28.10.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 436/1

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

Euroopan unionin tilinpäätös 2020

(2021/C 436/01)

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO

VARAINHOITOVUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT

TASE

TUOTTO- JA KULULASKELMA

RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUS JA LIITETIEDOT

130

SANASTO

200

LYHENTEET

204

JOHDANTO

Vuosi 2020 oli kaikin tavoin poikkeuksellinen: Euroopan unionin oli vastattava koronaviruspandemian aiheuttamiin taloudellisiin ja poliittisiin haasteisiin ennennäkemättömillä ratkaisuilla ja ennätyksellisen nopeasti. Euroopan komissio on pyrkinyt kaikin tavoin pelastamaan ihmishenkiä ja elinkeinoja, tukemaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja yrityksiä sekä edistämään elpymistä ja palautumista. Olemme ottaneet käyttöön kaikki mahdolliset keinot auttaaksemme jäsenvaltioita koordinoimaan kansallisia toimiaan ja auttamaan kriiseistä eniten kärsineitä hyödyntäen erilaisia välineitä, kuten koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevaa investointialoitetta ja SURE-tukivälinettä (eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline). Työllisyyden säilyttämiseen vuonna 2020 liittyvien julkisten menojen äkillisen kasvun vuoksi SURE-tukivälineen yhteensä 100 miljardista eurosta on jo maksettu 39,5 miljardia euroa asianomaisille jäsenvaltioille. Vuonna 2021 suoritetaan vielä huomattavia lisämaksuja.

Euroopan unioni on kuitenkin noudattanut pandemiaa torjuessaan poliittisia tavoitteitaan keskittyen nuoriin, työpaikkoihin ja kasvuun sekä ilmastonmuutokseen. Talouskasvun tukemiseen ja alueiden välisten taloudellisten erojen kaventamiseen tähtäävien toimenpiteiden osuus oli lähes puolet talousarvion sidotuista varoista. EU:n rahoitusta kohdennettiin vähemmän kehittyneille alueille 29,7 miljardia euroa ja tutkimukseen ja innovointiin 16,4 miljardia euroa Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa. Lisäksi EU:n vuoden 2020 talousarviosta autettiin maataloutta ja maaseutualueita Euroopan maatalouden tukirahaston ja maaseudun kehittämisen maatalousrahaston puitteissa yhteensä 59 miljardin euron sitoumuksilla. Vuoden 2020 talousarvio oli nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen talousarvio. Sen sitoumukset olivat yhteensä 181,7 miljardia euroa, ja se tuotti lisäarvoa kaikille eurooppalaisille.

Lisäksi vuonna 2020 sovittiin vuosia 2021–2027 koskevasta EU:n pitkän aikavälin talousarviosta, jonka kokonaissumma on 1,074 biljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Siihen lisättiin vielä 750 miljardia euroa väliaikaisella NextGenerationEU-elpymisvälineellä, jonka tarkoituksena on käynnistää elpyminen ja ohjata siirtymistä kohti kestävämpää ja digitaalisempaa Eurooppaa.

Minulla on ilo esittää Euroopan unionin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2020. Tilinpäätös antaa kattavan kuvan EU:n rahoituksesta ja EU:n talousarvion toteutuksesta viime vuonna. Se sisältää tiedot ehdollisista veloista sekä unionin taloudellisista sitoumuksista ja muista velvoitteista. Euroopan unionin konsolidoitu tilinpäätös on osa komission integroitua talous- ja vastuuvelvollisuusraportointia ja olennainen osa hyvin kehittynyttä taloudellisen vastuun järjestelmäämme.

Johannes HAHN

Budjetista ja henkilöstöstä vastaava komission jäsen

VARAINHOITOVUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT

Kansainvälisiä julkisen sektorin tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) tilinpäätöksen sisältöä ja analyysiä koskevasta suositellusta käytännöstä antamassa ohjeessa RPG 2 ”Financial Statement Discussion and Analysis” esitettyjen periaatteiden pohjalta on laadittu tilinpäätösanalyysi, jonka tavoitteena on auttaa lukijoita ymmärtämään, miten EU:n operatiiviset, taloudelliset ja sijoitustoimet näkyvät EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen eri osissa. Tässä osiossa esitettyjä tietoja ei ole tarkastettu.

On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

SISÄLLYSLUETTELO

KESKEISET LUVUT 2020

KORONAVIRUSTOIMET

2.1

EU:n tärkeimmät koronaviruksen torjuntatoimet

2.2

Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ja SURE-ohjelman mukaiset vastatoimia koskevat aloitteet

EU:N PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSARVIO VUOSIKSI 2021–2027 JA NEXTGENERATIONEU

YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN EROAMINEN EUROOPAN UNIONISTA

4.1

Tausta

4.2

Yhdistyneen kuningaskunnan osuus

4.3

EU:n tilinpäätös: erosopimuksen mukaiset määrät, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on velkaa EU:lle ja EU on velkaa sille

YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA

RAHOITUSVÄLINEET JA TALOUSARVIOTAKAUKSET

6.1

EU:n talousarviosta rahoitetut rahoitusvälineet

6.2

Talousarviotakauksia varten takuurahastoissa olevat rahoitusvarat

6.3

Rahoitusapuohjelmien puitteissa myönnetyt lainat ja niihin liittyvä lainanotto

6.4

Talousarvioon kohdistuvat rahoitusapuun liittyvät ehdolliset velat

TILINPÄÄTÖSANALYYSI

7.1

TULOT

7.2

MENOT

7.3

VARAT

7.4

VELAT

EU:N POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

8.1

POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS

8.2

HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

1. KESKEISET LUVUT 2020

EU:n talousarvio vuonna 2020 – maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen

181,7 miljardia euroa käytettiin EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen:

⇨	ks. Talousarvion toteuttamiskertomus ja liitetiedot, taulukko 4.2

Koronavirus – EU:n toimet

SURE – vuonna 2020 myönnetyt määrät

Väline

sovittu

mrd. euroa

Jäsenvaltio

myönnetty

mrd. euroa

NextGenerationEU

750

Italia

27,4

SURE*

100

Espanja

21,3

Makrotaloudellinen rahoitusapu

3,0

Puola

11,2

Hätätilanteen tukiväline

2,7

Belgia

7,8

Unionin pelastuspalvelumekanismi (UCPM)

0,3

Portugali

5,9

Yhteensä

856,0

Romania

4,1

Kreikka

2,7

Muut

9,9

* joista 39,5 miljardia euroa maksettiin vuonna 2020

Vuonna 2020 myönnetty yhteensä

90,3

⇨	ks. kohdat 2.2 ja 3

⇨	ks. kohta 2.2.6

Konsolidoitu tilinpäätös

EU:n konsolidoitu tilinpäätös käsittää yli 50 yhteisöä (mukaan lukien Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio ja EU:n virastot). Niistä merkittävin yhteisö on Euroopan komissio, jonka osuus konsolidoidun tilinpäätöksen kokonaisvaroista on 98 prosenttia.

EU:n tilinpäätös laaditaan korkeatasoisimpien käytettävissä olevien standardien eli julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IPSAS) mukaisesti. Näitä standardeja noudattamalla varmistetaan, että tilinpäätöksessä annetaan kansalaisille merkityksellistä, luotettavaa, vertailukelpoista ja ymmärrettävää tietoa. Tilinpäätöksessä on tietoja EU:n taloudellisesta asemasta (tase) sekä yksityiskohtaiset selvitykset EU:n varoista, veloista, taloudellisista sitoumuksista ja velvoitteista. Siinä esitetään myös, miten EU:n talousarviota on toteutettu vuoden aikana.

miljardia euroa

2020

2019

VARAT

Rahoitusvarat

113,1

71,2

Ennakkomaksut

62,7

51,4

Saamiset

74,5

24,0

Käteisvarat ja muut rahavarat

16,7

19,7

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja muut varat

13,0

12,6

Yhteensä

280,0

178,9

VELAT

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

116,0

97,7

Rahoitusvelat

95,0

54,5

Muut lyhytaikaiset velat

32,4

27,2

Menojäämät

64,6

67,2

Muut velat

5,4

4,8

Yhteensä

313,5

251,5

NETTOVARAT

Rahastot

5,1

5,0

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet

(38,5 )

(77,6 )

Yhteensä

(33,4 )

(72,5 )

⇨	ks. Tilinpäätösanalyysi, kohta 7

2. KORONAVIRUSTOIMET

2.1 EU:N TÄRKEIMMÄT KORONAVIRUKSEN TORJUNTATOIMET

Euroopan komissio ryhtyi covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen määrätietoisiin toimiin kansanterveysalojen vahvistamiseksi ja pandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi Euroopan unionissa. Euroopan komissio otti vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen perusteella käyttöön kaikki mahdolliset keinot jäsenvaltioiden auttamiseksi kansallisten toimiensa koordinoinnissa ja toimitti niille objektiivista tietoa viruksen leviämisestä ja tehokkaista toimista sen torjumiseksi.

Toteutetut toimet aikajanalla (1)

—	2. huhtikuuta Koronavirustoimet: Euroopan komissio otti käyttöön kaikki mahdolliset varat ihmishenkien pelastamiseksi ja elinkeinojen suojelemiseksi
—	14. huhtikuuta EU:n talousarviosta 2,7 miljardia euroa terveydenhuoltoalan tukemiseen
—	16. huhtikuuta Puheenjohtaja Ursula von der Leyen: ”EU:n talousarviosta tulee EU:n elpymisen perusta”
—	22. huhtikuuta Kolmen miljardin euron rahoitusapupaketti kymmenelle laajentumis- ja naapuruuskumppanimaalle
—	27. toukokuuta Euroopan h-hetki: mittava Euroopalle tarkoitettu 2,4 biljoonan euron elpymissuunnitelma, jonka tarkoituksena on korjata ja kehittää parempaa seuraavalle sukupolvelle
—	4. kesäkuuta Euroopan komissiolta 300 miljoonaa euroa rokoteallianssille
—	21. heinäkuuta EU-johtajat sopivat elpymissuunnitelmasta ja EU:n pitkän aikavälin talousarviosta vuosiksi 2021–2027
—	25. elokuuta Euroopan komissio esitti SURE-välineestä 87,3 miljardin euron rahoitustukea 16 jäsenvaltiolle
—	17. syyskuuta Euroopan komissio esitteli 672,5 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineen seuraavat vaiheet
—	22. syyskuuta Euroopan komissio on tyytyväinen 100 miljardin euron SURE-välineen takausjärjestelmän hyväksymiseen
—	7. lokakuuta Euroopan komissio laskee liikkeeseen enintään 100 miljardin euron arvoiset sosiaalivaikutteiset joukkovelkakirjalainat EU:n SURE-välineen avulla
—	27. lokakuuta Euroopan komissio maksoi ensimmäiset 17 miljardia euroa SURE-välineestä Espanjalle, Italialle ja Puolalle
—	10. marraskuuta Euroopan komissio on tyytyväinen sopimukseen 1,8 biljoonan euron paketista, joka muodostuu EU:n pitkän aikavälin talousarviosta ja NextGenerationEU:sta. Sillä tuetaan vihreämmän, digitaalisemman ja kestävämmän Euroopan rakentamista
—	17. marraskuuta Euroopan komissio maksoi SURE-välineestä 14 miljardia euroa yhdeksälle jäsenvaltiolle
—	1. joulukuuta Euroopan komissio maksoi SURE-välineestä 8,5 miljardia euroa viidelle jäsenvaltiolle työpaikkojen säilyttämiseksi
—	17. joulukuuta Euroopan komissio on tyytyväinen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) hyväksymiseen

2.2 VUOSIEN 2014–2020 MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN JA SURE-OHJELMAN MUKAISET VASTATOIMIA KOSKEVAT ALOITTEET

Vuosien 2014-2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa toteutetut Euroopan unionin toimet covid-19-pandemian torjumiseksi vaihtelivat välittömistä toimista, kuten kiireellisten lääkinnällisten tarvikkeiden rahoittamisesta ja lääkinnällisten laitteiden varastoinnin lisäämisestä, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitustuen käytön joustavuuden lisäämiseen ja lainojen myöntämiseen suotuisin ehdoin sekä jäsenvaltioille että laajentumis- ja naapuruuskumppaneille. EU:n talousarviosta myönnettiin vuonna 2020 suoraa tukea yhteensä noin 70 miljardia euroa. Summa kattaa sitoumukset, jotka voitiin suunnata uudelleen covid-19-ohjelmaan liittyviin toimiin. Niistä 66 miljardia euroa on peräisin nykyisten ohjelmien uudelleenkohdentamisesta ja uudelleenpriorisoinnista ja neljä miljardia euroa talousarvion vahvistamisesta. Näistä keskeisistä aloitteista kerrotaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa.

2.2.1 Hätätilanteen tukivälineen aktivointi

Covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeisen kriisin syvyyden sekä EU:n talousarviosta tukea tarvitsevien tarpeiden laajuuden ja luonteen vuoksi EU aktivoi hätätilanteen tukivälineen uudelleen kahden vuoden ajaksi rahoittaakseen covid-19-pandemiaan vastaamisen aiheuttamat menot 1. helmikuuta 2020–31. tammikuuta 2022 (ks. neuvoston asetus (EU) 2016/369 (2)). Tämän tavoitteen edistämiseksi vuoden 2020 talousarviota muutettiin (3). Kun otetaan lisäksi huomioon 24. heinäkuuta 2020 hyväksytty päätös DEC 13/2020, vuonna 2020 osoitettiin hätätilanteen tukivälineeseen yhteensä 2,7 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 2,6 miljardia euroa maksumäärärahoina. Tämän uudelleenaktivoinnin avulla unioni voi toteuttaa toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja lievennetään vakavia seurauksia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, ja vastata koordinoidusti covid-19-pandemiasta aiheutuviin tarpeisiin täydentämällä muiden EU:n välineiden kautta annettavaa apua. Välinettä hallinnoi komissio keskitetysti, ja sen painopiste on suorissa hankinnoissa ja avustuksissa, joita täydentävät tietyissä tapauksissa kumppanien, kuten kansainvälisten järjestöjen, toteuttamat toimet.

Komissio allekirjoitti vuonna 2020 ennakkohankintasopimuksen useiden lääkeyhtiöiden kanssa. Ennakkohankintasopimukset auttavat vähentämään riskiä, joka liittyy valmistajien potentiaalisten rokotteiden kehittämiseen tekemiin investointeihin, tai varmistamaan toimituksia. Näin sopimukset maksimoivat mahdollisuudet kehittää, valmistaa ja ottaa käyttöön turvallisia ja tehokkaita rokotteita nopeasti sekä varmistaa, että EU:n kansalaiset saavat niitä käyttöönsä. Komissio neuvotteli lääkeyhtiöiden kanssa EU:n jäsenvaltioiden puolesta, minkä tuloksena allekirjoitettiin ensimmäiset kuusi sopimusta. Muiden rokotevalmistajien kanssa käynnistettiin vuonna 2020 alustavat neuvottelut, joita jatketaan edelleen vuonna 2021. BioNTechin ja Pfizerin tuottamalle rokotteelle myönnettiin ensimmäisenä ehdollinen myyntilupa 21. joulukuuta 2020. Sen jakelu aloitettiin muutamassa päivässä ennen rokotusten käynnistämistä EU:ssa 27., 28. ja 29. joulukuuta 2020. Tämä lupa perustui myönteiseen tieteelliseen suositukseen, jonka pohjana oli Euroopan lääkeviraston tekemä perusteellinen arvio rokotteen turvallisuudesta, tehosta ja laadusta. Jäsenvaltiot antoivat sille hyväksyntänsä.

Komissio on 31. joulukuuta 2020 alkaen tehnyt sopimuksen 1 965 miljoonasta annoksesta (joista 1 305 miljoonan annoksen ostamisesta on sovittu ja 660 miljoonaan annokseen varataan osto-optio).

Vuonna 2021 komissio on tehnyt sopimuksen vielä 2 400 miljoonasta annoksesta (ostosta sovittu tai osto-optio varattu). Asianomaiset jäsenvaltiot maksavat kuitenkin nämä annokset kokonaisuudessaan, eikä niillä ole vaikutusta EU:n talousarvioon.

2.2.2 Tutkimuksen tukeminen

EU ja sen kumppanit isännöivät 4. toukokuuta 2020 kansainvälistä varainkeruukampanjan konferenssia, jossa on kerätty maailmanlaajuisesti lahjoittajilta sitoumukset 9,8 miljardin euron tuesta koronavirustutkimusta koskevan maailmanlaajuisen yhteistyön käynnistämiseen. Tähän sisältyy komission 1,4 miljardin euron sitoumus, josta miljardi euroa maksetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta.

EU:lla on keskeinen rooli tartuntatautien tutkimuksen tukemisessa ja koordinoinnissa. Vuosina 2007–2019 investoitiin seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta 4,1 miljardia euroa, ja vuonna 2020 tehtiin uusia sitoumuksia koronavirustutkimukseen annetun yhden miljardin euron sitoumuksen lisäksi. Verkossa on saatavilla ajantasaisia lukuja kaikista Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa annetuista ja jo käyttöön otetuista lahjoituksista koronaviruksen maailmanlaajuisen torjunnan varainkeruukampanjan rahoittamiseen (4).

Lisäksi Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020:stä tuetussa innovatiivisia lääkkeitä koskevassa aloitteessa (IMI) käynnistettiin 3. maaliskuuta 2020 erityinen nopeutettu pyyntö koronavirustartuntoja torjuvien hoito- ja diagnostiikkatoimien kehittämiseksi (”Development of therapeutics and diagnostics combatting coronavirus infections”) EU:n 45 miljoonan euron rahoitusosuudella, joka korotettiin myöhemmin 72 miljoonaan euroon.

Komissio myönsi lisäksi 8. kesäkuuta 2020 Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-pilottiohjelmasta lähes 166 miljoonaa euroa 36 yritykselle, jotka torjuvat koronaviruspandemiaa.

2.2.3 Unionin pelastuspalvelumekanismin määrärahalisäys (UCPM/rescEU)

Hätätilanteen tukivälinettä täydentävänä toimenpiteenä UCPM:ää/rescEU:ta vahvistettiin niin, että mahdollistettiin laajempi varastointi ja olennaisten resurssien jakamisen koordinointi kaikkialla Euroopassa (ks. komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/570 (5), sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/414 (6) ja komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/452 (7)). Tätä varten vuoden 2020 talousarviota täydennettiin 0,4 miljardin euron maksusitoumusmäärärahoilla ja 0,2 miljardin euron maksumäärärahoilla.

UCPM:n/rescEU:n vahvistaminen tukee jäsenvaltioita tarvittavien välineiden (kuten hoitomenetelmien, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden, henkilönsuojainten ja laboratoriotarvikkeiden) ostamisessa ja lisää siten yhteishankintasopimuksen mukaisesti ostettujen ensisijaisten tuotteiden määrää sekä täydentää ja laajentaa niiden valikoimaa. Yhteishankinnat ovat koordinoitu lähestymistapa, joka antaa jäsenvaltioille vahvan aseman neuvotteluissa lääkinnällisten tuotteiden saatavuudesta ja hinnasta teollisuuden kanssa.

Suorat avustukset rescEU-mekanismista käsittävät EU:n talousarviosta myönnettävän 100 prosentin rahoituksen, joka kattaa näiden valmiuksien perustamisen sekä laitteiden ja tarvikkeiden käyttöönoton kustannukset kokonaan. Hankittuja laitteita ja tarvikkeita ylläpitää yksi tai useampi jäsenvaltio, ja päätöksenteko järjestetään EU:n tasolla. Näin hätäaputarvikkeiden toimituksilla voidaan täydentää kansallisia varastoja. Laitteet ja tarvikkeet ovat kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla, ja niitä käytetään silloin, kun niitä ei ole kansallisesti riittävästi.

2.2.4 Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevat investointialoitteet (CRII ja CRII+)

Yksi ensimmäisistä EU:n käynnistämistä toimenpiteistä, joilla tuettiin jäsenvaltioita taloudellisesti kriisiin vastaamisessa, oli Euroopan parlamentin ja neuvoston 30. maaliskuuta 2020 annetulla asetuksella (EU) 2020/460 (8) täytäntöön pantu koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite CRII. Aloitteella mobilisoitiin EU-maille jo osoitettuja, käyttämättä jääneitä varoja. Se lisäsi välittömästi jäsenvaltioiden ja alueiden talousarvioissa käytettävissä olevia varoja. Se myös auttoi niitä käyttämään koheesiopolitiikan rahoitusta terveydenhuoltomenojen ja työajan lyhentämisjärjestelyjen rahoittamiseen sekä tarjoamaan pk-yrityksille käyttöpääomatukea. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston soveltamisalaa laajennettiin kattamaan myös vakavat kansanterveysuhat, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat saada rahastosta tukea covid-19-pandemiasta selviytymiseen.

Euroopan parlamentin ja neuvoston 23. huhtikuuta 2020 annetulla asetuksella (EU) 2020/558 (9) täytäntöön pantu CRII+ helpotti nykyisten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen nopeaa hyödyntämistä kriiseihin liittyvissä toimenpiteissä ja mahdollisti EU:n rahoitusosuuden kasvattamisen koheesiopolitiikan ohjelmissa 100 prosenttiin 1. heinäkuuta 2020 ja 30. kesäkuuta 2021 välisenä aikana jätettyjen maksatushakemusten osalta.

Joulukuussa komissio julkisti näiden kahden aloitteen tulokset vuodelta 2020. EU on kriisin puhkeamisen jälkeen ottanut käyttöön merkittävästi varoja pandemian vaikutusten lieventämiseksi. Suurin osa käytettävissä olevasta rahoituksesta, yli kymmenen miljardia euroa, on myönnetty pk-yrityksille, mikä on auttanut niitä pysymään elinkelpoisina. Kolme miljardia euroa on suunnattu kansalaisten auttamiseen, kuten heikossa asemassa olevien ryhmien sosiaalipalveluihin ja työntekijöiden tilapäisiin työllistämisohjelmiin. Lisäksi terveydenhuoltosektorin tukemiseen on osoitettu seitsemän miljardia euroa EU:n talousarviosta tälle alalle jo vuosina 2014–2020 osoitettujen 10,2 miljardin euron lisäksi (edunsaajaryhmät menevät jonkin verran päällekkäin).

2.2.5 Laajentumisen, naapuruuskumppanien ja muiden kumppanien tukeminen

EU on tähän mennessä osoittanut koronaviruksen torjumiseen maailmanlaajuisesti yli 38,5 miljardia euroa. Team Europe -lähestymistavassa yhdistetään EU:n, sen jäsenvaltioiden ja rahoituslaitosten, muun muassa Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, resursseja kumppanimaiden tukemiseksi. Puolet koronaviruspandemian maailmanlaajuiseen torjuntaan tarkoitetuista 38,5 miljardista eurosta on maksettu.

Lisäksi komissio on tehnyt kumppanirahoituslaitosten kanssa kymmenen rahoitusvakuussopimusta, joiden arvo on yhteensä 990 miljoonaa euroa ja jotka täydentävät Euroopan ulkoisen investointiohjelman rahoituskanavana toimivan Euroopan kestävän kehityksen rahaston varoja. Sopimusten pitäisi tuottaa jopa kymmenen miljardia euroa investointeja talouden elpymisen edistämiseen sekä EU:n naapuruston ja Afrikan maiden selviytymiskyvyn vahvistamiseen.

Kansainvälisen rokoteyhteistyömekanismin Covaxin tukemiseen osoitettiin 500 miljoonaa euroa. Sen tavoitteena on tarjota miljardi koronavirusrokoteannosta matalan ja keskitulotason maille Afrikassa, Aasiassa, Karibian ja Tyynenmeren maissa sekä Euroopan eteläisissä ja itäisissä naapurimaissa. Komissio kohdensi matalan ja keskitulotason maiden Covax-ennakkohankintasitoumukseen osallistumiseen 100 miljoonaa euroa ja Euroopan investointipankki 400 miljoonaa euroa, joille Euroopan kestävän kehityksen rahasto antoi takauksen. Euroopan unioni ilmoitti 19. helmikuuta 2021 Covax-mekanismille osoitettavasta 500 miljoonan euron lisäsummasta ja Euroopan komissio 100 miljoonan euron humanitaarisesta avusta, jolla tuetaan rokotuskampanjoiden käynnistämistä Afrikassa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 25. toukokuuta 2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2020/701 (10) makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä kymmenelle laajentumis- ja naapuruuskumppanille tarjotakseen lyhyen aikavälin poliittista liikkumavaraa toimenpiteiden toteuttamiseen covid-19-pandemiasta aiheutuvien taloudellisten seurausten torjumiseksi. Rahoitusapua myönnettiin yhteensä enintään kolme miljardia euroa lainojen muodossa. Vuonna 2020 maksettiin ensimmäisenä eränä yhteensä 1,0 miljardia euroa seitsemälle maalle (Georgia, Jordania, Kosovo (*1), Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Ukraina). Vuoden 2021 kesäkuuhun mennessä viidelle maalle maksettiin yhteensä 0,6 miljardia euroa ensimmäisenä eränä (Albania ja Tunisia) tai toisena eränä (Kosovo *, Montenegro ja Pohjois-Makedonia). Lisäksi Bosnia ja Hertsegovinan kanssa allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja.

2.2.6 Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE) covid-19-pandemian jälkeen

EU hyväksyi 19. toukokuuta 2020 osana covid-19-pandemian taloudellisten vaikutusten torjumista koskevaa hätätukipakettia neuvoston asetuksen (EU) 2020/672 (11) SURE-tukivälineen perustamisesta työntekijöiden auttamiseksi säilyttämään työpaikkansa kriisin aikana. SURE-tukiväline on tilapäinen järjestely, josta voidaan myöntää jäsenvaltioille enintään 100 miljardia euroa rahoitusapua (lainoja suotuisin ehdoin). Tämän tukivälineen kautta jäsenvaltiot ovat voineet pyytää 1. helmikuuta 2020 alkaen EU:lta rahoitusapua koronakriisistä johtuviin äkillisesti ja huomattavasti kasvaneisiin kansallisiin julkisiin menoihin. Nämä menot voivat liittyä kansallisiin työajan lyhentämisjärjestelyihin sekä vastaaviin toimenpiteisiin, jotka voivat koskea myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, sekä joihinkin terveyteen liittyviin toimenpiteisiin erityisesti työpaikoilla. Jotta EU pystyisi tarjoamaan taloudellista apua SURE-tukivälineestä, komissiolla on valtuudet ottaa EU:n puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta lainaa enintään 100 miljardia euroa. SURE-lainat taataan EU:n talousarviosta ja jäsenvaltioiden antamilla takauksilla, jotka ovat suhteessa niiden osuuteen EU:n bruttokansantulosta. Takausten kokonaismäärä on 25 miljardia euroa. Tukivälineen käyttöaika päättyy 31. joulukuuta 2022.

Komissio on 31. joulukuuta 2020 alkaen ehdottanut 18 jäsenvaltiolle yhteensä 90,3 miljardin euron edestä rahoitustukea, jonka neuvosto on jo hyväksynyt. Suurin osa tästä määrästä, 87,3 miljardia euroa, ehdotettiin jo elokuussa 2020 kohdennettavaksi 16 jäsenvaltiolle, ja lokakuussa ja marraskuussa 2020 loput kolme miljardia euroa ehdotettiin kohdennettavaksi Unkarille ja Irlannille:

Loka- ja marraskuussa 2020 toteutettujen SURE-joukkolainan kolmen ensimmäisen liikkeeseenlaskun jälkeen komissio on maksanut yhteensä 39,5 miljardia euroa EU:n 15 jäsenvaltiolle (Belgia, Kreikka, Espanja, Kroatia, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia ja Slovakia, ks. kohta 6.3).

SURE-tukivälineen toteutusta jatkettiin vuonna 2021. Komissio ehdotti helmi- ja maaliskuussa 2021, että Virolle myönnetään 230 miljoonaa euroa ja lisäksi Belgialle, Kreikalle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle ja Maltalle myönnetään 3,7 miljardia euroa, mikä nosti SURE-tukivälineen kokonaismäärän 94,3 miljardiin euroon. Neuvosto hyväksyi nämä lisämäärät maalis- ja huhtikuussa 2021. Tammi-, maalis- ja toukokuussa 2021 toteutettujen neljän uuden liikkeeseenlaskun jälkeen komissio maksoi vielä 50,1 miljardia euroa, minkä jälkeen maksujen kokonaismäärä oli 89,6 miljardia euroa.

Kaikki liikkeeseen lasketut SURE-joukkolainat ylimerkittiin reilusti, useimmat kaksinumeroisilla kertoimilla, ja ne houkuttelivat hyvin erityyppisiä sijoittajia EU:sta ja muualta maailmasta. Tästä syystä hinnoitteluehdoista saatiin hyvin edulliset. EU:n SURE-järjestelyssä liikkeeseen laskemat joukkolainat määritellään sosiaalivaikutteisiksi. Näin sijoittajat saavat takeet siitä, että varoilla edistetään aidosti sosiaalisia tavoitteita. Joukkolainoilla kerätyt varat siirretään jäsenmaille lainoina, joilla niitä autetaan selviytymään kansallisten työajan lyhentämisjärjestelyjen ja muiden vastaavien, pandemian johdosta toteutettujen toimien rahoittamisesta.

3. EU:N PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSARVIO VUOSIKSI 2021–2027 JA NEXTGENERATIONEU

EU vastasi vuonna 2020 ennennäkemättömillä toimilla Eurooppaan ja maailmaan iskeneeseen koronaviruskriisiin. Toimien ytimessä on elvytyspaketti, jonka arvo on 2,018 biljoonaa euroa käypinä hintoina (1,8 biljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina). Se koostuu EU:n vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviosta, jonka kokonaissumma on 1,211 biljoonaa euroa (1,074 biljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina) ja jota täydennettiin 807 miljardilla eurolla (750 miljardilla eurolla vuoden 2018 hintoina) elpymistä vauhdittavan tukivälineen NextGenerationEU:n kautta (12). Nämä yhdistetyt varat auttavat korjaamaan koronaviruspandemian aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja ja ohjaavat siirtymistä kohti nykyaikaista ja kestävämpää Eurooppaa.

Yli 50 prosenttia pitkän aikavälin talousarviosta ja NextGenerationEU:sta kohdennetaan uusiin painopisteisiin. Varat käytetään tutkimukseen ja innovointiin Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta, oikeudenmukaiseen ilmasto siirtymään ja digitaaliseen siirtymään oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta, varautumiseen, elpymiseen ja palautumiseen elpymis- ja palautumistukivälineen, EU:n pelastuspalvelumekanismin ja rescEU:n kautta sekä EU4Health-terveysohjelmaan.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetään pitkän aikavälin talousarviosta ja NextGenerationEU:sta 30 prosenttia, mikä on kaikkien aikojen suurin osuus kaikkien aikojen suurimmasta EU:n talousarviosta.

EU:n digitaaliseen muutokseen investoidaan 20 prosenttia NextGenerationEU:n varoista. Varoilla autetaan EU:ta investoimaan suurteholaskentaan, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen, pitkälle vietyyn digitaaliseen osaamiseen ja digitaaliteknologioiden laajempaan hyödyntämiseen taloudessa ja yhteiskunnassa yleensä.

Vuosina 2026 ja 2027 kymmenellä prosentilla pitkän aikavälin talousarvion vuotuisista menoista tuetaan biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja suuntauksen kääntämistä.

NEXTGENERATIONEU

NextGenerationEU:n puitteissa kerätyt ja käytetyt määrät sisällytetään vuoden 2021 tilinpäätökseen. Kesäkuun 15. päivänä 2021 toteutettiin joukkolainojen ensimmäinen liikkeeseenlasku, jossa kerättiin vuonna 2031 erääntyvällä kymmenen vuoden joukkolainalla 20 miljardia euroa.

NextGenerationEU auttaa koronaviruspandemian aiheuttamien välittömien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamisessa 806,9 miljardin euron budjetilla. Sillä autetaan rakentamaan covid-19-pandemian jälkeistä Eurooppaa, joka on vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi sekä kykenee paremmin vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Osa varoista – 385,8 miljardia euroa – käytetään unionin lainojen myöntämiseen yksittäisille jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot maksavat nämä lainat takaisin. Toinen osa – 338,0 miljardia euroa – myönnetään avustuksina tai talousarviotakuiden saamiseksi investointitukea varten.

NextGenerationEU:n keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline, joka tarjoaa avustuksia ja lainoja uudistusten ja investointien tukemiseen EU-maissa ja jonka kokonaisarvo on 723,8 miljardia euroa nykyhintoina. Elpymis- ja palautumistukivälineen varat jaetaan kunkin jäsenvaltion yhteistyössä komission kanssa laatimien kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien sovitun jakoperusteen mukaisesti.

NextGenerationEU:sta myönnetään myös lisärahoitusta useisiin olemassa oleviin EU:n ohjelmiin:

—	koheesio-ohjelmiin koheesiota ja Euroopan alueita tukevan elpymisavun (REACT-EU-väline) kautta covid-19:n taloudellisiin seurauksiin puuttumiseksi elpymisen ensimmäisinä vuosina

—	oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon sen varmistamiseksi, että siirtymä ilmastoneutraaliuteen toimii kaikille

—	maaseudun kehittämiseen viljelijöiden tukemisen jatkamiseksi

—	InvestEU-ohjelmaan EU:n yritysten investointien tukemiseksi

—	rescEU-mekanismiin, jotta EU:n pelastuspalvelumekanismilla on valmiudet toimia laajamittaisissa hätätilanteissa

—	Horisontti Eurooppa -ohjelmaan sen varmistamiseksi, että EU:lla on valmiudet rahoittaa yhä enemmän huippuosaamista tutkimuksessa.

EU ottaa markkinoilta lainaa EU:n talousarviosta myönnetyn takuun turvin NextGenerationEU:n rahoittamiseksi. Laina maksetaan takaisin pitkällä aikavälillä vuoteen 2058 mennessä. Näin vältetään EU-maiden kansallisiin menoihin kohdistuvat välittömät paineet ja annetaan EU-maille mahdollisuus keskittyä elpymisen tukemiseen.

4. YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN EROAMINEN EUROOPAN UNIONISTA

4.1 TAUSTA

Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020. Eron ehdot määritellään sopimuksessa Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta EU:sta ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (13), jäljempänä ”erosopimus”. Osana tätä sopimusta Yhdistynyt kuningaskunta suostui noudattamaan kaikkia taloudellisia velvoitteita, joihin se on sitoutunut EU:n jäsenyyden aikana. Sopimus tuli voimaan 31. tammikuuta 2020.

—	31. tammikuuta 2020 Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista virallisesti ja erosopimus tulee voimaan
—	1. helmikuuta–31. joulukuuta 2020 Siirtymäkausi
—	31. maaliskuuta 2021 EU raportoi taloutta koskevista tiedoista Yhdistyneelle kuningaskunnalle
—	16. huhtikuuta 2021 EU ilmoittaa maksettavat määrät Yhdistyneelle kuningaskunnalle
—	30. kesäkuuta 2021 Yhdistyneen kuningaskunnan ensimmäisten erosopimuksen mukaisten maksujen on määrä alkaa
—	16. syyskuuta 2021 EU ilmoittaa maksettavat määrät Yhdistyneelle kuningaskunnalle
—	31. lokakuuta 2021 Yhdistyneen kuningaskunnan toinen maksukierros alkaa

Yhdistynyt kuningaskunta osallistui vielä siirtymäkauden aikana EU:n talousarvioon ja hyötyi siitä samalla tavalla kuin jäsenvaltiot. Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa EU:n talousarvion rahoittamista siirtymäkauden päätyttyä erosopimuksen mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta hyötyy myös edelleen ennen vuotta 2021 toteutetuista EU:n ohjelmista ja menoista samalla tavalla kuin jäsenvaltiot. Yhdistynyt kuningaskunta saa myös takaisin tietyt EU:n talousarvioon maksamansa määrärahat ja EU:n talousarvioon saadut määrärahat, jotka liittyvät sen jäsenkauteen.

Nämä velvoitteet aiheuttavat EU:lle velkoja ja saamisia, jotka on laskettava ja otettava huomioon EU:n tilinpäätöksessä. Nämä määrät esitetään vuoden 2020 tilinpäätöksessä ensimmäistä kertaa, koska se on vuosi, jona Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta.

Siksi tähän tilinpäätökseen sisältyy yksityiskohtaisia selvityksiä erosopimuksen mukaisista Yhdistyneen kuningaskunnan tulevista rahoitusosuuksista EU:n talousarvioon sekä Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettavista määristä. Yhdistynyt kuningaskunta suorittaa sille kuuluvat maksut pitkän ajan kuluessa.

Nettomäärä on täysin seuraavien kolmen periaatteen mukainen, jotka ovat taloudellisen selvityksen perusta erosopimuksessa:

—	Yhdenkään jäsenvaltion ei pitäisi maksaa enempää tai saada vähemmän Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi.

—	Yhdistyneen kuningaskunnan olisi maksettava osuutensa sen jäsenyyden aikana tehdyistä sitoumuksista.

—

Yhdistyneen kuningaskunnan ei pitäisi maksaa enempää eikä aikaisemmin kuin siinä tapauksessa, että se olisi pysynyt jäsenvaltiona. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että määrät, jotka Yhdistyneen kuningaskunnan pitäisi maksaa, perustuvat talousarvion todelliseen tulokseen eli ne on mukautettu täytäntöönpanoon.

Erosopimuksessa määritellään myös eri määrien laskemiseen käytetyt menetelmät, jotka kuvataan jäljempänä.

4.2 YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN OSUUS

Erosopimuksen 139 artiklan mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan osuus on prosenttiosuus, joka vastaa Yhdistyneen kuningaskunnan vuosina 2014–2020 käyttöön asettamien omien varojen osuutta niiden omien varojen määrästä, jotka kaikki jäsenvaltiot ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat asettaneet käyttöön samalla kaudella. Myös alv- ja BKTL-saldojen nettoutuksesta vuosina 2014–2019 johtuvat mukautukset otetaan huomioon. Yhdistyneen kuningaskunnan laskettuun osuuteen tehdään vuonna 2022 lopulliset mukautukset, joista säädetään erosopimuksen 139 artiklassa. Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta vuonna 2021 käytetään 136 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan sekä 140–147 artiklan mukaisiin laskelmiin.

Yhdistyneen kuningaskunnan 139 artiklan mukaisesti laskettu osuus on 12,358072326018200 prosenttia.

4.3 EU:N TILINPÄÄTÖS: EROSOPIMUKSEN MUKAISET MÄÄRÄT, JOTKA YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA ON VELKAA EU:LLE JA EU ON VELKAA SILLE

Erosopimuksessa määritellään osapuolten väliset maksuvelvoitteet erityisesti seuraavilla aloilla:

—	omat varat (136 artikla)

—	maksattamatta olevat sitoumukset (140 artikla)

—	kilpailun alalla määrätyt sakot (141 artikla)

—	unionin vastuut (142 artikla)

—	ehdolliset rahoitusvastuut ja rahoitusvälineet (143 ja 144 artikla)

—	Euroopan hiili- ja teräsyhteisön nettovarallisuus (145 artikla)

—	EU:n investoinnit Euroopan investointirahastoon, EIR (146 artikla)

—	oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset vastuut (147 artikla).

Erosopimuksessa vahvistetaan myös menetelmä, jolla näitä velvoitteita käsitellään vuosittain – tiivistetysti sanottuna EU raportoi Yhdistyneelle kuningaskunnalle erääntyneistä määristä kaksi kertaa vuodessa ja Yhdistynyt kuningaskunta maksaa ne kuukausittain. Raportointia päivitetään vuosittain toteutuneiden lukujen perusteella.

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto summista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on velvollinen maksamaan EU:lle, sekä summista, jotka EU on velvollinen maksamaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Lopputulos vastaa EU:n kokonaisnettosaamisia. Kaikki laskelmat on tehty täysin erosopimuksen mukaisesti. Nämä velvoitteet liittyvät aiempiin sitoumuksiin, jotka on tehty Yhdistyneen kuningaskunnan ollessa EU:n jäsenvaltio ja siirtymäkauden aikana 31. joulukuuta 2020 saakka. Niiden voimassaolo päättyy heti, kun ne on maksettu tai jos velvoite ei realisoidu. Maksut suoritetaan erosopimuksen 148 artiklan mukaista menettelyä noudattaen.

miljardia euroa
	140 artikla	142 artikla	Muut	31.12.2020
Yhdistyneen kuningaskunnan velka	35,0	14,3	0,3	49,6
Velka Yhdistyneelle kuningaskunnalle	—	—	(2,1 )	(2,1 )
Nettosaamiset Yhdistyneeltä kuningaskunnalta	35,0	14,3	(1,8 )	47,5
Yhdistyneen kuningaskunnan arvioidut maksut vuoden 2021 jälkeen	28,2	14,3	(1,9 )	40,6
Yhdistyneen kuningaskunnan arvioidut maksut vuonna 2021	6,8	0,0	0,0	6,8

Kokonaissumma koostuu seuraavista osista:

136 artikla: Omat varat

Erosopimuksen 136 artiklassa vahvistetaan omiin varoihin 31. joulukuuta 2020 jälkeen sovellettavat säännökset. Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus saada osuutensa vuoden 2020 ylijäämään liittyvistä mukautuksista. Sitä koskevat myös arvonlisäveroon ja BKTL:ään perustuvien omien varojen mukautukset, jotka liittyvät varainhoitovuosiin vuoteen 2020 asti. Nämä mukautukset lasketaan vuosittain 31. joulukuuta 2028 asti. Myös Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävää korjausta päivitetään.

Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava 28. helmikuuta 2021 jälkeen keräämänsä perinteiset omat varat, jotka liittyvät vuoteen 2020 tai sitä aiempiin vuosiin. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus 27 jäsenvaltion ja sen unionin käyttöön asettamien perinteisten omien varojen kokonaismäärästä vähennetään sitten tästä määrästä. Perinteisiä omia varoja koskeva erillinen kirjanpito puretaan kokonaisuudessaan viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava 230 miljoonaa euroa vuonna 2021.

140 artikla: Maksattamatta olevat sitoumukset

”Reste à liquider” eli ”RAL” tarkoittaa niiden oikeudellisten sitoumusten kokonaismäärää, jotka EU on antanut vastaanottajille ja joita vastaavat maksut suoritetaan tulevina vuosina. RAL on normaali osa kaikkia monivuotisia talousarvioita, kuten EU:n talousarviota.

Siksi nämä sitoumukset liittyvät hankkeisiin, ohjelmiin tai sopimuksiin, joihin on sitouduttu jo ennen 31. joulukuuta 2020 mutta joita ei ole vielä pantu täysimääräisesti täytäntöön ja joihin liittyviä maksuja on vielä jäljellä. Osa näistä maksuista on tarkoitettu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneille vastaanottajille.

Erosopimuksen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava osuutensa EU:n sitoumuksista, jotka olivat maksattamatta 31. joulukuuta 2020 eli siirtymäkauden päättyessä. Kokonaismäärästä vähennetään kaikki ne sitoumukset tai niiden osat, jotka odotetaan peruutettavan (purettavat sitoumukset), ja ne määrät, jotka liittyvät käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista rahoitettuihin sitoumuksiin tai ohjelmiin, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu (opt out).

Muut mukautukset määriin, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on tämän artiklan perusteella velkaa, liittyvät nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin vuosina 2014–2020 tai aiempina ohjelmakausina sekä perinteisiin omiin varoihin, jotka liittyvät vuoteen 2020 ja on asetettu käyttöön vuoden 2021 tammikuun ja helmikuun välisenä aikana.

Yhdistyneen kuningaskunnan RAL-osuuden laskemisessa on käytetty lähtökohtana 31. joulukuuta 2020 päivätyn virallisen talousarvion maksattamatta olevia sitoumuksia (303,2 miljardia euroa, ks. talousarvion toteutustaulukoiden taulukko 4.4). Yhdistyneen kuningaskunnan osuus mukautetusta kokonaismäärästä oli vuoden 2020 lopussa 36 miljardia euroa. Kun sitä mukautettiin sitoumusten purkamista koskevaa ennustetta varten, EU:n saamiset olivat vuoden 2020 lopussa 35 miljardia euroa, joista 6,8 miljardia euroa maksetaan 30. kesäkuuta ja 31. joulukuuta 2021 välisenä aikana.

141 artikla: Kilpailusääntöjen rikkomisesta määrätyt sakot

Euroopan komissio valvoo suoraan EU:n kilpailusääntöjen noudattamista varmistamalla, että kaikki yritykset kilpailevat tasavertaisin edellytyksin ja reilusti ansioidensa mukaan. Tämä voi johtaa sakkojen määräämiseen. Kun EU on määrännyt sakkoja, sakon saaja voi riitauttaa ne (oikeudenkäyntimenettelyn kautta). Sakko ei ole lopullinen, ennen kuin kaikki tällaiset menettelyt on saatu päätökseen.

EU maksaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuosittain sen osuuden kilpailusääntöjen rikkomisesta määrätyistä sakoista, joista unioni oli päättänyt ennen 31. joulukuuta 2020, kun näistä sakoista tulee lopullisia eli kun sakon saanut yhteisö ei tee valitusta Euroopan unionin tuomioistuimelle tai valitus hylätään ja sen on maksettava sakko.

Sakkojen vuoksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettavat määrät vähennetään tilinpäätöksessä Yhdistyneen kuningaskunnan maksettavina olevista kokonaismääristä. Joulukuun 31. päivänä 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan arvioitu osuus jäljellä olevista sakoista oli 1,8 miljardia euroa. Tämä määrä palautetaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle pitkän ajan kuluessa. Luku perustuu 31. joulukuuta 2020 vireillä olleisiin tapauksiin, ja sitä voidaan muuttaa, jotta se vastaa todellisia määriä, jotka on kirjattu talousarvioon sakkojen tultua lainvoimaisiksi.

142 artikla: Unionin vastuut

Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut maksamaan osuutensa vuoden 2020 lopussa voimassa olleista unionin vastuista, lukuun ottamatta erosopimuksessa määritettyjä vastuita. Yhdistynyt kuningaskunta maksaa näin ollen 31. joulukuuta 2020 alkaen osuutensa velvoitteista, jotka liittyvät EU:hun työnantajana (eli eläkkeellä olevan henkilöstön eläkkeet ja sairausvakuutukset):

EU:n virkamiesten eläkkeet: EU:n henkilöstön eläkemaksut katetaan EU:n vuotuisesta talousarviosta. Lisäksi EU:n virkamiehet maksavat eläkemaksuja koko työuransa ajan. Nämä rahoitusosuudet kirjataan talousarvioon tuloina, ja ne vähentävät jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia, joita tarvitaan vuotuisen kokonaistalousarvion rahoittamiseksi. EU:n jäsenvaltiot sitoutuvat kattamaan eläkkeelle siirtyvän EU:n henkilöstön eläkekustannukset. Yhdistynyt kuningaskunta maksaa tämän sitoumuksen mukaisesti kesäkuusta 2022 alkaen useiden vuosikymmenten ajan osuutensa EU:n virkamiehille maksettavista vuotuisista eläkkeistä siihen asti, kunnes kaikki henkilöstön 31. joulukuuta 2020 mennessä karttuneet eläkeoikeudet ovat rauenneet. Yhdistynyt kuningaskunta voi päättää täyttää velvoitteensa milloin tahansa maksamalla kyseisen vuoden lopun eläkevastuun viiden vuoden aikana.

2.	Euroopan parlamentin jäsenten, Euroopan komission jäsenten, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomareiden ja muiden vastaavien eläkkeet: Yhdistynyt kuningaskunta maksaa osuutensa sille 31. joulukuuta 2020 mennessä kertyneestä eläkevastuusta kymmenen vuoden aikana lokakuusta 2021 alkaen.

Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä (JSIS): Tämä järjestelmä kattaa EU:n henkilöstön, myös eläkeläisten, terveydenhuoltokustannukset. EU:n virkamiehet ja eläkeläiset maksavat osuutensa järjestelmään koko uransa ajan ja eläkkeellä ollessaan, samoin kuin EU työnantajana. Yhdistynyt kuningaskunta maksaa EU:n virkamiesten eläkejärjestelmään sovellettavan periaatteen mukaisesti osuutensa EU:n talousarvion rahoitusosuudesta eläkkeellä olevan henkilöstön terveydenhuoltoon. Nämä kesäkuussa 2022 alkavat maksut jatkuvat usean vuosikymmenen ajan tai siihen asti, kunnes kaikki nämä velvoitteet on täytetty. Samoin kuin virkamiesten eläkkeiden osalta Yhdistynyt kuningaskunta voi täyttää jäljellä olevat velvoitteensa milloin tahansa maksamalla kyseisen vuoden lopun sairausvakuutusvastuun viiden vuoden aikana.

Edellä mainittuihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät EU:n vastuut lasketaan käyttäen kansainvälisiin standardeihin perustuvia tarkastettuja vakuutusmatemaattisia arviointeja. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus 31. joulukuuta 2020 oli 14,3 miljardia euroa.

Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava 11 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tämä määrä liittyy ainoastaan erillisiin erityiseläkejärjestelmiin (esim. Euroopan parlamentin jäsenten). Kaikkien järjestelmien jäljellä olevat määrät maksetaan vuodesta 2022 alkaen edellä esitettyjen järjestelyjen mukaisesti.

143 ja 144 artikla: Rahoitusvälineet ja talousarviotakuut

Näiden artiklojen mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on velvollinen rahoittamaan EU:n ehdollisia velkoja, jotka johtuvat ennen eropäivää toteutetuista lainanotto-, lainananto- ja takaustoimintaan liittyvistä toimista, jos ne realisoituvat ja jos Yhdistyneen kuningaskunnan osuus olemassa olevista takuurahastoista ei kata niitä. EU palauttaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle määrät, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on jo maksanut takuurahastoihin ja joita ei loppujen lopuksi tarvita.

Näitä määriä ovat ensisijaisesti seuraavat:

—

Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettavat velat sen osuudesta Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) takuurahastosta, jonka osuuden Yhdistynyt kuningaskunta on jo maksanut talousarviomaksuillaan mutta jolla ei ole ennen eroa hyväksyttyjä toimia, joten Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole velvoitetta kattaa niitä – Yhdistyneelle kuningaskunnalle palautetaan 93 miljoonaa euroa vuonna 2021.

—	Yhdistyneelle kuningaskunnalle rahoitusvälineistä maksettavat 46 miljoonaa euroa.

—

Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen velvollinen maksamaan osuutensa EU:n ehdollisista vastuista (talousarviotakuut – esim. ESIR, EIP:n ulkoinen lainanantovaltuutus, ERVM ja muut lainat), jos ne erääntyvät. Yhdistyneen kuningaskunnan maksimivastuu on vuoden lopussa 12,9 miljardia euroa – ks. lisätiedot EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 4.1. Määrät erääntyvät Yhdistyneelle kuningaskunnalle vain, jos vastuu realisoituu tulevaisuudessa eikä sitä kateta takuurahastolla. Tämän katsotaan olevan epätodennäköistä.

145 artikla: Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY, selvitystilassa)

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus saada osuutensa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) nettovarallisuudesta, joka selvitetään 31. joulukuuta 2020. Tämä osuus maksetaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle viiden vuoden kuluessa. Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettava kokonaismäärä on 183 miljoonaa euroa (37 miljoonaa euroa maksetaan takaisin eli vähennetään muista vuonna 2021 erääntyvistä määristä). Näin ollen vuosina 2021–2025 Yhdistyneen kuningaskunnan maksettavana olevista määristä vähennetään joka vuosi 37 miljoonaa euroa.

146 artikla: Investoinnit Euroopan investointirahastoon

Yhdistynyt kuningaskunta on oikeutettu osuuteensa pääomasta, jonka unioni on sijoittanut Euroopan investointirahaston maksettuun pääomaan. Osuudet maksetaan samansuuruisina erinä viiden vuoden aikana. Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettava kokonaismäärä on 33 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että vuosina 2021–2025 Yhdistyneen kuningaskunnan maksettavana olevista määristä vähennetään joka vuosi seitsemän miljoonaa euroa.

147 artikla: Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset vastuut

Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava joka vuosi osuutensa EU:n talousarviosta ennen 31. joulukuuta 2020 tapahtuneita tekoja koskevissa oikeustapauksissa maksetuista määristä. Arvio Yhdistyneen kuningaskunnan osuudesta oikeustapauksista, jotka todennäköisesti edellyttävät tulevia maksuja vuoden lopussa, on 46 miljoonaa euroa. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin maksaa osuutensa vasta sen jälkeen, kun tapaukset on ratkaistu ja EU on ensin suorittanut maksun.

5. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA

Vuoden 2020 lopullisesti hyväksytyn talousarvion maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 173,9 miljardia euroa ja maksumäärärahat 164,1 miljardia euroa. Sen toteutumiseen vaikuttivat huomattavasti covid-19-pandemia ja sitä seurannut monialainen kriisi. Kriisi aiheutti tarpeen ryhtyä määrätietoisiin toimiin EU:n kansanterveysalojen vahvistamiseksi ja sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi EU:ssa sekä avun tarjoamiseksi kolmansille maille. Vuoden 2020 talousarvio oli vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen toteutettu talousarvio. Sen toteutusta seurattiin tarkasti ja hallinnoitiin aktiivisesti, minkä seurauksena lähes kaikki ohjelmat toteutettiin käytännössä kokonaan.

Vuoden 2020 maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 181,7 miljardia euroa:

—	172,9 miljardia euroa lopullisesta hyväksytystä talousarviosta

—	1,1 miljardia euroa vuodelta 2019 siirretyistä määrärahoista

—	7,7 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrärahoista.

Vuonna 2020 suoritettujen maksujen kokonaismäärä oli 173,3 miljardia euroa:

—	161,8 miljardia euroa lopullisesta hyväksytystä talousarviosta

—	1,6 miljardia euroa vuodelta 2019 siirretyistä määrärahoista

—	9,9 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrärahoista.

Kaikissa otsakkeissa saavutettiin korkea toteutusaste vuonna 2020. Vuonna 2020 kaikkien määrärahojen (talousarvio, edelliseltä vuodelta siirretyt määrärahat ja käyttötarkoituksiinsa sidotut tulot) toteutumisaste oli 97 prosenttia maksusitoumusten ja 94 prosenttia maksujen osalta. Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja lukuun ottamatta toteutusasteet (99,5 % maksusitoumusmäärärahojen ja 98,5 % maksumäärärahojen osalta) osoittivat, että määrärahat käytettiin kokonaisuudessaan vuonna 2020.

Suurin osa tuloista kirjattiin omiin varoihin, jotka muodostivat 91,9 prosenttia 174,3 miljardin euron kokonaistuloista. Seuraavaksi suurin oli EU:n sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvien rahoitusosuuksien ja palautusten 4,7 prosentin osuus, joka koskee pääasiassa rahoitusoikaisuista saatuja tuloja (ERI-rahastot, maataloustukirahasto ja maaseuturahasto).

Vuoden 2020 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten (joista käytetään myös nimitystä RAL – reste à liquider) määrä oli 303,2 miljardia euroa. Lisäystä vuoden 2019 tasosta oli odotettu, kun otetaan huomioon budjetoitujen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välinen ero (9,8 miljardia euroa) lopullisessa hyväksytyssä talousarviossa sekä se, että maksattamatta olevien sitoumusten lisäys on normaalia kehitystä, koska maksusitoumusmäärärahojen määrä kasvaa vuosittain monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti. Maksattamatta olevat sitoumukset kasvoivat vuoteen 2019 verrattuna 5,5 miljardia euroa.

Talousarvion toteutuma (ylijäämä) laski vuonna 2019 toteutuneesta 3,2 miljardista eurosta 1,8 miljardiin euroon vuonna 2020:

miljoonaa euroa

2020

2019

Varainhoitovuoden tulot

174 306

163 918

Maksut varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista

(171 721 )

(157 428 )

Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat

(2 086 )

(1 615 )

Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu

Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutokset (B)–(A)

1 398

(1 736 )

Käyttämättömät maksumäärärahat kuluvan varainhoitovuoden lopussa (B)

7 694

9 092

Käyttämättömät maksumäärärahat edellisen varainhoitovuoden lopussa (B)

9 092

7 356

Valuuttakurssierot varainhoitovuonna

(207)

Talousarvion toteutuma

1 768

3 217

6. RAHOITUSVÄLINEET JA TALOUSARVIOTAKAUKSET

6.1 EU:N TALOUSARVIOSTA RAHOITETUT RAHOITUSVÄLINEET

Talousarvion toteuttamiseen liittyvät varat joko on jo maksettu valtuutettujen elinten varainhoitotileille ja ovat edelleen käytettävissä (käteisvarat ja muut rahavarat, velkapaperit tai sijoitukset rahamarkkinarahastoihin tai yhdistettyihin sijoitussalkkuihin) kattamaan tulevat vakuuteen perustuvat maksuvaatimukset tai ovat sijoituksia oman pääoman ehtoisiin välineisiin. EU:n talousarviosta rahoitettavien, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden merkitys ja volyymi ovat kasvaneet viime vuosina. Tämä lähestymistapa poikkeaa avustusten ja tukien myöntämiseen perustuvasta perinteisestä tavasta toteuttaa talousarvio. Sitä sovellettaessa jokaisesta eurosta, joka maksetaan talousarviosta rahoitusvälineiden kautta, lopullinen tuensaaja saa yli euron rahoitustukea vipuvaikutuksen ansiosta. EU:n talousarviosta rahoitettavat rahoitusvälineet ovat takausvälineitä, oman pääoman ehtoisia välineitä tai lainavälineitä. Vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä talousarviotakauksien käytön odotetaan lisääntyvän verrattuna EU:n talousarviosta kokonaan rahoitettujen tai varattujen rahoitusvälineiden käyttöön. Esimerkiksi InvestEU-ohjelmasta myönnetään 26,2 miljardia euroa EU:n takuita EIP-ryhmälle ja muille rahoituslaitoksille unionin erilaisten poliittisten tavoitteiden tukemiseksi rahoitus- ja investointitoimien avulla.

6.2 TALOUSARVIOTAKAUKSIA VARTEN TAKUURAHASTOISSA OLEVAT RAHOITUSVARAT

Talousarvion toteuttamisessa EU tarjoaa takaukset vastapuolille, joiden rahoitus toteutetaan vain osittain komission perustamien takuurahastojen kautta. Takuurahastot muodostavat näin EU:n talousarvioon kohdistuvia ehdollisia velkoja, jos varaukset eivät riitä kattamaan vaatimuksia. EU on antanut EIP-ryhmälle takaukset EU:n ulkopuolella myönnetyille lainoille (niin kutsuttu ulkoinen lainanantovaltuus) ja ESIR-takauksella katetuille vieraan ja oman pääoman ehtoisille toimenpiteille sekä EIP-ryhmälle ja muille rahoituslaitoksille takaukset EKKR-takauksella katetuille toimenpiteille.

Lieventääkseen EU:n talousarvioon kohdistuvaa riskiä, joka voisi aiheutua EIP-ryhmän tai muiden rahoituslaitosten vaatiessa vakuuteen perustuvaa maksua, EU on perustanut antamiaan vakuuksia varten erilliset, talousarviosta rahoitettavat takuurahastot. Komissiolla oli 31. joulukuuta 2020 rahoitusvaroja

—	ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetussa takuurahastossa 2,8 miljardia euroa

—	ESIR-takuurahastossa 8,0 miljardia euroa

—	EKKR-takuurahastossa 0,8 miljardia euroa.

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto rahoitetaan EU:n talousarviosta, ja se kattaa yhdeksän prosenttia EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden piiriin kuuluvista, takauksen saaneista kolmansille maille myönnetyistä lainoista vuoden lopussa. Edellä mainitut takuurahaston kokonaisvarat kattavat 31. joulukuuta 2020 rahaston kokonaisvastuut, jotka muodostuvat 20,3 miljardin euron nostetuista lainoista.

ESIR-takuurahasto aloitti toimintansa vuonna 2016. Muutetun ESIR-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2396 (14)) mukaisesti ESIR-rahaston EU-takauksien enimmäismäärä korotettiin 26 miljardiin euroon (alkuperäisestä 16 miljardista eurosta) ja takuurahaston osuus EU:n koko takausvastuusta laski 35 prosenttiin (alkuperäisestä 50 %:sta). Tämän vuoksi ESIR-takuurahaston odotetaan nyt kasvavan kaikkiaan 9,1 miljardiin euroon. ESIR-takuurahaston kokonaisvarat 31. joulukuuta 2020 olivat 8,0 miljardia euroa, ja ne kattavat 18,9 miljardin euron osuuden nostetuista lainoista muodostuvasta kokonaisvastuusta.

EKKR-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601 (15)) mukaan EKKR-takuut, jotka ovat enintään 1,5 miljardia euroa (johon lisätään vielä ulkopuoliset rahoitusosuudet), on asetettava saataville investointitoimien tukemiseksi Afrikassa ja Euroopan naapurustossa sijaitsevissa kumppanimaissa. EU esittää EKKR-takuun konsolidoidun tilinpäätöksensä liitetiedoissa (ks. liitetieto 4.1.1) ehdollisena velkana. Joulukuun 31. päivänä 2020 voimassa oli yksi EKKR-takuusopimus, jossa kokonaiskattavuuden raja oli 1 370 miljoonaa euroa. EKKR-takuurahasto on perustettu kattamaan mahdolliset tulevat takuun perusteella vaadittavat maksut. Rahastoon 31. joulukuuta 2020 maksetut rahoitusosuudet ovat yhteensä 0,8 miljardia euroa. Koska suurin osa takaussopimuksista tehtiin vastapuolten kanssa vuonna 2020, ohjelma on käynnistysvaiheessa ja vastapuolet ovat allekirjoittaneet 438 miljoonaa euroa takaustoimia vuoden 2020 loppuun mennessä.

Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen tultua voimaan ESIR-takuurahaston nettovarat siirrettiin 1. tammikuuta 2021 alkaen yhteiseen vararahastoon (16), jossa säilytetään vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisista talousarviotakuista ja rahoitustukiohjelmista johtuvien rahoitusvastuiden kattamiseksi saatuja varoja. EKKR-takuurahaston ja ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston varat odotetaan siirrettävän yhteiseen vararahastoon vuoden 2021 aikana.

