Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2022/C 51/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 37, 24.1.2022

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 24, 17.1.2022

EUVL C 11, 10.1.2022

EUVL C 2, 3.1.2022

EUVL C 513, 20.12.2021

EUVL C 502, 13.12.2021

EUVL C 490, 6.12.2021

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 25.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour administrative – Luxemburg) – Luxemburgin valtio v. L

(Asia C-437/19) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla - Direktiivi 2011/16/EU - 1 artiklan 1 kohta, 5 artikla ja 20 artiklan 2 kohta - Tietopyyntö - Tietojen antamiseen velvoittava päätös - Päätöksen noudattamatta jättäminen - Seuraamus - Pyydettyjen tietojen ennalta arvioitu olennaisuus - Kyseessä olevia verovelvollisia ei ole yksilöity nimellä ja yksilöllisesti - Tutkimuksen tai tutkinnan kohteena olevan henkilön henkilöllisyyden käsite - Tietopyynnön perustelut - Laajuus - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 47 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tietojen antamiseen velvoittavaa päätöstä vastaan - 52 artiklan 1 kohta - Rajoittaminen - Oikeuden keskeisen sisällön kunnioittaminen)

(2022/C 51/02)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour administrative

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Luxemburgin valtio

Vastapuoli: L

Tuomiolauselma

1)

Hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta 15.2.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU 1 artiklan 1 kohtaa, 5 artiklaa ja 20 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietopyynnön on katsottava koskevan tietoja, jotka eivät ole ennalta arvioiden ilmeisen epäolennaisia, kun tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla tutkimuksen tai tutkinnan kohteena olevia henkilöitä ei ole yksilöity nimellä ja yksilöllisesti tässä pyynnössä mutta pyynnön esittävä viranomainen osoittaa selvin ja riittävin selityksin, että se suorittaa kohdennettua tutkintaa rajatusta henkilöryhmästä ja että tutkinnan oikeutuksena ovat perustellut epäilyt tarkkaan määritetyn lakisääteisen velvollisuuden noudattamatta jättämisestä.

2)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa on tulkittava siten, että henkilö, jolla on hallussaan tietoja ja — jolle on määrätty rahamääräinen hallinnollinen seuraamus direktiivin 2011/16 mukaisen kansallisten veroviranomaisten välisen tietojenvaihdon yhteydessä annetun sellaisen tietojen antamiseen velvoittavan päätöksen noudattamatta jättämisestä, joka itsessään ei ole muutoksenhakukelpoinen pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa oikeudessa, ja — joka on tämän tietojen antamiseen velvoittavan päätöksen noudattamatta jättämisen seurauksena määrättyä seuraamusta koskevassa kanteessaan liitännäisesti riitauttanut kyseisen päätöksen lainmukaisuuden ja on saanut direktiivin 2011/16 20 artiklan 2 kohdan mukaiset vähimmäistiedot tietoonsa tämän kanteen perusteella vireille pannussa oikeudenkäynnissä,

hänelle on sen jälkeen, kun häntä koskevien mainittujen päätösten lainmukaisuus on lopullisesti vahvistettu, annettava mahdollisuus noudattaa tietojen antamiseen velvoittavaa päätöstä kansallisessa oikeudessa alun perin säädetyssä määräajassa ilman, että tämä johtaisi sen seuraamuksen pysyttämiseen, joka hänelle on määrätty sen seurauksena, että hän pyrki käyttämään oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Ainoastaan siinä tapauksessa, että päätöksen adressaatti ei noudata tätä päätöstä tässä määräajassa, määrätty seuraamus tulee laillisesti maksettavaksi.

---

(1)  EUVL C 270, 12.8.2019.

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 23.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Pesti Központi Kerületi Bíróság – Unkari) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on IS

(Asia C-564/19) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Direktiivi 2010/64/EU - 5 artikla - Tulkkauksen ja käännösten laatu - Direktiivi 2012/13/EU - Tiedonsaantioikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä - 4 artiklan 5 kohta ja 6 artiklan 1 kohta - Henkilön oikeus saada tiedot häntä koskevasta syytteestä - Oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin - Direktiivi 2016/343/EU - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 2 kohta - SEUT 267 artikla - SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta - Tutkittavaksi ottaminen - Lain intressissä tehty valitus ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevasta päätöksestä - Kurinpitomenettely - Ylemmän tuomioistuimen toimivalta julistaa ennakkoratkaisupyyntö lainvastaiseksi)

(2022/C 51/03)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Pesti Központi Kerületi Bíróság

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen

IS

Tuomiolauselma

1)

SEUT 267 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jäsenvaltion ylin tuomioistuin toteaa lain intressissä tehdyn valituksen johdosta, että ennakkoratkaisupyyntö, jonka alemmanasteinen tuomioistuin on kyseisen artiklan nojalla esittänyt unionin tuomioistuimelle, on lainvastainen, koska esitetyt kysymykset eivät ole merkityksellisiä tai tarpeellisia pääasian ratkaisun kannalta, vaikka tällä toteamuksella ei vaikutetakaan ennakkoratkaisupyynnön sisältävän päätöksen oikeusvaikutuksiin. Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate velvoittaa alemmanasteisen tuomioistuimen olemaan soveltamatta tällaista ylimmän kansallisen tuomioistuimen ratkaisua.

2)	SEUT 267 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kurinpitomenettelyn aloittamiselle kansallista tuomaria vastaan sillä perusteella, että hän on esittänyt tämän artiklan nojalla ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle.

3)

Oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä 20.10.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/64/EU 5 artiklaa on tulkittava siten, että siinä velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tarjottu tulkkaus ja toimitetut käännökset ovat riittävän laadukkaita, jotta epäilty tai syytetty voi ymmärtää häntä koskevan syytteen, ja että tulkkaus voi olla kansallisten tuomioistuinten valvonnan kohteena. Direktiivin 2010/64 2 artiklan 5 kohtaa ja tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 22.5.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/13/EU 4 artiklan 5 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa, luettuina Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 2 kohdan valossa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että henkilö tuomitaan poissaolevana, jos tarjotun tulkkauksen epäasianmukaisuuden vuoksi hänelle ei ole ilmoitettu häntä koskevasta syytteestä kielellä, jota hän ymmärtää, tai jos on mahdotonta määrittää tarjotun tulkkauksen laatua ja siten todeta sitä, että henkilölle on ilmoitettu häntä koskevasta syytteestä kielellä, jota hän ymmärtää.

---

(1)  EUVL C 95, 23.3.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 23.11.2021 – Valittajana Euroopan unionin neuvosto ja muuna osapuolena Hamas

(Asia C-833/19 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Terrorismin torjunta - Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Yhteinen kanta 2001/931/YUTP - Asetus (EY) N:o 2580/2001 - Järjestön pysyttäminen terroritekoihin sekaantuneiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa - Järjestölle tiedoksi annetut tapauskohtaiset perusteet, jotka ovat eri asiakirjassa kuin toimi, johon yleiset perustelut sisältyvät - Tapauskohtaisten perusteiden todistusvoimaisiksi saattaminen - SEUT 297 artiklan 2 kohta)

(2022/C 51/04)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen ja S. Van Overmeire)

Muu osapuoli: Hamas (edustaja: L. Glock, avocate)

Tuomiolauselma

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen 4.9.2019 antama tuomio Hamas vastaan neuvosto (T-308/18, EU:T:2019:557) kumotaan siltä osin kuin kyseisessä tuomiossa on hyväksytty ensimmäisessä oikeusasteessa esitetty kahdeksas kanneperuste ja kumottu niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2017/1426 kumoamisesta 21.3.2018 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2018/475, tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1420 kumoamisesta 21.3.2018 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/468, niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä koskevan luettelon ajantasaistamisesta, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, sekä päätöksen (YUTP) 2018/475 kumoamisesta 30.7.2018 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2018/1084 sekä tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/468 kumoamisesta 30.7.2018 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1071 siltä osin kun mainitut toimet koskevat Hamasia, mukaan lukien Hamas-Izz al-Din al-Qassem.

2)	Hamasin nostama kanne asiassa T-308/18 hylätään.

3)	Hamas vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvostolle tästä valituksesta aiheutuneet ja ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 10, 13.1.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 2.12.2021 – Euroopan komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings Ltd, GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH (C-884/19 P), GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings Ltd, Euroopan komissio (C-888/19 P)

(Yhdistetyt asiat C-884/19 P ja C-888/19 P) (1)

(Muutoksenhaku - Polkumyynti - Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonti - Asetus (EY) N:o 1225/2009 - 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohta - Markkinatalousolosuhteissa toimivan yrityksen asema - Epääminen - 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevien merkittävien vääristymien käsite - Veroedut)

(2022/C 51/05)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi L. Flynn, T. Maxian Rusche ja A. Demeneix, sittemmin L. Flynn ja T. Maxian Rusche) (C-884/19 P), GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH (edustaja: R. MacLean, Solicitor) (C-888/19 P)

Muut osapuolet: Xinyi PV Products (edustajat: Y. Melin ja B. Vigneron, avocats) (C-884/19 P ja C-888/19 P), GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH (edustajat: R. MacLean, Solicitor) (C-884/19 P), Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi L. Flynn, T. Maxian Rusche ja A. Demeneix, sittemmin L. Flynn ja T. Maxian Rusche) (C-888/19 P)

Tuomiolauselma

1)	Unionin yleisen tuomioistuimen 24.9.2019 antama tuomio Xinyi PV Products (Anhui) Holdings vastaan komissio (T 586/14 RENV, EU:T:2019:668) kumotaan.

2)	Asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se lausuu sille esitetystä toisesta, kolmannesta ja neljännestä kanneperusteesta.

3)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

---

(1)  EUVL C 54, 17.2.2020

EUVL C 45, 10.2.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 30.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rīgas rajona tiesa – Latvia) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat AB, CE ja ”MM investīcijas” SIA

(Asia C-3/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Pöytäkirja (N:o 7) Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista - Euroopan keskuspankin elimen jäsen - Jäsenvaltion kansallisen keskuspankin pääjohtaja - Rikosasioita koskeva lainkäytöllinen koskemattomuus - Syytteeseenpano, joka liittyy jäsenvaltiossa hoidetun tehtävän yhteydessä harjoitettuun toimintaan)

(2022/C 51/06)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rīgas rajona tiesa

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

AB, CE ja ”MM investīcijas” SIA

LR Ģenerālprokuratūras Krimināltiesiskā departamenta Sevišķi svarīgu lietu izmeklēšanas nodaļa

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 22 artiklaa, luettuna SEUT 130 artiklan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan (N:o 4) 7 artiklan valossa, on tulkittava siten, että jäsenvaltion keskuspankin pääjohtajalla voi olla Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 11 artiklan a alakohdassa määrätty lainkäytöllinen koskemattomuus niiden toimien osalta, jotka hän on suorittanut Euroopan keskuspankin elimen jäsenen virallisessa ominaisuudessaan.

2)

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 11 artiklan a alakohtaa, luettuna yhdessä tämän pöytäkirjan 22 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltion keskuspankin pääjohtajalla on kyseisen pöytäkirjan 11 artiklan a alakohdassa määrätty lainkäytöllinen koskemattomuus hänen virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta senkin jälkeen, kun hän on lakannut hoitamasta tehtäviään.

