1.

Monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä 26. marraskuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa suositellaan muun muassa, että jäsenvaltiot pyrkivät luomaan tehokkaita terveyttä edistävää liikuntaa (HEPA) koskevia toimia laatimalla monialaisen lähestymistavan, joka kattaa muun muassa urheilun, terveyden, koulutuksen, ympäristön ja liikenteen politiikka-alat sekä muut asiaankuuluvat alat, ja toimimalla kansallisten erityispiirteiden mukaisesti.

2.

Lasten motoristen taitojen sekä liikunta- ja urheilutoiminnan edistämisestä 15. joulukuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä jäsenvaltioita kehotetaan ”harkitsemaan eri alojen välisten politiikkojen täytäntöönpanoa muun muassa koulutus-, nuoriso- ja terveysalan kanssa liikunnan ja motoristen taitojen edistämiseksi varhaislapsuudessa”.

3.

Covid-19-pandemian vaikutuksista ja urheilualan elpymisestä 29. kesäkuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä kehotetaan jäsenvaltioita ”edistämään alojen välistä yhteistyötä ja kuulemisia kaikilla tasoilla osa-alueilla, jotka ovat urheilun kannalta merkityksellisiä, myös urheiluliikkeen, urheiluun liittyvän liiketoiminnan ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa”.

4.

Monialaisen yhteistyön edistämisestä urheilun ja liikunnan aseman parantamiseksi yhteiskunnassa 4. joulukuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä korostetaan, että ”monialaisella yhteistyöllä voi olla merkittävä rooli, kun luodaan tai optimoidaan aktiivisen ja terveellisen elämäntavan kannalta otollisia olosuhteita”.

5.

Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmassa 2021–2024 todetaan, että liikunnan edistäminen on keskeinen kysymys, joka kuuluu painopistealaan ”Urheilun ja terveyttä edistävän liikunnan harrastamisen edistäminen”.

6.

Liikkumattomuus aiheuttaa mittavia terveysongelmia nykyisessä elämäntavassa. Maailman terveysjärjestö (WHO) on luokitellut liikkumattomuuden yhdeksi merkittävimmistä kuolleisuusriskitekijöistä (1). Covid-19-pandemia on korostanut liikkumattomuuden terveysriskejä entisestään.

7.

Jo aiemmin havaitut suuntaukset liikunnan vähenemiseen ovat vain voimistuneet Euroopan koko väestön ja erityisesti nuorten keskuudessa. Eurooppalaisilla toimilla jäsenvaltioita kannustetaan edistämään ja seuraamaan liikuntaa; täytäntöönpanoa olisi kuitenkin edelleen tehostettava (2).

8.

Myös muissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä asiakirjoissa (3) on todettu, että on ehdottoman tärkeää seurata liikunnan määrää osana kokonaisvaltaista terveysliikunnallista toimintatapaa. Fyysisen kunnon seurannalla, jossa noudatetaan yleistä tietosuoja-asetusta (4), voidaan saada luotettavia näyttöön perustuvia tuloksia liikunnasta ja kiinnittää huomiota mahdolliseen terveysriskikäyttäytymiseen.

9.

Liikunta on yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista keinoista ylläpitää fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä koko elämän ajan. Sillä on myös myönteinen vaikutus tiettyjen terveysongelmien ja sairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.

10.

Fyysisen kunnon seurantajärjestelmillä voidaan arvioida liikkumattomuusongelman laajuutta ja arvioida paikallisella, kansallisella tai EU:n tasolla toteutettujen toimien, toimintasuunnitelmien tai aloitteiden tehokkuutta.

11.

Elinikäisen liikunnan käsitteellä olisi tarkoitettava yksilön koko elämänsä ajan säännöllisesti harjoittamaa liikuntaa, jota voidaan tukea näyttöön perustuvalla fyysisen kunnon elinikäisellä seurannalla yksilön terveyden ylläpitämiseksi koko elämän ajan.

12.

Säännöllinen ja riittävä (5) liikunta on tärkeää lasten ja nuorten terveelle kehitykselle sekä fyysisesti että heidän henkisten ja sosiaalisten valmiuksiensa kannalta.

13.

Aikuisten aktiivisen ja terveen elämäntavan kannalta säännöllisellä liikunnalla on erityisen tärkeä merkitys, vaikka liikunta aloitettaisiin vasta aikuisiällä. Säännöllinen liikunta on myös merkittävä tekijä ehkäistäessä työsuorituskyvyn heikentymistä. Koska aikuisiästä kolmasosa vietetään työssä, työympäristöllä on erittäin tärkeä rooli työntekijöiden liikunnan edistämisessä.

14.

Kaikissa ikäryhmissä vähäosaisiin ryhmiin (6) kuuluvat eivät useinkaan liiku riittävästi, sillä heidän kohdallaan mahdollisuuksia on vähemmän ja saavutettavuus rajallista. Sen vuoksi heillä on tiettyjen sairauksien suhteen suurempi sairastuvuusriski. Meidän olisi tarjottava näille kohderyhmille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua räätälöityihin säännöllisen liikunnan ja urheilun ohjelmiin.

15.

Elinikäisen liikunnan käsitteen mukaisesti EU:n kansalaisista olisi pitkällä aikavälillä saatava liikkuvampia, jotta fyysinen terveys ja mielenterveys paranevat ja jotta terveysjärjestelmiimme kohdistuva paine ja terveyteen liittyvät kustannukset alenevat (7). Toimintapoliittisia ohjelmia olisi mahdollisuuksien mukaan koordinoitava, ja olisi kannustettava monialaiseen yhteistyöhön parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi.

16.

Terveelliset elämäntavat: monissa maissa kansanterveys- ja urheilupolitiikkojen tavoitteena on ennen kaikkea kannustaa kansalaisia omaksumaan koko elämän ajalle aktiivinen ja terveellinen elämäntapa ja osallistumaan liikuntaan ja urheiluun (8). Useilla eurooppalaisilla hanke-aloitteilla pyritään myös ottamaan liikunta osaksi terveydenhuollon opetussuunnitelmaa, jotta liikunnan osalta voidaan varmistaa parempi neuvonta ja tuki kliinisellä tasolla (9).

17.

Seuranta: jotkin maat seuraavat väestönsä fyysisessä kunnossa tapahtuvia muutoksia ja voivat myös antaa vapaaehtoista yksilöllistä palautetta kuntotason kehityksestä. Joissakin maissa on käytössä järjestelmiä, joiden avulla voidaan vuosittain seurata ja arvioida koululaisten ja nuorten fyysistä suorituskykyä (10).

18.

Monialainen yhteistyö: liikunnan edistämistä ja seurantaa olisi käsiteltävä monialaisesti yleistä tietosuoja-asetusta noudattaen. Urheilun parissa toimivilla järjestöillä mutta myös esimerkiksi kansanterveyden, infrastruktuurin, koulutuksen, työympäristön ja nuorison parissa toimivilla järjestöillä on oma roolinsa liikunnan edistämisessä ja fyysisen kunnon seurannassa. Tästä syystä se edellyttää valtionhallinnon, kansalaisyhteiskunnan, urheiluseurojen, paikallisyhteisöjen jne. kokonaisvaltaista osallistumista.

19.

Käyttäytymisen muutos tapahtuu pitkällä aikavälillä ja noudattamalla liikuntaa koskevia suuntaviivoja (11), joissa kehotetaan sisällyttämään arkeen riittävästi liikuntaa. Tämä merkitsee sitä, että myös toimintapolitiikkaa olisi toteutettava yhdennetysti ja keskittyen eri vuorokaudenaikoihin ja arjen eri yhteyksiin.

20.

Media: media voi omalta osaltaan edistää yhteiskuntavastuuta, urheilutoimintaa ja -kampanjoita, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta liikunnan hyödyistä ja vähentämään passiivisuutta.

21.

