ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 165
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

65. vuosikerta
19. huhtikuu 2022

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2022/C 165/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin tuomioistuin

2022/C 165/02

Yhdistetyt asiat C-143/20 ja C-213/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Sąd Rejonowy dla Warszawy-Woli w Warszawie – Puola) – A v. O (C-143/20), G. W. ja E. S. v. A. Towarzystwo Ubezpieczeń Życie S.A. (C-213/20) (Ennakkoratkaisupyyntö – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Henkivakuutus – Sijoitusrahastoon sidotut (unit-linked) henkivakuutukset – Direktiivi 2002/83/EY – 36 artikla – Direktiivi 2002/92/EY – 12 artiklan 3 kohta – Sopimuksentekoa edeltävää tiedottamista koskeva velvollisuus – Sijoitussidonnaisten vakuutusten perustana olevien varojen luonnetta koskevat tiedot – Soveltamisala – Ulottuvuus – Direktiivi 2005/29/EY – 7 artikla – Sopimattomat kaupalliset menettelyt – Harhaanjohtava mainitsematta jättäminen)

2

2022/C 165/03

Asia C-160/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Rotterdam – Alankomaat) – Stichting Rookpreventie Jeugd ym. v. Staatssecretaris van Volksgezondheid, Welzijn en Sport (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2014/40/EU – Tupakkatuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti – Tuotteet, jotka eivät noudata enimmäispäästötasoja – Markkinoille saattamista koskeva kielto – Mittausmenetelmä – Savukkeet, joiden suodattimessa on pieniä ilma-aukkoja – Päästöjen mittaaminen ISO-standardien perusteella – Standardit, joita ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä – SEUT 297 artiklan 1 kohdassa määrättyjen julkistamisvelvoitteiden noudattaminen oikeusvarmuuden periaatteen valossa – Avoimuusperiaatteen noudattaminen)

3

2022/C 165/04

Asia C-175/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administratīvā apgabaltiesa – Latvia) – SS SIA v. Valsts ieņēmumu dienests (Ennakkoratkaisupyyntö – Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Asetus (EU) 2016/679 – 2 artikla – Soveltamisala – 4 artikla – Käsittelyn käsite – 5 artikla – Käsittelyä koskevat periaatteet – Käyttötarkoitussidonnaisuus – Tietojen minimointi – 6 artikla – Käsittelyn lainmukaisuus – Käsittely, joka on tarpeen rekisterinpitäjälle annetun yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi – Käsittely, joka on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi – 23 artikla – Rajat – Tietojen käsittely verotusta varten – Pyyntö saada tietoja verkossa julkaistuista ajoneuvojen myynti-ilmoituksista – Oikeasuhteisuus)

5

2022/C 165/05

Asia C-226/20 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 24.2.2022 – Eurofer, European Steel Association, AISBL v. Euroopan komissio, HBIS Group Serbia Iron & Steel LLC Belgrade (Muutoksenhaku – Polkumyynti – Brasiliasta, Iranista, Venäjältä, Serbiasta ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonti – Menettelyn päättäminen Serbiasta peräisin olevan tuonnin osalta – Vahingon määritys – Useammasta kuin yhdestä kolmannesta maasta tapahtuvan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi – Asetus (EU) 2016/1036 – 3 artiklan 4 kohta – Menettelyn päättäminen ilman toimenpiteitä – 9 artiklan 2 kohta – Tuonnin merkityksettömyys – De minimis kynnys – Euroopan komission harkintavalta)

6

2022/C 165/06

Asia C-257/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – Viva Telecom Bulgaria EOOD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika – Sofia (Ennakkoratkaisupyyntö – Verotus – Lähdeveron periminen ulkomaisen emoyhtiön kotimaiselle tytäryhtiölle myöntämän korottoman lainan fiktiivisestä korosta – Direktiivi 2003/49/EY – Eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden väliset korkomaksut – 1 artiklan 1 kohta – Vapauttaminen lähdeverosta – 4 artiklan 1 kohdan d alakohta – Tiettyjen maksujen poissulkeminen – Direktiivi 2011/96/EU – Yhtiövero – 1 artiklan 1 kohdan b alakohta – Kotimaisen tytäryhtiön voitonjako ulkomaiselle emoyhtiölleen – 5 artikla – Vapauttaminen lähdeverosta – Direktiivi 2008/7/EY – Pääoman hankinta – 3 artikla – Pääomapanokset – 5 artiklan 1 kohdan a alakohta – Vapauttaminen välillisestä verosta – SEUT 63 ja SEUT 65 artikla – Pääomien vapaa liikkuvuus – Verottaminen fiktiivisten korkojen bruttomäärästä – Palautusmenettely lainan myöntämiseen liittyneiden kulujen vähentämistä ja mahdollista veronpalautusta varten – Kohtelun erilaisuus – Perustelut – Jäsenvaltioiden välisen verotusvallan tasapainoinen jako – Veronkannon tehokkuus – Veron kiertämisen torjunta)

6

2022/C 165/07

Asia C-262/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rayonen sad Lukovit – Bulgaria) – VB v. Glavna direktsia Pozharna bezopasnost i zashtita na naselenieto (Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Työajan järjestäminen – Direktiivi 2003/88/EY – 8 artikla – 12 artiklan а alakohta – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 31 artikla – Yötyön säännöllisen keston lyhentäminen päivätyön säännölliseen kestoon nähden – Julkisen ja yksityisen sektorin työntekijät – Yhdenvertainen kohtelu)

7

2022/C 165/08

Asia C-283/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal du travail francophone de Bruxelles – Belgia) – CO ym. v. MJ, Euroopan komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto, Euroopan unionin neuvosto ja Eulex Kosovo (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) – Kosovossa toteutettava Euroopan unionin oikeusvaltio-operaatio (Eulex Kosovo) – Yhteinen toiminta 2008/124/YUTP – 8 artiklan 3 ja 5 kohta, 9 artiklan 3 kohta ja 10 artiklan 3 kohta – Asema operaation henkilöstön työnantajana – 16 artiklan 5 kohta – Sijaantulovaikutus)

8

2022/C 165/09

Asia C-290/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Satversmes tiesa – Latvia) – Latvijas Gāze AS (Ennakkoratkaisupyyntö – Maakaasun sisämarkkinat – Direktiivi 2009/73/EY – 2 artiklan 3 alakohta – Siirron käsite – 23 artikla – Varastojen, nesteytetyn maakaasun jälleenhöyrystämislaitteistojen ja teollisuusasiakkaiden liittämistä siirtoverkkoon koskevat päätöksentekovaltuudet – 32 artiklan 1 kohta – Kolmasien osapuolten pääsy verkkoon – Loppukäyttäjien mahdollisuus liittyä suoraan maakaasun siirtoverkkoon)

9

2022/C 165/10

Asia C-300/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesverwaltungsgericht – Saksa) – Bund Naturschutz in Bayern eV v. Landkreis Rosenheim (Ennakkoratkaisupyyntö – Ympäristö – Direktiivi 2001/42/EY – Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi – 2 artiklan a alakohta – Suunnitelmien ja ohjelmien käsite – 3 artiklan 2 kohdan a alakohta – Toimet, joita valmistellaan tiettyjä aloja varten ja joissa vahvistetaan puitteet direktiivin 2011/92/EU liitteissä I ja II lueteltujen tulevien hankkeiden lupa- tai hyväksymispäätöksille – 3 artiklan 4 kohta – Toimet, joissa vahvistetaan puitteet tulevien hankkeiden lupa- tai hyväksymispäätöksille – Paikallisen viranomaisen antama maisemansuojeluasetus)

10

2022/C 165/11

Asia C-364/20 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 24.2.2022 – Ernests Bernis, Oļegs Fiļs, OF Holding SIA, Cassandra Holding Company SIA v. yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja Euroopan keskuspankki (Muutoksenhaku – Talous- ja rahaliitto – Pankkiunioni – Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys ja kriisinratkaisu – Luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten yhteinen kriisinratkaisumekanismi (MRU) – Asetus (EU) N:o 806/2014 – 18 artikla – Kriisinratkaisumenettely – Euroopan keskuspankin (EKP) arvio, jonka mukaan laitos on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa – Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) päätös olla antamatta kriisinratkaisumääräystä – Yleisen edun puuttuminen – Kansallisen lainsäädännön mukainen likvidaatio – Osakkaat – Päätös ei koske valittajia suoraan – Tutkimatta jättäminen)

11

2022/C 165/12

Asia C-389/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 2 de Vigo – Espanja) – CJ v. Tesorería General de la Seguridad Social (TGSS) (Ennakkoratkaisupyyntö – Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä – Direktiivi 79/7/ETY – 4 artiklan 1 kohta – Kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto – Kotitaloustyöntekijät – Turva työttömyyden varalta – Epääminen – Naispuolisten työntekijöiden erityisen epäedullinen asema – Hyväksyttävät sosiaalipoliittiset tavoitteet – Oikeasuhteisuus)

11

2022/C 165/13

Asia C-451/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landesgericht Korneuburg – Itävalta) – Airhelp Limited v. Austrian Airlines AG (Ennakkoratkaisupyyntö – Lentoliikenne – Asetus (EY) N:o 261/2004 – 3 artiklan 1 kohta – Soveltamisala – Suoraan toisiinsa liittyvät lennot, kun lähtöpaikka ja määräpaikka ovat kolmannessa maassa – Yksi ainoa varaus yhteisön lentoliikenteen harjoittajalta – Liityntälento jäsenvaltion alueella – 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohta ja 7 artikla – Viivästynyt uudelleenreititetty lento – Tosiasiallisen saapumisajan huomioon ottaminen korvauksen määrittämiseksi)

12

2022/C 165/14

Asia C-452/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – PJ v. Agenzia delle dogane e dei monopoli – Ufficio dei monopoli per la Toscana ja Ministero dell’Economia e delle Finanze (Ennakkoratkaisupyyntö – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Direktiivi 2014/40/EU – 23 artiklan 3 kohta – Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus – Tupakkatuotteiden alaikäisille myyntiä koskeva kielto – Seuraamusjärjestelmä – Tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset – Tupakkatuotteiden myyjien velvollisuus varmistua ostajan iästä näitä tuotteita myydessään – Seuraamusmaksu – Tupakkakauppatoiminnan harjoittaminen – Toimiluvan keskeyttäminen 15 päiväksi – Suhteellisuusperiaate – Varovaisuusperiaate)

13

2022/C 165/15

Asia C-463/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État – Belgia) – Namur-Est Environnement ASBL v. Région wallonne (Ennakkoratkaisupyyntö – Ympäristö – Direktiivi 2011/92/EU – Tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi – Direktiivi 92/43/ETY – Luontotyyppien suojelu – Direktiivin 2011/92/EU 2 artiklassa tarkoitetun arviointi- ja lupamenettelyn ja direktiivissä 92/43/ETY säädetyistä lajien suojelutoimenpiteistä poikkeamista koskevan kansallisen menettelyn välinen suhde – Luvan käsite – Monitahoinen päätöksentekomenettely – Arviointivelvollisuus – Aineellinen ulottuvuus – Menettelyn vaihe, jossa yleisön osallistuminen päätöksentekomenettelyyn on taattava)

13

2022/C 165/16

Asia C-483/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État – Belgia) – XXXX v. Commissaire général aux réfugiés et aux apatrides (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen turvapaikkapolitiikka – Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevat yhteiset menettelyt – Direktiivi 2013/32/EU – 33 artiklan 2 kohdan a alakohta – Kolmannen maan kansalaisen, joka on saanut pakolaisaseman jäsenvaltiossa, toisessa jäsenvaltiossa tekemän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta jättäminen, kun tämän kansalaisen alaikäinen lapsi, jolla on toissijainen suojeluasema, oleskelee mainitussa toisessa jäsenvaltiossa – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 7 artikla – Oikeus perhe-elämän kunnioittamiseen – 24 artikla – Lapsen etu – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklaa ei rikota kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta jättämisellä – Direktiivi 2011/95/EU – 23 artiklan 2 kohta – Jäsenvaltioiden velvollisuus huolehtia kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheen yhtenäisyyden säilyttämisestä)

14

2022/C 165/17

Asia C-532/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Bucureşti – Romania) – Alstom Transport SA v. Compania Naţională de Căi Ferate CFR SA, Strabag AG – Sucursala Bucureşti ja Swietelsky AG Linz – Sucursala Bucureşti (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 92/13/ETY – Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyt – 1 artiklan 1 ja 3 kohta – Oikeus muutoksenhakumenettelyihin – 2 c artikla – Muutoksenhakua koskevat määräajat – Laskeminen – Kanne tarjoajan menettelyyn osallistumisen hyväksymistä koskevasta päätöksestä)

15

2022/C 165/18

Asia C-536/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Lietuvos Aukščiausiasis Teismas – Liettua) – Tiketa UAB v. M. Š. (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2011/83/EU – Kuluttajasopimukset – Elinkeinonharjoittajan käsite – Etäsopimuksia koskeva tiedonantovelvollisuus – Vaatimus toimittaa vaaditut tiedot selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä ja pysyvällä välineellä)

16

2022/C 165/19

Asia C-563/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Okręgowy w Warszawie – Puola) – ORLEN KolTrans sp. z o.o. v. Prezes Urzędu Transportu Kolejowego (Ennakkoratkaisupyyntö – Rautatiekuljetukset – Direktiivi 2001/14/EY – 4 artikla – Infrastruktuurimaksujen vahvistaminen infrastruktuurin haltijan päätöksellä – 30 artiklan 2 kohta – Rautatieyritysten oikeus hallinnolliseen muutoksenhakuun – 30 artiklan 6 kohta – Sääntelyelimen päätösten tuomioistuinvalvonta)

17

2022/C 165/20

Asia C-582/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie – Romania) – SC Cridar Cons SRL v. Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Cluj ja Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Cluj-Napoca (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – 167 ja 168 artikla – Vähennysoikeus – Epääminen – Veropetos – Todistelu – Sellaisesta verotuspäätöksestä, jossa evättiin vähennysoikeus, tehdyn hallinnollisen oikaisuvaatimuksen käsittelyn lykkääminen rikosoikeudellisessa menettelyssä annettavaan ratkaisuun asti – Jäsenvaltioiden menettelyllinen itsemääräämisoikeus – Verotuksen neutraalisuuden periaate – Oikeus hyvään hallintoon – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

18

2022/C 165/21

Asia C-590/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 3.3.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Corte suprema di cassazione – Italia) – Presidenza del Consiglio dei Ministri ym. v. UK ym. (Ennakkoratkaisupyyntö – Lääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittaminen – Direktiivit 75/363/ETY ja 82/76/ETY – Erikoislääkärinkoulutus – Asianmukainen palkka – Direktiivin 82/76/ETY soveltaminen koulutukseen, joka aloitettiin ennen kyseisen direktiivin voimaantuloajankohtaa ja joka jatkuu sen täytäntöönpanolle varatun määräajan päättymisajankohdan jälkeen)

19

2022/C 165/22

Asia C-605/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal Administrativo – Portugali) – Suzlon Wind Energy Portugal – Energia Eólica Unipessoal, Lda v. Autoridade Tributária e Aduaneira (Ennakkoratkaisupyyntö – Verotus – Arvonlisävero – Direktiivi 2006/112/EY – 2 artiklan 1 kohdan c alakohta – Ajallinen sovellettavuus – Arvonlisäverolliset suoritukset – Vastikkeelliset palvelujen suoritukset – Arviointiperusteet – Konsernin sisäinen suhde – Takuun piiriin kuuluvien tuuliturbiinien osien korjaaminen tai vaihtaminen uusiin ja vaatimustenvastaisuutta koskevien raporttien laatiminen – Palvelun suorittajan laatimat veloitusilmoitukset, joissa ei mainita arvonlisäveroa – Palvelun suorittaja vähentää aliurakoitsijoiden näistä palveluista laskuttamiin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän arvonlisäveron)

19

2022/C 165/23

Yhdistetyt asiat C-52/21 ja C-53/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Cour d’appel de Liège – Belgia) – Pharmacie populaire – La Sauvegarde SCRL v. Belgian valtio (C-52/21) ja Pharma Santé – Réseau Solidaris SCRL v. Belgian valtio (C-53/21) (Ennakkoratkaisupyyntö – Palvelujen tarjoamisen vapaus – SEUT 56 artikla – Rajoitukset – Verolainsäädäntö – Yhteisövero – Palvelujen ostajien velvollisuus laatia ja toimittaa verohallinnolle todentavat asiakirjat toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden palvelujen tarjoajien laskuttamista määristä – Tällaista velvollisuutta ei ole, kun palveluja tarjotaan pelkästään jäsenvaltion sisällä – Oikeuttaminen – Verovalvonnan tehokkuus – Oikeasuhteisuus)

20

2022/C 165/24

Asia C-430/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Craiova – Romania) –RS:n vireille panema menettely (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeusvaltio – Tuomioistuinten riippumattomuus – SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Unionin oikeuden ensisijaisuus – Kansallisella tuomioistuimella ei toimivaltaa tutkia sellaisen kansallisen lainsäädännön yhdenmukaisuutta unionin oikeuden kanssa, jonka asianomaisen jäsenvaltion perustuslakituomioistuin on todennut perustuslain mukaiseksi – Kurinpitomenettely)

