20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/1

EUROOPAN PARLAMENTTI

ISTUNTOKAUSI 2021–2022

Istunto 11. marraskuuta 2021

HYVÄKSYTYT TEKSTIT

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/2

P9_TA(2021)0451

Demokratian, tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden vahvistaminen EU:ssa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 demokratian, tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden vahvistamisesta EU:ssa: yksityis- ja rikosoikeudellisten keinojen aiheeton käyttö toimittajien, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan vaientamiseksi (2021/2036(INI))

(2022/C 205/01)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2 artiklan, 3 artiklan, 4 artiklan 3 kohdan ja 5, 6, 7 ja 19 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 70, 81, 82, 114 ja 352 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 11, 12, 15, 20, 47, 48 ja 54 artiklan,

—	ottaa huomioon SEU- ja SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa ja pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

—	ottaa huomioon sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma II) 11. heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2007 (1),

—	ottaa huomioon tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12. joulukuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (2) (Bryssel I),

—	ottaa huomioon unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23. lokakuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (3),

—

ottaa huomioon kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1381/2013 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 390/2014 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/692 (4),

—	ottaa huomioon oikeusalan ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1382/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/693 (5),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,

—	ottaa huomioon komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2021 – Elinvoimainen unioni epävakaassa maailmassa” (COM(2020)0690),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta (COM(2020)0790),

—	ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

—	ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Oikeusvaltiokertomus 2020 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa” (COM(2020)0580) ja siihen liittyvät 27 maakohtaista lukua oikeusvaltiotilanteesta jäsenvaltioissa (SWD(2020)0300–0326),

—	ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025” (COM(2020)0698),

—	ottaa huomioon komission suosituksen toimittajien ja muiden media-alan ammattilaisten suojelun, turvallisuuden ja voimaannuttamisen varmistamisesta Euroopan unionissa (C/2021/6650),

—	ottaa huomioon komission jatkotoimet Euroopan parlamentin 3. toukokuuta 2018 tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja vapaudesta Euroopan unionissa antaman päätöslauselman johdosta,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston 17. tammikuuta 2018 julkaiseman raportin ihmisoikeuksien parissa toimivien kansalaisjärjestöjen haasteista EU:ssa (”Challenges facing civil society organisations working on human rights in the EU”), sen vuonna 2020 julkaisemat tiedotteet koronaviruspandemian vaikutuksista perusoikeuksiin EU:ssa sekä viraston muut raportit, tiedot ja välineet, erityisesti perusoikeuksia koskevan EU:n tietojärjestelmän (EFRIS),

—	ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 19 artiklan,

—	ottaa huomioon YK:n muut välineet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, YK:n yleisen määräaikaisarvioinnin yhteydessä annetut suositukset ja raportit sekä YK:n ihmisoikeussopimuksen elinten oikeuskäytännön ja ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyt,

—	ottaa huomioon 8. maaliskuuta 1999 annetun YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

—	ottaa huomioon rauhanomaista kokoontumis- ja yhdistymisvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportin SLAPP-kanteista ja oikeudesta rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean päätökset sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen, ministerikomitean, ihmisoikeusvaltuutetun, Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission, syrjimättömyyttä, monimuotoisuutta ja osallisuutta käsittelevän ohjauskomitean, Venetsian komission ja muiden elinten yleissopimukset, suositukset, päätöslauselmat, lausunnot ja raportit,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston 4. heinäkuuta 2012 antaman julkilausuman, jossa pidettiin suotavana laatia oikeuspaikkakeinottelua kunnianloukkausmatkailun (”libel tourism”) muodossa koskevia kansainvälisiä normeja sananvapauden varmistamiseksi,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 13. huhtikuuta 2016 jäsenvaltioille antaman suosituksen journalismin suojelusta sekä toimittajien ja muiden media-alan toimijoiden turvallisuudesta (CM/Rec(2016)4[1]),

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston 28. marraskuuta 2018 antaman suosituksen tarpeesta vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelua ja edistämistä Euroopassa (CM/Rec(2018)11),

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston 7. maaliskuuta 2018 jäsenvaltioille antaman suosituksen tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja omistussuhteiden läpinäkyvyydestä (CM/Rec(2018)1),

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 11. kesäkuuta 2021 antaman päätöslauselman toimittajien turvallisuudesta,

—	ottaa huomioon 27. lokakuuta 2020 julkaistun Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun artikkelin ”Human Rights Comment: Time to take action against SLAPPs”,

—	ottaa huomioon kumppaniorganisaatioiden Euroopan neuvoston journalismin suojelua ja toimittajien turvallisuutta edistävälle foorumille antaman vuosikertomuksen 2021,

—	ottaa huomioon demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston, mediavaltuutetun ja muiden Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) elinten suositukset ja raportit,

—	ottaa huomioon EU-CITZEN-verkoston 29. toukokuuta 2020 julkaiseman tutkimuksen ”SLAPP in the EU context” (6),

—	ottaa huomioon kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän kehotuksen antaa SLAPP-kanteiden vastainen direktiivi (7),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin politiikkayksikön oikeudellisten asioiden valiokunnan pyynnöstä kesäkuussa 2021 teettämän tutkimuksen ”The Use of SLAPPs to Silence Journalists, NGOs and civil Society”,

—	ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2020 esitetyn katsauksensa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän eurooppalaisen lisäarvon alustavasta arviosta,

—	ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n perusoikeuskirjasta: tiedotusvälineiden vapauden yleiset edellytykset EU:ssa (8),

—	ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (9),

—	ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman tarpeesta luoda eurooppalaisten arvojen väline perusarvoja Euroopan unionissa paikallisella ja kansallisella tasolla edistävien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseksi (10),

—	ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman tutkivien journalistien suojelusta Euroopassa: slovakialaisen toimittajan Ján Kuciakin ja Martina Kušnírován tapaus (11),

—	ottaa huomioon 3. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja vapaudesta Euroopan unionissa (12),

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kattavan EU-mekanismin tarpeesta demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelemiseksi (13),

—	ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa (14),

—	ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilanteesta EU:ssa ja erityisesti Maltassa ja Slovakiassa (15),

—	ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Maltalla Daphne Caruana Galizian murhasta äskettäin selvinneiden seikkojen valossa (16),

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2018 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla (17),

—	ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (18),

—	ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden vapauden vahvistamisesta: toimittajien suojelu Euroopassa, vihapuhe, disinformaatio ja alustojen rooli (19),

—	ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa – vuosikertomus 2018–2019 (20),

—	ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027, toimielinten välisestä sopimuksesta, Euroopan unionin elpymisvälineestä ja oikeusvaltioasetuksesta (21),

—	ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n julistamisesta hlbtiq-vapauden alueeksi (22),

—	ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuusmekanismi) soveltamisesta (23),

—	ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman Daphne Caruana Galizian murhasta ja oikeusvaltioperiaatteesta Maltassa (24),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja ympäristönsuojelijoiden roolista siinä (25),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0292/2021),

katsoo, että sananvapautta, tiedonsaantia ja julkista osallistumista koskevat oikeudet ovat demokratian kulmakiviä; toteaa sananvapauden olevan välttämätöntä avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteiden toteutumiselle; katsoo, että luonnollinen tai oikeushenkilö voi osallistua yleiseen etuun liittyvään julkiseen toimintaan eri tavoin; toteaa, että julkinen osallistuminen voi sisältää julkista valvontaa verkossa ja sen ulkopuolella ja julkisten tietojen jakamista, johon voi kuulua journalistista viestintää tai journalistisia julkaisuja tai tuotteita, myös toimituksellista sisältöä, poliittisia, tieteellisiä, tutkimukseen liittyviä tai taiteellisia tiedotteita, julkaisuja tai tuotteita, kommentteja tai satiirista aineistoa, ja joka voi poliittisista kysymyksistä käytävään avoimeen keskusteluun liittyvien yleisempien etujen yhteydessä kohdistua myös julkisen valvonnan kohteena oleviin henkilöihin; ottaa huomioon, että julkaisuihin, jotka edistävät yleistä etua koskevista asioista tai yleistä huolta herättävistä kysymyksistä käytäviä keskusteluja, sovelletaan korkeampaa suojelun kynnysarvoa; toteaa, että hyväksyttävän arvostelun rajat ovat väljemmät, kun on kyse julkisuuden henkilöistä, erityisesti poliitikoista ja valtion viranhaltijoista;

toteaa, että riippumaton, puolueeton, ammattimainen ja vastuullinen journalismi sekä moniarvoisen tiedon saatavuus ovat demokratian peruspilareita; katsoo kansalaisyhteiskuntaan liittyvien tietojen, raporttien, lausuntojen, väitteiden, argumenttien ja muiden tiedonantojen olevan olennaisen tärkeitä demokratian kukoistuksen kannalta; katsoo, että tietyissä maissa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumisesta on tullut yhä huolestuttavampi kysymys, joka voi vaikuttaa kielteisesti demokratioihin; toteaa, että riippumaton ja laadukas journalismi sekä kansalaisjärjestöt ovat ratkaisevan tärkeitä demokratian ja oikeusvaltion valvojia, sillä niillä on valta vaatia selityksiä disinformaation ja misinformaation välittämisestä ja ulkovaltojen sekaantumisesta politiikkaan ja manipuloinnista ja torjua näitä ilmiöitä;

katsoo, että viime vuosina on tullut yhä yleisemmäksi se, että toimittajia ja media-alan toimijoita Euroopassa ja muualla maailmassa uhataan, heitä vastaan tehdään fyysisiä hyökkäyksiä ja heitä surmataan heidän työnsä vuoksi, erityisesti, kun he kiinnittävät työssään huomiota vallan väärinkäyttöön, korruptioon, perusoikeusloukkauksiin ja rikolliseen toimintaan; korostaa, että sananvapauden tehokas käyttö edellyttää monenlaisia myönteisiä toimenpiteitä toimittajien, myös heidän henkensä, suojelemiseksi ja murhien tutkimiseksi sekä toimittajien lähteiden suojelemiseksi tehokkaalla tavalla; toteaa, että uhkaukset eivät ole pelkästään väkivaltaisia vaan toimittajia pelotellaan asettamalla myös oikeudellisia, poliittisia, sosiokulttuurisia ja taloudellisia paineita;

katsoo, että oikeus sananvapauteen on perusoikeus, jota on käytettävä velvollisuudentuntoisesti ja vastuullisesti ottaen huomioon kansalaisten perusoikeus saada puolueetonta tietoa sekä maineen (26) ja yksityisyyden suojelua koskevan perusoikeuden kunnioittaminen; katsoo, että silloin kun nämä oikeudet ovat keskenään ristiriidassa, kaikilla osapuolilla on oltava mahdollisuus saattaa asia tuomioistuinten tutkittavaksi, jos asiasta ei päästä sopuratkaisuun;

panee merkille strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet (SLAPP-kanteet), jotka ovat monenlaisiin, pääasiassa yksityis- ja rikosoikeudellisiin oikeusperustoihin perustuvia kanteita tai muita oikeustoimia (esim. kieltotuomioita tai varojen jäädyttämistä), joita yksityishenkilöt ja yhteisöt mutta myös viranomaiset, julkiset elimet ja julkisessa määräysvallassa olevat yhteisöt nostavat yhtä tai useampaa henkilöä tai ryhmää vastaan, ja panee merkille näillä kanteilla uhkailemisen ja katsoo, että näillä toimilla pyritään estämään unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisten, korruption tai muiden väärinkäytösten tutkinta ja niistä ilmoittaminen tai julkinen osallistuminen tai muutoin häiritsemään sitä; katsoo tämän vaikuttavan välittömästi ja vahingollisesti demokraattiseen osallistumiseen, yhteiskunnan resilienssiin ja vuoropuheluun ja olevan vastoin SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja;

katsoo, että julkiseen osallistumiseen sisältyy myös yleistä etua koskevien asioiden, muun muassa käytäntöjen, jotka uhkaavat perusoikeuksia ja -vapauksia, demokratiaa, oikeusvaltiota tai hyvää hallintotapaa, tutkiminen, niistä puhuminen, niistä ilmoittaminen tai niiden paljastaminen muilla tavoin sekä asioihin vaikuttaminen käyttämällä kansalaisvapauksia, kuten yhdistymisvapautta, rauhanomaisen kokoontumisen vapautta, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta;

toteaa, että SLAPP-kanteiden uhreja haastetaan oikeuteen yleensä sen perusteella, että he ovat esittäneet verkossa tai sen ulkopuolella käytettävissä olevien ilmaisumuotojen avulla kriittisiä näkemyksiä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen ja viranhaltijoiden, julkisten elinten ja julkisessa määräysvallassa olevien yhteisöjen käyttäytymisestä tai tuoneet esiin näiden väärinkäytökset, tai vastatoimena heidän osallistumiselleen kampanjoihin, oikeudellisiin kanteisiin, toimiin tai mielenosoituksiin; ottaa huomioon, että SLAPP-kanteille luonteenomaista on esittää väitteitä, joilla ei ole mitään oikeudellista perustetta, jotka ovat ilmeisen aiheettomia ja osoittavat voimasuhteiden epätasapainon ja joissa kantaja käyttää oikeuksia tai menettelyä väärin esittääkseen kohtuuttomia vaatimuksia asioissa, joissa vastaajalla on laillisesti suojattu oikeus, ja käyttää näin oikeudellista menettelyä muihin tarkoituksiin kuin jonkin oikeuden todelliseen käyttämiseen;

ottaa huomioon, että tähän asiaan perehtyneiden kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, oikeusalan ammattilaisten ja uhrien mukaan SLAPP-kanteista on tulossa kehittyneempiä ja tehokkaampia ja niissä hyödynnetään muun muassa menetelmää, jossa samaa henkilöä vastaan nostetaan useampia samaa asiaa koskevia kanteita, minkä seurauksena saman henkilön on puolustauduttava kaikkia kanteita vastaan ja käsiteltävä niitä samanaikaisesti ja rinnakkain, mikä lisää suhteettomasti kustannuksia; toteaa SLAPP-kanteiden perustuvan usein väitteisiin kunnianloukkauksesta, herjauksesta tai panettelusta, jotka ovat useimmissa jäsenvaltioissa edelleen rikoksia, ja SLAPP-kanteiden uhreja vastaan esitetään rikossyyte, vaikka heitä vastaan on samoin väitetyin perustein nostettu yksityisoikeudellinen kanne; toteaa, että SLAPP-kanteet ovat usein vastoin perusoikeuskirjassa tunnustettua uhrien oikeutta puolustukseen ja saattavat vaikuttaa myös heidän oikeuteensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syyttömyysolettamaan;

toteaa, että SLAPP-kanteita ei pystytä tunnistamaan nopeasti ja niihin ei voida puuttua tehokkaasti, koska unionista puuttuu johdonmukainen ja kattava juridinen ja lainkäyttöön liittyvä lähestymistapa; toteaa, että SLAPP-kanteilta suojelu on jäsenvaltioissa edelleen hyvin hajanaista, mikä haittaa oikeusvarmuutta ja SLAPP-kanteiden uhrien oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin; katsoo, että yksi suurimmista haasteista SLAPP-kanteiden vastaisen lainsäädännön laatimisessa liittyy siihen, miten perusteettomiin kanteisiin voidaan puuttua epäämättä kantajien oikeuksia, jotka johtuvat jäsenvaltioiden perustuslaeista ja niiden velvoitteista Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla;

toteaa, että on todisteita siitä, että SLAPP-kanteiden nostamisesta on tullut yhä yleisempi käytäntö, mitä osoittavat monet tapaukset kaikkialla unionissa, ja että hyytävä esimerkki tästä on tutkivan toimittajan Daphne Caruana Galizian tapaus: saatujen tietojen mukaan 16. lokakuuta 2017 eli päivänä, jolloin hänen jyrkästi tuomittu murhansa tapahtui, häntä vastaan oli nostettu useilla lainkäyttöalueilla 47 yksityis- ja rikosoikeudellista kunnianloukkauskannetta (joiden seurauksena hänen varansa oli jäädytetty) ja hänen perillisensä käyvät näiden kanteiden vuoksi oikeutta edelleen; toteaa, että riippumattomia toimittajia ja tiedotusvälineitä vastaan nostettuihin kuvaaviin ja hälyttäviin tapauksiin kuuluvat myös tapaukset Realtid Media, jota uhattiin toistuvasti kanteilla eri lainkäyttöalueilla kuin se, jolla se toimi, ja Gazeta Wyborcza, jota vastaan useat julkiset elimet ja viranomaiset nostavat edelleen säännöllisesti kanteita;

K.	toteaa, että SLAPP-kanteita käyttävät usein viranomaiset tai niiden edustajat, kuten valtion rahoittamat tiedotusvälineet, valtion rahoittamat kansalaisjärjestöt tai valtion omistamat yhtiöt;

ottaa huomioon, että SLAPP-kanteita voidaan käyttää välineenä, jolla vähennetään tiedotusvälineiden moniarvoisuutta järjestelmätasolla luomalla riippumattomille tiedotusvälineille pelon ilmapiiri; katsoo, että SLAPP-kanteilla pyritään tarkoituksellisesti siihen, että oikeudenkäynnistä tulee vastaajille kallis, pitkäkestoinen ja monimutkainen, ja niillä pyritään myös pelottelemaan kohteita ja kuluttamaan loppuun heidän taloudelliset ja henkiset voimavaransa; katsoo, että SLAPP-kanteilla on haitallinen vaikutus uhreihin mutta myös heidän perheisiinsä ja yleiseen julkiseen osallistumiseen;

ottaa huomioon, että SLAPP-kanteiden uhreihin ja kohteisiin kuuluu toimittajia, kustantajia ja mediaorganisaatioita, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja muita julkiseen toimintaan osallistuvia toimijoita, kuten ihmisoikeus- ja ympäristöasioiden parissa työskenteleviä;

ottaa huomioon, että unionin sisällä nostetut SLAPP-kanteet ovat usein luonteeltaan rajatylittäviä, jolloin monissa tapauksissa ilmoittaminen viivästyy ja tiedottaminen on puutteellista, ja usein ne liittyvät ihmisoikeus- ja ympäristönsuojelu-, talouspetos- ja/tai korruptiotapauksiin, joissa niiden tarkoituksena on selvästi viivyttää tietojen julkaisemista keskeyttämällä tai saattamalla huonoon valoon yksittäisten toimittajien tai kustantajien työ estäen näin kansalaisten oikeutetun tiedonsaannin ja vaikuttaen tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, vapauteen ja monimuotoisuuteen; ottaa huomioon, että myös kolmansien maiden toimijat voivat nostaa tuomioistuimissaan SLAPP-kanteita unionin sisällä toimivia julkisen vallan vahtikoiria vastaan ja uhata niillä;

katsoo, että jäsenvaltioiden sisäisiä SLAPP-kanteita käytetään yhä enemmän siihen, että pyritään rajoittamaan sananvapautta ja tiedonsaantioikeutta ja herättämään uhreissa pelkoa, luottaen siihen, että nämä uupuvat henkisesti ja käyttävät varansa loppuun ja joutuvat näin luopumaan yleistä etua koskevien asioiden esiin tuomisesta;

toteaa, että koska yhdessäkään jäsenvaltiossa ei suoraan säännellä SLAPP-kanteita ja koska kunnianloukkauksia koskevat kansalliset säännökset ovat tässä yhteydessä usein epämääräisiä ja yleisluonteisia ja seuraamukset, rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan luettuina, ankaria, tällaiset perusteettomat kanteet ja niiden kohteeksi joutuneiden pelottelu saavat hyvän maaperän lisääntyä;

katsoo, että toimittajien kriminalisointi heidän työnsä vuoksi on erityisen vakava asia; ottaa huomioon, että kunnianloukkaus on yhä rikos 23 jäsenvaltiossa, vaikka sen kumoamista ovat toistuvasti pyytäneet muun muassa YK, Euroopan neuvosto, Etyj ja arvovaltaiset kansalaisjärjestöt, kuten Index on Censorship -järjestö, Kansainvälinen lehdistöinstituutti ja journalistien suojelukomitea;

R.	ottaa huomioon, että ei-sitovan lainsäädännön mukaiset toimenpiteet ovat myönteinen täydentävä toimenpide, jolla tuetaan säädösehdotusta ja kansainvälisen yksityisoikeuden tiettyjen voimassa olevien säädösten tarkistamista, mutta ne eivät yksinään tarjoa täydellistä oikeussuojaa;

S.	katsoo, että SLAPP-kanteista tiedottaminen on ratkaisevan tärkeää sekä julkisen sektorin että oikeusalan ammattilaisten, erityisesti tuomareiden ja asianajajien, valistamiseksi asiasta;

T.	toteaa, että kun SLAPP-kanteita nostavat viranomaiset, julkiset elimet tai julkisessa määräysvallassa olevat yhteisöt, kuten valtionyhtiöt, niistä tulee poliittisen vallan väline ja niiden uhreille aiheutuva vahinko voi olla vieläkin suurempi;

Vaikutukset perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen

korostaa, että SLAPP-kanteet ovat valitettava suora hyökkäys perusoikeuksia ja -vapauksia vastaan ja että niillä pyritään vaientamaan kriittisten julkisten ajatusten ja mielipiteiden monimuotoisuus, myös toimittajien itsesensuurin avulla; korostaa, että perusoikeudet ja demokratia ovat kytköksissä oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämiseen ja että tiedotusvälineiden vapauden ja julkisen demokraattisen osallistumisen, mukaan lukien sananvapaus, tiedonvälityksen vapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, horjuttaminen on uhka SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuille unionin arvoille; katsoo, että SLAPP-kanteet ovat erityisen huolestuttavia, jos niitä rahoitetaan suoraan tai välillisesti valtioiden talousarvioista ja ne yhdistetään muihin valtiollisiin välillisiin ja suoriin toimenpiteisiin riippumattomia tiedotusvälineitä, riippumatonta journalismia ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan; panee tyytyväisenä merkille, että SLAPP-kanteet sisältyvät komission vuoden 2020 oikeusvaltiokertomukseen, jossa arvioidaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kaikkialla unionissa, ja että tässä kertomuksessa viitataan konkreettisiin toimiin ja parhaisiin käytäntöihin näiden kanteiden torjumiseksi; kehottaa sisällyttämään tuleviin vuosikertomuksiin perusteellisen arvioinnin tiedotusvälineitä ja erityisesti tutkivaa journalismia koskevasta oikeudellisesta ympäristöstä sekä tarkastelemaan lähemmin toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan haasteita ja SLAPP-kanteista näille mahdollisesti aiheutuvaa pelotevaikutusta; korostaa SLAPP-kanteiden olevan uhka vapaille ja moniarvoisille tiedotusvälineille; kehottaa komissiota antamaan myös maakohtaisia suosituksia ja arvioimaan maiden edistymistä, myös tiedotusvälineiden vapauden tilaa jäsenvaltioissa koskevissa kysymyksissä;

on huolissaan kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventumisesta ja uhkasta, joka kohdistuu toimittajiin, jotka tiedottavat tärkeistä yleistä etua koskevista asioista ja arvostelevat yhteiskunnan vaikutusvaltaisia jäseniä, sekä siitä, että SLAPP-kanteita käytetään yhä enemmän keinona vaientaa ja pelotella niiden uhreja; kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kansallisiin opetussuunnitelmiin ja tekemään tässä yhteydessä tiivistä yhteistyötä toimittajien kanssa kaikilla yhteiskunnan tasoilla, erityisesti nuorten ja misinformaatiolle, disinformaatiolle ja manipuloinnille alttiiden henkilöiden kanssa; pitää myönteisenä Luova Eurooppa -ohjelman monialaisella lohkolla käyttöön otettuja uusia toimia, joilla vahvistetaan tiedotusvälineiden vapautta, korkealaatuista journalismia ja medialukutaitoa;

palauttaa mieliin, että valtioiden velvoitteeseen helpottaa sananvapauden sekä rauhanomaisen kokoontumisen ja yhdistymisen vapauden käyttöä sisältyy velvollisuus luoda julkiselle osallistumiselle ja julkisen vallan vahtikoirille suotuisa ympäristö ja ylläpitää sitä; painottaa, että on tärkeää, että kaikki julkiseen toimintaan osallistuvat toimijat voivat toimia vapaasti pelkäämättä, että heitä uhkaillaan tai pelotellaan tai että heihin kohdistetaan väkivaltaa; korostaa, että jäsenvaltioiden on myös taattava toimittajien oikeus suojella lähteitään;

Vaikutukset sisämarkkinoihin

tähdentää, että julkinen osallistuminen on tärkeää myös sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja unionin lainsäädännön ja politiikkojen täytäntöönpanon kannalta, sillä usein unionin lainsäädännön rikkomisista, perusoikeuksien loukkaukset mukaan lukien, korruptiosta ja muista sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa uhkaavista väärinkäytöksistä saadaan tietoa julkisen osallistumisen kautta; korostaa, että SLAPP-kanteiden käytännöltä suojelevat toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan puuttua riskeihin, joita tällainen perusteeton käytäntö aiheuttaa EU:n lainsäädännön ja toimintapolitiikkojen täytäntöönpanon valvonnalle;

korostaa, että SLAPP-kanteiden käyttö vaikuttaa kielteisesti sellaisten henkilöiden ja organisaatioiden sisämarkkinavapauksien käyttöön, jotka osallistuvat julkiseen toimintaan ja ovat alttiita tällaisille kanteille, koska jäsenvaltioissa ei sovelleta samantasoista suojaa näitä kanteita vastaan, mikä voi estää näitä henkilöitä ja organisaatioita toimimasta luottavaisesti kaikkialla unionissa; korostaa myös, että SLAPP-tapaukset tai niiden uhka ovat sijoittautumisvapauden tavoitteen ja palvelujen vapaan liikkuvuuden tosiasiallisen toteutumisen vastaisia, koska niillä on lamaannuttava vaikutus erityisesti toimittajiin, jotka saattavat harjoittaa itsesensuuria eivätkä raportoi muissa jäsenvaltioissa esiintyvistä yleistä etua koskevista asioista siinä pelossa, että heitä vastaan saatetaan nostaa SLAPP-kanteita erilaisissa ja heille tuntemattomissa oikeusjärjestelmissä;

korostaa, että tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja monimuotoisuus ovat vaarassa silloin, kun pienimuotoisten mediapalvelujentarjoajien olemassaoloon vaikuttaa se, että kantajat uhkaavat tahallaan kohtuuttomilla vahingonkorvauksilla kunnianloukkausmatkailun muodossa;

katsoo tämän vuoksi, että SLAPP-kanteilta suojelu edistäisi olennaisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, koska sillä parannettaisiin unionin oikeuden soveltamista ja varmistettaisiin, että kansalliset oikeusjärjestelmät ja yhteinen oikeudellisen yhteistyön alue tosiasiallisesti toimivat;

Vaikutukset oikeusjärjestelmiin

huomauttaa, että sen lisäksi, että SLAPP-kanteet vaarantavat vakavalla tavalla uhriensa oikeussuojan tehokkaan saatavuuden ja samalla koko oikeusvaltioperiaatteen, niissä käytetään myös väärin jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä ja säädöskehyksiä ja ne vaikeuttavat erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisuuksia vastata menestyksekkäästi oikeusalan tulostaulussa esitettyihin meneillään oleviin yhteisiin haasteisiin, jotka liittyvät muun muassa menettelyjen kestoon ja oikeusjärjestelmien laatuun sekä tapausten määrän hallinnointiin ja käsittelyn viivästymiseen; muistuttaa, että asianmukaisesti toimiva ja riippumaton oikeusjärjestelmä antaa tuomiot ilman aiheetonta viivytystä ja hallinnoi oikeudellisia resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja että tämä on mahdollista vain, jos tuomarit ja lainkäyttöelimet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomasti ja puolueettomasti eikä niitä rasiteta sellaisten aiheettomien kanteiden käsittelyllä, jotka myöhemmin hylätään epäasiallisina ja oikeudellisesti perusteettomina; katsoo, että SLAPP-kanteiden hylkääminen varhaisessa vaiheessa voisi perustua objektiivisiin kriteereihin, kuten kantajan esittämien kanteiden tai oikeustoimien määrään ja luonteeseen, oikeuspaikan valintaan ja tapaukseen sovellettavaan lakiin tai selkeän ja merkittävän voimasuhteiden epätasapainon vallitsemiseen kantajan ja vastaajan välillä; painottaa siksi, että SLAPP-kanteet haittaavat vakavasti tehokkaan oikeussuojan saatavuutta ja saattavat horjuttaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin;

korostaa, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on olennainen osa oikeudellista päätöksentekoa ja SEU-sopimuksen 19 artiklassa vahvistetusta tehokkaan oikeussuojan periaatteesta johtuva vaatimus; on huolissaan joidenkin jäsenvaltioiden hallitusten pyrkimyksistä horjuttaa vallanjakoa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta sekä käyttää SLAPP-kanteita kriittisten äänten vaientamiseen;

10.

painottaa, että kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuus, laatu ja tehokkuus ovat ratkaisevan tärkeitä oikeuden tehokkaan toteutumisen kannalta; korostaa, että oikeusavun saatavuudella ja oikeudenkäyntikuluilla voi olla merkittävä vaikutus oikeussuojan toteutumiseen; korostaa, että perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla; toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen ohjeiden mukaisesti jäsenvaltioiden oikeusviranomaiset soveltavat perusoikeuskirjaa ainoastaan pannessaan täytäntöön unionin lainsäädäntöä, mutta yhteisen oikeus-, oikeudenkäyttö- ja oikeusvaltiokulttuurin edistämiseksi on tärkeää, että perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet otetaan aina huomioon;

Vihapuhe

11.

korostaa, että toimittajiin, kansalaisjärjestöihin, tutkijoihin, oikeuksien puolustajiin ja muihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, kuten hlbtqi-henkilöiden oikeuksien, tasa-arvoasioiden tai uskonnon tai vakaumuksen puolustajiin, kohdistuvat vihapuhe ja syrjintä mediassa, niin verkossa kuin sen ulkopuolella, sekä verkkoväkivalta ovat tulleet viime vuosina yhä yleisemmiksi ja ne uhkaavat siten tiedotusvälineiden vapautta, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, yhdistymisvapautta sekä yleistä turvallisuutta; palauttaa mieliin, että vihapuhe verkossa saattaa lietsoa väkivaltaa verkon ulkopuolella; muistuttaa tarpeesta edistää komission käytännesääntöjä verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi; korostaa, että naistoimittajat kohtaavat sisältöön liittyvissä kysymyksissä samaa painostusta kuin miespuoliset kollegansa mutta joutuvat useammin seksuaalisen väkivallan ja häirinnän uhreiksi;

12.

painottaa, että on tärkeää noudattaa yhteisiä eurooppalaisia normeja ja koordinoitua lähestymistapaa vihapuheeseen puuttumiseksi erityisesti verkkoympäristössä;

Unionin tämän hetken tilanne

13.

korostaa, että SLAPP-kanteet ovat usein perusteettomia, niitä nostetaan kiusantekomielessä tai ne perustuvat liioiteltuihin ja usein loukkaaviin väitteisiin eikä niillä pyritä oikeustapauksen voittamiseen vaan pikemminkin uhkailuun, ammatilliseen mustamaalaamiseen, häirintään, uuvuttamiseen tai psykologiseen painostukseen tai niiden kohteena olevien tahojen varojen kuluttamiseen ja niiden perimmäisenä tavoitteena on kohteena olevien tahojen kiristäminen ja vaientaminen oikeusmenettelyn avulla; korostaa, että SLAPP-kanteet aiheuttavat taloudellisen rasituksen lisäksi myös vakavia psykologisia seurauksia kohteilleen ja heidän perheenjäsenilleen ja nämä perusteettomat kanteet saattavat jopa periytyä perheenjäsenille kohteen kuoleman jälkeen; huomauttaa, että SLAPP-kanteilla on merkittävä pelotevaikutus, joka johtaa itsesensuuriin, estää osallistumisen demokraattiseen toimintaan ja estää myös muita ilmoittamasta samanlaisista asioista, ryhtymästä näihin ammatteihin tai sitoutumaan muuhun vastaavaan toimintaan;

14.

korostaa, että SLAPP-kanteiden esittäjät yleensä hyödyntävät ja käyttävät hyväkseen kunnianloukkauslakeja ja kunnianloukkauksiin tai maineen suojeluun liittyviä tai immateriaalioikeuksiin, kuten tekijänoikeuksiin, perustuvia yksityisoikeudellisia menettelyjä; toteaa kuitenkin, että julkista osallistumista lamautetaan myös monien muiden välineiden, kuten työhön liittyvien seuraamusten (erottaminen), veropetossyytteiden, verotarkastusmenettelyjen ja tietosuojasääntöjen, avulla;

15.

tuomitsee sen, että toimittajat ovat joutuneet uhraamaan henkensä työlleen ja toimiakseen demokratioidemme valvojina;

16.

tähdentää, että SLAPP-kanteiden yhteisiä piirteitä ovat voimasuhteiden ja etenkin kantajan ja vastaajan taloudellisten voimavarojen epätasapaino sekä arvaamattoman suuret vahingonkorvausvaatimukset kunnianloukkauksen kaltaisissa asioissa;

17.

korostaa, ettei yhdelläkään jäsenvaltiolla ole tämän ongelman ratkaisemiseksi lainsäädäntöä vähimmäistason suojatoimista, joilla ihmisiä suojellaan joutumasta SLAPP-kanteiden kohteiksi ja joilla taataan, että heidän perusoikeutensa säilyvät jäsenvaltioiden kaikilla lainkäyttöalueilla; painottaa, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on ensiarvoisen tärkeää, jotta estetään hallitusten jäseniä, julkisia elimiä ja viranomaisia nostamasta SLAPP-kanteita julkiseen keskusteluun oikeutetusti osallistuvia ihmisiä ja järjestöjä vastaan; huomauttaa tässä yhteydessä, että tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä toimittajien ja media-alan työntekijöiden kannalta turvallisen ympäristön luomiseksi ja ylläpitämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyyden; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tulevalla median vapautta koskevalla säädöksellä kunnianhimoisen, vankan ja kattavan lainsäädäntökehyksen; toteaa, että digitaalinen siirtymä on muuttanut median toimintaympäristöä perusteellisesti; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita panemaan ripeästi täytäntöön audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (27) kaikki säännökset, sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina vuonna 2018; pitää myönteisenä audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) perustamista ja kannustaa audiovisuaalialan sääntelyelimiä tekemään sisämarkkinoilla yhteistyötä keskenään ja muiden verkkouutistoiminnan kannalta tärkeiden sääntelyelinten kanssa;

18.

on tietoinen siitä, että SLAPP-kanteiden uhrit tai mahdolliset uhrit saavat nyt taloudellista ja henkistä tukea ainoastaan muilta kollegoilta, jotka ovat joutuneet samankaltaisten kanteiden kohteeksi tai ovat tietoisia SLAPP-kanteiden luonteesta ja niihin liittyvästä menettelystä, voidakseen ymmärtää ja mahdollisesti jopa riitauttaa heitä vastaan nostetun kanteen; toteaa kuitenkin, että vaikka tällainen tuki ansaitsee kiitokset, se on riittämätöntä ja lisätoimenpiteitä on toteutettava;

19.

esittää kansalaisyhteiskunnalle kiitoksensa sen tärkeästä ja hyödyllisestä työstä, jolla lisätään tietoisuutta SLAPP-kanteiden haitallisista vaikutuksista, sekä sen tuesta SLAPP-kanteiden uhreille ja mahdollisille uhreille;

20.

on huolissaan siitä, että covid-19-pandemia on vaikuttanut koko media-alaan ja erityisesti se on aiheuttanut toimittajille tulonmenetyksiä ja heikentänyt heidän työolojaan ja mahdollisesti lisännyt näin heidän alttiuttaan SLAPP-kanteille; varoittaa, että hallitukset ovat koronaviruksen aiheuttaman hätätilan varjolla käyttäneet sananvapautta rajoittavia toimenpiteitä;

SLAPP-kanteet maailmanlaajuisesti

21.

pitää valitettavana, ettei yksikään jäsenvaltio ole tähän mennessä hyväksynyt SLAPP-kanteilta suojaavaa kohdennettua lainsäädäntöä; panee kuitenkin merkille, että SLAPP-kanteiden vastaista lainsäädäntöä on kehitetty erityisen pitkälle Yhdysvaltojen joissakin osavaltioissa sekä Kanadassa ja Australiassa; kannustaa komissiota analysoimaan EU:n ulkopuolella tällä hetkellä sovellettavia SLAPP-kanteiden vastaisia parhaita käytäntöjä, jotka voisivat tarjota tärkeän inspiraation lähteen asiaa koskeville unionin lainsäädäntö- ja muille toimenpiteille; pitää tärkeänä unionin yhteistä lähestymistapaa, jossa sitoudutaan kaikkein kunnianhimoisimpaan voimassa olevaan lainsäädäntöön ja parhaisiin käytäntöihin, joilla hillittäisiin SLAPP-kanteiden käyttöä unionissa;

Lainsäädäntötoimien tarve

22.

on samaa mieltä monien kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, oikeusalan ammattilaisten ja uhrien kanssa siitä, että SLAPP-kanteiden kasvavan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan lainsäädäntötoimia; kehottaa siksi muuttamaan Bryssel I -asetusta ja Rooma II -asetusta kiireellisesti, jotta estetään nk. kunnianloukkausmatkailu tai oikeuspaikkakeinottelu, vahvistamalla, että kunnianloukkauksiin, maineelle aiheutuvaan vahinkoon sekä oman maineen suojeluun liittyviä rikossyytteitä tai yksityisoikeudellisia kanteita olisi periaatteessa käsiteltävä vastaajan asuinpaikalla ja siellä sovellettavan lain perusteella; kehottaa myös ottamaan kiireellisesti käyttöön kunnianloukkaustapauksia koskevan yhdenmukaisen ja ennakoitavissa olevan lainvalintasäännön; kehottaa komissiota esittämään kiireellisesti ehdotuksia unionin sitovaksi lainsäädännöksi yhteisistä ja tehokkaista suojatoimista SLAPP-kanteiden uhreille kaikkialla unionissa muun muassa antamalla direktiivin, jossa vahvistetaan vähimmäisvaatimuksia SLAPP-kanteilta suojelemiselle, kunnioittaen EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita; katsoo, että ilman tällaisia lainsäädäntötoimia SLAPP-kanteet ovat edelleen uhka demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja sananvapauden, yhdistymisvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisvapauden sekä tiedonvälityksen vapautta koskeville unionin perusoikeuksille; on huolissaan siitä, että jos toimenpiteissä käsitellään ainoastaan kunnianloukkauskanteita, unioniin ja sen ulkopuolelle sijoittautuneet kantajat voivat käyttää edelleen muihin yksityis- tai rikosoikeudellisiin menettelyihin perustuvia toimia;

Oikeusperusta

23.

toteaa, että unionin tason lainsäädäntötoimenpiteet voisivat perustua SEUT 81 artiklaan (rajatylittävät yksityisoikeudelliset kanteet) ja SEUT 82 artiklaan (rikosoikeudelliset kanteet) sekä erillisesti SEUT 114 artiklaan julkisen osallistumisen suojelemiseksi, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta mahdollistamalla korruption ja muiden väärinkäytösten esiin tuominen; toteaa, että viimeksi mainitulla toimenpiteellä voitaisiin puuttua myös SLAPP-kanteisiin kanteina, joita käytetään muihin tarkoituksiin kuin jonkin oikeuden todelliseen vahvistamiseen tai käyttämiseen ja joilla pyritään estämään unionin oikeuden rikkomisten tutkinta ja niistä ilmoittaminen, noudattaen direktiivin (EU) 2019/1937 (väärinkäytösten paljastajia koskeva direktiivi) hyväksymisessä käytetyn lähestymistavan kaltaista lähestymistapaa; katsoo, että edellä mainittuja oikeusperustoja voitaisiin käyttää sekä rikos- että yksityisoikeudellisissa SLAPP-kanteissa, vaikkakin erillisten lainsäädäntövälineiden kautta; kehottaa ottamaan kaikkialla unionissa käyttöön SLAPP-kanteita vastaan tehokkaita suojatoimia, jotka perustuvat näihin komission ehdotuksiin sekä jäsenvaltioiden toimiin, jotta näitä suojatoimia voidaan soveltaa myös jäsenvaltioiden sisäisissä tapauksissa;

Yleiset suojaavat säännöt ja yksityisoikeus

24.

pitää välttämättömänä antaa säädös, jolla suojellaan SLAPP-kanteiden uhrien roolia unionin oikeuden rikkomisen ehkäisijöinä, ilmoittajina ja paljastajina ja varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen; kehottaa painokkaasti komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen yleistä etua koskevia asioita tutkivien, niistä ilmoittavien tai niitä muulla tavoin paljastavien henkilöiden yhteisistä suojatoimista;

25.

kehottaa painokkaasti komissiota esittämään SLAPP-tapausten käsittelyä varten toimenpide-ehdotuksen, muun muassa sääntöjä julkisen osallistumisen estämiseen tähtäävien SLAPP-kanteiden ja muiden oikeustoimien hylkäämiseksi varhaisessa vaiheessa, ja toteaa, että siihen olisi sisällytettävä asianmukaisia seuraamuksia, kuten siviilioikeudellisia seuraamuksia tai hallinnollisia sakkoja, ja sen yhteydessä olisi tarkasteltava epäasianmukaisia motiiveja silloinkin, kun kannetta tai oikeustointa ei hylätä, sekä uhreille aiheutuvia kuluja ja vahinkoja (taloudellisia, mainetta koskevia, psykologisia tai muita vahinkoja); painottaa, että varhaisessa vaiheessa tapahtuvan hylkäämisen hakua koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä olisi otettava huomioon SLAPP-kanteiden uhrien kohtaamat haasteet, erityisesti edellyttämällä, että kantaja perustelee, miksi kanne ei ole perusteeton, kohdentamalla menettelyjen oikeudenkäyntikulut kantajalle ja myöntämällä vastaajalle oikeudellista ja taloudellista tukea; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita soveltamaan tällaisia yksityisoikeudellisia menettelyjä koskevia suojatoimia myös jäsenvaltion sisäisissä SLAPP-tapauksissa, ei pelkästään rajat ylittävissä tapauksissa; kehottaa lisäksi komissiota käsittelemään Bryssel I -asetuksen ja Rooma II -asetuksen tulevassa uudelleentarkastelussa seikkoja, jotka synnyttävät oikeuspaikkakeinottelua ja kunnianloukkausmatkailua, ottaen myös huomioon kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin tekemän työn; kehottaa komissiota lisäksi lisäämään eri puolilla unionia toimivien tuomareiden ja syyttäjien tietoisuutta SLAPP-kanteista ja antamaan tietoa myös tällaisten kanteiden varhaisessa vaiheessa tapahtuvan hylkäämisen tarpeellisuudesta sekä kunnianloukkauksia koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön asianmukaisesta täytäntöönpanosta;

26.

muistuttaa, että lainvoimaisuuden periaate estää SLAPP-kanteiden alullepanijoita nostamasta muita samoihin tosiseikkoihin liittyviä kanteita samoja osapuolia vastaan; katsoo, että tarkastellessaan SLAPP-kanteiden nostamista tuomioistuinten olisi otettava asianmukaisesti huomioon se, että joku osapuoli on aiemmin nostanut SLAPP-kanteita (myös silloin, kun tosiseikat ja osapuolet eivät ole täysin samoja mutta samankaltaisia ja/tai yhteydessä toisiinsa);

27.

katsoo, että Bryssel I -asetuksen asiaa koskevien sääntöjen mahdollisen tarkistamisen olisi ilmennyttävä asianmukaisesti Luganon yleissopimuksen vastaavassa tarkistuksessa, jotta varmistetaan toimivaltaa koskevien kansainvälisten sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen yksityis- ja kauppaoikeuden alalla unionin ulkopuolella ja unionin kansalaisten osalta;

Rikosoikeus

28.

kehottaa painokkaasti komissiota puuttumaan rikosoikeudellisissa menettelyissä nostettujen SLAPP-kanteiden vakavuuteen ehdottamalla toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kunnianloukkauksia, herjauksia ja panettelua, jotka ovat useimmissa jäsenvaltioissa rikoksia, ei voida käyttää SLAPP-kanteissa julkis- tai yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämiseen; tähdentää Euroopan neuvoston ja Etyjin kehottaneen poistamaan kunnianloukkauksen rangaistavuuden; kehottaa komissiota käsittelemään SLAPP-kanteita kanteina, joita käytetään muihin tarkoituksiin kuin jonkin oikeuden todelliseen vahvistamiseen tai käyttämiseen; toteaa, että usein samaan aikaan, kun vastaajia vastaan on nostettu yksityisoikeudellinen kanne, heitä vastaan nostetaan samoin väitetyin perustein rikossyyte, ja kehottaa komissiota ottamaan käyttöön näitä yhdistettyjä SLAPP-kanteita vastaan yhteiset vähimmäismenettelytakeet;

29.

palauttaa mieliin, että perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden keskiössä on käsite, joka koskee oikeuskeinojen tasapuolisuutta osapuolten välillä hallinnollisissa, yksityisoikeudellisissa ja rikosoikeudellisissa menettelyissä; on huolestunut siitä, että SLAPP-tapauksissa voimasuhteiden ja voimavarojen epätasapaino horjuttaa oikeuskeinojen tasapuolisuutta ja siten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin;

Kantajien oikeutettu etu

30.

toteaa, että jäsenvaltioiden tuomioistuinten on varmistettava asianmukainen ja oikea-aikainen menettely ja unionin oikeudesta johtuvien laillisten oikeuksien, kuten oikeus suojella omaa mainettaan, tasapuolinen suojelu eikä niitä saa vaarantaa, myöskään, kun on kyse epäasianmukaisissa kanteissa toistuvasti esiin tuoduista oikeuksista; korostaa tämän vuoksi, että SLAPP-kanteiden vastaiset toimenpiteet eivät saisi vaikuttaa legitiimeihin oikeustoimiin ja oikeussuojan saatavuutta koskevaan kantajien oikeuteen; katsoo samalla, että on tarpeen estää oikeusjärjestelmien ja kyseisten oikeuksien perusteeton käyttö, jos se on selvästi vastoin lainsäätäjien tahtoa, jonka nämä ilmaisivat antaessaan tällaiset oikeudet luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille taatakseen oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; katsoo, että tätä varten tarvitaan suojatoimia, jotta voidaan paitsi suojella SLAPP-kanteiden uhreja myös estää SLAPP-kanteiden vastaisten toimenpiteiden väärinkäyttö ja määrätä siitä seuraamuksia esimerkiksi tapauksissa, joissa autoritaariset hallitukset käyttävät SLAPP-kanteita aseenaan valtiojohtoisten kansalaisjärjestöjensä suojelemisessa legitiimeiltä kunnianloukkauskanteilta; toteaa, että tällaisten väärinkäytösten estäminen on yhtä välttämätöntä unionin oikeuden yhtenäisen ja moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi ja siten sen tehokkuuden turvaamiseksi;

Mahdolliset ei-sitovat toimenpiteet

31.

korostaa, että SLAPP-kanteiden uhrien ja heitä auttavien järjestöjen tukemiseksi on kiireellisesti perustettava solidi rahasto ja varat on käytettävä suoraan oikeudenkäyntikuluihin tai oikeusavun ja psykologisen tuen tarjoamiseen; korostaa, että SLAPP-kanteiden uhrien ja mahdollisten uhrien on tärkeää saada helposti tietoa tällaisista tapauksista, oikeusavusta ja tuesta, mukaan lukien psykologinen tuki uhreille ja heidän perheenjäsenilleen;

32.

katsoo, että tuen antaminen riippumattomille elimille, joihin SLAPP-kanteiden mahdolliset uhrit voivat esittää valituksia ja jotka voivat tarjota näille apua, ja tuomareiden ja asianajajien asianmukainen kouluttaminen voivat auttaa merkittävästi lisäämään tietämystä ja valmiuksia, jotta SLAPP-kanteet voidaan havaita ja niitä voidaan käsitellä kanteina, joita käytetään muihin tarkoituksiin kuin jonkin oikeuden todelliseen vahvistamiseen tai käyttämiseen, ja jotta voidaan havaita niiden uhka ja käsitellä sitä;

33.

pitää välttämättömänä kerätä tietoa SLAPP-tapauksista ja lisätä tietoisuutta SLAPP-kanteiden luonteesta ja vahingollisista vaikutuksista;

34.

panee tyytyväisenä merkille komission suosituksen toimittajien ja muiden media-alan ammattilaisten suojelun, turvallisuuden ja voimaannuttamisen varmistamisesta Euroopan unionissa (C/2021/6650); panee merkille, että freelancereitä, erityisesti uraansa aloittelevia nuoria toimittajia ja media-alan työntekijöitä, lähetetään yhä useammin riski- ja konfliktialueille; on huolestunut epävarmoista työoloista ja heikentyneistä turvallisuusoloista, joissa freelancerit toimivat riski- ja konfliktialueilla; kehottaa jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön Euroopan neuvoston suosituksen journalismin suojelusta sekä toimittajien ja muiden media-alan toimijoiden turvallisuudesta;

Täydentävyys eri välineiden ja politiikkatoimien kanssa

35.

katsoo, että SLAPP-kanteiden vastaisilla uusilla lainsäädäntö- ja muilla toimenpiteillä olisi täydennettävä muita EU:n välineitä ja politiikkoja; panee tyytyväisenä merkille järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan unionin strategian vuosiksi 2021–2025 ja kehottaa tehostamaan siihen liittyviä toimia; toteaa, että lainsäädäntötoimenpiteet ja ei-sitovat toimenpiteet eivät voi olla tehokkaita jäsenvaltioissa, joissa oikeuslaitoksen riippumattomuus tai korruption torjunta aiheuttaa huolta; palauttaa tältä osin mieliin kriittisen tarpeen luoda Euroopan parlamentin ehdottama demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia koskeva EU:n mekanismi;

36.

muistuttaa yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 tärkeydestä ja toteaa, että sitä on sovellettu kaikkiin maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin 1. tammikuuta 2021 lähtien; korostaa, että unionin taloudellisia etuja on suojeltava EU:n arvojen ja sitoumusten mukaisesti ja että komission olisi käytettävä ehdollisuusjärjestelmää, jos jäsenvaltiot eivät onnistu suojelemaan näitä arvoja; kiittää tässä yhteydessä tärkeää työtä, jota tutkivat toimittajat tekevät tuomalla esiin tapauksia, joissa EU:n varoja on käytetty väärin, ja painottaa, että toimittajien on tärkeää pystyä harjoittamaan ammattiaan SLAPP-kanteiden estämättä;

37.

korostaa, että unionin tason toimenpiteiden SLAPP-kanteilta suojautumiseksi olisi oltava täydentäviä ja johdonmukaisia muiden käytettävissä olevien välineiden, kuten demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelemista koskevan mekanismin, korruption vastaisten politiikkojen ja nykyisten rahoitusohjelmien, kanssa, jotta tuettaisiin kansalaisyhteiskuntaa ja oikeusjärjestelmiä;

38.

korostaa, että korruption torjunta on olennaisen tärkeää demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseksi, koska korruptio, jota voi olla monenlaista, horjuttaa arvojamme ja valtioiden asianmukaista toimintaa ja mahdollistaa järjestäytyneen rikollisuuden;

39.

kehottaa komissiota vahvistamaan vuotuisen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan mekanismin puitteissa säännöllistä, osallistavaa ja jäsenneltyä vuoropuhelua kansallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, ammattijärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan suojella ja tukea toimittajia ja muita kansalaisyhteiskunnan edustajia, joita vastaan saatetaan nostaa SLAPP-kanteita tai muita syytteitä, tai jotka saattavat joutua häirinnän kohteiksi;

o o

40.

pyytää komissiota tekemään ehdotuksia tämän päätöslauselman liitteen perusteella;

41.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 199, 31.7.2007, s. 40.

