Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10568 – IIF INTERNATIONAL HOLDING / G+E GETEC HOLDING)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 115/01)

Komissio päätti 3. maaliskuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10568. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10605 – MACQUARIE REAL ESTATE / CPG VAN OOSTROM BEHEER / EDGE)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 115/02)

Komissio päätti 4. maaliskuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10605. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10570 – ADVENT / PERMIRA / MCAFEE)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 115/03)

Komissio päätti 24. helmikuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10570. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10609 – EURAZEO / PSPIB / FST HOTELS)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 115/04)

Komissio päätti 25. helmikuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10609. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 29 päivänä joulukuuta 2021,

ehdotuksesta asetukseksi tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä

(CON/2021/40)

(2022/C 115/05)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 3 päivänä marraskuuta 2021 Euroopan unionin neuvostolta lausuntopyynnön ehdotuksesta (1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta, jäljempänä ’ehdotettu asetus’.

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, sillä ehdotettu asetus sisältää EKP:n toimivaltaan kuuluvia säännöksiä, jotka koskevat erityisesti perussopimuksen 127 artiklan 6 kohdan mukaisia luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaa koskevia EKP:n tehtäviä. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

1.   Yleiset huomautukset

1.1.

EKP suhtautuu myönteisesti ehdotetun asetuksen tavoitteeseen parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhtenäinen oikeudellinen kehys unionin arvojen mukaiselle luotettavan tekoälyn kehittämiselle, markkinoinnille saattamiselle ja käytölle. EKP toteaa, että on tärkeää asettaa tekoälyjärjestelmiä koskevia yhdenmukaistettuja vaatimuksia, jotta voidaan varmistaa yleisen edun mukaisiin pakottaviin syihin, kuten terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin, liittyvä yhdenmukainen ja korkeatasoinen suojelu.

1.2.

EKP tunnustaa myös tekoälyä hyödyntävien innovaatioiden kasvavan merkityksen pankkialalla. Kun otetaan huomioon tekoälyyn liittyvälle innovoinnille ominainen rajat ylittävä luonne ja mahdollisuudet pankkitoiminnoissa, EKP tukee unionin tason vakavaraisuusvalvontaviranomaisena voimakkaasti tarvetta varmistaa, että luottolaitokset soveltavat ehdotettua asetusta yhdenmukaisesti vakavaraisuusriskien ja -vaatimusten osalta. Vastaavasti, ottaen myös huomioon tekoälyn kasvavan merkityksen, unionin lainsäätäjää pyydetään harkitsemaan tulevaisuudessa mahdollisuutta perustaa unionin tasolla riippumaton tekoälyviranomainen, joka vastaisi ehdotetun asetuksen yhdenmukaisesta soveltamisesta sisämarkkinoilla terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin liittyvien erityiskysymysten osalta.

1.3.

Luottolaitosten tarjoamien tai käyttämien suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta EKP katsoo, että ehdotetussa asetuksessa tietyt velvoitteet sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (2) (jäljempänä ’vakavaraisuusdirektiivi’) säädettyihin menettelyihin. Ehdotetulla asetuksella pyritään erityisesti lisäämään johdonmukaisuutta suhteessa vakavaraisuusdirektiiviin sisällyttämällä eräitä tarjoajien ja käyttäjien riskienhallintaa ja hallintoa ja ohjausta koskevia velvoitteita luottolaitosten sisäiseen hallinto- ja ohjausjärjestelmään (3). Tekoälyn uutuuden ja monimutkaisuuden sekä ehdotetun asetuksen korkean tason standardien vuoksi tarvitaan lisäohjeistusta sisäistä hallintoa ja ohjausta koskeviin velvoitteisiin liittyvien valvontaodotusten selventämiseksi.

1.4.

EKP suhtautuu myönteisesti ehdotetussa asetuksessa mainittuun pyrkimykseen välttää päällekkäisyyksiä nykyisen lainsäädäntökehyksen kanssa sisällyttämällä eräitä sen säännöksiä vakavaraisuusdirektiivin asiaa koskeviin säännöksiin (4). Tältä osin EKP on tyytyväinen siihen, että suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien, jotka ovat luottolaitoksia, velvollisuus ottaa käyttöön laadunhallintajärjestelmä ja suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttäjien velvollisuus valvoa järjestelmän toimintaa katsotaan täytetyiksi, kun ne noudattavat vakavaraisuusdirektiivin asiaa koskevien säännösten (5) mukaisia sisäisiä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä, -prosesseja ja -menetelmiä koskevia sääntöjä.

1.5.

EKP korostaa, että ehdotettu asetus ei saisi vaikuttaa luottolaitosten yksityiskohtaisempiin tai tiukempiin vakavaraisuusvelvoitteisiin, joista säädetään alakohtaisessa sääntelyssä ja joita täydennetään valvontaohjeilla. Esimerkiksi tekoälyjärjestelmien käyttäjien, jotka ovat luottolaitoksia, vakavaraisuusdirektiivin (6) mukaiset sisäistä hallintoa ja ohjausta koskevat velvollisuudet ulottuvat ulkoistamisen tehokkaaseen valvontaan, mukaan lukien kaikkien asiaan liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi ja vähentäminen EPV:n ulkoistamista koskevia ohjeita noudattaen (7). Ehdotetussa asetuksessa asetetaan suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajille ja käyttäjille erilaisia velvollisuuksia, kun taas ulkoistamista koskevissa EPV:n ohjeissa ei tehdä tällaista eroa teknologisten ratkaisujen ulkopuolisten tarjoajien ja luottolaitosten välisen ulkoistamisen yhteydessä. Ulkoistaminen ei tältä osin vähennä luottolaitosten velvollisuutta noudattaa sääntelyvaatimuksia, ja vakavaraisuusvalvojalla on edelleen toimivalta valvoa ulkoistettujen toimintojen aiheuttamia vakavaraisuusriskejä. Tätä taustaa vasten EKP toivoisi lisäselvennyksiä sovellettavista vaatimuksista ja toimivaltaisista viranomaisista, jotka liittyvät suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttäjien, jotka ovat luottolaitoksia, toteuttamaan ulkoistamiseen.

1.6.

Ehdotetun asetuksen mukaista EKP:n roolia olisi selkeytettävä erityisesti seuraavien seikkojen osalta: 1) EKP:n vakavaraisuusvalvontaa koskeva toimivalta yleisesti sekä markkinavalvonnan ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta ja 2) ehdotetun asetuksen soveltaminen perussopimuksen mukaisten EKP:n tehtävien hoitamiseen.

1.7.