21

2022/C 165/25

Yhdistetyt asiat C-562/21 PPU ja 563/21 PPU: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Rechtbank Amsterdam – Alankomaat) – Eurooppalaisten pidätysmääräysten, joiden kohteina ovat X (C-562/21 PPU) ja Y (C-563/21 PPU), täytäntöönpano (Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – 1 artiklan 3 kohta – Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt – Täytäntöönpanon edellytykset – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 47 artiklan toinen kohta – Perusoikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu – Rakenteelliset tai yleiset puutteet – Tutkiminen kahdessa vaiheessa – Soveltamisedellytykset – Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen velvollisuus tarkistaa konkreettisesti ja täsmällisesti, onko olemassa painavia perusteita uskoa, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu, tosiasiallisesti loukataan luovuttamistapauksessa)

21

2022/C 165/26

Asia C-437/20: Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 10.1.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Parma – Italia) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat ZI, TQ (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artikla 2 kohta – Onnenpelit – Vedonlyöntien keräämistoimintaa varten myönnettävät toimiluvat – Jo myönnettyjen toimilupien voimassaolon jatkaminen – Tätä toimintaa ilman toimilupaa ja poliisin myöntämää lupaa harjoittavien lähetyskeskusten (CTD) laillistaminen – Rajoitettu määräaika – Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

22

2022/C 165/27

Asia C-550/21: Unionin tuomioistuimen määräys (kymmenes jaosto) 21.2.2022 (Ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Commissione tributaria provinciale di Roma – Italia) – Leonardo SpA v. Agenzia delle Entrate – Direzione Regionale del Lazio (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artikla 2 kohta ja 94 artikla – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Riittävien täsmennysten puuttuminen – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

23

2022/C 165/28

Asia C-63/22: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 23.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Wiesbaden – Saksa) – TV v. Land Hessen (Henkilötietojen suoja – Luottovirasto – Luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden arviointi (scoring) velkojien toimittamien varmistamattomien tietojen perusteella – Luottotietojen käsittelyn lainmukaisuus ja tätä käsittelyä koskeva yhteisvastuu)

23

2022/C 165/29

Asia C-322/21 P: Valitus, jonka Roberto Alejandro Macías Chávez, José María Castillejo Oriol ja Fernando Presencia ovat tehneet 24.5.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-719/20, Macías Chávez ym. v. Espanja ja parlamentti, 27.4.2021 antamasta määräyksestä

24

2022/C 165/30

Asia C-557/21 P: Valitus, jonka Acciona, S.A. on tehnyt 10.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-362/20, Acciona v. EUIPO – Agencia Negociadora PB (REACCIONA), 30.6.2021 antamasta tuomiosta

24

2022/C 165/31

Asia C-710/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 25.11.2021 – IEF Service GmbH v. HB

24

2022/C 165/32

Asia C-817/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel București (Romania) on esittänyt 21.12.2021 – R. I. v. Inspecția Judiciară, N. L.

25

2022/C 165/33

Asia C-827/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Înalta Curte de Casație și Justiție (Romania) on esittänyt 30.12.2021 – Pankki A v. Agenția Națională de Administrare Fiscală (ANAF), ANAF:n pääjohtaja

26

2022/C 165/34

Asia C-15/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhofs (Saksa) on esittänyt 6.1.2022 – RF v. Finanzamt G

26

2022/C 165/35

Asia C-23/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 10.1.2022 – Caxamar – Comércio e Indústria de Bacalhau SA v. Autoridade Tributária e Aduaneira

27

2022/C 165/36

Asia C-51/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Pesti Központi Kerületi Bíróság (Unkari) on esittänyt 25.1.2022 – PannonHitel Pénzügyi Zrt. v. WizzAir Hungary Légiközlekedési Zrt. (Wizz Air Hungary Zrt.)

28

2022/C 165/37

Asia C-62/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Frankfurt am Main (Saksa) on esittänyt 1.2.2022 – IA v. DER Touristik Deutschland GmbH

28

2022/C 165/38

Asia C-70/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 1.2.2022 – Viagogo AG v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni, Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

29

2022/C 165/39

Asia C-73/22 P: Valitus, jonka Grupa Azoty S.A., Azomureș SA ja Lipasmata Kavalas LTD Ypokatastima Allodapis ovat tehneet 3.2.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-726/20, Grupa Azoty and Others v. komissio, 29.11.2021 antamasta määräyksestä

29

2022/C 165/40

Asia C-77/22 P: Valitus, jonka Advansa Manufacturing GmbH, Beaulieu International Group, Brilen, SA, Cordenka GmbH & Co. KG, Dolan GmbH, Enka International GmbH & Co. KG, Glanzstoff Longlaville, Infinited Fiber Company Oy, Kelheim Fibres GmbH, Nurel SA, PHP Fibers GmbH, Teijin Aramid BV, Thrace Nonwovens & Geosynthetics monoprosopi AVEE mi yfanton yfasmaton kai geosynthetikon proïonton ja Trevira GmbH ovat tehneet 4.2.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-741/20, Advansa Manufacturing and Others v. komissio, 29.11.2021 antamasta määräyksestä

31

2022/C 165/41

Asia C-86/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 9.2.2022 – Papier Mettler Italia S.r.l. v. Ministero della Transizione Ecologica (aiemmin Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare), Ministero dello Sviluppo Economico

32

2022/C 165/42

Asia C-97/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgerichts Essen (Saksa) on esittänyt 10.2.2022 – DC v. HJ

33

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2022/C 165/43

Asia T-434/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 10.2.2022 – TO v. EEA (Henkilöstö – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano – Päätös, jota ei ole riitautettu määräajassa – Oikeusvoima – Toimivaltaisen viranomaisen antama ehdollinen sitoumus unionin yleisen tuomioistuimen ulkopuolella tehdyssä sovittelussa – Sovittelutarjous, jota kantaja ei ole hyväksynyt – Henkilölle vastaisen toimen puuttuminen – Tutkimatta jättäminen)

34

2022/C 165/44

Asia T-71/22: Kanne 27.1.2022 – BNP Paribas v. SRB

34

2022/C 165/45

Asia T-86/22: Kanne 15.2.2022 – Associazione Terra Mia Amici No Tap v. EIP

36

2022/C 165/46

Asia T-87/22: Kanne 17.2.2022 – Hahn Rechtsanwälte v. komissio

38

2022/C 165/47

Asia T-101/22: Kanne 21.2.2022 – OG ym. v. komissio

39

2022/C 165/48

Asia T-102/22: Kanne 22.2.2022 – Transgourmet Ibérica v. EUIPO – Aldi (Gourmet)

40

2022/C 165/49

Asia T-106/22: Kanne 24.2.2022 – Foundation for the Protection of the Traditional Cheese of Cyprus named Halloumi v EUIPO – M. J. Dairies (BBQLOUMI)

41

2022/C 165/50

Asia T-107/22: Kanne 28.2.2022 – Adega Ponte da Boga v. EUIPO – Viñedos y Bodegas Dominio de Tares (P3 DOMINIO DE TARES)

42

2022/C 165/51

Asia T-113/22: Kanne 3.3.2022 – OK v. EUH

42

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2022/C 165/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 158, 11.4.2022

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 148, 4.4.2022

EUVL C 138, 28.3.2022

EUVL C 128, 21.3.2022

EUVL C 119, 14.3.2022

EUVL C 109, 7.3.2022

EUVL C 95, 28.2.2022

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Sąd Rejonowy dla Warszawy-Woli w Warszawie – Puola) – A v. O (C-143/20), G. W. ja E. S. v. A. Towarzystwo Ubezpieczeń Życie S.A. (C-213/20)

(Yhdistetyt asiat C-143/20 ja C-213/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Henkivakuutus - Sijoitusrahastoon sidotut (”unit-linked”) henkivakuutukset - Direktiivi 2002/83/EY - 36 artikla - Direktiivi 2002/92/EY - 12 artiklan 3 kohta - Sopimuksentekoa edeltävää tiedottamista koskeva velvollisuus - Sijoitussidonnaisten vakuutusten perustana olevien varojen luonnetta koskevat tiedot - Soveltamisala - Ulottuvuus - Direktiivi 2005/29/EY - 7 artikla - Sopimattomat kaupalliset menettelyt - Harhaanjohtava mainitsematta jättäminen)

(2022/C 165/02)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy dla Warszawy-Woli w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Kantajat: A (C-143/20), G. W. ja E. S. (C-213/20)

Vastaajat: O (C-143/20), A. Towarzystwo Ubezpieczeń Życie S.A. (C-213/20)

Tuomiolauselma

1)

Henkivakuutuksesta 5.11.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY 36 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että siinä tarkoitetut tiedot on annettava kuluttajalle, joka liittyy vakuutettuna sijoitusrahastoon sidottua ryhmähenkivakuutusta koskevaan sopimukseen, joka on tehty vakuutusyrityksen ja vakuutuksenottajana olevan yrityksen välillä. Vakuutusyrityksen on annettava kyseiset tiedot vakuutuksenottajana olevalle yritykselle, jonka on kyseisen säännöksen, luettuna yhdessä vakuutusedustuksesta 9.12.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/92/EY 12 artiklan 3 kohdan kanssa, mukaisesti välitettävä ne kyseiselle kuluttajalle ennen tämän liittymistä kyseiseen sopimukseen, ja kyseisten tietojen on sisällettävä kaikki muut täsmennykset, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi, kun otetaan huomioon kyseisen kuluttajan vaatimukset ja tarpeet.

2)

Direktiivin 2002/83 36 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteessä III olevan A kohdan a.12 alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että vakuutuksen perustana olevien varojen luonnetta koskevien tietojen, jotka kuluttajalle on annettava ennen tämän liittymistä sijoitusrahastoon sidottua ryhmähenkivakuutusta koskevaan sopimukseen, on sisällettävä tietoja kyseisten vakuutuksen perustana olevien varojen keskeisistä ominaispiirteistä. Näiden tietojen

—

on sisällettävä selviä, täsmällisiä ja ymmärrettävässä muodossa esitettyjä tietoja mainittujen vakuutuksen perustana olevien varojen taloudellisesta ja oikeudellisesta luonteesta ja niihin liittyvistä rakenteellisista riskeistä, mutta

—

niiden ei välttämättä tarvitse sisältää tyhjentäviä tietoja kaikkien sellaisten riskien luonteesta ja laajuudesta, jotka liittyvät sijoittamiseen kyseisiin vakuutuksen perustana oleviin varoihin, eikä samoja tietoja, jotka vakuutuksen perustana olevat varat muodostavien rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskija on antanut vakuutusyritykselle rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39 19 artiklan 3 kohdan nojalla.

3)

Direktiivin 2002/83 36 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei kyseisen direktiivin liitteessä III olevan A kohdan a.12 alakohdassa tarkoitettuja tietoja ole välttämättä annettava kuluttajalle, joka liittyy vakuutettuna sijoitusrahastoon sidottua ryhmähenkivakuutusta koskevaan sopimukseen, erillisessä sopimuksentekoa edeltävässä menettelyssä, ja ettei se ole esteenä kansalliselle säännökselle, jonka nojalla on riittävää, että kyseiset tiedot mainitaan kyseisessä sopimuksessa, kunhan kyseiset tiedot annetaan kyseiselle kuluttajalle ennen hänen liittymistään sopimukseen riittävän ajoissa, jotta hän voi tehdä tarpeisiinsa sopivinta vakuutustuotetta koskevan perustellun ja tietoisen valinnan.

4)

Direktiivin 2002/83 36 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei siinä velvoiteta katsomaan, että kyseisen direktiivin liitteessä III olevan A kohdan a.12 alakohdassa tarkoitettujen tietojen antamista koskevan velvollisuuden virheellinen täytäntöönpano johtaa sijoitusrahastoon sidottua ryhmähenkivakuutusta koskevan sopimuksen tai sitä koskevan liittymisilmoituksen mitättömyyteen tai pätemättömyyteen ja synnyttää näin ollen kyseiseen sopimukseen liittyneelle kuluttajalle oikeuden maksettujen vakuutusmaksujen takaisinmaksuun, kunhan kansallisessa lainsäädännössä säädetyt menettelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat kyseisen oikeuden käyttämistä, eivät ole omiaan kyseenalaistamaan kyseiseen tiedottamisvelvollisuuteen vetoamista koskevan oikeuden tehokkuutta siten, että kyseisen oikeuden käyttö tehdään vakuutuksenottajan kannalta vähemmän houkuttelevaksi.

5)

Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) 7 artiklaa on tulkittava siten, että sitä, ettei sijoitusrahastoon sidottua ryhmähenkivakuutusta koskevaan sopimukseen liittyvälle kuluttajalle anneta direktiivin 2002/83 36 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä direktiivin liitteessä III olevan A kohdan a.12 alakohdan kanssa, tarkoitettuja tietoja, voidaan pitää edellä mainitussa 7 artiklassa tarkoitettuna harhaanjohtavana mainitsematta jättämisenä.

(1)  EUVL C 209, 22.6.2020.

EUVL C 304, 14.9.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Rotterdam – Alankomaat) – Stichting Rookpreventie Jeugd ym. v. Staatssecretaris van Volksgezondheid, Welzijn en Sport

(Asia C-160/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2014/40/EU - Tupakkatuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti - Tuotteet, jotka eivät noudata enimmäispäästötasoja - Markkinoille saattamista koskeva kielto - Mittausmenetelmä - Savukkeet, joiden suodattimessa on pieniä ilma-aukkoja - Päästöjen mittaaminen ISO-standardien perusteella - Standardit, joita ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä - SEUT 297 artiklan 1 kohdassa määrättyjen julkistamisvelvoitteiden noudattaminen oikeusvarmuuden periaatteen valossa - Avoimuusperiaatteen noudattaminen)

(2022/C 165/03)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Rotterdam

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Stichting Rookpreventie Jeugd, Stichting Inspire2live, Rode Kruis Ziekenhuis BV, Stichting ClaudicatioNet, Nederlandse Vereniging voor Kindergeneeskunde, Nederlandse Vereniging voor Verzekeringsgeneeskunde, Accare, Stichting Universitaire en Algemene Kinder- en Jeugdpsychiatrie Noord-Nederland, Vereniging Praktijkhoudende Huisartsen, Nederlandse Vereniging van Artsen voor Longziekten en Tuberculose, Nederlandse Federatie van Kankerpatiëntenorganisaties, Nederlandse Vereniging Arbeids- en Bedrijfsgeneeskunde, Nederlandse Vereniging voor Cardiologie, Koepel van Artsen Maatschappij en Gezondheid, Koninklijke Nederlandse Maatschappij tot bevordering der Tandheelkunde, College van Burgemeester en Wethouders van Amsterdam

Vastaaja: Staatssecretaris van Volksgezondheid, Welzijn en Sport

asian käsittelyyn osallistuu: Vereniging Nederlandse Sigaretten- en Kerftabakfabrikanten (VSK)

Tuomiolauselma

1)

Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 3.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40/EU 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että siinä säädetään, että jäsenvaltioissa markkinoille saatettaviksi tarkoitettujen tai niissä valmistettujen savukkeiden tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin enimmäispäästötasot, jotka on vahvistettu kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa, on mitattava soveltamalla ISO-standardien 4387, 10315, 8454 ja 8243 mukaisia mittausmenetelmiä, joihin mainitussa 4 artiklan 1 kohdassa viitataan.

2)

Ensimmäistä kysymystä tutkittaessa ei ole tullut esille seikkoja, jotka vaikuttaisivat direktiivin 2014/40 4 artiklan 1 kohdan pätevyyteen avoimuusperiaatteen, Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta 7.3.2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 216/2013 ja SEUT 297 artiklan 1 kohdan, luettuna oikeusvarmuuden periaatteen valossa, kannalta.

3)

Kolmannen kysymyksen a kohtaa tutkittaessa ei ole tullut esille seikkoja, jotka vaikuttaisivat direktiivin 2014/40 4 artiklan 1 kohdan pätevyyteen tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen 5 artiklan 3 kohdan kannalta.

4)

Kolmannen kysymyksen b kohtaa tutkittaessa ei ole tullut esille seikkoja, jotka vaikuttaisivat direktiivin 2014/40 4 artiklan 1 kohdan pätevyyteen SEUT 114 artiklan 3 kohdan, tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 ja 35 artiklan kannalta.

5)

Siinä tapauksessa, että direktiivin 2014/40 4 artiklan 1 kohtaan ei voida vedota yksityisiä vastaan, kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi käytetyn menetelmän on oltava tieteen ja tekniikan kehityksen tai kansainvälisesti sovittujen standardien mukaan asianmukainen savukkeesta tarkoituksensa mukaisesti käytettäessä syntyvien päästöjen mittaamiseksi, ja sen perusteena on oltava varsinkin nuorten terveyden suojelun korkea taso, ja tällä menetelmällä saadut mittaustulokset on varmistettava mainitun direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymissä ja valvomissa laboratorioissa.

