24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/2

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 17.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de Primera Instancia no 38 de Barcelona – Espanja) – Marc Gómez del Moral Guasch v. Bankia SA

(Asia C-655/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Kuluttajansuoja - Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Kiinnelainasopimus - Vaihtuva korko - Kiinnelainojen viiteindeksi (IRPH) - Kansallisen tuomioistuimen suorittama avoimuutta koskeva valvonta - Sopimuslausekkeiden kohtuuttoman luonteen arviointi - Mitättömäksi toteamisen seuraukset - Tuomio 3.3.2020, Gómez del Moral Guasch (C-125/18, EU:C:2020:138) - Uudet kysymykset)

(2022/C 37/02)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de Primera Instancia no 38 de Barcelona

Asianosaiset

Kantaja: Marc Gómez del Moral Guasch

Vastaaja: Bankia SA

Määräysosa

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 5 artiklaa ja sopimusehtojen avoimuuden vaatimusta on tulkittava kiinnelainan yhteydessä siten, että elinkeinonharjoittaja voi olla sisällyttämättä tällaiseen sopimukseen vaihtuvan koron laskennassa käytettävän viiteindeksin täyden määritelmän tai olla toimittamatta kuluttajalle ennen kyseisen sopimuksen tekemistä tiedotteen, josta ilmenee tämän indeksin aikaisempi kehitys, sillä perusteella, että mainittuun indeksiin liittyvät tiedot on julkaistu virallisesti, edellyttäen, että kun otetaan huomioon julkisesti saatavilla ja käytettävissä olevat tiedot sekä tarvittaessa elinkeinonharjoittajan toimittamat tiedot, tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja on voinut ymmärtää viiteindeksin laskentatavan konkreettisen toiminnan ja arvioida näin täsmällisten ja helppotajuisten perusteiden nojalla, mitä mahdollisesti merkittäviä taloudellisia seurauksia tällaisesta ehdosta aiheutuu hänen taloudellisille velvoitteilleen.

Direktiivin 93/13 3 artiklan 1 kohtaa, 4 artiklan 2 kohtaa ja 5 artiklaa on tulkittava siten, että kun kansallinen tuomioistuin katsoo, että sopimusehto, jolla vahvistetaan kiinnelainasopimuksen vaihtuvan korkokannan laskentatapa, ei ole laadittu tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa tai 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla selkeästi ja ymmärrettävästi, sen on tutkittava, onko tämä ehto mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ”kohtuuton”.

Direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus antaa kuluttajan valita yhtäältä joko sopimuksen tarkistaminen siten, että kohtuuttomaksi katsotun korkokannan vahvistava sopimusehto korvataan ehdolla, jossa viitataan täydentävästi laissa säädettyyn indeksiin, tai toisaalta kiinnelainasopimuksen purkaminen kokonaisuudessaan, jos se ei voi olla olemassa ilman kohtuutonta ehtoa.

Direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä tämän direktiivin 1 artiklan 2 kohdan kanssa, on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä sille, että kun kohtuuton ehto, jolla vahvistetaan viiteindeksi lainan vaihtuvan koron laskemiseksi, on mitätön, kansallinen tuomioistuin korvaa – 3.3.2020 annetun tuomion Gómez del Moral Guasch (C 125/18, EU:C:2020:138) 67 kohdassa määrättyjä edellytyksiä noudattamalla – tämän indeksin laillisella indeksillä, jota sovelletaan, kun sopimuspuolet eivät ole muusta sopineet, kun nämä kaksi indeksiä määritetään laskentamenetelmillä, jotka ovat yhtä monimutkaisia, ja kun kansallisessa lainsäädännössä säädetään tästä korvaamisesta riidattomissa tapauksissa tai sen tarkoituksena on tasapainon säilyttäminen osapuolten suoritusten välillä, edellyttäen, että korvaava indeksi todella vastaa kansallisen lainsäädännön dispositiivista säännöstä.

Direktiivin 93/13 6 artiklaa on tulkittava siten, että kun elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välillä tehty sopimus ei voi olla olemassa ilman kohtuutonta ehtoa ja kun kuluttajalle aiheutuisi koko sopimuksen purkamisesta erityisen haitallisia seurauksia, kansallinen tuomioistuin voi korjata sopimusehdon mitättömyyden korvaamalla sen kansallisen oikeuden dispositiivisella säännöksellä, jolloin korvaavasta indeksistä johtuvaa korkokantaa on sovellettava sopimuksen tekohetkestä alkaen.

(1) Jättämispäivä: 2.12.2020.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/3

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 17.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de Primera Instancia no 2 de Ibiza – Espanja) – YB v. Unión de Créditos Inmobiliarios SA

(Asia C-79/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 ja 99 artikla - Kuluttajansuoja - Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Kiinnelainasopimus - Vaihtuva korko - Kiinnelainojen viiteindeksi (IRPH) - Kansallisen tuomioistuimen suorittama avoimuutta koskeva valvonta - Tiedonantovelvollisuus - Sopimuslausekkeiden kohtuuttoman luonteen arviointi - Vilpittömän mielen, tasapainon ja avoimuuden vaatimukset - Mitättömäksi toteamisen seuraukset)

(2022/C 37/03)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de Primera Instancia no 2 de Ibiza

Asianosaiset

Kantaja: YB

Vastaaja: Unión de Créditos Inmobiliarios SA

Määräysosa

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 5 artiklaa ja sopimusehtojen avoimuuden vaatimusta on tulkittava kiinnelainan yhteydessä siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle ja oikeuskäytännölle, joiden mukaan elinkeinonharjoittajalla ei ole velvollisuutta toimittaa kuluttajalle kiinnelainasopimusta tehtäessä tietoja, jotka liittyvät viiteindeksin aikaisempaan kehitykseen ainakin kahden edellisen vuoden aikana ja joissa suoritetaan vertailu vähintään yhteen eri indeksiin kuin Euribor-indeksiin nähden, edellyttäen, että tuomioistuin voi tämän kansallisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön nojalla kuitenkin varmistaa, kun otetaan huomioon julkisesti käytössä ja saatavilla olevat tiedot sekä tarvittaessa elinkeinonharjoittajan toimittamat tiedot, että tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja on voinut ymmärtää viiteindeksin laskentatavan konkreettisen toiminnan ja arvioida näin täsmällisten ja helppotajuisten perusteiden nojalla, mitä mahdollisesti merkittäviä taloudellisia seurauksia tällaisesta ehdosta aiheutuu hänen taloudellisille velvoitteilleen.

Direktiivin 93/13 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle ja oikeuskäytännölle, joiden mukaan elinkeinonharjoittajan vilpittömän mielen puuttuminen on välttämätön edellytys kuluttajasopimuksen ehdon, joka ei ole avoin, sisällön kaikelle valvonnalle. Ennakkoratkaisua pyytävän tuomioistuimen on määritettävä, onko kaikki pääasiassa merkitykselliset seikat huomioon ottaen elinkeinonharjoittajan katsottava toimineen vilpittömässä mielessä valitessaan laissa säädetyn indeksin, ja luoko tällaisen indeksin sisältävä ehto kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon sopimuksesta johtuvien osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välille.

Direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä sille, että kun kohtuuton ehto, jolla vahvistetaan viiteindeksi lainan vaihtuvan koron laskemiseksi, on mitätön, kansallinen tuomioistuin korvaa tämän indeksin laillisella indeksillä, jota sovelletaan, kun sopimuspuolet eivät ole muusta sopineet, kun näiden kahden indeksin vaikutukset ovat samat, kuitenkin noudattaen 3.3.2020 annetun tuomion Gómez del Moral Guasch (C-125/18, EU:C:2020:138) 67 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

4)	Juzgado de Primera Instancia no 2 de Ibizan (Ibizan alioikeus nro 2, Espanja) esittämän kuudennen kysymyksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

(1) Jättämispäivä: 9.2.2021.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/6

Valitus, jonka DI on tehnyt 19.8.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-514/19, DI v. EKP, 9.6.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-513/21 P)

(2022/C 37/10)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: DI (edustaja: asianajaja L. Levi)

Muu osapuoli: Euroopan keskuspankki

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan valituksenalaisen tuomion

—

hyväksymään näin ollen valittajan seuraavat vaatimukset:

—	EKP:n johtokunnan 7.5.2019 tekemän päätöksen, jolla määrätään kurinpitotoimena valittaja irtisanottavaksi ilman irtisanomisaikaa, kumoaminen

—	EKP:n johtokunnan 25.6.2019 tekemän päätöksen, jolla kieltäydytään aloittamasta uudelleen kurinpitomenettelyä, vaikka rikosoikeudellinen menettely on kesken, kumoaminen

—	joka tapauksessa valittajalle aiheutuneen aineettoman vahingon perusteella kohtuulliseksi arvioidun 20 000 euron suuruisen korvauksen määrääminen

—	kaikkien oikeudenkäyntikulujen korvaaminen.

—	velvoittamaan EKP:n korvaamaan molemmissa oikeusasteissa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksenalaisen tuomion osalta on tehty oikeudellinen virhe, koska tuomiossa on hylätty ensimmäinen kanneperuste, joka koski sitä, ettei riidanalaisten toimien toteuttaja ollut toimivaltainen.

Valituksenalaisen tuomion osalta on tehty oikeudellinen virhe, koska tuomiossa on hylätty toinen kanneperuste, joka perustui henkilöstösääntöjen 8.3.2 artiklan rikkomiseen ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen.

Valituksenalaisen tuomion osalta on tehty oikeudellinen virhe, koska tuomiossa on hylätty seitsemäs kanneperuste, joka perustui syyttömyysolettaman loukkaamiseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan rikkomiseen.

Valituksenalaisen tuomion osalta on tehty oikeudellinen virhe, koska tuomiossa on hylätty neljäs kanneperuste, joka perustui henkilöstösääntöjen 8.3.7 artiklan rikkomiseen ja perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistetun puolueettomuusperiaatteen loukkaamiseen.

Valituksenalaisen tuomion osalta on tehty oikeudellinen virhe, koska tuomiossa on hylätty kuudes kanneperuste, joka perustui ilmeisiin arviointivirheisiin.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/7

Valitus, jonka CE on tehnyt 26.8.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-355/19, CE v. alueiden komitea, 16.6.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-539/21 P)

(2022/C 37/11)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: CE (edustaja: Casado García-Hirschfeld, avocate)

Muu osapuoli: Alueiden komitea

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa osittain 16.6.2021 annetun tuomio CE v. alueiden komitea (T-355/19)

—	velvoittaa alueiden komitean vastaamaan kokonaisuudessaan oikeudenkäyntikuluista, mukaan lukien sekä päämenettelystä että välitoimimenettelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja riitauttaa valituksensa tueksi erityisesti valituksenalaisen tuomion 69, 70, 73–77, 83–91, 109–116, 126–139, 149 ja 150 kohdan. Hän esittää yhden ainoan valitusperusteen, joka koskee tosiseikkojen ottamista huomioon vääristyneellä tavalla sekä ilmeisiä arviointivirheitä, jotka johtavat riittämättömään ja oikeudellisesti paikkansa pitämättömään perusteluun.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesarbeitsgericht (Saksa) on esittänyt 13.9.2021 – ZS v. Zweckverband ”Kommunale Informationsverarbeitung Sachsen” KISA, Körperschaft des öffentlichen Rechts

(Asia C-560/21)

(2022/C 37/12)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesarbeitsgericht

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ZS

Vastaaja: Zweckverband ”Kommunale Informationsverarbeitung Sachsen” KISA, Körperschaft des öffentlichen Rechts

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko asetuksen (EU) 2016/679 (1) (jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus) 38 artiklan 3 kohdan toista virkettä tulkittava siten, että se on esteenä nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan liittovaltion tietosuojalain (Bundesdatenschutzgesetz) 6 §:n 4 momentin ensimmäisen virkkeen kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan tietosuojavastaavan erottaminen rekisterinpitäjän, joka on hänen työnantajansa, toimesta liittyy siinä mainittuihin edellytyksiin riippumatta siitä, tapahtuuko erottaminen sen vuoksi, että tietosuojavastaava on hoitanut tehtäviään?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi,

2)	Perustuuko yleisen tietosuoja-asetuksen 38 artiklan 3 kohdan toinen virke riittävään toimivaltaperusteeseen etenkin siltä osin kuin se käsittää tietosuojavastaavan, joka on työsuhteessa rekisterinpitäjään?

(1) Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (EUVL 2016, L 119, s. 1).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/8

Valitus, jonka DD on tehnyt 23.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-632/19, DD v. FRA, 14.7.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-587/21 P)

(2022/C 37/13)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: DD (edustaja: N. Lorenz, Rechtsanwältin)

Muu osapuoli: Euroopan unionin perusoikeusvirasto

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion kokonaisuudessaan

—

ja siten:

—	kumoaa Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) johtajan 19.11.2018 tekemän päätöksen, jolla hylätään henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohtaan perustuva valittajan vaatimus

—	tarpeen vaatiessa kumoaa FRA:n johtajan 12.6.2019 tekemän päätöksen, jonka valittaja on saanut 13.6.2019 ja jolla hylätään henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohtaan perustuva valitus, jonka valittaja on tehnyt edellä mainitusta 19.11.2018 tehdystä päätöksestä

—	myöntää valittajalle korvauksen hänelle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta, jonka määräksi kohtuuden mukaan arvioidaan 100 000 euroa

—	velvoittaa FRA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudellinen virhe ja tosiseikkoja koskevan näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla.

Ensimmäisen lainvastaisuusväitteen osalta oikeudellinen virhe ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen.

Toisen lainvastaisuusväitteen osalta oikeudellinen virhe, oikeusvoimavaikutuksen loukkaaminen, riittämättömät perustelut, valittajan vaatimuksesta lausumatta jättäminen, näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla.

Kolmannen lainvastaisuusväitteen osalta oikeudellinen virhe, ilmeinen arviointivirhe ja riittämättömät perustelut.

Neljännen lainvastaisuusväitteen osalta oikeudellinen virhe, näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla, ilmeinen arviointivirhe, sitä koskeva peruste, että unionin yleinen tuomioistuin on toiminut ultra vires ja ultra petita, sitä koskeva peruste, että unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti hylännyt valittajan tarjouksen esittää pyynnöstä asian kannalta merkityksellinen asiakirja ja riittämättömät perustelut.

Viidennen lainvastaisuusväitteen osalta oikeudellinen virhe, riittämättömät perustelut, toimien virheellinen oikeudellinen luonnehdinta, näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla ja ilmeinen arviointivirhe.

Kuudennen lainvastaisuusväitteen osalta näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla, valittajan vaatimuksesta lausumatta jättäminen, toimien virheellinen oikeudellinen luonnehdinta, sitä koskeva peruste, että unioin yleinen tuomioistuin on toiminut ultra petita, sitä koskeva peruste, että unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti hylännyt valittajan pyynnön määrätä esitettäväksi asian kannalta merkityksellinen asiakirja, pyynnön ja valittajan esiin tuoman ahdistelua koskevan perusteen epätäydellinen tutkiminen.