6.3 RAHOITUSAPUOHJELMIEN PUITTEISSA MYÖNNETYT LAINAT JA NIIHIN LIITTYVÄ LAINANOTTO

Komissio antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten nojalla jäsenvaltioille ja kolmansille maille rahoitustukea kahdenvälisinä lainoina. Tarvittava rahoitus hankitaan pääomamarkkinoilta, ja sen takaisinmaksu taataan EU:n talousarviosta.

Vuonna 2020 komissio toteutti EU:n puolesta neljä pääohjelmaa, joista se voi myöntää lainoja:

—	maksutaselainat

—	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)

—	makrotaloudellinen rahoitusapu

—	SURE-tuki.

EU:n antolainauksen rahoittamiseen tarvittavat varat hankitaan pääomamarkkinoilta tai käyttämällä rahoituslaitoksia välittäjinä. Rahoitusapuohjelmiin liittyvä EU:n otto- ja antolainaus toteutetaan talousarvion ulkopuolella. Hankitut varat lainataan edelleen lainansaajavaltiolle samoin ehdoin kuin ne on hankittu, ts. otetun ja myönnetyn lainan kuponkikorko, erääntymisaika ja määrä ovat samat. Edellä mainitusta järjestelystä huolimatta rahoitusvälineiden velanhoidosta vastaa EU, millä varmistetaan, että kaikki maksut suoritetaan täysimääräisesti ja ajoissa. Komissio on ottanut käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että otetut lainat maksetaan takaisin myös lainansaajan ollessa maksukyvytön.

Joulukuun 31. päivänä 2020 ERVM:n ja rahoitusapuna myönnettyjen lainojen nimellisarvo oli seuraavanlainen:

miljardia euroa
	Myönnetty yhteensä	Maksettu yhteensä vuoden lopussa	Maksettu takaisin yhteensä vuoden lopussa	Maksattamatta vuoden lopussa
SURE
Belgia	7,8	2,0	—	2,0
Bulgaria	0,5	—	—	—
Kroatia	1,0	0,5	—	0,5
Kypros	0,5	0,3	—	0,3
Tšekki	2,0	—	—	—
Kreikka	2,7	2,0	—	2,0
Unkari	0,5	0,2	—	0,2
Irlanti	2,5	—	—	—
Italia	27,4	16,5	—	16,5
Latvia	0,2	0,1	—	0,1
Liettua	0,6	0,3	—	0,3
Malta	0,2	0,1	—	0,1
Puola	11,2	1,0	—	1,0
Portugali	5,9	3,0	—	3,0
Romania	4,1	3,0	—	3,0
Slovakia	0,6	0,3	—	0,3
Slovenia	1,1	0,2	—	0,2
Espanja	21,3	10,0	—	10,0
	90,3	39,5	—	39,5
ERVM
Irlanti	22,5	22,5	—	22,5
Portugali	26,0	24,3	—	24,3
	48,5	46,8	—	46,8
Makrotaloudellinen rahoitusapu
Ukraina	5,0	4,4	(0,6 )	3,8
Tunisia	1,4	0,8	—	0,8
Jordania	1,1	0,6	—	0,6
Muut	1,5	0,8	(0,2 )	0,6
	9,0	6,6	(0,8 )	5,8
Maksutaselainat
Latvia	3,1	2,9	(2,7 )	0,2
	3,1	2,9	(2,7 )	0,2
Yhteensä	150,9	95,8	(3,5 )	92,3

Vuoden lopussa maksattamatta olevien määrien takaisinmaksuaikataulu on seuraava:

miljardia euroa
	SURE	ERVM	Makrotaloudellinen rahoitusapu	YHTEENSÄ
2021	—	9,8	—	9,8
2022	—	2,7	—	2,7
2023	—	3,5	0,1	3,6
2024	—	2,6	0,6	3,2
2025	8,0	2,4	—	10,4
2026	—	4,0	0,1	4,1
2027	—	3,0	0,2	3,2
2028	—	2,3	0,2	2,5
2029	—	1,4	0,9	2,3
2030	10,0	—	0,1	10,1
2031	—	2,2	0,9	3,1
2032	—	3,0	0,1	3,1
2033	—	2,1	0,5	2,6
2034		—	0,2	0,2
2035	8,5	2,0	1,9	12,4
2036	—	1,0	—	1,0
2038	—	1,8	—	1,8
2040	7,0	—	—	7,0
2042	—	3,0	—	3,0
2050	6,0	—	—	6,0
Yhteensä	39,5	46,8	5,8	92,1

SURE

SURE perustettiin vuonna 2020 rahoitustuen tarjoamiseksi jäsenvaltioille, jotka kärsivät tai ovat vakavasti uhattuina covid-19-pandemian alueellaan aiheuttamien vakavien taloudellisten häiriöiden vuoksi. Välineellä täydennetään pandemiasta kärsineiden jäsenvaltioiden toteuttamia kansallisia toimenpiteitä.

Rahoitusavun enimmäismäärä on kaikkien jäsenvaltioiden osalta enintään 100 miljardia euroa. Vuonna 2020 jäsenvaltiot tekivät 85,9 miljardin euron lainajärjestelysopimukset, joista 39,5 miljardia euroa maksettiin. Lainojen maksuaika on 5, 10, 15, 20 tai 30 vuotta.

ERVM

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin antamaan rahoitustukea kaikille sellaisille jäsenvaltioille, joille poikkeukselliset tapahtumat ovat kyseisistä jäsenvaltioista riippumattomista syistä aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa tällaisia häiriöitä. ERVM:ää käytettiin uudistusten toteuttamiseen sidotun rahoitusavun myöntämiseen Irlannille ja Portugalille vuosina 2011–2014. Ohjelman voimassaolo on päättynyt, minkä vuoksi lisälainoja ei voida nostaa. Mekanismia käytetään kuitenkin erityisiä tehtäviä varten, kuten Irlannin ja Portugalin lainojen maksuajan pidennykseen ja siltarahoitukseen. Helmikuussa 2021 Irlanti ja Portugali pyysivät kesäkuussa 2021 (4,8 miljardia euroa) ja syyskuussa 2021 (5 miljardia euroa) erääntyvien määrien maksuajan pidentämistä. Huhtikuussa 2021 komissio lainasi 4,8 miljardia euroa kesäkuussa 2021 erääntyvien lainojen jatkamiseen. Lainojen maksuaikaa on jatkettu 15 vuodella.

Vuonna 2020 ei toteutettu uusia toimia eikä lainojen takaisinmaksuja.

MAKROTALOUDELLINEN RAHOITUSAPU

Makrotaloudellinen rahoitusapu on EU:n rahoitusväline, josta myönnetään maksutasetukea EU:n ulkopuolisille kumppanimaille, joilla on maksutasetta koskeva kriisi. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten yhdistelmästä, ja sitä voivat saada vain IMF:n ohjelman piirissä olevat maat.

Komissio hyväksyi vuonna 2020 ehdotuksen kolmen miljardin euron makrotaloudellisesta rahoitusapupaketista kymmenelle EU:n laajentumis- ja naapuruuskumppanimaalle. Paketilla autetaan kumppanimaita rajoittamaan koronaviruspandemian taloudellisia seurauksia. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät päätöksen 25. toukokuuta 2020.

Makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmasta maksettiin vuonna 2020 yhteensä 1,7 miljardia euroa.

MAKSUTASELAINAT

Maksutaselainojen rahoitusapuohjelma on suunnattu maksutaseensa osalta vaikeuksissa oleville tai vaikeuksien uhasta kärsiville euroalueen ulkopuolisille maille. Maksutaselainojen rahoitusapu toteutetaan keskipitkän ajan lainoina, joiden ehtona on ongelmien taustalla olevien taloudellisten haasteiden ratkaisemiseen suunniteltujen toimien toteuttaminen. EU:n maksutaseapua tarjotaan tavallisesti yhteistyössä IMF:n ja muiden kansainvälisten laitosten tai valtioiden kanssa.

Vuonna 2020 ei toteutettu uusia toimia eikä lainojen takaisinmaksuja.

6.4 TALOUSARVIOON KOHDISTUVAT RAHOITUSAPUUN LIITTYVÄT EHDOLLISET VELAT

Otetut lainat ovat EU:n suoria ja ehdottomia velvoitteita, joiden takaajina ovat EU:n jäsenvaltiot (talousarvioon kohdistuvat ehdolliset velat). EU:n ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi otetut lainat katetaan ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten tarkoitetusta takuurahastosta. Jos lainan saanut jäsenvaltio laiminlyö takaisinmaksun, velanmaksua varten tarvittavat varat otetaan mahdollisuuksien mukaan komission kassavaroista. Jos tämä ei ole kyseisenä ajankohtana mahdollista, komissio hankkii tarvittavat varat jäsenvaltioilta. EU:n jäsenvaltioilla on EU:n omia varoja koskevan lainsäädännön mukaan (neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (17) 14 artikla) velvollisuus asettaa EU:n käyttöön riittävästi varoja sen velvoitteiden kattamiseksi. Tämän vuoksi sijoittajiin ei kohdistu rahoitettujen lainojen saajavaltioon liittyvää luottoriskiä vaan ainoastaan EU:hun liittyvä luottoriski. Samoin ehdoin toteutettavalla lainanannolla varmistetaan, ettei EU:n talousarvioon kohdistu korko- eikä valuuttariskiä.

Jäsenvaltioille SURE-tukivälineestä myönnettyjen lainojen perustana on jäsenvaltioiden vapaaehtoisten takuiden järjestelmä, jonka mukaan takuu on 25 prosenttia rahoitusavun enimmäismäärästä. Kunkin jäsenvaltion osuus takuun kokonaismäärästä vastaa sen suhteellista osuutta Euroopan unionin yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL), joka perustuu EU:n vuoden 2020 talousarvioon.

Lainapaketin kokonaismäärä, nostoerien määrä ja (keskimääräinen) enimmäismaturiteetti määritetään kunkin maaohjelman osalta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksissä. Komissio ja kyseinen jäsenvaltio sopivat tämän jälkeen laina- ja rahoitusjärjestelyistä, etenkin lainaerien takaisinmaksun eräpäivistä. Lisäksi kaikkien muiden paitsi ensimmäisen lainaerän maksaminen riippuu EU:n ja IMF:n yhteisen rahoitusavun tapauksessa sovittujen poliittisten ehtojen täyttämisestä. Tämä vaikuttaa osaltaan rahoitustoimien aikatauluun. Tämä merkitsee sitä, että liikkeeseenlaskun aikataulu ja instrumenttien erääntymisajat riippuvat vastaavasta EU:n lainanannosta. Rahoitus on aina euromääräistä, ja erääntymisajat ovat 3–30 vuotta.

7. TILINPÄÄTÖSANALYYSI

7.1 TULOT

EU:n konsolidoidut tulot sisältävät vaihtoon perustuviin transaktioihin ja muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät määrät, joista viimeksi mainitut ovat merkittävimpiä. Muista kuin vaihtoon liittyvistä tuloluokista (BKTL-varat, perinteiset omat varat, alv-varat, sakot ja varojen takaisinperintä lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamiseen liittyvien tulojen kertaluonteista vaikutusta vuonna 2020) saatujen tulojen viiden vuoden trendi on seuraava:

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saatujen tulojen viiden vuoden trendi

(miljoonaa euroa)

Koska talousarvioon otettujen tulojen on aina vähintäänkin vastattava talousarvioon otettuja menoja, tärkein edellä kuvattuun tulojen trendiin vaikuttava tekijä ovat kunakin vuonna suoritetut maksut.

Vuonna 2020 konsolidoidut tulot olivat 224,0 miljardia euroa, mikä on huomattavasti eli 63,7 miljardia euroa (39,7 %) enemmän kuin edellisenä vuotena, jolloin vastaava luku oli 160,3 miljardia euroa. Tämän kehityksen keskeinen tekijä oli Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen taloudellinen vaikutus (47,5 miljardia euroa). Jos tämä kertaluonteinen vaikutus oikaistaan, vuoden 2020 konsolidoidut tulot ovat 176,5 miljardia euroa, mikä on edelleen 16,2 miljardia euroa eli 10,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Tämä oikaistu kasvu johtuu pääasiassa seuraavista tekijöistä:

—

BKTL-tuotot (bruttokansantulotuotot), jotka ovat EU:n tärkeimpiä toiminnan tuottoja, kasvoivat vuonna 2019 toteutuneesta 108,8 miljardista eurosta 125,4 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 16,6 miljardin euron eli 15,3 prosentin lisäys johtui pääasiassa vuoden 2020 maksumäärärahojen tarpeen kasvusta. Tarkoituksena oli vahvistaa EU:n keskeisiä politiikkoja, kuten covid-19-rokotusstrategiaa (hätätilanteen tukivälineen avulla), ja koheesioalaa (hyväksymällä koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva toinen investointialoite).

—

Muut kuin vaihtoon perustuvat tulot kasvoivat vuonna 2019 toteutuneesta 2,1 miljardista eurosta 7,1 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 5,0 miljardin euron lisäys johtui pääasiassa jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista innovaatiorahastoon, jonka toiminta alkoi vuonna 2020 (2,1 miljardia euroa), ylijäämän kasvusta edellisen vuoden talousarvioon verrattuna (3,2 miljardia euroa vuonna 2020 verrattuna 1,8 miljardiin euroon vuonna 2019) sekä jäsenvaltioiden 0,8 miljardin euron rahoitusosuuksista hätätilanteen tukivälineen täydentämiseksi.

—

Rahoitustuotot kasvoivat vuonna 2019 toteutuneesta 1,8 miljardista eurosta 3,4 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 1,6 miljardin euron eli 88,9 prosentin lisäys johtui pääasiassa viivästyskorkojen kasvusta, mikä liittyi tarkemmin sanottuna Yhdistyneen kuningaskunnan perinteisten omien varojen tapauksiin (0,5 miljardia euroa) ja muiden kuin Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksiin (0,5 miljardia euroa), sekä SURE-tukivälineeseen liittyvistä joukkolainojen preemioiden maksuista saaduista tuloista (0,7 miljardia euroa).

—

Sakkotulot vähenivät vuonna 2019 toteutuneesta 4,3 miljardista eurosta 0,5 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 3,8 miljardin euron eli 88,4 prosentin lasku johtui sekä vuonna 2020 määrättyjen sakkojen pienemmästä lukumäärästä että pienemmistä rahamääristä. Vuonna 2020 suurimpien sakkojen yhteissumma oli 0,26 miljardia euroa (Orbia, Clariant ja Celanese), kun taas vuonna 2019 suurimpien tapausten yhteissumma oli 3,1 miljardia euroa (Google, kaksi Forex-tapausta ja MasterCard).

Edellä mainittujen muutosten vastapainona oli perinteisistä omista varoista saatavien tulojen väheneminen vuonna 2019 toteutuneesta 21,2 miljardista eurosta 19,6 miljardiin euroon vuonna 2020 (vähennystä 1,6 miljardia euroa eli 7,5 %) ja varojen takaisinperintöjen väheneminen vuonna 2019 toteutuneesta 2,6 miljardista eurosta 1,4 miljardiin euroon vuonna 2020 (vähennystä 1,2 miljardia euroa eli 46,2 %).

7.2 MENOT

Suurimmat menoerät konsolidoidussa tilinpäätöksessä ovat jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavien varojen siirtoja, jotka koskevat seuraavia rahastoja: i) Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto), ii) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), iii) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto sekä iv) Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Näiden rahastojen osuus oli 109,7 miljardia euroa eli 65,9 prosenttia vuoden 2020 kokonaismenoista, jotka olivat 166,6 miljardia euroa (103,9 miljardia euroa eli 66,8 % vuonna 2019). Sama menojen jakautuminen on esitetty seuraavassa kaaviossa:

Jäsenvaltioiden (yhteistyöhön perustuva hallinnointi) varainhoitovuonna 2020 toteuttamien merkittävimpien menojen suhteellinen osuus

Suoraan hallinnoitavat menot syntyvät komission, toimeenpanovirastojen ja erityisrahastojen toteuttaessa talousarviota. Välillisessä hallinnoinnissa talousarviota toteuttavat EU:n virastot ja elimet, kolmannet maat, kansainväliset järjestöt ja muut yhteisöt.

EU kirjaa tietyt tulevat maksuvelvoitteet menoiksi, mutta ne eivät vielä näy maksuperusteisessa talousarviokirjanpidossa. Merkittävät määrät merkitään muihin lyhytaikaisiin velkoihin ja menojäämiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta sekä eläkkeisiin ja työsuhde-etuuksiin liittyviin velkoihin komissaarien, EU:n toimielinten jäsenten ja henkilöstön eläkeoikeuksien ja muiden työsuhteen päättymisen jälkeisten oikeuksien osalta.

Menot kasvoivat kaiken kaikkiaan 7,1 prosenttia eli 11,1 miljardia euroa (155,5 miljardista eurosta 166,6 miljardiin euroon) vuoteen 2019 verrattuna, mikä johtui pääasiassa seuraavista tekijöistä:

-	EAKR:n ja koheesiorahaston menot kasvoivat vuonna 2019 toteutuneesta 35,2 miljardista eurosta 41,1 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 5,9 miljardin euron eli 16,8 prosentin lisäys johtui ohjelmien paremmasta täytäntöönpanosta monivuotisen rahoituskehyksen edetessä.

-	ESR:n menot kasvoivat vuonna 2019 toteutuneesta 11,2 miljardista eurosta 13,7 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 2,5 miljardin euron eli 22,3 prosentin lisäys johtui pääasiassa täytäntöönpanon lisääntymisestä.

Komission suoran hallinnointitavan menot kasvoivat vuonna 2019 toteutuneesta 18,9 miljardista eurosta 22,1 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 3,2 miljardin euron eli 16,9 prosentin lisäys johtui pääasiassa covid-19-rokotteisiin liittyvistä menoista (1,6 miljardia euroa) sekä naapuruuspolitiikan ja liittymistä valmisteleviin välineisiin liittyvistä menoista (0,6 miljardia euroa).

Maataloustukirahaston menot pienenivät vuonna 2019 toteutuneesta 44,0 miljardista eurosta 40,5 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 3,5 miljardin euron eli kahdeksan prosentin lasku johtui pääasiassa 2,6 miljardin euron vähennyksestä määrissä, joita haettiin suorina tukina maataloustukien parantamiseksi.

7.3 VARAT

Merkittävimmät erät taseen vastaavaa-puolella ovat rahoitusvarat (muut kuin käteisvarat ja muut rahavarat), jotka muodostavat 40,4 prosenttia EU:n kokonaisvaroista. Seuraavaksi merkittävimmät erät ovat saamiset ja ennakkomaksut, joista saamisten osuus varoista on 26,6 prosenttia ja ennakkomaksujen osuus 22,4 prosenttia:

EU:n konsolidoitujen varojen koostumus

Varat olivat 31. joulukuuta 2020 kokonaisuudessaan 280,0 miljardia euroa, eli ne lisääntyivät 101,1 miljardia euroa eli 56,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen (178,9 miljardia euroa vuonna 2019) pääasiassa seuraavien keskeisten muutosten vuoksi:

—	Saamiset lisääntyivät vuonna 2019 toteutuneesta 24,0 miljardista eurosta 74,5 miljardiin euroon vuonna 2020. Huomattava 50,5 miljardin euron kasvu johtuu pääasiassa Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja siitä aiheutuneista saamisista (47,5 miljardia euroa).

—	Lainat lisääntyivät vuonna 2019 toteutuneesta 52,7 miljardista eurosta 93,3 miljardiin euroon vuonna 2020. Huomattava, 40,6 miljardin euron eli 77,0 prosentin lisäys johtuu pääasiassa lainojen myöntämisestä rahoitusapuna SURE-tukivälineestä (39,5 miljardia euroa).

—

Ennakkomaksut lisääntyivät vuonna 2019 toteutuneesta 51,4 miljardista eurosta 62,7 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 11,3 miljardin euron eli 22,0 prosentin lisäys johtuu pääasiassa siitä, että vuoden 2019 vuotuisten ennakkomaksujen takaisinperinnästä luovuttiin vuonna 2020 osana koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen toimenpiteitä (6,6 miljardia euroa), sekä rokotusten kehittämiseen covid-19-pandemian torjumiseksi maksetuista ennakkomaksuista (1 miljardi euroa).

Käteisvarojen saldo oli vuoden lopussa 16,7 miljardia euroa. Siihen vaikuttivat seuraavat keskeiset tekijät:

—

Yhteensä 9,4 miljardin euron maksut, joita ei vuoden lopussa ollut vielä toteutettu ja joista 7,9 miljardia euroa liittyy käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin. Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot sisältävät 1,3 miljardia euroa käteisvaroja, jotka on kerätty päästöoikeuksien myynnistä ja saatu takaisin EIP:ltä sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat osoittaneet ne innovaatiorahastoon.

—

Yhteensä 2,4 miljardia euroa rahoitusvälineisiin liittyviä, pääasiassa muita rahavaroja, jotka komissio on antanut ulkopuolisten tahojen hoidettavaksi ja jotka käytetään EU:n talousarviosta rahoitettavien yksittäisten rahoitusvälineohjelmien rahoittamiseen, sekä talousarviotakauksiin liittyvissä takuurahastoissa olevia käteisvaroja ja muita rahavaroja. Rahoitusvälineisiin ja takuurahastoihin liittyvät käteisvarat voidaan siis käyttää ainoastaan asianomaisissa ohjelmissa.

—	Yhteensä 1,6 miljardia euroa, jotka kuuluvat virastoille ja yhteisyrityksille ja joita komission kassanhallinta hallinnoi näiden yhteisöjen puolesta.

—	Yhteensä 1,5 miljardin euron sakoista muodostuvat käteisvarat, jotka liittyvät pääasiassa komission määräämien, edelleen avoimina olevien tapausten sakkojen yhteydessä saatuihin käteisvaroihin ja vähäisemmässä määrin seuraavan vuoden talousarvioon siirrettäviin lopullisiin sakkoihin.

—	Yhteensä 1,4 miljardin euron käteisvarat, jotka liittyvät muihin konsolidoituihin laitoksiin, virastoihin ja elimiin.

Ennakkomaksut

On huomattava, että ennakkomaksujen määrään vaikuttaa merkittävästi monivuotisen rahoituskehyksen sykli. Esimerkiksi rahoituskehyksen soveltamiskauden alussa oletetaan, että jäsenvaltioille maksetaan koheesiopolitiikan mukaisesti suuria ennakkomaksuja ja että nämä määrät ovat jäsenvaltioiden käytettävissä ohjelmien päättymiseen asti. Lisäksi maksetaan vuotuinen ennakkomaksu, joka on käytettävä vuoden aikana tai se peritään takaisin seuraavana vuonna osana vuosittaista tilien päättämistä. Komissio pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että ennakkomaksut pysyvät sopivalla tasolla. Hankkeiden riittävän rahoituksen varmistamisen ja menojen oikea-aikaisen kirjaamisen välille on löydettävä oikea tasapaino.

Ennakkomaksujen (pl. muut ennakot jäsenvaltioille sekä Bêkou- ja Afrikka-erityisrahastojen rahoitusosuudet) kokonaismäärä on EU:n taseessa 55,5 miljardia euroa (44,4 miljardia euroa vuonna 2019). Kyseinen määrä liittyy lähes kokonaan komission toimintaan. Noin 58:aa prosenttia komission ennakkomaksuista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että talousarvion toteuttaminen on siirretty jäsenvaltioille (komissiolla on valvontatehtävä).

Komission ennakkomaksut hallinnointitavan mukaan jaoteltuna

7.4 VELAT

Taseen vastattavaa-puoli koostuu pääasiassa neljästä erästä: i) eläkkeisiin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velat, ii) lainat, iii) muut lyhytaikaiset velat kolmansille ja iv) menojäämät.

EU:n konsolidoidussa taseessa olevien velkojen koostumus

Velkoja oli 31. joulukuuta 2020 yhteensä 313,5 miljardia euroa eli ne lisääntyivät 62,0 miljardia euroa eli 24,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen (251,5 miljardia euroa).

Keskeiset muutokset liittyivät seuraaviin asioihin:

—

Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet lisääntyivät vuonna 2019 toteutuneesta 97,7 miljardista eurosta 116,0 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämän 18,3 miljardin euron eli 18,7 prosentin lisäyksen syynä olivat pääasiassa rahoitusta koskevista oletuksista aiheutuneet vakuutusmatemaattiset tappiot, jotka johtuivat diskonttokoron merkittävästä laskusta.

—	Lainat lisääntyivät vuonna 2019 toteutuneesta 52,6 miljardista eurosta 93,2 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 40,6 miljardin euron eli 77,2 prosentin lisäys johtuu pääasiassa SURE-joukkolainan liikkeeseenlaskusta, jonka kokonaismäärä vuoden 2020 lopussa oli 39,5 miljardia euroa.

—

Lyhytaikaiset velat lisääntyivät vuonna 2019 toteutuneesta 27,2 miljardista eurosta 32,4 miljardiin euroon vuonna 2020. Tämä 5,2 miljardin euron eli 19,1 prosentin lisäys johtuu pääasiassa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen avoimista maksupyynnöistä, jotka saatiin aivan vuoden lopussa ja joita ei käsitelty tai maksettu maksumäärärahojen puuttumisen vuoksi.

Saadut ja taseessa kohtaan ”Muut lyhytaikaiset velat” kirjatut maksupyynnöt ja laskut yhteensä

Nettovarat

Vaikka velkoja on enemmän kuin varoja, EU:n toimielimet ja elimet eivät ole taloudellisissa vaikeuksissa, vaan tietyt velat maksetaan tulevista vuotuisista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti kuluvana vuonna, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta seuraavan vuoden tai sen jälkeisten vuosien talousarvioista. Niihin liittyvät tulot kirjataan vasta tulevina vuosina. Suurimmat tällaiset määrät liittyvät maataloustukirahaston toimintaan (näistä määristä suurin osa maksetaan yleensä seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä) ja työsuhde-etuuksiin (maksetaan usean vuosikymmenen aikana). Jäsenvaltioilta vaadittavien määrien huomattava pieneneminen vuonna 2019 toteutuneesta 77,6 miljardista eurosta 38,5 miljardiin euroon vuonna 2020 johtuu pääasiassa tuloista, jotka liittyvät nettomääriin, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on unionista eroamisensa jälkeen vuonna 2020 allekirjoitetun erosopimuksen mukaan velkaa – ks. lisätiedot EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 2.6.1.2.

8. EU:N POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

Euroopan unioni (EU) on unioni, jolle sen jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jossa vallitsevat moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

8.1 POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS

EU:n perussopimukset

Yleiset tavoitteet ja periaatteet, jotka ohjaavat Euroopan unionia ja sen toimielimiä, on määritelty perussopimuksissa. Unioni ja EU:n toimielimet voivat toimia vain sen toimivallan rajoissa, joka niille on annettu perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden on noudatettava kaikessa toiminnassaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita (18). Unionilla on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat taloudelliset resurssit. Komission tehtävänä on edistää unionin yleistä etua, mihin kuuluu talousarvion toteuttaminen ja ohjelmien hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

EU pyrkii saavuttamaan perussopimuksessa vahvistetut tavoitteet useilla eri välineillä, joista yksi on EU:n talousarvio. Muita välineitä ovat esimerkiksi yhteinen lainsäädäntökehys ja yhteiset poliittiset strategiat.

Komission poliittiset painopisteet

Komission poliittiset painopisteet määritellään komission puheenjohtajan vahvistamissa suuntaviivoissa. Toimintansa 1. joulukuuta 2019 aloittaneella puheenjohtaja von der Leyenin johtamalla komissiolla on seuraavat kuusi päätavoitetta:

6 PÄÄTAVOITETTA

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

—	Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa

Euroopan digitaalinen valmius

—	Uuden sukupolven teknologioiden valjastaminen ihmisten hyväksi

Ihmisten hyväksi toimiva talous

—	Tavoitteena sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vauraus

Vahvempi EU maailmannäyttämöllä

—	Unionin toimiminen kunnianhimoisemmin vahvistamalla ainutlaatuista tavaramerkkiään, joka perustuu vastuulliseen maailmanlaajuiseen johtoasemaan

Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen

—	Yhdenvertainen unioni, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet

Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle

—	Eurooppalaisen demokratian tukeminen, suojaaminen ja vahvistaminen

Monivuotinen rahoituskehys ja meno-ohjelmat

EU:n talousarviosta tuettavat politiikkatoimet toteutetaan monivuotisen rahoituskehyksen sekä alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, jossa määritellään meno-ohjelmat. Monivuotisessa rahoituskehyksessä esitetään, miten taloudelliset resurssit jaetaan unionin poliittisille painopisteille aikavälillä, joka on riittävän pitkä tuottaakseen tuloksia. Monivuotinen rahoituskehys tarjoaa johdonmukaisen pitkän aikavälin näkymän EU-varojen saajille ja yhteisrahoitukseen osallistuville kansallisille viranomaisille. Rahoituskehyksessä on vahvistettu vuotuiset enimmäismäärät sekä EU:n menoille kokonaisuutena että keskeisille menoluokille (otsakkeet). Otsakkeiden enimmäismäärien summa muodostaa maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärän. Neuvosto hyväksyy monivuotisen rahoituskehyksen kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä ja Euroopan parlamentin suostumuksella. Uusi, vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys hyväksyttiin 17. joulukuuta 2020.

Vuotuinen talousarvio

Vuotuisen talousarvion laatii komissio, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen yleensä joulukuun puoliväliin mennessä SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Talousarvion tasapainoperiaatteen mukaisesti kokonaistulojen ja kokonaismenojen (maksumäärärahojen) on oltava tasapainossa tiettynä varainhoitovuonna.

EU:n pääasiallisena rahoituslähteenä ovat omat varat, joita täydennetään muilla tuloilla. Omia varoja on kolmenlaisia: perinteiset omat varat (pääasiassa tullimaksuja), arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat. Muut EU:n toiminnasta saadut tulot (esim. kilpailun alalla määrätyt sakot) muodostavat yleensä alle kymmenen prosenttia kokonaistuloista (lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen kertaluonteista vaikutusta vuoden 2020 tilinpäätökseen). Talousarvion rahoittamiseksi tarvittava omien varojen kokonaismäärä riippuu siitä, kuinka suurta osaa kokonaismenoista ei saada katettua muilla tuloilla.

Hallinnointitavat

EU:n talousarvion toteuttamisessa käytetään kolmea hallinnointitapaa, jotka määrittelevät, miten varoja maksetaan ja hallinnoidaan:

—	Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: Komissio hallinnoi suurta osaa (noin 3/4) talousarviosta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa erityisesti rakennerahastojen ja maatalouden aloilla.

—	Suora hallinnointi: Komissio hallinnoi ohjelmia myös itse ja voi siirtää tiettyjen ohjelmien täytäntöönpanon toimeenpanovirastoille.

—

Välillinen hallinnointi: Menoja koskevia päätöksiä voidaan hallinnoida välillisesti myös muiden EU:n sisä- tai ulkopuolisten elinten välityksellä. Varainhoitoasetuksessa ja/tai rahoitusosuussopimuksissa määritellään tarvittavat näiden yhteisöjen valvonta- ja raportointimekanismit sekä komission suorittama valvonta silloin, kun talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä siirretään kansallisille virastoille, Euroopan investointipankkiryhmälle, kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille (esimerkiksi Maailmanpankille tai Yhdistyneille kansakunnille) tai muille yhteisöille (esimerkiksi EU:n hajautetuille virastoille tai yhteisyrityksille).

Varainhoitoasetus

Yleiseen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus (19) on EU:n rahoitusjärjestelmän sääntelykehykseen kuuluva keskeinen säädös. Siinä määritellään yksityiskohtaisesti EU:n talousarvion toteuttamiseen sovellettavat varainhoitosäännöt ja eri toimijoiden tehtävät sen varmistamiseksi, että rahat käytetään järkevästi ja asetetut tavoitteet saavutetaan.

8.2 HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

8.2.1 Institutionaalinen rakenne

EU:lla on toimielinjärjestelmä, jolla pyritään edistämään unionin arvoja, ajamaan unionin tavoitteita, palvelemaan unionin, sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden etuja sekä varmistamaan unionin politiikkojen ja toimien johdonmukaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus. Organisaatiorakenne koostuu toimielimistä, virastoista ja muista EU:n elimistä, jotka sisältyvät EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen siltä osin kuin varainhoitoasetuksessa vahvistetut konsolidointikriteerit täyttyvät ja sovelletaan tilinpäätössääntöjä (ks. EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 9 luetellut konsolidoinnin piiriin kuuluvat yhteisöt).

Euroopan parlamentti toimii yhdessä neuvoston kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Komissio on poliittisesti vastuussa Euroopan parlamentille. Neuvosto myös hoitaa politiikkaan ja yhteensovittamiseen liittyviä tehtäviä Eurooppa-neuvoston määrittelemien yleisten poliittisten suuntaviivojen ja painopisteiden mukaisesti.

Euroopan komissio on Euroopan unionin toimeenpaneva elin. Se edistää unionin yleistä etua ja tekee sitä varten asianmukaisia aloitteita. Se varmistaa perussopimusten soveltamisen ja valvoo unionin lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa. Se vastaa koordinointi-, toimeenpano- ja hallintotehtävistä, toteuttaa talousarviota ja hallinnoi ohjelmia.

Komissio toteuttaa talousarviota suurelta osin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (20). Yhdessä ne varmistavat, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Asetuksissa vahvistetaan jäsenvaltioiden valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteet talousarvion toteuttamisessa sekä niistä johtuvat tehtävät. Niissä vahvistetaan myös EU:n kunkin toimielimen tehtävät sekä erityissäännöt, jotka koskevat niiden omia menoja.

8.2.2 Komission hallintorakenne

Komission hallinnointijärjestelyt ja se, miten niiden avulla varmistetaan, että komissio toimii nykyaikaisena, vastuuvelvollisena ja tulosvastuullisena toimielimenä, on kuvattu Euroopan komission hallintoa koskevassa tiedonannossa C(2020) 4240, 24.6.2020.

Komissio hoitaa tehtävänsä komission kollegion johdolla. Kollegio vahvistaa painopisteet ja kantaa poliittisen kokonaisvastuun komission työstä. Kollegiona komissio toimii puheenjohtajansa poliittisen ohjauksen alaisena. Puheenjohtaja esittää poliittisten suuntaviivojen muodossa tavoitteet, joihin hän aikoo pyrkiä. Puheenjohtaja päättää komission sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen, että komissio toimii johdonmukaisesti ja tehokkaasti kollegiaalisena elimenä. Sisäisillä järjestelyillä luodaan vankka valvonta- ja hallintavälineiden rakenne, jonka avulla komission kollegio voi kantaa poliittisen vastuun komission työstä (21).

Kollegio antaa talousarvion operatiivisen toteutuksen ja varainhoidon komission hallintoa johtavien pääjohtajien ja toimialajohtajien tehtäväksi. Tällä hajautetulla lähestymistavalla luodaan hallintokulttuuri, joka kannustaa virkamiehiä ottamaan vastuuta niistä toimista, joihin he voivat vaikuttaa. Heitä myös vaaditaan kantamaan vastuu oman vastuualueensa toimista.

8.2.3 Komission varainhoito

Komissiossa varainhoidon tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi (esim. varainhoitoasetuksessa ja sisäisissä säännöissä (22)), ja niitä sovelletaan sen mukaisesti. Valtuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä komission pääjohtajat ja toimialajohtajat ovat vastuussa siitä, että EU:n resursseja käytetään moitteettoman varainhoidon mukaisesti, varainhoitoasetuksen säännösten noudattamisesta, riskienhallinnasta ja asianmukaisen sisäisen valvonnan kehyksen luomisesta.

Tulojen ja menojen hyväksyjät ovat vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. He muun muassa päättävät, mitä toimia toimielimen asettamien poliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja vastaavat sekä varsinaisten toimien hallinnoinnista että moitteettomasta varainhoidosta. Nämä tehtävät voidaan siirtää vielä johtajille, yksikönpäälliköille ja muille henkilöille, joista tulee edelleenvaltuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä. Kukin valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi käyttää sisäisen valvontajärjestelmän toteuttamisen valvonnassa ja seurannassa apuna yhtä tai kahta riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta vastaavaa johtajaa.

Komission keskusyksiköt antavat ohjeita ja neuvoja sekä edistävät parhaita käytäntöjä muun muassa hallintoneuvoston työn kautta.

Varainhoitoasetuksessa edellytetään, että kukin tulojen ja menojen hyväksyjä laatii vuotuisen toimintakertomuksen, jossa esitellään yksityiskohtaiset tiedot saavutetuista tuloksista sekä sisäisestä valvonnasta ja varainhoidosta vuoden aikana. Vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyy ilmoitus siitä, että varat on käytetty moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että on otettu käyttöön valvontamenettelyt, jotka antavat tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. EU:n talousarviota koskeva vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus on tärkein väline, jolla komission kollegio kantaa poliittisen vastuun EU:n talousarvion varainhoidosta.

Komission tilinpitäjä vastaa keskitetysti kassanhallinnasta, takaisinperintämenettelyistä, julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) perustuvien tilinpäätössääntöjen laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien validoinnista sekä komission tilinpäätöksen ja EU:n vuotuisen konsolidoidun tilinpäätöksen laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjän on varmennettava tilinpäätös allekirjoituksellaan ja vakuutettava olevansa riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan unionin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista. Komission kollegio hyväksyy tilinpäätöksen. Tilinpitäjän tehtävä on riippumaton toiminto, ja hän on päävastuussa komissiolle tehtävästä taloudellisesta raportoinnista.

Myös komission sisäisen tarkastajan tehtävä on keskitetty, riippumaton toiminto. Sisäinen tarkastaja tarjoaa riippumatonta neuvontaa sekä antaa lausuntoja ja suosituksia komission, EU:n virastojen ja muiden riippumattomien elinten sisäisen valvonnan järjestelmien laadusta ja toiminnasta.

Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea varmistaa sisäisen tarkastajan riippumattomuuden. Se myös seuraa sisäisen tarkastustyön laatua ja komission yksiköiden sisäisten ja ulkoisten tarkastussuositusten jatkotoimia sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastuuvapauden myöntämiseen liittyviä havaintoja ja suosituksia EU:n vuotuisen konsolidoidun tilinpäätöksen luotettavuudesta. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea edistää osaltaan komission toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden yleistä paranemista sen pyrkiessä saavuttamaan tavoitteensa sekä helpottaa kollegion harjoittamaa komission hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan käytäntöjen valvontaa.

8.2.4 Ulkoinen tarkastus ja vastuuvapauden myöntämismenettely

EU:n varoja on hallinnoitava moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti tehokkaasti, tuloksellisesti ja taloudellisesti. Vastuuvelvollisuuskehys perustuu kattavaan raportointiin, ja ulkoisen ja poliittisen valvonnan tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tutkii vuosittain, ovatko tilit luotettavia, onko kaikki tulot saatu, ovatko kaikki menot syntyneet laillisesti ja asianmukaisesti ja ovatko varainhoito ja budjetoinnin laatunäkökohdat, myös tuloksellisuusulottuvuus, olleet moitteettomia. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus on vastuuvapausmenettelyn lähtökohta. Tilintarkastajat laativat myös erityiskertomuksia varainkäytön tietyistä osa-alueista tai politiikanaloista taikka talousarvioon tai hallintoon liittyvistä kysymyksistä.

Euroopan parlamentti päättää neuvoston suosituksen perusteella, antaako se lopullisen hyväksyntänsä, josta käytetään myös ilmausta ”vastuuvapauden myöntäminen”, sille, miten komissio on pannut EU:n talousarvion täytäntöön tiettynä vuonna. Vuotuinen vastuuvapausmenettely varmistaa sen, että komissiolla on poliittinen vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta.

Päätös vastuuvapauden myöntämisestä perustuu myös komission integroituun talous- ja tilinpäätösraportointiin, komission jäsenten kuulemisiin Euroopan parlamentissa sekä komissiolle osoitettuihin kirjallisiin kysymyksiin annettuihin vastauksiin.

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

Euroopan unionin vuoden 2020 konsolidoitu tilinpäätös on laadittu käyttäen tietoja, jotka toimielimet ja elimet ovat toimittaneet Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 246 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vakuutan, että tilinpäätös on laadittu kyseisen varainhoitoasetuksen XIII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Olen saanut kyseisten toimielinten ja elinten tilinpitäjiltä kaikki heidän oikeiksi vakuuttamansa tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan unionin varat ja velat sekä talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin Euroopan komission tilinpäätöksen allekirjoituksellani, vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan Euroopan unionin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista.

Rosa ALDEA BUSQUETS

Komission tilinpitäjä

18. kesäkuuta 2021

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT (1)

SISÄLLYSLUETTELO

TASE

TUOTTO- JA KULULASKELMA

RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

TASEEN LIITETIEDOT

TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

EHDOLLISET VELAT JA VARAT

100

TALOUSARVIOSITOUMUKSET JA OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

105

RAHOITUSRISKIN HALLINTA

110

LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

124

TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

126

KONSOLIDOINNIN LAAJUUS

126

TASE

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet	2.1	620	515
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.2	11 682	11 380
Pääomaosuusmenetelmällä arvostetut sijoitukset	2.3	588	591
Rahoitusvarat	2.4	99 214	66 714
Ennakkomaksut	2.5	34 519	26 240
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6	45 813	3 607
		192 434	109 047
LYHYTAIKAISET VARAT
Rahoitusvarat	2.4	13 881	4 514
Ennakkomaksut	2.5	28 229	25 206
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6	28 681	20 367
Vaihto-omaisuus	2.7	80	68
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.8	16 742	19 745
		87 613	69 900
VASTAAVAA YHTEENSÄ		280 047	178 947
PITKÄAIKAISET VELAT
Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet	2.9	(116 020 )	(97 659 )
Varaukset	2.10	(3 878 )	(3 707 )
Rahoitusvelat	2.11	(84 399 )	(53 071 )
		(204 297 )	(154 437 )
LYHYTAIKAISET VELAT
Varaukset	2.10	(1 527 )	(1 116 )
Rahoitusvelat	2.11	(10 649 )	(1 446 )
Muut lyhytaikaiset velat	2.12	(32 408 )	(27 241 )
Menojäämät ja tuloennakot	2.13	(64 584 )	(67 230 )
		(109 167 )	(97 033 )
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		(313 464 )	(251 470 )
NETTOVARAT		(33 418 )	(72 523 )
Rahastot	2.14	5 062	5 037
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (2)	2.15	(38 480 )	(77 560 )
NETTOVARAT		(33 418 )	(72 523 )

TUOTTO- JA KULULASKELMA

miljoonaa euroa
	Liitetieto	2020	2019
TULOT
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista
BKTL-varat	3.1	125 393	108 820
Perinteiset omat varat	3.2	19 559	21 235
Alv-varat	3.3	17 858	18 128
Sakot	3.4	452	4 291
Varojen takaisinperintä	3.5	1 355	2 627
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus	3.6	47 456	—
Muut	3.7	7 116	2 072
		219 190	157 174

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista
Rahoitustuotot	3.8	3 434	1 817
Muut	3.9	1 404	1 298
		4 838	3 116
Tuotot yhteensä		224 028	160 289
KULUT
Jäsenvaltioiden toteuttamat	3.10
Euroopan maatalouden tukirahasto		(40 461 )	(43 951 )
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet		(14 467 )	(13 541 )
Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto		(41 118 )	(35 178 )
Euroopan sosiaalirahasto		(13 677 )	(11 218 )
Muut		(2 701 )	(2 608 )
Komission, toimeenpanovirastojen ja erityisrahastojen toteuttamat	3.11	(22 094 )	(18 942 )
EU:n muiden virastojen ja elinten toteuttamat	3.12	(3 530 )	(3 131 )
Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen toteuttamat	3.12	(4 178 )	(4 085 )
Muiden yhteisöjen toteuttamat	3.12	(3 257 )	(2 875 )
Henkilöstö- ja eläkekulut	3.13	(11 995 )	(11 613 )
Rahoituskulut	3.14	(2 188 )	(1 491 )
Muut kulut	3.15	(6 946 )	(6 862 )
Kulut yhteensä		(166 612 )	(155 493 )
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		57 416	4 796

RAHAVIRTALASKELMA

miljoonaa euroa
	2020	2019
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	57 416	4 796
Toiminnan rahavirta
Hankintamenon jaksottaminen	113	107
Poistot	1 047	1 022
Lainojen (lisäys)/väheneminen	(40 624 )	1 255
Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	(11 301 )	(1 472 )
Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	(50 519 )	691
Vaihto-omaisuuden (lisäys)/väheneminen	(12)	5
Eläkkeisiin ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvän velan lisäys/(väheneminen)	18 360	17 203
Varausten lisäys/(väheneminen)	581	693
Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)	40 531	(1 389 )
Muiden lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)	5 166	(4 985 )
Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)	(2 645 )	4 041
Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä, joka kirjataan tuottona, johon ei liity maksutapahtumaa	(3 218 )	(1 803 )
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset (tuotto- ja kululaskelmaan sisältymättömät transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa)	(15 155 )	(14 164 )
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa	63	111
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (lisäys)/väheneminen	(1 566 )	(1 392 )
Pääomaosuusmenetelmällä arvostettujen sijoitusten (lisäys)/väheneminen	3	(1)
Myytävissä olevien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen	(1 180 )	(2 964 )
Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen	(62)	(121)
NETTORAHAVIRTA	(3 004 )	1 633
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettomääräinen lisäys/(väheneminen)	(3 004 )	1 633
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	19 745	18 113
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	16 742	19 745

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

miljoonaa euroa
	Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet Kertynyt ylijäämä/(alijäämä)	Muut rahastot	Käyvän arvon rahasto	Nettovarat
SALDO 31.12.2018	(66 424 )	4 730	231	(61 464 )
Takuurahaston varojen muutos	(21)	21	—	—
Käypään arvoon perustuvat muutokset	—	—	160	160
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset	(14 164 )	—	—	(14 164 )
Muut	56	(105)	—	(49)
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2018 tuloksesta	(1 803 )	—	—	(1 803 )
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	4 796	—	—	4 796
SALDO 31.12.2019	(77 560 )	4 646	391	(72 523 )
Takuurahaston varojen muutos	(173)	173	—	—
Käypään arvoon perustuvat muutokset	—	—	105	105
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset	(15 155 )	—	—	(15 155 )
Muut	210	(252)	—	(42)
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2019 tuloksesta	(3 218 )	—	—	(3 218 )
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	57 416	—	—	57 416
SALDO 31.12.2020	(38 480 )	4 566	496	(33 418 )

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

On huomattava, että seuraavissa taulukoissa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvät määrät esitetään edelleen otsakkeessa ”Jäsenvaltiot”, sillä vaikka Yhdistynyt kuningaskunta erosi unionista 1. helmikuuta 2020, sillä oli 31. joulukuuta 2020 ulottuvan siirtymäkauden aikana unionin kanssa edelleen rahoitussuhde, joka vastaa jäsenvaltion suhdetta.

1. TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1 OIKEUSPERUSTA JA TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖT

EU:n kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ”varainhoitoasetus”.

Varainhoitoasetuksen 80 artiklan mukaisesti EU laatii tilinpäätöksensä suoriteperusteisena. Kyseiset säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). Näitä komission tilinpitäjän vahvistamia tilinpäätössääntöjä on noudatettava kaikissa konsolidoinnin piiriin kuuluvissa EU:n toimielimissä ja elimissä konsolidoidun tilinpäätöksen sisäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Euroopan unionin uusien, tarkistettujen tilinpäätössääntöjen soveltaminen

Uudet Euroopan unionin tilinpäätössäännöt, jotka ovat voimassa 1. tammikuuta 2020 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta

Uudet Euroopan unionin tilinpäätössäännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2020 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta.

Hyväksytty uusi EU:n tilinpäätössääntö, jota ei sovellettu vielä 31. joulukuuta 2020

Euroopan komission tilinpitäjä hyväksyi 17. joulukuuta 2020 EU:n tarkistetun tilinpäätössäännön nro 11 ”Rahoitusvälineet”, joka on voimassa 1. tammikuuta 2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Tarkistettu tilinpäätössääntö nro 11 on päivitetty uuden IPSAS 41:n ”Rahoitusvälineet” mukaisesti, ja siinä vahvistetaan periaatteet EU:n yhteisöjen hallussa olevien rahoitusvarojen ja -velkojen tilinpäätösraportointia varten.

Tärkeimmät muutokset ja niiden odotetut vaikutukset EU:n vuoden 2021 tilinpäätökseen ovat seuraavat:

Rahoitusvarojen uudet luokittelu- ja arvostusperiaatteet

Tarkistetussa tilinpäätössäännössä nro 11 otetaan rahoitusvarojen luokituksessa käyttöön periaatelähtöinen lähestymistapa, joka perustuu kahteen kriteeriin: hallinnointimalliin, jota yhteisö soveltaa rahoitusvarojensa hoitamiseen, ja näiden varojen sopimusperusteisiin kassavirtaominaisuuksiin. Rahoitusvarat luokitellaan näiden kriteerien mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat tai käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat.

Sopimusperusteiset rahoitusvarat, jotka koskevat yksinomaan pääomaa ja korkoja, luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi (jos rahoitusvaroihin kuuluvaa erää säilytetään hallinnointimallissa, jonka tavoitteena on säilyttää rahoitusvaroja sopimusperusteisten kassavirtojen keräämiseksi) tai käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettaviksi (jos rahoitusvaroihin kuuluvaa erää säilytetään hallinnointimallissa, jonka tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimusperusteisia kassavirtoja että myymällä rahoitusvaroja). Rahoitusvarat, jotka eivät täytä jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi tai käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettaviksi rahoitusvaroiksi luokittelemisen kriteerejä, erityisesti rahoitusvarat, joiden osalta sopimusperusteiset kassavirrat eivät koske yksinomaan pääomaa ja korkoja tai joita säilytetään muissa hallinnointimalleissa, luokitellaan käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettaviksi rahoitusvaroiksi.

Näiden periaatteiden mukaisesti EU:n vuoden 2021 tilinpäätöksessä kaikki oman pääoman ehtoiset sijoitukset, jotka luokitellaan tällä hetkellä ”myytävissä oleviksi”, luokitellaan uudelleen käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Velkapaperit on myös luokiteltava uudelleen käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettaviksi rahoitusvaroiksi, koska EU hallinnoi näitä omaisuussalkkuja ja arvioi niiden tuottoa käyvän arvon perusteella. Niihin liittyvä käyvän arvon rahasto vapautetaan nettovaroihin.

Uusi arvonalentumismalli

Nykyinen arvonalentumismalli perustuu tappioihin, mutta EU:n tarkistetussa tilinpäätössäännössä nro 11 otetaan sen sijaan käyttöön odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuva, tulevaisuuteen suuntautuva arvonalentumismalli, jossa otetaan huomioon kaikki mahdolliset laiminlyöntitapahtumat ja luottoriskiä vähentävät lisäjärjestelyt, jotka ovat erottamaton osa sopimusehtoja. Aikajänteeseen sovelletaan vaiheittaista lähestymistapaa: Niin kauan kuin luottoriski ei kasva merkittävästi, arvonalentumisvaraus arvostetaan 12 kuukauden odotettavissa olevaa luottotappiota vastaavaan määrään (vaihe 1). Jos luottoriski kasvaa merkittävästi (vaihe 2) ja rahoitusvarojen arvo on luottoriskin johdosta alentunut, arvonalentumisvaraus on yhtä suuri kuin luoton elinkaaren aikana odotettavissa oleva luottotappio. Uutta arvonalentumismallia sovelletaan kaikkiin rahoitusvaroihin, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon nettovaroina / omana pääomana, lainasitoumuksiin ja rahoitusvakuussopimuksiin.

Uuden, tulevaisuuteen suuntautuvan arvonalentumismallin odotetaan johtavan ylimääräisen arvonalentumisvarauksen tekemiseen EU:n vuoden 2021 tilinpäätöksessä erityisesti makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratom-ohjelmien puitteissa kumppanimaille myönnettävän rahoitusavun osalta.

Rahoitusvakuuksien kirjaaminen

EU:n nykyisessä tilinpäätössäännössä nro 11 suurin osa rahoitusvakuuksista – erityisesti ne, jotka on annettu ilman vastiketta tai nimellisvastiketta vastaan – käsitellään EU:n tilinpäätössäännön nro 10 ”Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat” periaatteiden mukaisesti, joten ne joko kirjataan varauksiksi tai ilmoitetaan ehdollisiksi veloiksi tappion todennäköisyyden mukaan.

EU:n tarkistetussa tilinpäätössäännössä nro 11 edellytetään, että rahoitusvakuuksien tilinpäätösvaatimuksia sovelletaan kaikkiin rahoitusvakuussopimuksiin, jotka olisi alun perin kirjattava joko käypään arvoon tai luoton elinkaaren aikana odotettavissa olevaan luottotappioon, jos luotettavaa käypää arvoa ei voida määrittää. Myöhemmässä arvostuksessa rahoitusvakuussopimukset olisi arvostettava sen mukaan, kumpi seuraavista on suurempi: i) tappiota koskevan vähennyserän määrä vai ii) alun perin kirjattu määrä, josta on vähennetty tapauksen mukaan EU:n tilinpäätössäännön nro 4 ”Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista” mukaisesti kirjattu hankintamenon jaksotusten kumulatiivinen arvo.

Näin ollen EU:n vuoden 2021 tilinpäätöksessä nykyiset rahoitusvakuussopimukset on tarkoitus luokitella uudelleen rahoitusvarauksista rahoitusvakuuteen liittyvien vastuiden luokkiin ja arvostaa uudelleen sen mukaan, kumpi seuraavista on suurempi: luoton elinkaaren aikana odotettavissa oleva luottotappio vai – tapauksen mukaan – varauksiksi alun perin kirjattu määrä, josta on vähennetty hankintamenon jaksotusten kumulatiivinen arvo. Tämän muutoksen odotetaan johtavan rahoitusvelkojen kasvuun taseessa, erityisesti EIP-ryhmälle ulkoisten lainanantovaltuuksien nojalla annettujen takauksien osalta.

Uusia vaatimuksia sovelletaan takautuvasti, ja niihin sovelletaan EU:n tarkistetun tilinpäätössäännön nro 11 siirtymäsäännöksiä. Erityisesti vertailutietoja ei tarvitse oikaista. Näin ollen uudelleenarvostusten vaikutukset kirjataan nettovarallisuuteen tarkistetun tilinpäätössäännön nro 11 ensimmäisen soveltamispäivän jälkeen.

1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EU on julkisoikeudellinen yhteisö, tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että unioni on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

Yleiset periaatteet (tilinpäätösperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään tilinpäätöslaskelmia koskevassa EU:n kirjanpitosäännössä nro 1, ja ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa. Nämä periaatteet ovat oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, olennaisuus, erien yhdistäminen, nettoperiaate ja tietojen vertailtavuus.

Tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, todenmukaisen kuvan antaminen (luotettavuus), ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus, vertailukelpoisuus ja todennettavuus.

1.3 KONSOLIDOINTI

Konsolidoinnin laajuus

EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluvat kaikki merkittävät määräysvallassa olevat yhteisöt, yhteisjärjestelyt ja osakkuusyritykset. Täydellinen luettelo konsolidoinnin piiriin kuuluvista yhteisöistä, joita ovat nyt 52 määräysvallassa olevaa yhteisöä ja yksi osakkuusyritys, on liitetiedossa 9. Määräysvallassa olevia yhteisöjä ovat EU:n toimielimet (mukaan lukien komissio mutta ei Euroopan keskuspankki) ja EU:n virastot (lukuun ottamatta yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä virastoja). Myös selvitystilassa olevaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä pidetään määräysvallassa olevana yhteisönä. EU:n ainoa osakkuusyritys on Euroopan investointirahasto (EIR).

Yhteisöjä, jotka kuuluvat konsolidoinnin piiriin mutta joilla on vähäinen merkitys EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä, ei tarvitse konsolidoida tai arvostaa pääomaosuusmenetelmällä, jos se veisi kohtuuttomasti aikaa tai aiheuttaisi liian suuret kustannukset EU:lle. Nämä ”vähämerkityksiset yhteisöt” luetellaan erikseen liitetiedossa 9. Vuonna 2020 vähämerkityksisiksi luokiteltiin kahdeksan yhteisöä.

Määräysvallassa olevat yhteisöt

Konsolidoinnin laajuuden määrittämiseen sovelletaan määräysvallan käsitettä. Määräysvallassa olevat yhteisöt ovat yhteisöjä, joista EU saa tai sillä on oikeus saada vaihtuvia etuja toimintaan osallistumisesta. EU voi vaikuttaa kyseisten etujen luonteeseen ja määrään käyttämällä määräysvaltaansa yhteisössä. Määräysvallan on oltava käytettävissä kaiken aikaa, ja sen on liityttävä yhteisön relevantteihin toimintoihin. Määräysvallassa olevat yhteisöt konsolidoidaan kokonaisuudessaan. Konsolidointi alkaa siitä päivästä, jona määräysvalta saadaan, ja loppuu, kun määräysvaltaa ei enää ole.

Määräysvallan tavallisimmat osoittajat ovat Euroopan unionissa yhteisön perustaminen perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti, yhteisön toiminnan rahoittaminen unionin yleisestä talousarviosta saatavalla rahoituksella, äänioikeudet hallintoelimissä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät tarkastukset ja Euroopan parlamentin myöntämä vastuuvapaus. Kunkin yhteisön osalta on arvioitava erikseen, syntyykö määräysvalta yhden vai kaikkien edellä mainittujen perusteiden seurauksena.

Kaikki EU:n määräysvallassa olevien yhteisöjen väliset olennaiset transaktiot ja rahamäärät eliminoidaan. Sen sijaan näihin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on sopimus, jonka mukaisesti EU:lla ja yhdellä tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on sopimukseen perustuva, tiettyä järjestelyä koskeva sitovalla järjestelyllä jaettu määräysvalta. Se on olemassa vain silloin, kun asianomaisia toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä suostumusta. Yhteisjärjestelyt voivat olla joko yhteisyrityksiä tai yhteisiä toimia. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, joka on rakenteeltaan erillinen yksikkö ja jonka osapuolilla on järjestelyn nettovaroja koskevia oikeuksia. Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4). Yhteinen toimi on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. EU kirjaa tilinpäätökseensä yhteisiä toimia koskevista osuuksista seuraavat erät: EU:n varat, velat, tulot ja menot sekä EU:n osuus yhteisistä varoista, veloista, tuloista ja menoista.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa EU:lla on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta mutta ei yksinomaista tai yhteistä määräysvaltaa. Vaikutusvalta katsotaan huomattavaksi, jos EU:lla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia äänioikeuksista. Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4).

Konsolidoinnin ulkopuoliset yhteisöt, joiden varoja komissio hallinnoi

Euroopan komissio hallinnoi EU:n henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmän, Euroopan kehitysrahaston ja osallistujien takuurahaston varoja näiden yhteisöjen puolesta. Näitä yhteisöjä ei kuitenkaan ole konsolidoitu EU:n tilinpäätökseen, koska ne eivät ole EU:n määräysvallassa.

1.4 LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätös laaditaan vuosittain. Tilivuosi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

1.4.1 Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Toimintavaluutta ja raportointivaluutta

Jos ei toisin mainita, tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on EU:n toimintavaluutta.

Transaktiot ja saldot

Ulkomaanvaluutan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaanvaluutan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaanvaluutan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltuihin ei-monetaarisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät muuntoerot kirjataan käyvän arvon rahastoon.

Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaanvaluutan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita Euroopan keskuspankin (EKP) valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta	31.12.2020	31.12.2019	Valuutta	31.12.2020	31.12.2019
BGN	1,9558	1,9558	PLN	4,5597	4,2568
CZK	26,2420	25,4080	RON	4,8683	4,783
DKK	7,4409	7,4715	SEK	10,0343	10,4468
GBP	0,8990	0,8508	CHF	1,0802	1,0854
HRK	7,5519	7,4395	JPY	126,4900	121,9400
HUF	363,8900	330,5300	USD	1,2271	1,1234

1.4.2 Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski ja rahoitusvälineitä koskevissa liitetiedoissa esitetyt määrät, tulo- ja menojäämät, varaukset, aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen, vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo sekä ehdolliset varat ja velat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioihin tehtävät muutokset kirjataan kaudella, jonka aikana ne tulevat tietoon, jos muutos vaikuttaa vain siihen kauteen, tai kyseiseen kauteen ja tuleviin kausiin, jos muutos vaikuttaa kumpaankin.

1.5 TASE

1.5.1 Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva ei-monetaarinen omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Hyödyke on yksilöitävissä, jos se joko on erotettavissa (eli se pystytään erottamaan tai irrottamaan yhteisöstä esimerkiksi myymällä, siirtämällä, lisensoimalla, antamalla vuokralle tai vaihtamalla joko sellaisenaan tai yhdessä siihen liittyvän sopimuksen taikka yksilöitävissä olevan omaisuuserän tai velan kanssa riippumatta siitä, aikooko yhteisö toimia niin) tai johtuu sitovista järjestelyistä (mm. sopimuksiin perustuvista tai muista laillisista oikeuksista) riippumatta siitä, ovatko nämä oikeudet siirrettävissä tai ovatko ne erotettavissa yhteisöstä tai muista oikeuksista ja velvoitteista.

Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Menot liittyvät pelkästään omaisuuserän kehitysvaiheeseen. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.

Aineettomista hyödykkeistä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana (3–11 vuotta). Aineettomien hyödykkeiden arvioitu taloudellinen vaikutusaika riippuu niiden sopimuksessa määritellystä taloudellisesta tai oikeudellisesta käyttöajasta.

1.5.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai siirtämiseen.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että EU saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät.

Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:

Omaisuuserän laji	Tasapoisto prosentteina
Rakennukset	4 %–10 %
Avaruusresurssit	8 %–25 %
Koneet ja kalusto	10 %–25 %
Irtaimisto ja ajoneuvot	10 %–25 %
Tietokonelaitteet	25 %–33 %
Muut	10 %–33 %

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokraus

Leasingsopimus on sopimus, jonka mukaan vuokralle antaja antaa leasingvuokraajalle oikeuden käyttää omaisuuserää sovitun ajan maksua tai toistuvia maksusuorituksia vastaan. Leasingsopimukset luokitellaan joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai käyttöleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimukset ovat leasingsopimuksia, joissa olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut on siirretty leasingvuokraajalle. Kun leasingvuokraaja tekee rahoitusleasingsopimuksen, rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät kirjataan varoiksi ja niihin liittyvät rahoitusleasingvelvoitteet veloiksi leasingsopimuksen alkamisajankohtana. Varat ja velat merkitään määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai vähimmäisvuokrien nykyarvo – sen mukaan, kumpi niistä on alempi –, jotka molemmat määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vuokra-aikana rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Leasingmaksujen vähimmäismäärät on jaettu rahoitusmenoihin (koron osuus) ja jäljellä olevaan velkaan (pääoman osuus). Rahoitusmenot kohdennetaan leasingsopimuksen voimassaoloaikana kullekin kaudelle, jotta jäljellä olevalle tapauksen mukaan lyhyt- tai pitkäaikaisena esitettävälle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Muuttuvat vuokrat kirjataan sen kauden kuluiksi, jonka aikana ne toteutuvat.

Käyttöleasingsopimukset ovat sellaisia muita leasingsopimuksia kuin rahoitusleasingsopimuksia, joissa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralle antajalla. Kun leasingvuokraaja tekee käyttöleasingsopimuksen, käyttöleasingin maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana eikä vuokrattua omaisuuserää tai leasingvelkaa esitetä tuotto- ja kululaskelmassa.

1.5.3 Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen

Arvon alentuminen tarkoittaa omaisuuserän tulevien taloudellisten hyötyjen tai suorituspotentiaalin menettämistä sen lisäksi, että omaisuuserän tulevien taloudellisten hyötyjen tai suorituspotentiaalin menetys kirjataan järjestelmällisesti tekemällä hankintamenon jaksotuksia tai poistoja (tapauksen mukaan). Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja / hankintamenon jaksotuksia, vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Omaisuuserien, joista tehdään hankintamenon jaksotuksia tai poistoja, arvon alentumista testataan aina, kun tilinpäätöspäivänä on nähtävissä, että omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo – sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan.

1.5.4 Pääomaosuusmenetelmällä arvostetut sijoitukset

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä

Sijoitukset, jotka käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, kirjataan alun perin hankintamenoon. Myöhemmin tätä kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään, jotta voidaan tunnistaa myöhempiä rahoitusosuuksia, EU:n osuus sijoittajan ylijäämästä tai alijäämästä, arvon alentumisia ja osinkoja. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset muodostavat sijoituksen kirjanpitoarvon tilinpäätöslaskelmissa tilinpäätöspäivänä. EU:n osuus sijoittajan ylijäämästä tai alijäämästä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan, ja EU:n osuus sijoittajan pääoman muutoksista kirjataan nettovaroihin sisältyviin rahastoihin. Sijoituksesta saatu voitonjako vähentää omaisuuserän kirjanpitoarvoa.

Jos EU:n osuus kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää käyttäen käsiteltävän sijoituksen tuottamista tappioista on yhtä suuri kuin sen omistusosuus sijoituksesta tai ylittää tämän, EU ei merkitse lisätappioita taseeseensa (”taseeseen merkitsemättömät tappiot”). Kun EU:n osuus on pienentynyt nollan suuruiseksi, lisätappioita otetaan huomioon ja velkaa kirjataan vain siihen määrään asti kuin EU:lla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite tai se on suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Jos arvon alentuminen voidaan osoittaa, omaisuuserät kirjataan alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään edellä liitetiedossa 1.5.3 kuvatulla tavalla. Jos arvon alentumiselle ei myöhempänä ajankohtana ole enää perustetta, arvonalentumistappio peruutetaan kirjaamalla omaisuuserä arvonalentumistappiosta puhdistettuun kirjanpitoarvoon.

EU ei pyri käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sellaisissa pääomasijoitusrahastoissa, joissa sillä on vähintään 20 prosentin omistusosuus. Näitä rahastoja pidetään tämän vuoksi myytävissä olevina rahoitusvaroina.

Osakkuusyrityksiä ja yhteisyrityksiä, joiden katsotaan olevan vähämerkityksisiä (ks. liitetieto 1.3), ei käsitellä kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EU:n rahoitusosuudet kyseisissä yhteisöissä kirjataan kuluksi asianomaisella tilikaudella.

1.5.5 Rahoitusvarat

Luokittelu

EU luokittelee rahoitusvaransa seuraavasti: käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä eräpäivään asti pidettävät sijoitukset. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

i) Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavien luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos yhteisö on nimennyt sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Myös johdannaiset sijoitetaan tähän luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

ii) Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun EU antaa velalliselle suoraan rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa, tai siinä tapauksessa, että alkuperäisen luotonantajan oikeudet ovat siirtyneet EU:lle sen suoritettua maksun takaussopimuksen mukaisesti. Maksut, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Maksut, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Lainoihin ja muihin saamisiin sisältyvät määräaikaistalletukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta.

iii) Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä, jotka erääntyvät tiettyyn aikaan ja jotka EU aikoo pitää ja pystyy pitämään eräpäivään asti. EU:lla ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2019.

iv) Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan kuuluviksi tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin sen mukaan, milloin EU aikoo luovuttaa ne. Sijoitukset yhteisöihin, joita ei ole konsolidoitu ja joita ei käsitellä kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, sekä muut oman pääoman tyyppiset sijoitukset (esim. riskipääomatoimet) luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset ostettavat tai myytävät rahoitusvarat, jotka luokitellaan käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettaviksi, jotka pidetään eräpäivään saakka tai jotka ovat myytävissä, kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona Euroopan unioni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Muut rahavarat ja lainat kirjataan silloin, kun raha talletetaan rahoituslaitokseen tai siirretään lainanottajille. Rahoitusvälineet kirjataan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon lisätään transaktiomenot kaikille rahoitusvaroille, joita ei arvosteta yli- tai alijäämän kautta käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka arvostetaan yli- tai alijäämän kautta käypään arvoon, arvostetaan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä yleensä kauppahinta eli saadun vastikkeen käypä arvo, paitsi jos kyseisen rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta saadaan näyttöä vertaamalla sitä muihin saman instrumentin todettavissa oleviin senhetkisiin markkinatapahtumiin taikka sellaisen arvostusmenetelmän perusteella, jonka muuttujat sisältävät vain seurattavissa olevilta markkinoilta saatuja tietoja (esim. tietyt johdannaissopimukset). Kun myönnetään pitkäaikainen laina, josta ei peritä korkoa tai josta perittävä korko on markkinakorkoa alhaisempi, lainan käypänä arvona voidaan pitää kaikkien tulevien rahavirtojen nykyarvoa, joka saadaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat vastaavaan luottoluokkaan kuuluvan vastaavan instrumentin vallitsevalla markkinakorolla.

Myönnetyt lainat arvostetaan nimellisarvoon, jota pidetään lainan käypänä arvona. Tämä johtuu seuraavista syistä:

—

EU:n lainanannon ”markkinaympäristö” poikkeaa selvästi tavanomaisista pääomamarkkinoista, joilla kaupallisia ja valtioiden joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeeseen. Koska lainanantajilla on näillä markkinoilla myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, mahdollisuus tehdä niin otetaan huomioon markkinahinnoissa. Tätä vaihtoehtoisten sijoitusten mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta EU:hun, koska se ei saa sijoittaa rahaa pääomamarkkinoille. Se voi ainoastaan ottaa lainaa markkinoilta lainatakseen sen edelleen samoilla ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:lla ei ole ottamilleen lainoille vaihtoehtoista lainaus- tai sijoituskohdetta. Tällöin ei ole myöskään vaihtoehtoiskustannusta eikä vertailuperustaa markkinakorkojen kanssa. EU:n lainaustoiminta muodostaa itse asiassa omat markkinat. Koska vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei oteta huomioon, markkinahinta ei vastaa asianmukaisesti EU:n lainatransaktioiden sisältöä. Näin ollen EU:n lainanannon käypää arvoa ei voida määrittää suhteessa kaupallisiin tai valtioiden joukkovelkakirjoihin.

—	Koska vertailukelpoisia toimivia markkinoita tai vastaavia transaktioita ei ole, Euroopan unionin olisi käytettävä perittyä korkoa määrittäessään käypiä arvoja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin, maksutaselainoihin ja muihin vastaaviin välineisiin liittyvässä lainanannossa.

—

Koska näissä lainoissa lainanotto ja lainananto toteutetaan yleensä samoin ehdoin (back-to-back), ne kompensoivat toistensa vaikutuksia. Myönnettyjen lainojen efektiivinen korko on tämän vuoksi sama kuin niiden rahoittamiseksi otettujen lainojen korko. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvälineet poistetaan taseesta, kun EU:lla ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun EU on siirtänyt kaikki olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle.

Myöhempi arvostaminen

Yli- tai alijäämän kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Luokkaan ”yli- tai alijäämän kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvälineet” kuuluvien erien käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa samaa efektiivistä korkoa sovelletaan sekä otto- että antolainaukseen, koska kyseiset lainat ovat luonteeltaan ns. back-to-back-operaatioita eivätkä otto- ja antolainauksen ehdot ja määrät eroa merkittävästi toisistaan. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

c)	Eräpäivään saakka pidettävät omaisuuserät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. EU:lla ei tällä hetkellä ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon lukuun ottamatta monetaaristen varojen muuntoeroja, jotka kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kun kyseiset omaisuuserät poistetaan taseesta tai niiden arvo alenee, käyvän arvon rahastoon aiemmin merkityt kumulatiiviset käyvän arvon oikaisut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottama korko kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saatavat osingot kirjataan silloin, kun EU:n oikeus saada maksuja syntyy.

Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita, arvopaperi on noteeraamaton tai kyseessä on OTC-johdannainen, EU määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.

Riskipääomarahastoihin tehdyt sijoitukset, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja joilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, arvostetaan osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon, jonka katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa.

Jos sellaisiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, tehtyjen sijoitusten käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, nämä sijoitukset arvostetaan hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumistappiot.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut ja tappio kirjataan ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena ja että tappion synnyttävillä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvioituihin tuleviin rahavirtoihin. EU arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut.

a) Jaksotettuun hankintamenoon taseessa arvostettavat omaisuuserät

Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseessa arvostetuista lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvon ja sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon tulevia, vielä toteutumattomia luottotappioita). Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan ja tappion määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Jos lainan tai eräpäivään asti pidettävän sijoituksen korko on vaihtuva, arvonalentumistappiota määritettäessä diskonttauskorkona käytetään sopimuksen perusteella määräytyvää tarkasteluhetken efektiivistä korkoa. Rahoitusvaroihin kuuluvan vakuudellisen erän arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvon laskennassa otetaan huomioon rahavirrat, jotka mahdollisesti saadaan vakuuden realisoinnin seurauksena, vähennettyinä vakuuden haltuunotosta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla riippumatta siitä, onko vakuuden realisointi todennäköistä vai ei. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan yli- tai alijäämän kautta.

b) Käypään arvoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Kun on kyse myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista sijoituksista, arvopaperin käyvän arvon huomattava tai pysyvä (pitkittynyt) alentuminen alle hankintamenon otetaan huomioon määritettäessä sitä, onko arvopaperien arvo alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kumulatiivinen tappio poistetaan rahastoista ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kumulatiivinen tappio lasketaan seuraavien erien erotuksena: hankintameno ja tarkasteluhetken käypä arvo, vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tuotto- ja kululaskelmaan kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien yli- tai alijäämän kautta arvostettavia arvonalentumistappioita ei peruuteta yli- tai alijäämän kautta. Jos myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitellun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo nousee myöhemmällä kaudella ja jos nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan yli- tai alijäämän kautta.

1.5.6 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Hankintamenoa määritettäessä käytetään FIFO-menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista suoraan kohdistettavissa olevista menoista sekä valmistuksen yleismenoista, jotka perustuvat normaaliin toiminta-asteeseen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvat menot. Jos vaihto-omaisuutta säilytetään luovutettavaksi veloituksetta tai nimellistä veloitusta vastaan, se arvostetaan hankintamenoon tai jälleenhankintahintaan – sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Jälleenhankintahinta on hinta, jonka EU maksaisi hankkiessaan omaisuuserän tilinpäätöspäivänä.

1.5.7 Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EU:lle. Koska ennakkomaksut pysyvät EU:n määräysvallassa ja EU on oikeutettu tukikelvottoman osan palautukseen, määrä esitetään omaisuuseränä.

Ennakkomaksu kirjataan alun perin taseeseen, kun käteisvarat on siirretty vastaanottajalle. Se arvostetaan annetun vastikkeen määrään. Myöhempinä tilinpäätöspäivinä ennakkomaksut arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty tilikauden aikana aiheutuneet tukikelpoiset menot (ml. arvioidut määrät tarvittaessa).

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen.

Muut jäsenvaltioille suoritettavat ennakot, joilla EU korvaa jäsenvaltioille ennakkomaksut, jotka ne ovat suorittaneet tuensaajille (ml. yhteistyössä hallinnoitavat rahoitusvälineet) kirjataan varoiksi ja merkitään kirjanpidossa ennakkomaksuiksi. Myöhemmin muut ennakot jäsenvaltioille arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty kohtuullisten ja perusteltavissa olevien oletusten pohjalta muodostettu paras arvio lopullisille tuensaajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista.

Myös rahoitusosuudet EU:n erityisrahastoihin, joita ei ole konsolidoitu Euroopan komissiossa, tai muihin konsolidoinnin ulkopuolisiin yhteisöihin, luokitellaan ennakkomaksuiksi, koska niiden tarkoituksena on tarjota erityisrahastolle käteisvaroja, jotta se voisi rahoittaa tavoitteissaan määriteltyjä erityistoimia. EU:n rahoitusosuudet erityisrahastoihin arvostetaan EU:n rahoitusosuuden alkuperäiseen määrään, josta vähennetään tukikelpoiset menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät), jotka ovat syntyneet erityisrahastolle raportointikauden aikana ja jotka on kohdennettu EU:n rahoitusosuuteen asianomaisen sopimuksen mukaisesti.

1.5.8 Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

EU:n tilinpäätössäännöissä edellytetään, että vaihtoon perustuvat ja muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot esitetään erikseen. Nämä kaksi luokkaa erotetaan toisistaan siten, että termi ”saamiset” on varattu vaihtoon perustuville transaktioille ja muille kuin vaihtoon perustuille transaktioille, kun taas silloin, jos EU saa arvoa toiselta yhteisöltä antamatta sille suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa, käytetään termiä ”kerrytettävissä olevat rahamäärät” (esimerkiksi omiin varoihin liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta).

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ovat rahoitusvälineiden määritelmän mukaisia. Näin ollen ne luokitellaan lainoiksi ja muiksi saamisiksi, ja niiden määrä lasketaan vastaavasti (ks. liitetieto 1.5.5). Rahoitusvälineitä koskeviin liitetietoihin, jotka liittyvät saamisiin vaihtoon perustuvista transaktioista, sisältyvät vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat tulojäämät ja menoennakot, koska ne ovat vähäisiä. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen sellaisista voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole vielä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta.

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kirjataan niiden hankintapäivän käypään arvoon (koroilla ja muilla seuraamusmaksuilla oikaistuna), josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Kerrytettävissä olevien rahamäärien arvon alentuminen todetaan muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden osalta silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei EU pysty perimään kaikkia kerrytettävissä olevia rahamääriä muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen sellaisista voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole vielä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Ks. liitetieto 1.5.14, joka koskee vuoden lopussa kirjattavien tulojäämien käsittelyä. Määrät, jotka esitetään muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevina rahamäärinä, eivät ole rahoitusvälineitä, koska ne eivät perustu sopimukseen, joka synnyttää rahoitusvelan tai oman pääoman ehtoisen instrumentin. Tästä huolimatta muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevat rahamäärät esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa tarpeen mukaan yhdessä vaihtoon perustuvista transaktioista syntyvien saamisten kanssa.

1.5.9 Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat rahoitusinstrumentteja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä varoitusajalla maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset.

1.5.10 Työsuhde-etuudet

EU tarjoaa työntekijöilleen tiettyjä etuuksia (palkat ja sosiaaliturva). Kirjanpidossa nämä on luokiteltava lyhytaikaisiin työsuhde-etuuksiin ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin.

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet ovat etuuksia, jotka on määrä maksaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua sen raportointikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät tekivät työsuorituksen. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi palkat, vuosilomat, palkalliset sairauslomat ja muut lyhytaikaiset korvaukset. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluiksi, kun asianomainen työsuoritus tehdään. Velkaa kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti maksetaan, jos EU:lla on työntekijän aiemman työsuorituksen seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen maksuvelvoite ja velvoite on arvioitavissa luotettavasti.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

EU myöntää työntekijöille tiettyjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, joita ovat muun muassa Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän (PSEO) mukaiset vanhuus-, perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS) mukainen sairausvakuutus (ks. liitetieto 2.9). Nämä etuudet myönnetään yhdestä yhteisestä järjestelmästä, joka on jaettu kahteen alajärjestelmään. Etuuksia on kohdeltava samalla tavalla, jotta tilanteesta esitetään tasapuolinen kuva ja jotta esitetty kuva vastaa taloudellista todellisuutta.

Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä (Pension Scheme of European Officials, PSEO): Tästä laskennallisesti rahoitetusta (3) järjestelmästä myönnetyt etuudet liittyvät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeisiin sekä perhe-etuuksiin tai kuolemaan ennen eläkkeelle jäämistä. Etuuksia sovelletaan EU:n toimielimissä, virastoissa ja muissa EU:n elimissä työskenteleviin tai työskennelleisiin työntekijöihin tai menehtyneiden virkamiesten tai eläkkeensaajien perheenjäseniin. Henkilöstö maksaa palkastaan kolmanneksen näiden etuuksien aiheuttamista arvioiduista kustannuksista.

ii.

Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä (JSIS): EU tarjoaa tämän järjestelmän mukaisesti terveydenhuollon Euroopan komission, toimielinten, virastojen ja muiden elinten henkilöstölle korvaamalla sairauskulut. Etuudet, jotka myönnetään tästä järjestelmästä muille edunsaajille kuin nykyisille työntekijöille (kuten eläkeläiset ja orvot), luokitellaan ”työsuhteen päättymisen jälkeisiksi etuuksiksi”.

Lisäksi EU tarjoaa työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia EU:n toimielinten jäsenille erillisten eläkejärjestelmien välityksellä. Nämä esitetään kohdassa ”Muut eläke-etuusjärjestelmät”. Näiden järjestelmien mukaisesti EU tarjoaa eläke-etuuksia komission, unionin tuomioistuimen ja yleisen tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, neuvoston, Euroopan parlamentin, oikeusasiamiehen, tietosuojavaltuutetun ja virkamiestuomioistuimen jäsenille. EU tarjoaa sairausvakuutusturvan EU:n toimielinten jäsenille yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän kautta.

Edellä mainitut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet luokitellaan EU:n etuuspohjaisiksi velvoitteiksi. Ne lasketaan tilinpäätöspäivänä arvioimalla työntekijöiden tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien aikana ansaitsemien tulevien etuuksien määrä, diskonttaamalla kyseinen määrä ja vähentämällä järjestelyn mahdollisten varojen käypä arvo. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen arvo lasketaan vuosittain soveltamalla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla järjestelystä maksettavat arvioidut tulevat rahavirrat käyttämällä maksettavien etuuksien kanssa saman valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjalainojen korkoja, joiden erääntymisaika vastaa suunnilleen eläkevastuun erääntymisaikaa.

EU:n henkilöstölle myönnettävät työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisällytetään yhteen yhteiseen järjestelmään, joka kattaa sekä eläkejärjestelmän (PSEO) että sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS). Oikeus JSIS-järjestelmän mukaiseen vakuutusturvaan edellyttää oikeutta PSEO-järjestelmän mukaiseen suojaan. Tämän henkilöstösäännöissä vahvistetun yhden yhteisen järjestelmän mukaan tietyt oikeudet, kuten oikeus siirrettyyn tai vähennettyyn eläkkeeseen PSEO-järjestelmän nojalla, saavutetaan kymmenen vuoden palveluksessaolon jälkeen. Työntekijän tätä seuraavalla palveluksessaoloajalla yhdessä yhteisessä järjestelmässä saavutettavat oikeudet ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin nuo alkuperäiset oikeudet, kuten käy ilmi myöhemmin vuosittain karttuvista eläkeoikeuksista.

Jotta näin voidaan toimia, aiheutunut rahoituskustannus kerrytetään tasaerinä henkilöstön arvioidun aktiivisen palveluksessaolon aikana. Kyseinen kausi alkaa päivästä, jona työntekijän työsuoritus johtaa ensimmäistä kertaa etuuksiin järjestelmän nojalla (riippumatta siitä, onko etuuksien ehtona työsuorituksen jatkuminen), ja päättyy päivään, jona työntekijän työsuorituksen jatkumisesta ei aiheudu huomattavaa määrää uusia etuuksia järjestelmän nojalla, lukuun ottamatta myöhempiä palkankorotuksia. Tätä menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti etuuksiin, jotka myönnetään yhdestä yhteisestä järjestelmästä.

Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenarvostukset kattavat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyn varojen tuotot, ja ne kirjataan välittömästi nettovaroihin.

EU kirjaa nettokorkokulut (tuotot) ja muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut tuotto- ja kululaskelman otsakkeeseen ”Henkilöstö- ja eläkekulut”.

Jos tarjottuja etuuksia muutetaan tai rajoitetaan, aiempaan työsuoritukseen liittyviin etuuksiin tästä aiheutuva muutos tai rajoituksesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan. Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan, kun velvoite täytetään. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan, paitsi jos muutosten edellytyksenä on, että työntekijät pysyvät palveluksessa määrätyn ajan.

1.5.11 Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun EU:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois unionista ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Tulevia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

Tappiollisia sopimuksia koskevat varaukset arvostetaan sopimuksen päättämisen arvioitujen kustannusten nykyarvoon tai sopimuksen jatkamisen arvioitujen nettokustannusten nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on pienempi.

1.5.12 Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan yli- tai alijäämän kautta käypään arvoon arvostettaviksi rahoitusveloiksi, jaksotettuun hankintamenoon taseessa arvostettaviksi rahoitusveloiksi (lainat) tai rahoitusvakuuksiin liittyviksi veloiksi.

Lainoja ovat lainat luottolaitoksilta ja velkakirjalainat. Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu rahamäärä (saadun vastikkeen käypä arvo), josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmässä vaiheessa ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Saadun rahamäärän, josta on vähennetty transaktiomenot, ja lunastusarvon välinen mahdollinen erotus kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan laina-aikana efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusseikkojen vuoksi saa soveltaa otto- ja antolainaukseen. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Yli- tai alijäämän kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat sisältävät johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten yli- tai alijäämän kautta käypään arvoon arvostettavia rahoitusvaroja (ks. liitetieto 1.5.5).

Rahoitusvakuuksiin liittyvät velat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu preemio. Myöhemmin rahoitusvakuuksiin liittyvät velat arvostetaan parhaan arvion mukaan odotettavissa olevista menoista rahoitusvakuuksiin liittyvän velan täyttämiseksi tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tarvittaessa vähennetty kertyneet jaksotukset – sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi. Euroopan unioni kirjaa rahoitusvakuuksiin liittyvät velat saatuaan vakuuden myöntämistä koskevan vastikkeen eli markkinaehtoisesti, tai kun käypä arvo voidaan luotettavasti arvioida. Jos täysin vastaavalle vakuussopimukselle ei ole toimivia markkinoita, EU esittää annetun vakuuden ehdollisena velkana (ks. liitetieto 1.7.2) tai jos on todennäköisempää, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois yhteisöstä, EU kirjaa varauksen (ks. liitetieto 1.5.11).

Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

EU:n erityisrahastot, joiden katsotaan kuuluvan komission operatiiviseen toimintaan (eli erityisrahastot Madad ja Columbia), kirjataan komission tileihin ja konsolidoidaan EU:n tilinpäätökseen. Näin ollen muiden rahoittajien rahoitusosuudet EU:n erityisrahastoihin täyttävät muista kuin vaihtoon perustuvista ehtoja sisältävistä transaktioista saatavien tulojen edellytykset, ja ne esitetään rahoitusvelkoina siihen asti, kun siirrettyihin rahoitusosuuksiin liittyvät ehdot ovat täyttyneet eli tukikelpoiset menot ovat syntyneet erityisrahastolle. Erityisrahaston tehtävänä on rahoittaa erityishankkeita ja palauttaa jäljellä olevat varat toiminnan päätyttyä. Tilinpäätöspäivänä jäljellä olevat rahoitusosuuksiin liittyvät velat arvostetaan saatujen rahoitusosuuksien määrään, josta vähennetään erityisrahastolle aiheutuneet menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät). Raportointia varten nettomenot kohdennetaan muiden rahoittajien rahoitusosuuksiin 31. joulukuuta mennessä maksettujen nettorahoitusosuuksien suhteessa. Rahoitusosuuksien kohdentaminen on vain suuntaa antava. Kun erityisrahasto lopetetaan, erityisrahaston hallintoneuvosto päättää jäljellä olevien varojen lopullisesta jakamisesta.

1.5.13 Muut lyhytaikaiset velat

Huomattava osa Euroopan unionin muista lyhytaikaisista veloista on maksamattomia maksupyyntöjä tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta EU:n rahoitusta (muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot). Ne kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat muut lyhytaikaiset velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat tukikelpoiset menot kirjataan, kun Euroopan unioni on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

1.5.14 Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot

Liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EU:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätökseen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

Myös menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa todenmukaisen kuvan esitetyistä taloudellisista ja muista tapahtumista. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevista palveluista tai tavaroista on suoritettu maksu etukäteen, vastaavat menot merkitään tilinpäätökseen siirtosaamisiin menoennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.6 TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.6.1 Tulot

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Suurin osa EU:n tuloista saadaan muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista seuraavasti:

Alv- ja BKTL-varat

Tulot kirjataan sillä kaudella, jolla komissio lähettää jäsenvaltioille pyynnön maksaa niiden rahoitusosuudet. Nämä summat arvostetaan ”pyydettyyn määrään”. Koska alv- ja BKTL-varat perustuvat asianomaista varainhoitovuotta koskeviin arvioihin, niiden määriä voidaan tarkistaa muutosten perusteella siihen saakka, kunnes jäsenvaltiot ilmoittavat lopulliset tiedot. Arvioon tehdyn muutoksen vaikutukset otetaan huomioon määritettäessä sen kauden nettoylijäämää tai -alijäämää, jolla muutos tapahtui.

Perinteiset omat varat

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista ja niihin liittyvät tuotot kirjataan, kun vastaavat A-kirjanpitoon liittyvät kuukausikatsaukset saadaan jäsenvaltioilta (ml. kannetut tullimaksut ja sellaiset erääntyneet määrät, joille on vakuus ja joita ei ole riitautettu). Jäsenvaltioiden keräämät varainhoitovuotta koskevat tulot, joita ei ole vielä maksettu komissiolle, arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja merkitään taseeseen siirtosaamisiksi. B-kirjanpitoon liittyvät jäsenvaltioiden toimittamat neljännesvuosikatsaukset (ml. tullimaksut, joita ei ole kannettu ja joilla ei ole vakuutta, sekä vakuudelliset määrät, jotka velallinen on riitauttanut) kirjataan tuotoiksi, joista on vähennetty osuus, jonka jäsenvaltiot saavat pidättää kantokuluina. Lisäksi kirjataan arvonalennus, joka vastaa perimättä jäävien saamisten määrästä tehtyä arviota.

Sakot

Sakoista saatavat tuotot kirjataan silloin, kun komissio on tehnyt päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Sakkopäätöksen tekemisen jälkeen yrityksen on kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta

a)	joko hyväksyttävä päätös ja maksettava sakko määräajassa, jolloin EU kirjaa saamisen lopullisesti perityksi, tai

b)	oltava hyväksymättä päätöstä ja nostettava kanne EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Sakko on kuitenkin aina maksettava kolmen kuukauden määräajassa, koska kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta (SEUT-sopimuksen 278 artikla). Saatu rahamäärä käytetään kerrytettävissä olevan rahamäärän kuittaamiseen. Yritys voi kuitenkin komission tilinpitäjän suostumuksella antaa määrää vastaavan pankkitakauksen. Tällöin sakko pysyy saamisena. Jos rahamäärää tai takausta ei saada ja yrityksen maksukykyä pidetään epävarmana, saamisen arvoa alennetaan kirjanpidossa.

Jos yritys, joka on jo maksanut sakon alustavasti, nostaa päätöksestä kanteen, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisissa veloissa. Jos taas pidetään mahdollisena, että unionin yleinen tuomioistuin antaa EU:n vastaisen tuomion, kirjataan varaus, joka kattaa kyseisen riskin. Jos alustavan maksun sijaan on saatu vakuus, kerrytettävissä olevaa rahamäärää pienennetään kirjanpidossa.

Komission saamat korot, jotka kertyvät pankkitileiltä, joille saadut maksut talletetaan, kirjataan tuotoiksi, ja ehdollisten velkojen määrää korotetaan vastaavasti.

Vuodesta 2010 komissio on hallinnoinut alustavasti maksettuja sakkoja erillisessä rahastossa (BUFI). Varat sijoitetaan rahoitusvälineisiin.

TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

Korkotuotot ja kulut

Korkotuotot ja kulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja kulut asianomaiselle kaudelle. Efektiivistä korkokantaa laskiessaan EU arvioi rahavirrat ottamalla huomioon rahoitusvälineen kaikki sopimusehdot (kuten mahdollisuuden suorittaa maksu ennen eräpäivää), mutta huomioon ei oteta tulevia luottotappioita. Laskelmaan sisällytetään kaikki sellaiset sopimuspuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.

Siitä alkaen, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai samankaltaisten rahoitusvarojen muodostaman ryhmän kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumistappion johdosta, korkotuotto kirjataan käyttämällä sitä korkokantaa, jota on käytetty tulevien rahavirtojen diskonttaamiseen arvonalentumistappiota määritettäessä.

Osinkotuotot

Osinkotuotot ja vastaavien voitonjakojen tuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

1.6.2 Menot

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot ovat tyypillisiä EU:lle, ja ne muodostavat valtaosan unionin menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus, henkilöstösäännöt tai muu lainsäädäntö) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka EU on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole kirjattu, arvioidaan ja merkitään taseeseen menojäämiksi.

Tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvistä vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EU vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan niiden laskun osoittamaan alkuperäiseen määrään. Lisäksi tilinpäätöspäivänä tarjottuun palveluun liittyvät kustannukset sen ajanjakson aikana, jona laskua ei ole vielä saatu eikä hyväksytty, arvioidaan ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.7 EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.7.1 Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin, kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

1.7.2 Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EU:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta.

1.8 RAHAVIRTALASKELMA

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EU kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varainhoitovuoden taloudellista tulosta oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla sekä investointien rahavirtoihin kuuluvilla tuotto- ja kuluerillä.

Ulkomaanvaluutan määräisten toimien rahavirrat kirjataan EU:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

Rahavirtalaskelmassa esitetään tilikauden rahavirrat jaoteltuina toiminnan ja investointien rahavirtoihin (EU:lla ei ole rahoitustoimiin liittyviä rahavirtoja).

Toiminnan rahavirrat sisältävät muusta EU:n toiminnasta kuin investoinneista kertyvät rahavirrat. Rahavirroista suurin osa kuuluu näihin rahavirtoihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja (ja mahdollisesti niiden rahoittamiseksi otettuja lainoja) ei katsota investoinneiksi (eikä rahoitustoiminnaksi), koska ne kuuluvat EU:n yleisiin tavoitteisiin ja ovat näin osa EU:n päivittäistä toimintaa.

Investointien rahavirrat sisältävät aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja luovutukset sekä sellaiset muihin investointeihin liittyvät hankinnat ja luovutukset, joita ei sisällytetä muihin rahavaroihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja ei ole sisällytetty investointien rahavirtaan. Tavoitteena on esittää vain EU:n varsinaiset investoinnit.

2. TASEEN LIITETIEDOT

VARAT

2.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

miljoonaa euroa
Kirjanpitoarvo 31.12.2019, brutto	1 230
Lisäykset	216
Luovutukset	(39)
Omaisuusluokkien väliset siirrot	0
Muut muutokset	2
Kirjanpitoarvo 31.12.2020, brutto	1 409
Kertyneet poistot 31.12.2019	(715)
Poistot varainhoitovuoden aikana	(113)
Palautuneet poistot	0
Luovutukset	38
Omaisuusluokkien väliset siirrot	0
Muut muutokset	0
Kertyneet poistot 31.12.2020	(789)
Kirjanpitoarvo 31.12.2020, netto	620
Kirjanpitoarvo 31.12.2019, netto	515

Suurin osa näistä määristä liittyy tietokoneohjelmistoihin.

2.2 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Avaruusresurssien luokka kattaa käyttöomaisuushyödykkeet, jotka liittyvät EU:n kahteen avaruusohjelmaan: maailmanlaajuisiin satelliittinavigointijärjestelmiin eli Galileoon ja Euroopan geostationaariseen navigointilisäjärjestelmään (EGNOS) sekä Euroopan maanseurantaohjelmaan (Copernicus). Niiden avaruusjärjestelmien resurssit, jotka eivät vielä ole toiminnassa, sisältyvät otsakkeeseen ”Keskeneräiset hankinnat”. EU:n avaruusohjelmiin liittyviä omaisuuseriä on rakennettu Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avustuksella.

Galileossa ei otettu vuonna 2020 käyttöön yhtään uutta satelliittia. Järjestelmään kuuluu 26 satelliittia. Galileo-järjestelmän toimintaan liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden (sekä satelliittien että maa-asemien) arvo kertyneiden poistojen jälkeen oli 2 145 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2020 (2 489 miljoonaa euroa vuonna 2019). Jäljellä olevia keskeneräisiä hankintoja oli 1 872 miljoonaa euroa (1 361 miljoonaa euroa vuonna 2019). Galileo-järjestelmän kehitystyö jatkuu niin kauan, että täysi toimintakapasiteetti saavutetaan. Järjestelmän valmistuttua siihen kuuluu 30 satelliittia (ml. kuusi varasatelliittia).

Copernicus-järjestelmässä ei otettu vuonna 2020 käyttöön yhtään uutta satelliittia. Copernicuksen toimintaan liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden arvo poistojen jälkeen oli 877 miljoonaa euroa (1 153 miljoonaa euroa vuonna 2019). Lisäksi keskeneräisiin hankintoihin kirjattiin Copernicus-satelliittien osalta 1 894 miljoonaa euroa (1 453 miljoonaa euroa vuonna 2019). Tähän lisäykseen sisältyy 266 miljoonaa euroa satelliitin 6A osalta, jonka omistusoikeus saatiin ESAlta 21. marraskuuta 2020, sen nostopäivänä. Sen odotetaan olevan toiminnassa tarkastusten jälkeen vuoden 2021 puolivälissä.

Avaruusresurssien otsakkeeseen on sisällytetty myös EGNOSin maainfrastruktuuriin liittyviä käyttöomaisuushyödykkeitä 24 miljoonan euron arvosta (37 miljoonaa euroa vuonna 2019). Lisäksi EGNOS-järjestelmän omaisuuseriä kirjattiin keskeneräisiin hankintoihin 273 miljoonaa euroa (238 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

miljoonaa euroa
	Maa-alueet ja rakennukset	Avaruusresurssit	Koneet ja kalusto	Irtaimisto ja ajoneuvot	Tietokonelaitteet	Muut	Rahoitusleasingsopimukset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 31.12.2019, brutto	5 895	5 680	542	259	644	325	2 638	3 653	19 635
Lisäykset	15	6	27	13	123	12	18	1 155	1 369
Luovutukset	(0)	(16)	(16)	(6)	(45)	(20)	(2)	(1)	(106)
Omaisuusluokkien väliset siirrot	26	—	3	7	5	14	(3)	(52)	0
Muut muutokset	(11)	—	(10)	(0)	0	(0)	(0)	(8)	(29)
Kirjanpitoarvo 31.12.2020, brutto	5 924	5 670	546	272	727	332	2 650	4 748	20 868
Kertyneet poistot 31.12.2019	(3 503 )	(2 001 )	(457)	(194)	(533)	(255)	(1 313 )		(8 255 )
Poistot varainhoitovuoden aikana	(185)	(635)	(33)	(15)	(67)	(23)	(93)		(1 051 )
Palautetut poistot	—	—	—	0	0	0	—		0
Luovutukset	0	10	16	6	45	20	1		98
Omaisuusluokkien väliset siirrot	—	—	0	(0)	(2)	0	2		(0)
Muut muutokset	11	—	10	0	0	0	—		21
Kertyneet poistot 31.12.2020	(3 676 )	(2 625 )	(465)	(203)	(557)	(259)	(1 402 )		(9 186 )
KIRJANPITOARVO 31.12.2020, NETTO	2 249	3 045	81	69	170	73	1 248	4 748	11 682
KIRJANPITOARVO 31.12.2019, NETTO	2 392	3 679	85	65	110	70	1 325	3 653	11 380

2.3 PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ ARVOSTETUT SIJOITUKSET

Komission edustaman EU:n osuutta Euroopan investointirahastossa (EIR) käsitellään kirjanpidossa osakkuusyrityksenä pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EIR toimii EU:n rahoituslaitoksena. Se on erikoistunut tarjoamaan riskipääomaa ja takauksia pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). EIR on sijoittautunut Luxemburgiin. Se toimii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena, jonka jäseniä ovat Euroopan investointipankki (EIP), EU ja ryhmä rahoituslaitoksia. EU:n omistusosuus EIR:ssä 31. joulukuuta 2020 oli 29,7 prosenttia (29,7 % vuonna 2019) ja ääniosuus 29,7 prosenttia (29,7 % vuonna 2019). EIR:n on perussääntönsä mukaisesti siirrettävä vuotuisesta nettotuloksestaan vähintään 20 prosenttia sääntömääräiseen rahastoon, kunnes rahaston kumulatiiviset varat ovat kymmenen prosenttia merkitystä pääomasta. Tätä rahastoa ei saa käyttää voitonjakoon.

miljoonaa euroa
	Euroopan investointirahasto
Osuus 31.12.2019	591
Rahoitusosuudet	—
Saadut osingot	—
Osuus nettotuloksesta	38
Osuus nettovaroista	(42)
Osuus 31.12.2020	588

Seuraavat kirjanpitoarvot on kohdistettu EU:lle käyttäen perusteena sen prosenttilukuna ilmaistuja osuuksia:

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
	EIR yhteensä	EIR yhteensä
Varat	3 256	2 965
Velat	(1 277 )	(975)
Tulot	322	337
Menot	(194)	(161)
Ylijäämä/(alijäämä)	129	176

Edellä esitetty taloudellisten tietojen yhteenveto täsmäytetään EIR:ssä olevan omistusosuuden kirjanpitoarvon kanssa seuraavasti:

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Osakkuusyrityksen nettovarat	1 979	1 990
Euroopan komission omistusosuus EIR:ssä	29,7 %	29,7 %
Kirjanpitoarvo	588	591

Komission edustama EU on maksanut merkitsemistään osakkeista EIR:n pääomasta 20 prosenttia 31. joulukuuta 2020. Jäljelle jäävä osuus, jota ei ole vaadittu maksettavaksi, on

miljoonaa euroa
	EIR:n pääoma yhteensä	EU:n merkitsemä osuus
Osakepääoma yhteensä	4 500	1 337
Maksettu	(900)	(267)
Maksamista ei ole pyydetty	3 600	1 070

2.4 RAHOITUSVARAT

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Pitkäaikaiset
Myytävissä olevat rahoitusvarat	2.4.1	16 134	15 211
Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat	2.4.2	193	134
Lainat	2.4.3	82 887	51 368
		99 214	66 714
Lyhytaikaiset
Myytävissä olevat rahoitusvarat	2.4.1	3 453	3 196
Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat	2.4.2	6	3
Lainat	2.4.3	10 422	1 316
		13 881	4 514
Yhteensä		113 095	71 228

2.4.1 Myytävissä olevat rahoitusvarat

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
BUFI-sijoitukset	1 598	1 863
Selvitystilassa oleva EHTY	1 445	1 459
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki	188	188
Euroopan ulkosuhdehallinnon paikallisen henkilöstön eläkesuunnitelma	73	75
	3 304	3 585
Talousarviotakauksia varten perustetut takuurahastot:
ESIR-takuurahasto	7 526	6 654
Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto	2 794	2 545
EKKR-takuurahasto	692	595
	11 012	9 794
EU:n talousarviosta rahoitetut rahoitusvälineet:
Horisontti 2020	3 097	2 455
Verkkojen Eurooppa -väline	764	699
Pk-yrityksille tarkoitetut EU:n pääomajärjestelyt	533	507
Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahasto (EFSE)	163	166
Vihreän kasvun rahasto	143	70
Energiatehokkuuden rahoitusväline	104	105
Riskinjakorahoitusväline	96	597
Riskipääomatoimet	82	112
Muut	289	317
	5 271	5 028
Yhteensä	19 587	18 407
Pitkäaikaiset	16 134	15 211
Lyhytaikaiset	3 453	3 196

Edellä esitetystä 19 587 miljoonan euron kokonaismäärästä EU:lla on myytävissä olevia rahoitusvaroja sijoitettuna

—	velkapapereihin (esim. joukkovelkakirjat) 14 862 miljoonaa euroa (14 998 miljoonaa euroa vuonna 2019)

—	oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin 4 071 miljoonaa euroa (2 801 miljoonaa euroa vuonna 2019)

—	rahamarkkinarahastoihin (kuten EIP:n Unitary-rahamarkkinarahastoon) 654 miljoonaa euroa (608 miljoonaa euroa vuonna 2019).

BUFI-sijoitukset

Kilpailuasioihin liittyvät alustavasti maksetut sakot kohdennetaan erilliseen rahastoon (BUFI). Komissio sijoittaa kyseiset varat myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltaviin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin.

Selvitystilassa oleva EHTY

Kaikki selvitystilassa olevan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset ovat toimivilla markkinoilla noteerattuja euromääräisiä vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki

EU on investoinut Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääomaan, josta sillä oli 90 044 osaketta 31. joulukuuta 2020 (90 044 osaketta myös vuonna 2019). Niiden osuus on kolme prosenttia merkitystä osakepääomasta yhteensä. EU on sijoittanut osakepääomaa yhteensä 900 miljoonaa euroa, josta 713:a miljoonaa ei ole pyydetty maksettavaksi. EBRD:n perustamissopimuksen mukaan osakkailla on sopimusperusteisia rajoituksia, joiden mukaan esimerkiksi osakkeet eivät ole siirrettäviä ja omistusosuus voidaan myydä enintään hankintahintaan. EU:n investoinnit EBRD:ssä arvostetaan käypään arvoon. Alkuperäinen hankintahinta katsotaan parhaaksi arvioksi käyvästä hinnasta, erityisesti edellä mainittujen sopimusperusteisten rajoitteiden vuoksi. Vaikka EBRD:n osakkeita ei noteerata pörssissä, viime aikoina on tehty sen pääomaa koskevia transaktioita (pääoman nimellisarvon mukainen liikkeeseenlasku), mikä viittaa siihen, että hankintahinta on tässä tilanteessa paras arvio käyvästä hinnasta.

TALOUSARVIOTAKAUKSIA VARTEN PERUSTETUT TAKUURAHASTOT

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahasto on perustettu ESIR-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017 (23)) mukaisesti likviditeettipuskuriksi potentiaalisten tappioiden varalta, joita EIP voi joutua kattamaan niiden rahoitus- ja investointitoimiensa osalta, joille on ESIR-sopimuksen nojalla myönnetty ESIR-rahaston EU-takaus – ks. liitetieto 4.1.1. ESIR-takuurahasto rahoitetaan EU:n talousarviosta saatavilla rahoitusosuuksilla. Se saa rahoitusta myös sijoittamiensa varojen tuotoista sekä tuotoista, jotka EU saa palkkioksi ESIR-sopimuksen mukaisesti myönnetyistä takauksista. Takuurahastolle siirretään myös varat, jotka EIP perii takaisin niiltä velallisilta, joiden maksulaiminlyöntien vuoksi on jouduttu suorittamaan maksuja takauksen perusteella. Takuurahastolla oli vuoden 2020 lopussa varoja 8 028 miljoonaa euroa (6 688 miljoonaa euroa vuonna 2019), joista 7 526 miljoonaa euroa oli sijoitettu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin (6 654 miljoonaa euroa vuonna 2019). Lisäksi on sidottu mutta ei vielä maksettu rahastoon 931 miljoonaa euroa (1 879 miljoonaa euroa vuonna 2019), jotka on sisällytetty talousarviosta maksattamatta oleviin sitoumuksiin ja myös ilmoitettu liitetiedossa 5.1 talousarviositoumuksina, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi. Rahastoa rahoitetaan asteittain, kunnes varoja on 9,1 miljardia euroa eli 35 prosenttia ESIR-rahaston EU-takauksien kokonaismäärästä.

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta katetaan lainat, joille on myönnetty takaus EU:n talousarviosta. Tällaisiin kuuluvat etenkin EIP:n omista varoista rahoitetut EU:n ulkopuolelle myönnetyt EIP:n lainat, makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyt lainat ja EU:n ulkopuolisille maille myönnetyt Euratom-lainat – ks. liitetieto 4.1.1. Takuurahasto on EIP:n hallinnoima, ja sillä katetaan EU:n takaamiin lainoihin liittyvät maksujen laiminlyönnit. Rahastoa rahoitetaan unionin talousarviosta suoritettavilla maksuilla, rahaston sijoitusten korkotuotoilla ja maksuvelvoitteensa laiminlyöneiltä velallisilta perityillä varoilla, jos rahasto on suorittanut maksuja takauksen perusteella. Ulkoisten toimien takuurahastolla pitäisi olla varoja tavoitemäärä, joka vastaa yhdeksää prosenttia lainakannasta vuoden lopussa. Tavoitemäärän ja rahaston varojen vuoden lopun arvon välinen erotus katetaan EU:n talousarviosta vuonna n + 2, ja mahdollinen ylijäämä maksetaan takaisin EU:n talousarvioon. Ulkoisten toimien takuurahastolla oli vuoden 2020 lopussa varoja 2 813 miljoonaa euroa (2 590 miljoonaa euroa vuonna 2019), joista 2 794 miljoonaa euroa oli sijoitettu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin (2 545 miljoonaa euroa vuonna 2019).

EKKR-takuurahasto

EKKR-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601) mukaisesti on perustettu EKKR-takuurahasto. Se toimii likviditeettipuskurina, jos unionin takuun perusteella esitetään maksuvaatimuksia asianomaisten EKKR-takuusopimusten mukaisesti. EKKR-takuurahastoa rahoitetaan EU:n talousarviosta maksettavin rahoitusosuuksin, 11. EKR:stä EU:n talousarvioon maksettavin rahoitusosuuksin sekä jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajien vapaaehtoisin rahoitusosuuksin. Rahasto saa rahoitusta myös sijoitettujen varojen tuotoista, maksut laiminlyöneiltä velallisilta takaisinperityistä määristä sekä tuloista ja kaikista muista maksuista, jotka EU on saanut EKKR-takuusopimusten perusteella. EKKR-takuurahastoa on kasvatettu 750 miljoonaan euroon eli 50 prosenttiin EU:n talousarviosta katettavien EKKR-takausvelvoitteiden kokonaismäärästä ja kasvatettu tämänkin jälkeen muista rahoitusosuuksista peräisin olevilla varoilla. EKKR-takuurahastolla oli vuoden 2020 lopussa varoja 804 miljoonaa euroa (600 miljoonaa euroa vuonna 2019), joista 692 miljoonaa euroa on sijoitettu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin (595 miljoonaa euroa vuonna 2019).

EU:N TALOUSARVIOSTA RAHOITETUT RAHOITUSVÄLINEET

Horisontti 2020

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020:n (2014–2020) perustamisasetuksen mukaisesti on otettu käyttöön uusia rahoitusvälineitä, joilla voidaan parantaa tutkimus- ja innovointitoimintaa (T&I) harjoittavien yhteisöjen rahoituksen saantia. Nämä välineet ovat seuraavat:

—	InnovFin-laina- ja takauspalvelu T&I-toimintaa varten, jonka puitteissa komissio jakaa taloudellisen riskin, joka liittyy EIP:n toteuttamien uusien rahoitustoimien salkkuun

—

pk-yritysten InnovFin-takausjärjestelmä ja pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvä rajaamatonta vakuutta koskeva väline (SIUGI), joka muodostuu EIR:n hallinnoimista takausjärjestelyistä, joista tarjotaan takauksia ja vastatakauksia rahoituksen välittäjien uusille lainasalkuille (komissio jakaa SIUGIn puitteissa jäsenvaltioiden, EIR:n ja EIP:n kanssa annettuihin takauksiin liittyvän taloudellisen riskin)

—	EIR:n hallinnoima InnovFin-pääomajärjestely T&I-toimintaa varten, josta tarjotaan sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin

—

Euroopan innovaationeuvoston rahasto, joka tarjoaa oman pääoman ehtoista rahoitusta innovoinnin ja markkinoille saattamiseen liittyvien toimien vauhdittamiseen. Euroopan innovaationeuvoston rahastoa rahoitetaan ensisijaisesti vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta. Komissio on kuitenkin myöntänyt Horisontti 2020 -puiteohjelmasta varoja pilottihankkeeseen, jolla Euroopan innovaationeuvosto perustettiin.

Verkkojen Eurooppa -väline

Verkkojen Eurooppa -rahoitusväline on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (24) mukaisesti helpottamaan infrastruktuurihankkeiden mahdollisuuksia saada rahoitusta liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla. Sitä hallinnoi EIR EU:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tämä vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline on jatkoa TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmälle ja hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheelle. Se tarjoaa lainarahoituksen riskinjakoa etuoikeutettujen ja etuoikeusasemaltaan huonompien lainojen ja takausten muodossa. Kaikki EIP:n käyttämät Verkkojen Eurooppa -välineen toimet kohdennetaan EIP:n kanssa tehdyn valtuutussopimuksen ensimmäisen muutoksen seurauksena 19. kesäkuuta 2019 jälkeen jompaankumpaan seuraavista kahdesta salkusta: velkasalkkuun tai ei-arvopaperistettavaan rahoitussalkkuun, johon sovelletaan uutta salkkuun perustuvaa riskinjakoa.

Pk-yrityksille tarkoitetut EU:n pääomajärjestelyt

Nämä ovat EIR:n hallinnoimia oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, jotka rahoitetaan COSME-ohjelmasta, CIP- ja MAP-ohjelmista sekä kasvua ja työllisyyttä koskevasta aloitteesta. Niillä tuetaan pk-yritysten perustamista ja käynnistys- (start-up-) ja kasvuvaiheessa olevien pk-yritysten rahoittamista EU:ssa investoimalla sopiviin erikoistuneisiin pääomasijoitusrahastoihin.

Riskinjakorahoitusväline

EU takaa riskinjakorahoitusvälineen avulla EIP:lle lainat ja takaukset, jotka EIP antaa tukikelpoisille tutkimushankkeille. Tähän otsakkeeseen kuuluvia myytävissä olevia rahoitusvaroja käytetään kattamaan EU:n rahoitusriskiä, joka johtuu siitä, että EIP voi esittää EU:n takausta koskevia vaatimuksia. EU on budjetoinut vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen puitteissa riskinjakorahoitusvälineelle euroja yhteensä enintään yhden miljardin. Vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä riskinjakorahoitusvälineelle ei osoitettu uusia rahoitusosuuksia EU:n talousarviosta. Koska merkittävä osa riskinjakorahoitusvälineen maksamattomista toimista on jo maksettu takaisin EIP:lle, EIP vapautti EU:n takuun osittain vuosina 2019 ja 2020. Tämä johti EU:n ehdollisen velan vähenemiseen (ks. liitetieto 4.1.3). Tämän jälkeen myytävissä olevat EU:n rahoitusvarat ovat vuoden 2020 lopussa huomattavasti pienemmät, koska EIP maksoi vuonna 2020 takaisin 500 miljoonaa euroa EU:n rahoitusosuudesta komissiolle. Nämä varat käytettiin pääasiassa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisten EU:n rahoitusvälineiden vahvistamiseen.

2.4.2 Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat

miljoonaa euroa
Johdannaistyyppi	31.12.2020		31.12.2019
Johdannaistyyppi	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Valuuttatermiinisopimus	417	6	393	3
Pääomasijoitussalkun takaus	3 197	193	1 439	134
Yhteensä	3 614	199	1 832	137
Pitkäaikaiset	3 197	193	1 439	134
Lyhytaikaiset	417	6	393	3

EU tekee valuuttatermiinisopimuksia suojautuakseen ESIR-takuurahaston hallussa oleviin Yhdysvaltain dollarin määräisiin velkapapereihin liittyvältä valuuttariskiltä. Valuuttatermiinisopimusten mukaisesti EU on velvollinen maksamaan edellä olevassa taulukossa esitetyn sovitun nimellismäärän ulkomaanvaluutassa (pay leg), ja sille maksetaan sovittu nimellismäärä euroissa (receive leg) sopimuksen erääntymispäivänä. Nämä johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä ja luokitellaan käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettaviksi rahoitusvaroiksi tai veloiksi riippuen siitä, onko niiden käypä arvo positiivinen vai negatiivinen.

Pääomasijoitussalkun takaus -otsake koostuu EU:n rahoituslaitoksille antamista pääomasijoitussalkkuja koskevista takauksista, jotka luokitellaan johdannaisinstrumentiksi ja arvostetaan rahoitusvaroihin tai rahoitusvelkoihin käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta. Kokonaismäärä vastaa pääasiassa EU:n EIP-ryhmälle antamaa ESIR-takausta, ja EIP:n ja EIR:n oman pääoman ehtoisten sijoitusten nostettu määrä on 2 223 miljoonaa euroa (1 420 miljoonaa euroa vuonna 2019). Rahaston pääomasijoitussalkun EU-takauksen käypä arvo oli 164 miljoonaa euroa (134 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen hierarkia

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Taso 1: Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat	15 383	15 482
Taso 2: Muut todettavissa olevat tiedot kuin noteeratut hinnat	2 712	1 543
Taso 3: Arvostusmenetelmät, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon	1 691	1 518
Yhteensä	19 786	18 544

Varainhoitovuoden aikana ei tehty siirtoja tasojen 1 ja 2 välillä.

Niiden rahoitusvarojen täsmäytys, joiden arvo määritettiin arvostusmenetelmillä, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (taso 3)

miljoonaa euroa
Alkusaldo 1.1.2020	1 518
Ostot, myynnit, liikkeeseenlaskut ja suoritukset	179
Kauden aikana syntyneet voitot tai tappiot, jotka kirjataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin	10
Voitot tai tappiot, jotka kirjataan nettovaroihin	(17)
Siirrot tasolle 3	—
Siirrot tasolta 3	—
Muut	1
Loppusaldo 31.12.2020	1 691

2.4.3 Lainat

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Rahoitusapuna myönnetyt lainat	2.4.3.1	93 193	52 564
Lainat talousarvion ohjelmille ja määräaikaistalletukset	2.4.3.2	116	121
Yhteensä		93 309	52 684
Pitkäaikaiset		82 887	51 368
Lyhytaikaiset		10 422	1 316

2.4.3.1 Rahoitusapuna myönnetyt lainat

miljoonaa euroa
	ERVM	SURE	Maksutaselainat	Makrotaloudellinen rahoitusapu	Euratom	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2019	47 394	—	201	4 754	214	52 564
Uudet lainat	—	39 500	—	1 675	100	41 275
Takaisinmaksut	—	—	—	(617)	(35)	(651)
Valuuttakurssierot	—	—	—	—	—	—
Kirjanpitoarvon muutokset	2	3	0	0	0	6
Arvonalennus	—	—	—	—	—	—
Yhteensä 31.12.2020	47 396	39 503	201	5 813	279	93 193
Pitkäaikaiset	37 050	39 500	200	5 783	250	82 783
Lyhytaikaiset	10 346	3	1	30	29	10 410

Rahoitusapuna myönnettävien lainojen nimellisarvo oli 92 565 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2020 (51 941 miljoonaa euroa vuonna 2019). Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta.

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (ERVM) voidaan myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet kyseiselle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille niitä. Taloudellinen apu myönnetään lainan tai luottojärjestelyn muodossa. Toukokuun 9. päivänä 2010 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmissä järjestelyn enimmäismäärä rajoitetaan 60 miljardiin euroon, mutta jäsenvaltioille myönnettävien lainojen tai luottojärjestelyjen pääoma rajoitetaan omien varojen enimmäismäärän mukaisten maksumäärärahojen liikkumavaraan. ERVM:n puitteissa myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus EU:n talousarviosta. Nykyisten suunnitelmien mukaan Euroopan ERVM ei enää osallistu uusiin rahoitusohjelmiin eikä tee uusia sopimuksia lainajärjestelyistä.

Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE) on uusi eurooppalainen väline, joka auttaa pitämään ihmiset työssä ja työpaikoissa, joihin koronaviruspandemia vaikuttaa. Tämän tukivälineen kautta jäsenvaltiot voivat pyytää EU:lta rahoitusapua koronakriisistä johtuviin äkillisesti ja huomattavasti kasvaneisiin kansallisiin julkisiin menoihin. Nämä menot voivat liittyä kansallisiin työajan lyhentämisjärjestelyihin sekä vastaaviin toimenpiteisiin, jotka voivat koskea myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, sekä joihinkin terveyteen liittyviin toimenpiteisiin erityisesti työpaikoilla. Siitä voidaan myöntää rahoitusapua enintään 100 miljardia euroa lainojen muodossa asianomaisille jäsenvaltioille. Välineen perustana ovat 25 miljardin euron takaukset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet komissiolle. Komissio voi neuvoston asetuksen (EU) 2020/672 mukaan tehdä lainasopimuksen jäsenvaltion kanssa vasta sen jälkeen, kun komissio on tehnyt ehdotuksen SURE-tukivälineestä tarjottavaa rahoitusapua koskevan täytäntöönpanopäätöksen ja neuvosto on hyväksynyt sen. Neuvosto oli 31. joulukuuta 2020 hyväksynyt rahoitusapua 90 363 miljoonaa euroa, joista komissio oli tehnyt jäsenvaltioiden kanssa 85 863 miljoonan euron lainasopimukset ja maksanut jäsenvaltioille 39 500 miljoonaa euroa (nimellismäärinä). Jäljellä olevat sovitut lainasopimuksen määrät maksetaan vuonna 2021. SURE-lainoihin liittyvien ehdollisten velkojen osalta ks. myös liitetieto 4.1.2.

Maksutaselaina on politiikkalähtöinen rahoitusväline, jolla tarjotaan keskipitkän aikavälin rahoitustukea EU:n jäsenvaltioille, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Välineestä voidaan myöntää lainoja jäsenvaltioille, joilla on maksutasetta tai pääomatasetta koskevia vaikeuksia tai joita tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat. Välineestä myönnettävien maksattamatta olevien lainojen enimmäismäärä on rajoitettu 50 miljardiin euroon. Maksutaselainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus EU:n talousarviosta.

Makrotaloudellinen apu on rahoitusapua, jota EU tarjoaa maksutasevaikeuksissa oleville kumppanimailleen. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä. Yleensä sillä täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tukemien rakennemuutos- ja uudistusohjelmien rahoitusta. Näille lainoille on myönnetty takaus ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta. Makrotaloudelliseen rahoitusapuun kuuluvia lainoja nostettiin 31. joulukuuta 2020 päättyneen vuoden aikana yhteensä 1 675 miljoonaa euroa. Summasta 1 100 miljoonaa euroa maksettiin Ukrainalle, 250 miljoonaa euroa Jordanialle ja 325 miljoonaa euroa muille maille. Makrotaloudellisen rahoitusavun lainoihin liittyvien ehdollisten velkojen osalta ks. myös liitetieto 4.1.2.

Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom, jota edustaa komissio) myöntää lainoja sekä jäsenvaltioille että muille maille sekä molempien yhteisöille energia-alan laitoksiin liittyvien hankkeiden rahoittamista varten. Euratom-lainojen kattamiseksi oli saatu 279 miljoonan euron takaukset (214 miljoonaa euroa vuonna 2019) kolmansilta. Euratomin lainoihin liittyvien ehdollisten velkojen osalta ks. myös liitetieto 4.1.2.

Lainojen efektiivinen korko (ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä)

	31.12.2020	31.12.2019
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)	0,50 % – 3,75 %	0,50 % – 3,75 %
Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE)	0,00 % – 0,30 %	—
Maksutaselainat	2,88 %	2,88 %
Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat	0,00 % – 3,69 %	0,00 % – 3,82 %
Euratom	0,00 % – 5,76 %	0,08 % – 5,76 %

2.4.3.2 Lainat talousarvion ohjelmille ja määräaikaistalletukset

Talousarvion ohjelmien lainoja ovat lainat, jotka myönnetään suotuisin ehdoin osana yhteistyötä kolmansien maiden kanssa (esim. MEDA-ohjelman Euro–Välimeri-kumppanuuden puitteissa), ja lainat, jotka myönnetään EU:n työllisyys- ja sosiaalialan innovaatio-ohjelmasta ja EU:n sähköistämisen rahoittamista koskevasta aloitteesta.

Määräaikaistalletukset sisältävät määrät, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta ja jotka eivät täytä muiden rahavarojen määritelmää.

