8.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 223/1

Komission Ilmoitus – Kolmansiin valtioihin luovuttamista koskevat suuntaviivat

(2022/C 223/01)

Sisältö

Lyhenneluettelo

Johdanto

Tiivistelmä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä

1.1.

Luovutuspyynnöt syytetoimia varten

Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15

Unionin tuomioistuimen määräys 6. syyskuuta 2017, Schotthöfer & Steiner v. Adelsmayr, C 473/15

Unionin tuomioistuimen tuomio 10. huhtikuuta 2018, Pisciotti, C-191/16

Unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU

Unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin, C-398/19

Unionin tuomioistuimen tuomio 12. toukokuuta 2021, WS, C-505/19

1.2.

Luovutuspyynnöt rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten

Unionin tuomioistuimen tuomio 13. marraskuuta 2018, Raugevicius, C-247/17

C-237/21 Generalstaatsanwaltschaft München [tällä hetkellä vireillä oleva asia]

Suuntaviivat, joita sovelletaan tapauksissa, joissa valtiot soveltavat kansalaisuuteen perustuvaa poikkeusta

2.1.

Luovutuspyynnöt syytetoimia varten

2.1.1.

Petruhhin-mekanismin soveltamisala

2.1.2.

Vaiheet, joita toimivaltaisten viranomaisten on seurattava, kun kansalaisuuteen perustuvaa poikkeusta sovelletaan

2.1.3.

Määräaika ilmoitukseen vastaamiselle

2.1.4.

Luovutuspyynnön hylkääminen

2.1.5.

Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan menettelyn jatkaminen

2.2.

Vapausrangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa koskevat luovutuspyynnöt

2.2.1.

Soveltamisala

2.2.2.

Vaiheet, joita toimivaltaisten viranomaisten on seurattava, kun kansalaisuuteen perustuvaa poikkeusta sovelletaan

2.2.3.

Tietojenvaihto pyynnön vastaanottaneen valtion ja kansalaisuusvaltion välillä

Kaikkiin valtioihin sovellettavat suuntaviivat kansalaisuutta koskevasta poikkeuksesta riippumatta

3.1.

Perusoikeuksien arviointi ennen luovuttamista

3.1.1.

Perusoikeuskirjan soveltaminen

3.1.2.

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen soveltaminen

3.2.

Perusteettomat tai väärinkäyttöön tähtäävät, mukaan lukien poliittisesti motivoidut, etsintäkuulutukset, pidätysmääräykset ja luovutuspyynnöt

3.2.1.

Voimassa oleva Interpol-mekanismi etsintäkuulutusten väärinkäytöstä

3.2.2.

Perusteettomia tai väärinkäyttöön tähtääviä, erityisesti poliittisesti motivoituja luovutuspyyntöjä koskeva tietojenvaihto yhteyspisteiden välillä

Petruhhin-mekanismin käytännön näkökohdat ja poliittisesti motivoidut luovutuspyynnöt

4.1.

Yhteyspisteet

4.2.

Kielijärjestely ja kustannukset

4.3.

Tietosuojakysymykset

LIITE 1

– Kuvaus vaiheista, joita on noudatettava syytetoimia varten tehtävien luovutuspyyntöjen osalta – Petruhhin-mekanismin tärkeimmät vaiheet:

LIITE 2

– Yhteenveto kansalaisuutta koskevista poikkeuksista (valtioiden toimittamat tiedot)

LIITE 3

– Malli, jolla ilmoitetaan kansalaisuusvaltiolle

LIITE 4

– Malli lisätietojen toimittamiseksi kansalaisuusvaltiolle

LIITE 5

– Malli pyynnön vastaanottaneelle viranomaiselle ilmoittamista koskevan määräajan pidentämiseksi Petruhhin-mekanismin nojalla

LIITE 6

– Malli määräajan pidentämistä koskevaan pyyntöön vastaamista varten

LIITE 7

– Malli kansalaisuusvaltiolle, joka vastaa pyynnön vastaanottaneelle valtiolle

LIITE 8

Malli tietojen ilmoittamiseksi tai pyytämiseksi perusteettomista, väärinkäyttöön tähtäävistä, erityisesti poliittisesti motivoiduista, luovutuspyynnöistä ja/tai pyynnöistä, jotka herättävät perusoikeuskirjan / Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista koskevia huolenaiheita

Lyhenneluettelo

Perusoikeuskirja	Euroopan unionin perusoikeuskirja
Schengenin yleissopimus	Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus
Unionin tuomioistuin	Euroopan unionin tuomioistuin
EAW	Eurooppalainen pidätysmääräys
Euroopan ihmisoikeussopimus	Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi
ETA	Euroopan talousalue
EIO	Eurooppalainen tutkintamääräys
Eurojust	Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto
Europol	Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto
EU-IC/NO-pidätysmääräys	Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan välisestä luovutusmenettelystä tehdyn Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen nojalla annettu pidätysmääräys
Puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä	Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä
Interpol	Kansainvälinen rikospoliisijärjestö
MLA	Keskinäinen oikeusapu
Valtio	EU:n 27 jäsenvaltiota, Islanti ja Norja
SEUT-sopimus	Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Vastuuvapauslauseke

Nämä suuntaviivat eivät ole oikeudellisesti sitovia eivätkä tyhjentäviä. Niillä ei ole vaikutusta voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön ja sen tulevaan kehitykseen. Ne eivät myöskään vaikuta Euroopan unionin tuomioistuimen sitovaan tulkintaan EU:n oikeudesta.

JOHDANTO

Jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden välisiä rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevia menettelyjä säännellään ensisijaisesti eri oikeusperustojen monikerroksisella yhdistelmällä: monenväliset sopimukset (esim. Euroopan neuvoston yleissopimukset (1)), kahdenväliset sopimukset (joko EU:n tai jäsenvaltioiden tekemät) ja kansallinen lainsäädäntö.

Yleisesti ottaen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevissa sopimuksissa määrätään mahdollisuudesta ”kansalaisuuteen liittyvään poikkeukseen”, mikä tarkoittaa sitä, että sopimuspuolet voivat kieltäytyä luovuttamasta omia kansalaisiaan.

Lisäksi joissakin sopimuksissa kansalaisuuteen liittyvä poikkeus merkitsee sitä, että sopimuspuolten olisi noudatettava aut dedere aut judicare -periaatetta (2), jotta omien kansalaisten rankaisematta jättäminen estetään (3). Yleensä valtioiden omien kansalaisten syytetoimet voivat perustua aktiiviseen henkilöllisyysperiaatteeseen, jota sovelletaan sopimuspuolen alueen ulkopuolella tehtyjen rikosten yhteydessä.

Vuonna 2016 Euroopan unionin tuomioistuin (unionin tuomioistuin) esitti Petruhhin-tuomiossa (4) erityisiä velvoitteita jäsenvaltioille, jotka eivät luovuta omia kansalaisiaan saatuaan kolmannelta valtiolta luovutuspyynnön sellaisen EU:n kansalaisen asettamiseksi syytteeseen, joka on toisen jäsenvaltion kansalainen ja joka on käyttänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 21 artiklan 1 kohdan (5) mukaista oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Petruhhin-tuomio on ensimmäinen asia, jossa unionin tuomioistuin on katsonut, että EU:n jäsenvaltio, jolle kolmas valtio on esittänyt toisen EU:n jäsenvaltion kansalaista koskevan luovutuspyynnön, on velvollinen aloittamaan kuulemismenettelyn sen jäsenvaltion kanssa, jonka kansalainen kyseinen EU:n kansalainen on (Petruhhin-mekanismi), ja antamaan siten kyseiselle EU:n jäsenvaltiolle mahdollisuuden nostaa syytteet kansalaisiaan vastaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen avulla. Jäsenvaltioille, jotka eivät luovuta omia kansalaisiaan, asetettujen erityisvelvollisuuksien tarkoituksena on varmistaa syrjimätön kohtelu omien kansalaisten ja muiden EU:n kansalaisten välillä (6). Jäsenvaltioiden velvoitteita täsmennettiin myöhemmässä oikeuskäytännössä (7). Lisäksi unionin tuomioistuin laajensi Petruhhin-mekanismin koskemaan Islantia ja Norjaa (8).

Neuvosto pyysi 4. kesäkuuta 2020 puheenjohtajavaltiota pyytämään Eurojustia ja Euroopan oikeudellista verkostoa analysoimaan, miten kolmansien valtioiden esittämiä pyyntöjä, jotka koskevat EU:n kansalaisten luovuttamista, käsitellään käytännössä. Ne sopivat myös tekevänsä asiaa koskevia ehdotuksia komission mahdollisesti laatimia EU:n ohjeita varten (9).

Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto julkaisivat vastauksena pyyntöön yhteisen raportin marraskuussa 2020 (10). Tärkeimmät raportissa yksilöidyt haasteet olivat seuraavat:

—	Epävarmuus siitä, minkä viranomaisen puoleen kääntyä kansalaisuusjäsenvaltiossa, minkä jäsenvaltion olisi huolehdittava kääntämisestä ja vastattava käännöskustannuksista ja/tai mitä oikeudellista yhteistyövälinettä olisi paras soveltaa syytetoimien varmistamiseksi kansalaisuusjäsenvaltiossa.

—	Erilaiset käytännöt, jotka liittyvät annettujen tietojen laajuuteen, vastauksille ja päätöksille asetettuihin määräaikoihin sekä Petruhhin-mekanismin puitteissa suoritettujen arviointien tyyppeihin.

—	Jännitteet yhtäältä EU:n lainsäädännön mukaisten velvoitteiden ja toisaalta kahden- ja monenvälisten rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevien sopimusten välillä.

—	Useiden rinnakkaisten kanavien käyttäminen tiedottamiseen ja tiedonsiirtoon, mikä johtaa usein päällekkäisyyksiin, epävarmuuteen ja sekaannuksiin.

Tämän jälkeen neuvosto antoi joulukuussa 2020 päätelmät aiheesta Eurooppalainen pidätysmääräys ja luovuttamismenettelyt – tämänhetkiset haasteet ja jatkotoimet (11). Päätelmissä muistutettiin, että” Unionin tuomioistuimen asiassa Petruhhin antaman tuomion ja useiden sen jälkeen annettujen tuomioiden (12) mukaan jäsenvaltioilla on tällaisia pyyntöjä käsitellessään kaksi velvollisuutta: ensiksikin velvollisuus täyttää kansainvälisen oikeuden mukaan voimassa olevat velvollisuudet ja torjua kyseisen rikoksen rankaisematta jäämisen riski ja toiseksi niillä jäsenvaltioilla, jotka eivät luovuta kansalaisiaan, on vapaan liikkuvuuden periaatteen ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltämisen periaatteen mukaisesti velvollisuus suojella muiden jäsenvaltioiden kansalaisia mahdollisimman tehokkaasti toimenpiteiltä, joilla heiltä voidaan viedä oikeudet vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun EU:ssa.”

Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston raportissa yksilöidään myös muita rikoksen johdosta tapahtuvaan luovuttamiseen vaikuttavia seikkoja. Neuvosto korosti vuonna 2020 antamissaan päätelmissä, että ”eri jäsenvaltioiden käytännön kokemus osoittaa, että on tapauksia, joissa kolmannet maat tekevät perusteettomia ja väärinkäyttöön tähtääviä luovuttamispyyntöjä. Neuvosto pyytää komissiota pohtimaan Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston tekemän analyysin tulosten pohjalta, tarvittaisiinko lisätoimia, kuten ehdotus yhteiseksi toimintatavaksi kolmansien maiden mahdollisesti perusteettomien, kuten poliittisista vaikuttimista tehtyjen etsintä- ja luovuttamispyyntöjen käsittelyä varten. Jäsenvaltioiden parhaat käytännöt olisi otettava huomioon tässä yhteydessä.”

Näiden suuntaviivojen laatimista varten komissio kuuli jäsenvaltioita kyselylomakkeella, joka koski kolmansien valtioiden esittämiä luovutuspyyntöjä. Komissio laati myös taulukon rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevista sopimuksista ja keskinäistä oikeusapua koskevista sopimuksista, joita jäsenvaltiot ovat tehneet kolmansien valtioiden kanssa (saatavilla Euroopan oikeudellisen verkoston verkkosivuilla). Kesäkuussa ja lokakuussa 2021 kyselylomakkeen tuloksista keskusteltiin asiaa käsittelevissä jäsenvaltioiden asiantuntijakokouksissa. Komissio kuuli myös eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita, kuten Eurojustia ja Euroopan oikeudellista verkostoa.

Näissä suuntaviivoissa esitetään tiivistelmä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Niissä otetaan huomioon myös viiden viime vuoden aikana saadut kokemukset Petruhhin-mekanismin soveltamisesta kaikkialla EU:ssa, Islannissa ja Norjassa.

1. TIIVISTELMÄ UNIONIN TUOMIOISTUIMEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSTÄ

Luovutuspyyntöjä voidaan esittää syytetoimia tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten.

Mitä tulee ensimmäiseen ryhmään – syytetoimia varten esitetyt luovutuspyynnöt – unionin tuomioistuin on kehittänyt niin kutsutun ”Petruhhinin opin” (13).

Toiseen ryhmään – vapaudenmenetyksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten tehdyt luovutuspyynnöt – liittyen ainoa viitetapaus on toistaiseksi ollut Raugevicius-tuomio (14). Tällä hetkellä unionin tuomioistuimessa on vireillä toinen asia, joka koskee luovutuspyyntöä vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen panemiseksi täytäntöön (15).

1.1. Luovutuspyynnöt syytetoimia varten

Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15 (16)

Petruhhin-tuomio on ensimmäinen asia, jossa unionin tuomioistuin on katsonut, että EU:n jäsenvaltio, jolle kolmas valtio on esittänyt toisen EU:n jäsenvaltion kansalaista koskevan luovutuspyynnön, on velvollinen aloittamaan kuulemismenettelyn sen jäsenvaltion kanssa, jonka kansalainen kyseinen EU:n kansalainen on, ja antamaan siten kyseiselle EU:n jäsenvaltiolle mahdollisuuden nostaa syytteet kansalaisiaan vastaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen avulla.

Asiaan vaikuttavat seikat

Asia koski Venäjän viranomaisten Latvialle esittämää luovutuspyyntöä, joka koski Viron kansalaista Petruhhinia, jota syytettiin laajamittaisen ja järjestäytyneen huumausainekaupan yrityksestä. Latvian tasavallan syyttäjänvirasto antoi luvan luovutukseen Venäjälle. Petruhhin nosti kuitenkin luovutuspäätöstä vastaan kanteen, koska hänellä oli Viron tasavallan, Latvian tasavallan ja Liettuan tasavallan välisen oikeusapua ja oikeussuhteita koskevan sopimuksen nojalla Latviassa samat oikeudet kuin Latvian kansalaisella, mukaan lukien suojelu perusteettomalta luovuttamiselta.

Ennakkoratkaisupyyntö

Latvian korkein oikeus tiedusteli unionin tuomioistuimelta, onko jäsenvaltion ja kolmannen valtion (Latvia ja Venäjä) välistä luovuttamista koskevaa sopimusta sovellettaessa sovellettava toisen jäsenvaltion kansalaisiin sääntöä, jossa pyynnön vastaanottanutta jäsenvaltiota kielletään luovuttamasta omia kansalaisiaan, kun otetaan huomioon SEUT-sopimuksen 18 artiklan mukainen kansalaisuuteen perustuvan syrjimättömyyden periaate ja SEUT-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan mukainen unionin kansalaisten oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun. Latvian korkein oikeus kysyi myös, onko pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion (eli jäsenvaltion, josta kolmas valtio pyytää toisen jäsenvaltion, tässä tapauksessa Latvian, kansalaisen luovuttamista) tarkistettava (ja tarvittaessa millä perusteilla), että luovuttaminen ei loukkaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (17) (perusoikeuskirja) määrättyjä oikeuksia.

Unionin tuomioistuimen perustelut ja vastaus

Aluksi unionin tuomioistuin täsmensi, että vaikka rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevat säännöt kuuluvat periaatteessa jäsenvaltioiden toimivaltaan, pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tilanne kuuluu edelleen perussopimusten soveltamisalaan SEUT-sopimuksen 18 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jos Euroopan unionin ja kyseisen kolmannen maan välillä ei ole kansainvälistä sopimusta, koska kyse on SEUT-sopimuksen 21 artiklassa määrätystä vapaudesta liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella.

Jäsenvaltion ei tarvitse antaa jokaiselle sen alueelle siirtyneelle unionin kansalaiselle samaa suojaa rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista vastaan kuin omille kansalaisilleen.

Koska unionin oikeudessa ei ole sääntöjä, jotka koskevat luovutuksia jäsenvaltioiden ja kolmannen valtion välillä, on kuitenkin tarpeen panna täytäntöön kaikki EU:n lainsäädännön mukaiset yhteistyön ja keskinäisen avunannon mekanismit, jotta voidaan torjua rankaisemattomuuden riski ja samalla suojella EU:n kansalaisia toimenpiteiltä, joilla heiltä voidaan viedä oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Näin ollen on tärkeää antaa etusija tietojenvaihdolle sen jäsenvaltion kanssa, jonka kansalainen asianomainen henkilö on, jotta kyseisen jäsenvaltion viranomaisille – sikäli kuin ne ovat kansallisen oikeutensa perusteella toimivaltaisia asettamaan kyseisen henkilön syytteeseen valtion alueen ulkopuolella tehdyistä teoista – annetaan mahdollisuus antaa eurooppalainen pidätysmääräys syytetoimia varten. Vastaanottava jäsenvaltio toimii yhteistyössä sen jäsenvaltion kanssa, jonka kansalainen asianomainen henkilö on, ja asettaa mahdollisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen etusijalle luovutuspyyntöön nähden tavalla, joka haittaa vähemmän vapaan liikkuvuuden harjoittamista ja jossa vältetään mahdollisuuksien mukaan rankaisematta jäämisen vaara. Eurooppalaista pidätysmääräystä pidetään yhtä tehokkaana kuin rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista sen riskin estämisessä, että rikoksen tehnyt henkilö jää rankaisematta.

Tuomioistuin katsoi myös, että jos jäsenvaltio vastaanottaa kolmannelta valtiolta pyynnön, jossa pyydetään toisen jäsenvaltion kansalaisen luovuttamista, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on tarkistettava, että luovuttaminen ei loukkaa perusoikeuskirjan 19 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia (18). Jos pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on tiedossaan seikkoja, jotka osoittavat todellisen vaaran henkilöiden epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta kyseisessä kolmannessa valtiossa, sen on arvioitava tämän vaaran olemassaoloa päättäessään luovutuspyynnöstä. Tämän vuoksi pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pitää nojautua objektiivisiin, luotettaviin, tarkkoihin ja asianmukaisesti päivitettyihin tietoihin. Nämä tiedot voivat käydä ilmi muun muassa kansainvälisistä tuomioistuinratkaisuista, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista, kyseisen kolmannen valtion tuomioistuinratkaisuista ja Euroopan neuvoston elinten laatimista tai Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän puitteissa laadituista päätöksistä, kertomuksista ja muista asiakirjoista.

Unionin tuomioistuimen määräys 6. syyskuuta 2017, Schotthöfer & Steiner v. Adelsmayr, C-473/15 (19)

Asiassa Schotthöfer & Steiner v. Adelsmayr antamassaan määräyksessä unionin tuomioistuin toisti asiassa Petruhhin annetussa tuomiossa esitetyt perustelut, joiden mukaan perusoikeuskirjaa sovelletaan, kun unionin kansalainen on käyttänyt oikeuttaan liikkua vapaasti unionissa siirtymällä jäsenvaltiosta, jonka kansalainen hän on, toiseen jäsenvaltioon. Unionin tuomioistuin on lisäksi katsonut, että pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on hylättävä luovutuspyyntö, kun kyseistä kansalaista uhkaa vakavasti kuolemanrangaistus, mikäli hänet luovutetaan.

Asiaan vaikuttavat seikat

Adelsmayr oli toiminut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärinä useita vuosia vuodesta 2004 alkaen. Helmikuussa 2009 eräs Adelsmayrin Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa hoitama vakavasti sairas potilas, jolla oli ollut useita sydämenpysähdyksiä, kuoli leikkauksen jälkeen uuteen sydämenpysähdykseen. Adelsmayrin katsottiin aiheuttaneen kyseisen kuoleman. Tapaus tutkittiin sen jälkeen, kun sairaalassa, jossa Adelsmayr työskenteli, toimiva lääkäri oli tehnyt kantelun. Tutkimuksen päätelmissä puhuttiin murhasta ja taposta. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa aloitettiin vuonna 2011 oikeudenkäynti, jossa syyttäjä vaati Adelsmayrille kuolemanrangaistusta. Vuonna 2012 tämä kuitenkin poistui Yhdistyneistä arabiemiirikunnista. Adelsmayr tuomittiin poissa olevana elinkautiseen vankeusrangaistukseen alustavassa käsittelyssä; varsinaista käsittelyä voidaan jatkaa milloin tahansa, ja sen seurauksena asianomainen voidaan tuomita kuolemanrangaistukseen.

Myös Adelsmayrin kotimaassa Itävallassa aloitettiin häntä vastaan rikosoikeudenkäynti, joka koski häntä vastaan Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa nostettua syytettä. Itävallan syyttäjänvirasto kuitenkin luopui syytteestä vuonna 2014 todettuaan, että ”vastaaja o[li] kyennyt uskottavasti esittämään, että Dubaissa nostetussa syytteessä on oletettavasti kyse ajojahdista häntä vastaan”.

Ennakkoratkaisupyyntö

Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin on esittänyt unionin tuomioistuimelle useita kysymyksiä. Unionin tuomioistuin vastasi kuitenkin ainoastaan perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohtaa ja 47 artiklaa (20) koskevaan kysymykseen. Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin kysyi tällä kysymyksellään, onko näitä kahta artiklaa tulkittava siten, että Euroopan unionin jäsenvaltion on evättävä kolmannen maan luovutuspyyntö, joka koskee kyseisen jäsenvaltion alueella oleskelevaa unionin kansalaista, mikäli luovutuspyynnön perustana oleva rikosoikeudenkäynti ja syytetyn poissa ollessa kolmannessa maassa annettu tuomio eivät olleet kansainvälisen oikeuden vähimmäisvaatimusten sekä unionin oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public) koskevien pakottavien periaatteiden ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen mukaisia.

Unionin tuomioistuimen perustelut ja vastaus

Unionin tuomioistuin muistutti, että perusoikeuskirjan määräyksiä ja erityisesti sen 19 artiklaa sovelletaan jäsenvaltion päätökseen luovuttaa unionin kansalainen tilanteessa, jossa tämä on käyttänyt oikeuttaan liikkua vapaasti unionin alueella. Se katsoi, että perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että jos kolmas maa on esittänyt luovutuspyynnön unionin kansalaisesta, joka liikkumisvapauttaan käyttäen lähtee kotijäsenvaltiostaan oleskellakseen toisen jäsenvaltion alueella, viimeksi mainitun jäsenvaltion on hylättävä luovutuspyyntö, kun kyseistä kansalaista uhkaa vakavasti kuolemanrangaistus, mikäli hänet luovutetaan. Näin ollen kysymystä ei ollut tarpeen tutkia siltä osin kuin se koski perusoikeuskirjan 47 artiklaa.