3)

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 11 artiklan a alakohtaa, luettuna yhdessä tämän pöytäkirjan 17 ja 22 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että rikosoikeudellisesta menettelystä vastaavalla kansallisella viranomaisella eli – sen mukaan, mistä menettelyn vaiheesta on kyse – syytetoimista vastaavalla viranomaisella tai toimivaltaisella rikostuomioistuimella on toimivalta arvioida ensin, onko mahdollinen rikos, johon kansallisen keskuspankin pääjohtaja on syyllistynyt Euroopan keskuspankin elimen jäsenen ominaisuudessaan, sellainen teko, jonka tämä pääjohtaja on suorittanut hoitaessaan tehtäviään kyseisessä elimessä, mutta jos se on asiasta epävarma, se on velvollinen pyytämään vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti Euroopan keskuspankilta lausuntoa ja noudattamaan sitä. Sitä vastoin on yksin Euroopan keskuspankin tehtävänä arvioida silloin, kun siltä on pyydetty kyseisen pääjohtajan koskemattomuuden pidättämistä, onko tällainen koskemattomuuden pidättäminen ristiriidassa unionin edun kanssa, sillä varauksella, että unionin tuomioistuin mahdollisesti tutkii kyseisen arvioinnin.

4)

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 11 artiklan a alakohtaa on tulkittava siten, että siinä määrätty lainkäytöllinen koskemattomuus ei ole esteenä kaikille rikosoikeudellisille toimille, muiden muassa tutkintatoimenpiteille, todisteiden keräämiselle ja syytekirjelmän tiedoksiannolle. Jos kuitenkin heti kansallisten viranomaisten suorittamien tutkimusten vaiheessa ja ennen asian saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi todetaan, että tutkimusten kohteena olevalla henkilöllä voi olla lainkäytöllinen koskemattomuus rikosoikeudellisten toimien kohteena olevien tekojen osalta, näiden viranomaisten tehtävänä on pyytää asianomaiselta Euroopan unionin toimielimeltä koskemattomuuden pidättämistä. Tämä koskemattomuus ei ole esteenä sille, että tutkinnan aikana kerättyjä todisteita voidaan käyttää muissa tuomioistuinmenettelyissä.

5)

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 11 artiklan a alakohtaa ja 17 artiklaa on tulkittava siten, että lainkäytöllistä koskemattomuutta ei sovelleta silloin, kun henkilö, jolla on tämä koskemattomuus, on rikosoikeudellisen menettelyn kohteena teoista, joita hän ei ole suorittanut Euroopan unionin toimielimen lukuun hoitamiensa tehtävien yhteydessä.

---

(1)  EUVL C 77, 9.3.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 25.11.2021 (Višje sodišče v Ljubljanin – Slovenia esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Asia, jonka on pannut vireille NK Alpine BAU GmbH:n konkurssipesän selvittäjän ominaisuudessa

(Asia C-25/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Maksukyvyttömyysmenettelyt - Asetus (EY) N:o 1346/2000 - 4 ja 28 artikla - 32 artiklan 2 kohta - Saatavien ilmoittamiselle maksukyvyttömyysmenettelyssä asetettu määräaika - Jäsenvaltiossa vireillä olevan päämenettelyn selvittäjän tekemä saatavien ilmoittaminen toisessa jäsenvaltiossa käytävässä sekundäärimenettelyssä - Sekundäärimenettelyn aloitusvaltion oikeudessa säädetty ehdoton määräaika)

(2022/C 51/07)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Višje sodišče v Ljubljani

Pääasian asianosaiset

Kantaja: NK, Alpine BAU GmbH:n konkurssipesän selvittäjän ominaisuudessa

Alpine BAU GmbH, Salzburg – Celjen sivuliikkeen, konkurssissa, osallistuessa asian käsittelyyn

Tuomiolauselma

Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 32 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 4 ja 28 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että päämenettelyn selvittäjän tekemään sellaisten saatavien ilmoittamiseen sekundäärimenettelyssä, jotka on jo ilmoitettu päämenettelyssä, sovelletaan kyseisen sekundäärimenettelyn aloitusvaltion laissa säädettyjä säännöksiä, jotka koskevat saatavien ilmoittamiselle asetettuja määräaikoja ja myöhässä tehdyn saatavien ilmoittamisen seurauksia.

---

(1)  EUVL C 103, 30.9.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 25.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – StWL Städtische Werke Lauf a.d. Pegnitz GmbH v. eprimo GmbH

(Asia C-102/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2002/58/EY - Henkilötietojen käsittely ja yksityisyyden suoja sähköisen viestinnän alalla - 2 artiklan toisen kohdan h alakohta - Käsite ”sähköposti” - 13 artiklan 1 kohta - Käsite ”sähköpostin käyttö suoramarkkinointitarkoituksiin” - Direktiivi 2005/29/EY - Sopimattomat kaupalliset menettelyt - Liitteessä I oleva 26 kohta - Käsite ”sinnikkäät ja ei-toivotut myyntiyhteydenotot sähköpostitse” - Mainosviestit - Inbox advertising)

(2022/C 51/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: StWL Städtische Werke Lauf a.d. Pegnitz GmbH

Vastaaja: eprimo GmbH

Muu osapuoli: Interactive Media CCSP GmbH

Tuomiolauselma

1)

Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY, 13 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettua ”sähköpostin käyttöä suoramarkkinointitarkoituksiin” on se, että sähköpostipalvelun käyttäjän saapuneet-kansiossa näytetään mainosviestejä, jotka näyttävät oikeilta sähköposteilta ja jotka on sijoitettu samaan paikkaan kuin oikeat sähköpostit, eikä mainittujen viestien vastaanottajien sattumanvaraisella valitsemisella tai käyttäjään kohdistuvan rasitteen suuruuden määrittämisellä ole tältä osin vaikutusta, koska kyseinen käyttö on sallittua ainoastaan sillä edellytyksellä, että käyttäjälle on selkeästi ja täsmällisesti ilmoitettu siitä, miten tällaisia mainoksia levitetään, eli niitä levitetään saatujen yksityisten sähköpostien luettelossa, ja hän on ilmaissut yksilöidysti ja täysin tietoisena asiasta suostumuksensa siihen, että hän saa tällaisia mainosviestejä.

2)

Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) liitteessä I olevaa 26 kohtaa on tulkittava siten, että se, että sähköpostipalvelun käyttäjän saapuneet-kansiossa näytetään mainosviestejä, jotka näyttävät oikeilta sähköposteilta ja jotka on sijoitettu samaan paikkaan kuin oikeat sähköpostit, kuuluu sen kyseisessä säännöksessä tarkoitetun käsitteen alaan, joka koskee ”sinnikkäitä ja ei-toivottuja myyntiyhteydenottoja” sähköpostiviestipalvelujen käyttäjiin, jos näiden mainosviestien näyttäminen yhtäältä on ollut riittävän toistuvaa ja säännöllistä siten, että sitä voidaan pitää sinnikkäänä myyntiyhteydenottona, ja toisaalta näyttämistä voidaan luonnehtia ei-toivotuksi myyntiyhteydenotoksi, koska kyseinen käyttäjä ei ole antanut ennalta suostumustaan tähän näyttämiseen.

---

(1)  EUVL C 209, 22.6.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 25.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberster Gerichtshof – Itävalta) – WD v. job-medium GmbH

(Asia C-233/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 2003/88/EY - Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu - 7 artiklan 1 kohta - Oikeus korvaukseen ennen työsuhteen päättymistä pitämättä jääneestä palkallisesta vuosilomasta - Työsuhteen ennenaikainen päättyminen työntekijän aloitteesta)

(2022/C 51/09)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: WD

Vastapuoli: job-medium GmbH

Tuomiolauselma

1)

Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 7 artiklaa on tulkittava yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan kanssa siten, että se on esteenä kansalliselle oikeussäännölle, jonka mukaan minkäänlaista korvausta ei ole maksettava viimeiseltä kuluvalta työskentelyvuodelta pitämättä jääneestä palkallisesta vuosilomasta, kun työntekijä päättää työsuhteen ilman painavaa syytä ennenaikaisesti ja yksipuolisesti.

2)	Kansallisen tuomioistuimen ei tarvitse selvittää, oliko työntekijän ollut mahdotonta pitää vuosilomapäivät, joihin hänellä oli oikeus.

---

(1)  EUVL C 297, 7.9.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 25.11.2021 – Valittajana Euroopan komissio ja muuna osapuolena UG

(Asia C-249/20 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Sopimussuhteinen toimihenkilö - Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus - Sopimuksen irtisanominen - Irtisanomisen perusteet - Ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla - Aineeton vahinko - Tutkittavaksi ottaminen - Vaatimuskohdasta lausumatta jättäminen)

(2022/C 51/10)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Mongin ja L. Radu Bouyon)

Muu osapuoli: UG (edustajat: aluksi M. Richard ja P. Junqueira de Oliveira, sitten M. Richard, avocats

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen 2.4.2020 antama tuomio UG v. komissio (T-571/17, EU:T:2020:141, ei julkaistu) kumotaan siltä osin kuin sillä on kumottu Euroopan komission 17.10.2016 tekemä päätös päättää UG:n toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, todettu lainvastainen menettely, joka voi synnyttää tämän toimielimen vastuun, ja jätetty tutkimatta UG:n vaatimus, joka koskee sen aineettoman vahingon korvaamista.

2)	Asia palautetaan Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen.

3)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

---

(1)  EUVL C 348, 19.10.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 25.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Berlin – Saksa) – Aurubis AG v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-271/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Maksutta jaettavien päästöoikeuksien järjestelmä - Päätös 2011/278/EU - 3 artiklan d alakohta - Polttoaineen vertailuarvon piiriin kuuluva laitoksen osa - Polton ja polttoaineen käsitteet - Primäärikuparin tuotanto liekkisulatuksella - Päästöoikeuksien hakeminen - Haetut päästöoikeudet, joita ei vielä ole jaettu päästökauppakauden päättyessä - Mahdollisuus myöntää nämä päästöoikeudet seuraavan päästökauppakauden aikana kyseisen ajankohdan jälkeen annetun tuomioistuinratkaisun täytäntöön panemiseksi)

(2022/C 51/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Berlin

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Aurubis AG

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Tuomiolauselma

1)

Päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti 27.4.2011 annetun komission päätöksen 2011/278/EU 3 artiklan d alakohtaa on tulkittava siten, että polttoaineen vertailuarvon piiriin kuuluvan laitoksen osan käsite kattaa primäärikuparia tuottavassa laitoksessa, jonka toiminta kuuluu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin 2003/87 muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi 23.4.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/29/EY, liitteen I soveltamisalaan, olevan liekkisulatusvalimon, jossa hapetetaan kuparirikasteesta koostuvassa käytetyssä raaka-aineessa esiintyvä rikki.

2)

Päätöstä 2011/278 on tulkittava siten, että maksutta jaettavia päästöoikeuksia, joihin laitoksen toiminnanharjoittajalla on oikeus kolmannen päästökauppakauden (2013–2020) osalta, voidaan vielä myöntää tälle 31.12.2020 jälkeen tämän päivämäärän jälkeen annetun tuomioistuinratkaisun täytäntöön panemiseksi.

---

(1)  EUVL C 287, 31.8.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 25.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt cour d’appel de Paris – Ranska) – IB v. FA

(Asia C-289/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EY) N:o 2201/2003 - Toimivalta käsitellä avioerohakemus - 3 artiklan 1 kohdan a alakohta - Hakijan asuinpaikan käsite)

(2022/C 51/12)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour d’appel de Paris

Pääasian asianosaiset

Valittaja: IB

Vastapuoli: FA

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että puolisolla, joka elää kahdessa eri jäsenvaltiossa, voidaan katsoa olevan asuinpaikka vain toisessa näistä jäsenvaltioista, jolloin vain sen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ratkaisemaan aviosuhteen purkamista koskevan hakemuksen, jonka alueella tällainen asuinpaikka sijaitsee.