(1)  EUVL C 222, 6.7.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administratīvā apgabaltiesa – Latvia) – ”SS” SIA v. Valsts ieņēmumu dienests

(Asia C-175/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä - Asetus (EU) 2016/679 - 2 artikla - Soveltamisala - 4 artikla - Käsittelyn käsite - 5 artikla - Käsittelyä koskevat periaatteet - Käyttötarkoitussidonnaisuus - Tietojen minimointi - 6 artikla - Käsittelyn lainmukaisuus - Käsittely, joka on tarpeen rekisterinpitäjälle annetun yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi - Käsittely, joka on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi - 23 artikla - Rajat - Tietojen käsittely verotusta varten - Pyyntö saada tietoja verkossa julkaistuista ajoneuvojen myynti-ilmoituksista - Oikeasuhteisuus)

(2022/C 165/04)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administratīvā apgabaltiesa

Pääasian asianosaiset

Valittaja:”SS” SIA

Vastaaja: Valsts ieņēmumu dienests

Tuomiolauselma

1)

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) säännöksiä on tulkittava siten, että kyseisessä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdassa esitettyjä vaatimuksia sovelletaan siihen, että jäsenvaltion verohallinto kerää talouden toimijalta tietoja, jotka sisältävät huomattavan määrän henkilötietoja.

2)

Asetuksen 2016/679 säännöksiä on tulkittava siten, ettei jäsenvaltion verohallinto voi poiketa kyseisen asetuksen 5 artiklan 1 kohdan säännöksistä silloin, kun tällaista oikeutta ei ole myönnetty sille kyseisen asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla lainsäädäntötoimenpiteellä.

3)

Asetuksen 2016/679 säännöksiä on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä sille, että jäsenvaltion verohallinto velvoittaa internetissä julkaistavia ilmoituksia koskevien palvelujen tarjoajan luovuttamaan sille tietoja verovelvollisista, jotka ovat julkaisseet ilmoituksia sen internetportaalin tietyssä osiossa, edellyttäen muun muassa, että nämä tiedot ovat välttämättömiä niiden erityisten tarkoitusten kannalta, joita varten tietoja kerätään, ja että ajanjakso, jolta kyseisiä tietoja kerätään, ei ole kestoltaan pidempi kuin on ehdottoman välttämätöntä tavoitellun yleistä etua koskevan tarkoituksen saavuttamiseksi.

(1)  EUVL C 222, 6.7.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 24.2.2022 – Eurofer, European Steel Association, AISBL v. Euroopan komissio, HBIS Group Serbia Iron & Steel LLC Belgrade

(Asia C-226/20 P) (1)

(Muutoksenhaku - Polkumyynti - Brasiliasta, Iranista, Venäjältä, Serbiasta ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonti - Menettelyn päättäminen Serbiasta peräisin olevan tuonnin osalta - Vahingon määritys - Useammasta kuin yhdestä kolmannesta maasta tapahtuvan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi - Asetus (EU) 2016/1036 - 3 artiklan 4 kohta - Menettelyn päättäminen ilman toimenpiteitä - 9 artiklan 2 kohta - Tuonnin ”merkityksettömyys” - De minimis kynnys - Euroopan komission harkintavalta)

(2022/C 165/05)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Eurofer, European Steel Association, AISBL (edustajat: asianajajat J. Killick ja G. Forwood)

Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi T. Maxian Rusche ja A. Demeneix, sittemmin T. Maxian Rusche ja G. Luengo), HBIS Group Serbia Iron & Steel LLC Belgrade (edustaja: asianajaja R. Luff)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Eurofer, European Steel Association, AISBL, velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Euroopan komission ja HBIS Group Serbia Iron & Steel LLC Belgraden oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 313, 21.9.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – ”Viva Telecom Bulgaria” EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Sofia

(Asia C-257/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Lähdeveron periminen ulkomaisen emoyhtiön kotimaiselle tytäryhtiölle myöntämän korottoman lainan fiktiivisestä korosta - Direktiivi 2003/49/EY - Eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden väliset korkomaksut - 1 artiklan 1 kohta - Vapauttaminen lähdeverosta - 4 artiklan 1 kohdan d alakohta - Tiettyjen maksujen poissulkeminen - Direktiivi 2011/96/EU - Yhtiövero - 1 artiklan 1 kohdan b alakohta - Kotimaisen tytäryhtiön voitonjako ulkomaiselle emoyhtiölleen - 5 artikla - Vapauttaminen lähdeverosta - Direktiivi 2008/7/EY - Pääoman hankinta - 3 artikla - Pääomapanokset - 5 artiklan 1 kohdan a alakohta - Vapauttaminen välillisestä verosta - SEUT 63 ja SEUT 65 artikla - Pääomien vapaa liikkuvuus - Verottaminen fiktiivisten korkojen bruttomäärästä - Palautusmenettely lainan myöntämiseen liittyneiden kulujen vähentämistä ja mahdollista veronpalautusta varten - Kohtelun erilaisuus - Perustelut - Jäsenvaltioiden välisen verotusvallan tasapainoinen jako - Veronkannon tehokkuus - Veron kiertämisen torjunta)

(2022/C 165/06)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Pääasian asianosaiset

Valittaja: ”Viva Telecom Bulgaria” EOOD

Vastapuoli: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Sofia

asian käsittelyyn osallistuu: Varhovna administrativna prokuratura na Republika Bulgaria

Tuomiolauselma

1)

Eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3.6.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/49/EY 1 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa, eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 30.11.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/96/EU, sellaisena kuin se on muutettuna 27.1.2015 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2015/121, 5 artiklaa sekä pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista 12.2.2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/7/EY 3 ja 5 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään lähdeverona kannettavasta verosta, jota peritään kotimaisen tytäryhtiön ulkomaiselta emoyhtiöltään saaman korottoman lainan fiktiivisistä koroista, jotka tytäryhtiö olisi markkinaolosuhteissa joutunut maksamaan emoyhtiölleen.

2)

Eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3.6.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/49/EY 1 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa, eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 30.11.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/96/EU, sellaisena kuin se on muutettuna 27.1.2015 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2015/121, 5 artiklaa sekä pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista 12.2.2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/7/EY 3 ja 5 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään lähdeverona kannettavasta verosta, jota peritään kotimaisen tytäryhtiön ulkomaiselta emoyhtiöltään saaman korottoman lainan fiktiivisistä koroista, jotka tytäryhtiö olisi markkinaolosuhteissa joutunut maksamaan emoyhtiölleen.

(1)  EUVL C 279, 24.8.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rayonen sad Lukovit – Bulgaria) – VB v. Glavna direktsia ”Pozharna bezopasnost i zashtita na naselenieto”

(Asia C-262/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Työajan järjestäminen - Direktiivi 2003/88/EY - 8 artikla - 12 artiklan а alakohta - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 31 artikla - Yötyön säännöllisen keston lyhentäminen päivätyön säännölliseen kestoon nähden - Julkisen ja yksityisen sektorin työntekijät - Yhdenvertainen kohtelu)

(2022/C 165/07)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rayonen sad Lukovit

Pääasian asianosaiset

Kantaja: VB

Vastaaja: Glavna direktsia ”Pozharna bezopasnost i zashtita na naselenieto”

Tuomiolauselma

1)

Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 8 artiklaa ja 12 artiklan а alakohtaa on tulkittava siten, ettei niissä edellytetä sellaisen kansallisen lainsäädännön antamista, jossa säädetään, että julkisen sektorin työntekijöiden, kuten poliisien ja palomiesten, yötyön säännöllinen kesto on lyhyempi kuin näiden työntekijöiden osalta säädetty päivätyön säännöllinen kesto. Tällaisiin työntekijöihin on joka tapauksessa sovellettava työajan, palkan, korvausten tai muiden vastaavien etujen muodossa muita suojelutoimenpiteitä, joilla voidaan kompensoida heidän suorittamansa yötyön aiheuttama erityinen rasitus.

2)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 31 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltion lainsäädännössä yksityissektorin työntekijöiden osalta seitsemäksi tunniksi vahvistettua yötyön säännöllistä kestoa ei sovelleta julkisen sektorin työntekijöihin, mukaan lukien poliisit ja palomiehet, jos tällainen erilainen kohtelu perustuu objektiiviseen ja kohtuulliseen perusteeseen eli kun se vastaa asianomaisessa lainsäädännössä hyväksyttävästi tavoiteltua päämäärää, ja kun se on oikeassa suhteessa tähän päämäärään.

(1)  EUVL C 279, 24.8.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal du travail francophone de Bruxelles – Belgia) – CO ym. v. MJ, Euroopan komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto, Euroopan unionin neuvosto ja Eulex Kosovo

(Asia C-283/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) - Kosovossa toteutettava Euroopan unionin oikeusvaltio-operaatio (Eulex Kosovo) - Yhteinen toiminta 2008/124/YUTP - 8 artiklan 3 ja 5 kohta, 9 artiklan 3 kohta ja 10 artiklan 3 kohta - Asema operaation henkilöstön työnantajana - 16 artiklan 5 kohta - Sijaantulovaikutus)

(2022/C 165/08)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal du travail francophone de Bruxelles

Pääasian asianosaiset

Kantajat: CO ym.

Vastaajat: MJ, Euroopan komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto, Euroopan unionin neuvosto, Eulex Kosovo

Tuomiolauselma

Kosovossa toteutettavasta Euroopan unionin oikeusvaltio-operaatiosta, EULEX KOSOVO, 4.2.2008 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2008/124/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston 12.6.2014 antamalla päätöksellä 2014/349/YUTP, 16 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, että tämän yhteisen toiminnan 1 artiklassa tarkoitettu Kosovossa toteutettava oikeusvaltio-operaatio Eulex Kosovo nimetään siinä 15.6.2014 alkaen vastuulliseksi ja siten vastaajaksi kaikkien sellaisten oikeussuojakeinojen yhteydessä, jotka koskevat sille uskotun operaation täytäntöönpanosta aiheutuvia seurauksia, ja näin on riippumatta siitä, että tällaisen kanteen taustalla olevat tosiseikat ovat tapahtuneet ennen päivämäärää 12.6.2014, jolloin päätös 2014/349 tuli voimaan.

(1)  EUVL C 297, 7.9.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Satversmes tiesa – Latvia) – ”Latvijas Gāze” AS

(Asia C-290/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Maakaasun sisämarkkinat - Direktiivi 2009/73/EY - 2 artiklan 3 alakohta - Siirron käsite - 23 artikla - Varastojen, nesteytetyn maakaasun jälleenhöyrystämislaitteistojen ja teollisuusasiakkaiden liittämistä siirtoverkkoon koskevat päätöksentekovaltuudet - 32 artiklan 1 kohta - Kolmasien osapuolten pääsy verkkoon - Loppukäyttäjien mahdollisuus liittyä suoraan maakaasun siirtoverkkoon)

(2022/C 165/09)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Satversmes tiesa

Pääasian asianosaiset

Kantaja:”Latvijas Gāze” AS

Latvijas Republikas Saeiman ja Sabiedrisko pakalpojumu regulēšanas komisijan osallistuessa asian käsittelyyn

Tuomiolauselma

1)

Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY 23 artiklaa ja 32 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että näistä säännöksistä ei seuraa, että jäsenvaltioiden on annettava lainsäädäntöä, jossa säädetään yhtäältä, että jokainen loppukäyttäjä voi päättää, liittyykö se maakaasun siirto- vai jakeluverkkoon, ja toisaalta, että asianomainen verkonhaltija on velvollinen antamaan loppukäyttäjän liittyä valittuun verkkoon.

2)

Direktiivin 2009/73 23 artiklaa on tulkittava siten, ettei siinä velvoiteta jäsenvaltioita antamaan lainsäädäntöä, jonka mukaan vain teollisuusasiakkaat voivat liittyä maakaasun siirtoverkkoon.

3)

Direktiivin 2009/73 2 artiklan 3 alakohtaa ja 23 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan maakaasun siirtoon sisältyy maakaasun siirto suoraan loppukäyttäjän kaasuntoimitusverkkoon.

(1)  EUVL C 297, 7.9.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesverwaltungsgericht – Saksa) – Bund Naturschutz in Bayern eV v. Landkreis Rosenheim

(Asia C-300/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Ympäristö - Direktiivi 2001/42/EY - Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi - 2 artiklan a alakohta - Suunnitelmien ja ohjelmien käsite - 3 artiklan 2 kohdan a alakohta - Toimet, joita valmistellaan tiettyjä aloja varten ja joissa vahvistetaan puitteet direktiivin 2011/92/EU liitteissä I ja II lueteltujen tulevien hankkeiden lupa- tai hyväksymispäätöksille - 3 artiklan 4 kohta - Toimet, joissa vahvistetaan puitteet tulevien hankkeiden lupa- tai hyväksymispäätöksille - Paikallisen viranomaisen antama maisemansuojeluasetus)

(2022/C 165/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesverwaltungsgericht

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Bund Naturschutz in Bayern e.V.

Vastapuoli: Landkreis Rosenheim

Asian käsittelyyn osallistuvat: Landesanwaltschaft Bayern ja Vertreter des Bundesinteresses beim Bundesverwaltungsgericht

Tuomiolauselma

1)

Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY 3 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että sen soveltamisalaan ei kuulu kansallinen toimenpide, jolla pyritään suojelemaan luontoa ja maisemaa ja jossa säädetään tätä varten yleisistä kielloista ja lupavelvoitteista mutta jossa ei vahvisteta tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU liitteissä I ja II mainittujen hankkeiden sisältöä, valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevia riittävän yksityiskohtaisia sääntöjä.

2)

Direktiivin 2001/42 3 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että sen soveltamisalaan ei kuulu kansallinen toimenpide, jolla pyritään suojelemaan luontoa ja maisemaa ja jossa tätä varten vahvistetaan yleisiä kieltoja ja lupavelvoitteita mutta jossa ei vahvisteta hankkeiden sisältöä, valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevia riittävän yksityiskohtaisia sääntöjä.

(1)  EUVL C 304, 14.9.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 24.2.2022 – Ernests Bernis, Oļegs Fiļs, OF Holding SIA, Cassandra Holding Company SIA v. yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja Euroopan keskuspankki

(Asia C-364/20 P) (1)

(Muutoksenhaku - Talous- ja rahaliitto - Pankkiunioni - Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys ja kriisinratkaisu - Luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten yhteinen kriisinratkaisumekanismi (MRU) - Asetus (EU) N:o 806/2014 - 18 artikla - Kriisinratkaisumenettely - Euroopan keskuspankin (EKP) arvio, jonka mukaan laitos on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa - Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) päätös olla antamatta kriisinratkaisumääräystä - Yleisen edun puuttuminen - Kansallisen lainsäädännön mukainen likvidaatio - Osakkaat - Päätös ei koske valittajia suoraan - Tutkimatta jättäminen)

(2022/C 165/11)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Ernests Bernis, Oļegs Fiļs, OF Holding SIA, Cassandra Holding Company SIA (edustaja: O. Behrends, Rechtsanwalt)

Muut osapuolet: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (asiamiehet: aluksi H. Ehlers, A. Valavanidou ja E. Muratori, sittemmin H. Ehlers ja M. E. Muratori, avustajinaan B. Heenan, solicitor, J. Rivas Andrés ja A. Manzaneque Valverde, abogados), Euroopan keskuspankki (EKP) (asiamiehet: E. Koupepidou ja G. Marafioti)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Ernests Bernis ja Oļegs Fiļs, OF Holding SIA ja Cassandra Holding Company SIA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston oikeudenkäyntikulut.

3)

Euroopan keskuspankki vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 320, 28.9.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 2 de Vigo – Espanja) – CJ v. Tesorería General de la Seguridad Social (TGSS)

(Asia C-389/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä - Direktiivi 79/7/ETY - 4 artiklan 1 kohta - Kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto - Kotitaloustyöntekijät - Turva työttömyyden varalta - Epääminen - Naispuolisten työntekijöiden erityisen epäedullinen asema - Hyväksyttävät sosiaalipoliittiset tavoitteet - Oikeasuhteisuus)

(2022/C 165/12)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 2 de Vigo

Pääasian asianosaiset

Kantaja: CJ

Vastaaja: Tesorería General de la Seguridad Social (TGSS)

Tuomiolauselma

Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä 19.12.1978 annetun neuvoston direktiivin 79/7/ETY 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännökselle, jonka mukaan työttömyysetuudet eivät kuulu kotitaloustyöntekijöille lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä myönnettäviin sosiaaliturvaetuuksiin, kun tällä säännöksellä asetetaan naispuoliset työntekijät erityisen epäedulliseen asemaan miespuolisiin työntekijöihin verrattuna ja kun sitä ei voida perustella objektiivisilla seikoilla, joilla ei ole mitään tekemistä sukupuoleen perustuvan syrjinnän kanssa.

(1)  EUVL C 423, 7.12.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landesgericht Korneuburg – Itävalta) – Airhelp Limited v. Austrian Airlines AG

(Asia C-451/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Lentoliikenne - Asetus (EY) N:o 261/2004 - 3 artiklan 1 kohta - Soveltamisala - Suoraan toisiinsa liittyvät lennot, kun lähtöpaikka ja määräpaikka ovat kolmannessa maassa - Yksi ainoa varaus yhteisön lentoliikenteen harjoittajalta - Liityntälento jäsenvaltion alueella - 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohta ja 7 artikla - Viivästynyt uudelleenreititetty lento - Tosiasiallisen saapumisajan huomioon ottaminen korvauksen määrittämiseksi)

(2022/C 165/13)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesgericht Korneuburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Airhelp Limited

Vastaaja: Austrian Airlines AG

Tuomiolauselma

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseistä asetusta ei sovelleta suoraan toisiinsa liittyviin lentoihin, jotka kattaa yksi ainoa varaus ja jotka muodostuvat kahdesta lennosta, jotka suorittaa yhteisön lentoliikenteen harjoittaja, kun sekä ensimmäisen lennon lähtölentoasema että toisen lennon saapumislentoasema sijaitsevat kolmannessa maassa ja ainoastaan lentoasema, jonne välilasku tehdään, sijaitsee jäsenvaltion alueella.