Talousarvion ohjelmien lainojen ja määräaikaistalletusten nimellisarvo oli 768 miljoonaa euroa (728 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Talousarvion ohjelmien lainojen arvon alentuminen

miljoonaa euroa
	31.12.2019	Lisäykset	Peruutukset	Luottotappiot	Muut	31.12.2020
Lainat talousarvion ohjelmille	10	3	—	—	—	13
EU:lle siirretyt lainat	658	73	—	—	(4)	726
Yhteensä	668	76	—	—	(4)	739

EU:lle siirretyt lainat ovat EU:n takaamia EIP:n myöntämiä lainoja, joiden takaisinmaksu on laiminlyöty. Kaikki näihin lainoihin liittyvät oikeudet on siirretty EU:lle sen jälkeen, kun maksut suoritettiin ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta tai ESIR-takuurahastosta. Näiden kokonaan luottotappioiksi kirjattujen lainojen kokonaismäärä on 726 miljoonaa euroa (658 miljoonaa euroa vuonna 2019). Takauksiin perustuvat vaatimukset katettiin osittain aiempina vuosina tehdyillä rahoitustoimintaa koskevilla varauksilla. EU:n ja EIP:n välisten asiaa koskevien sopimusten mukaisesti EIP toteuttaa takaisinperintämenettelyt EU:n puolesta.

2.5 ENNAKKOMAKSUT

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Pitkäaikaiset
Ennakkomaksut	2.5.1	30 574	22 135
Muut ennakot jäsenvaltioille	2.5.2	3 825	4 045
Rahoitusosuudet erityisrahastoissa		119	60
		34 519	26 240
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksut	2.5.1	24 902	22 314
Muut ennakot jäsenvaltioille	2.5.2	3 327	2 892
		28 229	25 206
Yhteensä		62 748	51 446

Eri ohjelmista suoritettavien ennakkomaksujen on oltava riittävän suuria, jotta tuensaajalla on riittävästi käteisvaroja hankkeen aloittamista ja edistämistä varten. Samalla on kuitenkin suojattava EU:n taloudelliset edut ja otettava huomioon oikeudelliset, operatiiviset ja kustannustehokkuuteen liittyvät rajoitteet.

2.5.1 Ennakkomaksut

miljoonaa euroa
	Bruttomäärä	Kuitattu kuluja vastaan	Nettomäärä 31.12.2020	Bruttomäärä	Kuitattu kuluja vastaan	Nettomäärä 31.12.2019
Yhteistyöhön perustuva hallinnointi
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	3 193	—	3 193	3 193	—	3 193
EAKR ja koheesiorahasto	23 074	(3 846 )	19 229	17 985	(3 540 )	14 444
ESR	8 222	(1 348 )	6 874	6 830	(1 530 )	5 301
Muut	4 192	(1 520 )	2 672	3 549	(1 463 )	2 086
	38 681	(6 713 )	31 967	31 557	(6 533 )	25 024
Suora hallinnointi
Toteuttaja:
Komissio	17 031	(10 648 )	6 382	12 839	(8 344 )	4 495
EU:n toimeenpanovirastot	18 565	(10 931 )	7 633	16 522	(10 339 )	6 184
Erityisrahastot	1 121	(843)	278	858	(665)	194
	36 716	(22 423 )	14 294	30 219	(19 347 )	10 872
Välillinen hallinnointi
Toteuttaja:
Muut EU:n virastot ja elimet	1 243	(781)	462	1 162	(678)	484
Kolmannet maat	1 515	(1 043 )	471	1 491	(861)	630
Kansainväliset järjestöt	9 068	(6 020 )	3 048	8 289	(5 317 )	2 972
Muut yhteisöt	11 665	(6 432 )	5 233	10 570	(6 104 )	4 467
	23 491	(14 276 )	9 215	21 513	(12 960 )	8 553
Yhteensä	98 888	(43 412 )	55 476	83 289	(38 840 )	44 449
Pitkäaikaiset	30 574	—	30 574	22 135	—	22 135
Lyhytaikaiset	68 314	(43 412 )	24 902	61 154	(38 840 )	22 314

Ennakkomaksut ovat maksettua rahaa, joten ne ovat toteutuneita maksumäärärahoja. Kuten liitetiedossa 1.5.7 todetaan, kyse on ennakoista, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi. Vaikka ennakkomaksut vähentävät maksattamatta olevia sitoumuksia (ks. liitetieto 5.1), ne ovat menoja, joita ei ole vielä hyväksytty eikä kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa lähes kaikki ennakkomaksut liittyvät ohjelmakauteen 2014–2020. Alkuvaiheessa maksettavat ensimmäiset ennakkomaksut, joita ei kuitata (eli kirjata tuotto- ja kululaskelmaan) ennen ohjelmakauden päättymistä, esitetään pitkäaikaisina ennakkomaksuina.

Koheesioalalla maksetaan niiden lisäksi vuotuisia ennakkomaksuja, jotka kuitataan vuosittain ja kirjataan lyhytaikaisiksi ennakkomaksuiksi. Covid-19-pandemian vuoksi ja koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen toimenpiteiden perusteella vuoden 2019 vuotuisten ennakkomaksujen käyttämätöntä osaa ei kuitenkaan peritty takaisin vuonna 2020, kuten se yleensä olisi peritty. Kokonaismäärä, joka vastaa 6,6:ta miljardia euroa, esitetään pitkäaikaisina ennakkomaksuina. Vuoden 2019 ennakkomaksujen takaisinperinnästä luopuminen vuonna 2020 on tärkeä tekijä, joka selittää yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin ennakkomaksujen lisäyksen vuoden lopussa.

Koheesioalalla suoritettavia uusia ennakkomaksuja ovat vuoden 2020 vuotuisten ennakkomaksujen (10 miljardia euroa) lisäksi EU:n solidaarisuusrahaston maksut (1,1 miljardia euroa).

Suoraan hallinnoitavissa maksuissa suurin osa ennakkomaksuista koskee tutkimusta (pääasiassa komission ja toimenpanovirastojen toteuttamaa Horisontti 2020 -ohjelmaa), ja niiden määrä on 9,3 miljardia euroa (7,8 miljardia euroa vuonna 2019). Lisäys johtuu vuonna 2020 tehdyistä sopimuksista, joista maksettiin ennakkomaksuja.

Välillisen hallinnoinnin osalta ennakkomaksut kattavat pääasiassa Galileon ja EGNOSin kaltaisia sisäisten politiikkojen ohjelmia mutta myös ulkosuhteisiin liittyviä välineitä, joita ovat esimerkiksi Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline, kehitysyhteistyöväline ja IPA (liittymistä valmisteleva tukiväline). Kansainvälisille järjestöille maksettujen ennakkomaksujen lisäys koskee pääasiassa edellä mainittuja ulkosuhteisiin liittyviä välineitä.

Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Tämä erä sisältää vakuudet, joita komissio edellyttää joissakin tapauksissa tuensaajilta, jotka eivät ole jäsenvaltioita, maksaessaan näille ennakkomaksuja. Tällaisista vakuuksista ilmoitetaan kaksi arvoa, jotka ovat nimellisarvo ja käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on takausta vastaan suoritettu ennakkomaksu, josta vähennetään myöhemmät kuittaukset. Komissiolle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2020 oli 466 miljoonaa euroa (492 miljoonaa euroa vuonna 2019). Vakuuksien käypä arvo oli 402 miljoonaa euroa (406 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (FP7) ja Horisontti 2020 -ohjelman mukaisesti suoritetut ennakkomaksut katetaan käytännössä osallistujien takuurahastosta. Kyseinen rahasto on monenkeskinen väline, jolla pyritään kattamaan riskit, jotka liittyvät siihen, että tuensaajat eivät suorita maksujaan seitsemänteen puiteohjelmaan ja Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvien toimien toteuttamisen aikana. Kaikki epäsuoriin toimiin osallistuvat, jotka saavat avustuksia EU:lta, maksavat viiden prosentin osuuden osallistujien takuurahaston kokonaispääomasta.

Osallistujien takuurahastosta katettavien ennakkomaksujen kokonaismäärä oli 2,3 miljardia euroa 31. joulukuuta 2020 (2,1 miljardia euroa vuonna 2019). EU (komission edustamana) on osallistujien takuurahaston toimeenpaneva elin, mutta osallistujat omistavat rahaston.

Osallistujien takuurahaston kokonaisvarat olivat vuoden lopussa yhteensä 2,4 miljardia euroa (2,2 miljardia euroa vuonna 2019). Osallistujien takuurahaston varoihin kuuluvat myös rahoitusvarat, joita hallinnoi komissio. Koska osallistujien takuurahasto on erillinen yhteisö, sen varoja ei konsolidoida EU:n tilinpäätökseen.

2.5.2 Muut ennakot jäsenvaltioille

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusvälineisiin liittyvät ennakot jäsenvaltioille	3 520	3 304
Tukiohjelmat	3 633	3 634
Yhteensä	7 153	6 937
Pitkäaikaiset	3 825	4 045
Lyhytaikaiset	3 327	2 892

Yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusvälineisiin liittyvät ennakot jäsenvaltioille

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) puitteissa jäsenvaltioille voidaan suorittaa EU:n talousarviosta ennakkomaksuja, joilla tuetaan niiden osallistumista rahoitusvälineisiin (lainoihin, takauksiin tai oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin). Näiden rahoitusvälineiden perustaminen ja hallinnointi ei ole komission vaan jäsenvaltioiden vastuulla. Näistä rahoitusvälineistä vuoden lopussa käyttämättä olevat rahamäärät ovat kuitenkin EU:n omaisuutta (kuten kaikki ennakkomaksut), ja niitä käsitellään EU:n taseessa omaisuuserinä.

Kausi 2014–2020:

Koheesiopolitiikan osalta maksetuista 10 518 miljoonasta eurosta oli 31. joulukuuta 2020 käyttämättä arvion mukaan 3 452 miljoonaa euroa. Kokonaismäärään sisältyy jäsenvaltioiden rahoitusosuus pk-yrityksiä koskevassa aloitteessa. Se on rahoitusväline, jolla pyritään kannustamaan pankkisektoria myöntämään enemmän lainoja pk-yrityksille (1 238 miljoonaa euroa on maksettu lukuun ottamatta määriä, jotka ovat edelleen ennakkomaksuissa, ja arviolta 349 miljoonaa euroa on käyttämättä).

Maaseudun kehittämiseen myönnetyistä varoista oli vuoden 2020 lopussa käyttämättä 66 miljoonaa euroa.

Kausi 2007–2013:

Kaikki koheesiopolitiikkaan liittyvät varat katsotaan joko käytetyiksi tai kohdennetuiksi uudelleen muihin toimenpiteisiin, joten taseessa ei ollut omaisuuseriä 31. joulukuuta 2020. On todettava, että eri välineiden tosiasiallista täytäntöönpanoa tarkastellaan osana ohjelmien päättämisprosessia tulevina vuosina.

Tukiohjelmat

Vastaavasti palautetut määrät, jotka vastaavat jäsenvaltioiden maksamia useisiin tukiohjelmiin (valtiontuki, maataloustukirahaston markkinatoimet ja maaseuturahaston investointitoimet) liittyviä ennakkomaksuja, joita ei ollut käytetty vuoden loppuun mennessä, kirjataan omaisuuseriksi (ennakoiksi) EU:n taseeseen. Komissio on arvioinut näiden ennakkomaksujen arvon jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella; kyseiset määrät sisältyvät edellä kohtaan ”Tukiohjelmat”.

Kausi 2014–2020:

Koheesiopolitiikan varoista oli vuoden lopussa käyttämättä arviolta 1 887 miljoonaa euroa ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan varoista 1 663 miljoonaa euroa.

Kausi 2007–2013:

Arvioiden mukaan maatalouden kehittämisen yhteydessä maksetuista varoista käyttämättä oli 83 miljoonaa euroa vuoden 2020 lopussa.

2.6 VAIHTOON PERUSTUVAT SAAMISET JA MUUT KUIN VAIHTOON PERUSTUVAT KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Pitkäaikaiset
Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.1	44 128	2 422
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.2	1 685	1 185
		45 813	3 607
Lyhytaikaiset
Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.1	26 915	19 328
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.2	1 766	1 038
		28 681	20 367
Yhteensä		74 493	23 974

2.6.1 Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Pitkäaikaiset
Jäsenvaltiot	2.6.1.1	2 237	2 422
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus	2.6.1.2	40 629	—
Tulojäämät ja menoennakot	2.6.1.4	1 261	—
Muut kerrytettävissä olevat rahamäärät		1	—
		44 128	2 422
Lyhytaikaiset
Jäsenvaltiot	2.6.1.1	7 213	6 180
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus	2.6.1.2	6 827	—
Kilpailun alalla määrätyt sakot	2.6.1.3	11 295	11 301
Tulojäämät ja menoennakot	2.6.1.4	787	1 788
Muut kerrytettävissä olevat rahamäärät	2.6.1.5	792	59
		26 915	19 328
Yhteensä		71 043	21 750

2.6.1.1 Kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
A-kirjanpitoon kirjatut perinteiset omat varat	5 297	5 478
Erilliseen kirjanpitoon kirjatut perinteiset omat varat	1 460	1 591
Omiin varoihin kuuluvat saamiset	2 188	7
Arvonalennus	(892)	(931)
Muut	—	—
Omista varoista kerrytettävissä olevat rahamäärät	8 053	6 145
Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	1 378	1 722
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	720	879
Arvonalennus	(837)	(822)
Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät	1 260	1 779
Takaisin perittävät ennakkomaksut	53	443
Maksettu ja kerrytettävissä oleva arvonlisävero	35	44
Muut kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta	49	191
Yhteensä	9 450	8 602
Pitkäaikaiset	2 237	2 422
Lyhytaikaiset	7 213	6 180

Suurin pitkäaikaisiin saamisiin sisältyvä määrä liittyy jäsenvaltioilta oleviin saamisiin ja nimenomaan Yhdistyneen kuningaskunnan rikkomistapaukseen liittyviin 2,1 miljardiin euroon (selitetty jäljempänä). Pitkäaikaisiin saamisiin sisältyy myös määriä, jotka liittyvät aiempien vuosien tavoin pääasiassa täytäntöönpanoa odottaviin, Euroopan maatalouden tukirahastoa (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) koskeviin sääntöjenmukaisuuspäätöksiin. Näihin päätöksiin liittyvät rahamäärät peritään vuotuisina erinä.

Jäsenvaltioilta olevien lyhytaikaisten saamisten määrien kasvu johtuu pääasiassa lisätalousarvioihin liittyvistä omista varoista vuonna 2020 – ks. jäljempänä.

Omista varoista kerrytettävissä olevat rahamäärät

A-kirjanpito tarkoittaa kuukausittaisia selvityksiä, joissa jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle sellaisten perinteisiin omiin varoihin liittyvien saamisten määrän, joita ei ole vielä peritty. Jäsenvaltiot kantavat komission puolesta perinteiset omat varat, jotka muodostuvat pääasiassa tullimaksuista.

A-kirjanpidon taso on ollut vuoden lopussa yleensä noin kolmen miljardin euron luokkaa. Määrään sisältyy kuitenkin sekä vuonna 2020 että vuonna 2019 lisäksi perinteisiä omia varoja, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan rikkomistapauksiin (kuvattu jäljempänä) ja muihin perinteisten omien varojen tarkastuskertomuksiin. Koska asiassa sovelletaan 1,7 miljardin euron viivästyskorkoa (1,2 miljardia euroa vuonna 2019), kyseiset määrät ilmoitetaan myös tässä tilinpäätöksessä (ks. liitetiedot 2.6.2 ja 3.8).

Rikkomistapauksen yhteydessä komissio lähetti 8. maaliskuuta 2018 virallisen ilmoituksen (rikkominen nro 2018/2008) Yhdistyneelle kuningaskunnalle, koska tämä kieltäytyi asettamasta oikeaa määrää perinteisiä omia varoja EU:n talousarvion käyttöön, vaikka unionin lainsäädännössä niin edellytetään. Koska Yhdistynyt kuningaskunta ei antanut tyydyttävää vastausta viralliseen ilmoitukseen eikä 24. syyskuuta 2018 lähetettyyn perusteltuun lausuntoon, komissio vahvisti 6. maaliskuuta 2019 päätöksensä saattaa rikkomisen käsittely Euroopan unionin tuomioistuimeen ja nosti kanteen 7. maaliskuuta 2019. Tapaus mainittiin ensimmäisen kerran OLAFin vuonna 2017 laatimassa kertomuksessa, jossa todettiin, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivat maahantuojat olivat välttäneet suuren määrän tullimaksuja käyttämällä tuonnin yhteydessä tekaistuja laskuja ja virheellisiä tullausarvoilmoituksia. OLAFin ja yhteisen tutkimuskeskuksen kehittämien menetelmien ja saatavilla olevien tietojen perusteella komissio arvioi, että EU:n lainsäädännön rikkominen aiheutti marraskuun 2011 ja lokakuun 2017 välisenä aikana 2,1 miljardin euron tappiot EU:n talousarvioon (netto, eli bruttomäärä 2,7 miljardia euroa vähennettynä Yhdistyneen kuningaskunnan pidättämillä kantokuluilla). Yhdistynyt kuningaskunta ei hyväksy menetelmiä, joita komissio on käyttänyt arvioidessaan kyseiset tappiot. Tilintarkastustuomioistuin järjesti 8. joulukuuta 2020 suullisen käsittelyn. Menettelyn seuraavat vaiheet ovat julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ja unionin tuomioistuimen tuomio, joiden päivämääriä ei vielä tiedetä. Koska meneillään olevat tuomioistuinmenettelyt ja tähän mennessä saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että menettelystä tulee pitkä, sekä 2,1 miljardin euron pääoma että vuoden 2020 loppuun mennessä kertyneet arviolta 1,6 miljardin euron viivästyskorot (vuoden 2019 loppuun mennessä oli kertynyt ja kirjattu 1,1 miljardin euron korot) on luokiteltu pitkäaikaisiksi varoiksi.

Lisäksi komissio sisällytti kirjanpitoon 0,15 miljardin euron saamisen vahvistetuista tullimaksuista ja viivästyskoroista, jotka perustuvat viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin.

”Erillinen kirjanpito” tarkoittaa vahvistettuja saamisia, joita ei ole sisällytetty A-kirjanpitoon, koska jäsenvaltiot eivät ole perineet niitä eikä vakuutta ole annettu (tai vakuus on annettu, mutta saaminen on kiistetty). Näistä saamisista tehdään arvonalennus jäsenvaltioiden vuosittain toimittamien tietojen perusteella. Nämä määrät ovat yleensä aina vuoden lopussa samalla tasolla, kuten edellä esitetystä käy ilmi.

”Omiin varoihin kuuluvat saamiset” vuonna 2020 viittaa 24. marraskuuta 2020 ja 15. joulukuuta 2020 hyväksyttyihin lisätalousarvioihin nro 8 ja 9/2020 perustuviin kerrytettävissä oleviin rahamääriin. Useimmat jäsenvaltiot tulouttivat rahamäärät tammikuun 2021 ensimmäisenä pankkipäivänä. Vuoteen 2019 liittyvää vastaavaa määrää ei ollut.

Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät

Kohtaan on kirjattu pääasiassa jäsenvaltioiden ilmoittamat ja vahvistamat saamiset (tilanne 15. lokakuuta 2019) maataloustukirahaston tuensaajilta 31. joulukuuta 2019. Kerrytettävissä olevat rahamäärät jaksolta, joka ulottuu edellä tarkoitetun ilmoituksen jättämisestä vuoden 2019 joulukuun 31. päivään, on arvioitu. Komissio tekee lisäksi arvion arvonalennuksesta, joka vastaa sitä osaa edunsaajien velasta, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio luopuisi kyseisten määrien perimisestä. Oikaistuun määrään sisältyy myös 20 prosentin osuus, jonka jäsenvaltiot pidättävät hallintokustannusten kattamista varten.

2.6.1.2 Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus

miljoonaa euroa
	140 artikla	142 artikla	Muut	31.12.2020
Yhdistyneen kuningaskunnan velka	34 966	14 338	275	49 579
Velka Yhdistyneelle kuningaskunnalle	—	—	(2 122 )	(2 122 )
Yhteensä	34 966	14 338	(1 847 )	47 456
Pitkäaikaiset	28 196	14 327	(1 894 )	40 629
Lyhytaikaiset	6 769	11	47	6 827

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tekemässä sopimuksessa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (viite 2019/C 384 I/01), jäljempänä ”erosopimus”, määritetään osapuolten taloudelliset velvoitteet. Edellä mainittu määrä vastaa Yhdistyneeltä kuningaskunnalta olevia nettosaamisia, jotka perustuvat näihin velvoitteisiin vuoden lopussa.

140 artikla – Maksattamatta olevat sitoumukset

Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut maksamaan EU:lle osuutensa 31. joulukuuta 2020 maksattamatta olevista talousarviositoumuksista 140 artiklan vaatimusten mukaisesti mukautettuna. Mukautuksiin kuuluvat unionin talousarviosta käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla rahoitettujen sitoumusten vähentäminen, niiden ohjelmiin liittyvien sitoumusten vähentäminen, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei ole osallistunut, ja niiden jaksottamattomiin budjettikohtiin liittyvien sitoumusten vähentäminen, joiden osalta maksumäärärahojen määrä siirretään automaattisesti seuraavalle varainhoitovuodelle ja joista Yhdistynyt kuningaskunta on jo maksanut osuutensa vuonna 2020.

Unionin talousarviositoumukset, jotka perustuvat käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin, koostuvat kolmansien maiden rahoitusosuuksista (ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot) ja EU:n talousarviosta alun perin maksettujen ja siihen palautettujen määrien uudelleenkäytöstä (sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot). Ulkoisten ja sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käyttöä koskevista eri säännöistä säädetään varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdan c alakohdassa ja 12 artiklan 4 kohdan b alakohdassa.

Ulkoisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat talousarviositoumukset jätetään Yhdistyneen kuningaskunnan vastuulle kuuluvien maksattamatta olevien sitoumusten ulkopuolelle. Kyseisen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen luokan osalta vastaavien sitoumusten rahoittamiseen tarkoitetut maksumäärärahat ovat käytettävissä sen ohjelman ajan, johon tulot on sidottu. Näin ollen Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ei peritä lisärahoitusta.

Lisäksi suurin osa sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten tarkoitetuista maksumäärärahoista on jo käytetty hyväksyttyjen talousarviositoumusten rahoittamiseen. Näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan vastuista vähennetään vain ne sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen maksumäärärahat, jotka ovat edelleen käytettävissä rahoittamaan osa maksattamatta olevista sitoumuksista.

Suurin sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osa on ERI-rahastojen soveltama selvitysjärjestelmä. Sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen maksumäärärahat, joihin jäsenvaltiot ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat jo aiemmin maksaneet osuutensa, käytetään maksattamatta olevien talousarviositoumusten maksamiseen talousarvion käytön optimoimiseksi ja siten jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien vähentämiseksi. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevat sitoumukset on rahoitettava tulevista talousarviomäärärahoista. Näin ollen nämä maksattamatta olevat sitoumukset ovat edelleen EU:n talousarvion ja Yhdistyneen kuningaskunnan vastuita, samoin kuin muut EU:n avoimet talousarviositoumukset.

Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistunut tiettyjen oikeus- ja sisäasioiden alan ohjelmien ja toimien rahoitukseen. Näin ollen maksattamatta olevat sitoumukset, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumattomuusjärjestelyyn, jätetään sen maksettavaksi kuuluvan kokonaismäärän ulkopuolelle. Muita mukautuksia ovat maksusitoumusmäärärahojen ei-automaattiset siirrot vuodelta 2020 vuodelle 2021, mikä lisää niiden maksattamatta olevien talousarviositoumusten määrää, joista Yhdistynyt kuningaskunta on vastuussa. Tämä mukautettu maksattamatta oleva määrä oli 31. joulukuuta 2020 kaikkiaan 294,3 miljardia euroa, josta Yhdistyneen kuningaskunnan osuus oli 36,4 miljardia euroa. Tähän määrään on tehty sen jälkeen lisäoikaisuja, jotka vastaavat Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta vuonna 2021 tuloutetuista vuosien 2014–2020 tai aiempien ohjelmakausien nettomääräisistä rahoitusoikaisuista sekä vuoteen 2020 liittyvistä ja vuonna 2021 käyttöön asetetuista perinteisistä omista varoista. Yhdistyneen kuningaskunnan 140 artiklan mukainen velka on siten 36,0 miljardia euroa. Saamisiksi kirjattu määrä perustuu komission viralliseen ennusteeseen koko maksattamatta olevan määrän vapauttamisesta 31. joulukuuta 2020, jolloin saamiset olivat yhteensä 35,0 miljardia euroa (joista 6,8 miljardia euroa maksetaan tilinpäätöspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana):

miljoonaa euroa
	31.12.2020
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi 31.12.2020, talousarvion toteuttamiskertomuksissa ilmoitetun mukaisesti	303 197
Sitoumukset jaksottamattomissa budjettikohdissa: automaattisesti siirrettyjen maksumäärärahojen määrä	(1 196 )
Sitoumukset, joiden ulkopuolelle Yhdistynyt kuningaskunta voi jäädä	(1 826 )
Käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla rahoitetut sitoumukset	(4 709 )
Sisäisistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista käytettävissä olevat maksumäärärahat	(1 128 )
Muut oikaisut (maksusitoumusmäärärahojen ei-automaattiset siirrot)	10
Mukautetut talousarviositoumukset 31.12.2020, joihin sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta	294 347
Yhdistyneen kuningaskunnan osuus mukautetuista talousarviositoumuksista	36 376
Ohjelmakauteen 2014–2020 tai edellisiin ohjelmakausiin liittyvät nettomääräiset rahoitusoikaisut	(0)
Vuoteen 2020 liittyvät ja vuonna 2021 käyttöön asetetut perinteiset omat varat	(402)
Yhdistyneen kuningaskunnan 140 artiklan mukaiset velat	35 973
Arvioidut toteuttamatta jääneet	(1 008 )
Yhteensä	34 966
Pitkäaikaiset	28 196
Lyhytaikaiset	6 769

Lisätietoja talousarviositoumuksista, jotka olivat maksattamatta 31. joulukuuta 2020 – Yhdistyneen kuningaskunnan velkojen laskennan lähtökohta 140 artiklan mukaisesti – on talousarvion toteuttamiskertomuksissa ja liitetiedoissa, taulukko 4.4.

142 artikla – Unionin vastuut vuoden 2020 lopussa

Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut maksamaan EU:lle osuutensa unionin vastuista vuoden 2020 lopussa lukuun ottamatta vastuita, a) joihin liittyvät vastaavat varat ja b) jotka liittyvät talousarvion toimintaan ja omien varojen hallinnointiin (mukaan lukien määrät, jotka maksattamatta olevat sitoumukset jo kattavat (ks. 140 artikla edellä)). Tässä pääasiallinen määrä koskee 31. joulukuuta 2020 voimassa olleita EU:n työsuhteen päättymisen jälkeisiä velvoitteita (eläkkeet ja sairausvakuutus), joista Yhdistyneen kuningaskunnan osuus on vuoden lopussa yhteensä 14 338 miljoonaa euroa (joista 11 miljoonaa euroa on maksettava tilinpäätöspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana):

miljoonaa euroa
	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	Muut eläke-etuusjärjestelmät	31.12.2020
31.12.2020 maksamatta olevat vastuut	100 741	12 935	2 344	116 020
Yhdistyneen kuningaskunnan osuus	12 450	1 599	290	14 338
Pitkäaikaiset	12 450	1 599	279	14 327
Lyhytaikaiset	—	—	11	11

Lisätietoja työsuhde-etuuksiin liittyvistä veloista on liitetiedossa 2.9.

Muut artiklat

miljoonaa euroa

31.12.2020

Yhdistyneen kuningaskunnan velka

136 artikla

230

147 artikla

275

Velka Yhdistyneelle kuningaskunnalle

141 artikla

(1 766 )

143 artikla

(93)

144 artikla

(46)

145 artikla

(183)

146 artikla

(33)

(2 122 )

Yhteensä

(1 847 )

Pitkäaikaiset

(1 894 )

Lyhytaikaiset

136 artikla – Omiin varoihin sovellettavat säännökset

Erosopimuksen 136 artiklassa vahvistetaan omiin varoihin 31. joulukuuta 2020 jälkeen sovellettavat säännökset. Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus osuuteensa silloin, kun varainhoitovuosiin vuoteen 2020 asti liittyvät omat varat asetetaan saataville tai niitä oikaistaan tai niihin tehdään mukautuksia 31. joulukuuta 2020 jälkeen. Lisäksi sillä on oikeus saada osuutensa vuoden 2020 ylijäämään liittyvistä mukautuksista. Sitä koskevat myös arvonlisäveroon ja BKTL:ään perustuvien omien varojen mukautukset, jotka liittyvät varainhoitovuosiin vuoteen 2020 asti. Nämä arvonlisäveroon ja BKTL:ään perustuvat mukautukset lasketaan 31. joulukuuta 2028 asti vuosittain. Lisäksi otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän, vuosia 2017–2019 koskevan korjauksen lasketut päivitykset.

Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava 28. helmikuuta 2021 jälkeen keräämänsä perinteiset omat varat, jotka liittyvät vuoteen 2020 tai sitä aiempiin vuosiin. Niiden osuus 27 jäsenvaltion ja EU:n perinteisten omien varojen kokonaismäärästä vähennetään sitten tästä määrästä. Perinteisiä omia varoja koskeva erillinen kirjanpito puretaan kokonaisuudessaan viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava jäljempänä esitettävät 230 miljoonaa euroa vuonna 2021.

miljoonaa euroa
Ylijäämä	(219)
Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus	211
Sitoumukset, joiden ulkopuolelle Yhdistynyt kuningaskunta voi jäädä	—
Arvonlisäveroon ja BKTL:ään perustuvat mukautukset (liittyvät vuoteen 2020 ja sitä edeltäviin vuosiin)	214
Yhdistyneen kuningaskunnan perinteiset omat varat 28.2.2021 jälkeen, netto	23
Yhteensä	230

141 artikla – Sakot

Yhdistynyt kuningaskunta on oikeutettu osuuteensa sakoista, jotka on määrätty ennen 31. joulukuuta 2020, ja sakoista, jotka unioni on määrännyt 31. joulukuuta 2020 jälkeen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä, kun ne tulevat lainvoimaisiksi. Tällaisten Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevien 31. joulukuuta 2020 maksattamatta olevien sakkojen määrä on 14,3 miljardia euroa. Yhdistyneellä kuningaskunnalla olisi oikeus yhteensä 1,8 miljardiin euroon (joista 20 miljoonaa euroa on maksettava tilinpäätöspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana).

143 artikla – Ehdolliset rahoitusvastuut: rahoitusapuna annettavat lainat, ESIR- ja EKKR-rahastot sekä ulkoinen lainanantovaltuus

Tämän artiklan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on velvollinen rahoittamaan osuutensa EU:n ehdollisista vastuista, jotka liittyvät sen lainanotto-, lainananto- ja takaustoimintaan, jos ne realisoituvat eivätkä olemassa olevat takuurahastot kata niitä – ks. niihin liittyviä ehdollisia vastuita koskeva liitetieto 4.1. EU palauttaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle määrät, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on jo maksanut takuurahastoihin ja joita ei enää tarvita. Yhdistyneellä kuningaskunnalla on myös oikeus takaisinmaksuihin toimista, joista se on osaksi vastuussa. Yhdistyneelle kuningaskunnalle seuraavien 12 kuukauden aikana maksettava määrä on 31. joulukuuta 2020 yhteensä 93 miljoonaa euroa. Tämä koskee ainoastaan EKKR-rahastoa, jossa ei ole toteutettu hyväksyttyjä toimia ennen eroa, joten Yhdistyneen kuningaskunnan ei tarvitse kattaa niitä.

144 artikla – Rahoitusvälineet

Tämän artiklan nojalla EU on sitoutunut palauttamaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle sen osuuden eropäivään mennessä hyväksytyistä rahoitustoimista aiheutuvista takaisinmaksuista sekä sen osuuden eropäivän jälkeen hyväksyttyihin rahoitustoimiin suoritetuista maksuista. Yhdistyneelle kuningaskunnalle seuraavien 12 kuukauden aikana maksettava määrä on 31. joulukuuta 2020 yhteensä 46 miljoonaa euroa.

145 artikla – Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY, selvitystilassa)

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus saada osuutensa EHTYn nettovarallisuudesta, joka selvitettiin 31. joulukuuta 2020. Takaisinmaksu suoritetaan viidessä erässä kunkin vuoden 30. kesäkuuta alkaen vuodesta 2021. EHTY:n nettovarallisuus, joka selvitettiin 31. joulukuuta 2020, oli 1,5 miljardia euroa. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus siitä oli 183 miljoonaa euroa (37 miljoonaa euroa maksetaan takaisin vuonna 2021).

146 artikla – Investoinnit Euroopan investointirahastoon (EIR)

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus osuuteensa pääomasta, jonka EU on sijoittanut Euroopan investointirahaston maksettuun pääomaan 31. joulukuuta 2020. Takaisinmaksu suoritetaan viidessä erässä kunkin vuoden 30. kesäkuuta alkaen vuodesta 2021. EU:n sijoitus EIR:n maksettuun pääomaan oli 31. joulukuuta 2020 yhteensä 267 miljoonaa euroa (ks. liitetieto 2.3). Yhdistyneen kuningaskunnan osuus siitä oli 33 miljoonaa euroa (seitsemän miljoonaa euroa maksetaan takaisin vuonna 2021).

147 artikla – Oikeustapaukset

Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut maksamaan osuutensa EU:n maksuista, jotka johtuvat unionin taloudellisia etuja koskevista oikeustapauksista ja jotka erääntyvät, edellyttäen, että näiden oikeustapausten kohteena olevat teot ovat tapahtuneet viimeistään 31. joulukuuta 2020. Kun otetaan huomioon vuoden lopun varaukset ja kertymät sekä oikeustapausten osalta vuonna 2021 toteutuneet maksut, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava arviolta 46 miljoonaa euroa (joista 21 miljoonaa euroa on laskutettu Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ja erääntyy maksettavaksi vuonna 2021).

2.6.1.3 Kilpailun alalla määrättyihin sakkoihin liittyvät saamiset

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Sakkoihin liittyvät saamiset bruttomäärä	14 503	14 606
Alustavat maksut	(3 023 )	(3 125 )
Arvonalennus	(186)	(180)
Yhteensä	11 295	11 301
Pitkäaikaiset	—	—
Lyhytaikaiset	11 295	11 301

Alustavat maksut liittyvät pääasiassa suoritettuihin maksuihin yrityksiltä, jotka ovat kuitenkin hakeneet muutosta tai joilla on edelleen mahdollisuus hakea EU:n tuomioistuimissa muutosta sakkopäätökseen. Ehdollinen velka esitetään, koska nämä määrät joudutaan mahdollisesti maksamaan takaisin yrityksille (ks. liitetieto 4.1.4).

Yritykset, joille on määrätty sakko ja jotka ovat hakeneet tai aikovat hakea muutosta, voivat joko suorittaa alustavan maksun tai toimittaa komissiolle pankkitakauksen. Komissio on hyväksynyt takaukset vuoden loppuun mennessä maksamattomien sakkojen osalta määrästä, joka on 11 004 miljoonaa euroa (11 133 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Arvonalennusten määrät vastaavat komission tapauskohtaista arviointia maksamattomista sakkomääristä tai määristä, joita takaus ei kata, joita komissio ei odota perittävän takaisin.

Kilpailun alalla määrättyihin sakkoihin liittyvät kokonaissaamiset ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina vuodesta 2019 vuoteen 2020. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2020 uudet saamiset kompensoidaan suurelta osin sakoilla, jotka maksettiin lopullisesti vuonna 2020.

2.6.1.4 Tulojäämät ja menoennakot

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Tulojäämät	1 755	1 502
Muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät menoennakot	293	286
Yhteensä	2 048	1 788
Pitkäaikaiset	1 261	—
Lyhytaikaiset	787	1 788

Tulojäämiin sisältyy 1,7 miljardia euroa (1,4 miljardia euroa vuonna 2019), jotka komissio odottaa perivänsä takaisin jäsenvaltioilta koheesiopolitiikan alalla jäsenvaltioiden toimittamien tilinpäätösten tarkastelun ja hyväksynnän perusteella (ohjelmakaudelle 2014–2020 käyttöön otetun menettelyn mukaisesti). Suurin osa tästä määrästä (1,3 miljardia euroa) on tarkoitus periä takaisin vasta asianomaisten ohjelmien päättyessä (koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen toimenpiteiden seurauksena), minkä vuoksi ne on luokiteltu lyhytaikaisiksi.

2.6.1.5 Muut kerrytettävissä olevat rahamäärät

Muiden kerrytettävissä olevien rahamäärien kokonaismäärä sisältää 744 miljoonan euron saamisen, joka johtuu siitä, että käyttämättömät NER300-varat, joita ei ole vielä vuoden 2020 lopussa saatu takaisin EIP:ltä, on siirretty innovaatiorahastoon – ks. liitetieto 3.7.

2.6.2 Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Pitkäaikaiset
Viivästyskorot	1 641	1 137
Muut saamiset	44	48
	1 685	1 185
Lyhytaikaiset
Tuensaajat	324	269
Tuensaajilta olevien saamisten arvon alentuminen	(188)	(153)
Vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät menoennakot	345	238
Viivästyskorot	1 085	528
Muut	200	157
	1 766	1 038
Yhteensä	3 450	2 223

Pitkäaikaiset viivästyskorot koskevat liitetiedossa 2.6.1.1 mainittua rikkomistapausta.

Muut lyhytaikaiset saamiset liittyvät pääasiassa viivästyskorkoihin. Lisäys vuodesta 2019 vuoteen 2020 on seurausta perinteisiä omia varoja koskevista tarkastuskertomuksista peräisin olevista tulojäämistä ja sakkoja saaneiden yhtiöiden antamista takauksista kertyneistä koroista johtuvasta lisäyksestä.

2.7 VAIHTO-OMAISUUS

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Tutkimusmateriaali	59	47
Muut	21	21
Yhteensä	80	68

2.8 KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Tilit valtiokonttoreissa ja keskuspankeissa		11 342	15 519
Käyttötilit		80	91
Ennakkomaksutilit		8	7
Siirrot (siirrettävinä olevat käteisvarat)		0	0
Talousarvion toteuttamisessa käytettävät pankkitilit	2.8.1	11 430	15 617
Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat	2.8.2	2 446	1 567
Sakkoihin liittyvät käteisvarat	2.8.3	1 458	1 258
Muihin toimielimiin, virastoihin ja elimiin liittyvät käteisvarat		1 362	1 208
Erityisrahastoihin liittyvät käteisvarat		46	97
Yhteensä		16 742	19 745

2.8.1 Talousarvion toteuttamisessa käytettävät pankkitilit

Tähän kohtaan kuuluvat varat, joita komissio säilyttää jäsenvaltioissa ja Efta-maissa olevilla pankkitileillään (valtiokonttori tai keskuspankki) tai käyttötileillä liikepankeissa, ennakkomaksutileillä tai käteiskassatileillä. Kassavarojen määrä vuoden 2020 lopussa johtuu pääasiassa seuraavista syistä:

—

—	Yhteensä 1,6 miljardia euroa, jotka kuuluvat virastoille ja yhteisyrityksille – koska komissio huolehtii kassanhallinnasta näiden yhteisöjen puolesta.

2.8.2 Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat

Tässä kohdassa esitetyt määrät ovat pääasiassa muita rahavaroja, jotka komissio on antanut ulkopuolisten tahojen hoidettavaksi ja jotka käytetään EU:n talousarviosta rahoitettavien yksittäisten rahoitusvälineohjelmien rahoittamiseen, sekä talousarviotakauksiin liittyvissä takuurahastoissa olevia käteisvaroja ja muita rahavaroja – ks. liitetieto 2.4.1. Rahoitusvälineisiin ja takuurahastoihin liittyvät käteisvarat voidaan siis käyttää ainoastaan asianomaisissa ohjelmissa. Saldon kasvu johtuu pääasiassa i) ESIR-rahastojen ja EKKR-takuurahaston lisärahoituksesta, jota ei ollut vielä vuoden 2020 lopussa sijoitettu joukkovelkakirjoihin, ja ii) EU:n rahoitusvälineisiin erityisesti COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmissa suoritetuista maksuista, joita ei ole vielä käytetty takuuseen perustuviin vaatimuksiin eikä oman pääoman ehtoisiin investointeihin.

2.8.3 Sakkoihin liittyvät käteisvarat

Nämä käteisvarat sisältävät pääasiassa määrät, jotka komissio on saanut määräämiensä sakkojen perusteella sellaisissa tapauksissa, joissa asian käsittely on vielä kesken. Näitä varoja säilytetään erityisillä talletustileillä, joita ei käytetä muihin tarkoituksiin. Jos toinen osapuoli on hakenut muutosta komission päätökseen tai ei ole tiedossa, haetaanko päätökseen muutosta, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisena velkana liitetiedossa 4.1.4. Vuodesta 2010 komissio on hallinnoinut kaikkia sen jälkeisiin alustavasti maksettuihin sakkoihin liittyviä varoja BUFI-rahastossa. Kyseiset varat sijoitetaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltuihin rahoitusvälineisiin (ks. liitetieto 2.4.1). Sakkoihin liittyvien käteisvarojen lisäys vuoden 2020 lopussa johtuu BUFI-rahaston käteisvarojen saldon kasvusta vuoden 2019 loppuun verrattuna sekä talousarvioon siirrettävistä lopullisista sakkojen yhteydessä saaduista käteisvaroista.

VELAT

2.9 ELÄKKEET JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET

2.9.1 Työsuhde-etuusjärjestelmän nettovelka

miljoonaa euroa
	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä	Muut eläke-etuusjärjestelmät	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	31.12.2020 Yhteensä	31.12.2019 Yhteensä
Etuuspohjainen velvoite	100 741	2 438	13 289	116 468	98 062
Järjestelmän varat	—	(94)	(354)	(448)	(403)
Nettovelka	100 741	2 344	12 935	116 020	97 659

Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan kasvu johtuu pääasiassa suurimman eläkejärjestelmän eli Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän (PSEO) nettovelan kasvusta. Tämä PSEO:n velka on kasvanut pääasiassa nimellisen diskonttokoron jyrkän laskun aiheuttamista rahoitusta koskevien oletusten muutoksista johtuvien vakuutusmatemaattisten tappioiden vuoksi. Lisäksi koska nimellistä diskonttokorkoa mukautetaan inflaatioon reaalisen diskonttokoron määrittämiseksi, nimellinen diskonttokorko oli vuonna 2020 toisena peräkkäisenä vuotena negatiivinen. Se tarkoittaa, että mikä tahansa määrä tulevaisuudessa on arvokkaampi nyt kuin silloin, kun se toteutuu tulevaisuudessa. Tämä kasvattaa vastuiden määrää merkittävästi vuoden lopussa. Alennetulla diskonttokorolla on ollut samanlainen vaikutus myös muihin järjestelmiin.

Myös vuoden aikana työsuoritusten ansiosta karttuneet oikeudet ovat suuremmat kuin vuoden aikana maksetut etuudet. Lisäksi vuotuiset korkokulut ovat kasvaneet (vastuiden diskonttauksen purkaminen) samoin kuin kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset tappiot.

Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä

Tämä etuuspohjainen velvoite on tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuorituksiin perustuvien, eläkevelvoitteiden täyttämiseksi EU:lta vaadittavien odotettavissa olevien tulevien maksujen nykyarvo. Järjestelmä on jatkuva, ja siksi kaikki järjestelmästä vuoden aikana vaaditut maksut sisällytetään EU:n talousarvioon vuosittain.

Henkilöstösääntöjen 83 artiklan mukaan eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan EU:n talousarviosta. Järjestelmä on laskennallisesti rahoitettu, ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä rahoittamaan kyseiset etuudet. Lisäksi työelämässä olevien jäsenten peruspalkasta vähennetään pakollinen eläkemaksu, joka on nykyään 10,1 prosenttia. Nämä maksuosuudet ovat varainhoitovuoden talousarviotuloja, joilla rahoitetaan osaltaan EU:n yleisiä menoja – ks. myös liitetieto 3.7.

Eläkejärjestelmän vastuita arvioitiin 31. joulukuuta 2020 Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän piiriin kuuluvan henkilöstön (työssä olevan, eläkkeellä olevan sekä aiemmin työssä olleen ja nyt työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilöstön ja kuolleiden toimihenkilöiden omaisten) määrän sekä kyseisenä päivänä voimassa olleiden henkilöstösääntöjen perusteella. Arviointi tehtiin kansainvälisen tilinpäätösstandardin IPSAS 39 (ja näin ollen myös EU:n tilinpäätössäännön nro 12) mukaisesti.

Muut eläke-etuusjärjestelmät

Tämä kohta sisältää komission, unionin tuomioistuimen (ja yleisen tuomioistuimen) ja tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten sekä neuvoston, Euroopan oikeusasiamiesten, Euroopan tietosuojavaltuutettujen ja Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen jäsenten eläkevastuut. Tähän kohtaan on sisällytetty myös Euroopan parlamentin jäsenten eläkevastuut.

Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä

Edellä mainittujen eläke-etuusjärjestelmien lisäksi määritetään arvioitu vastuu, joka EU:lla on yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä (JSIS) terveydenhuollon kustannuksista, jotka on maksettava työsuhteen jälkeiseltä ajalta (vähennettynä työntekijöiden omalla maksuosuudella). Kuten liitetiedossa 1.5.10 todetaan, tämän vastuun laskennassa otetaan huomioon koko aktiivinen palveluksessaoloaika, jolloin varmistetaan, että henkilöstön työsuhteen päättymisen jälkeisen järjestelmän eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmät kirjataan johdonmukaisesti. Sekä EU:n tilinpäätössääntöjen että IPSAS-standardien mukaan velvollisuutena on kuvata todenmukaisesti asianomaisen tilanteen taloudellista sisältöä. Siksi IPSAS 39 -standardia ei ole tulkittu tiukemmin määritettäessä palveluksessaoloaikojen etuuksia. Jos JSIS-järjestelmän rahoituskustannus kertyisi täysimääräisesti kaikille virkamiehille kymmenen vuoden aikana eikä työntekijän aktiivisen palveluksessaoloajan perusteella, kyseistä menetelmää käyttämällä etuuspohjaiset velvoitteet olisivat vuoden lopussa 4,6 miljardia euroa suuremmat. Kuten jo kuitenkin todettiin, tämä tiukempi lähestymistapa ei olisi yhteensopiva todenmukaisen kuvan antamista koskevan laadullisen ominaisuuden kanssa. Siksi sen ei katsota tarjoavan luotettavaa tietoa EU:n tilinpäätössäännön nro 1 ja IPSAS-standardien käsitteellisen viitekehyksen mukaisesti. Arvio on erityisen herkkä nykyisen henkilöstön hallinnollisen aseman muutoksille (erityisesti tämä koskee niiden määräaikaisten työntekijöiden määrää, joista odotetaan tulevan virkamiehiä tulevaisuudessa).

2.9.2 Työntekijöiden etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutos

Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo on tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuorituksiin perustuvan velvoitteen täyttämiseksi vaadittavien, odotettavissa olevien tulevien maksujen diskontattu arvo.

Seuraavassa analysoidaan etuuspohjaisen velvoitteen muutosta varainhoitovuonna:

miljoonaa euroa
	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä	Muut eläke-etuusjärjestelmät	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	Yhteensä
Nykyarvo 31.12.2019	83 842	2 149	12 071	98 062
Kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	3 441	97	348	3 886
Korkomenot	919	17	145	1 081
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot	—	—	—	—
Kirjattu nettovaroihin
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset
Kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	2 348	(7)	(141)	2 200
Demografisista oletuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	—	(3)	—	(3)
Rahoitusta koskevista oletuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	11 896	259	964	13 119
Muut
Maksetut etuudet	(1 706 )	(75)	(97)	(1 878 )
Nykyarvo 31.12.2020	100 741	2 438	13 289	116 468

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot muodostuvat etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvon kasvusta, joka johtuu järjestelmän nykyisten jäsenten työsuorituksesta vuoden aikana.

Korkomenolla tarkoitetaan etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen käyvän arvon lisäystä kauden aikana sen johdosta, että etuuksien suorittaminen on yhtä kautta lähempänä.

Kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot viittaavat vuotta 2020 koskevien edellisenä vuotena tehtyjen oletusten ja vuoden 2020 toteutumien välisten erojen vaikutuksiin.

Vakuutusmatemaattisista oletuksista (demografiset muuttujat, kuten työntekijöiden vaihtuvuus ja kuolleisuus, ja taloudelliset muuttujat, kuten diskonttokorot ja ennustetut palkankorotukset) johtuvia vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita aiheutuu, kun näitä oletuksia päivitetään, jotta ne vastaavat muutoksia niiden perustana olevassa tilanteessa.

Etuudet (esim. eläkkeet tai terveydenhuoltomenojen korvaukset) maksetaan vuoden aikana järjestelmän sääntöjen mukaisesti. Näiden maksettujen etuuksien vuoksi etuuspohjaisesta järjestelystä johtuva velvoite väheni.

2.9.3 Järjestelmän varat

miljoonaa euroa
	Muut eläke-etuusjärjestelmät	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	Yhteensä
Nykyarvo 31.12.2019	94	309	403
Järjestelmän varojen nettomuutos	0	45	45
Nykyarvo 31.12.2020	94	354	448

2.9.4 Vakuutusmatemaattiset oletukset – Työsuhde-etuudet

Seuraavassa esitetään tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset, joita käytetään määritettäessä EU:n kahden tärkeimmän työsuhde-etuusjärjestelmän arvoa.

	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä
2020
Nimellinen diskonttokorko	0,4 %	0,5 %
Ennustettu inflaatiovauhti	1,2 %	1,3 %
Reaalinen diskonttokorko	(0,8 ) %	(0,8 ) %
Palkankorotusten ennustettu taso	1,8 %	1,8 %
Terveydenhuoltomenojen kehityssuunnat	—	2,6 %
Eläkeikä	63/64/66	63/64/66
2019
Nimellinen diskonttokorko	1,1 %	1,2 %
Ennustettu inflaatiovauhti	1,3 %	1,3 %
Reaalinen diskonttokorko	(0,2 ) %	(0,1 ) %
Palkankorotusten ennustettu taso	1,8 %	1,8 %
Terveydenhuoltomenojen kehityssuunnat	—	3,0 %
Eläkeikä	63/64/66	63/64/66

Kuolleisuus vuosina 2019 ja 2020 perustuu EU:n virkamiesten elinaikataulukkoon – EULT 2018.

Nimellinen diskonttokorko on määritetty euromääräisten nollakorkoisten joukkovelkakirjalainojen arvon mukaan (maturiteetti on 23 vuotta joulukuusta 2020 unionin virkamiesten eläkejärjestelmässä ja 27 vuotta yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä). Inflaatiovauhtina on ennustettu inflaatiovauhti vastaavan ajanjakson aikana. Se on määritettävä empiirisesti käyttäen perustana eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden indeksisidonnaisiin joukkovelkakirjalainoihin pohjautuvia arvioita. Reaalisen diskonttokoron laskennassa käytetään nimellistä diskonttokorkoa ja ennustettua pitkän aikavälin inflaatiovauhtia.

Reaalisen diskonttokoron eli nimellisen diskonttokoron ja odotetun inflaatiovauhdin välinen ero pieneni erityisen jyrkästi vuonna 2019, ja pieneneminen jatkui vuonna 2020. Reaalisen diskonttokoron lasku johtuu pääasiassa nimellisen diskonttokoron laskusta, joka vastaa maailmanlaajuisesti rahoitusmarkkinoilla havaittua jatkuvaa suuntausta. Nimellisen diskonttokoron laskua ei tasapainotettu riittävästi inflaatio-oletuksen muutosten perusteella. Tämä muuttui reaalisen diskonttokoron merkittäväksi laskuksi, ja negatiivinen suuntaus jatkui ja vaikutti rahoitusta koskevista oletuksista aiheutuneeseen merkittävään vakuutusmatemaattiseen tappioon.

Kuten PSEO:n tapauksessa, JSIS-vastuiden lisäys johtui pääasiassa reaalisen diskonttokoron laskun jatkumisesta. Tätä vaikutusta tasapainotti kuitenkin osittain päivitys, joka tehtiin terveydenhuoltomenojen oletettuun vuotuiseen lisäykseen, joka on keskeinen oletus terveydenhuoltoon liittyvien järjestelmien yhteydessä. Vuonna 2020 terveydenhuoltomenojen ennustettu kehityssuunta on johtunut paljon pidemmästä tietosarjasta, joka kattaa vuodet 2005–2019. Näin varmistetaan suurempi yhdenmukaisuus järjestelmän keston kanssa ja tarkempi arvio terveydenhuoltomenojen odotetusta tulevasta kehityssuunnasta. Covid-19-pandemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ja arvioon sisältyvän vinoutuman riskin välttämiseksi vuosi 2020 on jätetty aikasarjasta pois.

2.9.5 Herkkyysanalyysit

Herkkyysanalyysi perustuu simulaatioihin, joissa kyseisten oletusten arvoa muutetaan (jos tilanne muuten pysyy samanlaisena).

Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän herkkyys muutoksille

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella arvioidussa diskonttokorossa olisi seuraavat vaikutukset:

miljoonaa euroa
	2020		2019
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	(2 247 )	2 319	(1 797 )	1 854

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella ennustetuissa palkankorotuksissa olisi seuraavat vaikutukset:

miljoonaa euroa
	2020		2019
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	2 206	(2 143 )	1 774	(1 724 )

Vuoden muutoksella oletetussa eläkeiässä olisi seuraavat vaikutukset:

miljoonaa euroa
	2020		2019
	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys
Etuuspohjainen velvoite	(1 104 )	1 417	(620)	771

Yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän herkkyys muutoksille

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella terveydenhuoltomenojen ennustetussa kehityksessä olisi seuraavat vaikutukset:

miljoonaa euroa
	2020		2019
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Kauden nettomääräiset työsuhteen jälkeiset terveydenhuoltomenot: työsuoritukseen perustuvien menojen ja korkomenojen yhteismäärä.	15	(14)	8	(8)
Etuuspohjainen velvoite	397	(385)	352	(341)

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella arvioidussa diskonttokorossa olisi seuraavat vaikutukset:

miljoonaa euroa
	2020		2019
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	(348)	361	(311)	322

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella ennustetuissa palkankorotuksissa olisi seuraavat vaikutukset:

miljoonaa euroa
	2020		2019
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	(38)	37	(30)	29

Vuoden muutoksella oletetussa eläkeiässä olisi seuraavat vaikutukset:

miljoonaa euroa
	2020		2019
	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys
Etuuspohjainen velvoite	(401)	421	(363)	383

2.10 VARAUKSET

miljoonaa euroa
	Määrä 31.12.2019	Lisävaraukset	Käyttämättä olevat peruutetut määrät	Käytetyt määrät	Luokkien väliset siirrot	Arvioiden muutos	Määrä 31.12.2020
Oikeustapaukset:
Maatalous	441	168	(4)	(435)	—	—	170
Muut	103	17	(3)	(77)	—	(9)	31
Ydinlaitosten purkaminen	2 132	—	—	(30)	—	325	2 426
Rahoitusvaraukset	1 938	812	(1)	(225)	—	(2)	2 523
Muut	208	59	(13)	(11)	—	11	254
Yhteensä	4 823	1 056	(20)	(778)	—	324	5 405
Pitkäaikaiset	3 707	743	(4)	(505)	(393)	330	3 878
Lyhytaikaiset	1 116	313	(16)	(274)	393	(6)	1 527

Varaukset ovat aiempiin tapahtumiin liittyviä luotettavasti arvioituja määriä, jotka on todennäköisesti maksettava EU:n talousarviosta tulevaisuudessa.

Oikeustapaukset

Tässä kohdassa esitetään arvio käsiteltävinä oleviin oikeustapauksiin liittyvistä määristä, jotka todennäköisesti tulevat maksettaviksi vuoden lopun jälkeen. Maatalouden määrät liittyvät jäsenvaltioiden Euroopan maatalouden tukirahastoa (maataloustukirahasto) koskevien sääntöjenmukaisuuspäätösten vuoksi käynnistämiin oikeustoimiin. Tämä vähennys johtuu kahdesta vuonna 2020 ratkaistusta tapauksesta.

Ydinlaitosten purkaminen

Varauksen perustetta päivitettiin vuonna 2017 Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ydinlaitosten käytöstäpoistoa ja jätehuoltoa koskevan strategian (D&WM-ohjelma) vuoden 2017 päivityksen mukaiseksi. Strategian sekä määräraha- ja henkilöstötarpeen tarkistus toteutettiin yhdessä riippumattoman D&WM-asiantuntijaryhmän kanssa. Se on paras saatavilla oleva arvio määräraha- ja henkilöstötarpeesta JRC:n Ispran, Geelin, Karlsruhen ja Pettenin laitosten purkamisen loppuunsaattamiseksi.

Varaukseen tehtiin EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti inflaatiokorjaus, minkä jälkeen se diskontattiin nettomääräiseen nykyarvoonsa (käyttämällä euromääräistä swap-käyrän korkoa). Varauksen arvoksi 31. joulukuuta 2020 saatiin näin yhteensä 2 426 miljoonaa euroa. Tämä kokonaismäärä jaetaan osuuteen, joka todennäköisesti käytetään vuonna 2021 (33 miljoonaa euroa), ja osuuteen, joka käytetään myöhemmin (2 393 miljoonaa euroa). Lisäys vuoteen 2019 verrattuna johtuu pääasiassa arvioituihin tuleviin kustannuksiin sovellettavasta laskevasta diskonttokorosta.

On huomattava, että merkittävät epävarmuudet, jotka liittyvät ydinlaitosten purkamisen pitkän aikavälin suunnitteluun, voivat vaikuttaa arvioon, ja määrä voi nousta merkittävästi tulevaisuudessa. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät purettujen laitosten lopulliseen vaiheeseen, ydinmateriaaliin, jätehuollon ja loppukäsittelyn näkökohtiin, epätäydellisiin tai puuttuviin kansallisiin sääntelykehyksiin, monimutkaisiin ja aikaa vieviin lisensointimenettelyihin sekä käytöstäpoistomarkkinoiden tulevaan kehitykseen.

Rahoitusvaraukset

Tähän kohtaan on merkitty varaukset, jotka perustuvat arvioituihin tappioihin eri rahoitusvälineistä myönnetyistä takauksista, jotka valtuutetut yhteisöt voivat myöntää omissa nimissään EU:n puolesta ja EU:n riskillä. Takauksiin liittyvä EU:n rahoitusriski on kuitenkin rajattu, ja rahoitusvarat rahoitetaan asteittain kattamaan tulevat vakuuteen perustuvien maksujen vaatimukset. Tähän kohtaan sisältyvät myös varaukset EIP:n ulkoisen lainanantovaltuutensa puitteissa takaamien Syyrialle myönnettyjen lainojen osalta, jotka EU on siis taannut ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston avulla. Pitkäaikaiset rahoitusvaraukset on diskontattu niiden nettomääräiseen nykyarvoon

Rahoitusvarausten lisäys liittyy Horisontti 2020-, COSME-, CCS LGF- sekä työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevien ohjelmien takausvälineiden lisääntyneeseen käyttöön, mukaan lukien osat, jotka on katettu ESIR-rahaston EU-takauksella pk-yritysikkunan velkasalkun puitteissa – ks. liitetieto 4.1.1.

2.11 RAHOITUSVELAT

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Pitkäaikaiset
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	2.11.1	84 395	53 062
Yli- tai alijäämän kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat	2.11.2	4	9
		84 399	53 071
Lyhytaikaiset
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	2.11.1	10 559	1 423
Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvelat	2.11.2	0	4
Rahoitusvakuuksiin liittyvät velat	2.11.3	90	20
		10 649	1 446
Yhteensä		95 048	54 517

2.11.1 Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Rahoitusavun antamiseksi otetut lainat	2.11.1.1	93 192	52 564
Muut rahoitusvelat	2.11.1.2	1 761	1 921
Yhteensä		94 954	54 485
Pitkäaikaiset		84 395	53 062
Lyhytaikaiset		10 559	1 423

2.11.1.1 Rahoitusavun antamiseksi otetut lainat

miljoonaa euroa
	ERVM	SURE	Maksutaselainat	Makrotaloudellinen rahoitusapu	Euratom	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2019	47 394	—	201	4 754	214	52 564
Uudet lainat	—	39 500	—	1 675	100	41 275
Takaisinmaksut	—	—	—	(617)	(35)	(651)
Valuuttakurssierot	—	—	—	—	—	—
Kirjanpitoarvon muutokset	2	3	0	0	(0)	5
Yhteensä 31.12.2020	47 396	39 503	201	5 813	279	93 192
Pitkäaikaiset	37 050	39 500	200	5 783	250	82 782
Lyhytaikaiset	10 346	3	1	30	29	10 410

Ottolainaus sisältää pääasiassa velkakirjalainat, joiden määrä on 92 415 miljoonaa euroa (52 433 miljoonaa euroa vuonna 2019). Kirjanpitoarvon muutokset vastaavat kertyneen koron muutosta.

Edellä mainittujen lainojen takaisinmaksun takaajina ovat viime kädessä EU:n talousarvio (ks. liitetieto 4.1.2) ja kukin jäsenvaltio.

Lainojen efektiivinen korko (ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä)

	31.12.2020	31.12.2019
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)	0,50 % – 3,75 %	0,50 % – 3,75 %
Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE)	0,00 % – 0,30 %	—
Maksutaselainat	2,88 %	2,88 %
Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat	0,00 % – 3,69 %	0,00 % – 3,82 %
Euratom	0,00 % – 5,68 %	0,00 % – 5,68 %

2.11.1.2 Muut rahoitusvelat

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Pitkäaikaiset
Rahoitusleasingvelat	1 130	1 244
Erissä maksettavat rakennukset	346	385
Muut	136	144
	1 612	1 772
Lyhytaikaiset
Rahoitusleasingvelat	101	97
Erissä maksettavat rakennukset	38	36
Takaisin maksettavat sakot	8	—
Muut	2	17
	149	149
Yhteensä	1 761	1 921

Rahoitusleasingvelat

miljoonaa euroa
	Tulevaisuudessa maksettavat määrät
	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Velat yhteensä
Maa-alueet ja rakennukset	96	457	665	1 218
Muut käyttöomaisuushyödykkeet	5	8	—	13
Yhteensä 31.12.2020	101	465	665	1 231
Koron osuus	50	170	124	345
Leasingmaksujen tuleva vähimmäismäärä yhteensä 31.12.2020	151	636	790	1 576
Leasingmaksujen tuleva vähimmäismäärä yhteensä 31.12.2019	150	644	946	1 741

Edellä mainitut leasingiin ja rakennuksiin liittyvät määrät on rahoitettava tulevista talousarvioista.

