—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK 603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1111 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D068777/01,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 22. toukokuuta 2019 antaman lausunnon, joka julkaistiin 8. heinäkuuta 2019 (3),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että Monsanto Europe S.A./N.V. toimitti 15. helmikuuta 2016 yhtiön Monsanto Company, Yhdysvallat, puolesta Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisen hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 (jäljempänä ”geenimuunnospakan mukainen maissi”) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös geenimuunnospakan mukaista maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta; ottaa huomioon, että lisäksi hakemus kattoi sellaisten tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka sisältävät 10:tä niiden yksittäisten muunnostapahtumien alayhdistelmää, joista geenimuunnospakan mukainen maissi muodostuu, tai jotka koostuvat niistä tai ovat niistä valmistettuja;

B.

ottaa huomioon, että geenimuunnospakan mukainen maissi saadaan risteyttämällä neljä maissin geenimuunnostapahtumaa (MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK603), minkä ansiosta sillä on sietokyky glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita vastaan ja se tuottaa kolmea hyönteisiä torjuvaa proteiinia (Cry1A.105, Cry2Ab2 ja Vip3Aa20, joita kutsutaan Bt- tai Cry-proteiineiksi), jotka ovat myrkyllisiä tietyille perhosten ja yöperhosten toukille (5);

C.

ottaa huomioon, että neljää yksittäistä tapahtumaa ja neljää geenimuunnospakan mukaisen maissin alayhdistelmää, joille on jo myönnetty lupa, koskevia aiempia arviointeja käytettiin perustana neljä muunnostapahtumaa sisältävän geenimuunnospakan mukaisen maissin ja jäljellä olevien kuuden alayhdistelmän arvioinnissa (6);

D.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 22. toukokuuta 2019 hakemuksesta myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 8. heinäkuuta 2019;

E.

ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

F.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSAlle kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana useita kriittisiä huomautuksia (7); ottaa huomioon, että näihin kriittisiin huomautuksiin sisältyy huolia siitä, että geenimuunnospakan mukaisen maissin glyfosaattijäämiä tai glyfosaattimetaboliitteja ei ole analysoitu, että Cry-proteiinien ja Vip-proteiinin mahdollisia synergistisiä tai antagonistisia vaikutuksia ja rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä ei ole testattu, että muuntogeenisen maissin ja siitä johdettujen elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin ei ole vastattu, että elintarvikkeiden tai rehujen mahdollisia pitkän aikavälin lisääntymistä tai kehitystä koskevia vaikutuksia ei ole arvioitu ja että puuttuvien tietojen vuoksi geenimuunnospakan mukaisen maissin turvallisuutta ei voida täysin arvioida;

G.

ottaa huomioon, että riippumattomassa tieteellisessä analyysissä on todettu muun muassa, että geenimuunnospakan mukaisen maissin turvallisuudesta ei voida tehdä lopullisia päätelmiä, että toksikologista arviointia ja ympäristöriskien arviointia ei voida hyväksyä ja että riskinarviointi ei täytä immuunijärjestelmälle aiheutuvien riskien arviointia koskevia vaatimuksia (8);

H.

ottaa huomioon, ettei hakija esittänyt kokeellisia tietoja kuudesta geenimuunnospakan mukaisen maissin alayhdistelmästä, joille ei ole vielä myönnetty lupaa;

I.

ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on useissa tutkimuksissa osoitettu johtavan täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden suurempaan käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja (9); toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että geenimuunnospakan mukaisen maissin viljelyssä käytetään sekä suurempia että toistuvia glyfosaattiannoksia, minkä vuoksi sadossa voi esiintyä suurempia jäämäpitoisuuksia; ottaa huomioon, että geenimuunnospakan mukainen maissi ilmentää kolmea glyfosaattia sietävää proteiinia, minkä seurauksena se sietää entistäkin paremmin suurempia annoksia ja toistuvia ruiskutuksia;

J.

ottaa huomioon, että glyfosaatin karsinogeenisuuteen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja että Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, joka on Maailman terveysjärjestön syöväntutkimukseen erikoistunut virasto, sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

K.

ottaa huomioon, että 22. toukokuuta 2019 antamassaan tieteellisessä lausunnossa muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta toteaa, että EFSAn torjunta-aineyksikkö on tutkinut tämän hakemuksen kannalta merkityksellisten rikkakasvien torjunta-aineita sietävässä maississa esiintyvien rikkakasvien torjunta-ainejäämien arvioinnin (10); ottaa huomioon, että EFSAn torjunta-aineyksikön antaman lausunnon mukaan EPSPS-muunnoksia sisältävän geenimuunnellun maissin (11) glyfosaattijäämistä ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimustietoa, jotta torjunta-ainejäämien enimmäismääriä ja riskinarvioinnin arvoja voitaisiin määrittää (12);

L.

ottaa huomioon, että EFSAn torjunta-aineyksikön mukaan saatavilla ei ole (13) toksikologisia tietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida riskiä, joka kuluttajille aiheutuu erinäisistä glyfosaattia sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kannalta merkityksellisistä glyfosaatin hajoamistuotteista;

M.

ottaa huomioon, että arvioinnin, joka koskee muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä ja niiden hajoamistuotteita tai niiden mahdollista vuorovaikutusta Bt-proteiinien kanssa, ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä; toteaa, että tämä on ongelmallista, sillä tapa, jolla kyseinen muuntogeeninen kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (metaboliittien) koostumus ja siten niiden toksisuus voivat johtua itse geneettisestä muuntamisesta (14);

N.

toteaa, että useissa tutkimuksissa on havaittu Bt-proteiineille altistumisen seurauksena sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja että joillakin Bt-proteiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia (15), mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden sellaisten proteiinien allergeenisuutta, joiden kanssa ne ovat kosketuksissa;

O.

ottaa huomioon, että erästä toista geenimuunnospakan mukaista maissia ja sen alayhdistelmiä koskevan arviointiprosessin yhteydessä annetussa muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsenen vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todettiin, että vaikka immuunijärjestelmään kohdistuvia tahattomia vaikutuksia ei ole koskaan todettu missään Bt-proteiineja ilmentävässä sovelluksessa, niitä ei voidakaan havaita EFSAn tällä hetkellä muuntogeenisten kasvien turvallisuuden arviointia varten suosittelemilla ja suorittamilla toksikologisilla tutkimuksilla, koska tutkimuksiin ei sisälly asianmukaisia testejä tätä tarkoitusta varten (16);

P.

toteaa, ettei voida päätellä, että geenimuunnospakan mukaisen maissin tai sen alayhdistelmien nauttiminen on turvallista ihmisten ja eläinten terveydelle;

Q.

ottaa huomioon, että viimeaikaisessa tutkimuksessa on osoitettu, että neonikotinoidien käytön nopea yleistyminen siementen käsittelyssä Yhdysvalloissa liittyy muuntogeenisen Bt-maissin istutuksen lisääntymiseen (17); toteaa, että unioni on kieltänyt kolmen neonikotinoidin ulkokäytön muun muassa siementen peittausaineena sen mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi (18);

R.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut luvan myöntämistä;

S.

ottaa huomioon, että komissio myöntää ongelmalliseksi, että se tekee muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistön tukea, mikä on selkeä poikkeus, kun otetaan huomioon kaikki eri tuotteita koskevat lupapäätökset, mutta mistä on tullut sääntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille myönnettäviä lupia koskevassa päätöksenteossa;

T.

ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti on antanut tähän mennessä yhdeksännellä vaalikaudella kahdeksan päätöslauselmaa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä; toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

U.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti komissio voi päättää olla hyväksymättä muuntogeenistä organismia, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla hyväksymistä (19); katsoo, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa tässä yhteydessä;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278-9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0054)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0055)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0056)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0057)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0069).

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa SYHT0H2 (SYN-ØØØH2-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D068779/01,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 annetun ja 20. tammikuuta 2020 julkaistun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) lausunnon (3),

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että Syngenta Crop Protection AG toimitti 8. elokuuta 2012 tytäryhtiönsä Syngenta Crop Protection NV/SA:n välityksellä Saksan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen; ottaa huomioon, että hakemus kattoi muuntogeenistä soijaa (Glycine max (L.) Merr.) SYHT0H2 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamisen markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä soijaa SYHT0H2 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 28. marraskuuta 2019 hakemuksesta myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 20. tammikuuta 2020;

C.

ottaa huomioon, että muuntogeeninen soija SYHT0H2 on kehitetty kestämään glufosinaattiammoniumia ja rikkakasvien torjunta-aineiden tehoaineena käytettävää mesotrionia ja muita p-hydroksifenyylipyruvaattidioksigenaasia (HPPD) inhiboivia rikkakasvien torjunta-aineita (5);

D.

toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien viljelyn on osoitettu johtavan torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön suurelta osin sen vuoksi, että ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja (6); toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että muuntogeenisen soijan SYHT0H2 viljelyssä käytetään sekä suurempia että toistuvia annoksia täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita (glufosinaatti ja HPPD:tä inhiboivat rikkakasvien torjunta-aineet), mikä saattaa johtaa suurempaan jäämien määrään sadossa;

E.

ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja näin ollen se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetyt poissulkemiskriteerit (7); ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttöä unionissa koskevan hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018 (8);

F.

ottaa huomioon, että EFSAn mukaan HPPD:tä inhiboivalla rikkakasvien torjunta-aineella mesotrionilla ”voidaan katsoa olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia”, kun taas mesotrionin hajoamistuotteen AMBA:n genotoksista potentiaalia ”ei voitu sulkea pois” (9);

G.

ottaa huomioon, että riskinarvioinnissa ainoastaan glufosinaattia ja mesotrionia tarkasteltiin täydentävinä rikkakasvien torjunta-aineina; toteaa kuitenkin, että HPPD:tä inhiboiviin rikkakasvien torjunta-aineisiin kuuluu useita rikkakasvien torjunta-aineita, kuten isoksaflutoli, joita voidaan näin ollen käyttää suurina määrinä tähän muuntogeeniseen soijaan; ottaa huomioon, että isoksaflutoli on unionin hyväksymän yhdenmukaistetun luokituksen ja merkintöjen mukaisesti erittäin myrkyllistä vesieliöille ja sen epäillään vaurioittavan sikiötä (10);

H.

ottaa kuitenkin huomioon, että muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-ainejäämien ja rikkakasvien torjunta-aineiden hajoamistuotteiden sekä mahdollisten yhteisvaikutusten (cocktail-vaikutusten) arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisiä organismeja koskevaa lupamenettelyä; toteaa, että tämä on ongelmallista, sillä tapa, jolla kyseinen muuntogeeninen kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (metaboliittien) koostumus ja siten niiden toksisuus voivat johtua itse geneettisestä muuntamisesta;

I.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (11) mukaisesti sellaisten rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä, joiden käyttö ei ole sallittua unionissa, olisi valvottava ja seurattava tarkasti elintarvikkeiksi ja rehuiksi tuoduissa viljelykasveissa;

J.

ottaa huomioon, että unionin yhteensovitetun monivuotisen valvontaohjelman vuosiksi 2020, 2021 ja 2022 nojalla jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta mitata glufosinaattia tuontisoijasta (12); ottaa huomioon, että ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että muuntogeenisessä soijassa SYHT0H2 tai siitä saaduissa elintarvikkeissa tai rehuissa ylittyvät kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi käyttöön otetut jäämien enimmäismäärät;

K.

toteaa, että siksi ei voida päätellä, että muuntogeenisen soijan SYHT0H2 käyttö on turvallista ihmisten ja eläinten terveydelle;

L.

ottaa huomioon, että tammikuussa 2020 esitellyn kansainvälisen tutkimushankkeen ”Risk Assessment of genetically engineered organisms in the EU and Switzerland” päätelmissä todettiin, että muuntogeenisiä organismeja koskevassa unionin riskinarvioinnissa ei käsitellä tyydyttävällä tavalla kansanterveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä, mukaan lukien terveysriskit, jotka liittyvät rikkakasvien torjunta-aineita sietävistä muuntogeenisistä kasveista saatujen tuotteiden kulutukseen (13);

M.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset esittivät EFSAlle huomautuksia kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana (14); ottaa huomioon, että nämä kriittiset huomautukset koskivat muun muassa tuodussa muuntogeenisessä soijassa SYHT0H2 olevia rikkakasvien torjunta-ainejäämiä ja kuluttajille mahdollisesti aiheutuvia terveysriskejä koskevan analyysin puuttumista ja niissä esitettiin, että toksikologiset tiedot ovat riittämättömiä ja että sen vuoksi muuntogeenisestä soijasta SYHT0H2 valmistettujen elintarvikkeiden kulutukseen liittyvää mahdollista riskiä ei voida arvioida, että ympäristöterveysriskien arvioinnin tekemiseen tarvittavat tiedot eivät ole täydellisiä ja että ennen luvan myöntämistä olisi toimitettava yksityiskohtainen seurantasuunnitelma;

N.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä;

O.

ottaa huomioon, että komissio myöntää ongelmalliseksi, että se tekee muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistön tukea, mikä on selkeä poikkeus, kun otetaan huomioon kaikki eri tuotteita koskevat lupapäätökset mutta mistä on tullut sääntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille myönnettäviä lupia koskevassa päätöksenteossa (15);

P.

ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti on antanut tähän mennessä yhdeksännellä vaalikaudella kahdeksan päätöslauselmaa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä; toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

Q.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti komissio voi päättää olla hyväksymättä muuntogeenistä organismia, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla hyväksymistä (16); katsoo, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa tässä yhteydessä;

R.

panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetään, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että tällaisiin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällytettävä unionin velvoitteet, jotka johtuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, Pariisin ilmastosopimuksesta ja biologista monimuotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta;

S.

ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan äskettäisessä raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa (17); toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia (18);

T.

ottaa huomioon, että EFSA havaitsi, että käyttäjän arvioitu altistuminen lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi luokitellulle glufosinaatille, kun sitä käytetään muuntogeenisen maissin rikkakasvien torjuntaan, ylitti hyväksyttävän käyttäjän altistumistason silloinkin, kun käytettiin henkilönsuojaimia (19); katsoo, että käyttäjän lisääntyvän altistumisen riski on erityisen huolestuttava rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien osalta, kun otetaan huomioon käytettyjen torjunta-aineiden suuremmat määrät;

U.

ottaa huomioon, että metsäkato on merkittävä syy biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen; toteaa, että maankäytöstä ja maankäytön muuttumisesta, joka johtuu pääasiassa metsäkadosta, aiheutuvat päästöt ovat toiseksi suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja fossiilisten polttoaineiden käytön jälkeen (20); toteaa, että Pariisin ilmastosopimuksella ja biologista monimuotoisuutta koskevalla strategisella suunnitelmalla vuosiksi 2011–2020, joka hyväksyttiin biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sekä Aichin biodiversiteettitavoitteiden mukaisesti, edistetään kestävän metsätalouden, metsien suojelun ja metsien ennallistamisen hyväksi tehtävää työtä (21); toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 15 sisältyy metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä (22); toteaa, että metsillä on moniulotteinen rooli, joka tukee useimpien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (23);

V.

toteaa, että soijan tuotanto on keskeinen metsäkatoa aiheuttava tekijä Amazonin, Cerradon ja Gran Chacon metsissä Etelä-Amerikassa; toteaa, että 97 prosenttia Brasiliassa ja 100 prosenttia Argentiinassa viljellystä soijasta on muuntogeenistä soijaa (24);

W.

ottaa huomioon, että valtaosaa Brasiliassa ja Argentiinassa viljelyluvan saaneista muuntogeenisistä soijapavuista saa myös tuoda unioniin (25); ottaa huomioon, että muuntogeenisen soijan SYHT0H2 viljelylle on jo myönnetty lupa Argentiinassa (26);

X.

ottaa huomioon, että komission analyysissa todettiin, että soija on historiallisesti ollut unionin suurin maailman metsäkadon ja siihen liittyvien päästöjen aiheuttaja ja että sen osuus unionin koko tuonnin epäsuorasti aiheuttamasta metsäkadosta on lähes puolet (27);

Y.

ottaa huomioon, että eräässä äskettäisessä vertaisarvioidussa tieteellisessä tutkimuksessa todettiin, että unionin Brasiliasta peräisin olevan soijan tuontiin liittyvä hiilijalanjälki on maailman suurin ja että se on 13,8 prosenttia suurempi kuin maailman suurimman soijan tuojan Kiinan vastaava hiilijalanjälki, mikä johtuu epäsuorasti aiheutettuun metsäkatoon liittyvien päästöjen suuremmasta osuudesta (28); ottaa huomioon, että eräässä toisessa äskettäisessä tutkimuksessa todettiin, että noin viidesosa Brasilian Amazonin ja Cerradon alueilta unioniin pääasiassa eläinten rehuksi viedystä soijasta saattaa olla ”laittoman metsien hävittämisen leimaamaa” (29); ottaa huomioon, että metsien laajamittainen hävittäminen kiihdyttää Amazonin metsäpaloja; ottaa huomioon, että komissio ilmaisi vuonna 2019 antamassaan tiedonannossa tavoitteensa suojella ja ennallistaa maailman metsiä (30); ottaa huomioon, että biologisen monimuotoisuuden, myös metsien, maailmanlaajuinen suojelu on yksi komission äskettäin julkaiseman EU:n biodiversiteettistrategian keskeisistä tavoitteista (31);

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278-9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0054)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0055)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0056)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0057)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0069).

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 87460 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 87460, MON 89034, MIR162 ja NK603 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D068778/01,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 3. heinäkuuta 2019 antaman lausunnon, joka julkaistiin 8. elokuuta 2019 (3),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että Monsanto Europe S.A./N.V. toimitti 28. lokakuuta 2016 yhtiön Monsanto Company, Yhdysvallat, puolesta Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisen hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 87460 × MON 89034 × MIR162 × NK603 (”geenimuunnospakan mukainen maissi”) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille;

B.

ottaa huomioon, että hakemus kattaa myös geenimuunnospakan mukaista maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

C.

ottaa huomioon, että lisäksi hakemus kattaa sellaisten tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka sisältävät geenimuunnospakan mukaisen maissin yksittäisten muunnostapahtumien 25:ttä eri alayhdistelmää tai jotka koostuvat niistä tai ovat niistä valmistettuja;

D.

ottaa huomioon, että geenimuunnospakan mukaisen maissin 11 alayhdistelmälle on jo myönnetty lupa; ottaa huomioon, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi kattaa loput 14 alayhdistelmää;

E.

ottaa huomioon, että geenimuunnospakan mukainen maissi saadaan risteyttämällä viisi maissin geenimuunnostapahtumaa (MON 87427, MON 87460, MON 89034, MIR162 ja NK603), minkä ansiosta sillä on kolminkertainen sietokyky glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita kohtaan ja se tuottaa kolmea hyönteisiä torjuvaa proteiinia (Cry1A.105, Cry2Ab2 ja Vip3Aa20, joita kutsutaan Bt- tai Cry-proteiineiksi), jotka ovat myrkyllisiä tietyille perhosten toukille (5);

F.

ottaa huomioon, että tämän lisäksi geenimuunnospakan mukainen maissi ilmentää Bacillus subtiliksen muunnettua CspB-geeniä, jonka tarkoituksena on vähentää kuivuudesta aiheutuvasta stressistä johtuvia satomenetyksiä; ottaa huomioon, että NPTII-geeniä, joka antaa vastustuskyvyn kanamysiini- ja neomysiini-antibiooteille, käytettiin selektiivisenä markkerina geenimuunteluprosessissa (6);

G.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 3. heinäkuuta 2019 hakemuksesta myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 8. elokuuta 2019;

H.

ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

I.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSAlle kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana useita kriittisiä huomautuksia (7); ottaa huomioon, että näissä kriittisissä huomautuksissa huomautettiin muun muassa siitä, että mahdollista vuorovaikutusta ympäristötekijöiden kanssa, joka voi vaikuttaa siirtogeenisten proteiinien pitoisuuteen kasvissa, ei ole otettu huomioon, että turvallisuuteen ja mahdolliseen toksisuuteen liittyy avoimia kysymyksiä ja että arvioinnissa ei oteta huomioon glyfosaatista peräisin olevia rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä ja metaboliitteja eikä mikrobilääkeresistenssiä aiheuttavan NPTII-geenin käyttöön liittyviä huolenaiheita;

J.

ottaa huomioon, ettei hakija esittänyt kokeellisia tietoja 14:stä tällä hetkellä luvattomasta geenimuunnospakan alayhdistelmästä (8);

K.

ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on useissa tutkimuksissa osoitettu johtavan täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden suurempaan käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja (9); toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että geenimuunnospakan mukaisen maissin viljelyssä käytetään sekä suurempia että toistuvia glyfosaattiannoksia, minkä vuoksi sadossa voi esiintyä suurempia jäämäpitoisuuksia; ottaa huomioon, että geenimuunnospakan mukainen maissi ilmentää kolmea glyfosaattia sietävää proteiinia, minkä seurauksena se sietää entistäkin paremmin suurempia annoksia ja toistuvia ruiskutuksia;

L.

ottaa huomioon, että glyfosaatin karsinogeenisuuteen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja että Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, joka on Maailman terveysjärjestön syöväntutkimukseen erikoistunut virasto, sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

M.

ottaa huomioon, että 3. heinäkuuta 2019 antamassaan lausunnossa muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta toteaa, että EFSAn torjunta-aineyksikkö on tutkinut tämän hakemuksen kannalta merkityksellisten rikkakasvien torjunta-ainejäämien arvioinnin (10); ottaa huomioon, että EFSAn torjunta-aineyksikön antaman lausunnon mukaan EPSPS-muunnoksia sisältävän (11) geenimuunnellun maissin glyfosaattijäämistä ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimustietoa, jotta torjunta-ainejäämien enimmäismääriä ja riskinarvioinnin arvoja voitaisiin määrittää (12);

N.

ottaa huomioon, että EFSAn torjunta-aineyksikön mukaan saatavilla ei ole toksikologisia tietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida riskiä, joka kuluttajille aiheutuu erinäisistä glyfosaattia kestävien muuntogeenisten viljelykasvien kannalta merkityksellisistä glyfosaatin hajoamistuotteista (13);

O.

ottaa huomioon, että arvioinnin, joka koskee muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä ja niiden hajoamistuotteita tai niiden mahdollista vuorovaikutusta Bt-proteiinien kanssa, ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä; toteaa, että tämä on ongelmallista, sillä tapa, jolla kyseinen geenimuunnettu kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden koostumus ja täten toksisuus voivat perustua juuri geenimuunnokseen (14);

P.

toteaa, että siksi ei voida päätellä, että geenimuunnospakan mukaisen maissin tai sen alayhdistelmien nauttiminen on turvallista ihmisten ja eläinten terveydelle;

Q.

toteaa, että useissa tutkimuksissa on havaittu Bt-proteiineille altistumisen seurauksena sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja että joillakin Bt-proteiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia (15), mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden sellaisten proteiinien allergeenisuutta, joiden kanssa ne ovat kosketuksissa;

R.

ottaa huomioon, että erästä toista maissin geenimuunnospakkaa ja sen alayhdistelmiä koskevan arviointiprosessin yhteydessä annetussa muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsenen vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todettiin, että vaikka minkään Bt-proteiineja ilmentävän sovelluksen ei ole koskaan todettu aiheuttaneen immuunijärjestelmään kohdistuvia tahattomia vaikutuksia, niitä ei voida havaita EFSAn tällä hetkellä suosittelemilla ja muuntogeenisten kasvien turvallisuuden arviointia varten suorittamilla toksikologisilla tutkimuksilla, koska tutkimuksiin ei sisälly asianmukaisia testejä tätä tarkoitusta varten (16);

S.

ottaa huomioon, että viimeaikaisessa tutkimuksessa on osoitettu, että neonikotinoidien käytön nopea yleistyminen siementen käsittelyssä Yhdysvalloissa on tapahtunut samaan aikaan kuin muuntogeenisen Bt-maissin istutuksen lisääntyminen (17); toteaa, että unioni on kieltänyt kolmen neonikotinoidin ulkokäytön muun muassa siementen peittausaineena sen mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi (18);

T.

ottaa huomioon, että geenimuunnospakan mukainen maissi tuottaa NPTII-proteiinia, joka antaa vastustuskyvyn useille antibiooteille, kuten neomysiinille ja kanamysiinille, jotka WHO on luokitellut kriittisen tärkeiksi ihmisille ja eläimille tarkoitetuiksi lääkkeiksi (19); ottaa huomioon, että NPTII-proteiinia käytettiin markkerina helpottamaan transformoitujen solujen valintaprosessia;

U.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (20) 4 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että ihmisten ja eläinten hoidossa käytettäville antibiooteille resistenssiä ilmentäviä geenejä sisältävät muuntogeeniset organismit otetaan erityisesti huomioon ympäristöriskien arvioinnissa ja että yleistavoitteena on tunnistaa ja asteittain poistaa niistä sellaiset antibioottiresistenssimerkkigeenit, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle;

V.

ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 503/2013 (21) johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, että ”nyt on lisäksi mahdollista kehittää muuntogeenisiä organismeja käyttämättä antibioottiresistenssin merkkigeenejä. Tätä varten […] hakijoiden olisi pyrittävä kehittämään muuntogeenisiä organismeja käyttämättä antibioottiresistenssin merkkigeenejä”;

W.

ottaa huomioon, että Itävalta on ilmoittanut virallisesti vastustavansa geenimuunnospakan mukaisen maissin markkinoille saattamista, koska siihen on sisällytetty NPTII-geeni, joka ”saattaa edistää mikrobilääkeresistenssin leviämistä maaperän ja suoliston bakteereihin”, ja koska nykyisen antibioottiresistenssikriisin vuoksi Itävalta ”ei voi tukea ympäristössä esiintyvien antibioottiresistenssigeenien geenipoolin tarkoituksellista ruokkimista tällä tuotteella”; ottaa huomioon, että Itävalta toteaa, että ”koska hakija ei ole poistanut tätä resistenssigeeniä kaupallisesta tuotteesta, vaikka se olisi teknisesti mahdollista, hakija rikkoo komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 503/2013 säännöksiä sellaisten merkkigeenien ja muiden nukleiinihapposekvenssien insertoimisesta, jotka eivät ole olennaisia halutun ominaisuuden saavuttamiseksi, sekä direktiivin 2001/18/EY säännöksiä antibioottiresistenssigeenien asteittaisesta poistamisesta” (22);

X.

ottaa huomioon, että geenimuunnospakan mukainen maissi ilmentää Bacillus subtiliksen muunnettua CspB-geeniä, joka auttaa on vähentämään kuivuudesta aiheutuvasta stressistä johtuvia satomenetyksiä; toteaa, että yhdessäkään geenimuunnospakan mukaista maissia koskeneessa kenttäkokeessa olosuhteet eivät kuitenkaan vastanneet kuivuutta; toteaa, että stressiolosuhteet, kuten kuivuus, vaikuttavat kuitenkin todennäköisesti kasvien koostumukseen ja biologisiin ominaisuuksiin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden arvioimisen kannalta;

Y.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut luvan myöntämistä;

Z.

ottaa huomioon, että komissio myöntää ongelmalliseksi, että se tekee muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistöä, mikä on selkeä poikkeus, kun otetaan huomioon kaikki eri tuotteita koskevat lupapäätökset, mutta mistä on tullut sääntö muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevassa päätöksenteossa;

AA.

ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti on tähän mennessä hyväksynyt kahdeksan vastustavaa päätöslauselmaa yhdeksännellä vaalikaudellaan; toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

AB.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaan komissio voi päättää olla hyväksymättä muuntogeenistä organismia, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa kannata hyväksymistä (23); ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa tässä yhteydessä;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278-9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0054)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0055)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0056)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0057)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0069).

—

ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävä Eurooppa -investointiohjelma – Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma” (COM(2020)0021),

—

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman (1),

—

ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322) ja 28. toukokuuta 2020 annetun muutetun ehdotuksen (COM(2020)0443) sekä 28. toukokuuta 2020 annetun muutetun ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2020)0445),

—

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa väliaikaisen mietinnön monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi (2),

—

ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin (3),

—

ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta (4),

—

ottaa huomioon joulukuussa 2016 annetut omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän loppuraportin ja suositukset,

—

ottaa huomioon 16. syyskuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (5),

—

ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456) ja siihen liittyvät lainsäädäntöehdotukset,

—

ottaa huomioon direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta 14. maaliskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/410 ja markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta 6. lokakuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/1814,

—

ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman globaalin digitaalitalouden oikeudenmukaisesta verotuksesta: BEPS 2.0 (6),

—

ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (7),

—

ottaa huomioon 31. tammikuuta 2018 annetun kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportin,

—

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2018)0097),

—

ottaa huomioon 29. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman kestävästä rahoituksesta (8),

—

ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä (9),

—

ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 ja kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla 27. marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088,

—

ottaa huomioon komission antamat neljännesvuosittaiset Euroopan talousennusteet,

—

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (ilmastosopimus), siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan ja Pariisin sopimuksen,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet, vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet ja kestävän vakuuttamisen periaatteet,

—

ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä Kansainvälisen työjärjestön julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä ILO:n kahdeksan keskeistä yleissopimusta,

—

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin perussäännön,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0198/2020),

A.

toteaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarvittavia investointeja ei ole vielä arvioitu eikä sisällytetty monivuotisessa rahoituskehyksessä esitettyihin ilmastoimia koskeviin määriin;

B.