---

(1)  EUVL C 297, 7.9.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 25.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Veszprémi Törvényszék – Unkari) – Amper Metal Kft v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

(Asia C-334/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 2 artikla - Arvonlisäveron alainen liiketoimi - Käsite - 168 artiklan a alakohta ja 176 artikla - Oikeus ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämiseen - Epääminen - Veroviranomaisen liian kalliiksi ja tarpeettomiksi luonnehtimat mainospalvelut - Verovelvolliselle ei ole kertynyt liikevaihtoa)

(2022/C 51/13)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Veszprémi Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Amper Metal Kft

Vastaaja: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 168 artiklan a alakohtaa on tulkittava siten, että verovelvollinen voi vähentää mainospalvelujen ostoihin sisältyvän arvonlisäveron siltä osin kuin tällainen palvelujen suoritus merkitsee direktiivin 2006/112 2 artiklassa tarkoitettua arvonlisäveron alaista liiketoimea ja sillä on suora ja välitön yhteys yhteen tai useampaan myöhemmässä vaihdannan vaiheessa toteutettuun liiketoimeen tai verovelvollisen koko taloudelliseen toimintaan verovelvollisen yleiskuluina, eikä ole tarpeen ottaa huomioon sitä, että tällaisista palveluista laskutettu hinta on liian korkea kansallisen veroviranomaisen määrittelemään viitearvoon nähden tai että kyseiset palvelut eivät ole johtaneet verovelvollisen liikevaihdon kasvuun.

---

(1)  EUVL C 423, 7.12.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 25.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzgericht – Itävalta) – QY v. Finanzamt Österreich, aiemmin Finanzamt Wien für den 8., 16. und 17. Bezirk

(Asia C-372/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 45 ja SEUT 48 artikla - Työntekijöiden vapaa liikkuvuus - Yhdenvertainen kohtelu - Sellaisille avustustyöntekijöille suoritettavat perhe-etuudet, jotka ottavat perheenjäsenensä mukaansa kolmanteen maahan, johon heidät on lähetetty työskentelemään - Peruuttaminen - SEUT 288 artiklan toinen kohta - Unionin säädökset - Asetusten ulottuvuus - Kansallinen säännöstö, jonka henkilöllinen soveltamisala on laajempi kuin asetuksen henkilöllinen soveltamisala - Edellytykset - Asetus (EY) N:o 883/2004 - 11 artiklan 3 kohdan a ja e alakohta - Soveltamisala - Jäsenvaltion kansalainen, joka on toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen työnantajan palveluksessa oleva avustustyöntekijä, joka lähetetään työskentelemään kolmanteen maahan - 68 artiklan 3 kohta - Perhe-etuuksien hakijan oikeus tehdä yksi ainoa hakemus ensisijaisesti toimivaltaisen jäsenvaltion laitokselle tai toissijaisesti toimivaltaisen jäsenvaltion laitokselle)

(2022/C 51/14)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzgericht

Pääasian asianosaiset

Valittaja: QY

Vastapuoli: Finanzamt Österreich, aiemmin Finanzamt Wien für den 8., 16. und 17. Bezirk

Tuomiolauselma

1)

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 11 artiklan 3 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että työntekijän, joka on yhden jäsenvaltion, jossa hän ja hänen lapsensa myös asuvat, kansalainen, joka on solminut työnantajan, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, kanssa avustustyöntekijänä työsuhteen, joka kuuluu tämän toisen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella viimeksi mainitun pakollisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, joka lähetetään työhön kolmanteen maahan, joskaan ei välittömästi työhönoton jälkeen vaan hänen suoritettuaan perehdytysjakson mainitussa toisessa jäsenvaltiossa, ja joka sitten palaa kyseiseen jäsenvaltioon uudelleen yhteiskuntaan sopeutumisen jaksoa varten, on katsottava olevan palkkatyössä tässä jäsenvaltiossa kyseisessä säännöksessä tarkoitetuin tavoin.

2)

SEUT 288 artiklan toista kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että jäsenvaltio antaa kansallista säännöstöä, jonka henkilöllinen soveltamisala on laajempi kuin asetuksen N:o 883/2004 henkilöllinen soveltamisala, koska siinä säädetään, että Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden kansalaiset rinnastetaan sen omiin kansalaisiin, edellyttäen, että tätä säännöstöä tulkitaan tämän asetuksen mukaisesti ja että viimeksi mainitun ensisijaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi.

3)

Asetuksen N:o 883/2004 68 artiklan 3 kohdan a alakohtaa ja asetuksen N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 60 artiklan 2 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että näissä säännöksissä ensisijaisesti toimivaltaisen jäsenvaltion laitos ja toissijaisesti toimivaltaisen jäsenvaltion laitos sidotaan toisiinsa siten, että perhe-etuuksien hakijan on toimitettava yksi ainoa hakemus jommallekummalle näistä laitoksista ja että tämän jälkeen näiden kahden laitoksen on käsiteltävä hakemus yhdessä.

4)

SEUT 45 ja SEUT 48 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltio peruuttaa yleisesti perhe-etuudet, joita se oli siihen asti tarjonnut avustustyöntekijöille, jotka ottavat perheenjäsenensä mukaansa kolmanteen maahan, johon heidät on lähetetty työskentelemään, kunhan yhtäältä tätä peruuttamista sovelletaan erotuksetta sekä edunsaajiin, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia, että edunsaajiin, jotka ovat muiden jäsenvaltioiden kansalaisia, ja toisaalta tämä peruuttaminen ei merkitse asianomaisten avustustyöntekijöiden välistä erilaista kohtelua sen mukaan, ovatko he käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen tätä ennen tai tämän jälkeen vai eivät, vaan sen mukaan, asuvatko heidän lapsensa heidän kanssaan jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa.

---

(1)  EUVL C 433, 14.12.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 2.12.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberlandesgericht München – Saksa) – Vodafone Kabel Deutschland GmbH v. Bundesverband der Verbraucherzentralen und Verbraucherverbände – Verbraucherzentrale Bundesverband e.V.

(Asia C-484/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Direktiivi (EU) 2015/2366 - Maksupalvelut - 62 artiklan 4 kohta - Sovellettavat palvelumaksut - 107 artiklan 1 kohta - Täysi yhdenmukaistaminen - 115 artiklan 1 ja 2 kohta - Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltaminen - Kaapelitelevisio- ja internettilaukset - Kestovelkasuhteet, jotka on solmittu ennen kyseisen direktiivin täytäntöönpanopäivää - Maksut, joita sovelletaan kyseisen päivän jälkeen ilman suoraveloitusta toteutettuihin maksutapahtumiin)

(2022/C 51/15)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht München

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Vodafone Kabel Deutschland GmbH

Vastapuoli: Bundesverband der Verbraucherzentralen und Verbraucherverbände – Verbraucherzentrale Bundesverband e.V.

Tuomiolauselma

Maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta 25.11.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 62 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle tai käytännölle, jonka mukaan kieltoa veloittaa kuluttajien kanssa solmituissa kestovelkasuhteissa palvelumaksuja kyseisessä säännöksessä tarkoitettujen maksuvälineiden käytöstä ja siinä tarkoitetuista maksupalveluista sovelletaan vain maksutapahtumiin, jotka toteutetaan 13.1.2018 alkaen tehtyjen sopimusten nojalla, siten, että näitä maksuja veloitetaan edelleen maksutapahtumista, jotka toteutetaan kyseisen ajankohdan jälkeen ennen samaa ajankohtaa solmittujen kestovelkasuhteiden nojalla.

---

(1)  EUVL C 433, 14.12.2020.

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 25.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Wojewódzki Sąd Administracyjny w Warszawie – Puola) – Delfarma sp. z o.o. v. Prezes Urzędu Rejestracji Produktów Leczniczych, Wyrobów Medycznych i Produktów Biobójczych

(Asia C-488/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 34 ja SEUT 36 artikla - Tavaroiden vapaa liikkuvuus - Määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaava toimenpide - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Lääkkeiden rinnakkaistuonti - Jäsenvaltion lainsäädäntö, jonka mukaan rinnakkaistuontiluvan voimassaolo päättyy suoraan lain nojalla vuoden kuluttua vertailulääkkeen myyntiluvan voimassaolon päättymisestä - Ihmisten terveyden ja elämän suojelu - Oikeasuhteisuus - Direktiivi 2001/83/EY - Lääketurvatoiminta)

(2022/C 51/16)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Wojewódzki Sąd Administracyjny w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Delfarma sp. z o.o.

Vastapuoli: Prezes Urzędu Rejestracji Produktów Leczniczych, Wyrobów Medycznych i Produktów Biobójczych

Tuomiolauselma

SEUT 34 ja SEUT 36 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että lääkkeiden rinnakkaistuontiluvan voimassaolo päättyy suoraan lain nojalla vuoden kuluttua vertailulääkkeen myyntiluvan voimassaolon päättymisestä, ilman että ihmisten terveydelle ja elämälle mahdollisesti aiheutuvaa vaaraa tutkitaan. Se, että rinnakkaistuojat on vapautettu velvollisuudesta toimittaa määräaikaisia turvallisuuskatsauksia, ei sellaisenaan ole peruste rinnakkaistuontiluvan voimassaolon päättymistä koskevan päätöksen tekemiselle.

---

(1)  EUVL C 19, 18.1.2021.

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 4.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Corte dei conti – Sezione regionale di controllo per la Campania – Italia) – Comune di Camerota

(Asia C-161/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta - Direktiivi 2011/85/EU - Talous- ja rahapolitiikka - Taloudellisissa vaikeuksissa oleva paikallisyhteisö - Talouden tasapainottamissuunnitelma - Kansallinen lainsäädäntö, jolla lakkautetaan väliaikaisesti julkisen talouden tarkastusviraston tutkintatoimivalta COVID-19-pandemiaan liittyvän terveyskriisin vuoksi - SEUT 267 artikla - Kansallisen tuomioistuimen käsite - Ennakkoratkaisua pyytävässä elimessä ei ole vireillä oikeusriitaa - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten ilmeinen puuttuminen)

(2022/C 51/17)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte dei conti – Sezione regionale di controllo per la Campania

Asianosaiset

Kantaja: Comune di Camerota

Määräysosa

Corte dei conti – Sezione regionale di controllo per la Campanian (julkisen talouden tarkastusvirasto – Campanian alueellinen valvontayksikkö, Italia) 9.3.2021 tekemällä päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

---

(1)  EUVL C 217, 7.6.2021.

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 6.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Hamburg – Saksa) – TUIfly GmbH v. FI ja RE

(Asia C-253/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Lentoliikenne - Asetus (EY) 261/2004 - 5 artikla - 7 artikla - 8 artiklan 3 kohta - Matkustajan lennolle pääsyn epääminen, lennon peruuttaminen tai sen pitkäaikainen viivästyminen - Matkustajille annettava korvaus ja apu - Kumoamisen käsite - Lennon reitittäminen uudelleen alun perin suunniteltuun nähden eri kaupunkia tai aluetta palvelevalle lentoasemalle - Matkustajien uudelleenreitittäminen linja-autoilla)

(2022/C 51/18)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Hamburg

Asianosaiset

Kantaja: TUIfly GmbH

Vastaajat: FI ja RE

Määräysosa

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, 7 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että lennon reitittäminen uudelleen sellaiselle lentoasemalle, joka ei ole sama kuin alkuperäisen suunnitelman mukainen lentoasema eikä palvele samaa kaupunkia tai aluetta, voi antaa matkustajalle oikeuden korvaukseen lennon peruuttamisen perusteella.

---

(1)  EUVL C 289, 19.7.2021.

Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 2.7.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-252/19, Pech v. neuvosto, 21.4.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-408/21 P)

(2022/C 51/19)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. de Gregorio Merino, E. Dumitriu-Segnana, K. Pavlaki ja E. Rebasti)

Muut osapuolet: Laurent Pech ja Ruotsin kuningaskunta

Vaatimukset

—	yleisen tuomioistuimen tuomio on kumottava

—	valituksen kohteena olevat seikat on ratkaistava lopullisesti

—	kantaja asiassa T-252/19 on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka neuvostolle ovat aiheutuneet mainitussa asiassa ja tämän valituksen käsittelystä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Neuvosto vetoaa valituksensa tueksi kolmeen perusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste: asetuksen N:o 1049/2001 (1)

4 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan virheellinen tulkinta ja virheellinen soveltaminen

Valitusperusteen ensimmäinen osa: yleinen tuomioistuin teki virheen arviossaan siitä, onko pyydetty lausunto erityisen laaja-alainen, ja se on tulkinnut tätä oikeuskäytännössä vahvistettua perustetta tavalla, joka poistaa siltä merkityksen. Koska yleinen tuomioistuin ei ole ottanut kantaa neuvoston tältä osin esittämiin argumentteihin, se on myös laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa.

