20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/2

Unionin tuomioistuimen uusien jäsenten virkavalan vannominen

(2021/C 513/02)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 19.2.2021 (1), 21.4.2021 (2), 2.6.2021 (3) ja 7.7.2021 (4) tekemillä päätöksillä unionin tuomioistuimeen toimikaudeksi 7.10.2021–6.10.2027 tuomareiksi nimitetyt Miroslav Gavalec, Octavia Spineanu-Matei, Dimitrios Gratsias, Zoltán Csehi ja Maria Lourdes Arastey Sahún vannoivat virkavalansa unionin tuomioistuimessa 7.10.2021.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 21.4.20212, 7.7.20214 ja 8.9.2021 (5) tekemillä päätöksillä unionin tuomioistuimeen toimikaudeksi 7.10.2021–6.10.2027 julkisasiamiehiksi nimitetyt Nicholas Emiliou, Tamara Ćapeta ja Laila Medina vannoivat virkavalansa unionin tuomioistuimessa 7.10.2021.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 8.9.20215 tekemällä päätöksellä unionin tuomioistuimeen toimikaudeksi 7.10.2021–6.10.2024 julkisasiamieheksi nimitetty Anthony Michael Collins vannoi virkavalansa unionin tuomioistuimessa 7.10.2021.

(1) EUVL L 64, 24.2.2021, s. 4.

(2) EUVL L 176, 19.5.2021, s. 3.

(3) EUVL L 201, 8.6.2021, s. 28.

(4) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 45.

(5) EUVL L 319, 10.9.2021, s. 4.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/3

Tuomareiden sijoittaminen jaostoihin

(2021/C 513/09)

Unionin tuomioistuin päätti yleiskokouksessaan 11.10.2021 tuomareiden sijoittamisesta viiden tuomarin jaostoihin seuraavasti:

Ensimmäinen jaosto

jaoston puheenjohtaja Alexander Arabadjiev

tuomarit Thomas von Danwitz, Peter George Xuereb, Andreas Kumin ja Ineta Ziemele

Toinen jaosto

jaoston puheenjohtaja Alexandra Prechal

tuomarit François Biltgen, Nils Wahl, Jan Passer ja Maria Lourdes Arastey Sahún

Kolmas jaosto

jaoston puheenjohtaja Küllike Jürimäe

tuomarit Marek Safjan, Nuno José Cardoso da Silva Piçarra, Niilo Jääskinen ja Miroslav Gavalec

Neljäs jaosto

jaoston puheenjohtaja Constantinos Lycourgos

tuomarit Jean-Claude Bonichot, Siniša Rodin, Lucia Serena Rossi ja Octavia Spineanu-Matei

Viides jaosto

jaoston puheenjohtaja Eugene Regan

tuomarit Marko Ilešič, Irmantas Jarukaitis, Dimitrios Gratsias ja Zoltán Csehi

Unionin tuomioistuin päätti yleiskokouksessaan 11.10.2021 tuomareiden sijoittamisesta kolmen tuomarin jaostoihin seuraavasti:

Kuudes jaosto

jaoston puheenjohtaja Ineta Ziemele

tuomarit Thomas von Danwitz, Peter George Xuereb ja Andreas Kumin

Seitsemäs jaosto

jaoston puheenjohtaja Jan Passer

tuomarit François Biltgen, Nils Wahl ja Maria Lourdes Arastey Sahún

Kahdeksas jaosto

jaoston puheenjohtaja Niilo Jääskinen

tuomarit Marek Safjan, Nuno José Cardoso da Silva Piçarra ja Miroslav Gavalec

Yhdeksäs jaosto

jaoston puheenjohtaja Siniša Rodin

tuomarit Jean-Claude Bonichot, Lucia Serena Rossi ja Octavia Spineanu-Matei

Kymmenes jaosto

jaoston puheenjohtaja Irmantas Jarukaitis

tuomarit Marko Ilešič, Dimitrios Gratsias ja Zoltán Csehi

Unionin tuomioistuin päätti yleiskokouksessaan 11.10.2021 myös sijoittaa varapresidentin ensimmäiseen jaostoon asioissa, joissa hän toimii esittelevänä tuomarina ja jotka unionin tuomioistuin jakaa viiden tuomarin jaostolle, ja vastaavasti kuudenteen jaostoon asioissa, joissa hän toimii esittelevänä tuomarina ja jotka unionin tuomioistuin jakaa kolmen tuomarin jaostolle.

Unionin tuomioistuin päätti myös sijoittaa viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat kolmen tuomarin jaostoihin kaikissa niissä asioissa, joissa he toimivat esittelevänä tuomarina ja jotka unionin tuomioistuin jakaa kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanolle. Unionin tuomioistuin päätti näin ollen sijoittaa tuomari Alexander Arabadjievin kuudenteen jaostoon, tuomari Alexandra Prechalin seitsemänteen jaostoon, tuomari Küllike Jürimäen kahdeksanteen jaostoon, tuomari Constantinos Lycourgosin yhdeksänteen jaostoon ja tuomari Eugene Reganin kymmenenteen jaostoon.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/4

Luettelot ratkaisukokoonpanojen määrittämiseksi

(2021/C 513/10)

Unionin tuomioistuin laati yleiskokouksessaan 13.10.2021 seuraavan luettelon suuren jaoston kokoonpanon määrittämiseksi:

Marko Ilešič

Octavia Spineanu-Matei

Jean-Claude Bonichot

Zoltán Csehi

Thomas von Danwitz

Miroslav Gavalec

Marek Safjan

Maria Lourdes Arastey Sahún

Siniša Rodin

Dimitrios Gratsias

François Biltgen

Jan Passer

Peter George Xuereb

Ineta Ziemele

Nuno José Cardoso da Silva Piçarra

Nils Wahl

Lucia Serena Rossi

Niilo Jääskinen

Irmantas Jarukaitis

Andreas Kumin

Unionin tuomioistuin laati yleiskokouksessaan 13.10.2021 seuraavat luettelot viiden tuomarin jaostojen kokoonpanojen määrittämiseksi:

Ensimmäinen jaosto:

Thomas von Danwitz

Ineta Ziemele

Peter George Xuereb

Andreas Kumin

Toinen jaosto:

François Biltgen

Maria Lourdes Arastey Sahún

Nils Wahl

Jan Passer

Kolmas jaosto:

Marek Safjan

Miroslav Gavalec

Nuno José Cardoso da Silva Piçarra

Niilo Jääskinen

Neljäs jaosto:

Jean-Claude Bonichot

Octavia Spineanu-Matei

Siniša Rodin

Lucia Serena Rossi

Viides jaosto:

Marko Ilešič

Zoltán Csehi

Irmantas Jarukaitis

Dimitrios Gratsias

Unionin tuomioistuin laati yleiskokouksessaan 13.10.2021 seuraavat luettelot kolmen tuomarin jaostojen kokoonpanojen määrittämiseksi:

Kuudes jaosto

Thomas von Danwitz

Peter George Xuereb

Andreas Kumin

Seitsemäs jaosto

François Biltgen

Nils Wahl

Maria Lourdes Arastey Sahún

Kahdeksas jaosto

Marek Safjan

Nuno José Cardoso da Silva Piçarra

Miroslav Gavalec

Yhdeksäs jaosto

Jean-Claude Bonichot

Lucia Serena Rossi

Octavia Spineanu-Matei

Kymmenes jaosto

Marko Ilešič

Dimitrios Gratsias

Zoltán Csehi

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/7

Unionin yleisen tuomioistuimen uusien tuomareiden virkavalan vannominen

(2021/C 513/12)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 2.6.2021 (1) tekemällä päätöksellä unionin yleiseen tuomioistuimeen toimikaudeksi 10.6.2021–31.8.2025 tuomariksi nimitetty Maja Brkan vannoi virkavalansa 6.7.2021.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 8.9.2021 (2) tekemällä päätöksellä unionin yleiseen tuomioistuimeen toimikaudeksi 10.9.2021–31.8.2025 tuomariksi nimitetty Pēteris Zilgalvis vannoi virkavalansa 27.9.2021.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 13.10.2021 (3) tekemällä päätöksellä unionin yleiseen tuomioistuimeen toimikaudeksi 18.10.2021–31.8.2022 tuomareiksi nimitetyt Krisztián Attila Kecsmár ja Ion Gâlea vannoivat virkavalansa 27.10.2021.

(1) EUVL L 203, 9.6.2021, s. 16.

(2) EUVL L 319, 10.9.2021, s. 5.

(3) EUVL L 368, 18.10.2021, s. 4.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Apelativen sad – Varna – Bulgaria) – Rikosoikeudenkäynnit, joissa vastaajina ovat DR (C-845/19) ja TS (C-863/19),

(Yhdistetyt asiat C-845/199 ja C-863/19) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Direktiivi 2014/42/EU - Rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen Euroopan unionissa - Soveltamisala - Lainvastaisesti hankittujen varojen menetetyksi tuomitseminen - Taloudellinen hyöty, joka on saatu rikoksella, josta ei ole annettu tuomiota - 4 artikla - Menetetyksi tuomitseminen - 5 artikla - Laajennettu menetetyksi tuomitseminen - 6 artikla - Kolmansien osapuolten varojen menetetyksi tuomitseminen - Edellytykset - Kolmannelle osapuolelle kuuluvaksi väitetyn rahamäärän menetetyksi tuomitseminen - Kolmas osapuoli, jolla ei ole oikeutta osallistua asianosaisena menetetyksi tuomitsemista koskevaan menettelyyn - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

(2021/C 513/13)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Apelativen sad – Varna

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasioissa

DR (C-845/19) ja TS (C-863/19)

Muu osapuoli: Okrazhna prokuratura – Varna

Tuomiolauselma

Rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa 3.4.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/42/EU on tulkittava siten, että jakelutarkoituksessa tapahtunut huumausaineiden hallussapito kuuluu sen soveltamisalaan silloinkin, kun kaikki rikoksen tekemiseen sisältyvät osatekijät rajoittuvat yhteen jäsenvaltioon.

Direktiiviä 2014/42 on tulkittava siten, että siinä ei säädetä ainoastaan rikoksesta, josta kyseinen rikoksentekijä on tuomittu, saadun taloudellisen edun muodostavan omaisuuden tuomitsemisesta menetetyksi, vaan siinä tarkoitetaan myös rikoksentekijälle kuuluvaa omaisuutta, jonka osalta kansallinen tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, on vakuuttunut, että omaisuus on peräisin muusta rikollisesta toiminnasta, edellyttäen, että noudatetaan tämän direktiivin 8 artiklan 8 kohdassa säädettyjä takeita ja että rikos, johon kyseisen rikoksentekijän on katsottu syyllistyneen, kuuluu kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa lueteltuihin rikoksiin ja että kyseinen rikos on omiaan tuottamaan välittömästi tai välillisesti samassa direktiivissä tarkoitettua taloudellista etua.

Direktiivin 2014/42 8 artiklan 1, 7 ja 9 kohtaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa mahdollistetaan sellaisen omaisuuden tuomitseminen menetetyksi valtiolle, jonka väitetään kuuluvan muulle henkilölle kuin rikoksentekijälle, vaikka tällä henkilöllä ei ole mahdollisuutta osallistua menetetyksi tuomitsemista koskevaan menettelyyn asianosaisena.

(1) EUVL C 68, 2.3.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Najwyższy – Puola) – SC v. Zakład Ubezpieczeń Społecznych I Oddział w Warszawie

(Asia C-866/19) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Siirtotyöläisten sosiaaliturva - Asetus (EY) N:o 883/2004 - 52 artiklan 1 kohdan b alakohta - Työntekijä, joka on ollut palkkatyössä kahdessa jäsenvaltiossa - Vähimmäiskausi, jonka täyttymistä oikeuden saavuttaminen vanhuuseläkkeeseen edellyttää kansallisen lainsäädännön mukaan - Toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneen maksukauden huomioon ottaminen - Yhteenlaskeminen - Maksettavan eläke-etuuden määrän laskeminen)

(2021/C 513/14)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Najwyższy

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SC

Vastaaja: Zakład Ubezpieczeń Społecznych I Oddział w Warszawie

Tuomiolauselma

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 52 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että sen rajan määrittämiseksi, jota maksuihin perustumattomat vakuutuskaudet eivät kansallisen lainsäädännön mukaan voi ylittää suhteessa vakuutusmaksukausiin, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen on laskettaessa kyseisen säännöksen i alakohdassa tarkoitettua etuuden teoreettista määrää otettava huomioon kaikki vakuutuskaudet, muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan täyttyneet kaudet mukaan lukien, kun taas mainitun säännöksen ii alakohdassa tarkoitettu etuuden tosiasiallinen määrä lasketaan pelkästään asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneiden vakuutuskausien perusteella.