(2) EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1.

(3) EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17.

(4) EUVL L 156, 5.5.2021, s. 1.

(5) EUVL L 156, 5.5.2021, s. 21.

(6) https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/ad-hoc-literature-review-analysis-key-elements-slapp_en.pdf

(7) https://rsf.org/en/news/rsf-and-60-other-organisations-call-eu-anti-slapp-directive

(8) EUVL C 55, 12.2.2016, s. 33.

(9) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162.

(10) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 117.

(11) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 111.

(12) EUVL C 41, 6.2.2020, s. 64.

(13) EUVL C 363, 28.10.2020, s. 45.

(14) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 102.

(15) EUVL C 108, 26.3.2021, s. 107.

(16) EUVL C 255, 29.6.2021, s. 22.

(17) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 100.

(18) EUVL C 395, 29.9.2021, s. 2.

(19) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 28.

(20) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 107.

(21) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 15.

(22) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0089.

(23) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0103.

(24) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0148.

(25) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0245.

(26) Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, 10 artikla.

(27) EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.

LIITE

1. Ei-sitovien ja sitovien säädösten paketti

SLAPP-kanteita koskevaan lainsäädäntötoimenpiteiden pakettiin, joka sisältää myös varhaisvaiheen hylkäysmekanismit, olisi sisällytettävä ehdotuksia, jotka koskevat

—	SLAPP-kanteilta suojaavia yleisiä sääntöjä ja erityistä lainsäädäntöä, jolla vahvistetaan SLAPP-kanteilta suojaavien varoittavien ja tukitoimenpiteiden yhteiset vähimmäisvaatimukset;

—	erityisiä yksityisoikeudellisia kysymyksiä ja ehdotuksia, joita jäsenvaltioiden olisi hyvin mielellään sovellettava myös sisäisissä SLAPP-tapauksissaan ja jotka koskevat kansainvälistä yksityisoikeutta, mukaan lukien oikeudellinen yhteistyö ja oikeuspaikkakeinottelu;

—	erityisiä rikosoikeudellisia kysymyksiä.

Muiden kuin lainsäädäntötoimenpiteiden pakettiin olisi lisäksi sisällytettävä toimenpiteitä, jotka koskevat

—	tuomareiden ja oikeusalan ammattilaisten asianmukaista koulutusta SLAPP-kanteiden käsittelyyn;

—	eri oikeudenalojen, kuten kansallisten medialakien ja perustuslakien, välisen vuorovaikutuksen arviointia tässä asiassa;

—	erityisen unionin rahaston perustamista muun muassa taloudellisen, oikeudellisen ja psykologisen tuen antamiseksi SLAPP-kanteiden uhreille ja heidän perheenjäsenilleen;

—	tukea riippumattomille elimille (kuten oikeusasiamiehille), jotka voivat käsitellä SLAPP-kanteiden uhkaamien tai niiden kohteeksi joutuneiden henkilöiden valituksia ja avustaa heitä, sekä tukea tiedotusvälineiden itsesääntelyelimille;

—	unionin julkista rekisteriä asiaa koskevista tuomioistuinten päätöksistä;

—

keskitetyn asiointipisteen / tukikeskuksen perustamista asianajajien, oikeusalan ammattilaisten ja psykologien kansallisten asiantuntijaverkostojen tuella; SLAPP-kanteiden uhrit voisivat ottaa siihen yhteyttä ja saisivat sieltä helposti neuvontaa ja tietoa SLAPP-kanteista ja tukea niiden torjumiseksi, myös ”ensiapua”, oikeusapua ja muun muassa vertaisvaihtoverkostojen tarjoamaa taloudellista ja psykologista tukea.

2. Yleiset säännöt

Yleistä suojelutoimenpidettä koskevalla säädösehdotuksella olisi kaksi tavoitetta: suojella erityisesti perusoikeuskirjan perusoikeuksien ja periaatteiden mukaisesti henkilöitä, jotka tutkivat, ilmoittavat tai muulla tavoin paljastavat yleisen edun mukaisia seikkoja, joihin liittyy unionin oikeuden rikkomisia, myös väärinkäytöksiä, jotka eivät ole sinänsä laittomia mutta jotka ovat ristiriidassa lain tavoitteen tai tarkoituksen kanssa, sekä suojella sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

Lainsäädäntötoimenpiteessä olisi lisäksi esitettävä

a)	SLAPP-kanteiden selkeä määritelmä, mukaan lukien määritelmä julkisesta osallistumisesta yleistä etua koskevassa asiassa;

b)	sääntöjä tutkimusten ja raporttien luottamuksellisuudesta, tietolähteet mukaan luettuina;

c)	sääntöjä SLAPP-toimiin liittyvien vastatoimien kieltämisestä ja tehokkaista ja varoittavista seuraamuksista;

d)	sääntöjä, joilla estetään SLAPP-kanteiden vastaisten toimenpiteiden väärinkäyttö;

tukitoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi

i)	tehokas avustaminen, tiedottaminen ja käytännön neuvonta ja keskitetyn asiointipisteen tuki SLAPP-kanteiden uhreille ”ensiapuna”;

ii)	oikeusapu ja taloudellinen tuki;

f)	tehokkaita toimenpiteitä, joilla suojellaan osapuolten välisten voimasuhteiden epätasapainosta johtuvilta vastatoimilta ja annetaan mahdollisuus mahdollisten vahinkojen korvaamiseen.

3. Yksityisoikeudellinen menettely

Säädösehdotuksessa, joka koskee SLAPP-tapauksissa sovellettavaa yksityisoikeudellista menettelyä, jota jäsenvaltioiden olisi hyvin mielellään sovellettava myös sisäisissä kanteissaan, olisi kehitettävä oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa säätämällä yksityisoikeudellisiin vaateisiin perustuvia SLAPP-kanteita koskevista yhteisistä säännöistä. Siihen olisi sisällyttävä seuraavat seikat:

a)	julkista osallistumista koskevissa asioissa kantajan on täsmennettävä ja annettava näyttöä siitä, ettei kanne ole perusteeton;

b)	tuomioistuinten on hylättävä perusteettomat kanteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa joko viran puolesta tai vastaajan pyynnöstä, sillä tällä on oikeus jättää hylkäyspyyntö varhaisessa vaiheessa;

c)	tuomioistuinten on tarkasteltava perusteettomuuden mahdollisuutta mahdollisessa lopullisessa päätöksessä;

d)	kolmannet osapuolet voivat puuttua asiaan ja niillä on sijaantulo-oikeus vastaajan oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen kansallisen prosessioikeuden mukaisesti;

e)	tuomioistuinten on otettava huomioon yleinen etu ja osapuolten taloudellisten voimavarojen tasapaino arvioidessaan kustannuksia ja vahingonkorvauksia;

f)	keinot uhrien suojelemiseksi unionin ulkopuolella nostetuilta SLAPP-kanteilta;

g)	oikeus kustannusten täysimääräiseen korvaamiseen;

h)	oikeus aineellisten tai aineettomien vahinkojen korvaamiseen, mukaan lukien taloudelliset vahingot, mainevahingot, psykologiset ja muut vahingot;

i)	säännöt, joilla estetään se, että SLAPP-kanteen nostanut osapuoli voi käynnistää uusia perusteettomia oikeusmenettelyjä samoin perustein, ottamalla tämä seikka huomioon uutta tapausta tutkittaessa.

Komission ehdotuksessa pyritään varmistamaan oikeusvarmuus ja ennakoitavuus ja se perustuu kansainvälisten yksityisoikeudellisten välineiden uudelleentarkasteluun. Siinä olisi vahvistettava seuraavat seikat:

uudelleenlaadittavaan Bryssel I -asetukseen on sisällytettävä selvä sääntö, jonka mukaan kunnianloukkauskanteissa tai muissa yksityis- tai kauppaoikeudellisissa kanteissa, jotka voivat olla SLAPP-kanteita, vastaajan asuinpaikka on ainoa oikeuspaikka, ja on otettava asianmukaisesti huomioon tapaukset, joissa kunnianloukkauksen uhrit ovat yksityishenkilöitä;

b)	sovellettava lainsäädäntö on sen paikan lainsäädäntö, johon julkaisu on osoitettu, tai jos tätä paikkaa ei voida yksilöidä, sen paikan lainsäädäntö, jossa toimituksellinen valvonta tai julkiseen osallistumiseen liittyvä toiminta tapahtuu.

4. Rikosoikeudellinen menettely

SLAPP-kanteiden rikosoikeudellisia näkökohtia koskevassa säädösehdotuksessa olisi

a)	täsmennettävä, että silloin, kun kunnianloukkaus, herjaus ja panettelu ovat rikoksia, niitä ei voida käyttää SLAPP-kanteissa etenkään yksityisoikeudellisten syytteiden esittämiseksi;

b)	täsmennettävä säännöksiä, joilla turvataan yksilön oikeudet, jotta syytetoimia ei voida käyttää SLAPP-kanteiden uhrien vaientamiseen;

c)	helpotettava tuomioiden ja oikeudellisten päätösten vastavuoroista tunnustamista, poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa;

d)	asetettava yhteisiä vähimmäismenettelytakeita, joilla vastaajia suojellaan sellaisilta SLAPP-kanteilta, jotka perustuvat yhdistettyihin rikossyytteisiin, ja yksityisoikeudelliseen vastuuseen liittyviltä oikeustoimilta samojen väitettyjen perusteiden pohjalta.

Näillä toimenpiteillä olisi täydennettävä komission nykyisiä toimia, jo hyväksyttyä lainsäädäntöä ja tulevia aloitteita.

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/17

P9_TA(2021)0452

Eurooppalainen koulutusalue: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 eurooppalaisesta koulutusalueesta: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa (2020/2243(INI))

(2022/C 205/02)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4,

—	ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020)0625),

—	ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 2021–2027: koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan (COM(2020)0624),

—	ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan osaamisohjelmasta kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (COM(2020)0274),

—	ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon nuoriso-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan roolista vahvemman Euroopan rakentamisessa (COM(2018)0268),

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla (COM(2017)0673),

—	ottaa huomioon 26. helmikuuta 2021 annetun neuvoston päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (1),

—

ottaa huomioon 17. toukokuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät koulutuksen tasapuolisuudesta ja osallistavuudesta kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi (2) ja Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen (3),

—	ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (4),

—

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (5) sekä neuvoston suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista (6), 26. marraskuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (7), 22. toukokuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (8) sekä suosituksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen (9) ja 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (10),

—	ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2015 annetun Pariisin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla,

—

ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2021 julkistetun Eurydice-verkoston raportin ”Teachers in Europe: careers, development and well-being”, lokakuussa 2020 julkistetun sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön tutkimuksen ”Towards a European Education – Critical perspectives on challenges ahead” ja toukokuussa 2021 julkistetun tutkimuksen ”Education and youth in post-COVID-19 Europe – crisis effects and policy recommendations”,

—	ottaa huomioon helmikuussa 2021 julkistetun sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön tutkimuksen ”Making the European Education Area a reality: state of affairs, challenges and prospects”,

—	ottaa huomioon toukokuussa 2018 julkistetun sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön tutkimuksen ”European Identity”,

—	ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta (11),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksesta digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset (12),

—	ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa (13),

—	ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2021 annetun alueiden komitean lausunnon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (14),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 57 artiklan,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0291/2021),

A.	ottaa huomioon, että jokaisella on oikeus koulutukseen ja oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta;

B.	ottaa huomioon, että Euroopan yhdentymisprosessi, EU:n sisämarkkinat ja EU:n muut politiikat ovat edistäneet – vaikkakin hajanaisella tavalla – eurooppalaisen koulutusalueen luonnollista kehitystä, jota eurooppalaiset humanismin perinteet sekä perusoikeudet ja arvot ovat perinteisesti tukeneet;

ottaa huomioon, että perimmäisenä tavoitteena on luoda alhaalta ylöspäin suuntautuva eurooppalainen koulutusalue, jolla on yhteiset eurooppalaiset toimintapoliittiset tavoitteet ja jolla taataan korkealaatuinen, osallistava ja saavutettava koulutus, tehostetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa ja varmistetaan tehokkaat puitteet eurooppalaiselle liikkuvuudelle; katsoo, että se edellyttää olemassa olevien esteiden poistamista, eurooppalaisten välineiden hyödyntämistä ja kansallisen tason ja EU:n tason toimien kehittämisen tukemista, jotta koulutusjärjestelmät olisivat valmiita ilmastokriisiin puuttumiseksi ja jotta mahdollistettaisiin onnistunut vihreä ja digitaalinen siirtymä;

ottaa huomioon, että koulutus on ymmärrettävä laajasti ”elinikäiseksi oppimiseksi”, joka ulottuu esiopetuksesta korkeakoulutukseen, mukaan luettuina ammatillinen koulutus, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen, ja jonka tarkoituksena on monialaisten taitojen hankkiminen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus kehittää henkilökohtaisia ja ammatillisia valmiuksiaan, osallistua yhteiskunnan toimintaan täysipainoisesti ja siirtyä onnistuneesti työmarkkinoille;

ottaa huomioon, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden nykyiset haasteet, mukaan lukien heikentynyt kilpailukyky, ilmastonmuutos, yhteiskunnan digitaalinen muutos, erilaiset ääriliikkeiden ja populismin muodot, disinformaatio, tosiasioihin perustuvan koulutuksen heikentäminen sekä jo olemassa olleen eriarvoisuuden kärjistyminen covid-19-pandemian vuoksi, voivat vaatia asianmukaisia ja yhteisiä EU:n toimia;

ottaa huomioon, että pandemia on vaikuttanut kielteisesti koko koulutusjärjestelmään, jossa jo olemassa olleet koulutusinfrastruktuurin, asiantuntemuksen ja resurssien saatavuuden erot jäsenvaltioissa ja niiden välillä sekä koulutuksen eri tasojen ja muotojen välillä ovat entisestään kasvaneet covid-19-pandemian aikana ensisijaisesti lisääntyneen eriarvoisuuden vuoksi, mukaan lukien tietoteknisen infrastruktuurin riittämätön saatavuus heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tuleville, mikä on vaikuttanut kielteisesti koulutukseen pääsyyn;

G.	ottaa huomioon, että lähiopetus on olennaisen tärkeää opiskelijan älyllisen ja henkilökohtaisen kehittymisen kannalta;

ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut jäsenvaltioita priorisoimaan investointeja koulutukseen esimerkiksi kohdentamalla vähintään 10 prosenttia kansallisista elpymis- ja palautumismäärärahoistaan kyseisiin politiikkoihin ja että se on pyytänyt huomattavasti suurempia määrärahoja Erasmus+-ohjelmalle, sillä se pitää koulutusmenoja pikemmin investointina yhteiseen tulevaisuuteemme (15) kuin menoeränä, jotta yhteiskunnasta tulisi kestävämpi, digitaalisesti edistyneempi ja sosiaalisesti yhtenäisempi; ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut sisällyttämään koulutukseen tehtävät investoinnit olennaisena osana komission Next Generation EU -välineeseen;

toteaa, että koulutukseen tehtävillä korkealaatuisilla investoinneilla on korkea tuotto mutta toteaa myös, että pelkästään suuremmilla menoilla ei välttämättä saada toivottuja tuloksia; ottaa huomioon, että koulutuksen keskimääräinen yksityinen kokonaistuottoaste on pysynyt korkeana ja vakaana vuosikymmenien ajan (16);

ottaa huomioon, että tarvitaan kriisissä olevan opettajan ammatin parempaa tunnustamista, motivoituneita ja päteviä opettajia ja kouluttajia sekä enemmän jatkuvaa koulutusta; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja opettajien peruskoulutuksessa ja perehdyttämisessä, työoloissa, palkkauksessa, arvioinnissa, urakehityksessä ja täydennyskoulutuksessa; ottaa huomioon, että vuonna 2018 vain 40,9 prosenttia opettajista EU:ssa oli käynyt ulkomailla vähintään kerran ammatillisista syistä opiskelijana, opettajana tai molemmissa rooleissa (17);

ottaa huomioon, että on edistytty eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamisessa Bolognan prosessin pitkän aikavälin toimien ansiosta sekä siinä, miten sitä käytetään esimerkkinä prosessin täytäntöönpanosta saaduista kokemuksista oppimiseksi; toteaa, että eurooppalaisia yliopistoja on tehtävä tunnetuksi, sillä ne edistävät osaltaan eurooppalaista huippuosaamista ja tukevat EU:n geopoliittista asemaa;

ottaa huomioon, että ammatillista koulutusta ei tunnusteta riittävästi todellisena valintana ja huippuosaamisen väylänä tasavertaisesti muiden koulutusväylien kanssa; ottaa huomioon, että oppijoiden liikkuvuudelle, oppisopimuskoulutettavien pitkäaikainen liikkuvuus mukaan lukien, on vielä monia esteitä Kööpenhaminan prosessissa saavutetusta edistyksestä huolimatta;

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eivät ole täysin saavuttaneet Euroopan koulutuspoliittisen yhteistyön ET 2020 -puitteiden tavoitteita ja vertailuarvoja, erityisesti niitä tavoitteita, jotka koskevat tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen edistämistä, opintonsa keskeyttäneiden määrän vähentämistä sekä sitä, miten lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osalta matalalla oppimistasolla olevien 15-vuotiaiden osuus saadaan laskettua alle 15 prosenttiin;

N.	ottaa huomioon, että koulutusta koskevat korkealaatuiset tiedonkeruu ja tilastot ovat kaksi niistä edellytyksistä, joita vaaditaan, että asiaankuuluvia haasteita kaikkialla EU:ssa ja EU:n sisäisiä eroja voidaan ymmärtää paremmin ja jotta eroihin voidaan puuttua;

katsoo, että digitaalista koulutusta ja riittäviä digitaalisia taitoja olisi pidettävä osana tulevaisuuteen suuntautunutta koulutusta eikä käytössä olevien oppimis- ja opetusmenetelmien alaryhmänä tai vaihtoehtona niille ja että samalla olisi korostettava lähioppimisen merkitystä; ottaa huomioon, että yli kolmanneksella eurooppalaisista (42 prosentilla) ei ole edes digitaalisia perustaitoja ja että taidoissa on merkittäviä jäsenvaltioiden sisäisiä ja välisiä eroja; ottaa huomioon, että osaamisohjelmalla pyritään varmistamaan, että 70 prosentilla 16–74-vuotiaista on digitaaliset perustaidot vuoteen 2025 mennessä, mikä merkitsee keskimäärin kahden prosenttiyksikön lisäystä vuodessa, kun vuotuinen lisäys vuosina 2015–2019 oli 0,75 prosenttiyksikköä;

P.	ottaa huomioon, että eurooppalainen koulutusalue tarjoaa merkittävän mahdollisuuden lisätä kansainvälistä yhteistyötä;

Tarve eurooppalaiselle koulutusalueelle

korostaa laadukkaan, kohtuuhintaisen ja osallistavan sekä kaikille läpi elämän saavutettavissa olevan koulutuksen merkitystä sekä sitä, että eurooppalaista koulutusaluetta koskevan aloitteen olisi tarjottava enemmän ja parempia mahdollisuuksia oppijoille EU:ssa opiskella, kouluttautua, tehdä tutkimusta ja työtä paikasta riippumatta, lisättävä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, edistettävä jatkuvaa ja mielekästä vuoropuhelua asianomaisten toimijoiden kanssa sekä luotava ympäristö, jossa taidot, pätevyys, tutkintotodistukset ja tutkinnot tunnustetaan ja niitä arvostetaan kaikkialla Euroopassa;

korostaa, että koulutuksen tuottoaste on pysynyt erittäin korkeana ja näin ollen koulutuksen määrän lisääntyminen yleensä korreloi voimakkaasti yhteiskunnallisen ja taloudellisen kasvun, lisääntyneen tasa-arvon ja kaikille paremman elintason kanssa sekä yksilötasolla lisääntyvien ammatillisten ja henkilökohtaisten mahdollisuuksien kanssa; korostaa tämän vuoksi koulutuksen ja opetuksen mittaamatonta merkitystä, sillä ne ovat merkittävimmät tekijät, joilla edistetään yhteiskunnallista kehitystä ja kestävää talouskasvua, ja katsoo, että niiden pitäisi olla kaikkien saatavilla; katsoo, että eurooppalaisella koulutusalueella voi olla ja sillä on oltava ennennäkemätön rooli koulutukseen pääsyn ja sen laadun parantamisessa kaikkialla EU:ssa;

korostaa eurooppalaisen koulutusalueen merkitystä oppijoiden, opettajien ja tietämyksen laajemman ja paremman liikkuvuuden mahdollistamisessa, eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunteen ja kansalaisten tietämyksen edistämisessä, oikeuksien ja arvojen takaamisessa sekä oikeudenmukaisten ja tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoamisessa; korostaa Euroopalla olevaa potentiaalia kehittyä todelliseksi koulutusmahdiksi Euroopan rikasta moninaisuutta hyödyntämällä ja hyviä käytäntöjä vaihtamalla nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi;

katsoo, että koulutus ja kulttuuri ovat avainasemassa henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin saavuttamisessa, EU:n kansalaisuuden edistämisessä, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamisessa, työpaikkojen luomisen ja Euroopan taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaurauden edistämisessä tasapuolisesti ja kestävällä tavalla sekä sen varmistamisessa, että EU on maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja kestävä toimija, jolla on enemmän yrittäjyyshenkeä vihreän ja digitaalisen siirtymän johtamiseksi;

kehottaa hyödyntämään koulutuksen lukuisia mahdollisuuksia tuoda ”eurooppalaista lisäarvoa”, erityisesti liikkuvuuden ja parhaiden käytäntöjen jakamisen avulla, ja toteaa, että Erasmus+-ohjelmalla ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen ohjelmilla on erityisen tärkeä rooli;

toteaa, että eurooppalaisella koulutusalueella olisi oltava selkeämpi ja vahvempi geopoliittinen ulottuvuus, jotta EU:n olisi mahdollista käyttää koulutuksellista vaikutusvaltaansa strategisesti lähimpien naapureidensa ja kumppaniensa kanssa;

Institutionaalisten ja sidosryhmien lähestymistapojen lähentäminen

panee merkille eurooppalaista koulutusaluetta koskevat monet näkemykset ja lähestymistavat, joille on yhteistä toive antaa uusi sysäys Euroopan yhdentymiselle; katsoo koulutuksen olevan Euroopan yhdentymisen kulmakivi, jossa EU:n tehtävänä on muun muassa tukea ja koordinoida jäsenvaltioita hyvien käytäntöjen jakamisessa, edistää yhteisiä normeja ja kaventaa olemassa olevia eroja, kun taas koulutuksen sisältö ja opetusmenetelmät kuuluvat edelleen jäsenvaltioiden toimivallan piiriin; korostaa, että tarvitaan enemmän koulutusyhteistyötä kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella yhteisten lähestymistapojen ja ratkaisujen kehittämiseksi yhteisiin haasteisiin;

arvostaa komission pyrkimyksiä edistää eurooppalaista koulutusaluetta mutta panee kuitenkin merkille, että tarvitaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, joka edellyttää merkityksellistä yhteistyötä ja koordinointia kaikkien toimijoiden ja eri sidosryhmien kesken, mukaan lukien koulutusyhteisö, vanhempainyhdistykset, työmarkkinaosapuolet, ammattiliitot, nuorisojärjestöt, nuorisotyöntekijät ja kansalaisyhteiskunta; kehottaa suhtautumaan avoimemmin uusiin ideoihin sen varmistamiseksi, että eurooppalainen koulutusalue kehittyy ja kannustaa useampiin ja vahvempiin kumppanuuksiin myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä sidosryhmien väliseen synergiaan;

pitää myönteisenä neuvoston vastausta komission ehdotuksiin erityisesti sen osalta, että siinä painotetaan ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien merkitystä ja toteaa, että niiden on oltava kohtuuhintaisia ja kaikkien saatavilla erityisesti EU:n syrjäisimmillä alueilla;

10.

pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut toteuttamaan eurooppalaisen koulutusalueen vuoteen 2025 mennessä; huomauttaa, että komission ehdotukset ovat edelleen lähinnä strateginen esitys eivätkä konkreettinen toimintapoliittinen etenemissuunnitelma; ehdottaa näin ollen selkeiden keskipitkän ja pitkän aikavälin painopisteiden ja realististen tavoitteiden ja määräaikojen asettamista toteutettaville toimille, mukaan lukien selkeästi määritellyt välitavoitteet, joiden avulla rakennetaan aidosti eurooppalainen koulutusalue ilman aiheettomia viivytyksiä ottaen samanaikaisesti huomioon jäsenvaltioiden rahoituskapasiteetti;

11.

korostaa, että on kiireellisesti kehitettävä yhteinen täytäntöönpanostrategia ja etenemissuunnitelma, johon osallistuvat EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset sekä kansalaisyhteiskunta, ja jossa määritellään niiden vastuualueet ja mahdollisuudet; korostaa, että eurooppalaisen koulutusalueen pitäisi olla selkeä ja saavutettavissa ja siinä pitäisi ottaa huomioon kaikki hallinnon tasot;

Vision toteuttaminen: yhteiset strategiset painopisteet ja EU:n tason tavoitteet

12.

korostaa mahdollisuuksia, joita EU:n toimien koordinointivälineet tarjoavat eurooppalaisen koulutusalueen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, avoin koordinointimenetelmä ja eurooppalainen ohjausjakso mukaan lukien; palauttaa mieliin eurooppalaisen ohjausjakson merkityksen EU:n koulutusalan toimien onnistuneelle täytäntöönpanolle ja toteaa, että ohjausjakso luotiin alun perin talouspolitiikan EU:n kattavan koordinoinnin välineeksi, jotta voidaan varmistaa, että hallitukset noudattavat vastuullista finanssipolitiikkaa;

13.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sopimaan yhteisestä visiosta sekä yhteisistä painopisteistä, tavoitteista ja vertailuarvoista eurooppalaisen koulutusalueen osalta ja ottamaan tässä huomioon Euroopassa vallitsevan monimuotoisuuden;

14.

korostaa olevan tärkeää, että eurooppalaisen koulutusalueen keskeisiksi periaatteiksi vahvistetaan akateeminen vapaus ja pedagoginen riippumattomuus;

15.

kehottaa hyödyntämään synergioita eurooppalaisen koulutusalueen, eurooppalaisen tutkimusalueen ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen välillä sekä EU:n eri ohjelmien välillä; kehottaa vahvistamaan entisestään Erasmus+-, Horisontti Eurooppa – ja Luova Eurooppa -ohjelmia, Euroopan solidaarisuusjoukkoja, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa sekä kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa kaikkien opettajien, opetushenkilökunnan, koulutuksen järjestäjien, nuorisotyöntekijöiden ja oppijoiden eduksi;

16.

korostaa, että osallistamisen olisi oltava eurooppalaisen koulutusalueen keskeinen ulottuvuus ja edellytyksenä sille, että kaikki saavat laadukasta koulutusta; korostaa, että ketään ei saisi jättää jälkeen, kaikilla oppijoilla on jokin lahjakkuus ja että yksilöllisiä eroja olisi pidettävä myönteisinä ja arvostettavina; korostaa, että yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa voidaan edistyä vain siten, että noudatetaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa;

17.

korostaa, että on tärkeää asettaa oppija oppimisprosessin keskiöön; korostaa tarvetta varmistaa se, että heikommassa asemassa oleviin ryhmiin sovelletaan räätälöityä lähestymistapaa, mukaan lukien eri rajoitteista kärsivät henkilöt ja erilaiset oppijat, kuten autismikirjon ja erityislahjakkaat henkilöt, ja että eurooppalaiseen koulutusalueeseen sovelletaan kokonaisvaltaista koulustrategiaa; pyytää komissiota kuulemaan kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten opiskelijajärjestöjä, pedagogisen tuen asiantuntijoita ja erityistarpeisten oppijoiden huoltajia, erityisesti eurooppalaisten yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen kehittämisen suhteen;

18.

suhtautuu erittäin myönteisesti elinikäisen oppimisen ja koulutuksen uusiin strategisiin puitteisiin, joita neuvosto käsitteli 19. helmikuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista, sekä niissä määriteltyihin viiteen strategiseen prioriteettiin, joihin sisältyy erityisesti konkreettisia ehdotuksia elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden mahdollistamiseksi kaikille;

19.

korostaa, että on tärkeää parantaa työoloja ja maksaa opettajille ja kasvattajille riittävä korvaus heidän työstään; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan yhteistyössä komission kanssa opettajien ja kouluttajien peruskoulutukseen erityisesti sisällyttämällä heidän koulutusohjelmaansa eurooppalainen ulottuvuus ja kansainvälinen liikkuvuus parantamaan osaamista ja motivaatiota koulutusalalla, korostamaan opettajien yhteiskunnalle tuomalle lisäarvolle annettavaa tunnustusta sekä lisäämään pedagogista riippumattomuutta; painottaa, että on tärkeää ammattimaistaa varhaiskasvatus ja ammattilaistaa sen henkilöstö, jotta heidän työnsä voidaan tunnustaa ja sille voidaan antaa sille kuuluva arvo, mikä on lasten kasvatuksen kannalta välttämätöntä;

20.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään media- ja informaatiolukutaitoa, kriittistä ajattelua ja suvaitsevaisuuden kulttuuria oppimisprosessin kaikissa vaiheissa ensisijaisesti ja olennaisen tärkeänä välineenä, jotta vastuuntuntoisilla EU:n kansalaisilla olisi taidot, joita he tarvitsevat lisääntyvän disinformaation torjumiseksi ja 2000-luvun haasteisiin vastaamiseksi;

21.

kehottaa luomaan yhteiset puitteet digitaalisten taitojen kehittämiselle; korostaa, että tarvitaan yhteinen järjestelmä digitaalisten taitojen, pätevyyksien ja osaamistodistusten tunnustamiseksi, validoimiseksi ja todentamiseksi digiosaamisessa vallitsevien erojen kuromiseksi umpeen kaikkialla EU:ssa ja että kaikille oppijoille, erityisesti lapsille, on varmistettava digitaalisten peruslaitteiden saatavuus;

22.

korostaa, että on varmistettava yliopistojen digitalisaatio EU:ssa ja muistuttaa kehotuksesta perustaa eurooppalainen verkkoyliopistoalusta; kehottaa EU:ta tunnustamaan internetyhteyden ja digitaalisen infrastruktuurin oikeudeksi, joka perustuu koulutusta koskevaan perusoikeuteen;

23.

suhtautuu myönteisesti aikuiskoulutuksen eurooppalaiseen foorumiin äskettäin tehtyihin muutoksiin ja kehottaa Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoa arvioimaan, miten aikuiskoulutusyhteisön näkyvyyttä ja vaikutusta voidaan edelleen lisätä ja kehittämistä jatkaa;

24.

tukee määrällisten indikaattoreiden ja vertailuarvojen käyttöä ottaen asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden sisäiset ja niiden väliset erot, jotta voidaan jatkuvasti vertailla ja seurata jäsenvaltioiden edistymistä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa ja kannustaa uusiin politiikkatoimiin; muistuttaa samalla täydentävien laadullisten indikaattoreiden ja vertailuarvojen tarpeesta ja varoittaa liian kunnianhimoisista keskipitkän aikavälin tavoitteista;

25.

korostaa, että tarvittavien tiedonkeruutoimien laatua on parannettava, niiden tiheyttä on lisättävä ja on varmistettava asiaankuuluvien indikaattoreiden ja vertailuarvojen aktiivinen seuranta, kuten Euroopan osaamisohjelmassa asetetun tavoitteen, jonka mukaan 50 prosenttia aikuisväestöstä osallistuisi johonkin koulutukseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään kunnianhimoisiin tavoitteisiin, kuten tavoitteeseen, joka koskee heikosti suoriutuneiden ja koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden nuorten osuutta, alentamalla vertailuarvoa ensimmäisten osalta 15 prosentista 10 prosenttiin ja viimeksi mainittujen osalta 10 prosentista viiteen prosenttiin;

26.

kehottaa EU:ta ja muita organisaatioita ja elimiä kuten UNESCOa ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä tiiviimpään yhteistyöhön sekä hyödyntämään aktiivisesti olemassa olevia ja tulevia koulutusalan tutkimuksia ja selvityksiä ja tukemaan niitä jäsenvaltioiden auttamiseksi vaikuttavien toimintapoliittisten uudistusten määrittämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään EU:n toimivallan mukaisesti yhteistä ja osallistavaa koulutusalan tutkimusta, jonka toimeksianto ja talousarvio ovat selkeästi määriteltyjä;

27.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota myöntämään eurooppalaisen koulutusalueen perustamisessa, täytäntöönpanossa ja kehittämisessä sekä erityisen rahoitusvälineen perustamisessa tarvittavan rahoituksen vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta eurooppalaista koulutusaluetta voidaan kehittää edelleen ja jotta voidaan helpottaa pätevyyksien vastavuoroista tunnustamista; toistaa pyyntönsä siitä, että elpymis- ja palautumistukivälineessä myönnettävästä rahoituksesta vähintään 10 prosenttia kohdennettaisiin koulutukseen, digitaalinen koulutus mukaan lukien, ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi julkisia koulutusmenojaan yli EU:n keskiarvon (4,7 prosenttia BKT:sta vuonna 2019);

28.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön koulutusalalla kriisinlieventämisstrategioita yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa ja niitä kuullen ja painottaa, että kriisiaikoina, kuten covid-19-pandemian aikana, tarvitaan EU:n yhteisiä toimia;

Alakohtaiset toimenpiteet ja näkökohdat

29.

korostaa, että vieraiden kielten ja erityisesti englannin kielen oppiminen on tärkeää; korostaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava toimia, joilla tuetaan kielitaidon kehittämistä kaikilla tasoilla, erityisesti perusopetuksessa ja keskiasteen koulutuksessa, jotta vaalitaan Euroopan neuvoston monikielisyyden tavoitetta ja saavutetaan tavoite, jonka mukaan kaikilla oppilailla on vähintään kahden muun EU:n ja sen jäsenvaltioiden virallisen kielen riittävä taito viimeistään alemman keskiasteen koulutuksen päättyessä;

30.

kehottaa komissiota kehittämään välineitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön neuvoston suosituksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen ja seurata sen edistystä; kehottaa jäsenvaltioita keräämään vertailukelpoista tietoa kielten oppimisesta; kehottaa komissiota antamaan taloudellista tukea kouluille, jotka antavat eurooppalaisten kielten opetusta ja erityisesti sellaisten EU:n kansalaisten ensimmäisen kielen opetusta, jotka asuvat jossakin toisessa EU-maassa;

31.

korostaa, että koulutuksessa on edistettävä tutkimusta ja innovointia; painottaa merkitystä, joka eurooppalaisella koulutusalueella on huipputeknologian, kuten tekoälyn ja robotiikan, ymmärtämisen, opiskelun ja tutkimuksen edistämisessä, jotta oppilaitoksissa voidaan lisätä tietämystä huipputeknologiaan liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista myös kaikissa jäsenvaltioissa toteutettavien erityisten perustutkintotason koulutusohjelmien avulla; on huolissaan siitä, että koko EU:lla ei ole riittävästi tekoälyyn erikoistuneita perustutkintotason koulutusohjelmia;

32.

pitää myönteisenä eurooppalaisista ammatillisen huippuosaamisen keskuksista tehtyä aloitetta, sillä se tarjoaa alalle EU:n tason rakenteen; kehottaa perustamaan eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen alueen olennaisena osana eurooppalaista koulutusaluetta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään oppisopimuskoulutettaviin sovellettavien eurooppalaisten sääntöjen laatimista; korostaa, että joidenkin jäsenvaltioiden on puututtava ammatillisen koulutuksen ja harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistävien koulutusjärjestelmien houkuttelevuuden ja arvostuksen puutteeseen; korostaa, että ammatillisen koulutuksen järjestelmien oppijakeskeisyyttä on parannettava ja järjestelmiä on mukautettava muuttuvaan työelämään; toistaa, että on tärkeää tunnustaa ammatillisen koulutuksen merkitys, ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan asianmukaisesti ja kaikilta osin täytäntöön neuvoston asiaa koskeva suositus ja Euroopan osaamisohjelma; korostaa, että on tärkeää luoda joustavia ja mukautettavissa olevia oppimisväyliä, jotta oppijat voivat yhdistellä ja hyödyntää oppimisen eri kokemuksia ja mahdollisuuksia;

33.

korostaa komission ja jäsenvaltioiden korkeakoulutuksen alalla toteuttamien toimien merkitystä, kuten Bolognan prosessin vahvistaminen, eurooppalaisen koulutusalueen kansainvälisen ulottuvuuden vahvistaminen ja eurooppalaisen opiskelijakortin edistäminen, jotka on toteutettu myös hyödyntämällä nykyisten EU:n ohjelmien tarjoamia synergioita;

34.

toteaa, että eurooppalaisen koulutusalueen olisi oltava virstanpylväs tutkintotodistusten ja pätevyyksien tunnustamiselle kaikkialla EU:ssa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan oppimistulosten ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen laajentamista myös ammatillisen koulutuksen alalla ja eurooppalaisten mikrotutkintojen avulla;

35.

korostaa epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen sekä vapaaehtoistyön merkitystä ja toteaa, että niillä saadut tulokset olisi tunnustettava; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään pehmeitä taitoja kaikkialla EU:ssa;

36.

kannustaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vuonna 2018 annetun neuvoston suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista, jotta voidaan edistyä kaikilla kahdeksalla avainalalla, kuten nuorten oppijoiden mahdollisuuksissa saada vähintään yksi käytännön yrittäjyyskokemus koulutuksensa aikana, ja parantaa näin epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen avulla saatujen taitojen tunnustamista, jotta voidaan lisätä oppimisväylien joustavuutta kaikenikäisille oppijoille; kehottaa luomaan eurooppalaisen kansalais- ja sosiaalisten taitojen kehyksen, jossa tunnustetaan sellaisten toimien, kuten tukitoiminnan ja nuorisotoiminnan ohjauksen, edut ja jossa niitä arvostetaan ja edistetään;

37.

korostaa, että covid-19-pandemian jälkeen etäoppimisesta on tullut monelle oppijalle osa jokapäiväistä elämää; korostaa, että perusopetuksessa ja keskiasteen koulutuksessa etäoppimisen on pysyttävä viimeisenä ja lähioppimista täydentävänä vaihtoehtona, sillä lähioppiminen on avainasemassa arvokkaiden sosiaalisten taitojen opettamisessa; korostaa, että nykyaikaista kouluikäisille tarkoitettua monimuoto-oppimisen toimintamallia on sovellettava pääasiassa luokkahuoneissa opettajan ohjauksessa, ja toteaa, että opettajat voivat pedagogisista syistä halutessaan yhdistellä eri työkalujen käyttöä, olivatpa ne digitaalisia (mukaan lukien verkossa käytettävät) tai muita työkaluja, osana oppimistehtäviä (18);

38.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään ilmastonmuutosta ja ekologista siirtymää koskevaa opetusta ja lisäämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tuntemusta;

39.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kaventamaan sukupuolten välistä kuilua koulutuksessa, mukaan lukien luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taideaineiden ja matematiikan (STEAM-aineiden) alojen koulutuksessa ja uravalinnoissa, torjumaan sukupuolistereotypioita ja syrjintää sekä kitkemään kiusaamisen, verkkokiusaamisen ja muut häirinnän muodot sekä syrjinnän ja väkivaltaisen käyttäytymisen, jotta kulttuurista, etnistä ja sukupuolista moninaisuutta voidaan edistää luomalla ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä kaikkialla EU:ssa;

40.

suhtautuu myönteisesti Portugalin puheenjohtajakaudellaan antamaan sitoumukseen perustaa verkkofoorumi, jonka tarkoituksena on helpottaa tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken pandemian aiheuttamaan työttömyyteen liittyvistä haasteista nuorille;

41.

muistuttaa verkossa avointen massakurssien (MOOC) merkityksestä tarpeellisena välineenä työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutuksen edistämiseksi interaktiivisesti ja helposti käytettävissä olevalla tavalla; katsoo, että eurooppalaisen koulutusalueen olisi edistettävä MOOC-kurssien käyttöönottoa ja kehittämistä ja otettava huomioon nämä tavoitteet eurooppalaisessa lähestymistavassa mikrotutkintoihin;

42.

toteaa, että tällä hetkellä ”mikrotutkinnoille” ei ole olemassa yhteisesti sovittua määritelmää; katsoo sen vuoksi, että on määriteltävä yhdenmukaiset EU:n kattavat normit, jotta voidaan edistää tehokkaasti niiden vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden kesken ja varmistaa, että työnantajat luottavat niiden arvoon;

Hallintokehys

43.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan vuoden 2022 loppuun mennessä konkreettisen eurooppalaista koulutusaluetta koskevan strategiakehyksen 2030 (EEASF 2030), johon sisältyy kattava ohjaus-, seuranta- ja arviointimekanismi YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4 mukaisesti, jotta ”taataan kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet”, sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen mukaisesti; pitää myönteisenä ehdotusta eurooppalaisen koulutusalueen ohjauskomiteasta, jolla luodaan perusta jäsennetylle ja järjestelmälliselle hallintokehykselle; korostaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin asemaa keskusteltaessa siitä, miten eurooppalaisen koulutuksen kohtaamien haasteiden ja toimintapolitiikkojen kehittämisen suhteen on edettävä;

44.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kantaa siihen, minkä tyyppistä osallistumista jäsenvaltioilta ja muilta hallintotasoilta, myös paikallis- ja alueviranomaisilta sekä EU:n toimielimiltä, vaaditaan, sekä laatimaan tehokkaita monitasoisia hallintojärjestelyjä, jotka ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia ja joilla pyritään luomaan eurooppalaista lisäarvoa;

45.

pyytää selventämään, minkä tasoista osallistumista sidosryhmiltä, tähän saakka aliedustetuilta koulutusaloilta ja asiaankuuluvilta kansalaisyhteiskunnan toimijoilta odotetaan; korostaa, että hallintokehykseen olisi kuuluttava kaikki asiaankuuluvat, kaikilla oppimisen osa-alueilla toimivat sidosryhmät, mukaan lukien nuorisotyöntekijät, nuorisojärjestöt ja vanhempainyhdistykset;

46.

kehottaa komissiota perustamaan eurooppalaista koulutusaluetta koskevan alustan interaktiiviseksi julkiseksi väyläksi, jolla tuetaan jäsenvaltioita ja sidosryhmiä tiedonvaihdossa ja edistetään yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa; katsoo, että alustalle olisi myönnettävä riittävät määrärahat ja että sen tulisi olla saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä;

47.

korostaa, että alueellisia tarpeita ja opetuskäytäntöjä kaikkialla EU:ssa koskevat eurooppalaiset laskennat, tiedonkeruu ja tutkimus ovat jäsenvaltioiden ja niiden koulutusjärjestelmien kannalta keskeinen prioriteetti;

Kohti laajempaa eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksen alalla

48.

korostaa, että koulutuksessa tarvitaan eurooppalaista ulottuvuutta sisällyttämällä erillinen ja merkittävämpi eurooppalainen näkökulma opetussuunnitelmiin ja opettajankoulutusohjelmiin, niin että se kattaa kaikki opettajat, kouluttajat ja oppijat virallisen ja epävirallisen oppimisen organisaatioissa ja ammatillisen koulutuksen alalla, myös Jean Monnet -toimien ja opettaja-akatemioiden tuella; ehdottaa, että näitä opettaja-akatemioita kutsuttaisiin nimellä ”Comenius Teacher Academies”; kannattaa yhteisen kehyksen luomista opettajien pätevyyksien muokkaamiseksi ja kehittämiseksi kaikissa jäsenvaltioissa;

49.

korostaa, että oppijoille on annettava kokonaisvaltaisesti tietoa Euroopan historiasta ja sekä aineellisesta että aineettomasta kulttuuriperinnöstä ja vaalittava keskeistä eurooppalaista muistiperintöä ja tietoisuutta menneistä tapahtumista EU:n perustana oleviin perusarvoihin pohjautuen; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Euroopan neuvostoa tekemään yhteistyötä Euroopan historiaa ja kulttuuriperintöä koskevan, kaikkialla EU:ssa annettavan opetuksen suhteen ja korostaa, että tarvitaan kohdennettuja määrärahoja ja aloitteita Euroopan historiaa koskevan tutkimuksen lisäämiseksi sekä historiaharrastuksen edistämiseksi maanosamme monimuotoinen historia huomioon ottaen;

50.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan yhteiset puitteet EU:ta koskevalle oppimiselle kaikilla asianmukaisilla koulutustasoilla ja -aloilla; korostaa, että oppijoita on perehdytettävä Euroopan yhdentymisprosessiin, EU:n toimielimiin ja toimintapolitiikkoihin, EU:n kansalaisuuteen perustuviin oikeuksiin ja siihen, miten he voivat osallistua aktiivisesti EU:n demokraattisiin prosesseihin;

51.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään kokonaisvaltaisen eurooppalaisen strategian ja yhteisen kehyksen kansalaiskasvatukselle, jolla on eurooppalainen ulottuvuus ja johon kuuluu oppimista eurooppalaisista arvoista, kuten ihmisarvosta, demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta, ja kannustamaan hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ja yhteisten opetusmateriaalien ja toimintamallien kehittämiseen; pyytää komissiota tähän liittyen selvittämään kansalaiskasvatuksen työryhmän perustamista tämän tehtävän koordinoimiseksi ja eurooppalaisen kansalaiskasvatuksen saatavuuden parantamiseksi, jotta edistetään Euroopan kansalaiskulttuuria ja eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka täydentää paikallista, alueellista, kansallista ja maailmanlaajuista ulottuvuutta;

o o

52.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1.

(2) EUVL C 221, 10.6.2021, s. 3.

(3) EUVL C 221, 10.6.2021, s. 14.

(4) EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.

(5) EUVL C 195, 7.6.2018, s. 1.

(6) EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1.

(7) EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1.

(8) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4.

(9) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 15.

(10) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0095.

(12) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 2.

(13) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 8.

(14) EUVL C 175, 7.5.2021, s. 6.

(15) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. maaliskuuta 2021 digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta.

(16) Psacharopoulos, G., Patrinos, H. A., Returns to Investment in Education: A Decennial Review of the Global Literature, Maailmanpankkiryhmä, huhtikuu 2018.