katsoo, että ilmastoneutraaliuteen pyrkiminen vuoteen 2050 mennessä parantaa unionin talouden kilpailukykyä ja johtaa kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen lisääntymiseen;

C.

toteaa, että ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella annetussa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC:n) vuoden 2019 erityisraportissa selvennetään, että tähän mennessä sovelletut toimintapolitiikat eivät riitä estämään ilmaston lämpenemistä yli 1,5 celsiusasteella, biologisen monimuotoisuuden häviämistä eivätkä biogeokemiallisten kiertojen häiriintymistä;

D.

toteaa, että EU:n ilmastolaissa vahvistetaan EU:n sitoutuminen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, mukaan lukien tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat kunnianhimoiset välivaiheet;

E.

toteaa komission arvioineen, että unionin tasolla tarvitaan vuosittain 240 miljardin euron investoinnit nykyisten vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (10) ja että lisäksi vuosittain tarvitaan 130 miljardia euroa ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, 192 miljardia euroa sosiaalista infrastruktuuria ja 100 miljardia euroa Euroopan liikenneinfrastruktuurin laajentamista varten; toteaa, että tämä merkitsee yhteensä vähintään 662 miljardin euron investointitarpeita vuosittain; toteaa, että nämä luvut perustuvat ilmastotavoitteeseen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; toteaa, että investointivaje on vieläkin suurempi nyt, kun parlamentti on sopinut kunnianhimoisemmista tavoitteista; katsoo, että on olennaisen tärkeää saada liikkeelle kaikki mahdolliset varat investointivajeen kuromiseksi umpeen;

F.

toteaa, että Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa kehotetaan sovittamaan rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon;

G.

ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jonka kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat nollatasolla vuoteen 2050 mennessä ja jossa kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä, ja katsoo, että ohjelmalla olisi myös edistettävä EU:n strategisen riippumattomuuden varmistamista;

H.

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on korostanut yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävään talouteen tehtävien investointien merkitystä, erityisesti investointien, joilla edistetään huippuluokan tutkimus- ja kehitystyötä, kilpailukykyistä teollisuutta, sisämarkkinoiden syventämistä ja vahvistamista, vahvoja pk-yrityksiä, terveydenhuoltoa, vahvaa hyvinvointijärjestelmää ja sosiaalista hyvinvointia;

I.

toteaa, että Euroopan talouksien tukemiseen tarvittavat menot herättävät kysymyksen siitä, miten syntynyt velka maksetaan takaisin; toteaa, että on tärkeää estää edellisen kriisin jälkeen tapahtuneen eriarvoisuuden lisääntymisen toistuminen;

J.

katsoo, että EU:n pitkän aikavälin strategisen riippumattomuuden kehittäminen ja selviytymis- ja palautumiskyvyn parantaminen edellyttävät kestävän talousjärjestelmän luomista;

K.

toteaa, että kauppapolitiikka vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin;

L.

toteaa, että liikenteen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen osuus EU:n kaikista päästöistä on 27 prosenttia ja että ne ovat ainoat päästöt, joiden määrä lisääntyy edelleen; toteaa, että liikennealan on myös edistettävä teknologianeutraalilla tavalla niiden EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat ilmastoneutraaliuteen pyrkimistä vuoteen 2050 mennessä, ja että samalla on varmistettava, että liikenne säilyy kohtuuhintaisena ja kilpailukykyisenä; toteaa, että liikennealan päästöjen vähentymistä voidaan nopeuttaa sekä infrastruktuurin että kaluston osalta kehittämällä ja vahvistamalla synergioita muiden alojen, kuten digitaali- tai energia-alan, kanssa;

M.

katsoo, että ilmailu- ja merenkulkualan verovapautukset voivat myös vääristää teollisuudenalojen välistä kilpailua ja edistää tehottomia ja saastuttavia liikennemuotoja;

N.

toteaa, että EKP:n perussäännön 2 artiklassa määrätään, että jos hintatason vakautta koskeva tavoite on saavutettu eikä sitä kyseenalaisteta, EKP:n rahapolitiikalla on pyrittävä myötävaikuttamaan niiden unionin tavoitteiden saavuttamiseen, jotka määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 3 artiklassa, jossa vahvistetaan muun muassa ympäristön laadun suojelua koskeva tavoite;

O.

ottaa huomioon, että EKP arvioi rahapolitiikan strategiansa uudelleentarkastelun yhteydessä, voiko se toimeksiantonsa puitteissa ottaa huomioon kestävyysnäkökohdat ja erityisesti ympäristön kestävyyteen liittyvät riskit ja jos, niin miten;

P.

toteaa, että yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa finanssipolitiikkaa, jolla helpotetaan kaikkien niiden toimenpiteiden toteuttamista, jotka ovat välttämättömiä kriisin ratkaisemiseksi asianmukaisesti, ja noudattaa samalla edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin perustuvaa kehystä; toteaa, että yleisessä poikkeuslausekkeessa säädetään, ettei sen soveltaminen saa vaarantaa julkistalouden kestävyyttä;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

kehottaa tässä yhteydessä jälleen kaikkia jäsenvaltioita liittymään finanssitransaktioveroa koskevaan tiiviimpään yhteistyökehykseen; kehottaa komissiota toimittamaan mahdollisimman pian yksityiskohtaisia tietoja 27. toukokuuta 2020 annetussa elpymissuunnitelmaa koskevassa komission tiedonannossa esitetyistä omista varoista, mukaan lukien suurten yritysten toimintaan perustuva maksu ja päästökauppajärjestelmän mahdollinen laajentaminen siten, että sitä sovellettaisiin myös merenkulku- ja ilmailualalla;

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

66.

67.

68.

69.

70.

71.

72.

73.

74.

75.

76.

77.

78.

79.

80.

81.

82.

83.

84.

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja sen pöytäkirjat,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon potilaiden oikeuksien eurooppalaisen peruskirjan,

—

ottaa huomioon YK:n pääsihteerin, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun, YK:n erityisraportoijien, YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja muiden YK:n elinten julkilausumat covid-19-toimien vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin,

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston edustajien ja elinten, erityisesti sen pääsihteerin, parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) puhemiehen ja esittelijöiden, ihmisoikeusvaltuutetun, oikeuslaitoksen toimivuutta tarkasteleva Euroopan neuvoston pysyvä komitean (CEPEJ), kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämistä käsittelevän eurooppalaisen komitean (CPT), paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin ja lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO), antamat julkilausumat ja laatimat asiakirjat, jotka koskevat covid-19-toimien vaikutusta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston 7. huhtikuuta 2020 päivätyn julkaisun, jonka otsikkona on ”Euroopan neuvoston välineistö jäsenvaltioille – Demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen covid-19-terveyskriisin aikana” (”Respecting democracy, rule of law and human rights in the framework of the COVID-19 sanitary crisis”),

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston Venetsian komission asiaan liittyvät asiakirjat, mukaan lukien 16. huhtikuuta 2020 julkaistut Venetsian komission lausunnot ja raportit hätätilasta (1), 26. toukokuuta 2020 annettu raportti ”Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen hätätilanteissa – Pohdintoja” (2), the Observatory of situations of emergency in Venice Commission member states -järjestön (3) laatima raportti oikeusvaltioperiaatteesta (4) ja sen vuonna 2016 laatima oikeusvaltiota koskeva tarkistuslista (5),

—

ottaa huomioon puhemiehensä 1. heinäkuuta 2020 esittämän pyynnön Venetsian komissiolle kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) ehdotuksesta ja 8. lokakuuta 2020 päivätyn väliaikaisen mietinnön EU:n jäsenvaltioissa covid-19-kriisin seurauksena toteutetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (6),

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 13. lokakuuta 2020 antamat päätöslauselmat demokratioista covid-19-pandemian edessä (7) ja covid-19-pandemian vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon (8),

—

ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) 27. huhtikuuta 2020 antaman lausunnon vuonna 2020 järjestettyjen Puolan tasavallan presidentinvaalien erityissääntöjä koskevasta lakiesityksestä (senaatin asiakirja nro 99) sekä Etyjin mediavaltuutetun julkilausumat,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tiedottajan Rupert Colvillen 27. maaliskuuta 2020 antaman lausunnon Unkarista,

—

ottaa huomioon rasismin nykyaikaisia muotoja ja vähemmistökysymyksiä käsittelevien YK:n erityisraportoijien 13. toukokuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman Bulgariasta,

—

ottaa huomioon Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin (kansainvälinen IDEA) 11. toukokuuta 2020 päivätyn julkaisun ”Parliaments in Crisis: Challenges and Innovations” (9) ja 26. maaliskuuta 2020 päivätyn julkaisun ”Elections and COVID-19” (10),

—

ottaa huomioon laajan keskustelun covid-19-toimien vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin, johon ovat osallistuneet kansalaiset, tiedeyhteisö, kansalaisyhteiskunta ja koko yhteiskunta (11),

—

ottaa huomioon covid-19-pandemiaan liittyvät komission toimet kaikilla sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla sekä komission pyrkimykset koordinoida pandemian vastaisia eurooppalaisia toimia eri aloilla Schengen-alueesta virusta koskevaan disinformaatioon sekä tietosuojasta ja sovelluksista turvapaikka-, palauttamis- ja uudelleensijoittamismenettelyihin,

—

ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (12),

—

ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (13),

—

ottaa huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston suuntaviivat 04/2020 sijaintitietojen ja kontaktien jäljittämisvälineiden käytöstä covid-19-epidemian yhteydessä ja suuntaviivat 03/2020 terveystietojen käsittelystä tieteellistä tutkimusta varten covid-19-epidemian yhteydessä,

—

ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Covid-19-pandemian torjuntaa tukevien sovellusten tietosuojaa koskevat ohjeet” (C(2020)2523),

—

ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Oikeusvaltioraportti 2020 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa” (COM(2020)0580) ja siihen liittyvät 27 maakohtaista lukua oikeusvaltiosta jäsenvaltioissa (SWD(2020)0300–0326), joissa käsitellään jäsenvaltioiden toteuttamien covid-19-toimien vaikutusta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin,