EKP on edelleen sitoutunut teknologianeutraaliin lähestymistapaan luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnassa. Sen tehtävänä on varmistaa luottolaitosten turvallisuus ja vakaus sekä säilyttää vakavaraisuusvalvonnan korkea taso riippumatta siitä, sovelletaanko tiettyä teknistä ratkaisua. EKP:n tavoitteena on säilyttää luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnan tasapuoliset toimintaedellytykset noudattaen periaatetta ”sama toiminta, samat riskit, sama valvonta” (8).

2.   EKP:n rooli ehdotetun asetuksen mukaan

2.1.   EKP:n vakavaraisuusvalvontaa koskevan toimivallan selventäminen markkinavalvonnan osalta

2.1.1.

Ehdotetussa asetuksessa säädetään, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/1020 (9) sovelletaan ehdotetun asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tekoälyjärjestelmiin (10) ja asetuksessa (EU) 2019/1020 olevien tuotetta koskevien viittausten on katsottava koskevan myös kaikkia ehdotetun asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tekoälyjärjestelmiä (11). Tältä osin EKP panee merkille, että asetuksen (EU) 2019/2020 tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa tehostamalla unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinavalvontaa sen varmistamiseksi, että unionin markkinoilla asetetaan saataville ainoastaan vaatimustenmukaisia tuotteita, jotka täyttävät ne vaatimukset, joilla taataan sellaisten yleisten etujen suojelun korkea taso, kuten terveys ja turvallisuus yleisesti, työterveys ja -turvallisuus, kuluttajansuoja, ympäristönsuojelu ja yleinen turvallisuus sekä muut unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä suojellut yleiset edut (12).

2.1.2.

Ehdotetussa asetuksessa markkinavalvontaviranomainen määritellään kansalliseksi viranomaiseksi, joka toteuttaa asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisia toimia ja toimenpiteitä (13). Asetuksessa (EU) 2019/1020 puolestaan määritellään markkinavalvontaviranomainen viranomaiseksi, jonka jäsenvaltio on nimennyt asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisesti vastaamaan markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen jäsenvaltion alueella (14). Lisäksi asetuksen (EU) 2019/1020 johdanto-osan 9 kappaleessa selvennetään, että vastuun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta olisi oltava jäsenvaltioilla ja niiden markkinavalvontaviranomaisia olisi vaadittava varmistamaan, että kyseistä lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti (15). Tämän perusteella EKP päättelee, että ehdotetun asetuksen mukaan EKP ei ole millään tavoin markkinavalvontaviranomainen.

2.1.3.

Ehdotetussa asetuksessa säädetään kuitenkin myös, että sellaisten tekoälyjärjestelmien osalta, joita saattavat markkinoille, ottavat käyttöön tai käyttävät rahoituspalveluja koskevalla unionin lainsäädännöllä säännellyt rahoituslaitokset, markkinavalvontaviranomainen on ehdotettua asetusta sovellettaessa asiaankuuluva viranomainen, joka vastaa näiden laitosten rahoitusvalvonnasta kyseisen lainsäädännön nojalla (16). Lisäksi ehdotetun asetuksen johdanto-osan 80 kappaleessa selvennetään, että rahoituspalveluja koskevaan unionin lainsäädäntöön sisältyy sisäistä hallintoa ja ohjausta sekä riskinhallintaa koskevia säännöksiä ja vaatimuksia, joita sovelletaan säänneltyihin rahoituslaitoksiin niiden tarjotessa kyseisiä palveluja, myös silloin, kun ne käyttävät tekoälyjärjestelmiä. Lisäksi siinä selvennetään, että jotta voidaan varmistaa ehdotetun asetuksen ja rahoituspalveluja koskevan unionin lainsäädännön asiaa koskevien sääntöjen ja vaatimusten johdonmukainen soveltaminen ja täytäntöönpano, rahoituspalvelulainsäädännön valvonnasta ja täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset, tarvittaessa myös EKP, olisi nimettävä toimivaltaisiksi viranomaisiksi valvomaan ehdotetun asetuksen täytäntöönpanoa, myös markkinavalvontatoimia, säänneltyjen ja valvottujen rahoituslaitosten tarjoamien tai käyttämien tekoälyjärjestelmien osalta. Tältä osin viitataan myös tarpeeseen lisätä ehdotetun asetuksen ja vakavaraisuusdirektiivin nojalla säänneltyihin luottolaitoksiin sovellettavien sääntöjen välistä johdonmukaisuutta.

2.1.4.

Perussopimuksen 127 artiklan 6 kohdan mukaan neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti, voi antaa EKP:lle erityistehtäviä, jotka koskevat luottolaitosten sekä muiden rahoituslaitosten kuin vakuutusyritysten toiminnan vakauden valvontaan liittyvää politiikkaa. Tällä perusteella neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 (17) (jäljempänä ’YVM-asetus’) EKP:lle annetaan luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevia erityistehtäviä, ja sen tavoitteena on edistää luottolaitosten toiminnan turvallisuutta ja vakautta sekä rahoitusjärjestelmän vakautta unionissa ja kussakin jäsenvaltiossa ottaen täysin huomioon sisämarkkinoiden yhtenäisyyden ja eheyden ja sen, että luottolaitoksia on kohdeltava yhtäläisesti sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön estämiseksi (18). Tältä osin EKP:llä on vakavaraisuusvalvonnan osalta yksinomainen toimivalta varmistaa kaikkien niiden asiaankuuluvien unionin säädösten noudattaminen, joissa luottolaitoksilta edellytetään, että niillä on käytössä vankat riskinhallintaprosessit ja sisäisen valvonnan mekanismit (19). EKP:n vakavaraisuusvalvontatehtävä rajoittuu tässä yhteydessä sen varmistamiseen, että luottolaitokset toteuttavat toimintaperiaatteita ja prosesseja arvioidakseen ja hallitakseen vakavaraisuusriskiään, mukaan lukien riskit, jotka liittyvät pankkien liiketoimintamallien, hallinnon ja ohjauksen sekä operatiivisen riskin eri näkökohtiin ja jotka johtuvat teknisten ratkaisujen käytöstä, luottolaitosten turvallisuuden ja vakauden sekä rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi (20).

2.1.5.