2.11.2 Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvelat

miljoonaa euroa
Johdannaistyyppi	31.12.2020		31.12.2019
Johdannaistyyppi	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Pääomasijoitussalkun takaus	215	1	752	10
Ulkomaanvaluutan määräiset optiot (hajotettu)	14	4	13	2
Yhteensä	229	4	765	12
Pitkäaikaiset	229	4	148	9
Lyhytaikaiset	0	0	617	4

Pääomasijoitussalkkujen takaukset

Pääomasijoitussalkuille annetut takaukset luokitellaan käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettaviksi rahoitusveloiksi, koska ne eivät täytä rahoitusvakuuksiin liittyvän velan määritelmää – ks. liitetieto 1.5.12. EU:n taloudellinen vastuu mitataan kohteena olevien sijoitusten arvon perusteella.

Ulkomaanvaluutan määräinen optio

EU:lla on 31. joulukuuta 2020 johdannaissopimus (ulkomaanvaluutan määräinen optio – put spread -optio), jolla se kattaa rahoituslaitosten Ukrainan pk-yrityksille rahoituksen saatavuuden vahvistamiseksi sekä lainaehtojen houkuttavuuden parantamiseksi Ukrainassa myöntämiin lainoihin liittyvän ulkomaanvaluutan (UAH) devalvoinnin. Sopimusehtojen mukaan EU antaa kumppaneilleen mahdollisuuden hakea kunkin tukikelpoisen lainan osalta enintään 30 prosentin EU:n maksuosuutta, jos Ukrainan hryvnia devalvoidaan suhteessa euroon.

Käypään arvoon kirjattavien rahoitusvelkojen hierarkia

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Taso 1: Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat	—	—
Taso 2: Muut todettavissa olevat tiedot kuin noteeratut hinnat	4	2
Taso 3: Arvostusmenetelmät, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon	1	10
Yhteensä	4	12

2.11.3 Rahoitusvakuuksiin liittyvät velat

EIP:n ESIRin infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan puitteissa (IIW) maksaman velkasalkun ESIR-takuu sekä EIP:n taloudellisen selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen (ERI) puitteissa maksettujen EIP:n lainojen ulkoinen lainanantovaltuus merkitään rahoitusvakuuksiin liittyväksi velaksi. ESIR-rahaston rahoitusvakuuksiin liittyvien velkojen määrä oli nolla euroa 31. joulukuuta 2020 (nolla euroa vuonna 2019), koska takauksen perusteella saatavat määrät ylittävät odotetut tappiot, kun taas ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvän ERIn rahoitusvakuuden määrä on 90 miljoonaa euroa (20 miljoonaa euroa vuonna 2019 – ks. liitetieto 4.1.1).

2.12 MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

miljoonaa euroa
	Bruttomäärä	Oikaisut	Nettomäärä 31.12.2020	Bruttomäärä	Oikaisut	Nettomäärä 31.12.2019
Maksupyynnöt ja laskut, jotka on saatu:
Jäsenvaltiot
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	17	(0)	17	21	(0)	21
EAKR ja koheesiorahasto	12 651	(2 698 )	9 954	8 068	(2 437 )	5 631
ESR	3 479	(370)	3 109	2 882	(558)	2 325
Muut	792	(90)	701	852	(45)	807
Yksityisiltä yrityksiltä ja julkisyhteisöiltä	1 485	(182)	1 302	1 562	(180)	1 381
Saadut maksupyynnöt ja laskut yhteensä	18 424	(3 341 )	15 083	13 384	(3 220 )	10 165
Maataloustukirahasto	16 160	—	16 160	16 255	—	16 255
Muut velat	784	—	784	539	—	539
Muut	381	—	381	283	—	283
Yhteensä	35 748	(3 341 )	32 408	30 462	(3 220 )	27 241

Muihin lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy saatuja laskuja ja menoilmoituksia, joita ei ole vielä maksettu vuoden loppuun mennessä. Ne kirjataan alun perin laskun tai menoilmoituksen vastaanoton yhteydessä esitetyn määrän suuruisiksi. Muita lyhytaikaisia velkoja oikaistaan vastaamaan kustannusten tarkastuksen jälkeen hyväksyttyjä määriä ja tukikelpoisiksi arvioituja määriä. Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia, esitetään kohdassa ”Oikaisut”. Suurimmat määrät liittyvät rakennetoimiin.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (25), jota sovelletaan rakennerahastoihin (EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto), koheesiorahastoon ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, säädetään ohjelmakauden 2014–2020 osalta, että EU:n talousarviota suojataan pidättämällä välimaksuista järjestelmällisesti kymmenen prosenttia. Valvontasykli päättyy tilivuoden (1. heinäkuuta–30. kesäkuuta) päättymistä seuraavan vuoden helmikuussa hallintoviranomaisten suoritettua hallinnon tarkastukset ja tarkastusviranomaisten suoritettua omat tarkastuksensa. Komissio tarkastaa jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamat varmistusasiakirjat ja tilityksen. Loppusaldo maksetaan tai peritään takaisin vasta sitten, kun tämä arviointi on tehty ja tilit hyväksytty. Näiden sääntöjen mukaisesti pidätetty määrä oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 7,8 miljardia euroa. Osa tästä määrästä (1,1 miljardia euroa) arvioidaan tukikelvottomaksi jäsenvaltioiden tilinpäätöksissään toimittamien tietojen perusteella, ja sekin esitetään kohdassa ”Oikaisut”. Muita lyhytaikaisia velkoja koskevien oikaisujen viimeinen komponentti ovat jäsenvaltioille maksettavien muiden ennakoiden määrät (ks. liitetieto 2.5.2), jotka ovat vielä maksamatta vuoden lopussa (1,3 miljardia euroa).

Koheesiopolitiikan (EAKR, koheesiorahasto ja ESR) osalta maksettavien määrien kasvu johtuu pääasiassa vuoden 2020 lopussa saaduista menoilmoituksista (5,9 miljardia euroa), joita ei ollut vielä maksettu luottojen puuttumisen vuoksi. Yleisesti ottaen suurempi menoilmoitusten määrä kuvastaa täytäntöönpanon edistymistä tällä alalla.

Ennakkorahoituspyynnöt

Edellä mainittujen määrien lisäksi vuoden 2020 lopussa on saatu 1,4 miljardin euron suuruiset ennakkomaksupyynnöt, joita ei ollut maksettu vuoden lopussa. EU:n tilinpäätössääntöjen mukaan näitä määriä ei kirjata muiksi lyhytaikaisiksi veloiksi.

2.13 MENOJÄÄMÄT JA TULOENNAKOT

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Menojäämät	64 383	66 860
Tuloennakot	128	254
Muut	74	116
Yhteensä	64 584	67 230

Menojäämät on jaoteltu seuraavasti:

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Maataloustukirahasto	24 599	28 193
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	18 622	18 583
EAKR ja koheesiorahasto	8 766	9 525
ESR	3 009	3 016
Muut	9 386	7 542
Yhteensä	64 383	66 860

Menojäämät tarkoittavat kirjattuja menoja, joista unioni ei ole vielä saanut menoilmoitusta. Koheesiopolitiikan osalta EAKR:n ja koheesiorahaston menojäämien väheneminen liittyy pääasiassa kauden 2007–2013 toiminnan päättymiseen (koska lopullisia menoilmoituksia saadaan yhä), kun taas kauden 2014–2020 taso pysyy vakaana. Maataloustukirahaston määrien kehitystä selitetään tarkemmin liitetiedossa 3.10.

NETTOVARAT

2.14 RAHASTOT

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Käyvän arvon rahasto	2.14.1	496	391
Takuurahasto	2.14.2	3 043	2 870
Muut rahastot	2.14.3	1 523	1 776
Yhteensä		5 062	5 037

2.14.1 Käyvän arvon rahasto

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti käyvän arvon rahastoon.

Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Sisältyy käyvän arvon rahastoon	89	200
Sisältyy tuotto- ja kululaskelmaan	16	(40)
Yhteensä	105	160

2.14.2 Takuurahasto

Tähän erään on kirjattu takuurahaston tavoitesumma, joka on yhdeksän prosenttia vastuista, jotka on taattu EU:n talousarviosta EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden puitteissa. Tavoitesumma on samalla ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston varojen vähimmäismäärä (ks. liitetieto 2.4.1).

2.14.3 Muut rahastot

Nämä varat (1 275 miljoonaa euroa) kuuluvat pääasiassa selvitystilassa olevalle EHTYlle ja sen teräs- ja hiilialan tutkimusrahastolle. Tämä rahasto perustettiin EHTYn toiminnan lopettamisen yhteydessä.

2.15 JÄSENVALTIOIDEN RAHOITUSOSUUDET

miljoonaa euroa
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet 31.12.2019	77 560
Varainhoitovuoden ylijäämän palautus jäsenvaltioille	3 218
Takuurahaston varojen muutos	173
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset	15 155
Muiden varojen muutokset	(210)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(57 416 )
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet yhteensä 31.12.2020	38 480

Tämä kohta vastaa sellaisia EU:lle joulukuun 31. päivään mennessä aiheutuneita menoja, jotka on katettava tulevista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti vuonna n, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta vuonna n + 1 (tai myöhemmin) ja rahoitetaan tämän vuoksi vuoden n + 1 (tai sen jälkeisten vuosien) talousarviosta. Koska tällaiset velat kirjataan tilinpäätökseen ja koska niitä vastaavat maksut rahoitetaan vasta tulevista talousarvioista, velat ovat vuoden lopussa huomattavasti varoja suuremmat. Tärkeimpiin tällaisiin eriin kuuluvat maataloustukirahaston toimintaan ja työsuhde-etuuksista johtuviin velkoihin liittyvät erät.

On huomattava, että edellä esitetyllä jakaumalla ei ole vaikutusta talousarvion toteutumaan. Talousarvioon otetut tulot vastaavat aina talousarvioon otettuja menoja, koska kaikki ylimääräiset tulot palautetaan jäsenvaltioille.

Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset liittyvät vakuutusmatemaattisiin voittoihin ja tappioihin, jotka johtuvat kyseisten velkojen vakuutusmatemaattisesta uudelleenarvioinnista.

Jäsenvaltioilta vaadittavien määrien huomattava pieneneminen johtuu pääasiassa tuloista, jotka liittyvät nettomääriin, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on unionista eroamisensa jälkeen vuonna 2020 allekirjoitetun erosopimuksen mukaan velkaa – ks. liitetieto 2.6.1.2.

3. TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

TULOT

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA: OMAT VARAT

3.1 BKTL-VARAT

Omista varoista saatavat tuotot ovat EU:n tärkeimpiä toiminnan tuottoja. BKTL-tuotot ovat tärkeimpiä omien varojen kolmesta ryhmästä, ja niiden määrä oli yhteensä 125 393 miljoonaa euroa vuonna 2020 (108 820 miljoonaa euroa vuonna 2019). Kaikilta jäsenvaltioilta kannetaan yhdenmukainen prosentuaalinen osuus BKTL:stä. BKTL-perusteiset varat tasapainottavat tuloja ja menoja, eli niillä rahoitetaan talousarvion osaa, jota muut tulonlähteet eivät kata. BKTL-tuottojen lisäys vastaa maksumäärärahojen lisäyksen tarvetta vuonna 2020, ja sillä on tarkoitus vahvistaa EU:n keskeisiä politiikkoja. Vuonna 2020 yksi keskeisistä politiikoista oli covid-19-rokotusstrategia (hätätilanteen tukivälineen kautta ja koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva toinen investointialoite CRII+).

3.2 PERINTEISET OMAT VARAT

Perinteiset omat varat liittyvät pääasiassa tullimaksuihin, joista jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 20 prosenttia, joten edellä mainitut luvut eivät sisällä tätä vähennystä. Tullimaksujen aleneminen johtuu pääasiassa siitä, että niitä on talouskriisin vuoksi kerätty vähemmän.

3.3 ALV-VARAT

Alv-varat oli ensimmäinen varojen tyyppi, joka yhdenmukaistettiin laajasti EU:n tasolla. Alv-perusteiset rahoitusosuudet lasketaan soveltamalla kansalliseen alv:n määräytymisperusteeseen yhdenmukaista 0,3 prosentin verokantaa, joka saa olla enintään 50 prosenttia kunkin jäsenvaltion bruttokansantulosta (BKTL). Vuosiksi 2014–2020 sovelletaan alennettua verokantaa (0,15 %) Saksaan, Alankomaihin ja Ruotsiin neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (26) mukaisesti.

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA: SIIRROT

3.4 SAKOT, UHKASAKOT JA SEURAAMUSMAKSUT

Nämä 452 miljoonan euron tuotot (4 291 miljoonaa euroa vuonna 2019) liittyvät sakkoihin, jotka komissio on määrännyt yrityksille EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta, sekä sakkoihin, jotka komissio on määrännyt jäsenvaltioille EU:n lainsäädännön rikkomisesta. Komissio kirjaa sakkoihin liittyvät tuotot tehdessään päätöksen sakon määräämisestä ja kun asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Määrät liittyvät pääasiassa kilpailusääntöjen rikkomisesta määrättyihin sakkoihin (370 miljoonaa euroa). Suurimmat tapaukset koskevat EU:n kilpailusääntöjen rikkomista eli yhtiöille Orbia, Clariant ja Celanese määrättyä yhteensä 260 miljoonan euron sakkoa osallistumisesta kartelliin, joka koskee etyleenin ostamista myyntimarkkinoilta, ja 60 miljoonan euron sakkoja, jotka on määrätty lääkeyhtiöille Teva ja Cephalon siitä, että ne ovat sopineet Cephalonin unihäiriölääkkeen edullisempien geneeristen versioiden markkinoille saattamisen viivyttämisestä.

3.5 VAROJEN TAKAISINPERINTÄ

miljoonaa euroa
	2020	2019
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	1 281	2 547
Suora hallinnointi	53	65
Välillinen hallinnointi	21	16
Yhteensä	1 355	2 627

Tässä kohdassa esitetään lähinnä komission antamat perintämääräykset, joita vastaavat maksut on saatu tai jotka on kuitattu (eli vähennetty) komission kirjanpitojärjestelmään myöhemmin kirjatuista maksuista. Perintämääräysten tarkoituksena on periä takaisin maksuja, jotka on aiemmin maksettu EU:n talousarviosta. Nämä toimet perustuvat tehtyihin tarkastuksiin, tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin, ja näin ollen toimilla suojellaan EU:n talousarviota menoilta, jotka ovat syntyneet säännösten vastaisesti.

Kohdassa esitetään myös perintämääräykset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet maataloustukirahastosta myönnetyn tuen takaisin perimiseksi. Tähän kohtaan sisältyvät myös siirtosaamisia koskevien arvioiden muutokset edellisen vuoden lopusta tilinpäätösvuoden loppuun.

Edellä olevaan taulukkoon sisällytetyt määrät vastaavat tuloja, jotka on saatu antamalla perintämääräyksiä. Tämän vuoksi ne eivät voi sisältää kaikkia EU:n talousarvion suojaamiseksi toteutettuja toimia, erityisesti kun kyse on koheesiopolitiikasta. Tällä alalla ovat käytössä erityisjärjestelmät, joilla varmistetaan, että aiheettomasti maksetut määrät oikaistaan, ja useimmissa tapauksissa perintämääräystä ei anneta. Mukaan ei ole luettu myöskään määriä, jotka on peritty takaisin kuittaamalla menoja vastaan tai peruutuksilla taikka perimällä ennakkomaksuja takaisin.

Suurin osa tässä esitetyistä määristä liittyy yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien varojen takaisinperintään:

Maatalous: maataloustukirahasto ja maaseudun kehittäminen

Tähän kohtaan sisältyvät maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevat varainhoitovuoden tuotot ovat vuoden 2020 rahoitusoikaisuja ja jäsenvaltioiden ilmoittamia vuoden aikana perittyjä määriä. Niihin on lisätty petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi vuoden lopussa takaisinperittävinä olevien, jäsenvaltioiden ilmoittamien määrien nettokasvua vastaava määrä.

Koheesiopolitiikka

Koheesiopolitiikkaa koskeva kohta vastaa pääasiassa 0,4 miljardin euron (1,4 miljardia euroa vuonna 2019) tulojäämiä määristä, jotka komissio odottaa perivänsä takaisin jäsenvaltioilta. Perintä toteutetaan jäsenvaltioiden vuoden 2021 alussa toimittamien tilinpäätösten tarkastelun ja hyväksynnän perusteella. Takaisin perittävät määrät edustavat periaatteessa varainhoitovuoden aikana alun perin tukikelpoisiksi ilmoitettujen määrien ja jäsenvaltioiden tilinpäätöksissä tukikelpoisiksi vahvistettujen määrien erotusta. Niiden pieni määrä tarkoittaa sitä, että tukeen oikeuttamattomat määrät havaittiin jäsenvaltioiden tasolla käytössä olevissa tarkastuksissa prosessin varhaisessa vaiheessa.

3.6 YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN EROSOPIMUS

Nämä tulot liittyvät nettomääriin, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on unionista eroamisen jälkeen vuonna 2020 allekirjoitetun erosopimuksen mukaan velkaa – ks. liitetieto 2.6.1.2.

3.7 MUUT TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

miljoonaa euroa
	2020	2019
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet innovaatiorahastoa varten	2 080	—
Henkilöstön maksamat verot ja muut maksut	1 316	1 299
Kolmansien maiden rahoitusosuudet	1 592	1 509
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet hätätilanteen tukivälinettä ja ulkoista apua varten	1 073	331
Omaisuuserien siirto	317	60
Budjettioikaisut	214	(1 719 )
Muut	524	592
Yhteensä	7 116	2 072

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet innovaatiorahastoon ovat tuloja, jotka liittyvät päästöoikeuksien myyntiin (1 334 miljoonaa euroa) ja käyttämättä jääneiden vähähiilisen teknologian innovoinnin tukemiseen käytettävien NER300-varojen siirtoon (747 miljoonaa euroa). EIP:n tehtävänä on päästöoikeuksien muuntaminen rahaksi ja NER300-varojen hallinnointi jäsenvaltioiden puolesta. Vuoden lopussa EIP oli siirtänyt komissiolle 2 080 miljoonasta eurosta 1 336 miljoonaa euroa, jotka sisällytettiin käteisvaroihin (vähennettynä vuonna 2020 käytetyllä määrällä) – ks. liitetieto 2.8.1. Jäljellä olevia 744 miljoonan euron tuloja ei ollut vielä peritty takaisin vuoden 2020 lopussa, minkä vuoksi ne katsotaan kerrytettävissä oleviksi rahamääriksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista – ks. liitetieto 2.6.1.5.

Henkilöstön maksamista veroista ja muista maksuista saadut tuotot liittyvät pääasiassa henkilöstön palkoista tehtyihin vähennyksiin. Merkittäviä määriä tässä erässä ovat eläkemaksut ja tulovero.

Kolmansien maiden rahoitusosuudet ovat pääasiassa EFTA-maiden ja liittymistä valmistelevien maiden suorittamia rahoitusosuuksia (1 293 miljoonaa euroa) sekä kolmansien maiden rahoitusosuuksia, joilla ne osallistuvat Horisontti 2020 -puiteohjelmaan (297 miljoonaa euroa).

Jäsenvaltiot ovat antaneet hätätilanteen tukivälineen täydennykseksi 750 miljoonaa euroa ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen rahoittamiseen 265 miljoonaa euroa.

Varojen siirrosta saadut tuotot liittyvät Copernicus-ohjelman mukaiseen satelliitin 6A siirtoon Euroopan avaruusjärjestöltä (ESA) komissiolle (ks. liitetieto 2.2). Tämä siirto on EU:n kirjanpitosääntöjen mukainen muu kuin vaihtoon perustuva transaktio.

Budjettioikaisujen lisäys perustuu pääasiassa edellisen vuoden talousarvion lisääntyneeseen ylijäämään, joka oli 3 218 miljoonaa euroa vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 1 803 miljoonaa euroa. Talousarvion ylijäämää tasapainotti alv- ja BKTL-varojen vuotuinen mukautus, joka oli 3 165 miljoonaa euroa vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 3 443 miljoonaa euroa.

Muut tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista sisältävät ITERin isäntävaltion ja jäsenten rahoitusosuudet Fusion for Energy -yhteisyritykseen, eurooppalaiseen ITER-yhteisyritykseen ja fuusioenergian kehittämiseen (156 miljoonaa euroa).

TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

3.8 RAHOITUSTUOTOT

miljoonaa euroa
	2020	2019
Korkotuotot:
viivästyneistä suorituksista	1 129	133
lainoista	1 167	1 180
muut	63	70
Emissiovoitot	674	2
Palkkiot rahoitusvakuuksiin liittyvästä velasta	258	193
Osingot	22	29
Tuotot käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavista rahoitusvaroista ja veloista	70	125
Rahoitusvarojen realisoituneet myyntivoitot	48	82
Muut	3	2
Yhteensä	3 434	1 817

Korkotuotot viivästyneistä suorituksista liittyvät pääasiassa erääntyneisiin sakkoihin ja omia varoja koskeviin maksuosuuksiin, joita ei ole maksettu ajallaan. Suurimmat määrät koskevat liitetiedossa 2.6.1.1 tarkoitettua rikkomistapausta (0,5 miljardia euroa) ja aurinkopaneeleihin sovellettavien polkumyyntitullien kiertämisestä Alankomaita vastaan vireillä olevan tapauksen arvioituja tuloja (0,3 miljardia euroa).

Lainoista saadut korkotuotot liittyvät pääasiassa rahoitusapuna myönnettyihin luottoihin (ks. liitetieto 2.4.3).

674 miljoonan euron emissiovoitot liittyvät ensisijaisesti SURE-lainojen liikkeeseenlaskuun, jolla hankitut varat ylittivät liikkeeseen laskettujen joukkolainojen nimellisarvon. Nämä tulot siirrettiin tukiohjelmista hyötyville jäsenvaltioille, mikä johti 672 miljoonan euron rahoitusmenojen kirjaamiseen – ks. liitetieto 3.14.

Palkkio rahoitusvakuuksiin liittyvästä velasta liittyy ensisijaisesti EIP:ltä saatuihin riskinjakotuloihin, jotka liittyvät ESIR-takaukseen ESIR-rahaston infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan velkasalkusta – ks. liitetieto 2.11.3.

3.9 MUUT TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

miljoonaa euroa
	2020	2019
Maksutuotot tarjotuista palveluista (virastot)	640	592
Kurssivoitot	370	347
Tavaroiden myynti	48	31
Osuus EIR:n nettotuloksesta	38	53
Rahoitusvälineisiin liittyvät maksu- ja palkkiotuotot	34	43
Tuotot käyttöomaisuushyödykkeistä	5	5
Muut	269	227
Yhteensä	1 404	1 298

Maksutuotot tarjotuista palveluista sisältävät pääasiassa Euroopan lääkeviraston myyntiluvista perimät maksut sekä Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston tavaramerkkien rekisteröinnistä perimät maksut.

KULUT

3.10 HALLINNOINTI YHTEISTYÖSSÄ JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

miljoonaa euroa
Jäsenvaltioiden toteuttamat	2020	2019
Maataloustukirahasto	40 461	43 951
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja muut maaseudun kehittämistä koskevat välineet	14 467	13 541
Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto	41 118	35 178
Euroopan sosiaalirahasto	13 677	11 218
Muut	2 701	2 608
Yhteensä	112 425	106 495

Lisäys koskee pääasiassa koheesiopolitiikkaa (EAKR, koheesiorahasto), jossa lähes kaikki menot liittyvät vuosien 2014–2020 ohjelmakauteen, jonka toimet jatkuvat edelleen.

Kohta ”Muut” käsittää pääasiassa seuraavat erät: turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat (0,6 miljardia euroa), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (0,6 miljardia euroa), sisäinen turvallisuus (0,5 miljardia euroa), Euroopan solidaarisuusrahasto (0,3 miljardia euroa) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (0,6 miljardia euroa).

Maataloustukirahaston määrien kehitys liittyy pääasiassa suorina tukina haettavien määrien vähentämiseen lähinnä siksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöille ei ole myönnetty suoria maataloustukia hakuvuonna 2020 (2,6 miljardin euron vähennys edelliseen vuoteen verrattuna).

3.11 SUORA HALLINNOINTI

miljoonaa euroa
	2020	2019
Komission toteuttamat	11 429	8 435
EU:n toimeenpanovirastojen toteuttamat	10 029	10 095
Erityisrahastojen toteuttamat	636	412
Yhteensä	22 094	18 942

Nämä määrät liittyvät lähinnä tutkimuspolitiikan (7,2 miljardia euroa), liikenneinfrastruktuuripolitiikan (3,9 miljardia euroa), kehitysyhteistyön välineiden (1,6 miljardia euroa) ja Euroopan naapuruuspolitiikan (1,8 miljardia euroa) toteuttamiseen.

Komission toteuttama suoran hallinnoinnin menojen kasvu liittyy pääasiassa (1,6 miljardia euroa) covid-19-rokotusohjelmiin ja Euroopan naapuruuspolitiikkaan (0,6 miljardia euroa).

3.12 VÄLILLINEN HALLINNOINTI

miljoonaa euroa
	2020	2019
EU:n muiden virastojen ja elinten toteuttamat	3 530	3 131
Kolmansien maiden toteuttamat	559	637
Kansainvälisten järjestöjen toteuttamat	3 619	3 448
Muiden yhteisöjen toteuttamat	3 257	2 875
Yhteensä	10 965	10 091

Välillisen hallinnoinnin menoista 4,2 miljardia euroa liittyy ulkoisiin toimiin (pääasiassa liittymistä valmisteleviin toimiin, humanitaariseen apuun, kansainväliseen yhteistyöhön ja naapurustoon). Menoista 5,1 miljardia liittyy Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseen (tutkimuksen, satelliittinavigointijärjestelmien ja koulutuksen kaltaisilla aloilla).

3.13 HENKILÖSTÖ- JA ELÄKEKULUT

miljoonaa euroa
	2020	2019
Henkilöstökulut	7 028	6 939
Eläkekulut	4 967	4 674
Yhteensä	11 995	11 613

Eläkekuluissa on otettu huomioon työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen vakuutusmatemaattisesta uudelleenarvioinnista johtuvat muutokset, joita ei ole kirjattu nettovarallisuuteen. Ne eivät siis ole tosiasiallisia vuoden aikana suoritettuja eläkemaksuja, jotka ovat merkittävästi vähäisempiä.

3.14 RAHOITUSKULUT

miljoonaa euroa
	2020	2019
Korkokulut:
ottolainaus	1 160	1 174
muut	24	23
Liikkeeseenlaskukulut	672	1
Arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista	110	105
Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavista rahoitusvaroista ja veloista aiheutuneet tappiot	21	57
Rahoitusleasingsopimukset	62	70
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappiot	41	19
Rahoitusvarojen toteutuneet myyntitappiot	5	7
Muut	92	34
Yhteensä	2 188	1 491

Ottolainauksen korkokulut vastaavat rahoitusapuna myönnettävistä lainoista saatuja korkotuottoja (back-to-back).

Kaikkiaan 672 miljoonan euron liikkeeseenlaskukulut liittyvät pääasiassa SURE-ohjelmaan, jossa lainojen yhteydessä saadut emissiovoitot siirrettiin lainoista hyötyville jäsenvaltioille (ks. myös liitetieto 3.8).

3.15 MUUT KULUT

miljoonaa euroa
	2020	2019
Hallinnolliset ja tietotekniset kulut	1 984	2 154
Varausten oikaisut	1 390	1 294
Käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	1 319	1 201
Maa-alueiden ja rakennusten hallinnointiin liittyvät kulut	661	568
Kurssitappiot	578	343
Käyttöleasingkulut	423	442
Muut	593	860
Yhteensä	6 946	6 862

Vuoden 2019 vertailulukuja on mukautettu vuoden 2020 kulujen (henkilöstökulut, hallinnolliset ja tietotekniset kulut sekä maa-alueisiin ja rakentamiseen liittyvät kulut) tarkoituksenmukaisemman esitystavan mukaisesti.

Vuoden 2020 aikana kuluiksi merkittyjen tutkimus- ja kehityskulujen kokonaismäärä on seuraava:

miljoonaa euroa
	2020	2019
Tutkimuskulut	402	398
Aktivoimattomat kehitysmenot	118	119
Yhteensä	520	517

3.16 SEGMENTTIRAPORTOINTI MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

miljoonaa euroa
	Älykäs ja osallistava kasvu	Kestävä kasvu	Turvallisuus ja kansalaisuus	Globaali Eurooppa	Hallinto	Ei sidottu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen (4)	Yhteensä
BKTL-varat	—	—	—	—	—	125 393	125 393
Perinteiset omat varat	—	—	—	—	—	19 559	19 559
Alv	—	—	—	—	—	17 858	17 858
Sakot	—	—	—	—	—	452	452
Varojen takaisinperintä	610	713	17	14	0	(0)	1 355
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus	—	—	—	—	—	47 456	47 456
Muut	1 470	2 113	794	248	4 874	(2 383 )	7 116
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2 080	2 826	811	262	4 874	208 336	219 190
Rahoitustuotot	331	0	0	9	(0)	3 095	3 434
Muut	135	(19)	(5)	(3)	309	987	1 404
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista	466	(19)	(5)	5	309	4 082	4 838
Tuotot yhteensä	2 546	2 807	806	267	5 183	212 418	224 028
Jäsenvaltioiden toteuttamat menot:
Maataloustukirahasto	—	(40 461 )	—	—	—	—	(40 461 )
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	—	(14 467 )	—	—	—	—	(14 467 )
EAKR ja koheesiorahasto	(41 118 )	—	—	—	—	—	(41 118 )
ESR	(13 677 )	—	—	—	—	—	(13 677 )
Muut	(594)	(641)	(1 325 )	(141)	—	—	(2 701 )
Komission, toimeenpanovirastojen ja erityisrahastojen toteuttamat	(12 743 )	(728)	(2 943 )	(5 693 )	(12)	25	(22 094 )
EU:n muiden virastojen ja elinten toteuttamat	(3 287 )	(67)	(1 114 )	(29)	—	967	(3 530 )
Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen toteuttamat	(543)	(6)	(195)	(3 435 )	—	—	(4 178 )
Muiden yhteisöjen toteuttamat	(2 457 )	(11)	(2)	(787)	(0)	1	(3 257 )
Henkilöstö- ja eläkekulut	(1 767 )	(387)	(500)	(706)	(7 551 )	(1 084 )	(11 995 )
Rahoituskulut	(40)	(38)	(0)	(37)	(89)	(1 984 )	(2 188 )
Muut kulut	(2 676 )	(229)	(162)	(135)	(2 988 )	(756)	(6 946 )
Kulut yhteensä	(78 902 )	(57 035 )	(6 241 )	(10 962 )	(10 640 )	(2 831 )	(166 612 )
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(76 356 )	(54 228 )	(5 435 )	(10 695 )	(5 457 )	209 587	57 416

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain esitetyt tuotot ja kulut perustuvat arvioon, koska kaikki sitoumukset eivät liity monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen.

4. EHDOLLISET VELAT JA VARAT

4.1 EHDOLLISET VELAT

Ehdolliset velat ovat potentiaalisia tulevia maksuvelvoitteita, jotka voivat syntyä EU:lle aiempien tapahtumien tai tehtyjen oikeudellisten sitoumusten seurauksena. Ne riippuvat tulevista tapahtumista, jotka eivät ole kokonaan EU:n määräysvallassa. Ehdolliset velat liittyvät pääasiassa takauksiin (lainat ja rahoitusapuohjelmat) ja oikeudellisiin riskeihin. Kaikki ehdolliset velat rahoitetaan niiden toteutuessa EU:n (eli käytännössä EU:n jäsenvaltioiden) tulevista talousarvioista tulevina vuosina, lukuun ottamatta rahastojen kattamiin sakkoihin, rahoitusvälineisiin ja takauksiin liittyviä ehdollisia velkoja (ks. liitetieto 2.4.1).

4.1.1 Talousarviotakaukset

miljoonaa euroa
	31.12.2020			31.12.2019
	Enimmäismäärä	Allekirjoitettu	Maksettu	Enimmäismäärä	Allekirjoitettu	Maksettu
EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät takaukset	35 372	32 530	20 050	37 929	31 521	20 014
ESIR-takuu	25 543	23 831	18 590	25 797	21 889	17 634
EKKR-takuu	1 370	438	34	50	—	—
Yhteensä	62 285	56 799	38 673	63 775	53 410	37 648

Edellä olevassa taulukossa esitetään riski, joka aiheutuu EU:n talousarviolle mahdollisista tulevista maksuista, jotka liittyvät EIP-ryhmälle tai muille rahoituslaitoksille myönnettyihin takauksiin. Maksetut määrät on suoritettu lopullisille tuensaajille. Allekirjoitettuihin määriin sisältyvät jo maksettujen määrien lisäksi tuensaajien tai rahoituksen välittäjien kanssa allekirjoitetut sopimukset, joihin liittyviä määriä ei ole vielä maksettu (18 126 miljoonaa euroa). Enimmäismäärä on takauksen kokonaismäärä, jonka kattamiseen on sitouduttu EU:n talousarviosta eli jonka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kattamaan, koska EU:hun 31. joulukuuta 2020 kohdistuvan kokonaisriskin määrittämiseksi laskelmaan on sisällytettävä myös hyväksytyt toimet, joita koskevaa sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu (5 486 miljoonaa euroa). Esitetyistä määristä on vähennetty näistä ohjelmista tehdyt rahoitusvaraukset tai rahoitusvelat.

EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät takaukset

EU:n talousarviosta on myönnetty takauksia EIP:n omista varoistaan kolmansille maille myöntämille lainoille. Myönnettyjen ja EU:n takauksella katettujen lainojen kokonaismäärä oli 20 050 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2020 (20 014 miljoonaa euroa vuonna 2019). EU:n talousarviotakaukset:

—	19 310 miljoonaa euroa (19 074 miljoonaa euroa vuonna 2019) ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston kautta (ks. liitetieto 2.4.1)

—	740 miljoonaa euroa (940 miljoonaa euroa vuonna 2019) suoraan jäsenvaltioille ennen liittymistä myönnetyille lainoille.

Edellä esitetyn maksetuksi ilmoitetun 20 050 miljoonan euron määrän lisäksi EU on taannut 113 miljoonaa euroa Syyrialle myönnettäviä lainoja, joista on tehty varaukset, ja 90 miljoonaa euroa on kirjattu EIP:n taloudellisen selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen yksityisen valtuutuksen (ERI) (ks. jäljempänä) rahoitusvakuuteen liittyväksi velaksi.

EIP:n ulkoisen lainanantovaltuutensa puitteissa myöntämiin lainoihin liittyvä EU:n takaus on rajoitettu 65 prosenttiin jäljellä olevasta velasta vuoden 2007 jälkeen allekirjoitetuissa sopimuksissa (vuosia 2007–2013 ja 2014–2020 koskevat valtuutukset). Ennen vuotta 2007 tehdyissä sopimuksissa EU:n takaus on rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen hyväksyttyjen lainajärjestelyjen enimmäismäärästä (useimmiten 65 % mutta myös 70 %, 75 % tai 100 %). Jos enimmäismäärää ei saavuteta, EU:n takaus annetaan koko lainakannalle.

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2018/412 (27) mukaan EIP:n ERIstä osoitetaan uuteen yksityissektorin lainanantovaltuuteen enintään 2,3 miljardia euroa hankkeille, jotka on suunnattu pakolaisten, muuttajien, vastaanottavien ja kauttakulkuyhteisöjen sekä alkuperäyhteisöjen pitkän aikavälin taloudellisen selviytymiskyvyn kehittämiseen. EIP maksoi ERIn yksityisen valtuutuksen ensimmäiset toimet vuonna 2019. Unionin talousarviosta maksetaan korvaus suhteessa EIP:n ERIn yksityisestä valtuutuksesta yksityisille toimille myöntämien takauksien riskiin, minkä vuoksi ERIn yksityinen valtuutus merkitään kirjanpidossa rahoitusvakuuteen liittyväksi velaksi (ks. liitetieto 2.11.3).

EU:n takauksiin liittyvät maksut suoritetaan ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastosta: vuonna 2020 ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastosta suoritettiin 52 miljoonaa euroa takauksiin perustuvia maksuja (55 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) takaus

ESIR-rahastolla pyritään parantamaan EIP-ryhmän riskinkantokykyä antamalla EIP:lle valmiudet laajentaa sijoituksiaan EU:ssa. ESIR-rahaston tavoitteena on tukea lisäinvestointeja EU:ssa ja pienten yritysten rahoituksen saantia. EU:n talousarviosta myönnetään EU:n ja EIP:n välisen sopimuksen, jäljempänä ”ESIR-sopimus”, perusteella enintään 26 miljardin euron takaus, jäljempänä ”ESIR-rahaston EU-takaus”, jonka tarkoituksena on suojata EIP:tä sen rahoitus- ja investointitoimien mahdollisesti aiheuttamilta tappioilta.

ESIR-rahaston toimet toteutetaan kahden ikkunan kautta: EIP toteuttaa infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan (ESIR-rahaston EU-takaus 19 250 miljoonaa euroa) ja Euroopan investointirahasto (EIR) pk-yritysikkunan (ESIR-rahaston EU-takaus 6 750 miljoonaa euroa). Niillä kummallakin on velkasalkku ja pääomasalkku. EIR toimii EIP:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ja EIP:n takauksen perusteella, jolla puolestaan on EU:n vastatakaus ESIR-sopimuksen mukaisesti.

EU:lla ja EIP:llä on omat erilliset tehtävänsä ESIR-rahastossa. ESIR-rahasto on perustettu EIP:n yhteyteen. ESIR rahoittaa toimet (vieraan ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset) ja lainaa tätä varten tarvittavat varat pääomamarkkinoilta. EIP-ryhmä tekee sijoituspäätökset itsenäisesti ja hallinnoi toimia noudattaen omia sääntöjään ja menettelyjään. EU myöntää takauksen kyseisille toimille ja kattaa EIP:lle tämän takauksen enimmäismäärään asti aiheutuneet tappiot.

Käytössä on erityinen hallintorakenne sen varmistamiseksi, että ESIR-rahaston puitteissa tehdyillä sijoituksilla keskitytään nimenomaisena tavoitteena olevaan markkinoiden toimintapuutteiden poistamiseen ja että sijoitukset voidaan ottaa EU:n takauksen piiriin. Hallintorakenteeseen kuuluu riippumattomista asiantuntijoista muodostuva investointikomitea, joka tutkii jokaisen EIP:n infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan osalta ehdottaman hankkeen ja määrittää, voidaanko se kattaa EU:n takauksella, sekä ESIR-rahaston johtokunta, joka varmistaa ohjelman valvonnan.

Koska EU:n tilinpäätössääntöjen (ja IPSAS-standardien) mukaiset konsolidointia koskevat valvonnan perusteet ja tilinpäätösvaatimukset eivät täyty, asianomaisia omaisuuseriä ei merkitä EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen.

EU:n EIP-ryhmälle ESIR-rahaston puitteissa myöntämä takaus merkitään kirjanpidossa rahoitusvakuuteen liittyväksi velaksi infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan velkasalkun osalta (ks. liitetieto 2.11.3), rahoitusvaraukseksi pk-yritysikkunan velkasalkun osalta (ks. liitetieto 2.10) ja johdannaiseksi (käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettaviksi rahoitusvaroiksi tai veloiksi) molempien pääomasalkkujen osalta (ks. liitetieto 2.4.2). Lisäksi tässä viitetiedossa esitetään ESIR-takuuseen liittyvä ehdollinen velka. ESIR-rahaston ehdolliset velat sisältävät COSME-, Horisontti 2020-, CCS LGF- ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevien ohjelmien toimet, jotka on katettu ESIR-rahaston EU-takauksella pk-yritysikkunan velkasalkun puitteissa. Niistä on vähennetty 290 miljoonaa euroa tästä salkusta kirjatuista rahoitusvarauksista, jotka sisältyvät liitetiedossa 2.10 esitetysti rahoitusvarauksien kohtaan.

ESIR-takuurahasto suorittaa EU-takauksiin liittyvät maksut, joita EIP:n ESIR-selvitystilille velaksi merkityt EU:n saamat tulot eivät kata – ks. liitetieto 2.4.1. Vuonna 2020 ESIR-takuurahastosta maksettiin takauksia miljoona euroa (vuonna 2019 nolla euroa)

Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)

EKKR-asetuksella perustettu Euroopan kestävän kehityksen rahasto on aloite, jonka tarkoituksena on tukea investointeja Afrikkaan ja Euroopan naapurimaihin keinona edistää kestävän kehityksen saavuttamista ja puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin sosioekonomisiin syihin. EKKR-asetuksen mukaan EU:n olisi annettava täytäntöönpanokumppaneille 1,5 miljardin euron takaukset (joita lisätään edelleen ulkopuolisilla rahoitusosuuksilla) niiden investointi- ja rahoitustoimia varten niiden sijoitusriskien vähentämiseksi. EKKR-takuurahasto vastaa EKKR-takuusta (ks. liitetieto 2.4.1). Joulukuun 31. päivänä 2020 voimassa oli viisi EKKR-takuusopimusta, joissa takuun kokonaiskattavuuden raja oli 1 370 miljoonaa euroa (50 miljoonaa euroa vuonna 2019). Vastapuolten allekirjoittamien ja EU:n näiden sopimusten mukaisesti takaamien toimien kokonaismäärä oli 438 miljoonaa euroa (nolla euroa vuonna 2019).

Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta johtuvat velvoitteet

Erosopimuksen 143 artiklan mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava unionille osuutensa sellaisiin rahoitustoimiin liittyvistä ehdollisista rahoitusvastuista, jotka liittyvät eropäivänä eli 31. tammikuuta 2020 hyväksyttyihin ESIR- ja EKKR-rahastoihin ja EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden piiriin kuuluviin toimiin. Erosopimuksen 143 artiklassa edellytetään, että jos rahoitustoimea koskeva vaatimus takauksen käytöstä on hyväksytty ennen eropäivää, Yhdistynyt kuningaskunta on velvollinen maksamaan unionille osuutensa maksuista, jotka unioni on suorittanut kyseisten toimien yhteydessä, paitsi jos tämä voitaisiin kattaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuudella takuurahastossa säilytettävistä varoista, jos se on tarkoituksenmukaista.

EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden piiriin kuuluvien lainojen osalta EU:n talousarviotakauksen arvo eropäivänä oli eropäivään mennessä hyväksyttyjen toimien osalta 33,7 miljardia euroa. Tämä oli 31. joulukuuta 2020 mennessä muuttunut 30,9 miljardiksi euroksi. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus tästä ehdollisesta vastuusta 31. joulukuuta 2020 on näin ollen 3,8 miljardia euroa. Kuten edellä on todettu, näiden lainojen takaisinmaksun mahdollinen laiminlyönti katetaan kuitenkin ensin ulkoisten toimien takuurahastosta ja määriä vaaditaan Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vain, jos sen 347 miljoonan euron varaus tässä rahastossa ei 31. joulukuuta 2020 ole riittävä.

ESIR-rahaston toimien osalta EU:n talousarviotakauksen arvo eropäivänä oli eropäivään mennessä hyväksyttyjen toimien osalta 23,5 miljardia euroa. Tämä oli 31. joulukuuta 2020 mennessä muuttunut 19,9 miljardiksi euroksi. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus tästä ehdollisesta vastuusta 31. joulukuuta 2020 on näin ollen 2,5 miljardia euroa. Vaatimukset ESIR-rahastosta saatavista takauksista katetaan kuitenkin ensin ESIR-takuurahastosta ja määriä vaaditaan Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vain, jos sen 1,1 miljardin euron varaus tässä rahastossa 31. joulukuuta 2020 ei ole riittävä.

Koska toteutuskumppanit eivät olleet hyväksyneet mitään EKKR-takuuseen liittyviä toimia ennen eropäivää, Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole mitään tähän liittyviä velvoitteita.

Maksut, jotka suoritetaan takuurahastossa säilytettävistä varauksista eropäivänä tai sen jälkeen hyväksyttyjen toimien osalta 31. joulukuuta 2020 mennessä, ovat seuraavat: ESIR-rahaston osalta nolla ja ulkoisen lainanantovaltuuden osalta nolla. Lisäksi toteutettiin 2,8 miljoonaa euroa ESIR-rahaston takuita koskevia vaatimuksia, maksuja ja kuluja eropäivänä tai sen jälkeen 31. joulukuuta 2020 asti hyväksytyistä toimista. Nämä katettiin EIP:n ESIR-selvitystilillä olevilla EU:n tuloilla (0,19 miljoonaa euroa) ja pk-yritysikkunan velkasalkussa käytettävissä olevilla määrillä (2,7 miljoonaa euroa) ESIR-sopimuksen mukaisesti. Nämä maksut eivät erosopimuksen mukaisesti pienentäneet Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta rahoituksesta.

4.1.2 Rahoitusapuun liittyvät takaukset (otto- ja antolainaustoiminta)

miljoonaa euroa
	31.12.2020			31.12.2019
	Nostettu	Nostamatta	Yhteensä	Nostettu	Nostamatta	Yhteensä
ERVM	47 396	—	47 396	47 394	—	47 394
SURE	39 503	46 363	85 867	—	—	—
Maksutaselainat	201	—	201	201	—	201
Makrotaloudellinen rahoitusapu	5 813	1 335	7 148	4 754	560	5 314
Euratom	279	100	379	214	200	414
Yhteensä	93 193	47 798	140 991	52 564	760	53 324

EU:n talousarviosta myönnetään takaus lainoille back-to-back-toimissa, joilla komissio rahoittaa lainanantoa jäsenvaltioille ja kolmansille maille. Nämä lainat on jo kirjattu ehdollisiksi veloiksi EU:n taseessa – ks. lisätiedot liitetiedossa 2.11.1. Jos näiden lainoilla rahoitettujen back-to-back-lainojen takaisinmaksussa tapahtuu laiminlyöntejä, laiminlyödyt maksut katetaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artiklan mukaisesti täysimääräisesti EU:n talousarviosta:

—	ERVM:n puitteissa myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus vain EU:n talousarviosta

—	SURE-tukivälineeseen liittyvät lainat perustuvat jäsenvaltioiden 25 miljardin euron takauksiin (25 % 100 miljardin euron rahoitustuen enimmäismäärästä); käyttämättömät sitoumukset koskevat vuonna 2020 tehtyjä lainasopimuksia, joiden osalta maksamista odotetaan vuonna 2021

—	maksutaselainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus vain EU:n talousarviosta

—	makrotaloudellista rahoitusapua varten otetut lainat katetaan ensi kädessä ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta (ks. liitetieto 2.4.1) ja sen jälkeen EU:n talousarviosta

—	jäljellä olevat Euratom-lainat katetaan kokonaisuudessaan ensisijaisesti kolmansilta saaduilla takauksilla. Takuurahasto kattaa ulkoisen lainanannon, siltä osin kuin kolmansien antamilla takauksilla ei voida kattaa mahdollisia tappioita.

Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta johtuvat velvoitteet

Erosopimuksen 143 artiklan mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava unionille osuutensa ehdollisista rahoitusvastuista, jotka liittyvät eropäivänä eli 31. tammikuuta 2020 hyväksyttyihin tai päätettyihin rahoitusavun lainoihin (ERVM, makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselaina ja Euratom). Erosopimuksen 143 artiklassa edellytetään, että jos ennen eropäivää hyväksytyn rahoitusapuna myönnetyn lainan takaisinmaksu on laiminlyöty, Yhdistynyt kuningaskunta on velvollinen maksamaan unionille osuutensa maksuista, jotka unioni on suorittanut toimesta, jonka takaisinmaksu on laiminlyöty, paitsi jos tämä voitaisiin kattaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuudella ulkoisten toimien takuurahastossa säilytettävistä varoista, jos se on tarkoituksenmukaista (eli makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom-lainat kolmansissa maissa) – ks. liitetieto 4.1.1.

Edellä mainittuihin rahoitusapuna myönnettyihin lainoihin liittyvä EU:n jäljellä oleva ehdollinen vastuu oli eropäivänä 53,9 miljardia euroa. Tuon päivän jälkeen suoritettujen takaisinmaksujen jälkeen EU:n takauksen kattamien lainojen arvo 31. joulukuuta 2020 on 53,2 miljardia euroa, joista Yhdistyneen kuningaskunnan osuus on 6,6 miljardia euroa.

4.1.3 EU:n rahoitusvälineille myönnetyt takaukset

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Horisontti 2020	1 860	1 584
Verkkojen Eurooppa -väline	579	684
Riskinjakorahoitusväline	37	110
Muut	49	38
Yhteensä	2 524	2 416

Varainhoitoasetuksen 210 artiklan 1 kohdassa säädetään, että rahoitusvälineeseen liittyvät talousarviomenot ja unionin rahoitusvastuu eivät saa missään tapauksessa ylittää rahoitusvälinettä varten tehtyä määrärahasitoumusta. Näin suljetaan pois mahdollisuus, että talousarvioon kohdistuisi ehdollisia velkoja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näillä veloilla on vastaerä taseen vastaavaa-puolella tai että niiden vakuutena on talousarviositoumuksia, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi. Edellä esitetyistä ehdollisista veloista on vähennetty asianomaisista välineistä tehdyt rahoitusvaraukset ja niihin liittyvät rahoitusvelat – ks. liitetiedot 2.10 ja 2.11.2.

Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta johtuvat velvoitteet

Mitä tulee EU:n ehdollisiin velkoihin, jotka koskevat eropäivään mennessä hyväksyttyjä EU:n rahoitusvälineisiin liittyviä määriä, myös edellä mainittuja: jos jokin näistä ehdollisuuksista realisoituu, ne katetaan EU:n talousarviosta käyttämällä varainhoitotileillä olevia varoja. Näin ollen Yhdistynyt kuningaskunta ei periaatteessa vaatisi muita määriä kuin osuutensa erosopimuksen 140 artiklassa tarkoitetuista, talousarviosta maksattamatta olevista sitoumuksista – ks. liitetieto 2.6.1.2.

4.1.4 Oikeustapaukset

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Sakot	2 985	3 128
Maatalous	66	199
Koheesio	341	341
Muut	2 169	2 137
Yhteensä	5 561	5 805

Sakot

Nämä määrät koskevat sakkoja, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta ja jotka sakon saaneet yritykset ovat alustavasti maksaneet. Lisäksi sakon määräämistä koskevaan komission päätökseen on joko haettu muutosta tai ei tiedetä, haetaanko siihen muutosta. Ehdollinen velka säilytetään siihen saakka, kunnes unionin tuomioistuin on antanut asiassa lainvoimaisen päätöksen tai muutoksenhakuaika päättyy. Alustaville maksuille kertynyt korko sisältyy varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen, ja se esitetään myös ehdollisena velkana määriin liittyvän komission omistusoikeuden epävarmuuden osoittamiseksi.

Jos EU häviää jonkin määrättyihin sakkoihin liittyvän oikeudenkäynnin, alustavasti maksetut varat palautetaan yrityksille ilman talousarviovaikutuksia. Sakkoihin liittyviä määriä ei oteta tuloina talousarvioon ennen kuin sakot ovat varmoja (varainhoitoasetuksen 107 artikla).

Maatalous

Tämä kohta sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka liittyvät maataloustukirahaston ja maatalouden kehittämisen menojen sääntöjenmukaisuustarkastusten seurauksena tehtyihin päätöksiin ja joista unionin tuomioistuin ei ole vielä antanut tuomiota. Menettelyn kesto unionin tuomioistuimessa määrää sen, milloin velan lopullinen määrä vahvistetaan ja minkä vuoden talousarviosta velallisen hyväksi ratkaistun muutoksenhaun vaikutus katetaan.

Koheesio

Tämä erä sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka liittyvät koheesiopolitiikan piiriin kuuluviin toimiin. Asioissa odotetaan suullisen kuulemisen päivämäärää tai unionin tuomioistuimen tuomiota.

Muut oikeustapaukset

Tämä erä liittyy EU:ta vastaan nostettuihin käsiteltävinä oleviin vahingonkorvauskanteisiin ja muihin oikeusriitoihin sekä näihin liittyviin arvioituihin kustannuksiin. On huomattava, että SEUT-sopimuksen 340 artiklan nojalla nostetuissa vahingonkorvauskanteissa kantajan on näytettävä toteen, että toimielin on vakavasti rikkonut oikeussääntöä, jonka tarkoituksena on antaa yksityisille oikeuksia, että kantaja on kärsinyt todellista vahinkoa ja että lainvastaisen teon ja vahingon välillä on suora syy-yhteys. Suurin osa vuoden 2020 määrästä (samoin kuin vuonna 2019) koskee Euroopan komissiota vastaan nostettua vahingonkorvauskannetta, joka liittyy sulautuman kieltoa koskevaan päätökseen, ja koska luotettava arvio puuttuu, esitetty määrä perustuu vaadittuun määrään.

Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta johtuvat velvoitteet

Erosopimuksen 147 artiklan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta vastaa osuudestaan niistä maksuista, jotka on suoritettava niiden unionin ehdollisten vastuiden vapauttamiseksi, jotka erääntyvät talousarvioon liittyviä unionin taloudellisia etuja koskevien oikeustapausten perusteella, edellyttäen, että näiden oikeustapausten kohteena olevat teot ovat tapahtuneet viimeistään 31. joulukuuta 2020. Lukuun ottamatta edellä olevan taulukon sakkoja koskevia määriä (koska käteisvarat on saatu väliaikaisesti sakon saaneelta yhteisöltä eikä niitä tarvitse rahoittaa kokonaan EU:n talousarviosta tai Yhdistyneen kuningaskunnan varoista), Yhdistyneen kuningaskunnan arvioitu enimmäisvastuu on tässä tapauksessa 318 miljoonaa euroa. Oikeustapauksissa, joissa on todennäköistä, että määrät maksetaan EU:n talousarviosta (ks. liitetieto 2.10), Yhdistyneen kuningaskunnan osuus sisällytetään osaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta maksettavaa kokonaismäärää – ks. yksityiskohdat liitetiedoissa 2.6.1.2.

4.2 EHDOLLISET VARAT

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Saadut vakuudet:
suoritustakuut	318	349
muut vakuudet	8	16
muut ehdolliset varat	58	65
Yhteensä	384	430

Tuensaajilta vaaditaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EU:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EU:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

5. TALOUSARVIOSITOUMUKSET JA OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

Tässä liitetiedossa annetaan tietoja talousarviomenettelystä ja tulevista rahoitustarpeista (tässä ei siis käsitellä velkojen tilannetta 31. joulukuuta 2020).

Jäsenvaltioiden hyväksymässä monivuotisessa rahoituskehyksessä määritetään ohjelmat ja vahvistetaan otsakekohtaiset maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen enimmäismäärä, joiden puitteissa EU voi tehdä talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia ja suorittaa maksuja seitsemän vuoden aikana – ks. talousarvion toteuttamiskertomuksen liitetiedoissa oleva taulukko 1.1.

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 16 artiklassa luodaan suora yhteys maataloustukirahaston menojen vuotuisen enimmäismäärän ja monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen välille. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat myös hyväksyneet maataloustukirahaston menoja koskevat perussäädökset, joissa vahvistetaan jäsenvaltioittain menot koko ohjelmakaudeksi 2014–2020.

Oikeudelliset sitoumukset koskevat ohjelmia, hankkeita tai allekirjoitettuja sopimuksia, joissa EU on osapuoli ja jotka näin sitovat EU:ta oikeudellisesti. Oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa (EU:lle) velvoitteen, josta aiheutuu meno (varainhoitoasetuksen 2 artiklan 37 kohta). Talousarviositoumus tehdään periaatteessa ennen oikeudellista sitoumusta.

Joissakin monivuotisissa ohjelmissa tai hankkeissa toimitaan kuitenkin päinvastoin. Tällöin tarvittavat talousarviositoumukset tehdään vuotuisissa erissä usean vuoden aikana, jos perussäädöksessä niin säädetään. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 76 artiklassa säädetään esimerkiksi koheesiopolitiikan osalta, että ohjelman hyväksymisestä annettu komission päätös muodostaa varainhoitoasetuksessa tarkoitetun rahoituspäätöksen mutta unionin talousarviositoumukset toteutetaan kunkin ohjelman osalta rahastokohtaisina vuotuisina erinä 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisenä aikana. Muissa oikeusperustoissa voi olla vastaavia säännöksiä. Tämän vuoksi EU voi olla oikeudellisesti sitoutunut maksamaan tietyt määrät, joista ei ole vielä tehty talousarviositoumusta – ks. jäljempänä liitetiedot 5.2 ja 5.3.

Jos talousarviositoumus on tehty mutta sen mukaisia maksuja ei ole vielä suoritettu, jäljellä olevaa määrää kutsutaan maksattamatta olevaksi sitoumukseksi. Se voi liittyä (usein monivuotisiin) ohjelmiin tai hankkeisiin, joita koskevat sopimukset on allekirjoitettu ja joita koskevat maksut suoritetaan vasta myöhempinä vuosina. Maksattamatta olevat sitoumukset ovat tulevien vuosien velvoitteita. Koska tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena ja talousarvion toteuttamiskertomukset kassaperusteisina, osa maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärästä on jo kirjattu kuluiksi ja merkitty velaksi taseeseen (ks. liitetiedot 2.12 ja 2.13). Nämä menot lasketaan saatujen menoilmoitusten ja laskujen perusteella. Jos EU:lle ei ole toimitettu menoilmoituksia vielä tilinpäätöspäivään mennessä, ohjelman tai hankkeen toteutusaste arvioidaan – ks. jäljempänä liitetieto 5.1. Velka poistetaan taseesta, kun maksattamatta oleviin sitoumuksiin liittyvät maksut suoritetaan. Sitä osaa maksattamatta olevista sitoumuksista, jota ei ole vielä kirjattu kuluksi, ei sisällytetä velkoihin vaan se esitetään jäljempänä.

Jäljempänä esitetään siis määrät, jotka EU on 31. joulukuuta 2020 mennessä sitoutunut maksamaan täyttääkseen sopimusvelvoitteensa ja jotka tämän vuoksi on rahoitettava EU:n tulevista talousarvioista.

miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi	5.1	249 309	249 686
Voimassa olevaan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvat yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin varoihin liittyvät oikeudelliset sitoumukset, jotka odottavat toteuttamista	5.2	—	72 832
Merkittävät oikeudelliset sitoumukset muilla aloilla	5.3	14 481	13 941
Yhteensä		263 790	336 459

5.1 TALOUSARVIOSITOUMUKSET, JOITA EI OLE VIELÄ KIRJATTU KULUIKSI

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi	249 309	249 686

Edellä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä (303 197 miljoonaa euroa) (ks. talousarvion toteuttamiskertomuksen liitetiedoissa oleva taulukko 4.4) niihin liittyvät, taseeseen veloiksi ja tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät. Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Kuten edellä on todettu, maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä.

On huomattava, että ennakkomaksujen kokonaismäärä oli 62,7 miljardia euroa 31. joulukuuta 2020 (ks. liitetieto 2.5). Ennakkomaksut ovat jo maksettuja talousarviositoumuksia, ja ne vähentävät maksattamatta olevia sitoumuksia. Näiden varojen katsotaan kuitenkin kuuluvan EU:lle eikä tuensaajille siihen asti, kunnes asiaankuuluvat sopimusvelvoitteet on täytetty. Ne ovat näin ollen edellä esitettyjen maksattamatta olevien sitoumusten kaltaisia eriä, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi.

5.2 VOIMASSA OLEVAAN MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN KUULUVAT YHTEISTYÖSSÄ JÄSENVALTIOIDEN KANSSA HALLINNOITAVIIN VAROIHIN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET SITOUMUKSET, JOTKA ODOTTAVAT TOTEUTTAMISTA

miljoonaa euroa
Rahastot	Rahoituskehys 2014–2020 (A)	Oikeudelliset sitoumukset viimeisimmän komission päätöksen mukaisesti (B)	Talousarviositoumukset mukaan lukien puretut sitoumukset (C)	Oikeudelliset sitoumukset, jotka odottavat toteuttamista (B–C)
Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto	261 889	261 690	261 690	—
Euroopan sosiaalirahasto	93 642	93 498	93 498	0
Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline	—	—	—	—
Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	3 814	3 813	3 813	—
OTSAKE 1 B: KOHEESIOPOLITIIKAN RAHASTOT	359 345	359 000	359 000	0
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (*2)	126 909	100 063	100 063	(0)
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto	5 749	5 655	5 655	—
OTSAKE 2: LUONNONVARAT	132 658	105 718	105 718	(0)
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto	4 576	4 576	4 576	(0)
Sisäisen turvallisuuden rahasto	3 172	3 172	3 172	(0)
OTSAKE 3: TURVALLISUUS JA KANSALAISUUS	7 747	7 747	7 747	(0)
Yhteensä	499 750	472 466	472 466	0

Nämä ovat oikeudellisia velvoitteita, joiden mukaisiin maksuihin EU on sitoutunut hyväksyessään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavia toimenpideohjelmia. Komission päätös toimenpideohjelman hyväksymisestä on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös. Siitä tulee kyseisessä asetuksessa tarkoitettu oikeudellinen sitoumus, kun päätöksestä on ilmoitettu asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 76 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Unionin talousarviositoumukset toteutetaan kunkin ohjelman osalta rahastokohtaisina vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Suoritusvaraukseen liittyvät talousarviositoumukset tehdään kussakin ohjelmassa erikseen muista ohjelmaan kohdennettavista määrärahoista.”