Eurooppalaiset aloitteet ja hankkeet: erilaisilla eurooppalaisilla hankkeilla ja aloitteilla edistetään terveellisiä elämäntapoja vahvistavien toimintapolitiikkojen kehittämistä ja kehitetään fyysisen kunnon seurantajärjestelmiä vertailukelpoisen, validin ja luotettavan tiedon saamiseksi EU:n eri jäsenvaltioista. Tämä voi auttaa päätöksentekijöitä elinikäisen liikunnan mahdollistamisessa ja suurempien terveysvaikutusten saavuttamisessa.

22.

Jatkossakin edistämään ja kannustamaan väestön, myös vähäosaisten ryhmien, elinikäistä liikuntaa ja keskittymään liikkumattomuutta vähentäviin toimiin jakamalla parhaita käytäntöjä, kuten mobiili- ja langattoman teknologian sekä median ja muiden viestintäkanavien käyttö.

23.

Tukemaan kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason aloitteita ja kampanjoita, joilla kannustetaan liikuntaan, seurantajärjestelmien kehittämiseen ja kaikkien osallistumiseen urheiluun. Näitä ovat esimerkiksi Euroopan urheiluviikko, HealthyLifestyle4All, urheilua ja liikuntaa käsittelevä eurobarometri, eurooppalainen terveyshaastattelututkimus – Fyysisen aktiivisuuden kysely (EHIS-PAQ) jne..

24.

Tarvittaessa ja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti perustamaan ja edistämään näyttöön perustuvia kansallisia, alueellisia ja/tai paikallisia fyysisen kunnon seurantajärjestelmiä, jotka motivoivat väestöä elinikäiseen liikuntaan asianmukaisella henkilökohtaisella palauteraportoinnilla ja kunnossa tapahtuneiden muutosten seurannalla vapaaehtoisuuden pohjalta ja tuottavat arvokasta tietoa päätöksentekoa varten (12).

25.

Tukemaan monialaista toimintatapaa noudattaen kaikilla tasoilla politiikkoja, joilla pyritään luomaan helposti saavutettavia ja pysyviä julkisia tiloja, joilla kaikki kansalaiset voivat harrastaa urheilua tai elinikäistä liikuntaa ja joita voivat olla naapurustot, uudet asuinalueet, pyöräily- tai juoksukaistoin varustetut jalkakäytävät, koulujen ja yliopistojen urheilutilat, esimerkiksi koheesiopolitiikan rahastojen kautta.

26.

Tunnistamaan ja synkronoimaan kaikilla tasoilla kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten ja tiedeyhteisön myötävaikutuksella ne politiikat ja toimenpiteet, joilla pyritään innostamaan ihmisiä urheilun tai elinikäisen liikunnan pariin, ja kannustamaan alakohtaisia päättäjiä siihen, että he kiinnittävät asianomaisissa politiikoissaan enemmän huomiota väestön elinikäisestä liikunnasta ja kuntoseurannasta koituviin hyötyihin.

27.

Vaihtamaan hyviä käytäntöjä ihmisten motivoimisesta liikuntaan ja harjoitteluun päivän aikana, ja vaihtamaan tietoa tehokkaista välineistä ja toimintapoliittisista aloitteista liikunnan lisäämiseksi arjen eri ympäristöissä, myös kouluissa ja työpaikoilla.

28.

Mahdollisuuksien mukaan vahvistamaan yhteistyötä terveysalan kanssa siltä osin kuin on kysymys terveydenhuollon ja erikoistuneiden ammattilaisten liikuntasuosituksista ja -neuvonnasta.

29.

Tutkimaan mahdollisuutta tukea sellaisen yhdenmukaistetun tietojärjestelmän kehittämistä, joka mahdollistaa liikunnan seurannan eurooppalaisella tasolla, jotta voidaan arvioida tarkemmin terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia.

30.

Lisäämään tietoisuutta liikkumattomuuteen yhdistettävissä olevien terveysriskien kustannuksista ja antamaan näkyvyyttä niistä saadulle näytölle, erityisesti terveysmenoille, jotta julkisen päätöksenteon tueksi voidaan tarjota tietoa investoinneista, joita eurooppalaisella tasolla on määrä toteuttaa tällä alalla.

31.

Tukemaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa elinikäistä liikuntaa ja fyysisen kunnon seurantaa edistävistä onnistuneista hankkeista ja verkostoista, tarvittaessa terveyttä edistävän liikunnan yhteyspisteiden verkoston avulla. Edistämään näitä käytäntöjä yhdessä terveyttä edistävän liikunnan yhteyspisteiden verkoston kanssa asianmukaisella eurooppalaisella foorumilla, jotta voidaan helpottaa fyysisen kunnon seurantaa kaikkialla Euroopassa ja luoda selkäranka nopealle näyttöön perustuvalle päätöksenteolle.

32.

Harkitsemaan esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman tai InvestEU-ohjelman kautta myönnettävää EU:n rahoitusta, jolla voitaisiin tukea eurooppalaista yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja/tai paikallisten fyysisen kunnon seurantajärjestelmien perustamiseksi.

33.

Tiedottamaan jäsenvaltioille ja urheiluliikkeelle asiaankuuluvista käytettävissä olevista EU:n rahoitusohjelmista ja aloitteista, joilla voidaan tukea urheiluun ja liikuntaan liittyviä monialaisia hankkeita ja edistää terveellistä elämäntapaa ja kansallisten, alueellisten ja/tai paikallisten fyysisen kunnon seurantajärjestelmien perustamista. Näitä ovat esimerkiksi Erasmus+, EU4Health-ohjelma, Horisontti Eurooppa ja InvestEU.

34.

Harkitsemaan olemassa olevien maksuttomien alustojen (13) käyttöä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti kansalaisten fyysisen kunnon seuraamiseksi elinikäistä liikuntaa edistävänä diagnoosi- ja motivaatiovälineenä.

35.

Edelleen korostamaan toimintansa, hankkeidensa ja aloitteidensa kansalaisille, myös eri kohderyhmille, suomia mahdollisuuksia harrastaa urheilua ja liikuntaa koko elämän ajan.

36.

Tekemään tiivistä yhteistyötä muiden alojen sidosryhmien kanssa olemassa olevien puutteiden korjaamiseksi, jotta urheilun ja liikunnan harjoittamiseen tarjoutuisi mahdollisuuksia arjen eri tilanteissa.

37.

Tarvittaessa osallistumaan aktiivisesti kansallisten, alueellisten ja paikallisten fyysisen kunnon seurantajärjestelmien ja -strategioiden kehittämiseen elinikäisen liikunnan lisäämiseksi kansalaisten keskuudessa.

38.

Mukauttamaan viestintävälineitä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti eri kohdeyleisöihin konkreettisten toimien pohjalta.

1.

Eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön saatavuus ja tehokas käytettävyys on yhä tärkeämpää Euroopan media-alan kestävän kehityksen kannalta ja kiinteästi kytköksissä kulttuurisen ja kielellisen […] moninaisuuden edistämiseen yhtenä sen kilpailukyvyn tärkeimmistä voimavaroista.

2.

Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, kohdennetuilla alakohtaisilla ja horisontaalisilla toimenpiteillä olisi varmistettava eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten ja mediasisällön riittävä näkyvyys ja edistettävä uusia rahoituslähteitä ja levitysmalleja ottaen huomioon globaalien media- ja audiovisuaalisen sisällön palveluntarjoajien ja alustojen kasvava määrä.

3.

Tällaiset toimenpiteet ovat entistäkin tärkeämpiä, koska covid-19-pandemialla on ollut merkittävä vaikutus eurooppalaisen audiovisuaalisen sisällön rahoituksen tasoon ja rakenteeseen. Se on kiihdyttänyt markkinasuuntauksia, joissa verkkopalvelujen tarjoajien tuottaman sisällön tarjonta ja kysyntä lisääntyy tarkasteltaessa eri kansallisilta markkinoilta peräisin olevien elokuvien ja muiden audiovisuaalisten teosten osuutta, menestyksekkäiden elokuvateatteri- ja tilausvideolevitysten välisiä suhteita ja tällaisten teosten epätasaista näkyvyyttä eri markkinoilla (1).

4.