(17) Eurydice-verkoston raportti 24. maaliskuuta 2021”Teachers in Europe: careers, development and well-being”.

(18) Ks. 5. elokuuta 2021 annettu komission ehdotus neuvoston suositukseksi monimuoto-oppimisesta laadukkaan ja osallistavan perus- ja keskiasteen koulutuksen edistämiseksi (COM(2021)0455).

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/26

P9_TA(2021)0453

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tueksi

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta toimintasuunnitelmasta EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tueksi (2021/2007(INI))

(2022/C 205/03)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan lääkestrategiasta (COM(2020)0761),

—	ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan datastrategiasta (COM(2020)0066),

—	ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kaikki irti EU:n innovointipotentiaalista – Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0760),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, ja erityisesti sen 17 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen (1),

—	ottaa huomioon WTO:n sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS-sopimus) vuodelta 1995,

—	ottaa huomioon 26. helmikuuta 2020 voimaan tulleen Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan (2),

—	ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (3),

—	ottaa huomioon lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annetun asetuksen (EY) N:o 469/2009 muuttamisesta 20. toukokuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/933 (4),

—	ottaa huomioon tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/790 (5),

—	ottaa huomioon ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/27/EY (6),

—	ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY (7),

—	ottaa huomioon mallien oikeudellisesta suojasta 13. lokakuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/71/EY (8),

—	ottaa huomioon yhteisömallista 12. joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (9),

—	ottaa huomioon vuonna 2009 julkaistun komission lääkealan tutkimusraportin,

—	ottaa huomioon helmikuussa 2021 julkaistun Euroopan patenttiviraston (EPO) ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) raportin yritystason analyysista ”Intellectual Property Rights and Firm Performance in the European Union”,

—	ottaa huomioon komission tekemän EU:n mallisuojalainsäädännön arvioinnin,

—	ottaa huomioon neuvoston päätelmät vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevien EU:n painopisteiden asettamisesta EMPACTia varten vuosiksi 2022–2025,

—	ottaa huomioon tammikuussa 2019 julkaistun Euroopan parlamentin teettämän selvityksen ”Standard Essential Patents and the Internet of Things”,

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma” (10),

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman tekoälyteknologian kehittämiseen liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista (11),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle urheilutapahtumien järjestäjien kohtaamista haasteista digitaalisessa ympäristössä (12),

—	ottaa huomioon 6. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen suojan mahdollisesta ulottamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin (13),

—	ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen (14),

—	ottaa huomioon työjärjestyksensä 54 artiklan,

—	ottaa huomioon kehitysvaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0284/2021),

A.	toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien tasapainoinen suojelu ja niiden noudattamisen varmistaminen ovat erittäin tärkeitä Euroopan taloudelle sekä EU:n elpymiselle ja palautumiskyvylle, etenkin covid-19-pandemian kannalta;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on korostanut teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen merkityksen, koska se on osoittanut, että tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla puututaan covid-19-rokotteiden puutteeseen ja uhanalaisiin elinkeinoihin, ja se on aiheuttanut kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimiville työntekijöille tulonmenetyksiä;

ottaa huomioon, että vuoden 2008 talouskriisi vaikutti huomattavasti vähemmän aineettomiin hyödykkeisiin tehtäviin investointeihin, mikä osoittaa henkisen omaisuuden potentiaalin luoda taloudellista vakautta ja kasvua sekä positiivisen korrelaation teollis- ja tekijänoikeuksien omistajuuden ja työpaikkojen laadun ja vakauden välillä; toteaa tutkimusten osoittavan, että teollis- ja tekijänoikeuksia käyttävät yritykset kasvavat nopeammin, kestävät paremmin talouden laskusuhdanteita, lisäävät yrityksen arvoa ja vahvistavat asemaansa sisämarkkinoilla; toteaa, että nämä tosiseikat osoittavat myös, että on tärkeää kannustaa ja auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) suojaamaan ja omistamaan teollis- ja tekijänoikeuksiaan;

ottaa huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinti lisääntyi hieman vuoden 2021 ensimmäisinä kuukausina verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2020; katsoo, että kestävä ja digitaalinen talouden elpyminen covid-19-pandemian jälkeen voisi perustua teollis- ja tekijänoikeuksiin; ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aikana rekisteröitiin tuoteturvallisuutta koskevassa EU:n nopeassa tiedonvaihtojärjestelmässä (RAPEX) ennätyksellinen ja hälyttävä määrä uusia ilmoituksia;

ottaa huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinnit lisääntyvät jatkuvasti ja että sisämarkkinat ovat edelleen hajanaiset kansallisten lainsäädäntöjen erojen vuoksi; katsoo, että eurooppapatentteja koskevia rinnakkaisia kansallisia validointimenettelyjä ja oikeudenkäyntejä tarvitaan edelleen; toteaa, että etenkin noudattamisen varmistamisessa on edelleen puutteita, jotka voivat haitata yritysten ja erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kehitystä, rajoittaa kuluttajien mahdollisuuksia saada innovatiivisia ja turvallisia tuotteita ja estää yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisen innovoinnin avulla;

toteaa, että osaamisintensiiviset alat ovat kasvun ja vaurauden lähde; ottaa huomioon, että vuosina 2012–2016 ne loivat lähes 30 prosenttia kaikista työpaikoista ja muodostivat lähes 45 prosenttia kaikesta taloudellisesta toiminnasta (BKT) EU:ssa, kuten EPOn ja EUIPOn vuoden 2019 raportin alakohtaisessa analyysissa osoitetaan (15); ottaa huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksia paljon käyttävät alat vastaavat 93 prosentista EU:n kokonaisviennistä muualle maailmaan;

G.	ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 17 artiklan mukaan teollis- ja tekijänoikeudet ovat perusoikeus;

katsoo, että tietoon perustuvien alojen kehitys ja edistyminen riippuu suurelta osin teollis- ja tekijänoikeuksia koskevista säännöistä ja etenkin siitä, että varmistetaan tosiasiallinen suoja patentteja, tavaramerkkejä, malleja, tekijänoikeutta ja sen lähioikeuksia, maantieteellisiä merkintöjä ja kasvilajikkeiden suojaa koskevan tehokkaan lainsäädännön avulla sekä soveltamalla asianmukaisesti ja yhdenmukaisesti sääntöjä liikesalaisuuksien suojasta;

toteaa, että teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmät edistävät uusien lääkkeiden kehittämistä ja että teollis- ja tekijänoikeuskannustimet ovat tärkeitä, jotta voidaan varmistaa kohtuuhintaisten lääkkeiden tosiasiallinen saatavuus; katsoo, että uusien lääkkeiden on oltava ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden, kansainvälisen julkisoikeuden ja kansanterveyden vaatimusten mukaisia;

ottaa huomioon, että eurooppalaiset innovoijat ovat vihreän teknologian edelläkävijöitä, joiden hallussa on suurin osa vihreistä patenteista, ja niillä on vahvat teollis- ja tekijänoikeussalkut eri teknologioissa, jotka liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä veteen ja jätehuoltoon;

ottaa huomioon, että on tarpeen edistää tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämistä ja käyttöönottoa Euroopassa, mistä on esimerkkinä se, että tekoälyn alalla vain vähemmistö patenttien hakijoista maailmanlaajuisesti on eurooppalaisia, vaikka merkittävä osuus tekoälyä käsittelevistä korkean tason julkaisuista tulee Euroopasta;

Yleistä

tukee komissiota sen pyrkiessä saavuttamaan marraskuussa 2020 hyväksymänsä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman tavoitteet, sillä vahva, tasapainoinen, vakaa ja investointien tuotot mahdollistava teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla on erityisen tärkeää taloudelliselle ja sosiaaliselle elpymiselle ja pitkän aikavälin elpymiselle covid-19-kriisistä ja muista maailmanlaajuisista kriiseistä, jotta EU voi reagoida kriiseihin nopeasti ja elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/241 (16) periaatteiden mukaisesti, ja mahdollistaa, että Eurooppaan voidaan luoda digitaalinen ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen kestävä talous, jossa innovointi tarjoaa myös yhteistä hyvää yhteiskunnalle;

toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu edistää luovaa, kekseliästä ja innovatiivista toimintaa ja mahdollistaa näin hyödyn tuottamisen mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä; toteaa, että tämän toiminnan ansiosta keksijät, innovoijat ja muut tekijät voivat saada korvausta luovasta työstään; kehottaa komissiota tukemaan edelleen unionin yritysten innovointikykyä kattavan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän pohjalta, jotta voidaan säilyttää niiden tutkimus- ja kehitysinvestointien tehokas suoja, varmistaa lisensoinnin avulla oikeudenmukaiset tuotot, jatkaa kilpailua ja valinnanvaraa tukevien avoimen teknologian standardien kehittämistä ja varmistaa EU:n teollisuuden osallistuminen keskeisten teknologioiden kehittämiseen maailmanlaajuisesti;

Pk-yritykset ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu

korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksista on paljon hyötyä pk- ja mikroyrityksille; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia paljon käyttävät alat tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja, paremmat työolot ja korkeamman palkan; panee merkille, että teollis- ja tekijänoikeuksia omistavat pk-yritykset tuottavat jopa 68 prosenttia enemmän tuloja työntekijää kohti ja niiden maksamat palkat ovat 20 prosenttia korkeammat verrattuna pk-yrityksiin, jotka eivät omista teollis- ja tekijänoikeuksia; pitää siksi huolestuttavana, että monilla pk-yrityksillä on vaikeuksia määritellä teollis- ja tekijänoikeusstrategiansa ja hallinnoida teollis- ja tekijänoikeuksiaan; suhtautuu siksi myönteisesti IPR-arvoseteleihin, teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysipalveluun (IP Scan) ja muihin komission ja EUIPOn aloitteisiin, joilla tuetaan yksinkertaisia rekisteröintimenettelyjä ja edullisia hallinnollisia maksuja mikro- ja pk-yrityksille ja autetaan niitä hyödyntämään henkistä omaisuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla; pyytää komissiota, EPOa ja EUIPOa harkitsemaan näiden aloitteiden ulottamista kaikentyyppiseen henkiseen omaisuuteen ja määrittämään lisätoimenpiteitä, joilla edistetään teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinnin etuja pk-yritysten toiminnan kehittämisessä;

on vakuuttunut siitä, että pk-yritysten tukeminen myös taloudellisten ja muiden toimenpiteiden kautta on oikea tapa tarjota niille enemmän tietoa ja helpottaa niiden pääsyä teollis- ja tekijänoikeuksiin ja että unionin oikeudelliset ja rahoitusvälineet ovat tässä yhteydessä äärimmäisen tärkeitä; kehottaa siksi komissiota ja EUIPOa jatkamaan talouden elpymisen aikana pk- ja mikroyritysten teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnin tukitoimenpiteiden täytäntöönpanoa, mukaan lukien keskitetyn asiointipisteen perustaminen henkistä omaisuutta koskevan tiedon ja henkiseen omaisuuteen liittyvien palvelujen ja neuvonnan tarjoamiseen; korostaa, että tämä tuki auttaa hyödyntämään ja edistämään kaikkia Euroopan unionin teollisoikeuksien verkoston (EUIPN) jäsenten kansallisia ja alueellisia aloitteita;

pitää huolestuttavana sitä, että vaikka aineettomat hyödykkeet ovat arvokkaimpien hyödykkeiden joukossa, vain muutamat eurooppalaiset pk-yritykset ovat tietoisia tästä ja hyötyvät teollis- ja tekijänoikeuksistaan yrittäessään saada rahoitusta; pitääkin myönteisenä ilmoitusta Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksien tietokeskuksesta yhtenä monista toimenpiteistä, joilla pyritään varmistamaan, että Eurooppa hyödyntää enemmän yritystemme jatkuvasti luoman, kehittämän ja jakaman tietämyksen arvoa ja että yrityksillä on tarvittavat välineet ja tiedot tai että ne hallinnoivat tätä omaisuutta aktiivisemmin; korostaa, että hyödyllisyysmallit suojaavat teknisiä keksintöjä nopeasti ja edullisesti ja ovat erittäin kiinnostavia pk-yritysten kannalta; kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä tarjoa tätä välinettä, ottamaan sen käyttöön, ja kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön toistaiseksi puuttuva EU:n tason hyödyllisyysmallisuoja;

Yhtenäinen patenttipaketti

korostaa, että yhtenäisellä patenttipaketilla, johon sisältyy vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti (yhtenäispatentti) ja yhdistetty patenttituomioistuin, pyritään tekemään patenttisuojasta tehokkaampaa ja riitojenratkaisusta kaikkialla Euroopassa ymmärrettävämpää välttämällä rinnakkaisten menettelyjen aloittamisen jäsenvaltioissa, halvempaa vähentämällä oikeudellisia kustannuksia sekä saavutettavampaa ja tehokkaampaa parantaen samalla oikeusvarmuutta; pyytää näin ollen osallistuvia jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tehneet niin, etenemään yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan ratifioinnissa mahdollisimman pian tai ilmoittamaan muulla tavoin, että ne ovat sitoutuneet väliaikaiseen soveltamiseen, jotta yhtenäinen patenttipaketti voidaan ottaa nopeasti käyttöön;

korostaa, että yhtenäispatentti on kansallisia patentteja täydentävä vaihtoehto, ja kannustaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä osallistu tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi ja/tai eivät ole vielä liittyneet yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehtyyn sopimukseen, jatkamaan prosessia osallistuakseen siihen kokonaisvaltaisesti; muistuttaa, että innovatiiviset pk-yritykset hyötyvät yhtenäisestä eurooppapatenttijärjestelmästä, ja korostaa, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehty sopimus ja tuomioistuimen työjärjestys ovat huolellisesti tasapainotettu ratkaisu, jossa on otettu huomioon suhteellisuutta, joustavuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta koskevat unionin perusperiaatteet; panee merkille yhdistetyn patenttituomioistuimen työjärjestyksen mukaan pk-yrityksille tarjottavat maksujen alennukset ja palautukset;

pitää myönteisenä yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen 35 artiklan nojalla perustettavaa keskitettyä vaihtoehtoista riidanratkaisujärjestelmää, joka ei vaikuta nykyisiin kansallisiin järjestelmiin, jotta osapuolten oikeutta oikeussuojaan ei heikennetä; pyytää jäsenvaltioita mahdollistamaan patentteja koskevan välimies- ja sovittelukeskuksen nopean käyttöönoton ja kehottaa komissiota arvioimaan, voisiko keskus keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä käsitellä kaikkia teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia riitoja; panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden pyrkimykset löytää asianmukaisia ratkaisuja brexitin vaikutuksiin puuttumiseksi;

Lisäsuojatodistukset

korostaa, että vaikka EU:n lisäsuojatodistusjärjestelyllä on suuri käytännön merkitys, se kärsii siitä, että sen täytäntöönpano jäsenvaltioissa on hajanaista; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeistusta ja puuttumaan tähän hajanaisuuteen muun muassa lainsäädäntöehdotuksilla kattavan vaikutustenarvioinnin pohjalta;

10.

toteaa, että yhtenäisessä patenttipaketissa ei määrätä yhtenäisestä lisäsuojatodistusnimikkeestä, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tällaisen nimikkeen käyttöönottoa loogisena jatkumona yhtenäiselle patenttisuojalle;

11.

pyytää komissiota varmistamaan, että yhtenäisen lisäsuojatodistusnimikkeen puuttuessa taataan tulevan yhtenäispatenttijärjestelmän ja nykyisen lisäsuojatodistusjärjestelyn välinen johdonmukaisuus selventämällä, että kansalliset patenttivirastot voivat myöntää kansallisia lisäsuojatodistuksia yhtenäispatentin perusteella;

12.

pitää myönteisenä, että komissio haluaa arvioida yhtenäistä lisäsuojatodistusta koskevan ehdotuksen mahdollisia vaikutuksia; panee merkille, että sellaisen yhtenäisen lisäsuojatodistusnimikkeen käyttöönotto, johon liittyy lykkäävä ehto kansallisen tason virallisesta päätöksestä riippuen, voisi tapahtua jopa ennen yhtenäispatentin voimaantuloa, ja ehdottaa siksi, että harkitaan EPOn toimeksiannon laajentamista, jotta lisäsuojatodistushakemukset voitaisiin käsitellä yhtenäisten sääntöjen pohjalta;

13.

huomauttaa, että lisäsuojatodistusten myöntämismenettelyjen tehottomuus haittaa innovoijia ja tuottajia, mikä haittaa potilaiden tasapuolista hoitoon pääsyä, ja että rinnakkaisvalmisteiden ja biosimilaarilääkkeiden valmistajien tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa ovat olennaisen tärkeitä; korostaa siksi, että jaettua patenttia koskevien hakemusten ja patenttien kytkemisen väärinkäyttöön on puututtava tehokkaasti; muistuttaa, että innovoinnin olisi vastattava yhteiskunnan polttavimpiin tarpeisiin ja että sillä olisi edistettävä lääkkeiden, myös rinnakkaisvalmisteiden ja biosimilaarilääkkeiden, oikea-aikaista tarjontaa sekä niiden kohtuuhintaisuutta ja nopeaa saatavuutta; korostaa, että ns. Bolar-poikkeusta, joka mahdollistaa patentoituja tuotteita koskevien tutkimusten suorittamisen rinnakkaisvalmisteiden ja biosimilaarilääkkeiden myyntilupahakemusten tukemiseksi ilman, että sitä pidetään lääkkeiden patenttioikeuksien tai lisäsuojatodistusten rikkomisena, sekä tehokkaan ja välittömän markkinoille tulon patenttioikeuksien ja lisäsuojatodistusten voimassaolon päättymisen jälkeen, koskeva mahdollinen tarkistaminen voi tapahtua vasta kattavan vaikutustenarvioinnin jälkeen;

14.

korostaa julkisten investointien keskeistä merkitystä tutkimus- ja kehitysalalla ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki julkisesti rahoitetun tutkimus- ja kehitystyön tulokset lääkealalla julkaistaan, jotta patentointi- ja lisensointiehdoilla taataan, että julkisten investointien tuotolla edistetään kansanterveyttä;

Essentiaalipatentit

15.

toteaa, että tiedot standardien soveltamisen kannalta olennaisten patenttien eli essentiaalipatenttien olemassaolosta, laajuudesta ja merkityksellisyydestä ovat tärkeitä oikeudenmukaisten lisenssineuvottelujen kannalta, jotta standardien mahdollinen käyttäjä voi määrittää, missä laajuudessa ne altistuvat essentiaalipatenteille ja mahdollisille lisenssinantajille; panee merkille, että vaikka useimmissa tapauksissa halukkaiden osapuolten välillä käydään neuvotteluja vilpittömässä mielessä, essentiaalipatentit riitautetaan usein; ehdottaa komissiolle, että se tutkisi mahdollisia kannustimia neuvotteluille, jotta vältetään oikeudenkäynnit ja niihin liittyvät kustannukset sekä vähennetään muita asiaan liittyviä ongelmia;

16.

korostaa, että monet patenttihakemukset, jotka on ilmoitettu standardeja kehittävissä organisaatioissa standardien laatimisprosessin aikana mahdollisesti olennaisiksi, eivät välttämättä ole olennaisia lopullisesti hyväksytyn standardin kannalta tai patentin myöntämisen jälkeen ja että asianmukainen, aidosti riippumaton ja läpinäkyvä valvontamekanismi lisäisi avoimuutta ja oikeusvarmuutta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä essentiaalipatenttien olennaisuuden arviointia koskevaa pilottitutkimusta (17);

17.

pyytää komissiota tutkimaan tarkemmin yhdessä asiaankuuluvien toimijoiden kanssa kolmannen osapuolen riippumattoman, puolueettoman ja avoimen olennaisuustarkastusjärjestelmän edellytyksiä määrittelemällä uusien teknologioiden kaltaisten resurssien tarpeen, arvioimalla niiden vaikutuksen ja määrittelemällä, mikä merkitys niillä, kuten tekoälyllä ja siihen liittyvällä teknologialla ja/tai Euroopan patenttiviraston tarjoamalla teknisellä asiantuntemuksella, voisi olla tässä yhteydessä, ja hyödyntämään tietoa, joka on saatu palautteena vuoden 2022 alkuun suunnitellusta essentiaalipatenttia koskevasta lainsäädäntöaloitteesta asianmukaisten vaikutustenarviointien perusteella;

18.

panee merkille essentiaalipatenttien tasapainoisen lisensointijärjestelmän tärkeyden ja korostaa vakaiden, tehokkaiden ja oikeudenmukaisten sääntöjen merkitystä tässä; korostaa, että oikeudenmukaiset, kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot (FRAND-ehdot) ovat epämääräinen oikeudellinen käsite, johon sisältyy oikeudellista epävarmuutta, ja kehottaa komissiota seuraamaan alan kehitystä ja selkeyttämään FRAND-ehtojen eri näkökohtia ja esittämään oikeuskäytäntöä muun muassa nimeämällä tätä varten seurantakeskuksen (osaamiskeskuksen); palauttaa mieliin, että parlamentti on aiemmin pyytänyt komissiota julkaisemaan vuosikertomuksia, joissa esitetään aitoja esimerkkejä FRAND-ehtojen noudattamatta jättämisestä ja kohtuuttoman korkeista lisenssimaksuista (nk. patent hold-up) ja kohtuuttoman matalista lisenssimaksuista (nk. patent hold-out);

19.

korostaa, että on tärkeää lisätä standardointiorganisaatioiden tietokantojen avoimuutta, ja kehottaa niitä päivittämään ilmoitusjärjestelmänsä ja tietokantansa; nostaa tässä yhteydessä esille asetuksen (EU) N:o 1257/2012 (18) 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan, jonka mukaan EPOn tehtävänä on eurooppapatentin haltijan kansainvälisissä standardointielimissä antamien käyttölupia koskevien sitoumusten vastaanotto ja kirjaaminen; kehottaa komissiota seuraamaan edelleen kolmansien maiden yritysten toimintaa kansainvälisissä standardointielimissä, koska se yhdessä ulkomaisten tuomioistuinten äskettäisten päätösten kanssa asettaa eurooppalaiset yritykset huomattavan epäedulliseen asemaan ja heikentää Euroopan markkinoiden kilpailukykyä;

20.

panee merkille avoimuuden merkityksen ja tarpeen antaa ennakoivasti tarvittavat tiedot lisensoitaessa essentiaalipatentteja FRAND-ehtojen mukaisesti, niin että varmistetaan osapuolten vilpittömien neuvottelujen oikeudenmukainen lopputulos; painottaa, että kysymykseen siitä, voiko essentiaalipatentin haltija valita lisensoinnin tason toimitusketjussa vai pitääkö toimitusketjun yrityksillä olla mahdollisuus saada lisenssi, ei ole vielä saatu selkeää vastausta, ja pyytää siksi komissiota tekemään yhteistyötä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta tähän kysymykseen löydetään hyvä lähestymistapa, ja käsittelemään sitä;

21.

korostaa nykyisten teollisuusvetoisten vapaaehtoisten aloitteiden merkitystä essentiaalipatenttien lisensoinnin helpottamiseksi esineiden internetiä varten ja mainitsee esimerkkinä yhteislisensoinnin, ja sen, että tällaiset aloitteet tuovat yhteen valtaosan eurooppalaisista ja kansainvälisistä soluteknologian kehittäjistä;

Maantieteelliset merkinnät

22.

palauttaa mieliin, että EU suojaa noin 3 300:aa tuotetta maantieteellisillä merkinnöillä ja että kaikkien näiden tuotteiden vuosittainen arvo on noussut yli 75 miljardiin euroon; pitää siksi myönteisinä aloitteita ja toimia, joilla vahvistetaan, nykyaikaistetaan, virtaviivaistetaan ja pannaan paremmin täytäntöön maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, viinien ja väkevien alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen järjestelmää, jotta siitä tulee täsmällisempi ja tehokkaampi, sillä maantieteelliset merkinnät edistävät laadukkaiden työpaikkojen luomista ja suojelua ja parantavat sosiaalista, ympäristöön liittyvää ja taloudellista kestävyyttä maaseudulla sekä Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta;

23.

katsoo, että maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden eritelmien rekisteröintiin, muuttamiseen ja hallinnointiin liittyvää tuottajille aiheutuvaa liiallista hallinnollista taakkaa koskevan ongelman on oltava keskeisellä sijalla tulevissa keskusteluissa; muistuttaa, että maantieteellisellä merkinnällä suojattujen tuotteiden eritelmien muuttamista koskevia menettelyjä on yksinkertaistettu ja modernisoitu viini- ja maatalouselintarviketuotteiden osalta yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tarkistamisen yhteydessä ja että tätä lähestymistapaa olisi vahvistettava tulevaisuudessa;

24.

muistuttaa, että tilojen omien siementen arvioidaan muodostavan yli 80 prosenttia viljelijöiden käyttämien siementen kokonaismäärästä joissakin Afrikan maissa; kehottaa EU:ta tukemaan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmiä, joilla edistetään paikallisesti mukautettujen siemenlajikkeiden ja tilojen omien siementen kehittämistä elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen (ITPGRFA) määräysten mukaisesti sekä pienviljelijöiden ja muiden maaseudulla työskentelevien henkilöiden oikeuksista annetun YK:n julistuksen 19 artiklan mukaisesti;

25.

pitää olennaisen tärkeänä suojata teollis- ja tekijänoikeudet siten, että edistetään tutkimusta ja innovointia, erityisesti, jotta voidaan ottaa käyttöön kestävämpiä viljelylajikkeita ilmastonmuutoksesta selviytymiseksi, sellaisten kestävien ja agroekologisten maatalousmallien aikaansaamiseksi, jotka suojelevat luonnonvaroja ja joissa huomioidaan suojaamattoman lisäysaineiston ja monimuotoisen aineiston potentiaali luonnonmukaisen tuotannon alalla; korostaa, että kasvinjalostajanoikeuksien suojelu on olennaisen tärkeää ja edellyttää vahvaa ja täytäntöönpanokelpoista suojajärjestelmää EU:ssa, ja korostaa siksi yhteisön kasvinjalostajanoikeusjärjestelmien ja uusien kasvilajikkeiden kansainvälisen suojeluliiton tärkeää roolia; huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksilla on myös edistettävä elintarviketurvaa sekä unionin maatalouselintarvikemallin häiriönsieto- ja kilpailukykyä;

26.

korostaa, että olisi toteutettava lisätoimia biologisen materiaalin asemaa ja patentoitavuutta koskevan avoimuuden lisäämiseksi; toteaa, että jalostajien saataville olisi asetettava riittävästi tietoa biologisesta materiaalista, jota he käyttävät kasvinjalostusprosessissa; korostaa, että komission olisi otettava käyttöön uusia menettelyjä tehokasta kuulemista ja tietojenvaihtoa varten; vastustaa elävien eläinten patentointia;

27.

katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen tunnustaminen on tärkeää kehitteillä olevien EU:n ohjelmien, myös teollisuusstrategiaa koskevien ohjelmien, painopisteiden kannalta lyhyiden toimitusketjujen luomiseksi, sekä vihreän kehityksen ohjelman kannalta, koska ne edistävät paikallisesti valmistettuja tuotteita, jotka ovat jäljitettävämpiä sekä läpinäkyvämpiä tuotteen alkuperän ja käytettyjen valmistusprosessien osalta;

28.

kannattaa komission aloitetta luoda kattavan vaikutustenarvioinnin pohjalta tehokas ja läpinäkyvä EU:n sui generis -suoja muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisille merkinnöille, jotka osoittavat tuotteen olevan peräisin tietyn jäsenvaltion alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella ja joissa tavaran tunnettu laatu, maine tai muu ominaispiirre liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään, jotta voidaan noudattaa alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaa, jonka EU on allekirjoittanut ja johon sisältyy mahdollisuus suojella maantieteellisiä merkintöjä sekä maataloustuotteiden että muiden tuotteiden osalta; odottaa komission ehdottavan tätä koskevaa lainsäädäntöä mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä;

29.

korostaa, että EU:n sui generis -suojan käyttöönotolla muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisille merkinnöille olisi pyrittävä tuottamaan hyötyä kuluttajille lisäämällä tuotteiden aitousmerkintöjen tuntumusta ja positiivisia taloudellisia vaikutuksia mikro- ja pk-yrityksille kilpailukyvyn edistämisen kautta sekä yleisesti ottaen vaikutuksia työllisyyteen, kehitykseen ja matkailuun maaseudulla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, mikä voisi erityisesti edesauttaa EU:n elpymistä covid-19-kriisin jälkeen; katsoo, että tällainen sui generis -suoja muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisille merkinnöille myös helpottaisi pääsyä kolmansien maiden markkinoille EU:n kauppasopimusten kautta; katsoo kuitenkin, että järjestelmään on suunniteltava tarvittavat suojatoimet, mukaan lukien tehokkaat ja avoimet hakemis- ja vastustamismekanismit;

30.

panee merkille, että EU:n nykyinen tavaramerkkisuoja ei anna tuottajille mahdollisuutta sertifioida laadun ja maantieteellisen alkuperän välistä yhteyttä ja että yhdenmukaistetun suojajärjestelmän puuttuessa jotkin jäsenvaltiot ovat jo perustaneet maantieteellisten merkintöjen kansallisia sui generis -suojajärjestelmiä muille kuin maataloustuotteille, mikä johtaa markkinoiden hajanaisuuteen ja oikeusvarmuuden puutteeseen ja mistä koituu myös kielteisiä vaikutuksia tuottajille; katsoo, että yhdenmukaistettu suoja unionin tasolla loisi tarvittavan oikeusvarmuuden kaikille toimijoille ja takaisi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten ehkäisemisen teollisesti ja käsityönä valmistettujen tuotteiden osalta, jotta EU voisi paremmin suojella etujaan kansainvälisesti;

31.

ehdottaa, että EUIPOlle annetaan vastuu muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen rekisterin perustamisesta, jotta varmistetaan niiden yhtenäinen tutkinta ja suoja kaikkialla unionissa;

Mallisuojaa koskevan EU:n lainsäädännön tarkistaminen

32.

korostaa, että nykyinen EU:n tason mallisuojajärjestelmä luotiin 20 vuotta sitten ja sitä pitäisi tarkistaa; pitää siksi myönteisenä komission halukkuutta nykyaikaistaa mallisuojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, jotta voidaan paremmin tukea siirtymistä digitaaliseen, kestävään ja vihreään talouteen; kehottaa komissiota ensinnäkin päivittämään rekisteröintimenettelyä siten, että mahdollistetaan uudentyyppisten mallien, kuten graafisten käyttöliittymien, virtuaalisten ja animaatiomallien, fonttien ja kuvakkeiden sekä uusien kehityssuuntausten ja teknologioiden kannalta merkityksellisten mallien suojaaminen helposti ja kevyemmällä tavalla, ja toisekseen yhdenmukaistamaan edelleen hakemis- ja mitätöintimenettelyjä jäsenvaltioissa;

33.

panee merkille, että moniosaisten tuotteiden korjaamiseen käytettävien osien mallisuoja on vain osittain yhdenmukaistettu; huomauttaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat jo sisällyttäneet lainsäädäntöönsä ”varaosia koskevan poikkeuksen” tai ”korjauslausekkeen”, minkä ansiosta moniosaisten tuotteiden osia voidaan valmistaa ja myydä teollis- ja tekijänoikeuksia rikkomatta; toteaa, että tämä aiheuttaa sisämarkkinoiden hajanaisuutta sekä oikeusvarmuuden puutetta; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään tulevaan ehdotukseensa ”korjauslausekkeen”, jolla tuetaan siirtymistä kestävämpään ja vihreämpään talouteen ja autetaan välttämään kilpailun vääristymistä;

34.

katsoo, että EU:n mallisuojajärjestelmä olisi yhdenmukaistettava EU:n tavaramerkkijärjestelmän kanssa, jotta mallioikeuksien haltijat voivat estää mallioikeuksia loukkaavien tavaroiden saapumisen EU:n tullialueelle, koska tavaramerkkeihin liittyvät oikeudet ovat täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia loukkaavien tuotteiden EU:n kautta kuljettamisen osalta, mutta malliin liittyvät oikeudet eivät ole; kehottaa komissiota korjaamaan tämän puutteen malleja koskevan lainsäädännön tarkistamisen yhteydessä ja antamaan tuotemerkkien omistajille mahdollisuuden estää malliväärennösten kuljettaminen EU:n kautta;

35.

on vakuuttunut siitä, että mallisuoja olisi hoidettava yhtenäisellä tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, ja ehdottaa, että komissio harkitsee mallidirektiivin ja yhteisömalliasetuksen sovittamista yhteen oikeusvarmuuden parantamiseksi;

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisen torjunta

36.

huomauttaa, että väärennetyistä tavaroista, kuten väärennetyistä lääkkeistä, henkilönsuojaimista tai maskeista, voi covid-19-pandemian kaltaisen terveyskriisin yhteydessä aiheutua vakava uhka EU:n kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle ja ne voivat aiheuttaa vakavaa haittaa kansanterveydelle; katsoo, että vaikka markkinavalvontatoimilla pyritään suojelemaan yleistä etua ja vaikka väärennetyt tuotteet liittyvät yksityisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun, väärennettyjen tuotteiden ja kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvien riskien välillä on läheinen yhteys;

37.

korostaa, että vuonna 2016 jopa 6,8 prosenttia EU:n tuonnista (121 miljardin euron arvosta) oli väärennettyjä tavaroita ja että niiden saatavuus sisämarkkinoilla aiheutti suoria myyntitappioita 50 miljardin euron arvosta ja noin 416 000 suoraa työpaikkojen menetystä vuosina 2013–2017 (19); huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ovat riskiltään vähäisiä sekä havaitsemistodennäköisyyden että mahdollisen seuraamuksen osalta; kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan yhdessä komission, tulliviranomaisten, EU:n lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), Interpolin ja lainvalvontaviranomaisten kanssa strategioita ja kehittämään tehokkaita ja varoittavia seuraamuksia erityisesti, jotta voidaan rajoittaa yleisölle tarjottavien vaarallisten tuotteiden määrää ja torjua väärentämistä ja piratismia erityisesti silloin, kun se liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen;

38.

pitää valitettavana internetin merkittävää käyttöä väärennettyjen tuotteiden, oikeuksia loukkaavien sisältöjen ja teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien palvelujen jakelussa, millä on huomattavia haittavaikutuksia EU:n valmistusteollisuudelle sekä luovalle alalle, kulttuurialalle ja urheilualalle; panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen digipalvelusäädökseksi; korostaa, että tunne yritysasiakkaasi -periaate ja luotettavien ilmoittajien järjestelmä edistäisivät valtavasti väärentämisen torjuntaa ja että tekoälyllä ja lohkoketjulla voisi olla merkittävä rooli verkossa saatavilla olevien väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuotteiden torjumisessa ja teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen tehostamisessa koko toimitusketjussa; kannattaa siksi uusien teknologioiden käyttöä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjunnassa ja suhtautuu myönteisesti EUIPOn seurantakeskuksen tuottamiin näyttöön perustuviin julkaisuihin tässä yhteydessä;

39.

toteaa, että lohkoketjuteknologialla on suuri potentiaali teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinnissä ja suojassa; korostaa, että lohkoketjujärjestelmät voivat auttaa toimitusketjun turvaamisessa, koska ne tarjoavat jäljitettävyyttä, takaavat turvallisuuden ja suojaavat kaikissa vaiheissa väärentämisen vaaroilta toimitusketjun kaikilla tasoilla; toteaa eritoten teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinnin osalta, että teollis- ja tekijänoikeuksien virastojen on otettava käyttöön lohkoketjuratkaisujaan koskevia teknisiä standardeja, jotka mahdollistavat yhteentoimivuuden; korostaa, että tekoäly ja siihen liittyvät teknologiat, joita käytetään teollis- ja tekijänoikeuksien myöntämiseen liittyvässä rekisteröintimenettelyssä, eivät voi korvata ihmisen suorittamaa tapauskohtaista arviointia, jotta voidaan varmistaa päätösten laatu ja oikeudenmukaisuus;

40.

huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvän rikollisuuden ja järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden välillä on yhteys; suhtautuu siksi myönteisesti neuvoston päätökseen sisällyttää teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset uudelleen EU:n rikostorjunnan painopisteiden luetteloon kaudeksi 2022–2025 Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa ja pyytää neuvostoa säilyttämään ne kyseisessä luettelossa ja tehostamaan rajat ylittävää yhteistyötä kansallisten viranomaisten, EUIPOn, Europolin, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) välillä;

41.

suhtautuu myönteisesti komission aikomuksiin laatia väärennösten torjuntaa koskeva EU-välineistö, jotta voidaan tehostaa oikeudenhaltijoiden, viranomaisten ja kansallisten ja EU-tason lainvalvontaviranomaisten sekä välittäjien välistä yhteistyötä – selkeyttämällä edelleen rooleja ja vastuita – ja jotta voidaan helpottaa tehokasta tietojen ja datan jakamista keskeisten toimijoiden välillä ja edistää uusien välineiden käyttöä sekä väärennösten torjumista; kehottaa komissiota ryhtymään konkreettisiin toimiin teollis- ja tekijänoikeuksien tahallisen loukkauksen valvomiseksi myös tapauksissa, joissa rikkomista käytetään vilpillisessä mielessä tarkoituksellisena kaupallisena strategiana, ja edistämään tulliviranomaisten toteuttaman valvonnan lisäämistä ja rajat ylittävää yhteistyötä osana väärennettyjen tuotteiden tuonnin torjuntaa; kehottaa komissiota harkitsemaan vastaavanlaisen EU-välineistön luomista muiden teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi;

42.

korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva pitkän aikavälin valistustyö väärennöksistä ja piratismista kouluissa olisi myös tarpeen, jotta voidaan muuttaa halukkuutta kuluttaa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tavaroita ja palveluja; kehottaa siksi jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä EUIPOn kanssa tiedotuskampanjoiden käynnistämiseksi myös 3D-tulostuksen alalla; palauttaa mieliin, että 3D-tulostustekniikka voi aiheuttaa erityisiä oikeudellisia huolenaiheita kaikilla immateriaalioikeuden aloilla, kuten tekijänoikeudet, patentit, mallit, kolmiulotteiset tavaramerkit ja maantieteelliset merkinnät;

43.

kehottaa komissiota jatkamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja noudattamisen varmistamisen edistämistä EU:n ulkopuolisissa maissa muun muassa lisäämällä rahoitusta kohdennetuille EU:n teknisen yhteistyön ohjelmille ja valmiuksien kehittämiselle, kuten kolme meneillään olevaa teollis- ja tekijänoikeuksien keskeistä yhteistyöohjelmaa Kiinan, Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa sekä Afrikan mantereen kanssa toteutettava yhteinen kumppanuus teollis- ja tekijänoikeuksien paremman luomisen ja hallinnan edistämiseksi, ja tukemalla teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmiä, jotka edistävät paikallista maatalouden kehitystä; kannustaa tässä yhteydessä komissiota auttamaan EU:n kokemusten perusteella päätöksentekijöitä ja toimeenpanoviranomaisia tarjoamalla niille tietämystä ja ohjeistusta, joilla parannetaan niiden valmiuksia torjua teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia, edistää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joilla voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia ja yksinkertaistaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun järjestämistä, ylläpitoa ja noudattamisen varmistamista koskevia menettelyjä sekä tiedottaa oikeuksien haltijoille muuttuvasta rikkomusympäristöstä ja väärennettyjen tuotteiden tarjonnasta;

Teollis- ja tekijänoikeuspolitiikan uudet haasteet

44.

korostaa, että tekoälyteknologioihin liittyvä teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on tärkeä ja se olisi otettava asianmukaisesti huomioon ja että vaikka nykyiset säännöt, jotka koskevat tietokoneella toteutettujen keksintöjen suojaamista patenteilla, voivat kattaa tekoälyteknologioita, tarvitaan selkeät kriteerit tekoälyteknologioiden avulla luotujen keksintöjen suojaamiseksi; pyytää siksi komissiota tarjoamaan yhteistyössä EPOn ja EUIPOn kanssa oikeusvarmuutta tästä aiheesta ja seuraamaan asiaa tiiviisti kansainvälisellä tasolla WIPOssa;

45.

kannustaa jäsenvaltioita saattamaan tekijänoikeusdirektiivin säännökset viipymättä osaksi kansallista lainsäädäntöä tavalla, joka vastaa unionin lainsäätäjien aikaansaamaa sopimusta direktiivin tarjoaman suojan parantamisesta, ja sallimaan poikkeuksia, kuten pääsy verkko-opetukseen ja digitoituun kulttuuriperintöön; kehottaa komissiota seuraamaan kertaostosopimuksia, jotta varmistetaan oikeudenmukainen korvaus luovan työn tekijöille tekijänoikeuksien perusteella; korostaa, että tekijyyden ja tekijänoikeuden omistajuuden sääntöjä ei ole yhdenmukaistettu, mikä voi johtaa kansallisella tasolla erilaisiin ratkaisuihin tekoälyavusteisten teosten kohdalla;

46.

korostaa, että vaikka teollis- ja tekijänoikeudet on yhdenmukaistettu hyvin suurelta osin eri puolilla Eurooppaa, niiden noudattamisen tosiasiallinen rajat ylittävä varmistaminen EU:ssa on edelleen puutteellista;

47.

suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen, että se tarkistaa tietokantadirektiiviä helpottaakseen tietojen saatavuutta ja käyttöä turvatakseen samalla oikeutetut edut; huomauttaa, että tarpeettomat esteet haittaavat edelleen tutkimusta ja että vakaita data-avaruuksia on kehitettävä edelleen, jotta tutkijat voivat löytää tieteellisiä ratkaisuja myös poikkeuksellisissa aikarajoissa; korostaa tässä yhteydessä yksinoikeuksien rajoitusten ja poikkeusten merkitystä;

48.

pitää valitettavana, että vuonna 2016 toteutettu komission tutkimus Euroopassa toimivista patenttitrolleista (20) ei antanut selkeää vastausta kysymykseen, käytetäänkö joidenkin patenttitrollien liiketoimintamallissa, joihin kuuluu patenttien hankkiminen kolmansilta osapuolilta ja tulojen tuottamiseen pyrkiminen puolustamalla niitä väitettyjä loukkaajia vastaan käyttämällä väärin oikeudenkäyntien epäsymmetrioita, hyväksi voimassa olevan lainsäädännön porsaanreikiä, ja muodostavatko ne näin ollen ongelman, johon olisi puututtava; kannustaa komissiota jatkamaan tämän asian seurantaa ja toteuttamaan asiaa koskevan perusteellisen tutkimuksen;

49.

pitää myönteisinä kaikkien jäsenvaltioiden pyrkimyksiä varmistaa, että tuomioistuimet ottavat suhteellisuusperiaatteen huomioon käsitellessään kieltokanteita;

50.

toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu on keskeisessä asemassa innovatiivisten tuotteiden ja prosessien, myös uusien lääkkeiden, tutkimuksen ja tuotannon kannustamisessa, mutta on vakuuttunut siitä, että maailmanlaajuisten terveysuhkien torjuminen, tiettyjen lääkinnällisten tuotteiden saatavuuden ratkaiseminen ja ihmishenkiä pelastavien toimien salliminen yleisen edun nimissä, edellyttää patenttien vapaaehtoista yhdistämistä, pakkolisensointia ja WTO:n TRIPS-sopimuksessa määrättyjä joustomahdollisuuksia; kehottaa siksi komissiota analysoimaan ja tutkimaan mahdollisia vaihtoehtoja, joilla varmistetaan pakkolisenssien tehokkuus ja parempi koordinointi EU:ssa, ottaen huomioon tapaukset, joissa niitä on käytetty unionissa, niiden käytön syyt, niiden myöntämisedellytykset, niiden taloudelliset seuraukset ja se, onko niillä saavutettu haluttu vaikutus;

51.

korostaa, että rokotteiden tasapuolisempi jakaminen kaikkialla maailmassa on olennaisen tärkeää, jotta covid-19-taudin ja sen mutaatioiden leviämistä voidaan torjua tehokkaasti, ja että covid-19-rokotteiden maailmanlaajuista saatavuutta on tuettava; toteaa, että kohtuuhintaisten rokotteiden riittämätön saatavuus on edelleen suuri haaste kehitysmaissa; tukeekin komissiota ja jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä painostaa EU:n ulkopuolisia maita poistamaan nykyiset vientikiellot ja tehostaa rokotteiden lahjoittamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään entistä tarmokkaammin tukemaan teknologian siirtoa ja teollis- ja tekijänoikeuksien vapaaehtoista lisensointia tavoitteena parantaa kohtuuhintaisten covid-19-tautiin liittyvien lääkinnällisten tuotteiden maailmanlaajuista saatavuutta ja puuttua maailmanlaajuisiin tuotantorajoituksiin ja tarjonnan puutteisiin maailman väestön kohtaamien endeemisten tai pandeemisten tartuntatautien hoitamiseksi;

52.

pitää myönteisenä, että vähiten kehittyneillä mailla on jo 1. tammikuuta 2033 saakka myönnetty poikkeus lääkkeitä koskevien TRIPS-määräysten täytäntöönpanoon; kehottaa näin ollen komissiota yhteistyössä WTO:n kanssa aloittamaan lupauksensa mukaisesti WTO:ssa aktiiviset ja rakentavat tekstipohjaiset neuvottelut, jotta kannustetaan ja tuetaan rokotteiden tuotantovalmiuksien laajentamista kehitysmaissa ja kannustetaan teollis- ja tekijänoikeuksien vapaaehtoiseen ja nopeaan yhdistämiseen kriisiaikoina ja vapaaehtoisiin lisensointisopimuksiin, sekä käynnistämään vuoropuhelun vapaaehtoisen lisensoinnin nykyisistä esteistä ja siitä, miten ne voidaan poistaa;

53.

ehdottaa, että unioniin perustetaan teollis- ja tekijänoikeuksien koordinaattori, jotta voidaan varmistaa kokonaisvaltainen ja koordinoitu lähestymistapa EU:n teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaan ja tehostaa yhteistyötä eri kansallisten teollis- ja tekijänoikeusviranomaisten, komission pääosastojen ja muiden teollis- ja tekijänoikeuksista vastaavien elinten, kuten EPOn, EUIPOn, WIPOn ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden, välillä; katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien koordinaattori voisi edistää edelleen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjuntaa korkeimmalla poliittisella tasolla ja ottaa tarvittaessa hoitaakseen muita teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä tehtäviä;

54.

kannattaa ajatusta, että tarvitaan parempaa teollis- ja tekijänoikeuksien hallintaa tutkimus- ja innovointiyhteisössä, jotta Euroopan huippututkimus voidaan muuntaa innovoinniksi, josta on hyötyä kansalaisille ja yrityksille; korostaa, että tässä yhteydessä julkisesti rahoitettua henkistä omaisuutta on käytettävä oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla ja että EU:n varoilla saavutettuja tuloksia olisi käytettävä EU:n talouden kohentamiseen kaikkien hyväksi;

55.

muistuttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia paljon käyttävät alat tuottavat suurimman osan EU:n kaupankäynnistä ja että myös teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja noudattamisen varmistaminen kolmansissa maissa on olennaisen tärkeää; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen pyrkiä tulevissa vapaakauppasopimuksissa vahvaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan; pyytää komissiota vaatimaan, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista käsitellään Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja WIPOssa;

56.

muistuttaa, että yksi kehitysmaiden suurimmista haasteista on nouseminen maailmanlaajuisessa arvoketjussa taloutta monipuolistamalla, ja että tämä edellyttää oikeudenmukaisia ja kehitystä edistäviä maailmanlaajuisia kauppasääntöjä;

57.

kannustaa kehitysmaita vahvistamaan alueellisia arvoketjuja ja alueiden sisäistä kauppaa sekä terveysalan ja siihen liittyvien alojen investointeja erityisesti käynnistämällä lääketieteen alalla yhteisiä tutkimus- ja kehittämistoimia sekä kokoamalla alueellisia resursseja yhteen; panee huolestuneena merkille, että Global Trade Alert -seurantahankkeen raportin mukaan 21. maaliskuuta 2020 mennessä 54 hallitusta oli ottanut käyttöön keskeisten lääketarvikkeiden vientirajoituksia kyseisen vuoden alusta lähtien; korostaa, että alueellisia kauppasopimuksia olisi käytettävä keskeisten tuotteiden vientikieltojen estämiseen maailmanlaajuisen ja alueellisen pulan aikana, kuten meneillään olevan pandemiakriisin yhteydessä;

o o

58.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 175, 20.6.2013, s. 1.

(2) EUVL L 271, 24.10.2019.

(3) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(4) EUVL L 153, 11.6.2019, s. 1.

(5) EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92.

(6) EUVL L 136, 30.4.2004, s. 34.

(7) EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45.

(8) EYVL L 289, 28.10.1998, s. 28.

(9) EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1.

(10) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 25.

(11) EUVL C 404, 6.10.2021, s. 129.

(12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0236.

(13) EUVL C 349, 17.10.2017, s. 2.

(14) EUVL C 371, 15.9.2021, s. 102.

(15) EPO-EUIPO, IPR-intensive industries and economic performances in the EU: Industry-level analysis report, kolmas painos, syyskuu 2019.