—

ottaa huomioon 19 jäsenvaltion 1. huhtikuuta 2020 antaman julkilausuman, jossa ne ilmaisivat syvän huolensa oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien loukkaamisen riskistä tiettyjen kiireellisten toimenpiteiden hyväksymisen vuoksi (14),

—

ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (15),

—

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen tilanteesta covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen (16),

—

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman raja- ja kausityöntekijöiden eurooppalaisesta suojelusta covid-19-kriisin yhteydessä (17),

—

ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen (18),

—

ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ”Covid-19: terveysarviointien ja riskiluokituksen koordinointi EU:ssa sekä vaikutukset Schengenin alueeseen ja sisämarkkinoihin” (19),

—

ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (20),

—

ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (21),

—

ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteesta ja perusoikeuksista Bulgariassa (22),

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön 23. huhtikuuta 2020 julkaiseman katsauksen ”The Impact of COVID-19 Measures on Democracy, the Rule of Law and Fundamental Rights in the EU” (23), jossa esitetään tiivistetysti jäsenvaltioiden toteuttamien covid-19-toimenpiteiden viikoittaisten katsausten avulla käynnistetyn seurannan tärkeimmät tulokset,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamenttien tutkimus- ja dokumentaatiokeskuksen tiedotteet parlamenttien toiminnasta covid-19-epidemian aikana (24),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) tiedotteet, jotka liittyvät useiden jäsenvaltioiden koronaviruskriisin johdosta vallinneeseen hätätilaan, sekä muut asiaa koskevat tiedotteet (25),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston viisi tiedotetta koronaviruspandemian vaikutuksista perusoikeuksiin EU:ssa (26),

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin 18. kesäkuuta 2020 antaman julkilausuman covid-19-disinfomaation torjunnasta ja vaikutuksesta sananvapauteen,

—

ottaa huomioon Europolin 5. lokakuuta 2020 julkaiseman internetissä harjoitettavaa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (Internet Organised Crime Threat Assessment (IOCTA),

—

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 annetun Europolin raportin ”Exploiting Isolation: Offenders and victims of online child sexual abuse during the COVID-19 pandemic”,

—

ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2020 annetun Europolin raportin ”Beyond the pandemic – How COVID-19 will shape the serious and organised crime landscape in the EU”,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) demokratia-, oikeusvaltio- ja perusoikeuksien seurantaryhmän (DRFMG) tätä päätöslauselmaa varten tekemän valmistelutyön ja sen LIBE-valiokunnalle 10. heinäkuuta 2020 antaman mietinnön (27),

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen covid-19-toimien vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (O-000065/2020 – B9–0023/2020),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on aiheuttanut ahdinkoa kaikkialla EU:ssa ja vaikuttanut voimakkaasti väestöön; ottaa huomioon, että monilla maailman alueilla, myös EU:ssa, on meneillään covid-19-tapausten toinen aalto ja että hallitukset ovat ottamassa käyttöön uusia rajoittavia toimenpiteitä, joilla puututaan näihin tapauksiin, mukaan lukien sulkutoimien ja terveystoimenpiteiden palauttaminen, hengityssuojainten käyttö ja kovemmat sakot vaatimusten noudattamatta jättämisestä;

B.

katsoo, että pandemian torjumiseksi tarvitaan hallituksen johtamia kiireellisiä toimenpiteitä, joissa kunnioitetaan oikeusvaltioperiaatetta, perusoikeuksia ja demokraattista vastuuvelvollisuutta ja joiden olisi oltava kaikkien covid-19:n leviämisen hillitsemiseksi toteutettavien toimien kulmakivi; ottaa huomioon, että kiireelliset valtuudet edellyttävät lisävalvontaa sen varmistamiseksi, että niitä ei käytetä tekosyynä toimivaltuuksien tasapainon pysyvämmälle muuttamiselle; katsoo, että hallitusten toteuttamien toimenpiteiden olisi oltava tarpeellisia, oikeasuhteisia ja väliaikaisia; ottaa huomioon, että hätätilavaltuuksiin liittyy riski siitä, että toimeenpaneva elin käyttää valtaa väärin ja pysyy kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä hätätilan päätyttyä, ja että tämän riskin rajoittamiseksi on varmistettava asianmukainen parlamentaarinen ja oikeudellinen valvonta, sekä sisäinen että ulkoinen, ja vastapainotus;

C.

ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on ennennäkemätön; katsoo, että tulevaisuudessa meidän on tarkasteltava uudelleen kriisinhallintamenetelmiämme sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla;

D.

ottaa huomioon, että useat EU:n jäsenvaltiot ovat julistaneet poikkeustilan (28) perustuslakiensa perusteella (29), jotka ovat joissakin tapauksissa aiheuttaneet oikeudellista huolta, kun taas toiset ovat turvautuneet yleisen lainsäädännön (30) mukaisiin hätävaltuuksiin tai tavanomaiseen lainsäädäntöön (31) ottaakseen kiireellisesti käyttöön rajoittavia toimenpiteitä covid-19-epidemian torjumiseksi; ottaa huomioon, että nämä toimenpiteet vaikuttavat demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksiin, koska ne vaikuttavat yksilön oikeuksien ja vapauksien, kuten liikkumisvapauden, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden, uskonnonvapauden, oikeuden perhe-elämään, oikeuden turvapaikkaan, tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteen, oikeuden yksityisyyteen ja tietosuojaan sekä oikeuden koulutukseen ja työntekoon toteutumiseen; ottaa huomioon, että toimenpiteet vaikuttavat myös jäsenvaltioiden talouksiin;

E.

ottaa huomioon, että demokratioiden toimintaan ja niihin sovellettavaan keskinäiseen valvontaan kohdistuu vaikutuksia, kun terveyteen liittyvä hätätilanne aiheuttaa muutoksia toimivallan jaossa, kuten se, että toimeenpanovallan käyttäjä voi hankkia uusia valtuuksia rajoittaa yksilön oikeuksia ja käyttää yleensä lainsäätäjälle ja paikallisviranomaisille varattua toimivaltaa, samalla kun se asettaa rajoituksia parlamenttien, oikeuslaitoksen, kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden roolille sekä kansalaisten toiminnalle ja osallistumiselle; ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa ei ole erityisiä oikeuslaitosta koskevia rajoituksia, mutta sulkutoimenpiteet ovat estäneet tuomioistuimia toimimasta normaalisti;

F.

katsoo, että sisäinen oikeudellinen valvonta, jota täydennetään ulkoisella valvonnalla, on edelleen olennaisen tärkeää, koska oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sovelletaan edelleen poikkeustilan aikana, jotta henkilöt, joihin hätätoimenpiteet vaikuttavat, voivat tehokkaasti hakea muutosta, jos valtion viranomaiset puuttuvat heidän perusoikeuksiinsa, ja jotta voidaan taata, että toimeenpanovallan käyttäjä ei ylitä toimivaltaansa;

G.

ottaa huomioon, että Venetsian komissio tukee perustuslakiin perustuvaa oikeudellista poikkeustilaa tavalliseen lainsäädäntöön perustuvan tosiasiallisen poikkeustilan sijaan, koska perustuslakiin perustuvien oikeudellisten poikkeusvaltuuksien järjestelmä voi tarjota paremmat takeet perusoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta ja palvella paremmin niistä johtuvaa oikeusvarmuuden periaatetta (32);

H.

ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on koetinkivi demokratioille ja oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevien kansallisten takeiden kestävyydelle;

I.

katsoo, että luottamus hallitusten ja valtioiden toimiin on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa hyväksyttyjen hätätoimenpiteiden tukeminen ja täytäntöönpano; katsoo, että tämän saavuttamiseksi demokratiassa on olennaisen tärkeää tehdä avoimia, tieteeseen perustuvia ja demokraattisia päätöksiä sekä käydä vuoropuhelua opposition, kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien kanssa ja ottaa ne mukaan;

J.

ottaa huomioon, että komissio on seurannut jäsenvaltioiden hallitusten toteuttamia hätätoimenpiteitä koko kriisin ajan; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi 31. maaliskuuta 2020, että ”hätätoimenpiteet on rajoitettava siihen, mikä on välttämätöntä ja ehdottoman oikeasuhteista; ne eivät saa olla voimassa loputtomiin; lisäksi hallitusten on varmistettava, että tällaisia toimenpiteitä valvotaan säännöllisesti; komissio seuraa tiiviisti yhteistyön hengessä hätätoimenpiteiden soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa” (33), ja ottaa huomioon, että komission jäsen Didier Reynders antoi vastaavan lausunnon 26. maaliskuuta 2020;

K.

toteaa, että lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tilapäisiä (eli aikarajoituksia sisältäviä) kiireellisiä toimenpiteitä covid-19-kriisin ratkaisemiseksi (34) […] pääasiassa tavallisen lainsäädännön avulla; ottaa huomioon, että ensimmäiset hätätoimenpiteet otettiin käyttöön yleensä 15 päivän tai noin kuukauden ajaksi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja että ne uusittiin sen jälkeen vähintään kerran; ottaa huomioon, että Venetsian komission mukaan vain muutamat EU:n jäsenvaltiot eivät asettaneet määräaikaa hätätoimenpiteiden soveltamiselle (35);

L.

ottaa huomioon, että Venetsian komissio suosittelee, että julistuksia tai toimenpiteitä, joilla ei ole erityistä määräaikaa, mukaan lukien ne, joiden soveltamisen keskeyttäminen edellyttää poikkeuksellisen tilanteen korjaamista, ei pitäisi pitää laillisina, jos tilannetta ei tarkisteta säännöllisesti (36);

M.

katsoo, että hätätoimenpiteiden on oltava syrjimättömiä ja että hallitukset eivät saa käyttää hyväkseen hätälainsäädäntöä edistääkseen perusoikeuksien rajoittamista; katsoo, että hallitusten on myös toteutettava erilaisia lisätoimia vähentääkseen tällaisten toimenpiteiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään;

N.