Verkossa saatavilla olevan sisällön kysynnän kasvaessa syntyy tilausvideopalvelujen tarjoajien rahoitussijoituksiin ja lisensoitiin liittyviä kehittyneitä liiketoimintamalleja, vaikkakin suurin osa eurooppalaisesta media- ja audiovisuaalisesta sisällöstä on edelleen perinteisten toimijoiden tuottamaa. Näitä ovat esimerkiksi julkiset ja yksityiset media-alan yritykset ja itsenäiset tuottajat, joilla on kapasiteettia kehittää uusia hankkeita ja uusia lahjakkuuksia […]. Vaikka julkinen rahoitus on joillekin aloille tärkeämpää kuin toisille, eri maiden järjestelmien ja kapasiteettien välillä on edelleen eroja.

5.

Lisäksi covid-19-pandemia on kasvattanut internet-mainonnasta ja perinteisestä mainonnasta saatavien tulojen välistä eroa. Vaikka televisiomainonta säilyttikin covid-19-kriisiin asti melko hyvin kilpailuasemansa suhteessa internet-mainonnan käyttöön, verkkomainonnan osuus kasvoi vuonna 2021 (2).

6.

Media- ja audiovisuaalisen sisällön levitys tapahtuu yhä suuremmassa määrin verkossa, erityisesti verkkoalustojen kautta, ja sillä on tärkeä rooli media-alan yritysten tulovirroissa. Koska luova ja kulttuurisisältö tarjoaa Euroopalle merkittävää taloudellista potentiaalia sekä verkossa että verkon ulkopuolella, on tärkeää varmistaa sen tasapuolinen saavutettavuus, jotta demokraattinen keskustelu, median moniarvoisuus sekä kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus voidaan turvata.

7.

Eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön saatavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi olisi toteutettava lisätoimia seuraavien prioriteettien suhteen:

8.

Koska kulttuurinen moninaisuus ja luovuus ovat olennainen osa eurooppalaisia audiovisuaali- ja media-aloja, jotka kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla laajasti saatavilla olevan muun sisällön kanssa, on tärkeää parantaa kyseisten alojen valmiuksia, jotta voidaan saavuttaa suurempia yleisöjä, lisätä sisällön levittämistä ja edistää sen erilaisia esitysmuotoja, innovointia ja kykyjä, suojellen samalla strategista kulttuurivarantoamme.

9.

Digitaaliset ratkaisut voivat helpottaa laajempaa saavutettavuutta, ja yhteistuotannot, rajatylittävän jakelun tuki, elinvoimainen ja riippumaton elokuvateatteri- ja jakeluala, kielellisen monimuotoisuuden edistäminen ja luomisen vapaus voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, että audiovisuaalisen alan sisällön saatavuus laajenee ja sen kilpailukyky paranee.

10.

Yhteistuotannot samoin kuin arvoketjun kaikissa vaiheissa tehtävä ammattilaisten välinen kansainvälinen yhteistyö (luominen, koulutus, kehitys, tuotanto, markkinointi, jakelu) helpottavat audiovisuaalisten teosten rajatylittävää jakelua, auttavat lisäämään alan kehitystä kumppanimaissa ja parantamaan kulttuurista ja taloudellista vaihtoa.

11.

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kansainvälisiin yhteistuotantoihin liittyy jäsenvaltioissa erilaisia rahoitusjärjestelmiä ja audiovisuaalisia valmiuksia, ja eurooppalaisella moninaisella sisällöllä on Euroopan ja kansainvälisillä markkinoilla erilaiset osuudet.

12.

Jotta eurooppalaiset audiovisuaaliset teokset menestyisivät sekä eurooppalaisilla että kansainvälisillä markkinoilla, on äärimmäisen tärkeää, että sisältö täyttää korkeat laatuun ja innovointiin liittyvät vaatimukset, kuvastaa eurooppalaisen yhteiskunnan kulttuurista ja temaattista moninaisuutta ja herättää tarpeellisessa määrin kansainvälistä kiinnostusta.

13.

Audiovisuaalisten arkistojen historiallinen ja kulttuurinen arvo muodostaa alalle tärkeän varannon, ja sitä on suojeltava, jotta yleisen edun mukaista sisällön levitystä ja mahdollista uudelleenkäyttöä voidaan helpottaa.

14.

Luomisen vapauden nimissä on tärkeää turvata sananvapaus, median moniarvoisuus sekä mielipiteiden ja ideoiden moninaisuus, jotka kuuluvat Euroopan unionin perusarvoihin.

15.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että sisältö olisi vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden saavutettavissa.

16.

Julkisen palvelun tiedotusvälineillä on Euroopassa merkittävä rooli yleisen edun turvaamisessa, mielipiteiden moninaisuuteen kannustamisessa, uuden ja innovatiivisen sisällön ja ideoiden luomisessa sekä disinformaation ja väärän tiedon torjumisessa.

17.

Kirjailijoille, tuottajille ja muille oikeudenhaltijoille maksettavat oikeudenmukaiset korvaukset ovat ehdottoman tärkeitä heidän luomisen vapautensa ja taloudellisen riippumattomuutensa kannalta samoin kuin media-alan kestävyyden, omaperäisyyden ja kilpailukyvyn kannalta.

18.

Naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen, joka on sosiaalisesti osallistavaa, auttaa parantamaan eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen alan laatua ja laajentaa sen näkymiä.

19.

Helpottamaan yhteistuotantoja, erityisesti edistämällä eurooppalaista yhteistuotantomallia, ja tukemaan yhteistuotantojen levittämistä niihin osallistuneissa maissa ja muualla ottaen huomioon tilausvideopalvelujen tarjoajien sijoituksiin liittyvä kehitys (3).

20.

Kannustamaan yhteistuotantoja koskevan tietotaidon vaihtoon ja edistämään yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa yhteistuotantojen kehittämistä ja kaikissa arvoketjun vaiheissa toimivien ammattilaisten kesken.

21.

Kehittämään parempia politiikkoja, joilla parannetaan eurooppalaisen audiovisuaalialan kilpailukykyä edistämällä sellaisen laadukkaan eurooppalaisen sisällön luomista, joka kiinnostaa laajempaa yleisöä ja tukemalla kirjailijoita keskeisinä sisällöntuottajina sekä yhteistuotantoja samoin kuin alkuperäisen sisällön jakelua.

22.

Kannustamaan alkuperäisen sisällön laajempaa saatavuutta eri kieliversioina ja tukemaan sellaisten digitaalisten ratkaisujen kehittämistä, joilla mahdollistetaan kielellinen moninaisuus ja taataan mahdollisuus katsoa sisältöä alkuperäisellä kielellä.

23.

Edistämään tehokkaiden markkinointivälineiden ja elokuvayleisölle suunnattujen strategioiden kehittämistä sekä media- ja elokuvalukutaidon vahvistamista ottaen huomioon kohdeyleisön analyysi ja odotukset.

24.

Edistämään sukupuolten tasapuolista edustusta ja sosiaalista monimuotoisuutta sisällön luomisessa ottamalla käyttöön kannustimia, joilla audiovisuaalialan sidosryhmiä rohkaistaan pyrkimään tasa-arvoon, moninaisuuteen ja osallistavuuteen sekä kunnioittamaan luomisen vapautta.

25.

Pyrkimään varmistamaan, että kansallisarkistojen ja elokuvaperintöä tallettavien instituuttien sisältöä suojellaan ja edistetään ja että se on saatavilla nykyistä laajemmin varmistaen samalla asiaankuuluvien teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen.

26.

Tukemaan edelleen Luova Eurooppa -ohjelman Median alaohjelmasta sellaisia eurooppalaisten riippumattomien tilausvideopalveluiden verkostoja, joiden sisällöstä suuri osa on eurooppalaista, ja edistämään tällaisen sisällön näkyvyyttä.

27.

Jatkamaan eurooppalaisen elokuvan foorumilla käytävää jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemista siitä, miten voidaan parantaa yhteistuotannoista saatavan eurooppalaisen sisällön pitkäaikaista levittämistä ja muita rajanylittävän yhteistyön muotoja ottaen huomioon tulokset, jotka saadaan media-alan toimintasuunnitelmassa ilmoitetusta audiovisuaaliteollisuuden kanssa käytävästä vuoropuhelusta, jossa pohditaan, miten audiovisuaalisen sisällön rajatylittävää saavutettavuutta ja saatavuutta voidaan parantaa.