Unionin tuomioistuimen tuomio 10. huhtikuuta 2018, Pisciotti, C-191/16 (21)

Unionin tuomioistuin sovelsi asiassa Pisciotti antamassaan tuomiossa asiassa Petruhhin annetun tuomion perusteluja tilanteeseen, jossa Euroopan unionin ja luovuttamista pyytävän kolmannen valtion välillä oli voimassa sopimus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta. Tuomioistuin katsoi, että jäsenvaltio ei ole velvollinen laajentamaan kieltoa, jonka mukaan sen kansalaisia ei saa luovuttaa Yhdysvaltoihin, koskemaan kaikkia sen alueella matkustavia EU:n kansalaisia. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on kuitenkin ennen EU:n kansalaisen luovuttamista annettava kansalaisen jäsenvaltiolle mahdollisuus vaatia kyseisen kansalaisen luovuttamista eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella.

Asiaan vaikuttavat seikat

Vuonna 2010 yhdysvaltalainen tuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Pisciotti-nimisestä henkilöstä, joka oli Italian kansalainen. Pisciotti pidätettiin Saksassa, kun hänen lentonsa Nigeriasta Italiaan teki välilaskun saksalaiselle lentokentälle. Hänet otettiin väliaikaisesti säilöön luovuttamista varten, ja vuonna 2014 saksalainen tuomioistuin hyväksyi hänen luovuttamisensa. Italian konsuliviranomaisille tiedotettiin Pisciottin tilanteesta ennen luovutuspyynnön hyväksymistä, mutta Italian oikeusviranomaiset eivät antaneet eurooppalaista pidätysmääräystä. Ennen luovuttamista Pisciotti väitti, että hänen luovuttamisensa oli EU:n oikeuden vastaista, koska Saksan perustuslain 16 §:n 2 momentti rikkoo yleistä kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa, koska siinä rajoitetaan kansalaisuuteen perustuva poikkeus koskemaan ainoastaan Saksan kansalaisia.

Ennakkoratkaisupyyntö

Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin kysyi, onko SEUT-sopimuksen 18 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä sille, että pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio perustuslaillisen säännön nojalla kohtelee eri tavalla omia kansalaisiaan ja muiden jäsenvaltioiden kansalaisia ja sallii viimeksi mainittujen luovuttamisen mutta ei omien kansalaistensa luovuttamista.

Unionin tuomioistuimen perustelut ja vastaus

Unionin tuomioistuin katsoi, että EU:n lainsäädäntö ei ole esteenä sille, että pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio (Saksa) perustuslaillisen säännön nojalla kohtelee eri tavalla omia kansalaisiaan kuin muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisia ja että se sallii tämän luovuttamisen, vaikka se ei salli omien kansalaistensa luovuttamista, kun pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on ennalta antanut sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka kansalainen kyseinen unionin kansalainen on (Italia), mahdollisuuden vaatia tämän kansalaisen luovuttamista eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella, eikä viimeksi mainittu jäsenvaltio ole toteuttanut tätä varten mitään toimenpiteitä.

Unionin tuomioistuin noudatti Petruhhin-tuomiossa esitettyjä perusteluja ja totesi, että niitä on sovellettava myös EU:n ja kolmannen valtion väliseen kansainväliseen sopimukseen (sopimus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä (22)), jonka nojalla jäsenvaltio voi joko kahdenvälisen sopimuksen määräysten tai perustuslakinsa (kuten Saksan perustuslain) sääntöjen perusteella säätää kansalaisuutta koskevasta poikkeuksesta.

Tuomioistuin täsmensi myös, että riskin estämiseksi siitä, että asianomainen henkilö jää rankaisematta teoista, jotka ovat luovutuspyynnön perusteena, muun kuin pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen on ainakin koskettava näitä samoja tekoja, ja kansalaisuusjäsenvaltion on oltava oman oikeutensa nojalla toimivaltainen asettamaan tämä henkilö syytteeseen myös alueensa ulkopuolella tehdyistä teoista.

Unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU (23)

Unionin tuomioistuin selvensi asiassa Ruska Federacija antamassaan tuomiossa, että Petruhhin-mekanismia sovelletaan soveltuvin osin sellaisten Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenvaltioiden kansalaisia koskeviin luovutuspyyntöihin, joiden kanssa EU on tehnyt luovuttamista koskevan sopimuksen eli Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan välisestä luovuttamismenettelystä (24).

Asiaan vaikuttavat seikat

Kansainvälisen rikospoliisijärjestön (Interpol) Moskovan toimisto antoi vuonna 2015 kansainvälisen etsintäkuulutuksen I.N.:stä, joka oli Venäjän kansalainen. Tämän etsintäkuulutuksen perusteella I.N., joka oli tällä välin saanut Islannin kansalaisuuden, pidätettiin lomamatkallaan Kroatiassa vuonna 2019. Kroatian viranomaiset saivat Venäjältä luovutuspyynnön, jonka kroatialainen tuomioistuin hyväksyi. Kroatian lainsäädännössä säädetään kansalaisuuteen liittyvästä poikkeuksesta luovutuspyyntöjen osalta. I.N. valitti Kroatian korkeimpaan oikeuteen ja riitautti luovuttamisen sallivan päätöksen.

Ennakkoratkaisupyyntö

Kroatian korkein oikeus kysyi unionin tuomioistuimelta, sovelletaanko Petruhhin-mekanismia myös tilanteessa, joka koskee henkilöä, joka ei ole EU:n kansalainen mutta on sellaisen EFTA-valtion, kuten Islannin, kansalainen, joka on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ”ETA-sopimus”) osapuoli.

Unionin tuomioistuimen perustelut ja vastaus

Ensimmäiseksi unionin tuomioistuin käsitteli kysymystä siitä, kuuluuko ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan EFTA-valtion kansalaisen tilanne EU:n lainsäädännön soveltamisalaan. Se muistutti, että SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklaa ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin. Unionin tuomioistuin katsoi kuitenkin, että ETA-sopimuksen 36 artikla, joka on erottamaton osa EU:n oikeutta, takaa palvelujen tarjoamisen vapauden tavalla, joka on olennaisilta osiltaan samanlainen kuin SEUT-sopimuksen 56 artikla, mukaan lukien oikeus matkustaa toiseen valtioon saamaan palveluja siellä. Tämän perusteella Kroatiaan lomaansa viettämään ja siten matkailuun liittyviä palveluja saamaan lähteneen I.N.:n tilanteen oli katsottava kuuluvan EU:n lainsäädännön soveltamisalaan.

Lisäksi unionin tuomioistuin katsoi, että Islannilla on Euroopan unioniin erityissuhde, joka ylittää taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön rajat. Se panee täytäntöön ja soveltaa Schengenin säännöstöä, osallistuu yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään ja on tehnyt Euroopan unionin kanssa luovutusmenettelyä koskevan sopimuksen.

Kuten Petruhhin-tuomiossa jo esitettiin, luovutuspyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on ensin tarkistettava perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että luovutustilanteessa asianomaista henkilöä ei uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus. Pyynnön vastaanottaneen valtion on tätä tarkastamista tehdessään nojauduttava objektiivisiin, luotettaviin, tarkkoihin ja asianmukaisesti päivitettyihin tietoihin. Tähän tarkastukseen liittyen unionin tuomioistuin lisäsi, että erityisen varteenotettava seikka on se, että kyseinen valtio on myöntänyt asianomaiselle henkilölle turvapaikan ennen kuin tämä oli saanut kyseisen EFTA-valtion kansalaisuuden, nimenomaan luovutuspyynnön perusteena olevan rikosoikeudellisen menettelyn perusteella.

Ennen kuin pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio suunnittelee panevansa luovutuspyynnön täytäntöön, sen on joka tapauksessa annettava tieto tälle samalle EFTA-valtiolle ja mahdollisesti tämän pyynnöstä luovutettava sille mainittu kansalainen luovuttamista koskevan sopimuksen määräysten mukaisesti edellyttäen, että mainittu EFTA-valtio on oman oikeutensa nojalla toimivaltainen asettamaan kyseisen kansalaisen syytteeseen alueensa ulkopuolella tehdyistä teoista.

Unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin, C-398/19 (25)

Unionin tuomioistuin täsmensi asiassa C-398/19, Generalstaatsanwaltschaft Berlin, antamassaan tuomiossa yhteistyömekanismin vaatimuksia, sellaisina kuin ne on määritelty Petruhhin-tuomiossa. Unionin tuomioistuin katsoi, että unionin kansalainen voidaan luovuttaa kolmanteen valtioon vasta sen jälkeen, kun on kuultu jäsenvaltiota, jonka kansalainen hän on. Osana tätä kuulemista sen jäsenvaltion, jolta luovuttamista pyydetään, on ilmoitettava kansalaisuusjäsenvaltiolle kaikki luovutuspyynnössä ilmoitetut tosiseikat ja oikeudelliset seikat, ja kansalaisuusjäsenvaltiolle on annettava kohtuullisesti aikaa antaa kyseistä kansalaista koskeva eurooppalainen pidätysmääräys. Lisäksi siinä tapauksessa, että kansalaisuusjäsenvaltio ei virallisesti tee päätöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta, pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio ei ole velvollinen kieltäytymään luovuttamasta unionin kansalaista, joka on toisen jäsenvaltion kansalainen, ja ryhtymään itse syytetoimiin kyseistä henkilöä vastaan kolmannessa valtiossa tehdyistä rikoksista,

Asiaan vaikuttavat seikat

Ukraina pyysi Saksaa luovuttamaan vuonna 2012 Saksaan muuttaneen Ukrainan kansalaisen. Asianomainen henkilö, BY, sai Romanian kansalaisuuden vuonna 2014, koska hän oli Romanian kansalaisten jälkeläinen. Hän ei kuitenkaan ollut koskaan asunut Romaniassa. Ukrainan rikostuomioistuin antoi hänestä vuonna 2016 pidätysmääräyksen varojen kavalluksesta vuosina 2010 ja 2011. Luovutuspyynnön johdosta BY pidätettiin Saksassa. Petruhhin-mekanismin soveltamista silmällä pitäen Saksan viranomaiset ottivat yhteyttä Romanian oikeusministeriöön ja kysyivät, aikooko Romania nostaa syytteen BY:tä vastaan. Romanian viranomaiset ilmoittivat Saksan viranomaisille, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen antaminen edellyttää riittäviä todisteita ulkomailla tapahtuneista rikoksista. Lisäksi Romanian viranomaiset pyysivät Berliinin osavaltion syyttäjäviranomaiselta asiakirjoja ja jäljennöksiä Ukrainasta saaduista todisteista. Koska Romanian oikeusviranomaiset eivät tehneet virallista päätöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta, Saksan kansallinen tuomioistuin esitti kolme ennakkoratkaisukysymystä SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklan tulkinnasta ja Petruhhin-mekanismin soveltamisesta.

Ennakkoratkaisupyyntö

Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin kysyi,

—	voidaanko unionin kansalaisuudesta johtuvia oikeuksia (SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artikla) soveltaa tilanteessa, jossa asianomainen henkilö siirsi elinetujensa keskuksen pyynnön vastaanottaneeseen jäsenvaltioon aikana, jolloin hän ei ollut unionin kansalainen;

—	onko joko kansalaisuusjäsenvaltiolla tai pyynnön vastaanottaneella jäsenvaltiolla velvollisuus pyytää, että pyynnön esittänyt kolmas valtio toimittaisi asiakirjat, jotta se voi tutkia, ryhtyykö se itse syytetoimiin;

—	onko pyynnön vastaanottaneella jäsenvaltiolla velvollisuus Petruhhin-tuomion perusteella kieltäytyä luovuttamisesta ja ryhtyä itse syytetoimiin, jos se on sen kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista tietyin edellytyksin.

Unionin tuomioistuimen perustelut ja vastaus

Mitä tulee ensimmäiseen kysymykseen SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklan sovellettavuudesta, unionin tuomioistuin katsoi, että se, että henkilö on saanut EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden ja näin ollen unionin kansalaisuuden aikana, jolloin hän jo oleskeli toisessa jäsenvaltiossa, ei voi mitätöidä sitä, että henkilöllä on oikeus vedota saamansa unionin kansalaisuuden perusteella SEUT-sopimuksen 21 artiklan 1 kohtaan ja että hän kuuluu SEUT-sopimuksen 18 artiklassa, joka sisältää kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevan periaatteen, tarkoitettuun perussopimusten soveltamisalaan. Unionin tuomioistuin täsmensi lisäksi, että samaa perustelua sovelletaan silloin, kun pyynnön kohteena olevalla unionin kansalaisella on myös sen kolmannen valtion kansalaisuus, joka on pyytänyt luovuttamista: kaksoiskansalaisuus ei voi viedä asianomaiselta henkilöltä vapauksia, jotka hänellä on unionin oikeuden perusteella jäsenvaltion kansalaisena.

Toisen kysymyksen osalta unionin tuomioistuin toisti aiemman oikeuskäytännön tulkinnan ja korosti, että pyynnön vastaanottaneella jäsenvaltiolla on velvollisuus ilmoittaa asiasta kansalaisuusjäsenvaltiolle, jotta kyseisen jäsenvaltion oikeusviranomainen voi pyytää kyseisen henkilön luovuttamista eurooppalaisen pidätysmääräyksen puitteissa. Vaaditun tietojenvaihdon yksityiskohdista unionin tuomioistuin totesi seuraavaa:

—	pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava kansalaisuusjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille paitsi luovutuspyynnön olemassaolosta myös kaikista luovutusta pyytäneen kolmannen valtion luovutuspyynnön yhteydessä ilmoittamista tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista;

—	kansalaisuusjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on käsiteltävä tällaisia tietoja luottamuksellisina, jos kolmas valtio on tätä vaatinut;

—	pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on pidettävä kansalaisuusjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ajan tasalla kaikista pyynnön kohteena olevan henkilön tilanteeseen liittyvistä muutoksista, joilla voi olla merkitystä hänestä mahdollisesti annettavan eurooppalaisen pidätysmääräyksen kannalta;

—	pyynnön vastaanottaneella jäsenvaltiolla tai kansalaisuusjäsenvaltiolla ei ole velvollisuutta pyytää kolmatta valtiota toimittamaan rikosoikeudellisen menettelyn aineistoa;

—	pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on asetettava kohtuullinen määräaika, jonka päätyttyä luovutus voidaan suorittaa, jos kansalaisuusjäsenvaltio ei ole antanut eurooppalaista pidätysmääräystä;

—	pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi suorittaa luovutuksen ilman, että sen tarvitsisi odottaa kohtuulliseksi katsottavaa määräaikaa kauemmin, että kansalaisuusjäsenvaltio tekee virallisen päätöksen siitä, ettei tästä henkilöstä anneta eurooppalaista pidätysmääräystä.

Kolmanteen kysymykseen antamassaan vastauksessa unionin tuomioistuin täsmensi, että EU:n lainsäädännön mukaan pyynnön vastaanottaneella jäsenvaltiolla ei ole velvollisuutta kieltäytyä luovuttamisesta ja ryhtyä itse syytetoimiin EU:n kansalaista vastaan kolmannessa valtiossa tehdyistä rikoksista, jos pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö sen sallii. Tämä ylittäisi ne rajat, joita EU:n lainsäädännöllä voidaan asettaa kyseisen jäsenvaltion harkintavallan käytölle sen päättäessä, pannaanko rikosoikeudellinen syyte vireille vai ei.

Unionin tuomioistuimen tuomio 12. toukokuuta 2021, WS, C-505/19 (26)

Ne bis in idem -periaate (kaksoisrangaistavuuden kielto) voi estää Interpolin kuulutuksen kohteena olevan henkilön pidättämisen Schengen-alueella ja Euroopan unionissa. Näin on silloin, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat tietoisia Schengenin sopimuksen sopimusvaltiossa tai jäsenvaltiossa tehdystä lopullisesta tuomioistuinratkaisusta, jossa todetaan, että tätä periaatetta sovelletaan.

Asiaan vaikuttavat seikat

Vuonna 2012 Interpol julkaisi Yhdysvaltojen pyynnöstä ja maan viranomaisten antaman pidätysmääräyksen perusteella kansainvälisen etsintäkuulutuksen, ns. punaisen ilmoituksen, WS:stä, joka oli Saksan kansalainen, hänen mahdollista luovuttamistaan varten. Jos etsintäkuulutuksen kohteena olevan henkilön olinpaikka on Interpolin jäsenvaltiossa, kyseinen valtio voi periaatteessa ottaa kyseisen henkilön väliaikaisesti kiinni tai valvoa tai rajoittaa hänen liikkumistaan.

Ennen tämän kansainvälisen etsintäkuulutuksen julkaisemista Saksassa oli kuitenkin toteutettu WS:n tutkintamenettely, joka liittyi ainakin osittain samoihin tekoihin kuin ne, joihin etsintäkuulutus perustui. Menettely päätettiin lopullisesti vuonna 2010 sen jälkeen, kun WS oli maksanut tietyn summan rahaa osana Saksan rikosoikeuden mukaista erityistä sovintomenettelyä. Saksan liittovaltion rikospoliisivirasto ilmoitti Interpolille myöhemmin, että sen mielestä ne bis in idem -periaatetta voitiin soveltaa nyt esillä olevassa asiassa aiemman menettelyn seurauksena. Tämä periaate, joka on kirjattu sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ”Schengenin yleissopimus”, 54 artiklaan (27) että perusoikeuskirjan 50 artiklaan, kieltää muun muassa sen, että henkilöä, jonka oikeudenkäynti on saatu lopullisesti päätökseen, syytetään uudelleen samasta rikoksesta.

Vuonna 2017 WS nosti Wiesbadenin hallintotuomioistuimessa Saksaa vastaan kanteen, jossa vaadittiin Saksaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet kansainvälisen etsintäkuulutuksen poistamiseksi. Tältä osin WS vetosi ne bis in idem -periaatteen rikkomisen lisäksi myös SEUT-sopimuksen 21 artiklassa taatun liikkumisvapauden loukkaamiseen, koska hän ei voinut matkustaa mihinkään Schengenin sopimuksen sopimusvaltioon tai jäsenvaltioon ilman vaaraa joutua otetuksi kiinni.

Ennakkoratkaisupyyntö

Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin on esittänyt unionin tuomioistuimelle useita kysymyksiä. Tärkein kysymys, joka liittyy luovutukseen kansainvälisen etsintäkuulutuksen jälkeen, on kuitenkin se, onko Schengenin yleissopimuksen 54 artiklaa (28) ja SEUT-sopimuksen 21 artiklan 1 kohtaa (29), tarkasteltuna perusoikeuskirjan 50 artiklan valossa, tulkittava siten, että ne estävät Schengenin sopimuksen sopimusvaltion tai jäsenvaltion viranomaisia ottamasta väliaikaisesti kiinni henkilöä, jota koskee Interpolin kolmannen valtion pyynnöstä julkaisema kansainvälinen etsintäkuulutus, kun yhtäältä tämä henkilö on jo ollut jäsenvaltiossa sellaisen rikosoikeudellisen menettelyn kohteena, jonka syyttäjäviranomainen on päättänyt asianomaisen henkilön täytettyä tietyt edellytykset, ja toisaalta tämän jäsenvaltion viranomaiset ovat ilmoittaneet Interpolille katsovansa, että tämä menettely koski samoja tekoja kuin kansainvälinen etsintäkuulutus.

Unionin tuomioistuimen perustelut ja vastaus

Tuomioistuin katsoi, että ne bis in idem -periaatetta voidaan soveltaa tilanteessa, jossa on tehty päätös rikosoikeudellisen menettelyn lopullisesta päättymisestä edellyttäen, että asianomainen henkilö täyttää tietyt edellytykset, kuten syyttäjän vahvistaman rahasumman maksamisen.

Schengenin yleissopimuksen 54 artikla, perusoikeuskirjan 50 artikla ja SEUT-sopimuksen 21 artiklan 1 kohta eivät kuitenkaan ole esteenä Interpolin kansainvälisen etsintäkuulutuksen kohteena olevan henkilön väliaikaiselle kiinniotolle, jos ei ole osoitettu, että Schengenin sopimuksen sopimusvaltio tai jäsenvaltio on jo antanut lainvoimaisen tuomion niiden tekojen osalta, joihin kansainvälisen etsintäkuulutus perustuu, ja että näin ollen ne bis in idem -periaatetta sovelletaan.

Jos ne bis in idem -periaatteen soveltaminen on edelleen epävarmaa, väliaikainen kiinniotto voi olla välttämätön vaihe, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin tarkastuksiin ja vältetään samalla vaara siitä, että asianomainen henkilö pakenee. Tätä toimenpidettä voidaan näin ollen perustella sillä oikeutetulla tavoitteella, että estetään asianomaisen henkilön rankaisematta jääminen, ”jos se on välttämätön näiden tarkistusten tekemiseksi” (30). Sen sijaan heti kun ne bis in idem -periaatteen soveltaminen on todettu lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla, sekä yleissopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden vastavuoroinen luottamus että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kieltävät kyseisen henkilön väliaikaisen kiinni ottamisen tai säilössä pitämisen. Jäsenvaltioiden ja yleissopimuksen sopimusvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä on oikeussuojakeinoja, joiden avulla asianomainen voi saada tällaisen lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun, jossa vahvistetaan ne bis in idem -periaatteen soveltaminen.

1.2. Luovutuspyynnöt rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten

Unionin tuomioistuimen tuomio 13. marraskuuta 2018, Raugevicius, C-247/17 (31)

Asiassa Raugevicius unionin tuomioistuin käsitteli luovutuspyyntöä vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten. Unionin tuomioistuin noudatti jossain määrin Petruhhinin-oikeuskäytännössä esitettyjä perusteluja, mutta päätyi kuitenkin erilaiseen lopputulokseen. Tämä oli tarpeen, koska vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten tehtyjä luovutuspyyntöjä koskevat asiat voivat johtaa ne bis in idem -periaatteeseen liittyviin ongelmiin, jos Petruhhin-mekanismia sovellettaisiin (32). Tuomioistuin otti kuitenkin huomioon, että kansallisessa ja/tai kansainvälisessä oikeudessa on olemassa mekanismeja, jotka mahdollistavat sen, että luovutuspyynnön kohteena olevat henkilöt suorittavat rangaistuksensa esimerkiksi siinä valtiossa, jonka kansalaisia he ovat. Esimerkiksi Euroopan neuvoston vuoden 1983 yleissopimus tuomittujen siirtämisestä (33) muodostaa oikeusperustan tälle mahdollisuudelle.

Asiaan vaikuttavat seikat

Raugevicius on Liettuan ja Venäjän kansalainen, joka on muuttanut Suomeen ja asunut siellä useita vuosia. Hän on myös kahden Suomessa asuvan ja Suomen kansalaisuuden omaavan lapsen isä. Venäjällä annetun tuomion jälkeen Venäjän viranomaiset antoivat vuonna 2011 kansainvälisen pidätysmääräyksen langetetun vapausrangaistuksen täytäntöönpanosta. Suomen oikeusministeriö pyysi Suomen korkeimmalta oikeudelta lausuntoa luovutuspyynnön ratkaisemiseksi. Korkein oikeus oli epävarma siitä, sovellettaisiinko asiassa Petruhhin-tuomiota, ja päätti sen vuoksi esittää ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle.

Asiaa koskevassa Suomen lainsäädännössä (Suomen perustuslaissa) säädetään, että vapausrangaistus voidaan panna täytäntöön Suomessa, jos tuomittu on Suomen kansalainen tai Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen ja tuomittu on suostunut täytäntöönpanoon.

