30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/1

EUROOPAN PARLAMENTTI

ISTUNTOKAUSI 2021–2022

Istunnot 13.–16. joulukuuta 2021

HYVÄKSYTYT TEKSTIT

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/2

P9_TA(2021)0489

Sukupuolistuneen väkivallan torjuminen: verkkoväkivalta

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 suosituksista komissiolle sukupuolistuneen väkivallan torjumisesta: verkkoväkivalta (2020/2035(INL))

(2022/C 251/01)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan, 83 artiklan 1 kohdan sekä 84 ja 225 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7, 8, 10, 11, 12, 21, 23–26 ja 47 artiklan,

—	ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” ja erityisesti siinä vahvistetun tavoitteen naisten ja tyttöjen vapauttamisesta väkivallasta ja stereotypioista,

—	ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Ihmiskaupan torjuntaa koskeva EU:n strategia 2021–2025”,

—	ottaa huomioon 28. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Laitonta verkkosisältöä vastaan: Lisää vastuuta verkkoalustoille”,

—	ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uhrien oikeuksia koskeva EU:n strategia” (2020–2025),

—	ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025”,

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta,

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digitaalisia palveluja koskeva säädös) sekä direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta,

—	ottaa huomioon komission toukokuussa 2016 julkaisemat käytännesäännöt verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi sekä niiden viidennen seurantakierroksen, josta laadittiin tietokooste ”Factsheet – 5th monitoring round of the Code of Conduct”,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, joka avattiin allekirjoitettavaksi 11. toukokuuta 2011 Istanbulissa,

—	ottaa huomioon 23. marraskuuta 2001 tehdyn tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta (1),

—	ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon edistämisestä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alojen koulutuksessa ja uralla (2),

—	ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n julistamisesta hlbtiq-vapauden alueeksi (3),

—	ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU täytäntöönpanosta (4),

—	ottaa huomioon 11. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksiin liittyvistä tulevista haasteista Euroopassa yli 25 vuotta Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman jälkeen (5),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-kriisistä ja sen jälkeisestä ajasta sukupuolinäkökulmasta tarkastellen (6),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeenkurominen: naisten osallistuminen digitaalitalouteen” (7),

—	ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Tiedotusvälineiden vapauden vahvistaminen: toimittajien suojelu Euroopassa, vihapuhe, disinformaatio ja alustojen rooli” (8),

—	ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (9),

—	ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen ja muista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi (10),

—	ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa (11),

—	ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja poliittisessa elämässä EU:ssa (12),

—	ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalialan kautta (13),

—	ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa (14),

—	ottaa huomioon 3. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman kyberrikollisuuden torjunnasta (15),

—	ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta (16),

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksia koskevien oikeudellisten välineiden määräykset erityisesti naisten ja lasten oikeuksista ja muut naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevat Yhdistyneiden kansakuntien oikeudelliset välineet,

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 annetut Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmat kaikkinaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja poistamista koskevien toimien tehostamisesta (A/RES/75/161) sekä oikeudesta yksityisyyteen digitaalisella aikakaudella (A/RES/75/176),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman aiheesta ”Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevien toimien nopeuttaminen: naisiin ja tyttöihin digitaalisessa ympäristössä kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen” (A/HRC/RES/38/5),

—

ottaa huomioon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen syitä ja seurauksia tutkivien YK:n erityisraportoijien kertomukset, erityisesti 18. kesäkuuta 2018 annetun kertomuksen naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta verkkoväkivallasta ihmisoikeusnäkökulmasta (A/HRC/38/47), 6. toukokuuta 2020 annetun kertomuksen naistoimittajiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta (A/HRC/44/52) ja 24. heinäkuuta 2020 annetun kertomuksen koronaviruspandemian ja sukupuolistuneen naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisen yhteydestä, jossa keskitytään perheväkivaltaan ja rauha kotona -aloitteeseen,

—	ottaa huomioon 20. joulukuuta 1993 annetun YK:n julistuksen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta,

—	ottaa huomioon 10. joulukuuta 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean 14. heinäkuuta 2017 antaman yleissuosituksen nro 35 naisiin kohdistuvasta sukupuolistuneesta väkivallasta, jolla saatetaan ajan tasalle yleissuositus nro 19,

—	ottaa huomioon lapsen oikeuksista 20. marraskuuta 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon lapsen oikeuksien komitean 18. huhtikuuta 2011 antaman yleiskommentin nro 13 (2011) lapsen oikeudesta olla joutumatta väkivallan kohteeksi,

—	ottaa huomioon kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 5 sukupuolten tasa-arvosta,

—	ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön raportin naistoimittajien turvallisuudesta verkossa (17),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tutkimuksen aiheesta ”Sukupuolistuneen väkivallan torjuminen: verkkoväkivalta – Euroopan tason lisäarvon arviointi”,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tutkimuksen aiheesta ”Verkkoväkivalta ja naisiin kohdistuva vihapuhe verkossa”,

—	ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin laatiman tasa-arvoindeksin,

—	ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU (18),

—	ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU (19),

—

ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1232 tilapäisestä poikkeuksesta direktiivin 2002/58/EY tiettyihin säännöksiin siltä osin kuin on kyse teknologioista, joita numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat käyttävät henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyyn verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi (20),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston 3. maaliskuuta 2014 julkaiseman kertomuksen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevästä EU:n laajuisesta tutkimuksesta ”Violence against women: an EU-wide survey”,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston 14. toukokuuta 2020 julkaiseman toisen hlbti-tutkimuksen ”A long way to go for LGBTI equality” (21),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamiehen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdystä Euroopan neuvoston yleissopimuksesta 11. maaliskuuta 2021 antaman oikeudellisen lausunnon (22), jonka tarkoituksena on selventää oikeudellista epävarmuutta siitä, voiko unioni liittyä yleissopimukseen ja ratifioida sen ja millä tavoin,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) tekemän työn sekä viimeksi mainitun yhteyteen perustetun Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen laatiman järjestäytynyttä verkkorikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 47 ja 54 artiklan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0338/2021),

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi unionin perusarvoista ja keskeisistä tavoitteista ja että se olisi otettava huomioon kaikissa EU:n politiikoissa; ottaa huomioon, että oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa ja 3 artiklan 3 kohdassa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 10, 19 ja 157 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa vahvistettu perusoikeus; ottaa huomioon, että unionin sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025 ensimmäisessä tavoitteessa keskitytään sukupuolistuneen väkivallan lopettamiseen, ja se esitetään yhtenä yhteiskuntiemme suurimmista haasteista, koska se vaikuttaa naisiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla iästä, koulutuksesta, tuloista, sosiaalisesta taustasta tai alkuperä- tai asuinmaasta riippumatta, ja yhtenä vakavimmista esteistä sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle;

ottaa huomioon, että naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja muut sukupuolistuneen väkivallan muodot ovat yleisiä unionissa ja että ne on nähtävä syrjinnän äärimmäisenä muotona, joilla on valtava vaikutus uhreihin ja heidän perheisiinsä ja yhteisöihin, ja ihmisoikeusloukkauksena, joka on juurtunut sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen ja jota väkivalta edistää ja vahvistaa; ottaa huomioon, että sukupuolistunut väkivalta perustuu naisten ja miesten välisen vallan epätasa-arvoiseen jakautumiseen, vakiintuneisiin patriarkaalisiin rakenteisiin ja käytäntöihin ja sukupuolinormeihin, seksismiin ja haitallisiin sukupuolistereotypioihin sekä ennakkoluuloihin, jotka ovat johtaneet miesten määräävään asemaan ja naisiin ja tyttöihin kaikessa moninaisuudessaan, hlbtiq-henkilöt mukaan lukien, kohdistuvaan syrjintään;

ottaa huomioon, että naisiin kohdistuvan väkivallan olisi käsitettävä kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä verkossa ja verkon ulkopuolella;

ottaa huomioon, että naiset ja tytöt kaikessa moninaisuudessaan ja hlbtiq-henkilöt voivat joutua sukupuolistuneen verkkoväkivallan kohteeksi heidän sukupuolensa, sukupuoli-identiteettinsä, sukupuolen ilmaisunsa tai sukupuolitettujen piirteidensä perusteella; ottaa huomioon, että moniperusteiset syrjinnän muodot, mukaan lukien rotuun, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen tai etniseen vähemmistöön kuulumiseen, syntyperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, ikään, terveydentilaan, vammaisuuteen, siviilisäätyyn ja maahanmuuttaja- tai pakolaisasemaan perustuva syrjintä, voivat pahentaa sukupuolistuneen verkkoväkivallan seurauksia; ottaa huomioon, että hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevassa unionin strategiassa muistutetaan, että jokaisella on oikeus turvallisuuteen niin kotona, julkisilla paikoilla kuin verkossa;

ottaa huomioon, että perusoikeusviraston toteuttaman unionin toisen hlbtiq-tutkimuksen mukaan 10 prosenttia hlbtiq-henkilöistä oli kokenut verkossa tapahtuvaa häirintää hlbtiq-yhteisöön kuulumisen vuoksi tutkimusta edeltävänä vuonna, myös sosiaalisessa mediassa; toteaa, että intersukupuoliset ja transihmiset kohtaavat häirintää suhteettoman paljon (16 prosenttia); ottaa huomioon, että 15–17-vuotiaat nuoret olivat se hlbtiq-henkilöryhmä, joka koki eniten verkossa tapahtuvaa häirintää (15 prosenttia) verrattuna muihin ikäryhmiin (7–12 prosenttia);

ottaa huomioon, että naisiin ja tyttöihin kaikessa moninaisuudessaan kohdistuva väkivalta ja sukupuolistunut väkivalta sisältävät erilaisia mutta eivät toisiaan poissulkevia muotoja ja ilmentymiä; ottaa huomioon, että verkkoväkivalta liittyy usein ja on erottamaton osa verkon ulkopuolista väkivaltaa, sillä verkkoväkivalta voi edeltää tai seurata tai olla jatkoa verkon ulkopuoliselle väkivallalle; katsoo, että sukupuolistunut verkkoväkivalta olisi näin ollen ymmärrettävä verkon ulkopuolella esiintyvän sukupuolistuneen väkivallan jatkumona verkkoympäristössä;

ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) tutkimuksen aiheesta ”Sukupuolistuneen väkivallan torjuminen: verkkoväkivalta – Euroopan tason lisäarvon arviointi”, jossa arvioidaan, että 4–7 prosenttia naisista unionissa on kokenut verkossa tapahtuvaa häirintää viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ja 1–3 prosenttia on kokenut verkkovainoamista; ottaa huomioon, että verkkovainoamista esiintyy monessa muodossa ja että se on yleisin yksinomaisen tai yhdistetyn vihapuheen muoto, jonka tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa on kestänyt liian kauan; ottaa huomioon, että 180 maan vastaajien keskuudessa vuonna 2020 tehdyssä World Wide Web Foundation -tutkimuksessa kävi ilmi, että 52 prosenttia nuorista naisista ja tytöistä on kokenut verkossa hyväksikäyttöä, kuten yksityisten kuvien, videoiden tai viestien jakamista ilman heidän suostumustaan, ilkeitä ja nöyryyttäviä viestejä, loukkaavaa ja uhkaavaa kieltä, seksuaalista häirintää ja väärää sisältöä, ja 64 prosenttia vastaajista ilmoitti tuntevansa jonkun, joka on joutunut kokemaan tällaista hyväksikäyttöä;

ottaa huomioon, että nuorilla naisilla ja tytöillä on suurempi riski joutua kohtaamaan verkkoväkivaltaa, erityisesti verkkohäirintää ja verkkokiusaamista; ottaa huomioon, että vähintään 12,5 prosenttia koulukiusaamistapauksista tapahtuu verkossa (23); ottaa huomioon, että nuoret ovat nykyään yhä enemmän yhteydessä sosiaalisiin verkostoihin aikaisempaa varhaisemmassa iässä; ottaa huomioon, että nämä väkivallan muodot vahvistavat sosiaalisen eriarvoisuuden merkitystä, koska usein kohteena ovat heikoimmassa asemassa olevat nuoret; toteaa, että Unicefin mukaan tyttöjä häiritään kaksi kertaa enemmän kuin poikia (24); toteaa, että tämän Unicefin tutkimuksen mukaan naiset suhtautuvat epäilevämmin siihen, että teknologiayritykset käyttäisivät heidän tietojaan vastuullisesti;

I.	ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeusviraston 3. maaliskuuta 2014 julkaiseman raportin ”Violence against women: an EU-wide survey” mukaan 11 prosenttia naisista oli kokenut verkossa tapahtuvaa häirintää ja 14 prosenttia oli kokenut vainoamista 15 vuoden iästä lähtien unionissa;

ottaa huomioon, että internet-yhteydet ja tarve päästä digitaaliseen julkiseen tilaan ovat yhä välttämättömämpiä yhteiskuntiemme ja talouksiemme kehittämisen kannalta; ottaa huomioon, että työpaikkoihin liittyy yhä enemmän digitaalisia ratkaisuja ja että ne ovat riippuvaisia näistä ratkaisuista, mikä lisää naisten riskiä kohdata sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa työmarkkinoilla ja taloudellisessa toiminnassa;

toteaa, että internetin yleistyminen, verkossa liikkuvan tiedon nopea leviäminen ja sosiaalisen median käyttö sekä moninaisten, toistuvien ja toisiinsa liittyvien sukupuolistuneen väkivallan muotojen jatkumo ovat johtaneet sukupuolistuneen verkkoväkivallan lisääntymiseen; ottaa huomioon, että naiset ja tytöt, joilla on pääsy internetiin, kohtaavat verkkoväkivaltaa useammin kuin miehet; ottaa huomioon, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen syitä ja seurauksia tutkiva YK:n erityisraportoija totesi, että uudet teknologiat johtavat väistämättä erilaisiin ja uusiin naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan ilmenemismuotoihin; ottaa huomioon, että innovointi tapahtuu tahdissa, jossa ei useinkaan ole mahdollisuutta pohtia innovaatioiden pitkän aikavälin seurauksia ja että sukupuolistunut verkkoväkivalta todennäköisesti jatkaa lisääntymistä tulevina vuosina; katsoo, että on tarpeen arvioida asianmukaisesti sukupuolistuneen verkkoväkivallan vaikutusta uhreihin ja ymmärtää ne mekanismit, joiden avulla rikoksentekijät voivat harjoittaa sukupuolistunutta väkivaltaa, jotta voidaan varmistaa oikeussuojakeinot, vastuuvelvollisuus ja ennaltaehkäisy;

ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön (25) mukaan joka kolmas nainen maailmassa kokee fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa pääasiassa lähikumppaninsa toimesta; ottaa huomioon, että sukupuolistunut väkivalta on lisääntynyt covid-19-pandemian aikana ja että sulkutoimet ovat pahentaneet perheväkivallan ja hyväksikäytön riskiä; ottaa huomioon, että internetin lisääntynyt käyttö covid-19-pandemian aikana on saanut aikaan sen, että verkossa toteutettavista sekä tieto- ja viestintätekniikan avulla mahdollisista sukupuolistuneen väkivallan muodoista on tullut yhä yleisempiä, koska väkivaltaiset kumppanit ja entiset kumppanit myös seuraavat, jäljittävät ja uhkailevat uhrejaan ja harjoittavat väkivaltaa digitaalisilla välineillä; toteaa, että verkkoväkivaltaa voi esiintyä samanaikaisesti fyysisen väkivallan kanssa ja verkkoväkivalta voi kärjistyä fyysiseksi, mikäli siihen ei puututa varhaisessa vaiheessa; ottaa huomioon, että uhrien oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa (2020–2025) komissio toteaa, että covid-19-pandemian aiheuttama nykytilanne on lisännyt kyberrikollisuutta, kuten seksuaalirikoksia ja viharikoksia verkossa;

ottaa huomioon, että yleisimpiä sukupuolistuneen verkkoväkivallan muotoja ovat rikokset, kuten verkossa tapahtuva häirintä, verkkovainoaminen, tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät yksityisyyden loukkaukset, mukaan lukien datan tai kuvien, myös intiimien tietojen, käyttö, vastaanottaminen, tallentaminen, jakaminen, luominen ja manipulointi ilman suostumusta, identiteettivarkaudet ja vihapuhe verkossa, digitaalisen valvonnan avulla tapahtuva pakottava kontrolli ja viestinnän valvonta stalkerware- ja spyware-sovellusten avulla sekä teknisten keinojen käyttö ihmiskaupassa, myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvissä tarkoituksissa;

ottaa huomioon, että sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa voidaan harjoittaa käyttämällä erilaisia verkkoviestintäkanavia ja -välineitä, kuten sosiaalista mediaa, verkkosisältöä, keskustelusivustoja, seuranhakusivustoja, kommenttiosioita ja pelien keskusteluryhmiä; toteaa, että rikoksentekijät voivat harjoittaa sukupuolistuneen verkkoväkivallan erilaisia muotoja paljon helpommin ja laajemmassa mittakaavassa kuin sukupuolistuneen väkivallan fyysisiä muotoja;

ottaa huomioon, että jotkin jäsenvaltiot ovat hyväksyneet lakeja, jotka koskevat vain tiettyjä sukupuolistuneen verkkoväkivallan muotoja, minkä vuoksi lainsäädännössä on edelleen merkittäviä puutteita; ottaa huomioon, että tällä hetkellä ei ole olemassa yhteistä määritelmää tai tehokasta toimintapoliittista lähestymistapaa sukupuolistuneen verkkoväkivallan torjumiseksi unionin tasolla; ottaa huomioon, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan yhdenmukaisen määritelmän puuttuminen unionissa johtaa merkittäviin eroihin siinä, missä määrin jäsenvaltiot torjuvat ja ehkäisevät sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa, mikä aiheuttaa suuria eroja ja hajanaisuutta jäsenvaltioiden tarjoamaan suojeluun huolimatta väkivallan rajat ylittävästä luonteesta; toteaa näin ollen, että tarvitaan sukupuolistuneen verkkoväkivallan oikeudellinen määritelmä, jotta varmistetaan lähentyminen sekä kansallisella että unionin tasolla;

ottaa huomioon, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen syitä ja seurauksia tutkivan YK:n erityisraportoijan mukaan naisiin kohdistuva verkkoväkivalta kattaa kaikenlaisen osittain tai kokonaan tieto- ja viestintätekniikkaa, kuten matka- ja älypuhelimia, internetiä, sosiaalisen median alustoja tai sähköpostia käyttäen tai niiden avulla toteutetun sukupuolistuneen väkivallan tai törkeän väkivallan, jota kohdistetaan naiseen siksi, että hän on nainen, tai joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin (26);

Q.	ottaa huomioon, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan kriminalisoinnilla voisi olla ennaltaehkäisevä vaikutus rikoksentekijöihin, koska he voisivat pelätä seuraamuksia tai tiedostaa tekevänsä rikoksen;

ottaa huomioon, että digitaaliteknologioiden ja -sovellusten nopean kehityksen ja käytön myötä syntyy uusia sukupuolistuneen väkivallan muotoja; ottaa huomioon, että nämä sukupuolistuneen verkkoväkivallan ja verkossa tapahtuvan häirinnän eri muodot kohdistuvat kaikkiin ikäryhmiin varhaisvuosista kouluikään ja työelämään sekä vanhuusvuosiin; toteaa lisäksi, että on pidettävä mielessä, että verkossa tehty väkivalta voi saada fyysisen ilmenemismuodon;

ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) mukaan seitsemällä kymmenestä naisesta on kokemuksia verkkovainoamisesta; ottaa huomioon, että stalkerware on ohjelmisto, joka helpottaa verkkohäiriköintiä, koska sen avulla henkilön laitetta voidaan valvoa ilman hänen suostumustaan ja ilman, että henkilö tietää valvonnasta, sillä ohjelmisto pysyy piilossa; ottaa huomioon, että stalkerware on laillisesti käytettävissä ja ostettavissa unionissa ja sitä markkinoidaan usein vanhempia varten kehitettynä valvontaohjelmistona;

ottaa huomioon, että kuviin perustuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä käytetään usein uhrien häiritsemiseksi ja nöyryyttämiseksi; ottaa huomioon, että syväväärennökset ovat suhteellisen uusi tapa harjoittaa sukupuolistunutta väkivaltaa ja hyödyntää tekoälyä naisten hyväksikäyttöön, nöyryyttämiseen ja häirintään;

ottaa huomioon, että kuviin perustuva seksuaalinen hyväksikäyttö ja verkkosivustot, joilla tällaista hyväksikäyttöä levitetään, ovat lisääntyvä lähisuhdeväkivallan muoto; ottaa huomioon, että kuviin perustuvan seksuaalisen hyväksikäytön seuraukset voivat olla seksuaalisia, koska seksuaalinen kohtaaminen on tallennettu ja/tai levitetty ilman suostumusta, psykologisia, koska uhrin yksityiselämä on saatettu julkisuuteen, ja taloudellisia, koska kuviin perustuva seksuaalinen hyväksikäyttö voi mahdollisesti vaarantaa uhrien nykyisen ja tulevan työelämän;

ottaa huomioon, että on olemassa yhä suurempi riski, että naisista levitetään intiimejä ja seksuaalisia videoita pornografisilla sivustoilla ilman heidän suostumustaan ja että niitä levitetään rahallista hyötyä varten; toteaa, että yksityisen sisällön ja erityisesti seksuaalisen väkivallan levittäminen verkossa ilman uhrin suostumusta tuo väkivaltaan ylimääräisen traumaattisen elementin, jolla on usein dramaattisia seurauksia, kuten itsemurha;

ottaa huomioon, että erityisesti nuoret naiset ja tytöt joutuvat kohtaamaan uutta teknologiaa hyödyntävää sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa, kuten verkkohäirintää ja verkkovainoamista, johon käytetään raiskaus- ja tappouhkauksia, tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä yksityisyyden loukkauksia sekä yksityisten tietojen ja valokuvien julkaisemista;

ottaa huomioon, että tällä hetkellä 15 jäsenvaltion vihapuhelainsäädäntöön ei sisälly sukupuoli-identiteettiä; ottaa huomioon, että komissio on sitoutunut sukupuolten tasa-arvoa koskevassa unionin strategiassa 2020–2025 ja hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevassa strategiassa 2020–2025 esittämään aloitteen, jolla pyritään laajentamaan rikollisuuden alat, joilla yhdenmukaistaminen on mahdollista, kattamaan tietyt sukupuolistuneen väkivallan muodot SEUT 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

ottaa huomioon, että tässä päätöslauselmassa mainittujen tilastojen mukaan hlbtiq-henkilöihin kohdistuva vihapuhe on hyvin yleistä, erityisesti verkossa, ja että joidenkin jäsenvaltioiden lainsäädäntökehyksestä selvästi puuttuu lainsäädäntöä tällaisten verkkohäiriköinnin muotojen ehkäisemiseksi, niihin puuttumiseksi ja niistä rankaisemiseksi;

ottaa huomioon, että unioni allekirjoitti vuonna 2017 Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), jossa edelleen asetetaan vertailuarvot sukupuolistuneen väkivallan lopettamista koskeville kansainvälisille normeille, ja katsoo, että unionin liittyminen yleissopimukseen on yksi komission ensisijaisista tavoitteista;

AA.

katsoo, että sukupuolistuneen väkivallan, myös sukupuolistuneen verkkoväkivallan, lopettamiseksi on tarpeen tukeutua johdonmukaisiin, konkreettisiin, edustaviin ja vertailukelpoisiin hallinnollisiin tietoihin, jotka perustuvat vankkaan ja koordinoituun tiedonkeruukehykseen; ottaa huomioon, että kaikista sukupuolistuneen väkivallan muodoista ja perimmäisistä syistä ei ole saatavilla kattavia ja vertailukelpoisia eriteltyjä tietoja; ottaa huomioon, että vaikka tietoisuus tästä ilmiöstä lisääntyy, sukupuolistuneen väkivallan kaikkia muotoja koskevan tiedonkeruun puute estää sen esiintyvyyttä koskevan täsmällisen arvioinnin; toteaa, että saatavilla olevien tietojen puute liittyy sukupuolistuneen verkkoväkivallan aliraportointiin; ottaa huomioon, että Istanbulin yleissopimuksessa ja direktiivissä 2012/29/EU edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat tilastotietoja ja tuottavat sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja;

AB.

ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhreihin kohdistuvat rikosoikeudelliset toimet ovat edelleen kehityksestä jäljessä ja osoittavat ymmärryksen puutetta ja tietämättömyyttä näiden rikosten vakavuudesta sekä estävät uhreja ilmoittamasta näistä tapauksista; ottaa huomioon, että tarjoamalla poliiseille pehmeitä taitoja huolellisesti kuunnella, ymmärtää ja kunnioittaa sukupuolistuneen väkivallan kaikkien muotojen uhreja voidaan edesauttaa aliraportointiin puuttumista ja välttää uudelleen uhriksi joutuminen; toteaa, että helposti saatavilla olevien ilmoitusmenettelyjen ja -mekanismien sekä oikeussuojakeinojen varmistaminen on välttämätöntä, jotta voidaan edistää turvallisemman ympäristön aikaansaamista kaikille sukupuolistuneen väkivallan uhreille; katsoo, että verkkoväkivallan uhrien saatavilla olisi oltava tietoa siitä, miten lainvalvontaviranomaisiin otetaan yhteyttä ja ketkä ovat yhteyshenkilöitä, sekä käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, joilla heitä autetaan ahdistavissa tilanteissa;

AC.

ottaa huomioon, että Europolin Euroopan kyberrikostorjuntakeskus, Eurojust ja Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA) ovat tehneet verkkorikollisuutta koskevaa tutkimusta; ottaa huomioon, että sukupuolistunut verkkoväkivalta vaikuttaa erityisesti tiettyihin naisiin ja hlbtiq-henkilöihin, kuten feministi- ja hlbtiq-aktivisteihin, taiteilijoihin, poliitikkoihin, julkisissa viroissa oleviin naisiin, toimittajiin, bloggaajiin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja muihin julkisiin henkilöihin, ja toteaa, että se aiheuttaa heille maineen vahingoittumista, henkistä haittaa ja kärsimystä ja lisäksi se voi johtaa uhrin elämäntilanteen häiriintymiseen, yksityisyyden loukkauksiin ja vahingoittaa ihmissuhteita ja perhe-elämää ja näin estää uhreja osallistumasta digitaalisesti poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään sekä talous- ja kulttuurielämään;

AD.

ottaa huomioon, että sukupuolistunut verkkoväkivalta johtaa usein itsesensuuriin ja että tämä tilanne voi vaikuttaa haitallisesti sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrien ammatilliseen elämään ja maineeseen; ottaa huomioon, että uhkien väkivaltaisuuden ja sukupuolistumisen vuoksi uhrit turvautuvat usein salanimien käyttöön, ylläpitävät vähän huomiota herättäviä verkkoprofiileja, päättävät keskeyttää, poistaa käytöstä tai poistaa pysyvästi verkkotilinsä tai jopa luopua kokonaan ammattinsa harjoittamisesta; toteaa, että tämä voi vaientaa naisten äänet ja mielipiteet ja pahentaa jo olemassa olevaa sukupuolten epätasa-arvoa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä ja kulttuurielämässä; katsoo, että naisten kohtaama lisääntyvä sukupuolistunut verkkoväkivalta voi estää heitä osallistumasta jatkossa digitaalialaan ja siten lujittaa uusien teknologioiden sukupuoleen perustuvaa hahmottamista, kehittämistä ja täytäntöönpanoa sekä johtaa sukupuolistuneen verkkoväkivallan normalisointia edesauttavien syrjivien käytäntöjen ja stereotypioiden toistamiseen;

AE.

ottaa huomioon, että sukupuolistunut verkkoväkivalta vaikuttaa suoraan naisten seksuaaliseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja sillä on kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia; ottaa huomioon, että sukupuolistunut verkkoväkivalta vaikuttaa kielteisesti uhrien kykyyn käyttää täysimääräisesti perusoikeuksiaan, millä on siksi vakavia seurauksia koko yhteiskunnalle ja demokratialle;

AF.

toteaa, että sukupuolistuneen väkivallan haitallisilla taloudellisilla vaikutuksilla ja sen aiheuttamilla mielenterveysongelmilla voi olla uhreille vakavia vaikutuksia, jotka koskevat esimerkiksi heidän kykyään hakea työtä, ja niistä voi aiheutua taloudellista taakkaa; ottaa huomioon, että sukupuolistuneen väkivallan taloudellisiin vaikutuksiin voi sisältyä vaikutus työllisyyteen, kuten vähäisempi läsnäolo työssä ja riski työsuhteen vaarantumisesta, mikä lisää työpaikan menettämisen riskiä ja alhaisempaa tuottavuutta; ottaa huomioon, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan mielenterveysvaikutukset voivat olla monimutkaisia ja pitkäaikaisia; ottaa huomioon, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan mielenterveysvaikutuksilla, kuten ahdistuksella, masennuksella ja traumaperäisillä jatkuvilla oireilla, on haitallisia vaikutuksia ihmissuhteisiin ja sosiaalisia, oikeudellisia, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat viime kädessä nuorten toimeentuloon ja identiteettiin; ottaa huomioon, että jotkin näistä vaikutuksista yhdistyvät muihin syrjinnän muotoihin ja pahentavat nykyisiä syrjinnän muotoja ja eriarvoisuutta;

AG.

ottaa huomioon EPRS:n tutkimuksen aiheesta ”Sukupuolistuneen väkivallan torjunta: verkkoväkivalta – Euroopan tason lisäarvon arviointi”, jossa arvioidaan verkkohäirinnän ja verkkovainoamisen kokonaiskustannuksiksi 49,0–89,3 miljardia euroa; ottaa huomioon, että suurin kustannusluokka on elämänlaadun menetyksen arvo, jonka osuus on yli puolet kokonaiskustannuksista (noin 60 prosenttia verkkohäirinnän ja noin 50 prosenttia verkkovainoamisen osalta);

AH.	katsoo, että ennaltaehkäisyn on oltava keskeinen osa kaikkea yleistä politiikkaa, jolla pyritään torjumaan sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa, ja siihen tarvitaan erityisesti koulutusta, johon sisältyy digitaalinen lukutaito ja kyberhygienian ja netiketin kaltaiset taidot;

korostaa, että sukupuolistunut verkkoväkivalta on jatkumoa verkon ulkopuolella tapahtuvalle sukupuolistuneelle väkivallalle ja että mikään toimintapolitiikka ei ole tehokas ellei tätä todellisuutta oteta huomioon; toteaa, että unionin nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa mekanismeja, joita tarvitaan sukupuolistuneen verkkoväkivallan asianmukaiseen käsittelyyn; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota laatimaan ja panemaan täytäntöön lainsäädännöllisiä ja muita kuin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, puuttumaan sukupuolistuneeseen verkkoväkivaltaan ja sisällyttämään sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrien äänet sitä käsitteleviin strategioihin, ja ottamaan heidät mukaan aloitteisiin sukupuolistereotypioiden, seksististen asenteiden ja naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi; korostaa, että näiden tulevien ehdotusten olisi vastattava olemassa olevia ehdotuksia, kuten ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta sekä jo voimassa olevia säädöksiä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/36/EU (27) ja direktiiviä 2012/29/EU;

palauttaa mieliin, että sukupuolistuneelle verkkoväkivallalle ei ole yhteistä määritelmää, mikä johtaa merkittäviin eroihin siinä, missä määrin jäsenvaltiot ehkäisevät ja torjuvat sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa, minkä seurauksena jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja uhrien suojelussa, tukemisessa ja korvauksien tarjoamisessa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään ja hyväksymään sukupuolistuneen verkkoväkivallan yhteisen määritelmän, joka helpottaisi sukupuolistuneen verkkoväkivallan eri muotojen analysointia ja torjuntaa ja varmistaisi siten, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhreilla on jäsenvaltioissa tosiasiallinen oikeussuoja ja erityiset tukipalvelut;

korostaa, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan käsitettä ei pitäisi rajoittaa tietokonejärjestelmien käyttöön, vaan sen olisi pysyttävä laajana ja katettava tieto- ja viestintätekniikan käyttö yksilöihin kohdistuvan väkivallan aiheuttamiseen, helpottamiseen tai sillä uhkaamiseen;

pitää myönteisenä unionin sukupuolten tasa-arvostrategiaa 2020–2025, jonka komissio esitti välineenä naisiin kaikessa moninaisuudessaan kohdistuvan väkivallan ja sukupuolistuneen väkivallan ja näiden perimmäisten syiden torjumiseksi; korostaa, että sukupuolistunut verkkoväkivalta perustuu syvästi valtadynamiikkaan, talouden epätasapainoon ja sukupuolinormeihin; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota käsittelemään sukupuolistuneen verkkoväkivallan perimmäisiä syitä ja puuttumaan sukupuolirooleihin ja stereotypioihin, jotka tekevät naisiin kohdistuvasta väkivallasta hyväksyttävän;

kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan asianmukaiset inhimilliset ja taloudelliset resurssit kansallisille, alueellisille ja paikallisille hallintoelimille sekä oikeusapuun, terveydenhuoltoon, erityisesti mielenterveyteen, ja sosiaalisen suojelun elimille, myös naisjärjestöille, jotta edesautetaan sukupuolistuneen verkkoväkivallan tehokasta ehkäisemistä ja naisten suojelemista siltä;

kehottaa komissiota varmistamaan, että puututaan myös verkkoväkivaltaan, seksiteollisuuden osana tapahtuvat väkivallan muodot mukaan lukien; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lopettamaan pornografiateollisuuden, joka perustuu seksikauppaan, raiskauksiin ja muihin naisten ja lasten pahoinpitelyn ja hyväksikäytön muotoihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään naisvihan vihapuheen muotoihin ja naisvihamieliset pahoinpitelyt viharikoksiin;

korostaa, että järjestelmällistä ja sosiaalista syrjintää, mukaan lukien sukupuoleen, rotuun ja talouteen perustuva syrjintä, toistetaan ja sitä vahvistetaan verkossa; palauttaa mieliin, että nämä syrjinnän muodot ovat päällekkäisiä, mikä aiheuttaa äärimmäisiä seurauksia haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, kuten maahanmuuttajanaisille, etnisiin tai uskonnollisiin yhteisöihin kuuluville naisille, toimintarajoitteisille naisille, hlbtiq-henkilöille ja teini-ikäisille;

panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen hlbtiq-henkilöitä koskevassa tasa-arvostrategiassa 2020–2025 laajentaa SEUT 83 artiklan 1 kohdan mukaista ”eurorikosten” luetteloa kattamaan viharikokset ja vihapuheen ja myös silloin, kun ne kohdistuvat hlbtiq-henkilöihin;

korostaa, että sukupuolistuneen väkivallan perimmäisiin syihin on puututtava kiireellisesti, ja kehottaa komissiota ottamaan tämän lähestymistavan huomioon tulevassa ehdotuksessaan;

10.

korostaa, että covid-19-pandemia on lisännyt dramaattisesti lähisuhdeväkivaltaa ja hyväksikäyttöä, jota on kutsuttu varjopandemiaksi ja johon sisältyy fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen ja taloudellinen väkivalta ja sen verkkoulottuvuus, koska hyvin suuri osa ihmisten sosiaalisesta elämästä on siirtynyt verkkoon ja uhrit ovat joutuneet viettämään enemmän aikaa rikoksentekijöiden kanssa samalla kun he ovat yleensä olleet eristyksissä tukiverkostoista; korostaa myös, että covid-19-sulkutoimien aikana monet hlbtiq-henkilöt joutuivat häirinnän, hyväksikäytön tai väkivallan kohteeksi, myös perheenjäsenten, laillisten holhoojien tai avopuolisoiden toimesta;

11.

korostaa, että ”varjopandemia” vaikeutti naisten saamaa tehokasta suojelua, tukipalveluja ja oikeutta ja paljasti tukiresurssien ja -rakenteiden riittämättömyyden, minkä vuoksi monet naiset jäivät ilman riittävää ja oikea-aikaista suojelua; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään erityisten turvakotien, auttavien puhelinten ja tukipalvelujen kautta annettavaa apua uhrien suojelemiseksi ja oikeussuojakeinojen saatavuuden parantamiseksi sekä sukupuolistuneesta väkivallasta ilmoittamisen ja syytteeseenpanon helpottamiseksi;

12.

ilmaisee huolensa covid-19-pandemian aikana tapahtuneista viharikoksista ja vihapuheesta, jotka liittyvät syrjintään tai väkivaltaan yllyttämiseen ja jotka johtavat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien ihmisten leimautumiseen;

13.

kehottaa komissiota analysoimaan syvällisemmin covid-19-pandemian vaikutuksia sukupuolistuneen verkkoväkivallan kaikkiin muotoihin ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tehokkaisiin toimiin kansalaisjärjestöjen ja unionin elinten, toimistojen ja virastojen, kuten perusoikeusviraston ja Europolin (28), tuella; kannustaa komissiota kehittämään Euroopan unionin pöytäkirjan sukupuolistuneesta väkivallasta kriisi- ja hätätilanteissa, jotta uhrien suojelupalvelut sisällytetään ”keskeisiksi palveluiksi” jäsenvaltioissa;

14.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan vihapuheen määritelmää sisältämään seksistisen vihapuheen;

15.

korostaa sukupuolistuneen verkkoväkivallan ylikansallista luonnetta; korostaa, että sukupuolistuneella verkkoväkivallalla on ylikansallisia lisävaikutuksia, kun otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan käytön rajatylittävä ulottuvuus; korostaa, että rikoksentekijät käyttävät verkkoalustoja tai matkapuhelimia, joiden ylläpitäjä tai operaattori on eri maassa kuin sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrit; korostaa, että nopea teknologinen kehitys ja digitalisaatio saattavat synnyttää sukupuolistuneen verkkoväkivallan uusia muotoja, joiden seurauksena rikoksentekijöitä ei saateta vastuuseen, mikä vahvistaa rankaisemattomuuden kulttuuria;

16.

kehottaa unionin toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja sekä jäsenvaltioita ja niiden lainvalvontaviranomaisia tekemään yhteistyötä ja toteuttamaan konkreettisia toimia koordinoidakseen toimiaan, joilla käsitellään sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa;

17.

korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon sukupuolistuneen verkkoväkivallan ja naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvan ihmiskaupan päällekkäisyys erityisesti covid-19-pandemian yhteydessä; korostaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta sosiaalisessa mediassa verkossa tapahtuvasta ihmiskaupasta, jotta ehkäistään uusien uhrien joutuminen ihmiskauppaverkostoihin; korostaa lisäksi, että kuvien luvattomaan jakamiseen perustuva seksuaalinen hyväksikäyttö on äärimmäinen yksityisyyden loukkaus ja se on myös sukupuolistuneen väkivallan muoto, kuten Irlannissa marraskuussa 2020 todettiin, kun kymmeniä tuhansia seksuaalisesti eksplisiittisiä kuvia naisista ja tytöistä julkistettiin ilman heidän suostumustaan; kannustaa siksi painokkaasti jäsenvaltioita päivittämään kansallista lainsäädäntöään siten, että kuviin perustuva seksuaalinen hyväksikäyttö tai selkeän intiimin materiaalin jakaminen ilman suostumusta sisällytetään seksuaalirikosten luetteloon erikseen tapauksista, joissa on kyse lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä materiaalista;

18.

kannustaa jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan täytäntöön asianmukaisesti ja tehokkaasti asianmukaista kansallista lainsäädäntöä, myös rikosoikeutta koskevaa lainsäädäntöä, sekä erityisiä toimintapolitiikkoja tietoisuuden lisäämiseksi ja perustamaan kampanjoita, koulutus- ja opetusohjelmia, myös digitaalisen koulutuksen, digitaalisen lukutaidon ja digitaitojen alalla, ja jotka olisi kohdistettu myös nuoremmille sukupolville; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tässä asiassa;

19.

korostaa sukupuolten tasa-arvon merkitystä opetussuunnitelmissa, jotta voidaan puuttua sukupuolistuneen väkivallan perimmäisiin syihin poistamalla sukupuolistereotypiat ja muuttamalla sosiaalisia ja kulttuurisia asenteita, jotka johtavat haitallisiin sosiaalisiin ja sukupuoleen liittyviin normeihin; korostaa pätevien koulutusalan ammattilaisten, kuten opetushenkilöstön, roolia opiskelijoiden tukemisessa sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa koskevissa kysymyksissä ja korostaa, että heihin investoiminen on tärkeää; toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä poikien ja miesten koulutukseen;

20.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan toimintapolitiikkoja ja ohjelmia, joilla tuetaan uhreja ja varmistetaan heille maksettavat korvaukset, ja ryhtymään asianmukaisiin toimiin tällaisiin tekoihin syyllistyneiden rankaisemattomuuden torjumiseksi, myös harkitsemalla tuomioistuimen päätöksiä koskevan kansallisen lainsäädäntönsä tarkistamista ja muuttamista siten, että verkkoväkivalta sisällytetään yhdeksi niistä tavoista, joilla tuomioistuimen päätöstä voidaan rikkoa;

21.

kehottaa jäsenvaltioita perustamaan kansallisten yhteyspisteiden verkostoja ja käynnistämään aloitteita sääntöjen lähentämisen parantamiseksi ja nykyisten sääntöjen täytäntöönpanon tehostamiseksi, jotta voidaan puuttua sukupuolistuneeseen verkkoväkivaltaan; muistuttaa, että tietoverkkorikollisuutta koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus, Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan ja Istanbulin yleissopimus edellyttävät sellaisen erityisen käyttäytymisen kriminalisointia, johon sisältyy naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tai johon liittyy väkivaltaa, kuten sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa;

22.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaista rahoitusta edunvalvontajärjestöille ja uhrien tukijärjestöille; korostaa, että on tärkeää tutkia sukupuolistunutta väkivaltaa ilmiönä; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään määrärahoja esimerkiksi valistuskampanjoihin ja sukupuolistereotypioiden torjuntaan;

23.

kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan pakollista, jatkuvaa ja sukupuoliresponsiivista valmiuksien kehittämistä ja koulutusta kaikille asiaankuuluville ammattilaisille, erityisesti oikeus- ja lainvalvontaviranomaisille, sukupuolistuneen verkkoväkivallan torjunnasta kaikissa vaiheissa, varustamaan heidät tiedolla sukupuolistuneesta verkkoväkivallasta ja siitä, miten voidaan paremmin ymmärtää uhreja ja pitää heistä huolta, varsinkin niistä, jotka päättävät tehdä valituksia, jotta vältetään kaikenlainen toissijaiseksi uhriksi joutuminen ja uudelleentraumatisoituminen; korostaa myös tarvetta tarjota sukupuolistuneen verkkoväkivallan tutkintaa ja tällaisesta väkivallasta syytteeseenpanoa koskevaa koulutusta;

24.

muistuttaa, että on tarpeen tarjota tukipalveluja, puhelinpalveluja, helposti käytettäviä ilmoitusmenettelyjä ja oikeusturvakeinoja, joilla pyritään suojelemaan ja tukemaan sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhreja; kehottaa jäsenvaltioita unionin tukemina laatimaan yhdenmukaistetun, käyttäjäystävällisen, saatavilla olevan ja säännöllisesti päivitetyn luettelon naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan yksittäisissä tapauksissa saatavilla olevista tukipalveluista, puhelinpalveluista ja ilmoitusmenettelyistä, jotka voisivat olla saatavilla yhdellä foorumilla, joka voisi sisältää myös tietoja muihin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin saatavilla olevasta tuesta; panee merkille, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan ongelma on luultavasti paljon vakavampi kuin mitä tämänhetkisissä tiedoissa esitetään aliraportoinnin vuoksi ja koska tällaista väkivaltaa on alettu pitää normaalina;

25.

korostaa, että tiedotusvälineet ja sosiaalinen media ovat tärkeässä asemassa tietoisuuden lisäämisessä sukupuolistuneen verkkoväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta;

26.

kehottaa komissiota edistämään valistus-, tiedotus- ja edunvalvontatoimia, joilla torjutaan sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa sen kaikissa muodoissa ja autetaan varmistamaan turvallinen digitaalinen julkinen tila kaikille; katsoo, että unionin laajuisen sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa käsittelevän valistuskampanjan olisi sisällettävä muun muassa unionin nuorempien kansalaisten kouluttamiseen suunnattua tietoa siitä, miten verkkoväkivallan muotoja tunnistetaan ja miten niistä raportoidaan, sekä tietoa digitaalisista oikeuksista; huomauttaa, että sukupuolistunut verkkoväkivalta kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin, ja kehottaa tässä yhteydessä kehittämään myös erityisiä ennaltaehkäiseviä ja tietoisuutta lisääviä aloitteita (29);

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan luotettavan järjestelmän, jolla kerätään säännöllisesti eriteltyjä, vertailukelpoisia ja olennaisia unionin laajuisia tilastotietoja sukupuolistuneesta väkivallasta, myös verkkoväkivallasta ja sen esiintyvyydestä, dynamiikasta ja seurauksista, sekä kehittämään indikaattoreita edistymisen mittaamiseksi; toistaa, että on tarpeen kerätä kattavia, eriteltyjä ja vertailukelpoisia tietoja, myös tieteellisiä tietoja, jotta voidaan mitata sukupuolistuneen väkivallan laajuutta, löytää ratkaisuja ja mitata edistymistä; kehottaa jäsenvaltioita keräämään olennaisia tietoja ja toimittamaan ne edelleen; suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot hyödyntävät Euroopan tasa-arvoinstituutin, Eurostatin, perusoikeusviraston, Europolin, Eurojustin ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston valmiuksia ja asiantuntemusta; pitää myönteisenä komission sitoumusta toteuttaa sukupuolistuneesta väkivallasta unionin laajuinen tutkimus, jonka tulokset julkistetaan vuonna 2023;

28.

huomauttaa, että sukupuolistuneella verkkoväkivallalla voi olla uhreihin laaja-alaisia vaikutuksia ja koko elämän kestäviä vakavia seurauksia, kuten fysiologiset vaikutukset ja vaikutukset mielenterveyteen, mukaan lukien stressi, keskittymisongelmat, ahdistuneisuus, paniikkikohtaukset, huono itsetunto, masennus, traumaperäinen stressihäiriö, sosiaalinen eristyminen, luottamuksen puute ja hallinnan tunteen puute, pelko, itsensä vahingoittaminen ja itsemurha-ajatukset;

29.

toteaa, että sukupuolistunut verkkoväkivalta voi johtaa uhrien maineen vahingoittumiseen, fyysisiin ja lääketieteellisiin ongelmiin, uhrien elämäntilanteen häiriöihin, yksityisyyttä koskevan oikeuden loukkauksiin ja vetäytymiseen verkkoympäristöstä ja muista ympäristöistä; painottaa, että sukupuolistuneella verkkoväkivallalla saattaa olla myös haitallisia taloudellisia vaikutuksia, jotka liittyvät poissaoloon työstä, vaaraan menettää työpaikka, kykyyn etsiä työtä ja elämänlaadun heikentymiseen, ja korostaa, että eräät näistä vaikutuksista vahvistavat muita naisten ja hlbtiq-henkilöiden kohtaamia syrjinnän muotoja työmarkkinoilla;

30.

on huolissaan erityisesti nuorten mielenterveyteen kohdistuvista mahdollisista vaikutuksista, jotka saattavat aiheuttaa paitsi huomattavia ongelmia koulunkäynnissä myös saada nuoret vetäytymään sosiaalisesta ja julkisesta elämästä ja eristäytymään jopa perheistään;

31.

korostaa, että sukupuolistunut verkkoväkivalta aiheuttaa kielteisiä henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia naisten ja tyttöjen elämään sekä verkossa että verkon ulkopuolella; toteaa, että sukupuolistunut verkkoväkivalta vaikuttaa naisiin ja tyttöihin eri tavoin, koska syrjinnän muodot ovat päällekkäisiä ja koskevat sukupuolen lisäksi muun muassa sukupuolista suuntautumista, ikää, rotua, uskontoa tai vammaisuutta, ja muistuttaa, että moniperusteinen lähestymistapa on ratkaisevan tärkeä näiden erityisten syrjinnän muotojen ymmärtämiseksi;

32.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota sukupuolistuneen verkkoväkivallan moniperusteisiin muotoihin, jotka voivat vaikuttaa naisiin ja tyttöihin, jotka kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten etnisiin vähemmistöihin, vammaisiin ja hlbtiq-henkilöihin; muistuttaa, että hlbtiq-henkilöiden nimeäminen ”ideologiaksi” leviää verkkoviestinnässä ja verkon ulkopuolisessa viestinnässä ja niin kutsutun ”gender-ideologian” vastaisissa kampanjoissa; painottaa, että feministit ja hlbtiq-aktivistit ovat usein loanheittokampanjoiden, verkossa esiintyvän vihapuheen ja verkkokiusaamisen kohteina;

33.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään erityisiä haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille tarkoitettuja maksuttomia ja helposti saatavilla olevia tukipalveluja, jotka tarjoavat akuuttia ja pitkäaikaista tukea, kuten psykologista, lääketieteellistä, oikeudellista, käytännön ja sosioekonomista tukea, sekä ohjelmia, jotka koskevat erityisesti digitaalista koulutusta, lukutaitoa ja osaamista; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tässä asiassa;

34.

pitää valitettavana, että sukupuolistunut verkkoväkivalta on yleistymässä ja että se vähentää naisten ja hlbtiq-henkilöiden osallistumista julkiseen elämään ja keskusteluun, mikä puolestaan heikentää unionin demokratiaa ja sen periaatteita ja estää naisia ja hlbtiq-henkilöitä nauttimasta täysimääräisesti perusoikeuksistaan ja -vapauksistaan, erityisesti sanavapaudesta; pitää myös valitettavana, että sukupuolistunut verkkoväkivalta johtaa myös sensuuriin; pitää valitettavana, että tällaiset ”hiljentämistoimenpiteet” on kohdistettu erityisesti naisaktivisteihin, mukaan lukien feministinaiset ja -tytöt, hlbtiq+-aktivistit, taiteilijat, miesvaltaisilla aloilla toimivat naiset, toimittajat, poliitikot, ihmisoikeuksien puolustajat ja bloggaajat, ja että tarkoituksena on saada naiset luopumaan osallistumisesta julkiseen elämään, kuten politiikkaan, ja päätöksentekoon; pitää huolestuttavana, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan aiheuttama lamaannuttava vaikutus leviää usein verkon ulkopuoliseen todellisuuteen ja että julkiseen keskusteluun osallistuviin naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan normalisointi edistää aktiivisesti näiden rikosten aliraportointia ja rajoittaa erityisesti nuorten naisten osallistumista;

35.

muistuttaa naisvihan, sukupuoli-identiteetin vastaisten ja feminismin vastaisten liikkeiden lisääntymisestä ja niiden hyökkäyksistä naisten oikeuksia vastaan;

36.

muistuttaa, että sukupuolinormit ja -stereotypiat ovat sukupuolistuneen syrjinnän ytimessä; korostaa vaikutuksia, joita sukupuolistereotypioiden esittämisellä tiedotusvälineissä ja mainonnassa on sukupuolten tasa-arvoon; kehottaa tiedotusvälineitä ja yrityksiä vahvistamaan itsesääntelymekanismeja ja käytännesääntöjä seksistisen mainonnan ja mediasisällön, kuten seksististen kuvien ja kielen, seksististen käytäntöjen ja sukupuolistereotypioiden, tuomitsemiseksi ja torjumiseksi;

37.

panee merkille, että useimmat sukupuolistuneeseen väkivaltaan syyllistyvistä ovat miehiä; korostaa, että varhaiskasvatuksella on oleellisen tärkeä rooli miesten ja naisten sekä poikien ja tyttöjen tasa-arvoisen aseman edistämisessä ja käsittelemisessä sekä sellaisten vääristymien ja sukupuolistereotypioiden poistamisessa, jotka johtavat haitallisiin sosiaalisiin sukupuolinormeihin; pitää huolestuttavana myös sitä, että miesten naisiin kohdistama väkivalta alkaa usein poikien väkivaltana tyttöjä kohtaan; muistuttaa, että kouluissa käytetty kieli, koulujen opetussuunnitelmat ja käytetyt kirjat voivat vahvistaa sukupuolistereotypioita; pitää tärkeänä opettaa digitaalisia taitoja, kuten verkkohygieniaa ja netikettiä sekä teknologian kunnioittavaa käyttöä miehille ja pojille ja käyttäytymistä naisia ja tyttöjä kohtaan verkossa; pitää tärkeänä varmistaa naisten sananvapaus ja mielekäs osallistuminen julkiseen keskusteluun; kehottaa sen yhteydessä jäsenvaltioita kehittämään strategioita sukupuolistereotypioiden torjumiseksi koulutuksessa pedagogisen koulutuksen avulla ja tarkastelemaan uudelleen opetussuunnitelmia, materiaaleja ja pedagogisia käytäntöjä;

38.

korostaa, että naisten, tyttöjen ja hlbtiq-henkilöiden pääsylle tieto- ja viestintätekniikan alalle ja digitaalialalle on monia esteitä; pitää valitettavana, että sukupuolten välinen kuilu vallitsee kaikilla digitaaliteknologian aloilla, myös tekoälyn kaltaisissa uusissa teknologioissa, ja on erityisen huolestunut sukupuolten välisestä kuilusta teknologisen innovoinnin ja tutkimuksen alalla; korostaa, että yksi tekoälyn kriittisimmistä heikkouksista liittyy tietyntyyppisiin ennakkoluuloihin, kuten sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen, uskontoon, rotuun tai etniseen alkuperään, sosiaaliseen taustaan tai sukupuoliseen suuntautumiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia tällaisten vinoumien käsittelemiseksi erityisesti puuttumalla alan sukupuolten väliseen kuiluun ja varmistamalla perusoikeuksien täysimääräisen suojelun;

39.

kannustaa jäsenvaltioita edistämään naisten osallistumista tieto- ja viestintätekniikan alalle ja edistämään naisten uria tällä alalla tarjoamalla riittäviä kannustimia kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa toimintasuunnitelmissa tai tasa-arvopolitiikoissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kuromaan umpeen sukupuolten välinen kuilu tieto- ja viestintätekniikan ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-tieteet) aloilla koulutuksen, valistuskampanjoiden, ammatillisen koulutuksen ja asianmukaisen rahoituksen avulla, edistämällä naisten edustusta näillä aloilla erityisesti päätöksentekotehtävissä, parantamalla työn ja vapaa-ajan tasapainoa, edistämällä tasavertaisia mahdollisuuksia sekä turvallisia ja suotuisia työympäristöjä, mukaan lukien seksuaalista häirintää ja kiusaamista koskeva nollatoleranssipolitiikka;

40.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan direktiivin 2011/93/EU asianmukaisen soveltamisen, jotta lisätään tietoisuutta ja vähennetään riskiä, että lapset joutuvat verkossa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi;

41.

suhtautuu myönteisesti komission äskettäisessä uhrien oikeuksia koskevassa strategiassaan antamaan ilmoitukseen käynnistää unionin verkosto sukupuolistuneen väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja ryhtyä toimiin sukupuolistuneen verkkorikollisuuden uhrien turvallisuuden suojelemiseksi helpottamalla internetalustojen ja muiden sidosryhmien välisen yhteistyökehyksen kehittämistä;

42.

panee merkille komission naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean pyynnön naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan torjumista koskevasta unionin lainsäädännöstä;

43.

korostaa, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhreja on suojeltava ja tuettava ja lisättävä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan sekä varmistettava heille vahingonkorvaukset ja annettava yhdenvertainen oikeussuojan saatavuus sekä erityisesti tarjottava välttämätöntä psykologista ja oikeudellista neuvontaa, joka on kaikkien sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrien saatavilla;

44.

kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa varmistamaan oikeusalan ammattilaisten ja muiden ammattilaisten, myös sosiaalialan henkilöstön, lainvalvontaviranomaisten, oikeusviranomaisten ja opetushenkilöstön korkealaatuisen koulutuksen, jossa noudatetaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa lähestymistapaa;

45.

muistuttaa, että tässä yhteydessä on tärkeää antaa riippumattomille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille taloudellisia ja inhimillisiä resursseja, jotta ne voivat tarjota tukipalveluja, kuten oikeudellista neuvontaa ja psykologista tukea ja neuvontaa;

46.

kehottaa jäsenvaltioita asettamaan tukipalvelut, myös oikeudellisen ja psykologisen neuvonnan, kaikkien uhrien saataville, laatimaan selkeän ohjeistuksen sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrien auttamiseksi sekä lisävahingon ja uudelleen uhriksi joutumisen estämiseksi ja varmistamaan, että uhrien oikeussuoja toteutuu välittömästi; korostaa tässä yhteydessä tarvetta lisätä uhrien tietoisuutta saatavilla olevista tukipalveluista; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita kehittämään ja levittämään saatavilla olevaa tietoa sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrien saatavilla olevista oikeudellisista keinoista ja tukipalveluista sekä luomaan valitusmekanismeja, jotka ovat helposti ja välittömästi uhrien saatavilla, myös digitaalisesti;

47.

on huolissaan teknologian markkinoinnista hyväksikäytön helpottajana ja erityisesti stalkerware-ohjelmistojen markkinoinnista; hylkää ajatuksen siitä, että stalkerware-ohjelmistoja voidaan pitää vanhempien käytönvalvontasovelluksina;

48.

korostaa, että verkkoalustoilla on oltava tärkeä rooli sukupuolistuneeseen verkkoväkivaltaan puuttumisessa ja sen torjumisessa; korostaa, että jäsenvaltioiden on tarpeen tehdä yhteistyötä verkkoalustojen kanssa sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla varmistetaan oikea-aikaiset ja saatavilla olevat ilmoitusmekanismit verkkoväkivallan torjumisessa ja varmistetaan turvallinen verkkoturvallisuus, naisten yksityisyyden suoja verkossa ja asianmukaiset oikeussuojakeinot;

49.

kehottaa lainvalvontaviranomaisten, teknologiayritysten ja palveluntarjoajien väliseen tehokkaaseen yhteistyöhön, jossa olisi täysimääräisesti kunnioitettava perusoikeuksia ja -vapauksia sekä noudatettava tietosuojasääntöjä, jotta voidaan varmistaa, että uhrien oikeudet toteutuvat ja että heitä suojellaan;

50.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) sekä direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta, jolla pyritään luomaan turvallinen digitaalinen tila, jossa noudatetaan asiaankuuluvia unionin säädöksiä ja jolla suojellaan perusoikeuksia ja -vapauksia;

51.

kehottaa neuvostoa saattamaan unionin osalta kiireellisesti päätökseen Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnin laaja-alaisen ja rajoituksettoman liittymisen pohjalta sekä kehottamaan kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan sen ja panemaan sen nopeasti ja asianmukaisesti täytäntöön ja valvomaan sen noudattamista; pitää valitettavana, että tähän mennessä vain 21 jäsenvaltiota on ratifioinut sen, ja kehottaa Bulgariaa, Tšekin tasavaltaa, Unkaria, Latviaa, Liettuaa ja Slovakiaa ratifioimaan yleissopimuksen;

52.

korostaa, että Istanbulin yleissopimus on kattavin kansainvälinen sopimus, jolla puututaan sukupuolistuneen väkivallan perimmäisiin syihin sen kaikissa muodoissa ja turvataan sukupuolistunutta väkivaltaa sekä verkossa että verkon ulkopuolella koskeva lainsäädäntötyö, ja kehottaa pitämään yleissopimusta vähimmäisstandardina; tuomitsee jyrkästi kaikki yritykset heikentää Istanbulin yleissopimuksen mainetta ja kumota edistys, jota on saavutettu sukupuolistuneen väkivallan torjunnassa; korostaa, että on tärkeää panna yleissopimus tosiasiallisesti täytäntöön kaikkialla unionissa, ja muistuttaa, että unionin uskottavuus heikkenee, jos yleissopimuksen ratifiointia ei saada päätökseen; korostaa, että tämä kehotus ei heikennä kehotusta hyväksyä sukupuolistuneen väkivallan torjumista koskeva unionin säädös vaan se pikemminkin täydentää sitä; muistuttaa, että uusien lainsäädäntötoimien olisi joka tapauksessa oltava johdonmukaisia Istanbulin yleissopimuksessa vahvistettujen oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa ja niiden olisi täydennettävä sen ratifiointia; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja unionia hyväksymään lisätoimenpiteitä, myös sitovia lainsäädäntötoimia, näiden väkivallan muotojen torjumiseksi kaikenlaisen sukupuolistuneen väkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan uuden direktiivin puitteissa;

53.

vahvistaa aiemmin esiin tuomansa sitoutumisen sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan ja toistaa, että olisi laadittava kattava direktiivi, joka kattaa kaikki sukupuolistuneen väkivallan muodot ja johon kuuluvat myös naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien loukkaukset, verkkoväkivalta ja seksuaalinen riisto ja hyväksikäyttö sekä ehkäisemistä ja tutkintaa koskevat velvoitteet, sekä velvoite asettaa rikoksentekijät syytteeseen, suojella uhreja ja todistajia sekä kerätä tilastotietoja; katsoo, että tämä on paras tapa lopettaa sukupuolistunut väkivalta;

54.

kehottaa komissiota käyttämään tulevaa direktiiviä sukupuolistuneen verkkoväkivallan kriminalisoimiseen, mikä voi olla virstanpylväs nykyisten ja tulevien säädösten yhdenmukaistamisessa;

55.

kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön siirtymälausekkeen tekemällä päätöksen, jossa sukupuolistunut väkivalta todetaan erityisen vakavan rikollisuuden alaksi, joka on rajatylittävää, SEUT 83 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti;

56.

pyytää komissiota esittämään ilman aiheetonta viivytystä ja osana sen tulevaa lainsäädäntöehdotusta SEUT 83 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan perusteella ehdotuksen säädökseksi, jolla vahvistetaan toimenpiteitä sukupuolistuneen verkkoväkivallan torjumiseksi liitteessä esitettyjen suositusten mukaisesti; toteaa, että ehdotus ei saisi heikentää pyrkimyksiä tunnustaa sukupuolistunut väkivalta uudeksi erityisen vakavan rikollisuuden alaksi, joka on rajatylittävää, SEUT 83 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan tai sukupuolistunutta väkivaltaa koskevan johdetun oikeuden mukaisesti ja kuten parlamentti on aiemmin pyytänyt;

57.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle.

(1) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 208.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0296.

(3) EUVL C 474, 24.11.2021, s. 140.

(4) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 30.

(5) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 160.

(6) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 191.

(7) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 232.

(8) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 28.

(9) EUVL C 316, 6.8.2021, s. 2.

(10) EUVL C 232, 16.6.2021, s. 48.

(11) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 102.

(12) EUVL C 433, 23.12.2019, s. 31.

(13) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 28.

(14) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 192.

(15) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 29.

(16) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 167.

(17) https://www.osce.org/files/f/documents/2/9/468861_0.pdf

(18) EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.

(19) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.

(20) EUVL L 274, 30.7.2021, s. 41.

(21) https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2020-lgbti-equality-1_en.pdf

(22) https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?docid=238745& text=&doclang=FI&pageIndex=0&cid=6428810

(23) https://www.ohchr.org/EN/Issues/Women/SRWomen/Pages/OnlineViolence.aspx

(24) https://www.coe.int/en/web/campaign-free-to-speak-safe-to-learn/-/bullying-perspectives-practices-and-insights-2017-

(25) https://www.who.int/publications/i/item/9789240022256

(26) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen syitä ja seurauksia tutkivan erityisraportoijan 18. kesäkuuta 2018 annettu kertomus naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta verkkoväkivallasta ihmisoikeusnäkökulmasta (A/HRC/38/47).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5. huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

(28) https://www.europol.europa.eu/publications-documents/pandemic-profiteering-how-criminals-exploit-covid-19-crisis

(29) Perusoikeusviraston 3. maaliskuuta 2014 julkaisema raportti ”Violence against women: an EU-wide survey”.

PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET KOMISSIOLLE – SUKUPUOLISTUNEEN VÄKIVALLAN TORJUMINEN: VERKKOVÄKIVALTA

Suositus 1 (lainsäädäntöehdotuksen tavoitteet)

Tavoitteena on antaa yhdenmukaistettu poliittinen vastaus ja sisällyttää tulevaan direktiiviin sukupuolistuneen väkivallan kaikkien muotojen torjumisesta sukupuolistuneen verkkoväkivallan määrittelyä ja siihen liittyviä seuraamuksia koskevat vähimmäissäännöt sekä vahvistaa toimenpiteet, joilla edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia kyseisen rikollisuuden ehkäisemisen alalla, ja toimenpiteet, joilla suojellaan ja tuetaan uhreja ja varmistetaan korvausten maksaminen uhreille.

Lisäksi hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025 mukaisesti sisällytetään tulevaan ehdotukseen hlbtiq-henkilöihin kohdistuvien viharikosten ja vihapuheen määritelmä.

Tämä ehdotus ei saisi heikentää pyrkimyksiä tunnistaa kaikki sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot uudeksi erityisen vakavan rikollisuuden alaksi.

Suositus 2 (soveltamisala ja määritelmät)

Sukupuolistuneen verkkoväkivallan määritelmässä olisi otettava huomioon ilmiön laajuus, yleisyys, sukupuolistunut ja moniperusteinen luonne ja korostettava, että sukupuolistunut verkkoväkivalta on osa sukupuolistuneen väkivallan jatkumoa.

Ehdotukseen olisi sisällyttävä määritelmä, joka perustuu olemassa olevissa sopimuksissa, kuten Euroopan neuvoston verkkorikollisuutta käsittelevässä yleissopimuksessa ja Istanbulin yleissopimuksessa, esitettyihin määritelmiin, ja määritelmiin, joita ovat kehittäneet tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitea, komission miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä neuvoa-antava komitea ja Yhdistyneiden kansakuntien naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen syitä ja seurauksia tutkiva erityisraportoija. Ehdotukseen olisi sisällytettävä myös määritelmät, joita on tehty verkkorikollisuuden tai lapsiin kohdistuvan verkkorikollisuuden tai naisiin kohdistuvan väkivallan käsittelyn yhteydessä.

Olemassa oleviin välineisiin perustuva määritelmä voisi olla seuraava: ”Sukupuolistuneella verkkoväkivallalla tarkoitetaan kaikenlaista osittain tai kokonaan tieto- ja viestintätekniikkaa, kuten matka- ja älypuhelimia, internetiä, sosiaalisen median alustoja tai sähköpostia käyttäen tai niiden avulla toteutettua sukupuolistunutta väkivaltaa tai törkeää väkivaltaa, jota kohdistetaan naiseen siksi, että hän on nainen, tai joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin tai joka kohdistuu hlbtiq-henkilöihin heidän sukupuoli-identiteettinsä, sukupuolen ilmaisunsa tai sukupuolitettujen piirteidensä vuoksi ja joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä”.

— mitkä rikokset?

SEUT 83 artiklan 1 kohtaan sisällytetty termi ”tietokonerikollisuus” voi kattaa myös sähköisiin viestintäverkkoihin tai tietojärjestelmiin kohdistuvat tai niitä käyttämällä tehdyt rikokset, ja vakavat sukupuolistuneen verkkoväkivallan muodot, jotka ovat rajatylittäviä, voivat kuulua SEUT 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”tietokonerikollisuuden” soveltamisalaan.

Tämän lisäksi SEUT 83 artiklan 1 kohdan perusteella voitaisiin ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa ja auttamaan uhreja, koska ne täydentävät lainsäädäntöehdotuksen päätavoitetta.

Lainsäädäntöehdotuksen soveltamisalan olisi katettava kaikenlainen osittain tai kokonaan tieto- ja viestintätekniikkaa, kuten matka- ja älypuhelimia, internetiä, sosiaalisen median alustoja tai sähköpostia käyttäen tai niiden avulla toteutettu sukupuolistunut väkivalta tai törkeä väkivalta, joka kohdistetaan naiseen siksi, että hän on nainen, tai joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin tai hlbtiq-henkilöihin sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai sukupuolitettujen piirteiden vuoksi.

Vaikka sukupuolistuneen verkkoväkivallan eri muodoista ei ole mahdollista esittää kattavaa typologiaa, koska se kehittyy jatkuvasti ja uusia muotoja syntyy, seuraavat tyypit olisi mainittava ja määriteltävä:

—	verkossa tapahtuva häirintä, mukaan lukien verkkokiusaaminen, verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä, seksuaalisesti eksplisiittisen materiaalin ei-toivottu vastaanottaminen, kiusaaminen, dead naming

—	verkkovainoaminen

—

tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät yksityisyyden loukkaukset, mukaan lukien yksityisten tietojen tai kuvien käyttö, tallentaminen, jakaminen, luominen ja manipulointi, mukaan lukien erityisesti kuvaperusteinen seksuaalinen hyväksikäyttö, yksityisten seksuaalisten kuvien luvaton luominen tai jakaminen, doksaus ja identiteettivarkaus

—	raiskauksia tai muuta seksuaalista väkivaltaa esittävien kuvien tallentaminen ja jakaminen

—	etävalvonta tai -tarkkailu, myös mobiililaitteiden vakoilusovellusten avulla

—

uhkaukset, mukaan lukien suorat uhkaukset sekä väkivallalla uhkailu ja kehotus väkivaltaan, esimerkiksi raiskauksella uhkaaminen, kiskonta, seksuaalinen kiristäminen, uhriin, heidän lapsiinsa tai sukulaisiinsa tai muihin sellaisiin henkilöihin kohdistettu kiristäminen, jotka tukevat uhria ja joihin asia vaikuttaa epäsuorasti

—	seksistinen vihapuhe, mukaan lukien sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai sukupuolitettujen piirteiden perusteella naisiin tai hlbtiq-ihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai vihaan yllyttävän sisällön julkaiseminen ja jakaminen

—	itsetuhoiseen väkivaltaan kuten itsemurhaan tai anoreksiaan kannustaminen ja psyykkisesti vahingoittava käytös

—	tietokonevahingot tiedostoille, ohjelmille ja laitteille, hyökkäykset verkkosivustoille ja muille digitaalisille viestintäkanaville

—	luvaton käyttö (matkaviestintä, sähköpostit, pikaviestit tai sosiaalisen median tilit)

—	yhteydenottokieltojen rikkomiset, kun ne on asetettu tuomioistuimen päätöksellä

—	ihmiskauppa, jossa käytetään teknisiä keinoja, mukaan luettuna naisten ja tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö.

— mitkä uhrit?

Ehdotuksen henkilöllisen soveltamisalan olisi katettava kaikki sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrit siten, että tunnustetaan erityisesti moniperusteisen syrjinnän muodot ja julkiseen elämään osallistuvat uhrit, joihin kuuluvat:

—	naiset ja tytöt kaikessa moninaisuudessaan ja

—	hlbtiq-henkilöt perustuen heidän sukupuoli-identiteettiinsä, sukupuolen ilmaisuunsa tai sukupuolitettuihin piirteisiinsä.

Suositus 3 (ehkäisevät toimet)

Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa ehkäiseviä toimenpiteitä. Kaikilla sellaisilla toimenpiteillä olisi estettävä sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrien uudelleen traumatisoituminen ja leimaaminen, niiden olisi oltava uhrikeskeisiä ja niissä olisi noudatettava moniperusteista lähestymistapaa. Näiden toimenpiteiden olisi käsitettävä seuraavat toimet:

—

tiedotus- ja valistusohjelmat, mukaan lukien pojille ja miehille suunnatut ohjelmat, sekä kampanjat, joissa ovat mukana kaikki asiaankuuluvat toimijat ja sidosryhmät ja joilla puututaan sukupuolistuneen verkkoväkivallan perimmäisiin syihin sukupuolistuneen väkivallan yleisissä puitteissa, jotta voidaan muuttaa sosiaalisia ja kulttuurisia asenteita ja poistaa sukupuolinormeja ja -stereotypioita samalla kun edistetään perusoikeuksien kunnioittamista verkkotilassa, erityisesti sosiaalisen median alustoilla, ja lisätään internetin turvallista käyttöä koskevaa lukutaitoa;

—

sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa koskeva tutkimus (mukaan luettuina syitä, esiintymistä ja vaikutuksia koskevat näkökohdat); uhrit, tekijät, ilmentymät, kanavat ja tukipalvelujen tarve; tällaiseen tutkimukseen olisi sisällyttävä sukupuolistuneen verkkoväkivallan rikostilastojen tutkiminen ja mukauttaminen lainsäädännöllisten ja muiden kuin lainsäädännöllisten tarpeiden tunnistamiseksi; tutkimusta olisi tuettava keräämällä eriteltyjä, moniperusteisia ja kattavia tilastotietoja;

—

yleinen digitaalikasvatus, digilukutaito ja digitaaliset taidot, kuten verkkohygienia ja netiketti, myös koulujen opetussuunnitelmissa, jotta voidaan lisätä ymmärrystä digitaaliteknologioista, erityisesti sosiaalisen median väärinkäytön ehkäisemiseksi, ja lisätä käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia, parantaa digitaalista osallisuutta, varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen, poistaa mahdollinen sukupuolten epätasa-arvo ja vääristymät teknologian saatavuudessa ja varmistaa sukupuolten moninaisuus teknologia-alalla erityisesti kehitettäessä uusia teknologioita, mukaan lukien opettajien koulutus;

—

naisten koulutukseen ja korkeakouluihin pääsyn helpottaminen digitaaliteknologian aloilla sukupuolten välisen – myös digitaalisen – kuilun poistamiseksi, ja sukupuolten moninaisuuden varmistaminen teknologia-aloilla, kuten tieto- ja viestintäteknologiassa ja STEM-aloilla, erityisesti kehitettäessä uusia teknologioita, mukaan lukien tekoäly, varsinkin päätöksentekotehtävissä;

—	parhaiden toimintatapojen edistäminen ja jakaminen oikeussuojan saatavuudessa, tuomitsemisessa ja oikeussuojakeinoissa niin, että otetaan huomioon sukupuolinäkökulma;

—

sellaisten integroitujen ja kattavien koulutus- ja hoito-ohjelmien kehittäminen, joilla pyritään estämään rikoksentekijöitä tekemästä uudelleen rikoksia ja siirtämään käyttäytymistä ja asenteita pois väkivallasta yhteistyössä asiaankuuluvien laitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, ottaen huomioon yhteisöperusteiset käytännöt ja muuttavat oikeustoimet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä vahinkojen kierteen pysäyttämiseksi;

—

jäsenvaltioiden välisen yhteistyön kehittäminen tietojen, asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi erityisesti eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston kautta, koordinoimalla Europolin Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen sekä muiden asiaan liittyvien, elinten, toimistojen ja virastojen, kuten Eurojustin, kanssa perusoikeuksia kunnioittaen;

—

varmistaminen niiden verkkoalustojen osalta, joita käytetään ensisijaisesti käyttäjien tuottaman pornografisen sisällön levittämiseen, että alustat toteuttavat tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sisällön levittäjät ovat todentaneet itsensä kaksinkertaisen sähköposti- ja matkapuhelinrekisteröinnin avulla;

—	sukupuolistuneen väkivallan ehkäisemiseksi toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tunnustaminen, niiden tukeminen ja niille tietojen antaminen, myös varmistamalla, että ne saavat taloudellista tukea;

—

ammatinharjoittajille ja eri alojen ammattilaisille suunnatun kohdennetun ja jatkuvan koulutuksen edistäminen, sosiaalipalvelujen henkilöstö, lainvalvontaviranomaiset, oikeusviranomaiset ja muut asiaankuuluvat toimijat mukaan luettuina, sen varmistamiseksi, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan syyt ja vaikutukset ymmärretään ja uhreja kohdellaan asianmukaisesti, ja sen varmistaminen, että kaikkien ammatinharjoittajien koulutuksessa noudatetaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa lähestymistapaa;

—

sen tarkasteleminen, että säännellään seurantasovellusten ohjelmistokehitystä ja kyseisten sovellusten mahdollista väärinkäyttöä tai hyväksikäyttöä ja riittävien takeiden tarjoaminen sille, että perusoikeuksia suojellaan ja varmistetaan sovellettavan tietosuojalainsäädännön noudattaminen; komission asettama kielto sellaisten seurantaohjelmistojen kaupanpitämiselle, joilla voidaan seurata käyttäjää ilman tämän lupaa ja ilman selvää ilmoitusta ohjelmiston toiminnasta;

—

verkkoalustojen käytännesääntöjen tarkasteleminen ottaen huomioon niiden mahdolliset vaikutukset tai rooli sukupuolistuneen verkkoväkivallan kontekstissa ja sen varmistaminen, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt voivat osallistua verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumista koskevien käytännesääntöjen arviontiin ja tarkistamiseen; sellaisten toimenpiteiden hyväksyminen, joilla tietotekniikkayritykset velvoitetaan parantamaan niiden antamaa palautetta käyttäjille ilmoitusten avulla siten, että käyttäjät voivat reagoida nopeasti ja tehokkaasti laittomiksi ilmoitettuun sisältöön;

—	sukupuolistuneen väkivallan digitaalisen ulottuvuuden tunnustamisen varmistaminen kansallisissa strategioissa, ohjelmissa ja toimintasuunnitelmissa osana kokonaisvaltaista vastausta kaikkiin sukupuolistuneen väkivallan muotoihin;

—	jäsenvaltioiden, internetin välittäjien ja asiaa käsittelevien kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön edistäminen esimerkiksi vertaisoppimistapahtumien ja julkisten konferenssien avulla;

—	monialainen ja sidosryhmien välinen yhteistyö, myös teknologiayritysten, säilytyspalvelun tarjoajien ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa, parhaista käytännöistä sukupuolistuneen väkivallan torjumiseksi perusoikeuksien mukaisesti.

Suositus 4 (uhrien suojelu ja tukeminen ja heille maksettavat korvaukset)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava seuraavat toimet, joiden kaikkien olisi oltava uhrikeskeisiä ja moniperusteisia:

—

edistetään pakollista ja jatkuvaa erityiskoulutusta sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrien kanssa tekemisissä oleville oikeusalan ammattilaisille ja ammattihenkilöille, kuten lainvalvontaviranomaisille, sosiaali-, lastenhoito- ja terveydenhuoltohenkilöstölle, rikosoikeusalan toimijoille sekä oikeuslaitoksen jäsenille; oikeusalan ohjelman sekä kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman puitteissa sekä yhdessä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) ja Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa voitaisiin toteuttaa unionin laajuisia koulutusohjelmia; erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toissijaiseen uhriksi joutumiseen ja sen välttämiseen, sukupuolistuneen väkivallan kaksoisulottuvuuteen (verkossa / verkon ulkopuolella) ja moniperusteiseen syrjintään sekä erityistarpeisille uhreille annettavan avun antamiseen;

—

sen varmistaminen, että kaikessa oikeusalan ammattilaisten koulutuksessa noudatetaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa lähestymistapaa ja että ohjelmaan sisältyy toimia, joilla varmistetaan, että uhri ei joudu uudestaan uhriksi rikosoikeudellisten menettelyjen aikana (uudelleen uhriksi joutuminen ja leimaaminen);

—

niiden verkkoalustojen osalta, joita käytetään ensisijaisesti käyttäjien tuottaman pornografisen sisällön levittämiseen, on varmistettava, että alustat toteuttavat tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla taataan pätevän ilmoitusmenettelyn saatavuus siten, että henkilöt voivat ilmoittaa alustalle, että kuva-aineistoa, joka kuvaa heitä, levitetään ilman heidän suostumustaan, ja että alustalle toimitetaan alustava näyttö heidän fyysisestä identiteetistään ja että tämän menettelyn kautta ilmoitettu sisältö poistetaan 48 tunnin sisällä;

—

varmistaminen niiden verkkoalustojen osalta, joita käytetään ensisijaisesti käyttäjien tuottaman pornografisen sisällön levittämiseen, että alustat toteuttavat tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sisältöä moderoidaan ammattimaisesti ja ihmisvoimin, jos sisältö on suurella todennäköisyydellä laitonta, kuten sisältö, joka vaikuttaa olevan voyerististä tai kuvaavan raiskaustilannetta;

—

kansallisten yhteyspisteiden perustaminen sosiaalipalveluihin ja lainvalvontavirastoihin, joissa on sukupuolistuneesta verkkoväkivallasta koulutusta saanutta henkilöstöä, jolle uhrit voivat ilmoittaa sukupuolistuneesta verkkoväkivallasta turvallisessa ympäristössä, yhteyspisteitä olisi koordinoitava verkoston kautta; näillä toimilla voitaisiin puuttua aliraportointiin, uudelleen uhriksi joutumiseen ja luoda turvallisempi ympäristö sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhreille;

—

mahdollistetaan tiedonsaanti uhreille yksinkertaisella ja helposti ymmärrettävällä kielellä, jota uhri ymmärtää, erityisesti oikeusavusta ja oikeustoimista sekä tukipalveluista, ja kehitetään verkkoväkivallan uhreille tarkoitettuja erityispalveluja (neuvontapuhelimet, turvakodit ja oikeudellinen ja psykologinen apu); helpotetaan uhrien ilmoittamista, jotta he voivat saada suojelumääräyksiä, ja kehitetään oikeussuojamekanismeja asianmukaisine korvaustoimenpiteineen;

—	varustetaan kansalliset neuvontapuhelimet tarvittavilla resursseilla ja asiantuntemuksella, jotta voidaan vastata sukupuolistuneen väkivallan digitaaliseen ulottuvuuteen;

—	perustetaan unionin laajuinen puhelinpalvelu uhrien yhteyspisteeksi ja varmistetaan, että uhrit voivat käyttää sitä helposti ja maksutta; kehitetään tukipalvelujen hakemisto, mukaan lukien yksittäisissä verkkoväkivaltatapauksissa käytettävissä olevat neuvonta- ja ilmoitusmekanismit;

—

varmistetaan, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhrit saavat jäsenvaltioissa käyttöönsä erikoistuneita tukipalveluja ja oikeussuojaa, oikeussuojakeinoja ja turvallisia ja helppopääsyisiä ilmoitusmenettelyjä ja mekanismeja, jotka eivät riipu valituksen jättämisestä; poistetaan kaikki esteet, joita uhrit, jotka päättävät jättää valituksen, voivat kohdata, ja luodaan valitusmekanismeja, jotka ovat helposti ja välittömästi uhrien saatavilla, myös digitaalisesti;

—

kehitetään yhteistyömekanismeja jäsenvaltioiden, internetin välittäjien ja asian parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen välille, sekä asiaankuuluvien toimijoiden, kuten oikeuslaitoksen, syyttäjien, lainvalvontaviranomaisten, paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, välille;

—	tuetaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, erityisesti uhreille palveluja tarjoavia järjestöjä, tarjoamalla myös rahoitustukea;

—	edistetään uhreja tukevien ja rikoksentekijöitä tunnistavien teknologisten ratkaisujen eettistä kehittämistä ja käyttöä varmistaen samalla, että perusoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti.

Komission olisi kehitettävä lainvalvontaviranomaisille ohjaavia periaatteita sukupuolistuneesta verkkoväkivallasta ilmoittavien uhrien kohtaamiseen, ja periaatteiden olisi annettava heille tarvittavat pehmeät taidot kuunnella, ymmärtää ja kunnioittaa kaikkia sukupuolistuneen verkkoväkivallan uhreja; ohjaavien periaatteiden olisi noudatettava sukupuolitietoista lähestymistapaa.

Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä kaikkien uhrien saatavilla olevia erityisiä suojelu- ja tukipalveluja, jotka ovat saatavilla maksutta, mukaan lukien hätä- ja pitkäaikaistuki, kuten psykologinen, lääketieteellinen, oikeudellinen, käytännön ja sosioekonominen tuki, ottaen huomioon uhrien erityistarpeet, ja kiinnitettävä erityistä huomiota erityisen alttiina oleviin ryhmiin kuuluviin ja erityistä apua tarvitseviin uhreihin; komission olisi tuettava jäsenvaltioita tässä asiassa.

Suositus 5 (sukupuolistuneesta verkkoväkivallasta nostettavat syytteet ja sen kriminalisointi)

Suosituksessa 2 tarkoitetun määritelmän perusteella ja ottaen huomioon, että sukupuolistuneen verkkoväkivallan kriminalisoinnilla voisi olla pelotevaikutus rikoksentekijöihin, sukupuolistuneen verkkoväkivallan kriminalisoinnissa olisi otettava huomioon seuraavat perusteet:

—	sukupuolistuneen verkkoväkivallan muodot, jotka jäsenvaltioiden on kriminalisoitava (myös kyberrikollisuuden varhaiset vaiheet – yllyttäminen, avunanto ja yritys);

—	vähimmäis- ja enimmäisrangaistukset (vankeus ja sakot);

—	rajatylittävät tutkinta- ja syytetoimet;

—	erityissäännökset, joissa esitetään tutkinnan ja syytteeseenpanon suuntaviivat ja jotka on osoitettu pääasiassa lainvalvonta- ja syyttäjäviranomaisille ja joihin olisi myös sisällyttävä erityisiä todisteiden keräämistä koskevia lainvalvontatoimia;

—	tehokkaan yhteistyön varmistaminen lainvalvontaviranomaisten ja teknologiayritysten ja palveluntarjoajien välillä, erityisesti rikoksentekijöiden tunnistamisen ja todisteiden keräämisen osalta, minkä olisi oltava täysin perusoikeuksien ja -vapauksien sekä tietosuojasääntöjen mukaista;

—	todisteet olisi kerättävä siten, että ne eivät aiheuta uhrille lisäkärsimystä tai uudelleen traumatisoitumista;

—	raskauttavat seikat, jotka riippuvat nais-, tyttö- ja hlbtiq-uhrien profiilista, esimerkiksi naisten, tyttöjen ja hlbtiq-henkilöiden erityispiirteiden ja haavoittuvuuksien hyödyntäminen verkossa;

—

riskinarvioinneissa olisi käsiteltävä ja pohdittava tapahtuman käyttäytymismalleja ja sukupuolinäkökohtia, kuten stereotypioita, syrjintää, seksuaalisia uhkia ja pelottelua; näitä tietoja olisi käytettävä seurantatoimien määrittämiseen ja sukupuolistuneen verkkoväkivallan eri ilmentymiin liittyvien tietojen keräämisen tehostamiseen;

—	todisteiden antaminen ei saisi merkitä rasitusta uhreille eikä se saisi myötävaikuttaa uhriutumisen pahenemiseen.

Kaikkien toimenpiteiden olisi oltava uhrikeskeisiä ja niissä olisi oltava moniperusteinen lähestymistapa.

Suositus 6 (tietojen keruu ja raportointi)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti kerättävä ja julkaistava kattavia, eriteltyjä ja vertailukelpoisia tietoja sukupuolistuneen verkkoväkivallan eri muodoista, ei pelkästään lainvalvontaa koskevien raporttien tai kansalaisyhteiskunnan järjestöjen vaan myös uhrien kokemusten pohjalta. Tietojen perusteella voitaisiin toteuttaa kattavia tutkimuksia. Jäsenvaltioiden tiedot sukupuolistuneesta verkkoväkivallasta olisi kerättävä ja asetettava saataville Euroopan tasa-arvoinstituutin, perusoikeusviraston ja Eurostatin tilastotietokannoissa ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne hyödyntävät parhaalla mahdollisella tavalla tasa-arvoinstituutin valmiuksia ja resursseja. Perusoikeusviraston olisi tehtävä uusi unionin laajuinen laaja tutkimus kaikista sukupuolistuneen verkkoväkivallan muodoista viimeisimpien unionin tietojen perusteella, jotta naisiin kohdistuvaan väkivaltaan voidaan reagoida oikein.

Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomus, jossa arvioidaan, missä määrin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet ehdotetun direktiivin mukaisia toimenpiteitä. Komission olisi myös parannettava sukupuolen mukaan eriteltyjä unionin tason tietoja sukupuoleen perustuvan verkkoväkivallan yleisyydestä ja haitoista unionin tasolla.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi kehitettävä indikaattoreita, joilla mitataan niiden toimien tehokkuutta sukupuolistuneen verkkoväkivallan torjumiseksi.

Lisäsuosituksia voisivat olla:

—	verkkoväkivallan yleisyyttä ja muotoja koskevien tilastojen tuottaminen ja samalla jäsenvaltioiden keräämien tietojen yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden edistäminen,

—	unionin laajuinen tiedonkeruuohjelma,

—	säännöllisen tiedon kerääminen, jotta voidaan seurata verkkoväkivaltaan mahdollisesti käytettävien välineiden ja teknologioiden jatkuvaa kehitystä,

—	suositus, että hyödynnetään Euroopan tasa-arvoinstituutin, Eurostatin, perusoikeusviraston, Europolin, Eurojustin ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston valmiuksia ja asiantuntemusta.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/23

P9_TA(2021)0500

Naisten ja miesten tasa-arvo Euroopan unionissa vuosina 2018–2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuosina 2018–2020 (2021/2020(INI))

(2022/C 251/02)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6, 8, 10, 83, 153 ja 157 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan,

—	ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon vuodesta 1975 lähtien annetut Euroopan unionin direktiivit naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun eri näkökohdista, eli miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä 19. joulukuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 79/7/ETY (1), miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin, maatalousalalla toimivat ammatinharjoittajat mukaan lukien, ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten suojeluun raskauden ja synnytyksen perusteella 11. joulukuuta 1986 annetun direktiivin 86/613/ETY (2), toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19. lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY (3), miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY (4), miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (5), BUSINESSEUROPEN, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta 8. maaliskuuta 2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/18/EU (6) ja miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU (7),

—	ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn YK:n yleissopimuksen ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamisesta,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti tavoitteen 5 ja sen alatavoitteet ja indikaattorit,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

—	ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n erityisistunnoissa Peking + 5, Peking + 10, Peking + 15 ja Peking + 20 hyväksytyt asiakirjat, joissa arvioidaan konferenssien tuloksia,

—	ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 100, joka koskee samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa,

—	ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 156, joka koskee perheenhuoltovelvollisuuksia omaavien mies- ja naistyöntekijöiden samanlaisia mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua,

—	ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

—	ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025” (COM(2020)0698),

—	ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2021 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”2021 Report on gender equality in the EU” (SWD(2021)0055),

—	ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia (2020–2025)” (COM(2021)0142),

—	ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön 30. syyskuuta 2020 julkistaman tutkimuksen covid-19-kriisin ja sen jälkeisen ajan sukupuolistuneista vaikutuksista,

—	ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin laatiman tasa-arvoindeksin vuodelta 2019 ja vuodelta 2020,

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen (8),

—	ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman tarpeesta unionin strategialle sukupuolten välisen eläke-eron poistamiseksi ja torjumiseksi (9),

—	ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman tarpeesta erityiseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään neuvoston kokoonpanoon (10),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta (11),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-kriisistä ja sen jälkeisestä ajasta sukupuolinäkökulmasta tarkastellen (12),

—	ottaa huomioon 11. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksiin liittyvistä tulevista haasteista Euroopassa yli 25 vuotta Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman jälkeen (13),

—	ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien tilanteesta EU:ssa naisten terveyden osalta (14),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0315/2021),

ottaa huomioon, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja siten yleismaailmallisia ja jakamattomia, kuten Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa on vahvistettu; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksien edistämistä ja suojelua koskeva taistelu on aidosti kollektiivinen tehtävä, joka edellyttää EU:n toimielimiltä ja jäsenvaltioilta nopeampaa edistymistä ja ripeämpiä toimenpiteitä; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pyrittävä torjumaan sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta ja syrjintää, edistettävä sukupuolten tasa-arvoa ja taattava naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet ja kohtelu kaikessa moninaisuudessaan sekä varmistettava, että heillä on yhtäläiset valtuudet ja mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan ja omaan elämäänsä; toteaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin mukaan EU on ainakin 60 vuoden päässä täydellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamisesta; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu EU:ssa ja että edistyminen tähän suuntaan on edelleen hidasta, pysähtynyt tai jopa heikentynyt tietyillä alueilla ja tietyissä maissa; ottaa huomioon, että EU:n tasa-arvoindeksin lukema on noussut vain 4,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 ja 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2017 (15); ottaa huomioon, että jäsenvaltiot saivat vuonna 2020 keskimäärin 67,9 pistettä sadasta;

katsoo, että naisilla on oltava samat mahdollisuudet saavuttaa taloudellinen riippumattomuus kuin miehillä; ottaa huomioon, että vaikka naisten työllisyysaste on noussut, sukupuolten epätasa-arvo työmarkkinoilla on edelleen huolestuttavan totta ja merkittävä haaste, sillä pandemiaan liittyvillä työmarkkinoiden suuntauksilla on merkittävämpi vaikutus naisiin kuin miehiin (16); ottaa huomioon, että työikäisten miesten työllisyysaste 27 jäsenvaltion EU:ssa vuonna 2019 oli 79 prosenttia, mikä ylitti naisten työllisyysasteen 11,7 prosenttiyksiköllä; toteaa työmarkkinoille osallistumisen osalta, että miehistä osa-aikaisesti työskentelee EU:ssa 8 prosenttia ja naisista 31 prosenttia, mikä paljastaa jatkuvan eriarvoisuuden; ottaa huomioon, että sukupuolten välinen ero kokopäivätyötä vastaavissa työsuhteissa on kasvanut kahdeksassa jäsenvaltiossa vuodesta 2010 lähtien; ottaa huomioon, että sukupuolen mukaisen alakohtaisen eriytymisen ja segregaation kyseenalaistamisessa työmarkkinoilla on edistytty liian vähän; ottaa huomioon, että työllisyysero on erityisen suuri heikossa sosioekonomisessa asemassa olevilla naisilla, kuten yksinhuoltajaäideillä, naispuolisilla hoivatyöntekijöillä, vammaisilla naisilla, maahanmuuttaja- ja pakolaisnaisilla, erilaisista rodullisista ja etnisistä taustoista tulevilla ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvilla naisilla, naisilla, joilla on alhainen koulutustaso, hlbtiq-naisilla sekä nuorilla ja ikääntyneillä naisilla;

ottaa huomioon, että EU:ssa naisille maksetaan keskimäärin 14 prosenttia pienempää tuntipalkkaa kuin miehille ja että sukupuolten palkkaero vaihtelee jäsenvaltioissa 3,3 prosentista 21,7 prosenttiin; ottaa huomioon, että huolimatta siitä, että miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaate on ollut osa EU:n säännöstöä vuodesta 1957 ja läsnä huomattavassa määrässä kansallista lainsäädäntöä, ja huolimatta toteutetuista toimista ja käytetyistä resursseista näiden erojen kaventamiseksi edistyminen on ollut erittäin hidasta ja palkkaerot ovat jopa kasvaneet useissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että hoitovelvoitteidensa vuoksi huomattavasti useammat naiset (8,9 miljoonaa) kuin miehet (560 000) työskentelevät osa-aikaisesti; toteaa, että pitkäaikaishoidon kasvava tarve ja hoitopalvelujen puute lisäävät sukupuolten välistä eriarvoisuutta perheissä ja työelämässä; ottaa huomioon, että Eurostatin tietojen mukaan naisten työttömyys kasvoi 6,9 prosentista huhtikuussa 7,9 prosenttiin elokuussa 2020, kun taas miesten työttömyys kasvoi samana aikana 6,5 prosentista 7,1 prosenttiin;

ottaa huomioon, että naiset kohtaavat moniperusteista eriarvoisuutta ja syrjintää, joka liittyy muun muassa rotuun, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun, uskontoon tai vakaumukseen sekä oleskeluoikeuteen ja vammaisuuteen, ja katsoo, että on toteutettava toimia, joilla puututaan kaikkiin syrjinnän muotoihin, jotta sukupuolten tasa-arvo saavutetaan kaikkien naisten osalta; katsoo, että EU:n toimissa ei ole tähän mennessä noudatettu moniperusteista lähestymistapaa, vaan keskitytty ainoastaan syrjinnän yksilölliseen ulottuvuuteen, ja näin vähätelty syrjinnän institutionaalisia, rakenteellisia ja historiallisia ulottuvuuksia; katsoo, että moniperusteisen analyysin soveltaminen antaa mahdollisuuden ymmärtää rakenteellisia esteitä ja se tarjoaa myös näyttöä, jonka avulla voidaan luoda vertailuarvoja ja määrittää etenemisreitti kohti strategisia ja tehokkaita toimia järjestelmällisen syrjinnän, syrjäytymisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden torjumiseksi;

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa koskevassa komission vuoden 2021 kertomuksessa todetaan, että covid-19-pandemia on vaikuttanut voimakkaan kielteisesti naisten elämään ja lisännyt sukupuolten välistä eriarvoisuutta lähes joka suhteessa; ottaa huomioon, että pandemian torjunnan eturintamassa olevista sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä noin 70 prosenttia on naisia, esimerkiksi sairaanhoitajia, lääkäreitä tai siivousavustajia; ottaa huomioon, että pandemian moninaiset vaikutukset naisiin vaihtelevat sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan ja häirinnän lisääntymisestä palkattomaan hoito- ja kodinhoitoon liittyvien vastuiden lisääntymiseen ja että naiset hoitavat edelleen suurimman osan kotitalouteen ja perheeseen liittyvistä tehtävistä etenkin silloin, kun naiset ovat etätyössä, työttömiä tai osa-aikatyössä; toteaa lisäksi, että naiset, erityisesti terveydenhuollon työntekijät, hoivatyöntekijät ja muiden naisvaltaisten ja epävarmojen alojen työntekijät, kärsivät taloudellisista haitoista työmarkkinoilla, ja että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saatavuus on rajoitettua; ottaa huomioon, että pandemian taloudelliset vaikutukset uhkaavat pysäyttää ja kääntää naisten taloudellisessa riippumattomuudessa kuluneen vuosikymmenen aikana saavutetun edistyksen; ottaa huomioon, että naisten työllisyys on vähentynyt pandemian aikana jyrkemmin kuin vuoden 2008 taantuman aikana (17), millä on merkittäviä seurauksia naisille ja heidän perheilleen ja laajemmin taloudelle, mukaan lukien mahdollisuuksien, vapauksien, oikeuksien ja hyvinvoinnin väheneminen; ottaa huomioon, että sukupuolten välisiä eroja koskevassa vuoden 2021 Gender Gap -raportissa todetaan, että sukupuolten välisen kuilun kiinni kuromiseen tarvittava aika on pandemian seurauksena kasvanut kokonaisella sukupolvella eli 99,5 vuodesta 135,6 vuoteen (18);

F.	ottaa huomioon, että viime vuosikymmenen aikana on keskitytty ennennäkemättömällä tavalla sukupuolten tasa-arvoon urheilussa, mutta ei aina parhaista syistä ja tarkoituksista, etenkään kun on kyse naisten oikeuksista käytännössä;

ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutti määrittelee naisiin kohdistuvan sukupuolistuneen väkivallan kaikenlaiseksi väkivallaksi, joka kohdistetaan naiseen hänen naiseutensa vuoksi tai joka kohdistuu suhteellisesti useimmin naisiin; ottaa huomioon, että kaikenlainen naisiin kohdistuva väkivalta (fyysinen, seksuaalinen, psykologinen, taloudellinen tai verkkoväkivalta) on ihmisoikeusloukkaus, naisiin kohdistuvan syrjinnän äärimmäinen muoto ja yksi suurimmista esteistä sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle; ottaa huomioon, että sukupuolistunut väkivalta perustuu sukupuolten välisen vallan epätasa-arvoiseen jakautumiseen, patriarkaalisiin rakenteisiin ja sukupuolistereotypioihin, jotka ovat johtaneet miesten määräävään asemaan ja syrjintään naisia kohtaan ja jotka voivat olla ilmentymältään, intensiteetiltään ja muodoltaan erilaisia; katsoo, että sukupuolistuneesta väkivallasta vapaa yhteiskunta on tunnustettava tasa-arvon ehdottomaksi edellytykseksi;

ottaa huomioon, että 33 prosenttia Euroopan naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa ja että lukemattomat naiset kokevat seksuaalista väkivaltaa ja häirintää lähisuhteissa ja julkisessa elämässä (19); ottaa huomioon, että raportit useista jäsenvaltioista osoittavat, että sukupuolistunut väkivalta lisääntyi huolestuttavasti covid-19-pandemian aikana; ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön mukaan jotkin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että pandemian aikana lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneiden naisten soittamat hätäpuhelut ovat lisääntyneet 60 prosenttia (20); ottaa huomioon, että Europolin raportin mukaan verkossa tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on lisääntynyt dramaattisesti EU:ssa (21); ottaa huomioon, että eristämisen vaikutukset sosiaaliseen, taloudelliseen, psyykkiseen ja demokraattiseen elämään ovat olleet suhteettoman vakavia haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ja naisten osalta, erityisesti kun on kyse väkivallalle altistumisesta, lisääntyneestä taloudellisesta riippuvuudesta ja eriarvoisuudesta työpaikalla sekä hoivaroolien eroista; ottaa lisäksi huomioon, että sulkutoimet vaikeuttivat avun hakemista lähisuhdeväkivallan uhreille, koska he olivat usein samassa tilassa hyväksikäyttäjiensä kanssa ja koska heillä oli rajallinen mahdollisuus käyttää tukipalveluja; toteaa, että riittämättömät tai puutteelliset tukirakenteet ja -resurssit ovat pahentaneet nykyistä ”varjopandemiaa”;

ottaa huomioon, että kaikkialla Euroopassa on huolestuttavia sukupuolten tasa-arvoa vastustavia ja antifeministisiä liikkeitä, jotka hyökkäävät naisten oikeuksia vastaan, asettavat kyseenalaisiksi saavutukset ja edistyksen ja heikentävät siten demokraattisia arvoja; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvoa koskevan politiikan ja naisten oikeuksien vastustamisesta on tulossa vakava huolenaihe;

toteaa, että ihmiskauppa on vahvasti sukupuolittunut ilmiö ja että lähes kolme neljäsosaa ilmoitetuista uhreista EU:ssa on naisia ja tyttöjä, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi pääasiassa seksuaalista hyväksikäyttöä varten; toteaa, että ihmiskauppa on kasvava osa järjestäytynyttä rikollisuutta ja loukkaa ihmisoikeuksia; toteaa, että 78 prosenttia kaikista ihmiskaupan kohteeksi joutuneista lapsista on tyttöjä ja 68 prosenttia ihmiskaupan kohteeksi joutuneista aikuisista on naisia;

toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saatavuus, mukaan lukien seksuaali- ja ihmissuhdekasvatus, perhesuunnittelu, ehkäisymenetelmät sekä turvallinen ja laillinen abortti, ovat olennaisen tärkeitä pyrittäessä saavuttamaan sukupuolten tasa-arvo ja poistamaan sukupuolistunutta väkivaltaa; katsoo, että tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeus ja heidän kykynsä tehdä vapaita ja riippumattomia päätöksiä omasta kehostaan ja elämästään ovat heidän taloudellisen riippumattomuutensa ja siten sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolistuneen väkivallan poistamisen ennakkoedellytys; katsoo, että ei voida hyväksyä sitä, että nykyisin useat jäsenvaltiot pyrkivät rajoittamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saatavuutta erittäin rajoittavilla laeilla, jotka johtavat sukupuoleen perustuvaan syrjintään ja kielteisiin seurauksiin naisten terveydelle;

ottaa huomioon, että köyhyys tai sosiaalisen syrjäytymisen riski vaikuttaa EU:ssa paljon enemmän naisiin kuin miehiin, erityisesti naisiin, jotka kohtaavat rakenteellisista tekijöistä, sukupuolinormeista ja stereotypioista johtuvaa moniperusteista syrjintää; ottaa huomioon, että sukupuolten välinen ansioero on kasvanut 17 jäsenvaltiossa vuodesta 2010 lähtien ja sukupuolten välinen tuloero on kasvanut 19 jäsenvaltiossa, mikä on johtanut yleisesti ansioihin ja tuloihin liittyvän sukupuolten eriarvoisuuden lisääntymiseen EU:ssa (22); toteaa, että 40,3 prosenttia EU:n yksinhuoltajatalouksista oli köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa vuonna 2019 (23); ottaa huomioon, että naiset ovat suuremmassa vaarassa joutua köyhyyteen ja epävarmoihin työsuhteisiin ja että vaarassa olevat työskentelevät usein matalapalkkaisissa työpaikoissa, joissa palkat eivät riitä ylittämään köyhyysrajaa eivätkä poistamaan epävarmoja työoloja;

M.	ottaa huomioon, että on tärkeää taata oikeus samaan palkkaan samanarvoisesta työstä, ja toteaa, että tämä oikeus on vahvistettu perussopimuksissa;

ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaero on EU:ssa 14,1 prosenttia ja että jäsenvaltioiden välillä on eroja; ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaerolla on monia seurauksia, erityisesti 29,5 prosentin (24) ero vastaavissa eläkeoikeuksissa, mikä johtaa sukupuolten väliseen eläke-eroon ja siihen, että ikääntyneet naiset ovat suuremmassa köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa; ottaa huomioon, että tämä johtuu ura- ja työllisyyseroista, jotka ovat muodostuneet naisten hoivavelvollisuuksien ja/tai osa-aikatyön kautta ajan myötä, ja tästä johtuvista seurauksista taloudellisten resurssien, kuten etuuksien ja eläkkeiden, saatavuudelle; ottaa huomioon, että oikeutta samaan palkkaan tai samanarvoiseen työhön ei aina taata, mikä on edelleen yksi suurimmista haasteista, joihin on vastattava palkkasyrjinnän torjumiseksi (25); toteaa, että sukupuolten palkkaeron korjaamiseksi on tärkeää, että vanhempainvapaat jaetaan tasapuolisesti miehille ja naisille; ottaa huomioon, että vaikka työ naisvaltaisilla aloilla, kuten hoiva-, siivous-, vähittäiskauppa- ja koulutusaloilla on välttämätöntä ja sosioekonomisesti erittäin arvokasta, se on usein vähemmän arvostettua ja heikommin palkattua kuin työ miesvaltaisilla aloilla; ottaa huomioon, että tämän vuoksi on kiireellisesti arvioitava uudelleen palkkojen riittävyyttä naisvaltaisilla aloilla;

toteaa, että Euroopan unionissa vammaisista naisista vain 20,6 prosenttia on kokoaikatyössä mutta vammaisista miehistä 28,5 prosenttia; toteaa lukujen osoittavan, että keskimäärin 29,5 prosenttia vammaisista naisista EU:ssa on köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa, kun vammaisten miesten keskuudessa vastaava luku on 27,5 prosenttia;

toteaa, että sukupuolistereotypiat vaikuttavat edelleen työn jakautumiseen kotona, koulutuksessa, työpaikalla ja yhteiskunnassa; toteaa, että palkaton hoivatyö ja työ kotona, joiden tekijät ovat useimmiten naisia, aiheuttaa suhteettoman rasitteen naisille, joilla tässä suhteessa on keskeinen rooli; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on paljastanut eurooppalaisten hoitokotien ja koko alan, joka työllistää enimmäkseen naisia, järkyttävän tilan; toteaa, että omaishoitajat tekevät 80 prosenttia EU:ssa tehdystä hoivatyöstä ja heistä 75 prosenttia on naisia (26); ottaa huomioon, että ennen covid-19-pandemian puhkeamista naiset tekivät viikoittain palkatonta hoiva- ja kotityötä keskimäärin 13 tuntia enemmän kuin miehet; ottaa huomioon, että hoitovastuun epätasaista jakautumista jäsenvaltioissa pahentaa se, että riittävien ja helposti saatavilla olevien hoitopalvelujen, myös lasten ja ikääntyneiden julkisten hoitopalvelujen, saatavuus on vähäistä tai puuttuu kokonaan, mikä johtaa poissaolojaksoihin työmarkkinoilta ja lisää sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja; ottaa huomioon, että 7,7 miljoonaa 20–64-vuotiasta naista oli vuonna 2019 poissa EU:n työmarkkinoilta, koska he huolehtivat lapsista tai muista hoitoa tarvitsevista henkilöistä, kun miesten vastaava lukumäärä oli 450 000; katsoo, että investoinnit yleispalveluihin, myös hoitopalveluihin, voivat lieventää hoitovastuun epätasaista jakautumista ja parantaa naisten kykyä osallistua vapaasti työmarkkinoille; ottaa huomioon, että jokaisella on sukupuolesta riippumatta oikeus tehdä työtä ja tasapainottaa työ- ja yksityiselämänsä;

ottaa huomioon, että toimenpiteet työ- ja yksityiselämän välisen tasapainon saavuttamiseksi ovat tärkeitä, jotta varmistetaan hoitovastuun tasapuolinen jakautuminen naisten ja miesten välillä ja puututaan tulo- ja työllisyyseroihin; ottaa huomioon, että työ- ja yksityiselämän välisen tasapainon saavuttaminen riippuu korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten hoitopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta; ottaa huomioon, että kaikki äitiysetuudet olisi taattava ja niitä olisi ylläpidettävä ja jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi (27); ottaa huomioon, että tarvitaan julkisia politiikkatoimia hoivan ja imetyksen suojelemiseksi ja edistämiseksi rajoittamatta kuitenkaan naisten valintoja;

ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 5. maaliskuuta 2020 sukupuolten tasa-arvostrategiansa vuosiksi 2020–2025 ja että strategiassa hahmotetaan kunnianhimoiset puitteet sukupuolten tasa-arvon edistämiselle EU:ssa; ottaa huomioon, että politiikkatoimilla on edistettävä tehokkaammin sukupuolten tasa-arvoa; ottaa huomioon, että kasvava työttömyys, epävarmuuden lisääntyminen, matalapalkkaisuus ja budjettileikkaukset myös julkisissa palveluissa, erityisesti terveydenhuollossa ja koulutuksessa vaikuttavat suhteettoman voimakkaasti naisiin; toteaa, että parlamentti on kehottanut komissiota laatimaan konkreettisen etenemissuunnitelman, joka sisältää aikataulut, tavoitteet, vuosittaisen tarkistus- ja seurantamekanismin, selkeitä ja mitattavissa olevia onnistumista kuvaavia indikaattoreita sekä kohdennettuja lisätoimia; katsoo, että politiikkojensa, ohjelmiensa ja jäsenvaltiosuhteidensa kautta, myös kun on kyse tiiviistä yhteistyöstä kansallisten elvytysrahastojen kanssa, EU:n olisi arvioitava huolellisesti, miten voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot ottavat asianmukaisesti huomioon covid-19-pandemian sukupuoliulottuvuuden;

ottaa huomioon, että naisten osuus EU:n kansallisten parlamenttien edustajanpaikoista molemmissa kamareissa on lisääntynyt 24 prosentista vuonna 2010 32 prosenttiin vuonna 2020; ottaa huomioon, että naisten osuus kansallisten hallitusten ministereistä on kasvanut 26 prosentista vuonna 2010 32 prosenttiin vuonna 2020; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja, sillä vain seitsemän jäsenvaltiota on saavuttanut sukupuolten tasapuolisen edustuksen hallituksen kokoonpanossa; toteaa, että alue- ja paikallistasolla muutosvauhti on edelleen erittäin hidas, sillä vain 29 prosenttia edustajista oli naisia vuonna 2019, ja Unkarissa, Slovakiassa ja Romaniassa alue-edustustojen jäsenistä yli 80 prosenttia on miehiä;

ottaa huomioon, että oikeutta samaan palkkaan samanarvoisesta työstä ei useissa olosuhteissa taata, vaikka se olisi sisällytetty lainsäädäntöön; ottaa huomioon, että tällaisen syrjinnän perimmäisiin syihin on puututtava joko suojelemalla ja parantamalla työntekijöiden oikeuksia tai tehostamalla yritysten valvontaa erityisesti kansallisten työsuojeluviranomaisten toimesta; ottaa huomioon, että työehtosopimusneuvottelut ovat avain sukupuolten epätasa-arvon kehityksen suunnanvaihtoon ja epätasa-arvon poistamiseen;

toteaa, että sukupuolten tasa-arvolla on läheinen yhteys vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja että kestävä kehitys sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän tehokas hallinta edellyttävät naisten osallistumista päätöksentekoon, jotta saadaan aikaan tasapuolinen ja oikeudenmukainen siirtymä, jossa ketään ei jätetä jälkeen; toteaa, että kaikkiin ilmastotoimiin ja digitaalipolitiikkoihin on sisällytettävä sukupuoleen liittyvä ja moniperusteinen näkökulma;

ottaa huomioon, että miesten mukanaolon ja isyyden vaikutukset perheisiin osoittavat, että hoivatyöhön osallistuvat miehet ovat tärkeitä lasten optimaalisen kehityksen kannalta ja voivat parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja auttaa korjaamaan sukupuolten eriarvioisuutta ihmissuhteissa; toteaa, että miesten osallistuminen voi auttaa ehkäisemään perheväkivaltaa ja edistää oikeudenmukaisempia yhteiskuntia;

ottaa huomioon, että sitkeässä istuvat sukupuolistereotypiat sekä miesten ja poikien rooleihin liittyvät odotukset voivat saada heidät haluttomiksi osoittamaan myönteisiä tunteita ja saada heidät kätkemään kielteiset tunteet, kuten surun ja ahdistuksen, mikä voi johtaa siihen, että miehet ja pojat ilmaisevat enemmän aggressiota ja vihaa kuin naiset; toteaa, että tämä voi saada miehet ja pojat todennäköisemmin harjoittamaan väkivaltaa, kuten sukupuolistunutta väkivaltaa;

ottaa huomioon, että sukupuolten epätasapaino on pysyvä ilmiö keskuspankeissa, jotka ovat talouden päätöksenteon kulmakiviä ja jotka muokkaavat yhteiskunnallista poliittista ja taloudellista todellisuutta; katsoo, että kaikkia jäsenvaltioiden keskuspankkeja johtaa nykyisin mies, ja että viime vuonna EU:n kansallisten keskuspankkien keskeisten päätöksentekoelinten johtopaikoista vain neljäsosa (24,6 prosenttia) oli naisilla;

ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutti on päätellyt, että jäsenvaltioiden tulokset sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa ovat heikentyneet vuodesta 2012; toteaa, että vaikka hallitusten sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen julkishallinnossa on hieman lisääntynyt, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen rakenteiden saatavuus on heikentynyt ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineiden käyttö ovat vähentyneet;

Tasa-arvoinen talous

korostaa, että työnteko-oikeuden kunnioittaminen sekä samapalkkaisuus ja yhtäläinen kohtelu ovat olennaisia edellytyksiä naisten yhtäläisille oikeuksille, taloudelliselle riippumattomuudelle ja uran toteutumiselle; korostaa, että naisten yhtäläiset mahdollisuudet ja suurempi osallistuminen työmarkkinoille lisäävät taloudellista vaurautta Euroopassa; katsoo, että sukupuolten välisen epätasa-arvon torjumisen on oltava keskeinen näkökohta työpaikalla; muistuttaa, että naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisten ja vähimmäispalkkaa saavien joukossa, osa-aikatyössä ja epävarmoissa työsuhteissa; tunnustaa kaikkien naisten ja miesten yhtäläisen oikeuden kohtuulliseen palkkaan, joka turvaa tyydyttävän elintason heille ja heidän perheilleen; vaatii siksi, että epävarmojen työsuhteiden torjuntaa olisi parannettava siten, että kaikki työntekijät saavat kohtuullisen palkan, joka on riittävä turvaamaan heille ja heidän perheilleen kohtuullisen elintason, lakisääteisten vähimmäispalkkojen asettamista koskevien mekanismien tai työehtosopimusten avulla noudattaen periaatetta, jonka mukaan jokaiseen vakituiseen työhön on liityttävä tosiasiallinen työsuhde, jossa tunnustetaan ja vahvistetaan oikeudet työpaikalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään toimintapolitiikkoja, joilla pyritään poistamaan epävarmat työsuhteet ja tahdonvastainen osa-aikatyö, jotta voidaan parantaa naisten tilannetta työmarkkinoilla; kannustaa jäsenvaltioita puuttumaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa miesten ja naisten väliseen eriarvoisuuteen toimintapolitiikoilla, joilla parannetaan kaikkien työntekijöiden työn arvostusta, palkkoja ja työoloja sekä heidän perheidensä elinoloja;

korostaa tarvetta kiinnittää erityistä huomiota maitaan kansainvälisissä ja eurooppalaisissa kilpailuissa edustavien ammatti- ja huipputason urheilijoiden tilanteeseen ja oikeuksiin sekä heidän urheilu-uransa aikana että sen jälkeen; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että lapsilla ja nuorilla on täysi oikeus osallistua urheiluun, ja torjumaan kasvavaa sosiaalista jakoa urheilun saavutettavuudessa;

on huolissaan vuosien 2020 ja 2021 2020 tasa-arvoindeksin tuloksista; korostaa, että yli kolmasosa jäsenvaltioista sai alle 60 pistettä vuonna 2018 (28); pitää valitettavana, että tasa-arvon saavuttamisessa on edistytty hitaasti ja että kaikki jäsenvaltiot eivät pidä sitä poliittisen päätöksenteon painopisteenä; pitää valitettavana, että Slovenia on taantunut sukupuolten tasa-arvon alalla ja että sen pisteet laskivat 0,1 pistettä vuonna 2019; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan käytännön toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ja työhön ja saada asianmukaiset työolot, mukaan lukien työ, jossa on samat oikeudet ja sama palkka sekä oikeudenmukaiset korvaukset erityisesti naisvaltaisilla aloilla; tunnustaa työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusneuvottelujen roolin eriarvoisuuden torjumisessa ja poistamisessa edistämällä sukupuolten tasa-arvoa ja puuttumalla naisiin heidän kaikessa moninaisuudessaan kohdistuvaan palkkasyrjintään ja kehottaa noudattamaan oikeudellisesti ja tosiasiallisesti periaatetta, jonka mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa;

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen palkkauksen avoimuutta koskevista sitovista toimenpiteistä tärkeänä aloitteena puolustaa ja soveltaa miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatetta, mutta korostaa, että pelkästään palkkauksen avoimuudella ei voida puuttua palkkaeron taustalla olevaan syvälle juurtuneeseen sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen; kehottaa jäsenvaltioita määrittelemään selkeät tavoitteet sukupuolten palkka- ja eläke-erojen kaventamiseksi; korostaa tarvetta sisällyttää tähän toimintasuunnitelmaan moniperusteinen näkökulma sekä tiettyihin ryhmiin kuuluvien naisten kohtaaman syrjinnän erilaiset realiteetit ja kokemukset;

korostaa, että on tärkeää, että jäsenvaltiot määräävät määrätietoisia toimenpiteitä, myös seuraamuksia, jos yritykset eivät noudata sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja sukupuolivinoumia torjuvaa työlainsäädäntöä; korostaa, että on varmistettava ehdollisuus myönnettäessä EU:n varoja yrityksille, jotka eivät takaa työntekijöiden oikeuksia erityisesti syrjimällä naisia lainsäädännön vastaisesti; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että kaikissa talousarviomäärärahoissa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä noudatetaan naisten ja miesten tasa-arvon periaatetta sekä edistetään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sukupuolitietoista budjetointia kaikissa EU:n politiikoissa; kehottaa sisällyttämään tasa-arvoindeksin sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun ja tarjoamaan sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja nykyisistä indikaattoreista, jotta maakohtaisiin haasteisiin voidaan vastata paremmin; kehottaa tukemaan naisten taloudellista riippumattomuutta edistäviä toimia kaikkien EU:n ohjelmien ja rakennerahastojen avulla, esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston strategisella täytäntöönpanolla, jolla olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa, parannettava naisten pääsyä ja paluuta työmarkkinoille sekä torjuttava naisten työttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä kaikenlaista syrjintää; kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kautta ennakoivia toimenpiteitä naisten työllisyyden tukemiseksi maaseutualueilla;

korostaa, että on tärkeää varmistaa, että jokaisella on sukupuolesta riippumatta oikeus tehdä työtä ja yhteensovittaa työ- ja yksityiselämänsä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan edelleen äitiys- ja isyysetuuksia parantamalla tasa-arvoisen ja täysin palkallisen loman jaksoja, jotta miehet voivat osallistua yhtä lailla palkattomaan työhön, hoitovastuu mukaan lukien, ottaen samalla huomioon Maailman terveysjärjestön suosituksen; kehottaa takaamaan käytännössä oikeuden joustavaan työjärjestelyyn äitiys-, isyys- ja vanhempainloman jälkeen, jotta molemmat vanhemmat voivat tasapuolisesti jakaa ja tasapainottaa työn ja hoitovastuun; kehottaa tukemaan näitä toimia investoimalla nykyaikaiseen, laadukkaaseen ja paikalliseen infrastruktuuriin ja rahoittamalla palveluja ja lähihoitajia, jotta varmistetaan yleinen varhaiskasvatus ja lastenhoito, myös julkisten palvelujen avulla;

panee merkille, että covid-19-pandemia on vaikuttanut voimakkaasti naisten ja erityisesti työssäkäyvien naisten elämään; panee merkille, että kohtuuttoman suuri osa pandemian aiheuttamasta taakasta kohdistui etätyötä tekeviin naisiin, joiden elämästä tuli vaikeampaa, kun he joutuivat yhdistämään työn, lastenhoidon ja kotityöt; huomauttaa, että monien naisten menot kasvoivat samalla kun palkka pieneni;

korostaa, että naisten työllisyysastetta on nostettava EU:ssa; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla saadaan aikaan työpaikkoja ja palkankorotuksia, torjutaan tehokkaasti työttömyyttä ja edistetään kokoaikaista työtä kaikille naisille; kehottaa kehittämään nykyisiä kansallisia järjestelmiä ja painottamaan siinä erityisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja ja edistämään niiden sitovuutta, elvyttämään työllisyyttä ja torjumaan epävarmoja työsuhteita; panee merkille, että miehiin ja naisiin kohdistuu erilaisia riskejä työssä, ja korostaa siksi, että on tärkeää soveltaa sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa lähestymistapaa työterveyteen ja -turvallisuuteen varmistamalla, että työaika järjestetään siten, että taataan sekä miehille että naisille yhtäläinen päivittäinen ja viikoittainen lepoaika, tauot ja lomat ja varmistetaan asianmukaiset työolot; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kannustamaan työnantajia toteuttamaan perheystävällisiä toimenpiteitä, kuten mahdollisuutta lyhentää miesten ja naisten työaikoja, jotta voidaan taata lasten hoito ja koulutus;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan paremmin periaatetta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka kaikilla talouden aloilla; kehottaa tätä varten luomaan sukupuolineutraaleja työn arviointivälineitä ja luokituskriteerejä tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja kunnioittaen niiden itsenäisyyttä sekä työehtosopimuksia ja kansallisia työmarkkinaperinteitä ja -malleja, jotka voivat osaltaan parantaa työn arvostusta ja saavuttaa siten oikeudenmukaisempi palkka naisvaltaisilla aloilla;

10.

kehottaa EU:ta esittämään politiikkatoimia, ohjelmia, rahoitusta ja suosituksia, joilla edistetään siirtymistä hoivatalouteen, jotta voidaan edetä kohti yhteiskuntia, joissa elämä ja kaikkien hyvinvointi asetetaan etusijalle ja joissa sekä palkatun että palkattoman hoivatyön arvo asetetaan talouksiemme keskiöön ja vastataan samalla sosiaalisiin vaikutuksiin, joita aiheutuu hoitovastuussa oleville;

11.

kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan sekä miesten että naisten yrittäjyyttä EU:ssa edistämällä verotukseen, talouteen ja rahoitukseen liittyviä toimenpiteitä; katsoo, että näiden toimenpiteiden toteuttaminen on tärkeä aloite, jonka avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vähentää yrittäjille aiheutuvaa taloudellista taakkaa;

12.

korostaa, että on äärimmäisen tärkeää poistaa verotukseen liittyvät sukupuoleen perustuvat vääristymät ja muut eriarvoisuudet, ja katsoo, että tämä on otettava huomioon verojärjestelmissä, myös henkilökohtaistissa tuloverojärjestelmissä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että veropolitiikalla, myös verotuksella, torjutaan ja poistetaan sosioekonomista eriarvoisuutta ja sukupuolten epätasa-arvoa niiden kaikissa ulottuvuuksissa;

13.

huomauttaa, että covid-19-pandemia on tuonut esiin naispuolisten intellektuellien (tutkijat, arkkitehdit ja muut) epävarman tilanteen, sillä vakaiden työsuhteiden puuttuessa he ovat joutuneet erityisesti kärsimään; korostaa, että on toteutettava poikkeuksellisia toimenpiteitä jäsenvaltioiden rajoitustoimenpiteiden seurausten lieventämiseksi ja että on tärkeää toteuttaa rakenteellisia toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon tasa-arvo työssä ja jokapäiväisessä elämässä ja jotka vahvistavat naisten oikeuksia;

14.

korostaa sosiaalialalla työskentelevien naisten roolia; toteaa, että pandemia on lisännyt heidän työtaakkansa ja että alhaiset palkat, lisääntynyt hyväksikäyttö (erityisesti maahanmuuttajanaisten) ja sellaisten henkilöiden palkkaaminen, joilla ei ole koulutusta tai pätevyyttä suoritettaviin tehtäviin, heikentävät sosiaalialalla työskentelevien naisten työ- ja elinoloja; korostaa, että on tärkeää parantaa työoloja ja palkkaa, noudattaa työaikoja ja käyttää työehtosopimusneuvotteluja työolojen noudattamisen takaamiseksi;

Sukupuolistuneen väkivallan kitkeminen

15.

muistuttaa tapauksista, joissa naisia on kohdeltu epätasa-arvoisesti ja häiritty työelämässä, ja painottaa, että on torjuttava naisiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä, eriarvoisuutta, syrjintää ja väkivaltaa, sekä toteaa, että työpaikkakiusaaminen johtaa siihen, että naiset jäävät valitsemansa uran ulkopuolelle, ja vahingoittaa vakavasti naisten psyykkistä ja fyysistä terveyttä; toteaa, että naiset joutuvat miehiä todennäköisemmin seksuaalisen häirinnän kohteiksi; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 190, jotta voidaan noudattaa väkivallan ja häirinnän lopettamista työelämässä koskevia maailmanlaajuisia normeja, ja kotitaloustyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen nro 189, jonka on ratifioinut vain kahdeksan maata ja jonka tarkoituksena on antaa oikeudellinen tunnustus kotitaloustyölle, ulottaa oikeudet koskemaan kaikkia kotitaloustyöntekijöitä, erityisesti epävirallisessa taloudessa työskenteleviä naisia, sekä estää rikkomukset ja väärinkäytökset; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laatimaan Me Too -lainsäädäntöä, jolla torjutaan seksuaalista häirintää työpaikalla; kehottaa jäsenvaltioita, työnantajia ja ammattiyhdistyksiä varmistamaan, että niillä on käytössä asianmukaiset menettelyt vahingollista ilmapiiriä luovien sukupuoleen perustuvan syrjinnän, seksuaalisen häirinnän ja sukupuolistuneen väkivallan ehkäisemiseksi, ja että ne suojelevat sukupuolistuneen väkivallan uhreja ja varmistavat sukupuolistunutta väkivaltaa koskevan vastuuvelvollisuuden työpaikoilla tai organisaatioissaan;

16.

tuomitsee kaikenlaisen väkivallan, joka kohdistuu naisiin ja tyttöihin kaikessa heidän monimuotoisuudessaan; painottaa olevansa sitoutunut sukupuolistuneen väkivallan torjumiseen; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita, myös Bulgariaa, Tšekkiä, Unkaria, Latviaa, Liettuaa ja Slovakiaa, ratifioimaan ja/tai panemaan asianmukaisesti täytäntöön Istanbulin yleissopimuksen, jossa muiden kysymysten ohella korostetaan yhteiskuntamme sukupuolirooleja koskevia väärinkäsityksiä, kuten ”perinteisiä perhearvoja”, ja pyritään torjumaan sortavaa suhtautumista naisiin; muistuttaa, että yleissopimusta olisi pidettävä vähimmäisstandardina, ja toistaa painokkaasti aiemman kehotuksensa kattavasta lainsäädännöstä, joka kattaa kaikki sukupuolistuneen väkivallan muodot, parhaana keinona tällaisen väkivallan lopettamiseksi;

17.

toteaa, että miesten ja naisten välinen väkivalta lisääntyy kaikenlaisissa hätätilanteissa, niin talouskriiseissä, konflikteissa kuin epidemioissakin; toteaa, että covid-19-pandemiaan liittyvien sulkutoimien, joihin sisältyi liikkumisrajoituksia ja sosiaalista eristämistä, aiheuttama eriarvoisuus sekä taloudellinen ja sosiaalinen paine johtivat naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymiseen; huomauttaa, että monet naiset olivat suljettuina koteihinsa yhdessä väkivallantekijänsä kanssa; panee merkille, että yleisesti ottaen perheväkivalta lisääntyi jopa 30 prosenttia joissakin jäsenvaltioissa ensimmäisten sulkutoimien aikana (29); kehottaa jäsenvaltioita laatimaan ja panemaan täytäntöön tehokkaita toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että poliisi ja muut viranomaiset tunnistavat ja jäljittävät hyväksikäyttöön syyllistyneet, jotta voidaan auttaa ehkäisemään väkivaltaa ja kuolemantapauksia sekä tarjoamaan suojaa, tukea ja korvauksia väkivallan uhreiksi joutuneille naisille, ja varmistamaan, että jäsenvaltiot lisäävät resursseja ja huolehtivat resurssien asianmukaisuudesta ja toimivat tehokkaammin; korostaa, että tarvitaan erityisiä ohjelmia väkivallan uhrien suojelemiseksi ja seuraamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan sosiaalista tukea ja parannetaan oikeussuojan ja turvakotien sekä ennaltaehkäisevän, hoitavan ja kuntouttavan mielenterveydenhuollon saatavuutta;