Väitetyn vahingon todellisuutta ja syy-yhteyttä koskevan osan osalta oikeudellinen virhe.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Areios Pagos (Kreikka) on esittänyt 23.9.2021 – Charles Taylor Adjusting Limited ja FD v. Starlight Shipping Company ja Overseas Marine Enterprises INC

(Asia C-590/21)

(2022/C 37/14)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Areios Pagos

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Charles Taylor Adjusting Limited ja FD

Vastapuolet: Starlight Shipping Company ja Overseas Marine Enterprises INC

Ennakkoratkaisukysymykset

Kuuluvatko unionin oikeusjärjestyksen perusteiden ja siten myös kansallisen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa olevan ilmeisen ristiriidan, joka muodostaa asetuksen N:o 44/2001 (1) 34 artiklan 1 alakohdan ja 45 artiklan 1 kohdan mukaan tunnustamatta jättämisen ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamatta jättämisen perusteen, todelliseen merkitykseen paitsi nimenomaiset kieltomääräykset, joissa kielletään menettelyjen aloittaminen ja jatkaminen toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, myös sellaiset jäsenvaltioiden tuomioistuinten antamat tuomiot tai päätökset, jotka: i. tekevät kantajalle vaikeammaksi saada oikeussuojaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimelta tai jatkaa siellä jo aloitettuja menettelyjä ja jotka asettavat sille näiden osalta esteitä, ja ii. onko unionin oikeusjärjestyksen perusteiden mukaista, että tällä tavoin puututaan toisen jäsenvaltion tuomioistuimen toimivaltaan ratkaista tietty asia, joka on jo saatettu sen käsiteltäväksi ja jota se jo käsittelee? Ja erityisesti: onko asetuksen N:o 44/2001 34 artiklan 1 alakohdassa ja 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen unionin oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa ristiriidassa jäsenvaltion tuomioistuimen sellaisen tuomion tai päätöksen tunnustaminen tai (ja) täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen, jolla määrätään väliaikaisesti ja etukäteen rahallinen korvaus tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista hakeville niistä kuluista ja maksuista, jotka aiheutuvat heille kanteen nostamisesta toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa tai siellä vireillä olevan oikeudenkäynnin jatkamisesta, sillä perusteella, että a) kyseisen kanteen tutkimisen perusteella asiassa on päästy sovintoon, jonka tuomion (tai) ja päätöksen antava jäsenvaltion tuomioistuin on lainmukaisesti laatinut ja vahvistanut, ja b) toisen jäsenvaltion tuomioistuimella, jonka käsiteltäväksi se, jolle tuomio tai päätös on vastainen, on uuden kanteen nostamalla asian saattanut, ei ole toimivaltaa yksinomaisen toimivallan antavan oikeuspaikkalausekkeen perusteella?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, muodostaako asetuksen N:o 44/2001 34 artiklan 1 alakohdan todellisen merkityksen, siten kuin Euroopan unionin tuomioistuin on tulkinnut se rajoja, mukaan perusteen sille, että toisen jäsenvaltion (Yhdistynyt kuningaskunta) tuomioistuinten antamien sisällöltään edellä mainitun mukaisten (I kohta) tuomioiden ja päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen Kreikassa estetään, jos ne ovat suoraan ja selkeästi ristiriidassa kansallisen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa edellä mainittujen, maassa vallitsevien perustavanlaatuisten valtiollisten ja oikeudellisten käsitysten sekä Kreikan lainsäädännön oikeussuojan saamiseen liittyvän oikeuden ydintä koskevien perussäännösten (Elliniko Syntagman [Helleenien tasavallan perustuslaki] 8 ja 20 § , Astikos Kodikasin [siviilikoodeksi] 33 § ja Kreikan koko prosessioikeuden kattavan, edellä mainitun oikeuden suojelun periaatteen, sellaisena kuin siitä säädetään myös Kreikan Kodikas Politikis Dikonomiasin [siviiliprosessikoodeksi] 176 §:ssä, 173 §:n 1–3 momentissa, 185, 191 ja 205 §:ssä: ks. näiden säännösten esittely perustelujen 6 kohdassa) ja EIOS:n 6 artiklan 1 kappaleen mukaisesti, jolloin tällaisessa tapauksessa unionin oikeuden tuomioiden vapaata liikkuvuutta koskevasta periaatteesta poikkeaminen on sallittua, ja sopiiko tunnustamatta jättäminen tällaisen esteen vuoksi yhteen eurooppalaista näkökulmaa puolustavien ja edistävien näkemysten kanssa?

(1) Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/10

Valitus, jonka Euroopan parlamentti on tehnyt 1.10.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-670/19, Carbajo Ferrero v. parlamentti, 14.7.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-613/21 P)

(2022/C 37/15)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: I. Terwinghe, C. González Argüelles ja R. Schiano)

Muu osapuoli: Fernando Carbajo Ferrero

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

ensisijaisesti

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-670/19 14.7.2021 antaman tuomion

—	palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen

—	määrää, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin

toissijaisesti

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-670/19 14.7.2021 antaman tuomion

—	hylkää ensimmäisessä oikeusasteessa nostetun kanteen

—	velvoittaa Fernando Carbajo Ferreron korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste koskee yhtäältä oikeudellisia virheitä, jotka liittyvät korkeiden virkamiesten nimitysmenettelyn vaiheista 16.5.2000 tehdyn päätöksen, sellaisena kuin se on muutettuna 18.2.2008 tehdyllä puhemiehistön päätöksellä, tulkintaan ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja avoimuusperiaatteen tulkintaan, ja toisaalta tosiseikkojen ottamista huomioon vääristyneellä tavalla. Parlamentti väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on katsonut virheellisesti, että viestinnän pääosaston mediayksikön johtajan nimitysmenettely toteutettiin sääntöjenvastaisesti, koska korkeiden virkamiesten nimittämisestä vastaava neuvoa-antava komitea ei käyttänyt ansioiden vertailussa samoja arviointiperusteita koko menettelyn ajan.

Toisessa valitusperusteessa, joka koskee oikeudellista virhettä ja tosiseikkojen ja näytön ottamista huomioon vääristyneellä tavalla, parlamentti väittää, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon neuvoa-antavan komitean laatiman haastatteluraportin merkitystä ja on katsonut virheellisesti, että nimittävä viranomainen ei ottanut asianmukaisesti huomioon valittajan työkokemusta.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Ravensburg (Saksa) on esittänyt 6.10.2021 – RU ja PO v. Nissan Leasing ja Volkswagen Leasing GmbH

(Asia C-617/21)

(2022/C 37/16)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Ravensburg (Ravensburgin alueellinen alioikeus, Saksa)

Pääasian asianosaiset

Kantajat: RU ja PO

Vastaajat: Nissan Leasing ja Volkswagen Leasing GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

Kuuluvatko moottoriajoneuvojen kilometriperusteiset leasingsopimukset, joiden voimassaoloaika on noin kaksi vuotta tai enemmän ilman tavanomaista irtisanomisoikeutta ja joissa edellytetään, että kuluttaja ottaa ajoneuvolle vastuuvakuutuksen ja täyskaskovakuutuksen, ja joiden osalta kuluttaja vastaa myös puutteisiin liittyvien oikeuksien käyttämisestä kolmansia osapuolia (erityisesti kauppiasta ja ajoneuvon valmistajaa) vastaan sekä kantaa lisäksi ajoneuvon katoamisen, vaurioitumisen tai muun arvon alenemisen riskin, direktiivin 2011/83/EU (1) ja/tai direktiivin 2008/48/EY (2) ja/tai direktiivin 2002/65/EY (3) soveltamisalaan? Onko tällaisissa sopimuksissa kyse direktiivin 2008/48/EY 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetuista luottosopimuksista ja/tai direktiivin 2011/83/EU 2 artiklan 12 alakohdassa ja direktiivin 2002/65/EY 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevista sopimuksista?

Jos kysymyksessä 1 kuvatut moottoriajoneuvojen kilometriperusteiset leasingsopimukset ovat rahoituspalvelusopimuksia:

Onko direktiivin 2011/83/EU 2 artiklan 9 alakohdassa tarkoitettuna kiinteänä vähittäismyyntipaikkana pidettävä myös sellaisen henkilön toimitiloja, joka valmistelee elinkeinonharjoittajan puolesta liiketoimia kuluttajien kanssa mutta jolla itsellään ei ole toimivaltaa tehdä kyseisiä sopimuksia?

Jos tähän vastataan myöntävästi:

b)	Onko näin myös silloin, kun henkilö, joka valmistelee sopimuksen, harjoittaa liiketoimintaa toisella alalla ja/tai jolla ei ole valvontalainsäädännön ja/tai siviilioikeuden nojalla oikeutta tehdä rahoituspalvelusopimuksia?

3.	Jos kysymykseen 2 a tai b vastataan kieltävästi: Onko direktiivin 2011/83/EU 16 artiklan l alakohtaa tulkittava siten, että (edellä kysymyksessä 1 kuvatun kaltaiset) moottoriajoneuvojen kilometriperusteiset leasingsopimukset kuuluvat tämän poikkeuksen soveltamisalaan?

Jos kysymyksessä 1 kuvatun kaltaiset moottoriajoneuvojen kilometriperusteiset leasingsopimukset ovat rahoituspalvelusopimuksia:

Onko kyseessä direktiivin 2002/65/EY 2 artiklan a alakohdassa ja direktiivin 2011/83/EU 2 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettu etäsopimus myös silloin, kun sopimusneuvotteluissa oli henkilökohtainen yhteys vain henkilöön, joka valmistelee elinkeinonharjoittajan puolesta liiketoimia kuluttajan kanssa mutta jolla itsellään ei ole toimivaltaa tehdä kyseisiä sopimuksia?

Jos tähän vastataan kieltävästi:

b)	Onko näin myös silloin, kun henkilö, joka valmistelee sopimuksen, harjoittaa liiketoimintaa toisella alalla ja/tai jolla ei ole valvontalainsäädännön ja/tai siviilioikeuden nojalla oikeutta tehdä rahoituspalvelusopimuksia?

(1) Kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta 25.10.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU (EUVL 2011, L 304, s. 64).

(2) Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY (EUVL 2008, L 133, s. 66).

(3) Kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta 23.9.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/65/EY (EUVL 2002, L 271, s. 16).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 8.10.2021 – VB v. GUPFINGER Einrichtungsstudio GmbH

(Asia C-625/21)

(2022/C 37/17)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Revision-menettelyn valittaja: VB

Revision-menettelyn vastapuoli: GUPFINGER Einrichtungsstudio GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että tutkittaessa elinkeinonharjoittajalla kuluttajaan nähden olevaa sopimusperusteista oikeutta vahingonkorvaukseen, jonka elinkeinonharjoittaja perustelee kuluttajan perusteettomalla sopimuksen purkamisella, dispositiivisen kansallisen lainsäädännön soveltaminen on suljettu pois heti, jos elinkeinonharjoittajan yleisiin sopimusehtoihin sisältyy kohtuuton sopimusehto, jolla myönnetään elinkeinonharjoittajalle dispositiivisen kansallisen lainsäädännön ohella valinnaisesti oikeus kiinteämääräiseen vahingonkorvaukseen sopimusta rikkoneelta kuluttajalta?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

2.	Onko dispositiivisen kansallisen lainsäädännön soveltaminen suljettu pois myös silloin, kun elinkeinonharjoittaja ei perustele kuluttajaan kohdistuvaa vahingonkorvausvaatimustaan kyseisellä sopimusehdolla? Jos ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

Onko pidettävä mainittujen unionin oikeuden säännösten vastaisena sitä, että kun kyseessä on sopimusehto, joka sisältää useita järjestelyjä (esimerkiksi vaihtoehtoisia seuraamuksia perusteettoman sopimuksen purkamisen tapauksessa), sopimussuhteessa voimassa pysyvät ne sopimusehdon osat, jotka muutenkin vastaavat dispositiivista kansallista lainsäädäntöä ja joita ei ole syytä pitää kohtuuttomina?

(1) EYVL 1993, L 95, s. 29.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (ylin hallintotuomioistuin, Itävalta) on esittänyt 11.10.2021 – Funke Sp. z o.o.

(Asia C-626/21)

(2022/C 37/18)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Funke Sp. z o.o.

Vastaaja: Landespolizeidirektion Wien

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko

—	yleisestä tuoteturvallisuudesta 3.12.2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/95/EY, (1) sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 765/2008 (2) ja asetuksella (EY) N:o 596/2009, (3) erityisesti sen 12 artiklaa ja liitettä II,

—	tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta 9.7.2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 765/2008, erityisesti sen 20 ja 22 artiklaa, sekä

—

yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin 2001/95/EY 12 artiklan nojalla perustetun Euroopan unionin nopean tietojenvaihtojärjestelmän (RAPEX) ja siihen liittyvän ilmoitusjärjestelmän hallinnointia koskevista ohjeista 8.11.2018 annettua komission täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/417 (4) tulkittava siten, että

1.	näistä säännöksistä seuraa suoraan, että talouden toimijalla on oikeus täydentää RAPEX-ilmoitusta?

2.	Euroopan komissio on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisen hakemuksen? vai

3.	kyseisen jäsenvaltion viranomainen on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisen hakemuksen? (Mikäli kysymykseen 3 vastataan myöntävästi.)

4.	oikeussuoja (kansallisessa) tuomioistuimessa tällaista päätöstä vastaan on riittävä, jos sitä ei myönnetä kaikille vaan ainoastaan sille talouden toimijalle, jota (pakollinen) toimenpide koskee, viranomaisen suorittamaa (pakollista) toimenpidettä vastaan?

(1) EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

(2) Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta 9.7.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(3) Eräiden perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisten säädösten mukauttamisesta neuvoston päätökseen 1999/468/EY valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn osalta – Mukauttaminen valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn – neljäs osa 18.6.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 14).

(4) EUVL L 73, 15.3.2019, s. 121.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Wiesbaden XX on esittänyt 15.10.2021 – OQ v. Land Hessen

(Asia C-634/21)

(2022/C 37/19)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Wiesbaden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: OQ

Vastaaja: Land Hessen

Muu osapuoli: SCHUFA Holding AG

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko asetuksen (EU) 2016/679 (1) 22 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että jo rekisteröidyn kykyä hoitaa luottoa koskevan todennäköisyyden arvon automatisoitu määrittäminen muodostaa pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, perustuvan päätöksen, jolla on rekisteröityä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi, jos rekisterinpitäjä välittää tämän rekisteröidyn henkilötietojen perusteella määritetyn arvon kolmannelle rekisterinpitäjälle ja kyseinen kolmas käyttää tätä arvoa perustana tehdessään päätöksen sopimussuhteen perustamisesta, täyttämisestä tai päättämisestä rekisteröidyn kanssa?

Jos ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan kieltävästi: Onko asetuksen 2016/679 6 artiklan 1 kohtaa ja 22 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan luonnollisen henkilön tietyn tulevan käyttäytymisen todennäköisyyden arvon – joka nyt käsiteltävässä asiassa koskee luonnollisen henkilön maksukykyä ja -valmiutta ja joka liittyy saatavia koskevien tietojen huomioonottamiseen – käyttäminen tämän henkilön kanssa solmittavan sopimussuhteen perustamista, täyttämistä tai päättämistä koskevan päätöksen tekemisen yhteydessä (pisteytys) on sallittua vain, jos tietyt muut ennakkoratkaisupyyntöpäätöksessä tarkemmin esitetyt edellytykset täyttyvät?

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sofiyski rayonen sad (Bulgaria) on esittänyt 25.10.2021 – Asia, jonka on pannut vireille M. Ya. M.

(Asia C-651/21)

(2022/C 37/20)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sofiyski rayonen sad

Asianosainen pääasiassa

Hakija: M. Ya. M.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko asetuksen (EU) N:o 650/2012 (1) 13 artiklaa, luettuna yhdessä oikeusvarmuuden periaatteen kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä sille, että sen jälkeen, kun yksi perillisistä on jo rekisteröinyt asuinpaikkavaltionsa tuomioistuimessa sellaisen perittävän perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen, jonka asuinpaikka oli kuolinhetkellä toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, viimeksi mainitussa valtiossa voidaan hakea perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen uudelleen rekisteröintiä?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan siten, että uusi rekisteröinti on sallittua, onko asetuksen (EU) N:o 650/2012 13 artiklaa, luettuna yhdessä oikeusvarmuuden ja unionin oikeuden tehokkaan täytäntöönpanon periaatteiden kanssa, ja SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettua jäsenvaltioiden yhteistyövelvoitetta tulkittava siten, että niissä sallitaan se, että perillinen, joka asuu siinä valtiossa, jossa perittävän asuinpaikka oli kuolinhetkellä, voi hakea toisen perillisen asuinpaikassaan tekemän yhteisen perittävän perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen rekisteröintiä siitä huolimatta, että viimeksi mainitun valtion prosessioikeudessa ei säädetä mahdollisuudesta perinnöstä luopumisen rekisteröintiin toisen nimissä?