(1)  EUVL C 433, 14.12.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – PJ v. Agenzia delle dogane e dei monopoli – Ufficio dei monopoli per la Toscana ja Ministero dell’Economia e delle Finanze

(Asia C-452/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Direktiivi 2014/40/EU - 23 artiklan 3 kohta - Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus - Tupakkatuotteiden alaikäisille myyntiä koskeva kielto - Seuraamusjärjestelmä - Tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset - Tupakkatuotteiden myyjien velvollisuus varmistua ostajan iästä näitä tuotteita myydessään - Seuraamusmaksu - Tupakkakauppatoiminnan harjoittaminen - Toimiluvan keskeyttäminen 15 päiväksi - Suhteellisuusperiaate - Varovaisuusperiaate)

(2022/C 165/14)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittaja: PJ

Vastapuolet: Agenzia delle dogane e dei monopoli – Ufficio dei monopoli per la Toscana ja Ministero dell'Economia ja delle Finanze

Tuomiolauselma

Suhteellisuusperiaatetta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa siinä tapauksessa, että tupakkatuotteiden myyntiä alaikäisille koskevaa kieltoa rikotaan ensimmäistä kertaa, säädetään hallinnollisen seuraamusmaksun määräämisen lisäksi talouden toimijan, joka on loukannut tätä kieltoa, näiden tuotteiden myyntiä koskevan toimiluvan keskeyttämisestä 15 päiväksi, kunhan tämä lainsäädäntö ei ylitä rajoja, jotka johtuvat siitä, mikä on asianmukaista ja tarpeen ihmisten terveyden suojelua ja erityisesti tupakoinnin vähentämistä nuorison keskuudessa koskevan päämäärän saavuttamiseksi.

(1)  EUVL C 423, 7.12.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État – Belgia) – Namur-Est Environnement ASBL v. Région wallonne

(Asia C-463/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Ympäristö - Direktiivi 2011/92/EU - Tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi - Direktiivi 92/43/ETY - Luontotyyppien suojelu - Direktiivin 2011/92/EU 2 artiklassa tarkoitetun arviointi- ja lupamenettelyn ja direktiivissä 92/43/ETY säädetyistä lajien suojelutoimenpiteistä poikkeamista koskevan kansallisen menettelyn välinen suhde - Luvan käsite - Monitahoinen päätöksentekomenettely - Arviointivelvollisuus - Aineellinen ulottuvuus - Menettelyn vaihe, jossa yleisön osallistuminen päätöksentekomenettelyyn on taattava)

(2022/C 165/15)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Namur-Est Environnement ASBL

Vastaaja: Région wallonne

Tuomiolauselma

1)

Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13.12.2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/92/EU on tulkittava siten, että luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 16 artiklan 1 kohdan nojalla tehty päätös, jossa hankkeen toteuttajalle annetaan lupa poiketa eläin- ja kasvilajien suojelutoimenpiteistä, jotta tämä voi toteuttaa direktiivin 2011/92 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun hankkeen, kuuluu kyseisen direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kyseistä hanketta koskevan lupamenettelyn piiriin tilanteessa, jossa yhtäältä kyseistä hanketta ei voida toteuttaa ilman, että hankkeen toteuttaja on saanut kyseisen päätöksen, ja jossa toisaalta viranomaisella, jolla on toimivalta myöntää lupa tällaiselle hankkeelle, on edelleen mahdollisuus arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia tiukemmin kuin kyseisessä päätöksessä on arvioitu.

2)

Direktiiviä 2011/92 on erityisesti sen 6 ja 8 artikla huomioon ottaen tulkittava siten, että ennen sellaisen ennakkoon tehtävän päätöksen tekemistä, jossa hankkeen toteuttajalle annetaan lupa poiketa eläin- ja kasvilajien suojelutoimenpiteistä, jotta tämä voi toteuttaa kyseisen direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun hankkeen, ei välttämättä ole toteutettava yleisön osallistumista, kunhan tämä osallistuminen taataan tehokkaalla tavalla ennen kuin viranomainen, jolla on toimivalta mahdollisesti myöntää lupa kyseiselle hankkeelle, tekee päätöksen.

(1)  EUVL C 9, 11.1.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État – Belgia) – XXXX v. Commissaire général aux réfugiés et aux apatrides

(Asia C-483/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen turvapaikkapolitiikka - Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevat yhteiset menettelyt - Direktiivi 2013/32/EU - 33 artiklan 2 kohdan a alakohta - Kolmannen maan kansalaisen, joka on saanut pakolaisaseman jäsenvaltiossa, toisessa jäsenvaltiossa tekemän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta jättäminen, kun tämän kansalaisen alaikäinen lapsi, jolla on toissijainen suojeluasema, oleskelee mainitussa toisessa jäsenvaltiossa - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 7 artikla - Oikeus perhe-elämän kunnioittamiseen - 24 artikla - Lapsen etu - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklaa ei rikota kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta jättämisellä - Direktiivi 2011/95/EU - 23 artiklan 2 kohta - Jäsenvaltioiden velvollisuus huolehtia kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheen yhtenäisyyden säilyttämisestä)

(2022/C 165/16)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: XXXX

Vastaaja: Commissaire général aux réfugiés et aux apatrides

Tuomiolauselma

Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU 33 artiklan 2 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklan ja 24 artiklan 2 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että tämä säännös ei ole esteenä sille, että jäsenvaltio käyttää siinä annettua mahdollisuutta jättää kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tutkimatta sillä perusteella, että hakijalle on jo myönnetty pakolaisasema toisessa jäsenvaltiossa, silloin, kun tämä hakija on ilman huoltajaa tulleen sellaisen lapsen isä, joka on saanut toissijaista suojelua ensin mainitussa jäsenvaltiossa, tämän kuitenkaan rajoittamatta vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 23 artiklan 2 kohdan soveltamista.

(1)  EUVL C 9, 11.1.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Bucureşti – Romania) – Alstom Transport SA v. Compania Naţională de Căi Ferate CFR SA, Strabag AG – Sucursala Bucureşti ja Swietelsky AG Linz – Sucursala Bucureşti

(Asia C-532/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 92/13/ETY - Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyt - 1 artiklan 1 ja 3 kohta - Oikeus muutoksenhakumenettelyihin - 2 c artikla - Muutoksenhakua koskevat määräajat - Laskeminen - Kanne tarjoajan menettelyyn osallistumisen hyväksymistä koskevasta päätöksestä)

(2022/C 165/17)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Bucureşti

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Alstom Transport SA

Vastaajat: Compania Naţională de Căi Ferate CFR SA, Strabag AG – Sucursala Bucureşti ja Swietelsky AG Linz – Sucursala Bucureşti

Tuomiolauselma

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 25.2.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/13/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/23/EU, 1 artiklan 1 kohdan neljättä alakohtaa ja 3 kohtaa sekä 2 c artiklaa on tulkittava siten, että määräaika, jonka kuluessa hankintasopimuksen sopimuspuoleksi valittu voi hakea muutosta hankintayksikön päätökseen, jolla tarjoajan, jota ei valittu sopimuspuoleksi, tarjous todettiin sopimuspuolen valintaa koskevan päätöksen yhteydessä sellaiseksi, että se voidaan hyväksyä menettelyyn, voidaan laskea ottamalla lähtökohdaksi päivä, jona tämä sopimuspuoleksi valittu on vastaanottanut sopimuspuolen valintaa koskevan päätöksen, vaikka mainittu tarjoaja ei kyseisenä päivänä ollut tai ei vielä ollut hakenut muutosta tähän päätökseen. Jos sitä vastoin kyseisen päätöksen tiedoksi antamisen tai julkaisemisen yhteydessä yhteenvetoa kyseisen päätöksen asiaa koskevista perusteluista, kuten mainitun tarjouksen arvioinnin yksityiskohtia koskevista merkityksellisistä tiedoista, ei ole mainitun 2 c artiklan mukaisesti saatettu sopimuspuoleksi valitun tietoon, tämä määräaika on laskettava ottamalla lähtökohdaksi tällaisen yhteenvedon ilmoittaminen mainitulle sopimuspuoleksi valitulle.

(1)  EUVL C 53, 15.2.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/16

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Lietuvos Aukščiausiasis Teismas – Liettua) – ”Tiketa” UAB v. M. Š.

(Asia C-536/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2011/83/EU - Kuluttajasopimukset - Elinkeinonharjoittajan käsite - Etäsopimuksia koskeva tiedonantovelvollisuus - Vaatimus toimittaa vaaditut tiedot selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä ja pysyvällä välineellä)

(2022/C 165/18)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Lietuvos Aukščiausiasis Teismas

Pääasian asianosaiset

Kantaja:”Tiketa” UAB

Vastaaja: M. Š.

”Baltic Music” VšĮ:n osallistuessa asian käsittelyyn

Tuomiolauselma

1)

Kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta 25.10.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU 2 artiklan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana pidetään paitsi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia tehdessään toimii tarkoituksessa, joka kuuluu hänen elinkeino-, liike-, käsiteollisuus- tai ammattitoimintaansa, myös luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimii välittäjänä tämän elinkeinonharjoittajan nimissä tai lukuun, ja tätä välittäjää ja pääasiallista yrittäjää voidaan kumpaakin pitää tässä säännöksessä tarkoitettuina elinkeinonharjoittajina, eikä tämä edellytä sitä, että kyseessä on kaksi eri palvelusuoritusta.

2)

Direktiivin 2011/83 6 artiklan 1 ja 5 kohtaa ja 8 artiklan 1 ja 7 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että kyseisen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä ainoastaan välittäjän verkkosivustolta ilmenevissä palvelusuoritusten yleisissä ehdoissa, joihin tämä kuluttaja on antanut aktiivisen suostumuksensa rastittamalla tätä varten varatun ruudun, sillä edellytyksellä, että nämä tiedot saatetaan kuluttajan tietoon selvällä ja ymmärrettävällä tavalla. Tällaista tiedottamistapaa ei kuitenkaan voida pitää tämän direktiivin 8 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna kuluttajalle pysyvällä välineellä toimitettavana sopimuksen vahvistamisena, mutta tämä seikka ei estä sitä, että nämä tiedot ovat erottamaton osa etäsopimusta tai muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtyä sopimusta.

(1)  EUVL C 19, 18.1.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/17

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Okręgowy w Warszawie – Puola) – ORLEN KolTrans sp. z o.o. v. Prezes Urzędu Transportu Kolejowego

(Asia C-563/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Rautatiekuljetukset - Direktiivi 2001/14/EY - 4 artikla - Infrastruktuurimaksujen vahvistaminen infrastruktuurin haltijan päätöksellä - 30 artiklan 2 kohta - Rautatieyritysten oikeus hallinnolliseen muutoksenhakuun - 30 artiklan 6 kohta - Sääntelyelimen päätösten tuomioistuinvalvonta)

(2022/C 165/19)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ORLEN KolTrans sp. z o.o.

Vastaaja: Prezes Urzędu Transportu Kolejowego

Tuomiolauselma

1)

Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä 26.2.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 23.10.2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/58/EY, 30 artiklan 2 kohdan e alakohtaa on tulkittava siten, ettei siinä säädetä rautatieyrityksen, joka käyttää tai aikoo käyttää rautatieinfrastruktuuria, oikeudesta osallistua mahdolliseen sääntelyelimen menettelyyn sellaisen päätöksen tekemiseksi, jolla hyväksytään tai hylätään rataverkon haltijan esittämä suunnitelma infrastruktuurin vähimmäiskäyttömahdollisuuksista perittävän perusmaksun yksikköhinnoista.

2)

Direktiivin 2001/14, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/58, 30 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että rautatieyrityksen, joka käyttää tai aikoo käyttää rautatieinfrastruktuuria, on voitava riitauttaa toimivaltaisessa tuomioistuimessa sääntelyelimen päätös, jolla hyväksytään rataverkon haltijan laatimat infrastruktuurin vähimmäiskäyttömahdollisuuksista perittävän perusmaksun yksikköhinnat.

(1)  EUVL C 44, 8.2.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/18

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie – Romania) – SC Cridar Cons SRL v. Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Cluj ja Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Cluj-Napoca

(Asia C-582/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 167 ja 168 artikla - Vähennysoikeus - Epääminen - Veropetos - Todistelu - Sellaisesta verotuspäätöksestä, jossa evättiin vähennysoikeus, tehdyn hallinnollisen oikaisuvaatimuksen käsittelyn lykkääminen rikosoikeudellisessa menettelyssä annettavaan ratkaisuun asti - Jäsenvaltioiden menettelyllinen itsemääräämisoikeus - Verotuksen neutraalisuuden periaate - Oikeus hyvään hallintoon - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

(2022/C 165/20)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SC Cridar Cons SRL

Vastaaja: Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Cluj, Direcţia Generală Regională ja Finanţelor Publice Cluj-Napoca

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan kansalliset veroviranomaiset saavat lykätä sellaisesta verotuspäätöksestä, jolla verovelvolliselta evätään oikeus ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämiseen sillä perusteella, että se on ollut osallisena veropetoksessa, tehdyn hallinnollisen oikaisuvaatimuksen käsittelyä, jotta saataisiin selville muita objektiivisia seikkoja verovelvollisen osallisuudesta veropetokseen, edellyttäen ensinnäkin, että tällainen lykkääminen ei pitkitä tässä hallinnollisessa oikaisuvaatimusmenettelyssä annettavaa ratkaisua yli kohtuullisen ajan, toiseksi, että päätöksessä, jossa tästä käsittelyn lykkäämisestä määrätään, esitetään perustelut sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen osalta ja se voi olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena, ja kolmanneksi, että jos lopulta osoittautuu, että vähennysoikeus on evätty unionin oikeuden vastaisesti, kyseinen verovelvollinen voi saada vastaavan määrän palautetuksi kohtuullisen ajan kuluessa mahdollisesti kyseiselle määrälle maksettavine viivästyskorkoineen. Näissä olosuhteissa ei edellytetä, että kyseinen verovelvollinen saa lykätyksi verotuspäätöksen täytäntöönpanon sen ajanjakson ajaksi, jonka osalta oikaisuvaatimuksen käsittelyä lykätään, jollei tämän verotuspäätöksen täytäntöönpanon lykkääminen ole silloin, kun verotuspäätöksen laillisuudesta on olemassa vakavia epäilyjä, tarpeen verovelvollisen eduille aiheutuvan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi.

(1)  EUVL C 53, 15.2.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/19

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 3.3.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Corte suprema di cassazione – Italia) – Presidenza del Consiglio dei Ministri ym. v. UK ym.

(Asia C-590/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Lääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittaminen - Direktiivit 75/363/ETY ja 82/76/ETY - Erikoislääkärinkoulutus - Asianmukainen palkka - Direktiivin 82/76/ETY soveltaminen koulutukseen, joka aloitettiin ennen kyseisen direktiivin voimaantuloajankohtaa ja joka jatkuu sen täytäntöönpanolle varatun määräajan päättymisajankohdan jälkeen)

(2022/C 165/21)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte suprema di cassazione

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Presidenza del Consiglio dei Ministri ym.

Vastapuolet: UK ym.

Tuomiolauselma

Lääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 16.6.1975 annetun neuvoston direktiivin 75/363/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 26.1.1982 annetulla neuvoston direktiivillä 82/76/ETY, 2 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä liitettä on tulkittava siten, että kyseisessä liitteessä tarkoitettu asianmukainen palkka on maksettava kaikesta sellaisesta täysipäiväisestä tai osa-aikaisesta erikoislääkärinkoulutuksesta, joka on aloitettu ennen kuin direktiivi 82/76 tuli voimaan 29.1.1982 ja jota on jatkettu sen jälkeen kun kyseisen direktiivin täytäntöönpanolle varattu määräaika päättyi 1.1.1983, kyseiseltä koulutusajanjaksolta 1.1.1983 alkaen mainitun koulutuksen päättymiseen saakka, edellyttäen, että tämä koulutus koskee sellaista lääketieteen erikoisalaa, joka on yhteinen kaikille jäsenvaltioille taikka kahdelle tai useammalle jäsenvaltiolle ja joka on mainittu lääketieteen tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi 16.6.1975 annetun neuvoston direktiivin 75/362/ETY 5 taikka 7 artiklassa.