18.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen ehdottaa toimenpiteitä naisiin kohdistuvan kyberväkivallan torjumiseksi; katsoo, että naisiin ja tyttöihin kohdistuvan verkkoväkivallan rajatylittävä luonne edellyttää EU:n yhteisiä vastatoimia; korostaa, että jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmia, joilla tuodaan paremmin esiin perheväkivallan, rikosten uusimisen ja naismurhien riski ja ehkäistään niitä sekä toteutetaan toimenpiteitä kaikenlaisen verkkoväkivallan poistamiseksi; korostaa kiireellistä tarvetta suojella naisia ja tyttöjä väkivallalta verkossa ja verkon ulkopuolella ja muistuttaa, että naisiin kohdistuva väkivalta voi esiintyä monissa erilaisissa muodoissa; toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on sukupuoleen perustuvana väkivaltana luonteeltaan rakenteellista ja että se on yksi niistä keskeisistä sosiaalisista mekanismeista, joilla naiset pakotetaan alistettuun asemaan miehiin nähden; panee merkille, että tämäntyyppisestä väkivallasta ei edelleenkään raportoida eikä siihen reagoida riittävästi;

19.

korostaa, että miesten naisiin kohdistama väkivalta alkaa poikien tyttöihin kohdistamasta väkivallasta; korostaa, että kattava, ikätasoon soveltuva seksuaali- ja ihmissuhdekasvatus on avainasemassa, jotta voidaan estää sukupuolistunutta väkivaltaa ja antaa lapsille ja nuorille taidot, joita he tarvitsevat luodakseen turvallisia suhteita ilman seksuaalista, sukupuolistunutta ja parisuhdeväkivaltaa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön ennaltaehkäiseviä ohjelmia, mukaan lukien nuorille suunnatut koulutustoimenpiteet, jotka toteutetaan ottaen huomioon nuorten panos sellaisista asioista kuin turvallisten ja terveellisten suhteiden luomisen edellyttämät taidot, pinttyneet ennakkokäsitykset hoitovastuun epätasaisesta jakaantumisesta, naisten ja miesten tasa-arvo, keskinäinen kunnioitus, väkivallaton konfliktien ratkaiseminen ihmissuhteissa, sukupuolistunut naisiin kohdistuva väkivalta ja oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen;

20.

korostaa, että sukupuolten eriytyminen koulutuksessa, erityisesti yhden sukupuolen hallitseva asema tietyissä taidoissa, on lisääntynyt hieman vuodesta 2010 lähtien, ja tilanne on huonontunut 13 jäsenvaltiossa ja muissa tapauksissa pysynyt lähes ennallaan (30); korostaa, että tämä on edelleen merkittävä este sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki ihmiset voivat täysimittaisesti hyödyntää yhtäläisiä mahdollisuuksia niin, että he voivat kehittää itseään ilman, että sukupuoleen perustuvat rakenteet, ennakkoluulot ja stereotyyppiset käsitykset ovat esteenä; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan seksismiä ja haitallisia sukupuolistereotypioita koulutusjärjestelmissään sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) ura-aloihin liittyvää työmarkkinoiden sukupuolittunutta segmentoitumista investoimalla naisten viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen ja arkioppimiseen sekä elinikäiseen oppimiseen ja ammatilliseen koulutukseen, jotta varmistetaan naisten pääsy laadukkaisiin työpaikkoihin ja mahdollisuus kouluttautua uudelleen ja parantaa osaamistaan työmarkkinoiden tulevia tarpeita varten ja jotta estetään työmarkkinoiden haitallinen eriytyminen sukupuolen mukaan;

21.

korostaa, että seksuaalinen hyväksikäyttö on vakava väkivallan ja hyväksikäytön muoto, josta kärsivät enimmäkseen naiset ja lapset; muistuttaa erityisesti, että EU:ssa lähes kolme neljäsosaa kaikista ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttöjä, joita kaupataan pääasiassa seksuaalista hyväksikäyttöä varten; korostaa, että seksuaalista hyväksikäyttöä varten käytävä ihmiskauppa, erityisesti naisten ja lasten kauppa, on orjuuden muoto ja loukkaa ihmisarvoa; korostaa, että ihmiskauppa lisääntyy maailmanlaajuisesti ja että sitä ruokkii yhä tuottoisampi järjestäytynyt rikollisuus; korostaa, että ihmiskauppaan on tärkeää soveltaa sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa, ja painottaa, että jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä rahoitus sosiaaliselle ja psykologiselle tuelle ja julkisten palvelujen saatavuus ihmiskaupan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreille sekä tarjottava erityispalveluita, joilla huolehditaan haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen sosiaalisesta osallisuudesta; kehottaa jäsenvaltioita panemaan ihmiskaupan vastaisen direktiivin (31) täysimääräisesti täytäntöön ja lopettamaan kiireellisesti mahdollisten uhrien vangitsemisen tai karkottamisen; korostaa kuitenkin, että seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalisessa tarkoituksessa tapahtuva ihmiskauppa perustuvat kysyntään ja että niiden torjumiseksi on keskityttävä ennaltaehkäisevään työhön ja kysynnän lopettamiseen; vaatii, että kaiken seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön on perustuttava suostumuksen käsitteeseen; korostaa, että vain vapaaehtoisia seksuaalisia tekoja olisi pidettävä laillisina; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle seksuaalista hyväksikäyttöä varten tapahtuvan ihmiskaupan ehkäisemisen, myös tiedotus-, valistus- ja koulutuskampanjoiden avulla, hyväksymällä toimenpiteitä ja ohjelmia kysynnän hillitsemiseksi ja vähentämiseksi sekä hyväksymällä tulevaisuudessa asiaa koskevaa lainsäädäntöä;

22.

korostaa, että sukupuolistuneella väkivallalla on yhtymäkohtia monien sorron muotojen kanssa; painottaa, että vammaiset naiset ja tytöt kokevat väkivaltaa eri muodoissa 2–5 kertaa muita naisia ja tyttöjä todennäköisemmin; korostaa, että EU:n on vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen osapuolena toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vammaiset naiset ja tytöt voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista; panee merkille, että vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea suositteli vuonna 2015, että EU:n olisi edistettävä tämänsuuntaisia toimiaan muun muassa ratifioimalla Istanbulin yleissopimus;

23.

pitää myönteisenä kaikkien vapauksien yksiselitteistä puolustamista kaikkialla maailmassa ja tuomitsee toimenpiteet, jotka heikentävät oikeuksia, vapauksia ja takeita, sekä kaikenlaiset, mihin tahansa seikkaan perustuvat ennakkoluulot ja kaikenlaisen syrjinnän; kehottaa torjumaan tehokkaasti sukupuolistunutta väkivaltaa, mukaan lukien nuorille suunnatuilla ja heidän panoksensa huomioon ottavilla koulutustoimilla, sekä varmistamaan, että kaikki nuoret saavat kattavaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin sekä ihmissuhteisiin liittyvää koulutusta; kehottaa toteuttamaan lisätoimia sukupuolistereotypioiden torjumiseksi muun muassa keskittymällä miehiin ja poikiin ja kyseenalaistamalla vahingolliset suhteet ja sukupuolinormit; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan selkeämpiä näihin vahingollisiin normeihin kohdistettuja toimenpiteitä, koska sukupuolistereotypiat ovat yksi sukupuolten epätasa-arvon perimmäisistä syistä ja vaikuttavat kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin; korostaa, että on tärkeää puuttua erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten köyhyyteen ja kasvavaan eriarvoisuuteen;

24.

korostaa, että kaikissa sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen tähtäävissä strategioissa on otettava huomioon kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot, mukaan lukien naisten saamien oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien heikentyminen ja niiden loukkaaminen; muistuttaa, että terveydenhuollon ja terveydenhoitopalvelujen, myös julkisten palvelujen, saatavuutta, turvallisen, laillisen ja maksuttoman abortin saatavuutta sekä psykologisen tuen saatavuutta väkivallan uhreina olleille naisille olisi pidettävä ensisijaisina; korostaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien loukkaaminen, kuten turvallisen ja laillisen abortin epääminen, on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muoto; korostaa, että naisten ja tyttöjen itsemääräämisoikeus ja heidän kykynsä tehdä vapaita ja riippumattomia päätöksiä omasta kehostaan ja elämästään ovat ennakkoedellytyksiä heidän taloudelliselle riippumattomuudelleen ja siten sukupuolten tasa-arvolle ja sukupuolistuneen väkivallan poistamiselle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tukeaan ihmisoikeuksien puolustajille, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia edistäville terveydenhoitopalvelujen tarjoajille, naisten oikeuksien ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien alan kansalaisjärjestöille, jotka ovat keskeisiä toimijoita sukupuolten kannalta tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ja tärkeitä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen tarjoajia ja niitä ja lisääntymisterveysmarkkinoita koskevan tiedon levittäjiä;

Terveys, koulutus, osallisuus ja köyhyys

25.

korostaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon ja muun terveydenhuollon saatavuus naisille on perusoikeus, jota on tuettava eikä sitä saa millään tavoin heikentää tai poistaa; muistuttaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvät palvelut ovat olennaisia terveydenhuoltopalveluja, joiden olisi oltava kaikkien, myös maahanmuuttaja- ja pakolaisnaisten, saatavilla; tuomitsee sellaisten sukupuolten tasa-arvoa ja feminismiä vastustavien liikkeiden toimet Euroopassa ja maailmanlaajuisesti, jotka hyökkäävät järjestelmällisesti naisten ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksia, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeudet, vastaan; kehottaa komissiota tuomitsemaan jyrkästi naisten oikeuksien, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien sekä hlbtiq+-henkilöiden oikeuksien taantumisen joissakin jäsenvaltioissa ja käyttämään kaikkia käytettävissään olevia valtuuksia vahvistaakseen toimia tämän taantumisen torjumiseksi, mukaan lukien EU:n naisten oikeuksien puolustajille ja naisten oikeuksia ajaville järjestöille sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien sekä hlbtiq+-henkilöiden parissa työskenteleville järjestöille annettavan tuen vahvistaminen;

26.

korostaa, että jäsenvaltioiden on hyväksyttävä toimintapolitiikkoja, joissa painotetaan erityisesti terveydenhuoltojärjestelmien ja -palvelujen parantamista sekä tautien ehkäisyä ottaen huomioon myös sukupuolisensitiiviset näkökohdat takaamalla esteetön ja laadukas terveydenhuolto ja varmistamalla, että käytettävissä on tarvittavat resurssit tärkeimpien kansanterveydellisten ongelmien, kuten tämänhetkisestä pandemiasta johtuvien ongelmien, torjumiseksi; korostaa, että terveyserot kasautuvat heikosti koulutetuille naisille ja vammaisille naisille, joilla molemmilla ryhmillä on sekä heikko terveys että huonot mahdollisuudet saada terveyspalveluja; korostaa, että covid-19-pandemiaan liittyvät sulkutoimet ovat rajoittaneet terveydenhuollon saatavuutta joissakin jäsenvaltioissa ja että konsultaatioita, hoitoja ja diagnooseja ei ole aina annettu; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä, myös julkisia palveluja, jotta voidaan nopeuttaa peruutettujen konsultaatioiden, hoitojen ja diagnoosien saantia;

27.

suhtautuu myönteisesti Barcelonan tavoitteiden tulevaan uudelleentarkasteluun ja korostaa tarvetta saavuttaa ne ja tarjota varhaiskasvatusta ja lastenhoitoa, julkinen esiopetus mukaan luettuna; korostaa tarvetta tarjota varhaiskasvatus- ja hoitopalveluja, jotka ovat aidosti kaikkien lasten saatavilla ja joilla on keskeinen rooli naisten työmarkkinoille osallistumisen lisäämisessä, erityisesti covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten valossa; toteaa, että on tarpeen luoda ja laajentaa vanhusten ja vammaisten tukipalveluja sekä kehittää pitkäaikaishoitopalveluja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita saavuttamaan nämä tavoitteet, jotka ovat keskeisiä sukupuolten tasa-arvon ja tasavertainen tulonsaaja / tasavertainen huoltaja -mallin edistämisen kannalta;

28.

korostaa, että köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen on painottunut tiettyihin naisryhmiin, kuten yksinhuoltajaäidit, yli 65-vuotiaat naiset, vammaiset naiset sekä heikosti koulutetut ja maahanmuuttajataustaiset naiset; korostaa, että on tärkeää torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä sen monitahoisia syitä; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä ikääntyneiden ja eläkkeellä olevien naisten köyhyysriskin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, kun otetaan huomioon väestön ikääntyminen ja ikääntyneiden naisten osuus heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien keskuudessa; katsoo, että on välttämätöntä puuttua työ- ja yksityiselämän tasapainoon ja kuroa umpeen sukupuolten välinen eläke-ero takaamalla kaikille naisille oikeudenmukainen eläke ja mahdollisuus käyttää yleisiä ja yhteisvastuullisia sosiaaliturvajärjestelmiä sekä panemalla paremmin täytäntöön samapalkkaisuuden periaate, jotta voidaan kuroa umpeen sukupuolten välinen palkkaero ja estää sen kasvaminen naisten työurilla; on erittäin huolissaan siitä, että sukupuolten välinen köyhyysero on kasvanut 21 jäsenvaltiossa vuodesta 2017 lähtien (32);

29.

korostaa, että edelleen ajatellaan virheellisesti, että naisten asunnottomuus on suhteellisen vähäinen sosiaalinen ongelma Euroopassa; huomauttaa, että naisten asunnottomuuden luonnetta ja laajuutta koskevia perustietoja on vähän, mikä vähentää tämän ongelman näkyvyyttä; korostaa, että on tärkeää tunnustaa sukupuolistunut väkivalta ja sukupuoleen perustuvat trauman kokemukset naisten asunnottomuuden perimmäisenä syynä sekä tarkastella laajempia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka liittyvät laajempiin sosioekonomisiin ja rakenteellisiin esteisiin, kuten köyhyyteen, kohtuuhintaisten asuntojen puutteeseen ja muihin rakenteellisiin tekijöihin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolinäkökulman asunnottomuutta koskeviin politiikkoihin ja käytäntöihin ja laatimaan erityisstrategian naisten asunnottomuuden torjumiseksi sekä varmistamaan, että palvelut toimivat asianmukaisesti ja tehokkaasti niin, että ne vastaavat asunnottomien naisten tarpeita;

30.

muistuttaa tarpeesta torjua syrjinnän moniperusteisia muotoja, jotka kohdistuvat erityisesti syrjäytyneisiin ryhmiin, kuten vammaiset naiset, mustat naiset, maahanmuuttajat, etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset ja romaninaiset, ikääntyneet naiset, yksinhuoltajaäidit, hlbtiq+-henkilöt ja kodittomat naiset; korostaa, että EU:n politiikoissa ja aloitteissa on vastattava heidän tarpeisiinsa ja huolenaiheisiinsa; kehottaa komissiota laatimaan erityisiä moniperusteisen kehyksen täytäntöönpanoa koskevia suuntaviivoja ja esittämään EU:n toimintasuunnitelman, joka sisältää erityistoimenpiteitä, joilla parannetaan moniperusteista syrjintää kohtaavien naisten sosioekonomista tilannetta ja torjutaan köyhyyden ja epävarman työn naisistumista;

Tasa-arvo jokapäiväisessä elämässä

31.

toteaa, että on olennaisen tärkeää varmistaa laaja joukko tehokkaita, asianmukaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä syrjivien asenteiden ja käytäntöjen torjumiseksi, yhtäläisten mahdollisuuksien ja samapalkkaisuuden saavuttamiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi siten, että keskitytään erityisesti covid-19-pandemian vaikutuksiin, edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa syrjinnän torjumiseksi ja annetaan naisille mahdollisuus käyttää kansalaisoikeuksiaan ja poliittisia oikeuksiaan yhdenvertaisesti ja osallistua täysimääräisesti yhteiskuntamme kaikkiin osa-alueisiin; korostaa tarvetta varmistaa riittävät investoinnit yleishyödyllisiin palveluihin ja julkisiin palveluihin, erityisesti terveydenhuoltoon, koulutukseen ja liikenteeseen, naisten riippumattomuuden, tasa-arvon ja emansipaation edistämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan erityisiä sosiaalisia ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia toimia, joilla torjutaan sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden riskiä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten asumisen, liikenteen ja energian saatavuuden osalta;

32.

on erittäin huolissaan siitä, ettei Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan eikä siihen liittyviin ilmasto- ja ympäristöaloitteisiin sisälly sukupuolinäkökulmaa; kehottaa komissiota täyttämään velvoitteensa sisällyttää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikkiin EU:n politiikkoihin, myös EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikkoihin: kehottaa lisäämään näihin politiikkoihin perusteellisen sukupuolianalyysin sen varmistamiseksi, että niillä puututaan sukupuolten eriarvoisuuteen ja muihin sosiaalisen syrjäytymisen muotoihin; kehottaa komissiota laatimaan etenemissuunnitelman ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen COP 25-kokouksessa hyväksytyn uudistetun sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman sitoumusten täyttämiseksi ja nimeämään sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastonmuutosta käsittelevän EU:n pysyvän yhteyspisteen, jolla on riittävät talousarvioresurssit, sekä toteuttamaan ja seuraamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon ottavia ilmastotoimia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti;

33.

korostaa naisten merkittävää panosta työllisyyden, kulttuurin, koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen aloilla; toteaa, että kulttuuri- ja taidealalla työskentelevien naisten, mikro- ja pienyrityksiä johtavien naisten sekä maatiloilla työskentelevien naisten ja maaseutuyhteisöissä asuvien naisten elinolot ovat heikentyneet merkittävästi covid-19-pandemian aikana tapahtuvan liike- ja kulttuuritoiminnan keskeyttämisen vuoksi;

34.

kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan mahdollisimman pian yhteisen kannan uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevasta ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (33), jonka käsittely on pysähtynyt sen jälkeen, kun parlamentti hyväksyi sen huhtikuussa 2009;

35.

palauttaa mieliin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen merkityksen järjestelmällisenä lähestymistapana sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi; on sen vuoksi tyytyväinen komission perustamaan tasa-arvotyöryhmään; korostaa avoimuuden ja naisten oikeuksia edistävien järjestöjen ja taustoiltaan erilaisten kansalaisjärjestöjen osallistumisen merkitystä;

36.

katsoo, että on olennaisen tärkeää edistää naisten osallistumista urheilutoimintaan ja urheilurakenteisiin ja niiden kehittämiseen; toteaa, että on puututtava eriarvoisuuteen, joka koskeen naisten pääsyä urheiluun ja siitä palkitsemista;

37.

kehottaa jäsenvaltioita ja neuvostoa perustamaan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän neuvoston virallisen kokoonpanon, jotta luodaan tasa-arvoasioista vastaavia ministereitä varten erityinen keskustelufoorumi sen varmistamiseksi, että sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä keskustellaan korkeimmalla poliittisella tasolla, ja jotta helpotetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa EU:n politiikoissa;

38.

korostaa sukupuolitietoisen budjetoinnin merkitystä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaatteen soveltamiseksi kaikissa talousarviomenettelyissä;

39.

korostaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havaintoja siitä, että komissio ei ole vielä täyttänyt sitoumustaan soveltaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista EU:n talousarviossa; kehottaa siksi komissiota panemaan täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset vahvistaa sukupuolitietoista budjetointia tukevaa institutionaalista kehystä, tekemään sukupuolianalyysejä tarpeista ja vaikutuksista ja päivittämään paremman sääntelyn suuntaviivojaan, keräämään ja analysoimaan olemassa olevia sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja raportoimaan niistä järjestelmällisesti EU:n rahoitusohjelmia varten, hyödyntämään sukupuoleen liittyviä tavoitteita ja indikaattoreita edistymisen seuraamiseksi, kehittämään järjestelmän, jolla seurataan sukupuolten tasa-arvon tukemiseen osoitettuja ja käytettyjä varoja, ja raportoimaan vuosittain sukupuolten tasa-arvon alalla saavutetuista tuloksista;

40.

suhtautuu myönteisesti sitoumukseen ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon elpymis- ja palautumistukivälineessä, joka on suurin osa Next Generation EU -välinettä; pitää kuitenkin erittäin valitettavana, että näiden rahastojen sukupuolivaikutusten seuranta ja tuloksiin perustuvien jatkotoimien toteutus on vaikeaa, koska sukupuolisidonnaisia indikaattoreita ja tavoitteita ei ole; kehottaa siksi komissiota käyttämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja indikaattoreita erityisesti elpymis- ja palautumistulostaulussa, arvioimaan toteutettujen toimenpiteiden ja tulosten sukupuolivaikutuksia jäsenvaltioiden uudistuksia ja investointiohjelmia koskevien kansallisten suunnitelmien arvioinnin yhteydessä ja määräämään, että elpymis- ja palautumistukivälineen ja eurooppalaisen ohjausjakson hallinnassa on noudatettava sukupuolten tasapuolista edustusta;

41.

pitää valitettavana uuden sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU-strategian ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman välistä heikkoa yhteyttä; kehottaa komissiota vahvistamaan ilmastonmuutospolitiikan ja sukupuolten tasa-arvon välistä yhteyttä tulevissa ehdotuksissaan;

42.

kehottaa komissiota ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon kaikessa päätöksenteossa ja tekemään sukupuolivaikutusten arviointeja uutta politiikkaa laadittaessa, jotta voidaan varmistaa entistä johdonmukaisemmat ja näyttöön perustuvat EU:n politiikkatoimet, joilla unioni vastaa sukupuolten tasa-arvoon liittyviin haasteisiin; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan vastaavat toimenpiteet kansallisella tasolla;

o o

43.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24.

(2) EYVL L 359, 19.12.1986, s. 56.

(3) EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1.

(4) EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.

(5) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.

(6) EUVL L 68, 18.3.2010, s. 13.

(7) EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1.

(8) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 2.

(9) EUVL C 331, 18.9.2018, s. 60.

(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0379.

(11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0025.

(12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0024.

(13) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0058.

(14) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0314.

(15) Tasa-arvoindeksi 2020 -raportti.

(16) Eurostat, May 2021 Euroindicator: Euro area unemployment at 7,9 %, EU at 7,3 %, 1. heinäkuuta 2021.

(17) Tasa-arvoindeksi 2020.

(18) Maailman talousfoorumi, Global Gender Gap Report 2021, 31. maaliskuuta 2021.

(19) Maailman terveysjärjestö, Violence Against Women Prevalence Estimates, 2018: Global, regional and national prevalence estimates for intimate partner violence against women and global and regional prevalence estimates for non-partner sexual violence against women, 2021.

(20) Maailman terveysjärjestön Euroopan aluejohtajan Hans Henri P. Klugen lausunto lehdistölle, 7. toukokuuta 2020.

(21) Europol, Exploiting isolation: Offenders and victims of online child sexual abuse during the COVID-19 pandemic, 19. kesäkuuta 2020.

(22) Eurostat, Gender pay gap statistics, helmikuu 2021.

(23) Eurostat, EU children at risk of poverty or social exclusion, maaliskuu 2020.

(24) Komissio, 2021 report on gender equality in the EU.

(25) Komissio, 2021 report on gender equality in the EU.

(26) Eurocarers, The gender dimension of informal care, 2017.

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1158, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79).

(28) Kaikki sijat tasa-arvoindeksissä (EU-28 ja keskiarvo): Ruotsi (83,9), Tanska (77,4), Ranska (75,1), Suomi (74,7), Alankomaat (74,1), Yhdistynyt kuningaskunta (72,7), Irlanti (72,2), Espanja (72,0), Belgia (71,4), Luxemburg (70,3), EU:n keskiarvo (67,9), Slovenia (67,7), Saksa (67,5), Itävalta (66,5), Italia (63,5), Malta (63,4), Portugali (61,3), Latvia (60,8), Viro (60,7), Bulgaria (59,6), Kroatia (57.9), (Kypros 56,9) Liettua (56,3), Tšekki (56,2), Puola (55,8), Slovakia (55,5), Romania (54,4), Unkari (53) ja Kreikka (52,2).

(29) Gama, A., Pedro, A. R., de Carvalho, M. J. L., Guerreiro, A. E., Duarte, V., Quintas, J., Matias, A., Keygnaert, I. ja Dias, S., ”Domestic Violence during the COVID-19 Pandemic in Portugal”, Portuguese Journal of Public Health, 2020, 38 (Suppl. 1), s. 32–40.

(30) Euroopan tasa-arvoinstituutti, Gender segregation in education, training and the labour market: Review of the implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States, 2017.

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

(32) Tasa-arvoindeksi 2020 -raportti.

(33) Komission ehdotus, annettu 2. heinäkuuta 2008 (COM(2008)0426).

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/37

P9_TA(2021)0501

Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus EU:n omiin varoihin ja EU:n varojen väärinkäyttöön

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuksesta EU:n omiin varoihin ja EU:n varojen väärinkäyttöön keskittyen erityisesti yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin tarkastusten ja valvonnan näkökulmasta (2020/2221(INI))

(2022/C 251/03)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 310, 317 ja 325 artiklan,

—	ottaa huomioon unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (1) (PIF-direktiivi),

—	ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/843 (2),

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3) (varainhoitoasetus),

—	ottaa huomioon OLAFin kertomukset vuosilta 2019 ja 2020 ja OLAFin valvontakomitean toimintakertomukset vuosilta 2019 ja 2020,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 01/2019 ”EU:n varainkäyttöön liittyvien petosten torjunta: toimia tarvitaan”,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 06/2019 ”EU:n koheesiomenoihin kohdistuvien petosten torjunta: hallintoviranomaisten on kehitettävä havaitsemista, reagointia ja koordinointia”,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 13/2021 ”EU:n toimet rahanpesun torjumiseksi pankkisektorilla ovat hajanaisia ja täytäntöönpano on riittämätöntä”,

—	ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Komission petostentorjuntastrategia: tehostetut toimet EU:n talousarvion suojaamiseksi” (COM(2019)0196) ja sen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Fraud risk assessment” (SWD(2019)0171),

—

ottaa huomioon 3. syyskuuta 2020 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”31. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2019)” (PIF-kertomus) (COM(2020)0363) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2020)0156, SWD(2020)0157, SWD(2020)0158, SWD(2020)0159 ja SWD(2020)0160),

—	ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/785 unionin petostentorjuntaohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 250/2014 kumoamisesta (4),

—	ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (5),

—	ottaa huomioon Euroopan syyttäjänviraston Euroopan pääsyyttäjän nimittämisestä 23. lokakuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2019/1798 (6),

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

—	ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) vuoden 2019 raportin petoksista ja korruptiosta Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa ”Fraud and corruption in European Structural and Investment Funds – a spotlight on common schemes and preventive actions” (7),

—

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 julkistetut kansallisia petostentorjuntastrategioita koskevat suuntaviivat (8), jotka on laatinut jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) petostentorjunta-, raportointi- ja analyysiyksikön johtama ja koordinoima työryhmä,

—	ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2021 annetun komission tiedonannon järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2025 (COM(2021)0170),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston 7. heinäkuuta 2021 julkistaman tutkimuksen järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuksesta EU:n taloudellisiin etuihin,

—	ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2021 julkistetun komission neljän lainsäädäntöehdotuksen paketin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien EU:n sääntöjen yhdenmukaistamiseksi,

—	ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta – petosten torjunta – vuosikertomus 2019 (9),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0330/2021),

toteaa, että talousrikoksiin liittyy korruptiota, petoksia, pakottamista, väkivaltaa, vilpillistä yhteistoimintaa, estämistä ja uhkailua laittoman hyödyn hankkimiseksi, laittomasti hankittujen varojen alkuperän kätkemistä rahanpesun avulla ja mahdollisesti niiden käyttämistä muihin laittomiin tarkoituksiin, kuten terrorismin rahoitukseen;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan petosten ehkäisyyn ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota eikä komissiolla ole kattavia tietoja petosten laajuudesta, luonteesta ja syistä;

toteaa, että EU:ssa toimii kasvava määrä järjestäytyneitä rikollisryhmiä ja että niiden toiminta on usein rajatylittävää; toteaa, että ilmiö on yhä monimutkaisempi ja siihen liittyy globalisaation ja uusien teknologioiden vuoksi uusia rikollisen toiminnan markkinoita ja uusia toimintatapoja; toteaa, että mafiatyyppiset organisaatiot pyrkivät erityisen aktiivisesti pääsemään käsiksi EU:n varoihin eri jäsenvaltioissa;

D.	ottaa huomioon, että teknologian kehittyessä saadaan uusia havaitsemis- ja valvontavalmiuksia, jotka tehostavat tutkijoiden työtä ja mahdollistavat aiempaa älykkäämpien täytäntöönpanon valvontatoimien suunnittelun;

Järjestäytyneen rikollisuuden kohteena olevat EU:n varat

korostaa, että järjestäytyneet rikollisryhmät ovat soluttautuneet laajasti jäsenvaltioiden yhteiskunnallisiin ja poliittisiin rakenteisiin sekä talous-, rahoitus-, yritys- ja hallintorakenteisiin ja kykenevät pesemään rikosten, myös EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien rikosten, tuottaman valtavan taloudellisen hyödyn laillisessa taloudessa, joten ne ovat vakava uhka EU:n kansalaisten vapauksille; korostaa tätä taustaa vasten, että järjestäytynyt rikollisuus on vakava uhka demokratialle ja oikeusvaltiolle ja että on välttämätöntä torjua korruptiota ja estää järjestäytynyttä rikollisuutta soluttautumasta osaksi laillista taloutta, jotta voidaan taata yhdenvertainen kohtelu lain edessä, suojata kansalaisten oikeuksia ja hyvinvointia, estää väärinkäytökset ja varmistaa viranhaltijoiden vastuuvelvollisuus; pitää EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisiä ja koordinoituja toimia tarpeellisina;

toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttama haitta on erityisen merkittävä tuloihin liittyvien petosten, esimerkiksi tullipetosten, alalla; toteaa, että tullipetokset ovat merkittävä osa tuloihin liittyviä petoksia; toteaa, että tämäntyyppinen petos tehdään usein väärentämällä tuonti-ilmoituksia, käyttämällä vilpillisiä asiakirjoja tuotteiden tullaamiseen ja ilmoittamalla tuotteille väärä alkuperämaa EU:n polkumyyntitullien kiertämiseksi; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin toi äskettäin esiin tullitarkastuslainsäädännön ja sen soveltamisen puutteita, joiden vuoksi yhdenmukaistaminen, riskinarviointi ja tietojenvaihto unionissa ja jäsenvaltioiden kesken ovat riittämättömiä; on huolestunut siitä, että tämä antaa järjestäytyneelle rikollisuudelle mahdollisuuksia hyödyntää nykyisen järjestelmän heikkouksia ja kavaltaa tuloja unionilta ja sen jäsenvaltioilta; toteaa, että tullipetoksia tehdään usein myös ilmoittamalla EU:n alueelle tuotavien tuotteiden hinnat todellista alhaisemmiksi, jolloin petoksen tekijät voivat välttyä korkeammilta tuontitulleilta; toteaa, että OLAFin viime vuosina tutkimissa aliarvostusjärjestelyissä on pääasiassa ollut kyse Kiinasta tuotavista tuotteista; pitää myönteisenä OLAFin tekemää työtä, kun se on tutkinut näitä tapauksia, sillä se on vähentänyt EU:n talousarviolle aiheutuvia arvioituja tappioita yli miljardista eurosta (2017) 180 miljoonaan euroon (2020) (10); tähdentää, että tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta pyrkimyksiä aliarvottamispetosten torjumiseksi on jatkettava, koska petosjärjestelmät kehittyvät ja kehittävät uusia malleja etenkin verkkokaupan osalta;

toteaa, että arvonlisäveropetokset (alv-petokset) ovat toinen merkittävä tuloihin liittyvien petosten luokka; panee merkille, että alv-petoksella tarkoitetaan alv:n maksamisen välttämistä tai alv-palautusten hakemista kansallisilta viranomaisilta vilpillisesti laittomien liiketoimien jälkeen; toteaa, että tyypillisimmät alv-petoksen muodot ovat yhteisön sisäiset missing trader -petokset, verkkokauppapetokset ja tullimenettelyyn 42 kohdistuvat petokset; toteaa, että polttoainealalla alv-petosten riski on erityisen suuri ja että rikollisverkostot käyttävät hyväkseen alv-vapautusta koskevia sääntöjä ja erityyppisten polttoaineiden hinnaneroja, mikä aiheuttaa suuria tappioita verotuloissa; on huolestunut siitä, että rikollisryhmien on osoitettu vaihtavan tietämystä, tietoja ja tiedustelutietoa alv-petosten alalla, hyödyntävän laajalti uusia teknologioita, vaihtoehtoisia kryptovaluuttoja ja laillisten elinkeinorakenteiden puutteita tehostaakseen ja peitelläkseen rikollisia toimiaan ja saavan siten miljardivoittoja alv-petoksista; korostaa, että Europolin vuodelta 2021 peräisin olevan vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan Euroopan unionin uhkakuva-arvion mukaan alv-petosten tekijöillä on hyvät tiedot alv-järjestelmästä, lainsäädännöstä ja veromenettelyistä; pitää valitettavana yhteisön sisäisen alv-järjestelmän tämänhetkisiä systeemisiä heikkouksia ja riittämätöntä tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä;

pitää valitettavana, että unionin talousarvion menopuolella tukiin kohdistuu petoksia; panee erittäin huolestuneena merkille, että Europolin raporttien mukaan tällaisten tapausten määrä on tasaisesti lisääntynyt vuosien varrella; panee merkille, että tukipetoksia tapahtuu monilla EU:n menoaloilla, kuten maatalous-, koheesio-, tutkimus-, kehitys- ja ympäristöpolitiikassa; panee huolestuneena merkille, että vilpilliset hakemukset EU:n avustusten saamiseksi ja vilpilliset tarjoukset perustuvat yleensä vääriin ilmoituksiin, edistymiskertomuksiin ja laskuihin; huomauttaa, että usein tällaista rikollista toimintaa harjoittavat järjestäytyneet rikollisryhmät, kuten mafiatyyppiset ryhmät;

toteaa, että rikollisjärjestöille tyypillisten väkivallan muotojen yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle aiheuttamien ilmeisten vaarojen lisäksi järjestäytynyt rikollisuus voi aiheuttaa aivan yhtä vakavia ongelmia, kun rikollisjärjestöt soluttautuvat lailliseen talouteen ja niiden toiminta korruptoi viranhaltijoita ja ne pääsevät siten vaikuttamaan instituutioihin ja julkishallintoon; kehottaa jälleen EU:ta liittymään viipymättä lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) varsinaiseksi jäseneksi; korostaa tarvetta tarjota oikeuslaitokselle riittävät resurssit ja hyödyntää jäsenvaltioissa johdonmukaisesti kaikkia käytössä olevia välineitä petosten ja talousrikosten havaitsemiseksi ja niihin puuttumiseksi;

tähdentää, että yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on EU:n talousarvion suurin menoerä ja sen osuus kauden 2021–2027 kaikista talousarviomenoista on 31 prosenttia; korostaa, että on erittäin tärkeää, että YMP:n EU:n tason ja kansallisen tason valvontajärjestelmät toimivat asianmukaisesti siten, että voidaan varmistaa, että EU:n ja sen kansalaisten taloudellisia etuja suojataan tehokkaasti EU:n varojen väärinkäytöltä; panee merkille järjestäytyneen rikollisuuden erityisen vaikutuksen YMP:n varojen väärinkäyttöön; toteaa jälleen olevansa huolestunut siitä, että YMP:n tukien nykyinen rakenne kannustaa rikollisia ja oligarkkisia rakenteita harjoittamaan maananastusta; korostaa, että oligarkkiset rakenteet ovat YMP:lle taloudellisesti yhtä haitallisia tai vieläkin haitallisempia kuin järjestäytyneet rikollisryhmät ja että näiden rakenteiden tunnistaminen on olennaisen tärkeää tosiasiallisten viljelijöiden suojelemiseksi; korostaa, että viljelijöitä on suojeltava rikollisryhmien harjoittamalta pelottelulta, sillä rikollisryhmät pyrkivät saamaan itselleen näiden maata koskevat tuet; korostaa, että vähäinen avoimuus yhdistettynä korruptioon antaa rikollisjärjestöille mahdollisuuden pitää toimintansa salassa ja estää EU:n rahoituksen päätymisen sen aiotuille edunsaajille; toteaa jälleen, että tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää kehittää asianmukaisia unionin tason oikeudellisia välineitä maananastuksen torjumiseksi ja tehokkaan tietojenvaihdon mahdollistamiseksi; muistuttaa painokkaasti, että komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä on parannettava;

pitää ratkaisevan tärkeänä perustaa keskitetty yhteentoimiva tietokanta, joka sisältää standardoitua ja laadukasta tietoa EU:n tukien suorista ja lopullisista saajista, jotta voidaan tunnistaa petoksen tekijät, rikollisverkostot ja oligarkkirakenteet ja estää niitä käyttämästä väärin EU:n varoja; korostaa, että tällainen tietokanta tehostaisi huomattavasti lainvalvonnan valmiuksia periä takaisin väärinkäytettyjä varoja; painottaa, että tällaisen tietokannan luomiseksi on parannettava kansallisten ja EU:n tason tietokantojen välistä yhteentoimivuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä tällaisen keskitetyn tietokannan perustamiseksi Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden mukaisesti; korostaa, että tietojen on oltava riittävän laadukkaita ja saatavilla vakiomuodossa, jotta niitä voidaan vaihtaa ja yhdistellä automaattisesti; painottaa, että edunsaajilla on oltava oma tunniste, jolla varmistetaan, että heidät voidaan jäljittää kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikkien varojen osalta hallinnointimenetelmästä riippumatta; korostaa, että kattavien digitaalisten kiinteistörekisterien kaltaisten uusien teknologioiden käyttö on oleellisen tärkeää avoimuuden lisäämiseksi, tietojen keräämiseksi tehokkaasti ja riskien vähentämiseksi, jolloin petoksen tekijöille jää vähemmän mahdollisuuksia; pitää myönteisenä komission pyrkimyksiä tällaisten teknologioiden käytön laajentamiseen ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita nopeuttamaan näiden ratkaisujen käyttöönottoa; pitää tarpeellisena lisätä komission tai asianomaisten virastojen suorittamaa valvontaa myös karjankasvatuksen alalla ja erityisesti kutakin eläintä kohti myönnettävien varojen suhteen, ja toteaa, että karjan todellinen olemassaolo on voitava asianmukaisesti varmistaa;

huomauttaa, että maatalouden tulotuen keskittyminen johtuu pääasiassa pinta-alaperusteisista suorista tuista; korostaa, että jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan kohdennetumpaa tukea ja parempaa tasapainoa suurten ja pienten tuensaajien välillä; pitää valitettavana, että tukikaton asettaminen on edelleen vapaaehtoista uudessa YMP:ssä; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään uudessa YMP:ssä erilaisia uudelleenjakovälineitä keinona torjua maatalousvarojen väärinkäyttöä ja jakaa ne oikeudenmukaisemmin; arvostelee sitä, että jäsenvaltiot päättivät heinäkuussa 2020 pidetyssä ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa yksipuolisesti olla ottamatta käyttöön ensimmäisen tai toisen pilarin mukaisia enimmäismääriä luonnollisille henkilöille sen sijaan, että päätös olisi tehty YMP:n uudistusta koskevissa trilogineuvotteluissa;

korostaa, että jäsenvaltiot ovat vastuussa EU:n maatalousvaroista, joita hallinnoidaan yhteistyössä komission kanssa; katsoo, että uusi täytäntöönpanomalli ja uudet kansalliset strategiset suunnitelmat voivat tarjota tilaisuuden tehostaa jäsenvaltioiden ja komission suorittamaa varojen jakamista ja hallinnointia koskevaa valvontaa, mikäli jäsenvaltioilla on käytössään vaikuttavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, sekä lisätä avustusten myöntämisestä vastuussa olevien viranomaisten tietoisuutta petosmahdollisuuksista; korostaa, että yhtenäisen tarkastusmallin periaatteen on tarkoitus auttaa lieventämään viljelijöihin kohdistuvaa painetta ja että valvonta ei saisi aiheuttaa pienille ja keskisuurille viljelijöille tarpeetonta hallinnollista rasitetta tai lisätä sitä; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää vaihtaa tietoja EU:n lainvalvontaviranomaisten ja rahoituksen vapauttamisesta vastaavien viranomaisten välillä, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri etukäteistietoisuus mahdollisista petoksista;

10.

kehottaa komissiota lisäämään jäsenvaltioiden tietoisuutta järjestäytyneistä rikollisista, jotka harjoittavat maakauppoihin liittyvää verovilppiä, korruptiota ja laittomia käytäntöjä (kuten taskusopimuksia), ja tukemaan jäsenvaltioita tällaisen rikollisuuden torjunnassa;

11.

katsoo, että olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, ettei YMP:n uusi täytäntöönpanomalli johda YMP:n varojen käyttöasteen alenemiseen lopullisten tuensaajien keskuudessa tahattomien virheiden, sääntöjen avoimuuden puutteen tai riittävien tietojen puutteen vuoksi erityisesti täytäntöönpanokauden alkuvaiheessa;

12.

korostaa, että EU:n maatalousvarojen väärinkäytön estämiseksi tarvitaan erityisesti räätälöityä petostentorjuntajärjestelmää; huomauttaa, että vaikka petostapausten määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina, petostentorjuntatoimien olisi edelleen oltava EU:n ja jäsenvaltioiden tärkeä painopiste; korostaa, että EU:n varat on perittävä takaisin oikea-aikaisesti, ja pitää myönteisinä YMP:n horisontaalisessa asetuksessa vahvistettuja säännöksiä oikeasuhteisista seuraamuksista, jotka toimivat tehokkaina pelotteina;

13.

panee merkille, että OLAF vastaa YMP:n maksuihin liittyvien petosten torjunnasta ja että avoimet tapaukset perustuvat jäsenvaltioilta tai sellaisilta kansalaisilta saatuihin tietoihin, joita asia koskee ja jotka voivat joutua vastatoimien kohteeksi; korostaa lisäksi, että OLAFin tapaukset ovat erittäin luottamuksellisia eikä niitä julkisteta yleisesti, kun ne saadaan päätökseen; kehottaa siksi suojelemaan väärinkäytösten paljastajia ja varmistamaan, että jäsenvaltioissa petosten tutkinnasta vastaavat viranomaiset jakavat alan parhaita käytäntöjä;

14.

korostaa, että jäsenvaltioiden maatalousalan maksajavirastoja on valvottava ja on taattava niiden sekä virallinen että epävirallinen riippumattomuus ja niiden työ on mukautettava EU:n sääntöihin, ja korostaa, että tässä yhteydessä paikalla tehtävät tarkastukset voivat muiden toimenpiteiden ohella auttaa parantamaan valvontajärjestelmää;

15.

korostaa, että varainhoitoasetusta ja erityisesti sen 61 artiklaa on noudatettava, että se on pantava täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa ja että sitä on sovellettava kaikkiin EU:n varojen maksuihin, myös maatalouden suoriin tukiin;

16.

pyytää komissiota ehdottamaan keskitettyä unionin laajuista valitusmekanismia, jolla voidaan tukea yksityishenkilöitä, jotka joutuvat kohtaamaan epäoikeudenmukaisia maananastuskäytäntöjä ja rikollisjärjestöjen uhkailua, antamalla heille mahdollisuus tehdä nopeasti valitus komissiolle;

17.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan nopeasti täytäntöön unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937 (11) (väärinkäytösten paljastajia koskeva direktiivi) ja sisällyttämään osaksi täytäntöönpanoprosessia oikeudelliset takeet korruptiotapauksia paljastaville henkilöille ja riippumattomille elimille, kuten toimittajille, väärinkäytösten paljastajille, riippumattomille tiedotusvälineille ja korruption vastaisille kansalaisjärjestöille; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita luomaan väärinkäytösten paljastajien suojelulle kattavan kehyksen; muistuttaa tämän vaatimuksen kiireellisyydestä, kun otetaan huomioon raportointi lisääntyvistä toimittajiin kohdistuvista fyysisistä hyökkäyksistä, strategisten häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden (SLAPP-kanteet) määrän kasvu ja eräissä jäsenvaltioissa käytettävät nopeutetussa menettelyssä hyväksytyt turvallisuuslait, joissa kriminalisoidaan lainvalvontatehtävissä toimivien henkilöiden kuvien tai tietojen jakaminen, mikä vaikeuttaa toimittajien työtä ja rajoittaa kansallisten viranomaisten vastuuvelvollisuutta;

18.

panee huolestuneena merkille, että komissio ja OLAF ovat havainneet julkisiin tarjouskilpailuihin ja hankintoihin liittyvät petokset merkittäväksi suuntaukseksi petoksentekijöiden keskuudessa; toteaa, että henkilöiden ja organisaatioiden välinen vilpillinen yhteistoiminta, väärennettyjen laskujen käyttäminen, valeyritysten ja -valtuuksien luominen ja varojen siirtäminen niiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ovat yleisiä keinoja, jotka haittaavat julkisia hankintamenettelyjä; huomauttaa, että petosjärjestelmiä esiintyy usein ylikansallisella tasolla ja ne voivat kattaa useita (EU:hun kuuluvia ja sen ulkopuolisia) maita, minkä vuoksi niitä on vaikea tunnistaa ja hajottaa; pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa ei ole erityistä lainsäädäntöä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan; korostaa, että kansallisten lainvalvontaviranomaisten oikea-aikainen yhteistyö on ratkaiseva tekijä ylikansallisen rikollisuuden vaikuttavassa torjunnassa; kehottaa asiaankuuluvia EU:n ja kansallisia viranomaisia parantamaan järjestelmiensä yhteentoimivuutta, sillä se helpottaisi oikea-aikaista tietojenvaihtoa ja tehostaisi yhteistyötä ja yhteisiä operaatioita ylikansallisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; kehottaa siksi vahvistamaan petosten torjunnan ylikansallista luonnetta ja jäsenvaltioiden rikoslainsäädännön yhdenmukaistamista järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, sillä se on ensiarvoisen tärkeää; kannustaa komissiota kehittämään yhteisen sääntelykehyksen, joka antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden siirtää rikosoikeudellisia menettelyjä toiseen jäsenvaltioon päällekkäisten tutkimusten välttämiseksi;

19.

toteaa, että covid-19-pandemia luo petoksentekijöille ja järjestäytyneelle rikollisuudelle uusia mahdollisuuksia; panee huolestuneena merkille, että Europol on havainnut koronavirukseen liittyvän rikollisen toiminnan lisääntyneen kyberrikollisuuden, petosten ja väärennösten muodossa, lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten väärennökset mukaan luettuna; palauttaa mieliin yhtenä monista haitallisista esimerkeistä EU:n jäsenvaltioiden havaitsemat rokotehuijaukset ja valerokotetarjoukset, joissa petoksen tekijät yrittivät myydä yli 1,1 miljardia rokoteannosta kaikkiaan 15,4 miljardin euron hintaan; painottaa, että väärennettyjen digitaalisten koronatodistusten laittoman myynnin uhka kasvaa nopeasti ja että monissa jäsenvaltioissa on havaittu jo useita tapauksia;

20.

on huolestunut PIF-kertomuksen arvioinnista, jossa todettiin seitsemän jäsenvaltion havainneen vuonna 2019 terveydenhuollon infrastruktuuriin liittyviä petoksia ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomisen vaikuttaneen erityisesti terveydenhuollon infrastruktuuriin; huomauttaa, että riippuvuus covid-19-kriisin vuoksi kiireellisistä hankintamenettelyistä on saattanut pahentaa näitä ongelmia; korostaa, että kiireellisissä menettelyissä on noudatettava samoja avoimuuden ja vastuullisuuden normeja kuin tavanomaisissa menettelyissä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioiden viranomaisia täydentämään näitä menettelyjä käyttämällä riskien vähentämiseen tarkoitettuja välineitä, keskittymällä ennaltaehkäisyyn ja toteuttamalla kattavasti jälkitarkastuksia ja valvontaa;

21.

on äärimmäisen huolestunut siitä, että Europol ennakoi pandemian jälkeisen taantuman luovan uusia mahdollisuuksia järjestäytyneelle rikollisuudelle; varoittaa, että koska järjestäytynyt rikollisuus tulee rahan perässä, EU:n menojen ennennäkemätön kasvu Next Generation EU -elpymissuunnitelman yhteydessä tarjoaa järjestäytyneelle rikollisuudelle merkittäviä mahdollisuuksia varojen väärinkäyttöön; korostaa, että tähän menojen ennennäkemättömään lisäykseen on varauduttava riittävillä resursseilla, jotka kohdennetaan asiaankuuluville instituutioille, jotka muodostavat korruption, petosten ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevat EU:n ja jäsenvaltioiden puitteet; muistuttaa tässä yhteydessä, että Arachne-tietokannan ja varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän (EDES) kaltaisten uusien teknologioiden käyttämisestä olisi tehtävä EU:n talousarvion toteuttamisen pakollisia osatekijöitä; kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään 40 tarkastajan lisätoimen myöntämisen tilintarkastustuomioistuimelle ja toistaa OLAFille ja Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) esittämänsä kehotuksen varmistaa, että ne osoittavat riittävästi resursseja Next Generation EU-elpymisvälineeseen kohdistuvan rikollisen toiminnan havaitsemiseen ja siitä johtuviin syytetoimiin;

22.

korostaa, että järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden ja etenkin mafiatyyppisten rikollisten tiedetään jo aiemmin suunnanneen toimintaansa uusiutuvan energian alalle; varoittaa, että koska rikollisjärjestöt ovat jo aktiivisia tällä alalla, ne voivat helposti kaapata ekologiseen siirtymään varattuja varoja, joiden prosenttiosuus Next Generation EU -välineen varoista on huomattava;

23.

panee huolestuneena merkille järjestäytynyttä rikollisuutta helpottavat tekijät, kuten rahanpesun, kyberrikollisuuden, asiakirjaväärennökset, korruption, valekirjaukset ja pöytälaatikkoyhtiöiden käytön; korostaa, että nämä toimet vaikuttavat viranomaisten kykyyn valvoa vaikuttavasti, käytetäänkö EU:n varoja aiotulla tavalla;

Arviot järjestäytyneen rikollisuuden taloudellisista vaikutuksista

24.

toteaa huolestuneena, että toistuvasti on pidetty erittäin vaikeana tai jopa mahdottomana arvioida, kuinka laaja ja vakava vaikutus järjestäytyneellä rikollisuudella on EU:n talousarvioon, ja toteaa tämän johtuvan muun muassa siitä, että järjestäytynyt rikollisuus määritellään eri tavoin eri jäsenvaltioissa eikä käytettävissä ole luotettavia arvioita tilanteen kartoittamiseksi, mikä vaikeuttaa pyrkimyksiä koordinoida toimenpiteitä, tutkia tapauksia ja toteuttaa niiden johdosta syytetoimia; pitää valitettavana, ettei komissiolla ja kansallisilla viranomaisilla ole käsitystä petosten laajuudesta, luonteesta ja syistä eivätkä ne ole toistaiseksi tehneet johdonmukaisia arviointeja havaitsematta jäävistä petoksista; korostaa, että luotettavien arvioiden puute estää tilanteen täsmällisen arvioinnin, mikä vaikeuttaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa; kehottaa asiaankuuluvia kansallisia viranomaisia parantamaan tietojen keruuta ja lisäämään komissiolle ilmoitettavien tietojen luotettavuutta; kehottaa komissiota koordinoimaan ja tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa, jotta petosten todellisesta laajuudesta, luonteesta ja syistä voidaan tehdä kattava EU:n laajuinen arviointi, ja kehottaa ottamaan tähän mukaan asiankuuluvat EU:n virastot ja tekemään yhteistyötä EU:n naapurimaissa olevien kumppaneiden kanssa;

25.

panee merkille, että vuoden 2019 PIF-kertomuksessa mainittiin menopuolella 514 petoksiksi ilmoitettua sääntöjenvastaisuutta, joiden taloudellinen arvo oli 381,4 miljoonaa euroa, ja tulopuolella 425 petoksiksi ilmoitettua sääntöjenvastaisuutta, joiden taloudellinen arvo oli 79,7 miljoonaa euroa; korostaa, että nämä luvut eivät kuvasta petosten todellista laajuutta vaan se on todennäköisesti huomattavasti suurempi; korostaa lisäksi, että järjestäytynyt rikollisuus ei ole vastuussa kaikista petoksista etenkään menopuolella, jolla petoksia tekevät usein yksityishenkilöt tai yksittäiset yritykset ja niihin saattaa osallistua jopa korkeassa asemassa olevia viranhaltijoita tai hallituksen viranhaltijoita;

26.

panee merkille, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan EU:n julkisten hankintojen kokonaismenoista 2,7–3,6 prosenttiin liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta; pitää valitettavana, että tämä osoittaa, että vuosina 2014–2020 järjestäytynyt rikollisuus on saattanut käyttää väärin EU:n koheesiorahaston varoja 1,9–2,6 miljardia euroa; toteaa, että vaikka tietoihin liittyvät rajoitteet vaikuttavat näiden arvioiden luotettavuuteen, ne antavat silti viitteitä ongelman vakavuudesta;

27.

painottaa huolestuneena, että korruptio on olennainen osa miltei kaikkea rikollisjärjestöjen toimintaa ja että se on vakava uhka EU:n taloudellisille eduille, sillä EU:n bruttokansantuotteesta menetetään vuosittain arviolta 170–990 miljardia euroa ja pelkästään talousarvion julkisia hankintoja koskevassa osassa korruption kustannukset EU:lle ovat vuosittain yli viisi miljardia euroa (12);

28.

pitää valitettavana, että Europolin mukaan vuosittain järjestäytyneille rikollisryhmille menetetään arviolta 40–60 miljardia euroa erityisen alv-petosten muodon eli yhteisön sisäisten missing trader -petosten (MTIC-petosten) vuoksi; korostaa, että suurin osa alv-menetyksistä aiheutuu jäsenvaltioille, sillä vain 0,3 prosenttia kannetusta alv:stä siirretään EU:n talousarvioon; painottaa kuitenkin, että vuonna 2019 arvonlisäveroon perustuvien omien varojen osuus EU:n talousarvion kokonaistuloista oli 11,97 prosenttia, mikä osoittaa, että rikollisjärjestöjen aiheuttamilla alv-menetyksillä on vakava vaikutus EU:n tuloihin;

Järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset tarkastus- ja valvontatoimenpiteet

29.

pitää valitettavana, että komissio on havainnut puutteita petostentorjuntaan liittyvien tietojen keruussaan ja analysoinnissaan, siinä, kuinka jäsenvaltiot käyttävät raportointijärjestelmiä (kuten EDES ja Arachne), ja tiedon kulussa; panee merkille, että rajatylittävää rikollisuutta koskevasta tietojenvaihdosta annettua EU:n lainsäädäntöä päivitettiin vasta äskettäin eikä se kata kaikkia asiaankuuluvia viranomaisia, mikä haittaa tehokasta tietojenvaihtoa EU:n elinten ja jäsenvaltioiden välillä;

30.

pitää PIF-direktiiviä tärkeänä edistysaskeleena pyrittäessä suojaamaan EU:n talousarviota, sillä siihen sisältyy rikosten ja varojen väärinkäytön yhteinen määritelmä ja siinä yhdenmukaistetaan EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvista rikoksista määrättävät seuraamukset; pitää myönteisenä sitä, että direktiivissä vahvistetaan selkeät raportointi- ja tutkintamenettelyt, määritellään petosriskien hallintakehyksen seuranta ja edistetään tietojen, tietokantojen ja data-analytiikan käyttöä jäsenvaltioissa; suhtautuu myönteisesti komission äskettäiseen arviointiin PIF-direktiivin täytäntöönpanosta sekä siihen, että kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet saattaneensa PIF-direktiivin kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä (13); on kuitenkin huolissaan siitä, missä määrin direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä; muistuttaa, että komissio on havainnut ongelmia vaatimustenmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä useissa jäsenvaltioissa; toteaa, että nämä ongelmat koskevat muun muassa rikosten määritelmää (unionin taloudellisiin etuihin vaikuttava petos, rahanpesu, korruptio, varojen väärinkäyttö), oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden vastuita ja seuraamuksia sekä jäsenvaltioiden velvoitetta ilmoittaa tilastotiedot vuosittain komissiolle; kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä täydellisesti PIF-direktiivin vaatimuksiin ja kehottaa komissiota valvomaan tarkkaan, että jäsenvaltiot toimivat näin, sillä säädösten saattaminen asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä on ratkaisevan tärkeää, jotta EPPO voi toteuttaa vaikuttavia tutkinta- ja syytetoimia; vaatii komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta direktiivi saatetaan oikein ja kattavasti osaksi kansallista lainsäädäntöä, rikkomusmenettelyt myös mukaan luettuna;

31.

suhtautuu myönteisesti EPPOn perustamiseen ja sen valtuuksiin tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia sekä asettaa niiden tekijät syytteeseen ja tuomittaviksi ja pitää näitä tärkeinä tekijöinä petosten ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa EU:ssa; pyytää osoittamaan EPPOlle vaikuttavan rahoituksen ja asianmukaiset henkilöresurssit; pitää EPPOn roolia erittäin lupaavana unionin talousarvioon liittyvän rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa, sillä valtioiden rajat rajoittavat kansallisten viranomaisten mahdollisuuksia toteuttaa syytetoimia eikä muilla EU:n elimillä (kuten Eurojust, Europol ja OLAF) ole tarvittavia tutkinta- ja syytteeseenpanovaltuuksia; toteaa, että EPPOn toimeksiannon painopiste määritellään PIF-direktiivissä ja se kattaa EU:n tuloihin ja menoihin kohdistuvien petosten, alv-petosten, rahanpesun, korruption ja rikollisjärjestöjen toimintaan osallistumisen torjunnan; korostaa, että nämä painopisteet ovat ratkaisevan tärkeitä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, ja luottaa siihen, että EPPO on vaikuttava väline torjuttaessa rikollisjärjestöjä, jotka vaikuttavat EU:n talousarvioon; pitää valitettavana, että viisi jäsenvaltiota ei ole vielä liittynyt EPPOon, ja kehottaa niitä ryhtymään tarvittaviin toimiin siihen liittymiseksi; kehottaa komissiota tällä välin valvomaan näitä jäsenvaltioita tehokkaammin ja pitää valitettavana, että kaikkia valtuutettuja Euroopan syyttäjiä ei ole nimitetty, mikä koskee erityisesti Sloveniaa, ja että monissa muissa jäsenvaltioissa on ilmennyt huomattavia viivästyksiä; korostaa, että tämä heikentää merkittävästi rajatylittävän rikollisuuden vaikuttavien Euroopan laajuisten torjuntatoimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta;

32.

korostaa tarvetta torjua paremmin ympäristörikoksia, joilla on rajatylittävä ulottuvuus ja jotka vaikuttavat biologiseen monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, kuten kasvien ja eläinten laitonta kauppaa, laittomia hakkuita ja puutavaran laitonta kauppaa sekä jätteiden laitonta kauppaa; kehottaa komissiota käynnistämään EPPOn toimeksiannon laajentamisen siten, että se kattaa rajatylittävät ympäristörikokset;

33.

pitää valitettavana, että komission laatima EPPOn henkilöstötaulukko ei mahdollista sen toimeksiannon todellista täyttämistä; tähdentää, että tarvitaan riittävästi henkilöstöä, jotta EPPO voi toteuttaa pääasiallisen tehtävänsä eli torjua unionin talousarvioon vaikuttavaa rajatylittävää rikollisuutta; pitää valitettavana, ettei EPPOlla ole tällä hetkellä tarpeeksi tapausanalyytikkoja ja talousrikostutkijoita tukemaan valtuutettujen Euroopan syyttäjien syytetoimia; pitää valitettavana, että EPPOn operatiivinen henkilöstö keskittyy parhaillaan lähinnä tapausten kirjaamiseen eikä niitä koskeviin syytetoimiin; pitää valitettavana, että EPPO on ilmoittanut, että se tarvitsee kiireellisesti lisää päteviä oikeusalan ja tietotekniikan asiantuntijoita sekä hallintohenkilöstöä, jotta sen toiminta olisi sujuvaa; tähdentää, että yli 2 000 tapauksen vuosittaisen käsittelyn lisäksi EPPOlla on yli 3 000 tapausta rästissä; pitää huolestuttavana, että EPPOn työmäärä lisääntyy tulevina vuosina entisestään, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen kautta käyttöön otetut ennennäkemättömät rahamäärät ja hankintamenettelyjen nopeutuminen covid-19-kriisin aikana; korostaa, että komission laatima EPPOn henkilöstötaulukko vuodeksi 2022 on riittämätön viraston havaitsemien puutteiden korjaamiseksi; korostaa, että kun EPPO on täysin toiminnassa, sen hyödyt EU:n talousarvion suojaamisessa ylittävät siitä aiheutuvat kustannukset; kehottaa painokkaasti komissiota korottamaan EPPOn talousarviota ja lisäämään sen pätevää henkilöstöä, jotta se saavuttaisi täyden potentiaalinsa rikosten torjunnassa;

34.

pitää myönteisenä komission tiedonantoa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2025 ja sen keskittymistä vaikuttavan ja oikea-aikaisen tietojenvaihdon edistämiseen EU:n elinten ja jäsenvaltioiden välillä esimerkiksi parantamalla EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja varmistamalla yhteydet asiaankuuluviin tietokantoihin kaikissa jäsenvaltioissa; pitää arvossa komission sitoutuneisuutta lainvalvontayhteistyön virtaviivaistamiseen ja nykyisten välineiden, kuten Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) potentiaalin täysimittaiseen hyödyntämiseen; suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen parantaa tietojenvaihtoa ja yhteistyötä Europolin, Eurojustin ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä;

35.

pitää myönteisenä, että komissio keskittyy ehkäisemään järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista lailliseen talouteen esimerkiksi tarkistamalla EU:n rahanpesun vastaista kehystä ja EU:n nykyisiä korruptiontorjuntasääntöjä; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio keskittyy lainvalvonnan mukauttamiseen digiaikaan;

36.

toteaa, että rahanpesu mahdollistaa rikollisille sen, että voitot jäävät havaitsematta, ja että rahanpesupalvelujen tarjoamisesta on tullut kannattavaa liiketoimintaa rikosorganisaatioille; painottaa, että tämä vaikuttaa merkittävästi unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisiin etuihin, sillä 98 prosenttia arvioidusta rikosten tuottamasta hyödystä ei päädy takavarikkoon vaan jää rikollisten käyttöön, mikä on järkyttävä luku; toteaa, että rahanpesun torjunta on ratkaisevassa asemassa estettäessä rikollisjärjestöjä väärinkäyttämästä varoja; on erittäin huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnoista (14), joiden mukaan EU:n rahanpesun torjuntatoimet ovat hajanaisia ja huonosti koordinoituja, että voimassa oleva sääntelykehys on epäjohdonmukainen eivätkä kaikki jäsenvaltiot ole vieläkään saattaneet sitä kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöään ja että rikolliset käyttävät tilannetta hyväkseen; pitää myönteisenä komission uutta lainsäädäntöpakettia, jonka tarkoituksena on tarkistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaista kehystä, sääntökokoelmaa, joka on merkittävä edistysaskel rahanpesun torjunnassa ja mahdollistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen lainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen;

37.

pitää erityisen myönteisenä ehdotusta uuden EU:n viraston, rahanpesuntorjuntaviranomaisen (AMLA), perustamisesta ja korostaa, että sille on osoitettava riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit, jotta se olisi täysin toimintakykyinen; pitää valitettavana, että AMLA on tarkoitus perustaa vasta vuonna 2023 ja että se on täysin toimintavalmis vasta vuonna 2026; painottaa, että nykyiset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvät ongelmat ovat kiireellisiä eikä aikaa ole hukattavaksi; kehottaa komissiota esittämään konkreettisia toimenpiteitä nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi, ennen kuin AMLA on täysin toimintavalmis;

38.

pitää samoin myönteisinä komission uusia ehdotuksia kryptovaroista ja toteaa, että kyseessä on pitkälti sääntelemätön ala, jota järjestäytyneet rikolliset käyttävät laajasti hyväkseen ja liikuttelevat ilman rangaistusta suuria virtoja laitonta rahaa kryptovaluuttamarkkinoilla; ottaa huomioon, että joihinkin kryptovaluuttoihin liittyvä anonyymius lisää niiden käyttöä laittomaan toimintaan; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan kryptovaluuttayrityksiä käyttämään analyysivälineitä arvioidakseen saajien ja vastaanottajien osoitteissa mahdollisesti tapahtuvaa rikollista toimintaa sekä varmistamaan, että ne soveltavat kaikilta osin rahanpesun vastaista lainsäädäntöä, kun käyttäjät muuttavat kryptovaluuttoja todelliseksi valuutaksi; korostaa, että samojen viranomaisten on valvottava sekä kryptovaluuttoja että perinteisiä valuuttoja;

39.

toteaa, että rahanpesun selvittelykeskuksilla on suuri rooli havaittaessa rajatylittävää rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevia tapauksia; toteaa, että EU:ssa rahanpesun selvittelykeskukset toimivat kansallisella tasolla ja että komissio on havainnut, ettei kansallisten selvittelykeskusten koordinointi ja tietojenvaihto ole riittävällä tasolla (15); pitää valitettavana, että rahanpesun selvittelykeskusten välillä vaihdettavien tietojen määrissä ja tyypeissä on eroja; toteaa, että tämä vaikeuttaa niiden välistä yhteistyötä, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti niiden kykyyn havaita rajatylittäviä rikoksia ajoissa ja nostaa niistä syytteitä;

40.

pitää valitettavana, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevat kansalliset lähestymistavat vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen lainsäädännön, strategioiden ja operatiivisten valmiuksien osalta; toteaa tämän johtuvan osaksi siitä, että EU:n lainsäädännön hyväksymisen ja täytäntöönpanon taso vaihtelee; on huolestunut siitä, että jäsenvaltioiden petostentorjunnan koordinointivirastojen tehtävät ja valmiudet vaihtelevat, mikä johtuu mahdollisesti siitä, että niiden valtuuksia ei ole määritelty riittävän tarkasti EU:n lainsäädännössä, ja vaikeuttaa koordinointia kansallisella ja unionin tasolla; ilmaisee huolensa siitä, että EU:n varoihin liittyvien petosten torjuntatoimet eivät yleensä ole painopisteenä samalla tavalla kuin kansallisiin menoihin liittyvät petokset; toteaa tämän näkyvän esimerkiksi siinä, että yli puolessa OLAFin tutkimuksista jäsenvaltiot eivät toteuta jatkotoimia ja vieläkin harvemmat johtavat syytetoimiin; pitää todella valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot päättävät jatkuvasti olla panematta täytäntöön OLAFin tutkimuksen loppuun saattamisen jälkeen annettuja suosituksia eivätkä käynnistä oikeusmenettelyjä petoksella saatujen EU:n varojen takaisin perimiseksi; kehottaa komissiota käyttämään oikeuksiaan ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin EU:n lainsäädännön oikea-aikaisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

41.

pitää valitettavana, että tuoreiden tutkimusten mukaan jotkut jäsenvaltiot eivät pidä EU:n varoihin liittyviä petoksia painopisteinä samalla tavalla kuin kansallisiin menoihin liittyviä petoksia; toteaa, että vaikka komissio on kannustanut jäsenvaltioita laatimaan kansallisia petostentorjuntastrategioita, vain 13 jäsenvaltiota on tehnyt niin eikä yksikään niistä ole käyttänyt komission toimittamaa mallia; panee huolestuneena merkille, että nämä jäsenvaltioiden väliset erot ovat este tehokkaalle yhteistyölle; kehottaa siksi komissiota ryhtymään määrätietoisempiin toimiin, jotta jäsenvaltioille olisi pakollista laatia säännöt EU:n varoihin liittyvien petosten torjumiseksi;

Päätelmät

42.

kehottaa komissiota kehittämään yhteisen lähestymistavan EU:n varoihin kohdistuvien järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusten arvioimiseksi ja arvioimaan ongelman ratkaisemiseksi jäsenvaltioissa toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta; pitää ratkaisevan tärkeänä tietojen oikea-aikaista, kattavaa ja tehokasta vaihtoa ja siksi muistuttaa määritelmien yhtenäistämisen merkityksestä vertailukelpoisten tietojen saamiseksi kaikilta EU:n elimiltä ja jäsenvaltioilta, jotta voidaan arvioida järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan vaikutusta EU:n varoihin ja toteuttaa nopeita toimia sen torjumiseksi;

43.

on huolissaan siitä, että nykyinen erilaisten kansallisten lähestymistapojen järjestelmä estää vaikuttavan rajatylittävän lähestymistavan ongelman ratkaisemiseen, mikä antaa rikollisille mahdollisuuden jatkaa toimintaansa joutumatta vastuuseen; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä EU:n elinten kanssa ja keskenään ja käyttämään unionin välineitä ja yksiköitä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, jotta voidaan maksimoida tietojenvaihto ja helpottaa rajatylittäviä operaatioita, joilla torjutaan ovat EU:n talousarvioon kohdistuvia järjestäytyneen rikollisuuden toimia;

44.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden, etenkin Arachne-alustan ja EDES-järjestelmän, johdonmukaisempaa käyttöä petosten havaitsemiseksi ja torjumiseksi; korostaa, että Arachne-alustan ja EDES-järjestelmän sekä toimielinten ja jäsenvaltioiden tietokantojen yhteentoimivuus on ratkaisevan tärkeää vaikuttavan tietojenvaihdon varmistamiseksi, jotta voidaan ehkäistä ja tunnistaa EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia; pitää valitettavana, että Arachne-alustan ja EDES-järjestelmän soveltamisala on tällä hetkellä rajallinen samoin kuin jäsenvaltioiden tietoisuus niistä ja niiden käyttö jäsenvaltioissa; korostaa tässä yhteydessä, että EDES kattaa suoraan ja välillisesti hallinnoidut varat, mutta ei yhteisesti hallinnoituja varoja, vaikka niiden osuus on noin 80 prosenttia EU:n menoista; kehottaa komissiota laajentamaan EDES-järjestelmän käyttöä siten, että se kattaa nämä varat; kehottaa jälleen komissiota ja erityisesti neuvostossa kokoontuvia jäsenvaltioita tekemään Arachnen käytön pakolliseksi; kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon puitteita, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta ja samalla noudatettaisiin tietosuojavaatimuksia;

45.

kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tarjoamalla koulutusta kansallisille viranomaisille, jotta ne saavat riittävästi tietoa ja voivat siten käyttää EDES-järjestelmän ja Arachne-alustan kaltaisia välineitä mahdollisimman vaikuttavasti ja EU:n raportointistandardien mukaisesti; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa analysoimaan vaikeuksia, joita kansalliset viranomaiset kohtaavat käyttäessään EDES-järjestelmää ja Arachne-alustaa, ja antamaan erityisiä suosituksia ja parantamaan voimassa olevia yleisiä suuntaviivoja ja näiden välineiden käytettävyyttä; pitää valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot vastustavat näiden välineiden käyttämistä pelätessään byrokratian lisääntymistä; korostaa, että oikein integroituina nämä välineet voivat jopa vähentää byrokratiaa; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan uudelleen kantaansa tässä asiassa ja komissiota tiedottamaan edelleen EDES-järjestelmän ja Arachne-alustan hyödyistä jäsenvaltioille; kehottaa ottamaan käyttöön rahanpesun torjunnan koulutusohjelmia, jotta viranomaiset voivat havaita mahdollisten petosten riskin ennen varojen maksamista, etenkin asiakkaiden tuntemisen alalla ja tapauksissa, joissa poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä on osallisina YMP:n avustuksiin, hankkeisiin ja tukiin ilman että siitä on ilmoitettu;

46.

toteaa, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa (16) määritellään Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin, Euroopan aluekehitysrahastoon, Euroopan sosiaalirahasto plussaan ja koheesiorahastoon sovellettavat yhteiset säännöt ja että se on myös tärkeä osatekijä pyrittäessä estämään järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisuudet käyttää väärin EU:n varoja;

47.

painottaa, että tärkeä vaihe järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on sen kannattavuuden vähentäminen; palauttaa tässä yhteydessä mieliin OLAFin työn, sillä sen tutkimukset ovat keskeinen väline petostentorjunnassa; pitää valitettavana, että OLAFin jäsenvaltioille antamiin suosituksiin perustuva syytteeseenpanoaste on alhainen ja sen suuntaus on laskeva, sillä se oli 53 prosenttia vuosina 2007–2014 ja laski 37 prosenttiin vuosina 2016–2020; panee lisäksi merkille, että viime vuosina ei ole arvioitu, missä määrin takaisinperittäviksi suositellut rahamäärät todella peritään takaisin, ja että vuodet 2002–2016 kattavan uusimman arvion mukaan takaisinperintäaste olisi 30 prosenttia; kehottaa OLAFia ja komissiota tutkimaan taustalla olevia syitä ja jäsenvaltioita täyttämään oikeudellisen velvoitteensa periä varat takaisin ja tekemään tiivistä yhteistyötä unionin elinten kanssa sen varmistamiseksi, että järjestäytyneen rikollisuuden väärinkäyttämät varat peritään tuloksekkaasti takaisin, sillä 98 prosenttia arvioidusta rikosten tuottamasta hyödystä ei päädy takavarikkoon vaan jää rikollisten käyttöön, mikä on järkyttävä luku; kehottaa OLAFia keräämään tietoja takaisinperinnän asteesta sen antamien rahoitusta koskevien suositusten jälkeen ja julkistamaan nämä tiedot vuosikertomuksissaan; toteaa, että päättäväiset toimet varojen takaisinperimiseksi myös ennaltaehkäisevien tai varojen arvoon perustuvien takavarikointien avulla voivat estää rikollisjärjestöjä tekemästä EU:hun kohdistuvia petoksia ja siten suojata unionin taloudellisia etuja; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan petoksiin liittyvien varojen takavarikointiastetta ja painottamaan enemmän ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä; pyytää komissiota arvioimaan mahdollisuutta täydentää nykyistä hajanaista lähestymistapaa varojen takaisinperintään unionin laajuisella elimellä, jonka vastuulla olisi EU:n varojen oikea-aikainen ja tuloksellinen takaisinperintä;

48.

katsoo, että petosten ehkäisemisen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien petosten torjunnan olisi oltava hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisten toiminnan ensisijainen painopiste ja erikoistuneen talousrikostutkinnan kohde; katsoo, että järjestäytyneiden rikollisryhmien vastainen toiminta edellyttää myös tehostettuja varojen jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevia sääntöjä ja toimenpiteitä, mukaan lukien tarvittaessa rikoshyödyn arvoa vastaavan omaisuuden väliaikainen takavarikointi, jotta voidaan estää rikoshyödyn siirtäminen tai luovuttaminen ennen kuin rikosoikeudenkäynti on saatu päätökseen; korostaa, että on ehdottoman välttämätöntä pyrkiä kaikin tavoin perimään takaisin petollisin keinoin hankitut EU:n varat; tukee painokkaasti tutkinnan tehostamista järjestäytyneen rikollisuuden rakenteiden hajottamiseksi ja korostaa, että lainvalvontaviranomaisten on oltava askeleen edellä rikollisia, jotka hyödyntävät lisääntyvässä määrin uutta teknologiaa ja tarttuvat kaikkiin tilaisuuksiin laittomien toimiensa laajentamiseksi verkossa tai sen ulkopuolella;

o o

49.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29.

(2) EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43.

(3) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(4) EUVL L 172, 17.5.2021, s. 110.

(5) EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

(6) EUVL L 274, 28.10.2019, s. 1.

(7) https://www.oecd.org/gov/ethics/prevention-fraud-corruption-european-funds.pdf

(8) https://ec.europa.eu/sfc/sites/default/files/EN-ORI-General%20Guidelines%20on%20National%20Anti-Fraud%20Strategies%20ARES%282016%296943965.pdf

(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0337.

(10) OLAFin kertomus 2020.

(11) EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17.

(12) Rand Europe, 2016, The Cost of Non-Europe in the area of Organised Crime and Corruption: Annex II: Corruption.

(13) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5 päivänä heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 täytäntöönpanosta (COM(2021)0536).

(14) Euroopan tilitarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 13/2021: EU:n toimet rahanpesun torjumiseksi pankkisektorilla ovat hajanaisia ja täytäntöönpano on riittämätöntä.

(15) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2021)0190. Impact assessment accompanying the Anti-money laundering package, 20.7.2021.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/48

P9_TA(2021)0502

Korruption, sääntöjenvastaisten menojen ja EU:n ja jäsenvaltioiden varojen väärinkäytön välttäminen hätäapurahastojen ja kriiseihin liittyvien menoalojen tapauksessa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 korruption, sääntöjenvastaisten menojen ja EU:n ja jäsenvaltioiden varojen väärinkäytön välttämiseen hätäapurahastojen ja kriiseihin liittyvien menoalojen tapauksessa tähtäävien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden arvioinnista (2020/2222(INI))

(2022/C 251/04)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 310, 317 ja 325 artiklan,

—	ottaen huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—	ottaa huomioon käyttöoikeussopimusten tekemisestä 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU (1),

—	ottaa huomioon julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (2),

—	ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman väärinkäytösten paljastajien merkityksestä EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa (3),

—	ottaa huomioon unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (4) (PIF-direktiivi),

—	ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/843 (5),

—

—	ottaa huomioon OLAFin kertomuksen vuodelta 2019 (7) ja OLAFin valvontakomitean toimintakertomuksen vuodelta 2019,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 01/2019 ”EU:n varainkäyttöön liittyvien petosten torjunta: toimia tarvitaan”,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 06/2019 ”EU:n koheesiomenoihin kohdistuvien petosten torjunta: hallintoviranomaisten on kehitettävä havaitsemista, reagointia ja koordinointia”,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen katsauksen nro 06/2020 ”Covid-19-kriisiin perustuvien EU:n talouspoliittisten toimien riskit, haasteet ja mahdollisuudet”,

—	ottaa huomioon lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) ja sen 21. yleiskertomuksen (2020),

—	ottaa huomioon huhtikuussa 2020 julkaistun OECD:n tutkimuksen ”Public Integrity for an Effective COVID-19 Response and Recovery”,

—	ottaa huomioon toukokuussa 2020 julkaistun tutkimuksen ”Corruption in the times of Pandemia” (8),

—	ottaa huomioon 3. syyskuuta 2020 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”31. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2019)” (COM(2020)0363) ja sen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (9),

—

ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta lisämäärärahojen ja toteuttamisjärjestelyjen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen (REACT-EU-väline) 23. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/2221 (10),

—	ottaa huomioon hätätilanteen tukivälineen,

—	ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (11),

—	ottaa huomioon InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta 24. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 (12),

—	ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/785 unionin petostentorjuntaohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 250/2014 kumoamisesta (13),

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 4/2020 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline) (2020/0101(COD)) sekä muutetusta ehdotuksesta 2018/0196(COD) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä (14),

—	ottaa huomioon Europolin 5. kesäkuuta 2020 antaman lehdistötiedotteen ”Europol launches the European Financial and Economic Crime Centre” (15),

—	ottaa huomioon Europolin 12. huhtikuuta 2021 antaman lehdistötiedotteen ”Serious and organised crime in the EU: A corrupting influence” (16),

—	ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman Daphne Caruana Galizian murhasta ja oikeusvaltioperiaatteesta Maltassa (17),

—	ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta – petosten torjunta – vuosikertomus 2019 (18),

—	ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman parlamentin näkemyksistä komission ja neuvoston parhaillaan suorittamasta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnista (19),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0320/2021),

A.	toteaa, että talousrikos-käsite viittaa henkilön tai ryhmän laittomaan toimintaan, jonka tarkoituksena on saada taloudellista tai ammatillista hyötyä ja johon sisältyy muun muassa lahjonta, petokset, pakottaminen, vilpillinen yhteistoiminta, estäminen, rahanpesu ja terrorismin rahoitus;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aiheuttama kansanterveyskriisi sekä sitä seurannut taloudellinen hätätilanne ja yhteiskunnallinen sekasorto pakottivat EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaiset osoittamaan lisärahoitusta tai osallistumaan sen hallinnointiin ja lisäämään menojaan huomattavasti ja nopeasti;

ottaa huomioon, että elpymis- ja palautumistukiväline, jonka määrärahat ovat yli 670 miljardia euroa, ja REACT-EU-väline, jonka määrärahat ovat yli 50 miljardia euroa, ovat tehokkaita välineitä, joilla autetaan EU:n jäsenvaltioita elpymään; ottaa huomioon, että koheesiopolitiikasta myönnettiin jo keväällä 2020 hätäapua 11,2 miljardia euroa yritystukena, 7,6 miljardia euroa EU:n uudelleenkohdennettuina tukina terveystoimiin ja 4,1 miljardia euroa suorana tukena työntekijöille;

D.	toteaa, että komissio ehdotti 2. huhtikuuta 2020 hätätilanteen tukivälineen käyttöönottoa osana covid-19-pandemiaan liittyviä EU:n vastatoimia;

E.	toteaa, että neuvosto teki päätöksen tukivälineen käyttöönotosta yksin kuulematta parlamenttia hätätilanteen tuen antamisesta annetun asetuksen (EU) 2016/369 2 artiklan 1 kohdassa säädettyjen käyttöönottoa koskevien säännösten mukaisesti (hätätilanteen tukivälineestä annettu asetus) (20);

F.	toteaa, että Next Generation EU -väline on tilapäinen, käypinä hintoina noin 800 miljardin euron suuruinen elpymisväline, joka perustettiin tukemaan EU:n elpymistä koronaviruspandemiasta ja edistämään aiempaa vihreämmän, digitaalisemman ja palautumiskykyisemmän unionin rakentamista;

G.	ottaa huomioon, että kriisin kiireellisyyden vuoksi on monin paikoin lisätty hankintamenettelyjen ja valvontakeinojen joustavuutta täytäntöönpanon nopeuttamiseksi;

H.	katsoo, että toimintasuunnitelmissa ei kiinnitetä riittävästi huomiota hallintoon ja laittoman toiminnan, kuten korruption ja petosten, aiheuttamiin ongelmiin eikä toimenpiteisiin, joilla vältettäisiin muita kuin petoksiksi ilmoitettuja sääntöjenvastaisuuksia;

I.	toteaa, että kriisi mahdollistaa monenlaisia mahdollisuuksia loukata lahjomattomuutta ja saattaa lisätä petoksia ja korruptiota sekä muita kuin petoksiksi ilmoitettuja sääntöjenvastaisuuksia erityisesti julkisissa hankinnoissa, talouden elvytyspaketeissa ja julkisissa organisaatioissa;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan petosten ehkäisyyn ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota ja että komissiolla ei ole kattavia tietoja petosten laajuudesta, luonteesta ja syistä; ottaa huomioon, että viralliset tilastot havaituista petoksista eivät ole täydellisiä ja että komissio ei ole tähän mennessä suorittanut yhtään arviointia siitä, kuinka paljon petoksia jää havaitsematta (21);

ottaa huomioon, että korruptio on merkittävä uhka yksityisellä ja julkisella sektorilla ja että sillä on suhteeton vaikutus heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, sillä se aiheuttaa resurssien menetyksiä, mikä vaarantaa pitkän aikavälin kasvun, sosiaalisen suojelun ja yhdenvertaisen mahdollisuuden päästä julkisten palvelujen piiriin (mukaan lukien terveys-, koulutus- ja oikeuspalvelut), ja nämä kaikki heikentävät kansalaisten luottamusta, lisäävät sosiaalista eriarvoisuutta ja heikentävät unionin perusarvoja; ottaa huomioon, että on olennaisen tärkeää ymmärtää paremmin korruption syyt, jotta tätä ilmiötä ja sen haitallisia seurauksia voidaan torjua tehokkaasti;

toteaa, että EU:ssa toimii yhä suurempi määrä järjestäytyneitä rikollisryhmiä ja että niiden toiminta ulottuu usein rajojen yli; ottaa huomioon, että tämä ilmiö on yhä monimutkaisempi ja että globalisaation ja uusien teknologioiden, jotka mahdollistavat toiminnan kaikkialla maailmassa ja milloin tahansa, myötä syntyy uusia rikollisia markkinoita ja toimintatapoja;

M.	ottaa huomioon, että teknologian kehityksen myötä käyttöön on saatu uusia havaitsemis- ja valvontavalmiuksia, jotka pienentävä tutkijoiden taakkaa ja mahdollistavat aiempaa älykkäämpien valvontatoimien suunnittelun;

N.	ottaa huomioon, että unionin rahoitusjärjestelmän eheys on riippuvainen yhtiöiden ja muiden oikeushenkilöiden, trustien ja vastaavanlaisten oikeudellisten järjestelyjen avoimuudesta;

ottaa huomioon, että komissio on toteuttanut useita toimenpiteitä korruptioon ja varojen väärinkäyttöön unionissa liittyviin riskeihin puuttumiseksi, mukaan lukien edistyminen lainsäädäntöehdotuksissa, jotka koskevat rahanpesun torjuntaa, väärinkäytösten paljastajien suojelua, julkisia hankintoja ja Euroopan oikeusvaltiomekanismia;

ottaa huomioon, että Transparency International -järjestön ja Maailman terveysjärjestön yhteistyökeskuksen (WHO CC) viimeisimmän raportin mukaan (22) komissio ei noudata täysin omia avoimuutta koskevia sitoumuksiaan ja julkisten hankintoja avoimuutta koskevia kansainvälisiä hyvien käytäntöjen periaatteita, kun se peittää liian suuren osan ennakkohankintasopimusten tekstien sisällöstä; toteaa, että komissio on kuitenkin lain mukaan velvollinen noudattamaan varainhoitoasetuksen säännöksiä ja että parempi ja tehokkaampi järjestelmä on välttämätön, jotta komissio voi reagoida nopeammin tuleviin kriiseihin;

Q.	katsoo, että korruption hillitseminen edellyttää hallitusten sitoutumista uudistuksiin, julkista hyväksyntää, poliittista sitoutumista, kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteisiä toimia kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kanssa;

katsoo, että kun odotukset ovat korkealla, paineet kovia ja menot ennennäkemättömällä tasolla, vastuu tähän haasteeseen vastaamisesta on viranomaisilla, jotka tarvitsevat asianmukaista tukea niin aiempaa tiukempien ammatillisten normien noudattamisessa kuin tehtäviensä suorittamiseen liittyvissä uusissa haasteissa; ottaa lisäksi huomioon, että virkamiehet eivät välttämättä heti tunnista eturistiriitatilanteita;

S.	toteaa, että on olemassa näyttöä siitä, että ammattimaistuminen ja riittävän palkkatason ylläpito julkisiin hankintoihin liittyvässä toiminnassa vaikuttavat myönteisesti viranomaisten lahjomattomuuteen (23);

T.	ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa suunnaksi otettiin Euroopan parlamentin roolin vahvistaminen johdonmukaisuuden, parlamentaarisen valvonnan ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

U.	ottaa huomioon, että korruption torjunta on olennaisen tärkeää EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi ja kansalaisten luottamuksen ylläpitämiseksi EU:n toimielimiä kohtaan;

toteaa viimeaikaisten kriisien vahvistaneen, että investointeja on voitava ottaa käyttöön ja taloudellista tukea on voitava antaa etupainotteisesti heti elpymisen ensimmäisistä vuosista lähtien; on tietoinen siitä, että kriisiaikoina resursseja on asetettava saataville lyhyissä määräajoissa ja nopeasti muuttuvissa olosuhteissa; huomauttaa, että huomattava määrä lisämäärärahoja on käytettävä lyhyessä ajassa, mikä lisää valvontajärjestelmiin kohdistuvaa painetta; korostaa kuitenkin, että varojen nopeaa käyttöönottoa ja säädösten pikaista hyväksymistä on täydennettävä riittävillä hallinnollisilla toimenpiteillä; huomauttaa, että paine tarjota apua ja halu käyttää resurssit mahdollisimman nopeasti saattaa lisätä korruption, petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien riskiä ja että tällaisessa tilanteessa on turvauduttava tehokkaisiin ennaltaehkäiseviin toimiin ja valvontaprosesseihin; muistuttaa, että kaikissa hankintamenettelyissä on noudatettava korkeimpia avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta koskevia normeja;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin korruptiontorjuntastrategioihinsa kohdennettuja toimenpiteitä, jotka koskeva julkisten varojen käyttämistä kriisiaikoina; korostaa tässä yhteydessä, että unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia sääntöjä sovelletaan tasapuolisesti myös hätäavun ja hätäapuvälineiden, kuten koronavirusinvestointialoitteen (CRII), CRII+-aloitteen, REACT-EU-välineen sekä elpymis- ja palautumistukivälineen tapauksessa;

kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevien toimien merkitykseen, kun ennakoidaan korruptioriskejä kriisitilanteissa ja reagoidaan niihin tehokkaasti ja kun vahvistetaan korruptiontorjuntaa ja lahjomattomuutta koskevia toimintapolitiikkoja sekä niitä täytäntöönpanevia elimiä ja näin tehostetaan hallintoa kokonaisvaltaisesti; katsoo tässä yhteydessä, että covid-19-kriisin vuoksi hallintoon on tulevina vuosina kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sillä pandemian ihmisille ja talouksille aiheuttamien tuhoisien vaikutusten ja kustannusten torjumiseksi toteutetaan yhä enemmän toimenpiteitä;

katsoo, että oikeusvaltio on olennainen ennakkoedellytys hätärahastojen moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamiselle osana EU:n talousarviota; muistuttaa, että oikeusvaltioperiaatetta sovelletaan kaikkina aikoina, myös kriisiaikoina, ja että hätätoimenpiteiden yhteydessä on varmistettava oikeusvaltioperiaatteen sekä suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatteiden noudattaminen ja se, että niiden on oltava ajallisesti rajoitettuja ja niiden vaikutuksia on valvottava säännöllisesti;

korostaa, että hätätilanteet, erityisesti terveys- ja turvallisuuskriisit, vaikuttavat myös viranomaisten toimintaan ja tarjoavat tilaisuuksia loukata lahjomattomuutta, mikä voi johtaa varojen väärinkäyttöön ja korruptioon aikana, jolloin julkisiin varoihin kohdistuu jo ennestään paineita; kannustaa komissiota huolehtimaan EU:n toimielinten selviytymiskyvystä tällaisissa tilanteissa hätäapurahastojen suojelemiseksi;

palauttaa mieliin, että on tarpeen lisätä unionin taloudellisen ympäristön ja rahoitusympäristön yleistä avoimuutta, sillä talous- ja rahoitusrikoksia ei voida ehkäistä tehokkaasti, ellei rikollisia estetä piiloutumasta tekojensa seurauksilta rakenteisiin, joissa ei noudateta avoimuuden periaatetta;

korostaa tässä yhteydessä, että EU:lla – sen toimielimillä ja jäsenvaltioilla – ei ole varaa hukata arvokkaita varoja hyvinäkään aikoina ja vielä vähemmän pandemian aikana ja sen jälkeen;

panee merkille kaikki toimet, joilla komissio on pyrkinyt lisäämään avoimuutta, valvontaa ja korruptiontorjuntaa koskevia uudistuksia jäsenvaltioissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tukevan tehostetun välineistönsä avulla; on kuitenkin huolissaan siitä, että näiden uudistusten täytäntöönpanoa on jossain määrin vastustettu tietyissä jäsenvaltioissa, mikä selittyy useimmissa tapauksissa lainsäädännöllisillä tai institutionaalisilla eroilla ja joissakin erityistapauksissa sillä, että ne vaikuttavat lainsäätäjien ja niiden täytäntöönpanosta vastaavien virkamiesten henkilökohtaisiin etuihin; vaatii, että kaikki lainsäätäjiin ja hallituksen virkamiehiin vaikuttavat todelliset tai mahdolliset eturistiriidat on estettävä ja että jäsenvaltioiden on otettava käyttöön vankat korruptiontorjuntakehykset;

muistuttaa, että ennakkotarkastuksiin on panostettava enemmän varojen jäljitettävyyden osalta erityisesti tapauksissa, joissa tällaisia tarkastuksia ja arviointeja on suoritettu poikkeuksellisilla toimenpiteillä; palauttaa mieliin, että hallituksilla ja muilla viranomaisilla on oltava tehokkaita ja avoimia raportointimenettelyjä ja riippumattomia jälkitarkastus- ja vastuuvelvollisuusmenettelyjä sekä avoimia viestintäkanavia kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kanssa, jotta voidaan varmistaa, että varoilla ja toimenpiteillä todella autetaan niitä eniten tarvitsevia ihmisiä; korostaa, että kriisitilanteen aikana on tärkeää antaa kansalaisille ajantasaista, avointa ja luotettavaa tietoa;

10.

suhtautuu myönteisesti kansalaisjärjestöjen ja tutkivien journalistien olennaisen tärkeään rooliin korruption torjunnassa; pitää valitettavana, että covid-19-pandemian aikana useat jäsenvaltiot ottivat käyttöön toimenpiteitä, jotka haittasivat asiakirjojen julkista saatavuutta, ja että media-alan ammattilaiset joutuivat vaikeuksiin ja kohtasivat perusteettomia epäämisiä sekä painostusta ja uhkailuja, jotka liittyivät julkisten asiakirjojen saatavuuteen; pitää tärkeänä, että kansalaisille tiedotetaan korruption vastaisesta toiminnasta ja heidät myös pidetään mukana siinä ja että heitä suojellaan kaikilta kielteisiltä henkilökohtaisilta tai ammatillisilta seurauksilta erityisesti väärinkäytöksiä paljastettaessa; muistuttaa tässä yhteydessä, että väärinkäytösten ilmoittajien suojelusta annettu direktiivi (EU) 2019/1937 on pantava ripeästi täytäntöön;

11.

korostaa, että onnistunut reagoiminen hätätilanteisiin edellyttää kansalaisten osallistumista julkiseen päätöksentekoon; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kattavia kriisinhallintasuunnitelmia, jotta voidaan valmistautua vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa, ja sisällyttämään niihin suojatoimia, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan roolia julkisen vallan vartijana; muistuttaa, että asiakirjojen julkinen saatavuus koneellisesti luettavassa muodossa on keskeinen tekijä julkisten menojen läpinäkyvyyden ja valvonnan varmistamisessa; kehottaa komissiota tarjoamaan asianmukaiset foorumit osallistumiselle ja muistuttaa nykyisistä mahdollisuuksista raportoida väitetyistä petostapauksista Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF);

12.

panee merkille, että talouteen, turvallisuuteen tai terveyteen liittyvissä kriiseissä hallituksilla on taipumus lisätä sopimusmenettelyjen joustavuutta voidakseen reagoida kriisiin nopeasti; korostaa, että EU:n julkisia hankintoja koskeva direktiivi mahdollistaa jo nyt paljon nopeammat ja hallinnollisesti kevyemmät menettelyt ja että jäsenvaltioiden hallitusten olisi sovellettava näitä menettelyjä voimassa olevien lakisääteisten vaatimusten puitteissa; korostaa, että menettelyjen höllentämistä ja yksinkertaistamistoimenpiteitä, jotka saattavat olla tarpeen kriisitilanteissa sääntöjen monimutkaisuudesta johtuvien kalliiden virheiden ja muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi, olisi täydennettävä erityisohjeilla ja niitä olisi valvottava tarkasti jälkikäteismekanismien avulla;

13.

on tyytyväinen EU:n tasolla toteutettuihin yhteensovitettuihin ja määrätietoisiin toimiin, joiden pohjalta hyväksyttiin laaja aloitepaketti eli Next Generation EU -väline, jolla on tarkoitus puuttua kaikkialla EU:ssa kansalaisten terveyttä ja yrityksiä vahingoittaneen covid-19-pandemian seurauksiin; korostaa kuitenkin, että EU:n rahoituksen ennennäkemätön kasvu on altis yhä suuremmalle korruptio- ja petosriskille ja aiheuttaa lisähaasteita valvonnalle ja vastuuvelvollisuudelle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ja panemaan täytäntöön tehokkaita korruptiontorjunnan toimintapolitiikkoja;

14.

palauttaa mieliin yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen valvonnan ja tarkastusjärjestelmien merkityksen, jotta voidaan varmistaa EU:n varainkäytön avoimuus, vastuuvelvollisuus ja tehokkuus; muistuttaa, että parlamentilla on keskeinen rooli elvytyspaketin valvonnassa ja että komission on tiedotettava säännöllisesti paketin täytäntöönpanosta;

15.

panee merkille, että Next Generation EU -välineen ytimen muodostava elpymis- ja palautumistukiväline (24) mahdollistaa avustusten (enintään 312 miljardia euroa) ja lainojen (enintään 360 miljardin euroa) tarjoamisen (25) jäsenvaltioille, jotta ne voivat käynnistää julkisia investointeja ja uudistuksia rakenteellisten heikkouksiensa korjaamiseksi ja talouksiensa häiriönsietokyvyn parantamiseksi sekä keskittyä kestävään siirtymään, digitaliseen siirtymään, taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, institutionaaliseen selviytymiskykyyn ja sosiaalisten oikeuksien pilariin;

16.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissiolle siirretään säädösvaltaa, jotta se voi luoda delegoidulla säädöksellä tulostaulun, jolla seurataan tiiviisti jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa;

17.

muistuttaa, että tulostaulu toimii perustana elpymistä ja palautumista koskevalle vuoropuhelulle ja että komission olisi päivitettävä se kahdesti vuodessa; kehottaa komissiota varmistamaan tässä yhteydessä, että suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden täytäntöönpanossa saavutettua edistystä seurataan perusteellisesti ja täsmällisesti elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen mukaisesti vahvistettujen yhteisten indikaattoreiden ja raportointimenetelmien perusteella; muistuttaa myös, että elpymis- ja palautumistukivälinettä sitovat ehdot, joilla taataan maksettujen varojen avoin käyttö ja joilla olisi ehkäistävä korruptiota tai petoksia, päällekkäistä rahoitusta tai eturistiriitoja, ja katsoo, että valvonta olisi ulotettava koskemaan myös lopullisten edunsaajien todellisia kustannuksia; suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentin ansiosta jäsenvaltioiden on nyt annettava tietoja lopullisista vastaanottajista;

18.

kannustaa EU:ta ja kansallisia viranomaisia ottamaan huomioon paikallis- ja alueviranomaisten panoksen laatiessaan ja pannessaan täytäntöön hätä- ja elvytystoimenpiteitä;

19.

panee merkille, että päätöslauselmassaan parlamentin näkemyksistä komission ja neuvoston parhaillaan suorittamasta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnista parlamentti edellyttää komissiolta, jäsenvaltioilta ja kaikilta täytäntöönpanoon osallistuvilta kumppaneilta täytäntöönpanoprosessissa vankkaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

20.

kehottaa komissiota seuraamaan perusteellisesti EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia mahdollisia riskejä ja olemaan suorittamatta maksuja, jos korruption ja petosten ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista koskeviin toimenpiteisiin liittyviä välitavoitteita ei saavuteta; kehottaa komissiota lisäksi välittömästi ilmoittamaan budjettivallan käyttäjille kaikista tilanteista, joissa varoja ei makseta väärinkäyttöä, korruptiota, petoksia tai oikeusvaltioperiaatteen rikkomista koskevien väitteiden vuoksi ja joissa jäsenvaltioilla ei ole käytössä riittäviä petostentorjuntajärjestelmiä;

21.

katsoo, että on pyrittävä moitteettomaan varainhoitoon ja että varojen käyttö on edelleen tärkeä tavoite, sitä ei pitäisi asettaa tuloksellisuuden ja rahalla saatavaa vastinetta koskevien näkökohtien ja ohjelmien tuottaman EU:n tason lisäarvon edelle ja että sääntöjenvastaisuuksien tapauksessa takaisinperintä olisi varmistettava rahoitusoikaisujen avulla;

22.

kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kaikkiin ohjelmien suunnittelu- ja toteutusvaiheisiin taloudellisia kannustimia ja tukia koskevia korruptioriskien arviointeja; toteaa, että riskitilanteisiin olisi puututtava kokonaisvaltaisesti noudattaen mahdollisuuksien mukaan kaikki hallinnonalat kattavaa lähestymistapaa;

23.

katsoo, että avoimuuden lisääminen sekä teknologia ja datatiede ovat olennaisen tärkeitä korruption havaitsemisessa ja vähentämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tässä yhteydessä hyödyntämään täysimääräisesti saatavilla olevia välineitä, kuten varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää (EDES), Arachne-välinettä ja sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmää (IMS), ongelmallisten talouden toimijoiden ja niihin liittyvien yksityishenkilöiden (tai luonnollisten henkilöiden) tunnistamiseksi tuloksekkaasti ja tehokkaasti niin suoraan kuin välillisesti hallinnoitavien varojen osalta;

24.

korostaa niitä lisäetuja, joita tiedon jakaminen tuottaa korruption torjunnan alalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tämä tehdään digitaalisen, yhteentoimivan ja standardoidun tiedonkeruujärjestelmän kautta, ja kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja keskenään ja asiaankuuluvien EU:n elinten (tilintarkastustuomioistuin, OLAF, EPPO ja Europol) kanssa ja tekemään tiiviimpää yhteistyötä erityisesti kriisitilanteissa tiedonkeruun parantamiseksi, valvonnan tehostamiseksi ja väärinkäytettyjen varojen takaisinperinnän varmistamiseksi;

25.

korostaa, että on tärkeää tietää, ketkä hyötyvät EU:n varoista, jotta voidaan ehkäistä korruptiota, sääntöjenvastaisia menoja ja varojen väärinkäyttöä; pitää valitettavana, että tällä hetkellä talouden toimijoiden ja niiden tosiasiallisten edunsaajien tunnistamista koskevia tietoja ei ole helposti tai lainkaan saatavilla (26); katsoo, että EU:n tukien suorat ja lopulliset edunsaajat sisältävän yhteisen ja yhteentoimivan tietokannan perustaminen olisi tärkeä edistysaskel tilanteen korjaamisessa;

26.

korostaa, että edunsaajien on oltava tunnistettavissa kaikissa jäsenvaltioissa ja riippumatta varoista, myös niistä, joita hallinnoidaan sekä suoraan että yhteistyössä; korostaa, että tietokanta olisi rajattava välttämättömiin tietoihin ja että tietoja voidaan julkaista Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä komission kanssa sellaisen yhteisen keskitetyn tietokannan luomiseksi, jonka avulla voidaan jäljittää EU:n rahavirtoja;

27.

korostaa, että EDES-järjestelmää on kehitettävä ja sen soveltamisalaa laajennettava varainhoitoasetuksen tulevan kohdennetun tarkistuksen yhteydessä; kehottaa komissiota laajentamaan EDES-järjestelmän soveltamisalaa koskemaan yhteistyössä hallinnoitavia varoja suhteellisuus- ja asianmukaisuusperiaatteiden mukaisesti;

28.

pitää valitettavana, että OLAFilla ja tilintarkastustuomioistuimella ei ole rajoituksetonta pääsyä Arachne-riskienpisteytysvälineeseen ja niiden on pyydettävä pääsyä tapauskohtaisesti, mikä vaikeuttaa tietojenvaihtoprosessia ja vaikeuttaa siten uusien riskimallien havaitsemista ja niihin reagointia; katsoo, että on välttämätöntä löytää ratkaisu, jotta OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle voidaan myöntää pääsy Arachne-riskienpisteytysvälineeseen; katsoo, että Arachne-välineen sisällyttämisen kansallisiin hallinnointi- ja valvontajärjestelmiin olisi oltava kaikille hallintoviranomaisille pakollista;

29.

kehottaa komissiota arvioimaan covid-19-pandemian johdosta toteutettuja toimia useilla aloilla muun muassa ennaltaehkäisevien korruptiontorjuntatoimien, empiirisen näytön analysoinnin ja maksupyyntöjen käyttöasteen osalta, tarkastelemaan, onko korruptio vaikuttanut tulokseen ja onko lahjomattomuutta noudatettu vai onko sitä heikennetty, ja raportoimaan parlamentille tärkeimmistä havainnoista, jotta se (vastuuvapausviranomaisena) voi sisällyttää vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyyn hätärahastoja ja kriiseihin liittyviä menoja koskevan luvun;

30.

on tyytymätön siihen, että komissio turvautuu laajasti sisällön peittämiseen ennakkohankintasopimusten tiettyjen osien pimittämiseksi; tähdentää, että tietojen arkaluonteisuudesta huolimatta kyseiset tiedot ovat tärkeitä vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi ja koronaviruksen kansainvälisen torjunnan tehostamiseksi; kehottaa komissiota käsittelemään paremmin avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyviä näkökohtia vastattaessa tuleviin kriiseihin ja siten lisäämään kansalaisten luottamusta, ruokkimaan julkista keskustelua ja edistämään EU:n arvoja; panee merkille, että komissio soveltaa varainhoitoasetuksen 38 artiklan 3 kohdan d alakohtaa, joka koskee tapauksia, joissa tietojen julkaiseminen vahingoittaa vastaanottajien kaupallisia etuja, ja vaatii, että varojen käytön tehokas valvonta ja käyttöä koskeva täysi vastuuvelvollisuus ovat oikeassa suhteessa yleiseen etuun nähden;

31.

katsoo, että julkisia hankintoja koskevien merkityksellisten tietojen julkistaminen analyyseja varten ja niiden sekä tuomioistuinten langettamia tuomioita ja yritysrekistereitä koskevien tietojen asettaminen vapaasti ja helposti saataville avoimessa ja standardoidussa muodossa voisi merkittävästi edistää mahdollisten korruptiotapausten ehkäisemistä ja havaitsemista; katsookin, että merkitykselliset tiedot kaikista julkisia (julkisin varoin tehtäviä) hankintoja koskevista sopimuksista olisi asetettava julkisesti saataville ja ne olisi julkaistava erityisellä verkkosivustolla siten, että niiden sisällöstä mahdollisimman pieni osa on peitetty ja täysin tietosuojalainsäädännön ja muiden lainsäädännöllisten vaatimusten mukaisesti;

32.

panee merkille, että neuvosto tekee hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä 15. maaliskuuta 2016 annetun asetuksen (EU) 2016/369 mukaisesti päätöksen hätätilanteen tukivälineen käyttöönotosta komission ehdotuksen perusteella; kritisoi kuitenkin sitä, että vaikka hätätilanteen tukiväline liittyy kiinteästi EU:n talousarvioon, sen käyttöönotto tapahtui kunnioittamatta ja ottamatta huomioon täysimääräisesti parlamentin oikeuksia budjettivallan käyttäjänä ja EU:n talousarvion lopullisena hyväksyjänä;

33.

pitää valitettavana sitä, että huolimatta useista yrityksistä saada asiasta selkeä yleisnäkemys, budjettivaliokunnalla ja talousarvion valvontavaliokunnalla ei ole mahdollisuutta tutustua asiaan liittyviin tietoihin, jotka koskevat hätätilanteen tukivälineestä otettujen, noin 2,5 miljardin euron suuruisten EU-varojen käyttöä kuuden ennakkohankintasopimuksen rahoittamiseksi;

34.

toteaa, että yhteishankintasopimuksen (27) ansiosta jäsenvaltiot, ETA-maat ja muut maat voivat yhdessä neuvotella lääkinnällisten tuotteiden toimittamista koskevista paremmista ehdoista; kehottaa komissiota arvioimaan yhteishankintasopimuksen ja rescEU:n lääkinnällisten tuotteiden varaston vaikuttavuutta ja tehokkuutta, jotta voidaan laatia hyviä käytäntöjä tulevia kriisejä varten; kehottaa komissiota lisäksi ottamaan käyttöön EU:n julkisia hankintoja koskevan vakaan ja avoimen kehyksen, joka koskee EU:n talousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettavia hankintoja ja joka mahdollistaa parlamentin suorittaman kattavan valvonnan erityisesti taloudellisesti merkittävillä ja turvallisuuteen tai terveyskriiseihin liittyvillä menoaloilla;

35.

kehottaa komissiota ehdottamaan varainhoitoasetuksen tarkistamista, jotta siihen voidaan sisällyttää vankka oikeusperusta julkisia hankintoja koskevien avointen ja standardoitujen tietojen pakolliselle käytölle, sekä tekemään talousarvion valvontaan tarkoitetuista tietoteknisistä järjestelmistä pakollisia, julkisia ja yhteentoimivia kansallisten tietokantojen kanssa;

36.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyöhön, jotta voidaan ottaa käyttöön vahvat kansalliset petostentorjuntastrategiat, jotka tarjoavat mahdollisuuden koordinoida useiden toimijoiden toimintaa ja taata resurssien paras mahdollinen käyttö sekä kattaa kaikki painopistealat (välillisen hallinnoinnin tai yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat menot, kansalliset varat ja niin edelleen); panee merkille, että vuoden 2020 loppuun mennessä 14 jäsenvaltiota oli hyväksynyt kansallisen petostentorjuntastrategian ja viisi oli käynnistänyt menettelyjä sen hyväksymiseksi; panee merkille, että tämä merkitsee edistystä vuoteen 2019 verrattuna, mutta pitää valitettavana sitä, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä hyväksyneet kansallista petostentorjuntastrategiaa tai eivät aio tehdä niin; on huolissaan siitä, että nykyisten strategioiden laajuus ja syvyys vaihtelevat ja että niitä on päivitettävä tältä osin;

37.

kehottaa jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan standardejaan ja kehottaa komissiota käynnistämään rikkomusmenettelyjä niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka kieltäytyvät tästä; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita strategioidensa parantamisessa, jotta varmistetaan, että kaikkialla unionissa on tehokkaita kansallisia petostentorjuntastrategioita;

38.

pitää tärkeänä, että komissio arvioi oikeusvaltiota koskevassa tulevassa kertomuksessaan sitä, onko kansallisia petostentorjuntastrategioita otettu käyttöön ja kuinka vaikuttavia ne ovat; katsoo lisäksi, että tulevien oikeusvaltiota koskevien kertomusten olisi perustuttava hyviin käytäntöihin ja niissä olisi annettava maakohtaisia suosituksia siitä, miten tunnistettuihin huolenaiheisiin voidaan puuttua tai miten rikkomukset korjataan, mukaan lukien tarvittaessa täytäntöönpanon määräajat ja vertailuarvojen seuranta; katsoo, että olisi tarkasteltava myös covid-19-pandemian johdosta hyväksyttyjä toimenpiteitä ja niiden vaikutusta oikeusvaltioperiaatteeseen;

39.

muistuttaa, että unionin taloudellisten etujen suojeleminen on äärimmäisen tärkeää ja että tässä yhteydessä kaikilla tasoilla tarvitaan jatkuvia ja voimakkaita toimia;

40.

korostaa, että EPPOn ja muiden EU:n elinten, kuten Eurojustin, Europolin ja OLAFin, on tehtävä keskenään yhteistyötä toimivaltaansa/toimeksiantoonsa kuuluvien rikosten tutkimiseksi ja niitä koskevien syytteiden nostamiseksi; korostaa edellä mainittujen toimielinten ja elinten keskeistä roolia hätätilanteissa ja kriisien aikana, jotta voidaan taistella niitä vastaan, jotka käyttävät hyväkseen EU:n varoja, ja panee tässä yhteydessä merkille niiden välillä allekirjoitetut työjärjestelyt; korostaa, että tehokas yhteistyö on mahdollista vain, jos EU:n elimiä tuetaan poliittisesti ja niillä on riittävät henkilöstöresurssit ja taloudelliset resurssit;

41.

kritisoi sitä, että komissio jätti huomiotta parlamentin kehotuksen laajentaa EPPOn henkilöstösuunnitelmaa ja että se ei pannut täytäntöön vuoden 2020 sovittelusopimusta; toistaa, että OLAFin ja EPPOn resursseja ja henkilöstöä on lisättävä korruption, varojen väärinkäytön ja sääntöjenvastaisten menojen torjunnan helpottamiseksi;

42.

varoittaa, että järjestäytyneet rikollisryhmät toimivat yli rajojen ja että ne hankkivat yhä useammin varoja muista jäsenvaltioista kuin niistä, joista käsin ne toimivat, ja kolmansista maista;

43.

kehottaa lisäämään tehokasta kansainvälistä yhteistyötä todisteiden kirjaamisessa, vastavuoroisessa tunnustamisessa, asiakirjojen tiedoksiannossa sekä varojen takavarikoimisessa ja jäädyttämisessä, jotta toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttöönsä keinot rikoshyödyn jäljittämiseen, jäädyttämiseen, hallinnoimiseen ja takavarikoimiseen; kehottaa tästä syystä komissiota tukemaan ja edistämään korruptiorikosten määritelmien yhdenmukaistamista koko unionissa sekä hyödyntämään paremmin nykyisiä datajoukkoja ja menetelmiä uusien kehittämiseksi, jotta voidaan saada vertailukelpoisia tietoja korruptiotapausten käsittelystä kaikkialta EU:sta;

44.

kehottaa lisäämään kansallisten viranomaisten ja OLAFin edustajien välistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että EU:n talousarviota vahingoittavia petoksia koskevat tutkimukset otetaan asianmukaisesti huomioon;

45.

korostaa, että lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) on antanut jäsenvaltioille kattavia suosituksia julkisten varojen käytöstä kriisi- ja hätätilanteissa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita panemaan nämä suositukset täysimääräisesti täytäntöön ja näin lisäämään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; on tältä osin tyytyväinen siihen, että EU:lla on mahdollisuus liittyä GRECOon täysjäsenenä;

46.

suhtautuu myönteisesti komission esittämään lainsäädäntöehdotuspakettiin, jolla vahvistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia EU:n sääntöjä; kehottaa panemaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti täytäntöön tulevan kehyksen, jolla ennakoidaan hätätilanteita, joissa Euroopan vakaus ja turvallisuus saattavat vaarantua;

47.

panee huolestuneena merkille Europolin päätelmän, jonka mukaan rikolliset ovat diginatiiveja, mikä tarkoittaa, että käytännössä kaikki rikollinen toiminta tapahtuu nyt joltain osin verkossa ja että monet rikokset ovat siirtyneet kokonaan verkkoon; on huolissaan siitä, että uusien teknologioiden ansiosta myös perinteisiä rikoksia voidaan tehdä nyt muulla kuin perinteisellä tavalla, kaikkialla maailmassa ja milloin tahansa; vaatii komissiolta ja jäsenvaltioilta päättäväisiä investointeja ja vahvaa poliittista sitoutumista näiden uusien haasteiden ratkaisemiseen;

48.

katsoo, että tekoälyn alalla otetut edistysaskeleet tarjoavat julkiselle sektorille merkittävän mahdollisuuden havaita ja ehkäistä petoksia esimerkiksi vahvistamalla komission keskeisiä analyysivalmiuksia, sillä tietotekniikan välineillä on helppo hankkia, yhdistää ja analysoida tarvittavat tiedot ja havaita mahdolliset sääntöjenvastaisuudet, petokset ja korruptiotapaukset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhteisen yhdennetyn ja yhteentoimivan tieto- ja seurantajärjestelmän, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, jonka avulla voidaan tarkastella ja analysoida asiaankuuluvia tietoja ja parantaa valvonnan luotettavuutta yleisen soveltamisen edistämiseksi myös teknisen tuen välineen avulla;

49.

toteaa, että tietojen kerääminen niistä tahoista, jotka viime kädessä hyötyvät joko suoraan tai välillisesti yhteistyössä hallinnoitavasta unionin rahoituksesta, sekä Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetuista hankkeista ja uudistuksista, mukaan lukien tiedot rahoituksen saajien tosiasiallisista edunsaajista, on välttämätöntä tehokkaan valvonnan ja tarkastuksen varmistamiseksi, ja että tällaisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvien sääntöjen olisi oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia;

50.

korostaa hyötyjä, joita digitaaliset kiinteistörekisterit tuottavat omistajuuden avoimuuden sekä korruption ehkäisemisen ja torjumisen osalta; suhtautuu myönteisesti komission aloitteisiin tällaisten ohjelmien täytäntöönpanemiseksi kaikkialla EU:ssa; kehottaa kansallisia viranomaisia tekemään yhteistyötä komission kanssa näiden ohjelmien laajan täytäntöönpanon edistämiseksi;

51.

katsoo, että keskitettyyn tiedotus- ja seurantajärjestelmään olisi sisällytettävä julkisia hankintoja koskevia vaatimuksia, joissa on EU:n laajuisia, maakohtaisia ja julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden avulla toimeksisaajat ja hankintaviranomaiset voivat järjestelmällisesti raportoida erityisistä hanketiedoista, välitavoitteiden saavuttamisessa edistymisestä sekä välittömistä ja lopullisista tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista (standardoidussa muodossa); katsoo, että tällainen järjestelmä olisi perustettava, jotta voidaan helpottaa tiedonkeruuta, yhteentoimivuutta ja käsittelyä EU:n tasolla ja varmistaa tehokkaat valvonta- ja tarkastustoimet; korostaa, että järjestelmä olisi rajattava välttämättömiin tietoihin ja että siinä olisi voitava julkaista tietoja Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti; huomauttaa kuitenkin, että kansallisella tasolla voitaisiin ottaa käyttöön välitaso (eli hajautettu keräyspiste) tiedonkeruun helpottamiseksi ottaen huomioon kielelliset erot ja paikalliset erityispiirteet (kuten alueelliset vastuut);

52.

ehdottaa taloudellisten tietojen ilmoittamista / varallisuuden ilmoittamista koskevien järjestelmien käyttöä korruption ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi ja/tai korruptiosta syytteeseenpanoa varten, jotta voidaan edistää virkamiesten vastuuvelvollisuutta ja tietoisuutta ja siten välttää eturistiriitoja;

53.

on sitä mieltä, että data-alustoilla voidaan vahvistaa valvontamekanismeja ja tehostaa tietojen jakamista muille hallintoyksiköille;

54.

katsoo, että julkisten hankintojen ammattimaistaminen ja riittävän palkkatason varmistaminen, erityisesti erikoistuneen, hyvin koulutetun ja hyvin palkatun julkisista hankinnoista vastaavaan henkilöstön, joka jakaa asiantuntemustaan, tietoaan ja (markkina)tietämystään myös jäsenvaltioiden rajojen yli, on myönteinen käytäntö, jota sovelletaan yhdessä muiden korruption torjunnan estämiseen tähtäävien tekniikoiden kanssa;

55.

kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään EU:n rahoitusta ja ohjelmia; kehottaa kansallisia viranomaisia tekemään yhteistyötä OLAFin kanssa ja kouluttamaan henkilöstöä EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien eri petostyyppien, suuntausten, uhkien ja riskien, korruptiokäytäntöjen sekä muiden sääntöjenvastaisten toimien alalla;

56.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1.

(2) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

(3) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 56.

(4) EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29.

(5) EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43.

(6) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(7) OLAF, ”Twentieth report of the European Anti-Fraud Office, 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2019”, 2020.

(8) Gallego, J., Prem, M. ja Vargas, J. F., ”Corruption in the times of Pandemia”, toukokuu 2020.

(9) SWD(2020)0156, SWD(2020)0157, SWD(2020)0158, SWD(2020)0159 ja SWD(2020)0160.

(10) EUVL L 437, 28.12.2020, s. 30.

(11) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(12) EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30.

(13) EUVL L 172, 17.5.2021, s. 110.

(14) EUVL C 272, 17.8.2020, s. 1.

(15) https://www.europol.europa.eu/newsroom/news/europol-launches-european-financial-and-economic-crime-centre

(16) https://www.europol.europa.eu/newsroom/news/serious-and-organised-crime-in-eu-corrupting-influence

(17) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0148.

(18) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0337.

(19) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0288.

(20) EUVL L 70, 16.3.2016, s. 1.

(21) EU:n varainkäyttöön liittyvien petosten torjunta: toimia tarvitaan (europa.eu).

(22) http://ti-health.org/wp-content/uploads/2021/05/For-Whose-Benefit-Transparency-International.pdf

(23) https://dspace.library.uu.nl/handle/1874/309580

(24) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32021R0241

(25) Molemmat vuoden 2018 hintoina.

(26) Tutkimus – ”The Largest 50 Beneficiaries in each EU Member State of CAP and Cohesion Funds”, Euroopan parlamentti, unionin sisäasioiden pääosasto, talousarvioasioiden politiikkayksikkö, toukokuu 2021.