(1) Toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4.7.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012 (EUVL 2012, L 201, s. 107).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Ranska) on esittänyt 27.10.2021 – Syndiat Uniclima v. Ministre de l’Intérieur

(Asia C-653/21)

(2022/C 37/21)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Syndicat Uniclima

Vastapuoli: Ministre de l’Intérieur (sisäministeri, Ranska)

Ennakkoratkaisukysymykset

Antaako [direktiivissä 2006/42/EY] (1), [direktiivissä 2014/35/EU] (2) ja [direktiivissä 2014/68/EU] (3) asetettu yhdenmukaistamisvelvoite jäsenvaltioille mahdollisuuden säätää niissä tarkoitettuihin laitteisiin sovellettavista turvallisuusvaatimuksista ja jos antaa, millä edellytyksin ja missä rajoissa, kun tällaiset vaatimukset eivät merkitse sitä, että tällaisista laitteista niitä, jotka ovat kyseisissä direktiiveissä asetettujen vaatimusten mukaisia, kuten niissä oleva CE-merkintä osoittaa, muutettaisiin?

Antaako mainituissa säädöksissä asetettu yhdenmukaistamisvelvoite jäsenvaltioille mahdollisuuden säätää paloturvallisuuteen liittyvien vaarojen osalta sellaisista turvallisuusvaatimuksista, jotka koskevat yksinomaan tällaisten laitteiden käyttämistä yleisötiloissa ja jotka voivat edellyttää laitteisiin tehtäviä muutoksia, vaikka laitteet ovat näissä direktiiveissä asetettujen vaatimusten mukaisia, kuten niissä oleva CE-merkintä osoittaa?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan kieltävästi, voitaisiinko siihen vastata myöntävästi siinä tapauksessa, että kyseessä olevia turvallisuusvaatimuksia olisi noudatettava vain, jos kyseisissä laitteissa käytetään fluoratuista kasvihuonekaasuista 16.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 517/2014 (4) päämäärien mukaisesti fluorattujen kasvihuonekaasujen sijasta vaihtoehtoisia paloherkkiä kylmäaineita, ja että ne koskisivat vain niitä tällaisista laitteista, joita ei siitä huolimatta, että ne ovat näissä direktiiveissä asetettujen vaatimusten mukaisia, pidetä paloherkkien kylmäaineiden käyttöön liittyvä tulipalonvaaran kannalta turvallisina, koska niitä ei ole suljettu ilmatiiviisti?

(1) Koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta 17.5.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY (EUVL 2006, L 157, s. 24).

(2) Tietyllä jännitealueella toimivien sähkölaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 26.2.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/35/EU (EUVL 2014, L 96, s. 357).

(3) Painelaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 15.5.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/68/EU (EUVL 2014, L 189, s. 164).

(4) Fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta 16.4.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014 (EUVL 2014, L 150, s. 195).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rayonen sad Nesebar (Bulgaria) on esittänyt 27.10.2021 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on G. ST. T.

(Asia C-665/21)

(2022/C 37/22)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rayonen sad Nesebar

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

G. ST. T.

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö, joiden mukaan oikeudenhaltijan kärsimät vahingot ovat NK:n 172 b §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen rikosten tunnusmerkistötekijöitä, yhdenmukaisia 29.4.2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/48/EY (1) olevien säännösten, jotka koskevat immateriaalioikeuksien lainvastaisesta käytöstä aiheutuneita vahinkoja, kanssa?

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko Bulgarian oikeuskäytännössä vahinkojen vahvistamiseksi käyttöön otettu järjestelmä, joka mukaan vahinkojen suuruus on myytäväksi tarjottujen tavaroiden arvo, laskettuna laillisesti valmistettujen tavaroiden vähittäismyyntihintojen perusteella, 29.4.2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/48/EY olevien säännösten mukainen?

Onko lainsäädäntö, jossa hallinnollista rikkomusta (nykyisin voimassa olevan tavaramerkeistä ja maantieteellisistä merkinnöistä annetun lain (Zakon za markite i geografskite oznacheniya, jäljempänä ZMGO) 127 §:n 1 momentti ja vuonna 2016 voimassa olleen ZMGO:n 81 §:n 1 momentti) ja NK:n 172 b §:n 1 momentissa tarkoitettua rikosta ja, mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, NK:n 172 b §:n 2 momentissa tarkoitettua rikosta ei eroteta toisistaan, perusoikeuskirjan 49 artiklassa vahvistetun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukainen?

Ovatko NK:n 172 b §:n 2 momentissa säädetyt rangaistukset (5–8 vuoden vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus ja 5 000–8 000 Bulgarian levin suuruinen sakkorangaistus) perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohdassa vahvistetun periaatteen (rangaistus ei saa olla epäsuhteessa rikoksen vakavuuteen) mukaisia?

(1) Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY (EUVL 2004, L 157, s. 45).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa, CAAD) (Portugali) on esittänyt 29.10.2021– IM GESTÃO DE ATIVOS – SOCIEDADE GESTORA DE ORGANISMOS DE INVESTIMENTO COLETIVO, SA ym. v. Autoridade Tributária e Aduaneira

(Asia C-656/21)

(2022/C 37/23)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa, CAAD) (Portugali)

Pääasian asianosaiset

Kantajat: IM GESTÃO DE ATIVOS – SOCIEDADE GESTORA DE ORGANISMOS DE INVESTIMENTO COLETIVO, SA, ym.

Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko direktiivin 2008/7/EY (1) 5 artiklan 2 kohta esteenä Portugalin leimaverolain 17.3.4 kohdan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan palkkioista, joita pankit perivät avoimia sijoitusrahastoja hallinnoivilta yrityksiltä, on kannettava leimavero, kun pankit tarjoavat näille yrityksille uusien rahasto-osuusmerkintöjen tekemiseen liittyviä palveluja, joilla pyritään siis hankkimaan sijoitusrahastoihin lisää pääomaa kyseisten rahastojen liikkeeseen laskemia uusia rahasto-osuuksia merkitsemällä?

Onko direktiivin 2008/7/EY 5 artiklan 2 kohta esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan avoimia sijoitusrahastoja hallinnoivien yritysten perimistä hallinnointipalkkioista on kannettava leimavero, vaikka kyseisissä hallinnointipalkkioissa on edelleenveloitettu pankkien kyseisiltä yrityksiltä edellä mainitusta toiminnasta perimät palkkiot?

(1) Pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista 12.2.2008 annettu neuvoston direktiivi 2008/7/EY (EUVL 2008, L 46, s. 11).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lauku atbalsta dienests (Latvia) on esittänyt 8.11.2021 – SIA ”Druvnieks” v. Lauku atbalsta dienests

(Asia C-668/21)

(2022/C 37/24)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Augstākā tiesa (Senāts)

Pääasian asianosaiset

Valittaja: SIA ”Druvnieks”

Muu osapuoli: Lauku atbalsta dienests

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1306/2013 (1) 60 artiklan soveltaminen perusteltua tilanteessa, jossa tuenhakijayhtiön omistajan tästä yhtiöstä erillinen yritys on syyllistynyt väärinkäytökseen, jonka taloudellisia seurauksia ei ole korjattu, ja tuenhakijayhtiö on tosiasiallisesti jatkanut kyseisen yrityksen maataloustoimintaa?

Voidaanko yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1306/2013 60 artiklaa soveltaa siten, että henkilön katsotaan välttyneen kyseisen asetuksen 64 artiklan 4 kohdan d alakohdassa säädetyltä hallinnolliselta seuraamukselta, vaikka valittajana olevan yhtiön tai sen omistajan osalta ei ole tehty päätöstä sellaisen hallinnollisen seuraamuksen määräämisestä, joka johtaisi tämän sulkemiseen mahdollisten tuenhakijoiden ulkopuolelle?

Voidaanko 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1306/2013 60 artiklaa soveltaa siten, että hanke-ehdotuksen tutkimisesta vastaavan viranomaisen on tarkistettava, täyttävätkö tuenhakijayhtiön omistajalle aiemmin kuuluneet muut yritykset tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 25.6.2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 (2) 2 artiklan 14 alakohdassa säädetyt edellytykset, ja mikäli ne eivät täytä näitä edellytyksiä, sen on hylättävä hanke-ehdotus ilman tosiasiallisten olosuhteiden muuta tapauskohtaista arviointia?

(1) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1306/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 549).

(2) EUVL 2014, L 193, s. 1.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Corte suprema di cassazione (Italia) on esittänyt 15.11.2021 – VW ja Legea S.r.l. v. SW, CQ, ET, VW ja Legea S.r.l.

(Asia C-686/21)

(2022/C 37/25)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte suprema di cassazione

Pääasian asianosaiset

Kantajat: VW ja Legea S.r.l.

Vastaajat: SW, CQ, ET, VW ja Legea S.r.l.

Ennakkoratkaisukysymykset

Seuraako edellä mainituista unionin säännöksistä (1), joissa säädetään EU-tavaramerkin haltijan yksinoikeudesta ja samanaikaisesti siitä mahdollisuudesta, että tavaramerkillä voi olla useita yhteishaltijoita, jotka kukin omistavat siitä osan, se, että yhteisomistuksessa olevan tavaramerkin antamisesta kolmansien käyttöön vastikkeetta ja toistaiseksi voidaan päättää yhteishaltijoiden määräenemmistöllä, vai onko edellytyksenä tällöin yhteishaltijoiden yksimielinen päätös?

Mikäli edellytyksenä on yksimielinen päätös silloin, kun kansallisilla ja yhteisön tavaramerkeillä on useampia yhteishaltijoita, onko sellainen tulkinta yhteensopiva unionin oikeuden periaatteiden kanssa, jonka mukaan tavaramerkin, joka on myönnetty kolmansille osapuolille vastikkeetta ja toistaiseksi, rinnakkaishaltija ei voi yksipuolisesti peruuttaa kyseistä päätöstä? Vai onko päinvastoin katsottava, että vastakkainen tulkinta on unionin oikeuden periaatteiden mukainen, jolloin yhteishaltijan ei voida katsoa olevan pysyvästi sidottu alkuperäiseen tahdonilmaisuunsa siten, että yhteishaltija voi peruuttaa alkuperäisen päätöksen, millä on vaikutuksia käyttölupaan?

(1) Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 16.12.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2436 (EUVL 2015, L 336, s. 1) ja Euroopan unionin tavaramerkistä 14.6.2017 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001 (EUVL 2017, L 154, s. 1).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 17.11.2021 – Confédération paysanne, Réseau Semences Paysannes, Les Amis de la Terre France, Collectif vigilance OGM et Pesticides 16, Vigilance OG2M, CSFV 49, OGM: dangers, Vigilance OGM 33 v. Premier ministre, Ministre de l'Agriculture et de l'Alimentation

(Asia C-688/21)

(2022/C 37/26)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantajta: Confédération paysanne, Réseau Semences Paysannes, Les Amis de la Terre France, Collectif vigilance OGM et Pesticides 16, Vigilance OG2M, CSFV 49, OGM: dangers, Vigilance OGM 33

Vastaajat: Premier ministre, Ministre de l'Agriculture et de l'Alimentation

Muu osapuoli: Fédération française des producteurs d’oléagineux et de protéagineux

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta – Komission julistus 12.3.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (1) 3 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteessä I B olevan 1 kohdan kanssa ja sen 17 perustelukappaleen valossa, tulkittava siten, että unionin tuomioistuimen 25.7.2018 antamassa tuomiossa tarkoitettujen sellaisten geneettisten muuntamistekniikoiden/-menetelmien, joita on käytetty vanhastaan erilaisissa sovelluksissa ja joiden turvallisuudesta on pitkäaikaista kokemusta, erottamiseksi geneettisten muuntamistekniikoiden/-menetelmien joukosta on otettava huomioon ainoastaan menetelmät, joissa mutageenillä muutetaan organismin perintöainesta, vai onko otettava huomioon kaikki käytetyllä menetelmällä aikaansaadut organismin muunnokset, mukaan lukien somaklonaaliset variantit, jotka voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen ja ympäristöön?

Onko 12.3.2001 annetun direktiivin 2001/18/EY 3 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteessä I B olevan 1 kohdan kanssa ja sen 17 perustelukappaleen valossa, tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, onko geneettistä muuntamistekniikka/-menetelmää käytetty vanhastaan erilaisissa sovelluksissa ja onko sen turvallisuudesta pitkäaikaista kokemusta unionin tuomioistuimen 25.7.2018 antamassa tuomiossa tarkoitetulla tavalla, on otettava huomioon ainoastaan kyseisellä muuntamistekniikalla/-menetelmällä saatujen organismien viljely vapaassa ympäristössä vai onko mahdollista ottaa huomioon myös tutkimukset ja julkaisut, jotka eivät liity kyseisiin viljelyihin, ja onko näistä tutkimuksista ja julkaisuista otettava huomioon ainoastaan ne, jotka koskevat ihmisen terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä?

(1) EUVL 2001, L 106, s. 1.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/20

Valitus, jonka Brunswick Bowling Products LLC on tehnyt 17.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-152/19, Brunswick Bowling Products LLC v. komissio, 8.9.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-694/21 P)

(2022/C 37/27)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Brunswick Bowling Products LLC (edustaja: R. Martens, avocat)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Ruotsin kuningaskunta

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 1 ja 2 kohdan ja

—	palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen

—	tai vaihtoehtoisesti kumoaa valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 1 ja 2 kohdan ja ratkaisee ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn kanteen ja kumoaa komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1960 (1) kokonaisuudessaan

—	joka tapauksessa velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste koskee SEUT 263 artiklan, SEUT 256 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan rikkomista sekä hyvän hallinnon periaatteen loukkaamista, koska unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään arvioimatta tiedot, joihin komissio on tukeutunut tai jättänyt tukeutumatta lopullisen päätöksen tekemiseksi, ja se ei näin ollen ole ottanut huomioon kaikkia merkityksellisiä seikkoja. Vaikka komissiolla on velvollisuus varmistaa, että sillä on käytettävissään mahdollisimman kattavat ja luotettavat tiedot, unionin yleisen tuomioistuimen komission päätöksen lainmukaisuuteen kohdistama asianmukainen valvonta edellyttää sen tutkimista, onko komissio käyttänyt kaikkia merkityksellisiä tietoja ja ovatko komission käyttämät tiedot aineellisesti paikkansapitäviä, luotettavia, kattavia ja johdonmukaisia.

Toinen valitusperuste koskee SEUT 296 artiklan 2 kohdan ja perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan ja 41 artiklan 2 kohdan c alakohdan rikkomista sekä perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä, koska unionin yleinen tuomioistuin ei ole antanut riittävän yksityiskohtaisia ja argumentoituja perusteluja, vaikka unionin yleisen tuomioistuimen on perusteluvelvollisuutensa mukaisesti esitettävä perustelunsa siten, että valittaja voi ymmärtää syyt, joihin tehty päätös perustuu.

(1) Ruotsin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY nojalla toteuttamasta suojatoimenpiteestä Brunswick Bowling & Billiards -yrityksen valmistaman keilanpystytyskonetyypin ja sen kanssa käytettävän täydennysosapakkauksen markkinoille saattamisen kieltämiseksi ja tällaisten, jo markkinoille saatettujen koneiden poistamiseksi markkinoilta 10.12.2018 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1960 (EUVL 2018, L 315, s. 29).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/21

Valitus, jonka Mytilinaios AE – Omilos Epicheiriseon on tehnyt 19.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-639/14 RENV, Τ-352/15 ja Τ-740/17, Dimosia Epicheirisi Ilektrismou AE v. Euroopan komissio, jota tukee Mytilinaios AE – Omilos Epicheiriseon, 22.9.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-701/21 P)

(2022/C 37/28)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Valittaja: Mytilinaios AE – Omilos Epicheiriseon (edustajat: Vassilios-Spyridon Christianos ja Georgios Karydis, dikigoroi)

Muut osapuolet: Dimosia Epicheirisi Ilektrismou AE (DEI), Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion yhdistetyissä asioissa T-639/14 RENV, T-352/15 ja T-740/17

—	tarvittaessa palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi

—	velvoittaa DEI AE:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksenalaisen tuomion kohteena on ollut sen ratkaiseminen, olisiko komission pitänyt katsoa, että sillä oli arvioidessaan, onko DEI AE:n valittajaan välitystuomion perusteella soveltama sähköntoimitustariffi valtiontukea, asetuksen 2015/1589 (1) 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla epäilyjä tai vakavia vaikeuksia, joiden vuoksi komission olisi ollut aloitettava muodollinen tutkintamenettely.

