Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Intermodaalinen liikenne ja multimodaalinen logistiikka – liikennemuotojen täydentävyyden varmistaminen pyrittäessä ympäristöystävällisempään liikenteeseen”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2021/C 374/01)

Esittelijä: Stefan BACK

Täysistunnon päätös	25.3.2021
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen jaostossa	24.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	7.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	230/0/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Toimiva pitkän aikavälin ratkaisu tehokkaan ja kestäväpohjaisen multimodaaliliikenteen ja -logistiikan kehittämiseen edellyttää niiden ongelmien ratkomista, jotka tekevät multimodaalikuljetuksista etenkin maantieliikenteeseen tukeutuvia yhden liikennemuodon kuljetuksia kalliimpia, hitaampia ja epävarmempia. Ratkaisua ei voida rakentaa taloudellisen tai sääntelytuen varaan.

1.2

Tällainen lähestymistapa olisi myös sääntelyn kannalta resurssitehokas, koska nimenomaista sääntelykehystä ei tarvittaisi.

1.3

ETSK suosittaa teknisen innovoinnin ja kilpailukykyongelmien ratkaisemisen lisäksi myös ulkoisten kustannusten täysimääräistä sisällyttämistä hintoihin kaikissa liikennemuodoissa, jotta multimodaaliliikenne voi kehittyä ja saavutetaan tasapuoliset toimintaedellytykset. Komitea perää päättäväisiä toimia, joilla edistetään eurooppalaisen yksittäisvaunukuljetusjärjestelmän turvaamista ja/tai uudelleenkäynnistämistä, strategisen infrastruktuurin (esim. satamien) yhdistämistä rautatieratkaisuihin, teollisuusraiteisiin investoimista ja suurten logistiikkayritysten osallistumista liikennevirtojen uudelleensuuntaamiseen.

1.4

Jotta eri liikennemuotojen välinen kilpailu olisi reilua, ETSK kehottaa toimimaan niissä kaikissa sosiaalisesti esimerkillisellä tavalla. Näin voidaan taata korkealaatuiset liikennepalvelut, laadukkaat työpaikat ja hyvät sosiaaliset olosuhteet ja siten kaikkien markkinatoimijoiden kannalta tasapuoliset toimintaedellytykset.

1.5

Multimodaalikuljetusten ongelmana ovat nykyisin – uudelleenlastauksesta aiheutuvien lisäkustannusten ja ylimääräisten transaktiokustannusten lisäksi – sellaiset haittatekijät kuin pitkät toimitusajat, monimutkaisuus, suurempi riski ja heikompi luotettavuus, mikä jarruttaa tällaisten kuljetusten yleistymistä.

1.6

Tarvitaan siis toimenpiteitä, joiden avulla multimodaalisesta tavaraliikenteestä saadaan itsessään kilpailukykyistä sekä tehokasta ja saumatonta yhden liikennemuodon kuljetuksia vastaavin kustannuksin.

1.7

Lisäksi tulee mukauttaa rautatieliikenne paremmin avoimeen markkinaympäristöön ja korjata rautatiekuljetuksia sisältäviä multimodaalisia ratkaisuja haittaavat ongelmat, jotka johtuvat täsmällisyyden, luotettavuuden, ennustettavuuden ja joustavuuden puutteista.

1.8

Sisävesiliikenteen rajatylittävään kuljetuskapasiteettiin tarvitaan nähtävästi parannuksia.

1.9

Intermodaalisuuden onnistuminen edellyttää riittävää terminaali-infrastruktuuria. Resurssitehokkuuden vuoksi olisi myös hyödyllistä, että jäsenvaltiot sopisivat yhteistyöstä raja-alueiden terminaali-infrastruktuurin suunnittelussa. Terminaalien väliset etäisyydet tulee määrittää kysynnän, verkon tiheyden ja muiden paikallisten realiteettien mukaan.

1.10

Julkisen velan osalta ETSK suosittaa, että vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä ei covid-19-kriisin jälkeen sovellettaisi julkisiin investointeihin, jotka kohdistuvat intermodaaliseen infrastruktuuriin.

1.11

Jotta multimodaalinen liikenne toimisi hyvin, on tärkeää, että esimerkiksi vaarallisten aineiden käsittelyä koskevat määräykset ovat eri liikennemuodoissa johdonmukaisia ja että lisäksi ratkaistaan muut sääntelyyn liittyvät ja käytännön kysymykset, jotka voivat aiheuttaa pulmia liikennemuotojen rajapinnoissa tai jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä.

1.12

Monet intermodaalikuljetuksia haittaavat ongelmat voitaisiin ratkaista älykkäillä digitaalisilla ratkaisuilla, kuten jäljitys- ja seurantamahdollisuuksilla sekä muilla multimodaalisten liikennevirtojen tehokasta hallintaa helpottavilla digitaalisilla ratkaisuilla.

1.13

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1056 (1) sähköisistä kuljetustiedoista helpottaa elokuusta 2024 alkaen toimijoiden ja viranomaisten välistä lakisääteisten tietojen vaihtoa digitaalisilla alustoilla ja parantaa intermodaaliliikenteen sujuvuutta.

1.14

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ottamaan edellä esitetyt ehdotukset huomioon, kun se valmistelee intermodaaliliikenteen sääntelykehyksen tulevaa tarkistusta, ja luomaan edellytykset sille, että liikennejärjestelmässä saadaan multimodaalikuljetusten koko potentiaali käyttöön ilman erityisiä tukitoimia.

2.   Tausta

2.1

Euroopan komission tiedonannossa kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiasta (COM(2020) 789 final) todetaan, että rahtitoiminnan viherryttämisen tukemiseksi Euroopassa nykyistä intermodaalisen liikenteen kehystä on muokattava perusteellisesti ja siitä on tehtävä tehokas väline. Strategiassa korostetaan tarvetta tarkistaa sääntelykehystä, kuten yhdistettyjä kuljetuksia koskevaa neuvoston direktiiviä 92/106/ETY (2), ja painotetaan mahdollisuutta ottaa käyttöön taloudellisia kannustimia sekä toiminnalle että infrastruktuurille. Kannustimien olisi perustuttava päästöjen seurantaan.

2.2

Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian keskeisenä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Multimodaaliliikenteellä on strategiassa tärkeä rooli, sillä päämääränä on ympäristön kannalta optimaalinen liikennemuotojen yhteispeli ja tähän liittyen myös maanteiden tavarakuljetusten siirtyminen vähemmän vallitsevaan asemaan.

2.3

Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa korostetaan lisäksi multimodaalisen logistiikan merkitystä mm. kaupunkialueilla sekä tehokkaan suunnittelun tarvetta tyhjänäajojen välttämiseksi ja tähdennetään, että rahti tulee ottaa huomioon kaupunkiliikenteen suunnittelussa.

2.4

Strategiassa tuodaan myös esiin se ongelma, että uudelleenlastausinfrastruktuurista – esimerkiksi sisämaan multimodaaliterminaaleista – on pulaa, sekä tarve parantaa uudelleenlastausteknologiaa, mukaan lukien multimodaalinen tietojen vaihto ja kaikkia liikennemuotoja koskevat älykkäät liikenteenhallintajärjestelmät. Komissio aikoo tarjota rahoitusta ja suunnata mm. tutkimukseen ja innovointiin liittyviä politiikkoja näiden kysymysten ratkaisemiseen. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää myös rautatiealan valtiontukisääntöjä.

2.5

Komissio suunnittelee kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaan liittyvän toimintasuunnitelman puitteissa intermodaaliliikenteen sääntelykehyksen ja yhdistettyjä kuljetuksia koskevan direktiivin uudelleentarkastelua vuonna 2022.

2.6

Komissio esitti vuonna 2017 (ehdotus COM(2017) 648 final) muutoksia kyseiseen direktiiviin. Se korosti tarvetta parantaa jäsenvaltioiden välistä koordinointia intermodaaliterminaalien rakentamisessa sekä yksinkertaistaa erilaisia hallinnollisia menettelyjä mutta näki myös edelleen tarpeellisena edistää intermodaalisuutta ja säännellä erikseen markkinoille pääsyä erityisesti maantiekuljetusten osalta. Ehdotukseen tehtiin lainsäädäntöprosessissa huomattavia muutoksia, minkä vuoksi komissio päätti perua sen.

2.7

Jäsenvaltioille on kuitenkin annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/1055 (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1072/2009 (4) tehdyillä muutoksilla mahdollisuus poiketa maantieliikenteen markkinoille pääsyä koskevista erityissäännöistä ja soveltaa tavanomaisia kabotaasisääntöjä.