(16) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(17) Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus, Pilot study for Essentiality Assessment of Standard Essential Patents, 2020.

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2012, annettu 17 päivänä joulukuuta 2012, yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä (EUVL L 361, 31.12.2012, s. 1).

(19) EUIPO, 2020 Status Report on IPR infringement: vuotuiset keskiarvot 2013–2017.

(20) Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus, Patent Assertion Entities in Europe: Their impact on innovation and knowledge transfer in ICT markets, 2016.

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/37

P9_TA(2021)0454

Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussääntö ja rahoitus

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 soveltamisesta (2021/2018(INI))

(2022/C 205/04)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 10 artiklan 4 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 224 ja 325 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (1), jäljempänä ”asetus”, sellaisena kuin se on muutettuna 3. toukokuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2018/673 (2) ja 25. maaliskuuta 2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2019/493 (3), ja erityisesti sen 38 artiklan 1 kohdan,

—	ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4), jäljempänä ”varainhoitoasetus”,

—	on kuullut Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavaa viranomaista, jäljempänä ”vastuuviranomainen”, ja ottaa huomioon tämän vuotuiset toimintakertomukset,

—	ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2021 päivätyn Euroopan parlamentin pääsihteerin selvityksen puhemiehistölle Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden rahoituksesta,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0294/2021),

A.	katsoo, että vahvat Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt ovat olennaisen tärkeitä todellisen julkisen tilan kehittämiselle unionin mittakaavassa;

katsoo, että Euroopan tason poliittisilla puolueilla olisi oltava keskeisempi rooli EU-vaaliprosessissa ja niiden olisi myötävaikutettava poliittisen tietoisuuden muodostumiseen EU:ssa ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen; ottaa huomioon, että poliittinen moniarvoisuus on olennaisen tärkeää julkiselle keskustelulle ja kansalaisten valintojen ilmaisemiselle;

C.	katsoo, että puolueita ei voida pitää puolueettomina toimijoina poliittisessa kilpailussa eikä niiden rahoitusta voida rajoittaa vain epäpoliittisiin menoihin;

ottaa huomioon, että Euroopan tason poliittisten säätiöiden tehtävänä on lisätä EU:n poliittisia kysymyksiä ja Euroopan yhdentymisprosessia koskevaa poliittista tietoisuutta ja osallistua niitä koskevaan keskusteluun ja että tässä yhteydessä ne kehittävät myös tarjontaa, jota ei ole kohdennettu yksinomaan ja suoraan tietyn poliittisen puolueen jäsenille tai äänestäjille vaan jota kaikki voivat hyödyntää samoin ehdoin;

E.	katsoo, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden olisi tehtävä yhteistyötä kansallisten jäsenpuolueidensa ja kumppaniensa kanssa niiden tukemiseksi unionin ja sen toimintapolitiikkojen tuomisessa lähemmäs kansalaisia ja demokraattisen legitimiteetin parantamisessa;

F.	katsoo, että Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi tehtävä yhteistyötä kansallisten vastapuoliensa kanssa, jotta voidaan helpottaa interaktiivista osallistumista EU-asioihin;

katsoo, että on tärkeää olla rajaamatta Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden roolia ja toimintaa kysymyksiin, jotka ovat merkityksellisiä vain Euroopan kannalta unionin tasolla, jotta voidaan tuntea edelleen unionin kansalaisten tahto ja mahdollistaa sen ilmaiseminen; katsoo, että kyseisten Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden olisi voitava käyttää varojaan sellaisen toiminnan rahoittamiseen, joka edistää unionin kansalaisille tiedottamista ja tietoisuuden lisäämistä EU:n politiikkoihin liittyvistä kysymyksistä;

H.	ottaa huomioon, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden tehtävien hoitaminen edellyttää riittäviä taloudellisia varoja, ja katsoo, että julkisen rahoituksen saamiseksi unionin talousarviosta olisi edellytettävä täyttä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

katsoo, että Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt voivat auttaa EU:n toimintapolitiikkojen edistämisessä naapurimaissa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä ja osana unionin ulkosuhteita; katsoo tämän vuoksi, että näiden maiden puolueiden ja yksityishenkilöiden olisi voitava liittyä niihin ja suorittaa niille maksuja edellyttäen, että varmistetaan täysi avoimuus ja SEUT-sopimuksen 325 artiklan sekä petosten ja korruption torjuntaa koskevien unionin sääntöjen noudattaminen;

J.	katsoo, että Euroopan tason poliittisilla puolueilla ja säätiöillä olisi voitava olla muitakin tuloluokkia kuin rahoitusosuudet ja lahjoitukset;

K.	katsoo, että Euroopan tason poliittisten puolueiden yhteisrahoitusosuuden tasoa koskevan vaatimuksen lähentäminen poliittisilta säätiöiltä edellytetyn yhteisrahoitusosuuden tason kanssa auttaisi ehkäisemään velkaantumista;

katsoo, että menojen hallinnollisen valvonnan järjestelmää olisi yksinkertaistettava huolehtien kuitenkin avoimuudesta ja julkisten varojen asianmukaisesta käytöstä ja että vaatimuksesta toimittaa tilinpäätös kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti olisi luovuttava, koska se ei vastaa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden luonnetta ja on tarpeeton aikaa vievä ja kallis rasite;

katsoo, että Euroopan tason poliittisten säätiöiden määrärahojen siirtämisajanjaksoa koskevien vaatimusten yhdenmukaistaminen niiden vaatimusten kanssa, joita sovelletaan poliittisiin puolueisiin, auttaisi välttämään lisätarkastuksia ja vähentäisi siten merkittävästi säätiöiden hallinnollista rasitetta;

Asetuksen soveltamisen arviointi

muistuttaa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annettu asetus (EU, Euratom) N:o 1141/2014 on oikeudellinen kehys, jolla vahvistetaan niiden oikeudet ja velvoitteet; korostaa, että tämän asetuksen nojalla myönnetty rahoitus on osa Euroopan unionin yleistä talousarviota ja siksi se olisi toteutettava varainhoitoasetuksen mukaisesti painottaen moitteettoman varainhoidon yleistä periaatetta;

toteaa, että vuosi 2018 oli asetuksen ensimmäinen täytäntöönpanovuosi; panee tyytyväisenä merkille vastuuviranomaisen esittämän vuotuisen toimintakertomuksen 2019; panee merkille keskeisimmät vuonna 2019 toteutetut toimet ja kohdatut haasteet; toteaa, että vastuuviranomainen toteutti ensimmäistä kertaa vuoden 2019 EU-vaalien yhteydessä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden tilinpäätösten tarkastuksen, jolla varmistettiin, että varainkäytössä noudatetaan asetusta, kun taas Euroopan parlamentin varainhoidon pääosasto varmisti varainhoitoasetuksen noudattamisen; pitää myönteisenä, että vuonna 2019 vastuuviranomaisen ei tarvinnut määrätä yhdellekään Euroopan tason poliittiselle puolueelle tai säätiölle mitään seuraamuksia; panee lisäksi merkille sen, että vastuuviranomainen osallistui väliintulijana unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleeseen asiaan ja oli yhteydessä jäsenvaltioihin kansallisten yhteyspisteiden ja tietosuojavastuuviranomaisten verkoston perustamiseksi;

muistuttaa, että asetuksen 38 artiklan mukaan parlamentin on hyväksyttävä vuoden 2021 loppuun mennessä kertomus asetuksen soveltamisesta ja komission on esitettävä samasta aiheesta kuuden kuukauden kuluessa kertomus, johon on sisällyttävä asetuksen muuttamista koskeva lainsäädäntöehdotus; toteaa, että komission etenemissuunnitelmaan sisältyy rahoitus- ja täytäntöönpanosääntöjen tiukentaminen, hallinnollisen taakan keventäminen, avoimuuden lisääminen ja unionin kansalaisten todellisen vaaliedustuksen vahvistaminen; toteaa lisäksi, että on puututtava ulkomaista sekaantumista ja tietosuojasääntöjen rikkomusta koskevaan riskiin;

suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen uudesta Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta, johon sisältyy lainsäädäntöehdotus maksetun poliittisen mainonnan avoimuuden lisäämiseksi ja Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusta koskevan lainsäädännön tarkistaminen; toistaa ehdotuksensa muuttaa asetusta, kuten se esitti 26. marraskuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa EU-vaaleja koskevasta tilannekatsauksesta (5), siltä osin kun on kyse osallistumisesta EU-vaaleihin, rahoituksen avoimuudesta sekä EU:n ulkopuolisten maiden yksityisten ja julkisten elinten lahjoitusten kieltämisestä;

toteaa, että asetuksella on parannettu Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden asemaa asetuksella (EY) N:o 2004/2003 (6) vahvistettuun aiempaan oikeudelliseen kehykseen verrattuna, erityisesti, koska siinä todetaan, että kyseisillä tahoilla on eurooppalainen oikeushenkilöllisyys, ja koska sillä perustettiin riippumaton vastuuviranomainen;

tunnustaa kyseisen vastuuviranomaisen aseman, joka on vastannut sille kyseisellä asetuksella säädettyjen tehtävien hoitamisesta;

toteaa kuitenkin, että erinäiset hallinnolliset ja poliittiset esteet estävät edelleen Euroopan tason poliittisia puolueita ja säätiöitä hyödyntämästä koko potentiaaliaan eurooppalaisen demokratian aktiivisina ja näkyvinä toimijoina sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla;

korostaa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisteröinnin merkitystä, sillä se edellyttää asetuksen kaikkien edellytysten, erityisesti SEU-sopimuksen 2 artiklassa säädettyjen unionin arvojen, täyttymistä, ja asettaa kyseisten edellytysten täyttymisen ehdoksi kelpoisuudelle saada unionin talousarviosta myönnettävää rahoitusta, ja painottaa tarvetta varmistaa täysi avoimuus;

katsoo, että tältä osin asetusta olisi selkeytettävä siten, että sekä itse Euroopan tason poliittisen puolueen että sen jäsenpuolueiden on kunnioitettava unionin perusarvoja;

10.

pitää myönteisenä, että on vahvistettu säännöksiä, joilla seurataan, miten Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt kunnioittavat unionin perusarvoja ja noudattavat rikkomusten käsittelyä koskevaa menettelyä, mukaan lukien seuraamukset ja varojen takaisinperintä;

11.

pitää asetuksen viimeisintä muutosta, jolla otettiin käyttöön tietosuojasääntöjen rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia, ensimmäisenä hyödyllisenä askeleena, jota olisi kuitenkin edelleen vahvistettava;

12.

katsoo, että rahoitusosuuksien ja avustusten käyttöä koskevien sääntöjen noudattamista valvovan nykyisen järjestelmän tehokkuutta ja nopeutta on parannettava;

13.

katsoo, että erilaisilla oikeudellisilla välineillä säädettyjen unionin ja kansallisten sääntöjen soveltaminen Euroopan tason poliittisiin puolueisiin ja säätiöihin aiheuttaa sekaannusta ja oikeudellista epävarmuutta; ehdottaa tämän vuoksi Euroopan tason poliittisiin puolueisiin ja säätiöihin sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistamista edelleen ja vahvistamista, jotta voidaan varmistaa Euroopan tason poliittisia puolueita ja säätiöitä koskeva kattava unionin oikeudellinen kehys, jota koskee erityisesti rekisteröintiedellytyksiä, rakennetta ja toimintaa, näkyvyyttä ja avoimuutta sekä seuraamuksia;

14.

korostaa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoituksen on oltava avointa, siihen on sovellettava SEUT-sopimuksen 325 artiklaa eikä se saa olla alttiina väärinkäytöksille ja sillä on tuettava yksinomaan sellaisia poliittisia ohjelmia ja toimia, jotka ovat SEU-sopimuksen 2 artiklassa ilmaistujen unionin perusperiaatteiden mukaisia;

Havaitut ongelmat

15.

muistuttaa, että asetuksessa edellytetään kansallisilta jäsenpuolueilta niiden Euroopan tason puolueen logon, poliittisen ohjelman ja verkkosivuston linkin näyttämistä ”näkyvällä ja käyttäjäystävällisellä tavalla” niiden verkkosivuilla ehtona sille, että Euroopan tason poliittinen puolue saa rahoitusta; on huolissaan siitä, että European Democracy Consulting -yhtiön Logos-hankkeen mukaan ylivoimainen enemmistö kansallisista jäsenpuolueista ei pane asetuksen mainittua vaatimusta asianmukaisesti täytäntöön, koska vain 15 prosenttia jäsenpuolueista näyttää logon selkeällä ja käyttäjäystävällisellä tavalla;

16.

korostaa, että on täsmennettävä ja yksinkertaistettava Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden kansallisille puolueille, säätiöille ja jäsenille välillisesti antaman rahoituksen määritelmää, jotta ei vaikeuteta niiden yhteistyötä, jota tarvitaan eurooppalaisten toimintapolitiikkojen edistämisessä ja selittämisessä, eikä niiden yhteydenpitoa unionin kansalaisten kanssa;

17.

korostaa, että EU-asioita koskevien kansanäänestyskampanjoiden rahoituskielto on ristiriidassa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden tarkoituksen kanssa;

18.

korostaa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitus liittyy erottamattomasti asetuksessa lueteltuihin rekisteröintikriteereihin; toteaa, että on varmistettava, että rekisteröinti- ja jäsenyyskriteerit mahdollistavat EU:n tasolla toimivien poliittisten puolueiden osallistavan ja aidon edustuksen siten, että ei estetä pienten poliittisten puolueiden demokraattista edustusta samalla tasolla; palauttaa mieliin parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa käydyt keskustelut rekisteröinnin kynnysarvosta ja kansalaisten tuesta; toteaa, että brexitin jälkeen on yhä suurempi tarve tarkistaa puoluejäsenyyden eri luokkia ja jäsenmaksujen keräämistä; ehdottaa siksi rekisteröintivaatimusten ja edustuskriteerien tarkistamista sekä suoran kansalaisjäsenyyden pohtimista;

19.

pitää valitettavana, että oikeuskäytännössä jäsenyyden käsitettä tulkitaan suppeasti, että asetuksessa ei ole selkeitä määritelmiä Euroopan tason poliittisten puolueiden jäsenyydelle ja että siinä ei säädetä puolueiden eritasoisista kytköksistä Euroopan tason poliittisiin säätiöihin, mikä ei mahdollista joustavuutta Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden sisäisessä organisaatiossa, erityisesti kun on kyse Euroopan tason poliittisten säätiöiden liitännäisjäsenistä ja kumppaneista, myös entisissä jäsenvaltioissa ja muissa Euroopan maissa; on huolissaan siitä, että tämä suppea tulkinta estää ilman hyvää syytä Euroopan tason poliittisia puolueita saamasta maksuja näiltä jäseniltä; katsoo, että Euroopan tason poliittisten säätiöiden jäsenyyttä ja niihin kytköksissä olemista koskevia sääntöjä sekä niiden kanssa toteutettavia tutkimuskumppanuuksia olisi myös selkeytettävä;

20.

katsoo, että usean puolueen ja säätiön jäsenenä olemisen kieltämistä olisi selkeytettävä ja sovellettava laajemmin;

21.

korostaa, että tuloluokat on määritelty asetuksessa liian suppeasti eikä niissä varsinkaan oteta huomioon muita mahdollisia laillisesti hankittuja omia varoja;

22.

painottaa, että edellytetyn yhteisrahoitusosuuden tason saavuttaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi erityisesti Euroopan tason poliittisille puolueille;

23.

katsoo, että vaatimus, joka edellyttää, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden tilinpäätökset laaditaan sekä sijoittautumisjäsenvaltion kansallisten tilintarkastusstandardien että kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, ei tuo lisäarvoa ja aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia ja viivästyksiä;

24.

pitää valitettavana asetuksen puutteellista suunnittelua, joka rajoittaa Euroopan tason poliittisten puolueiden mahdollisuuksia toteuttaa täysimääräisesti tehtävänsä moderneina poliittisina puolueina, jotka yhdistävät kansalaiset ja poliittisen järjestelmän, sillä kansalaiset eivät tunne niitä, koska yksittäisten henkilöiden jäsenyyttä on rajoitettu, niiden rooli päätöksenteossa tai julkisen keskustelun ohjaamisessa on rajallinen eivätkä ne tämän vuoksi saa läheskään yhtä monia henkilöitä osallistumaan aktiivisesti toimintaansa kuin kansalliset ja alueelliset puolueet;

25.

toteaa, että vastuuviranomaisella on rajalliset valtuudet todentaa, rikkooko Euroopan tason poliittinen puolue tai säätiö EU:n yhteisiä arvoja, eikä se ole vielä koskaan käynnistänyt arvojen noudattamatta jättämistä koskevaa monimutkaista menettelyä; kehottaa vahvistamaan vastuuviranomaisen rakennetta, jotta voidaan valvoa paremmin kaikkia asetuksessa vahvistettuja kriteerejä, mukaan lukien unionin arvojen kunnioittaminen ja Euroopan tason poliittisten puolueiden demokraattinen hallinto, asiaankuuluvien sääntöjen noudattaminen ja seuraamusten täytäntöönpano, sekä varmistaa sen täydellinen riippumattomuus ja puolueettomuus;

26.

panee huolestuneena merkille, että useat nykyiset monikansalliset poliittiset puolueet, jotka toimivat EU:n politiikassa ja ovat edustettuina Euroopan parlamentissa, eivät saa rekisteröityä virallisesti Euroopan tason poliittisiksi puolueiksi asetuksessa lueteltujen suhteettomien vaatimusten vuoksi, mikä haittaa pienten poliittisten puolueiden demokraattista edustusta Euroopan tasolla;

Parannusehdotukset

27.

katsoo, että olisi laadittava selkeät säännöt ja ehdot, joita sovelletaan Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden ja näiden jäsenten EU-asioita koskevien toimien yhdessä järjestämiseen ja yhteisrahoitukseen; katsoo, että olisi edellytettävä, että näissä yhteisissä toimissa pidetään esillä kansallisen jäsenpuolueen logon lisäksi myös Euroopan tason poliittisen puolueen logoa;

28.

korostaa, että mikään sääntö ei saisi estää poliittisten puolueiden edustajien ja henkilöstön osallistumista Euroopan tason poliittisten säätiöiden tapahtumiin, mikä on perusteltua niiden luonteen vuoksi;

29.

kehottaa komissiota esittämään selkeät vaatimukset ja yksityiskohtaiset ohjeet, jotka koskevat Euroopan tason poliittisen puolueen näkyvyyttä, jotta varmistetaan asetuksen 18 artiklan 2 a kohdan täytäntöönpano, joka koskee Euroopan tason poliittisten puolueiden logojen esillepanoa kansallisten tai alueellisten puolueiden logojen rinnalla;

30.

korostaa, että ensimmäisessä tilinpäätösten tarkastuksessa tuotiin esille mahdollisia parannuksia, erityisesti pyydettyjen ja Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden toimittamien tietojen yksityiskohtaisuuden ja vertailtavuuden osalta; pitää myönteisenä, että vuonna 2020 otettiin käyttöön malleja prosessin helpottamiseksi; panee merkille, että vuonna 2019 suurin osa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden varoista käytettiin henkilöstöön, kokouksiin ja tiedonkeruuseen;

31.

katsoo, että moitteeton varainhoito ja avoimuus edellyttävät tukikelpoisuuden määrittelemistä koskevia tiukkoja sääntöjä; pyytää laatimaan selkeät säännökset toiminnalle EU:n ulkopuolisten suurten kansainvälisten järjestöjen ja kumppanien kanssa sekä yksityiskohtaiset säännöt henkilöstö- ja kokouskustannuksille erityisesti enimmäismäärien ja tarjouskilpailumenettelyjen osalta;

32.

kehottaa luopumaan kansanäänestyskampanjoiden rahoituskiellosta sallimalla Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoittaa kansanäänestyskampanjoita, jotka liittyvät SEU- tai SEUT-sopimuksen täytäntöönpanoon;

33.

vaatii tunnustamaan puolueiden, säätiöiden sekä säätiöiden tutkimuskumppanuuksien erilaiset jäsenyydet, sallimaan Euroopan neuvoston jäsenvaltioista ja muista Euroopan maista tulevien jäsenten liittymisen, perustamaan tutkimuskumppaneiden luokan säätiöille ja antamaan Euroopan tason poliittisille puolueille ja säätiöille luvan periä laillisesti jäsenmaksuja sellaisen yleisen maksujärjestyksen perusteella, jota sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin niiden jäseniin;

34.

korostaa, että jäsenten käsite on määritettävä, jotta voidaan taata oikeusvarmuus siltä osin, kun on kyse erilaisista jäsenyyksistä, jäsenten suhteesta Euroopan tason poliittiseen puolueeseen, jonka jäseniä ne ovat, ja niihin sovellettavista vaatimuksista;

35.

ehdottaa, että usean puolueen jäsenyyden kieltämisen soveltamisalaa laajennetaan siten, että se koskee myös kansallisten parlamenttien ja alueparlamenttien ja aluevaltuustojen jäseniä;

36.

kannattaa sitä, että luodaan uusia tuloluokkia, jotta ne kattaisivat kaikki poliittisten puolueiden ja säätiöiden tulonlähteet eivätkä ainoastaan maksuja, rahoitusosuuksia ja lahjoituksia, esimerkiksi ”muiden omien varojen” luokka, joka kattaisi rahoitusosuudet, joita saadaan yhteisistä toimista, julkaisujen myymisestä, konferenssien tai työpajojen osallistumismaksuista tai muista taloudellisista toimista, jotka liittyvät suoraan poliittiseen toimintaan;

37.

kannattaa poliittisilta puolueilta vaaditun omien varojen osuuden pienentämistä nykyisestä 10 prosentista 5 prosenttiin, jotta niiltä vaadittu osuus olisi sama kuin säätiöiltä vaadittu osuus;

38.

kehottaa jatkamaan säätiöiden määrärahojen siirtämisajanjaksoa siten, että se kattaa koko seuraavan vuoden (N + 1) ja vastaa siten puolueisiin sovellettavaa ajanjaksoa;

39.

pyytää poistamaan Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden velvoitteen noudattaa vuotuisen tilinpäätöksen toimittamisen yhteydessä yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden lisäksi myös kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja;

40.

muistuttaa myös muiden varainhoidosta vastaavien elinten merkityksestä kunkin toimeksiannon puitteissa, joita ovat erityisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Euroopan petostentorjuntavirasto ja Euroopan syyttäjänvirasto; toteaa tarkastukseen ja valvontaan liittyen, että on tärkeää toimittaa tiedot Euroopan tason poliittisten puolueiden menoista paitsi sisäiseen tarkastusjärjestelmään ja niiden jäsenten tarkasteltavaksi myös ulkoiselle tarkastajalle, viranomaisille ja julkisen valvonnan piiriin;

41.

ehdottaa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden menoihin sovellettaisiin omavalvontamekanismia ja sisäistä tarkastusjärjestelmää sekä julkista valvontaa ja että ulkoinen tarkastaja ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoisivat niitä;

42.

suosittelee käyttämään yhdenmukaistettua määräaikaa Euroopan tason poliittisten puolueiden, vastuuviranomaisen ja parlamentin suorittamalle raportoinnille ja valvonnalle, jotta vältetään rahoituksen lopullisten määrien uudelleenlaskenta, ottaen samalla huomioon asiaankuuluvissa säännöissä asetetut määräajat;

43.

kehottaa lisäämään Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoituksen avoimuutta velvoittamalla parlamentti julkistamaan sille toimitetut vuotuiset tilinpäätökset käyttäjäystävällisellä tavalla; korostaa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisteröintiä ja taloudellista tilannetta koskevat tiedot olisi saatettava niin laajasti kuin mahdollista yleisesti saataville kattavassa ja päivitetyssä muodossa;

44.

katsoo, että parlamentin ja vastuuviranomaisen julkistamat tiedot olisi esitettävä avoimessa ja koneellisesti luettavassa muodossa ja käyttäjäystävällisellä tavalla;

45.

katsoo, että Euroopan tason poliittisiin puolueisiin kohdistuvan huomattavan/merkittävän ulkoisen vaikuttamisen avoimutta lisäisi se, että vastuuviranomainen valvoisi tehostetusti yhteensä yli 3 000 euron ilmoitettuja lahjoituksia; katsoo, että vastuuviranomaisen olisi keskityttävä valvonnassa tapauksiin, joissa se havaitsee pienten lahjoitusten kokonaismäärän nousevan merkittävästi ja äkillisesti;

46.

katsoo lisäksi, että rahoituksen avoimuuden vahvistamiseksi vastuuviranomaisen olisi julkistettava saman lahjoittajan lahjoitukset Euroopan tason poliittiselle puolueelle, sen kansallisille jäsenpuolueille ja niiden alueellisille alarakenteille; katsoo lisäksi, että soveltuvien välineiden on oltava käytössä viimeistään varainhoitovuonna 2027 sen varmistamiseksi, että oikeudellisesti itsenäisille tahoille, jotka ovat osa samaa Euroopan tason poliittista puoluetta, ei anneta avoimuutta koskevien sääntöjen kiertämiseksi lahjoituksia, jotka yhdessä ylittäisivät avoimuutta koskevissa säännöissä olevat raja-arvot;

47.

kehottaa varmistamaan, että kalenterivuoteen 2027 mennessä kaikkia lahjoittajan Euroopan tason poliittiselle puolueelle antamia lahjoituksia kohdellaan verolainsäädännössä samoin kuin kansallisille poliittisille puolueille annettuja lahjoituksia lahjoittajan asuinmaassa;

48.

kannattaa ajatusta lisätä Euroopan tason poliittisten puolueiden omien varojen merkitystä laskettaessa unionin rahoittamaa määrää;

49.

katsoo, että oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi kaikki Euroopan tason poliittisiin puolueisiin ja säätiöihin sovellettavat säännökset, mukaan lukien nykyisin varainhoitoasetukseen kuuluvat säännökset, olisi koottava yhteen unionin säädökseen, eli asetukseen (EU, Euratom) N:o 1141/2014;

50.

katsoo, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt ovat liian tiukat ja että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden olisi voitava rahoittaa kaikkea toimintaa, jota ei järjestetä ainoastaan sisäisenä tapahtumana vaan joka on avoin myös suurelle yleisölle ja jolla edistetään EU:n poliittisen tietoisuuden lisäämistä ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemista;

51.

ehdottaa, että Euroopan tason poliittisille puolueille ja säätiöille luodaan aidosti eurooppalainen oikeudellinen asema ja oikeushenkilöllisyys asettamalla vähimmäisedellytykset Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rakenteelle ja toiminnalle ja vähentämällä samalla niiden riippuvuutta kansallisesta lainsäädännöstä;

52.

korostaa erityisesti tarvetta ottaa käyttöön toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että Euroopan tason poliittisia puolueita ei luokitella ulkomaisiksi oikeushenkilöiksi jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä;

53.

vaatii, että Euroopan tason poliittisilla puolueilla ja niiden jäsenpuolueilla on oltava demokraattinen rakenne ja niiden on kunnioitettava unionin perustana olevia arvoja ja valittava puolueen johtajat ja vaaliehdokkaat demokraattisia menettelyjä noudattaen ja avoimella tavalla ja myös hyväksyttävä sisäiset sääntönsä ja poliittiset ohjelmansa demokraattisella äänestyksellä;

54.

kehottaa komissiota tarkistamaan asetusta rekisteröintiä, rahoitusta sekä poliittisia ja vaalikampanjoita ja jäsenyyttä koskevien sääntöjen päivittämiseksi, jotta Euroopan tason poliittisista puolueista voisi tulla kansalaisten äänitorvi unionin politiikassa ja päätöksenteossa ja jotta unionin kansalaiset saataisiin lähemmäksi sen päätöksentekoa;

55.

kehottaa erityisesti tarkistamaan asetusta 3 artiklan mukaisten rekisteröintiedellytysten helpottamiseksi ja antamaan kaikille unionin kansalaisille oikeuden liittyä jäseneksi, jotta voidaan mahdollistaa unionin tasolla toimivien poliittisten puolueiden osallistavampi edustus;

56.

katsoo, että vastuuviranomaisen sekamuotoista asemaa olisi selkeytettävä ja sen rakenne määriteltävä uudelleen ja että olisi myös säädettävä mahdollisuudesta hakea hallinnollista muutosta vastuuviranomaisen päätöksiin, koska nykyisen asetuksen mukaan valituksen tekijät voivat ainoastaan nostaa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa;

57.

ehdottaa, että viime käden ratkaisuna sovellettava rekisteristä poistaminen erotetaan selvästi taloudellisista seuraamuksista ja että taloudellisten seuraamusten järjestelmän johdonmukaisuutta parannetaan;

58.

katsoo, että asetuksen tiettyjen säännösten johdonmukaisuutta ja oikeusvarmuutta on parannettava, että on kehitettävä edelleen ja selvennettävä rekisteristä poistamisen syitä, että tarvitaan yhteisiä sääntöjä rekisteristä poistamista koskevien päätösten julkistamista, voimaantuloa ja vaikutusta varten ja että rahoituksen takaisinperintää koskevia sääntöjä on selvennettävä;

59.

katsoo, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden säätiöiden rahoitusta koskevia sääntöjä on yhtenäistettävä vastaamaan sellaista EU-vaalien kampanjaa, jossa vaalipiiri on unionin laajuinen;

60.

suosittelee, että komissio vahvistaa tietosuojaa koskevia säännöksiä sisällyttämällä niihin viittaukset rikoksiin, jotka on määritelty tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä annetun direktiivin 2013/40/EU 3–6 artiklassa (7); suhtautuu myönteisesti siihen, että vastuuviranomainen on perustanut kansallisten tietosuojaviranomaisten verkoston tehdäkseen uudesta todentamismenettelystä täysin toimivan.

61.

kehottaa komissiota ottamaan nämä ehdotukset asianmukaisesti huomioon, kun se laatii ehdotusta asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta ja esittää sen;

o o

62.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.

(2) EUVL L 114 I, 4.5.2018, s. 1.

(3) EUVL L 85 I, 27.3.2019, s. 7.

(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(5) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 98.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2004/2003, annettu 4. marraskuuta 2003, Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä (EUVL L 297, 15.11.2003, s. 1).

(7) EUVL L 218, 14.8.2013, s. 8.

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/44

P9_TA(2021)0455

Puolan tosiasiallisen aborttikiellon ensimmäinen vuosipäivä

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 Puolan tosiasiallisen aborttikiellon ensimmäisestä vuosipäivästä (2021/2925(RSP))

(2022/C 205/05)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2 artiklan ja 7 artiklan 1 kohdan,

—	ottaa huomioon 4. marraskuuta 1950 tehdyn Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

—	ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 18 ja 19 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, ja erityisesti sen 1, 2, 3, 6, 7, 10, 11, 21, 23, 35 ja 45 artiklan,

—	ottaa huomioon Puolan tasavallan perustuslain,

—	ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen sekä 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen sekä siihen liittyvät yleiskommentit nro 21 (1994), nro 24 (1999), nro 28 (2010), nro 33 (2015) ja nro 35 (2017),

—	ottaa huomioon Pekingin toimintaohjelman ja siihen liittyvien tarkistuskonferenssien tulokset,

—

ottaa huomioon Kairossa vuonna 1994 pidetyn kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD), sen toimintaohjelman sekä siihen liittyvien tarkistuskonferenssien tulokset, erityisesti Nairobin huippukokouksen (ICPD+25) ja sen sitoumukset pyrkiä ”kolmen nollan” tavoitteeseen eli täyttää perhesuunnittelutiedon ja -palvelujen tarpeet kaikilta osin, saada estettävissä olevien äitiyskuolemien määrä nollaan ja lopettaa kokonaan seksuaalinen ja sukupuolistunut väkivalta ja naisiin ja tyttöihin kohdistuvat haitalliset käytännöt,

—	ottaa huomioon vuonna 2015 sovitut YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 3 ja 5,

—	ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevan toimintasuunnitelman ”Action Plan for Sexual and Reproductive Health: Towards achieving the 2030 Agenda for Sustainable Development in Europe – leaving no one behind”,

—	ottaa huomioon 10. joulukuuta 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 1. elokuuta 2014 voimaan tulleen Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

—	ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen ja muista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi (1),

—	ottaa huomioon 4. joulukuuta 2017 julkaistun Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun asiakirjan ”Women’s sexual and reproductive health and rights in Europe”,

—	ottaa huomioon Unescon vuonna 2018 antaman seksuaalikasvatusta koskevan ohjeasiakirjan ”International Technical Guidance on Sexuality Education”,

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Puolasta, erityisesti 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (2) ja 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (3),

—

ottaa huomioon komission käynnistämät, Puolan oikeusjärjestelmän uudistamiseen liittyvät neljä rikkomusmenettelyä Puolaa vastaan ja 20. joulukuuta 2017 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (COM(2017)0835),

—	ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman komission päätöksestä käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta (4),

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman seksuaalikasvatuksen kriminalisoinnista Puolassa (5),

—	ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa (6),

—	ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman tosiasiallisesta aborttikiellosta Puolassa (7),

—	ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien tilanteesta EU:ssa naisten terveyden osalta (8),

—	ottaa huomioon ”European Abortion Policies Atlas” -julkaisun vuodelta 2021, jossa asetetaan 52 Euroopan maata ja aluetta paremmuusjärjestykseen antamalla arvosanoja niiden turvalliseen raskaudenkeskeytykseen liittyville oikeudellisille kehyksille,

—	ottaa erityisesti huomioon 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden vapaudesta ja oikeusvaltion heikkenemisestä edelleen Puolassa (9) ja 21. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman Puolan oikeusvaltiokriisistä ja EU:n oikeuden ensisijaisuudesta (10),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja syrjimättömyys; ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot ovat ottaneet hoitaakseen perusoikeuksien kunnioittamista, takaamista ja noudattamista koskevia kansainvälisen oikeuden ja EU:n perussopimusten mukaisia velvoitteita ja velvollisuuksia;

ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja YK:n sopimuselinten oikeuskäytännön mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet liittyvät useisiin ihmisoikeuksiin, muun muassa oikeuteen elämään, oikeuteen saada terveyden- ja sairaanhoitoa, oikeuteen olla joutumatta epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi sekä ruumiillisen koskemattomuuden, yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen; toteaa, että nämä ihmisoikeudet on kirjattu myös Puolan perustuslakiin; ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on lakisääteinen velvollisuus kunnioittaa ja suojella ihmisoikeuksia perustuslakiensa, EU:n perussopimusten ja perusoikeuskirjan sekä kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

toteaa, että abortin saannin viivästyttäminen ja epääminen ovat sukupuolistuneen väkivallan muotoja; toteaa, että raskaudenkeskeytyksen saatavuus on olennaisen tärkeää sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon kannalta; ottaa huomioon, että useat ihmisoikeuselimet (11) ovat todenneet, että turvallisen abortin kieltämistä voidaan pitää kidutuksena tai julmana, epäinhimillisenä ja halventavana kohteluna ja aborttikieltojen vuoksi vaarallisissa oloissa tehtyjä abortteja, jotka johtavat kuolemaan, olisi pidettävä ”lakiin kirjatusta syrjinnästä johtuvina mielivaltaisesti vain naisiin kohdistuvina surmina”;

ottaa huomioon, että vuosi sitten, 22. lokakuuta 2020, Puolan laiton perustuslakituomioistuin julisti perustuslain vastaiseksi perhesuunnittelusta, ihmisen sikiön suojelusta ja raskaudenkeskeytyksen edellytyksistä vuonna 1993 annetun lain säännöksen, joka mahdollisti abortin tapauksissa, joissa sikiön vakava ja peruuttamaton epämuodostuma tai sikiön henkeä uhkaava parantumaton sairaus oli raskausajan tutkimuksen tai muiden lääketieteellisten seikkojen perusteella erittäin todennäköinen; toteaa tämän merkinneen tosiasiallista aborttikieltoa, sillä valtaosa Puolassa tehdyistä laillisista aborteista perustui edellä mainittuun syyhyn;

toteaa, että oikeusvaltion rapautuminen Puolassa on johtanut ihmisoikeuksien, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien, loukkauksiin; toteaa Puolan tosiasiallisen aborttikiellon olevan viime vuosien lukuisten oikeusvaltioon kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen selvä hyökkäys oikeusvaltiota ja perusoikeuksia vastaan ja rajoittavan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutumista Puolassa;

ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston ministerikomitea on toistuvasti ilmaissut huolensa siitä, että Puola on yli 13 vuoden aikana jättänyt panematta täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita useissa tapauksissa (12), joissa tuomioistuin totesi, että Puola oli loukannut ihmisoikeuksia, koska se ei ollut varmistanut käytännössä laillisen abortin saatavuutta;

ottaa huomioon, että aiemmat seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien rajoittamisyritykset saatiin vuosina 2016, 2018 ja 2020 ensin pysäytettyä Euroopan parlamentin eri poliittisiin ryhmiin kuuluvien jäsenten voimakkaasti tukemina ”mustan perjantain” marsseina ilmenneen Puolan kansalaisten laajamittaisen vastustuksen tuloksena;

ottaa huomioon, että vastauksena perustuslakituomioistuimen ratkaisuun, jolla rajoitettiin entisestään abortin saantia, kaikkialla Puolassa, myös pienissä kaupungeissa ja kylissä, ja eri puolilla maailmaa on taas järjestetty ennennäkemättömiä mielenosoituksia ja että lokakuussa 2021 niitä järjestettiin tosiasiallisen aborttikiellon vuosipäivän johdosta jälleen yli 20 kaupungissa eri puolilla Puolaa; ottaa huomioon, että mielenosoitukset alkoivat siksi, että haluttiin vastustaa tiukkaa rajoitusta, joka heikentää puolalaisnaisten perusluonteisia seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, mutta ne muuttuivat protesteiksi, joilla vastustettiin uusia oikeusvaltioperiaatteen loukkauksia ja näistä loukkauksista vastuussa olevaa hallitusta; ottaa huomioon, että lainvalvontaviranomaisten liiallinen ja suhteeton voimankäyttö mielenosoittajia vastaan on laajalti dokumentoitu;

ottaa huomioon, että ennennäkemättömistä mielenosoituksista huolimatta perustuslakituomioistuimen ratkaisu julkaistiin virallisesti 27. tammikuuta 2021 ja tosiasiallisesta aborttikiellosta tuli näin naisille todellisuutta Puolassa; toteaa, että tämä on johtanut vaarallisissa oloissa tehtyjen aborttien yleistymiseen ja pakottanut naiset matkustamaan ulkomaille raskaudenkeskeytystä varten, mikä on heikentänyt naisten terveyttä ja oikeuksia sekä heidän seksuaalista ja ruumiillista itsemääräämisoikeuttaan ja koskemattomuuttaan ja vaarantanut heidän henkensä;

ottaa huomioon, että 30-vuotias raskaana ollut Izabela-niminen nainen kuoli 22. syyskuuta 2021 septiseen sokkiin, koska hänen lääkärinsä eivät tehneet aborttia, joka olisi pelastanut hänen henkensä, vaan odottivat sikiön kuolemaa laillisia abortteja koskevien rajoitusten vuoksi, jotka vaikuttavat lamaannuttavasti lääkäreiden toimintaan Puolassa; ottaa huomioon, että Izabelan kuolema synnytti useissa Puolan kaupungeissa ja sosiaalisessa mediassa mielenosoituksia, joissa käytettiin iskulausetta ”ei enää yhtäkään”;

K.	ottaa huomioon, että tiedotusvälineissä esitettyjen tietojen mukaan eräs toinen nainen nimeltä Anna, joka oli viidennellä kuulla raskaana, kuoli septiseen sokkiin 14. kesäkuuta 2021 lääkärien pakotettua hänet synnyttämään kuolleen lapsen epäillystä verenmyrkytyksestä huolimatta;

ottaa huomioon, että perustuslakituomioistuimen ratkaisun jälkeen monet puolalaisnaiset ovat joutuneet kääntymään esimerkiksi Abortion Without Borders -aloitteen ja muissa jäsenvaltioissa toimivien järjestöjen puoleen saadakseen apua, jotta he voivat huolehtia seksuaali- ja lisääntymisterveydestään ja käyttää siihen liittyviä oikeuksiaan ja erityisesti aborttipalveluja; ottaa huomioon, että raskaudenkeskeytystoimenpiteiden järjestäminen on naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja epävirallisten ryhmien vastuulla ja riippuvainen lahjoituksina kerätyistä varoista;

ottaa huomioon, että kahdentoista viime kuukauden aikana Abortion Without Borders -aloitteen puitteessa toimivat ryhmät ovat auttaneet 34 000:ta puolalaista (13) saamaan abortin; ottaa huomioon, että nämä luvut ovat vain murto-osa niiden puolalaisnaisten kokonaismäärästä, jotka tarvitsevat tukea raskaudenkeskeytyksen saamiseksi;

ottaa huomioon, että oikeudellisten rajoitusten ja leimautumisen vuoksi monista jäsenvaltioista ei saatavilla ole luotettavia tietoja aborttien määrästä eikä aborttien toteuttamisympäristöstä; katsoo, että kaikista jäsenvaltioista saatavat tarkat, säännöllisesti päivitettävät ja nimettömät raskaudenkeskeytyksiä koskevat tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien tarpeiden ymmärtämiseksi ja naisten oikeuksien turvaamiseksi;

ottaa huomioon, että Federation for Women and Family Planning (FEDERA) -järjestön keräämien tietojen mukaan kymmenen viime kuukauden aikana vain 300 naista on saanut aborttipalveluja puolalaisissa sairaaloissa henkeen ja terveyteen kohdistuvan uhan vuoksi; ottaa huomioon, että perustuslakituomioistuimen ratkaisu leimaa entisestään seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ja vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja raskaana oleviin henkilöihin, joilla ei ole varaa rahoittaa lääkkeillä tehtävää aborttia tai ulkomailla tehtäviä abortteja, sekä niihin, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa;

ottaa huomioon, että oikeuteen joutumisen pelossa abortteja suoritetaan vain muutamassa puolalaissairaalassa; ottaa huomioon, että naiset jättävät usein käyttämättä niiden palveluja, koska he pelkäävät raskaita ja pitkitettyjä menettelyä ja sitä, että muualle ohjaamista vaikeutetaan sekä viivästytetään tarkoituksellisesti; ottaa huomioon, että naiset, joilla on vakavia mielenterveysongelmia, yrittävät yhä useammin saada oikeuden mielenterveyssyistä suoritettavaan lailliseen aborttiin siksi, että valtio ei Puolassa anna heille institutionaalista apua laillisia aborttipalveluja varten; ottaa huomioon, että heinäkuussa 2021 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ilmoitti aikovansa käsitellä puolalaisnaisten valituksia, jotka koskevat heidän Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattujen oikeuksiensa loukkaamista (14);

ottaa huomioon, että European Contraception Atlas 2020 -julkaisun (15) mukaan Puolan ehkäisyvälineiden saatavuutta, perhesuunnittelua, neuvontaa ja tietojen tarjoamista verkossa koskevat toimintapolitiikat olivat kaikkein tiukimpien joukossa jo ennen perustuslakituomioistuimen ratkaisua; toteaa, että Puola on yksi harvoista maista, joissa jälkiehkäisyn saamiseksi vaaditaan lääkemääräys, jonka lääkärit kuitenkin usein kieltäytyvät antamasta henkilökohtaisen vakaumuksensa perusteella;

ottaa huomioon, että Puolan rikoslain mukaan jokainen, joka suorittaa toiselle henkilölle raskaudenkeskeytyksen tai auttaa raskaana olevaa henkilöä keskeyttämään raskauden lain säännösten vastaisesti, joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen ja saattaa saada vankeusrangaistuksen; ottaa huomioon, että voimassa olevien säännösten, sosiaalisen leimautumisen, pelon sekä vertaispaineen ja lääkintäviranomaisten painostuksen vuoksi Puolan lääkärit eivät halua olla tekemisissä raskaudenkeskeytystoimenpiteiden kanssa, ja toteaa, että tilanne oli sama jo silloin, kun abortti oli vielä laillinen; toteaa, että laajalti käytetyn omatuntolausekkeen lisäksi osa lääkäreistä luo muitakin esteitä, jotka eivät perustu sääntelyyn, esimerkiksi määräämällä tarpeettomia lääkärintarkastuksia, psykologista neuvontaa tai ylimääräistä asiantuntijaneuvontaa, tai he rajoittavat naisten oikeuksia raskausajan tutkimuksiin ja tietoihin, joiden saamisen pitäisi olla taattu kaikille kansanterveysjärjestelmässä; ottaa huomioon, että yksittäisen henkilön aborttia koskeva henkilökohtainen vakaumus ei saa vaikuttaa potilaan oikeuteen saada kattavasti terveydenhuoltoa ja lakisääteisiä palveluja;

ottaa huomioon, että gynekologisen hoidon saatavuus on Puolassa erittäin rajoitettua ja sitä on joillakin alueilla lähes mahdotonta saada, mikä johtaa tahattomien raskauksien suureen määrään, huonoon lisääntymisterveyteen, kohdunkaulan syövän suureen esiintyvyyteen ja ehkäisyn riittämättömään saatavuuteen; ottaa huomioon, että ylimmän tarkastusviraston mukaan vuonna 2018 vain kahdelle prosentille Puolan maaseudulla asuvista raskaana olevista naisista tehtiin kaikki raskauden aikana tarvittavat tavanomaiset tutkimukset; ottaa huomioon, että hlbti+-henkilöillä seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon saatavuus on erittäin rajoitettua ja sama pätee heidän oikeuksiinsa; toteaa, että gynekologisen hoidon tarpeessa olevat transihmiset ja muunsukupuoliset ihmiset kohtaavat syrjintää lääketieteellisessä ympäristössä ja usein heitä kieltäydytään hoitamasta; ottaa huomioon, että ikätasolle sopiva seksuaali- ja ihmissuhdekasvatus ei ole puolalaiskouluissa pakollista eikä myöskään kattavaa ja näyttöön perustuvaa ja että se pyritään kieltämään kokonaan;

ottaa huomioon, että Puolassa naispuolisia ihmisoikeuksien puolustajia vastaan on kohdistettu yhä enemmän huolestuttavia uhkauksia ja vihakampanjoita siksi, että he ovat tukeneet naisten oikeuksia, aborttioikeutta ja naisten lakko -liikettä, joka on ollut laillisen abortin saatavuutta koskevien rajoitusten vastaisten joukkomielenosoitusten eturintamassa; toteaa, että nämä uhkaukset ovat huolestuttavia muistutuksia siitä, että ihmisoikeuksia puolustaviin naisiin kohdistuvat riskit ovat kasvussa maassa;

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia puolustavat naiset ovat keränneet osana FEDERAn laatimaa ”Legal Abortion. No compromises” -kansalaisaloitetta allekirjoituksia lakiehdotusta varten, joka kumoaisi aborttikiellon ja mahdollistaisi turvallisen raskaudenkeskeytyksen 12. raskausviikkoon asti ilman, että potilaalta kysytään syytä, ja poikkeustapauksissa 12. viikon jälkeen; ottaa huomioon, että syyskuussa 2021 abortinvastainen Pro – Prawo do Życia -säätiö esitti Puolan parlamentille ”Stop aborcji 2021” -lakiesityksen, jolla kiellettäisiin kokonaan abortin saanti ja kriminalisoitaisiin se siten, että siitä seuraisi jopa 25 vuotta vankeutta;

ottaa huomioon, että 22. joulukuuta 2015 ja 22. heinäkuuta 2016 hyväksytyt perustuslakituomioistuinta koskevat Puolan parlamentin lait sekä vuoden 2016 lopussa hyväksytty kolmen säädöksen paketti horjuttivat vakavasti perustuslakituomioistuimen riippumattomuutta ja legitiimiyttä; toteaa, että perustuslakituomioistuin julisti 22. joulukuuta 2015 ja 22. heinäkuuta 2016 annetut lait perustuslain vastaisiksi 9. maaliskuuta ja 11. elokuuta 2016; ottaa huomioon, että Puolan viranomaiset eivät tuolloin julkaisseet kyseisiä tuomioita eivätkä panneet niitä täytäntöön; ottaa huomioon, että edellä mainittujen lainsäädäntömuutosten voimaantulon jälkeen Puolan lakien perustuslainmukaisuutta ei voida enää tosiasiassa taata Puolassa (16) ja että näin ollen 22. lokakuuta 2020 annetun perustuslakituomioistuimen ratkaisun laillisuus on kyseenalainen;

ottaa huomioon, että sama laiton ”perustuslakituomioistuin” antoi 7. lokakuuta 2021 asiassa K 3/21 ratkaisunsa, johon jätettiin kaksi eriävää mielipidettä, Puolan pääministerin 29. maaliskuuta 2021 esittämästä pyynnöstä ja totesi siinä, että SEU-sopimuksen määräykset ovat monista syistä ristiriidassa Puolan perustuslain kanssa; toteaa, että päätös on hyökkäys koko EU:n arvo- ja oikeusyhteisöä vastaan ja heikentää EU:n oikeuden ensisijaisuutta, joka kuuluu unionin keskeisiin periaatteisiin Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti;

toteaa, että 22. lokakuuta 2020 annettu ratkaisu kumoaa puolalaisnaisten saavuttamat oikeudet, sillä ennen sen täytäntöönpanoa abortti oli Puolassa laillista kolmessa tapauksessa, mikä tarkoittaa, että puolalaisnaiset ovat nyt huonommassa oikeudellisessa asemassa kuin Puolan liittyessä EU:hun vuonna 2004; korostaa, että perustuslakituomioistuin ei ollut kyseenalaistanut kolmen voimassa olevan poikkeuksen perustuslainmukaisuutta ennen kuin Laki ja oikeus -puolueen johtama hallitus otti tuomioistuimen ja laajemmin oikeusjärjestelmän hallintaansa;

ottaa huomioon, että fundamentalistinen järjestö Ordo Iuris, jolla on tiiviit yhteydet hallituskoalitioon, on toiminut liikkeellepanevana voimana ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa Puolassa heikentävissä kampanjoissa, joilla muun muassa yritetään kieltää abortti, vaaditaan Puolaa vetäytymään Istanbulin yleissopimuksesta ja kehotetaan luomaan niin sanottuja hlbti-vapaita vyöhykkeitä; ottaa huomioon, että Puolan kulttuurisia ja uskonnollisia arvoja käytetään siten väärin perusteina, joilla hankaloitetaan naisten oikeuksien, naisten tasa-arvon ja heidän oikeutensa päättää omasta kehostaan täysimääräistä toteutumista;

ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston Venetsian komissio, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, parlamentti ja komissio ovat ilmaisseet vakavan huolensa oikeusvaltioperiaatteesta, muun muassa perustuslakituomioistuimen legitimiteetistä, riippumattomuudesta ja tehokkuudesta; ottaa huomioon, että komissio käynnisti 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn vuonna 2015 toteutettujen Puolan oikeusjärjestelmän uudistusten johdosta;

toteaa jälleen tuomitsevansa jyrkästi 22. lokakuuta 2020 annetun laittoman perustuslakituomioistuimen ratkaisun, jolla kielletään abortti lähes kokonaan, ja tämän räikeän seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin kohdistuvan hyökkäyksen Puolassa; kehottaa Puolan hallitusta takaamaan nopeasti ja täysimääräisesti aborttipalvelujen saatavuuden ja tarjonnan, tarjoamaan turvallisia, laillisia, maksuttomia ja laadukkaita aborttipalveluja ja asettamaan ne kaikkien naisten ja tyttöjen saataville; kehottaa Puolan viranomaisia kunnioittamaan, noudattamaan ja edistämään naisten ihmisoikeuksiin kuuluvaa oikeutta elämään, terveyteen ja tasa-arvoon sekä heidän oikeuttaan olla joutumatta syrjinnän, väkivallan ja kidutuksen tai julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kohteeksi;

pitää erittäin valitettavana, että kuluneen vuoden aikana ei ole tehty aloitteita tai ehdotuksia, joilla pyrittäisiin poistamaan maassa vallitseva tosiasiallinen aborttikielto ja lukuisat seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saatavuuden rajoitukset; muistuttaa, että tosiasiallinen aborttikielto vaarantaa naisten terveyden ja hengen ja on jo johtanut ainakin yhden naisen kuolemaan; muistuttaa, että terveydenhuollon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien yleinen saatavuus ovat perusihmisoikeuksia;

ilmaisee solidaarisuutensa puolalaisia naisia, aktivisteja ja rohkeita yksityishenkilöitä ja järjestöjä kohtaan, jotka vielä nytkin auttavat naisia saamaan tarvittaessa raskaudenkeskeytyksen, sillä heillä on oikeus päättää omasta kehostaan; pitää erittäin valitettavana ratkaisun voimaantuloa huolimatta joukkomielenosoituksista, joissa kannatettiin abortin laillista saatavuutta; tukee kaikkia naisia ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka jatkavat väsymättä protestejaan näitä heidän perusvapauksiensa ja -oikeuksiensa tiukkoja rajoituksia vastaan; toteaa, että mielenosoittajat vaativat laittoman perustuslakituomioistuimen ratkaisun kumoamista mutta myös oikeutta vapaaseen, lailliseen ja turvalliseen mahdollisuuteen saada abortti ja ruumiillisen itsemääräämisoikeuden ja koskemattomuuden kunnioittamista; tuo esiin useista jäsenvaltioista ja eri puolilta maailmaa puolalaisille mielenosoittajille esitetyt tuenilmaisut ja kiinnostuksen heidän asiaansa kohtaan;

korostaa, että aborttioikeuden rajoittaminen tai kieltäminen ei millään tavoin vähennä aborttien tarvetta vaan johtaa siihen, että naiset joutuvat turvautumaan vaarallisissa oloissa tehtäviin abortteihin, matkustamaan ulkomaille saadakseen abortin tai synnyttämään vasten tahtoaan, myös jos sikiö on vaikeasti tai hengenvaarallisesti epämuodostunut; korostaa lisäksi, että kyseessä on ihmisoikeuksien loukkaus ja sukupuolistuneen väkivallan muoto, joka vaikuttaa naisten ja tyttöjen oikeuteen elämään, ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen, tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja terveyteen;

on erittäin huolissaan siitä, että tuhansien naisten on matkustettava ulkomaille käyttääkseen abortin kaltaista keskeistä terveyspalvelua; korostaa, että ulkomaiset aborttipalvelut eivät ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto etenkään niille, jotka elävät köyhyydessä, kohtaavat risteävää syrjintää ja ovat haavoittuvassa asemassa; on huolissaan siitä, että ulkomaille matkustaminen vaarantaa naisten terveyden, hengen ja hyvinvoinnin; korostaa abortin jälkeisen hoidon merkitystä erityisesti naisille, joille aiheutuu komplikaatioita raskauden epätäydellisestä keskeytymisestä tai vaarallisissa oloissa tehtävästä abortista;

tuomitsee jyrkästi kaikki lainsäädäntöehdotukset tai rajoitukset, joilla pyritään nykyistäkin tiukempaan turvallisen ja laillisen abortin kieltoon ja kriminaisointiin ja sen saatavuuden rajoittamiseen Puolassa; muistuttaa Puolan parlamenttia ja viranomaisia siitä, että seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia rajoittavat toimenpiteet ovat vastoin ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaista heikentämiskiellon periaatetta, ja kehottaa niitä varmistamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien täysimääräisen toteutumisen;

tuomitsee ihmisoikeuksia puolustavien naisten yhä vihamielisemmän ja väkivaltaisemman toimintaympäristön Puolassa ja kehottaa Puolan viranomaisia takaamaan heidän oikeutensa ilmaista itseään julkisesti ilman kielteisten seurausten pelkoa tai uhkailua, myös silloin, kun he vastustavat hallituksen politiikkaa; kehottaa Puolan viranomaisia suojelemaan kiireellisesti kohteeksi otettuja naispuolisia ihmisoikeuksien puolustajia, tutkimaan heihin kohdistetut uhkaukset ja saattamaan syylliset vastuuseen; kehottaa Puolan hallitusta torjumaan näihin naisiin kohdistettuja loukkaavia misinformaatiokampanjoita; korostaa, että monia naispuolisia ihmisoikeuksien puolustajia odottavat nyt Puolassa rikossyytteet, koska he ovat osallistuneet mielenosoituksiin lakiesitystä vastaan covid-19-rajoitusten ollessa voimassa; kehottaa Puolan hallitusta olemaan nostamatta poliittisin perustein syytteitä näitä naisia vastaan;

tuomitsee jyrkästi lainvalvontaviranomaisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden, kuten äärioikeistolaisten kansallismielisten ryhmien, liiallisen ja suhteettoman voimankäytön ja väkivallan mielenosoittajia, myös aktivisteja ja naisten oikeuksia ajavia järjestöjä, vastaan; kehottaa Puolan viranomaisia varmistamaan, että mielenosoittajia vastaan hyökkäävät henkilöt saatetaan vastuuseen teoistaan;

tuomitsee Puolan hallituksen virkamiesten vihamielisen retoriikan ihmisoikeuksia puolustavia naisia ja muita hallituksen politiikan kritisoijia kohtaan ja kehottaa komissiota puuttumaan asiaan ja tukemaan aktivisteja sekä poliittisesti että taloudellisesti;

10.

kehottaa Puolan hallitusta varmistamaan, että naiset ja tytöt osallistuvat heidän elämäänsä vaikuttavien, muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä aborttia koskevien lakien ja toimintapolitiikkojen laatimiseen ja että he voivat käyttää oikeussuoja- ja muutoksenhakukeinoja, jos heidän oikeuksiaan loukataan;

11.

kehottaa neuvostoa ja komissiota myöntämään riittävästi rahoitusta kansallisille ja paikallisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille, jotta voidaan edistää demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien tukemista ruohonjuuritasolla jäsenvaltioissa, myös Puolassa; kehottaa komissiota tarjoamaan välitöntä ja suoraa tukea ohjelmille ja puolalaisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille, jotka pyrkivät varmistamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien suojelun; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevaa valistusta ja koulutusta rahoitusohjelmien avulla; pitää myönteisenä tiettyjen jäsenvaltioiden antamaa tukea sellaisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen avustamiseksi, jotka auttavat puolalaisnaisia huolehtimaan seksuaali- ja lisääntymisterveydestään ja toteuttamaan siihen liittyviä oikeuksiaan, ja kannustaa muita tekemään samoin; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tehokkaampaa yhteistyötä, jotta voidaan helpottaa abortin saatavuutta rajojen yli, esimerkiksi antamalla puolalaisnaisille oikeus maksuttomaan ja turvalliseen aborttiin kansallisissa terveydenhuoltojärjestelmissä;

12.

vaatii, että abortin tekemistä ei pitäisi sisällyttää rikoslakiin millään tavalla tai missään muodossa, koska sillä on lamaannuttava vaikutus lääkäreihin, jotka sen seurauksena pidättäytyvät tarjoamasta seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja rikosoikeudellisten seuraamusten pelossa ja rajoittavat siten naisten ja tyttöjen saatavilla olevaa terveydenhuoltoa; on huolissaan siitä, että tämän tilanteen vuoksi lääkärit yleensä asettavat sikiön pelastamisen naisen hengen edelle; kehottaa Puolan hallitusta varmistamaan mielenosoittajien iskulauseen mukaisesti, että yksikään nainen ei Puolassa enää kuole tämän rajoittavan lain vuoksi, sekä luopumaan kokonaan abortin rangaistavuudesta ja poistamaan kaikki aborttiin liittyvät maininnat rikoslaista, jotta voidaan varmistaa, että lääkärit suostuvat suorittamaan abortteja käytännössä kansallisen lainsäädännön asettamissa rajoissa, sekä varmistamaan, että sen antamat tiedot abortin ja muiden seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien saatavuudesta ovat puolueettomia ja näyttöön perustuvia;

13.

muistuttaa, että edellä mainitusta laittoman perustuslakituomioistuimen ratkaisusta johtuvilla perusteettomilla ja kohtuuttomilla turvallisen abortin saatavuutta koskevilla rajoituksilla ei suojella naisten luonnollisia ja luovuttamattomia oikeuksia ja arvoa, sillä ne rikkovat perusoikeuskirjaa, Euroopan ihmisoikeussopimusta, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, lukuisia kansainvälisiä yleissopimuksia, joiden allekirjoittajavaltio Puola on, sekä Puolan tasavallan perustuslakia; kehottaa jälleen Puolan viranomaisia panemaan täysimääräisesti täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Puolaa vastaan vireille pannuissa asioissa antamat tuomiot, joissa se on todennut, että laillisen abortin saatavuuden rajoittaminen loukkaa naisten ihmisoikeuksia;

14.

korostaa, että lisääntymisterveyspalvelujen esteetön ja oikea-aikainen saatavuus sekä naisten lisääntymistä koskevan itsemääräämis- ja päätöksenteko-oikeuden kunnioittaminen ovat ratkaisevan tärkeitä naisten ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon suojelemiseksi; korostaa YK:n asiantuntijoiden (17) painottaneen, että naisten ihmisoikeudet ovat perusoikeuksia, joita ei voida alistaa kulttuurisille, uskonnollisille tai poliittisille näkökohdille, ja että ideologisin ja uskonnollisin perustein tapahtuva puuttuminen kansanterveysasioihin on vaikuttanut erityisen haitallisesti naisten ja tyttöjen terveyteen ja hyvinvointiin;

15.

on erittäin huolissaan omatuntolausekkeen käytöstä, jossa on kyseessä lääketieteellisen hoidon epääminen henkilökohtaisen vakaumuksen perusteella; pitää valitettavana, että lääkärin ja hammaslääkärin ammatteja koskevaan lakiin tehdyn muutoksen seurauksena lääkäreitä ja terveydenhuollon yksikköjä ei velvoiteta osoittamaan vaihtoehtoista yksikköä tai lääkäriä, jos abortti ja muut seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut evätään henkilökohtaisen vakaumuksen vuoksi; panee merkille, että laittoman perustuslakituomioistuimen 22. lokakuuta 2020 antaman ratkaisun jälkeen omatuntolausekkeella ei juuri ole käyttöä, koska aborttia ei saa sikiön tilan vuoksi; pitää valitettavana, että lauseke on muotoiltu Puolan lainsäädännössä siten, että omatuntolausekkeen väärinkäytön varalle ei ole valitusmenettelyä; pitää valitettavana, että gynekologit vetoavat siihen usein virheellisesti, kun heitä pyydetään määräämään ehkäisyvälineitä, mikä käytännössä myös rajoittaa ehkäisyn saatavuutta Puolassa; toteaa, että tämä henkilökohtaiseen vakaumukseen perustuva lääketieteellisen hoidon epäämismekanismi haittaa myös pääsyä sikiöseulontaan, mikä ei ainoastaan loukkaa oikeutta saada tietoa sikiön tilasta vaan myös estää onnistuneen hoidon raskauden aikana tai välittömästi sen jälkeen; kehottaa Puolan hallitusta sääntelemään terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien kieltäytymistä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen tarjoamisesta siten, että ei estetä seksuaali- ja lisääntymisterveyden toteutumista ja siihen liittyvien oikeuksien saatavuutta, ja kehottaa Puolan hallitusta toteuttamaan tarvittavat uudistukset, joilla otetaan käyttöön velvoite ohjata potilas toiselle lääkärille ja muutoksenhakumenettely omatuntolausekkeen väärinkäyttöä vastaan;

16.

kehottaa Puolan viranomaisia kumoamaan lain, jolla rajoitetaan jälkiehkäisytablettien saatavuutta, ja rahoittamaan, kehittämään ja edistämään kaikkia ehkäisyvälineitä, myös miesten ehkäisymenetelmiä;

17.

tuomitsee Puolan hallituksen harjoittaman oikeusjärjestelmän ja lainsäädäntövallan väärinkäytön naisten ja hlbti+-henkilöiden hengen ja terveyden välineellistämiseksi ja politisoimiseksi, minkä vuoksi heitä sekä sorretaan että syrjitään;

18.

toistaa päätöslauselmissaan ilmaisemansa syvän huolen pyrkimyksistä kriminalisoida seksuaali- ja ihmissuhdekasvatuksen antaminen Puolassa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita, myös Puolaa, varmistamaan, että kaikenikäisille ja eri tavoin seksuaalisesti suuntautuneille oppilaille annetaan ikätasolle sopivaa ja näyttöön perustuvaa kattavaa seksuaali- ja ihmissuhdekasvatusta, joka on avainasemassa kehitettäessä nuorten taitoja luoda terveitä, tasavertaisia, antoisia ja turvallisia suhteita, joihin ei liity syrjintää, pakottamista eikä väkivaltaa; korostaa, että misinformaatiota ja tahattomia raskauksia voidaan vähentää ainoastaan valistuksella, tiedottamisella, ehkäisyn yleisellä saatavuudella, seksuaalisen väkivallan kitkemisellä sekä naisten ja miesten yhteisellä vastuulla ehkäisystä;

19.

tuomitsee jyrkästi Puolan oikeusministerin päätöksen aloittaa virallisesti Puolan vetäytyminen Istanbulin yleissopimuksesta, mikä on jo itsessään vakava ja loppuun asti vietynä olisi vielä vakavampi takaisku sukupuolten tasa-arvon, naisten oikeuksien ja sukupuolistuneen väkivallan torjunnan kannalta; kehottaa Puolan viranomaisia kumoamaan päätöksen ja varmistamaan yleissopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja käytännön toteutuksen; kehottaa neuvostoa saattamaan Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnin EU:n osalta kiireellisesti päätökseen;

20.

muistuttaa, että naisten oikeudet ovat perusihmisoikeuksia ja että EU:n toimielimillä ja jäsenvaltioilla on lakisääteinen velvollisuus puolustaa ja suojella niitä perussopimusten ja perusoikeuskirjan sekä kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

21.

kehottaa neuvostoa käsittelemään tätä asiaa ja muita väitteitä Puolassa tapahtuneista perusoikeuksien loukkauksista laajentamalla SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti järjestämiensä Puolan tilannetta koskevien kuulemistilaisuuksien käsittelyalaa;

22.

kehottaa Puolan hallitusta noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisua, jossa perustuslakituomioistuimen kokoonpano todetaan lainvastaiseksi (18); kehottaa jälleen komissiota arvioimaan perusteellisesti laittoman perustuslakituomioistuimen kokoonpanoa; korostaa, että aborttia koskeva perustuslakituomioistuimen ratkaisu on jälleen yksi esimerkki oikeuslaitoksen joutumisesta poliittiseen määräysvaltaan ja oikeusvaltioperiaatteen järjestelmätason romahtamisesta Puolassa ja että EU:n toimielimillä on velvollisuus toimia sen mukaisesti;

23.

kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien yleisen saatavuuden takaamisessa, mukaan lukien turvallisen ja laillisen abortin saatavuus kaikille kansalaisille;

24.

kehottaa komissiota ja neuvostoa turvaamaan oikeuden terveyteen ja varmistamaan, että puolalaisnaisia ja -tyttöjä ei unohdeta, toteuttamalla päättäväisiä toimia ja torjumalla Puolasta tulevia mahdollisia lainsäädäntöehdotuksia tai rajoituksia, jotka koskevat terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta, raskaudenkeskeytys mukaan luettuna;

25.

kehottaa terveysasioista ja elintarviketurvallisuudesta, tasa-arvoasioista sekä demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavia komission jäseniä helpottamaan ja edistämään seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien suojelua Puolassa olennaisena osana terveyttä, turvallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien oikeuksien saavuttamista;

26.

kehottaa komissiota toteuttamaan konkreettisia toimia seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien suojelemiseksi EU:ssa yleisemminkin ja aloittamaan tämän perustamalla EU:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien erityislähettilään tehtävän sekä lisäämällä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien nykytilaa koskevan luvun EU:n vuosikertomukseen ihmisoikeuksista ja demokratiasta;

27.

kehottaa komissiota hyväksymään jäsenvaltioille tarkoitetut suuntaviivat, joilla varmistetaan seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien tavaroiden ja palvelujen yhtäläinen saatavuus EU:n oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti;

28.

muistuttaa komissiota siitä, että sen olisi ehdotettava kattavaa direktiiviä sukupuolistuneen väkivallan kaikkien muotojen, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin kohdistuvien loukkausten, ehkäisemisestä ja torjumisesta;

29.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle, Puolan presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 232, 16.6.2021, s. 48.

(2) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 44.

(3) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 317.

(4) EUVL C 129, 5.4.2019, s. 13.

(5) EUVL C 208, 1.6.2021, s. 24.

(6) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 102.

(7) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 147.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0314.

(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0395.

(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0439.

(11) Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea, ihmisoikeuskomitea, kidutusta ja muita julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen muotoja käsittelevä erityisraportoija ja laittomia, summittaisia tai mielivaltaisia teloituksia käsittelevä erityisraportoija (Information Series on Sexual and Reproductive Health and Rights – Abortion, 2020, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu).

(12) Tysiąc v. Puola (2007), R.R. v. Puola (2011) ja P. ja S. v. Puola (2012).

(13) https://www.asn.org.uk/press-release-abortion-without-borders-helps-more-than-17000-with-abortion-in-six-months-after-polish-constitutional-court-ruling/

(14) https://en.federa.org.pl/womens-collective-complaint-in-the-echr/

(15) https://www.epfweb.org/european-contraception-atlas#:~:text=On%2012%20November%202020%2C%20MEPs,on%20access%20to%20modern%20contraception

(16) Venetsian komission 14. ja 15. lokakuuta 2016 antama lausunto perustuslakituomioistuinta koskevasta laista, 128 kohta; YK:n ihmisoikeuskomitea, loppupäätelmät seitsemännestä Puolaa koskevasta määräaikaiskatsauksesta, 23. marraskuuta 2016, 7 ja 8 kohta; komission suositus (EU) 2017/1520, annettu 26. heinäkuuta 2017, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa (EUVL L 228, 2.9.2017, s. 19).

(17) Naisten ja tyttöjen syrjintää käsittelevä työryhmä, 14. syyskuuta 2021, saatavilla osoitteessa https://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx? NewsID=27457&LangID=E

(18) Tuomio asiassa Xero Flor w Polsce sp. z o.o. v. Puola, saatavilla osoitteessa https://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-210065

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/53

P9_TA(2021)0443

Fulvio Martusciellon koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 11. marraskuuta 2021 Fulvio Martusciellon koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2021/2049(IMM))

(2022/C 205/06)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Fulvio Martusciellon koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Belgian kuningaskunnan ulkoasiainhallinnon 31. maaliskuuta 2021 esittämän pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 26. huhtikuuta 2021,

—	on kuullut Fulvio Martuscielloa työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011, 17. tammikuuta 2013 ja 19. joulukuuta 2019 antamat tuomiot (1),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0302/2021),

ottaa huomioon, että Brysselin muutoksenhakutuomioistuimen yleinen syyttäjä on esittänyt pyynnön Euroopan parlamentin jäseneksi Italiasta valitun Fulvio Martusciellon koskemattomuuden pidättämisestä ylinopeusrikkomusta koskevassa asiassa, joka koskee tieliikenteen poliisia ja yleisten teiden käyttöä koskevista yleisistä säännöistä 1. joulukuuta 1975 annetun kuninkaallisen asetuksen 11 pykälän 2 momentin 1 kohdan a alakohdan rikkomista sekä 16. maaliskuuta 1968 annetun tieliikennelain 29 pykälän 3 momentin rikkomista;

B.	ottaa huomioon, että 25. marraskuuta 2020 tehdyssä nopeusvalvonnassa liikennepoliisi pysäytti E411-moottoritiellä ajoneuvon, jonka nopeudeksi mitattiin 179 kilometriä tunnissa 120 kilometrin tuntinopeusrajoituksen alueella;

ottaa huomioon, että poliisin tarkastuksessa ajoneuvon kuljettajaksi tunnistettiin Fulvio Martusciello, joka kertoi asemastaan Euroopan parlamentin jäsenenä; ottaa huomioon, että Vallonian Brabantin provinssin kruununsyyttäjä lähetti 15. joulukuuta 2020 Fulvio Martusciellolle jäljennöksen poliisin raportista ja pyysi häntä esittämään mahdolliset huomautuksensa ja että tämä ei kiistänyt ylinopeusrikkomusta;

D.	ottaa huomioon, että parlamenttia ei voida rinnastaa tuomioistuimeen eikä parlamentin jäsentä voida pitää koskemattomuuden pidättämistä koskevassa menettelyssä ”syytettynä” (2);

ottaa huomioon, että väitetyllä rikkomuksella ei ole suoraa tai ilmeistä yhteyttä Fulvio Martusciellolla Euroopan parlamentin jäsenenä olevien tehtävien hoitamiseen eikä sen voida katsoa liittyvän hänen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiinsa mielipiteisiin tai äänestyksiinsä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla;

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 oleva 9 artikla kuuluu seuraavasti:

”Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on

a)	oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

b)	toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä;

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.”;

G.	toteaa, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita fumus persecutionis -tilanteesta eli tosiseikkoja, jotka viittaisivat siihen, että oikeusmenettelyn tarkoituksena olisi vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa Euroopan parlamentin jäsenenä;

päättää pidättää Fulvio Martusciellon koskemattomuuden;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Belgian kuningaskunnan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Fulvio Martusciellolle.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23 sekä unionin tuomioistuimen tuomio 19.12.2019, Junqueras Vies, C-502/19, ECLI:EU:C:2019:1115.

(2) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.4.2019, Briois v. parlamentti, T-214/18, ECLI:EU:T:2019:266.

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/55

P9_TA(2021)0444

Harald Vilimskyn koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 11. marraskuuta 2021 Harald Vilimskyn koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2021/2073(IMM))

(2022/C 205/07)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Harald Vilimskyn koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Wienin syyttäjänviraston esittämän ja Itävallan pysyvän EU-edustuston päällikön 7. toukokuuta 2021 välittämän pyynnön, joka liittyy rikosasiaan ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 20. toukokuuta 2021,

—	on kuullut Harald Vilimskya työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011, 17. tammikuuta 2013 ja 19. joulukuuta 2019 antamat tuomiot (1),

—	ottaa huomioon Itävallan perustuslain 57 pykälän 2 ja 3 momentin,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0303/2021),

ottaa huomioon, että Wienin syyttäjänvirasto on esittänyt pyynnön Euroopan parlamentin jäsenen Harald Vilimskyn koskemattomuuden pidättämiseksi rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämiseksi Itävallan rikoslain 153 pykälän 1 ja 3 momenttiin sisältyvän ensimmäisen tapauksen mukaisesta kavalluksesta, 12 pykälän toisen vaihtoehdon ja 133 pykälän 1 ja 2 momenttiin sisältyvän ensimmäisen tapauksen mukaisesta osallisuudesta omaisuuden väärinkäyttöön ja 153 b pykälän 1, 2 ja 3 momentin mukaisesta varojen väärinkäytöstä;

B.	ottaa huomioon, että Harald Vilimsky toimi Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) parlamenttiryhmän talousvastaavana 27. lokakuuta 2006–23. lokakuuta 2019; ottaa huomioon, että hänet valittiin Euroopan parlamenttiin toukokuussa 2019 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa;

ottaa huomioon, että Harald Vilimskyn väitetään käyttäneen väärin 1. lokakuuta 2011–13. elokuuta 2019 käyttöoikeuttaan FPÖ:n parlamenttiryhmälle kuuluviin pankkitileihin järjestämällä erään kolmannen osapuolen täysin yksityiseen käyttöön tarkoitettuja matkapuhelinpalveluja koskevien laskujen maksamisen FPÖ:n parlamenttiryhmän tililtä säännöllisellä tilisiirrolla, mistä aiheutui FPÖ:n parlamenttiryhmälle taloudellisia tappioita;

ottaa huomioon, että hänen väitetään käyttäneen FPÖ:n parlamenttiryhmälle osoitettuja varoja tarkoituksiin, jotka eivät kuulu vuonna 1985 annetun Itävallan parlamenttiryhmiä koskevan rahoituslain (KlubFG) 1 §:n soveltamisalaan, ja ottaa huomioon, että hänen väitetään tehneen näin täysin tietoisena siitä, että maksetut palvelut eivät liittyneet puoluepoliittisiin tarkoituksiin;

E.	toteaa, että väitetty rikos ei koske Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettuja Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiaan mielipiteitä tai äänestyksiä;

F.	ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

ottaa huomioon Itävallan perustuslain 57 §:n 2 ja 3 momentin, joissa todetaan seuraavaa:

”2. Kansallisneuvoston jäsenet voidaan pidättää rangaistavasta teosta ainoastaan kansallisneuvoston suostumuksella lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsen on tavattu itse teosta. Myös kansallisneuvoston jäseniin kohdistuvat kotietsinnät edellyttävät kansallisneuvoston suostumusta.

3. Muussa tapauksessa kansallisneuvoston jäseniä voidaan virallisesti syyttää rangaistavasta teosta ilman kansallisneuvoston suostumusta vain, jos teolla ei ole selvää yhteyttä kyseisen jäsenen viralliseen toimintaan. Viranomaisen on kuitenkin pyydettävä kansallisneuvostolta päätöstä siitä, onko tällainen yhteys olemassa, jos asianomainen jäsen tai näistä asioista vastaavan pysyvän valiokunnan jäsenistä kolmannes näin vaatii. Jos tällainen vaatimus esitetään, kaikki viralliset syytetoimet on keskeytettävä tai lopetettava välittömästi.”;

H.	ottaa huomioon, että parlamenttia ei voida rinnastaa tuomioistuimeen eikä parlamentin jäsentä voida pitää koskemattomuuden pidättämistä koskevassa menettelyssä syytettynä (2);

I.	ottaa huomioon, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

J.	ottaa huomioon, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita fumus persecutionis -tilanteesta eli tosiseikkoja, jotka viittaisivat siihen, että oikeusmenettelyn tarkoituksena voi olla vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa ja siten Euroopan parlamenttia;

päättää pidättää Harald Vilimskyn koskemattomuuden;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Itävallan tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Harald Vilimskylle.

(1) Unionin tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, EU:C:2011:543, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, EU:T:2013:23 sekä unionin tuomioistuimen tuomio 19.12.2019, Junqueras Vies, C-502/19, EU:C:2019:1115.

(2) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.4.2019, Briois v. parlamentti, T-214/18, EU:T:2019:266.

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/57

P9_TA(2021)0445

Nils Ušakovsin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 11. marraskuuta 2021 Nils Ušakovsin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2020/2239(IMM))

(2022/C 205/08)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Nils Ušakovsin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Latvian tasavallan valtakunnansyyttäjän 23. lokakuuta 2020 välittämän pyynnön, joka liittyy Latvian tasavallassa vireille pantavaan rikosasiaan ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 13. marraskuuta 2020,

—	on kuullut Nils Ušakovsia työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011, 17. tammikuuta 2013 ja 19. joulukuuta 2019 antamat tuomiot (1),

—	ottaa huomioon Latvian perustuslain 29 ja 30 pykälän,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0304/2021),

ottaa huomioon, että Riiassa sijaitsevan valtakunnansyyttäjänviraston rikosoikeusosaston erityisen vakavien rikosasioiden tutkintayksikön syyttäjä on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Nils Ušakovsin koskemattomuuden pidättämistä, jotta voidaan panna vireille häntä koskeva rikosasia, joka liittyy sellaisia laitteita, jotka on muunnettu salaisia erityisoperaatioita varten, koskevan hankinta- ja hallussapitokiellon rikkomiseen;

ottaa huomioon, että Riian kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Nils Ušakovsin virkahuoneessa 30. tammikuuta 2019 tehdyssä muihin rikosasioihin liittyvässä luvallisessa etsinnässä löydettiin laite, joka on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi salassa tapahtuvaan kuva- ja äänitallennukseen ja joka on suunniteltu ja tarkoitettu etenkin salaisiin erityisoperaatioihin;

toteaa, että koska Ušakovsilla oli tällainen laite hallussaan virkahuoneessaan Riian kaupunginvaltuuston tiloissa, hänen väitetään rikkoneen strategisesti merkittävien tavaroiden hankinnasta ja hallussapidosta annetun lain 51 pykälän 1 momentissa säädettyä kieltoa, jonka mukaan luonnolliset henkilöt eivät saa hankkia tai pitää hallussaan sellaisia laitteita, välineitä tai niiden osia, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu salaisia erityisoperaatioita varten ja jotka ovat Latvian tasavallan strategisesti merkittävien tavaroiden ja palvelujen kansallisessa luettelossa; toteaa, että näin toimiessaan Ušakovs syyllistyi väitetysti Latvian rikoslain 2371 pykälän 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen;

D.	ottaa huomioon, että Nils Ušakovs valittiin Euroopan parlamenttiin toukokuussa 2019 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa;

E.	toteaa, että väitetyssä rikoksessa ei ole kyse Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetusta Nils Ušakovsin tehtäviään hoitaessaan ilmaisemasta mielipiteestä tai äänestyksestä;

F.	ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

ottaa huomioon, että Latvian perustuslain 29 ja 30 pykälässä säädetään seuraavaa:

”29 pykälä

Saeiman jäseniä ei saa pidättää, heidän tiloissaan ei saa toteuttaa etsintää eikä heidän henkilökohtaista vapauttaan saa rajoittaa millään tavoin ilman Saeiman suostumusta. […]

30 pykälä

Ilman Saeiman suostumusta sen jäsentä vastaan ei voida aloittaa syytetoimia;”

H.	ottaa huomioon, että parlamenttia ei voida rinnastaa tuomioistuimeen eikä parlamentin jäsentä voida pitää koskemattomuuden pidättämistä koskevassa menettelyssä syytettynä (2);

I.	ottaa huomioon, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

J.	ottaa huomioon, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita fumus persecutionis -tilanteesta eli tosiseikkoja, jotka viittaisivat siihen, että oikeusmenettelyn tarkoituksena voi olla vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa ja siten Euroopan parlamenttia;

päättää pidättää Nils Ušakovsin koskemattomuuden;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Latvian tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Nils Ušakovsille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23 sekä unionin tuomioistuimen tuomio 19.12.2019, Junqueras Vies, C-502/19, ECLI:EU:C:2019:1115.

(2) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.4.2019, Briois v. parlamentti, T-214/18, ECLI:EU:T:2019:266.

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/59

P9_TA(2021)0446

Tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittaminen ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. marraskuuta 2021 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta (09722/1/2021 – C9-0371/2021 – 2016/0107(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

(2022/C 205/09)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (09722/1/2021 – C9-0371/2021),

—	ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaa koskevat neuvoston perustelut,

—

ottaa huomioon Irlannin parlamentin ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

—	ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. syyskuuta 2016 antaman lausunnon (1),

—	ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan (2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0198),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

—	ottaa huomioon asiasta vastaavien valiokuntien työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—	ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A9-0305/2021),

hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 487, 28.12.2016, s. 62.

(2) EUVL C 108, 26.3.2021, s. 623.

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/61

P9_TA(2021)0447

Metrologiaa koskeva eurooppalainen kumppanuus ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen (COM(2021)0089 – C9-0083/2021 – 2021/0049(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 205/10)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0089),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 185 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0083/2021),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

—

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 8. lokakuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—	ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0242/2021),

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 34.

P9_TC1-COD(2021)0049

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/… antamiseksi unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2021/2084.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma

Komissio haluaa auttaa jäsenvaltioita tehostamaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja koheesiopolitiikan välisiä synergioita ja laatii siksi suuntaviivat mahdollisuuksista, joita vaihtoehtoinen, yhdistetty ja kumulatiivinen rahoitus ja varojen siirto tarjoavat.

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/63

P9_TA(2021)0448

Euroopan unionin turvapaikkavirasto ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta (COM(2016)0271 – C8-0174/2016 – 2016/0131(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 205/11)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0271) ja tarkistukset ehdotukseen (COM(2018)0633),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 78 artiklan 1 ja 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0174/2016),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 30. kesäkuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0392/2016),

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P9_TC1-COD(2016)0131

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/2303.)

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/64

P9_TA(2021)0449

Valtioiden rajat ylittävät vakavat terveysuhat ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 14. syyskuuta ja 11. marraskuuta 2021 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 1082/2013/EU kumoamisesta (COM(2020)0727 – C9-0367/2020 – 2020/0322(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 205/12)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a)

Terveyttä koskevia perussopimusten määräyksiä hyödynnetään edelleen liian vähän niiden alkuperäisten päämäärien saavuttamiseen. Tällä asetuksella olisikin pyrittävä hyödyntämään terveyttä koskevia perussopimusten määräyksiä parhaalla mahdollisella tavalla, jotta voidaan osoittaa unionin terveyspolitiikan vahvuus ja samalla säilyttää sisämarkkinoiden normaali toiminta, jos ilmenee rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia.

Tarkistukset 2 ja 244

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)

Meneillään olevasta covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella ja jotta voidaan edistää riittävää unionin laajuista valmiutta ja reagointia kaikkiin rajat ylittäviin terveysuhkiin, päätöksellä N:o 1082/2013/EU vahvistettua valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien epidemiologista ja yleistä seurantaa sekä varhaisvaroitusta ja torjuntaa koskevaa oikeudellista kehystä on laajennettava lisäämällä raportointivaatimuksia ja terveydenhuoltojärjestelmien indikaattoreiden analyysia sekä jäsenvaltioiden yhteistyötä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, jäljempänä ”ECDC”, kanssa . Jotta voidaan lisäksi varmistaa unionin tehokas reagointi uusiin rajat ylittäviin terveysuhkiin, vakavien terveysuhkien torjuntaa koskevan oikeudellisen kehyksen olisi mahdollistettava tapausmäärittelyjen välitön hyväksyminen uusien uhkien seurantaa varten ja siinä olisi säädettävä EU:n vertailulaboratorioiden verkoston ja ihmisestä peräisin olevien aineiden kannalta merkityksellisten taudinpurkausten seurantaa tukevan verkoston perustamisesta. Kontaktien jäljitysvalmiuksia olisi vahvistettava perustamalla nykyaikaista teknologiaa hyödyntävä automatisoitu järjestelmä.

(2)

Meneillään olevasta covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella ja jotta voidaan edistää riittävää unionin laajuista ehkäisyä, valmiutta ja reagointia kaikkiin rajat ylittäviin terveysuhkiin , myös zoonooseihin liittyviin uhkiin , päätöksellä N:o 1082/2013/EU vahvistettua valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien epidemiologista ja yleistä seurantaa sekä varhaisvaroitusta ja torjuntaa koskevaa oikeudellista kehystä on laajennettava lisäämällä raportointivaatimuksia ja terveydenhuoltojärjestelmien indikaattoreiden analyysia sekä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja unionin virastojen, etenkin Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, jäljempänä ”ECDC”, terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen, jäljempänä ”HERA” , Euroopan lääkeviraston (EMA) ja kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO), välillä . Jotta voidaan lisäksi varmistaa unionin tehokas reagointi uusiin rajat ylittäviin terveysuhkiin, vakavien terveysuhkien torjuntaa koskevan oikeudellisen kehyksen olisi mahdollistettava tapausmäärittelyjen välitön hyväksyminen uusien uhkien seurantaa varten ja siinä olisi säädettävä EU:n vertailulaboratorioiden verkoston ja ihmisestä peräisin olevien aineiden kannalta merkityksellisten taudinpurkausten seurantaa tukevan verkoston perustamisesta. Kontaktien jäljitysvalmiuksia olisi vahvistettava perustamalla nykyaikaista teknologiaa hyödyntävä automatisoitu järjestelmä kuitenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (1 a) (yleinen tietosuoja-asetus) noudattaen .

Tarkistus 245

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 a)

HERA perustettiin vahvistamaan unionin kykyä ehkäistä ja havaita rajat ylittäviä terveysuhkia ja reagoida niihin nopeasti varmistamalla kriisiin liittyvät lääketieteelliset vastatoimet, mukaan lukien niiden seuranta, hankinnat ja ostot, käynnistämällä kiireellisiä tutkimus- ja innovointisuunnitelmia, osoittamalla hätätilanteen rahoitusta ja toteuttamalla toimenpiteitä, jotka koskevat tällaisten keskeisten lääketieteellisten vastatoimien tuotantoa, saatavuutta ja tarjontaa.

Tarkistus 246

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 b)

Kaikkien tällaisten lääketieteellisten vastatoimien tutkimukseen, kehittämiseen, valmistukseen, tuotantoon, hankintaan, varastointiin, toimituksiin ja jakeluun tehtävien julkisten investointien olisi oltava avoimia.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)

Tärkeä rooli vakavia rajat ylittäviä terveysuhkia koskevan valmius- ja reagointisuunnittelun koordinoinnissa on päätöksellä N:o 1082/2013/EU virallisesti perustetulla terveysturvakomitealla. Tälle komitealle olisi annettava lisätehtäviä, jotka liittyvät ohjeiden ja lausuntojen antamiseen, jolloin jäsenvaltioita voidaan paremmin tukea rajat ylittävien vakavien terveysuhkien ehkäisemisessä ja valvonnassa.

(3)

Tärkeä rooli vakavia rajat ylittäviä terveysuhkia koskevan ehkäisyn sekä valmius- ja reagointisuunnittelun koordinoinnissa on päätöksellä N:o 1082/2013/EU virallisesti perustetulla terveysturvakomitealla. Tälle komitealle olisi annettava lisätehtäviä, jotka liittyvät ohjeiden ja lausuntojen antamiseen, jolloin jäsenvaltioita voidaan paremmin tukea rajat ylittävien vakavien terveysuhkien ehkäisemisessä ja valvonnassa ja jolloin voidaan tukea jäsenvaltioiden välistä parempaa koordinointia näihin uhkiin vastaamisessa. Euroopan parlamentin nimeämien edustajien olisi voitava osallistua terveysturvakomitean työskentelyyn tarkkailijoina.

Tarkistus 247

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 a)

Jotta vältetään toimien päällekkäisyys ja ollaan johdonmukaisia päätöksenteossa unionin tasolla, terveysturvakomitean olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä 16 päivänä syyskuuta 2021 annetulla komission päätöksellä perustetun terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen johtokunnan, kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien varmistamista koskevien toimenpiteiden puitteista unionin tason kansanterveysuhkatilanteessa annetulla neuvoston asetuksella perustetun terveyskriisineuvoston ja muiden asiaankuuluvien unionin virastojen ja elinten kanssa sen varmistamiseksi, että terveysuhkia varten on käytössä tehokkaat valmius- ja reagointimekanismit.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(4 a)

Ehkäisy- ja edistämisstrategiat koskevat kaikkia alakohtaisia toimintapolitiikkoja, kuten verotus-, kauppa- ja talouspolitiikkaa, maatalouden ympäristöpolitiikkaa sekä koulutus-, asumis-, kulttuuri- ja sosiaalihuoltopolitiikkaa. ”Terveys kaikissa politiikoissa” -periaatteen olisi oltava kaiken julkisen politiikan periaate. Jäsenvaltioissa jo käytössä oleva väline on ns. terveystesti, jolla arvioidaan erilaisten alakohtaisten politiikkojen terveysvaikutuksia. Kaikkien unionin hallinnoimille ohjelmille olisi suoritettava terveysvaikutusten arviointi.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

Asetusta olisi sovellettava rajoittamatta muiden sellaisten sitovien toimenpiteiden vaikutusta, jotka koskevat tiettyjä toimintoja tai tiettyjen tuotteiden laatu- ja turvallisuusvaatimuksia ja joissa säädetään luonteeltaan rajat ylittävien erityisuhkien seurantaa, varhaisvaroitusta ja torjuntaa koskevista erityisvelvoitteista ja -välineistä. Näihin toimenpiteisiin kuuluu erityisesti kansanterveysalan yleisiin turvallisuusnäkökohtiin liittyvä unionin lainsäädäntö, joka kattaa muun muassa lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja elintarvikkeet, ihmisestä peräisin olevat aineet (veri, kudokset ja solut, elimet) sekä ionisoivalle säteilylle altistumisen.

(5)

Asetusta olisi sovellettava rajoittamatta muiden sellaisten sitovien toimenpiteiden vaikutusta, jotka koskevat tiettyjä toimintoja tai tiettyjen tuotteiden laatu- ja turvallisuusvaatimuksia ja joissa säädetään luonteeltaan rajat ylittävien erityisuhkien seurantaa, varhaisvaroitusta ja torjuntaa koskevista erityisvelvoitteista ja -välineistä , kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen terveyssäännöstö (IHR) . Näihin toimenpiteisiin kuuluu erityisesti kansanterveys- ja ympäristöalan yleisiin turvallisuusnäkökohtiin liittyvä unionin lainsäädäntö, joka kattaa muun muassa lääkkeet, lääkinnälliset laitteet , in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet ja elintarvikkeet, ihmisestä peräisin olevat aineet (veri , plasma , kudokset ja solut, elimet) sekä ionisoivalle säteilylle altistumisen.

Tarkistus 242

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(5 a)

Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien ja muiden luonnonvarojen liikakäyttö ja biologisen monimuotoisuuden kiihtyvä väheneminen muodostavat riskin ihmisten terveydelle. Koska ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa, on ratkaisevan tärkeää noudattaa ”yhteinen terveys” -lähestymistavan periaatteita nykyisiin ja uusiin kriiseihin puuttumisessa.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Ihmisten terveyden suojelulla on läpileikkaava ulottuvuus, ja se on merkityksellinen lukuisissa unionin politiikoissa ja toiminnoissa. Jotta saavutetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu ja vältetään toimintojen päällekkäisyys ja ristiriitaiset toimet, komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava koordinointi ja tietojenvaihto sellaisten tällä asetuksella perustettujen mekanismien ja rakenteiden sekä sellaisten muiden unionin tasolla ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ”Euratomin perustamissopimus”, nojalla perustettujen mekanismien ja rakenteiden välillä, joiden toiminnalla on vaikutusta rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevaan valmius- ja reagointisuunnitteluun, seurantaan, varhaisvaroitukseen ja torjuntaan. Komission olisi erityisesti varmistettava, että asianmukaiset tiedot kerätään unionin tasoisista ja Euratom-sopimuksen mukaisista eri hälytys- ja tietojärjestelmistä ja välitetään jäsenvaltioille päätöksellä N:o 2119/98/EY perustetun varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta.

(6)

”Yhteinen terveys”- ja ”terveys kaikissa politiikoissa” -lähestymistapojen mukaisesti ihmisten terveyden suojelulla on läpileikkaava ulottuvuus, ja se on merkityksellinen lukuisissa unionin politiikoissa ja toiminnoissa. Unionin olisi tuettava jäsenvaltioita terveyserojen vähentämisessä jäsenvaltioissa ja niiden välillä, yleisen sairausvakuutusturvan saavuttamisessa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien haasteisiin vastaamisessa. Unionin olisi lisäksi kehotettava jäsenvaltioita panemaan täytäntöön terveyteen liittyvät maakohtaiset suositukset ja tuettava jäsenvaltioita terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokyvyn, reagointikyvyn ja valmiuden vahvistamisessa tulevien haasteiden, myös pandemioiden, ratkaisemiseksi. Jotta saavutetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu ja vältetään toimintojen päällekkäisyys ja ristiriitaiset toimet, komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien, kuten terveydenhuollon ammattilaisten, potilasjärjestöjen, teollisuuden edustajien ja toimitusketjun toimijoiden, kanssa varmistettava koordinointi ja tietojenvaihto sellaisten tällä asetuksella perustettujen mekanismien ja rakenteiden sekä sellaisten muiden unionin tasolla ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ”Euratomin perustamissopimus”, nojalla perustettujen mekanismien ja rakenteiden välillä, joiden toiminnalla on vaikutusta rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevaan valmius- ja reagointisuunnitteluun, seurantaan, varhaisvaroitukseen ja torjuntaan . Näissä mekanismeissa olisi etsittävä synergioita unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettujen toimenpiteiden välillä sekä pyrittävä välttämään päällekkäisyyksiä WHO:n kanssa toteutettujen toimenpiteiden kanssa. Komission olisi erityisesti varmistettava, että asianmukaiset tiedot kerätään unionin tasoisista ja Euratom-sopimuksen mukaisista eri hälytys- ja tietojärjestelmistä ja välitetään jäsenvaltioille päätöksellä N:o 2119/98/EY perustetun varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Valmius- ja reagointisuunnittelu ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä, jonka avulla voidaan toteuttaa rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskeva tehokas seuranta, varhaisvaroitus ja torjunta. Tämän vuoksi on tarpeen, että komissio laatii terveyskriisi- ja pandemiavalmiutta koskevan suunnitelman ja terveysturvakomitea hyväksyy sen. Tähän olisi yhdistettävä jäsenvaltioiden valmius- ja reagointisuunnitelmien päivitykset, jotta voidaan varmistaa niiden yhteensopivuus aluetason rakenteiden kanssa. Jotta jäsenvaltioita voidaan tukea tässä pyrkimyksessä, komission ja unionin virastojen olisi tarjottava kohdennettuja koulutus- ja tietojenvaihtotoimia terveydenhuollon ja kansanterveysalan henkilöstölle osaamisen ja tarvittavien taitojen turvaamiseksi . Jotta näiden suunnitelmien käyttöönotto ja toteutus voidaan varmistaa, komission olisi toteutettava stressitestejä, harjoituksia ja sekä toiminnan aikaisia että sen jälkeisiä tarkasteluja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Näiden suunnitelmien olisi oltava koordinoituja, toimivia ja ajantasaisia, ja niiden käyttöönottoa varten olisi oltava riittävät resurssit. Stressitestien ja suunnitelmien tarkastelujen jälkeen olisi toteutettava korjaavia toimia, ja komissiolle olisi tiedotettava kaikista päivityksistä.