Ennakkoratkaisupyyntö

Ensimmäisessä kysymyksessään Suomen korkein oikeus kysyi, onko kansallisia sääntöjä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta arvioitava toisen jäsenvaltion kansalaisten liikkumisvapauden kannalta samalla tavalla siitä riippumatta, koskeeko kolmannen valtion luovutuspyyntö vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa vai syytetoimia, kuten Petruhhin-tuomiossa. Toisessa kysymyksessä kysyttiin, miten luovutuspyyntöön olisi vastattava tilanteessa, jossa luovutuspyynnöstä on ilmoitettu kansalaisuusjäsenvaltiolle, joka ei kuitenkaan oikeudellisten esteiden vuoksi ryhdy kansalaisiaan koskeviin toimenpiteisiin.

Unionin tuomioistuimen perustelut ja vastaus

Unionin tuomioistuin sovelsi analogisesti Petruhhin-tuomion perusteluja toteamalla, että jäsenvaltion kansalainen, joka on siirtynyt toiseen jäsenvaltioon, on käyttänyt oikeuttaan liikkua vapaasti unionin alueella ja kuuluu näin ollen SEUT-sopimuksen 18 artiklan soveltamisalaan. Jäsenvaltion ja kolmannen valtion kaksoiskansalaisuus ei voi viedä asianomaiselta henkilöltä niitä vapauksia, jotka hänellä on unionin oikeuden perusteella jäsenvaltion kansalaisena.

Kansallisessa säännössä, jossa kielletään ainoastaan omien kansalaisten luovuttaminen, säädetään erilaisesta kohtelusta näiden kansalaisten ja muiden jäsenvaltioiden kansalaisten välillä ja rajoitetaan vapaata liikkuvuutta SEUT-sopimuksen 21 artiklassa tarkoitetulla tavalla: tällaisen rajoituksen on oltava tarpeellinen ja oikeasuhteinen suhteessa oikeutettuun tavoitteeseen estää muiden jäsenvaltioiden kuin pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion kansalaisten rankaisematta jäämisen riski, eikä tämän tavoitteen saavuttamiseksi saisi olla vähemmän rajoittavia toimenpiteitä, kun otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät tosiasialliset ja oikeudelliset seikat.

Unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut, että asioissa, joissa on kyse luovutuspyynnöistä rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, ristiriitaa syrjimättömyyden periaatteen kanssa ei voida ratkaista antamalla kansalaisuusjäsenvaltiolle mahdollisuus käyttää toimivaltaansa kyseisen henkilön asettamiseksi uudelleen syytteeseen, koska tällaiset uudet syytetoimet jo syytettyä ja tuomittua henkilöä vastaan voivat olla ristiriidassa ne bis in idem -periaatteen kanssa. Jotta estettäisiin henkilöiden rankaisematta jäämisen riski tällaisissa tilanteissa, unionin tuomioistuin viittaa muihin kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mekanismeihin, jotka mahdollistavat sen, että kyseiset henkilöt suorittavat rangaistuksensa esimerkiksi alkuperävaltiossaan ja näin ollen kasvattavat mahdollisuuksiaan sopeutua uudelleen yhteiskuntaan rangaistuksensa suoritettuaan.

Tuomioistuin totesi tässä yhteydessä, että Suomen kansainvälisestä yhteistoiminnasta annetun Suomen lain 3 §:ssä säädetään, että Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset voivat suorittaa kolmannen valtion määräämän vankeusrangaistuksen Suomessa, jos sekä asianomainen että kolmas valtio antavat siihen suostumuksensa. Union tuomioistuin totesi näin ollen myös, että Raugevicius voisi suorittaa rangaistuksen, johon hänet on tuomittu Venäjällä, Suomen alueella, jos Venäjä ja Raugevicius itse tähän suostuvat.

Unionin tuomioistuin katsoi, että pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion kansalaiset ja muiden jäsenvaltioiden kansalaiset, jotka asuvat pysyvästi pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa ja ovat osoittaneet selvää integroitumista kyseisen valtion yhteiskuntaan, ovat vertailukelpoisessa asemassa. Pyynnön vastaanottaneen valtion viranomaisten tehtävänä on osoittaa, onko muiden jäsenvaltioiden kansalaisten ja pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion välillä tällainen yhteys. Jos on, SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklassa edellytetään, että muiden jäsenvaltioiden kansalaiset voivat suorittaa rangaistuksensa pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueella samoin edellytyksin kuin pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion kansalaiset.

Unionin tuomioistuin päätteli näin ollen, että SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklaa on tulkittava siten, että silloin kun on kyse kolmannen valtion pyynnöstä, joka koskee liikkumisvapauttaan käyttäneen unionin kansalaisen luovuttamista vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten eikä syytetoimia varten, luovutuspyynnön vastaanottanut jäsenvaltio, jonka kansallisessa lainsäädännössä kielletään sen omien kansalaisten luovuttaminen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten ja säädetään mahdollisuudesta suorittaa tällainen ulkomailla määrätty rangaistus kyseisen jäsenvaltion alueella, on velvollinen varmistamaan sen, että jos kyseinen unionin kansalainen asuu pysyvästi sen alueella, häntä kohdellaan samalla tavalla kuin sen omia kansalaisia luovuttamista koskevissa kysymyksissä.

C-237/21 Generalstaatsanwaltschaft München [tällä hetkellä vireillä oleva asia]

Asiaan vaikuttavat seikat

Asian taustalla on S.M.:ää koskeva luovutuspyyntö Bosnia-Hertsegovinasta Saksaan vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten. Henkilö, jonka luovuttamista haetaan, on Serbian, Bosnia-Hertsegovinan ja Kroatian kansalainen, joka on asunut vaimonsa kanssa Saksassa vuoden 2017 puolivälistä alkaen ja työskennellyt Saksassa toukokuusta 2020 lähtien. Generalstaatsanwaltschaft München (Yleinen syyttäjäviranomainen, München), viitaten asiassa Raugevicius annettuun tuomioon, vaatii toteamaan, että luovutuspyynnön kohteena olevan henkilön luovuttamista ei voida ottaa tutkittavaksi.

Ennakkoratkaisupyyntö

Ennakkoratkaisua pyytänyt saksalainen tuomioistuin päätti Saksan syyttäjänviraston pyynnön perusteella kysyä unionin tuomioistuimelta, edellyttävätkö SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklan soveltamista koskevat periaatteet, jotka unionin tuomioistuin on vahvistanut Raugevicius-tuomiossa, että kolmannen valtion 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (34) nojalla esittämä pyyntö EU:n kansalaisen luovuttamiseksi rangaistuksen täytäntöönpanoa varten on evättävä, vaikka pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio olisi kyseisen yleissopimuksen nojalla kansainvälisen oikeuden mukaan velvollinen luovuttamaan EU:n kansalaisen, koska se on määritellyt yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun käsitteen ”kansalaiset” niin, että sillä tarkoitetaan ainoastaan valtion omia kansalaisia, ei muita EU:n kansalaisia (35).

2. SUUNTAVIIVAT, JOITA SOVELLETAAN TAPAUKSISSA, JOISSA VALTIOT SOVELTAVAT KANSALAISUUTEEN PERUSTUVAA POIKKEUSTA

2.1. Luovutuspyynnöt syytetoimia varten

2.1.1. Petruhhin-mekanismin soveltamisala

a. Aineellinen soveltamisala: milloin Petruhhin-mekanismia sovelletaan?

Petruhhin-mekanismi (ilmoitusmenettely) on otettava käyttöön tapauksissa, joissa:

—	luovutuspyyntö esitetään syytetoimia varten ja

—

pyynnön vastaanottanut valtio soveltaa kansalaisuuteen perustuvaa poikkeusta vain omiin kansalaisiinsa, mikä johtaa mahdolliseen syrjintään omien kansalaisten ja muiden valtioiden sellaisten kansalaisten välillä, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen (vrt. Liite 2 - yleiskatsaus kansallisiin järjestelmiin).

Petruhhin-mekanismia sovelletaan kaikkiin luovutuspyyntöihin jollakin seuraavista perusteista:

—	Sopimus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä (36),

—	Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Yhdistyneen kuningaskunnan välinen kauppa- ja yhteistyösopimus (kauppa- ja yhteistyösopimus) (37), joka sisältää Petruhhin-mekanismia heijastavia määräyksiä (38),

—	valtioiden tekemät monenväliset sopimukset,

—	valtioiden tekemät kahdenväliset sopimukset tai

—	kansallinen lainsäädäntö.

b. Henkilöllinen soveltamisala: keihin Petruhhin-mekanismia sovelletaan?

Petruhhin-mekanismia sovelletaan toisen jäsenvaltion alueella oleskeleviin EU:n 27 jäsenvaltion kansalaisiin, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Soveltamisala koskee myös kansalaisia, joilla on myös luovuttamista pyytävän kolmannen valtion kansalaisuus. Unionin tuomioistuin tarkensi, että kaksoiskansalaisuus ei voi viedä asianomaiselta vapauksia, jotka hänellä on unionin oikeuden perusteella jäsenvaltion kansalaisena (39). Lisäksi sillä, milloin henkilö on saanut jäsenvaltion kansalaisuuden, ei ole merkitystä (40).

Unionin tuomioistuin täsmensi, että Petruhhin-mekanismia sovelletaan myös ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan EFTA-jäsenvaltion, jonka kanssa Euroopan unioni on tehnyt luovuttamissopimuksen, (Islanti ja Norja) kansalaisiin (41). SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklaa ei sovelleta kolmansien valtioiden kansalaisiin. Unionin tuomioistuin kuitenkin katsoi, että ETA-sopimuksen 4 artikla (42) luettuna yhdessä ETA-sopimuksen 36 artiklan kanssa (43), joka on erottamaton osa unionin oikeutta, takaa vapauden tarjota palveluja samalla tavalla kuin SEUT-sopimuksen 56 artikla, mukaan lukien oikeuden matkustaa toiseen valtioon vastaanottamaan palveluja (44).

Lisäksi unionin tuomioistuin vahvisti, että SEUT-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 36 artiklan mukaista oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen sovelletaan myös henkilöön, joka on ainoastaan kauttakulkumatkalla lentoasemalla (45) tai vastaanottaa palveluja matkailijana (46) toisessa valtiossa.

c. Alueellinen soveltamisala: mitä viranomaisia Petruhhin-mekanismi sitoo?

Petruhhin-mekanismi sitoo EU:n 27 jäsenvaltion sekä Islannin ja Norjan kansallisia viranomaisia niiden soveltaessa kansalaisuuteen perustuvaa poikkeusta.

2.1.2. Vaiheet, joita toimivaltaisten viranomaisten on seurattava, kun kansalaisuuteen perustuvaa poikkeusta sovelletaan

a. Pyynnön vastaanottaneen valtion velvollisuudet

SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklassa / ETA-sopimuksen 4 artiklassa, luettuna yhdessä ETA-sopimuksen 36 artiklan kanssa, ei edellytetä absoluuttisen vastaavuuden vahvistamista omien kansalaisten ja muiden valtioiden kansalaisten välillä siltä osin kuin on kyse suojasta rikoksen johdosta tapahtuvalta luovuttamiselta kolmansiin valtioihin. Niissä edellytetään kuitenkin, että valtiot, jotka soveltavat luovuttamisessa erilaista kohtelua omien kansalaistensa ja muiden valtioiden kansalaisten välillä, tarkastavat ennen luovuttamisen sallimista, voidaanko luovuttamisella tavoiteltu rankaisemattomuuden välttämistä koskeva oikeutettu tavoite saavuttaa yhtä tehokkain menettelyin, jotka vaikuttaisivat vähemmän haitallisesti vapaan liikkuvuuden oikeuteen (47).

Jos rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva pyyntö esitetään syytetoimia varten, pyynnön vastaanottavan valtion on kuultava kansalaisuusvaltiota, jotta kansalaisuusvaltiolla olisi mahdollisuus antaa eurooppalainen pidätysmääräys tai EU-IC/NO-pidätysmääräys, jota pidettäisiin yhtä tehokkaana mutta vähemmän haitallisena toimenpiteenä.

Pyynnön vastaanottaneella valtiolla ei kuitenkaan ole velvollisuutta kieltäytyä luovuttamasta unionin kansalaista, joka on toisen jäsenvaltion tai Islannin/Norjan kansalainen, ja syyttää EU:n kansalaista / Islannin/Norjan kansalaista kolmannessa valtiossa tehdyistä rikoksista, jos sen kansallinen lainsäädäntö tämän sallii (48). Tämä ylittäisi ne rajat, joita EU:n lainsäädännöllä voidaan asettaa kyseisen jäsenvaltion harkintavallan käytölle sen päättäessä, pannaanko rikosoikeudellinen syyte vireille vai ei.

b. Kuulemismenettelyn aloittaminen

Pyynnön vastaanottanut valtio on velvollinen ilmoittamaan vireillä olevasta luovutuspyynnöstä valtiolle, jonka kansalaista luovutuspyyntö koskee.

Mitä tulee ilmoitusajankohtaan, pyynnön vastaanottavan valtion olisi ilmoitettava saapuvasta tai vireillä olevasta luovutuspyynnöstä mahdollisimman pian valtiolle, jonka kansalaista pyyntö koskee. Tämä voi tapahtua jo silloin, kun henkilö on otettu väliaikaisesti kiinni, jos Interpolin etsintäkuulutuksesta on saatavilla riittävät tiedot, ja/tai myöhemmin, kun pyynnön vastaanottava valtio vastaanottaa luovutuspyynnön.

c. Kansalaisuusvaltiolle toimitettavien tietojen tyyppi

Pyynnön vastaanottaneen valtion viranomaisten olisi ilmoitettava kansalaisuusvaltion yhteyspisteelle (49) vähintään

—	kyseistä henkilöä koskevan luovutuspyynnön olemassaolo ja

—	kaikki luovutuspyynnön esittäneen kolmannen valtion kyseisen luovutuspyynnön yhteydessä tiedoksi antamat tosiseikat ja oikeudelliset seikat (50) (vrt. Liite 3 – malli).

Lisäksi pyynnön vastaanottaneen valtion viranomaisten olisi pidettävä kansalaisuusvaltion viranomaiset ajan tasalla kaikista pyynnön kohteena olevan henkilön tilanteeseen liittyvistä muutoksista, joilla voi olla merkitystä hänestä mahdollisesti annettavan eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai EU-IC/NO-pidätysmääräyksen kannalta (51) (vrt. Liite 4 – malli).

d. Suhteet pyynnön esittäneeseen kolmanteen valtioon ja luottamuksellisuus

Pyynnön vastaanottaneella valtiolla tai kansalaisuusvaltiolla ei ole EU:n lainsäädännön mukaan velvollisuutta esittää rikosoikeudellisen menettelyn aineiston toimittamista koskevaa hakemusta luovuttamista pyytävälle kolmannelle valtiolle (52). Jos pyynnön vastaanottaneella valtiolla tai valtiolla, jonka kansalainen pyynnön kohteena oleva henkilö on, olisi velvollisuus pyytää luovuttamista pyytäneeltä kolmannelta valtiolta rikosoikeudellisen menettelyn aineiston toimittamista, luovuttamismenettely voisi monimutkaistua huomattavasti, pitkittyä merkittävästi ja vaarantaa näin lopulta rankaisematta jäämisen torjumistavoitteen toteutumisen (53). Lisäksi pitkä oikeudenkäynti voi olla vahingollinen luovutuspyynnön kohteena olevalle henkilölle, erityisesti, jos häntä pidetään vangittuna.

Kansalaisuusvaltion viranomaisten on käsiteltävä tällaisia asioita luottamuksellisina, mikäli pyynnön esittänyt kolmas valtio on tätä vaatinut. Lisäksi pyynnön esittäneelle kolmannelle valtiolle olisi ilmoitettava tästä asiasta asianmukaisesti (54).

Kansalaisuusvaltio voi kuitenkin soveltaa yhteistyön ja/tai keskinäisen avunannon mekanismeja hankkiakseen todisteita pyynnön vastaanottaneelta valtiolta (esim. eurooppalaisen tutkintamääräyksen antaminen (55)).

e. Kansalaisuusvaltion velvollisuudet

Ilmoituksen jälkeen kansalaisuusvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava, onko asianmukaista antaa eurooppalainen pidätysmääräys / EU-IC/NO-pidätysmääräys, joka koskee samoja rikoksia, joista asianomaista henkilöä syytetään luovutuspyynnössä, sikäli kuin niillä on kansallisen lainsäädäntönsä nojalla toimivalta asettaa kyseinen henkilö syytteeseen kansallisen alueen ulkopuolella tehdyistä rikoksista.

2.1.3. Määräaika ilmoitukseen vastaamiselle

Pyynnön vastaanottaneen valtion olisi asetettava kansalaisuusvaltiolle tai -valtioille kohtuullinen määräaika vastauksen toimittamiselle. Pyynnön vastaanottaneella valtiolla on kohtuullista määräaikaa määrittäessään harkintavaltaa, kun otetaan erityisesti huomioon se, onko etsitty luovutuspyynnön kohteena oleva henkilö otettuna säilöön luovutusmenettelyn perusteella, sekä tapauksen monimutkaisuus (56).

Asetettu määräaika olisi ilmoitettava todistuksessa (vrt. Liite 3 – malli).

Tarvittaessa kansalaisuusvaltion yhteyspiste tai päätöksen antanut oikeusviranomainen (57) voi pyytää määräajan pidentämistä (vrt. Liite 5 – malli). Pyynnön vastaanottaneessa valtiossa rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaa pyyntöä käsittelevän yhteyspisteen tai viranomaisen olisi päätettävä määräajan pidentämisestä (vrt. Liite 6 – malli).

2.1.4. Luovutuspyynnön hylkääminen

Pyynnön vastaanottaneen valtion olisi kieltäydyttävä luovutuspyynnöstä ja luovutettava henkilö kansalaisuusvaltioon ainoastaan tapauksissa, joissa kansalaisuusvaltion oikeusviranomainen antaa samaan rikokseen / samoihin rikoksiin (58) (tai tekoihin) liittyvän eurooppalaisen pidätysmääräyksen / EU-IC/NO-pidätysmääräyksen ja ilmoittaa tästä pyynnön vastaanottaneelle valtiolle (vrt. Liite 7 – malli).

2.1.5. Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan menettelyn jatkaminen

Jos kansalaisuusvaltion tai kansalaisuusvaltioiden viranomaiset eivät vastaa asetetussa määräajassa tai antavat kielteisen vastauksen määräajassa, pyynnön vastaanottaneen valtion viranomaiset voivat tarvittaessa toteuttaa luovuttamisen ilman, että ne joutuvat odottamaan kansalaisuusvaltion vastausta ja/tai tekemään virallisen päätöksen, jolla luovutaan oikeudesta antaa kyseisestä henkilöstä eurooppalainen pidätysmääräys tai EU-IC/NO-pidätysmääräys (59) (vrt. Liite 7 – malli).

2.2. Vapausrangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa koskevat luovutuspyynnöt

2.2.1. Soveltamisala

a. Aineellinen soveltamisala

Raugevicius-tuomio koskee tapauksia, joissa

—	pyyntö on luovutuspyyntö vapausrangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten ja

—

pyynnön vastaanottanut valtio soveltaa kansalaisuuteen perustuvaa poikkeusta vain omiin kansalaisiin, mikä johtaa mahdolliseen syrjintään omien kansalaisten ja muiden valtioiden sellaisten kansalaisten välillä, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen (vrt. Liite 2 - yleiskatsaus kansallisiin järjestelmiin).

b. Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevien pyyntöjen henkilöllinen soveltamisala rangaistuksen täytäntöönpanoa varten: keihin Raugevicius-tuomiota sovelletaan?

Yhdenvertaista kohtelua koskevaa velvoitetta sovelletaan tässä vain siltä osin kuin omat ja muiden valtioiden kansalaiset ovat vastaavassa tilanteessa rankaisemattomuuden vaaran välttämistä koskevan tavoitteen osalta. Koska vapausrangaistusten täytäntöönpano asianomaisen henkilön alkuperävaltiossa edistää kyseisen henkilön sopeutumista uudelleen yhteiskuntaan rangaistuksensa suoritettuaan, vastaava tilanne on olemassa vain sellaisilla muiden valtioiden kansalaisilla, jotka asuvat pysyvästi pyynnön vastaanottaneessa valtiossa ja ovat siten osoittaneet selvää integroituneita kyseisen valtion yhteiskuntaan.

Näin ollen unionin tuomioistuin katsoi, että henkilöllinen soveltamisala rajoittuu muiden valtioiden kansalaisiin, jotka asuvat pysyvästi pyynnön vastaanottaneessa valtiossa ja osoittavat selvää integroitumista kyseisen valtion yhteiskuntaan (60), koska he ovat pyynnön vastaanottaneen valtion kansalaisten kanssa vertailukelpoisessa asemassa. Toisaalta pyynnön vastaanottaneen valtion kansalainen, joka pidätetään pyynnön vastaanottaneen valtion lentoasemalla hänen ollessaan kauttakulkumatkalla, ei täyttäisi vertailukelpoisessa asemassa olemisen kriteeriä.

Jos henkilön, jota luovutuspyyntö koskee, ei voida katsoa asuvan pysyvästi pyynnön vastaanottaneessa valtiossa, luovuttamista koskeva kysymys on ratkaistava sovellettavan kansallisen tai kansainvälisen oikeuden perusteella (61).

2.2.2. Vaiheet, joita toimivaltaisten viranomaisten on seurattava, kun kansalaisuuteen perustuvaa poikkeusta sovelletaan

Jos rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista pyydetään rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, vapaan liikkuvuuden oikeuteen vähemmän haitallisesti vaikuttava toimenpide on sellainen, jossa pyynnön vastaanottanut valtio ottaa vastuun rangaistuksen täytäntöönpanosta alueellaan sen sijaan, että se luovuttaisi toisen valtion kansalaisen kolmanteen valtioon, jos tällainen mahdollisuus koskee myös sen omia kansalaisia. Unionin tuomioistuimen odotetaan selventävän edelleen vaiheita, joita on noudatettava (erityisesti valtioiden velvoitteiden laajuutta ja sitä, tarvitaanko kolmannen valtion suostumus), vireillä olevassa asiassa C-237/21 (62).

2.2.3. Tietojenvaihto pyynnön vastaanottaneen valtion ja kansalaisuusvaltion välillä

SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklassa ei edellytetä, että pyynnön vastaanottanut valtio ilmoittaa kansalaisuusvaltiolle vireillä olevasta luovutuspyynnöstä, joka koskee rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa. Pyynnön vastaanottanut valtio voi kuitenkin ottaa yhteyttä kansalaisuusvaltioon saadakseen mahdollisesti hyödyllisiä tietoja.

3. KAIKKIIN VALTIOIHIN SOVELLETTAVAT SUUNTAVIIVAT KANSALAISUUTTA KOSKEVASTA POIKKEUKSESTA RIIPPUMATTA

3.1. Perusoikeuksien arviointi ennen luovuttamista

3.1.1. Perusoikeuskirjan soveltaminen

Unionin tuomioistuin totesi, että päätös unionin/Islannin/Norjan kansalaisen luovuttamisesta tilanteessa, joka kuuluu SEUT-sopimuksen 18 ja 21 artiklan tai ETA-sopimuksen 4 artiklan, luettuna yhdessä ETA-sopimuksen 36 artiklan kanssa, soveltamisalaan, kuuluu perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin oikeuden soveltamisalaan (63). Sen vuoksi perusoikeuskirjan määräyksiä ja erityisesti sen 19 artiklaa voidaan soveltaa sellaiseen päätökseen.