Valitusperusteen toinen osa: yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se ei ottanut huomioon kyseisen oikeudellisen lausunnon arkaluonteisuutta ottaen huomioon ne erityiset olosuhteet, joissa se annettiin, erityisesti sen olennainen merkitys päätöksentekomenettelyn kannalta. Tapa, jolla yleinen tuomioistuin tulkitsee oikeudellisen lausunnon arkaluonteisuutta, eli oikeudellisen lausunnon sisällön erottaminen ympäröivistä olosuhteista, on oikeudellisesti virheellinen ja poistaa suurelta osin asetuksen 4 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa annetun suojan merkityksen.

Valitusperusteen kolmas osa: yleinen tuomioistuin teki virheen arvioidessaan sitä, vaikuttaisiko oikeudellisen lausunnon julkaiseminen kielteisesti tulevaan oikeudenkäyntimenettelyyn vaarantamalla asianosaisten yhdenvertaisen aseman ja neuvoston puolustautumisoikeudet.

Toinen valitusperuste: asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan virheellinen tulkinta ja virheellinen soveltaminen

Toisen valitusperusteen ensimmäinen osa: yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tarkastellessaan sitä, oliko asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä poikkeusta mahdollista soveltaa, koska se katsoi, että konkreettinen näyttö piti yksilöidä vahvistavalla päätöksellä ja ettei näin ollut tehty. Lisäksi yleinen tuomioistuin rajasi perustelunsa yleisiin toteamuksiin, jotka tavallisesti johtavat suojan epäämiseen, sen sijaan, että se olisi nimenomaisesti ottanut kantaa perusteluihin, joita neuvosto esitti sen päätöksentekomenettelyyn kohdistuvan vaaran osalta.

Toisen valitusperusteen toinen osa: yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se katsoi, että demokraattisen vastuunalaisuuden periaatetta, joka merkitsee lainsäädäntöasiakirjojen korostettua läpinäkyvyyttä, sovelletaan samalla tavalla kaikkiin lainsäädäntömenettelyihin liittyviin asiakirjoihin riippumatta siitä, sisältävätkö ne poliittisten päätöksentekijöiden näkemyksiä vai ovatko ne sisäisten yksiköiden, kuten oikeuspalvelun, tuotoksia.

Kolmas valitusperuste: yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 113 artiklan rikkominen ja näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla

Yleinen tuomioistuin kieltäytyi lopuksi aloittamasta suullista käsittelyä uudelleen ja ottamasta huomioon sitä, että asetuksen 2020/2092 (2) osalta oli aloitettu oikeudenkäyntimenettely, joka koski lausunnossa käsiteltyjä oikeudellisia kysymyksiä. Tämä merkitsee menettelymääräysten rikkomista, josta aiheutui se, ettei neuvostoa kuultu seikasta, joka oli olennainen yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävän asian kannalta.

---

(1)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43).

(2)  Yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16.12.2020 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092 (EUVL 2020, L 433 I, s. 1).

Valitus, jonka Puma SE on tehnyt 28.7.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-510/19, Puma v EUIPO – Gemma Group (Loikkaava kissaeläin), 19.5.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-462/21 P)

(2022/C 51/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Puma SE (edustaja: P. González-Bueno Catalán de Ocón, abogado)

Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Unionin tuomioistuin (valituslupajaosto) on 1.12.2021 antamallaan määräyksellä päättänyt, että valituslupaa ei myönnetä ja Puma SE vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Valitus, jonka Electrodomésticos Taurus, S.L. on tehnyt 19.7.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kymmenes jaosto) asiassa T-328/20, Electrodomésticos Taurus, S.L. v. EUIPO – Shenzen Aukey E-Business Co. Ltd, 17.5.2021 antamasta määräyksestä

(Asia C-468/21 P)

(2022/C 51/21)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Electrodomésticos Taurus, S.L. (edustaja: E. Manresa Medina, abogado)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Shenzen Aukey E-Business Co. Ltd

Unionin tuomioistuimen varapresidentti on 6.10.2021 tekemällään päätöksellä jättänyt valitusluvan myöntämättä ja velvoittanut Electrodomésticos Taurus, S.L.:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 14.9.2021 – Caixabank S.A. v. X

(Asia C-565/21)

(2022/C 51/22)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Caixabank S.A.

Vastapuoli: X

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Ovatko direktiivin 93/13/ETY (1) 3 artiklan 1 kohta ja 4 ja 5 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle oikeuskäytännölle, jossa ottaen huomioon kansallisessa oikeudessa oleva erityissääntely, jonka mukaan toimituspalkkio on kiinnelainan tai -luoton arvioimiseen, myöntämiseen tai käsittelyyn liittyvistä palveluista tai muista samankaltaisista lainanantajan toimintaan luonnostaan liittyvistä palveluista lainaa tai luottoa myönnettäessä perittävä korvaus, joka maksetaan kertasuorituksena ja yleensä sopimuksen tekemisen yhteydessä, katsotaan, että tällaista palkkiota koskevalla ehdolla säännellään sopimuksen olennaista osaa, koska kyseinen palkkio muodostaa keskeisen osan hinnasta, ja että kyseisen ehdon kohtuuttomuutta ei voida arvioida, jos se on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetussa laajassa merkityksessä?

2)

Onko direktiivin 93/13/ETY 4 artiklan 2 kohta esteenä sellaiselle kansalliselle oikeuskäytännölle, jossa sen arvioimiseksi, onko kiinnelainaa tai -luottoa koskevan sopimuksen olennaista osaa sääntelevä ehto selkeä ja ymmärrettävä, otetaan huomioon muun muassa kyseisen ehdon yleinen tuntemus kuluttajien keskuudessa, pakolliset tiedot, jotka rahalaitos on velvollinen antamaan mahdolliselle lainanottajalle vakiomuotoisia tietosivuja koskevan sääntelyn mukaisesti, pankkilaitosten mainonta, se, että keskivertokuluttaja kiinnittää kyseiseen palkkioon erityistä huomiota, koska se on osa hintaa, joka on maksettava kokonaisuudessaan lainan alkuhetkellä, ja koska se muodostaa merkittävän osan lainan saannin edellyttämästä taloudellisesta uhrauksesta, ja jossa katsotaan, että ehdon sanamuodon, sen sijainnin ja sen rakenteen perusteella voidaan todeta, että se on sopimuksen olennainen osa?

3)

Onko direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohta esteenä sellaiselle kansalliselle oikeuskäytännölle, jossa katsotaan, että pääasiassa riitautetun kaltainen sopimusehto, joka koskee laina- tai luottosopimuksesta perittävää toimituspalkkiota, joka on tarkoitettu vastikkeeksi lainaa tai luottoa myönnettäessä edellytettävistä laina- tai luottohakemuksen asiakaskohtaisen arviointiin ja käsittelyyn ja lainan tai luoton asiakaskohtaiseen suunnitteluun liittyvistä palveluista (lainan kannattavuuden arviointi, velallisen maksukyvyn selvittäminen, vakuudeksi pantattavan kiinteistön rasitteiden tarkastaminen jne.) ja josta kansallisessa oikeudessa säädetään nimenomaisesti korvauksena lainan tai luoton myöntämiseen luonnostaan liittyvistä toimista, ei aiheuta lojaliteettiperiaatteen vastaisesti kuluttajan vahingoksi huomattavaa epätasapainoa osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välillä?

---

(1)  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL 1993, L 95, s. 29)

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Social no 1 de Madrid (Espanja) on esittänyt 20.9.2021 – NC v. BA, DA, DV ja CG

(Asia C-583/21)

(2022/C 51/23)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Social no 1 de Madrid

Pääasian asianosaiset

Kantaja: NC

Vastaajat: BA, DA, DV ja CG

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko [työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun] neuvoston direktiivin 2001/23[/EY], (1) 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja siten kyseisen direktiivin sisältöä soveltaa tilanteeseen, jossa notaaritoimiston haltija, joka on samalla sekä virkamies että palveluksessaan olevan työsopimussuhteisen henkilöstön yksityinen työnantaja niin, että työsuhteessa sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä ja alan työehtosopimusta, tulee notaaritoimistosta luopuvan aiemman haltijan sijaan, ottaa huolehdittavakseen tämän arkiston ja jatkaa toiminnanharjoittamista samassa toimistossa ja samoin aineellisin resurssein ja ottaa virkaa aiemmin hoitaneen notaarin palveluksessa työskennelleen työsopimussuhteisen henkilöstön palvelukseensa?

---

(1)  EYVL 2001, L 82, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Social no 1 de Madrid (Espanja) on esittänyt 20.9.2021 – JD v. BA, DA, DV ja CG

(Asia C-584/21)

(2022/C 51/24)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Social no 1 de Madrid

Pääasian asianosaiset

Kantaja: JD

Vastaajat: BA, DA, DV ja CG

Ennakkoratkaisukysymykset

Voidaanko [työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun] neuvoston direktiivin 2001/23[/EY] (1) 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja siten kyseisen direktiivin sisältöä soveltaa tilanteeseen, jossa notaaritoimiston haltija, joka on samalla sekä virkamies että palveluksessaan olevan työsopimussuhteisen henkilöstön yksityinen työnantaja niin, että työsuhteessa sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä ja alan työehtosopimusta, tulee notaaritoimistosta luopuvan aiemman haltijan sijaan, ottaa huolehdittavakseen tämän arkiston ja jatkaa toiminnanharjoittamista samassa toimistossa ja samoin aineellisin resurssein ja ottaa virkaa aiemmin hoitaneen notaarin palveluksessa työskennelleen työsopimussuhteisen henkilöstön palvelukseensa?

---

(1)  EYVL 2001, L 82, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Social no 1 de Madrid (Espanja) on esittänyt 20.9.2021 – TA v. BA, DA, DV ja CG

(Asia C-585/21)

(2022/C 51/25)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Social no 1 de Madrid

Pääasian asianosaiset

Kantaja: TA

Vastaajat: BA, DA, DV ja CG

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY (1) 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja siten kyseisen direktiivin sisältöä soveltaa tilanteeseen, jossa notaaritoimiston haltija, joka on samalla sekä virkamies että palveluksessaan olevan työsopimussuhteisen henkilöstön yksityinen työnantaja niin, että työsuhteessa sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä ja alan työehtosopimusta, tulee notaaritoimistosta luopuvan aiemman haltijan sijaan, ottaa huolehdittavakseen tämän arkiston ja jatkaa toiminnanharjoittamista samassa toimistossa ja samoin aineellisin resurssein ja ottaa virkaa aiemmin hoitaneen notaarin palveluksessa työskennelleen työsopimussuhteisen henkilöstön palvelukseensa?

---

(1)  EYVL 2001, L 82, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Social no 1 de Madrid (Espanja) on esittänyt 20.9.2021 – FZ v. BA, DA, DV ja CG

(Asia C-586/21)

(2022/C 51/26)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Social no 1 de Madrid

Pääasian asianosaiset

Kantaja: FZ

Vastaajat: BA, DA, DV ja CG

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY (1) 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja siten kyseisen direktiivin sisältöä soveltaa tilanteeseen, jossa notaaritoimiston haltija, joka on samalla sekä virkamies että palveluksessaan olevan työsopimussuhteisen henkilöstön yksityinen työnantaja niin, että työsuhteessa sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä ja alan työehtosopimusta, tulee notaaritoimistosta luopuvan aiemman haltijan sijaan, ottaa huolehdittavakseen tämän arkiston ja jatkaa toiminnanharjoittamista samassa toimistossa ja samoin aineellisin resurssein ja ottaa virkaa aiemmin hoitaneen notaarin palveluksessa työskennelleen työsopimussuhteisen henkilöstön palvelukseensa?