(7)

Ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelu ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä, jonka avulla voidaan toteuttaa rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskeva tehokas seuranta, varhaisvaroitus ja torjunta. Tämän vuoksi on tarpeen, että komissio laatii terveyskriisi- ja pandemiavalmiutta koskevan suunnitelman ja terveysturvakomitea hyväksyy sen. Tähän olisi yhdistettävä jäsenvaltioiden ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmien päivitykset, jotta voidaan varmistaa niiden yhteensopivuus aluetason rakenteiden kanssa. Suunnitelmat olisi pantava täytäntöön alueiden välisellä kriisien ennakointisuunnittelulla, jossa kiinnitetään erityistä huomiota alueiden rajat ylittävän terveysyhteistyön tehostamiseen. Alueviranomaisten olisi tarvittaessa osallistuttava näiden suunnitelmien laatimiseen. Jotta jäsenvaltioita voidaan tukea tässä pyrkimyksessä, komission ja unionin virastojen olisi tarjottava kohdennettua koulutusta ja helpotettava parhaiden käytäntöjen jakamista terveydenhuollon ja kansanterveysalan henkilöstölle heidän osaamisensa parantamiseksi ja tarvittavien taitojen varmistamiseksi . Jotta näiden suunnitelmien käyttöönotto ja toteutus voidaan varmistaa, komission olisi toteutettava stressitestejä, harjoituksia ja sekä toiminnan aikaisia että sen jälkeisiä tarkasteluja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Tällaisiin suunnitelmiin olisi sisällyttävä suosituksia politiikkatoimiksi, jotka liittyvät tartuntatautien terveydenhuoltopalveluille ja hoidolle aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen, myös merkittävien tarttumattomien tautien osalta. Näiden suunnitelmien olisi oltava koordinoituja, toimivia ja ajantasaisia, ja niiden käyttöönottoa varten olisi oltava riittävät resurssit . Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota raja-alueisiin, joilla olisi edistettävä yhteisiä rajat ylittäviä harjoituksia ja kannustettava terveysalan toimijoita tutustumaan naapurimaiden kansanterveysjärjestelmiin . Stressitestien ja suunnitelmien tarkastelujen jälkeen olisi toteutettava korjaavia toimia, ja komissiolle olisi tiedotettava kaikista päivityksistä.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle kansallisen tason valmius- ja reagointisuunnittelunsa tilaa koskevat ajantasaiset tiedot. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen olisi sisällettävä ne osatekijät, joista jäsenvaltioiden on raportoitava Maailman terveysjärjestölle, jäljempänä ”WHO”, kansainvälisen terveyssäännöstön (15) mukaisesti. Komission olisi puolestaan joka toinen vuosi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle valmius- ja reagointisuunnittelun ja suunnitelmien täytäntöönpanon tilanteesta ja saavutetusta edistymisestä unionin tasolla, mukaan luettuina korjaavat toimet, jotta varmistetaan kansallisten valmius- ja reagointisuunnitelmien riittävyys. Jotta voidaan tukea näiden suunnitelmien arviointia, jäsenvaltioissa olisi tehtävä EU-tarkastuksia koordinoidusti ECDC:n ja unionin virastojen kanssa. Suunnittelun olisi sisällettävä riittävä valmius etenkin yhteiskunnan kriittisten alojen, kuten energian, liikenteen, tiedonsiirron tai väestönsuojelun kannalta, jotka tukeutuvat kriisitilanteessa hyvin valmistautuneisiin, sukupuolisensitiivisiin kansanterveyden järjestelmiin, jotka puolestaan ovat riippuvaisia kyseisten alojen toiminnasta ja olennaisten palvelujen säilymisestä riittävällä tasolla. Zoonoositartunnasta johtuvan valtioiden rajat ylittävän vakavan terveysuhkan tapauksessa on tärkeää varmistaa terveydenhoito- ja eläinlääkintäalojen välinen yhteentoimivuus valmius- ja reagointisuunnittelun osalta.

(8)

Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle kansallisen tason ja soveltuvin osin alueellisen tason ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelunsa tilaa koskevat ajantasaiset tiedot. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen olisi sisällettävä ne osatekijät, joista jäsenvaltioiden on raportoitava Maailman terveysjärjestölle, jäljempänä ”WHO”, kansainvälisen terveyssäännöstön (15) mukaisesti. Nopea riskinarviointi ja kriisin lieventäminen edellyttävät oikea-aikaisten ja täydellisten tietojen saatavuutta. Toimien päällekkäisyyden ja toisistaan eroavien suositusten välttämiseksi olisi mahdollisuuksien mukaan laadittava standardoituja määritelmiä ja varmistettava unionin virastojen, WHO:n ja kansallisten virastojen välinen sujuva tietojenvaihto. Komission olisi puolestaan joka vuosi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelun ja suunnitelmien täytäntöönpanon tilanteesta ja saavutetusta edistymisestä unionin tasolla, mukaan luettuina korjaavat toimet, jotta varmistetaan kansallisten valmius- ja reagointisuunnitelmien riittävyys. Jotta voidaan tukea näiden suunnitelmien arviointia, jäsenvaltioissa olisi tehtävä EU-tarkastuksia koordinoidusti ECDC:n ja unionin virastojen kanssa. Suunnittelun olisi sisällettävä riittävä valmius etenkin kriittisen pitkäaikaishoidon ja yhteiskunnan kriittisten alojen, kuten maatalouden, energian, liikenteen, tiedonsiirron tai väestönsuojelun kannalta, jotka tukeutuvat kriisitilanteessa hyvin valmistautuneisiin, sukupuolisensitiivisiin kansanterveyden järjestelmiin, jotka puolestaan ovat riippuvaisia kyseisten alojen toiminnasta ja olennaisten palvelujen säilymisestä riittävällä tasolla. Zoonoositartunnasta johtuvan valtioiden rajat ylittävän vakavan terveysuhkan tapauksessa on tärkeää varmistaa terveydenhoito- ja eläinlääkintäalojen välinen yhteentoimivuus valmius- ja reagointisuunnittelun osalta.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 a)

Tämänhetkisestä covid-19-kriisistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että unionin tasolla tarvitaan lisää päättäväisiä toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia etenkin naapurimaiden raja-alueiden välillä. Sen vuoksi sellaisten jäsenvaltioiden kansallisiin suunnitelmiin, joilla on yhteinen raja vähintään yhden muun jäsenvaltion kanssa, olisi sisällytettävä suunnitelmia, joilla parannetaan terveyskriiseihin valmistautumista, niiden ehkäisyä ja niihin reagointia naapurimaiden raja-alueilla muun muassa järjestämällä terveydenhuollon henkilöstölle pakollista rajat ylittävää koulutusta ja koordinointiharjoituksia potilaiden siirtämisen alalla. Komission olisi raportoitava säännöllisesti rajat ylittäviin kriiseihin valmistautumisen tilanteesta naapurialueilla.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 b)

Myös etulinjan terveydenhuollon ammattilaisten rooli on tullut pandemian aikana esiin, koska he ovat olleet avainasemassa lääkkeiden saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden varmistamisessa, moraalisen tuen tarjoamisessa ja luotettavan tiedon lähteenä väärää tietoa vastaan. Tulevia hätätilanteita varten on tarpeen lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä vahvistamalla säännöt, jotka koskevat terveydenhuollon ja kansanterveyden alan työntekijöiden koulutusta. Heidät on myös ammattijärjestöjensä kautta otettava mukaan kansanterveyspolitiikan määrittelyyn ja digitaaliseen muutokseen, jotta voidaan parantaa terveydenhuoltojärjestelmien laatua ja tehokkuutta ja varmistaa järjestelmien kestävyys sen terveydenhuoltoa sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan työn kannalta, jota niissä tehdään.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 c)

Terveyslukutaito on keskeisessä asemassa, kun halutaan ehkäistä rajat ylittävien uhkien vaikutusta ja auttaa väestöä ymmärtämään paremmin erilaisten uhkien vastatoimia ja riskinarviointia. Viimeisimmän saatavilla olevan näytön perusteella väestön käyttäytymisen parantamiseksi järjestettäviin terveysalan koulutuskampanjoihin pitäisi sisältyä yskimis- ja käsihygieniasta huolehtiminen, tarpeettomien lähikontaktien välttäminen henkilöihin, joilla on flunssan kaltaisia oireita, ja ihmisten ja villieläinten välisen suojaamattoman kontaktin välttäminen.

Tarkistukset 12 ja 248

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 d)

Covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella tällä asetuksella olisi luotava vahvemmat koordinointivaltuudet unionin tasolla. Unionin laajuisen hätätilan julistaminen lisäisi koordinointia ja mahdollistaisi lääketieteellisten vastatoimien oikea-aikaisen kehittämisen, varastoinnin ja yhteiset hankinnat HERAn johdolla.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 e)

Tällä asetuksella varmistetaan myös koordinoitu toiminta unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa, että sisämarkkinat toimivat moitteettomasti ja että perustarvikkeet, mukaan lukien lääkkeet ja henkilönsuojaimet, liikkuvat vapaasti.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 f)

Terveydenhuollon logistiikkamekanismien olisi täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (1 a) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/745 (1 b) erityiset oikeudelliset vaatimukset.

Tarkistukset 15 ja 249

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Koska rajat ylittävät vakavat terveysuhkat eivät pysähdy unionin rajoille, lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinta olisi ulotettava koskemaan myös Euroopan vapaakauppaliiton maita ja unionin ehdokasmaita sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti. Myös yhteishankintasopimusta, jossa määritellään päätöksen N:o 1082/2013/EU 5 artiklan nojalla perustettua yhteishankintamenettelyä koskevat käytännön järjestelyt, olisi muutettava sisällyttämällä siihen yksinoikeuslauseke, joka koskee yhteishankintamenettelyyn osallistuvien maiden neuvotteluja ja hankintoja, jotta voidaan parantaa koordinointia EU:ssa. Komission olisi varmistettava koordinointi ja tietojenvaihto niiden tahojen, jotka järjestävät toimia tämän asetuksen nojalla perustettujen eri mekanismien mukaisesti, ja lääketieteellisten vastatoimien hankintaan ja varastointiin liittyvien unionin muiden rakenteiden välillä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (16) mukainen strateginen rescEU-valmiusvarasto.

(9)

Koska rajat ylittävät vakavat terveysuhkat eivät pysähdy unionin rajoille, unionin olisi omaksuttava tällaisten uhkien torjuntaan koordinoitu lähestymistapa, jolle on ominaista solidaarisuus ja vastuullisuus. Lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinta olisi siksi ulotettava koskemaan myös Euroopan vapaakauppaliiton maita, unionin ehdokasmaita , Andorran ruhtinaskuntaa, Monacon ruhtinaskuntaa, San Marinon tasavaltaa ja Vatikaanivaltiota sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti. Lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinta vahvistaisi osallistuvien maiden neuvotteluasemaa, parantaisi toimitusvarmuutta ja varmistaisi lääketieteellisten vastatoimien tasapuolisen saatavuuden. Yhteishankintamenettelyissä, myös HERAn koordinoimissa ostoissa ja asiaan liittyvissä hätätilanteen rahoitusohjelmissa, kuten rescEU:ssa, olisi noudatettava tiukkoja avoimuusvaatimuksia, jotka koskevat myös kunkin osallistuvan maan tilaaman ja sille toimitetun tarkan määrän sekä osallistuvien maiden vastuita koskevien yksityiskohtien ilmoittamista. Myös yhteishankintasopimusta, jossa määritellään päätöksen N:o 1082/2013/EU 5 artiklan nojalla perustettua yhteishankintamenettelyä koskevat käytännön järjestelyt, olisi muutettava sisällyttämällä siihen yksinoikeuslauseke, joka koskee yhteishankintamenettelyyn osallistuvien maiden neuvotteluja ja hankintoja, jotta voidaan parantaa koordinointia EU:ssa. Yksinoikeuslausekkeen olisi tarkoitettava sitä, että yhteishankintamenettelyyn osallistuvat maat eivät neuvottele ja allekirjoita rinnakkaisia sopimuksia valmistajien kanssa, ja lausekkeessa olisi myös määritettävä selkeät seuraukset, joita näin tekeville maille aiheutuu. Komission olisi varmistettava koordinointi ja tietojenvaihto niiden tahojen, jotka järjestävät toimia ja osallistuvat niihin tämän asetuksen nojalla perustettujen eri mekanismien mukaisesti, ja lääketieteellisten vastatoimien hankintaan ja varastointiin liittyvien unionin muiden rakenteiden välillä, kuten kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien varmistamista koskevien toimenpiteiden puitteista unionin tason kansanterveysuhkatilanteessa annetun neuvoston asetuksen mukaisesti hyväksytyt toimenpidepuitteet ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (16) mukainen strateginenrescEU-valmiusvarasto. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kriittisten lääketieteellisten tuotteiden varannot ovat riittävät, jotta voidaan torjua kriittisten tuotteiden pulan riskiä.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 a)

Yhteishankintojen olisi perustuttava jaettuun vastuuseen ja oikeudenmukaiseen lähestymistapaan, johon kuuluvat kaikkien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Selkeitä sitoumuksia olisi annettava ja noudatettava niin, että valmistajat huolehtivat sovituista tuotantomääristä ja viranomaiset ostavat ne varatut määrät, joista on sovittu.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 b)

Kriisiaikoina komission olisi otettava käyttöön tilapäisiä toimia, jotta voidaan lievittää lääkepulaa ja helpottaa lääkkeiden liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä, mukaan lukien erilaisten pakkausmuotojen hyväksyminen, uudelleenkäyttömenettely, jonka avulla myyntiluvan haltijat voivat saada hyväksynnän toisessa jäsenvaltiossa, hyvää tuotantotapaa koskevien todistusten voimassaolon pidentäminen, pidemmät käyttöajat ja eläinlääkkeiden käyttö. Komission olisi seurattava tiukasti näiden toimien käyttöä varmistaakseen, ettei potilasturvallisuus vaarannu ja että lääkkeitä on saatavilla vaikeuksien tai lääkepulan varalta.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 c)

Yhteishankinta olisi toteutettava avoimesti, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Sitä koskevaa prosessia ja sen soveltamisalaa, tarjouskilpailua, eritelmiä, määräaikoja ja muodollisuuksia varten olisi määritettävä selkeät ja avoimet vaiheet. Olisi taattava, että yhteishankintaa edeltää alustava kuulemisvaihe, jossa sovelletaan eturistiriitoja ja tiedon epäsymmetriaa koskevia asianmukaisia suojatoimia ja johon asianomaiset toimijat osallistuvat, ja että viestintä on kaksisuuntaista koko menettelyn ajan.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 d)

Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että 12 artiklassa tarkoitettu lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinta kattaa myös harvinaislääkkeiden hankinnan.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 e)

Jos käytetään yhteishankintaa, hankintamenettelyssä olisi otettava huomioon laadullisia kriteereitä, kuten valmistajan kyky varmistaa toimitusvarmuus terveyskriisin aikana ja hinta.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 f)

Avoimuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin olisi valvottava yhteishankintamenettelyn mukaisesti tehtyjä sopimuksia. Komission olisi annettava parlamentille täydelliset, ajantasaiset ja tarkat tiedot meneillään olevista neuvotteluista ja annettava mahdollisuus tutustua tarjouskilpailuasiakirjoihin ja tehtyihin sopimuksiin.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 g kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 g)

Jos lääketieteellisten vastatoimien ostamiseen ei ole käytetty yhteistä hankintamenettelyä, komission olisi kannustettava jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja lääketieteellisten vastatoimien hinnoittelusta ja toimituspäivistä ja lisäämään avoimuutta ja mahdollistettava näin lääketieteellisten vastatoimien saatavuus jäsenvaltioille ja mahdollisuudet neuvotella niistä tasapuolisemmin ehdoin.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 h kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 h)

Yleiset vastatoimet ja kriisien lieventäminen olisi mahdollistettava käyttämällä kriisiaikoina muita mekanismeja. Tällaisia mekanismeja voisivat olla esimerkiksi unionin vientivalvontamekanismi, lääketieteellisten vastatoimien tuottamista koskevat tiiviimmät yhteistyösopimukset, osan unionin yhteisistä hankinnoista osoittaminen ennakkoon sekä vapaaehtoiset ja pakolliset teknologia-alan taitotietorenkaat ja yritysten väliset lisenssisopimukset, joilla olisi taattava vastatoimien saatavuus ihmisille, myös itäisen kumppanuuden maissa ja matalan ja keskitulotason maissa.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

Toisin kuin tartuntataudit, joiden jatkuvasta seurannasta huolehtii unionin tasolla ECDC, muut valtioiden rajat ylittävät potentiaalisesti vakavat terveysuhkat eivät nykyisin edellytä EU:n virastojen järjestelmällistä seurantaa. Tällaisiin uhkiin on näin ollen tarkoituksenmukaisempaa soveltaa riskiperusteista lähestymistapaa, jossa seurannasta huolehtivat jäsenvaltiot, ja käytettävissä olevia tietoja vaihdetaan varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta. ECDC:n olisi kuitenkin voitava seurata tartuntatautien vaikutusta merkittäviin tarttumattomiin tauteihin, myös mielisairauksiin, ja arvioida seulonnan, diagnosoinnin, seurannan ja hoidon jatkuvuutta terveydenhuoltojärjestelmässä koordinoidusti ottaen huomioon olemassa olevat data-aineistot, välineet ja rekisterit.

Tarkistukset 25 ja 250

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Komission olisi lujitettava yhteistyötä ja toimintaa jäsenvaltioiden, ECDC:n, Euroopan lääkeviraston, jäljempänä ”EMA”, muiden unionin virastojen, tutkimusrakenteiden ja WHO:n kanssa, jotta voidaan paremmin torjua tartuntatauteja, esimerkiksi rokotteilla ehkäistävissä olevia tauteja, ja käsitellä muita terveysnäkökohtia, kuten mikrobilääkeresistenssiä.

(11)

Komission ja etenkin HERAn olisi lujitettava yhteistyötä ja toimintaa jäsenvaltioiden, ECDC:n, Euroopan lääkeviraston, jäljempänä ”EMA”, muiden unionin virastojen tai elinten , tutkimusrakenteiden ja WHO:n kanssa, jotta voidaan yhteinen terveys -lähestymistavan avulla paremmin torjua tartuntatauteja, esimerkiksi rokotteilla ehkäistävissä olevia tauteja, ja käsitellä muita terveysnäkökohtia, kuten mikrobilääkeresistenssiä , sekä muita merkittäviä tarttumattomia tauteja . Terveyskriisien aikana olisi kiinnitettävä erityistä huomiota muiden sairauksien seulonnan, diagnosoinnin, seurannan ja hoidon jatkuvuuteen sekä kriisin mielenterveysvaikutuksiin ja väestön psykososiaalisiin tarpeisiin.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Mitä tulee tartuntataudeista johtuviin terveysuhkiin, jäsenvaltioiden veri- ja elinsiirtopalvelut voivat tarjota mahdollisuuden luovuttajaväestön nopeaan testaamiseen ja sairaudelle altistumisen ja immuniteetin arviointiin koko väestön osalta. Jotta voidaan suojata potilaita sairastumiselta sellaiseen tartuntatautiin , jota on tarpeen hoitaa ihmisestä peräisin olevalla aineella, tarvitaan palveluita, jotka puolestaan ovat riippuvaisia ECDC:n nopeista riskinarvioinneista. Riskinarviointi muodostaa silloin perustan, joka mahdollistaa toimenpiteiden asianmukaisen mukauttamisen määritettäessä ihmisestä peräisin olevien aineiden laatuvaatimuksia ja turvallisuutta. Tätä kaksitahoista tarkoitusta varten ECDC:n olisi perustettava kansallisten veri- ja elinsiirtopalvelujen ja niistä vastaavien viranomaisten verkosto ja ylläpidettävä sen toimintaa.

(12)

Mitä tulee tartuntataudeista johtuviin terveysuhkiin, jäsenvaltioiden veri- ja elinsiirtopalvelut , apteekit ja muut luvan saaneet terveydenhoitolaitokset, voivat tarjota mahdollisuuden luovuttajaväestön nopeaan testaamiseen ja sairaudelle altistumisen ja immuniteetin arviointiin koko väestön osalta. Jotta potilaita, joita on tarpeen hoitaa ihmisestä peräisin olevalla aineella tai jotka saavat hedelmöityshoitoja, voidaan suojata sairastumiselta tartuntatautiin , tarvitaan palveluita, jotka puolestaan ovat riippuvaisia ECDC:n nopeista riskinarvioinneista. Riskinarviointi muodostaa silloin perustan, joka mahdollistaa toimenpiteiden asianmukaisen mukauttamisen määritettäessä ihmisestä peräisin olevien aineiden laatuvaatimuksia ja turvallisuutta. Tätä kaksitahoista tarkoitusta varten ECDC:n olisi perustettava kansallisten veri- ja elinsiirtopalvelujen ja niistä vastaavien viranomaisten sekä apteekkipalvelujen ja muiden luvan saaneiden terveydenhoitopalvelujen ja -laitosten verkosto ja ylläpidettävä sen toimintaa.

Tarkistukset 27 ja 251

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(12 a)

Jotta voidaan parantaa varhaista varautumista ja reagointia rajat ylittävien terveysuhkien syntymiseen, on ratkaisevan tärkeää, että tarvittavia lääketieteellisiä vastatoimia koskevat tiedot ovat jatkuvasti ja nopeasti saatavilla. Tästä syystä HERAn olisi perustettava unionin tasolla jäsenvaltioiden yksiköiden verkosto, joka tarjoaa ajantasaista tietoa kansallisista strategisista varmuusvarastoista, lääketieteellisten vastatoimien saatavuudesta sekä lääkkeiden, olennaisten terveydenhoitotuotteiden ja diagnostisten testien varastoista, ja käytettävä ja koordinoitava sitä. On vahvistettava käytettävissä olevia strategisia varmuusvarastoja ja lääketieteellisiä vastatoimia koskevaa koordinointia ja tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan parantaa sellaisten mahdollisten tietojen keräämistä, mallintamista ja käyttöä, joiden avulla unionissa voidaan antaa varhaisvaroitusilmoituksia.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Päätöksellä N:o 2119/98/EY on perustettu järjestelmä, jonka avulla unionissa voidaan ilmoittaa rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset kansanterveysviranomaiset ja komissio saisivat tiedon asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Kaikki tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat valtioiden rajat ylittävät vakavat terveysuhat kuuluvat varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän piiriin. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminnan olisi kuitenkin jäätävä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen toimivallan piiriin. Ilmoituksen tekemistä olisi vaadittava ainoastaan, jos kyseinen uhka on laajuudeltaan tai vakavuudeltaan niin merkittävä tai voi tulla niin merkittäväksi, että se vaikuttaa tai voi vaikuttaa yhtä useampaan jäsenvaltioon ja edellyttää tai voi edellyttää yhteen sovitettua reagointia unionin tasolla. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja unionin hälytysjärjestelmien välisen koordinoinnin turvaamiseksi komission ja ECDC:n olisi varmistettava, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän ja muiden unionin tason hälytysjärjestelmien kautta tehdyt hälytysilmoitukset liitetään mahdollisuuksien mukaan toisiinsa, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat mahdollisuuksien mukaan välttää saman ilmoituksen tekemisen unionin eri järjestelmien kautta ja jotta ne voivat saada kaikki riskit kattavat hälytykset samasta koordinoidusta lähteestä.

(13)

Päätöksellä N:o 2119/98/EY on perustettu järjestelmä, jonka avulla unionissa voidaan ilmoittaa rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset kansanterveysviranomaiset ja komissio saisivat tiedon asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Kaikki tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat valtioiden rajat ylittävät vakavat terveysuhat kuuluvat varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän piiriin. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminnan olisi kuitenkin jäätävä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen toimivallan piiriin. Ilmoituksen tekemistä olisi vaadittava ainoastaan, jos kyseinen uhka on laajuudeltaan tai vakavuudeltaan niin merkittävä tai voi tulla niin merkittäväksi, että se vaikuttaa tai voi vaikuttaa yhtä useampaan jäsenvaltioon ja edellyttää tai voi edellyttää yhteen sovitettua reagointia unionin tasolla. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja unionin hälytysjärjestelmien välisen koordinoinnin turvaamiseksi komission ja ECDC:n olisi varmistettava, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän ja muiden unionin tason hälytysjärjestelmien kautta tehdyt hälytysilmoitukset ovat täysin yhteentoimivia ja että ne liitetään ihmisen valvonnassa automaattisesti mahdollisuuksien mukaan toisiinsa, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat mahdollisuuksien mukaan välttää saman ilmoituksen tekemisen unionin eri järjestelmien kautta ja jotta ne voivat saada kaikki riskit kattavat hälytykset samasta koordinoidusta lähteestä.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)

Jotta voitaisiin varmistaa, että valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien kansanterveydelle aiheuttamien riskien arviointi on unionin tasolla yhtenäistä ja kansanterveyden näkökulmasta kattavaa, käytettävissä oleva tieteellinen asiantuntemus olisi hyödynnettävä yhteensovitetusti käyttämällä asianmukaisia kanavia tai rakenteita kyseessä olevan uhkan tyypistä riippuen. Tätä kansanterveydelle aiheutuvien riskien arviointia olisi kehitettävä täysin avoimessa prosessissa ja sen olisi perustuttava huippuosaamisen, riippumattomuuden, puolueettomuuden ja avoimuuden periaatteisiin. Jotta voidaan varmistaa kaikki riskit kattava lähestymistapa, unionin virastojen osallistumista näihin riskinarviointeihin on laajennettava niiden erityisluonteen mukaan virastojen ja asiaankuuluvien komission yksiköiden pysyvän verkoston avulla, jolla tuetaan riskinarviointien valmistelua.

(14)

Jotta voitaisiin varmistaa, että valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien kansanterveydelle aiheuttamien riskien arviointi on unionin tasolla yhtenäistä ja kansanterveyden näkökulmasta kattavaa, käytettävissä oleva tieteellinen asiantuntemus olisi hyödynnettävä yhteensovitetusti ja monialaisesti käyttämällä asianmukaisia kanavia tai rakenteita kyseessä olevan uhkan tyypistä riippuen. Tätä kansanterveydelle aiheutuvien riskien arviointia olisi kehitettävä täysin avoimessa prosessissa ja sen olisi perustuttava huippuosaamisen, riippumattomuuden, puolueettomuuden ja avoimuuden periaatteisiin. Jotta voidaan varmistaa kaikki riskit kattava lähestymistapa, unionin virastojen ja elinten osallistumista näihin riskinarviointeihin on laajennettava niiden erityisluonteen mukaan virastojen ja asiaankuuluvien komission yksiköiden pysyvän verkoston avulla, jolla tuetaan riskinarviointien valmistelua. Jotta saavutetaan asiantuntemuksen ja vaikuttavuuden riittävä taso, unionin virastojen ja elinten taloudellisia resursseja ja henkilöresursseja olisi lisättävä.

Tarkistukset 30 ja 252

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 a)

Jäsenvaltioiden, komission, erityisesti HERAn, ja unionin virastojen olisi yhteinen terveys -lähestymistapaa soveltaessaan yksilöitävä sekä tartuntatautien että tarttumattomien tautien alan tunnustettuja kansanterveysorganisaatioita ja -asiantuntijoita sekä muita eri alojen asiaan liittyviä sidosryhmiä, jotka voisivat olla avuksi reagoitaessa terveysuhkiin unionin tasolla. Tällaiset asiantuntijat ja sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan järjestöt, olisi otettava jäsennellysti mukaan kaikkiin kriisitoimiin, ja niiden olisi tuettava päätöksentekomenettelyjä. Kansallisten viranomaisten olisi tarvittaessa myös kuultava ja otettava tämän asetuksen täytäntöönpanoon mukaan potilasjärjestöjen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alan kansallisia työmarkkinaosapuolten edustajia. On keskeisen tärkeää, että sidosryhmien osallistumista koskevia avoimuus- ja eturistiriitasääntöjä noudatetaan kaikilta osin.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 b)

Vihreitä kaistoja olisi harkittava asianmukaisena välineenä ainoastaan kansanterveysuhkaksi julistetuissa pandemiatilanteissa, jos niillä pyritään varmistamaan, että välttämättömät tavarat, lääketieteelliset vastatoimet ja rajatyöntekijät liikkuvat vapaasti ja turvallisesti sisämarkkinoilla. Vihreiden kaistojen käyttöönotto tällaisissa tilanteissa ei saisi vaikuttaa asiaa koskeviin perussopimusten määräyksiin tai rajatarkastuksia koskevaan lainsäädäntöön.

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(15 a)

Komission olisi varmistettava, että kun hätätila julistetaan, jäsenvaltioiden sairaaloissa olevien potilaspaikkojen määrä sekä jäsenvaltioissa tehohoitoyksiköissä käytössä olevien potilaspaikkojen määrä ovat tiedossa, jotta potilaita voidaan siirtää rajojen yli.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(16 a)

Olisi myös varmistettava säännöllinen vuoropuhelu ja tietojenvaihto viranomaisten, teollisuuden, lääkkeiden toimitusketjun asiaankuuluvien yksikköjen sekä terveydenhuollon ammattilaisten ja potilasjärjestöjen välillä, jotta voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa keskustelut odotettavissa olevista mahdollisista vakavista rajat ylittävistä terveysuhkista markkinoilla vaihtamalla tietoja odotettavissa olevista toimitusrajoituksista tai tuomalla esiin erityisiä kliinisiä tarpeita, mikä mahdollistaa paremman koordinoinnin, synergiavaikutukset ja tarvittaessa asianmukaisen reagoinnin.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)

Epäyhtenäinen viestintä yleisölle ja sidosryhmille, kuten terveydenhuoltoalan ammattilaisille, voi heikentää toimenpiteiden tehokkuutta kansanterveyden kannalta ja aiheuttaa haittaa talouden toimijoille. Terveysturvakomiteassa asianomaisten alaryhmien tuella yhteensovitettuihin toimenpiteisiin olisi sen vuoksi sisällyttävä nopea tietojenvaihto viestinnästä ja strategioista ja viestintään liittyvien haasteiden käsittely riskejä ja kriisiä koskevan viestinnän yhteensovittamiseksi perusteellisen ja riippumattoman kansanterveydelle aiheutuvien riskien arvioinnin perusteella kansalliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Tämän tietojenvaihdon tarkoituksena on tukea yleisölle ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattujen viestien selkeyden ja johdonmukaisuuden seurantaa. Koska tämän tyyppiset kriisit ovat luonteeltaan monialaisia, koordinointi olisi varmistettava myös muiden tahojen, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2019/420 (17) perustetun unionin pelastuspalvelumekanismin kanssa.

(17)

Epäyhtenäinen viestintä yleisölle ja sidosryhmille, kuten terveydenhuolto- ja kansanterveysalan ammattilaisille, voi heikentää toimenpiteiden tehokkuutta kansanterveyden kannalta ja aiheuttaa haittaa talouden toimijoille. Terveysturvakomiteassa asianomaisten alaryhmien tuella yhteensovitettuihin toimenpiteisiin olisi sen vuoksi sisällyttävä nopea tietojenvaihto viestinnästä ja strategioista ja viestintään liittyvien haasteiden käsittely riskejä ja kriisiä koskevan viestinnän yhteensovittamiseksi kokonaisvaltaisen, perusteellisen ja riippumattoman kansanterveydelle aiheutuvien riskien arvioinnin perusteella kansalliset ja alueelliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Jäsenvaltioissa, joissa alueilla on toimivaltaa terveydenhoitoalalla, asianomaisten alueiden olisi toimitettava kyseiset tiedot. Tämän tietojenvaihdon tarkoituksena on tukea yleisölle ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattujen viestien selkeyden ja johdonmukaisuuden seurantaa . Jäsenvaltioille ja terveydenhuollon ammattilaisille antamien suositustensa mukaisesti ECDC:n olisi laajennettava viestintätoimintaansa, jotta se käsittää myös suuren yleisön, perustamalla verkkoportaali todennettujen tietojen jakamiseksi ja disinformaation torjumiseksi ja hallinnoimalla sitä . Koska tämän tyyppiset kriisit ovat luonteeltaan monialaisia, koordinointi olisi varmistettava myös muiden tahojen, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2019/420 (17) perustetun unionin pelastuspalvelumekanismin kanssa.

Tarkistukset 35 ja 253

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)

Päätöksessä 1082/2013/EU säädettyä kansanterveysuhkien toteamista ja tällaisen toteamisen oikeudellisia vaikutuksia olisi laajennettava. Tämän vuoksi tässä asetuksessa olisi annettava komissiolle mahdollisuus todeta kansanterveysuhka virallisesti unionin tasolla. Tällaisen uhkan toteamiseksi komission olisi perustettava riippumaton neuvoa-antava komitea, joka tarjoaa asiantuntemusta siitä, onko tietty uhka unionin tasoinen kansanterveysuhka, ja neuvoo kansanterveydellisissä vastatoimissa ja tällaisen uhkan toteamisessa päättyneeksi. Neuvoa-antavan komitean olisi koostuttava riippumattomista asiantuntijoista, terveydenhuolto- ja hoiva-alan työntekijöiden, kuten sairaanhoitajien ja lääkäreiden, edustajista sekä kansalaisyhteiskunnan edustajista, jotka komissio valitsee esiintyvän uhan kannalta kaikkein merkittävimmiltä asiantuntemuksen ja kokemuksen aloilta, sekä ECDC:n, EMAn , HERAn ja unionin muiden elinten tai virastojen edustajista tarkkailijoina. Kaikkien neuvoa-antavan komitean jäsenten olisi annettava ilmoitukset sidonnaisuuksistaan. Neuvoa-antavan komitean olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä kansallisten neuvoa-antavien elinten kanssa. Kun kansanterveysuhka todetaan unionin tasolla, saadaan perusta , jonka nojalla voidaan ottaa käyttöön lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevia toiminnallisia kansanterveystoimenpiteitä, unionin vientivalvontamekanismeja ja joustavia mekanismeja lääketieteellisten vastatoimien kehittämiseen, hankkimiseen, hallinnointiin ja käyttöönottoon HERAn kautta ja voidaan aktivoida ECDC:n tuki, jolloin voidaan koota ja ottaa käyttöön taudinpurkauksessa toimivia avustusryhmiä, jotka tunnetaan ”EU:n terveysalan erityistyöryhmänä”. Kansanterveysuhkan toteaminen voi johtaa kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien varmistamista koskevien toimenpiteiden puitteista unionin tason kansanterveysuhkatilanteessa annetussa neuvoston asetuksessa tarkoitettujen puitteiden käyttöönottoon. Puitteiden olisi oltava toiminnassa alustavasti kuuden kuukauden ajan, ja kausi olisi voitava uusia niin pitkäksi aikaa kuin kansanterveysuhka on olemassa.

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)

Rajat ylittävää vakavaa terveysuhkaa vastaava tapahtuma, jolla on todennäköisesti merkitystä koko Euroopan kannalta, edellyttäisi, että asianomaiset jäsenvaltiot toteuttavat koordinoidusti erityisiä valvontatoimenpiteitä tai kontaktien jäljitystoimenpiteitä tartunnan jo saaneiden ja riskille altistuneiden henkilöiden tunnistamiseksi. Tämä yhteistyö saattaa edellyttää, että kontaktien jäljitystoimenpiteiden piiriin välittömästi kuuluvat jäsenvaltiot vaihtavat järjestelmän avulla henkilötietoja, myös arkaluonteisia terveystietoja ja tietoja tapauksista, joissa tartunta ihmiseen on vahvistettu tai sitä epäillään. Jäsenvaltioiden välisessä terveyttä koskevien henkilötietojen vaihdossa on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (18) 9 artiklan 2 kohdan i alakohtaa.

(20)

Rajat ylittävää vakavaa terveysuhkaa vastaava tapahtuma, jolla on todennäköisesti merkitystä koko Euroopan kannalta, edellyttäisi, että asianomaiset tai mahdollisesti asianomaiset jäsenvaltiot toteuttavat koordinoidusti erityisiä valvontatoimenpiteitä tai kontaktien jäljitystoimenpiteitä tartunnan jo saaneiden ja riskille altistuneiden henkilöiden tunnistamiseksi. Tämä yhteistyö saattaa edellyttää, että kontaktien jäljitystoimenpiteiden piiriin välittömästi kuuluvat jäsenvaltiot vaihtavat järjestelmän avulla henkilötietoja, myös arkaluonteisia terveystietoja ja tietoja tapauksista, joissa taudin tai infektion tartunta ihmiseen on vahvistettu tai sitä epäillään. Jäsenvaltioiden välisessä terveyttä koskevien henkilötietojen vaihdossa on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (18) 9 artiklan 2 kohdan i alakohtaa.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)

Yhteistyötä kolmansien maiden ja kansanterveysalalla toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa olisi edistettävä. Erityisen tärkeää on varmistaa tietojenvaihto WHO:n kanssa tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Tehostettua yhteistyötä tarvitaan myös, jotta voidaan tukea EU:n sitoutumista terveydenhuoltojärjestelmille annettavan tuen ja kumppaneiden valmius- ja reagointivalmiuksien vahvistamiseen. Kansainvälisten yhteistyösopimusten tekeminen kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen, kuten WHO:n, kanssa voisi olla unionin edun mukaista rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista seuranta- ja varoitusjärjestelmien avulla saatavien tietojen vaihdon edistämiseksi. Unionin toimivallan rajoissa tällaisiin sopimuksiin voisi tarvittaessa sisältyä kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistuminen epidemiologiseen seurantaverkostoon , kuten Euroopan tautienseurantajärjestelmään (TESSy), ja varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään, valmius- ja reagointikapasiteettiin ja näiden suunnitteluun liittyvien hyvien käytäntöjen vaihtaminen, kansanterveysriskien arviointi ja toimenpiteiden koordinointiin liittyvä yhteistyö, mukaan lukien tutkimuksen muodossa tapahtuva reagointi. Komission ja jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti edistettävä sellaisen pandemiavalmiutta ja -torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen tekemistä, jossa vahvistetaan pandemiavalmiuden ja -torjunnan periaatteet ja painopisteet. Tällaisella puitesopimuksella olisi helpotettava kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) (1 a) täytäntöönpanoa ja tuettava kansainvälisen terveysalan verkoston vahvistamista sekä parannettava yhteistyötä tulevien pandemioiden varhaisessa havaitsemisessa ja ehkäisyssä sekä niihin reagoimisessa ja sopeutumisessa.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)

Tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten tehtävässä henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava asetusta (EU) 2016/679 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (19). Etenkin varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminnan olisi tarjottava erityiset takeet, joiden avulla varmistetaan henkilötietojen turvallinen ja laillinen vaihto jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteuttamia kontaktien jäljitystoimenpiteitä varten. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään sisältyy tältä osin viestitoiminto, jossa henkilötietoja, mukaan lukien yhteys- ja terveystietoja, voidaan välittää kontaktien jäljityksen osallistuville asiaankuuluville viranomaisille.

(22)

Terveystietojen arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioiden, komission ja unionin virastojen olisi turvattava ja taattava se, että tietojen käsittelytoimissa noudatetaan yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa vahvistettuja tietosuojaperiaatteita. Tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten tehtävässä henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tietosuoja-asetusta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (19). Etenkin varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminnan olisi tarjottava erityiset takeet, joiden avulla varmistetaan henkilötietojen turvallinen ja laillinen vaihto jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteuttamia kontaktien jäljitystoimenpiteitä varten. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään sisältyy tältä osin viestitoiminto, jossa henkilötietoja, mukaan lukien yhteys- ja terveystietoja, voidaan välittää kontaktien jäljitykseen osallistuville asiaankuuluville viranomaisille. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 olisi noudatettava tiukasti ja kyseisessä asetuksessa säädetyt asianmukaiset tekniset ja organisatoriset turvatoimet olisi otettava käyttöön.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta antaa seuraaviin seikkoihin liittyviä täytäntöönpanosäädöksiä: mallit, joita käytetään toimitettaessa tietoja valmius- ja reagointisuunnittelusta; koulutustoimien järjestäminen terveydenhuollon ja kansanterveysalan henkilöstölle; epidemiologisen seurannan verkoston alaisuuteen kuuluvien tartuntatautien ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien luettelon laatiminen ja päivittäminen sekä tällaisen verkoston toimintaa koskevat menettelyt; tapausmäärittelyjen hyväksyminen tällaisia epidemiologisen seurannan verkoston alaisuuteen kuuluvia tartuntatauteja ja erityisiä terveysnäkökohtia sekä tarvittaessa tilapäisessä seurannassa olevia muita rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia varten; menettelyt varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toimintaa varten; seurantajärjestelmän toiminta ; EU:n vertailulaboratorioiden nimeäminen tukemaan kansallisia vertailulaboratorioita; jäsenvaltioiden reagointitoimia koskevat tietojenvaihto- ja koordinointimenettelyt; kansanterveysuhkien toteaminen unionin tasolla ja tällaisen uhkan päättymisen toteaminen sekä menettelyt, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminta ja tietojen käsittely ovat tietosuojalainsäädännön mukaisia.

(25)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta antaa seuraaviin seikkoihin liittyviä täytäntöönpanosäädöksiä: mallit, joita käytetään toimitettaessa tietoja valmius- ja reagointisuunnittelusta; koulutustoimien järjestäminen terveydenhuollon ja kansanterveysalan henkilöstölle; epidemiologisen seurannan verkoston toimintaa koskevien menettelyjen alaisuuteen kuuluvien tartuntatautien ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien luettelon laatiminen ja päivittäminen; EU:n vertailulaboratorioiden nimeäminen tukemaan kansallisia ja alueellisia vertailulaboratorioita; jäsenvaltioiden reagointitoimia koskevat tietojenvaihto- ja koordinointimenettelyt; kansanterveysuhkien toteaminen unionin tasolla ja tällaisen uhkan päättymisen toteaminen sekä menettelyt, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminta ja tietojen käsittely ovat tietosuojalainsäädännön mukaisia.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)

Jotta voidaan varmistua kansallisten valmiussuunnitelmien täytäntöönpanotilanteesta ja niiden johdonmukaisuudesta unionin suunnitelmaan nähden, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti kansallisen tason valmius- ja reagointisuunnittelun arviontiin tarkoitettujen tarkastusten menettelyiden , standardien ja kriteerien osalta . On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (21) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(28)

Jotta voidaan täydentää tämän asetuksen tiettyjä osia ja jotta voidaan varmistua kansallisten ja alueellisten valmiussuunnitelmien täytäntöönpanotilanteesta ja niiden johdonmukaisuudesta unionin suunnitelmaan nähden, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti seuraavien näkökohtien osalta: epidemiologisen seurannan verkoston toiminnan piiriin kuuluvien tartuntatautien ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien luettelon laatiminen ja päivittäminen; tällaisten epidemiologisen seurannan verkoston alaisuuteen kuuluvien tartuntatautien ja erityisten terveysnäkökohtien sekä tarvittaessa tilapäisessä seurannassa olevien muiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien tapausmäärittelyjen hyväksyminen; vaatimukset, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminta ja tietojen käsittely ovat asiaan liittyvien asetusten mukaisia; sellaisten asianmukaisten terveystietojen luettelon laatiminen ja päivittäminen, joita kerätään ihmisen valvonnassa automaattisesti digitaalisella alustalla; seurantajärjestelmän toiminta sekä kansallisen ja alueellisen tason valmius- ja reagointisuunnittelun arviointiin tarkoitettuja tarkastuksia koskevat menettelyt , standardit ja kriteerit . On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (21) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(28 a)

Komission olisi epidemiologisen seurannan verkoston piiriin kuuluvia tartuntatauteja ja niihin liittyviä erityisiä terveyskysymyksiä koskevan luettelon laatimisen ja päivittämisen sekä tällaisen verkoston toimintamenettelyjen, epidemiologisen seurantaverkoston kattamia tartuntatauteja ja erityisiä terveyskysymyksiä koskevien tapausmäärittelyjen ja tapauskohtaisessa seurannassa käytettävien tapausmäärittelyjen osalta hyväksyttävä delegoituja säädöksiä kiireellistä menettelyä noudattaen, jos tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät rajat ylittävän vakavan terveysuhkan uutuuteen tai vakavuuteen tai sen nopeaan leviämiseen jäsenvaltioiden välillä.

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinta;

c)	lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinta ja yhteinen hallinnointi ja käyttöönotto;

Tarkistus 254

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	kiireelliset tutkimus- ja innovointisuunnitelmat, mukaan lukien kliinisten lääketutkimusten verkostot ja innovaatioalustat;

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)	kansallisten strategisten varmuusvarastojen verkosto ja käytettävissä olevat lääketieteelliset vastatoimet;

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tämän asetuksen täytäntöönpanoa tuetaan asiaankuuluvien unionin ohjelmien ja välineiden rahoituksella.

3. ”Yhteinen terveys” – ja ”terveys kaikissa politiikoissa” -lähestymistapojen mukaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanoa tuetaan asiaankuuluvien unionin ohjelmien ja välineiden rahoituksella. Unionin vahvistetut terveyspuitteet rajat ylittävin terveysuhkiin vastaamiseksi toimivat synergiassa muiden EU:n politiikkojen, ohjelmien ja rahastojen kanssa ja täydentävät niitä. Näitä ovat esimerkiksi EU4Health-ohjelma, Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot), Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, rescEU-valmiusvarasto, Euroopan sosiaalirahasto plus, hätätilanteen tukiväline ja sisämarkkinaohjelma.

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Asetuksella varmistetaan, että muiden vakavien sairauksien diagnosointi, niihin liittyvät terveystoimet tai niihin liittyvä hoito eivät keskeydy tulevien terveyttä uhkaavien hätätilanteiden seurauksena.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa on kunnioitettava täysimääräisesti henkilöiden ihmisarvoa sekä perusoikeuksia ja -vapauksia.

Tarkistus 243

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)	tartuntataudit;

i)	tartuntataudit , mukaan lukien alkuperältään zoonoottiset tartuntataudit ;

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Tätä asetusta sovelletaan myös tartuntatautien ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien epidemiologiseen seurantaan.	2. Tätä asetusta sovelletaan myös tartuntatautien epidemiologiseen seurantaan, tällaisten tautien merkittäviin tarttumattomiin tauteihin kohdistuvien vaikutusten seurantaan ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien , kuten mielenterveysongelmien sekä muiden sairauksien seulonnan, diagnosoinnin, seurannan ja hoidon viivästymisestä aiheutuvien vaikutusten, seurantaan.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Tällä asetuksella edistetään kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanoa, vähennetään hallinnollista taakkaa ja päällekkäisiä resursseja sekä vahvistetaan covid-19-pandemian yhteydessä paljastuneita puutteita kansanterveysuhkien ehkäisyssä, niihin varautumisessa ja reagoimisessa.

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jäsenvaltio tai komissio voi poikkeuksellisissa hätätilanteissa pyytää terveysturvakomiteaa koordinoimaan 21 artiklan mukaisesti muiden kuin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rajat ylittävien terveysuhkien reagointitoimia, jos katsotaan, että aikaisemmin toteutetut kansanterveystoimenpiteet ovat riittämättömiä ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi.

4. Jäsenvaltio tai komissio voi poikkeuksellisissa hätätilanteissa pyytää terveysturvakomiteaa koordinoimaan 21 artiklan mukaisesti muiden kuin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rajat ylittävien terveysuhkien reagointitoimia , etenkin merkittävien tarttumattomien tautien osalta , jos katsotaan, että aikaisemmin toteutetut kansanterveystoimenpiteet ovat riittämättömiä ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi.

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tällä asetuksella perustettujen mekanismien ja rakenteiden koordinoinnin ja tietojenvaihdon samankaltaisten unionin tasolla tai Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettujen mekanismien ja rakenteiden kanssa, joiden toiminnalla on vaikutusta rajat ylittävien vakavien terveysuhkien valmius- ja reagointisuunnitteluun, seurantaan, varhaisvaroitukseen ja torjuntaan.

5. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tällä asetuksella perustettujen mekanismien ja rakenteiden koordinoinnin ja tietojenvaihdon samankaltaisten kansainvälisellä tasolla, unionin tasolla tai Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettujen mekanismien ja rakenteiden kanssa, joiden toiminnalla on vaikutusta rajat ylittävien vakavien terveysuhkien valmius- ja reagointisuunnitteluun, seurantaan, varhaisvaroitukseen ja torjuntaan.

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Jäsenvaltioilla on oikeus pitää voimassa tai ottaa käyttöön muitakin järjestelyjä, menettelyjä ja toimenpiteitä omissa kansallisissa järjestelmissään tämän asetuksen soveltamisalalla, mukaan lukien järjestelyt, joista määrätään olemassa olevissa tai tulevissa kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa tai yleissopimuksissa, edellyttäen, että sellaiset lisäjärjestelyt, -menettelyt ja -toimenpiteet eivät haittaa tämän asetuksen soveltamista. Unioni kehottaa laatimaan WHO:n puitesopimuksen pandemiavalmiutta ja -torjuntaa varten. Sopimuksen olisi oltava sellainen, että sillä edistetään vuoden 2005 kansainvälisen terveyssäännöstön (1 a) täytäntöönpanoa ja korjataan covid-19-kriisin aikana havaittuja säännöstön puutteita.

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Tätä asetusta sovelletaan tapauksen mukaan myös alueellisiin toimivaltaisiin viranomaisiin, järjestelmiin ja ohjelmiin tämän asetuksen soveltamisalalla.