Edellä olevassa taulukossa luodaan yleiskatsaus vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin 1 B, 2 ja 3 liittyvistä oikeudellisista sitoumuksista ja talousarviositoumuksista. Taulukon alussa esitetään monivuotisen rahoituskehyksen hyväksytyt kokonaismäärät kyseisellä kaudella (sarake A). Sarakkeessa B esitetään EU:n vuoden loppuun mennessä tekemät oikeudelliset sitoumukset. Sarake C sisältää edellä mainittujen oikeudellisten sitoumusten kattamiseksi tehdyt talousarviositoumukset. Vuoden 2020 lopussa talousarviositoumukset kattavat oikeudelliset sitoumukset kokonaan.

5.3 MERKITTÄVÄT OIKEUDELLISET SITOUMUKSET MUILLA ALOILLA

miljoonaa euroa
	31.12.2020	31.12.2019
Verkkojen Eurooppa -väline	4 140	7 680
ITER	6 837	1 676
Copernicus	—	601
Galileo-ohjelma	—	438
Kalastussopimukset	172	223
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset	2 547	2 535
Muut sopimukset	785	788
Yhteensä	14 481	13 941

Nämä määrät liittyvät pitkäaikaisiin oikeudellisiin sitoumuksiin, joita ei ollut katettu talousarviossa maksusitoumusmäärärahoilla vuoden lopussa. Nämä sitovat velvoitteet budjetoidaan vuotuisina erinä, ja maksut suoritetaan tulevina vuosina.

Tietyt tärkeät ohjelmat (ks. jäljempänä) voidaan toteuttaa vuotuisina erinä varainhoitoasetuksen 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tällä tavoin EU voi tehdä oikeudellisia sitoumuksia (allekirjoittaa avustus-, valtuutus- ja hankintasopimuksia) tiettynä vuonna käytettävissä olevia maksusitoumusmäärärahoja suuremmalle määrälle. Tämän vuoksi huomattava osa voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaismäärärahoista voi olla jo sidottu. Kyseessä ovat erityisesti seuraavat ohjelmat:

Verkkojen Eurooppa -väline (CEF)

Verkkojen Eurooppa -välineestä annetaan rahoitustukea Euroopan laajuisille verkoille, jotta voidaan tukea yhteistä etua koskevia infrastruktuurihankkeita liikenne-, televiestintä- ja energia-alalla. Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevat oikeudelliset sitoumukset kattavat liikenteen osalta täytäntöönpanokauden 2014–2024. Energian osalta kausi päättyy 31. joulukuuta 2025. Näiden sitoumusten oikeusperusta on 11. joulukuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013 Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta. Tämän asetuksen 19 artiklassa säädetään vuosierien käyttämisestä.

ITER – Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori

Näillä sitoumuksilla on tarkoitus kattaa ITER-laitosten tulevat rahoitustarpeet vuoteen 2027 saakka. EU:n (Euratomin) rahoitusosuus ITER-organisaatiossa toteutetaan Fusion for Energy -yhteisyrityksen kautta. Rahoitusosuuksia on myös jäsenvaltioilla ja Sveitsillä. Sitoumusten huomattava vuotuinen lisäys vastaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen tulevaa rahoitusta, joka on vahvistettu eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom muuttamisesta 22. helmikuuta 2021 annetulla neuvoston päätöksellä (Euratom) 2021/281 (28). Kyseisessä päätöksessä säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuosieriin. ITER perustettiin hallinnoimaan ITER-laitteistoa, kannustamaan ITER-laitteiston käyttämiseen, edistämään yleistä tietämystä fuusioenergiasta ja lisäämään sen hyväksyntää sekä hoitamaan muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen ITERin tavoitteiden saavuttamiseksi. ITER-yhteisyritykseen osallistuvat Etelä-Korea, EU, Intia, Japani, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat.

Copernicus

Copernicus on Euroopan maanseurantaohjelma – ks. myös liitetieto 2.2. Nämä sitoumukset ovat voimassa vuoteen 2020 saakka. Komissio on allekirjoittanut Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 377/2014 (29) mukaisesti valtuutussopimukset Euroopan avaruusjärjestön (ESA), Euroopan sääsatelliittijärjestön (Eumetsat), Mercatorin ja Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kanssa. Asetuksen (EU) N:o 377/2014 8 artiklassa säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuosieriin.

Joulukuun 31. päivänä 2020 kaikki oikeudelliset sitoumukset oli katettu kokonaan talousarviositoumuksilla.

Galileo-ohjelma

Nämä määrät on osoitettu Galileo-ohjelmalle, jonka puitteissa kehitetään globaalia eurooppalaista satelliittinavigointijärjestelmää – ks. myös liitetieto 2.2. Nämä sitoumukset ovat voimassa vuoteen 2020 saakka. Komissio allekirjoitti ESAn kanssa 11 päivänä joulukuuta 2013 valtuutussopimuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 (30) mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1285/2013 9 artiklassa säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuosieriin.

Joulukuun 31. päivänä 2020 kaikki oikeudelliset sitoumukset oli katettu kokonaan talousarviositoumuksilla.

Kalastussopimukset

Nämä sitoumukset on tehty kolmansien maiden kanssa vuoteen 2026 ulottuvien kansainvälisten kalastussopimusten mukaisten toimien toteuttamiseksi. Tehdyt sitoumukset perustuvat kutakin kolmatta maata koskeviin neuvoston päätöksiin (esimerkiksi EU:n ja Seychellien tasavallan väliseen sopimukseen ja sen täytäntöönpanopöytäkirjaan (31)), ja niiden katsotaan olevan erityisiä kansainvälisiä sopimuksia, joihin sisältyy monivuotisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

Näiden vuokrasopimusten jäljellä olevana voimassaoloaikana on suoritettava niistä tehtyjen sopimusten mukaisesti seuraavat minimimaksut:

miljoonaa euroa
	Vuokramaksujen vähimmäismäärä
	< 1 vuosi	Erääntymiseen 1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Rakennukset	407	993	1 088	2 488
Atk-laitteet ja muut laitteet	15	35	10	60
Yhteensä	422	1 028	1 098	2 547

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti maaliskuussa 2019 aikomuksestaan erota Euroopan unionista. Siksi Euroopan lääkeviraston (EMA) kotipaikka siirrettiin asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainnin osalta 14. marraskuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1718 (32) Lontoosta Amsterdamiin. Lääkevirasto pääsi 2. heinäkuuta 2019 sopimukseen vuokranantajansa kanssa ja on sittemmin jälleenvuokrannut toimitilojaan alivuokralaiselle ehdoilla, jotka ovat yhdenmukaisia päävuokrasopimuksen ehtojen kanssa, mukaan lukien jälleenvuokrausehto, joka ulottuu EMAn päävuokrasopimuksen päättymiseen kesäkuussa 2039.

Edellä olevassa taulukossa ilmoitetut määrät sisältävät 378 miljoonaa euroa, jotka on vielä maksettava päävuokrasopimuksen perusteella. Alivuokralaisen odotetaan maksavan samansuuruisen määrän vuokria alivuokrasopimuksen perusteella, jota ei voi purkaa.

Muut sopimukset

Tämä erä sisältää määrät, joita vastaavat maksut on vielä suoritettava sopimusten voimassaoloaikana. Suurin yksittäinen määrä (354 miljoonaa euroa) liittyy Euroopan komission rakennushankkeeseen (JMO2) Luxemburgissa.

6. RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EU:n rahoitusriskien hallintaa koskevat tiedot liittyvät

—	rahoitusavun myöntämistä koskevaan otto- ja antolainaustoimintaan; komissio on toteuttanut kyseisen avun käyttämällä seuraavia välineitä: Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi, maksutaselainat, makrotaloudellinen rahoitusapu, SURE ja Euratom-lainat

—	treasury-toimintoihin, jotka komissio on toteuttanut EU:n talousarvion toteuttamiseksi ja joihin kuuluvat myös sakkojen tuloutukset

—	talousarviotakauksia varten perustetuissa rahastoissa oleviin varoihin (ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto, ESIR-takuurahasto ja EKKR-takuurahasto)

—	EU:n talousarviosta rahoitettuihin rahoitusvälineisiin.

6.1 RISKITYYPIT

Markkinariski on riski siitä, että rahoitusvälineen käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaihtelevat markkinahintojen muutoksista johtuen. Markkinariski käsittää paitsi tappion myös voiton mahdollisuuden. Siihen kuuluvat valuuttariski, korkoriski ja muu hintariski (EU:hun ei kohdistu merkittävää muuta hintariskiä).

—	Valuuttariski on riski siitä, että EU:n toimien tai sen sijoitusten arvo vaihtelee valuuttakurssimuutosten vuoksi. Tämä riski aiheutuu yhden valuutan arvon muuttumisesta suhteessa toiseen valuuttaan.

—	Korkoriski liittyy mahdollisuuteen siitä, että arvopaperin, erityisesti joukkovelkakirjalainan, arvo pienenee korkojen noustessa. Nouseva korkotaso yleensä laskee kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen hintaa ja päinvastoin.

Luottoriski on tappion riski, joka aiheutuu siitä mahdollisuudesta, että velallinen tai lainanottaja ei maksa takaisin lainaa tai muuta luottoa (pääomaa, korkoa tai ei kumpaakaan) tai rikkoo muuten sopimuksesta johtuvia velvoitteita. Lainan takaisinmaksu voi viivästyä, lainanottajan maksuja voidaan joutua järjestelemään uudelleen tai velallinen voi joutua konkurssiin.

Likviditeettiriski tarkoittaa riskiä siitä, että omaisuuserää on hankala myydä; esimerkiksi tiettyä arvopaperia tai muuta omaisuuserää ei voida myydä riittävän nopeasti markkinoilla tappion estämiseksi tai velvoitteen täyttämiseksi.

6.2 RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA

Rahoitusinstrumenttien arvostaminen

Seuraavia rahoitusvarojen ja velkojen luokkia ei arvosteta käypään arvoon: käteisvarat ja muut rahavarat, myönnetyt lainat, saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista sekä otetut lainat ja muut jaksotettuun hankintamenoon taseessa arvostettavat rahoitusvelat. Kyseisten rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan kohtuullisen hyvin niiden käypää arvoa.

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

EU:n lainanottoon ja -antoon sovelletaan näitä toimintoja koskevia neuvoston asetuksia, neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksiä ja tapauksen mukaan EU:n sisäisiä ohjeita. Eri osa-alueista, kuten lainanotosta ja -annosta, on annettu kirjalliset menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Antolainaustoiminta rahoitetaan back-to-back-lainoilla (laina myönnetään samoin ehdoin kuin se on otettu), jolloin avoimia valuutta- tai korkopositioita ei ole.

Treasury-toiminnot

Talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavien komission treasury-toimintojen säännöistä ja periaatteista säädetään neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/804 (5)) sekä varainhoitoasetuksessa.

Edellä mainittujen asetusten mukaisesti sovelletaan seuraavia perusperiaatteita:

—	Jäsenvaltiot asettavat EU:n omat varat sen käyttöön maksamalla ne tileille, jotka on avattu tätä tarkoitusta varten komission nimissä kunkin jäsenvaltion valtiokonttoriin tai kansalliseen keskuspankkiin. Komissio nostaa varoja kyseisiltä tileiltä ainoastaan kattaakseen käteisvaratarpeensa.

—	Jäsenvaltiot maksavat omat varat kansallisessa valuutassaan, mutta komissio suorittaa maksunsa pääasiassa euromääräisinä.

—

Komission nimissä avatuilla tileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä. Tämä rajoitus ei koske komission omien varojen tilejä tapauksissa, joissa on kyse sellaisten lainojen takaisinmaksun laiminlyönnistä, joista on sovittu tai joille on myönnetty takaus neuvoston asetusten ja päätösten mukaisesti, tai tapauksissa, joissa (tietyin edellytyksin) käteisvaratarpeet ovat suuremmat kuin tilillä olevat varat.

—	Muiden valuuttojen kuin euron määräisillä tileillä olevat varat joko käytetään saman valuutan määräisten maksujen suorittamiseen tai muunnetaan säännöllisesti euroiksi.

Omien varojen tilien lisäksi komissio on avannut pankkitilejä keskuspankeissa ja liikepankeissa suorittaakseen ja vastaanottaakseen maksuja, jotka eivät liity EU:n talousarvioon tuloutettaviin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Treasury- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Komission treasury- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin. Tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot (esim. maksujen suorittaminen ja kassanhallinta, rahavirtojen ennustaminen ja toiminnan jatkuvuus). Ohjeiden ja menettelyjen noudattamista valvotaan säännöllisesti.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot: talletukset

Ennen vuotta 2010 saadut määrät on talletettu pankkitileille pankeissa, jotka on erityisesti valittu alustavasti maksettujen sakkojen tallettamista varten. Pankit valitaan varainhoitoasetuksessa säädettyjen tarjouskilpailumenettelyjen mukaisesti. Varoja yksittäisiin pankkeihin sijoitettaessa noudatetaan sisäistä riskienhallintapolitiikkaa, jossa määritetään luottoluokitusta koskevat vaatimukset ja varojen määrä, joka voidaan sijoittaa suhteessa vastapuolen oman pääoman määrään. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten toimintalinjojen ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Alustavasti maksetut sakot: BUFI-salkku

Määrätyt ja alustavasti maksetut sakot on vuodesta 2010 alkaen sijoitettu tarkoitusta varten perustettuun salkkuun (BUFI). Salkun päätavoitteet ovat rahoitusmarkkinoihin liittyvien riskien vähentäminen ja kaikkien yhteisöjen tasapuolinen kohtelu soveltamalla takuutuottoa, joka on laskettu samoin perustein kuin sakkojen nimellisarvot. Ennen uuden varainhoitoasetuksen voimaantuloa elokuussa 2018 niihin yhteisöihin, joille on määrätty sakko, sovellettu takuutuotto ei kuitenkaan voi laskea alle nollan. Alustavasti maksetuista sakoista saatujen omaisuuserien hoidosta vastaa komissio, joka noudattaa omaisuudenhoitoa koskevia sisäisiä ohjeita. Eri osa-alueista, muun muassa treasury-toiminnoista, on annettu menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Varojen hoidon tavoitteena on sijoittaa komissiolle alustavasti maksetut sakot siten, että

—	varat ovat tarvittaessa nopeasti käytettävissä

—	tavanomaisissa olosuhteissa varoille saadaan keskimäärin tuotto, joka vastaa vähintään BUFI-viitearvon mukaista tuottoa, josta on vähennetty kulut, ja sakkojen nimellisarvo säilyy.

Sijoitukset tehdään periaatteessa ainoastaan seuraaviin kohteisiin: määräaikaistalletukset jäsenvaltioiden keskuspankeissa, valtioiden luottolaitoksissa, valtioiden kokonaan omistamissa tai takaamissa pankeissa tai ylikansallisissa laitoksissa; joukkovelkakirjat, velkasitoumukset tai sijoitustodistukset, joiden liikkeeseenlaskijoina ovat valtion tai ylikansalliset laitokset.

Rahoitusvakuudet

Komissiolla on lisäksi merkittävät rahoituslaitosten antamat vakuudet, jotka liittyvät komission EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta yrityksille määräämiin sakkoihin (ks. liitetieto 2.6.1.3). Nämä vakuudet on saatu sakkojen maksamiseen velvoitetuilta yrityksiltä vaihtoehtona sakkoihin liittyville alustaville maksuille. Näitä vakuuksia hallinnoidaan sisäisen riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten toimintalinjojen ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Takuurahastot

Komissio antaa rahoituslaitoksille yhä enemmän rahoitusvakuuksia tehokkaan talousarvion toteuttamisen välineeksi ja tukee siten tuensaajia vipuvaikutuksen ansiosta. Tällä EU:n budjettivarojen käytöllä pyritään maksimoimaan käytettävissä olevien varojen vaikutus. Komissio on perustanut takuurahastoja, joilla katetaan annetut talousarviotakuut ja pyritään tarjoamaan likviditeettipuskuri takaustoimien mahdollisesti aiheuttamien tappioiden varalta. Vuoden lopussa tärkeimmät takuurahastot ovat ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto, ESIR-takuurahasto ja EKKR-takuurahasto.

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto

Takuurahaston varojen hoidossa noudatettavat säännöt ja periaatteet sisältyvät Euroopan komission ja Euroopan investointipankin välillä 25. marraskuuta 1994 tehtyyn sopimukseen ja sen myöhempiin muutoksiin. Tämän takuurahaston toiminnassa käytetään vain yhtä valuuttaa eli euroa. Varojen hoidossa noudatetaan rahoitustoimintaan tavanomaisesti sovellettavia varovaisuutta koskevia sääntöjä. Takuurahaston hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota riskien vähentämiseen ja sen varmistamiseen, että hoidettavina olevat varat voidaan myydä tai siirtää ilman merkittävää viivettä katettavina olevien sitoumusten asettamien vaatimusten mukaisesti.

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahasto on perustettu ESIR-asetuksella – ks. liitetieto 2.4.1. Rahaston omaisuudenhoidossa noudatettavat säännöt ja periaatteet esitetään 21. tammikuuta 2016 annetussa komission päätöksessä C(2016) 165. Rahastoa hallinnoi komissio, joka on valtuutettu sijoittamaan ESIR-takuurahaston varat rahoitusmarkkinoille moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen. Hoidettavien varojen on tarjottava riittävästi likviditeettiä vakuuksiin perustuvien mahdollisten maksuvaatimusten varalta. Samalla on kuitenkin pyrittävä optimoimaan tuotto ja riskitaso siten, että turvallisuus ja vakaus säilyvät korkealla tasolla.

EKKR-takuurahasto

EKKR-takuurahasto on perustettu EKKR-asetuksen mukaisesti – ks. liitetieto 2.4.1. Kyseiset ohjeet ja suuntaviivat sisältyvät 22. marraskuuta 2017 annetun komission päätöksen C(2017) 7693 liitteeseen 1. Komissio on valtuutettu sijoittamaan EKKR-takuurahaston varat rahoitusmarkkinoille moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen. Varojen hoidolla on tarjottava riittävästi likviditeettiä vakuuksiin perustuvien mahdollisten maksuvaatimusten varalta. Samalla on kuitenkin pyrittävä optimoimaan tuotto ja riskitaso siten, että turvallisuus ja vakaus säilyvät korkealla tasolla.

Rahoitusvälineiden ohjelmat

EU:n talousarvion toteuttaminen on jo usean vuoden ajan perustunut rahoitusvälineohjelmien käyttöön. Lisätietoja näistä rahoitusvälineistä on liitetiedossa 2.4.1.

Useimmille rahoitusvälineille on yhteistä se, että toteutus on delegoitu joko EIP-ryhmälle (mukaan lukien EIR) tai muille rahoituslaitoksille komission ja asianomaisen rahoituslaitoksen välisellä sopimuksella. Kyseisten rahoituslaitosten kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyy välittäjiä koskevia tiukkoja ehtoja ja velvoitteita. Niillä varmistetaan, että EU:n rahavarojen käyttöä hallinnoidaan ja niistä raportoidaan. Kun rahoitusosuus on sidottu johonkin välineeseen, varat siirretään rahoituksen välittäjän avaamalle erilliselle pankkitilille sen nimissä mutta komission puolesta (varainhoitotili). Rahoituslaitos voi käytettävästä välineestä riippuen käyttää varainhoitotilillä olevia varoja esimerkiksi lainojen myöntämiseen, velkainstrumenttien liikkeeseenlaskuun, oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin tehtäviin sijoituksiin tai takauksiin perustuvien maksujen suorittamiseen. Rahoitusvälineiden tuotot on pääsääntöisesti palautettava EU:n talousarvioon.

Rahoitusvälineisiin liittyvä riski on rajoitettu niistä tehdyissä sopimuksissa asetettuun enimmäismäärään, joka on kyseiselle instrumentille talousarviossa osoitettu määrä. Komission vastuulla on usein hankkeen suuririskisin osa (first loss piece). Lisäksi näillä instrumenteilla on tarkoitus tarjota rahoitusta sellaisille tuensaajille, joiden toimintaan liittyy keskimääräistä suurempi riski ja joilla on vaikeuksia saada rahoitusta kaupallisilta luotonantajilta. Tämän vuoksi on todennäköistä, että EU:n talousarviosta joudutaan kattamaan jonkin verran tappioita.

6.3 VALUUTTARISKI

EU:n rahoitusvälineisiin kohdistuva valuuttariski vuoden lopussa – nettopositio

miljoonaa euroa
	31.12.2020
	USD	GBP	DKK	SEK	EUR	Muut	Yhteensä
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	593	42	15	14	18 904	20	19 587
Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat	(417)	—	—	—	616	—	199
Antolainaus (6)	21	40	—	—	46	9	116
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	22	1 208	116	176	72 233	738	74 493
Käteisvarat ja muut rahavarat	115	64	178	367	14 429	1 589	16 742
	334	1 353	310	557	106 228	2 356	111 137
Rahoitusvelat
Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat	—	—	—	—	(1)	(4)	(4)
Muut lyhytaikaiset velat	(3)	(0)	(19)	(1)	(32 366 )	(19)	(32 408 )
	(3)	(0)	(19)	(1)	(32 367 )	(22)	(32 412 )
Yhteensä	331	1 353	291	556	73 861	2 333	78 725

miljoonaa euroa
	31.12.2019
	USD	GBP	DKK	SEK	EUR	Muut	Yhteensä
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	577	62	17	9	17 723	21	18 407
Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat	(393)	—	—	—	529	—	137
Antolainaus (7)	17	32	—	—	65	7	121
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	30	804	62	93	22 751	233	23 974
Käteisvarat ja muut rahavarat	100	311	319	432	16 910	1 673	19 745
	332	1 209	398	533	57 979	1 934	62 384
Rahoitusvelat
Yli- tai alijäämän kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat	(0)	—	—	—	(10)	(2)	(12)
Muut lyhytaikaiset velat	(5)	(1)	(0)	(1)	(27 200 )	(33)	(27 241 )
	(5)	(1)	(0)	(1)	(27 211 )	(35)	(27 254 )
Yhteensä	326	1 208	398	532	30 768	1 898	35 130

Jos euro olisi vahvistunut kymmenen prosenttia suhteessa tiettyihin muihin valuuttoihin, vaikutukset olisivat olleet seuraavat:

miljoonaa euroa
	Taloudellinen tulos
	USD	GBP	DKK	SEK
2020	(13)	(119)	(27)	(49)
2019	(14)	(104)	(35)	(48)

miljoonaa euroa
	Nettovarat
	USD	GBP	DKK	SEK
2020	(17)	(4)	(1)	(1)
2019	(17)	(6)	(2)	(1)

Jos euro olisi heikentynyt kymmenen prosenttia suhteessa kyseisiin valuuttoihin, vaikutukset olisivat olleet seuraavat:

miljoonaa euroa
	Taloudellinen tulos
	USD	GBP	DKK	SEK
2020	16	146	33	60
2019	17	127	42	58

miljoonaa euroa
	Nettovarat
	USD	GBP	DKK	SEK
2020	21	5	2	2
2019	20	7	2	1

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

Rahoitusvarat ja velat ovat tällä hetkellä pelkästään euromääräisiä, joten EU:lla ei ole valuuttariskiä.

Treasury-toiminnot

Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/804, mukaisesti omat varat, jotka jäsenvaltiot maksavat muissa valuutoissa kuin euroina, säilytetään omien varojen pankkitileillä. Varat muunnetaan euroiksi, kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseen. Edellä mainitussa asetuksessa säädetään menettelyistä, joita sovelletaan kyseisten varojen hallinnoinnissa. Joissakin tapauksissa varoja käytetään kyseisen vieraan valuutan määräisten maksujen suorittamiseen ilman muuntamista euroiksi.

Komissio on avannut muiden EU-valuuttojen kuin euron sekä Sveitsin frangin ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä pankkitilejä liikepankeissa suorittaakseen kyseisten valuuttojen määräisiä maksuja. Näille tileille siirretään lisää varoja sitä mukaa kuin maksuja suoritetaan, minkä vuoksi ne eivät muodosta valuuttariskiä.

Kun sekalaisia tuloja (muita tuloja kuin omia varoja) saadaan muussa valuutassa kuin euroina, ne joko siirretään muille saman valuutan määräisille komission tileille, jos varoja tarvitaan maksujen suorittamiseen, tai ne muunnetaan euroiksi ja siirretään muille euromääräisille tileille. Muille kuin euromääräisille ennakkotileille siirretään varoja sen mukaan, miten paljon kulloinkin kyseeseen tulevan valuutan määräisiä varoja arvioidaan lyhyellä aikavälillä tarvittavan maksujen kattamiseksi. Näiden tilien saldoille on asetettu enimmäismäärät.

Sakot

Kaikki sakot määrätään, maksetaan tai katetaan väliaikaisesti euroina, joten ne eivät aiheuta valuuttariskiä.

Takuurahastot

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto

Tämän rahaston rahoitusvarat ovat euromääräisiä, joten valuuttakurssiriskiä ei ole. Lainat, jotka ovat siirtyneet EU:lle sen vuoksi, että rahastolta on vaadittu maksua lainansaajan maksulaiminlyöntien vuoksi, pidetään alkuperäisessä valuutassa, eivätkä ne aiheuta EU:lle valuuttariskiä. Ulkomaanvaluuttojen kurssien vaihteluilta suojaavia toimia ei ole toteutettu, koska lainojen takaisinmaksun aikataulusta ei ole varmuutta.

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahaston toimissa käytetään sekä euroja että Yhdysvaltain dollareita. Valuuttariskiä hallitaan tekemällä johdannaissopimuksia (valuuttatermiinisopimuksia), joilla suojataan dollarimääräisen sijoitussalkun markkina-arvoa. Suojaamattoman valuuttariskin enimmäismääräksi on vahvistettu yksi prosentti sijoitussalkun kokonaisarvosta viitearvon puitteissa ja vuotuisia strategisia allokaatioita noudattaen. Dollarimääräisten sijoitusten markkina-arvon ylittäessä tai alittaessa yhden prosentin raja-arvon tehdään tasapainottava kauppa (muutoksen suuntainen tai vastainen uusi termiinisopimus), jolla suojattu positio kumotaan tai sitä mukautetaan. Suojauksen mukauttaminen voi johtua myös euron ja dollarin kurssin muutoksista.

Lainat, jotka ovat siirtyneet EU:lle sen vuoksi, että rahastolta on vaadittu maksua lainansaajan maksulaiminlyöntien vuoksi – ks. liitetieto 2.4.3.2 –, pidetään alkuperäisessä valuutassa, eivätkä ne aiheuta EU:lle valuuttariskiä. EU:lle siirrettyjen lainojen osalta ulkomaanvaluuttojen kurssien vaihteluilta suojaavia toimia ei ole toteutettu, koska lainojen takaisinmaksun aikataulusta ei ole varmuutta.

EKKR-takuurahasto

EKKR-takuurahaston toimissa käytetään tällä hetkellä ainoastaan euroa, mutta EKKR-takuurahaston omaisuudenhoitoa koskevissa suuntaviivoissa tarjotaan mahdollisuus sijoittaa tiettyihin omaisuuseriin, joiden viitevaluuttana ei ole euro.

6.4 KORKORISKI

Seuraavassa taulukossa kuvataan myytävissä olevien rahoitusvarojen korkoherkkyyttä olettaen, että korot nousevat tai laskevat 100 peruspistettä (yhden prosenttiyksikön).

miljoonaa euroa
	Nousu (+) / lasku (–) peruspisteinä	Vaikutus nettovaroihin
2020: Myytävissä olevat rahoitusvarat	+100	(479)
2020: Myytävissä olevat rahoitusvarat	-100	513
2019: Myytävissä olevat rahoitusvarat	+100	(447)
2019: Myytävissä olevat rahoitusvarat	-100	483

Herkkyys tietyn rahamarkkinainstrumenttien ja joukkovelkakirjojen salkun korkotason muutoksille kasvaa sen duraation myötä. Komission hallinnoimien tärkeimpien omaisuussalkkujen duraatio on kuvattu jäljempänä.

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

EU:lla on otto- ja antolainaustoimintansa luonteen vuoksi merkittävät korolliset varat ja velat. Korkoriskiä ei kuitenkaan ole, koska EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back).

Treasury-toiminnot

Komission treasury-toimintaan ei kuulu ottolainaus. Tämän vuoksi korkoriskiä ei ole. Korkoa kertyy kuitenkin pankkitileillä olevista varoista. Komissio on tämän vuoksi ottanut käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että pankkitileille kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden mahdollista vaihtelua.

Jäsenvaltioiden valtiokonttoreihin omien varojen vastaanottamista varten avatut tilit ovat korottomia, eikä niistä peritä kuluja. Kansallisissa keskuspankeissa oleville tileille (omat varat ja muut) voidaan maksaa korkoa kunkin laitoksen kanssa sovittujen ehtojen mukaisesti. Koska osa näihin tileihin sovellettavista koroista voi olla nykyään negatiivisia, tileillä olevat saldot pidetään mahdollisimman pieninä kassanhallintaan liittyvillä menettelyillä. Omien varojen tilit suojataan negatiivisen koron vaikutuksilta neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 mukaisesti sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/804.

Liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille kertyy korko päivittäin. Korko perustuu muuttuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan positiivista tai negatiivista sopimusmarginaalia. Liikepankkien toiminnallisille talletuksille maksama korko ei voi laskea alle nollan määritettyyn enimmäismäärään asti.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot sijoitetaan rahamarkkinainstrumenttien ja pitkäaikaisten joukkolainojen salkkuun. Salkun duraatio on keskimäärin 2,24 vuotta.

Takuurahastot

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto

Takuurahastossa olevat varat on sijoitettu salkkuun, jossa olevien rahamarkkinainstrumenttien ja pitkäaikaisten joukkolainojen duraatio on keskimäärin 3,04 vuotta.

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahastossa olevat varat on sijoitettu salkkuun, jossa olevien rahamarkkinainstrumenttien ja pitkäaikaisten joukkolainojen duraatio on keskimäärin 3,19 vuotta.

EKKR-takuurahasto

ESIR-takuurahastossa olevat varat on sijoitettu salkkuun, jossa olevien rahamarkkinainstrumenttien ja pitkäaikaisten joukkolainojen duraatio on keskimäärin 2,41 vuotta.

6.5 LUOTTORISKI

Rahamäärät, jotka edustavat EU:hun kohdistuvaa luottoriskiä raportointikauden lopussa, ovat rahoitusvälineiden kirjanpitoarvot sellaisina kuin ne ilmoitetaan liitetiedossa 2.

Analyysi niiden rahoitusvarojen ikäjakaumasta, joiden arvo ei ole alentunut

miljoonaa euroa
	Yhteensä	Suoritus ei ole viivästynyt eikä arvo alentunut	Suoritus viivästynyt mutta arvo ei alentunut
	Yhteensä	Suoritus ei ole viivästynyt eikä arvo alentunut	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta
Antolainaus	93 309	93 308	0	—	—
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	74 493	59 702	505	14 030	257
Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat	199	199	—	—	—
Yhteensä 31.12.2020	168 001	153 209	505	14 030	257
Antolainaus	52 684	52 683	1	—	—
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	23 974	9 410	2 726	11 543	295
Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat	137	137	—	—	—
Yhteensä 31.12.2019	76 795	62 231	2 727	11 543	295

Komissio päätti 10. heinäkuuta 2020 muuttaa saamisten perintää koskevia sisäisiä säännöksiään lieventääkseen covid-19-pandemian vaikutuksia komission velallisiin. Päätöksellä pidennettiin väliaikaisesti uusien velkojen takaisinmaksujen erääntymisaikoja ja säädettiin mahdollisuudesta myöntää lisäaikaa tuolloin maksamatta olleiden velkojen takaisinmaksamiseen.

Saamisiin ja kerrytettävissä oleviin rahamääriin, joiden erääntymisaika on päättynyt mutta joiden arvo ei ole alentunut, sisältyy 11 295 miljoonaa euroa kilpailun alalla määrättyihin sakkoihin liittyviä saamisia (132 miljoonaa euroa on erääntynyt maksettavaksi alle vuosi sitten, 10 931 miljoonaa euroa 1–5 vuotta sitten ja 231 miljoonaa euroa yli viisi vuotta sitten). Nämä rahamäärät on suurelta osin katettu pankkitakauksilla, joten komissioon kohdistuva luottoriski on vähäinen. Sakkojen maksamiseen velvoitetut yritykset antavat nämä takaukset vaihtoehtona sakkoihin liittyville alustaville maksuille. Näiden lisäksi kaksi ensimmäistä saamisten ja kerrytettävissä olevien rahamäärien luokkaa sisältävät 1,2 miljardia euroa saamisia ja 2,1 miljardia euroa saamisia, jotka liittyvät liitetiedossa 2.6.1.1 tarkoitettuun rikkomistapaukseen.

Luoton laatu niissä rahoitusvaroissa, joihin liittyvä suoritus ei ole viivästynyt ja joiden arvo ei ole alentunut

miljoonaa euroa
	31.12.2020
	Myytävissä olevat rahoitusvarat (8)	Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat (9)	Lainat	Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	Käteisvarat	Yhteensä
Vastapuolet, joilla on ulkoinen luottoluokitus
Paras ja hyvä luokitus	9 005	199	2 040	52 817	13 896	77 956
Ylemmän keskitason luokitus	3 415	—	35 040	1 535	1 011	41 001
Alemman keskitason luokitus	2 133	—	48 139	1 886	1 651	53 809
Spekulatiivinen luokitus	310	—	7 964	142	165	8 580
	14 862	199	93 182	56 380	16 723	181 347
Vastapuolet, joilla ei ole ulkoista luottoluokitusta
Ryhmä 1	—	—	126	3 318	19	3 463
Ryhmä 2	—	—	—	4	—	4
	—	—	126	3 322	19	3 466
Yhteensä	14 862	199	93 309	59 702	16 742	184 814

miljoonaa euroa
	31.12.2019
	Myytävissä olevat rahoitus-varat (8)	Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat (9)	Lainat	Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	Käteisvarat	Yhteensä
Vastapuolet, joilla on ulkoinen luottoluokitus
Paras ja hyvä luokitus	8 848	137	32	3 632	15 452	28 101
Ylemmän keskitason luokitus	3 588	—	23 013	1 444	3 688	31 734
Alemman keskitason luokitus	2 298	—	24 711	1 867	322	29 198
Spekulatiivinen luokitus	264	—	4 855	478	262	5 858
	14 998	137	52 610	7 422	19 724	94 891
Vastapuolet, joilla ei ole ulkoista luottoluokitusta
Ryhmä 1	—	—	73	1 987	21	2 082
Ryhmä 2	—	—	—	2	—	2
	—	—	73	1 989	21	2 083
Yhteensä	14 998	137	52 683	9 410	19 745	96 974

Edellä olevaan taulukkoon ei ole sisällytetty sellaisia myytävissä olevia rahoitusvaroja, jotka ovat oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä ilman ulkoista luottoluokitusta. Edellä mainitut neljä riskiluokkaa perustuvat pääosin ulkoisten luokituslaitosten luottoluokkiin seuraavasti:

—	Paras ja hyvä luokitus: Moody’s P–1, Aaa–Aa 3; S&P A–1+, A–1, AAA–AA–; Fitch F1+, F1, AAA–AA– ja vastaavat.

—	Ylemmän keskitason luokitus: Moody’s P–2, A1–A3; S&P A–2, A+–A–; Fitch F2, A+–A– ja vastaavat.

—	Alemman keskitason luokitus: Moody’s P–3, Baa1–Baa3, S&P A–3, BBB+–BBB–; Fitch F–3, BBBB+–BBB– ja vastaavat.

—	Spekulatiivinen luokitus: Moody’s (muu kuin prime), Ba1–C; S&P B, C, BB+–D; Fitch B, C, BB+–D ja vastaavat.

EU käyttää näitä ulkoisten luokituslaitosten luottoluokituksia viitearvoina erityisesti rahoitusvälineitä ja liikepankkeja arvioidessaan. EU voi kuitenkin yksittäistapauksia analysoituaan päättää pitää omaisuuserän tai pankin jossakin edellä mainitussa riskiluokassa, vaikka yksi tai useampi edellä mainituista luokituslaitoksista olisi laskenut vastaavan vastapuolen luottoluokitusta. Vailla luottoluokitusta olevia vastapuolia arvioitaessa ryhmään 1 kuuluvat velalliset, joilla ei ole aiempia maksulaiminlyöntejä, ja ryhmään 2 velalliset, joilla niitä on.

Edellä kohdassa ”Lainat ja muut saamiset” esitetyt spekulatiivisiksi luokitellut määrät liittyvät pääasiassa lainoihin, jotka komissio on myöntänyt tukena taloudellisissa vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille. Kohdassa ”Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät” esitetyt rahamäärät liittyvät tiettyjä jäsenvaltioita koskeviin kerrytettävissä oleviin määriin, jotka perustuvat omia varoja koskeviin säännöksiin tai muuhun oikeusperustaan. Käteisvarat liittyvät omien varojen pankkitileihin, jotka on avattu tiettyjen jäsenvaltioiden valtiokonttoreihin tai keskuspankkeihin edellä mainitussa asetuksessa säädettyjen omien varojen maksuosuuksien säilyttämistä varten. Komissio voi nostaa näiltä tileiltä varoja ainoastaan kattaakseen talousarvion toteutukseen liittyviä käteisvaratarpeita.

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

Luottoriskiä hallitaan ensisijaisesti hankkimalla takauksia valtioilta (Euratomin tapauksessa). Seuraavaksi kyseeseen tulee ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto (makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom) ja takuurahaston jälkeen varojen ottaminen jäsenvaltioissa olevilta komission nimissä avatuilta omien varojen tileiltä. Viime kädessä luottoriskiä hallinnoidaan EU:n talousarvion kautta.

Omia varoja koskevien maksujen enimmäismäärä on omista varoista annettujen säännösten mukaan 1,20 prosenttia suhteessa jäsenvaltioiden BKTL:ään. Maksumäärärahojen kattamiseen vuonna 2020 käytetty omien varojen määrä oli 1,03 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että 31. joulukuuta 2020 näiden vakuuksien kattamiseen oli käytettävissä 0,17 prosentin marginaali. Tätä varten EU:lla on oikeus kääntyä jäsenvaltioiden puoleen varmistaakseen, että se pystyy täyttämään oikeudelliset velvoitteensa velkojiaan kohtaan.

Jäsenvaltioille SURE-välineestä myönnettävät lainat taataan EU-maiden antamien vapaaehtoisten takausten järjestelmällä, jonka mukaan takaus on 25 prosenttia kyseiseen rahoitusapuun käytettävissä olevasta enimmäismäärästä. Ennen jäsenvaltioiden antamiin takauksiin kohdistuvien maksuvaatimusten esittämistä komission odotetaan tutkivan mahdollisuutta käyttää omien varojen enimmäismäärän mukaisten maksumäärärahojen liikkumavaraa siltä osin, kuin komissio pitää sitä kestävänä, ottaen huomioon muun muassa unionin ehdolliset kokonaisvelat ja unionin yleisen talousarvion kestävyyden. Tällainen tarkastelu ei saa vaikuttaa annettujen takausten peruuttamattomaan, ehdottomaan ja vaadittaessa maksettavaan (on-demand) luonteeseen.

Treasury-toiminnot

Pääosaa komission rahavaroista säilytetään omista varoista annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/804) mukaisesti pankkitileillä, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksien maksamista varten (omat varat). Kaikki tällaiset tilit ovat jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. Näistä laitoksista aiheutuu komissiolle pienin mahdollinen luottoriski (tai vastapuoliriski), koska vastapuolena on jäsenvaltio. Osa komission rahavaroista on talletettu liikepankkeihin maksujen suorittamista varten. Näitä tilejä täydennetään tarpeen mukaan, ja niitä hallinnoidaan automaattisesti kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä säilytetään vähimmäismäärä varoja, joka vastaa tileiltä keskimäärin päivittäin suoritettavia maksuja. Tämän vuoksi tilien yliyön-saldot ovat koko ajan pieniä (noin 25 tilillä on keskimäärin alle 54 miljoonaa euroa) eikä komissiolle aiheudu juurikaan riskiä. Nämä määrät on syytä suhteuttaa kaikkien pankkitileillä olevien varojen päivittäiseen yhteismäärään, joka vaihteli kahdesta miljardista eurosta 37 miljardiin euroon vuonna 2020. Vuonna 2020 näiltä tileiltä suoritettiin maksuja yli 163 miljardia euroa.

Komissioon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

—	Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailulla. Liikepankin pitkäaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään S&P A– tai vastaava, jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä alhaisempikin luokitus.

—	Niiden liikepankkien, joissa komissiolla on tilejä, luottoluokituksia seurataan säännöllisesti.

—

EU:n ulkopuolisilla edustustoilla on ennakkotilejä paikallisissa pankeissa, jotka on valittu yksinkertaistetulla tarjouskilpailulla. Luokitusvaatimukset riippuvat paikallisista olosuhteista ja voivat vaihdella huomattavasti maiden välillä. Riskien rajoittamiseksi näiden tilien saldot pidetään niin pieninä kuin operatiiviset tarpeet sallivat. Tileille siirretään varoja säännöllisesti, ja sovellettavia enimmäismääriä tarkistetaan vuosittain.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot: talletukset

Pankit, joihin talletetaan alustavasti maksetuista sakoista ennen vuotta 2010 saadut määrät, on valittu tarjouskilpailussa noudattaen riskienhallintapolitiikkaa, jossa määritetään luottoluokitusta koskevat vaatimukset ja varojen määrä, joka voidaan tallettaa suhteessa vastapuolen oman pääoman määrään.

Liikepankeilla, jotka on erikseen valittu alustavasti maksettujen sakkojen tallettamista varten, on pääsäännön mukaan oltava kahdessa luottoluokituslaitoksessa pitkän aikavälin luottoluokituksena vähintään A– (S&P tai vastaava). Erityistoimia sovelletaan silloin, kun kyseisiin ryhmiin kuuluvien pankkien luottoluokitusta alennetaan. Lisäksi kuhunkin pankkiin talletettu määrä on rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen pankin omista varoista. Tämä osuus vaihtelee pankin luottoluokituksen mukaan. Tällaisten enimmäismäärien laskennassa otetaan huomioon myös kyseisen pankin komission hyväksi antamien vakuuksien määrä. Komissio varmistaa säännöllisesti sen, että pankkeihin tehdyt talletukset täyttävät riskienhallintapolitiikan vaatimukset.

Alustavasti maksetut sakot: BUFI-salkku

Vuodesta 2010 lähtien määrätyistä alustavasti maksetuista sakoista saatujen varojen sijoittamisesta valtionlainoihin aiheutuu komissiolle luottoriski. Suurimmat riskikeskittymät aiheutuvat Espanjasta, jonka osuus sijoitussalkun yhteenlasketusta nimellismäärästä on 17 prosenttia. Viiden suurimman riskin maan (Espanja, Ranska, Italia, Saksa ja Belgia) osuus sijoitussalkusta on yhteensä 45 prosenttia. Salkun painotettu keskimääräinen luottoluokitus on A– (S&P tai vastaava).

Saadut rahoitusvakuudet

Näiden takauksien hyväksymiseen sovellettavalla riskienhallintapolitiikalla varmistetaan, että komission luottokannan laatu on hyvä. Politiikkaan kuuluu tietyn rahoitusalan yhteisön enimmäisluottoriskin määrittäminen yhteisön luottoluokituksen ja sen IFRS-tilinpäätökseen kirjatun pääomatason perusteella. Komissio varmistaa säännöllisesti sen, että avoinna olevat vakuudet täyttävät riskinhallintapolitiikan vaatimukset.

Takuurahastot

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto

Omaisuudenhoidon ohjeissa ja/tai sijoitusstrategiassa määritetään tietyt raja-arvot ja rajoitukset, joilla rajoitetaan salkkuun kohdistuvaa luottoriskiä. Näihin raja-arvoihin ja rajoituksiin kuuluvat kelpoisuuskriteerit, liikkeeseenlaskijaluokasta riippuvat nimellismääräiset absoluuttiset luottolimiitit, liikkeeseenlaskijaluokasta riippuvat suhteelliset keskittymärajat ja yksittäistä liikkeeseenlaskua koskevat keskittymärajat. Kaikilla sijoituksilla on vähintään investointitason luokitus (investment grade).

ESIR-takuurahasto

Omaisuudenhoitoa koskevissa suuntaviivoissa ja riski- ja sijoitusstrategioissa määritetään tietyt raja-arvot ja rajoitukset, joilla rajoitetaan salkkuun kohdistuvaa luottoriskiä. Se rajoitetaan investointiluokkaan EU:n jäsenvaltioiden riskiä lukuun ottamatta. Salkun painotettu keskimääräinen luottoluokitus on BBB+ (S&P tai vastaava).

Luottoriskiä vähentäviä lisäjärjestelyjä, kuten takauksia, nettoutussopimuksia tai muita vakuuksia, ei ole otettu toistaiseksi käyttöön, koska kaikkien valuuttatermiinisopimusten ainoa vastapuoli on joulukuun 31. päivästä 2020 Banque de France. Valuuttajohdannaisiin, joiden käypä arvo raportointikauden lopussa on positiivinen, liittyvä suurin mahdollinen luottoriski on sama kuin niiden taseeseen merkitty kirjanpitoarvo.

EKKR-takuurahasto

6.6 LIKVIDITEETTIRISKI

Analyysi rahoitusvastuista sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan

miljoonaa euroa
	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Ottolainaus	(10 410 )	(20 230 )	(62 553 )	(93 192 )
Muut lyhytaikaiset velat	(32 408 )	—	—	(32 408 )
Rahoitusvakuuksiin liittyvät velat	(90)	—	—	(90)
Muut	(149)	(665)	(947)	(1 761 )
Yhteensä 31.12.2020	(43 057 )	(20 895 )	(63 500 )	(127 451 )
Ottolainaus	(1 273 )	(19 312 )	(31 978 )	(52 564 )
Muut lyhytaikaiset velat	(27 241 )	—	—	(27 241 )
Rahoitusvakuuksiin liittyvät velat	(20)	—	—	(20)
Muut	(149)	(640)	(1 132 )	(1 921 )
Yhteensä 31.12.2019	(28 684 )	(19 952 )	(33 110 )	(81 746 )

Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvälineet

miljoonaa euroa
	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Johdannaisiin liittyvät velat	(417)	(4)	(1)	(421)
Johdannaisiin liittyvät saamiset	423	—	—	423
Nettorahavirta 31.12.2020	5	(4)	(1)	1
Johdannaisiin liittyvät velat	(397)	(2)	(7)	(406)
Johdannaisiin liittyvät saamiset	395	—	—	395
Nettorahavirta 31.12.2019	(2)	(2)	(7)	(10)

Rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

Lainanotosta aiheutuva likviditeettiriski katetaan yleensä siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto toimii makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin likviditeettireservinä ja turvaverkkona siltä varalta, että velalliset myöhästyvät maksuissaan tai laiminlyövät ne. SURE-tukivälineen osalta lainat taataan jäsenvaltioiden antamilla peruuttamattomilla, ehdottomilla ja vaadittaessa maksettavilla (on-demand) vapaaehtoisilla takauksilla, joiden määrä on 25 prosenttia rahoitusavun enimmäismäärästä. Maksutaselainoihin liittyvissä laiminlyönneissä sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 431/2009 (33). Tässä asetuksessa säädetään menettelystä, joka antaa riittävästi aikaa ottaa käyttöön varoja jäsenvaltioissa olevilta komission nimissä avatuilta omien varojen tileiltä. Vastaavasta Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin sovellettavasta menettelystä säädetään asetuksessa (EU) N:o 407/2010 (34).

Treasury-toiminnot

EU:n budjettiperiaatteilla varmistetaan se, että rahavaroista pystytään koko vuoden ajan suorittamaan kaikki maksut. Käytännössä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kokonaismäärä ja sekalaiset tulot vastaavat varainhoitovuoden maksumäärärahoja. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet saadaan 12 kuukausittaisena suorituksena vuoden mittaan ja hyväksytyn talousarvion perusteella, mutta maksuihin vaikuttavat operatiiviset tarpeet. Lisäksi neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (omien varojen käyttöön asettamisesta annettu asetus sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/804) mukaan jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka liittyvät tiettynä kuukautena (n) hyväksyttyihin lisätalousarvioihin, ovat käytettävissä vasta kuukauden n + 1 ensimmäisenä työpäivänä (jos lisätalousarvio hyväksytään ennen kuukauden 16. päivää) tai kuukauden n + 2 ensimmäisenä työpäivänä (jos lisätalousarvio hyväksytään kuukauden 16. päivän jälkeen). Vastaavat maksumäärärahat sen sijaan ovat käytettävissä välittömästi.

Jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä olevat rahavarat riittävät joka kuukausi maksujen suorittamiseen, tarvittavien rahavarojen määrästä laaditaan säännöllisesti ennusteita. Jäsenvaltioita voidaan myös pyytää maksamaan etukäteen omiin varoihin kuuluvia rahoitusosuuksiaan tiettyyn enimmäismäärään saakka, jos tietyt edellytykset täyttyvät, tai niiltä voidaan pyytää etukäteen lisärahoitusta. Operatiiviset tarpeet ja yleiset budjettirajoitukset ovat viime vuosina johtaneet siihen, että maksujen rytmiä on valvottava tiiviimmin vuoden aikana. Lisäksi komission päivittäisessä kassanhallinnassa käytetään automatisoituja kassanhallintavälineitä, joilla varmistetaan, että komission jokaisella pankkitilillä on joka päivä riittävästi varoja.

Sakot

BUFI-rahastoa, johon alustavasti maksetut sakot sijoitetaan, hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Salkussa on pääasiassa hyvin likvidejä arvopapereita, jotka voidaan myydä lyhytaikaisten käteistarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi 12 kuukauden kuluessa erääntyvien käteisvarojen, muiden rahavarojen ja arvopaperien osuus on 34 prosenttia.

Takuurahastot

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto

Rahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Rahastolla on näin ollen riittävästi monetaarisia varoja lyhytaikaisten käteistarpeiden kattamiseksi. 12 kuukauden kuluessa erääntyvien käteisvarojen, muiden rahavarojen ja arvopaperien osuus on 15 prosenttia.

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Salkussa on hyvin likvidejä omaisuuseriä, jotka voidaan tarvittaessa myydä lyhytaikaisten käteistarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi 12 kuukauden kuluessa erääntyvien käteisvarojen, muiden rahavarojen ja arvopaperien osuus on 30 prosenttia.

Johdannaissopimusten selvitys tapahtuu bruttoselvityksenä niiden sopimusperusteisen maturiteetin mukaisesti. Velvoitteet täytetään dollarimääräisten omaisuuserien myynnillä ja/tai vaihtosopimuksella, jolloin voi syntyä yhteisöstä poistuvaa kassavirtaa valuuttakurssierojen vuoksi.

Vakuusvaatimuksiin liittyvää maksuvalmiuden hallintaa ei tarvita, koska nykyinen suojauksen vastapuoli on suostunut toimimaan komission kanssa ilman vakuusvaatimuksia tai vakuuksien muutospyyntöjä.

EKKR-takuurahasto

EKKR-takuurahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys.

Salkussa on hyvin likvidejä omaisuuseriä, jotka voidaan tarvittaessa myydä lyhytaikaisten käteistarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi 12 kuukauden kuluessa erääntyvien käteisvarojen, muiden rahavarojen ja arvopaperien osuus on 46 prosenttia.

Muut rahoitusvälineet – Johdannaissopimuksiin liittyvät rahoitusvelat

EU on tehnyt johdannaissopimuksen (ulkomaanvaluutan määräinen optio), jolla se kattaa rahoituslaitosten Itäisen kumppanuuden pk-yritysten rahoitusväline -ohjelmasta myöntämiin lainoihin liittyvän ulkomaanvaluutan devalvoinnin – ks. liitetieto 2.11.2). Lisäksi EIP-ryhmän pääomasijoitussalkkujen EU-takaus aiheutti taloudellisen velvoitteen kattaa kohteena olevien sijoitusten arvon muutokset tai alentumiset. Muiden EU:n talousarviosta rahoitettujen rahoitusvälineiden osalta määrä, josta EU on vastuussa näiden välineiden mukaisesti, ei voi ylittää sidottua määrää, joka on likviditeettiriski.

7. LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

7.1 LÄHIPIIRI

EU:n lähipiiriin kuuluvat EU:n konsolidoidut yhteisöt ja kyseisten yhteisöjen johtoon kuuluvat avainhenkilöt. Näiden yhteisöjen väliset transaktiot ovat osa EU:n normaalia toimintaa. Tämän vuoksi EU:n tilinpäätössääntöihin ei sisälly kyseisiä transaktioita koskevia erityisiä tiedonantovaatimuksia.

7.2 JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN ETUUDET

EU:n johtoon kuuluviin avainhenkilöihin liittyvien lähipiiriä koskevien tietojen esittämiseksi kyseiset henkilöt on jaettu seuraaviin viiteen ryhmään:

Ryhmä 1: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti.

Ryhmä 2: komission varapuheenjohtaja, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja muut komission varapuheenjohtajat.

Ryhmä 3: neuvoston pääsihteeri, komission jäsenet, unionin tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.

Ryhmä 4: tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet.

Ryhmä 5: Euroopan unionin toimielinten ja erillisvirastojen korkeimmat virkamiehet.

Tiivistelmä ylimmän johdon etuuksista esitetään seuraavassa taulukossa – lisätietoja löytyy myös Europa-sivustolla julkaistuista henkilöstösäännöistä. Henkilöstösäännöt ovat virallinen asiakirja, jossa esitetään kaikkien EU:n virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt eivät ole saaneet EU:lta edullisin ehdoin myönnettäviä lainoja.

JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN TALOUDELLISET ETUUDET

euroa
Etuus työntekijää kohti	Ryhmä 1	Ryhmä 2	Ryhmä 3	Ryhmä 4	Ryhmä 5
Peruspalkka (kuukausipalkka)	28 660,63	25 960,71 -	20 768,57 -	22 430,06 -	13 205,77 -
		26 999,15	23 364,64	23 883,86	20 768,57

Asuinpaikkakorvaus/Ulkomaankorvaus	15 %	15 %	15 %	15 %	0–4 % – 16 %

Perhelisät:
Kotitalouslisä (% palkasta)	2 % + 192,78	2 % + 192,78	2 % + 192,78	2 % + 192,78	2 % + 192,78
Huollettavana oleva lapsi	421,24	421,24	421,24	421,24	421,24
Alle kouluikäinen	102,90	102,90	102,90	102,90	102,90
Kouluikäinen	285,81	285,81	285,81	285,81	285,81
Koulutus työpaikan sijaintipaikan ulkopuolella	571,62	571,62	571,62	571,62	571,62
Oikeuden puheenjohtajan korvaus	—	—	655,76	—	—

Edustuslisä	1 553,16	998,20	655,76	—	—

Vuotuinen matkakulukorvaus	—	—	—	—	Korvataan

Siirrot palkasta jäsenvaltioihin:
Koulutuslisä (10)	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
% palkasta (10)	5 %	5 %	5 %	5 %	5 %
% palkasta ilman korjauskerrointa	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %
Edustuskulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	—	—

Palvelukseen astuminen:
Asettautumiskorvaus	57 321,26	51 921,41	41 537,13	44 860,11	Korvataan
		- 53 998,29	- 46 729,28	- 47 767,72
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Palvelussuhteen päättyminen:
Uudelleenasettautumiskorvaus	28 660,63	25 960,71 -	20 768,57 -	22 430,06 -	Korvataan
		26 999,15	23 364,64	23 883,86
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Siirtymäjakso (% palkasta) (11)	40 % – 65 %	40 % – 65 %	40 % – 65 %	40 % – 65 %	—
Sairausvakuutus	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Eläke (% palkasta, ennen veroja)	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %

Vähennykset:
Vero palkasta	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %
Sairausvakuutusmaksu (% palkasta)	1,7 %	1,7 %	1,7 %	1,7 %	1,7 %
Erityismaksu	7 %	7 %	7 %	7 %	6-7 %
Eläkemaksu	—	—	—	—	10,1 %
Henkilöiden lukumäärä 31.12.2020	3	8	93	28	112

8. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Jäljempänä esitettyjä tietoja lukuun ottamatta komission tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen allekirjoittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

9. KONSOLIDOINNIN LAAJUUS

A. EUROOPAN UNIONIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT (52)

1. Toimielimet ja neuvoa-antavat elimet (11)

Euroopan parlamentti

Eurooppa-neuvosto

Euroopan komissio

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Euroopan unionin tuomioistuin

Euroopan ulkosuhdehallinto

Euroopan tietosuojavaltuutettu

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan oikeusasiamies

Euroopan alueiden komitea

Euroopan unionin neuvosto

2. EU:n virastot (39)

2.1 Toimeenpanovirastot (6)

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)

Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea)

Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME)

Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA)

Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA)

2.2 Erillisvirastot (33)

Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA)

Euroopan lääkevirasto (EMA)

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE)

Euroopan ympäristökeskus (EEA)

Euroopan pankkiviranomainen (EPV)

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)

Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)

Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL)

Euroopan GNSS-virasto (GSA)

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust)

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)

BERECin tukivirasto

Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)

Euroopan unionin rautatievirasto (ERA)

Yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO)

Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA)

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA)

Euroopan koulutussäätiö (ETF)

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound)

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA)

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)

Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA)

Euroopan unionin elinten käännöskeskus (CdT)

Fusion for Energy -yhteisyritys (eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA)

3. Muut määräysvallassa olevat yhteisöt (2)

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY, selvitystilassa)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

B. OSAKKUUSYRITYKSET (1)

Euroopan investointirahasto (EIR)

VÄHÄMERKITYKSISET YHTEISÖT

Jäljempänä lueteltuja yhteisöjä ei ole käsitelty pääomaosuusmenetelmää soveltaen EU:n vuoden 2020 konsolidoidussa tilinpäätöksessä, koska niiden merkityksen katsotaan olevan vähäinen.

Biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys (BBI-yhteisyritys)

BBI-yhteisyritys on EU:n ja Bio-based Industries Consortiumin (BIC) välinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke. BBI-yhteisyrityksen tavoitteena on edistää entistä resurssitehokkaampaa ja kestävämpää vähähiilistä taloutta sekä lisätä talouskasvua ja työllisyyttä kehittämällä Eurooppaan kestävää ja kilpailukykyistä teollisuutta.

Clean Sky -yhteisyritys (Clean Sky)

Clean Sky on suurin eurooppalainen tutkimusohjelma, jossa kehitetään innovatiivista huipputeknologiaa lentoliikenteen melutason, hiilidioksidipäästöjen ja muiden päästöjen vähentämiseksi. EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitusta saavalla Clean Sky -yhteisyrityksellä edistetään EU:n ilmailuteollisuuden yhteistyötä, globaalia johtajuutta ja kilpailukykyä.

Innovatiivisten lääkkeiden alan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perustettu yhteisyritys (IMI-yhteisyritys)

IMI on Euroopan unionin ja Euroopan lääketeollisuuden välinen kumppanuus. Se on maailman suurin luonnontieteiden alan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jolla pyritään parantamaan terveyttä nopeuttamalla innovatiivisten lääkkeiden kehittämistä ja saatavuutta potilaille erityisesti osa-alueilla, joilla on tyydyttymättömiä lääketieteellisiä tai sosiaalisia tarpeita.

Elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten (ECSEL-yhteisyritys)

ECSEL on elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, joka rahoittaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien maailmanluokan asiantuntemusta edustavia tutkimus-, kehittämis- ja innovointihankkeita ja edistää siten vahvan, maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen elektronisten komponenttien ja järjestelmien teollisuuden kehittämistä Euroopan unionissa.

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys (FCH)

FCH-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke, jolla tuetaan tutkimukseen sekä teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia polttokenno- ja vetyenergiateknologian alalla Euroopassa. Yhteisyrityksen avulla pyritään nopeuttamaan näiden alojen teknologian tuloa markkinoille ja toteuttamaan niiden potentiaali välineenä, jolla autetaan saavuttamaan vähähiilinen energiajärjestelmä.

Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke (SESAR-yhteisyritys)

SESAR-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä koordinoimalla ja keskittämällä kaikki alaa koskevat tutkimus- ja innovointitoimet EU:ssa.

Shift2Rail-yhteisyritys (Shift2Rail)

Shift2Rail on ensimmäinen eurooppalainen yhteinen teknologia-aloite rautatiealalla. Yhteisyritys pyrkii keskittämään tutkimusta ja innovaatioita sekä löytämään markkinaperusteisia ratkaisuja nopeuttamalla uuden, edistyneen teknologian integroimista rautatiealan innovatiivisiksi tuoteratkaisuiksi.

Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys (EuroHPC)

EuroHPC-yhteisyritys on EU:n, Euroopan maiden ja yksityisten kumppaneiden yhteinen aloite, jolla kehitetään maailmanluokan suurteholaskentainfrastruktuuria ja viedään Eurooppa suurteholaskennassa johtoasemaan.

Edellä mainittujen yhteisöjen tilinpäätökset ovat julkisesti saatavilla niiden verkkosivuilla.

