä osin kuin Telefónica arvostelee uuden suullisen kuulemisen puuttumista –, että oikeus tulla kuulluksi ei merkitse sitä, että asianomaiselle henkilölle on annettava mahdollisuus ilmaista näkemyksensä suullisesti. Tätä oikeutta voidaan kunnioittaa myös tarjoamalla mahdollisuus esittää kirjallisia huomautuksia (11). Telefónicalla oli mahdollisuus vastata kirjallisesti asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, ja se esitti komissiolle useita lisähuomautuksia.

Edellä esitetyn perusteella en pidä perusteltuna Telefónican näkemystä, jonka mukaan komission olisi pitänyt antaa uusi väitetiedoksianto ja myöntää uusi suullinen kuuleminen.

b)   Telefónican väite, jonka mukaan myynnin arvon nostaminen olisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, vastaista

Siltä osin kuin päätösluonnoksessa käytetään oikaistuja viitetietoja myynnin arvon määrittämiseksi, Telefónica väittää, että myynnin arvon nostaminen uudessa päätöksessä on perusoikeuskirjan 47 artiklan vastaista (12). Tämä johtuu siitä, että kyseisen artiklan nojalla tuomioistuinten tuomiot eivät voi tulla tehottomiksi niiden hallintoelinten toimien seurauksena, joiden on pantava ne täytäntöön. Telefónica katsoo, että komission lähestymistapa poistaisi tuomion tehokkaan vaikutuksen kokonaan (13). Tämä aiheuttaisi riskitilanteen kaikille tuleville valittajille, jotka harkitsevat kumoamiskanteen nostamista.

Päätösluonnoksessa vahvistettua sakon määrää ei ole korotettu vuoden 2013 päätökseen verrattuna. Näin ollen ei ole kyse perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomisesta, joka pohjautuisi Telefónican tekemään valitukseen vuoden 2013 päätöksestä.

PÄÄTELMÄT

Katson, että kaikkien menettelyyn osallistuneiden oikeutta tulla kuulluksi on kunnioitettu.

---

(1)  Laadittu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen 2011/695/EU (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 29), jäljempänä (”päätös 2011/695/EU”), 16 ja 17 artiklan mukaisesti.

(2)  Yrityksen Portugal Telecom SGPS, S.A., jäljempänä ”PT”, jolle vuoden 2013 päätös oli alun perin osoitettu, nimi muutettiin Pharoliksi vuonna 2015.

(3)  Asia T-216/13, Telefónica SA v. Euroopan komissio, ja asia T-208/13, Portugal Telecom SGPS SA v. Euroopan komissio, jäljempänä ”unionin yleisen tuomioistuimen tuomiot”.

(4)  Asia C-487/16 P, Telefónica SA v. Euroopan komissio. Pharol ei valittanut unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-208/13 antamasta tuomiosta, jäljempänä ”unionin tuomioistuimen tuomio”.

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(6)  Pharol ei esittänyt vastaavaa pyyntöä.

(7)  Telefónican vastaus asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, 9 kohta.

(8)  Telefónican vastaus asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, alaviite 8.

(9)  Limburgse Vinyl Maatschappij ym. v. komissio, C-238/99 P, C-244/99 P, C-245/99 P, C-247/99 P, C-250/99 P–C-252/99 P ja C-254/99 P, ECLI:EU:C:2002:582, 73–75, 80 ja 81 kohta.

(10)  Ks. asia C-180/16 P, Toshiba v. komissio, ECLI:EU:C 2017:520, 28 kohta.

(11)  HeidelbergCement AG ja Schwenk Zement KG v. komissio, T-380/17, ECLI:EU:T:2020:471, 634 kohta.

(12)  Telefónican vastaus asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, 37–42 kohta.

(13)  Telefónican vastaus asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, 38 kohta.

Tiivistelmä komission päätöksestä,

annettu 25 päivänä tammikuuta 2022,

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan mukaisesta menettelystä päätöksen C(2013) 306 final muuttamisesta

(Asia AT.39839 – Telefónica ja Portugal Telecom)

(tiedoksiannettu numerolla C(2022) 324)

(Ainoastaan englannin- ja portugalinkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2022/C 286/10)

Komissio antoi 25 päivänä tammikuuta 2022 päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan mukaisesta menettelystä. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä mahdollisesti määrätyt seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 30 artiklan säännösten mukaisesti. Se ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta.

1.   JOHDANTO

(1)

Komissio antoi 23 päivänä tammikuuta 2013 päätöksen, jäljempänä ”vuoden 2013 päätös”, jolla Telefónicalle ja Portugal Telecomille määrättiin sakkoja, koska ne tekivät kilpailukieltosopimuksen kilpailun rajoittamiseksi sisämarkkinoilla ja toimivat näin ollen SEUT-sopimuksen 101 artiklan vastaisesti. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti 28 päivänä kesäkuuta 2016 antamissaan tuomioissa (2) (jotka vahvistettiin myöhemmin unionin tuomioistuimen 13 päivänä joulukuuta 2017 antamalla tuomiolla) komission päätöksessä esitetyt rikkomista koskevat perustelut, mutta kumosi komission määräämät sakot. Tuomioistuimen tuomioiden mukaisesti päätöksessä määritetään palvelut, joiden osalta Telefónican ja Portugal Telecomin välillä ei ollut potentiaalista kilpailua rikkomishetkellä, ja jätetään ne sakon laskennan ulkopuolelle.

2.   MENETTELY

(2)

Komissio totesi 23 päivänä tammikuuta 2013 antamassaan päätöksessä, että Telefónica ja Portugal Telecom olivat rikkoneet SEUT-sopimuksen 101 artiklaa osallistumalla kilpailukieltosopimukseen, jonka aiheutti yhdeksäs lauseke osakkeiden ostoa koskevassa sopimuksessa, jonka osapuolet tekivät 28 päivänä heinäkuuta 2010. Sopimuksella Telefónica hankki yksinomaisen määräysvallan brasilialaisesta matkaviestintäoperaattorista Vivosta.

(3)

Tästä rikkomisesta komissio määräsi Telefónicalle 66 894 000 euron ja Portugal Telecomille 12 290 000 euron sakon asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan nojalla.

(4)

Sekä Telefónica että Portugal Telecom valittivat komission päätöksestä unionin yleiseen tuomioistuimeen. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti 28 päivänä kesäkuuta 2016 antamissaan tuomioissa komission päätöksen 1 artiklassa esitetyn päätelmän, jonka mukaan Telefónica ja Portugal Telecom olivat rikkoneet SEUT-sopimuksen 101 artiklaa 27 päivän syyskuuta 2010 ja 4 päivän helmikuuta 2011 välisenä aikana osallistumalla kilpailukieltosopimukseen.

(5)

Sakkojen määräämisen osalta unionin yleinen tuomioistuin kumosi komission päätöksen 2 artiklan siltä osin kuin sakkojen määrä vahvistettiin komission huomioon ottaman myynnin arvon perusteella.

(6)

Telefónica valitti Telefónicaa koskevasta tuomiosta. Unionin tuomioistuin antoi 13 päivänä joulukuuta 2017 tuomionsa asiassa C-487/16 P, Telefónica SA v. Euroopan komissio, ja hylkäsi Telefónican valituksen. Pharol ei valittanut PT:tä koskevasta tuomiosta.

3.   TAUSTATIEDOT

(7)

Tilanne, jossa rikkomista koskeva komission toteamus on edelleen voimassa ja oikeusvoimainen, kun taas kyseisestä rikkomisesta määrätyt sakot on kumottu, olisi korjattava uudella asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan mukaisella päätöksellä, joka koskee vuoden 2013 päätöksessä todettua Telefónican ja Portugal Telecomin SEUT-sopimuksen 101 artiklan rikkomista.

(8)

Sakon laskemiseksi komissio tukeutuu vuonna 2013 annetussa päätöksessä vahvistettujen tosiseikkojen arviointiin. Samalla se soveltaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomioissa vahvistettuja periaatteita, jotka koskevat komission velvollisuutta määrittää osapuolten esittämien seikkojen perusteella ne palvelut, joiden osalta osapuolet eivät olleet potentiaalisia kilpailijoita Iberian niemimaalla kilpailukieltolausekkeen soveltamisaikana. Näin ollen komissio ei huomioi kyseisiä palveluja myynnin arvossa laskiessaan sakkoja.

(9)

Meneillään olevan sakkojen uudelleenlaskennan aikana komissio havaitsi lisäksi, että Telefónica oli tehnyt toimittamissaan myynnin arvoa koskevissa luvuissa useita laskuvirheitä. Viime kädessä nämä vaikuttivat sakkojen laskentaan vuoden 2013 päätöksessä.

(10)

Tällaisiin laskuvirheisiin ei voida olla puuttumatta. Jos niitä ei oikaista, myynnin arvo jää virheelliseksi ja kohtuuttoman alhaiseksi. Tämä johtaisi virheellisten tietojen perusteella laskettuun sakkoon. Sen vuoksi komissio tukeutuu Telefónican tämän tutkimuksen aikana toimittamiin uusiin tarkistettuihin lukuihin määrittääkseen päätöksessään myynnin oikean arvon.

(11)

Uudessa päätöksessä komissio vähentää laskelmasta niiden palvelujen arvon, joiden osalta komissio katsoo, ettei osapuolten välillä ollut potentiaalista kilpailua kilpailukieltolausekkeen soveltamisaikana.

(12)

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi myönteisen lausunnon 21 päivänä tammikuuta 2022. Päätös hyväksyttiin 25 päivänä tammikuuta 2022.

4.   OIKEUDELLINEN ARVIOINTI

4.1.   Potentiaalinen kilpailu

(13)

Komissio katsoo vakiintuneen oikeuskäytännön (3) mukaisesti, että näyttökynnys potentiaalisen kilpailun arvioimiseksi tässä päätöksessä kyseessä olevan kaltaisten markkinoiden jakamista koskevien sopimusten osalta on ”ylitsepääsemättömät markkinoille tulon esteet”. Samalla komissio soveltaa tässä tapauksessa vaadittua tiukempaa lähestymistapaa ja varmistaa eri markkinoihin tai palveluihin liittyvät erityisolosuhteet huomioon ottaen, että mahdollisuus tulla markkinoille ei ollut puhtaasti hypoteettinen.

(14)

Näin ollen palvelut, joiden osalta komissio katsoo, että osapuolten välillä ei ollut potentiaalista kilpailua kilpailukieltolausekkeen soveltamisaikana, ovat seuraavat: A) Telefónican osalta (i) verkkoinfrastruktuurin (fyysisten) käyttöoikeuksien tukkutarjonta (tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta); (ii) yleispalvelut; (iii) SIRDEE-palvelut (digitaalinen hätäradiojärjestelmä); ja (iv) tietyt palvelut, jotka ovat osa Telefónican julkisissa tiloissa tarjoamia kiinteitä viestintäpalveluja (maksupalvelut, defibrillaattorien myynti ja ulkomainontaratkaisujen vuokraus). B) Pharolin osalta (i) verkkoinfrastruktuurin (fyysisten) käyttöoikeuksien tukkutarjonta (tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta); (ii) digitaalitelevisiolähetysten tukkumyyntipalvelut; ja (iii) analogisten maanpäällisen verkon televisiolähetysten tukkumyyntipalvelut.

5.   SAKOT

(15)

Komissio soveltaa seuraavien seikkojen osalta samoja näkökohtia kuin vuonna 2013: sakon vakavuuskerroin, rikkomisen kesto, huomioon otettava osuus myynnin arvosta sekä raskauttavien ja lieventävien seikkojen olemassaolo.

(16)

Mukautettu perusmäärä on enintään 10 prosenttia Telefónican kokonaisliikevaihdosta vuonna 2020. Useiden peräkkäisten liiketoimien ja yrityksen sisäisen uudelleenjärjestelyn vuoksi Pharolille ei kertynyt vuonna 2020 lainkaan liikevaihtoa, mikä ei kuvasta sen taloudellista painoarvoa asianmukaisella tavalla. Kuten oikeuskäytännössä edellytetään, komissio katsoo Pharolin liikevaihdon vuonna 2013 (joka edustaa Pharolin viimeisintä normaalin taloudellisen toiminnan täyttä tilikautta 12 kuukauden ajalta (4)) kuvastavan Pharolin todellista taloudellista tilannetta parhaiten ja takaavan riittävän pelotevaikutuksen. Pharolin mukautettu perusmäärä on enintään 10 prosenttia sen tilikauden 2013 kokonaisliikevaihdosta.

(17)

Lopuksi on todettava, että vaikka Telefónican myynnin arvoa koskevat virheet johtuivat Telefónican omista virheellisistä laskelmista, komissio ei olisi havainnut näitä myynnin arvoa koskevia virheitä eikä olisi voinut korottaa sakkoa, jos unionin yleinen tuomioistuin ei olisi kumonnut vuoden 2013 päätöksessä määrättyjä sakkoja. Komissio huomioi kyseiset olosuhteet ja sen, että nämä virheet vaikuttivat sakon suuruuteen suhteellisen vähän ja niiden tekemisestä (12 päivä syyskuuta 2012) on kulunut jo huomattavan pitkä aika. Sen vuoksi komissio katsoo, että sen on tässä tapauksessa perusteltua käyttää harkintavaltaansa sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen (5) 37 kohdan mukaisesti ja alentaa Telefónican sakkoa vuoden 2013 päätöksessä vahvistetulle tasolle.