---

(1)  EYVL 2001, L 82, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzgericht (Itävalta) on esittänyt 20.10.2021 – Climate Corporation Emissions Trading GmbH vastaan Finanzamt Österreich

(Asia C-641/21)

(2022/C 51/27)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzgerich

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Climate Corporation Emissions Trading GmbH

Vastaaja: Finanzamt Österreich

Ennakkoratkaisukysymys

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 12.2.2008 annetulla neuvoston direktiivillä 2008/8/EY (1), tulkittava siten, että jäsenvaltion viranomaisten ja tuomioistuinten on katsottava, että palvelun suorituspaikka, joka kirjoitetun oikeuden mukaan sijaitsee muodollisesti toisessa jäsenvaltiossa, jossa hankkijan kotipaikka on, on ensimmäisessä jäsenvaltiossa, jos palvelun suorittaneen kotimaisen verovelvollisen olisi pitänyt tietää, että suorittamalla kyseisen palvelun se osallistuu suoritusketjun puitteissa tehtyyn arvonlisäveropetokseen?

---

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta palvelujen suorituspaikan osalta 12.2.2008 annetulla neuvoston direktiivillä 2008/8/EY (EUVL 2008, L 44, s. 11).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 9.11.2021 – A

(Asia C-676/21)

(2022/C 51/28)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Korkein hallinto-oikeus

Pääasian asianosaiset

Muutoksenhakija: A

Muu osapuoli: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Ennakkoratkaisukysymykset:

1)

Voivatko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan II osaston tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevat määräykset tai SEUT 110 artikla olla esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan ajoneuvon arvoon sisältyvää autoverolaissa (1482/1994) tarkoitettua autoveroa ei pääasiassa kyseessä olevien olosuhteiden kaltaisissa olosuhteissa palauteta ajoneuvon omistajalle, kun tämä vie ajoneuvon pysyvästi maasta toisessa jäsenvaltiossa käytettäväksi, ja onko tässä yhteydessä merkitystä sillä, onko ajoneuvoa ollut tarkoitus käyttää vakinaisesti pääasiassa autoveron kantaneen jäsenvaltion alueella ja onko sitä myös tosiasiassa käytetty vakinaisesti pääasiassa siellä?

2)

Mikäli ajoneuvon käyttötarkoituksella ja tosiasiallisella käytöllä on merkitystä ensimmäiseen kysymykseen annettavan vastauksen kannalta, miten kyseinen muu kuin vakinainen käyttötarkoitus ja käyttö on osoitettava sikäli kuin omistusajoneuvon käyttöaika jäsenvaltiossa ei ole etukäteen todennettavissa?

3)

Mikäli autoverolaissa tarkoitetun vientipalautuksen suorittamatta jättäminen muodostaa pääasiassa kyseessä olevien olosuhteiden kaltaisissa olosuhteissa tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan rajoituksen, voidaanko rajoitus oikeuttaa tavoitteella hillitä vanhojen ja usein huonokuntoisten ja saastuttavien ajoneuvojen maastavientiä? Onko vientipalautuksen rajaamista alle kymmenen vuotta vanhoihin ajoneuvoihin pidettävä unionin oikeuden vastaisena siitä syystä, että autoveroa kuitenkin kannetaan käytettynä maahan tuoduista ajoneuvoista niiden käyttöiästä riippumatta?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgerichts München I (Saksa) on esittänyt 17.11.2021 – RSD Reise Service Deutschland GmbH v. QL

(Asia C-690/21)

(2022/C 51/29)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht München I

Pääasian asianosaiset

Valittaja: RSD Reise Service Deutschland GmbH

Vastapuoli: QL

Ennakkoratkaisukysymys

Onko direktiivin (EU) 2015/2302 (1) 12 artiklan 4 kohtaa tulkittava matkanjärjestäjän peruuttaessa matkan maailmanlaajuisen pandemian vuoksi siten, että matkustajan on mahdollisesti pakko hyväksyä vaaditun maksun sijasta matkakuponki ja/tai lykkäys?

---

(1)  Matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta 25.11.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2302 (EUVL 2015, L 326, s. 1).

Valitus, jonka Évariste Boshab on tehnyt 24.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-107/20, Boshab v. neuvosto, 15.9.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-708/21 P)

(2022/C 51/30)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Évariste Boshab (edustajat: asianajajat T. Bontinck, P. De Wolf, T. Payan ja A. Guillerme)

Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—	yleisen tuomioistuimen 15.9.2021 asiassa T-107/20, Boshab v. neuvosto antama tuomio on kumottava

—

kanne on hyväksyttävä ja päätös 2019/2109/YUTP (1) on kumottava siltä osin kuin siinä säilytetään kantajan nimi päätöksen 2010/788/YUTP liitteessä olevassa 8 kohdassa ja täytäntöönpanoasetus 2019/2101/EU (2) on kumottava siltä osin kuin siinä säilytetään kantajan nimi asetuksen (EY) N:o 1183/2005 liitteessä I a olevassa 8 kohdassa

—	Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan molemmissa oikeusasteissa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kahteen oikeudelliseen perusteeseen, jotka koskevat puolustautumisoikeuksien loukkaamista ja ilmeistä arviointivirhettä.

Ensimmäisen valitusperusteen osalta valittaja esittää, että yleinen tuomioistuin on loukannut valittajan puolustautumisoikeuksia ja erityisesti hänen oikeuttaan tulla kuulluksi, koska se ei ole tehnyt tarvittavia johtopäätöksiä siitä, että neuvosto on poistanut kuulluksi tulemista koskevalta oikeudelta kaiken merkityksen, koska se ei ole suorittanut tarvittavia tarkistuksia muun muassa kuulemalla valittajaa, ja koska päätöksen uusimiseen johtanut menettely olisi näin ollen voinut johtaa toisenlaiseen lopputulokseen.

Toisen valitusperusteen osalta valittaja esittää, että yleinen tuomioistuin on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, koska se ei ole ottanut huomioon sitä, että rajoittavat toimenpiteet ovat luonteeltaan turvaamistoimia ja siten määritelmällisesti väliaikaisia ja että niiden pätevyyden edellytyksenä on aina se, että niiden toteuttamisen perusteena olevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat ovat yhä olemassa, ja se, että niiden säilyttäminen on tarpeen niiden tavoitteen toteuttamiseksi; koska yleinen tuomioistuin ei ole todennut, etteivät neuvoston esittämät seikat olleet mitenkään omiaan osoittamaan sellaisen toiminnan olemassaoloa, jota voitaisiin pitää riidanalaisiin luetteloihin sisällyttämisen perusteena, eli vakavia ihmisoikeusloukkauksia merkitseviä toimia; ja koska se ei ole tuominnut sitä, ettei neuvosto ole tutkinut seikkoja, jotka valittaja on esittänyt uudelleentarkastelua koskevassa menettelyssä, ja koska se ei ole näillä perusteilla suorittanut omia tarkistuksia.

---

(1)  Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 9.12.2019 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2019/2109 (EUVL 2019, L 318, s. 134).

(2)  Tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 9.12.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2101 (EUVL 2019, L 318, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Pitești (Romania) on esittänyt 24.11.2021 – MK

(Asia C-709/21)

(2022/C 51/31)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Pitești

Pääasian asianosaiset

Valittaja: MK

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuuden periaate esteenä Romanian perustuslain 148 §:n 2 momentin kaltaiselle kansalliselle säännökselle ja erityisesti Curtea Constituționalăn (perustuslakituomioistuin) ratkaisussaan nro 390/2021 sille antamalle tulkinnalle, jonka mukaan kansalliset tuomioistuimet eivät voi tutkia Curtea Constituționalăn ratkaisulla perustuslainmukaiseksi todetun kansallisen säännöksen yhteensopivuutta Euroopan unionin oikeuden säännösten kanssa?

2)

Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomareiden riippumattomuuden periaate esteenä tuomarien ja syyttäjien ohjesäännöstä annetun Romanian lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa sallitaan kurinpitomenettelyn aloittaminen ja kurinpitoseuraamusten määrääminen Curtea Constituționalăn ratkaisua noudattamatta jättäneelle tuomarille tapauksessa, jossa tämä on todennut, että unionin oikeutta on sovellettava ensisijaisesti suhteessa perustuslakituomioistuimen ratkaisun perusteisiin, kun kyseisellä kansallisella säännöksellä kyseiseltä tuomarilta evätään mahdollisuus soveltaa ensisijaiseksi katsomaansa unionin tuomioistuimen tuomiota?

3)

Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuuden periaate esteenä kansallisille tuomioistuinkäytännöille, joilla kielletään kurinpitoseuraamuksen uhalla tuomaria soveltamasta Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä rikosoikeudellisissa menettelyissä, kuten rikosoikeudellisen menettelyn kohtuullista kestoa koskevassa valitusasiassa, josta säädetään Romanian rikoslain 4881§:ssä?

Valitus, jonka Ryanair DAC, Airport Marketing Services Ltd ja FR Financing (Malta) Ltd ovat tehneet 9.12.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-448/18, Ryanair ym. v. komissio, 29.9.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-758/21 P)

(2022/C 51/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Ryanair DAC, Airport Marketing Services Ltd ja FR Financing (Malta) Ltd (edustajat: E. Vahida, avocat, B. Byrne, advocaat ja S. Rating, abogado)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion

—	kumoaa komission päätöksen (EU) 2018/628 (1) (riidanalainen päätös) 5, 6, 9, 10 ja 11 artiklan siltä osin kuin ne koskevat valittajia tai toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, ja joka tapauksessa

—	velvoittaa komission korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet tässä valitusmenettelystä sekä asian T-448/18 käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat vetoavat neljään valitusperusteeseen.

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on jättänyt tutkimatta ja siten kieltäytynyt ottamasta huomioon oikeudellisessa tarkastelussaan valittajien ennen käsittelyn suullisen vaiheen päättämistä unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämiä avaintodisteita. Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt virheen sivuttaessaan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 85 artiklan 1–3 kohdan sääntöjen taustalla olevat oikeudelliset periaatteet taikka jättäessään ne ottamatta asianmukaisesti huomioon; se on tehnyt virheen jättäessään ottamatta huomioon kyseisten säännösten soveltamista koskevan oikeuskäytännön.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut virheellisesti neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (2) 17 artiklaa, ja se on soveltanut väärin SEUT 296 artiklaa todetessaan, että (i) komissio ei ole rikkonut tuen takaisin perimiseen sovellettavaa vanhentumisaikaa ja (ii) riidanalainen päätös sisälsi tätä koskevat riittävät perustelut.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin on ottanut vääristyneellä tavalla huomioon sille esitetyn selvän näytön, kun se arvioi, sovelsiko komissio lainmukaisesti niin sanottua markkinataloustoimijatestiä määritellessään sitä, saivatko valittajat SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea. Unionin yleinen tuomioistuin on ottanut vääristyneellä tavalla huomioon näytön, joka koskee (i) turvallisuusmaksua, josta määrätään lentoasemapalveluista lentoaseman ja Ryanairin tekemässä sopimuksessa, (ii) niiden lisätoimintamenojen arviointia, jotka ovat lentoaseman odotettavissa ja (iii) kuormituskerrointa, johon komission tukeutuu etukäteistä kannattavuusarviointia suorittaessaan.