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUS JA LIITETIEDOT (35)

SISÄLLYSLUETTELO

EU:N TALOUSARVION TOTEUTUMA

132

BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILUTAULUKOT

133

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUKSEN LIITETIEDOT

136

EU:N TALOUSARVIOKEHYS

136

1.1

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2014–2020

136

1.2

MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN YKSITYISKOHTAISET ALAOTSIKOT (OHJELMAT)

137

1.3

VUOTUINEN TALOUSARVIO

137

1.4

TULOT

139

1.5

TALOUSARVION TOTEUTUMAN LASKEMINEN

140

1.6

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TÄSMÄYTYS

141

VUODEN 2020 TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

143

2.1

TULOT

143

2.2

MENOT

143

EU:N TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

145

3.1

YHTEENVETO TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA

145

EU:N TALOUSARVION MENOJEN TOTEUTUMINEN

146

4.1

MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

146

4.2

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

147

4.3

MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

148

4.4

MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

149

4.5

MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

150

4.6

MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN MÄÄRÄRAHATYYPIN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

151

4.7

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET

152

4.8

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

160

4.9

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

167

4.10

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET

174

4.11

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN

180

4.12

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN MAKSUMÄÄRÄRAHATYYPIN MUKAAN

185

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN TOIMIELIMITTÄIN

192

5.1

TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

192

5.2

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

193

5.3

MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

194

ERILLISVIRASTOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUTTAMINEN

195

6.1

TALOUSARVION TULOT

195

6.2

MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHAT VIRASTOITTAIN KEMIKAALIVIRASTO

197

EU:N TALOUSARVION TOTEUTUMA

miljoonaa euroa
Liitetieto		2020	2019
a	Varainhoitovuoden tulot	174 306	163 918
b	Maksut varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista	(171 721 )	(157 428 )
c	Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	(2 086 )	(1 615 )
d	Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu	78	75
e	Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutokset (B)–(A)	1 398	(1 736 )
	Käyttämättömät maksumäärärahat kuluvan varainhoitovuoden lopussa (B)	7 694	9 092
	Käyttämättömät maksumäärärahat edellisen varainhoitovuoden lopussa (B)	9 092	7 356
f	Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	(207)	4
	Talousarvion toteutuma	1 768	3 217

Talousarvion toteutuma palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se vuoden 2021 maksuosuuksista. Toteutuma lasketaan Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 (36) 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Lisätietoja asiasta esitetään kohdassa 1.5 ”Talousarvion toteutuman laskeminen”.

a.	Varainhoitovuoden tulot: taulukko 3.1 ”Yhteenveto talousarvion tulototeutumasta”, sarake 8 ”Tuotot yhteensä”.

b.	Maksut varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista: taulukko 4.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain”, sarake 2 ”Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista” ja sarake 4 ”Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista”.

c.	Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat: taulukko 4.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain”, sarake 7 ”Automaattisesti siirtyneet” ja sarake 8 ”Päätöksellä siirretyt”.

Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu: kohdassa otetaan huomioon siirrettyjen maksumäärärahojen (automaattisesti siirtyneet ja päätöksellä siirretyt) määrä edellisen vuoden lopussa ja kuluvan vuoden ”edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista suoritetut maksut”, kuten taulukon 4.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain” sarakkeessa 3.

Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutokset vuoden lopussa: vähennetään käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrästä edellisen vuoden lopussa (plus) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä kuluvan vuoden lopussa (kuten taulukon 4.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain” sarakkeessa 9 – miinus). Erotuksen avulla saadaan selville käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen nettomuutos kuluvana varainhoitovuonna.

f.	Valuuttakurssierot sisältävät realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssierot.

BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILUTAULUKOT

Talousarvion tulot

miljoonaa euroa
		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Vahvistetut saamiset	Tulot
1	Omat varat	151 638	159 832	162 382	160 141
	11 – Sokerimaksut	—	—	0	0
	12 – Tullimaksut	22 157	18 507	22 107	19 867
	13 – Arvonlisävero	18 945	17 344	17 191	17 191
	14 – BKTL-varat	110 536	123 980	122 944	122 944
	15 – Budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely	—	—	147	147
	16 – Alankomaiden ja Ruotsin BKTL-maksuosuuden vähennys	—	—	(8)	(8)
3	Käytettävissä olevat ylijäämät	—	2 102	3 173	3 167
4	Unionin toimielinten ja elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 651	1 651	1 629	1 615
5	Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot	15	15	645	592
6	Unionin ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	130	130	8 866	8 156
7	Viivästyskorot ja sakot	115	361	17 027	629
8	Otto- ja antolainaus	2	2	—	—
9	Sekalaiset tulot	15	15	12	6
Yhteensä		153 566	164 108	193 735	174 306

Talousarviomenot: sitoumukset monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain

miljoonaa euroa
Rahoituskehyksen otsake		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset
1	Älykäs ja osallistava kasvu	83 931	83 918	90 870	89 563
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	25 285	25 273	30 287	29 315
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	58 646	58 646	60 582	60 248
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	59 907	59 956	62 730	60 823
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	43 410	43 459	44 855	44 315
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	3 729	7 152	8 152	7 702
4	Globaali Eurooppa	10 262	11 350	12 240	11 950
5	Hallinto	10 272	10 271	11 108	10 548
	josta: toimielinten hallintomenot	4 226	4 225	4 667	4 319
6	Korvaukset	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	588	1 236	1 306	1 108
O	Innovaatiorahasto	—	—	1 337	5
Yhteensä		168 688	173 884	187 742	181 699

Talousarviomenot: maksut monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain

miljoonaa euroa
Rahoituskehyksen otsake		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut
1	Älykäs ja osallistava kasvu	72 354	77 278	88 334	83 541
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	22 308	21 753	28 726	24 057
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	50 046	55 525	59 607	59 484
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	57 904	58 772	61 448	60 595
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	43 380	43 419	45 018	44 456
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	3 685	6 293	7 331	6 333
4	Globaali Eurooppa	8 929	10 386	11 928	11 412
5	Hallinto	10 275	10 273	11 941	10 319
	josta: toimielinten hallintomenot	4 226	4 225	5 168	4 134
6	Korvaukset	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	419	1 106	1 128	1 108
O	Innovaatiorahasto	—	—	1 337	1
Yhteensä		153 566	164 108	183 446	173 310

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUKSEN LIITETIEDOT

1. EU:N TALOUSARVIOKEHYS

Talousarviokirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan varainhoitoasetusta. Unionin yleisessä talousarviossa vahvistetaan vuosittain unionin tulot ja menot. Siinä noudatetaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä ja muita kyseiseen kehykseen sisältyviä säännöksiä sekä kyseisen kehyksen mukaisesti hyväksyttyjä monivuotisia ohjelmia koskevia säädöksiä.

1.1 MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2014–2020

miljoonaa euroa

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Yhteensä

1.	Älykäs ja osallistava kasvu

52 756

77 986

69 304

73 512

76 420

79 924

83 661

513 563

1a.	Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

16 560

17 666

18 467

19 925

21 239

23 082

25 191

142 130

1b.	Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

36 196

60 320

50 837

53 587

55 181

56 842

58 470

371 433

2.	Kestävä kasvu: luonnonvarat

49 857

64 692

64 262

60 191

60 267

60 344

60 421

420 034

josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

43 779

44 190

43 951

44 146

44 163

43 881

43 888

307 998

3.	Turvallisuus ja kansalaisuus

1 737

2 456

2 546

2 578

2 656

2 801

2 951

17 725

4.	Globaali Eurooppa

8 335

8 749

9 143

9 432

9 825

10 268

10 510

66 262

Hallinto

8 721

9 076

9 483

9 918

10 346

10 786

11 254

69 584

josta: toimielinten hallintomenot

7 056

7 351

7 679

8 007

8 360

8 700

9 071

56 224

6.	Korvaukset

—

8.	Negatiivinen varaus

—

9.	Erityisrahoitusvälineet

—

Maksusitoumusmäärärahat

121 435

162 959

154 738

155 631

159 514

164 123

168 797

1 087 197

Maksumäärärahat yhteensä

135 762

140 719

130 694

126 492

154 355

166 709

172 420

1 027 151

Edellä olevassa taulukossa on esitetty monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset enimmäismäärät käyvin hinnoin. Varainhoitovuosi 2020 oli vuodet 2014–2020 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi. Maksusitoumusmäärärahojen yhteenlaskettu enimmäismäärä vuonna 2020 oli 168 797 miljoonaa euroa eli 0,99 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:ään. Vastaava maksumäärärahojen enimmäismäärä oli 172 420 miljoonaa euroa eli 1,01 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:ään.

Monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 varten sovittiin joustavuussäännökset. Niihin kuuluu mahdollisuus siirtää maksumäärärahojen enimmäismäärään sisältyvä käyttämätön liikkumavara (asetuksessa säädettyihin enimmäismääriin asti) seuraaville vuosille. Siirto tapahtuu maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran kautta osana monivuotisen rahoituskehyksen seuraavaa vuotta koskevaa teknistä mukautusta. Näin ollen käyttämättä jäänyt määrä vuodelta 2016 (13 991 miljoonaa euroa käypinä hintoina), vuodelta 2017 (16 414 miljoonaa euroa käypinä hintoina) ja vuodelta 2018 (210 miljoonaa laskennallisesta 11 386 miljoonasta enimmäismäärän asettamisen vuoksi) siirrettiin vuosiksi 2018–2020 ja vuosien 2016–2020 enimmäismääriä mukautettiin vastaavasti. Komissio antoi 15. toukokuuta 2019 tiedonannon varainhoitovuotta 2020 koskevan rahoituskehyksen mukautuksesta BKTL:n muutosten mukaisesti (EKT 2010) (COM(2019) 310).

Seuraavassa selitetään monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeet: Otsakkeiden rakenne ja sisältö muuttuvat merkittävästi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Otsake 1 – Älykäs ja osallistava kasvu

Tämä otsake jakautuu kahteen toisiinsa yhteydessä olevaan komponenttiin:

1a	Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: otsakkeeseen kuuluvat tutkimuksen ja innovoinnin, koulutuksen, Verkkojen Eurooppa -välineen, sosiaalipolitiikan, sisämarkkinoiden ja näihin osa-alueisiin liittyvien politiikkojen menot.

1b	Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus: otsakkeen määrärahoilla tuetaan vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymistä, EU:n kestävän kehityksen strategiaa muita heikommassa asemassa olevien alueiden ulkopuolella sekä alueiden välistä yhteistyötä.

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

Otsakkeeseen 2 sisältyvät yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka ja ympäristötoimet, erityisesti Life + -ohjelma.

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

Otsakkeella 3 otetaan huomioon oikeus- ja sisäasioiden, rajojen turvaamisen, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, kansanterveyden ja kuluttajansuojan, kulttuurin ja nuorison, tiedotuksen ja kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyden lisääntyminen sekä EU:n erityistehtävät näillä aloilla.

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

Otsakkeeseen 4 kuuluvat kaikki ulkoiset toimet, mukaan lukien kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu sekä liittymistä valmistelevat ja naapuruuspolitiikan välineet. EKR ei ole osa monivuotista rahoituskehystä, koska se on EU:n talousarvion ulkopuolella.

Otsake 5 – Hallinto

Tämä otsake kattaa kaikkien toimielinten, eläkejärjestelmien ja Eurooppa-koulujen hallintomenot. Muilla toimielimillä kuin komissiolla ne muodostavat kaikki toimielimen menot.

Otsake 6 – Korvaukset

Uusia jäsenvaltioita ei poliittisen sopimuksen mukaisesti aseteta heti jäsenyyden alkuvaiheessa nettomaksajan asemaan. Tähän otsakkeeseen on tämän vuoksi otettu varoja korvauksia varten. Määrä on käytettävissä siirtoihin, joilla tasapainotetaan uusien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon suorittamat maksut ja niiden unionin talousarviosta saama rahoitus.

Otsake 9 – Erityisrahoitusvälineet

EU voi joustomekanismien ansiosta ottaa käyttöön varoja, joita se tarvitsee voidakseen reagoida ennakoimattomiin tapahtumiin, kuten kriiseihin ja hätätilanteisiin. Joustomekanismien soveltamisala ja määrärahat ja niiden käyttämisessä noudatettavat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa ja toimielinten välisessä sopimuksessa. Joustomekanismeilla varmistetaan lisäksi, että talousarviolla voidaan vastata painopisteiden muutoksiin ja näin varmistaa, että jokainen euro käytetään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Suurin osa joustomekanismeista on sen vuoksi pidetty monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella, ja niiden mukainen rahoitus voidaan ottaa käyttöön, vaikka menojen enimmäismäärät ylittyisivät.

Vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys on 27 jäsenvaltion EU:ssa 1 074 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina, mukaan lukien Euroopan kehitysrahaston (EKR) integrointi. Kun se yhdistetään 750 miljardin euron NextGenerationEU-elpymisvälineeseen, EU voi antaa tulevina vuosina ennennäkemättömät 1,8 biljoonaa euroa rahoitusta covid-19-pandemiasta elpymiseen ja EU:n pitkän aikavälin painopisteiden tukemiseen eri politiikanaloilla.

1.2 MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN YKSITYISKOHTAISET ALAOTSIKOT (OHJELMAT)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsikot jaetaan edelleen yksityiskohtaisempiin alaotsikoihin, jotka vastaavat tärkeimpiä meno-ohjelmia (esim. Horisontti 2020 ja Erasmus+). Talousarvion toteutuksen oikeusperustat hyväksytään ohjelmatasolla. Ohjelmat ovat yleisesti käytössä oleva toteutusta ja tuloksia koskeva raportointirakenne. Ohjelmakohtaiset taulukot sisältyvät talousarvion toteuttamiskertomukseen (ks. taulukot 4.7–4.12 jäljempänä).

1.3 VUOTUINEN TALOUSARVIO

Talousarvion hyväksymismenettelystä säädetään SEUT-sopimuksen 314 artiklassa. Seuraavassa kaaviossa esitetään talousarvion hyväksymisen määräajat ja vaiheet.

Talousarvion rakenteessa komission talousarvioon sisältyy sekä hallinto- että toimintamäärärahoja. Muilla toimielimillä on vain hallintomäärärahoja. Talousarviossa on kahdenlaisia määrärahoja: jaksottamattomia määrärahoja ja jaksotettuja määrärahoja. Jaksottamattomilla määrärahoilla rahoitetaan yksivuotisia toimintoja (jotka ovat vuotuisperiaatteen mukaisia). Jaksotetut määrärahat on otettu käyttöön, jotta myös monivuotisten toimintojen rahoittamisessa voidaan noudattaa talousarvion vuotuisperiaatetta. Jaksotetut määrärahat jaetaan maksusitoumusmäärärahoihin ja maksumäärärahoihin:

—

Maksusitoumusmäärärahoilla katetaan kaikki monivuotisiin toimiin liittyvistä oikeudellisista sitoumuksista kuluvana varainhoitovuonna aiheutuvat kustannukset. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan kuitenkin jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin, jos perussäädöksessä niin säädetään.

—	Maksumäärärahoilla katetaan menot, jotka johtuvat kyseisen varainhoitovuoden ja/tai aiempien varainhoitovuosien aikana tehtyjen maksusitoumusten täyttämisestä.

Tilinpäätöksessä rahoitus on jaettu kahteen pääluokkaan seuraavasti:

—	lopulliset hyväksytyt talousarviomäärärahat

—

lisämäärärahat, jotka sisältävät seuraavat erät:

—	edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt määrärahat (käyttämättä jääneet määrät voidaan varainhoitoasetuksen mukaan tietyissä tapauksissa siirtää edelliseltä varainhoitovuodelta kuluvalle varainhoitovuodelle)

—

käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka ovat peräisin takaisin maksetuista määristä, kolmansien osapuolten/maiden EU:n ohjelmiin maksamista rahoitusosuuksista sekä kolmansille tehdyistä töistä; nämä tulot osoitetaan suoraan niitä vastaaviin menopuolen budjettikohtiin, ja ne muodostavat rahoituksen kolmannen pilarin.

Käytettävissä olevat määrärahat saadaan kaikista edellä mainituista rahoituslähteistä.

1.4 TULOT

1.4.1 Omista varoista saatavat tulot

Suurin osa tuloista saadaan omista varoista, jotka muodostuvat seuraavista luokista:

1)	Perinteiset omat varat: perinteisten omien varojen osuus kaikista omista varoista on noin +/–14 prosenttia. Kohtien 2) ja 3) osalta tämä prosenttiosuus koskee vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä.

2)	Arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat: BKTL-varojen osuus kaikista omista varoista on +/–13 prosenttia.

3)	Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat: BKTL-varojen osuus kaikista omista varoista on yleensä +/–73 prosenttia.

Omien varojen jakautumisessa noudatetaan EU:n omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2014/335/EY, Euratom vahvistettuja sääntöjä (ORD 2014). Tämä päätös tuli voimaan 1. lokakuuta 2016, ja sitä on sovellettu takautuvasti 1. tammikuuta 2014 lähtien.

Unionin käyttöön vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettujen omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,20 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:stä.

Uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkaessa 14. joulukuuta 2020 annettu neuvoston päätös EU:n omien varojen järjestelmästä (EU, Euratom) 2020/2053 (37) (omien varojen järjestelmästä annettu päätös 2020), jonka kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet, tuli voimaan 1. kesäkuuta 2021 ja korvaa taannehtivasti nykyisen omia varoja koskevan päätöksen 1. tammikuuta 2021 alkaen.

1.4.2 Perinteiset omat varat

Perinteiset omat varat koostuvat tulleista (jotka kannetaan kolmansista maista tulevasta tuonnista), jotka jäsenvaltiot kantavat EU:n puolesta talouden toimijoilta. Jäsenvaltiot kantavat nämä varat talouden toimijoilta EU:n puolesta ja pidättävät kyseisistä varoista kantokuluina 20 prosenttia. Kaikki todetut perinteiset omat varat on vietävä jompaankumpaan seuraavista toimivaltaisten viranomaisten ylläpitämistä kirjanpitojärjestelmistä:

—	Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen kirjanpitoon viedään kaikki perityt määrät ja määrät, joille on asetettu vakuus.

—	Edellä mainitussa artiklassa tarkoitettuun erilliseen kirjanpitoon viedään kaikki sellaiset määrät, joita ei ole vielä peritty ja/tai joille ei ole asetettu vakuutta. Tähän kirjanpitoon voidaan viedä myös sellaiset vakuuksien kattamat määrät, joista on syntynyt erimielisyyttä.

Jäsenvaltion on tuloutettava perinteiset omat varat komission tilille kyseisen jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai keskuspankissa viimeistään varojen perimiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 19. päivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (tai perittävä, kun on kyse erilliskirjanpidosta).

1.4.3 Arvonlisävero (alv)

Arvonlisävero kannetaan osuutena jäsenvaltioiden alv-määräytymisperusteista, jotka on yhdenmukaistettu EU:n sääntöjä noudattaen tätä tarkoitusta varten. Alv-määräytymisperuste on kuitenkin jokaisella jäsenvaltiolla rajattu 50 prosenttiin sen BKTL:stä. Yhtenäinen alv-kanta on 0,30 prosenttia lukuun ottamatta Saksaa, Alankomaita ja Ruotsia, joiden osalta verokanta on alennettu 0,15 prosenttiin.

1.4.4 Bruttokansantulo (BKTL)

BKTL:ään perustuvilla omilla varoilla rahoitetaan se osuus talousarvion menoista, jota ei voida kattaa muista lähteistä saatavilla tuloilla. BKTL-varat saadaan soveltamalla kunkin jäsenvaltion BKTL:ään samaa kerrointa. BKTL määritetään unionin sääntöjä noudattaen.

Alv- ja BKTL-varat määritetään niiden määräytymisperusteita koskevien ennusteiden perusteella talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. Ennusteita tarkistetaan varainhoitovuoden aikana annettavassa lisätalousarviossa. Erotus, joka kuvaa, miten paljon määrä, joka jäsenvaltioiden on maksettava todellisten alv- ja BKTL-määräytymisperusteiden perusteella, poikkeaa määrästä, jonka ne ovat jo maksaneet (tarkistettujen) ennusteiden perusteella, voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Komissio tasaa erotuksen kyseistä varainhoitovuotta seuraavan toisen varainhoitovuoden kesäkuun ensimmäiseen työpäivään mennessä. Todellisiin alv- ja BKTL-määräytymisperusteisiin voidaan vielä tehdä oikaisuja seuraavien neljän vuoden aikana, ellei perusteista ole esitetty varaumaa. Varaumia olisi pidettävä mahdollisina saamisina jäsenvaltioilta. Varaumien taloudellista vaikutusta ei kuitenkaan voida vielä tällöin tarkkaan arvioida, joten saamisten määrää ei voida vahvistaa. Kun tarkka määrä tunnetaan, alv- ja BKTL-varoista muodostuva saaminen peritään joko alv- ja BKTL-saldojen erotuksen tasaamisen yhteydessä tai erikseen.

1.4.5 Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus

Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestelystä (jonka mukaisesti kyseisen jäsenvaltion suoritettavaksi tulevia omien varojen maksuosuuksia vähennetään ja muiden jäsenvaltioiden vastaavia maksuosuuksia kasvatetaan) päätettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Fontainebleaussa kesäkuussa 1984. Saksan, Alankomaiden, Itävallan ja Ruotsin osuuksia korjausjärjestelyn rahoittamisessa vähennettiin neljäsosaan niiden tavanomaisista rahoitusosuuksista. Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelyt päättyivät vuoden 2020 lopussa, kun se erosi EU:sta.

1.4.6 Bruttovähennys

Helmikuun 7.–8. päivänä 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että Tanska, Alankomaat ja Ruotsi saivat tehdä vuotuiseen BKTL-maksuosuuteensa bruttovähennyksen vuosina 2014–2020 ja Itävalta vain vuosina 2014–2016. Tanskan vuotuinen bruttovähennys on 130 miljoonaa euroa, Alankomaiden 695 miljoonaa euroa ja Ruotsin 185 miljoonaa euroa. Vuosina 2021–2027 vuotuisten BKTL-maksuosuuksien bruttovähennys hyödyttää Tanskaa, Saksaa, Alankomaita, Itävaltaa ja Ruotsia.

1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMAN LASKEMINEN

Talousarvion toteutuma palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan vuoden maksuosuuksista.

Omat varat viedään kirjanpitoon niiden määrien perusteella, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat varainhoitovuoden kuluessa maksaneet komission puolesta avaamilleen tileille. Tuloihin sisältyy myös edellisen varainhoitovuoden talousarvion toteutuma, jos se on ollut ylijäämäinen. Muut tulot viedään kirjanpitoon varainhoitovuoden aikana saatujen määrien perusteella.

Varainhoitovuoden talousarvion toteutumaa laskettaessa menoilla tarkoitetaan varainhoitovuoden määrärahoista suoritettuja maksuja. Näihin lisätään sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Varainhoitovuoden määrärahoista suoritetuiksi maksuiksi katsotaan tilinpitäjän viimeistään 31. joulukuuta suorittamat maksut. Maataloustukirahaston osalta otetaan huomioon maksut, jotka jäsenvaltiot ovat suorittaneet vuoden n – 1 lokakuun 16. päivän ja vuoden n lokakuun 15. päivän välisenä aikana, jos tieto maksusitoumuksesta ja maksun hyväksymisestä on saapunut tilinpitäjälle viimeistään vuoden n + 1 tammikuun 31. päivänä. Maataloustukirahaston menoista voidaan myöhemmin tehdä sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös jäsenvaltioissa tehtyjen tarkastusten jälkeen.

Talousarvion toteutuma muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat Euroopan unionin talousarvion toteutuma ja Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvien EFTA-maiden rahoitusosuuden toteutuma. Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutuma muodostuu seuraavien erien erotuksesta:

—	varainhoitovuoden aikana kertyneiden tulojen kokonaismäärä

—	varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen kokonaismäärä, johon on lisätty kyseiseltä varainhoitovuodelta seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt määrärahat.

Tämän erotuksen määrään lisätään tai siitä vähennetään

—	edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset (nettomäärä) ja sellaiset maksut, jotka euron kurssimuutosten vuoksi ylittävät edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt jaksottamattomat määrärahat

—	käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutos

—	varainhoitovuoden aikana kirjattujen kurssivoittojen ja -tappioiden nettomäärä.

Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt kolmansien osapuolten rahoitusosuuksiin ja kolmansille tehtyihin töihin liittyvät määrärahat, jotka eivät periaatteessa koskaan raukea, otetaan varainhoitovuoden lisämäärärahoihin. Tämän vuoksi määrät, jotka on vuoden n talousarvion toteuttamiskertomuksen mukaan siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta, poikkeavat määristä, jotka vuoden n – 1 talousarvion toteuttamiskertomuksen mukaan siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Ennakoiden palauttamisen jälkeen uudelleen käyttöön saatuja maksusitoumusmäärärahoja ei oteta huomioon varainhoitovuoden toteutumaa laskettaessa.

Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat sisältävät automaattisesti siirtyneet ja päätöksellä siirretyt. Varainhoitovuoden lopussa käyttämättä olevien edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset sisältävät peruutukset, jotka koskevat sekä ilman eri toimenpiteitä siirrettyjä että erillisellä päätöksellä siirrettyjä määrärahoja.

1.6 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TÄSMÄYTYS

miljoonaa euroa
	2020	2019
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	57 416	4 796
Tulot
Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu	(1 295 )	(6 193 )
Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot	3 886	8 656
Siirtosaamiset (netto)	(48 762 )	3 341
	(46 171 )	5 804
Menot
Siirtovelat (netto)	8 258	8 394
Edellisen vuoden aikana syntyneet menot, jotka on maksettu kuluvan vuoden aikana	(457)	(3 832 )
Ennakkomaksujen nettovaikutus	(17 547 )	(10 981 )
Seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt maksumäärärahat	(2 268 )	(3 532 )
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista suoritetut maksut ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutukset	3 248	1 924
Varausten muutos	3 873	3 801
Muut	(4 441 )	(3 076 )
	(9 334 )	(7 304 )
Erillisvirastojen ja selvitystilassa olevan EHTYn taloudellinen tulos	(142)	(79)
VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA	1 768	3 217

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on varainhoitoasetuksen mukaisesti laskettu suoriteperusteisena (EU:n tilinpäätössäännöt). Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu mukautettuihin maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma perustuvat samoihin transaktioihin – poikkeuksena ovat virastojen ja selvitystilassa olevan EHTYn muut (muut kuin talousarvioon liittyvät) tulo- ja menolähteet, jotka sisältyvät vain taloudelliseen tulokseen (ks. liitetieto 6) – varainhoitovuoden taloudellisen tuloksen ja talousarvion toteutuman täsmäytys toimii hyödyllisenä johdonmukaisuuden tarkastuksena.

Täsmäytyserät – Tulot

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella. Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään tämän vuoksi täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella varainhoitovuoden aikana saadut tulot on täsmäytystä tehtäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Siirtosaamisten määrä koostuu pääasiassa Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen EU:sta, innovaatiorahastoon, rahoitusoikaisuihin, omiin varoihin, korkoihin ja osinkoihin liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

Täsmäytyserät – Menot

Siirtovelkojen määrä muodostuu pääasiassa varainhoitovuosien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EU:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu komissiolle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat. Varainhoitovuoden aikana suoritetut maksut, jotka liittyvät aiempina vuosina kirjanpitoon merkittyihin laskuihin, kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin, ja ne on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen. Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu seuraavasti:

1) varainhoitovuoden aikana suoritetut ennakkomaksut, jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi, ja 2) suoritettujen ennakkomaksujen kuittaaminen hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperusteisia menoja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo silloin, kun maksu suoritettiin.

Varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen lisäksi sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle vuodelle, on otettava huomioon laskettaessa talousarvion toteutumaa (asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti). Tämä koskee myös talousarviomaksuja, jotka suoritetaan edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyistä määrärahoista, ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutuksia.

Varausten muutos liittyy siirtyvistä eristä tilinpäätöksessä vuoden lopussa tehtyihin arvioihin (jotka koskevat pääasiassa työsuhde-etuuksia), jotka eivät vaikuta talousarviokirjanpitoon. Muihin täsmäytyseriin sisältyy muun muassa omaisuuseristä tehtäviä poistoja tai hankintamenojen jaksotuksia, omaisuuserien hankintoja, pääomaleasing-maksuja sekä rahoitusosuuksia, joita käsitellään eri tavalla talousarviokirjanpidossa ja suoriteperusteisessa kirjanpidossa.

Täsmäytyserät – virastojen ja selvitystilassa olevan EHTY:n taloudellinen tulos

Varainhoitovuoden talousarvion toteutuma on konsolidoimaton luku eikä sisällä konsolidoitujen virastojen ja selvitystilassa olevan EHTY:n muita (muita kuin talousarviota koskevia) tulo- ja menolähteitä (ks. liitetieto 6). Varainhoitovuoden taloudellisen tuloksen – nämä määrät sisältävän konsolidoidun luvun – täsmäyttämiseksi varainhoitovuoden talousarvion toteutuman kanssa virastojen ja selvitystilassa olevan EHTY:n koko konsolidoitu taloudellinen tulos esitetään täsmäytyseränä.

2. VUODEN 2020 TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

2.1 TULOT

Hyväksytyssä alkuperäisessä talousarviossa, jonka Euroopan parlamentin puhemies allekirjoitti 27. marraskuuta 2019, oli yhteensä 153 566 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Omilla varoilla rahoitettavat maksumäärärahat olivat yhteensä 151 638 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion meno- ja tuloarvioihin tehdään yleensä varainhoitovuoden aikana oikaisuja, jotka sisältyvät lisätalousarvioihin. BKTL:ään perustuviin omiin varoihin tehtävillä oikaisulla varmistetaan, että unionin talousarvion tulot ja menot ovat täsmälleen yhtä suuret. Tasapainoperiaatteen mukaan talousarvion tulojen ja menojen (maksumäärärahojen) on oltava tasapainossa.

Vuonna 2020 hyväksyttiin yhdeksän lisätalousarviota. Kun niiden vaikutus otetaan huomioon, vuonna 2020 hyväksytyt lopulliset tulot olivat yhteensä 164 108 miljoonaa euroa ja omista varoista rahoitettu kokonaismäärä oli 159 832 miljoonaa euroa. Merkittävin tekijä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien lisäämisessä vuonna 2020 oli maksumäärärahojen lisääminen (10 542 miljoonaa euroa).

Omien varojen osalta on huomattava, että perinteisiä omia varoja kannettiin lähes ennustettu määrä.

Myös jäsenvaltioiden lopulliset alv- ja BKTL-maksut vastasivat hyvin lopullisia talousarvioennusteita. Ennusteiden ja todellisuudessa maksettujen määrien ero johtuu siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit poikkesivat kursseista, jotka olivat voimassa silloin, kun rahaliittoon kuulumattomat jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.

Alv- ja BKTL-saldoihin sovelletaan sääntöjä, jotka annetaan omien varojen käyttöön asettamisesta annetun asetuksen (asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014) 10 b artiklassa. Menettelyssä näistä määristä ei enää tehdä lisätalousarviota, vaan komissio kehottaa suoraan jäsenvaltioita maksamaan nettomäärät. Järjestelmän vuoksi mukautusten vaikutus talousarvioon on lähellä nollaa.

Otsakkeessa ”EU:n ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset” suurimmat määrät liittyvät rahoitusoikaisuista saatuihin tuloihin (ERI-rahastot, maataloustukirahasto ja maaseuturahasto), kolmansien maiden osallistumiseen tutkimusohjelmiin, maatalousrahastojen tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen sekä EU:n ohjelmia ja toimintoja koskeviin muihin rahoitusosuuksiin ja palautuksiin. Huomattava osa kokonaismäärästä muodostuu määrättyyn käyttötarkoitukseen kohdennetuista tuloista, joihin yleensä liittyy lisämäärärahojen ottaminen menopuolelle.

Suurin osa sakoista saatavista tuloista liittyy kilpailun alalla määrättyihin sakkoihin.

2.2 MENOT

EU:n talousarviolla on tärkeä merkitys EU:n toiminnalle, koska sillä tuetaan unionin toimintapolitiikkojen toteuttamista ja unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista. EU:n talousarvion loppusumma on noin kaksi prosenttia EU:n jäsenvaltioiden kaikista julkisista menoista. Vaikka EU:n talousarvio ei näin ole kovin suuri, se tarjoaa kansallisia talousarvioita täydentävän rahoituslähteen, jonka painopiste on selkeästi investoinneissa ja täydentävyydessä. EU:n talousarvio on yksi monista keskeisistä Euroopan tason politiikka- ja sääntelyvälineistä, joista kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavasta rahoituksesta on sovittu monivuotisessa rahoituskehyksessä, joka sisältää eri alojen EU-ohjelmat ja menojen enimmäismäärät.

EU:n vuoden 2020 talousarvio, joka hyväksyttiin 27. marraskuuta 2019, vahvistaa, että EU ohjaa varoja sinne, missä niitä tarvitaan. Vuonna 2020 suurin osa EU:n talousarviosta käytettiin kestävän kasvun edistämiseen ja alueiden välisten taloudellisten erojen kaventamiseen, työpaikkojen luomisen vauhdittamiseen, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseen EU:ssa sekä avun antamiseen kolmansille maille.

Vuosi 2020 oli vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi, ja komissio käytti kaikki jäljellä olevat mahdollisuudet lisävarojen ottamiseen käyttöön covid-19:ään liittyvien toimien vahvistamiseksi koko talousarviossa ja tukeakseen jäsenvaltioita likviditeettiä lisäämällä. Toteutusta seurattiin ja hallinnoitiin huolellisesti, minkä seurauksena lähes kaikki määrärahat käytettiin käytännössä kokonaan.

Lopullisessa hyväksytyssä talousarviossa ehdotettiin 173,9 miljardin euron maksusitoumusmäärärahoja (4,6 % enemmän kuin vuoden 2019 talousarviossa) ja 164,1 miljardin euron maksumäärärahoja (10,5 % enemmän), jotka vastasivat 1,00:aa ja 0,90:tä prosenttia EU:n bruttokansantulosta (BKTL).

3. EU:N TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

3.1 YHTEENVETO TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA

miljoonaa euroa
Osasto		Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budjetoiduista	Perimättä
		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Varainhoitovuonna	Siirretyt määrät	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä	Tulot % budjetoiduista	Perimättä
		1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5-8
1	Omat varat	151 638	159 832	160 092	2 291	162 382	160 086	55	160 141	100 %	2 241
3	Käytettävissä olevat ylijäämät	—	2 102	3 167	7	3 173	3 167	0	3 167	151 %	7
4	Unionin toimielinten ja elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 651	1 651	1 619	10	1 629	1 606	9	1 615	98 %	14
5	Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot	15	15	600	44	645	569	23	592	3 933 %	53
6	Unionin ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	130	130	7 321	1 545	8 866	6 881	1 275	8 156	6 273 %	711
7	Viivästyskorot ja sakot	115	361	1 078	15 949	17 027	159	470	629	174 %	16 398
8	Otto- ja antolainaus	2	2	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Sekalaiset tulot	15	15	6	7	12	5	1	6	39 %	7
Yhteensä		153 566	164 108	173 882	19 853	193 735	172 472	1 834	174 306	106 %	19 429

4. EU:N TALOUSARVION MENOJEN TOTEUTUMINEN

4.1 MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

miljoonaa euroa
Rahoituskehyksen otsake		Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
		Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettävissä olevat yhteensä	Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettävissä olevat yhteensä
		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lisätalousarviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Käytettävissä olevat yhteensä	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lisätalousarviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Käytettävissä olevat yhteensä
		1	2	3=1+2	4	5	6=3+4+5	7	8	9=7+8	10	11	12=9+10+11
1	Älykäs ja osallistava kasvu	83 931	(12)	83 918	520	6 431	90 870	72 354	4 925	77 278	151	10 904	88 334
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	25 285	(12)	25 273	3	5 012	30 287	22 308	(555)	21 753	139	6 835	28 726
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	58 646	—	58 646	518	1 419	60 582	50 046	5 479	55 525	13	4 069	59 607
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	59 907	49	59 956	467	2 308	62 730	57 904	867	58 772	677	1 999	61 448
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	43 410	49	43 459	467	929	44 855	43 380	39	43 419	670	929	45 018
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	3 729	3 423	7 152	—	1 000	8 152	3 685	2 607	6 293	9	1 030	7 331
4	Globaali Eurooppa	10 262	1 089	11 350	47	843	12 240	8 929	1 457	10 386	38	1 503	11 928
5	Hallinto	10 272	(1)	10 271	—	837	11 108	10 275	(2)	10 273	828	839	11 941
	josta: toimielinten hallintomenot	4 226	(1)	4 225		442	4 667	4 226	(1)	4 225	499	443	5 168
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	588	649	1 236	49	21	1 306	419	688	1 106	1	21	1 128
O	Innovaatiorahasto	—	—	—	—	1 337	1 337	—	—	—	—	1 337	1 337
Yhteensä		168 688	5 196	173 884	1 083	12 775	187 742	153 566	10 542	164 108	1 704	17 634	183 446

4.2 MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

miljoonaa euroa
Rahoituskehyksen otsake		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset					Vuodelle 2021 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Päätöksellä siirretyt	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
1	Älykäs ja osallistava kasvu	90 870	83 890	520	5 152	89 563	99 %	1 219	22	1 241	6	—	59	65
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	30 287	25 254	3	4 058	29 315	97 %	954	14	967	5	—	0	5
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	60 582	58 636	518	1 095	60 248	99 %	265	8	274	1	—	59	60
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	62 730	59 475	463	886	60 823	97 %	445	475	920	6	4	976	986
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	44 855	42 979	463	873	44 315	99 %	56	475	531	5	4	0	9
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	8 152	7 152	—	550	7 702	94 %	450	—	450	1	—	0	1
4	Globaali Eurooppa	12 240	11 349	47	555	11 950	98 %	288	—	288	1	—	0	2
5	Hallinto	11 108	10 009	—	540	10 548	95 %	291	85	376	178	—	6	184
	josta: toimielinten hallintomenot	4 667	4 024		294	4 319	93 %	142	85	226	116	0	6	122
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	1 306	1 059	49	—	1 108	85 %	13	—	13	177	—	8	185
O	Innovaatiorahasto	1 337	—	—	5	5	0 %	1 332	—	1 332	—	—	—	—
Yhteensä		187 742	172 933	1 078	7 688	181 699	97 %	4 038	582	4 620	369	4	1 050	1 423

4.3 MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

miljoonaa euroa
Rahoituskehyksen otsake		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut					Vuodelle 2021 siirretyt määrärahat				Raukeavat määrärahat
		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattisesti siirtyneet	Päätöksellä siirretyt	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9	10=7+8+9	11	12	13	14=11+12+13
1	Älykäs ja osallistava kasvu	88 334	77 097	129	6 316	83 541	95 %	149	12	4 579	4 740	21	23	9	53
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	28 726	21 587	118	2 352	24 057	84 %	134	12	4 474	4 620	19	21	9	49
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	59 607	55 509	11	3 964	59 484	100 %	15	—	105	120	1	2	0	4
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	61 448	58 263	670	1 662	60 595	99 %	24	475	338	837	9	6	0	16
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	45 018	42 919	664	873	44 456	99 %	18	475	56	548	8	6	0	14
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	7 331	5 896	7	430	6 333	86 %	11	381	600	991	5	2	0	7
4	Globaali Eurooppa	11 928	10 328	35	1 049	11 412	96 %	37	17	454	508	4	4	1	8
5	Hallinto	11 941	9 111	748	460	10 319	86 %	895	85	375	1 355	182	80	5	266
	josta: toimielinten hallintomenot	5 168	3 435	440	258	4 134	80 %	585	85	182	852	120	59	3	182
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	1 128	1 106	0	2	1 108	98 %	0	—	13	13	0	0	6	6
O	Innovaatiorahasto	1 337	—	—	1	1	0 %	—	—	1 336	1 336	—	—	—	—
Yhteensä		183 446	161 801	1 589	9 920	173 310	94 %	1 116	969	7 694	9 779	221	115	20	357

4.4 MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

miljoonaa euroa
Rahoituskehyksen otsake		Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset				Maksattamatta olevat sitoumukset yhteensä varainhoitovuoden lopussa
		Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset / uudelleenarvostukset / peruutukset	Maksut	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Varainhoitovuoden aikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa
		1	2	3	4=1+2+3	5	6	7	8=5+6+7	9=4+8
1	Älykäs ja osallistava kasvu	220 627	(1 875 )	(71 673 )	147 079	89 563	(11 868 )	(6)	77 689	224 769
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	40 300	(954)	(14 384 )	24 962	29 315	(9 673 )	(5)	19 636	44 598
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	180 327	(921)	(57 289 )	122 117	60 248	(2 195 )	(0)	58 053	180 170
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	40 876	(122)	(15 695 )	25 058	60 823	(44 900 )	—	15 923	40 982
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	432	(5)	(262)	165	44 315	(44 193 )	—	122	286
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	6 183	(119)	(2 225 )	3 839	7 702	(4 108 )	—	3 594	7 433
4	Globaali Eurooppa	29 154	(672)	(7 862 )	20 620	11 950	(3 550 )	(1)	8 400	29 020
5	Hallinto	854	(92)	(757)	5	10 548	(9 563 )	(0)	985	990
	josta: toimielinten hallintomenot	511	(70)	(440)	2	4 319	(3 694 )	0	625	627
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus ja edeltävältä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Erityisrahoitusvälineet	1	(0)	(0)	—	1 108	(1 108 )	—	0	0
O	Innovaatiorahasto	—	—	—	—	5	(1)	—	4	4
Yhteensä		297 695	(2 881 )	(98 213 )	196 601	181 699	(75 096 )	(7)	106 596	303 197

4.5 MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

miljoonaa euroa
Rahoituskehyksen otsake		< 2014	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	Yhteensä
1	Älykäs ja osallistava kasvu	3 347	878	1 741	4 079	21 655	46 203	68 942	77 924	224 769
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	683	570	903	1 748	3 530	6 544	10 749	19 871	44 598
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	2 664	308	838	2 330	18 125	39 659	58 193	58 053	180 170
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	120	271	1 286	1 209	2 388	7 633	12 142	15 934	40 982
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	—	—	—	1	9	44	110	122	286
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	24	9	34	231	637	1 251	1 652	3 594	7 433
4	Globaali Eurooppa	1 339	607	1 140	2 122	3 351	4 733	7 304	8 423	29 020
5	Hallinto	—	—	—	—	0	0	3	987	990
	josta: toimielinten hallintomenot	0	0	0	0	0	0	0	627	627
9	Erityisrahoitusvälineet	—	—	—	—	—	—	0	0	0
O	Innovaatiorahasto	—	—	—	—	—	—	—	4	4
Yhteensä		4 830	1 765	4 201	7 640	28 030	59 820	90 044	106 867	303 197

Uuden komission perustamiseen liittyi palvelujen sisäinen uudelleenorganisointi. Siihen liittyvien transaktioiden uudelleenkohdentaminen johti maksattamatta olevan määrän siirtoon vuosien välillä. Maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärä pysyy ennallaan.

4.6 MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN MÄÄRÄRAHATYYPIN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

miljoonaa euroa
Otsake		Talousarvion määrärahoista					Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista					Maksattamatta olevat sitoumukset yhteensä vuoden 2020 lopussa
		Vuodelta 2019 siirretyt sitoumukset	Mukautukset	Tehdyt sitoumukset	Suoritetut maksut	Maksattamatta olevat määrät	Vuodelta 2019 siirretyt sitoumukset	Mukautukset	Tehdyt sitoumukset	Suoritetut maksut	Maksattamatta olevat määrät
		1	2	3	4	5=1+2+3-4	6	7	8	9	10=6+7+8-9	11=5+10
1	Älykäs ja osallistava kasvu	195 138	(1 648 )	84 411	81 035	196 865	25 490	(232)	5 152	2 506	27 904	224 769
	1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	37 087	(736)	25 257	21 846	39 762	3 213	(223)	4 058	2 212	4 837	44 598
	1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	158 051	(912)	59 154	59 190	157 103	22 277	(10)	1 095	294	23 067	180 170
2	Kestävä kasvu: luonnonvarat	40 451	(122)	59 937	59 707	40 559	425	(0)	886	888	423	40 982
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	431	(5)	43 441	43 582	286	1	—	873	874	—	286
3	Turvallisuus ja kansalaisuus	6 004	(118)	7 152	5 919	7 119	179	(2)	550	414	314	7 433
4	Globaali Eurooppa	27 633	(627)	11 395	10 468	27 933	1 521	(46)	555	943	1 087	29 020
5	Hallinto	761	(41)	10 009	9 818	910	93	(51)	540	502	80	990
	josta: toimielinten hallintomenot	464	(22)	4 024	3 875	591	47	(47)	294	258	36	627
9	Erityisrahoitusvälineet	1	(0)	1 108	1 108	0						0
O	Innovaatiorahasto			—	—	—	—	—	5	1	4	4
Yhteensä		269 987	(2 557 )	174 012	168 056	273 386	27 708	(330)	7 688	5 254	29 811	303 197

4.7 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET

miljoonaa euroa
Ohjelma		Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
		Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettävissä olevat yhteensä	Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettävissä olevat yhteensä
		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lisätalousarviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Käytettävissä olevat yhteensä	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lisätalousarviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Käytettävissä olevat yhteensä
		1	2	3=1+2	4	5	6=3+4+5	7	8	9=7+8	10	11	12=9+10+11
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	173	—	173	—	157	329	1 105	(2)	1 103	—	184	1 287
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	1 207	—	1 207	—	121	1 328	954	19	973	2	272	1 247
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	365	2	367	—	46	412	639	(0)	638	0	46	684
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	647	0	647	—	16	663	552	1	553	2	14	569
	Euroopan solidaarisuusjoukot	166	—	166	—	11	177	154	(27)	126	3	15	144
	Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP)	255	—	255	—	0	255	201	(24)	177	2	0	178
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	147	—	147	—	—	147	171	(54)	117	—	—	117
	Horisontti 2020	13 486	(0)	13 486	—	3 233	16 719	11 796	(181)	11 615	79	4 776	16 470
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	398	0	398	3	92	492	417	(71)	346	36	137	519
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	418	(0)	418	—	41	460	386	102	488	2	60	549
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	2 885	—	2 885	—	678	3 563	2 739	9	2 748	7	787	3 543
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	117	—	117	—	61	178	105	(6)	99	1	81	181
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	133	(0)	133	—	12	145	124	21	145	0	15	160
	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	1 281	—	1 281	—	6	1 287	420	(29)	390	1	8	399
	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	2 579	1	2 580	—	22	2 602	1 477	(251)	1 225	2	23	1 250
	Verkkojen Eurooppa -väline – Tieto- ja viestintäteknologia	210	—	210	—	6	216	208	33	240	0	6	246
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	—	—	—	—	2	2	60	(29)	31	—	2	33
	Erillisvirastot	400	(14)	386	—	24	410	401	(24)	377	—	24	401
	Muut toimet ja ohjelmat	196	(1)	196	—	477	673	185	(9)	175	1	380	557
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	85	(1)	85	—	1	85	95	(29)	65	—	1	66
	Komission erityiset toimivaltuudet	136	0	136	—	8	144	122	1	122	—	4	127
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	28 762	(4)	28 758	389	687	29 834	25 414	2 948	28 362	—	1 629	29 990
	Siirtymäalueet	5 964	83	6 047	50	50	6 147	4 777	204	4 981	—	117	5 097
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	8 822	1 757	10 580	51	390	11 021	7 698	999	8 697	—	737	9 434
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	236	—	236	0	—	236	202	98	300	—	19	319
	Koheesiorahasto	10 065	(1 827 )	8 237	2	177	8 416	8 300	589	8 889	—	1 276	10 165
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	2 012	—	2 012	—	10	2 023	1 285	231	1 516	—	155	1 671
	Tekninen apu	274	5	279	—	5	284	231	(14)	217	13	5	235
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	579	—	579	—	1	580	411	108	520	0	3	522
	Nuorisotyöllisyysaloite	145	(14)	131	25	96	252	603	(64)	539	—	126	665
	Verkkojen Eurooppa -väline (CEF)	1 781	—	1 781	—	4	1 784	1 113	388	1 502	—	4	1 506
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	6	—	6	—	0	6	12	(8)	4	—	0	4
Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä		83 931	(12)	83 918	520	6 431	90 870	72 354	4 925	77 278	151	10 904	88 334
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	43 410	49	43 459	467	929	44 855	43 380	39	43 419	670	929	45 018
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	14 709	—	14 709	—	1 163	15 871	13 141	799	13 940	2	910	14 852
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	960	(0)	960	—	205	1 165	770	(8)	762	1	151	913
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	148	—	148	—	—	148	143	2	144	—	—	144
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	590	—	590	—	3	593	383	46	429	4	2	435
	Erillisvirastot	68	—	68	—	7	75	68	—	68	—	7	75
	Muut toimet ja toimenpiteet	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	23	—	23	—	0	23	20	(11)	9	—	0	9
	Erityistoimet	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä		59 907	49	59 956	467	2 308	62 730	57 904	867	58 772	677	1 999	61 448
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	949	441	1 389	—	16	1 406	953	171	1 123	1	17	1 142
	Kuluttajat	30	—	30	—	1	31	28	2	30	1	1	31
	Luova Eurooppa	252	0	252	—	13	265	215	(16)	200	2	15	216
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	—	2 700	2 700	—	750	3 450	—	2 610	2 610	0	750	3 360
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	501	28	528	—	126	655	670	(217)	454	1	161	616
	Tietotekniikkajärjestelmät	—	—	—	—	0	0	—	—	—	—	0	0
	Oikeusasiat	47	(0)	47	—	1	47	43	11	54	0	1	55
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	70	0	70	—	2	72	71	7	77	0	2	80
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	141	370	511	—	15	526	62	132	194	—	9	203
	Kansalaisten Eurooppa	31	7	38	—	0	38	29	(4)	25	0	0	26
	Elintarvikkeet ja rehut	279	(31)	247	—	4	251	245	(11)	233	1	2	237
	Terveys	70	3	73	—	3	75	64	(3)	61	1	3	65
	Erillisvirastot	1 233	(94)	1 139	—	67	1 206	1 184	(56)	1 128	—	67	1 195
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	23	—	23	—	0	23	16	(5)	11	—	0	11
	Erityistoimet	106	(0)	106	—	2	108	105	(13)	92	1	2	94
Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä		3 729	3 423	7 152	—	1 000	8 152	3 685	2 607	6 293	9	1 030	7 331
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	1 571	38	1 609	—	249	1 858	1 432	264	1 696	6	448	2 150
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	20	(20)	0	—	—	0	27	(12)	15	—	—	15
	Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto	233	—	233	—	7	240	233	—	233	—	7	240
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	19	66	85	—	4	89	16	22	37	—	3	40
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	21	(17)	4	—	1	4	19	(14)	5	—	1	5
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	25	—	25	—	80	105	25	—	25	—	174	199
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	2 671	174	2 845	—	64	2 909	1 966	639	2 605	6	70	2 681
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	3 272	(67)	3 206	—	88	3 294	2 797	168	2 965	13	134	3 112
	Kumppanuusväline	162	2	164	—	8	172	133	(2)	131	0	8	140
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	196	(24)	172	—	7	179	175	(24)	151	3	7	161
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	394	15	408	—	5	413	350	30	379	3	6	389
	Humanitaarinen apu	1 102	936	2 038	46	20	2 103	1 207	407	1 614	6	336	1 956
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	352	(16)	336	—	66	402	329	5	334	0	64	399
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	33	—	33	—	0	33	33	(17)	16	1	0	16
	Erillisvirastot	21	—	21	—	0	21	21	(1)	20	—	0	21
	Muut toimet ja ohjelmat	85	(2)	83	—	244	327	86	1	87	0	244	331
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	(4)	—	1	0	1	3	(0)	3	—	0	3
	Erityistoimet	81	7	88	—	1	88	78	(10)	68	—	1	69
Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä		10 262	1 089	11 350	47	843	12 240	8 929	1 457	10 386	38	1 503	11 928
5	Eläkkeet	2 123	(19)	2 104	—	0	2 104	2 123	(19)	2 104	—	0	2 104
	Eurooppa-koulut	192	(9)	183	—	17	200	192	(9)	183	0	17	201
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	—	—	—	—	—	—	3	0	3	0	—	4
	Komission hallintomenot	3 731	28	3 759	—	378	4 137	3 731	26	3 757	328	379	4 464
	Muiden toimielinten hallintomenot	4 226	(1)	4 225	0	442	4 667	4 226	(1)	4 225	499	443	5 168
Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä		10 272	(1)	10 271	—	837	11 108	10 275	(2)	10 273	828	839	11 941
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	359	(359)	—	—	—	—	359	(359)	—	—	—	—
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	179	—	179	—	21	200	10	(10)	0	1	21	22
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	50	1 007	1 057	49	—	1 106	50	1 056	1 106	—	—	1 106
Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä		588	649	1 236	49	21	1 306	419	688	1 106	1	21	1 128
O	Innovaatiorahasto	—	—	—	—	1 337	1 337	—	—	—	—	1 337	1 337
Rahoituskehyksen otsake O yhteensä		—	—	—	—	1 337	1 337	—	—	—	—	1 337	1 337
Yhteensä		168 688	5 196	173 884	1 083	12 775	187 742	153 566	10 542	164 108	1 704	17 634	183 446

4.8 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

miljoonaa euroa
Ohjelma		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset					Vuodelle 2021 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Päätöksellä siirretyt	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	329	173	—	148	321	97 %	8	—	8	0	—	—	0
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	1 328	1 207	—	105	1 312	99 %	16	—	16	—	—	0	0
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	412	367	—	29	396	96 %	16	—	16	0	—	—	0
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	663	647	—	16	663	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Euroopan solidaarisuusjoukot	177	166	—	7	173	98 %	4	—	4	—	—	—	—
	Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP)	255	255	—	0	255	100 %	—	—	—	0	—	—	0
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	147	147	—	—	147	100 %	—	—	—	—	—	—	—
	Horisontti 2020	16 719	13 485	—	2 925	16 411	98 %	307	—	307	1	—	0	1
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	492	386	3	26	415	84 %	66	12	77	0	—	0	0
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	460	418	—	30	448	98 %	11	—	11	0	—	—	0
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	3 563	2 885	—	595	3 481	98 %	82	—	82	0	—	—	0
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	178	116	—	49	164	92 %	12	—	12	1	—	0	1
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	145	133	—	11	144	99 %	1	—	1	0	—	—	0
	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	1 287	1 281	—	1	1 282	100 %	4	—	4	0	—	—	0
	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	2 602	2 580	—	4	2 584	99 %	18	—	18	0	—	—	0
	Verkkojen Eurooppa -väline – Tieto- ja viestintäteknologia	216	210	—	6	216	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	2	—	—	0	0	7 %	2	—	2	—	—	—	—
	Erillisvirastot	410	385	—	18	403	98 %	6	1	7	0	—	—	0
	Muut toimet ja ohjelmat	673	195	—	83	278	41 %	394	—	394	1	—	0	1
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	85	83	—	—	83	98 %	0	1	1	0	—	0	1
	Komission erityiset toimivaltuudet	144	135	—	3	138	96 %	5	—	5	1	—	0	1
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	29 834	28 758	389	579	29 726	100 %	65	—	65	—	—	43	43
	Siirtymäalueet	6 147	6 047	50	50	6 147	100 %	0	—	0	—	—	0	0
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	11 021	10 571	51	197	10 819	98 %	185	8	193	—	—	8	8
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	236	236	0	—	236	100 %	—	—	—	—	—	—	—
	Koheesiorahasto	8 416	8 237	2	165	8 404	100 %	11	—	11	—	—	—	—
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	2 023	2 012	—	—	2 012	99 %	3	—	3	—	—	7	7
	Tekninen apu	284	278	—	4	282	99 %	0	—	0	1	—	0	2
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	580	579	—	1	579	100 %	—	—	—	0	—	—	0
	Nuorisotyöllisyysaloite	252	131	25	96	252	100 %	—	—	—	—	—	—	—
	Verkkojen Eurooppa -väline (CEF)	1 784	1 781	—	3	1 784	100 %	0	—	0	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	6	6	—	—	6	98 %	0	—	0	—	—	0	0
Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä		90 870	83 890	520	5 152	89 563	99 %	1 219	22	1 241	6	—	59	65
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	44 855	42 979	463	873	44 315	99 %	56	475	531	5	4	0	9
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	15 871	14 708	—	0	14 709	93 %	260	—	260	0	—	903	903
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	1 165	960	—	3	963	83 %	129	—	129	0	—	74	74
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	148	148	—	—	148	100 %	—	—	—	—	—	—	—
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	593	590	—	3	592	100 %	1	—	1	0	—	0	0
	Erillisvirastot	75	68	—	7	75	99 %	1	—	1	—	—	0	0
	Muut toimet ja toimenpiteet	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	23	22	—	—	22	99 %	—	—	—	0	—	0	0
	Erityistoimet	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä		62 730	59 475	463	886	60 823	97 %	445	475	920	6	4	976	986
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	1 406	1 389	—	15	1 404	100 %	2	—	2	0	—	—	0
	Kuluttajat	31	30	—	1	30	99 %	0	—	0	0	—	—	0
	Luova Eurooppa	265	252	—	11	263	99 %	2	—	2	0	—	—	0
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	3 450	2 700	—	333	3 033	88 %	417	—	417	—	—	—	—
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	655	528	—	124	652	100 %	2	—	2	0	—	—	0
	Tietotekniikkajärjestelmät	0	—	—	—	—	—	0	—	0	—	—	—	—
	Oikeusasiat	47	47	—	0	47	100 %	0	—	0	0	—	—	0
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	72	70	—	1	71	98 %	1	—	1	0	—	0	0
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	526	511	—	14	525	100 %	1	—	1	0	—	—	0
	Kansalaisten Eurooppa	38	38	—	0	38	100 %	0	—	0	0	—	0	0
	Elintarvikkeet ja rehut	251	247	—	2	249	99 %	2	—	2	0	—	0	0
	Terveys	75	72	—	2	74	99 %	1	—	1	0	—	0	0
	Erillisvirastot	1 206	1 139	—	47	1 186	98 %	20	—	20	0	—	—	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	23	23	—	—	23	100 %	0	—	0	0	—	0	0
	Erityistoimet	108	106	—	0	106	99 %	1	—	1	0	—	0	0
Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä		8 152	7 152	—	550	7 702	94 %	450	—	450	1	—	0	1
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	1 858	1 609	—	172	1 780	96 %	77	—	77	1	—	0	1
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	0	0	—	—	0	95 %	—	—	—	0	—	—	0
	Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto	240	233	—	7	240	100 %	0	—	0	—	—	—	—
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	89	85	—	3	87	98 %	1	—	1	—	—	—	—
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	4	4	—	1	4	100 %	0	—	0	—	—	—	—
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	105	25	—	79	104	100 %	0	—	0	—	—	—	—
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	2 909	2 845	—	16	2 861	98 %	48	—	48	0	—	0	0
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	3 294	3 206	—	63	3 268	99 %	25	—	25	0	—	0	0
	Kumppanuusväline	172	164	—	3	168	98 %	4	—	4	0	—	0	0
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	179	172	—	4	176	98 %	3	—	3	0	—	0	0
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	413	408	—	4	413	100 %	1	—	1	0	—	0	0
	Humanitaarinen apu	2 103	2 038	46	13	2 097	100 %	6	—	6	0	—	—	0
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	402	336	—	43	379	94 %	23	—	23	0	—	—	0
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	33	33	—	—	33	99 %	0	—	0	0	—	—	0
	Erillisvirastot	21	21	—	—	21	99 %	0	—	0	—	—	0	0
	Muut toimet ja ohjelmat	327	82	—	146	228	70 %	98	—	98	0	—	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	1	—	1	—	1	98 %	0	—	0	—	—	—	—
	Erityistoimet	88	88	—	0	88	99 %	1	—	1	0	—	—	0
Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä		12 240	11 349	47	555	11 950	98 %	288	—	288	1	—	0	2
5	Eläkkeet	2 104	2 096	—	—	2 096	100 %	—	—	—	8	—	0	8
	Eurooppa-koulut	200	183	—	14	197	98 %	3	—	3	0	—	—	0
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Komission hallintomenot	4 137	3 705	—	231	3 937	95 %	146	—	146	53	—	1	54
	Muiden toimielinten hallintomenot	4 667	4 024	0	294	4 319	93 %	142	85	226	116	0	6	122
Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä		11 108	10 009	—	540	10 548	95 %	291	85	376	178	—	6	184
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	200	2	—	—	2	1 %	13	—	13	177	—	8	185
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	1 106	1 057	49	—	1 106	100 %	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä		1 306	1 059	49	—	1 108	85 %	13	—	13	177	—	8	185
O	Innovaatiorahasto	1 337	—	—	5	5	0 %	1 332	—	1 332	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake O yhteensä		1 337	—	—	5	5	0 %	1 332	—	1 332	—	—	—	—
Yhteensä		187 742	172 933	1 078	7 688	181 699	97 %	4 038	582	4 620	369	4	1 050	1 423