(27) https://ec.europa.eu/health/security/preparedness_response_fi

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/58

P9_TA(2021)0503

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpano

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 rakennusten energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanosta (2021/2077(INI))

(2022/C 251/05)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan,

—	ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin maksimoinnista (1),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman mahdollisuudesta kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen kaikille (2),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman energiajärjestelmien integrointia koskevasta EU:n strategiasta (3),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan vetystrategiasta (4),

—	ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (5) (rakennusten energiatehokkuusdirektiivi – EPBD-direktiivi),

—	ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (6) (energiatehokkuusdirektiivi),

—	ottaa huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU (7) ja sen suunnitellun uudelleentarkastelun,

—

ottaa huomioon hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 (8) ja 14. heinäkuuta 2021 annetun komission ehdotuksen asetuksen (EU) 2019/631 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse edellä mainittujen normien kiristämisestä unionin kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden mukaisesti (COM(2021)0556),

—	ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (9) (eurooppalainen ilmastolaki),

—	ottaa huomioon 8. toukokuuta 2019 annetun komission suosituksen (EU) 2019/786 rakennusten peruskorjauksista (10),

—	ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2019 annetun komission suosituksen (EU) 2019/1019 rakennusten nykyaikaistamisesta (11),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja 15. tammikuuta 2020 antamansa sitä koskevan päätöslauselman (12),

—	ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

—	ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” (COM(2020)0662),

—	ottaa huomioon 9. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” (COM(2020)0789),

—	ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia” (COM(2021)0390),

—	ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Preliminary analysis of the long-term renovation strategies of 13 Member States” (SWD(2021)0069),

—	ottaa huomioon hiljattain julkaistun 55-valmiuspaketin,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0321/2021),

ottaa huomioon, että rakennukset tuottavat 36 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja että rakennusten peruskorjausala on eräs keskeisistä aloista kasvihuonekaasujen vähentämisen ja unionin ilmastoneutraaliutta ja energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

ottaa huomioon, että olemassa olevien 210 miljoonan rakennuksen pitkälle menevät ja vaiheittaiset pitkälle menevät perusparannukset ovat olennaisen tärkeitä kaikkien vakuuttavien strategioiden kannalta, sillä kyseisten rakennusten energiatehokkuus on huonoin ja jopa 110 miljoonaa rakennusta on mahdollisesti peruskorjauksen tarpeessa (13);

C.	ottaa huomioon, että 6 prosenttia EU:n kotitalouksista ei kyennyt maksamaan sähkö-, kaasu- ja vesilaskujaan vuonna 2019; ottaa huomioon, että rakennusten energiatehokkuudella voi olla myönteinen vaikutus energiaköyhyyden torjuntaan;

ottaa huomioon, että rakennusten peruskorjausaste on tällä hetkellä erittäin matala, noin 1 prosentti vuodessa, ja pitkälle menevien perusparannusten toteutusaste 0,2 prosenttia vuodessa; ottaa huomioon, että peruskorjausohjelmat eivät aina kata energiatehokkuuden parantamista eivätkä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä;

ottaa huomioon, että energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 (14) 2 artiklan 18 alakohdan mukaan energiatehokkuus etusijalle -periaate on EU:n energiapolitiikan ohjaava periaate, jolla tehostetaan energian kysyntää ja tarjontaa erityisesti kustannustehokkaiden energian loppukäyttöä koskevien säästöjen, kysyntäjoustoa koskevien aloitteiden sekä energian tehokkaamman muuntamisen, siirtämisen ja jakelun avulla;

F.	ottaa huomioon, että komission arvion mukaan pelkästään lämmityksen ja kuuman veden osuus kaikesta energian loppukulutuksesta on 79 prosenttia (192,5 Mtoe) EU:n kotitalouksissa (15);

ottaa huomioon, että kun EPBD-direktiiviä viimeksi tarkistettiin vuonna 2018 direktiivillä (EU) 2018/844 (16), pyrittiin nopeuttamaan peruskorjaustoimia siten, että nykyiset rakennukset saataisiin peruskorjattua vuoteen 2050 mennessä, tukemaan kaikkien rakennusten nykyaikaistamista älykkäällä teknologialla ja selvemmällä yhteydellä puhtaaseen liikkuvuuteen sekä luomaan vakaa ympäristö investointipäätöksille ja antamaan kuluttajille ja yrityksille mahdollisuus tehdä entistä paremmin tietoon perustuvia valintoja energian ja rahan säästämiseksi;

H.	ottaa huomioon, että EPBD-direktiivin viimeisimmän tarkistamisen jälkeen EU on hyväksynyt tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

ottaa huomioon, että EPBD-direktiivissä säädetään jäsenvaltioiden velvoitteesta hyväksyä pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita, mutta siinä ei kuitenkaan velvoiteta niitä varsinaisiin peruskorjauksiin tai anneta toteuttamisohjeita eikä tarjota niille selkeitä keinoja tarkastaa strategioitaan vertaamalla niitä tulosten perusteella;

J.	katsoo, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategioilla olisi tuettava asianmukaisesti sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen energiatehokkuutta;

ottaa huomioon, että tarkistettuun EPBD-direktiivin sisällytettyjä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmiä koskevia toimenpiteitä ei ole vielä saatettu täysin osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa; katsoo, että täytäntöönpano lisäisi varmuutta sijoittajien ja ammattilaisten kannalta;

ottaa huomioon, että energiatehokkuusdirektiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot suorittavat kattavia arviointeja tehokkaasta ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta lämmityksestä ja jäähdytyksestä, jotta voidaan tunnistaa rakennusalan lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen potentiaalia ja ehdottaa toimia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvän potentiaalin hyödyntämiseksi;

M.	ottaa huomioon, että uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteella pyritään poistamaan raja suunnittelun ja toimintojen, kestävän asumisen, resurssien älykkään käytön sekä innovatiivisten ja osallistavien ratkaisujen väliltä;

N.	katsoo, että riittävä rahoitus on olennaisen tärkeää rakennusten perusparannusaallon käynnistämisessä; ottaa huomioon, että peruskorjaus on elpymis- ja palautumistukivälineen investointien ja uudistusten lippulaiva-ala;

ottaa huomioon, että sähköajoneuvot ovat tärkeä osa EU:n puhtaaseen energiaan siirtymistä, joka perustuu energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin, uusiutuvaan energiaan, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja energiajouston hallintaa koskeviin innovatiivisiin ratkaisuihin, ja että niitä tarvitaan, jotta voidaan saavuttaa ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskeva tavoite;

ottaa huomioon, että EPBD-direktiivillä täydennetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annettua direktiiviä 2014/94/EU säätämällä oikeusperusta latauspisteiden käyttöönotolle asuinrakennuksissa ja muissa kuin asuinrakennuksissa; ottaa huomioon, että EPBD-direktiivillä on EU:n tasolla keskeinen rooli älykkään yksityisen latauksen tukemisessa, sillä ajoneuvoja ladataan todennäköisesti eniten yksityistiloissa ja muussa kuin asuinkäytössä olevissa julkisissa tiloissa;

ottaa huomioon, että sähköajoneuvojen yksityisillä latauspisteillä on usein erilaiset sovellukset ja tekniset vaatimukset kuin julkisilla latauspisteillä, koska niihin toimitetaan vähemmän virtaa ja latausajat ovat niissä pitemmät, mutta ne ovat kuitenkin edelleen suurelta osin kaikkein edullisin lataustapa;

katsoo, että EPBD-direktiivissä olisi otettava huomioon rakennusten pysäköintitiloihin asennettavien latauspisteiden vähimmäismäärää koskevat vaatimukset säätämällä, että sähköautojen latausta varten on tehtävä asianmukainen esikaapelointi; ottaa huomioon, että vuodesta 2025 alkaen jäsenvaltioiden on määritettävä asiaankuuluvien kansallisten, alueellisten ja paikallisten edellytysten mukaisesti vähimmäisvaatimus sille, kuinka monta latauspistettä on oltava kaikissa julkisissa ja yksityisissä muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa;

Huomioita

korostaa, että EPBD-direktiivin 2 a artiklan säännöksiä on vahvistettava ja pantava tehokkaasti täytäntöön sen varmistamiseksi, että rakennusala edistää menestyksekkäästi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja EU:n vuodelle 2050 asettaman ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista; katsoo, että tämän vuoksi EPBD-direktiivin tärkeimpiä tavoitteita ja välitavoitteita ja indikaattoreita on myös mukautettava, sillä pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat eivät ole nykyisin tasolla, jota EPBD-direktiivin tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi;

korostaa, että EPBD-direktiivillä ja pitkän aikavälin peruskorjausstrategioilla olisi edistettävä Euroopan rakennuskannan peruskorjauksen laajuuden, nopeuden, perusteellisuuden ja laadun lisäämistä uusien innovatiivisten politiikkatoimien avulla, kuten rakennusten perusparannusaalto -aloitteessa ehdotetaan;

pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot toimittivat pitkän aikavälin peruskorjausstrategiansa myöhässä ja että yksi jäsenvaltio ei ole vielä toimittanut ollenkaan omaa strategiaansa; toteaa, että tämän vuoksi jäsenvaltioiden suunnitelmien vertailu on vaikeaa; korostaa, että oli myönteistä, että myöhään toimitetuissa suunnitelmissa pystyttiin viittaamaan covid-19-kriisin seurauksena hyväksyttyihin kansallisiin elpymissuunnitelmiin ja EU:n tuoreimpiin toimintapoliittisiin aloitteisiin, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja rakennusten perusparannusaaltoon; toteaa kuitenkin, että tämä johti eroihin niihin jäsenvaltioihin nähden, jotka toimittivat pitkän aikavälin peruskorjausstrategiansa ennen pandemiaan liittyviä elpymissuunnitelmiaan;

muistuttaa, että on tärkeää osoittaa Next Generation EU -elpymisvälineestä riittävästi varoja rakennusten peruskorjausta ja energiatehokkuuden parantamista varten; katsoo, että rakennusten peruskorjausten kytkeminen elpymisvaroihin tarjoaa jäsenvaltioille taloudellisia mahdollisuuksia ja keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi;

toteaa, että toimitetuissa pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa on yleisesti ottaen noudatettu laajalti EPBD-direktiivin 2 a artiklan vaatimuksia ja toimitettu kyseisen artiklan mukaisesti vaaditut tiedot; pitää kuitenkin valitettavana, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden tavoitetaso ja niissä toimitettujen tietojen yksityiskohtaisuus vaihtelevat; pitää valitettavana, että useat jäsenvaltiot eivät ole asettaneet selkeitä välitavoitteita vuosille 2030, 2040 ja 2050 2 a artiklan vaatimusten mukaisesti; pitää lisäksi valitettavana, että kaikissa pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa ei anneta tietoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, minkä vuoksi on vaikea arvioida strategioiden tavoitetasoa ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta; katsoo, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategioilla olisi pyrittävä luomaan selkeitä toimenpiteitä ja seurantavälineitä vuotuisen peruskorjausasteen kolminkertaistamiseksi ja että tässä yhteydessä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtötilanteet ja rakennuskannat;

toteaa, että useimmat jäsenvaltiot keskittyivät laajalti ennemminkin energiahuoltojärjestelmien muuttamiseen hiilivapaiksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kuin sellaisten kohdennettujen toimenpiteiden ja toimien aktiiviseen kehittämiseen, joilla pyritään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta soveltamalla energiatehokkuus etusijalle -periaatetta ja siten vähentämään kokonaisenergiankulutusta tällä alalla osana energiaa koskevaa yhdennettyjen järjestelmien lähestymistapaa; korostaa, että energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö olisi maksimoitava koko energian arvoketjussa, myös sähkön, lämmön ja kaasun osalta, eikä pelkästään yksittäisten rakennusten tasolla;

kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti, ovatko pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden tavoitteet yhdenmukaisia rakennusten perusparannusaallon, energiatehokkuusdirektiivissä ja uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä (17) edellytettyjen lämmitystä ja jäähdytystä koskevien kattavien arviointien ja niiden uusien ilmastoa ja energiaa koskevien tavoitteiden kanssa, joita kullakin jäsenvaltiolla on niiden rakennuskannan mukaisesti;

kehottaa jäsenvaltioita edistämään peruskorjauksia, joilla edistetään uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiajärjestelmän integrointia rakennuksiin, kuten sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin asentamista, lämmön varaamista ja älykkäisiin verkkoihin liittämistä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään parhaiden käytäntöjen jakamista;

katsoo, että kansalaisten osallistuminen vihreään siirtymään ja rakennusten peruskorjaukseen on keskeistä niiden onnistumisen kannalta; korostaa, että asiantuntijoiden ottaminen mukaan ja julkisen asiantuntemuksen hyödyntäminen voivat auttaa parantamaan täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan riittävän avoimuuden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita koskevan julkisen kuulemisen kaikissa vaiheissa ja varmistamaan, että prosessi on osallistava edistämällä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista EPBD-direktiivin erityisvaatimusten mukaisesti;

10.

pitää valitettavana, että EU:ssa ei saavutettu vuodelle 2020 asetettua energiatehokkuustavoitetta; korostaa, että kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ilmoitetuissa kansallisissa panoksissa on panosten yhteisvaje, minkä vuoksi energiatehokkuustavoitetta ei voida saavuttaa vuonna 2030, ja että jäsenvaltioiden on tehostettava tämän vuoksi toimiaan merkittävästi;

11.

toteaa, että rakentaminen on monimutkaista toimintaa, joka edellyttää monien ammattilaisten ja käsityöläisten tarkkaa koordinointia ja perustuu monenlaisten rakennustekniikoiden ja -materiaalien käyttöön; katsoo, että EPBD-direktiivin tarkistamisen yhteydessä on otettava huomioon sen ja muiden kestävää rakentamista koskevien toimenpiteiden ja materiaalineutraaliuden keskinäiset vaikutukset, jotta Euroopan rakennukset saadaan saatettua tehokkaasti hiilivapaiksi;

12.

korostaa materiaalin käytön ja resurssien kulutuksen kestävyyden merkitystä rakennuksen koko elinkaaren aikana aina materiaalin hankkimisesta, rakentamisesta ja käytöstä käytön lopettamiseen ja purkamiseen sekä kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön saakka, mukaan lukien uusiutuvien ja kestävien luonnonmateriaalien merkitys; korostaa lisäksi, että rakennussuunnittelussa olisi otettava huomioon kiertotalouden hyödyntäminen rakennusprosessin eri vaiheissa;

13.

kannattaa kestävien, innovatiivisten ja myrkyttömien rakennusmateriaalien käyttöä ja korostaa, että on tärkeää vahvistaa rakennusmateriaalien kierrättämistä panemalla täytäntöön tai luomalla kiertotalouden merkintäjärjestelmä, joka perustuu ympäristönormeihin ja tiettyjä materiaaleja koskeviin erityiskriteereihin; toteaa, että kestäviä materiaaleja ja kestäviä prosesseja on tutkittava lisää; korostaa, että puupohjaisilla materiaaleilla voi olla merkitystä fossiilipohjaisten vaihtoehtojen korvaamisessa rakennusten rakentamisessa, ja painottaa niiden potentiaalia sitoa hiiltä pitkällä aikavälillä;

14.

toteaa, että vaikka pitkälle menevistä perusparannuksista on hyötyä rakennusten energiatehokkuuden kokonaisvaltaiselle muutokselle, vaiheittaisten ja pitkälle menevien vaiheittaisten perusparannusten avulla voidaan toteuttaa vähemmän häiritseviä ja kustannustehokkaampia korjaustoimenpiteitä mukauttamalla ne määritettyihin ”kynnyspisteisiin”; toteaa, että tällaisia tilaisuuksia syntyy joko käytännön mahdollisuuksien, henkilökohtaisten tilanteiden, omistajanvaihdoksen tai vuokra-asuntojen vuokralaisen vaihtumisen seurauksena; kehottaa jäsenvaltioita pohtimaan, miten ”kynnyspisteitä” voitaisiin käyttää peruskorjauksiin kannustamiseksi; panee merkille, että yksivaiheiset ja vaiheittaiset perusparannukset eivät kilpaile keskenään, vaan ne ovat molemmat sopivia ratkaisuja tilanteesta riippuen; katsoo, että vaiheittaiset ja pitkälle menevät vaiheittaiset perusparannukset on toteutettava pitkälle meneviä perusparannuksia koskevien normien mukaisesti, jotta voidaan välttää lukkiutumisvaikutukset varmistamalla rakennusten peruskorjauksia koskeva etenemissuunnitelma;

15.

toteaa, että EPBD-direktiivissä säädetty lähes nollaenergiarakennuksen nykyinen määritelmä on laadullinen ja sallii jäsenvaltioille laajan harkintavallan sitä koskevien normien asettamisessa; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön pitkälle menevää perusparannusta koskevan normin energian säästämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä esittämään lähes nollaenergiarakennusten yhdenmukaistetun määritelmän;

16.

katsoo, että peruskorjauksissa ja uusia rakennuksia koskevissa normeissa olisi otettava huomioon paloturvallisuus ja voimakkaaseen seismisyyteen liittyvät riskit, jotka vaikuttavat rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaareen, ja niihin olisi sisällytettävä tiukat terveysnormit; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään sähköasennusten tarkastusjärjestelmän, koska 30 prosenttia kotitalouksien tulipaloista ja 50 prosenttia kotitalouksien palo-onnettomuuksista saa alkunsa sähkölaitteista (18); katsoo, että Euroopan rakennuskannan peruskorjauksiin olisi sisällytettävä sähköturvallisuustarkastukset ja sähköturvallisuuden parantaminen ja niissä olisi varmistettava riittävä savunpoisto tulipalon sattuessa; korostaa, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden olisi myös edistettävä rakennuskannan staattista ja rakenteellista vahvistamista;

17.

toteaa jälleen, että on otettava huomioon asbestia sisältävien tuotteiden esiintyminen rakennuksissa ja että nämä tuotteet on poistettava ja rakennukset on suojattava siten, ettei asbestia pääse ympäristöön rakennusten energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä (19);

18.

pitää valitettavana, että vaikka määräaika EPBD-direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä umpeutui 10. maaliskuuta 2020, jotkin jäsenvaltiot eivät ole vielä panneet tätä lainsäädäntöä täysimääräisesti täytäntöön;

19.

muistuttaa, että on tärkeää ottaa käyttöön asianmukaisia kannustimia rakennusten peruskorjausten edistämiseksi sekä taloudellisia toimenpiteitä, joiden edellytyksenä on energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö, EPBD-direktiivin 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jotta voidaan taata peruskorjausten kohtuuhintaisuus;

20.

korostaa energiatehokkuutta ja -kustannuksia koskevien selkeiden ja tarkkojen tietojen merkitystä mahdollisille ostajille ja vuokralaisille; toteaa, että jäsenvaltioiden energiatehokkuustodistuksia on parannettava ja yhdenmukaistettava enemmän, jotta niitä on helpompi vertailla, niiden laatu parantuu ja ne ovat luotettavampia, ja että samalla on otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtötilanteet ja rakennuskannat; katsoo tämän vuoksi, että energiatehokkuustodistusten saatavuutta olisi parannettava, niiden olisi oltava helppolukuisempia, niissä olisi esitettävä käytännön tietoja todellisesta energiatehokkuudesta ja erityisesti rakennuksen todellisesta hiilijalanjäljestä, niiden olisi oltava digitalisoituja ja niihin olisi sisällytettävä tietoja paikallisilta markkinoilta EU:n tasolle sekä tietoja sisätilojen ympäristön laatua koskevista parametreista, kuten lämpöviihtyvyydestä; korostaa, että energiatehokkuustodistuksia voitaisiin näin ollen käyttää valinnaisissa kysyntäjoustopalveluissa sääntelytoimenpiteiden, rahoitusohjelmien ja yhdennettyjen peruskorjaustoimien perustana;

21.

korostaa todellisen energiatehokkuuden ja energiatehokkuustodistuksen avulla lasketun tehokkuuden välistä kuilua, joka aiheuttaa hämmennystä energiatehokkuustodistusten käyttäjille; korostaa tarvetta sisällyttää rakennusten peruskorjauspassi, digitaalinen rakennuspäiväkirja ja älyratkaisuvalmiutta koskeva indikaattori energiatehokkuustodistuskehykseen, jotta voidaan välttää välineiden moninkertaistuminen ja lisätä selkeyttä kuluttajien kannalta; katsoo, että tämä helpottaa peruskorjausta, lisää sen perusteellisuutta, varmistaa eri toimenpiteiden välisen koordinoinnin ajan kuluessa ja auttaa hyödyntämään moninaisia etuja;

22.

muistuttaa, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategioihin olisi sisällytettävä peruskorjausten laajemmat hyödyt, kuten terveyteen, turvallisuuteen, lämpöviihtyvyyteen ja sisäilman laatuun liittyvät hyödyt; panee merkille, että komission tutkimuksen (20) mukaan terveys oli yksityisten asunnonomistajien ensisijainen kannustin rakennusten energiakorjausten yhteydessä ja että kodin laadun, energiaköyhyyden ja terveyden välillä on selvä yhteys; katsoo, että sisäilman laatu olisi otettava huomioon, kun jäsenvaltiot edistävät rakennusten peruskorjausta esimerkiksi julkisten kannustinjärjestelmien, tiedotuskampanjoiden ja muiden aloitteiden avulla; kannustaa jäsenvaltioita parantamaan sisätilojen ympäristön laadun parametreja koskevien tietojen keruuta, jotta voidaan kehittää sisätilojen ympäristön laatua koskevia vähimmäisvaatimuksia;

23.

korostaa, että olemassa olevan rakennuskannan pitkälle menevää ja vaiheittaista pitkälle menevää perusparannusta koskevat kunnianhimoiset tavoitteet voisivat luoda jopa 2 miljoonaa työpaikkaa (21), jotka olisivat pääosin paikallisia ja joiden tehtäviä ei voitaisi ulkoistaa, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja tarjota puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa kuluttajille ja parantaa asukkaiden elinoloja;

24.

muistuttaa, että julkisten rakennusten on toimittava esimerkkinä peruskorjausasteissa ja hiilestä irtautumisen, energiatehokkuuden ja kustannustehokkuuden saavuttamisessa ja autettava siten lisäämään tietoisuutta ja hyväksyntää suuren yleisön keskuudessa;

25.

kehottaa jälleen edistämään EU:n osaamisaloitetta, myös sukupuolineutraaliuteen kannustavia näkökohtia, ja kansallisia toimia, jotta asentajien, arkkitehtien tai urakoitsijoiden kaltaisilla välikäsillä on mahdollisuus neuvoa, määrätä tai asentaa ratkaisuja, myös digitaalisia ratkaisuja, jotka ovat tarpeen energiatehokkuusohjelmien ja vähähiiliseen rakennuskantaan siirtymisen kannalta, sekä keskittymään kaikkien rakennusalan toimijoiden täydennyskoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen; katsoo, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden ja rakennus- ja energiatehokkuusalan osaamista ja koulutusta edistävien asianmukaisten aloitteiden välillä on selkeä yhteys;

26.

uskoo, että kustannustehokkuuden ja kustannusneutraaliuden periaatteet, joiden mukaan vuokrankorotuksia tasapainotetaan energiansäästöillä, pienentävät loppukuluttajien energialaskuja; kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään järjestelmällisesti pitkän aikavälin peruskorjausstrategioihinsa toimenpiteitä ja toimia, joilla torjutaan energiaköyhyyttä, joiden kohteena ovat kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset ja joilla torjutaan markkinoiden vääristymiä ja asuntojen hankintaa keinottelutarkoituksessa, mikä johtaa korkeampiin vuokriin, jotka vaikuttavat suhteettoman voimakkaasti matalatuloisiin vuokralaisiin; muistuttaa, että energiamarkkinoiden vaihtelusta johtuvaa, heikoimmassa asemassa oleville kuluttajille aiheutuvaa taakkaa voidaan vähentää merkittävästi parantamalla rakennusten energiatehokkuutta; korostaa tarvetta varmistaa näille kuluttajille joustava rahoitustuki ja -menetelmät, jotta voidaan auttaa energiaköyhyyden torjumista; toteaa kuitenkin, että olisi harkittava kannustimia tiettyjen kohderyhmien ja alojen peruskorjauskustannusten alentamiseksi;

27.

korostaa, että EPBD-direktiivillä olisi varmistettava, että peruskorjaus antaa asunnonomistajien ja rakennusten omistajien sijoituksille tuottoa parantamalla todella ja mitattavissa olevalla tavalla rakennusten energiatehokkuutta; painottaa, että lähestymistapa, joka perustuu peruskorjauksen ansiosta aikaansaatuun mitattuun energiansäästöön, alentaa nykyisten rakennusten energiatehokkuusremonttien kustannuksia ja parantaa niiden perusteellisuutta, laatua ja laajuutta; pyytää komissiota tutkimaan, onko EPBD-direktiivin tarkistamisen yhteydessä tarkistettava 2 artiklan 14 alakohdassa määritettyä kustannusoptimaalia tasoa;

28.

pitää myönteisenä keskitettyjen asiointipisteiden kohtalaista menestystä ja korostaa niiden olennaisen tärkeää roolia markkinatoimijoiden, kuten kansalaisten, viranomaisten ja hankkeiden toteuttajien, ja mahdollisten hankkeiden ja erityisesti pienimuotoisempien hankkeiden yhdistämisessä; toteaa, ettei ole yhteisymmärrystä siitä, mitä keskitetyllä asiointipisteellä tarkoitetaan, koska nykyisten mallien rakenne, hallinta ja annettavan avun tyyppi ovat erilaisia eri puolilla EU:ta; muistuttaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta keskitetyistä asiointipisteistä, myös paikallis- ja aluetasolla; korostaa, että keskitetyillä asiointipisteillä voi olla merkittävä rooli pitkiin ja hankaliin lupamenettelyihin puuttumisessa sekä rakennusten peruskorjaukseen tarkoitetun rahoituksen saatavuuden edistämisessä ja että ne voivat auttaa ehtoja koskevien tietojen levittämisessä; katsoo, että keskitettyjen asiointipisteiden olisi neuvottava ja tuettava sekä omakotitaloja että moniasuntoisia rakennuksia koskevissa kysymyksissä ja tarjottava tukea valtuutetuille asentajille;

29.

palauttaa mieliin, että EPBD-direktiivin 19 artiklassa säädetään uudelleentarkastelusta, johon kuuluu muun muassa viimeistään vuonna 2026 toteutettava jälkiarviointi; korostaa, että tämän ansioista pitäisi olla mahdollista hyödyntää EPBD-direktiivin täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia ja arvioida sen soveltamisen edistymistä unionissa;

Suositukset

30.

korostaa, että EPBD-direktiivi on olennaisen tärkeä rakennusten perusparannusaallon ja päästövähennysten onnistumisen kannalta;

31.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että direktiivi pannaan asianmukaisesti täytäntöön kaikilta osin ja erityisesti sosiaalisen asuntokannan osalta; kehottaa komissiota seuraamaan edelleen direktiivin täytäntöönpanoa ja ryhtymään tarvittaessa toimiin, jos sitä ei noudateta;

32.

kehottaa komissiota vahvistamaan EPBD-direktiivin nykyisiä säännöksiä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat ovat ilmastoneutraaliutta ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden mukaisia; korostaa, että rakennusten pitkälle menevien ja vaiheittaisten pitkälle menevien peruskorjausten toteuttamisasteen on oltava 3 prosenttia vuodessa, jotta EU voi saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä;

33.

kehottaa komissiota tutkimaan, miten voidaan muotoilla vakiomalli, jota jäsenvaltiot voisivat käyttää sen varmistamiseksi, että ne ottavat huomioon kaikki EPBD-direktiivin 2 a artiklan vaatimukset, ja yhdenmukaistamaan tavoitteita ja vaatimuksia, jotta voidaan varmistaa kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien tai minkä tahansa EU:n rahoituksen, jonka saaminen edellyttää pitkän aikavälin kattavaa peruskorjausstrategiaa, arviointi ja niiden edistymisen ja tulosten parempi vertailukelpoisuus; kannustaa komissiota perustamaan tilapäisen asiantuntijaverkoston, joka tukee jäsenvaltioita niiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden suunnittelu-, seuranta- ja täytäntöönpanoprosessissa;

34.

kehottaa komissiota pohtimaan, miten kansalaisille ja muille sidosryhmille neuvontapalveluja tarjoavien keskitettyjen asiointipisteiden kehittämistä voidaan helpottaa edelleen, muun muassa EPBD-direktiivin tiukempien toimenpiteiden avulla; on vakuuttunut siitä, että ohjaus- ja tukitoimenpiteiden ja erityisesti teknisen tuen, tiedotuskampanjoiden, koulutuksen ja hankerahoituksen lisääminen voivat korottaa peruskorjausastetta;

35.

kehottaa jäsenvaltioita maksimoimaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategioidensa, kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa ja muiden elpymistoimien synergiat ja siten varmistamaan, että Next Generation EU -välineellä tarjotaan välitöntä rahoitusta pitkälle meneviä ja vaiheittaisia pitkälle meneviä perusparannuksia varten ottaen erityisesti huomioon energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset ja pienituloiset kotitaloudet ja että sillä luodaan puitteet, jotka mahdollistavat kestävän peruskorjauksen edelläkävijämarkkinoiden kasvamisen edelleen myös rahoituskauden päättymisen jälkeenkin;

36.

katsoo, että rakennusten ja rakennustekniikoiden digitalisoinnilla voi mahdollisuuksien mukaan olla tärkeä rooli energiatehokkuuden parantamisessa; katsoo, että EPBD-direktiivin tarkistamisen avulla olisi edistettävä edelleen älykkäiden ja joustavien rakennusten teknologiaa energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti ja tuettava datakeskeistä lähestymistapaa; kannustaa käyttämään ja ottamaan käyttöön uutta teknologiaa, kuten energiaverkon, 3D-mallintamisen ja simuloinnin sekä tekoälyn kanssa yhteentoimivia älymittareita, älylatausjärjestelmiä, älykkäitä lämmityslaitteita, varastointiteknologiaa ja energianhallintajärjestelmiä, jotta voidaan edistää hiilipäästöjen vähentämistä rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelu- ja muotoiluvaiheista ja rakentamiseen, käyttöön ja peruskorjaukseen;

37.

korostaa, että ajantasaiset, luotettavat ja kattavat tiedot koko Euroopan rakennuskannan energiatehokkuudesta ovat olennaisen tärkeitä alan energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien tehokkaiden politiikkatoimien kehittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi; toteaa, että digitaalisella teknologialla olisi myös tuettava nykyisen rakennuskannan kartoittamista ja pitkän aikavälin peruskorjausstrategian käyttöönottoa;

38.

katsoo, että olisi alettava soveltaa datakeskeistä lähestymistapaa, jotta voidaan varmistaa yhdistettyjen ja anonymisoitujen tietojen parempi saatavuus asunnonomistajille, vuokralaisille ja kolmansille osapuolille, jotka voivat käyttää niitä energiankulutuksen optimoimiseksi, muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti varmennettujen suostumusjärjestelmien avulla, sekä tilasto- ja tutkimustarkoituksiin;

39.

kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan älyratkaisuvalmiutta koskevan indikaattorijärjestelmän tehokkaan, kunnianhimoisen ja johdonmukaisen täytäntöönpanon kaikkialla EU:ssa; toteaa, että älyratkaisuvalmiutta koskevan indikaattorin olisi edistettävä rakennusten perusparannusaallon ja energiajärjestelmän integroinnin toteuttamista tukemalla älykkäiden ja joustavien rakennusten käyttöönottoa; toteaa, että älyratkaisuvalmiutta koskeva indikaattori auttaa edistämään entisestään uusien rakennusten suunnittelua nollaenergiarakennuksina;

40.

katsoo, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa olisi oltava yksityiskohtaisempia tietoja pitkän aikavälin toimista ja integroidusta infrastruktuurien suunnittelusta, joka perustuu etenemissuunnitelmaan, jossa on konkreettisia politiikkatoimia ja aikataulu selkein, vuosille 2030, 2040 ja 2050 asetetuin välitavoittein, jotta voidaan luoda vakaampi toimintaympäristö sijoittajille, rakennuttajille, asunnonomistajille ja vuokralaisille ja käsitellä rakennusten koko elinkaaren aikaisia vaikutuksia; korostaa, että jäsenvaltioiden on parannettava erilaisten rahoitus- ja veromekanismien saatavuutta yksityisten investointien käyttöönoton tukemiseksi ja julkisten ja yksityisten kumppanuuksien edistämiseksi; kehottaa toteuttamaan toimia sellaisten lainojen edistämiseksi, joissa energiatehokkuus on asetettu alhaisempien korkojen kriteeriksi;

41.

korostaa, että EPBD-direktiivillä olisi varmistettava, että peruskorjaus antaa asunnonomistajien ja rakennusten omistajien rahoille vastinetta ja sijoituksille tuottoa, pienentää energialaskuja ja parantaa kestävyyttä edistämällä todella ja mitattavissa olevalla tavalla rakennusten energiatehokkuutta; painottaa, että lähestymistapa, joka perustuu peruskorjauksen ansiosta aikaansaatuun todelliseen energiansäästöön, alentaa rakennusten peruskorjausten yhteydessä toteutettavien energiatehokkuusremonttien kustannuksia ja parantaa niiden laatua ja laajuutta;

42.

korostaa vihreiden infrastruktuurien, kuten viherkattojen ja -seinien, potentiaalia rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja biologisen monimuotoisuuden edistämisessä erityisesti kaupunkialueilla;

43.

kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita sellaisten innovatiivisten toimintapolitiikkojen täytäntöönpanemiseksi, joiden avulla kansalaiset otetaan aktiivisesti mukaan niiden laatimiseen ja täytäntöönpanoon sekä energiatehokkuusohjelmiin; korostaa, että on tärkeää ottaa mukaan sidosryhmät, mukaan lukien kansalaiset, kunnat, taloyhtiöt ja rakennusalan ammattilaiset, ja saada nämä osallistumaan aktiivisesti rakennusten hiilestä irtautumista koskevien yhdennettyjen suunnitelmien ja täytäntöönpanostrategioiden laatimiseen;

44.

panee merkille erityyppisten rakennusten (julkisten ja yksityisten, muiden kuin asuinrakennusten ja asuinrakennusten) erilaisen rakennus- ja peruskorjausdynamiikan jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota laatimaan kehyksen, jossa otetaan käyttöön energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtötilanteet ja rakennuskannat ja erityisesti rakennukset, joilla on arkkitehtonista tai historiallista erityisarvoa, jolla kasvatetaan peruskorjausastetta ja lisätään odotettujen parannusten näkyvyyttä koko arvoketjulle ja jolla edistetään innovointia ja varmistetaan samalla kohtuuhintaisuus erityisesti pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville;

45.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään integroidun ja sulautetun kehyksen, johon sisältyy asianmukainen rahoitus ja tekninen apu energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asteittaista käyttöönottoa varten ja jolla varmistetaan viime kädessä jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa määriteltyjen vuosien 2030, 2040 ja 2050 välitavoitteiden saavuttaminen; korostaa, että tällaiset vähimmäisvaatimukset auttaisivat tasoittamaan tietä ilmastoneutraaliuden saavuttamiselle rakennusalalla viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja voisivat parantaa nykyisen rakennuskannan muuntamisen näkyvyyttä ja turvallisuutta markkinoilla; toteaa, että jäsenvaltiot voivat suunnitella joustavasti toimenpiteitä, joita tarvitaan erilaisten taloudellisten, ilmastoon liittyvien, poliittisten, yhteiskunnallisten ja rakentamiseen liittyvien edellytysten huomioon ottamiseksi; katsoo, että olisi tarjottava erityisiä rahoitusvälineitä ja kannustimia rakennuksille, joilla on teknisiä, arkkitehtonisia, kulttuuriperintöön liittyviä ja historiallisia rajoitteita ja joita ei voida peruskorjata kohtuullisin kustannuksin kiinteistön arvoon verrattuna;

46.

kehottaa komissiota kytkemään pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin asiaankuuluviin säännöksiin, jotka koskevat kaukolämpöä ja -jäähdytystä ja uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko-, lämpö- ja maalämpöenergian, käytön edistämistä rakennusalalla sekä energian varastoinnin ja itse tuotetun energian kulutuksen suurempaa merkitystä reaktiona verkko- tai mikroverkkosignaaliin, ottaen kuitenkin samalla huomioon, että fossiilisia polttoaineita ja erityisesti maakaasua käytetään tällä hetkellä rakennusten lämmitysjärjestelmissä; toteaa, että kuluttajat tarvitsevat tukea siirtyäkseen käyttämään muita kuin fossiilisia polttoaineita;

47.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan EPBD-direktiivin 14 artiklan ja 15 artiklan 4 kohdan säännökset täysimääräisesti täytäntöön ja antamaan kansalaisille ja ammattilaisille selkeitä ja yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmän avulla voidaan saada pakolliset valmiudet luotua mahdollisimman pian, jotta voidaan varmistaa, että kaikki valmistelutoimet toteutetaan viipymättä ja ennen vuodeksi 2025 asetettua määräaikaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan sellaisten välineiden tai tarkistuslistojen käyttöä, joita asiantuntijat ja ammattilaiset ovat kehittäneet silloin, kun kyseisiä säännöksiä on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä;

48.

kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen hiilestä irtautumista rakennusten perusparannusaallon periaatteiden mukaisesti ja harkitsemaan kannustinjärjestelmiä, jotka kohdistetaan erityisesti heikoimmassa asemassa oleville ja joilla edistetään rakennusten vanhojen, fossiilipohjaisten ja tehottomien lämmitysjärjestelmien korvaamista, myös asettamalla korvausta koskevia tavoitteita pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden mukaisesti;

49.

palauttaa mieliin, että parlamentti on pyytänyt arvioimaan seuraavan tarkistamisen yhteydessä tarvetta lisätä EPBD-direktiivissä olevia lataamisinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia ottaen huomioon tarpeen varmistaa verkon vakaus esimerkiksi ottamalla käyttöön älykkäitä lataustoimintoja sekä tarvetta edistää kestävää liikkuvuutta ja ottaa käyttöön yhdennetty, järjestelmällinen ja kiertotalouteen perustuva lähestymistapa sekä kaupunkien että maaseudun kehittämisessä asianmukaisen kaupunkisuunnittelun ja liikennereittien mukaisesti;

50.

kehottaa jäsenvaltioita pohtimaan, miten voidaan parhaiten hyödyntää aluekohtaisen lähestymistavan soveltamista laajamittaisten peruskorjausten yhteydessä yhdessä sidosryhmien ja paikallisyhteisöjen kanssa;

51.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että rakennusten latauspisteet soveltuvat älykkääseen lataukseen, ja mukauttamaan vaatimukset tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin mukaisiksi; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kehyksen, jolla autetaan yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan latauspisteiden käyttöönottoa uusissa ja olemassa olevissa asuinrakennuksissa ja muissa kuin asuinrakennuksissa, poistamaan mahdollisia sääntelyesteitä ja edistämään soveltuvia tapoja, joilla rakennusten suunnittelussa varmistetaan, että polkupyöriä on helppo kuljettaa rakennuksiin ja säilyttää niissä;

52.

pitää myönteisenä, että komissio tunnustaa sähköisen liikenteen ja liikkuvuuden merkityksen ottamalla käyttöön vähimmäisvaatimukset tiettyä kokoa suuremmille pysäköintialueille ja asettamalla muita vähimmäisinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia pienemmille rakennuksille; korostaa, että tämän latausinfrastruktuurin käyttöönottoa on edelleen tuettava;

53.

korostaa, että olemassa olevien rakennusten peruskorjauksella ja uusien rakennusten suunnittelulla voidaan edistää sähköajoneuvojen, kuten autojen, pakettiautojen, pyörien ja moottoripyörien, käyttöönottoa siten, että tarjotaan sekä riittävästi pysäköintitilaa että latausinfrastruktuuri, mikä edistää näin ollen yleistä hiilestä irtautumista liikenteen alalla; toteaa, että tällaisilla toimilla rakennuksista voi tulla terveellisempiä, ympäristöystävällisempiä ja naapuruston alueella toisiinsa yhteydessä olevia ja sellaisia, että ne kestävät paremmin ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia; kehottaa komissiota harkitsemaan EPBD-direktiivin liikkuvuutta koskevan soveltamisalan laajentamista ottamalla mahdollisuuksien mukaan käyttöön polkupyörien pysäköinti-infrastruktuuria ja sähköajoneuvojen latauspisteitä koskevia rakennustyyppikohtaisia vähimmäisvaatimuksia;

54.

pitää myönteisenä, että uusien asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten esikaapelointi-infrastruktuuria koskevien vaatimusten on tunnustettu olevan yksi latauspisteiden nopean käyttöönoton tärkeä edellytys; kehottaa komissiota kannustamaan tällaisten vaatimusten sisällyttämistä kansallisiin politiikkakehyksiin;

55.

korostaa, että latauspisteiden saatavuus on yksi niistä tekijöistä, jotka kannustavat yksityistä asunnonomistajaa valitsemaan sähköisen liikkuvuuden ratkaisun; panee kuitenkin merkille, että EPBD-direktiivissä asetetaan nykyisellään putkitusinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia ainoastaan uusille rakennuksille ja laajamittaisen peruskorjauksen kohteena oleville rakennuksille, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa; huomauttaa, että direktiivissä säädetään mahdollisuudesta olla soveltamatta tätä, jos latauspisteiden ja putkituksen asentamisen kustannukset ylittävät seitsemän prosenttia rakennuksen laajamittaisen peruskorjauksen kokonaiskustannuksista; kehottaa komissiota suorittamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kustannusanalyysin, jossa tarkastellaan mahdollisia tapoja kannustaa rakennuttajia rakentamaan riittävä infrastruktuuri sähköajoneuvojen käyttäjille;

56.

muistuttaa, että jäsenvaltioiden on asetettava viimeistään 1. tammikuuta 2025 vaatimukset tietyn latauspistemäärän asentamisesta kaikkiin sellaisiin muihin kuin asuinrakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa; toteaa, että tältä osin on tärkeää tunnistaa EPBD-direktiivin täytäntöönpanon puutteet ja että direktiivin tarkistamisen yhteydessä siihen olisi sisällytettävä säännöksiä, joilla kannustetaan ja helpotetaan edelleen yksityisten ja julkisten latausinfrastruktuurien käyttöönottoa asuinrakennuksissa ja muissa kuin asuinrakennuksissa;

57.

korostaa, että sähköisen liikkuvuuden ratkaisujen on oltava helposti kaikkien saatavilla; korostaa tässä yhteydessä, että rakennuksia, myös pysäköintialueita, on peruskorjattava, jotta parannetaan niiden esteettömyyttä liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta; korostaa lisäksi, että peruskorjatuissa ja uusissa rakennuksissa on varattava säilytystilaa liikkumisvälineille, kuten pyörätuoleille ja lastenrattaille;

58.

pitää myönteisenä, että on määritetty toimenpiteitä, joita tarvitaan latausinfrastruktuurin käyttöönoton helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi puuttumalla olemassa oleviin esteisiin, kuten jakautuneisiin kannustimiin ja hallinnolliseen taakkaan; huomauttaa kuitenkin, että kansallisella ja paikallisella tasolla on edelleen sellaisia latausinfrastruktuurin suunnittelu- ja lupamenettelyjä koskevia hallinnollisia esteitä, jotka haittaavat latausinfrastruktuurin käyttöönottoa uusissa ja olemassa olevissa asuinrakennuksissa ja muissa kuin asuinrakennuksissa; korostaa, että tällaisten selkeiden hallinnollisten esteiden poistamiseksi tarvitaan lisätoimia;

59.

korostaa näkemystä, että sähköajoneuvojen lataamisella asuinrakennuksissa ja muissa kuin asuinrakennuksissa on täydennettävä julkista latausinfrastruktuuria, jotta varmistetaan sähköajoneuvojen latauskapasiteetti; korostaa tarvetta lisätä investointeja sähköiseen liikkuvuuteen ja ottaa käyttöön älylatauksen mahdollistava latausinfrastruktuuri, joka voi edistää kulutushuippujen siirtämistä ja kulutusjoustoa ja luo halvempia ja tehokkaampia sähköverkkoja, jotka vaativat vähemmän tuotantokapasiteettia ja infrastruktuuria;

60.

katsoo, että julkisen, puolijulkisen ja yksityisen älykkään latausinfrastruktuurin käyttöönotto on edelleen keskeinen ennakkoedellytys sähköajoneuvojen markkinoille saattamisen vauhdittamiselle; kehottaa siksi lisäämään investointeja rakennuksiin ja liikkuvuuteen sekä vauhdittamaan innovointia ja sähköisen liikkuvuuden digitaalisten välineiden käyttöä;

61.

toteaa, että asiaankuuluvilla EU:n säädöksillä olisi helpotettava sähköajoneuvojen latauspisteiden käyttöönottoa peruskorjausten, uudisrakentamisen ja uusien asennusten yhteydessä; korostaa, että on tärkeää tehdä investointeja julkisiin latausasemiin ydinverkkokäytävillä ja kattavassa verkossa, mutta painottaa, että nämä voivat olla vain kaupunkialueilla tarvittavan paljon suuremman latauspisteiden määrän lisänä; huomauttaa, että kustannustehokkain ja käytännöllisin tapa nopeuttaa ajoneuvokannan siirtymistä sähköenergian käyttöön on tarjota latauspisteitä kotien ja työpaikkojen läheisyydessä, missä ne toimivat olennaisena lisänä tarpeelliselle mutta kalliimmalle pikalatausinfrastruktuurille;

62.

korostaa, että on tärkeää varmistaa osallistavat, yhtenäiset ja kestävät liikkuvuusmahdollisuudet kaikille eurooppalaisille ja alueille, myös syrjäisimmille alueille; korostaa, että on tärkeää edistää vaihtoehtoisia, osallistavia, turvallisia ja kestäviä liikennemuotoja ja tähän tarvittavaa infrastruktuuria; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sosioekonomisen ja alueellisen koheesion niiden laatiessa latauspisteiden vähimmäismäärän asentamista koskevia vaatimuksia; kehottaa jäsenvaltioita tunnistamaan kaikki sosiaaliset, taloudelliset, oikeudelliset, sääntelyyn liittyvät ja hallinnolliset esteet, jotka ovat latauspisteiden nopean kehittämisen tiellä, ja puuttumaan niihin;

63.

toteaa, että kaupunkien nykyiset viheralueet ja kestävät viemäröintijärjestelmät on tärkeää säilyttää mahdollisimman täysimääräisesti suunniteltaessa asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten latausinfrastruktuurien ja pysäköintialueiden rakentamista;

64.

panee merkille, että vain muutamat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin asentaminen on edistynyt lupaavasti rakennuksissa ja pysäköintipaikoilla; on huolissaan, ettei asiassa ollut edistytty muissa jäsenvaltioissa, ja vaatii laajempien tietoja saataville asettamista nopeammin; panee merkille, että useimmat jäsenvaltiot ovat esittäneet arviot sähköajoneuvojen käyttöönotosta ja sähköisten latauspisteiden käyttöönottoa koskevat tavoitteet vuodeksi 2020; huomauttaa kuitenkin, että vain kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on toimittanut tietoja vuosien 2025 ja 2030 tavoitteista;

65.

huomauttaa, että useat paikallisviranomaiset ovat alkaneet laatia hiilestä irtautumista koskevia suunnitelmia, joihin sisältyy myös sitovien määräaikojen asettaminen polttomoottorien käytön kieltämiselle ajoneuvoissa; kehottaa näitä viranomaisia varmistamaan, että niiden suunnitelmiin sisältyy erityinen taloudellinen ja tekninen tuki niiden rakennuskannan mukauttamiseksi, jotta ne voivat panna täytäntöön hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmansa;

o o

66.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 68.

(2) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 145.

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0240.

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0241.

(5) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

(6) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1.

(7) EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

(8) EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13.

(9) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.

(10) EUVL L 127, 16.5.2019, s. 34.

(11) EUVL L 165, 21.6.2019, s. 70.

(12) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.

(13) Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosasto, talous-, tiede- ja elämänlaatuasioiden politiikkayksikkö: ”Boosting Building Renovation: What Potential and Value for Europe?”, lokakuu 2016.

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(15) Tutkimus ”Mapping and analyses of the current and future (2020-2030) heating/cooling fuel deployment (fossil/renewables)”, maaliskuu 2017.

(16) EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75.

(17) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82.

(18) Forum for European Electrical Domestic Safety (FEEDS), ”In the news: the European Parliament calls on Member States to develop an electrical inspection regime”.

(19) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 20. lokakuuta 2021, suosituksista komissiolle työntekijöiden suojelemisesta asbestilta (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0427).

(20) Comprehensive study of building energy renovation activities and the uptake of nearly zero-energy buildings in the EU, marraskuu 2019.

(21) Komission tiedonanto 27. toukokuuta 2020”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456).

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/69

P9_TA(2021)0504

Monenvälisiin joukkotuhoaseiden asevalvonta- ja aseistariisuntajärjestelmiin liittyvät haasteet ja näkymät

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 monenvälisiin joukkotuhoaseiden asevalvonta- ja aseidenriisuntajärjestelmiin liittyvistä haasteista ja näkymistä (2020/2001(INI))

(2022/C 251/06)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 14. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman INF-sopimuksen tulevaisuudesta ja vaikutuksesta Euroopan unioniin (1),

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle tekoälyä, robotiikkaa ja niihin liittyvää teknologiaa koskevien eettisten näkökohtien kehyksestä (2),

—

ottaa huomioon 21. lokakuuta 2020 antamansa suosituksen neuvostolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ydinsulkusopimuksen (NPT) uudelleentarkastelua, ydinasevalvontaa ja ydinaseriisuntamahdollisuuksia koskevan kymmenennen tarkistusprosessin valmistelemiseksi (3),

—	ottaa huomioon 20. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman ”Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpano – vuosittainen kertomus 2020” (4),

—	ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman autonomisista asejärjestelmistä (5),

—	ottaa huomioon 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin suosituksista joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään (6),

—	ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ydinturvasta ja asesulusta (7),

—	ottaa huomioon kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/821 (8) (”kaksikäyttötuoteasetus”),

—	ottaa huomioon vuosittaisen tilanneselvityksen joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian täytäntöönpanosta (etenkin vuosien 2019 (9) ja 2020 (10) tilanneselvitykset),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin kannasta ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa 29. maaliskuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/212/YUTP (11),

—	ottaa huomioon unionin tuesta Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) toimille ydinturvan aloilla sekä joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian täytäntöönpanon puitteissa 6. marraskuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/1656 (12),

—

ottaa huomioon unionin tuen antamisesta täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (CTBTO) valmistelutoimikunnan toimille sen monitorointi- ja todentamisvalmiuksien parantamiseksi ja joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä 29. kesäkuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/901 (13),

—	ottaa huomioon ydinaseista ja kaikista muista joukkotuhoaseista vapaan vyöhykkeen perustamiseen Lähi-idässä johtavien luottamusta lisäävien toimien tukemisesta 6. kesäkuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/938 (14),

—

ottaa huomioon rajoittavista toimenpiteistä kemiallisten aseiden leviämisen ja käytön torjumiseksi 15. lokakuuta 2018 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2018/1542 (15) ja rajoittavista toimenpiteistä kemiallisten aseiden leviämisen ja käytön torjumiseksi annetun asetuksen (EU) 2018/1542 täytäntöönpanosta 14. lokakuuta 2020 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1480 (16),

—	ottaa huomioon unionin tuesta ydinsulkusopimuksen (NPT) osapuolten vuoden 2020 tarkistuskonferenssiin johtaville toimille annetun päätöksen (YUTP) 2019/615 muuttamisesta 29. kesäkuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/906 (17),

—	ottaa huomioon biologisten aseiden kieltosopimuksen tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian puitteissa 21. tammikuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/97 (18),

—	ottaa huomioon 15. joulukuuta 2020 annetun Pohjois-Atlantin neuvoston julkilausuman ydinasekieltosopimuksen voimaantullessa,

—	ottaa huomioon 3. helmikuuta 2021 annetun Pohjois-Atlantin neuvoston julkilausuman uuden START-sopimuksen jatkamisesta,

—	ottaa huomioon 10. marraskuuta 2020 pidetyn Naton 16. vuotuisen joukkotuhoaseita, asevalvontaa, aseidenriisuntaa ja asesulkua käsittelevän konferenssin,

—	ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2021 annetun Pohjois-Atlantin neuvoston julkilausuman Avoin taivas -sopimuksesta,

—	ottaa huomioon Naton pääsihteerin 2. elokuuta 2019 antaman lausunnon INF-sopimuksen purkautumisesta,

—	ottaa huomioon Naton pääsihteerin puheen 10. marraskuuta 2020 Naton 16. vuotuisessa joukkotuhoaseita, asevalvontaa, aseidenriisuntaa ja asesulkua käsittelevässä konferenssissa,

—	ottaa huomioon YK:n vuoden 2018 aseidenriisuntaohjelman ”Yhteisen tulevaisuutemme turvaaminen”,

—	ottaa huomioon YK:n pääsihteerin António Guterresin 24. lokakuuta 2020 antaman lausunnon ydinasekieltosopimuksen voimaantulosta,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja etenkin tavoitteen 16, jonka tarkoituksena on edistää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia kestävän kehityksen tukemiseksi,

—	ottaa huomioon kemiallisten aseiden kieltosopimuksen osapuolten konferenssin 21. huhtikuuta 2021 tekemän päätöksen Syyrian arabitasavallan hallussa olevista ja käyttämistä kemiallisista aseista,

—	ottaa huomioon vuoden 2015 yhteisen kattavan toimintasuunnitelman (Iranin ydinsopimus),

—	ottaa huomioon 19. elokuuta 2021 annetun E3-maiden (19) julkilausuman yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta,

—	ottaa huomioon IAEA:n 64. yleiskokouksen, joka pidettiin Wienissä 21.–25. syyskuuta 2020,

—	ottaa huomioon Ranskan tasavallan presidentin 7. helmikuuta 2020 pitämän puheen Ranskan puolustus- ja pelotestrategiasta,

—	ottaa huomioon Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien 16. kesäkuuta 2021 antaman yhteisen julkilausuman strategisesta vakaudesta,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0324/2021),

ottaa huomioon, että joukkotuhoaseet, erityisesti ydinaseet, muodostavat vakavan uhan ihmisten turvallisuudelle pitkällä aikavälillä; katsoo, että sitoviin sopimuksiin ja vankkoihin luottamusta lisääviin mekanismeihin perustuva vakaat ja kattavat asevalvonta-, asesulku- ja aseidenriisuntarakenteet, joita vahvistetaan luotettavalla ja avoimella todentamismenettelyllä, ovat avain rauhan, vakauden, ennakoitavuuden, turvallisuuden, kestävän kehityksen ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, valtioiden välisten jännitteiden liennyttämiseen ja sellaisen aseellisen konfliktin mahdollisuuden vähentämiseen, jolla on ennakoimattomia ja katastrofaalisia humanitaarisia, ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia;

ottaa huomioon, että nykyisessä kireässä eurooppalaisessa ja globaalissa geopoliittisessa tilanteessa kylmän sodan lopussa voimaan tulleita keskeisiä asevalvontasopimuksia on äskettäin heikennetty tai purettu; ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen osapuolten keskinäiset jännitteet ja luottamuksen puute ovat lisääntyneet viime vuosina ja että tilannetta ovat pahentaneet Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden jatkuva heikkeneminen ja sitä seuranneet toimet, joita Venäjä on toteuttanut arvioidakseen uudelleen sotilasdoktriininsa ydinasenäkökohtia; ottaa huomioon, että on syntynyt yhä yltyvien valtataistelujen leimaama uusi kansainvälinen ilmapiiri; ottaa huomioon, että tässä uudessa tilanteessa, jossa ei ole takeita tarvittavasta Euroopan ja koko maailman turvallisuusrakenteiden vakaudesta ja ennakoitavuudesta, EU on aloittanut pohdinnat mahdollisista tavoista vahvistaa strategista riippumattomuuttaan; katsoo, että globaaliin keskinäiseen riippuvuuteen perustuvassa maailmassa uudistetut globaalit asevalvonta- ja aseidenriisuntatoimet ovat välttämättömiä EU:n turvallisuuden kannalta; ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja Venäjän federaatio sitoutuivat 16. kesäkuuta 2021 käymään vakautta koskevaa integroitua strategista vuoropuhelua;

toteaa, että EU:n tavoitteena on toimia maailmanlaajuisesti rauhan puolesta ja että se tukee sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä; ottaa huomioon, että asevalvonta ja ydinaseiden leviämisen estäminen ovat EU-hankkeen peruspilareita ja ovat olleet sitä alusta lähtien, etenkin Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamisen myötä; ottaa huomioon, että EU edistää joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen strategiansa avulla joukkotuhoaseita koskevia aseidenriisuntatoimia sekä joukkotuhoaseiden käytön ja leviämisen estämistä; katsoo, että strategiassa olisi keskityttävä myös uusiin uhkiin, kuten autonomisiin asejärjestelmiin ja muihin kehittyviin ja murroksellisiin teknologioihin;

ottaa huomioon, että ydinsulkusopimus ja sen kolme toisiaan vahvistavaa pilaria ovat yli 50-vuotisen olemassaolonsa aikana osoittautuneet olevan ja ovat jatkossakin globaalien ydinasevalvontarakenteiden kulmakivi ja tehokas väline kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen, koska sopimuksella varmistetaan, että suurin osa allekirjoittajavaltioista noudattaa ydinaseiden leviämisen estämistä koskevia velvoitteitaan, panemalla täytäntöön tiukkoja suojatoimia ja normeja ydinaseiden hankkimisen estämiseksi; toteaa odottavansa, että ydinsulkusopimuksen 6 artikla täytetään; toteaa, että ydinsulkusopimuksen 10. tarkistuskonferenssia on lykätty covid-19-pandemian vuoksi;

E.	ottaa huomioon, ettei ole minkäänlaista kansainvälistä mekanismia, jolla säänneltäisiin ydinsukellusveneitä varten tarkoitetun korkearikasteisen uraanipolttoaineen vientiä;

F.	ottaa huomioon, että Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on ollut keskeisessä asemassa ydinsulkusopimuksen täytäntöönpanossa; ottaa huomioon, että lisäpöytäkirjalla laajennetaan huomattavasti IAEA:n mahdollisuuksia tarkastaa, löytyykö salaisia ydinlaitoksia;

G.	ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen osapuolten jännitteet ja epäluottamus ovat lisääntyneet viime vuosina;

ottaa huomioon, että ydinasekieltosopimus (TPNW) tuli voimaan 22. tammikuuta 2021, kun eri maiden ja alueiden piirissä virinnyt liike oli kiinnittänyt huomiota niihin katastrofaalisiin humanitaarisiin seurauksiin, joita mahdollisesta ydinaseiden käytöstä aiheutuisi; ottaa huomioon, että kolme EU:n jäsenvaltiota on ydinasekieltosopimuksen sopimusvaltioita; ottaa huomioon, että kuusi EU:n jäsenvaltiota osallistui ydinasekieltosopimusta koskeviin neuvotteluihin YK:n yleiskokouksessa ja viisi niistä äänesti uuden sopimuksen hyväksymisen puolesta; ottaa huomioon, että yksikään Naton jäsen tai ydinaseita hallussaan pitävä valtio ei ole ydinasekieltosopimuksen sopimusvaltio; ottaa huomioon, että neuvosto ei ole esittänyt kantaa ydinasekieltosopimukseen; katsoo, että kaikkien ydinsulkusopimuksen osapuolina olevien valtioiden ja kaikkien ydinasevaltojen mukanaolo ja aktiivinen osallistuminen globaaleihin aseidenriisuntatoimiin on toivottavaa, jotta niillä voidaan saavuttaa merkityksellisiä tuloksia;

ottaa huomioon, että yhteinen kattava toimintasuunnitelma (Iranin ydinsopimus) on EU:n johtaman monenvälisen diplomatian saavutus; ottaa huomioon, että vuoden 2015 yhteisen kattavan toimintasuunnitelman osapuolet – EU, Kiina, Venäjä, Iran ja Yhdysvallat – ovat aloittaneet epäsuorat neuvottelut siitä, että Iran ja Yhdysvallat aloittaisivat uudelleen yhteisen kattavan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon; ottaa huomioon, että Yhdysvallat asetti vuonna 2018 uudestaan pakotteita ja että Iran poisti rikastetun uraanin tuotantoaan koskevat rajoitukset; ottaa huomioon, että Iran on lopettanut lisäpöytäkirjan soveltamisen ja Iranin ydinmateriaalivalvontasopimuksen liitännäisjärjestelyjen muutetun säännön 3.1 täytäntöönpanon sekä tehostanut uraaninrikastusohjelmiaan ydinasekelpoisen tason saavuttamiseksi; ottaa huomioon, että tämä muodostaa uhan alueelliselle ja kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle sekä maailmanlaajuisille aseidenriisunta- ja asesulkupyrkimyksille; ottaa huomioon, että Iranin hallituksen ja uuden presidentin on vielä osoitettava aikomuksensa noudattaa yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa ja pyrkiä rakentavaan ja rauhanomaiseen yhteistyöhön EU:n kanssa;

ottaa huomioon, että sopimusta täydellisestä ydinkoekiellosta (täydellinen ydinkoekieltosopimus) ei ole vielä ratifioitu yleismaailmallisesti; ottaa huomioon, että täydellisen ydinkoekieltosopimuksen voimaantulo edellyttää, että sen ratifioi vielä kahdeksan valtiota, muun muassa Yhdysvallat ja Kiina; toteaa, että EU on johdonmukaisesti tuonut esille täydellisen ydinkoekieltosopimuksen vaikutusta rauhaan, turvallisuuteen, aseidenriisuntaan ja asesulkuun;

ottaa huomioon, että aseidenriisuntakonferenssi ei ole vieläkään, kun asia on laahannut paikallaan jo 25 vuotta, käynnistänyt virallisesti neuvotteluja ehdotetusta ydinaseisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokieltoa koskevasta sopimuksesta (FMCT), jolla kiellettäisiin tuottamasta halkeamiskelpoista materiaalia ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin;

toteaa, että keskipitkän matkan ydinohjuksia koskevan INF-sopimuksen kaaduttua Yhdysvaltojen vetäydyttyä siitä elokuussa 2019 sen jälkeen, kun Venäjä oli jatkuvasti laiminlyönyt kyseisen sopimuksen mukaiset velvollisuutensa ottamalla käyttöön ydinasekäyttöön soveltuvan SSC-8-ohjusjärjestelmän, Yhdysvalloilla ja Venäjällä ei enää ole esteitä rakentaa ja ottaa käyttöön tämän luokan aseita ja ryhtyä uuteen kilpavarusteluun, etenkin Euroopassa ja Aasiassa; ottaa huomioon, että Venäjän aggressiivinen toiminta naapurustossaan on lisännyt sotilaallisen yhteenoton uhkaa; ottaa huomioon, että Venäjä siirsi hiljattain EU:n vastaisen rajansa tuntumaan useita ydinasekäyttöön soveltuvia ballistisia ohjusjärjestelmiä, joiden kantomatkan uskotaan olevan yli 500 kilometriä;

M.	ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja Venäjän federaatio ovat sopineet uuden strategisten aseiden vähentämissopimuksen (uusi START-sopimus) jatkamisesta viidellä vuodella;

N.	toteaa, että taktisia ydinaseita koskevien aloitteiden (Presidential Nuclear Initiatives, PNI), jotka ovat vapaaehtoisia yksipuolisia toimenpiteitä, seurauksena sekä Yhdysvaltojen että Venäjän käytössä olevat asevarastot ovat merkittävästi supistuneet;

ottaa huomioon, että maasta laukaistavia ballistisia ja risteilyohjuksia, joiden kantomatka on 500 – 5 500 kilometriä, pidetään erityisen vaarallisina niiden lyhyen lentoajan, tappavuuden ja ohjattavuuden vuoksi ja koska niitä on vaikea torjua ja ne voivat kuljettaa ydinkärkiä; ottaa huomioon, että viime vuosina on kehitetty uuden sukupolven risteilyohjuksia ja taktisia ohjuksia;

ottaa huomioon, että Kiina on viime vuosina tehostanut tavanomaisten sekä ohjus- ja ydinasevalmiuksiensa kehittämistä; ottaa huomioon, että Kiinan toiminta ei ole ollut avointa ja se on ollut haluton ryhtymään neuvotteluihin mahdollisesta osallistumisestaan monenvälisiin ydinaseiden valvontavälineisiin, minkä vuoksi se on pystynyt esteettä luomaan suuren arsenaalin erilaisia teknisesti kehittyneitä keskipitkän matkan ballistisia ohjuksia, kuten Dong Feng 26; katsoo, että EU:n olisi koordinoitava toimia samanmielisten kumppaneiden kanssa tehokkaan diplomatian harjoittamiseksi Kiinaa kohtaan, jotta voidaan kehittää toimivia asevalvonta-, aseidenriisunta- ja asesulkurakenteita ja suojella EU:n turvallisuusetuja;

ottaa huomioon, että Euroopan ainoat ydinasemaat Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat yhtä mieltä siitä, että uskottava vähimmäistason ydinpelote on olennaisen tärkeä Euroopalle ja Naton yhteiselle turvallisuudelle; ottaa huomioon, että Ranska on nyt EU:n ainoa ydinasevaltio Yhdistyneen kuningaskunnan erottua EU:sta ja että se nykyaikaistaa edelleen ydinasearsenaaliaan; toteaa, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdotti vuonna 2020 ”strategisen vuoropuhelun” käynnistämistä halukkaiden eurooppalaisten kumppaneiden kanssa Ranskan ydinpelotteen mahdollisesta roolista ”yhteisen turvallisuutemme” kannalta; ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut nostavansa ydinasevarastojensa kokonaismäärän ylärajaa yli 40 prosentilla 260:een operatiivisesti käytettävissä olevaan taistelukärkeen ja vähentävänsä ydinasekantansa läpinäkyvyyttä siten, että se ei enää ilmoita varastojensa suuruutta;

R.	ottaa huomioon, että Israel ei ole ydinsulkusopimuksen osapuoli;

ottaa huomioon, että erinäiset muut valtiot ovat hankkineet ballististen ohjusten ja risteilyohjusten valmistamiseen tarvittavat tieteelliset, teknologiset ja teolliset valmiudet; ottaa huomioon, että Intia ja Pakistan ovat ilmoittaneet omistavansa ydinaseita; ottaa huomioon, että kumpikaan maa ei ole ydinsulkusopimuksen osapuoli;

T.	pitää huolestuttavana riskiä, että terroristijärjestöt sieppaavat haltuunsa ydinasevarastoja; toteaa, että joukkotuhoaseiden laiton leviäminen roistohallintojen keskuudessa on edelleen riski, mistä on osoituksena Abdul Qadeer Khanin verkosto;

U.	ottaa huomioon, että ballististen ohjusten leviämisen estämistä koskevalla Haagin käytännesäännöstöllä on ohjusten leviämisen estämistä koskeva ulottuvuus, vaikka se ei ole oikeudellisesti sitova;

toteaa, että vuonna 2002 voimaan tulleen Avoin taivas -sopimuksen tarkoituksena oli rakentaa luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä Venäjän sekä Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten välille; ottaa huomioon, että Venäjä on monien vuosien ajan laiminlyönyt Avoin taivas -sopimuksen mukaiset velvoitteensa; ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja Venäjä vetäytyivät peräjälkeen sopimuksesta;

ottaa huomioon, että kemiallisten aseiden kieltosopimus on maailman ensimmäinen monenvälinen aseidenriisuntasopimus, jossa määrätään kokonaisen joukkotuhoaseluokan todennettavissa olevasta poistamisesta; ottaa huomioon, että muun muassa Syyrian hallitus ja Venäjä ovat viime vuosikymmenen aikana rikkoneet useita kertoja kemiallisten aseiden käytön vastaista oikeussääntöä; toteaa, että kemiallisten aseiden kieltosopimuksen on mukauduttava uusiin teollisiin tuotantoprosesseihin, innovatiiviseen kemianteollisuuteen ja uusien toimijoiden ilmaantumiseen;

toteaa, että EU on osallistunut täysimääräisesti kansainvälisiin pyrkimyksiin parantaa bioturvallisuutta ja biologista monimuotoisuutta panemalla täytäntöön biologisten aseiden kieltosopimuksen; ottaa huomioon, että 13 maata ei vielä ole tämän sopimuksen osapuolia; ottaa huomioon, että biologisten aseiden kieltosopimus hyväksyttiin ilman, että siihen olisi sisältynyt todentamismekanismeja, joilla varmistetaan sopimuksen noudattaminen; toteaa, että neuvottelut valvontapöytäkirjasta keskeytyivät 20 vuotta sitten;

toteaa, että Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korea) toiminta ja ohjelmat, jotka liittyvät ballistisiin ohjuksiin, ydinaseisiin ja joukkotuhoaseisiin, sekä näiden aseiden leviäminen ja vienti ovat vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle sekä maailmanlaajuisille aseidenriisunta- ja asesulkupyrkimyksille; toteaa, että Pohjois-Korean johto yrittää usein käyttää ydinaseohjelmaansa kiristääkseen poliittisia ja taloudellisia myönnytyksiä kansainväliseltä yhteisöltä samalla, kun se edelleen kaupittelee lyhyen ja keskimatkan ohjusten teknologiaansa ja ydinalan osaamistaan;

Z.	katsoo, että humanitaarisen aseidenriisunnan kehittyminen on haastanut myönteisellä tavalla kylmän sodan ajalta periytyvät perinteiset aseidenriisuntakäytännöt;

AA.	katsoo, että naisia osallistuu edelleen hälyttävän vähän joukkotuhoaseiden poistamiseen tähtääviin toimiin, asesulku- ja aseidenriisuntadiplomatia mukaan luettuina;

AB.

ottaa huomioon, että ilmastoon liittyvät riskit voivat vaikuttaa kielteisesti EU:n strategiseen turvallisuusympäristöön; katsoo, että joukkotuhoaseiden aseidenriisunta- ja asesulkutoimet edistävät merkittävästi kestävää kehitystä, globaalia turvallisuutta, ennakoitavuutta, pitkän aikavälin vakautta sekä elinkeinojen, ympäristön ja maapallon suojelua;

AC.

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on osoittanut tarpeen lisätä EU:n puolustusvalmiuksia kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinaseita (CBRN) vastaan ja tietoisuutta niistä, lisätä CBRN-aseita koskevaa siviili- ja sotilassektorin yhteistyötä ja siihen tehtäviä investointeja, kehittää ennaltaehkäisy- ja jälkitoimia EU:n nykyisen pelastuspalvelumekanismin puitteissa, kehittää CBRN-aseita koskevaa asiantuntemusta ja edistää terveyden ja turvallisuuden välistä yhteyttä;

toteaa jälleen olevansa täysin sitoutunut säilyttämään toimivat kansainväliset asevalvonta-, aseidenriisunta- ja asesulkujärjestelmät, jotka ovat Euroopan ja koko maailman turvallisuuden kulmakivi; muistuttaa sitoutuneensa jatkamaan politiikkaa, jolla pyritään edistämään kaikkien ydinasevarastojen vähentämistä ja poistamista ja luomaan edellytykset sille, että ydinaseet ja CBRN-aseet saadaan poistettua maailmasta; kehottaa luomaan uudistetun asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskevan monenvälisen järjestyksen, jossa ovat mukana kaikki toimijat;

on huolissaan maailmanlaajuisten asesulku-, aseidenriisunta- ja asevalvontarakenteiden jatkuvasta heikkenemisestä, jota pahentaa uusien, mahdollisesti epävakautta luovien järjestelmien, kuten tekoälypohjaisten asejärjestelmien sekä yliääniohjus- ja drooniteknologioiden, nopea kehitys; korostaa tarvetta puuttua erityisesti yliääniohjusteknologiaan, joka lisää riskiä, että ydinaseita käytetään vastatoimena hyökkäykseen; pelkää, että vetäytyminen tärkeimmistä asevalvontasopimuksista tai niiden voimassaolon jatkamatta jättäminen vahingoittaisi vakavasti kansainvälisiä asevalvontajärjestelmiä, jotka ovat tarjonneet tiettyä vakautta, ja heikentäisi ydinasevaltioiden välisiä suhteita; korostaa, että valtioiden välinen luottamus on palautettava kiireellisesti; pitää huolestuttavana joukkotuhoaseiden ottamista keinoksi ratkaista geopoliittisia kiistoja ja vastustaa sitä voimakkaasti;

on huolestunut siitä, että useat valtiot ovat päättäneet arvioida uudelleen sotilasdoktriiniensa ydinasenäkökohtia; kehottaa kaikkia ydinasevaltioita toimimaan vastuullisesti ja harkitsemaan ydinaseiden roolin ja painoarvon vähentämistä sotilas- ja turvallisuuskonsepteissaan, -doktriineissaan ja -politiikoissaan; suhtautuu myönteisesti siihen, että Yhdysvallat aikoo arvioida käynnissä olevan ydinasepoliittisen suunnitelman tarkistuksen yhteydessä mahdollisia keinoja vähentää ydinaseiden painoarvoa kansallisessa turvallisuusstrategiassaan;

toistaa tukevansa täysimääräisesti ydinsulkusopimusta ja sen kolmea toisiaan vahvistavaa pilaria, sillä se on yksi yleismaailmallisimmin hyväksytyistä oikeudellisesti sitovista välineistä ja ydinsulkujärjestelmän kulmakivi; muistuttaa, että ydinsulkusopimuksella on edistetty monenlaisten aseidenriisuntaa ja ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevien normien ylläpitämistä samalla, kun sen avulla on pantu täytäntöön ydinasesulkua koskeva normi; odottaa ydinasevaltioiden toteuttavan vilpittömiä toimia täyttääkseen sopimusvelvoitteensa osoittaa todellinen sitoutumisensa ydinaseriisuntaan toteuttamalla vuoden 2010 ydinsulkusopimuksessa määrätyt konkreettiset toimet sekä vahvistamalla ydinasesulkua koskevaa normia ja laajentamalla IAEA:n ydinmateriaalivalvontaa koskevia valmiuksia; varoittaa, että ydinsulkusopimuksen tulevaisuutta ei saisi pitää itsestäänselvyytenä, ja kehottaa sopimusvaltioita tekemään kaikkensa, jotta tulevassa kymmenennessä tarkistuskonferenssissa saavutetaan onnistunut ja kunnianhimoinen tulos sopimuksen kaikissa pilareissa – aseidenriisunta, asesulku ja ydinenergian rauhanomainen käyttö – sopimalla merkittävästä loppujulkilausumasta, jolla vahvistetaan ydinsulkusopimusta edelleen ja joka auttaa säilyttämään strategisen vakauden ja estämään uuden kilpavarustelun; kehottaa kaikkia valtioita allekirjoittamaan ydinsulkusopimuksen, liittymään siihen ja pysymään sitoutuneina siihen; pyytää, että kymmenennessä tarkistuskonferenssissa keskustellaan ydinsulkusopimuksen porsaanreiästä, joka koskee ydinreaktoreiden vientiä sotilastarkoituksiin; kehottaa EU:n jäsenvaltioita lähettämään tarkistuskonferenssiin korkea-arvoisimmat poliitikkonsa; kehottaa kaikkia ydinsulkusopimuksen sopimusvaltioita näin ollen sitoutumaan rakentavasti ydinsulkusopimuksen kehykseen ja sopimaan realistisista, tehokkaista, konkreettisista, vastavuoroisista ja todennettavista toimenpiteistä ydinaseriisuntaa koskevan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi;

korostaa tarvetta varmistaa, että EU:lla on vahva ja rakentava rooli maailmanlaajuisten sääntöihin perustuvien asesulkutoimien sekä asevalvonta- ja aseidenriisuntarakenteiden kehittämisessä ja vahvistamisessa ja että pitkän aikavälin tavoitteena on poistaa kaikki CBRN-aseet hyödyntämällä täysimääräisesti kaikkia käytössä olevia välineitä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä asesulku- ja aseidenriisunta-asioita käsittelevän EU:n erityisedustajan työtä; kehottaa neuvostoa tukemaan sitä, että EU puhuu yhdellä äänellä kansainvälisillä aseidenriisunta-, asesulku- ja asevalvontafoorumeilla, ja edistämään luottamusta lisääviä toimia kaikkien ydinsulkusopimuksen osapuolten välillä jännitteiden lieventämiseksi ja epäluottamuksen vähentämiseksi; korostaa, että on hyödynnettävä strategista kompassia koskevassa prosessissa tehtyä työtä, jotta joukkotuhoaseiden leviämistä koskevat kysymykset voidaan sisällyttää täysimääräisesti uhkia koskevaan yhteiseen näkemykseen ja jotta voidaan saada aikaan tähän aiheeseen liittyvä yhteinen strateginen kulttuuri; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa käynnistämään pohdinnat brexitin vaikutuksista sen aseidenriisunta- ja asesulkupolitiikkaan;

pitää myönteisenä sitä, että EU rahoittaa edelleen merkittävästi muun muassa YK:n aseriisuntatoimistoa (UNODA), Kansainvälistä atomienergiajärjestöä (IAEA), Kemiallisten aseiden kieltojärjestöä (OPCW) ja kemiallisten ja biologisten aseiden käyttöä koskevien väitteiden tutkimiseksi perustettua YK:n pääsihteerin mekanismia (UNSGM);

korostaa koulutuksen ja tiedotuksen ratkaisevaa merkitystä; kehottaa siksi vahvistamaan käytettävissä olevaa asesulku- ja asevalvonta-alan asiantuntemusta, muun muassa kvanttilaskennan alalla EU:ssa, ja parantamaan EU:n ja jäsenvaltioiden henkilöstön koulutusta; korostaa, että on tarpeen vahvistaa yksityisen ja julkisen sektorin, tiedeyhteisön, ajatushautomojen ja kansalaisjärjestöjen välisiä yhteyksiä; on näin ollen tyytyväinen siihen, että eurooppalaisen ydinenergia-alan koulutusverkolle, EU:n asesulku- ja aseriisuntakonsortiolle ja ydinturvan eurooppalaiselle koulutuskeskukselle myönnetään jatkuvaa taloudellista tukea; korostaa Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian kanssa toteutettaviin koulutushankkeisiin sisältyviä yhteistyömahdollisuuksia; kehottaa investoimaan edelleen aseriisuntakoulutukseen ja helpottamaan nuorten osallistumista;

korostaa, että kaksikäyttöasetuksessa on laajennettu avoimuusraportointia, koordinointia ja täytäntöönpanoa koskevia valtuuksia ja velvoitteiden soveltamisalaa;

kehottaa EU:n edustustoja asettamaan globaalia ja alueellista aseidenriisuntaa, asesulkua ja asevalvontaa koskevat kysymykset asialistan kärkeen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa, jotta varmistetaan, että EU avustaa pyrkimyksissä saada kaikki maailman valtiot liittymään nykyisiin aseidenriisunta-, asevalvonta- ja asesulkusopimuksiin ja -välineisiin; pyytää Euroopan ulkosuhdehallintoa työskentelemään laajasti myös lähimpien kumppaneidemme, erityisesti naapurimaiden ja laajentumisprosessissa mukana olevien maiden, koulutuksen ja valmiuksien parantamisen vahvistamiseksi joukkotuhoaseita koskevan aseidenriisunnan, asesulun ja asevalvonnan aloilla; pitää myönteisenä, että EU myötävaikuttaa CBRN-riskien lieventämiseen kaikkialla maailmassa tarjoamalla apua kumppanimaille, ja pitää erinomaisena CBRN-riskien lieventämistä koskevaa EU:n osaamiskeskusaloitetta, joka rahoitetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä;

10.

kehottaa EU:ta lujittamaan johtajuuttaan toimissa, joilla avustetaan uhreja ja korjataan ympäristövahinkoja alueilla, joihin ydinkokeet ovat vaikuttaneet; pyytää komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ehdottamaan toimia, joita EU ja sen jäsenvaltiot voivat toteuttaa vahvistaakseen EU:n roolia tässä asiassa;

11.

pitää myönteisenä, että Nato tukee ja helpottaa liittolaisten ja kumppaneiden välistä vuoropuhelua, jotta niiden on mahdollista täyttää asesulkuvelvoitteensa; korostaa, että Naton liittolaisten on edelleen sitouduttava luomaan edellytykset sille, että ydinasevarastoja vähennetään entisestään ja että ydinasevarastot poistetaan pitkällä aikavälillä, ja edelleen sitouduttava tekemään maailmasta ydinaseeton vastavuoroisuuden sekä oikeudellisesti sitovien ja todennettavien sopimusten pohjalta; korostaa, että kaikkien valtioiden on käytävä tästä aiheesta rakentavaa ja luotettavaa vuoropuhelua asiaankuuluvilla kansainvälisillä ja kahdenvälisillä foorumeilla;

12.

korostaa kannattavansa täysimittaisesti YK:n aseriisuntatoimiston toimintaa, YK:n pääsihteerin kunnianhimoista aseidenriisuntaohjelmaa ja YK:n puitteissa järjestettäviä monenvälisiä keskusteluprosesseja ja neuvotteluja; painottaa, että on varmistettava kaikkien sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman mukanaolo sekä kansalaisten merkityksellinen ja moniarvoinen osallistuminen aseidenriisuntaa ja asesulkua koskeviin keskusteluihin;

13.

tukee Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toteuttamia luottamusta lisääviä toimia, sillä niillä on tärkeä merkitys väärinkäsitysten tai virhearviointien rajoittamisessa sekä suuremman avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamisessa; kannustaa kaikkia ydinasevaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet niiden ydinaseistusta koskevan avoimuuden lisäämiseksi;

14.

pitää myönteisenä EU:n sitoutumista auttamaan joukkotuhoaseista vapaan vyöhykkeen perustamisessa Lähi-itään vuonna 1995 pidetyn ydinsulkusopimuksen osapuolten sopimuksen tarkistamista ja sen voimassaolon pidentämistä käsittelevän konferenssin Lähi-itää koskevan päätöslauselman mukaisesti ja pitää niin ikään myönteisenä, että EU edistää luottamusta lisääviä toimenpiteitä, joilla tuetaan sitä, että tämä prosessi viedään läpi täydellisellä, todennettavissa olevalla ja peruuttamattomalla tavalla;

15.

on huolissaan Pohjois-Korean jatkuvasta ydinaseisiin ja ballistisiin ohjuksiin liittyvästä toiminnasta, joka rikkoo monia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, sekä siitä, että Pohjois-Korea kehittää uusia valmiuksia; muistuttaa halustaan pyrkiä Korean niemimaan täydelliseen, peruuttamattomaan ja todennettavissa olevaan ydinaseriisuntaan ja katsoo, että EU:n olisi jatkettava ponnistelujaan kaikkien joukkotuhoaseiden poistamiseksi Korean niemimaalta; vaatii Pohjois-Koreaa luopumaan välittömästi ydinaseisiin ja ohjuksiin liittyvästä toiminnastaan ja muista joukkotuhoaseisiin ja niiden laukaisujärjestelmiin liittyvistä ohjelmista, noudattamaan täysin kaikkia asiaankuuluvia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, pikaisesti allekirjoittamaan ja ratifioimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ja palaamaan ydinsulkusopimukseen;

16.

kehottaa ydinsulkusopimuksen ulkopuolisia valtioita, joilla on hallussaan ydinaseita, pidättymään levittämästä mitään sotilaskäyttöön tarkoitettua ydinteknologiaa ja liittymään ydinsulkusopimukseen;

17.

panee merkille ydinasekieltosopimuksen voimaantulon ja tunnustaa sopimuksen vision ydinaseettomasta maailmasta; muistuttaa, ettei pidä heikentää ydinsulkusopimuksen roolia korvaamattomana foorumina ydinaseriisunnan tavoittelemisen ja kansainvälisen vakauden ja yhteisen turvallisuuden varmistamisen kannalta; korostaa 191 sopimusvaltiota käsittävän ydinsulkusopimuksen merkitystä ja painottaa tarvetta varmistaa sen tehokkuus sekä kehottaa kaikkia ydinsulkusopimuksen sopimusvaltioita sitoutumaan rakentavasti ydinsulkusopimuksen kehykseen ja sopimaan realistisista, tehokkaista, konkreettisista, vastavuoroisista ja todennettavista toimenpiteistä, joilla edistetään lopullista pitkän aikavälin tavoitetta ydinaseriisunnasta; katsoo, että ydinasekieltosopimus ei saisi heikentää jäsenvaltioiden turvallisuutta;

18.

muistuttaa IAEA:n keskeisestä roolista, sillä sen tehtävänä on taata, että osallistujavaltiot noudattavat ydinsulkusopimuksen määräyksiä; korostaa, että IAEA:n toteuttamat todentamistoimet ovat keskeisiä ydinaseiden leviämisen estämisessä; kehottaa niitä valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet ja panneet täytäntöön IAEA:n lisäpöytäkirjaa, tekemään niin viipymättä; kehottaa valtioita, jotka ovat lakanneet soveltamasta lisäpöytäkirjaa, aloittamaan uudelleen sen noudattamisen;

19.

painottaa, että IAEA on ratkaisevassa asemassa, kun valvotaan ja todennetaan, että Iran noudattaa ydinmateriaalivalvontasopimusta, ja kiittää IAEA:ta erityisesti keskeisestä tehtävästä, jota se on hoitanut 23. helmikuuta 2021 alkaen panemalla täytäntöön Iranin kanssa saavutetun väliaikaisen kahdenvälisen teknisen yhteisymmärryksen, jonka ansiosta IAEA voi jatkaa välttämättömiä todentamis- ja valvontatoimiaan;

20.

toteaa jälleen antavansa täyden tukensa yhteiselle kattavalle toimintasuunnitelmalle, sillä se on keskeinen osa maailmanlaajuista järjestelmää ydinaseiden leviämisen estämiseksi; painottaa, että sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää Euroopan turvallisuuden sekä Lähi-idän ja koko maailman vakauden ja turvallisuuden kannalta; suhtautuu myönteisesti siihen, että EU on jatkanut yhteydenpitoa Iranin kanssa ydinalan siviiliyhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä, ja pitää myönteisinä toimenpiteitä, joita on toteutettu ydinturvallisuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseksi yhteisen kattavan toimintasuunnitelman liitteen III mukaisesti; kehottaa Irania lopettamaan välittömästi yhteisen kattavan toimintasuunnitelman vastaisen ydinalan toimintansa, ja toteaa, että sen olisi tapahduttava samaan aikaan kaikkien ydinalan pakotteiden poistamisen kanssa; kehottaa kaikkia osapuolia palaamaan neuvotteluihin, jotta voidaan aloittaa uudelleen sopimuksen täysimääräinen ja tehokas noudattaminen;

21.

toteaa, että täydellinen ydinkoekieltosopimus on vahva luottamusta lisäävä väline ja että sen voimaantulo ja ratifiointi ovat edelleen joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian tärkeä tavoite; toteaa, että 170 valtiota on ratifioinut täydellisen ydinkoekieltosopimuksen, ja huomauttaa, että kahdeksan maan on vielä ratifioitava se, jotta se voi tulla voimaan; suhtautuu myönteisesti EU:n diplomaattisiin ponnisteluihin, joilla pyritään tavoittamaan ne maat, jotka eivät ole allekirjoittaneet täydellistä ydinkoekieltosopimusta, jotta ne saataisiin sitoutumaan sopimuksen ratifiointiin ja jotta voidaan edistää kaikkien maailman valtioiden liittymistä siihen; suhtautuu myönteisesti EU:n tuen, myös taloudellisen tuen, antamiseen täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön valmistelutoimikunnan toimille sen todentamis- ja valvontavalmiuksien parantamiseksi; kehottaa kaikkia valtioita, jotka eivät ole allekirjoittaneet täydellistä ydinkoekieltosopimusta, liittymään siihen, ja kehottaa kaikkia sopimuksen allekirjoittaneita valtioita ratifioimaan sen, jos ne eivät ole sitä vielä tehneet; kehottaa kaikkia valtioita pidättäytymään ydinkokeista;

22.

muistuttaa tukeneensa jo kauan neuvottelujen aloittamista ydinaseisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokieltoa koskevasta sopimuksesta ja kehottaa kaikkia ydinasevaltioita, jotka eivät vielä ole sitä tehneet, keskeyttämään välittömästi ydinaseisiin ja muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotannon;

23.

toistaa olevansa syvästi pahoillaan siitä, että Yhdysvallat ja Venäjän federaatio vetäytyivät INF-sopimuksesta sen jälkeen, kun Venäjä oli jatkuvasti laiminlyönyt sopimuksen noudattamisen, sekä siitä, että osapuolten välinen viestintä on puutteellista; on erityisen huolissaan siitä, että keskipitkän matkan maaohjuksia saatetaan sijoittaa uudelleen Euroopan operaatioalueelle INF-sopimuksen jälkeisessä tilanteessa ja että edessä voi olla uusi kilpavarustelu ja Euroopan uusi militarisointi; suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltojen ja Venäjän sitoumukseen jatkaa työtä saavuttaakseen ilmoitetut yhteiset tavoitteensa, jotka koskevat ennustettavuuden varmistamista strategisessa mielessä ja aseellisten konfliktien ja ydinsodan uhkan vähentämistä; kehottaa molempia osapuolia hyödyntämään tätä tilaisuutta, jotta voidaan luoda kunnianhimoinen perusta neuvottelujen käynnistämiselle uudelleen uudesta asevalvontarakenteesta ja riskinvähentämistoimenpiteistä, joissa otettaisiin huomioon muuttuva geopoliittinen tilanne ja uusien mahtien kehittyminen;

24.

kehottaa mannertenvälisiä ja keskipitkän matkan ohjusjärjestelmiä omistavia tai niitä kehittäviä maita, erityisesti Kiinaa, osallistumaan pyrkimyksiin monenvälisen ja yleismaailmallisesti sovellettavan sopimuksen tekemiseksi INF-sopimuksen jatkoksi ottaen huomioon asejärjestelmien viimeaikainen kehitys sekä osallistumaan aktiivisesti neuvotteluihin mahdollisista muista asevalvontasopimuksista;

25.

panee huolestuneena merkille, että Kiina pyrkii tällä hetkellä nykyaikaistamaan ja laajentamaan ydinaseistustaan, mukaan lukien ydinasekäyttöön soveltuvat yliääniohjukset; kehottaa Kiinaa osallistumaan aktiivisesti ja vilpittömässä mielessä kansainvälisiin asevalvonta-, aseidenriisunta- ja asesulkuneuvotteluihin;

26.

panee huolestuneena merkille, että Venäjä rikkoo toistuvasti kansainvälisiä normeja ja sopimuksia ja että sen ydinalalla käyttämä retoriikka on yhä vihamielisempää jäsenvaltioita kohtaan; kehottaa Venäjää luopumaan vihamielisistä toimistaan ja noudattamaan jälleen kansainvälisiä normeja; on erityisen huolissaan siitä, että Venäjä testaa ydinaseita ja rakentaa ydinkäyttöisistä ja perinteisiä voimanlähteitä käyttävistä jäänmurtajista koostuvaa laivastoa arktisella alueella; painottaa, että tällaiset toimet ovat vastoin vakauden ja rauhan säilyttämisen tavoitetta ja voivat olla erittäin vaarallisia arktisen alueen herkälle ympäristölle;

27.

pitää erittäin myönteisenä Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation päätöstä uuden START-sopimuksen jatkamisesta, sillä se on tärkeä panos tulevaan ydinsulkusopimuksen 10. tarkistuskonferenssiin ja uuden START-sopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoon; painottaa, että sopimuksen jatkaminen on omiaan tarjoamaan perustan neuvotteluille uudesta asevalvontasopimuksesta, joka kattaisi käytössä olevat ja muut kuin käytössä olevat aseet sekä strategiset ja muut kuin strategiset aseet; kehottaa molempia allekirjoittajavaltioita arvioimaan perusteellisesti kaikkia vaihtoehtoja, jotka koskevat sopimuksen soveltamisalaa sekä sen piiriin kuuluvaa aseiden käyttöä ja aseluokkia, ja kehottaa käymään vuoropuhelua muiden ydinasemaiden kanssa ja ottamaan ne ja etenkin Kiinan, joka jatkuvasti lisää ja nykyaikaistaa ydinaseistustaan, sekä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan mukaan neuvotteluihin mahdollisista uusista asevalvontasopimuksista; kehottaa kaikkia ydinasevaltioita vahvistamaan periaatteen, jonka mukaan ydinsotaa ei voida voittaa eikä sitä saa koskaan käydä;

28.

korostaa taktisia ydinaseita koskevien aloitteiden (PNI) merkitystä pyrittäessä vähentämään käytössä olevia lyhyen kantaman taktisia ydinaseita; panee huolestuneena merkille meneillään olevat Venäjän ohjelmat, joilla uudistetaan sen muita kuin strategisia ydinaseita, mikä herättää kysymyksiä siitä, noudattaako se PNI-aloitteiden tavoitteita; muistuttaa, että PNI-aloitteilla on ollut tärkeä rooli asevalvontarakenteissa, vaikka ne eivät olekaan luonteeltaan sitovia, ja kehottaa sekä Yhdysvaltoja että Venäjän federaatiota pitäytymään muita kuin strategisia ydinaseita koskevissa sitoumuksissaan ja lisäämään avoimuutta näiden aseiden varastoista, sijoittamisesta ja tilanteesta, uudistamisesta ja uusien aseiden kehittämisestä;

29.

korostaa, että kansainvälisen yhteisön on kehitettävä toimenpiteitä ohjusten leviämisriskin torjumiseksi; kehottaa valtioita, joilla on hallussaan merkittävä määrä risteilyohjuksia, keskittymään ensimmäiseksi luottamusta ja avoimuutta lisääviin toimenpiteisiin, joihin kuuluvat muun muassa neuvottelut risteilyohjusten sijoittamista ja käyttöä koskevista käytännesäännöistä ja niiden hyväksyminen; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään vuoropuhelun viejävaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että ne noudattavat täysimääräisesti ohjusteknologian valvontajärjestelyä, joka on ainut olemassa oleva monenvälinen, ohjusten ja ohjuksiin liittyvien laitteiden siirrot kattava järjestely, ja koordinoivat sen puitteissa toteutettavia toimia;

30.

pitää myönteisinä varapuheenjohtajan / korkean edustajan pyrkimyksiä edistää sitä, että kaikki maailman valtiot noudattavat ballististen ohjusten leviämisen estävää Haagin käytännesäännöstöä, sillä se on ainoa monenvälinen avoimuutta ja luottamusta lisäävä väline, jossa keskitytään ballististen ohjusten leviämisen estämiseen, ja toteaa, että näin voitaisiin edistää edelleen pyrkimyksiä rajoittaa sellaisten ballististen ohjusten leviämistä, jotka voivat kantaa joukkotuhoaseita; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa johtamaan pyrkimyksiä sovittaa Haagin käytännesäännöstö ja muut asevalvontavälineet paremmin yhteen;

31.

korostaa Avoin taivas -sopimuksen ratkaisevaa merkitystä transatlanttisissa suhteissa ja sen arvokasta vaikutusta maailmanlaajuisiin asevalvontarakenteisiin, luottamuksen lisäämiseen, allekirjoittajavaltioiden sotilaallista toimintaa koskevan avoimuuden lisäämiseen ja pitkäaikaisen vakauden edistämiseen Euroopassa ja maailmassa; korostaa, että Avoin taivas -sopimus on tarjonnut pienemmille eurooppalaisille valtioille mahdollisuuden valvoa naapureitaan ja saattaa ne vastuuseen niiden sotilaallisesta toiminnasta; pitää valitettavana, että Venäjän duuma hyväksyi äskettäin Avoin taivas -sopimuksesta vetäytymistä koskevan lakiesityksen ja että Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta; kehottaa jäljellä olevia allekirjoittajavaltioita jatkamaan sopimuksen täytäntöönpanoa; pyytää Yhdysvaltoja ja Venäjän federaatiota palaamaan neuvotteluihin sopimuksen täysimääräisestä, tosiasiallisesta ja todennettavissa olevasta täytäntöönpanosta; kehottaa jäljellä olevia valtioita luottamusta lisäävänä toimenpiteenä edelleen vahvistamaan sopimusta ja ulottamaan sen soveltamisalan koskemaan tutkijoiden välistä vaihtoa, hätätilanteissa tehtävää yhteistyötä, ympäristönseurantaa ja muita tehtäviä;

32.

on huolestunut kemiallisen sodankäynnin aiheuttamasta uhasta, joka on seurausta siitä, että kemiallisten aseiden käyttö on ollut laajinta ja pitkäaikaisinta vuosikymmeniin; on erityisen huolissaan siitä, että joillakin valtiollisilla ja valtiosta riippumattomilla toimijoilla on yhä paremmat valmiudet tuottaa kiellettyjä kemiallisia aineita entistä nopeammin ja niin, että havaitsemiseen tarvittavia indikaattoreita on vain vähän; korostaa tarvetta pitää yllä kemiallisten aseiden vastaista maailmanlaajuista eettistä normia estämällä se, että niiden käyttö jää rankaisematta; kehottaa hyödyntämään tehokkaasti EU:n hiljattain hyväksymää maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää tämän normin ylläpitämiseksi; pitää myönteisenä, että neuvosto on hyväksynyt horisontaalisen pakotejärjestelmän, jolla puututaan kemiallisten aseiden tuotantoon, varastointiin, käyttöön ja leviämiseen liittyviin yhä lisääntyviin rikkomuksiin; toistaa vakavan huolensa Aleksei Navalnyin sekä Sergei ja Julija Skripalin murhayrityksistä, joissa käytettiin kiellettyä Novitšok-hermomyrkkyä, joka kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaan katsotaan kemialliseksi aseeksi; suhtautuu myönteisesti pakotteisiin, joita Venäjän viranomaisille asetettiin 14. lokakuuta 2020 vastauksena tähän räikeään kansainvälisten normien ja Venäjän kansainvälisten sitoumusten rikkomiseen; kehottaa Venäjää antamaan tarkkoja vastauksia Kremlin kriitikon Aleksei Navalnyin myrkyttämistä koskeviin kysymyksiin, kuten 45 läntisen maan ryhmä on vaatinut Kemiallisten aseiden kieltojärjestön sääntöjen mukaisesti;

33.

kiittää Kemiallisten aseiden kieltojärjestöä sen merkittävästä panoksesta kemiallisten aineiden todennetussa hävittämisessä; tuomitsee mitä jyrkimmin sen, että kemiallisten aseiden kieltosopimuksen osapuolina olevat valtiot kehittävät kemiallisia aseita ja käyttävät niitä laajamittaisesti, ja tuomitsee lukuisat ihmisoikeusloukkaukset ja julmuudet, joihin Bashar al-Assadin johtaman Syyrian arabitasavallan hallinto on syyllistynyt; korostaa, että on varmistettava, että tällaisista vakavista kemiallisten aseiden kieltosopimuksen rikkomisista joutuu vastuuseen; suhtautuu myönteisesti kemiallisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioiden konferenssin 25. istunnossa tehtyyn päätökseen pidättää tietyt oikeudet ja etuoikeudet, jotka Syyrialle on myönnetty Kemiallisten aseiden kieltojärjestössä; pitää myönteisenä, että EU antaa edelleen tukea kemiallisten ja biologisten aseiden käyttöä koskevien väitteiden tutkimiseksi perustetulle YK:n pääsihteerin mekanismille UNSGM:lle, mutta korostaa samalla, että on tärkeää huolehtia sen vastuuvelvollisuudesta; tuomitsee yritykset heikentää UNSGM:n riippumatonta luonnetta niin, että se siirrettäisiin YK:n turvallisuusneuvoston alaisuuteen;

34.

muistuttaa antavansa täyden tukensa biologisten aseiden kieltosopimukselle, jossa kielletään vaarallisten virusten, bakteerien ja myrkyllisten aineiden käyttö ihmisiä vastaan; pitää myönteisenä taloudellista tukea, jota EU osoittaa suoraan biologisten aseiden kieltosopimukselle ja bioturvallisuuden vahvistamisen tukemiseksi EU:n ulkopuolella; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa jatkamaan pyrkimyksiään edistää sitä, että kaikki maailman valtiot liittyvät biologisten aseiden kieltosopimukseen; huomauttaa, että on otettava käyttöön oikeudellisesti sitova järjestelmä, jolla todennetaan biologisten aseiden kieltosopimuksen noudattaminen; kehottaa kaikkia osapuolia, myös Yhdysvaltoja, palaamaan neuvotteluihin biologisten aseiden kieltosopimuksen erityisryhmän kautta;

35.

korostaa EU:n satelliittikeskuksen tekemää tärkeää työtä avaruusresurssien, satelliittikuvien ja kuvatiedusteluaineiston käyttämisessä joukkotuhoaseita koskevien aseidenriisunta- ja asesulkusitoumusten noudattamisen valvonnassa;

36.

panee merkille, että sotilaskäyttöön tarkoitettujen tekoälypohjaisten järjestelmien kehittäminen on edistynyt nopeasti; kehottaa siksi jälleen EU:ta ottamaan johtavan roolin kansainvälisissä sääntelypyrkimyksissä, joilla pyritään varmistamaan, että kehitettäessä ja sovellettaessa tekoälyä sotilaskäyttöä varten noudatetaan kansainvälisessä oikeudessa, myös kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa ja ihmisoikeuksia koskevassa oikeudessa, asetettuja tiukkoja rajoituksia; kehottaa EU:ta myös valmistelemaan maailmanlaajuisia neuvotteluja, joilla pyritään saattamaan ajan tasalle kaikki nykyiset asevalvonta-, aseidenriisunta- ja asesulkuvälineet siten, että niissä otetaan huomioon sodankäynnissä käytettävät tekoälypohjaiset järjestelmät; tähdentää, että kehitteillä olevaa tekniikkaa, jota ei säännellä kansainvälisessä oikeudessa, olisi arvioitava ihmisyyden periaatteen ja sosiaalisen omantunnon sanelemien velvoitteiden mukaisesti; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, jäsenvaltioita ja Eurooppa-neuvostoa hyväksymään autonomisia asejärjestelmiä koskevan yhteisen kannan, jolla varmistetaan, että asejärjestelmien kriittiset toiminnot ovat merkityksellisellä tavalla ihmisen kontrollissa; vaatii, että EU tukee eräitä tavanomaisia aseita koskevaan YK:n yleissopimukseen sisältyviä toimia, joiden mukaan korkeat sopimuspuolet osallistuvat hallitustenvälisen asiantuntijaryhmän työhön, jossa käsitellään tappaviin autonomisiin asejärjestelmiin liittyvää kehitteillä olevaa teknologiaa, jotta päästään yhteisymmärrykseen oikeudellisesti sitovasta välineestä, jolla kiellettäisiin täysin autonomiset aseet, jotka eivät ole merkityksellisellä tavalla ihmisen kontrollissa;

37.

kehottaa EU:ta lisäämään investointejaan tekoälyvalmiuksiin, jotka on sovitettu jäsenvaltioiden toimintaperiaatteisiin; korostaa, että tekoälyn kasvava merkitys vaatii myös tehostamaan yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa;

38.

korostaa, että on tarpeen varmistaa ja valtavirtaistaa naisten yhtäläinen, täysimääräinen ja merkityksellinen osallistuminen aseidenriisunta- ja asesulkukonferensseihin ja -foorumeihin, myös aseidenriisuntadiplomatiaan ja kaikkiin aseidenriisuntaa koskeviin päätöksentekoprosesseihin;

39.

korostaa tarvetta toteuttaa lisää toimia, joilla torjutaan joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamista, jotta voidaan keskeyttää teknologian ja tietämyksen siirto vihamielisille valtioista riippumattomille toimijoille, ja viittaa mahdolliseen uhkaan, jonka CBRN-terrorismi voi muodostaa yhteiselle turvallisuudellemme; korostaa, että EU:n on tarpeen edistää vastuullista tiedettä tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisten kokeiden väärinkäytön estämiseksi; korostaa tarvetta torjua CBRN-materiaalien salakuljetusta ja laitonta kauppaa sekä ehkäistä vääriin käsiin kulkeutumiseen liittyviä riskejä; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota käsittelemään tätä kysymystä niiden suunnitellussa yhteisessä tiedonannossa, joka koskee strategista toimintamallia entisten taistelijoiden aseistariisunnan, demobilisoinnin ja yhteiskuntaan sopeuttamisen tukemiseksi;

40.

painottaa tarvetta lisätä toimia, joiden tarkoituksena on vahvistaa edelleen EU:n varautumista CBRN-uhkiin sekä näiden uhkien torjuntaa kehittämällä dekontaminaatio-, varastointi- ja valvontavalmiuksia EU:n nykyisen pelastuspalvelumekanismin puitteissa;

41.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 149.

(2) EUVL C 404, 6.10.2021, s. 63.

(3) EUVL C 404, 6.10.2021, s. 240.

(4) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 78.

(5) EUVL C 433, 23.12.2019, s. 86.

(6) EUVL C 440, 30.12.2015, s. 97.

(7) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 202.

(8) EUVL L 206, 11.6.2021, s. 1.

(9) EUVL C 341, 13.10.2020, s. 1.

(10) EUVL C 298, 26.7.2021, s. 1.

(11) EUVL L 90, 10.4.2010, s. 8.

(12) EUVL L 372 I, 9.11.2020, s. 4.

(13) EUVL L 207, 30.6.2020, s. 15.

(14) EUVL L 149, 7.6.2019, s. 63.

(15) EUVL L 259, 16.10.2018, s. 12.

(16) EUVL L 341, 15.10.2020, s. 1.

(17) EUVL L 207, 30.6.2020, s. 36.

(18) EUVL L 19, 22.1.2019, s. 11.

(19) Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/80

P9_TA(2021)0505

EU:n humanitaarisen toiminnan uusi suunta

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 EU:n humanitaarisen toiminnan uudesta suunnasta (2021/2163(INI))

(2022/C 251/07)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 ja 214 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan,

—	ottaa huomioon humanitaarisesta avusta 20. kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 (1),

—	ottaa huomioon unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/836 (2),

—

ottaa huomioon naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 (3),

—	ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman humanitaarista apua koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta vuodelta 2008 (4),

—	ottaa huomioon 12. elokuuta 1949 tehdyn neljännen Geneven yleissopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana,

—	ottaa huomioon joukkotuhontarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten tutkinnasta ja syytteeseenpanosta 8. toukokuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/335/YOS (5),

—	ottaa huomioon 26. marraskuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät maailmanlaajuisen elintarvike- ja ravitsemusturvan vahvistamisesta,

—	ottaa huomioon EU:n suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi (6),

—	ottaa huomioon 3. toukokuuta 2016 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2286 haavoittuneiden ja sairaiden, lääkintähenkilöstön ja humanitaarisen henkilöstön suojelusta aseellisissa konflikteissa,

—	ottaa huomioon 23. elokuuta 2016 annetun Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin kertomuksen maailman humanitaarisen avun huippukokouksen tuloksista ja huippukokouksen osallistujien antamista sitoumuksista,

—

ottaa huomioon 23. toukokuuta 2016 tehdyn Grand Bargain -sopimuksen, sitä koskevat riippumattomat vuosikertomukset, erityisesti vuoden 2021 kertomuksen, ja 15.-17. kesäkuuta 2021 pidetyn Grand Bargain -aloitteen vuosikokouksen yhteydessä esitetyn Grand Bargain 2.0 -toimintakehyksen sekä sen liitteet,

—	ottaa huomioon heinäkuussa 2021 annetun YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun raportin joustavan rahoituksen käytöstä vuonna 2020 sekä siihen tehdyt päivitykset,

—

ottaa huomioon Japanin Sendaissa 14.–18. maaliskuuta 2015 järjestetyssä katastrofiriskien vähentämistä käsitelleessä kolmannessa YK:n maailmankonferenssissa hyväksytyn katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen 2015–2030 ja vuonna 2017 Cancúnissa sekä vuonna 2019 Genevessä järjestettyjen katastrofiriskien vähentämistä koskevien maailmanlaajuisten foorumien tulokset,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston julkaiseman maailmanlaajuista humanitaarista apua käsittelevän vuoden 2021 Global Humanitarian Overview -katsauksen sekä sen kuukausittaiset päivitykset,

—	ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia vuosiksi 2021–2030” (COM(2021)0101),

—	ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”EU:n humanitaarinen toiminta: uudet haasteet, samat periaatteet” (COM(2021)0110) sekä sen jälkeen 20. toukokuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon humanitaarisesta avusta antamansa päätöslauselmat, erityisesti päätöslauselmat 11. joulukuuta 2013 EU:n lähestymistavasta kehitysmaiden selviytymiskyvyn kehittämiseen ja katastrofiriskin vähentämiseen hyödyntämällä ruokaturvakriiseistä saatuja kokemuksia (7), 26. marraskuuta 2015 lasten koulutuksesta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä (8), 16. joulukuuta 2015 valmistautumisesta maailman humanitaarisen avun huippukokoukseen: humanitaarisen avun haasteet ja mahdollisuudet (9), 1. kesäkuuta 2017 selviytymiskyvystä EU:n ulkoisten toimien strategisena prioriteettina (10) sekä 17. huhtikuuta 2018 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen, humanitaarisen avun välineen ja Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta (11),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön (A9-0328/2021),

ottaa huomioon, että humanitaarisen avun tarve on suurempi kuin koskaan, sillä vuonna 2021 apua tarvitsee 238 miljoonaa ihmistä, mikä johtuu suurelta osin konflikteista mutta myös systeemisistä tekijöistä kuten ilmastonmuutoksesta, luonnonkatastrofeista, ympäristön tilan heikentymisestä, maailmanlaajuisesta väestönkasvusta, heikosta ruokaturvasta, rajallisista vesivaroista ja epäonnistuneesta hallinnosta; ottaa huomioon, että humanitaaristen tarpeiden lisääntyminen ja niiden kasvava monimutkaisuus liittyvät kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja osoittavat vähäisen maailmanlaajuisen edistymisen Agenda 2030:n toteuttamisessa;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on kärjistänyt aiempia epäkohtia ja eriarvoisuutta, lisännyt entisestään humanitaarisen avun tarvetta – erityisesti nälkä on lisääntynyt jyrkästi ja ruokahuolto on heikentynyt, sillä lähes 300 miljoonaa ihmistä on vaarassa ajautua akuuttiin elintarvikepulaan ja yli 40 miljoonan ihmisen kohdalla kyse on akuutista ruokaturvan heikentymisestä – ja haitannut humanitaarisen avun toimittamista rajojen sulkemisen ja muiden rajoitusten, kuten aseellisten konfliktien osapuolten yrittämien toimien, seurauksena; katsoo, että humanitaaristen tarpeiden kasvu johtuu osittain siitä, ettei kehitysavulla olla puututtu riittävästi epävakautta synnyttäviin tekijöihin; ottaa huomioon, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön mukaan humanitaarinen apu kaikille epävakaille valtiolle lisääntyi 38 prosenttia vuosina 2015–2016, kun taas maakohtaisesti ohjelmoitava kehitysapu epävakaille valtioille ei lisääntynyt samana ajanjaksona (12); ottaa huomioon, että vuosina 2014–2018 humanitaarinen apu muodosti toiseksi suurimman osuuden ulkomaisesta kehitysavusta kehitysapukomitean 29 maassa (13);

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on yhtäältä luonut useita logistisia esteitä avustusoperaatioita toteuttaville kansainvälisille järjestöille ja toisaalta nämä logistiset haasteet ovat myötävaikuttaneet lukuisiin muutoksiin avustusohjelmien täytäntöönpanossa, erityisesti ne ovat korostaneet humanitaarisen avun lokalisoinnin tärkeyttä;

ottaa huomioon, että vuonna 2018 noin 108 miljoonaa ihmistä tarvitsi kansainvälistä humanitaarista apua myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja maastopalojen vuoksi; ottaa huomioon, että vuoteen 2050 mennessä vuosittain yli 200 miljoonaa ihmistä saattaa tarvita humanitaarista apua ilmastoon liittyvien katastrofien ja ilmastonmuutoksen sosioekonomisten vaikutusten vuoksi;

ottaa huomioon, että hätätilat kohdistuvat voimakkaimmin naisiin ja tyttöihin; ottaa huomioon, että konfliktialueilla teini-ikäiset tytöt ovat 90 prosenttia todennäköisemmin poissa koulusta, 70 prosenttia humanitaarisissa kriisitilanteissa olevista naisista kokee todennäköisemmin sukupuolistunutta väkivaltaa ja yli 70 prosenttia jatkuvasta nälästä kärsivistä on naisia;

F.	katsoo, että EU:n humanitaarinen ilmasilta, joka otettiin käyttöön vastauksena pandemian aiheuttamiin kuljetusrajoituksiin, on merkittävästi auttanut humanitaarisen avun kriittisten aukkojen paikkaamisessa helpottamalla avun, hätäavun ja avustustyöntekijöiden kuljettamista;

G.	ottaa huomioon, että ilmastosta johtuvien katastrofien yleistyminen ja voimistuminen ruokkivat konflikteja ja pitävät yhä useammat ihmiset pitkään poissa kotiseudultaan ennennäkemättömällä tavalla, samalla kun monet pitkittyneet kriisit ovat yhä ratkaisematta;

panee merkille, että kasvavaan humanitaarisen avun tarpeeseen ei ole vastattu riittävillä resursseilla, mikä on johtanut nopeasti kasvavaan rahoitusvajeeseen siten, että vuonna 2020 alle puolet YK:n humanitaarisen avun vetoomuksesta saatiin rahoitettua ja vuoden 2021 elokuuhun mennessä rahoitusta oli saatavilla vain 10,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kun avun tarve oli kaikkiaan 36,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria (eli 30 prosenttia tarvittavasta) (14); ottaa huomioon, että 20 suurimman julkisen avunantajan vuonna 2020 myöntämä, covid-19-pandemiaan liittymätön rahoitus jäi alle vuoden 2019 tason (15);

I.	ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen humanitaarisen avun rahoitus nojaa edelleen voimakkaasti hyvin pieneen joukkoon avunantajia, joista kymmenen suurinta vastaa noin 85 prosentista kaikesta rahoituksesta;

ottaa huomioon, että humanitaarinen apu on keskeinen osa EU:n ulkoista toimintaa ja että vuonna 2020 EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteenlaskettu rahoitusosuus oli maailman suurin eli 36 prosenttia maailmanlaajuisesta humanitaarisesta avusta; ottaa huomioon, että myönnetyn rahoituksen määrä vaihtelee EU:n sisällä ja että neljä jäsenvaltiota ja komissio yhdessä vastaavat noin 90 prosentista kaikesta EU:n humanitaarisesta rahoituksesta;

ottaa huomioon, että Grand Bargain 2.0:n allekirjoittajat ovat vahvistaneet sitoutuneensa varmistamaan, että humanitaarinen apu on mahdollisimman paikallista ja niin kansainvälistä kuin on tarpeen, mikä edellyttää sitoutumista antamaan vähintään 25 prosenttia humanitaarisesta rahoituksesta mahdollisimman suoraan paikallisille ja kansallisille toimijoille; toteaa kuitenkin, että tätä tavoitetta ei ole läheskään saavutettu;

katsoo, että kehitysrahoituksen nykyisen vajeen vuoksi on välttämätöntä parantaa humanitaarisen järjestelmän tehokkuutta, vaikuttavuutta, näkyvyyttä, riskinjakoa, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä varmistaa, että useammat maat osallistuvat humanitaarisiin toimiin, jotta apu vastaa asianomaisten väestöjen tarpeita, kuten korostettiin viimeksi Grand Bargain 2.0 -toimintakehyksessä, jonka keskeisiä painopisteitä ovat avun lokalisointi ja laadukas rahoitus;

toteaa, että myös ”laadukas rahoitus” kuuluu Grand Bargain 2.0:n keskeisiin painopisteisiin; ottaa huomioon, että vuonna 2016 järjestetyn humanitaarista rahoitusta käsitelleen korkean tason poliittisen foorumin toisessa pilarissa kehotetaan laajentamaan humanitaaristen resurssien perustaa luomalla kumppanuuksia uusien tai nousevien kahdenvälisten avunantajien ja yksityisen sektorin kanssa, mikä helpottaa rahalähetysvirtoja ja islamilaista sosiaalista rahoitusta (16); ottaa huomioon, että yksityisten avunantajien antama humanitaarinen apu on jo kasvussa ja että sen määrä kasvoi 9 prosenttia 6,2 miljardista Yhdysvaltain dollarista vuonna 2018 ennätysmäiseen 6,8 miljardiin dollariin vuonna 2019 (17);

N.	ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut rahoituslähteiden yhdistämistä koskevan pilottihankkeen käynnistämistä humanitaarisen toiminnan resurssipohjan lisäämiseksi merkittävästi ja kehottanut yksityistä sektoria osallistumaan pilottihankkeeseen;

O.	katsoo, että humanitaarisen avun pirstaloituminen on edelleen ongelma, koska avunantajia ja avustusjärjestöjä on paljon eikä niiden toimintaa ja hankkeita koordinoida;

P.	ottaa huomioon, että avunantajia kannustetaan järjestäytymään kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa yhteenliittymiksi; toteaa, että yhteenliittymät erottaa muista rakenteista se, että niiden tavoitteet ja resurssit ovat yleensä suuremmat;

katsoo, että humanitaarisiin kriiseihin puuttuminen edellyttää rahoituksen lisäämisen lisäksi myös määrätietoisia poliittisia toimia, joilla vähennetään tarpeita ehkäisemällä ja lopettamalla konflikteja, suojelemalla perusihmisoikeuksia, edistämällä kestävää kehitystä, vähentämällä riskejä ja haavoittuvuuksia, torjumalla ilmastonmuutosta ja sopeutumalla siihen, torjumalla korruptiota varojen jakamisessa ja parantamalla avoimuutta suhteissa paikallisiin järjestöihin;

toteaa, että perussääntöjä ja -periaatteita rikotaan kaikkialla maailmassa jatkuvin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksin, muun muassa hyökkäämällä siviiliväestöä ja humanitaarisia avustustyöntekijöitä ja lääkintähenkilöstöä kohtaan, ja toteaa, että humanitaarisen avun antaminen vaikeutuu koko ajan;

S.	ottaa huomioon, että humanitaariseen avustushenkilöstöön kohdistuvat hyökkäykset ovat lisääntyneet jyrkästi viime vuosina;

panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon ”EU:n humanitaarinen toiminta: uudet haasteet, samat periaatteet” ja sen sisältämät konkreettiset ehdotukset humanitaarisen avun antamisen parantamiseksi; kehottaa panemaan nämä ehdotukset nopeasti täytäntöön tiiviissä yhteistyössä humanitaarisia kumppaneita kuullen ja yhteistyössä sen varmistamiseksi, että apu on ennakoitavaa, ei pirstaleista eikä päällekkäistä muiden toimien kanssa; palauttaa mieliin, että humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaan EU:n humanitaarista apua on toimitettava yksinomaan hyvin määriteltyjen ja etukäteen arvioitujen tarpeiden perusteella, sen on oltava humaanisuutta, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta koskevien humanitaaristen periaatteiden mukaista ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkein haavoittuvimpien ryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, vähemmistöjen ja muiden erittäin syrjäytyneiden henkilöiden, kohtaamiin haasteisiin humanitaarisen avun saamisessa; kehottaa komissiota asettamaan humanitaarisia toimia koskevan uuden lähestymistavan ytimeen periaatteen, jonka mukaan ketään ei jätetä jälkeen; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen integroida humanitaariseen apuun koulutus hätätilanteissa, jotta estetään lapsia keskeyttämästä koulua erityisesti pitkään kestävien konfliktien yhteydessä;

panee huolestuneena merkille jyrkästi kasvaneen humanitaarisen avun rahoitusvajeen, koska merkittävät avunantajat vähentävät rahoitustaan samalla kun avuntarve kasvaa; korostaa tuntuvia eroja avun rahoituksen määrässä niin maailmanlaajuisella tasolla kuin EU:n sisälläkin; kehottaa komissiota osoittamaan vakaat vuotuiset määrärahat EU:n humanitaariselle avulle, jotta voidaan taata oikea-aikainen, ennakoitavissa oleva ja joustava rahoitus humanitaariselle avulle kunkin varainhoitovuoden alusta alkaen sekä pitkittyneisiin kriiseihin että uusiin kriiseihin vastaamiseksi, ja säilyttämään solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen korvamerkityt määrärahat EU:n ulkopuolisia humanitaarisia kriisejä varten, jotta voidaan säilyttää nykyiset valmiudet ottaa nopeasti käyttöön lisävaroja syntymässä olevissa, kärjistyvissä tai äkillisissä hätätilanteissa; kehottaa EU:ta edistämään kansainvälisen taakanjaon laajentamista ja humanitaarisen rahoituksen lisäämistä; kehottaa jäsenvaltioita johtamaan omalla esimerkillään ja osoittamaan kiinteän osuuden bruttokansantulostaan humanitaariseen apuun; kehottaa komissiota raportoimaan EU:sta vuosittain maksetusta humanitaarisen avun määrästä maailmanlaajuisessa kontekstissa;

kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa laatimaan pitkän aikavälin yhteistyöstrategian kolmansien maiden ja erityisesti uusien avunantajien kanssa hyödyntämällä EU:n kahdenvälistä, alueellista ja monenvälistä diplomatiaa, jotta voidaan laajentaa niiden avunantajamaiden joukkoa, jotka osallistuvat vapaaehtoisesti humanitaariseen apuun; korostaa, että uusien avunantajamaiden osallistuminen auttaisi lisäämään kansainvälisiin humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseen tarvittavaa rahamäärää; panee huolestuneena merkille, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisessä kauppa- ja yhteistyösopimuksessa ei ole humanitaarista apua koskevaa virallista järjestelyä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan viralliseen humanitaariseen apuun liittyvään kumppanuuteen;

korostaa, että komissio on sitoutunut hankkimaan yksityistä rahoitusta ja ottamaan yksityisen sektorin tiiviimmin mukaan EU:n humanitaariseen apuun ja käynnistämään EU:n humanitaarisen avun rahoituslähteitä yhdistävän pilottialoitteen vuonna 2021; kehottaa komissiota antamaan parlamentille enemmän tietoja ja kirjallisen arvion humanitaarisen toiminnan rahoituslähteiden yhdistämistä koskevan pilottihankkeen täytäntöönpanosta ja arvioimaan sen mukauttamista ulkoisen toiminnan tavoitteisiin; korostaa yhdistämistä koskevien aloitteiden, mukaan lukien humanitaariseen vaikutukseen perustuvat joukkovelkakirjalainat ja katastrofiriskivakuutusjärjestelmät, potentiaalia, mukaan lukien Euroopan investointipankin ja Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan täysimääräinen hyödyntäminen humanitaarisiin tarkoituksiin; korostaa kuitenkin, että yhteistyön lisääminen yksityisen sektorin kanssa edellyttää yhteistyön avulla tähän mennessä saavutettujen tulosten analysointia ja yksinomaan sellaisten kumppanuuksien edistämistä, jotka ovat EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja kansainvälisten humanitaaristen periaatteiden mukaisia;

on huolissaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön vakavien rikkomusten lisääntymisestä; kehottaa perustamaan EU:n koordinaatiomekanismin, jonka avulla voidaan kehittää johdonmukainen EU:n lähestymistapa kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, valvoa loukkauksia ja edistää sitä, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittaminen turvataan muun muassa käyttämällä asiaankuuluvia politiikan, kehitysavun, kaupan ja talouden painostuskeinoja osana EU:n ulkoista toimintaa;

kehottaa komissiota, komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita seuraamaan tiiviisti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia ja sisällyttämään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset kriteerinä henkilöiden tai yhteisöjen sisällyttämiselle asiaankuuluviin EU:n pakotejärjestelmiin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämistä koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti; toteaa, että EU:n yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan puitteissa määrättyjen pakotteiden ja rajoittavien toimenpiteiden on oltava kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia eivätkä ne saa estää humanitaarista toimintaa; korostaa, että rajoittavien toimenpiteiden järjestelmiin on tarpeellista johdonmukaisesti sisällyttää humanitaarisia poikkeuksia ja näiden poikkeuksien tehokasta soveltamista varten yhteistyökumppaneille on tarjottava tarvittavaa tukea ja ohjausta;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja tinkimättä asettamaan syytteeseen ja rankaisemaan niitä, jotka käyttävät nälkää sodankäynnin aseena, jotta voidaan torjua laajalle levinneitä rikkomuksia, jotka koskevat oikeutta ruokaan konfliktien aikana, toistuvaa nälän käyttöä sodankäyntimenetelmänä ja humanitaarisen avun pääsyn epäämistä;

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan nopeasti maailman humanitaarisessa huippukokouksessa sekä osana Grand Bargain -aloitetta antamansa sitoumukset; korostaa, että on tärkeää lisätä humanitaarisen avun tehokkuutta ja vaikuttavuutta lisäämällä joustavaa rahoitusta kohdentamattomalla, löyhästi korvamerkityllä ja monivuotisella rahoituksella, joka on räätälöity paikallisiin olosuhteisiin, tarveperusteiseen ja ihmiskeskeiseen rahoitukseen, ja vähentää humanitaaristen kumppanien hallinnollista taakkaa yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla avunantajien ehdotuksia ja raportointivaatimuksia, rahoittamalla kansallisia ja paikallisia toimijoita ja edistämällä innovatiivisia ratkaisuja muiden pyrkimysten ohella; muistuttaa, että pitkittyneet kriisit ovat edelleen humanitaarisia tilanteita, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita suunnittelemaan konkreettisia ratkaisuja humanitaarisen rahoituksen ja kehitysrahoituksen jakamiseksi tehokkaasti näissä tilanteissa toimiville kumppaneille; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään kumppaneiden kanssa tehtyihin avustussopimuksiin toimenpiteitä, joilla varmistetaan ohjelmien riittävä joustavuus, jotta kumppanit voivat siirtyä nopeasti kehitystoimista hätätoimiin äkillisessä hätätilanteessa, mukaan lukien uuden naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa – tarjoama rahoitus;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ja edistämään realistista riskinjakoa asiaankuuluvien yksiköiden välillä, humanitaaristen kumppaniensa ja muiden sidosryhmien kanssa viimeaikaisten kokemusten ja saatujen opetusten pohjalta, jotta voidaan jatkuvasti pyrkiä parantamaan nykyisiä rahoitussäännöksiä tekemällä niistä tehokkaampia ja vaikuttavampia varsinkin vakautta erityisesti horjuttavien humanitaaristen kriisien aikana; huomauttaa, että tietoisuus riskeistä on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi riskien vähentämisessä;

10.

korostaa, että on erityisen tärkeää tukea paikallisia toimijoita, ja kehottaa komissiota kehittämään kunnianhimoisen lokalisointipolitiikan, johon kuuluu avoimuuden edistäminen, kumppanien asiantuntemuksen ja kokemuksen hyödyntäminen sekä selostus siitä, miten paikallisille vastaajille voidaan tarjota enemmän ja parempaa tukea valmiuksiensa vahvistamiseksi, jotta he voivat hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia välineitä ja varmistaa osallistumisensa päätöksentekoprosesseihin samalla kun puututaan keskinäistä vastuuta ja riskinjakoa koskevaan kysymykseen, sillä paikallisten toimijoiden vahvistaminen on tärkeä tekijä kansainvälisen humanitaarisen avun tarpeen vähentämiseksi tulevaisuudessa; kehottaa komissiota varmistamaan, että naisten tasavertainen osallistuminen ja voimaannuttaminen sisällytetään nimenomaisesti kaikkiin uusiin mekanismeihin, joilla vahvistetaan paikallisten toimijoiden roolia humanitaarisessa toiminnassa;

11.

korostaa, että covid-19-pandemian yhteydessä lokalisointi auttaa toteuttamaan kehitysmaiden olosuhteisiin mukautettuja terveystoimia, jotta voidaan välttää eurooppalaiset vinoutumat, erityisesti rajoittamiskäytäntöjen ja ennaltaehkäisykampanjoiden osalta; kehottaa humanitaarisia toimia lokalisoimalla kyseenalaistamaan asianmukaisesti Eurooppa-keskeisen näkökulman hätätilanteissa;

12.

korostaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita ja suhtautuu myönteisesti sitoumuksiin sisällyttää ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ympäristötekijät entistä paremmin humanitaariseen toimintaan, vahvistaa haavoittuvien alueiden kykyä sietää ilmastonmuutosta ja parantaa haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen kykyä sietää ilmastonmuutosta katastrofivalmiuden ja ennakoivan toiminnan avulla soveltamalla kolminkertaista yhteyttä alkuperäiskansoihin ja paikallisyhteisöihin, kun otetaan huomioon katastrofien koettelemien väestönosien erityiset avustus- ja suojelutarpeet ja ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset, erityisesti kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden ja vastaanottajayhteisöjen osalta; suhtautuu lisäksi myönteisesti sitoumuksiin tehdä EU:n humanitaarisesta avusta ympäristöystävällisempää ja seurata ilmastomenoja; kehottaa komissiota tarjoamaan riittävät resurssit ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja katastrofiriskin vähentämiseksi muun muassa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa – puitteissa ja nopeuttamaan Sendain kehyksen mukaisten sitoumusten täytäntöönpanoa EU:n ulkoisessa toiminnassa;

13.

panee tyytyväisenä merkille EU:n humanitaarisen ilmasillan konkreettiset saavutukset ja ajatuksen kehittää Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiuksia EU:n humanitaarisen avun puutteiden korjaamiseksi; kehottaa kuulemaan säännöllisesti jäsenvaltioita ja humanitaarisia kumppaneita kaikkien sellaisten uusien komission aloitteiden yhteydessä, joiden olisi rakennuttava humanitaaristen toimijoiden olemassa olevien valmiuksien ja EU:n mekanismien, kuten pelastuspalvelumekanismin, varaan eikä vain toisinnettava niitä;

14.

korostaa, että vaikka humanitaarisella avulla pyritään puuttumaan välittömästi henkeä uhkaaviin tilanteisiin, ovat kriisit seurausta tekijöistä, jotka edellyttävät pitkän aikavälin ratkaisuja, sillä humanitaarisia kriisejä edeltää taustalla oleva epävakaus; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa antamaan tiedonannon, jossa luodaan yksittäisten politiikka-alojen välisen kuilun kaventamiseksi selkeä politiikka, joka perustuu humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhan väliseen kokonaisuuteen, ja varmistamaan samalla, että kunnioitetaan humanitaarisen avun erityistä oikeudellista luonnetta ja periaatteita; korostaa, että tällä nexus-lähestymistavalla olisi vahvistettava selviytymiskykyä ja edistettävä kestäviä ratkaisuja ja että kestävän kehityksen tavoitteita olisi käytettävä kehyksenä tällaiselle lähestymistavalle, sillä Agenda 2030 tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden puuttua epävakauden ja konfliktien perimmäisiin syihin muun muassa kansalaisjärjestöjen käytännön kokemusten pohjalta; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita panemaan pikaisesti täytäntöön tämän nexus-lähestymistavan, jossa keskitytään erityisesti epävakauden torjuntaan, konfliktien ehkäisemiseen, nälän torjuntaan, katastrofien aiheuttamiin pakkomuuttoihin ja ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin puuttumiseen, koulutus- ja toimeentulomahdollisuuksien tarjoamiseen, varhaisen elpymisen tukemiseen, reagointivalmiuksien parantamiseen sekä omavaraisuuden ja selviytymiskyvyn kehittämiseen; kehottaa komissiota julkaisemaan arvion humanitaarisen avun ja kehityksen välisen yhteyden käyttöönotosta kuudessa vuonna 2017 nimetyssä pilottimaassa;

15.

kehottaa komissiota arvioimaan sukupuolikysymyksiin liittyviä aiempia kokemuksia ja ohjelmia, koska niihin on yhä enemmän puututtava, kun otetaan huomioon naisten merkittävä asema konfliktien ja katastrofien uhreina; kehottaa toteuttamaan tulevassa humanitaarisessa toiminnassa konkreettisempia sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia toimia, mukaan lukien tilannekohtaiset ja sukupuolisensitiiviset analyysit, samalla kun suojellaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten naisten, tyttöjen ja hlbtiq+-yhteisöön kuuluvien henkilöiden, oikeuksia; tukee ilmaisten julkisten terveyspalvelujen esteetöntä saatavuutta ja toimia kuolleisuuden ja sairastuvuuden vähentämiseksi ja korostaa tarvetta vahvistaa pandemia- ja epidemiavalmiuksia;

16.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita panemaan täytäntöön ja edistämään Nansenin aloitetta rajojen yli siirtymään joutuneiden henkilöiden suojelemiseksi katastrofien ja ilmastonmuutoksen yhteydessä; korostaa humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön, katastrofiriskin vähentämisen ja ilmastonmuutoksen alan toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä, jotta voidaan vähentää katastrofien yhteydessä siirtymään joutumisen riskiä ja ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia sekä vastata avustus- ja suojelutarpeisiin;

17.

kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota ravitsemukseen, joka on kaikkien perusoikeus, jotta voidaan varmistaa elintarviketurva ja vahvistaa elintarvikejärjestelmien kykyä sietää taloudellisia, ilmastoon liittyviä ja ihmisen aiheuttamia häiriöitä; kehottaa tarkistamaan ravitsemusta koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa, jotta voidaan käsitellä kaikkia aliravitsemuksen muotoja humanitaarisissa ja kehitysyhteistyön yhteyksissä neuvoston marraskuussa 2018 antamien päätelmien mukaisesti;

18.

muistuttaa komission sitoutumisesta ja jatkuvista pyrkimyksistä edistää EU:n humanitaarisen avun näkyvyyttä ja sitä koskevaa tietoisuutta eri sidosryhmien keskuudessa kaikkialla EU:ssa, kansalaisjärjestöt mukaan luettuina, ja vahvistaa EU:n ulkoisen toiminnan näkyvyyttä;

19.

suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen siitä, että ensimmäinen EU:n humanitaarinen foorumi järjestetään vuoden 2022 tammikuussa; korostaa, että foorumin olisi oltava osallistava ja esteetön ja että siinä olisi oltava mukana humanitaarista apua antavia kumppaneita; katsoo, että foorumilla olisi pyrittävä lisäämään EU:n humanitaarisen avun ja sen kumppaneiden tekemän työn näkyvyyttä, edistämään strategista vuoropuhelua EU:n humanitaarisesta politiikasta, lisäämään poliittista tukea ja tietoisuutta periaatteiden mukaisesta ja tarveperusteisesta EU:n humanitaarisesta avusta sekä edistämään komission tiedonannossa mainittujen keskeisten toimien täytäntöönpanoa;

20.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.

(2) EUVL L 185, 26.5.2021, s. 1.

(3) EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.

(4) EUVL C 25, 30.1.2008, s. 1.

(5) EUVL L 118, 14.5.2003, s. 12.

(6) EUVL C 303, 15.12.2009, s. 12.

(7) EUVL C 468, 15.12.2016, s. 120.

(8) EUVL C 366, 27.10.2017, s. 151.

(9) EUVL C 399, 24.11.2017, s. 106.

(10) EUVL C 307, 30.8.2018, s. 177.

(11) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 33.

(12) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, States of Fragility 2018, 17. heinäkuuta 2018.

(13) Nomura, S., Sakamoto, H., Ishizuka, A., Shimizu, K. and Shibuya, K., ”Tracking sectoral allocation of official development assistance: a comparative study of the 29 Development Assistance Committee countries, 2011-2018”, Global Health Action, tammikuu 2021.

(14) YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto, rahoituksen seurantapalvelu, vuoden 2021 humanitaarisen avun rahoitus.

(15) Development Initiatives, Global Humanitarian Assistance Report 2021.

(16) Humanitaarisen rahoituksen korkean tason paneelin raportti YK:n pääsihteerille ”Too important to fail – addressing the humanitarian finance gap”, 17. tammikuuta 2016.