Neljänneksi unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen päätellessään, että virheitä, jotka koskevat takaisin perittävän tuen määrää, joka laskettiin etukäteisen tiedon perusteella, ei pidä oikaista sellaisen jälkikäteisen tiedon perusteella, joka oli saatavilla, kun riidanalainen päätös tehtiin.

---

(1)  Valtiontuesta SA.24221 (2011/C) (ex 2011/NN), jonka Itävalta on toteuttanut Klagenfurtin lentoaseman, Ryanairin ja muiden lentoasemaa käyttävien lentoyhtiöiden hyväksi 11.11.2016 annettu komission päätös (EU) 2018/628 (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 7131) (EUVL 2018, L 107, s. 1).

(2)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL 2015, L 248, s. 9).

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 6.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Veszprémi Törvényszék – Unkari) – ENERGOTT Fejlesztő és Vagyonkezelő Kft v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

(Asia C-643/20) (1)

(2022/C 51/33)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 98, 22.3.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.12.2021 – BZ v. EKP

(Asia T-500/16) (1)

(Henkilöstö - EKP:n henkilöstö - Sairauden tunnustamista ammattitaudiksi koskeva hakemus - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Aineellinen vahinko - Aineeton vahinko)

(2022/C 51/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BZ (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: E. Carlini ja F. Feyerbacher, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaurt)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 50 a artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä EKP:n 29.8.2011, 20.12.2011 ja 25.4.2012 tekemien päätösten kumoamisesta ja toisaalta sen aineellisen ja aineettoman vahingon korvaamisesta, joka kantajalle on väitetysti aiheutunut EKP:n toiminnasta.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	BZ velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  [luottamuksellinen] (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla [luottamuksellinen], ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – Al Zoubi v. neuvosto

(Asia T-257/19) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Arviointivirheet)

(2022/C 51/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Khaldoun Al Zoubi (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja L. Cloquet)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Kyriakopoulou ja V. Piessevaux)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus, jossa vaaditaan kumoamaan Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2019/87 (EUVL 2019, L 18 I, s. 13), Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/85 (EUVL 2019, L 18 I, s. 4), Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 17.5.2019 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2019/806 (EUVL 2019, L 132, s. 36), Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 17.5.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/798 (EUVL 2019, L 132, s. 1), Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 28.5.2020 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2020/719 (EUVL 2020, L 168, s. 66) ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 28.5.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/716 (EUVL 2020, L 168, s. 1) siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa

Tuomiolauselma

1)

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2019/87, Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/85, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 17.5.2019 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2019/806, Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 17.5.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/798, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 28.5.2020 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2020/719 ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 28.5.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/716 kumotaan Khaldoun Al Zoubia koskevilta osin.

2)	Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 238, 15.7.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – HC v. komissio

(Asia T-804/19) (1)

(Henkilöstö - Palvelukseen ottaminen - Kilpailuilmoitus - Avoin kilpailu EPSO/AD/363/18 - Valintalautakunnan päätös olla hyväksymättä kantajaa kilpailun seuraavaan vaiheeseen - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe - Lainvastaisuusväite - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeasuhteisuus - Oikeus tulla kuulluksi - Hyvän hallinnon periaate - Kilpailun kielijärjestelyt - Kieleen perustuva syrjintä - Vastuu)

(2022/C 51/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: HC (edustajat: asianajajat G. Pandey, V. Villante ja D. Rovetta)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Brauhoff, T. Lilamand ja D. Milanowska)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus, jossa vaaditaan yhtäältä kumoamaan ensinnäkin 11.10.2018 julkaistu ilmoitus kilpailusta EPSO/AD/363/18 kahden varallaololuettelon laatimiseksi, jotta komissio voi ottaa niistä palvelukseensa hallintovirkamiehiä (AD7) tullialalla ja verotuksen alalla, toiseksi valintalautakunnan päätös olla merkitsemättä kantajan nimeä luetteloon arviointikeskukseen kutsutuista henkilöistä, kolmanneksi saman valintalautakunnan päätös, jolla hylättiin kantajan päätöksen uudelleentutkimista koskeva pyyntö, neljänneksi 20.8.2019 tehty komission päätös, jolla hylättiin kantajan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla tekemä valitus ja viidenneksi luettelo hakijoista, jotka kutsuttiin kilpailun seuraavaan vaiheeseen, sekä toisaalta korvaamaan kantajalle tästä aiheutunut vahinko.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	HC velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 54, 17.2.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – JR v. komissio

(Asia T-265/20) (1)

(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Kilpailun suullista koetta koskevat asiakirjat - Tutustumisoikeuden epääminen osittain - Arvosanojen pyöristyssääntö - Suullisen kokeen eri osien ja osa-alueiden painotuskertoimet - Valintalautakunnan työskentelyn salassapito - Asetus (EU) 2018/1725 - Lausunnon antamisen osittainen raukeaminen)

(2022/C 51/37)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: JR (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Milanowska, C. Ehrbar ja H. Kranenborg)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota 28.2.2020 ja 9.4.2020 tehdyt komission päätökset, joilla kantajalta evättiin oikeus tutustua sisäistä kilpailua COM/03/AD/18 (AD 6) – 1 – Hallintovirkamiehet – koskeviin tiettyihin asiakirjoihin.

Tuomiolauselma

1)

Lausunnon antaminen kantajan vaatimuksista, jotka koskevat 28.2.2020 ja 9.4.2020 tehtyjen Euroopan komission päätösten kumoamista siltä osin kuin niissä evätään kantajalta oikeus tutustua sisäisen kilpailun COM/03/AD/18 (AD 6) – 1 – Hallintovirkamiehet – valintalautakunnan käyttämään arvosanojen pyöristyssääntöön, raukeaa.

2)

9.4.2020 tehty komission päätös kumotaan siltä osin kuin siinä evätään kantajalta oikeus tutustua painotuskertoimia koskevaan asiakirjaan, jota on sovellettu sisäisen kilpailun COM/03/AD/18 (AD 6) – 1 – Hallintovirkamiehet – suullisen kokeen kahteen osaan (haastattelu ja esitelmä), jotka on mainittu kilpailuilmoituksessa, sekä haastatteluun liittyviin kahteen osa-alueeseen (työkokemus ja motivaatio), jotka on samoin mainittu kilpailuilmoituksessa.

3)	Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 247, 27.7.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Ruiz-Ruiz v.komissio

(Asia T-293/20) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Palvelukseen ottaminen - Ilmoitus avoimesta kilpailusta EPSO/AD/371/19 - Valintalautakunnan päätös olla hyväksymättä kantajaa kilpailun seuraavaan vaiheeseen - Työkokemukseen liittyvä osallistumisedellytys - Valintalautakunnan soveltaman edellytyksen yhdenmukaisuus kilpailuilmoituksen kanssa - Ilmeinen arviointivirhe)

(2022/C 51/38)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Vanesa Ruiz-Ruiz (Alkmaar, Alankomaat) (edustaja: asianajaja M. Velardo)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Gattinara, T. Lilamand ja I. Melo Sampaio)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus kumota yhtäältä valintalautakunnan 20.9.2019 tekemä päätös, jolla hylättiin pyyntö tutkia uudelleen päätös olla hyväksymättä kantajaa avoimen kilpailun EPSO/AD/371/19 seuraavaan vaiheeseen, ja toisaalta nimittävän viranomaisen 7.2.2020 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan valitus mainitusta päätöksestä.

Tuomiolauselma

1)	Valintalautakunnan 20.9.2019 tekemä päätös, jolla hylättiin Vanesa Ruiz-Ruizin pyyntö tutkia uudelleen päätös olla hyväksymättä häntä kilpailuun EPSO/AD/371/19, kumotaan.

2)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 222, 6.7.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Sopra Steria Benelux ja Unisys Belgium v. komissio

(Asia T-546/20) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Tietoteknisten alustojen määrittely-, kehitys-, ylläpito- ja tukipalvelut verotuksen ja tulliliiton PO:lle - Tarjoajan tarjouksen hylkääminen ja hankintasopimuksen tekeminen toisen tarjoajan kanssa - Perusteluvelvollisuus - Poikkeuksellisen alhainen tarjous)

(2022/C 51/39)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Sopra Steria Benelux (Ixelles, Belgia) ja Unisys Belgium (Machelen, Belgia) (edustajat: asianajajat L. Masson ja G. Tilman)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. André ja M. Ilkova)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus sellaisen 2.7.2020 annetun komission päätöksen kumoamiseksi, jolla yhtäältä hylätään Sopra Steria Beneluxin ja Unisys Belgiumin erästä A tekemä yhteinen tarjous tarjouspyyntömenettelyssä, jonka viitenumero on TAXUD/2019/OP/0006 ja joka koskee palveluja verotuksen ja tulliliiton pääosaston tietoteknisten alustojen määrittelemiseksi, kehittämiseksi, ylläpitämiseksi ja kolmannen tason tuen toimittamiseksi, ja toisaalta tehdään hankintasopimus toisen tarjouksen tehneen konsortion kanssa.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan komission 2.7.2020 antama päätös, jolla yhtäältä hylätään Sopra Steria Beneluxin ja Unisys Belgiumin tekemä yhteinen tarjous tarjouspyyntömenettelyssä, jonka viitenumero on TAXUD/2019/OP/0006 ja joka koskee palveluja verotuksen ja tulliliiton pääosaston tietoteknisten alustojen määrittelemiseksi, kehittämiseksi, ylläpitämiseksi ja kolmannen tason tuen toimittamiseksi, ja toisaalta tehdään hankintasopimus toisen tarjouksen tehneen konsortion kanssa, kumotaan erän A osalta.

2)	Komissio velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Sorpa Steria Beneluxille ja Unisys Belgiumille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 359, 26.10.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Muratbey Gida v. EUIPO – M. J. Dairies (kolmoisspiraalin muotoinen juusto)

(Asia T-662/20) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää kolmoisspiraalin muotoista juustoa - Aikaisempi kansainvälinen malli - Mitättömyysperuste - Yksilöllinen luonne - Aikaisemman mallin julkistaminen - Asetuksen (EY) 6/2002 7 artikla - Erilainen yleisvaikutelma - Asetuksen N:o 6/2002 6 artikla)

(2022/C 51/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Muratbey Gida Sanayí Ve Tícaret AŞ (Istanbul, Turkki) (edustaja: asianajaja M. Schork)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Capostagno)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: M. J. Dairies EOOD (Sofia, Bulgaria) (edustajat: asianajajat D. Dimitrova ja I. Pakidanska)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 21.8.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 1925/2019-3), joka koskee osapuolten M. J. Dairies ja Muratbey Gida Sanayí ve Tícaret välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Muratbey Gida Sanayí ve Tícaret AŞ velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 9,11.1.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Schmid v. EUIPO – Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark (Steirisches Kürbiskernöl g.g.A)

(Asia T-700/20) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-kuviomerkki Steirisches Kürbiskernöl g. g. A GESCHÜTZTE GEOGRAFISCHE ANGABE - Ehdoton hylkäysperuste - Tunnuksia, tunnusmerkkejä tai vaakunoita sisältävä tavaramerkki - Erään unionin toiminta-alueen tunnus - Suojatut maantieteelliset merkinnät - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan i alakohta))

(2022/C 51/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Gabriele Schmid (Halbenrain, Itävalta)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 23.9.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 2186/2019-4), joka koskee osapuolten Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark ja Gabriele Schmid välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 23.9.2020 tekemä päätös (R 2186/2019-4) kumotaan.

2)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Gabriele Schmidin oikeudenkäyntikulut.