(1) EUVL C 61, 24.2.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.10.2021 – Valittajana Euroopan parlamentti ja muuna osapuolena UZ

(Asia C-894/19 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Kurinpitomenettely - Kurinpitoseuraamus - Hallinnollinen tutkimus - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta - Objektiivisen puolueettomuuden vaatimus - Liitännäisvalitus - Avustamispyynnön hylkääminen - Perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohta - Oikeus tulla kuulluksi)

(2021/C 513/15)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: V. Montebello-Demogeot ja I. Lázaro Betancor)

Muu osapuoli: UZ (edustaja: J.-N. Louis, avocat)

Tuomiolauselma

1)	Päävalitus ja liitännäisvalitus hylätään.

2)	Euroopan parlamentti velvoitetaan korvaamaan päävalitukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut.

3)	UZ velvoitetaan korvaamaan liitännäisvalitukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 77, 9.3.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Bucureşti – Romania) – Wilo Salmson France SAS v. Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București ja Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Bucureşti – Administraţia Fiscală pentru Contribuabili Nerezidenţi

(Asia C-80/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 167 – 171 artikla ja 178 artiklan a alakohta - Arvonlisäveron vähennysoikeus - Arvonlisäveron palauttaminen verovelvollisille, jotka ovat sijoittautuneet muuhun jäsenvaltioon kuin palautusjäsenvaltioon - Laskun hallussapito - Direktiivi 2008/9/EY - Palautushakemuksen hylkääminen - Tavaran luovuttaja ”mitätöi” laskun - Uuden laskun antaminen - Uusi palautushakemus - Hylkääminen)

(2021/C 513/16)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Bucureşti

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Wilo Salmson France SAS

Vastaajat: Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București ja Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Bucureşti – Administraţia Fiscală pentru Contribuabili Nerezidenţi

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 13.7.2010 annetulla neuvoston direktiivillä 2010/45/EU, 167–171 ja 178 artiklaa ja yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille 12.2.2008 annettua neuvoston direktiiviä 2008/9/EY on tulkittava siten, että verovelvollinen, joka ei ole sijoittautunut palautusjäsenvaltioon vaan toiseen jäsenvaltioon, ei voi käyttää oikeutta tavaroiden luovutuksesta kannetun arvonlisäveron palautukseen, jos verovelvollisella ei ole hallussaan direktiivissä 2006/112, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/45, tarkoitettua laskua kyseisten tavaroiden ostosta. Ainoastaan siinä tapauksessa, että asiakirja on niin virheellinen, että kansallisilta veroviranomaisilta puuttuvat palautushakemuksen perusteeksi tarvittavat tiedot, voidaan katsoa, että tällainen asiakirja ei ole direktiivissä 2006/112, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/45, tarkoitettu ”lasku”.

Direktiivin 2006/112, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/45, 167–171 ja 178 artiklaa sekä direktiivin 2008/9 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäistä vaihtoehtoa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että tiettyyn palautusajanjaksoon liittyvä arvonlisäveron palautushakemus hylätään yksistään sillä perusteella, että kyseinen verosaatava syntyi aikaisemman palautusajanjakson aikana mutta se laskutettiin vasta tämän tietyn ajanjakson aikana.

Direktiivin 2006/112, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/45, 167–171 ja 178 artiklaa sekä direktiiviä 2008/9 on tulkittava siten, että sillä, että tavaran luovuttaja kumoaa laskun yksipuolisesti sen jälkeen, kun palautusjäsenvaltio oli tehnyt päätöksen, jolla se hylkäsi kyseiseen laskuun perustuneen palautushakemuksen, ja siitä huolimatta, että kyseinen päätös oli jo tullut lainvoimaiseksi, ja kyseinen tavaran luovuttaja toimittaa myöhemmän palautusajanjakson aikana näihin samoihin tavaroihin luovutuksiin liittyvän uuden laskun ilman, että luovutuksia olisi kyseenalaistettu, ei ole vaikutusta arvonlisäveron palautusoikeuden, jota on jo käytetty, olemassaoloon eikä siihen ajanjaksoon, jonka osalta sitä on käytettävä.

(1) EUVL C 279, 24.8.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Spetsializiran nakazatelen sad – Bulgaria) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on ZX

(Asia C-282/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Direktiivi 2012/13/EU - Tiedonsaantioikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä - 6 artiklan 3 kohta - Epäillyn tai syytetyn oikeus saada tietoja oikeuksistaan - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artikla - Kansallinen lainsäädäntö, jossa ei säädetä menettelyllisestä keinosta syyteasiakirjan sisällön epätarkkuuksien ja puutteiden korjaamiseksi valmisteluistunnon jälkeen)

(2021/C 513/17)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Spetsializiran nakazatelen sad

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen/asianosaiset pääasiassa

Muu osapuoli: Spetsializirana prokuratura

Tuomiolauselma

Tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 22.5.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/13/EU 6 artiklan 3 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei säädetä menettelyllisestä keinosta, jolla rikosasiassa pidetyn valmisteluistunnon jälkeen voidaan korjata sellaiset syytekirjelmän sisällössä olevat epätarkkuudet ja puutteet, jotka loukkaavat syytetyn oikeutta saada syytteestä yksityiskohtaiset tiedot.

Direktiivin 2012/13 6 artiklan 3 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa on tulkittava siten, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tulkittava syytteen muuttamista koskevaa kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle unionin oikeuden mukaisesti siten, että syyttäjä voi korjata syytekirjelmän sisällössä olevat epätarkkuudet ja puutteet pääkäsittelyssä, kunhan samalla syytetyn puolustautumisoikeudet turvataan aktiivisesti ja tosiasiallisesti. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on ainoastaan silloin, kun se katsoo, ettei tällainen unionin oikeuden mukainen tulkinta ole mahdollinen, jätettävä soveltamatta kansallinen säännös, jossa kielletään keskeyttämästä tuomioistuinmenettelyä ja palauttamasta asiaa syyttäjälle uuden syytekirjelmän laatimista varten.

(1) EUVL C 287, 31.8.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Rejonowy dla Krakowa-Śródmieścia w Krakowie – Puola) – T.B., D. sp. z. o. o. v. G. I. A/S

(Asia C-393/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö siviilioikeudellisissa asioissa - Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla - Asetus (EU) N:o 1215/2012 - Toimivalta vakuutusasioissa - 11 artiklan 1 kohdan b alakohta - 12 artikla - 13 artiklan 2 kohta - Henkilöllinen soveltamisala - Vahingonkärsijän käsite - Elinkeinonharjoittaja - Erityinen toimivalta - 7 artiklan 2 alakohta)

(2021/C 513/18)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy dla Krakowa-Śródmieścia w Krakowie

Pääasian asianosaiset

Kantajat: T.B., D. sp. z. o. o.

Vastaaja: G. I. A/S

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 13 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei siihen voi vedota yhtiö, joka on liikenneonnettomuuden välittömälle uhrille kyseisestä onnettomuudesta johtuneeseen vahinkoon liittyvien palvelujen vastikkeena hankkinut oikeuden vakuutuskorvaussaatavaan voidakseen vaatia maksua mainitun onnettomuuden aiheuttajan vakuutuksenantajalta mutta joka ei harjoita tällaisten saatavien perintään liittyvää elinkeinotoimintaa.

Asetuksen N:o 1215/2012 7 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että siihen voi vedota elinkeinonharjoittaja, joka on hankkinut luovutussopimuksella liikenneonnettomuuden uhrin saatavan tarkoituksenaan nostaa sen jäsenvaltion, jossa onnettomuus tapahtui, tuomioistuimessa sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskeva kanne kyseisen onnettomuuden aiheuttajan vakuutuksenantajaa, jonka päätoimipaikka on muussa jäsenvaltioissa kuin siinä, jossa onnettomuus tapahtui, vastaan, jos kyseisen säännöksen soveltamisedellytykset täyttyvät, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava.

(1) EUVL C 423, 7.12.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Kúria – Unkari) – CHEP Equipment Pooling NV v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

(Asia C-396/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero - Yksityiskohtaiset säännöt arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille verovelvollisille - Direktiivi 2008/9/EY - 20 artiklan 1 kohta - Palautusjäsenvaltion pyyntö lisätietojen saamiseksi - Seikat, joista lisätietoja voidaan pyytää - Palautushakemukseen merkityt ja toimitetuissa laskuissa ilmoitetut määrät eroavat toisistaan - Hyvän hallinnon periaate - Arvonlisäveron neutraalisuuden periaate - Preklusiivinen määräaika - Vaikutukset verovelvollisen virheen korjaamiseen)

(2021/C 513/19)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Kúria

Pääasian asianosaiset

Kantaja: CHEP Equipment Pooling NV

Vastaaja: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

Tuomiolauselma

Yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille 12.2.2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/9/EY 20 artiklan 1 kohtaa on tulkittava yhdessä verotuksen neutraalisuuden periaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen kanssa siten, että se on esteenä sille, että tilanteessa, jossa palautusjäsenvaltion veroviranomainen on saanut verovelvollisen mahdollisesti toimittamien lisätietojen perusteella varmuuden siitä, että ostoista tosiasiallisesti maksetun arvonlisäveron määrä, sellaisena kuin se on palautushakemukseen liitettyyn laskuun merkittynä, on suurempi kuin hakemukseen merkitty määrä, kyseinen veroviranomainen palauttaa arvonlisäverosta vain hakemukseen merkityn määrän kehottamatta ensin ripeästi ja asianmukaisimmiksi katsomillaan keinoilla verovelvollista korjaamaan palautushakemustaan hakemuksella, joka katsotaan tehdyksi alun perin tehdyn hakemuksen toimittamishetkellä.

(1) EUVL C 423, 7.12.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 21.10.2021 – Valittajana Lípidos Santiga, SA ja muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-402/20 P) (1)

(Muutoksenhaku - Energia - Direktiivi (EU) 2018/2001 - Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen - Ravinto- tai rehukasveista tuotettujen biopolttoaineiden käytön rajoittaminen - Delegoitu asetus (EU) 2019/807 - Suuren epäsuoraan maankäytön muutokseen liittyvän riskin omaavien raaka-aineiden määritelmä - Palmuöljy - Kumoamiskanne - Edellytys, jonka mukaan toimen on koskettava luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan - Tutkimatta jättäminen)

(2021/C 513/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Lípidos Santiga, SA (edustaja: P. Muñiz Fernández, abogado)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: B. De Meester ja K. Talabér-Ritz)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Lípidos Santiga SA vastaa oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 348, 19.10.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/14

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 23.9.2021 (Gericht Erster Instanz Eupenin – Belgia esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – IO v. Wallonische Region

(Asia C-23/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - SEUT 49 artikla - Sijoittautumisvapaus - Tieliikenne - Jäsenvaltiossa asuva kuljettaja - Toisessa jäsenvaltiossa rekisteröity ajoneuvo - Kyseiseen toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön osakkaan ja toimitusjohtajan käyttöön annettu ajoneuvo - Velvollisuus rekisteröidä ajoneuvo ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa)

(2021/C 513/21)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Gericht Erster Instanz Eupen

Asianosaiset

Kantaja: IO

Vastaaja: Wallonische Region

Määräysosa

SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kyseisessä jäsenvaltiossa asuva toimitusjohtaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja voi kyseisessä jäsenvaltiossa vedota poikkeukseen, joka koskee velvollisuutta rekisteröidä kyseisessä jäsenvaltiossa ajoneuvo, joka on rekisteröity toisessa jäsenvaltiossa ja jonka kyseiseen toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut yhtiö (riippumatta siitä, onko tämä oikeushenkilö) on antanut hänen käyttöönsä, ainoastaan siinä tapauksessa, että ajoneuvossa säilytetään pysyvästi asiakirjoja, jotka osoittavat, että asianomainen henkilö täyttää kyseisen poikkeuksen soveltamisedellytykset.

SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kyseisessä jäsenvaltiossa asuva yhtiön osakas ja toimitusjohtaja, on velvollinen rekisteröimään ajoneuvon, jonka hänen yhtiönsä, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, on antanut hänen käyttöönsä, silloin, kun kyseinen osakas ja toimitusjohtaja ei saa palkkaa tai tuloja kyseiseltä yhtiöltä ja kun asianomaisella henkilöllä ei ole mahdollisuutta osoittaa, että hänen tehtävänsä mainitussa yhtiössä on todellinen, kunhan kyseistä ajoneuvoa ei ole tarkoitettu käytettäväksi merkittävässä määrin pysyvästi ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa ja sitä ei tosiasiallisesti käytetä tällä tavalla.

(1) EUVL C 128, 12.4.2021.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/15

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 21.9.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Amtsgericht Lennestadt – Saksa) – Nemzeti Útdíjfizetési Szolgáltató Zrt. v. NW

(Asia C-30/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EU) N:o 1215/2012 - 1 artiklan 1 kohta - Aineellinen soveltamisala - Siviili- ja kauppaoikeudellisen asian käsite - Menettely tietullin alaisen tien käyttöön liittyvän maksun perimiseksi)

(2021/C 513/22)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Lennestadt

Asianosaiset

Kantaja: Nemzeti Útdíjfizetési Szolgáltató Zrt.

Vastaaja: NW

Määräysosa

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 1 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitetun siviili- ja kauppaoikeudellisen asian käsitteen alaan kuuluu tietullin alaisen tien käyttöön liittyvän maksun perimismenettely, jonka on tuomioistuimessa pannut vireille yhtiö, jonka valtuus perustuu lakiin, jossa tästä käytöstä syntyvä suhde luokitellaan yksityisoikeudelliseksi.

(1) EUVL C 148, 26.4.2021.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 19.8.2021 – DB v. Austrian Airlines

(Asia C-510/21)

(2021/C 513/23)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: DB

Vastapuoli: Austrian Airlines

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen, jonka Euroopan yhteisö on allekirjoittanut 9.12.1999 ja joka on hyväksytty Euroopan yhteisön puolesta 5.4.2001 annetulla neuvoston päätöksellä 2001/539/EY, (1) 17 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun onnettomuuden johdosta ilma-aluksessa annettua ensiapua, joka johtaa onnettomuuden varsinaisista seurauksista erilliseen matkustajan loukkaantumiseen, pidettävä onnettomuuden aiheuttaneen tapahtuman kanssa yhtenä onnettomuutena?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi,

onko kyseisen yleissopimuksen 29 artikla esteenä oikeudelle saada korvausta ensiavusta johtuvasta vahingosta, jos siihen vedotaan kansallisessa oikeudessa säädetyssä määräajassa mutta kyseisen yleissopimuksen 35 artiklassa tarkoitetun kanneoikeuden vanhennuttua?

(1) Yleissopimuksen tekemisestä tiettyjen kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (Montrealin yleissopimus) Euroopan yhteisön puolesta 5.4.2001 tehty neuvoston päätös 2001/539/EY (EYVL 2001, L 194, s. 38).

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Cluj (Romania) on esittänyt 24.8.2021 – ASA v. Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Cluj

(Asia C-519/21)

(2021/C 513/24)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Cluj

Pääasian asianosaiset

Valittaja: ASA

Vastapuoli: Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Cluj

Muut osapuolet: BP ja MB

Ennakkoratkaisukysymykset

Voidaanko arvonlisäverodirektiiviä 2006/[1]12/EY (1) yleisesti, ja erityisesti sen 9, 12, 14, 62, 63, 65, 73 ja 78 artiklaa, tulkita pääasiassa kyseessä olevan riita-asian kaltaisessa asiayhteydessä siten, että

—

siltä osin kuin on kyse verotettavan tapahtuman toteutumisesta kiinteistöjen luovutukseen liittyvässä verollisessa liiketoiminnassa ja siltä osin kuin on kyse veron perusteen määräytymistavasta, verovelvollisia ovat myös ne luonnolliset henkilöt, jotka ovat sopimuspuolina sellaisessa oikeuskelpoisuutta vailla olevasta yhteenliittymästä tehdyssä sopimuksessa, joka on tehty verovelvollisen kanssa, joka on velvollinen maksamaan myynteihin sisältyvän veron, joka hänen olisi pitänyt suorittaa, kun otetaan huomioon, että yhteenliittymäsopimusta ei rekisteröity veroviranomaisissa ennen toiminnan aloittamista mutta se esitettiin mainituille viranomaisille ennen hallinnollisen veroseuraamuksen määräämistä?

Voidaanko arvonlisäverodirektiiviä 2006/112 yleisesti, ja erityisesti sen 167 artiklaa, 168 artiklan a kohtaa, 178 artiklan a kohtaa ja 179 artiklaa, sekä suhteellisuusperiaatetta ja verotuksen neutraalisuuden periaatetta tulkita pääasiassa kyseessä olevan riita-asian kaltaisessa asiayhteydessä siten, että

verovelvolliselle voidaan myöntää oikeus verovähennykseen tapauksessa, jossa tämä ei ole veronmaksuvelvollinen eikä ole henkilökohtaisesti maksanut ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa verollisten liiketoimien yhteydessä käytetyistä tavaroista ja palveluista ja jossa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron maksavat/ovat maksaneet luonnolliset henkilöt, joiden ei ole todettu olevan verovelvollisen asemassa mutta jotka ovat sopimuspuolina sellaisessa oikeuskelpoisuutta vailla olevasta yhteenliittymästä tehdyssä sopimuksessa, joka on tehty verovelvollisen kanssa, joka on velvollinen maksamaan myynteihin sisältyvän veron, joka hänen olisi pitänyt suorittaa, kun otetaan huomioon, että yhteenliittymäsopimusta ei rekisteröity veroviranomaisissa ennen toiminnan aloittamista

verovelvolliselle voidaan myöntää oikeus verovähennykseen pääasiassa kyseessä olevan riita-asian kaltaisessa erityisessä asiayhteydessä tapauksessa, jossa tämä ei ole veronmaksuvelvollinen eikä ole henkilökohtaisesti maksanut ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa verollisten liiketoimien yhteydessä käytetyistä tavaroista ja palveluista ja jossa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron maksaa/on maksanut luonnollinen henkilö, jonka on todettu olevan verovelvollisen asemassa, joka on sopimuspuolena oikeuskelpoisuutta vailla olevasta yhteenliittymästä tehdyssä sopimuksessa ja joka yhdessä verovelvollisen kanssa aikoo myös käyttää tai saattoi käyttää vähennysoikeuttaan, ja viimeksi mainitut ovat velvollisia suorittamaan myynteihin sisältyvän veron, joka heidän olisi pitänyt suorittaa, kun otetaan huomioon, että yhteenliittymäsopimusta ei rekisteröity veroviranomaisissa ennen toiminnan aloittamista?

Mikäli näihin kysymyksiin vastataan kieltävästi ja/tai kun otetaan huomioon oikeusvarmuuden periaate,

voidaanko ottaa tutkittavaksi sellainen verovelvollisen, joka on velvollinen maksamaan arvonlisäveron ja siihen liittyvät kulut, esittämä vaade, joka kohdistuu luonnollisiin henkilöihin, joiden ei ole todettu olevan verovelvollisen asemassa ja jotka ovat sopimuspuolia oikeuskelpoisuutta vailla olevasta yhteenliittymästä tehdyssä sopimuksessa, joka on tehty verovelvollisen kanssa, joka on velvollinen suorittamaan myynteihin sisältyvän veron, joka hänen olisi pitänyt suorittaa, kun otetaan huomioon, että yhteenliittymäsopimusta ei rekisteröity veroviranomaisissa ennen toiminnan aloittamista, ja joka koskee oikeutta saada sellainen osuus verosta, joka on määritetty yhteenliittymäsopimuksessa osakkaille tehtävän voitonjaon osalta, kun kyse on verovelvollisen velvollisuudesta maksaa arvonlisävero ja siihen liittyvät kulut?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Pfälzisches Oberlandesgericht Zweibrücken (Saksa) on esittänyt 24.8.2021 – MS v. Saatgut Treuhandverwaltungs GmbH

(Asia C-522/21)

(2021/C 513/25)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Pfälzisches Oberlandesgericht Zweibrücken

Pääasian asianosaiset

Valittaja: MS

Vastapuoli: Saatgut Treuhandverwaltungs GmbH

Ennakkoratkaisukysymys

Onko yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 14 artiklan 3 kohdassa säädetyn maataloutta koskevan vapautuksen soveltamista koskevista säännöistä 24.7.1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1768/95 (1) 18 artiklan 2 kohta, siltä osin kuin siinä säädetyin edellytyksin voidaan vaatia nelinkertaisen lupamaksun suuruista vähimmäisvahingonkorvausta, yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27.7.1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 (2) (perusasetus (EY) N:o 2100/94) ja erityisesti sen 94 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukainen?

(1) EYVL 1995, L 173, s. 14.

(2) EYVL 1994, L 227, s. 1.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel București (Romania) on esittänyt 24.8.2021 – IG v. Agenția Județeană de Ocupare a Forței de Muncă Ilfov

(Asia C-524/21)

(2021/C 513/26)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel București

Pääasian asianosaiset

Valittaja: IG

Vastapuoli: Agenția Județeană de Ocupare a Forței de Muncă Ilfov

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko direktiivin 2008/94 (1) 1 artiklan 1 kohdan ja 2 artiklan 1 kohdan säännökset itsenäisen käsitteen ”maksukyvytön” osalta esteenä direktiivin täytäntöön panemiseksi annetulle kansalliselle lainsäädännölle – eli palkkaturvarahaston perustamisesta ja käyttämisestä annetun lain nro 200/2006 (Legea nr. 200/2006 privind constituirea și utilizarea Fondului de garantare pentru plata creanțelor salariale) 15 §:n 1 ja 2 momentille, kun ne luetaan yhdessä lain nro 200/2006 täytäntöönpanosääntöjen (Normele metodologice de aplicare a Legii nr. 200/2006) 7 §:n kanssa – sellaisena kuin Înalta Curte de Casație și Justiție – Completul pentru dezlegarea unor chestiuni de drept (ylin tuomioistuin – oikeuskysymysten ratkaisemiseen toimivaltainen osasto) on tulkinnut sitä ratkaisussa nro 16/2018, jonka mukaan kolmen kuukauden aika, jolta palkkaturvarahasto voi turvata ja maksaa palkkasaatavat maksukyvyttömältä työnantajalta, liittyy yksinomaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivään?

Ovatko direktiivin 2008/94 3 artiklan [toisen kohdan] ja 4 artiklan 2 kohdan säännökset esteenä palkkaturvarahaston perustamisesta ja käyttämisestä annetun lain nro 200/2006 15 §:n 1 ja 2 momentille, sellaisina kuin Înalta Curte de Casație și Justiție – Completul pentru dezlegarea unor chestiuni de drept on tulkinnut niitä ratkaisussa nro 16/2018, jonka mukaan kolmen kuukauden enimmäisaika, jolta palkkaturvarahasto voi turvata ja maksaa palkkasaatavat maksukyvyttömältä työnantajalta, sijoittuu viiteajanjaksoon, joka muodostuu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista välittömästi edeltäneistä kolmesta kuukaudesta ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista välittömästi seuranneista kolmesta kuukaudesta?