(17) Development Initiatives, Global Humanitarian Assistance Report 2021.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/87

P9_TA(2021)0506

Yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Länsi-Balkanilla

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Länsi-Balkanilla (2021/2002(INI))

(2022/C 251/08)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon asiaan liittyvät Yhdistyneiden kansakuntien sopimukset, erityisesti kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja siihen liittyvät lisäpöytäkirjat (vuoden 2000 Palermon pöytäkirja) ja korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon lahjontaa koskevat Euroopan neuvoston rikos- ja siviilioikeudelliset yleissopimukset, jotka avattiin allekirjoitettaviksi Strasbourgissa 27. tammikuuta 1999 ja 4. marraskuuta 1999, sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselmat (98) 7 ja (99) 5, jotka hyväksyttiin 5. toukokuuta 1998 ja 1. toukokuuta 1999 ja joilla perustettiin lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO),

—	ottaa huomioon keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon rikosoikeudenkäynnin siirtämistä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista ja terrorismin rahoitusta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Budapestin yleissopimus),

—	ottaa huomioon rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisia toimenpiteitä arvioivan asiantuntijaryhmän (Moneyval) toiminnan sekä rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suositukset,

—	ottaa huomioon laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista 26. kesäkuuta 2018, 18. kesäkuuta 2019 ja 25. maaliskuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät;

—	ottaa huomioon 19. marraskuuta 2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1788 pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavan Kaakkois-Euroopan selvitystoimiston (SEESAC) tukemiseksi Länsi-Balkanin laitonta asekauppaa koskevan alueellisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa varten (1),

—	ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

—	ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n turvallisuusunionistrategiasta (COM(2020)0605),

—	ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025” (COM(2020)0608),

—

ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2021 annetun komission tiedonannon järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2025 (COM(2021)0170) sekä tiedonantoon liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”EMPACT, the flagship EU instrument for cooperation to fight organised and serious international crime” (SWD(2021)0074),

—	ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ihmiskaupan torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2025 (COM(2021)0171),

—	ottaa huomioon sopimukset operatiivisesta ja strategisesta yhteistyöstä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron, Pohjois-Makedonian sekä Serbian välillä ja Europolin ja Kosovon lainvalvontaviranomaisten välisen yhteistyöjärjestelyn,

—	ottaa huomioon Eurojustin sekä Albanian, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian väliset yhteistyösopimukset,

—	ottaa huomioon Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) sekä Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian väliset rajavalvontayhteistyötä koskevat sopimukset,

—	ottaa huomioon Berliinin prosessin ja Länsi-Balkanin maiden vuonna 2018 tekemät korruption vastaiset sitoumukset,

—	ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2021 julkaistun Europolin uhkakuva-arvion vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta ja 5. lokakuuta 2020 julkaistun uhkakuva-arvion järjestäytyneestä verkkorikollisuudesta,

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston (UNODC) selvityksen järjestäytyneen rikollisuuden mittaamisesta Länsi-Balkanilla (”Measuring Organized Crime in the Western Balkans”),

—	ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman ihmiskaupan torjunnasta EU:n ulkosuhteissa (2),

—	ottaa huomioon neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle 19. kesäkuuta 2020 antamansa suosituksen Länsi-Balkanista vuoden 2020 huippukokouksen jälkeen (3),

—	ottaa huomioon Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Kosovoa, Montenegroa, Pohjois-Makedoniaa ja Serbian koskevista komission vuosien 2019 ja 2020 kertomuksista antamansa päätöslauselmat,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0298/2021),

A.	toteaa, että järjestäytyneestä rikollisuudesta on tullut keskeinen kansainvälisen politiikan ongelma ja rauhan ja kehityksen uhka, joka vaatii EU:lta, sen jäsenvaltioilta ja kansainvälisiltä kumppaneilta yhteisiä ja koordinoituja toimia;

B.	toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden tehokas torjunta sisältyy EU:n liittymisprosessiin erityisesti perusasioiden teemaryhmässä sekä neuvoteltaessa vapautta, oikeutta ja turvallisuutta koskevasta luvusta 24;

toteaa, että laajalle levinnyt korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus ovat edelleen vakava ongelma koko Länsi-Balkanin alueella ja ne voivat vaikuttaa kielteisesti myös EU:n jäsenvaltioihin; ottaa huomioon, että järjestäytyneen rikollisuuden verkostot ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja ne ovat juurtuneet EU:n jäsenvaltioihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin;

D.	ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin maiden EU:hun liittymisen edistyminen riippuu suoraan sekä näiden maiden keskinäisten suhteiden että maiden ja EU:n jäsenvaltioiden välisten suhteiden normalisoinnista;

E.	katsoo, että Länsi-Balkanilla järjestäytynyt rikollisuus on rakenteellinen ongelma, joka on syvästi juurtunut liike-elämän rakenteisiin ja valtiollisiin instituutioihin, ja se on yksi osoitus sääntelyvallankaappauksesta, joka EU-jäsenyysvalmisteluihin liittyvillä uudistuksilla pyritään torjumaan;

F.	katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio kulkevat käsi kädessä rahanpesun, veropetosten, klientelismin ja rankaisemattomuuden kanssa;

G.	toteaa, että toisin kuin Länsi-Balkanin maiden poliisi- ja oikeusviranomaiset, joiden on kiireesti parannettava vastaavaa koordinointia, rikollisjärjestöt kykenevät hyvään yhteistyöhön yli valtioiden ja etnisten rajojen;

H.	ottaa huomioon, että järjestäytyneet rikollisryhmät tekevät yhteistyötä unionin laajemmassa naapurustossa toimivien ryhmien kanssa ihmiskaupan, ihmissalakuljetuksen, kulttuuriesineiden salakuljetuksen ja rahanpesun kaltaisissa toimissa;

I.	katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden kitkemisessä ovat avainasemassa yhdenmukaistetut säädöskehykset ja niiden tehokas täytäntöönpano, riippumattomat korruptiontorjunta- ja rikoksentorjuntaelimet ja aito poliittinen tahto;

toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston raportin ”Measuring Organized Crime in the Western Balkans” mukaan syytetoimet ja tuomiot koskevat yleensä alhaisessa asemassa olevia rikollisjärjestöjen jäseniä, kun taas järjestöjen johtajat jäävät Länsi-Balkanilla usein rankaisematta;

K.	katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat vakiinnuttaneet asemansa tärkeinä sidosryhminä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa koko alueella, ja niillä on ratkaiseva rooli erityisesti korruption vastaisen politiikan seurannassa ja arvioinnissa;

L.	katsoo, että järjestäytynyttä rikollisuutta on tutkittava enemmän ja siitä tarvitaan luotettavampia tietoja, jotta voidaan suunnitella paremmin tehokkaita poliittisia toimia järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumiseksi alueella;

M.	ottaa huomioon, että koulutuksella on keskeinen rooli rikollisuuden ehkäisemisessä ja laillisuuskulttuurin edistämisessä;

toteaa, että Länsi-Balkanilta lähtöisin olevien järjestäytyneiden rikollisryhmien muodostamaa uhkaa on joissain maissa käytetty virheellisesti argumenttina vastustaa niiden jäsenyyttä EU:ssa ja sen vuoksi siihen olisi puututtava asianmukaisesti, jotta voidaan edistää Länsi-Balkanin maiden EU:n liittymisprosessia;

O.	katsoo, että täyttääkseen EU:n jäsenyyden kriteerit Länsi-Balkanin maiden on pantava täytäntöön kattavia uudistuksia keskeisillä aloilla ja saavutettava konkreettisia tuloksia oikeuslaitoksen uudistamisessa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa;

P.	toteaa, että oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ovat EU:n ja Länsi-Balkanin vuoden 2018 strategian kulmakiviä;

ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyviin hankkeisiin myönnettiin noin 64 miljoonaa euroa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II), josta on rahoitettu tehokkaampaa oikeudenkäyttöä järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota koskevissa asioissa Länsi-Balkanilla muun muassa oikeudenkäyntitarkkailun avulla; toteaa, että myös IPA III sisältää erityistavoitteita, joilla pyritään kehittämään tehokkaita välineitä järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, laittoman asekaupan, huumekaupan ja rahanpesun ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;

Yleistilanne

korostaa, että järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio vahingoittavat ennen kaikkea Länsi-Balkanin maiden kansalaisia, sillä ne heikentävät heidän oikeuttaan turvallisuuteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä luottamusta demokraattiseen järjestelmään, luovat esteitä demokraattisille uudistuksille ja haittaavat liittymisprosessia samalla kun niillä on potentiaalisia ja tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia EU:n jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja vakauteen;

korostaa, että EU-jäsenyysnäkymien epääminen Länsi-Balkanin mailta pahentaa tilannetta järjestäytyneen rikollisuuden osalta ja että tilannetta voidaan parantaa vain edistämällä EU-jäsenyysvalmisteluja ja yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa; korostaa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja EU:hun liittymisen edistyminen ovat toinen toistaan vahvistavia prosesseja ja siksi on tarpeen nopeuttaa EU-jäsenyysvalmisteluja;

katsoo, että Kosovon viisumivapauden kytkeminen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on haitallista, koska eristäminen edistää rikollista toimintaa; painottaa jälleen kerran, että Kosovo on täyttänyt kaikki viisumivapauden kriteerit, ja kehottaa neuvostoa myöntämään viisumivapauden viipymättä;

toteaa, että oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen ovat keskeisiä aloja, joilla Länsi-Balkanin valtioiden on osoitettava konkreettisia tuloksia edistyäkseen enemmän tiellä kohti EU:ta; kehottaa niitä tehostamaan merkittävästi ponnistelujaan tarvittavien uudistusten edistämiseksi ja kehottaa EU:ta edistämään laajentumispolitiikan painopistealueena asiaankuuluvien oikeusvaltiota tukevien sekä korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien kansainvälisten välineiden asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä niiden täytäntöönpanoa tarjoamalla taloudellista apua ja käytännön yhteistyötä;

pitää myönteisenä 14. huhtikuuta 2021 julkistettua, järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevaa EU:n strategiaa vuosiksi 2021–2025 ja kehottaa EU:ta tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaa kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Länsi-Balkanin maiden kanssa, jotta tähän kansainväliseen uhkaan voidaan puuttua tehokkaasti;

toteaa, että työllistymismahdollisuuksien puute, korruptio, disinformaatio, sääntelyvallankaappaukseen liittyvät ilmiöt, eriarvoisuus, epädemokraattisten ulkovaltojen, kuten Venäjän ja Kiinan, sekaantuminen ja hidas EU:hun liittymisprosessi ovat tekijöitä, jotka saattavat Länsi-Balkanin valtiot alttiiksi järjestäytyneelle rikollisuudelle; kehottaa sekä Länsi-Balkanin valtioiden viranomaisia että niiden kansainvälisiä kumppaneita, erityisesti EU:ta, tehostamaan pyrkimyksiään ratkaista nämä haasteet, jotka lietsovat epävakautta, heikentävät yhdentymistä ja hidastavat demokratian ja talouden kehitystä;

pitää valitettavana, että osalla paikallista poliittista eliittiä ei ole aitoa poliittista tahtoa torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota eikä eliminoida kaikkia sääntelyvallankaappauksen osatekijöitä;

pitää valitettavana, että Länsi-Balkanin maiden oikeuslaitokset eivät monessa tapauksessa ole riippumattomia eivätkä ne toimi asianmukaisesti, ja kehottaa omaksumaan strategisemman lähestymistavan järjestäytyneen rikollisuuden haasteisiin vastaamiseen; kehottaa EU:ta tarjoamaan lisää tukea, jotta rikosoikeuden alan toiminnan ammattimaisuutta ja tehokuutta korostavaa toimintakulttuuria voidaan kehittää ja jotta voidaan parantaa oikeuslaitoksen lahjomattomuutta; toteaa, että vaikka oikeuslaitosten uudistamisessa on edistytty jonkin verran, konkreettisten tulosten saavuttaminen edellyttää vielä huomattavia ponnisteluja;

kehottaa Länsi-Balkanin maita puuttumaan kattavasti rikosoikeusjärjestelmiensä puutteisiin, kuten oikeudenkäyntien pituuteen; kehottaa EU:ta ja muita kansainvälisiä kumppaneita antamaan lainvalvontaviranomaisille ja oikeuslaitokselle lisäohjeita rikosoikeudellisen ammattitaidon ja suorituskyvyn parantamiseksi;

10.

pitää myönteisenä, että EU:n ja kansainväliset rikollisten varojen takaisinperintää koskevat normit on saatettu asianmukaisesti osaksi Länsi-Balkanin maiden kansallista lainsäädäntöä, sekä alueen muita toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, kuten hallitusten koordinointimekanismien sekä erityistuomioistuimien ja lainvalvontayksiköiden kehittämistä; pitää kuitenkin valitettavana, että täytäntöönpano on edelleen vähäistä, ja kehottaa Länsi-Balkanin viranomaisia varmistamaan, että kyseisten varojen takaisinperinnässä saavutetaan hyviä tuloksia kaikkia kansalaisia hyödyttävällä tavalla, ja asettamaan rikoshyödyn ja rikoksentekovälineiden takavarikoimisen ensisijaiseksi keinoksi korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; kehottaa EU:ta auttamaan lainvalvontaviranomaisten riittävien valmiuksien sekä asianmukaisten olosuhteiden ja resurssien turvaamisessa ja korostaa, että erityisesti talousrikostutkintaan liittyvää asiantuntemusta syyttäjänvirastoissa on parannettava;

11.

kehottaa Länsi-Balkanin maita keskittämään ponnistelunsa rikollisjärjestöihin kokonaisuutena yksittäisten tapausten lisäksi ja saavuttamaan samalla kunnollisia tuloksia merkittävien rikollisten syytteeseenpanossa ja tuomitsemisessa; toteaa, että rikosoikeudellisten toimien kannalta on tärkeää, että rikollinen toiminta määritetään perustellusti ”järjestäytyneeksi” ja että sitä tutkitaan tarkasti sellaisena; kehottaa asianomaisia viranomaisia täyttämään lainsäädännön aukot, jotka vaarantavat oikeusviranomaisten kanssa yhteistyötä tekevät henkilöt ja väärinkäytösten paljastajat, ja suojelemaan heitä ja heidän lähiomaisiaan irtisanomisilta, häirinnältä, kanteilta tai uhkailulta, jotta voidaan parantaa kykyä purkaa järjestäytyneitä rikollisryhmiä ja torjua menestyksekkäästi korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta; kannustaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat onnistuneet erityisen hyvin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan todistajien suojelua, muun muassa heidän uudelleen sijoittamistaan;

12.

kehottaa Länsi-Balkanin maita pyrkimään konkreettisiin ja kestäviin tuloksiin järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnassa ja laatimaan säännöllisesti tätä aihetta käsitteleviä kansallisia raportteja sekä vahvistamaan instituutioiden välistä yhteistyötä, mukaan lukien tiedustelutietojen kerääminen ja jakaminen, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan ymmärtää paremmin ja sitä voidaan torjua;

13.

toteaa jälleen, että on tarpeen poistaa poliittiset ja hallinnolliset kytkökset järjestäytyneeseen rikollisuuteen turvautumalla selkeisiin korruptiontorjuntatakeisiin ja panemalla korkean tason korruptiotapauksiin syyllistyneet tosiasiallisesti syytteeseen; kehottaa, että EU lisää tukea ansioihin perustuvan julkisen hallinnon lujittamiselle; on erittäin huolestunut raporteista ja syytöksistä, jotka koskevat korkean tason poliittisten vaikuttajien ja järjestäytyneiden rikollisryhmien välisiä yhteyksiä, samalla kun oikeuslaitos ei kykene tehokkaasti puuttumaan näihin väitteisiin; korostaa, että Länsi-Balkanilla rakennusala kuuluu järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption kannalta haavoittuvimpiin aloihin;

14.

panee huolestuneena merkille, että rikollisjärjestöt ovat käyttäneet hyväkseen covid-19-pandemiaa, muun muassa käyttämällä väärin terveydenhuollolle välttämättömien lääkinnällisten laitteiden ja palvelujen suoria julkisia hankintoja, myymällä väärennettyjä koronatodistuksia ja lisäämällä koronkiskontaa; kehottaa Länsi-Balkanin viranomaisia ryhtymään toimiin rokoteväärennöksiä ja väärennettyjä rokotuskortteja vastaan; kehottaa komissiota kytkemään talousarviotuen selkeisiin korruption torjuntaa koskeviin tavoitteisiin; korostaa tarvetta luoda vankkoja mekanismeja, joiden avulla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista tältä osin;

15.

muistuttaa, että liittymistä valmistelevassa tukivälineessä (IPA III) asetetaan tiukkoja ehtoja ja että rahoitusta on mukautettava tai se on jopa keskeytettävä, jos niin sanottujen ”perusasioiden”, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien, myös korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, sekä tiedotusvälineiden vapauden alalla tapahtuu merkittävää taantumista tai jos edistyminen keskeytyy pysyvästi; korostaa, että on EU:n omien turvallisuusetujen mukaista ja EU:n vastuulla taata, että EU:n varoista ei aiheudu haittaa siten, että niillä vahvistettaisiin korruptoituneiden poliitikkojen ja etuoikeutettujen yritysten klientelistisiä verkostoja;

16.

toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden, politiikan ja liike-elämän väliset yhteydet olivat olemassa jo ennen Jugoslavian hajoamista ja ne ovat jatkuneet 1990-luvulta lähtien; tuomitsee sen, etteivät vastuulliset viranomaiset ilmeisestikään tahdo avata entisen Jugoslavian arkistoja; kehottaa siksi jälleen avaamaan Jugoslavian arkistot erityisesti siten, että pääsy entisen Jugoslavian salaisen palvelun (UDBA) ja Jugoslavian kansanarmeijan salaisen palvelun (KOS) tietoihin sallitaan, ja tiedot palautetaan kyseisten maiden hallituksille, jos nämä niitä pyytävät;

17.

korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä ja jakaa tiedustelutietoja jäsenvaltioiden ja sellaisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa kuin Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä kansainvälisten järjestöjen, kuten Nato, GRECO, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö sekä UNODC, kanssa;

18.

pitää myönteisenä Yhdysvaltojen uudistettua rakentavaa sitoumusta Länsi-Balkanilla, muun muassa keskittymistä korruption torjuntaan; korostaa tässä yhteydessä Yhdysvaltojen presidentin asetusta seuraamusten määräämisestä henkilöille, jotka myötävaikuttavat Länsi-Balkanin epävakaaseen tilanteeseen, sekä Yhdysvaltojen toimia, jotka koskevat korruptioon syyllistyneitä henkilöjä ja yhteisöjä; kehottaa EU:ta arvioimaan perusteellisesti mahdollista mukautumista tällaisiin toimiin;

Tietyt järjestäytyneen rikollisuuden muodot

19.

toteaa, että Länsi-Balkanin maat ovat lähtö-, kohde- ja kauttakulkumaita ihmiskaupassa, jossa kaupataan lähinnä naisia ja tyttöjä seksuaalista hyväksikäyttöä varten; toteaa, että ihmiskauppa on rikos, jolla on suhteellisesti eniten yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen; kehottaa asiaankuuluvia viranomaisia keskittymään enemmän ehkäisemään ihmiskauppaa sekä vahvistamaan ihmiskaupalle alttiiden ryhmien mahdollisuuksia välttyä siltä korostaen samalla tarvetta noudattaa intersektionaalista, sukupuolten erot huomioon ottavaa lähestymistapaa; pitää myönteisenä kansainvälisten kumppaneiden kuten Interpolin ja Europolin kanssa toteutettuja yhteisiä toimia, jotka ovat johtaneet epäiltyjen ihmiskauppiaiden ja ihmisten salakuljettajien pidätyksiin;

20.

toteaa, että Länsi-Balkanin maat ovat muuttajille ja pakolaisille kauttakulkukäytävä ja viime vuosien laajamittainen muuttoliike on asettanut alueelle ja jäsenvaltioille valtaisan haasteen; kehottaa tehostamaan toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi ja salakuljetettujen henkilöiden, erityisesti ilman huoltajaa olevien alaikäisten, perusoikeuksien suojelemiseksi sekä lisäämään tiedonvaihtoa ja tehostamaan koordinointia Länsi-Balkanin maiden välillä ja jäsenvaltioiden kanssa; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän tukea näiden kysymysten ratkaisemisessa, muun muassa tarjoamaan taloudellista ja teknistä tukea, tekemään epävirallisia ja asemaa koskevia sopimuksia, edistämään yhteistyötä yhteisen operatiivisen toimiston ja itäisen Välimeren reitin operatiivisen alustan välityksellä ottaen samalla huomioon Länsi-Balkanin reitin erityispiirteet ja tarpeet sekä avustamaan ihmisarvoisten vastaanotto-olosuhteiden luomisessa; kehottaa tehostamaan EU:n ulkorajojen suojelua yhteistyössä Länsi-Balkanin maiden kanssa;

21.

korostaa, että rikollisuuden rahoituksen kitkeminen on ratkaisevan tärkeää rikollisten toimien paljastamisessa ja estettäessä sen soluttautuminen osaksi laillista taloutta; korostaa, että edunsaajan näkyvyys on tärkeä poliittinen väline korruption torjunnassa, laittomien rahavirtojen pysäyttämisessä ja veropetosten torjunnassa; pitää myönteisenä Länsi-Balkanin maiden hallitusten toimia, joilla puututaan rahanpesuun, muun muassa hyväksymällä tarkistettuja rahanpesun vastaisia kehyksiä; on kuitenkin huolissaan niiden täytäntöönpanon puutteellisuudesta; toteaa jälleen, että due diligence -säännösten täytäntöönpanoa sekä tosiasialliseen edunsaajaan liittyvää avoimuutta myös pankkialalla on tehostettava merkittävästi;

22.

panee huolestuneena merkille harmaan talouden suuren osuuden (arviolta yli 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta) ja laittomien käteismaksujen valtavan määrän kaikkialla Länsi-Balkanilla; kehottaa alueen hallituksia toteuttamaan toimenpiteitä epävirallisen työn vähentämiseksi mahdollisuuksien mukaan; painottaa, että verkkopankkitoiminnan riittämätön sääntely lisää rahanpesun riskiä, ja kehottaa Länsi-Balkanin maita ja komissiota käsittelemään kansainvälistä ja alueellista yhdenmukaistamista EU:n laajentumisprosessin yhteydessä;

23.

pitää myönteisenä Länsi-Balkanin maiden sitoutumista laittomien pienaseiden ja kevyiden aseiden salakuljetuksen torjuntaan, erityisesti Lontoossa järjestyn EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksen yhteydessä hyväksyttyä alueellista etenemissuunnitelmaa, jolla pyritään puuttumaan pienaseiden ja kevyiden aseiden laittomaan hallussapitoon, käyttöön, valmistukseen ja salakuljetukseen; korostaa kuitenkin, että ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevan vuosien 2020–2025 EU:n toimintasuunnitelman mukaan ampuma-aseiden laiton hallussapito ja kauppa on edelleen vakava ongelma, sillä monet aseista, joita löydetään ja käytetään järjestäytyneessä rikollisuudessa kaikkialla EU:ssa, ovat peräisin tältä alueelta; kehottaa kuutta Länsi-Balkanin maata investoimaan ohjelmiin, jotka tukevat aseiden vähentämistä yhteiskunnassa;

24.

korostaa pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavan Kaakkois-Euroopan selvitystoimiston (SEESAC) tärkeää työtä kansallisten ja alueellisten sidosryhmien valmiuksien vahvistamiseksi, jotta voidaan valvoa ja vähentää pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämistä ja väärinkäyttöä, ja kehottaa lisäämään yhteistyötä ja koordinointia SEESAC:in kanssa;

25.

toteaa, että Länsi-Balkanin kuusi maata ovat edelleen merkittävä kauttakulkualue huumeiden salakuljetukselle ja että huumeiden tuotanto ja salakuljetus ovat yleisimmin tuomittuja rikoksia alueella; pitää myönteisenä huumausaineiden torjuntaan liittyvien yhteisten operaatioiden lisääntymistä; kehottaa tältä osin tiivistämään yhteistyötä EU:n lainvalvontaviranomaisten, kuten Europolin, sekä jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden lainvalvontaviranomaisten välillä; tähdentää, että lainvalvontaviranomaisten on kehitettävä valmiuksiaan valvoa ja torjua huumekauppaa paremmin;

26.

kiinnittää huomiota järjestäytyneen kyberrikollisuuden kasvuun; pitää myönteisenä Länsi-Balkanin maiden toimia, joilla ne pyrkivät kehittämään kykyään torjua kyberrikollisuutta, sekä kyberrikollisuutta koskevien syytteiden kasvavaa määrää; kannustaa EU:ta tukemaan Länsi-Balkanin valtioita asianmukaisin välinein ja keinoin kyberrikollisuuden ja muiden verkkouhkien torjunnassa muun muassa äskettäin perustetun Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen kautta; korostaa, että on tärkeää torjua manipuloivaa disinformaatiota tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa;

27.

kehottaa EU:ta ja Länsi-Balkanin maita puuttumaan yhdessä kulttuuriperinnön suojelun ja säilyttämisen vaarantaviin jatkuviin ja kasvaviin uhkiin sekä kulttuuriesineiden salakuljetukseen erityisesti konfliktialueilla; kehottaa lisäämään eri lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä, mukaan lukien välitöntä tietojenvaihtoa kansallisten tiedustelupalvelujen välillä, ja lisäämään yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten sekä taideyhteisöjen ja arkeologisten yhteisöjen välillä;

28.

toteaa, että Länsi-Balkanin maiden on tehostettava toimiaan torjuakseen järjestäytyneiden rikollisryhmien muuta laitonta toimintaa, joka käsittää muun muassa työvoiman hyväksikäytön, ympäristörikokset, kuten laittomat hakkuut ja salametsästyksen, sekä kiristyksen;

Yhteistyö EU:n (sen jäsenvaltiot ja virastot) kanssa ja alueiden välinen yhteistyö

29.

pitää myönteisenä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden välistä lisääntynyttä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja kannustaa EU:ta tukemaan edelleen valmiuksien kehittämistä Länsi-Balkanilla ja helpottamaan poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; korostaa, että kaikissa EU:n rakenteiden kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa on kunnioitettava täysin perusoikeuksia ja varmistettava riittävä tietosuojan taso; kehottaa Länsi-Balkanin maita jatkamaan edelleen julkisia hankintoja, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismin torjuntaa, rahanpesua ja kyberrikollisuutta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista EU:n säännöstön kanssa;

30.

kehottaa lujittamaan nykyisiä EU:n rahoittamia rakenteita, kuten alueellista yhteistyöneuvostoa, jotta voidaan varmistaa, että niillä on johdonmukainen rooli edistettäessä edelleen EU:n, sen jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden välistä yhteistyötä;

31.

pitää myönteisenä Eurojustin sekä Albanian, Pohjois-Makedonian, Montenegron ja Serbian välillä tehtyjä yhteistyösopimuksia sekä hyväksyntää neuvottelujen aloittamiselle Bosnia ja Hertsegovinan kanssa; kehottaa neuvostoa hyväksymään mahdollisimman nopeasti neuvottelujen aloittamisen vastaavan sopimuksen tekemiseksi Kosovon kanssa, sillä oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa on ratkaisevan tärkeää torjuttaessa järjestäytynyttä rikollisuutta, erityisesti ihmiskauppaa ja huumausaineiden salakuljetusta, jotka muodostavat suurimman osan rikollisesta toiminnasta alueella; panee merkille, että Eurojust on helpottanut noin 200 yhteistä rikostutkintaa EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden välillä;

32.

kiittää Albaniaa, Montenegroa, Pohjois-Makedoniaa ja Serbiaa onnistuneesta yhteistyöstä, jonka puitteissa Eurojustiin on lähetetty yhteyssyyttäjiä, jotka antavat tukea heidän valtioitaan koskevien rajatylittävien tutkintatoimien toteuttamisessa, ja korostaa, että tapausten määrä on kasvanut huomattavasti yhteyssyyttäjien nimittämisen jälkeen; kehottaa tältä osin samanlaiseen yhteistyöhön myös muiden Länsi-Balkanin maiden kanssa; pitää ilahduttavana, että oikeudellisen yhteistyön piiriin kuuluvien tapausten määrä on kasvanut vuodesta 2019 lähtien covid-19-pandemiasta johtuvista haastavista olosuhteista huolimatta;

33.

painottaa, että Länsi-Balkan on Europolin kannalta erityisen tärkeä alue; pitää myönteisenä Europolin ja viiden Länsi-Balkanin maan välillä tehtyjä sopimuksia operatiivisesta yhteistyöstä sekä työjärjestelyä Kosovon lainvalvontaviranomaisten kanssa; kehottaa panemaan nämä sopimukset kokonaisuudessaan täytäntöön ja kiittää tämän yhteistyön puitteissa toteutetuista onnistuneista operaatioista; suhtautuu myönteisesti Europolin yhteystoimiston avaamiseen Albaniassa vuonna 2019 ja päätökseen avata vastaavanlaisia yhteystoimistoja Bosnia ja Hertsegovinaan sekä Serbiaan; kehottaa samanlaiseen yhteistyöhön myös muiden Länsi-Balkanin maiden kanssa; korostaa lisäksi Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta ja Länsi-Balkanin maita luomaan puitteet EPPOn ja Länsi-Balkanin maiden väliselle hedelmälliselle yhteistyölle, jotta voidaan varmistaa, että EPPO voi käyttää tehokkaasti toimivaltaansa EU:n varojen, erityisesti IPA III -rahoituksen kohdalla Länsi-Balkanin maissa;

34.

suhtautuu myönteisesti EU:n lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) Länsi-Balkanin maiden kanssa tekemiin yhteistyöjärjestelyihin, jotka koskevat järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyviä aiheita; korostaa, että on tärkeää vahvistaa edelleen perustettuja mekanismeja CEPOLin ja Länsi-Balkanin alueen välillä; panee merkille GRECOn julkaisemat maakohtaiset erityisraportit ja korostaa, että EU:hun liittyvien maiden on tärkeää tehostaa yhteistyötään GRECOn kanssa ja panna perusteellisesti täytäntöön sen erityiset suositukset;

35.

korostaa, että Interpol on tärkeä väline järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; pitää valitettavana, että Kosovo ei ole vielä Interpolin jäsen, vaikka se on yrittänyt useita kertoja liittyä siihen; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti Kosovon hakemusta liittyä järjestöön; katsoo, että kaikkien kuuden Länsi-Balkanin maan jäsenyys Interpolissa tehostaisi entisestään rajat ylittävään rikollisuuteen kohdistettavia toimia;

36.

pitää myönteisenä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Albanian, Montenegron ja Serbian välisten rajavalvontayhteistyötä koskevien sopimusten voimaantuloa, mikä antaa Frontexille mahdollisuuden toteuttaa yhteisoperaatioita näissä maissa, jotta voidaan parantaa niiden rajavalvontaa, torjua rajat ylittävää rikollisuutta ja valvoa laitonta muuttoliikettä kansainvälisten normien mukaisesti ja ihmisoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen; suhtautuu myönteisesti vastaaviin asemaa koskeviin sopimuksiin, jotka on pantu alulle Pohjois-Makedonian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa ja kehottaa kaikkia osapuolia edistämään näiden sopimusten mahdollisimman pikaista ratifiointia ja työskentelemään vastaavan sopimuksen aikaansaamiseksi Kosovon kanssa; korostaa, että on kehitettävä edelleen Frontexin ja Länsi-Balkanin maiden välistä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvissä asioissa;

37.

muistuttaa tarpeesta keskittyä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja koulutukseen, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden sekä ihmis-, huume- ja asekaupan kielteisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, sekä kansalaisuuden oikeaan ymmärtämiseen ja resilienssin kasvattamiseen kiinnittäen enemmän huomiota sosioekonomisiin olosuhteisiin, erityisesti esikaupunki- ja maaseutualueilla, ja tuen tarjoamiseen paikallisille hankkeille, joilla vähennetään alttiutta rikollisuudelle ja korruptiolle, samalla kun painotetaan intersektionaalisen, sukupuolten erot huomioon ottavan lähestymistavan tarpeellisuutta; korostaa, että on tärkeää kehittää demokraattisia valmiuksia Länsi-Balkanin alueella muun muassa sellaisten erityisohjelmien ja pilottihankkeiden avulla, joilla pyritään vahvistamaan osallistavaa demokratiaa ja keskustelemaan järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaan liittyvistä kysymyksistä;

38.

painottaa, että on tärkeää valvoa järjestäytyneiden rikollisryhmien, radikalisoituneiden henkilöiden ja terroristijärjestöjen välisiä yhteyksiä; palauttaa mieliin, että EU:lla on tärkeä rooli terrorismin rahoituksen ja rahanpesun torjunnassa; kannustaa lisäämään tähän liittyvää yhteistyötä erityisesti tarjoamalla EU:n tukea rahoitusasiantuntijoiden koulutukseen alueella sekä tietojen jakamiseen ja parhaiden käytäntöjen ja osaamisen vaihtoon; pitää myönteisenä, että Berliinissä 5. heinäkuuta 2021 pidetyn Länsi-Balkanin huippukokouksen osanottajat tunnustivat, että tarvitaan monien eri toimijoiden toimia, muun muassa yhteistyötä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta voidaan tehostaa yhteistyötä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman rahoituksen, korruption ja terrorismin torjumiseksi;

39.

korostaa, että alueellinen yhteistyö on avainasemassa järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaassa torjunnassa; kiittää olemassa olevissa alueellisissa hankkeissa tehtyä työtä, jonka tarkoituksena on vahvistaa Länsi-Balkanin maiden instituutioiden välisiä suhteita niiden torjuessa korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta, esimerkkinä Kaakkois-Euroopan lainvalvontakeskus, ja kannustaa lisäämään alueellista yhteistyötä rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi;

40.

antaa tunnustusta EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden alueellisille aloitteille, kuten Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevalle Euroopan unionin strategialle (EUSAIR), Adrian- ja Joonianmeren aloitteelle, Keski-Euroopan aloitteelle ja Berliinin prosessille; kannustaa sekä EU:n jäsenvaltioita että Länsi-Balkanin maita osallistumaan näihin aloitteisiin ja hyödyntämään niiden potentiaalia täysimääräisesti;

41.

pitää myönteisenä, että liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) myönnetään rahoitusta koko alueen kattaville hankkeille, joilla pyritään parantamaan Länsi-Balkanin maiden valmiuksia torjua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta; antaa tunnustusta erityisesti todistajien suojelua koskevalle IPA II -ohjelmalle, jonka seurauksena perustettiin ”Balkanin verkosto”; kehottaa jatkamaan tätä yhteistyötä ja Länsi-Balkanin kumppaneita ottamaan vastuun verkoston ylläpitämisestä;

42.

ilmaisee tukensa IPA-välineestä rahoitettavalle monikansalliselle ohjelmalle, jolla tuetaan tehokkaampaa oikeudenkäyttöä korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa asioissa Länsi-Balkanilla oikeudenkäyntien tarkastuskäyntien avulla, ja toteaa sen olevan askel kohti viranomaisten oikeudellisten toimien tehostamista korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastustamiseksi Länsi-Balkanilla; kehottaa Länsi-Balkanin maiden hallituksia panemaan jäsenvaltioiden asiantuntijoiden vertaisarviointien yhteydessä antamat suositukset kokonaisuudessaan täytäntöön;

43.

katsoo, että Länsi-Balkanin kumppaneiden olisi osallistuttava aktiivisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin ja heidät olisi otettava mukaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaan laajempaan eurooppalaiseen keskusteluun;

44.

kehottaa kansainvälisiä avunantajia varmistamaan järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevien eri ohjelmien paremman koordinoinnin, jotta vältetään päällekkäisyys ja lisätään kansainvälisen yhteistyön tehokkuutta näillä aloilla;

45.

panee huolestuneena merkille alueen järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien luotettavien tietojen puutteen ja kehottaa Länsi-Balkanin maita parantamaan kykyään kerätä ja käsitellä luotettavaa tietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta, jotta ne voivat ymmärtää paremmin järjestäytynyttä rikollisuutta; painottaa, että tarvitaan perusteellisempaa tieteidenvälistä tutkimusta ja intersektionaalista, sukupuolten erot huomioon ottavaa lähestymistapaa ja rohkaisee Länsi-Balkanin maita työskentelemään yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien tietojen tallentamista ja analysointia varten luotavista kansallisista tilastojärjestelmistä, jotta voidaan paremmin suunnitella tehokkaita ja näyttöön perustuvia politiikkoja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;

Kansalaisyhteiskunnan ja median rooli

46.

korostaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, tutkijoiden ja toimittajien ratkaisevaa roolia hallitusten sekä oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten työn tarkkailussa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa saavutettujen tulosten arvioinnissa; toteaa, että Länsi-Balkanilla kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumisen edellyttämät oikeudelliset ja institutionaaliset puitteet ovat pitkälti olemassa, mutta pitää valitettavana, ettei niiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetä täysin ja että korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen keskittyvät kansalaisyhteiskunnan järjestöt kohtaavat joissain tilanteissa vihamielisyyttä hallitusten taholta; kehottaa lisäämään kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumista lainsäädäntöprosessiin, jotta ne voivat antaa merkityksellisen panoksen keskeisiin säädöksiin; kehottaa tässä yhteydessä Länsi-Balkanin viranomaisia osallistavien prosessien avulla laatimaan, hyväksymään ja panemaan täytäntöön pikaisesti parempia lakeja tietojen vapaasta saatavuudesta;

47.

on tyytyväinen kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tärkeään rooliin ennaltaehkäisevässä työssä, haavoittuvien ryhmien tukemisessa, politiikkojen muotoilussa ja valvontatehtävissä silloin, kun riippumattomia julkisia elimiä ei ole; on siksi huolissaan mustamaalauskampanjoista, painostuksesta ja pelottelusta, jotka kiihdyttävät kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventumista;

48.

kannustaa Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskunnan järjestöjä perustamaan vahvempia verkostoja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välille, tunnistamaan paikallisia kumppaneita, jotka käsittelevät samankaltaisia kysymyksiä, sekä jakamaan muita kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, jotta voidaan ymmärtää järjestäytyneen rikollisuuden luonne ja syyt sekä tukea radikalisoitumisen ehkäisemistä alueella; pitää myönteisenä sidosryhmien, kuten radikalisoitumisen torjuntaverkoston ja Euroopan strategisen viestinnän verkoston, panosta strategisissa viestintäkampanjoissa;

49.

toteaa, että monet kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat riippuvaisia yksityisestä rahoituksesta ja niillä on vaikeuksia hankkia riittävästi varoja toimintansa ylläpitämiseen; toteaa, että avustuksia myönnetään usein lyhytaikaisille hankkeille ja että järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia tuetaan vain vähän; toteaa, että lyhytaikainen rahoitus johtaa siihen, että henkilöstöä palkataan vain hankekohtaisiin tarkoituksiin, minkä seurauksena vakiintuneita työelämän normeja ei ole ja henkilöstölle tarjotaan vain vähän mahdollisuuksia kehittää perustaitojaan, mikä heikentää pitkän aikavälin strategista suunnittelua;

50.

kiittää tutkivien journalistien tekemää arvokasta työtä korkean profiilin tapauksissa ja rikollisryhmien, poliitikkojen ja liike-elämän välisten kytkösten paljastamisessa; tuomitsee jyrkästi tutkiviin journalisteihin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuneet hyökkäykset, mukaan lukien kohdennetut tapot, ja pelottelu-, vihapuhe- ja herjauskampanjat; panee erityisen huolestuneena merkille valtion virkamiesten, kansanedustajien sekä hallitusten, valtapuolueiden ja valtion omistamien tai osittain rahoittamien tiedotusvälineiden edustajien vihapuhe- ja herjauskampanjat; kehottaa viranomaisia ja lainvalvojia varmistamaan, että tutkivia toimittajia ja kansalaisyhteiskuntaa suojellaan ja että nämä voivat työskennellä esteettömästi, ja kehottaa rankaisemaan kaikkinaisesta vähemmistöihin tai haavoittuviin ryhmiin erityisesti kansallisuuden tai etnisen alkuperän perusteella kohdistuvasta vihapuheesta; kehottaa uudelleen komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa vahvistamaan yhteistyötään kentällä toimivien kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen, uudistusmielisten päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden kanssa ja lisäämään tukeaan niille; kannustaa komissiota ja EU:n paikallisia edustustoja työskentelemään yhdessä paikallisten sidosryhmien kanssa menettelyjen kehittämiseksi korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien säännöllisiä tarkastuskäyntejä varten;

51.

pitää erittäin valitettavana, että strategisessa häirintätarkoituksessa nostetaan yhä enemmän kanteita (SLAPP-kanteet), joita käytetään usein uhkaamaan toimittajia ja yksityishenkilöitä, jotta he eivät paljastaisi valtaapitävien väärinkäytöksiä; kehottaa Länsi-Balkanin viranomaisia lisäämään huomattavasti ponnistelujaan tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyden ja uutistoimistojen riippumattomuuden edistämiseksi sekä tiedotusvälineiden vapauden turvaamiseksi poliittiselta sekaantumiselta, sillä ne ovat vapaan demokraattisen yhteiskunnan avaintekijöitä ja välttämättömiä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption onnistuneelle torjunnalle;

o o

52.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 293, 20.11.2018, s. 11.

(2) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 47.

(3) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 129.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/96

P9_TA(2021)0507

Vetoomusvaliokunnan vuonna 2020 käsittelemät asiat

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 vetoomusvaliokunnan vuonna 2020 käsittelemistä asioista (2021/2019(INI))

(2022/C 251/09)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista,

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 ja 11 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 20, 24 ja 227 artiklan, joista käy ilmi, kuinka tärkeänä perussopimuksessa pidetään unionin kansalaisten ja asukkaiden oikeutta saattaa huolenaiheensa parlamentin tietoon,

—	ottaa huomioon SEUT 228 artiklan Euroopan oikeusasiamiehen asemasta ja tehtävistä,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä perusoikeuskirja, 44 artiklan, joka koskee oikeutta vedota Euroopan parlamenttiin,

—	ottaa huomioon rikkomusmenettelyä koskevat SEUT-sopimuksen määräykset ja erityisesti sen 258 ja 260 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan ja 227 artiklan 7 kohdan,

—	ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A9-0323/2021),

A.	ottaa huomioon, että parlamentti vastaanotti vuonna 2020 yhteensä 1 573 vetoomusta, mikä on 15,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 esitetyt 1 357 vetoomusta ja 28,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 esitetyt 1 220 vetoomusta;

ottaa huomioon, että vuonna 2020 parlamentin vetoomusportaalissa yhtä tai useampaa vetoomusta tukevien käyttäjien määrä oli 48 882, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019, jolloin käyttäjiä oli 28 076; ottaa huomioon, että vuonna 2020 myös vetoomuksia tukevien klikkausten määrä kasvoi ja että niitä oli yhteensä 55 129;

ottaa huomioon, että vuonna 2020 tehtiin suuri määrä vetoomuksia, joissa kansalaiset toivat esiin huolenaiheita, jotka liittyivät covid-19-pandemian puhkeamisesta johtuviin kansanterveydellisiin ja sosioekonomisiin hätätilanteisiin, ja toteaa, että tämä vaikutti merkittävästi siihen, että vuonna 2020 kirjattujen vetoomusten määrä oli edellisvuosia suurempi; ottaa huomioon, että vuonna 2020 vastaanotetuista vetoomuksista 13,23 prosenttia liittyi covid-19-pandemiaan;

D.	katsoo, että vuonna 2020 esitettyjen vetoomusten suuri määrä on osoitus siitä, että kriisiaikoina kansalaiset tukeutuvat vaaleilla valittuihin EU:n tason edustajiinsa esittämällä heille suoraan huolenaiheensa ja valituksensa;

toteaa kuitenkin, että vastaanotettujen vetoomusten määrä on edelleen vaatimaton EU:n kokonaisväkilukuun nähden ja että toimia on vahvistettava entisestään, jotta lisätään kansalaisten tietoisuutta heidän vetoomusoikeudestaan ja kannustetaan heitä käyttämään sitä; ottaa huomioon, että vetoomusoikeutta käyttäessään kansalaiset odottavat EU:n toimielinten tuovan lisäarvoa löytämällä ratkaisun heidän ongelmiinsa;

ottaa huomioon, että vetoomusten käsiteltäväksi ottamisen edellytyksistä määrätään SEUT-sopimuksen 227 artiklassa ja parlamentin työjärjestyksen 226 artiklassa, joiden mukaan vetoomusten on oltava EU:n kansalaisten tai asukkaiden esittämiä asioista, jotka koskevat heitä välittömästi ja jotka kuuluvat unionin toiminnan alaan;

ottaa huomioon, että vuonna 2020 esitetyistä 1 573 vetoomuksesta 392:ta ei otettu käsiteltäväksi ja 51 peruttiin; ottaa huomioon, että niiden vetoomusten suhteellisen suuri osuus (24,92 prosenttia), joita ei otettu käsiteltäväksi vuonna 2020, osoittaa, että unionin vastuualueiden laajuudesta ja rajoista vallitsee edelleen laaja epäselvyys;

ottaa huomioon, että oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille on yksi EU:n kansalaisten perusoikeuksista; ottaa huomioon, että vetoomusoikeus tarjoaa EU:n kansalaisille ja asukkaille avoimen, demokraattisen ja läpinäkyvän mekanismin, jonka avulla he voivat kääntyä suoraan valitsemiensa edustajien puoleen, ja että tästä syystä sillä on keskeinen merkitys sen mahdollistamisessa, että kansalaiset voivat aktiivisesti olla mukana unionin toiminnan eri osa-alueilla;

ottaa huomioon, että vetoomusoikeus tarjoaa parlamentille mahdollisuuden parantaa kykyään vastata kanteluihin ja huolenaiheisiin, jotka liittyvät EU:n perusoikeuksien kunnioittamiseen ja unionin lainsäädännön noudattamiseen jäsenvaltioissa; toteaa, että vetoomukset ovat siksi hyödyllinen tietolähde EU:n lainsäädännön virheellisestä soveltamisesta tai rikkomisesta ja että ne näin ollen antavat parlamentille ja muille unionin toimielimille mahdollisuuden arvioida unionin lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamista sekä sen mahdollisia vaikutuksia unionin kansalaisten ja asukkaiden oikeuksiin;

J.	ottaa huomioon, että parlamentti on jo kauan ollut johtava toimija vetoomusmenettelyn kansainvälisessä kehittämisessä ja sillä on edelleen Euroopan avoimin ja läpinäkyvin vetoomusjärjestelmä, joka mahdollistaa vetoomusten esittäjien osallistumisen sen toimintaan;

toteaa, että vetoomusvaliokunta tutkii ja käsittelee huolellisesti jokaisen parlamentille esitetyn vetoomuksen; toteaa, että kullakin vetoomuksen esittäjällä on oikeus saada vastaus ja tietoa käsiteltäväksi ottamista ja jatkotoimia koskevasta valiokunnan päätöksestä kohtuullisessa ajassa, omalla kielellään tai vetoomuksessa käytetyllä kielellä; ottaa huomioon, että vetoomuksen esittäjät voivat pyytää asiassa ilmaantuneisiin olennaisiin seikkoihin vedoten, että vetoomus käsitellään uudelleen;

toteaa, että vetoomusvaliokunnan toiminta perustuu vetoomuksen esittäjien antamaan panokseen; ottaa huomioon, että vetoomuksen esittäjien vetoomuksissaan ja valiokunnan kokouksissa antamat tiedot sekä komission tekemä arviointi ja jäsenvaltioiden ja muiden elinten antamat vastaukset ovat erittäin tärkeitä valiokunnan työn kannalta; ottaa huomioon, että käsiteltäväksi otetut vetoomukset tarjoavat lisäksi parlamentin muiden valiokuntien työn kannalta arvokasta tietoa, sillä vetoomusvaliokunta lähettää vetoomukset eteenpäin muille valiokunnille tiedoksi tai lausuntoa varten;

toteaa, että vetoomusvaliokunta pitää erittäin tärkeänä vetoomusten julkista käsittelyä kokouksissaan; toteaa, että vetoomuksen esittäjillä on oikeus esitellä vetoomuksensa ja että he ottavat usein osaa keskusteluun ja siten myötävaikuttavat aktiivisesti valiokunnan työhön; toteaa, että vuonna 2020 vetoomusvaliokunta piti 13 valiokuntakokousta, joissa keskusteltiin 116 vetoomuksesta ja joissa oli läsnä 110 vetoomuksen esittäjää, ja että 78 vetoomuksen esittäjää osallistui aktiivisesti ja käytti puheenvuoron; ottaa huomioon, että vuonna 2020 kokouksissa käsiteltyjen vetoomusten määrä oli vuoden 2019 määrää pienempi, mikä johtui siitä, että valiokunnan kokousten kestoa lyhennettiin etenkin huhtikuun ja heinäkuun välisenä aikana, koska pandemiaan liittyvistä parlamentin varotoimenpiteistä johtuen tulkkauspalveluja oli tarjolla rajallisesti;

ottaa huomioon, että vuonna 2020 esitetyissä vetoomuksissa esiin tuodut tärkeimmät huolenaiheet koskivat perusoikeuksia (erityisesti covid-19-hätätoimenpiteiden vaikutuksia oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan, liikkumisvapauteen, oikeuteen tehdä työtä, saada tietoja ja opetusta sekä suuressa määrässä vetoomuksia aiheena olleita hlbti+-ihmisten oikeuksia unionissa), terveyttä (erityisesti kysymyksiä, jotka liittyivät pandemiasta johtuvaan kansanterveyskriisiin, aina kansalaisten terveyden suojelemisesta, hoidoista ja suojaimista terveyskriisin hoitoon jäsenvaltioissa, rokotteiden hankkimiseen ja jakamiseen), ympäristöä (etupäässä kaivostoimintaa ja sen ympäristövaikutuksia, ydinturvallisuutta, ilman saastumista ja luonnonvaraisten ekosysteemien pilaantumista), oikeusasioita (erityisesti oikeuden saatavuuteen tai väitettyihin menettelyjen sääntöjenvastaisuuksiin liittyviä asioita tai oikeusvaltioperiaatetta koskevia huolenaiheita sekä rajatylittäviin lapsikaappauksiin ja lapsen huoltoa koskeviin oikeuksiin liittyviä tapauksia), työllistymistä (erityisesti työmarkkinoille pääsyä ja epävarmoja työsuhteita), koulutusta (erityisesti kysymyksiä, jotka liittyivät syrjintään koulutukseen pääsyn yhteydessä) ja sisämarkkinoita (erityisesti kysymyksiä, jotka koskivat pandemiasta johtuvia kansallisia liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutusta ihmisten liikkumisvapauteen EU:n sisällä ja ulkopuolella) sekä Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa monien muiden toiminta-alojen lisäksi;

toteaa, että vuonna 2020 vastaanotetuista vetoomuksista 79,7 prosenttia (1 254 vetoomusta) toimitettiin parlamentin vetoomusportaalin kautta, kun vuonna 2019 vastaava prosenttiosuus oli 73,9 prosenttia (1 003 vetoomusta); toteaa tämän vahvistavan, että parlamentin vetoomusportaalista on tullut kansalaisten selvästi eniten käyttämä kanava vetoomusten esittämiseksi parlamentille;

ottaa huomioon, että vuonna 2020 vetoomusportaalista kehitettiin entistä käyttäjäystävällisempi, turvallisempi ja saavutettavampi portaali kansalaisille; ottaa huomioon, että usein kysyttyjen kysymysten osiota on päivitetty ja että Euroopan tietosuojavaltuutetun suositusten täytäntöönpanemiseksi on tehty useita tietosuojaa koskevia parannuksia ja otettu käyttöön uusi salasanan palautusmekanismi; ottaa huomioon, että vetoomusportaalin, ePetin ja PETIGREFin välistä yhteenliitäntää on kehitetty edelleen ja että ulkoisen kehitystyön ja Hermes-järjestelmän integroinnin varmistamiseksi on toteutettu toimia; toteaa, että suuri määrä käyttäjien esittämiä tukipyyntöjä käsiteltiin onnistuneesti;

Q.	ottaa huomioon, että vuonna 2020 esityslistalle otettiin käsiteltäväksi kiireellisellä menettelyllä monia covid-19-pandemiaa koskeneita vetoomuksia;

ottaa huomioon, että vuonna 2020 vetoomusvaliokunta teki vain yhden tiedonhankintamatkan; ottaa huomioon, että muita tiedonhankintamatkoja ei ollut mahdollista järjestää pandemiasta seuranneen tilanteen vuoksi ja koska parlamentin puhemies päätti peruuttaa parlamentin tilaisuudet, valtuuskunnat mukaan luettuina, yhtenä varotoimenpiteenä covid-19-pandemian leviämisen hillitsemiseksi sekä parlamentin jäsenille ja henkilöstölle aiheutuvien terveysriskien minimoimiseksi;

ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta järjesti 15. lokakuuta 2020 yhteistyöhön osallistuvana valiokuntana yhdessä asiasta vastaavien valiokuntien (kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT)) kanssa julkisen kuulemisen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Minority SafePack – miljoona allekirjoitusta Euroopan monimuotoisuuden puolesta”; ottaa huomioon, että pandemian vuoksi kuuleminen järjestettiin hybridimuodossa ja että eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestäjien oli mahdollista osallistua kuulemiseen etäyhteyden välityksellä ja yleisö pystyi seuraamaan tilaisuutta suoratoistona verkossa;

T.	toteaa, että komissiolla on perussopimusten valvojana olennainen rooli vetoomusvaliokunnan työssä ja että vetoomusten esittäjien toimittamat tiedot ovat hyödyllisiä EU:n lainsäädännön virheellisen soveltamisen tai rikkomisten havaitsemiseksi;

U.	toteaa, että komission strategia vetoomusten käsittelystä perustuu sen vuoden 2016 tiedonantoon ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” (C(2016)8600);

toteaa, että komission vuosikertomuksissa EU:n lainsäädännön soveltamisen valvonnasta viitataan vetoomuksiin hyvin yleisesti, mikä on osoitus siitä, että ei ole olemassa asianmukaista järjestelmää tiedon keräämiseksi vetoomuksista ja siitä, millainen yhteys niillä on rikkomusmenettelyihin tai EU:n säädöksiin;

toteaa, että työjärjestyksen mukaan vetoomusvaliokunta vastaa suhteista Euroopan oikeusasiamieheen, joka tutkii kanteluita EU:n toimielimissä ja elimissä havaituista hallinnollisista epäkohdista; toteaa, että nykyinen Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli vuoden 2019 vuosikertomuksensa vetoomusvaliokunnalle sen 3. syyskuuta 2020 pidetyssä kokouksessa;

ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiehen lailla Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsen ja että verkostoon kuuluu myös kansallisia ja alueellisia oikeusasiamiehiä ja vastaavia elimiä jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa, ja toteaa, että verkoston tavoitteena on edistää tiedonvaihtoa unionin oikeudesta ja politiikasta sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä;

korostaa, että vetoomusvaliokunnalla on perustavanlaatuinen rooli EU:n kansalaisten ja asukkaiden oikeuksien suojelussa ja edistämisessä, kun se varmistaa, että vetoomusten esittäjien huolenaiheet ja valitukset tutkitaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti ja ratkaistaan mahdollisuuksien mukaan avoimella, demokraattisella, nopealla ja läpinäkyvällä vetoomusprosessilla; painottaa keskeistä merkitystä, joka vetoomuksilla on suoran demokratian periaatteiden ja EU:n kansalaisten aktiivisen osallistumisen edistämisessä;

korostaa, että kansalaisten osallistuminen unionin päätöksentekoprosessiin on ensisijaisen tärkeää demokraattisemman, avoimemman ja läpinäkyvämmän unionin saavuttamiseksi; painottaa, että vetoomusvaliokunnalla on keskeinen rooli siinä, että EU:n kansalaiset otetaan mukaan unionin toimintaan, ja toteaa, että se toimii keskustelufoorumina, jossa kansalaiset voivat saada äänensä kuulluksi EU:n toimielimissä; kehottaa EU:n toimielimiä parantamaan kansalaisten ongelmiin antamiaan vastauksia päätöksenteossa siten, että ne ottavat huomioon vetoomuksissa esitetyt mielipiteet ja valitukset;

muistuttaa, että on tärkeää käydä jatkuvaa julkista keskustelua EU:n toiminnan aloista, jotta varmistetaan, että kansalaiset saavat paikkansapitävää tietoa EU:n toimivallasta ja päätöksenteon eri tasoista; kehottaa tässä yhteydessä toteuttamaan tehokkaita tiedotuskampanjoita; painottaa, että lehdistön ja viestintäpalvelujen aktiivinen osallistuminen EU:n ja kansallisella tasolla ja aktiivisempi toiminta sosiaalisessa mediassa parantaisi vetoomusvaliokunnan tekemän työn näkyvyyttä ja sitä, miten hyvin se pystyy vastaamaan kansalaisten huolenaiheisiin;

katsoo, että nämä toimet myös auttaisivat estämään vetoomusvaliokunnan työtä koskevaa disinformaatiota komission disinformaation torjunnan toimien mukaisesti ja auttaisivat tiedottamaan kansalaisille heidän vetoomusoikeudestaan sekä unionin vastuualueiden samoin kuin vetoomusvaliokunnan toimivaltuuksien laajuudesta ja rajoista, ja katsoo, että näin voitaisiin vähentää sellaisten vetoomusten määrää, joita ei oteta käsiteltäväksi; katsoo, että on myös tärkeää tuoda esiin sellaisia tapauksia, joissa vetoomuksen esittäjän esille tuoma ongelma on ratkaistu onnistuneesti vetoomusvaliokunnan tuella; painottaa tässä yhteydessä EU:n monikielisen viestinnän periaatteiden merkitystä paremman yhteyden luomiseksi kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisiin;

painottaa, että Euroopan tulevaisuuskonferenssia olisi hyödynnettävä tilaisuutena kertoa EU:n kansalaisille vetoomusvaliokunnan roolista, jotta voitaisiin parantaa kansalaisten tietoisuutta vetoomusoikeudesta ja kannustaa heitä osallistumaan aktiivisesti ja kertomaan huolenaiheistaan ja ajatuksistaan vaaleilla valituille edustajilleen;

painottaa, että vetoomukset tarjoavat kansalaisille yhteyden EU:n toimielimiin ja parlamentille ja muille EU:n toimielimille ainutlaatuisen mahdollisuuden suoraan yhteydenpitoon EU:n kansalaisten ja EU:ssa asuvien kanssa, ymmärtää heidän ongelmiaan ja ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua heidän kanssaan erityisesti tapauksissa, joissa EU:n lainsäädännön virheellinen soveltaminen vaikuttaa heihin kielteisesti; korostaa tarvetta tehostaa vetoomusvaliokunnan ja asiasta vastaavien valiokuntien, unionin toimielinten, elinten ja virastojen sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välistä yhteistyötä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamista koskevissa tutkimuksissa ja ehdotuksissa, valiokunnalle annettavat tarvittavat vastaukset mukaan lukien; katsoo, että tällainen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan käsitellä ja ratkaista kansalaisten huolenaiheita, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön soveltamiseen, ja katsoo, että se edistää osaltaan EU:n demokraattisen legitiimiyden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioiden edustajia osallistumaan aktiivisemmin valiokunnan kokouksiin ja vaatii vastaamaan nopeammin vetoomusvaliokunnan kansallisille viranomaisille lähettämiin selvennys- tai tietopyyntöihin; kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltamisalan tulkinta on mahdollisimman yhtenäinen ja laaja;

kehottaa komissiota ottamaan aktiivisemman roolin vetoomusvaliokunnassa sen varmistamiseksi, että kansalaiset saavat yksityiskohtaisen ja ymmärrettävän vastauksen;

korostaa, että on kunnioitettava komission lähestymistapaa ja kantaa, jotka se ilmaisee vetoomusvaliokunnalle antamissaan vastauksissa, ja on kunnioitettava komission roolia perussopimusten valvojana;

muistuttaa, että vetoomukset myötävaikuttavat merkittävästi komission rooliin perussopimusten valvojana; korostaa, että vetoomusvaliokunnan ja komission välinen tiiviimpi yhteistyö on olennaisen tärkeää vetoomusten käsittelyn onnistumisen varmistamiseksi; kehottaa komissiota välttämään yleisluontoisia vastauksia ja vastaamaan oikea-aikaisesti, täsmällisesti, selkeästi ja kohdennetusti, jotta vetoomusten esittäjien konkreettisiin pyyntöihin vastataan tehokkaasti; kehottaa komissiota varmistamaan avoimuuden ja asiakirjojen ja tiedon saatavuuden vastaanotettuihin vetoomuksiin liittyvissä EU Pilot -menettelyissä sekä jo loppuun saatettujen EU Pilot -menettelyjen ja rikkomusmenettelyjen osalta ja kehottaa lisäksi ottamaan ensisijaisesti huomioon kaikki EU:n lainsäädännön rikkomiseen liittyvät vetoomuksissa esille tuodut kysymykset, kun se harkitsee rikkomismenettelyn käynnistämistä, ja erityisesti silloin, kun ne liittyvät ympäristölainsäädäntöön;

10.

pyytää komissiota selventämään vetoomuksiin liittyvää toimivaltaansa, mukaan lukien ne vetoomukset, joissa tuodaan esille kysymyksiä, jotka kuuluvat EU:n toiminnan alaan mutta eivät kuulu mihinkään sellaiseen toimintapolitiikkaan, jossa EU:lla on lainsäädäntövalta;

11.

kehottaa kansallisia viranomaisia ryhtymään aktiivisesti tarvittaviin toimenpiteisiin kansalaisten vetoomuksissaan esittämiin huolenaiheisiin vastaamiseksi silloin, kun EU:n lainsäädännön noudattamisessa on systeemisiä ongelmia; kehottaa komissiota antamaan säännöllisesti tietoa siitä, miten tutkituissa tapauksissa on edistytty EU:n lainsäädännön noudattamisessa;

12.

korostaa, että vetoomusvaliokunnan on noudatettava SEUT-sopimuksen 227 artiklassa sekä parlamentin työjärjestyksen 226 artiklassa vahvistettuja käsiteltäväksi ottamisen kriteerejä;

13.

muistuttaa, että yhteistyö parlamentin muiden valiokuntien kanssa on olennaista vetoomusten täsmällisen ja kattavan käsittelyn varmistamiseksi; panee merkille, että vuonna 2020 muille valiokunnille lähetettiin 56 vetoomusta lausuntoa varten ja 385 vetoomusta tiedoksi; pitää myönteisenä, että muilta valiokunnilta saatiin 40 lausuntoa ja 60 ilmoitusta vetoomusten huomioon ottamisesta valiokuntien työssä; toteaa, että parlamentin muiden valiokuntien kanssa järjestettävät julkiset kuulemiset edesauttavat vetoomusten perusteellista käsittelyä; muistuttaa, että vetoomuksen esittäjille ilmoitetaan päätöksistä pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta heidän vetoomustensa käsittelyä varten; kehottaa parlamentin valiokuntia osallistumaan aktiivisemmin vetoomusten käsittelyyn tarjoamalla asiantuntemustaan ja antamaan siten parlamentille mahdollisuuden vastata nopeammin ja kattavammin kansalaisten huolenaiheisiin; pitää valitettavana, että vetoomusverkosto ei pystynyt kokoontumaan vuonna 2020 covid-19-pandemian aiheuttaman tilanteen vuoksi;

14.

katsoo, että vetoomusverkosto on hyödyllinen väline, jolla lisätään tietoisuutta vetoomuksissa esille tuoduista kysymyksistä ja helpotetaan vetoomusten käsittelyä muissa valiokunnissa, joihin ne lähetetään lausuntoa varten tai tiedoksi; toteaa, että vetoomusten seurantaa parlamentaarisessa ja lainsäädännöllisessä työssä on helpotettava; katsoo, että tämän verkoston olisi tehostettava komission ja muiden EU:n toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä; on vakuuttunut siitä, että vetoomusverkoston säännöllisillä kokouksilla on ratkaiseva merkitys parlamentin valiokuntien yhteistyön tehostamiselle, sillä niissä vaihdetaan tietoja ja jaetaan parhaita käytäntöjä verkoston jäsenten kesken; kehottaa parlamenttia laatimaan mekanismin, jonka avulla vetoomusvaliokunta voi osallistua suoraan lainsäädäntöprosessiin;

15.

kiinnittää huomiota 17. joulukuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan vetoomusvaliokunnan vuonna 2019 käsittelemistä asioista (1),

16.

korostaa, että vaikka valiokuntien kokouksille varattua aikaa lyhennettiin vuonna 2020, mikä johtui Euroopan parlamentin varotoimenpiteistä covid-19:n leviämisen ehkäisemiseksi parlamentin tiloissa ja niistä seuranneista vähennetyistä tulkkauspalveluista, vetoomusvaliokunta on ilmaissut kantansa vetoomuksissa esiin tuotuihin tärkeisiin kysymyksiin osallistumalla moniin parlamentin mietintöihin, erityisesti mietintöihin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen tekemisestä (2), EU:n oikeuden soveltamisen valvonnasta 2017 ja 2018 (3), suosituksista Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa uudesta kumppanuudesta käytäviä neuvotteluja varten (4), perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa – vuosikertomus 2018–2019 (5), eriarvoisuuden vähentämisestä keskittyen etenkin työssäkäyvien köyhyyteen (6), Turkkia koskevasta vuoden 2019 kertomuksesta (7) ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanosta YK:n vammaisyleissopimuksen valossa (8); arvostaa vetoomusvaliokunnan sihteeristön toimintaa yleisesti ja erityisesti pandemian aikana, kun työskentelyolosuhteet hankaloituivat; painottaa tarvetta käsitellä pandemian aikana ilmenneitä haasteita ja tarkastella tapoja parantaa valiokunnan työtä erityisesti kriisiaikoina;

17.

huomauttaa, että suosituksissaan neuvotteluihin Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtävästä uudesta sopimuksesta vetoomusvaliokunnan jäsenet painottivat, että kaikilla Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvilla EU:n kansalaisilla oli SEUT-sopimuksen 227 artiklan mukainen oikeus vedota Euroopan parlamenttiin, osallistua eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ja kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen siirtymäkauden päätyttyä (31. joulukuuta 2020), ja lisäksi he kehottivat Euroopan oikeusasiamiestä jatkamaan eroamissopimuksesta käytyjen neuvottelujen aikana aloittamiaan toimia avoimuuden varmistamiseksi EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevan kumppanuuden yhteydessä käytävissä neuvotteluissa;

18.

kiinnittää huomiota suureen määrään covid-19:ää koskevia vetoomuksia, jotka vetoomusvaliokunta käsitteli ja joihin se vastasi vuonna 2020 pääosin kiireellistä menettelyä käyttämällä; korostaa, että suurimmassa osassa näistä vetoomuksista vaadittiin kansalaisten perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua hätätoimenpiteiltä, myös sulkutoimilta, sekä avoimuutta covid-19-rokotteiden kehittämisessä, hankinnoissa ja jakelussa; korostaa, että nämä vetoomukset sisälsivät myös kysymyksiä hoidoista ja suojaimista sekä kysymyksiä terveyskriisin hoitoa jäsenvaltioissa koskevista arvioinneista; muistuttaa myös, että useat vetoomuksen esittäjät toivat esiin huolensa kansallisten hätätoimenpiteiden, myös sulkutoimien, vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksiin ja kyseenalaistivat matkustus- ja työskentelyrajoitukset, sekä alkuvaiheessa sisärajavalvonnassa vallinneesta jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin puutteesta, joka hankaloitti vapaata liikkumista Schengen-alueella ja oli erityisesti ongelma monille rajatyöntekijöille, opiskelijoille ja pariskunnille, joiden osapuolet ovat kahden eri maan kansalaisia, ja lisäksi peruutettujen lentojen ja matkojen käsittelystä pandemian aikana ja asianomaisten lentoyhtiöiden korvauskäytännöistä; palauttaa mieliin, että kaikkien rajoittavien toimenpiteiden on oltava välttämättömiä, oikeasuhteisia ja väliaikaisia; painottaa, että EU:n lainsäädännön tehokkaan, yhtäläisen ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan ylläpitää oikeusvaltiota, joka on yksi unionin ja sen jäsenvaltioiden perusarvoista SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisesti, myös covid-19-pandemian kaltaisissa kriisitilanteissa; katsoo, että vetoomusten nopea ja tehokas käsittely on erityisesti merkittävien kriisien aikana edellytys sille, että kansalaiset tuntisivat luottamusta EU:n toimielimiä kohtaan;

19.

korostaa päätöstä, joka tehtiin pandemian ensimmäisten kuukausien aikana, asettaa vetoomusvaliokunnassa etusijalle covid-19-pandemiaan liittyvät vetoomukset, jotta kansalaisten vuoden 2020 ensimmäisten kuukausien aikana esittämät kiireelliset pyynnöt pystyttiin käsittelemään asianmukaisesti;

20.

on erittäin huolissaan covid-19-pandemian aiheuttamista kansanterveyteen liittyvistä ja sosioekonomisista vahingoista; on tyytyväinen vetoomusvaliokunnan erinomaiseen työhön, sillä se toi esiin kansalaisten huolet covid-19-pandemiaan liittyvistä kansanterveyttä koskevista ja sosioekonomisista kriiseistä ja auttoi siten varmistamaan parlamentin kyvyn vastata kansalaisten ja etenkin terveyskriisistä erityisesti kärsineiden tarpeisiin ja odotuksiin, jotka liittyivät EU:n valmiuksiin vastata tällaiseen maailmanlaajuiseen haasteeseen; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota vetoomusvaliokunnan toteuttamiin tärkeisiin jatkotoimiin covid-19:ään liittyvissä vetoomuksissa esitettyihin asioihin vastaamiseksi ja toteaa, että nämä toimet johtivat siihen, että täysistunnossa hyväksyttiin päätöslauselmat Schengen-järjestelmästä ja covid-19-kriisin aikana toteutetuista toimenpiteistä (9), kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä oikeuksista covid-19-kriisissä (10) ja asunnottomuuden vähentämisestä Euroopan unionissa (11);

21.

korostaa vetoomusvaliokunnan tärkeää panosta lasten oikeuksien suojeluun, mikä käy ilmi joistakin sen käsittelemistä vetoomuksista, jotka koskevat vanhempien Japanissa tekemiä lapsikaappauksia; viittaa tässä yhteydessä vanhempien Japanissa tekemistä kansainvälisistä ja maan sisäisistä lapsikaappauksista annettuun päätöslauselmaan, jota koskevan esityksen vetoomusvaliokunta hyväksyi 16. kesäkuuta 2020 ja joka hyväksyttiin täysistunnossa 8. heinäkuuta 2020 (12);

22.

kiinnittää huomiota 29. lokakuuta 2020 pidettyyn kuulemiseen aiheesta ”Unionin kansalaisuus: vaikutusmahdollisuudet, osallisuus, osallistuminen”, jonka vetoomusvaliokunta järjesti yhdessä oikeudellisten asioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys-, ja toimielinasioiden valiokunnan sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa; katsoo, että tällä tilaisuudella parlamentti antoi merkittävän panoksen unionin kansalaisuutta vuonna 2020 koskevalle komission katsaukselle ja vetoomusvaliokunnassa parhaillaan tehtävään kansalaisten osallistamista koskevaan työhön;

23.

panee merkille, että perusoikeuksien lisäksi vetoomusten esittäjien tärkein huolenaihe vuonna 2020 oli terveys, ja toteaa, että vetoomusvaliokunnan työssä keskityttiin covid-19-pandemiaan liittyviin terveyshuoliin; kiinnittää huomiota lisärahoituksen myöntämisestä myalgista myeloenkefalopatiaa koskevalle biolääketieteelliselle tutkimukselle annettuun päätöslauselmaan, jota koskevan esityksen valiokunta hyväksyi 30. huhtikuuta 2020 ja joka hyväksyttiin täysistunnossa 18. kesäkuuta 2020 (13); palauttaa mieliin, että tiede- ja potilasyhteisöt ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti parlamentin päätöslauselmaan, koska siinä kehotetaan lisäämään tietoisuutta jäsenvaltioissa tämän tyyppisestä sairaudesta järjestämällä viranomaisten, terveydenhuollon tarjoajien ja yleisesti julkisten viranhaltijoiden tarpeisiin vastaavaa koulutusta; toistaa tässä yhteydessä vaatimuksensa tutkimustoimien koordinoinnista ja tehostamisesta sekä lisärahoituksesta, myös Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, tutkimuksen edistämiseksi, jotta voidaan puuttua inhimillisiin ja sosioekonomisiin seurauksiin, jotka aiheutuvat siitä, että yhä useammat ihmiset elävät ja työskentelevät pitkäaikaisten toimintarajoitteita aiheuttavien ja kroonisten sairauksien kanssa;

24.

toteaa, että ympäristöasiat olivat myös vuonna 2020 vetoomusten esittäjien vakava huolenaihe; pitää valitettavana, että ympäristösääntöjä ei aina panna asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa, kuten on kuvattu lukuisissa vetoomuksissa, joissa on esitetty valituksia ilman pilaantumisesta, luonnon ekosysteemien tilan heikentymisestä, ydinturvallisuudesta sekä kaivostoiminnan vaikutuksesta ympäristöön; korostaa, että on tärkeää täyttää EU:n kansalaisten ympäristönsuojelua koskevat odotukset; kehottaa siksi komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa varmistamaan EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon tällä alalla;

25.

on tyytyväinen vetoomusvaliokunnan erityiseen rooliin EU:ssa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen vaalijana; kiinnittää huomiota valiokunnan merkittävään työhön vammaisasioita koskevien vetoomusten yhteydessä; panee merkille, että vammaisuuteen liittyvien vetoomusten määrä lähes kaksinkertaistui vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna; korostaa, että syrjintä, mahdollisuus koulutukseen ja työhön pääsy ovat edelleen vammaisten henkilöiden suurimpia haasteita, ja katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden on tehostettava toimiaan, jotta ensisijaiset palvelut ovat kaikilta osin saatavilla; kehottaa laatimaan konkreettisia ehdotuksia, jotta edistetään osallisuutta ja helpotetaan taitojen tunnustamista ja siirrettävyyttä EU:ssa;

26.

muistuttaa, että vetoomusvaliokunta kiinnitti vuonna 2020 erityistä huomiota keskusteluun vetoomuksista, jotka koskivat kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä covid-19-pandemian aikana kohtaamia vaikeuksia erityisesti terveyspalvelujen saatavuuden, henkilökohtaisen avun sekä perheisiin ja hoitajiin yhteydenpidon osalta; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota vetoomusvaliokunnan esittämään ja täysistunnossa 8. heinäkuuta 2020 hyväksyttyyn päätöslauselmaan kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä oikeuksista covid-19-kriisissä; suhtautuu myönteisesti uuteen vammaisstrategiaan, joka syntyi vetoomusvaliokunnan 28. lokakuuta 2020 pidetyssä kokouksessa järjestetyn vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelua koskevan vuotuisen työpajan tuloksena;

27.

muistuttaa, että suhteet Euroopan oikeusasiamieheen kuuluvat parlamentin työjärjestyksessä vetoomusvaliokunnalle osoitettuihin tehtäviin; pitää myönteisenä, että parlamentti tekee rakentavaa yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa ja osallistuu Euroopan oikeusasiamiesten verkoston toimintaan; panee merkille Euroopan oikeusasiamiehen säännöllisen panoksen vetoomusvaliokunnan työhön kautta vuoden; uskoo vakaasti, että unionin toimielinten, elinten ja virastojen on varmistettava Euroopan oikeusasiamiehen suosituksia koskevat johdonmukaiset ja tehokkaat jatkotoimet;

28.

pitää välttämättömänä, että kansalaiset voivat osallistua suoraan lainsäädäntöehdotusten esittämiseen; painottaa, että eurooppalainen kansalaisaloite on vetoomusvaliokunnalle aktiivisen kansalaisuuden tärkeä väline ja ainutlaatuinen Euroopan osallistavan demokratian väline, minkä vuoksi siihen on suhtauduttava avoimesti ja vastavuoroisesti; korostaa, että julkinen kuuleminen on sen järjestäjille ensisijainen mahdollisuus esitellä aloitteensa julkisesti EU:n toimielimille ja asiantuntijoille ja että se antaa komissiolle ja parlamentille mahdollisuuden saada hyvä käsitys kansalaisaloitteen toivotuista tuloksista; kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen jokaisen hyväksytyn kansalaisaloitteen pohjalta;

29.

painottaa, että EU:n toimielinten asiakirjojen avoimuus ja kansalaisten oikeus tutustua niihin ovat olennaisen tärkeitä, jotta kansalaisten demokraattiset oikeudet ja heidän luottamuksensa EU:n toimielimiin voidaan turvata mahdollisimman hyvin; huomauttaa, että nykyinen asetus (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi ei enää heijasta todellista tilannetta; pitää erittäin valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamista on lykätty vuosia ja että asiassa ei ole edistytty; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen vuoden 2001 asetuksen uudelleenlaatimiseksi, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta edistämällä hyviä hallintokäytäntöjä Lissabonin sopimuksen määräysten mukaisesti;

30.

korostaa, että vetoomusportaali on keskeinen väline sujuvan, tehokkaan ja avoimen vetoomusmenettelyn varmistamiseksi; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti tietosuojan ja tietoturvaominaisuuksien parannuksiin, joiden ansiosta portaali on kansalaisille käyttäjäystävällisempi ja turvallisempi; korostaa, että on jatkettava toimia, joilla portaalia tehdään laajalti tunnetuksi, myös sosiaalisessa mediassa, ja jotta siitä tehdään helppokäyttöisempi ja täysin esteetön kaikille ja erityisesti vammaisille henkilöille, muun muassa tekemällä mahdolliseksi vetoomusten esittämisen kansallisilla viittomakielillä; kehottaa julkaisemaan enemmän tietoja vetoomusportaalilla, myös muita toimielimiä koskevien vetoomusten ja tutkimusten edistymisestä; kehottaa laatimaan arvioinnin siitä, miten voidaan estää varastettujen tai väärennettyjen henkilöllisyyksien käyttö, ja korostaa, että kirjaamisen ja allekirjoitusten tietoteknistä järjestelmää on kiireellisesti muutettava tai päivitettävä, jotta se on tosiasiallisesti joustava ja mahdollistaa kansalaisten reaaliaikaisen osallistumisen tarpeidensa mukaisesti; kannattaa sellaisen yhtenäisen digitaaliportaalin luomista, jota kansalaiset voivat käyttää ja josta nämä voivat löytää tietoa kaikista vetoomusmenettelyistä;

31.

panee merkille, että vaikka yhtä tai useampaa vetoomusta tukevien määrä on huomattavasti kasvanut, useat käyttäjät kokevat vetoomuksen tukemisen parlamentin vetoomusportaalilla hankalaksi; katsoo, että vetoomuksen tukemisen yksinkertaistaminen antaisi kansalaisille mahdollisuuden käyttää paremmin vetoomusoikeuttaan;

32.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, jäsenvaltioiden vetoomusvaliokunnille ja niiden kansallisille oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 168.

(2) Lausunto annettu 21. tammikuuta 2020.

(3) Lausunto annettu 19. helmikuuta 2020.

(4) Lausunto annettu 30. huhtikuuta 2020.

(5) Lausunto annettu 7. syyskuuta 2020.

(6) Lausunto annettu 7. syyskuuta 2020.

(7) Lausunto annettu 29. lokakuuta 2020.

(8) Lausunto annettu 3. joulukuuta 2020.

(9) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 7.

(10) EUVL C 371, 15.9.2021, s. 6.

(11) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 2.

(12) EUVL C 371, 15.9.2021, s. 2.

(13) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 2.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/104

P9_TA(2021)0508

Työntekijöiden osallistumisoikeuksia koskeva eurooppalainen kehys ja eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistaminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 työpaikkademokratiasta: työntekijöiden osallistumisoikeuksia koskeva eurooppalainen kehys ja eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistaminen (2021/2005(INI))

(2022/C 251/10)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) johdanto-osan 4 kappaleen, jossa vahvistetaan Euroopan unionin sitoutuminen demokratiaan,

—	ottaa huomioon SEU 3 artiklan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan, 151 artiklan ja 153 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, 12, 27, 28, 30 ja 31 artiklan,

—	ottaa huomioon työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY (1),

—	ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (2),

—

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2012 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi) (COM(2012)0614),

—	ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (3),

—	ottaa huomioon työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 (4),

—	ottaa huomioon työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12. maaliskuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY (5),

—	ottaa huomioon eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8. lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/86/EY (6) ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/72/EY (7),

—	ottaa huomioon työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY (8),

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön toukokuussa 2012 tekemän tutkimuksen yritysten valvontaelinten ja johdon välisistä suhteista, jossa ehdotetaan työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevan direktiivin 2002/14/EY muuttamista siten, että siihen sisällytetään työntekijöiden edustajat yritysten johtokunnissa,

—	ottaa huomioon julkisista ostotarjouksista 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY (9),

—	ottaa huomioon pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/56/EY (10),

—

ottaa huomioon eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 6. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/38/EY (11) (yritysneuvostodirektiivi),

—	ottaa huomioon tammikuussa 2021 julkaistun Euroopan tason lisäarvon arvioinnin ”European works councils (EWCs) – legislative-initiative procedure: revision of European Works Councils Directive”,

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Ei vihreän kehityksen ohjelmaa ilman sosiaalista ulottuvuutta” (12),

—	ottaa huomioon 2. joulukuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon teollisuuden siirtymisestä kohti vihreää ja digitaalista eurooppalaista taloutta: lakisääteiset vaatimukset ja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan rooli (13),

—	ottaa huomioon 29. lokakuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu taloudellisen kestävyyden ja talouksien häiriönsietokyvyn tärkeänä pilarina jäsenvaltioissa käytävän vilkkaan julkisen keskustelun vaikutus huomioon ottaen” (14),

—	ottaa huomioon 31. elokuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon työntekijöiden informoimisen, kuulemisen ja osallistumisen takaamista ja vahvistamista koskevasta EU:n oikeudellisesta kehyksestä,

—	ottaa huomioon 17. lokakuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon Euroopan yhtiöoikeutta koskevasta paketista (15),

—	ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon sisämarkkinoiden päivityksestä: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille (16), jossa pidetään toivottavana, että työntekijät pääsisivät osallistumaan laajemmin yritysten hallintoon,

—	ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon työntekijöiden osallistumisesta ja vaikutusmahdollisuuksista hyvän yrityshallinnon perustekijänä ja vakaana väylänä ulos kriisistä (17),

—	ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman työntekijöiden osallistumisesta yrityksissä, joilla on eurooppalainen perussääntö, ja muista liitännäistoimista (18),

—	ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen yhtiöoikeuden tulevaisuudesta (19),

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta (20),

—	ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman rajatylittävistä työehtosopimuksista ja kansainvälisestä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta (21),

—	ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi (22),

—

ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n uudesta tasa-arvostrategiasta (23), jossa kehotetaan lopettamaan pikaisesti neuvoston umpikuja ja hyväksymään ehdotus direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (COM(2012)0614),

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma: eurooppalainen yhtiöoikeus sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä – nykyaikainen oikeudellinen kehys aiempaa sitoutuneemmille osakkeenomistajille ja kestävää liiketoimintaa harjoittaville yrityksille” (COM(2012)0740),

—	ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön päätöslauselman uusista puitteista demokratian lisäämiselle työelämässä,

—

ottaa huomioon Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön 9.–10. joulukuuta 2020 vahvistaman kannan uuteen EU:n kehykseen, joka koskee tiedottamista, kuulemista ja hallituksen tason edustusta eurooppalaisille yhtiömuodoille ja yrityksille, jotka hyödyntävät yritysten liikkuvuuden mahdollistavia EU:n yhtiöoikeuden välineitä,

—	ottaa huomioon toukokuussa 2016 julkaistun Leuvenin yliopiston tutkimushankkeen ”European Works Councils on the Move: Management Perspectives on the Development of a Transnational Institution for Social Dialogue”,

—	ottaa huomioon Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön 15.–16. maaliskuuta 2017 vahvistaman kannan eurooppalaisia yritysneuvostoja (EWC) koskevaan nykyaikaiseen direktiiviin digitaalisella aikakaudella,

—	ottaa huomioon helmikuussa 2012 julkaistun Euroopan naisten etujärjestön raportin ”Women on boards in Europe: from a snail’s pace to a giant leap? Progress, gaps and good practice”,

—	ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) helmikuussa 2010 julkaiseman tutkimuksen ”A comparative overview of terms and notions on personnel participation”,

—	ottaa huomioon ILOn marraskuussa 2018 julkaiseman tutkimuksen yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmämalleista (Corporate governance models: structure, diversity, evaluation and prospects),

—	ottaa huomioon G20-ryhmän ja OECD:n yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevat periaatteet vuodelta 2015 ja OECD:n ammattiyhdistysten neuvoa-antavan komitean 28. toukokuuta 2021 antaman lausunnon,

—	ottaa huomioon 14. joulukuuta 2015 julkaistun Eurofoundin kolmannen Euroopan yritystutkimuksen työntekijöiden suorasta ja epäsuorasta osallistumisesta,

—	ottaa huomioon 13. lokakuuta 2020 julkaistun Eurofoundin neljännen Euroopan yritystutkimuksen työntekijöiden potentiaalin vapauttavista työpaikan käytännöistä,

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 7. ja 8. periaatteen,

—	ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2021)0102),

—	ottaa huomioon Porton julistuksen ja Porton sosiaalisen sitoumuksen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0331/2021),

ottaa huomioon, että demokratia yleensä ja erityisesti työpaikkademokratia ovat Euroopan unionin keskeisiä arvoja ja muodostavat erittäin vankan perustan Euroopan selviytymiskyvyn ja sosiaalisten sopimusten vahvistamiselle; ottaa huomioon, että nämä perusarvot on sisällytetty myös työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevaan yhteisön peruskirjaan ja perusoikeuskirjaan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin; ottaa huomioon, että työ on elintärkeää toimintaa, joka rakentaa yhteiskuntaa ja tarjoaa elannon mutta myös mahdollisuuden yksilön kehitykselle ja yhteyksille yhteiskuntaan; katsoo, että tarvitaan toimia, joilla varmistetaan työnantajien ja työntekijöiden neuvotteluvoiman tasapaino, jota voidaan parantaa vahvistamalla demokratiaa työelämässä;

ottaa huomioon, että kansallisen tason työmarkkinakumppanuus ja työntekijöiden ja työnantajien edustajien väliset työmarkkinaneuvottelut sekä EU:n tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat keskeinen osa eurooppalaista yhteiskuntamallia, jossa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työntekijöiden osallistumisen, työehtosopimusneuvottelujen, työntekijöiden johtokuntaedustuksen, työterveys- ja työturvallisuusedustuksen sekä kolmikantaisuuden muodostama yhteinen perintö on moninaisen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän tulevaisuuden kulmakivi;

ottaa huomioon, että unionin sääntely-ympäristö työ- ja yhtiöoikeuden alalla on edelleen liian hajanainen, mikä voi johtaa sovellettavia sääntöjä ja oikeuksia koskevan oikeusvarmuuden puutteeseen sekä työntekijöiden että työnantajien osalta; katsoo, että on olennaisen tärkeää vahvistaa unionin välineistöä näillä aloilla ottamalla käyttöön kunnianhimoinen puitedirektiivi, jolla virtaviivaistetaan ja yksinkertaistetaan sovellettavaa lainsäädäntöä ja vahvistetaan työntekijöiden oikeuksia, erityisesti oikeutta tiedonsaantiin, kuulemiseen ja osallistumiseen;

ottaa huomioon, että työpaikkademokratialla on keskeinen rooli ihmisoikeuksien vahvistamisessa työpaikoilla ja yhteiskunnassa, etenkin kun työntekijöiden edustajat, mukaan luettuina ammattiliitot, osallistuvat aktiivisesti yritysten huolellisuusvelvoitetta koskeviin prosesseihin; katsoo, että työpaikkademokratian ja avoimuuden lisääminen olisi tehokas tapa puuttua epätasa-arvoon työssä ja yhteiskunnassa; katsoo, että työpaikkademokratia voi parantaa luottamusta demokraattisiin arvoihin ja motivoida työntekijöitä osallistumaan demokraattiseen kulttuuriin ja demokraattisiin käytäntöihin;

katsoo, että työpaikkademokratian edistäminen edellyttää, että turvataan erilaisia sosiaalisia ja työhön liittyviä oikeuksia ja periaatteita, mukaan lukien oikeus kollektiiviseen järjestäytymiseen ja työtaistelutoimiin; ottaa huomioon, että työpaikkademokratian korkea taso liittyy parempilaatuisiin työsuhteisiin, vakauteen, korkeampiin palkkoihin ja parempaan terveyden ja turvallisuuden suojelun tasoon, mukaan lukien työpaikkahäirintä; ottaa huomioon, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja erityisesti työpaikkademokratia sisältyvät kiinteästi kansainvälisiin ja eurooppalaisiin ihmisoikeusvälineisiin ja -normeihin; ottaa huomioon, että työpaikkademokratia on valaissut sosiaalista edistystä Euroopassa ja maailmassa jo yli vuosisadan ajan; ottaa huomioon, että ILO perustettiin vuonna 1919 vakaassa uskossa siihen, että yleismaailmallinen rauha voidaan saada aikaan vain, jos se perustuu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (24); ottaa huomioon, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työehtosopimusneuvottelut ja työntekijöiden edustus ovat ILOn keskeisiä arvoja ja oikeuksia ja että niistä määrätään useissa ILOn yleissopimuksissa ja suosituksissa; ottaa huomioon, että myös Euroopan neuvosto pitää työpaikkademokratiaa yhtenä keskeisistä arvoistaan sellaisina kuin ne ilmenevät Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa;

ottaa huomioon, että työntekijöiden edustus ja osallistuminen sekä työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ovat olennaisen tärkeitä työntekijöiden oikeuksien täytäntöönpanon ja yritysten moitteettoman toiminnan kannalta; ottaa huomioon, että Eurofoundin mukaan (25) alle kolmannes (31 prosenttia) EU:n yrityksistä mahdollisti työntekijöiden säännöllisen suoran osallistumisen organisaation päätöksentekoon vuonna 2019;

G.	ottaa huomioon, että G20-ryhmän ja OECD:n vuonna 2015 antamien omistajaohjausta koskevien periaatteiden mukaan työntekijöiden osallistuminen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään riippuu kansallisista laeista ja käytännöistä ja voi vaihdella myös yrityksestä toiseen;

ottaa huomioon, että ammattiliitoilla ja työntekijöiden edustajilla on ollut keskeinen rooli covid-19-pandemian vaikutusten lieventämisessä työpaikalla, kun on otettu käyttöön toimenpiteitä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ja erityisesti erittäin tartunta-alttiiden työpaikkojen keskeisten työntekijöiden suojelemiseksi ja pantu täytäntöön työpaikkojen säilyttämistä koskevia järjestelmiä, kuten lyhennetty työaika, ja työn organisoinnin uusia muotoja, kuten etätyöskentely;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on pahentanut vallitsevaa sukupuolten eriarvoisuutta työmarkkinoilla ja lisännyt sukupuolten välistä kuilua työvoimaosuudessa; ottaa huomioon, että tämä on vaikuttanut erityisesti erittäin naisvaltaisiin aloihin, joilla palkat ovat matalat ja työolot huonot, ja että suuri määrä naisia työskentelee etulinjassa, erityisesti terveydenhuollon ammattilaisina, hoivatyöntekijöinä, siivous- ja huoltotyöntekijöinä ja kotitaloustyöntekijöinä, ja he taistelevat virusta vastaan, vaikka heidän on usein myös tasapainoteltava perhevelvollisuuksien kanssa sulkutoimien aikana;

ottaa huomioon, että covid-19-kriisin seurauksena on käynnissä huomattava määrä uudelleenjärjestelyprosesseja; ottaa huomioon, että pandemian häiritsevät vaikutukset ovat tilapäisesti nopeuttaneet yritysten uudelleenjärjestelyjä ja laajentaneet niiden soveltamista erityisesti tietyillä aloilla; katsoo, että työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen sekä työehtosopimusneuvottelut ovat olennaisen tärkeitä uudelleenjärjestelyjen myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin puuttumiseksi; ottaa huomioon, että teknologian kehitys, siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja taloudellinen ja sosiaalinen elpyminen covid-19-pandemiasta tarjoavat mahdollisuuden siirtää työpaikat osallistaviin työn organisointimuotoihin kaikilla tasoilla; ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan jäsenvaltiot, joissa on hyvin kehittyneet työmarkkinasuhteiden järjestelmät, työjärjestelyt ja lyhennetyn työajan järjestelmät, suoriutuivat EU:n keskiarvoa paremmin vuonna 2020 ja että paljon harvemmat työntekijät menettivät työpaikkansa;

toteaa tutkimusten osoittavan, että osallistuminen työpaikalla edistää yrityksen tulosta, työn laatua ja hyvinvointia; ottaa huomioon, että Eurofoundin mukaan (26) alle kolmannes (31 prosenttia) EU27:n yrityksistä mahdollisti työntekijöiden säännöllisen suoran osallistumisen organisaation päätöksentekoon vuonna 2019 ja että työntekijöiden osallistumisen vahvuus EU:ssa on heikentynyt viime vuosikymmenen aikana (27); ottaa huomioon, että Ruotsissa (56 prosenttia) ja Tanskassa (55 prosenttia) yli puolessa yrityksistä oli tunnusomaista säännöllinen, vaikutukseltaan merkittävä suora yhteydenpito työntekijöihin; toteaa, että sama koskee vain noin viidesosaa yrityksistä Puolassa (20 prosenttia) ja Alankomaissa (21 prosenttia);

L.	katsoo, että yritysten kestävä hallinnointi ja ohjaus voidaan saavuttaa vain työntekijöiden osallistumisen avulla;

ottaa huomioon, että helmikuussa 2010 julkaistun ILOn tutkimuksen ”A comparative overview of terms and concepts on staff participation” mukaan on olemassa hyvin erilaisia työntekijöiden osallistumisen malleja ja joissakin kansallisissa järjestelmissä työntekijöillä on oikeus valita edustajia yrityksen valvonta- tai hallintoelimiin;

N.	ottaa huomioon, että kestäville yrityksille on tunnusomaista se, että niillä on mekanismeja, joilla tuodaan esiin työntekijöiden mielipiteet ja otetaan työntekijöiden näkemykset huomioon strategisissa päätöksissä, jotka vaikuttavat työvoimaan ja kokonaisiin yhteisöihin ja alueisiin (28);

toteaa tutkimusten osoittaneen, että työntekijöiden osallistuminen parantaa tuottavuutta, työntekijöiden osallisuutta, innovointia ja työn organisointia, tukee siirtymistä hiili- ja ilmastoneutraaliin, resurssitehokkaaseen talouteen sekä kiertotalouteen (29) ja sukupuolten tasa-arvoa, parantaa työn hyvää organisointia ja päätöksentekoa ja tarjoaa vaihtoehtoja kriisin aiheuttamalle työpaikkojen vähentämiselle;

ottaa huomioon, että päätöksentekoelimissä on edelleen sukupuoli- ja palkkakuiluja, jotka estävät naisia osallistumasta täysimääräisesti ja antamasta panostaan talous- ja yhteiskuntaelämään, mikä johtaa naisten alityöllisyyden jatkuvaan korkeaan tasoon, millä on vakava vaikutus yhteiskuntaan ja talouskasvuun;

Q.	ottaa huomioon, että eurooppalaista yhtiöoikeutta koskevasta paketista 17. lokakuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon mukaan eurooppalaisten yritysneuvostojen roolia olisi vahvistettava suurten yritysmuutosten yhteydessä direktiivin 2009/38/EY mukaisesti;

ottaa huomioon, että työntekijät eivät ole pelkkiä yritysten ”sidosryhmiä” vaan ”osapuolia” osakkeenomistajien ja johtajien rinnalla; toteaa, että työntekijöiden osallistuminen yrityksissä on keskeinen osa moniarvoista yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää, joka perustuu demokratian periaatteisiin, oikeudenmukaisuuteen ja tehokkuuteen (30);

katsoo, että työntekijöiden aktiivinen osallistaminen yritysten päätöksentekoprosesseihin on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa digitaalisen ja vihreän siirtymän edellyttämät nopeat, merkittävät ja kestävät toimintapolitiikan ja strategian muutokset, jotka aiheuttavat valtavia muutoksia työelämässä; ottaa huomioon, että se johtaa myös heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden parempaan osallistamiseen vihreään ja digitaaliseen talouteen siirtymisessä;

ottaa huomioon, että elpymissuunnitelma tarjoaa sekä työtekijöille että työnantajille ennennäkemättömän mahdollisuuden innovointiin kestävien ja digitaalisten investointien ja hankkeiden rahoittamisen yhteydessä; katsoo, että työntekijöiden oikea-aikainen ja vaikuttava osallistuminen näiden hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan asianmukaisesti tunnistaa, ennakoida ja hallita niiden mahdollisia muutosvaikutuksia työpaikoilla ja työmarkkinaosapuolten välisissä suhteissa;

U.	toteaa covid-19-pandemian osoittaneen, että työmarkkinaosapuolten on kiireellisesti osallistuttava paljon laajemmin ja voimakkaammin, erityisesti jos halutaan saavuttaa EU:n vihreä siirtymä ja digitaalinen siirtymä kestävään, oikeudenmukaiseen ja sosiaaliseen tulevaisuuteen;

V.	ottaa huomioon, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi tarjoaa mahdollisuuden siirtyä pois kriisitilasta ja saada EU:n kansalaiset mukaan sen tulevaisuuden muotoiluun ja siten vahvistaa demokratiaa kaikilla tasoilla;

W.	toteaa, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) tarjoavat kuusi kymmenestä työpaikasta EU:ssa;

Työntekijöiden osallistuminen yrityksissä

panee merkille, että työpaikoilla on koko unionin kattava monipuolinen ja limittäinen verkosto työntekijöiden osallistumiselle: joissakin paikoissa työntekijät ja heidän edustajansa, esimerkiksi ammattiliitot, valitsevat keskuudestaan edustajat paikallistasolla, monitahoisemmissa yrityksissä valitaan monen toimipaikan yhteisiä yritysneuvostoja, toisissa on erityisiä työterveys- ja työsuojeluedustajia ja työntekijöiden edustajia johtokunnissa tai hallintoneuvostoissa;

panee merkille erilaiset sääntelykehykset työntekijöiden osallistumiseksi johtokuntatason toimintaan 18:ssa EU:n jäsenvaltiossa; korostaa, että työntekijöiden osallistumisen laajuus ja intensiteetti yritysten johtokunnissa vaihtelevat suuresti; korostaa, että digitaalinen ja vihreä siirtymä vaikuttavat suuresti työelämään ja että selviytymiskykyisempiä ja kestävämpiä yrityksiä ovat yritykset, joilla on vakiintuneet järjestelmät työntekijöiden osallistumiseksi yrityksen asioihin (31);

on vakuuttunut siitä, että työntekijöiden äänen on oltava keskeinen osa EU:n aloitteita, joilla varmistetaan yritysten kestävä ja demokraattinen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä ja ihmisoikeuksia, myös työntekijöiden ihmisoikeuksia, sekä ilmastonmuutosta ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoite sekä vähennetään epäoikeudenmukaisia käytäntöjä, kuten työvoiman hyväksikäyttöä ja vilpillistä kilpailua sisämarkkinoilla, tarvittaessa myös SEUT 154 artiklan valossa;

pitää tärkeänä jatkuvasti parantaa EU:n ja jäsenvaltioiden koulutus- ja osaamispolitiikkaa, ammatillinen koulutus mukaan lukien, erityisesti elinikäisen oppimisen sekä kaikkien työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutuksen varmistamiseksi;

vaatii komissiota kunnioittamaan eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten alojen välisiä ja alakohtaisia sopimuksia perussopimuksissa määrätyllä tavalla; korostaa, että eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten sopimusten kunnioittamiseen sisältyy niiden täytäntöönpano allekirjoittajaosapuolten yhteisestä pyynnöstä SEUT 153 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa neuvoston päätöksellä komission ehdotuksesta;

toteaa, että porsaanreikien (32) vuoksi eurooppayhtiötä koskevaa perussääntö voi tahattomasti antaa yrityksille mahdollisuuden kiertää kansallisia säädöksiä erityisesti työntekijöiden johtokuntatason edustuksen suhteen; pitää valitettavana, että vuoden 2019 yhtiöoikeuspaketilla (33) ei ole korjattu näitä puutteita, ja kehottaa komissiota jatkamaan arviointia välittömästi sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat saattaneet paketin osaksi kansallista lainsäädäntöään, jotta voidaan arvioida väitettyjä porsaanreikiä; toteaa, että jotkin rajatylittävät sulautumat voivat vahvistaa sisämarkkinoita luomalla enemmän synergiaa eurooppalaisten yritysten välille, mutta ne voivat joskus johtaa epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin, joihin on puututtava, ja että niitä voidaan käyttää myös edustusoikeuksien kiertämiseen; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monimutkaisiin yritysrakenteisiin sekä toimitus- ja alihankintaketjuihin sosiaalinormien noudattamisen varmistamiseksi;

korostaa, että työntekijöiden edustajilla on oltava oikeus saada tietoa lähetettyjen työntekijöiden käytöstä alihankintaketjuissa ja mahdollisuus ottaa yhteyttä näihin työntekijöihin tavalla, joka noudattaa vuokratyödirektiivin (34) 8 artiklaa, jossa käyttäjäyritys velvoitetaan antamaan tietoja vuokratyöntekijöiden käytöstä työntekijöitä edustaville elimille;

korostaa, että rajatylittävistä yhtiömuodon muutoksista, sulautumisista ja jakautumisista annetun direktiivin (EU) 2019/2121 (35) johdanto-osan 35 kappaleessa todetaan, että ”[y]htiöiden oikeutta toteuttaa rajatylittävä järjestely voidaan tietyissä olosuhteissa käyttää väärinkäyttö- tai petostarkoituksiin, kuten työntekijöiden oikeuksien, sosiaaliturvamaksujen tai verovelvoitteiden kiertämiseen, taikka muuten rikollisiin tarkoituksiin”; pitää tältä osin olennaisena määritellä riittävällä tavalla kunnianhimoiset EU:n normit työntekijöille tiedottamiselle, työntekijöiden kuulemiselle ja työntekijöiden edustukselle johtokuntatasolla tapauksissa, joissa yhtiöt uudelleenjärjestelevät toimintaansa rajojen yli; kehottaa komissiota direktiivin (EU) 2019/2121 tulevan arvioinnin yhteydessä ottamaan huomioon hyvien käytäntöjen olemassaolon ja yrityksen elimissä toimivien työntekijöiden edustajien myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia ja seurauksia koskevien tutkimusten ja arviointien tulokset ja samalla muuttamaan tätä asiaa koskevia nykyisiä direktiivejä, millä voidaan auttaa parantamaan yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää; kehottaa komissiota kehittämään aloitteita, joilla lisätään tietoisuutta ja parannetaan tietämystä kansallisista ja EU:n säännöistä, jotka koskevat työntekijöiden edustusta yritysten elimissä eri jäsenvaltioissa, sekä edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja arvioimaan työntekijöiden osallistumisen eri muotoja ja niiden sosioekonomisia vaikutuksia;

muistuttaa, että useissa EU:n säädöksissä oikeuksista työntekijöiden edustukseen johtokuntatasolla ei määritellä tällaisen edustuksen vähimmäisvaatimuksia eri tyyppisissä eurooppayhtiöissä tai yhtiöissä, jotka käyttävät EU:n yhtiöoikeuden välineitä mahdollistaakseen yritysten liikkuvuuden rajojen yli ja oikeudelliset uudelleenjärjestelyt, kuten rajatylittävät sulautumiset, yhtiömuodon muutokset ja jakautumiset (36); vaatii komissiolta ja jäsenvaltioilta kiireellisiä ja päättäväisiä toimia sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset yritykset kunnioittavat työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeuksia ja että ne näin ollen noudattavat voimassa olevia EU:n ja jäsenvaltioiden oikeudellisia velvoitteita;

10.

kehottaa komissiota tekemään tarvittavat parannukset eurooppayhtiöitä ja eurooppaosuuskuntia säänteleviin kehyksiin ja komission ajoissa suorittaman arvioinnin pohjalta yhtiöoikeuspakettiin ja muuttamaan niitä siten, että niihin sisällytetään EU:n vähimmäisvaatimukset työntekijöiden osallistumiselle ja edustukselle yritysten johtokunnissa, mukaan luettuina sukupuolten tasa-arvoa koskevat vaatimukset;

11.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan tarvittavat edellytykset ja vaatimukset sen varmistamiseksi, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 80 prosenttia yrityksistä kuuluu kestäviä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevien sopimusten piiriin (37) siten, että samalla tunnustetaan tähän liittyvä pk-yrityksille aiheutuva erityinen hallinnollinen rasitus; kehottaa tältä osin ottamaan käyttöön työntekijöiden kanssa sovittuja strategioita, joilla vaikutetaan myönteisesti ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kehitykseen hallinnointi- ja ohjauskäytänteiden ja markkinaläsnäolon avulla, vahvistetaan johtajien roolia yritystensä pitkän aikavälin etujen valvonnassa, parannetaan johtajien vastuuvelvollisuutta kestävän kehityksen sisällyttämisessä yritysten päätöksentekoon ja edistetään yritysten hallinnointi- ja ohjauskäytäntöjä, jotka osaltaan parantavat yritysten kestävyyttä muun muassa yritysraportoinnin, hallituksen jäsenten palkkioiden, hallituksen kokoonpanon ja sidosryhmien osallistumisen osalta (38);

12.

kehottaa komissiota noudattamaan sitoumustaan, jonka mukaan se antaa viipymättä direktiivin ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevasta sitovasta huolellisuusvelvoitteesta sekä vastuullisesta liiketoiminnasta, mukaan luettuna työntekijöiden oikeudet, kuten järjestäytymisoikeus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus, työterveys ja työsuojelu ja työehdot; korostaa, että tällä direktiivillä olisi otettava käyttöön pakollinen huolellisuusvelvoite, joka kattaa yritysten toiminnan, toiminnot ja liikesuhteet, toimitus- ja alihankintaketjut mukaan luettuina, ja että sillä olisi varmistettava ammattiliittojen ja työntekijöiden edustajien täysimääräinen osallistuminen huolellisuusvelvoitetta koskevan prosessin ajan, mukaan luettuina kehittäminen ja täytäntöönpano;

13.

on vakuuttunut siitä, että uusien digitaaliteknologioiden käyttöönotolla voi olla myönteinen vaikutus työympäristöön, jos niiden toteuttaminen ja valvonta on luotettavaa, mikä edellyttää, että työntekijöiden edustajat, mukaan luettuina ammattiliitot, saavat ajoissa merkityksellistä tietoa ja tulevat kuulluiksi, jotta varmistetaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden, tietosuojan, yhdenvertaisen kohtelun, työn pysyvyyden, sosiaaliturvan ja työhyvinvoinnin täysimääräinen kunnioittaminen ja estetään työntekijöiden hyväksikäyttö ja asiaton seuranta sekä syrjintä ja leimaaminen erityisesti algoritmeihin perustuvan hallinnoinnin avulla; korostaa, että ammattiliitoilla ja työntekijöiden edustajilla olisi oltava tarvittavat mahdollisuudet ja keinot arvioida digitaalista teknologiaa ennen sen käyttöönottoa; korostaa, että uusilla digitaaliteknologioilla ja tekoälyllä ei pitäisi toistaa nykyistä syrjintää ja yhteiskunnallisia vinoumia, vaan niiden olisi edistettävä eri ryhmien sosiaalista osallisuutta ja osallistumista; korostaa, että sisäänrakennetun eettisyyden periaatetta on sovellettava digitaaliteknologian koko elinkaaren ajan, jotta voidaan hyödyntää sen koko potentiaali ja välttää vinoumia; korostaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakenteet, alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut, tietojen antaminen ammattiliitoille ja työntekijöiden edustajille sekä niiden kuuleminen ja osallistuminen ovat avainasemassa, jotta työntekijöitä voidaan tarvittavalla tavalla auttaa kehittämään työpaikan digitaaliteknologian käyttöönottoa ja osallistumaan siihen sekä olemaan mukana työmarkkinaosapuolten toteuttamassa seurannassa;

14.

katsoo, että työntekijöiden oikeus järjestäytymiseen, kollektiiviseen ammatilliseen edustukseen ja kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen sekä oikeus esittää kollektiivisesti uudistusvaatimuksia työpaikoillaan ovat Euroopan yhdentymishankkeen perustekijöitä ja sosiaalisen mallin perusperiaatteita, jotka EU:n toimielimet ovat vahvistaneet ja joita ne oikeudellisesti tukevat; on huolissaan siitä, että joillakin työn uusiin muotoihin osallistuvilla työntekijöillä ei ole tosiasiallisia edustus- ja osallistumisoikeuksia työpaikalla; pitää valitettavana, että tämä koskee erityisesti aloja, joilla suurin osa työntekijöistä on naisia (39); kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan työntekijöiden yhdistymisvapauden ja oikeuden työpaikalla tapahtuvaan osallistumiseen kaikissa työsuhteen muodoissa; kehottaa komissiota täydentämään jäsenvaltioiden toimia työntekijöiden suojelemiseksi heidän käyttäessään oikeuttaan yhdistymisvapauteen ja osallistumiseen työpaikalla;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa työehtosopimusneuvottelujen 90 prosentin kattavuuteen vuoteen 2030 mennessä niissä kansallisissa järjestelmissä, joissa yhdistyvät lakisääteinen ja työmarkkinaosapuolten harjoittama työoloja ja -ehtoja koskeva sääntely; korostaa, että työehtosopimusneuvottelut edistävät sosiaalista markkinataloutta, johon Lissabonin sopimuksella pyritään; muistuttaa, että EU:n perussopimuksia, joissa nimenomaisesti suojellaan työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä, ja joissakin jäsenvaltioissa käytössä olevia itsesääntelyjärjestelmiä on suojeltava, jotta työmarkkinaosapuolet voivat säännellä itsenäisesti ja jotta voidaan varmistaa vahva legitiimiys ja työehtosopimusten kattavuuden edistyminen; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan kaiken sellaisen kansallisen lainsäädännön, joka haittaa työehtosopimusneuvotteluja, myös varmistamalla ammattiliittojen pääsyn työpaikoille järjestäytymistarkoituksessa;

16.

korostaa, että jäsenvaltioissa toteutettavat uudistukset eivät saisi vaikuttaa kielteisesti työehtosopimusneuvotteluihin, joita on edistettävä alakohtaisella tasolla, myös tukemalla työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan työmarkkinaosapuolet täysimääräisesti mukaan EU:n päätöksentekoon; korostaa, että kansallisen tason työmarkkinauudistuksilla on edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, mukaan lukien periaate 8, joka koskee työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työntekijöiden osallistumista, työehtosopimusneuvotteluja ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden ja työtaisteluoikeuden kunnioittamista sekä oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi hyvissä ajoin yritysten siirroista, uudelleenjärjestelyistä ja sulautumisista sekä joukkoirtisanomisista; kehottaa komissiota analysoimaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien työmarkkinauudistuksia näiden erityisten näkökohtien osalta;

Uusi kehys tiedottamista, kuulemista ja johtokuntatason edustusta varten

17.

pitää tarpeellisena vahvistaa, arvioida ja – silloin kuin se on tämän arvioinnin perusteella tarpeen – vahvistaa ja lujittaa kaikkea asiaankuuluvaa unionin sääntelyä, jotta varmistetaan, että työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa ovat oleellinen osa yritysten päätöksentekoa ja että ne toteutuvat yrityksessä asiaankuuluvalla tasolla;

18.

korostaa, että on tärkeää varmistaa oikea-aikainen ja merkityksellinen tiedottaminen ja kuuleminen kaikkialla EU:ssa ennen kuin tehdään johdon päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta työntekijöihin, työllisyyteen ja työoloihin, sekä päätöksiä toimintapolitiikoista tai toimenpiteistä, erityisesti sellaisista, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia; korostaa, että työntekijöiden edustajilla, myös ammattiliitoilla, on oltava käytettävissään tarvittava asiantuntemus ja johdon päätöksiä tukevat asiakirjat, jotta he voivat arvioida näiden rajatylittävien toimintapolitiikkojen ja prosessien vaikutuksia työvoimaan ja ehdottaa vaihtoehtoja; korostaa, että näistä vaihtoehdoista on käytävä aitoa vuoropuhelua ammattiliittojen, työntekijöiden edustajien ja johdon välillä;

19.

pitää tärkeänä, että työntekijöiden edustajat ja erityisesti eurooppalaiset yritysneuvostot osallistuvat merkityksellisesti työntekijöiden etuihin voimakkaasti vaikuttavien ylikansallisten kysymysten valmisteluun ja täytäntöönpanoon sen jälkeen, kun ne ovat tosiasiallisesti saaneet tietoja ja tulleet kuulluiksi; korostaa, että tämän tulisi sisältää kysymykset, jotka ovat tärkeitä eurooppalaisille työntekijöille niiden mahdollisten vaikutusten laajuuden vuoksi tai joihin liittyy toimintojen siirtoja jäsenvaltioiden välillä; korostaa, että eurooppalaisille yritysneuvostoille on tiedotettava ja niitä on kuultava kysymyksistä, jotka koskevat vallitsevaa tilannetta ja sen todennäköistä kehitystä työllisyyden ja investointien alalla, sekä huomattavia organisaatiomuutoksia, uusien työmenetelmien tai tuotantomenetelmien käyttöönottoa, tuotannon siirtoja, sulautumisia, yritysten, liikkeiden taikka niiden merkittävien osien supistuksia tai sulkemisia ja työntekijöiden joukkoirtisanomisia; korostaa myös, että eurooppalaisten yritysneuvostojen osallistuminen voi kehittää ja edistää yrityskulttuuria ja yhteenkuuluvuutta ja että työntekijöiden edustajien olisi osallistuttava sosiaalisten suunnitelmien kehittämiseen, jotta voidaan säännellä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijöihin ja aiheuttaa irtisanomisia; pitää olennaisen tärkeänä vahvistaa eurooppalaisia yritysneuvostoja ottaen huomioon jäsenvaltioiden työmarkkinasuhteiden järjestelmien erot;

20.

panee merkille, että EU-maiden välillä on edelleen eroja yrityksen päätöksiä edeltävän tiedottamisen ja kuulemisen laadussa, ajoituksessa ja tehokkuudessa ja että uudelleenjärjestelyprosessit toteutetaan eri tavoin eri puolilla Eurooppaa; toteaa, että vuoropuhelu irtisanomisten ja tehtaiden sulkemisen vaihtoehdoista vaihtelee EU:n sisällä; muistuttaa ehdottaneensa jo vuonna 2013 oikeudellista kehystä (40), joka koskee työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan sekä rakennemuutosten ennakointia ja hallinnointia, jotta voidaan kehittää kestäviä ja sosiaalisesti osallistavia uudelleenjärjestelyjä, joissa yhtäkään työntekijää ei jätetä jälkeen; pitää johdonmukaista EU:n strategiaa olennaisen tärkeänä, jotta yritykset ja työntekijät voivat selviytyä oikeudenmukaisesta vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä;

21.

korostaa, että työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi olisi aina varmistettava oikea-aikaisesti ja siinä olisi käsiteltävä mahdollisia määrällisiä ja laadullisia vaikutuksia työllisyyteen ja työoloihin sekä nykyisten liiketoimintaprosessien ja työvoiman tehokkuuden parantamiseen käytettävistä digitaaliteknologioista ja -sovelluksista aiheutuvia muutoksia; huomauttaa, että työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa ja johtokuntatason osallistumisensa ovat tehokkaita välineitä työntekijöiden oikeuksien täytäntöönpanon valvonnassa;

22.

kehottaa EU:ta varmistamaan, että työntekijöillä on johtokuntatason edustus yrityksissä, jotka hyödyntävät EU:n lainsäädäntöä (41) yritysten rajatylittäviä uudelleenjärjestelyjä ja liikkuvuutta varten; korostaa, että tarvitaan sukupuolijakaumaltaan tasapainoisia johtokuntia sekä työntekijöiden paikkojen että kaikkien johtokuntapaikkojen osalta; kehottaa jälleen neuvostoa lopettamaan naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyn jarruttamisen, koska osallistavat työpaikat edellyttävät sukupuolten tasa-arvon varmistamista kaikilla tasoilla;

23.

toteaa, että jäljellä on vielä paljon työtä, jotta voidaan varmistaa sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikilla työntekijöiden osallistumisen osa-alueilla kaikkialla EU:ssa sekä vammaisten työntekijöiden asianmukainen edustus; toteaa, että sitkeä sukupuolten epätasa-arvo näkyy myös siinä, että naisilla on rajalliset mahdollisuudet päästä johtotehtäviin ja edustuksellisiin asemiin työpaikalla; muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuus johtokunnissa on keskeinen demokraattinen periaate, jolla on myönteisiä taloudellisia sivuvaikutuksia; kehottaa ottamaan käyttöön työmarkkinaosapuolia kuullen lisätoimenpiteitä tasapuolisen edustuksen ja sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi; toteaa, että sukupuolikiintiöt edistävät suuremman monimuotoisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja tasa-arvon saavuttamista kaikissa päätöksentekoelimissä;

24.

katsoo, että yritysten olisi edistyttävä monimuotoisuuden ja sukupuolten tasa-arvon takaamisessa työpaikalla myös samapalkkaisuuden avulla; kehottaa neuvostoa edistymään naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyssä; kehottaa soveltamaan 40 prosentin kiintiötä sekä toimivaan johtoon kuulumattomiin että toimivaan johtoon kuuluviin (erikseen tarkasteltuina) johtokunnan jäseniin sekä yksityisessä että julkisessa omistuksessa olevissa yrityksissä siten, että kansallista lainsäädäntöä mukautetaan asteittain;

25.

kehottaa komissiota noudattamaan EU:n sukupuolten tasa-arvostrategiaan 2020–2025 sisältyviä painopisteitä ja erityisesti varmistamaan, että neuvosto julkaisee ehdotuksen direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä;

26.

kehottaa komissiota sen jälkeen, kun se on esitellyt odotetun vaikutustenarviointinsa, ja työmarkkinaosapuolia kuullen esittelemään uuden puitedirektiivin, joka koskee työntekijöille tiedottamista, heidän kuulemistaan ja osallistumistaan eurooppalaisissa yhtiömuodoissa ja eurooppalaisia yritysten liikkuvuusvälineitä käyttävissä yhtiöissä, jotta voidaan vahvistaa vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat sellaisia kysymyksiä kuin muutoksen ennakointi, mukaan luettuina ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet, digitaalinen siirtymä ja rakenneuudistukset, erityisesti yritystasolla;

27.

korostaa, että jotkut EU:n oikeuden puutteet voitaisiin paikata ottamalla tässä uudessa puitedirektiivissä käyttöön johtokuntatason edustusta koskeva EU:n vähimmäiskynnys; katsoo tämän vuoksi, että työntekijöiden edustajien johtokuntapaikkojen määrän/osuuden pitäisi vaihdella muutamasta paikasta pariteettiin yrityksen ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden määrän mukaan;

28.

muistuttaa, että eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva direktiivi on osa EU:n säännöstöä, joka koskee työntekijöiden oikeutta osallistua, saada tietoa ja tulla kuulluksi; on huolissaan direktiivin suunnittelun puutteista erityisesti tiedottamista ja kuulemista koskevien oikeuksien täytäntöönpanon valvonnan ja vaikuttavuuden osalta, ja pitää valitettavana, että vuonna 2008 menetettiin mahdollisuus kehittää ja merkittävästi parantaa direktiiviä;

29.

korostaa tarvetta lisätä työntekijöiden ja johdon edustajien tietoisuutta eurooppalaisista yritysneuvostoista; korostaa, että eurooppalaiset yritysneuvostot ovat ainutlaatuisia ylikansallisia elimiä (42), jotka on perustettu työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan sekä yritysten identiteetin rakentamista ja edistämistä varten, ja että työmarkkinasuhteiden ja toimintapoliittisten kehysten taso tai intensiivisyys vaikuttaa niihin; pitää valitettavana, että keskushallinto ei aina tarjoa taloudellisia, aineellisia ja oikeudellisia resursseja, joita tarvitaan, jotta eurooppalaiset yritysneuvostot voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti; kehottaa komissiota tutkimaan toimia, joita tarvitaan työntekijöiden osallistumisen ja eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetun direktiivin täytäntöönpanon valvonnan parantamiseksi, ja ehdottamaan tarvittaessa direktiivin tarkistamista työntekijöiden edustajien tiedonsaanti- ja kuulemisoikeuden vahvistamiseksi erityisesti uudelleenjärjestelyprosessien aikana;

30.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tiedottamista ja kuulemista koskevien oikeuksien vahvistamista, jotta varmistetaan, että eurooppalaisen yritysneuvoston lausunto otetaan huomioon yritysten päätöksissä ja että se annetaan ennen kuin kuulemiset saatetaan päätökseen asianomaisella tasolla ja ennen kuin hallintoelimet tekevät päätöksen; kehottaa lisäksi komissiota vahvistamaan täytäntöönpanomekanismeja, jäsenvaltioita varmistamaan erityisten neuvotteluelinten ja eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeussuojan tehokkaan saatavuuden, ottamaan käyttöön tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia seuraamuksia, jotta voidaan varmistaa sääntöjen noudattaminen, lopettaa yli 20 vuotta kestäneet poikkeukset vanhoista, niin sanotuista vapaaehtoisista direktiiviä edeltäneistä sopimuksista, pyrkiä selkeyttämään ”kysymyksen ylikansallisen luonteen” käsitettä eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetun direktiivin yhteydessä, estää luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen väärinkäyttö keinona rajoittaa tiedonsaantia ja tosiasiallista osallistumista, vahvistaa toissijaisia määräyksiä ja varmistaa tiedottamisen, kuulemisen ja osallistumisen tehokas koordinointi paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla;

o o

31.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16.

(2) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(3) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

(4) EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1.

(5) EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16.

(6) EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22.

(7) EUVL L 207, 18.8.2003, s. 25.

(8) EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29.

(9) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12.

(10) EUVL L 310, 25.11.2005, s. 1.

(11) EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28.

(12) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 23.

(13) EUVL C 56, 16.2.2021, s. 10.

(14) EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14.

(15) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 24.

(16) EUVL C 177, 18.5.2016, s. 1.

(17) EUVL C 161, 6.6.2013, s. 35.

(18) EUVL C 87 E, 1.4.2010, s. 133.

(19) EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 78.

(20) EUVL C 440, 30.12.2015, s. 23.

(21) EUVL C 93, 9.3.2016, s. 161.

(22) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 75.

(23) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 208.

(24) Katso: ILOn perussääntö vuodelta 1919 ja ILOn Philadelphian julistus vuodelta 1944.

(25) https://www.eurofound.europa.eu/news/news-articles/companies-capitalise-on-direct-employee-involvement-to-enhance-performance-and-well-being

(26) Euroopan yritystutkimus 2019.

(27) Euroopan ammattiyhdistysinstituutti, 2021 ”Benchmarking Working Europe 2020 – Covid-19 and the world of work: the impact of a pandemic”.

(28) Rapp, M. S., Wolff, M., Udoieva, I., Hennig, J. C., ”Mitbestimmung im Aufsichtsrat und ihre Wirkung auf die Unternehmensführung”, Hans-Böckler-Stiftung, nro 424, kesäkuu 2019; Ernst and Young, Study on directors’ duties and sustainable corporate governance, heinäkuu 2020.

(29) Suuntaviivat oikeudenmukaiselle siirtymiselle kohti ympäristön kannalta kestäviä talouksia ja yhteiskuntia, https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_emp/---emp_ent/documents/publication/wcms_432859.pdf; työllisyys ja sosiaalinen kehitys Euroopassa 2021, ks. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/e823d46f-e518-11eb-a1a5-01aa75ed71a1/language-en

(30) ILOn marraskuussa 2018 julkaisema tutkimus yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmämalleista.

(31) https://www.boeckler.de/pdf/mbf_praes_arguments_co_determination.pdf

(32) https://www.etui.org/sites/default/files/R%20121%20Conchon%20BLER% 20in%20Europe%20EN%20WEB.pdf. Eurooppayhtiön oikeudellinen kehys ei nykymuodossaan auta turvaamaan olemassa olevia työntekijöiden edustusoikeuksia johtokunnissa ja jopa tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kiertää tällaisia kansallisia oikeuksia (Kluge ja Stollt, 2011; Keller ja Werner, 2010). Vaikuttaa siltä, että eurooppayhtiön perussääntöä voitaisiin käyttää kolmen mahdollisen ohitusstrategian edistämiseen eli oikeuksien kiertämiseen, oikeuksien ”jäädyttämiseen” tai johtokunnassa työntekijöiden edustajille osoitettujen paikkojen vähentämiseen erityisesti silloin, kun ne kuuluvat ulkopuolisille ammattiyhdistysten edustajille.

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2121, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta (EUVL L 321, 12.12.2019, s. 1).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2121, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta (EUVL L 321, 12.12.2019, s. 1).

(36) https://www.eurofound.europa.eu/observatories/eurwork/industrial-relations-dictionary/directive-on-cross-border-mobility-of-companies

(37) Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmaan liittyvä 4. maaliskuuta 2021 päivätty komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD(2021)0046).

(38) Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmaan liittyvä 4. maaliskuuta 2021 päivätty komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD(2021)0046).

(39) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2020/662491/ IPOL_STU(2020)662491_EN.pdf

(40) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52013IP0005&from=fi

(41) Direktiivi (EU) 2019/2121, direktiivi 2001/86/EY ja direktiivi 2003/72/EY.