3)	Landeskammer für Land- und Forstwirtschaft in Steiermark vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 28, 25.1.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.12.2021 – QB v. komissio

(Asia T-71/21) (1)

(Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Palkkaus - Ulkomaankorvaus - Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a alakohta - Ulkomaankorvauksen epääminen - Pääasiallinen ansiotoiminta - Toiselle valtiolle suoritetut palvelukset)

(2022/C 51/42)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: QB (edustaja: asianajaja R. Wardyn)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: T.Bohr ja A.-C. Simon)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston 6.4.2020 tekemän sen päätöksen kumoamiseksi, jolla kantajalta on evätty ulkomaankorvaus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	QB velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 148, 26.4.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Jieyang Defa Industry v. EUIPO – Mattel (nukenpää)

(Asia T-84/21) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää nukenpäätä - Aikaisempi malli - Mitättömyysperuste - Yksilöllisen luonteen puuttuminen - Mallin luoneen vapaus - Erilaisen yleisvaikutelman puuttuminen - Asetuksen (EY) 6/2002 6 artikla ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2022/C 51/43)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Jieyang Defa Industry Co. Ltd (Jieyang, Kiina) (edustajat: asianajajat C. Bercial Arias ja F. Codevelle)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Mattel, Inc. (El Segundo, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat A. Pompe-Ciszewska ja P. Mleczak)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 14.12.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 2021/2019-3), joka koskee osapuolten Mattel ja Jieyang Defa Industry Co. välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Jieyang Defa Industry Co. Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 110, 29.3.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Union syndicale Solidaires des SDIS de France et DOM/TOM v. komissio

(Asia T-152/21) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Komissiolle unionin oikeuden soveltamisesta tehty kantelu - Vastaamiselle asetettu määräaika - Oikeus hyvään hallintoon - Huolellisuusvelvoite - Kohtuullinen aika - Sellaista oikeussääntöä, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, ei ole rikottu riittävän ilmeisesti)

(2022/C 51/44)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Union syndicale Solidaires des services départementaux d’incendie et de secours (SDIS) de France et DOM/TOM (Nîmes, Ranska) (edustaja: asianajaja O. Coudray)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Ehrbar ja A. Spina)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 268 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan korvausta vahingosta, joka kantajalle on aiheutunut siitä, että komissio jätti virheellisesti ryhtymättä toimenpiteisiin käsitelläkseen kantajan Ranskan tasavaltaa vastaan esittämän unionin oikeuden noudattamatta jättämistä koskevan kantelun, joka rekisteröitiin 27.6.2019 (viite CHAP(2019)01840).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Union syndicale Solidaires des services départementaux d’incendie et de secours (SDIS) de France et DOM/TOM velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 182, 10.5.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Jalkh v. parlamentti)

(Asia T-230/21) (1)

(Toimielimiä koskeva oikeus - Parlamentin jäsen - Erioikeudet ja vapaudet - Päätös parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisestä - Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevat 8 ja 9 artikla - Koskemattomuuden pidättämistä koskeva menettely - Ilmeinen arviointivirhe)

(2022/C 51/45)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Jean-François Jalkh (Gretz-Armainvilliers, Ranska) (edustaja: asianajaja F. Wagner)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: N. Lorenz ja A.-M. Dumbrăvan)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 artiklaan perustuva vaatimus kantajan koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2020/2110(IMM)) 25.3.2021 annetun parlamentin päätöksen P9_TA(2021)0092 täytäntöönpanon lykkäämiseksi

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Jean-François Jalkh velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

---

(1)  EUVL C 242, 21.6.2021.

Kanne 4.11.2021 – AL v. komissio

(Asia T-714/21)

(2022/C 51/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: AL (edustaja: asianajaja R. Rata)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ensisijaisesti kumoamaan vastaajan 4.8.2021 päivätyn päätöksen (ref. Ares (2021) 4962656), joka on annettu vastauksena kantajan 9.4.2021 tekemään, 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun valitukseen, joka koski PMO:n 11.1.2021 tekemää päätöstä (1)

—

velvoittamaan vastaajan paljastamaan ja esittämään (i) asiakirjatodisteet, jotka liittyvät PMO:n 21.11.2019 tekemän päätöksen perustana olleeseen laskelmaan ja (ii) ”henkilöstöhallinnon pääosaston toiseen valitukseen antaman vastauksen”, jota PMO on lainannut osittain 8.10.2020 päivätyssä sähköpostiviestissä, koko sisällön

—	velvoittamaan vastaajan määrittämään 1.11.2020-30.9.2021 väliseltä ajalta oletetut elatuskustannukset, jotka perustuvat siihen, että kantajan äiti asuu Belgiassa

—	velvoittamaan vastaajan maksamaan lapseen rinnastettavasta kantajan äidistä perhe-etuutta 1.11.2020-30.9.2021 väliseltä ajalta ja

—	velvoittamaan vastaajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan vastaaja on rikkonut henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevaa 2 artiklan 4 kohtaa ja 15.4.2014 annettua komission päätöstä huollettavana olevaan lapseen rinnastettavia henkilöitä koskevista yleisistä täytäntöönpanosäännöistä, koska vastaaja on kantajan äidin elatuskustannuksia laskiessaan arvioinut virheellisesti, että kantajan äidin asuinpaikka oli Romaniassa eikä Belgiassa. Komissio teki myös virheen määrittäessään kantajan äidin elatuskustannukset siten, että ne vastasivat 50 prosenttia palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason virkamiehen peruspalkasta korjattuna Romaniassa sovellettavalla korjauskertoimella; kantajan äiti asuu pysyvästi kantajan kotitaloudessa ja tämä vuoksi huomioon olisi pitänyt ottaa 40 prosenttia kyseisestä peruspalkasta (ilman korjausta).

2.

Toisen kanneperusteen mukaan henkilöstösääntöjen 85 artiklaa on rikottu, koska kantaja ei ollut tietoinen siitä, että asianmukaista syytä huollettavana olevaan lapseen rinnastettavasta henkilöstä maksettavaan lisään ei 1.11.2019-31.10.2020 välisenä aikana ollut, ja koska liian suuret maksut eivät selvästikään olleet sellaisia, että hän ei olisi voinut olla tietämätön niistä.

---

(1)  Huomautus: Riidanalainen päätös koskee Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen perhe-etuuksien maksamista.

Kanne 26.11.2021 – Beauty Biosciences v. EUIPO – Société de Recherche Cosmétique (BIO-BEAUTÉ)

(Asia T-750/21)

(2022/C 51/47)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Beauty Biosciences LLC (Dallas, Texas, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja D. Mărginean)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Société de Recherche Cosmétique SARL (Luxemburg, Luxemburg)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki BIO-BEAUTÉ – EU-tavaramerkki nro 13 609 631

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 28.9.2021 yhdistetyissä asioissa R 1871/2020-4 ja R 1891/2020-4 tekemä päätös.

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen osittain ja julistaa riidanalaisen tavaramerkin mitättömäksi luokkaan 3 kuuluvien tavaroiden osalta: ”hampaidenpuhdistusaineet; eteeriset öljyt; hajuvedet, toilettivedet, kölninvedet; suitsukkeet; hajustettu vesi”,

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen osittain ja julistaa riidanalaisen tavaramerkin mitättömäksi luokkaan 3 kuuluvien tavaroiden osalta: ”Kosmeettiset aineet; hajunpoistoaineet vartalolle; Kasviuutteet kosmeettiseen käyttöön; Saippuat, puhdistusmaidot; Kosmeettiset voiteet, geelit, maidot, emulsiot, naamiot, salvat, jauheet, seerumit ja valmisteet ihonhoitoon; Ryppyjä ehkäisevät kosmeettiset tuotteet; Kosmeettiset tuotteet huulien hoitoon; Auringolta suojaavat kosmeettiset tuotteet, kosmeettiset rusketusvalmisteet, auringonoton jälkeen käytettävät kosmeettiset tuotteet; Kosmeettiset valmisteet laihdutustarkoituksiin; Ihokarvoja poistavat valmisteet; Hiustuotteet (hiusten- ja päänahanhoitovalmisteet); Kylvyissä käytettävät kosmeettiset valmisteet; Meikki- ja meikinpoistovalmisteet; Parranajo- ja parranajon jälkeen käytettävät valmisteet”,

—	muuttaa riidanalaista päätöstä ja julistaa riidanalaisen tavaramerkin mitättömäksi luokkaan 3 kuuluvien tavaroiden osalta: ”hampaidenpuhdistusaineet; eteeriset öljyt; hajuvedet, toilettivedet, kölninvedet; suitsukkeet; hajustettu vesi”,

—

muuttaa riidanalaista päätöstä ja julistaa riidanalaisen tavaramerkin mitättömäksi luokkaan 3 kuuluvien tavaroiden osalta: ”Kosmeettiset aineet; hajunpoistoaineet vartalolle; Kasviuutteet kosmeettiseen käyttöön; Saippuat, puhdistusmaidot; Kosmeettiset voiteet, geelit, maidot, emulsiot, naamiot, salvat, jauheet, seerumit ja valmisteet ihonhoitoon; Ryppyjä ehkäisevät kosmeettiset tuotteet; Kosmeettiset tuotteet huulien hoitoon; Auringolta suojaavat kosmeettiset tuotteet, kosmeettiset rusketusvalmisteet, auringonoton jälkeen käytettävät kosmeettiset tuotteet; Kosmeettiset valmisteet laihdutustarkoituksiin; Ihokarvoja poistavat valmisteet; Hiustuotteet (hiusten- ja päänahanhoitovalmisteet); Kylvyissä käytettävät kosmeettiset valmisteet; Meikki- ja meikinpoistovalmisteet; Parranajo- ja parranajon jälkeen käytettävät valmisteet”,

—	velvoittaa Société de Recherche Cosmétique S.A.R.L:in korvaamaan Beauty Biosciences LLC:lle nyt kyseessä olevasta kanteesta sekä valituslautakunnan ja mitättömyysosaston menettelyistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, on rikottu, koska valituslautakunta katsoi virheellisesti, että EU-tavaramerkki N:o 13 609 631 BIO-BEAUTÉ ei ole kuvaileva luokkaan 3 kuuluvien tavaroiden osalta: ”hampaidenpuhdistusaineet; eteeriset öljyt; hajuvedet, toilettivedet, kölninvedet; suitsukkeet; hajustettu vesi”,

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, on rikottu, koska valituslautakunta katsoi virheellisesti, että EU-tavaramerkiltä N:o 13 609 631 BIO-BEAUTÉ ei puutu erottamiskykyä luokkaan 3 kuuluvien tavaroiden osalta: ”hampaidenpuhdistusaineet; eteeriset öljyt; hajuvedet, toilettivedet, kölninvedet; suitsukkeet; hajustettu vesi”,

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä asetuksen 7 artiklan 3 kohdan ja 59 artiklan 2 kohdan kanssa, on rikottu, koska valituslautakunta katsoi virheellisesti, että EU-tavaramerkki N:o 13 609 631 BIO-BEAUTÉ on tullut erottamiskykyiseksi luokkaan 3 kuuluvien tavaroiden osalta: ”Kosmeettiset aineet; hajunpoistoaineet vartalolle; Kasviuutteet kosmeettiseen käyttöön; Saippuat, puhdistusmaidot; Kosmeettiset voiteet, geelit, maidot, emulsiot, naamiot, salvat, jauheet, seerumit ja valmisteet ihonhoitoon; Ryppyjä ehkäisevät kosmeettiset tuotteet; Kosmeettiset tuotteet huulien hoitoon; Auringolta suojaavat kosmeettiset tuotteet, kosmeettiset rusketusvalmisteet, auringonoton jälkeen käytettävät kosmeettiset tuotteet; Kosmeettiset valmisteet laihdutustarkoituksiin; Ihokarvoja poistavat valmisteet; Hiustuotteet (hiusten- ja päänahanhoitovalmisteet); Kylvyissä käytettävät kosmeettiset valmisteet; Meikki- ja meikinpoistovalmisteet; Parranajo- ja parranajon jälkeen käytettävät valmisteet”.