3.   Yleistä

3.1

Toimiva pitkän aikavälin ratkaisu tehokkaan ja kestäväpohjaisen multimodaaliliikenteen ja -logistiikan kehittämiseen edellyttää niiden ongelmien ratkomista, jotka tekevät multimodaalikuljetuksista etenkin maantieliikenteeseen tukeutuvia yhden liikennemuodon kuljetuksia kalliimpia, hitaampia ja epävarmempia. Ratkaisua ei voida rakentaa taloudellisen tai sääntelytuen varaan.

3.2

Tällainen lähestymistapa mahdollistaisi myös luopumisen monimutkaisista säännöistä, joissa määritellään yhdistetyt tai multimodaaliset kuljetukset ja joiden avulla varmistetaan tällaisen liikenteen harjoittajien oikeus taloudelliseen tukeen, sekä luopumisen erityisistä markkinoille pääsyä koskevista säännöistä. Se olisi siis myös sääntelyn kannalta resurssitehokas.

3.3

ETSK suosittaa teknisen innovoinnin ja kilpailukykyongelmien ratkaisemisen lisäksi ulkoisten kustannusten täysimääräistä sisällyttämistä hintoihin kaikissa liikennemuodoissa, jotta multimodaaliliikenne voi kehittyä ja saavutetaan tasapuoliset toimintaedellytykset. Komitea perää päättäväisiä toimia, joilla edistetään eurooppalaisen yksittäisvaunukuljetusjärjestelmän turvaamista ja/tai uudelleenkäynnistämistä, strategisen infrastruktuurin (esim. satamien) yhdistämistä rautatieratkaisuihin, teollisuusraiteisiin investoimista ja suurten logistiikkayritysten osallistumista liikennevirtojen uudelleensuuntaamiseen.

3.4

Jotta eri liikennemuotojen välinen kilpailu olisi reilua, ETSK kehottaa toimimaan niissä kaikissa sosiaalisesti esimerkillisellä tavalla. Näin voidaan taata korkealaatuiset liikennepalvelut, laadukkaat työpaikat ja hyvät sosiaaliset olosuhteet ja siten kaikkien markkinatoimijoiden kannalta tasapuoliset toimintaedellytykset.

3.5

ETSK korostaa, että osaavat ja motivoituneet työntekijät ja hyvät työolot ja -ehdot ovat multimodaaliliikenteen onnistuneen kehityksen tärkeä ennakkoedellytys, ja kehottaa tarkistamaan työntekijöiden lähettämistä koskevia sääntöjä siten, että niissä otetaan huomioon erittäin liikkuvan rautatiehenkilöstön tilanne. Komitea peräänkuuluttaa lisäksi terveyden ja reilun kilpailun turvaamiseksi yksinkertaisia ja selkeitä sääntöjä, joiden avulla kaikille kuljetusalan työntekijöille taataan oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot (mm. koulutus, työ- ja lepoajat, riittävä kielitaito, palkka, työterveys ja -turvallisuus, nykyaikaiset sanitaatiomahdollisuudet ja asianmukaiset yöpymismahdollisuudet). Sääntöjen noudattaminen tulee voida varmistaa, ja vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi tarvitaan niin ikään asianmukainen järjestelmä.

3.6

Multimodaalikuljetusten ongelmana ovat – uudelleenlastauksesta aiheutuvien lisäkustannusten ja ylimääräisten transaktiokustannusten lisäksi – sellaiset haittatekijät kuin pitkät toimitusajat, monimutkaisuus, suurempi riski ja heikompi luotettavuus, mikä jarruttaa tällaisten kuljetusten yleistymistä.

3.7

Yhden liikennemuodon (maantiekuljetus) käytön ja intermodaalisten ratkaisujen kustannusero on tuoreen tutkimuksen (5) mukaan huomattava. Lisäkustannukset johtuvat multimodaalikuljetusten järjestämiseen liittyvästä lisätyöstä (50–100 euroa lähetykseltä), pidemmistä toimitusajoista (4–120 tuntia, keskimäärin 25 tuntia), jotka nostavat lähetyskustannuksia 75–100 euroa, sekä yhdenmukaisen asiakirjamenettelyn puuttumisesta, joka aiheuttaa 5–150 euron menetykset lähetystä kohden.

3.8

Tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että taloudellinen kannattavuusraja voidaan tukitoimenpiteet pois lukien saavuttaa pitkien kuljetusten hinnoissa, kun matkan pituus on 595 kilometriä (rautatie- ja maantiekuljetusten yhdistelmä), 266 kilometriä (sisävesi- ja maantiekuljetusten yhdistelmä) ja 736 kilometriä (lyhyen merikuljetuksen ja maantiekuljetuksen yhdistelmä).

3.9

Tutkimuksessa pidetään erityisen valitettavana, että jäljitys- ja seurantamahdollisuutta ei useinkaan ole ja että monesti on mahdotonta käyttää sähköisiä asiakirjoja.

3.10

Vaikutustenarvioinnissa vuoden 2017 direktiiviehdotuksesta todetaan, että intermodaalisista kuljetusratkaisuista aiheutuu lähes 60 prosentin lisäkustannukset, joista suurin osa johtuu täytäntöönpanosta, viivästyksistä, transaktiokustannuksista jne. (6).

3.11

Tarvitaan siis selvästikin toimenpiteitä multimodaalisen tavaraliikenteen kehittämiseksi itsessään kilpailukykyiseksi sekä edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi, jotta tällainen liikenne voi olla tehokasta ja saumatonta yhden liikennemuodon kuljetuksia vastaavin kustannuksin.

3.12

Lisäksi on syytä mainita tarve mukauttaa rautatieliikenne paremmin avoimeen markkinaympäristöön ja korjata rautatiekuljetuksia sisältäviä multimodaalisia ratkaisuja aivan ilmeisesti haittaavat ongelmat, jotka johtuvat täsmällisyyden, luotettavuuden, ennustettavuuden ja joustavuuden puutteista.

3.13

Sisävesiliikenteen rajatylittävään kuljetuskapasiteettiin tarvitaan nähtävästi parannuksia.

3.14

Ongelmana ovat myös pullonkaulat, jotka johtuvat multimodaaliterminaalien ja logistiikkakeskusten kapasiteettipulasta. Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaan liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (7) arvioidaan, että yli 300 kilometrin etäisyydet terminaalien välillä esimerkiksi Suomessa ja tietyissä osissa Ruotsia ovat liian pitkiä, sillä ne rajoittavat lyhyiden (noin 150 kilometrin) maantiekuljetusten mahdollisuutta. Riittävällä terminaalikapasiteetilla on keskeinen merkitys erityisesti TEN-T-ydinverkkokäytävissä, mutta on pidettävä mielessä, että terminaalien välisen etäisyyden on oltava yhteydessä myös alueen liikennemääriin ja verkon tiheyseroihin eri puolilla Eurooppaa.

3.15

Resurssitehokkuuden kannalta on lisäksi olennaisen tärkeää, että naapurijäsenvaltiot koordinoivat raja-alueiden terminaalien suunnittelua.

3.16

Tässä yhteydessä on syytä huomata, että äskettäisessä tutkimuksessa (8), jossa analysoitiin kabotaasirajoitusten vaikutuksia maantiekuljetusten yhdistämiseen, todettiin niin kutsutun yhdistelmäkabotaasin käytön olevan melko yleistä, mikä johtuu ongelmista kuljettajien saatavuudessa ja joustavuudessa sekä kustannuseroista. Tämänkaltaisen kabotaasiliikenteen rajoitukset voivatkin tutkimuksen mukaan aiheuttaa asianomaisille osapuolille tiettyjä välittömiä kielteisiä vaikutuksia ja johtaa esimerkiksi siirtymiseen takaisin yhden liikennemuodon maantiekuljetuksiin ja rautateiden tavaraliikennepalvelujen vähenemiseen. Terminaalinpitäjät puolestaan uskovat terminaalien tuottavuuden ja palvelujen paranemisen kompensoivan mahdollisia kuljetuskustannusten nousuja pitkällä aikavälillä.

3.17

On myös tärkeää pohtia esimerkiksi vaarallisten aineiden käsittelyä koskevien määräysten johdonmukaisuutta eri liikennemuodoissa ja ratkaista muutkin sääntelyyn liittyvät ja käytännön kysymykset, jotka voivat aiheuttaa pulmia liikennemuotojen rajapinnoissa tai jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä.