Tarkistus 255

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

-1)	”kansanterveysuhkalla” unionin tason kansanterveysuhkaa, jonka komissio toteaa neuvoa-antavan komitean lausunnon perusteella tämän asetuksen 23 artiklan mukaisesti;

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3)	”kontaktien jäljityksellä” toimenpiteitä sellaisten henkilöiden jäljittämiseksi , jotka ovat altistuneet rajat ylittävän vakavan terveysuhkan lähteelle ja jotka ovat vaarassa sairastua tai jotka ovat sairastuneet, joko manuaalisesti tai muilla teknisillä välineillä;

”kontaktien jäljityksellä” toimenpiteitä sellaisten henkilöiden tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallinnoimiseksi , jotka ovat altistuneet rajat ylittävän vakavan terveysuhkan lähteelle ja jotka ovat vaarassa saada tai välittää tartunnan tai jotka ovat sairastuneet tartuntatautiin , joko manuaalisesti tai muilla teknisillä välineillä , ainoana tarkoituksenaan tunnistaa nopeasti mahdolliset uudet tartunnan saaneet henkilöt, jotka ovat voineet joutua kosketuksiin olemassa olevien tapausten kanssa, jotta voidaan vähentää taudin leviämistä edelleen ;

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4)	”epidemiologisella seurannalla” tartuntatauteja ja niihin liittyviä erityisiä terveysnäkökohtia koskevien tietojen järjestelmällistä keräämistä, tallennusta, analysointia, tulkintaa ja levittämistä;

”epidemiologisella seurannalla” tartuntatauteja , tällaisten tautien merkittäville tarttumattomille taudeille, kuten mielenterveyteen liittyville sairauksille, aiheuttamien vaikutusten seurantaa sekä tauteihin liittyviä erityisiä terveysnäkökohtia koskevien tietojen järjestelmällistä keräämistä, tallennusta, analysointia, tulkintaa ja levittämistä;

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

5 a)	”yhteinen terveys -lähestymistavalla” monialaista lähestymistapaa, jonka mukaan ihmisten terveys on yhteydessä eläinten terveyteen ja ympäristöön, minkä vuoksi terveysuhkien torjunnassa on otettava huomioon nämä kolme ulottuvuutta;

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

5 b)

”terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavalla” minkä tahansa alan politiikan kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja tarkistamiseen sovellettavaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon päätösten vaikutukset terveyteen, etsitään synergioita ja pyritään välttämään, että kyseisellä politiikalla olisi haitallisia terveysvaikutuksia, jotta voidaan parantaa väestön terveyttä ja lisätä yhdenvertaisuutta terveysasioissa;

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 a)	”merkittävällä tarttumattomalla taudilla” asetuksen (EU) [ECDC-asetus, oikea viittaus lisätään] 2 artiklan 4 a kohdassa määriteltyä tautia;

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 8 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

”lääketieteellisellä vastatoimella” ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/83/EY (23) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/745 (24), tai muita tavaroita tai palveluja, joiden tarkoituksena on valmistautua ja reagoida rajat ylittävään vakavaan terveysuhkaan.

”lääketieteellisellä vastatoimella” ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/83/EY (23) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/745 (24), tai muita tavaroita tai palveluja, joiden tarkoituksena on helpottaa diagnosointia ja hoitoa rajat ylittävään vakavaan terveysuhkaan valmistautumisen ja reagoinnin yhteydessä .

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

8 a)	”Kansainvälisellä terveyssäännöstöllä” Maailman terveysjärjestön vuonna 2005 hyväksymiä kansainvälisiä terveyssääntöjä;

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 8 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

8 b)

”lääkinnällisellä laitteella” sekä asetuksen (EU) 2017/745 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä lääkinnällistä laitetta luettuna yhdessä mainitun asetuksen 1 artiklan 2 alakohdan ja 1 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa että asetuksen (EU) 2017/746 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettua lääkinnällistä laitetta;

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 8 c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

8 c)

”vihreillä kaistoilla” kuljettavia ja turvallisia kauttakulkukäytäviä, jotka turvaavat toimitusketjut tilanteessa, jossa pandemiatilanteessa on unionin tasolla julistettu kansanterveysuhka, varmistamalla, että välttämättömät tavarat, lääketieteelliset vastatoimet ja rajatyöntekijät voivat liikkua vapaasti ja turvallisesti sisämarkkinoilla noudattaen täysimääräisesti SEUT 77 artiklan 2 kohdan e alakohtaa.

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Asianomaisten unionin virastojen edustajat osallistuvat terveysturvakomitean kokouksiin tarkkailijoina.

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	jäsenvaltioiden valmius- ja reagointisuunnittelun koordinointi yhteistyössä komission kanssa 10 artiklan mukaisesti;

b)	jäsenvaltioiden ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelun koordinointi yhteistyössä komission ja asianomaisten unionin virastojen kanssa 10 artiklan mukaisesti;

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	riski- ja kriisitiedottamisen sekä 21 artiklassa tarkoitettujen, rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia vastaan suunnattujen jäsenvaltioiden toimien koordinointi yhteistyössä komission kanssa;

c)	riski- ja kriisitiedottamisen sekä 21 artiklassa tarkoitettujen, rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia vastaan suunnattujen jäsenvaltioiden toimien koordinointi yhteistyössä komission ja asianomaisten unionin virastojen kanssa;

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

d a)	sellaisen vuotuisen toimintaohjelman hyväksyminen, jossa määritellään selkeästi sen painopisteet ja tavoitteet korkean tason työryhmässä ja teknisissä työryhmissä.

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Terveysturvakomitean puheenjohtajana toimii komission edustaja. Terveysturvakomitea kokoontuu säännöllisesti ja tilanteen vaatiessa komission tai jäsenvaltion esittämän pyynnön perusteella.	4. Terveysturvakomitean puheenjohtajana toimii komission edustaja , jolla ei ole äänioikeutta . Terveysturvakomitea kokoontuu säännöllisesti ja tilanteen vaatiessa komission tai jäsenvaltion esittämän pyynnön perusteella.

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Terveysturvakomitean ja komission jäsenet varmistavat, että asiaankuuluvia unionin virastoja, kansanterveyden asiantuntijoita, kansainvälisiä järjestöjä ja sidosryhmiä, myös terveydenhuollon ammattilaisia, kuullaan perusteellisesti.

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 7 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	7 a. Euroopan parlamentti nimeää edustajat, jotka osallistuvat terveysturvakomitean työskentelyyn tarkkailijoina.

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 7 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 b. Sekä poliittiseen että tekniseen työryhmään kuuluvien terveysturvakomitean jäsenten luettelo julkaistaan komission ja neuvoston verkkosivustoilla. Komitean jäsenillä ei saa olla sellaisia taloudellisia tai muita sidonnaisuuksia, jotka voisivat asettaa heidän puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. He edistävät yleistä etua riippumattomasti ja antavat vuosittain ilmoituksen taloudellisista sidonnaisuuksistaan. Kaikki lääketeollisuuteen tai muuhun asiaan liittyvään alaan liittyvät suorat sidonnaisuudet on ilmoitettava komission ylläpitämään rekisteriin ja asetettava pyynnöstä yleisön saataville.

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 7 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	7 c. Terveysturvakomitean työjärjestys, ohjeet, esityslistat ja pöytäkirjat on julkaistava komission verkkoportaalissa.

Tarkistus 256

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 7 d kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 d. Terveysturvakomitea toimii yhteistyössä terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen perustamisesta 16 päivänä syyskuuta 2021 annetulla komission päätöksellä perustetun HERAn johtokunnan kanssa sekä kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien varmistamista koskevien toimenpiteiden puitteista unionin tason kansanterveysuhkatilanteessa annetun neuvoston asetuksen mukaisesti perustettavan terveyskriisineuvoston kanssa. Näiden elinten välisellä koordinoinnilla on varmistettava kaikkien asianomaisten sidosryhmien, kuten sellaisten terveydenhuollon ammattilaisia edustavien järjestöjen, potilasjärjestöjen sekä teollisuuden ja toimitusketjun toimijoiden osallistuminen, joilla on tunnustettua kokemusta terveysturvakomiteaan, terveyskriisineuvostoon ja HERAn toimintaan liittyviltä aloilta. Eturistiriitoja ja avoimuutta koskevia 7 b ja 7 c kohdan säännöksiä sovelletaan myös tähän kohtaan. Komissio kutsuu Euroopan parlamentin edustajan terveyskriisineuvoston aktiiviseksi jäseneksi.

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

II luku – otsikko

Komission teksti	Tarkistus

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Unionin valmius- ja reagointisuunnittelu	Unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelu

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa unionin terveyskriisi- ja pandemiasuunnitelman, jäljempänä ”unionin valmius- ja reagointisuunnitelma”, jotta voidaan tukea tehokasta ja koordinoitua reagointia rajat ylittäviin terveysuhkiin unionin tasolla.	1. Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa ja WHO:n puitesopimuksen huomioon ottaen unionin terveyskriisi- ja pandemiasuunnitelman, jäljempänä ”unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelma”, jotta voidaan tukea tehokasta ja koordinoitua reagointia rajat ylittäviin terveysuhkiin unionin tasolla.

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Unionin valmius- ja reagointisuunnitelmalla täydennetään 6 artiklan mukaisesti laadittuja kansallisia valmius- ja reagointisuunnitelmia.	2. Unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmalla täydennetään 6 artiklan mukaisesti laadittuja kansallisia valmius- ja reagointisuunnitelmia.

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
3. Unionin valmius- ja reagointisuunnitelmaan on erityisesti sisällyttävä seuraavien seikkojen hallinnointia, kapasiteettia ja voimavaroja koskevia järjestelyjä:	3. Unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmaan on erityisesti sisällyttävä seuraavien seikkojen hallinnointia, kapasiteettia ja voimavaroja koskevia järjestelyjä:

Tarkistus 257

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	oikea-aikainen yhteistyö komission, jäsenvaltioiden ja unionin virastojen välillä;

a)	oikea-aikainen yhteistyö komission, jäsenvaltioiden ja unionin virastojen ja elinten välillä;

Tarkistus 258

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	turvallinen tietojenvaihto komission, unionin virastojen ja jäsenvaltioiden välillä;

b)	turvallinen tietojenvaihto komission, unionin virastojen ja elinten ja jäsenvaltioiden välillä;

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	epidemiologinen seuranta ja yleinen seuranta;

c)	epidemiologinen seuranta ja yleinen seuranta sekä merkittäviin tarttumattomiin tauteihin kohdistuvien tartuntatautien vaikutusten seuranta ;

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	riski- ja kriisiviestintä;

e)	terveydenhoitoalan ammattilaisille ja kansalaisille suunnattu riski- ja kriisiviestintä;

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f a)	lääkkeiden strategisen tuotantokapasiteetin kartoitus koko unionissa;

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – f b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f b)	kriittisten lääkkeiden, lääketieteellisten vastatoimien ja henkilönsuojainten unionin varaston perustaminen rescUE-ohjelman hätävaraston puitteissa;

Tarkistus 259

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – f c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f c)	hätätilanteiden tutkimus- ja innovointinäkökohtiin liittyvän suunnitelman määräysten täytäntöönpano;

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – g a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g a)	toimien käynnistämis- ja päättämiskriteerit;

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – g b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g b)	terveydenhuoltopalvelujen, myös muiden tautien ja sairauksien seulonta, diagnosointi, seuranta ja hoito, jatkuvuuden varmistaminen terveyttä uhkaavien hätätilanteiden aikana;

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – g c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g c)	sen varmistaminen, että kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät ovat osallistavia ja tarjoavat yhtäläisen pääsyn terveyspalveluihin ja terveyteen liittyviin palveluihin ja että laadukkaita hoitoja on saatavilla viivytyksettä;

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – g d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g d)	riittävä ja tarvelähtöinen henkilöstömäärä;

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – g e alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g e)	sen seuranta, onko terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisia varten suunniteltu riittäviä riskinarviointeja, valmiussuunnitelmia ja koulutuskursseja.

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Unionin valmius- ja reagointisuunnitelmaan on sisällyttävä alueiden välisen valmiuden osatekijöitä , jotta voidaan suunnitella johdonmukaisia monialaisia rajat ylittäviä kansanterveystoimenpiteitä, erityisesti kun otetaan huomioon testauskapasiteetti, kontaktien jäljitys, laboratoriot ja erikois- tai tehohoito naapurialueilla. Suunnitelmiin on sisällyttävä valmius- ja reagointikeinot, joilla puututaan tilanteeseen niiden ihmisten osalta, joilla riskit ovat suurempia.

4. Unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmaan on sisällyttävä rajat ylittäviä ja alueiden välisiä valmiussuunnitelmia , jotta voidaan suunnitella johdonmukaisia monialaisia rajat ylittäviä kansanterveystoimenpiteitä, erityisesti kun otetaan huomioon testauskapasiteetti, kontaktien jäljitys, laboratoriot , terveydenhuoltohenkilökunnan koulutus ja erikois- tai tehohoito naapurialueilla. Suunnitelmiin on sisällyttävä valmius- ja reagointikeinot, joilla puututaan tilanteeseen niiden ihmisten osalta, joilla riskit ovat suurempia.

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Unionin valmius- ja reagointisuunnitelmassa on myös esitettävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että sisämarkkinat toimivat normaalisti rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevissa tilanteissa.

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Jotta unionin valmius- ja reagointisuunnitelman toimivuus voidaan varmistaa, komissio toteuttaa stressitestejä, harjoituksia ja sekä toiminnan aikaisia että sen jälkeisiä tarkasteluja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

5. Jotta unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelman toimivuus voidaan varmistaa, komissio toteuttaa stressitestejä, harjoituksia ja sekä toiminnan aikaisia että sen jälkeisiä tarkasteluja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Ehkäisy-, varautumis- ja reagointisuunnitelmassa otetaan huomioon terveysjärjestelmien tiedot ja kansallisella tai alueellisella tasolla kerättävät merkitykselliset tiedot.

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Vastatakseen kansanterveysuhkiin komissio voi antaa unionin terveydenhuoltojärjestelmien tietoihin perustuvia suosituksia vähimmäisresursseista, joita tarvitaan muun muassa kunkin jäsenvaltion väestöön nähden riittävän laadukkaan yleisen perusterveydenhuollon tarjoamiseksi, myös mahdollisuudesta yhdistää resursseja unionin tasolla.

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	5 b. Suunnitelmaa koskevat arvioinnit ja niitä mahdollisesti seuraavat korjaavat toimet julkistetaan ehkäisy-, varautumis- ja reagointisuunnittelun prosessin avoimuuden lisäämiseksi.

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Kansalliset valmius- ja reagointisuunnitelmat	Kansalliset ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmat

Tarkistukset 91 ja 260

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Valmistellessaan kansallisia valmius- ja reagointisuunnitelmia kunkin jäsenvaltion on toimittava koordinoidusti komission kanssa, jotta suunnitelma on johdonmukainen unionin valmius- ja reagointisuunnitelmaan nähden ja lisäksi ilmoitettava viipymättä komissiolle ja terveysturvakomitealle kaikista kansallisen suunnitelman merkittävistä muutoksista.

1. Valmistellessaan kansallisia ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmia kunkin jäsenvaltion on kuultava potilasjärjestöjä, terveydenhuollon ammattilaisia edustavia järjestöjä, teollisuudenalan ja toimitusketjun sidosryhmiä ja kansallisia työmarkkinaosapuolia, toimittava koordinoidusti komission ja erityisesti terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen kanssa, jotta suunnitelma on johdonmukainen unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmaan nähden , jonka on oltava 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen hallinnointia, kapasiteettia ja voimavaroja koskevien järjestelyjen mukainen, kansalliset varastointivaatimukset ja EU:n strategisten varantojen hallinnointi mukaan luettuina, ja ilmoitettava viipymättä komissiolle , terveyskriisineuvostolle ja terveysturvakomitealle kaikista kansallisen suunnitelman merkittävistä muutoksista.

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Kansallisiin valmius- ja reagointisuunnitelmiin on sisällyttävä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallinnointia koskevia järjestelyjä sekä samassa kohdassa tarkoitettuja kapasiteetteja ja voimavaroja koskevia tietoja.

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Valmius- ja reagointisuunnittelusta raportointi	Ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelusta raportointi

Tarkistukset 94 ja 261

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle marraskuun 2021 loppuun mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi raportti valmius- ja reagointisuunnittelustaan ja sen täytäntöönpanosta kansallisella tasolla.	1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja asiaankuuluville unionin virastoille ja elimille kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka toinen vuosi ajan tasalle saatettu raportti ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelustaan ja sen täytäntöönpanosta kansallisella ja tarvittaessa alueellisella ja rajat ylittävällä tasolla.

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Raporttiin on sisällytettävä seuraavat tiedot:	Raportin on oltava ytimekäs, sen on perustuttava yhteisiin indikaattoreihin, siinä on esitettävä yleiskatsaus jäsenvaltioissa toteutetuista toimista, ja siihen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	Maailman terveysjärjestölle kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisesti toimitetut terveydenhoitoalalle kansallisella tasolla määritetyt valmius- ja reagointisuunnittelua koskevat vaatimukset ja ajantasaiset tiedot niiden täytäntöönpanotilanteesta;

a)	Maailman terveysjärjestölle kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisesti toimitetut terveydenhoitoalalle kansallisella ja tarvittaessa alueellisella tasolla määritetyt ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelua koskevat vaatimukset ja ajantasaiset tiedot niiden täytäntöönpanotilanteesta;

Tarkistus 97

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)	niiden toimenpiteiden tai järjestelyjen kuvaus, joilla pyritään varmistamaan terveydenhoitoalan ja yhteiskunnan muiden hätätilanteissa kriittisten alojen välinen yhteentoimivuus;

Tarkistus 98

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b)	sellaisten toiminnan jatkuvuussuunnitelmien, toimenpiteiden tai järjestelyjen kuvaus, joilla pyritään varmistamaan kriittisten palvelujen ja tuotteiden jatkuva toimittaminen;

Tarkistus 99

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	hätätilanteeseen varautumisen osatekijät , erityisesti seuraavat;

b)	tarvittaessa ajantasaiset tiedot hätätilanteiden ehkäisyn ja hätätilanteeseen varautumisen ja reagoinnin osatekijöistä , erityisesti seuraavat;

Tarkistus 100

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)	hallinto; mukaan lukien kansalliset politiikat ja lainsäädäntö, joihin hätätilanteeseen varautuminen on integroitu; hätätilanteeseen varautumista ja reagointia sekä siitä toipumista koskevat suunnitelmat; koordinointimekanismit;

hallinto; mukaan lukien kansalliset ja tapauksen mukaan alueelliset politiikat ja lainsäädäntö, joihin hätätilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen on integroitu; hätätilanteiden ehkäisyä ja niihin varautumista ja reagointia sekä siitä toipumista koskevat kansalliset ja tapauksen mukaan alueelliset ja rajat ylittävät suunnitelmat; koordinointimekanismit; kriittisen pitkäaikaisterveydenhuollon jatkuvuus;

Tarkistus 101

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)

kapasiteetti; mukaan lukien riskien ja valmiuksien arviointi, jotta voidaan määrittää hätätilanteeseen varautumisen painopisteet; seuranta ja varhaisvaroitus, tiedonhallinta; diagnostisten palvelujen saatavuus hätätilanteissa; perustason turvalliset, sukupuolisensitiiviset terveys- ja pelastuspalvelut; riskiviestintä; tutkimuksen kehittäminen ja arvioinnit hätätilanteeseen varautumisen tietopohjaksi ja sen nopeuttamiseksi;

ii)

kapasiteetti; mukaan lukien riskien ja valmiuksien arviointi, jotta voidaan määrittää hätätilanteeseen varautumisen painopisteet; seuranta ja varhaisvaroitus, tiedonhallinta; lääkkeiden tuotantokapasiteetti; lääketieteelliset vastatoimien varastot, mahdollisimman korkealaatuisten henkilösuojainten varastot mukaan luettuina; diagnostisten palvelujen , välineiden ja lääkkeiden yhdenvertainen saatavuus hätätilanteissa; sisämarkkinoiden ja unionin strategisten lääkevarantojen kannalta merkitykselliset tiedot; perustason yhdenvertaiset, laadukkaat, turvalliset, sukupuolisensitiiviset terveys- ja pelastuspalvelut , joissa otetaan huomioon niiden väestöryhmien tarpeet, joiden osalta riskit ovat suuremmat; muiden tautien ja sairauksien seulonnan, diagnosoinnin, seurannan ja hoidon jatkuvuus, erityisesti kriittisen pitkäaikaisterveydenhuollon osalta ; riskiviestintä; tutkimuksen kehittäminen ja arvioinnit hätätilanteeseen varautumisen tietopohjaksi ja sen nopeuttamiseksi;

Tarkistus 102

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii)	resurssit; mukaan lukien hätätilanteeseen varautumisen rahoitus ja reagointiin tarkoitettu vararahoitus; logistiikkamekanismit ja terveyden kannalta välttämättömät tarvikkeet; sekä erityisesti hätätilanteisiin osoitetut, koulutetut ja varustetut henkilöresurssit; ja

iii)

resurssit; mukaan lukien hätätilanteeseen varautumisen rahoitus ja reagointiin tarkoitettu vararahoitus; logistiikkamekanismit ja terveyden kannalta välttämättömät tarvikkeet; toimenpiteet kriittisen pitkäaikaisterveydenhuollon jatkuvuuden varmistamiseksi; terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, joille on osoitettu asianmukaiset erityisesti hätätilanteisiin tarkoitetut koulutetut ja varustetut henkilöresurssit;

Tarkistus 103

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta – iii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iii a)

strategiset varastot: kunkin jäsenvaltion on annettava tiedot lääketieteellisten vastatoimien ja muiden 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen uhkien hallintaan tarvittavien keskeisten lääkkeiden ja kriittisten lääkinnällisten laitteiden määrästä ja saatavuudesta sekä valmiuksista niiden säilytykseen ja varastointiin. Jotta toimintavalmius olisi suurempi, varastointi on suoritettava asutuskeskuksia lähimmissä ja esteettömimmissä laitoksissa vaarantamatta syrjäisillä, maaseutu- ja syrjäisimmillä alueilla asuvien ihmisten osalta niiden tuotteiden saatavuutta, jotka täyttävät tarvittavat vaatimukset palvelun tarjoamiseksi lääkkeisiin, lääkinnällisiin laitteisiin ja muihin lääketieteellisiin vastatoimiin sovellettavien säännösten (1 b) mukaisesti; ja

Tarkistus 104

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	asiaan liittyvien kumppaneiden kuuleminen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että riskinarviointi, ennaltaehkäisy, valmius- ja reagointisuunnitelmat ja niiden täytäntöönpano ovat laajalti jaettua ja tuettua ja noudattavat sovellettavaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia;

Tarkistus 105

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c b)	tiedot täytäntöönpanossa havaituista puutteista ja mahdollisista korjaavista toimista, joita jäsenvaltiot toteuttavat valmius- ja reagointivalmiuksiensa parantamiseksi.

Tarkistus 106

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Raporttiin on sisällytettävä, kun se on merkityksellistä , unionin ja kansallisten suunnitelmien mukaisia alueiden välisiä valmius- ja reagointitekijöitä , jotka kattavat erityisesti olemassa olevan kapasiteetin , resurssit ja koordinointimekanismit naapurialueilla .

Niiden jäsenvaltioiden, jotka jakavat maarajan vähintään yhden muun jäsenvaltion kanssa, raportteihin on sisällytettävä naapurialueiden kanssa rajat ylittävät , alueiden ja alojen väliset ehkäisy- , valmius- ja reagointisuunnitelmat, joihin sisältyvät koordinointimekanismit kaikille a, b ja c alakohdan mukaisille tekijöille, rajat ylittävä koulutus ja parhaiden käytäntöjen jakaminen terveydenhuoltohenkilöstölle sekä koordinointimekanismit potilaiden lääketieteellistä siirtoa varten. Unionin tai kansallisten yksiköiden, jotka osallistuvat lääkkeiden varastointiin, on oltava yhteydessä komission ja jäsenvaltioiden kanssa käytettävissä olevien varastojen ilmoittamiseksi, ja ne on otettava huomioon sekä unionin että kansallisessa valmius- ja reagointisuunnittelussa.

Tarkistus 107

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Kertomuksen on sisällettävä mahdollisuuksien mukaan myös tiedot tartuntatautien vaikutuksista merkittäviin tarttumattomiin tauteihin.

Tarkistus 108

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Kertomukseen on liitettävä uusin saatavilla oleva versio ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmasta.

Tarkistus 262

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio asettaa 1 kohdan mukaisesti saadut tiedot terveysturvakomitean saataville kertomuksessa, joka laaditaan yhteistyössä ECDC:n ja muiden merkityksellisten unionin virastojen ja elinten kanssa joka toinen vuosi. Kertomuksen laadintaa varten terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomainen arvioi kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien saatavuutta, tuotantokapasiteettia ja olemassa olevia varastoja sekä toimitusketjujen häiriöiden riskiä kansallisen valmius- ja reagointisuunnittelun puitteissa ottaen huomioon asetuksen (EU) …/… [OJ: Please insert the number of the Regulation on EMA[ISC/2020/12532]] ja erityisesti sen XX artikloiden [artikloiden numerot lisätään hyväksymisen jälkeen] nojalla saadut tiedot, jotka koskevat kriittisten lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden pulan seurantaa ja lievittämistä.

Tarkistus 109

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio julkaisee kertomuksen suositukset verkkosivustollaan.	Komissio julkaisee kertomuksen suositukset verkkosivustollaan ja ECDC:n verkkosivustolla .

Tarkistus 110

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Valmius- ja reagointisuunnittelun tarkastus	Ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelun tarkastus

Tarkistus 111

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. ECDC:n on tehtävä joka kolmas vuosi jäsenvaltioissa tarkastuksia, joilla pyritään selvittämään kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanon tilanne ja niiden yhdenmukaisuus unionin suunnitelman kanssa. Tällaiset tarkastukset on toteutettava yhdessä asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa, ja niiden tarkoituksena on arvioida valmius- ja reagointisuunnittelua kansallisella tasolla 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta.

1. ECDC:n on tehtävä joka toinen vuosi jäsenvaltioissa tarkastuksia, joilla pyritään selvittämään kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanon tilanne ja niiden yhdenmukaisuus unionin suunnitelman kanssa. Tällaisten tarkastusten on perustuttava indikaattoreihin ja ne on toteutettava yhdessä asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa, ja niiden tarkoituksena on arvioida ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelua kansallisella tasolla 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta.

Tarkistus 112

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on esitettävä toimintasuunnitelma, jossa käsitellään tarkastuksen yhteydessä ehdotettuja suosituksia sekä niitä vastaavia korjaavia toimia ja välitavoitteita .	2. Jos tarkastuksessa havaitaan puutteita, jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa tarkastuksen tulosten vastaanottamisesta esitettävä toimintasuunnitelma, jossa käsitellään tarkastuksen yhteydessä ehdotettuja suosituksia sekä määritellään niitä vastaavat korjaavat toimet ja välitavoitteet .

Tarkistus 113

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Jos jäsenvaltio päättää olla noudattamatta suositusta, sen on perusteltava päätöksensä.

Tarkistus 114

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Komission kertomus valmiussuunnittelusta	Komission kertomus ehkäisy- ja valmiussuunnittelusta

Tarkistus 115

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden 7 artiklan mukaisesti toimittamien tietojen ja 8 artiklassa tarkoitetuista tarkastuksista saatujen tulosten pohjalta komissio toimittaa viimeistään heinäkuussa 2022 ja sen jälkeen joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen valmius- ja reagointisuunnittelun tilanteesta ja saavutetusta edistymisestä unionin tasolla.	1. Jäsenvaltioiden 7 artiklan mukaisesti toimittamien tietojen ja 8 artiklassa tarkoitetuista tarkastuksista saatujen tulosten pohjalta komissio toimittaa viimeistään heinäkuussa 2022 ja sen jälkeen joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelun tilanteesta ja saavutetusta edistymisestä unionin tasolla.

Tarkistus 116

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Komission kertomuksen on sisällettävä katsaus naapurialueiden rajat ylittävän valmius- ja reagointisuunnittelun tilasta.

Tarkistus 117

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio voi hyväksyä jäsenvaltioille osoitettuja valmius- ja reagointisuunnittelua koskevia suosituksia 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen pohjalta.	2. Komissio voi hyväksyä jäsenvaltioille osoitettuja ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelua koskevia suosituksia 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen pohjalta. Suositukset voivat koskea muun muassa kansanterveysuhkiin reagoimiseen tarvittavia vähimmäisresursseja esimerkiksi väestön kokoon nähden, ja ne on laadittava hyvien käytäntöjen ja toimintapoliittisten arvioiden pohjalta.

Tarkistus 118

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Valmius- ja reagointisuunnittelun koordinointi terveysturvakomiteassa	Ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelun koordinointi terveysturvakomiteassa

Tarkistukset 119 ja 263

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä terveysturvakomiteassa koordinoidakseen toimiaan, joilla ne kehittävät, vahvistavat ja ylläpitävät rajat ylittävien vakavien terveysuhkien seuranta-, varhaisvaroitus-, arviointi- ja reagointivalmiuksiaan.	1. Komissio , asiaankuuluvat unionin virastot ja elimet, terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomainen mukaan lukien, sekä jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä terveysturvakomiteassa koordinoidakseen toimiaan, joilla ne kehittävät, vahvistavat ja ylläpitävät rajat ylittävien vakavien terveysuhkien seuranta- , ehkäisy- , varhaisvaroitus-, arviointi- ja reagointivalmiuksiaan.

Tarkistus 120

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	valmius- ja reagointisuunnittelua koskevien parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto;

a)	ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelua koskevien parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto;

Tarkistus 121

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	kansallisen valmiussuunnittelun ja unionin tason valmius- ja reagointisuunnittelun monialaisuuden yhteentoimivuus;

b)	kansallisen ehkäisy- ja valmiussuunnittelun ja unionin tason ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelun monialaisuuden yhteentoimivuus;

Tarkistus 122

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	valmius- ja reagointisuunnittelun edistymisen seuranta, sen puutteiden tunnistaminen ja vahvistamistoimet, myös tutkimuksen alalla, sekä kansallisella että unionin tasolla.

e)	ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelun edistymisen seuranta, sen puutteiden tunnistaminen ja vahvistamistoimet, myös tutkimuksen alalla, sekä alueellisella, kansallisella että unionin tasolla.

Tarkistus 123

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Komissio ja jäsenvaltiot käyvät tarvittaessa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, mukaan lukien terveys- ja hoitoalan työntekijäjärjestöt, teollisuudenalan ja toimitusketjun sidosryhmät sekä potilas- ja kuluttajajärjestöt. Vuoropuheluun on kuuluttava säännöllinen tietojenvaihto viranomaisten, teollisuudenalan ja lääkkeiden toimitusketjun asiaan liittyvien toimijoiden kanssa odotettavissa olevien toimitusrajoitusten toteamiseksi, jotta mahdollistetaan parempi koordinointi, synergiavaikutukset ja asianmukainen reagointi.

Tarkistus 124

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio voi järjestää jäsenvaltioiden terveydenhuolto- ja kansanterveysalan henkilöstölle koulutusta, mukaan lukien kansainvälisen terveyssäännöstön mukainen varautumisvalmius.

1. Komissio voi järjestää asiaan liittyvien unionin virastojen tuella ja tiiviissä yhteistyössä lääketieteellisten järjestöjen ja potilasjärjestöjen kanssa jäsenvaltioiden terveydenhuolto- , sosiaali- ja kansanterveysalan henkilöstölle koulutusta, erityisesti poikkitieteellistä yhteinen terveys -ohjelman alaista koulutusta, mukaan lukien kansainvälisen terveyssäännöstön mukainen varautumisvalmius.

Tarkistus 125

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio järjestää nämä toimet yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.	Komissio järjestää nämä toimet yhteistyössä asianomaisten tai mahdollisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan koordinoidusti WHO:n kanssa, jotta vältetään toimien päällekkäisyys, mukaan lukien kansainvälisen terveyssäännöstön mukainen varautumisvalmius .

Tarkistus 126

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Rajat ylittävillä alueilla on edistettävä rajat ylittävää yhteiskoulutusta ja parhaiden käytäntöjen jakamista terveydenhuolto- ja kansanterveyshenkilöstölle ja edellytettävä kansanterveysjärjestelmien tuntemusta.

Tarkistus 127

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – 2 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Komissio käyttää mahdollisimman paljon etäopiskelun mahdollisuuksia laajentaakseen harjoittelijoiden määrää.

Tarkistus 128

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla koulutuksella pyritään tarjoamaan mainitussa kohdassa tarkoitetulle henkilöstölle tietoa ja taitoja, jotka ovat tarpeen erityisesti 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten valmiussuunnitelmien laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi ja sellaisten toimien täytäntöönpanemiseksi, joilla vahvistetaan kriisivalmiutta ja seurantavalmiuksia, mukaan lukien digitaalisten välineiden käyttö.

Tarkistus 129

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu koulutus voi olla avoinna kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstölle, ja se voidaan järjestää unionin ulkopuolella.	3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu koulutus voi olla avoinna kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstölle, ja se voidaan järjestää unionin ulkopuolella mahdollisuuksien mukaan koordinoidusti ECDC:n tällä alalla toteuttamien toimien kanssa .

Tarkistus 130

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tukea ohjelmien järjestämistä terveydenhuolto- ja kansanterveysalan henkilöstön tilapäistä vaihtoa varten kahden tai useamman jäsenvaltion välillä sekä jäsenvaltiosta toiseen tapahtuvia henkilöstön tilapäisiä siirtoja varten. Näitä ohjelmia järjestettäessä on otettava huomioon kunkin jäsenvaltion terveydenhuollon ammattilaisjärjestöjen panos.

Tarkistukset 131 ja 264

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio ja jäsenvaltiot voivat halutessaan ryhtyä yhteiseen hankintamenettelyyn, joka toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (29) 165 artiklan 2 kohdan nojalla, tarkoituksenaan hankkia ennakkoon lääketieteellisiä vastatoimia rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin.

1. Komissio , erityisesti terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen kanssa, ja jäsenvaltiot voivat ryhtyä sopimuspuoliksi yhteiseen hankintamenettelyyn, joka toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (29) 165 artiklan 2 kohdan nojalla, tarkoituksenaan hankkia ennakkoon kohtuullisen ajan kuluessa lääketieteellisiä vastatoimia rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin.

Tarkistus 132

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	yhteishankintamenettelyyn osallistuminen on avointa kaikille jäsenvaltioille, Euroopan vapaakauppaliiton, jäljempänä ”EFTA”, valtioille ja unionin ehdokasmaille asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 165 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

yhteishankintamenettelyyn osallistuminen on avointa kaikille jäsenvaltioille, Euroopan vapaakauppaliiton, jäljempänä ”EFTA”, valtioille, unionin ehdokasmaille asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 165 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä Andorran ruhtinaskunnalle, Monacon ruhtinaskunnalle, San Marinon tasavallalle ja Vatikaanivaltiolle ;

Tarkistus 133

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	yhteishankintaan osallistuvat jäsenvaltiot, EFTA-valtiot ja unionin ehdokasmaat hankkivat kyseisen lääketieteellisen vastatoimen kyseisellä menettelyllä, eivätkä muiden kanavien kautta, eivätkä ne käy rinnakkaisia neuvotteluja kyseisestä tuotteesta;

yhteishankintaan osallistuvat maat hankkivat kyseisen lääketieteellisen vastatoimen kyseisellä menettelyllä, eivätkä muiden kanavien kautta, eivätkä ne käy siitä hetkestä lähtien rinnakkaisia neuvotteluja kyseisestä tuotteesta . Maita, jotka siitä hetkestä lähtien käyvät rinnakkaisia neuvotteluprosesseja, ei oteta osallistujamaiden ryhmään riippumatta siitä, onko kyseisissä prosesseissa jo saavutettu allekirjoitusvaihe ;

Tarkistus 134

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)

yhteishankinnassa on määritettävä selkeät menettelyvaiheet prosessia, soveltamisalaa, tarjouseritelmää ja aikataulua varten ja siinä on edellytettävä, että kaikki osapuolet antavat selkeät sitoumukset ja noudattavat niitä, kuten valmistajien sitoumukset sovittujen tuotantomäärien toimittamisesta ja viranomaisten sitoumukset sovittujen varattujen määrien ostamisesta. Kunkin osallistuvan maan tilaamat ja kullekin maalle toimitetut tarkat määrät sekä maiden vastuita koskevat yksityiskohdat julkistetaan;

Tarkistus 135

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c b)

kaikki yhteishankintatoimet ja niihin liittyvät hankintasopimukset ovat erittäin avoimia. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on täysi oikeus tutustua kaikkiin asiaan liittyviin asiakirjoihin, jotta allekirjoitettuja sopimuksia ja asiaan liittyviä julkisia investointeja voidaan valvoa tarkasti vuosittain;

Tarkistus 136

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – c c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c c)	jos yhteishankinta toteutetaan, myöntämismenettelyssä otetaan kustannusten lisäksi huomioon myös laadulliset perusteet. Näissä perusteissa otetaan myös huomioon esimerkiksi valmistajan kyky varmistaa toimitusvarmuus terveyskriisin aikana;

Tarkistus 137

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – c d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c d)	yhteishankinnat suoritetaan siten, että niillä vahvistetaan osallistuvien maiden ostovoimaa, parannetaan rajat ylittävien vakavien terveysuhkien lääketieteellisten vastatoimien toimitusvarmuutta ja varmistetaan niiden tasapuolinen saatavuus;

Tarkistus 265

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a)

kun yhteishankinta toteutetaan kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien varmistamista koskevien toimenpiteiden puitteista unionin tason kansanterveysuhkatilanteessa annetun neuvoston asetuksen (ISC/2020/12524) 7 artiklan mukaisesti, komissiolla on oikeus vaatia oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tällaisiin vastatoimiin liittyvien teollis- ja tekijänoikeuksien ja taitotiedon lisensointia, jos talouden toimija luopuu kehitystoimistaan tai ei pysty varmistamaan tällaisten vastatoimien riittävää ja oikea-aikaista toimittamista sopimuksen ehtojen mukaisesti. Tämän oikeuden harjoittamiseen liittyvistä lisäehdoista ja menettelyistä voidaan määrätä talouden toimijoiden kanssa tehdyissä yksittäisissä sopimuksissa;

Tarkistus 266

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta – e b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e b)

i)	tavaran tai palvelun toimitusaikataulu;

ii)	vastuuta ja korvausvelvollisuutta koskevat ehdot;

iii)	soveltuvissa tapauksissa valmistuspaikkojen määrä.

Tarkistus 138

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa koordinoinnin ja tietojenvaihdon sellaisten yksiköiden välillä, jotka järjestävät toimia, joihin kuuluvat muiden muassa lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintamenettelyt, varastointi ja lahjoittaminen, erilaisten unionin tasolla perustettujen mekanismien mukaisesti, erityisesti seuraavien nojalla:

3. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa koordinoinnin ja tietojenvaihdon sellaisten yksiköiden välillä, jotka järjestävät toimia ja osallistuvat toimiin , joihin kuuluvat muiden muassa lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintamenettelyt, kehittäminen, varastointi laitoksissa, jotka täyttävät lääketieteellisten vastatoimien varastointia koskevat erityiset lakisääteiset vaatimukset ja joiden lähellä ja saatavilla on suurin määrä väestökeskuksia vaarantamatta kyseisten tuotteiden saatavuutta syrjäisillä, maaseutu- ja syrjäisimmillä alueilla asuvien ihmisten osalta, jakelu ja lahjoittaminen, josta on oltava hyötyä matalan ja keskitulotason maille, erilaisten unionin tasolla perustettujen mekanismien mukaisesti, erityisesti seuraavien nojalla:

Tarkistus 139

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	päätöksen N:o 1313/2013/EU 12 artiklassa tarkoitettu rescEU:n mukainen varastointi;

a)	päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklassa tarkoitettu rescEU:n mukainen varastointi;

Tarkistukset 140 ja 267

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)	muut välineet, joilla tuetaan biolääketieteellistä tutkimusta ja kehittämistä unionin tasolla kapasiteetin ja valmiuden lisäämiseksi reagoitaessa rajat ylittäviin uhkiin ja hätätilanteisiin.

muut ohjelmat ja välineet, joilla tuetaan biolääketieteellistä tutkimusta ja kehittämistä unionin tasolla kapasiteetin ja valmiuden lisäämiseksi reagoitaessa rajat ylittäviin uhkiin ja hätätilanteisiin , kuten neuvoston asetus kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien varmistamista koskevien toimenpiteiden puitteista unionin tason kansanterveysuhkatilanteessa [ISC/2020/12524] .

Tarkistus 141

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Osallistujamaiden on varmistettava, että hankitut lääketieteelliset vastatoimet varastoidaan ja niitä jaellaan asianmukaisesti. Varastoinnin ja jakelun tärkeimmät yksityiskohdat ja ominaisuudet on esitettävä kansallisissa suunnitelmissa.

Tarkistus 142

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Avoimuusperiaatteen mukaisesti komissio tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintoja koskevista neuvotteluista.

Tarkistus 143

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 c. Euroopan parlamentti pidättää itsellään oikeuden tarkastella voimassa olevien salassapitosääntöjen mukaisesti kaikkien tämän artiklan mukaisissa menettelyissä tehtyjen sopimusten sensuroimatonta sisältöä.

Tarkistus 144

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 d kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 d. Komissio ja jäsenvaltiot antavat kuluttajille ajantasaista, helposti saatavilla olevaa ja selkeää tietoa yhteisesti hankittuja lääketieteellisiä vastatoimia koskevista kuluttajien oikeuksista ja velvollisuuksista, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot vahingonkorvausvastuusta, oikeussuojasta ja kuluttajien edustuksesta.

Tarkistus 145

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 e kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 e. Jos ei sovelleta rajat ylittäviin terveysuhkiin liittyviä lääketieteellisiä vastatoimia koskevaa yhteistä hankintamenettelyä, komissio kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja lääketieteellisten vastatoimien hinnoittelusta ja toimituspäivistä.

Tarkistukset 146 ja 268

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetulla tartuntatautien ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien epidemiologisen seurannan verkostolla on varmistettava pysyvä viestintäyhteys komission, ECDC:n ja epidemiologisesta seurannasta kansallisella tasolla vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välille.

1. Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetulla tartuntatautien , myös eläinperäisten tartuntatautien, ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien epidemiologisen seurannan verkostolla on varmistettava pysyvä viestintäyhteys komission , erityisesti HERAn , ECDC:n ja epidemiologisesta seurannasta kansallisella tasolla vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välille.

Tarkistus 147

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)	seurata tartuntatautien vaikutusta muiden tautien ja sairauksien ja vaivojen seulonnan, diagnosoinnin, seurannan ja hoidon jatkuvuuteen;

Tarkistus 148

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b b)	seurata tartuntatautien vaikutusta mielenterveyteen;

Tarkistus 149

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	tunnistaa taudin tarttumisen riskitekijät, väestön riskiryhmät ja kohdennettujen ehkäisytoimenpiteiden tarve;

d)	tunnistaa taudin tarttumisen riskitekijät, väestön riskiryhmät ja kohdennettujen ehkäisytoimenpiteiden tarve ja seurata niitä ;

Tarkistus 150

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	edistää tartuntataudeista väestölle aiheutuvan rasituksen arviointia käyttämällä erinäistä dataa, kuten taudin esiintyvyyttä, komplikaatioita, sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta koskevaa dataa;

edistää tartuntataudeista väestölle , terveysjärjestelmille ja hoidon tarjoamiselle aiheutuvan rasituksen arviointia käyttämällä erinäistä dataa, kuten taudin esiintyvyyttä, komplikaatioita, sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta , mielenterveysvaikutuksia ja muiden tautien ja sairauksien lykättyä seulontaa, diagnosointia, seurantaa ja hoitoa koskevaa dataa sekä lykkäysten sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevia tietoja ;

Tarkistus 151

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta – h a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

h a)

tunnistaa mahdolliset puutteet maailmanlaajuisessa toimitusketjussa, joka liittyy tartuntatautien ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa, hoidossa ja seurannassa tarvittavien lääketieteellisten vastatoimien tuotantoon ja valmistukseen, ja laatii suunnitelmia kyseisten puutteiden lieventämiseksi. Muiden mekanismien, kuten unionin vientivalvontamekanismin, sääntelyn joustavuuden, yhteistyösopimusten tai yritysten välisten pakollisten tai vapaaehtoisten lisenssisopimusten, ansiosta unioni voi helpottaa vastatoimien saatavuutta kansalaisilleen ja asukkailleen sekä itäisen kumppanuuden maiden ja matalan tulotason ja keskitulotason maiden ihmisille;

Tarkistus 152

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f a)	tiedot taudin ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa, hoidossa ja seurannassa tarvittavien lääketieteellisten vastatoimien saatavuudesta.

Tarkistus 153

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden toimittamat tiedot on ilmoitettava vähintään NUTS 2 -tasolla Euroopan tautienseurantajärjestelmälle (TESSy) tai muulle alustalle hyvissä ajoin 7 artiklassa tarkoitetussa määräajassa.

Tarkistus 154

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 6 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

ECDC tukee jäsenvaltioita, kun ne varmistavat tietojen keruun ja jakamisen terveyskriisin aikana ja verkoston yhdennetyn toiminnan 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettujen tartuntatautien ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien epidemiologisen seurannan yhteydessä. ECDC antaa tarvittaessa asiantuntemuksensa kyseisellä alalla myös kolmansien maiden käyttöön.

Tarkistus 155

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 9 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
9. Komissio laatii ja ajantasaistaa täytäntöönpanosäädöksillä	9. Komissio hyväksyy 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joiden nojalla se laatii ja ajantasaistaa

Tarkistus 156

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 9 kohta – 1 alakohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	asetuksen(EU) …/… [Julkaisutoimisto: lisätään ECDC-asetuksen numero [ISC/2020/ 12527]] 5 artiklaa soveltaen kehitetyt epidemiologisen seurantaverkoston toimintaa koskevat menettelyt.

Poistetaan.

Tarkistus 157

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 9 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	9 a. Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 28 a artiklassa säädettyä menettelyä, jos asianmukaisesti perustellut erittäin kiireelliset tapaukset, jotka liittyvät rajat ylittävän vakavan terveysuhkan vakavuuteen tai uutuuteen tai sen nopeaan leviämiseen jäsenvaltioiden välillä, sitä edellyttävät.

Tarkistus 158

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 9 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	9 b. Komissio laatii ja ajantasaistaa täytäntöönpanosäädöksillä asetuksen (EU) …/… [Julkaisutoimisto: lisätään ECDC-asetuksen numero [ISC/2020/12527]] 5 artiklan mukaisesti kehitetyt epidemiologisen seurantaverkoston toimintaa koskevat menettelyt.

Tarkistus 159

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 10 kohta

Komission teksti

Tarkistus

10. Kun kyseessä on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettu uhka, komissio voi noudattaen 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä hyväksyä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä jäsenvaltioissa seurantaan käytettävien tapausmäärittelyjen, menettelyjen ja indikaattoreiden hyväksymiseksi asianmukaisesti perustelluissa, erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät rajat ylittävän vakavan terveysuhkan vakavuuteen tai uutuuteen tai sen nopeaan leviämiseen jäsenvaltioiden välillä. Edellä mainituilla indikaattoreilla tuetaan myös diagnosointi-, ehkäisy- ja hoitokapasiteetin arviointia.

10. Kun kyseessä on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettu uhka, komissio voi noudattaen 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä hyväksyä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä jäsenvaltioissa seurantaan käytettävien menettelyjen hyväksymiseksi asianmukaisesti perustelluissa, erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät rajat ylittävän vakavan terveysuhkan vakavuuteen tai uutuuteen tai sen nopeaan leviämiseen jäsenvaltioiden välillä.

Tarkistus 160

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. ECDC:n on turvattava sellaisen digitaalisen alustan jatkokehitys , jonka kautta tietoja hallinnoidaan ja vaihdetaan automaattisesti, jotta voidaan perustaa integroituja ja yhteentoimivia seurantajärjestelmiä, jotka mahdollistavat tarvittaessa reaaliaikaisen seurannan tartuntatautien ehkäisyn ja torjunnan tukemiseksi.

1. Tehtyään tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin ja lievitettyään rekisteröityjen oikeusiin ja vapauksiin kohdistuvia mahdollisia riskejä ECDC:n on turvattava sellaisen digitaalisen alustan jatkuva kehitys , jonka kautta tietoja hallinnoidaan ja vaihdetaan automaattisesti, jotta voidaan perustaa integroituja ja yhteentoimivia seurantajärjestelmiä, jotka mahdollistavat tarvittaessa reaaliaikaisen seurannan tartuntatautien ehkäisyn ja torjunnan tukemiseksi. ECDC:n on varmistettava, että digitaalinen alusta toimii ihmisen valvonnassa, ja sisällytettävä siihen erityisiä toimenpiteitä sellaisten riskien minimoimiseksi, joita voi syntyä useista lähteistä saatujen painottuneiden tai puutteellisten tietojen siirron seurauksena, sekä vahvistettava menettelyt tietojen laadun tarkistamista varten. Unionin ja jäsenvaltioiden tasolla tapahtuvaa epidemiologista valvontaa tukevat digitaaliset alustat ja sovellukset on pantava täytäntöön asetuksen (EU) 2018/1725 27 artiklan 1 kohdan mukaista sisäänrakennetun tietosuojan periaatetta noudattaen.