(18)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrättyjen yksittäisten sakkojen lopullinen määrä on näin ollen seuraava: Osapuoli Sakko yhteensä (euroa) Telefónica 66 894 000 Pharol 12 146 000

---

(1)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 411/2004 (EUVL L 68, 6.3.2004, s. 1).

(2)  Asia T-216/13, Telefónica SA v. Euroopan komissio, jäljempänä ”Telefónicaa koskeva tuomio”, ja asia T-208/13, Portugal Telecom SGPS SA v. Euroopan komissio, jäljempänä ”PT:tä koskeva tuomio”.

(3)  Telefónicaa koskevan tuomion 221 kohta ja PT:tä koskevan tuomion 181 kohta; asia T-691/14, Servier SAS ym. v. Euroopan komissio, ECLI: EU:T:2018:922, 319, 327 ja 328 kohta, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21. toukokuuta 2014, Toshiba Corp. v. Euroopan komissio, T-519/09, ECLI:EU:T:2014:263, 231 kohta.

(4)  Ks. esim. unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28. huhtikuuta 2010, Gütermann ja Zwicky, T-456/05 ja T-457/05, ECLI:EU:T:2010:168, 94–103 kohta ja sen muut viittaukset.

(5)  ”Vaikka näissä suuntaviivoissa esitellään yleiset sakon laskentamenetelmät, erityistapauksissa voi olla kuhunkin asiaan liittyvien erityispiirteiden vuoksi tai pelotevaikutuksen aikaansaamiseksi perusteltua, että komissio poikkeaa näistä menetelmistä tai 21 kohdassa vahvistetuista raja-arvoista”.

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (1) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelon päivitys

(2022/C 286/11)

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (2)9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelo julkaistaan niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle Schengenin rajasäännöstön 39 artiklan mukaisesti.

Tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen lisäksi ne päivitetään säännöllisesti muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston verkkosivuille.

RAJANYLITYSPAIKKOJEN LUETTELO

SAKSA

EUVL:ssä C 201, 18. toukokuuta 2022, s. 82, julkaistujen tietojen korvaaminen

Pohjanmeren satamat

(1)

Borkum

(2)

Brake

(3)

Brunsbüttel

(4)

Büsum

(5)

Bützflether Sand

(6)

Bremen

(7)

Bremerhaven

(8)

Cuxhaven

(9)

Eckwarderhörne

(10)

Elsfleth

(11)

Emden

(12)

Fedderwardersiel

(13)

Glückstadt

(14)

Hamburg

(15)

Hamburg-Neuenfelde

(16)

Herbrum

(17)

Helgoland

(18)

Horumersiel

(19)

Husum

(20)

Juist

(21)

Leer

(22)

Lemwerder

(23)

List/Sylt

(24)

Neuharlingersiel

(25)

Norddeich

(26)

Nordenham

(27)

Otterndorf

(28)

Papenburg

(29)

Spiekeroog

(30)

Stade

(31)

Stadersand

(32)

Varel

(33)

Wangerooge

(34)

Wedel

(35)

Weener

(36)

Westeraccumersiel

(37)

Wewelsfleth

(38)

Wilhelmshaven

Itämeren satamat

(1)

Eckernförde (merivoimien satamarakenne)

(2)

Flensburg-Hafen

(3)

Greifswald-Ladebow Hafen

(4)

Jägersberg (merivoimien satamarakenne)

(5)

Kiel

(6)

Kiel (merivoimien satamarakenne)

(7)

Kiel-Holtenau

(8)

Lubmin

(9)

Lübeck

(10)

Lübeck-Travemünde

(11)

Mukran

(12)

Neustadt

(13)

Puttgarden

(14)

Rendsburg

(15)

Rostock-Hafen (Warnemünden sataman ja Rostock-Überseehafen-sataman yhteenliittymä)

(16)

Sassnitz

(17)

Stralsund

(18)

Surendorf (merivoimien satamarakenne)

(19)

Vierow

(20)

Wismar

(21)

Wolgast

ODERHAFF

(1)

Ueckermünde

Lentoasemat, lentopaikat, pienkonekentät

BADEN-WÜRTTEMBERGIN OSAVALTIO

(1)

Aalen-Heidenheim-Elchingen

(2)

Baden Airport Karlsruhe Baden-Baden

(3)

Donaueschingen-Villingen

(4)

Freiburg/Brg.

(5)

Friedrichshafen-Löwental

(6)

Heubach (Krs. Schwäb. Gmünd)

(7)

Lahr

(8)

Laupheim

(9)

Leutkirch-Unterzeil

(10)

Mannheim-City

(11)

Mengen

(12)

Niederstetten

(13)

Schwäbisch Hall

(14)

Stuttgart

BAIJERIN OSAVALTIO

(1)

Aschaffenburg

(2)

Augsburg-Mühlhausen

(3)

Bayreuth – Bindlacher Berg

(4)

Coburg-Brandebsteinsebene

(5)

Giebelstadt

(6)

Hassfurth-Mainwiesen

(7)

Hof-Plauen

(8)

Ingolstadt

(9)

Landshut-Ellermühle

(10)

Lechfeld

(11)

Memmingerberg

(12)

München ”Franz Joseph Strauß”

(13)

Neuburg

(14)

Nürnberg

(15)

Oberpfaffenhofen

(16)

Roth

(17)

Straubing-Wallmühle

BERLIININ OSAVALTIO

(1)

Berlin-Tegel

BRANDENBURGIN OSAVALTIO

(1)

Berlin Brandenburg ”Willy Brandt”

(2)

Schönhagen

BREMENIN OSAVALTIO

(1)

Bremen

HAMPURIN OSAVALTIO

(1)

Hampuri

HESSENIN OSAVALTIO

(1)

Allendorf/Eder

(2)

Egelsbach

(3)

Frankfurt/Main

(4)

Fritzlar

(5)

Kassel-Calden

(6)

Reichelsheim

MECKLENBURG-VORPOMMERNIN OSAVALTIO

(1)

Neubrandenburg-Trollenhagen

(2)

Rostock-Laage

NIEDERSACHSENIN OSAVALTIO

(1)

Borkum

(2)

Braunschweig-Waggum

(3)

Bückeburg-Achum

(4)

Celle

(5)

Damme/Dümmer-See

(6)

Diepholz

(7)

Emden

(8)

Fassberg

(9)

Ganderkesee

(10)

Hannover

(11)

Leer-Nüttermoor

(12)

Norderney

(13)

Nordholz

(14)

Osnabrück-Atterheide

(15)

Wangerooge

(16)

Wilhelmshaven-Mariensiel

(17)

Wittmundhafen

(18)

Wunstorf

NORDRHEIN-WESTFALENIN OSAVALTIO

(1)

Aachen-Merzbrück

(2)

Arnsberg

(3)

Bielefeld-Windelsbleiche

(4)

Bonn-Hardthöhe

(5)

Dortmund-Wickede

(6)

Düsseldorf

(7)

Essen-Mülheim

(8)

Bonn Hangelar

(9)

Köln/Bonn

(10)

Marl/Loemühle

(11)

Mönchengladbach

(12)

Münster-Osnabrück

(13)

Nörvenich

(14)

Paderborn-Lippstadt

(15)

Porta Westfalica

(16)

Rheine-Bentlage

(17)

Siegerland

(18)

Stadtlohn-Wenningfeld

(19)

Weeze-Lahrbruch

RHEINLAND-PFALZIN OSAVALTIO

(1)

Büchel

(2)

Föhren

(3)

Hahn

(4)

Koblenz-Winningen

(5)

Mainz-Finthen

(6)

Pirmasens-Pottschütthöhe

(7)

Ramstein (Yhdysvaltojen lentotukikohta)

(8)

Speyer

(9)

Spangdahlem (Yhdysvaltojen lentotukikohta)

(10)

Zweibrücken

SAARLANDIN OSAVALTIO

(1)

Saarbrücken-Ensheim

(2)

Saarlouis/Düren

SACHSENIN OSAVALTIO

(1)

Dresden

(2)

Leipzig-Halle

(3)

Rothenburg/Oberlausitz

SACHSEN-ANHALTIN OSAVALTIO

(1)

Cochstedt

(2)

Magdeburg

SCHLESWIG-HOLSTEININ OSAVALTIO

(1)

Helgoland-Düne

(2)

Hohn

(3)

Kiel-Holtenau

(4)

Lübeck-Blankensee

(5)

Schleswig/Jagel

(6)

Westerland/Sylt

THÜRINGENIN OSAVALTIO

(1)

Altenburg-Nobitz

(2)

Erfurt-Weimar

Aiemmat julkaisut

EUVL C 247, 13.10.2006, s. 25.

EUVL C 77, 5.4.2007, s. 11.

EUVL C 153, 6.7.2007, s. 22.

EUVL C 164, 18.7.2008, s. 45.

EUVL C 316, 28.12.2007, s. 1.

EUVL C 134, 31.5.2008, s. 16.

EUVL C 177, 12.7.2008, s. 9.

EUVL C 200, 6.8.2008, s. 10.

EUVL C 331, 31.12.2008, s. 13.

EUVL C 3, 8.1.2009, s. 10.

EUVL C 37, 14.2.2009, s. 10.

EUVL C 64, 19.3.2009, s. 20.

EUVL C 99, 30.4.2009, s. 7.

EUVL C 229, 23.9.2009, s. 28.

EUVL C 263, 5.11.2009, s. 22.

EUVL C 298, 8.12.2009, s. 17.

EUVL C 74, 24.3.2010, s. 13

EUVL C 326, 3.12.2010, s. 17

EUVL C 355, 29.12.2010, s. 34.

EUVL C 22, 22.1.2011, s. 22.

EUVL C 37, 5.2.2011, s. 12.

EUVL C 149, 20.5.2011, s. 8.

EUVL C 190, 30.6.2011, s. 17.

EUVL C 203, 9.7.2011, s. 14.

EUVL C 210, 16.7.2011, s. 30.

EUVL C 271, 14.9.2011, s. 18.

EUVL C 356, 6.12.2011, s. 12.

EUVL C 111, 18.4.2012, s. 3.

EUVL C 183, 23.6.2012, s. 7.

EUVL C 313, 17.10.2012, s. 11.

EUVL C 394, 20.12.2012, s. 22.

EUVL C 51, 22.2.2013, s. 9.

EUVL C 167, 13.6.2013, s. 9.

EUVL C 242, 23.8.2013, s. 2.

EUVL C 275, 24.9.2013, s. 7.

EUVL C 314, 29.10.2013, s. 5.

EUVL C 324, 9.11.2013, s. 6.

EUVL C 57, 28.2.2014, s. 4.

EUVL C 167, 4.6.2014, s. 9.

EUVL C 244, 26.7.2014, s. 22.

EUVL C 332, 24.9.2014, s. 12.

EUVL C 420, 22.11.2014, s. 9.

EUVL C 72, 28.2.2015, s. 17.

EUVL C 126, 18.4.2015, s. 10.

EUVL C 229, 14.7.2015, s. 5.

EUVL C 341, 16.10.2015, s. 19.

EUVL C 84, 4.3.2016, s. 2.

EUVL C 236, 30.6.2016, s. 6.

EUVL C 278, 30.7.2016, s. 47.

EUVL C 331, 9.9.2016, s. 2.

EUVL C 401, 29.10.2016, s. 4.

EUVL C 484, 24.12.2016, s. 30.

EUVL C 32, 1.2.2017, s. 4.

EUVL C 74, 10.3.2017, s. 9.

EUVL C 120, 13.4.2017, s. 17.

EUVL C 152, 16.5.2017, s. 5.

EUVL C 411, 2.12.2017, s. 10.

EUVL C 31, 27.1.2018, s. 12.

EUVL C 261, 25.7.2018, s. 6.

EUVL C 264, 26.7.2018, s. 8.

EUVL C 368, 11.10.2018, s. 4.

EUVL C 459, 20.12.2018, s. 40.

EUVL C 43, 4.2.2019, s. 2.

EUVL C 64, 27.2.2020, s. 17.

EUVL C 231, 14.7.2020, s. 2.

EUVL C 58, 18.2.2021, s. 35.

EUVL C 81, 10.3.2021, s. 27.

EUVL C 184, 12.5.2021, s. 8.

EUVL C 219, 9.6.2021, s. 9.

EUVL C 279, 13.7.2021, s. 4.

EUVL C 290, 20.7.2021, s. 10.

EUVL C 380, 20.9.2021, s. 3.

EUVL C 483, 1.12.2021, s. 19.

EUVL C 201, 18.5.2022, s. 82.

EUVL C 229, 14.6.2022, s. 8.

EUVL C 241, 24.6.2022, s. 6.

---

(1)  Ks. luettelo aiemmista julkaisuista tämän päivityksen lopussa.

(2)  EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklassa tarkoitetun, erään viinialan nimityksen tuote-eritelmään tehtävää muutosta koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2022/C 286/12)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) 98 artiklassa tarkoitetulla tavalla kahden kuukauden kuluessa julkaisemisesta.