28.

Monimuotoisen audiovisuaalisen sisällön ja tiedon saavutettavuus kaikilla EU:n kielillä, samoin kuin luotettavan ja uskottavan sisällön saavutettavuus, on erittäin tärkeää.

29.

Julkisen palvelun tiedotusvälineillä on Euroopassa merkittävä rooli demokraattisten arvojen turvaamisessa, mielipiteiden moninaisuuteen kannustamisessa ja eurooppalaisen sisällön saatavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa erityisesti, kun käytössä on innovatiivisen teknologian välineitä.

30.

Eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön edistämistä ja näkyvyyttä koskevien säännösten tarkoituksena on varmistaa median moniarvoisuus, lisätä kulttuurista moninaisuutta, vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää riippumatonta tuotantoa.

31.

Eurooppalaisten teosten löytäminen tilausvideoalustoilta voi olla kuluttajille haastavaa verrattuna perinteisiin jakelukeinoihin. Sen vuoksi on tärkeää analysoida markkinoita ja arvioida näkyvyystoimien vaikuttavuutta.

32.

Vauhdittamaan tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (4) saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, sillä direktiivin tehokas täytäntöönpano auttaa parantamaan eurooppalaisten teosten verkkosaatavuutta.

33.

Edistämään keskustelua eurooppalaisten teosten edistämiseen liittyvistä olemassa olevista ja suunnitelluista ratkaisuista ja mahdollistamaan eurooppalaisten teosten näkyvyyttä lisääviä toimia koskeva parhaiden käytäntöjen vaihto erilaisten liiketoimintamallien mukaisesti.

34.

Kehittämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja parantamaan yhteistyötä audiovisuaalialan sääntelyviranomaisten ja elokuvia rahoittavien organisaatioiden välillä.

35.

Parantamaan ja helpottamaan laillisesti saatavilla olevan ja luovan sisällön löydettävyyttä verkossa kaikilla Euroopan unionin kielillä, erityisesti Agoratekan kaltaisten verkkotyökalujen (5) avulla, jotta se olisi helposti tunnistettavissa monenlaisen muun sisällön joukosta.

36.

Kannustamaan tietokantojen, kuten Lumiere VODin (6) kehittämiseen, jotta eurooppalaisten teosten alkuperämaa on helpompi tarkistaa.

37.

Edistämään jatkuvan tuen antamista eurooppalaisten teosten teatterilevitykseen, mukaan lukien pienemmille ja riippumattomille jakelijoille myönnettävä tuki monenlaisten eurooppalaisten elokuvien levittämiseen, ja tukemaan festivaaleja, jotka ovat tehokkaita omintakeisen ja moninaisen sisällön julkaisukanavia niin kansallisella, eurooppalaisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

38.

Arvioimaan eurooppalaisten teosten nykytilannetta Euroopan unionissa ja keskustelemaan siitä ottaen huomioon eri sidosryhmien markkina-asema ja kaikki muut asiaankuuluvat tekijät (tasapuoliset toimintaedellytykset, audiovisuaaliset ja kielelliset erityispiirteet eri maissa, eurooppalaisten teosten nykyinen määritelmä (7) jne.) pyrkien varmistamaan eurooppalaisille teoksille monimuotoiset, oikeudenmukaiset ja tasapainoiset markkinat.

39.

Pohtimaan Euroopan digitaalista ja teknologista suvereniteettia ottaen huomioon nykyiset eurooppalaiset palveluntarjoajat, ja analysoimaan sellaisen julkisen palvelun tiedotusvälineiden kanssa mahdollisesti toteutettavan eurooppalaisen alustan lisäarvoa, joka sisältäisi jäsenvaltioista tulevaa eurooppalaista sisältöä tavoitteenaan asettaa se mahdollisimman monen EU-kansalaisen saataville varmistaen asiaankuuluvien teollis- ja tekijänoikeuksien sekä voimassa olevien kilpailu- ja valtiontukisäännösten kunnioittamisen.

40.

Kannustamaan julkisen palvelun tiedotusvälineitä tarjoamaan riippumattomille tuottajille uusia mahdollisuuksia eurooppalaisen sisällön luomisessa ja edistämisessä.

41.

Kehittämään ja edistämään uusia järjestelmiä, joilla edistetään lapsille ja nuorille aikuisille suunnattujen eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten tuotantoa ja levittämistä.

42.

Toimimaan edelleen aktiivisesti helpottaakseen audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin sujuvaa täytäntöönpanoa tarkan seurannan, raportointitoimien ja jäsenvaltioille annettavan tuen avulla.

43.

Analysoimaan Euroopan audiovisuaalimarkkinoiden tilannetta keskittyen EU:n näkökulmasta suurimpiin haasteisiin ja epätasapainotekijöihin ja mahdollisiin ratkaisuihin.

44.

Saavuttaakseen kestävän kehityksen media-alan on hyödynnettävä omia voimavarojaan (kuten luovuutta ja kulttuurista moninaisuutta); asetettava sisältö saataville ja tehtävä se näkyväksi; ja mukauduttava digitalisaation asettamiin haasteisiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

45.

Alustoilla ja verkkopalvelujen tarjoajilla on digitaalitalouden globaaleina toimijoina tärkeä rooli sisällön saatavuuden, saavutettavuuden ja levittämisen varmistamisessa. Samanaikaisesti niiden merkitys kasvaa demokraattisessa keskustelussa, kulttuurisessa moninaisuudessa, perusoikeuksien ja -arvojen kunnioittamisessa, alaikäisten suojelussa haitalliselta sisällöltä ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa.

46.

Alueellinen ja yksinomainen lisensointi on olennaisen tärkeää luomisen vapauden sekä alan kestävyyden ja rahoituksen kannalta samoin kuin perustan tarjoamiseksi uusien liiketoimintamallien kehittämiselle.

47.

Edistämään lisenssikäytäntöjä, joiden tavoitteena on varmistaa tasapuolisempi suhde tilausvideopalvelujen tarjoajien, alustojen, riippumattomien tuottajien ja muiden oikeudenhaltijoiden välillä arvoketjun kaikissa vaiheissa, ja tukemaan sellaisten toimien kehittämistä, jotka on suunniteltu mahdollistamaan avoin ja kattava tiedotus audiovisuaalisten teosten käytöstä verkkopalveluissa, mukaan lukien mahdollisuus saada tietoja katselukerroista sekä aluekohtaisia tietoja.

48.

Edistämään Euroopan audiovisuaalialan kilpailukykyä ottaen huomioon alueellisen ja yksinomaisen oikeuksien lisensoinnin rooli eurooppalaisten teosten rahoitusjärjestelmässä. Lisensointikysymys olisi myös sisällytettävä osaksi media-alan toimintasuunnitelmassa ilmoitettua audiovisuaalisten teollisten levittämisestä käytävää keskustelua.

49.

Edistämään ja tukemaan rahoitusmalleja, joiden pääkohteena ovat innovointi, kasvu, teknologiat ja teollisuuden rakenne.

50.

Edistämään edelleen media-alan toimintasuunnitelman mukaisia merkityksellisiä toimia, joilla tuetaan riippumattomien audiovisuaali- ja media-alan yritysten muutosta ja häiriönsietokykyä. Näistä voidaan erityisesti mainita MediaInvest, jonka tavoitteena on lisätä audiovisuaalisten teosten tuotantoon ja jakeluun tehtäviä investointeja, sekä vuorovaikutteinen työkalu, jolla media-alan yrityksiä opastetaan eri tukivälineiden hyödyntämisessä.

51.

Kannustamaan siihen, että eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten määrää lisätään tilausvideopalvelujen ohjelmaluetteloissa laadukkailla elokuvilla, jotka kattavat monia eri aiheita ja ikäryhmiä, ja arvioimaan mahdollisuutta perustaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia laadukkaan sisällön levittämiseksi kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla.