3.18

Monet edellä mainituista ongelmista voidaan ratkaista älykkäillä digitaalisilla ratkaisuilla, joista esimerkkeinä voidaan mainita jäljitys- ja seurantamahdollisuudet sekä muut multimodaalisten liikennevirtojen tehokasta hallintaa helpottavat digitaaliset ratkaisut.

3.19

Asetus (EU) 2020/1056 sähköisistä kuljetustiedoista helpottaa elokuusta 2024 alkaen toimijoiden ja viranomaisten välistä lakisääteisten tietojen vaihtoa digitaalisilla alustoilla, ja sen myötä ratkeaa ainakin osa edellä kuvailluista asiakirjojen standardoinnin ja sähköisen vaihdon ongelmista.

3.20

Mahdollisuuksia ratkaista useimmat edellä mainituista ongelmista, jotka hidastavat multimodaalisen tavaraliikenteen suosion kasvua, näyttää siis olevan olemassa.

3.21

Jotta mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä, on kuitenkin huolehdittava riittävästä terminaali-infrastruktuurista. Resurssitehokkuuden vuoksi olisi myös hyödyllistä, että jäsenvaltiot sopisivat yhteistyöstä raja-alueiden terminaali-infrastruktuurin suunnittelussa.

3.22

Julkisen velan osalta ETSK suosittaa, että vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä ei covid-19-kriisin jälkeen sovellettaisi julkisiin investointeihin, jotka kohdistuvat multimodaaliseen infrastruktuuriin.

3.23

Kuten edellä jo todetaan, erityisesti rautateiden ja sisävesiterminaalien toimintatapaa tulee muuttaa markkinalähtöisemmäksi.

3.24

Jos edellä mainitut ongelmat ratkaistaan asianmukaisesti, liikennejärjestelmässä voidaan saada multimodaalikuljetusten koko potentiaali käyttöön ilman erityisiä tukitoimia.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1056, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, sähköisistä kuljetustiedoista (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33).

(2)  Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 368, 17.12.1992, s. 38).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1055, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, asetusten (EY) N:o 1071/2009, (EY) N:o 1072/2009 ja (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta niiden mukauttamiseksi maantieliikenteen alan kehitykseen (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 17).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72).

(5)  TRT (2017), Gathering additional data on EU combined transport – Final report.

(6)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja vaikutustenarvioinnista (SWD(2017) 362 final).

(7)  SWD(2020) 331 final.

(8)  Mobility Package 1 – Data gathering an analysis of the impacts of cabotage restrictions on combined transport road legs, TRT Transporti e Territorio SRL.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Digitalisaation taloudellisten ja sosiaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen ja talouden, erityisesti pk-yritysten digitalisaatiokehityksen parantaminen ihmiskeskeistä tekoälyä ja dataa painottaen”

(valmisteleva lausunto)

(2021/C 374/02)

Esittelijä:

Antje GERSTEIN

Lausuntopyyntö	puheenjohtajavaltio Slovenia, 19.3.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	15.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	7.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	217/0/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Vallitseva pandemia on opettanut meille, että etätyö, kotitoimistot ja joustavat työaikajärjestelyt ovat ainakin jossain määrin ”uusi normaali”, mutta meidän on myös ymmärrettävä, että digitaaliset liiketoimintamallit muokkaavat työmaailmaa yhä enemmän. Nämä mallit on suunniteltava ihmis- ja arvolähtöisesti. Laajemmassa yhteiskunnallisessa mielessä haasteena on taata erityisen haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien digitaalinen osallisuus.

1.2

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen mukanaan tuomien hyötyjen ennustetaan lisäävän EU:n taloudellista tuotosta vuosittain noin 415 miljardia euroa. Vaikka digitalisaatio tarjoaa yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia kaikkialla EU:ssa, monet niistä kokevat huomattavaa oikeudellista epävarmuutta rajatylittävässä toiminnassaan ja ovat myös suuressa vaarassa jäädä jälkeen osallistumismahdollisuuksien tai investointiresurssien ja ammattitaidon puutteen vuoksi. Tämä koskee yleisesti monia pk-yrityksiä ja aivan erityisesti mikroyrityksiä.

1.3

Yksi EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden menestyksen avaimista on avoin suhtautuminen teknologiaan uusien digitaalisten liiketoimintamallien ja sovellusten, kuten tekoälyn, sääntelyssä sekä mahdollisuus saada innovaatiorahoitusta, jotta pk-yritykset voivat hyötyä tällaisten uusien digitaalisten sovellusten eduista. ETSK on tehnyt tekoälyn käyttöä pk-yrityksissä koskevan tutkimuksen, josta voidaan saada hyödyllisiä tietoja (1).

1.4

ETSK on ollut tekoälykeskustelun eturintamassa aiheesta vuonna 2017 antamastaan ensimmäisestä lausunnosta lähtien, ja se on julkaissut parin viime vuoden aikana useita tekoälyaiheisia lausuntoja. ETSK laatii parhaillaan virallista lausuntoaan Euroopan komission ehdotuksesta tekoälysäädökseksi. Lausunto esitellään ETSK:n täysistunnossa syyskuussa, ja siinä käsitellään muun muassa tekoälyn määritelmää, sillä se on tärkeä osa tekoälyä koskevaa säädösehdotusta.

2.   Taustaa

2.1

EU:n neuvoston tuleva puheenjohtajavaltio Slovenia on laatinut puheenjohtajakaudelleen kaavailemansa painopisteet huomioon ottaen ehdotuksia ja pyytänyt komiteaa 18. maaliskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antamaan ehdotetuista aiheista valmistelevia lausuntoja. Puheenjohtajavaltio pitää näitä EU-politiikan aloja erityisen tärkeinä.

2.2

Tämä lausunto on siis vastaus EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Slovenian pyyntöön laatia valmisteleva lausunto digitalisaation tarjoamista taloudellisista ja sosiaalisista mahdollisuuksista.

2.3

Valmistelevassa lausunnossa esitetään yhteenveto useista digitalisaatioon liittyvistä aiheista, joita käsitellään ETSK:n viimeaikaisissa tai valmisteilla olevissa lausunnoissa. Siinä vastataan puheenjohtajavaltion esittämään neljään kysymykseen, jotka liittyvät datahallintosäädökseen, digipalvelusäädökseen ja tekoälysäädökseen. Kaikki muut merkitykselliset tiedot näistä aiheista löytyvät vastaavista ETSK:n lausunnoista (2).

3.   Yleistä

3.1

Covid-19-kriisi on tuonut esiin paitsi sen, että EU on digitaalisessa kehityksessä jäljessä, myös sen, että unionilla on valtavasti potentiaalia. Nyt jos koskaan on ymmärrettävä, että EU tarvitsee vahvat digitaaliset sisämarkkinat. Tämä edellyttää EU:n kapasiteetin vahvistamista esimerkiksi pilvipalveluissa, 5G-teknologiassa ja tietojen turvallisessa käytössä. Jotta pysytään mukana maailmanlaajuisten toimijoiden Yhdysvaltojen ja Kiinan vauhdissa, on investoitava vahvaan digitaaliseen Eurooppaan.

3.2

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen mukanaan tuomien hyötyjen ennustetaan lisäävän EU:n taloudellista tuotosta vuosittain noin 415 miljardia euroa. Ennakoiva kunnossapito, digitaaliset alustat ja kvanttilaskenta ovat vain kolme esimerkkiä siitä, millainen merkittävä vaikutus digitaaliteknologialla on Euroopan talouden digitalisaatioon. Vaikka digitalisaatio tarjoaa yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia kaikkialla EU:ssa, monet niistä kokevat huomattavaa oikeudellista epävarmuutta rajatylittävässä toiminnassaan ja ovat myös suuressa vaarassa jäädä jälkeen osallistumismahdollisuuksien tai investointiresurssien ja ammattitaidon puutteen vuoksi. Tämä koskee yleisesti monia pk-yrityksiä ja aivan erityisesti mikroyrityksiä.

3.3

Vallitseva pandemia on opettanut meille, että etätyö, kotitoimistot ja joustavat työaikajärjestelyt ovat ainakin jossain määrin ”uusi normaali”, mutta meidän on myös ymmärrettävä, että digitaaliset liiketoimintamallit muokkaavat työmaailmaa yhä enemmän. Nämä mallit on suunniteltava ihmis- ja arvolähtöisesti.