Onko kansallinen hallintokäytäntö, jolla Curtea de Conturin (tilintarkastustuomioistuin) päätöksen perusteella ja ilman, että olisi olemassa erityistä kansallista lainsäädäntöä, jossa asetetaan työntekijälle palauttamisvelvollisuus, työntekijältä peritään takaisin määrät, jotka väitetään maksetun ajanjaksoilta, jotka eivät sisälly laissa säädettyihin rajoihin, tai joita on vaadittu lakisääteisen vanhentumisajan jälkeen, direktiivin 2008/94 sosiaalisen päämäärän ja direktiivin 12 artiklan a alakohdan säännösten mukainen?

Kun tulkitaan direktiivin 2008/94 12 artiklan a alakohdassa käytettyä väärinkäytöksen käsitettä, onko objektiivisesti riittävän perusteltua, ettätyöntekijältä peritään takaisin rahaston pesänhoitajan välityksellä maksamia palkkasaatavia siinä ilmoitetussa tarkoituksessa, että noudatetaan yleistä vanhentumisaikaa?

5)	Ovatko tulkinta ja kansallinen hallintokäytäntö, joiden mukaan palkkasaatavat, joiden palauttamista työntekijöiltä vaaditaan, rinnastetaan verosaatavaan, jolle kertyy korkoa ja viivästyskorkoa, yhteensopivia direktiivin säännösten ja tarkoituksen kanssa?

(1) Työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa 22.10.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/94/EY (EUVL 2008, L 283, s. 36).

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel București (Romania) on esittänyt 24.8.2021 – Agenția Municipală pentru Ocuparea Forței de Muncă București v. IM

(Asia C-525/21)

(2021/C 513/27)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel București

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Agenția Municipală pentru Ocuparea Forței de Muncă București

Vastapuoli: IM

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko direktiivin 2008/94 3 artiklan [toisen kohdan] ja 4 artiklan 2 kohdan säännökset esteenä palkkaturvarahaston perustamisesta ja käyttämisestä annetun lain nro 200/2006 15 §:n 1 ja 2 momentille, sellaisina kuin Înalta Curte de Casație și Justiție – Completul pentru dezlegarea unor chestiuni de drept on tulkinnut niitä ratkaisussa nro 16/2018, joiden mukaan kolmen kuukauden enimmäisaika, jolta palkkaturvarahasto voi turvata ja maksaa palkkasaatavat maksukyvyttömältä työnantajalta, sijoittuu viiteajanjaksoon, joka muodostuu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista välittömästi edeltäneistä kolmesta kuukaudesta ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista välittömästi seuranneista kolmesta kuukaudesta?

Kun tulkitaan direktiivin 2008/94 12 artiklan a alakohdassa käytettyä väärinkäytöksen käsitettä, onko objektiivisesti riittävän perusteltua, että työntekijältä peritään takaisin rahaston pesänhoitajan välityksellä maksamia palkkasaatavia siinä ilmoitetussa tarkoituksessa, että noudatetaan yleistä vanhentumisaikaa?

5)	Ovatko tulkinta ja kansallinen hallintokäytäntö, joiden mukaan palkkasaatavat, joiden palauttamista työntekijöiltä vaaditaan, rinnastetaan verosaatavaan, jolle kertyy korkoa ja viivästyskorkoa, yhteensopivia direktiivin säännösten ja tarkoituksen kanssa?

(1) Työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa 22.10.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/94/EY (EUVL 2008, L 283, s. 36).

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 9.9.2021 – UniCredit Bank Austria AG v. Verein für Konsumenteninformation

(Asia C-555/21)

(2021/C 513/28)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Revision-valittaja: UniCredit Bank Austria AG

Revision-valituksen vastapuoli: Verein für Konsumenteninformation

Ennakkoratkaisukysymys

Onko kuluttajille tarkoitetuista kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista ja direktiivien 2008/48/EY ja 2013/36/EU sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 4.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/17/EU (1) 25 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että luotonottajan käyttäessä oikeutta maksaa luoton määrä osittain tai kokonaan takaisin ennen vaaditun ajan päättymistä luotonottajan maksettavaksi tulevista koroista ja voimassaoloajasta riippuvista kustannuksista tehdään suhteellinen vähennys, kun taas voimassaoloajasta riippumattomista kustannuksista ei ole annettu vastaavanlaista lainsäädäntöä?

(1) EUVL 2014, L 60, s. 34.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/20

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sofiyski gradski sad (Bulgaria) on esittänyt 20.9.2021 – LM ja NO v. HUK-Coburg-Allgemeine Versicherung AG

(Asia C-577/21)

(2021/C 513/29)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sofiyski gradski sad

Pääasian asianosaiset

Kantajat: LM ja NO

Vastaaja: HUK-Coburg-Allgemeine Versicherung AG

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko henkilövahinkojen käsitteen tulkinta siten, että sellaisesta vahingosta on kyse lapsen henkisessä kärsimyksessä, joka on aiheutunut toisen vanhemman kuolemasta liikenneonnettomuuden seurauksena, vain siinä tapauksessa, että tämä kärsimys on johtanut lapsen terveyden patologiseen haittaan, ristiriidassa direktiivin 84/5/ETY 1 artiklan 1 kohdan kanssa?

2)	Sovelletaanko periaatetta, jonka mukaan kansallisen tuomioistuimen on tulkittava kansallista oikeutta unionin oikeuden mukaisesti, siinä tapauksessa, että kansallinen tuomioistuin ei sovella omaa kansallista oikeuttaan vaan jonkin toisen Euroopan unionin jäsenvaltion oikeutta?

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/20

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Nürnberg (Saksa) on esittänyt 28.9.2021 – A v. Finanzamt M

(Asia C-596/21)

(2021/C 513/30)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Nürnberg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: A

Vastaaja: Finanzamt M

Ennakkoratkaisukysymykset (1)

Voidaanko tavaran toiselta ostajalta evätä oikeus vähentää ostoihin sisältyvä vero, koska hänen olisi pitänyt tietää, että alkuperäinen myyjä syyllistyi ensimmäisen luovutuksen yhteydessä arvonlisäveropetokseen, vaikka myös ensimmäinen ostaja tiesi, että alkuperäinen myyjä syyllistyi ensimmäisen luovutuksen yhteydessä arvonlisäveropetokseen?

2)	Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, rajoittuuko toista ostajaa koskeva epääminen määrällisesti veropetoksesta aiheutuneeseen verotulojen menetykseen?

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, lasketaanko verotulojen menetys

a.	vertaamalla vaihdantaketjussa lain mukaan maksettavaa veroa tosiasiallisesti määrättyyn veroon,

b.	vertaamalla vaihdantaketjussa lain mukaan maksettavaa veroa tosiasiallisesti maksettuun veroon vai

c.	jollakin muulla tavalla eli millä tavoin?

(1) Ennakkoratkaisukysymykset koskevat yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1) tulkintaa.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/21

Valitus, jonka Unie van Professionele Transporteurs en Logistieke Ondernemers (UPTR) on tehnyt 28.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-634/20, UPTR v. parlamentti ja neuvosto, 28.7.2021 antamasta määräyksestä

(Asia C-603/21 P)

(2021/C 513/31)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Valittaja: Unie van Professionele Transporteurs en Logistieke Ondernemers (UPTR) (edustaja: F. Vanden Bogaerde, advocaat)

Muut osapuolet: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—	Ensimmäinen vaatimus: valitus otetaan tutkittavaksi

—

Toinen vaatimus: asetusten (EY) N:o 1071/2009, (EY) N:o 1072/2009 ja (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta niiden mukauttamiseksi maantieliikenteen alan kehitykseen 15.7.2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1) (EU) 2020/1055 2 artiklan 4 kohta kumotaan. Kumoaminen on tehtävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (konsolidoitu toistanto) 263 artiklan ja seuraavien valitusperusteiden, jotka on esitetty tiivistettyinä, perusteella

—	Kolmas vaatimus: oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste: alkuperäisen kanteen tutkittavaksi ottaminen

Valittajan jäsenien on saatava tehokasta oikeussuojaa. Sellaisen suojan saamista varten käsitettä ”koskee – suoraan ja erikseen” ei saada tulkita tässä asiassa suppeasti sen erityisen rikosoikeudellisen/sanktioiden määräämistä koskevan asiayhteyden takia, jossa valittajan jäsenillä ei ole subjektiivista oikeutta, minkä vuoksi he eivät pysty saattamaan asiaa suoraan tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tehokkaana oikeussuojana voi olla vaikeaa pitää sitä, jos valittajan jäsenten on oltava lainvastaisessa tilanteissa ollakseen riippuvaisia sen jälkeen valvontaviranomaisista, joilla on oltava mahdollisuus saattaa vastuuseen tai määrätä sanktioita ilman, että niillä olisi velvollisuus siihen. Lisäksi tehokas oikeussuoja ei ole taattu, koska kansallinen tuomioistuin ei ole aina velvollinen esittämään ennakkoratkaisukysymystä unionin tuomioistuimelle.

Toinen valitusperuste: sisämarkkinoiden rikkominen

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan tarkoituksena on perustaa Euroopan sisämarkkinat. Nämä sisämarkkinat toteutetaan muun muassa palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan periaatteen avulla.

Palvelujen vapaasta liikkuvuudesta liikenteen alalla säädetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen osaston VI määräyksissä.

Sen seurauksena maantieliikenteen ja erityisesti kabotaasin osalta on pyrittävä asteittaiseen vapauttamiseen.

Tämä maantieliikennemarkkinoiden sisällä tapahtuva vapauttaminen on historiallisesti asiaa tarkastellen tosiasiallisesti saavutettu. Maantieliikennemarkkinoiden saavutetun vapauttamisen ja rajoitusten poistamisen osalta on kuitenkin tapahtunut taantumista. Riidanalainen säännös johtaa saavutetun vapauttamisen osalta vielä merkittävämpään taantumiseen, koska riidanalaiseen säännökseen sisältyy hyvin pitkälle menevä rajoitus, joka vaikuttaa epäedullisesti ennen kaikkea niiden liikenteenharjoittajiin, jotka ovat valittajan jäseniä.

Tämän rajoituksen taustalla tosiasiassa olevat syyt otetaan jo huomioon Mobility packagesta johtuvien muiden lainsäädäntöaloitteiden yhteydessä.

Riidanalaisella säännöksellä rikotaan SEU 3 artiklan 3 kohtaa ja SEUT VI osastossa määrättyä palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatetta ja se on näin ollen kumottava.

Kolmas valitusperuste: suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen

Asetuksen (EY) N:o 1071/2009 ja asetuksen (EY) N:o 1072/2009 muuttamisesta niiden mukauttamiseksi maantieliikenteen alan kehitykseen annettavaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta varten annetun ehdotuksen johdosta suoritettu vaikutusten arviointi suoritettiin sitä silmällä pitäen, että vapauttamista jatketaan Euroopan unionin sisällä.

Tässä vaikutusten arvioinnissa ei otettu huomioon mahdollista odotusaikaa, joka tuotiin esiin vasta myöhemmin lainsäädäntömenettelyssä. Tämän takia voidaan vain olettaa, että 4 päivän pituisen odotusajan käyttöönotolla viimeisen kabotaasimatkan suorittamisen jälkeen on merkittävä vaikutus kabotaasimatkojen lukumäärään Euroopan unionissa. Tämän odotusajan vaikutuksia ei kuitenkaan arvioitu lainsäädäntömenettelyn aikana suoritetussa vaikutusten arvioinnissa.

Kabotaasiliikennettä koskevan sääntelyn muutoksesta, jolla tähän mennessä saavutetun vapauttamisen tasoa alennettiin huomattavasti viimeisen kabotaasimatkan jälkeisen 4 päivän pituisen odotusajan käyttöönottamisen johdosta, ei voida perustellusti väittää, että kyse ei olisi ”olennaisesta” muutoksesta. Vaikutusten arviointi on tämän takia katsottava tarpeelliseksi lainsäädäntömenettelyn myöhemmän kulun kannalta.

Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät voi perustellusti väittää, että vaikutusten arvioinnin päivittäminen ei ollut soveltuva toimenpide tai tarpeen lainsäädäntömenettelyä varten.

Se, että vaikutusten arviointia ei ole päivitetty, on katsottava siten suhteellisuusperiaatteen, johon Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sidottuja, loukkaukseksi.