Lisäksi jo luovuttamista koskevan unionin kansainvälisen sopimuksen olemassaolo johtaa perusoikeuskirjan soveltamiseen. Näin ollen perusoikeuskirjaa sovelletaan myös luovutuspyyntöihin, joita Yhdysvallat on esittänyt rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen nojalla (64) ja Yhdistynyt kuningaskunta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen nojalla (65), vaikka ETA-alueella ei olisi käytetty liikkumisvapautta. Lisäksi perusoikeuskirjaa sovelletaan tällaisissa tapauksissa myös kolmansien valtioiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin.

Perusoikeuskirjaa sovellettaessa pyynnön vastaanottaneen valtion on ensin tarkistettava, ettei luovuttaminen vaikuta perusoikeuskirjan 19 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin (66).

Perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohdan mukaan ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen valtioon, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu.

Unionin tuomioistuin täsmensi lisäksi, että ”vakuuttelujen olemassaolo ja sellaisten kansainvälisten sopimusten hyväksyminen, joissa taataan periaatteessa perusoikeuksien kunnioittaminen, ei yksistään riitä varmistamaan asianmukaista suojaa huonoa kohtelua vastaan silloin, kun luotettavista lähteistä ilmenee, että viranomaisten noudattama – tai suvaitsema – käytäntö on ilmiselvästi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen periaatteiden vastainen”.

Tästä seuraa, että siltä osin kuin pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on tiedossaan seikkoja, jotka osoittavat todellisen vaaran henkilöiden epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta luovuttamispyynnön esittäneessä kolmannessa valtiossa, sen on arvioitava tämän vaaran olemassaoloa, kun se päättää henkilön luovuttamisesta tähän valtioon (ks. vastaavasti, perusoikeuskirjan 4 artiklan osalta, tuomio 5.4. 2016, Aranyosi ja Căldăraru, C-404/15 ja C-659/15 PPU, EU:C:2016:198, 88 kohta).

Tämän vuoksi pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pitää nojautua objektiivisiin, luotettaviin, tarkkoihin ja asianmukaisesti päivitettyihin tietoihin. Nämä tiedot voivat käydä ilmi muun muassa kansainvälisistä tuomioistuinratkaisuista, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista, luovuttamispyynnön esittäneen kolmannen valtion tuomioistuinratkaisuista ja Euroopan neuvoston elinten laatimista tai Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän puitteissa laadituista päätöksistä, kertomuksista ja muista asiakirjoista (ks. vastaavasti tuomio 5. huhtikuuta 2016, Aranyosi ja Căldăraru, C-404/15 ja C-659/15 PPU, EU:C:2016:198, 89 kohta) (67).

3.1.2. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen soveltaminen

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehtyä eurooppalaista yleissopimusta, jäljempänä ”Euroopan ihmisoikeussopimus”, sovelletaan luovutuksiin valtioista kolmansiin valtioihin tilanteissa, joissa perusoikeuskirjaa ei sovelleta (68), kuten sellaisen unionin kansalaisen luovuttaminen, joka ei ole käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, tai kolmannen maan kansalaisen luovuttaminen sellaiseen kolmanteen valtioon, jonka kanssa unioni ei ole tehnyt luovutussopimusta.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 6 artikla ovat tässä kohdin erityisen merkityksellisiä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa määrätään seuraavaa:

Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa (oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen) määrätään seuraavaa:

Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2.	Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet: a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä; b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan; c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa; d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat; e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

3.2. Perusteettomat tai väärinkäyttöön tähtäävät, mukaan lukien poliittisesti motivoidut, etsintäkuulutukset, pidätysmääräykset ja luovutuspyynnöt

Valtiot ovat kohdanneet perusteettomia tai väärinkäyttöön tähtääviä, kuten poliittisesti motivoituja luovutuspyyntöjä ja rinnakkaisia Interpolin etsintäkuulutuksia. Näin ollen tätä kohtaa voitaisiin soveltaa jo vaiheessa, jossa luovutuspyyntöä ei ole vielä tehty tai jossa henkilöä ei ole vielä ole otettu kiinni etsintäkuulutuksen perusteella (esimerkiksi kun jokin valtio on tietoinen väärinkäyttöön tähtäävästä Interpolin etsintäkuulutuksesta, se voi ilmoittaa asiasta muille yhteyspisteille ennakoivasti jo ennen etsityn henkilön siirtymistä toiseen valtioon).

3.2.1. Voimassa oleva Interpol-mekanismi etsintäkuulutusten väärinkäytöstä

Interpolilla on käytössä etsintäkuulutusten (69) automaattinen seulonta- ja havaitsemisjärjestelmä. Sen avulla väärinkäytöstapaukset voidaan seuloa pois. Jokainen saapuva pyyntö tarkistetaan tarkkailulistalta, joka sisältää aiemmin evätyt pyynnöt, jotta ne hylätään automaattisesti. Interpol pyrkii kehittämään uusia tietoteknisiä automaattisia suojatoimia, joilla tehostetaan kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemista koskevien saapuvien pyyntöjen arviointia.

Lisäksi Interpolin pääsihteeristöön on perustettu erikoistyöryhmä, joka koostuu Interpolin eri jäsenvaltioiden lakimiehistä ja poliiseista. Työryhmä arvioi kaikkien Interpolin jäsenvaltioista tulevien, kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemista koskevien pyyntöjen yhteensopivuuden asiaa koskevien oikeudellisten puitteiden ja vaatimusten kanssa.

Interpolin kansainvälisiä etsintäkuulutuksia voidaan poistaa useista syistä esittämällä huomautuksia riippumattomalle henkilötietojen käsittelyn valvontakomitealle (CCF-komitea) väittäen, että ne rikkovat Interpolin perussääntöä ja sen tietojen käsittelyä koskevia sääntöjä. Jäsenvaltiot voivat kehottaa väärinkäyttöön tähtäävän, erityisesti poliittisesti motivoidun kansainvälisen etsintäkuulutuksen kohteena olevaa yksityishenkilöä käyttämään oikeuksiaan CCF-komiteassa ja varoittaa häntä etukäteen tai pyytää kuulutusten tai ilmoitusten poistamista.

Pysyvä kuulutusneuvontaryhmä tukee tällaisia toimia.

3.2.2. Perusteettomia tai väärinkäyttöön tähtääviä, erityisesti poliittisesti motivoituja luovutuspyyntöjä koskeva tietojenvaihto yhteyspisteiden välillä

Kansalaisuusvaltiolla on usein hallussaan erittäin tärkeitä tietoja, joiden perusteella voidaan päättää, onko luovutuspyyntö perusteeton tai väärinkäyttöön perustuva, kuten poliittisesti motivoitu. Sen vuoksi tiivis yhteistyö ja tietojenvaihto luovutuspyynnön kohteena olevan henkilön kansalaisuusvaltion kanssa voi olla olennaisen tärkeää, kun pyynnön vastaanottanut valtio arvioi toisen valtion kansalaista koskevaa luovutuspyyntöä.

Jos on perusteltua epäillä, että luovutuspyyntö on väärinkäyttöön tähtäävä, erityisesti poliittisesti motivoitu, tai muuten perusteeton (lainvastainen), sellaisen valtion yhteyspisteen, joka on vastaanottanut kolmannelta valtiolta luovutuspyynnön jonkin muun valtion kansalaisesta, olisi aina ilmoitettava siitä kansalaisuusvaltion yhteyspisteelle. Näin voidaan vaihtaa asiaa koskevia tietoja, jotta voidaan tehdä perusteltu päätös siitä, onko luovutuspyyntö poliittisesti motivoitu tai muuten perusteeton (lainvastainen) (vrt. Liite 3 – malli ja Liite 8 – malli).

Lisäksi yhteyspisteiden olisi viipymättä ja ennakoivasti tiedotettava ja kuultava muita yhteyspisteitä sekä Eurojustia, Europolia ja Interpolia, jos on perusteltua epäillä, että luovutuspyyntö on perusteeton tai väärinkäyttöön tähtäävä, erityisesti poliittisesti motivoitu (vrt. Liite 8 – malli).

Tätä yhteyspisteiden välistä ilmoitusjärjestelmää, joka koskee perusteettomia tai väärinkäyttöön tähtääviä, mukaan lukien poliittisesti motivoituja, luovutuspyyntöjä, sovelletaan valtioiden kansalaisiin sekä kolmansien valtioiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin.

4. PETRUHHIN-MEKANISMIN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKOHDAT JA POLIITTISESTI MOTIVOIDUT LUOVUTUSPYYNNÖT

4.1. Yhteyspisteet

Valtiot ovat nimittäneet yhteyspisteensä (esim. keskusviranomaisia) Petruhhin-mekanismia ja perusteettomia tai lainvastaisia, erityisesti poliittisesti motivoituja, luovutuspyyntöjä varten.

Yhteyspisteiden päivitetty luettelo on saatavilla osoitteessa

https://www.ejn-crimjust.europa.eu/ejn/AtlasChooseCountry/EN

Valtion olisi ilmoitettava viipymättä Euroopan oikeudelliselle verkostolle yhteyspisteiden mahdollisista muutoksista.

Yhteyspisteet voivat kysyä neuvoa Eurojustilta ja Euroopan oikeudelliselta verkostolta, jos ne kohtaavat ongelmia.

4.2. Kielijärjestely ja kustannukset

Pyynnön vastaanottaneen valtion ja kansalaisuusvaltion välillä toimitettavien asiakirjojen kielijärjestelyksi ehdotetaan kansalaisuusvaltion virallista kieltä.

Valtiot voivat myös ilmoittaa komissiolle, jos ne päättävät hyväksyä käännökset yhdelle tai useammalle muulle EU:n viralliselle kielelle, islanniksi tai norjaksi.

Pyynnön vastaanottaneen valtion ja kansalaisuusvaltion olisi kummankin katettava omat kulunsa (pääasiassa käännöskulut).

4.3. Tietosuojakysymykset

Asiassa sovelletaan luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua direktiiviä (EU) 2016/680 (70).

(1) Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva eurooppalainen yleissopimus (ETS nro 24) ja sen lisäpöytäkirja (ETS nro 086), toinen lisäpöytäkirja (ETS nro 098), kolmas lisäpöytäkirja (ETS nro 209) ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen neljäs lisäpöytäkirja (ETS nro 212).

(2) Luovuttamista tai syytteeseen asettamista koskeva velvoite.

(3) Esimerkiksi Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisessä kauppa- ja yhteistyösopimuksessa (EUVL L 149, 30.4.2021, s. 10), määrätään 603 artiklassa nimenomaisesti aut dedere aut judicare -periaatteeseen liittyvästä velvoitteesta.

(4) Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15, ECLI:EU:C:2016:630.

(5) SEUT-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä tai niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu.”

(6) Perustuu kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoon, josta määrätään SEUT-sopimuksen 18 artiklassa: ”Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista.”

(7) Tuomio 10. huhtikuuta 2018, Pisciotti C-191/16, ECLI:EU:C:2018:222; tuomio 13. marraskuuta 2018, Raugevicius, C-247/17, ECLI:EU:C:2018:898; tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU, ECLI:EU:C:2020:262, ja tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin, C-398/19, ECLI:EU:C:2020:1032.

(8) Tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU, ECLI:EU:C:2020:262.

(9) Euroopan unionin neuvoston valmisteluasiakirja, oikeusministerien epävirallinen videoneuvottelu, 4. kesäkuuta 2020: Valmistelu - EU:n kansalaisten luovuttaminen kolmansiin maihin - Puheenjohtajavaltion keskusteluasiakirja, asiakirja WK 5231/2020 INIT.

(10) Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston yhteinen raportti EU:n kansalaisten luovuttamisesta kolmansiin maihin: https://www.eurojust.europa.eu/joint-report-eurojust-and-ejn-extradition-eu-citizens-third-countries

(11) EUVL C 419, 4.12.2020, s. 23.

(12) Unionin tuomioistuimen määräys 6. syyskuuta 2017, Schotthöfer & Steiner v Adelsmayr, C-473/15, ECLI:EU:C:2017:633, tuomioistuimen tuomio 10. huhtikuuta 2018, Pisciotti, C-191/16, ECLI:EU:C:2018:222; unionin tuomioistuimen tuomio 13. marraskuuta 2018, Raugevicius, C-247/17, ECLI:EU:C:2018:898; unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU, ECLI:EU:C:2020:262, ja unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalalstaatsanwaltschaft Berlin, C-398/19, ECLI:EU:C:2020:1032.

(13) Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15, ECLI:EU:C:2016:630.

(14) Tuomio 13. marraskuuta 2018, Raugevicius, C-247/17, ECLI:EU:C:2018:898.

(15) Asia C-237/21, Generaltaatsanwaltschaft München.

(16) Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15, ECLI:EU:C:2016:630.

(17) EUVL C 202, 7.6.2016, s. 389.

(18) Perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu.”

(19) Unionin tuomioistuimen määräys 6. syyskuuta 2017, Schotthöfer & Steiner v. Adelsmayr, C-473/15, ECLI:EU:C:2017:633.

(20) Perusoikeuskirjan 47 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava tässä artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa.

Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Jokaisella on oltava mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkilön puolustaa ja edustaa itseään.

Maksutonta oikeusapua annetaan vähävaraisille, jos tällainen apu on tarpeen, jotta asianomainen voisi tehokkaasti käyttää oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.”

(21) Unionin tuomioistuimen tuomio 10. huhtikuuta 2018, Pisciotti, C-191/16, ECLI:EU:C:2018:222.

(22) Sopimus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä (EUVL L 181, 19.7.2003, s. 27).

(23) Unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU, ECLI:EU:C:2020:262.

(24) EUVL L 292, 21.10.2006, s. 2.

(25) Unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin (Luovuttaminen Ukrainaan), C-398/19, ECLI:EU:C:2020:1032.

(26) Unionin tuomioistuimen tuomio 12. toukokuuta 2021, WS, C-505/19, ECLI:EU:C:2021:376.

(27) Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19).

(28) Schengenin yleissopimuksen 54 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Henkilöä, jota koskevassa asiassa sopimuspuoli on antanut lainvoimaisen tuomion, ei voida syyttää samasta teosta toisen sopimuspuolen toimesta edellyttäen, että tämä henkilö on tuomion saatuaan suorittanut rangaistuksensa tai parhaillaan suorittaa sitä taikka että sitä ei voida tuomion antaneen sopimuspuolen lain mukaan enää suorittaa.”

(29) Perusoikeuskirjan 50 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Ketään ei saa panna syytteeseen tai rangaista rikoksesta, josta hänet on jo unionissa lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi lain mukaisesti.”

(30) Unionin tuomioistuimen tuomio 12. toukokuuta 2021, WS, C-505/19, ECLI:EU:C:2021:376, 84 kohta.

(31) Unionin tuomioistuimen tuomio 13. marraskuuta 2018, Raugevicius, C-247/17, ECLI:EU:C:2018:898.

(32) Koska etsitty henkilö oli jo tuomittu kolmannessa valtiossa.

(33) Yleissopimus tuomittujen siirtämisestä (ETS nro 112).

(34) Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva eurooppalainen yleissopimus (ETS nro 24).

(35) Vrt. Suomi antoi seuraavan julistuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 6 artiklan nojalla: ”Tässä yleissopimuksessa ”kansalaisilla” tarkoitetaan Suomen osalta Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisia sekä näissä valtioissa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia.”

(36) EUVL L 181, 19.7.2003, s. 27.

(37) EUVL L 149, 30.4.2021, s. 10.

(38) Kauppa- ja yhteistyösopimuksen 614 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa: ”1. Jos vähintään kaksi valtiota on antanut eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai pidätysmääräyksen samasta henkilöstä, täytäntöönpanevan oikeusviranomaisen on tehtävä päätös siitä, mikä kyseisistä pidätysmääräyksistä pannaan täytäntöön, ottaen asianmukaisella tavalla huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat ja erityisesti rikosten suhteellisen vakavuuden ja tekopaikat, pidätysmääräysten tai eurooppalaisten pidätysmääräysten antamisajankohdat ja sen, onko pidätysmääräys annettu syytetoimia vai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten, sekä jäsenvaltioiden unionin oikeudesta johtuvat lailliset velvoitteet erityisesti vapaan liikkuvuuden ja kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteisiin liittyen. 3. Jos samasta henkilöstä on annettu sekä pidätysmääräys että kolmannen maan esittämä luovutuspyyntö, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, annetaanko etusija pidätysmääräykselle vai luovutuspyynnölle, ottaen asianmukaisella tavalla huomioon kaikki asiaan liittyvät, erityisesti 1 kohdassa tarkoitetut sekä sovellettavassa yleissopimuksessa tai sopimuksessa mainitut seikat.”

(39) Unionin tuomioistuimen tuomio 13. marraskuuta 2018, Raugevicius, C-247/17, ECLI:EU:C:2018:898, 29 kohta, ja unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin (luovuttaminen Ukrainaan), C-398/19, ECLI:EU:C:2020:1032, 32 kohta.

(40) Unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin (luovuttaminen Ukrainaan), C-398/19, ECLI:EU:C:2020:1032, 31 kohta.

(41) Unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU, ECLI:EU:C:2020:262.

(42) ETA-sopimuksen 4 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä tämän sopimuksen soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen erityismääräysten soveltamista.”

(43) ETA-sopimuksen 36 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa: ””Tämän sopimuksen määräysten mukaisesti sopimuspuolten alueella ei ole rajoituksia, jotka koskevat muuhun EY:n jäsenvaltioon tai EFTA-valtioon kuin palvelujen vastaanottajan valtioon sijoittautuneen EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion kansalaisen vapautta tarjota palveluja sopimuspuolten alueella.””

(44) Unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU, ECLI:EU:C:2020:262, 52–55 kohta.

(45) Unionin tuomioistuimen tuomio 10. huhtikuuta 2018, Pisciotti, C-191/16, ECLI:EU:C:2018:222, 34 kohta.

(46) Unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU, ECLI:EU:C:2020:262, 54 kohta.

(47) Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15, ECLI:EU:C:2016:630, 41 kohta.

(48) Unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin (luovuttaminen Ukrainaan), C-398/19, ECLI:EU:C:2020:1032, 49–50 kohta.

(49) Luettelo 27 valtion nimeämistä kansallisista yhteyspisteistä on julkaistu Euroopan oikeudellisen verkoston verkkosivuilla, vrt. 4.1.

(50) Unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin (luovuttaminen Ukrainaan), C-398/19, ECLI:EU:C:2020:1032, 48 kohta.

(51) Ks. aiempi alaviite.

(52) Ks. aiempi alaviite, 49 kohta.

(53) Ks. aiempi alaviite, 51 kohta.

(54) Ks. aiempi alaviite, 48 kohta.

(55) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (EUVL L 130, 1.5.2014, s. 1).

(56) Unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin (luovuttaminen Ukrainaan), C-398/19, ECLI:EU:C:2020:1032, 55 kohta.

(57) Nimitetty eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyn puitepäätöksen 6 artiklan 1 kohdan tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan välisestä luovutusmenettelystä tehdyn Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(58) Unionin tuomioistuimen tuomio 10. huhtikuuta 2018, Pisciotti, C-191/16, ECLI:EU:C:2018:222, 54 kohta.

(59) Unionin tuomioistuimen tuomio 17. joulukuuta 2020, Generalstaatsanwaltschaft Berlin (luovuttaminen Ukrainaan), C-398/19, ECLI:EU:C:2020:1032, 53 ja 54 kohta.

(60) Unionin tuomioistuimen tuomio 13. marraskuuta 2018, Raugevicius, C-247/17, ECLI:EU:C:2018:898, 46 kohta.

(61) Ks. aiempi alaviite, 48 kohta.

(62) Asia C-237/21, Generaltaatsanwaltschaft München.

(63) Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15, ECLI:EU:C:2016:630, 52 ja 53 kohta, ja unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU, ECLI:EU:C:2020:262, 63 kohta. Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: ”1. Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. Tämän vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltansa mukaisesti ja unionille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoja noudattaen.”

(64) EUVL L 181, 19.7.2003, s. 27.

(65) EUVL L 149, 30.4.2021, s. 10.

(66) Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15, ECLI:EU:C:2016:630, 60 kohta, unionin tuomioistuimen määräys 6. syyskuuta 2017, Schotthöfer & Steiner v. Adelsmayr, C-473/15, ECLI:EU:C:2017:633, unionin tuomioistuimen tuomio 13. marraskuuta 2018, Raugevicius, C-247/17, ECLI:EU:C:2018:898, 49 kohta, unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2020, Ruska Federacija, C-897/19 PPU, ECLI:EU:C:2020:262, 63–68 kohta.

(67) Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15, ECLI:EU:C:2016:630, 57–59 kohta.

(68) Vrt. 3.1.1. edellä.

(69) Etsintäkuulutus ei ole luovutuspyyntö eikä kansainvälinen pidätysmääräys. Se on hälytys lainvalvontaviranomaisille ympäri maailman, jotta ne voivat paikantaa henkilön ja ottaa hänet väliaikaisesti kiinni luovutusta tai vastaavaa oikeustoimea varten. Etsintäkuulutuksessa kuitenkin viitataan kansainväliseen pidätysmääräykseen tai tuomioistuimen päätökseen, ja se tukee luovuttamismenettelyä ja sisältää kansallisia rikostietoja (paitsi jos etsintäkuulutus on kansainvälisen tuomioistuimen antama). Interpolin tietojenkäsittelysääntöjen (IRPD, III/IRPD/GA/2011 (2019)) 82 artiklan mukaan ”punaiset ilmoitukset julkaistaan kansallisen keskusviraston tai kansainvälisen elimen, jolla on tutkinta- ja syytevaltuudet rikosasioissa, pyynnöstä etsityn henkilön olinpaikan selvittämiseksi, hänen säilöön ottamisekseen, kiinni ottamisekseen tai hänen liikkumisensa rajoittamiseksi hänen luovuttamisekseen tai muuta laillista toimenpidettä varten.”