(42) https://www.eurofound.europa.eu/observatories/eurwork/industrial-relations-dictionary/european-works-councils: Eurooppalaiset yritysneuvostot ovat pysyviä elimiä, jotka helpottavat eurooppalaisten yritysten ja eurooppalaisten yritysryhmittymien työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan eurooppalaisesta yritysneuvostosta vuonna 1994 annetussa direktiivissä edellytetyllä tavalla.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/115

P9_TA(2021)0509

Kansalaisyhteiskunnan edustajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat jatkuvat tukahduttamistoimet Venäjällä: Memorial-ihmisoikeusjärjestön tapaus

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 kansalaisyhteiskunnan edustajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvista jatkuvista tukahduttamistoimista Venäjällä: Memorial-ihmisoikeusjärjestön tapaus (2021/3018(RSP))

(2022/C 251/11)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja mietintönsä Venäjästä,

—	ottaa huomioon kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, joita Venäjä on sitoutunut noudattamaan Euroopan neuvoston, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsenenä sekä muiden ihmisoikeussopimusten allekirjoittajana,

—	ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjat, erityisesti 10 artiklan, joka koskee oikeutta sananvapauteen, ja 11 artiklan, joka koskee oikeutta kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen,

—	ottaa huomioon Venetsian komission lausunnot ”ulkomaisia agentteja” koskevasta Venäjän laista,

—	ottaa huomioon 13. marraskuuta 2021 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman Memorial-kansalaisjärjestöä vastaan toteutetuista oikeustoimista,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston pääsihteerin Marija Pejčinović Burićin 12. marraskuuta 2021 antaman julkilausuman ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Dunja Mijatovićin Venäjän federaation yleiselle syyttäjälle osoittaman 30. marraskuuta 2021 päivätyn kirjeen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon, että Memorial ei ole vain yksi Venäjän vanhimmista ja arvostetuimmista ihmisoikeusjärjestöistä vaan myös kansainvälinen esikuva järjestöille, jotka työskentelevät poliittista sortoa ja ihmisoikeuksien puolustamista koskevan historiallisen muistiperinnön säilyttämiseksi; ottaa huomioon, että Memorial on vuosikymmenten ajan puolustanut elinvoimaista ja humanistista kulttuuria, jonka päämääränä on säilyttää muistiperintöä Neuvostoliiton johdon omaa kansaansa, muita Neuvostoliiton kansoja sekä muita maita vastaan tekemistä rikoksista, ja että se tunnetaan aktiivisesta kansalaistoiminnasta ihmisoikeuksien puolustamiseksi sekä uhrien ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi; ottaa huomioon, että Memorialilla on edelleen korvaamattoman suuri merkitys totuuden paljastamisessa Neuvostoliiton rikoksista, historian uudelleenarvioinnissa sekä poliittisesti vainottujen ja epäoikeudenmukaisesti tuomittujen henkilöiden kunnian palauttamisessa ja että järjestö symboloi entisen Neuvostoliiton alueella ja muualla käytyä taistelua vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta;

ottaa huomioon, että Memorial on myös luonut vaikuttavan tietokannan, jossa on tiedot yli 40 000:sta Neuvostoliiton sisäisten turvallisuusjoukkojen upseerista, ja dokumentoinut heidän tekemiään rikoksia; ottaa huomioon, että Putinin hallinnon jäsenet, joista osalla on ammatillisia ja perhesiteitä KGB:hen, pyrkivät salaamaan paljastuneet rikokset;

ottaa huomioon, että Memorialilla oli tärkeä rooli asiakirjojen ja tosiseikkojen paljastamisessa Katynin vuoden 1940 joukkomurhasta, tapahtumasarjasta, jossa lähes 22 000 puolalaista sotilasupseeria ja älymystön edustajaa sai surmansa, vuoden 1945 Augustów-sotilasoperaatiosta sekä muista neuvostoaikaisista vainoista ja Josif Stalinin suuren terrorin uhreista;

ottaa huomioon, että Memorial on yksi viimeisistä jäljellä olevista järjestöistä, jotka jatkavat ihmisoikeustyötä Tšetšeniassa, joka on lähes totalitaarinen erillisalue Venäjän federaation sisällä ja josta paikallinen Kremlin tukema johtaja Ramzan Kadyrov on häikäilemättä kitkenyt kaikenlaisen toisinajattelun tukahduttamalla sen raa’asti;

E.	toteaa, että Euroopan parlamentti nimesi Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon Memorialin perustajan ja ensimmäisen puheenjohtajan Andrei Saharovin mukaan ja myönsi vuoden 2009 palkinnon Memorialille, jota edustivat Ljudmila Aleksejeva, Sergei Kovaljov ja Oleg Orlov;

ottaa huomioon, että Memorialin kaksi oikeushenkilöä, kansainvälinen Memorial ja ihmisoikeuskeskus Memorial, uhataan nyt lakkauttaa; ottaa huomioon, että kansainväliselle Memorialille annettiin 11. marraskuuta 2021 tiedoksi Venäjän federaation valtakunnansyyttäjän vireille panema kanne, jossa vaaditaan järjestön lakkauttamista, koska sen väitetään rikkoneen toistuvasti ”ulkomaisia agentteja” koskevaa Venäjän lainsäädäntöä ja erityisesti koska joistakin sen julkaisemista aineistoista puuttuu ”ulkomaisen agentin” merkintä; ottaa huomioon, että ihmisoikeuskeskus Memorialille annettiin 12. marraskuuta 2021 tiedoksi vastaava Moskovan kaupungin syyttäjänviraston vireille panema kanne, joka perustuu lisäväitteisiin, joiden mukaan keskuksen artikkeleissa näytettiin pitävän oikeutettuna terroristi- ja äärijärjestöjen toimintaa, koska kansalaisjärjestön verkkosivustolla oli julkaistu luetteloita poliittisista vangeista sekä lausuntoja, joissa muun muassa puolustettiin Krimin tataarien ja Jehovan todistajien ihmisoikeuksia; ottaa huomioon, että ihmisoikeuskeskus Memorialin oikeuskäsittely aloitettiin 23. marraskuuta 2021 ja kansainvälisen Memorialin 25. marraskuuta 2021; ottaa huomioon, että ihmisoikeuskeskus Memorialia koskeva seuraava istunto järjestetään 16. joulukuuta 2021 ja kansainvälistä Memorialia koskeva seuraava istunto 28. joulukuuta 2021;

ottaa huomioon, että 12. marraskuuta 2021 jopa Venäjän presidentin alaisuudessa toimiva kansalaisyhteiskunta- ja ihmisoikeusneuvosto kuvasi kannetta suhteettomaksi ja totesi, ettei edeltävien 14 kuukauden aikana ollut havaittu yhtään kansainvälisen Memorialin tekemää oikeudellista rikkomusta ja että ihmisoikeuskeskus Memorial oli syyllistynyt vain kahteen vähäiseen rikkomukseen;

ottaa huomioon, että näitä kahta merkittävää kansalaisjärjestöä on vainottu jo vuosia ennen tätä vaatimusta niiden lakkauttamisesta; ottaa huomioon, että nämä järjestöt nimettiin ”ulkomaisiksi agenteiksi” vuosina 2014 ja 2016 ja että niille on määrätty kohtuuttomia sakkoja ”ulkomaisia agentteja” koskevan lain väitetystä noudattamatta jättämisestä ja niiden henkilöstöä vastaan on nostettu mielivaltaisia rikosoikeudellisia syytteitä ja niiden henkilöstö on myös joutunut hyökkäysten ja häirinnän kohteeksi; ottaa huomioon, että näitä hyökkäyksiä, kuten ihmisoikeuskeskus Memorialin tutkijan Natalia Estemirovan surmaamista vuonna 2009, ei ole tutkittu asianmukaisesti ja että syyllisiä ei ole vieläkään rangaistu; ottaa huomioon, että ihmisoikeuskeskus Memorialin Tšetšenian toimiston päällikkö Ojub Titijev ja kansainvälisen Memorialin Karjalan-osaston päällikkö Juri Dmitrijev vangittiin poliittisista syistä nostettujen syytteiden perusteella; ottaa huomioon, että aivan äskettäin, 14. lokakuuta 2021, väkivaltainen joukko hyökkäsi kansainvälisen Memorialin Moskovan-toimistoon, minkä jälkeen poliisi teki sinne ratsian;

toteaa, että Memorialia vainotaan hetkellä, jolloin Venäjän hallitus pyrkii toistuvasti ja järjestelmällisesti kirjoittamaan historiaa uudelleen ja rajoittamaan vapaata keskustelua menneiden rikosten ja tapahtumien arvioinnista, etenkin sellaisten, jotka liittyvät neuvostohallinnon aikaan; ottaa huomioon, että viranomaiset ovat väärentäneet historiallisia tosiseikkoja kiistääkseen ihmisoikeuskeskus Memorialin havainnot Stalinin alaisuudessa tapahtuneesta sorrosta ja vainosta;

toteaa, että pyrkimykset pelotella Memorialia, vaientaa se ja lopulta lakkauttaa se symboloivat Venäjän viranomaisten yhä voimistuvaa tukahduttamispolitiikkaa ja että ne ovat siten jälleen uusi luku Venäjän harjoittaman poliittisen sorron historiassa; ottaa huomioon, että Memorial perustettiin vuosien 1987 ja 1992 välillä erityisesti dokumentoimaan ja tutkimaan maassa menneisyydessä tapahtuneita vainoja ja maan traagista historiallista perintöä sekä muistuttamaan ja kertomaan niistä;

toteaa, että aktiivinen kansalaisyhteiskunta on ratkaisevan tärkeä osa demokraattista ja avointa yhteiskuntaa ja että sillä on olennainen merkitys ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen turvaamisen kannalta; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli nykyaikaisissa demokraattisissa yhteiskunnissa ja että niiden on siksi voitava toimia vapaasti ilman, että viranomaiset puuttuvat niiden toimintaan tarpeettomasti; ottaa huomioon, että oikeudenkäynnit Memorialia vastaan ovat tuorein esimerkki Venäjän viranomaisten kansalaisyhteiskuntaan ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistamista tukahduttamistoimista ja että ne viime kädessä vahingoittavat Venäjän kansan etuja ja mahdollisuuksia avoimeen ja vapaaseen vuoropuheluun;

ottaa huomioon, että Venäjän ”ulkomaisia agentteja” koskeva laki hyväksyttiin vuonna 2012 ja että Venäjän parlamentti teki siihen viime vuonna täydennyksiä, joiden vuoksi sitä voitaisiin soveltaa kaikkiin julkisiin arvostelijoihin tai aktivisteihin; ottaa huomioon, että viranomaisten ”ulkomaisiksi agenteiksi” nimeämien järjestöjen ja henkilöiden määrä on kasvanut jyrkästi viime kuukausina; ottaa huomioon, että Venäjän viranomaiset ovat käyttäneet tätä lakia helpottamaan Venäjällä toimivan riippumattoman kansalaisyhteiskunnan tukahduttamista, joka kohdistuu kansalaisjärjestöihin, ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin, asianajajiin, naisten ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksien puolustajiin ja ympäristöaktivisteihin; ottaa huomioon, että tämä laki sekä ”epätoivotuista järjestöistä” ja ”ääriliikkeiden torjunnasta” annettu lainsäädäntö rikkovat Venäjän omaa perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, etenkin niitä, jotka koskevat yhdistymisvapautta ja sananvapautta, oikeutta yksityisyyteen, oikeutta osallistua julkisiin asioihin ja syrjintäkieltoa; ottaa huomioon, että Memorialin tapaus osoittaa selvästi, miten Venäjän viranomaiset käyttävät näitä lakeja välineenä arvostelijoiden ja riippumattomien äänten pelottelemiseksi ja vaientamiseksi;

tuomitsee toistuvan vainon ja poliittisiin syihin perustuvat viimeaikaiset pyrkimykset lakkauttaa kansainvälinen Memorial ja ihmisoikeuskeskus Memorial; kehottaa Venäjän viranomaisia luopumaan välittömästi kaikista Memorialia vastaan nostetuista syytteistä ja varmistamaan, että Memorial voi turvallisesti jatkaa tärkeää työtään ilman, että valtio puuttuu sen toimintaan; vaatii, että viranomaiset tällä välin varmistavat Memorialin kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden, mukaan lukien sen arkistot, sekä riippumattomien teatterien, toimittajien ja taiteilijoiden esitysten ja teosten täysimääräisen suojelun ja pääsyn niihin;

panee tyytyväisenä merkille Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun 30. marraskuuta 2021 päivätyn kirjeen Venäjän federaation yleiselle syyttäjälle; painottaa, että lakkauttamisvaatimuksille ei ole mitään kohtuullisia oikeudellisia perusteita; kehottaa komission ja neuvoston puheenjohtajia ja EU:n jäsenvaltioita esittämään avoimia tuenilmauksia, joissa Venäjän viranomaisia vaaditaan varmistamaan Memorialin turvallisuus ja vapauttamaan se kaikista syytteistä; kehottaa EU:n edustustoa ja jäsenvaltioiden edustustoja Venäjällä osoittamaan julkisesti solidaarisuutta Memorialia kohtaan;

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja neuvostoa määräämään EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaisia pakotteita Venäjän virkamiehille, jotka ovat osallistuneet Memorialin laittomiin tukahduttamistoimiin sekä oikeudenkäynteihin sen järjestöjä ja jäseniä vastaan;

kehottaa Venäjää lopettamaan kansalaisyhteiskuntaan, ihmisoikeuksien puolustajiin ja riippumattomiin tiedotusvälineisiin kohdistuvat jatkuvat tukahduttamistoimet kumoamalla ”ulkomaisia agentteja” ja ”epätoivottuja järjestöjä” koskevat lait, lopettamalla erityislainsäädännön laatimisen tai voimassa olevien rikos- tai hallintolakien väärinkäyttämisen toisinajattelijoiden vaientamiseen Venäjällä tai sen ulkopuolella, ja saattamaan lainsäädäntönsä niiden sitoumusten mukaiseksi, jotka Venäjä on vapaaehtoisesti antanut kansainvälisen oikeuden ja oman perustuslakinsa nojalla, ja palauttamaan täysimääräisesti yhdistymisvapauden ja sananvapauden sekä tiedotusvälineiden ja internetin vapauden; kehottaa Venäjän viranomaisia varmistamaan, että otetaan käyttöön korvaus- ja hyvitystoimia ”ulkomaisia agentteja” ja ”epätoivottuja järjestöjä” koskevien lakien täytäntöönpanoprosessissa tehtyjen rikkomusten korjaamiseksi;

ilmaisee solidaarisuutensa Venäjän kansalle ja kehottaa Venäjän viranomaisia lopettamaan Memorialin, sen henkilöstön ja kaikkien muiden kansalaisjärjestöjen, ihmisoikeuksien puolustajien, toimittajien, asianajajien, tutkijoiden, historioitsijoiden sekä naisten ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksien puolustajien ja ympäristöaktivistien vainoamisen Venäjällä; toistaa tukevansa Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuksien puolustajia ja kehottaa Venäjää luomaan selkeän oikeudellisen kehyksen sekä turvallisen työskentely-ympäristön kansalaisyhteiskunnalle kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti; korostaa tarvetta taata tehokkaat ja vaikuttavat oikeussuojakeinot kansalaisyhteiskunnan toimijoille, joiden työskentelyvapaus on vaarantunut;

muistuttaa, että kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden vapaa ja riippumaton toiminta on oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi; kehottaa siksi komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja jäsenvaltioita lisäämään tukea Venäjän kansalaisyhteiskunnalle, siellä toimiville riippumattomille kansalaisjärjestöille, ihmisoikeuksien puolustajille, historioitsijoille ja riippumattomille tiedotusvälineille, mukaan lukien kestävä ja joustava taloudellinen tuki ja hätäapu, sekä kannustamaan antamaan enemmän kansainvälistä tukea näille toimijoille ja niiden laajemmalle osallistumiselle kansainvälisiin kansalaisyhteiskunnan verkostoihin; vetoaa Venäjän tiedeyhteisön vastuuntuntoon, jotta se järjestää näille tutkijoille ja historioitsijoille riittävät ja turvalliset edellytykset harjoittaa akateemista toimintaansa;

tuomitsee Venäjän nykyisten viranomaisten niihin historioitsijoihin ja tutkijoihin kohdistamat mustamaalauskampanjat, jotka puhuvat avoimesti kommunistihallinnon tekemistä rikoksista ja jotka paljastavat tuon hallinnon ja Venäjän nykyisten vallanpitäjien välisiä suoria kytköksiä; pitää valitettavana, että Venäjä, joka on edelleen Neuvostoliiton kommunistisen totalitarismin suurin uhri, ei ole vielä valmis katsomaan synkkää menneisyyttään silmästä silmään, vaan sen sijaan sen viranomaiset vainoavat niitä, jotka pyrkivät selvittämään Neuvostoliiton totalitarismin rikoksia;

arvostaa Memorialin merkittävää panosta Neuvostoliiton poliittisen vainon dokumentoinnissa, tutkimuksessa ja sitä koskevassa opetuksessa ja korostaa, että tällä työllä on luotu kansainvälisiä standardeja; antaa tunnustusta sen väsymättömälle työlle ihmisoikeuksien puolustamiseksi tämän päivän Venäjällä ja sen ulkopuolella; kiittää erityisesti sen aloitteita, kuten pyyntöä rikosoikeudellisten menettelyjen aloittamisesta Wagner-ryhmän jäseniä vastaan Syyriassa olevien uhrien puolesta, ja sen jatkuvia ponnisteluja rikossyytteiden nostamiseksi rikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista Tšetšeniassa; osoittaa kunnioitusta Memorialin jäsenille, kuten Natalia Estemirovalle, joka joutui maksamaan korkeimman mahdollisen hinnan siellä tehtyjen julmuuksien paljastamisesta; korostaa, että kansainvälisen Memorial-järjestön ja ihmisoikeuskeskus Memorialin lakkauttamisella olisi näin ollen merkittäviä kielteisiä seurauksia koko kansalaisyhteiskunnalle ja erityisesti ihmisoikeuksien suojelulle Venäjällä;

tähdentää, että näiden järjestöjen lakkauttaminen merkitsisi myös loppua Memorialin uniikeille tietokannoille ja asiakirjakokoelmille, ja katsoo, että nämä tiedostot ovat koko ihmiskunnan ainutlaatuista perintöä; korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää, että niitä suojellaan ja ne säilytetään ja että ne ovat jatkossakin kaikkien asiasta kiinnostuneiden, myös opiskelijoiden, tutkijoiden ja uhrien perheiden saatavilla; kehottaa komissiota ja EUH:ta tämän vuoksi laatimaan yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja venäläisten ihmisoikeusasiantuntijoiden kanssa miljoonien Neuvostoliiton poliittisen terrorin uhrien elävistä muistoista kattavan raportin, joka perustuisi Memorialin keräämiin todistajalausuntoihin ja tietokantoihin;

10.

tuomitsee Venäjän hallituksen ja viranomaisten edistämän historian uudelleenkirjoittamisen ja stalinismin ihannoinnin, joita on käytetty paitsi nykyisissä toimissa ihmisoikeuskeskus Memorialin lakkauttamiseksi myös lukuisissa muissa tapauksissa, kuten joukkohautojen löytäminen Sandarmohissa Karjalan tasavallassa ja siitä seurannut Memorialin paikallisjohtajan Juri Dmitrijevin poliittisin perustein annettu ja tekaistuihin syytöksiin perustuva vankeusrangaistus sekä Agnes Haikaran Kuolan niemimaan norjalaisten ja suomalaisten uudisasukkaiden traagisesta kohtalosta kirjoittaman kirjan takavarikointi; korostaa, että totalitaaristen ja autoritaaristen hallintojen uhrien muistaminen sekä kommunistien, natsien ja muiden diktatuurien tekemien rikosten tunnustaminen ja niitä koskevan tietoisuuden lisääminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan yhtenäisyyden kannalta ja jotta voidaan parantaa kykyä torjua demokratiaan kohdistuvia uudenlaisia uhkia erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa;

11.

kehottaa EU:n edustustoa ja kansallisia diplomaattiedustustoja Venäjällä seuraamaan tiiviisti Memorialin tilannetta ja siihen liittyviä oikeudenkäyntejä paikan päällä, varmistamaan, että seuranta on näkyvää, ja tarjoamaan kaiken tarvittavan tuen, mukaan lukien suora taloudellinen tuki asianajajien ja asiantuntijoiden palkkioihin, mutta myös psykososiaalinen ja lääketieteellinen tuki työntekijöille tänä äärimmäisen painostuksen aikana;

12.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita jatkamaan niiden alueella olevien Memorialin toimipisteiden tukemista; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan turvapaikan tarjoamista Venäjällä uhatuille tai kielletyille kansalaisjärjestöille ja sallimaan tarvittaessa niiden toiminnan EU:n alueelta käsin sekä myöntämään Memorialin työntekijöille ja muille uhatuille aktivisteille hätäviisumeja, jotta he voivat poistua Venäjältä ja saada väliaikaisen suojan unionista;

13.

kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ja jäsenvaltioita toteuttamaan samanmielisten maiden kanssa koordinoituja toimia Venäjän rajoittavia lakeja, politiikkaa ja toimia koskevan kansainvälisen valvonnan lisäämiseksi ja ottamaan jatkuvasti esille ja tuomitsemaan Venäjän viranomaisten toteuttamat perusvapauksien ja ihmisoikeuksien rajoitukset muun muassa korkealla tasolla toteutettavilla ja julkisilla toimilla, koordinoidulla toiminnalla, jatkuvalla valvonnalla kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeusfoorumeissa sekä säännöllisillä ihmisoikeusvaikutusten arvioinneilla, jotta varmistetaan, että Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö ei heikennä ihmisoikeustavoitteita eikä edistä suoraan tai välillisesti ihmisoikeusloukkauksia;

14.

kannustaa EU:n ja jäsenvaltioiden Venäjän-suurlähettiläitä tekemään yhteisen, julkisen solidaarisuusvierailun kansainvälisen Memorial-järjestön ja ihmisoikeuskeskus Memorialin toimistoon tuomioistuinkäsittelyjen päättymisen jälkeen;

15.

kehottaa EUH:ta jatkamaan Venäjän kansalaisyhteiskuntaan, ihmisoikeuksien puolustajiin ja riippumattomiin tiedotusvälineisiin jatkuvasti kohdistamien tukahduttamistoimien, erityisesti Memorialin äskettäisen tapauksen, esiin tuomista ja käynnistämään seuranta- ja arviointimenettelyjä kaikilla asiaankuuluvilla foorumeilla, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa, ja erityisesti lisäämään Venäjän jatkuvat kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvat tukahduttamistoimet helmikuussa 2022 alkavan YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraavan istunnon asialistalle;

16.

kehottaa EUH:ta ja komissiota seuraamaan jatkuvasti ja tiiviisti ”ulkomaisia agentteja” koskevan lain vaikutuksia, erityisesti jotta voidaan pitää yksityiskohtaista rekisteriä järjestöistä ja henkilöistä, jotka on julistettu ”ulkomaisiksi agenteiksi” ja joille on määrätty seuraamuksia, ja arvioida lakiin tehtäviä oikeudellisia muutoksia ja niiden vaikutusta Venäjän kansalaisyhteiskuntaan; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita käsittelemään järjestelmällisesti ”ulkomaisia agentteja” koskevaan lakiin ja muuhun kansalaisyhteiskuntaan ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvaan rajoittavaan lainsäädäntöön liittyviä huolenaiheita kaikissa Venäjän edustajien kanssa pidettävissä kokouksissa ja vaatimaan Venäjää kumoamaan välittömästi ”ulkomaisia agentteja” koskevan lakinsa ja saattamaan lainsäädäntönsä kansainvälisten sitoumustensa ja ihmisoikeusnormien mukaiseksi;

17.

kehottaa neuvostoa, EUH:ta ja komissiota sisällyttämään ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisen osaksi kaikkea EU:n, sen jäsenvaltioiden ja Venäjän välisiä vuoropuheluita ja yhteistoiminnan aloja sekä täyttämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevat sitoumuksensa;

18.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, kansainväliselle Memorial-järjestölle ja ihmisoikeuskeskus Memorialille sekä Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja valtionduumalle.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/120

P9_TA(2021)0510

Kuuban tilanne ja erityisesti José Daniel Ferrerin, Naiset valkoisissa -ryhmän Aymara Nieton, Maykel Castillon, Luis Roblesin, Félix Navarron, Luis Manuel Oteron, pastori Lorenzo Fajardon, Andy Dunier Garcían ja Yunior García Aguileran tapaukset

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 Kuuban tilanteesta ja erityisesti José Daniel Ferrerin, Naiset valkoisissa -ryhmän Aymara Nieton, Maykel Castillon, Luis Roblesin, Félix Navarron, Luis Manuel Oteron, pastori Lorenzo Fajardon, Andy Dunier Garcían ja Yunior García Aguileran tapauksista (2021/3019(RSP))

(2022/C 251/12)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kuubasta ja erityisesti 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman hallituksen mielenosoituksiin ja kansalaisiin Kuubassa kohdistamista tukahduttamistoimista (1),

—	ottaa huomioon poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja Kuuban välillä joulukuussa 2016 allekirjoitetun sopimuksen, jota on sovellettu väliaikaisesti 1. marraskuuta 2017 lähtien (2),

—	ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 14. marraskuuta 2021 antaman julkilausuman päätöksestä peruuttaa uutistoimisto EFE:n toimittajien lehdistöluvat,

—	ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja -välineet,

—	ottaa huomioon Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan ja sananvapautta käsittelevän erityisraportoijan 29. marraskuuta 2021 antaman julkilausuman valtion sortotoimista, jotka estivät 15. marraskuuta 2021 kokoon kutsutun kansalaismarssin Kuubassa,

—	ottaa huomioon useiden taiteilijoiden yhdessä PEN Internationalin, PEN American yhteydessä toimivan Artists at Risk Connection -järjestön (ARC) ja Human Rights Watchin 8. joulukuuta 2021 antaman julkilausuman taiteilijoihin kohdistettujen vastatoimien lopettamiseksi Kuubassa,

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuoli Kuuba on,

—	ottaa huomioon EUH:n Amerikan asioista vastaavan varapääjohtajan 10. toukokuuta 2021 päivätyn kirjeen kansalaisyhteiskunnan edustajille näiden osallistumisesta poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoon (ARES(2021)247104),

—	ottaa huomioon ”kansalaisyhteiskunnan järjestön” määritelmän Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUR-Lex),

—	ottaa huomioon Kuuban perustuslain ja rikoslain,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 2021 saarella järjestettiin yli 50 kaupungissa suuria mielenosoituksia, joissa osoitettiin rauhanomaisesti mieltä vaikean sosiaalis-taloudellisen kriisin, lääkkeiden ja muiden välttämättömien hyödykkeiden jatkuvan puutteen ja ihmisoikeuksien järjestelmällisen rajoittamisen johdosta; ottaa huomioon, että nämä epäkohdat covid-19:n rinnalla ovat lisänneet vaatimuksia kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista sekä demokratiasta; ottaa huomioon, että vastauksena mielenosoituksiin Kuuban hallitus on järjestelmällisesti kohdistanut toimia muun muassa mielenosoittajia, poliittisia toisinajattelijoita, uskonnollisia johtajia, ihmisoikeusaktivisteja ja riippumattomia taiteilijoita vastaan ja että osa heistä on saanut Saharov-palkinnon rauhanomaisesta demokratia- ja ihmisoikeusaktivismista; ottaa huomioon, että tietojen mukaan useita kymmeniä on pidätetty mielivaltaisesti, otettu kiinni tai asetettu kotiarestiin jatkuvan valvonnan alaiseksi ja heitä vastaan on nostettu tekaistuja ja läpeensä vääristettyjä rikossyytteitä;

ottaa huomioon, että José Daniel Ferrer, Naiset valkoisissa -ryhmän Aymara Nieto, Maykel Castillo, Luis Robles, Félix Navarro, Luis Manuel Otero, pastori Lorenzo Rosales Fajardo, Andy Dunier García ja Yunior García Aguilera ovat vain muutamia esimerkkejä sadoista kuubalaisista, joita Kuuban hallinto sortaa ja kohtelee väärin;

ottaa huomioon, että mielivaltaisesti vangitut henkilöt joutuvat jatkuvaan eristykseen, jossa käytetään myös rangaistussellejä, heitä kidutetaan julmasti ja kohdellaan epäinhimillisesti ja halventavasti eikä heillä ole mahdollisuutta olla yhteydessä asianajajiin ja saada asianmukaista lääketieteellistä hoitoa; ottaa huomioon, että osa heistä on pidätettynä kaukana kodeistaan sijaitsevissa vankiloissa, mikä estää perheitä vierailemasta heidän luonaan; ottaa huomioon, että useilla pidätetyillä on terveysongelmia, mikä tekee heidän vapauttamisestaan erityisen kiireellistä;

ottaa huomioon, että monet muut, jotka ovat paenneet tai jotka on pakotettu lähtemään maasta, eivät ole saaneet palata ja pysyvät maanpaossa lähitulevaisuudessa; ottaa huomioon, että neljä YK:n raportoijaa on jo tuominnut toisinajattelijoiden pakollista maasta poistumista koskevan rikoksen Kuubassa;

ottaa huomioon, että Archipiélago-foorumi ja muut kansalaisyhteiskunnan ryhmät pyysivät 21. syyskuuta 2021 julkisesti ja avoimesti toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa järjestää 15. marraskuuta 2021 rauhanomaisen mielenosoituksen ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja poliittisten vankien vapauttamisen puolesta maassa; ottaa huomioon, että Kuuban viranomaiset kielsivät suunnitellut mielenosoitukset ja pitivät niitä laittomina eivätkä tunnustaneet mielenosoitusten perusteeksi esitettyjen syiden oikeutusta;

ottaa huomioon, että ennen 15. marraskuuta 2021 pidettäviksi suunniteltuja rauhanomaisia mielenosoituksia Kuuban viranomaiset peruuttivat espanjalaisen uutistoimisto EFE:n puolesta maassa työskentelevien toimittajien lehdistöluvat selkeänä toimenpiteenä, jolla pysäytetään saarelta tulevien avointen ja paikkansapitävien uutisten virta;

ottaa huomioon, että Kuuban valtiolla on velvollisuus tunnustaa, suojella ja varmistaa oikeus rauhanomaiseen kokoontumiseen ja sananvapauteen ilman poliittisiin näkemyksiin perustuvaa syrjintää; katsoo, että on olennaisen tärkeää, että valtion lainvalvontaviranomaiset noudattavat tiukasti kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja laillisuus-, poikkeus-, suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatteita noudattaen;

ottaa huomioon, että parlamentti antoi 5. heinäkuuta 2017 hyväksyntänsä poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevalle sopimukselle selkein ehdoin, jotka liittyvät ihmisoikeuksien ja demokratian parantamiseen Kuubassa ja joihin sisältyy keskeyttämislauseke, jos ihmisoikeusmääräyksiä rikotaan; ottaa huomioon, että EU ja Kuuba pitivät 26. helmikuuta 2021 kolmannen virallisen ihmisoikeusvuoropuhelunsa EU:n ja Kuuban välistä poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaisesti; ottaa huomioon, että osapuolet keskustelivat rauhanomaisesta kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta; ottaa huomioon, että EU painotti ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, että on tärkeää antaa kaikille kansalaisille mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja yhdistysten kautta; ottaa huomioon, että EU muistutti, että ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden velvoitteita on noudatettava;

katsoo, että mihin tahansa poliittiseen vuoropuheluun on sisällyttävä riippumattoman kansalaisyhteiskunnan ja kaikkien oppositiota edustavien poliittisten toimijoiden suora ja tiivis osallistuminen ilman rajoituksia, kuten poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä tehdyn sopimuksen 36 artiklassa korostetaan;

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti tuominnut Kuubassa tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset korostaen vuonna 2016 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Kuuban välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen, jossa Kuuban hallitus sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeuksia, 1 artiklan 5 kohdan, 2 artiklan c kohdan, 5 artiklan, 22 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan määräysten rikkomista;

ottaa huomioon, että parlamentti on myöntänyt mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon kuubalaisille aktivisteille kolme kertaa: Oswaldo Payálle vuonna 2002, Naiset valkoisissa -ryhmälle vuonna 2005 ja Guillermo Fariñasille vuonna 2010; ottaa huomioon, että Saharov-palkinnon saajia ja heidän omaisiaan häiritään ja pelotellaan edelleen säännöllisesti ja heitä estetään lähtemästä maasta ja osallistumasta kansainvälisiin tapahtumiin; ottaa huomioon, että Saharov-palkinnon saajat Berta Soler, joka on Naiset valkoisissa -ryhmän johtaja, ja Guillermo Fariñas, lähettivät 8. joulukuuta 2021 unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjeen, jossa he ehdottivat, että heidän palkintonsa peruutettaisiin, jos Euroopan ulkosuhdehallinto jatkaa lähitulevaisuudessa kansalaisyhteiskunnan hylkäämistä samalla kun Kuubassa tehdään rikoksia ihmisyyttä vastaan; ottaa huomioon, että 9. joulukuuta 2021 Guillermo Fariñas siepattiin ja vietiin vasten tahtoaan sairaalaan;

tuomitsee mitä jyrkimmin muun muassa mielenosoittajiin, poliittisiin toisinajattelijoihin, uskonnollisiin johtajiin, ihmisoikeusaktivisteihin ja riippumattomiin taiteilijoihin kohdistuvat järjestelmälliset väärinkäytökset, mukaan lukien mielivaltaiset pidätykset ja heidän liikkumistaan ja viestintäänsä koskevat rajoittavat väärinkäytökset, kuten kotiarestit ja valvonnan, sekä Kuuban hallituksen harjoittaman kidutuksen ja huonon kohtelun;

kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta José Daniel Ferrerin, Naiset valkoisissa -ryhmään kuuluvan Aymara Nieton, Maykel Castillon, Luis Roblesin, Félix Navarron, Luis Manuel Oteron, pastori Lorenzo Rosales Fajardon ja Andy Dunier Garcían sekä kaikki ne henkilöt, jotka on pidätetty siksi, että he ovat käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumiseen; kehottaa Kuuban viranomaisia luopumaan perusteettomista rikossyytteistä ja sallimaan maanpaossa olevien, esimerkiksi Yunior Garcían, palata maahansa; tuomitsee sen, että Kuuban hallitus käyttää järjestelmällisiä maastakarkotuksia, jotka perustuvat henkilökohtaisiin syihin; tuomitsee Saharov-palkinnon saajan Guillermo Fariñasin äskettäisen sieppauksen ja mielivaltaisen pidättämisen ja kehottaa lopettamaan mielivaltaiset pidätykset ja häirinnän, joita häneen kohdistetaan säännöllisesti ja jatkuvasti vaikka hänet äskettäin vapautettiinkin;

tuomitsee Kuuban viranomaisten harjoittaman kidutuksen sekä epäinhimillisen, halventavan ja huonon kohtelun; vaatii pikaista ja puolueetonta tutkintaa ja välittömän pääsyn sallimista perheenjäsenille sekä uhreille mahdollisuutta saada valitsemaansa sairaanhoitoa;

kehottaa takaamaan uskottavan oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja kehottaa varmistamaan, että vapautensa menettäneillä henkilöillä on mahdollisuus turvautua riippumattomaan asianajajaan;

kehottaa Kuuban viranomaisia lopettamaan välittömästi sortopolitiikan, jolla ylläpidetään pelon kulttuuria ja estetään kaikenlainen vuoropuhelu sekä sananvapaus ja kokoontumisvapaus; tuomitsee Kuuban jatkuvat sorto- ja pelottelustrategiat, joilla pyritään estämään kaikki demokratiaa edistävät kansalaisyhteiskunnan aloitteet, kuten 15. marraskuuta 2021 järjestettäväksi suunniteltu kansalaismarssi, joka jäi toteutumatta uhkailuista, häirinnästä, sieppauksista, pidätyksistä ja useista muista siviileihin kohdistetuista tukahduttamistoimista johtuen; korostaa, että perusoikeuksia, kuten sananvapautta, yhdistymisvapautta ja kokoontumisvapautta, on aina vaalittava ja kunnioitettava; kehottaa Kuuban viranomaisia varmistamaan ja takaamaan oikeuden sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen kaikkina aikoina sallimalla rauhanomaiset mielenosoitukset maassa;

vaatii Kuuban viranomaisia varmistamaan, että väestön taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat, jotta voidaan vastata kansalaisten tarpeeseen, joka koskee elintarvikkeiden ja lääkkeiden parempaa saatavuutta, ja vastata tehokkaasti covid-19-pandemiaan;

kehottaa Kuuban viranomaisia sallimaan välittömästi mielipiteen- ja sananvapautta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle ja ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle pääsyn maahan Kuuban ihmisoikeustilanteen dokumentoimiseksi;

kehottaa jälleen jäsenvaltioita, EUH:ta ja sen Kuuban-edustustoa tuomitsemaan jyrkästi ja julkisesti Ferrerin, Nieton, Castillon, Oteron, Roblesin, Navarron, pastori Rosales Fajardon, García Lorenzon ja satojen rauhanomaisten mielenosoittajien mielivaltaiset pidätykset ja eristämisen 11. heinäkuuta 2021 ja 15. marraskuuta 2021 järjestettyjen mielenosoitusten seurauksena ja ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi; lähettää voimakkaan tuenilmauksen maasta karkotetuille taiteilijoille sekä kaikille niille toimittajille, ihmisoikeuksien puolustajille ja yhteiskunnallisille ja poliittisille aktivisteille, jotka on pakotettu lähtemään Kuubasta, esimerkiksi García Aguileralle;

pyytää Kuuban viranomaisia sallimaan EU:n edustuston ja jäsenvaltioiden edustajien sekä riippumattomien ihmisoikeusjärjestöjen pääsyn seuraamaan oikeudenkäyntejä ja vierailemaan niiden satojen aktivistien ja tavallisten kuubalaisten luona, jotka ovat edelleen vangittuina siksi, että he ovat käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen ja kokoontumisvapauteen, mukaan lukien henkilöt, joita syytetään rikoslain säännösten nojalla esimerkiksi ”oikeuden halventamisesta”, ”vastarinnasta” ja ”rikokseen yllyttämisestä”;

10.

kehottaa Kuuban hallitusta mukauttamaan ihmisoikeuspolitiikkansa niiden kansainvälisten normien mukaiseksi, jotka on määritelty Kuuban allekirjoittamissa peruskirjoissa, julistuksissa ja kansainvälisissä asiakirjoissa, ja sallimaan kansalaisyhteiskunnan ja oppositiota edustavien poliittisten toimijoiden aktiivisen osallistumisen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään ilman rajoituksia samalla kun taataan ja pannaan täytäntöön perusvapaudet; kehottaa Kuuban viranomaisia kuuntelemaan kansalaistensa ääntä ja osallistumaan demokraattiseen kansalliseen prosessiin;

11.

tuomitsee uutistoimisto EFE:n lehdistöluvan mielivaltaisen peruuttamisen ja kaiken kansainvälisten ja kuubalaisten kirjeenvaihtajien työn mielivaltaisen rajoittamisen;

12.

muistuttaa tukevansa voimakkaasti Kuuban ihmisoikeuksien puolustajia ja heidän työtään; kehottaa kaikkia jäsenvaltioiden edustajia Kuuban viranomaisten luokse tekemiensä vierailujen aikana ottamaan esille ihmisoikeuskysymykset ja lisäämään tukeaan aidolle ja riippumattomalle kansalaisyhteiskunnalle sekä tapaamaan Saharov-palkinnon saajat vieraillessaan Kuubassa, jotta varmistetaan EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukainen soveltaminen sisäisesti ja ulkoisesti ja vahvistetaan siten riippumattoman kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumista ja parannetaan ihmisoikeuksien puolustajien työtä; pitää valitettavana, että Kuuban ja Euroopan riippumattoman kansalaisyhteiskunnan edustajat on suljettu vuoropuhelun ulkopuolelle, vaikka näiden osallistumisesta on määrätty sitovasti poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevassa sopimuksessa; pitää valitettavana, että EUH:n ja Euroopan parlamentin näkemykset ja politiikat eroavat toisistaan Kuuban kohdalla, ja kehottaa painokkaasti EUH:ta olemaan hylkäämättä Kuuban kansalaisyhteiskuntaa;

13.

pitää erittäin valitettavana, että Kuuban viranomaiset eivät salli Euroopan parlamentin, sen valtuuskuntien ja joidenkin poliittisten ryhmien vierailla Kuubassa, vaikka parlamentti on antanut hyväksyntänsä poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemiselle; kehottaa viranomaisia sallimaan välittömästi pääsyn maahan;

14.

korostaa kaikkien osapuolten velvollisuutta noudattaa poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen ja 5. heinäkuuta 2017 annetun päätöslauselman sitovia määräyksiä; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan unionin ja Kuuban kansalaisyhteiskunnan välistä vuoropuhelua rahoitusmahdollisuuksista on käytävä ainoastaan riippumattomien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa varmistaen, että mahdollisesti myönnettävällä rahoituksella ei rahoiteta Kuuban hallintoa ja että sillä halutaan parantaa Kuuban väestön elintasoa;

15.

pitää valitettavana, että hyväksytystä poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevasta sopimuksesta huolimatta demokratian ja ihmisoikeuksien tilanne ei ole parantunut vaan se on päin vastoin heikentynyt vakavasti; muistuttaa, että poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen perusteella Kuuban on noudatettava oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteita ja vakiinnutettava ne; pitää erittäin valitettavana, että kaikki edellä mainitut tapaukset merkitsevät uusia ja pysyviä sopimusrikkomuksia;

16.

kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään pakotteita henkilöille, jotka ovat vastuussa Kuuban jatkuvista ihmisoikeusloukkauksista;

17.

muistuttaa, että poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä tehdyssä sopimuksessa on ihmisoikeuslauseke, joka on EU:n kansainvälisten sopimusten vakiomuotoinen olennainen osa ja joka mahdollistaa sopimuksen soveltamisen keskeyttämisen, jos ihmisoikeuksia koskevia määräyksiä rikotaan;

18.

toistaa Euroopan unionille esittämänsä kehotuksen käynnistää 85 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltaminen ja kutsua välittömästi koolle sekakomitea, koska Kuuban hallitus rikkoo sopimusta, mikä muodostaa ”erityisen kiireellisen tapauksen”, mikä voi johtaa sopimuksen soveltamisen keskeyttämiseen jatkuvien, vakavien ja aineellisten demokraattisten periaatteiden rikkomisen vuoksi ja sen vuoksi, että kaikkia ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettuja perusihmisoikeuksia ja -vapauksia ei kunnioiteta, vaikka ne ovat olennainen osa sopimusta 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja että niihin ei ole puututtu lukuisista kehotuksista huolimatta;

19.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Kuuban hallitukselle ja kansalliskokoukselle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön maiden hallituksille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0389.

(2) EUVL L 337 I, 13.12.2016, s. 1.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/124

P9_TA(2021)0511

Pakkotyö ja ympäristömielenosoitukset Serbiassa sijaitsevalla Linglongin tehtaalla

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 pakkotyöstä Linglongin tehtaalla ja ympäristömielenosoituksista Serbiassa (2021/3020(RSP))

(2022/C 251/13)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Serbiasta,

—	ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (1), joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2013, sekä Serbian ehdokasmaa-aseman,

—	ottaa huomioon komission 19. lokakuuta 2021 antaman Serbiaa koskevan vuoden 2021 kertomuksen (SWD(2021)0288),

—	ottaa huomioon kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset,

—	ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,

—	ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.	katsoo, että Serbiaa, samoin kuin kaikkia maita, jotka pyrkivät EU:n jäsenvaltioksi, on arvioitava sen omien ansioiden perusteella, kun on kyse liittymisen edellyttämien kriteerien ja yhteisten arvojen täyttämisestä, täytäntöönpanosta ja noudattamisesta;

B.	toteaa, että demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n perusarvoja, jotka muodostavat laajentumis- sekä vakautus- ja assosiaatioprosessien ytimen; katsoo, että tarvitaan huomattavia uudistuksia, jotta voidaan vastata näillä alueilla vielä jäljellä oleviin merkittäviin haasteisiin;

C.	ottaa huomioon, että Serbian on saavutettava peruuttamatonta näyttöä ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, ylläpitämisessä ja puolustamisessa;

D.	katsoo, että sananvapaus ja tiedotusvälineiden riippumattomuus ovat edelleen vakavia huolenaiheita, joihin on puututtava ensisijaisesti;

ottaa huomioon, että Serbia tekee yhä useammin sopimuksia merkittävien kiinalaisten teollisuudentoimijoiden kanssa ja myöntää Kiinalle yhä enemmän erioikeuksia myös silloin, kun ne ovat vastoin EU:n oikeutta; ottaa huomioon, että Belgradin ja Pekingin välinen sopimus ulkomaalaisten työllistämisestä mahdollistaa Kiinan työlainsäädännön soveltamisen Serbiassa; ottaa huomioon, että maaliskuussa 2021 lehdistössä raportoitiin työntekijöiden huonosta kohtelusta kiinalaisessa Zijin Mining -yrityksessä, joka otti haltuunsa kuparikaivoksen Itä-Serbiassa vuonna 2018, ja että tietojen mukaan työntekijöiltä vietiin passit ja he joutuivat asumaan kehnoissa oloissa;

ottaa huomioon, että Zrenjaninissa Serbian pohjoisosassa toimivaa kiinalaista Linglong Tire -rengastuotantoyritystä vastaan on esitetty vakavia syytöksiä, jotka koskevat 500 vietnamilaisen työntekijän työoloja; ottaa huomioon, että syytökset koskevat muun muassa ihmisoikeusloukkauksia, ihmiskauppaa ja olosuhteita, jotka voivat vaarantaa ihmisten terveyden ja hengen; toteaa, että työntekijöiden passit takavarikoitiin; ottaa huomioon, että Linglong Tire -tehtaan työntekijöiden työsopimukset sisältävät sääntöjenvastaisuuksia, jotka osoittavat työntekijöiden hyväksikäyttöä tapahtuneen palkkauksen, lomien ja työajan osalta vastoin Serbiassa sovellettavaa työlainsäädäntöä;

ottaa huomioon, että Serbiassa on äskettäin raportoitu laajalle levinneistä ympäristömielenosoituksista, jotka liittyvät kansanäänestystä ja kansalaisaloitteita koskevan lain ja maan pakkolunastusta koskevan lain hyväksynnän kiireellisyyteen; ottaa huomioon, että viimeksi mainitun lain katsotaan tarjoavan tilaisuuksia kiistanalaisille ulkomaisille investointihankkeille, joilla on vakavia ympäristövaikutuksia, kuten Rio Tinto -kaivokselle; toteaa, että Serbian kansalaiset käyttivät perustavaa laatua olevaa ihmisoikeuttaan rauhanomaiseen kokoontumiseen; ottaa huomioon, että on esitetty vakavia syytöksiä, joiden mukaan poliisivoimat ovat rikkoneet velvollisuuttaan suojella kansalaisten henkeä, oikeuksia ja vapauksia sekä turvata oikeusvaltio; ottaa huomioon, että poliisi käytti paljon voimakeinoja ja pidätti useita mielenosoittajia; ottaa huomioon, että tunnistamattomat aseistetut ryhmät ja mellakoitsijat hyökkäsivät mielenosoittajia vastaan myös puskutraktorein;

ottaa huomioon, että Serbian hallitus päätti vetää maan pakkolunastusta koskevan lain pois parlamentaarisesta menettelystä sen jälkeen, kun presidentti oli palauttanut sen käsiteltäväksi uudelleen; ottaa huomioon, että hallitus aikoo analysoida lakia ja tehdä siihen muutoksia laajan julkisen keskustelun jälkeen; ottaa huomioon, että kansalliskokous hyväksyi 10. joulukuuta 2021 kansanäänestystä ja kansalaisaloitetta koskevaan lakiin muutoksia, jotka koskevat allekirjoitusten varmentamista ja allekirjoitusten todentamismaksun poistamista;

I.	ottaa huomioon, että niin Linglong Tire -tehtaaseen kuin ympäristömielenosoituksiin liittyy väitteitä tiedotusvälineiden työntekijöihin, aktivisteihin, kansalaisyhteiskunnan järjestöihin ja kansalaisjärjestöihin kohdistuvista fyysisistä hyökkäyksistä ja pelottelusta;

J.	ottaa huomioon, että Serbian kanssa käytävien liittymisneuvottelujen neljäs osio avattiin 14. joulukuuta 2021 hallitustenvälisessä konferenssissa;

ilmaisee syvän huolensa kiinalaisen Linglong Tire -tehtaan rakennustyömaalla Serbiassa väitetysti tapahtuvista noin 500 vietnamilaisen pakkotyöstä, ihmisoikeuksien rikkomisesta ja ihmiskaupasta;

kehottaa Serbian viranomaisia tutkimaan tapauksen huolellisesti ja varmistamaan, että tehtaassa kunnioitetaan perusihmisoikeuksia ja erityisesti työntekijöiden oikeuksia, ja esittämään tutkintansa päätelmät EU:lle sekä saattamaan syylliset vastuuseen teoistaan; kehottaa Serbian viranomaisia sallimaan kansalaisjärjestöille, kansalaisyhteiskunnan järjestöille, EU-virkamiehille ja muiden kansainvälisten järjestöjen virkamiehille vapaan, tarkoituksenmukaisen ja esteettömän pääsyn Zrenjaninissa sijaitsevalle Linglong Tire -tehtaalle ja vietnamilaisten työntekijöiden majoitustiloihin; kehottaa Euroopan unionin Serbian-edustustoa seuraamaan tiiviisti näitä prosesseja ja 500 vietnamilaisen työntekijän kohtaloa;

kehottaa Serbiaa mukauttamaan lainsäädäntöään paremmin EU:n työlainsäädäntöön, hyväksymään lakko-oikeutta koskevan uuden lain, puuttumaan pimeään työhön ja muuttamaan tarkastusten valvontaa koskevaa lakia, jotta se olisi Serbian ratifioimien asiaankuuluvien ILO:n yleissopimusten mukainen;

ilmaisee syvän huolensa vakavista korruptio- ja oikeusvaltio-ongelmista ympäristöalalla sekä infrastruktuurihankkeiden yleisestä avoimuuden puutteesta ja niiden ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista, mukaan lukien Kiinan ja myös Rio Tinton kaltaisten monikansallisten yritysten investoinnit ja lainat; panee tässä yhteydessä merkille EU:n liittymisneuvottelujen neljännen osion ”Vihreä toimintaohjelma ja kestävät yhteydet” avaamisen; kehottaa EU:ta ja Serbian viranomaisia seuraamaan ympäristömielenosoituksissa esiin tuotuja oikeutettuja huolenaiheita ja puuttumaan näihin ongelmiin kiireellisesti neuvottelujen aikana;

on huolissaan Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta Serbiassa ja koko Länsi-Balkanilla; kehottaa Serbiaa vahvistamaan oikeudellisia vaatimustenmukaisuusnormeja Kiinan liiketoimintaa varten; korostaa, että Serbian työ- ja ympäristölainsäädäntöä olisi sovellettava myös maassa toimiviin kiinalaisiin yrityksiin;

ilmaisee syvän huolensa ääri- ja mellakoitsijaryhmien lisääntyvästä väkivallasta rauhanomaisissa ympäristömielenosoituksissa; pitää poliisin mielenosoittajiin kohdistamaa voimankäyttöä valitettavana; tuomitsee mellakoitsijoiden väkivaltaisen käyttäytymisen rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan; tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen rauhanomaista kokoontumista koskevan perusoikeuden loukkaamisen; korostaa, että kokoontumisvapaus on ihmisoikeus; kehottaa Serbian viranomaisia tutkimaan asianmukaisesti viimeaikaiset joukkomielenosoitukset, joissa poliisivoimien väitetään ylittäneen valtansa tai jättäneen suojelematta mielenosoittajia väkivallalta ja jättäneen suojelematta mielenosoittajien ihmisoikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen; kehottaa Serbian viranomaisia tuomitsemaan julkisesti näiden mellakoitsijoiden toimet mielenosoittajia vastaan;

tuomitsee tässä yhteydessä myös mellakoitsijaryhmien roolin tuomittua sotarikollista Ratko Mladićia esittävän seinämaalauksen suojelemisessa Belgradissa sekä tähän liittyvät välikohtaukset, jotka ovat paljastaneet mellakoitsijoiden ja poliisin läheiset yhteydet; on huolissaan viranomaisten ilmeisestä haluttomuudesta varmistaa seinämaalauksen pysyvä poistaminen, mikä on vuokralaisten toiveiden ja virallisten kunnallisten päätösten vastaista;

on huolissaan siitä, että kansanäänestystä ja kansalaisaloitetta koskevasta laista sekä maan pakkolunastusta koskevan lain muutoksista käytävään avoimeen keskusteluun on käytettävissä vain vähän aikaa ja mahdollisuuksia; panee merkille päätöksen vetää pois maan pakkolunastusta koskeva laki samoin kuin kansanäänestystä ja kansalaisaloitetta koskevaan lakiin hyväksytyt muutokset ja käsitellä niitä uudelleen;

pitää valitettavana pitkällä aikavälillä havaittuja suuntauksia tiedotusvälineiden puolueellisuuteen ja valtion virkamiesten, poliisin ja puoluepoliitikkojen toiminnan välisten rajojen hämärtymistä; pitää valitettavana, että tiedotusvälineiden vapaus on heikentynyt ja että opposition jäseniin, riippumattomiin intellektuelleihin, kansalaisjärjestöihin, toimittajiin ja tunnettuihin henkilöihin kohdistuva loukkaava kielenkäyttö, pelottelu ja jopa vihapuhe ovat lisääntyneet myös vallassa olevien puolueiden jäsenten taholta, joiden velvollisuus toimia kunnioittavasti kaikkia tiedotusvälineiden edustajia kohtaan on äärimmäisen tärkeä; kehottaa Serbian viranomaisia toteuttamaan välittömästi toimenpiteitä sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden takaamiseksi ja varmistamaan näiden tapausten asianmukaisen tutkinnan;

10.

panee huolestuneena merkille, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen työ tapahtuu ympäristössä, jossa arvostelua ei siedetä; pitää valitettavina hallituksen tukemalla televisiokanavalla tapahtuneita viimeaikaisia hyökkäyksiä Serbian yhdistyneen opposition johtajaa Marinika Tepićia vastaan hänen etnisen alkuperänsä perusteella; kehottaa Serbian viranomaisia torjumaan kansalaisyhteiskunnan ja riippumattomien tiedotusvälineiden toimintamahdollisuuksien kaventumista ja varmistamaan, että ne voivat toimia ilman minkäänlaisia rajoituksia, mukaan lukien näiden organisaatioiden pelottelu tai kriminalisointi; kehottaa viranomaisia edistämään mahdollisimman pian ilmapiiriä, joka edistää kaikkien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen työtä;

11.

kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa vahvistamaan yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja riippumattomien tiedotusvälineiden kanssa ja lisäämään tukeaan niille paikan päällä; toistaa tukevansa demokraattisten eurooppalaisten poliittisten säätiöiden työtä Serbian demokraattisten prosessien vahvistamiseksi ja uuden sukupolven poliittisten johtajien tukemiseksi;

12.

kehottaa Serbian hallitusta keskittymään tehokkaisiin ja varmennettavissa oleviin perustavanlaatuisiin uudistuksiin ja keskittymään rakenteellisiin uudistuksiin ja puutteisiin oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien, tiedotusvälineiden vapauden, korruption torjunnan sekä demokraattisten instituutioiden toiminnan ja julkishallinnon aloilla;

13.

suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n jäsenyys on edelleen Serbian strateginen tavoite ja että se on yksi hallituksen painopisteistä; kannustaa Serbian viranomaisia viestimään aktiivisemmin ja yksiselitteisemmin sitoutumisestaan EU:n arvoihin julkisessa keskustelussa ja odottaa Serbialta selkeää ja yksiselitteistä sitoutumista sekä sanoin että teoin EU:hun liittymistä koskevien velvoitteidensa täyttämiseen näkyvällä ja todennettavalla tavalla;

14.

odottaa, että neuvottelujen aloittaminen neljännestä osiosta, joka koskee vihreää toimintaohjelmaa ja kestäviä yhteyksiä (luvut 14, 15, 21 ja 27), toteutetaan siten, että EU:n normien täysimääräinen täytäntöönpano alkaa uudella innolla;

15.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Serbian presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL L 278, 18.10.2013, s. 16.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/127

P9_TA(2021)0512

Perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaate Sloveniassa, erityisesti Euroopan syyttäjänviraston syyttäjien nimittämisen viivästyminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta Sloveniassa, erityisesti Euroopan syyttäjänviraston syyttäjien nimittämisen viivästymisestä (2021/2978(RSP))

(2022/C 251/14)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 86 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,

—	ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

—	ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 julkaistun komission oikeusvaltiokertomuksen 2020 (COM(2020)0580) ja 20. heinäkuuta 2021 julkaistun komission oikeusvaltiokertomuksen 2021 (COM(2021)0700),

—	ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman komission oikeusvaltiokertomuksesta 2020 (1),

—	ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (2),

—	ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (3) (oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus),

—	ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (4),

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 17. marraskuuta 2021 päivätyn virkamatkaraportin Sloveniaan EU:n arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista 13.–15. lokakuuta 2021 tarkastelemaan lähetetyn tilapäisen valtuuskunnan matkasta,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia käsittelevän seurantaryhmän työn,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin täysistunnossa 25. marraskuuta 2020 käydyn keskustelun Unkarin puuttumisesta tiedotusvälineiden toimintaan Sloveniassa ja Pohjois-Makedoniassa,

—

ottaa huomioon komission 15. helmikuuta, 29. huhtikuuta ja 23. kesäkuuta 2021 Slovenian oikeusministerille lähettämät kirjeet, joissa tuodaan esille tiettyjä kahden valtuutetun Euroopan syyttäjän meneillään olleen kansallisen nimitysmenettelyn loppuunsaattamiseen liittyviä huolenaiheita ja joiden mukaan kansallista menettelyä ei ollut toteutettu asianmukaisesti,

—	ottaa huomioon Slovenian tasavallan ulkoasiainministerin oikeusasioista vastaavalle komission jäsenelle 4. toukokuuta 2020 lähettämän kirjeen, jossa hän esittää näkemyksensä komission ensimmäisen vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen laatimisesta,

—	ottaa huomioon Slovenian tasavallan pääministerin komission puheenjohtajalle 23. helmikuuta 2021 Slovenian EU-puheenjohtajakautta valmisteltaessa lähettämän kirjeen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisesti unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja että nämä ovat kaikille jäsenvaltioille yhteisiä arvoja, joita unionin ja jokaisen yksittäisen jäsenvaltion on vaalittava kaikessa toiminnassaan;

huomauttaa, että oikeusvaltioperiaate on yksi unionin perustana olevista yhteisistä arvoista; toteaa, että perussopimusten nojalla komission vastuulla on yhdessä parlamentin ja neuvoston kanssa taata oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen unionin perusarvona ja varmistaa, että EU:n oikeutta, arvoja ja periaatteita kunnioitetaan ja noudatetaan;

C.	toteaa, että tehokas, riippumaton ja puolueeton oikeusjärjestelmä on oikeusvaltion keskeinen edellytys, ja sen avulla varmistetaan kansalaisten perusoikeuksien ja kansalaisvapauksien suojelu EU:ssa;

ottaa huomioon, että asetus (EU) 2017/1939 EPPOn perustamisesta 22 jäsenvaltion, mukaan lukien Slovenia, tiiviimmän yhteistyön perusteella hyväksyttiin 12. lokakuuta 2017 ja se tuli voimaan 20. marraskuuta 2017; ottaa huomioon, että EPPOlla on unionin riippumattomana ja hajautettuna syyttäjänvirastona toimivalta tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia, kuten petoksia, korruptiota ja vakavia rajat ylittäviä alv-petoksia, ja asettaa niiden tekijöitä syytteeseen ja saattaa heitä tuomittaviksi;

huomauttaa, että EPPO on organisoitu sekä keskustasolla että kansallisella tasolla; toteaa, että hajautettu taso koostuu osallistuvissa EU-maissa toimivista valtuutetuista Euroopan syyttäjistä, jotka käsittelevät tapauksia ja toteuttavat tutkinta- ja syytetoimia kotijäsenvaltioissaan; toteaa, että valtuutetut Euroopan syyttäjät ovat olennainen osa EPPOa ja siten toiminnallisesti ja oikeudellisesti riippumattomia toteuttaessaan EPPOn toimivaltaan kuuluviin rikoksiin liittyviä tutkinta- ja syytetoimia;

ottaa huomioon, että EPPO alkoi hoitaa sille asetuksella (EU) 2017/1939 annettuja tutkinta- ja syyttämistehtäviä 1. kesäkuuta 2021; toteaa, että kuhunkin jäsenvaltioon piti nimittää vähintään kaksi valtuutettua Euroopan syyttäjää ennen 1 päivää kesäkuuta 2021; ottaa huomioon, että Slovenia nimitti viimeisenä osallistuvana maana ja selvästi myöhässä kaksi valtuutettua syyttäjää 22. marraskuuta 2021; huomauttaa, että Slovenian hallituksen mukaan nämä nimitykset ovat vain väliaikaisia siihen saakka, että kansallinen valintamenettely on saatu päätökseen; ottaa huomioon, että EPPOn kollegio nimitti kaksi valtuutettua Euroopan syyttäjää Sloveniasta 24. marraskuuta 2021 viiden vuoden kaudeksi; huomauttaa, että jäsenvaltio ei saa ilman Euroopan pääsyyttäjän suostumusta erottaa valtuutettua Euroopan syyttäjää tai ryhtyä kurinpitotoimiin häntä vastaan syistä, jotka liittyvät hänen EPPO-asetuksen mukaisiin velvollisuuksiinsa;

toteaa, että sen jälkeen, kun mainitut kaksi valtuutettua syyttäjää oli nimitetty EPPOon, oikeusministeri ilmoitti pääministerin kanslian laatimasta ja nopeutetussa menettelyssä ilman tavanomaista asiantuntijoiden kuulemista hyväksytystä lakimuutoksesta, jolla oikeusministeriölle annettaisiin harkintavalta esittää ehdokkaita siinä tapauksessa, että julkisessa haussa ei saada riittävää määrää ehdokkaita, jolloin valtaa siirrettäisiin syyttäjäneuvostolta hallitukselle;

H.	ottaa huomioon, että samaan lakimuutokseen sisältyy siirtymäsäännöksiä, joiden nojalla EPPOon nimitettyjä valtuutettuja syyttäjiä voitaisiin vaihtaa kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta;

toteaa, että yleiset syyttäjät ovat olennainen osa oikeusjärjestelmää ja heillä on keskeinen rooli oikeusvaltioperiaatteen turvaamisessa; pitää olennaisen tärkeänä, että yleiset syyttäjät ovat riippumattomia ja voivat hoitaa tehtävänsä ja velvollisuutensa ilman, että heidän työhönsä puututaan tai heitä painostetaan perusteettomasti; huomauttaa, että Sloveniassa 258 syyttäjänvirasta vain 206 on tällä hetkellä täytetty; ottaa huomioon, että vähintään 15 valtionsyyttäjäksi valittua henkilöä odottaa parhaillaan hallituksen nimitystä; ottaa huomioon, että komissio totesi vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksensa Sloveniaa käsitelleessä maakohtaisessa luvussa, että valtionsyyttäjien nimittäminen oli viivästynyt perusteettomasti;

ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden vapaus on yksi toimivan demokratian ja oikeusvaltion peruspilareista ja takeista; toteaa, että tiedotusvälineiden vapaus, moniarvoisuus ja riippumattomuus ja toimittajien turvallisuus ovat sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden olennaisia osia ja ratkaisevan tärkeitä EU:n ja sen jäsenvaltioiden demokraattisen toiminnan kannalta;

toteaa, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2021 lehdistönvapausindeksissä Slovenia on 36. sijalla maailmassa (18. sijalla EU:ssa), joten sen sijoitus on pudonnut neljällä pykälällä viime vuoden 32. sijasta (5); ottaa huomioon, että komission vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksen mukaan tämä tarkoittaa, että tiedotusvälineiden vapaus ja toimittajien suoja ovat heikentyneet maassa; ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu toteaa 4. kesäkuuta 2021 julkaistussa muistiossaan, että Sloveniassa on elinvoimainen mediaympäristö ja kansalaisyhteiskunta ja että kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet, mukaan lukien oikeus sananvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen, on yleensä suojattu laissa ja todellisuudessa; ottaa huomioon, että ihmisoikeusvaltuutettu toteaa myös, että tiedotusvälineiden vapauden edellytykset ovat heikentyneet Sloveniassa viime vuoden aikana ja että viimeksi kuluneiden 13 kuukauden aikana Euroopan neuvoston foorumilla julkaistiin 13 Sloveniaa koskevaa hälytystä; huomauttaa, että tämä on selvästi enemmän kuin aiempina vuosina (6);

toteaa, että Slovenian tietotoimistolla (STA) on valtakunnallisena ja julkisena tiedonvälittäjänä merkittävä rooli tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden takaamisessa maassa; katsoo, että tietotoimiston riippumattomuus ilman poliittista puuttumista sen toimintaan ja sille myönnetty vakaa rahoitus ovat ensiarvoisen tärkeitä sen tarjoaman julkisen palvelun kannalta; ottaa huomioon, että STA-lain 3 pykälässä säädetään selvästi valtion velvollisuudesta varmistaa STA:n institutionaalinen itsemääräämisoikeus ja toimituksellinen riippumattomuus sekä asianmukainen rahoitus sen julkisen palvelun tehtävän hoitamiseksi;

huomauttaa, että Slovenian lainsäädännössä ei Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun mukaan käsitellä tiedotusvälineiden omistajien ja puolueiden välisiä eturistiriitoja; toteaa, että avoimuuden puute ja se, ettei valtion elimillä ole erityisvelvoitteita ilmoittaa valtion tai valtion omistamien yritysten mainontaan tiedotusvälineissä käyttämistä määristä, antavat aihetta epäillä, että valtion mainontaa saatetaan käyttää politiikan välineenä; ottaa huomioon, että tiedotusvälineistä ja audiovisuaalisista palveluista annettujen lakien tarkistus on yhä kesken; toteaa, että komission vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksen mukaan tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyys paranisi, jos hallituksen heinäkuussa 2020 julkistamat muutosesitykset joukkotiedotusvälineistä annettuun lakiin hyväksyttäisiin;

huomauttaa, että lakiin perustuvasta valtionavustusvelvoitteestaan huolimatta Slovenian hallitus keskeytti STA:n julkisen palvelun rahoituksen 312 päiväksi vuonna 2021; ottaa huomioon, että STA haki julkisen palvelun tarjoamiseen liittyvää avustustaan täytäntöönpantavaksi oikeusteitse; toteaa, että STA ja hallituksen viestintätoimisto (UKOM) allekirjoittivat 8. marraskuuta 2021 julkista palveluhankintaa koskevan sopimuksen julkisten palvelujen tarjoamisesta marras- ja joulukuussa 2021; huomauttaa, että 17. marraskuuta 2021 UKOM maksoi 676 000 euroa STA:n julkisesta palvelusta tammi-huhtikuussa; toteaa, että lisäksi on suoritettu 140 000 euron maksu STA:n julkisesta palvelusta elokuussa; ottaa huomioon, että julkisen palvelun rahoitukseen liittyviä maksusaatavia on yhä vähintään 507 000 euron edestä;

O.	toteaa, että Slovenian journalistiliitto keräsi yhdessä STA:n kanssa vuonna 2021 kahdella joukkorahoituskampanjallaan (#zaobSTAnek (7)) 385 132 euroa välttyäkseen konkurssilta, kun tämän itsenäisen ammattialajärjestön henkiinjääminen ja noin sadan työntekijän työpaikat olivat vakavasti uhattuina;

ottaa huomioon, että STA ja UKOM neuvottelevat parhaillaan julkista palveluhankintaa koskevasta sopimuksesta vuodeksi 2022; toteaa, että 12. marraskuuta 2021 annetussa Media Freedom Rapid Response -hankkeen yhteisessä julkilausumassa (8), jonka allekirjoittajina olivat lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus (European Centre for Press and Media Freedom, ECPMF), Euroopan journalistiliitto (EFJ), Free Press Unlimited (FPU), Kansainvälinen lehdistöinstituutti (International Press Institute, IPI) ja OBC Transeuropa (OBCT), annettiin varoitus STA:n pitkän aikavälin taloudellisesta elinkelpoisuudesta ja tuotiin esille huoli siitä, että UKOMin aloittama STA:n rahoitustoiminnan valvonta voisi loukata toimituksellista riippumattomuutta, ja siinä myös todettiin, että allekirjoitetun sopimuksen mukaiset kaupalliset ehdot heikentävät tämänhetkisen sopimuksen ehtojen mukaisen STA:n liiketoimintamallin kestävyyttä, sillä on elintärkeää varmistaa sille riittävä ja oikeudenmukainen rahoitus ja taata samalla sen toimituksellinen itsemääräämisoikeus;

toteaa, että toimittajien, erityisesti naistoimittajien, verkkohäirintä ja heihin kohdistetut uhkaukset ja oikeusjutut, joiden taustalla on nimekkäitä poliitikkoja ja julkisuuden henkilöitä, myös hallituksen jäseniä, ovat yhä yleisempiä Sloveniassa; ottaa huomioon, että Sloveniassa on tullut tietoon tapauksia, joissa tiedotusvälineiden toimintaan on puututtu poliittisesti; huomauttaa, että toimittajilla on edelleen esteitä, kun he haluavat pääsyn julkisiin tietoihin ja asiakirjoihin;

ottaa huomioon, että valtakunnallisen ja alue- ja paikallistason hallintoviranomaisten mainonnasta tiedotusvälineissä ei ole olemassa avoimia ja selkeitä periaatteita; toteaa, että tilanne on erityisen läpinäkymätön paikallisten tiedotusvälineiden osalta; toteaa, että tiedotusvälineiden taloudellinen tilanne on heikentynyt Sloveniassa covid-19-pandemian aikana eikä maassa ole toteutettu erityistoimenpiteitä, joilla lievennettäisiin pandemian vaikutuksia tiedotusvälineisiin;

toteaa, että yliopistollisen Eurooppa-instituutin vuotta 2021 koskevan Monitoring Media Pluralism -raportin ja eri sidosryhmien mukaan kansallisen yleisradioyhtiön RTV Slovenian taloudellinen tilanne ja siihen kohdistuva poliittinen painostus antavat aihetta huoleen; ottaa huomioon, että EFJ:ssä ja Media Freedom Rapid Response -hankkeessa on tuotu esille huoli Slovenian julkisen televisiokanavan RTV Slovenian uutisohjelmasuunnitteluun ehdotetuista muutoksista, jotka voisivat heikentää yleisradioyhtiön kykyä välittää tietoa yleisölle ja valvoa valtaapitäviä (9);

toteaa, että eräiden muiden jäsenvaltioiden tavoin Slovenia ei ole vielä pannut kaikilta osin täytäntöön audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä (10) ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstöä (11), varsinkaan mediamarkkinoiden kansallisen sääntelyviranomaisen riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, eikä väkivaltaan tai vihaan yllyttämisen torjuntaa tai turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja monimuotoisemman audiovisuaalisen ympäristön edistämistä koskevia tehostettuja sääntöjä;

ottaa huomioon, että tiedot riippumattomiin julkisiin instituutioihin ja tiedotusvälineisiin kohdistuvasta painostuksesta, kuten mustamaalauskampanjoista, herjauksesta, rikostutkinnoista ja strategisista häirintätarkoituksessa nostetuista kanteista (SLAPP-kanteet), joiden taustalla on nimekkäitä julkisuuden henkilöitä ja poliitikkoja, myös hallituksen jäseniä, aiheuttavat kasvavaa huolta; toteaa, että Slovenia ei ole kaikilta osin poistanut kunnianloukkauksen rangaistavuutta, millä saattaa olla rajoittava vaikutus sananvapauteen ja julkisten viranhaltijoiden väärinkäytöksistä ilmoittamiseen, ja se voi johtaa myös itsesensuuriin;

ottaa huomioon, että rajoittavat toimenpiteet covid-19-pandemian leviämisen estämiseksi on hyväksytty enimmäkseen määräyksinä mutta harvemmin lakeina ja asetuksina; huomauttaa, että useat rajoittaviin toimenpiteisiin liittyvät Slovenian hallituksen määräykset ja säännökset on todettu perustuslakituomioistuimessa perustuslainvastaisiksi joko siksi, että niissä on loukattu suhteellisuusperiaatetta, tai siksi, että niiltä puuttuu oikeusperusta;

toteaa, että vuosien 2020 ja 2021 oikeusvaltiokertomustensa Sloveniaa käsitelleissä maakohtaisissa luvuissa komissio totesi, että riittävien resurssien antaminen tuomarineuvostolle ja syyttäjäneuvostolle on tärkeä edellytys näiden itsehallinnollisten elinten riippumattomalle ja tehokkaalle toiminnalle;

X.	ottaa huomioon, että perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi on tuotu ennätysmäärä tapauksia; toteaa, että eräitä perustuslakituomioistuimen tuomioita ei ole pantu täytäntöön vaaditussa määräajassa;

ottaa huomioon, että on esitetty väitteitä poliittisesta puuttumisesta tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten, erityisesti keskusrikospoliisin, toimintaan; toteaa, että lokakuussa 2020 hallintotuomioistuin totesi keskusrikospoliisin entisen johtajan irtisanomisen laittomaksi ja että tähän tuomioon on haettu muutosta; toteaa, että komission vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksen Sloveniaa käsitelleen maakohtaisen luvun mukaan keskusrikospoliisin tekemät tutkinnat, jotka koskevat korkean tason korruptiotapauksia, eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin;

ottaa huomioon, että hallitus on hyväksynyt poliisin organisointia ja toimintaa koskevan uuden muutetun lain, joka on ollut voimassa 13. marraskuuta 2021 alkaen, ja että siihen sisältyy siirtymäsäännöksiä, joiden nojalla eräiden korkea-arvoisten poliisivirkailijoiden virkasuhde päättyy välittömästi, joten sillä päätetään virkasuhde noin 130 poliisipäälliköltä, mukaan lukien järjestys- ja rikospoliisin johtajat, kaikkien kahdeksan poliisihallinnon johtajat ja 110 poliisikomentajaa; toteaa, että poliisilakiin tehdyillä muutoksilla muutetaan sitä ajankohtaa säänteleviä menettelyjä, jolloin yleinen syyttäjä ottaa vastuulleen jonkin tapauksen, millä voi olla vaikutusta syyttäjänviraston riippumattomuuteen; huomauttaa, että kolme keskusrikospoliisin johtajaa irtisanottiin vuonna 2021 ja poliisin ylemmissä portaissa toteutettiin useita merkittäviä muutoksia, kuten valtakunnallisen poliisiyksikön johtajan laiton irtisanominen; toteaa, että sisäministeri ja poliisin pääjohtaja eivät toistaiseksi ole panneet täytäntöön tästä laittomasta irtisanomisesta annettua tuomiota nro 82/2020-33 (12);

AA.

ottaa huomioon, että komission vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksen Sloveniaa käsitelleen maakohtaisen luvun mukaan kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö on kaventunut; toteaa, että tietoon on tullut kansalaisjärjestöjä vastaan etenkin sosiaalisessa mediassa toteutettuja mustamaalauskampanjoita; huomauttaa, että nämä kampanjat ovat kohdistuneet erityisesti maahanmuuttajien, medialukutaidon tai ihmiskaupan torjunnan parissa toimiviin kansalaisyhteiskunnan järjestöihin; toteaa, että Slovenian kansalaisjärjestöjen valtakunnallisen kattoverkoston CNVOS:n saamien tietojen mukaan vain sellaiset kansalaisjärjestöt, joille on myönnetty yleishyödyllisen järjestön asema, ovat onnistuneet saamaan julkista rahoitusta; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöjen rahoitus kasvoi 372 miljoonasta eurosta vuonna 2019 416 miljoonaan euroon vuonna 2020 ja että hallitus teki useita lakimuutoksia tukeakseen kansalaisjärjestöjä pandemian aikana (13);

AB.

huomauttaa, että Slovenian ylin tuomioistuin on todennut, että Slovenian poliisin menettely tapauksessa, joka koski erästä ketjupalautuksen uhriksi joutunutta turvapaikanhakijaa, oli ollut lainvastaista ja siinä oli loukattu joukkokarkotusten kieltoa, kidutuksen kieltoa ja hakijan oikeutta päästä turvapaikkamenettelyjen piiriin (14);

AC.

ottaa huomioon, että demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia käsittelevän seurantaryhmän valtuuskunta vieraili Sloveniassa 13.–15. lokakuuta 2021 ja totesi, että julkiset instituutiot ja erityisesti perustuslakituomioistuin, tietosuojavaltuutettu ja valtakunnansyyttäjä toimivat yleisesti ottaen hyvin; toteaa, että samalla se ilmaisi syvän huolensa muista tässä päätöslauselmassa käsitellyistä kysymyksistä;

katsoo, että on olennaisen tärkeää taata, että SEU-sopimuksen 2 artiklassa lueteltuja yhteisiä eurooppalaisia arvoja noudatetaan täysimääräisesti;

on syvästi huolissaan julkisen keskustelun tasosta, vihamielisestä ilmapiiristä, epäluottamuksesta ja syvästä kahtiajaosta Sloveniassa ja katsoo tämän tilanteen murentaneen julkisia elimiä kohtaan tunnettua ja niiden keskinäistä luottamusta; korostaa, että nimekkäiden julkisuuden henkilöiden ja poliitikkojen, hallituksen jäsenet mukaan lukien, on näytettävä esimerkkiä ja varmistettava kunnioittava ja sivistynyt julkinen keskustelu, jossa ei sorruta pelotteluun, hyökkäyksiin, herjauksiin ja häirintään;

pitää myönteisenä, että kuuden kuukauden viivästymisen jälkeen EPPOn kollegioon nimitettiin 24. marraskuuta 2021 kaksi valtuutettua syyttäjää Sloveniasta, mikä tarkoittaa, että EPPO toimii nyt täydessä kokoonpanossaan ja kaikki osallistuvat jäsenvaltiot ovat nimittäneet siihen valtuutettuja syyttäjiä; katsoo, että täysin toimintavalmis EPPO on keskeisessä roolissa suojattaessa EU:n talousarvion eheys ja varmistettaessa syytetoimet EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvissa rikoksissa; ilmaisee huolensa oikeusministeriön valtionsyyttäjiä koskevaan lainsäädäntöön ehdottamista muutoksista, jotka mahdollistaisivat takautuvat muutokset syyttäjien nimityskriteereihin ja aiheuttaisivat riskin siitä, että EPPOon Sloveniasta vastikään nimitetyt kaksi valtuutettua syyttäjää erotetaan (15); kehottaa Slovenian hallitusta varmistamaan EPPOn tehokkaan rakenteellisen toiminnan Sloveniassa EPPO-asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti;

kehottaa hallitusta saattamaan mahdollisimman pian päätökseen vahvistusta odottavien kansallisten syyttäjien nimitysprosessin; panee merkille, että tuomarineuvoston ja syyttäjäneuvoston resursseja on lisätty, ja painottaa, että on tärkeää taata näiden itsehallinnollisten elinten taloudellinen itsemääräämisoikeus ja antaa niille riittävät resurssit;

panee merkille, että valtionavustus STA:lle on palautettu; korostaa tietotoimiston pitkän aikavälin taloudellisen elinkelpoisuuden merkitystä siinä, että se voi hoitaa tehtävänsä riippumattomasti;

kehottaa hallitusta palauttamaan STA:lle valtionrahoituksen, joka sen on lain perusteella maksettava, ja suorittamaan nämä maksut säännöllisesti ja kansallista lainsäädäntöä kaikilta osin noudattaen; kehottaa hallitusta takaamaan tietotoimiston toimituksellisen riippumattomuuden;

ilmaisee huolensa kaikista hyökkäyksistä, mustamaalauskampanjoista, rikostutkinnoista ja SLAPP-kanteista, joiden taustalla on nimekkäitä julkisuuden henkilöitä ja poliitikkoja, myös hallituksen jäseniä, erityisesti silloin, kun tällaista toimintaa harjoittavat viranomaiset ja julkiset viranhaltijat, ja kehottaa kaikkia tahoja luopumaan tällaisista toimista; kehottaa Slovenian hallitusta turvaamaan riittävän rahoituksen julkiselle televisiokanavalle RTV Slovenialle, lopettamaan kaikenlaisen poliittisen puuttumisen sen toimitukselliseen linjaan ja tähän liittyvän poliittisen painostuksen sekä turvaamaan yleisradioyhtiön riippumattomuuden; kehottaa viranomaisia parantamaan tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyyttä, vahvistamaan selkeät säännöt valtion tai valtion omistamien yritysten mainontaan käyttämille määrille ja varmistamaan, että yleisöllä ja toimittajilla on asianmukainen pääsy julkisiin tietoihin;

panee merkille hallituksen heinäkuussa 2020 esittämät muutokset, jotka oli tarkoitus hyväksyä vuoden 2021 loppuun mennessä ja jotka lisäisivät tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyyttä, jos ne hyväksytään; kehottaa Slovenian hallitusta, kansalliskokousta ja kansallisneuvostoa nopeuttamaan joukkotiedotusvälineistä annettua lakia koskevia keskustelujaan; korostaa lisäksi tarvetta valtion mainonnan rahoitusta koskeville selkeille säännölle, jotta yleisölle ja toimittajille voidaan tosiasiallisesti varmistaa pääsy julkisiin tietoihin;

ilmaisee huolensa jatkuvasta käytännöstä, jossa maata hallitaan asetuksilla ja siten ilman parlamentaarista valvontaa, ja on erityisen huolestunut nykyisten covid-19-pandemian yhteydessä toteutettujen poikkeuksellisten toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta; huomauttaa, että monilta hallituksen asetuksilta puuttuu selkeä oikeusperusta eikä niitä usein julkaista virallisessa lehdessä;

10.

panee merkille, että oikeudelliset ja institutionaaliset puitteet korruption estämiseksi ja torjumiseksi ovat koko ajan parantuneet ja että tämä näkyy erityisesti lakimuutoksissa, joilla on parannettu korruptiontorjuntakomission riippumattomuutta, organisaatiota ja toimintaa, joskin tämän elimen henkilöresurssit ovat edelleen niukat, ja joilla on lujitettu lobbausta, väärinkäytösten paljastajien suojelua ja varallisuuden ilmoittamista koskevaa lainsäädäntökehystä; toteuttaa, että aiempi strategia on suurelta osin pantu täytäntöön, mutta on yhä huolissaan siitä, ettei korruption torjuntaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa valvota tehokkaasti ja että eräät toimet ovat vielä toteuttamatta eikä uutta suunnitelmaa ole hyväksytty, ja on myös huolissaan tehokkaita tutkintatoimia koskevista valmiuksista ja korruptiotapauksissa, varsinkin korkean tason tapauksissa, annettujen tuomioiden vähäisestä määrästä;

11.

kehottaa Slovenian hallitusta varmistamaan, että poliisilakiin tehtävät muutokset eivät millään tavalla johda aiheettomaan poliittiseen puuttumiseen tai vaikuta poliisivoimien valmiuksiin ja/tai syyttäjänviraston rooliin ja riippumattomuuteen; kehottaa Slovenian hallitusta antamaan riittävästi rahoitusta, jotta viranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä täysimääräisesti ja ilman perusteettomia esteitä;

12.

suosittaa, että viranomaiset tehostavat toimiaan, jotta voidaan puuttua turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia, romaneja, väestörekisteristä poistettuja ja köyhyydessä eläviä koskeviin merkittäviin ihmisoikeuskysymyksiin (16);

13.

on ilahtunut siitä, että ihmisoikeusasiamiehelle myönnettiin äskettäin Pariisin periaatteiden mukainen A-luokan kansallisen ihmisoikeusinstituution asema, jonka saamiseksi oli tehty työtä vuodesta 2015;

14.

kehottaa Slovenian hallitusta noudattamaan kaikilta osin maan perustuslakia sekä EU:n ja kansainvälistä oikeutta ja niiden mukaisia velvoitteita;

15.

katsoo, että kaikkien jäsenvaltioiden on kaikilta osin noudatettava EU:n oikeutta lainsäädäntö- ja hallintokäytännöissään ja niiden on kaikilta osin kunnioitettava oikeusvaltioperiaatetta ja vallanjaon periaatetta;

16.

kehottaa Sloveniaa saattamaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön viipymättä osaksi sen kansallista lainsäädäntöä; kehottaa Sloveniaa saattamaan myös väärinkäytösten paljastajia koskevan direktiivin (17)) osaksi sen kansallista lainsäädäntöä;

17.

kehottaa Slovenian hallitusta panemaan perustuslakituomioistuimen tuomiot nopeasti ja täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa Slovenian hallitusta varmistamaan riittävän rahoituksen tuomarineuvostolle ja syyttäjäneuvostolle, perustuslakituomioistuimelle ja ylimmälle tuomioistuimelle ja varmistamaan niiden taloudellisen itsemääräämisoikeuden, jotta nämä itsehallinnolliset elimet ja riippumattomat instituutiot voivat toimia riippumattomasti ja tehokkaasti;

18.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle, Slovenian presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0313.

(2) EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

(3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.

(4) EUVL C 395, 29.9.2021, s. 2.

(5) https://rsf.org/en/ranking/2021

(6) https://rm.coe.int/memorandum-on-freedom-of-expression-and-media-freedom-in-slovenia/1680a2ae85

(7) https://www.zaobstanek.si/en

(8) https://ipi.media/slovenia-mfrr-welcomes-end-to-sta-funding-crisis/

(9) https://www.ecpmf.eu/slovenia-concerns-over-controversial-changes-to-rtv-programming/

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).

(12) https://www.24ur.com/novice/slovenija/spremembe-policija.html

(13) https://www.cnvos.si/en/ngo-sector-slovenia/public-funding-aggregated-data/

(14) https://www.sodnapraksa.si/?q=&advanceSerch=1&database[SOVS]=SOVS& database[IESP]=IESP&database[VDSS]=VDSS&database[UPRS]=UPRS&_submit=i%C5%A1%C4%8Di&doc_code=&task_code=23/2021&source2=&us_decision=&ecli=&meet_dateFrom=&meet_dateTo=&senat_judge=&areas=&institutes=&core_text=&decision=&description=&connection2=&publication=&rowsPerPage=20&page=0&id=2015081111448095

https://push-forward.org/novica/javno-pismo-ob-sodbi-vrhovnega-sodisca-glede-nezakonitosti-postopkov-slovenske-policije-na

(15) https://www.gov.si/drzavni-organi/vlada/seje-vlade/gradiva-v-obravnavi/show/7833

(16) https://rm.coe.int/report-on-the-visit-to-slovenia-from-20-to-23-march-2017-by-nils-muizn/1680730405

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/134

P9_TA(2021)0513

Nicaraguan tilanne

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 Nicaraguan tilanteesta (2021/3000(RSP))

(2022/C 251/15)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Nicaraguasta ja erityisesti 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman Nicaraguan tilanteesta (1),

—	ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan EU:n puolesta antamat julkilausumat ja erityisesti 8. marraskuuta 2021 Nicaraguasta annetun julkilausuman,

—	ottaa huomioon sopimuksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisestä assosiaatiosta (2) (EU:n ja Keski-Amerikan välinen assosiaatiosopimus),

—

ottaa huomioon neuvoston asetukset ja päätökset rajoittavista toimenpiteistä vakavien ihmisoikeusloukkausten ja -rikkomusten torjumiseksi Nicaraguassa sekä Nicaraguan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2019/1720 muuttamisesta 11. lokakuuta 2021 annetun neuvoston päätöksen, jolla rajoittavia toimenpiteitä jatkettiin 15. lokakuuta 2022 saakka (3),

—	ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2021 pidetyssä YK:n ihmisoikeusneuvoston 47. istunnossa Nicaraguasta annetun yhteisen julkilausuman, jossa on mukana 59 valtiota,

—	ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n ihmisoikeusneuvoston 48. istunnossa 13. syyskuuta 2021 antaman suullisen päivityksen Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta,

—	ottaa huomioon Amerikan valtioiden järjestön (OAS) yleiskokouksen 12. marraskuuta 2021 antaman päätöslauselman Nicaraguan tilanteesta,

—

ottaa huomioon Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin 16. marraskuuta 2021 antaman julistuksen, jonka tarkoituksena on keskeyttää Nicaraguan demokratiaa uhkaavasta politiikasta tai toiminnasta vastuussa olevien henkilöiden maahantulo maahanmuuttajina ja muina kuin maahanmuuttajina (”A Proclamation on Suspension of Entry as Immigrants and Non-immigrants of Persons Responsible for Policies or Actions That Threaten Democracy in Nicaragua”),

—

ottaa huomioon Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan julkilausumat, erityisesti 10. marraskuuta 2021 annetun julkilausuman, jossa tuomitaan ihmisoikeusrikkomukset, joista raportoitiin Nicaraguan vaalien aikana, ja 20. marraskuuta 2021 annetun julkilausuman, jossa painotetaan toimikunnan Nicaraguaa koskevaa toimivaltaa ja pidetään valitettavana Nicaraguan päätöstä sanoutua irti OAS:n peruskirjasta vakavien ihmisoikeusloukkausten yhteydessä,

—	ottaa huomioon OAS:n 8. joulukuuta 2021 antaman päätöslauselman pysyvän neuvoston Nicaraguan tilanteesta 29. marraskuuta 2021 käymien keskustelujen lopputuloksesta,

—	ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2018 Escazússa, Costa Ricassa, allekirjoitetun alueellisen sopimuksen tiedonsaannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella,

—	ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.	ottaa huomioon, että 7. marraskuuta 2021 Ortegan hallinto järjesti farssin, jolla yritettiin antaa vaikutelma vaaliprosessista Nicaraguassa, mutta vaalit eivät olleet vapaat eivätkä oikeudenmukaiset vaan täysin epädemokraattiset, laittomat ja vaalivilpin tahrimat;

ottaa huomioon, että istuva presidentti Daniel Ortega, joka on johtanut maata vuodesta 2007 lähtien, valitutti itsensä uudelleen viidennelle toimikaudelle – neljännelle peräkkäiselle toimikaudelle – noin 75 prosentilla annetuista äänistä, ja äänestysprosentti oli keskusvaalilautakunnan mukaan 65 prosenttia; ottaa huomioon, että Nicaraguan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen uskottavien havaintojen mukaan äänestysprosentti oli paljon alhaisempi ja äänestämättä jättäneitä oli arviolta noin 81,5 prosenttia;

ottaa huomioon, että Daniel Ortega kehotti kaikkia muita Nicaraguan viranomaisia ottamaan käyttöön kaikki käytettävissä olevat resurssit vaaliprosessin tuloksen manipuloimiseksi; ottaa huomioon, että touko- ja marraskuun 2021 välisenä aikana Nicaraguan viranomaiset tosiasiassa eliminoivat järjestelmällisesti kaiken uskottavan vaalikilpailun ja romuttivat vaaliprosessin luotettavuuden vangitsemalla mielivaltaisesti seitsemän mahdollista presidenttiehdokasta ja noin 40 oppositiojohtajaa, opiskelijoiden ja maaseutualueiden johtohenkilöitä, toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia ja yritysten edustajia ja häiritsemällä ja pelottelemalla heitä; ottaa huomioon, että mielivaltaisesti pidätettyihin kohdistetaan ilman todisteita tekaistuja, poliittisesti perusteltuja ja epäselviä rikossyytöksiä menettelyllisten takeiden vakavien loukkausten varjostamassa prosessissa, mikä osoittaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden puutteen; ottaa huomioon, että hallinnon johtama keskusvaalilautakunta on kumonnut kaikkien riippumattomien oppositiopuolueiden ja seitsemän mahdollisen presidenttiehdokkaan oikeushenkilöyden;

ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mukaan vaalipäivänä rekisteröitiin 285 poliittisen väkivallan tekoa ja äänestäjien pakottamista, ja toteaa, että niihin sisältyi muun muassa pelottelua, häirintää, uhkailua ja kiristystä, joilla etenkin valtion ja julkisen sektorin työntekijöitä, opiskelijoita ja hoitohenkilökuntaa pakotettiin äänestämään; katsoo, että Nicaraguan hallinto on riistänyt Nicaraguan kansalaisilta heidän kansalaisoikeutensa ja poliittiset oikeutensa sekä sananvapauden, yhdistymisvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisen vapauden ja että se on julistanut laittomiksi lukuisia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä eikä ole kunnioittanut ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia sitoumuksiaan, jotka perustuvat Nicaraguan perustuslakiin, Amerikan maiden demokratian peruskirjaan ja kansainvälisiin yleissopimuksiin, joissa Nicaragua on sopimuspuolena;

ottaa huomioon, että hallinto on kohdistanut yhä enemmän hyökkäyksiä journalismia, lehdistönvapautta ja tiedonsaantioikeutta vastaan; ottaa huomioon, että seitsemältä kansainväliseltä tiedotusvälineeltä estettiin pääsy maahan uutisoimaan vilpillisistä vaaleista; ottaa huomioon, että riippumattomat journalistiyhdistykset ovat ilmoittaneet ainakin 52:sta riippumattomiin toimittajiin kohdistuneesta hyökkäyksestä 25. lokakuuta ja 7. marraskuuta 2021 välisenä aikana; toteaa, että vain virallisia tiedotusvälineitä akkreditoitiin 7. marraskuuta 2021, mikä rikkoi tiedonsaantioikeutta ja oikeutta sananvapauteen ja lisäsi entisestään sensuuria ja mediapimennystä; ottaa huomioon, että samalla tavalla vainotaan muun muassa ihmisoikeuksien puolustajia, ympäristönsuojelijoita, naisia ja hlbtiq-aktivisteja, yhteiskunnallisia ja poliittisia johtajia, liike-elämän johtajia, asianajajia, terveydenhuoltohenkilöstöä ja kansalaisjärjestöjen työntekijöitä;

ottaa huomioon, että maassa ilmoitettiin noin 35:stä mielivaltaisesta pidätyksestä 3.–7. marraskuuta 2021; toteaa, että vangeista vain yhdeksän on vapautettu ja 26 on edelleen vangittuna; ottaa huomioon, että yhteensä mielivaltaisesti pidätettynä on vähintään 170 henkilöä; ottaa huomioon, että nämä ihmisoikeuksien loukkaukset, joiden väitetään olleen pääasiassa poliisien, kunnallisten virkamiesten, puolivaltiollisten toimijoiden ja miliisien kannattajiksi järjestäytyneiden siviiliryhmien tekemiä, lisääntyivät vilpillisiä vaaleja edeltäneinä päivinä;

ottaa huomioon, että Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan lokakuussa 2021 antamassa raportissa todettiin, että hallitus oli käyttänyt tukahduttamistoimia, korruptiota, vaalivilppiä ja rakenteellista rankaisemattomuutta saavuttaakseen tavoitteensa pysyä vallassa rajoittamattoman ajan sekä säilyttää erioikeudet ja vapaudet, ja tämän tuloksena Nicaraguasta oli tullut poliisivaltio;

H.	ottaa huomioon, että useat kansainväliset järjestöt ja yli 40 valtiota ovat tuominneet voimakkaasti Nicaraguan vaalit ja kieltäytyneet tunnustamasta niitä demokraattisiksi vaaleiksi;

ottaa huomioon, että Nicaraguan hallinto on viime vuosina hyväksynyt yhä rajoittavampia lakeja, joilla vakiinnutetaan sortotoimet ja laillistetaan teot, joita maassa on tehty lakien hyväksymisen jälkeen; katsoo, että Nicaraguasta on tullut pelon tasavalta ja yli 140 000 kansalaista on joutunut lähtemään maanpakoon hakemaan turvapaikkaa hyvin vaikeissa sosioekonomisissa elinolosuhteissa;

ottaa huomioon, että Nicaraguan hallinto on tuhonnut alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen metsät ja asuinalueet antamalla toimilupia kaivosyhtiöille ja tukemalla uudisasukkaita; ottaa huomioon, että vuonna 2020 Nicaraguassa tapettiin 12 johtavaa ympäristönsuojelijaa, kun vuonna 2019 heitä tapettiin viisi, ja se oli vuonna 2020 henkeä kohti laskettuna vaarallisin maa maan- ja ympäristönsuojelijoille; ottaa huomioon, että Nicaraguan alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten murhat ja heitä vastaan tehdyt hyökkäykset, joita on tehty tammikuusta 2020 lähtien aluekiistojen vuoksi, jäävät edelleen rangaistuksetta, erityisesti Pohjois-Karibian rannikon autonomisella alueella, muun muassa yhdeksän alkuperäiskansaan kuuluvan ihmisen murha 23. elokuuta 2020 ja kahden naisen seksuaalinen hyväksikäyttö kullan kaivamista koskevaan maakiistaan liittyvässä hyökkäyksessä Saunissa;

tuomitsee Ortegan ja Murillon hallinnon 7. marraskuuta 2021 järjestämän vaalifarssin, jossa rikottiin kaikkia uskottaville, osallistaville, oikeudenmukaisille ja avoimille vaaleille asetettuja kansainvälisiä demokraattisia normeja; kiistää näiden vilpillisten vaalien tulosten legitimiteetin eikä näin ollen tunnusta mitään institutionaalisia elimiä, jotka on muodostettu tämän peukaloidun äänestyksen tulosten perusteella; tukee lausuntoja, joiden mukaan näillä vaaleilla vahvistetaan lopullisesti Nicaraguan muuttuminen autokraattiseksi järjestelmäksi;

kehottaa Nicaraguan viranomaisia pitämään voimassa ja noudattamaan ihmisoikeuksia ja sallimaan Nicaraguan kansan käyttää kansalaisoikeuksiaan ja poliittisia oikeuksiaan; kehottaa järjestämään vaalit kansainvälisten normien ja Amerikan maiden demokratian peruskirjan mukaisesti, jotta voidaan varmistaa Nicaraguan kansan demokraattisten pyrkimysten toteutuminen sekä sallimaan kansainvälisille järjestöille ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille pääsy maahan ilman rajoituksia;

vahvistaa jälleen solidaarisuutensa Nicaraguan kansaa kohtaan ja tuomitsee väkivaltaisuudet, poliittisen opposition johtajien järjestelmällisen vaientamisen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, ihmisoikeuksien puolustajien ja heidän perheenjäsentensä sekä tiedotusvälineiden tukahduttamisen ja erityisesti aiheutetut kuolemantapaukset ja yleisen rankaisemattomuuden heitä vastaan tehdyistä rikoksista sekä Nicaraguan hallituksen virkamiesten harjoittaman jatkuvan korruption; muistuttaa, että nämä teot loukkaavat selvästi ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta ja osoittavat, että presidentti Daniel Ortega, varapresidentti Rosario Murillo ja Nicaraguan hallinnon virkamiehet ovat jatkuvasti epäonnistuneet näiden periaatteiden ja arvojen puolustamisessa;

toistaa kehotuksensa vapauttaa välittömästi ja ehdoitta kaikki mielivaltaisesti pidätetyt poliittiset vangit, oppositioaktivistit, ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustajat ja toimittajat ja perua heitä vastaan käynnistetyt oikeustoimet; tuomitsee poliisi- ja vankilaviranomaisten erityisesti naisiin jatkuvasti kohdistamat psyykkiset ja fyysiset väärinkäytökset sekä eristysvankeuden, jossa joitakin pidetään ilman mahdollisuutta tavata omaa asianajajaansa ja perhettään tai saada sairaanhoitoa; muistuttaa, että Nicaraguan on noudatettava vankien kohtelua koskevia YK:n vankeinhoidon vähimmäissääntöjä (Nelson Mandela -säännöt), jotka ovat edelleen kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita; vaatii hallintoa toimittamaan välittömästi näyttöä siitä, että vangittuina olevat ovat yhä elossa, ja todisteita heidän olinpaikastaan; torjuu Ortegan hallinnon päätöksen jäädyttää oikeusprosessit heitä vastaan, joka johtaa määrittämättömän pituiseen tutkintavankeuteen;

vaatii kaikille uhreille oikeutta ja vastuuvelvollisuutta Nicaraguan lainsäädännön sekä kansainvälisten sitoumusten ja velvoitteiden mukaisesti puolueettoman, perusteellisen ja riippumattoman tutkinnan pohjalta; kehottaa Nicaraguan viranomaisia toteuttamaan perusteellisia rakenneuudistuksia oikeudellisten vähimmäistakeiden ja oikeudenmukaisten menettelyjen varmistamiseksi; tuomitsee myös lisääntyvän väkivallan ja pelottelun, joita ihmisoikeuksien puolustajat, hlbtiq-henkilöt, naiset ja alkuperäiskansojen aktivistit joutuvat maassa kokemaan, mukaan lukien naismurhat; kehottaa Nicaraguan viranomaisia lopettamaan vainon ja ihmisoikeusloukkaukset ja palauttamaan ihmisoikeuksien, myös kansalais- ja poliittisten oikeuksien, täysimääräisen kunnioittamisen erityisesti kumoamalla kaikki rajoittavat ja laittomat lait ja palauttamalla ihmisoikeuksia puolustavien järjestöjen oikeushenkilöllisyys; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan tutkinta- ja vastuuvelvollisuusmekanismin luomista YK:n ihmisoikeusneuvostossa;

toistaa, että ainoa ratkaisu Nicaraguan syvään poliittiseen kriisiin on osallistava ja merkityksellinen kansallinen vuoropuhelu, ja pitää valitettavana, että Nicaraguan hallinto ei edelleenkään osallistu eikä myöskään halua osallistua sellaiseen; toteaa, että vapaiden, oikeudenmukaisten ja avoimien vaalien järjestäminen, oikeusvaltion ja vapauksien palauttaminen ja tukahduttamisen ja pelottelun lopettaminen, mielivaltaisesti pidätettyjen poliittisten vankien vapauttaminen, poliittisten puolueiden mielivaltaisesti peruutetun oikeudellisen aseman palauttaminen ja maanpakolaisten paluun salliminen niin, että ketään ei suljeta sen ulkopuolelle ja kaikille annetaan täysimääräiset takeet, sekä kansainvälisten ihmisoikeuselinten paluu maahan ovat ennakkoedellytyksiä kaikelle vuoropuhelulle Nicaraguan hallinnon kanssa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan kansalaisyhteiskunnan nykyisiä ja tulevia pyrkimyksiä luoda edellytykset demokraattiseen muutokseen johtavalle vuoropuhelulle maaliskuussa 2019 tehtyjen sopimusten mukaisesti;

tukee varapuheenjohtajan / korkean edustajan julkilausumaa, jonka mukaan hän harkitsee kaikkia EU:n käytettävissä olevia välineitä lisätoimenpiteiden toteuttamiseksi, mukaan lukien ne, jotka voivat ylittää yksilölliset rajoitukset, ja pyrkii samalla välttämään kaikkia Nicaraguan kansan koettelemuksia mahdollisesti lisääviä toimenpiteitä; pitää myönteisenä, että Rosario Murillo ja useat muut sisällytettiin voimassaololtaan lokakuuhun 2022 asti jatkettuun luetteloon henkilöistä, joihin kohdistetaan pakotteita; kehottaa lisäämään Daniel Ortegan viipymättä luetteloon henkilöistä, joihin kohdistetaan pakotteita;

korostaa, että korruptio, josta Ortegan ja Murillon perhe suoraan hyötyy, ja Nicaraguan järjestelmän taloudellinen itsevaltaisuus, joihin liittyy myös maan luonnonvarojen tuhoaminen, ovat yleisiä ja laajalle levinneitä ja ovat johtamassa maan taloudelliseen ja humanitaariseen romahtamiseen; huomauttaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi jatkettava humanitaarista apuaan haavoittuvimmassa asemassa olevien tukemiseksi ja tarkasteltava samalla vaihtoehtoisia toimenpiteitä laajalle levinneen korruption torjumiseksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tässä yhteydessä seuraamaan, että EU:n varoja ei käytetä edistämään hallinnon korruption vahvistumista, ei myöskään monenvälisten instituutioiden ja rahoituslaitosten kautta;

on järkyttynyt ympäristön puolustajien lisääntyvästä kriminalisoinnista ja vainoamisesta Nicaraguassa; tuomitsee Nicaraguan alkuperäiskansoihin kohdistuvat jatkuvat hyökkäykset; kehottaa Nicaraguan hallitusta täyttämään Escazún sopimuksen mukaiset velvoitteensa;

10.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita seuraamaan tiiviisti tilannetta paikan päällä Nicaraguassa toimivien edustajiensa ja suurlähetystöjensä avulla muun muassa siten, että seurataan oikeudenkäyntejä ja vieraillaan vankilassa tai kotiarestissa olevien järjestelmän arvostelijoiden ja oppositiojohtajien luona, sekä helpottamaan hätäviisumien myöntämistä ja järjestämään poliittisin perustein väliaikaisia turvapaikkoja jäsenvaltioissa; korostaa kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustajien ja toimittajien keskeistä roolia Nicaraguassa ja antaa sille tunnustusta; pyytää Euroopan ulkosuhdehallintoa vahvistamaan säännöllistä vuoropuheluaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa sekä lujittamaan mekanismeja heidän välttämättömän työnsä tukemiseksi;

11.

pahoittelee, että Nicaraguan ulkoministeri sanoutui 19. marraskuuta 2021 irti OAS:n peruskirjasta, ja korostaa, että tämä päätös myös estäisi maata saamasta rahoitusta Latinalaisen Amerikan kehityspankilta ja merkitsee sitä, että maa vetäytyy OAS:n alueellisista ihmisoikeuksien suojelua koskevista mekanismeista; muistuttaa, että huolimatta siitä, että Nicaragua irtisanoutui peruskirjasta, sitä sitovat edelleen muihin OAS:n välineisiin, kuten Amerikan ihmisoikeussopimukseen, liittyvät velvoitteet; painottaa, että vetäytymisen voimaantulo saattaa kestää jopa kaksi vuotta;

12.

kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja demokraattisia samanmielisiä kumppaneita lisäämään Nicaraguan hallintoon kohdistamaansa poliittista painostusta ja eristämistä koordinoidusti monenvälisillä foorumeilla, jotta voidaan avustaa tilanteessa ja johtaa se kohti nopeaa siirtymää, jossa Nicaraguan kansa voi palauttaa nopeasti ja täysimääräisesti demokraattisen järjestyksen ja kansanvallan;

13.

pitää valitettavana, että Nicaraguan hallinto katkaisi 10. joulukuuta 2021 diplomaattisuhteet demokraattiseen Taiwaniin saadakseen Kiinan kansantasavallan totalitaarisen valtion tuen;

14.

muistuttaa, että EU:n ja Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen perusteella Nicaraguan on noudatettava oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteita ja vakiinnutettava ne; toistaa vaatimuksensa siitä, että nykyisten olosuhteiden valossa assosiaatiosopimuksen demokraattinen lauseke on otettava käyttöön;

15.

toistaa vaatimuksensa luovuttaa Alessio Casimirri välittömästi Italiaan;

16.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Keski-Amerikan parlamentille, Liman ryhmälle sekä Nicaraguan tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0359.

(2) EUVL L 346, 15.12.2012, s. 3.

(3) EUVL L 361, 12.10.2021, s. 52.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/138

P9_TA(2021)0514

MeToo ja häirintä – seuraukset unionin toimielinten kannalta

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 aiheesta ”MeToo ja häirintä – seuraukset unionin toimielinten kannalta” (2021/2986(RSP))

(2022/C 251/16)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8, 10 ja 19 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, 21 ja 23 artiklan,

—	ottaa huomioon väkivaltaa ja häirintää koskevan Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen (N:o 190) ja sen keskeiset määräykset,

—	ottaa huomioon 1. elokuuta 2014 voimaan tulleen Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus),

—	ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (1),

—	ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

—	ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa (2),

—	ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen ja muista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi (3),

—	ottaa huomioon 14. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2021 (4),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-kriisistä ja sen jälkeisestä ajasta sukupuolinäkökulmasta tarkastellen (5),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta (6),

—	ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin kertomuksen tasa-arvoindeksistä 2020,

—	ottaa huomioon 17. joulukuuta 2018 annetun Euroopan oikeusasiamiehen kertomuksen ihmisarvoisesta kohtelusta työpaikoilla EU:n toimielimissä ja virastoissa,

—	ottaa huomioon työjärjestyksensä liitteen II ”Euroopan parlamentin jäsenten asianmukaista käyttäytymistä edustajantoimensa hoitamisessa koskevat säännöt”,

—	ottaa huomioon oikeudellisen yksikkönsä 18. marraskuuta 2021 antaman lausunnon SJ-0328/21 (D(2021)24350),

—	ottaa huomioon kysymyksen komissiolle aiheesta ”MeToo ja häirintä – seuraukset unionin toimielinten kannalta” (O-000074/2021 – B9-0045/2021),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.	ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuista unionin perusarvoista; ottaa huomioon, että oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen on perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettu perusoikeus;

toteaa, että EU:n lainsäädännössä (7) seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tilannetta, ”jossa ilmenee ei-toivottua sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan sukupuolista käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri”; toteaa, että seksuaalinen häirintä on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muoto ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän äärimmäinen muoto, joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja tyttöihin; ottaa huomioon, että sukupuolistunut väkivalta perustuu naisten ja miesten välisen vallan epätasa-arvoiseen jakautumiseen, seksismiin ja sukupuolistereotypioihin, jotka ovat johtaneet miesten määräävään asemaan ja syrjintään naisia kohtaan; ottaa huomioon, että noin 90 prosenttia seksuaalisen häirinnän uhreista on naisia ja noin 10 prosenttia miehiä;

ottaa huomioon, että 3. maaliskuuta 2014 julkaistun Euroopan unionin perusoikeusviraston raportin ”Violence against women: an EU-wide survey” mukaan kolmasosa naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa aikuisikänsä aikana; ottaa huomioon, että EU:ssa jopa 55 prosenttia naisista on kokenut seksuaalista häirintää, 32 prosenttia kaikista uhreista EU:ssa sanoo tekijän olleen esimies, työtoveri tai asiakas, 75 prosenttia pätevyyttä edellyttävissä ammateissa tai ylimmän johdon tehtävissä toimivista naisista on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi ja 61 prosenttia palvelualalla työskentelevistä naisista on kokenut seksuaalista häirintää;

ottaa huomioon, että verkkohäirintä on yleistynyt muiden sukupuolistuneen verkkoväkivallan muotojen tavoin; ottaa huomioon, että sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa koskevan Euroopan tason lisäarvon arvioinnissa (8) arvioitiin, että 4–7 prosenttia naisista EU:ssa on kokenut verkkohäirintää tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana;

E.	ottaa huomioon, että MeToo-liikkeen alkamisesta on nyt kulunut kolme vuotta, ja katsoo, että edistyminen seksuaalista häirintää koskevan ongelman torjunnassa on riittämätöntä ja että EU:n toimielimissä ja muuallakin on vielä paljon tehtävää;

ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan häirintä on paljon luultua yleisempää ja siitä ilmoitetaan merkittävästi vähemmän kuin sitä todellisuudessa tapahtuu (9); toteaa, että häirintä liittyy sukupuoleen perustuvan syrjinnän lisäksi usein myös muihin syrjinnän muotoihin ja että tähän on puututtava monialaisella lähestymistavalla ja kaikista näkökulmista;

G.	ottaa huomioon, että seksuaalinen väkivalta ja häirintä työpaikoilla ovat terveys- ja turvallisuuskysymyksiä ja että tämä olisi otettava huomioon niiden käsittelyssä ja ehkäisemisessä;

H.	ottaa huomioon, että seksuaalisen häirinnän uhrit ovat usein parlamentissa haavoittuvimmassa asemassa olevia työntekijöitä, kuten nuoria ammattilaisia, harjoittelijoita, valtuutettuja avustajia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä;

ottaa huomioon, että tietämyksen puute on yksi syy siihen, miksi kaikista seksuaalisen häirinnän tapauksista ei ilmoiteta, ja toteaa, että tämä johtuu toisinaan siitä, ettei asian vakavuutta ymmärretä riittävän hyvin, ettei uhrien tukikanavia tunneta, ettei ole käsitystä siitä, miten asian arkaluonteisuus ymmärretään, tai että pelätään uhriksi joutumista tai työpaikan menettämistä;

J.	toteaa, että MeToo-liike on saanut EU:n toimielimet suunnittelemaan sisäisten sääntöjensä ja menettelyjensä mukauttamista ja aloittamaan sen, jotta niiden avulla voitaisiin paremmin tunnistaa ja torjua häirintää sekä määrätä seuraamuksia sen johdosta;

K.	ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen täytäntöönpanoa on edelleen edistettävä ja parannettava EU:ssa, myös toimielinten johtotehtävissä (10);

L.	toteaa, että väärinkäytösten paljastajilla on keskeinen rooli seksuaalisen ja psyykkisen häirinnän, huonon johtamisen ja syrjinnän paljastamisessa työpaikalla;

ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut aiemmissa päätöslauselmissaan toteuttamaan monia erilaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että nollatoleranssiin perustuvaa lähestymistapaa sovelletaan normina, mutta vain harvat niistä on pantu kaikilta osin täytäntöön seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumista EU:ssa koskevan päätöslauselman vaatimusten mukaisesti, minkä vuoksi on toteutettava jatkotoimia;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja sen aikana täytäntöön pannut Euroopan parlamentin uudet työmenetelmät ovat mahdollisesti vähentäneet fyysisen häirinnän todennäköisyyttä, mutta häirinnän uhrien on niiden myötä myös vaikeampi esittää kanteluja ja kääntyä neuvonantajien puoleen saadakseen ohjeita ja tukea;

Yleiset huomiot

suhtautuu erittäin tuomitsevasti kaikkiin sukupuolistuneen väkivallan muotoihin, myös seksuaaliseen väkivaltaan, ja kaikkiin häirinnän muotoihin, erityisesti seksuaaliseen häirintään; vahvistaa aiemmin esiin tuomansa sitoutumisen sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan ja näkemyksensä, jonka mukaan kokonaisvaltainen direktiivi, joka kattaa kaikki sukupuolistuneen väkivallan muodot, on paras tapa lopettaa tällainen väkivalta; kehottaa uudelleen neuvostoa saattamaan Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnin EU:n osalta kiireellisesti päätökseen laaja-alaisen ja rajoituksettoman liittymisen pohjalta;

korostaa, että työpaikalla koettu häirintä ja erityisesti seksuaalinen häirintä on ihmisoikeusloukkaus ja vakava hyökkäys ihmisen psyykkistä ja fyysistä terveyttä vastaan, mikä saa hänet tuntemaan itsensä turvattomaksi työssä ja joissakin tapauksissa estää häntä tekemästä työtään; toteaa, että naiset altistuvat miehiä paljon todennäköisemmin seksuaaliselle häirinnälle;

korostaa, että keskeinen tekijä turvallisen työympäristön luomisessa on ennaltaehkäisy, joka edellyttää, että tarjotaan tietoa, lisätään tietoisuutta, edistetään häirintää koskevia nollatoleranssikampanjoita ja -politiikkoja ja luodaan samanaikaisesti virallisia ja epävirallisia rakenteita, joilla puututaan häirintätapauksiin, erityisesti seksuaalista häirintää koskeviin tapauksiin, annetaan uhreille neuvontaa ja psykologista tukea sekä neuvotaan heitä poliisin ja oikeudellisen avun puoleen kääntymisessä;

esittää kiitoksensa parlamentin MeToo-kampanjan aikana toteuttamien toimien johdosta, jotka auttavat osaltaan rikkomaan hiljaisuuden ja lisäämään tietoisuutta tarpeesta taata paremmat työolot koko henkilöstölle;

Häirintää koskeva nollatoleranssi tärkeänä osana parlamentin tasa-arvopolitiikkaa

katsoo, että huolimatta joistakin tähänastisista toimista häirintää koskeva nollatoleranssipolitiikan käyttöön ottamiseksi parlamentissa esiintyy edelleen seksuaalista häirintää eivätkä uhrit uskalla aina käyttää olemassa olevia kanavia, mikä tarkoittaa, että on tehostettava toimia seksuaalisen häirinnän estämiseksi;

suhtautuu myönteisesti puhemiehistön vuonna 2018 tekemään päätökseen, jossa vahvistetaan menettelyt ja toimenpiteet häirinnän, erityisesti seksuaalisen häirinnän, ehkäisemiseksi, kuten jäsenten asianmukaista käyttäytymistä koskevat säännöt, jotka sisällytettiin työjärjestykseen tammikuussa 2019;

suhtautuu myönteisesti siihen, että sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva Euroopan parlamentin toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2020 ja että etenemissuunnitelma sen täytäntöönpanoa varten hyväksyttiin vuonna 2021;

pitää kuitenkin valitettavana, että seksuaaliseen häirintään puuttumista koskevat toimet eivät ole riittävän vaikuttavia eivätkä kata kaikkia aiemmissa päätöslauselmissa pyydettyjä toimia, minkä vuoksi se

a)	kehottaa parlamentin yksiköitä tarjoamaan häirinnän torjuntaa koskevaa koulutusta kaikilla virallisilla kielillä tai tulkattuna ja kohdentamaan tiedotustoimia yksittäisiin valtuuskuntiin ja poliittisiin ryhmiin

b)	kehottaa parlamentin yksiköitä laatimaan julkisen luettelon jäsenistä, jotka ovat osallistuneet näihin häirinnän torjuntaa koskeviin koulutustilaisuuksiin, ja julkaisemaan luettelon Euroopan parlamentin verkkosivustolla hyvänä esimerkkinä muille jäsenille

kehottaa jälleen (11) toteuttamaan vaikuttavampia toimenpiteitä, joilla ehkäistään kaikkia häirinnän muotoja, erityisesti seksuaalista häirintää, ja kehottaa erityisesti aloittamaan kaikille jäsenille tarkoitetun häirinnän torjuntaa koskevan pakollisen koulutuksen mahdollisimman pian – vastavalittujen jäsenten kohdalla aivan heidän toimikautensa alussa – saatujen oikeudellisten neuvojen mukaisesti, koska häirinnän ehkäisemistä koskeva vapaaehtoinen koulutus on osoittautunut riittämättömäksi

kehottaa parlamentin yksiköitä arvioimaan mahdollisia seuraamuksia, kuten mahdollisuutta rajoittaa henkilöstön rekrytointia loukkaamatta jäsenten oikeutta avustajakulujen maksamiseen muun muassa silloin, kun tämän päätöslauselman 8 kohdan c alakohdassa säädettyä velvoitetta ei noudateta, jos jäsen kieltäytyy osallistumasta häirinnän torjuntaa koskevaan pakolliseen koulutukseen;

kehottaa parantamaan tietoisuuden lisäämistä ja aloittamaan pakollisen koulutuksen häirintää koskevasta parlamentin nollatoleranssipolitiikasta kaikille sen tiloissa säännöllisesti työskenteleville henkilöille, tarjoamaan heille välineitä, joilla voidaan tunnistaa kaikki häirinnän muodot, erityisesti seksuaalinen häirintä, ja ilmoittaa niistä, sekä antamaan räätälöityä tietoa saatavilla olevista tukijärjestelmistä; korostaa tarvetta lisätä näiden tukijärjestelmien tunnettuutta ja parantaa niiden saatavuutta;

10.

kehottaa myös toteuttamaan toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan kantelujen esittäjiä, uhreja, todistajia ja väärinkäytösten paljastajia joutumasta uhreiksi tai kostotoimien kohteiksi;

11.

kehottaa parlamenttia jatkamaan seksuaalisen häirinnän julkista tuomitsemista ja laatimaan tiedotuskampanjan, jolla pyritään torjumaan kaikkia häirinnän muotoja Euroopan parlamentissa;

12.

suhtautuu myönteisesti siihen, että häirinnän ja erityisesti seksuaalisen häirinnän uhrit voivat nyt kääntyä uskottujen neuvonantajien puoleen, sillä heiltä saa arvokasta tukea ja neuvontaa, ja kehottaa parlamentin asianomaisia elimiä varmistamaan, että kaikki avun tarpeessa olevat voivat kääntyä neuvonantajien puoleen ja että neuvonantajat pystyvät tarjoamaan kaikkea tarvittavaa apua; korostaa avoimen valintamenettelyn ja toimeksiantoja koskevien määräaikojen asettamisen merkitystä, kun on kyse häirinnän vastaisten komiteoiden jäsenistä ja uskotuista neuvonantajista;

13.

kehottaa asiaankuuluvia parlamentin elimiä ottamaan käyttöön ammatillisia mekanismeja, joiden tarkoituksena on tukea ja auttaa seksuaalisen häirinnän uhreja, ja tekemään niistä helpommin käytettäviä ja näkyvämpiä sekä lopettamaan leimaamisen; korostaa tarvetta estää uhriksi joutuminen ja kehottaa näitä elimiä varmistamaan, että uhrien urakehitys ei vaarannu;

14.

kehottaa järjestämään hallinnon kaikille tasoille kohdennetumpaa koulutusta, joka koskee niiden institutionaalista roolia häirintää koskevan nollatoleranssipolitiikan sisällyttämisessä niiden päivittäisiin käytäntöihin ja jossa keskitytään erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten harjoittelijat, valtuutetut avustajat ja sopimussuhteiset toimihenkilöt;

15.

panee merkille tähän mennessä toteutetut toimet, joilla pyritään takaaman sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen parlamentissa, mukaan lukien sukupuolten tasapuolinen edustus johtotehtävissä, ja korostaa, että etenemissuunnitelman täysimittainen täytäntöönpano ja suunnitellut säännölliset uudelleentarkastelut sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan parlamentin toimintasuunnitelman parantamiseksi voisivat osaltaan edistää keskinäisen kunnioituksen kulttuurin luomista, kaikkien häirinnän muotojen ehkäisemistä ja sukupuolisensitiivisyyden lisäämistä parlamentissa; korostaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta ja sen etenemissuunnitelmasta sen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi; pyytää julkaisemaan nämä suunnitelmat parlamentin verkkosivustolla;

16.

panee merkille työpaikkakiusaamista ja sukupuolista häirintää sekä niiden ennaltaehkäisyä työpaikalla käsittelevän neuvoa-antavan komitean sekä Euroopan parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien parlamentin jäsenistä tekemiä työpaikkahäirintää koskevia valituksia ja työpaikkahäirinnän ehkäisemistä käsittelevän neuvoa-antavan komitean työn; kehottaa varmistamaan täyden avoimuuden sen osalta, miten parlamentissa puututaan häirintää koskeviin kysymyksiin ja suojataan samalla häirintää kohdanneiden henkilöllisyys, ja kehottaa molempia komiteoita laatimaan ja julkaisemaan seurantakertomuksensa ja riskinarviointinsa vuosittain Euroopan parlamentin verkkosivustolla, panemaan täytäntöön valvontamekanismeja ja erityisesti julkaisemaan ulkoisen arvioinnin, joka on tehty Euroopan parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien parlamentin jäsenistä tekemiä työpaikkahäirintää koskevia valituksia ja työpaikkahäirinnän ehkäisemistä käsittelevästä neuvoa-antavasta komiteasta; kehottaa jälleen (12) teettämään avoimella prosessilla valituilla ulkopuolisilla tarkastajilla riippumattoman arvioinnin nykyisen järjestelmän tehokkuudesta ja tarvittaessa esittämään siihen muutoksia mahdollisimman pian ja ennen tämän vaalikauden päättymistä, jotta voidaan varmistaa riippumattomuus ja sukupuolten tasapuolinen edustus sekä välttää eturistiriidat nykyisissä rakenteissa, ja näin ollen

pyytää, että näiden kahden komitean kokoonpanoa muutetaan sen varmistamiseksi, että niiden virallisina ja äänivaltaisina jäseninä on riippumattomia asiantuntijoita, joilla on todistetusti asiantuntemusta häirintätapauksiin puuttumisessa työpaikoilla, mukaan lukien lääkärit, terapeutit ja häirintää koskevien kysymysten alalla toimivat oikeudelliset asiantuntijat

b)	huomauttaa, että Euroopan parlamentin jäsenet voivat joutua seksuaalisen häirinnän uhreiksi, ja kehottaa asianomaisia parlamentin yksiköitä ja poliittisia ryhmiä toteuttamaan tältä osin konkreettisia toimia

suosittaa, että kutsutaan koolle riippumattomista asiantuntijoista koostuva työryhmä, jolla on valtuudet tutkia seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä Euroopan parlamentissa, jotta voidaan arvioida Euroopan parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien parlamentin jäsenistä tekemiä työpaikkahäirintää koskevia valituksia ja työpaikkahäirinnän ehkäisemistä käsittelevän neuvoa-antavan komitean ja työpaikkakiusaamista ja sukupuolista häirintää sekä niiden ennaltaehkäisyä työpaikalla käsittelevän neuvoa-antavan komitean toimintaa, ja että ehdotetaan tarvittavia muutoksia;

17.

suosittaa, että Euroopan oikeusasiamies, joka voi olla myös nainen, toimittaa kerran vuodessa parlamentin sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevälle korkean tason työryhmälle tietoa hallinnollisia epäkohtia koskevista parlamentille esitetyistä valituksista, jotka liittyvät parlamentissa väitetysti tapahtuneisiin häirintätapauksiin;

EU:n toimielinten välinen yhteistyö

18.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja virastoja vaihtamaan säännöllisesti parhaita käytäntöjään, jotka koskevat häirinnän torjuntaa, mukaan lukien häirinnän vastaiset politiikat, suuntaviivat tai mahdolliset uudet määräykset häirintään puuttumiseksi;

19.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ottamaan käyttöön uskottujen neuvonantajien tai ulkoisten sovittelijoiden verkoston, joka tarjoaa ohjausta ja tukea seksuaalisen häirinnän uhreille, ja kannustaa EU:n eri elinten uskottujen neuvonantajien väliseen yhteistyöhön, joka on olennaisen tärkeää pienemmille elimille, joilla on vähemmän henkilöstöä käytettävissä riittävän tuen tarjoamiseksi;

20.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä arvioimaan sisäisiä politiikkojaan ja mukauttamaan niitä siten, että kaikki, ei ainoastaan vakituinen henkilöstö vaan myös harjoittelijat ja ulkopuoliset toimeksisaajat, voivat käyttää sekä virallisia että epävirallisia rakenteita kiinnittääkseen huomion häirintätapauksiin ja saadakseen neuvontaa ja psykologista tukea;

21.

kehottaa Euroopan parlamentin tutkimuspalvelua tilaamaan tutkimuksen väärinkäytösten paljastajien alustojen lisäarvosta työpaikoilla ja siitä, miten näitä voitaisiin soveltaa EU:n toimielimissä, ja katsoo, että tämän tutkimuksen tulokset ja suositukset olisi esitettävä työpajassa tai kuulemistilaisuudessa asiaankuuluvissa parlamentin valiokunnissa käytävän keskustelun ohella;

22.

kehottaa komissiota tarjoamaan riittävät välineet häirintätapauksiin puuttumiseksi, toissijaisen uhriksi joutumisen estämiseksi ja oikea-aikaisen reagoinnin varmistamiseksi EU:n henkilöstösääntöjä tarkistettaessa;

23.

kehottaa EU:n virastoja ja elimiä mukauttamaan sisäisiä sääntöjään kaikkien häirinnän muotojen, erityisesti seksuaalisen häirinnän, torjumiseksi ja varmistamaan, että ne panevat myös täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa koskevan perusperiaatteen koko henkilöstönsä ja johdon tasolla ottaen huomioon myös uudet etätyötä koskevat ehdot ja niistä covid-19-pandemian aikana saadut kokemukset; kehottaa komissiota seuraamaan näiden häirinnän vastaisten sääntöjen ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevien toimintasuunnitelmien periaatteiden täytäntöönpanoa, jotta edistetään ja parannetaan sukupuolten tasa-arvoa entisestään EU:n virastoissa ja elimissä;

o o

24.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, EU:n virastoille ja elimille, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle.

(1) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.

(2) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 192.

(3) EUVL C 232, 16.6.2021, s. 48.

(4) EUVL C 323, 11.8.2021, s. 33.

(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0024.

(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0025.

(7) Direktiivi 2006/54/EY.

(8) Maaliskuussa 2021 julkaistu Euroopan parlamentin tutkimus ”Combating gender-based violence: Cyber violence – European added value assessment”.

(9) Euroopan oikeusasiamiehen raportti ihmisarvosta työpaikalla EU:n toimielimissä ja virastoissa.

(10) Komission tiedonanto ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025”.

(11) Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen ja muista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi, 16 kohta: ”kehottaa parlamentin puhemiestä, puhemiehistöä ja hallintoa jatkamaan työskentelyä sen varmistamiseksi, että parlamentti on työpaikka, jossa ei esiinny häirintää eikä seksismiä, ja panemaan täytäntöön seuraavat toimenpiteet seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa vuonna 2017 annetussa päätöslauselmassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti eli (…) järjestämään kaikille parlamentin jäsenille ja kaikille henkilöstöryhmille pakollista koulutusta kunnioituksesta ja ihmisarvoisesta kohtelusta työpaikalla”; Euroopan parlamentin päätöslauselma seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa, 17 kohta.