Markkinavalvonnalla ei pyritä varmistamaan luottolaitosten turvallisuutta ja vakautta, vaan siinä keskitytään suojaamaan sellaisten yksilöiden etuja, joihin tekoälyjärjestelmien väärinkäyttö saattaa vaikuttaa, varmistamalla, että tällaiset järjestelmät täyttävät yleisten etujen, kuten ihmisten terveys ja turvallisuus, suojelun korkean tason varmistamiseksi tarpeelliset vaatimukset. Näin ollen EKP päättelee, että unionin lainsäätäjän tarkoituksena ei ole, että EKP toimisi markkinavalvontaviranomaisena niiden luottolaitosten osalta, joita se valvoo ehdotetun asetuksen mukaisesti. Tämä päätelmä vastaa YVM-asetuksen johdanto-osan kappaleita, joissa selvennetään, että kansallisten viranomaisten toimivaltaan kuuluu kuluttajansuojan korkean tason varmistaminen (21).

2.1.6.

Tämän perusteella EKP ehdottaa, että ehdotetun asetuksen tekstissä olisi yksiselitteisesti selvennettävä, että EKP:tä ei ole nimetty markkinavalvontaviranomaiseksi eikä sille ole annettu markkinavalvontatehtäviä, jotta ehdotettu asetus yhdenmukaistettaisiin EKP:n perussopimuksen 127 artiklan 6 kohdan ja YVM-asetuksen mukaisen vakavaraisuusvalvontaa koskevan toimivallan kanssa.

2.1.7.

Vaikka EKP:lle ei ole annettu markkinavalvontatehtäviä, tietyt jäsenvaltiot saattavat harkita luottolaitosten valvontaan osallistuvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten nimeämistä markkinavalvonnasta vastaaviksi elimiksi ehdotetun asetuksen puitteissa ja siinä määrin kuin niille osoitetut tehtävät sen sallivat, ja ainakin siltä osin kuin markkinavalvontatehtävät koskevat tilanteita, joissa tekoälyjärjestelmä otetaan käyttöön omaan käyttöön. Luottolaitosten valvontaan tällä hetkellä osallistuvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten nimeämisen tällaisesta markkinavalvonnasta vastaaviksi elimiksi voitaisiin katsoa turvaavan valvontatulosten johdonmukaisuuden ja kustannustehokkuuden samalla kun hyödynnetään asiantuntemusta, jota nämä viranomaiset käyttävät toteuttaessaan luottolaitoksiin liittyviä tutkinta- ja valvontavaltuuksiaan.

2.1.8.

Lopuksi EKP toteaa, että ehdotetun asetuksen markkinavalvontasäännöksissä ei käsitellä riittävästi tilanteita, joissa tekoälyjärjestelmän käyttöönotto tapahtuu omaan käyttöön. Tekoälyjärjestelmien palautusmenettelyt ja markkinoilta poistamiset, joiden määräämiseen markkinavalvontaviranomaisilla on ehdotetun asetuksen mukaan toimivalta, eivät esimerkiksi välttämättä saa aikaan asianomaisen tekoälyjärjestelmän käytön lopettamista omaa käyttöä koskevissa tapauksissa (22). Unionin lainsäätäjää pyydetään sen vuoksi selventämään, mitä rajoittavia toimenpiteitä ja niihin liittyviä toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia olisi sovellettava tekoälyjärjestelmän omaa käyttöä koskevissa tapauksissa.

2.2.   EKP:n vakavaraisuusvalvontaa koskevan toimivallan selventäminen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta

2.2.1.

Ehdotetussa asetuksessa säädetään (23), että sellaisten suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta, joita saattavat markkinoille tai ottavat käyttöön tarjoajat, jotka ovat luottolaitoksia, ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden arviointiin tai heidän luottopisteytyksensä määrittämiseen (24), vaatimustenmukaisuuden arviointi on suoritettava osana vakavaraisuuden arviointiprosessia (SREP) (25). Ehdotetussa asetuksessa vaatimustenmukaisuuden arviointi määritellään (26) prosessiksi, jolla todennetaan, täyttyvätkö ehdotetussa asetuksessa (27) vahvistetut tekoälyjärjestelmää koskevat pakolliset vaatimukset.

2.2.2.

Kuten edellä on todettu, neuvosto on perussopimuksen 127 artiklan 6 kohdan nojalla antanut EKP:lle luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan koskevaan politiikkaan liittyviä erityistehtäviä muun muassa edistääkseen luottolaitosten turvallisuutta ja vakautta sekä rahoitusjärjestelmän vakautta unionissa ja kussakin jäsenvaltiossa (28). Jotta EKP ei ylittäisi sille perussopimuksessa osoitettuja tehtäviä, se korostaa, että se saattaa pystyä valvomaan asiaankuuluvien vaatimusten täytäntöönpanoa SREP: n yhteydessä, samalla kun se keskittyy luottolaitoksiin mahdollisesti kohdistuviin vakavaraisuusriskeihin. Tältä osin unionin lainsäätäjää pyydetään harkitsemaan, missä määrin useat vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osatekijät eivät ehkä ole luonteeltaan vakavaraisuusvalvontaan liittyviä, koska ne koskevat suurelta osin tekoälyjärjestelmien teknistä arviointia ihmisten terveyden ja turvallisuuden turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että perusoikeuksia kunnioitetaan minimoimalla virheellisten tai puolueellisten tekoälyavusteisten prosessien riski. Ehdotetun asetuksen asiaan liittyvissä säännöksissä vaaditaan, että suuririskiset tekoälyjärjestelmät on suunniteltava tai suunniteltava ja kehitettävä 1) sellaisten koulutus-, validointi- ja testausdatajoukkojen pohjalta, jotka täyttävät tietyt laatuvaatimukset, jos niissä hyödynnetään tekniikoita, joihin sisältyy mallien kouluttaminen datan avulla, 2) siten, että ne mahdollistavat tapahtumien automaattisen tallentamisen (”lokitiedot”), jotta varmistetaan sellainen tekoälyjärjestelmän toiminnan jäljitettävyyden taso koko järjestelmän elinkaaren ajan, joka on oikeassa suhteessa järjestelmän käyttötarkoitukseen, 3) siten, että luonnolliset henkilöt voivat tehokkaasti valvoa niitä, mukaan lukien asianmukaisten käyttöliittymävälineiden käyttö, jotta ehkäistään tai minimoidaan terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille aiheutuvat riskit, joita voi syntyä, kun suuririskistä tekoälyjärjestelmää käytetään, ja 4) siten, että ne saavuttavat käyttötarkoitukseensa nähden asianmukaisen tarkkuuden, luotettavuuden ja kyberturvallisuuden tason (29). Kuten ehdotetun asetuksen johdanto-osan kappaleissa selvennetään, nämä vaatimukset, jotka koskevat käytettyjen datajoukkojen laatua, teknistä dokumentaatiota ja tietojen säilyttämistä, läpinäkyvyyttä ja tietojen antamista käyttäjille, ihmisen suorittamaa valvontaa sekä luotettavuutta, tarkkuutta ja kyberturvallisuutta, ovat tarpeen, jotta voidaan tehokkaasti vähentää terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin kohdistuvia riskejä (30).