(70) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

LIITE 1

Kuvaus vaiheista, joita on noudatettava syytetoimia varten tehtävien luovutuspyyntöjen osalta – Petruhhin-mekanismin tärkeimmät vaiheet:

LIITE 2

Yhteenveto kansalaisuutta koskevista poikkeuksista (valtioiden toimittamat tiedot)

AT:	Liittovaltion laki, annettu 4. joulukuuta 1979, rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta ja keskinäisestä avunannosta rikosasioissa (luovuttamista ja keskinäistä avunantoa koskeva laki (ARHG)), 12 §.
BE:	Rikoksen johdosta tapahtuvista luovutuksista 15. maaliskuuta 1874 annettu laki, 1 ja 2 §.
BG:	Perustuslain 25 §:n 4 kohta.
CY:	Perustuslaki, 11 §:n f kohta (kansalaisen luovuttaminen on sallittua ainoastaan tasavaltaa sitovan kansainvälisen sopimuksen nojalla, edellyttäen, että vastapuoli soveltaa kyseistä sopimusta ja että se koskee tekoja, jotka ovat tapahtuneet perustuslain 5. muutoksen (2006) voimaantulon jälkeen).
CZ:	Tšekin tasavallan perustuslailliseen järjestykseen sisältyvän Perusoikeuksien ja vapauksien peruskirjan 14 §:n 4 kohta. Tšekin kansalaisen rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen kolmanteen maahan on mahdollista, jos tämä antaa suostumuksensa luovuttamiseen kyseiseen valtioon (rikosasioissa tehtävästä kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä annetun lain 91 §:n 1 momentin a alakohta).
DE:	Saksan liittotasavallan peruslaki, 16 §:n 2 momentti.
EE:	Perustuslaki 36 § (ellei luovutusta hyväksytä kansainvälisen sopimuksen perusteella).
EL:	Rikosprosessilaki, 438 §.
ES:	Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta passiivisesta luovuttamisesta, 1985, 3 § (jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti).
FI:	Perustuslaki, 9 §:n 3 momentti (lailla voidaan säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten luovuttaa maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu). Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta (456/1970), 2 § (koskee yhteistyötä muiden maiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kanssa; Suomen kansalaista ei saa luovuttaa. Sama koskee Yhdistynyttä kuningaskuntaa.).
FR:	Rikosprosessilaki, 696-4 §.
HR:	Perustuslaki, 9 § (ellei luovutusta sallita valtiosopimuksen perusteella).
HU:	Laki XXXVIII kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa, 1996, 13 §.
IC:	Laki nro 13 vuodelta 1984 rikollisten luovuttamisesta ja muusta avunannosta rikosoikeudellisissa menettelyissä (ei koske Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin pyyntöjä).
IE:	Vuonna 1965 annetun luovuttamista koskevan Irlannin lain mukaan Irlanti voi luovuttaa omia kansalaisiaan, jos kolmannen maan kanssa on tehty luovutussopimus ja kyseinen maa voi luovuttaa omat kansalaisensa Irlantiin.
IT:	Perustuslaki, 26 §:n 1 kohta (ellei luovutusta sallita valtiosopimuksen perusteella).
LT:	Perustuslaki, 13 § (ellei luovutusta sallita valtiosopimuksen perusteella).
LU:	Muokattu laki, annettu 20. kesäkuuta 2001, 7 §.
LV:	Perustuslaki, 98 § (ellei luovutusta sallita valtiosopimuksen perusteella).
MT:	Perustuslaki, 43 § (ellei luovutusta sallita valtiosopimuksen perusteella).
NL:	Luovuttamista koskeva laki (Uitleveringswet), 4 § (luovutus hyväksytään syytetoimia varten, kun takeet annetaan).
NO:	Laki nro 39, 13. kesäkuuta 1975, liittyen rikoksentekijöiden luovuttamiseen (ei koske Euroopan unionin maiden ja Islannin pyyntöjä).
PL:	Perustuslaki 55 §.
PT:	Perustuslaki, 33 §:n 1 kohta (ellei luovutusta sallita valtiosopimuksen tai takeiden perusteella ja ainoastaan syytteeseenpanoa varten).
RO:	Perustuslaki, 19 §:n 2 kohta (ellei luovutusta hyväksytä sellaisten kansainvälisten sopimusten perusteella, joiden sopimuspuoli Romania on, lain mukaan ja vastavuoroisesti).
SE:	Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta (1957:668), 2 §.
SI:	Perustuslaki 47 §.
SK:	Rikosprosessilaki, 501 § (lukuun ottamatta tapauksia, joissa luovuttamisvelvollisuus on säädetty laissa, kansainvälisessä sopimuksessa tai sellaisen kansainvälisen järjestön päätöksessä, joka sitoo Slovakian tasavaltaa).
	Valtio, jossa ei nimenomaisesti säädetä kansalaisuuteen perustuvasta poikkeuksesta:
DK:	Tanskan rikoksen johdosta tapahtuvaa luovutusta koskeva laki, 18 § (omien kansalaisten luovuttamista koskevat kuitenkin tiukemmat säännöt kuin muiden kansalaisten luovuttamista).

LIITE 3

Malli, jolla ilmoitetaan kansalaisuusvaltiolle

Tiedoksi seuraavan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle: … [Valtio(t)]

Tällä asiakirjalla ilmoitetaan ja tiedotetaan, että kolmas valtio on esittänyt pidätysmääräyksen/luovutuspyynnön, jonka tarkoituksena on valtionne kansalaiseen kohdistuva

☐	syytetoimi

☐	vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpano.

Pyynnön kohteena olevan henkilön henkilöllisyyteen liittyvät tiedot

Nimi:

Etunimi (-nimet):

Mahdollinen tyttönimi:

Mahdolliset peitenimet:

Sukupuoli:

Kansalaisuus:

Syntymäaika:

Syntymäpaikka:

Asuinpaikka ja/tai tunnettu osoite:

Pyynnön kohteena olevan henkilön ymmärtämä kieli tai ymmärtämät kielet (jos tiedossa):

Pyynnön kohteena olevan henkilön erityiset tuntomerkit / kuvaus:

Pyynnön tehnyttä kolmannen valtion viranomaista koskevat tiedot

Pyynnön tehnyt kolmas valtio:

(Oikeus)viranomainen, joka on antanut pidätysmääräyksen/luovutuspyynnön:

Sen edustajan nimi:

Tehtävät (virkanimike tai -asema):

Asiakirjan viitetiedot:

Osoite:

Yhteystiedot:

Tiedot rikoksista, joista asianomaista henkilöä syytetään

Luovutuspyyntö koskee yhteensä … [määrä] rikosta.

Rikoksen tai rikosten teko-olosuhteiden kuvaus, mukaan lukien ajankohta (päivämäärä ja kellonaika), tekopaikka ja pyynnön kohteena olevan henkilön osallistumisaste:

Rikoksen tai rikosten luonne ja oikeudellinen luokittelu, mukaan lukien siihen tai niihin sovellettavat säännökset/lait:

Kolmannen valtion toimittamat lisätiedot (jos mahdollista, kolmannen valtion toimittamat asiakirjat liitetään tähän lomakkeeseen liitteinä):

Edellä esitettyjen tietojen perusteella kansalaisuusvaltion toimivaltaisia viranomaisia kehotetaan tekemään päätös siitä, annetaanko asianomaisesta henkilöstä eurooppalainen pidätysmääräys / EU-IC/NO-pidätysmääräys syytetoimiin ryhtymistä varten samoista rikoksista/teoista, jotka ovat luovutuspyynnön perustana.

Tämä viranomainen katsoo, että … [ajanjakso] on kohtuullinen aika saada ilmoitus päätöksestä … [päivämäärä] mennessä.

Jos kansalaisuusvaltio ei vastaa tähän määräaikaan mennessä, pyynnön vastaanottanut valtio jatkaa luovuttamismenettelyä.

Antakaa kaikki asiaankuuluvat tiedot luovutuspyynnöstä vapausrangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöön panemiseksi:

Vaihtoehtoisesti ilmoittakaa ja perustelkaa, onko perusteltua epäillä, että luovutuspyyntö on poliittisesti motivoitu:

Luovutuspyyntöä koskevia tietoja toimittavan toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot

Valtio:

Toimivaltainen viranomainen:

Yhteyshenkilö:

Toimi:

Asiakirjan viitetiedot:

Yhteystiedot (sähköposti/puhelinnumerot):

Päiväys ja allekirjoitus

LIITE 4

Malli lisätietojen toimittamiseksi kansalaisuusvaltiolle

Tiedoksi seuraavan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle: …

Euroopan unionin tuomioistuimen Petruhhin-tuomiossa (1) asetetun, kuulemismenettelyn aloittamista koskevan velvollisuuden nojalla … [päivämäärä] lähetetyn ilmoituksen jälkeen tämä valtio toimittaa lisätietoja, joista voi olla hyötyä eurooppalaisen pidätysmääräyksen / EU-IC/NO-pidätysmääräyksen antamisen kannalta.

Pyynnön kohteena olevan henkilön henkilöllisyyteen liittyvät tiedot

Nimi:

Etunimi (-nimet):

Mahdollinen tyttönimi:

Mahdolliset peitenimet:

Sukupuoli:

Kansalaisuus:

Syntymäaika:

Syntymäpaikka:

Asuinpaikka ja/tai tunnettu osoite:

Pyynnön kohteena olevan henkilön ymmärtämä kieli tai ymmärtämät kielet (jos tiedossa):

Pyynnön kohteena olevan henkilön erityiset tuntomerkit / kuvaus:

Pyynnön esittävää kolmannen valtion viranomaista koskevat tiedot

Pyynnön tehnyt kolmas valtio:

(Oikeus)viranomainen, joka on antanut pidätysmääräyksen/luovutuspyynnön:

Sen edustajan nimi:

Tehtävät (virkanimike tai -asema):

Asiakirjan viitetiedot:

Osoite:

Yhteystiedot:

Muut olennaiset tiedot:

Luovutuspyyntöä koskevia tietoja toimittavan valtion yhteystiedot

Valtio:

Toimivaltainen viranomainen:

Yhteyshenkilö:

Toimi:

Asiakirjan viitetiedot:

Yhteystiedot (sähköposti/puhelinnumerot):

Keskusviranomainen:

Päiväys ja allekirjoitus

(1) Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2016, Petruhhin, C-182/15, ECLI:EU:C:2016:630.

LIITE 5

Malli pyynnön vastaanottaneelle viranomaiselle ilmoittamista koskevan määräajan pidentämiseksi Petruhhin-mekanismin nojalla

Saatuaan … [päiväys] lähettäjältä … ilmoituksen syytetoimia varten tehdystä luovutuspyynnöstä, joka koskee tämän valtion kansalaista … [kyseisen henkilön nimi] ja jonka on esittänyt … [kolmas valtio], tämä valtio pyytää ystävällisesti pyynnön vastaanottaneen valtion asettaman määräajan pidentämistä, jotta sille voidaan ilmoittaa päätöksestä, joka koskee eurooppalaisen pidätysmääräyksen / EU-IC/NO-pidätysmääräyksen antamista Petruhhin-mekanismin mukaisesti.

Erityisesti pyydetään pidentämään määräaikaa … [ajanjakso/päivät], jolloin pyynnön vastaanottaneelle valtiolle ilmoitettaisiin tällaisesta päätöksestä … [päiväys] mennessä.

Antakaa lisätietoa määräajan pidennyksen tarpeesta:

Asiaankuuluvat yhteystiedot

Valtio:

Toimivaltainen viranomainen:

Yhteyshenkilö:

Toimi:

Asiakirjan viitetiedot:

Yhteystiedot (sähköposti/puhelinnumerot):

Päiväys ja allekirjoitus

LIITE 6

Malli määräajan pidentämistä koskevaan pyyntöön vastaamista varten

Vastauksena valtionne pyyntöön, joka liittyy tämän valtion … [päiväys] lähettämään ilmoitukseen syytetoimia varten tehdystä luovutuspyynnöstä, joka koskee tämän valtion kansalaista … [kyseisen henkilön nimi] ja jonka on esittänyt … [kolmas valtio], ja joka koskee sen määräajan pidentämistä, jonka kuluessa on ilmoitettava päätöksestä, joka koskee eurooppalaisen pidätysmääräyksen / EU-IC/NO-pidätysmääräyksen antamista Petruhhin-mekanismin mukaisesti,

pyynnön vastaanottanut valtio [rasti ruutuun]

☐ a)	hyväksyy kansalaisuusvaltion ehdottaman määräajan pidentämisen;

☐ b)	hyväksyy määräajan pidentämisen ajalle … [ajanjakso/päivät]: tiedot on annettava … [päivämäärä] mennessä;

☐ c)	ei voi pidentää määräaikaa kansalaisuusvaltion mainitsemalla tavalla.

Jos c), selittäkää syyt, joiden vuoksi pidennystä ei myönnetty:

Asiaankuuluvat yhteystiedot

Valtio:

Toimivaltainen viranomainen:

Yhteyshenkilö:

Toimi:

Asiakirjan viitetiedot:

Yhteystiedot (sähköposti/puhelinnumerot):

Päiväys ja allekirjoitus

LIITE 7

Malli kansalaisuusvaltiolle, joka vastaa pyynnön vastaanottaneelle valtiolle

Saatuaan … [päiväys] ilmoituksen lähettäjältä …syytetoimia varten tehdystä luovutuspyynnöstä, jonka esittäjä on … [kolmas valtio] ja jonka kohteena on tämän valtion kansalainen, sekä sen sisältämät tiedot, tämä valtio [rasti ruutuun]

☐ a.	on antanut asianomaisesta henkilöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen / EU-IC/NO-pidätysmääräyksen, joka koskee samoja rikoksia/tekoja kuin luovutuspyyntö;

☐ b.	ei aio antaa eurooppalaista pidätysmääräystä / EU-IC/NO-pidätysmääräystä kyseisestä henkilöstä;

☐ c.

toimittaa tietoja, sillä luovutuspyyntö on perusteeton / väärinkäyttöön tähtäävä / poliittisesti motivoitu:

Asianomaisen henkilön tiedot

Nimi:

Etunimi (-nimet):

Mahdollinen tyttönimi:

Mahdolliset peitenimet:

Sukupuoli:

Kansalaisuus:

Syntymäaika:

Syntymäpaikka:

Asuinpaikka ja/tai tunnettu osoite:

Toimivaltaisten viranomaisten tiedot

Pyynnön esittänyt valtio:

Toimivaltainen viranomainen:

Sen edustajan nimi:

Tehtävät (virkanimike tai -asema):

Asiakirjan viitetiedot:

Osoite:

Yhteystiedot:

Päätöksen antanut toimivaltainen oikeusviranomainen, tarvittaessa

Sen edustajan nimi:

Tehtävät (virkanimike tai -asema):

Asiakirjan viitetiedot:

Osoite:

Yhteystiedot:

Virallinen päätös eurooppalaisen pidätysmääräyksen / EU-IC/NO-pidätysmääräyksen antamisesta (liitteenä, jos on jo annettu):

Lisätietoja:

Asiaankuuluvat yhteystiedot

Valtio:

Toimivaltainen viranomainen:

Yhteyshenkilö:

Toimi:

Asiakirjan viitetiedot:

Yhteystiedot (sähköposti/puhelinnumerot):

Päiväys ja allekirjoitus

LIITE 8

Tiedoksi seuraaville [rasti ruutuun]:

☐	… [valtion (valtioiden)] nimetty yhteyspiste;

☐	kaikki 29 yhteyspistettä;

☐

Eurojust;

☐

Europol;

☐

Interpol.

Tällä asiakirjalla pyydetään tietoja tai ilmoitetaan kolmannen valtion esittämästä luovutuspyynnöstä, jota pidetään perusteettomana, väärinkäyttöön tähtäävänä, erityisesti poliittisesti motivoituna.

Pyynnön kohteena olevan henkilön henkilöllisyyteen liittyvät tiedot

Nimi:

Etunimi (-nimet):

Mahdollinen tyttönimi:

Mahdolliset peitenimet:

Sukupuoli:

Kansalaisuus:

Syntymäaika:

Syntymäpaikka:

Asuinpaikka ja/tai tunnettu osoite:

Pyynnön kohteena olevan henkilön ymmärtämä kieli tai ymmärtämät kielet (jos tiedossa):

Pyynnön kohteena olevan henkilön erityiset tuntomerkit / kuvaus:

Tiedot pyynnön esittäneestä kolmannen valtion viranomaisesta ja luovutuspyynnöstä

1. Pyynnön tehnyt kolmas valtio:

(Oikeus)viranomainen, joka on antanut pidätysmääräyksen/luovutuspyynnön:

Sen edustajan nimi:

Tehtävät (virkanimike tai -asema):

Asiakirjan viitetiedot:

Osoite:

Yhteystiedot:

2. Luovutuspyyntö [rasti ruutuun]:

☐	syytetoimia varten;

☐	rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten.

Luovutuspyynnön viitenumero:

3. Tiedot rikoksista, joista asianomaista henkilöä syytetään:

Luovutuspyyntö koskee yhteensä … [määrä] rikosta.

Rikoksen tai rikosten teko-olosuhteiden kuvaus, mukaan lukien ajankohta (päivämäärä ja kellonaika), tekopaikka ja pyynnön kohteena olevan henkilön osallistumisaste:

Rikoksen tai rikosten luonne ja oikeudellinen luokittelu, mukaan lukien siihen tai niihin sovellettavat säännökset/lait:

Perusteet luovutuspyynnön pitämiselle perusteettomana, väärinkäyttöön tähtäävänä, erityisesti poliittisesti motivoituna, ja/tai pyynnöt, jotka herättävät perusoikeuskirjan tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista koskevia huolenaiheita:

(tarkentakaa):

Luovutuspyyntöä koskevia tietoja toimittavan valtion yhteystiedot

Valtio:

Toimivaltainen viranomainen:

Yhteyshenkilö:

Toimi:

Asiakirjan viitetiedot:

Yhteystiedot (sähköposti/puhelinnumerot):

Päiväys ja allekirjoitus

8.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 223/36

Euron kurssi (1)

7. kesäkuuta 2022

(2022/C 223/02)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0662
JPY	Japanin jeniä	141,66
DKK	Tanskan kruunua	7,4395
GBP	Englannin puntaa	0,85365
SEK	Ruotsin kruunua	10,5039
CHF	Sveitsin frangia	1,0423
ISK	Islannin kruunua	138,90
NOK	Norjan kruunua	10,1843
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,739
HUF	Unkarin forinttia	389,33
PLN	Puolan zlotya	4,5813
RON	Romanian leuta	4,9426
TRY	Turkin liiraa	17,8702
AUD	Australian dollaria	1,4884
CAD	Kanadan dollaria	1,3437
HKD	Hongkongin dollaria	8,3656
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6582
SGD	Singaporen dollaria	1,4685
KRW	Etelä-Korean wonia	1 340,75
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,4059
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,1146
HRK	Kroatian kunaa	7,5244
IDR	Indonesian rupiaa	15 412,37
MYR	Malesian ringgitiä	4,6865
PHP	Filippiinien pesoa	56,421
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	36,768
BRL	Brasilian realia	5,1256
MXN	Meksikon pesoa	20,8435
INR	Intian rupiaa	82,8730

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

8.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 223/37

Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta

(2022/C 223/03)

Julkaistuaan ilmoituksen (1) Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ”Kiina” tai ”asianomainen maa”, peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä Euroopan komissio, jäljempänä ”komissio”, on vastaanottanut muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (2), jäljempänä ”perusasetus”, 18 artiklan mukaisen tarkastelupyynnön.

1. Tarkastelupyyntö

Pyynnön toimitti 9. maaliskuuta 2022 European Steel Association, jäljempänä ”EUROFER” tai ”pyynnön esittäjä”, tiettyjä raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Avoin versio pyynnöstä ja analyysi unionin tuottajien tuesta pyynnölle ovat saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa. Tämän ilmoituksen 5.6 kohdassa annetaan tietoa oikeudesta tutustua asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

2. Tarkastelun kohteena oleva tuote

Tämän tarkastelun kohteena ovat tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jäljempänä ”tarkastelun kohteena oleva tuote”.

Seuraavat tuotteet eivät kuulu tämän tarkastelun piiriin:

i)	tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä,

ii)	tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä,

iii)	tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, ja

iv)	tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

Tarkastelun kohteena oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodit 7226191091, 7226191095), 7226 91 91 ja 7226 91 99. Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina rajoittamatta niiden mahdollista muuttamista menettelyn tulevissa vaiheissa.

3. Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet ovat komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/969 (3) käyttöön otetut lopulliset tasoitustullit.

4. Tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

4.1. Tuen jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva väite

Pyynnön esittäjä on toimittanut riittävää näyttöä siitä, että useimmat tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoon alkuperäisessä tutkimuksessa johtaneet tukijärjestelmät ovat edelleen käytössä ja että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat asianomaisessa maassa ovat saaneet ja saavat todennäköisesti edelleen useita Kiinan kansantasavallan viranomaisten kansallisella ja maakuntatasolla myöntämiä tukia.

Pyynnön esittäjä on myös havainnut lisätukiohjelman, jota ei tutkittu alkuperäisessä tutkimuksessa, eli velan muuntamisen osakkeiksi. Tämä järjestely näyttää mahdollistavan tasoitustullin käyttöönoton.

Pyynnön esittäjä ei esittänyt täsmällisesti tuen nykytason määrää kaikkien tukien osalta. Pyynnössä esitetyn näytön perusteella näyttää kuitenkin siltä, että tukitaso on edelleen merkittävä.

Väitettyjä tukia ovat muun muassa i) suora varojen siirto, ii) valtion saamatta tai kantamatta jäänyt tulo, iii) valtion tarjoamat tavarat ja palvelut riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan ja iv) maksut rahoitusmekanismiin tai yksityisen elimen valtuuttaminen tai määrääminen suorittamaan yksi tai useampi edellä mainituista tehtävistä. Pyynnön esittäjä väitti muun muassa, että käytössä on esimerkiksi etuuskohtelun mukaisesti myönnettyjä lainoja ja avustuksia sekä välittömiä veroja koskevia vapautuksia. Väitettiin myös, että viranomaiset tarjoavat maata riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan ja että mahdollisesti käytössä on velan muuntamista osakkeiksi koskeva ohjelma. Jotkin väitetyistä tukikäytännöistä johtivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoon jo alkuperäisessä tutkimuksessa, mutta osa on uusia tai sellaisia tukia, joita ei ole tutkittu alkuperäisessä tutkimuksessa.

Pyynnön esittäjä väittää, että kuvatut toimenpiteet ovat tukia, koska asianomaisen maan hallitus osallistuu niiden rahoitukseen ja niistä koituu etua tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajille. Näiden tukien väitetään kohdistuvan erityisesti yritykseen tai tuotannonalaan, jonka toimintaa edistetään, ja mahdollistavan sen vuoksi tasoitustullin käyttöönoton.

Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan nojalla komissio laati näytön riittävyydestä muistion, johon sisältyy komission arviointi kaikesta sen käytettävissä olevasta näytöstä ja jonka perusteella komissio panee tämän tutkimuksen vireille. Kyseinen muistio sisältyy asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

Komissio pidättää itsellään oikeuden tutkia muita merkityksellisiä tukikäytänteitä, joita saattaa paljastua tutkimuksen aikana.

4.2. Vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskeva väite

Pyynnön esittäjä väittää asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin aiheuttaman vahingon toistumisen olevan todennäköistä. Tältä osin pyynnön esittäjä on toimittanut riittävää näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontimäärät asianomaisesta maasta unioniin todennäköisesti kasvavat nykyisestä, koska asianomaisessa maassa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Se johtuu myös Euroopan unionin markkinoiden houkuttelevuudesta markkinoiden koon ja hintojen vuoksi, sillä tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientihinnat asianomaisesta maasta muiden kolmansien maiden markkinoille alittivat unionin tuotannonalan hinnat.

Pyynnön esittäjä väittää, että vahingon poistuminen johtuu pääasiassa toimenpiteiden voimassaolosta ja että asianomaisesta maasta peräisin olevan tuetun tuonnin lisääntyminen johtaisi todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

5. Menettely

Kuultuaan perusasetuksen 25 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa komissio on tullut siihen tulokseen, että tukien ja vahingon todennäköisyydestä on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se panee tarkastelun vireille perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Tarkastelussa selvitetään, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuetun tuonnin jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

Asianomaisen maan viranomaiset on kutsuttu neuvottelemaan asiasta perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Komissio kiinnittää osapuolten huomion myös covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin annettuun ilmoitukseen (4), jota saatetaan soveltaa tähän menettelyyn.

Komissio kiinnittää osapuolten huomion myös meneillä olevaan rinnakkaiseen polkumyyntitutkimukseen, joka koskee samaa tuotetta (5). Vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuotannonalaa ja kaikkia kyseisen polkumyyntitutkimuksen asianomaisia osapuolia kehotetaan rekisteröitymään erikseen tätä tutkimusta varten ja ilmoittamaan tarvittavat tiedot tässä ilmoituksessa esitettyjen yksityiskohtaisten ohjeiden ja määräaikojen mukaisesti ottamatta huomioon polkumyyntitutkimuksen yhteydessä mahdollisesti toimitettuja tietoja. Polkumyyntitutkimuksen yhteydessä toimitettuja tietoja tai huomautuksia ei oteta automaattisesti huomioon tässä tutkimuksessa, vaan osapuolten on periaatteessa toimitettava kaikki tätä tutkimusta koskevat tiedot erikseen tämän menettelyn yhteydessä.