TUOTE-ERITELMÄÄN TEHTÄVÄÄ MUUTOSTA KOSKEVA HAKEMUS

”Comtés Rhodaniens”

PGI-FR-A1230-AM02

Hakemuksen jättöpäivä: 23.9.2016

1.   Muutokseen sovellettavat säännöt

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artikla – Muu kuin vähäinen muutos

2.   Muutoksen kuvaus ja perustelut

2.1.   Maantieteellinen alue

Eritelmän I luvun 4 kohtaa on täydennetty täsmentämällä maantieteellisen alueen kuvausta ja korjaamalla asiavirheitä:

Maantieteellinen tuotantoalue on kuvattu aiemmin voimassa olleessa kansallisessa lainsäädännössä kantonien luettelon avulla. Kantonit ovat kunnista koostuvia vaalipiirejä, jotka usein muuttuvat ajan kuluessa. Tästä syystä kuntia koskevia tietoja on päätetty tarkentaa tuote-eritelmässä, mutta samalla tekstiin on tullut asiavirheitä, jotka on aiheellista korjata.

Maantieteellisen alueen kuvaus on muutettu kuntien luetteloksi. Lisäksi viitataan viralliseen maantieteelliseen geokoodiin, kansalliseen viitteeseen, jonka avulla luettelot on laadittu. Tällä tarkistuksella helpotetaan kuntien rajoissa mahdollisesti tapahtuvien muutosten seuraamista.

Kuntien luettelona esitetty maantieteellisen alueen kuvaus on siirretty yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Rajattu maantieteellinen alue”.

2.2.   Kansalliset ja unionin asettamat vaatimukset – tärkeimmät tarkastettavat kohdat

Tuote-eritelmän luvussa 2 annettua tärkeimpiä tarkastettavia kohtia koskevaa taulukkoa on korjattu sen selventämiseksi, että tuotteiden aistinvarainen tarkastus tehdään, jos sisäisessä tarkastuksessa (irtotavarana olevien viinien ja pakattujen viinien aistinvaraisessa tarkastuksessa) havaitaan poikkeamia.

Tämä tuote-eritelmän muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2.3.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Tuote-eritelmän I luvun 7 kohtaa ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen” on muutettu yhtäältä tuomalla aiempaa selkeämmin esiin tuotantoalueen kaikille osa-alueille yhteisiä tekijöitä (joihin kuuluvat ilmastotyyppi ja tärkeimmät maaperäluokat) ja toisaalta kuvaamalla syy-yhteyttä, joka perustuu alueen ilmaston ja maaperätyyppien vaikutuksen ja raikkaiden, pehmeiden ja hedelmäisten viinien tuotannon väliseen suhteeseen.

Nämä muutokset on siirretty yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen”.

2.4.   Viinin/viinien kuvaus

Viinien kuvausta koskevaa tuote-eritelmän I luvun 3.3 kohtaa on täydennetty.

Nämä muutokset on siirretty yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Viinin/viinien kuvaus”.

2.5.   Merkinnät

Eritelmän 1 luvun 5 kohtaa on muutettu poistamalla tyhjentävä luettelo rypälelajikkeista, joiden nimillä ”Comtés Rhodaniens” -nimitystä voidaan täydentää tuotteen pakkausmerkinnöissä. Hakijaryhmä toivoo voivansa lisätä maantieteellisen tuotantoalueen kaikkien viiniköynnöslajikkeiden arvostusta.

Poistetaan seuraava virke: ”Viinit, jotka on varustettu suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” ja joiden nimitystä täydennetään yhden tai useamman rypälelajikkeen nimellä, valmistetaan seuraavista lajikkeista: Chardonnay B, Gamaret N, Gamay N, Marsanne B, Pinot noir N, Roussanne B, Syrah N ja Viognier B.”

Merkintöihin sovellettavia lisäsäännöksiä koskevaa yhtenäisen asiakirjan kohtaa on muutettu vastaavasti.

2.6.   Rypäletuotteiden luokan poistaminen

Tuote-eritelmää on muutettu poistamalla laatukuohuviinien tuotantoon liittyvät määräykset kokonaisuudessaan. Tämä johtuu Conseil d’Etat’n 2. maaliskuuta 2015 antamasta päätöksestä, jolla on kumottu suojatusta maantieteellisestä merkinnästä ”Comtés Rhodaniens”28. lokakuuta 2011 annettu päätös siltä osin kuin siinä vahvistetaan tuote-eritelmässä annetut rosee- ja valkoviinien luokkiin kuuluvia laatukuohuviinejä koskevat määräykset.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Comtés Rhodaniens

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SMM – suojattu maantieteellinen merkintä

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” varustetut puna-, rosee- ja valkoviinit

Suojattu maantieteellinen merkintä ”Comtés Rhodaniens” on varattu hiilihapottomille puna-, rosee- ja valkoviineille.

Lukuun ottamatta tilavuusprosentteina ilmaistua todellista vähimmäisalkoholipitoisuutta analyyttiset perusteet ovat unionin sääntelyn mukaisia.

Viineille ovat ominaisia hedelmäiset aromit, jotka ovat havaittavissa kaikissa nimityksen viineissä, vaikkakin niiden voimakkuus ja luonne vaihtelevat – sekä sekoitteina että yksinään – käytettyjen lajikkeiden ja viinin valmistustekniikoiden mukaan. Punaviineille tehdään uutto, jotta viineihin kehittyy pehmeä rakenne sekä kypsiä ja silkkisiä tanniineja. Viineissä on vadelmanpunaisesta rubiininpunaiseen vaihteleva väri sekä tuoksussa ja maussa erottuvia punaisten tai mustien hedelmien aromeja, joita täydentävät selkeät mineraaliset vivahteet ja joskus kukkaiset sävyt rypälelajikkeen mukaan. Viinit ovat suutuntumaltaan pyöreitä, ja niissä on hyvä tasapaino sokereiden ja happojen välillä. Valko- ja roseeviinien valmistuksessa käytettyjen viiniyttämismenetelmien avulla viineissä saadaan säilytettyä erinomainen sokeri-happotasapaino, raikkaus ja hedelmäisyys. Valkoviinien väri vaihtelee vaaleankeltaisesta vihreän ja kullankeltaisen sävyihin. Viinien tuoksussa ja maussa erottuu tuoreiden sitrushedelmien aromeja, joissa on kukkaisia tai mineraalisia vivahteita rypälelajikkeen mukaan. Roseeviineissä on voimakkuudeltaan vaihteleva kuulaan korallin väri. Tuoksussa ja maussa erottuu tuoreiden hedelmien aromeja. Suutuntuma on pirteä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	9
Vähimmäishappopitoisuus
Enimmäishappopitoisuus (milliekvivalenttia litrassa)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa litrassa):

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Viininvalmistusmenetelmien osalta viinien on täytettävä kaikki unionin ja kansallisesta lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet.

b.   Enimmäistuotokset

98 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” varustettujen viinien valmistuksessa käytettyjen viinirypäleiden korjuu sekä viiniytys ja viinin valmistus tapahtuvat Ainin, Ardèchen, Drômen, Isèren, Loiren, Rhônen, Savoien, Haute-Savoien ja Saône-et-Loiren departementtien alueella sijaitsevissa kunnissa, jotka on lueteltu tuote-eritelmässä.

Ainin departementti: 5 kuntaa

Anglefort, Chanay, Corbonod, Culoz ja Seyssel

Ardèchen departementti: 245 kuntaa

Ailhon, Aizac, Alba-la-Romaine, Alboussière, Andance, Annonay, Ardoix, Arlebosc, Arras-sur-Rhône, Les Assions, Astet, Aubenas, Aubignas, Baix, Balazuc, Banne, Barnas, Beauchastel, Beaulieu, Beaumont, Berrias-et-Casteljau, Berzème, Bessas, Bidon, Bogy, Boucieu-le-Roi, Boulieu-lès-Annonay, Bourg-Saint-Andéol, Bozas, Brossainc, Chambonas, Champagne, Champis, Chandolas, Charmes-sur-Rhône, Charnas, Chassiers, Châteaubourg, Chauzon, Chazeaux, Cheminas, Chirols, Chomérac, Colombier-le-Cardinal, Colombier-le-Jeune, Colombier-le-Vieux, Cornas, Coux, Le Crestet, Cruas, Darbres, Davézieux, Désaignes, Dompnac, Dunière-sur-Eyrieux, Eclassan, Empurany, Étables, Fabras, Faugères, Félines, Flaviac, Fons, Genestelle, Gilhac-et-Bruzac, Gilhoc-sur-Ormèze, Glun, Gras, Gravières, Grospierres, Guilherand-Granges, Jaujac, Joannas, Joyeuse, Juvinas, Labastide-de-Virac, Labastide-sur-Bésorgues, Labeaume, Labégude, Lablachère, Laboule, Lachamp-Raphaël, Lachapelle-sous-Aubenas, Lafarre, Lagorce, Lalevade-d’Ardèche, Lalouvesc, Lamastre, Lanas, Largentière, Larnas, Laurac-en-Vivarais, Lavilledieu, Laviolle, Lemps, Lentillères, Limony, Loubaresse, Lussas, Malarce-sur-la-Thines, Malbosc, Mauves, Mayres, Mercuer, Meyras, Meysse, Mézilhac, Mirabel, Monestier, Montréal, Montselgues, Les Ollières-sur-Eyrieux, Orgnac-l’Aven, Ozon, Pailharès, Payzac, Peaugres, Peyraud, Planzolles, Plats, Pont-de-Labeaume, Pourchères, Le Pouzin, Prades, Pradons, Préaux, Prunet, Quintenas, Ribes, Rochecolombe, Rochemaure, Rocher, Rochessauve, Rocles, Roiffieux, Rompon, Rosières, Ruoms, Sablières, Saint-Alban-Auriolles, Saint-Alban-d’Ay, Saint-Andéol-de-Berg, Saint-Andéol-de-Vals, Saint-André-de-Cruzières, Saint-André-Lachamp, Saint-Barthélemy-le-Plain, Saint-Bauzile, Saint-Cierge-la-Serre, Saint-Cirgues-de-Prades, Saint-Clair, Saint-Cyr, Saint-Désirat, Saint-Didier-sous-Aubenas, Saint-Étienne-de-Boulogne, Saint-Étienne-de-Fontbellon, Saint-Étienne-de-Valoux, Saint-Félicien, Saint-Fortunat-sur-Eyrieux, Saint-Genest-de-Beauzon, Saint-Georges-les-Bains, Saint-Germain, Saint-Gineis-en-Coiron, Saint-Jacques-d’Atticieux, Saint-Jean-de-Muzols, Saint-Jean-le-Centenier, Saint-Jeure-d’Ay, Saint-Joseph-des-Bancs, Saint-Julien-du-Serre, Saint-Julien-en-Saint-Alban, Saint-Julien-Vocance, Saint-Just-d’Ardèche, Saint-Lager-Bressac, Saint-Laurent-du-Pape, Saint-Laurent-sous-Coiron, Saint-Marcel-d’Ardèche, Saint-Marcel-lès-Annonay, Saint-Martin-d’Ardèche, Saint-Martin-sur-Lavezon, Saint-Maurice-d’Ardèche, Saint-Maurice-d’Ibie, Saint-Mélany, Saint-Michel-de-Boulogne, Saint-Michel-de-Chabrillanoux, Saint-Montan, Saint-Paul-le-Jeune, Saint-Péray, Saint-Pierre-la-Roche, Saint-Pierre-Saint-Jean, Saint-Pierre-sur-Doux, Saint-Pons, Saint-Privat, Saint-Remèze, Saint-Romain-d’Ay, Saint-Romain-de-Lerps, Saint-Sauveur-de-Cruzières, Saint-Sernin, Saint-Symphorien-de-Mahun, Saint-Symphorien-sous-Chomérac, Saint-Thomé, Saint-Victor, Saint-Vincent-de-Barrès, Saint-Vincent-de-Durfort, Sainte-Marguerite-Lafigère, Salavas, Les Salelles, Sampzon, Sanilhac, Sarras, Satillieu, Savas, Sceautres, Sécheras, Serrières, La Souche, Soyons, Talencieux, Tauriers, Le Teil, Thorrenc, Thueyts, Toulaud, Tournon-sur-Rhône, Ucel, Uzer, Vagnas, Valgorge, Vallées-d’Antraigues-Asperjoc, Vallon-Pont-d’Arc, Vals-les-Bains, Valvignères, Vanosc, Les Vans, Vaudevant, Vernon, Vernosc-lès-Annonay, Vesseaux, Villeneuve-de-Berg, Villevocance, Vinezac, Vinzieux, Vion, Viviers, Vocance, Vogüé ja Voulte-sur-Rhône.