3.4

Pandemian jälkeisessä taloudessa on varmistettava, että pienet ja keskisuuret yritykset tietyillä erityisen koetelluilla aloilla (palvelualat, kuten vähittäiskauppa ja matkailu) eivät menetä asemiaan sen vuoksi, että investointitarpeet ovat liian suuret (ja säästöt on käytetty loppuun pandemian kestettyä yli vuoden). Nämä yritykset tarvitsevat erityistä tukea digitalisaatiota ja liiketoimintamallien edelleen kehittämistä varten, mikä on otettava huomioon EU:n elpymisrahastoon liittyvissä kansallisissa elvytysohjelmissa. Euroopan komission on omaksuttava koordinoiva rooli sen varmistamiseksi, että EU:n eri rahastot toimivat yhtenäisesti ja että tämän alan (pk-yritysten digitalisaatio) toimien ja hankkeiden toteuttamisesta saadaan entistä juohevampaa.

3.5

Poliittisen kehyksen on oltava tarkoituksenmukainen, jotta pk-yritykset voivat hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Sääntelyä olisi harkittava vain silloin, kun on selvästi odotettavissa, että ei-toivottua kehitystä tapahtuu. Innovointi ja uudet liiketoimintamallit tarvitsevat jonkin verran liikkumavaraa voidakseen kehittyä. Hätiköidyt tai liian tiukat EU:n säädökset asettavat eurooppalaiset yritykset, etenkin pk-yritykset, epäedulliseen asemaan verrattuna muualla maailmassa kansainvälisesti toimiviin yrityksiin.

3.6

Tietyillä aloilla, erityisesti palvelualalla (vähittäiskauppa, matkailu, catering), tarvitaan kuitenkin kiireellisesti sääntelykehystä, joka auttaa torjumaan disinformaatiota digitaalisessa ympäristössä ja mahdollistaa esimerkiksi valheellisten arvioiden torjumisen, sillä ne voivat olla yrityksille erittäin haitallisia. ETSK on käsitellyt näitä etenkin digitaalisilla alustoilla (3) yleisiä ongelmia laajemmin digipalvelusäädöksestä äskettäin antamassaan lausunnossa.

3.7

Talouden etenevään tekniseen kehitykseen ja digitaaliseen murrokseen sisältyy myös tiettyjä riskejä, jotka on pidettävä mielessä, jotta tällaisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet pystytään hyödyntämään kaikilta osin. Onkin tarpeen varmistaa, että teknologiakehityksen ja digitalisaation ohella toteutetaan mekanismeja, joilla torjutaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien digitaalista syrjäytymistä.

3.8

ETSK on ollut tekoälykeskustelun eturintamassa aiheesta vuonna 2017 antamastaan ensimmäisestä lausunnosta (4) lähtien, ja se on julkaissut parin viime vuoden aikana useita tekoälyaiheisia lausuntoja (5). ETSK on kannattanut ”ihminen määrää” -periaatteen soveltamista tekoälyyn. Se tarkoittaa, että ihmiset hallitsevat tekoälyä teknisessä mielessä ja voivat vastaisuudessakin päättää, milloin ja miten sitä käytetään yleensä yhteiskunnassa. ETSK on pitänyt myönteisenä vuonna 2018 julkaistua Euroopan tekoälystrategiaa, komission tiedonantoa luotettavaa tekoälyä koskevista eettisistä ohjeista ja komission tukea seitsemälle luotettavaa tekoälyä koskevalle vaatimukselle. Lisäksi ETSK on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, miten tekoäly vaikuttaa työpaikkoihin, sen tärkeyteen, että löydetään oikea tasapaino sääntelyn, itsesääntelyn ja eettisten ohjeiden välillä, sekä kuluttajiin kohdistuviin tekoälyn vaikutuksiin.

3.9

ETSK laatii parhaillaan virallista lausuntoaan Euroopan komission ehdotuksesta tekoälysäädökseksi (6). Lausunto esitellään ETSK:n täysistunnossa syyskuussa. ETSK ei voi vielä esittää virallista kantaansa tekoälysäädöstä koskevaan ehdotukseen, mutta se voi esittää joitakin pohdintoja kysymyksestä, jonka puheenjohtajavaltio Slovenia on esittänyt tekoälysäädösehdotukseen sisältyvästä tekoälyn määritelmästä.

3.10

Työpaikkojen osalta digitalisaation aikakauden perusperiaatteena on, että kaikille työntekijöille on taattava ihmisarvoinen työ. Yrityksissä työntekijöiden ja heidän edustajiensa on oltava varhaisessa vaiheessa mukana suoraan työntekijöihin vaikuttavan tekoälyn käyttöönotossa ja sen määrittelyssä, miten tällaista tekoälyä käytetään. Työntekijöille on annettava ennakoivasti ja hyvissä ajoin koulutusta digitaalisen maailman uusia työpaikkoja silmällä pitäen.

4.   Erityistä

4.1

Puheenjohtajavaltio pitää tekoälyä digitalisaation tärkeimpänä osa-alueena. Muita erityisen tärkeitä kysymyksiä ovat kehittyneiden teknologioiden integrointi yhteiskuntaan ja siirtyminen gigabittiyhteiskuntaan. Tekoälyn ja datatalouden kaltaisten uusien teknologioiden ansiosta EU voi toipua kriisistä nopeasti ja kehittyä maailman johtavaksi digitaaliyhteiskunnaksi.

4.2

Puheenjohtajavaltio on pyytänyt ETSK:ta vastaamaan neljään kysymykseen: — Datahallintosäädöksessä säädetään esimerkiksi sellaisista datan käyttöä edistävistä uusista liiketoimintamalleista kuin datan jakamispalvelujen tarjoajat. Mitä mieltä ETSK on tällaisten palvelujen taloudellisista vaikutuksista? — Datahallintosäädöksessä säädetään data-altruismipohjaisista organisaatioista, jotka helpottavat luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville asettaman datan uudelleenkäyttöä. Tämä mahdollistaa myös uusien palvelujen tarjoamisen, muun muassa luonnollisten henkilöiden tuottaman datan keräämisen yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Mitä mieltä ETSK on tästä asiasta? — Mikä on ETSK:n kanta ehdotukseen tekoälyn asianmukaisesta määritelmästä (joka sisältyy huhtikuussa 2021 hyväksyttyyn tekoälysäädöksen tekstiin)? — Mitä mieltä ETSK on digipalvelusäädöksestä?

4.3

Datahallintosäädöksessä säädetään esimerkiksi sellaisista datan käyttöä edistävistä uusista liiketoimintamalleista kuin datan jakamispalvelujen tarjoajat. Mitä mieltä ETSK on tällaisten palvelujen taloudellisista vaikutuksista (7)?

4.3.1

ETSK pitää datahallintosäädöstä asianmukaisena ja tarpeellisena, sillä digitaalisen datan käsittely, säilyttäminen ja jakaminen ovat saamassa yhä suuremman merkityksen paitsi talouden myös yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta tilanteessa, jossa yksityishenkilöt, viranomaiset ja yritykset toimivat monimutkaisessa ja monisäikeisessä sääntely-ympäristössä.

4.3.2

ETSK pitää osuuskuntamalliin perustuvan datan hallinnan ja vaihdon hyödyllisyyden tunnustamista erittäin tärkeänä puolueettoman ja yhteistyössä toteutettavan datan hallinnan edistämiseksi. Se kannustaakin komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan pk-yrityksiä, jotta ne voivat tehdä aloitteita keskinäisten organisaatioiden kehittämiseksi datan hallintaa ja vaihtoa varten.

4.3.3

Osuuskunnat ja muut yhteistyörakenteet näyttäisivät soveltuvan erityisen hyvin välitystoiminnan ja datan vaihdon tai jakamisen hallinnoimiseen kansalaisten (työntekijöiden, kuluttajien, yrittäjien) ja yritysten välillä. Etenkin osuuskuntamuodon avulla voidaan varmistaa, että datan hallinnointi palvelee sekä rekisteröityjen että datan haltijan – tässä tapauksessa rekisteröityjen omistaman osuuskunnan – etuja. Tällaiset rakenteet mahdollistaisivat siten yhteisen osallistavan hallintotavan dataa tarjoavien ja käyttävien kansalaisten, yritysten ja yrittäjien kesken. Näin voitaisiin edistää luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiriä, joka on asianmukaisen datahallinnon välttämätön edellytys Euroopan digitaalisilla sisämarkkinoilla.

4.4

Datahallintosäädöksessä säädetään data-altruismipohjaisista organisaatioista, jotka helpottavat luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville asettaman datan uudelleenkäyttöä. Tämä mahdollistaa myös uusien palvelujen tarjoamisen, muun muassa luonnollisten henkilöiden tuottaman datan keräämisen yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Mitä mieltä ETSK on tästä asiasta (8)?