5.1. Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

Tuen jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattaa 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ”tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso”. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkastellaan kaudella, joka ulottuu 1. päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ”tarkastelujakso”.

5.2. Pyyntöä ja tutkimuksen vireillepanoa koskevat huomautukset

Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat esittää huomautuksia pyynnöstä (myös vahingon toistumiseen ja syy-yhteyteen liittyvistä seikoista) tai mistä tahansa tutkimuksen vireillepanoa koskevista näkökohdista (myös pyynnön saaman tuen asteesta), on tehtävä se 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (6).

Tutkimuksen vireillepanoa koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

5.3. Menettely tuen jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio tutkii unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suuntautunutta vientiä ja unioniin suuntautuneesta viennistä riippumatta selvittää, onko tarkastelun kohteena olevaa tuotetta asianomaisessa maassa tuottavien ja myyvien yritysten tilanne sellainen, että unioniin tuetuilla hinnoilla tapahtuva vienti todennäköisesti jatkuisi tai toistuisi, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy.

Näin ollen kaikkia asianomaisessa maassa toimivia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia (7), myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

5.3.1. Asianomaisen maan tuottajia koskeva tutkimus

Koska sellaisia asianomaisessa maassa toimivia tuottajia, joita tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ”otannaksi”), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia tuottajia tai niiden edustajia, myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, pyydetään ilmoittautumaan ja toimittamaan komissiolle tiedot yrityksistään 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Tiedot on toimitettava TRON.tdi-tietokannan kautta seuraavassa osoitteessa:

https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi/form/R770_SAMPLING_FORM_FOR_EXPORTING_PRODUCER

Tiedot TRON-tietokantaan pääsemiseksi annetaan jäljempänä 5.6 ja 5.9 kohdassa.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tuottajien otoksen valintaa varten, komissio ottaa lisäksi yhteyttä asianomaisen maan viranomaisiin. Se voi myös ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuottajien järjestöihin asianomaisessa maassa.

Jos otos tarvitaan, tuottajien valintaperusteena käytetään suurinta edustavaa tuotannon, myynnin tai viennin määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa otokseen valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville tuottajille, asianomaisen maan viranomaisille ja tuottajien järjestöille, tarvittaessa asianomaisen maan viranomaisten välityksellä.

Kun komissio on saanut tuottajien otoksen valintaa varten tarpeelliset tiedot, se ilmoittaa asianomaisille osapuolille siitä, onko ne sisällytetty otokseen. Otokseen valittujen tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa niiden otokseen sisällyttämistä koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Komissio liittää asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ilmoituksen valitusta otoksesta. Otoksen valintaa koskevien huomautusten on oltava perillä 3 päivän kuluessa otosta koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen.

Kopio asianomaisen maan tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2594

Niiden yritysten, jotka ovat ilmoittaneet suostuvansa mahdolliseen otokseen sisällyttämiseen mutta joita ei valita otokseen, katsotaan toimivan yhteistyössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusasetuksen 28 artiklan mahdollista soveltamista.

5.3.2. Etuyhteydettömiä tuojia koskeva tutkimus (8) (9)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen etuyhteydettömiä tuojia, myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, pyydetään osallistumaan tähän tutkimukseen.

Koska sellaisia etuyhteydettömiä tuojia, joita tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien etuyhteydettömien tuojien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ”otannaksi”), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia tai niiden edustajia, myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, pyydetään ilmoittautumaan komissiolle. Näiden osapuolten on ilmoittauduttava 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta toimittamalla komissiolle tämän ilmoituksen liitteessä edellytetyt tiedot yrityksestään tai yrityksistään.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi etuyhteydettömien tuojien otoksen valintaa varten, komissio voi lisäksi ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

Jos otos tarvitaan, tuojien valintaperusteena voidaan käyttää asianomaisesta maasta peräisin olevan, tarkastelun kohteena olevan tuotteen suurinta edustavaa unionissa myytyä määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa otokseen valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville etuyhteydettömille tuojille ja tuojien järjestöille.

Komissio myös liittää asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ilmoituksen valitusta otoksesta. Otoksen valintaa koskevien huomautusten on oltava perillä 3 päivän kuluessa otosta koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen.

Saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeellisiksi katsomansa tiedot komissio toimittaa kyselylomakkeet otokseen valittujen etuyhteydettömien tuojien saataville. Näiden osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa otoksen valinnasta ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Kopio etuyhteydettömille tuojille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2594

5.4. Menettely vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi

Jotta voidaan todeta, onko unionin tuotannonalaan kohdistuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia unionissa pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

Unionin tuottajia koskeva tutkimus

Koska sellaisia unionin tuottajia, joita tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koskee, on huomattava määrä, komissio on päättänyt rajata tutkittavien unionin tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen, jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa (tätä menettelyä kutsutaan myös ”otannaksi”). Otanta suoritetaan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

Komissio on valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Tarkemmat tiedot löytyvät asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetusta asiakirjasta.

Asianomaisia osapuolia kehotetaan esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Lisäksi muiden unionin tuottajien tai niiden edustajien, jotka katsovat, että niiden olisi kuuluttava otokseen, on otettava yhteyttä komissioon 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Alustavaa otosta koskevien huomautusten on oltava perillä 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Komissio ilmoittaa otokseen lopullisesti valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille ja/tai niiden järjestöille.

Otokseen valittujen unionin tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa niiden otokseen sisällyttämistä koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Kopio unionin tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2594

5.5. Menettely unionin edun arvioimiseksi

Jos tukien ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat väitteet ovat perusteltuja, tehdään perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti päätös siitä, onko tukien vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa unionin edun mukaista.

Unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä, ammattiyhdistyksiä sekä kuluttajia edustavia järjestöjä pyydetään toimittamaan komissiolle tietoja siitä, ovatko toimenpiteet unionin edun mukaisia.

Union edun arviointia koskevat tiedot on toimitettava 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita. Tiedot voidaan toimittaa joko vapaamuotoisesti tai täyttämällä komission laatima kyselylomake.

Kopio kyselylomakkeista, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttäjille tarkoitetusta kyselylomakkeesta, on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2594 Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos tietojen tueksi on niitä toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

5.6. Asianomaiset osapuolet

Voidakseen osallistua tutkimukseen asianomaisten osapuolten, kuten asianomaisen maan tuottajien, unionin tuottajien, tuojien ja niitä edustavien järjestöjen, käyttäjien ja niitä edustavien järjestöjen, ammattiyhdistysten sekä kuluttajia edustavien järjestöjen on ensin osoitettava, että niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Asianomaisen maan tuottajia, unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, jotka asettivat tietoja saataville 5.3.1, 5.3.2 ja 5.4 kohdassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti, pidetään asianomaisina osapuolina, jos niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Muut osapuolet voivat osallistua tutkimukseen asianomaisina osapuolina vasta siitä hetkestä, jona ne ilmoittautuvat, edellyttäen että niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys. Se, että jotakin tahoa pidetään asianomaisena osapuolena, ei rajoita perusasetuksen 28 artiklan soveltamista.

Asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon pääsy tapahtuu Tron.tdi-tietokannan kautta osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI Pääsyn saamiseksi asiakirja-aineistoon on noudatettava kyseisellä sivulla olevia ohjeita (10).

5.7. Muut kirjalliset huomautukset

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä tässä ilmoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

5.8. Mahdollisuus tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemaksi

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut sekä yhteenveto siitä, mistä asianomainen osapuoli haluaa keskustella kuulemisen aikana. Kuuleminen rajoittuu niihin asioihin, jotka asianomaiset osapuolet ovat esittäneet kirjallisesti etukäteen.

Periaatteessa kuulemistilaisuuksia ei käytetä sellaisten asiatietojen esittämiseen, jotka eivät vielä ole asiakirja-aineistossa. Tästä huolimatta asianomaisia osapuolia voidaan ohjeistaa toimittamaan uusia asiatietoja kuulemisen jälkeen hyvän hallinnon toteuttamiseksi ja jotta komission yksiköt voivat edetä tutkimuksessa.

5.9. Kirjallisia huomautuksia, täytettyjen kyselylomakkeiden palauttamista ja kirjeenvaihtoa koskevat ohjeet

Kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä komissiolle toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella komissio voi a) käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) toimittaa tietoja tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan.

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Sensitive” (11). Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

Luottamuksellisia (”Sensitive”) tietoja toimittavien osapuolten on toimitettava niistä perusasetuksen 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltaviksi). Näiden yhteenvetojen on oltava riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys. Jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen tai ei liitä tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää kyseiset tiedot huomiotta, paitsi jos asianmukaisten lähteiden perusteella voidaan vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita.

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä TRON.tdi-tietokannan kautta (https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI) skannatut valtakirjat ja todistukset mukaan luettuina. Käyttämällä TRON.tdi-tietokantaa tai sähköpostia asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”EUROOPAN KOMISSION KANSSA KÄYTÄVÄ VIESTINTÄ KAUPAN SUOJATOIMIA KOSKEVISSA TAPAUKSISSA” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa: http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2011/june/tradoc_148003.pdf Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on toimiva virallinen yrityksen sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan TRON.tdi-alustan tai sähköpostin kautta, jolleivat ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan lukien TRON.tdi-tietokannan tai sähköpostin kautta toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate G

Office: CHAR 04/039

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

TRON.tdi: https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi

Sähköpostiosoitteet:

TRADE-R770-HRF-SUBSIDY@ec.europa.eu

TRADE-R770-HRF-INJURY@ec.europa.eu

6. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan perusasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti normaalisti päätökseen 12 kuukauden ja joka tapauksessa viimeistään 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

7. Tietojen toimittaminen

Pääsääntöisesti asianomaiset osapuolet voivat toimittaa tietoja ainoastaan tämän ilmoituksen 5 kohdassa ilmoitetuissa määräajoissa.

Jotta tutkimus saataisiin päätökseen sitovassa määräajassa, komissio ei vastaanota asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia sen määräajan jälkeen, joka on annettu lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle, tai tapauksen mukaan sen määräajan jälkeen, joka on annettu täydentäviä lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle.

8. Mahdollisuus esittää huomautuksia muiden osapuolten esittämistä tiedoista

Puolustautumisoikeuksien takaamiseksi asianomaisilla osapuolilla olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksia muiden asianomaisten osapuolten toimittamista tiedoista. Näin tehdessään asianomaiset osapuolet voivat käsitellä ainoastaan muiden asianomaisten osapuolten toimittamissa tiedoissa esiin tuotuja asioita eivätkä voi tuoda esiin uusia asioita.

Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten vastauksena lopullisten päätelmien ilmoittamiseen toimittamia tietoja, olisi toimitettava 5 päivän kuluessa lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita. Jos ilmoitetaan täydentävät lopulliset päätelmät, muiden asianomaisten osapuolten vastauksena tähän täydentävään ilmoitukseen esittämät huomautukset olisi tehtävä 1 päivän kuluessa tätä täydentävää ilmoitusta koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita.

Mainitut aikarajat eivät rajoita komission oikeutta pyytää lisätietoja asianomaisilta osapuolilta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

9. Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidentäminen

Tässä ilmoituksessa mainittuja määräaikoja voidaan pidentää asianomaisten osapuolten pyynnöstä perustelluissa tapauksissa.

Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidennystä olisi pyydettävä ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja pidennys myönnetään ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Kyselylomakkeisiin vastaamisen määräaikaa voidaan yleensä pidentää 3 päivää ja pääsääntöisesti enintään 7 päivää. Muiden vireillepanoilmoituksessa täsmennettyjen tietojen toimittamisen määräaikoja voidaan pidentää 3 päivää, paitsi jos on näyttöä poikkeuksellisista olosuhteista.

10. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Sitä, että vastausta ei anneta tietokoneitse, ei katsota yhteistyöstä kieltäytymiseksi, jos asianomainen osapuoli osoittaa, että vastauksen esittäminen vaaditussa muodossa aiheuttaisi kohtuutonta ylimääräistä vaivannäköä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Asianomaisen osapuolen tulisi ottaa välittömästi yhteyttä komissioon.

11. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Asianomaiset osapuolet voivat ottaa yhteyttä kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavaan neuvonantajaan. Neuvonantaja tarkastelee asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä, asiakirjojen luottamuksellisuuteen liittyviä kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja mahdollisia muita pyyntöjä, jotka koskevat asianomaisten osapuolten ja kolmansien osapuolten puolustautumisoikeuksia menettelyn aikana.

Neuvonantaja voi järjestää asianomaisten osapuolten ja komission yksiköiden välisen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti. Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Neuvonantaja tutkii pyyntöjen perustelut. Tällaisia kuulemisia olisi järjestettävä vain, jos asioita ei ole ratkaistu ajallaan komission yksiköiden kanssa.

Kaikki pyynnöt on esitettävä hyvissä ajoin ja viipymättä, jottei vaaranneta menettelyjen hallittua etenemistä. Tätä varten asianomaisten osapuolten olisi pyydettävä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun osallistumisen perusteena oleva tapahtuma on aiheutunut. Jos kuulemista koskevat pyynnöt esitetään tämän aikataulun ulkopuolella, neuvonantaja tutkii syyt myöhässä oleviin pyyntöihin, esiin tuotujen asioiden luonteen sekä kyseisten asioiden vaikutuksen puolustautumisoikeuksiin ottaen asianmukaisesti huomioon hyvän hallinnon toteutumisen ja tutkimuksen saattamisen päätökseen oikea-aikaisesti.

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/

12. Mahdollisuus pyytää perusasetuksen 19 artiklan mukaista tarkastelua

Koska tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu pannaan vireille perusasetuksen 18 artiklan säännösten nojalla, sen päätelmät eivät johda voimassa olevien toimenpiteiden muuttamiseen vaan joko niiden kumoamiseen tai voimassaolon jatkamiseen perusasetuksen 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Jos jokin asianomaisista osapuolista pitää perusteltuna toimenpiteiden tarkastelua niiden muuttamiseksi, kyseinen osapuoli voi pyytää perusasetuksen 19 artiklan mukaista tarkastelua.

Osapuolet, jotka haluavat pyytää tällaista tarkastelua, joka tehtäisiin tässä ilmoituksessa mainitusta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta riippumattomasti, voivat ottaa yhteyttä komissioon (yhteystiedot edellä).

13. Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (12) mukaisesti.

Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/trade-defence/

(1) EUVL C 372, 16.9.2021, s. 10.

(2) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969 lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17).

(4) Ilmoitus covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6).

(5) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52022XC0405%2801%29&from=FI

(6) Kaikkia viittauksia tämän ilmoituksen julkaisemiseen pidetään viittauksina tämän ilmoituksen julkaisemiseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita.

(7) Tuottaja on asianomaisessa maassa toimiva yritys, joka tuottaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta, mukaan lukien siihen etuyhteydessä oleva yritys, joka osallistuu tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon, kotimarkkinamyyntiin tai vientiin.

(8) Otokseen voidaan valita vain sellaisia tuojia, jotka eivät ole etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin. Vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevien tuojien on täytettävä kyselylomakkeen liite kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24. marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he kuuluvat toistensa yritysten johtoon tai ovat niiden hallintoelinten jäseniä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: i) aviopuolisot, ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ”henkilöllä” tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(9) Etuyhteydettömien tuojien antamia tietoja voidaan käyttää unionin edun määrittämisen lisäksi myös muihin tähän tutkimukseen liittyviin tarkoituksiin.

(10) Teknisissä ongelmissa voi ottaa yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen trade-service-desk@ec.europa.eu tai puhelimella +32 22979797.

(11) ”Sensitive”-merkinnällä varustettu asiakirja on perusasetuksen 29 artiklassa ja tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen (tukisopimus) 12 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

LIITE

☐	”Sensitive”
☐	”For inspection by interested parties”
(Merkitkää rasti asianmukaiseen ruutuun.)

KIINAN KANSANTASAVALLASTA PERÄISIN OLEVIEN TIETTYJEN RAUDASTA, SEOSTAMATTOMASTA TERÄKSESTÄ TAI MUUSTA SEOSTERÄKSESTÄ VALMISTETTUJEN KUUMAVALSSATTUJEN LEVYVALMISTEIDEN TUONTIIN SOVELLETTAVIEN TUKIEN VASTAISTEN TOIMENPITEIDEN VOIMASSAOLON PÄÄTTYMISTÄ KOSKEVA TARKASTELU

TIETOJA ETUYHTEYDETTÖMIEN TUOJIEN OTOKSEN VALINTAA VARTEN

Tämä lomake on tarkoitettu etuyhteydettömien tuojien avuksi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa pyydettyjen otantaa koskevien tietojen toimittamista varten.

Molemmat versiot (”Sensitive” ja ”For inspection by interested parties”) on palautettava komissiolle vireillepanoilmoituksen mukaisesti.

1. TUNNISTE- JA YHTEYSTIEDOT

Ilmoittakaa yrityksestänne seuraavat tiedot:

Yrityksen nimi
Osoite
Yhteyshenkilö
Sähköpostiosoite
Puhelinnumero

2. LIIKEVAIHTO JA MYYNTIMÄÄRÄ

Ilmoittakaa yrityksen kokonaisliikevaihto euroina sekä vireillepanoilmoituksessa määritellyn tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin sekä Kiinan kansantasavallasta tuonnin jälkeen unionin markkinoilla tapahtuneen jälleenmyynnin arvo euroina ja määrä tonneina tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

	Määrä (tonnia)	Arvo (euroa)
Yrityksenne kokonaisliikevaihto (euroa)
Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti (kaikki alkuperämaat)
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen jälleenmyynti unionin markkinoilla Kiinan kansantasavallasta tuonnin jälkeen

3. YRITYKSENNE JA SIIHEN ETUYHTEYDESSÄ OLEVIEN YRITYSTEN TOIMINTA (1)

Selvittäkää yksityiskohtaisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (vienti- ja/tai kotimarkkinamyynti) osallistuvan yrityksen ja kaikkien siihen etuyhteydessä olevien yritysten (esittäkää luettelo ja ilmoittakaa yhteys yritykseenne) toiminta. Tällaiseen toimintaan voi sisältyä muun muassa tarkastelun kohteena olevan tuotteen ostaminen tai sen tuottaminen alihankintajärjestelyjen mukaisesti taikka sen jalostaminen tai kauppa.

Yrityksen nimi ja sijainti	Toiminta	Yhteys

4. MUUT TIEDOT

Ilmoittakaa muut asiaa koskevat tiedot, joiden yritys katsoo olevan hyödyksi komissiolle otoksen valinnassa.

5. VAKUUTUS

Toimittamalla edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan toimitiloissaan tehtävään tarkastuskäyntiin vastausten tarkastamiseksi. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu mahdolliseen otokseen valintaan, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Komissio tekee yhteistyöstä kieltäytyneitä tuojia koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tällöin lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Valtuutetun toimihenkilön allekirjoitus:

Valtuutetun toimihenkilön nimi ja asema:

Päiväys:

(1) Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24. marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he kuuluvat toistensa yritysten johtoon tai ovat niiden hallintoelinten jäseniä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: i) aviopuolisot, ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ”henkilöllä” tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

8.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 223/48

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia: M.10762 – H&F / IRI)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 223/04)

Komissio vastaanotti 24. toukokuuta 2022 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

—	Hellman & Friedman Capital Partners X, L.P. ja sen rinnakkaisrahastot (H&F, Yhdysvallat)

—	NPD Group, L.P., salkkuyhtiö, joka on yrityksen Hellman & Friedman määräysvallassa (NPD, Yhdysvallat)

—	Information Resources, Inc. (IRI, Yhdysvallat).

H&F hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun välillisen yksinomaisen määräysvallan yrityksessä IRI tekemällä IRIstä sulautumasopimuksen NPD:n kanssa.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—	H&F: pääomasijoitusyhtiö

—	NPD: markkinatutkimusyritys

—	IRI: markkinatutkimusyritys, joka tarjoaa kuluttajille, asiakkaille ja vähittäiskaupoille markkinatietoja ja -analyysejä, joissa keskitytään nopeakiertoisiin kulutustavaroihin.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.10762 - H&F / IRI

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

F. +32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

8.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 223/50

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.10664 – XLCEE / DEROT / BLACK RED WHITE)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 223/05)

Komissio vastaanotti 25. toukokuuta 2022 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

—	XLCEE-Holding GmbH (XLCEE, Itävalta), osa XXXLutz-konsernia (XXXLutz, Itävalta)

—	Derot Fund S.À R.L. (Derot, Luxemburg), yksityishenkilön nimeltä Formela määräysvallassa

—	BLACK RED WHITE S.A. (BRW, Puola), yrityksen Derot määräysvallassa.

XLCEE ja Derot hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksessä BRW.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—	XLCEE on XXXLutz-konserniin kuuluva sijoitusalan holdingyhtiö. XXXLutz ylläpitää pääasiassa huonekalujen, kalusteiden ja kotitaloustavaroiden vähittäiskaupan alalla toimivia fyysisiä myyntipisteitä ja verkkokauppoja Euroopassa.

—	Derot on yksityishenkilön nimeltä Formela määräysvallassa oleva sijoitusalan holdingyhtiö. Formela käyttää määräysvaltaa myös yrityksessä BRW Trading Company (Valko-Venäjä), joka ylläpitää neljää huonekalujen, kalusteiden ja kotitaloustavaroiden vähittäismyymälää Valko-Venäjällä.

—	BRW on huonekalujen valmistaja ja vähittäismyyjä, joka valmistaa huonekaluja ja ylläpitää huonekalujen, kalusteiden ja kotitaloustavaroiden vähittäiskaupan alalla toimivia fyysisiä myyntipisteitä pääasiassa Puolassa ja vähemmässä määrin Slovakiassa ja Valko-Venäjällä.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.10664 – XLCEE / DEROT / BLACK RED WHITE

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

F. +32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2) EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

8.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 223/52

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.10575 – BOUYGUES / EQUANS)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 223/06)

Komissio vastaanotti 30. toukokuuta 2022 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

—	Bouygues S.A. (Bouygues, Ranska)

—	Equans S.A.S. (Equans, Ranska).

Bouygues hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yrityksessä Equans.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—

Bouygues on holdingyhtiö monialaiselle teollisuuskonsernille, jolla on toimintaa rakennusalalla, liikenneinfrastruktuurin rakentamisessa ja kunnossapidossa, kiinteistöliiketoiminnassa, media-alalla ja televiestinnässä. Bouygues tarjoaa myös sähköteknisiä palveluja Colas Railin, joka on Colasin kokonaan omistama tytäryhtiö, kautta. Colas Rail tarjoaa raideinfrastruktuuriin liittyviä sähköteknisiä palveluja, mukaan lukien rautateiden sähköistäminen (ajolankojen ja ilmajohtojen asentaminen ja ylläpito) ja rautateiden merkinantojärjestelmät.