2.2.3.

Tätä taustaa vasten unionin lainsäätäjää pyydetään edelleen pohtimaan tarvetta nimetä asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat luottolaitosten suorittaman vaatimustenmukaisuuden arvioinnin valvonnasta, kun on kyse terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin liittyvistä erityiskysymyksistä, ja ottamaan huomioon tarpeen varmistaa ehdotetun asetuksen yhdenmukainen soveltaminen sisämarkkinoilla perustamalla tulevaisuudessa tekoälyviranomainen unionin tasolla.

2.2.4.

Lisäksi tietyt suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat vaatimukset eivät ole täysin selkeitä tai riittävän täsmällisiä muodostamaan riittävää kokonaiskuvaa valvontaodotusten taustaksi. Esimerkiksi vaatimusta, jonka mukaan koulutus-, validointi- ja testausdatajoukkojen on oltava merkityksellisiä, edustavia, virheettömiä ja täydellisiä (31), saattaa olla tarpeen selventää edelleen. Kun otetaan huomioon eurooppalaisille standardointiorganisaatioille annettujen tehtävien laajuus (32) ja näin ollen mahdollinen riski ehdotetussa asetuksessa vahvistettujen normien heikentämisestä, ehdotetussa asetuksessa vahvistettujen suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevien vaatimusten olisi oltava riittävän täsmällisiä.

2.2.5.

EKP katsoo myös, että sellaisten luottolaitosten tarjoamien tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointi, jotka on tarkoitettu käytettäviksi luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden arviointiin tai heidän luottopisteytyksensä määrittämiseen, on osa luottolaitoksen etukäteen suorittamaa sisäistä valvontaa (33). Tältä osin ehdotettua asetusta (34) olisi muutettava sen seikan huomioon ottamiseksi, että vakavaraisuusvalvojan osana vakavaraisuuden arviointiprosessia toteuttama erityisarviointi on luonteeltaan jälkikäteinen.

2.3.   EKP:n vakavaraisuusvalvontaa koskevan toimivallan selkeyttäminen yleisesti

EKP:tä voidaan pitää toimivaltaisena viranomaisena vain siinä määrin kuin se on tarpeen sille YVM-asetuksessa annettujen tehtävien hoitamiseksi. Jotta vältettäisiin oikeudellinen epävarmuus siitä, osoitetaanko ehdotetussa asetuksessa EKP:lle uusia tehtäviä, EKP ehdottaa, että ehdotetussa asetuksessa viitattaisiin asiaa koskevissa unionin säädöksissä, kuten vakavaraisuusdirektiivissä, määriteltyihin toimivaltaisiin viranomaisiin sen sijaan, että siinä viitattaisiin toimivaltaisen viranomaisen osalta suoraan EKP:hen. YVM-asetuksesta seuraisi, että EKP:tä on pidettävä toimivaltaisena viranomaisena ainoastaan sen vakavaraisuusvalvontatehtävien hoitamisen yhteydessä (35).

2.4.   EKP:n riippumattomuuden selventäminen perussopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisen osalta

EKP katsoo, että kun se toimii tarjoajana, joka saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön tekoälyjärjestelmiä unionissa, tai unionissa sijaitsevien tekoälyjärjestelmien käyttäjänä, se voi itse kuulua ehdotetun asetuksen soveltamisalaan (36). Sama päätelmä koskee kansallisia keskuspankkeja. Ehdotetussa asetuksessa säädetään, että kun unionin toimielimet kuuluvat sen soveltamisalaan, Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii niiden valvonnasta vastaavana toimivaltaisena viranomaisena ja markkinavalvontaviranomaisena (37). Kansalliset keskuspankit voisivat olla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa (38). Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että EKP:n ja kansallisten keskuspankkien olisi voitava hoitaa niille perussopimuksessa annetut tehtävät (39) riippumattomasti esimerkiksi silloin, kun ne käyttävät tekoälysovellusta rahapolitiikan määrittelyyn ja toteuttamiseen sekä maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistämiseen (40). On kuitenkin todettava, että EKPJ:n riippumattomuus tehtäviensä hoitamisessa ei vapauta sitä kaikista unionin oikeuden säännöistä (41). EKP katsoo, että mahdollinen Euroopan tietosuojavaltuutetun suorittama EKP:n valvonta ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten suorittama kansallisten keskuspankkien valvonta rajoittuisi tekoälyjärjestelmän asianmukaiseen valvontaan ja hallinnointiin, eikä sen tarkoituksena olisi millään tavoin vaikuttaa EKP:n ja kansallisten keskuspankkien mahdollisuuteen hoitaa niille perussopimuksessa annetut tehtävät riippumattomasti.

3.   Tekoälyjärjestelmien luokittelu

3.1.

Ehdotetulla asetuksella pyritään varmistamaan asianmukainen sääntely, joka on oikeasuhteinen ja tarpeellinen sen tavoitteiden saavuttamiseksi, noudattamalla riskiperusteista lähestymistapaa ja asettamalla sääntelyrasitteita vain silloin, kun tekoälyjärjestelmä todennäköisesti aiheuttaa suuria riskejä perusoikeuksille ja turvallisuudelle. Ehdotetussa asetuksessa, jolla ennakoidaan tekoälyteknologian tulevaa kehitystä, määritellään kuitenkin laajasti ohjelmistot, joita voidaan pitää tekoälyjärjestelmänä. Näin ollen ohjelmistot, jotka on kehitetty tuottamaan tuloksia, kuten sisältöjä, ennusteita, suosituksia tai päätöksiä, käyttäen tilastollisia ja koneoppimisen lähestymistapoja sekä haku- ja optimointimenetelmiä, muodostavat tekoälyjärjestelmän (42). Tämä laaja määritelmä kattaisi luottolaitosten harjoittamat monet toiminnot erityisesti sellaisten järjestelmien osalta, joilla pyritään määrittämään luonnollisten henkilöiden luottopisteytys.

3.2.