Drômen departementti: 275 kuntaa

Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan:

Albon, Aleyrac, Alixan, Allan, Allex, Ambonil, Ancône, Andancette, Anneyron, Aouste-sur-Sye, Arpavon, Arthémonay, Aubenasson, Aubres, Aulan, Aurel, Autichamp, Ballons, Barcelonne, Barnave, Barret-de-Lioure, Barsac, Bathernay, La Bâtie-Rolland, La Baume-de-Transit, Beaufort-sur-Gervanne, Beaumont-lès-Valence, Beaumont-Monteux, Beausemblant, Beauvallon, Beauvoisin, La Bégude-de-Mazenc, Bellecombe-Tarendol, Bénivay-Ollon, Bésayes, Bésignan, Bonlieu-sur-Roubion, Bouchet, Bourg-lès-Valence, Bren, Buis-les-Baronnies, Chabeuil, Chabrillan, Le Chalon, Chamaloc, Chamaret, Chanos-Curson, Chantemerle-les-Blés, Chantemerle-lès-Grignan, La Charce, Charmes-sur-l’Herbasse, Charols, Chastel-Arnaud, Châteaudouble, Châteauneuf-de-Bordette, Châteauneuf-de-Galaure, Châteauneuf-du-Rhône, Châteauneuf-sur-Isère, Châtillon-en-Diois, Châtillon-Saint-Jean, Chatuzange-le-Goubet, Chaudebonne, Chauvac-Laux-Montaux, Chavannes, Clansayes, Claveyson, Cléon-d’Andran, Clérieux, Cliousclat, Colonzelle, Comps, Condillac, Condorcet, Cornillac, Cornillon-sur-l’Oule, La Coucourde, Crépol, Crest, Crozes-Hermitage, Curnier, Die, Dieulefit, Divajeu, Donzère, Érôme, Espeluche, Espenel, Étoile-sur-Rhône, Eurre, Eygalayes, Eygaliers, Eyroles, Eyzahut, Fay-le-Clos, Ferrassières, Francillon-sur-Roubion, La Garde-Adhémar, Génissieux, Gervans, Geyssans, Grane, Les Granges-Gontardes, Granges-les-Beaumont, Grignan, Izon-la-Bruisse, Laborel, Lachau, Larnage, La Laupie, Laval-d’Aix, Laveyron, Lemps, Livron-sur-Drôme, Loriol-sur-Drôme, Luc-en-Diois, Malataverne, Malissard, Manas, Margès, Marignac-en-Diois, Marsanne, Marsaz, Menglon Mercurol-Veaunes, Mérindol-les-Oliviers, Mévouillon, Mirabel-aux-Baronnies, Mirabel-et-Blacons, Mirmande, Mollans-sur-Ouvèze, Montauban-sur-l’Ouvèze, Montaulieu, Montboucher-sur-Jabron, Montbrison-sur-Lez, Montbrun-les-Bains, Montchenu, Montclar-sur-Gervanne, Montéléger, Montélier, Montélimar, Montferrand-la-Fare, Montfroc, Montguers, Montjoux, Montjoyer, Montlaur-en-Diois, Montmaur-en-Diois, Montmeyran, Montmiral, Montoison, Montréal-les-Sources, Montségur-sur-Lauzon, Montvendre, La Motte-de-Galaure, Mours-Saint-Eusèbe, Mureils, Nyons, Orcinas, Parnans, Le Pègue, Pelonne, La Penne-sur-l’Ouvèze, Peyrins, Piégon, Piégros-la-Clastre, Pierrelatte, Pierrelongue, Les Pilles, Plaisians, Le Poët-en-Percip, Le Poët-Laval, Le Poët-Sigillat, Pommerol, Ponet-et-Saint-Auban, Ponsas, Pont-de-Barret, Pont-de-l’Isère, Pontaix, Portes-en-Valdaine, Portes-lès-Valence, Poyols, Propiac, Puy-Saint-Martin, Puygiron, Ratières, Réauville, Recoubeau-Jansac, Reilhanette, Rémuzat, La Répara-Auriples, Rioms, La Roche-de-Glun, Roche-Saint-Secret-Béconne, La Roche-sur-Grane, La Roche-sur-le-Buis, Rochebaudin, Rochebrune, Rochefort-en-Valdaine, Rochegude, La Rochette-du-Buis, Romans-sur-Isère, Romeyer, Roussas, Rousset-les-Vignes, Roussieux, Roynac, Sahune, Saillans, Saint-Andéol, Saint-Auban-sur-l’Ouvèze, Saint-Avit, Saint-Bardoux, Saint-Barthélemy-de-Vals, Saint-Benoit-en-Diois, Saint-Donat-sur-l’Herbasse, Saint-Ferréol-Trente-Pas, Saint-Gervais-sur-Roubion, Saint-Julien-en-Quint, Saint-Laurent-d’Onay, Saint-Marcel-lès-Sauzet, Saint-Marcel-lès-Valence, Saint-Martin-d’Août, Saint-Maurice-sur-Eygues, Saint-May, Saint-Michel-sur-Savasse, Saint-Pantaléon-les-Vignes, Saint-Paul-lès-Romans, Saint-Paul-Trois-Châteaux, Saint-Rambert-d’Albon, Saint-Restitut, Saint-Roman, Saint-Sauveur-en-Diois, Saint-Sauveur-Gouvernet, Saint-Uze, Saint-Vallier, Sainte-Croix, Sainte-Euphémie-sur-Ouvèze, Sainte-Jalle, Salettes, Salles-sous-Bois, Saou, Saulce-sur-Rhône, Sauzet, Savasse, Séderon, Serves-sur-Rhône, Solaure en Diois, Solérieux, Souspierre, Soyans, Suze, Suze-la-Rousse, Tain-l’Hermitage, Taulignan, Teyssières, La Touche, Les Tourrettes, Triors, Tulette, Upie, Vachères-en-Quint, Valaurie, Valence, Valouse, Venterol, Vercheny, Verclause, Vercoiran, Vers-sur-Méouge, Vesc, Villebois-les-Pins, Villefranche-le-Château, Villeperdrix ja Vinsobres.

Seuraavat kunnat osittain:

Valherbas ainoastaan entisten kuntien Miribel ja Saint-Bonnet-de-Valclérieux alueita vastaavalta osalta.

Isèren departementti: 181 kuntaa

Les Adrets, Agnin, Allevard, Anjou, Annoisin-Chatelans, Aoste, Arandon-Passins, Assieu, Auberives-sur-Varèze, Les Avenières Veyrins-Thuellin, La Balme-les-Grottes, Barraux, Beaucroissant, Bernin, Biviers, Le Bouchage, Bougé-Chambalud, Bourgoin-Jallieu, Bouvesse-Quirieu, Brangues, La Buisse, La Buissière, Cessieu, Le Champ-près-Froges, Chamrousse, Chanas, Chapareillan, La Chapelle-de-la-Tour, La Chapelle-de-Surieu, La Chapelle-du-Bard, Charette, Charnècles, Chasse-sur-Rhône, Le Cheylas, Cheyssieu, Chimilin, Chonas-l’Amballan, Chozeau, Chuzelles, Claix, Clonas-sur-Varèze, La Combe-de-Lancey, Corbelin, Corenc, Les Côtes-d’Arey, Coublevie, Courtenay, Cras, Crémieu, Crêts en Belledonne, Creys-Mépieu, Crolles, Dizimieu, Dolomieu, Domène, Estrablin, Eyzin-Pinet, Faverges-de-la-Tour, La Flachère, Fontaine, Fontanil-Cornillon, Froges, Gières, Goncelin, Granieu, Le Gua, Hières-sur-Amby, Hurtières, Izeaux, Jardin, Laval, Leyrieu, Lumbin, Luzinay, Meylan, Moidieu-Détourbe, Moirans, Montalieu-Vercieu, Montbonnot-Saint-Martin, Montcarra, Moras, Morestel, Morette, Le Moutaret, La Murette, Murianette, Noyarey, Optevoz, Parmilieu, Le Péage-du-Roussillon, La Pierre, Poliénas, Le Pont-de-Claix, Pont-Évêque, Pontcharra, Porcieu-Amblagnieu, Quincieu, Réaumont, Renage, Revel, Reventin-Vaugris, Rives, La Rivière, Les Roches-de-Condrieu, Rochetoirin, Romagnieu, Roussillon, Ruy-Montceau, Sablons, Saint-Alban-de-Roche, Saint-Alban-du-Rhône, Saint-Baudille-de-la-Tour, Saint-Blaise-du-Buis, Saint-Cassien, Saint-Chef, Saint-Clair-du-Rhône, Saint-Egrève, Saint-Etienne-de-Crossey, Saint-Hilaire-de-Brens, Saint-Ismier, Saint-Jean-de-Moirans, Saint-Jean-le-Vieux, Saint-Lattier, Saint-Marcel-Bel-Accueil, Saint-Martin-d’Uriage, Saint-Martin-le-Vinoux, Saint-Maurice-l’Exil, Saint-Maximin, Saint-Mury-Monteymond, Saint-Nazaire-les-Eymes, Saint-Paul-d’Izeaux, Saint-Paul-de-Varces, Saint-Prim, Saint-Quentin-sur-Isère, Saint-Romain-de-Jalionas, Saint-Romain-de-Surieu, Saint-Savin, Saint-Sorlin-de-Morestel, Saint-Sorlin-de-Vienne, Saint-Victor-de-Morestel, Saint-Vincent-de-Mercuze, Sainte-Agnès, Sainte-Marie-d’Alloix, Salagnon, Salaise-sur-Sanne, Sassenage, Septème, Sermérieu, Seyssuel, Siccieu-Saint-Julien-et-Carisieu, Soleymieu, Sonnay, Tencin, La Terrasse, Theys, Le Touvet, Trept, La Tronche, Tullins, Varces-Allières-et-Risset, Vasselin, Vatilieu, Vénérieu, Venon, Vernas, Vernioz, Le Versoud, Vertrieu, Veurey-Voroize, Veyssilieu, Vézeronce-Curtin, Vienne, Vif, Vignieu, Villard-Bonnot, Ville-sous-Anjou, Villemoirieu, Villette-de-Vienne, Voiron, Voreppe ja Vourey.

Loiren departementti: 179 kuntaa

Ailleux, Ambierle, Andrézieux-Bouthéon, Arthun, Aveizieux, Balbigny, Bard, Bellegarde-en-Forez, La Bénisson-Dieu, Bessey, Boën-sur-Lignon, Boisset-lès-Montrond, Boisset-Saint-Priest, Bonson, Boyer, Briennon, Bully, Bussières, Bussy-Albieux, Cellieu, Cezay, Chagnon, Chalain-d’Uzore, Chalain-le-Comtal, Chalmazel-Jeansagnière, Chambles, Chamboeuf, Champdieu, Chandon, Changy, La Chapelle-en-Lafaye, La Chapelle-Villars, Charlieu, Châteauneuf, Châtelneuf, Chavanay, Chazelles-sur-Lavieu, Chenereilles, Chuyer, Combre, Commelle-Vernay, Cordelle, Le Coteau, Coutouvre, Craintilleux, Le Crozet, Cuzieu, Dargoire, Débats-Rivière-d’Orpra, Écotay-l’Olme, Essertines-en-Châtelneuf, Genilac, Grézieux-le-Fromental, Grézolles, Gumières, L’Hôpital-le-Grand, L’Hôpital-sous-Rochefort, Jarnosse, Lavieu, Leigneux, Lentigny, Lérigneux, Lézigneux, Lupé, Luré, Luriecq, Mably, Maclas, Magneux-Haute-Rive, Maizilly, Malleval, Marcilly-le-Châtel, Marcoux, Margerie-Chantagret, Marols, Mars, Montagny, Montarcher, Montbrison, Montrond-les-Bains, Montverdun, Mornand-en-Forez, Nandax, Néronde, Neulise, Noailly, Nollieux, Notre-Dame-de-Boisset, Ouches, La Pacaudière, Palogneux, Parigny, Pélussin, Périgneux, Pinay, Pommiers, Pouilly-les-Nonains, Pouilly-sous-Charlieu, Pradines, Pralong, Précieux, Renaison, Riorges, Rivas, Roanne, Roche, Roisey, Sail-sous-Couzan, Saint-Alban-les-Eaux, Saint-André-d’Apchon, Saint-André-le-Puy, Saint-Appolinard, Saint-Bonnet-des-Quarts, Saint-Bonnet-le-Courreau, Saint-Bonnet-les-Oules, Saint-Cyprien, Saint-Cyr-de-Favières, Saint-Cyr-de-Valorges, Saint-Denis-de-Cabanne, Saint-Étienne-le-Molard, Saint-Forgeux-Lespinasse, Saint-Galmier, Saint-Georges-de-Baroille, Saint-Georges-en-Couzan, Saint-Georges-Haute-Ville, Saint-Germain-Laval, Saint-Germain-Lespinasse, Saint-Haon-le-Châtel, Saint-Haon-le-Vieux, Saint-Hilaire-sous-Charlieu, Saint-Jean-Saint-Maurice-sur-Loire, Saint-Jean-Soleymieux, Saint-Jodard, Saint-Joseph, Saint-Julien-d’Oddes, Saint-Just-en-Bas, Saint-Just-Saint-Rambert, Saint-Laurent-Rochefort, Saint-Léger-sur-Roanne, Saint-Marcel-de-Félines, Saint-Marcellin-en-Forez, Saint-Martin-la-Plaine, Saint-Martin-la-Sauveté, Saint-Michel-sur-Rhône, Saint-Nizier-sous-Charlieu, Saint-Paul-d’Uzore, Saint-Pierre-de-Boeuf, Saint-Pierre-la-Noaille, Saint-Polgues, Saint-Priest-la-Roche, Saint-Romain-la-Motte, Saint-Romain-le-Puy, Saint-Sixte, Saint-Thomas-la-Garde, Saint-Vincent-de-Boisset, Sainte-Agathe-en-Donzy, Sainte-Agathe-la-Bouteresse, Sainte-Colombe-sur-Gand, Sainte-Foy-Saint-Sulpice, Sauvain, Savigneux, Soleymieux, Souternon, Sury-le-Comtal, Tartaras, Trelins, Unias, Veauche, Veauchette, Vendranges, Véranne, Vérin, Verrières-en-Forez, Vézelin-sur-Loire, Villemontais, Villerest, Villers, Violay ja Vougy.