ottaa huomioon, että poikkeustilaa on jatkettu ainakin kerran lähes kaikissa jäsenvaltioissa, joissa se on julistettu; ottaa huomioon, että Venetsian komissio korosti, että julistuksen tarkistaminen ja poikkeustilan jatkaminen sekä hätätilavaltuuksien aktivointi ja soveltaminen ovat ratkaisevan tärkeitä ja että parlamentaarisen ja oikeudellisen valvonnan olisi oltava mahdollista (37);

O.

ottaa huomioon, että parlamentaarinen valvonta on rajoittunut useimmissa jäsenvaltioissa poikkeuksellisen täytäntöönpanovallan käytön vuoksi, kun taas joidenkin jäsenvaltioiden parlamentit on siirretty toissijaiseen asemaan, mikä antaa hallituksille mahdollisuuden ottaa nopeasti käyttöön kiireellisiä toimenpiteitä ilman riittävää valvontaa;

P.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ja erityisesti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ja sen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia käsittelevä seurantaryhmä ovat jatkuvasti seuranneet tilannetta EU:ssa maaliskuusta 2020 lähtien ja keskustelleet säännöllisesti sidosryhmien kanssa, kuten käy ilmi demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia käsittelevän työryhmän valmisteluasiakirjasta covid-19:n vaikutuksista demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (38);

Q.

ottaa huomioon, että oikeusasiamiesinstituutioilla ja kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla on tärkeä rooli perusoikeusongelmien havaitsemisessa ja arvioinnin, valvonnan ja oikeussuojakeinojen tarjoamisessa ja siten kansalaisten suojelemisessa hätätoimenpiteiden yhteydessä;

R.

ottaa huomioon, että vapaata liikkuvuutta on rajoitettu kaikissa jäsenvaltioissa pakollisilla tai suositelluilla omaehtoisella karanteenilla ja kielloilla, jotka koskevat muuta kuin olennaista liikkumista; ottaa huomioon, että vastauksena covid-19-pandemiaan useimmat Schengen alueen valtiot ovat palauttaneet sisärajatarkastukset tai sulkeneet sisärajat joko osittain tai kokonaan tai tietyntyyppisiltä matkustajilta, myös EU:n kansalaisilta ja heidän perheenjäseniltään sekä kyseisen jäsenvaltion tai toisen jäsenvaltion alueella asuvilta kolmansien maiden kansalaisilta; ottaa huomioon, että toiminnan koordinointi jäsenvaltioiden välillä ja unionin toimielinten kanssa oli selvästi puutteellista, kun nämä toimenpiteet otettiin käyttöön (39); ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön laittomia ja syrjiviä rajoituksia, koska ne eivät salli muiden EU:n kansalaisten pääsyä alueelleen;

S.

ottaa huomioon, että kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat tärkeitä demokratian kulmakiviä; toteaa, että mahdollisuuksia käyttää näitä oikeuksia on rajoitettu useimmissa jäsenvaltioissa tarvittavien lähikontaktien välttämistä koskevien sääntöjen ja kansanterveyttä koskevien varotoimien vuoksi; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ovat päättäneet sallia kokoontumiset lähikontaktien välttämistä koskevien sääntöjen mukaisesti, kun taas toiset ovat kieltäneet ne kokonaan; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa on tutkittu kiistanalaisia lakeja ja toimenpiteitä, jotka eivät liity poikkeustilaan, ilman että kansalaiset voisivat vapaasti osoittaa mieltään;

T.

ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa sananvapautta on rajoitettu käyttäen verukkeena disinformaation torjuntaa; ottaa huomioon, että sosiaalisessa mediassa julkaistut kriittiset ajatukset ovat johtaneet pidätyksiin ”pelonlietsonnan” ja ”yleisön vaarantamisen” takia; ottaa huomioon, että koronaviruspandemiaan on liittynyt väärien ja harhaanjohtavien tietojen aalto, huijauksia, kuluttajiin kohdistuvia petoksia, tietoverkkorikollisuutta ja salaliittoteorioita sekä ulkomaisten toimijoiden tai jopa jäsenvaltioiden viranomaisten kohdennettuja disinformaatiokampanjoita, jotka voivat uhata EU:n kansalaisia, heidän terveyttään ja heidän luottamustaan julkisiin instituutioihin;

U.

ottaa huomioon, että lainvalvontaviranomaiset ovat viime kuukausina havainneet verkossa levitetyn lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin määrän lisääntyneen maailmanlaajuisesti;

V.

ottaa huomioon, että vakava ja järjestäytynyt rikollisuus hyötyy pandemian johdosta muuttuneista olosuhteista; katsoo, että on tunnustettava Europolin tärkeä rooli sen seuraamisessa, miten covid-19-pandemia on vaikuttanut vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin EU:ssa pandemian alusta alkaen;

W.

ottaa huomioon, että tiedotusvälineillä on keskeinen rooli valvonnassa ja seurannassa ja että ne ovat myös kansalaisten tärkeimpiä tiedonlähteitä; ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden vapauteen on kohdistunut paineita sen seurauksena, että suoria lehdistötilaisuuksia on peruutettu tarjoamatta muita vaihtoehtoja, ja koska jotkut jäsenvaltiot ovat rajoittaneet julkisen kansanterveystiedon saatavuutta ja kansanterveyspolitiikkaa koskevien tietojen julkaisuvapautta; ottaa huomioon, että tietoon on tullut useita tapauksia, joissa tiedotusvälineiden hallituksille esittämät kysymykset on torjuttu tai jätetty huomiotta; katsoo, että toimittajia ja tiedotusvälineiden työntekijöitä on suojeltava, kun he raportoivat mielenosoituksista ja protesteista; toteaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat rajoittaneet tiedonsaantia joko pidentämällä määräaikoja, joiden kuluessa viranomaisten on vastattava tiedonvälityksen vapautta liittyviin pyyntöihin, tai keskeyttämällä määräaikojen soveltamisen;

X.

katsoo, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava väärinkäytösten paljastajien suojelu covid-19-kriisin aikana ja sen jälkeen, sillä se on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi yleistä etua vahingoittavien toimien torjunnassa ja ehkäisemisessä (40);

Y.

ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat turvautuneet suhteettomiin pakkotoimenpiteisiin rajoitusten täytäntöön panemiseksi, kuten sulku- ja karanteenisääntöjen rikkomisen kriminalisointiin, mikä on johtanut suurten sakkojen määräämiseen ja pysyvien merkintöjen kirjaamiseen rikosrekistereihin (41);

Z.

ottaa huomioon, että yleiset rajoitukset ovat vaikuttaneet oikeusjärjestelmiin, koska monet tuomioistuimet on suljettu tilapäisesti tai niiden toimintaa on rajoitettu, mikä on toisinaan johtanut tapausten ruuhkautumiseen ja käsittelyaikojen pidentymiseen; toteaa, että epäiltyjen prosessuaalisiin oikeuksiin ja oikeuteen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohdistuu paineita, sillä asianajajien saatavuus on heikentynyt yleisten rajoitusten vuoksi ja tuomioistuimet turvautuvat yhä useammin mahdollisuuteen käsitellä asioita etäyhteyden välityksellä;

AA.

katsoo, että pandemian torjuntatoimien, joilla rajoitetaan oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaa, olisi aina oltava luonteeltaan välttämättömiä, oikeasuhteisia ja väliaikaisia ja niillä olisi oltava vankka oikeusperusta; ottaa huomioon, että uusilla teknologioilla on ollut merkittävä rooli pandemian torjumisessa, mutta samalla ne ovat aiheuttaneet merkittäviä uusia haasteita ja huolenaiheita; ottaa huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden hallitukset ovat turvautuneet kansalaistensa poikkeukselliseen valvontaan käyttämällä miehittämättömiä ilma-aluksia, kameroilla varustettuja poliisin valvonta-autoja, televiestintäpalvelujen tarjoajilta, poliisilta ja sotilaspartioilta saatuja paikannustietoja ja valvomalla pakollisia karanteeneja poliisin koteihin tekemien tarkastuskäyntien avulla tai velvoittamalla raportoimaan sovelluksen kautta; ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kontaktien jäljityssovelluksia, vaikka niiden toimivuudesta ei ole yksimielisyyttä ja vaikka niissä ei aina ole käytetty yksityisyyttä parhaiten suojaavaa hajautettua järjestelmää; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa julkisten tilojen uudelleen avaamisen yhteydessä on kerätty tietoja pakollisten lämpötilamittausten ja kyselylomakkeiden avulla sekä velvoittamalla ilmoittamaan yhteystiedot, toisinaan ottamatta asianmukaisesti huomioon yleisestä tietosuoja-asetuksesta johtuvia velvoitteita;

AB.

ottaa huomioon, että sulkutoimenpiteillä ja rajojen sulkemisella on ollut merkittävä vaikutus mahdollisuuksiin päästä turvapaikkamenettelyjen piiriin; ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot ovat väliaikaisesti rajoittaneet turvapaikkahakemusten käsittelyä tai jopa keskeyttäneet käsittelemisen ja että useimmat jäsenvaltiot ovat keskeyttäneet Dublin-siirtojen, palautusten ja uudelleensijoittamisten täytäntöönpanot; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ovat julistaneet satamansa turvattomiksi tai eivät ole sallineet etsintä- ja pelastusoperaatioissa pelastettuja muuttajia nousemasta maihin ja jättäneet heidät siten määräämättömäksi ajaksi epäselvään tilanteeseen merelle ja vaarantaneet heidän henkensä; toteaa, että useimmat jäsenvaltiot ovat nyt aloittaneet nämä toimet uudelleen; ottaa huomioon, että useissa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa on raportoitu covid-19-tartuntatapauksia, mikä on asettanut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät suoraan vaaralle alttiiksi, ja toteaa, että EU:n ulkorajoilla olevat ylikansoitetut leirit muodostavat edelleen erityisen suuren riskin taudin laajamittaisesta puhkeamisesta ottaen huomioon, että turvavälejä ei voida pitää ja suojaa sekä elintarvikkeita, vettä, saniteettitiloja ja henkistä ja fyysistä terveydenhoitoa on saatavilla hyvin niukasti, myös niille, jotka ovat sairastuneet covid-19-tautiin;