52.

Investoimaan erityisesti kansalaisten selviytymiskykyyn digitaalista ja medialukutaitoa koskevilla toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään tietämyksen hankintaa ja kriittistä ajattelua. Tämän pitäisi antaa käyttäjille valmiudet tunnistaa laitonta sisältöä ja disinformaatiota sekä ymmärtää algoritmeihin perustuvien välineiden toimintaa ja hyötyä sisällön löydettävyydestä.

53.

Lisäämään ja parantamaan ammattilaisten ja yritysten koulutusta, jotta niitä voidaan auttaa mukautumaan muuttuvaan luomisen ja jakelun malliin tekoälyyn perustuvissa järjestelmissä, ja edistämään uudelleen- ja täydennyskoulutusprosesseja.

54.

Edistämään ja tukemaan uusia mahdollisuuksia, joita digitaalitalous tarjoaa sisällön levittämiseen ottaen erityisesti huomioon oikeudenmukainen tasapaino tekoälyyn perustuvien järjestelmien kehittämisen ja niiden sisällön käyttämisen välillä, jotta sekä tekoälyalan että audiovisuaali- ja media-alan kilpailukyky voidaan taata. Varmistamaan tässä yhteydessä tasapuoliset toimintaedellytykset asiaankuuluvien sidosryhmien välillä ja auttamaan audiovisuaali- ja media-alaa menestymään innovointidynamiikkaa heikentämättä.

55.

Toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään pääsy laittomaan audiovisuaaliseen sisältöön kansallisella ja EU:n tasolla ja ottamaan käyttöön tehokas verkkovalvonta kaupallisen mittakaavan rikkomuksia vastaan.

56.

Toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla media-ala voi hyödyntää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja eurooppalaisen ilmastolain tarjoamat mahdollisuudet.

57.

Keskustelemaan mahdollisista internet-mainonnan kehykseen liittyvistä politiikka-aloitteista, jotta internet-mainonnalle ja perinteiselle mainonnalle varmistetaan oikeudenmukaiset mainontasäännöt audiovisuaalisen ja mediasisällön osalta.

58.

Turvaamaan mediaorganisaatioiden riippumattomuus ja toteuttamaan tarvittaessa toimenpiteitä, joilla taataan avoimuus ja moniarvoisuus media-alalla.

59.

Keventämään hallinnollista rasitetta, joka liittyy eurooppalaista sisältöä koskevan rahoituksen saatavuuteen, noudattaen täysin varainhoitoasetuksen vaatimuksia.

1.

Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö ovat aiemman ja nykyisen kulttuurin, elämäntavan ja arvomaailman ilmentymiä. Ne ovat osa tulevaisuuden kulttuuriperintöämme ja osaltaan muovaavat yhteiskuntiamme ja identiteettiämme.

2.

Rakennettu ympäristö (1) kuvastaa tiettyä yhteisöä, ja asiaankuuluvat julkisen sektorin elimet ja muut sidosryhmät, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä kaikkien kansalaisten kanssa, vastaavat sen yleisestä laadusta.

3.

On tärkeää varmistaa laadukkuus sekä olemassa olevan rakennuskannan kehittämisessä – restaurointi, perusparannus, mukautettu uudelleenkäyttö ja säilyttäminen – että uusien rakennusten ja tilojen luomisessa.

4.

Muun muassa arkkitehdeillä on keskeinen rooli korkeatasoisen arkkitehtuurin ja elinympäristön kehittämisen kaikissa vaiheissa, ja siksi he voivat toimia merkittävällä tavalla yleisen edun hyväksi ottamalla huomioon alueellisen monimuotoisuuden ja kansalaisyhteiskunnan tarpeet.

5.

Kulttuuri, korkeatasoinen arkkitehtuuri (2) ja rakennettu ympäristö edistävät monin tavoin Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden (3) saavuttamista. Ne voivat edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (4) täytäntöönpanoa ja sen tavoitetta tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

6.

Uusi eurooppalainen Bauhaus on monialainen aloite, jossa yhdistyvät kolmetoisiinsa liittyvää ulottuvuutta: estetiikka, kestävyys ja osallisuus. Se perustuu osallistavaan lähestymistapaan, ja sen tavoitteena on saada mukaan kaikki ihmiset eri puolilla unionia, myös muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat, YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ketään ei jätetä jälkeen -tavoitteen mukaisesti.

7.

Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite ammentaa alkuperäisestä Bauhausista (5), jossa jo oli omaksuttu kokonaisvaltainen, vakiintunut, laatuun perustuva ja osallistava lähestymistapa muotoiluun, arkkitehtuuriin ja taiteeseen.

8.

Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteella pyritään eurooppalaista monimuotoista kulttuuriperintöä kunnioittaen luomaan suotuisat olosuhteet elinympäristön muuttamiselle ja kauneuden, kestävyyden ja osallistavuuden lisäämiselle elämäntapaamme muun muassa innovoinnin ja korkeatasoisen arkkitehtuurin (6), muotoilun, urbanismin ja monien muiden taidealan ja luovien alojen keinoin.

9.

Euroopan kulttuuri- ja arkkitehtuuriperintö toimii tärkeänä mittapuuna rakennetun ympäristömme kokemuksellista ja fyysistä laatua ajatellen. Se on myös voimavara, joka voi inspiroida ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, innovointia, muutosta ja elvyttämistä. Siksi uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteessa tunnustetaan arkkitehtonisen ja arkeologisen perintömme, maisemiemme ja aineellisen ja aineettoman kulttuuriperintömme merkitys.

10.

Korkeatasoisen arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön moniulotteinen luonne edellyttää monialaista yhteistyötä, osallistumista, yhteiskehittämistä ja monitieteisiä toimintamalleja erityisesti kestävyyden ja politiikan johdonmukaisuuden osalta.

11.

Covid-19-pandemia on sysännyt liikkeelle rahoitusta kaikilla hallinnon tasoilla, muun muassa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön edistämiseen. Näitä taloudellisia resursseja olisi käytettävä kestävästi ja laatusuuntautuneesti Davos Baukultur Quality Tool -periaatteiden, OMC-asiantuntijatyöryhmän (7) suositusten ja kulttuuriperintöön mahdollisesti vaikuttavia EU-rahoitteisia toimia koskevien ICOMOSin tarkistettujen laatuperiaatteiden (8) mukaisesti.

12.

Vahvistamaan kulttuurin ja kulttuuriperinnön roolia rakennetun ympäristön ja elinympäristön luontaisena ja erottamattomana osana ja kestävän kehityksen, mukaan lukien kiertotalous, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, ympäristön, luonnon monimuotoisuuden ja ilmastotavoitteiden, vaurauden ja kaikkien eurooppalaisten hyvinvoinnin merkittävänä edistäjänä.

13.

Helpottamaan asianmukaista synergiaa uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen ja eurooppalaisia osallistavien muiden prosessien, kuten Euroopan tulevaisuuskonferenssin (9), ja muiden sellaisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien välillä, joilla pyritään arkkitehtoniseen ja esteettiseen laatuun, esimerkkinä perusparannusaalto (10), tai esteettömyyteen, esimerkkinä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 (11).

14.

Edistämään kokonaisvaltaisen ymmärryksen ja yhteisen kulttuurin luomista korkeatasoista arkkitehtuuria koskevilta osin lisäämällä tietoisuutta esimerkiksi virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen avulla jo varhaisesta iästä lähtien ja edistämällä ja levittämällä laajalti tietoa uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteesta ja kulttuurin, korkeatasoisen arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön roolista sen puitteissa.

15.

Pyrkimään arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön osalta kokonaisvaltaiseen, osallistavaan, monitieteiseen, laatuperusteiseen ja pitkän aikavälin visioon integroimalla kaikkiin elinympäristöämme muovaaviin prosesseihin, suuntaviivoihin ja yhteiskehittämishankkeisiin eri politiikkoja ja asiantuntijatietämystä, mukaan lukien OMC-asiantuntijatyöryhmän raportti (12).

16.