4.4.1

ETSK pitää myönteisenä, että ehdotuksessa esitetään säännöksiä organisaatioista, jotka harjoittavat altruistista datan hallintaa. Se on tyytyväinen siihen, että asetusehdotuksen mukaan tällaisten organisaatioiden on oltava oikeudelliselta asemaltaan yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin pyrkiviä voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, ja ennen kaikkea siihen, että niiden tulee olla riippumattomia ja itsenäisiä erityisesti suhteessa muihin organisaatioihin, jotka hallinnoivat dataa kaupallisiin tavoitteisiin pyrkien tai voitontavoittelumielessä.

4.4.2

Näillä ehdoilla sekä tällaisten organisaatioiden julkisen rekisterin perustamisella vastataan asianmukaisella tavalla tarpeeseen taata avoimuus ja suojella altruistisen datanvaihdon kohteena olevien kansalaisten ja yritysten oikeuksia ja intressejä. Näin voidaan vahvistaa kaikkien osapuolten luottamusta.

4.5

Mikä on ETSK:n kanta ehdotukseen tekoälyn asianmukaisesta määritelmästä (joka sisältyy huhtikuussa 2021 hyväksyttyyn tekoälysäädöksen tekstiin)?

4.5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission äskettäisessä tekoälyä koskevassa säädösehdotuksessaan esittämään selkeään viestiin siitä, että perusoikeudet ja eurooppalaiset arvot ovat tekoälyä koskevassa EU:n lähestymistavassa keskeisellä sijalla. Monet ETSK:n suosituksista parin viime vuoden ajalta ovat löytäneet tiensä tähän ehdotukseen.

4.5.2

ETSK laatii ehdotuksesta parhaillaan erillistä lausuntoa, jossa se käsittelee erityisesti ehdotukseen sisältyvää tekoälyn määritelmää, sillä se on tärkeä osa tekoälysäädösehdotusta.

4.5.3

ETSK korostaa alustavana huomionaan, että tekoäly on edelleen olennaisilta osin kiistanalainen käsite, koska sillä ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Yksi hankaloittava tekijä on, että oikeudelliset määritelmät eroavat puhtaasti tieteellisistä määritelmistä, koska niiden on täytettävä tietyt – esimerkiksi osallistavuuteen, täsmällisyyteen, kattavuuteen, käytännöllisyyteen ja pysyvyyteen liittyvät – edellytykset. Eräät näistä vaatimuksista ovat oikeudellisesti sitovia, ja toisia pidetään hyvänä sääntelykäytäntönä.

4.5.4

Tekoälyä koskevassa säädösehdotuksessa tarkastellaan paitsi itse teknologiaa myös sitä, mihin ja miten teknologiaa käytetään. Toisaalta se sisältää tekoälyn määritelmän ja siihen liittyvän luettelon asetuksen soveltamisalaan kuuluvista tekoälytekniikoista. Tekoälysäädösehdotus näyttää siten rakentuvan kahden ajatuksen varaan. Sitä, riittääkö tämä hieman ristiriitainen lähestymistapa vastaamaan asianmukaisesti tekoälyn erityishaasteisiin ja edistämään sen tarjoamia mahdollisuuksia, käsitellään tarkemmin ETSK:n tulevassa lausunnossa tekoälyä koskevasta säädösehdotuksesta.

4.6

Mitä mieltä ETSK on digipalvelusäädöksestä (9)?

4.6.1

ETSK on tyytyväinen ehdotukseen digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista aikana, jolloin on syntynyt uusia ja innovatiivisia tietoyhteiskunnan digitaalisia palveluja, jotka muuttavat EU:n kansalaisten päivittäistä elämää. Ne myös muovaavat ja muuttavat tapaa, jolla kansalaiset viestivät, käyttävät yhteyksiä, kuluttavat ja harjoittavat liiketoimintaa.

4.6.2

ETSK kannattaa komission pyrkimyksiä estää sisämarkkinoiden pirstoutuminen liiallisilla kansallisilla säännöillä ja säännöksillä ja vaatii selkeää viestiä digipalvelusäädöksen kattavuudesta. Tämä on tilaisuus luoda digitaalisille markkinoille globaaleja standardeja, jotka voivat ohjata Euroopan tähän uuteen aikakauteen ja joilla voidaan varmistaa korkeatasoinen kuluttajien turvallisuus ja kuluttajansuoja verkossa.

4.6.3

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita määrittämään järkevän aikataulun keskustelulle ja osallistavalle julkiselle kuulemiselle sekä asetuksen ja strategian täytäntöönpanolle. On olennaisen tärkeää, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat prosessiin, jotta kaikille toimijoille voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset.

4.6.4

ETSK suhtautuu myönteisesti suosittelujärjestelmien ja mainonnan läpinäkyvyyden lisäämiseen sen varmistamiseksi, että kuluttajat saavat vain haluamiaan mainoksia.

4.6.5

ETSK panee merkille, että alkuperämaaperiaatteessa on monia puutteita, ja kehottaa reilun kilpailun ja mahdollisimman korkeatasoisen kuluttajansuojan varmistamiseksi pohtimaan huolellisesti vaihtoehtoisten menetelmien, esimerkiksi määrämaaperiaatteen, soveltamista erityisesti verotukseen, työhön ja kuluttajiin liittyvissä kysymyksissä, ellei EU:n tasolla ole tiukempaa sääntelyä.

4.6.6

ETSK kehottaa laatimaan asianmukaiset puitteet, joiden avulla yritykset voivat varmistaa tekoälyjärjestelmiensä oikeudenmukaisuuden, luotettavuuden ja turvallisuuden ottaen huomioon kuluttajien ja työntekijöiden mahdollisimman korkeatasoisen suojan.

4.6.7

Säilytyspalvelun tarjoajien vastuuvapautta tulisi lakata soveltamasta vain silloin, kun sisältö on selvästi laitonta tai se on tuomioistuimen päätöksellä todettu laittomaksi. ETSK suosittaa, että otetaan käyttöön verkossa toimivia markkinapaikkoja koskeva positiivinen vastuujärjestelmä, jota sovelletaan tietyissä olosuhteissa.

4.6.8

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että on valtava tehtävä koordinoida asianmukaisesti kaikkia asiaan liittyviä välineitä ja aloitteita laajemman alustatalouden sääntelyn yhteydessä. Tarvitaankin kunnollinen kokonaiskuva siitä, miten nämä digipalvelusäädökseen liittyvät erilaiset näkökohdat voidaan ottaa huomioon.

4.6.9

ETSK pitää verotusta (10), datahallintoa, työsuhteen tyyppiä, työoloja ja -ehtoja sekä kuluttajansuojaa merkittävinä tekijöinä digitaalitalouden toisinaan epäreilun kilpailun kannalta ja katsoo, että niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

---

(1)  Tutkimus ”Boosting the use of Artificial Intelligence in Europe’s micro, small and medium-sized enterprises” tekoälyn käytön edistämisestä Euroopan mikro- ja pk-yrityksissä.

(2)  Datahallintosäädös (EUVL C 286, 16.7.2021, s. 38); digipalvelusäädös (EUVL C 286, 16.7.2021, s. 70); tekoälysäädös.

(3)  Digipalvelusäädös.

(4)  EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1.

(5)  EUVL C 440, 6.12.2018, s. 1; EUVL C 440, 6.12.2018, s. 51; EUVL C 240, 16.7.2019, s. 51; EUVL C 47, 11.2.2020, s. 64; EUVL C 364, 28.10.2020, s. 87.

(6)  Tekoälysäädös.

(7)  Datahallintosäädös.

(8)  Datahallintosäädös.

(9)  Digipalvelusäädös.

(10)  EUVL C 367, 10.10.2018, s. 73.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Osallistava, turvallinen ja luotettava digitalisaatio kaikille”

(Valmisteleva lausunto)

(2021/C 374/03)

Esittelijä:	Philip VON BROCKDORFF
Toinen esittelijä:	Violeta JELIĆ

Lausuntopyyntö	puheenjohtajavaltio Slovenia, 19.3.2021
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	15.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	7.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	221/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kehottaa ottamaan nopeasti käyttöön osallistavan digitaalisen EU-hallintopolitiikan, joka perustuu sähköisen hallinnon toimintaohjelmaan 2016–2020, sähköistä hallintoa koskevaan Tallinnan julkilausumaan ja Berliinin julistukseen digitaaliyhteiskunnasta ja arvopohjaisesta digitaalisesta hallinnosta (1). Neuvosto on todennut päätelmissään, että julkishallinnoilla on suurempi vastuu sen varmistamisessa, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti ja että digitaalinen hallinto on yhtäläisesti heidän tavoitettavissaan.