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen ja katsoo, että valituksenalaisessa tuomiossa

—	ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt huomiotta yleiset oikeusperiaatteet ”nemo auditur…” ja ”venire contra factum proprium” (joiden mukaan kukaan ei saa vedota omaan virheelliseen menettelyynsä) arvioidessaan, onko DEI AE:lla oikeussuojan tarve kumoamiskanteen nostamiseen.

—	toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen yhtäältä soveltaessaan SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaista yksityinen toimija -arviointiperustetta ja toisaalta arvioidessaan välitystuomioistuimen asemaa valtion elimenä.

—

kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen asetuksen 2015/1589 4 artiklan tulkinnassa yhtäältä siltä osin kuin on kyse epäilyjä tai vakavia vaikeuksia koskevasta edellytyksestä arvioitaessa valtiontuen olemassaoloa kantelun alustavan tutkimisen aikana ja toisaalta siltä osin kuin on kyse todistustaakan kääntämisestä.

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/22

Valitus, jonka Françoise Grossetête (T-722/19) on tehnyt 25.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) yhdistetyissä asioissa T-720/19–T-725/19, Ashworth ym. v. parlamentti, 15.9.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-714/21 P)

(2022/C 37/29)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Françoise Grossetête (edustajat: J. M. Martínez Gimeno, abogado, D. Sarmiento Ramírez-Escudero, abogado, E. Arnaldos Orts, abogado, ja F. Doumont, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion kokonaisuudessaan,

—

ratkaisee asian ja kumoaa valittajalle kuuluvien lisäeläkeoikeuksien vahvistamista koskevaan ilmoitukseen sisältyvän parlamentin päätöksen siltä osin kuin siinä todetaan, että hänen eläkkeestään pidätetään erityismaksu, jonka suuruus on 5 prosenttia eläkkeen nimellismäärästä ja joka maksetaan suoraan vapaaehtoiseen lisäeläkerahastoon,

—	velvoittaa parlamentin korvaamaan sekä muutoksenhakumenettelystä että unionin yleisessä tuomioistuimessa asiassa T-722/19 käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitusperusteet perustuvat ensinnäkin siihen, että parlamentin puhemiehistöllä ei ollut toimivaltaa tehdä vuoden 2018 päätöstä muun muassa siltä osin kuin siinä vahvistetaan aineelliset edellytykset, jotka koskevat odotusoikeuksia ennen parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloa, toiseksi siihen, että mainittujen sääntöjen 27 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä on rikottu, koska odotusoikeuksia ennen kyseisten sääntöjen voimaantuloa ei otettu huomioon, kolmanneksi siihen, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, syrjintäkiellon periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu, ja neljänneksi siihen, että oikeusvarmuuden periaatetta (siirtymätoimenpiteiden puuttuminen) ja luottamuksensuojan periaatetta on loukattu.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/22

Valitus, jonka Gerardo Galeote (T-243/20) on tehnyt 25.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) yhdistetyissä asioissa T-240/20–T-245/20, Arnaoutakis ym. v. parlamentti, 15.9.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-715/21 P)

(2022/C 37/30)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Gerardo Galeote (edustajat: J. M. Martínez Gimeno, abogado, D. Sarmiento Ramírez-Escudero, abogado, E. Arnaldos Orts, abogado, ja F. Doumont, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion kokonaisuudessaan,

—	ratkaisee asian ja kumoaa parlamentin päätöksen siltä osin kuin valittajan hakemus vapaaehtoisesta lisäeläkkeestä hylätään, koska hän ei ole saavuttanut vaadittua 65 vuoden ikää,

—	velvoittaa parlamentin korvaamaan sekä muutoksenhakumenettelystä että unionin yleisessä tuomioistuimessa asiassa T-243/20 käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/23

Valitus, jonka Graham R. Watson (T-245/20) on tehnyt 25.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) yhdistetyissä asioissa T-240/20–T-245/20, Arnaoutakis ym. v. parlamentti, 15.9.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-716/21 P)

(2022/C 37/31)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Graham R. Watson (edustajat: J. M. Martínez Gimeno, abogado, D. Sarmiento Ramírez-Escudero, abogado, E. Arnaldos Orts, abogado, ja F. Doumont, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion kokonaisuudessaan,

—	ratkaisee asian ja kumoaa parlamentin päätöksen siltä osin kuin valittajan hakemus vapaaehtoisesta lisäeläkkeestä hylätään, koska hän ei ole saavuttanut vaadittua 65 vuoden ikää,

—	velvoittaa parlamentin korvaamaan sekä muutoksenhakumenettelystä että unionin yleisessä tuomioistuimessa asiassa T-245/20 käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/24

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 1.12.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-639/14 RENV, Τ-352/15 ja Τ-740/17, Dimosia Epicheirisi Ilektrismou AE (DEI) v. Euroopan komissio, jota tuki Mytilinaios AE – Omilos Epicheiriseon, 22.9.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-739/21 P)

(2022/C 37/32)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: Antonios Bouchagiar ja Paul-John Loewenthal)

Muut osapuolet: Dimosia Epicheirisi Ilektrismou ΑΕ (DEI) (kantaja ensimmäisessä oikeusasteessa)

Mytilinaios AE – Omilos Epicheiriseon (väliintulija ensimmäisessä oikeusasteessa)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-639/14 RENV, Τ-352/15 ja Τ-740/17, DEI v. komissio, 22.9.2021 antaman tuomion

—

ratkaisee lopullisesti ensimmäisessä oikeusasteessa asiassa T-740/17 nostetun kanteen ja hylkää sen (toissijaisesti ratkaisee lopullisesti kolmannen ja neljännen kumoamisperusteen ja hylkää ne sekä viidennen kumoamisperusteen ensimmäisen ja toisen osan ja palauttaa asian T-740/17 unionin yleiseen tuomioistuimeen muiden kumoamisperusteiden osalta) ja toteaa samanaikaisesti, että kanne asioissa T-639/14 RENV ja T-352/15 on menettänyt kohteensa eikä siitä ole enää tarpeen lausua, sekä

—	velvoittaa vastapuolen, joka oli kantajana ensimmäisessä oikeusasteessa, korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa yhteen ainoaan valitusperusteeseen:

Valittajan mielestä unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut ja soveltanut virheellisesti SEUT 107 artiklan 1 kohtaa katsoessaan, ettei komissio voinut sulkea pois edun olemassaoloa soveltamalla markkinataloustoimijan kriteeriä siihen, että DEI käytti välimiesmenettelyä Mytilineosin kanssa, vaan että sen olisi pitänyt tutkia, vastasiko välitystuomioistuimen vahvistama tariffi todellakin hankintahintaa, koska välitystuomioistuin olisi pitänyt rinnastaa valtion yleiseen tuomioistuimeen.

Tällaisen oikeudellisen virheen johdosta unionin yleinen tuomioistuin on erehtynyt katsoessaan, että komissiolla olisi pitänyt olla asetuksen 2015/1589 (1) 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja epäilyjä, minkä perusteella sen olisi pitänyt aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely välitystuomioistuimen vahvistaman tariffin osalta.

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – CX v. komissio

(Asia T-743/16 RENV II) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Kurinpitoseuraamus - Peruuttaminen - OLAFin tutkimus - Luvaton ja laiton kaupankäyntitoiminta - Eturistiriita - Vaatimustenvastaisen laskun sertifiointi - Oikeus puolustukseen - Oikeus tulla kuulluksi - Kantajan ja hänen asianajajansa toistuvat poissaolot kurinpitoon liittyvästä kuulemisesta - Oikeusvarmuus - Luottamuksensuoja - Oikeasuhteisuus - Kohtuullinen määräaika - Ne bis in idem -periaate - Ilmeinen arviointivirhe - Perusteluvelvollisuus)

(2022/C 37/33)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CX (edustaja: asianajaja É. Boigelot)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Bohr ja C. Ehrbar)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä kumota komission 16.10.2013 tekemä päätös, jolla asetettiin kantajalle peruuttamisseuraamus, vähentämättä hänen eläkeoikeuksiaan, ja toisaalta korvata vahingot, joita hänelle on aiheutunut tästä päätöksestä.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	CX vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut, jotka liittyvät tähän menettelyyn sekä menettelyihin asioissa F-5/14 R, F-5/14, T-493/15 P, T-743/16 RENV ja C-131/19 P.

(1) EUVL C 85, 22.3.2014 (asia, joka on alun perin kirjattu Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa numerolla F-5/14 ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – Assi v. neuvosto

(Asia T-256/19) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Arviointivirheet - Oikeasuhteisuus - Omistusoikeus - Oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa - Harkintavallan väärinkäyttö - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin)

(2022/C 37/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Bashar Assi (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja L. Cloquet)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Kyriakopoulou ja V. Piessevaux)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus, jossa vaaditaan kumoamaan Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2019/87 (EUVL 2019, L 18 I, s. 13), Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/85 (EUVL 2019, L 18 I, s. 4), Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 17.5.2019 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2019/806 (EUVL 2019, L 132, s. 36), Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 17.5.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/798 (EUVL 2019, L 132, s. 1), Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 28.5.2020 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2020/719 (EUVL 2020, L 168, s. 66) ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 28.5.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/716 (EUVL 2020, L 168, s. 1) siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa

Tuomiolauselma

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 28.5.2020 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2020/719 ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 28.5.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/716 kumotaan Bashar Assia koskevilta osin.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Bashar Assin oikeudenkäyntikuluista.

4)	Bashar Assi vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan.

(1) EUVL C 246, 22.7.2019.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – Foz v. neuvosto

(Asia T-258/19) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Arviointivirhe - Oikeasuhteisuus - Omistusoikeus - Oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa - Harkintavallan väärinkäyttö - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin)

(2022/C 37/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Samer Foz (Dubai, Yhdistyneet arabiemiirikunnat) (edustajat: asianajajat L. Cloquet ja J. P. Buyle)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Kyriakopoulou ja V. Piessevaux)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2019/87 (EUVL 2019, L 18 I, s. 13), Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/85 (EUVL 2019, L 18 I, s. 4), Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 17.5.2019 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2019/806 (EUVL 2019, L 132, s. 36), Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 17.5.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/798 (EUVL 2019, L 132, s. 1), Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 28.5.2020 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2020/719 (EUVL 2020, L 168, s. 66) ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 28.5.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/716 (EUVL 2020, L 168, s. 1), niiltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Samer Foz velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 238, 15.7.2019.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/27

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – Aman Dimashq v. neuvosto

(Asia T-259/19) (1)

(2022/C 37/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Aman Dimashq JSC (Damaskos, Syyria) (edustajat: asianajajat L. Cloquet ja J.-P. Buyle)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Kyriakopoulou ja V. Piessevaux)

Oikeudenkäynnin kohde

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Aman Dimashq JSC velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 238, 15.7.2019.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/28

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Team Beverage v. EUIPO – Zurich Deutscher Herold Lebensversicherung (Team Beverage)

(Asia T-359/20) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Team Beverage rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki TEAM - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2022/C 37/37)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Team Beverage AG (Bremen, Saksa) (edustajat: asianajajat O. Spieker, A. Schönfleisch, N. Willich ja N. Achilles)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Zurich Deutscher Herold Lebensversicherung AG (Bonn, Saksa) (edustaja: asianajaja F. Kramer)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 8.4.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 2727/2019-4), joka koskee osapuolten Zurich Deutscher Herold Lebensversicherung ja Team Beverage välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Team Beverage AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 255, 3.8.2020.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/28

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – KL v. EIP

(Asia T-370/20) (1)

(Henkilöstö - EIP:n henkilöstö - Terveydentila - Soveltuvuus työskentelyyn - Perusteeton poissaolo - Kumoamiskanne - Työkyvyttömyyden käsite - Täysi harkintavalta - Raha-asioita koskevat riidat - Työkyvyttömyyseläkkeen taannehtiva maksaminen - Korvauskanne)

(2022/C 37/38)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: KL (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan investointipankki (asiamiehet: G. Faedo ja M. Loizou, avustajanaan asianajaja A. Duron)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 50 a artiklaan perustuva vaatimus ensinnäkin 8.2. ja 8.3.2019 tehtyjen EIP:n päätösten, joissa todetaan kantajan olevan työkykyinen ja hänen olleen perusteettomasti poissa 18.2.2019 lähtien, ja siltä osin kuin tarpeen, niiden pysyttämisestä 16.3.2020 tehdyn EIP:n pääjohtajan päätöksen kumoamiseksi, toiseksi EIP:n velvoittamiseksi maksamaan taannehtivasti kantajan työkyvyttömyyseläke 1.2.2019 lähtien ja kolmanneksi sen vahingon korvaamiseksi, joka kantajalle on aiheutunut näistä päätöksistä.

Tuomiolauselma

1)	8.2. ja 8.3.2019 tehdyt Euroopan investointipankin (EIP) päätökset, joissa todetaan kantajan olevan työkykyinen ja häneen olleen perusteettomasti poissa työstä 18.2.2019 lähtien, sekä 16.3.2020 tehty EIP:n pääjohtajan päätös näiden päätösten pysyttämisestä kumotaan.

EIP velvoitetaan maksamaan KL:lle työkyvyttömyyseläke 1.2.2019 lähtien tämän eläkkeen täydelliseen maksamiseen asti juoksevine viivästyskorkoineen, ja viivästyskorot vahvistetaan maksun erääntymiskuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olleen Euroopan keskuspankin (EKP) perusrahoitusoperaation korkokannan mukaisesti, kahdella prosenttiyksiköllä korotettuna, vähennettyinä summilla, jotka on maksettu samalla ajanjaksolla kantajalle palkkana, jota ei työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen vuoksi olisi kuulunut hänelle maksaa.

3)	Kanne hylätään muilta osin.

4)	EIP velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 255, 3.8.2020.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/29

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – KY v. Euroopan unionin tuomioistuin

(Asia T-433/20) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Eläkkeet - Ennen Euroopan unionin palvelukseen astumista hankitut eläkeoikeudet - Siirtäminen unionin järjestelmään - Hyvitettävät palvelusvuodet - Sellaisten eläkeoikeuksien määrän palauttaminen, joita ei ole otettu huomioon Euroopan unionin palvelusvuosien laskentajärjestelmässä - Henkilöstösääntöjen VIII liitteessä olevan 11 artiklan 2 kohta - Vähimmäistoimeentuloa koskeva sääntö - Perusteeton etu)

(2022/C 37/39)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: KY (edustaja: asianajaja J.–N. Louis)

Vastaaja: Euroopan unionin tuomioistuin (asiamiehet: J. Inghelram ja A. Ysebaert)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus sen implisiittisen päätöksen kumomamisesta, joka vahvistettiin 10.10.2019 päivätyllä nimenomaisella päätöksellä ja jossa hylättiin kantajan ennen hänen palveluksen aloittamistaan kertyneiden ja unionin eläkejärjestelmään siirrettyjen eläkeoikeuksien hyvittämättömän osan palauttamista koskeva pyyntö.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	KY velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 279, 24.8.2020.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/30

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Inditex v. EUIPO – Ffauf Italia (ZARA)

(Asia T-467/20) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin ZARA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi kansainvälinen sanamerkki LE DELIZIE ZARA ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki ZARA - Näyttö aikaisempien tavaramerkkien tosiasiallisesta käytöstä - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 47 artiklan 2 ja 3 kohta) - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2022/C 37/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Industria de Diseño Textil, SA (Inditex) (Arteixo, Espanja) (edustajat: asianajajat G. Marín Raigal ja E. Armero Lavie)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: H. O’Neill ja V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Ffauf Italia SpA (Riese Pio X, Italia) (edustajat: P. Creta, A. Lanzarini, B. Costa ja M. Lazzarotto)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 8.5.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 2040/2019-4), joka koskee osapuolten Ffauf Italia ja Inditex välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Industria de Diseño Textil, SA (Inditex) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 304, 14.9.2020.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/30

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – YP v. komissio

(Asia T-581/20) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Ylennys - Vuoden 2019 ylennyskierros - Päätös ylentämättä jättämisestä - Henkilöstösääntöjen 45 artikla - Ansioiden vertailu - Kielten käyttäminen kielten alan tehtävissä toimivien virkamiesten ja muissa tehtävissä toimivien virkamiesten hoitamien tehtävien yhteydessä - Palvelusaika palkkaluokassa - Syyttömyysolettama - Henkilöstösääntöjen liitteessä IX oleva 9 artikla - Perusteluvelvollisuus - Sovintosopimuksen täytäntöönpano)

(2022/C 37/41)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: YP (edustajat: asianajajat J. Van Rossum ja J.-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Brauhoff, L. Radu Bouyon ja L. Hohenecker)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus kumota komission 14.11.2019 tekemä päätös olla merkitsemättä kantajaa vuoden 2019 ylennyskierroksella ylennettyjen virkamiesten luetteloon.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	YP velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 371, 3.11.2020.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2021 – Garment Manufacturers Association in Cambodia v. komissio

(Asia T-454/20) (1)

(Kumoamiskanne - Yhteinen kauppapolitiikka - Asetuksella (EU) N:o 978/2012 vahvistettu yleinen tullietuusjärjestelmä - Tiettyihin Kambodžasta peräisin oleviin tuotteisiin sovellettavien kauppaetuuksien peruuttaminen väliaikaisesti vakavien ja järjestelmällisten ihmisoikeuksien loukkausten vuoksi - Toimi ei koske kantajaa erikseen - Tutkimatta jättäminen)

(2022/C 37/42)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Garment Manufacturers Association in Cambodia (Phnom Penh, Kambodža) (edustajat: asianajajat C. Borelli, S. Monti ja C. Ziegler)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Biolan ja E. Schmidt)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota osittain Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteiden II ja IV muuttamisesta siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) N:o 978/2012 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen peruuttamisesta väliaikaisesti tiettyjen Kambodžan kuningaskunnasta peräisin olevien tuotteiden osalta 12.2.2020 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2020/550 (EUVL 2020, L 127, s. 1).