Ottamaan huomioon laatuperusteisen lähestymistavan, joka pitää sisällään Davos Baukultur Quality Tool -puitteissa kartoitetut laatuperiaatteet (13), jotta mahdollistetaan tietoon perustuvien valintojen ja päätösten tekeminen rakennettujen rakenteiden ja maisemansuunnittelun ja -hoidon elinkaarten kaikissa vaiheissa (suunnittelu, investointisuunnitelmat, rahoitusmekanismit, tukitoimenpiteet, suunnitteluprosessit, ylläpito, kunnostus, säilyttäminen, mukautuva uudelleenkäyttö, purkaminen ja kierrätys).

17.

Edistämään kestävää kasvua, elinkelpoisuutta ja innovointia eurooppalaisilla kaupunki- ja maaseutualueilla soveltamalla tarvittaessa kokonaisvaltaisia, korkeita laatukriteerejä, yhteiskehittämismenetelmiä ja EU:n rahoitustuen myöntämistä arkkitehtonisille ja rakennetun ympäristön hankkeille koskevia ICOMOSin periaatteita.

18.

Edistämään nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden optimointia kokonaisvaltaisella lähestymistavalla noudattaen kaikkia Davos Baukultur Quality Tool -kriteerejä, mukaan lukien rakennetun perinnön säilyttämistä.

19.

Tutkimaan ratkaisuja kohtuuhintaisen ja kunnollisen asumisen mahdollistamiseksi erityisesti työmarkkinoille tuleville nuorille sekä muille haavoittuvassa asemassa oleville yhteiskunnallisille ryhmille.

20.

Sisällyttämään osallistavan yhteiskehittämisen periaatteet ottamalla kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan prosesseihin, esimerkiksi rakennettua ja elinympäristöä ja aluesuunnittelua koskevaan päätöksentekoon, suunnitteluun ja rakentamiseen kaikilla asiaankuuluvilla hallintotasoilla.

21.

Edistämään toimintamallia, jossa otetaan huomioon olemassa olevan kulttuuriperinnön, maisemamiljöön ja nykysuunnittelun välinen vuoropuhelu, tarvittaessa myös mukautuvan uudelleenkäytön avulla.

22.

Luomaan korkeatasoiselle arkkitehtuurille suotuisat puitteet, joilla tuetaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, sääntelyn yksinkertaistamista ja innovatiivisia menettelyjä korkeaan laatuun perustuvan toimintamallin edistämiseksi yksinomaan kustannusperusteisen toimintamallin sijasta, noudattamalla julkisen arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja aluesuunnittelukilpailujen parhaita käytäntöjä.

23.

Edelleen edistämään ja parantamaan kaikilla asiaankuuluvilla hallintotasoilla päätöksentekijöiden ja asianomaisten ryhmien, myös teknisten asiantuntijoiden ja toimeksisaajien, tietoisuutta, tietämystä ja osaamista, jotta he pystyvät soveltamaan arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä kaikille koskevissa päätöksissään korkeita laatukriteerejä ja -vaatimuksia.

24.

Edistämään asiaankuuluvien EU:n rahoitusohjelmien ja muiden käytettävissä olevien rahoitusvälineiden hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla, jotta voidaan

25.

pitää yllä nostetta ja jatkaa pohdintaa ja keskustelua korkeatasoisen arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kulttuurisista, sosiaalisista, taloudellisista ja ekologisista rooleista.

26.

Parantamaan korkeatasoista arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä koskevaa politiikkajohdonmukaisuutta kaikkien asiaankuuluvien ministeriöiden ja hallintotasojen, virastojen ja yksiköiden asianmukaisella koordinoinnilla, jotta laatuperusteinen ja kokonaisvaltainen toimintamalli tuodaan kaikkiin politiikkoihin ja toimiin, joilla on vaikutusta rakennettuun ympäristöön ja elinympäristöön.

27.

Edistämään uuden eurooppalaisen Bauhausin sekä kiertotalouden periaatteiden ja toimintamallien valtavirtaistamista kansallisissa sosioekonomisissa ja alueellisen kehityksen strategioissa, mukaan lukien kestävässä suunnittelussa ja arkkitehtuurissa.

28.

Perustamaan ja tukemaan asianmukaisilla hallintotasoilla arkkitehdeistä ja muista asiaankuuluvista ammattilaisista koostuvia julkishallinnon arkkitehtiryhmien (14)kaltaisia neuvoa-antavia asiantuntijaryhmiä ja laatuperusteisia menettelyjä sen varmistamiseksi tai tueksi, että päätöksentekoprosesseihin otetaan mukaan vaadittu ammattiosaaminen ja -taidot laadullisesti korkeatasoisten tulosten saavuttamiseksi.

29.

Nimeämään erillinen taho uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen yhteyspisteeksi ja tavoittamaan paikallisyhteisöt paikkalähtöisellä lähestymistavalla (15), jotta kaikki kansalaisyhteiskunnan jäsenet ja asiaankuuluvat sidosryhmät voivat tarvittaessa osallistua.

30.

Voimaannuttamaan ja tukemaan asianmukaisesti toimijoita, jotka valottavat rakennetun ympäristön ja elinympäristön kulttuurisia ja laadullisia näkökohtia kaikenlaiselle yleisölle.

31.

Helpottamaan Davos Baukultur Quality Tool -välineen ja sen kahdeksan laatukriteerin käyttöönottoa asiaankuuluvissa investoinneissa, sääntelykehyksissä ja EU:n rahoitusohjelmissa ja soveltamaan kyseisiä laatuperiaatteita omistajan, kehittäjän ja kiinteistön käyttäjän ominaisuudessa.

32.

Tarjoamaan mahdollisuuksia tutkimukseen, valmiuksien kehittämiseen ja vertaisoppimiseen kulttuuria, korkeatasoista arkkitehtuuria ja laadukasta rakennettua ympäristöä kaikille koskevilta osin kaikissa asiaankuuluvissa EU:n ohjelmissa.

33.

Etsimään synergioita asiaankuuluvien nykyisten ja suunniteltujen EU:n asetusten, ohjelmien ja politiikkojen välillä, jotta vihreä siirtymä ja digitaalinen siirtymä olisivat linjassa uuden eurooppalaisen Bauhausin periaatteiden ja tavoitteiden kanssa, ja valtavirtaistamaan monialainen yhteistyö ja päätöksenteko.

34.

Helpottamaan käytettävissä olevien rahoitusvälineiden osalta tiedonsaantia ja saatavuutta korkealaatuiseen elinympäristöön liittyvien hankkeiden tukemiseksi, mukaan lukien pienimuotoiset aloitteet kentällä sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeet.

35.

Ottamaan huomioon maantieteellisen tasapainon sekä EU:n maantieteellisen, ilmastollisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden uuden eurooppalaisen Bauhausin strategioiden, hankkeiden ja toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

36.

Edistämään taiteen, arkkitehtuurin, maisema- ja sisustusarkkitehtuurin, aluesuunnittelun, muotoilun ja käsityötaidon keskinäistä synergiaa sekä innovatiivisia koulutusmalleja, mukaan lukien uusin digiteknologiakoulutus, arkkitehdeille ja muille alan ammattilaisille.

37.

Edistämään historiallisten kohteiden tehtävää paikallisyhteisöjen nykyisen ja kehittyvän fyysisen ympäristön parantamisessa käyttäen uusinta digiteknologiaa rakennetun ympäristön ja elinympäristön dokumentoinnissa ja esittelyssä.

38.

Vahvistamaan monialaista tietoisuutta ja yhteistyötä edistämällä uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta, Davosin julistusta ja ICOMOSin periaatteita asiaankuuluvilla politiikka-aloilla, erityisesti aloilla, jotka ovat mukana rakennetun ympäristön ja elinympäristön muovaamisessa.

39.

Raportoimaan säännöllisesti neuvostolle ja/tai sen valmisteluelimille sekä uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteyspisteinä toimiville tahoille uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen täytäntöönpanon edistymisestä ja helpottamaan jäsenvaltioiden keskuudessa parhaiden käytäntöjen vaihtoa sen kansallisista jatkotoimista.