1.2

ETSK suosittaa, että osallistavuuteen pyrkiessään hallitukset ottavat käyttöön kokonaisvaltaisia strategioita, tukitoimenpiteitä ja lainsäädäntöä, joka on tarkoituksenmukaista ja oikeasuhtaista, jotta voidaan varmistaa digitaalisten julkisten palvelujen ja tuotteiden yhteentoimivuus, laatu, ihmiskeskeisyys, läpinäkyvyys, turvallisuus, suojelu ja saatavuus sekä optimaaliset valmiudet hyödyntää terveys-, koulutus-, talous- ja kulttuurialan mahdollisuuksia. Valtio-, alue- ja paikallistason hallinnon on tehtävä digiloikka mahdollisimman nopeasti ja nopeutettava uuden digitaalisen infrastruktuurin (myös 5G:n) käyttöönottoa.

1.3

ETSK on tietoinen siitä, että osallistavuus edellyttää hallintotahoilta valtavia investointeja. Voidaan myös odottaa, että osallistavuus on erittäin näkyvällä sijalla jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisissa digitalisaatiosuunnitelmissa ja että tähän hyödynnetään Next Generation EU -välineeseen kuuluvaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, vaikka se onkin rajallinen, sekä Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa, Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (erityisesti Euroopan aluekehitysrahastoa, EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+).

1.4

ETSK toteaa, että digitalisaatio voi tuoda yrityksille sekä mahdollisuuksia että uhkia. Hallinnon onkin tarjottava kaikenkokoisille yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille asianmukaista rahoitustukea, myös EU:n varoista. Se auttaa niitä sopeutumaan onnistuneesti muutokseen.

1.5

ETSK suosittaa myös, että ryhdytään käyttämään etätyön kaltaisia työtapoja, joissa otetaan kaikilta osin huomioon työ- ja yksityiselämän tasapaino. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, pk-yritysten ja yhteisötalouden yritysten tukeminen ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen muun muassa työehtosopimusneuvottelujen avulla ovat ratkaisevan tärkeitä sujuvan siirtymän varmistamiseksi.

1.6

ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot tekevät tiiviimpää yhteistyötä digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi ja validoimiseksi ja luovat näin verkoston parhaiden käytänteiden vaihtamista varten.

1.7

ETSK suosittaa myös tekemään EU:n laajuisen tarkastelun julkisista toimintalinjauksista ja toimenpiteistä, joilla asiaankuuluvat sidosryhmät otetaan mukaan ehdottamaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuvia tehokkaita toimenpiteitä. Tähän tulisi sisältyä toimintapolitiikkoja ja taloudellisia resursseja, joilla pyritään helpottamaan digitaalista siirtymää. ETSK painottaa myös tarvetta lisätä huomattavasti STEM-koulutusalojen opiskelijamääriä tulevina vuosina.

1.8

ETSK kehottaa täydentämään digipalvelusäädöstä ja digimarkkinasäädöstä ennakkoedellytyksenä digitaaliselle siirtymälle, joka tapahtuu luotettavasti ja jossa kuluttajat voivat tehdä valintoja aidosti avoimilla ja kilpailuun perustuvilla markkinoilla. Digipalvelusäädöksessä olisi täsmennettävä alustojen vastuita ja velvollisuuksia ja parannettava niiden täytäntöönpanon valvontaa nykyiseen ehdotukseen verrattuna. Digimarkkinasäädöksessä olisi kiellettävä piilovaikuttaminen kuluttajakäyttäytymiseen eli harhauttavan suunnittelun (dark pattern) ja muiden ei-neutraalien valinta-arkkitehtuurien käyttäminen.

1.9

ETSK katsoo, että digitalisaatio sekä EU:n talouden viherryttäminen, erityisesti EU:n hiilineutraaliustavoitteet, kulkevat käsi kädessä. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat elintärkeitä, mutta ETSK painottaa jälleen, että tasa-arvon ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tulisi aina olla ohjaavina periaatteina digitaalisen ja vihreän teknologian käyttöönotossa.

2.   Yleistä

2.1

Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat siirtymässä verkkoon. Covid-19-pandemia on vauhdittanut digiloikan tarvetta yhteiskunnassa, sillä digitaaliset kanavat ovat usein olleet sulkutoimien aikana ainoat kansalaisten ja yritysten käytettävissä olevat kanavat.

2.2

Monet yritykset puolestaan tiedostavat, että digitaaliseen maailmaan siirtyminen on välttämätöntä yrityksen menestyksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Työntekijöiden ja suuren yleisön täytyy ymmärtää, mistä digitalisaatiossa on kyse ja miten se vaikuttaa heidän työ- ja arkielämäänsä yritysorganisaatiossa, julkisessa laitoksessa tai yksinkertaisesti yhteisön jäseninä. Kuten uudessa kuluttaja-asioiden toimintaohjelmassa todetaan, eurooppalaisten kuluttajien pitäisi olla tärkeimmällä sijalla digitaalisessa siirtymässä, niin että kuluttajille annetaan riittävä suoja ja vaikutusmahdollisuudet muutosprosessissa.

2.3

Hallinnon ripeä digiloikka on väistämätön kaikkialla EU:ssa ja voi onnistua vain kohdentamalla julkisia menoja digitaaliseen infrastruktuuriin. Paikallis-, alue-, valtio- ja EU-tason viranomaisten on kehitettävä joustavia, häiriönsietokykyisiä ja innovatiivisia organisaatioita, jotka hyödyntävät digitaalisen siirtymän ja uuden teknologian tuomat edut ja joilla on edistykselliset valmiudet tarjota osallistavia, saumattomia, helppokäyttöisiä, läpinäkyviä, turvallisia ja luotettavia ihmiskeskeisiä digitaalisia palveluja kansalaisille ja yrityksille.

2.4

Viranomaisten, yritysten, työntekijöiden ja suuren yleisön on sopeuduttava (mihin on tarjottava tukea ja tarvittaessa vaihtoehtoisia analogisia ratkaisuja) nykyajan teknologiakeskeiseen maailmaan, ja on tärkeää ymmärtää, mitä eroa on digitalisoinnilla, digitalisaatiolla ja digitaalisella siirtymällä.

2.5

Digitalisoinnilla tarkoitetaan fyysisen tai analogisen tuotteen muuntamista digitaaliseksi versioksi, ja sillä on tärkeä rooli yrityksissä ja hallinnossa sekä työtuntien näkökulmasta. Digitalisointi käynnistää tapahtumaketjun, joka voi optimoida minkä tahansa yrityksen tai viraston työnkulkua merkittävästi ja johtaa automatisoituihin yritys- ja hallintoprosesseihin. Se on haaste sekä työntekijöille että virkamiehille.

2.6

Useimmat yritykset ja viranomaiset käyttävät jo digitalisoinnin perusmenetelmiä päivittäisissä työprosesseissaan, mutta tehokas digitalisointi voi kattaa paljon muutakin. Haasteena on herättää työntekijöiden, virkamiesten ja suuren yleisön luottamus, jotta he voivat omaksua onnistuneesti uudet digitaaliset työnkulut ja prosessit. Työpaikoilla tämä muutos edellyttää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvottelujen kunnioittamista. Muutos voi vaikuttaa syvästi työntekijöiden elämään, minkä vuoksi on tarpeen jakaa tietoa ja järjestää kuulemisia jo prosessin varhaisissa vaiheissa. Lisäksi yleisölle on tiedotettava muutoksen tahattomista seurauksista.

2.7

Vaikka digitalisointi näyttää lisäävän yritysten ja hallinnon tehokkuutta (potentiaaliset hyödyt on aina yliarvioitu), muutoksella on aina hintansa: näin käy esimerkiksi kun työntekijä tai virkamies irtisanotaan tai jos suuri yleisö, erityisesti ikäihmiset tai vammaiset henkilöt, eivät sopeudu digitalisointiin riittävän nopeasti tai ollenkaan. Digitalisoinnin tuominen kaikkien ulottuville iästä, sukupuolesta, sosioekonomisesta asemasta ja vammasta riippumatta onkin tärkeää. Myös pk-yritykset saattavat joutua epäedulliseen kilpailuasemaan, jos ne eivät pysy digitalisoinnin vauhdissa alallaan, erityisesti jos tällaisiin prosesseihin liittyy korkeita alkuvaiheen kustannuksia.