Ehdotetun asetuksen mukaan (43) suurimpaan osaan tekoälyjärjestelmiä hyödyntävistä luottopisteytystoimista sovellettaisiin automaattisesti suuririskisille tekoälyjärjestelmille asetettuja monialaisia vähimmäisvaatimuksia. Näin ollen useiden toimintojen, kuten markkinoinnin kohdentamisen tausta-analyysin, perintätietoihin liittyvän mallintamisen ja vakiomuotoisten luottopisteytysmallien (esim. logistista regressiota käyttävä pisteytyskortti), olisi täytettävä samat vaatimukset. Valvontaodotusten selkeyttämiseksi ja EKP:n teknologianeutraalin lähestymistavan mukaisesti ehdotetaan, että tekoälyjärjestelmiä, joita on tarkoitus käyttää luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden arviointiin tai heidän luottopisteytyksensä määrittämiseen ja jotka hyödyntävät lineaaristen tai logististen regressioiden tai puudiagrammien itsenäistä käyttöä ihmisen valvomana, ei pitäisi luokitella suuririskisiksi tekoälyjärjestelmiksi, edellyttäen, että tällaisilla lähestymistavoilla on vähäinen vaikutus luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden tai luottopisteytyksen arviointiin.

3.3.

Koska luottolaitokset harjoittavat säännöllisesti luottopisteytystoimintaa päivittäisessä toiminnassaan, EKP ehdottaa, että niiden vaatimusten voimaantuloa, jotka liittyvät luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden arvioinnissa tai heidän luottopisteytyksensä määrittämisessä käytettäväksi tarkoitettujen tekoälyjärjestelmien luokitteluun ”suuririskisiksi tekoälyjärjestelmiksi”, olisi lykättävä siihen saakka, kunnes komissio hyväksyy asiaa koskevat yhteiset eritelmät (44). Näissä yhteisissä eritelmissä olisi erityisesti täsmennettävä edellytykset, joiden täyttyessä tämän alan suuririskisten tekoälyjärjestelmien oletetaan olevan sovellettavien vaatimusten mukaisia, ja määriteltävä, milloin tekoälyjärjestelmien olisi katsottava olevan ”tekoälyjärjestelmiä, jotka pienet tarjoajat ovat ottaneet käyttöön omaan käyttöönsä” ja kuuluvan siten suuririskisen tekoälyjärjestelmän luokittelua koskevan poikkeuksen soveltamisalaan (45). Nämä seikat huomioon ottaen EKP olisi sisällytettävä luetteloon elimistä, joita kuullaan ennen tällaisten yhteisten eritelmien hyväksymistä, jos ne koskevat tekoälyjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden arviointiin tai heidän luottopisteytyksensä määrittämiseen (46).

3.4.

Lopuksi EKP suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen päivittää ehdotetun asetuksen liitteessä III olevaa suuririskisten tekoälyjärjestelmien luetteloa (47) ja on valmis tekemään yhteistyötä komission kanssa tekoälyjärjestelmiin mahdollisesti liittyvien uusien riskien osalta, jotka voivat aiheuttaa haittaa terveydelle ja turvallisuudelle tai vaikuttaa perusoikeuksia heikentävästi, sekä lausumaan asiasta. Luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden tai luottopisteytyksen arviointiin käytettävien tekoälyjärjestelmien lisäksi ehdotetussa asetuksessa ei nimetä suuririskisiksi muita järjestelmiä, joita luottolaitokset voisivat ottaa käyttöön. Luottolaitokset kuitenkin kehittävät tai harkitsevat sellaisen tekoälydatamallintamisen kehittämistä ja käyttöä, jossa yhdistetään myyntiä, transaktioita ja suorituskykyä koskevat tiedot, jotta ne voivat varmistaa selkeän yleiskuvan tietyn alan toimintariskeistä. Vastaavasti tekoälyjärjestelmiä voitaisiin käyttää maksujen reaaliaikaisessa seurannassa tai asiakkaiden tai transaktioiden profiloinnissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi. Niiltä osin kuin EKP suosittaa ehdotettua asetusta muutettavaksi, tarkat muutosehdotukset perusteluineen on esitetty teknisessä työasiakirjassa. Tekninen työasiakirja on luettavissa englanninkielisenä EUR-Lex-verkkosivustolla.

---

(1)  COM(2021) 206 final.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(3)  Ks. ehdotetun asetuksen 9 artiklan 9 kohta, 18 artiklan 2 kohta, 20 artiklan 2 kohta ja 29 artiklan 5 kohta sekä vakavaraisuusdirektiivin 74 artikla.

(4)  Ks. vakavaraisuusdirektiivin 74 artikla.

(5)  Ks. ehdotetun asetuksen 17 artiklan 3 kohta ja 29 artiklan 4 kohta.

(6)  Ks. vakavaraisuusdirektiivin 74 artikla.

(7)  Ks. EPV:n ulkoistamista koskevat ohjeet (https://www.eba.europa.eu/regulation-and-policy/internal-governance/guidelines-on-outsourcing-arrangements).

(8)  Ks. Andrea Enria, EKP:n valvontaelimen puheenjohtaja, ”A binary future? How digitalisation might change banking”, De Nederlandsche Bank, Amsterdam, 11. maaliskuuta 2019, saatavilla EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla osoitteessa www.bankingsupervision.europa.eu.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).

(10)  Ks. ehdotetun asetuksen 63 artiklan 1 kohta.

(11)  Ks. ehdotetun asetuksen 63 artiklan 1 kohdan b alakohta.

(12)  Ks. asetuksen (EU) N:o 2019/1020 1 artiklan 1 kohta.

(13)  Ks. ehdotetun asetuksen 3 artiklan 26 kohta.

(14)  Ks. asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 4 kohta.

(15)  Ks. asetuksen (EU) 2019/1020 johdanto-osan 9 kappale.

(16)  Ks. ehdotetun asetuksen 63 artiklan 4 kohta.

(17)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(18)  Ks. YVM-asetuksen 1 artiklan ensimmäinen kohta.

(19)  Ks. YVM-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohta.

(20)  Ks. YVM-asetuksen johdanto-osan 30 kappale sekä EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla olevan asiakirjan ”ESCB/European banking supervision response to the European Commission’s public consultation on a new digital finance strategy for Europe/FinTech action plan” (EKPJ:n ja yhteisen pankkivalvonnan kanta Euroopan uuteen digitaalisen rahoituksen strategiaan ja finanssiteknologiaan) (elokuu 2020), s. 53 ja 54.

(21)  Ks. YVM-asetuksen 28 ja 29 perustelukappale.

(22)  Ks. ehdotetun asetuksen 3 artiklan 16 ja 17 alakohta, 65 artiklan 2 kohdan toinen alakohta, 65 artiklan 5 kohta ja 67 artiklan 1 kohta.

(23)  Ks. ehdotetun asetuksen 19 artiklan 2 kohta ja 43 artiklan 2 kohta.

(24)  Ks. ehdotetun asetuksen liitteessä III oleva 5 kohdan b alakohta.