(1)  Jättämispäivä: 10.11.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/19

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal Administrativo – Portugali) – Suzlon Wind Energy Portugal – Energia Eólica Unipessoal, Lda v. Autoridade Tributária e Aduaneira

(Asia C-605/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 2 artiklan 1 kohdan c alakohta - Ajallinen sovellettavuus - Arvonlisäverolliset suoritukset - Vastikkeelliset palvelujen suoritukset - Arviointiperusteet - Konsernin sisäinen suhde - Takuun piiriin kuuluvien tuuliturbiinien osien korjaaminen tai vaihtaminen uusiin ja vaatimustenvastaisuutta koskevien raporttien laatiminen - Palvelun suorittajan laatimat veloitusilmoitukset, joissa ei mainita arvonlisäveroa - Palvelun suorittaja vähentää aliurakoitsijoiden näistä palveluista laskuttamiin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän arvonlisäveron)

(2022/C 165/22)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Suzlon Wind Energy Portugal – Energia Eólica Unipessoal, Lda

Vastapuoli: Autoridade Tributária e Aduaneira

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että liiketoimet, jotka liittyvät sopimussuhteeseen, jossa yksilöidään palvelujen suorittaja, niiden hankkija ja kyseessä olevien suoritusten luonne, jotka verovelvollinen on asianmukaisesti kirjannut, joiden otsikko vahvistaa niiden luonteen palveluina ja jotka ovat johtaneet siihen, että palvelujen suorittaja on saanut veloitusilmoitusten muodossa korvauksen, joka on todellinen vastasuoritus vastaanottajan saamasta palvelusta, muodostavat kyseisessä säännöksessä tarkoitetun vastikkeellisen palvelujen suorituksen riippumatta yhtäältä siitä, ettei verovelvollinen ehkä saa voittoa, ja toisaalta siitä, onko annettu takuu, joka kattaa mainittujen suoritusten kohteena olleet tavarat.

(1)  EUVL C 44, 8.2.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/20

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 24.2.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Cour d’appel de Liège – Belgia) – Pharmacie populaire – La Sauvegarde SCRL v. Belgian valtio (C-52/21) ja Pharma Santé – Réseau Solidaris SCRL v. Belgian valtio (C-53/21)

(Yhdistetyt asiat C-52/21 ja C-53/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Palvelujen tarjoamisen vapaus - SEUT 56 artikla - Rajoitukset - Verolainsäädäntö - Yhteisövero - Palvelujen ostajien velvollisuus laatia ja toimittaa verohallinnolle todentavat asiakirjat toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden palvelujen tarjoajien laskuttamista määristä - Tällaista velvollisuutta ei ole, kun palveluja tarjotaan pelkästään jäsenvaltion sisällä - Oikeuttaminen - Verovalvonnan tehokkuus - Oikeasuhteisuus)

(2022/C 165/23)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour d’appel de Liège

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Pharmacie populaire – La Sauvegarde SCRL (C-52/21) ja Pharma Santé – Réseau Solidaris SCRL (C-53/21)

Vastapuoli: Belgian valtio (C-52/21 ja C-53/21)

Tuomiolauselma

SEUT 56 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan kaikkien tämän jäsenvaltion alueelle sijoittautuneiden yhtiöiden on toimitettava verohallinnolle yhteenvedot maksuista, jotka on suoritettu korvauksena sellaiseen toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneilta palvelujen tarjoajilta ostetuista palveluista, jossa viimeksi mainittuja sitoo yritysten kirjanpitoa koskeva lainsäädäntö ja velvollisuus laatia laskut arvonlisäverolainsäädännön mukaisesti, sillä uhalla, että yhteisöveroa korotetaan 50 tai 100 prosenttia palvelujen arvosta, vaikka ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa ei hallintokäytännön mukaan ole vastaavaa velvollisuutta silloin, kun kyseisiä palveluja tarjoavat sen alueelle sijoittautuneet palveluntarjoajat.

(1)  EUVL C 128, 12.4.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/21

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Craiova – Romania) –RS:n vireille panema menettely

(Asia C-430/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeusvaltio - Tuomioistuinten riippumattomuus - SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Unionin oikeuden ensisijaisuus - Kansallisella tuomioistuimella ei toimivaltaa tutkia sellaisen kansallisen lainsäädännön yhdenmukaisuutta unionin oikeuden kanssa, jonka asianomaisen jäsenvaltion perustuslakituomioistuin on todennut perustuslain mukaiseksi - Kurinpitomenettely)

(2022/C 165/24)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Craiova

Pääasian asianosaiset

Valittaja: RS

Tuomiolauselma

1)

SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja SEU 4 artiklan 2 ja 3 kohdan, SEUT 267 artiklan sekä unionin oikeuden ensisijaisuutta koskevan periaatteen kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan jäsenvaltion yleisillä tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa tutkia sellaisen kansallisen lainsäädännön yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, jonka tämän jäsenvaltion perustuslakituomioistuin on todennut sellaisen kansallisen perustuslain säännöksen mukaiseksi, jossa velvoitetaan kunnioittamaan unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta.

2)

SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja SEU 4 artiklan 2 ja 3 kohdan, SEUT 267 artiklan ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, joka mahdollistaa kansallisen tuomarin kurinpitovastuun syntymisen sillä perustella, että tämä on soveltanut unionin oikeutta, sellaisena kuin unionin tuomioistuin sitä tulkitsee, sivuuttaen asianomaisen jäsenvaltion perustuslakituomioistuimen oikeuskäytännön, joka on vastoin unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta.

(1)  EUVL C 371, 3.11.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/21

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.2.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Rechtbank Amsterdam – Alankomaat) – Eurooppalaisten pidätysmääräysten, joiden kohteina ovat X (C-562/21 PPU) ja Y (C-563/21 PPU), täytäntöönpano

(Yhdistetyt asiat C-562/21 PPU ja 563/21 PPU) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Eurooppalainen pidätysmääräys - Puitepäätös 2002/584/YOS - 1 artiklan 3 kohta - Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt - Täytäntöönpanon edellytykset - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 47 artiklan toinen kohta - Perusoikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu - Rakenteelliset tai yleiset puutteet - Tutkiminen kahdessa vaiheessa - Soveltamisedellytykset - Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen velvollisuus tarkistaa konkreettisesti ja täsmällisesti, onko olemassa painavia perusteita uskoa, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu, tosiasiallisesti loukataan luovuttamistapauksessa)

(2022/C 165/25)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Amsterdam

Pääasian asianosaiset

Kantajat: X (C-562/21 PPU) ja Y (C-563/21 PPU)

Tuomiolauselma

Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 1 artiklan 2 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että kun täytäntöönpanosta vastaavalla oikeusviranomaisella, jonka on päätettävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön luovuttamisesta, on tiedossaan seikkoja, jotka viittaavat pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyviin rakenteellisiin ja yleisiin puutteisiin erityisesti kyseisen oikeuslaitoksen jäsenten nimittämismenettelyssä, tämän viranomainen voi kieltäytyä luovuttamasta kyseistä henkilöä

—

vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen yhteydessä ainoastaan, jos kyseinen viranomainen toteaa, että asian erityisissä olosuhteissa on olemassa painavia perusteita uskoa, että kun otetaan huomioon muun muassa mainitun henkilön esiin tuomat seikat, jotka koskevat hänen rikosasiansa käsitelleen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoa tai kaikkia muita tämän kokoonpanon riippumattomuuden ja puolueettomuuden arvioinnissa merkityksellisiä olosuhteita, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vahvistettua kyseisen henkilön perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu, on loukattu, ja

—

syytetoimenpiteitä varten annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen yhteydessä ainoastaan, jos sama viranomainen toteaa, että asian erityisissä olosuhteissa on olemassa painavia perusteita uskoa, että kun otetaan huomioon muun muassa asianomaisen henkilön esittämät tiedot, jotka koskevat hänen henkilökohtaista tilannettaan, sen rikoksen luonnetta, josta häntä syytetään, sitä tosiasiallista asiayhteyttä, johon kyseinen eurooppalainen pidätysmääräys liittyy, tai kaikkia muita kyseiseen henkilöön kohdistettavaa menettelyä todennäköisesti hoitavan ratkaisukokoonpanon riippumattomuuden ja puolueettomuuden arvioinnille merkityksellisiä seikkoja, on olemassa todellinen vaara siitä, että kyseisen henkilön tätä perusoikeutta loukataan.

(1)  EUVL C 2, 3.1.2022.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/22

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 10.1.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Parma – Italia) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat ZI, TQ

(Asia C-437/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artikla 2 kohta - Onnenpelit - Vedonlyöntien keräämistoimintaa varten myönnettävät toimiluvat - Jo myönnettyjen toimilupien voimassaolon jatkaminen - Tätä toimintaa ilman toimilupaa ja poliisin myöntämää lupaa harjoittavien lähetyskeskusten (CTD) laillistaminen - Rajoitettu määräaika - Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2022/C 165/26)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Parma

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

ZI jaTQ

Määräysosa

Tribunale di Parman (Parman alioikeus, Italia) 8.11.2019 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(1)  Jättämispäivä: 17.9.2020.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/23

Unionin tuomioistuimen määräys (kymmenes jaosto) 21.2.2022 (Ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Commissione tributaria provinciale di Roma – Italia) – Leonardo SpA v. Agenzia delle Entrate – Direzione Regionale del Lazio

(Asia C-550/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artikla 2 kohta ja 94 artikla - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Riittävien täsmennysten puuttuminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2022/C 165/27)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Commissione tributaria provinciale di Roma

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Leonardo SpA

Vastaaja: Agenzia delle Entrate – Direzione Regionale del Lazio

Määräysosa

Commissione tributaria provinciale di Roman (Rooman maakunnallinen verotuomioistuin, Italia) 21.7.2021 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

(1)  Jättämispäivä: 6.9.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/23

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 23.2.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Wiesbaden – Saksa) – TV v. Land Hessen

(Asia C-63/22) (1)

(Henkilötietojen suoja - Luottovirasto - Luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden arviointi (”scoring”) velkojien toimittamien varmistamattomien tietojen perusteella - Luottotietojen käsittelyn lainmukaisuus ja tätä käsittelyä koskeva yhteisvastuu)

(2022/C 165/28)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Wiesbaden

Asianosaiset

Kantaja: TV

Vastaaja: Land Hessen

Muu asianosainen: SCHUFA Holding AG

Määräysosa

Asia C-63/22 poistetaan unionin tuomioistuimen rekisteristä.

(1)  Jättämispäivä: 1.2.2022.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/24

Valitus, jonka Roberto Alejandro Macías Chávez, José María Castillejo Oriol ja Fernando Presencia ovat tehneet 24.5.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-719/20, Macías Chávez ym. v. Espanja ja parlamentti, 27.4.2021 antamasta määräyksestä

(Asia C-322/21 P)

(2022/C 165/29)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittajat: Roberto Alejandro Macías Chávez, José María Castillejo Oriol ja Fernando Presencia (edustaja: J. Jover Padró, abogado)

Muut osapuolet: Euroopan parlamentti ja Espanjan kuningaskunta

Unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on 1.2.2022 antamallaan määräyksellä hylännyt valituksen sillä perusteella, että se ei osittain selvästikään täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ja on osittain selvästi perusteeton, ja velvoittanut valittajat vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/24

Valitus, jonka Acciona, S.A. on tehnyt 10.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-362/20, Acciona v. EUIPO – Agencia Negociadora PB (REACCIONA), 30.6.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-557/21 P)

(2022/C 165/30)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Acciona, S.A. (edustaja: J. C. Erdozain López, abogado)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Agencia Negociadora PB, S.L.

Unionin tuomioistuin (valituslupajaosto) on 27.1.2022 antamallaan määräyksellä jättänyt valitusluvan hyväksymättä, ja määrännyt Acciona, S.A:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/24

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 25.11.2021 – IEF Service GmbH v. HB

(Asia C-710/21)

(2022/C 165/31)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Revision-valittaja: IEF Service GmbH

Revision-vastapuoli: HB

Ennakkoratkaisukysymykset

1.

Onko direktiivin 2008/94/EY (1) 9 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseisessä artiklassa tarkoitettu yritys harjoittaa toimintaa vähintään kahden jäsenvaltion alueella jo silloin, kun se tarjoaa palvelujaan toisessa jäsenvaltiossa ja palkkaa sinne tätä tarkoitusta varten vapaana ammatinharjoittajana toimivan myynti-insinöörin ja kun yrityksen kotipaikassa palveluksessa oleva työntekijä työskentelee säännöllisesti joka toinen viikko toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa kotitoimistossa?

2.

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi,

onko direktiivin 2008/94/EY 9 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että tällaisen yrityksen työntekijä, jonka asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa ja joka kuuluu siellä sosiaalivakuutusvelvollisuuden piiriin mutta joka työskentelee vuorotellen viikon ajan siinä jäsenvaltiossa, jossa työnantajalla on kotipaikka, ja viikon ajan siinä jäsenvaltiossa, jossa hänen asuinpaikkansa on ja jossa hän kuuluu sosiaalivakuutuksen piiriin, työskentelee ”tavallisesti” molemmissa jäsenvaltioissa kyseisessä artiklassa tarkoitetulla tavalla?

3.

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi,

onko direktiivin 2008/94/EY 9 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että työntekijän, joka tavallisesti työskentelee tai on työskennellyt kahdessa jäsenvaltiossa, maksamatta olevien saatavien maksamisen osalta toimivaltainen on

a)

sen jäsenvaltion palkkaturvajärjestelmä, jonka lainsäädännön piiriin työntekijä kuuluu sosiaaliturvajärjestelmiä (sosiaalivakuutus) yhteensovitettaessa, jos palkkaturvajärjestelmät on toteutettu direktiivin 2008/94/EY 3 artiklan mukaisesti molemmissa valtioissa siten, että työnantajamaksut vakuutuslaitoksen rahoittamiseksi suoritetaan pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen osana,

b)

sen toisen jäsenvaltion palkkaturvajärjestelmä, jossa maksukyvyttömän yrityksen kotipaikka on, vai

c)

molempien jäsenvaltioiden palkkaturvajärjestelmät, jolloin työntekijä voi hakemusta jättäessään valita, kumpaa hän haluaa käyttää?

(1)  Työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa 22.10.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/94/EY (kodifioitu toisinto) (EUVL 2008, L 283, s. 36).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel București (Romania) on esittänyt 21.12.2021 – R. I. v. Inspecția Judiciară, N. L.

(Asia C-817/21)

(2022/C 165/32)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Bucureşti

Pääasian asianosaiset

Kantaja: R.I.

Vastaaja: Inspecţia Judiciară, N.L.

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaa ja 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, (yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla tehtyä) päätöstä 2006/928 (1) sekä Euroopan unionin oikeuden nojalla asetettuja riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeita tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan tuomioistuinten tarkastusyksikön päätarkastaja saa toteuttaa normatiivisia (lainsäädäntöä alemman tasoisia) ja/tai yksittäistapausta koskevia hallintotoimia, joissa hän päättää itsenäisesti tuomioistuinten tarkastusyksikön institutionaalisen kehyksen organisoinnista tuomioistuintarkastajien valitsemiseksi ja heidän toimintansa arvioimiseksi, tarkastustoiminnan harjoittamisesta sekä apulaispäätarkastajan nimittämisestä, kun nämä henkilöt ovat orgaanisen lain perusteella ainoita, jotka voivat suorittaa, hyväksyä tai kumota päätarkastajaan kohdistuvia kurinpitotutkinnan toimia?

(1)  Yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla 13.12.2006 annettu komission päätös 2006/928/EY (EYVL 2006 L 354, s. 56).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/26

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Înalta Curte de Casație și Justiție (Romania) on esittänyt 30.12.2021 – Pankki A v. Agenția Națională de Administrare Fiscală (ANAF), ANAF:n pääjohtaja

(Asia C-827/21)

(2022/C 165/33)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Înalta Curte de Casație și Justiție

Pääasian asianosaiset

Purkamishakemuksen tekijä: Pankki A

Vastapuolet: ANAF, ANAF:n pääjohtaja

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko kansallinen tuomioistuin velvollinen tulkitsemaan jäsenvaltion sisäisiin tilanteisiin sovellettavaa kansallista verolainsäädäntöä, jolla säädetään sellaisten pääomavoittojen verottamatta jättämisestä, jotka saadaan vastaanottavan yhtiön siirtävän yhtiön pääomasta omistaman osuuden purkautuessa, yhdenmukaisesti neuvoston direktiivin 2009/133/EY (1) kanssa nyt käsiteltävän asian kaltaisessa tilanteessa, jossa

—

kansallinen lainsäätäjä on säätänyt jäsenvaltion sisäisistä ja vastaavista rajat ylittävistä liiketoimista erillisillä säännöksillä eivätkä säännökset ole identtisiä

—

jäsenvaltion sisäisiin liiketoimiin sovellettavassa kansallisessa säännöksessä käytetään kuitenkin direktiivin käsitteitä eli sulautumisen, varojen ja vastuiden siirron osuuden purkautumisen käsitteitä

—

kansallisen verolain perusteluja voidaan tulkita siten, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut vahvistaa sama verotusratkaisu yhtäältä jäsenvaltion sisäisille liiketoimille ja toisaalta rajat ylittäville liiketoimille, jotta yhtiöiden sulautumiseen liittyvän verotuksen neutraalisuuden periaatetta voidaan noudattaa niin, että syrjivä kohtelu ja kilpailun vääristyminen vältetään?

2)

Onko neuvoston direktiivin 2009/133/EY 7 artiklaa tulkittava siten, että yhtiön toisesta yhtiöstä omistaman osuuden purkautuessa saadun pääomavoiton, joka syntyy, kun viimeksi mainitun yhtiön varat ja vastuut siirretään ensiksi mainitulle, verovapautta ei voida evätä sillä perusteella, että kyseinen toimi ei täytä kaikkia edellytyksiä, jotka kansallisessa säännöksessä asetetaan sille, että liiketointa voidaan pitää sulautumisena?

3)

Onko neuvoston direktiivin 2009/133/EY 7 artiklaa tulkittava siten, että verovapautta sovelletaan edullisesta kaupasta syntyvään voittoon, joka heijastuu vastaanottavan yhtiön tuloslaskelmassa?