Tuomiolauselma

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Garment Manufacturers Association in Cambodia velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 287, 31.8.2020.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/32

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 8.11.2021 – Satabank v. EKP

(Asia T-494/20) (1)

(Talous- ja rahapolitiikka - Pienempien luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta - Asetus (EU) N:o 1024/2013 - EKP:n erityistehtävät - Kieltäytyminen suoran vakavaraisuusvalvonnan suorittamisesta - Kieltäytyminen antamasta määräystä toimivaltaiselle henkilölle - Selvästi täysin perusteeton kanne)

(2022/C 37/43)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Satabank plc (St. Julians, Malta) (edustaja: asianajaja O. Behrends)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: C. Hernández Saseta, F. Bonnard ja A. Lefterov)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklan mukainen vaatimus kumota EKP:n 15.5.2020 tekemä päätös kieltäytyä varmistamasta kantajan suora valvonta ja antaa tätä koskevia määräyksiä toimivaltaiselle henkilölle.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Satabank plc vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja velvoitetaan korvaamaan Euroopan keskuspankin (EKP) oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 371, 3.11.2020.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/32

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.11.2021 – RG v. neuvosto

(Asia T-157/21) (1)

(Kumoamiskanne - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Yhtäältä EU:n ja Euratomin ja toisaalta Yhdistyneen kuningaskunnan välinen kauppa- ja yhteistyösopimus - Kauppa- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta annettu neuvoston päätös - Luovutusmekanismi, joka perustuu pidätysmääräykseen - Henkilö, joka on pidätetty ja vangittu Irlannissa siirtymäkauden päättymisen jälkeen Yhdistyneen Kuningaskunnan siirtymäkauden aikana antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön panemiseksi - Toimi ei koske kantajaa erikseen - Muu kuin sääntelytoimi - Tutkimatta jättäminen)

(2022/C 37/44)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: RG (edustaja: R. Purcell, solicitor)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Antoniadis, J. Ciantar ja A. Stefanuc)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota osittain Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sekä turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon ja suojaamiseen sovellettavia turvallisuusmenettelyjä koskevan Euroopan unionin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja niiden väliaikaisesta soveltamisesta 29.12.2020 annettu neuvoston päätös (EU) 2020/2252 (EUVL 2020, L 444, s. 2).

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Lausunnon antaminen Irlannin ja Euroopan komission väliintulohakemuksista raukeaa.

3)	RG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja velvoitetaan korvaamaan Euroopan neuvoston oikeudenkäyntikulut, lukuun ottamatta väliintulohakemuksiin liittyviä kuluja.

4)	RG, neuvosto, Irlanti ja komissio vastaavat omista väliintulohakemuksiin liittyvistä oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 288, 14.6.2021.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/33

Unionin yleisen tuomioistuimen varapresidentin määräys 26.11.2021 – Puigdemont i Casamajó ym. v. parlamentti

(Asia T-272/21 R II)

(Väliaikainen oikeussuoja - Toimielimiä koskeva oikeus - Euroopan parlamentin jäsen - Erioikeudet ja vapaudet - Parlamentin jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättäminen - Vaatimus täytäntöönpanon lykkäämisestä - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2022/C 37/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Carles Puigdemont i Casamajó (Waterloo, Belgia), Antoni Comín i Oliveres (Waterloo), Clara Ponsatí i Obiols (Waterloo) (edustajat: asianajajat P. Bekaert, G. Boye, J. Costa i Rosselló ja S. Bekaert)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: N. Lorenz, N. Görlitz ja J.-C. Puffer)

Väliintulija, joka tukee vastaajaa: Espanjan kuningaskunta (asiamies: S. Centeno Huerta)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva vaatimus lykätä kantajien koskemattomuuden pidättämistä koskevan vaatimuksen johdosta 9.3.2021 annettujen parlamentin päätösten P9_TA(2021)0059, P9_TA(2021)0060 ja P9_TA(2021)0061 täytäntöönpanoa.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/33

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.11.2021 – VP v. Cedefop

(Asia T-534/21 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - henkilöstö - väliaikaiset toimihenkilöt - Välitoimia koskeva hakemus - tutkimatta jättäminen)

(2022/C 37/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: VP (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) (edustajat: asianajajat T. Bontinck, A. Guillerme ja T. Payan)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä lykätä Cedefopin toimeenpanevan komitean päätöstä tukea sen pääjohtajan päätöslauselmaa perustaa uudelleen sisäisen oikeudellisen asiantuntijan toimi ja aloittaa valintamenettely, ja toisaalta määrätä, että Cedefop pitää vapaana väliaikaisen toimihenkilön toimen palkkaluokassa AD, johon kantaja voi palata oikeudellisen asiantuntijan toimeen.

Määräysosa

1)	Välitoimia koskeva hakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/34

Kanne 19.10.2021 – XH v. komissio

(Asia T-613/21)

(2022/C 37/47)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: XH (edustaja: asianajaja E. Auleytner)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan kantajan esittämän avustamispyynnön hylkäämisestä 4.12.2020 tehdyn päätöksen ja nimittävän viranomaisen kantajan valituksen johdosta tekemän päätöksen

—	kumoamaan työkyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta 26.5.2021 tehdyn päätöksen ja nimittävän viranomaisen kantajan valituksen johdosta tekemän päätöksen

—	korvaamaan kantajalle aiheutuneet kulut ja vahingot ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen ja riidanalaisen menettelyn sääntöjenvastaisuuteen: henkilöstösääntöjen 12 a ja 24 artiklan, kun niitä luetaan Euroopan perusoikeuskirjan 7 artiklan valossa, rikkominen ja erityisesti huolenpitovelvollisuuden noudattamatta jättäminen ja perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistetun hyvän hallinnon periaatteen loukkaaminen.

2)	Toinen kanneperuste perustuu henkilöstösääntöjen 12 a, 24, 59 ja 60 artiklan rikkomiseen asettamalla tavoitteita, joita ei selvästikään voida saavuttaa ja joiden johdosta kantajan on työskenneltävä sairasloman aikana, vaikka hän on täysin työkyvytön.

3)	Kolmas kanneperuste perustuu henkilöstösääntöjen 59 artiklan, kun sitä luetaan henkilöstösääntöjen 12 a ja 24 artiklan valossa, rikkomiseen aloittamalla työkyvyttömyysmenettely, vaikkei sairaslomaa ollut kertynyt vaadittua määrää menettelyn aloittamisajankohtana.

4)	Neljäs kanneperuste perustuu perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan rikkomiseen.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/35

Kanne 4.10.2021 – Pharmadom v. EUIPO – Wellbe Pharmaceuticals (WellBe PHARMACEUTICALS)

(Asia T-644/21)

(2022/C 37/48)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Pharmadom (Boulogne-Billancourt, Ranska) (edustaja: asianajaja M-P. Dauquaire)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Wellbe Pharmaceuticals S.A. (Varsova, Puola)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin WellBe PHARMACEUTICALS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 17 151 176

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 12.7.2021 asiassa R 1423/2020-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/35

Kanne 19.10.2021 – ClientEarth v. neuvosto

(Asia T-682/21)

(2022/C 37/49)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ClientEarth AISBL (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat O. Brouwer, B. Verheijen ja T. van Helfteren)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan vastaajan 9.8.2021 tekemän ja viitenumeron SGS 21/2870 sisältävän päätöksen, jonka kantaja vastaanotti 9.8.2021 ja jolla evättiin oikeus tutustua tiettyihin asiakirjoihin, joihin oli pyydetty saada tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) sekä tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006 (2) nojalla

—	velvoittamaan vastaajaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan perusteella, mukaan lukien mahdollisten väliintulijoiden oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu oikeudellisiin virheisiin ja ilmeiseen arviointivirheeseen, jotka johtuvat päätöksentekomenettelyn suojaa koskevan poikkeuksen (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta) virheellisestä soveltamisesta siitä syystä, ettei tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi vakavasti mainittua päätöksentekomenettelyä.

—

Kantaja väittää, ettei neuvosto onnistunut saavuttamaan oikeudellisen arvioinnin korkeaa kynnysarvoa eli sitä, että tietojen ilmaisemisen on vakavasti vahingoitettava päätöksentekomenettelyä. Ensinnäkin asiasisältöä koskeva päätöksentekomenettely ei ollut enää kesken riidanalaisen päätöksen ajankohtana. Neuvosto tukeutui lisäksi virheellisesti argumenttiin, jonka mukaan ulkopuolinen yleisön puuttuminen asetusta N:o 1367/2006 koskevaan päätöksentekomenettelyyn olisi ongelmallista.

Toinen kanneperuste, joka perustuu oikeudellisiin virheisiin ja ilmeiseen arviointivirheeseen, jotka johtuvat oikeudellisen neuvonannon suojaa koskevan poikkeuksen (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta) virheellisestä soveltamisesta siitä syystä, ettei tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi vakavasti oikeudellisen neuvonannon suojaa

—

Neuvosto ei onnistunut osoittamaan, että pyydetty asiakirja sisältää tiettyjä toimintaa koskevia oikeudellisia neuvoja. Neuvosto ei myöskään ottanut huomioon lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä vahvistettuja merkityksellisiä oikeussääntöjä ja -periaatteita siitä, että unionin lainsäädäntömenettelyn on oltava avointa ja unionin toimielimen oikeudellisen yksikön suorittaman oikeudellisen arvioinnin, joka sisältää tärkeitä oikeudellisia analyysejä unionin lainsäädännön antamiseen tai muuttamiseen johtavasta lainsäädäntömenettelystä, sisältämät tiedot pitäisi ilmaista (pyydettäessä niitä asetuksen N:o 1049/2001 nojalla).

Kolmas kanneperuste, joka perustuu oikeudellisiin virheisiin ja ilmeiseen arviointivirheeseen, jotka johtuvat päätöksentekomenettelyn suojaa koskevan poikkeuksen (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta) ja oikeudellisen neuvonannon suojaa koskevan poikkeuksen (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta) virheellisestä soveltamisesta siitä syystä, ettei riidanalaisessa päätöksessä tunnustettu ylivoimaisen yleisen edun olemassaoloa eikä annettu oikeutta tutustua asiakirjoihin sillä perusteella

—

Neuvosto ei tunnustanut ylivoimaisen yleisen edun olemassaoloa eikä antanut oikeutta tutustua asiakirjoihin sillä perusteella. Etenkin on niin, että ylivoimainen yleinen etu on olemassa, sillä asetuksen N:o 1367/2006 muuttamisella on erittäin huomattava merkitys oikeuden saatavuuden tason kannalta ympäristöasioissa tulevaisuudessa ja riidanalainen päätös vaikuttaa kantajaan erityisellä ja merkittävällä tavalla sen toteuttaessa yleistä etua palvelevaa tehtäväänsä kansalaisjärjestönä.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu oikeudellisiin virheisiin ja ilmeiseen arviointivirheeseen, jotka johtuvat kansainvälisten suhteiden suojaa koskevan poikkeuksen (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmas luetelmakohta) virheellisestä soveltamisesta

—

Neuvosto ei onnistunut saavuttamaan oikeudellisen arvioinnin korkeaa kynnysarvoa voidakseen pätevästi vedota asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmanteen luetelmakohtaan sisältyvään poikkeukseen eli siihen, että asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemisen pitäisi nimenomaisesti ja tosiasiallisesti vahingoittaa kansainvälisten suhteiden suojaa ja että vaaran edun vahingoittumisesta on oltava kohtuudella ennakoitavissa eikä pelkästään hypoteettinen.

Toissijaisesti esitettävä viides kanneperuste, joka perustuu oikeudellisiin virheisiin ja ilmeiseen arviointivirheeseen, jotka johtuvat velvollisuuden antaa asiakirjoihin osittainen tutustumisoikeus (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohta) virheellisestä soveltamisesta

—

Viimein väitetään, ettei neuvosto tutkinut eikä antanut oikeutta tutustua osittain asiakirjoihin oikeudellisesti riittävällä tavalla. Se sovelsi virheellisesti oikeudellista arviointia, jonka mukaan neuvoston on arvioitava, kuuluvatko pyydetyn asiakirjan kaikki osat poikkeusten, joihin on vedottu, (tai jonkin niistä) alaan.

(1) EYVL 2001, L 145, s. 43.

(2) EUVL 2006, L 264, s. 13. Huomautus: pyydetty asiakirja liittyy päätöksentekomenettelyyn, joka koskee asetuksen N:o 1367/2006 ehdotettua muuttamista.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/37

Kanne 19.10.2021 – Leino-Sandberg v. neuvosto

(Asia T-683/21)

(2022/C 37/50)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Päivi Leino-Sandberg (Helsinki, Suomi) (edustajat: asianajajat O. Brouwer, B. Verheijen ja T. van Helfteren)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan vastaajan 9.8.2021 tekemän ja viitenumeron SGS 21/2869 sisältävän päätöksen, jonka kantaja vastaanotti 9.8.2021 ja jolla evättiin oikeus tutustua tiettyihin asiakirjoihin (1), joihin oli pyydetty saada tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (2) nojalla

—	velvoittamaan vastaajaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan perusteella, mukaan lukien mahdollisten väliintulijoiden oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

—

Neuvosto ei tunnustanut ylivoimaisen yleisen edun olemassaoloa eikä antanut oikeutta tutustua asiakirjoihin sillä perusteella. Etenkin on niin, että ylivoimainen yleinen etu on olemassa, sillä asetuksen N:o 1367/2006 muuttamisella on erittäin huomattava merkitys oikeuden saatavuuden tason kannalta ympäristöasioissa tulevaisuudessa ja riidanalainen päätös vaikuttaa kantajaan erityisellä ja merkittävällä tavalla hänen toteuttaessaan yleistä etua palvelevaa tehtäväänsä tutkijana ja akateemikkona.

—

Kantaja väittää viimein, ettei neuvosto tutkinut eikä antanut oikeutta tutustua osittain asiakirjoihin oikeudellisesti riittävällä tavalla. Se sovelsi virheellisesti oikeudellista arviointia, jonka mukaan neuvoston on arvioitava, kuuluvatko pyydetyn asiakirjan kaikki osat poikkeusten, joihin on vedottu, (tai jonkin niistä) alaan.

(1) Huomautus: pyydetty asiakirja liittyy päätöksentekomenettelyyn, joka koskee tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006 (EUVL 2006, L 264, s. 13) ehdotettua muuttamista.