(1) EUVL 2020, L 249, s. 17.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Městský soud v Praze (Tšekki) on esittänyt 30.9.2021 – Heureka Group a.s. v. Google LLC

(Asia C-605/21)

(2021/C 513/32)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Městský soud v Praze

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Heureka Group a.s.

Vastaaja: Google LLC

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko direktiivin 2014/104 (1) 21 artiklan 1 kohtaa ja unionin yleisiä periaatteita tulkittava siten, että direktiiviä 2014/104 ja erityisesti sen 10 artiklaa sovelletaan suoraan tai välillisesti nyt käsiteltävään asiaan, jossa vaaditaan korvausta vahingosta, joka on aiheutunut SEUT 102 artiklan rikkomisesta, joka oli alkanut ennen direktiivin 2014/104 voimaantuloa ja oli päättynyt, kun määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli umpeutunut, tilanteessa, jossa vahingonkorvauskanne oli nostettu, kun määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli umpeutunut, tai siten, että direktiivin 2014/104 10 artiklaa sovelletaan mainitun menettelyn siihen osaan (ja siihen perustuvaan vahingonkorvausmäärän osaan), joka oli tapahtunut direktiivin 2014/104 voimaantulon jälkeen tai kun määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli umpeutunut?

Edellyttävätkö direktiivin 2014/104 tarkoitus ja tavoite ja/tai SEUT 102 artikla ja tehokkuusperiaate sitä, että direktiivin 2014/104 22 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että virkkeellä ”21 artiklan nojalla annettuja muita kuin [22 artiklan] kohdassa tarkoitettuja kansallisia säädöksiä ei sovelleta vahingonkorvauskanteisiin” tarkoitetaan niitä kansallisia säännöksiä, joilla direktiivin 2014/104 10 artikla saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä, toisin sanoen, kuuluvatko direktiivin 2014/104 10 artikla ja vanhentumissäännöt direktiivin 2014/104 22 artiklan ensimmäisen vai toisen kohdan soveltamisalaan?

Onko direktiivin 2014/104 10 artiklan 2 kohdan ja/tai SEUT 102 artiklan ja tehokkuusperiaatteen mukainen sellainen kansallinen säännöstö ja sen tulkinta, joiden mukaan ”se, että kilpailuoikeuden rikkominen on aiheuttanut sille vahinkoa” on sidoksissa siihen, että vahinkoa kärsinyt on tietoinen ”yksittäisistä osittaisista vahingoista”, jotka syntyvät vähitellen kilpailun vastaisten menettelyjen jatkuessa tai toistuessa (sillä oikeuskäytäntö perustuu olettamaan, jonka mukaan korvausvaatimus on jaettavissa osakokonaisuuksiin) ja joihin liittyen sovelletaan erillisiä subjektiivisia vanhentumisaikoja riippumatta siitä, onko vahinkoa kärsinyt tietoinen kokonaisvahingosta, jonka on aiheuttanut SEUT 102 artiklan rikkominen kokonaisuudessaan, toisin sanoen, onko sellainen kansallinen säännöstö ja sen tulkinta, joiden mukaan kilpailun vastaisten menettelyjen aiheuttamaa vahingonkorvausta koskeva vanhentumisaika voisi alkaa kulua ennen oman hintavertailunsa suotuisampaa sijoittamista ja esittämistä koskevien kilpailun vastaisten menettelyjen lopettamista, vastoin SEUT-sopimuksen 102 artiklaa?

Ovatko direktiivin 2014/104 10 artiklan 2, 3 ja 4 kohta ja/tai SEUT 102 artikla ja tehokkuusperiaate esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan subjektiivinen vanhentumisaika on vahingonkorvauskanteen osalta kolme vuotta siitä päivästä, jona vahinkoa kärsinyt on saanut tiedon tai voinut saada tiedon osittaisesta vahingosta ja vahingonkorvausvastuussa olevasta henkilöstä, muttei ota huomioon i) kilpailusääntöjen rikkomisen päättymishetkeä, ii) vahingon kärsineen tietoisuutta kilpailusääntöjen rikkomisesta, ja jolla ei myöskään iii) katkaista eikä keskeytetä kolmen vuoden vanhentumisaikaa komissiossa vireillä olevan menettelyn ajaksi, kun menettely koskee tähän mennessä päättymätöntä SEUT 102 artiklan rikkomista, ja iv) johon ei sisälly sääntöä, jonka mukaan keskeytyminen saa päättyä aikaisintaan vuosi sen jälkeen, kun kilpailusääntöjen rikkomista koskevasta ratkaisusta on tullut lopullinen?

(1) Tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin 26.11.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/104/EU (EUVL 2014, L 349, s. 1).

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour d’appel de Paris (Ranska) on esittänyt 30.9.2021 – Doctipharma SASv. Union des Groupements de pharmaciens d’officine (UDGPO), muuna osapuolena Pictime SAS, toiminimenään Coreyre

(Asia C-606/21)

(2021/C 513/33)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour d’appel de Paris

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Doctipharma SAS

Vastaaja: Union des Groupements de pharmaciens d’officine (UDGPO), muuna osapuolena Pictime Coreyre

Ennakkoratkaisukysymykset

—	Onko Doctipharman sivustolla www.doctipharma.fr ja siltä käsin harjoittamaa toimintaa, sellaisena kuin se on kuvattu tässä päätöksessä, pidettävä 22.6.1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/34/EY (1) tarkoitettuna ”tietoyhteiskunnan palveluna”?

—	Kuuluuko tällaisessa tilanteessa Doctipharman sivustolla www.doctipharma.fr ja siltä käsin harjoittama toiminta, sellaisena kuin se on kuvattu tässä päätöksessä, 6.11.2001 annetun direktiivin, (2) sellaisena kuin se on muutettuna 8.6.2011 annetulla direktiivillä, 85 c artiklan soveltamisalaan?

—

Onko 6.11.2001 annetun direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna 8.6.2011 annetulla direktiivillä, 85 c artiklaa tulkittava siten, että kansanterveyskoodeksin L. 5125-25 ja L. 5125-26 §:n tulkinnasta johtuva kielto, joka koskee Doctipharman sivustolla www.doctipharma.fr ja siltä käsin harjoittamaa toimintaa, sellaisena kuin se on kuvattu tässä päätöksessä, on oikeutettu rajoitus kansanterveyden suojelemiseksi?

—

Jos näin ei ole, onko 6.11.2011 annetun direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna 8.6.2011 annetulla direktiivillä, 85 c artiklaa tulkittava siten, että siinä sallitaan Doctipharman sivustolla www.doctipharma.fr ja siltä käsin harjoittama toiminta, sellaisena kuin se on kuvattu tässä päätöksessä?

—

Onko tässä tapauksessa Doctipharman toiminnan kieltäminen, joka seuraa Cour de cassationin kansanterveyskoodeksin L. 5125-25 ja L. 5125-26 §:ää koskevasta tulkinnasta, oikeutettua 6.11.2001 annetun direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna 8.6.2011 annetulla direktiivillä, 85 c artiklassa tarkoitetun kansanterveyden suojelemiseksi?

—	Jos näin ei ole, onko 6.11.2001 annetun direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna 8.6.2011 annetulla direktiivillä, 85 c artiklaa tulkittava siten, että siinä sallitaan Doctipharman toiminta, joka on ”tietoyhteiskunnan palvelu”?

(1) Teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22.6.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY (EYVL 1998, L 204, s. 37).

(2) Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (EYVL 2001, L 311, s. 67).

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/24

Kanne 14.10.2021 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-633/21)

(2021/C 513/34)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Kostantinidis ja M. Noll-Ehlers)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

toteaa, että

—	yhtäältä Kreikka ei ole noudattanut direktiivin 2008/50/EY (1) 13 artiklan, yhdessä direktiivin liitteen XI kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se on vuodesta 2010 lukien systemaattisesti ja jatkuvasti ylittänyt typpidioksidin vuosiraja-arvot Ateenan taajamassa (EL0003) vuodesta 2010;

—

toisaalta Kreikka ei ole noudattanut direktiivin 2008/50 23 artiklan 1 kohdan (yhdessä direktiivin liitteessä XV olevan A kohdan kanssa) mukaisia velvoitteitaan ja erityisesti direktiivin 23 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä velvoitetta sisällyttää [ilmanlaatusuunnitelmiin] asianmukaisia toimenpiteitä, jotta ylityksen kesto jää mahdollisimman lyhyeksi, koska se ei ole 11.6.2010 lukien toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä varmistaakseen, että typpidioksidin vuosiraja-arvoja noudatetaan Ateenan taajamassa (EL0003).

b)	velvoittaa Kreikan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio korostaa ensimmäisessä kanneperusteessa, että ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetussa direktiivissä 2008/50 velvoitetaan jäsenvaltiot rajoittamaan väestön altistumista typpidioksidille (NO2). Komissio toteaa, että vuodesta 2005 lukien, jolloin typpidioksidin vuorokautisten raja-arvojen ja vuosiraja-arvojen noudattamisesta tuli pakollista direktiivin 2008/50 13 artiklan nojalla, Kreikka on toimittamiensa ilmanlaatua koskevien vuosittaisten kertomusten perusteella jatkuvasti laiminlyönyt vuorokautisten raja-arvojen noudattamisen Ateenan taajamassa EL0003.

Komissio toteaa toisessa kanneperusteessaan, että direktiivin 2008/50 1 artiklan toisessa alakohdassa asetetaan jäsenvaltioille siinä tapauksessa, että raja-arvot ylitetään, selvä ja kiireellinen velvoite hyväksyä ilmanlaatusuunnitelmat, joihin on sisällytettävä asianmukaisia toimenpiteitä, jotta ylityksen kesto jää mahdollisimman lyhyeksi. Komissio väittää, että Kreikka ei ole laatinut asianmukaista ilmanlaatusuunnitelmaa Ateenan taajamalle EL0003, mikä on direktiivin 2008/50 23 artiklan 1 kohdan vastaista.

(1) Ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21.5.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50 (EUVL 2008, L 152, s. 1).

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.9.2021 – T i D kontrolni sistemi v. EUIPO – Sigmatron (Merkinantolaitteet ja -kojeet)

(Asia T-503/20) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Merkinantolaitteita ja -kojeita kuvaava rekisteröity yhteisömalli - Aikaisempi yhteisömalli - Mitättömyysperuste - Yksilöllisen luonteen puuttuminen - Aikaisemman mallin julistaminen mitättömäksi - Vaikutuksettomuus - Aikaisemman mallin julkistaminen - Asiantunteva käyttäjä - Mallin luoneen vapauden aste - Tilanne, jossa yleisvaikutelma ei ole erilainen - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 artikla ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2021/C 513/38)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Asianosaiset

Kantaja: T i D kontrolni sistemi EOOD (Varna, Bulgaria) (edustaja: P. Priparzhenski)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: P. Georgieva ja A. Folliard Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Sigmatron EOOD (Sofia, Bulgaria) (edustaja: asianajaja A. Kostov)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 30.4.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 956/2019-3), joka koskee Sigmatronin ja T i D kontrolni sistemin välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	T i D kontrolni sistemi EOOD velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 329, 5.10.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/26

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 28.10.2021 – Diusa Rendering ja Assograssi v. komissio

(Asia T-201/18) (1)

(Kansanterveys - Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt - Luokkaan 2 kuuluvista aineksista saatujen orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden vientikielto - Komissio ei ole aloittanut menettelyä kiellon uudelleenarvioimiseksi - Laiminlyöntikanne - Ehdotus toimenpiteistä laiminlyönnin poistamiseksi - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2021/C 513/39)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: Diusa Rendering Srl (Piacenza, Italia) ja Assograssi – Associazione Nazionale Produttori Grassi e Proteine Animali (Buccinasco, Italia) (edustaja: asianajaja M. Moretto)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Bianchi, W. Farrell ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 265 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan toteamaan, että komissio kieltäytyi lainvastaisesti aloittamasta menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28.6.1999 annetun neuvoston päätöksen 1999/468/EY (EYVL 1999, L 184, s. 23) 5 a artiklassa tarkoitettua menettelyä arvioidakseen uudelleen muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) (EUVL 2009, L 300, s. 1) 43 artiklan 3 kohdassa asetettua luokkaan 2 kuuluvista aineksista saatujen orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden vientikieltoa.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Diusa Rendering Srl:n ja Assograssi – Associazione Nazionale Produttori Grassi e Proteine Animalin oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 166, 14.5.2018.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/27