(12) Päätöslauselma ennakkoarviosta parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2021, 55 kohta.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/144

P9_TA(2021)0515

Tilanne Ukrainan rajalla ja Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 tilanteesta Ukrainan rajalla ja Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla (2021/3010(RSP))

(2022/C 251/17)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja mietintönsä Ukrainasta ja Venäjästä,

—	ottaa huomioon YK:n peruskirjan, YK:n merioikeusyleissopimuksen, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 1. elokuuta 1975 hyväksytyn Helsingin päätösasiakirjan ja sen myöhemmät asiakirjat,

—	ottaa huomioon 19.–21. marraskuuta 1990 allekirjoitetun uutta Eurooppaa koskevan Pariisin peruskirjan,

—

ottaa huomioon 19. syyskuuta 2014 tehdyn Minskin muistion sekä Minskin sopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan paketin, joka hyväksyttiin ja allekirjoitettiin Minskissä 12. helmikuuta 2015 ja joka hyväksyttiin kokonaisuudessaan 17. helmikuuta 2015 annetulla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 2202 (2015),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen ja erityisesti sen II osaston, joka koskee poliittista vuoropuhelua ja lähentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla (1),

—	ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2021 käydyn EU:n ja Ukrainan välisen ensimmäisen kyberturvallisuusvuoropuhelun,

—	ottaa huomioon Yhdysvaltojen ja Ukrainan strategisen kumppanuuden peruskirjan, jonka Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba allekirjoittivat 10. marraskuuta 2021,

—

ottaa huomioon ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin 13. joulukuuta 2021 pidetyn ulkoasiainneuvoston kokouksen jälkeen antaman julkilausuman, jonka mukaan Ukrainaan kohdistuvalla hyökkäyksellä olisi poliittisia seurauksia ja siitä aiheutuisi suuria taloudellisia kustannuksia Venäjälle,

—	ottaa huomioon Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin 30. marraskuuta 2021 pidetyn Naton ulkoministerikokouksen jälkeen antaman julkilausuman,

—	ottaa huomioon G7-maiden ulkoministerien 12. joulukuuta 2021 antaman julkilausuman Venäjästä ja Ukrainasta,

—	ottaa huomioon Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin EU:n ja Ukrainan 23. huippukokouksen jälkeen 12. lokakuuta 2021 antaman yhteisen julkilausuman,

—	ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 9. joulukuuta 2021 antaman päätöslauselman Ukrainassa sijaitsevan Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin sekä Mustanmeren ja Asovanmeren osien militarisointia koskevasta ongelmasta,

—	ottaa huomioon 5. joulukuuta 1994 tehdyn Budapestin yhteisymmärryspöytäkirjan turvatakuista,

—	ottaa huomioon EU:n toimet vastauksena Ukrainan kriisiin, mukaan lukien sen rajoittavat toimenpiteet, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2014,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.	ottaa huomioon, että YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaan kaikkien valtioiden on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan;

ottaa huomioon, että EU:n ja Valko-Venäjän rajalla vallitsevassa kriisitilanteessa Venäjän federaatio on lisännyt jatkuvasti sotilaallista läsnäoloaan Ukrainan rajalla, jolla joukkojen vahvuus on tällä hetkellä noin 100 000 sotilasta, sekä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueilla, jotka ovat tällä hetkellä Venäjän tukemien joukkojen miehittämiä, ja että se on laajentanut merkittävästi sotilaallista toimintaansa miehitetyllä Krimillä sekä Mustanmeren alueella; ottaa huomioon, että tämä sotilaallisen voiman kasvattaminen osoitettiin todeksi tuoreissa kaupallisissa satelliittikuvissa; ottaa huomioon, että viimeaikaista joukkojen keskittämistä pidetään merkittävämpänä kuin aiempaa joukkojen keskittämistä tämän vuoden keväällä;

ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen tiedusteluraporteissa arvioidaan, että Venäjä voisi tällä kertaa saattaa toimintavalmiuteen jopa 175 000 sotilaan joukot vuoden 2022 alkuun mennessä; ottaa huomioon, että nämä sotilaalliset toimet voidaan tulkita joko monella rintamalla toteutettavan sotilaallisen hyökkäyksen valmisteluksi tai uhkaksi naapurimaahan Ukrainaan kohdistettavasta voimankäytöstä ja että niillä pyritään puuttumaan Ukrainan itsemääräämisoikeuteen ja poliittiseen riippumattomuuteen, mikä on vastoin Venäjän federaation kansainvälisiä velvoitteita; ottaa huomioon, että Aljaksandr Lukašenka on ilmoittanut täysimittaisesta tuesta Venäjälle, jos se toteuttaa sotatoimia Ukrainaa vastaan;

ottaa huomioon, että Venäjän joukkojen viimeaikaisiin liikkeisiin lähellä Ukrainan rajaa on liittynyt venäläisten välityspalvelinten ja tiedotusvälineiden tehostettuja häirintä- ja disinformaatiokampanjoita EU:ssa, Ukrainassa ja itse Venäjällä; ottaa huomioon, että tällaisiin hybriditaktiikoihin on sisältynyt Natoa ja Ukrainaa mustamaalaavaa sisältöä, yrityksiä syyttää mahdollisesta tulevasta Venäjän sotilaallisesta eskalaatiosta Ukrainaa ja Natoa sekä väärien tietojen levittämistä, mukaan lukien presidentti Putinin ja entisen presidentin Medvedevin henkilökohtaisesti levittämät väärät tiedot;

ottaa huomioon, että on kulunut yli kuusi vuotta Minskin sopimusten hyväksymisestä ja yli seitsemän vuotta Krimin niemimaan laittomasta liittämisestä Venäjän federaatioon ja Venäjän Ukrainassa käymän sodan alkamisesta; ottaa huomioon, että meneillään olevan konfliktin aikana on kuollut yli 14 000 ihmistä; ottaa huomioon, että konfliktin vuoksi lähes kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään maan sisäisesti; ottaa huomioon, että väestön toimeentuloon Venäjän hallinnassa olevilla ja siihen liitetyillä alueilla Ukrainassa ja ympäröivillä alueilla kohdistuu edelleen vakavia vaikutuksia; ottaa huomioon, että Venäjä on konfliktin osapuoli eikä se voi sen vuoksi toimia sovittelijana;

F.	ottaa huomioon, että helmikuussa 2015 tehtyjen Minskin sopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan paketin täytäntöönpano on kärsinyt vakavia takaiskuja erityisesti Venäjän federaation toteutettua yksipuolisesti sopimusten mukaisten sitoumustensa vastaisia toimenpiteitä;

G.	ottaa huomioon, että vuodesta 2014 lähtien on saatu tietoja siitä, että Wagner-ryhmällä, joka on venäläinen yksityinen sotilasyhteisö, on työntekijöitä Itä-Ukrainassa venäläismielisten separatistien rinnalla, ja toteaa, että alun perin taistelijoita oli noin 250 ja nyt heitä on 2 500;

ottaa huomioon, että 1. joulukuuta 2021 julkaistun YK:n ihmisoikeustarkkailuoperaation viimeisimmän Ukrainaa koskevan raportin mukaan vihamielisyydet ovat lisääntyneet Donbassin konfliktialueella, siviiliuhrien määrä on kasvanut Ukrainan puolella ja infrastruktuurille on aiheutunut vahinkoa; ottaa huomioon, että raportissa todettiin myös, että itsenäisiksi julistautuneiden Donbassin alueen tasavaltojen tuomioistuimet tuomitsivat edelleen siviilejä konflikteihin liittyvistä rikoksista ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä;

I.	ottaa huomioon, että Venäjän miehittämillä Donetskin ja Luhanskin alueilla Ukrainassa on yli 160 laitonta vankilaa, joissa on konfliktin alusta lähtien pidetty laittomasti vankeudessa yli 3 000:ta ihmistä, joita on kidutettu ja kohdeltu epäinhimillisesti;

ottaa huomioon, että Venäjä rikkoo edelleen Donbassin tulitaukoa ja että Ukrainan asemiin on tehty 2 346 hyökkäystä, joissa on kuollut 65 ukrainalaista sotilasta ja haavoittunut 261, mukaan lukien 29 Ukrainan asevoimien sotilasta, jotka tarkka-ampujat tappoivat 27. heinäkuuta 2020 – 2. joulukuuta 2021;

ottaa huomioon, että huhtikuussa 2021 Venäjän puolustusministeriö sulki yksipuolisesti Kertšinsalmen ympärillä olevat vesialueet muista maista peräisin olevilta ei-kaupallisilta aluksilta ja esti siten alusten vapaan kulun Asovanmerelle ja Asovanmereltä; ottaa huomioon, että rajoitukset ovat edelleen voimassa, vaikka Venäjä oli ilmoittanut poistavansa ne lokakuussa 2021; ottaa huomioon, että näillä esteillä on kielteisiä vaikutuksia Ukrainan satamiin Asovanmerellä ja kansainväliseen meriliikenteeseen Mustallamerellä;

L.	ottaa huomioon, että Venäjän presidentti Putin allekirjoitti 15. marraskuuta 2021 asetuksen yksinkertaistetuista kaupan säännöistä, joiden avulla voidaan mahdollistaa tavaroiden pääsy Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueille ja alueilta, jotka eivät tilapäisesti ole hallituksen hallinnassa;

ottaa huomioon, että 10. marraskuuta 2021 tehdyssä Yhdysvaltojen ja Ukrainan strategisen kumppanuuden peruskirjassa määrätään, että Yhdysvallat ja Ukraina aikovat jatkaa useita merkittäviä toimenpiteitä estääkseen Ukrainaan kohdistuvan ulkoisen suoran ja hybridihyökkäyksen ja saattaakseen Venäjän vastuuseen kyseisestä hyökkäyksestä ja kansainvälisen oikeuden rikkomisesta;

ottaa huomioon, että presidentti Putin vaati 1. joulukuuta 2021 Natolta oikeudellisesti sitovia takeita siitä, ettei se laajennu enempää itään; ottaa huomioon, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi 30. marraskuuta 2021 Naton ulkoministerikokouksen jälkeen Ukrainan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, että Venäjällä ei ole veto-oikeutta eikä oikeutta puuttua kyseiseen prosessiin;

ilmaisee tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä; muistuttaa tukevansa voimakkaasti EU:n politiikkaa, jonka mukaan Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin laitonta liittämistä ei tunnusteta; tuomitsee Venäjän suoran ja välillisen osallisuuden Itä-Ukrainan aseellisessa konfliktissa sekä näillä alueilla ja Venäjään liitetyllä Krimillä jatkuvasti tehdyt ihmisoikeusloukkaukset;

tuomitsee Venäjän nykyisen laajamittaisen joukkojen keskittämisen Ukrainan rajalle ja torjuu Venäjän perustelut sille; palauttaa mieliin, että tämä tapahtui tänä vuonna jo toisen kerran; korostaa, että joukkojen keskittämiseen on liittynyt sodanlietsonnan huomattava lisääntyminen Venäjän puolelta;

vaatii Venäjän federaatiota vetämään pois välittömästi kaikki sotilasjoukkonsa, lopettamaan Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen kohdistuvan uhkansa, joka horjuttaa vakautta koko alueella ja sen ulkopuolella, lopettamaan kaikki toimenpiteet, jotka pahentavat konfliktia entisestään, ja lieventämään jännitteitä Venäjän kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti; korostaa tarvetta löytää konfliktiin rauhanomainen poliittinen ratkaisu;

korostaa, että Venäjän joukkojen keskittäminen on myös uhka yleiselle rauhalle, vakaudelle ja turvallisuudelle Euroopassa, ja kehottaa Venäjää noudattamaan kansainvälisiä velvoitteitaan, kuten sotilasliikkeiden avoimuutta koskevia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) periaatteita ja sitoumuksia, mukaan lukien Wienin asiakirja; kehottaa Venäjää lisäksi noudattamaan YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaista velvoitettaan ja takaamaan merenkulun vapauden ja kauttakulun kansainvälisen Kertšinsalmen kautta Asovanmeren satamiin;

on erittäin huolissaan Asovanmeren, Mustanmeren ja Itämeren alueen ja erityisesti Kaliningradin alueen ja laittomasti miehitetyn Krimin militarisoinnista, mukaan lukien se, että Venäjän federaatio on kehittänyt taistelualueen eristämiskykyä (A2/AD) koskevia valmiuksia, joihin sisältyvät uusien S-400-ilmatorjuntajärjestelmien käyttö, ja kasvattanut ennennäkemättömällä tavalla perinteisten joukkojen sotilaallista voimaa ja valmistellut ydinaseiden mahdollista käyttöönottoa;

ilmaisee myötätuntonsa Ukrainan kansalle, joka on kärsinyt suuresti sodan seurauksena vuodesta 2014 alkaen ja sen ohella vakavasta talouskriisistä ja joka on nyt vaarassa joutua sellaisen täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, joka uhkaa kaikkien Ukrainan kansalaisten elämää;

muistuttaa, että EU:n ja Ukrainan välisen turvallisuusvuoropuhelun olisi oltava kunnianhimoista ja edistettävä yhtenäistä arviota turvallisuushaasteista paikan päällä; korostaa, että ystävällismielisten maiden olisi lisättävä sotilaallista tukeaan Ukrainalle ja toimitettava lisää puolustukseen käytettäviä aseita, mikä on YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaista, sillä se sallii oikeuden erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen; suhtautuu myönteisesti EU:n neuvoston 2. joulukuuta 2021 tekemään päätökseen myöntää Ukrainalle Euroopan rauhanrahaston puitteissa 31 miljoonan euron paketti, jolla autetaan vahvistamaan selviytymiskykyä ja puolustusvalmiuksia; toteaa, että Ukrainan mahdollinen tuleva osallistuminen pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) hankkeisiin parantaisi merkittävästi Ukrainan kansallisia puolustusvalmiuksia EU:n parhaiden käytäntöjen ja normien mukaisesti, kuten assosiaatiosopimuksessa todetaan;

korostaa, että keskittämällä säännöllisesti joukkoja Ukrainan rajalle Venäjä pyrkii saamaan länneltä poliittisia myönnytyksiä Ukrainan kustannuksella; korostaa, että minkään maan liittoutumista koskeva valinta ei saa edellyttää kolmannen maan hyväksyntää, ja torjuu sen vuoksi kaikki Venäjän pyrkimykset sisällyttää joitakin maita ”vaikutuspiiriinsä” ja siten muokata niiden tulevaisuutta; muistuttaa, että Venäjä tulkitsisi kompromissit tai liennytykset lännen heikkoudeksi ja ne vain saisivat Venäjän vahvistamaan entisestään aggressiivista toimintatapaansa;

korostaa, että Venäjän joukkojen keskittäminen on myös osa laajempaa strategiaa, johon sisältyy lisäksi hybridisodankäyntiä, jota Venäjä käy Euroopan unionia ja sen samanmielisiä kumppaneita vastaan aiheuttamalla kaaosta ja sekaannusta naapurialueillaan, rajoillaan ja Euroopan unionissa; toteaa jälleen, että Venäjä käyttää EU:n heikentämiseen esimerkiksi sotilaallisten ja digitaalisten uhkien sekä energiaa ja disinformaatiota koskevien uhkien yhdistelmää hyödyntäen EU:n avointa järjestelmää; katsoo, että EU:n on oltava tietoinen omista haavoittuvuuksistaan ja naapurustossaan olevien kumppaneidensa haavoittuvuuksista ja vahvistettava häiriönsietokykyä, jotta se voi torjua tehokkaasti hybridihyökkäyksiä ja parantaa yhteistyötä kumppaneiden kanssa erityisesti disinformaation osalta sekä tehostaa valmiuksia, joilla pyritään rauhanomaiseen konfliktinratkaisuun, kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tilanteeseen konfliktialueilla;

10.

korostaa, että Euroopan unionin on oltava valmis lähettämään Venäjän federaatiolle erittäin jyrkkä varoitus siitä, että sotilaallisia vihamielisyyksiä ei hyväksytä ja että niistä on maksettava korkea taloudellinen ja poliittinen hinta; pitää myönteisinä EU:n ja G7-maiden ulkoministerien viimeisimpiä julkilausumia, joissa ilmaistaan vahva tuki koordinoidulle kansainväliselle toiminnalle Venäjän federaation Ukrainaa vastaan mahdollisesti toteuttaman sotilaallisen hyökkäyksen torjumiseksi;

11.

kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa varmistamaan, että neuvostolle tiedotetaan edelleen Venäjän federaation sotilaallisista toimista ja että se on edelleen valmis sopimaan nopeasti yhteisistä jatkotoimista, erityisesti tiukkojen talous- ja rahoituspakotteiden hyväksymisestä tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen, Naton ja muiden kumppaneiden kanssa, jotta voidaan vastata Venäjän aiheuttamiin välittömiin ja uskottaviin uhkiin sen sijaan, että odotettaisiin uuden hyökkäyksen toteuttamista ennen toimiin ryhtymistä; korostaa, että EU:n ja sen kumppaneiden on omaksuttava yhtenäinen pelotteita koskeva lähestymistapa; korostaa, että kaikki toimet olisi toteutettava koordinoidusti Ukrainan kanssa;

12.

korostaa, että uuteen pakotepakettiin olisi sisällytettävä Venäjän upseerit ja lippu-upseerit, jotka osallistuvat mahdollisen hyökkäyksen suunnitteluun, ja Venäjän presidentin välitön lähipiiri sekä hallintoon kytköksissä olevat oligarkit ja heidän perheensä; vaatii, että tällaisiin pakotteisiin sisällytetään EU:ssa olevien varojen ja aineellisten hyödykkeiden jäädyttäminen, matkustuskiellot ja Venäjän sulkeminen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle ja siten venäläisten yritysten sulkeminen kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle sekä Venäjän valtionlainainstrumenttien ostamisen kieltäminen ensi- ja jälkimarkkinoilta, ja vaatii, että ne kohdistetaan Venäjän talouden tärkeisiin aloihin ja että niillä vaikeutetaan tiedustelupalvelujen ja armeijan rahoitusta;

13.

korostaa, että jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, EU:n ensimmäisenä ja välittömänä toimena olisi oltava kaikkien matkustusmahdollisuuksien peruuttaminen ja Venäjän diplomaattipassin haltijoiden viisumivapauden lakkauttaminen akkreditoituja diplomaatteja lukuun ottamatta;

14.

vaatii, että EU toteuttaa kiireellisiä ja uskottavia toimia, joilla vähennetään sen riippuvuutta energiantuonnista Venäjältä, ja pyytää EU:ta osoittamaan energian suhteen vahvempaa solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan assosiaatiosopimuksen mukaisesti lisäämällä energiainfrastruktuurien välisiä yhteyksiä; kehottaa siksi EU:n toimielimiä ja kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että Nord Stream 2 -kaasuputkea ei oteta käyttöön, vaikka se täyttäisi jossain vaiheessa EU:n kaasudirektiivin säännökset (2); muistuttaa olleensa jo kauan syvästi huolissaan Nord Stream 2 -hankkeen poliittisista, taloudellisista ja turvallisuusriskeistä; korostaa tarvetta lopettaa kiistanalaisten Rosatomin suunnittelemien ydinvoimaloiden rakentamisen;

15.

korostaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne eivät ota enää vastaan venäläisiä varoja ja investointeja, joiden alkuperä on epäselvä, muun muassa perustamalla maailmanlaajuinen korruption vastainen pakotemekanismi ja panemalla johdonmukaisesti täytäntöön voimassa olevat rahanpesun vastaiset direktiivit; kehottaa komissiota ja neuvostoa lisäämään pyrkimyksiään hillitä EU:ssa Venäjän strategisia investointeja, joilla pyritään valtionvastaiseen toimintaan, demokraattisten prosessien ja instituutioiden horjuttamiseen sekä korruption levittämiseen, ja vahvistamaan avoimuutta erityisesti venäläisen eliitin EU:hun tallettamien tai EU:ssa käyttämien varojen osalta;

16.

korostaa, että on tärkeää toteuttaa määrätietoisia toimenpiteitä, joilla estetään Venäjää kiertämästä EU:n nykyisiä pakotteita; katsoo, että tätä varten EU:n olisi tarkistettava ja päivitettävä sovellettavia määräyksiään ja poistettava useita porsaanreikiä pakotteiden tehostamiseksi ja sen varmistamiseksi, että Venäjä todellakin maksaa korkeamman hinnan vihamielisistä toimistaan;

17.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa keskustelemaan ja arvioimaan perinpohjaisesti kokouksessaan 16. joulukuuta 2021 kaikkia mahdollisia vastatoimia uhkille, joita Venäjän federaatio aiheuttaa Euroopan turvallisuudelle, ja jatkamaan aiempia keskustelujaan EU:n kokonaisvaltaisesta Venäjä-strategiasta; kehottaa EU:ta ja eurooppalaisia kumppaneita keskustelemaan Euroopan turvallisuutta koskevista pitkän aikavälin suunnitelmista, jotta voidaan käsitellä yhdessä Euroopan mantereeseen kohdistuvia tulevia sotilaallisia uhkia; ilmaisee huolensa kansainvälisen turvallisuus- ja asevalvontarakenteen tukipilarien meneillään olevasta heikkenemisestä, joka johtuu siitä, että Venäjän federaatio on manipuloinut niitä ja toiminut toistuvasti niiden vastaisesti; kehottaa neuvostoa ja komissiota tässä yhteydessä vastaavasti pitämään Venäjää strategisessa kompassissa merkittävänä uhkana Euroopan mantereelle, kuten myös Naton mietintäryhmän raportissa todettiin;

18.

kehottaa Venäjän federaatiota lopettamaan yksipuoliset toimenpiteet, jotka ovat ristiriidassa Minskin sopimuksissa annettujen sitoumusten kanssa, haittaavat niiden täytäntöönpanon edistämistä, pahentavat Itä-Ukrainan konfliktia ja herättävät kansainvälisesti epäilyksiä Venäjän federaation poliittisesta tahdosta ja valmiuksista noudattaa sitoumuksiaan;

19.

vaatii Venäjää ja Venäjän tukemia separatisteja liittymään tulitaukosopimukseen; kehottaa Venäjää osallistumaan rakentavasti Normandia-ryhmään ja Ukraina-kontaktiryhmään ja panemaan täytäntöön kansainväliset velvoitteensa, erityisesti Minskin sopimuksista ja YK:n merioikeusyleissopimuksesta johtuvat velvoitteensa; kehottaa vapauttamaan välittömästi kaikki laittomasti pidätetyt ja vangitut Ukrainan kansalaiset; kannustaa neuvostoa myös laajentamaan pakotteidensa soveltamisalaa niin, että ne kattavat kansalaisuuteen pakottamisen, laittomien vaalien järjestämisen Krimillä ja päätöksen, jolla syyskuussa 2021 pidettäviin duuman vaaleihin otetaan mukaan asukkaat Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueilta, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa, ja nostamaan hintaa, jonka Venäjä maksaa Minskin sopimusten täytäntöönpanon ja Normandia-ryhmässä käytyjen neuvottelujen estämisestä; kehottaa Kansainvälistä rikostuomioistuinta tutkimaan Venäjän ja sen sijaistoimijoiden Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa tekemät rikokset; korostaa roolia, joka Kansainvälisellä tuomioistuimella ja tuomioistuimen yleistoimivallan piiriin kuuluvilla asioilla voi olla tässä yhteydessä; katsoo, että Luhanskin ja Donetskin niin kutsuttujen kansantasavaltojen tosiasiassa valtaa pitävien viranomaisten poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle olisi määrättävä seuraamuksia EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän puitteissa;

20.

pitää tärkeänä Etyjin erityistarkkailuoperaatiota Ukrainassa ja korostaa, että sen on kyettävä jatkamaan työtään rajoituksitta maaliskuun 2022 jälkeen, jolloin sen nykyisen toimeksiannon on määrä päättyä; tuomitsee voimakkaasti Venäjän toimet, joilla se estää Etyjin erityistarkkailuoperaatiota huolehtimasta tehtävästään, häiritsee sen miehittämättömiä ilma-aluksia ja estää tarkkailijoiden pääsyn miehitetyille alueille; pitää valitettavana Venäjän päätöstä lopettaa Etyjin tarkkailuoperaatio Gukovon ja Donetskin venäläisillä tarkastuspisteillä;

21.

tukee voimakkaasti Ukrainan ponnisteluja sotarikoksiin syyllistyneiden venäläisten palkkasotilaiden saattamiseksi oikeuden eteen ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötään tätä varten;

22.

toteaa jälleen tukevansa kansainvälistä tutkintaa, joka koskee mahdollisesti sotarikokseksi katsottavaan lennon MH17 traagiseen alasampumiseen liittyviä olosuhteita, ja palauttaa mieliin kehotuksensa saattaa siitä vastuussa olevat henkilöt oikeuden eteen;

23.

tuomitsee sen, että presidentti Putin allekirjoitti asetuksen yksinkertaistetuista kaupan säännöistä, joiden avulla voidaan lisätä tavaroiden pääsyä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueille ja alueilta, jotka eivät tilapäisesti ole hallituksen hallinnassa, ja kehottaa Venäjää kumoamaan asetuksen; korostaa, että tällaiset yksipuoliset toimenpiteet loukkaavat Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta myös tullivalvonnan osalta ja saattavat lisätä jännitteitä ja pitkittää vallitsevaa tilannetta ja estää samalla tulevan uudelleenintegroitumista koskevan prosessin;

24.

pitää myönteisenä Krimin tilannetta käsittelevän kansainvälisen foorumin perustamista ja toimintaa; katsoo, että on tärkeää pitää Krimin niemimaan laitonta liittämistä koskeva kysymys tärkeällä sijalla kansainvälisellä asialistalla; ilmaisee tyytyväisyytensä EU:n voimakkaaseen tukeen foorumille ja kehottaa EU:ta edistämään edelleen sen kuulemis- ja koordinointimallin kehittämistä; pitää valitettavana, että kansainvälisillä järjestöillä ja ihmisoikeuksien puolustajilla ei edelleenkään ole pääsyä Krimille;

25.

kehottaa Venäjän kansaa olemaan uskomatta kaikkialla läsnä olevaan viralliseen propagandaan, jossa länsi kuvataan Venäjän kansan ja Venäjän valtion vihollisena; muistuttaa, että demokratia ja vapaus ovat uhka ainoastaan korruptoituneelle venäläiselle eliitille, eivät kansalle; ilmaisee toiveensa aloittaa vuoropuhelu ja rakentaa tulevia suhteita demokraattiseen Venäjään; muistuttaa, että Venäjän johdon aggressiivisen ulko- ja sisäpolitiikan ensisijainen uhri on Venäjän kansa;

26.

tukee Ukrainan viranomaisia niiden pyrkimyksissä uudistaa maata assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen määräysten mukaisesti; kehottaa EU:n toimielimiä säilyttämään uskottavat pitkän aikavälin näkymät Ukrainan liittymiselle EU:hun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti kaikkien muiden Euroopan valtioiden tapaan; korostaa, että tällaiset toimet ovat tarpeen, jotta voidaan parantaa Ukrainan selviytymiskykyä ja torjua tehokkaammin Venäjän nykyisiä ja tulevia aggressioita;

27.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille (Verkhovna Rada) sekä Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja valtionduumalle.

(1) EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13. heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/150

P9_TA(2021)0516

Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän täytäntöönpano

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän täytäntöönpanosta (2021/2885(RSP))

(2022/C 251/18)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän,

—

ottaa huomioon raakatimanttien kansainväliseen kauppaan sovellettavasta Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmästä 20. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2368/2002 (1) ja raakatimanttien kansainväliseen kauppaan sovellettavasta Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmästä annetun komission ehdotuksen (COM(2021)0115), jonka tarkoituksena on selkeyden vuoksi sisällyttää asetukseen tehdyt myöhemmät muutokset uudelleenlaatimisen avulla,

—

ottaa huomioon unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/821 (2),

—	ottaa huomioon naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 (3),

—	ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän täytäntöönpanosta (O-000073/2021 – B9-0044/2021),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon, että Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmä perustettiin vuonna 2003 YK:n valtuuttamana sertifiointijärjestelmänä sisällissotia aiheuttavan konfliktitimanttien kaupan lopettamiseksi; ottaa huomioon, että Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmällä on kolmikantarakenne, jossa hallitukset toimivat päättäjinä sekä kansainvälisen timanttiteollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan edustajat tarkkailijoina; toteaa, että Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän 56 osanottajaa, jotka edustavat 82:ta eri maata, tekevät päätökset täysin yksimielisesti, ja että EU ja sen 27 jäsenvaltiota lasketaan siinä yhdeksi osanottajaksi;

ottaa huomioon, että Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmässä konfliktitimanteilla tarkoitetaan raakatimantteja, joita kapinallisliikkeet tai niiden liittolaiset käyttävät rahoittaakseen konfliktia, jonka tarkoituksena on horjuttaa laillisia hallituksia; ottaa huomioon, että Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän mukaan se on pystynyt pysäyttämään lähes täysin konfliktitimanttien kaupan sen alun perin määritellyssä muodossa ja että tämän kaupan osuus myydyistä raakatimanteista on nyt alle prosentin, kun se vuonna 2003 oli 15 prosenttia;

ottaa huomioon, että timanttilouhinnan yhteydessä tapahtuu edelleen ihmisoikeusloukkauksia timanttivaroiltaan rikkailla konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla, ja toteaa, että näihin loukkauksiin voi sisältyä lapsityövoiman käyttöä ja pakkotyötä, pahoinpitelyjä, kidutusta, seksuaalista väkivaltaa, ihmisten tahdonvastaisia katoamisia, häätöjä ja pakkosiirtoja, laitonta maananastusta sekä rituaalisesti tai kulttuurisesti merkittävien paikkojen tuhoamista;

ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmä tuli voimaan maailmanlaajuisena aloitteena vuonna 2003, konfliktien luonne ja todellisuus paikan päällä ovat muuttuneet; ottaa huomioon, että Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmä ei kata tilanteita, joissa julkiset tai yksityiset turvallisuusjoukot, yritykset, rikolliset tai aseelliset ryhmät käyttävät laajamittaista tai järjestelmällistä väkivaltaa turvatakseen taloudelliset intressinsä timanttien tuotannossa; ottaa huomioon, että kuluttajien toivetta saada varmuus timanttien alkuperästä ja eettisyydestä ei voida tällä hetkellä täyttää; ottaa huomioon, että tämä vähentää luonnontimanttien kysyntää ja vaikuttaa siten kielteisesti lailliseen timanttiteollisuuteen ja pienimuotoisen kaivostoiminnan harjoittajiin; katsoo, että Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän kaltaisia mekanismeja on tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti sen varmistamiseksi, että niillä voidaan vastata kuluttajien odotuksiin ja että ne täyttävät yritysten yhteiskuntavastuuta ja kestävää kehitystä koskevat kansainväliset velvoitteet;

ottaa huomioon, että EU on pyrkinyt laajentamaan Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän perusasiakirjassa vahvistettua konfliktitimanttien alkuperäistä määritelmää ihmisoikeusrikkomusten sisällyttämiseksi siihen, mutta tässä ei ole onnistuttu, koska päätöksentekoprosessi edellyttää yksimielisyyttä ja eräät suuret tuottaja-, kauppa- ja kuluttajamaat vastustavat sitä;

F.	ottaa huomioon, että World Diamond Councilin takuujärjestelmä on toimialan vapaaehtoinen itsesääntelyohjelma, jolla seurataan Kimberleyn prosessin mukaisesti sertifioituja timantteja toimitusketjussa ja joka ulottuu hiottujen ja kiillotettujen kivien kauppaan;

korostaa, että konfliktitimanttien määritelmää on kiireellisesti tarkistettava siten, että siihen sisällytetään timanttituotannon ihmisoikeus- sekä sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, jotta varmistetaan, etteivät EU:n markkinoille saapuvat timantit ole yhteydessä kapinallisryhmien, hallitusten tai yksityisten yritysten tekemiin ihmisoikeusrikkomuksiin tai ympäristörikoksiin; korostaa, että raakatimanttien lisäksi Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmää olisi sovellettava myös hiottuihin ja kiillotettuihin kiviin;

kehottaa tehostamaan Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän täytäntöönpanoa, jotta varmistetaan, ettei konfliktitimantteja päädy laillisiin toimitusketjuihin; kehottaa vahvistamaan ja parantamaan osanottajavaltioiden sisäisten tarkastusten seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa; kehottaa Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän osapuolia luomaan riippumattoman seurantamekanismin, koska vertaisarviointikäyntien antamat suositukset eivät ole luonteeltaan sitovia eikä niillä usein pystytä puuttumaan sisäisten tarkastusten toteutuksen heikkouksiin tai saamaan aikaan merkittäviä muutoksia tapauksissa, joissa sertifiointijärjestelmää koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta;

on erittäin huolissaan viimeaikaisista tiedoista, joiden mukaan kansalaisyhteiskunnan tarkkailijoita on pyritty vaientamaan viimeisimmässä Kimberleyn prosessin istuntojen välisessä kokouksessa; muistuttaa kansalaisyhteiskunnan keskeisestä roolista Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän kolmikantarakenteessa ja kehottaa kunnioittamaan täysimääräisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien sananvapautta; toteaa, että on tärkeää tarjota luotettavaa rahoitusta konfliktimineraalien ja -timanttien alalla toimiville kansalaisjärjestöille;

pitää myönteisenä laillisen timanttiteollisuuden sitoutumista Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmään ja World Diamond Councilin takuujärjestelmän perustamista; toteaa, että kaivosyhteisöissä työpaikkojen luominen ja tulot ovat riippuvaisia timanttialan vakaista, avoimista ja vastuullisista toimitusketjuista;

huomauttaa, että on olennaisen tärkeää pystyä jäljittämään timantit kaivoksesta markkinoille myös muuten kuin timanttikuljetuksiin liitettyjen paperiasiakirjojen jäljitysketjun avulla; tukee täysin ajatusta käyttää lohkoketjun kaltaista uutta teknologiaa jäljitettävyyden parantamiseksi; pitää myönteisenä työtä Kimberleyn prosessin sertifikaattien digitalisoimiseksi;

korostaa, että on tärkeää puuttua timantteihin liittyvien konfliktien ja väkivallan perimmäisiin syihin koko toimitusketjussa; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa varmistamaan, että valmiuksien kehittämiseen osoitetaan riittävästi varoja rauhaa, vakautta ja konfliktien ehkäisyä koskevan aihekohtaisen ohjelman puitteissa, jotta voidaan tukea luonnonvarojen kestävää ja konfliktisensitiivistä hallintaa ja tukea Kimberleyn prosessin ja muiden vastaavien konfliktimineraaleihin sovellettavien aloitteiden noudattamista kaivosyhteisöjen toimeentulon parantamiseksi ja pienimuotoisen kaivostoiminnan tehostamiseksi; kehottaa maantieteellisten rahastojen varoja jakavia tahoja ottamaan huomioon myös valmiuksien kehittämisen ja konfliktien ehkäisyn;

kehottaa EU:ta toimimaan edelleen globaalina johtajana vastuullista hankintaa koskevien aloitteiden toteuttamisessa ja toteaa, että tällaisia aloitteita ovat esimerkiksi OECD:n due diligence -ohjeet konflikti- ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien vastuullisia toimitusketjuja varten ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille; muistuttaa, että vastuullisen hankinnan ja asianmukaisen huolellisuuden prosessien on oltava yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisia;

kehottaa EU:ta näyttämään esimerkkiä ja jatkamaan arvoihin perustuvan kauppapoliittisen ohjelmansa täytäntöönpanoa, jotta se voi edistää myönteistä muutosta EU:n ulkopuolisissa maissa; katsoo tässä yhteydessä, että timanttien kauppaa koskevien EU:n sääntöjen on oltava mahdollisimman kunnianhimoisia; kehottaa EU:ta harkitsemaan täydentäviä yksipuolisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei ihmisoikeusrikkomuksiin yhdistettyjä raakatimantteja tai hiottuja ja kiillotettuja timantteja saateta EU:n markkinoille, jotta Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän puutteet voidaan korjata;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän nykyiselle puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle.

(1) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 28.

(2) EUVL L 130, 19.5.2017, s. 1.

(3) EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/153

P9_TA(2021)0484

Terveysteknologian arviointi ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. joulukuuta 2021 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi terveysteknologian arvioinnista ja direktiivin 2011/24/EU muuttamisesta (10531/3/2021 – C9-0422/2021 – 2018/0018(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

(2022/C 251/19)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (10531/3/2021 – C9-0422/2021),

—

ottaa huomioon Tšekin edustajainhuoneen, Saksan liittopäivien, Ranskan senaatin ja Puolan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

—	ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. toukokuuta 2018 ja 27. huhtikuuta 2021 antamat lausunnot (1),

—	ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan (2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0051),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

—	ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A9-0334/2021),

hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 283, 10.8.2018, s. 28 ja EUVL C 286, 16.7.2021, s. 95.

(2) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 638.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/154

P9_TA(2021)0485

Paraguaysta peräisin olevaa korkealaatuista naudanlihaa koskeva unionin tariffikiintiö ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/216 muuttamisesta Paraguaysta peräisin olevaa korkealaatuista naudanlihaa koskevan unionin tariffikiintiön osalta (COM(2021)0313 – C9-0228/2021 – 2021/0146(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 251/20)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0313),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0228/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon neuvoston edustajan 8. joulukuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—	ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A9-0333/2021),

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P9_TC1-COD(2021)0146

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi asetuksen (EU) 2019/216 muuttamisesta Paraguaysta peräisin olevaa korkealaatuista naudanlihaa koskevan unionin tariffikiintiön osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2022/111.)

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/155

P9_TA(2021)0486

Euroopan nuorison teemavuosi 2022 ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 (COM(2021)0634 – C9-0379/2021 – 2021/0328(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 251/21)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0634),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0379/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2021 antaman lausunnon (1),

—	on kuullut alueiden komiteaa,

—

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 10. joulukuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan 17. marraskuuta 2021 päivätyn kirjeen talousarvion sovittelun tuloksista koskien komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan nuorison teemavuodesta 2022,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0322/2021),

A.	katsoo, että asian kiireellisyyden vuoksi on perusteltua toimittaa äänestys ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukainen kahdeksan viikon määräaika on päättynyt;

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa;

panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa;

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P9_TC1-COD(2021)0328

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/… antamiseksi Euroopan nuorison teemavuodesta (2022)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2021/2316.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma Euroopan nuorison teemavuoden (2022) rahoituksesta – päätös (EU) 2021/2316

Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat, että toimintatalousarvion vähimmäismääräksi Euroopan nuorison teemavuoden (2022) täytäntöönpanoa varten vahvistetaan kahdeksan miljoonaa euroa. Tästä määrästä kolme miljoonaa euroa saadaan Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman vuotuisesta talousarviosta vuodeksi 2022 ja viisi miljoonaa euroa Erasmus+ -ohjelman vuotuisesta talousarviosta vuodeksi 2022.

Lisäksi lainsäätäjät sitoutuvat varmistamaan teemavuoden pitkäkestoiset vaikutukset vuoden 2022 jälkeenkin. Budjettivallan käyttäjän SEUT 314 artiklan mukaisia valtuuksia rajoittamatta mahdollinen lisärahoitus vuoden 2022 jälkeen olisi määritettävä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

Komission lausuma Euroopan nuorison teemavuoden (2022) rahoituksesta – päätös (EU) 2021/2316

Komissio panee merkille, että lainsäätäjät ovat sopineet vähintään kahdeksan miljoonan euron toimintatalousarvion käyttöönotosta Euroopan nuorison teemavuoden (2022) täytäntöönpanoa varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta ottaa käyttöön tätä kahdeksan miljoonan euron määrää täydentäviä rahoitusosuuksia muista asiaan liittyvistä unionin ohjelmista ja välineistä.

Lisäksi komissio toteuttaa teemavuoden kuluessa kartoituksen ja päivittää sitä säännöllisesti esittämällä unionin ohjelmista ja välineistä Euroopan nuorison teemavuoden täytäntöönpanoa varten mahdollisesti tai tosiasiallisesti käyttöön otettavat rahoitusosuudet ja raportoimalla toimista. Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitellään säännöllisesti tilannetta unionin ohjelmista saatujen rahoitusosuuksien käyttöönotossa. Näitä rahoitusosuuksia olisi pidettävä teemavuoden vähintään kahdeksan miljoonan euron toimintatalousarviota täydentävinä.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/158

P9_TA(2021)0487

Yhteiset tutkintaryhmät: mukauttaminen henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihin ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS muuttamisesta sen mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihin (COM(2021)0020 – C9-0005/2021 – 2021/0008(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 251/22)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0020),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0005/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 17. marraskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0236/2021),

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P9_TC1-COD(2021)0008

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/… antamiseksi neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS muuttamisesta sen mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin unionin sääntöihin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2022/211.)

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/159

P9_TA(2021)0488

Rikosasioita koskeva eurooppalainen tutkintamääräys: mukauttaminen henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihin ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2014/41/EU muuttamisesta sen mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihin (COM(2021)0021 – C9-0006/2021 – 2021/0009(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 251/23)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0021),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0006/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0237/2021),

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P9_TC1-COD(2021)0009

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/… antamiseksi direktiivin 2014/41/EU muuttamisesta sen mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin unionin sääntöihin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2022/228.)

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/160

P9_TA(2021)0490

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto tuen antamiseksi Kroatialle

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Kroatialle 28 päivänä joulukuuta 2020 alkaneen maanjäristysten sarjan johdosta (COM(2021)0963 – C9-0403/2021 – 2021/0359(BUD))

(2022/C 251/24)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0963 – C9-0403/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (1),

—	ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2) ja erityisesti sen 9 artiklan,

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (3) ja erityisesti sen 10 kohdan,

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman maanjäristysten seurausten lieventämisestä Kroatiassa (4),

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n solidaarisuusrahaston varojen käytön vaikuttavuudesta jäsenvaltioissa luonnonkatastrofitilanteissa (5),

—	ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0343/2021),

ilmaisee mitä suurimman solidaarisuutensa ja myötätuntonsa kaikille maanjäristyksistä kärsineille ihmisille ja heidän perheilleen sekä Kroatian kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, jotka osallistuvat avustustoimiin;

pitää päätöstä myönteisenä, sillä se on konkreettinen ja näkyvä keino osoittaa unionin solidaarisuutta 28. joulukuuta 2020–21. helmikuuta 2021 tapahtuneista maanjäristyksistä kärsineitä unionin kansalaisia ja alueita kohtaan Kroatiassa;

korostaa, että Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (EUSR) on kiireellisesti myönnettävä taloudellista tukea, jotta voidaan varmistaa, että se saadaan alueelle hyvissä ajoin;

pitää valitettavana, että komissio esitti varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen vasta lokakuun 2021 lopussa, vaikka Kroatia oli jättänyt taloudellista tukea koskevan hakemuksensa jo 18. maaliskuuta 2021; korostaa jälleen, että tulevaisuudessa on tärkeää ottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja käyttöön nopeasti, jotta voidaan auttaa avun tarpeessa olevia ihmisiä ja alueita;

korostaa, että EUSR:oon on kohdistunut huomattavia paineita monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ensimmäisenä vuonna, että luonnonkatastrofit ovat luonnostaan ennakoimattomia ja että ilmastonmuutoksen vuoksi niiden määrä ja vakavuus todennäköisesti lisääntyvät ajan mittaan ja tulevat kalliimmiksi; painottaa siksi kasvavaa huoltaan EUSR:n kaudella 2021–2027 käytettävissä olevien määrärahojen niukkuudesta; katsoo, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen rahoituksen kokonaismäärä ja kohdentamisjärjestelyt eivät takaa EUSR:n parasta mahdollista tehokkuutta, ja kehottaa tarkistamaan solidaarisuus- ja hätäapuvarausta vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen seuraavan tarkistuksen yhteydessä;

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

(2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0023.

(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0429.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Kroatialle 28 päivänä joulukuuta 2020 alkaneen maanjäristysten sarjan johdosta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2022/49.)

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/163

P9_TA(2021)0491

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2021/003 IT/Porto Canale – Italia

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Italian hakemuksen johdosta – EGF/2021/003 IT Porto Canale (COM(2021)0935 – C9-0399/2021 – 2021/0337(BUD))

(2022/C 251/25)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0935 – C9-0399/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691 (1), jäljempänä ”EGR-asetus”,

—	ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2) ja erityisesti sen 8 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0345/2021),

ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät globalisaation ja teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten seurauksista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, unionin kauppasuhteissa tai sisämarkkinoiden kokoonpanossa tapahtuneista merkittävistä muutoksista ja rahoitus- tai talouskriiseistä sekä vähähiiliseen talouteen siirtymisestä, tai digitalisaation tai automaation seurauksista;

ottaa huomioon, että Italia jätti 15. heinäkuuta 2021 hakemuksen EGF/2021/003 IT/Porto Canale rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) sen jälkeen, kun Porto Industriale di Cagliari SpA oli vähentänyt viiteajanjakson 1. syyskuuta 2020–1. tammikuuta 2021 aikana 190 työntekijää NUTS 2 -tason alueella Italian Sardiniassa (ITG2) toimialalla, joka on luokiteltu NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 52 (Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta);

ottaa huomioon, että hakemuksen perustana on käytetty EGR-asetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaista toimintakriteeriä poiketen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan toimintakriteeristä, jossa edellytyksenä on vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yrityksessä, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja/tai itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut;

ottaa huomioon, että vaikka neljän kuukauden viiteajanjaksolla työttömäksi jäi alle 200 työntekijää, poikkeus 4 artiklan 2 kohdan a alakohdasta voitaisiin myöntää, koska vähentämiset tapahtuivat pienillä työmarkkinoilla, joilla BKT asukasta kohti oli 21 600 euroa vuonna 2018 (EU:n keskiarvo oli 31 000 euroa (4)) ja jotka ovat kärsineet suuresti vuoden 2008 kriisistä (5) ja pandemian aiheuttamasta kriisistä (6);

ottaa huomioon, että toiminta Cagliarin satamassa oli vähentynyt vuosien 2011 ja 2018 välillä ja että liikenne väheni 90 prosenttia vuonna 2018, koska satamasta ei ole maayhteyksiä muuhun Italiaan ja kontit ja konttikuljetukset on vähitellen siirretty Välimeren alueen reunoilla sijaitseviin keskuksiin;

ottaa huomioon, että vuonna 2019 Contship Italia Group, joka on Porto Industriale di Cagliari SpA:n ainoa osakkeenomistaja ja konttiterminaalin toimiluvan haltija, päätti lopettaa toimintansa Cagliarissa ja asettaa tytäryhtiönsä Porto Industriale di Cagliari SpA selvitystilaan; toteaa, että vaikka tarjouskilpailun määräaikaa jatkettiin kolmeen otteeseen, uutta toimiluvan haltijaa ei löydetty, mikä johti yrityksen palveluksessa vielä olleiden 190 työntekijän irtisanomiseen syyskuussa 2020;

G.	ottaa huomioon, että EGR ei saa ylittää 186 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina), kuten vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 8 artiklassa säädetään;

on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Italia on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 1 493 407 euroa, mikä vastaa 85:tä prosenttia 1 756 950 euron kokonaiskustannuksista, joihin sisältyy yksilöllisten palvelujen kustannuksia 1 686 750 euroa ja EGR:n täytäntöönpanosta (7) aiheutuvia kustannuksia 70 200 euroa;

toteaa, että Italian viranomaiset jättivät hakemuksen 15. heinäkuuta 2021 ja että komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 28. lokakuuta 2021 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

toteaa, että hakemus koskee yhteensä 190:tä työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden työskentely on loppunut yrityksessä Porto Canale Industriale di Cagliari SpA; toteaa lisäksi, että Italia odottaa, että kaikki tukikelpoiset edunsaajat osallistuvat toimenpiteisiin (kohteena olevat edunsaajat);

palauttaa mieliin, että työntekijävähennyksillä odotetaan olevan huomattavia sosiaalisia vaikutuksia Sardinian taloudelle, jota myös covid-19-kriisi on koetellut merkittävästi, ja toteaa, että työllisyys laski Sardiniassa 4,6 prosenttia vuonna 2020, kun koko Italiassa se laski 2,0 prosenttia (8); toteaa lisäksi, että toinen vireillä oleva hakemus koskee Air Italyn irtisanomisia Sardiniassa;

korostaa, että vailla työtuloja olevien sardinialaisten kotitalouksien määrä nousi vuonna 2020 pandemian vuoksi 16,5 prosenttiin (+3,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2019);

huomauttaa, että useimmat työttömäksi jääneistä työntekijöistä ovat miehiä (90,5 prosenttia) ja 30–54-vuotiaita miehiä (98,4 prosenttia), joilla on keskiasteen tai keskiasteen jälkeinen koulutus (83,7 prosenttia);

panee merkille, että Italia aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 8. lokakuuta 2020 ja että toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 8. lokakuuta 2020 ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä;

toteaa, että yksilölliset palvelut, joita tarjotaan työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, koostuvat seuraavista toimista: yleinen tiedotus ja uraohjaus, urakehitysneuvonta, työnhakuneuvonta, mentorointi apuna uudessa työpaikassa, yrityksen perustamista valmisteleva tuki, tuki yrityksen perustamiseen, koulutus sekä kannustimet ja tiettyihin kuluihin tarkoitetut avustukset;

pitää myönteisenä sitä, että EGR-asetuksen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin sisältyvien kestoltaan rajoitettujen erityistoimenpiteiden mahdollisuudesta, muun muassa lastenhoitoavustusten maksamisesta, jotta voidaan helpottaa työnhakijoiden osallistumista ehdotettuihin toimiin ja siirtymistä työelämään;

10.

pitää myönteisenä, että koulutuksessa keskitytään vihreään talouteen, siniseen talouteen, henkilökohtaisiin palveluihin, terveys- ja sosiaalipalveluihin, kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kulttuuritoimintaan;

11.

toteaa, että Italialle on aiheutunut hallinnollisia menoja EGR:n täytäntöönpanosta 18. tammikuuta 2021 lähtien ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 18. tammikuuta 2021 ja päättyy 31 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä;

12.

pitää myönteisenä, että toimenpiteet suunniteltiin Italian kansallisen kestävän kehityksen strategian (SNSvS) (9) mukaisiksi ja että yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti laadittiin Sardinian aluehallintoa, ASPALia (10), Cagliarin kunnan edustajia, Cagliarin satamaviranomaista ja ammattiliittoja kuullen; panee merkille, että työmarkkinaosapuolet olivat täysipainoisesti mukana toimenpidepaketin suunnittelussa ja viimeistelyssä;

13.

korostaa Italian viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä;

14.

muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle, eikä EGR-tuen saajien mahdollisia avustuksia tai oikeuksia, jotta varmistetaan rahoitustuen täydentävyys kaikilta osin;

15.

toteaa, että kaikki menettelyvaatimukset täyttyivät;

16.

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

17.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

18.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48.

(2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(4) https://ec.europa.eu/growth/tools-databases/regional-innovation-monitor/base-profile/sardinia

(5) https://ec.europa.eu/growth/tools-databases/regional-innovation-monitor/base-profile/sardinia

(6) Banca d’Italia. L'economia della Sardegna. Rapporto annuale, kesäkuu 2021.

(7) EGR-asetuksen 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(8) Banca d’Italia. L'economia della Sardegna. Rapporto annuale, kesäkuu 2021.

(9) Strategia Nazionale per lo Sviluppo sostenibile (SNSvS).

(10) Alueen julkinen työvoimapalvelu.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Italian hakemuksen johdosta – EGF/2021/003 IT/Porto Canale

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2022/48.)

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/167

P9_TA(2021)0492

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2021/002 IT/Air Italy – Italia

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Italian hakemuksen johdosta – EGF/2021/002 IT/Air Italy (COM(2021)0936 – C9-0400/2021 – 2021/0338(BUD))

(2022/C 251/26)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0936 – C9-0400/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691 (1) (”EGR-asetus”),

—	ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2) ja erityisesti sen 8 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0346/2021),

ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät globalisaation ja teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten seurauksista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, unionin kauppasuhteissa tai sisämarkkinoiden kokoonpanoissa tapahtuneista merkittävistä muutoksista ja rahoitus- tai talouskriiseistä sekä vähähiiliseen talouteen siirtymisestä, tai digitalisaation ja automaation seurauksista;

ottaa huomioon, että Italia jätti 15. heinäkuuta 2021 hakemuksen EGF/2021/002 IT/Air Italy rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) sen jälkeen, kun Air Italy SpA oli vähentänyt viiteajanjakson 1. syyskuuta 2020 – 1. tammikuuta 2021 aikana 466 työntekijää NUTS 2 -tason alueella Italian Sardiniassa (ITG2) toimialalla, joka on luokiteltu NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 51 (Ilmaliikenne);

ottaa huomioon, että hakemus koskee 466:ta työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden työskentely yrityksessä Air Italy SpA on päättynyt viiteajanjakson aikana, ja että tukeen oikeutettuina edunsaajina pidetään myös niitä 145:tä työntekijää, jotka jäivät työttömiksi ennen viiteajanjaksoa tai sen jälkeen samojen tapahtumien vuoksi, jotka aiheuttivat työttömiksi jääneiden työntekijöiden työskentelyn loppumisen viiteajanjakson aikana;

D.	ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen toimintakriteeriin, jossa edellytyksenä on vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yrityksessä;

E.	ottaa huomioon, että Air Italylla oli ollut useita vaikeuksia (4) sen perustamisesta vuonna 2018 lähtien, jolloin se ja Meridiana Fly sulautuivat, ja että nämä vaikeudet ovat johtaneet vuonna 2018 aiheutuneiden 160 miljoonan euron tappioiden syvenemiseen 230 miljoonaan euroon vuonna 2019;

F.	ottaa huomioon, että Air Italyn osakkeenomistajat hyväksyivät 11. helmikuuta 2020 vapaaehtoisen selvitystilan ja kaikkien toimintojen keskeyttämisen 25. helmikuuta 2020 lähtien;

G.	ottaa huomioon, että Air Italyn 1 453 työntekijän joukkovähentämismenettely keskeytettiin syyskuuhun 2020 saakka covid-19-pandemian vuoksi (5);

H.	ottaa huomioon, että EGR ei saa ylittää 186 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina), kuten vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (6) 8 artiklassa säädetään;

on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Italia on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 3 874 640 euroa, mikä vastaa 85:tä prosenttia 4 558 400 euron kokonaiskustannuksista, joihin sisältyy yksilöllisten palvelujen kustannuksia 4 376 000 euroa ja EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia (7)182 400 euroa;

toteaa, että tukeen oikeutettuja edunsaajia ja kohteena olevia edunsaajia on yhteensä 611, ja huomauttaa, että lähes puolet tukikelpoisista henkilöistä on naisia (48,11 prosenttia);

palauttaa mieliin, että työntekijävähennyksillä odotetaan olevan huomattavia sosiaalisia vaikutuksia Sardinian taloudelle, jota myös covid-19-kriisi on koetellut merkittävästi, ja toteaa, että työllisyys laski Sardiniassa 4,6 prosenttia vuonna 2020, kun koko Italiassa se laski 2,0 prosenttia (8); toteaa lisäksi, että toinen vireillä oleva EGR-hakemus koskee Porto Canalen irtisanomisia Sardiniassa;

korostaa, että vailla työtuloja olevien sardinialaisten kotitalouksien määrä nousi vuonna 2020 pandemian vuoksi 16,5 prosenttiin (+3,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2019);

huomauttaa, että useimmilla työttömiksi jääneillä työntekijöillä on keskiasteen tai keskiasteen jälkeinen koulutus (93,3 prosenttia) ja että useimmat ovat 30–54-vuotiaita (69,23 prosenttia); panee merkille, että toiseksi suurin ikäryhmä ovat yli 54-vuotiaat (30,77 prosenttia) ja että heillä voi olla lisähaasteita työmarkkinoille palaamisessa;

panee merkille, että Italia aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 4. marraskuuta 2020 ja että toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 4. marraskuuta 2020 ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä;

muistuttaa, että yksilölliset palvelut, joita tarjotaan työntekijöille, koostuvat seuraavista toimista: yleinen tiedotus ja uraohjaus, työnhakuneuvonta, koulutus, yrityksen perustamista valmisteleva tuki, tuki yrityksen perustamiseen sekä kannustimet ja tiettyihin kuluihin tarkoitetut avustukset;

palauttaa mieliin, että EGR-asetuksen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin sisältyvien kestoltaan rajoitettujen erityistoimenpiteiden mahdollisuudesta, muun muassa lastenhoitoavustusten maksamisesta, jotta voidaan helpottaa työnhakijoiden osallistumista ehdotettuihin toimiin ja siirtymistä työelämään;

10.

katsoo, että Euroopan unionin sosiaalisiin velvollisuuksiin kuuluu tarjota työttömäksi jääneille työntekijöille, erityisesti työntekijöille, joilla on tällä hetkellä erittäin hiili-intensiivisten alojen kannalta tärkeitä taitoja, ekologiseen ja oikeudenmukaiseen siirtymään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tarvittavat taidot; pitää näin ollen myönteisenä, että koulutuksessa keskitytään vihreään talouteen, siniseen talouteen, henkilökohtaisiin palveluihin, terveys- ja sosiaalipalveluihin, kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kulttuuritoimintaan;

11.

toteaa, että Italialle on aiheutunut hallinnollisia menoja EGR:n täytäntöönpanosta 4. marraskuuta 2020 lähtien ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 4. marraskuuta 2020 ja päättyy 31 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä;

12.

pitää myönteisenä, että toimenpiteet suunniteltiin Italian kansallisen kestävän kehityksen strategian (SNSvS) mukaisiksi ja että alueen julkinen työvoimapalvelu ASPAL, Sardinian aluehallinto ja asianomaiset ammattiliitot keskustelivat yksilöllisten palvelujen koordinoidusta paketista; panee merkille, että työmarkkinaosapuolet olivat täysipainoisesti mukana toimenpiteiden suunnittelussa;

13.

korostaa Italian viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä;

14.

15.

toteaa, että kaikki menettelyvaatimukset täyttyivät;

16.

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

17.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

18.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48.

(2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(4) Näistä esimerkkeinä ovat sen ja Alitalian kiistat Manner-Italian ja Sardinian välisistä reiteistä: www.quifinanza.it/soldi/air-italy; kolmen yhdysvaltalaisen lentoyhtiön vastustus Air Italyn Yhdysvaltain ja Euroopan välisten välilaskuttomien lentojen lisäämistä kohtaan: https://www.politico.com/f/?id=0000016a-26c5-d80c-a7ea-7fc56fae0000; tai kolmen uuden Boeing 737 Max -koneen asettaminen lentokieltoon turvallisuuspuutteiden vuoksi: www.quifinanza.it/soldi/air-italy.

(5) Decreto Legge 17 marzo 2020, n.18. art. 46.

(6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(7) EGR-asetuksen 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(8) Banca d’Italia. L'economia della Sardegna. Rapporto annuale, giugno 2021.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Italian hakemuksen johdosta – EGF/2021/001 IT/Air Italy

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2022/51.)

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/171

P9_TA(2021)0493

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2021/004 ES/Aragón automotive – Espanja

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Espanjan hakemuksen johdosta – EGF/2021/004 ES/Aragón automotive (COM(2021)0683 – C9-0404/2021 – 2021/0356(BUD))

(2022/C 251/27)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0683 – C9-0404/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691 (1) (”EGR-asetus”),

—	ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2) ja erityisesti sen 8 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0344/2021),

ottaa huomioon, että Espanja jätti hakemuksen EGF/2021/004 ES/Aragón automotive rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) niiden 592 työntekijävähennyksen vuoksi, jotka toteutettiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 29 (Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokitellulla toimialalla NUTS 2 -tason alueella Aragón (ES24) Espanjassa viiteajanjakson 1. marraskuuta 2020 – 1. toukokuuta 2021 aikana;

ottaa huomioon, että hakemus koskee 592:ta työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden työskentely 50 yrityksessä (4) on päättynyt viiteajanjakson aikana, ja että 460 työntekijää jäi työttömäksi ennen viiteajanjaksoa tai sen jälkeen samojen tapahtumien vuoksi, jotka aiheuttivat työttömiksi jääneiden työntekijöiden työskentelyn loppumisen viiteajanjakson aikana, minkä vuoksi myös heitä pidetään tukeen oikeutettuina edunsaajina;

toteaa, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan toimintakriteeriin, jossa edellytetään vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän työskentelyn loppumista kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella jäsenvaltiossa;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia, Espanjassa vuoden 2020 toisella neljänneksellä toteutetut tiukat sulkutoimet (5) ja niitä seurannut puolijohdepula (6) ovat vaikuttaneet kielteisesti maan autoalaan, minkä vuoksi tammi–kesäkuussa 2021 ajoneuvojen tuotantomäärät (1,2 miljoonaa yksikköä) olivat Espanjassa edelleen 21,6 prosenttia pienemmät kuin samalla jaksolla vuonna 2019 (7);

F.	ottaa huomioon, että Aragoniassa autoalan osuus nettotyöllisyydestä on 2,42 prosenttia ja alueen BKT:stä noin 6 prosenttia (8) ja että rekisteröity työttömyys on nyt 26 prosenttia suurempi kuin ennen pandemiaa (75 578 työnhakijaa kesäkuussa 2021, kun määrä oli 60 000 kesäkuussa 2019) (9);

G.	ottaa huomioon, että EGR ei saa ylittää 186 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina), kuten rahoituskehysasetuksen 8 artiklassa säädetään;

on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Espanja on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 1 404 863 euroa, mikä vastaa 85:tä prosenttia 1 652 780 euron kokonaiskustannuksista, joihin sisältyy yksilöllisten palvelujen kustannuksia 1 600 280 euroa ja EGR:n täytäntöönpanosta (10) aiheutuvia kustannuksia 52 500 euroa; toteaa, että kaikki menettelyvaatimukset täyttyivät;

toteaa, että Espanjan viranomaiset jättivät hakemuksen 26. heinäkuuta 2021 ja että komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 8. marraskuuta 2021 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

toteaa, että hakemus koskee yhteensä 1 052:ta Espanjan autoalalla vähennettyä työntekijää; pitää valitettavana, että Espanja odottaa vain 320:n tukeen oikeutetun edunsaajan osallistuvan toimenpiteisiin (kohteena olevat edunsaajat); kannustaa paikallisviranomaisia motivoimaan aktiivisemmin työttömäksi jääneitä osallistumaan ehdotettuihin toimiin;

huomauttaa, että kohteena olevista edunsaajista kolmannes on naisia (34,1 prosenttia) ja lähes 40 prosenttia on yli 54-vuotiaita (39,7 prosenttia);

palauttaa mieliin, että työntekijävähennyksillä odotetaan olevan huomattavia sosiaalisia vaikutuksia Aragonian talouteen, sillä siellä 60 prosenttia työnhakijoista on naisia ja 49 prosenttia kaikista työnhakijoista on yli 50-vuotiaita (11); pitää siksi valitettavana, että irtisanomiset vaikuttavat erityisesti kahteen työntekijäryhmään, jotka ovat muutoinkin epäedullisessa asemassa alueellisilla työmarkkinoilla;

panee merkille, että Espanja aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 15. lokakuuta 2021 ja että toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 15. lokakuuta 2021 ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä;

toteaa, että yksilölliset palvelut, joita tarjotaan työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, koostuvat seuraavista toimista: yleiset tiedotustilaisuudet ja tervetulotapaamiset, uraohjaus, tehostettu työnhakuneuvonta, horisontaalinen koulutus, uudelleenkoulutus ja täydennyskoulutus sekä rahalliset kannustimet; kannustaa viranomaisia keskittymään enemmän naisten edut huomioon ottaen suunniteltuihin ohjelmiin ja toimiin, sillä 34,1 prosenttia kohteena olevista edunsaajista on naisia;

toteaa, että suunnitellut toimenpiteet olisi toteutettava myrkyttömiin materiaalikiertoihin perustuvan Espanjan kiertotalousstrategian mukaisesti ja että koulutustoimenpiteissä olisi otettava huomioon digiteollisella aikakaudella ja resurssitehokkaassa taloudessa tarvittavien taitojen jakamista koskeva vaatimus EGR-asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

toteaa, että Espanjalle on aiheutunut hallinnollisia menoja EGR:n täytäntöönpanosta 1. lokakuuta 2021 lähtien ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 1. lokakuuta 2021 ja päättyy 31 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työmarkkinaosapuolia (UGT (12), CCOO (13), CEPYME (14) ja CEOE (15));

11.

korostaa Espanjan viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä;

12.

13.

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

14.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

15.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48.

(2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(4) Adieconti S.L., Lear Corporation Asientos S.L., Adient Automotive S.L., Lecitrailer Post Venta Zaragoza S.L., Adient Seating Spain S.L., Lecitrailer S.A., Af Aftermarket Iberica S.L., Magna Automotive Spain S.A.U., Android Industries Zaragoza S.L., Mahle Behr Spain S.A., Arcelormital Tailored Blanks Zaragoza S.L., Majorel Sp Solutions S.A.U, Carrocerías Moncayo S.L., Mann-Hummel Iberica S.A., Carrocerías Vicam S.L., Modulos Ribera Alta S.L.U., Carrocerías Vicente Salomon Sanz S.L., Opel España S.L.U., Casting Ros S.A., Proma Hispania S.A.Ad, Celulosa Fabril S.A., Remolques Jalon S.L., Cooper Estándar Automotive España Slu, Rhenus Automotive Systems Zaragoza, Copo Aragón S.L.U., Rigual S.A., Copo Zaragoza S.A., Ronal Iberica S.A. Unipersonal, Dana Automoción S.A., Schmitz Cargobull Iberica S.A., Faurecia Automotive España S.A., Seguridad De Servicio Movil S.L., Faurecia Sistemas de Escape, Talleres Emilio Montañes S.A., Flexngate Aragón S.L., Ti Group Automotive Systems S.A., Gestamp Aragón S.A., Traf Automotions S.L., Gestamp Manufacturing Autochasis S.L., Tristone Flowtech Spain S.A., Icer Brakes S.A., Union Tecnológica del Automóvil S.L., Ilunion Servicios Industriales Aragón S.L., Valeo Térmico S.A., Ilunion Servicios Industriales S.L., Zanini Epila S.L., Insonorizantes Pelzer S.A., ZF-Aftermarket Ibérica SL., Kdk-Dongkook Automotive Spain S.A. ja Zfoam España SL.

(5) Confemetalilta ja Anfacilta saatujen tietojen mukaan pandemia on vaikuttanut voimakkaasti Espanjan autoalan yritysten toimintaan ja liikevaihtoon. Vuonna 2020 oli edellisvuoteen verrattuna pudotusta niin myynnissä (32,3 prosenttia), valmistuksessa (18,9 prosenttia) kuin liikevaihdossakin (11,3 prosenttia): https://anfac.com/wp-content/uploads/2021/07/Informe-Anual-ANFAC-2020.pdf

(6) Vuoden 2021 alussa mikrosirupulan ennustettiin aiheuttavan autoalalla noin 60 miljardin euron tappiot. Arviota on sittemmin nostettu yli 90 miljardiin euroon: https://www.consultancy.eu/news/6273/global-chip-shortage-costs-automotive-sector-90-billion

(7) https://cincodias.elpais.com/cincodias/2021/07/22/companias/1626961844_041144.html

(8) https://caaragon.com/

(9) https://www.facebook.com/GobAragon/posts/6537004519658572

(10) EGR-asetuksen 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(11) http://www.aragon.es/iaest (rekisteröity työttömyys kesäkuussa 2021).

(12) http://www.ugt.es

(13) https://www.ccoo.es

(14) https://www.cepyme.es

(15) https://www.ceoe.es

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Espanjan hakemuksen johdosta – EGF/2021/004 ES/Aragón automotive

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2022/50.)

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/175

P9_TA(2021)0494

Ennustettavuuden lisääminen jäsenvaltioiden kannalta ja riitojenratkaisumenettelyt perinteisten ja ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta ennustettavuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden kannalta ja riitojenratkaisumenettelyjen selkeyttämiseksi perinteisten ja ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä (COM(2021)0327 – C9-0257/2021 – 2021/0161(NLE))

(Kuuleminen)

(2022/C 251/28)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2021)0327),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan 2 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0257/2021),

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

—

ottaa huomioon kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen laskennasta, kyseisten omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelyistä, käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä bruttokansantuloon perustuvien omien varojen tietyistä näkökohdista 30. huhtikuuta 2021 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2021/770 (3),

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 2/2021 komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta ennustettavuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden kannalta ja riitojenratkaisumenettelyjen selkeyttämiseksi perinteisten ja ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä (COM(2021) 327 final, 25. kesäkuuta 2021, 2021/0161(NLE)) (4),

—

ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston asetukseksi kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen laskennasta, kyseisten omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelyistä, käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä bruttokansantuloon perustuvien omien varojen tietyistä näkökohdista (5),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0347/2021),

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan mukaisesti;

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

1.	Vaikka neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 (11) on tarjonnut vakaan perustan EU:n rahoitusmekanismeille, omien varojen käyttöön asettamista koskevia säännöksiä on syytä parantaa, jotta voidaan lisätä ennustettavuutta jäsenvaltioiden kannalta ja selkeyttää riitojenratkaisumenettelyjä .

1.	Vaikka neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 (11) on tarjonnut vakaan perustan EU:n rahoitusmekanismeille, tiettyjä omien varojen käyttöön asettamista koskevia säännöksiä on syytä parantaa, jotta voidaan lisätä ennustettavuutta jäsenvaltioiden kannalta.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

Järjestelmän oikeasuhteisuuden varmistamiseksi ja toisaalta ehkäisevän vaikutuksen säilyttämiseksi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014 rajoitetaan peruskoron ylittävä korkokannan korotus enintään 16 prosenttiyksikköön. Korotuksen rajaamista 16 prosenttiyksikköön sovelletaan vain tapauksissa, jotka ovat tulleet tietoon neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2016/804 (12) voimaantulon jälkeen. Näin ollen tapauksissa, jotka olivat jo tiedossa ennen asetuksen (EU, Euratom) 2016/804 voimaantuloa ja joissa on kyse erittäin suurista kokomääristä, ei ole mahdollista hyödyntää kyseistä ylärajaa riippumatta siitä, onko korkomäärä jo ilmoitettu jäsenvaltioille. Kyseisissä tapauksissa jäsenvaltioiden on edelleen maksettava korkomäärät, jotka eivät ole oikeassa suhteessa erääntyneen pääoman määrään. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 asiaankuuluvien säännösten selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi korotuksen rajoittamista 16 prosenttiyksikköön olisi sovellettava kaikkiin sellaisiin korkomääriin, joita ei ole ilmoitettu jäsenvaltiolle ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Poistetaan.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

10.

Siltä osin kuin jäsenvaltioiden ja komission välillä on erimielisyyttä perinteisten omien varojen käyttöön asettamisesta, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014 olisi otettava käyttöön virallinen tarkistusmenettely avoimuuden lisäämiseksi ja jäsenvaltioiden puolustautumisoikeuksien selkeyttämiseksi. Lisäksi olisi otettava käyttöön uusia säännöksiä, jotta voidaan ottaa huomioon nykyinen käytäntö, jossa maksujen yhteydessä voidaan esittää varaumia ja joka antaa mahdollisuuden nostaa komissiota vastaan perusteetonta etua koskeva kanne SEUT-sopimuksen 268 artiklan ja 340 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Poistetaan.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – b alakohta

Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014

10 b artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)	Lisätään 7 kohta seuraavasti:

Poistetaan.

”7. Jos jäsenvaltio ja komissio eivät pääse yhteisymmärrykseen tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetuista ALV-perusteisiin omiin varoihin tehtävistä erityisistä mukautuksista, jäsenvaltio voi pyytää komissiota tarkistamaan arviotaan 13 b artiklan mukaisesti.”

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta

Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014

12 artikla – 5 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)	Korvataan 5 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

Poistetaan.

”Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisten korotusten yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 16 prosenttiyksikköä. Korotuksen rajoittamista 16 prosenttiyksikköön sovelletaan kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa koron määrää ei ole ilmoitettu jäsenvaltiolle ennen … [lisätään tämän (muutos)asetuksen voimaantulopäivä]. Korotettua korkokantaa sovelletaan koko viivästyksen ajalta.”

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – c alakohta

Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014

13 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(c)	Lisätään 5 kohta seuraavasti:

Poistetaan.

”5. Jos jäsenvaltio ja komissio eivät pääse yhteisymmärrykseen tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista syistä, jäsenvaltio voi pyytää komissiota tarkistamaan arviotaan 13 b artiklan mukaisesti.”

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta

Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014

13 b artikla

Komission teksti	Tarkistus
13 b artikla	Poistetaan.
Tarkistusmenettely
1. Jos jäsenvaltion ja komission välillä on 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tai muita unionin talousarvioon tuloutettavia perinteisten omien varojen määriä koskeva erimielisyys, jäsenvaltio voi kolmen kuukauden kuluessa komission arvion vastaanottamisesta pyytää komissiota tarkistamaan arviotaan. Jos jäsenvaltion ja komission välillä on 10 b artiklan 7 kohdassa tarkoitettu erimielisyys, jäsenvaltio voi kahden kuukauden kuluessa komission arvion vastaanottamisesta pyytää komissiota tarkistamaan arviotaan. Lukuun ottamatta 10 b artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja tapauksia pyynnössä on esitettävä syyt pyydetylle tarkistukselle ja sen mukana on toimitettava asiakirjatodisteet. Pyyntö ja sitä seuraava menettely eivät vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen asettaa omat varat käyttöön silloin, kun ne on tuloutettava unionin talousarvioon.
2. Komissiolla on 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta kuusi kuukautta aikaa toimittaa jäsenvaltiolle pyynnössä esitettyjä syitä koskevat huomautuksensa. Jos komissio katsoo tarpeelliseksi pyytää asiasta lisätietoja, kuuden kuukauden määräaika alkaa kulua pyydettyjen lisätietojen vastaanottamispäivästä. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava lisätiedot kolmen kuukauden kuluessa. Jos jäsenvaltion ja komission välillä on 10 b artiklan 7 kohdassa tarkoitettu erimielisyys, komissiolla on pyynnön vastaanottamisesta kolme kuukautta aikaa toimittaa jäsenvaltiolle pyynnössä esitettyjä syitä koskevat huomautuksensa.
3. Jos jäsenvaltio ei voi toimittaa merkityksellisiä lisätietoja tarkistusmenettelyä varten, se voi pyytää komissiota vastaamaan saatavilla olevien tietojen perusteella. Tässä tapauksessa kuuden kuukauden määräaika alkaa kulua kyseisen pyynnön vastaanottamispäivästä.
4. Jos jäsenvaltio nostaa kumoamiskanteen päätöksestä, jonka komissio on antanut asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 9 artiklan 1a kohdan nojalla, ja jos komissio ei ole vielä antanut vastaustaan samaa arvonlisäveron oikaisua koskevassa tarkistusmenettelyssä, komissio keskeyttää tarkistusmenettelyn kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut asiassa lopullisen tuomion.

(1) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(2) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(3) EUVL L 165, 11.5.2021, s. 15.

(4) EUVL C 402 I, 5.10.2021, s. 1.

(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0104.

(11) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä, EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39.

(12) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2016/804, annettu 17 päivänä toukokuuta 2016, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 85).

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/181

P9_TA(2021)0495

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen lentoliikennesopimus ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 esityksestä neuvoston päätökseksi Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (06385/2021 – C9-0368/2021 – 2010/0112(NLE))

(Hyväksyntä)

(2022/C 251/29)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06385/2021),

—	ottaa huomioon luonnoksen Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevaksi pöytäkirjaksi (1) (09913/2010),

—	ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0368/2021),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A9-0335/2021),

antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 223, 25.8.2010, s. 3.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/182

P9_TA(2021)0496

EY:n ja Gabonin kalastuskumppanuussopimus: täytäntöönpanopöytäkirja ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 esityksestä neuvoston päätökseksi Gabonin tasavallan ja Euroopan yhteisön välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan (2021–2026) tekemisestä Euroopan unionin puolesta (09172/2021 – C9-0253/2021 – 2021/0127(NLE))

(Hyväksyntä)

(2022/C 251/30)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (09172/2021),

—	ottaa huomioon Gabonin tasavallan ja Euroopan yhteisön välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan (2021–2026) (09171/2021),

—	ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0253/2021),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen (A9-0316/2021),

antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Gabonin tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/183

P9_TA(2021)0497

Kansainvälisten julkisten hankintojen väline ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 14. joulukuuta 2021 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä (COM(2016)0034 – C9-0018/2016 – 2012/0060(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 251/31)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Asetuksen otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Muutettu ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kolmansien maiden talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin hankintamarkkinoille sekä unionin talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden hankintamarkkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

WTO:n tarkistetun julkisia hankintoja koskevan monenvälisen sopimuksen mukaisesti unionin yrityksillä on ainoastaan rajoitettu pääsy kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille, ja sopimusta sovelletaan ainoastaan harvoihin WTO:n jäseniin, jotka ovat kyseisen sopimuksen osapuolia. Unioni teki julkisia hankintoja koskevan tarkistetun sopimuksen joulukuussa 2013.

Poistetaan.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)	WTO:ssa ja kahdenvälisten suhteidensa välityksellä unioni kannattaa unionin ja sen kauppakumppaneiden julkisten hankintojen kansainvälisten markkinoiden kunnianhimoista avaamista vastavuoroisuuden hengessä ja kaikkia osapuolia hyödyttäen.

(6)	WTO:ssa ja kahdenvälisten suhteidensa välityksellä unioni kannattaa unionin ja sen kauppakumppaneiden hankintojen kansainvälisten markkinoiden kunnianhimoista avaamista vastavuoroisuuden hengessä ja kaikkia osapuolia hyödyttäen.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 a)

WTO:n julkisia hankintoja koskevassa monenvälisessä sopimuksessa ja EU:n kauppasopimuksissa, joihin sisältyy hankintoja koskevia määräyksiä, määrätään unionin talouden toimijoiden pääsystä ainoastaan kyseisten sopimusten osapuolina olevien kolmansien maiden hankintamarkkinoille.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Jos kyseinen maa on julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen sopimuspuoli tai on tehnyt EU:n kanssa kauppasopimuksen, johon sisältyy julkisia hankintoja koskevia määräyksiä, komission olisi noudatettava kyseisessä sopimuksessa määrättyjä neuvottelumekanismeja ja/tai riitojenratkaisumenettelyjä, jos rajoittavat käytännöt liittyvät hankintoihin, jotka kuuluvat kyseisen maan unionin suhteen tekemien markkinoillepääsyä koskevien sitoumusten piiriin.

(7)

Jos kolmas maa on julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen sopimuspuoli tai on tehnyt EU:n kanssa kauppasopimuksen, johon sisältyy hankintoja koskevia määräyksiä, komission olisi noudatettava kyseisissä sopimuksissa määrättyjä neuvottelumekanismeja ja/tai riitojenratkaisumenettelyjä, jos rajoittavat käytännöt liittyvät hankintoihin, jotka kuuluvat kyseisen kolmannen maan unionin suhteen tekemien markkinoillepääsyä koskevien sitoumusten piiriin.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Monet kolmannet maat ovat haluttomia avaamaan julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoitaan kansainväliselle kilpailulle tai avaamaan niitä enemmän kuin ne ovat tähän saakka tehneet. Sen vuoksi unionin talouden toimijat kohtaavat rajoittavia hankintakäytäntöjä monissa unionin kauppakumppanimaissa. Rajoittavien hankintakäytäntöjen vuoksi menetetään merkittäviä kaupankäyntimahdollisuuksia.

(8)

Monet kolmannet maat ovat haluttomia avaamaan hankintamarkkinoitaan ja käyttöoikeussopimusten markkinoitaan kansainväliselle kilpailulle tai avaamaan niitä enemmän kuin ne ovat tähän saakka tehneet. Sen vuoksi unionin talouden toimijat kohtaavat rajoittavia hankintakäytäntöjä monissa unionin kauppakumppanimaissa. Rajoittavien hankintakäytäntöjen vuoksi menetetään merkittäviä kaupankäyntimahdollisuuksia.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU (16) sisältää ainoastaan joitakin säännöksiä julkisia hankintoja koskevan unionin politiikan ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti 85 ja 86 artiklassa. Näiden säännösten soveltamisala on suppea ja säännökset olisi korvattava.

Poistetaan.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 654/2014 (17) säädetään säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että unioni voi harjoittaa tekemiensä kansainvälisten kauppasopimusten mukaisia oikeuksiaan. Tällaisten kansainvälisten sopimusten soveltamisalan ulkopuolelle jääneiden tavaroiden ja palvelujen kohtelusta ei ole olemassa sääntöjä eikä menettelyjä.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 654/2014 (4) säädetään säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että unioni voi harjoittaa tekemiensä kansainvälisten kauppasopimusten mukaisia oikeuksiaan. Tällaisten kansainvälisten sopimusten soveltamisalan ulkopuolelle jääneiden talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen kohtelusta ei ole olemassa tällaisia sääntöjä eikä menettelyjä.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Unionin ja kolmansien maiden talouden toimijoiden, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden oikeusvarmuuden turvaamiseksi kansainväliset markkinoillepääsyä koskevat sitoumukset, jotka unioni on tehnyt julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten alalla kolmansien maiden suhteen, olisi otettava huomioon EU:n oikeusjärjestyksessä, jolloin varmistetaan niiden tosiasiallinen soveltaminen .

(11)

Kansainväliset markkinoillepääsyä koskevat sitoumukset, jotka unioni on tehnyt hankintojen ja käyttöoikeussopimusten alalla kolmansien maiden suhteen, edellyttävät muun muassa sitä, että kyseisistä maista peräisin olevia talouden toimijoita kohdellaan yhdenvertaisesti . Tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä voidaan näin ollen soveltaa ainoastaan niihin talouden toimijoihin, tavaroihin tai palveluihin, jotka ovat peräisin maista, jotka eivät ole WTO:n julkisia hankintoja koskevan monenvälisen sopimuksen tai sellaisten unionin kanssa tehtyjen kahden- tai monenvälisten kauppasopimusten osapuolia, joihin sisältyy hankintamarkkinoille ja käyttöoikeussopimusten markkinoille pääsyä koskevia sitoumuksia, tai maista, jotka ovat tällaisten sopimusten osapuolia mutta ainoastaan sellaisten tavaroiden, palvelujen tai käyttöoikeussopimusten hankintamenettelyjen osalta, jotka eivät kuulu kyseisten sopimusten piiriin. Riippumatta siitä, sovelletaanko tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, ja 24 päivänä heinäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Kolmansien maiden tarjoajien ja tavaroiden osallistumista EU:n julkisten hankintojen markkinoille koskevat ohjeet” (1 a) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU mukaisesti talouden toimijoilla, jotka ovat peräisin kolmansista maista, joilla ei ole sopimusta, jossa määrätään EU:n hankintamarkkinoiden avaamisesta, tai joiden tavarat, palvelut ja rakennusurakat eivät kuulu tällaisen sopimuksen piiriin, ei ole taattua pääsyä EU:n hankintamenettelyihin ja ne saatetaan sulkea niistä pois .

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Tavoite parantaa unionin talouden toimijoiden pääsyä tiettyjen kolmansien maiden julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille , joita suojataan rajoittavilla ja syrjivillä hankintatoimenpiteillä tai -käytännöillä ja tavoite säilyttää tasapuoliset kilpailuedellytykset sisämarkkinoilla edellyttävät, että viitataan EU:n tullilainsäädännössä vahvistettuun muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskeviin sääntöihin siten, että hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt tietävät kuuluvatko tavarat ja palvelut unionin kansainvälisten sitoumusten piiriin .

(12)

Tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden vaikuttava soveltaminen edellyttää talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen alkuperää koskevia selkeitä sääntöjä, jotta voidaan parantaa unionin talouden toimijoiden pääsyä tiettyjen kolmansien maiden hankintamarkkinoille ja käyttöoikeussopimusten markkinoille.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)	Tavaran alkuperä olisi määritettävä neuvoston asetuksen ( ETY ) N:o 2913 / 1992 (5) 22 – 26 artiklan mukaisesti.

(13)	Tavaran alkuperä olisi määritettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen ( EU ) N:o 952 / 2013 (5) 59 – 62 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)	Palvelun alkuperä olisi määritettävä sitä tarjoavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön alkuperän perusteella.

(14)

Palvelun alkuperä olisi määritettävä sitä tarjoavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön alkuperän perusteella. Oikeushenkilön alkuperänä olisi pidettävä sitä maata, jonka lakien mukaisesti oikeushenkilö on perustettu tai järjestetty ja jonka alueella oikeushenkilö harjoittaa merkittävää liiketoimintaa. Merkittävää liiketoimintaa koskeva kriteeri ei saisi mahdollistaa minkään tämän asetuksen nojalla hyväksytyn toimenpiteen kiertämistä perustamalla postilaatikkoyrityksiä. Termiä ”merkittävä liiketoiminta” käytetään WTO:n palvelukaupan yleissopimuksessa. Unionin oikeudessa se vastaa termiä ”tosiasiallinen ja jatkuva yhteys talouteen” ja liittyy tiiviisti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklassa vahvistettuun sijoittautumisoikeuteen. Komissio julkaisee säännöllisesti sijoittautumisoikeutta koskevaan oikeuskäytäntöön perustuvia suuntaviivoja, joissa käsitellään muun muassa tosiasiallista tai vakaata ja jatkuvaa yhteyttä talouteen koskevaa käsitettä. Direktiivin 2014/25/EU 86 artiklassa viitataan myös käsitteeseen ”suora ja tosiasiallinen yhteys talouteen”, joka vastaa ”merkittävän liiketoiminnan” käsitettä.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)

Ottaen huomioon unionin yleisen politiikan tavoitteen tukea kehitysmaiden talouskehitystä ja niiden liittymistä globaaliin arvoketjuun, mihin unioni pyrki perustaessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 978/2012 (6) tarkoitetun yleisen tullietuusjärjestelmän, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa tarjouksiin, joissa yli 50 prosenttia tarjouksen kokonaisarvosta muodostuu tavaroista ja palveluista, jotka ovat peräisin muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien unionin sääntöjen mukaisesti sellaisista vähiten kehittyneistä maista, jotka hyötyvät ”kaikki paitsi aseet” -järjestelystä, tai asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteissä IV ja VII tarkoitetuista taloutensa yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi muita heikommassa asemassa olevista kehitysmaista.

Poistetaan.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)

Ottaen huomioon unionin yleisen politiikan tavoitteen tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä, tätä asetusta ei saisi soveltaa sellaisten yritysten tarjouksiin, jotka ovat sijoittautuneet unioniin ja harjoittavat liiketoimintaa siinä määrin, että niillä on suora ja tosiasiallinen yhteys vähintään yhden jäsenvaltion talouteen.

Poistetaan.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)

Arvioidessaan rajoittavien ja/tai syrjivien hankintatoimenpiteiden tai -käytäntöjen esiintymistä kolmannessa maassa, komission olisi tutkittava missä määrin kyseisen maan julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevalla lainsäädännöllä varmistetaan julkisia hankintoja koskevien kansainvälisten standardien mukainen avoimuus ja estetään unionin tavaroiden , palvelujen ja talouden toimijoiden syrjintä . Lisäksi sen olisi tutkittava, missä määrin yksittäiset hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt ylläpitävät tai omaksuvat unionin tavaroita, palveluja ja talouden toimijoita syrjiviä käytäntöjä.

(17)

Arvioidessaan sellaisten tiettyjen toimenpiteiden tai käytäntöjen esiintymistä kolmannessa maassa, jotka voisivat häiritä unionin tavaroiden, palvelujen tai talouden toimijoiden pääsyä hankintamarkkinoille tai käyttöoikeussopimusten markkinoille, komission olisi tutkittava, missä määrin kyseisen maan hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevalla lainsäädännöllä , säännöillä tai muilla toimenpiteillä varmistetaan kansainvälisten standardien mukainen avoimuus ja se, että ne eivät johda unionin tavaroihin , palveluihin tai talouden toimijoihin kohdistuviin vakaviin ja toistuviin rajoituksiin . Lisäksi sen olisi tutkittava, missä määrin yksittäiset hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt ylläpitävät tai omaksuvat unionin tavaroita, palveluja tai talouden toimijoita rajoittavia käytäntöjä.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)

Komissiolla olisi oltava mahdollisuus käynnistää milloin tahansa omasta aloitteestaan tai kiinnostuneiden osapuolten tai jäsenvaltion pyynnöstä sellaisia rajoittavia hankintatoimenpiteitä tai -käytäntöjä koskeva tutkimus, joita kolmannen maan väitetään omaksuneen tai pitävän yllä . Tällaiset tutkintamenettelyt eivät saisi rajoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 654/2014 soveltamista .

(19)	Komissiolla olisi oltava mahdollisuus käynnistää milloin tahansa sellaisia rajoittavia tai syrjiviä hankintatoimenpiteitä tai -käytäntöjä koskeva avoin tutkimus, joita kolmannen maan väitetään omaksuneen tai pitävän yllä , jos komissio katsoo tällaisen tutkimuksen olevan unionin etujen mukaista .

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(19 a)

Jotta voitaisiin määrittää, onko tutkimus unionin etujen mukaista, kaikkia etuja olisi arvioitava kokonaisuutena, mukaan lukien unionin teollisuuden, käyttäjien, kuluttajien, työntekijöiden ja työmarkkinaosapuolten edut. Komission olisi punnittava tutkimuksen aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä aiheutuvia seurauksia suhteessa sen vaikutuksiin ja mahdollisiin toimenpiteisiin, joita tämän asetuksen nojalla voitaisiin hyväksyä unionin laajempien etujen mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yleiseen tavoitteeseen saavuttaa vastavuoroisuus avaamalla kolmansien maiden markkinoita ja parantamalla unionin talouden toimijoiden markkinoillepääsyn mahdollisuuksia, ja tässä yhteydessä voitaisiin ottaa huomioon kolmansien maiden tarjoajien läsnäolo EU:n hankintamarkkinoilla. Olisi myös otettava huomioon tavoite rajoittaa hankintaviranomaisille, hankintayksiköille ja talouden toimijoille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitetta. Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n julkisten hankintojen kannalta strategisiksi katsottuihin aloihin.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(19 b)

Koska unionin yleinen poliittinen tavoite on tukea vähiten kehittyneiden maiden sekä alhaisen tulotason ja alemman keskitulotason maiden talouskasvua ja niiden integroitumista globaaleihin arvoketjuihin, tällaisia maita koskevan tutkimuksen aloittaminen tämän asetuksen nojalla ei olisi unionin etujen mukaista, ellei ole kohtuullista näyttöä mahdollisten hyväksyttyjen IPI-toimenpiteiden kiertämisestä. Näin ollen tätä asetusta ei ole tarkoitus soveltaa vähiten kehittyneisiin maihin, jotka hyötyvät ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelystä, kehitysmaihin, joita pidetään talouden yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi asetuksessa (EU) N:o 978/2012 määriteltyinä muita heikommassa asemassa olevina maina, eikä maihin, jotka hyötyvät kyseisessä asetuksessa tarkoitetusta yleisestä menettelystä, ellei tällaisten maiden talouden katsota olevan kilpailukykyinen kyseisillä aloilla.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)

Jos on vahvistettu, että kolmannessa maassa pidetään yllä rajoittavaa ja/tai syrjivää hankintatoimenpidettä tai -käytäntöä, komission olisi pyydettävä kyseistä maata ryhtymään neuvotteluihin, joiden tavoitteena on parantaa unionin talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen mahdollisuuksia osallistua julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin kyseisessä maassa.

(20)

Tutkimusta suorittaessaan komission olisi pyydettävä kyseistä kolmatta maata ryhtymään neuvotteluihin, joiden tavoitteena on poistaa ja korjata kaikki rajoittavat toimenpiteet tai käytännöt ja tosiasiallisesti parantaa unionin talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen mahdollisuuksia osallistua hankintamarkkinoille ja käyttöoikeussopimusten markkinoille kyseisessä maassa.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)

Jos neuvottelut asianomaisen maan kanssa eivät paranna riittävästi unionin talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen mahdollisuuksia osallistua kohtuullisen ajanjakson kuluessa hankintamenettelyihin, komission olisi tarvittaessa voitava toteuttaa hinnanoikaisutoimenpiteitä, joita sovelletaan kyseisestä maasta peräisin olevien talouden toimijoiden tarjouksiin ja/tai kyseisestä maasta peräisin olevia tavaroita ja palveluja sisältäviin tarjouksiin .

(22)

Jos tutkimuksessa vahvistetaan, että rajoittavia toimenpiteitä tai käytäntöjä ylläpidetään, eivätkä neuvottelut asianomaisen maan kanssa johda tyydyttäviin oikaiseviin toimenpiteisiin, joilla korjataan tosiasiallisesti unionin talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyyn kohdistuvat vakavat ja toistuvat häiriöt kohtuullisen ajanjakson kuluessa , tai kyseinen kolmas maa kieltäytyy aloittamasta neuvotteluja, komission olisi toteutettava tämän asetuksen nojalla IPI-toimenpiteitä pistemäärän oikaisutoimenpiteen tai tarjousten poissulkemisen muodossa .

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)

Tällaisia toimenpiteitä olisi sovellettava ainoastaan sellaisten tarjousten arviointiin, jotka sisältävät kyseisestä maasta peräisin olevia tavaroita ja palveluja. Jotta voitaisiin estää tällaisten toimenpiteiden kiertäminen, voi olla lisäksi tarpeen kohdentaa ne tiettyihin ulkomaisessa määräysvallassa tai omistuksessa oleviin oikeushenkilöihin, jotka huolimatta siitä, että ne ovat sijoittautuneita Euroopan unioniin, eivät harjoita liiketoimintaa siinä määrin, että niillä olisi suora ja tosiasiallinen yhteys vähintään yhden jäsenvaltion talouteen. Tällaiset toimenpiteet eivät saisi olla suhteettomia niihin rajoittaviin hankintakäytäntöihin nähden, joihin ne kohdistuvat.

(23)	Pistemäärän oikaisutoimenpidettä olisi sovellettava ainoastaan kyseisestä maasta peräisin olevien talouden toimijoiden jättämien tarjousten arviointiin. Se ei saisi vaikuttaa tarjouskilpailun voittajan kanssa tehtävän hankintasopimuksen perusteella maksettavaan tosiasialliseen hintaan.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(23 a)

IPI-toimenpiteitä olisi sovellettava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin hankintamenettelyihin, mukaan lukien puitesopimukset ja dynaamiset hankintajärjestelmät. IPI-toimenpiteitä olisi sovellettava myös dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtyihin erillissopimuksiin, jos kyseiset dynaamiset hankintajärjestelmät ovat IPI-toimenpiteen kohteena. Niitä ei kuitenkaan pitäisi soveltaa tietyn kynnysarvon alittaviin hankintasopimuksiin, jotta rajoitetaan hankintaviranomaisille ja hankintayksiköille aiheutuvaa hallinnollista kokonaisrasitetta. Jotta IPI-toimenpiteitä ei sovellettaisi kahteen kertaan, tällaisia toimenpiteitä ei pitäisi soveltaa puitesopimusten perusteella tehtyihin hankintasopimuksiin silloin, kun IPI-toimenpiteitä on jo sovellettu kyseisen puitesopimuksen tekovaiheessa.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(23 b)

Ottaen huomioon unionin yleisen politiikan tavoitteen tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), komission, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon tämän asetuksen vaikutukset, jotta voidaan estää pk-yritysten liiallinen kuormittaminen. Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa asetettava saataville suuntaviivat parhaista käytännöistä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, jotta varmistetaan asetuksen tehokkuus ja sen täytäntöönpanon johdonmukaisuus.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(23 c)

Jotta voidaan välttää IPI-toimenpiteen mahdollinen kiertäminen, tarjouskilpailun voittajille olisi asetettava ylimääräisiä sopimusvelvoitteita. Näitä velvoitteita olisi sovellettava ainoastaan hankintamenettelyihin, joihin voidaan soveltaa IPI-toimenpidettä, sekä puitesopimuksen perusteella tehtyihin hankintasopimuksiin, jos tällaiset hankintasopimukset vastaavat tiettyä kynnysarvoa tai ylittävät sen ja jos kyseinen puitesopimus on IPI-toimenpiteen kohteena.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)	Hinnanoikaisutoimenpiteillä ei saisi olla kielteisiä vaikutuksia kyseisen maan kanssa käynnissä oleviin kauppaneuvotteluihin. Sen vuoksi, jos maa käy unionin kanssa aineellisia neuvotteluja markkinoillepääsystä julkisten hankintojen alalla, komissio voi keskeyttää toimenpiteet neuvottelujen aikana.

Poistetaan.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)

Jotta hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden olisi yksinkertaista soveltaa hinnanoikaisutoimenpidettä, lähtökohtana olisi oltava, että toimenpiteen kohteena ovat kaikki talouden toimijat kohteena olevassa kolmannessa maassa, jonka kanssa hankintasopimusta ei ole tehty, paitsi jos ne voivat osoittaa, että alle 50 prosenttia niiden tarjouksen kokonaisarvosta muodostuu kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevista tavaroista tai palveluista.

Poistetaan.

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)

Jäsenvaltioilla on parhaat mahdollisuudet kartoittaa ne hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt tai hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden ryhmät, joiden olisi sovellettava hinnanoikaisutoimenpidettä. Sen varmistamiseksi, että toimenpide toteutetaan tarvittavalla tasolla ja että rasite saadaan jakautumaan oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, komission olisi tehtävä asiasta lopullinen päätös kunkin jäsenvaltion toimittaman luettelon perusteella. Komissio voi tarvittaessa laatia luettelon omasta aloitteestaan.

Poistetaan.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)

Hankintaviranomaisilla ja hankintayksiköillä on ehdottomasti oltava mahdollisuus ostaa kilpailukykyisillä hinnoilla laadukkaita tuotteita, jotka vastaavat niiden hankintavaatimuksia. Sen vuoksi hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi voitava olla soveltamatta hinnanoikaisutoimenpiteitä , joilla rajoitetaan sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä, jos saatavilla ei ole unionista peräisin olevia tai sitoumusten piiriin kuuluvia tavaroita tai palveluja , jotka täyttäisivät hankintaviranomaisen tai hankintayksikön esimerkiksi kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen liittyvien keskeisten julkisten tarpeiden tyydyttämiseksi asettamat vaatimukset, tai jos toimenpiteen soveltaminen nostaisi kohtuuttomasti hankintasopimuksen hintaa tai kustannuksia .

(27)

Hankintaviranomaisilla ja hankintayksiköillä on ehdottomasti oltava mahdollisuus ostaa kilpailukykyisillä hinnoilla laadukkaita tuotteita, jotka vastaavat niiden hankintavaatimuksia. Sen vuoksi hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi poikkeuksellisesti voitava olla soveltamatta IPI-toimenpiteitä , joilla rajoitetaan sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä, jos saatavilla ei ole unionista peräisin olevia tai sitoumusten piiriin kuuluvia tavaroita tai palveluja tai jos tällainen toiminta liittyy esimerkiksi kansanterveyteen tai ympäristönsuojeluun liittyvien keskeisten julkisen politiikan tarpeiden tyydyttämiseen. Näiden poikkeusten soveltamiselle olisi saatava komission hyväksyntä. Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi ilmoitettava komissiolle asiasta hyvissä ajoin ja kattavasti, jotta tämän asetuksen täytäntöönpanoa voidaan valvoa asianmukaisesti.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)

Jos hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt soveltavat väärin sellaisia hinnanoikaisutoimenpiteitä koskevia poikkeuksia, joilla rajoitetaan sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä, komission olisi voitava soveltaa neuvoston asetuksen 89/665/ETY (20) 3 artiklassa tai neuvoston asetuksen 92/13/ETY (21) 8 artiklassa säädettyä oikaisumenettelyä. Lisäksi hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden talouden toimijan kanssa tekemät hankintasopimukset, joilla rikotaan sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen markkinoillepääsyä rajoittavia hinnanoikaisutoimenpiteitä , olisi katsottava pätemättömiksi.

(28)

Jos hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt soveltavat väärin sellaisia IPI-toimenpiteitä koskevia poikkeuksia, joilla rajoitetaan sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä, komission olisi voitava soveltaa neuvoston direktiivin 89/665/ETY (20) 3 artiklassa tai neuvoston direktiivin 92/13/ETY (21) 8 artiklassa säädettyä oikaisumenettelyä. Lisäksi hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden talouden toimijan kanssa tekemät hankintasopimukset, joilla rikotaan sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen markkinoillepääsyä rajoittavia IPI-toimenpiteitä , olisi katsottava pätemättömiksi.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30)	Tutkimusmenettelyä olisi sovellettava hinnanoikaisutoimenpiteen hyväksymistä, peruuttamista, keskeyttämistä tai uudelleen käynnistämistä koskevan täytäntöönpanosäädöksen antamiseen.

(30)

Tutkimusmenettelyä olisi sovellettava IPI-toimenpiteen hyväksymistä, peruuttamista, keskeyttämistä tai uudelleen käynnistämistä koskevan täytäntöönpanosäädöksen antamiseen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1843 (22) , jäljempänä ”kaupan esteitä koskeva asetus”, perustetun komitean olisi avustettava komissiota. Komission olisi voitava tarvittaessa ja unionin julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntökehykseen vaikuttavissa asioissa pyytää neuvoa myös neuvoston päätöksellä 71/306/ETY perustetulta julkisia hankintoja käsittelevältä neuvoa-antavalta komitealta.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(30 a)

Tämän asetuksen nojalla saatuja tietoja olisi käytettävä ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten niitä pyydettiin, ja ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavat unionin ja kansalliset tietosuoja- ja luottamuksellisuusvaatimukset. Asetusta (EY) N:o 1049/2001 sekä direktiivin 2014/23/EU 28 artiklaa, direktiivin 2014/24/EU 21 artiklaa ja direktiivin 2014/25/EU 39 artiklaa olisi sovellettava vastaavasti.

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(32)	Komissio antaa säännöllisesti kertomuksia, joiden avulla voidaan seurata tämän asetuksen soveltamista ja tässä asetuksessa vahvistettujen menettelyjen tehokkuutta.

(32)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 annetun toimielinten välisen sopimuksen (1 a) mukaisesti ja muun muassa hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi erityisesti jäsenvaltioiden osalta komission olisi säännöllisesti tarkasteltava uudelleen tämän asetuksen soveltamisalaa, toimintaa ja tehokkuutta. Komission olisi toimitettava arviointinsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Uudelleentarkastelun jälkeen voidaan esittää asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia.

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ”varainhoitoasetus”, säädetään, että unionin toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintasopimuksiin sovellettavien hankintasääntöjen ja -periaatteiden olisi perustuttava asiaankuuluvassa julkisia hankintoja koskevassa EU:n säännöstössä vahvistettuihin sääntöihin. Varainhoitoasetusta tarkistettaessa on sen vuoksi aiheellista säätää IPI-asetuksen soveltamisesta myös unionin toimielinten tekemiin hankintasopimuksiin.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(33)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja asianmukaista vahvistaa yhteiset säännöt sellaisten tarjoustenkohtelusta, jotka sisältävät Euroopan unionin kansainvälisten sitoumusten piiriin kuulumattomia tavaroita ja palveluita. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan neljännen kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi,

Poistetaan.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan toimenpiteet, joiden tarkoituksena on parantaa unionin talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen pääsyä kolmansien maiden julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille. Siinä säädetään menettelyistä, joita noudattaen komissio voi ryhtyä tutkimaan sellaisia väitettyjä rajoittavia ja syrjiviä hankintatoimenpiteitä tai -käytäntöjä , joita kolmannet maat ovat omaksuneet tai pitäneet yllä torjuakseen unionin talouden toimijoita , tavaroita ja palveluja , ja ryhtyä neuvotteluihin kyseisten kolmansien maiden kanssa.	1. Tässä asetuksessa vahvistetaan toimenpiteet, joiden tarkoituksena on parantaa unionin talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen pääsyä kolmansien maiden hankintamarkkinoille ja käyttöoikeussopimusten markkinoille sitoumusten piiriin kuulumattomien hankintojen osalta . Siinä säädetään menettelyistä, joita noudattaen komissio voi ryhtyä tutkimaan väitettyjä toimenpiteitä tai käytäntöjä , joita kolmannet maat ovat kohdistaneet unionin talouden toimijoihin , tavaroihin ja palveluihin , ja ryhtyä neuvotteluihin kyseisten kolmansien maiden kanssa.
Siinä säädetään mahdollisuudesta soveltaa kyseisten talouden toimijoiden , tavaroiden tai palvelujen alkuperän perusteella hinnanoikaisutoimenpiteitä tiettyihin tarjouksiin , jotka koskevat rakennustöiden ja/tai rakennusurakoiden toteuttamista , tavaroiden toimittamista ja/ tai palvelujen suorittamista sekä käyttöoikeussopimuksia .	Tässä asetuksessa säädetään komission mahdollisuudesta määrätä täytäntöönpanosäädöksillä IPI-toimenpiteitä , jotka liittyvät tällaisiin kolmansien maiden toimenpiteisiin tai käytäntöihin , rajoittaakseen kolmansista maista peräisin olevien talouden toimijoiden , tavaroiden tai palvelujen pääsyä unionin hankintamenettelyihin .

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Tätä asetusta sovelletaan seuraavien säädösten soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin :	2. Tätä asetusta sovelletaan seuraavien säädösten soveltamisalaan kuuluviin hankintamenettelyihin :

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tätä asetusta sovelletaan hankintasopimusten tekoon tavaroiden ja/tai palvelujen osalta sekä käyttöoikeusurakoita ja palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten tekoon. Sitä sovelletaan ainoastaan, kun tavarat tai palvelut hankitaan julkishallinnon tarkoituksiin. Sitä ei sovelleta, kun tavarat hankitaan kaupalliseen jälleenmyyntiin tai käytettäväksi tavaroiden tuotannossa kaupallista myyntiä varten. Sitä ei sovelleta, kun palvelut hankitaan kaupalliseen jälleenmyyntiin tai käytettäväksi palvelujen tarjonnassa kaupallista myyntiä varten.

Poistetaan.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan kolmansien maiden toteuttamiin rajoittaviin ja/tai syrjiviin hankintatoimenpiteisiin tai -käytäntöihin, kun kyse on sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen hankinnoista. Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita unionin kansainvälisiä velvoitteita.	Poistetaan.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Tämä asetus ei rajoita unionin kansainvälisiä velvoitteita tai toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot ja niiden hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat toteuttaa 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

5 a. Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan hankintamenettelyihin, jotka on käynnistetty sen voimaantulon jälkeen. IPI-toimenpidettä sovelletaan ainoastaan hankintamenettelyihin, jotka kuuluvat IPI-toimenpiteen piiriin ja jotka käynnistetään milloin tahansa kyseisen IPI-toimenpiteen voimaantulon ja sen voimassaolon päättymisen, peruuttamisen tai keskeyttämisen välisenä aikana. Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on sisällytettävä IPI-toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvia menettelyjä koskeviin hankinta-asiakirjoihin viittaus tämän asetuksen soveltamiseen ja sovellettavaan IPI-toimenpiteeseen.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 5 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	5 b. Jotta ympäristö-, sosiaali- ja työoikeuden velvoitteet sisällytetään asianmukaisesti julkisiin hankintamenettelyihin ja käyttöoikeussopimusten tekemistä koskeviin menettelyihin, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on toteutettava asiaankuuluvia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että noudatetaan hankintasopimuksiin sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työoikeuden velvoitteita, jotka on vahvistettu laeilla, asetuksilla ja hallinnollisilla määräyksillä sekä unionin että kansallisella tasolla sekä unionin oikeuden mukaisissa työehtosopimuksissa. Samalla tavoin hankintasopimusten täytäntöönpanon aikana olisi sovellettava sellaisista kansainvälisistä yleissopimuksista johtuvia velvoitteita, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ja jotka on lueteltu direktiivin 2014/23/EU liitteessä X, direktiivin 2014/24/EU liitteessä X ja direktiivin 2014/25/EU liitteessä XIV.
	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle niiden talouden toimijoiden oikeudellisesti tai tosiasiallisesti kohtaamista ja raportoimista vaikeuksista, jotka johtuvat 1 alakohdassa tarkoitetun kansainvälisen ympäristö-, sosiaali- ja työoikeuden noudattamatta jättämisestä, kun kyseiset yritykset ovat pyrkineet varmistamaan hankintasopimuksen tekemisen EU:ssa tai kolmansissa maissa.

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

”talouden toimijalla” tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkisyhteisöä tai sellaisten henkilöiden ja / tai yhteisöjen ryhmää, yritysten mahdolliset tilapäiset yhteenliittymät mukaan lukien , joka tarjoaa rakennustöiden ja / tai rakennusurakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista markkinoilla ;

a)	”talouden toimijalla” tarkoitetaan direktiiveissä 2014 / 23/EU , 2014/24/EU ja 2014/25 / EU määriteltyä talouden toimijaa ;

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)	”tavaroilla” tarkoitetaan julkisia hankintoja koskevan tarjouksen kohteessa ja hankintasopimuksen eritelmissä tarkoitettuja tavaroita, mutta ne eivät kata toimitettuihin tavaroihin sisältyviä tuotantopanoksia, materiaaleja tai ainesosia;

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b)	”ennakoidulla arvolla” tarkoitetaan direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU mukaisesti laskettua hankintasopimuksen ennakoitua arvoa;

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a c)

”näytöllä” tarkoitetaan mitä tahansa tietoa, todistusta, asiakirjatodistetta, lausuntoa tai muuta todistetta, jonka tarkoituksena on todistaa 9 a artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen, kuten

i)	kolmansista maista peräisin olevien tavaroiden alkuperätodistukset, tavarantoimittajan ilmoitukset tai tuonti-ilmoitukset;

ii)	toimitettavien tavaroiden valmistusmenetelmien kuvaus (mukaan lukien näytteet, kuvaukset tai valokuvat);

iii)	otteet asiaankuuluvista rekistereistä tai palvelujen alkuperää koskevista tilinpäätöksistä, mukaan lukien arvonlisäverotunniste;

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a d)

”pistemäärän oikaisutoimenpiteellä” tarkoitetaan tietyn prosenttiosuuden suuruista suhteellista vähennystä pistemäärästä, jonka hankintaviranomainen tai hankintayksikkö on antanut tarjoukselle hankinta-asiakirjoissa määriteltyjen hankintasopimuksen tekoperusteiden perusteella suorittaman arvioinnin tuloksena. Jos hinta tai kustannus on ainoa hankintasopimuksen tekoperuste, pistemäärän oikaisutoimenpiteellä tarkoitetaan tarjoajan tarjoaman hinnan suhteellista korottamista tietyllä prosenttiosuudella tarjousten arviointia varten;

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	”hankintaviranomaisella” tarkoitetaan direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä ”hankintaviranomaista”;

b)	”hankintaviranomaisella” tarkoitetaan direktiiveissä 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU määriteltyä hankintaviranomaista;

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	”hankintayksiköllä” tarkoitetaan direktiivin 2014/23/EU 4 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 2014/ 23 /EU 7 artiklassa määriteltyä ”hankintayksikköä”;

c)	”hankintayksiköllä” tarkoitetaan direktiiveissä 2014/23/EU ja 2014/ 25 /EU määriteltyä hankintayksikköä;

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	”kiinnostuneella osapuolella” tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, jonka etuihin kolmannen maan toimenpide saattaa vaikuttaa, kuten yrityksiä, yritysten yhteenliittymiä, toimialajärjestöjä, ammattiliittoja tai kansalaisjärjestöjä, mukaan lukien kuluttajajärjestöt;

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

”sitoumusten piiriin kuuluvalla tavaralla tai palvelulla” tarkoitetaan tavaroita tai palveluja, jotka ovat peräisin maasta, jonka kanssa unioni on tehnyt markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia sisältävän kansainvälisen sopimuksen julkisten hankintojen ja/tai käyttöoikeussopimusten alalla ja johon kyseistä sopimusta sovelletaan.

Poistetaan.

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

”sitoumusten piiriin kuulumattomalla tavaralla tai palvelulla” tarkoitetaan tavaroita tai palveluja, jotka ovat peräisin maasta, jonka kanssa unioni ei ole tehnyt markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia sisältävää kansainvälistä sopimusta julkisten palvelujen tai käyttöoikeussopimusten alalla, sekä tavaroita ja palveluja, jotka ovat peräisin maasta, jonka kanssa unioni on tehnyt tällaisen sopimuksen mutta johon kyseistä sopimusta ei sovelleta;

Poistetaan.

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

”rajoittavalla ja/tai syrjivällä hankintatoimenpiteellä tai -käytännöllä” tarkoitetaan kaikenlaisia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, menettelyjä tai käytäntöjä tai niiden yhdistelmiä, joita kolmannen maan julkishallinnon viranomaiset tai yksittäiset hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt omaksuvat tai pitävät yllä ja joiden seurauksena unionin tavaroiden, palvelujen ja/tai talouden toimijoiden pääsy kyseisen maan julkisten hankintojen tai käyttöoikeussopimusten markkinoille häiriintyy vakavalla ja toistuvalla tavalla.

”kolmannen maan toimenpiteellä tai käytännöllä” tarkoitetaan kaikenlaisia yleisluonteisia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, menettelyjä tai käytäntöjä tai niiden yhdistelmiä , jotka johtuvat kansallisesta tai alueellisesta politiikasta , joita kolmannen maan julkishallinnon viranomaiset tai yksittäiset hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt omaksuvat tai pitävät yllä ja joiden seurauksena unionin tavaroiden, palvelujen ja/tai talouden toimijoiden pääsy kyseisen maan hankintamarkkinoille tai käyttöoikeussopimusten markkinoille häiriintyy vakavalla ja toistuvalla tavalla.

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f a)

”IPI-toimenpiteellä” tarkoitetaan komission tämän asetuksen nojalla hyväksymää toimenpidettä, jolla rajoitetaan kolmansista maista peräisin olevien talouden toimijoiden ja/tai tavaroiden ja palvelujen pääsyä unionin hankintamarkkinoille tai käyttöoikeussopimusten markkinoille sitoumusten piiriin kuulumattomien hankintojen alalla;

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – f b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f b)

”sitoumusten piiriin kuulumattomalla hankinnalla” tarkoitetaan sellaisten tavaroiden, palvelujen tai käyttöoikeussopimusten hankintamenettelyjä, joiden osalta unioni ei ole tehnyt markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia sisältävää kansainvälistä sopimusta hankintojen tai käyttöoikeussopimusten alalla;

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – f c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f c)	”hankintasopimuksilla” tarkoitetaan direktiivissä 2014/24/EU määriteltyjä ”hankintasopimuksia”, direktiivissä 2014/23/EU määriteltyjä ”käyttöoikeussopimuksia” ja direktiivissä 2014/25/EU määriteltyjä ”tavarahankintasopimuksia, rakennusurakkasopimuksia ja palveluhankintasopimuksia”;

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – f d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f d)	”tarjoajalla” tarkoitetaan direktiiveissä 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU määriteltyä tarjoajaa;

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g a)	”alihankinnalla” tarkoitetaan kolmannen osapuolen suorittamaa hankintasopimuksen osan täytäntöönpanoa; ainoastaan palvelun tarjoamiseksi tarvittavien tavaroiden tai osien toimittamista ei pidetä alihankintana.

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)	Pk-yrityksellä tarkoitetaan komission suosituksessa 2003/361/EY (23) määriteltyjä pk-yrityksiä.

Poistetaan.

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Tässä asetuksessa direktiiveissä 2014/ 25 /EU, 2014/24/EU ja direktiivissä 2014/ 23 /EU tarkoitettua rakennustöiden ja rakennusurakoiden toteuttamista pidetään palvelun suorittamisena;	2. Tässä asetuksessa , sen 8 a artiklan 3 ja 7 kohtaa lukuun ottamatta, direktiiveissä 2014/ 23 /EU, 2014/24/EU ja 2014/ 25 /EU tarkoitettua rakennustöiden tai rakennusurakan toteuttamista pidetään palvelun suorittamisena.

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Alkuperäsäännöt	Alkuperän määrittäminen

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Tavaran alkuperä on määritettävä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/1992 (24) 22–26 artiklan mukaisesti.	Poistetaan.

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Palvelun alkuperä on määritettävä sitä tarjoavan talouden toimijan alkuperän perusteella.	Poistetaan.

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	luonnollisen henkilön ollessa kyseessä sitä maata, jonka kansalainen henkilö on tai jossa hänellä on pysyvä oleskeluoikeus;

a)	luonnollisen henkilön ollessa kyseessä sitä maata, jonka kansalainen henkilö on tai jossa kyseisellä henkilöllä on pysyvä oleskeluoikeus;

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)	jos palvelua ei tarjota unionissa harjoitettavan liiketoiminnan välityksellä, sitä maata, jonka lakien mukaan oikeushenkilö on perustettu tai muulla tavoin järjestetty ja jonka alueella oikeushenkilö harjoittaa merkittävää liiketoimintaa;

i)	sitä maata, jonka lakien mukaan oikeushenkilö on perustettu tai muulla tavoin järjestetty ja jonka alueella oikeushenkilö harjoittaa merkittävää liiketoimintaa , johon sisältyy suora ja tosiasiallinen yhteys kyseisen maan talouteen ;

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)	sitä jäsenvaltiota, johon oikeushenkilö on sijoittautunut ja jonka alueella se harjoittaa merkittävää liiketoimintaa, johon sisältyy suora ja tosiasiallinen yhteys kyseisen jäsenvaltion talouteen .

ii)

jos oikeushenkilö ei harjoita merkittävää liiketoimintaa sen maan alueella, jossa se on perustettu tai johon se on muulla tavoin sidoksissa, oikeushenkilön alkuperä on sen henkilön tai niiden henkilöiden alkuperä, joka tai jotka voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa oikeushenkilöön omistuksensa, rahoitusosuutensa tai sitä koskevien sääntöjen perusteella .

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Edellä b kohdan ii alakohdan ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa , jos oikeushenkilö ei harjoita merkittävää liiketoimintaa, johon sisältyy suora ja tosiasiallinen yhteys jäsenvaltion talouteen, oikeushenkilön alkuperällä tarkoitetaan sen henkilön tai niiden henkilöiden alkuperää, joka omistaa tai jotka omistavat oikeushenkilön tai joka käyttää tai jotka käyttävät siinä määräysvaltaa.

Edellä b kohdan ii alakohdan ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa kyseisellä henkilöllä tai kyseisillä henkilöillä katsotaan olevan määräävä vaikutusvalta oikeushenkilöön seuraavista tapauksissa, joissa ne suoraan tai välillisesti

a)	omistavat enemmistön kyseisen oikeushenkilön merkitystä pääomasta;

b)	hallitsevat enemmistöä oikeushenkilön osakkeisiin perustuvasta äänioikeudesta;

c)	voivat nimittää yli puolet oikeushenkilön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Oikeushenkilön katsotaan olevantietyn maan henkilöiden ”omistuksessa”, kun yli 50 prosenttia sen omasta pääomasta on kyseisen maan henkilöiden omistuksessa.	Poistetaan.

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Oikeushenkilön katsotaan olevan tietyn maan henkilöiden ”määräysvallassa”, kun tällaisilla henkilöillä on valta nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin laillisesti ohjata sen toimintaa.	Poistetaan.

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Jos talouden toimija on luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja/tai julkisyhteisöjen ryhmittymä ja vähintään yksi tällaisista henkilöistä tai yhteisöistä on peräisin kolmannesta maasta, jonka talouden toimijat sekä tavarat ja palvelut ovat IPI-toimenpiteen kohteena, kyseistä IPI-toimenpidettä sovelletaan myös kyseisen ryhmittymän jättämiin tarjouksiin. Tätä ei sovelleta, jos näiden henkilöiden tai yhteisöjen osuus ryhmittymästä on alle 15 prosenttia kyseessä olevan tarjouksen arvosta, elleivät nämä henkilöt tai yhteisöt ole välttämättömiä sen kannalta, että suurin osa vähintään yhdestä valintaperusteesta täyttyy hankintamenettelyssä.

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 b. Hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt voivat milloin tahansa hankintamenettelyn aikana pyytää talouden toimijaa toimittamaan, selventämään tai täydentämään talouden toimijan alkuperän todentamiseen liittyviä tietoja tai asiakirjoja asianmukaisen määräajan kuluessa edellyttäen, että tällaisissa pyynnöissä noudatetaan täysimääräisesti yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Tarjoukset talouden toimijoilta, jotka eivät toimita tällaisia tietoja tai asiakirjoja, on hylättävä hankintamenettelyyn sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 c. Sovellettaessa 9 a artiklassa säädettyjä ylimääräisiä sopimusvelvoitteita tarjouskilpailun voittajiin tavaran alkuperä on määritettävä asetuksen (EU) N:o 952/2013 59–62 artiklan mukaisesti, kun taas palvelun alkuperä määritetään sitä tarjoavan talouden toimijan alkuperän perusteella.

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

2 luku – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
	Poistetaan.

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tämän asetuksen soveltamisesta vapautetaan tarjoukset, joissa yli 50 prosenttia tarjouksen kokonaisarvosta on tavaroita ja/tai palveluja, jotka ovat peräisin asetuksen (EU) No 978/2012 (27) liitteessä IV luetelluista vähiten kehittyneistä maista sekä sellaisista asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä VII määritellyistä kehitysmaista, joita pidetään muita heikommassa asemassa olevina taloutensa yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi.

Tämän asetuksen soveltamisesta vapautetaan tarjoukset, jotka on jättänyt talouden toimija, joka on peräisin asetuksen (EU) N:o 978/2012 (27) liitteessä IV luetelluista vähiten kehittyneistä maista sekä sellaisista asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä VII määritellyistä kehitysmaista, joita pidetään muita heikommassa asemassa olevina taloutensa yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi. Komissio voi vapauttaa asetuksen (EU) N:o 978/2012 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun yleisen järjestelyn edunsaajina olevista kehitysmaista peräisin olevan talouden toimijan jättämät tarjoukset, ellei tällaisten maiden talouden katsota olevan kilpailukykyinen kyseisillä aloilla.

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

5 artikla

Komission teksti	Tarkistus
5 artikla	Poistetaan.
Pk-yritysten tekemiä tarjouksia koskevat vapautukset
Tämän asetuksen soveltamisesta vapautetaan unioniin sijoittautuneet pk-yritykset (28) , jotka harjoittavat sellaista merkittävää liiketoimintaa, johon sisältyy suora ja tosiasiallinen yhteys vähintään yhden jäsenvaltion talouteen.

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

III luku – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Tutkimukset, neuvottelut ja hinnanoikaisutoimenpiteet	Tutkimukset, neuvottelut , toimenpiteet ja ylimääräiset sopimusvelvoitteet

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Tutkimukset	Tutkimukset ja neuvottelut

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio voi milloin tahansa omasta aloitteestaan tai kiinnostuneiden osapuolten tai jäsenvaltion pyynnöstä käynnistää tutkimuksen rajoittaviksi ja/ tai syrjiviksi väitetyistä hankintatoimenpiteistä tai -käytännöistä , jos komissio katsoo sen olevan unionin etujen mukaista. Jos tutkimus käynnistetään, komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä asiaa koskevan ilmoituksen, jossa se pyytää kiinnostuneita osapuolia ja jäsenvaltioita antamaan sille kaikki tarpeelliset tiedot asetetun määräajan kuluessa.	1. Komissio käynnistää omasta aloitteestaan tai unionin kiinnostuneen osapuolen, Euroopan parlamentin tai jäsenvaltion esitettyä perustellun valituksen tutkimuksen väitetystä kolmannen maan toimenpiteestä tai käytännöstä julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä , jos komissio katsoo sen olevan unionin etujen mukaista. Tutkimuksen vireillepanoilmoituksessa on oltava komission alustava arvio kolmannen maan toimenpiteestä tai käytännöstä, ja siinä on pyydettävä unionin kiinnostuneita osapuolia ja jäsenvaltioita toimittamaan tietoja komissiolle asetetun määräajan kuluessa.
	Komissio asettaa verkkosivustollaan saataville lomakkeen, joka kiinnostuneiden osapuolten tai jäsenvaltioiden on täytettävä perustellun valituksen tekemiseksi.
	Jotta voidaan määrittää, onko tutkimuksen käynnistäminen unionin etujen mukaista, kaikkia etuja on arvioitava kokonaisuutena, mukaan lukien kotimaisen tuotannonalan sekä käyttäjien ja kuluttajien edut. Tutkimusta ei voida aloittaa, jos komissio voi kaikkien toimitettujen tietojen perusteella selkeästi päätellä, ettei tällaisen tutkimuksen aloittaminen ole unionin etujen mukaista.

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Tutkimuksen vireillepanoilmoituksen julkaisemisen yhteydessä komissio pyytää asianomaista kolmatta maata esittämään näkökantansa, antamaan tietoja ja aloittamaan neuvottelut komission kanssa, jotta väitetty kolmannen maan toimenpide tai käytäntö voidaan korjata. Komissio tiedottaa asiasta säännöllisesti kiinnostuneille osapuolille, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille kaupan esteitä koskevan asetuksen 7 artiklalla perustetussa komiteassa.

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio arvioi onko kolmas maa omaksunut väitettyjä rajoittavia ja/tai syrjiviä hankintatoimenpiteitä tai -menettelyjä tai ylläpitääkö se niitä kiinnostuneiden osapuolten ja jäsenvaltioiden toimittamisen tietojen pohjalta, tutkimuksensa aikana keräämiensä tosiseikkojen pohjalta tai molemmin tavoin. Arviointi saatetaan päätökseen kahdeksan kuukauden kuluessa tutkimuksen käynnistämisestä . Tätä määräaikaa voidaan pidentää neljällä kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

2. Tutkimus ja neuvottelut saatetaan päätökseen kuuden kuukauden kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio voi ennen alkuperäisen kuuden kuukauden määräajan päättymistä pidentää tätä määräaikaa kolmella kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ilmoittamalla asiasta kolmannelle maalle, kiinnostuneille osapuolille, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille .

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Tutkimuksen ja neuvottelujen päätyttyä komissio asettaa julkisesti saataville kertomuksen, jossa esitetään tutkimuksen tärkeimmät tulokset ja ehdotetut toimenpiteet. Komissio esittää kertomuksen Euroopan parlamentille.

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jos komissio tulee tutkimuksensa perusteella siihen tulokseen , että rajoittaviksi ja/tai syrjiviksi väitettyjä hankintatoimenpiteitä tai -käytäntöjä ei ylläpidetä tai että ne eivät rajoita unionin talouden toimijoiden tai unionin tavaroiden ja palvelujen pääsyä julkisten hankintojen tai käyttöoikeusssopimusten markkinoille kyseisessä kolmannessa maassa, se päättää tutkimuksen.

3. Jos komissio toteaa tutkimuksensa perusteella, että kolmannen maan väitettyä toimenpidettä tai käytäntöä ei ylläpidetä tai että unionin talouden toimijoiden tai unionin tavaroiden tai palvelujen pääsy hankintamarkkinoille tai käyttöoikeussopimusten markkinoille kyseisessä kolmannessa maassa ei häiriinny vakavalla ja toistuvalla tavalla , se päättää tutkimuksen ja julkaisee ilmoituksen sen päättämisestä Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Kun komissio on päättänyt tutkimuksensa, se julkaisee tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista kertomuksen.	Poistetaan.

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Komissio voi keskeyttää tutkimuksen ja neuvottelut milloin tahansa, jos kolmas maa

a)	toteuttaa tyydyttäviä oikaisevia toimenpiteitä, joilla korjataan unionin talouden toimijoiden tai unionin tavaroiden tai palvelujen markkinoillepääsyyn kohdistuvat vakavat ja toistuvat häiriöt ja parannetaan tosiasiallisesti markkinoillepääsyä, tai

b)	antaa unionille sitoumuksia, joiden mukaan kolmas maa lopettaa toimenpiteen tai käytännön tai luopuu siitä vaiheittain kohtuullisen ajan kuluessa mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Komissio jatkaa tutkimusta ja neuvotteluja milloin tahansa, jos se katsoo, että keskeyttämisen syyt eivät enää ole päteviä.

Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen tutkimuksen ja neuvottelujen keskeyttämisestä tai jatkamisesta.

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

7 artikla

Komission teksti	Tarkistus
[…]	Poistetaan.

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

8 artikla

Komission teksti	Tarkistus
[…]	Poistetaan.

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

8 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

8 a artikla

IPI-toimenpiteet

1. Jos komissio toteaa 6 artiklan mukaisten tutkimuksen ja neuvottelujen jälkeen, että kolmannen maan toimenpide tai käytäntö on olemassa, se määrää täytäntöönpanosäädöksellä IPI-toimenpiteen. IPI-toimenpidettä sovelletaan ainoastaan, jos hankintamenettelyn pääasiallinen kohde kuuluu täytäntöönpanosäädöksen soveltamisalaan 7 kohdan a alakohdassa määritellyn mukaisesti. Hankintamenettelyä ei pidä suunnitella siten, että se jää asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

2. IPI-toimenpide määritetään seuraavien kriteerien perusteella ja saatavilla olevat tiedot huomioon ottaen:

a)	IPI-toimenpiteen oikeasuhteisuus kolmannen maan toimenpiteeseen tai käytäntöön nähden;

b)	kyseisten tavaroiden ja palvelujen vaihtoehtoisten hankintalähteiden saatavuus, jotta vältetään tai minimoidaan hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille aiheutuvat merkittävät kielteiset vaikutukset;

c)	kohteena olevan kolmannen maan yritysten osallistuminen hankintatoimiin sisämarkkinoilla, missä ne hyötyvät vastavuoroisuuden puutteesta.

3. IPI-toimenpidettä sovelletaan ainoastaan hankintamenettelyihin, joiden ennakoitu arvo on rakennusurakoiden ja käyttöoikeussopimusten osalta vähintään 10 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa ja tavaroiden ja palvelujen osalta vähintään 5 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

4. IPI-toimenpidettä sovelletaan myös dynaamisissa hankintajärjestelmissä tehtyihin erillissopimuksiin, jos kyseiset dynaamiset hankintajärjestelmät ovat IPI-toimenpiteen kohteena, paitsi jos erillissopimusten ennakoitu arvo alittaa direktiivin 2014/23/EU 8 artiklassa, direktiivin 2014/24/EU 4 artiklassa ja direktiivin 2014/25/EU 15 artiklassa säädetyt arvot.

IPI-toimenpidettä ei sovelleta puitesopimukseen perustuvien hankintasopimusten tekomenettelyihin. IPI-toimenpidettä ei sovelleta yksittäisiin osiin, joista tehdään sopimus direktiivin 2014/24/EU 5 artiklan 10 kohdan ja direktiivin 2014/25/EU 16 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

5. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksessään päättää tämän artiklan 7 kohdassa vahvistetun soveltamisalan puitteissa rajoittaa kolmansista maista peräisin olevien toimijoiden, tavaroiden tai palvelujen pääsyä hankintamenettelyihin vaatimalla hankintaviranomaisia ja hankintayksiköitä

a)	määräämään pistemäärän oikaisutoimenpiteen kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevien talouden toimijoiden jättämiin tarjouksiin;

b)	sulkemaan pois kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevien talouden toimijoiden tarjoukset; tai

c)	määräämään a ja b alakohdan yhdistelmän, jos eri alat tai tavaroiden ja palvelujen luokat ovat IPI-toimenpiteiden kohteena.

6. Edellä 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettua pistemäärän oikaisutoimenpidettä sovelletaan ainoastaan tarjousten arviointiin ja paremmuusjärjestykseen. Se ei vaikuta tarjouskilpailun voittajan kanssa tehtävän hankintasopimuksen perusteella maksettavaan hintaan.

7. IPI-toimenpiteen soveltamisala täsmennetään 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyssä täytäntöönpanosäädöksessä, mukaan lukien

a)	yhteiseen hankintasanastoon perustuvat tavaroiden, palvelujen ja käyttöoikeuksien alat tai luokat sekä niihin mahdollisesti sovellettavat poikkeukset;

b)	tietyt hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden ryhmät;

c)	tietyt talouden toimijoiden ryhmät;

d)	edellä 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun pistemäärän oikaisutoimenpiteen osalta mukautuksen prosenttiarvo vahvistetaan 100 prosenttiin tarjouksen arvioinnin pistemäärästä kolmannesta maasta ja suunniteltujen tavaroiden, palvelujen, rakennusurakoiden tai käyttöoikeussopimusten alasta riippuen.

8. Määrittäessään IPI-toimenpidettä 5 kohdan a, b tai c alakohdan mukaisten vaihtoehtojen perusteella komissio valitsee toimenpiteen, jolla voitaisiin tehokkaimmin korjata EU:n toimijoihin kohdistuvat häiriöt kolmansien maiden markkinoilla.

9. Komissio voi joko peruuttaa IPI-toimenpiteen tai keskeyttää sen soveltamisen, jos kolmas maa toteuttaa tyydyttäviä oikaisevia toimenpiteitä, joilla korjataan unionin tavaroiden, palvelujen ja/tai talouden toimijoiden pääsyä sen hankintamarkkinoille tai käyttöoikeuksien markkinoille koskevat häiriöt tai jos se antaa sitoumuksia kyseisen toimenpiteen tai käytännön poistamiseksi. Jos komissio katsoo, että toteutetut oikaisevat toimenpiteet tai sitoumukset on peruutettu, keskeytetty tai pantu täytäntöön epäasianmukaisesti, se asettaa tuloksensa julkisesti saataville ja voi milloin tahansa käynnistää uudelleen IPI-toimenpiteen soveltamisen. Komissio voi peruuttaa IPI-toimenpiteen, keskeyttää sen soveltamisen tai käynnistää sen uudelleen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen ja julkaisemalla tämän jälkeen ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10. IPI-toimenpiteen voimassaolo päättyy viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. IPI-toimenpiteen voimassaoloa voidaan pidentää viidellä vuodella. Komissio käynnistää omasta aloitteestaan yhdeksän kuukautta ennen IPI-toimenpiteen voimassaolon päättymistä kyseisen IPI-toimenpiteen uudelleentarkastelun julkaisemalla asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Uudelleentarkastelu saatetaan päätökseen kuuden kuukauden kuluessa. Uudelleentarkastelun jälkeen komissio voi pidentää IPI-toimenpiteen voimassaoloaikaa, mukauttaa sitä asianmukaisesti tai korvata sen toisella IPI-toimenpiteellä.