(2) EYVL 2001, L 145, s. 43.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/38

Kanne 22.10.2021 – AL v. komissio ja OLAF

(Asia T-692/21)

(2022/C 37/51)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: AL (edustaja: asianajaja R. Rata)

Vastaajat: Euroopan komissio, Euroopan petostentorjuntavirasto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan (i) OLAFin 22.7.2021 tekemän päätöksen OCM (2021)22007; (ii) OLAFin 22.7.2021 tekemän päätöksen OCM (2021)22008; (iii) komission 22.3.2021 tekemän päätöksen (ref. Ares(2021)20233749) ja (iv) komission 3.3.2021 tekemän päätöksen (ref. Ares(2021)1610971)

—

velvoittamaan vastaajat maksamaan (i) 1 127,66 euroa, jotka on pidätetty ilman PMO:n takaisinperimisestä yksittäistapauksessa tekemää hallintopäätöstä; (ii) 9 250,05 euroa, jotka on pidätetty touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuulta 2021 ja (iii) 1 euroa ex aequo et bono korvauksena henkisestä kärsimyksestä, jota kantajalle on aiheutunut siitä, että OLAF on suorittanut lainvastaisesti tutkinnan OF/2016/0928/A1, joka johti lopulta kantajan viraltapanoon

—	velvoittamaan vastaajat vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan OLAF on rikkonut Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohtaa ja 90 a artiklaa, koska kantajan 23.3.2021 tekemä unionin tuomioistuinten vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan OLAFin loppukertomus ja suositukset eivät ole toimia, joilla on oikeudellisia vaikutuksia, perustunut valitus on jätetty tutkimatta.

Toisen kanneperusteen mukaan OLAF on rikkonut mainittujen henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohtaa ja 90 a artiklaa, koska kantajan 23.4.2021 tekemä valitus on jätetty tutkimatta. Kantaja väittää, että OLAFIn olisi pitänyt ottaa valitus tutkittavaksi, koska OLAF on komission yksikkö ja siten komission osa, joten sen olisi pitänyt käsitellä kantajan valitus.

Kolmannen kanneperusteen mukaan komissio on rikkonut mainittujen henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohtaa, koska komissio on tehnyt implisiittisen päätöksen, jolla on hylätty kantajan valitus komission 22.3.2021 tekemästä päätöksestä (ref. ARES(2021)2023374), jolla vahvistettiin komission 3.3.2021 tekemä päätös (ref. ARES(2021)1610971).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/39

Kanne 25.10.2021 – NJ v. komissio

(Asia T-693/21)

(2022/C 37/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: NJ (edustaja: asianajaja C. Maczkovics)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan SEUT 265 artiklan perusteella, että komissio on oikeudenvastaisesti jättänyt ryhtymättä toimenpiteisiin kantajan 19.4.2018 tekemän valtiontukitoimenpidettä SA.50952(2018FC) koskevan kantelun johdosta

—	määräämään komission tekemään viipymättä ratkaisun numerolla SA.50952(2018FC) kirjatun kantelun johdosta

—

velvoittamaan komission korvaamaan kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan siinäkin tapauksessa, että komissio tämän kanteen nostamisen jälkeen toteuttaa toimenpiteet, joiden vuoksi unionin yleinen tuomioistuin katsoo kanteen menettävän tarkoituksensa, tai unionin yleinen tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu siihen, että komissio ei ole noudattanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Kantaja vetoaa erityisesti SEUT 265 artiklan ja asetuksen 2015/1589 (1) 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan rikkomiseen, asian huolellista ja puolueetonta tutkimista koskevan vaatimuksen laiminlyöntiin, hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen ja päätöksen tekemistä kohtuullisessa ajassa koskevan periaatteen loukkaamiseen, koska komissio ei ole tehnyt ainoatakaan asetuksen 2015/1589 4 artiklan 2, 3 tai 4 kohdan mukaista päätöstä, vaikka kantajan valtiontukitoimenpidettä SA.50952(2018FC) koskevan kantelun jättämisestä on kulunut jo yli kolme vuotta ja kuusi kuukautta. Kantaja katsoo, että komission olisi valtiontuen tarkastusmenettelyissä sovellettavien käytännesääntöjensä (2) mukaisesti pitänyt tehdä tällainen päätös kahdentoista kuukauden kuluessa tai ainakin kohtuullisessa ajassa.

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).

(2) Valtiontuen tarkastusmenettelyissä sovellettavista käytännesäännöistä (EUVL 2009, C 136, s. 13).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/40

Kanne 31.10.2021 – Peace United v. EUIPO – 1906 Collins (MY BOYFRIEND IS OUT OF TOWN)

(Asia T-699/21)

(2022/C 37/53)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Peace United Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja M. Artzimovitch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: 1906 Collins LLC (Miami, Florida, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki MY BOYFRIEND IS OUT OF TOWN – EU-tavaramerkki nro 11 352 804

EUIPO:ssa käyty menettely: Menettämismenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 30.7.2021 asiassa R 276/2020-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin valituslautakunta arvioituaan virheellisesti tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja ja laiminlyötyään hyvää hallintoa koskevaa velvollisuutta katsoi, että EU-tavaramerkkiä MY BOYFRIEND IS OUT OF TOWN N:o 11 352 804 ei tosiasiallisesti käytetty riidanalaisen jakson aikana luokkiin 41 ja 43 kuuluvien palvelujen osalta,

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 63 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on rikottu, koska valituslautakunta arvioi virheellisesti sitä, merkitseekö menettämisvaatimus väärinkäyttöä.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on rikottu, koska valituslautakunta arvioi virheellisesti tavaramerkin tosiasiallista käyttöä.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/41

Kanne 3.11.2021 – Balaban v. EUIPO (Stahlwerk)

(Asia T-705/21)

(2022/C 37/54)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Okan Balaban (Bornheim, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Schaaf)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus EU-sanamerkiksi Stahlwerk – Rekisteröintihakemus nro 18 235 592

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 2.9.2021 asiassa R 77/2021-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa vastaajan hakemusnumerosta 18 235 592 18.11.2020 tekemän hylkäävän päätöksen sekä riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin hakemus hylättiin osittain, ja velvoittaa vastaajan rekisteröimään tavaramerkin kaikkien niiden tavaroiden ja palveluiden osalta, joille rekisteröintiä haetaan

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/41

Kanne 3.11.2021 – Balaban v. EUIPO (Stahlwerkstatt)

(Asia T-706/21)

(2022/C 37/55)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Okan Balaban (Bornheim, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Schaaf)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin Stahlwerkstatt rekisteröinnistä EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 219 170

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 2.9.2021 asiassa R 1987/2020-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	muuttaa vastaajan 27.8.2020 tekemää hylkäyspäätöstä ja valituksenalaista päätöstä sekä velvoittaa vastaajan rekisteröimään tavaramerkin luokkaan 41 kuuluvia koulutus- ja opetuspalveluja varten

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/42

Kanne 5.11.2021 – Cellnex Telecom ja Retevisión I v. komissio

(Asia T-715/21)

(2022/C 37/56)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Cellnex Telecom, SA (Madrid, Espanja) ja Retevisión I, SA (Madrid) (edustajat: asianajajat J. Buendía Sierra, A. Lamadrid de Pablo ja N. Bayón Fernández)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kanteessa esitetyt kumoamisperusteet tutkittaviksi ja hyväksymään ne

—	kumoamaan valtiontuesta SA.28599 (C 23/2010) (ex NN 36/2010, ex CP 163/2009), jota Espanja on myöntänyt maanpäällisen verkon digitaalitelevisiolle syrjäisillä ja vähemmän kaupungistuneilla alueilla (Castilla-La Manchan ulkopuolella), 10.6.2021 annetun komission päätöksen (1)

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn ilmeiseen rikkomiseen ja sellaisten menettelyllisten oikeuksien loukkaamisen, joita unionin oikeudessa annetaan asianomaisille osapuolille

—

Kantajat väittävät tältä osin, että mainittu rikkominen perustuu siihen, että kanteen kohteena oleva riidanalainen päätös on annettu ilman, että olisi annettu uutta menettelyn aloittamista koskevaa päätöstä tai muutettu vuoden 2013 päätöstä edeltänyttä menettelyn aloittamista koskevaa päätöstä tai ilmoitettu kantajille etukäteen valikoivuutta koskevasta alustavasta arvioinnista.

Toinen kanneperuste, joka perustuu valikoivuuden kriteeriin liittyvään SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevaan oikeudelliseen virheeseen, näyttötaakkaa koskevaan virheeseen ja perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin

—

Komissio tekee virheen ”pääasiallisessa” valikoivuutta koskevassa arvioinnissaan, koska se esittää, että vertailujärjestelmänä on pidettävä ”tavanomaisia markkinaolosuhteita, joissa yritysten on toimittava”, mikä sisältää talouden kaikki alat ja yritykset. Komissio tekee virheen ”toissijaisessa” valikoivuutta koskevassa arvioinnissa, koska se katsoo, että maanpäälliset teknologiat ja satelliittiteknologiat ovat toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa, kun on kyse digitaalitelevisiosignaalin välittämisestä alueelle, jota kanteen kohteena olevassa riidanalaisessa päätöksessä kutsutaan alueeksi II.

(1) EUVL 2021, L 417, s. 1.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/43

Kanne 16.11.2021 – Společnost pro eHealth databáze v. komissio

(Asia T-731/21)

(2022/C 37/57)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Společnost pro eHealth databáze (Praha, Tšekin tasavalta) (edustaja: asianajaja P. Konečný)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan komission 2.9.2021 tekemän päätöksen C(2021) 6597

—	velvoittamaan vastaajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tässä menettelyssä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Taannehtivuuskiellon rikkominen ja tiukempien edellytysten virheellinen soveltaminen hankkeeseen osallistumisen yhteydessä.

—	Kantaja väittää, että vastaaja ei voi vedota velvoitteisiin, jotka johtuvat sitomattomasta asiakirjasta, jonka olemassaolosta sopimuspuolet eivät tienneet ja jonka soveltamiseen ne eivät ole antaneet suostumustaan.

—	Lisäksi vastaaja rikkoi kyseistä rahoituksen myöntämistä koskevaa sopimusta viitatessaan velvoitteisiin, jotka johtuvat kyseisestä sitomattomasta asiakirjasta.

—	Vastaaja myös rikkoi taannehtivuuskieltoa, kun se viittasi sellaisten tiukempien muotovaatimusten soveltamiseen, jotka ilmenevät asiakirjasta, joka laadittiin vasta rahoituksen myöntämistä koskevan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen

Oikeustoimien laillisuuden periaatteen loukkaaminen, kun tarjottuja todisteita ei ole otettu huomioon.

—	Kantaja väittää, ettei vastaaja ottanut huomioon hänen tarjoamiaan todisteita rahoitustarkastuksen loppuraportissa, vaikka sen olisi pitänyt tehdä niin, ja loukkasi tällä tavoin oikeustoimien laillisuuden periaatetta.

—	Lisäksi tarjotut todisteet esitettiin tarkastajan pyynnöstä.

Oikeustoimien laillisuuden periaatteen loukkaaminen laskuvirheiden johdosta.

—	Kantaja väittää, että vastaaja on määrittänyt virheellisesti rahamäärän, jonka perusteella lasketaan lopullinen rahamäärä, joka kantajan on korvattava vastaajalle.

—	Kantaja väittää, että jos se korvaisi vastaajan laskelman mukaisen rahamäärän, se korvaisi rahamäärän, jota se ei ole koskaan saanut. Se pikemminkin korvaisi vastaajalle selvästi suuremman rahamäärän.

Suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen.

—	Kantaja väittää, että sille on korvattava henkilöstökulut vähintään työntekijöiden keskimääräisten palkkojen suuruudelta tietotekniikkayrityksissä Tšekin tasavallassa vuosina 2008–2011. Kun vastaaja ei myöntänyt kantajalle tätä kulukorvausta, se toimi kohtuuttomasti ja suhteettomasti.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/44

Kanne 16.11.2021 – Asociación de Elaboradores de Cava de Requena v. komissio

(Asia T-732/21)

(2022/C 37/58)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Asociación de Elaboradores de Cava de Requena (Requena, Espanja) (edustaja: asianajaja G. Guillem Carrau)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan SEUT 263 artiklan perusteella Cavan tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaisemisen PDO-ES-A0735-AM10 (1), joka on julkaistu 17.10.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (2) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu olennaisen menettelymääräyksen noudattamatta jättämiseen kanteen kohteena olevassa, muutosta koskevassa asiakirjassa, koska vaikka komissio oli tietoinen siitä, että muutoksesta on aloitettu menettely tuomioistuimissa Espanjan kuningaskunnassa, asian käsittelyä ei ole keskeytetty, mikä on vastoin voimassa olevaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa koskevaa oikeuskäytäntöä.

Toinen kanneperuste, joka perustuu perussopimusten soveltamista koskevaan oikeudelliseen virheeseen, seuraavilla perusteilla: muutosta on käsitelty vakiomuutoksena, vaikka kyseessä on 17.10.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa ja siihen liittyvissä artikloissa (erityisesti 15, 17 ja 55 artikla) ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/34 (3) 6 artiklassa tarkoitettu ”unionin muutos”; vaatimus, jonka mukaan pienemmän maantieteellisen yksikön on koskettava Requenan kuntaa, on vastoin vapaaehtoisten merkintöjen totuudenmukaisuutta koskevaa yleistä periaatetta ja kuluttajan oikeutta voida yksilöidä tuotteen alkuperä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (4) 120 artikla ja 17.10.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 55 artiklan 1 ja 3 kohta); riidanalainen julkaiseminen on vastoin viinintuottajien yhdistyksen CAVA DE REQUENA -nimityksen lähes 40 vuoden pituisen jatkuvan käytön perusteella saavuttamia oikeuksia ja niitä koskevaa oikeusperustaa (Tribunal Supremon tuomio nro 1893/1989 ja vuonna 1991 annetut täytäntöönpanopäätökset) sekä 17.10.2018 annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2019/33, jonka 40 artiklassa, jossa viitataan Euroopan parlamentin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 119 artiklaan, säädetään, että pakkausmerkinnöissä on ilmoitettava alkuperä, jolloin pelkkä postinumeron mainitseminen ei riitä niin kuin on väitetty; yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisuus verrattuna muihin CAVAn tuottajiin, joilla on pienempi maantieteellinen yksikkö ja mahdollisuus ilmoittaa kuluttajille tuotteen maantieteellinen alkuperä; riidanalainen julkaiseminen on vastoin unionin tuomioistuimen markkinoille pääsyä tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla (SEUT 34 artikla ja sitä seuraavat artiklat) vahvistamaa oikeuskäytäntöä ja CAVAn markkinoilla vallitsevan kysynnän kumulatiivisen vaikutuksen sallimista, mikä on vastoin SEUT 101 artiklaa.

(1) EUVL 2021, C 369, s. 2.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojaa koskevien hakemusten, vastaväitemenettelyn, käyttörajoitusten, tuote-eritelmien muutosten, suojan peruutuksen sekä merkintöjen ja esillepanon osalta 17.10.2018 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2019/33 (EUVL 2019, L 9, s. 2).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojahakemusten, vastaväitemenettelyn, tuote-eritelmien muutosten, suojattujen nimien rekisterin, suojan peruuttamisen ja tunnusten käytön osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä asianmukaisen tarkastusjärjestelmän osalta 17.10.2018 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/34 (EUVL 2019, L 9, s. 46).

(4) Maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 671).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/45

Kanne 17.11.2021 – The Chord Company v. EUIPO – AVSL Group (CHORD)

(Asia T-734/21)

(2022/C 37/59)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: The Chord Company Ltd (Wiltshire, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja A. Deutsch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: AVSL Group Ltd (Manchester, Yhdistynyt kuningaskunta)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki CHORD –EU-tavaramerkki nro 8 254 229

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 31.8.2021 asiassa R 1664/2020-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n ja/tai muun osapuolen valituslautakunnassa korvaamaan kantajalle unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut sekä valitus- ja mitättömyysmenettelyissä aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/625 7 artiklan 2 kohtaa on rikottu.