2.8

Digitalisaatio on toinen termi, joka yritysten, työntekijöiden ja suuren yleisön täytyy ymmärtää. Se kattaa hyvin monenlaisia osatekijöitä. Digitalisaatio auttaa muuttamaan yritysten toimintatapoja digitaaliteknologian avulla. Tämä vaikuttaa liiketoimintamalleihin, viestintään yrityksen sisällä ja ulkopuolella ja itse asiassa koko arvoketjuun.

2.9

Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille luomalla digipohjaisia tulovirtoja, joita ei koskaan aiemmin ole ollut saatavilla. Asiakaskohtaisesti räätälöidyt liiketoimintasovellukset, jotka ulottuvat sosiaalisessa mediassa läsnäolosta valmiuksiin tarjota asiakkaille tilauspohjaisia datapalveluja, saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa yrityksille innovoinnin, kasvun ja laajentumisen. Uusi digiteknologia ja erityisesti SMACIT-teknologia (sosiaalinen, mobiili, analyyttinen, pilvipalvelu ja esineiden internet) tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia pk-yrityksille, koska suurille ja vanhoille organisaatioille ne edustavat samanaikaisesti sekä mahdollisuuksia että olemassaoloa uhkaavaa tekijää.

2.10

Vuosien tutkimukset digitaalisten muutosten tuloksista ovat osoittaneet, että näiden toimien onnistumisaste on jatkuvasti matala: alle 30 prosenttia suunnitelluista tuloksista. Hiljattaiset McKinseyn saamat tulokset 263 vastaajan otoksesta osoittavat, että vain 16 prosenttia vastaajista totesi digitaalisten muutosten parantaneen organisaationsa suorituskykyä. Nämä haasteet koskevat myös ”älyaloja”, kuten huipputeknologiaa ja media- ja televiestintäalaa, joissa onnistumisaste jää alle 26 prosenttiin. Toisaalta alle 100 työntekijän organisaatioissa todennäköisyys digitaalisen siirtymän onnistumisesta raportoivista vastaajista on 2,7-kertainen verrattuna yli 50 000 työntekijän organisaatioihin.

2.11

Perinteisiin prosesseihin juurtuneissa yrityksissä – koosta riippumatta – kilpailukyky uhkaa kuitenkin heikentyä, ja on virheellistä olettaa lähtökohtaisesti, että digitalisaatio onnistuu kaikissa yrityksissä. Tämä pätee myös työntekijöihin erityisesti perinteisillä aloilla.

2.12

Digitalisaatio voi auttaa parantamaan yritysten tehokkuutta ja avaamaan uusia tulonhankintamahdollisuuksia yrityksille hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi. Se voi myös tukea liikkuvuuden lisäämistä työmarkkinoilla, parantaa tuottavuutta ja joustavuutta työpaikoilla ja mahdollistaa työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen, kun työntekijät tekevät etätyötä kotoaan, kuten covid-19-pandemian aikana on käynyt.

2.13

Todellisuus voi kuitenkin olla hyvin toisenlainen, ja on syytä pohtia, onko digitalisaatio ja etenkin etätyö todella johtanut parempaan tasapainoon työ- ja yksityiselämän välillä. Vaikka monet työntekijät kannattavat etätyötä, se on usein toteutettu sattumanvaraisesti, ja tämä on heikentänyt erityisesti työssäkäyvien äitien ja puutteelliset digitaaliset taidot omaavien työntekijöiden työoloja. Onkin perusteltua kysyä, onko digitalisaatio hämärtänyt yksityiselämän ja työelämän rajoja. Digitalisaatio voi tehostaa työntekijöiden ja yritysten suorituskykyä, mutta vaikutukset perhe-elämään ja mahdollisesti terveyteen saattavatkin olla aivan toisenlaiset. Tekoälyvälineet, jotka otettiin nopeasti käyttöön pandemian aikana, ovat usein lisänneet työntekijöiden stressiä ja terveys- ja turvallisuusriskejä.

2.14

On myös yhä yleisempää, että yksilöt eivät kykene ”pääsemään irti” digitaalisista työprosesseista. Kun etätyöstä tulee sääntö yrityksissä ja julkishallinnossa, on erittäin tärkeää, että siitä sovitaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen puitteissa. Oikeus olla tavoittamattomissa on myös vahvistettava EU:n laajuisella välineellä.

2.15

Lisäksi on otettava huomioon, että digitalisaatio ei koske ainoastaan yritysten omistajia vaan koko yhteiskuntaa. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana ja erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana on siirrytty erittäin laajasti käyttämään digiteknologiaa kaikissa yhteiskunnallisissa tilanteissa ja ihmisen toiminnassa. Tämä on luonut niin kutsuttuja digiasiakkaita, kun yhä useammat ihmiset ovat riippuvaisia digitalisaatiosta käytännössä kaikissa päivittäisen elämän askareissa. Digitalisaatiosta on vähitellen tulossa perusta sille, miten kaikenlaiset ja -kokoiset organisaatiot ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, mutta olisi virheellistä olettaa, että kaikki ihmiset iästä riippumatta pysyvät digitaalisen kehityksen tasalla.

2.16

Tähän liittyy digitalisaation ja digitaalisen siirtymän välinen ero. Digitaalisella siirtymällä tarkoitetaan yritysten ja yhteiskuntien toimintojen siirtymistä digimaailmaan. Tämän olemme kaikki kokeneet lukemattomia kertoja pandemian aikana, esimerkiksi etätyön lisääntymisen myötä.

3.   Erityistä

3.1

Parhaillaan käynnissä oleva yhteiskunnan ja talouden digitalisaatio tulee jatkossa vain kasvamaan ja syvenemään. Digitalisaatio lupaa uusia sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä, mutta toisaalta esiintyy myös huolta siitä, jakaako se yhteiskuntaa ja onko yhä useammilla todellakin hallussaan tarvittavat digitaaliset taidot. Mullistava teknologia näyttää teoriassa edistävän sosiaalista osallisuutta pikemmin kuin syventävän kuilua digitaalisesti taitavien ja huonompiosaisten välillä, mutta todellisuus saattaakin jälleen olla jotain muuta. Monet eivät yksinkertaisesti onnistu sopeutumaan digitaalisen siirtymän nopeaan tahtiin. Tämä koskee erityisesti ikäihmisiä, vammaisia henkilöitä ja maaseudun ja syrjäseutujen asukkaita.

3.2

Digitalisaatio, jossa kaikki ovat mukana, on välttämätöntä, jotta voidaan lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta ja nopeuttaa sosioekonomista kehitystä pandemiasta toipuvassa maailmassa. Digitaalinen siirtymä on kuitenkin toteutettava oikein. Tällä tarkoitetaan, että digitaaliseen siirtymään tähtäävän politiikan on oltava niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla osallistavaa ja siinä on vältettävä kaikin keinoin syrjäyttämästä sellaisia yhteiskuntaryhmiä kuin ikäihmiset, sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat, vammaiset henkilöt tai maaseudun asukkaat.

3.3

Osallistavuuden toteuttamiseksi hallitusten on otettava käyttöön kokonaisvaltaisia strategioita ja tukitoimenpiteitä, joilla varmistetaan digitaalisten julkisten palvelujen ja tuotteiden yhteentoimivuus, laatu, ihmiskeskeisyys, läpinäkyvyys, turvallisuus, suojelu ja digitaalisten julkisten palvelujen ja tuotteiden saatavuus sekä optimaaliset valmiudet hyödyntää terveys-, koulutus-, talous- ja kulttuurialan mahdollisuuksia. Tässä yhteydessä julkishallinto voi käyttää digitaalisia välineitä apuna kansalaisten osallistamisessa digitaalisten julkisten palvelujen luomiseen. Näin varmistetaan, että palvelut ovat niitä käyttävien kansalaisten tarpeiden ja toiveiden mukaisia.

3.4

Osallistavuus edellyttää ennen kaikkea valtavia investointeja hallituksilta, ja voidaan odottaa, että osallistavuus on erittäin näkyvällä sijalla jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisissa digitalisaatiosuunnitelmissa ja että tähän hyödynnetään Next Generation EU -välineeseen kuuluvaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa sekä Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (erityisesti EAKR:aa ja ESR+:aa). Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kohdalla on kuitenkin esitetty varaumia sen suhteen, riittääkö se vastaamaan digitalisaation ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin (2). Valtio-, alue- ja paikallistason hallinnon on myös tehtävä digiloikka ja nopeutettava uuden digitaalisen infrastruktuurin (myös 5G:n) käyttöönottoa.