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 25.10.2021 – 4B Company v. EUIPO – Deenz (riipus (koru))

(Asia T-329/20) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Riipusta (koru) esittävä rekisteröity yhteisömalli - Yhteisömallin voimassa pitäminen muutetussa muodossa - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohta - Oikeussuojan tarve - Tutkimatta jättäminen)

(2021/C 513/40)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: 4B Company Srl (Montegiorgio, Italie) (edustaja: asianajaja G. Brogi)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: S. Scardocchia ja A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Deenz Holding Ltd (Dubai, Arabiemiirikunnat) (edustaja: asianajaja N. Alberti)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 19.3.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 2449/2018-3), joka koskee osapuolten 4B Company ja Deenz Holding välistä väitemenettelyä.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään

2)	4B Company Srl velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 247, 27.7.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/28

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.10.2021 – Fachverband Spielhallen ja LM v. komissio

(Asia T-510/20) (1)

(Valtiontuki - Julkisten pelikasinoiden pitäjiin Saksassa sovellettava verokohtelu - Kantelu - Alustava tutkintavaihe - Komission päätös, jolla todetaan, ettei kyse ole valtiontuesta - Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisedellytykset - Vakavat vaikeudet - Valtiontuen käsite - Voitoista tehtävä pidätys - Etu - Valikoivuus - Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)

(2021/C 513/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Fachverband Spielhallen eV (Berliini, Saksa) ja LM (edustajat: asianajajat A. Bartosch ja R. Schmidt)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Stromsky ja K. Blanck)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: R. Kanitz ja S. Costanzo)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan valtiontuista SA44944 (2019/C) (ex 2019/FC) – Julkisten pelikasinojen verokohtelu Saksassa – ja SA.53552 (2019/C) (ex 2019/FC) – Väitetty takaus julkisille pelikasinoille Saksassa (kannattavuustakuu) – 9.12.2019 tehty komission päätös C(2019) 8819 final siltä osin kuin siinä hylättiin kantajien tekemä kantelu, joka koski sitä, että julkisten pelikasinojen pitäjien voitoista pidätettävä ja Nordrhein-Westfalenin osavaltiolle (Saksa) maksettava osuus voitiin vähentää elinkeinoveron ja tuloveron tai yhteisöveron veron perusteesta.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Fachverband Spielhallen eV ja LM vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Saksan liittotasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 329, 5.10.2020.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/28

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.10.2021 – Equinoccio-Compañía de Comercio Exterior v. komissio

(Asia T-22/21) (1)

(Kumoamiskanne - Liittymistä valmisteleva tukiväline - Kolmas valtio - Kansallinen julkinen hankinta - Hankintaviranomainen irtisanoo sopimuksen - Hankintaviranomainen vaatii pankkitakauksen täytäntöönpanoa - Kolmannessa valtiossa toimivan unionin edustuston päällikön tai apulaispäällikön allekirjoitus - Toimivallan puuttuminen)

(2021/C 513/42)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Equinoccio-Compañía de Comercio Exterior, SL (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat D. Luff ja R. Sciaudone)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Bianchi ja T. Van Noyen)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan 5.11.2020 päivätty komission kirje, jossa on viite GK/Regio.ddg.d. 1(2020)6793282 ja joka koskee Turkin tiede-, teknologia- ja teollisuusasioista vastaavan ministeriön vaatimaa pankkitakauksen täytäntöönpanoa.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Equinoccio-Compañía de Comercio Exterior, SL vastaa oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 128, 12.4.2021.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/29

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.10.2021 – Troy Chemical Company ja Troy v. komissio

(Asia T-297/21 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Biosidivalmisteet - Täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/348 - Karbendatsiimin hyväksyminen vanhana tehoaineena käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmissä 7 (pintasäilytysaineet) ja 10 (muurauksien säilytysaineet) - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva vaatimus - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2021/C 513/43)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Troy Chemical Company BV (Delft, Alankomaat) ja Troy Corp. (Florham Park, New Jersey, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat D. Abrahams, H. Widemann ja L. Gorywoda)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lindenthal ja M. Farley)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan yhtäältä lykkäämään karbendatsiimin hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmissä 7 ja 10 25.2.2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/348 (EUVL 2021, L 68, s. 174) täytäntöönpanoa ja toisaalta määräämään mistä tahansa muusta unionin yleisen tuomioistuimen asianmukaisena pitämästä välitoimesta.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/29

Kanne 14.9.2021 – WO v. EPPO

(Asia T-603/21)

(2021/C 513/44)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: WO (edustaja: asianajaja V. Vitkovskis)

Vastaaja: Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan SEUT 270 artiklan perusteella valtuutetun Euroopan syyttäjän tehtävää koskevan kantajan hakemuksen hylkäämisestä tehdyn EPPO:n syyttäjien kollegion perusteettoman ja lainvastaisen päätöksen 028/2021

—	velvoittamaan EPPO:n maksamaan kantajalle korvausta hänen henkilötietojensa suojan loukkaamisesta, epäoikeudenmukaisesta nimitysmenettelystä ja hänen valtuutetun Euroopan syyttäjän tehtävää koskevan hakemuksensa hylkäämisestä tehdystä lainvastaisesta päätöksestä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhdeksään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös perustuu yksinomaan olettamuksiin eikä sitä ole asianmukaisesti perusteltu.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös sisältää fiktiivistä tietoa kantajasta.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös perustuu lainvastaisesti hankittuihin kantajaa koskeviin tietoihin.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että EPPO on loukannut kantajan henkilötietoja, mukaan lukien joitakin päätökseen sisältyviä tietoja.

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös liittyy ja perustuu kurinpitoseuraamukseen, joka kantajalle määrättiin yli 15 vuotta sitten. Euroopan unionissa ei ole oikeusjärjestelmää ja/tai toimea, jonka perusteella hallinnollisia rikkeitä/kurinpitorikkomuksia voitaisiin pitää ratkaisevina 15 vuoden kuluttua.

6)	Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei mitään kantajan esittämistä väitteistä ole otettu huomioon. Ne on sivuutettu.

7)	Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että nimitysmenettelyä on rikottu, kun kantajaan on sovellettu lisäkriteerejä ja häntä on arvioitu pidemmältä ajalta muihin nimitettyihin verrattuna. Näin ollen kaikkien nimitettyjen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu.

8)	Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajaan on sovellettu oikeustoimea, jota ei ollut olemassa, kun hänen hakemuksena hylättiin.

Yhdeksäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että EPPO on loukannut myös jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten vilpittömän yhteistyön periaatetta. Jäsenvaltion, joka nimitti henkilön valtuutetun Euroopan syyttäjän tehtävään, kanta sivuutettiin. EPPO:n väitetään myös epäasianmukaisesti arvioineen uudelleen nimitettyjen henkilöstöjen valintaperusteita.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/30

Kanne 27.9.2021 – BZ v. EKP

(Asia T-631/21)

(2021/C 513/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BZ (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 16.3.2021 ja 13.7.2021 päivätyt EKP:n johtokunnan päätökset, siltä osin kuin niissä molemmissa a) arvioitiin kantajan tilanne uudelleen ja myönnettiin hänelle 50 000 euroa kohtuulliseksi katsottuna vahingonkorvauksena hänelle aiheutuneesta vahingosta (mukaan lukien kaikki vahingot, jotka aiheutuvat henkilöstöhallinnon pääosaston 12.1.2021 päivätyssä kirjeessä yksilöidyistä virheistä) ja b) hylättiin hänen 18.5.2021 jättämänsä erityinen valitus johtokunnan 16.3.2021 päivätystä päätöksestä

—

velvoittamaan EKP:n maksamaan kantajalle:

—	korvauksena 200 000 euroa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan rikkomisesta kantajan yksityiselämän, kun sitä tarkastellaan ihmisarvon ja ammatillisen integriteetin näkökulmasta, kunnioittamatta jättämisen takia

—	korvauksena 130 000 euroa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan rikkomisesta kantajan yksityiselämän, kun sitä tarkastellaan terveyttä koskevan oikeuden näkökulmasta, kunnioittamatta jättämisen takia

—	virheellisen tutkimusraportin ja asiassa F-43/10 kumotun ratkaisun käyttämisestä lähettämällä ne [luottamuksellista] aiheutuvasta aineettomasta vahingosta 20 000 euroa

—	ansionmenetyksestä määrä, joka lasketaan vireillä olevan asian T-500/16 lopputuloksen perusteella

—	tutkimusaineiston tuhoamista aiheutuneesta aineettomasta vahingosta 20 000 euroa

—	hänen arviointinsa ja palkkioiden ja palkan vuosittaista tarkistusta koskevassa menettelyssä vuoden 2007 osalta annetun päätöksen, joka kattaa ajanjakson 2007–2021, viivästymisestä aiheutuvasta aineettomasta vahingosta 52 000 euroa

—	arvioinnin ja palkkioiden ja palkan vuosittaista tarkistusta koskevan päätöksen puuttumisesta aiheutuneesta aineettomasta ja aineellisesta vahingosta 150 000 euroa

—	uuden tutkimuksen puuttumisesta seuraavasta lopullisesta mahdollisuuden menettämisestä aiheutuvasta (aineettomista ja aineellisista vahingoista) 700 000 euroa

—	velvoittamaan EKP:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tässä asiassa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste: 16.3.2021 päivätyssä johtokunnan päätöksessä on lukuisia oikeudellisia ja tosiseikkoja koskevia virheitä ja EKP:n henkilöstösääntöjen 8.2.1 artiklaa ja EKP:n henkilöstön palvelussuhteen ehtojen 42 artiklaa on vääristetty ja sovellettu virheellisesti.

Toinen kanneperuste: SEUT 266 artiklan rikkominen mukaan lukien laiminlyönti a) myöntää kärsitystä vahingosta asianmukainen korvaus eikä kohtuuden mukaan (nimittäin kohtuulliseksi katsottu) määriteltyä korvausta, b) korvata kantajalle asianmukaisesti ja suhteellisuus- ja syrjintäperiaatteen mukaisesti kaikki haitat/vahingot, mukaan lukien korvaus mahdollisuuden menettämisestä, joka aiheutui siitä, että EKP:n on mahdotonta suorittaa uudelleen tutkimusta ja c) korjata kumottujen päätösten aiemmat vaikutukset.

3)	Kolmas kanneperuste: Avoimuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaaminen ja EU:n perusoikeuskirjan 41, 42 ja 47 artiklan rikkominen ja oikeusvarmuuden periaatteen ja kanneoikeutta koskevan oikeuden periaatteen loukkaaminen.

4)	Neljäs kanneperuste: Huolenpitovelvollisuuden ja henkilöstön hyvinvointia koskevan velvollisuuden noudattamatta jättäminen sekä EU:n perusoikeuskirjan 21 ja 31 artiklan rikkominen.