Rhônen departementti: 92 kuntaa

Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan:

Alix, Ampuis, Anse, L’Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville-en-Beaujolais, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Breuil, Bully, Cercié, Chabanière, Chambost-Allières, Chamelet, Charentay, Charnay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Condrieu, Corcelles-en-Beaujolais, Denicé, Échalas, Émeringes, Fleurie, Frontenas, Gleizé, Les Haies, Juliénas, Jullié, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Lantignié, Légny, Létra, Limas, Loire-sur-Rhône, Longes, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Odenas, Le Perréon, Pommiers, Porte des Pierres Dorées, Quincié-en-Beaujolais, Régnié-Durette, Rivolet, Rontalon, Saint-Clément-sur-Valsonne, Saint-Cyr-le-Chatoux, Saint-Cyr-sur-le-Rhône, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-Nuelles, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Lager, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Romain-en-Gal, Saint-Vérand, Sainte-Colombe, Sainte-Paule, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Soucieu-en-Jarrest, Ternand, Theizé, Trèves, Tupin-et-Semons, Val d’Oingt, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Ville-sur-Jarnioux ja Villié-Morgon.

Seuraavat kunnat osittain:

Vindry-sur-Turdine ainoastaan entisten kuntien Dareizé, Les Olmes ja Saint-Loup alueita vastaavalta osalta.

Beauvallon ainoastaan entisen kunnan Saint-Jean-de-Touslas aluetta vastaavalta osalta.

Saône-et-Loiren departementti: 11 kuntaa

Chaintré, Chânes, La Chapelle-de-Guinchay, Chasselas, Crêches-sur-Saône, Leynes, Pruzilly, Romanèche-Thorins, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Symphorien-d’Ancelles ja Saint-Vérand.

Savoien departementti: 165 kuntaa

Aiguebelette-le-Lac, Aiton, Aix-les-Bains, Albertville, Allondaz, Apremont, Arbin, Argentine, Arvillard, Avressieux, Ayn, La Balme, Barberaz, Barby, Bassens, La Bâthie, Belmont-Tramonet, Betton-Bettonet, Billième, La Biolle, Bonvillard, Bonvillaret, Bourdeau, Le Bourget-du-Lac, Bourget-en-Huile, Bourgneuf, La Bridoire, Brison-Saint-Innocent, Césarches, Cevins, Challes-les-Eaux, Chambéry, Chamousset, Chamoux-sur-Gelon, Champ-Laurent, Champagneux, Chanaz, La Chapelle-Blanche, La Chapelle-du-Mont-du-Chat, La Chapelle-Saint-Martin, Châteauneuf, La Chavanne, Chignin, Chindrieux, Cléry, Cognin, Coise-Saint-Jean-Pied-Gauthier, Conjux, La Croix-de-la-Rochette, Cruet, Curienne, Les Déserts, Détrier, Domessin, Drumettaz-Clarafond, Dullin, Entrelacs, Épierre, Esserts-Blay, Fréterive, Frontenex, Gerbaix, Gilly-sur-Isère, Grésy-sur-Aix, Grésy-sur-Isère, Grignon, Hauteville, Jacob-Bellecombette, Jongieux, Laissaud, Lépin-le-Lac, Loisieux, Lucey, Marcieux, Mercury, Méry, Meyrieux-Trouet, Les Mollettes, Montagnole, Montailleur, Montcel, Montendry, Montgilbert, Monthion, Montmélian, Montsapey, La Motte-Servolex, Motz, Mouxy, Myans, Nances, Notre-Dame-des-Millières, Novalaise, Ontex, Pallud, Planaise, Plancherine, Le Pont-de-Beauvoisin, Le Pontet, Porte-de-Savoie, Presle, Pugny-Chatenod, Puygros, La Ravoire, Rochefort, Rognaix, Rotherens, Ruffieux, Saint-Alban-d’Hurtières, Saint-Alban-de-Montbel, Saint-Alban-Leysse, Saint-Baldoph, Saint-Béron, Saint-Cassin, Saint-Genix-les-Villages, Saint-Georges-d’Hurtières, Saint-Jean-d’Arvey, Saint-Jean-de-Chevelu, Saint-Jean-de-la-Porte, Saint-Jeoire-Prieuré, Saint-Léger, Saint-Offenge, Saint-Ours, Saint-Paul, Saint-Paul-sur-Isère, Saint-Pierre-d’Albigny, Saint-Pierre-d’Alvey, Saint-Pierre-de-Belleville, Saint-Pierre-de-Curtille, Saint-Pierre-de-Soucy, Saint-Sulpice, Saint-Vital, Sainte-Hélène-du-Lac, Sainte-Hélène-sur-Isère, Sainte-Marie-d’Alvey, Serrières-en-Chautagne, Sonnaz, La Table, Thénésol, Thoiry, La Thuile, Tournon, Tours-en-Savoie, Traize, Tresserve, Trévignin, La Trinité, Val-d’Arc, Valgelon-La Rochette, Venthon, Verel-de-Montbel, Verel-Pragondran, Le Verneil, Verrens-Arvey, Verthemex, Villard-d’Héry, Villard-Léger, Villard-Sallet, Villaroux, Vimines, Vions, Viviers-du-Lac, Voglans ja Yenne.

Haute-Savoien departementti: 121 kuntaa

Allinges, Allonzier-la-Caille, Ambilly, Andilly, Annemasse, Anthy-sur-Léman, Archamps, Armoy, Arthaz-Pont-Notre-Dame, Ayse, Ballaison, Bassy, Beaumont, Bellevaux, Bernex, Bonne, Bonneville, Bons-en-Chablais, Bossey, Brenthonne, Brizon, Cercier, Cernex, Cervens, Challonges, Champanges, Chaumont, Chavannaz, Chêne-en-Semine, Chênex, Chens-sur-Léman, Chessenaz, Chevrier, Chilly, Clarafond-Arcine, Clermont, Collonges-sous-Salève, Contamine-Sarzin, Contamine-sur-Arve, Copponex, Cranves-Sales, Cruseilles, Desingy, Dingy-en-Vuache, Douvaine, Draillant, Droisy, Éloise, Étrembières, Évian-les-Bains, Excenevex, Faucigny, Feigères, Fessy, Féternes, Franclens, Frangy, Gaillard, Glières-Val-de-Borne, Jonzier-Épagny, Juvigny, Larringes, Loisin, Lucinges, Lugrin, Lullin, Lully, Lyaud, Machilly, Marcellaz, Margencel, Marignier, Marin, Marlioz, Massongy, Maxilly-sur-Léman, Meillerie, Menthonnex-en-Bornes, Menthonnex-sous-Clermont, Messery, Minzier, Mont-Saxonnex, Musièges, Nernier, Neuvecelle, Neydens, Novel, Orcier, Peillonnex, Perrignier, Présilly, Publier, Reyvroz, Saint-Blaise, Saint-Cergues, Saint-Germain-sur-Rhône, Saint-Gingolph, Saint-Julien-en-Genevois, Saint-Paul-en-Chablais, Le Sappey, Savigny, Sciez, Seyssel, Thollon-les-Mémises, Thonon-les-Bains, Thyez, Usinens, Vailly, Valleiry, Vanzy, Veigy-Foncenex, Vers, Vétraz-Monthoux, Ville-la-Grand, Villy-le-Bouveret, Vinzier, Viry, Vougy, Vovray-en-Bornes, Vulbens ja Yvoire.

7.   Pääasialliset rypälelajikkeet

Alicante Henri Bouschet N

Aligoté B

Alphonse Lavallée N

Aléatico N

Aramon N

Aramon blanc B

Aramon gris G

Aranel B

Arinarnoa N

Aubun N – Murescola

Barbaroux Rs

Biancu Gentile B

Bourboulenc B – Doucillon blanc

Brun argenté N – Vaccarèse

Cabernet franc N

Cabernet-Sauvignon N

Caladoc N

Calitor N

Carignan N

Carignan blanc B

Chambourcin N

Chardonnay B

Chasan B

Chasselas B

Clairette rose Rs

Chatus N

Chenanson N

Chenin B

Cinsaut N – Cinsault

Clairette B

Clairette rose Rs

Clarin B

Colombard B

Cot N – Malbec

Couderc noir N

Counoise N

Egiodola N

Gamaret

Gamay Fréaux N

Gamay N

Gamay de Bouze N

Gamay de Chaudenay N

Ganson N

Gewürztraminer Rs

Gramon N

Grenache N

Grenache blanc B

Grenache gris G

Gros Manseng B

Jurançon noir N – Dame noire

Listan B – Palomino

Lledoner pelut N

Macabeu B – Macabeo

Marsanne B

Marselan N

Mauzac rose Rs

Melon B

Merlot N

Merlot blanc B

Meunier N

Mollard N

Mondeuse N

Mondeuse blanche B

Monerac N

Montils B

Morrastel N – Minustellu, Graciano

Mourvaison N

Mourvèdre N – Monastrell

Mouyssaguès

Muresconu N – Morescono

Muscadelle B

Muscardin N

Muscat Ottonel B – Muscat, Moscato

Muscat cendré B – Muscat, Moscato

Muscat d’Alexandrie B – Muscat, Moscato

Muscat de Hambourg N – Muscat, Moscato

Muscat à petits grains blancs B – Muscat, Moscato

Muscat à petits grains roses Rs – Muscat, Moscato

Muscat à petits grains rouges Rg – Muscat, Moscato

Müller-Thurgau B

Nielluccio N – Nielluciu

Noir Fleurien N

Négret de Banhars N

Négrette N

Oberlin noir N

Ondenc B

Orbois B

Pagadebiti B

Pascal B

Perdea B

Persan N

Petit Courbu B

Petit Manseng B

Petit Meslier B

Petit Verdot N

Picardan B – Araignan

Pineau d’Aunis N

Pinot blanc B

Pinot gris G

Pinot noir N

Piquepoul blanc B

Piquepoul gris G

Piquepoul noir N

Plant de Brunel N

Plant droit N – Espanenc

Plantet N

Portan N

Portugais bleu N

Poulsard N – Ploussard

Prunelard N

Précoce Bousquet B

Précoce de Malingre B

Raffiat de Moncade B

Ravat blanc B

Rayon d’or B

Riesling B

Riminèse B

Rivairenc N – Aspiran noir

Rivairenc blanc B – Aspiran blanc

Rivairenc gris G – Aspiran gris

Romorantin B – Danery

Rosé du Var Rs

Roublot B

Roussanne B

Roussette d’Ayze B

Rubilande Rs

Sacy B

Saint Côme B

Saint-Macaire N

Saint-Pierre doré B

Sauvignon B – Sauvignon blanc

Sauvignon gris G – Fié gris

Savagnin blanc B

Mauzac rose Rs

Sciaccarello N

Segalin N

Seinoir N

Select B

Semebat N

Sémillon B

Servanin N

Seyval B

Sylvaner B

Syrah N – Shiraz

Tannat N

Tempranillo N

Terret blanc B

Terret gris G

Terret noir N

Tibouren N

Tourbat B

Tressot N

Trousseau N

Téoulier N

Ugni blanc B

Valdiguié N

Valérien B

Varousset N

Velteliner rouge précoce Rs

Verdesse B

Vermentino B – Rolle

Villard blanc B

Villard noir N

Viognier B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1.   Maantieteellisen alueen erityisyys

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens” maantieteellinen alue kattaa yhdeksän departementtia entisen Rhône-Alpesin alueella, joka on tunnettua viinialuetta. Nämä departementit ovat Ain, Ardèche, Drôme, Isère, Loire, Rhône, Savoie, Haute-Savoie ja Saône-et-Loire. Ardèchessa suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens” viinitarhat sijaitsevat pääasiassa departementin eteläosassa ja Rhônen jokilaaksossa. Alueen ilmasto muistuttaa suurelta osin Välimeren ilmastoa, ja talven lämpötilat ovat näin ollen leutoja. Alueella tuulee runsaasti: mistral-tuuli puhaltaa koillisesta, ”Välimeren tuuli” etelästä ja kosteutta tuovat tuulet lännestä. Maaperä on ravintopitoista ja hedelmällistä, ja siinä on kalkkipitoisesta merkelistä peräisin olevia kiviä sekä savikerrostumia. Nämä piirteet takaavat, että alueen vesivarannot ovat riittävät. Niin ikään Rhônen jokilaaksossa sijaitseva Drômen departementti voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen: esialppien vuoristoihin ja Rhônejoen vajoamaan. Viiniköynnösten viljely on hyvin vakiintunutta koko alueella, ja erityisesti vuorten alarinteillä ja kukkuloilla on runsaasti viljelmiä. Maaperä on pääasiassa sedimenttiperäistä savi- ja kalkkikivimaata. Drômen pohjoisosassa vallitsee mannermainen ilmasto. Etelää kohti mentäessä Välimeren vaikutus kasvaa, ja vuoriston vaikutus on merkittävä.