(25)  Vakavaraisuusdirektiivin 97–101 artiklassa käsitellään vakavaraisuuden arviointiprosessia.

(26)  Ks. ehdotetun asetuksen 3 artiklan 20 kohta.

(27)  Ks. ehdotetun asetuksen III osaston 2 luvun 8–15 artikla.

(28)  Ks. YVM-asetuksen 1 artiklan ensimmäinen kohta.

(29)  Ks. ehdotetun asetuksen 10, 12, 14 ja 15 artikla.

(30)  Ks. ehdotetun asetuksen johdanto-osan 43 kappale.

(31)  Ks. ehdotetun asetuksen 10 artiklan 3 kohta.

(32)  Ks. ehdotetun asetuksen 40 artikla ja johdanto-osan 61 kappale.

(33)  Ks. ehdotetun asetuksen 43 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke ja liite VI.

(34)  Ks. ehdotetun asetuksen 19 artiklan 2 kohta ja erityisesti 43 artiklan 2 kohdan toinen virke.

(35)  Ks. YVM-asetuksen 6 artikla.

(36)  Ks. ehdotetun asetuksen 2 artikla.

(37)  Ks. ehdotetun asetuksen 59 artiklan 8 kohta ja 63 artiklan 6 kohta.

(38)  Ks. ehdotetun asetuksen 59 artiklan 2 kohta.

(39)  Ks. perussopimuksen 130 artikla.

(40)  Ks. perussopimuksen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja neljäs luetelmakohta.

(41)  Ks. unionin tuomioistuimen tuomio 10. heinäkuuta 2003, komissio v. Euroopan keskuspankki, C-11/00, ECLI:EU:C:2003:3, 130–135 kohta.

(42)  Ks. ehdotetun asetuksen 3 artiklan 1 kohta ja liite I.

(43)  Ks. ehdotetun asetuksen liitteessä III oleva 5 kohdan b alakohta.

(44)  Ks. ehdotetun asetuksen 41 artiklan 1 kohta.

(45)  Ehdotetun asetuksen liitteessä III olevan 5 kohdan b alakohdan mukaan.

(46)  Ks. ehdotetun asetuksen 41 artiklan 2 kohta.

(47)  Ks. ehdotetun asetuksen 7 artiklan 1 kohta.

Ilmoitus henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetussa neuvoston päätöksessä 2014/145/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2022/411, ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 269/2014, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/408, säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2022/C 115/06)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille ja yhteisöille, jotka mainitaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP (1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2022/411 (2), liitteessä, ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 (3), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/408 (4), liitteessä I.

Euroopan unionin neuvosto tarkasteli uudelleen edellä mainituissa liitteissä nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen luetteloa ja päätti, että kyseisiin henkilöihin ja yhteisöihin olisi edelleen sovellettava päätöksessä 2014/145/YUTP ja asetuksessa (EU) N:o 269/2014 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä.

Asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että he voivat hakea asetuksen (EU) N:o 269/2014 liitteessä II mainituilla verkkosivuilla ilmoitetuilta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeisiin tai tiettyjen maksujen suorittamiseen (vrt. asetuksen 4 artikla).

Asianomaiset henkilöt ja yhteisöt voivat esittää neuvostolle pyynnön, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidät tai ne edellä mainittuun luetteloon. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat, ja se on lähetettävä 1. kesäkuuta 2022 mennessä seuraavaan osoitteeseen:

Conseil de l’Union européenne

Secrétariat général

RELEX.1

Rue de la Loi 175

1048 Bruxelles

BELGIQUE

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä pyydetään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston päätökseen voi hakea muutosta Euroopan unionin yleiseltä tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artiklan toisessa kohdassa ja 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 78, 17.3.2014, s. 16.

(2)  EUVL L 84, 11.3.2022, s. 28.

(3)  EUVL L 78, 17.3.2014, s. 6.

(4)  EUVL L 84, 11.3.2022, s. 2.

Ilmoitus rekisteröidyille, joihin sovelletaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2014/145/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 269/2014 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2022/C 115/07)

Rekisteröityjä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 16 artiklan mukaisiin tietoihin (1):

Tämän käsittelyn oikeusperustana ovat neuvoston päätös 2014/145/YUTP (2), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2022/411 (3), ja neuvoston asetus (EU) N:o 269/2014 (4), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/408 (5).

Tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä on neuvoston pääsihteeristön ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) osasto RELEX.1, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

Conseil de l’Union européenne

Secrétariat général

RELEX.1

Rue de la Loi 175

1048 Bruxelles

BELGIQUE

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Neuvoston pääsihteeristön tietosuojavastaavan yhteystiedot ovat seuraavat:

Tietosuojavastaava

data.protection@consilium.europa.eu

Käsittelyn tarkoituksena on laatia ja pitää ajan tasalla luettelo henkilöistä, joihin sovelletaan päätöksen 2014/145/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä (YUTP) 2022/411, ja asetuksen (EU) N:o 269/2014, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/408, mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Rekisteröidyt ovat luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät päätöksessä 2014/145/YUTP ja asetuksessa (EU) N:o 269/2014 säädetyt luetteloon merkitsemisen edellytykset.

Kerättyihin henkilötietoihin kuuluvat tiedot, joita tarvitaan kyseisen henkilön asianmukaiseen tunnistamiseen ja perusteluihin, ja muut asiaan liittyvät tiedot.

Kerätyt henkilötiedot voidaan tarvittaessa jakaa Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission kanssa.

Rekisteröityjen oikeuksien, kuten oikeuden tutustua tietoihin sekä oikeuden pyytää oikaisua tai esittää vastaväitteitä, käyttämiseen vastataan asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklassa säädettyihin rajoituksiin.

Henkilötiedot säilytetään viiden vuoden ajan sen jälkeen kun rekisteröity on poistettu niiden henkilöiden luettelosta, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, tai kun toimenpiteen voimassaolo on lakannut, taikka oikeuskäsittelyn ajan, mikäli se on aloitettu.

Rekisteröidyt voivat asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti tehdä kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeussuojakeinoja, hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai muita kuin oikeudellisia oikeussuojakeinoja (edps@edps.europa.eu).

---

(1)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(2)  EUVL L 78, 17.3.2014, s. 16.

(3)  EUVL L 84, 11.3.2022, s. 28.

(4)  EUVL L 78, 17.3.2014, s. 6.

(5)  EUVL L 84, 11.3.2022, s. 2.