AC.

ottaa huomioon, että vankiloissa on erityisen suuri covid-19-tartuntojen riski, koska lähikontakteja on usein mahdotonta välttää ja hygieniasääntöjä ei voida panna täytäntöön, ja koska terveydensuojelutoimenpiteet ovat johtaneet ulkotiloissa vietetyn ajan lyhentämiseen sekä vierailijakieltojen asettamiseen, mikä vaikuttaa vankien oikeuteen olla yhteydessä perheisiinsä; ottaa huomioon, että erityisesti vanginvartijoiden terveys on ollut uhattuna tämän pandemian aikana; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa on vapautettu tiettyihin kategorioihin kuuluvia vankeja terveysriskien pienentämiseksi pandemian aikana;

AD.

katsoo, että covid-19-rajoitusten täytäntöönpanon olisi oltava oikeasuhteista ja syrjimätöntä, jotta ne eivät kohdennu etnisiin vähemmistöihin ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluviin henkilöihin; katsoo, että pandemia vaikuttaa romaniväestöön suhteettomasti ja että naiset ja lapset kuuluvat usein haavoittuvimpiin ryhmiin, erityisesti naiset ja lapset, jotka elävät sosiaalisesti eristäytyneinä ja syrjäytyneinä ympäristöissä, joissa ei ole saatavilla juomavettä tai saniteettipalveluja ja joissa on lähes mahdotonta välttää lähikontakteja tai noudattaa tiukkoja hygieniavaatimuksia; toteaa, että useista jäsenvaltioista on saatu tietoja rasismista ja muukalaisvihasta tapauksissa, joissa on syrjitty tietyn taustan tai kansalaisuuden omaavia henkilöitä; toteaa, että aasialaista syntyperää olevat henkilöt ja romanit ovat joutuneet vihapuheen ja hyökkäysten kohteiksi; ottaa huomioon, että eräät poliitikot ovat joissakin jäsenvaltioissa hyödyntäneet tiedotusvälineissä olleita tietoja romanisiirtotyöläisten joukkopalautuksista maista, joissa covid-19:n ilmaantuvuus on suuri, lisätäkseen pelkoa viruksen leviämisestä ja vahvistaneet siten kielteisiä asenteita ja stereotypioita;

AE.

ottaa huomioon, että lapset ovat suhteellisesti muita suuremmassa vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti ja taloudellisesti sulkutoimenpiteiden johdosta ja että heihin kohdistuva riski siitä, että heidän perusoikeuksiaan rikotaan häirinnän, väkivallan, hyväksikäytön ja köyhyyden seurauksena, on kasvanut; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa perheväkivalta on lisääntynyt sulkutoimenpiteiden seurauksena; toteaa, että naiset ja tytöt (42), lapset ja hlbti-henkilöt ovat muita suuremmassa vaarassa sulkujen aikana, sillä he voivat joutua pitkäksi ajaksi alttiiksi hyväksikäyttäjille ja sosiaalisen ja institutionaalisen tuen ulottumattomiin; ottaa huomioon, että yhteisön tukea näille heikossa asemassa oleville ryhmille on rajoitettu huomattavasti pandemian torjumiseksi toteutettujen toimenpiteiden johdosta;

AF.

ottaa huomioon, että terveydenhuollon yhtäläinen saatavuus, joka on perusoikeuskirjan 35 artiklassa vahvistettu oikeus, on mahdollisesti vaarassa covid-19-pandemian leviämisen pysäyttämiseksi toteutettujen toimenpiteiden seurauksena ja että tämä koskee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä, kuten ikääntyneitä tai kroonisesti sairaita henkilöitä, vammaisia henkilöitä, hlbti- henkilöitä, lapsia, vanhempia, raskaana olevia naisia, kodittomia, kaikkia muuttajia, myös paperittomia muuttajia, turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja etnisiä ja muita vähemmistöjä; ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvät palvelut ovat kärsineet terveyskriisin aikana; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa lisääntymisterveyspalvelujen ja -oikeuksien, aborttioikeus mukaan luettuna, saatavuutta on rajoitettu merkittävästi, mikä on johtanut abortin tosiasialliseen kieltämiseen, mikä puolestaan on pakottanut mielenosoittajia lähtemään kaduille keskellä pandemiaa; toteaa, että lääkepula, resurssien ohjaaminen muista terveysongelmista ja tiettyjen hoitojen äkillinen peruuttaminen, koeputkihedelmöitys- ja transitiohoidot mukaan luettuina, voivat aiheuttaa riskejä muista sairauksista kärsiville potilaille (43); ottaa huomioon, että kuolemantapaukset, eristäytyminen, vanhempien ja etulinjan työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen kohdistuvat lisäpaineet, tulonmenetykset ja pelko laukaisevat mielenterveysongelmia tai pahentavat jo olemassa olevia ongelmia, mikä lisää mielenterveyspalvelujen kysyntää ja johtaa tarpeeseen lisätä kiireellisesti näiden palvelujen rahoitusta;

AG.

ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot lykkäsivät vaaleja (44) – yksi (45) niistä jopa kansanäänestyksen – terveyskriisin ensimmäisessä vaiheessa määrättyjen sulkujen seurauksena; toteaa, että vaaleja on ryhdytty jälleen järjestämään pandemian toisen vaiheen käynnistyttyä; toteaa, että vaalien järjestäminen tai lykkääminen on herkkää tasapainottelua edellyttävä ratkaisu, jota Venetsian komissio on pohtinut ja jonka tueksi se on laatinut suuntaviivoja (46); toteaa, että yleisten, vapaiden, salaisten ja välittömien vaalien järjestäminen on mahdollista vain, jos voidaan taata avoin ja rehellinen vaalikampanja, sananvapaus, tiedotusvälineiden vapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus poliittisia tarkoituksia varten;

AH.

ottaa huomioon, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevat perussopimusten määräykset eivät saa vaikuttaa niiden jäsenvaltioiden velvollisuuksien hoitamiseen, jotka liittyvät yleisen järjestyksen ylläpitämiseen ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseen ottaen huomioon SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetut demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevat unionin arvojen rajat;

AI.

toteaa, että perussopimusten mukaan unionin toimivallan rajat määräytyvät annetun toimivallan periaatteen mukaisesti ja unionin toimivallan käyttö perustuu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0135),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0099/2020),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon neuvoston edustajan 7. lokakuuta 2020 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A9-0175/2020),

1.

2.

—

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13484/2019),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (13483/2019),

—

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0178/2019),

—

ottaa huomioon 11. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman (1), joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä päätökseksi,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja kehitysvaliokunnan lausunnot,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen (A9-0180/2020),

1.

2.

—

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13484/2019),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen, joka tuli voimaan 20. marraskuuta 2014,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Senegalin välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen pöytäkirjasta tehdystä takautuvasta ja ennakoivasta arvioinnista laaditun kertomuksen,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (13483/2019),

—

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0178/2019),

—

ottaa huomioon 11. marraskuuta 2020 (1) antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi,

—

ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen 31 artiklan 4 kohdan (2),

—

ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman yhteisistä säännöistä YKP:n ulkoisen ulottuvuuden soveltamiseksi, kalastussopimukset mukaan lukien (3),

—

ottaa huomioon Senegalin maakohtaisen strategiasuunnitelman (2019–2023),

—

ottaa huomioon Senegalin kansallisen strategian vihreiden työpaikkojen edistämiseksi (2015–2020),

—

ottaa huomioon Senegalin vesillä toimivan aasialaisen laivaston koon kasvun,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A9-0182/2020),

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välinen kestävää kalastusta koskeva kumppanuussopimus tuli voimaan 20. marraskuuta 2014; ottaa huomioon, että nykyisen sopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan voimassaolo päättyi 19. marraskuuta 2019 ja uusi pöytäkirja parafoitiin 19. heinäkuuta 2019;

B.

ottaa huomioon, että viimeisintä pöytäkirjaa (2014–2019) koskevassa ennakoivassa arvioinnissa todetaan, että se on yleisesti ottaen auttanut tehokkaasti varmistamaan kalavarojen kestävän hyödyntämisen Senegalin kalastusalueella, ja suositellaan pöytäkirjan uusimista molempien osapuolten tarpeiden täyttämiseksi;

C.

ottaa huomioon, että viimeisimmän pöytäkirjan tehokkuus tonnikalan kalastuksen osalta on tyydyttävä ja että yhteisön alukset eivät kuitenkaan ole käyttäneet osaa syvänmeren pohjakalalajien kalastusmahdollisuuksista; toteaa, että senegalinkummelin saaliit Senegalin vesillä ovat alle 10 prosenttia yhteisön saaliista tällä osa-alueella;

D.

ottaa huomioon, että senegalinkummeliin kohdistetun syvänmeren pohjakalojen kalastuksen kehittäminen sekä senegalinkummelin lisäsaaliit Senegalin kalastusalueella ja naapurimaiden kalastusalueilla ovat osaltaan lisänneet näihin kantoihin kohdistuvaa kalastuspainetta;

E.

toteaa, että unionin kalastusalusten toiminta rajoittuu avomeren kalastusalueille, mikä vähentää minimiin vuorovaikutuksen Senegalin pienimuotoisen kalastuksen kanssa eikä aiheuta vaaraa alan toimeentulolle;

F.

ottaa huomioon, että uusi pöytäkirja on voimassa viisi vuotta ja siinä määrätään unionin kalastusalusten (28 nuottaa käyttävää tonnikalan pakastusalusta, 10 vapapyydysalusta, 5 pitkäsiima-alusta ja 2 troolaria) kalastusmahdollisuuksista sekä viitesaalismäärästä, joka on 10 000 tonnia tonnikalaa vuodessa, ja senegalinkummelin sallitusta saalismäärästä, joka on 1 750 tonnia vuodessa;

G.