Pohjoisessa Rhônen departementtia reunustavat Ainin, Isèren, Loiren ja Saône-et-Loiren departementit. Alueen maisemaan kuuluvat Beaujolais-vuoriston (pohjoisessa) ja Lyonnais-vuoriston (etelässä) harjanteet, joiden muodostama ylänköalue rajautuu idässä Saônen tasankoon ja sen jälkeen Rhônen laaksoon (Lyonin kohdalla). Rhônejoen pohjoispuolella maa on graniittista kiveä, joka on rikkoutunut happamuudeltaan vaihtelevaksi savesta ja hiekasta koostuvaksi hietamaaksi. Suurin osa viinitarhoista on istutettu tämäntyyppiselle maaperälle, sillä maaperän ominaisuudet hillitsevät Gamay N -lajikkeen kasvua. Nizerandin eteläpuolella on kalkkikivipitoisia, paikoitellen liuskekivestä koostuvia kukkuloita. Tällä maaperällä tuotetut viinit ovat profiililtaan muita viinejä kevyempiä. Kuten muuallakin tällä alueella, Rhônen alueella vallitsee puolimannerilmasto, johon kuuluu sekä välimerellisiä, mannermaisia että valtamerellisiä piirteitä. Talvet ovat melko ankaria (joskus saadaan kylmiä hallakausia ja lumisateita), ja kesät ovat lämpimiä ja aurinkoisia. Alueella tuulee usein: mistral-tuulella on säännöllinen ja tuntuva vaikutus Rhônen laakson pohjoispuolelta alkaen, ja etelästä tuulee usein ja joskus voimakkaasti ennen lounaasta nousevia myrskyjä.

Isèren departementtiin kuuluu alueita, jotka eroavat hieman muista tämän keskittymän (Ardèche-Drôme-Rhône) ympärille levittyvän Comtés Rhodaniens -viinin tuotantoalueen osista. Isèren departementissa omiksi alueikseen voidaan erottaa etenkin seuraavat:

—

Grésivaudanin laakso, joka on osa Alppien yhdyskäytävää, kulkee Grenoblen koillisosasta Chambéryn suuntaan ja levittäytyy Meylanista Chapareillanin kuntaan Savoien departementin rajalle saakka. Tällä alueella kasvavat viiniköynnökset on istutettu Chartreusen vuoriston juurella olevien kukkuloiden (vyörysoraikosta koostuville kalkkipitoisille) kaakkoisrinteille.

—

Trièvesin alue, joka sijaitsee Grenoblen eteläpuolella, rajautuu lännessä Vercorsin vuoristoon ja idässä Dévoluyn ja Ecrinsin vuoristoihin ja muodostaa Alppien yhdyskäytävän eteläisimmän osan. Alue on keskiylänköä (500–1 200 metriä merenpinnasta) ja koostuu jyrkistä, Dracjoen mutkien ylle ja Ebronin laakson kukkuloille levittäytyvistä lounaaseen avautuvista rinteistä, joille on perustettu pengerviljelmiä.

—

Bourgoin-Jallieun koillisosassa Crémieun ja La Tour-du-Pinin kuntien välissä kulkeva itä-länsisuuntainen laaksojen ketju, jossa on upeita etelärinteitä (suotuisine mikroilmastoineen); tämä on Bas-Dauphinén molassipitoisten kukkuloiden ja jurakaudelta peräisin olevien kalkkikivitasankojen aluetta (johon kuuluu muun muassa Isle de Crémieun tasanko).

Isère sijaitsee melko suojaisalla paikalla, eivätkä Alppien vuoriston kylmät itätuulet ja Ranskan keskiylängöltä tulevat atlanttiset virtaukset pääse vaikuttamaan siihen. Isèressä vallitseekin lauhkea ilmasto, johon kuuluu voimakkaasti vaihtelevia mutta ei äärimmäisiä sääilmiöitä. Kylmän ja kostean talven jälkeen seuraavan kuuman ja kuivan kesän aikana viiniköynnökset pystyvät ottamaan kiinni kasvun hidastumista, joka on usein nähtävissä kevään jälkeen. Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens” tuotantoalue kattaa Savoien ja Haute-Savoien departementit sekä Seysselin kantonin Ainissa. Alueen ilmastoa leimaavat sekä valtamerelliset että mannermaiset ja eteläiset vaikutukset.

Nimityksen maantieteellinen alue levittäytyy Rhônen jokilaakson alueelle ja ulottuu Alpeille saakka. Sille on ominaista sekoittunut mannerilmasto, johon kuuluu sekä valtamerellisiä vaikutuksia (kosteutta tuovia länsituulia, jotka hillitsevät lämpötilavaihteluita) ja eteläisiä vaikutuksia (lämpöä ja auringonpaistetta). Pääasiassa vuoriston alarinteille ja kukkuloille perustetut viinitarhat hyötyvät näistä ilmaston vaihteluista. Alueen maaperä on pääasiassa sedimenttiperäistä savea ja kalkkikiveä. Joillain viljelysektoreilla maaperä on graniittipitoista savimaata, joka on suotuisa maaperätyyppi eri lajikkeiden viljelylle.

8.2.   Tuotteen erityisyys

Ensimmäiset kirjalliset viitteet viiniköynnösten esiintymisestä tällä alueella ovat 2 000 vuoden takaa Plinius vanhemman teoksesta Naturalis historia. Toisen ja viidennen vuosisadan väliltä peräisin olevat historioitsijoiden tekstit taas todistavat merkittävästä viinikaupasta, jonka reitti kulki Rhônejokea pitkin Wienin ja Lugdunumin siirtokunnan kautta pohjoiseen. Keskiajalla roomalainen kirkko jatkoi roomalaisten aloittamaa työtä. Viiniköynnöksiä viljeltiin hiippakuntien alueilla ja joskus piispojen hallitsemissa kaupungeissa, esimerkiksi Wienissä, Lyonissa, Valenciassa ja Grenoblessa. Kirkon myötävaikutukseen liittyvät myös luostarit, jotka kirkollisen työn ohella toimivat myös viinitiloina.

Viinitarhojen kasvu jatkui väestön, kaupan ja kaupunkien kasvun myötä aina 1800-luvun loppuun saakka, ja vuonna 1870 viiniä viljeltiin jo 200 000 hehtaarin maa-alueella. Viininviljelytalouden merkitys vaihteli alueittain ja heijasteli jo nykytilannetta: suuret aatelistilat ja Lyonin porvariston asuttamat kaupunkialueet hallitsivat rinta rinnan Beaujolais’n aluetta ja maaseudun pienet ja keskisuuret viinitilat Bugeyn ja Savoien alueita aina Drômeen ja Etelä-Ardècheen asti. Rhônen laaksossa toimivat myyjät puolestaan nostivat yksittäisten alueiden laatuviinit huippumaineeseen.

Taitotieto kehittyi, kuten myös viinien laatu, ja pikkuhiljaa viininviljelijöiden työ muovasi alueen maiseman sellaiseksi, jollaisena sen tänä päivänä tunnemme.

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” varustetut viinit voivat olla lajikeviinejä, jotka on valmistettu sekoittamalla alueelle vakiintuneita perinteisiä lajikkeita. Näitä lajikkeita ovat esimerkiksi Viognier B, Marsanne B, Roussanne B, Syrah N, Gamay N ja Pinot N. Viiniä voidaan kuitenkin myös valmistaa alueen ulkopuolisista lajikkeista, kuten Chardonnay B- tai Merlot N -lajikkeista.

Tuotannon erityisluonne syntyykin näistä edellytyksistä ja kertoo taitotiedosta, jonka pohjalta voidaan tuottaa ja tarjota pääasiassa yhden lajikkeen viinejä mutta myös sekoiteviinejä, jotka vastaavat kuluttajien toiveita. Viineille ovat ominaisia seuraavat piirteet:

—	valkoviineille on ominaista raikkauden ja hedelmäisten tai kukkaisten vivahteiden – tai lajikkeesta riippuen mineraalisuuden – välinen tasapaino

—	rypäleiden ja tuoreiden punaisten hedelmien maku säilytetään, jotta punaviinien luonne saadaan esiin jo nuorina

—	kevyiden ja eloisien roseeviinien valmistuksessa hyödynnetään teknisiä apuvälineitä lämpötilan säätelemiseksi, jotta ensisijaiset aromit ja hedelmäisyys säilyvät viineissä.

8.3.   Syy-seuraussuhde maantieteellisen alueen erityisluonteen ja tuotteen erityisyysluonteen välillä

Maantieteellisen alueen ja tuotteen välinen syy-yhteys perustuu alueellisten ilmasto- ja maaperätyyppien vaikutuksen ja raikkaiden, pehmeiden ja hedelmäisten viinien tuotannon väliseen suhteeseen.

”Vin de pays des Comtés Rhodaniens” -viinin syntyyn ovat ennen kaikkea vaikuttaneet historian tapahtumat, jotka ovat tuoneet ihmiset ja heidän taitotietonsa yhteen aina antiikista lähtien. Näihin historiallisiin juuriin kuuluvat erityisesti viini- ja maataloussuhteet, jotka aluksi kehittyivät Drômen ja Ardèchen välille ja sittemmin Rhônen ja alueen muiden departementtien välille.

Rhônen jokilaaksossa kehittyneistä viinin- ja puidenviljelyn perinteistä on syntynyt vahva ja monialainen alueellinen talous. Tämä ”rhonelaisen keskimaan” viljelykulttuuri näkyy täydellisesti suojatun maantieteellisen merkinnän saaneessa ”Comtés Rhodaniens” -viinissä. Ei ole myöskään sattumaa, että ensimmäiset viinien vientimarkkinat suuntautuivat Sveitsiin, joka on lähellä Rhônen jokilaaksoa.

Rhône-Alpes on tunnettua viininviljelyaluetta, joka jakautuu tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien ja suojatun maantieteellisen merkinnän saaneiden viinien eli perinteisten ”vin de pays” -viinien tuotantoalueisiin.

Tältä alueelta peräisin olevien ”vin de pays” -viinien tuotanto perustui alun perin paikallisviineihin, joihin lukeutuvat seuraavat suojatulla maantieteellisellä merkinnällä (SMM) varustetut viinit: SMM ”Drôme”, SMM ”Collines Rhodaniennes”, SMM ”Coteaux du Grésivaudan”, SMM ”Isère”, SMM ”Vins des Allobroges” ja SMM ”Ardèche”. Näiden viinien tuotanto on antanut nostetta alueelliselle ”vin de pays” -viinille ”Comtés Rhodaniens”, joka tunnustettiin vuonna 1989 ja sai suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens”.

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” on laaja maantieteellinen tuotantoalue, joka kattaa yhdeksän departementtia, vaikkakin tuotanto on keskittynyt pääasiassa Ardèchen, Drômen ja Rhônen departementtien alueelle.

Luonnonympäristön tuntemus on jo pitkään ohjannut tuottajia viiniköynnösten ja niiden tuotantopotentiaalin optimaalisessa hallinnassa.

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens” tuotantoalueella on ajan saatossa tapahtunut monia geologisia muutoksia. Näiden muutosten seurauksena alueen maaperä on pääasiassa vettä läpäisevää savi- ja kalkkikivimaata, joka on suotuisa viiniköynnösten viljelylle. Vuorten alarinteille ja kukkuloille perustetuilla viinitarhoilla viljellään useita lajikkeita, joista näissä maaperäolosuhteissa saadaan rypäleiden ensisijaisiin aromeihin perustuvia viinejä.

Alueella vallitsee mannerilmasto, johon etelässä on sekoittunut vaikutuksia Välimeren ilmastotyypistä. Kesäkauden kuumien päivien ja viileiden öiden vaihtelun ansiosta alueellisten ja alueen ulkopuolisten lajikkeiden rypäleet kypsyvät täyteen kypsyyteen ja säilyvät pehmeinä, tuoreina ja hedelmäisinä.

Nämä luonteeltaan keskirhonelaiset viinit osallistuvat säännöllisesti maatalouskilpailuihin (Concours Général Agricole), joissa ne ovat saaneet useita palkintoja. Viinit mainitaan myös Guide Hachette des vins -viinioppaassa. Lisäksi viinit ovat osa paikallisia juhlallisuuksia ja matkailutapahtumia, joita järjestetään viininviljelijöiden kylissä, alueen kaupungeissa (kuten Lyonissa ja Valenciassa) tai laajemmin Kaakkois-Ranskassa (näistä esimerkkinä Marseillessa järjestettävä Hors Les Vines -festivaali, joka tuo viinit, keittiömestarit ja taiteilijat yhteen).

9.   Olennaiset lisäedellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Suojattua maantieteellistä merkintää ”Comtés Rhodaniens” voidaan täydentää yhden tai useamman rypälelajikkeen nimellä.

Euroopan unionin SMM-tunnus on merkittävä etiketteihin silloin, kun ilmaisu ”suojattu maantieteellinen merkintä” korvataan perinteisellä ilmaisulla ”Vin de Pays”.

Linkki eritelmään

http://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-8b3ff145-7894-405a-a562-1b4863a7bf16

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

(2022/C 286/13)

Euroopan komissio on hyväksynyt tämän vähäisen muutoksen komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Tämä vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus julkaistaan komission eAmbrosia-tietokannassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”IDIAZABAL”

EU-nro: PDO-ES-0082-AM02-16.2.2021

SAN (X) SMM

1.   Nimi

”Idiazabal”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Espanja

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.3 Juustot

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Idiazabal” on yksinomaan latxa- ja carranzana-rotuisten lampaiden lämpökäsittelemättömästä raakamaidosta valmistettu puristettu juusto, jonka kypsytysaika on vähintään 60 päivää. Juustolla on seuraavat ominaispiirteet: paino vähintään 1 kg ja enintään 3,5 kg, korkeus vähintään 8 cm ja enintään 12 cm sekä halkaisija vähintään 10 cm ja enintään 30 cm. Kunkin ominaispiirteen osalta hyväksytään ±10 prosentin poikkeama. Juusto voidaan savustaa.