5)	Viides kanneperuste: Perustelut eivät ole pitäviä.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/32

Kanne 25.10.2021 – energy cake v. EUIPO – Foodtastic (ENERGY CAKE)

(Asia T-686/21)

(2021/C 513/46)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: energy cake GmbH (Wien, Itävalta) (edustaja: asianajaja A. Bernegger)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Foodtastic GmbH (Dortmund, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ENERGY CAKE – EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki nro 14 808 935

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 11.8.2021 asiassa R 2324/2020-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on rikottu.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa sekä 2 kohtaa on rikottu.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/32

Kanne 25.10.2021 – BNP Paribas Public Sector v. yhteinen kriisinratkaisuneuvosto

(Asia T-688/21)

(2021/C 513/47)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: BNP Paribas Public Sector SA (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajajat A. Champsaur ja A. Delors)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan SEUT 256 ja 263 artiklan nojalla yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 13.8.2021 tekemän päätöksen, jonka viite on srb.e.e4.co(2021)570897, siltä osin kuin siinä kieltäydytään palauttamasta määriä, jotka vastaavat peruuttamattomiin maksusitoumuksiin liittyviä käteisvakuuksia vuosien 2015–2021 osalta täytäntöönpanoasetuksen 2015/81 7 artiklan 3 kohdan vastaisesti

—

vuosien 2016-2021 sopimusten sekä SEUT 272 ja 340 artiklan nojalla

—

toteamaan, että kieltäytyessään palauttamasta määriä, jotka vastaavat peruuttamattomiin maksusitoumuksiin liittyviä käteisvakuuksia vuosien 2016–2021 osalta, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on rikkonut sille kunkin sopimuksen 12.5 lausekkeen mukaisesti osuuskausien 2016-2021 osalta kuuluvaa palauttamisvelvollisuutta; tässä lausekkeessa todetaan nimenomaisesti, että täytäntöönpanoasetuksen 2015/81 7 artiklan 3 kohtaa sovelletaan, ja

—

määräämään, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston on palautettava kantajalle määrät, jotka vastaavat yhteisen kriisinratkaisuneuvoston sopimusvelvoitteidensa vastaisesti pitämät käteisvakuudet sekä kaikki kulut, viivästyskorot ja muut niihin liittyvät liitännäiset (tai vaihtoehtoisesti maksettava kantajalle nämä määrät vahingonkorvauksena mainittujen sopimusten rikkomisesta)

—

pääasiallisesti vuoden 2015 sopimuksen osalta ja toissijaisesti vuosien 2016-2021 sopimusten osalta, yhteisen kriisinratkaisuneuvoston sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun mukaisesti ja SEUT 340 artiklan nojalla

—	toteamaan, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kieltäytyminen palauttamasta määriä, jotka vastaavat peruuttamattomiin maksusitoumuksiin liittyviä käteisvakuuksia vuosien 2015–2021 osalta merkitsee perusteetonta etua

—	määräämään, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston on palautettava kantajalle kyseiset määrät, jotka se on pitänyt itsellään ilman oikeusperustaa, sekä maksettava kaikki niihin liittyvät kulut, viivästyskorot ja muut niihin liittyvät liitännäiset

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vastaamaan oikeudenkäyntikuluista kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen pääasialliseen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu täytäntöönpanoasetuksen N:o 2015/81 (1) 7 artiklan 3 kohdan ja MRU-asetuksen rikkomiseen sillä perusteella, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksellä rikotaan täytäntöönpanoasetuksen N:o 2015/81 7 artiklan 3 kohtaa, jossa säädetään nimenomaisesti, että sellaisten laitosten peruuttamattomat maksusitoumukset, jotka eivät enää kuulu asetuksen (EU) N:o 806/2014 (2) soveltamisalaan, kumotaan ja että niihin liittyvät vakuudet palautetaan.

Toinen kanneperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen, jonka yhteinen kriisinratkaisuneuvosto väitetysti teki pyrkiessään soveltamaan peruuttamattomiin maksusitoumuksiin MRU-asetuksen 70 artiklan 4 kohtaa, vaikka kyseinen artikla koskee vain ex ante –käteisvakuuksia ja että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto sekoittaa keskenään käteisosuudet ja peruuttamattomiin maksusitoumuksiin liittyvät käteisvakuudet.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu sellaisten sopimusmääräysten rikkomiseen, joilla luodaan yhteys kantajan ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston välille ja joka johtaa tämän viimeksi mainitun sopimussuhteisen vastuun syntymiseen. Kantaja nimittäin katsoo, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kieltäytyminen palauttamasta määriä, jotka vastaavat käteisvakuuksia, jotka liittyvät vuosien 2016–2021 peruuttamattomiin maksusitoumuksiin, merkitsee kyseisen sopimuksen rikkomista.

Kantaja vetoaa myös vuosien 2016-2021 sopimusten osalta yhteen toissijaiseen kanneperusteeseen. Se väittää tältä osin, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kieltäytyminen palauttamasta käteisvakuuksia vastaavia määriä, jotka liittyvät peruuttamattomiin maksusitoumuksiin vuosille 2015-2021 merkitsee yhteisen kriisinratkaisuneuvoston perusteetonta etua.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 yhdenmukaisista soveltamisedellytyksistä yhteiseen kriisinratkaisurahastoon suoritettavien ennakollisten vakausmaksujen osalta 19.12.2014 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/81 (EUVL 2015, L 15, s. 1).

(2) Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/34

Kanne 22.10.2021 – Auken ym. v. komissio

(Asia T-689/21)

(2021/C 513/48)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Margrete Auken, Tilly Metz, Jutta Paulus, Michèle Rivasi ja Kimberly van Sparrentak (edustaja: asianajaja B. Kloostra)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 13.8.2021 päivätyn implisiittisen hylkäämispäätöksen, jonka vastaaja teki kantajien 30.6.2021 päivätyn uudistetun pyynnön perusteella, joka koski 9.6.2021 päivättyä päätöstä evätä osittain oikeus tutustua kantajien pyytämiin asiakirjoihin, ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja sovelsi lainvastaisesti asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjä poikkeuksia.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja ei perustellut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeusten soveltamista ja rikkoi kyseistä asetusta, koska se ei tulkinnut suppeasti eikä soveltanut tiukasti kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa ja 4 artiklan 3 kohtaa.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vastaaja sovelsi epäjohdonmukaisesti asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjä poikkeuksia.

4)	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan vastaaja ei ottanut huomioon sitä, että ylivoimainen yleinen etu edellyttää pyydettyjen tietojen ilmaisemista.

5)	Viides kanneperuste, jonka mukaan riidanalainen päätös on ristiriidassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 1 kohdan kanssa.

(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43-48).

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/35

Kanne 25.10.2021 – LW Capital v. komissio

(Asia T-690/21)

(2021/C 513/49)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: LW Capital (München, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Ziegler)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan osittain komission 3.6.2021 antaman päätöksen, joka koskee valtiontukea SA.56826 (2020/N) – Saksa – Vuoden 2020 muutokset sähkön ja lämmön yhteistuotannosta (CHP) annettuun lakiin (Kraft-Wärme-Kopplungsgesetz, KWKG) ja valtiontukea SA.53308 (2019/N) – Saksa – Vuoden 2019 muutokset olemassaolevia CHP-laitoksia koskevaan tukijärjestelmään (KWKG:n 13 §) (EUVL 2021, C 306, s. 1 ja 2), siltä osin kuin kyseisessä päätöksessä ei ilmaista mitään huolenaiheita, jotka liittyisivät (i) uusissa, modernisoiduissa ja uudistetuissa erittäin tehokkaissa CHP-laitoksissa toteutetusta yhteistuotannosta peräisin olevalle sähköntuotannolle myönnettyyn tukeen, ja (ii) CHP-sähkön tuotannolle olemassa olevissa erittäin tehokkaissa kaasukäyttöisissä CHP-laitoksissa kaukolämmön tuotantoalalla myönnettyyn tukeen

—	määräämään, että komission on vastattava omista oikeudenkäyntikuluista ja korvattava kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen kanneperusteeseen.

Kantaja riitauttaa ainoassa kanneperusteessaan kyseisen päätöksen SEUT 263 artiklan toisessa kohdassa, luettuna yhdessä saman artiklan neljännen kohdan kanssa, tarkoitetun ”perussopimusten tai niiden soveltamista koskevan oikeussäännön rikkomisen” perusteella. Rikkominen muodostui kantajan mukaan siitä, että komission olisi pitänyt ilmaista huolenaiheensa Saksan esittämän KWKG 2020 -tukijärjestelmän sääntöjenmukaisuudesta, ja sillä oli siksi velvollisuus aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely. Koska komissio ei ole toiminut, se on rikkonut kantajan menettelyllisiä oikeuksia.

Kantaja vetoaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen menettelyllisten oikeuksien rikkomiseen, SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan rikkomiseen sekä syrjintäkiellon periaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen sekä tosiseikkojen virheelliseen arviointiin.

20.12.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 513/35

Kanne 27.10.2021 – Alcogroup ja Alcodis v. komissio

(Asia T-691/21)

(2021/C 513/50)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Alcogroup (Bryssel, Belgia) ja Alcodi (Bryssel) (edustajat: asianajajat P. de Bandt, C. Binet ja M. Nuytten)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen ja

—	velvoittamaan komission korvaamaan kaikki tämän asian käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa, joka on nostettu 17.9.2021 annetusta komission päätöksestä, jossa kantajia kehotettiin aloittamaan sovintomenettely tietyin edellytyksin uudelleen asiassa AT.40054 (Ethanol Benchmarks), tueksi kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu sovintoon sovellettavien sääntöjen rikkomiseen. Kantajat väittävät tältä osin, että kun komissio antoi riidanalaisen päätöksen, jossa kantajia kehotettiin aloittamaan sovintomenettely tietyin edellytyksen uudelleen, se rikkoi sovintoon sovellettavia sääntöjä. Näiden sääntöjen mukaan näet komission ei ole mahdollista yhtäältä aloittaa uudelleen sovintomenettelyä menettelyn tässä vaiheessa eikä toisaalta tehdä sitä niin, että kantajat eivät saa enää keskustella lainkaan tosiseikoista, joista niitä moititaan.

Toinen kanneperuste perustuu puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen. Kantajat katsovat, ettei komissio voi asettaa uuden sovintomenettelyn aloittamisen edellytykseksi sitä, että ne luopuvat perusteluista, jotka ne ovat esittäneet tavanomaisen menettelyn yhteydessä ensimmäisen sovintomenettelyn epäonnistumisen jälkeen.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 513

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 20. joulukuuta 2021

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2021/C 513/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1
	Unionin tuomioistuin
2021/C 513/02	Unionin tuomioistuimen uusien jäsenten virkavalan vannominen	2
2021/C 513/03	Unionin tuomioistuimen presidentin valinta	2
2021/C 513/04	Unionin tuomioistuimen varapresidentin valinta	2
2021/C 513/05	Viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajien valinta	2
2021/C 513/06	Ensimmäisen julkisasiamiehen valinta	3
2021/C 513/07	Kolmen tuomarin jaostojen puheenjohtajien valinta	3
2021/C 513/08	Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklassa tarkoitetuista asioista vastaavien jaostojen nimeäminen	3
2021/C 513/09	Tuomareiden sijoittaminen jaostoihin	3
2021/C 513/10	Luettelot ratkaisukokoonpanojen määrittämiseksi	4
2021/C 513/11	Kirjaajan nimittäminen	6
	Unionin yleinen tuomioistuin
2021/C 513/12	Unionin yleisen tuomioistuimen uusien tuomareiden virkavalan vannominen	7