—	Komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/625 27 artiklan 2 kohtaa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklaa on rikottu.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan mukaista kuuluksi tulemisen oikeutta on loukattu.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/46

Kanne 17.11.2021 – Aprile ja Commerciale Italiana v. EUIPO – DC Comics partnership (Tunnus, joka esittää tyyliteltyä mustaa lepakkoa valkoisen soikean kehyksen sisällä)

(Asia T-735/21)

(2022/C 37/60)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantajat: Luigi Aprile (San Giuseppe Vesuviano, Itaia) ja Commerciale Italiana Srl (Nola, Italia) (edustaja: asianajaja C. Saettel)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: DC Comics partnership (Burbank, Kalifornia, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki (Tunnus, joka esittää tyyliteltyä mustaa lepakkoa valkoisen soikean kehyksen sisällä – EU-tavaramerkki nro 38 158

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 6.9.2021 asiassa R 1447/2020-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	ottaa kanteen tutkittavaksi

—	kumoaa riidanlaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n ja väliintulijan korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 1 kohtaa on rikottu

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohtaa on rikottu

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä 7 artiklan 1 b alakohdan kanssa, on rikottu

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, on rikottu.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/47

Kanne 19.11.2021 –Refractory Intellectual Property v. EUIPO (e-tech)

(Asia T-737/21)

(2022/C 37/61)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Refractory Intellectual Property GmbH & Co. KG (Wien, Itävalta) (edustaja: asianajaja J. Schmidt)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin e-tech rekisteröimiseksi unionin tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 274 481

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 9.9.2021 asiassa R 548/2021-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/47

Kanne 19.11.2021 – Bora Creations v. EUIPO (essence)

(Asia T-738/21)

(2022/C 37/62)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Bora Creations, SL (Andratx, Espanja) (edustaja: asianajajat R. Lange ja M. Ebner)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan essence – Rekisteröintihakemus nro 18 269 704

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 21.9.2021 asiassa R 693/2021-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen ja rekisteröi hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/48

Kanne 22.11.2021 – LG Electronics v. EUIPO – ZTE Deutschland (V10)

(Asia T-741/21)

(2022/C 37/63)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: LG Electronics, Inc. (Seoul, Korean tasavalta) (edustaja: asianajaja M. Bölling)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: ZTE Deutschland (Dusseldorf, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki V10 – EU-tavaramerkki nro 14 328 892

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 14.9.2021 asiassa R 2101/2020-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin sillä on hylätty kantajan tekemä valitus mitättömäksi julistamista koskevasta päätöksestä ainoastaan seuraavien tavaroiden osalta: älypuhelimet, matkapuhelimet ja puettavat älypuhelimet

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen sillä perusteella, että tavaroita, joihin mitättömäksi julistaminen liittyy, ei ole eriytetty riittävästi

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen sillä perusteella, että on esitetty epäjohdonmukaisia yleisön käsitystä koskevia perusteluja.

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen sillä perusteella, että on katsottu, ettei kyse ole erottamattomista ja olennaisista ominaisuuksista

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen sillä perusteella, että on katsottu, ettei kyse ole helposti tunnistettavissa olevista ominaisuuksista

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen sillä perusteella, että on katsottu, ettei kyse ole erityisistä, täsmällisistä ja objektiivisista ominaisuuksista.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/49

Kanne 19.11.2021 – Preventicus v. EUIPO (NIGHTWATCH)

(Asia T-742/21)

(2022/C 37/64)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Preventicus GmbH (Jena, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Zecher)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-sanamerkki NIGHTWATCH –Rekisteröintihakemus nro 17 996 007 – Hylkääminen – Pyyntö EU-tavaramerkkihakemuksen muuttamiseksi kansalliseksi tavaramerkkihakemukseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 9.9.2021 asiassa R 1241/2020-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 139 artiklan 1 kohdan sekä 37 artiklan rikkominen.

—	Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan rikkominen – oikeutta saada asiansa käsitellyksi oikeudenmukaisesti ja kohtuullisen ajan kuluessa on loukattu

—	Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan rikkominen – oikeutta tulla kuulluksi on loukattu.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/50

Kanne 22.11.2021 – Ryanair v. komissio

(Asia T-743/21)

(2022/C 37/65)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ryanair DAC (Swords, Irlanti) (edustajat: asianajajat E. Vahida, F-C. Laprévote, V. Blanc, D. Pérez de Lamo, S. Rating ja I.G. Metaxas-Maraghidis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan valtiontuesta SA.57369 (2020/N) – Portugali – TAP SGPS:n pelastamistuki (1), 16.7.2021 annetun vastaajan päätöksen

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on tehnyt oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen väittäessään, että valtiontuki kuuluu pelastamisesta ja rakenneuudistuksesta annettujen suuntaviivojen (P &R suuntaviivat) aineelliseen soveltamisalaan, eikä se ole määrittänyt asianmukaisesti, ovatko kantajan vaikeudet liian suuria sen itsensä selvitettäviksi ja liittyvätkö ne läheisesti sen konsernin, johon se kuuluu, kustannusten mielivaltaiseen jakamiseen, tai johtuvatko ne siitä.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on soveltanut virheellisesti SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaa. Kantaja väittää, että vastaajan suorittama tarkastelu siitä, täyttyykö tuen soveltuvuutta koskeva edellytys siitä, että tuella edistetään yhteistä etua, sekä sen arviointi pelastamistuen soveltuvuudesta ja oikeasuhteisuudesta ja sen kielteisistä vaikutuksista sisältävät oikeudellisia virheitä ja ilmeisiä arviointivirheitä.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä loukataan syrjintäkiellon periaatetta ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta (jota sovelletaan lentoliikenteeseen asetuksella (EY) N:o 100872008 (2)) sekä sijoittautumisvapauden periaatetta.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja ei ole aloittanut muodollista tutkintamenettelyä huolimatta vakavista vaikeuksista, ja se on loukannut kantajan prosessuaalisia oikeuksia.

5)	Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä laiminlyödään SEUT 296 artiklan 2 kohtaan perustuvaa komission perusteluvelvollisuutta.

(1) EUVL 2021, C 345, s. 1.

(2) Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (uudelleen laadittu toisinto) 24.9.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008 (EUVL 2008, L 293, s. 3–20).

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/51

Kanne 24.11.2021 – Medela v. EUIPO (MAXFLOW)

(Asia T-744/21)

(2022/C 37/66)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Medela Holding AG (Baar, Sveitsi) (edustajat: asianajajat M. Hartmann ja S. Fröhlich)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin MAXFLOW rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 328 426

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 30.8.2021 asiassa R 876/2021-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/51

Kanne 22.11.2021 – Rotkäppchen-Mumm Sektkellereien v. EUIPO – Cantina San Donaci (Passo Lungo)

(Asia T-745/21)

(2022/C 37/67)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Rotkäppchen-Mumm Sektkellereien GmbH (Freyburg, Saksa) (edustajat: asianajajat K. Schmidt-Hern and A. Lubberger)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Cantina Sociale Cooperativa San Donaci (San Donaci, Italia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin Passo Lungo rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 082 770

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 20.9.2021 asiassa R 130/2021-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 46 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 1 kohdan rikkominen.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/52

Kanne 26.11.2021 – Borussia VfL 1900 Mönchengladbach v. EUIPO – Neng (Fohlenelf)

(Asia T-747/21)

(2022/C 37/68)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Borussia VfL 1900 Mönchengladbach GmbH (Mönchengladbach, Saksa) (edustaja: asianajaja R. Kitzberger)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: David Neng (Brüggen, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Fohlenelf –EU-tavaramerkki nro 12 246 898

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 28.9.2021 asiassa R 2126/2020-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen,

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja kantajalle aiheutuneet kulut, oikeudenkäyntiä edeltäneestä menettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 97 artiklan 1 kohdan d alakohdan rikkominen.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/53

Kanne 26.11.2021 – Gerhard Grund Gerüste v. EUIPO – Josef Grund Gerüstbau (Josef Grund Gerüstbau)

(Asia T-749/21)

(2022/C 37/69)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Gerhard Grund Gerüste (Kamp-Lintfort, Saksa) (edustaja: asianajaja P. Lee)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Josef Grund Gerüstbau GmbH (Erfurt, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Josef Grund Gerüstbau – EU-tavaramerkki nro 17 372 178

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 22.9.2021 asiassa R 1925/2020-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen ja toteaa EU-tavaramerkin nro 17 372 178 kokonaisuudessaan mitättömäksi

—	velvoittaa EUIPO:n ja muun osapuolen valituslautakunnassa korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien valitusmenettelyssä aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/53

Kanne 29.11.2021 – Associação do Socorro e Amparo v. EUIPO – De Bragança (quis ut Deus)

(Asia T-752/21)

(2022/C 37/70)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Associação do Socorro e Amparo (Lissabon, Portugali) (edustaja: asianajaja J. Motta Veiga)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Duarte Pio De Bragança (Sintra, Portugali)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Kuviomerkki quis ut Deus – EU-tavaramerkki nro 9 131 566

EUIPO:ssa käyty menettely: Menettämismenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 21.10.2021 asiassa R 581/2021-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

hyväksyy sen nostaman kanteen, jolla vaaditaan korvaamaan neljännen valituslautakunnan päätös päätöksellä EU-tavaramerkin nro 9 131 566 toteamisesta mitättömäksi kaikkien merkin kattamien tavaroiden ja palvelujen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla siitä syystä, että tavaramerkkiä ei ole otettu tosiasialliseen käyttöön viiden vuoden yhtäjaksoisen jakson kuluessa,

—	velvoittaa vastapuolet korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajajien palkkiot, joiden määrä vahvistetaan oikeudenkäynnin päätteeksi.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan virheellinen soveltaminen.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/54

Kanne 1.12.2021 – Illumina v. komissio

(Asia T-755/21)

(2022/C 37/71)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Illumina, Inc. (Wilmington, Delaware, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat D. Beard, Barrister-at-law, ja P. Chappatte)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan komission 29.10.2021 päivätyn päätöksen, joka on tehty asiassa COMP/M.10493 yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (EY:n sulautuma-asetus) (1) 8 artiklan 5 kohdan a alakohdan nojalla ja jossa komissio ensinnäkin totesi, että Illumina toteutti GRAIL:in hankinnan sulautuma-asetuksen 7 artiklan vastaisesti, toiseksi määräsi päätöksen 4.7 kohdassa tarkoitetuista välitoimista Illuminan and GRAIL:in osalta, ja kolmanneksi määräsi, että Illuminan ja GRAIL:in on uhkasakon uhalla heti toteutettava kyseiset välitoimet tai järjestettävä niiden toteuttaminen (päätös),

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissiolla ei ollut toimivaltaa tehdä päätöstä, koska sulautuma-asetuksen 7 artiklaa ei tullut soveltaa. Kantaja esittää erityisesti seuraavaa:

—	Sulautuma-asetuksen 8 artiklan 5 kohdassa säädetyt komission päätöksentekovaltuudet edellyttivät sitä, että keskittymä oli toteutettu 7 artiklan vastaisesti.

—

Jos Illuminan muutoksenhaku hyväksytään siirtämistä koskevan päätöksen osalta asiassa T-227/21 ja päätökset siirtämisestä siten kumotaan, ei sulautuma-asetuksen 7 artiklassa säädetty velvollisuus lykätä keskittymän toteuttamista koskaan koskenut Illuminaa eikä komissiolla siten ollut toimivaltaa tehdä päätöstä tai yhtäkään sen osaa.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan rahoitusta koskevat säännökset päätöksessä ovat suhteettomia. Kantaja esittää erityisesti seuraavaa:

—	Päätökseen sisältyvä vaatimus, jonka mukaan Illuminan on myönnettävä rahoitusta GRAIL:ille sellaisin ehdoin, jotka estävät Illuminaa saamasta tietoja rahoituksen tarkoituksesta, on suhteeton, koska Illumina todella tarvitsee näitä tietoja, jotta se voi noudattaa muita oikeudellisia velvoitteita.

—	Komission huolenaiheet voitaisiin hyvinkin käsitellä huomattavasti vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan päätös on suhteeton Illuminan jo olemassa olevien sopimusvelvoitteiden kannalta ja/tai komissio ei ole perustellut päätöstä riittävästi SEUT 296 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan. Kantaja esittää erityisesti seuraavaa:

—	Komissio on tehnyt kehäpäätelmän, ja se on siten laiminlyönyt velvollisuuden, jonka mukaan päätös on perusteltava asianmukaisesti.

—	Päätöksessä edellytetään suhteettomalla tavalla, että Illumina rikkoo jo olemassa olevia sopimusvelvoitteita tietojen antamiseksi tietyille rahoitusvälineiden haltijoille.

(1) EUVL 2004, L 24, s. 1

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/55

Kanne 2.12.2021 – Activa – Grillküche v. EUIPO – Targa (grillauslaitteet)

(Asia T-757/21)

(2022/C 37/72)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Activa – Grillküche GmbH (Selb, Saksa) (edustajat: asianajajat F. Stangl ja M. Würth)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Targa GmbH (Soest, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen mallin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen malli: Yhteisömalli nro 3 056 449-001

Riidanalainen päätös: EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 4.10.2021 asiassa R 1651/2020-3 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan ja EUIPO:n mitättömyysosaston 12.6.2020 tekemän päätöksen nro ICD 104479 kokonaisuudessaan;

—	julistaa riidanalaisen mallin mitättömäksi, ja

—	velvoittaa EUIPO:n ja muun osapuolen valituslautakunnassa korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 7 artiklan 2 kohtaa on rikottu.

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 63 artiklan 1 kohdan ensimmäistä virkettä, luettuna yhdessä asetuksen 7 artiklan 2 kohdan kanssa, on rikottu.

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 63 artiklan 1 kohdan toista virkettä on rikottu.

24.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/56

Kanne 6.12.2021 – Société des produits Nestlé v. EUIPO – The a2 Milk Company (A2)

(Asia T-759/21)

(2022/C 37/73)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Société des produits Nestlé SA (Vevey, Sveitsi) (edustajat: asianajajat A. Jaeger-Lenz ja J. Thomsen)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: The a2 Milk Company Ltd (Auckland, Uusi Seelanti)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Tavaramerkin A2 Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 438 650

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 15.10.2021 asiassa R 2447/2020-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	kumoaa EUIPO:n väiteosaston 17.11.2020 tekemän päätöksen ja hylkää väitteen nro B 3080425 kokonaisuudessaan ja hyväksyy Euroopan unionin nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin nro WO 1438650, ja

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisessä tuomioistuimessa ja mahdollisen väliintulijan korvaamaan EUIPO:ssa käydyistä väitemenettelystä ja valitusmenettelystä aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 37

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	65. vuosikerta 24. tammikuu 2022