ottaa huomioon, että taloudellinen korvaus on 3 050 750 euroa vuodessa, ja se jakautuu seuraavasti: 800 000 euroa vuodessa kalavarojen käyttöön, 900 000 euroa vuodessa alakohtaisen politiikan täytäntöönpanoon ja 1 350 750 euroa vuodessa arvioituihin laivanvarustajien suorittamiin maksuihin;

H.

toteaa, että uusi pöytäkirja tarjoaa unionin aluksille kalastusmahdollisuuksia Senegalin vesillä parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ja Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) suositusten mukaisesti;

I.

ottaa huomioon, että yhteisen kalastuspolitiikan uudistukseen sisältyy ulkoista ulottuvuutta koskeva luku, jonka tavoitteena on edistää kestävän kalastuksen periaatteita; ottaa huomioon, että kahdenvälisillä sopimuksilla luodaan vakaat oikeudelliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat puitteet EU:n laivaston pääsylle kolmansien maiden vesille ja että niissä määrätään alakohtaisesta tuesta paikallisten hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi ja kestävän kalastuksenhoidon normien parantamiseksi kumppanimaassa;

J.

ottaa huomioon, että yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti unionin laivasto kalastaa ainoastaan sallitun saaliin ylijäämän vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 62 artiklan mukaisesti;

K.

ottaa huomioon, että Senegal on ratifioinut useimmat kansainvälistä kalastuksenhallintaa koskevat kansainväliset sopimukset ja että se on asianomaisten alueellisten kalastuksenhoitoelinten yhteistyössä toimiva osapuoli senegalilaisten alusten harjoittaman kalastuksen osalta;

L.

toteaa, että Senegalin kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen uuden pöytäkirjan neuvotteleminen tapahtuu AKT-maita koskevan EU:n ulkoisen toiminnan yhteydessä, ja siinä otetaan huomioon erityisesti unionin tavoitteet demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa;

M.

katsoo, että tässä sopimuksessa olisi tuettava myös EU:n sitoutumista kansainvälisiin sopimuksiin, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin ja etenkin tavoitteeseen 14, ja että kaikilla EU:n toimilla, kuten tällä kestävää kalastusta koskevalla kumppanuussopimuksella, on edistettävä näitä tavoitteita;

N.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja Senegal tekevät yhteistyötä Cotonoun sopimuksen puitteissa ja että kalastusalan taloudelliset tukitoimenpiteet toteutetaan PESCAO-ohjelmalla, jonka tarkoituksena on tehostaa kalastusalan hallinnointia sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) torjuntaa 15 miljoonan euron talousarviolla vuosiksi 2018–2024;

O.

katsoo, että LIS-kalastus paitsi köyhdyttää luonnonvaraperustaa ja heikentää luonnollista tuottavuutta myös vaikuttaa kielteisesti kalastajien toimeentuloon ja kansallisiin tuloihin;

P.

katsoo, että parlamentille on tiedotettava välittömästi ja täysin kaikissa vaiheissa menettelyistä, jotka liittyvät pöytäkirjaan tai sen uusimiseen;

Q.

ottaa huomioon, että pienten pelagisten lajien kantoja jakavat useat Luoteis-Afrikan alueen naapurimaat, joiden kanssa EU:lla on näiden kantojen pyytämiseen oikeuttavia kalastuskumppanuussopimuksia; katsoo, että komission olisi kannustettava Senegalin viranomaisia aloittamaan neuvottelut naapurimaiden kanssa tieteellisiin lausuntoihin perustuvista yhteisistä sitovista hoitosäännöistä kestävän kalastuksen varmistamiseksi erityisesti pienten pelagisten lajien kantojen osalta, vaikka EU:n ja Senegalin välisessä sopimuksessa ei anneta niihin kalastusmahdollisuuksia;

R.

ottaa huomioon, että Senegalin maakohtaisen strategiasuunnitelman (2019–2023) strategisiin tavoitteisiin kuuluvat kalastuksen kestävä hoito ja tuottavuuden parantaminen sekä markkinoille pääsyn ja kalastusalan kilpailukyvyn yleinen parantaminen;

S.

ottaa huomioon, että kalastusala työllistää yli 600 000 senegalilaista, mikä on noin 17 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

—

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (05243/2020),

—

ottaa huomioon esityksen Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan väliseksi kestävää kalastusta koskevaksi kumppanuussopimukseksi ja sen täytäntöönpanoa koskevaksi pöytäkirjaksi (2020–2026) (05246/2020),

—

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0073/2020),

—

ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman (1), joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä päätökseksi,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan lausunnon,

—

ottaa huomioon kehitysvaliokunnan kirjeen,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen (A9-0185/2020),

1.

2.

—

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08359/2020),

—

ottaa huomioon luonnoksen maantieteellisiin merkintöihin liittyvästä yhteistyöstä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta tehdyn Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan hallituksen väliseksi sopimukseksi (08361/2020),

—

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0298/2020),

—

ottaa huomioon 11. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman (1), joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä päätökseksi,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon,

—

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A9-0199/2020),

1.

2.

—

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08359/2020),

—

ottaa huomioon luonnoksen maantieteellisiin merkintöihin liittyvästä yhteistyöstä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta tehdyn Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan hallituksen väliseksi sopimukseksi (08361/2020),

—

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan 3 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön,

—

ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS),

—

ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

—

ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kauppa, kasvu ja henkinen omaisuus – Strategia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa” (COM(2014)0389),

—

ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisesta ja täytäntöönpanosta kolmansissa maissa (SWD(2019)0452),

—

ottaa huomioon 16. heinäkuuta 2018 pidetyssä EU:n ja Kiinan 20. huippukokouksessa ja 9. huhtikuuta 2019 pidetyssä EU:n ja Kiinan 21. huippukokouksessa annetut yhteiset julkilausumat,

—

ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 annetun yhteisen tiedonannon ”Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin” (JOIN(2019)0005),

—

ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman strategiasta teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa (1),

—

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteiden tilasta (2),

—

ottaa huomioon 11. marraskuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä päätökseksi (3),

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen unionin ulkoista toimintaa koskevan V osaston,

—

ottaa huomioon SEUT:n ja erityisesti sen 91, 100, 168 ja 207 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan kanssa,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon,

—

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A9-0202/2020),

A.

ottaa huomioon, että maantieteellisten merkintöjen suojaaminen kansainvälisellä tasolla on keskeinen osa EU:n kauppapolitiikkaa;

B.

ottaa huomioon, että EU on maailman suurin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viejä ja että niiden vienti saavutti ennätyksellisen 39 miljardin euron ylijäämän vuonna 2019;

C.

ottaa huomioon, että maantieteellisellä merkinnällä suojattujen tuotteiden keskimääräinen arvo on kaksi kertaa suurempi kuin vailla suojattua nimitystä olevilla tuotteilla;

D.

ottaa huomioon, että EU:n maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti Kiinaan on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana ja että sen vuotuinen kasvuvauhti oli yli 20 prosenttia vuosina 2009–2019; toteaa, että tämä muutti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppataseen 1 miljardin euron vajeen vuonna 2009 yli 9 miljardin euron kauppaylijäämäksi vuonna 2019, mikä tekee Kiinasta EU:n maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin kolmanneksi tärkeimmän kohteen Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen jälkeen; ottaa huomioon, että Kiinan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin odotetaan kasvavan edelleen seuraavan vuosikymmenen aikana;

E.

ottaa huomioon, että EU:n maantieteellisillä merkinnöillä suojattujen viinien, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ja väkevien alkoholijuomien maailmanlaajuisen myynnin arvo on 74,76 miljardia euroa (4), mikä vastaa 6,8:aa prosenttia EU:n maatalouselintarvikealan myynnistä ja 15,4:ää prosenttia EU:n maatalouselintarvikkeiden viennistä;

F.

ottaa huomioon, että EU on yleisesti tunnettu taitotiedostaan ja arvokkaiden ja laadukkaiden maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotannosta;

G.

katsoo, että kaikki tuodut maatalouselintarvikkeet on tarkastettava ja niiden on täytettävä terveyttä, turvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset, joita sovelletaan EU:n tuottajiin koko maatalouden toimitusketjussa ja jotka siten osaltaan lisäävät tuotteiden arvoa ja laatua;

H.

ottaa huomioon, että monet EU:n maantieteelliset merkinnät kohtaavat Kiinassa merkittäviä haasteita, jotka aiheuttavat tuntuvia taloudellisia menetyksiä EU:n tuottajille;

I.

ottaa huomioon, että sopimus perustuu vuosina 2007–2012 toteutetusta, yhteistyötä maantieteellisissä merkinnöissä koskevasta EU:n ja Kiinan pilottihankkeesta saatuihin kokemuksiin;

J.

ottaa huomioon, että merkittävän osan maailman talouskasvusta odotetaan tulevaisuudessa syntyvän Euroopan ulkopuolella;

K.

ottaa huomioon, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuottajat ja viejät joutuvat toimimaan vaikeassa kansainvälisen kaupan ympäristössä;

L.

katsoo, että tämä sopimus on tärkeä maantieteellisten merkintöjen maailmanlaajuisen tunnustamisen kannalta;

M.

katsoo, että tämä sopimus on tärkeä ensimmäinen askel ja että sitä olisi laajennettava mahdollisimman pian monien vielä sen ulkopuolella olevien EU:n maantieteellisten merkintöjen suojaamiseksi;

N.

katsoo, että tämän sopimuksen tekeminen osoittaa, että EU ja Kiina pystyvät tekemään kahdenvälisiä sopimuksia, kunhan yhteiset edut otetaan asianmukaisesti huomioon;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2020)0360),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0279/2020),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

—

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0200/2020),

1.

2.

3.

4.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0564),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0161/2019),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. tammikuuta 2020 antaman lausunnon (1),

—

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 30. syyskuuta 2020 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A9-0093/2020),

1.

2.

3.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0620),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 149 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0117/2019),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 30. lokakuuta 2019 antaman lausunnon (1),

—

on kuullut alueiden komiteaa,

—

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 7. lokakuuta 2020 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0128/2020),

1.