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

9 artikla

Komission teksti	Tarkistus
9 artikla	Poistetaan.
Viranomaiset tai yksiköt, joita asia koskee
Komissio päättää niistä kunkin jäsenvaltion luettelemista hankintaviranomaisista tai hankintayksiköistä tai hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden ryhmistä, joiden hankinnat kuuluvat toimenpiteen piiriin. Päätöksen perusteeksi kukin jäsenvaltio toimittaa luettelon sopivista hankintaviranomaisista tai hankintayksiköistä tai hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden ryhmistä. Komissio varmistaa, että toimiin ryhdytään asianmukaisesti ja että rasite jakautuu jäsenvaltioiden kesken tasaisesti.

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

9 a artikla

Tarjouskilpailun voittajan ylimääräiset sopimusvelvoitteet

1. Jos hankintamenettelyihin voidaan soveltaa IPI-toimenpidettä ja jos puitesopimuksen perusteella tehtyjen hankintasopimusten ennakoitu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin direktiivin 2014/23/EU 8 artiklassa, direktiivin 2014/24/EU 4 artiklassa ja direktiivin 2014/25/EU 15 artiklassa säädetyt arvot ja jos kyseiset puitesopimukset olivat IPI-toimenpiteen kohteena, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on sisällytettävä tarjouskilpailun voittajan kanssa tehtävän hankintasopimuksen ehtoihin myös seuraavat ehdot:

a)	velvoite, jonka mukaan alihankintana, mukaan lukien tavaroiden ja osien toimittaminen, saa teettää enintään 25 prosenttia hankintasopimuksen kokonaisarvosta sellaisilla talouden toimijoilla, jotka ovat peräisin IPI-toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta;

sellaisten hankintasopimusten osalta, joiden kohde kattaa tavaroiden toimittamisen, sitoumus, jonka mukaan hankintasopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä toimitetut tavarat ja/tai palvelut, jotka ovat peräisin IPI-toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta, vastaavat hankintasopimuksen voimassaoloaikana enintään 25:tä prosenttia hankintasopimuksen kokonaisarvosta riippumatta siitä, toimittaako tarjoaja tai alihankkija kyseiset tavarat ja/tai palvelut suoraan;

c)	velvoite toimittaa hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle pyynnöstä a tai b alakohtaa vastaava riittävä näyttö viimeistään hankintasopimuksen täytäntöönpanon päätyttyä;

d)	oikeasuhteinen maksu, jos a tai b alakohdassa tarkoitettuja 25:tä prosenttia hankintasopimuksen kokonaisarvosta koskevia sitoumuksia ei noudateta.

2. Sovellettaessa 1 kohdan c alakohtaa riittää, että esitetään näyttöä siitä, että yli 75 prosenttia hankintasopimuksen kokonaisarvosta on peräisin muista maista kuin IPI-toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta. Hankintaviranomaisen tai hankintayksikön on pyydettävä todisteita, jos on perusteltua näyttöä siitä, että 1 kohdan a tai b alakohtaa ei ole noudatettu, tai jos hankintasopimus tehdään sellaisen talouden toimijoiden ryhmittymän kanssa, johon kuuluu IPI-toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta peräisin oleva oikeushenkilö.

3. Komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjen riippumattomien pk-yritysten, jotka ovat peräisin unionista tai kolmannesta maasta, jonka kanssa unioni on tehnyt hankintoja koskevan kansainvälisen sopimuksen, jättämien tarjousten osalta komissio ja jäsenvaltiot asettavat saataville suuntaviivat parhaista käytännöistä tämän asetuksen tehokkuuden ja sen täytäntöönpanon johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Näissä suuntaviivoissa on otettava huomioon erityisesti pk-yritysten tiedontarpeet.

4. Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on sisällytettävä viittaus tässä artiklassa säädettyihin ylimääräisiin ehtoihin sellaisten hankintamenettelyjen asiakirjoihin, joihin voidaan soveltaa IPI-toimenpidettä.

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

10 artikla

Komission teksti	Tarkistus
[…]	Poistetaan.

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

11 artikla

Komission teksti	Tarkistus
[…]	Poistetaan.

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat päättää olla soveltamatta hinnanoikaisutoimenpidettä hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn , jos	1. Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat poikkeuksellisesti päättää olla soveltamatta IPI-toimenpidettä hankintamenettelyyn , jos

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	saatavilla ei ole unionista peräisin olevia ja/tai sitoumusten piiriin kuuluvia tavaroita tai palveluja, jotka täyttäisivät hankintaviranomaisen tai hankintayksikön vaatimukset; tai

Poistetaan.

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)	tarjouksia ovat esittäneet ainoastaan IPI-toimenpiteen kohteena olevasta kolmannesta maasta peräisin olevat talouden toimijat tai jos ainoastaan tällaiset tarjoukset täyttävät hankintaa koskevat vaatimukset; tai

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b)	tämä on perusteltua pakottavista syistä, jotka liittyvät yleiseen etuun, kuten kansanterveyteen tai ympäristönsuojeluun.

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	toimenpiteiden soveltaminen nostaisi kohtuuttomasti hankintasopimuksen hintaa tai kustannuksia.

Poistetaan.

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö aikoo olla soveltamatta hinnanoikaisutoimenpidettä , sen on ilmoitettava aikomuksestaan hankintailmoituksessa, jonka se julkaisee direktiivin 2014/24/EU 49 artiklan tai direktiivin 2014/25/EU 69 artiklan nojalla tai käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa, jonka se julkaisee direktiivin 2014/23/EU 31 artiklan nojalla. Sen on ilmoitettava asiasta komissiolle viimeistään kymmenen kalenteripäivän kuluttua hankintailmoituksen julkaisemisesta .

2. Jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö aikoo olla soveltamatta IPI-toimenpidettä , sen on ilmoitettava asiasta komissiolle viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään 30 päivää ennen hankintasopimuksen tekemistä ja esitettävä poikkeuksen käytön yksityiskohtainen perustelu .

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	peruste päätökselle olla soveltamatta hinnanoikaisutoimenpiteitä sekä poikkeuksen käytön yksityiskohtainen perustelu;

d)	peruste päätökselle olla soveltamatta IPI-toimenpidettä sekä poikkeuksen käytön yksityiskohtainen perustelu;

Tarkistus 97

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Kaikki tähän artiklaan perustuvat poikkeusta koskevat pyynnöt edellyttävät komission hyväksyntää ennen hankintasopimuksen tekemistä.

Tarkistus 98

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Komissio voi vastustaa pyyntöä käyttää IPI-toimenpidettä koskevaa poikkeusta, jos ilmoitusta ei ole perusteltu riittävän yksityiskohtaisesti. Komissio ilmoittaa päätöksestään hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle ilman aiheetonta viivytystä.

Tarkistus 99

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö käyttää direktiivin 2014/24/EU 32 artiklan tai direktiivin 2014/25/EU 50 artiklan perusteella neuvottelumenettelyä, jossa hankintailmoitusta ei julkaista ennakolta, ja päättää olla soveltamatta hinnanoikaisutoimenpidettä, sen on ilmoitettava tästä direktiivin 2014/24/EU 50 artiklan tai direktiivin 2014/25/EU 70 artiklan nojalla julkaisemassaan hankintasopimusta koskevassa jälki-ilmoituksessa tai direktiivin 2014/23/EU 32 artiklan nojalla julkaisemassaan käyttöoikeussopimusta koskevassa jälki-ilmoituksessa ja ilmoitettava asiasta komissiolle viimeistään kymmenen kalenteripäivän kuluttua jälki-ilmoituksen julkaisemisesta.

Poistetaan.

Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	hankintaviranomaisen tai hankintayksikön nimi ja yhteystiedot;

b)	kuvaus hankintasopimuksen tai käyttöoikeussopimuksen kohteesta;

c)	tiedot sallittavien talouden toimijoiden, tavaroiden ja/tai palvelujen alkuperästä;

d)	poikkeuksen käytön perustelu;

e)	tarvittaessa muut hankintaviranomaisen tai hankintayksikön tarpeellisiksi katsomat tiedot.

Tarkistus 100

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Talouden toimijan kanssa tehdyt sopimukset, joilla rikotaan hinnanoikaisutoimenpiteitä , jotka komissio on toteuttanut tai käynnistänyt uudelleen tämän asetuksen nojalla, ovat pätemättömiä.	2. Talouden toimijan kanssa tehdyt sopimukset, joilla rikotaan IPI-toimenpiteitä , jotka komissio on toteuttanut tai käynnistänyt uudelleen tämän asetuksen nojalla, ovat pätemättömiä.

Tarkistus 101

Ehdotus asetukseksi

13 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	13 a artikla Resurssit Komissio varmistaa, että tämän asetuksen täytäntöönpanoon ja valvontaan osoitetaan riittävästi resursseja.

Tarkistus 102

Ehdotus asetukseksi

15 artikla

Komission teksti	Tarkistus
[…]	Poistetaan.

Tarkistus 103

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen soveltamisesta ja sellaisten tämän asetuksen nojalla käytyjen kansainvälisten neuvottelujen edistymisestä, joissa käsitellään unionin talouden toimijoiden mahdollisuutta osallistua julkisia hankintoja tai käyttöoikeuksia koskevien sopimusten tekomenettelyihin kolmansissa maissa. Tätä varten jäsenvaltioiden on pyynnöstä annettava komissiolle asiaankuuluvat tiedot.

Komissio antaa kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen vähintään kahden vuoden välein kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen soveltamisesta ja sellaisten tämän asetuksen nojalla käytyjen kansainvälisten neuvottelujen edistymisestä, joissa käsitellään unionin talouden toimijoiden mahdollisuutta osallistua hankintamarkkinoille ja käyttöoikeuksien markkinoille kolmansissa maissa. Jäsenvaltioiden on pyynnöstä annettava komissiolle asiaankuuluvat tiedot tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden soveltamisesta, mukaan lukien hankintamenettelyjen lukumäärästä keskustasolla ja sitä alemmalla tasolla, joilla kyseistä IPI-toimenpidettä sovellettiin, IPI-toimenpiteen kohteena olleista kolmansista maista vastaanotettujen tarjousten lukumäärästä sekä tapauksista, joihin sovellettiin tiettyä IPI-toimenpidettä koskevaa poikkeusta. Kertomus julkistetaan.

Tarkistus 104

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Komissio perustaa jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella unionin tason tietokannan kolmansien maiden kanssa tehdyistä hankintasopimuksista tai käyttöoikeussopimuksista sekä tämän asetuksen mukaisten IPI-toimenpiteiden soveltamisesta. Komissio päivittää tietokannan vuosittain.

Tarkistus 105

Ehdotus asetukseksi

17 artikla

Komission teksti	Tarkistus
17 artikla	Poistetaan.
Direktiivin 2014/25/EU muuttaminen
Poistetaan direktiivin 2014/25/EU 85 ja 86 artikla tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

Tarkistus 106

Ehdotus asetukseksi

17 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

17 a artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee uudelleen tämän asetuksen soveltamisalaa, toimintaa ja tehokkuutta ja raportoi havainnoistaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä, ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi pidentää toisen uudelleentarkastelun määräaikaa viiteen vuoteen. Jos määräaikaa pidennetään, komissio ilmoittaa asiasta etukäteen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0337/2021).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu helmikuussa 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 654/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten ja yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 muuttamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 50).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 654/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten ja yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 muuttamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 50).

(1 a) C(2019)5494.

(5) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/1992, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992 , yhteisön tulllikoodeksista ( EYVL L 302, 19.10.1992 , s. 1)

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013 , unionin tullikoodeksista ( EUVL L 269, 10.10.2013 , s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta (EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1).

(20) Neuvoston direktiivi 89/665/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1989, julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 395, 30.12.1989, s. 33).

(21) Neuvoston direktiivi 92/13/ETY, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1843, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, unionin menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä unionille annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi (EUVL L 272, 16.10.2015, s. 1).

(1 a) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(23) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(24) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/1992, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta (EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1).

(28) Sellaisina kuin ne on määritelty mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/226

P9_TA(2021)0498

Tiettyjä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevat siirtymäsäännökset ja omaan käyttöön valmistettuja laitteita koskevien vaatimusten soveltamisen lykkääminen ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/746 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevista siirtymäsäännöksistä ja omaan käyttöön valmistettuja laitteita koskevien vaatimusten soveltamisen lykkäämisestä (COM(2021)0627 – C9-0381/2021 – 2021/0323(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 251/32)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0627),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan sekä 168 artiklan 4 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0381/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2021 antaman lausunnon (1),

—	on kuullut alueiden komiteaa,

—	ottaa huomioon neuvoston edustajan 24. marraskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 163 artiklan,

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P9_TC1-COD(2021)0323

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi asetuksen (EU) 2017/746 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevista siirtymäsäännöksistä ja omaan käyttöön valmistettuja laitteita koskevien ehtojen soveltamisen lykkäämisestä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2022/112.)

30.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/227

P9_TA(2021)0499

Digimarkkinasäädös ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 15. joulukuuta 2021 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla (digimarkkinasäädös) (COM(2020)0842 – C9-0419/2020 – 2020/0374(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 251/33)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)	Digitaalisilla palveluilla yleensä ja verkkoalustoilla erityisesti on yhä tärkeämpi rooli taloudessa ja varsinkin sisämarkkinoilla, koska ne tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia unionissa ja helpottavat rajatylittävää kauppaa.

(1)

Digitaalisilla palveluilla yleensä ja verkkoalustoilla erityisesti on yhä tärkeämpi rooli taloudessa ja varsinkin sisämarkkinoilla, koska ne tarjoavat yrityskäyttäjille väyliä loppukäyttäjien tavoittamiseksi kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella, helpottavat rajatylittävää kauppaa ja avaavat täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia suurelle määrälle yrityksiä unionissa unionin kuluttajien hyödyksi .

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)

Ydinalustapalveluilla on samaan aikaan useita ominaisuuksia, joita niitä tarjoavat yritykset voivat käyttää hyväkseen. Niihin kuuluvat muun muassa äärimmäiset hyvät mittakaavaedut, usein johtuen siitä, että uusista yrityskäyttäjistä ja loppukäyttäjistä aiheutuvat marginaalikustannukset ovat lähes nolla. Muita ydinalustapalvelujen ominaispiirteitä ovat erittäin vahvat verkostovaikutukset, kyky yhdistää monia yrityskäyttäjiä moniin loppukäyttäjiin näiden palvelujen monipuolisuuden kautta, sekä yrityskäyttäjien että loppukäyttäjien huomattava riippuvuusaste, lukkiutumisvaikutukset, loppukäyttäjien rajoitettu monikotisuus (multi-homing) samaan tarkoitukseen, vertikaalinen integraatio ja datavetoiset edut. Kaikki nämä ominaisuudet silloin, kun niihin yhdistyy näiden palvelujen tarjoajien epäoikeudenmukainen kaupallinen toiminta, voivat heikentää merkittävästi ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta ja vaikuttaa tällaisten palvelujen tarjoajien ja niiden yritys- ja loppukäyttäjien välisen kaupallisen suhteen oikeudenmukaisuuteen, mikä johtaa sekä yritys- että loppukäyttäjien käytännön valinnanvaran nopeaan vähenemiseen potentiaalisesti laajakantoisin seurauksin. Tämän vuoksi se voi antaa näiden palvelujen tarjoajalle niin kutsutun portinvartijan aseman.

(2)

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Yhdessä nämä portinvartijaominaisuudet todennäköisesti johtavat monissa tapauksissa vakavaan epätasapainoon neuvotteluvoimassa ja sitä kautta epäreiluihin käytäntöihin ja ehtoihin portinvartijoiden tarjoamien ydinalustapalvelujen yrityskäyttäjille ja loppukäyttäjille, millä on kielteinen vaikutus hintoihin, laatuun, valinnanvaraan ja yleisesti innovointiin.

(4)

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Portinvartijoilla on merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin, sillä ne tarjoavat palveluväyliä suurelle määrälle yrityskäyttäjiä loppukäyttäjien tavoittamiseksi kaikkialla unionissa ja eri markkinoilla. Hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen kielteiset vaikutukset sisämarkkinoihin ja erityisesti ydinalustapalvelujen heikko kilpailullisuus, mukaan lukien tähän liittyvät kielteiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset, ovat saaneet kansalliset lainsäätäjät ja eri alojen sääntelyviranomaiset toimimaan. Kansallisia sääntelyratkaisuja on jo hyväksytty tai esitetty, jotta epäterveisiin kauppatapoihin ja digitaalisten palvelujen kilpailullisuuteen voidaan puuttua ainakin joidenkin palvelujen osalta. Tähän liittyy vaara toisistaan poikkeavista sääntelyratkaisuista ja sisämarkkinoiden hajaantumisesta, mikä on lisännyt riskiä siitä, että vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset nousevat keskenään erilaisten kansallisten sääntelyvaatimusten vuoksi.

(6)

Portinvartijoilla on merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin, sillä ne tarjoavat palveluväyliä suurelle määrälle yrityskäyttäjiä loppukäyttäjien tavoittamiseksi kaikkialla unionissa ja eri markkinoilla. Hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen kielteiset vaikutukset sisämarkkinoihin ja erityisesti ydinalustapalvelujen heikko kilpailullisuus, mukaan lukien tähän liittyvät kielteiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset, ovat saaneet kansalliset lainsäätäjät ja eri alojen sääntelyviranomaiset toimimaan. Sääntelyratkaisuja on jo hyväksytty tai esitetty kansallisella tasolla , jotta epäterveisiin kauppatapoihin ja digitaalisten palvelujen kilpailullisuuteen voidaan puuttua ainakin joidenkin palvelujen osalta. Tähän liittyy vaara toisistaan poikkeavista sääntelyratkaisuista ja sisämarkkinoiden hajaantumisesta, mikä on lisännyt riskiä siitä, että vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset nousevat keskenään erilaisten kansallisten sääntelyvaatimusten vuoksi.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Toisistaan poikkeavien kansallisten lakien lähentäminen poistaisi esteitä, jotka rajoittavat vapautta tarjota ja vastaanottaa palveluja sisämarkkinoilla, vähittäispalvelut mukaan luettuina. Siksi unionin tasolla olisi säädettävä kohdennetusti yhdenmukaistetuista ja pakottavista säännöistä , jotta sisämarkkinoilla voidaan turvata kilpailulliset ja oikeudenmukaiset digitaaliset markkinat, kun markkinoilla toimii portinvartijoita.

(8)

Toisistaan poikkeavien kansallisten lakien lähentäminen poistaisi esteitä, jotka rajoittavat vapautta tarjota ja vastaanottaa palveluja sisämarkkinoilla, vähittäispalvelut mukaan luettuina. Siksi unionin tasolla olisi säädettävä kohdennetusti yhdenmukaistetuista oikeudellisista velvoitteista , jotta sisämarkkinoilla voidaan turvata koko unionin talouden ja erityisesti unionin kuluttajien hyödyksi kilpailulliset ja oikeudenmukaiset digitaaliset markkinat, kun markkinoilla toimii portinvartijoita.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Hajanaisuus sisämarkkinoilla voidaan tehokkaasti välttää vain, jos jäsenvaltioita estetään soveltamasta kansallisia sääntöjä , joiden kohteena ovat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat yritys- ja palvelutyypit . Koska tämän asetuksen tavoitteena on samalla täydentää kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa, olisi täsmennettävä, ettei tämä asetus rajoita SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja vastaavien kansallisten kilpailusääntöjen eikä muiden yksipuolista toimintaa koskevien kansallisten kilpailusääntöjen soveltamista, jotka perustuvat markkina-aseman ja -käyttäytymisen yksilölliseen arviointiin, mukaan lukien todennäköiset vaikutukset ja kielletyn käyttäytymisen tarkka laajuus, ja antavat yrityksille mahdollisuuden esittää tehokkaita ja objektiivisia perusteluja kyseiselle toiminnalle. Viimeksi mainittujen sääntöjen soveltaminen ei kuitenkaan saisi vaikuttaa portinvartijoille tämän asetuksen nojalla asetettuihin velvoitteisiin eikä niiden yhdenmukaiseen ja tehokkaaseen soveltamiseen sisämarkkinoilla.

(9)

Hajanaisuus sisämarkkinoilla voidaan tehokkaasti välttää vain, jos jäsenvaltioita estetään soveltamasta portinvartijoihin pidemmälle meneviä sääntöjä tai velvoitteita kilpailullisten ja oikeudenmukaisten markkinoiden varmistamiseksi. Tämä ei rajoita jäsenvaltioiden kykyä asettaa portinvartijoille samoja, tiukempia tai eri velvoitteita, jotta ne voivat edistää muita oikeutettuja yleisiä etuja unionin oikeuden mukaisesti. Tällaisia oikeutettuja yleisiä etuja voivat olla muun muassa kuluttajansuoja, vilpillisen kilpailun torjuminen sekä tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden, sananvapauden sekä kulttuurin tai kielten moninaisuuden vaaliminen . Koska tämän asetuksen tavoitteena on samalla täydentää kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa, olisi täsmennettävä, ettei tämä asetus rajoita SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja vastaavien kansallisten kilpailusääntöjen eikä muiden yksipuolista toimintaa koskevien kansallisten kilpailusääntöjen soveltamista, jotka perustuvat markkina-aseman ja -käyttäytymisen yksilölliseen arviointiin, mukaan lukien todennäköiset vaikutukset ja kielletyn käyttäytymisen tarkka laajuus, ja antavat yrityksille mahdollisuuden esittää tehokkaita ja objektiivisia perusteluja kyseiselle toiminnalle. Viimeksi mainittujen sääntöjen soveltaminen ei kuitenkaan saisi vaikuttaa portinvartijoille tämän asetuksen nojalla asetettuihin velvoitteisiin ja kieltoihin eikä niiden yhdenmukaiseen ja tehokkaaseen soveltamiseen sisämarkkinoilla.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklalla ja vastaavilla kansallisilla kilpailusäännöillä, jotka koskevat kilpailunvastaista monenkeskistä ja yksipuolista toimintaa sekä yrityskeskittymien valvontaa, pyritään suojelemaan vääristymätöntä kilpailua markkinoilla. Tavoitteeltaan tämä asetus täydentää vääristymättömän kilpailun suojelua millä tahansa markkinoilla kilpailulainsäädännön termein määriteltynä, mutta poikkeaa tästä tavoitteesta pyrkiessään varmistamaan, että markkinat, joilla toimii portinvartijoita, ovat kilpailullisia ja oikeudenmukaisia nyt ja tulevaisuudessa riippumatta yksittäisen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan portinvartijan toiminnan tosiasiallisista, todennäköisistä tai oletetuista vaikutuksista kilpailuun tietyillä markkinoilla. Tällä asetuksella pyritään suojelemaan muuta oikeudellista etua kuin kyseisillä säännöillä, eikä se saisi vaikuttaa niiden soveltamiseen.

(10)

SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklalla ja vastaavilla kansallisilla kilpailusäännöillä, jotka koskevat kilpailunvastaista monenkeskistä ja yksipuolista toimintaa sekä yrityskeskittymien valvontaa, pyritään suojelemaan vääristymätöntä kilpailua markkinoilla. Tavoitteeltaan tämä asetus täydentää vääristymättömän kilpailun suojelua millä tahansa markkinoilla kilpailulainsäädännön termein määriteltynä, mutta poikkeaa tästä tavoitteesta pyrkiessään varmistamaan, että markkinat, joilla toimii portinvartijoita, ovat kilpailullisia ja oikeudenmukaisia nyt ja tulevaisuudessa , ja suojelemaan yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien oikeuksia riippumatta yksittäisen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan portinvartijan toiminnan tosiasiallisista, todennäköisistä tai oletetuista vaikutuksista kilpailuun tietyillä markkinoilla. Tällä asetuksella pyritään suojelemaan muuta oikeudellista etua kuin kyseisillä säännöillä, eikä se saisi vaikuttaa niiden soveltamiseen.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Tämän asetuksen olisi myös täydennettävä muista unionin oikeuden säädöksistä, joilla säännellään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamisen tiettyjä näkökohtia, johtuvia sääntöjä rajoittamatta niiden soveltamista. Kyseisiä säädöksiä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150 (26), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) xx/xx/EU (27), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (28), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790 (29), direktiivi 2002/58/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366 (30) , direktiivi (EU) 2019/882, direktiivi (EU) 2018/1808 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2010/13 (31) , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY ja neuvoston direktiivi 93/13/ETY sekä kansallisella tasolla unionin lainsäädännön mukaisesti hyväksytyt säännöt . Kun on kyse erityisesti säännöistä, jotka koskevat suostumusta asetuksessa (EU) 2016/679 ja direktiivissä 2002/58/EY tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn, tätä asetusta sovelletaan näihin sääntöihin sen kuitenkaan vaikuttamatta niihin.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Heikko kilpailullisuus ja hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ovat digitaalialalla yleisempiä ja näkyvämpiä joidenkin tiettyjen digitaalisten palvelujen kohdalla. Tämä koskee erityisesti laajalle levinneitä ja yleisesti käytettyjä digitaalisia palveluja, jotka enimmäkseen toimivat suorina välittäjäpalveluina yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien välillä ja joiden tyypillisimpiä piirteitä ovat äärimmäiset hyvät mittakaavaedut, erittäin vahvat verkostovaikutukset, kyky yhdistää monia yrityskäyttäjiä moniin loppukäyttäjiin näiden palvelujen monipuolisuuden kautta, lukkiutumisvaikutukset, monikotisuuden rajoittaminen ja vertikaalinen integraatio. Näitä digitaalisia palveluja tarjoaa usein vain yksi tai hyvin harva suuri palveluntarjoaja. Näistä ydinalustapalvelujen tarjoajista on useimmiten tullut portinvartijoita yrityskäyttäjille ja loppukäyttäjille laajakantoisin vaikutuksin, minkä vuoksi niillä on mahdollisuus asettaa kaupalliset ehdot ja edellytykset helposti ja yksipuolisesti tavalla, josta on haittaa niiden yrityskäyttäjille ja loppukäyttäjille. Näin ollen on tarpeen keskittyä vain niihin digitaalisiin palveluihin, joita yrityskäyttäjät ja loppukäyttäjät eniten käyttävät ja joiden osalta huoli portinvartijoiden heikosta kilpailullisuudesta ja epäoikeudenmukaisista käytännöistä on nykyisissä markkinaolosuhteissa selvempi ja polttavampi sisämarkkinoiden näkökulmasta.

(12)

Heikko kilpailullisuus ja hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ovat digitaalialalla yleisempiä ja näkyvämpiä joidenkin tiettyjen digitaalisten palvelujen kohdalla. Tämä koskee erityisesti laajalle levinneitä ja yleisesti käytettyjä digitaalisia palveluja, jotka enimmäkseen toimivat suorina välittäjäpalveluina yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien välillä ja joiden tyypillisimpiä piirteitä ovat äärimmäiset hyvät mittakaavaedut, erittäin vahvat verkostovaikutukset, kyky yhdistää monia yrityskäyttäjiä moniin loppukäyttäjiin näiden palvelujen monipuolisuuden kautta, lukkiutumisvaikutukset, monikotisuuden rajoittaminen ja vertikaalinen integraatio. Näitä digitaalisia palveluja tarjoaa usein vain yksi tai hyvin harva suuri palveluntarjoaja. Näistä ydinalustapalvelujen tarjoajista on useimmiten tullut portinvartijoita yrityskäyttäjille ja loppukäyttäjille laajakantoisin vaikutuksin, minkä vuoksi niillä on mahdollisuus asettaa kaupalliset ehdot ja edellytykset helposti ja yksipuolisesti tavalla, josta on haittaa niiden yrityskäyttäjille ja loppukäyttäjille. Näin ollen on tarpeen keskittyä vain niihin digitaalisiin palveluihin, joita yrityskäyttäjät ja loppukäyttäjät eniten käyttävät ja joiden osalta huoli portinvartijoiden heikosta kilpailullisuudesta ja epäoikeudenmukaisista käytännöistä on selvempi ja polttavampi sisämarkkinoiden näkökulmasta.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Verkossa toimivat välityspalvelut, verkossa toimivat hakukoneet, käyttöjärjestelmät, verkkoyhteisöpalvelut, videonjakoalustapalvelut, numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut, pilvipalvelut ja verkkomainontapalvelut voivat vaikuttaa suureen määrään sekä loppukäyttäjiä että yrityksiä, mihin liittyy riski epäoikeudenmukaisista liiketoimintakäytännöistä. Sen vuoksi ne olisi sisällytettävä ydinalustapalvelujen määritelmään ja tämän asetuksen soveltamisalaan. Verkossa toimivat välityspalvelut voivat toimia myös rahoituspalvelualalla, jolloin ne voivat olla luonteeltaan välittäviä tai niitä voidaan käyttää tarjoamaan palveluja, joista on ei-tyhjentävä luettelo Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535 (32) liitteessä II. Tietyissä olosuhteissa loppukäyttäjien käsitteen tulisi kattaa myös käyttäjät, joita perinteisesti pidetään yrityskäyttäjinä, mutta jotka yksittäisessä tilanteessa eivät käytä ydinalustapalveluja tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseksi muille loppukäyttäjille, esimerkiksi silloin, kun yritykset käyttävät pilvipalveluja omiin tarkoituksiinsa.

(13)

Verkossa toimivat välityspalvelut, verkossa toimivat hakukoneet, käyttöjärjestelmät, esimerkiksi älylaitteilla olevat, esineiden internet tai ajoneuvojen digitaaliset palvelut, verkkoyhteisöpalvelut, videonjakoalustapalvelut, numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut, pilvipalvelut , virtuaaliavustajapalvelut, verkkoselaimet, hybriditelevisio ja verkkomainontapalvelut voivat vaikuttaa suureen määrään sekä loppukäyttäjiä että yrityksiä, mihin liittyy riski epäoikeudenmukaisista liiketoimintakäytännöistä. Sen vuoksi ne olisi sisällytettävä ydinalustapalvelujen määritelmään ja tämän asetuksen soveltamisalaan. Verkossa toimivat välityspalvelut voivat toimia myös rahoituspalvelualalla, jolloin ne voivat olla luonteeltaan välittäviä tai niitä voidaan käyttää tarjoamaan palveluja, joista on ei-tyhjentävä luettelo Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535 (32) liitteessä II. Tietyissä olosuhteissa loppukäyttäjien käsitteen tulisi kattaa myös käyttäjät, joita perinteisesti pidetään yrityskäyttäjinä, mutta jotka yksittäisessä tilanteessa eivät käytä ydinalustapalveluja tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseksi muille loppukäyttäjille, esimerkiksi silloin, kun yritykset käyttävät pilvipalveluja omiin tarkoituksiinsa.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)

Portinvartijat voivat yhdessä ydinalustapalvelujensa kanssa tarjota useita muita oheispalveluja, kuten tunnistus- tai maksupalveluja sekä maksupalvelujen tarjoamista tukevia teknisiä palveluja. Koska portinvartijat tarjoavat usein palveluvalikoimaansa osana integroitua ekosysteemiä, johon tällaisten oheispalvelujen ulkopuolisilla tarjoajilla ei ole pääsyä ainakaan yhtäläisin ehdoin, ja koska ne voivat kytkeä ydinalustapalvelun käyttöön myös yhden tai useamman oheispalvelun, portinvartijoilla on todennäköisesti suurempi kyky ja kannustin käyttää ydinalustapalvelujensa antamaa portinvartijavoimaa näissä oheispalveluissa, mikä heikentää valinnanvaraa ja kilpailullisuutta näissä palveluissa.

(14)

Portinvartijat voivat yhdessä ydinalustapalvelujensa kanssa tarjota useita muita oheispalveluja, kuten tunnistuspalveluja, maksupalveluja sekä maksupalvelujen tarjoamista tai sovelluksen sisäisiä maksujärjestelmiä tukevia teknisiä palveluja. Koska portinvartijat tarjoavat usein palveluvalikoimaansa osana integroitua ekosysteemiä, johon tällaisten oheispalvelujen ulkopuolisilla tarjoajilla ei ole pääsyä ainakaan yhtäläisin ehdoin, ja koska ne voivat kytkeä ydinalustapalvelun käyttöön myös yhden tai useamman oheispalvelun, portinvartijoilla on todennäköisesti suurempi kyky ja kannustin käyttää ydinalustapalvelujensa antamaa portinvartijavoimaa näissä oheispalveluissa, mikä heikentää valinnanvaraa ja kilpailullisuutta näissä palveluissa.

Tarkistus 244

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

14 a)

Portinvartijat voivat tarjota myös muita oheispalveluja, kuten vähittäismyynti- tai jakelutoimintoja, jotka on suunnattu loppukäyttäjille portinvartijoiden ydinalustapalvelujen ohella. Tällaiset oheispalvelut voivat kilpailla ydinalustapalvelun yrityskäyttäjien kanssa ja lisätä merkittävästi epätasapainoa tietyllä markkinalla ja viime kädessä lisätä epäoikeudenmukaisesti portinvartijan valtaa, myös sen liikekumppaneihin, kuten tällaisesta oheispalvelusta riippuvaisiin tavaroiden tai palvelujen toimittajiin, nähden. Jotta portinvartijoita voitaisiin estää hyötymästä epäoikeudenmukaisesti rinnakkaisten palvelujen tarjoamisen tuottamasta vipuvaikutuksesta, ydinalustapalveluihin sovellettavia velvoitteita olisi sovellettava myös näihin oheispalveluihin.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)

Erittäin suuri määrä yrityskäyttäjiä, jotka ovat riippuvaisia ydinalustapalvelusta saavuttaakseen erittäin suuren kuukausittaisen määrän aktiivisia loppukäyttäjiä, antaa kyseisen palvelun tarjoajalle mahdollisuuden vaikuttaa merkittävässä määrin yrityskäyttäjien toimintaan oman etunsa mukaisesti ja periaatteessa viittaa siihen, että palveluntarjoaja toimii tärkeänä yhdyskäytävänä. Kyseiset luvut olisi asetettava sellaiselle tasolle, että ne edustavat merkittävää prosenttiosuutta unionin koko väestöstä loppukäyttäjien osalta ja alustoja käyttävien yritysten koko populaatiota yrityskäyttäjiä koskevan kynnysarvon määrittämiseksi.

(20)

Erittäin suuri määrä yrityskäyttäjiä, jotka ovat riippuvaisia ydinalustapalvelusta saavuttaakseen erittäin suuren kuukausittaisen määrän loppukäyttäjiä, antaa kyseisen palvelun tarjoajalle mahdollisuuden vaikuttaa merkittävässä määrin yrityskäyttäjien toimintaan oman etunsa mukaisesti ja periaatteessa viittaa siihen, että palveluntarjoaja toimii tärkeänä yhdyskäytävänä. Kyseiset luvut olisi asetettava sellaiselle tasolle, että ne edustavat merkittävää prosenttiosuutta unionin koko väestöstä loppukäyttäjien osalta ja alustoja käyttävien yritysten koko populaatiota yrityskäyttäjiä koskevan kynnysarvon määrittämiseksi.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)

Ydinalustapalvelun tarjoajalla voidaan katsoa olevan vakiintunut ja kestävä asema toiminnassaan tai sen voidaan ennakoida saavuttavan tällaisen aseman tulevaisuudessa erityisesti silloin, kun sen aseman kilpailullisuus on rajallinen. Näin on todennäköisesti silloin, kun palveluntarjoaja on tarjonnut ydinalustapalvelua vähintään kolmessa jäsenvaltiossa erittäin suurelle määrälle yrityskäyttäjiä ja loppukäyttäjiä vähintään kolmen vuoden ajan. Tämän asetuksen liitteessä olisi oltava luettelo indikaattoreista, joita ydinalustapalvelujen tarjoajien on käytettävä laskiessaan kuukausittaisten loppukäyttäjien ja vuotuisten yrityskäyttäjien määrää.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)

Markkinoiden ja tekniikan kehitys voi vaikuttaa näihin kynnysarvoihin. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään menetelmä sen määrittämiseksi, saavutetaanko määrälliset kynnysarvot, ja mukautetaan sitä tarvittaessa säännöllisesti markkinoiden ja teknologian kehitykseen. Tämä on erityisen tärkeää markkina-arvoja koskevan kynnysarvon osalta, johon olisi tehtävä indeksitarkistukset tarkoituksenmukaisin väliajoin.

(22)

Markkinoiden ja tekniikan kehitys voi vaikuttaa näihin kynnysarvoihin. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään menetelmä sen määrittämiseksi, saavutetaanko määrälliset kynnysarvot, ja päivitetään tämän asetuksen liitteessä esitettyä indikaattorien luetteloa ja mukautetaan sitä tarvittaessa säännöllisesti markkinoiden ja teknologian kehitykseen. Tämä on erityisen tärkeää markkina-arvoja koskevan kynnysarvon osalta, johon olisi tehtävä indeksitarkistukset tarkoituksenmukaisin väliajoin.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)

Jos ydinalustapalvelujen tarjoaja, joka täyttää määrälliset raja-arvot mutta pystyy esittämään riittävän pätevät perustelut osoittaakseen, ettei se olosuhteissa , joissa asianomainen ydinalustapalvelu toimii, täytä portinvartijalle asetettuja objektiivisia vaatimuksia, sitä ei pitäisi nimetä suoraan, vaan siitä olisi tehtävä lisätutkimus . Todistustaakka siitä, että määrällisten kynnysarvojen täyttymisestä johtuvaa olettamaa ei pitäisi soveltaa tiettyyn palveluntarjoajaan, tulisi olla kyseisellä palveluntarjoajalla. Komission olisi arvioinnissaan otettava huomioon ainoastaan ne tekijät, jotka liittyvät suoraan portinvartija-aseman olemassaoloa koskeviin vaatimuksiin, eli siihen , onko kyseessä tärkeä yhdyskäytävä, jota ylläpitää palveluntarjoaja, jolla on merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin ja jolla on joko tosiasiallinen tai ennakoitavissa oleva vakiintunut ja kestävä asema. Kaikki taloudellisiin syihin perustuvat perustelut , joilla pyritään osoittamaan ydinalustapalvelujen tarjoajan tietyntyyppisestä toiminnasta johtuvat tehokkuusedut , olisi hylättävä, koska niillä ei ole merkitystä portinvartijaksi nimeämisen kannalta. Komission olisi voitava tehdä päätös määrällisten kynnysarvojen perusteella, jos palveluntarjoaja hankaloittaa merkittävästi tutkimusta jättämällä noudattamatta komission tutkintatoimia.

(23)

Ydinalustapalvelujen tarjoajan olisi voitava osoittaa, että siitä huolimatta, että se täyttää määrälliset raja-arvot, se ei niiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi , joissa asianomainen ydinalustapalvelu toimii, täytä objektiivisia vaatimuksia, joiden perusteella sitä voitaisiin pitää portinvartijana, vain, jos se pystyy esittämään riittävän vakuuttavat perustelut osoittaakseen tämän . Todistustaakka vakuuttavan näytön esittämisestä siitä, että määrällisten kynnysarvojen täyttymisestä johtuvaa olettamaa ei pitäisi soveltaa tiettyyn palveluntarjoajaan, tulisi olla kyseisellä palveluntarjoajalla. Komission olisi voitava tehdä päätös määrällisten kynnysarvojen ja saatavilla olevien tosiseikkojen perusteella, jos palveluntarjoaja hankaloittaa merkittävästi tutkimusta jättämällä noudattamatta komission tutkintatoimia. Markkinoiden avoimuuden parantamiseksi komissio voi edellyttää, että kolmannet yleisömittauspalvelujen tarjoajat, jotka ovat päteviä tarjoamaan tällaisia palveluja, varmentavat yritys- ja loppukäyttäjistä annetut tiedot unionissa sovellettavien markkinastandardien ja käytännesääntöjen mukaisesti.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29)

Nimettyjen portinvartijoiden tulisi noudattaa tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita kunkin nimeämispäätöksessä mainitun ydinalustapalvelun osalta. Pakollisia sääntöjä olisi sovellettava ottaen tarvittaessa huomioon portinvartijan asema monialayrityksenä. Lisäksi täytäntöönpanotoimenpiteet, joita komissio voi päätöksellä määrätä portinvartijalle sääntelyyn liittyvän vuoropuhelun jälkeen , olisi suunniteltava tehokkaasti ottaen huomioon ydinalustapalvelujen ominaisuudet ja mahdollinen toimenpiteiden kiertämisen riski sekä noudattaen suhteellisuusperiaatetta ja asianomaisten yritysten ja kolmansien osapuolten perusoikeuksia.

(29)

Nimettyjen portinvartijoiden tulisi noudattaa tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita kunkin nimeämispäätöksessä mainitun ydinalustapalvelun osalta. Pakollisia sääntöjä olisi sovellettava ottaen tarvittaessa huomioon portinvartijan asema monialayrityksenä. Lisäksi täytäntöönpanotoimenpiteet, joita komissio voi päätöksellä määrätä portinvartijalle, olisi suunniteltava tehokkaasti ottaen huomioon ydinalustapalvelujen ominaisuudet ja mahdollinen toimenpiteiden kiertämisen riski sekä noudattaen suhteellisuusperiaatetta ja asianomaisten yritysten ja kolmansien osapuolten perusoikeuksia.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30)

Ydinalustapalvelujen hyvin nopeasti muuttuva ja monimutkainen teknologinen luonne edellyttää portinvartijoiden aseman säännöllistä uudelleentarkastelua, mukaan lukien portinvartijat, joille ennakoidaan lähitulevaisuudessa kestävää ja vakiintunutta asemaa toiminnassaan. Jotta kaikki markkinatoimijat, myös portinvartijat, saisivat tarvittavan varmuuden sovellettavista oikeudellisista velvoitteista, tällaisille säännöllisille uudelleentarkasteluille on tarpeen asettaa määräaika. On myös tärkeää tehdä uudelleentarkastelut säännöllisesti ja vähintään kahden vuoden välein .

(30)

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)

Jotta portinvartija-aseman uudelleentarkastelu voidaan tehdä tehokkaasti ja jotta portinvartijan tarjoamien ydinalustapalvelujen luetteloa voidaan mukauttaa, portinvartijoiden olisi ilmoitettava komissiolle kaikista suunnitelluista ja tehdyistä hankinnoistaan, joiden kohteena ovat muut ydinalustapalvelujen tai muiden digitaalialalla tarjottavien palvelujen tarjoajat. Tällaiset tiedot paitsi palvelevat edellä mainittua yksittäisten portinvartijoiden aseman uudelleentarkasteluprosessia myös tarjoavat ratkaisevan tärkeää tietoa laajemman kilpailukehityksen seuraamiseksi digitaalialalla, minkä vuoksi niitä voi olla hyödyllistä tarkastella tässä asetuksessa säädettyjen markkinatutkimusten yhteydessä.

(31)

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(32)

Portinvartijoiden tarjoamien ydinalustapalvelujen oikeudenmukaisuuden ja kilpailullisuuden turvaamiseksi on tarpeen säätää selkeästi ja yksiselitteisesti kyseisiä palveluja koskevista yhdenmukaistetuista velvoitteista. Tällaiset säännöt ovat tarpeen, jotta voidaan puuttua riskiin portinvartijoiden epäoikeudenmukaisten käytäntöjen haitallisista vaikutuksista ja tällä tavoin hyödyttää kyseisten palvelujen liiketoimintaympäristöä, käyttäjiä ja viime kädessä koko yhteiskuntaa. Ottaen huomioon digitaalisten markkinoiden nopea ja dynaaminen luonne ja portinvartijoiden huomattava taloudellinen voima näitä velvoitteita on tärkeää soveltaa tehokkaasti vailla mahdollisuutta, että niitä kierretään. Tätä varten velvoitteita olisi sovellettava kaikkiin portinvartijan käytäntöihin riippumatta niiden muodosta ja riippumatta siitä, onko kyseessä sopimusperusteinen, kaupallinen, tekninen vai muu käytäntö , siltä osin kuin se vastaa tyypiltään käytäntöä , johon sovelletaan jotain tässä asetuksessa säädettyä velvoitetta .

(32)

Portinvartijoiden tarjoamien ydinalustapalvelujen oikeudenmukaisuuden ja kilpailullisuuden turvaamiseksi on tarpeen säätää selkeästi ja yksiselitteisesti kyseisiä palveluja koskevista yhdenmukaistetuista velvoitteista. Tällaiset säännöt ovat tarpeen, jotta voidaan puuttua riskiin portinvartijoiden epäoikeudenmukaisten käytäntöjen haitallisista vaikutuksista ja tällä tavoin hyödyttää kyseisten palvelujen liiketoimintaympäristöä, käyttäjiä ja viime kädessä koko yhteiskuntaa. Ottaen huomioon digitaalisten markkinoiden nopea ja dynaaminen luonne ja portinvartijoiden huomattava taloudellinen voima näitä velvoitteita on tärkeää soveltaa tehokkaasti vailla mahdollisuutta, että niitä kierretään. Tätä varten velvoitteita olisi sovellettava kaikkeen portinvartijan käyttäytymiseen riippumatta sen muodosta ja riippumatta siitä, onko kyseessä sopimusperusteinen, kaupallinen, tekninen vai muu käyttäytyminen , siltä osin kuin sillä voisi käytännössä olla vastaava kohde tai vaikutus tämän asetuksen nojalla kiellettyihin käytäntöihin. Tällaiseen käyttäytymiseen sisältyy portinvartijan käyttämä suunnittelu, loppukäyttäjien valintojen esittäminen epäneutraalisti tai se, että käyttöliittymän tai sen osan rakennetta, toimintoa tai toimintatapaa käytetään heikentämään tai haittaamaan käyttäjien itsemääräämisoikeutta, päätöksentekoa tai valinnanmahdollisuutta.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(33)

Tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen ja perusteltua portinvartijoiden yksilöityjen käytäntöjen epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi ja portinvartijoiden tarjoamien ydinalustapalvelujen kilpailullisuuden takaamiseksi. Sen vuoksi velvoitteilla olisi vastattava käytäntöihin, joita pidetään hyvän kauppatavan vastaisina ottaen huomioon digitaalialan erityispiirteet ja joiden osalta esimerkiksi EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, että niillä on erityisen kielteinen suora vaikutus yrityskäyttäjiin ja loppukäyttäjiin. Lisäksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta käydä sääntelyyn liittyvää vuoropuhelua portinvartijoiden kanssa sellaisten velvoitteiden mukauttamiseksi, jotka todennäköisesti edellyttävät erityisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä ollakseen tehokkaita ja oikeasuhteisia. Velvoitteita olisi päivitettävä vasta sen jälkeen, kun on tehty kattava tutkimus sellaisten tiettyjen käytäntöjen luonteesta ja vaikutuksista, jotka on saatettu vastikään perusteellisen tutkimuksen pohjalta todeta epäoikeudenmukaisiksi tai kilpailullisuutta rajoittaviksi samalla tavoin kuin tämän asetuksen kattamat hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ja jotka saattavat jäädä nykyisten velvoitteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

(33)

Tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen ja perusteltua portinvartijoiden yksilöityjen käytäntöjen epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi ja portinvartijoiden tarjoamien ydinalustapalvelujen kilpailullisuuden takaamiseksi. Sen vuoksi velvoitteilla olisi vastattava käytäntöihin, joita pidetään hyvän kauppatavan vastaisina ottaen huomioon digitaalialan erityispiirteet ja joiden osalta esimerkiksi EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, että niillä on erityisen kielteinen suora vaikutus yrityskäyttäjiin ja loppukäyttäjiin. Tässä asetuksessa säädetyissä velvoitteissa olisi otettava huomioon tarjottavien ydinalustapalvelujen luonne ja erilaisten liiketoimintamallien olemassaolo. Lisäksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta käydä sääntelyyn liittyvää vuoropuhelua portinvartijoiden kanssa sellaisten velvoitteiden mukauttamiseksi, jotka todennäköisesti edellyttävät erityisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä ollakseen tehokkaita ja oikeasuhteisia. Velvoitteita olisi päivitettävä vasta sen jälkeen, kun on tehty kattava tutkimus sellaisten tiettyjen käytäntöjen luonteesta ja vaikutuksista, jotka on saatettu vastikään todeta epäoikeudenmukaisiksi tai kilpailullisuutta rajoittaviksi samalla tavoin kuin tämän asetuksen kattamat hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ja jotka saattavat jäädä nykyisten velvoitteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(36)

Eri lähteistä peräisin olevan loppukäyttäjädatan yhdistäminen tai käyttäjien sisäänkirjaaminen portinvartijoiden eri palveluihin antaa niille potentiaalisia etuja datankeruun muodossa ja lisää siten markkinoille pääsyn esteitä. Jotta varmistetaan, että portinvartijat eivät heikennä epäoikeudenmukaisesti ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta, niiden olisi annettava loppukäyttäjilleen mahdollisuus vapaasti päättää osallisuudestaan tällaisiin toimintakäytäntöihin tarjoamalla vähemmän yksilöllistetty vaihtoehto. Mahdollisuuden olisi katettava kaikki mahdolliset henkilötietojen lähteet, mukaan lukien portinvartijan omat palvelut ja kolmansien osapuolten verkkosivustot, ja se olisi esitettävä loppukäyttäjälle proaktiivisesti nimenomaisella, selkeällä ja yksinkertaisella tavalla.

(36)

Eri lähteistä peräisin olevan loppukäyttäjädatan yhdistäminen tai käyttäjien sisäänkirjaaminen portinvartijoiden eri palveluihin antaa niille potentiaalisia etuja datankeruun muodossa ja lisää siten markkinoille pääsyn esteitä. Jotta varmistetaan, että portinvartijat eivät heikennä epäoikeudenmukaisesti ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta, niiden olisi annettava loppukäyttäjilleen mahdollisuus vapaasti päättää osallisuudestaan tällaisiin toimintakäytäntöihin tarjoamalla vähemmän yksilöllistetty mutta vastaava vaihtoehto. Vähemmän yksilöllistetty vaihtoehto ei saisi olla erilainen tai heikompilaatuinen kuin sellaisille loppukäyttäjille tarjottava palvelu, jotka antavat suostumuksen henkilötietojensa yhdistämiseen. Mahdollisuuden olisi katettava kaikki mahdolliset henkilötietojen lähteet, mukaan lukien portinvartijan omat palvelut ja kolmansien osapuolten verkkosivustot, ja se olisi esitettävä loppukäyttäjälle proaktiivisesti nimenomaisella, selkeällä ja yksinkertaisella tavalla.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(36 a)

Erityisesti alaikäisten henkilötietoja on pyrittävä suojaamaan, etenkin silloin, kun on kyse henkilötietojen käyttämisestä markkinointitarkoituksiin tai henkilö- tai käyttäjäprofiilien luomisesta ja henkilötietojen keräämisestä. Portinvartijoiden keräämiä tai muuten tuottamia alaikäisten henkilötietoja ei sen vuoksi saisi käsitellä kaupallisiin tarkoituksiin, kuten suoramarkkinointia, profilointia tai käytöksen perusteella kohdennettua mainontaa varten.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(36 b)

Jotta loppukäyttäjille voitaisiin turvata todellinen valinnanmahdollisuus, suostumuksen epääminen ei saisi olla vaikeampaa kuin suostumuksen antaminen. Loppukäyttäjien oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi mainontatarkoituksiin tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn olisi myös oltava sopusoinnussa asetuksen (EU) 2016/679 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisten tietojen minimointia koskevien vaatimusten kanssa. Niin ikään sellaisten henkilötietojen, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys, sekä terveyttä tai luonnollisen henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevien tietojen käsittelyn olisi oltava ehdottoman rajoitettua ja siihen olisi sovellettava asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa esitettyjä asianmukaisia suojatoimia.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 37 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(37)

Asemansa vuoksi portinvartijat saattavat tietyissä tapauksissa rajoittaa verkossa toimivien välityspalvelujensa yrityskäyttäjien mahdollisuutta tarjota tavaroitaan tai palvelujaan loppukäyttäjille suotuisammin ehdoin, myös hinnan osalta, muiden verkossa toimivien välityspalvelujen kautta. Näillä rajoituksilla on portinvartijoiden yrityskäyttäjiin merkittävä ehkäisevä vaikutus, joka estää niitä käyttämästä vaihtoehtoisia verkossa toimivia välityspalveluja. Tämä rajoittaa alustojen välistä kilpailua, mikä puolestaan rajoittaa loppukäyttäjien valinnanvaraa vaihtoehtoisista verkossa toimivista välityskanavista. Jotta varmistettaisiin, että portinvartijoiden verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjät voivat vapaasti valita vaihtoehtoisia verkossa toimivia välityspalveluja ja tarjota tuotteitaan tai palvelujaan loppukäyttäjilleen eriytetyin ehdoin, ei pitäisi sallia sitä, että portinvartijat rajoittavat yrityskäyttäjien mahdollisuutta soveltaa eriytettyjä kaupallisia ehtoja, kuten hintoja. Tätä vaatimusta olisi sovellettava kaikkiin vaikutukseltaan vastaaviin toimenpiteisiin, kuten välityspalkkioiden korottamiseen tai yrityskäyttäjien tarjousten poistamiseen tuotevalikoimasta.

(37)

Asemansa vuoksi portinvartijat saattavat tietyissä tapauksissa sopimusehtoja asettamalla rajoittaa verkossa toimivien välityspalvelujensa yrityskäyttäjien mahdollisuutta tarjota tavaroitaan tai palvelujaan loppukäyttäjille suotuisammin ehdoin, myös hinnan osalta, muiden verkossa toimivien välityspalvelujen kautta tai suorien liiketoimintakanavien kautta . Näillä rajoituksilla on portinvartijoiden yrityskäyttäjiin merkittävä ehkäisevä vaikutus, joka estää niitä käyttämästä vaihtoehtoisia verkossa toimivia välityspalveluja tai suoria jakelukanavia . Tämä rajoittaa alustojen välistä kilpailua, mikä puolestaan rajoittaa loppukäyttäjien valinnanvaraa vaihtoehtoisista verkossa toimivista välityskanavista. Jotta varmistettaisiin, että portinvartijoiden verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjät voivat vapaasti valita vaihtoehtoisia verkossa toimivia välityspalveluja tai muita suoria jakelukanavia ja tarjota tuotteitaan tai palvelujaan loppukäyttäjilleen eriytetyin ehdoin, ei pitäisi sallia sitä, että portinvartijat rajoittavat yrityskäyttäjien mahdollisuutta soveltaa eriytettyjä kaupallisia ehtoja, kuten hintoja. Tätä vaatimusta olisi sovellettava kaikkiin vaikutukseltaan vastaaviin toimenpiteisiin, kuten välityspalkkioiden korottamiseen tai yrityskäyttäjien tarjousten poistamiseen tuotevalikoimasta.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(38)

Jotta portinvartijoiden yrityskäyttäjät eivät lisäisi riippuvuuttaan portinvartijoiden ydinalustapalveluista, niiden olisi voitava vapaasti edistää ja käyttää jakelukanavaa, jota ne pitävät tarkoituksenmukaisimpana vuorovaikutuksessa loppukäyttäjiensä kanssa, jotka nämä yrityskäyttäjät ovat jo hankkineet portinvartijan tarjoamien ydinalustapalvelujen kautta. Vastaavasti myös loppukäyttäjillä tulisi olla vapaus valita tällaisten yrityskäyttäjien tarjouksia ja tehdä niiden kanssa sopimuksia soveltuvin osin joko portinvartijan ydinalustapalvelujen kautta tai yrityskäyttäjän suoralta jakelukanavalta tai joltakin muulta epäsuoralta jakelukanavalta, jota kyseinen yrityskäyttäjä voi käyttää. Tätä olisi sovellettava myynninedistämiseen ja sopimusten tekemiseen yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien välillä. Loppukäyttäjien mahdollisuutta hankkia vapaasti sisältöä, tilauksia, ominaisuuksia tai muita tuotteita portinvartijan ydinalustapalvelujen ulkopuolelta ei myöskään saisi heikentää tai rajoittaa. Erityisesti olisi vältettävä se, että portinvartijat estävät loppukäyttäjiä pääsemästä tällaisiin palveluihin ja käyttämästä niitä ydinalustapalvelussaan toimivan ohjelmistosovelluksen kautta. Esimerkiksi ladatun ohjelmistosovelluksen ulkopuolelta tai sovelluskaupasta ostetun verkkosisällön tilaajia ei saisi estää saamasta tällaista verkkosisältöä ohjelmistosovellukseen portinvartijan ydinalustapalvelussa pelkästään siitä syystä, että se ostettiin tällaisen ohjelmistosovelluksen ulkopuolelta tai sovelluskaupasta.

(38)

Jotta portinvartijoiden yrityskäyttäjät eivät lisäisi riippuvuuttaan portinvartijoiden ydinalustapalveluista, niiden olisi voitava vapaasti edistää ja käyttää jakelukanavaa, jota ne pitävät tarkoituksenmukaisimpana vuorovaikutuksessa loppukäyttäjiensä kanssa, jotka nämä yrityskäyttäjät ovat jo hankkineet portinvartijan tarjoamien ydinalustapalvelujen kautta tai muiden kanavien kautta. Hankittu loppukäyttäjä on loppukäyttäjä, joka on jo muodostanut sopimussuhteen yrityskäyttäjän kanssa. Tällaiset sopimussuhteet voivat olla joko maksuperusteisia tai ilmaisia (esimerkiksi ilmaiskokeilut tai ilmaispalvelutasot), ja ne on voitu muodostaa joko portinvartijan ydinalustapalvelussa tai jonkin muun kanavan kautta . Vastaavasti myös loppukäyttäjillä tulisi olla vapaus valita tällaisten yrityskäyttäjien tarjouksia ja tehdä niiden kanssa sopimuksia soveltuvin osin joko portinvartijan ydinalustapalvelujen kautta tai yrityskäyttäjän suoralta jakelukanavalta tai joltakin muulta epäsuoralta jakelukanavalta, jota kyseinen yrityskäyttäjä voi käyttää. Tätä olisi sovellettava myynninedistämiseen , viestintään ja sopimusten tekemiseen yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien välillä. Loppukäyttäjien mahdollisuutta hankkia vapaasti sisältöä, tilauksia, ominaisuuksia tai muita tuotteita portinvartijan ydinalustapalvelujen ulkopuolelta ei myöskään saisi heikentää tai rajoittaa. Erityisesti olisi vältettävä se, että portinvartijat estävät loppukäyttäjiä pääsemästä tällaisiin palveluihin ja käyttämästä niitä ydinalustapalvelussaan toimivan ohjelmistosovelluksen kautta. Esimerkiksi ladatun ohjelmistosovelluksen ulkopuolelta tai sovelluskaupasta ostetun verkkosisällön tilaajia ei saisi estää saamasta tällaista verkkosisältöä ohjelmistosovellukseen portinvartijan ydinalustapalvelussa pelkästään siitä syystä, että se ostettiin tällaisen ohjelmistosovelluksen ulkopuolelta tai sovelluskaupasta.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 39 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(39)

Oikeudenmukaisen kaupallisen toimintaympäristön turvaamiseksi ja digitaalialan kilpailullisuuden suojaamiseksi on tärkeää turvata yrityskäyttäjien oikeus tehdä valituksia portinvartijoiden epäoikeudenmukaisesta käyttäytymisestä kaikille asiaankuuluville hallintoviranomaisille tai muille viranomaisille. Yrityskäyttäjät saattavat esimerkiksi haluta valittaa erityyppisistä hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, kuten syrjivistä pääsyehdoista, yrityskäyttäjätilien perusteettomasta sulkemisesta tai epäselvistä perusteista tuotteiden poistamiselle tuotevalikoimasta. Sen vuoksi olisi kiellettävä kaikki käytännöt, jotka jollakin tavalla estäisivät mahdollisuuden tehdä valituksia tai hyödyntää käytettävissä olevia muutoksenhakukeinoja esimerkiksi sopimuksiin tai muihin kirjallisiin ehtoihin sisältyvien luottamuksellisuuslausekkeiden vuoksi. Tämä ei saisi vaikuttaa yrityskäyttäjien ja portinvartijoiden oikeuteen vahvistaa sopimuksissaan käyttöehdot, mukaan lukien laillisten valitusmekanismien käyttö, kuten vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien tai tiettyjen tuomioistuinten toimivallan käyttö sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä ei saisi myöskään vaikuttaa portinvartijoiden rooliin laittoman verkkosisällön torjunnassa.

(39)

Oikeudenmukaisen kaupallisen toimintaympäristön turvaamiseksi ja digitaalialan kilpailullisuuden suojaamiseksi on tärkeää turvata yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien, myös väärinkäytösten paljastajien, oikeus tehdä valituksia portinvartijoiden epäoikeudenmukaisesta käyttäytymisestä kaikille asiaankuuluville hallintoviranomaisille tai muille viranomaisille. Yrityskäyttäjät tai loppukäyttäjät saattavat esimerkiksi haluta valittaa erityyppisistä hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, kuten syrjivistä pääsyehdoista, yrityskäyttäjätilien perusteettomasta sulkemisesta tai epäselvistä perusteista tuotteiden poistamiselle tuotevalikoimasta. Sen vuoksi olisi kiellettävä kaikki käytännöt, jotka jollakin tavalla estäisivät tällaisen mahdollisuuden tehdä valituksia tai hyödyntää käytettävissä olevia muutoksenhakukeinoja esimerkiksi sopimuksiin tai muihin kirjallisiin ehtoihin sisältyvien luottamuksellisuuslausekkeiden vuoksi tai vaikeuttaisivat sitä . Tämä ei saisi vaikuttaa yrityskäyttäjien ja portinvartijoiden oikeuteen vahvistaa sopimuksissaan käyttöehdot, mukaan lukien laillisten valitusmekanismien käyttö, kuten vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien tai tiettyjen tuomioistuinten toimivallan käyttö sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä ei saisi myöskään vaikuttaa portinvartijoiden rooliin laittoman verkkosisällön torjunnassa.

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(40)

Tunnistuspalvelut ovat yrityskäyttäjille olennaisia palveluja liiketoiminnan harjoittamiseksi , sillä niiden avulla ne voivat paitsi optimoida palvelut asetuksen (EU) 2016/679 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen direktiivin 2002/58/EY (33) sallimissa rajoissa myös lisätä luottamusta verkkokauppaan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Portinvartijat eivät sen vuoksi saisi käyttää asemaansa ydinalustapalvelujen tarjoajana vaatiakseen, että niistä riippuvaiset yrityskäyttäjät sisällyttävät mahdolliset portinvartijan itsensä tarjoamat tunnistuspalvelut osaksi yrityskäyttäjien loppukäyttäjilleen tarjoamia palveluja tai tuotteita, jos yrityskäyttäjien saatavilla on muita tunnistuspalveluja.

(40)

Portinvartijat tarjoavat monenlaisia oheispalveluja. Kilpailullisuuden varmistamiseksi on olennaista, että yrityskäyttäjät voivat vapaasti valita tällaisia oheispalveluja ilman, että niiden tarvitsee pelätä ydinalustapalvelun tarjoamiseen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, ja harjoittaa liiketoimintaansa , sillä niiden avulla ne voivat paitsi optimoida palvelut asetuksen (EU) 2016/679 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen direktiivin 2002/58/EY (33) sallimissa rajoissa myös lisätä luottamusta verkkokauppaan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Portinvartijat eivät sen vuoksi saisi käyttää asemaansa ydinalustapalvelujen tarjoajana vaatiakseen, että niistä riippuvaiset yrityskäyttäjät käyttävät, tarjoavat tai sisällyttävät mitään portinvartijan tai jonkin kolmannen osapuolen tarjoamaa oheispalvelua, jos yrityskäyttäjien saatavilla on muita oheispalveluja. Portinvartijat eivät siten saisi käyttää asemaansa ydinalustapalvelujen tarjoajana vaatiakseen, että niistä riippuvaiset yrityskäyttäjät sisällyttävät mahdolliset portinvartijan itsensä tarjoamat tunnistuspalvelut osaksi yrityskäyttäjien loppukäyttäjilleen tarjoamia palveluja tai tuotteita, jos yrityskäyttäjien saatavilla on muita tunnistuspalveluja.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(41)

Portinvartijat eivät saisi rajoittaa loppukäyttäjien valinnanvapautta estämällä teknisesti ohjelmistosovellusten ja -palvelujen vaihtamisen tai muiden ohjelmistosovellusten ja -palvelujen tilaamisen. Portinvartijoiden olisi taattava vapaa valinta riippumatta siitä, ovatko ne sellaisten laitteiden valmistajia, joiden kautta tällaiset ohjelmistosovellukset tai -palvelut ovat saatavilla, eivätkä ne saisi luoda keinotekoisia teknisiä esteitä, jotka tekevät vaihtamisen mahdottomaksi tai tehottomaksi. Pelkkä tietyn tuotteen tai palvelun tarjoaminen loppukäyttäjille, myös esiasennettuna, tai loppukäyttäjien tarjonnan parantaminen esimerkiksi parempien hintojen tai laadun muodossa, ei sellaisenaan muodosta estettä vaihtamiselle.

(41)

Portinvartijat eivät saisi rajoittaa loppukäyttäjien valinnanvapautta estämällä teknisesti ohjelmistosovellusten ja -palvelujen vaihtamisen tai muiden ohjelmistosovellusten ja -palvelujen tilaamisen. Portinvartijoiden olisi taattava vapaa valinta riippumatta siitä, ovatko ne sellaisten laitteiden valmistajia, joiden kautta tällaiset ohjelmistosovellukset tai -palvelut ovat saatavilla, eivätkä ne saisi luoda keinotekoisia teknisiä esteitä, jotka tekevät vaihtamisen vaikeammaksi tai tehottomaksi. Pelkkä tietyn tuotteen tai palvelun tarjoaminen loppukäyttäjille, myös esiasennettuna, tai loppukäyttäjien tarjonnan parantaminen esimerkiksi parempien hintojen tai laadun muodossa, ei sellaisenaan muodosta estettä vaihtamiselle.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 42 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(42)

Edellytykset, joiden mukaisesti portinvartijat tarjoavat verkkomainontapalveluja yrityskäyttäjille, mukaan lukien sekä mainostajat että julkaisijat, ovat usein läpinäkymättömiä ja vaikeatulkintaisia. Läpinäkymättömyys liittyy osittain muutamien alustojen käytäntöihin, mutta se ylipäänsä johtuu myös nykyaikaisen ohjelmallisen mainonnan monimutkaisuudesta. Alan läpinäkyvyyden katsotaan heikentyneen uuden yksityisyyttä koskevan lainsäädännön käyttöönoton myötä, ja sen odotetaan heikentyvän edelleen, kun kolmansien osapuolten evästeet poistetaan. Tämä johtaa usein siihen, etteivät mainostajat ja julkaisijat saa riittävästi tietoa ostamiensa mainospalvelujen ehdoista, ja heikentää niiden mahdollisuuksia siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia verkkomainontapalvelujen tarjoajia. Lisäksi verkkomainonnan kustannukset ovat todennäköisesti korkeammat kuin oikeudenmukaisemmassa, läpinäkyvämmässä ja kilpailullisemmassa alustaympäristössä. Korkeammat kustannukset näkyvät todennäköisesti hinnoissa, joita loppukäyttäjät maksavat monista verkkomainontaa hyödyntävistä päivittäisistä tuotteista ja palveluista. Läpinäkyvyysvelvoitteissa olisi sen vuoksi edellytettävä, että portinvartijat antavat mainostajille ja julkaisijoille, joille ne tarjoavat verkkomainontapalveluja, pyynnöstä ja mahdollisuuksien mukaan tietoja , jotta molemmat osapuolet voivat ymmärtää kustakin tarjotusta eri mainospalvelusta maksettavan hinnan kulloisessakin mainonnan arvoketjussa.

(42)

Edellytykset, joiden mukaisesti portinvartijat tarjoavat verkkomainontapalveluja yrityskäyttäjille, mukaan lukien sekä mainostajat että julkaisijat, ovat usein läpinäkymättömiä ja vaikeatulkintaisia. Läpinäkymättömyys liittyy osittain muutamien alustojen käytäntöihin, mutta se ylipäänsä johtuu myös nykyaikaisen ohjelmallisen mainonnan monimutkaisuudesta. Alan läpinäkyvyyden katsotaan heikentyneen uuden yksityisyyttä koskevan lainsäädännön käyttöönoton myötä, ja sen odotetaan heikentyvän edelleen, kun kolmansien osapuolten evästeet poistetaan. Tämä johtaa usein siihen, etteivät mainostajat ja julkaisijat saa riittävästi tietoa ostamiensa mainospalvelujen ehdoista, ja heikentää niiden mahdollisuuksia siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia verkkomainontapalvelujen tarjoajia. Lisäksi verkkomainonnan kustannukset ovat todennäköisesti korkeammat kuin oikeudenmukaisemmassa, läpinäkyvämmässä ja kilpailullisemmassa alustaympäristössä. Korkeammat kustannukset näkyvät todennäköisesti hinnoissa, joita loppukäyttäjät maksavat monista verkkomainontaa hyödyntävistä päivittäisistä tuotteista ja palveluista. Läpinäkyvyysvelvoitteissa olisi sen vuoksi edellytettävä, että portinvartijat antavat mainostajille ja julkaisijoille, joille ne tarjoavat verkkomainontapalveluja, pyynnöstä ja mahdollisuuksien mukaan maksutta tehokkaan, korkealaatuisen, jatkuvan ja reaaliaikaisen pääsyn tietoihin , jotta molemmat osapuolet voivat ymmärtää kustakin tarjotusta eri mainospalvelusta maksettavan hinnan kulloisessakin mainonnan arvoketjussa sekä mainonnan saatavuuden ja näkyvyyden .

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 44 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(44)

Yrityskäyttäjät voivat myös ostaa mainontapalveluja ydinalustapalvelujen tarjoajalta tavaroiden ja palvelujen tarjoamiseksi loppukäyttäjille. Tässä tapauksessa voi olla niin, että tietoja ei tuoteta ydinalustapalvelussa vaan yrityskäyttäjä toimittaa ne ydinalustapalvelulle tai ne tuotetaan sen toiminnalla kyseisen ydinalustapalvelun kautta. Tietyissä tapauksissa mainontaa tarjoavalla ydinalustapalvelulla voi olla kaksoisrooli välittäjänä ja mainontapalvelujen tarjoajana. Näin ollen velvoitetta, jolla kielletään kahden roolin portinvartijaa käyttämästä yrityskäyttäjien tietoja, olisi sovellettava myös tietoihin, jotka ydinalustapalvelu on saanut yrityksiltä kyseiseen ydinalustapalveluun liittyvien mainontapalvelujen tarjoamiseksi. Portinvartijan olisi lisäksi pidättäydyttävä luovuttamasta jonkin sen mainontapalvelun yhteydessä saatuja kaupallisesti arkaluonteisia tietoja samaan yritykseen kuuluvalle kolmannelle osapuolelle ja käyttämästä tällaisia kaupallisesti arkaluonteisia tietoja muihin tarkoituksiin kuin kyseisen mainontapalvelun tarjoamiseen, paitsi jos tämä on tarpeen jonkin liiketoimen toteuttamiseksi.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(46)

Portinvartija voi käyttää eri keinoja suosiakseen omia palvelujaan tai tuotteitaan ydinalustapalvelussaan sellaisten samojen tai samankaltaisten palvelujen kustannuksella, joita loppukäyttäjät voisivat saada kolmansien osapuolten kautta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun portinvartija asentaa etukäteen tietyt ohjelmistosovellukset tai -palvelut. Jotta loppukäyttäjillä olisi valinnanvapaus, portinvartijat eivät saisi estää loppukäyttäjiä poistamasta valmiiksi asennettuja ohjelmistosovelluksia ydinalustapalvelussaan ja tällä tavoin suosia omia ohjelmistosovelluksiaan.

(46)

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 47 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(47)

Portinvartijoiden ohjelmistosovellusten jakelulle asettamat säännöt voivat tietyissä olosuhteissa rajoittaa loppukäyttäjien mahdollisuuksia asentaa ja käytännössä käyttää kolmannen osapuolen ohjelmistosovelluksia tai sovelluskauppoja asianomaisen portinvartijan käyttöjärjestelmissä tai laitteistoissa ja rajoittaa loppukäyttäjien pääsyä näihin ohjelmistosovelluksiin tai sovelluskauppoihin kyseisen portinvartijan ydinalustapalvelujen ulkopuolella. Tällaiset säännöt voivat rajoittaa ohjelmistosovellusten kehittäjien mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoisia jakelukanavia ja loppukäyttäjien mahdollisuutta valita eri ohjelmistosovellusten välillä eri jakelukanavista, ja ne olisi kiellettävä hyvän kauppatavan vastaisina rajoituksina, jotka ovat omiaan heikentämään ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta. Jotta kolmannen osapuolen ohjelmistosovellukset tai sovelluskaupat eivät vaarantaisi portinvartijan tarjoamien laitteiden tai käyttöjärjestelmien eheyttä, asianomainen portinvartija voi toteuttaa oikeasuhteisia teknisiä tai sopimusperusteisia toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, jos se osoittaa, että tällaiset toimenpiteet ovat tarpeellisia ja perusteltuja ja että laitteiston tai käyttöjärjestelmän eheyden turvaamiseksi ei ole vähemmän rajoittavia keinoja.

(47)

Portinvartijoiden ohjelmistosovellusten jakelulle asettamat säännöt voivat tietyissä olosuhteissa rajoittaa loppukäyttäjien mahdollisuuksia asentaa ja käytännössä käyttää kolmannen osapuolen ohjelmistosovelluksia tai sovelluskauppoja asianomaisen portinvartijan käyttöjärjestelmissä tai laitteistoissa ja rajoittaa loppukäyttäjien pääsyä näihin ohjelmistosovelluksiin tai sovelluskauppoihin kyseisen portinvartijan ydinalustapalvelujen ulkopuolella. Tällaiset säännöt voivat rajoittaa ohjelmistosovellusten kehittäjien mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoisia jakelukanavia ja loppukäyttäjien mahdollisuutta valita eri ohjelmistosovellusten välillä eri jakelukanavista, ja ne olisi kiellettävä hyvän kauppatavan vastaisina rajoituksina, jotka ovat omiaan heikentämään ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta. Kilpailullisuuden varmistamiseksi portinvartijan olisi tapauksen mukaan näytettävä loppukäyttäjälle kehote päättää, pitäisikö ladatusta sovelluksesta tai sovelluskaupasta tulla oletuspalvelu. Jotta kolmannen osapuolen ohjelmistosovellukset tai sovelluskaupat eivät vaarantaisi portinvartijan tarjoamien laitteiden tai käyttöjärjestelmien eheyttä, asianomainen portinvartija voi toteuttaa oikeasuhteisia teknisiä tai sopimusperusteisia toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, jos se osoittaa, että tällaiset toimenpiteet ovat tarpeellisia ja perusteltuja ja että laitteiston tai käyttöjärjestelmän eheyden turvaamiseksi ei ole vähemmän rajoittavia keinoja.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 48 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(48)

Portinvartijat ovat usein vertikaalisesti integroituneita ja ne tarjoavat tiettyjä tuotteita tai palveluja loppukäyttäjille omien ydinalustapalvelujensa kautta tai määräysvallassaan olevan yrityskäyttäjän kautta, mikä johtaa usein eturistiriitoihin. Tällöin voi vallita tilanne, jossa portinvartija tarjoaa omia verkossa toimivia välityspalvelujaan verkossa toimivan hakukoneen kautta. Kun portinvartijat tarjoavat näitä tuotteita tai palveluja ydinalustapalvelussa, ne voivat varata omalle tarjoukselleen paremman sijoituksen hakutulosten järjestyksessä verrattuna sellaisten kolmansien osapuolten tuotteisiin, jotka myös toimivat kyseisessä verkkoalustapalvelussa. Tästä ovat esimerkkinä tuotteet tai palvelut, myös muut ydinalustapalvelut, jotka on asetettu järjestykseen verkossa toimivien hakukoneiden tuloksissa tai jotka on osittain tai kokonaan sisällytetty hakutuloksiin tai aihekohtaisten erikoishakujen tulosryhmiin, jotka esitetään verkossa toimivan hakukoneen tulosten rinnalla ja joita tietyt loppukäyttäjät tarkastelevat tai käyttävät verkossa toimivan hakukoneen erillisenä palveluna tai lisäpalveluna. Muita esimerkkejä ovat ne ohjelmistosovellukset, joiden jakelu tapahtuu sovelluskauppojen kautta, tai tuotteet tai palvelut, joille annetaan hallitsevuutta ja näkyvyyttä verkkoyhteisön uutissyötteessä, taikka tuotteet tai palvelut, jotka asetetaan järjestykseen hakutuloksissa tai pannaan esille verkossa toimivalla markkinapaikalla. Tässä tilanteessa portinvartija on kaksoisroolissa toimimalla välittäjänä kolmansille palveluntarjoajille ja portinvartijan tuotteiden tai palvelujen suorana tarjoajana. Näin ollen nämä portinvartijat voivat suoraan heikentää kyseisten tuotteiden tai palvelujen kilpailullisuutta ydinalustapalveluissa sellaisten yrityskäyttäjien vahingoksi, joiden suhteen portinvartijalle ei ole määräysvaltaa.

(48)

Portinvartijat ovat usein vertikaalisesti integroituneita ja ne tarjoavat tiettyjä tuotteita tai palveluja loppukäyttäjille omien ydinalustapalvelujensa kautta tai määräysvallassaan olevan yrityskäyttäjän kautta, mikä johtaa usein eturistiriitoihin. Tällöin voi vallita tilanne, jossa portinvartija tarjoaa omia verkossa toimivia välityspalvelujaan verkossa toimivan hakukoneen kautta. Kun portinvartijat tarjoavat näitä tuotteita tai palveluja ydinalustapalvelussa, ne voivat varata omalle tarjoukselleen paremman sijoituksen hakutulosten järjestyksessä verrattuna sellaisten kolmansien osapuolten tuotteisiin, jotka myös toimivat kyseisessä verkkoalustapalvelussa. Tästä ovat esimerkkinä tuotteet tai palvelut, myös muut ydinalustapalvelut, jotka on asetettu järjestykseen verkossa toimivien hakukoneiden tuloksissa tai jotka on osittain tai kokonaan sisällytetty hakutuloksiin tai aihekohtaisten erikoishakujen tulosryhmiin, jotka esitetään verkossa toimivan hakukoneen tulosten rinnalla ja joita tietyt loppukäyttäjät tarkastelevat tai käyttävät verkossa toimivan hakukoneen erillisenä palveluna tai lisäpalveluna. Tällaista erillisen verkossa toimivan välityspalvelun etuuskohteluun perustuvaa tai upotettua esittämistä olisi pidettävä suosimisena riippumatta siitä, voidaanko suositettaviin erikoishakujen tulosryhmiin sisältyvät tiedot tai tulokset tarjota myös kilpailevissa palveluissa ja onko ne siten asetettu järjestykseen syrjimättömästi. Muita esimerkkejä ovat ne ohjelmistosovellukset, joiden jakelu tapahtuu sovelluskauppojen kautta, tai tuotteet tai palvelut, joille annetaan hallitsevuutta ja näkyvyyttä verkkoyhteisön uutissyötteessä, taikka tuotteet tai palvelut, jotka asetetaan järjestykseen hakutuloksissa tai pannaan esille verkossa toimivalla markkinapaikalla. Tässä tilanteessa portinvartija on kaksoisroolissa toimimalla välittäjänä kolmansille palveluntarjoajille ja portinvartijan tuotteiden tai palvelujen suorana tarjoajana , mikä johtaa eturistiriitoihin . Näin ollen nämä portinvartijat voivat suoraan heikentää kyseisten tuotteiden tai palvelujen kilpailullisuutta ydinalustapalveluissa sellaisten yrityskäyttäjien vahingoksi, joiden suhteen portinvartijalle ei ole määräysvaltaa.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 49 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(49)

Tällaisissa tilanteissa portinvartija ei saisi soveltaa minkäänlaista erityis- tai etuuskohtelua järjestykseen asettamisessa ydinalustapalvelussa oikeudellisin, kaupallisin tai teknisin keinoin sellaisten tuotteiden tai palvelujen hyväksi, joita se tarjoaa itse tai määräysvallassaan olevan yrityskäyttäjän kautta. Tämän velvoitteen tehokkuuden varmistamiseksi olisi myös huolehdittava siitä, että järjestykseen asettamiseen sovellettavat ehdot ovat myös yleisesti oikeudenmukaiset. Järjestyksen olisi tässä yhteydessä katettava kaikki suhteellisen sijoituksen muodot, mukaan lukien tulosten esitys, luokitus, linkitys sekä äänihakutulokset. Sen varmistamiseksi, että velvoite on tehokas eikä sitä voida kiertää, sitä olisi sovellettava myös kaikkiin toimenpiteisiin, joilla voi olla vastaava vaikutus kuin erityis- tai etuuskohtelulla järjestykseen asettamisessa. Asetuksen (EU) 2019/1150 5 artiklan nojalla hyväksyttyjen suuntaviivojen olisi helpotettava tämän velvoitteen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa (34).

(49)

Tällaisissa tilanteissa portinvartija ei saisi soveltaa minkäänlaista erityis- tai etuuskohtelua järjestykseen asettamisessa ydinalustapalvelussa oikeudellisin, kaupallisin tai teknisin keinoin sellaisten tuotteiden tai palvelujen hyväksi, joita se tarjoaa itse tai määräysvallassaan olevan yrityskäyttäjän kautta. Tämän velvoitteen tehokkuuden varmistamiseksi olisi myös huolehdittava siitä, että järjestykseen asettamiseen sovellettavat ehdot ovat myös yleisesti oikeudenmukaiset. Järjestyksen olisi tässä yhteydessä katettava kaikki suhteellisen sijoituksen muodot, mukaan lukien tulosten esitys, luokitus, linkitys sekä äänihakutulokset. Sen varmistamiseksi, että velvoite on tehokas eikä sitä voida kiertää, sitä olisi sovellettava myös kaikkiin toimenpiteisiin, joilla voi olla vastaava vaikutus kuin erityis- tai etuuskohtelulla järjestykseen asettamisessa. Eturistiriitojen välttämiseksi portinvartijat olisi lisäksi velvoitettava kohtelemaan omaa tuotettaan tai omia palvelujaan erillisenä kaupallisena yksikkönä, joka on kaupallisesti elinkelpoinen erillisenä palveluna. Asetuksen (EU) 2019/1150 5 artiklan nojalla hyväksyttyjen suuntaviivojen olisi helpotettava tämän velvoitteen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa (34).

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 52 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(52 a)

Se, ettei portinvartijapalveluissa ole yhteenliittämistoimintoja, voi merkittävästi vaikuttaa käyttäjien valinnanvapauteen ja kykyyn vaihtaa palvelujen välillä, koska loppukäyttäjä ei pysty rekonstruoimaan portinvartijan tarjoamia sosiaalisia yhteyksiä ja verkkoyhteisöjä, vaikka monikotisuus onkin mahdollista. Sen vuoksi vastaavien ydinalustapalvelujen tarjoajille olisi sallittava näiden pyynnöstä ja maksutta yhteenliittäminen portinvartijoiden numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tai verkkoyhteisöpalvelujen kanssa. Yhteenliittäminen olisi tarjottava noudattaen niitä ehtoja ja laatutasoja, jotka ovat saatavilla tai portinvartijan käytössä, siten, että varmistetaan korkeatasoinen suojaus ja henkilötietojen suoja. Erityisesti numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tapauksessa yhteenliittämisvaatimuksilla olisi tarkoitettava, että kolmansille palveluntarjoajille annetaan mahdollisuus pyytää käyttöoikeutta ja yhteenliittämistä sellaisiin toimintoihin kuin teksti, video, ääni ja kuva, kun taas niiden olisi tarjottava käyttöoikeus ja yhteenliittäminen verkkoyhteisöpalvelujen postausten, tykkäysten ja kommenttien kaltaisiin perustoimintoihin. Numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen yhteenliittämistoimenpiteitä olisi asetettava sähköisen viestinnän säännöstön säännösten ja erityisesti sen 61 artiklassa säädettyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti. Olisi kuitenkin oletettava, että portinvartijaksi nimetty numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoaja täyttää menettelyjen käynnistämiseksi vaadittavat ehdot, eli se on kattavuudeltaan ja käyttäjäkunnaltaan merkittävän tasoinen, ja sen olisi siten huolehdittava vähimmäistason sovellettavista yhteentoimivuusvaatimuksista.

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 53 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(53)

Edellytykset, joiden mukaisesti portinvartijat tarjoavat verkkomainontapalveluja yrityskäyttäjille, mukaan lukien sekä mainostajat että julkaisijat, ovat usein läpinäkymättömiä ja vaikeatulkintaisia. Tämä johtaa usein siihen, että mainostajat ja julkaisijat eivät saa riittävästi tietoa tietyn mainoksen vaikutuksesta. Jotta voidaan edelleen parantaa tämän asetuksen mukaisesti nimettyjen verkkomainontapalvelujen ja saman palveluntarjoajan muihin ydinalustapalveluihin täysin yhdistettyjen verkkomainontapalvelujen oikeudenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä ja kilpailullisuutta, nimettyjen portinvartijoiden olisi annettava mainostajille ja julkaisijoille pyydettäessä maksutta pääsy suorituskyvyn mittausvälineisiinsä sekä tiedot, joita mainostajat, mainontaa harjoittavan yrityksen puolesta toimivat mainostoimistot ja julkaisijat tarvitsevat, jotta ne voivat tehdä oman riippumattoman tarkastuksen verkkomainontapalvelujen tarjoamisesta.

(53)

Edellytykset, joiden mukaisesti portinvartijat tarjoavat verkkomainontapalveluja yrityskäyttäjille, mukaan lukien sekä mainostajat että julkaisijat, ovat usein läpinäkymättömiä ja vaikeatulkintaisia. Tämä johtaa usein siihen, että mainostajat ja julkaisijat eivät saa riittävästi tietoa tietyn mainoksen vaikutuksesta. Jotta voidaan edelleen parantaa tämän asetuksen mukaisesti nimettyjen verkkomainontapalvelujen ja saman palveluntarjoajan muihin ydinalustapalveluihin täysin yhdistettyjen verkkomainontapalvelujen oikeudenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä ja kilpailullisuutta, nimettyjen portinvartijoiden olisi taattava mainostajille ja julkaisijoille välityspalvelujen päätöksenteossa, toteutuksessa ja mittauksessa käytettyjen muuttujien ja tietojen täydellinen julkistaminen ja läpinäkyvyys. Portinvartijoiden olisi lisäksi annettava pyydettäessä maksutta pääsy suorituskyvyn mittausvälineisiinsä sekä tiedot, joita mainostajat, mainontaa harjoittavan yrityksen puolesta toimivat mainostoimistot ja julkaisijat tarvitsevat, jotta ne voivat tehdä oman riippumattoman tarkastuksen verkkomainontapalvelujen tarjoamisesta.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 57 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(57)

Erityisesti sovelluskauppoja ylläpitävät portinvartijat toimivat tärkeänä palveluväylänä yrityskäyttäjille, jotka pyrkivät tavoittamaan loppukäyttäjät. Kun otetaan huomioon näiden portinvartijoiden neuvotteluvoiman epätasapaino suhteessa niiden sovelluskauppoja käyttäviin yrityskäyttäjiin, näiden portinvartijoiden ei pitäisi voida asettaa yleisiä ehtoja, hinnoitteluehdot mukaan luettuina, jotka olisivat kohtuuttomia tai johtaisivat perusteettomasti erilaiseen kohteluun. Hinnoittelu- tai muita yleisiä käyttöehtoja olisi pidettävä kohtuuttomina, jos ne johtavat yrityskäyttäjille asetettujen oikeuksien ja velvollisuuksien epätasapainoon tai antavat portinvartijalle edun, joka on suhteeton verrattuna portinvartijan yrityskäyttäjille tarjoamaan palveluun tai joka aiheuttaa yrityskäyttäjille haittaa niiden tarjotessa samoja tai samankaltaisia palveluja kuin portinvartija. Seuraavat vertailuarvot voivat toimia mittapuuna yleisten käyttöehtojen oikeudenmukaisuuden määrittämiselle: muiden sovelluskauppojen ylläpitäjien samoille tai samankaltaisille palveluille asettamat hinnat tai ehdot, sovelluskaupan ylläpitäjän erilaisille toisiinsa liittyville tai vastaaville palveluille tai erityyppisille loppukäyttäjille asettamat hinnat tai ehdot, sovelluskaupan ylläpitäjän samalle palvelulle eri maantieteellisillä alueilla asettamat hinnat tai ehdot sekä hinnat tai ehdot, jotka sovelluskaupan ylläpitäjä asettaa samalle palvelulle, jota portinvartija tarjoaa itselleen. Tämä velvoite ei saisi muodostaa käyttöoikeutta, eikä se saisi vaikuttaa sovelluskauppojen ylläpitäjien mahdollisuuteen kantaa vaadittu vastuu laittoman ja ei-toivotun sisällön torjunnasta asetuksen [digipalvelusäädös] mukaisesti.

(57)

Erityisesti pääsyn ydinalustapalveluihin tarjoavat portinvartijat toimivat tärkeänä palveluväylänä yrityskäyttäjille, jotka pyrkivät tavoittamaan loppukäyttäjät. Kun otetaan huomioon näiden portinvartijoiden neuvotteluvoiman epätasapaino suhteessa niiden ydinalustapalveluja käyttäviin yrityskäyttäjiin, näiden portinvartijoiden ei pitäisi voida asettaa yleisiä ehtoja, hinnoitteluehdot mukaan luettuina, jotka olisivat kohtuuttomia tai johtaisivat perusteettomasti erilaiseen kohteluun. Hinnoittelu- tai muita yleisiä käyttöehtoja olisi pidettävä kohtuuttomina, jos ne johtavat yrityskäyttäjille asetettujen oikeuksien ja velvollisuuksien epätasapainoon tai antavat portinvartijalle edun, joka on suhteeton verrattuna portinvartijan yrityskäyttäjille tarjoamaan palveluun tai joka aiheuttaa yrityskäyttäjille haittaa niiden tarjotessa samoja tai samankaltaisia palveluja kuin portinvartija. Seuraavat vertailuarvot voivat toimia mittapuuna yleisten käyttöehtojen oikeudenmukaisuuden määrittämiselle: muiden ydinalustapalvelujen tarjoajien samoille tai samankaltaisille palveluille asettamat hinnat tai ehdot, sovelluskaupan ylläpitäjän erilaisille toisiinsa liittyville tai vastaaville palveluille tai erityyppisille loppukäyttäjille asettamat hinnat tai ehdot, sovelluskaupan ylläpitäjän samalle palvelulle eri maantieteellisillä alueilla asettamat hinnat tai ehdot sekä hinnat tai ehdot, jotka sovelluskaupan ylläpitäjä asettaa samalle palvelulle, jota portinvartija tarjoaa itselleen. Tämä velvoite ei saisi muodostaa käyttöoikeutta, eikä se saisi vaikuttaa ydinalustapalvelujen tarjoajien mahdollisuuteen kantaa vaadittu vastuu laittoman ja ei-toivotun sisällön torjunnasta asetuksen [digipalvelusäädös] mukaisesti.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 57 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(57 a)

Portinvartijoiden käyttöoikeuteen, asennukseen, siirrettävyyteen tai yhteentoimivuuteen liittyvien velvoitteiden täytäntöönpanoa voitaisiin helpottaa käyttämällä teknisiä standardeja. Komission olisi tältä osin yksilöitävä asianmukaisia, laajasti käytettyjä tieto- ja viestintätekniikan teknisiä standardeja standardointiorganisaatioilta asetuksen (EU) N:o 1025/2012 13 artiklassa tarkoitetulla tavalla tai tapauksen mukaan pyydettävä eurooppalaisia standardointielimiä kehittämään niitä.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 58 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(58)

Jotta voidaan varmistaa tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden tehokkuus ja samalla taata, että nämä velvoitteet rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen kilpailullisuuden turvaamiseksi ja portinvartijoiden epäoikeudenmukaisen toiminnan haitallisten vaikutusten torjumiseksi, on tärkeää määritellä ja rajata ne selkeästi, jotta portinvartija voi välittömästi noudattaa niitä siten, että samalla varmistetaan asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY sekä kuluttajansuojan, kyberturvallisuuden ja tuoteturvallisuuden noudattaminen. Portinvartijoiden olisi huolehdittava siitä, että tätä asetusta noudatetaan sisäänrakennetusti. Tarvittavat toimenpiteet olisi sen vuoksi mahdollisimman laajalti ja soveltuvin osin sisällytettävä portinvartijoiden käyttämään tekniseen suunnitteluun. Tietyissä tapauksissa voi kuitenkin olla aiheellista, että komissio asianomaisen portinvartijan kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen täsmentää tarkemmin joitakin toimenpiteitä, jotka portinvartijan olisi toteutettava täyttääkseen tehokkaasti velvoitteensa, joita voidaan edelleen tarkentaa. Mahdollisuus käydä tätä sääntelyyn liittyvää vuoropuhelua helpottaisi portinvartijoita sääntöjen noudattamisessa ja nopeuttaisi asetuksen asianmukaista täytäntöönpanoa.

(58)

Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että digitaalitalous pysyy oikeudenmukaisena ja kilpailullisena, jotta voidaan edistää innovointia, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen korkeaa laatua, kohtuullisia ja kilpailukykyisiä hintoja sekä korkeaa laatua ja valinnanvaraa loppukäyttäjille digitaalialalla. Jotta voidaan varmistaa tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden tehokkuus ja samalla taata, että nämä velvoitteet rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen kilpailullisuuden turvaamiseksi ja portinvartijoiden epäoikeudenmukaisen toiminnan haitallisten vaikutusten torjumiseksi, on tärkeää määritellä ja rajata ne selkeästi, jotta portinvartija voi välittömästi noudattaa niitä siten, että samalla varmistetaan asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY sekä kuluttajansuojan, kyberturvallisuuden ja tuoteturvallisuuden sekä vammaisten henkilöiden kohdalla direktiivin (EU) 2019/882 mukaisten esteettömyysvaatimusten noudattaminen. Portinvartijoiden olisi huolehdittava siitä, että tätä asetusta noudatetaan sisäänrakennetusti. Tarvittavat toimenpiteet olisi sen vuoksi mahdollisimman laajalti ja soveltuvin osin sisällytettävä portinvartijoiden käyttämään tekniseen suunnitteluun. Tietyissä tapauksissa voi kuitenkin olla aiheellista, että komissio asianomaisen portinvartijan kanssa käydyn vuoropuhelun ja tapauksen mukaan asianomaisten kolmansien osapuolten kuulemisen jälkeen täsmentää päätöksessä tarkemmin joitakin toimenpiteitä, jotka portinvartijan olisi toteutettava täyttääkseen tehokkaasti velvoitteensa, joita voidaan edelleen tarkentaa. Mahdollisuus käydä tätä sääntelyyn liittyvää vuoropuhelua helpottaisi portinvartijoita sääntöjen noudattamisessa ja nopeuttaisi asetuksen asianmukaista täytäntöönpanoa.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 59 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(59)

Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi portinvartijoille olisi myös annettava mahdollisuus pyytää yksittäisen velvoitteen soveltamisen keskeyttämistä siltä osin kuin se on tarpeen poikkeuksellisissa olosuhteissa, joihin portinvartija ei voi vaikuttaa. Esimerkkinä voidaan mainita odottamaton ulkoinen häiriö, joka on tilapäisesti eliminoinut merkittävän osan loppukäyttäjäkysynnästä asianomaisen ydinalustapalvelun osalta, jos portinvartija osoittaa, että velvoitteen noudattaminen vaarantaa portinvartijan toiminnan taloudellisen elinkelpoisuuden unionissa.

(59)

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 60 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(60)

Poikkeuksellisissa olosuhteissa julkiseen moraaliin, kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä rajoitetuista syistä komission olisi voitava päättää, että velvoitetta ei sovelleta tiettyyn ydinalustapalveluun. Vaikutus näihin yleisiin etuihin voi olla merkki siitä, että tietyn velvoitteen noudattamisesta koko yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset olisivat yksittäisessä poikkeustapauksessa liian suuret ja sen vuoksi suhteettomat. Sääntelyyn liittyvässä vuoropuhelussa, jolla helpotetaan velvoitteiden soveltamisen keskeyttämistä ja velvoitteista vapauttamista koskevien rajoitettujen mahdollisuuksien noudattamista, tulisi varmistaa tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden oikeasuhteisuus heikentämättä tavoiteltuja oikeudenmukaisuuteen ja kilpailullisuuteen kohdistuvia etukäteisvaikutuksia.

(60)

Poikkeuksellisissa olosuhteissa julkiseen moraaliin, kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä rajoitetuista syistä komission olisi voitava päättää, että velvoitetta ei sovelleta tiettyyn ydinalustapalveluun. Vaikutus näihin yleisiin etuihin voi olla merkki siitä, että tietyn velvoitteen noudattamisesta koko yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset olisivat yksittäisessä poikkeustapauksessa liian suuret ja sen vuoksi suhteettomat. Sääntelyyn liittyvässä vuoropuhelussa, jolla helpotetaan velvoitteiden soveltamisen keskeyttämistä ja velvoitteista vapauttamista koskevien rajoitettujen ja asianmukaisesti perusteltujen mahdollisuuksien noudattamista, tulisi varmistaa tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden oikeasuhteisuus heikentämättä tavoiteltuja oikeudenmukaisuuteen ja kilpailullisuuteen kohdistuvia etukäteisvaikutuksia. Jos tällainen velvoitteista vapauttaminen myönnetään, komission olisi tarkasteltava päätöstään uudelleen joka vuosi.

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 61 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(61)

Loppukäyttäjien tietosuoja ja yksityisyyden suoja ovat olennaisia kaikissa arvioinneissa kielteisistä vaikutuksista, joita portinvartijoiden havaituilla käytännöillä voi olla niiden kerätessä ja kumuloidessa suuria datamääriä loppukäyttäjiltä. Varmistamalla portinvartijoiden käyttämien profilointikäytäntöjen riittävä läpinäkyvyys voidaan edistää ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta, mikä kohdistaa portinvartijoihin ulkoista painetta välttää sitä, että syvällisestä kuluttajaprofiloinnista muodostuu käytännön standardi, koska potentiaaliset markkinoille tulijat tai startup-palveluntarjoajat eivät voi saada käyttöönsä dataa samalta laajuudelta ja syvyydeltä ja samassa mittakaavassa. Parempi läpinäkyvyys mahdollistaisi sen, että muut ydinalustapalvelujen tarjoajat voivat erottautua paremmin yksityisyyden paremmin takaavilla toiminnoillaan. Tämän läpinäkyvyysvelvoitteen vähimmäistehokkuuden varmistamiseksi portinvartijoiden olisi vähintään annettava kuvaus profiloinnin tekoperusteista ja muun muassa siitä, perustuuko se henkilötietoihin ja käyttäjän toiminnasta saatuihin tietoihin, sekä kuvaus tietojen käsittelystä, tarkoituksesta, jota varten profiilia tehdään ja viime kädessä käytetään, tällaisen profiloinnin vaikutuksesta portinvartijan palveluihin sekä toimista, joihin on ryhdytty, jotta loppukäyttäjät voivat olla tietoisia profiloinnin asianmukaisesta käytöstä ja antaa suostumuksensa.

(61)

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 62 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(62)

Jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteet saavutetaan täysimääräisesti ja pysyvästi, komission olisi voitava arvioida, olisiko ydinalustapalvelujen tarjoaja nimettävä portinvartijaksi ilman, että se täyttää tässä asetuksessa säädettyjä määrällisiä kynnysarvoja, edellyttääkö portinvartijan järjestelmällinen piittaamattomuus velvoitteista lisätoimenpiteitä ja onko syytä tarkistaa luetteloa velvoitteista, joilla puututaan portinvartijoiden epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin, ja olisiko määritettävä muita käytäntöjä, jotka ovat samalla tavoin epäoikeudenmukaisia ja digitaalisten markkinoiden kilpailullisuutta rajoittavia. Tällaisen arvioinnin olisi perustuttava markkinatutkimuksiin, jotka suoritetaan tarkoituksenmukaisessa aikataulussa selkein menettelyin ja määräajoin, jotta voidaan tukea tämän asetuksen etukäteisvaikutusta kilpailullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen digitaalialalla ja taata tarvittava oikeusvarmuus.

(62)

Jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteet saavutetaan täysimääräisesti ja pysyvästi, komission olisi voitava arvioida, olisiko ydinalustapalvelujen tarjoaja nimettävä portinvartijaksi ilman, että se täyttää tässä asetuksessa säädettyjä määrällisiä kynnysarvoja, edellyttääkö portinvartijan järjestelmällinen piittaamattomuus velvoitteista lisätoimenpiteitä, onko syytä tarkistaa luetteloa velvoitteista, joilla puututaan portinvartijoiden epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin, ja onko tarpeen tutkia muita käytäntöjä, jotka ovat samalla tavoin epäoikeudenmukaisia ja digitaalisten markkinoiden kilpailullisuutta rajoittavia. Tällaisen arvioinnin olisi perustuttava markkinatutkimuksiin, jotka toteutetaan tarkoituksenmukaisessa aikataulussa selkein menettelyin ja sitovin määräajoin, jotta voidaan tukea tämän asetuksen etukäteisvaikutusta kilpailullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen digitaalialalla ja taata tarvittava oikeusvarmuus.

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 64 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(64)

Komission olisi tutkittava ja arvioitava, ovatko käyttäytymiseen liittyvät tai tarvittaessa rakenteelliset lisätoimenpiteet perusteltuja, jotta portinvartija ei voi haitata tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista jättämällä järjestelmällisesti noudattamatta yhtä tai useampaa tässä asetuksessa säädettyä velvoitetta tavalla, joka on entisestään vahvistanut sen portinvartija-asemaa . Näin olisi, jos portinvartijan koko sisämarkkinoilla on kasvanut entisestään, yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien taloudellinen riippuvuus portinvartijan ydinalustapalveluista on vahvistunut entisestään, koska niitä on määrällisesti enemmän, ja portinvartija hyötyy entistä vakiintuneemmasta asemasta. Komissiolla tulisi sen vuoksi olla tällaisissa tapauksissa valtuudet määrätä mikä tahansa käyttäytymiseen liittyvä tai rakenteellinen korjaustoimenpide suhteellisuusperiaatetta noudattaen . Rakenteellinen korjaustoimenpide, kuten lakisääteinen, toiminnallinen tai rakenteellinen erottaminen, mukaan lukien liiketoiminnan tai sen osien luovuttaminen, tulisi määrätä vain joko silloin, kun käytettävissä ei ole yhtä tehokasta käyttäytymiseen liittyvää korjaustoimenpidettä tai mikä tahansa niistä olisi asianomaiselle yritykselle rakenteellista korjaustoimenpidettä raskaampi. Yrityksen rakenteeseen, sellaisena kuin se oli ennen velvoitteiden järjestelmällisen laiminlyönnin toteamista, tehtävät muutokset olisivat oikeasuhteisia vain, jos on olemassa huomattava riski siitä, että velvoitteiden järjestelmällinen laiminlyönti johtuu nimenomaan asianomaisen yrityksen rakenteesta.

(64)

Komission olisi tutkittava ja arvioitava, ovatko käyttäytymiseen liittyvät tai tarvittaessa rakenteelliset lisätoimenpiteet perusteltuja, jotta portinvartija ei voi haitata tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista jättämällä järjestelmällisesti noudattamatta yhtä tai useampaa tässä asetuksessa säädettyä velvoitetta. Komissiolla tulisi sen vuoksi olla tällaisissa järjestelmällisen noudattamatta jättämisen tapauksissa valtuudet määrätä mikä tahansa käyttäytymiseen liittyvä tai rakenteellinen korjaustoimenpide , joka on tarpeen tämän asetuksen tosiasiallisen noudattamisen varmistamiseksi . Komissio voisi rajoitetuksi ajaksi kieltää portinvartijoita tekemästä yritysostoja (mukaan lukien niin kutsutut tappajaostot) tämän asetuksen kannalta merkityksellisillä aloilla, kuten digitaalialalla, tai toimialoilla, joihin liittyy datan käyttöä, kuten pelialalla, tutkimuslaitoksissa, kulutustuotteissa, aktiivisuuslaitteissa , liikuntateknologialaitteissa ja finanssipalveluissa, kun tämä on tarpeen ja oikeasuhteista, jotta voidaan korjata toistuvien rikkomisten aiheuttama vahinko tai välttää aiheuttamasta enempää vahinkoa sisämarkkinoiden kilpailullisuudelle ja oikeudenmukaisuudelle. Komissio voisi tällöin ottaa huomioon erilaisia seikkoja, kuten todennäköiset verkkovaikutukset, datan konsolidoinnin ja mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset tai sen, voiko kohteiden hankinta erityisillä dataresursseilla ja milloin se voi merkittävästi vaarantaa markkinoiden kilpailullisuuden ja kilpailukyvyn horisontaalisilla, vertikaalisilla tai monialakeskittymälle tunnusomaisilla vaikutuksilla.

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 65 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(65 a)

Välitoimet voivat olla tärkeä väline, kun varmistetaan, että tutkittava rikkominen ei aiheuta tutkinnan aikana vakavaa ja välitöntä vahinkoa portinvartijoiden yrityskäyttäjille tai loppukäyttäjille. Kiireellisissä tapauksissa, joissa portinvartijoiden yrityskäyttäjille tai loppukäyttäjille aiheutuvan vakavan ja välittömän vahingon riski saattaisi aiheutua uusista käytännöistä, jotka voivat heikentää ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta, komissiolla olisi oltava valtuudet määrätä välitoimia asettamalla väliaikaisia velvoitteita kyseiselle portinvartijalle. Näiden välitoimien olisi rajoituttava siihen, mikä on tarpeen ja perusteltua. Niitä olisi sovellettava, kunnes markkinatutkimus on saatettu päätökseen ja komissio on tehnyt sen mukaisen lopullisen päätöksen 17 artiklan nojalla.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 67 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(67)

Jos portinvartija tarjoutuu antamaan komissiolle sitoumuksia velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn tai järjestelmällistä noudattamatta jättämistä koskevan tutkimuksen aikana, komission olisi voitava tehdä päätös, jolla nämä sitoumukset tehdään asianomaista portinvartijaa velvoittaviksi, jos komissio katsoo, että sitoumukset varmistavat tämän asetuksen velvoitteiden tehokkaan noudattamisen. Kyseisessä päätöksessä olisi myös todettava, että komission jatkotoimille ei ole enää perusteita.

Poistetaan.

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 70 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(70)

Komission olisi voitava suoraan pyytää yrityksiä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan kaikki asiaankuuluvat todisteet ja tiedot. Lisäksi komission olisi tämän asetuksen soveltamiseksi voitava pyytää asiaankuuluvia tietoja miltä tahansa jäsenvaltion viranomaiselta, elimeltä tai virastolta taikka luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä. Yritykset ovat komission päätöstä noudattaessaan velvollisia vastaamaan asiakysymyksiin ja toimittamaan asiakirjoja.

(70)

Komission olisi voitava suoraan pyytää yrityksiä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan kaikki asiaankuuluvat todisteet ja tiedot. Komission tietopyyntöä varten vahvistamissa määräajoissa olisi otettava huomioon yrityksen tai yritysten yhteenliittymän koko ja valmiudet. Lisäksi komission olisi tämän asetuksen soveltamiseksi voitava pyytää asiaankuuluvia tietoja miltä tahansa jäsenvaltion viranomaiselta, elimeltä tai virastolta taikka luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä. Yritykset ovat komission päätöstä noudattaessaan velvollisia vastaamaan asiakysymyksiin ja toimittamaan asiakirjoja.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 75 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(75)

Tämän asetuksen nojalla toteutettavien menettelyjen yhteydessä asianomaisille yrityksille olisi myönnettävä oikeus tulla komission kuulemiksi ja tehdyt päätökset olisi julkistettava laajalti. Varmistettaessa asianomaisten yritysten oikeus hyvään hallintoon ja oikeus puolustukseen, erityisesti oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ja oikeus tulla kuulluksi, on olennaisen tärkeää huolehtia luottamuksellisten tietojen suojaamisesta. Komission olisi tietojen luottamuksellisuutta kunnioittaen varmistettava, että kaikki tiedot, joihin päätös perustuu, paljastetaan siinä määrin, että päätöksen saaja voi ymmärtää päätökseen johtaneet tosiseikat ja huomiot. Tiettyjä liiketoimintatietoja, kuten asianajajien ja heidän asiakkaidensa välistä viestintää, voidaan tietyin edellytyksin pitää luottamuksellisina, jos asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät.

(75)

Tämän asetuksen nojalla toteutettavien menettelyjen yhteydessä asianomaisille yrityksille olisi myönnettävä oikeus tulla komission kuulemiksi ja tehdyt päätökset olisi julkistettava laajalti. Varmistettaessa asianomaisten yritysten oikeus hyvään hallintoon ja oikeus puolustukseen, erityisesti oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ja oikeus tulla kuulluksi, on olennaisen tärkeää huolehtia luottamuksellisten ja arkaluonteisten kaupallisten tietojen suojaamisesta , sillä ne voivat vaikuttaa liikesalaisuuksien yksityisyyteen . Komission olisi tietojen luottamuksellisuutta kunnioittaen varmistettava, että kaikki tiedot, joihin päätös perustuu, paljastetaan siinä määrin, että päätöksen saaja voi ymmärtää päätökseen johtaneet tosiseikat ja huomiot. Tiettyjä liiketoimintatietoja, kuten asianajajien ja heidän asiakkaidensa välistä viestintää, voidaan tietyin edellytyksin pitää luottamuksellisina, jos asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät.

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 75 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(75 a)

Jotta voitaisiin helpottaa yhteistyötä ja koordinointia komission ja jäsenvaltioiden välillä näiden täytäntöönpanotoimissa, olisi perustettava sääntelyviranomaisten korkean tason ryhmä, jolle annetaan tehtäviä digitaalialalla ja jolla on valtuudet neuvoa komissiota. Tällaisen sääntelyviranomaisten ryhmän perustamisen olisi mahdollistettava tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto jäsenvaltioiden keskuudessa ja tehostettava seurantaa ja siten vahvistettava tämän asetuksen täytäntöönpanoa.

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 75 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(75 b)

Komission olisi sovellettava tämän asetuksen säännöksiä tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa, jotta voitaisiin varmistaa tämän asetuksen tehokas täytäntöönpanokelpoisuus ja johdonmukainen täytäntöönpano sekä helpottaa yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa.

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 76 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(76)	Jotta voidaan varmistaa yhtenäiset edellytykset 3, 6, 12, 13, 15, 16, 17, 20, 22, 23, 25 ja 30 artiklan täytäntöönpanemiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (35) mukaisesti.

(76)	Jotta voidaan varmistaa yhtenäiset edellytykset 3, 5, 6, 12, 13, 15, 16, 17, 20, 22, 23, 25 ja 30 artiklan täytäntöönpanemiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (35) mukaisesti.

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 77 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(77)

Asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti perustetun neuvoa-antavan komitean olisi annettava lausuntoja tietyistä tämän asetuksen nojalla tehdyistä komission yksittäisistä päätöksistä. Jotta voidaan varmistaa kilpailulliset ja oikeudenmukaiset markkinat digitaalialalla kaikkialla unionissa, kun markkinoilla toimii portinvartijoita, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta. Delegoituja säädöksiä olisi annettava erityisesti menetelmistä, joilla määritetään määrälliset kynnysarvot portinvartijoiden nimeämiseksi tämän asetuksen mukaisesti , ja tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden päivittämisestä silloin, kun komissio on markkinatutkimuksen perusteella todennut tarpeen päivittää velvoitteita koskien käytäntöjä, jotka rajoittavat ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta tai ovat hyvän kauppatavan vastaisia . On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asianmukaiset kuulemiset paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (36) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(77)

Asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti perustetun neuvoa-antavan komitean olisi annettava lausuntoja tietyistä tämän asetuksen nojalla tehdyistä komission yksittäisistä päätöksistä. Jotta voidaan varmistaa kilpailulliset ja oikeudenmukaiset markkinat digitaalialalla kaikkialla unionissa, kun markkinoilla toimii portinvartijoita, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta. Delegoituja säädöksiä olisi annettava erityisesti menetelmistä, joilla määritetään määrälliset kynnysarvot portinvartijoiden nimeämiseksi tämän asetuksen mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asianmukaiset kuulemiset paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (36) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 77 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(77 a)

Kansallisilla tuomioistuimilla on tärkeä rooli tämän asetuksen soveltamisessa, ja niiden olisi voitava pyytää komissiota toimittamaan niille tietoja tai lausuntoja tämän asetuksen soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä. Komission olisi samalla voitava esittää suullisia tai kirjallisia huomautuksia jäsenvaltioiden tuomioistuimille.

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 77 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(77 b)

Väärinkäytösten paljastajat voivat esittää toimivaltaisille viranomaisille uusia tietoja, jotka auttavat kyseisiä viranomaisia tämän asetuksen rikkomisten havaitsemisessa ja seuraamusten määräämisessä. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi varmistettava, että käytössä on asianmukaiset järjestelyt, joilla mahdollistetaan, että väärinkäytösten paljastajat voivat ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen tosiasiallisista tai mahdollisista rikkomisista, ja joilla suojataan väärinkäytösten paljastajia vastatoimilta.

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 77 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(77 c)

Loppukäyttäjillä olisi oltava oikeus valvoa oikeuksiensa toteutumista portinvartijoille tämän asetuksen nojalla asetettujen velvoitteiden yhteydessä direktiivin (EU) 2020/1828 mukaisten edustajakanteiden avulla.

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 78 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(78)

Komission olisi arvioitava tätä asetusta säännöllisin väliajoin ja seurattava tiiviisti sen vaikutusta kaupallisten suhteiden kilpailullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen verkkopohjaisessa alustataloudessa muun muassa tekniikan ja kaupalliseen kehitykseen perustuvien muutostarpeiden selvittämiseksi. Tähän arviointiin olisi sisällyttävä ydinalustapalvelujen luettelon ja portinvartijoille asetettujen velvoitteiden säännöllinen uudelleentarkastelu ja niiden täytäntöönpanon valvonta, jotta voidaan varmistaa digitaalisten markkinoiden kilpailullisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkialla unionissa. Jotta arvioinnissa saataisiin kattava käsitys alan kehityksestä, siinä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden ja asianomaisten sidosryhmien kokemukset. Komissio voi tällöin ottaa huomioon myös 26 päivänä huhtikuuta 2018 annetulla komission päätöksellä C(2018)2393 perustetun verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskuksen sille esittämät lausunnot ja raportit. Arvioinnin jälkeen komission olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä. Komission tavoitteena olisi oltava EU:n yhteisten oikeuksien ja arvojen, erityisesti tasa-arvon ja syrjimättömyyden, korkeatasoinen suojelu ja kunnioittaminen, kun se suorittaa tässä asetuksessa tarkoitettujen käytäntöjen ja velvoitteiden arviointeja ja uudelleentarkasteluja.

(78)

Komission olisi arvioitava tätä asetusta säännöllisin väliajoin ja seurattava tiiviisti sen vaikutusta kaupallisten suhteiden kilpailullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen verkkopohjaisessa alustataloudessa muun muassa tekniikan ja kaupalliseen kehitykseen perustuvien muutostarpeiden selvittämiseksi. Tähän arviointiin olisi sisällyttävä ydinalustapalvelujen luettelon säännöllinen uudelleentarkastelu ja niiden täytäntöönpanon valvonta, jotta voidaan varmistaa digitaalisten markkinoiden kilpailullisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkialla unionissa. Jotta arvioinnissa saataisiin kattava käsitys alan kehityksestä, siinä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden ja asianomaisten sidosryhmien kokemukset. Komissio voi tällöin ottaa huomioon myös 26 päivänä huhtikuuta 2018 annetulla komission päätöksellä C(2018)2393 perustetun verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskuksen sille esittämät lausunnot ja raportit. Arvioinnin jälkeen komission olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä. Komission tavoitteena olisi oltava EU:n yhteisten oikeuksien ja arvojen, erityisesti tasa-arvon ja syrjimättömyyden, korkeatasoinen suojelu ja kunnioittaminen, kun se suorittaa tässä asetuksessa tarkoitettujen käytäntöjen ja velvoitteiden arviointeja ja uudelleentarkasteluja.

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 78 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(78 a)

Komissiolle olisi osoitettava olemassa olevien rahoitusvälineiden avulla riittävät henkilöresurssit, taloudelliset resurssit ja tekniset resurssit sen varmistamiseksi, että se voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja käyttää toimivaltaansa tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonnassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta talousarviomenettelyn soveltamista.

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 79 kappale

Komission teksti

Tarkistus

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 16, 47 ja 50 artiklassa vahvistettuja periaatteita. Tätä asetusta on näin ollen tulkittava ja sovellettava nämä oikeudet ja periaatteet huomioon ottaen,

(79)	Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 16, 47 ja 50 artiklassa vahvistettuja periaatteita. Tätä asetusta on näin ollen tulkittava ja sovellettava nämä oikeudet ja periaatteet huomioon ottaen,

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaistetut säännöt, joilla varmistetaan kilpailulliset ja oikeudenmukaiset markkinat digitaalialalla kaikkialla unionissa, kun markkinoilla toimii portinvartijoita.

1. Tämän asetuksen tarkoituksena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa vahvistamalla yhdenmukaistetut säännöt, joilla varmistetaan kilpailulliset ja oikeudenmukaiset markkinat kaikille yrityksille sekä yrityskäyttäjien että loppukäyttäjien hyödyksi digitaalialalla kaikkialla unionissa, kun markkinoilla toimii portinvartijoita , jotta voidaan vauhdittaa innovointia ja lisätä kuluttajien hyvinvointia .

Tarkistus 231

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tätä asetusta sovelletaan ydinalustapalveluihin, joita portinvartijat tarjoavat unioniin sijoittautuneille yrityskäyttäjille tai unioniin sijoittautuneille tai unionissa sijaitseville loppukäyttäjille, riippumatta portinvartijoiden sijoittautumis- tai kotipaikasta ja riippumatta siitä, mitä lainsäädäntöä palvelun tarjoamiseen muutoin sovelletaan.

2. Tätä asetusta sovelletaan ydinalustapalveluihin, joita portinvartijat tarjoavat unioniin sijoittautuneille tai unionissa sijaitseville loppukäyttäjille ja yrityskäyttäjille , riippumatta portinvartijoiden tai yrityskäyttäjien sijoittautumis- tai kotipaikasta ja riippumatta siitä, mitä lainsäädäntöä palvelun tarjoamiseen muutoin sovelletaan. Tätä asetusta on sovellettava ja tulkittava kunnioittaen kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 11, 16, 47 ja 50 artiklassa vahvistettuja perusoikeuksia ja periaatteita.

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyihin sähköisiin viestintäpalveluihin, lukuun ottamatta kyseisen direktiivin 2 artiklan 4 kohdan b alakohdassa määriteltyihin henkilöiden välisiin viestintäpalveluihin liittyviä markkinoita.

b)	direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyihin sähköisiin viestintäpalveluihin, lukuun ottamatta kyseisen direktiivin 2 artiklan 7 alakohdassa määriteltyihin numeroista riippumattomiin henkilöiden välisiin viestintäpalveluihin liittyviä markkinoita.

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Jäsenvaltiot eivät saa asettaa portinvartijoille lisävelvollisuuksia laeilla, asetuksilla tai hallinnollisilla määräyksillä kilpailullisten ja oikeudenmukaisten markkinoiden varmistamiseksi. Tämä ei rajoita sääntöjä, joilla edistetään muita oikeutettuja yleisiä etuja unionin oikeuden mukaisesti. Mikään tässä asetuksessa ei estä jäsenvaltioita asettamasta unionin lainsäädännön mukaisia velvoitteita yrityksille, mukaan lukien ydinalustapalvelujen tarjoajat, kuluttajien suojelemiseksi tai vilpillisen kilpailun torjumiseksi, mikäli nämä velvoitteet eivät liity asianomaisiin tässä asetuksessa tarkoitettuihin portinvartijayrityksiin.

5. Sisämarkkinoiden hajaantumisen välttämiseksi jäsenvaltiot eivät saa asettaa tässä asetuksessa tarkoitetuille portinvartijoille lisävelvollisuuksia laeilla, asetuksilla tai hallinnollisilla määräyksillä kilpailullisten ja oikeudenmukaisten markkinoiden varmistamiseksi. Tämä ei rajoita sääntöjä, joilla edistetään muita oikeutettuja yleisiä etuja unionin oikeuden mukaisesti. Mikään tässä asetuksessa ei estä jäsenvaltioita asettamasta unionin lainsäädännön mukaisia velvoitteita yrityksille, mukaan lukien ydinalustapalvelujen tarjoajat, kuluttajien suojelemiseksi, vilpillisen kilpailun torjumiseksi tai muiden oikeutettujen yleisten etujen edistämiseksi , mikäli nämä velvoitteet eivät liity asianomaisiin tässä asetuksessa tarkoitettuihin portinvartijayrityksiin.

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Tämä asetus ei rajoita SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamista. Se ei myöskään rajoita seuraavien soveltamista: kansalliset säännöt, joilla kielletään kilpailunvastaiset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset, yhdenmukaistetut menettelytavat ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö; kansalliset kilpailusäännöt, joissa kielletään muunlainen yksipuolinen toiminta, jos kyseisiä sääntöjä sovelletaan muihin yrityksiin kuin portinvartijoihin tai niissä on kyse lisävelvoitteiden asettamisesta portinvartijoille; neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004 (38) ja yrityskeskittymien valvontaa koskevat kansalliset säännöt ; ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) 2019/1150 ja (EU) …/… (39).

6. Tämä asetus ei rajoita SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamista. Se ei myöskään rajoita seuraavien soveltamista: kansalliset säännöt, joilla kielletään kilpailunvastaiset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset, yhdenmukaistetut menettelytavat ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö; kansalliset kilpailusäännöt, joissa kielletään muunlainen yksipuolinen toiminta, jos näitä sääntöjä sovelletaan muihin yrityksiin kuin tässä asetuksessa tarkoitettuihin portinvartijoihin tai niissä on kyse lisävelvoitteiden asettamisesta portinvartijoille; neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004 (38) ja yrityskeskittymien valvontaa koskevat kansalliset säännöt sekä asetus (EU) 2019/1150.

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 7 kohta

Komission teksti	Tarkistus
7. Kansalliset viranomaiset eivät saa tehdä päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa komission tämän asetuksen nojalla tekemän päätöksen kanssa. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä ja koordinoivat täytäntöönpanotoimiaan.	7. Kansalliset viranomaiset eivät saa tehdä päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa komission tämän asetuksen nojalla tekemän päätöksen kanssa. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä ja koordinoivat täytäntöönpanotoimiaan 31 d artiklassa vahvistettujen periaatteiden pohjalta .

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f a)	verkkoselaimet;

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f b)	virtuaaliavustajat;

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f c)	hybriditelevisio;

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)	edellä a–g alakohdassa lueteltujen ydinalustapalvelujen tarjoajan tarjoamat mainontapalvelut , mukaan lukien mainosverkot, mainospörssit ja muut mainonnan välityspalvelut;

h)	edellä a–g alakohdassa lueteltujen ydinalustapalvelujen tarjoajan tarjoamat verkkomainontapalvelut , mukaan lukien mainosverkot, mainospörssit ja muut mainonnan välityspalvelut , jos yritys, johon se kuuluu, on myös tällainen tarjoaja ;

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

6)	”verkossa toimivalla hakukoneella” asetuksen (EU) 2019/1150 2 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä digitaalista palvelua;

6)	”verkossa toimivalla hakukoneella” asetuksen (EU) 2019/1150 2 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä digitaalista palvelua , lukuun ottamatta siten hakutoimintoja muissa verkossa toimivissa välityspalveluissa ;

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 10 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

10 a)

”verkkoselaimella” ohjelmistosovellusta, jonka avulla käyttäjät voivat päästä verkkoihin, kuten internetiin, liitetyillä palvelimilla olevaan sisältöön ja olla vuorovaikutuksessa tällaisen sisällön kanssa, mukaan lukien erilliset verkkoselaimet sekä ohjelmistoon tai vastaavaan integroidut tai upotetut verkkoselaimet;

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 10 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

10 b)

”virtuaaliavustajalla” ohjelmistoa, joka on sisällytetty tai liitetty johonkin tavaraan direktiivissä (EU) 2019/771 tarkoitetulla tavalla ja joka voi käsitellä vaatimuksia, tehtäviä tai kysymyksiä ääni- tai kuvateknologioiden tai muiden kognitiivisen tietojenkäsittelyn teknologioiden perusteella, täydennettyyn todellisuuteen liittyvät palvelut mukaan lukien, ja näiden vaatimusten, tehtävien tai kysymysten perusteella käyttää sen omia ja kolmansien osapuolten palveluja tai valvoa sen omia ja kolmansien osapuolten laitteita;

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 10 c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

10 c)

”hybriditelevisiolla” järjestelmäohjelmistoa tai ohjelmistosovellusta, joka valvoo internetiin liitettyä televisiovastaanotinta, joka antaa ohjelmistosovellusten toimia siinä, myös musiikin ja videon suoratoistoa tai kuvien katselua varten;

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 14 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

14)

”oheispalvelulla” ydinalustapalvelujen yhteydessä tai yhdessä niiden kanssa tarjottavia palveluja, mukaan lukien direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 3 kohdassa määritellyt maksupalvelut ja sen 3 artiklan j alakohdassa määritellyt maksupalvelujen tarjoamista tukevat tekniset palvelut sekä jakelu-, tunnistus- ja mainontapalvelut;

14)

”oheispalvelulla” ydinalustapalvelujen yhteydessä tai yhdessä niiden kanssa tarjottavia palveluja, mukaan lukien direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 3 alakohdassa määritellyt maksupalvelut ja sen 3 artiklan j alakohdassa määritellyt maksupalvelujen tarjoamista ja sovelluksen sisäisiä maksujärjestelmiä tukevat tekniset palvelut , jakelupalvelut, mukaan lukien asetuksen (EU) 2018/644 2 artiklan 2 alakohdassa määritellyt pakettipalvelut, sekä tavaraliikenne-, tunnistus- ja mainontapalvelut;

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 14 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

14 a)

”sovelluksen sisäisellä maksujärjestelmällä” jonkin sovelluksen käyttäjien maksujen käsittelyyn tarkoitettua sovellusta, palvelua tai käyttöliittymää;

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 18 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

18)

”järjestyksellä” suhteellista sijoitusta, jonka verkossa toimivien välityspalvelujen tai verkkoyhteisöpalvelujen tarjoajat antavat verkossa toimivien välityspalvelujen tai verkkoyhteisöpalvelujen kautta tarjottaville tavaroille ja palveluille, tai merkitystä, jonka verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajat antavat hakutuloksille, kun ne esittävät, järjestävät tai antavat ne tiedoksi riippumatta teknologisista välineistä, joita esittämiseen, järjestämiseen tai tiedoksiantamiseen käytetään;

18)

”järjestyksellä” suhteellista sijoitusta, jonka ydinalustapalvelujen tarjoajat antavat ydinalustapalvelujen kautta tarjottaville tavaroille ja palveluille, tai merkitystä, jonka ydinalustapalvelujen tarjoajat antavat verkossa toimivien hakukoneiden hakutuloksille, kun ne esittävät, järjestävät tai antavat ne tiedoksi riippumatta teknologisista välineistä, joita esittämiseen, järjestämiseen tai tiedoksiantamiseen käytetään;

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 18 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

18 a)

”hakutuloksilla” missä tahansa muodossa olevaa mitä tahansa tietoa, kuten tekstiä, grafiikkaa, ääntä tai muuta tuotosta, joka annetaan vastauksena ja joka liittyy kirjallisesti tai suullisesti esitettyyn hakukyselyyn, riippumatta siitä, onko tieto orgaaninen tulos, maksettu tulos, suora vastaus tai jokin tuote, palvelu tai tieto, joka tarjotaan tai esitetään orgaanisten tulosten yhteydessä tai joka on osittain tai kokonaan sisällytetty orgaanisiin tuloksiin;

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 23 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

23 a)

”yhteentoimivuudella” kykyä vaihtaa tietoja ja vastavuoroisesti käyttää vaihdettuja tietoja niin, että kaikki tietyn palvelun kannalta merkitykselliset ja sen tarjoajan käyttämät laitteiston tai ohjelmiston osatekijät tosiasiallisesti toimivat sellaisen tietyn palvelun kannalta merkityksellisen, kolmannen palveluntarjoajan tarjoaman laitteiston tai ohjelmiston kanssa, jonka osatekijät ovat erilaiset kuin ne, joiden kautta kyseiset tiedot alun perin tarjotaan. Tähän sisältyy kyky käyttää tällaisia tietoja ilman, että muuntamiseen tarvitsee käyttää jotakin ohjelmistosovellusta tai muita teknologioita.