—

Equans toimii maailmanlaajuisesti moniteknisten palvelujen alalla. Se keskittyy toiminnassaan sähkötekniikkaan, mekaniikkaan ja lämpötekniikkaan, ilmastointi- ja ilmanvaihtotekniikkaan, pakastusratkaisuihin, laitoshuoltoon sekä digitalisaatioon ja tieto- ja viestintäteknologiaan. Equans tarjoaa myös rautateiden sähköistämispalveluja (ajolankojen ja ilmajohtojen asentaminen ja ylläpito) yritysten Powerlines, Ineo SCLE Ferroviaire ja Fabricom kautta.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.10575 – BOUYGUES / EQUANS

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

F. +32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

8.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 223/54

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

(2022/C 223/07)

Euroopan komissio on hyväksynyt tämän vähäisen muutoksen komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Tämä vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus julkaistaan komission eAmbrosia-tietokannassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Aceite Campo de Calatrava”

EU-nro: PDO-ES-0642-AM01 – 10.1.2022

SAN (X) SMM ( )

1. Nimi

”Aceite Campo de Calatrava”

2. Jäsenvaltio

Espanja

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji

Luokka 1.5 Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.)

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Tämä ekstra-neitsytoliiviöljy tuotetaan Cornicabra- tai Picual-lajikkeiden oliivipuun (Olea europea L.) hedelmistä mekaanisin tai fyysisin menetelmin, jotka eivät heikennä öljyä vaan säilyttävät sen valmistuksessa käytettyjen oliivien maun, tuoksun ja ominaisuudet. Valmistuksessa voidaan käyttää yksinomaan Cornicabra- tai Picual-lajikkeita tai niitä voidaan täydentää toissijaisilla lajikkeilla Arbosana, Hojiblanca, Arbequina, Koroneiki ja Lecciana, joiden osuus saa olla enintään 15 prosenttia.

Oliivit kerätään suoraan puusta, kun niiden kypsyysaste on 3–6.

Alkuperänimityksen ”Aceite Campo de Calatrava” ekstra-neitsytoliiviöljyjen sallitut enimmäisarvot

Öljyhapon vähimmäismäärä: 70 %

Happopitoisuus: enintään 0,5 °

Peroksidiluku: enintään 15 meq O2/kg

K232: enintään 2

K270: enintään 0,15 °

Aistinvarainen arviointi:

Virheen mediaani: Md = 0

Hedelmäisyyden mediaani: Mf > 3

Öljyissä voi aistinvaraisesti havaita kunkin lajikkeen osuudet, jotka muodostavat monipuolisen hedelmäisiä ja voimakkuudeltaan selkeästi erottuvia aistiprofiileja. Campo de Calatrava -öljyjen hedelmäisyyden onkin oltava voimakkuudeltaan vähintään kolme pistettä. Karvauden ja pistävän maun on oltava havaittavissa ja tasapainossa, niiden voimakkuuden on oltava 3–6 pistettä eikä piste-ero hedelmäisyyteen saa ylittää kahta pistettä.

Kaikissa Campo de Calatravan alueella tuotetuissa ekstra-neitsytoliiviöljyissä voi selvästi aistia oliivien ja muiden tuoreiden hedelmien vihreän hedelmäisyyden vivahteita. Öljyissä on vähintään oltava nämä positiiviset vivahteet.

Campo de Calatrava -öljyjen öljyhappopitoisuus on 79,64 prosenttia, kun se muilla tuotantoalueilla on 56,9–78,4 prosenttia (Uceda, El cultivo del olivo (Oliivinviljely)). Sallittu vähimmäisarvo on 70 prosenttia.

3.3. Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

–

3.4. Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

—

3.5. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

–

3.6. Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Jotta tälle öljylle tyypilliset ominaisuudet säilyisivät kaikissa vaiheissa eikä alkuperänimityksen kattamien öljyjen laatuketju katkeaisi, pullotuksen on tapahduttava kyseisellä rajatulla maantieteellisellä alueella. Tällä tavalla tarkastuslaitokset pystyvät valvomaan koko tuotantoprosessia, ja varmistetaan, että tuotteen loppukäsittelyn tekevät alueen kokeneet tuottajat. He tietävät parhaiten, miten öljyt reagoivat pullotukseen liittyviin tekijöihin, kuten dekantointiaikaan ja -menetelmiin, suodatukseen ja suodattimiin (kangasta, kuitua, paperia, selluloosaa, maa-ainesta, perliittiä tai piimaata), pullotuslämpötilaan, kylmyyteen ja varastointiin. Tällä kaikella pyritään säilyttämään tuotteelle luonteenomaiset ominaisuudet. Oikeanlaisella suodatuksella öljy saadaan kuluttajille sopivaan kaupalliseen muotoon ja sen säilyvyys on optimaalista. Suodatuksella poistetaan liuenneet aineet ja ylimääräinen kosteus. Muutoin elintarvikekäyttö ei olisi mahdollista ja öljyyn jäisi jäämiä, jotka aiheuttaisivat anaerobista hiilihydraattien ja proteiinien käymistä.

Pullottajalla on oltava erilliset järjestelmät SAN-öljyjen ja muiden mahdollisesti pullottamiensa öljyjen pullottamiseen.

Pullottajalla on oltava myös tyyppihyväksytyt järjestelmät öljyn mittaamiselle.

Öljy on pullotettava astioihin, jotka ovat joko lasia, polyetyleenitereftalaattia, pinnoitettua metallia tai lasitettua keramiikkaa, tai tetra-brik-pakkauksiin.

3.7. Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Kauppanimen lisäksi öljypakkausten merkinnöissä on oltava suojatun nimityksen logo, jossa on maininta ”Denominación de Origen Protegida (tai D.O.P.) Aceite Campo de Calatrava” (Suojattu alkuperänimitys (tai SAN) ”Aceite Campo de Calatrava”).

Suojatun öljyn kuluttajapakkauksissa on oltava pääetiketin lisäksi varmennusetiketti, jossa mainitaan suojattu alkuperänimitys. Tarkastuslaitos numeroi ja jakaa varmennusetiketit ja valvoo, ettei niitä voida käyttää uudestaan. Tarkastuslaitos jakaa numeroituja etikettejä tuottajille rajoitetusti sertifioidun ja pullotettavaksi kirjatun oliiviöljyn määrän mukaan.

Etikettien on oltava yleisten pakkausmerkintöjä koskevien sääntöjen mukaisia.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Tuotanto-, jalostus- ja pullotusalue sijaitsee Kastilia-La Manchan eteläosassa keskellä Ciudad Realin maakuntaa. Se muodostaa morfologisesti, maantieteellisesti ja historiallisesti täysin yhtenäisen alueen, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Aldea del Rey, Almagro, Argamasilla de Calatrava, Ballesteros de Calatrava, Bolaños de Calatrava, Calzada de Calatrava, Cañada de Calatrava, Carrión de Calatrava, Granátula de Calatrava, Miguelturra, Moral de Calatrava, Pozuelo de Calatrava, Torralba de Calatrava, Valenzuela de Calatrava, Villanueva de San Carlos ja Villar del Pozo.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1. Maantieteellisen alueen erityisyys

Campo de Calatrava sijaitsee Pyreneiden niemimaan keskusylängön eteläosassa keskimäärin yli 600 metrin korkeudessa.

Korkeapaineiden vallitsevuus ja mannerilmasto vaikuttavat ratkaisevasti ilmastoon. Vaikka korkeapaineen alueiden muodostuminen talvella aiheuttaa hyvin alhaisia lämpötiloja, sama ilmiö kesällä johtaa erittäin korkeisiin lämpötiloihin.

Sateet eivät ole erityisen runsaita. Alue sijaitsee syrjässä säärintamien ja matalapaineiden kulkureitiltä, sillä yleensä suurin osa sateista saapuu lounaasta tai Gibraltarinsalmelta. Campo de Calatravassa sademäärä on harvoin 500 mm.

Maaperä on emäksistä ja keskisyvää.

Alueen vulkaaninen aines on emäksistä. Tämä maaperän ominaisuus on jälleen yksi tekijä, joka erottaa alueen muista öljyn tuotantoalueista ja vaikuttaa tiettyjen öljyjen ominaisuuksiin.

Campo de Calatravan tumma maaperä imee auringon säteilyä, jolloin maaperän lämpötila nousee ja maaperä suosii oliivisatojen aikaista kehitystä.

5.2. Tuotteen erityisyys

Aceite Campo de Calatrava -öljyjen ominaisuuksia ovat seuraavat:

—	Öljystä vähintään 85 prosenttia on oltava peräisin Cornicabra- ja/tai Picual-lajikkeesta ja tapauksen mukaan lopun 15 prosenttia on oltava peräisin lajikkeista Arbosana, Hojiblanca, Arbequina, Koroneiki ja Lecciana.

—	Öljyhappopitoisuus on korkea, vähintään 70 prosenttia.

—	Hedelmäisyydestä on saatava yli kolme pistettä. Vähimmäisvaatimuksena on oliivien ja muiden tuoreiden hedelmien vihreän hedelmäisyyden vivahteet.

—	Aistiprofiilin on oltava pyöreä, ja siinä on selkeästi oltava aistittavissa karvautta ja pistävyyttä, joiden voimakkuus on 3–6 pistettä, eikä piste-ero hedelmäisyyteen saa ylittää kahta.

—	Öljy eroaa muista alkuperänimitysöljyistä siten, että se on ainoa, joka valmistetaan suurimmaksi osin Cornicabra- ja/tai Picual-lajikkeiden oliiveista.

5.3. Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Keskisyvä, kalkkinen maa, tuliperäinen maa-aines, alhainen pohjavesi ja pieni sademäärä, kuumat kesät, pitkät pakkasjaksot talvella ja nopeasti lämpenevä maaperä muodostavat jokseenkin kuivan ekosysteemin, jossa Cornicabra- ja Picual-lajikkeet ovat luonnonvalinnan myötä vuosisatojen aikana sopeutuneet täydellisesti ympäristöönsä. Lopputuotteessa on tiettyjä erityispiirteitä, jotka erottavat sen muiden oliivinviljelyalueiden tuotteista. Nämä maaperä- ja ilmasto-olosuhteet lisäävät öljyhappopitoisuutta (Civantos, 1999), joka on vähintään 70 prosenttia, mikä parantaa öljyjen hapettumisvakautta.

Kuiva, emäksinen maa ja vähäinen sademäärä saavat aikaan Campo de Calatrava -öljyjen hedelmäisen aistiprofiilin. Oliivien ja muiden tuoreiden hedelmien vihreän hedelmäisyyden vivahteista on saatava vähintään kolme pistettä.

Vähäisen sateen aiheuttama vedenpuute hedelmien kypsymisvaiheessa tuottaa selvän ja tasapainoisen karvauden ja pistävyyden, joiden voimakkuus on 3–6 pistettä, eikä piste-ero hedelmäisyyteen ylitä kahta pistettä.

Eritelmän julkaisutiedot

http://pagina.jccm.es/agricul/paginas/comercial-industrial/consejos_new/pliegos/PC_AM01_AceiteCC.pdf

(1) EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.

8.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 223/58

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

(2022/C 223/08)

Euroopan komissio on hyväksynyt tämän vähäisen muutoksen komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Tämä vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus julkaistaan komission eAmbrosia-tietokannassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Chorizo Riojano”

EU-Nro: PGI-ES-0654-AM01 – 27.10.2021

SAN ( ) SMM (X)

1. Nimi (Nimet)

”Chorizo Riojano”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Espanja

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotetyyppi

Luokka 1.2 Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Chorizo Riojano” on lisäaineeton, hevosenkengän muotoinen ekstra-laatuluokan chorizo-makkara, joka on valmistettu Riojan autonomisella alueella. Sen ominaisuudet ovat seuraavat:

3.3 Morfologiset ominaisuudet

SMM-chorizo-makkarat ovat hevosenkengän muotoisia ja melko lieriömäisiä, halkaisijaltaan 30–40 mm ja painoltaan vähintään 200 g. Niiden koostumus on kiinteä ja tiivis, ja ne ovat ulkomuodoltaan yleensä ryppyisiä. Niitä on helppo leikata veitsellä, ja niiden sisältö muodostaa hyvän yhdistelmän. Niissä ei ole epätavallisia värejä, ja liha- ja rasvarakeet erottuvat selvästi toisistaan.

Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

Kosteus	enintään 45 %
Kollageeni/proteiinisuhde	enintään 14 %
Rasvan osuus kuiva-aineesta	enintään 57,0 %
Nitraatteja NaNO3:na ilmaistuna	enintään 100 ppm
Nitriittejä NaNO2:na ilmaistuna	enintään 20 ppm
Fosfaatteja yhteensä P2O5:nä ilmaistuna	enintään 7 500 ppm

(sianlihan luonnollinen sisältö ilman lisättyjä fosfaatteja)

Aistivaraiset ominaisuudet

Aromi, jossa on vallitsevana valkosipulin lisäksi paprikan makuvivahteet, on tasapainoinen, voimakas ja viipyvä. Makkarassa ei ole eltaantunutta tai kitkerää hajua. Maku on intensiivinen ja viipyvä, ja vähärasvainen liha ja rasva ovat hyvin tasapainossa. Happamuutta on hyvin vähän, eikä eltaantuneita tai epänormaaleja makuja esiinny lainkaan. Chorizo-makkarat, joiden valmistuksessa on käytetty voimakasta paprikaa, ovat väkeviä. Makkaroissa on tasapainoinen rakenne, ne ovat hyvin kiinteitä ja helppoja pureskella, eivätkä ne ole liian kumimaisia.

Raaka-aineet

Laadultaan erinomaisesti kuivatukseen sopivaa lihaa ja silavaa, mukaan lukien vähärasvainen sianliha, jossa ei ole sidekudosta, uros- tai naarassian osista, ja nahaton siankylki tai lardeo-lihan [nimeä käytetään sian leikkuujätteistä, joita käytetään säilöttyihin tuotteisiin] vähärasvaiset osat, maustettuna hienolla, kuivalla suolalla, ekstra-laatuluokan paprikalla ja tuoreella, kuoritulla valkosipulilla ja sian luonnonsuoleen makkaraksi valmistettuna.

Seokseen lisättävän sianrasvan on oltava kiinteää. Tätä tuotetta ei voi tehdä pehmeästä, voimaisesta sian kylkirasvasta, joka muuttuisi juoksevaksi kuutioitaessa ja saisi chorizo-makkarat tihkumaan rasvaa kypsytys- ja kuivatusprosessissa. Myös rasvan määrää on rajoitettava, eikä se saa koskaan ylittää 57:ää prosenttia kuiva-aineesta. Tämä on yksi keskeinen tekijä, joka erottaa Chorizo Riojano -tuotteen muista chorizo-makkaroista, joissa tapahtuu äkillinen pH-arvon muutos, mikä heikentää niiden asianmukaista kypsytystä ja myöhempää säilymistä.

3.4 Rehu ja raaka-aineet

–

3.5. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Raaka-aineiden esikäsittely

Lihanjalostuslaitoksilla, joissa Chorizo Riojano -makkaraa valmistetaan, on oltava valmiudet vastaanottaa ruhoja ja/tai lihapaloja ja käsitellä ne asianmukaisesti välttäen pH-arvon laskua tai värin ja/tai rakenteen muutoksia sekä tutkia ja testata ruhot tai lihapalat vastaanotettaessa sen varmistamiseksi, että ne ovat moitteettomia.

Paloittelu, luuttomaksi leikkaaminen ja leikkaaminen on tehtävä mahdollisimman nopeasti ja samalla on varmistettava, että lihaa ei varastoida tilaan, jossa nämä tehtävät suoritetaan.

Tilan, jossa lihaa käsitellään, on oltava ilmastoitu, eikä lämpötila saa ylittää 12 oC:ta.

Lihan ja rasvan jäähdytys ennen hienontamista

Kylmätiloissa, joihin jäähdytetyt ruhot varastoidaan, on oltava lihanripustuslaitteet, joilla estetään ruhojen kosketus.

Lihan ja rasvan hienontaminen kuhunkin tuotteeseen vaadittavaan kokoon

”Chorizo Riojano” on valmistettava eri aikaan ja eri paikassa kuin muut tuotteet, muut chorizo-tyypit mukaan luettuina.

Kun liha on valmis käsiteltäväksi, sen on oltava kypsytettyä ja hapatettua, eikä se saa olla jäässä, pH:n on oltava alle 6,3, jolloin se soveltuu kypsyttämiseen ja jolloin varmistetaan, että makkaran täyte voi kuivua myös keskeltä.

On myös tärkeää varmistaa, että liha ei ole kosteaa, ja antaa nesteiden tarvittaessa valua sianlihapaloista.

Kun liha ja rasva ovat valmiita, seuraa varsin intensiivinen hienonnus- ja kuutiointiprosessi. Lihan ja rasvan leikkauspintojen on oltava sileitä, sillä tämä minimoi proteiiniketjuille ja rasvasoluille aiheutuvan vahingon, mikä auttaa liharakeita sitoutumaan yhteen, varmistaa asianmukaisen kuivumisen ja antaa lopulta chorizo-makkaralle sille ominaisen ulkonäön ja värin, joka havaitaan, kun makkaraa leikataan.

Kaikkien tuotantotilojen on oltava ilmastoituja, ja suhteellisen kosteuden ja ilman kierron ja vaihdon on oltava asianmukaista sekä teknisestä että terveyden ja hygienian näkökulmasta.

Maustaminen suolalla, muilla ainesosilla ja mausteilla

Hieno, kuiva suola, tuore, kuorittu valkosipuli ja ekstra-laatuluokan paprika sekä cayennepippuri tulisten chorizo-makkaroiden tapauksessa lisätään lihaan ja rasvaan hienontamisen jälkeen.

Ainesten sekoittaminen ja vaivaaminen

Kun raaka-aineet on hienonnettu ja muut ainesosat lisätty, kaikki ainekset sekoitetaan yhteen välttäen ilmataskujen muodostumista, niin että ainekset voivat sitoutua yhteen ja tuloksena saatava chorizo-makkara ei murene, kun sitä leikataan.

Seuraava vaihe, vaivaaminen tyhjiörummussa, on välttämätön sen varmistamiseksi, että mausteet ovat riittävästi sekoittuneet jauhettuun lihaseokseen.

Seoksen lepuuttaminen ja jäähdyttäminen

Hienonnuksen, sekoittamisen ja vaivaamisen jälkeen seos on jätettävä lepäämään 12–24 tunniksi, ennen kuin se pursotetaan kuoreen.

Tähän tarkoitettujen kylmälaitteiden on oltava muista erillisiä, ja ne on asetettava 0–6 oC:een lämpötilaan.

Pursottaminen siansuoleen

Kun seos on valmis, se pursotetaan siansuoleen. Suutinten on oltava sileitä, eivätkä ne saa olla liian pitkiä, jotta vältetään lämpötilan nousu. Samasta syytä on käytettävä riittävää painetta, kun suolia täytetään, tai muuten makkaroihin jää tyhjiä taskuja, jotka voivat johtaa siihen, että seokseen ilmaantuu värivikoja tai hometta.

Luonnonsuolien on oltava täysin puhtaita, eikä niissä saa olla mitään merkkiä viasta, vammasta tai sairaudesta, joka tekisi niistä sopimattomia ihmisen ravinnoksi.

Suolet on pestävä etukäteen, jotta niistä tulee joustavampia ja jotta ne tarttuvat täytteeseen irtoamatta siitä tai muodostamatta ryppyjä.

Sitominen

Kun kuori on täytetty lihaseoksella, se sidotaan valkoisella puuvillanarulla – tai punaisella, kun on kyse tulisesta chorizo-makkarasta.

Suhteellisen pitkä kypsytys

Kypsytysvaiheessa chorizo-makkarat on jätettävä riippumaan ilmastoituun tilaan, jonka lämpötila on enintään 16 oC ja jossa suhteellinen kosteus ja ilmanvaihto ovat sopivat, niin että tuote voi kuivua asteittain ja saavuttaa sille ominaiset koostumuksen, aromin, värin ja maun. Lämpötila voi nousta jopa 20 oC:een, jos kypsytys tapahtuu secadero naturalissa (tiloissa, jotka on suunniteltu vastaamaan luonnollisia olosuhteita ilmakuivatusta varten).

Erityistilojen, joissa kypsytysolosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus ja ilmanvaihto) voidaan säätää automaattisesti halutulle tasolle, käyttö sallitaan kyseisten olosuhteiden hallitsemiseksi ja niiden vaihteluiden välttämiseksi.

Tiloissa on oltava näkyvä, helposti saavutettavissa oleva tila ja valvontalaitteet, jotta lämpötilan ja kosteuden taso voidaan tarkistaa ja tuotteen kehittymistä voidaan seurata koko käymisen ja kypsytyksen ajan.

Ilmakuivatus ilmastoiduissa tiloissa tai luonnonympäristössä

Kypsytyksen jälkeisessä ilmakuivatusvaiheessa, kun kypsytys on valmis ja chorizo-makkarat on siirretty riiputus- tai kuivatustiloihin, joissa niiden on oltava tämän viimeisen vaiheen loppuun saakka, mikrobi- ja entsyymiprosessit jatkuvat niin, että makkaroiden väri ja aromi vakiintuvat. Chorizo Riojano -makkaran kuivatusaika vaihtelee sen pituuden ja/tai halkaisijan mukaisesti. Chorizo-makkara, johon on muodostunut ryppyjä, ilmataskuja tai muita vikoja, on hylättävä.

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

–

3.7. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Tuotteessa on oltava numeroitu, sääntelyneuvoston antama sertifiointimerkintä, jossa on sanat Indicación Geográfica Protegida [suojattu maantieteellinen merkintä] ”Chorizo Riojano” ja tuotteen tunnus. Sertifiointimerkintä on kiinnitettävä rekisteröidyssä tuotantolaitoksessa niin, ettei sitä voida käyttää uudelleen.

Tuotantolaitokset, joilla on lupa valmistaa Chorizo Riojano -makkaraa, on kirjattava asiaankuuluvaan rekisteriin, ja ne ovat viime kädessä vastuussa kaikkien tuotteeseen liittyvien sääntöjen noudattamisesta.

Sääntelyneuvosto vastaa rekisterin pitämisestä ajan tasalla kaiken aikaa.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Alue, jolla tuotetta valmistetaan, kypsytetään, ilmakuivataan ja merkitään, on Riojan itsehallintoalue.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisen alueen erityisyys

Luontoon liittyvät tekijät: Rajatulla maantieteellisellä alueella kohtaa kolme eri ilmastotyyppiä. Ilmastojen yhdistelmä tekee Riojasta ihanteellisen paikan kypsyttää ja ilmakuivata chorizo-makkaraa luonnollisesti niin, että se voi käydä läpi oikeanlaisen asteittaisen fyysisen ja kemiallisen muutoksen, joka parantaa viipaloidun chorizo-makkaran ulkonäköä, makua ja erittäin luonteikasta aromia.

Ilmastotekijä ei ole nykyään yhtä olennainen kuin ennen, sillä tuotannon viime vaiheet tapahtuvat ilmastoiduissa tiloissa, joissa ilmanvaihtoa, kosteutta ja lämpötilaa voidaan säädellä. Vallitsevat sääolosuhteet otetaan kuitenkin aina huomioon tässä prosessissa, niin että ilmastolla on edelleen erittäin tärkeä asema.

Ihmisiin liittyvä tekijä: se, mikä todella erottaa Chorizo Riojano -tuotteen muista chorizo-makkaroista, on ikivanha tuotantomenetelmä, joka on onnistuttu välittämään myös lihanjalostuslaitoksille, jotka valmistavat Chorizo Riojano -tuotetta.