Maitoon ei saa lisätä mitään muita aineita, lukuun ottamatta maitohappoentsyymejä, lysotsyymiä, juoksetetta ja suolaa.

Juusto on lieriön muotoinen, kovakuorinen, sileä ja väriltään vaaleankeltainen taikka tumman kellanruskea, jos juusto on savustettu. Leikkauspinta on väriltään ja koloisuudeltaan tasainen, väriltään norsunluun vaaleasta oljenkeltaiseen, ja siinä on muutamia pieniä epäsäännöllisen muotoisia reikiä. Rakenne on melko joustava ja kiinteä ja jossakin määrin rakeinen. Juustossa on voimakas tuoksu, joka tuo mieleen lampaanmaidon ja juoksutteen, ja sen maku on tasapainoinen ja aromikas, hieman pistävään ja happamaan – ja savustetussa juustossa savuun – vivahtava. Voimakas aromi viipyy suussa pitkään.

Rasvapitoisuuden on oltava vähintään 45 prosenttia kuiva-aineesta, kokonaisproteiinipitoisuuden vähintään 25 prosenttia kuiva-aineesta ja kuiva-aineen osuuden vähintään 55 prosenttia. Tuotteen pH-arvo on 4,9–5,5.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Rehu: Tavanomaisen käytännön mukaan latxa- ja carranzana-rotuiset lampaat laiduntavat ulkona lähes koko ajan. Katraita siirretään yleensä säännöllisesti laaksoista vuoristolaitumille ja takaisin vuodenaikojen mukaan. Koska eläimet elävät lähes koko ajan täysin luonnonmukaisissa olosuhteissa, niiden ravinto perustuu talvisin pääasiassa metsien tai alarinteiden luonnonvaraiseen kasvustoon ja kesäisin vuoristolaidunten niittyihin. Ruokintaa täydennetään lampolassa laiduntamisen käydessä vaikeaksi tai jos se on suositeltavaa tietyistä fysiologisista syistä (maidoneritys).

Raaka-aineet: yksilöidyltä maantieteelliseltä alueelta peräisin oleva latxa- ja carranzana-rotuisten lampaiden raakamaito.

Maitoon ei saa lisätä mitään muita aineita, lukuun ottamatta maitohappoentsyymejä, lysotsyymiä, juoksetetta ja suolaa.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Maidontuotannon, juustojen valmistuksen ja kypsytyksen on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella, eli kaikkien tuotantovaiheiden on tapahduttava kyseisellä alueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Idiazabal-juusto voidaan saattaa myyntiin kokonaisena tai paloiksi leikattuna.

Kokonaiset tai paloiksi leikatut Idiazabal-juustot pakataan aina vähintään 60 päivää kestäneen kypsytyksen jälkeen.

Juuston leikkaaminen paloiksi ja palojen pakkaaminen on tehtävä yksilöidyllä maantieteellisellä alueella. Tähän on kaksi syytä:

Ensinnäkin kun juusto leikataan, ainakin kaksi palan leikkauspinnoista jää ilman kuoren antamaa suojaa. Jos Idiazabal-juustoa myydään paloina, palat on näin ollen aistinvaraisten ominaisuuksien säilyttämiseksi pakattava hyvin pian leikkaamisen jälkeen.

Toiseksi tuotteen aitoudesta ja alkuperästä kertovat tunnistusmerkit saattavat hävitä tai jäädä näkymättömiin leikkaamisen tuloksena. Sen vuoksi juusto on paloiteltava ja pakattava tuotantopaikalla sen varmistamiseksi, ettei paloina myytävän juuston aitous vaarannu.

Edellä esitetystä poiketen Idiazabal-juusto voidaan paloitella vähittäismyyntipisteissä edellyttäen, että tämä tapahtuu kuluttajan edessä myyntihetkellä.

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Idiazabal-juustoissa on oltava seuraavat tunnistusmerkit:

—	Sarjanumeroitu kaseiinilaatta, joka on kiinnitettävä siinä vaiheessa, kun juusto laitetaan muottiin tai puristetaan. Hallintoelin antaa laatan.

—	Myyntietiketeissä, joilla juustot pidetään kaupan, on oltava suojatun alkuperänimityksen nimi ja tunnus. Yksinomaan saman tilan maidosta valmistettujen juustojen suojatun alkuperänimityksen ”Idiazabal” logoon voidaan lisätä ilmaisu ”baserrikoa – de caserío” (tilajuustoa).

—	Kokonaisten ja paloiksi leikattujen juustojen merkinnät on Espanjan lainsäädännön mukaisesti tehtävä SAN-rekistereihin merkityissä juustoloissa.

—

Juustoissa on oltava yksittäinen sarjanumeroitu lisämerkintä, jossa on varmennettavan juuston koon ja tarjontamuodon mukainen asianomainen koodi. Kyseisessä lisämerkinnässä on oltava nimi ”Idiazabal” ja suojatun alkuperänimityksen logo. Hallintoelin toimittaa lisämerkinnät ja valvoo niiden käyttöä, ja ne ovat syrjimättömällä tavalla kaikkien niitä pyytävien eritelmän vaatimukset täyttävien toimijoiden käytettävissä.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue käsittää latxa- ja carranzana-lammasrotujen luonnolliset kasvatusalueet Álavassa, Vizcayassa, Guipúzcoassa ja Navarrassa, lukuun ottamatta Roncalin laaksossa sijaitsevia kuntia. Alue sijaitsee Iberian niemimaan pohjoisosassa seuraavien (Greenwichin meridiaaniin perustuvien) koordinaattien välissä: 43o 27’ ja 41o 54’ pohjoista leveyttä ja 1o 05’ ja 3o 37’ läntistä pituutta.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisen alueen erityisyys:

Alueella on todisteita latxa- ja carranzana-rotujen kasvatuksesta jo noin vuodelta 2200 ennen ajanlaskumme alkua. Näiden rotujen sopeutuminen alueen olosuhteisiin näin pitkän ajan kuluessa osoittaa, että maantieteellisen alueen erityispiirteet ovat ratkaisevan tärkeitä niiden asianmukaisen kehittymisen ja hoidon kannalta. Tuotantoalue on pinnanmuodostukseltaan hyvin rikkonaista ja monimuotoista vuoristoseutua, mikä vaikeuttaa liikkumista ja on edesauttanut lammastalouden säilymistä laaksoissa ja vuorilla. Maaperä on emäksistä ja ravinteikasta, ja kallioperän luonne ja karbonaattien satunnainen esiintyminen maaprofiilissa hidastavat maan huuhtoutumista; niinpä maaperä tarjoaakin erinomaiset puitteet laiduntamiselle. Alueen topografia ilmenee ilmastossa, joka vaihtelee valtamerellisestä välimerelliseen, ja vuorijonojen vaikutus saa aikaan transitiovyöhykkeitä. Vuoristoisuudesta ja sateisuudesta johtuen vesistöverkko on laaja ja tiheä, ja se muodostuu kahdesta valuma-alueesta: Cantabrian valuma-alue, joka kerää Vizcayasta, Guipúzcoasta sekä Álavan ja Navarran pohjoisista laaksoista virtaavat vedet, ja Välimeren valuma-alue, joka käsittää Álavan, Navarra Median ja La Riberan. Kasvillisuus koostuu runsaista luonnonniityistä ja -laitumista. Suotuisat ilmasto- ja maaperäolosuhteet ovat mahdollistaneet Baskimaan ja Navarran pohjoisosan valtamerelliselle luonteelle ominaisten hygrofyytti- ja subhygrofyyttipopulaatioiden kehittymisen.

Tuotteen erityisyys:

Idiazabal-juustolla on eräitä sille hyvin tyypillisiä aistinvaraisia ominaisuuksia, jotka erottavat sen muista juustoista. Ne ilmenevät tuotteen runsaissa tuoksu- ja makuvivahteissa ja myös sen jossakin määrin joustavassa ja rakeisessa, keskitiiviissä tai tiiviissä rakenteessa. Juuston maku on voimakas ja pitkään viipyvä, ja siinä yhdistyvät erittäin tasapainoisesti maidon, juoksetteen ja paahtuneen tuotteen aromit perusmauksi, jota täydentävät lukuisat aistinvaraiset vivahteet; niiden ansiosta tuote on luonteeltaan ainutlaatuinen.

Syy-seuraussuhde maantieteellisen alueen ja tuotteen erityisominaisuuksien välillä:

Idiazabal-juuston valmistukseen käytettävän maidon erityisominaisuudet johtuvat pääasiassa maidon tuotantoon sallituista roduista (latxa ja carranzana). Näiden lammasrotujen sopeutuminen yksilöidyn maantieteellisen alueen oloihin sekä ympäristön, lampaiden ja paimenten välinen pitkään kestänyt vuorovaikutussuhde saavat aikaan erottamattoman yhteyden tuotteen ja sen tuotantoalueen välille, ja Idiazabal-juuston erityispiirteet ovat pitkälti juuri sen ansiota. Latxa ja carranzana ovat maidontuotantoon ja vuoristo-olosuhteisiin soveltuvia maatiaisrotuja, jotka voidaan hyvin mieltää osaksi Baskimaan lammastaloutta, topografiaa ja lampaiden elinympäristön erityispiirteitä.

Myös kaikkien näiden luonnonympäristöstä riippuvien erityispiirteiden, jotka vaihtelevat muun muassa vuodenajan, laitumen ja ilmaston mukaan, siirtyminen suoraan Idiazabal-juustoon on sen ansiota, että juusto valmistetaan lämpökäsittelemättömästä raakamaidosta. Maidon kuumentaminen saattaisi muuttaa tai heikentää makuvivahteita, jotka tekevät juustosta niin erityislaatuisen ja yhdistävät sen alueen vanhoihin perinteisiin.

Eritelmän julkaisutiedot

https://www.mapa.gob.es/es/alimentacion/temas/calidad-diferenciada/dop-igp/htm/DOP-Idiazabal-modificacion-menor.aspx

---

(1)  EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2022/C 286/14)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Lumblija”

EU-nro: PGI-HR-02809 – 28.10.2020

SAN ( ) SMM (X)

1.   [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Lumblija”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kroatia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 2.3. Leipomo-, konditoria-, makeis- ja keksituotteet

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Lumblija” on nostatetusta taikinasta paistamalla valmistettu pyöreä, makea leipä. Sen kuori on tummanruskea, ja se sivellään varenik-siirapilla (rypäleiden puristemehusta valmistettu siirappi) tai viinalla. Päälle sirotellaan sokeria. Sen aromaattinen tuoksu tulee lisätyistä mausteista – kanelista, neilikasta, muskottipähkinästä, korianterista ja aniksesta. Sillä on tunnusomainen täyteläinen ja tasapainoinen pähkinäinen ja hedelmäinen maku, joka tulee siihen käytetyistä raaka-aineista – manteleista, saksanpähkinöistä, rusinoista, varenik-siirapista ja sitrushedelmistä – sekä lisättyjen mausteiden aromista.

Leivän sisuksen rakenne on tiivis mutta pehmeä, ja leikkuupinnassa näkyy pieniä rusinoiden, mantelien ja saksanpähkinöiden kappaleita. Ulkopinnan rakenne on kiinteä.

Yksi Lumblija-leipä painaa 350–600 grammaa.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Lumblija-leivän taikinan valmistukseen käytettävät raaka-aineet ovat hienot vehnäjauhot, sokeri, oliiviöljy, laardi tai voi, varenik-siirappi, mantelit, saksanpähkinät, rusinat, jauhettu neilikka, kaneli, muskottipähkinä, korianteri, anis, sitruunan- ja appelsiininkuori, vaniljasokeri, viina (ruusulla tai yrteillä maustettu (travarica)), leivontahiiva (tuore- tai kuivahiiva), maito, vesi ja suola. Taikinan valmistuksen yhteydessä voidaan lisätä johanneksenleipäpuujauhetta.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Taikinan valmistus ja Lumblija-leivän paisto ovat tuotantovaiheita, joiden on tapahduttava kohdassa 4 rajatulla maantieteellisellä alueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Lumblija-leipä myydään kokonaisena, ei viipaloituna.

Pakkaamisen on tapahduttava kohdassa 4 rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta säilytetään tuotteen erityiset aistinvaraiset ominaisuudet eikä laatu kärsi kuljetuksen aikana. Lumblija-leivän tuoreuden säilyttämiseksi ja jatkokuljetusta varten leipä pakataan paperi- tai muovipakkaukseen (sellofaani). Leivät voidaan laittaa sopiviin laatikoihin, jotta ne eivät kärsi mekaanisia vaurioita.

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Kun tuote saatetaan markkinoille, sen nimen ”Lumblija” täytyy olla kirjainten koon ja tyypin suhteen näkyvämpi kuin muut merkinnät.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Alue, jolla Lumblija-leivän tuotanto taikinan valmistuksesta paistamiseen tapahtuu, kattaa koko Korčulan saaren, johon sisältyvät Vela Lukan, Blaton, Smokvican, Čaran, Račišćen, Pupnatin, Žrnovon, Korčulan ja Lumbardan kunnat.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Lumblija-leivän ja yksilöidyn maantieteellisen alueen syy-yhteys perustuu tuotteen maineeseen ja valmistusmenetelmään, jossa käytetään tähän päivään asti säilynyttä perinteistä reseptiä.