(1)  Eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 19.10.2009 annettu neuvoston direktiivi 2009/133/EY (EUVL 2009, L 310, s. 34).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/26

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhofs (Saksa) on esittänyt 6.1.2022 – RF v. Finanzamt G

(Asia C-15/22)

(2022/C 165/34)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: RF

Vastaaja: Finanzamt G

Ennakkoratkaisukysymys

Onko SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja SEUT 208 artiklaa, luettuna yhdessä SEUT 210 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle hallintokäytännölle, jonka mukaan verosaatavasta ei luovuta silloin, kun kehitysyhteistyöhanketta rahoitetaan Euroopan kehitysrahastosta, kun taas verotuksesta luovutaan tietyin edellytyksin, kun kyse on palkasta, jota työntekijä saa voimassa olevan työsuhteen perusteella työskentelystä teknisen yhteistyön tai rahoitusyhteistyön piiriin kuuluvan Saksan julkisen kehitysavun puitteissa, kun tästä toiminnasta vähintään 75 prosenttia rahoittaa kehitysyhteistyöstä vastaava liittovaltion ministeriö tai valtio-omisteinen yksityinen kehitysyhteistyöyritys?

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/27

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 10.1.2022 – Caxamar – Comércio e Indústria de Bacalhau SA v. Autoridade Tributária e Aduaneira

(Asia C-23/22)

(2022/C 165/35)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Caxamar – Comércio e Indústria de Bacalhau SA

Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko vuosille 2014–2020 annettuja alueellisia tukia koskevia suuntaviivoja, luettuna yhdessä 17.6.2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan ja 2 artiklan 11 kohdan sekä 11.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (2) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteen I kanssa, tulkittava siten, että 31.10.2014 annetulla asetuksella nro 162/2014 hyväksytyn investointien verotusta koskevan koodeksin 2 §:n 2 momentissa ja 22 §:n 1 momentissa sekä 30.12.2014 annetun määräyksen nro 282/2014 1 ja 2 §:ssä säädetyn perusteella ”suolattuun turskaan”, ”pakasteturskaan” ja ”liotettuun turskaan” liittyvää kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteiden jalostusta, joka kuuluu CAE-Rev3-luokituksen mukaiseen nimikkeeseen 10204, ei katsota maataloustuotteiden jalostukseksi laissa säädettyjä verotukia myönnettäessä?

(1)  Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 16.6.2014 annettu komission asetus (EU) N:o 651/2014 (EUVL 2014, L 187, s. 1).

(2)  Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta 11.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013 (EUVL 2013, L 354, s. 1).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/28

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Pesti Központi Kerületi Bíróság (Unkari) on esittänyt 25.1.2022 – PannonHitel Pénzügyi Zrt. v. WizzAir Hungary Légiközlekedési Zrt. (Wizz Air Hungary Zrt.)

(Asia C-51/22)

(2022/C 165/36)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Pesti Központi Kerületi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: PannonHitel Pénzügyi Zrt.

Vastaaja: WizzAir Hungary Légiközlekedési Zrt. (Wizz Air Hungary Zrt.)

Ennakkoratkaisukysymys

Onko matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 5 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa tulkittava siten, että matkustaja voi käyttää suoraan lentoliikenteen harjoittajaa kohtaan oikeuttaan saada lipun ostohinta kokonaisuudessaan takaisin vaikka hän olisi varannut lipun välittäjänä toimineen sellaisen kolmannen välityksellä, jolle matkustaja maksoi lipun hinnan, ja välittäjä ostin lipun lentoliikenteen harjoittajalta ja maksoi tälle lipun hinnan ilman, eikä ole viitteitä siitä, että välittäjä toimi lentoliikenteen harjoittajan valtuuttamana edustajana tai että se olisi matkanjärjestäjä?

(1)  EUVL 2004, L 46, s. 1.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/28

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Frankfurt am Main (Saksa) on esittänyt 1.2.2022 – IA v. DER Touristik Deutschland GmbH

(Asia C-62/22)

(2022/C 165/37)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Frankfurt am Main

Pääasian asianosaiset

Kantaja: IA

Vastaaja: DER Touristik Deutschland GmbH

Ennakkoratkaisukysymys

Onko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (1) 18 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä säädetään, siltä osin kuin on kyse matkasopimusasioista, kansainvälisen toimivallan lisäksi kansallisten tuomioistuinten alueellisesta toimivallasta, joka pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen on otettava huomioon, mikäli kuluttajan, joka on matkustaja, ja hänen sopimuspuolensa, joka on matkanjärjestäjä, kotipaikka on samassa jäsenvaltiossa, mutta matkakohde ei sijaitse tässä jäsenvaltiossa vaan ulkomailla, mistä seuraa, että kuluttaja voi näin kansallisia sääntöjä täydennettäessä nostaa sopimukseen perustuvia vaatimuksia koskevan kanteen matkanjärjestäjää vastaan kotipaikkansa tuomioistuimessa?

(1)  EUVL 2012, L 351, S. 1.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/29

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 1.2.2022 – Viagogo AG v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni, Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

(Asia C-70/22)

(2022/C 165/38)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Viagogo AG

Vastaaja: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni, Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivi 2000/31/EY (1) ja erityisesti sen 3, 14 ja 15 artikla, kun niitä luetaan yhdessä SEUT 56 artiklan kanssa, esteenä tapahtumien pääsylippujen myynnistä jälkimarkkinoilla annetun jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka seurauksena käsiteltävässä asiassa valittajana olevan kaltaiselta EU:ssa toimivalta hosting-alustan hallinnoijalta viedään mahdollisuus tarjota kolmansille käyttäjille jälkimarkkinoilla myytäviä esitysten pääsylippuja koskevia ilmoituspalveluja ja jolla kyseinen toiminta varataan ainoastaan myyjille, tapahtumien järjestäjille tai muille tahoille, jotka viranomainen on valtuuttanut laskemaan liikkeeseen pääsylippuja ensimarkkinoilla sertifioitujen järjestelmien kautta?

2)

Ovatko SEUT 102 ja SEUT 106 artiklan määräykset yhdessä luettuna lisäksi esteenä tapahtumien pääsylippujen myynnistä annetun jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jossa kaikki pääsylippujen jälkimarkkinoihin liittyvät palvelut (etenkin välityspalvelut) varataan ainoastaan myyjille, tapahtumien järjestäjille tai muille tahoille, jotka on valtuutettu laskemaan liikkeeseen pääsylippuja ensimarkkinoilla sertifioitujen järjestelmien kautta, ja jolla kyseinen toiminta varataan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajille, jotka aikovat toimia direktiivin 2000/31/EY 14 ja 15 artiklassa tarkoitettuna hosting-palvelun tarjoajana, etenkin kun, kuten käsiteltävässä asiassa, mainittu varaaminen johtaa siihen, että pääsylippujen jakelun ensimarkkinoilla määräävässä asemassa oleva toimija voi laajentaa määräävän asemansa jälkimarkkinoiden välityspalveluihin?

3)

Onko unionin lainsäädännössä ja erityisesti direktiivissä 2000/31/EY tarkoitettu passiivisen hosting-palvelun tarjoajan käsite sovellettavissa ainoastaan silloin, kun kyse ei ole minkäänlaisesta käyttäjien julkaiseman sisällön suodattamiseen, valintaan, indeksointiin, järjestämiseen, luettelointiin, koostamiseen, arviointiin, käyttöön, muokkaamiseen, poistamiseen tai edistämiseen liittyvästä toiminnasta, jolloin nämä tunnusmerkit ovat ainoastaan esimerkkejä eikä niiden kaikkien tarvitse täyttyä, koska niitä voidaan jo sellaisenaan pitää merkityksellisenä osoituksena palvelun hoitamisesta liiketoimintana ja/tai osoituksena menetelmistä, joilla arvioidaan käyttäjien käyttäytymistä käyttäjäuskollisuuden lisäämiseksi, vai jätetäänkö edellä mainittujen seikkojen merkityksellisyyden arviointi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäväksi siten, että myös vain vähintään yhden tällaisen seikan täyttyessä palveluja voidaan pitää pääasiallisesti neutraaleina ja ne voidaan sen perusteella luokitella passiiviseksi hosting-palvelun tarjoamiseksi?

(1)  Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL 2000, L 178, s. 1).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/29

Valitus, jonka Grupa Azoty S.A., Azomureș SA ja Lipasmata Kavalas LTD Ypokatastima Allodapis ovat tehneet 3.2.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-726/20, Grupa Azoty and Others v. komissio, 29.11.2021 antamasta määräyksestä

(Asia C-73/22 P)

(2022/C 165/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Grupa Azoty S.A., Azomureș SA ja Lipasmata Kavalas LTD Ypokatastima Allodapis (edustajat: asianajajat D. Haverbeke, L. Ruessmann ja P. Sellar)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa valituksenalaisen määräyksen, ja

—

ottaa tutkittavaksi valittajien SEUT 263 artiklaan perustuvan vaatimuksen kumota osittain komission 25.9.2020 antama tiedonanto, jonka otsikko on ”Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2021 jälkeen” (1), tai

—

toissijaisesti kumoaa valituksenalaisen määräyksen sillä perusteella, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt lykätä ratkaisua tutkittavaksi ottamisesta, kunnes kanteen perusteltavuus on tutkittu, ja

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen kanteen perusteltavuuden tutkimiseksi, ja

—

määrää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta valittajille, ja

—

määrää, että oikeudenkäyntikuluista unionin yleisen tuomioistuimen käsittelyssä päätetään, kunnes tämä on päättänyt kanteen tutkimisen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat nojautuvat valituksensa tueksi kahteen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste: riittämättömät perustelut.

—

Unionin yleinen tuomioistuin ei noudattanut velvollisuuttaan esittää riittävät perustelut. Ensiksi valituksenalaisen määräyksen 34–48 ja 49–51 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin ei käsitellyt valittajien sille esittämiä väitteitä eikä selvittänyt käsiteltävän asian asiasisältöä. Toiseksi se ei esittänyt, miksi vain tietyn sekundaarilainsäädännön nojalla annetut komission päätökset voivat koskea suoraan valittajia. Tämä koskee valituksenalaisen määräyksen 38 kohtaa.

Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen todeten, ettei asia koske valittajia suoraan.

—

Unionin yleinen tuomioistuin viittaa vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön muistuttaakseen suoraan koskemisen arviointiperusteesta valituksenalaisen määräyksen 26–30 kohdassa. Tämän suoraan koskemisen tarkastelussa unionin yleisen tuomioistuimen on arvioitava riitautetun toimen merkitystä, luonnetta, tarkoitusta ja sisältöä sekä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, joiden osa se on. Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen arvioidessaan SEUT 263 artiklan vaatimusta ”suoraan koskemisesta”, kun se ei tehnyt tätä. Tämä koskee valituksenalaisen määräyksen 34–48 kohtaa. Unionin yleinen tuomioistuin on luonut skenaarion, jossa valittajat on jätetty ilman oikeussuojakeinoa. Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se ei ottanut huomioon ja soveltanut asianmukaisesti suoran koskemisen arviointiperustetta.

Toissijaisesti unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt lykätä ratkaisua tutkittavaksi ottamisesta, kunnes kanteen perusteltavuus on tarkastettu.

—

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 7 ja 8 kohdassa edellytetään, että unionin yleinen tuomioistuin lykkää kanteen tutkittavaksi ottamista koskevaa ratkaisuaan kunnes se on ratkaisee pääasian, jos se on erityisestä syystä aiheellista, ja asettaa uudet määräajat asian käsittelyn jatkamiseksi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan nämä erityiset syyt ovat kyseessä, kun lykkääminen on tarpeen asianmukaisen oikeudenhoidon kannalta.

—

Unionin yleistä tuomioistuinta pyydettiin arvioimaan riitautetun toimen luonnetta, sisältöä ja asiayhteyttä sen määrittämiseksi, koskeeko se valittajia suoraan. Tätä varten on tarpeen arvioida oikeustoimen sisältöä ja sitä, asetetaanko sillä jäsenvaltioille itsenäisiä oikeudellisia velvoitteita. Tämä arviointi menee päällekkäin ensimmäisen valitusperusteen perusteltavuuden tarkastamisen kanssa siltä osin, puuttuiko komissiolta toimivalta antaa riitautetun oikeustoimen liite I. Kun unionin yleinen tuomioistuin ei lykännyt ratkaisuaan komission vaatimuksesta jättää kanne tutkimatta, kunnes perusteltavuus on tarkastettu, se rikkoi työjärjestyksensä 130 artiklan 7 ja 8 kohtaa.

(1)  EUVL 2020 C 317, s. 5.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/31

Valitus, jonka Advansa Manufacturing GmbH, Beaulieu International Group, Brilen, SA, Cordenka GmbH & Co. KG, Dolan GmbH, Enka International GmbH & Co. KG, Glanzstoff Longlaville, Infinited Fiber Company Oy, Kelheim Fibres GmbH, Nurel SA, PHP Fibers GmbH, Teijin Aramid BV, Thrace Nonwovens & Geosynthetics monoprosopi AVEE mi yfanton yfasmaton kai geosynthetikon proïonton ja Trevira GmbH ovat tehneet 4.2.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-741/20, Advansa Manufacturing and Others v. komissio, 29.11.2021 antamasta määräyksestä

(Asia C-77/22 P)

(2022/C 165/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Advansa Manufacturing GmbH, Beaulieu International Group, Brilen, SA, Cordenka GmbH & Co. KG, Dolan GmbH, Enka International GmbH & Co. KG, Glanzstoff Longlaville, Infinited Fiber Company Oy, Kelheim Fibres GmbH, Nurel SA, PHP Fibers GmbH, Teijin Aramid BV, Thrace Nonwovens & Geosynthetics monoprosopi AVEE mi yfanton yfasmaton kai geosynthetikon proïonton, Trevira GmbH (edustajat: asianajajat D. Haverbeke, L. Ruessmann ja P. Sellar)

Muut osapuolet: Dralon GmbH ja Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa valituksenalaisen määräyksen, ja

—

ottaa tutkittavaksi valittajien SEUT 263 artiklaan perustuvan vaatimuksen kumota osittain komission 25.9.2020 antama tiedonanto, jonka otsikko on ”Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2021 jälkeen” (1), tai

—

toissijaisesti kumoaa valituksenalaisen määräyksen sillä perusteella, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt lykätä ratkaisua tutkittavaksi ottamisesta, kunnes kanteen perusteltavuus on tutkittu, ja

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen kanteen perusteltavuuden tutkimiseksi, ja

—

määrää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta valittajille, ja

—

määrää, että oikeudenkäyntikuluista unionin yleisen tuomioistuimen käsittelyssä päätetään, kunnes tämä on päättänyt kanteen tutkimisen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat nojautuvat valituksensa tueksi kahteen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste: riittämättömät perustelut.

—

Unionin yleinen tuomioistuin ei noudattanut velvollisuuttaan esittää riittävät perustelut. Ensiksi valituksenalaisen määräyksen 34–48 ja 49–51 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin ei käsitellyt valittajien sille esittämiä väitteitä eikä selvittänyt käsiteltävän asian asiasisältöä. Toiseksi se ei esittänyt, miksi vain tietyn sekundaarilainsäädännön nojalla annetut komission päätökset voivat koskea suoraan valittajia. Tämä koskee valituksenalaisen määräyksen 38 kohtaa.

Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen todeten, ettei asia koske valittajia suoraan.

—

Unionin yleinen tuomioistuin viittaa vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön muistuttaakseen suoraan koskemisen arviointiperusteesta valituksenalaisen määräyksen 26–30 kohdassa. Tämän suoraan koskemisen tarkastelussa unionin yleisen tuomioistuimen on arvioitava riitautetun toimen merkitystä, luonnetta, tarkoitusta ja sisältöä sekä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, joiden osa se on. Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen arvioidessaan SEUT 263 artiklan vaatimusta ”suoraan koskemisesta”, kun se ei tehnyt tätä. Tämä koskee valituksenalaisen määräyksen 34–48 kohtaa. Unionin yleinen tuomioistuin on luonut skenaarion, jossa valittajat on jätetty ilman oikeussuojakeinoa. Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se ei ottanut huomioon ja soveltanut asianmukaisesti suoran koskemisen arviointiperustetta.

Toissijaisesti unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt lykätä ratkaisua tutkittavaksi ottamisesta, kunnes kanteen perusteltavuus on tarkastettu.

—

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 7 ja 8 kohdassa edellytetään, että unionin yleinen tuomioistuin lykkää kanteen tutkittavaksi ottamista koskevaa ratkaisuaan kunnes se on ratkaisee pääasian, jos se on erityisestä syystä aiheellista, ja asettaa uudet määräajat asian käsittelyn jatkamiseksi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan nämä erityiset syyt ovat kyseessä, kun lykkääminen on tarpeen asianmukaisen oikeudenhoidon kannalta.

—

Unionin yleistä tuomioistuinta pyydettiin arvioimaan riitautetun toimen luonnetta, sisältöä ja asiayhteyttä sen määrittämiseksi, koskeeko se valittajia suoraan. Tätä varten on tarpeen arvioida oikeustoimen sisältöä ja sitä, asetetaanko sillä jäsenvaltioille itsenäisiä oikeudellisia velvoitteita. Tämä arviointi menee päällekkäin ensimmäisen valitusperusteen perusteltavuuden tarkastamisen kanssa siltä osin, puuttuiko komissiolta toimivalta antaa riitautetun oikeustoimen liite I. Kun unionin yleinen tuomioistuin ei lykännyt ratkaisuaan komission vaatimuksesta jättää kanne tutkimatta, kunnes perusteltavuus on tarkastettu, se rikkoi työjärjestyksensä 130 artiklan 7 ja 8 kohtaa.