Tuotteen erityisyys

Suojattua maantieteellistä merkintää ”Chorizo Riojano” voidaan käyttää vain ekstra-laatuluokan chorizo-makkaroista, jotka on valmistettu perinteisten menetelmien mukaisesti laitoksissa, jotka on rekisteröity ja joissa valvotaan tehokkaasti kaikkia tuotanto-, kypsytys-, ilmakuivatus- ja merkintäprosessin vaiheita sekä kaikkien raaka-aineiden laatua ja käsittelyä. Vain niitä chorizo-makkaroita, jotka läpäisevät kaikki prosessin aikana suoritettava tarkastukset, voidaan markkinoida nimellä ”Chorizo Riojano”, johon liittyy SMM-tunnus alkuperän takeena.

Maantieteellisen alueen, laadun ja maineen välinen syy-yhteys

Historiallinen perinne ja tuotteen maine: Historiallisesti, kun sää kylmeni Riojan ylämailla, oli vuotuisen sikojen teurastamisen aika, ja lihasta tehtiin chorizo-makkaraa riittävästi koko vuoden tarpeiksi, niin että se kestäisi seuraavan syksyn viininkorjuuseen saakka. Paikallisten ihmisten taito tehdä ja kypsyttää tätä tuotetta, jota on kovin vaikea tehdä ja säilyttää oikein, oli siksi erittäin tärkeä. Eri puolella Riojaa, erityisesti ylämailla, on erillisalueita, joissa tämä käytäntö on edelleen yleinen.

Chorizo-makkaran tuotanto teollistui ensimmäisen kerran 1800-luvulla, kun perustettiin ensimmäiset perheyritykset, jotka myivät tuotettaan kotikaupungeissaan ja ympäröivällä alueella. Ensimmäinen viittaus ”makkaratehtaaseen Logroñossa” kunnan historiallisessa arkistossa on vuodelta 1890. Samalta vuodelta peräisin olevassa asiakirjassa teollisuusyrittäjä ja lakimies Julio Farias kuvasi chorizo-makkaroiden lähettämistä La Riojasta Kuubaan ”peltitölkeissä, jotka oli huolellisesti täytetty laardilla ja kuumennettu vesihauteessa, jotta ne kestäisivät tällaiset lämpötilat ilman, että sisältö vahingoittuisi millään tavalla”, millä varmistettiin, että ne saapuivat perille hyvässä kunnossa, sillä hän oli jo laatinut mainosmateriaalia (hän viittaa ”lehtisiin, kiertokirjeisiin ja muihin mainoksiin”) ja oli erittäin luottavainen chorizo-makkaroidensa laadusta: ”[...] vaikka Yhdysvalloista tulee kovaa hintakilpailua, tuotteemme laatu on paljon parempi, mistä osoituksena on se, että kaikkein köyhimmätkin suosivat sitä huolimatta siitä, että se maksaa enemmän”.

Toinen esimerkki on Javier Herce Galarretan kirjasta, johon on koottu La Gaceta del Norte -sanomalehdessä vuonna 1979 julkaistuja artikkeleita. Luvussa VII, joka käsittelee sianlihaa, hän kirjoittaa: Sianliha on erittäin tärkeää Riojassa, eikä vain tuore sianliha: kinkku sekä chorizo- ja verimakkara ovat alueen tyypillisen tuotevalikoiman tärkeimpiä tuotteita, jotka ovat muodoltaan samanlaisia kuin muilla alueilla, mutta maultaan ja käyttötavoiltaan erilaisia. ”Chorizo Riojano” on kenties nimi, josta ilmeisimmin ponnahtaa mieleen mieto, aromaattinen chorizo-makkara, jossa on ripaus mausteita ja voimakas väri ja joka eroaa muilla alueilla valmistetuista makkaroista. Sianlihan ja sianlihatuotteiden merkitys Riojan alueella näkyy lihatuotteita ja kuivattua makkaraa valmistavien tehtaiden määränä alueella, joidenkin paikkojen – kuten Baños de Río Tobían, Laguna de Camerosin ja viime aikoina Albelda de Ireguan – muodostuessa varsinaisiksi keskuksiksi, jotka ovat suhteellisesti aivan yhtä tärkeitä kuin viini- ja tuoretuotesäilyketeollisuus. Rioja kolmihaaraisine elintarviketeollisuuksineen – kuivatut makkarat Sierran alueella, viini Rioja Altassa ja säilötyt tuoretuotteet Rioja Bajassa – voidaan katsoa kolmeksi alueeksi yhdessä ainutlaatuisessa ympäristössä.

Kuitenkin 1930-luvun lama, jolloin asiakkaat jättivät jatkuvasti laskunsa maksamatta, sai monet tehtaat lopettamaan toimintansa jättäen viitteensä kunnan teollisuusverorekisterissä ainoaksi todisteeksi olemassaolostaan. Kun talouden suunta kääntyi, Baños de Río Tobíasta tuli alan hermokeskus. Vaikka voidaan esittää monia syitä siihen, miksi varhaisten tuottajien jälkeläiset päättivät perustaa tehtaansa sinne, vaikuttaa siltä, että kaupungin suotuisa ilmasto oli merkittävä tekijä. Näin toteaa Miguel Ángel Villoslada: Aluksi tehtaita perustettiin sinne, missä ilmasto oli suotuisa – kuiva ja kylmä ilman suuria lämpötilan vaihteluja. Siksi niitä on niin paljon Baños de Río Tobíassa. Kaupunki sijaitsee 500 metriä merenpinnan yläpuolella Sierra de la Demandan vuoristoalueen ja koko Urbiónin alueen porteilla. Se on suojassa Sierra de Herreran liian kylmiltä tuulilta, eikä siellä esiinny äkillisiä lämpötilan tai kosteuden vaihteluja.

Perinteinen sikojen teurastus ja chorizo-makkaran pienimuotoinen tuotanto ja säilöntä ovat edelleen eläviä perinteitä, kun taas chorizo-makkaran ja muiden lihatuotteiden valmistus on siirtynyt lihanjalostuslaitoksille, jotka yleensä sijaitsevat tällä alueella ja joilla on – ikivanhoja perinteisiä valmistusmenetelmiä unohtamatta – tähän tarkoitukseen suunnitellut tilat ja laitteet, mikä tarkoittaa, että ne voivat kypsyttää tuotetta myös silloin, kun ilmasto-olosuhteet eivät ole oikeat.

Baños de Río Tobíassa on edelleen alueen suurin lihanjalostuslaitosten keskittymä. Koska ilmaston osuus ei ole enää niin ratkaiseva, keskittymä johtuu suurelta osin perinteisestä lihankuivatusperinteestä: ”lähes kaikki tuottajat täällä ovat sukua toisilleen, koska heillä on yhteiset juuret”. Tästä huolimatta Albelda de Ireguassa on liikevaihdoltaan La Riojan suurin lihanjalostusteollisuus. Se käynnistyi paikallisena lihakauppana 1960-luvulla, ensimmäinen tehdas avattiin vuonna 1983, jolloin myytiin vain hevosenkengän muotoista chorizo-makkaraa, ja siitä tuli pian maakunnan johtava tuottaja.

Suuret lihanjalostuslaitokset Riojan ulkopuolella yrittävät hyötyä tuotteen arvostuksesta käyttämällä chorizo-makkaroista nimitystä ”Chorizo Riojano”, vaikka ne eivät muistuta lainkaan tuotetta, johon tämän suojatun maantieteellisen merkinnän on tarkoitus viitata.

Perinteet ja arvostus, jotka ovat luoneet Chorizo Riojano -makkaralle sen suunnattoman maineen, näkyvät myös joissakin alueen tunnetuimmissa ruokalajeissa, joita ovat esimerkiksi patatas con chorizo (perunoita ja chorizo-makkaraa), calderete (lammaspata), choricillo asado al sarmiento (viiniköynnösten päällä grillattuja chorizo-makkaroita) ja preñaditos (chorizo-makkaralla täytettyjä sämpylöitä), unohtamatta sitä, että chorizo-makkaraa käytetään yhtenä ainesosana lähes kaikissa kasvispataruoissa.

Lopuksi on mainittava, että ”Chorizo Riojano” esiintyy Inventario Español de Productos Tradicionalesin [Espanjan perinteisten tuotteiden luettelon] sivuilla 110 ja 111.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

Pliegos de condiciones [tuote-eritelmät] osoitteessa

https://www.larioja.org/agricultura/es/calidad-agroalimentaria

(1) EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.

8.6.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 223/63

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2022/C 223/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Bardejovský Med / Med z Bardejova”

EU-nro: PDO-SK-02778 – 28.6.2021

SAN (X) SMM ( )

1. [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Bardejovský Med / Med z Bardejova”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Slovakia

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji

Luokka 1.4 Muut eläinperäiset tuotteet (munat, hunaja, erilaiset maitotuotteet paitsi voi jne.)

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Bardejovský Med / Med z Bardejova” käsittää kolme eri tuotetta:

pihtamesikastehunajan,

lehmusmesikastehunajan ja

mesikastehunajan.

Tuotetta pidetään kaupan juoksevana tai kiteytyneenä.

Pihtamesikastehunaja

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

Vesipitoisuus: enintään 18 prosenttia pinnassa tuotteen ollessa astiassa selkeytyksen jälkeen

Hydroksimetyylifurfuraalipitoisuus (HMF-pitoisuus):

liukenemattomassa hunajassa linkoamisen jälkeen, enintään 5 mg/kg

liuenneessa hunajassa kiteytymisen jälkeen, enintään 15 mg/kg

Sakkaroosipitoisuus: enintään 5 g/100 g

Glukoosi- ja fruktoosipitoisuus: vähintään 60 prosenttia

Hivenainepitoisuus: yli 1 prosentti

Sähkönjohtavuus: vähintään 100 mS/m

Tuote sisältää erittäin suuria määriä kivennäis- ja hivenaineita.

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkonäkö

Väri	:	kirkas, tummasta mustaan, hienoinen häivähdys vihreää kiteytymisen jälkeen 95–114 mm Pfundin asteikolla
Kiteytyminen	:	kiteytyessä muodostuu hyvin pieniä kiteitä, jotka liukenevat nopeasti alhaisessa lämpötilassa, kun hunaja liuotetaan
Aromi	:	mieto, ei liian voimakas, hienostuneen makea voinen aromi
Maku	:	hienostuneen makea, mieto, ei liian voimakas voinen maku

Lehmusmesikastehunaja

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

Vesipitoisuus: enintään 18 prosenttia pinnassa tuotteen ollessa astiassa selkeytyksen jälkeen

Hydroksimetyylifurfuraalipitoisuus (HMF-pitoisuus):

liukenemattomassa hunajassa linkoamisen jälkeen, enintään 5 mg/kg

liuenneessa hunajassa kiteytymisen jälkeen, enintään 15 mg/kg

Sakkaroosipitoisuus: enintään 5 g/100 g

Glukoosi- ja fruktoosipitoisuus: vähintään 60 prosenttia

Hivenainepitoisuus: yli 1 prosentti

Sähkönjohtavuus: vähintään 90 mS/m

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkonäkö

Väri	:	kirkas, tummanruskeasta mustaan, hienoinen vihreä vivahde kiteytymisen jälkeen 95–110 mm Pfundin asteikolla
Kiteytyminen	:	lehmusmesikaste kiteytyy suhteellisen nopeasti muiden lajien mesikasteeseen verrattuna, kiteet ovat varsin suuria ja muistuttavat karkeita hiekanjyviä
Aromi	:	mausteinen, voimakas lehmuksen kukan aromi
Maku	:	hieman mausteinen, selvä mentolin kaltainen maku

Mesikastehunaja

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

Vesipitoisuus: enintään 18 prosenttia pinnassa tuotteen ollessa astiassa selkeytyksen jälkeen

Hydroksimetyylifurfuraalipitoisuus (HMF-pitoisuus):

liukenemattomassa hunajassa linkoamisen jälkeen, enintään 5 mg/kg

liuenneessa hunajassa kiteytymisen jälkeen, enintään 15 mg/kg

Sakkaroosipitoisuus: enintään 5 g/100 g

Glukoosi- ja fruktoosipitoisuus: vähintään 60 prosenttia

Hivenainepitoisuus: yli 1 prosentti

Sähkönjohtavuus: vähintään 95 mS/m

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkonäkö

Väri	:	kirkas, ruskehtavan punaisesta tai ruskeasta tummanruskeaan 95–110 mm Pfundin asteikolla
Kiteytyminen	:	nopeaa, muodostuu melko paksuja kiteitä
Aromi	:	hieman mausteinen
Maku	:	hieman voinen ja mausteinen, tyypillinen mesikasteen maku

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

—

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Bardejovský Med / Med z Bardejova -tuotteen kaikkien tuotantovaiheiden mehiläispesien sijoittamisesta tölkkien täyttämiseen on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

”Bardejovský Med / Med z Bardejova” on pakattava 4 kohdassa tarkoitetulla rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta voidaan suojata paremmin tuotteen aitoutta ja laatua ja varmistaa tuotteen jäljitettävyys ja valvonta.

Vain tällä tavalla voidaan säilyttää tuotteen laatu ja estää fysikaalis-kemiallisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien muutokset. Tavaroiden kuljettaminen toiseen paikkaan johtaa lämpötilan ja kosteuden muutoksiin, vieraiden hajujen imeytymiseen, HMF:n määrän lisääntymiseen ja diastaasien vähenemiseen. Tuotteen pakkaaminen rajatulla alueella vähentää sitä vaaraa, että tuote sekoittuisi 4 kohdassa rajatun alueen ulkopuolelta peräisin olevaan hunajaan.

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

—

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Bardejovský Med / Med z Bardejova -tuotetta valmistetaan Čergovin vuoriston alueella Bardejovin piirissä Hertníkin, Šiban, Hervartovin, Richvaldin, Krížen, Tarnovin, Rokytovin ja Mokroluhin kunnissa sekä Bardejovin kaupungin seuraavissa osissa: Koligrund, Bardejovská zábava, Poštárka ja Bardejov-Mihaľov.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Bardejovský Med / Med z Bardejova -alkuperänimityksen rekisteröintihakemus perustuu pelkästään tuotteen erityislaatuun ja -ominaisuuksiin, jotka johtuvat maantieteellisen alueen luonnosta ja inhimillisistä tekijöistä.

Čergovin vuoristo sijaitsee Slovakian koillisosassa. Vuorijono on muodostunut flyssiperustalle, joka sisältää hiekka- ja savikiveä. Pinta on pyökki-, pihta- ja kuusivaltaisten sekametsien peittämä. Vuoriston Bardejovin alueella sijaitsevalla osuudella kasvaa tasakoosteisia pihtametsiköitä, joissa yhdellä alueella on myös siellä täällä metsälehmuksia ja pyökkejä. Pihtojen osuus tämän rajatun maantieteellisen alueen metsissä on hyvin suuri – arvion mukaan 70 prosenttia. Pihtaa kasvaa noin 6 000 hehtaarin metsäalalla. Mehiläispesät sijaitsevat näillä alueilla pysyvillä paikoilla, tai pesiä siirretään näiden alueiden sisällä paikasta toiseen.

Koko Čergovin vuoristo sijaitsee viileällä ilmastovyöhykkeellä. Keskilämpötila on talvella –3...–6 °C ja kesällä 14...16 °C. Lumipeite kestää vuosittain 120–160 vuorokautta. Alueella on vuodessa 10–30 päivää, jolloin lämpötila nousee vähintään 25 °C:seen. Ilmasto on melko viileä ja kostea, mikä luo sopivat olosuhteet Lachnidae-heimoon kuuluvan pihdalla elävän Cinara pectinatae -kirvan elinkierrolle ja lisääntymiselle suuriksi yhdyskunniksi. Kirva erittää mesikastetta, joka on Bardejovský Med / Med z Bardejova -tuotteen tuotannon perusresurssi.

Kirvat saavat ravintonsa lävistämällä pihdan oksat taikka lehtipuiden lehdet tai muiden havupuiden neulaset ja imemällä kasvinestettä. Kirvojen aineenvaihdunta ei pysty käsittelemään kasvinesteen joitakin ainesosia, joten kirvat erittävät ne makeina pisaroina, jotka mehiläiset vievät pesiinsä ja joihin mehiläiset lisäävät tiettyjä aineita (entsyymejä). Mehiläiset sakeuttavat pisarat, varastoivat ne pesissä hunajakennoihin ja tuottavat niistä hunajaa. Tällä alueella on jo pitkään hoidettu krainilaisia mehiläisiä (Apis mellifera carnica), jotka ovat sopeutuneet paikallisiin ilmasto-olosuhteisiin ja mesikasteen keräämiseen.

Mehiläiset tuottavat Bardejovský Med / Med z Bardejova -tuotetta rajattuun maantieteelliseen alueeseen sisältyvien kuntien tarkkaan määriteltyjen rajojen sisäpuolella joko mehiläistarhoissa pysyvästi sijaitsevissa pesissä tai siirrettävissä pesissä. Pesät on valmistettava luonnonmateriaalista: puusta. Mehiläisiä ei saa pitää muovi- tai polystyreenilaatikoista kootuissa pesissä.

Hunaja erotetaan hunajakennoista linkoamalla hunajalingossa. Hunaja lingotaan, kun hunaja on kypsää ja vesipitoisuus on enintään 18 prosenttia. Sikiökakkua ei saa lingota. Mehiläishoitokauden aikana pesissä ei saa käyttää kemiallisia lääkkeitä. Hunajan vesipitoisuutta ei saa pienentää teknisesti toteutettavan haihdutuksen avulla. Linkoamisen jälkeen hunaja suodatetaan siivilöillä epäpuhtauksien (vaha, mehiläiset jne.) poistamiseksi. Hunajasta saa poistaa ainoastaan epäpuhtauksia, eikä siihen saa lisätä mitään. Tämän jälkeen hunajaa varastoidaan varastointiin tarkoitetuissa astioissa tai hunaja voidaan pakata heti lasitölkkeihin, jotka on tarkoitettu myytäväksi kuluttajille. Jos hunajaa on varastoitu astioissa linkoamisen jälkeen, hunajaa saa muuttaa juoksevaksi vain alle 45 oC:n lämpötilassa. Koko hunajan linkoamis- ja pakkausprosessi voidaan toteuttaa ainoastaan laitoksissa, jotka on nimetty tätä tarkoitusta varten, jotka asiaankuuluvat eläinlääkintä- ja elintarvikealan alueviranomaiset ovat hyväksyneet ja jotka sijaitsevat rajatulla alueella.

Mehiläishoitajat keräävät hunajaa pienimuotoisesti perinteisellä tavalla, joka on tiiviisti sidoksissa alueeseen. Paikallisten mehiläishoitajien taitoa osoittavat mehiläistarhojen sijaintipaikkojen valinta, hunajan saantitapa ja linkoaminen sekä hunajan varastoinnissa ja dekantoinnissa noudatettavat periaatteet. Savuttimessa käytetään ainoastaan vanhaa lahoavaa puuta, joka on saatu paikallisista puista ja joka tuottaa vaaratonta ja ärsyttämätöntä savua. Mehiläisille ei saa antaa sokeria tai muuta lisäravintoa mehiläishoitokauden aikana. Hunajakennot avataan perinteisellä tavalla haarukalla. Hunaja erotetaan kehyksestä linkoamalla lämpöä käyttämättä. Hunajaa ei pastöroida.

Bardejovský Med / Med z Bardejova -tuotteen erityisyys perustuu lähinnä siihen, että sekä lehmusmesikastehunaja että mesikastehunaja sisältävät myös pihtamesikastetta. Se vaikuttaa niiden väriin, joka vaihtelee tummanruskeasta mustaan. Koostumus saa aikaan hyvin hienostuneen maun. Tämä erityislaatu on tuotteen koostumuksen sekä suuren flavonoidi-, kivennäisaine- ja hivenainepitoisuuden ansiota. Tällaista alkuperää olevalle hunajalle ovat ominaisia melko sakea koostumus, hienostunut maku, tumma väri ja aromi. Tuote sisältää erittäin suuria määriä kivennäis- ja hivenaineita.

Laadukas ”Bardejovský Med / Med z Bardejova”, joka on tuotettu puhtailla luonnonalueilla, on voittanut useita palkintoja arvostetuilla kansainvälisillä messuilla. Tuotteen laadusta on osoituksena myös Pravda-sanomalehdessä 5. heinäkuuta 2016 julkaistu teksti, jonka mukaan esimerkiksi Bardejovin mesikastehunaja oli taannoin julistettu tuotetyyppinsä mittapuuksi. Nový čas -sanomalehden 14. lokakuuta 2012 päivätyn artikkelin otsikossa todetaan, että Bardejovin hunaja on maailman parasta, sillä mehiläishoitaja Josef on voittanut kultaa.

”Bardejovský Med / Med z Bardejova” on tiiviisti sidoksissa alkuperäalueeseensa. Tuotteen erityisominaisuudet ovat yhteydessä maantieteelliseen alueeseen. Tasakoosteisia pihtametsiköitä kasvaa vain hyvin suotuisassa ja puhtaassa ympäristössä. Rajatun alueen mikroilmastolliset olosuhteet, korkeus merenpinnasta, ilmasto ja kosteus luovat kirvoille suotuisat lisääntymisolosuhteet, mikä taas vaikuttaa mesikasteen tuotantoon. Pesät sijaitsevat tiheissä pihtametsissä.

Rajatun maantieteellisen alueen mesikastehunajan sähkönjohtavuus on paljon muiden alueiden mesikastehunajan tavanomaista sähkönjohtavuutta suurempi. Sähkönjohtavuuden vuoksi tuote sisältää runsaasti hiven- ja kivennäisaineita, muun muassa magnesiumia, mangaania, rautaa, kuparia, kobolttia, kalsiumia ja fosforia. Juuri näiden kivennäis- ja hivenaineiden esiintyminen paikallisessa pohjamaassa pihtametsiköiden kasvualueilla antaa Bardejovský Med / Med z Bardejova -tuotteelle sen erityisominaisuudet ja laadun. Nämä harvinaiset aineet siirtyvät pihtojen oksiin juuriston kautta. Pihtojen kasvinestettä syövät kirvat taas erittävät näitä aineita mesikasteeseen. Mehiläiset kuljettavat niitä pesiinsä, joissa hunaja tuotetaan. Nämä seikat vaikuttavat hunajan koostumukseen ja laatuun ja antavat Bardejovin hunajalle sille ominaiset ominaisuudet.

Hunajaa on tuotettu tällä alueella pihdoista keskeytyksettä jo hyvin kauan. Paikallisten mehiläishoitajien kokemus ja taito näkyvät hunajan tuotantomenetelmässä. Korkeatasoisen osaamisensa ansiosta paikalliset mehiläishoitajat pystyvät myös noudattamaan hunajantuotannolle asetettuja lukuisia vaatimuksia ja tuottamaan hunajaa, jolla on tämän maantieteellisen alueen poikkeuksellisesta luonteesta johtuvat erityisominaisuudet.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

https://www.indprop.gov.sk/swift_data/source/pdf/specifikacie_op_oz/Specifikacia_Bardejov.pdf

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 223

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	65. vuosikerta 8. kesäkuu 2022

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2022/C 223/01	Komission Ilmoitus – Kolmansiin valtioihin luovuttamista koskevat suuntaviivat	1

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2022/C 223/02	Euron kurssi — 7. kesäkuuta 2022	36

	V Ilmoitukset
	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2022/C 223/03	Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta	37
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2022/C 223/04	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10762 – H&F / IRI) ( 1 )	48
2022/C 223/05	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10664 – XLCEE / DEROT / BLACK RED WHITE) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	50
2022/C 223/06	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10575 – BOUYGUES / EQUANS) ( 1 )	52
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2022/C 223/07	Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen	54
2022/C 223/08	Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen	58
2022/C 223/09	Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla	63