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Ydinalustapalvelujen tarjoaja on nimettävä portinvartijaksi, jos	1. Yritys on nimettävä portinvartijaksi, jos

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	se ylläpitää ydinalustapalvelua, joka toimii tärkeänä yhdyskäytävänä yrityskäyttäjille loppukäyttäjien tavoittamiseksi; ja

b)	se ylläpitää ydinalustapalvelua, joka toimii tärkeänä yhdyskäytävänä yrityskäyttäjille ja loppukäyttäjille muiden loppukäyttäjien tavoittamiseksi; ja

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Ydinalustapalvelujen tarjoajan oletetaan täyttävän	2. Yrityksen oletetaan täyttävän

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

edellä 1 kohdan a alakohdassa säädetyn vaatimuksen, jos yrityksen, johon se kuuluu, vuotuinen liikevaihto ETA:ssa oli vähintään 6,5 miljardia euroa kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana, tai jos yrityksen , johon se kuuluu, keskimääräinen pörssiarvo tai vastaava käypä markkina-arvo oli vähintään 65 miljardia euroa viimeksi kuluneen tilikauden aikana, ja se tarjoaa ydinalustapalvelua vähintään kolmessa jäsenvaltiossa;

edellä 1 kohdan a alakohdassa säädetyn vaatimuksen, jos sen vuotuinen liikevaihto ETA:ssa oli vähintään 8 miljardia euroa kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana, tai jos yrityksen keskimääräinen pörssiarvo tai vastaava käypä markkina-arvo oli vähintään 80 miljardia euroa viimeksi kuluneen tilikauden aikana, ja se tarjoaa ydinalustapalvelua vähintään kolmessa jäsenvaltiossa;

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
edellä 1 kohdan b alakohdassa säädetyn vaatimuksen, jos se tarjoaa ydinalustapalvelua, jolla oli kuukausittain yli 45 miljoonaa unioniin sijoittautunutta tai unionissa sijaitsevaa aktiivista loppukäyttäjää ja vuosittain yli 10 000 unioniin sijoittautunutta aktiivista yrityskäyttäjää viimeksi kuluneen tilikauden aikana;	edellä 1 kohdan b alakohdassa säädetyn vaatimuksen, jos se tarjoaa yhtä tai useampaa ydinalustapalvelua, joista kullakin oli kuukausittain yli 45 miljoonaa ETA:han sijoittautunutta tai ETA:ssa sijaitsevaa loppukäyttäjää ja vuosittain yli 10 000 ETA:han sijoittautunutta yrityskäyttäjää viimeksi kuluneen tilikauden aikana.

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi kuukausittaisilla aktiivisilla loppukäyttäjillä tarkoitetaan aktiivisten loppukäyttäjien keskimääräistä kuukausittaista määrää suurimmassa osassa viimeksi kulunutta tilikautta;	Poistetaan.

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	edellä 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vaatimuksen, jos b alakohdassa määritellyt kynnysarvot täyttyivät kunakin kolmena viimeksi kuluneena tilikautena.

c)	edellä 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vaatimuksen, jos b alakohdassa määritellyt kynnysarvot täyttyivät kunakin kahtena viimeksi kuluneena tilikautena.

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Edellä olevan b alakohdan soveltamiseksi

i)	kuukausittaisten loppukäyttäjien ja vuotuisten yrityskäyttäjien määrä lasketaan ottaen huomioon tämän asetuksen liitteessä esitetyt indikaattorit; ja

ii)	kuukausittaisilla loppukäyttäjillä tarkoitetaan loppukäyttäjien keskimääräistä kuukausittaista määrää vähintään kuuden kuukauden ajanjaksolla viimeksi kuluneella tilikaudella.

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos ydinalustapalvelujen tarjoaja täyttää kaikki 2 kohdassa säädetyt kynnysarvot, sen on ilmoitettava tästä komissiolle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kynnysarvot on saavutettu, ja toimitettava sille 2 kohdassa yksilöidyt merkitykselliset tiedot. Ilmoituksen on sisällettävä 2 kohdassa yksilöidyt merkitykselliset tiedot palveluntarjoajan kustakin ydinalustapalvelusta, joka ylittää 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kynnysarvot. Ilmoitus on saatettava ajan tasalle aina, kun muut yksittäiset ydinalustapalvelut ylittävät 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kynnysarvot.	3. Jos ydinalustapalveluja tarjoava yritys täyttää kaikki 2 kohdassa säädetyt kynnysarvot, sen on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kynnysarvot on saavutettu, ja toimitettava sille 2 kohdassa yksilöidyt merkitykselliset tiedot. Ilmoituksen on sisällettävä 2 kohdassa yksilöidyt merkitykselliset tiedot yrityksen kustakin ydinalustapalvelusta, joka ylittää 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kynnysarvot. Ilmoitus on saatettava ajan tasalle aina, kun muut yksittäiset ydinalustapalvelut ylittävät 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kynnysarvot.
Se, että asianomainen ydinalustapalvelujen tarjoaja ei ilmoita tämän kohdan nojalla vaadittuja tietoja, ei estä komissiota nimeämästä näitä palveluntarjoajia portinvartijoiksi 4 kohdan mukaisesti milloin tahansa.	Se, että asianomainen ydinalustapalveluja tarjoava yritys ei ilmoita tämän kohdan nojalla vaadittuja tietoja, ei estä komissiota nimeämästä näitä yrityksiä portinvartijoiksi 4 kohdan mukaisesti milloin tahansa.

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio nimeää ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 60 päivän kuluttua 3 kohdassa tarkoitettujen täydellisten tietojen vastaanottamisesta portinvartijaksi ydinalustapalvelujen tarjoajan , joka täyttää kaikki 2 kohdassa säädetyt kynnysarvot , paitsi jos kyseinen palveluntarjoaja esittää ilmoituksessaan riittävästi perusteltuja seikkoja osoittaakseen, että olosuhteissa, joissa asianomainen ydinalustapalvelu toimii, ja ottaen huomioon 6 kohdassa luetellut tekijät, palveluntarjoaja ei täytä 1 kohdan vaatimuksia.

Komissio nimeää ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 60 päivän kuluttua 3 kohdassa tarkoitettujen täydellisten tietojen vastaanottamisesta portinvartijaksi ydinalustapalveluja tarjoavan yrityksen , joka täyttää kaikki 2 kohdassa säädetyt kynnysarvot . Yritys voi esittää ilmoituksessaan vakuuttavat perustelut osoittaakseen, että olosuhteissa, joissa asianomainen ydinalustapalvelu toimii, yritys ei täytä 1 kohdan vaatimuksia.

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jos portinvartija esittää tällaisia riittävästi perusteltuja seikkoja osoittaakseen, ettei se täytä 1 kohdan vaatimuksia, komissio soveltaa 6 kohtaa arvioidakseen, täyttyvätkö 1 kohdassa säädetyt perusteet.	Poistetaan.

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Jos ydinalustapalvelun tarjoava yritys ei ilmoita asiasta komissiolle, ei toimita 3 kohdan mukaisesti vaadittuja tietoja tai ei toimita komission asettamassa määräajassa kaikkia merkityksellisiä tietoja, joita tarvitaan, jotta voidaan arvioida sen nimeämistä portinvartijaksi 2 ja 6 kohdan mukaisesti, komissiolla on oikeus nimetä kyseinen yritys portinvartijaksi komission käytettävissä olevien tietojen perusteella 4 kohdan mukaisesti.

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään menetelmä sen määrittämiseksi, täyttyvätkö 2 kohdassa säädetyt määrälliset kynnysarvot, ja mukautetaan sitä tarvittaessa säännöllisesti markkinoiden ja teknologian kehitykseen , erityisesti 2 kohdan a alakohdassa säädetyn kynnysarvon osalta .

5. Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään menetelmä sen määrittämiseksi, täyttyvätkö tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt määrälliset kynnysarvot, ja mukautetaan kyseistä menetelmää tarvittaessa säännöllisesti markkinoiden ja teknologian kehitykseen. Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa päivitetään tämän asetuksen liitteessä esitetty indikaattorien luettelo.

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen nimetä portinvartijaksi minkä tahansa ydinalustapalvelujen tarjoajan , joka täyttää kaikki 1 kohdan vaatimukset mutta ei täytä jokaista 2 kohdassa säädettyä kynnysarvoa tai on esittänyt riittävästi perusteltuja seikkoja 4 kohdan mukaisesti .

Komissio nimeää 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen portinvartijaksi minkä tahansa ydinalustapalveluja tarjoavan yrityksen, komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjä keskisuuria tai pieniä yrityksiä tai mikroyrityksiä lukuun ottamatta , joka täyttää kaikki tämän artiklan 1 kohdan vaatimukset mutta ei täytä jokaista tämän artiklan 2 kohdassa säädettyä kynnysarvoa.

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	ydinalustapalvelujen tarjoajan koko, mukaan lukien liikevaihto ja markkina-arvo, toiminnot ja asema;

a)	ydinalustapalveluja tarjoavan yrityksen koko, mukaan lukien liikevaihto ja markkina-arvo, toiminnot ja asema;

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	verkostovaikutuksista ja datavetoisista eduista johtuvat markkinoille pääsyn esteet, erityisesti mitä tulee palveluntarjoajan mahdollisuuteen saada ja kerätä henkilötietoja ja muita kuin henkilötietoja tai käyttää analytiikkavalmiuksia;

c)	verkostovaikutuksista ja datavetoisista eduista johtuvat markkinoille pääsyn esteet, erityisesti mitä tulee yrityksen mahdollisuuteen saada ja kerätä henkilötietoja ja muita kuin henkilötietoja tai käyttää analytiikkavalmiuksia;

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 kohta – 2 alakohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	mittakaavaedut, joista palveluntarjoaja hyötyy, myös datan osalta:

d)	mittakaavaedut, joista yritys hyötyy, myös datan osalta;

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 kohta – 2 alakohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a)	monikotisuuden aste yritysten keskuudessa;

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 kohta – 2 alakohta – e b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e b)	yrityksen kyky panna täytäntöön monialakeskittymästrategioita, erityisesti vertikaalisen integroitumisensa tai sillä toisiinsa liittyvillä markkinoilla olevan merkittävän vipuvaikutuksen avulla;

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio ottaa arvioinnissaan huomioon näiden tekijöiden ennakoidun kehityksen.	Komissio ottaa arvioinnissaan huomioon näiden tekijöiden ennakoidun kehityksen , mukaan lukien suunnitellut keskittymät, joihin liittyy toinen ydinalustapalvelujen tai muiden digitaalialalla tarjottavien palvelujen tarjoaja .

Tarkistus 97

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos 2 kohdassa tarkoitetut määrälliset kynnysarvot täyttävä ydinalustapalvelun tarjoaja jättää merkittävällä tavalla noudattamatta komission määräämiä tutkintatoimenpiteitä ja laiminlyönti jatkuu sen jälkeen, kun palveluntarjoajaa on kehotettu noudattamaan toimenpiteitä kohtuullisessa ajassa ja esittämään huomautuksia, komissiolla on oikeus nimetä kyseinen palveluntarjoaja portinvartijaksi.

Poistetaan.

Tarkistus 98

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos ydinalustapalvelun tarjoaja, joka ei täytä 2 kohdassa tarkoitettuja määrällisiä kynnysarvoja, jättää merkittävällä tavalla noudattamatta komission määräämiä tutkintatoimenpiteitä ja laiminlyönti jatkuu sen jälkeen, kun palveluntarjoajaa on kehotettu noudattamaan toimenpiteitä kohtuullisessa ajassa ja esittämään huomautuksia, komissiolla on oikeus nimetä kyseinen palveluntarjoaja portinvartijaksi käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Poistetaan.

Tarkistus 99

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 7 kohta

Komission teksti	Tarkistus
7. Komissio määrittää kunkin 4 tai 6 kohdan mukaisesti nimetyn portinvartijan osalta asianomaisen yrityksen, johon portinvartija kuuluu, ja luettelee kyseisessä yrityksessä tarjottavat merkitykselliset ydinalustapalvelut, jotka toimivat erikseen tärkeinä yhdysväylinä yrityskäyttäjille 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen loppukäyttäjien saavuttamiseksi.	7. Komissio määrittää kunkin 4 tai 6 kohdan mukaisesti portinvartijaksi nimetyn yrityksen osalta 4 kohdassa asetetussa määräajassa kyseisessä yrityksessä tarjottavat merkitykselliset ydinalustapalvelut, jotka toimivat erikseen tärkeinä yhdysväylinä yrityskäyttäjille 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen loppukäyttäjien saavuttamiseksi.

Tarkistus 100

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 8 kohta

Komission teksti	Tarkistus
8. Portinvartijan on noudatettava 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ydinalustapalvelu on sisällytetty tämän artiklan 7 kohdan mukaiseen luetteloon.	8. Portinvartijan on noudatettava 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun ydinalustapalvelu on sisällytetty tämän artiklan 7 kohdan mukaiseen luetteloon.

Tarkistus 101

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio tarkastelee säännöllisesti ja vähintään joka toinen vuosi, täyttävätkö nimetyt portinvartijat edelleen 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset tai täyttävätkö uudet ydinalustapalvelujen tarjoajat kyseiset vaatimukset. Säännöllisessä uudelleentarkastelussa on myös tarkasteltava, onko luetteloa portinvartijan kyseeseen tulevista ydinalustapalveluista tarpeellista mukauttaa.

Komissio tarkastelee säännöllisesti ja vähintään joka kolmas vuosi, täyttävätkö nimetyt portinvartijat edelleen 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset , ja vähintään joka vuosi, täyttävätkö uudet ydinalustapalvelut kyseiset vaatimukset. Säännöllisessä uudelleentarkastelussa on myös tarkasteltava, onko luetteloa portinvartijan kyseeseen tulevista ydinalustapalveluista tarpeellista mukauttaa. Uudelleentarkastelulla ei ole lykkäävää vaikutusta portinvartijan velvoitteisiin.

Tarkistus 102

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jos komissio toteaa ensimmäisen alakohdan mukaisen uudelleentarkastelun perusteella, että tosiseikat, joihin ydinalustapalvelujen tarjoajien nimeäminen portinvartijoiksi perustui, ovat muuttuneet, se tekee asiaa koskevan päätöksen.	Jos komissio toteaa ensimmäisen alakohdan mukaisen uudelleentarkastelun perusteella, että tosiseikat, joihin ydinalustapalveluja tarjoavien yritysten nimeäminen portinvartijoiksi perustui, ovat muuttuneet, se tekee asiaa koskevan päätöksen.

Tarkistus 103

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Komissio julkaisee luettelon portinvartijoista ja niistä ydinalustapalveluista, joiden osalta portinvartijoiden on noudatettava 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita, ja pitää luettelon jatkuvasti ajan tasalla.

3. Komissio julkaisee luettelon portinvartijoiksi nimetyistä yrityksistä ja niistä ydinalustapalveluista, joiden osalta portinvartijoiden on noudatettava 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita, ja pitää luettelon jatkuvasti ajan tasalla. Komissio laatii vuotuisen kertomuksen, jossa se esittelee seurantatoimiensa tulokset, mukaan lukien vaikutukset yrityskäyttäjiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja loppukäyttäjiin, ja esittää sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tarkistus 104

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ne eivät saa yhdistää näistä ydinalustapalveluista peräisin olevia henkilötietoja muista portinvartijan tarjoamista palveluista peräisin oleviin henkilötietoihin tai kolmannen osapuolen palveluista saatuihin henkilötietoihin eivätkä kirjata loppukäyttäjiä portinvartijan muihin palveluihin henkilötietojen yhdistämiseksi, paitsi jos loppukäyttäjälle on annettu tätä koskeva valinnanmahdollisuus ja hän on antanut suostumuksensa asetuksessa (EU) 2016/679 tarkoitetulla tavalla;

ne eivät saa yhdistää näistä ydinalustapalveluista peräisin olevia henkilötietoja muista portinvartijan tarjoamista palveluista peräisin oleviin henkilötietoihin tai kolmannen osapuolen palveluista saatuihin henkilötietoihin tai käyttää niitä ristiin eivätkä kirjata loppukäyttäjiä portinvartijan muihin palveluihin henkilötietojen yhdistämiseksi, paitsi jos loppukäyttäjälle on annettu tätä koskeva valinnanmahdollisuus yksiselitteisellä ja selkeällä tavalla ja hän on antanut suostumuksensa asetuksessa (EU) 2016/679 tarkoitetulla tavalla;

Tarkistus 105

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

niiden on annettava yrityskäyttäjille mahdollisuus tarjota loppukäyttäjille samoja tuotteita tai palveluja kolmansien osapuolten ylläpitämien verkossa toimivien välityspalvelujen kautta hinnoin tai ehdoin, jotka poikkeavat portinvartijan ylläpitämien verkossa toimivien välityspalvelujen kautta tarjottavista hinnoista tai ehdoista;

ne eivät saa soveltaa sopimusvelvoitteita, jotka estävät yrityskäyttäjiä tarjoamasta loppukäyttäjille samoja tuotteita tai palveluja kolmansien osapuolten ylläpitämien verkossa toimivien välityspalvelujen kautta tai omien suorien verkkomyyntikanaviensa kautta hinnoin tai ehdoin, jotka poikkeavat portinvartijan ylläpitämien verkossa toimivien välityspalvelujen kautta tarjottavista hinnoista tai ehdoista;

Tarkistus 106

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

niiden on annettava yrityskäyttäjille mahdollisuus mainostaa tarjouksia ydinalustapalvelun kautta hankituille loppukäyttäjille ja tehdä sopimuksia näiden loppukäyttäjien kanssa riippumatta siitä, käyttävätkö yrityskäyttäjät tätä tarkoitusta varten portinvartijan ydinalustapalveluja vai eivät , ja annettava loppukäyttäjille portinvartijan ydinalustapalvelujen kautta pääsy ja käyttömahdollisuus sisältöön, tilauksiin, ominaisuuksiin tai muihin tuotteisiin yrityskäyttäjän ohjelmistosovellusta käyttäen, kun loppukäyttäjät ovat hankkineet nämä tuotteet asianomaiselta yrityskäyttäjältä käyttämättä portinvartijan ydinalustapalveluja ;

niiden on annettava yrityskäyttäjille mahdollisuus tiedottaa tarjouksista ja mainostaa niitä, myös poikkeavin hankintaehdoin, ydinalustapalvelun tai muiden kanavien kautta hankituille loppukäyttäjille ja tehdä sopimuksia näiden loppukäyttäjien kanssa tai saada maksuja tarjotuista palveluista riippumatta siitä, käyttävätkö nämä tätä tarkoitusta varten portinvartijan ydinalustapalveluja vai eivät;

Tarkistus 107

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)

niiden on annettava loppukäyttäjille portinvartijan ydinalustapalvelujen kautta pääsy ja käyttömahdollisuus sisältöön, tilauksiin, ominaisuuksiin tai muihin tuotteisiin yrityskäyttäjän ohjelmistosovellusta käyttäen, myös kun loppukäyttäjät ovat hankkineet nämä tuotteet asianomaiselta yrityskäyttäjältä käyttämättä portinvartijan ydinalustapalveluja, paitsi jos portinvartija voi osoittaa, että tällainen pääsy heikentää loppukäyttäjien tietosuojaa tai kyberturvallisuutta;

Tarkistus 108

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	ne eivät saa estää tai rajoittaa yrityskäyttäjien mahdollisuutta saattaa mitä tahansa portinvartijan käytäntöihin liittyviä kysymyksiä asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi;

d)	ne eivät saa suoraan tai välillisesti estää tai rajoittaa yrityskäyttäjien tai loppukäyttäjien mahdollisuutta saattaa mitä tahansa portinvartijan käytäntöihin liittyviä kysymyksiä asianomaisen viranomaisen , myös kansallisten tuomioistuinten, käsiteltäväksi;

Tarkistus 109

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	ne eivät saa vaatia yrityskäyttäjiä käyttämään tai tarjoamaan portinvartijan tunnistuspalvelua tai varmistamaan yhteentoimivuus sen kanssa niiden palvelujen yhteydessä, joita yrityskäyttäjät tarjoavat kyseisen portinvartijan ydinalustapalveluja käyttäen;

e)	ne eivät saa vaatia yrityskäyttäjiä käyttämään tai tarjoamaan portinvartijan tunnistuspalvelua tai mitään muuta oheispalvelua tai varmistamaan yhteentoimivuus sen kanssa niiden palvelujen yhteydessä, joita yrityskäyttäjät tarjoavat kyseisen portinvartijan ydinalustapalveluja käyttäen;

Tarkistus 110

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ne eivät saa vaatia, että yrityskäyttäjät tai loppukäyttäjät tilaavat muita 3 artiklan mukaisesti määriteltyjä tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kynnysarvot täyttäviä ydinalustapalveluja tai rekisteröityvät niihin ehtona sille, että ne voivat käyttää jotain mainitun artiklan mukaisesti määritellyistä portinvartijan ydinalustapalveluista tai kirjautua tai rekisteröityä niihin;

f)	ne eivät saa vaatia, että yrityskäyttäjät tai loppukäyttäjät tilaavat muita ydinalustapalveluja tai rekisteröityvät niihin ehtona sille, että ne voivat käyttää jotain mainitun artiklan mukaisesti määritellyistä portinvartijan ydinalustapalveluista tai päästä, kirjautua tai rekisteröityä niihin;

Tarkistus 111

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

niiden on annettava mainostajille ja julkaisijoille, joille ne tarjoavat mainospalveluja, pyynnöstä tietoja mainostajan ja julkaisijan maksamasta hinnasta sekä määrästä tai korvauksesta , joka maksetaan julkaisijalle tietyn mainoksen julkaisemisesta ja kustakin portinvartijan tarjoamasta asiaankuuluvasta mainospalvelusta.

niiden on annettava mainostajille ja julkaisijoille tai mainostajien tai julkaisijoiden valtuuttamille kolmansille osapuolille , joille ne tarjoavat digitaalisia mainospalveluja, maksutta korkealaatuinen, tehokas , jatkuva ja reaaliaikainen pääsy kaikkiin tietoihin mainontasalkun näkyvyydestä ja saatavuudesta, mukaan lukien:

Tarkistus 112

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – g alakohta – i alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

i)	mainostajien ja mainonnan välittäjien esittämiä tarjouksia koskevat hinnoitteluehdot;

Tarkistus 113

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – g alakohta – ii alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

ii)	hinnoittelumekanismit ja maksujen laskentamenetelmät, mukaan lukien muut kuin hintakriteerit huutokauppaprosessissa;

Tarkistus 114

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – g alakohta – iii alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iii)	mainostajan ja julkaisijan maksama hinta ja niiden maksamat maksut, mukaan lukien mahdolliset vähennykset ja lisämaksut;

Tarkistus 115

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – g alakohta – iv alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iv)	julkaisijalle tietyn mainoksen julkaisemisesta maksettava määrä ja korvaus; ja

Tarkistus 116

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – g alakohta – v alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

v)	julkaisijalle kustakin portinvartijan tarjoamasta asiaankuuluvasta mainospalvelusta maksettava määrä ja korvaus.

Tarkistus 117

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g a)

ne eivät saa käyttää ydinalustapalvelujensa tai oheispalvelujensa yrityskäyttäjien kanssa kilpaillen mitään dataa, joka ei ole julkisesti saatavilla ja joka on peräisin siitä, että kyseiset yrityskäyttäjät, myös näiden yrityskäyttäjien loppukäyttäjät, käyttävät asianomaisia ydinalustapalveluja tai oheispalveluja, tai on saatu sen yhteydessä taikka kyseisten ydinalustapalvelujen yrityskäyttäjien tai näiden yrityskäyttäjien loppukäyttäjien tarjoamista palveluista;

Tarkistus 235

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – g b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g b)

niiden on siitä alkaen, kun loppukäyttäjä käyttää ensimmäistä kertaa esiasennettua ydinalustapalvelua käyttöjärjestelmässä, näytettävä kehote, jossa loppukäyttäjille annetaan mahdollisuus muuttaa ydinalustapalvelun oletusasetukset toiseen vaihtoehtoon luettelosta saatavilla olevista pääasiallisista kolmansien osapuolten palveluista, ja annettava loppukäyttäjille mahdollisuus, myös teknisesti, poistaa ydinalustapalveluun esiasennettuja ohjelmistosovelluksia missä tahansa vaiheessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta portinvartijan mahdollisuutta rajoittaa tällaista asennuksen poistamista sellaisten ohjelmistosovellusten osalta, jotka ovat välttämättömiä käyttöjärjestelmän tai laitteen toiminnan kannalta ja joita kolmannet osapuolet eivät voi teknisesti tarjota erillisinä sovelluksina;

Tarkistus 119

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ne eivät saa käyttää yrityskäyttäjien kanssa kilpaillen mitään dataa, joka ei ole julkisesti saatavilla ja joka on peräisin kyseisten yrityskäyttäjien, myös näiden yrityskäyttäjien loppukäyttäjien, toiminnoista ydinalustapalveluissa tai jonka kyseiset ydinalustapalvelujen yrityskäyttäjät tai näiden yrityskäyttäjien loppukäyttäjät ovat antaneet;

Poistetaan.

Tarkistus 120

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)

ne eivät saa omiin kaupallisiin tarkoituksiinsa tai asettaakseen kolmannen osapuolen mainoksia omiin palveluihinsa yhdistää henkilötietoja kohdennettua tai mikrokohdennettua mainontaa varten, paitsi jos loppukäyttäjä, joka ei ole alaikäinen, on antanut portinvartijalle selkeän, nimenomaisen, uuden, tietoisen suostumuksen asetuksessa (EU) 2016/679 säädetyn menettelyn mukaisesti;

Tarkistus 121

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

niiden on annettava loppukäyttäjille mahdollisuus poistaa ydinalustapalveluun esiasennettuja ohjelmistosovelluksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta portinvartijan mahdollisuutta estää tällainen poistaminen sellaisten ohjelmistosovellusten osalta, jotka ovat välttämättömiä käyttöjärjestelmän tai laitteen toiminnan kannalta ja joita kolmannet osapuolet eivät voi teknisesti tarjota erillisinä sovelluksina;

Poistetaan.

Tarkistus 122

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

niiden on mahdollistettava kolmansien osapuolten ohjelmistosovellusten tai sovelluskauppojen asentaminen ja tehokas käyttö portinvartijan käyttöjärjestelmiä käyttäen tai yhteentoimivasti niiden kanssa ja mahdollistettava pääsy näihin ohjelmistosovelluksiin tai sovelluskauppoihin muilla keinoin kuin portinvartijan ydinalustapalveluilla. Portinvartija voi toteuttaa oikeasuhteisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kolmansien osapuolten ohjelmistosovellukset tai sovelluskaupat eivät vaaranna portinvartijan tarjoamien laitteiden tai käyttöjärjestelmien eheyttä;

niiden on mahdollistettava , myös teknisesti, kolmansien osapuolten ohjelmistosovellusten tai sovelluskauppojen asentaminen ja tehokas käyttö portinvartijan käyttöjärjestelmiä käyttäen tai yhteentoimivasti niiden kanssa ja mahdollistettava pääsy näihin ohjelmistosovelluksiin tai sovelluskauppoihin muilla keinoin kuin portinvartijan asianomaisilla ydinalustapalveluilla. Portinvartijan on soveltuvin osin pyydettävä loppukäyttäjiä päättämään, haluavatko nämä tehdä ladatusta sovelluksesta tai sovelluskaupasta oletusasetuksensa. Portinvartija voi toteuttaa toimenpiteitä , jotka ovat sekä välttämättömiä että oikeasuhteisia, sen varmistamiseksi, että kolmansien osapuolten ohjelmistosovellukset tai sovelluskaupat eivät vaaranna portinvartijan tarjoamien laitteiden tai käyttöjärjestelmien eheyttä tai heikennä loppukäyttäjän tietosuojaa tai kyberturvallisuutta, edellyttäen, että portinvartija perustelee tällaiset välttämättömät ja oikeasuhteiset toimenpiteet asianmukaisesti ;

Tarkistus 123

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ne eivät saa kohdella portinvartijan itsensä tai minkä tahansa samaan yritykseen kuuluvan kolmannen osapuolen tarjoamia järjestyksen määrityspalveluja ja -tuotteita suotuisammin verrattuna vastaaviin kolmansien osapuolten tarjoamiin palveluihin tai tuotteisiin ja niiden on sovellettava tällaiseen järjestyksen määrittämiseen oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä ehtoja;

ne eivät saa kohdella järjestystä määritettäessä tai muissa yhteyksissä portinvartijan itsensä tai minkä tahansa samaan yritykseen kuuluvan kolmannen osapuolen tarjoamia palveluja ja tuotteita suotuisammin verrattuna vastaaviin kolmansien osapuolten tarjoamiin palveluihin tai tuotteisiin ja niiden on sovellettava tällaisiin kolmansien osapuolten palveluihin tai tuotteisiin avoimia, oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä ehtoja;

Tarkistus 124

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	ne eivät saa teknisesti rajoittaa loppukäyttäjien mahdollisuuksia vaihtaa ja tilata eri ohjelmistosovelluksia ja -palveluja portinvartijan käyttöjärjestelmää käyttäen , myös siltä osin kuin on kyse loppukäyttäjien internetyhteyden tarjoajan valinnasta;

e)	ne eivät saa teknisesti tai muutoin rajoittaa loppukäyttäjien mahdollisuuksia vaihtaa ja tilata eri ohjelmistosovelluksia ja -palveluja, myös siltä osin kuin on kyse loppukäyttäjien internetyhteyden tarjoajan valinnasta;

Tarkistus 125

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a)	ne eivät saa soveltaa käytäntöjä, jotka estävät loppukäyttäjän mahdollisuuden peruuttaa ydinalustapalvelua koskeva tilaus;

Tarkistus 126

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)	niiden on sallittava yrityskäyttäjille ja oheispalvelujen tarjoajille pääsy samoihin käyttöjärjestelmän, laitteiston tai ohjelmiston ominaisuuksiin, jotka ovat saatavilla tai joita käytetään portinvartijan tarjotessa oheispalveluja, ja varmistettava näiden ominaisuuksien yhteentoimivuus ;

niiden on sallittava yrityskäyttäjille , palvelujen tarjoajille ja laitteistojen toimittajille maksutta pääsy samoihin laitteiston ja ohjelmiston ominaisuuksiin, joihin on pääsy tai joita hallinnoidaan jonkin käyttöjärjestelmän kautta, edellyttäen että käyttöjärjestelmä on määritetty 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti, ja jotka ovat saatavilla portinvartijoiden tarjoamiin palveluihin tai laitteistoihin, ja mahdollistettava yhteentoimivuus niiden kanssa. Oheispalvelujen tarjoajille on lisäksi sallittava pääsy samoihin käyttöjärjestelmän, laitteiston tai ohjelmiston ominaisuuksiin, jotka ovat saatavilla portinvartijan tarjoamiin oheispalveluihin, riippumatta siitä, kuuluvatko nämä ohjelmiston ominaisuudet osana käyttöjärjestelmään. Portinvartijaa ei saa estää toteuttamasta välttämättömiä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että yhteentoimivuus ei vaaranna portinvartijan tarjoamien käyttöjärjestelmän, laitteiston tai ohjelmiston ominaisuuksien eheyttä tai heikennä loppukäyttäjän tietosuojaa tai kyberturvallisuutta, edellyttäen, että portinvartija perustelee tällaiset välttämättömät toimenpiteet asianmukaisesti ;

Tarkistus 127

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f a)

niiden on sallittava numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajille pyynnöstä ja maksutta yhteenliittäminen portinvartijoiden 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti määritettyjen numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen kanssa. Yhteenliittäminen on tarjottava noudattaen objektiivisesti samoja ehtoja ja laatutasoja, jotka ovat saatavilla tai portinvartijan, sen tytäryritysten tai sen kumppanien käytössä, ja mahdollistaen täten toimiva vuorovaikutus näiden palvelujen kanssa siten, että taataan korkeatasoinen suojaus ja henkilötietojen suoja;

Tarkistus 128

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – f b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f b)

niiden on sallittava verkkoyhteisöpalvelujen tarjoajille pyynnöstä ja maksutta yhteenliittäminen portinvartijoiden 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti määritettyjen verkkoyhteisöpalvelujen kanssa. Yhteenliittäminen on tarjottava noudattaen objektiivisesti samoja ehtoja ja laatutasoja, jotka ovat saatavilla tai portinvartijan, sen tytäryritysten tai sen kumppanien käytössä, ja mahdollistaen täten toimiva vuorovaikutus näiden palvelujen kanssa siten, että taataan korkeatasoinen suojaus ja henkilötietojen suoja. Tämän velvoitteen täytäntöönpano edellyttää 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaista komission eritelmää;

Tarkistus 129

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)	niiden on tarjottava mainostajille ja julkaisijoille pyynnöstä ja maksutta pääsy portinvartijan suorituskyvyn mittausvälineisiin sekä tietoihin, joita mainostajat ja julkaisijat tarvitsevat voidakseen tehdä oman riippumattoman tarkastuksensa mainosinventaariosta;

niiden on tarjottava mainostajille ja julkaisijoille sekä mainostajien ja julkaisijoiden valtuuttamille kolmansille osapuolille pyynnöstä ja maksutta pääsy portinvartijan suorituskyvyn mittausvälineisiin sekä tietoihin, joita mainostajat ja julkaisijat tarvitsevat voidakseen tehdä oman riippumattoman tarkastuksensa mainosinventaariosta , mukaan lukien yhdistetyt ja yhdistämättömät tiedot ja suorituskykyä koskevat tiedot, tavalla, joka mahdollistaa sen, että mainostajat ja julkaisijat voivat käyttää omia tarkastus- ja mittausvälineitään arvioidakseen portinvartijoiden tarjoamien ydinalustapalvelujen suorituskykyä ;

Tarkistus 130

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

niiden on mahdollistettava yrityskäyttäjän tai loppukäyttäjän toiminnan kautta tuotetun tiedon tosiasiallinen siirrettävyys ja erityisesti tarjottava loppukäyttäjille välineitä, joilla helpotetaan tietojen siirrettävyyttä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti, muun muassa tarjoamalla jatkuva ja reaaliaikainen pääsy tietoihin;

niiden on mahdollistettava loppukäyttäjille tai loppukäyttäjän valtuuttamille kolmansille osapuolille pyynnöstä ja maksutta loppukäyttäjän kyseisen ydinalustapalvelun käytön yhteydessä antaman tai loppukäyttäjän toiminnan kautta tuotetun tiedon tosiasiallinen siirrettävyys muun muassa tarjoamalla maksutta välineitä, joilla helpotetaan tällaista tietojen tosiasiallista siirrettävyyttä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti, ja muun muassa tarjoamalla jatkuva ja reaaliaikainen pääsy tietoihin;

Tarkistus 131

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

niiden on tarjottava yrityskäyttäjille tai yrityskäyttäjän valtuuttamille kolmansille osapuolille maksutta tehokas, korkealaatuinen, jatkuva ja reaaliaikainen pääsy ja käyttömahdollisuus yhdistettyihin tai yhdistämättömiin tietoihin, joita yrityskäyttäjät ja kyseisten yrityskäyttäjien tarjoamia tuotteita tai palveluja käyttävät loppukäyttäjät antavat tai tuottavat ydinalustapalvelujen käytön yhteydessä; henkilötietojen osalta niiden on tarjottava pääsy ja käyttömahdollisuus vain, jos tiedot liittyvät suoraan loppukäyttäjien toteuttamaan sellaisten tuotteiden tai palvelujen käyttöön, joita asianomainen yrityskäyttäjä tarjoaa kyseessä olevan ydinalustapalvelun kautta, ja kun loppukäyttäjä antaa suostumuksensa tällaiseen tietojen jakamiseen asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti;

niiden on tarjottava yrityskäyttäjille tai yrityskäyttäjän valtuuttamille kolmansille osapuolille pyynnöstä ja maksutta jatkuva ja reaaliaikainen pääsy ja käyttömahdollisuus yhdistettyihin ja yhdistämättömiin tietoihin, joita yrityskäyttäjät ja kyseisten yrityskäyttäjien tarjoamia tuotteita tai palveluja käyttävät loppukäyttäjät antavat tai tuottavat ydinalustapalvelujen tai portinvartijan tarjoamien oheispalvelujen käytön yhteydessä ; tähän sisältyy yrityskäyttäjän pyynnöstä mahdollisuus ja tarvittavat välineet saada ja analysoida tietoja ”paikalla” ilman portinvartijalta tapahtuvaa siirtoa; henkilötietojen osalta niiden on tarjottava pääsy ja käyttömahdollisuus vain, jos tiedot liittyvät suoraan loppukäyttäjien toteuttamaan sellaisten tuotteiden tai palvelujen käyttöön, joita asianomainen yrityskäyttäjä tarjoaa kyseessä olevan ydinalustapalvelun kautta, ja kun loppukäyttäjä antaa suostumuksensa tällaiseen tietojen jakamiseen asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti;

Tarkistus 132

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – k alakohta

Komission teksti

Tarkistus

k)	niiden on sovellettava yrityskäyttäjien osalta oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä yleisiä käyttöehtoja tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti nimetyssä sovelluskaupassaan .

k)	niiden on sovellettava yrityskäyttäjien osalta avoimia, oikeudenmukaisia , kohtuullisia ja syrjimättömiä yleisiä käyttöehtoja ja ehtoja, jotka eivät ole epäsuotuisammat kuin sen omaan palveluun sovellettavat ehdot, tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti nimetyssä ydinalustapalvelussaan .

Tarkistus 133

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6 artikla – 2 kohta	5 artikla – 2 kohta
2. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi tietoihin, jotka eivät ole julkisesti saatavilla, kuuluvat kaikki yrityskäyttäjien tuottamat yhdistetyt ja yhdistämättömät tiedot, jotka voidaan johtaa yrityskäyttäjien tai heidän asiakkaidensa kaupallisesta toiminnasta portinvartijan ydinalustapalvelussa tai koota tällaisen toiminnan yhteydessä.	2. Edellä olevan 1 kohdan g a alakohdan soveltamiseksi tietoihin, jotka eivät ole julkisesti saatavilla, kuuluvat kaikki yrityskäyttäjien tuottamat yhdistetyt ja yhdistämättömät tiedot, jotka voidaan johtaa yrityskäyttäjien tai heidän asiakkaidensa kaupallisesta toiminnasta portinvartijan ydinalustapalvelussa tai oheispalveluissa tai koota tällaisen toiminnan yhteydessä.

Tarkistus 134

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Toimenpiteillä, joita portinvartija toteuttaa 5 ja 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi, on voitava tehokkaasti saavuttaa kyseessä olevan velvoitteen tavoite . Portinvartijan on varmistettava, että nämä toimenpiteet toteutetaan asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY sekä kyberturvallisuutta, kuluttajansuojaa ja tuoteturvallisuutta koskevan lainsäädännön mukaisesti .

1. Portinvartijan on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä 5 ja 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ja sen on pyydettäessä osoitettava kyseisen velvoitteen noudattaminen . Portinvartijan on varmistettava, että sen toteuttamat toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY sekä kyberturvallisuutta, kuluttajansuojaa ja tuoteturvallisuutta koskevan lainsäädännön mukaisia sekä vammaisia henkilöitä koskevien direktiivin (EU) 2019/882 mukaisten esteettömyysvaatimusten mukaisia .

Tarkistus 135

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Portinvartijan on kuuden kuukauden kuluessa nimeämisestään ja 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle selvitys, jossa kuvaillaan yksityiskohtaisesti ja avoimesti toimenpiteet, jotka on toteutettu 5 ja 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi. Selvitys on saatettava ajan tasalle vähintään kerran vuodessa.

Tarkistus 136

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Portinvartijan on 1 a kohdassa tarkoitetun selvityksen ohella toimitettava komissiolle samassa määräajassa selvityksestä ei-luottamuksellinen yhteenveto, jonka komissio julkaisee viipymättä. Tämä ei-luottamuksellinen yhteenveto on saatettava ajan tasalle vähintään kerran vuodessa yksityiskohtaisen selvityksen mukaisesti.
	Portinvartija voi 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi ja siinä tapauksessa, että sillä on perustellusti epäselvyyttä noudattamisen asianmukaisesta menetelmästä tai asianmukaisista menetelmistä, pyytää, että komissio aloittaa prosessin selvennyspyyntöjen vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi ja sen jälkeen täsmentää vielä tarkemmin asianomaiset toimenpiteet, jotka portinvartijan on toteutettava noudattaakseen kyseisiä velvoitteita tehokkaasti ja oikeasuhteisesti. Edellä 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden tarkempi täsmentäminen rajoittuu seikkoihin, jotka liittyvät velvoitteiden tehokkaan ja oikeasuhteisen noudattamisen varmistamiseen. Tässä yhteydessä komissio voi päättää kuulla kolmansia osapuolia, joiden näkemykset se katsoo tarpeellisiksi niiden toimenpiteiden osalta, jotka portinvartijan odotetaan toteuttavan. Prosessin kesto ei saa olla 3 artiklan 8 kohdassa vahvistettua määräaikaa pidempi, mutta komissio voi harkintansa mukaan jatkaa sitä kahdella kuukaudella, jos vuoropuheluprosessia ei ole saatu päätökseen ennen kyseisen määräajan päättymistä.
	Komissiolla on harkintavalta päättää, aloittaako se tällaisen prosessin, ottaen asianmukaisesti huomioon yhdenvertaisen kohtelun, suhteellisuuden ja oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet. Jos komissio päättää olla aloittamatta tällaista prosessia, se perustelee asian kirjallisesti asianomaiselle portinvartijalle. Prosessin päätteeksi komissio voi myös päätöksellään täsmentää toimenpiteet, jotka portinvartijan on määrä toteuttaa päätökseen saatetun 1 b kohdassa vahvistetun prosessin perusteella.

Tarkistus 137

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos komissio katsoo, että toimenpiteet, jotka portinvartija aikoo toteuttaa tai on toteuttanut 1 kohdan mukaisesti, eivät takaa kyseessä olevien 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden tosiasiallista noudattamista, se voi päätöksellään täsmentää toimenpiteet, jotka asianomaisen portinvartijan on toteutettava . Komissio tekee tällaisen päätöksen kuuden kuukauden kuluessa 18 artiklan mukaisen menettelyn aloittamisesta.

2. Jos komissio katsoo, että toimenpiteet, jotka portinvartija aikoo toteuttaa tai on toteuttanut 1 kohdan mukaisesti, eivät takaa kyseessä olevien 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden tosiasiallista noudattamista, se voi päätöksellään täsmentää toimenpiteet, jotka asianomaisen portinvartijan on määrä toteuttaa . Komissio tekee tällaisen päätöksen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään neljän kuukauden kuluttua 18 artiklan mukaisen menettelyn aloittamisesta.

Tarkistus 138

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Edellä olevan 2 kohdan mukaisen päätöksen tekemiseksi komissio ilmoittaa alustavat havaintonsa kolmen kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta Alustavissa havainnoissa komissio selittää toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa tai jotka asianomaisen ydinalustapalvelujen tarjoajan olisi sen mielestä toteutettava, jotta alustavissa havainnoissa esiin tuotuihin seikkoihin voidaan puuttua tehokkaasti.

4. Edellä olevan 2 kohdan mukaisen päätöksen tekemiseksi komissio ilmoittaa alustavat havaintonsa ja julkaisee lyhyen yhteenvedon mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään kahden kuukauden kuluttua menettelyn aloittamisesta. Alustavissa havainnoissa komissio selittää toimenpiteet, joita se harkitsee toteuttavansa tai jotka asianomaisen ydinalustapalvelujen tarjoajan olisi sen mielestä toteutettava, jotta alustavissa havainnoissa esiin tuotuihin seikkoihin voidaan puuttua tehokkaasti. Komissio voi päättää pyytää kolmansia osapuolia, joiden etua asia koskee, esittämään huomautuksensa määräajassa, jonka komissio vahvistaa julkaisussaan. Julkaisemisen yhteydessä komissio ottaa huomioon liikesalaisuuksien suojaamiseen liittyvän yritysten oikeutetun edun.

Tarkistus 139

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7. Portinvartija voi pyytää 18 artiklan mukaisen menettelyn aloittamista, jotta komissio voi määrittää, ovatko toimenpiteet, jotka portinvartija aikoo toteuttaa tai on toteuttanut 6 artiklan mukaisesti, tehokkaita kyseessä olevan velvoitteen tavoitteen saavuttamiseksi kyseisissä erityisolosuhteissa. Portinvartija voi toimittaa pyyntönsä mukana perustellun lausunnon , jossa selitetään erityisesti, miksi toimenpiteillä, jotka se aikoo toteuttaa tai on toteuttanut, voidaan saavuttaa tehokkaasti kyseessä olevan velvoitteen tavoite kyseisissä erityisolosuhteissa.

7. Portinvartija voi 3 artiklan 8 kohdassa säädetyssä täytäntöönpanon määräajassa pyytää 18 artiklan mukaisen menettelyn aloittamista, jotta komissio voi määrittää, ovatko toimenpiteet, jotka portinvartija aikoo toteuttaa tai on toteuttanut 6 artiklan mukaisesti, tehokkaita kyseessä olevan velvoitteen tavoitteen saavuttamiseksi kyseisissä erityisolosuhteissa. Portinvartijan on pyynnössään toimitettava perusteltu lausunto , jossa selitetään erityisesti, miksi toimenpiteillä, jotka se aikoo toteuttaa tai on toteuttanut, voidaan saavuttaa tehokkaasti kyseessä olevan velvoitteen tavoite kyseisissä erityisolosuhteissa. Komissio tekee päätöksensä kuuden kuukauden kuluessa 18 artiklan mukaisen menettelyn aloittamisesta.

Tarkistus 140

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio voi portinvartijan perustellusta pyynnöstä poikkeuksellisesti keskeyttää kokonaan tai osittain 5 ja 6 artiklassa säädetyn yksittäisen velvoitteen soveltamisen ydinalustapalveluun 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen tehdyllä päätöksellä, jos portinvartija osoittaa, että kyseisen yksittäisen velvoitteen noudattaminen vaarantaisi portinvartijasta riippumattomien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi portinvartijan toiminnan taloudellisen elinkelpoisuuden unionissa, ja ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen tällaisen sen elinkelpoisuuteen kohdistuvan uhan poistamiseksi. Komissio pyrkii tekemään keskeyttämistä koskevan päätöksen viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua täydellisen perustellun pyynnön vastaanottamisesta.

1. Komissio voi portinvartijan perustellusta pyynnöstä poikkeuksellisesti keskeyttää kokonaan tai osittain 5 ja 6 artiklassa säädetyn yksittäisen velvoitteen soveltamisen ydinalustapalveluun 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen tehdyllä päätöksellä, jos portinvartija osoittaa, että kyseisen yksittäisen velvoitteen noudattaminen vaarantaisi portinvartijasta riippumattomien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi portinvartijan toiminnan taloudellisen elinkelpoisuuden unionissa, ja ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen tällaisen sen elinkelpoisuuteen kohdistuvan uhan poistamiseksi. Komissio pyrkii tekemään keskeyttämistä koskevan päätöksen viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa täydellisen perustellun pyynnön vastaanottamisesta. Keskeyttämistä koskevaan päätökseen on liitettävä perustelut, joissa selitetään keskeyttämisen syyt.

Tarkistus 141

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jos keskeytys myönnetään 1 kohdan nojalla, komissio tarkastelee keskeyttämispäätöstään uudelleen vuosittain. Tällaisen uudelleentarkastelun jälkeen komissio joko lopettaa keskeytyksen tai päättää, että 1 kohdan edellytykset täyttyvät edelleen.	2. Jos 1 kohdan nojalla myönnetään keskeytys , komissio tarkastelee keskeyttämispäätöstään uudelleen vuosittain. Tällaisen uudelleentarkastelun jälkeen komissio joko lopettaa keskeytyksen kokonaan tai osittain tai päättää, että 1 kohdan edellytykset täyttyvät edelleen.

Tarkistus 142

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio voi portinvartijan perustellusta pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää kyseessä olevan velvoitteen soveltamisen yhteen tai useampaan yksittäiseen ydinalustapalveluun jo ennen 1 kohdan mukaista päätöstä.	Kiireellisissä tapauksissa komissio voi portinvartijan perustellusta pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää kyseessä olevan velvoitteen soveltamisen yhteen tai useampaan yksittäiseen ydinalustapalveluun jo ennen 1 kohdan mukaista päätöstä.

Tarkistus 143

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio ottaa pyyntöä arvioidessaan huomioon erityisesti yksittäisen velvoitteen noudattamisen vaikutuksen portinvartijan toiminnan taloudelliseen elinkelpoisuuteen unionissa sekä vaikutuksen kolmansiin osapuoliin. Keskeyttämiseen voidaan liittää komission määrittelemiä ehtoja ja velvoitteita, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen tasapaino näiden etujen ja tämän asetuksen tavoitteiden välillä. Tällainen pyyntö voidaan esittää ja hyväksyä milloin tahansa komission 1 kohdan mukaisesti tekemän arvioinnin aikana.

Komissio ottaa pyyntöä arvioidessaan huomioon erityisesti yksittäisen velvoitteen noudattamisen vaikutuksen portinvartijan toiminnan taloudelliseen elinkelpoisuuteen unionissa sekä vaikutuksen kolmansiin osapuoliin , erityisesti pienempiin yrityskäyttäjiin ja kuluttajiin . Keskeyttämiseen voidaan liittää komission määrittelemiä ehtoja ja velvoitteita, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen tasapaino näiden etujen ja tämän asetuksen tavoitteiden välillä. Tällainen pyyntö voidaan esittää ja hyväksyä milloin tahansa komission 1 kohdan mukaisesti tekemän arvioinnin aikana.

Tarkistus 144

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Vapautus yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä	Vapautus julkiseen moraaliin, kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä

Tarkistus 145

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio voi portinvartijan perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan vapauttaa 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen tehdyllä päätöksellä portinvartijan kokonaan tai osittain 5 ja 6 artiklassa säädetystä yksittäisestä velvoitteesta, joka koskee 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti määriteltyä yksittäistä ydinalustapalvelua, jos tällainen vapautus on perusteltu tämän artiklan 2 kohdassa esitetyistä syistä. Komissio tekee vapauttamista koskevan päätöksen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua täydellisen perustellun pyynnön vastaanottamisesta.

Tarkistus 146

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jos vapautus myönnetään 1 kohdan nojalla, komissio tarkastelee vapauttamista koskevaa päätöstään uudelleen vuosittain. Tällaisen uudelleentarkastelun jälkeen komissio joko lopettaa vapautuksen kokonaan tai osittain tai päättää, että 1 kohdan edellytykset täyttyvät edelleen.

Tarkistus 147

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio voi portinvartijan perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan väliaikaisesti keskeyttää kyseessä olevan velvoitteen soveltamisen yhteen tai useampaan yksittäiseen ydinalustapalveluun jo ennen 1 kohdan mukaista päätöstä.	Kiireellisissä tapauksissa komissio voi portinvartijan perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan väliaikaisesti keskeyttää kyseessä olevan velvoitteen soveltamisen yhteen tai useampaan yksittäiseen ydinalustapalveluun jo ennen 1 kohdan mukaista päätöstä.

Tarkistus 148

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä 5 ja 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden päivittämiseksi , jos se on 17 artiklan mukaisen markkinatutkimuksen perusteella todennut, että tarvitaan uusia velvoitteita sellaisiin käytäntöihin puuttumiseksi, jotka rajoittavat ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta tai ovat samalla tavalla epäoikeudenmukaisia kuin käytännöt, joihin puututaan 5 ja 6 artiklassa säädetyillä velvoitteilla.

1. Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä 5 ja 6 artiklan muuttamiseksi lisäämällä velvoitteita , jos se on 17 artiklan mukaisen markkinatutkimuksen perusteella todennut, että tämä on tarpeen sellaisiin käytäntöihin puuttumiseksi, jotka rajoittavat ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta tai ovat samalla tavalla epäoikeudenmukaisia kuin käytännöt, joihin puututaan 5 ja 6 artiklassa säädetyillä velvoitteilla. Näillä delegoiduilla säädöksillä voidaan ainoastaan lisätä uusia velvoitteita 5 ja 6 artiklassa lueteltuihin velvoitteisiin.

Tarkistus 149

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta 5 ja 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden osalta. Näissä delegoiduissa säädöksissä säädetään ainoastaan seuraavista seikoista:

a)	siitä, missä määrin velvoitetta sovelletaan tiettyihin ydinalustapalveluihin;

b)	siitä, missä määrin velvoitetta sovelletaan vain johonkin yrityskäyttäjien tai loppukäyttäjien joukkoon; tai

c)	siitä, miten velvoitteet on suoritettava, jotta varmistetaan niiden vaikuttavuus.

Tarkistus 150

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	yrityskäyttäjien oikeudet ja velvollisuudet eivät ole tasapainossa ja portinvartija saa yrityskäyttäjiltä edun, joka on suhteeton portinvartijan yrityskäyttäjille tarjoamaan palveluun nähden; tai

a)	yrityskäyttäjien oikeudet ja velvollisuudet eivät ole tasapainossa ja portinvartija saa yrityskäyttäjiltä edun, joka on suhteeton portinvartijan yrityskäyttäjille tai loppukäyttäjille tarjoamaan palveluun nähden; tai

Tarkistus 151

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Komissio antaa viimeistään … päivänä …kuuta … [18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] 6 artiklan 1 kohdan f b alakohdassa säädettyyn velvoitteeseen liittyvän, 37 artiklan mukaisen delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä asetusta määrittelemällä asianmukainen soveltamisala ja asianmukaiset toiminnot portinvartijoiden verkkoyhteisöpalvelujen yhteenliittämistä varten sekä tällaisen yhteenliittämisen standardit tai tekniset eritelmät. Tällaisilla standardeilla tai teknisillä eritelmillä on taattava korkeatasoinen suojaus ja henkilötietojen suoja. Komissio voi standardeja ja teknisiä eritelmiä laatiessaan kuulla standardointielimiä tai muita asiaankuuluvia sidosryhmiä asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti.

Tarkistus 152

Ehdotus asetukseksi

11 artikla

Komission teksti	Tarkistus
11 artikla	6 a artikla
Velvoitteiden kiertämisen ehkäiseminen	Velvoitteiden kiertämisen ehkäiseminen
1. Portinvartijan on varmistettava, että 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita noudatetaan täysimääräisesti ja tosiasiallisesti. Kun 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita sovelletaan 3 artiklan mukaisesti nimettyihin ydinalustapalveluihin, mikään sen yrityksen käyttäytyminen, johon portinvartija kuuluu, ei saa heikentää velvoitteiden täytäntöönpanoa riippumatta siitä, onko tämä käyttäytyminen luonteeltaan sopimusperusteista, kaupallista, teknistä tai muunlaista.	1. Portinvartijan on varmistettava, että 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita noudatetaan täysimääräisesti ja tosiasiallisesti.
	1 a. Kun 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita sovelletaan 3 artiklan mukaisesti nimettyihin ydinalustapalveluihin, portinvartija, mukaan lukien mikä tahansa yritys, johon portinvartija kuuluu, ei saa käyttäytyä millään sellaisella tavalla, joka on muodollisesti, käsitteellisesti tai teknisesti erilaista kuin 5 ja 6 artiklan nojalla kielletty käyttäytyminen mutta jolla voi käytännössä olla vastaava kohde tai vaikutus, riippumatta siitä, onko tämä käyttäytyminen luonteeltaan sopimusperusteista, kaupallista, teknistä tai muunlaista.
	1 b. Portinvartija ei saa käyttäytyä minkäänlaisella yhteentoimivuutta heikentävällä tavalla käyttämällä teknisiä suojatoimenpiteitä, asettamalla syrjiviä palveluehtoja, soveltamalla sovellusrajapintoihin tekijänoikeutta tai antamalla harhaanjohtavia tietoja.
2. Jos henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarvitaan suostumus tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi, portinvartijan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta yrityskäyttäjät voivat joko saada suoraan vaaditun suostumuksen näiden tietojen käsittelyyn, jos sitä edellytetään asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY nojalla, tai noudattaa unionin tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevia sääntöjä ja periaatteita muilla tavoin, muun muassa antamalla yrityskäyttäjille tarvittaessa asianmukaisesti anonymisoituja tietoja. Portinvartija ei saa tehdä suostumuksen saamisesta yrityskäyttäjille hankalampaa kuin omien palvelujensa osalta.	2. Jos henkilötietojen keräämiseen, käsittelyyn ja jakamiseen tarvitaan suostumus tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi, portinvartijan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta yrityskäyttäjät voivat joko saada suoraan vaaditun suostumuksen näiden tietojen käsittelyyn, jos sitä edellytetään asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY nojalla, tai noudattaa unionin tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevia sääntöjä ja periaatteita muilla tavoin, muun muassa antamalla yrityskäyttäjille tarvittaessa asianmukaisesti anonymisoituja tietoja.
3. Portinvartija ei saa heikentää 5 ja 6 artiklassa säädettyjä oikeuksia tai valintoja käyttäville yrityskäyttäjille tai loppukäyttäjille tarjottavien ydinalustapalvelujen edellytyksiä tai laatua tai tehdä näiden oikeuksien tai valintojen käyttämisestä kohtuuttoman vaikeaa.	3. Portinvartija ei saa heikentää 5 ja 6 artiklassa säädettyjä oikeuksia tai valintoja käyttäville yrityskäyttäjille tai loppukäyttäjille tarjottavien ydinalustapalvelujen edellytyksiä tai laatua tai tehdä näiden oikeuksien tai valintojen käyttämisestä kohtuuttoman vaikeaa , mukaan lukien valintojen esittäminen loppukäyttäjille epäneutraalisti tai käyttäjän itsemääräämisoikeuden, päätöksenteon tai valinnanvapauden heikentäminen jonkin käyttöliittymän tai sen osan rakenteen, suunnittelun, toiminnon tai toimintatavan kautta .

Tarkistus 153

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Portinvartijan on ilmoitettava komissiolle asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa tarkoitetusta suunnitellusta keskittymästä , jossa on osallisena toinen ydinalustapalvelujen tai muiden digitaalialalla tarjottavien palvelujen tarjoaja, riippumatta siitä, onko keskittymästä ilmoitettava unionin kilpailuviranomaiselle asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla tai toimivaltaiselle kansalliselle kilpailuviranomaiselle yrityskeskittymiä koskevien kansallisten sääntöjen nojalla.

Portinvartijan on ilmoitettava komissiolle asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa tarkoitetusta suunnitellusta keskittymästä riippumatta siitä, onko keskittymästä ilmoitettava unionin kilpailuviranomaiselle asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla tai toimivaltaiselle kansalliselle kilpailuviranomaiselle yrityskeskittymiä koskevien kansallisten sääntöjen nojalla.

Tarkistus 154

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Komissio ilmoittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tällaisista ilmoituksista.

Tarkistus 155

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos 1 kohdassa tarkoitetun keskittymän jälkeen muut ydinalustapalvelut erikseen tarkasteltuina täyttävät 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kynnysarvot, asianomaisen portinvartijan on ilmoitettava asiasta komissiolle kolmen kuukauden kuluessa keskittymän toteuttamisesta ja toimitettava komissiolle 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.	3. Jos 1 kohdassa tarkoitetun keskittymän jälkeen osoitetaan, että muut ydinalustapalvelut erikseen tarkasteltuina täyttävät 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kynnysarvot, asianomaisen portinvartijan on ilmoitettava asiasta komissiolle kolmen kuukauden kuluessa keskittymän toteuttamisesta ja toimitettava komissiolle 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Tarkistus 156

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat käyttää 1 kohdan nojalla saatuja tietoja pyytääkseen komissiota tutkimaan keskittymän asetuksen (EY) N:o 139/2004 22 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 157

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Komissio julkaisee vuosittain luettelon yritysostoista, joista portinvartijat ovat sille ilmoittaneet.

Tarkistus 158

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Portinvartijan on kuuden kuukauden kuluessa 3 artiklan mukaisesta nimeämisestään toimitettava komissiolle riippumattomasti tarkastettu kuvaus mahdollisista kuluttajien profilointitekniikoista, joita portinvartija soveltaa 3 artiklan mukaisesti määriteltyihin ydinalustapalveluihinsa tai niiden kautta. Kuvaus on saatettava ajan tasalle vähintään kerran vuodessa.

Portinvartijan on kuuden kuukauden kuluessa 3 artiklan mukaisesta nimeämisestään toimitettava komissiolle ja digitaalialan sääntelyviranomaisten korkean tason ryhmälle riippumattomasti tarkastettu kuvaus mahdollisista kuluttajien profilointitekniikoista, joita portinvartija soveltaa 3 artiklan mukaisesti määriteltyihin ydinalustapalveluihinsa tai niiden kautta. Kuvaus on saatettava ajan tasalle vähintään kerran vuodessa. Komissio kehittää Euroopan tietosuojavaltuutettua, Euroopan tietosuojaneuvostoa, kansalaisyhteiskuntaa ja asiantuntijoita kuullen tarkastuksen standardit ja prosessin.

Tarkistus 159

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Portinvartijan on julkistettava yleiskatsaus ensimmäisessä kohdassa tarkoitetusta tarkastetusta kuvauksesta ottaen huomioon tarpeen kunnioittaa liikesalaisuutta.

Tarkistus 160

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	jokin päätöksen perusteena ollut tosiseikka on muuttunut olennaisesti;

a)	jokin päätöksen perusteena ollut tosiseikka on muuttunut olennaisesti; tai

Tarkistus 161

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Komissio voi myös pyytää yhtä tai useampaa toimivaltaista kansallista viranomaista tukemaan markkinatutkimustaan.

Tarkistus 162

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio voi tehdä markkinatutkimuksen selvittääkseen, olisiko ydinalustapalvelujen tarjoaja nimettävä portinvartijaksi 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, tai määritelläkseen portinvartijan ydinalustapalvelut 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Se pyrkii saattamaan tutkimuksensa päätökseen tekemällä 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen päätöksen 12 kuukauden kuluessa markkinatutkimuksen aloittamisesta .

1. Komissio voi tehdä markkinatutkimuksen selvittääkseen, olisiko ydinalustapalvelujen tarjoaja nimettävä portinvartijaksi 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, tai määritelläkseen portinvartijan ydinalustapalvelut 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Komissio päättää tutkimuksensa tekemällä asiasta päätöksen 12 kuukauden kuluessa.

Tarkistus 163

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisen markkinatutkimuksen aikana komissio pyrkii ilmoittamaan alustavista havainnoistaan asianomaiselle ydinalustapalvelujen tarjoajalle kuuden kuukauden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Komissio selittää alustavissa havainnoissa, katsooko se alustavasti, että ydinalustapalvelujen tarjoaja olisi nimettävä portinvartijaksi 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisen markkinatutkimuksen aikana komissio ilmoittaa alustavista havainnoistaan asianomaiselle ydinalustapalvelujen tarjoajalle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta. Komissio selittää alustavissa havainnoissa, katsooko se alustavasti, että ydinalustapalvelujen tarjoaja olisi nimettävä portinvartijaksi 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Tarkistus 164

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Kun ydinalustapalvelujen tarjoaja täyttää 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt kynnysarvot mutta on esittänyt 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti riittävästi perusteltuja seikkoja, komissio pyrkii saattamaan markkinatutkimuksen päätökseen viiden kuukauden kuluessa markkinatutkimuksen aloittamisesta 1 kohdan mukaisella päätöksellä. Tässä tapauksessa komissio pyrkii ilmoittamaan 2 kohdan mukaisista alustavista havainnoistaan asianomaiselle ydinalustapalvelujen tarjoajalle kolmen kuukauden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta.

Poistetaan.

Tarkistus 165

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Kun komissio nimeää 3 artiklan 6 kohdan nojalla portinvartijaksi sellaisen ydinalustapalvelujen tarjoajan, jolla ei vielä ole vakiintunutta ja kestävää asemaa toiminnassaan, mutta on ennakoitavissa, että sillä on tällainen asema lähitulevaisuudessa, se ilmoittaa, että kyseiseen portinvartijaan sovelletaan ainoastaan 5 artiklan b alakohdassa ja 6 artiklan 1 kohdan e, f, h ja i alakohdassa säädettyjä velvoitteita nimeämispäätöksessä täsmennetyllä tavalla. Komissio ilmoittaa sovellettaviksi ainoastaan ne velvoitteet, jotka ovat asianmukaisia ja tarpeellisia sen estämiseksi, että asianomainen portinvartija saavuttaa epäreiluin keinoin vakiintuneen ja kestävän aseman toiminnassaan . Komissio tarkastelee tällaista nimeämistä uudelleen 4 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen .

Tarkistus 166

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jos markkinatutkimus osoittaa, että portinvartija on järjestelmällisesti rikkonut 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita ja vahvistanut tai laajentanut portinvartija-asemaansa 3 artiklan 1 kohdan mukaisten ominaisuuksien osalta , komissio voi 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen tehdyllä päätöksellä määrätä tällaiselle portinvartijalle käyttäytymistä koskevia tai rakenteellisia korjaustoimenpiteitä, jotka ovat oikeasuhteisia tehtyyn rikkomiseen nähden ja välttämättömiä tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi. Komissio päättää tutkimuksensa tekemällä asiasta päätöksen 12 kuukauden kuluessa markkinatutkimuksen aloittamisesta.

1. Komissio voi tehdä markkinatutkimuksen sen selvittämiseksi, onko portinvartija jättänyt järjestelmällisesti noudattamatta velvoitteitaan. Jos markkinatutkimus osoittaa, että portinvartija on järjestelmällisesti rikkonut 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita, komissio voi määrätä tälle portinvartijalle käyttäytymistä koskevia tai rakenteellisia korjaustoimenpiteitä, jotka ovat vaikuttavia ja välttämättömiä tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi. Komissiolla on tarvittaessa oikeus vaatia korjaustoimenpiteiden testausta, jotta voidaan optimoida niiden vaikuttavuus. Komissio päättää tutkimuksensa tekemällä asiasta päätöksen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 12 kuukauden kuluttua markkinatutkimuksen aloittamisesta.

Tarkistus 167

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Komissio voi 1 kohdan nojalla rajoitetuksi ajaksi rajoittaa portinvartijoiden mahdollisuutta tehdä yritysostoja tämän asetuksen kannalta merkityksellisillä aloilla edellyttäen, että tällaiset rajoitukset ovat oikeasuhteisia ja tarpeen, jotta voidaan korjata toistuvien rikkomisten aiheuttama vahinko tai välttää aiheuttamasta enempää vahinkoa sisämarkkinoiden kilpailullisuudelle ja oikeudenmukaisuudelle.

Tarkistus 168

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio voi määrätä 1 kohdan mukaisia rakenteellisia korjaustoimenpiteitä vain joko silloin, kun ei ole olemassa yhtä tehokasta keinoa käyttäytymisen korjaamiseksi, tai kun mikä tahansa yhtä tehokas toimenpide käyttäytymisen korjaamiseksi olisi asianomaiselle portinvartijalle raskaampi kuin kyseessä oleva rakenteellinen toimenpide.	Poistetaan.

Tarkistus 169

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tämän artiklan mukaisesti mahdollisesti tehtävää päätöstä varten portinvartijan katsotaan jättäneen järjestelmällisesti noudattamatta 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita, jos komissio on tehnyt markkinatutkimuksen aloittamispäätöstä edeltäneiden viiden vuoden aikana portinvartijasta vähintään kolme 25 artiklan mukaista noudattamatta jättämistä koskevaa päätöstä tai 26 artiklan mukaista sakkoja koskevaa päätöstä, jotka liittyvät sen johonkin ydinalustapalveluun.

3. Tämän artiklan mukaisesti mahdollisesti tehtävää päätöstä varten portinvartijan katsotaan jättäneen järjestelmällisesti noudattamatta 5 ja 6 artiklassa säädettyjä velvoitteita, jos komissio on tehnyt markkinatutkimuksen aloittamispäätöstä edeltäneiden kymmenen vuoden aikana portinvartijasta vähintään kaksi 25 artiklan mukaista noudattamatta jättämistä koskevaa päätöstä tai 26 artiklan mukaista sakkoja koskevaa päätöstä, jotka liittyvät sen johonkin ydinalustapalveluun.

Tarkistus 170

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Portinvartijan katsotaan vahvistaneen tai laajentaneen portinvartija-asemaansa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ominaisuuksien osalta, jos sen vaikutus sisämarkkinoihin on kasvanut entisestään, sen merkitys yrityskäyttäjien yhdyskäytävänä loppukäyttäjien tavoittamiseksi on kasvanut entisestään tai portinvartijalla on entistä vakiintuneempi ja kestävämpi asema toiminnassaan.	Poistetaan.

Tarkistus 171

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio ilmoittaa vastalauseensa asianomaiselle portinvartijalle kuuden kuukauden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Komissio selittää vastalauseissaan, katsooko se alustavasti, että 1 kohdan edellytykset täyttyvät, ja mitä korjaustoimenpiteitä se alustavasti pitää tarpeellisina ja oikeasuhteisina .	5. Komissio ilmoittaa vastalauseensa asianomaiselle portinvartijalle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään neljän kuukauden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta. Komissio selittää vastalauseissaan, katsooko se alustavasti, että 1 kohdan edellytykset täyttyvät, ja mitä korjaustoimenpiteitä se alustavasti pitää vaikuttavina ja tarpeellisina .

Tarkistus 172

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Komissio voi milloin tahansa markkinatutkimuksen aikana jatkaa sen kestoa, jos jatkaminen on objektiivisista syistä perusteltua ja oikeasuhteista. Jatkamista voidaan soveltaa määräaikaan, johon mennessä komission on esitettävä vastalauseensa, tai lopullisen päätöksen tekemiselle asetettuun määräaikaan. Tämän kohdan mukaisten jatkamisten kokonaiskesto saa olla enintään kuusi kuukautta. Komissio voi harkita 23 artiklan mukaisia sitoumuksia ja tehdä niistä päätöksessään velvoittavia.

6. Komissio voi markkinatutkimuksen aikana jatkaa sen kestoa, jos tällainen jatkaminen on objektiivisista syistä perusteltua ja oikeasuhteista. Jatkamista voidaan soveltaa määräaikaan, johon mennessä komission on esitettävä vastalauseensa, tai lopullisen päätöksen tekemiselle asetettuun määräaikaan. Tämän kohdan mukaisten jatkamisten kokonaiskesto saa olla enintään kuusi kuukautta.

Tarkistus 173

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Varmistaakseen, että portinvartija tosiasiallisesti noudattaa 5 tai 6 artiklassa säädettyjä velvoitteitaan, komissio tarkastelee säännöllisesti uudelleen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti määräämiään korjaustoimenpiteitä. Komissiolla on oikeus muuttaa näitä korjaustoimenpiteitä, jos se tutkimuksen perusteella katsoo, että ne eivät ole vaikuttavia.

Tarkistus 174

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi tehdä markkinatutkimuksen selvittääkseen, olisiko yksi tai useampi digitaalialan palvelu lisättävä ydinalustapalvelujen luetteloon, tai havaitakseen sellaisia käytäntöjä, jotka voivat rajoittaa ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta tai olla epäoikeudenmukaisia ja joihin ei tehokkaasti puututa tässä asetuksessa. Se antaa julkisen kertomuksen viimeistään 24 kuukauden kuluttua markkinatutkimuksen aloittamisesta.

Komissio voi tehdä markkinatutkimuksen selvittääkseen, olisiko yksi tai useampi digitaalialan palvelu lisättävä ydinalustapalvelujen luetteloon, tai havaitakseen sellaisia käytäntöjä, jotka voivat rajoittaa ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta tai olla epäoikeudenmukaisia ja joihin ei tehokkaasti puututa tässä asetuksessa. Se antaa julkisen kertomuksen viimeistään 18 kuukauden kuluttua markkinatutkimuksen aloittamisesta.

Tarkistus 175

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)	Komissiolla on oikeus määrätä välitoimia, jos on olemassa riski portinvartijoiden yrityskäyttäjille tai loppukäyttäjille aiheutuvasta vakavasta ja välittömästä vahingosta.

Tarkistus 176

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio voi pelkällä pyynnöllä tai päätöksellä vaatia yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot, myös tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen seurantaa, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten. Komissio voi myös pyytää pääsyä yritysten tietokantoihin ja algoritmeihin ja pyytää niitä koskevia selityksiä pelkällä pyynnöllä tai päätöksellä.

1. Komissio voi pelkällä pyynnöllä tai päätöksellä vaatia yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot, myös tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen seurantaa, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten. Komissio voi myös pyytää pääsyä yritysten tietokantoihin ja algoritmeihin sekä testauksia koskeviin tietoihin ja pyytää niitä koskevia selityksiä pelkällä pyynnöllä tai päätöksellä.

Tarkistus 177

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio voi 1 kohdan nojalla pyytää tietoja yrityksiltä ja yritysten yhteenliittymiltä myös ennen 14 artiklan mukaisen markkinatutkimuksen tai 18 artiklan mukaisen menettelyn aloittamista.	2. Komissio voi 1 kohdan nojalla pyytää tietoja yrityksiltä ja yritysten yhteenliittymiltä myös ennen 14 artiklan mukaisen markkinatutkimuksen aloittamista.

Tarkistus 178

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Kun komissio vaatii päätöksellä yrityksiä tai yritysten yhteenliittymiä antamaan tietoja, se mainitsee pyynnön tarkoituksen, täsmentää, mitä tietoja tarvitaan, ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on annettava. Kun komissio vaatii yrityksiä antamaan pääsyn niiden tietokantoihin ja algoritmeihin, se mainitsee pyynnön oikeusperustan ja tarkoituksen ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa pääsy on annettava. Se ilmoittaa myös 26 artiklassa säädetyistä seuraamuksista sekä ilmoittaa 27 artiklassa säädetyistä uhkasakoista tai määrää tällaisen uhkasakon. Se ilmoittaa lisäksi oikeudesta hakea päätökseen muutosta unionin tuomioistuimelta.

4. Kun komissio vaatii päätöksellä yrityksiä tai yritysten yhteenliittymiä antamaan tietoja, se mainitsee pyynnön tarkoituksen, täsmentää, mitä tietoja tarvitaan, ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on annettava. Kun komissio vaatii yrityksiä antamaan pääsyn niiden tietokantoihin ja algoritmeihin, se mainitsee pyynnön tarkoituksen , täsmentää, mitä tietoja tarvitaan, ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa pääsy on annettava. Se ilmoittaa myös 26 artiklassa säädetyistä seuraamuksista sekä ilmoittaa 27 artiklassa säädetyistä uhkasakoista tai määrää tällaisen uhkasakon. Se ilmoittaa lisäksi oikeudesta hakea päätökseen muutosta unionin tuomioistuimelta.

Tarkistus 179

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio voi kuulla kaikkia luonnollisia tai oikeushenkilöitä, jotka suostuvat kuultaviksi tutkinnan kohteeseen liittyvien tietojen keräämistä varten, myös liittyen tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen seurantaan, täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvontaan.	Komissio ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat 31 c artiklan mukaisesti kuulla kaikkia luonnollisia tai oikeushenkilöitä, jotka suostuvat kuultaviksi tutkinnan kohteeseen liittyvien tietojen keräämistä varten, myös liittyen tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen seurantaan, täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvontaan.

Tarkistus 180

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Tarkastuksia voidaan tehdä paikan päällä myös komission 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimeämien tarkastajien tai asiantuntijoiden avustuksella.	2. Tarkastuksia voidaan tehdä paikan päällä myös komission 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimeämien vuorottelevien tarkastajien tai asiantuntijoiden avustuksella.

Tarkistus 181

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kiireellisissä tapauksissa, joissa portinvartijoiden yrityskäyttäjille tai loppukäyttäjille on vaarana aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, komissio voi 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen tehdyllä päätöksellä määrätä portinvartijaa koskevia välitoimia, jos ensi näkemällä on todettavissa, että kyse on 5 tai 6 artiklan rikkomisesta.

1. Kiireellisissä tapauksissa, joissa portinvartijoiden yrityskäyttäjille tai loppukäyttäjille on vaarana aiheutua vakavaa ja välitöntä vahinkoa, komissio voi 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen tehdyllä päätöksellä määrätä portinvartijaa koskevia välitoimia, jos ensi näkemällä on todettavissa, että kyse on 5 tai 6 artiklan rikkomisesta.

Tarkistus 182

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä olevan 1 kohdan mukainen päätös voidaan tehdä ainoastaan osana menettelyä, joka on aloitettu 25 artiklan 1 kohdan mukaisen noudattamatta jättämistä koskevan päätöksen tekemiseksi. Päätös annetaan määräajaksi ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa sikäli kuin se on tarpeen ja asianmukaista.	2. Edellä olevan 1 kohdan mukainen päätös tehdään ainoastaan osana menettelyä, joka on aloitettu 25 artiklan 1 kohdan mukaisen noudattamatta jättämistä koskevan päätöksen tekemiseksi. Päätös annetaan määräajaksi ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa sikäli kuin se on tarpeen ja asianmukaista.

Tarkistus 183

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Kiireellisissä tapauksissa, joissa portinvartijoiden yrityskäyttäjille tai loppukäyttäjille on vaarana aiheutua vakavaa ja välitöntä vahinkoa, joka johtuu yhden tai useamman portinvartijan täytäntöönpanemista uusista käytännöistä, jotka voisivat heikentää ydinalustapalvelujen kilpailullisuutta tai olla epäoikeudenmukaisia 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun mukaisesti, komissio voi määrätä kyseisiä portinvartijoita koskevia välitoimia, jotta estetään tällaisen riskin toteutuminen.

Tarkistus 184

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Tämän artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu päätös tehdään ainoastaan 17 artiklan mukaisen markkinatutkimuksen yhteydessä ja kuuden kuukauden kuluessa tällaisen tutkimuksen aloittamisesta. Välitoimia sovelletaan määrätyn ajan, ja ne joka tapauksessa uusitaan tai perutaan 17 artiklan mukaiseen markkinatutkimukseen perustuvan lopullisen päätöksen huomioon ottamiseksi.

Tarkistus 185

Ehdotus asetukseksi

23 artikla

Komission teksti

Tarkistus

23 artikla

Poistetaan.

Sitoumukset

1. Jos 16 tai 25 artiklan mukaisen menettelyn aikana asianomainen portinvartija esittää kyseessä olevia ydinalustapalveluja koskevia sitoumuksia 5 ja 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi, komissio voi 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen tehdyllä päätöksellä määrätä kyseisten sitoumusten noudattamisen portinvartijaa velvoittavaksi ja todeta, ettei jatkotoimille ole perusteita.

2. Komissio voi pyynnöstä tai omasta aloitteestaan aloittaa kyseessä olevan menettelyn uudelleen päätöksellä, jos

a)	jokin päätöksen perusteena ollut tosiseikka on muuttunut olennaisesti;

b)	asianomainen portinvartija rikkoo sitoumuksiaan;

c)	päätös on perustunut osapuolten toimittamiin puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin.

3. Jos komissio katsoo, että asianomaisen portinvartijan esittämillä sitoumuksilla ei voida varmistaa 5 ja 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden tosiasiallista noudattamista, sen on selitettävä syyt siihen, miksi näistä sitoumuksista ei tehdä velvoittavia kyseessä olevan menettelyn päätteeksi tehtävässä päätöksessä.

Tarkistus 186

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio voi toteuttaa tarvittavat toimet valvoakseen 5 ja 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden sekä 7, 16, 22 ja 23 artiklan nojalla tehtyjen päätösten tosiasiallista täytäntöönpanoa ja noudattamista.	1. Komissio toteuttaa tarvittavat toimet valvoakseen 5 ja 6 artiklassa säädettyjen velvoitteiden sekä 7, 16, 22 ja 23 artiklan nojalla tehtyjen päätösten tosiasiallista täytäntöönpanoa ja noudattamista.

Tarkistus 187

Ehdotus asetukseksi

24 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

24 a artikla

Valitusmekanismi

1. Ydinalustapalvelujen yrityskäyttäjät, kilpailijat ja loppukäyttäjät sekä niiden edustajat tai muu henkilö, jolla on asiassa oikeutettu etu, voivat tehdä valituksen toimivaltaisille kansallisille viranomaisille mistä tahansa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista portinvartijoiden käytännöistä tai käyttäytymisestä, mukaan lukien noudattamatta jättäminen.

Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on arvioitava tällaiset valitukset ja ilmoitettava niistä komissiolle.

Komissio tutkii, onko perusteltuja syitä aloittaa 18 artiklan mukainen menettely tai 14 artiklan mukainen markkinatutkimus.

2. Valituksiin ja tämän asetuksen rikkomisesta ilmoittamiseen ja tällaisesta rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojeluun sovelletaan direktiiviä (EU) 2019/1937.

Tarkistus 188

Ehdotus asetukseksi

24 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

24 b artikla

Säännösten noudattamisen valvontatoiminto

1. Portinvartijoiden on perustettava valvontatoiminto, joka on riippumaton portinvartijan operatiivisista toiminnoista, ja nimitettävä yksi tai useampi säännösten noudattamisen valvoja, mukaan lukien valvontatoiminnon johtaja.

2. Portinvartijan on varmistettava, että 1 kohdan mukaisella valvontatoiminnolla on riittävät valtuudet, asema ja resurssit sekä pääsy portinvartijan ylimpään hallintoelimeen, jotta se voi valvoa, että portinvartija noudattaa tätä asetusta.

3. Portinvartijan on varmistettava, että 1 kohdan mukaisesti nimitetyillä säännösten noudattamisen valvojilla on 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseen tarvittava pätevyys, tietämys, kokemus ja kyvyt.

Portinvartijan on myös varmistettava, että 1 kohdan mukaisesti nimitetty valvontatoiminnon johtaja on ylempi johtohenkilö, jolla on nimenomainen vastuu valvontatoiminnosta ja joka on riippumaton portinvartijan operatiivisista toiminnoista ja ylimmästä hallintoelimestä.

4. Valvontatoiminnon johtaja raportoi suoraan portinvartijan ylimmälle hallintoelimelle, ja hänellä on valtuudet tuoda esiin huolenaiheita ja varoittaa kyseistä elintä, jos ilmenee tämän asetuksen noudattamatta jättämistä koskevia riskejä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta ylimmän hallintoelimen valvonta- ja johtotehtäviin.

Valvontatoiminnon johtajaa ei saa siirtää tehtävästään ilman portinvartijan ylimmän hallintoelimen ennakkohyväksyntää.

5. Portinvartijan 1 kohdan mukaisesti nimittämien säännösten noudattamisen valvojien on valvottava, että portinvartija noudattaa tämän asetuksen velvoitteita, ja heillä on vähintään seuraavat tehtävät:

a)	organisoida, seurata ja valvoa portinvartijoiden toimenpiteitä ja toimintoja, joilla pyritään varmistamaan tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen;

b)	tiedottaa portinvartijan johdolle ja työntekijöille tämän asetuksen mukaisista velvoitteista ja antaa niitä koskevaa neuvontaa;

c)	tarvittaessa seurata 23 artiklan mukaisesti velvoittaviksi tehtyjen sitoumusten noudattamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission mahdollisuutta nimittää riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)	tehdä yhteistyötä komission kanssa tämän asetuksen soveltamiseksi.

6. Portinvartijoiden on ilmoitettava valvontatoiminnon johtajan nimi ja yhteystiedot komissiolle.

7. Portinvartijan ylin hallintoelin määrittelee sellaisten portinvartijan hallintojärjestelyjen täytäntöönpanon, joilla varmistetaan valvontatoiminnon riippumattomuus, mukaan lukien tehtävien erottelu portinvartijan organisaatiossa ja eturistiriitojen ehkäiseminen, sekä valvoo tällaisten hallintojärjestelyjen täytäntöönpanoa ja vastaa siitä.

Tarkistus 189

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	sitoumukset, joita on tehty oikeudellisesti sitovia 23 artiklan nojalla.

Poistetaan.

Tarkistus 190

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Komissio tekee päätöksensä 12 kuukauden kuluessa 18 artiklan mukaisen menettelyn aloittamisesta.

Tarkistus 191

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Ennen kuin komissio tekee 1 kohdan mukaisen päätöksen, se ilmoittaa alustavat havaintonsa asianomaiselle portinvartijalle. Alustavissa havainnoissa komissio selittää toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa tai jotka portinvartijan olisi sen mielestä toteutettava, jotta alustavissa havainnoissa esiin tuotuihin seikkoihin voidaan puuttua tehokkaasti.	2. Ennen kuin komissio tekee 1 kohdan mukaisen päätöksen, se ilmoittaa alustavat havaintonsa asianomaiselle portinvartijalle. Näissä alustavissa havainnoissa komissio selittää toimenpiteet, jotka se harkitsee toteuttavansa tai jotka portinvartijan olisi sen mielestä toteutettava, jotta alustavissa havainnoissa esiin tuotuihin seikkoihin voidaan puuttua tehokkaasti.

Tarkistus 192

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Portinvartijan on toimitettava komissiolle kuvaus toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut varmistaakseen 1 kohdan nojalla tehdyn päätöksen noudattamisen.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 193

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio voi 25 artiklan mukaisessa päätöksessä määrätä portinvartijalle sakon, joka on enintään 10 prosenttia sen edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdosta, jos se toteaa, että portinvartija on tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättänyt noudattamatta	1. Komissio voi 25 artiklan mukaisessa päätöksessä määrätä portinvartijalle sakon, joka on vähintään neljä prosenttia ja enintään 20 prosenttia sen edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta, jos se toteaa, että portinvartija on tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättänyt noudattamatta

Tarkistus 194

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)	velvoitetta toimittaa 12 artiklan nojalla vaaditut tiedot;

Tarkistus 195

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b)	velvoitetta toimittaa 13 artiklan nojalla vaaditut tiedot tai velvoitetta olla antamatta virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja;

Tarkistus 196

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	sitoumusta, josta on tehty velvoittava 23 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä.

Poistetaan.

Tarkistus 197

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	eivät toimita 12 artiklan nojalla vaadittuja tietoja tai antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja;

Poistetaan.

Tarkistus 198

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	eivät toimita 13 artiklan nojalla vaadittua kuvausta;

Poistetaan.

Tarkistus 199

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jos yritykset ovat täyttäneet velvoitteen, jonka tehosteeksi uhkasakko määrättiin, komissio voi 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen tehdyllä päätöksellä asettaa uhkasakon lopullisen määrän pienemmäksi kuin se olisi alkuperäisen päätöksen perusteella .	2. Jos yritykset ovat täyttäneet velvoitteen, jonka tehosteeksi uhkasakko määrättiin, komissio voi 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen tehdyllä päätöksellä asettaa uhkasakon lopullisen määrän.

Tarkistus 200

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Tämän asetuksen 26 ja 27 artiklaan perustuvia komission valtuuksia koskee kolmen vuoden vanhentumisaika.	1. Tämän asetuksen 26 ja 27 artiklaan perustuvia komission valtuuksia koskee viiden vuoden vanhentumisaika.

Tarkistus 201

Ehdotus asetukseksi

30 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Ennen kuin komissio tekee päätöksen 7 artiklan, 8 artiklan 1 kohdan, 9 artiklan 1 kohdan, 15, 16, 22, 23, 25 ja 26 artiklan sekä 27 artiklan 2 kohdan nojalla, se antaa portinvartijalle taikka yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle tilaisuuden tulla kuulluksi seuraavista aiheista:	1. Ennen kuin komissio tekee päätöksen 7 artiklan, 8 artiklan 1 kohdan, 9 artiklan 1 kohdan, 15, 16, 22, 23, 25 ja 26 artiklan sekä 27 artiklan 2 kohdan nojalla, se antaa portinvartijalle taikka yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle , mukaan lukien kolmansille osapuolille, joilla on asiassa oikeutettu etu, tilaisuuden tulla kuulluksi seuraavista aiheista:

Tarkistus 202

Ehdotus asetukseksi

30 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Asianomaiset portinvartijat, yritykset ja yritysten yhteenliittymät voivat esittää huomautuksensa komission alustavista havainnoista määräajassa, jonka komissio vahvistaa alustavissa havainnoissaan ja jonka on oltava vähintään 14 päivää.	2. Asianomaiset portinvartijat, yritykset ja yritysten yhteenliittymät , mukaan lukien kolmannet osapuolet, joilla on asiassa oikeutettu etu, voivat esittää huomautuksensa komission alustavista havainnoista määräajassa, jonka komissio vahvistaa alustavissa havainnoissaan ja jonka on oltava vähintään 14 päivää.

Tarkistus 203

Ehdotus asetukseksi

30 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Komissio perustaa päätöksensä yksinomaan väitteille, joista asianomaiset portinvartijat, yritykset ja yritysten yhteenliittymät ovat voineet esittää huomautuksensa.	3. Komissio perustaa päätöksensä yksinomaan väitteille, joista asianomaiset portinvartijat, yritykset, yritysten yhteenliittymät ja kolmannet osapuolet, joilla on asiassa oikeutettu etu, ovat voineet esittää huomautuksensa.

Tarkistus 233

Ehdotus asetukseksi

30 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	30 a artikla
	Vastuuvelvollisuus
	1. Komissio antaa digitaalitalouden tilaa koskevan vuosikertomuksen. Tässä kertomuksessa on analysoitava portinvartijoiden markkina-asemaa, vaikutusvaltaa ja liiketoimintamalleja sisämarkkinoilla. Kertomukseen on sisällyttävä yhteenveto komission toimista, erityisesti tämän asetuksen II ja IV luvun mukaisesti toteutetuista valvontatoimenpiteistä, sekä arvio siitä, ovatko kilpailusäännöt, tämän asetuksen (ja asetuksen XX/2021 [digipalvelusäädös]) säännökset ja nykyiset täytäntöönpanotasot riittäviä kilpailunvastaiseen toimintaan puuttumiseksi ja digitaalisten markkinoiden kilpailullisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Tähän vuosikertomukseen on sisällyttävä myös 13 artiklassa tarkoitettujen tarkastuskertomusten arviointi ja sosiaalisten vaikutusten arviointi, jossa arvioidaan uusia digitaalisia tuotteita ja palveluja ja niiden mahdollisia vaikutuksia mielenterveyteen, käyttäjien käyttäytymiseen, disinformaatioon, polarisaatioon ja demokratiaan. Tätä toimeksiantoa toteuttaessaan komissio koordinoi valvonta- ja seurantatoimiaan digipalvelusäädöksen mukaisten toimien kanssa parhaan mahdollisen synergian saavuttamiseksi.
	2. Euroopan parlamentti voi asiasta vastaavien valiokuntiensa kautta antaa vuosittain lausunnon komission kertomuksesta, mukaan lukien ehdotuksia uusia palveluja ja uusia käytäntöjä koskevien markkinatutkimusten tekemisestä 17 artiklan mukaisesti.
	3. Komissio vastaa kirjallisesti Euroopan parlamentin antamaan lausuntoon ja vastaa kaikkiin siinä esitettyihin 17 artiklaa koskeviin toimintapyyntöihin esittäen myös perustelut suunnitellulle toimien toteuttamatta jättämiselle sekä kaikkiin Euroopan parlamentin tai neuvoston sille osoittamiin kysymyksiin viiden viikon kuluessa lausunnon vastaanottamisesta.
	4. Komissio osallistuu Euroopan parlamentin pyynnöstä Euroopan parlamentissa järjestettävään kuulemistilaisuuteen. Kuulemistilaisuus järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Asiasta vastaava komission jäsen antaa lausuman Euroopan parlamentille ja vastaa sen jäsenten esittämiin kysymyksiin aina pyydettäessä. Lisäksi on varmistettava Euroopan parlamentin ja komission välinen jatkuva korkean tason vuoropuhelu, jonka yhteydessä käydään keskusteluja vähintään neljä kertaa vuodessa.

Tarkistus 204

Ehdotus asetukseksi

31 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Edellä olevan 3, 12 , 13, 19, 20 ja 21 artiklan mukaisesti kerättyjä tietoja saa käyttää ainoastaan tämän asetuksen soveltamiseksi.	1. Edellä olevan 3, 19, 20 , 21 ja 31 d artiklan mukaisesti kerättyjä tietoja saa käyttää ainoastaan tämän asetuksen soveltamiseksi.

Tarkistus 205

Ehdotus asetukseksi

31 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Edellä olevan 12 artiklan mukaisesti kerättyjä tietoja saa käyttää ainoastaan tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamiseksi.

Tarkistus 206

Ehdotus asetukseksi

31 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Edellä olevan 13 artiklan mukaisesti kerättyjä tietoja saa käyttää ainoastaan tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2016/679 soveltamiseksi.

Tarkistus 207

Ehdotus asetukseksi

31 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Rajoittamatta 32 ja 33 artiklan mukaista käyttötarkoitusta varten annettujen tietojen vaihtoa ja käyttöä, komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset sekä niiden virkamiehet, toimihenkilöt ja muut kyseisten viranomaisten valvonnassa työskentelevät henkilöt sekä kaikki luonnolliset ja oikeushenkilöt, mukaan lukien 24 artiklan 2 kohdan nojalla nimetyt tarkastajat ja asiantuntijat, eivät saa ilmaista tietoja, jotka ne ovat saaneet tai joita ne ovat vaihtaneet tätä asetusta sovellettaessa ja jotka luonteensa perusteella ovat salassa pidettäviä. Tätä velvoitetta sovelletaan myös kaikkiin jäsenvaltioiden edustajiin ja asiantuntijoihin, jotka osallistuvat digitaalisten markkinoiden neuvoa-antavan komitean toimintaan 32 artiklan mukaisesti.

2. Rajoittamatta 12, 13, 31 d, 32 ja 33 artiklan mukaista käyttötarkoitusta varten annettujen tietojen vaihtoa ja käyttöä, komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset sekä niiden virkamiehet, toimihenkilöt ja muut kyseisten viranomaisten valvonnassa työskentelevät henkilöt sekä kaikki luonnolliset ja oikeushenkilöt, mukaan lukien 24 artiklan 2 kohdan nojalla nimetyt tarkastajat ja asiantuntijat, eivät saa ilmaista tietoja, jotka ne ovat saaneet tai joita ne ovat vaihtaneet tätä asetusta sovellettaessa ja jotka luonteensa perusteella ovat salassa pidettäviä. Tätä velvoitetta sovelletaan myös kaikkiin jäsenvaltioiden edustajiin ja asiantuntijoihin, jotka osallistuvat digitaalisten markkinoiden neuvoa-antavan komitean toimintaan 32 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 208

Ehdotus asetukseksi

31 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

31 a artikla

Euroopan digitaalialan sääntelyviranomaisten korkean tason ryhmä

1. Komissio perustaa Euroopan digitaalialan sääntelyviranomaisten korkean tason ryhmän, jäljempänä ”ryhmä”, eli asiantuntijaryhmän, joka koostuu komission edustajasta, asiaankuuluvien unionin elinten edustajasta, kansallisten kilpailuviranomaisten edustajista sekä muiden kansallisten tiettyjen erikoisalojen, mukaan lukien tietosuoja, sähköinen viestintä ja kuluttajansuoja, toimivaltaisten viranomaisten edustajista.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa asianomaisia kansallisia toimivaltaisia viranomaisia edustavat ryhmässä niiden kunkin johtajat. Ryhmän toiminnan helpottamiseksi komissio huolehtii ryhmän sihteeristön tehtävistä.

3. Ryhmän työ voidaan järjestää asiantuntijatyöryhmiin, jotka muodostavat sääntelyviranomaisten välisiä asiantuntijaryhmiä, jotka tarjoavat komissiolle korkeatasoista asiantuntemusta.

Tarkistus 209

Ehdotus asetukseksi

31 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

31 b artikla

Euroopan digitaalialan sääntelyviranomaisten korkean tason ryhmän tehtävät

1. Ryhmä avustaa komissiota tämän asetuksen johdonmukaisen soveltamisen varmistamisessa ja sen noudattamisen seurannassa antamalla neuvontaa, asiantuntija-apua ja suosituksia. Tätä varten ryhmällä on seuraavat tehtävät:

tarkastella komission ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön ja koordinointiin niiden täytäntöönpanotoimissa liittyviä asioita edistämällä niiden työn ja päätöksenteon periaatteita ja käytäntöjä koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sääntelyä koskevan johdonmukaisen lähestymistavan kehittämiseksi;

b)	antaa komissiolle suosituksia 14, 15, 16 ja 17 artiklan mukaisten markkinatutkimusten toteuttamisen tarpeellisuudesta;

c)	antaa komissiolle suosituksia 5 ja 6 artiklan mukaisten velvoitteiden päivittämisen tarpeellisuudesta;

d)	antaa komissiolle neuvontaa ja asiantuntija-apua lainsäädäntöehdotusten ja toimintapoliittisten aloitteiden valmistelussa, myös 38 artiklan nojalla;

e)	antaa komissiolle neuvontaa ja asiantuntija-apua delegoitujen säädösten valmistelussa;

f)	antaa tarvittaessa neuvontaa ja asiantuntija-apua täytäntöönpanosäädösten varhaisessa valmistelussa ennen niiden toimittamista asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaiselle komitealle; ja

g)	antaa komission pyynnöstä teknistä neuvontaa ja asiantuntija-apua ennen 7 artiklan mukaisen täsmentämispäätöksen tekemistä.

2. Ryhmä raportoi toiminnastaan Euroopan parlamentille vuosittain ja antaa suosituksia ja toimintapoliittisia ehdotuksia tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja muista asioista, jotka edistävät digitaalisten sisämarkkinoiden sääntelyä koskevan johdonmukaisen lähestymistavan kehittämistä.

3. Ryhmä vahvistaa työjärjestyksensä komission päätöksellä C(2016)3301 vahvistettujen komission asiantuntijaryhmiä koskevien sääntöjen mukaisesti.

4. Ryhmän tapaamiset sidosryhmien ja portinvartijoiden kanssa rekisteröidään, ja ne julkistetaan kuukausittain unionin avoimuusrekisterin mukaisesti.

Tarkistus 210

Ehdotus asetukseksi

31 c artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

31 c artikla

Kansallisten kilpailuviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten rooli

1. Kansallisten kilpailuviranomaisten sekä muiden jäsenvaltioiden nimeämien toimivaltaisten viranomaisten on tuettava komissiota tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen valvonnassa ja täytäntöönpanossa ja raportoitava säännöllisesti komissiolle tämän asetuksen noudattamisesta.

2. Kansalliset kilpailuviranomaiset sekä muut toimivaltaiset viranomaiset voivat komission koordinoimina tukea 7 artiklan 2 kohdan sekä 15, 16, 17, 19, 20 ja 21 artiklan nojalla toteutettavaa markkinatutkimusta tai niiden nojalla toteutettavia menettelyjä keräämällä tietoja ja tarjoamalla asiantuntemusta.

3. Kansalliset kilpailuviranomaiset sekä muut toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa vastaan valituksia 24 a artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Tarkistus 211

Ehdotus asetukseksi

31 d artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	31 d artikla
	Yhteistyö ja koordinointi jäsenvaltioiden kanssa
	1. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä ja koordinoivat täytäntöönpanotoimiaan varmistaakseen tämän asetuksen johdonmukaisen, tehokkaan ja täydentävän täytäntöönpanon.
	2. Jos kansallinen viranomainen aikoo käynnistää 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen lainsäädäntöön perustuvan portinvartijoita koskevan tutkinnan, sen on ilmoitettava komissiolle kirjallisesti ensimmäisestä virallisesta tutkintatoimenpiteestä ennen tällaisen toimenpiteen aloittamista tai välittömästi aloittamisen jälkeen. Nämä tiedot voidaan asettaa myös muiden jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten ja niiden muiden toimivaltaisten viranomaisten saataville.
	3. Jos kansallinen viranomainen aikoo asettaa portinvartijoille velvoitteita 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kansallisen lainsäädännön perusteella, sen on ilmoitettava toimenpide-ehdotuksesta perusteluineen komissiolle viimeistään 60 päivää ennen sen hyväksymistä. Nämä tiedot voidaan asettaa myös muiden jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten ja niiden muiden toimivaltaisten viranomaisten saataville. Jos komissio ilmoittaa kyseisten 60 päivän kuluessa asianomaiselle kansalliselle viranomaiselle, että toimenpide-ehdotus on ristiriidassa tämän asetuksen tai komission tämän asetuksen nojalla tekemän tai komission aloittamissa menettelyissä suunnitellun päätöksen kanssa, kyseinen kansallinen viranomainen ei saa hyväksyä toimenpidettä.
	4. Komissiolla ja kansallisilla kilpailuviranomaisilla sekä muilla jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla, jotka vastaavat 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen täytäntöönpanosta, on valtuudet toimittaa toisilleen mitä tahansa tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja, mukaan lukien luottamukselliset tiedot.
	5. Kansalliset kilpailuviranomaiset sekä muut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen täytäntöönpanosta, voivat kuulla komissiota mistä tahansa tämän asetuksen soveltamiseen liittyvästä seikasta.

Tarkistus 212

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Kokouksiin, joissa keskustellaan erityiskysymyksistä, jäsenvaltiot voivat nimittää yhden lisäedustajan viranomaisesta, jolla on kyseisten asioiden edellyttämää asiantuntemusta. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta siihen, että komitean jäsenillä on oikeus käyttää muiden jäsenvaltioiden asiantuntijoiden apua.

Tarkistus 213

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Digitaalisten markkinoiden neuvoa-antavan komitean ja komission tapaamiset portinvartijoiden edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa rekisteröidään, ja ne julkistetaan kuukausittain unionin avoimuusrekisterin mukaisesti.

Tarkistus 214

Ehdotus asetukseksi

33 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jos vähintään kolme jäsenvaltiota pyytää komissiota aloittamaan 15 artiklan mukaisen tutkimuksen , koska ne katsovat, että on perusteltua syytä epäillä, että ydinalustapalvelujen tarjoaja olisi nimettävä portinvartijaksi, komissio selvittää neljän kuukauden kuluessa, onko perusteltua syytä aloittaa tällainen tutkimus.

1. Vähintään kaksi kansallista kilpailuviranomaista tai muuta toimivaltaista kansallista viranomaista voi pyytää komissiota aloittamaan 15 , 16 , 17 tai 25 artiklan mukaisen tutkimuksen. Toimivaltais(t)en viranomais(t)en on esitettävä näyttöä pyyntönsä tueksi. Komissio selvittää neljän kuukauden kuluessa, onko perusteltua syytä aloittaa tällainen tutkimus. Jos komissio katsoo, että menettelyjen aloittamiselle ei ole riittäviä perusteita, se voi evätä pyynnön ja ilmoittaa perustelunsa asianomaiselle yhdelle tai useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle. Komissio julkistaa arviointinsa tulokset.

Tarkistus 215

Ehdotus asetukseksi

33 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on esitettävä näyttöä pyyntönsä tueksi.	Poistetaan.

Tarkistus 216

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus

Tarkistus 217

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio voi antaa 3, 6, 12, 13, 15, 16, 17, 20, 22, 23, 25 ja 30 artiklaa koskevia täytäntöönpanosäädöksiä seuraavista aiheista:	1. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä seuraavien seikkojen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä:

Tarkistus 218

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)	5 artiklan a alakohdan mukaisten valinnanmahdollisuuden ja suostumuksen antamisen tapojen muoto, sisältö ja muut yksityiskohdat;

Tarkistus 219

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b)	5 artiklan g alakohdan mukaisten hintaa ja korvausta koskevien ilmoitusten muoto, sisältö ja muut yksityiskohdat;

Tarkistus 220

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g a)	31 d artiklassa tarkoitettua komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia koskevat käytännön järjestelyt.

Tarkistus 221

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. 1 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia koskevat käytännön järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komission on ennen 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymistä julkaistava niitä koskeva ehdotus ja pyydettävä kaikkia asianosaisia esittämään huomautuksensa määräajassa, jonka komissio vahvistaa ja jonka on oltava vähintään yksi kuukausi.

2. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komission on ennen 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymistä julkaistava niitä koskeva ehdotus ja pyydettävä kaikkia asianosaisia esittämään huomautuksensa määräajassa, jonka komissio vahvistaa ja jonka on oltava vähintään yksi kuukausi.

Tarkistus 222

Ehdotus asetukseksi

36 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

36 a artikla

Ohjeet

Jotta portinvartijoiden on helpompi noudattaa 5, 6, 12 ja 13 artiklassa säädettyjä velvoitteita ja jotta niiden noudattamisen valvonta on helpompaa, komissio voi antaa kyseisissä artikloissa säädettyihin velvoitteisiin liittyviä ohjeita, jos komissio katsoo sen aiheelliseksi. Komissio voi aiheellisissa tapauksissa ja tarpeen mukaan valtuuttaa standardointielimet helpottamaan velvoitteiden täytäntöönpanoa laatimalla asianmukaisia standardeja.

Tarkistus 223

Ehdotus asetukseksi

37 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

2. Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 6 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Tarkistus 224

Ehdotus asetukseksi

37 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 6 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus 225

Ehdotus asetukseksi

37 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	37 a artikla Direktiivin (EU) 2019/1937 muuttaminen Lisätään direktiivin (EU) 2019/1937 liitteessä olevaan XX osaan alakohta seuraavasti: ”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/…, annettu … päivänä …kuuta … XX (EU) 2021/XXX ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta (EUVL L …, …).”

Tarkistus 226

Ehdotus asetukseksi

37 b artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	37 b artikla Kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista annetun direktiivin (EU) 2020/1828 muuttaminen Lisätään liitteeseen I seuraava: ”X) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla (digimarkkinasäädös)”

Tarkistus 227

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tätä asetusta sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.	Tätä asetusta sovelletaan kahden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.

Tarkistus 228

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

”Yleistä”

Tämän liitteen tarkoituksena on täsmentää menetelmää, jolla tunnistetaan ja lasketaan ”loppukäyttäjät” ja ”yrityskäyttäjät” kunkin 2 artiklan 2 alakohdassa määritellyn ydinalustapalvelun osalta 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseksi. Sen avulla yritys voi arvioida, täyttävätkö sen ydinalustapalvelut 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt määrälliset kynnysarvot ja onko sen näin ollen katsottava täyttävän 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimuksen. Näin ollen sillä on merkitystä myös 3 artiklan 6 kohdan mukaisessa laajemmassa arvioinnissa. Yrityksen vastuulla on päästä parhaaseen mahdolliseen arvioon tässä liitteessä esitettyjen yhteisten periaatteiden ja erityisten menetelmien mukaisesti. Mikään tässä liitteessä ei estä komissiota vaatimasta ydinalustapalveluja tarjoavaa yritystä toimittamaan kaikki tiedot, joita tarvitaan ”loppukäyttäjien” ja ”yrityskäyttäjien” tunnistamiseksi ja laskemiseksi. Näin toimiessaan komissiota sitovat tämän asetuksen asiaa koskevissa säännöksissä vahvistetut määräajat. Mikään tässä liitteessä ei saisi muodostaa oikeusperustaa käyttäjien seurannalle. Tähän liitteeseen sisältyvä menetelmä ei myöskään rajoita asetuksen mukaisten velvoitteiden soveltamista, erityisesti 3 artiklan 3 ja 6 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvoitteiden soveltamista. Erityisesti 11 artiklan 1 kohdan vaadittu noudattaminen tarkoittaa myös loppukäyttäjien ja yrityskäyttäjien tunnistamista ja laskemista joko tarkan mittauksen tai parhaan käytettävissä olevan arvion perusteella niiden todellisten tunnistamis- ja laskentavalmiuksien mukaisesti, jotka ydinalustapalveluja tarjoavalla yrityksellä on kyseisenä ajankohtana. Näiden mittausten tai parhaan käytettävissä olevan arvion on oltava yhdenmukaisia 13 artiklan mukaisesti ilmoitettujen mittausten kanssa ja sisällettävä ne.

2.	Asetuksen 2 artiklan 16 ja 17 alakohdassa esitetään ”loppukäyttäjän” ja ”yrityskäyttäjän” määritelmät, jotka ovat yhteisiä kaikille ydinalustapalveluille.

”Loppukäyttäjien” ja ”yrityskäyttäjien” tunnistamiseksi ja niiden määrän laskemiseksi tässä liitteessä viitataan ”yksittäisten käyttäjien” käsitteeseen. ”Yksittäisten käyttäjien” käsite kattaa ”loppukäyttäjät” ja ”yrityskäyttäjät”, jotka lasketaan asianomaisen ydinalustapalvelun osalta vain kerran tietyn ajanjakson aikana (kuukausi ”loppukäyttäjien” tapauksessa ja vuosi ”yrityskäyttäjien” tapauksessa), riippumatta siitä, kuinka monta kertaa he ovat olleet asianomaisessa ydinalustapalvelussa kyseisen ajanjakson aikana. Tämä ei vaikuta siihen, että sama luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi samanaikaisesti olla loppukäyttäjä tai yrityskäyttäjä eri ydinalustapalvelujen osalta.

b)	”Loppukäyttäjät”

4.	”Yksittäisten käyttäjien” määrä ”loppukäyttäjien” osalta: yksittäiset käyttäjät tunnistetaan tarkimman mittaustavan mukaan, jonka ydinalustapalveluja tarjoava yritys on ilmoittanut, ottaen huomioon erityisesti seuraavaa:

Ydinalustapalvelujen käyttöä koskevien tietojen keräämisen kirjautumista edellyttävistä ympäristöistä voitaisiin katsoa aiheuttavan ensi näkemältä pienimmän päällekkäisyyden riskin, joka liittyy esimerkiksi käyttäjien käyttäytymiseen eri laitteissa tai alustoilla. Näin ollen yrityksen on kunkin ydinalustapalvelun osalta toimitettava anonymisoituja yhdistelmätietoja yksittäisten käyttäjien lukumäärästä kirjautumisympäristöjen perusteella, jos tällaisia tietoja on olemassa.

Kun kyseessä ovat ydinalustapalvelut, joihin loppukäyttäjät pääsevät (myös) kirjautumista edellyttävien ympäristöjen ulkopuolella, yrityksen on lisäksi toimitettava anonymisoituja yhdistelmätietoja kunkin ydinalustapalvelun yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärästä sellaisen vaihtoehtoisen mittaustavan mukaisesti, joka kattaa myös loppukäyttäjät kirjautumista edellyttävien ympäristöjen ulkopuolella, kuten internetprotokollaosoitteet, evästetunnisteet tai muut tunnisteet, kuten radiotaajuuden tunnisteet, edellyttäen, että kyseiset osoitteet tai tunnisteet ovat (objektiivisesti) tarpeen ydinalustapalvelujen toimittamiseksi.

Asetuksen 3 artiklan 2 kohta edellyttää lisäksi, että kuukausittaisten loppukäyttäjien määrä perustuu loppukäyttäjien keskimääräiseen kuukausittaiseen määrään vähintään kuuden kuukauden ajanjaksolla viimeksi kuluneella tilikaudella. Ydinalustapalvelu(j)a tarjoava yritys voi jättää huomioimatta poikkeavat luvut tiettynä vuonna. Poikkeavat luvut tarkoittavat normaaleista määristä poikkeavia lukuja, kuten myyntihuiput, jotka tapahtuvat yksittäisen kuukauden aikana tiettynä vuonna, mutta niihin ei sisälly vuotuinen tavanomainen ja ennakoitavissa oleva myynti.

c)	”Yrityskäyttäjät”

”Yksittäisten käyttäjien” lukumäärä ”yrityskäyttäjien” osalta: yksittäiset käyttäjät määritetään tarvittaessa tilien tasolla kunkin sellaisen erillisen yritystilin osalta, joka liittyy yrityksen tarjoaman ydinalustapalvelun käyttöön ja joka on kyseisen ydinalustapalvelun yksi yksittäinen yrityskäyttäjä. Jos ”yritystilin” käsitettä ei sovelleta tiettyyn ydinalustapalveluun, asianomaisen ydinalustapalveluja tarjoavan yrityksen on määritettävä yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä viittaamalla asianomaiseen yritykseen.

d)	”Tietojen toimittaminen”

7.	Yritys, joka toimittaa tietoja loppukäyttäjien ja yrityskäyttäjien lukumäärästä ydinalustapalvelua kohti, on vastuussa näiden tietojen täydellisyyden ja oikeellisuuden varmistamisesta. Tältä osin on otettava huomioon seuraavaa:

a)	Yrityksen on vastattava tietojen toimittamisesta kustakin ydinalustapalvelusta siten, että vältetään loppukäyttäjien ja yrityskäyttäjien määrän ali- ja yliarviointi (esimerkiksi jos käyttäjät käyttävät ydinalustapalveluja eri alustojen tai laitteiden kautta) komissiolle toimitettavissa tiedoissa.

Yrityksen vastuulla on antaa täsmälliset ja ytimekkäät selvitykset menetelmistä, joita käyttämällä on päädytty komissiolle toimitettaviin tietoihin, sekä riskeistä, jotka liittyvät loppukäyttäjien ja yrityskäyttäjien määrän ali- tai yliarviointiin kunkin ydinalustapalvelun osalta, sekä tämän riskin torjumiseksi valituista ratkaisuista.

c)	Yrityksen on toimitettava komissiolle vaihtoehtoiseen mittaustapaan perustuvat tiedot, kun komissiolla on epäilyksiä ydinalustapalvelu(j)a tarjoavan yrityksen toimittamien tietojen oikeellisuudesta.

8.	”Loppukäyttäjien” ja ”yrityskäyttäjien” määrän laskemisessa on otettava huomioon seuraavaa:

Ydinalustapalvelu(j)a tarjoava yritys ei saa määrittää samaan ydinalustapalvelujen luokkaan 2 artiklan 2 alakohdan mukaisesti kuuluvia ydinalustapalveluja erillisiksi pääasiassa sen perusteella, että niitä tarjotaan käyttäen eri verkkotunnuksia – olipa kyse sitten maantieteellisistä aluetunnuksista (ccTLD) tai yleisistä aluetunnuksista (gTLD) – tai mitä tahansa maantieteellisiä ominaisuuksia.

Ydinalustapalvelu(j)a tarjoavan yrityksen on pidettävä erillisinä ydinalustapalveluina niitä ydinalustapalveluja, joita loppukäyttäjät tai yrityskäyttäjät tai molemmat käyttävät eri tarkoituksiin siitä huolimatta, että ne kuuluvat samaan ydinalustapalvelujen luokkaan 2 artiklan 2 alakohdan mukaisesti, vaikka niiden loppukäyttäjät ja yrityskäyttäjät voisivat olla samoja.

Ydinalustapalvelu(j)a tarjoavan yrityksen on pidettävä erillisinä ydinalustapalveluina niitä palveluja, joita asianomainen yritys tarjoaa yhdennetyllä tavalla mutta jotka i) eivät 2 artiklan 2 alakohdan mukaisesti kuulu samaan ydinalustapalvelujen luokkaan tai ii) joita siitä huolimatta, että ne 2 artiklan 2 alakohdan mukaisesti kuuluvat samaan ydinalustapalvelujen luokkaan, käyttävät joko niiden loppukäyttäjät tai yrityskäyttäjät tai molemmat eri tarkoituksiin, vaikka niiden loppukäyttäjät ja yrityskäyttäjät voisivat olla samat.

e)	”Erityiset määritelmät”

9.	Ydinalustapalvelukohtaiset erityiset määritelmät: Jäljempänä olevassa luettelossa esitetään erityiset määritelmät ”loppukäyttäjille” ja ”yrityskäyttäjille” kunkin ydinalustapalvelun osalta.

Tarkistus 229

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – taulukko (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Ydinalustapalvelu	Loppukäyttäjät	Yrityskäyttäjät
Verkossa toimivat välityspalvelut	Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat olleet verkossa toimivassa välityspalvelussa vähintään kerran kuukaudessa esimerkiksi kirjautumalla aktiivisesti sisään, tekemällä kyselyn, klikkaamalla tai vierittämällä taikka tekemällä liiketoimen verkossa toimivan välityspalvelun kautta vähintään kerran kuukaudessa.	Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, joilla on koko vuoden aikana ollut vähintään yksi verkossa toimivassa välityspalvelussa luetteloitu tuote tai jotka ovat toteuttaneet liiketoimen, jonka verkossa toimiva välityspalvelu on mahdollistanut vuoden aikana.
Verkossa toimivat hakukoneet	Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat olleet verkossa toimivassa hakukoneessa vähintään kerran kuukaudessa esimerkiksi tekemällä kyselyn.	Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, joilla on vuoden aikana ollut yrityssivustoja (eli kaupallisessa tai ammattitoiminnassa käytettyjä verkkosivustoja), jotka on indeksoitu verkossa toimivan hakukoneen hakemistoon tai osaan siitä.
Verkkoyhteisöpalvelut	Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat olleet verkkoyhteisöpalvelussa vähintään kerran kuukaudessa, esimerkiksi kirjautumalla aktiivisesti sisään, avaamalla sivun, vierittämällä, klikkaamalla, tykkäämällä, tekemällä kyselyn tai postauksen tai kommentoimalla.	Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, joiden tiedot ovat verkkoyhteisöpalvelun yrityshakemistossa tai joilla on yritystili verkkoyhteisöyhteisöpalvelussa ja jotka ovat olleet jollakin tavoin yhteydessä palveluun vähintään kerran vuoden aikana, esimerkiksi kirjautumalla aktiivisesti sisään, avaamalla sivun, vierittämällä, klikkaamalla, tykkäämällä, tekemällä kyselyn tai postauksen, kommentoimalla tai käyttämällä sen yrityksille tarkoitettuja välineitä.
Videonjakoalustapalvelut	Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat olleet videonjakoalustapalvelussa vähintään kerran kuukaudessa, esimerkiksi toistamalla audiovisuaalisen sisällön segmentin, tekemällä kyselyn tai lataamalla palveluun audiovisuaalista sisältöä, erityisesti käyttäjien tuottamia videoita.	Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, jotka ovat toimittaneet vähintään yhden videonjakoalustapalveluun ladatun tai siinä esitetyn audiovisuaalisen sisällön vuoden aikana.
Numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut	Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat vähintään kerran kuukaudessa millä tahansa tavalla käynnistäneet viestinnän numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun kautta tai osallistuneet siihen.	Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, jotka ovat vähintään kerran vuoden aikana käyttäneet yritystiliä tai jotka ovat muulla tavoin käynnistäneet numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun kautta tapahtuvan viestinnän tai osallistuneet siihen kommunikoidakseen suoraan loppukäyttäjän kanssa.
Käyttöjärjestelmät	Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat käyttäneet käyttöjärjestelmän sisältävää laitetta, joka on aktivoitu tai päivitetty tai jota on käytetty vähintään kerran kuukaudessa.	Niiden yksittäisten kehittäjien lukumäärä, jotka ovat vuoden aikana julkaisseet, päivittäneet tai tarjonneet vähintään yhtä ohjelmistosovellusta tai ohjelmisto-ohjelmaa, joka käyttää käyttöjärjestelmän ohjelmointikieltä tai mitä tahansa sen ohjelmistonkehittämistyökalua tai jossa käyttöjärjestelmä toimii millä tahansa tavalla.
Pilvipalvelut	Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat olleet missä tahansa asianomaisen pilvipalvelujen tarjoajan pilvipalveluissa vähintään kerran kuukaudessa minkä tahansa tyyppistä korvausta vastaan, riippumatta siitä, maksetaanko kyseinen korvaus saman kuukauden aikana.	Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, jotka ovat tarjonneet asianomaisen pilvipalvelujen tarjoajan pilvipalveluinfrastruktuurissa ylläpidettyjä pilvipalveluja vuoden aikana.
Mainontapalvelut	Oman mainostilan myynti Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat altistuneet mainosnäytölle vähintään kerran kuukaudessa. Mainonnan välitys (mukaan lukien mainosverkostot, mainospörssit ja muut mainonnan välityspalvelut) Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat altistuneet mainosnäytölle, joka on käynnistänyt mainonnan välityspalvelun, vähintään kerran kuukaudessa.	Oman mainostilan myynti Niiden yksittäisten mainostajien lukumäärä, joilla on vuoden aikana ollut vähintään yksi esitetty mainosnäyttö. Mainonnan välitys (mukaan lukien mainosverkostot, mainospörssit ja muut mainonnan välityspalvelut) Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien (mukaan lukien mainostajat, julkaisijat tai muut välittäjät) lukumäärä, jotka ovat olleet vuorovaikutuksessa mainonnan välityspalvelun kautta tai saaneet siltä palvelua vuoden aikana.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0332/2021).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… – ehdotus digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta.

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… – ehdotus digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta.

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(34) Komission tiedonanto: Suuntaviivat järjestykseen asettamisen avoimuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1150 nojalla (EUVL C 424, 8.12.2020, s. 1).

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(36) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(38) Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… – ehdotus digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta.

(38) Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 251

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	65. vuosikerta 30. kesäkuu 2022

Sisältö		Sivu

	EUROOPAN PARLAMENTTI ISTUNTOKAUSI 2021–2022 Istunnot 13.–16. joulukuuta 2021 HYVÄKSYTYT TEKSTIT	1

	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Euroopan parlamentti
	Tiistai 14. joulukuuta 2021
2022/C 251/01	Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 suosituksista komissiolle sukupuolistuneen väkivallan torjumisesta: verkkoväkivalta (2020/2035(INL))	2
	Keskiviikko 15. joulukuuta 2021
2022/C 251/02	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuosina 2018–2020 (2021/2020(INI))	23
2022/C 251/03	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuksesta EU:n omiin varoihin ja EU:n varojen väärinkäyttöön keskittyen erityisesti yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin tarkastusten ja valvonnan näkökulmasta (2020/2221(INI))	37
2022/C 251/04	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 korruption, sääntöjenvastaisten menojen ja EU:n ja jäsenvaltioiden varojen väärinkäytön välttämiseen hätäapurahastojen ja kriiseihin liittyvien menoalojen tapauksessa tähtäävien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden arvioinnista (2020/2222(INI))	48
2022/C 251/05	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 rakennusten energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanosta (2021/2077(INI))	58
2022/C 251/06	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 monenvälisiin joukkotuhoaseiden asevalvonta- ja aseidenriisuntajärjestelmiin liittyvistä haasteista ja näkymistä (2020/2001(INI))	69
2022/C 251/07	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 EU:n humanitaarisen toiminnan uudesta suunnasta (2021/2163(INI))	80
2022/C 251/08	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2021 yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Länsi-Balkanilla (2021/2002(INI))	87
	Torstai 16. joulukuuta 2021
2022/C 251/09	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 vetoomusvaliokunnan vuonna 2020 käsittelemistä asioista (2021/2019(INI))	96
2022/C 251/10	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 työpaikkademokratiasta: työntekijöiden osallistumisoikeuksia koskeva eurooppalainen kehys ja eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistaminen (2021/2005(INI))	104
2022/C 251/11	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 kansalaisyhteiskunnan edustajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvista jatkuvista tukahduttamistoimista Venäjällä: Memorial-ihmisoikeusjärjestön tapaus (2021/3018(RSP))	115
2022/C 251/12	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 Kuuban tilanteesta ja erityisesti José Daniel Ferrerin, Naiset valkoisissa -ryhmän Aymara Nieton, Maykel Castillon, Luis Roblesin, Félix Navarron, Luis Manuel Oteron, pastori Lorenzo Fajardon, Andy Dunier Garcían ja Yunior García Aguileran tapauksista (2021/3019(RSP))	120
2022/C 251/13	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 pakkotyöstä Linglongin tehtaalla ja ympäristömielenosoituksista Serbiassa (2021/3020(RSP))	124
2022/C 251/14	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta Sloveniassa, erityisesti Euroopan syyttäjänviraston syyttäjien nimittämisen viivästymisestä (2021/2978(RSP))	127
2022/C 251/15	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 Nicaraguan tilanteesta (2021/3000(RSP))	134
2022/C 251/16	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 aiheesta MeToo ja häirintä – seuraukset unionin toimielinten kannalta (2021/2986(RSP))	138
2022/C 251/17	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 tilanteesta Ukrainan rajalla ja Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla (2021/3010(RSP))	144
2022/C 251/18	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2021 Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän täytäntöönpanosta (2021/2885(RSP))	150

	III Valmistelevat säädökset
	Euroopan parlamentti
	Maanantai 13. joulukuuta 2021
2022/C 251/19	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. joulukuuta 2021 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi terveysteknologian arvioinnista ja direktiivin 2011/24/EU muuttamisesta (10531/3/2021 – C9-0422/2021 – 2018/0018(COD))	153
	Tiistai 14. joulukuuta 2021
2022/C 251/20	P9_TA(2021)0485 Paraguaysta peräisin olevaa korkealaatuista naudanlihaa koskeva unionin tariffikiintiö ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/216 muuttamisesta Paraguaysta peräisin olevaa korkealaatuista naudanlihaa koskevan unionin tariffikiintiön osalta (COM(2021)0313 – C9-0228/2021 – 2021/0146(COD)) P9_TC1-COD(2021)0146 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi asetuksen (EU) 2019/216 muuttamisesta Paraguaysta peräisin olevaa korkealaatuista naudanlihaa koskevan unionin tariffikiintiön osalta	154
2022/C 251/21	P9_TA(2021)0486 Euroopan nuorison teemavuosi 2022 ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 (COM(2021)0634 – C9-0379/2021 – 2021/0328(COD)) P9_TC1-COD(2021)0328 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/… antamiseksi Euroopan nuorison teemavuodesta (2022)	155
2022/C 251/22	P9_TA(2021)0487 Yhteiset tutkintaryhmät: mukauttaminen henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihin ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS muuttamisesta sen mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihin (COM(2021)0020 – C9-0005/2021 – 2021/0008(COD)) P9_TC1-COD(2021)0008 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/… antamiseksi neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS muuttamisesta sen mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin unionin sääntöihin	158
2022/C 251/23	P9_TA(2021)0488 Rikosasioita koskeva eurooppalainen tutkintamääräys: mukauttaminen henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihin ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2014/41/EU muuttamisesta sen mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihin (COM(2021)0021 – C9-0006/2021 – 2021/0009(COD)) P9_TC1-COD(2021)0009 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/… antamiseksi direktiivin 2014/41/EU muuttamisesta sen mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin unionin sääntöihin	159
2022/C 251/24	Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Kroatialle 28 päivänä joulukuuta 2020 alkaneen maanjäristysten sarjan johdosta (COM(2021)0963 – C9-0403/2021 – 2021/0359(BUD))	160
2022/C 251/25	Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Italian hakemuksen johdosta – EGF/2021/003 IT Porto Canale (COM(2021)0935 – C9-0399/2021 – 2021/0337(BUD))	163
2022/C 251/26	Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Italian hakemuksen johdosta – EGF/2021/002 IT/Air Italy (COM(2021)0936 – C9-0400/2021 – 2021/0338(BUD))	167
2022/C 251/27	Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Espanjan hakemuksen johdosta – EGF/2021/004 ES/Aragón automotive (COM(2021)0683 – C9-0404/2021 – 2021/0356(BUD))	171
2022/C 251/28	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta ennustettavuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden kannalta ja riitojenratkaisumenettelyjen selkeyttämiseksi perinteisten ja ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä (COM(2021)0327 – C9-0257/2021 – 2021/0161(NLE))	175
2022/C 251/29	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 esityksestä neuvoston päätökseksi Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (06385/2021 – C9-0368/2021 – 2010/0112(NLE))	181
2022/C 251/30	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2021 esityksestä neuvoston päätökseksi Gabonin tasavallan ja Euroopan yhteisön välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan (2021–2026) tekemisestä Euroopan unionin puolesta (09172/2021 – C9-0253/2021 – 2021/0127(NLE))	182
2022/C 251/31	Euroopan parlamentin tarkistukset 14. joulukuuta 2021 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä (COM(2016)0034 – C9-0018/2016 – 2012/0060(COD))	183
	Keskiviikko 15. joulukuuta 2021
2022/C 251/32	P9_TA(2021)0498 Tiettyjä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevat siirtymäsäännökset ja omaan käyttöön valmistettuja laitteita koskevien vaatimusten soveltamisen lykkääminen ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. joulukuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/746 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevista siirtymäsäännöksistä ja omaan käyttöön valmistettuja laitteita koskevien vaatimusten soveltamisen lykkäämisestä (COM(2021)0627 – C9-0381/2021 – 2021/0323(COD)) P9_TC1-COD(2021)0323 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi asetuksen (EU) 2017/746 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevista siirtymäsäännöksistä ja omaan käyttöön valmistettuja laitteita koskevien ehtojen soveltamisen lykkäämisestä	226
2022/C 251/33	Euroopan parlamentin tarkistukset 15. joulukuuta 2021 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla (digimarkkinasäädös) (COM(2020)0842 – C9-0419/2020 – 2020/0374(COD))	227