(1)  EUVL 2020 C 317, s. 5.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/32

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 9.2.2022 – Papier Mettler Italia S.r.l. v. Ministero della Transizione Ecologica (aiemmin Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare), Ministero dello Sviluppo Economico

(Asia C-86/22)

(2022/C 165/41)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Papier Mettler Italia S.r.l.

Vastaaja: Ministero della Transizione Ecologica (aiemmin Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare), Ministero dello Sviluppo Economico

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Ovatko SEUT 114 artiklan 5 ja 6 kohta, direktiivin 94/62/EY (1) 16 artiklan 1 kohta sekä direktiivin 98/34/EY (2) 8 artikla esteenä riidanalaisen ministeriöiden välisen asetuksen säännösten kaltaisen kansallisen säännöksen soveltamiselle, kun siinä kielletään biohajoamattomista raaka-aineista valmistettujen kertakäyttöisten kantokassien myynti, vaikka ne vastaisivat direktiivissä 94/62/EY vahvistettuja muita vaatimuksia, kun jäsenvaltio ei ole etukäteen toimittanut Euroopan komissiolle tällaista kansallista lainsäädäntöä, joka sisältää unionin lainsäädäntöön nähden rajoittavampia teknisiä sääntöjä, vaan on ilmoittanut siitä komissiolle vasta toimenpiteen hyväksymisen jälkeen ja ennen sen julkaisemista?

2)

Onko direktiivin 94/62/EY 1 ja 2 artiklaa, 9 artiklan 1 kohtaa ja 18 artiklaa, täydennettyinä direktiivin liitteessä II olevilla 1, 2 ja 3 artiklalla, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaisen kansallisen oikeussäännön hyväksymiselle, jolla kielletään biohajoamattomista raaka-aineista valmistettujen kertakäyttöisten kantokassien myynti, vaikka ne vastaisivat direktiivissä 94/62/EY vahvistettuja muita vaatimuksia, vai voidaanko kansallisella lainsäädännöllä vahvistetut myöhemmät tekniset normit oikeuttaa tavoitteella varmistaa korkeampi ympäristönsuojelun taso, kun otetaan huomioon mahdollisesti jätteiden keruun ongelmien erityispiirteet jäsenvaltiossa ja kyseisen valtion tarve täyttää myös ympäristöön liittyvät unionin oikeuden velvoitteet?

3)

Onko direktiivin 94/62/EY 1 ja 2 artiklaa, 9 artiklan 1 kohtaa ja 18 artiklaa, täydennettyinä direktiivin liitteessä II olevilla 1, 2 ja 3 artiklalla, tulkittava siten, että ne muodostavat selkeän ja täsmällisen oikeussäännön, jolla voidaan kieltää mikä tahansa direktiivissä vahvistettujen vaatimusten mukaisten kassien myynnin este ja joka sisältää sen, että kaikkien valtion elinten, mukaan lukien hallintoviranomaiset, on välttämättä jätettävä soveltamatta kansallista lainsäädäntöä, joka on mahdollisesti erilainen?

4)

Voiko lopuksi se, että hyväksytään kansallinen lainsäädäntö, jolla kielletään biohajoamattomien kertakäyttöisten kantokassien myynti, vaikka ne olisi valmistettu direktiivissä 94/62/EY vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, merkitä direktiivin 94/62/EY 18 artiklan vakavaa ja ilmeistä rikkomista, jos lainsäädäntö ei ole oikeutettavissa tavoitteella varmistaa ympäristönsuojelun korkeampi taso, jätteiden keruuta jäsenvaltiossa koskevien ongelmien erityispiirteillä ja kyseisen valtion tarpeella täyttää muitakin ympäristön osalta säädettyjä unionin oikeuden mukaisia velvoitteita?

(1)  Pakkauksista ja pakkausjätteistä 20.12.1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY (EYVL 1994, L 365, s. 10.).

(2)  Teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22.6.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY (EYVL 1998, L 204, s. 37.).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/33

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgerichts Essen (Saksa) on esittänyt 10.2.2022 – DC v. HJ

(Asia C-97/22)

(2022/C 165/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Essen

Pääasian asianosaiset

Kantaja: DC

Vastaaja: HJ

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta 25.10.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU (1) 14 artiklan 5 kohtaa tulkittava siten, että jos tilaaja peruuttaa muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtyä urakkasopimusta koskevan tahdonilmaisunsa vasta sen jälkeen, kun elinkeinonharjoittaja on jo suorittanut palvelun (kokonaisuudessaan), elinkeinonharjoittajalla ei ole oikeutta saada korvausta tai hyvitystä siinäkään tapauksessa, että vaikka korvauksen saamista koskevat edellytykset eivät peruuttamisen oikeudellisia seurauksia koskevien säännösten mukaan täyty, tilaajan varallisuus on kuitenkin kasvanut eli hän on saanut taloudellista etua elinkeinonharjoittajan suorittamista rakennustöistä?

(1)  EUVL 2011, L 304, s. 64.

Unionin yleinen tuomioistuin

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/34

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 10.2.2022 – TO v. EEA

(Asia T-434/21) (1)

(Henkilöstö - Unionin yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano - Päätös, jota ei ole riitautettu määräajassa - Oikeusvoima - Toimivaltaisen viranomaisen antama ehdollinen sitoumus unionin yleisen tuomioistuimen ulkopuolella tehdyssä sovittelussa - Sovittelutarjous, jota kantaja ei ole hyväksynyt - Henkilölle vastaisen toimen puuttuminen - Tutkimatta jättäminen)

(2022/C 165/43)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: TO (edustaja: asianajaja É. Boigelot)

Vastaaja: Euroopan ympäristökeskus (asiamies: O. Cornu, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus ensinnäkin siitä, että kumotaan 21.9.2020 tehty päätös, jolla EEA on yhtäältä kieltäytynyt panemasta täytäntöön 11.6.2019 annetun tuomion TO v. EEA (T-462/17, ei julkaistu, EU:T:2019:397) ja toisaalta hylännyt kantajan 16.9.2020 esittämät vaatimukset, ja toiseksi siitä, että EEA velvoitetaan maksamaan kantajalle ensinnäkin irtisanomiskorvausta ja asettautumiskorvausta vastaavat määrät korkoineen 22.9.2016 lähtien, toiseksi 20 000 euroa korvauksena kantajalle hänen henkilökohtaisten tietojensa kolmannelle luovuttamisesta väitetysti aiheutuneesta aineettomasta vahingosta ja kolmanneksi 20 000 euroa korvauksena kantajalle siitä, että hänelle ei ilmoitettu hänen oikeudellisen avustajansa kanssa ennen edellä mainitun tuomion antamista ja sen jälkeen käytyä kirjeenvaihtoa, väitetysti aiheutuneesta aineettomasta vahingosta.

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta.

2)

TO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan ympäristökeskukselle (EEA) aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 349, 30.8.2021.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/34

Kanne 27.1.2022 – BNP Paribas v. SRB

(Asia T-71/22)

(2022/C 165/44)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BNP Paribas (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat A. Champsaur ja A. Delors)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

velvoittaa SRB:n toimittamaan täysimääräisen kriisinratkaisusuunnitelman, joka on hyväksytty kriisinratkaisupäätöksellä (1)

—

toteaa, ettei omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevia vähimmäisvaatimuksia (MREL-vähimmäisvaatimukset) koskevan toimintaperiaatteen riidanalaisia ehtoja ole sovellettava

—

kumoaa kriisinratkaisupäätöksen

—

kumoaa MREL-päätöksen (2)

—

velvoittaa SRB:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja muut esillä olevaan oikeudenkäyntiin liittyvät kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kriisinratkaisupäätöksestä nostamansa kanteen tueksi viiteen kanneperusteeseen ja MREL-päätöksestä nostamansa kanteen tueksi kahdeksaan kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kriisinratkaisupäätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan SRB on tehnyt oikeudellisia virheitä. Kantaja väittää, että kriisinratkaisupäätös on 15.7.2014 annetun asetuksen (EU) N:o 806/2014 (3) ja 23.3.2016 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1075 (4) säännösten sekä suhteellisuusperiaatteen vastainen.

2.

Toinen kriisinratkaisupäätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan SRB on tehnyt ilmeisiä arviointivirheitä ja loukannut hyvän hallinnon periaatetta.

—

Tämän kanneperusteen tueksi kantaja väittää, että SRB on ottanut käyttöön yhtenäisen ”vain bail-in” -strategian kaikkien maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten (G-SII) osalta ottamatta huomioon varsinaisia kriisinratkaisun kohteena olevia tapauksia, eikä ole tutkinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia tosiseikkoihin pohjautuvia ja perusteltuja seikkoja, joita kantaja on esittänyt valitessaan kriisinratkaisustrategiansa.

3.

Kolmas kriisinratkaisupäätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan SRB on esittänyt kannan, jossa ilmaistaan normatiivinen valinta, ja näin ollen ylittänyt asetukseen (EU) No 806/2014 perustuvan toimivaltansa.

4.

Neljäs kriisinratkaisupäätöstä koskeva kanneperuste, jossa väitetään, että päätöstä tehtäessä on loukattu kantajan oikeutta tulla kuulluksi ja SRB on laiminlyönyt perusteluvelvollisuuttaan, kun se ei ole perustellut kantajan osalta valitsemaansa kriisinratkaisustrategiaa.

5.

Viides kriisinratkaisupäätöstä koskeva kanneperuste, jossa väitetään, että tietyt asetuksen (EU) N:o 806/2014 säännökset, joita SRB sovelsi kyseistä päätöstä tehdessään, loukkaavat perusoikeuksia ja ovat SEU-sopimuksen vastaisia.

6.

Ensimmäinen MREL-päätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan kyseinen päätös perustuu kriisinratkaisupäätökseen ja on siihen erottamattomassa yhteydessä, minkä vuoksi siitä tulisi mitätön, jos kriisinratkaisupäätös kumotaan.

7.

Toinen MREL-päätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan SRB on tehnyt oikeudellisen virheen tulkitessaan ja soveltaessaan asetuksen (EU) N:o 806/2014 säännöksiä.

—

Tämän kanneperusteen tueksi kantaja väittää, ettei SRB ottanut huomioon kriisinratkaisun jälkeistä pankkikonsernia määrittäessään MREL-vähimmäisvaatimusta eikä kriisinratkaisun jälkeistä yhdistettyä puskuria koskevaa vaatimusta määrittäessään vaikutusta markkinoiden luottamukseen, eikä arvioinut täysimääräisesti kaikkia MREL-vähimmäisvaatimuksen laskennan kannalta merkityksellisiä seikkoja eikä perustellut MREL-vähimmäisvaatimuksen laskelmaansa.

8.

Kolmas MREL-päätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan SRB teki ilmeisiä arviointivirheitä määrittäessään MREL-vähimmäisvaatimusta ja loukkasi hyvän hallinnon periaatetta, kun SRB ei arvioinut huolellisesti ja puolueettomasti BNP Paribas -konsernia kriisinratkaisun jälkeen eikä varsinkaan ottanut huomioon kriisinratkaisun vaikutusta BNP Paribas -konsernin kokoon ja liiketoimintamalliin.

9.

Neljäs MREL-päätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan SRB loukkasi luottamuksensuojan periaatetta, kun se ei noudattanut useita oman MREL-vähimmäisvaatimuksia koskevan toimintaperiaatteensa ehtoja MREL-vaatimusten mukautusten osalta.

10.

Viides MREL-päätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan SRB loukkasi suhteellisuusperiaatetta, omistusoikeutta ja liiketoiminnan vapautta asettamalla MREL-vähimmäisvaatimuksen, joka ei ole oikeassa suhteessa kriisinratkaisun tavoitteisiin nähden.

11.

Kuudes MREL-päätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan SRB ei esittänyt kyseisen päätöksen perusteluja, kun se ei ilmoittanut päätöksessä kaikkia tarvittavia seikkoja, jotta kantaja voi ymmärtää, millä perusteella ja minkä menetelmän mukaisesti MREL-vähimmäisvaatimus määritettiin ja miksi kyseinen menetelmä poikkesi MREL-vähimmäisvaatimuksia koskevassa toimintaperiaatteessa esitetystä yleisestä menetelmästä.

12.

Seitsemäs MREL-päätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan SRB on loukannut kantajan oikeutta tulla kuulluksi, kun se kieltäytyi lähtökohtaisesti ottamasta huomioon tiettyjä kommentteja.

13.

Kahdeksas MREL-päätöstä koskeva kanneperuste, jonka mukaan MREL-vähimmäisvaatimuksia koskeva toimintaperiaate, johon MREL-päätös perustuu, rikkoo asetusta (EU) N:o 806/2014 ja merkitsee SRB:n harkintavallan väärinkäyttöä, siltä osin kuin siinä ilmaistaan normatiivinen valinta kriisinratkaisun alalla ja loukataan lainsäätäjän toimivaltaa.

(1)  Kriisinratkaisupäätös, johon viitataan, on yhteinen päätös konsernin kriisinratkaisusuunnitelmasta ja BNP Paribas’n ja sen tytäryhtiöiden purkamismahdollisuuksien arvioinnista, sellaisena kuin yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, Magyar Nemzeti Bank, Finanstilsynet ja Bankowy Fundusz Gwarancyjny ovat siitä sopineet 4.11.2021, viitenro RC/JD/2020/52.

(2)  MREL-päätös, johon viitataan, on yhteinen päätös BNP Paribas’n ja sen tiettyjen tytäryhtiöiden omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen määrittämisestä, sellaisena kuin yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, Magyar Nemzeti Bank, Finanstilsynet ja Bankowy Fundusz Gwarancyjny ovat siitä sopineet 4.11.2021, viitenro RC/JD/2020/53.

(3)  Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritellään elvytyssuunnitelmien, kriisinratkaisusuunnitelmien ja konsernien kriisinratkaisusuunnitelmien sisältö, vähimmäisperusteet, jotka toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava elvytyssuunnitelmien ja konsernien elvytyssuunnitelmien osalta, konsernin rahoitustuen edellytykset, riippumattomia arvioijia koskevat vaatimukset, alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien tunnustaminen sopimuksissa, ilmoitusvaatimuksiin ja keskeyttämisilmoitukseen liittyvät menettelyt ja sisältö ja kriisinratkaisukollegioiden operatiivinen toiminta 23.3.2016 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2016/1075 (EUVL 2016 L 184, s. 1).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/36

Kanne 15.2.2022 – Associazione ”Terra Mia Amici No Tap” v. EIP

(Asia T-86/22)

(2022/C 165/45)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Associazione ”Terra Mia Amici No Tap” (Melendugno, Italia) (edustaja: asianajaja A. Calò)

Vastaaja: Euroopan investointipankki

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että Euroopan investointipankki on virheellisesti jättänyt tutkimatta kantajana olevan yhdistyksen uudelleentarkastelupyynnön ja todennut, ettei sitä ole esitetty määräajassa

—

velvoittamaan Euroopan investointipankin määräämään TAP AG:lle myönnetyn lainan peruuttamisesta

—

velvoittamaan Euroopan keskuspankin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu olettamaan uudelleentarkastelupyynnön tutkimatta jättämisestä

—

Kantaja väittää tältä osin, että Århusin yleissopimusta, 6.9.2006 annettua asetusta (EY) N:o 1367/2006 (1), asetusta (EU) N:o 2021/1767 (2) ja EIP:n ympäristö- ja sosiaalipoliittisista periaatteista ja normeista antaman lausunnon johdanto-osan 1, 6 ja 9 kohtaa on rikottu. Tarkemmin sanottuna EIP:n olisi pitänyt peruuttaa myönnetty laina, sillä uudelleentarkastelupyyntö koski ympäristölainsäädännössä tarkoitettua hallintotoimea.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu uudelleentarkastelupyynnön oletettuun raukeamiseen päättymisen vuoksi

—

Kantaja väittää tältä osin, että Århusin yleissopimusta, 6.9.2006 annettua asetusta (EY) N:o 1367/2006, asetusta (EU) N:o 2021/1767 ja EIP:n ympäristö- ja sosiaalipoliittisista periaatteista ja normeista antaman lausunnon johdanto-osan 1, 6 ja 9 kohtaa on rikottu. Tarkemmin sanottuna EIP ei peruuttanut myönnettyä lainaa uudella toimella, joka on itsenäinen ja erillinen siihen toimeen nähden, jolla laina myönnettiin aiemmin, ja kuuden viikon määräaika uudelleentarkastelupyynnön jättämiseksi on joka tapauksessa laskettava urakan aloittamisesta, sillä lainansaajan oli sopimuksen perusteella sallittua noudattaa EIP:n normeja kyseisenä ajankohtana.

3.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu EIP:n vuoden 2009 ympäristö- ja sosiaalipoliittisista periaatteista ja normeista antaman lausunnon 36 kohdan rikkomiseen.