1.

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että EU:n nuorisoalan yhteistyö ”tukee yhteiskunnallista ja kansalaisosallistumista ja pyrkii varmistamaan, että kaikilla nuorilla on tarvittavat voimavarat yhteiskuntaan osallistumista varten” (1).

2.

Nuoret ovat yhteiskuntamme eräs vahvuus, ja heillä on yksilön oikeutensa. Näin ollen heillä on oikeus osallistua mielekkäällä tavalla heihin ja koko yhteiskuntaan vaikuttavien politiikkojen kehittämiseen, toimeenpanoon, seurantaan, arviointiin ja jatkotoimiin (2).

3.

Terve demokratia edellyttää kansalaisten osallistumista ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa koko ajan, ei ainoastaan vaalien aikana. Aktiiviset ja valistuneet nuoret kansalaiset ja järjestöt, joilla on mahdollisuuksia vaikuttaa, ovat paras tae demokratioidemme selviytymiskyvylle (3) ja yhteistä etua ajatellen.

4.

Euroopan unionin perustana olevia arvoja ovat esimerkiksi demokratia, moniarvoisuus, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, syrjimättömyys, sukupuolten tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja vähemmistöjen suojelu ovat Eurooppa-aatteen erottamattomia kulmakiviä (4).

5.

”Tämänhetkisellä covid-19-pandemialla ja sen sosioekonomisilla seurauksilla on kasvava kielteinen vaikutus ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon, myös kansalaistoimintaan” (5).

6.

Tukemalla nuorten osallistumista demokraattisiin prosesseihin nuorten kannustamisesta osallistumaan demokratiaa edistävään poliittiseen toimintaan Euroopassa annetun neuvoston päätöslauselman (6), nuorten demokratiatietoisuuden ja demokratiaan osallistumisen edistämisestä Euroopassa annettujen neuvoston päätelmien (7) sekä monitasoisen hallinnon vahvistamisesta nuorten päätöksentekoprosesseihin osallistumisen edistämisessä annettujen päätelmien (8) mukaisesti osaltaan vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia nuorten näkökulmasta ja kannustetaan nuorten osallistumista niiden puitteissa.

7.

Nuorten näkökulmasta kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ovat mahdollisuudet ja edellytykset osallistua yhteiskuntaan mielekkäällä tavalla. Niillä on keskeinen sija kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa (9). Niitä ovat poliittiset, julkiset ja sosiaaliset (verkko- ja verkon ulkopuoliset) ympäristöt, jotka täyttävät tietyt oikeudelliset, poliittiset, institutionaaliset ja käytännön edellytykset, joiden puitteissa nuoret voivat käyttää kansalaisvapauksiaan tiedonsaantia, mielipiteen ilmaisemista sekä julkiseen elämään osallistumiseen vaadittavaa järjestäytymistä tai organisoitumista koskevilta osin ja näin vaikuttaa yhteiskuntaan ja muovata sitä.

8.

Koska nuorten kohdalla kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat dynaamisia ja jatkuvasti muuttuvia, kaikki nuorisoalalla toimivat demokraattiset ja riippumattomat järjestöt ja nuorten epäviralliset ryhmät ovat osoittautuneet keskeisiksi toimijoiksi nuorten osallistumisen edistämisessä, minkä vuoksi niitä olisi tuettava ja ne olisi turvattava.

9.

Nuoret tarvitsevat maksuttomia, turvallisia, avoimia, saavutettavia, osallistavia ja edustuksellisia kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, joiden kautta he voivat järjestäytyä, toimia tarpeitaan ja etujaan koskettavilla aloilla aihepiiristä riippumatta, osallistua julkiseen keskusteluun ja olla mukana julkisessa päätöksenteossa.

10.

Eri ryhmiä edustavien nuorten, myös haavoittuvassa asemassa olevien tai harvoin kuultujen nuorten, kuten nuorten muuttajien, aktiivinen mukaantulo kansalaisyhteiskunnan eri toimintamahdollisuuksiin auttaa heitä kehittämään kansalaisosallistumisen edellyttämiä taitoja. Samanaikaisesti se edistää heidän henkilökohtaista, ammatillista ja sosiaalista kehitystään, myötävaikuttaa Euroopan unionin arvoihin (10), sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja sukupolvien väliseen yhteistyöhön sekä varmistaa, että demokratia ja kansalaisuus kuvastavat yhteiskunnassa havaittavien näkökulmien koko kirjoa ja moninaisuutta.

11.

Nuorten tarttuminen kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksiin on ollut merkittävästi viemässä eteenpäin erilaisia sosiaalisia innovaatioita (11), mikä kertoo siitä, että kyseiset toimintamahdollisuudet osaltaan edistävät demokraattisempia ja informoidumpia päätöksentekoprosesseja ja siten parantavat demokratian laatua. Toisaalta nuoret ovat aivan erityisen alttiita syrjinnälle ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien rajoittamiselle (12).

12.

Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen nuorten näkökulmasta ja raportoidut perusoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien rikkomiset ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, jotka saattavat eri puolilla Eurooppaa olla uhka demokratioille taloudellisesta kehityksestä tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Tutkimusten mukaan myös nuorten kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet osallistua poliittisiin prosesseihin on raportoitu rajallisiksi (13).

13.

Nuorisoalalla toimivia järjestöjä ja nuorten epävirallisia ryhmiä olisi saatava mukaan esimerkiksi 11 eurooppalaisen nuorisotavoitteen kaikkien aihepiirien keskeisten hankkeiden kehittämiseen. Lisäksi näillä järjestöillä on keskeinen merkitys palvelujen ja tuen tarjoamisessa nuorille. Usein ne toimivatkin viranomaispalvelujen täydentäjinä.

14.

Covid-19-pandemian seurauksena kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat nuorten kohdalla monissa maissa kaventuneet entisestään, jolloin vastaava toimija verkossa jää usein ainoaksi toimivaksi vaihtoehdoksi. Osa saaduista kokemuksista on myönteisiä, esimerkiksi, kun digitaaliset toimintamahdollisuudet ovat johtaneet uusiin toimintoihin. Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien siirtyminen verkkoon on kuitenkin tuonut nuorten osalta esiin saavutettavuuteen (infrastruktuuri), valmiuksiin (osaaminen) ja verkkoturvallisuuteen liittyviä näkökohtia.

15.

Kaikille sopiva lähestymistapa ei palvele silloin, kun haetaan suotuisaa toimintaympäristöä nuorisoalalla toimivien järjestöjen tukemiseksi ja kun toimitaan nuorten epävirallisten ryhmien kanssa. Kaikkia palveleva suunnittelu, kulttuurisesti ja maantieteellisesti erilaiset taustat, rakenteellinen epätasa-arvo, sukupuolten eriarvoisuus ja muut vaikuttavat tekijät – kaikki nämä tulee pitää mielessä, kun ne estävät nuorilta ja nuorten kansalaisjärjestöiltä vapaan toiminnan ja mielekkään osallistumisen.

16.

Liiallinen näyttöaltistuminen ja liiallinen verkkotoiminta vaikuttavat kielteisesti nuorten henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen terveyteen (14). Verkosta löytyvät kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin tarjonneet monille nuorille tärkeän pakopaikan hyödyntää kansalaisoikeuksiaan, näin erityisesti covid-19-pandemian aikana. Vaikka yhtäältä on pidettävä mielessä terveyteen liittyvät näkökohdat, on toisaalta syytä puuttua myös verkkoturvallisuuteen ja digitaaliseen kahtiajakoon (mukaan lukien infrastruktuuri ja tiedolliset esteet). Nuorten kansalaistoiminnan tukemisessa kaikkien sidosryhmien olisikin nähtävä ensisijaiseksi oikean tasapainon löytäminen verkossa ja verkon ulkopuolella tapahtuvan osallistumisen välille.

17.