Tarkistus 161

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	mahdollistettava seuranta- ja laboratoriotietojen automaattinen keruu, hyödynnettävä sähköisistä potilaskertomuksista ja median seurannasta saatavia tietoja ja sovellettava tekoälyä tietojen validointiin, analysointiin ja automaattiseen raportointiin;

mahdollistettava seuranta- ja laboratoriotietojen automaattinen keruu, hyödynnettävä ennalta määritellystä ja hyväksytystä sähköisten potilaskertomusten ja terveystietokantojen luettelosta saatavia asiaan liittyviä tietoja ja median seurantaa sekä sovellettava tekoälyä tietojen validointiin, analysointiin ja tilastolliseen raportointiin yleisen tietoja-asetuksen 22 artiklan mukaisesti ;

Tarkistus 162

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	mahdollistettava tiedon, datan ja asiakirjojen käsittely ja vaihto tietokoneella.

b)	mahdollistettava tiedon, datan ja asiakirjojen käsittely ja vaihto tietokoneella ottaen huomioon henkilötietojen suojaa koskeva unionin lainsäädäntö;

Tarkistus 163

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)	mahdollistettava automaattinen ilmoitus varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä, kun tartuntataudit ylittävät 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varoituskynnykset. Toimivaltaisen terveysviranomaisen on vahvistettava ilmoitus.

Tarkistus 164

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että integroituun seurantajärjestelmään syötetään säännöllisesti ajantasaisia ja täydellisiä tietoja, dataa ja asiakirjoja, jotka on välitetty tai vaihdettu digitaalisen alustan kautta.	3. Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että integroituun seurantajärjestelmään syötetään säännöllisesti ajantasaisia, täydellisiä ja tarkkoja tietoja, dataa ja asiakirjoja, jotka on välitetty tai vaihdettu digitaalisen alustan kautta. Jäsenvaltioiden on edistettävä jäsenvaltioiden ja unionin seurantajärjestelmien välisen prosessin automatisointia.

Tarkistus 165

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. ECDC:llä on epidemiologisista syistä oltava pääsy myös digitaalisten infrastruktuurien kautta saatuihin tai saataville asetettuihin asianmukaisiin terveystietoihin, mikä mahdollistaa terveystietojen käytön tutkimukseen, politiikan suunnitteluun ja sääntelytarkoituksiin.

5. ECDC:llä on oltava epidemiologista seurantaa varten pääsy myös digitaalisten infrastruktuurien kautta saatuihin tai saataville asetettuihin asianmukaisiin terveystietoihin, mikä mahdollistaa terveystietojen käytön tutkimukseen, politiikan suunnitteluun ja sääntelytarkoituksiin. Terveystietojen saatavuuden on oltava oikeassa suhteessa ECDC:n aiemmin määrittämiin erityisiin ja konkreettisiin tarkoituksiin.

Tarkistus 166

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
6. Komissio hyväksyy seurantajärjestelmän alustan toimintaa varten täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan:	6. Toteutettuaan asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 2 kohdan mukaisen kuulemismenettelyn komissio hyväksyy 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seurantajärjestelmän alustan toimintaa ja joissa vahvistetaan:

Tarkistus 167

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	alustan tekniset eritelmät, mukaan lukien sähköinen tietojenvaihtomekanismi käytössä olevien kansallisten järjestelmien kanssa vaihdettavia tietoja varten, sovellettavien standardien erittely, viestirakenteiden määrittely, tietohakemistot, protokollien ja menettelyjen vaihto;

a)	alustan tekniset eritelmät, mukaan lukien sähköinen tietojenvaihtomekanismi käytössä olevien kansainvälisten ja kansallisten järjestelmien kanssa vaihdettavia tietoja varten, sovellettavien standardien erittely, viestirakenteiden määrittely, tietohakemistot, protokollien ja menettelyjen vaihto;

Tarkistus 168

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	varajärjestelyt, joita sovelletaan, jos jokin alustan toiminnoista ei ole käytettävissä;

c)	varajärjestelyt ja tietojen turvallinen varmuuskopiointi , joita sovelletaan, jos jokin alustan toiminnoista ei ole käytettävissä;

Tarkistus 169

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	tapaukset ja olosuhteet, joissa asiaankuuluville kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille voidaan myöntää osittainen mahdollisuus käyttää alustan toimintoja, sekä tällaista käyttöä koskevat käytännön järjestelyt;

d)	tapaukset ja olosuhteet, joissa asiaankuuluville kansainvälisille järjestöille voidaan myöntää osittainen mahdollisuus käyttää alustan toimintoja, sekä tällaista käyttöä koskevat käytännön järjestelyt kaikilta osin asetusten (EU) 2018/1725 ja (EU) 2016/679 ja direktiivin (EU) 2016/680 mukaisesti ;

Tarkistus 170

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f a)	tietojen tallennus-, käsittely- ja analysointi-infrastruktuurin standardointi.

Tarkistus 171

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Unionin ja jäsenvaltioiden tasolla tapahtuvaa epidemiologista valvontaa tukevat digitaaliset alustat ja sovellukset on pantava täytäntöön asetuksen (EU) 2018/1725 27 artiklan 1 kohdan mukaista sisäänrakennetun tietosuojan periaatetta noudattaen.

Tarkistus 172

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kansanterveyden alalla tai tietyillä kansanterveyden aloilla, jotka ovat merkityksellisiä tämän asetuksen tai 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanon kannalta, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä nimetä EU:n vertailulaboratorioita, jotka tarjoavat tukea kansallisille vertailulaboratorioille hyvien käytäntöjen ja vapaaehtoiselta pohjalta tapahtuvan jäsenvaltioiden lähentymisen edistämiseksi diagnostiikan, testausmenetelmien sekä tiettyjen testien käytön osalta jäsenvaltioissa toteutettavaa tautien yhdenmukaista seurantaa, niistä ilmoittamista ja raportointia varten.

1. Kansanterveyden alalla tai tietyillä kansanterveyden aloilla, jotka ovat merkityksellisiä tämän asetuksen tai 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanon kannalta, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä nimetä EU:n vertailulaboratorioita, jotka tarjoavat tukea kansallisille vertailulaboratorioille hyvien käytäntöjen ja jäsenvaltioiden lähentymisen edistämiseksi diagnostiikan, testausmenetelmien sekä tiettyjen testien käytön osalta jäsenvaltioissa toteutettavaa tautien yhdenmukaista seurantaa, niistä ilmoittamista ja raportointia varten.

Tarkistus 173

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)	taudinpurkaukseen reagoinnin seuranta, hälytys ja tuki; ja

f)	taudinpurkaukseen reagoinnin seuranta, hälytys ja tuki erityisesti uusien patogeenien osalta ; ja

Tarkistus 174

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. EU:n vertailulaboratorioiden verkoston toiminnasta ja koordinoinnista vastaa ECDC.	3. EU:n vertailulaboratorioiden verkoston toiminnasta ja koordinoinnista vastaa ECDC yhteistyössä WHO:n verkoston laboratorioiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Verkoston hallintorakenteen on katettava yhteistyö ja koordinointi olemassa olevien kansallisten ja alueellisten vertailulaboratorioiden ja -verkostojen kanssa .

Tarkistus 175

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen laboratorioiden on osallistuttava hyvien käytäntöjen jakamiseen ja 13 artiklassa tarkoitetun epidemiologisen seurannan parantamiseen.

Tarkistus 176

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut nimeämiset on tehtävä julkisen valintaprosessin pohjalta, niiden on oltava ajallisesti rajattuja, kestoltaan vähintään viisi vuotta, ja niitä on tarkistettava säännöllisesti. Komissio kuulee jäsenvaltioita ja ECDC:tä nimeämisprosessin tehtävänkuvauksen ja perusteiden määrittelemiseksi. Nimeämisen yhteydessä on vahvistettava nimettyjen laboratorioiden vastuualueet ja tehtävät. Laboratorioiden yhteenliittymiä voidaan nimetä.

Tarkistus 177

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 5 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	on oltava puolueettomia, eikä niillä saa ole eturistiriitoja, eivätkä ne etenkään saa ole tilanteessa, joka suoraan tai epäsuorasti voisi vaikuttaa niiden ammattimaisen käytöksen puolueettomuuteen niiden EU:n vertailulaboratorion ominaisuudessa suorittamien tehtävien suhteen;

on oltava puolueettomia, eikä niillä saa ole eturistiriitoja, eivätkä ne etenkään saa ole tilanteessa, joka suoraan tai epäsuorasti voisi vaikuttaa niiden ammattimaisen käytöksen puolueettomuuteen niiden EU:n vertailulaboratorion ominaisuudessa suorittamien tehtävien suhteen; erityistä huomiota on kiinnitettävä teollisoikeuden alaisiin testeihin ja menetelmiin, jotka voivat olla laboratorioiden omaisuutta;

Tarkistus 178

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Euroopan rajavalvontajärjestelmää (TESSy) käytetään 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja 2 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettujen vakavien rajat ylittävien terveysuhkien tilapäiseen seurantaan.

Tarkistus 179

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tarvittaessa komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tilapäisessä seurannassa käytettävät tapausmääritelmät kerättyjen tietojen vertailukelpoisuuden ja yhteensopivuuden varmistamiseksi unionin tasolla.	Tarvittaessa komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 28 artiklan mukaisesti tilapäisessä seurannassa käytettävät tapausmääritelmät kerättyjen tietojen vertailukelpoisuuden ja yhteensopivuuden varmistamiseksi unionin tasolla.

Tarkistus 180

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	Poistetaan.

Tarkistus 181

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi hyväksyä tai ajantasaistaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tapausmääritelmiä välittömästi sovellettavilla täytäntöönpanosäädöksillä 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa , jotka liittyvät rajat ylittävän vakavan terveysuhkan vakavuuteen tai sen nopeaan leviämiseen jäsenvaltioissa .

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 28 a artiklassa säädettyä menettelyä , jos asianmukaisesti perustellut erittäin kiireelliset tapaukset , jotka liittyvät rajat ylittävän vakavan terveysuhkan vakavuuteen tai uutuuteen tai sen nopeaan leviämiseen jäsenvaltioiden välillä, sitä edellyttävät .

Tarkistus 182

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmällä mahdollistetaan pysyvä tietojenvaihtoyhteys komission ja kansallisen tason toimivaltaisten viranomaisten välillä valmiuteen, varhaisvaroitukseen ja reagointiin sekä varoituksiin, kansanterveyteen liittyvien riskien arviointiin ja kansanterveyden suojelemiseen mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

1. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmällä mahdollistetaan pysyvä tietojenvaihtoyhteys komission , ECDC:n ja kansallisen tason toimivaltaisten viranomaisten välillä valmiuteen, varhaisvaroitukseen ja reagointiin sekä varoituksiin, kansanterveyteen liittyvien riskien arviointiin ja kansanterveyden suojelemiseen mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tarkistus 183

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän hallinnointiin ja käyttöön sisältyy henkilötietojen vaihtoa erityistapauksissa, joista säädetään asiaa koskevissa säädöksissä. Tähän kuuluu	Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän hallinnointiin ja operatiiviseen käyttöön sisältyy henkilötietojen vaihtoa erityistapauksissa, joista säädetään asiaa koskevissa säädöksissä. Tähän kuuluu

Tarkistus 184

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ECDC:n on jatkuvasti päivitettävä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää, jotta voidaan hyödyntää nykyaikaista teknologiaa, kuten digitaalisia mobiilisovelluksia, tekoälymalleja, avaruuspohjaisia sovelluksia tai muuta kontaktien automaattisen jäljitykseen teknologiaa, käyttäen perustana jäsenvaltioiden tai unionin kehittämiä kontaktien jäljitystekniikoita , joita käytetään ainoastaan pandemian torjuntaan ja jotka ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, tarpeellisiksi ja oikeasuhteisiksi ja ovat kaikilta osin asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY mukaisia .

Tarkistus 185

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Tietojen laadun ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmässä on toteutettava luotettavia, tarkkoja ja yhteentoimivia tietoprosesseja jäsenvaltioiden kanssa. ECDC koordinoi toimiaan jäsenvaltioiden kanssa kaikissa tällaisissa tiedonvaihtoprosesseissa aina tietovaatimusten arvioinnista, siirtämisestä ja keräämisestä tietojen toteutumiseen ja tulkintaan saakka varmistaen komission, ECDC:n ja kansallisten ja alueellisten toimivaltaisten elinten välisen vahvan yhteistyön.

Tarkistus 186

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. ECDC kehittää ja parantaa varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää tietojen keräämisen ja analysoinnin automatisoinnin lisäämiseksi, ilmoitusten luokittelun parantamiseksi, avoimen tekstin muodossa olevan viestinnän vähentämiseksi, hallinnollisen taakan pienentämiseksi ja ilmoitusten standardoinnin parantamiseksi.

Tarkistus 187

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää parannetaan hallinnollisen rasituksen ja ilmoitusten päällekkäisyyksien vähentämiseksi. Järjestelmän on mahdollistettava kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ilmoitukset WHO:lle kansainvälisen terveyssäännöstön 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti tapahtumista, jotka voivat muodostaa kansainvälistä huolta aiheuttavia kansanterveysuhkia, ja sen on vastaanotettava kyseiset tiedot, jotta se voi antaa automaattisen hälytysilmoituksen.

Tarkistus 188

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä menettelyt, jotka koskevat muiden unionin tasoisten nopeiden hälytysjärjestelmien kanssa tapahtuvaa tietojenvaihtoa, mukaan lukien henkilötietojen vaihto, jotta voidaan varmistaa varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän asianmukainen toiminta ja välttää toiminnan päällekkäisyys tai sellaiset toimet, jotka ovat ristiriidassa rajat ylittävien vakavien terveysuhkien osalta valmiutta, seurantaa, varhaisvaroitusta ja torjuntaa koskevien olemassa olevien rakenteiden ja mekanismien kanssa.

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä menettelyt, jotka koskevat muiden unionin tasoisten ja kansainvälisen tason nopeiden hälytysjärjestelmien kanssa tapahtuvaa tietojenvaihtoa, mukaan lukien henkilötietojen vaihto, jotta voidaan varmistaa varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän asianmukainen toiminta ja välttää toiminnan päällekkäisyys tai sellaiset toimet, jotka ovat ristiriidassa rajat ylittävien vakavien terveysuhkien osalta valmiutta, seurantaa, varhaisvaroitusta ja torjuntaa koskevien olemassa olevien rakenteiden ja mekanismien kanssa.

Tarkistus 189

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän on kyettävä keräämään automaattisesti tietoja muista tärkeistä tietokannoista, kuten ympäristötiedoista, ilmastotiedoista, kastelutiedoista ja muista tiedoista, joilla on merkitystä vakavan rajat ylittävän terveysuhan kannalta ja jotka voisivat helpottaa ymmärtämistä ja lieventää mahdollisten terveysuhkien riskiä.

Tarkistus 190

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Kun kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat WHO:lle tapahtumista, jotka voivat olla kansainvälisen terveyssäännöstön 6 artiklan mukaisia kansainvälisiä kansanterveysuhkia, ne tekevät viimeistään samanaikaisesti hälytysilmoituksen varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään, jos kyseessä oleva uhka kuuluu tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin uhkiin.

2. Kun kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat WHO:lle tapahtumista, jotka voivat olla 18 artiklan 2 b kohdassa tarkoitettuja kansainvälisen terveyssäännöstön 6 artiklan mukaisia kansainvälisiä kansanterveysuhkia, varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään tehdään samanaikaisesti hälytysilmoitus , jos kyseessä oleva uhka kuuluu tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin uhkiin.

Tarkistus 191

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)	riskit kansanterveydelle,

f)	riskit kansanterveydelle, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan niiden vaikutus merkittäviin tarttumattomiin tauteihin;

Tarkistus 192

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)	muut toimenpiteet kuin kansanterveystoimenpiteet,

h)	monialaisiin toimiin kuuluvat muut kuin kansanterveystoimenpiteet,

Tarkistus 193

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

i a)	olemassa olevat ja potentiaaliset tuotantopaikat, joiden ainoana tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus kartoittaa koko unionin strategiset tuotantovalmiudet;

Tarkistus 194

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – j alakohta

Komission teksti

Tarkistus

j)	rajat ylittävää hätäapua koskevat pyynnöt ja tarjoukset,

j)	rajat ylittävää hätäapua koskevat pyynnöt ja tarjoukset, kuten potilaiden lääkinnällinen siirtäminen tai terveydenhuollon henkilöstön tarjoaminen jäsenvaltiosta toiseen, erityisesti naapurialueiden rajat ylittävillä alueilla,

Tarkistus 195

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltion on saatettava 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ajan tasalle, kun saadaan uusia tietoja.

Tarkistus 196

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Kun tehdään 19 artiklan mukainen hälytysilmoitus, komissio antaa, jos se on tarpeen unionin tason reagoinnin koordinoinnin kannalta tai 21 artiklassa tarkoitetun terveysturvakomitean pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, viipymättä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja terveysturvakomitean käyttöön varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta arvioinnin siitä, kuinka vakava kansanterveydelle mahdollisesti aiheutuva uhka on, mukaan lukien toteutettavat kansanterveystoimenpiteet. Tämä arviointi toteutetaan jollakin seuraavista tavoista:

1. Kun tehdään 19 artiklan mukainen hälytysilmoitus, komissio antaa, jos se on tarpeen unionin tason reagoinnin koordinoinnin kannalta tai 21 artiklassa tarkoitetun terveysturvakomitean pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, viipymättä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja terveysturvakomitean käyttöön varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta arvioinnin siitä, kuinka vakava kansanterveydelle mahdollisesti aiheutuva uhka on, mukaan lukien toteutettavat kansanterveystoimenpiteet , mukaan lukien vaikutuspiiriin kuuluvan väestön mielenterveyteen kohdistuvien riskien arviointi . Tämä arviointi toteutetaan jollakin seuraavista tavoista:

Tarkistus 269

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – a alakohta (uusi

Komission teksti

Tarkistus

-a)

HERA 16 päivänä syyskuuta 2021 annetun komission päätöksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. HERAn suorittama arviointi on tehtävä niin, että sen perusteella on mahdollista tehdä päätös hätätilanteen aktivoimisesta kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien varmistamista koskevien toimenpiteiden puitteista unionin tason kansanterveysuhkatilanteessa annetun neuvoston asetuksen 3 artiklan mukaisesti, sekä siitä, minkä kyseisen asetuksen 5–11 artiklassa ja 13 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden suhteen se on asianmukaista aktivoida;

Tarkistus 197

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

EDCD asetuksen (EU) …/… [Julkaisutoimisto: lisätään ECDC-asetuksen numero [ISC/2020/12527]] 8 a artiklan mukaisesti, kun kyseessä on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettu uhka, mukaan lukien ihmisestä peräisin oleviin aineisiin, vereen, elimiin, kudoksiin ja soluihin, joihin tartuntataudit voivat vaikuttaa, kohdistuva uhka, tai 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu uhka; ja/tai

EDCD asetuksen (EU) …/… [Julkaisutoimisto: lisätään ECDC-asetuksen numero [ISC/2020/12527]] 8 a artiklan mukaisesti, kun kyseessä on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu uhka, mukaan lukien ihmisestä peräisin oleviin aineisiin, kuten vereen, elimiin, kudoksiin ja soluihin, joihin tartuntataudit voivat vaikuttaa, kohdistuva uhka, tai 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu uhka; ja/tai

Tarkistus 198

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)

Euroopan lääkevirasto asetuksen (EU) 2021/… [Julkaisutoimisto: lisätään tarkistetun EMA-asetuksen numero [2020/0321(COD)]] 1 artiklan mukaisesti, kun kyseessä on viallisiin lääkkeisiin liittyvä uhka tai jos uhka on muuttumassa vakavammaksi ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden tai lääkinnällisten laitteiden pulan seurauksena; ja/tai

Tarkistus 199

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f a)	lääkkeitä varastoivat unionin tai kansalliset yksiköt.

Tarkistus 200

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen virastojen ja elinten on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä kaikki niiden saatavilla olevat merkitykselliset tiedot, jos omaan toimivaltaansa kuuluvaa riskinarviointia tekevä virasto tai elin sitä pyytää.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen virastojen ja elinten on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä kaikki niiden saatavilla olevat merkitykselliset tiedot ja asiantuntemus , jos omaan toimivaltaansa kuuluvaa riskinarviointia tekevä virasto tai elin sitä pyytää. Riskinarviointinsa yhteydessä virasto tai elin nimetään johtavaksi elimeksi 3 kohdan mukaisesti. Viraston tai elimen on varmistettava, että se ottaa huomioon muilta 1 kohdassa tarkoitetuilta virastoilta tai elimiltä saadut tiedot tai asiantuntemuksen.

Tarkistus 201

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos tarvittava riskinarviointi ei kuulu lainkaan tai osittain 1 kohdassa tarkoitettujen virastojen toimivaltaan ja se katsotaan tarpeelliseksi unionin tason reagoinnin yhteensovittamisen kannalta, komissio laatii terveysturvakomitean pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tapauskohtaisen riskinarvioinnin. Jos tarvittava riskinarviointi kuuluu usean 1 kohdassa tarkoitetun viraston toimivaltaan, komissio nimeää johtavan viraston, joka vastaa riskinarvioinnin suorittamisesta yhteistyössä muiden asianomaisten virastojen kanssa, ja asettaa määräajan kyseisen viraston arvioinnin toimittamiselle.

Tarkistus 202

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio toimittaa riskinarvioinnin viipymättä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta ja tarvittaessa siihen liitettyjen hälytysjärjestelmien kautta. Jos riskinarviointi on julkistettava, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on saatava se ennen julkaisua.

Tarkistus 203

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 3 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Riskinarvioinnissa on otettava huomioon mahdollisesti käytettävissä olevat merkitykselliset tiedot, joita muut elimet, erityisesti WHO, ovat toimittaneet, jos kyseessä on kansainvälinen kansanterveysuhka.	Riskinarvioinnissa on otettava huomioon mahdollisesti käytettävissä olevat merkitykselliset tiedot, joita kansanterveyden asiantuntijat ja muut elimet, erityisesti WHO, ovat toimittaneet, jos kyseessä on kansainvälinen kansanterveysuhka.

Tarkistus 270

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Edellä olevan 19 artiklan mukaisen hälytysilmoituksen jälkeen jäsenvaltiot koordinoivat toimintaansa komission tai jäsenvaltion pyynnöstä ja käytettävissä olevien tietojen perusteella, mukaan lukien 19 artiklassa tarkoitetut tiedot ja 20 artiklassa tarkoitetut riskinarvioinnit, terveysturvakomiteassa ja yhteistyössä komission kanssa koordinoidakseen seuraavia:	1. Edellä olevan 19 artiklan mukaisen hälytysilmoituksen jälkeen jäsenvaltiot koordinoivat toimintaansa komission tai jäsenvaltion pyynnöstä ja käytettävissä olevien tietojen perusteella, mukaan lukien 19 artiklassa tarkoitetut tiedot ja 20 artiklassa tarkoitetut riskinarvioinnit, terveysturvakomiteassa ja yhteistyössä komission ja erityisesti HERAn kanssa koordinoidakseen seuraavia:

Tarkistus 204

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	riski- ja kriisiviestintää, jota on muokattava jäsenvaltioiden tarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti ja jonka tavoitteena on tarjota yleisölle ja terveydenhoitoalan ammattilaisille unionissa johdonmukaista ja koordinoitua tietoa.

b)	riski- ja kriisiviestintää, jota on muokattava jäsenvaltioiden tarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti ja jonka tavoitteena on tarjota yleisölle, terveydenhoitoalan ammattilaisille ja kansanterveysalan ammattilaisille unionissa johdonmukaista ja koordinoitua tietoa.

Tarkistus 205

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	rajat ylittävän vakavan terveysuhkan ehkäisemisestä ja valvontaa koskevien lausuntojen ja ohjeiden sekä erityisten reagointitoimenpiteiden hyväksyminen jäsenvaltioita varten erityisistä reagointitoimenpiteistä.

c)	rajat ylittävän vakavan terveysuhkan ehkäisemisestä ja valvontaa koskevien lausuntojen ja ohjeiden sekä erityisten reagointitoimenpiteiden hyväksyminen jäsenvaltioita varten erityisistä reagointitoimenpiteistä , mukaan lukien vastatoimien koordinointi .

Tarkistus 206

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	kansalliset matkustusrajoitukset ja muut rajat ylittävät liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset sekä karanteenivaatimukset ja rajat ylittävän matkustamisen jälkeisten karanteenien valvonta.

Tarkistukset 207 ja 271

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos jäsenvaltio aikoo toteuttaa kansanterveystoimenpiteitä rajat ylittävän vakavan terveysuhkan torjumiseksi, sen on ennen kyseisten toimenpiteiden toteuttamista ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja kuultava niitä toimenpiteiden luonteen, tarkoituksen ja laajuuden osalta, ellei tarve suojella kansanterveyttä ole niin kiireellinen, että toimenpiteet on välttämätöntä toteuttaa välittömästi.

2. Jos jäsenvaltio aikoo toteuttaa kansanterveystoimenpiteitä rajat ylittävän vakavan terveysuhkan torjumiseksi, sen on ennen kyseisten toimenpiteiden toteuttamista tai lopettamista ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille , erityisesti naapurijäsenvaltioille, komissiolle , erityisesti HERAlle, terveyskriisineuvostolle ja terveysturvakomitealle, kuultava niitä ja koordinoitava toimia niiden kanssa toimenpiteiden luonteen, tarkoituksen ja laajuuden osalta, ellei tarve suojella kansanterveyttä ole niin kiireellinen, että toimenpiteet on välttämätöntä toteuttaa välittömästi.

Tarkistukset 208 ja 272

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jos jäsenvaltio joutuu toteuttamaan kiireellisesti kansanterveystoimia rajat ylittävän vakavan terveysuhkan ilmaantumisen tai uudelleenleviämisen vuoksi, sen on ilmoitettava kyseisten toimenpiteiden luonteesta, tarkoituksesta ja laajuudesta muille jäsenvaltioille ja komissiolle heti hyväksyttyään ne.

3. Jos jäsenvaltio joutuu toteuttamaan kiireellisesti kansanterveystoimia rajat ylittävän vakavan terveysuhkan ilmaantumisen tai uudelleenleviämisen vuoksi, sen on ilmoitettava kyseisten toimenpiteiden , erityisesti rajat ylittävillä alueilla toteutettavien toimenpiteiden, luonteesta, tarkoituksesta ja laajuudesta muille jäsenvaltioille , asianomaisille alueviranomaisille, komissiolle , erityisesti HERAlle, terveyskriisineuvostolle ja terveysturvakomitealle heti hyväksyttyään ne.

Tarkistus 209

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jos rajat ylittävä vakava terveysuhka ylittää jäsenvaltion kansalliset reagointivalmiudet, asianomainen jäsenvaltio voi myös pyytää apua muilta jäsenvaltioilta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (1 a) mukaisen hätäavun koordinointikeskuksen (ERCC) kautta.

Tarkistus 273

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	perustuttava erityisesti ECDC:n, muiden asiaankuuluvien virastojen tai elinten tai 24 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan komitean suosituksiin;

a)	perustuttava erityisesti ECDC:n ja HERAn , muiden asiaankuuluvien virastojen tai elinten tai 24 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan komitean suosituksiin;

Tarkistus 210

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	oltava oikeassa suhteessa kyseiseen uhkaan liittyviin terveysriskeihin siten, että erityisesti vältetään henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden tarpeetonta rajoittamista.

oltava tarpeellisia, sopivia ja oikeassa suhteessa kyseiseen uhkaan liittyviin terveysriskeihin siten, että erityisesti vältetään henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden tarpeetonta rajoittamista , sekä edistettävä toimenpiteiden koordinointia jäsenvaltioiden välillä;

Tarkistus 211

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	oltava määräaikaisia, ja ne on lopetettava heti, kun jokin a, b ja c alakohdan sovellettavista edellytyksistä ei enää täyty;

Tarkistus 212

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c b)	otettava huomioon normaalisti toimivien sisämarkkinoiden tarve, erityisesti elintarvikkeiden ja lääketieteellisten vastatoimien vapaan liikkuvuuden varmistavien vihreiden kaistojen olemassaolo.

Tarkistus 213

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Ennen kansanterveysuhkan toteamista unionin tasolla komission olisi otettava yhteys WHO:hon välittääkseen sille tautitilannetta koskevan komission analyysin ja ilmoittaakseen aikomuksestaan hyväksyä asiaa koskeva päätös.	3. Ennen kansanterveysuhkan toteamista unionin tasolla komission on otettava yhteys WHO:hon välittääkseen sille tautitilannetta koskevan komission analyysin ja ilmoittaakseen aikomuksestaan hyväksyä asiaa koskeva päätös.

Tarkistus 214

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 4 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 274

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 2 kohta – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Kansanterveysuhkan toteamisen jälkeen neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa asetuksen hätätilan aktivoimisesta siellä, missä se on taloudellisen tilanteen kannalta aiheellista, kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien varmistamista koskevien toimenpiteiden puitteista unionin tason kansanterveysuhkatilanteessa annetun neuvoston asetuksen 3 artiklan mukaisesti. Sinne, missä hätätila aktivoidaan, perustetaan terveyskriisineuvosto, joka koordinoi neuvoston, komission, asiaankuuluvien unionin virastojen ja elinten sekä jäsenvaltioiden toimia lääketieteellisten vastatoimien tarjonnan ja saatavuuden varmistamiseksi. Tällaisissa tilanteissa perustetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajista koostuva sekakomitea SEUT 122 artiklaan perustuvien uusien ehdotusten talousarviovalvonnasta annetun yhteisen julistuksen mukaisesti.

Tarkistus 215

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Jotta kansanterveysuhkat voidaan virallisesti todeta unionin tasolla, komissio perustaa kansanterveysuhkia käsittelevän neuvoa-antavan komitean, jäljempänä ”neuvoa-antava komitea”, joka komission pyynnöstä neuvoo komissiota esittämällä näkemyksensä seuraavista:	1. Jotta kansanterveysuhkat voidaan virallisesti todeta unionin tasolla, komissio kuulee terveysturvakomiteaa ja perustaa kansanterveysuhkia käsittelevän neuvoa-antavan komitean, jäljempänä ”neuvoa-antava komitea”, joka komission tai terveysturvakomitean pyynnöstä neuvoo komissiota ja terveysturvakomiteaa esittämällä näkemyksensä seuraavista:

Tarkistus 216

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta – c alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)

merkittävien puutteiden, epäjohdonmukaisuuksien tai riittämättömien seikkojen tunnistaminen ja lievittäminen toteutetuissa tai toteutettavissa toimenpiteissä erityisen uhan ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi ja sen vaikutusten kumoamiseksi, mukaan lukien kliininen hallinta ja hoito , muut kuin farmaseuttiset vastatoimenpiteet ja kansanterveystutkimuksen tarpeet;

ii)

Tarkistus 217

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta – c alakohta – ii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

ii a)

Euroopan lääkevirastoa asetuksen (EU) …/… [Julkaisutoimisto: lisätään EMA-asetuksen numero] mukaisesti kuullen toimitusketjujen vakaus ja kyseisen taudin diagnosoinnissa, hoidossa ja seurannassa tarvittavien lääketieteellisten vastatoimien tuotantoon ja valmistukseen liittyvien terveydenhuollon toimitusketjujen tuotantokapasiteetti;

Tarkistus 218

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Neuvoa-antava komitea koostuu riippumattomista asiantuntijoista, jotka komissio valitsee kyseisen erityisen uhan kannalta kaikkein merkittävimmiltä asiantuntemuksen ja kokemuksen aloilta. Komitean jäsenten olisi edustettava useita eri aloja, jotta se voi antaa neuvoja biolääketieteellisistä, käyttäytymiseen liittyvistä, sosiaalisista, taloudellisista, kulttuurisista ja kansainvälisistä näkökohdista. ECDC:n ja EMAn edustajat osallistuvat neuvoa-antavaan komiteaan tarkkailijoina . Erityisen uhan kannalta merkityksellisten unionin muiden elinten tai virastojen edustajat osallistuvat komitean toimintaan tarvittaessa tarkkailijoina. Komissio voi kutsua henkilöitä, joilla on erityisasiantuntemusta jostakin esityslistalla olevasta asiasta, osallistumaan neuvoa-antavan komitean työskentelyyn tapauskohtaisesti.

2. Neuvoa-antava komitea koostuu riippumattomista asiantuntijoista, terveydenhuolto- ja hoitotyöntekijöiden edustajista sekä kansalaisyhteiskunnan edustajista, jotka komissio valitsee kyseisen erityisen uhan kannalta kaikkein merkittävimmiltä asiantuntemuksen ja kokemuksen aloilta. Komitean jäsenten olisi edustettava useita eri aloja, jotta se voi antaa neuvoja terveydenhoitoon liittyvistä, biolääketieteellisistä, käyttäytymiseen liittyvistä, sosiaalisista, taloudellisista, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja valmistukseen liittyvistä, kulttuurisista , kuljetuksiin liittyvistä ja kansainvälisistä näkökohdista. ECDC:n ja EMAn edustajat osallistuvat neuvoa-antavaan komiteaan aktiivisesti . Erityisen uhan kannalta merkityksellisten unionin muiden elinten tai virastojen edustajat osallistuvat komitean toimintaan tarvittaessa tarkkailijoina. Komissio tai terveysturvakomitea voi kutsua henkilöitä ja sidosryhmiä , joilla on erityisasiantuntemusta jostakin esityslistalla olevasta asiasta, osallistumaan neuvoa-antavan komitean työskentelyyn tapauskohtaisesti. Komissio julkaisee neuvoa-antavaan komiteaan valittujen asiantuntijoiden nimet sekä tiedot heidän ammatillisista ja/tai tieteellisistä taustoistaan, joiden perusteella heidät on nimitetty.

Tarkistus 219

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Komissio julkaisee verkkosivustollaan neuvoa-antavan komitean jäsenten luettelon sekä tiedot pätevyyksistä, joiden perusteella heidät on nimitetty. Jäsenten maantieteellinen tasapaino on varmistettava mahdollisuuksien mukaan. Heidän on palveltava yleistä etua riippumattomasti ja heidän on esitettävä selvitykset sidonnaisuuksistaan ja sitoumuksistaan. Näiden selvitysten on sisällettävä tiedot kaikista toimista, asemasta, olosuhteista tai muista seikoista, joihin voi liittyä suora tai epäsuora sidonnaisuus, jotta voidaan tunnistaa etunäkökohdan, joiden voitaisiin katsoa haittavan näiden asiantuntijoiden riippumattomuutta.

Tarkistus 275

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Neuvoa-antava komitea toimii yhteistyössä terveyskriisineuvoston ja 16 päivänä syyskuuta 2021 annetulla komission päätöksellä perustetun HERAn neuvoa-antavan foorumin kanssa. HERAn neuvoa-antavan foorumin edustajat osallistuvat neuvoa-antavaan komiteaan tarkkailijoina. Näiden elinten välisellä koordinoinnilla on varmistettava kaikkien asianomaisten sidosryhmien, kuten sellaisten terveydenhuollon ammattilaisia edustavien järjestöjen, potilasjärjestöjen sekä teollisuuden ja toimitusketjun toimijoiden osallistuminen, joilla on tunnustettua kokemusta terveyshätätilanteiden vastatoimia koskevaan neuvontaan ja HERAn toimintaan liittyviltä aloilta.

Tarkistus 220

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Neuvoa-antava komitea kokoontuu aina tilanteen vaatiessa komission tai jäsenvaltion esittämän pyynnön perusteella.	3. Neuvoa-antava komitea kokoontuu aina tilanteen vaatiessa komission , terveysturvakomitean tai jäsenvaltion esittämän pyynnön perusteella.

Tarkistus 221

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Neuvoa-antava komitea vahvistaa työjärjestyksensä, mukaan lukien uhkatilanteen julistamista ja sen päättymisen toteamista sekä suositusten hyväksymistä ja äänestystä koskevat säännöt. Työjärjestys tulee voimaan, kun komissio on antanut siitä myönteisen lausunnon.	6. Neuvoa-antava komitea vahvistaa työjärjestyksensä, mukaan lukien uhkatilanteen julistamista ja sen päättymisen toteamista sekä suositusten hyväksymistä ja äänestystä koskevat säännöt. Työjärjestys tulee voimaan, kun komissio ja terveysturvakomitea ovat antaneet siitä myönteisen lausunnon.

Tarkistus 222

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Neuvoa-antavan komitean pöytäkirjat julkistetaan.

Tarkistus 223

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 6 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	6 b. Neuvoa-antavan komitean on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansallisten neuvoa-antavien elinten kanssa.

Tarkistukset 224 ja 276

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	mekanismit lääketieteellisten vastatoimien puutteen seuraamiseen , niiden kehittämiseen , hankkimiseen , hallinnointiin ja käyttöönottoon ;

toimenpiteet, jotka ovat kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien varmistamista koskevien toimenpiteiden puitteista unionin tason kansanterveysuhkatilanteessa annetun neuvoston asetuksen mukaiset ja joilla seurataan lääketieteellisten vastatoimien puutetta , niiden kehittämistä , valmistamista , hankintaa, toimitusvarmuuden takaamiseksi suoritettavia toimia, hallinnointia, varastointia, jakelua ja käyttöönottoa ;

Tarkistus 225

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	asetuksessa (EU) …/… [Julkaisutoimisto: Lisätään ECDC-asetuksen numero [ISC/2020/12527]] tarkoitetun ECDC:n tuen aktivointi, jotta EU:n terveysalan erityistyöryhmä voidaan koota ja ottaa käyttöön.

asetuksessa (EU) …/… [Julkaisutoimisto: Lisätään ECDC-asetuksen numero [ISC/2020/12527]] tarkoitetun ECDC:n tuen aktivointi, jotta EU:n terveysalan erityistyöryhmä voidaan koota ja ottaa käyttöön , ja erityisesti luettelon laatiminen jäsenvaltioissa tehohoitoyksiköissä käytössä olevien potilaspaikkojen määrästä, jotta potilaita voidaan siirtää rajojen yli;

Tarkistus 226

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	Unionin vientivalvontamekanismi, jonka avulla unioni voi taata vastatoimien oikea-aikaisen ja tehokkaan saatavuuden;

Tarkistus 227

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c b)	tämän asetuksen 25 a artiklassa tarkoitettuja vihreitä kaistoja poikkeustapauksissa.

Tarkistus 228

Ehdotus asetukseksi

25 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

25 a artikla

Vihreät kaistat

1. Sen jälkeen, kun komissio on todennut pandemiatilanteessa 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kansanterveysuhkan, se ottaa tilanteessa, jossa rajaliikennettä on rajoitettu, käyttöön vihreitä kaistoja sen varmistamiseksi, että välttämättömät tavarat, lääketieteelliset vastatoimet ja rajatyöntekijät voivat liikkua vapaasti sisämarkkinoilla.

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöksillä, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettujen vihreiden kaistojen käyttöönottoa.

3. Jäsenvaltio voi kieltää lääketieteellisten vastatoimien viennin tai rajoittaa sitä SEUT 36 artiklassa määritellyissä tapauksissa unionin tason kansanterveysuhkan aikana ainoastaan sillä edellytyksellä, että se saa komissiolta etukäteen luvan.

4. Komissio tekee päätöksen ennakkolupapyynnöstä viiden päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos komissio ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, lupa katsotaan myönnetyksi.

Tarkistus 229

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään on sisällyttävä selektiivinen viestitoiminto, jonka avulla henkilötiedot, mukaan lukien yhteys- ja terveystiedot, voidaan ilmoittaa vain niille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, joiden tehtäviin kyseessä olevat kontaktien jäljitystoimenpiteet kuuluvat. Tällainen selektiivinen viestitoiminto on suunniteltava ja sen on toimittava niin, että varmistetaan henkilötietojen turvallinen ja laillinen käsittely ja yhteys unionin tasoisiin kontaktien jäljitysjärjestelmiin.

1. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään on sisällyttävä selektiivinen viestitoiminto, jonka avulla henkilötiedot, mukaan lukien yhteys- ja terveystiedot, voidaan ilmoittaa vain niille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, joiden tehtäviin kyseessä olevat kontaktien jäljitystoimenpiteet kuuluvat. Tällainen selektiivinen viestitoiminto on suunniteltava tietojen minimoinnin periaatetta sekä sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa noudattaen, ja sen on toimittava niin, että varmistetaan henkilötietojen turvallinen ja laillinen käsittely ja yhteys unionin tasoisiin kontaktien jäljitysjärjestelmiin.

Tarkistus 230

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Henkilötietoja voidaan vaihtaa myös automaattisen kontaktien jäljityksen yhteydessä kontaktien jäljityssovelluksilla.	5. Henkilötietoja voidaan vaihtaa myös automaattisen kontaktien jäljityksen yhteydessä kontaktien jäljityssovelluksilla asetusta (EU) 2016/679 (1 a) (yleinen tietosuoja-asetus) kaikilta osin noudattaen .

Tarkistus 231

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 6 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
6. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä	6. Toteutettuaan asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 2 kohdan mukaisen ennakkokuulemismenettelyn komissio hyväksyy 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla se vahvistaa

Tarkistus 232

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 6 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	menettelyt varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän liittämiseksi unionin tason kontaktien jäljitysjärjestelmiin;

b)	menettelyt varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän liittämiseksi unionin tason ja kansainvälisen tason kontaktien jäljitysjärjestelmiin;

Tarkistus 233

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 6 kohta – 1 alakohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

järjestelyt automaattisissa kontaktien jäljityssovelluksissa tapahtuvaa käsittelyä ja näiden sovellusten yhteentoimivuutta varten sekä sellaiset tapaukset ja olosuhteet, joissa kolmansille maille voidaan myöntää käyttöoikeus kontaktien jäljityksen yhteentoimivuuteen ja käytännön järjestelyt tällaista käyttöoikeutta varten.

Tarkistus 234

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 6 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

d a)	yksityiskohtainen kuvaus henkilötietojen käsittelyyn osallistuvien toimijoiden rooleista ehdotettujen tietoteknisten välineiden ja järjestelmien avulla.

Tarkistus 235

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 6 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	Poistetaan.

Tarkistus 236

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Siirretään komissiolle […] päivästä […]kuuta […] [perussäädöksen voimaantulopäivä tai muu lainsäädäntövallan käyttäjien asettama päivä] määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2. Siirretään komissiolle […] päivästä […]kuuta […] [perussäädöksen voimaantulopäivä tai muu lainsäädäntövallan käyttäjien asettama päivä] viiden vuoden ajaksi 8 artiklan 3 kohdassa , 13 artiklan 9 kohdassa, 14 artiklan 6 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdassa, 25 a artiklan 2 kohdassa ja 26 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Tarkistus 237

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 3 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 9 kohdassa, 14 artiklan 6 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdassa, 25 a artiklan 2 kohdassa ja 26 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus 238

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Edellä olevan 8 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6. Edellä olevien 8 artiklan 3 kohdan, 13 artiklan 9 kohdan, 14 artiklan 6 kohdan, 17 artiklan 3 kohdan, 25 a artiklan 2 kohdan ja 26 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus 239

Ehdotus asetukseksi

28 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

28 a artikla

Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 28 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

Tarkistukset 240 ja 277

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio arvioi tätä asetusta ja toimittaa keskeisiä päätelmiään koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoteen 2025 mennessä ja joka viides vuosi sen jälkeen. Arviointi toteutetaan paremmasta sääntelystä annettujen komission suuntaviivojen mukaisesti. Arviointi sisältää erityisesti arvion varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän ja epidemiologisen seurantaverkoston toiminnasta, reagointitoimien koordinoinnista terveysturvakomiteassa ja HERAssa sekä siitä, miten asetus vaikuttaa sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, kun ilmenee vakavia rajat ylittäviä terveysuhkia . Komissio tekee vuoteen 2023 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi perusteellisen tarkastelun HERAn toimien toteuttamisesta sekä sen rakenteesta, hallinnoinnista, rahoituksesta ja henkilöresursseista. Tarkastelussa keskitytään erityisesti mahdolliseen tarpeeseen muuttaa HERAn rakennetta, mukaan lukien muun muassa mahdollisuus tehdä HERAsta itsenäinen virasto, HERAn toimeksiantoon ja tällaisten muutosten taloudellisiin vaikutuksiin. Komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tarkastelujen tuloksista. Tulokset julkistetaan. Tarkasteluihin liitetään tarpeen mukaan lainsäädäntöehdotus tässä kohdassa tarkoitettujen kysymysten käsittelemiseksi kunnioittaen kaikilta osin Euroopan parlamentin asemaa lainsäätäjänä.

Tarkistus 241

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Komissio antaa edellisessä kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0247/2021).

(1 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(15) Maailman terveysjärjestö. Kansainvälinen terveyssäännöstö (International Health Regulation – IHR, 2005) https://www.who.int/publications/i/item/9789241580496

(1 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

(1 b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2019/420, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2019, unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 77 I, 20.3.2019, s. 1).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(1 a) Maailman terveysjärjestön laatima kansainvälinen terveyssäännöstö (2005), kolmas painos saatavilla osoitteessa https://www.who.int/publications/i/item/9789241580496.

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(21) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(1 a) Maailman terveysjärjestö. Kansainvälinen terveyssäännöstö (International Health Regulation – IHR, 2005) https://www.who.int/ihr/publications/9789241596664/en/

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(1 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista.

20.5.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/157

P9_TA(2021)0450

EU:n ja Australian sopimus: kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttaminen ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. marraskuuta 2021 esityksestä neuvoston päätökseksi kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskevan Euroopan unionin ja Australian yhteisön välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (06102/2021 – C9-0376/2021 – 2021/0029(NLE))

(Hyväksyntä)

(2022/C 205/13)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06102/2021),

—

ottaa huomioon luonnoksen kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskevaksi Euroopan unionin ja Australian yhteisön välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehdyksi sopimukseksi (06103/2021),

—	ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0376/2021),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan,

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A9-0306/2021),

antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Australian yhteisön hallituksille ja parlamenteille.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 205

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	65. vuosikerta 20. toukokuu 2022

Sisältö		Sivu

	EUROOPAN PARLAMENTTI ISTUNTOKAUSI 2021–2022 Istunto 11. marraskuuta 2021 HYVÄKSYTYT TEKSTIT	1

	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Euroopan parlamentti
	Torstai 11. marraskuuta 2021
2022/C 205/01	Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 demokratian, tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden vahvistamisesta EU:ssa: yksityis- ja rikosoikeudellisten keinojen aiheeton käyttö toimittajien, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan vaientamiseksi (2021/2036(INI))	2
2022/C 205/02	Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 eurooppalaisesta koulutusalueesta: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa (2020/2243(INI))	17
2022/C 205/03	Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta toimintasuunnitelmasta EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tueksi (2021/2007(INI))	26
2022/C 205/04	Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 soveltamisesta (2021/2018(INI))	37
2022/C 205/05	Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 Puolan tosiasiallisen aborttikiellon ensimmäisestä vuosipäivästä (2021/2925(RSP))	44

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan parlamentti
	Torstai 11. marraskuuta 2021
2022/C 205/06	Euroopan parlamentin päätös 11. marraskuuta 2021 Fulvio Martusciellon koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2021/2049(IMM))	53
2022/C 205/07	Euroopan parlamentin päätös 11. marraskuuta 2021 Harald Vilimskyn koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2021/2073(IMM))	55
2022/C 205/08	Euroopan parlamentin päätös 11. marraskuuta 2021 Nils Ušakovsin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2020/2239(IMM))	57

	III Valmistelevat säädökset
	Euroopan parlamentti
	Torstai 11. marraskuuta 2021
2022/C 205/09	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. marraskuuta 2021 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta (09722/1/2021 – C9-0371/2021 – 2016/0107(COD))	59
2022/C 205/10	P9_TA(2021)0447 Metrologiaa koskeva eurooppalainen kumppanuus ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen (COM(2021)0089 – C9-0083/2021 – 2021/0049(COD)) P9_TC1-COD(2021)0049 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/… antamiseksi unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen	61
2022/C 205/11	P9_TA(2021)0448 Euroopan unionin turvapaikkavirasto ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. marraskuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta (COM(2016)0271 – C8-0174/2016 – 2016/0131(COD)) P9_TC1-COD(2016)0131 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta	63
2022/C 205/12	Euroopan parlamentin tarkistukset 14. syyskuuta ja 11. marraskuuta 2021 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 1082/2013/EU kumoamisesta (COM(2020)0727 – C9-0367/2020 – 2020/0322(COD))	64
2022/C 205/13	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. marraskuuta 2021 esityksestä neuvoston päätökseksi kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskevan Euroopan unionin ja Australian yhteisön välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (06102/2021 – C9-0376/2021 – 2021/0029(NLE))	157