Euron kurssi (1)

10. maaliskuuta 2022

(2022/C 115/08)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1084
JPY	Japanin jeniä	128,54
DKK	Tanskan kruunua	7,4401
GBP	Englannin puntaa	0,84175
SEK	Ruotsin kruunua	10,7073
CHF	Sveitsin frangia	1,0270
ISK	Islannin kruunua	145,50
NOK	Norjan kruunua	9,9190
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,316
HUF	Unkarin forinttia	381,63
PLN	Puolan zlotya	4,8239
RON	Romanian leuta	4,9491
TRY	Turkin liiraa	16,5740
AUD	Australian dollaria	1,5109
CAD	Kanadan dollaria	1,4189
HKD	Hongkongin dollaria	8,6688
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6185
SGD	Singaporen dollaria	1,5058
KRW	Etelä-Korean wonia	1 360,48
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,7264
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,0063
HRK	Kroatian kunaa	7,5665
IDR	Indonesian rupiaa	15 824,95
MYR	Malesian ringgitiä	4,6414
PHP	Filippiinien pesoa	57,825
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	36,710
BRL	Brasilian realia	5,5958
MXN	Meksikon pesoa	23,3153
INR	Intian rupiaa	84,6070

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot

Eurooppalaisen Alueellisen Yhteistyön Yhtymän (EAYY) Perustaminen

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006 (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19))

(2022/C 115/09)

II   TAVOITTEET

Yhtymän tavoitteena on omaa etua ajamatta edistää, helpottaa ja virittää sekä Belgiassa että ulkomailla joko omaan lukuunsa tai jäsentensä puolesta jäsentensä välistä rajatylittävää yhteistyötä perussäännön 3 artiklassa määritellyllä alueella.

Näin ollen yhtymä toteuttaa hankkeita jäsentensä tehtävien puitteissa, sellaisina kuin ne on määritelty Scarpe-Scheldtin alueellisen luonnonpuiston peruskirjassa, joka uusittiin 30. elokuuta 2010 annetulla ministeriön asetuksella nro 2010–1021, ja Vallonian maatalous-, luonto- ja maaseutuministerin 1. huhtikuuta 2015 hyväksymässä Scheldtin tasangon luonnonpuiston hoitosuunnitelmassa.

Kyseisillä hankkeilla pyritään vahvistamaan asianomaisen alueen rajatylittävää identiteettiä. Yhtymä laatii ja panee täytäntöön toimintasuunnitelman.

Yhtymällä on oikeus suorittaa tai antaa toimeksi töitä, jotka ovat tarpeen sen tavoitteen saavuttamiseksi 3 artiklassa määritellyllä alueella. Yhtymä voi tehdä sopimuksia. Yhtymä voi myös hakea kaikenlaista julkista, yksityistä ja erityisesti yhteisön rahoitusta alueellisen yhteistyön ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen. Yhtymä koordinoi yhteisrahoitettujen hankkeiden toteuttamista.

Yhtymällä on pääsääntöisesti täysi oikeustoimikelpoisuus toteuttaa kaikki toimet ja operaatiot, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti sen tavoitteeseen tai jotka ovat omiaan helpottamaan suoraan tai välillisesti, kokonaan tai osittain, kyseisen tavoitteen saavuttamista.

III   LISÄTIETOJA YHTYMÄN NIMESTÄ

Nimi englanniksi: European Natural Park Plaines Scarpe Scheldt

Nimi ranskaksi: Parc naturel européen Plaines Scarpe-Escaut

IV   JÄSENET

IV.1

Yhtymään kuuluvien jäsenten kokonaismäärä: 2

IV.2

Yhtymään kuuluvien jäsenten kansallisuudet: FR, BE

IV.3

Jäsenten tiedot (1) Virallinen nimi: ASBL Commission de gestion du Parc naturel des Plaines de l’Escaut Postiosoite: Rue des Sapins 31, 7603 Bon-Secours, Belgia Internetsivu: http://plainesdelescaut.be Jäsenen tyyppi: kahdeksan paikallisviranomaisen muodostama yhteenliittymä Virallinen nimi: Syndicat mixte de gestion du Parc naturel régional Scarpe-Escaut Postiosoite: 59731 Saint-Amand-les-Eaux, Ranska Internetsivu: http://www.pnr-scarpe-escaut.fr/ Jäsenen tyyppi: julkisoikeudellinen yhteisö

---

(1)  Lisätkää tiedot kustakin jäsenestä.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2022/C 115/10)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Derecske alma”

EU-nro: PGI-HU-02586 – 4. syyskuuta 2019

SAN () SMM (X)

1.   Suojatun maantieteellisen merkinnän nimi (nimet)

”Derecske alma”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Unkari

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Suojattua maantieteellistä merkintää ”Derecske alma” voidaan käyttää Malus domestica -lajin lajikkeista Braeburn, Gala, Golden Delicious Reinders, Granny Smith, Jonagold, Idared, Pinova ja Topaz sekä kaikista muista asianomaisella maantieteellisellä alueella kasvatetuista omenalajikkeista, jotka täyttävät seuraavat laatuominaisuudet:

—	Kalsiumpitoisuus: vähintään 75 mg/kg

—	Magnesiumpitoisuus: vähintään 75 mg/kg

—	Hedelmälihan kiinteys: 6,5–7,5 kg/cm2

—	Happopitoisuus (omenahappona ilmaistuna): 2–4,1 g/kg

—	Sokeripitoisuus: vähintään 10° Brix-asteikolla (Gala, Golden Delicious Reinders, Jonagold, Pinova, Granny Smith ja Braeburn); vähintään 8° Brix-asteikolla (Idared ja Topaz).

—	Sokeri-happosuhde: vähintään 28 (Gala, Golden Delicious Reinders, Jonagold ja Pinova); enintään 24 (Braeburn, Granny Smith, Idared ja Topaz).

—	Koko: halkaisija 65–85 mm (lajikkeesta riippuen)

—	Derecske alma -omenan hedelmälihan kalsiumpitoisuus on korkea, joten omena on hyvin kiinteä. Tämä tarkoittaa, että omenat ovat hyvin rapeita ja niitä voidaan varastoida pitkiä aikoja.

—	Koska Derecske alma -omenoiden sokeripitoisuus on korkea ja happopitoisuus on alhainen, ne ovat hieman makeita.

Lajikkeesta riippuen Derecske alma -omenan kuori on selkeän voimakkaan keltainen (Golden Delicious Reinders, Gala, Pinova ja Topaz), voimakkaan punainen (Braeburn, Idared ja Jonagold) tai voimakkaan vihreä (Granny Smith).