4.9 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

miljoonaa euroa
Ohjelma		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut					Vuodelle 2021 siirretyt määrärahat				Raukeavat määrärahat
		Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattisesti siirtyneet	Päätöksellä siirretyt	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9	10=7+8+9	11	12	13	14=11+12+13
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	1 287	1 103	—	156	1 259	98 %	0	—	28	28	0	—	—	0
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	1 247	971	2	30	1 003	80 %	1	—	242	244	0	0	0	0
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	684	637	0	1	639	93 %	1	—	44	45	0	0	—	0
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	569	551	2	14	566	100 %	2	—	0	2	0	0	—	0
	Euroopan solidaarisuusjoukot	144	125	3	6	134	92 %	2	—	9	11	0	0	—	0
	Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP)	178	176	2	—	178	100 %	0	—	0	0	0	0	—	0
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	117	117	—	—	117	100 %	—	—	—	—	0	—	—	0
	Horisontti 2020	16 470	11 524	69	1 615	13 207	80 %	83	—	3 160	3 243	8	10	1	19
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	519	302	29	13	344	66 %	31	12	124	167	1	7	0	8
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	549	486	2	35	522	95 %	2	—	25	27	0	0	0	0
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	3 543	2 742	7	320	3 068	87 %	7	—	467	474	0	0	0	1
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	181	96	0	37	134	74 %	1	—	36	37	1	1	8	10
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	160	143	0	9	152	95 %	0	—	6	6	2	0	—	2
	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	399	389	0	1	390	98 %	1	—	7	9	0	0	—	0
	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	1 250	1 224	1	12	1 237	99 %	1	—	12	13	0	1	—	1
	Verkkojen Eurooppa -väline – Tieto- ja viestintäteknologia	246	240	0	5	246	100 %	1	—	0	1	0	0	0	0
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	33	30	—	0	30	92 %	0	—	2	2	1	—	—	1
	Erillisvirastot	401	377	—	17	394	98 %	0	—	6	6	0	—	—	0
	Muut toimet ja ohjelmat	557	172	1	77	250	45 %	1	—	303	304	2	1	0	3
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	66	64	—	1	65	98 %	0	0	0	1	1	—	0	1
	Komission erityiset toimivaltuudet	127	120	—	2	122	97 %	0	—	2	2	2	—	0	2
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	29 990	28 362	—	1 587	29 949	100 %	0	—	41	41	—	—	—	—
	Siirtymäalueet	5 097	4 981	—	116	5 097	100 %	0	—	0	0	—	—	0	0
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	9 434	8 697	—	737	9 434	100 %	0	—	—	—	—	—	—	—
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	319	300	—	19	319	100 %	0	—	—	—	—	—	—	—
	Koheesiorahasto	10 165	8 889	—	1 276	10 165	100 %	0	—	—	—	—	—	—	—
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	1 671	1 516	—	155	1 671	100 %	0	—	—	—	—	—	—	—
	Tekninen apu	235	202	11	4	217	92 %	14	—	0	15	1	2	0	3
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	522	519	0	3	522	100 %	0	—	—	0	0	0	—	0
	Nuorisotyöllisyysaloite	665	539	—	63	602	91 %	0	—	63	63	—	—	—	—
	Verkkojen Eurooppa -väline (CEF)	1 506	1 502	—	3	1 505	100 %	—	—	1	1	0	—	—	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	4	—	0	4	98 %	0	—	—	—	0	—	0	0
Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä		88 334	77 097	129	6 316	83 541	95 %	149	12	4 579	4 740	21	23	9	53
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	45 018	42 919	664	873	44 456	99 %	18	475	56	548	8	6	0	14
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	14 852	13 938	2	670	14 609	98 %	2	—	240	242	1	0	—	1
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	913	760	1	110	871	95 %	1	—	41	42	0	0	0	0
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	144	144	—	—	144	100 %	0	—	—	—	—	—	—	—
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	435	426	4	2	431	99 %	4	—	0	4	0	0	—	0
	Erillisvirastot	75	68	—	7	75	99 %	0	—	1	1	0	—	0	0
	Muut toimet ja toimenpiteet	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	9	9	—	—	9	99 %	0	—	—	—	0	—	0	0
	Erityistoimet	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä		61 448	58 263	670	1 662	60 595	99 %	24	475	338	837	9	6	0	16
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	1 142	1 121	1	15	1 137	100 %	2	—	2	4	0	0	—	0
	Kuluttajat	31	29	0	1	30	96 %	1	—	0	1	0	0	0	0
	Luova Eurooppa	216	198	1	7	206	95 %	2	—	7	9	0	0	0	1
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	3 360	2 231	0	333	2 565	76 %	—	379	417	795	—	0	—	0
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	616	451	1	14	467	76 %	2	—	147	149	0	0	—	0
	Tietotekniikkajärjestelmät	0	—	—	—	—	—	0	—	0	0	—	—	—	—
	Oikeusasiat	55	51	0	0	52	95 %	0	—	0	1	2	0	—	2
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	80	75	0	1	76	95 %	1	—	1	2	2	0	0	2
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	203	194	—	8	202	100 %	0	—	1	1	—	—	—	—
	Kansalaisten Eurooppa	26	25	0	0	25	98 %	0	—	0	0	0	0	0	0
	Elintarvikkeet ja rehut	237	232	1	1	234	99 %	1	—	2	3	0	0	—	0
	Terveys	65	59	1	2	62	95 %	1	—	1	2	1	0	0	1
	Erillisvirastot	1 195	1 126	—	47	1 173	98 %	0	2	20	22	0	—	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	11	11	—	0	11	100 %	0	—	0	0	—	—	—	—
	Erityistoimet	94	91	1	0	92	98 %	1	—	1	2	0	0	0	0
Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä		7 331	5 896	7	430	6 333	86 %	11	381	600	991	5	2	0	7
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	2 150	1 688	5	236	1 930	90 %	7	—	212	219	1	1	0	2
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	15	15	—	—	15	100 %	0	—	—	—	—	—	—	—
	Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto	240	233	—	7	240	100 %	—	—	0	0	—	—	—	—
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	40	21	—	1	21	53 %	0	17	2	19	—	—	—	—
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	5	5	—	0	5	87 %	—	—	1	1	—	—	—	—
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	199	25	—	174	199	100 %	—	—	—	—	—	—	—	—
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	2 681	2 600	6	43	2 649	99 %	5	—	27	32	0	0	0	1
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	3 112	2 954	12	77	3 043	98 %	11	—	57	68	0	1	0	1
	Kumppanuusväline	140	130	0	4	134	96 %	0	—	4	4	1	0	—	1
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	161	147	2	3	152	95 %	4	—	4	8	0	0	0	1
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	389	376	3	4	382	98 %	4	—	3	6	0	1	0	1
	Humanitaarinen apu	1 956	1 609	5	304	1 918	98 %	5	—	32	37	0	1	—	1
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	399	333	0	56	390	98 %	0	—	8	8	0	0	—	0
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	16	15	0	0	15	92 %	1	—	0	1	0	0	—	0
	Erillisvirastot	21	20	—	0	20	99 %	0	—	0	0	—	—	—	—
	Muut toimet ja ohjelmat	331	87	0	140	227	68 %	—	—	105	105	0	0	—	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	3	3	—	—	3	87 %	0	—	0	0	0	—	—	0
	Erityistoimet	69	67	—	0	68	98 %	0	—	0	0	1	—	—	1
Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä		11 928	10 328	35	1 049	11 412	96 %	37	17	454	508	4	4	1	8
5	Eläkkeet	2 104	2 096	—	—	2 096	100 %	0	—	—	0	8	—	0	8
	Eurooppa-koulut	201	183	0	13	197	98 %	0	—	4	4	0	0	—	0
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	3	0	—	4	99 %	0	0	—	0	0	—	—	0
	Komission hallintomenot	4 464	3 393	307	189	3 889	87 %	311	—	188	499	53	21	2	76
	Muiden toimielinten hallintomenot	5 168	3 435	440	258	4 134	80 %	585	85	182	852	120	59	3	182
Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä		11 941	9 111	748	460	10 319	86 %	895	85	375	1 355	182	80	5	266
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä		—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	—	—	—	—	—	—	0	—	—	—	—	—	—	—
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	22	—	0	2	2	11 %	0	—	13	13	0	0	6	6
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	1 106	1 106	—	—	1 106	100 %	0	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä		1 128	1 106	0	2	1 108	98 %	0	—	13	13	0	0	6	6
O	Innovaatiorahasto	1 337	—	—	1	1	0 %	—	—	1 336	1 336	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake O yhteensä		1 337	—	—	1	1	0 %	—	—	1 336	1 336	—	—	—	—
Yhteensä		183 446	161 801	1 589	9 920	173 310	94 %	1 116	969	7 694	9 779	221	115	20	357

4.10 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET

miljoonaa euroa
Ohjelma		Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset				Maksattamatta olevat sitoumukset yhteensä varainhoitovuoden lopussa
		Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset / uudelleenarvostukset / peruutukset	Maksut	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Varainhoitovuoden aikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa
		1	2	3	4=1+2+3	5	6	7	8=5+6+7	9=4+8
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	1 905	(0)	(1 123 )	782	321	(136)	—	185	967
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	957	(2)	(518)	437	1 312	(486)	—	826	1 263
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	1 305	(0)	(580)	725	396	(59)	(1)	337	1 062
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	507	(1)	(468)	38	663	(98)	—	564	602
	Euroopan solidaarisuusjoukot	55	(1)	(16)	38	173	(118)	—	55	93
	Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP)	245	(0)	(178)	67	255	(0)	—	255	322
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	583	—	(114)	469	147	(3)	—	144	613
	Horisontti 2020	22 356	(595)	(8 146 )	13 615	16 411	(5 061 )	(5)	11 345	24 959
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	295	(8)	(122)	166	415	(222)	(0)	192	358
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	993	(23)	(456)	514	448	(66)	—	382	896
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	997	(62)	(446)	488	3 481	(2 623 )	—	858	1 346
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	230	(18)	(86)	125	164	(47)	—	117	243
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	175	(8)	(104)	63	144	(49)	—	96	159
	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	2 721	(14)	(282)	2 424	1 282	(107)	—	1 175	3 599
	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	5 556	(95)	(1 191 )	4 270	2 584	(45)	—	2 539	6 809
	Verkkojen Eurooppa -väline – Tieto- ja viestintäteknologia	490	(18)	(169)	302	216	(77)	—	139	442
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	172	(48)	(30)	94	0	(0)	—	—	94
	Erillisvirastot	51	(10)	(34)	6	403	(360)	—	44	50
	Muut toimet ja ohjelmat	410	(30)	(177)	203	278	(73)	—	206	408
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	133	(5)	(60)	69	83	(5)	—	79	147
	Komission erityiset toimivaltuudet	166	(14)	(85)	68	138	(38)	—	100	168
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	88 615	(678)	(29 709 )	58 227	29 726	(240)	—	29 486	87 714
	Siirtymäalueet	19 984	(25)	(4 637 )	15 322	6 147	(460)	—	5 687	21 009
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	27 824	(112)	(8 579 )	19 133	10 819	(854)	—	9 965	29 098
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	618	(0)	(304)	313	236	(15)	—	221	535
	Koheesiorahasto	28 582	(10)	(9 731 )	18 841	8 404	(433)	—	7 971	26 812
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	5 142	(1)	(1 666 )	3 475	2 012	(5)	—	2 008	5 483
	Tekninen apu	273	(11)	(106)	156	282	(110)	(0)	172	327
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	1 390	(1)	(502)	887	579	(20)	—	560	1 446
	Nuorisotyöllisyysaloite	1 450	—	(577)	874	252	(26)	—	227	1 101
	Verkkojen Eurooppa -väline (CEF)	6 439	(83)	(1 473 )	4 883	1 784	(32)	—	1 752	6 635
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	10	(0)	(4)	6	6	(0)	—	5	11
Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä		220 627	(1 875 )	(71 673 )	147 079	89 563	(11 868 )	(6)	77 689	224 769
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	432	(5)	(262)	165	44 315	(44 193 )	—	122	286
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	35 108	(19)	(14 154 )	20 935	14 709	(455)	—	14 253	35 189
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	3 441	(74)	(851)	2 516	963	(20)	—	943	3 459
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	19	(2)	(14)	4	148	(130)	—	18	21
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	1 841	(22)	(403)	1 417	592	(29)	—	564	1 981
	Erillisvirastot	3	(0)	(3)	—	75	(72)	—	3	3
	Muut toimet ja toimenpiteet	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	31	(1)	(8)	21	22	(1)	—	22	43
	Erityistoimet	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä		40 876	(122)	(15 695 )	25 058	60 823	(44 900 )	—	15 923	40 982
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	2 870	(15)	(1 048 )	1 807	1 404	(90)	—	1 314	3 122
	Kuluttajat	43	(4)	(20)	18	30	(10)	—	21	39
	Luova Eurooppa	256	(8)	(95)	154	263	(112)	—	152	306
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	2	(2)	(0)	—	3 033	(2 565 )	—	469	469
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	1 711	(5)	(458)	1 248	652	(9)	—	644	1 891
	Tietotekniikkajärjestelmät	10	(0)	—	10	—	—	—	—	10
	Oikeusasiat	87	(12)	(27)	48	47	(25)	—	22	69
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	108	(17)	(43)	48	71	(33)	—	37	86
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	67	(4)	(18)	45	525	(184)	—	341	386
	Kansalaisten Eurooppa	24	(1)	(12)	11	38	(14)	—	24	35
	Elintarvikkeet ja rehut	357	(38)	(179)	140	249	(55)	—	194	334
	Terveys	138	(7)	(47)	85	74	(15)	—	59	144
	Erillisvirastot	395	(0)	(205)	190	1 186	(968)	—	218	408
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	29	(1)	(11)	16	23	—	—	23	39
	Erityistoimet	86	(4)	(63)	19	106	(29)	—	77	96
Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä		6 183	(119)	(2 225 )	3 839	7 702	(4 108 )	—	3 594	7 433
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	8 481	(83)	(1 698 )	6 701	1 780	(232)	(0)	1 549	8 249
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	35	(20)	(15)	—	0	(0)	—	0	0
	Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto	—	—	—	—	240	(240)	—	—	—
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	17	(4)	(4)	9	87	(18)	—	70	78
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	28	(8)	(3)	17	4	(1)	—	3	20
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	95	—	(95)	—	104	(104)	—	—	—
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	7 995	(196)	(1 983 )	5 815	2 861	(666)	—	2 195	8 011
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	9 203	(155)	(2 591 )	6 457	3 268	(452)	—	2 816	9 273
	Kumppanuusväline	400	(3)	(112)	285	168	(22)	(0)	145	430
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	367	(24)	(112)	231	176	(40)	(0)	136	368
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	676	(49)	(237)	391	413	(146)	(0)	267	658
	Humanitaarinen apu	1 205	(30)	(804)	372	2 097	(1 115 )	(0)	982	1 354
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	238	(68)	(107)	64	379	(283)	—	96	160
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	102	(3)	(14)	85	33	(1)	—	32	117
	Erillisvirastot	0	(0)	—	—	21	(20)	—	1	1
	Muut toimet ja ohjelmat	171	(27)	(42)	101	228	(185)	—	43	145
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	7	(1)	(2)	5	1	(1)	—	—	5
	Erityistoimet	135	(2)	(45)	88	88	(23)	—	65	153
Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä		29 154	(672)	(7 862 )	20 620	11 950	(3 550 )	(1)	8 400	29 020
5	Eläkkeet	—	—	—	—	2 096	(2 096 )	(0)	—	—
	Eurooppa-koulut	0	(0)	(0)	—	197	(196)	—	1	1
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	6	(0)	(4)	2	—	—	—	—	2
	Komission hallintomenot	335	(22)	(313)	1	3 937	(3 577 )	(0)	360	360
	Muiden toimielinten hallintomenot	511	(70)	(440)	2	4 319	(3 694 )	0	625	627
Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä		854	(92)	(757)	5	10 548	(9 563 )	(0)	985	990
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	1	(0)	(0)	—	2	(2)	—	0	0
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	—	—	—	—	1 106	(1 106 )	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä		1	(0)	(0)	—	1 108	(1 108 )	—	0	0
O	Innovaatiorahasto	—	—	—	—	5	(1)	—	4	4
Rahoituskehyksen otsake O yhteensä		—	—	—	—	5	(1)	—	4	4
Yhteensä		297 695	(2 881 )	(98 213 )	196 601	181 699	(75 096 )	(7)	106 596	303 197

4.11 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN

miljoonaa euroa
Ohjelma		< 2014	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	Yhteensä
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	—	—	—	3	4	596	179	185	967
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	0	—	23	10	1	169	233	826	1 263
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	155	—	—	—	—	200	369	337	1 062
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	—	—	0	2	2	2	32	564	602
	Euroopan solidaarisuusjoukot	—	—	—	—	—	9	30	55	93
	Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP)	—	—	—	—	—	—	67	255	322
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	10	21	31	82	105	107	113	144	613
	Horisontti 2020	291	384	687	1 077	2 181	3 298	5 502	11 539	24 959
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	8	0	17	7	27	46	61	192	358
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	108	4	3	64	141	53	140	382	896
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	0	1	1	7	53	114	312	858	1 346
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	0	1	0	2	17	31	74	117	243
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	—	0	0	1	2	17	42	96	159
	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	1	123	112	125	495	590	978	1 175	3 599
	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	2	29	12	276	446	1 160	2 344	2 539	6 809
	Verkkojen Eurooppa -väline – Tieto- ja viestintäteknologia	0	1	6	86	22	78	70	179	442
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	94	—	—	—	—	—	—	—	94
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	0	6	44	50
	Muut toimet ja ohjelmat	14	4	9	4	25	39	108	206	408
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	—	—	0	2	3	18	46	79	147
	Komission erityiset toimivaltuudet	0	0	1	1	7	16	43	100	168
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	2 059	93	211	399	8 437	19 123	27 905	29 486	87 714
	Siirtymäalueet	35	14	49	375	3 089	5 478	6 282	5 687	21 009
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	209	45	153	190	2 768	6 565	9 202	9 965	29 098
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	—	0	1	4	57	85	166	221	535
	Koheesiorahasto	263	—	24	152	2 252	5 511	10 640	7 971	26 812
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	97	—	—	—	338	1 172	1 868	2 008	5 483
	Tekninen apu	—	0	21	12	15	36	70	172	327
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	—	—	—	13	130	338	405	560	1 446
	Nuorisotyöllisyysaloite	—	—	70	379	89	135	202	227	1 101
	Verkkojen Eurooppa -väline (CEF)	—	156	307	805	948	1 214	1 453	1 752	6 635
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	—	0	1	3	2	1	5	11
Rahoituskehyksen otsake 1 yhteensä		3 347	878	1 741	4 079	21 655	46 203	68 942	77 924	224 769
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	—	—	—	1	9	44	110	122	286
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	0	198	1 149	1 064	1 709	6 163	10 652	14 253	35 189
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	60	2	2	4	479	942	1 028	943	3 459
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	—	—	—	—	1	1	2	18	21
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	60	71	135	139	189	474	340	574	1 981
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	0	3	3
	Muut toimet ja toimenpiteet	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	—	0	1	8	11	22	43
	Erityistoimet	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 2 yhteensä		120	271	1 286	1 209	2 388	7 633	12 142	15 934	40 982
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	3	0	13	143	425	617	607	1 314	3 122
	Kuluttajat	—	—	0	0	3	3	12	21	39
	Luova Eurooppa	0	—	0	2	7	38	106	152	306
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	—	—	—	—	—	—	—	469	469
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	19	2	5	58	148	482	534	644	1 891
	Tietotekniikkajärjestelmät	—	—	—	—	—	10	—	—	10
	Oikeusasiat	—	—	4	7	12	10	15	22	69
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	—	0	3	5	10	11	19	37	86
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	—	—	0	1	2	9	32	341	386
	Kansalaisten Eurooppa	0	—	—	0	0	3	8	24	35
	Elintarvikkeet ja rehut	1	3	3	6	14	37	76	194	334
	Terveys	0	3	4	8	15	19	35	59	144
	Erillisvirastot	—	—	—	—	1	4	184	218	408
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	—	1	1	2	0	6	7	23	39
	Erityistoimet	—	0	0	0	0	2	17	77	96
Rahoituskehyksen otsake 3 yhteensä		24	9	34	231	637	1 251	1 652	3 594	7 433
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	429	155	380	821	1 046	1 365	2 505	1 549	8 249
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	—	—	—	—	—	—	—	0	0
	Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	—	—	—	0	1	2	6	70	78
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	—	2	0	0	3	4	7	3	20
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	562	198	305	609	849	1 488	1 805	2 195	8 011
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	320	205	391	577	1 225	1 485	2 229	2 839	9 273
	Kumppanuusväline	10	15	11	24	43	75	108	145	430
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	4	9	13	15	29	71	91	136	368
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	4	12	19	33	61	105	157	267	658
	Humanitaarinen apu	—	—	0	0	48	73	251	982	1 354
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	0	—	—	1	5	9	49	96	160
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	4	5	9	9	12	26	20	32	117
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	1	1
	Muut toimet ja ohjelmat	4	6	9	24	13	14	31	43	145
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	1	—	2	0	1	1	1	—	5
	Erityistoimet	0	1	1	9	16	15	45	65	153
Rahoituskehyksen otsake 4 yhteensä		1 339	607	1 140	2 122	3 351	4 733	7 304	8 423	29 020
5	Eläkkeet	—	—	—	—	—	—	(0)	0	—
	Eurooppa-koulut	—	—	—	—	—	—	0	1	1
	Erillisvirastot	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	—	—	—	—	0	0	2	—	2
	Komission hallintomenot	—	—	—	—	—	0	1	360	360
	Muiden toimielinten hallintomenot	0	0	0	0	0	0	0	627	627
Rahoituskehyksen otsake 5 yhteensä		—	—	—	—	0	0	3	987	990
6	Korvaukset	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 6 yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	—	—
8	Negatiivinen varaus	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty alijäämä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 8 yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	—	—
9	Hätäapuvaraus	—	—	—	—	—	—	—	—	—
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	—	—	—	—	—	—	(0)	0	0
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahoituskehyksen otsake 9 yhteensä		—	—	—	—	—	—	(0)	0	0
O	Innovaatiorahasto	—	—	—	—	—	—	—	4	4
Rahoituskehyksen otsake O yhteensä		—	—	—	—	—	—	—	4	4
Yhteensä		4 830	1 765	4 201	7 640	28 030	59 820	90 044	106 867	303 197

4.12 YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN MAKSUMÄÄRÄRAHATYYPIN MUKAAN

miljoonaa euroa
Otsake		Talousarvion määrärahoista					Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista					Maksattamatta olevat sitoumukset yhteensä vuoden 2020 lopussa
		Vuodelta 2019 siirretyt sitoumukset	Mukautukset	Tehdyt sitoumukset	Suoritetut maksut	Maksamatta olevat määrät	Vuodelta 2019 siirretyt sitoumukset	Mukautukset	Tehdyt sitoumukset	Suoritetut maksut	Maksamatta olevat määrät
		1	2	3	4	5=1+2+3–4	6	7	8	9	10=6+7+8–9	11=5+10
1	Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)	1 877	(0)	173	1 103	947	27	—	148	156	19	967
	Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (EGNOS/Galileo)	793	(0)	1 207	977	1 023	164	(2)	105	27	240	1 263
	Kansainvälinen lämpöydinreaktori (ITER)	1 289	(1)	367	638	1 017	16	—	29	1	45	1 062
	Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus)	507	(1)	647	566	587	0	—	16	0	15	602
	Euroopan solidaarisuusjoukot	51	(1)	166	128	88	4	—	7	6	5	93
	Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP)	245	(0)	255	178	322	—	—	0	—	0	322
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	583	—	147	117	613						613
	Horisontti 2020	20 078	(429)	13 485	11 815	21 319	2 278	(170)	2 925	1 392	3 641	24 959
	Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	245	(7)	389	331	296	50	(1)	26	13	62	358
	Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME)	900	(23)	418	482	812	93	(0)	30	40	84	896
	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)	817	(32)	2 885	2 679	990	180	(30)	595	389	356	1 346
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi (EaSI-ohjelma)	202	(17)	116	102	199	27	(1)	49	32	44	243
	Tulli-ohjelma, Fiscalis-ohjelma ja petostentorjunta	167	(8)	133	147	146	8	(0)	11	6	13	159
	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	2 674	(14)	1 281	390	3 551	47	—	1	0	48	3 599
	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	5 374	(91)	2 580	1 188	6 675	182	(4)	4	49	133	6 809
	Verkkojen Eurooppa -väline – Tieto- ja viestintäteknologia	483	(17)	210	243	434	6	(1)	6	2	8	442
	Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	172	(48)	—	30	94	—	—	0	0	—	94
	Erillisvirastot	49	(9)	385	377	49	2	(1)	18	17	1	50
	Muut toimet ja ohjelmat	283	(19)	195	172	287	127	(11)	83	78	121	408
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	133	(5)	83	64	147	1	—	—	0	0	147
	Komission erityiset toimivaltuudet	165	(14)	135	119	166	2	(0)	3	3	2	168
	Alueellinen lähentyminen (vähemmän kehittyneet alueet)	77 658	(669)	29 147	29 912	76 224	10 957	(10)	579	37	11 489	87 714
	Siirtymäalueet	17 678	(25)	6 097	5 091	18 659	2 306	—	50	6	2 350	21 009
	Kilpailukyky (kehittyneemmät alueet)	24 372	(112)	10 623	9 420	25 463	3 452	—	197	14	3 635	29 098
	Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet	540	(0)	236	319	457	78	—	—	—	78	535
	Koheesiorahasto	24 375	(10)	8 239	9 963	22 642	4 207	—	165	202	4 170	26 812
	Euroopan alueiden välinen yhteistyö	4 506	(1)	2 012	1 671	4 847	636	—	—	—	636	5 483
	Tekninen apu	273	(11)	278	216	323	0	(0)	4	0	4	327
	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	1 361	(1)	579	522	1 417	29	—	1	—	30	1 446
	Nuorisotyöllisyysaloite	839	—	157	567	429	611	—	96	35	672	1 101
	Verkkojen Eurooppa -väline (CEF)	6 439	(83)	1 781	1 505	6 632	—	—	3	0	3	6 635
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	10	(0)	6	4	11						11
Total Heading 1: Smart and inclusive growth		195 138	(1 648 )	84 411	81 035	196 865	25 490	(232)	5 152	2 506	27 904	224 769
2	Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	431	(5)	43 441	43 582	286	1	—	873	874	—	286
	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	35 108	(19)	14 708	14 609	35 188	0	—	0	0	0	35 189
	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)	3 027	(74)	960	871	3 043	413	—	3	0	416	3 459
	Kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt	19	(2)	148	144	21						21
	Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life)	1 831	(21)	590	425	1 974	10	(0)	3	6	7	1 981
	Erillisvirastot	3	(0)	68	67	3	0	—	7	7	—	3
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	31	(1)	22	9	43						43
Total Heading 2: Sustainable growth: natural resources		40 451	(122)	59 937	59 707	40 559	425	(0)	886	888	423	40 982
3	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	2 817	(15)	1 389	1 124	3 068	53	—	15	14	54	3 122
	Kuluttajat	42	(4)	30	29	39	1	(0)	1	1	0	39
	Luova Eurooppa	250	(7)	252	200	296	6	(1)	11	7	9	306
	Unionin sisällä annettava hätätilanteen tuki	2	(2)	2 700	2 231	469	—	—	333	333	0	469
	Sisäisen turvallisuuden rahasto	1 603	(5)	528	462	1 664	109	—	124	5	228	1 891
	Tietotekniikkajärjestelmät	7	—	—	—	7	2	(0)	—	—	2	10
	Oikeusasiat	86	(12)	47	52	69	0	(0)	0	0	0	69
	Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus	107	(17)	70	75	85	1	(0)	1	1	1	86
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	65	(4)	511	200	372	3	(0)	14	2	14	386
	Kansalaisten Eurooppa	24	(1)	38	25	35	0	(0)	0	0	0	35
	Elintarvikkeet ja rehut	354	(38)	247	231	333	3	(0)	2	3	2	334
	Terveys	136	(7)	72	61	141	2	(0)	2	1	2	144
	Erillisvirastot	395	(0)	1 139	1 126	407	0	—	47	46	0	408
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	29	(1)	23	11	39						39
	Erityistoimet	86	(4)	106	92	96	0	(0)	0	0	0	96
Total Heading 3: Security and citizenship		6 004	(118)	7 152	5 919	7 119	179	(2)	550	414	314	7 433
4	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA II)	7 698	(81)	1 609	1 761	7 465	784	(2)	172	169	785	8 249
	Makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)	35	(20)	0	15	0						0
	Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto	—	—	233	233	—	—	—	7	7	—	—
	Unionin pelastuspalvelumekanismi	16	(4)	85	20	76	1	(0)	3	1	2	78
	EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite (EUAV)	28	(8)	4	5	19	0	—	1	0	1	20
	Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)	—	—	25	25	—	95	—	79	174	(0)	(0)
	Euroopan naapuruusväline (ENI)	7 905	(193)	2 845	2 616	7 941	89	(3)	16	32	70	8 011
	Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	9 054	(149)	3 206	2 949	9 162	149	(6)	63	95	111	9 273
	Kumppanuusväline	394	(3)	164	133	422	6	(0)	3	1	8	430
	Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline	365	(24)	172	152	362	2	—	4	1	6	368
	Vakautta ja rauhaa edistävä väline	657	(48)	408	378	639	19	(1)	4	4	19	658
	Humanitaarinen apu	873	(29)	2 084	1 627	1 301	332	(1)	13	291	53	1 354
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	219	(57)	336	361	137	19	(10)	43	29	22	160
	Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö	101	(3)	33	15	116	1	(0)	—	—	1	117
	Erillisvirastot	—	—	21	20	1	0	(0)	—	—	—	1
	Muut toimet ja ohjelmat	144	(5)	82	87	135	26	(23)	146	139	10	145
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	7	(1)	1	3	5						5
	Erityistoimet	135	(2)	88	68	153	0	—	0	0	0	153
Total Heading 4: Global Europe		27 633	(627)	11 395	10 468	27 933	1 521	(46)	555	943	1 087	29 020
5	Eläkkeet	—	(0)	2 096	2 096	—	—	—	—	—	—	—
	Eurooppa-koulut	0	—	183	183	0	0	(0)	14	13	1	1
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	6	(0)	—	4	2	0	—	—	—	0	2
	Komission hallintomenot	290	(19)	3 705	3 660	317	45	(4)	231	230	43	360
	Muiden toimielinten hallintomenot	464	(22)	4 024	3 875	591	47	(47)	294	258	36	627
Total Heading 5: Administration		761	(41)	10 009	9 818	910	93	(51)	540	502	80	990
9	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	1	(0)	2	2	0						0
	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	—	—	1 106	1 106	—						—
Total Heading 9: Special Instruments		1	—	1 108	1 108	—						—
O	Innovaatiorahasto			—	—	—	—	—	5	1	4	4
Total Heading O: Innovation Fund (IF)				—	—	—	—	—	5	1	4	4
Total		269 987	(2 557 )	174 012	168 056	273 386	27 708	(330)	7 688	5 254	29 811	303 197

5. TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN TOIMIELIMITTÄIN

5.1 TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

miljoonaa euroa
Toimielin	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Varainhoitovuonna	Siirretyt määrät	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä	Tulot % budjetoiduista	Perimättä
	1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5-8
Euroopan parlamentti	171	171	199	21	220	197	7	203	119 %	17
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	56	56	102	2	103	101	1	102	181 %	1
Komissio	153 185	163 727	173 169	19 829	192 998	171 765	1 824	173 589	106 %	19 409
Unionin tuomioistuin	58	58	57	0	57	57	0	57	98 %	0
Tilintarkastustuomioistuin	22	22	23	0	23	23	0	23	102 %	0
Talous- ja sosiaalikomitea	13	13	17	0	17	17	0	17	138 %	0
Alueiden komitea	10	10	11	0	11	11	0	11	109 %	0
Oikeusasiamies	1	1	1	0	1	1	0	1	88 %	—
Euroopan tietosuojavaltuutettu	2	2	1	0	1	1	0	1	82 %	—
Euroopan ulkosuhdehallinto	49	49	302	2	304	299	2	301	615 %	3
Yhteensä	153 566	164 108	173 882	19 853	193 735	172 472	1 834	174 306	106 %	19 429

Konsolidoitu selvitys EU:n yleisen talousarvion toteuttamisesta sisältää edellisvuosien tapaan selvitykset kunkin toimielimen talousarvion toteuttamisesta, koska eri toimielinten talousarviot sisältyvät EU:n talousarvioon erillisinä.

Virastojen talousarviota ja toteuttamista ei konsolidoida EU:n talousarvioon eikä sisällytetä EU:n talousarviokertomuksiin. Komission virastoille maksettu avustus sisältyy kuitenkin EU:n talousarvioon. Tässä tilinpäätöksen talousarvio-osassa otetaan huomioon ainoastaan komission talousarviosta virastoille maksettu tuki.

Euroopan ulkosuhdehallinnon osalta olisi otettava huomioon, että oman talousarvionsa lisäksi se saa rahoitusosuudet komissiolta (148,1 miljoonaa euroa; 152,7 miljoonaa euroa vuonna 2019) ja Euroopan kehitysrahastolta (64,4 miljoonaa euroa; 63,1 miljoonaa euroa vuonna 2019). Nämä rahoitusosuudet kattavat komission henkilöstön kustannukset Euroopan kehitysrahastosta ja erityisrahastoista rahoitetuissa edustustoissa, mukaan lukien vuoden aikana näistä rahoitusosuuksista syntyneet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

5.2 MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

miljoonaa euroa
Toimielin	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset					Vuodelle 2021 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Päätöksellä siirretyt	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä
	1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
Euroopan parlamentti	2 105	1 951	0	34	1 985	94 %	28	75	103	13	0	4	17
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	649	550	0	15	566	87 %	43	0	43	40	0	1	41
Komissio	183 075	168 909	1 078	7 393	177 381	97 %	3 896	497	4 393	253	4	1 044	1 302
Unionin tuomioistuin	438	432	0	0	432	99 %	0	0	0	5	0	1	5
Tilintarkastustuomioistuin	152	146	0	0	146	96 %	0	0	0	7	0	—	7
Talous- ja sosiaalikomitea	147	131	0	4	134	91 %	1	0	1	12	0	0	12
Alueiden komitea	103	94	0	1	95	92 %	0	0	0	7	0	0	7
Oikeusasiamies	12	12	0	0	12	95 %	0	0	0	1	0	0	1
Euroopan tietosuojavaltuutettu	19	14	0	—	14	73 %	—	0	—	5	0	0	5
Euroopan ulkosuhdehallinto	1 040	695	0	240	934	90 %	69	10	79	27	0	0	27
Yhteensä	187 742	172 933	1 078	7 688	181 699	97 %	4 038	582	4 620	369	4	1 050	1 423

5.3 MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

miljoonaa euroa
Toimielin	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut					Vuodelle 2021 siirretyt määrärahat				Raukeavat määrärahat
	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattisesti siirtyneet	Päätöksellä siirretyt	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä
	1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9	10=7+8+9	11	12	13	14
Euroopan parlamentti	2 379	1 590	247	25	1 862	78 %	357	75	39	471	17	27	1	46
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	702	481	45	14	540	77 %	70	0	44	113	40	7	1	48
Komissio	178 278	158 366	1 149	9 661	169 176	95 %	532	885	7 511	8 928	101	56	18	174
Unionin tuomioistuin	463	399	21	0	420	91 %	33	0	1	34	5	4	1	9
Tilintarkastustuomioistuin	159	137	6	0	143	90 %	9	0	(0)	9	7	1	0	7
Talous- ja sosiaalikomitea	156	119	7	3	128	82 %	12	0	2	14	12	2	0	14
Alueiden komitea	115	84	10	1	94	82 %	11	0	1	12	7	2	0	9
Oikeusasiamies	13	12	0	0	12	93 %	0	0	0	0	1	0	0	1
Euroopan tietosuojavaltuutettu	21	13	2	—	15	69 %	1	0	—	1	5	0	0	5
Euroopan ulkosuhdehallinto	1 161	602	102	215	919	79 %	93	10	96	198	27	16	0	43
Yhteensä	183 446	161 801	1 589	9 920	173 310	94 %	1 116	969	7 694	9 779	221	115	20	357

6. ERILLISVIRASTOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUTTAMINEN

Jäljempänä olevissa kohdissa 6.1 ja 6.2 esitettyjä virastojen tuloja ja menoja ei konsolidoida sellaisinaan EU:n talousarvioon. Tässä tilinpäätöksen talousarvio-osassa otetaan huomioon ainoastaan komission talousarviosta virastoille maksettu tuki.

EU:n talousarvion toteuttamiskertomuksiin sisältyvät EU:n talousarviosta erillisvirastoille maksusitoumus- ja maksumäärärahoina maksetut tuet tapauksen mukaan.

Jäljempänä olevissa erillisvirastojen kertomuksissa esitetään yleiskatsaus erillisvirastoista, sekä hajautetuista (perinteisistä) virastoista että toimeenpanovirastoista, sekä niiden tuloista (6.1) ja menoista (6.2).

Virastojen muita tulolähteitä ja niihin liittyviä menoja ei lisätä EU:n talousarvion tilinpäätökseen. Kukin virasto esittää oman tilinpäätöksensä.

6.1 TALOUSARVION TULOT

miljoonaa euroa
Virasto	Monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusalaotsake	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Saadut tulot
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto	3	233	237
Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto	1a	17	17
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin	1a	7	7
Yhteisön kasvilajikevirasto	—	20	18
Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto	3	11	11
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto	1a, 3, 4	51	50
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	1a	16	16
Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto	3	130	131
Euroopan pankkiviranomainen	1a	101	48
Euroopan raja- ja merivartiovirasto	3	364	373
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus	3	62	72
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	1a	18	17
Euroopan kemikaalivirasto	1a, 2	114	110
Euroopan ympäristökeskus	2	61	61
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto	2	17	18
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	3	99	99
Euroopan GNSS-virasto	1a	35	933
Euroopan tasa-arvoinstituutti	3	8	8
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti	1a	547	550
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen	1a	28	29
Euroopan meriturvallisuusvirasto	1a	81	98
Euroopan lääkevirasto	3	370	404
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	3	18	18
Euroopan tutkimusneuvosto	1a	52	52
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	1a	55	54
Euroopan koulutussäätiö	4	20	20
Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto	3	42	48
Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto	1a	22	22
Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto	3	154	161
Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto	3	8	25
Euroopan unionin rautatievirasto	1a	31	31
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	1a	183	173
Euroopan unionin perusoikeusvirasto	3	24	24
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto	—	465	284
Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto	1a	52	49
Elin- ja työolojen kehittämissäätiö	1a	22	22
ITER-yhteisyritys (Fusion for Energy)	1a	640	795
Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto	1a	32	31
Tutkimuksen toimeenpanovirasto	5	80	80
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	5	47	44
Yhteensä		4 338	5 240

miljoonaa euroa
Tulolaji	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Toteutuneet tulot
Euroopan komission avustus	2 543	3 423
Maksutulot	751	774
Muut tulot	1 045	1 044
Yhteensä	4 338	5 240

6.2 MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHAT VIRASTOITTAIN KEMIKAALIVIRASTO

miljoonaa euroa
Virasto	Maksusitoumusmäärärahat		Maksumäärärahat
Virasto	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto	412	341	256	229
Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto	17	17	20	17
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin	7	7	8	5
Yhteisön kasvilajikevirasto	21	18	20	18
Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto	11	11	13	11
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto	50	50	56	52
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	17	16	20	13
Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto	141	120	149	107
Euroopan pankkiviranomainen	49	49	54	49
Euroopan raja- ja merivartiovirasto	384	372	495	305
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus	72	61	82	57
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	18	18	18	17
Euroopan kemikaalivirasto	112	108	128	110
Euroopan ympäristökeskus	77	75	97	69
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto	18	17	20	16
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	104	104	107	95
Euroopan GNSS-virasto	915	438	1 584	788
Euroopan tasa-arvoinstituutti	8	8	10	7
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti	625	612	560	551
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen	29	29	33	27
Euroopan meriturvallisuusvirasto	105	98	119	99
Euroopan lääkevirasto	405	398	456	374
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	19	18	20	17
Euroopan tutkimusneuvosto	52	52	55	53
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	54	53	60	51
Euroopan koulutussäätiö	21	21	22	20
Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto	48	44	51	40
Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto	22	21	26	19
Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto	165	156	183	148
Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto	30	13	32	10
Euroopan unionin rautatievirasto	33	33	34	29
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	262	171	273	156
Euroopan unionin perusoikeusvirasto	25	24	30	22
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto	483	256	21	253
Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto	49	48	54	48
Elin- ja työolojen kehittämissäätiö	22	22	27	21
ITER-yhteisyritys (Fusion for Energy)	886	885	816	800
Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto	31	31	32	30
Tutkimuksen toimeenpanovirasto	80	79	86	78
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	47	42	50	42
Yhteensä	5 928	4 934	6 179	4 855

miljoonaa euroa
Menolaji	Maksusitoumusmäärärahat		Maksumäärärahat
Menolaji	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut
Henkilöstö	1 349	1 325	1 240	1 313
Hallintomenot	454	439	487	423
Toimintamenot	4 126	3 169	4 452	3 119
Yhteensä	5 928	4 934	6 179	4 855

SANASTO

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Oletukset, joita käytetään laskettaessa eläkevastuuseen vaikuttavien tulevien tapahtumien kustannuksia.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot

Vakuutusmatemaattisten ali- ja ylijäämien muutokset etuuspohjaisessa järjestelyssä. Ne syntyvät aiempien vakuutusmatemaattisten oletusten ja todellisten toteutumien välisten erojen sekä vakuutusmatemaattisissa oletuksissa tapahtuneiden muutosten seurauksena.

Hallintomäärärahat

Hallintomäärärahat kattavat toimielinten ja yhteisöjen juoksevat menot (kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja toimistolaitemenot).

Hyväksytty talousarvio

Talousarvioesityksestä tulee hyväksytty talousarvio, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen ja Euroopan parlamentin puhemies julistaa sen lopullisesti vahvistetuksi.

Lisätalousarvio

Varainhoitovuoden aikana tehty päätös muuttaa kyseisen varainhoitovuoden talousarviota (lisäykset, vähennykset, määrärahasiirrot).

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet

Nämä rahoitusosuudet vastaavat sellaisia tilikauden menoja, jotka jäsenvaltioiden on rahoitettava tulevista talousarvioista. Nämä määrät ovat seurausta siitä, että tilinpäätöksessä noudatetaan suoriteperustetta ja talousarviokirjanpidossa maksuperustetta.

Vuotuinen toimintakertomus

Vuotuisissa toimintakertomuksissa käsitellään muun muassa toimien tuloksia suhteessa niiden tavoitteisiin, toimiin liittyviä riskejä sekä sisäisen valvonnan rakennetta. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on komission tapauksessa varainhoitovuodesta 2001 ja kaikkien muiden EU:n toimielinten tapauksessa varainhoitovuodesta 2003 lähtien täytynyt antaa tehtäviensä hoitamisesta toimielimelleen vuotuinen toimintakertomus yhdessä varainhoitoa ja hallinnointia koskevien tietojen kanssa.

Määrärahat

Määrärahoilla rahoitetaan talousarvio. Talousarvio sisältää ennusteet sekä maksusitoumuksista että maksuista (edunsaajille käteisellä tai tilisiirtona suoritetut maksut). Maksusitoumusmäärärahojen määrä poikkeaa (jaksotettujen määrärahojen tapauksessa) usein maksumäärärahojen määrästä, koska monivuotisia ohjelmia ja hankkeita koskevat sitoumukset tehdään yleensä koko määrältä sinä vuonna, jona ohjelmia ja hankkeita koskevat päätökset annetaan, kun taas maksut suoritetaan vuosien mittaan sitä mukaa kuin ohjelmien ja hankkeiden toteuttaminen etenee. Jaksottamattomia määrärahoja käytetään kattamaan hallintomenot, maatalousmarkkinatuet ja suorat tuet. Jaksottamattomien määrärahojen tapauksessa maksusitoumusmäärärahojen määrä on yhtä suuri kuin maksumäärärahojen määrä.

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Tulot, jotka saadaan ja osoitetaan tiettyjen menoerien rahoittamista varten. Suurin osa ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saadaan rahoitusosuuksista, joilla kolmannet maat osallistuvat unionin ohjelmien rahoittamiseen. Suurin osa sisäisistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saadaan kolmansilta osapuolilta niille tilauksesta toimitetuista tavaroista tai palveluista tai niille tilauksesta tehdystä työstä, aiheettomasti maksettujen määrien palautuksista sekä julkaisujen ja elokuvien myynnistä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Kaikki rahoitusvarat (johdannaisia lukuun ottamatta), jotka julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Public Sector Accounting Standards) mukaan arvostetaan käypään arvoon ja joiden käyvän arvon muutokset kirjataan nettovaroihin kuuluvaan rahastoon taseesta poistamiseen (tai arvon alentumiseen) asti.

Budjettikohta

Tulot ja menot esitetään talousarviossa budjettivallan käyttäjän vahvistaman sitovan budjettinimikkeistön mukaisesti. Nimikkeistössä budjettikohdat on järjestetty niiden luonteen ja tarkoituksen mukaan. Nimikkeistön rakenneosat ovat osastot, luvut, momentit ja alamomentit.

Peruutetut määrärahat

Käyttämättömät määrärahat, jotka eivät enää ole käytettävissä.

Määrärahojen siirtäminen seuraavalle vuodelle

Varainhoitovuonna käyttämättä jääneet määrärahat voidaan vuotuisuusperiaatteesta poiketen tietyissä tilanteissa siirtää käytettäviksi seuraavana varainhoitovuonna. Tällainen siirto on poikkeuksellinen, ja se voidaan tehdä ainoastaan tiukkojen edellytysten täyttyessä.

Sitoumus

Oikeudellinen sitoumus siitä, että rahoitusta annetaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. EU sitoutuu kattamaan osuutensa EU-rahoitteisen hankkeen kustannuksista. Nykyiset sitoumukset ovat tulevia maksuja. Nykyiset maksut ovat aikaisempia sitoumuksia.

Maksusitoumusmäärärahat

Maksusitoumusmäärärahat kattavat niiden oikeudellisten velvoitteiden (hankintasopimusten, avustussopimusten tai avustuspäätösten) kokonaiskustannukset, joista voidaan allekirjoittaa sopimus kuluvana varainhoitovuonna.

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot

Kuluvalle varainhoitovuodelle kuuluvasta työsuorituksesta johtuva eläkejärjestelyn velvoitteiden lisäys.

Vapauttaminen

Toimenpide, jolla peruutetaan aikaisempi sitoumus (tai osa siitä).

Etuuspohjainen järjestely

Eläke- tai muu eläke-etuusjärjestely, jossa järjestelyn säännöt määrittelevät etuudet niin, etteivät ne riipu maksusuorituksista, ja jossa etuuksilla ei ole suoraa yhteyttä järjestelyn sijoituksiin. Järjestely voi olla rahastoitu tai rahastoimaton.

Johdannainen

Rahoitusinstrumentti, jonka arvo on kytketty jonkin toisen rahoitusinstrumentin, indikaattorin tai hyödykkeen arvon muutokseen. Toisin kuin primaarin rahoitusinstrumentin (kuten valtion joukkovelkakirjan) haltijalla, jolla on ehdoton oikeus saada rahamäärä (tai jokin muu taloudellinen hyöty) tulevaisuudessa, johdannaisen haltijalla on vain ehdollinen oikeus saada tällaista hyötyä. Johdannaisiin kuuluvat muun muassa valuuttatermiinisopimukset.

Suora hallinnointi

Talousarvion toteuttamistapa. Suorassa hallinnoinnissa komission yksiköt, toimeenpanovirastot tai erityisrahastot toteuttavat talousarviota suoraan.

Diskonttokorko

Korko, jota käytetään tulevaisuuden rahavirran nykyarvon laskemisessa. Diskonttausta käytetään verrattaessa eri aikoina aiheutuvia kuluja ja hyötyjä.

Efektiivinen korko

Korkokanta, jota käyttäen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut tulevat maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen kyseisen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän nettokirjanpitoarvon suuruisiksi.

Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat tai -velat

Kaikki rahoitusvarat tai -velat, jotka julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Public Sector Accounting Standards) mukaan arvostetaan käypään arvoon ja joiden käyvän arvon muutokset kirjataan kauden yli- tai alijäämään (ts. johdannaiset).

Rahoitusoikaisu

Rahoitusoikaisujen tarkoituksena on suojata EU:n talousarviota sääntöjenvastaisilta menoilta. Kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, sääntöjenvastaisten määrien takaisin periminen on ensi sijassa jäsenvaltioiden tehtävä.

Jos rahoitusoikaisu on ”vahvistettu”, jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen. Jos rahoitusoikaisu on ”päätetty”, se on hyväksytty komission päätöksellä. ”Päätetty” rahoitusoikaisu on aina nettomääräinen, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltion on palautettava sääntöjenvastaisesti maksetut varat EU:n talousarvioon. Tällainen rahoitusoikaisu johtaa näin aina kyseiselle jäsenvaltiolle osoitettujen määrärahojen lopulliseen vähentämiseen. Vahvistetut ja päätetyt rahoitusoikaisut on tässä tilinpäätöksessä ilmoitettu yhtenä eränä.

Jos rahoitusoikaisu on ”toteutettu”, sillä on korjattu havaittu sääntöjenvastaisuus.

Välillinen hallinnointi

Talousarvion toteuttamistapa. Välillisessä hallinnoinnissa komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisille elimille.

Maksujen keskeyttäminen ja lykkääminen

Jos komissio havaitsee joko omien tarkastustensa tai tarkastusviranomaisten ilmoittamien tietojen tuloksena, että jokin jäsenvaltio ei ole pystynyt korjaamaan hallinto- ja valvontajärjestelmissään havaittuja vakavia puutteita ja/tai oikaisemaan jo ilmoitettuja ja todennettuja sääntöjenvastaisia menoja, se voi keskeyttää maksut tai lykätä niitä.

Sääntöjenvastaisuus

Sääntöjenvastaisuus on EU:n sääntöjen vastainen toimi, jolla mahdollisesti on negatiivinen vaikutus EU:n taloudellisiin etuihin. Sääntöjenvastaisuudet voivat olla seurausta myös maksupyynnön esittäneen tuensaajan tai maksujen suorittamisesta vastaavan viranomaisen toiminnasta. Sääntöjenvastaisuuden käsite on laajempi kuin petoksen, joka tarkoittaa mahdollisesti rikokseksi luokiteltavaa toimintaa.

Raukeavat määrärahat

Varainhoitovuoden lopussa peruutettavat, käyttämättä jääneet määrärahat. Raukeamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa määrärahoihin liittyvä valtuutus menojen ja/tai velvoitteiden syntymiseen peruutetaan osittain tai kokonaan. Ainoastaan yhteisyritysten osalta käyttämättä jääneet määrärahat voidaan niiden varainhoitosääntöjen mukaan kirjata ennakkoarvioon tuloista ja menoista kolmen seuraavan varainhoitovuoden ajan (niin kutsuttu n + 3 -sääntö). Yhteisyritysten käyttämättä jääneet määrärahat voidaan siis ottaa uudelleen käyttöön varainhoitovuoteen n + 3 saakka.

Maksattamatta olevat sitoumukset

Maksattamatta oleva määrä (RAL, Reste à Liquider) tilanteessa, jossa talousarviositoumus on tehty mutta sen mukaisia maksuja ei ole vielä suoritettu. Nämä sitoumukset ovat EU:n tulevien vuosien maksuvelvoitteita, ja ne ovat suoraan seurausta monivuotisista ohjelmista ja määrärahojen jakamisesta maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin.

Omat varat

EU:n talousarvion pääasiallinen tulolähde. Eri omat varat luetellaan sovellettavassa omia varoja koskevassa päätöksessä (vuonna 2020 tehty neuvoston päätös 2014/335/EU, Euratom). Ne muodostuvat perinteisistä omista varoista, arvonlisäveroon (alv) perustuvista varoista ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvista varoista.

Maksumäärärahat

Maksumäärärahat kattavat kuluvana varainhoitovuonna suoritettaviksi tulevat maksut, jotka johtuvat kuluvana varainhoitovuonna ja/tai aikaisempina varainhoitovuosina tehdyistä oikeudellisista sitoumuksista.

Ennakkomaksu

Maksu, jonka tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Se voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä määrätyn mukaisesti. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin.

Ennaltaehkäisevä toimenpide

Komission käytettävissä oleva toimenpide, jolla se voi suojata EU:n talousarviota silloin, kun sen tietoon on tullut mahdollisia puutteita. Ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa EU:n talousarviosta toimenpideohjelmalle suoritettavien maksujen lykkääminen ja keskeyttäminen.

Maksattamatta olevat määrät (RAL, ”Reste à liquider”)

Maksattamatta olevat määrät tilanteessa, jossa talousarviositoumus on tehty mutta sen mukaisia maksuja ei ole vielä suoritettu. Nämä sitoumukset ovat EU:n tulevien vuosien maksuvelvoitteita, ja ne ovat suoraan seurausta monivuotisista ohjelmista ja määrärahojen jakamisesta maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin.

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

Talousarvion toteuttamistapa. Talousarvion toteuttamistapa, jossa talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät siirretään jäsenvaltioille. Noin kolmea neljäsosaa EU:n menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Perinteiset omat varat

Perinteiset omat varat määritellään sovellettavassa omista varoista annetussa päätöksessä (vuonna 2020 tehty neuvoston päätös 2014/335/EU, Euratom). Ne muodostuvat erityisesti tullimaksuista ja sokerimaksuista.

Siirrot (budjettikohtien välillä)

Budjettikohtien välisessä siirrossa määrärahoja siirretään varainhoitovuoden aikana budjettikohdasta toiseen. Siirto muodostaa sen vuoksi poikkeuksen erittelyperiaatteesta. Siirrot on kuitenkin nimenomaisesti hyväksytty SEUT-sopimuksessa varainhoitoasetuksessa säädetyin edellytyksin. Varainhoitoasetuksessa erotetaan erityyppisiä siirtoja sen mukaan, tehdäänkö siirto talousarvion osastojen, lukujen, momenttien vai otsakkeiden välillä, ja millä tasolla siirto on hyväksyttävä.

LYHENTEET

AAR	Vuotuinen toimintakertomus
AMIF	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto
AOD	Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä
ATM	Ilmaliikenteen hallinta (Air Traffic Management)
BOP	Maksutaselainat
BUFI-rahasto	Talousarvion sakkorahasto
YMP	Yhteinen maatalouspolitiikka
CCS LGF	Kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausväline
CEF	Verkkojen Eurooppa -väline
CEF DI	Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline
CF	Koheesiorahasto
CIP	Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma
COM	Euroopan komissio
COSME-ohjelma	Yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma
COSO	Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission
CPR	Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus
D&WM	Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja ydinjätehuolto
EAFRD	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
EAGF	Maataloustukirahasto
EAR	Euroopan unionin tilinpäätössääntö
EaSI	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi
EBRD	Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki
ETT	Euroopan tilintarkastustuomioistuin
EKP	Euroopan keskuspankki
ECOFIN	Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto
ECSC i.L.	Euroopan hiili- ja teräsyhteisö selvitystilassa
EKR	Euroopan kehitysrahasto
EDIF	Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointiväline
ETA	Euroopan talousalue
EUH	Euroopan ulkosuhdehallinto
EKKR	Euroopan kestävän kehityksen rahasto
EFSE	Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahasto
ERVV	Euroopan rahoitusvakautusväline
ESIR	Euroopan strategisten investointien rahasto
ERVM	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi
EFTA	Euroopan vapaakauppaliitto
EGNOS	Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä
EIP	Euroopan investointipankki
VTV	Euroopan investointirahasto
ElectriFI	Sähköistämisen rahoittamista koskeva aloite
ELM	Ulkoinen lainanantovaltuus
EMKR	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
EMU	Talous- ja rahaliitto
ENEF	Yritysten laajentumisrahasto
ENIF	Yritysten innovointirahasto
ENPI	Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline
EP	Euroopan parlamentti
EAKR	Euroopan aluekehitysrahasto
ERI	EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloite
ESA	Euroopan avaruusjärjestö
ESR	Euroopan sosiaalirahasto
ERI-rahastot	Euroopan rakenne- ja investointirahastot
EVM	Euroopan vakausmekanismi
ETF	Euroopan teknologian käynnistysjärjestelmä 1998
EU	Euroopan unioni
EUMETSAT	Euroopan sääsatelliittijärjestö
Euratom	Euroopan atomienergiayhteisö
FIFO	First In, First Out
FP7	Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemäs puiteohjelma
FR	EU:n varainhoitoasetus
FSDA	Tilinpäätöksen sisältö ja analyysi
BKT	Bruttokansantuote
BKTL	Bruttokansantulo
GNSS	Maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä
H2020	Horisontti 2020
IIW	Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkuna
IMF	Kansainvälinen valuuttarahasto
IPSAS	Julkissektorin kansainväliset tilinpäätösstandardit (International Public Sector Accounting Standards)
IT	Information Technology (tietotekniikka)
ITER	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori
YTK	Yhteinen tutkimuskeskus
JU	Yhteisyritys
LGTT	TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä
MAP	Monivuotinen ohjelma – keskisuurten yritysten taloudellisen osallisuuden ohjelma
MEP	Euroopan parlamentin jäsen
MFA	Makrotaloudellinen apu
MFF	Monivuotinen rahoituskehys
MSME	Mikro- ja pk-yritykset
ORD	Omien varojen järjestelmästä annettu päätös
PBI	Hankejoukkolainoja koskeva aloite
PF4EE	Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline
PGF	Osallistujien takuurahasto
PPP	Julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus
PSEO	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä
Maksattamatta olevat määrät	”Reste à Liquider” (maksattamatta olevat sitoumukset)
RSFF	Riskinjakorahoitusväline
TTK	Tutkimus, teknologian kehittäminen ja demonstrointi
S&P	Standard & Poor’s Financial Services LLC
SANAD	MENA-rahasto mikro- ja pk-yrityksille
SAPARD	Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma
SEMED	Mikro- ja pk-yritysten taloudellisen osallisuuden ohjelma Välimeren eteläisellä ja itäisellä alueella
SIUGI	Pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvä rajaamatonta vakuutta koskeva väline
Pk-yritykset	Pienet ja keskisuuret yritykset
SMEW	Pk-yritysikkuna
SURE	Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline
SEUT	Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
TOR	Perinteiset omat varat
TRDI	Väliaikainen maaseudun kehittämisväline
Alv	Arvonlisävero

(1) Päivitetty yhteenveto kaikista toteutetuista toimista on koronavirukseen liittyviä EU:n toimia koskevalla verkkosivulla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/coronavirus-response/timeline-eu-action_fi

(2) Neuvoston asetus (EU) 2016/369, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2016, hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä (EUVL L 70, 16.3.2016, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen (EU) 2016/369 mukaisen hätätilanteen tuen käyttöönotosta sekä sen säännösten muuttamisesta covid-19:n puhkeamisen huomioon ottamiseksi 14. huhtikuuta 2020 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2020/521 (EUVL L 117, 15.4.2020, s. 3).

(3) Ks. lisätalousarvio nro 1/2020 (hyväksytty 17.4.2020), lisätalousarvio nro 6/2020 (hyväksytty 17.9.2020).

(4) Ks. https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/research-area/health-research-and-innovation/coronavirus-research-and-innovation/financing-innovation_fi

(5) EUVL L 99, 10.4.2019, s. 41.

(6) EUVL L 82 I, 19.3.2020, s. 1.

(7) EUVL L 94 I, 27.3.2020, s. 1.

(8) EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5.

(9) EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1.

(10) EUVL L 165, 27.5.2020, s. 31.

(*1) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(11) EUVL L 159, 20.5.2020, s. 1.

(12) Eri arvot – nykyiset ja vuoden 2018 hinnat – vastaavat nimellisarvoltaan ja reaalisesti samaa summaa. Ero johtuu vuotuisesta inflaatiokorjauksesta.

(13) EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.

(14) EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34.

(15) EUVL L 249, 27.9.2017, s. 1.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 212 artikla (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(17) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39.

(18) Toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni toimii ainoastaan, jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi (ks. SEU-sopimuksen 5 artikla).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(20) Ks. SEUT-sopimuksen 317 artikla.

(21) Näin ollen ilmaisua ”Euroopan komissio” käytetään kuvaamaan sekä toimielintä – komission jäsenten muodostamaa kollegiota – että sen hallintoa, jota johtavat pääosastojen pääjohtajat (ja muiden hallintorakenteiden, kuten yksiköiden, virastojen ja toimeenpanovirastojen, johtajat).

(22) Vuoden 2019 puolivälistä (sisäisten sääntöjen tarkistetun 12 artiklan mukaisesti) lähtien Euroopan kehitysrahaston (EKR) hallinnointi on jaettu viiden osaston (INTPA (DEVCO), ECHO, EAC, EACEA ja JRC) kesken.

(1) On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(2) Euroopan parlamentin 18. joulukuuta 2020 hyväksymän talousarvion mukaisesti EU:n lyhytaikaiset velat katetaan omista varoista, jotka jäsenvaltiot kantavat tai joiden maksamista pyydetään jäsenvaltioilta vuonna 2021. Lisäksi henkilöstösääntöjen (29. helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, sellaisena kuin se on muutettuna) 83 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot takaavat yhdessä eläkevastuun kattamisen.

(3) EU:n virkamiesten eläkejärjestelmä on etuusperusteinen laskennallinen (virtuaalinen) rahasto jossa henkilöstön suorittamilla maksuilla rahoitetaan heidän tulevat eläkkeensä. Vaikka tosiasiallista sijoitusrahastoa ei olekaan, katsotaan, että määrä, joka sellaiseen olisi kertynyt, on sijoitettu jäsenvaltioiden pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin ja huomioitu Euroopan unionin tilinpäätökseen kirjatussa eläkevastuussa. Henkilöstösääntöjen 83 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot takaavat yhteisesti etuuksien maksamisen (ks. yksityiskohtainen kuvaus järjestelmästä asiakirjassa COM(2018) 829).

(23) EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.

(24) EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.

(25) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(26) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(4) ”Ei sidottu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen” sisältää konsolidoitujen yhteisöjen talousarvion toteuttamisen, konsolidoinnista johtuvat eliminoinnit, talousarvion ulkopuoliset toimet ja kohdentamattomat ohjelmat, joihin liittyvät yksittäiset määrät ovat vähäisiä.

(27) EUVL L 76, 19.3.2018, s. 30.

(*2) Maaseuturahaston rahoituskehys kattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/2220 mukaisesti kauden 2014–2022 (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 1)

(28) EUVL L 62, 23.2.2021, s. 41.

(29) EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44.

(30) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1.

(31) EUVL L 60, 28.2.2020, s. 5.

(32) EUVL L 291, 16.11.2018, s. 3.

(5) EUVL L 132, 21.5.2016, s. 85.

(6) Pois lukien rahoitusapua varten myönnetyt back-to-back-lainat.

(7) Pois lukien rahoitusapua varten myönnetyt back-to-back-lainat.

(8) Myytävissä olevat rahoitusvarat (pois lukien sijoitukset rahamarkkinarahastoihin ja oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin).

(9) Käypään arvoon yli- tai alijäämän kautta arvostettavat rahoitusvarat.

(33) EUVL L 128, 27.5.2009, s. 1.

(34) EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1.

(10) Sovelletaan korjauskerrointa.

(11) Maksetaan palvelussuhteen päättymisen jälkeisten kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

(35) On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(36) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 29.

(37) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 436

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 28. lokakuuta 2021

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2021/C 436/01	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle – Euroopan unionin tilinpäätös 2020	1
2021/C 436/02	Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle – riippumattoman tarkastajan kertomus	207