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2021/C 513/13	Yhdistetyt asiat C-845/199 ja C-863/19: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Apelativen sad – Varna – Bulgaria) – Rikosoikeudenkäynnit, joissa vastaajina ovat DR (C-845/19) ja TS (C-863/19), (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Direktiivi 2014/42/EU – Rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen Euroopan unionissa – Soveltamisala – Lainvastaisesti hankittujen varojen menetetyksi tuomitseminen – Taloudellinen hyöty, joka on saatu rikoksella, josta ei ole annettu tuomiota – 4 artikla – Menetetyksi tuomitseminen – 5 artikla – Laajennettu menetetyksi tuomitseminen – 6 artikla – Kolmansien osapuolten varojen menetetyksi tuomitseminen – Edellytykset – Kolmannelle osapuolelle kuuluvaksi väitetyn rahamäärän menetetyksi tuomitseminen – Kolmas osapuoli, jolla ei ole oikeutta osallistua asianosaisena menetetyksi tuomitsemista koskevaan menettelyyn – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)	8
2021/C 513/14	Asia C-866/19: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Najwyższy – Puola) – SC v. Zakład Ubezpieczeń Społecznych I Oddział w Warszawie (Ennakkoratkaisupyyntö – Siirtotyöläisten sosiaaliturva – Asetus (EY) N:o 883/2004 – 52 artiklan 1 kohdan b alakohta – Työntekijä, joka on ollut palkkatyössä kahdessa jäsenvaltiossa – Vähimmäiskausi, jonka täyttymistä oikeuden saavuttaminen vanhuuseläkkeeseen edellyttää kansallisen lainsäädännön mukaan – Toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneen maksukauden huomioon ottaminen – Yhteenlaskeminen – Maksettavan eläke-etuuden määrän laskeminen)	9
2021/C 513/15	Asia C-894/19 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.10.2021 – Valittajana Euroopan parlamentti ja muuna osapuolena UZ (Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Kurinpitomenettely – Kurinpitoseuraamus – Hallinnollinen tutkimus – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta – Objektiivisen puolueettomuuden vaatimus – Liitännäisvalitus – Avustamispyynnön hylkääminen – Perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohta – Oikeus tulla kuulluksi)	9
2021/C 513/16	Asia C-80/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Bucureşti – Romania) – Wilo Salmson France SAS v. Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București ja Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Bucureşti – Administraţia Fiscală pentru Contribuabili Nerezidenţi (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – 167 – 171 artikla ja 178 artiklan a alakohta – Arvonlisäveron vähennysoikeus – Arvonlisäveron palauttaminen verovelvollisille, jotka ovat sijoittautuneet muuhun jäsenvaltioon kuin palautusjäsenvaltioon – Laskun hallussapito – Direktiivi 2008/9/EY – Palautushakemuksen hylkääminen – Tavaran luovuttaja mitätöi laskun – Uuden laskun antaminen – Uusi palautushakemus – Hylkääminen)	10
2021/C 513/17	Asia C-282/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Spetsializiran nakazatelen sad – Bulgaria) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on ZX (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Direktiivi 2012/13/EU – Tiedonsaantioikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä – 6 artiklan 3 kohta – Epäillyn tai syytetyn oikeus saada tietoja oikeuksistaan – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artikla – Kansallinen lainsäädäntö, jossa ei säädetä menettelyllisestä keinosta syyteasiakirjan sisällön epätarkkuuksien ja puutteiden korjaamiseksi valmisteluistunnon jälkeen)	11
2021/C 513/18	Asia C-393/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Rejonowy dla Krakowa-Śródmieścia w Krakowie – Puola) – T.B., D. sp. z. o. o. v. G. I. A/S (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö siviilioikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus (EU) N:o 1215/2012 – Toimivalta vakuutusasioissa – 11 artiklan 1 kohdan b alakohta – 12 artikla – 13 artiklan 2 kohta – Henkilöllinen soveltamisala – Vahingonkärsijän käsite – Elinkeinonharjoittaja – Erityinen toimivalta – 7 artiklan 2 alakohta)	12
2021/C 513/19	Asia C-396/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Kúria – Unkari) – CHEP Equipment Pooling NV v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága (Ennakkoratkaisupyyntö – Verotus – Arvonlisävero – Yksityiskohtaiset säännöt arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille verovelvollisille – Direktiivi 2008/9/EY – 20 artiklan 1 kohta – Palautusjäsenvaltion pyyntö lisätietojen saamiseksi – Seikat, joista lisätietoja voidaan pyytää – Palautushakemukseen merkityt ja toimitetuissa laskuissa ilmoitetut määrät eroavat toisistaan – Hyvän hallinnon periaate – Arvonlisäveron neutraalisuuden periaate – Preklusiivinen määräaika – Vaikutukset verovelvollisen virheen korjaamiseen)	13
2021/C 513/20	Asia C-402/20 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 21.10.2021 – Valittajana Lípidos Santiga, SA ja muuna osapuolena Euroopan komissio (Muutoksenhaku – Energia – Direktiivi (EU) 2018/2001 – Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen – Ravinto- tai rehukasveista tuotettujen biopolttoaineiden käytön rajoittaminen – Delegoitu asetus (EU) 2019/807 – Suuren epäsuoraan maankäytön muutokseen liittyvän riskin omaavien raaka-aineiden määritelmä – Palmuöljy – Kumoamiskanne – Edellytys, jonka mukaan toimen on koskettava luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan – Tutkimatta jättäminen)	13
2021/C 513/21	Asia C-23/21: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 23.9.2021 (Gericht Erster Instanz Eupenin – Belgia esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – IO v. Wallonische Region (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla – SEUT 49 artikla – Sijoittautumisvapaus – Tieliikenne – Jäsenvaltiossa asuva kuljettaja – Toisessa jäsenvaltiossa rekisteröity ajoneuvo – Kyseiseen toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön osakkaan ja toimitusjohtajan käyttöön annettu ajoneuvo – Velvollisuus rekisteröidä ajoneuvo ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa)	14
2021/C 513/22	Asia C-30/21: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 21.9.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Amtsgericht Lennestadt – Saksa) – Nemzeti Útdíjfizetési Szolgáltató Zrt. v. NW (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Asetus (EU) N:o 1215/2012 – 1 artiklan 1 kohta – Aineellinen soveltamisala – Siviili- ja kauppaoikeudellisen asian käsite – Menettely tietullin alaisen tien käyttöön liittyvän maksun perimiseksi)	15
2021/C 513/23	Asia C-510/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 19.8.2021 – DB v. Austrian Airlines	15
2021/C 513/24	Asia C-519/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Cluj (Romania) on esittänyt 24.8.2021 – ASA v. Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Cluj	16
2021/C 513/25	Asia C-522/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Pfälzisches Oberlandesgericht Zweibrücken (Saksa) on esittänyt 24.8.2021 – MS v. Saatgut Treuhandverwaltungs GmbH	17
2021/C 513/26	Asia C-524/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel București (Romania) on esittänyt 24.8.2021 – IG v. Agenția Județeană de Ocupare a Forței de Muncă Ilfov	17
2021/C 513/27	Asia C-525/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel București (Romania) on esittänyt 24.8.2021 – Agenția Municipală pentru Ocuparea Forței de Muncă București v. IM	18
2021/C 513/28	Asia C-555/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 9.9.2021 – UniCredit Bank Austria AG v. Verein für Konsumenteninformation	19
2021/C 513/29	Asia C-577/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sofiyski gradski sad (Bulgaria) on esittänyt 20.9.2021 – LM ja NO v. HUK-Coburg-Allgemeine Versicherung AG	20
2021/C 513/30	Asia C-596/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Nürnberg (Saksa) on esittänyt 28.9.2021 – A v. Finanzamt M	20
2021/C 513/31	Asia C-603/21 P: Valitus, jonka Unie van Professionele Transporteurs en Logistieke Ondernemers (UPTR) on tehnyt 28.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-634/20, UPTR v. parlamentti ja neuvosto, 28.7.2021 antamasta määräyksestä	21
2021/C 513/32	Asia C-605/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Městský soud v Praze (Tšekki) on esittänyt 30.9.2021 – Heureka Group a.s. v. Google LLC	22
2021/C 513/33	Asia C-606/21: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour d’appel de Paris (Ranska) on esittänyt 30.9.2021 – Doctipharma SASv. Union des Groupements de pharmaciens d’officine (UDGPO), muuna osapuolena Pictime SAS, toiminimenään Coreyre	23
2021/C 513/34	Asia C-633/21: Kanne 14.10.2021 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta	24
2021/C 513/35	Asia C-258/20: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 24.9.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Social no 1 de Barcelona – Espanja) – HV v. Instituto Nacional de la Seguridad Social (INSS)	25
2021/C 513/36	Asia C-689/20: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 21.9.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sofiyski rayonen sad – Bulgaria) – Banka DSK EAD v. RP	25
2021/C 513/37	Asia C-336/21: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 20.9.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landesgericht Korneuburg – Itävalta) – L GmbH v. F GmbH, BW ja SW	25
	Unionin yleinen tuomioistuin
2021/C 513/38	Asia T-503/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.9.2021 – T i D kontrolni sistemi v. EUIPO – Sigmatron (Merkinantolaitteet ja -kojeet) (Yhteisömalli – Mitättömyysmenettely – Merkinantolaitteita ja -kojeita kuvaava rekisteröity yhteisömalli – Aikaisempi yhteisömalli – Mitättömyysperuste – Yksilöllisen luonteen puuttuminen – Aikaisemman mallin julistaminen mitättömäksi – Vaikutuksettomuus – Aikaisemman mallin julkistaminen – Asiantunteva käyttäjä – Mallin luoneen vapauden aste – Tilanne, jossa yleisvaikutelma ei ole erilainen – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 artikla ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta)	26
2021/C 513/39	Asia T-201/18: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 28.10.2021 – Diusa Rendering ja Assograssi v. komissio (Kansanterveys – Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt – Luokkaan 2 kuuluvista aineksista saatujen orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden vientikielto – Komissio ei ole aloittanut menettelyä kiellon uudelleenarvioimiseksi – Laiminlyöntikanne – Ehdotus toimenpiteistä laiminlyönnin poistamiseksi – Lausunnon antamisen raukeaminen)	26
2021/C 513/40	Asia T-329/20: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 25.10.2021 – 4B Company v. EUIPO – Deenz (riipus (koru)) (Yhteisömalli – Mitättömyysmenettely – Riipusta (koru) esittävä rekisteröity yhteisömalli – Yhteisömallin voimassa pitäminen muutetussa muodossa – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohta – Oikeussuojan tarve – Tutkimatta jättäminen)	27
2021/C 513/41	Asia T-510/20: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.10.2021 – Fachverband Spielhallen ja LM v. komissio (Valtiontuki – Julkisten pelikasinoiden pitäjiin Saksassa sovellettava verokohtelu – Kantelu – Alustava tutkintavaihe – Komission päätös, jolla todetaan, ettei kyse ole valtiontuesta – Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisedellytykset – Vakavat vaikeudet – Valtiontuen käsite – Voitoista tehtävä pidätys – Etu – Valikoivuus – Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)	28
2021/C 513/42	Asia T-22/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.10.2021 – Equinoccio-Compañía de Comercio Exterior v. komissio (Kumoamiskanne – Liittymistä valmisteleva tukiväline – Kolmas valtio – Kansallinen julkinen hankinta – Hankintaviranomainen irtisanoo sopimuksen – Hankintaviranomainen vaatii pankkitakauksen täytäntöönpanoa – Kolmannessa valtiossa toimivan unionin edustuston päällikön tai apulaispäällikön allekirjoitus – Toimivallan puuttuminen)	28
2021/C 513/43	Asia T-297/21 R: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.10.2021 – Troy Chemical Company ja Troy v. komissio (Väliaikainen oikeussuoja – Biosidivalmisteet – Täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/348 – Karbendatsiimin hyväksyminen vanhana tehoaineena käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmissä 7 (pintasäilytysaineet) ja 10 (muurauksien säilytysaineet) – Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva vaatimus – Kiireellisyysedellytys ei täyty)	29
2021/C 513/44	Asia T-603/21: Kanne 14.9.2021 – WO v. EPPO	29
2021/C 513/45	Asia T-631/21: Kanne 27.9.2021 – BZ v. EKP	30
2021/C 513/46	Asia T-686/21: Kanne 25.10.2021 – energy cake v. EUIPO – Foodtastic (ENERGY CAKE)	32
2021/C 513/47	Asia T-688/21: Kanne 25.10.2021 – BNP Paribas Public Sector v. yhteinen kriisinratkaisuneuvosto	32
2021/C 513/48	Asia T-689/21: Kanne 22.10.2021 – Auken ym. v. komissio	34
2021/C 513/49	Asia T-690/21: Kanne 25.10.2021 – LW Capital v. komissio	35
2021/C 513/50	Asia T-691/21: Kanne 27.10.2021 – Alcogroup ja Alcodis v. komissio	35
2021/C 513/51	Asia T-473/19: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.10.2021 – Diageo ym. v. komissio	36
2021/C 513/52	Asia T-476/19: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.10.2021 – AstraZeneca ym. v. komissio	36
2021/C 513/53	Asia T-628/19: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 27.10.2021 – Teva v. komissio ja EMA	36
2021/C 513/54	Asia T-515/20: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.10.2021 – Puma v. EUIPO – Caterpillar (SPEEDCAT)	37
2021/C 513/55	Asia T-708/20: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 28.10.2021 – TrekStor v. EUIPO (e.Gear)	37