Koska Korčulan kunnassa on Dalmatiankin olosuhteissa epätavallisen paljon hedelmällistä maa-alaa, maataloudesta tuli jo keskiajalla kunnan talouden keskeinen pilari ja tärkein vaurauden lähde. Rypäleiden, varenik-siirapin ja oliiviöljyn tuotannon perustana olevien viinin- ja oliivinviljelyn lisäksi paikalliset asukkaat viljelivät hedelmiä (viikunoita, manteleita, saksanpähkinöitä ja sitrushedelmiä) sekä viljaa, josta tehtiin jauhoja. Nämä kaikki olivat Korčulan saarella leivottavan makean Lumblija-leivän alkuperäisiä ainesosia. Merkittävä vanhaan viininviljelyperinteeseen perustuva ainesosa Lumblija-leivän tuotannossa on varenik – kokoon keitetty rypälemehu, joka ennen teollisen valkoisen sokerin tuloa oli tärkeä makeutusaine ja jota käytettiin Lumblija-leivän valmistuksessa. Teollisen rusinantuotannon (koneelliset kuivaimet) tuloon asti Lumblija-leivän valmistuksessa käytettiin rusinoita, joita kotitaloudet tuottivat viinitarhoissaan kasvavista siemenettömistä rypälelajikkeista.

Lumblija-leipää leivotaan perinteisesti pyhäinpäivän aattona ainoastaan Korčulan saarella, erityisesti Vela Lukan, Blaton ja Smokvican kaupunkien ympäristössä mutta viime aikoina myös saaren muissa osissa. Tätä juhlapäivää vietettiin ensimmäisen kerran 300-luvulla Rooman valtakunnan aikaan. Yksi pyhäinpäivän viettotavoista on säilynyt Korčulan saarella: tapa vaihtaa lahjoja, joka tunnetaan nimellä kol(e)inde. Ennen vanhaan perheenemännät kokosivat makeasta Lumblija-leivästä sekä syksyn hedelmistä ja pähkinöistä, kuten kuivatuista viikunoista, manteleista, sitrushedelmistä ja rypäleistä, erityisiä lahjoja, joita lapset antoivat kummeilleen ja muille sukulaisille. Korčulan saarella sijaitsevassa Blaton kaupungissa on ollut Pyhäinmiesten kirkko 1300-luvulta asti, joten vuosisatainen perinne ja tapa leipoa Lumblija-leipää pyhäinpäiväksi on säilynyt tähän päivään asti. Myös Lumblija-leivän perinteinen valmistusmenetelmä ja resepti ovat säilyneet tähän päivään asti.

Korčulan saaren perheenemännät ovat kautta aikojen leiponeet Lumblija-leipää perinteisen reseptin mukaan. Pelkkä resepti ei kuitenkaan riittänyt: tarvittiin myös taitoa ja kokemusta tämän makean leivän valmistuksesta sekä osaamista tarvittavien ainesosien ihanteellisen suhteen määrittämiseksi ja löytämiseksi. Puu-uunien aikaan oli myös tärkeää osata saada aikaan oikea paistolämpötila. Taikinan sekoittamisessa käsin samoin kuin sen nostatus- ja paistoajan arvioimisessa tarvittiin taitoa ja kokemusta. Ratkaiseva taito Lumblija-leivän valmistuksessa on osata paistaa se kypsäksi siten, että se on mehukas eikä kuiva. Korčulan saaren naisten käyttämä perinteinen Lumblija-leivän valmistusresepti on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja säilynyt tähän päivään asti. Saaren eri osissa käytetään kahta vakiintunutta menetelmää.

Lumblija-leipää valmistetaan perinteiseen tapaan perinteisellä reseptillä, joka on siirtynyt suullisesti sukupolvelta toiselle Korčulan saarella.

Lumblija-leivän valmistamiseksi ja paistamiseksi on kaksi vakiintunutta perinteistä tapaa. Ensimmäisessä tavassa taikinaan käytetään 1 kg jauhoja, toisessa taas 3 kg jauhoja. Lisäksi ensimmäisen perinteisen menetelmän (jossa jauhoja käytetään 1 kg) mukaan taikinaa sekoitettaessa ja vaivattaessa siihen lisätään heti kaikki hiiva ja taikinan annetaan nousta kaksinkertaiseksi, kun taas toisessa perinteisessä menetelmässä (jossa jauhomäärä on 3 kg) taikinaan laitetaan ensin vain osa hiivasta, ja loput hiivasta lisätään myöhemmin, kun taikina on noussut kaksinkertaiseksi ensimmäisen kerran. Ensimmäisessä perinteisessä menetelmässä ei myöskään käytetä johanneksenleipäpuujauhetta, kun taas toisessa menetelmässä sitä lisätään yhtenä ainesosana. Ensimmäisessä menetelmässä aniksen siemenet lisätään taikinaan suoraan, kun taas toisessa menetelmässä niitä liotetaan ensin kädenlämpöisessä vedessä.

”Lumblija” on ainutlaatuinen tuote paitsi sen valmistukseen tarvittavien ainesosien suuren määrän vuoksi myös siksi, että monet taikinaan lisättävät ainesosat edellyttävät mittavia esivalmisteluja, kuten myös itse taikinan valmistus. Tämä erottaa Lumblija-leivän valmistuksen muiden samankaltaisten tuotteiden tavanomaisista valmistusvaiheista. Kaikkien valmistusprosessissa käytettävien ainesosien (esimerkiksi varenik-siirapissa liotetut rusinat, tarvittava rasvan, erityisesti oliiviöljyn, sekä pähkinöiden ja sokerin määrä ja itse varenik-siirappi, jolla on luonteenomainen rakenne ja paksuus) moninaisuus, täyteläisyys ja runsaus sekä paino aiheuttavat sen, että taikina ei nouse nopeasti eikä helposti. Lisättyjen ainesosien painon vuoksi taikina nostatetaan useaan kertaan ja sen nostatus kestää paljon kauemmin kuin muiden vastaavien tuotteiden nostatus (on suositeltavaa antaa taikinan nousta yön yli). Tämän seurauksena Lumblija-leivän valmistus kestää hyvin kauan, mutta juuri tämä antaa lopputuotteelle sen erityisominaisuudet: sen tiiviin mutta pehmeän rakenteen ja leikkuupinnassa näkyvät pähkinät ja rusinat, luonteenomaisen pähkinäisen ja hedelmäisen maun sekä runsaan ja täyteläisen aromin, joka saadaan aikaan lisäämällä mausteet huolellisesti oikeissa suhteissa. ”Lumblija” on Korčulan saaren taloudellisen vaurauden ja monipuolisten laadukkaiden raaka-aineiden tuote, ja se erottuu muista reseptinsä ja valmistukseensa käytettävien lukuisten ainesosien ansiosta. Nämä samat ainesosat antavat Lumblija-leivälle sen erityisen aromaattisen pähkinäisen ja hedelmäisen maun ja tuoksun, ja tuotteen valmistamisen edellyttämä taito takaa sen sisuksen tunnusomaisen tiiviin rakenteen.

Monet saaren asukkaat ovat julkaisseet erilaisia muunnelmia Lumblija-leivän perinteisestä reseptistä ja valmistusmenetelmästä keittokirjoissa (F. Mandić, Luškajića i pića, 2009, s. 244–245; Kaštropil-Culić, 1995, Blatska trpeza, s. 134). Lumblija-leivän valmistuksen ja Korčulan saaren perinteiden erottamaton yhteys käy ilmi myös vuonna 2012 ilmestyneestä julkaisusta Zapisi Danijela Kneževića ja Frank Miroševićin vuonna 2016 julkaistusta kirjasta Povjerenje ili zaborav, jossa kirjailija kuvailee, kuinka vaikeaa Lumblija-leivän valmistus on (F. Mirošević Dubaj, 2016, Povjerenje ili zaborav, s. 11).

Nimi ”Lumblija” esiintyi kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1881 Slovinac-julkaisussa, jossa S. Castrapelli kuvailee artikkelissaan Nekoliko riječi u čakavštini Lumblija-leipää ”jauhoista, varenik-siirapista, sahramista ja kanelista valmistetuksi makeaksi leiväksi, jota leivotaan pyhäinpäivän tienoilla” (S. Castrapelli, 9 Slovinac, nro 20, 1881, Nekoliko riječi u čakavštini, s. 418–419).

Historian kulku on antanut lisäsyyn säilyttää Lumblija-leivän valmistamisen perinne. Lukuisat maastamuuttajat, joiden täytyi lähteä saarelta, käyttivät sitä eväänään pitkillä laivamatkoilla. Näin Lumblija-leivästä tuli arkisen ruoan lisäksi kytkös kotimaahan, sillä se säilytti tuoreen makunsa ja tuoksunsa kauan sen jälkeen, kun se oli otettu saaren perheenemäntien uuneista. Hanke ”Neljä saarta – neljä paikkakuntaa – neljä reseptiä” liittyy 1900-luvun alun suureen maastamuuttoaaltoon. Siinä esitellään neljä perinteistä ruokalajia neljältä paikkakunnalta, joilta lähti kyseisenä ajanjaksona paljon maastamuuttajia. Korčula osallistui hankkeeseen Lumblija-leivällä, kuten HRT (Kroatian radio- ja televisioyhtiö) kertoi makasiiniohjelmassa Priče iz Hrvatske lokakuussa 2018.

Korčulan saarella järjestetään useita tapahtumia, joista käy selvästi ilmi Lumblija-leivän maine ja joissa vaalitaan tämän perinteisen makean leivän valmistusperinnettä. Ensimmäinen niistä on Blaton Kumpanija-perinneseuran Kućna zabava (kotijuhla). Vuonna 1927 perustetun Kumpanija-perinneseuran säännöissä mainitaan, että seuran ”tehtävänä on vaalia Lumblija-leipää ja sen valmistusta”. Seura järjestää säännöllisesti ”kotijuhlia” eli iltatapahtumia, joissa esitellään Blaton ruokalajeja (paikallisessa kielessä spiza) ja jälkiruokia. Vieraat auttavat näiden tapahtumien järjestämisessä tuomalla mukanaan Blaton kaupungin tyypillisiä ruokalajeja. Näitä tapahtumia järjestetään perinteisesti helmikuun ensimmäisenä perjantaina, ja tapahtumista laadituissa selostuksissa ”Lumblija” mainitaan säännöllisesti yhtenä niihin tuotuna ruokalajina (Kumpanija-perinneseuran arkisto, 1956, 1972, 1974, 1985). Lumblija-leivän valmistuksen perinne on säilynyt Korčulan saaren kodeissa tähän päivään asti, mutta lisäksi saarella – etenkin sen länsiosassa – järjestetään myös Lumblija-leivän leivontakilpailuja ja maistiaisia sekä perehdytystilaisuuksia alueen perinteiseen gastronomiaan. Lumblija-leivän valmistusta opettavia työpajoja järjestetään päiväkodeissa, ala- ja yläkouluissa sekä hoitokodeissa. Myös saaren eri järjestöt järjestävät tällaisia työpajoja jäsenilleen. Lokakuun viimeisenä sunnuntaina on 25 vuoden ajan järjestetty Lumblija-leivän siunaus- ja maistiaistilaisuus, jossa Blaton yläkoulun oppilaiden – heidän opettajiensa ja vanhempiensa ohjauksessa – valmistama Lumblija-leipä siunataan ja sitä maistetaan Blaton Plokata-aukiolla.

Monet Korčulan saaren ulkopuolella järjestettävät tapahtumat ovat osoitus Lumblija-leivän maineesta. Lumblija-leipää esiteltiin esimerkiksi lukuisille kroatialaisille ja ulkomaalaisille vierailijoille Dubrovnikin kaupungin matkailulautakunnan järjestämässä Good Food -festivaalissa vuonna 2016.

Samoin vuonna 2016 ”Lumblija” voitti parhaan elintarvikkeen palkinnon Bračin saarella Bolissa järjestetyssä oliivien ja öljyjen tuottajien kansainvälisessä Noćnjak-tapahtumassa.

Lumblija-leipää esitellään myös usein kroatialaisille ja ulkomaalaisille tiedotusvälineiden edustajille erilaisissa tapahtumissa ja esittelytilaisuuksissa, ruokamessuilla ja mediakonferensseissa.

Lumblija-leipää ja sen erityistä valmistusmenetelmää esitellään usein erilaisilla gastronomiaa käsittelevillä verkkosivustoilla, ja tässä yhteydessä painotetaan sen erottamatonta yhteyttä Korčulan saareen (Vilicom kroz Hrvatsku, Lumblija: Imamo recept za mirisan kolač s otoka Korčule koji se sprema za blagdan Svih Svetih, 29.10.2021; Dobra hrana, Korčulanska lumblija recept star 200 godina: Kolač vezan uz ljubavnu priču Korčulanke i francuskog vojnika!, 20.10.2018).

Tätä saaren erikoisuutta tarjotaan vieraille erilaisissa julkisissa tapahtumissa ympäri vuoden, tai se annetaan lahjaksi tyypillisenä Korčulan saaren ruokakulttuurin helmenä.

Eritelmän julkaisutiedot

https://poljoprivreda.gov.hr/UserDocsImages/dokumenti/hrana/proizvodi_u_postupku_zastite-zoi-zozp-zts/Lumblija_specifikacija_proizvoda10032022.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.