Kanne 29.11.2021 – Peace United v. EUIPO – 1906 Collins (bâoli)

(Asia T-754/21)

(2022/C 51/48)

Kannekirjelmän kieli: ranska

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Peace United Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja M. Artzimovitsch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: 1906 Collins LLC (Miami, Florida, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki bâoli – EU-tavaramerkki nro 6 619 977

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 14.9.2021 asiassa R 275/2020-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin erilaisten tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevien arviointivirheiden ja moitteetonta hallintoa koskevan velvoitteen noudattamatta jättämisen johdosta valituslautakunta on katsonut, että EU-tavaramerkkiä nro 6 619 977 bâoli ei ole käytetty tosiasiallisesti riidanalaisen ajanjakson aikana kyseessä olevien luokkiin 41 ja 43 kuuluvien palvelujen osalta ja

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 63 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkominen siltä osin kuin valituslautakunta on tehnyt virheen arvioidessaan sitä, merkitseekö menettämisvaatimus väärinkäyttöä.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkominen siltä osin kuin valituslautakunta on tehnyt virheen arvioidessaan sitä, onko tavaramerkkiä käytetty tosiasiallisesti.

Kanne 1.12.2021 – Dorsum v. EUIPO — ID Quantique (Clavis)

(Asia T-758/21)

(2022/C 51/49)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Dorsum Informatikai Fejlesztő és Szolgáltató Zrt. (Budapest, Unkari) (edustaja: asianajaja Gy. Hajdu)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: ID Quantique SA (Carouge, Sveitsi)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröitävä sanamerkki Clavis – Rekisteröintihakemus nro 18064876

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 22.9.2021 asiassa R 189/2021-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	pääasiallisesti muuttaa riidanalaista päätöstä ja hyväksyy kantajan kanteen

—	toissijaisesti kumoaa riidanalaisen päätöksen niin, että kumoamisen vaikutukset koskevat myös EUIPO:n 27.11.2020 tekemää päätöstä

—	velvoittaa korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 47 artiklan 1 kohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 107 artiklan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan rikkominen

—	olennaisten muotomääräysten noudattamatta jättäminen.

Kanne 29.11.2021 – DC Film Distribution v. komissio

(Asia T-760/21)

(2022/C 51/50)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: DC Film Distribution Gamba (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat A. Huttenlauch, M. Klasse ja P. Hesse)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa Euroopan komission 28.9.2021 tekemän päätöksen (2021) 7095 final neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (1) nojalla tapahtuvasta Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston toimen laillisuuden valvonnasta SEUT 264 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan komission tulkinta ilmauksesta ”eurooppalainen yhtiö” on yhteensopimaton suuntavivojen ja työohjelman sanamuodon mukaisen merkityksen kanssa. — Kantaja väittää, että komissio teki oikeudellisen virheen, kun se tulkitsi kansalaisuuden käsitteen viittaavan vain hakijana olevan yhtiön omistaviin luonnollisiin henkilöihin. Näin komissio katsoo virheellisesti omistajuuden tarkoittavan tosiasiallista omistajuutta. Sanamuodon perusteella ei voida päätellä, että tosiasiallisten osakkeenomistajien – eikä vain suorien osakkeenomistajien – kansalaisuus on ratkaiseva luokiteltaessa hakija eurooppalaiseksi yhtiöksi. Sen lisäksi, että sanamuoto ei tue komission suppeaa tulkintaa, tulkinta ei myöskään ole johdonmukainen ilmausten ”kansalaisuus”, ”EU:ssa toimiva yhtiö” ja ”eurooppalainen teos” yhteisen tulkinnan kanssa, sellaisena kuin se on vahvistettu unionin oikeudessa.

2)

Toisen kanneperusteen mukaan komission tulkinta ”eurooppalaisesta yhtiöstä” on yhteensopimaton hierarkisesti ylemmän unionin lainsäädännön kanssa. — Kantaja väittää, että koska komission päätöksessä nojaudutaan tähän virheelliseen tulkintaan eikä oteta asianmukaisesti huomioon asian tosiseikkoja, päätös on sovellettavan unionin oikeuden tavoitteiden vastainen.

3)

Kolmannen kanneperusteen mukaan komission päätös on ristiriidassa asetuksen (EU) N:o 1295/2013 (2) kanssa, joka on Luova Eurooppa MEDIA -rahoitusjärjestelmän taustalla. — Kantaja väittää, että se, että rahoitukseen osallistumisen edellytyksenä pidetään hakijana olevan yhtiön tosiasiallisten omistajien kansalaisuutta, ei perustu Luova Eurooppa –säännöstöön. Se on itse asiassa ristiriidassa Luova Eurooppa MEDIA –alaohjelman yleisten ja erityisten tavoitteiden johdonmukaisen toteuttamisen kanssa.

4)

Neljännen kanneperusteen mukaan komission päätöksellä rikotaan myös asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 vaatimuksia. (3) — Kantaja väittää, että komission tulkinta osallistumiskriteereistä ei ole yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden mukainen, joita komission on noudatettava tehdessään avustuksia koskevia rahoituspäätöksiään.

5)	Viidennen kanneperusteen mukaan komission päätös on vastoin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 artiklaa. — Kantaja väittää, että komission päätös johtaa siihen, että samanlaisia tapauksia käsitellään eri tavalla tiettyjen yhteisöjen vahingoksi, mikä ei ole objektiivisesti perusteltua.

6)	Kuudennen kanneperusteen mukaan komissio ylittää harkintavaltansa. — Kantaja väittää, että komissio on käyttänyt harkintavaltaansa väärin, kun se on valinnut unionin oikeuden huomiotta jättävän ja sen kanssa ristiriidassa olevan tulkinnan, vaikka tarjolla on ollut useita vaihtoehtoisia tulkintoja.

7)	Seitsemännen kanneperusteen mukaan komission päätöksellä loukataan suhteellisuusperiaatetta. — Kantaja väittää, että rahoituksen myöntäminen sillä varauksella, että voittojen poisvirtaaminen kolmansiin maihin estettäisiin, olisi ollut yhtä tehokas mutta lievempi keino.

---

(1)  Tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003 (EYVL 2003, L 11, s. 1).

(2)  Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013 (EUVL 2013, L 347 s. 221).

(3)  Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU Euratom) 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1).

Kanne 6.12.2021 – Courtois ym. v. komissio

(Asia T-761/21)

(2022/C 51/51)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Fabien Courtois (Rueil-Malmaison, Ranska) ja 2088 muuta kantajaa (edustaja: asianajaja A. Durand)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

—	ottaa kantajien vaatimukset tutkittavaksi ja toteaa ne perustelluiksi

—	kumoaa 24.9.2021 tehdyn implisiittisen hylkäyspäätöksen, joka perustuu siihen, ettei kantajien 13.8.2021 esittämään uudistettuun hakemukseen vastattu

—	velvoittaa komission korvaamaan esillä olevan asian oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kahteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu kanteen tutkittavaksi ottamiseen. Kantajat vetoavat tältä osin asiavaltuuteensa hakemuksen tekijöinä, joilla on oikeus nostaa kanne Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) (jäljempänä asetus N:o 1049/2001) 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja riidanalaisen toimen adressaatteina SEUT 263 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kantajat toteavat lisäksi, että heillä on oikeussuojan tarve komission 24.9.2021 tekemässä implisiittisessä hylkäyspäätöksessä vastustamansa asiakirjojen tutustumisoikeuden epäämisen perusteella sekä riidanalaisesta päätöksestä kantajien perusoikeuksille aiheutuneen vahingon perusteella.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu komission päätöksen sisäiseen lainmukaisuuteen. Kantajat väittävät komission loukanneen kantajien oikeutta tutustua asiakirjoihin, kun se tukeutui epätäydellisiin ja virheellisiin perusteisiin. Kantajat lisäävät vetoavansa ylivoimaiseen yleiseen etuun, joka oikeuttaa tutustumisen asiakirjoihin. Kantajat katsovat viimein komission loukanneen suhteellisuusperiaatetta siltä osin kuin se ylitti sen, mikä oli tarpeen tavoitteidensa saavuttamiseksi.

---

(1)  EYVL 2021, L 145, s. 43.

Kanne 10.12.2021 – Euranimi v. komissio

(Asia T-769/21)

(2022/C 51/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: European Association of Non-Integrated Metal Importers & distributors (Euranimi) (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat M. Campa, D. Rovetta, P. Gjørtler ja V. Villante)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 15.9.2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1483

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa, jolla se vaatii 15.9.2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1483 (1) kumoamista, tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste: 8.6.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (2) 11 artiklan 2 kohdan rikkominen – komission yksiköiden tekemä ilmeinen arviointivirhe.

2)	Toinen kanneperuste: 8.6.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 3 artiklan 2 kohdan rikkominen vahingon ja syy-yhteyden arvioinnissa sekä kiinalaisten ja taiwanilaisten tuotteiden osalta – ilmeinen arviointivirhe.

3)

Kolmas kanneperuste: 8.6.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 2 artiklan 6a kohdan rikkominen, joka koskee Euroopan komission merkittävien kilpailunvääristymien olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä alalla laatiman raportin oikeudellista luonnetta, ja tällaisten raporttien käyttämistä polkumyynnin määrittelyä varten.

---

(1)  Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 15.9.2021 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1483 (EUVL 2021, L 327, s. 1).

(2)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036 (EUVL 2016 L 176, s. 21).

Kanne 9.12.2021 – OC v. EUH

(Asia T-770/21)

(2022/C 51/53)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: OC (edustajat: asianajajat L. Levi ja N. Flandin)

Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	ottaa tämän kanteen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi

tämän seurauksena

—	kumoaa 10.9.2020 tehdyn päätöksen, joka on annettu tiedoksi 11.2.2021 ja jolla nimittävä viranomainen hylkäsi kantajan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 24 artiklan nojalla esittämän avustuspyynnön

—	tarvittaessa kumoaa nimittävän viranomaisen 31.8.2021 tekemän päätöksen hylätä kantajan 10.9.2020 tehdystä päätöksestä 6.5.2021 esittämä oikaisuvaatimus

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty ja oikeutta tulla kuulluksi on loukattu.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan menettelysääntöjä ja toimivallan jakamista koskevia sääntöjä on rikottu. Kantaja väittää tältä osin, että EUH:n sihteerin olisi pitänyt tehdä päätös aloittaa hallinnollinen tutkinta.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan EUH on tehnyt ilmeisiä arviointivirheitä käyttämänsä työpaikkakiusaamisen määritelmän osalta ja rikkonut Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 12 a artiklaa.

4)	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan huolenpitovelvoitetta on laiminlyöty.

Kanne 14.12.2021 – Trend Glass v. EUIPO (ECO STORAGE)

(Asia T-777/21)

(2022/C 51/54)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Trend Glass sp. z o.o. (Radom, Puola) (edustaja: asianajaja J. Gwiazdowska)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin ECO STORAGE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 324 347

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 11.10.2021 asiassa R 1315/2021-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan ja antaa lopullisen ratkaisun hyväksymällä EU-tavaramerkin rekisteröintihakemuksen nro 18 324 437

—	vaihtoehtoisesti kumoaa EUIPO:n neljännen valituslautakunnan riitautetun päätöksen ja palauttaa asian EUIPO:hon uutta käsittelyä varten

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien kantajalle EUIPO:n valituslautakunnassa ja EUIPO:n operaatiot-osastolla aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan, luettuna yhdessä sen 7 artiklan 2 kohdan kanssa, rikkominen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 33 artiklan 2 kohdan ja 7 kohdan sekä sen 42 artiklan 1 kohdan rikkominen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan ja 95 artiklan 1 kohdan rikkominen

—	Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 artiklan sekä sen 41 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan a ja c alakohdan rikkominen, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi, hallintoelinten velvollisuus perustella päätöksensä, oikeus hyvään hallintoon, oikeusvarmuuden periaate ja yhdenvertaisen kohtelun periaate.