Turvaamaan ja ulottamaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet kaikille nuorille ja erityisesti nuorille, joihin covid-19-pandemia vaikuttaa eniten, sekä ottamaan käyttöön lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että nämä toimintamahdollisuudet tarjoavat pääsyn ja osallistumisen nuorille, joilla on heikot lähtökohdat ja vähemmän mahdollisuuksia, sekä erityisesti syrjäisillä ja maaseutualueilla asuville ja vammaisille nuorille. Olisi myös parannettava näiden toimintamahdollisuuksien näkyvyyttä nuorten keskuudessa ja nuorten pääsyä niiden piiriin.

18.

Puuttumaan sellaisiin prosesseihin ja välineisiin liittyviin huolenaiheisiin, jotka valtaavat alaa maksuttomilta ja saavutettavilta julkisilta toimintamahdollisuuksilta tai merkittävässä määrin estävät pääsyn ja osallistumisen nuorten kansalaistoimintaan. Nämä huolenaiheet liittyvät kaupallisiin keinoihin, joissa käytetään algoritmien määrittämää kohdennettua markkinointia, keskiluokkaistumiseen, maaltapakoon sekä fyysisten ja verkkoympäristön toimintamahdollisuuksien enenevään kaupallistumiseen (15).

19.

Vastaamaan huolenaiheisiin, jotka liittyvät kansalaisoikeuksiaan ja -vapauksiaan käyttävien nuorten yksityisyyteen, jotta varmistetaan heidän henkilökohtainen turvallisuutensa, ja varmistamaan yksilön oikeuksien kunnioittaminen helposti ymmärrettävällä kielellä ja huolehtimaan heitä koskevien tietojen valvonnasta ennen kaikkea käsittelemällä kaikki heille kuuluvat tai heitä koskevat tiedot suojatusti ja lainmukaisesti EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa määritellyn mukaisesti.

20.

Ottamaan huomioon nuorten verkko-osallistumisen esteet (kuten pääsyn internetiin, digitaaliset taidot, infrastruktuurin ja laitteiden puuttumisen) ja varmistamaan nuorten digitaalisen kansalaistoiminnan turvallisuuden entistä paremman digitaalisen häiriönsietokyvyn avulla erityisesti vahvistamalla digitaalista ja medialukutaitoa ja nuorten tietoisuutta, mutta myös turvallisuustoimenpiteillä nuorten suojelemiseksi virheelliseltä tiedolta, disinformaatiolta, propagandalta, yhteiskunnalliselta polarisoitumiselta, vihapuheelta, verkkokiusaamiselta, verkkohoukuttelulta jne.

21.

Tunnustamaan koulutuksen tarjoajat kaikilla oppimisareenoilla (virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen) keskeisiksi toimijoiksi kansalaiskasvatuksen sellaisten eri muotojen edistämisessä, joissa keskitytään vaatimuksena olevan aktiivisen kansalaisuuden taitoihin, mikä puolestaan osaltaan edistää demokraattisempaa yhteiskuntaa.

22.

Edistämään kansalais- ja poliittisia prosesseja sekä nuorisojärjestöjen ja oppilaitosten aktiivista yhteistyötä yhteisissä hankkeissa muun muassa nykyisen kansalaistoiminnan edellytysten parantamiseksi tai uuden kansalaistoiminnan synnyttämiseksi. Näin myös käytännössä edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden ja eurooppalaisten nuorisotavoitteiden saavuttamista.

23.

Sitoutumaan yhdessä suunniteltuihin ja yhteisesti hallinnoituihin viranomaisten ja nuorten välisiin vuorovaikutustoimiin tai viestintäkanaviin kansalaistoiminnan välityksellä ja tapauksen mukaan tukemaan näitä. Tässä tarkoitetaan myös nuorisoalalla toimivien järjestöjen ja nuorten epävirallisten ryhmien tukemia ja ylläpitämiä vuorovaikutustoimia tai viestintäkanavia. Näin saadaan nuorten ääni mielekkäästi ja monipuolisesti esiin ja vaikutetaan konkreettisesti nuorten kannalta merkityksellisten politiikkojen kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja jatkotoimiin.

24.

Tavoittelemaan sitä, että nuorten monipuolinen kansalaistoiminta turvataan ja sitä laajennetaan kaikilla tasoilla kestävän rakenteellisen rahoituksen avulla, ja tapauksen mukaan harkitsemaan hankepohjaista rahoitusta nuorisoalalla toimiville järjestöille ja nuorten epävirallisille ryhmille. Lisäämään nuorten keskuudessa tietoisuutta heidän kansalaisvapauksistaan ja poliittisista vapauksistaan sekä mahdollisuuksistaan hyödyntää näitä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien puitteissa.

25.

Tukemaan nuorisoalalla toimivia järjestöjä ja nuorten epävirallisia ryhmiä, jotka torjuvat vihapuhetta ja muita toimintaansa kohdistuvia uhkia erityisesti liittyen sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauden harjoittamiseen.

26.

Jatkuvasti seuraamaan, arvioimaan ja tukemaan nuorten kansalaistoiminnan kannalta suotuisaa toimintaympäristöä ja myös tunnistamaan siihen kohdistuvia uhkia ja puuttumaan niihin.

27.

Mahdollistamaan helpon tiedonsaannin saavutettavassa muodossa ja tapauksen mukaan nuorison ymmärtämällä kielellä ja eurooppalaisen nuorisotiedotuksen peruskirjan mukaisesti (16), jotta lisätään läpinäkyvyyttä ja nuorten luottamusta poliittisiin instituutioihin, ja myös ottamaan käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä erityisesti medialukutaidon keinoin virheellisen tiedon, disinformaation, propagandan, yhteiskunnallisen polarisoitumisen, vihapuheen, salaliittoteorioiden, verkkokiusaamisen ja verkkohoukuttelun torjumiseksi.

28.

Parantamaan instituutioiden kykyä tavoittaa nuoret (suoraan tai nuorisoalalla toimivien järjestöjen ja nuorten epävirallisten ryhmien kautta) käyttämällä tehokkaita osallistumisvälineitä verkon ulkopuolella ja verkossa. Lisäksi käyttämään yhdessä nuorten kanssa suunniteltuja mekanismeja, jotka päätöksentekijät ovat hyväksyneet ja joita riippumaton tutkimus tukee, helpottamaan nuorten osallistumista kansalaistoimintaan ja politiikkaan.

29.

Tarvittaessa tarkastelemaan algoritmien määrittämää kohdennettua markkinointia käyttävien kaupallisten keinojen vaikutuksia nuorten kansalaistoimintaan ja käymään vuoropuhelua näiden keinojen tarjoajien kanssa ratkaisun löytämiseksi kansalaistoimintaan mahdollisesti heijastuviin vaikutuksiin. Harkitsemaan tarvittavien, soveltuvien ja oikeasuhteisten toimenpiteiden toteuttamista kaupallisten keinojen kielteisiin vaikutuksiin puuttumiseksi, kun niitä ei voida vähentää vuoropuhelulla.

30.

Tukemaan tutkimusta ja seuraamaan nuorten kansalaistoiminnan tilaa kaikkialla Euroopan unionissa sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, mukaan lukien nuorten kohtaamat haasteet ja uhat, ja arvioimaan nuorten osallistumista kansalaistoimintaan.

31.

Harkitsemaan sitä, että Euroopan nuorison teemavuoden 2022 yhteydessä kiinnitettäisiin erityistä huomiota kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksiin nuorten kannalta ja nuorten perusvapauksiin.

32.

Tukemaan monialaisesti ei-kaupallista, avointa, osallistavaa ja turvallista nuorten kansalaistoimintaa erilaisilla eurooppalaisilla ohjelmilla, mukaan lukien nuorisoalan keskeiset ohjelmat kuten Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot.

33.

Ottamaan nuoret ja nuorisoalalla toimivat järjestöt ja nuorten epäviralliset ryhmät paremmin mukaan sellaisten eurooppalaisten aloitteiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja jatkotoimiin, joilla on vaikutusta nuorten elämään, esimerkkeinä uusi eurooppalainen Bauhaus, EU:n ilmastosopimus ja Euroopan tulevaisuuskonferenssi, unohtamatta näiden aloitteiden roolia kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien tarjoamisessa nuorille.