—

Kantaja väittää tältä osin tarkemmin, että kyseisessä 36 kohdassa todetaan, että EIP edellyttää, että kaikki rahoitetut hankkeet vastaavat ainakin seuraavia vaatimuksia:

—

sovellettavaa kansallista ympäristölainsäädäntöä

—

sovellettavia unionin ympäristösäännöksiä, erityisesti YVA-direktiiviä ja luonnonsuojeludirektiivejä sekä alakohtaisia ja ”rajatylittäviä” direktiivejä

—

niiden merkityksellisten kansainvälisten ympäristösopimusten periaatteita ja standardeja, jotka on sisällytetty unionin oikeuteen.

Nyt käsiteltävässä asiassa mitään näistä kohdista ei ole otettu huomioon.

Seuraavien säännösten rikkomiset on näytetty toteen:

a.

Unionin ympäristösäännökset, erityisesti:

a.I

asetuksen (EU) N:o 347/2013 johdanto-osan 36 perustelukappale yhdessä 4 ja 14 artiklan kanssa (puuttuva kustannus-hyötyanalyysi)

a.II

asetuksen N:o 347/2013 johdanto-osan 31 perustelukappale yhdessä direktiivin 2011/92/EU 5 artiklan 1 kohdan ja liitteessä IV olevan 1 kohdan kanssa (ulkoiset kumulatiiviset vaikutukset)

a.III

asetuksen (EU) N:o 347/2013 johdanto-osan 31 perustelukappale yhdessä direktiivin 2011/92/EU 5 artiklan 1 kohdan ja liitteessä IV olevan 1 kohdan kanssa (sisäiset kumulatiiviset vaikutukset) – ”Salami Slicing” -kielto

a.IV

direktiivin 2011/92/EU 2 artiklan 1 kohta, luontodirektiivin 6 artiklan 3 ja 4 kohta

a.V

direktiivin 2009/147 4 artiklan 4 kohta, lintujensuojeludirektiivi;

a.VI

asetuksen (EY) N:o 1367/2006 johdanto-osan 30 perustelukappale yhdessä 9 artiklan kanssa sekä YVA-direktiivin 6 artikla (avoimuus ja osallistuminen)

a.VII

asetuksen (EU) N:o 347/2013 johdanto-osan 28 perustelukappale yhdessä 7 artiklan kanssa (luontosäännöstö)

a.VIII

SEUT 191 artiklan 1 kohta yhdessä Euroopan investointipankin ympäristö- ja sosiaalipoliittisista periaatteista ja normeista antaman lausunnon, jonka hallintoneuvosto hyväksyi 3.2.2009, kanssa.

b.

Italian lainsäädäntö, erityisesti:

b.I

Maisemasopimuksen täytäntöönpanemiseksi annetun asetuksen 42/2004 26 §

b.II

Maisemasopimuksen täytäntöönpanemiseksi annetun asetuksen 42/2004 146 §

b.II

I 7.8.1990 annetun lain nro 241 14 ter § , palvelukonferenssi

b.IV

Ympäristövaikutuksista annetun ministerin asetuksen 223/14 määräys A57

b.V

Asetus 152/06, seuraamusten laiminlyönti

b.VI

Rikoslain (Codice Penale) 452 quater § (ympäristökatastrofi)

4.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu 17.4.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 rikkomiseen

—

Kantaja väittää tältä osin, ettei asianmukaista kustannus-hyötyanalyysiä ole tehty.

(1)  Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (EUVL 2006, L 264, s. 13).

(2)  Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin annetun asetuksen (EY) N:o 1367/2006 muuttamisesta 6.10.2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1767 (EUVL 2021, L 356, s. 1).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/38

Kanne 17.2.2022 – Hahn Rechtsanwälte v. komissio

(Asia T-87/22)

(2022/C 165/46)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Hahn Rechtsanwälte PartG mbB (Bremen, Saksa) (edustaja: asianajaja K. Künstner)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa 7.12.2021 päivätyn Euroopan komission päätöksen C(2021) 9326 final

—

velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) 4 artiklan 2 kohdan mukaiset hylkäämisperusteet puuttuvat

—

Komissio ei ole osoittanut kartellimenettelyn AT.40178 – Ajoneuvopäästöt – osapuolten osalta, että olemassa olisi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja suojaamisen arvoisia taloudellisia etuja, eikä se myöskään ole tutkinut mitään yksittäistapausta.

—

Komissio ei voi tukeutua tutkintatoimien suojaan, koska kyse on jo loppuun saatetusta kartellitutkinnasta, joka on johtanut lainvoimaiseen päätökseen, eikä komissio myöskään ole tutkinut mitään yksittäistapausta.

—

Komissio tukeutuu yleiseen olettamaan asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisematta jättämisestä, vaikka asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja/tai kolmannen luetelmakohdan edellytykset eivät täyty, mikä johtaa asiakirjoihin tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettavan pääsäännön ja sen poikkeusten välisen suhteen lainvastaiseen kääntämiseen.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan olemassa on asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttää asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemista

—

Komissio on virheellisesti jättänyt toteamatta, että olemassa on asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen yleinen etu.

—

Yleisen edun loukkaaminen on nyt kyseessä olevassa asiassa ilmeinen, koska kilpailunvastainen kartelli koskee myös kevyiden henkilöautojen estolaitteita ja liialliset typpioksidipäästöt vaikuttavat haitallisesti yleiseen etuun, kuten terveyteen, ympäristöön ja ilmastoon.

—

Euroopan ympäristökeskuksen (European Environment Agency, EEA) tietojen mukaan yksin Saksassa kuolee vuosittain noin 12 800 ihmistä NO2-päästöjen aiheuttamiin ilmansaasteisiin.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio ei ole tutkinut konkreettisesti mahdollisuutta antaa asiakirja osittain tutustuttavaksi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti

—

Komissio ei ole tutkinut riittävän konkreettisesti, onko asiakirja toissijaisesti annettava osittain tutustuttavaksi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

—

Ei ole tutkittu, olisiko sellainen toimenpide mahdollinen, jolla rajoitetaan vähemmän kantajan oikeutta saada tutustua asiakirjoihin.

(1)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/39

Kanne 21.2.2022 – OG ym. v. komissio

(Asia T-101/22)

(2022/C 165/47)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: OG, OH, OI ja OJ (edustaja: asianajaja D. Gómez Fernández)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 (1) liitteen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sellaisten EU:n digitaalisen koronatodistuksen muodossa annettujen rokotustodistusten hyväksyntäajasta, joista käy ilmi perusrokotussarjan loppuun saattaminen, 21.12.2021 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2288 (2) 1 artiklan

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu toimivaltasääntöjen ja SEUT 290 artiklan 1 kohdan rikkomiseen.

—

Tässä yhteydessä kantajat vetoavat Euroopan parlamentin asetuksen 2021/953 12 artiklassa ja 5 artiklan 2 kohdassa antaman delegoidun toimivallan ylittämiseen ja kyseisten artikloiden rikkomiseen sillä perusteella, ettei kumottavaksi vaadittu delegoidun asetuksen artikla vastaa toimivaltasäännöksen olennaisia ominaispiirteitä eikä joka tapauksessa sisälly perusasetuksessa määritettyihin puitteisiin, sillä muutokset eivät ole covid-19-pandemian hillintää koskevan tieteellisen edistymisen vuoksi välttämättömiä.

2)

Toinen kanneperuste perustuu kilpailusääntöjen ja SEUT 290 artiklan 1 kohdan rikkomiseen

—

Tässä yhteydessä kantajat vetoavat Euroopan parlamentin asetuksen 2021/953 13 artiklassa ja 5 artiklan 4 kohdassa antaman delegoidun toimivallan ylittämiseen ja kyseisten artikloiden rikkomiseen. He pitävät kiireellisen menettelyn noudattamista muussa kuin siinä erityisessä tapauksessa, jota varten menettely on tarkoitettu, joka liittyy uuteen tieteelliseen näyttöön ja jossa erityinen kiireellisyys sitä vaatii, olennaisena menettelyvirheenä.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu SEUT 21 artiklassa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 45 artiklassa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) pöytäkirjassa nro 4 olevassa 2 artiklassa ja 29.4.2004 annetun direktiivin 2004/38/EY 27 artiklassa vahvistetun vapaata liikkuvuutta koskevan perusoikeuden loukkaamiseen.

—

Tässä yhteydessä kantajat esittävät, että käyttöön otetut rajoitukset ei vastaa niiden taustalla olevia kansanterveydellisiä syitä eikä niiden vaikuttavuutta tai tarpeellisuutta ole osoitettu.

4)

Neljäs kanneperuste perustuu yhdenvertaisuutta lain edessä (20 artikla) ja syrjinnän kieltoa (21 artikla) koskevien perusoikeuskirjan säännösten ja niitä vastaavien Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräysten loukkaamiseen sillä perusteella, että käyttöön otettiin erilainen kohtelu täyden rokotussarjan saaneiden henkilöiden ja tehosteannoksen saavien henkilöiden välillä ilman tieteellistä perustaa.

5)

Viides kanneperuste perustuu aineellisen toimivallan puuttumiseen.

—

Tässä yhteydessä kantajat vetoavat annetun toimivallan periaatteen loukkaamiseen sekä SEUT 5 ja SEUT 168 artiklan rikkomiseen siitä syystä, että komissiolla tai unionilla ei niiden mielestä ole toimivaltaa määrätä rokottautumiseen velvoittavista toimenpiteistä edes välillisesti siten, että henkilö menettää koronatodistuksen 270 päivässä täyden rokotussarjan loppuun saattamisen jälkeen.

6)

Kuudes kanneperuste perustuu perusoikeuskirjassa tunnustettujen yksityiselämän suojaa (6 artikla), perhe-elämän suojaa (7 artikla), ihmisarvon loukkaamattomuutta (1 artikla) ja henkilökohtaista koskemattomuutta (3 artikla) koskevien perusoikeuksien ja vastaavien Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tunnustettujen perusoikeuksien loukkaamiseen sillä perusteella, että riidanalaisessa säännöksessä asetetaan välillinen velvoite rokottautua ottamalla tehosteannos koronatodistuksen menettämisen uhalla.

7)

Seitsemäs kanneperuste perustuu toimivallan väärinkäyttöön.

—

Tässä yhteydessä kantajat vetoavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 18 artiklan rikkomiseen siitä syystä, että delegoidulla asetuksella pyritään säädetystä poikkeavaan tavoitteeseen asettamalla välillinen velvoite rokottautua ottamalla tehosteannos koronatodistuksen menettämisen uhalla.

(1)  Kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana 14.6.2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/953 (EUVL 2021, L 211, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 liitteen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sellaisten EU:n digitaalisen koronatodistuksen muodossa annettujen rokotustodistusten hyväksyntäajasta, joista käy ilmi perusrokotussarjan loppuun saattaminen, 21.12.2021 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2021/2288 (EUVL 2021, L 458, s. 459).

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/40

Kanne 22.2.2022 – Transgourmet Ibérica v. EUIPO – Aldi (Gourmet)

(Asia T-102/22)

(2022/C 165/48)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Transgourmet Ibérica, SAU (Gerona, Espanja) (edustajat: asianajajat C. Duch Fonoll ja I. Osinaga Lozano)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Aldi GmbH & Co. KG (Mülheim an der Ruhr, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki Gourmet –EU-tavaramerkki nro 8 143 653

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 14.12.2021 asiassa R 862/2021-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan;

—

palauttaa asian toiseen valituslautakuntaan lopullista ratkaisua varten, ja

—

velvoittaa EUIPO:n ja väliintulijan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajalle tässä menettelyssä ja valituslautakunnassa ja ensimmäisessä asteessa käydyssä menettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2436 3 artiklaa ja siihen liittyvää oikeuskäytäntöä on rikottu.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 ja 3 kohtaa, luettuna yhdessä komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/625 10 artiklan 4 kohdan ja näihin liittyvän oikeuskäytännön kanssa, on rikottu.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 ja 3 kohtaa, luettuna yhdessä komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/625 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, on rikottu.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/41

Kanne 24.2.2022 – Foundation for the Protection of the Traditional Cheese of Cyprus named Halloumi v EUIPO – M. J. Dairies (BBQLOUMI)

(Asia T-106/22)

(2022/C 165/49)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Foundation for the Protection of the Traditional Cheese of Cyprus named Halloumi (Nikosia, Kypros) (edustajat: S. Malynicz, Barrister-at-Law, ja C. Milbradt, asianajaja)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: M. J. Dairies EOOD (Sofia, Bulgaria)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki BBQLOUMI – EU-tavaramerkki nro 12 898 029

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 14.12.2021 asiassa R 656/2021-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n ja valituslautakunnassa esiintyneen muun osapuolen vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 8 artiklan 5 kohtaa on rikottu.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 74 artiklan 2 kohtaa on rikottu.

—

Valituslautakunta ei noudattanut unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka koskee erottamiskykyä.

—

Valituslautakunta asetti virheellisesti todistustaakan riittävästä erottamiskyvystä aiemmin rekisteröidyn tavaramerkin haltijalle eli kantajalle.

—

Valituslautakunta ei perustellut asianmukaisesti olennaista toteamustaan siitä, että aiempi yhteisömerkki ei ollut erottamiskykyinen.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/42

Kanne 28.2.2022 – Adega Ponte da Boga v. EUIPO – Viñedos y Bodegas Dominio de Tares (P3 DOMINIO DE TARES)

(Asia T-107/22)

(2022/C 165/50)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Adega Ponte da Boga SL (Ourense, Espanja) (edustaja: asianajaja C. Sueiras Villalobos)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Viñedos y Bodegas Dominio de Tares SA (San Román de Bembibre, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Kuviomerkki P3 DOMINIO DE TARES – EU-tavaramerkki nro 16 691 651

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 3.12.2021 asiassa R 479/2021-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n ja mahdolliset väliintulijat, jotka osallistuvat tähän oikeudenkäyntiin ja pyrkivät perustelemaan riidanalaista päätöstä, korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/42

Kanne 3.3.2022 – OK v. EUH

(Asia T-113/22)

(2022/C 165/51)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: OK (edustaja: asianajaja N. de Montigny)

Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

avustamispyynnön osalta

—

kumoamaan EUH:n henkilöstöjohtajan päätöksen, joka annettiin tiedoksi [luottamuksellista] (1) ja jolla hylättiin osittain kantajan avustamispyyntö, joka liittyi työpaikkakiusaamiseen ja syrjivään kohteluun,

—

kumoamaan tarvittaessa – siltä osin kuin sillä täydennetään 15.6.2021 annettua päätöstä – [luottamuksellista] tiedoksi annetun EUH:n pääsihteerin päätöksen, jolla kantajan valitukset [luottamuksellista] edellä mainitusta avustamispyynnön osittaista hylkäämistä koskevasta päätöksestä hylättiin,

—

asiassa [luottamuksellista] tehdyn ratkaisun sisällön, laajuuden ja täytäntöönpanon osalta

—

kumoamaan [luottamuksellista] tehdyn sovintoratkaisun paitsi tahdonmuodostuksessa olleen virheen vuoksi myös sen ehtojen noudattamatta jättämisen vuoksi,

—

kumoamaan – siltä osin kuin se merkitsee edellä mainitun ratkaisun täytäntöönpanoa – implisiittisen päätöksen, jolla kantaja ylennettiin palkkaluokkaan AD 14 taannehtivasti 1.1.2018 alkaen ja joka annettiin kantajalle tiedoksi toimittamalla hänelle toukokuun 2021 palkkalaskelma ja joka on muodollisesti vahvistettu EUH:n (nimittävä viranomainen) resurssienhallinnan johtajan päätöksellä [luottamuksellista],

—

kumoamaan resurssienhallinnan johtajan 30.11.2021 tekemän päätöksen, jolla EUH hylkäsi [luottamuksellista] valituksen, jonka kantaja oli tehnyt nimenomaisen päätöksen puuttumisesta hänen ylentämisestään palkkaluokkaan AD 14 1.1.2018 alkaen ja siitä, että EUH oli laatinut asiassa [luottamuksellista] totuudenvastaisen lausunnon, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa unionin yleisen tuomioistuimen näkemykseen ja kantajan mahdollisuuteen vedota yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen ja mihin se myös johti,

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajalle 52 400 euroa aineellisesta vahingosta ja yhden euron vertauskuvallisen määrän aineettomasta vahingosta,

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Avustamispyyntöä koskevasta hylkäämispäätöksestä nostamansa kanteen tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu virkavirheeseen, huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin suhteessa työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneeseen virkamieheen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) ja Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen rikkomiseen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen virheeseen arvioitaessa kantajaan kohdistuneen työpaikkakiusaamisen tosiasiallista esiintymistä.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu harkintavallan väärinkäyttöön ja perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomiseen.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu harkintavallan väärinkäyttöön sekä SEUT 227 artiklan ja perusoikeuskirjan 44 artiklan rikkomiseen.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että avustamispyynnön tutkiminen on ristiriidassa [luottamuksellista] päätöksen kanssa.

Ylentämistä koskevasta implisiittisestä päätöksestä ja asiassa [luottamuksellista] tehdystä sovintoratkaisusta nostamansa kanteen tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu petokseen ja pätemättömyyteen siltä osin kuin on kyse asiassa [luottamuksellista] tehdystä ratkaisusta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu ratkaisun noudattamatta jättämiseen ja siihen, että EUH on vedonnut oikeusvoiman periaatteeseen väärin perustein.

(1)  Luottamukselliset tiedot poistettu.