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

–

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Derecske alma -omenaa viljellään ja sato korjataan yksinomaan 4 kohdassa määritellyllä maantieteellisellä alueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

–

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

–

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Derecske alma -omenaa viljellään Derecsken kaupungin ja Sárándin, Hajdúbagosin, Konyárin ja Tépen kylien hallinnollisten rajojen sisällä Hajdú-Biharin läänissä.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Derecske alma -omenoiden ja maantieteellisen alueen välinen yhteys perustuu laatuun.

Derecsken alueen maaperä- ja ilmasto-olosuhteet yhdistyvät ihmisen osaamiseen, joten Derecske alma -omenasta tulee hyvin laadukas.

Derecske alma -omenan hedelmälihassa on runsaasti kalsiumia (vähintään 75 mg/kg) ja magnesiumia (vähintään 75 mg/kg), joten omena on hyvin kiinteä (6,5–7,5 kg/cm2). Omena on hieman makea alhaisen happopitoisuuden (2–4,1 g/kg omenahappona ilmaistuna) ja korkean sokeripitoisuuden (vähintään 8 tai 10° Brix-asteikolla, lajikkeesta riippuen) vuoksi. Kuoren väri riippuu lajikkeesta ja on selkeän kirkas. Nämä ominaisuudet johtuvat maantieteellisen alueen erityisistä luonnollisista tekijöistä ja ihmisten osaamisesta.

Derecske alma -omenan tuotantoalue sijaitsee Ala-Unkarin tasangon itäosassa. Omenaa viljellään alluviaalisella tasangolla, jota peittää lössiliete. Maalajina on lössipitoinen mustamulta. Syvemmällä on karbonaattikerros, mikä tarkoittaa, että maaperä on hieman emäksistä. Karbonaattikerroksen ansiosta maaperässä on runsaasti kalsiumia, magnesiumia ja fosforia. Hedelmäpuiden juurille sopii maantieteellisen alueen kohtalaisen humuspitoinen, ei liian kiinteä, hieman hiekkapitoinen lössimaa, joka lämpiää helposti ja jolla on hyvä vesitalous, ja syvä, rakenteeltaan murea pintakerros. Maaperän happitalous on ihanteellinen omenapuille.

Maantieteellisellä alueella vallitsee kuiva mannerilmasto, jossa lämpötilat ovat kohtalaisia. Auringonpaistetta saadaan vuosittain paljon, 1 960 – 2 000 tuntia.

Vuotuinen keskilämpötila on 10–11 °C. Kasvukauden keskilämpötila on 17 °C. Mannerilmastosta johtuen hedelmien tuotantoalueelle on ominaista huomattava päivittäinen lämpötilavaihtelu erityisesti kesäkaudella. Viime vuosina päivittäinen lämpötilavaihtelu kesäkuukausina on ollut 7–17 °C.

Viljelijöiden taidot vaikuttavat ratkaisevasti Derecske alma -omenoiden laatuun. Ensimmäisen hoitoleikkauksen jälkeen juuret typistetään maalis-huhtikuussa. Kaksi viikkoa ennen korjuuta puut kesäleikataan.

Kastelumenetelmänä on tihkukastelu. Puun juurille annetaan säännöllisesti pieniä määriä hieman emäksistä vettä, jonka liuennut suolapitoisuus on alhainen. Koska vesi on vain osittain kylläistä, magnesiumia ja kalsiumia liukenee helposti maaperästä, jossa niitä on paljon, minkä ansiosta omenapuu voi helposti imeä ja käyttää näitä ravinteita. Tämän vuoksi ”Derecske alma” sisältää runsaasti magnesiumia ja kalsiumia.

Korkean kalsiumpitoisuutensa ansiosta Derecske alma -omenan hedelmäliha on kiinteää ja rapeaa, joten omenaa voidaan varastoida pitkiä aikoja, eikä varastointi juurikaan vaikuta sen luonnollisiin ominaisuuksiin.

Maaperän korkea magnesiumpitoisuus edistää myös fosforin imeytymistä, mikä antaa puulle riittävästi energiaa.

Koska puu saa paljon magnesiumia ja fosforia, sen juuristo kehittyy hyvin, minkä ansiosta omenoihin kertyy paljon kalsiumia. Puiden kasvu on hyvin sopusointuista kehittyneen juuriston, maaperän rakenteen ja juurten typistämisen ansiosta. Lehti-hedelmäsuhde optimoidaan leikkaamisen avulla, minkä ansiosta tuotos on tasapainossa. Näiden tekijöiden ansiosta hedelmälaatu on keskimääräistä parempi.

Koska maaperässä on runsaasti magnesiumia, puukin saa runsaasti magnesiumia, ja yhdistettynä auringonpaisteen suureen tuntimäärään tämä edistää aktiivista fotosynteesiä. Tämä puolestaan edistää sokerintuotantoa ja lisää omenoiden sokeripitoisuutta.

Lisäksi se, että kasvukaudella yölämpötilat laskevat merkittävästi, vaikuttaa Derecske alma -omenan makeahkoon makuun ja korkeahkoon sokeripitoisuuteen. Kasvukaudella (yleensä 1.–20. elokuuta) päivä- ja yölämpötilojen välinen ero on tyypillisesti 12–16 °C. Kun yöt viilenevät, puu ei käytä päivän aikana muodostuneita yhteyttämistuotteita, mikä puolestaan edistää hedelmien kehittymistä. Lämpötilojen lasku yöllä viilentää maaperää, minkä vuoksi juuriston toiminta on vakaata. Juuriston vakaa toiminta parantaa ravintoaineiden saatavuutta ja parantaa siten omenan ravintosisältöä.

Edellä esitetyn lisäksi sadonkorjuuta edeltävä kesäleikkaus edistää Derecske alma -lajikkeelle ominaista hieman makeaa makua ja erittäin voimakasta kuoren väriä. Kesäleikkauksen tarkoituksena on kirkastaa omenoiden väriä ja siten saada aikaan voimakas väri ja korkeampi sokeripitoisuus. Eri lajikkeiden kuoren voimakasta väriä edistää myös hallaharsojen käyttö, joka luo suotuisan suljetun mikroilmaston ja vaikuttaa suoraan hedelmien väriin.

”Derecske alma” on voittanut arvostettuja palkintoja viljelykulttuuristaan (Hortico Debrecen Product Grand Prix vuonna 2006 ja Greennovation Grand Prix vuonna 2014) ja erityislaadustaan (”Kitüntetett Minőségi Termék” (Laadukas tuote -palkinto) vuonna 2011 ja ”Kiváló Magyar Élemiszer” (Laatuelintarvikkeita Unkarista) vuonna 2011).

Eritelmän julkaisutiedot

https://gi.kormany.hu/foldrajzi-arujelzok

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.