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2022/C 37/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2022/C 37/02	Asia C-655/20: Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 17.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de Primera Instancia no 38 de Barcelona – Espanja) – Marc Gómez del Moral Guasch v. Bankia SA [Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla – Kuluttajansuoja – Direktiivi 93/13/ETY – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Kiinnelainasopimus – Vaihtuva korko – Kiinnelainojen viiteindeksi (IRPH) – Kansallisen tuomioistuimen suorittama avoimuutta koskeva valvonta – Sopimuslausekkeiden kohtuuttoman luonteen arviointi – Mitättömäksi toteamisen seuraukset – Tuomio 3.3.2020, Gómez del Moral Guasch (C-125/18, EU:C:2020:138) – Uudet kysymykset]	2
2022/C 37/03	Asia C-79/21: Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 17.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de Primera Instancia no 2 de Ibiza – Espanja) – YB v. Unión de Créditos Inmobiliarios SA [Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 ja 99 artikla – Kuluttajansuoja – Direktiivi 93/13/ETY – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Kiinnelainasopimus – Vaihtuva korko – Kiinnelainojen viiteindeksi (IRPH) – Kansallisen tuomioistuimen suorittama avoimuutta koskeva valvonta – Tiedonantovelvollisuus – Sopimuslausekkeiden kohtuuttoman luonteen arviointi – Vilpittömän mielen, tasapainon ja avoimuuden vaatimukset – Mitättömäksi toteamisen seuraukset]	3
2022/C 37/04	Asia C-327/21 P: Valitus, jonka Giro Travel Company SRL on tehnyt 25.5.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-193/18, Andreas Stihl v. EUIPO, 24.3.2021 antamasta tuomiosta	4
2022/C 37/05	Asia C-360/21 P: Valitus, jonka FCA Italy SpA on tehnyt 9.6.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-191/20, FCA Italy v. EUIPO, 28.4.2021 antamasta tuomiosta	5
2022/C 37/06	Asia C-373/21 P: Valitus, jonka Hasbro Inc. on tehnyt 18.6.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kuudes jaosto) asiassa T-663/19, Hasbro v. EUIPO, 21.4.2021 antamasta tuomiosta	5
2022/C 37/07	Asia C-381/21 P: Valitus, jonka Keun Jig Lee on tehnyt 21.6.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-382/20, Lee v. EUIPO, 21.4.2021 antamasta tuomiosta	5
2022/C 37/08	Asia C-483/21 P: Valitus, jonka Health Product Group sp. z o.o. on tehnyt 5.8.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-678/19, Health Product Group v. EUIPO, 16.6.2021 antamasta tuomiosta	6
2022/C 37/09	Asia C-490/21 P: Valitus, jonka Davide Groppi Srl on tehnyt 10.8.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-187/20, Davide Groppi v. EUIPO, 16.6.2021 antamasta tuomiosta	6
2022/C 37/10	Asia C-513/21 P: Valitus, jonka DI on tehnyt 19.8.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-514/19, DI v. EKP, 9.6.2021 antamasta tuomiosta	6
2022/C 37/11	Asia C-539/21 P: Valitus, jonka CE on tehnyt 26.8.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-355/19, CE v. alueiden komitea, 16.6.2021 antamasta tuomiosta	7
2022/C 37/12	Asia C-560/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesarbeitsgericht (Saksa) on esittänyt 13.9.2021 – ZS v. Zweckverband Kommunale Informationsverarbeitung Sachsen KISA, Körperschaft des öffentlichen Rechts	8
2022/C 37/13	Asia C-587/21 P: Valitus, jonka DD on tehnyt 23.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-632/19, DD v. FRA, 14.7.2021 antamasta tuomiosta	8
2022/C 37/14	Asia C-590/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Areios Pagos (Kreikka) on esittänyt 23.9.2021 – Charles Taylor Adjusting Limited ja FD v. Starlight Shipping Company ja Overseas Marine Enterprises INC	9
2022/C 37/15	Asia C-613/21 P: Valitus, jonka Euroopan parlamentti on tehnyt 1.10.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-670/19, Carbajo Ferrero v. parlamentti, 14.7.2021 antamasta tuomiosta	10
2022/C 37/16	Asia C-617/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Ravensburg (Saksa) on esittänyt 6.10.2021 – RU ja PO v. Nissan Leasing ja Volkswagen Leasing GmbH	11
2022/C 37/17	Asia C-625/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 8.10.2021 – VB v. GUPFINGER Einrichtungsstudio GmbH	12
2022/C 37/18	Asia C-626/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (ylin hallintotuomioistuin, Itävalta) on esittänyt 11.10.2021 – Funke Sp. z o.o.	13
2022/C 37/19	Asia C-634/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Wiesbaden XX on esittänyt 15.10.2021 – OQ v. Land Hessen	14
2022/C 37/20	Asia C-651/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sofiyski rayonen sad (Bulgaria) on esittänyt 25.10.2021 – Asia, jonka on pannut vireille M. Ya. M.	15
2022/C 37/21	Asia C-653/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Ranska) on esittänyt 27.10.2021 – Syndiat Uniclima v. Ministre de l’Intérieur	15
2022/C 37/22	Asia C-665/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rayonen sad Nesebar (Bulgaria) on esittänyt 27.10.2021 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on G. ST. T.	16
2022/C 37/23	Asia C-656/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa, CAAD) (Portugali) on esittänyt 29.10.2021– IM GESTÃO DE ATIVOS – SOCIEDADE GESTORA DE ORGANISMOS DE INVESTIMENTO COLETIVO, SA ym. v. Autoridade Tributária e Aduaneira	17
2022/C 37/24	Asia C-668/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lauku atbalsta dienests (Latvia) on esittänyt 8.11.2021 – SIA Druvnieks v. Lauku atbalsta dienests	18
2022/C 37/25	Asia C-686/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Corte suprema di cassazione (Italia) on esittänyt 15.11.2021 – VW ja Legea S.r.l. v. SW, CQ, ET, VW ja Legea S.r.l.	18
2022/C 37/26	Asia C-688/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 17.11.2021 – Confédération paysanne, Réseau Semences Paysannes, Les Amis de la Terre France, Collectif vigilance OGM et Pesticides 16, Vigilance OG2M, CSFV 49, OGM: dangers, Vigilance OGM 33 v. Premier ministre, Ministre de l'Agriculture et de l'Alimentation	19
2022/C 37/27	Asia C-694/21 P: Valitus, jonka Brunswick Bowling Products LLC on tehnyt 17.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-152/19, Brunswick Bowling Products LLC v. komissio, 8.9.2021 antamasta tuomiosta	20
2022/C 37/28	Asia C-701/21 P: Valitus, jonka Mytilinaios AE – Omilos Epicheiriseon on tehnyt 19.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-639/14 RENV, Τ-352/15 ja Τ-740/17, Dimosia Epicheirisi Ilektrismou AE v. Euroopan komissio, jota tukee Mytilinaios AE – Omilos Epicheiriseon, 22.9.2021 antamasta tuomiosta	21
2022/C 37/29	Asia C-714/21 P: Valitus, jonka Françoise Grossetête (T-722/19) on tehnyt 25.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) yhdistetyissä asioissa T-720/19–T-725/19, Ashworth ym. v. parlamentti, 15.9.2021 antamasta tuomiosta	22
2022/C 37/30	Asia C-715/21 P: Valitus, jonka Gerardo Galeote (T-243/20) on tehnyt 25.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) yhdistetyissä asioissa T-240/20–T-245/20, Arnaoutakis ym. v. parlamentti, 15.9.2021 antamasta tuomiosta	22
2022/C 37/31	Asia C-716/21 P: Valitus, jonka Graham R. Watson (T-245/20) on tehnyt 25.11.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) yhdistetyissä asioissa T-240/20–T-245/20, Arnaoutakis ym. v. parlamentti, 15.9.2021 antamasta tuomiosta	23
2022/C 37/32	Asia C-739/21 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 1.12.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-639/14 RENV, Τ-352/15 ja Τ-740/17, Dimosia Epicheirisi Ilektrismou AE (DEI) v. Euroopan komissio, jota tuki Mytilinaios AE – Omilos Epicheiriseon, 22.9.2021 antamasta tuomiosta	24
	Unionin yleinen tuomioistuin
2022/C 37/33	Asia T-743/16 RENV II: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – CX v. komissio (Henkilöstö – Virkamiehet – Kurinpitoseuraamus – Peruuttaminen – OLAFin tutkimus – Luvaton ja laiton kaupankäyntitoiminta – Eturistiriita – Vaatimustenvastaisen laskun sertifiointi – Oikeus puolustukseen – Oikeus tulla kuulluksi – Kantajan ja hänen asianajajansa toistuvat poissaolot kurinpitoon liittyvästä kuulemisesta – Oikeusvarmuus – Luottamuksensuoja – Oikeasuhteisuus – Kohtuullinen määräaika – Ne bis in idem -periaate – Ilmeinen arviointivirhe – Perusteluvelvollisuus)	25
2022/C 37/34	Asia T-256/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – Assi v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Arviointivirheet – Oikeasuhteisuus – Omistusoikeus – Oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa – Harkintavallan väärinkäyttö – Perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet – Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin)	25
2022/C 37/35	Asia T-258/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – Foz v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Arviointivirhe – Oikeasuhteisuus – Omistusoikeus – Oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa – Harkintavallan väärinkäyttö – Perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet – Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin)	26
2022/C 37/36	Asia T-259/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – Aman Dimashq v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Arviointivirhe – Oikeasuhteisuus – Omistusoikeus – Oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa – Harkintavallan väärinkäyttö – Perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet – Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan)	27
2022/C 37/37	Asia T-359/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Team Beverage v. EUIPO – Zurich Deutscher Herold Lebensversicherung (Team Beverage) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus sanamerkin Team Beverage rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Aikaisempi EU-sanamerkki TEAM – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaara – Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	28
2022/C 37/38	Asia T-370/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – KL v. EIP (Henkilöstö – EIP:n henkilöstö – Terveydentila – Soveltuvuus työskentelyyn – Perusteeton poissaolo – Kumoamiskanne – Työkyvyttömyyden käsite – Täysi harkintavalta – Raha-asioita koskevat riidat – Työkyvyttömyyseläkkeen taannehtiva maksaminen – Korvauskanne)	28
2022/C 37/39	Asia T-433/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – KY v. Euroopan unionin tuomioistuin (Henkilöstö – Virkamiehet – Eläkkeet – Ennen Euroopan unionin palvelukseen astumista hankitut eläkeoikeudet – Siirtäminen unionin järjestelmään – Hyvitettävät palvelusvuodet – Sellaisten eläkeoikeuksien määrän palauttaminen, joita ei ole otettu huomioon Euroopan unionin palvelusvuosien laskentajärjestelmässä – Henkilöstösääntöjen VIII liitteessä olevan 11 artiklan 2 kohta – Vähimmäistoimeentuloa koskeva sääntö – Perusteeton etu)	29
2022/C 37/40	Asia T-467/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.12.2021 – Inditex v. EUIPO – Ffauf Italia (ZARA) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus sanamerkin ZARA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Aikaisempi kansainvälinen sanamerkki LE DELIZIE ZARA ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki ZARA – Näyttö aikaisempien tavaramerkkien tosiasiallisesta käytöstä – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 47 artiklan 2 ja 3 kohta) – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaara – Asetuksen 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	30
2022/C 37/41	Asia T-581/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.11.2021 – YP v. komissio (Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Vuoden 2019 ylennyskierros – Päätös ylentämättä jättämisestä – Henkilöstösääntöjen 45 artikla – Ansioiden vertailu – Kielten käyttäminen kielten alan tehtävissä toimivien virkamiesten ja muissa tehtävissä toimivien virkamiesten hoitamien tehtävien yhteydessä – Palvelusaika palkkaluokassa – Syyttömyysolettama – Henkilöstösääntöjen liitteessä IX oleva 9 artikla – Perusteluvelvollisuus – Sovintosopimuksen täytäntöönpano)	30
2022/C 37/42	Asia T-454/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2021 – Garment Manufacturers Association in Cambodia v. komissio (Kumoamiskanne – Yhteinen kauppapolitiikka – Asetuksella (EU) N:o 978/2012 vahvistettu yleinen tullietuusjärjestelmä – Tiettyihin Kambodžasta peräisin oleviin tuotteisiin sovellettavien kauppaetuuksien peruuttaminen väliaikaisesti vakavien ja järjestelmällisten ihmisoikeuksien loukkausten vuoksi – Toimi ei koske kantajaa erikseen – Tutkimatta jättäminen)	31
2022/C 37/43	Asia T-494/20: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 8.11.2021 – Satabank v. EKP (Talous- ja rahapolitiikka – Pienempien luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta – Asetus (EU) N:o 1024/2013 – EKP:n erityistehtävät – Kieltäytyminen suoran vakavaraisuusvalvonnan suorittamisesta – Kieltäytyminen antamasta määräystä toimivaltaiselle henkilölle – Selvästi täysin perusteeton kanne)	32
2022/C 37/44	Asia T-157/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.11.2021 – RG v. neuvosto (Kumoamiskanne – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – Yhtäältä EU:n ja Euratomin ja toisaalta Yhdistyneen kuningaskunnan välinen kauppa- ja yhteistyösopimus – Kauppa- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta annettu neuvoston päätös – Luovutusmekanismi, joka perustuu pidätysmääräykseen – Henkilö, joka on pidätetty ja vangittu Irlannissa siirtymäkauden päättymisen jälkeen Yhdistyneen Kuningaskunnan siirtymäkauden aikana antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön panemiseksi – Toimi ei koske kantajaa erikseen – Muu kuin sääntelytoimi – Tutkimatta jättäminen)	32
2022/C 37/45	Asia T-272/21 R II: Unionin yleisen tuomioistuimen varapresidentin määräys 26.11.2021 – Puigdemont i Casamajó ym. v. parlamentti (Väliaikainen oikeussuoja – Toimielimiä koskeva oikeus – Euroopan parlamentin jäsen – Erioikeudet ja vapaudet – Parlamentin jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättäminen – Vaatimus täytäntöönpanon lykkäämisestä – Kiireellisyysedellytys ei täyty)	33
2022/C 37/46	Asia T-534/21 R: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.11.2021 – VP v. Cedefop (Väliaikainen oikeussuoja – henkilöstö – väliaikaiset toimihenkilöt – Välitoimia koskeva hakemus – tutkimatta jättäminen)	33
2022/C 37/47	Asia T-613/21: Kanne 19.10.2021 – XH v. komissio	34
2022/C 37/48	Asia T-644/21: Kanne 4.10.2021 – Pharmadom v. EUIPO – Wellbe Pharmaceuticals (WellBe PHARMACEUTICALS)	35
2022/C 37/49	Asia T-682/21: Kanne 19.10.2021 – ClientEarth v. neuvosto	35
2022/C 37/50	Asia T-683/21: Kanne 19.10.2021 – Leino-Sandberg v. neuvosto	37
2022/C 37/51	Asia T-692/21: Kanne 22.10.2021 – AL v. komissio ja OLAF	38
2022/C 37/52	Asia T-693/21: Kanne 25.10.2021 – NJ v. komissio	39
2022/C 37/53	Asia T-699/21: Kanne 31.10.2021 – Peace United v. EUIPO – 1906 Collins (MY BOYFRIEND IS OUT OF TOWN)	40
2022/C 37/54	Asia T-705/21: Kanne 3.11.2021 – Balaban v. EUIPO (Stahlwerk)	41
2022/C 37/55	Asia T-706/21: Kanne 3.11.2021 – Balaban v. EUIPO (Stahlwerkstatt)	41
2022/C 37/56	Asia T-715/21: Kanne 5.11.2021 – Cellnex Telecom ja Retevisión I v. komissio	42
2022/C 37/57	Asia T-731/21: Kanne 16.11.2021 – Společnost pro eHealth databáze v. komissio	43
2022/C 37/58	Asia T-732/21: Kanne 16.11.2021 – Asociación de Elaboradores de Cava de Requena v. komissio	44
2022/C 37/59	Asia T-734/21: Kanne 17.11.2021 – The Chord Company v. EUIPO – AVSL Group (CHORD)	45
2022/C 37/60	Asia T-735/21: Kanne 17.11.2021 – Aprile ja Commerciale Italiana v. EUIPO – DC Comics partnership (Tunnus, joka esittää tyyliteltyä mustaa lepakkoa valkoisen soikean kehyksen sisällä)	46
2022/C 37/61	Asia T-737/21: Kanne 19.11.2021 –Refractory Intellectual Property v. EUIPO (e-tech)	47
2022/C 37/62	Asia T-738/21: Kanne 19.11.2021 – Bora Creations v. EUIPO (essence)	47
2022/C 37/63	Asia T-741/21: Kanne 22.11.2021 – LG Electronics v. EUIPO – ZTE Deutschland (V10)	48
2022/C 37/64	Asia T-742/21: Kanne 19.11.2021 – Preventicus v. EUIPO (NIGHTWATCH)	49
2022/C 37/65	Asia T-743/21: Kanne 22.11.2021 – Ryanair v. komissio	50
2022/C 37/66	Asia T-744/21: Kanne 24.11.2021 – Medela v. EUIPO (MAXFLOW)	51
2022/C 37/67	Asia T-745/21: Kanne 22.11.2021 – Rotkäppchen-Mumm Sektkellereien v. EUIPO – Cantina San Donaci (Passo Lungo)	51
2022/C 37/68	Asia T-747/21: Kanne 26.11.2021 – Borussia VfL 1900 Mönchengladbach v. EUIPO – Neng (Fohlenelf)	52
2022/C 37/69	Asia T-749/21: Kanne 26.11.2021 – Gerhard Grund Gerüste v. EUIPO – Josef Grund Gerüstbau (Josef Grund Gerüstbau)	53
2022/C 37/70	Asia T-752/21: Kanne 29.11.2021 – Associação do Socorro e Amparo v. EUIPO – De Bragança (quis ut Deus)	53
2022/C 37/71	Asia T-755/21: Kanne 1.12.2021 – Illumina v. komissio	54
2022/C 37/72	Asia T-757/21: Kanne 2.12.2021 – Activa – Grillküche v. EUIPO – Targa (grillauslaitteet)	55
2022/C 37/73	Asia T-759/21: Kanne 6.12.2021 – Société des produits Nestlé v. EUIPO – The a2 Milk Company (A2)	56