3.5

Digitaalisen siirtymän aalto on ennennäkemättömän nopea, laaja ja mittava. Ei ole realistista olettaa, että kaikki yhtiöt, pk-yritykset ja yhteisötalouden yritykset sopeutuvat nopeasti ja onnistuneesti tähän ainutlaatuiseen muutosten aaltoon. Siirtymä voi aiheuttaa yhtä paljon uhreja kuin menestystarinoitakin, ellei yrityksille anneta aikaa sopeutua ja ellei niitä tueta tarkoituksenmukaisin toimenpitein.

3.6

Toimenpiteisiin olisi kuuluttava digitaalista siirtymää tukevan infrastruktuurin sekä oikeasuhtaisen ja tarkoituksenmukaisen lainsäädäntökehyksen tarjoaminen yrityksille tätä varten. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi ja validoimiseksi tiivistä yhteistyötä, joka johtaa verkoston syntymiseen parhaiden käytänteiden jakamista varten. Muita toimenpiteitä voisivat olla verohyvitykset, joilla tuettaisiin investointien osoittamista yritysten toiminnan ja työskentelyprosessien digitalisointiin.

3.7

Luotettava digitalisaatio edellyttää markkinoita, joihin kuluttajat voivat luottaa, joilla heitä ei manipuloida ja joilla he voivat tehdä valintansa aidosti avoimessa ja kilpailuun perustuvassa ympäristössä. Näin ei usein ole, jos ajatellaan tiettyjen markkinoiden keskittymistä (sosiaalinen media, viestisovellukset, hakukoneet, käyttöjärjestelmät jne.) ja sitä, miten usein kuluttajien oikeuksia loukataan. ETSK korosti lausunnossaan uudesta kuluttaja-asioiden toimintaohjelmasta (INT/922 (3)), että myös kuluttajansuojasäännöt on mukautettava digitalisoituun maailmaan. Nykyistä suojaa on vahvistettava ottaen huomioon uudet haasteet, joita uusi digiteknologia eli muun muassa tekoäly, esineiden internet ja robotiikka tuovat tullessaan.

3.8

Digitaaliselta siirtymältä toivottuihin tuloksiin pääseminen edellyttää myös kaikenkokoisten yritysten, myös yhteisötalouden yritysten, valmistautumista digitaalista siirtymää varten. Tähän sisältyy tuki tarkoitukseen soveltuvista rahoitusvaroista sekä koulutusohjelmat pienyritysten omistajille ja henkilökunnalle, jotta nämä voivat tutustua uusimpaan teknologiaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämän perinpohjaisen mullistuksen kaikista puolista on myös tiedotettava työpaikoilla kaikilla tasoilla. Lisäksi on tarpeen lisätä tietoisuutta tarpeesta ottaa käyttöön uusia työskentely-, käyttäytymis- ja viestintätapoja organisaatiokulttuurissa tapahtuvan ennennäkemättömän muutoksen seurauksena.

3.9

Digitaalinen siirtymä on lisännyt merkittävästi digitaalisten taitojen kysyntää käytännössä kaikilla aloilla valmistusteollisuudesta rahoituspalveluihin, ja kysynnän odotetaan lähitulevaisuudessa vain kasvavan. Siksi on tärkeää, että hallitukset ja yritykset investoivat edelleen kaikille tarjottavaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, jotta digitaalinen siirtymä tapahtuisi sujuvasti ja jotta käytössä olisi oikeanlaista osaamista sen mahdollistamiseksi, että ihmiset ja yritykset voivat hyötyä siirtymästä. Tässä yhteydessä olisi myös annettava koulutusta digitaalisille alustoille osallistumisesta.

3.10

Digitaalisen siirtymän nopeutuessa on myös tarpeen lisätä huomattavasti STEM-koulutusalojen opiskelijamääriä tulevina vuosina. STEM-taitojen kehittäminen on tarpeen, jotta voidaan tukea siirtymää, kuroa umpeen sukupuolten välinen kuilu ja luoda uusi innovoijien sukupolvi. STEM-koulutus auttaa vauhdittamaan taloutta ja luomaan työpaikkoja.

3.11

Digitaalinen siirtymä on johtanut työtahdin kiihtymiseen ja työsuhteiden epävarmuuteen, mikä asettaa vakavia haasteita työntekijöiden suojelun, edustuksen ja oikeudenmukaisen kohtelun näkökulmasta. Vuonna 2019 hyväksytyssä ILO:n satavuotisjulistuksessa työn tulevaisuudesta ehdotettiin ihmiskeskeistä lähestymistapaa uuteen teknologiaan työelämässä. Haasteena on kuitenkin se, miten tämä muunnetaan käytännön politiikaksi, lainsäädännöksi ja toimenpiteiksi, joilla suojellaan työntekijöitä ja mahdollistetaan asianmukainen edustus. Tästä syystä on tarpeen arvioida uudelleen EU:n laajuisesti toimintapolitiikkoja (ja hyvin mahdollisesti lainsäädännön oikeasuhtaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta) ja toimenpiteitä, jotta ne olisivat johdonmukaisia ja jotta asiaankuuluvat sidosryhmät voitaisiin ottaa mukaan laatimaan politiikkaa, joka perustuu keskeisen tärkeään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteeseen.

3.12

Kaikille kuuluvasta digitalisaatiosta keskusteltaessa ei saa myöskään unohtaa sen yhteyttä EU:n talouden viherryttämiseen ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteisiin tai näitä tavoitteita tukevien aloitteiden painottamista elpymis- ja palautumissuunnitelmissa.

3.13

”Digitaalisen ja vihreän” ei pitäisi ainoastaan kulkea käsi kädessä, vaan ne ovat lisäksi olennaisen tärkeitä innovoinnin edistämiseksi kaikkialla EU:ssa. Esimerkkeihin kuuluu lohkoketjuteknologia, jota käytetään toimitusketjun optimoimiseen ja tehokkuuden parantamiseen ja joka auttaisi näin vähentämään resurssien kulutusta ja samalla seuraamaan ainesosien, tuotteiden ja materiaalien kulkua ja edistämään siten kiertotaloutta. Lisäksi digiteknologia voi auttaa neutralisoimaan tai hyvittämään päästöjä, joiden vähentäminen on teknisesti haastavaa tai kallista. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat elintärkeitä, mutta kuten tässä lausunnossa on painotettu, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tulisi aina olla ohjaavana periaatteena niiden toteuttamisessa. Toisin sanoen digitaalisen siirtymän hyödyt, joita saadaan esimerkiksi käytettäessä uusinta teknologiaa älykkäiden, saumattomien ja vähän häiriötä aiheuttavien palvelujen tarjoamiseksi energian, turvallisuuden, liikkuvuuden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisen toiminnan alalla ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, kuuluvat kaikille.

3.14

Tämä ei ole helppoa, mutta juuri siksi EU:n talouden viherryttämiseen kytköksissä oleviin digitalisaatiosuunnitelmiin on sisällytettävä useiden sidosryhmien kuulemisprosessi ja analyysi, joka perustuu työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työehtosopimusneuvotteluihin ja jossa keskitytään eurooppalaisten elämään todella vaikuttaviin keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteisiin.

---

(1)  Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta annetut neuvoston päätelmät (9. kesäkuuta 2020), joissa neuvosto ”kehottaa komissiota ehdottamaan digitaalista hallintoa koskevaa vahvistettua EU:n politiikkaa ottamalla samalla huomioon kaikkien kansalaisten ja yksityisten toimijoiden digitaalisen osallisuuden, jotta kaikkien EU:n jäsenvaltioiden julkishallintojen digitalisaation koordinointi ja tuki voidaan varmistaa, myös julkisen sektorin turvattujen ja rajattomien datavirtojen ja palvelujen yhteentoimivuuden ja yhteisten standardien osalta.”

(2)  https://www.epsu.org/article/proposed-transition-fund-really-just

(3)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 45.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Aikuiskoulutus”

(puheenjohtajavaltio Slovenian pyytämä valmisteleva lausunto)

(2021/C 374/04)

Esittelijä:

Tatjana BABRAUSKIENĖ

Neuvoston puheenjohtajavaltion Slovenian lausuntopyyntö	19.3.2021 päivätty kirje
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Työvaliokunnan päätös	23.3.2021
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	21.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	233/3/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK arvostaa sitä, että aikuiskoulutukseen, yleensä koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota Euroopan komission viimeaikaisissa aloitteissa, pääasiassa Euroopan osaamisohjelmassa. ETSK kehottaa suunnittelemaan ja toteuttamaan välittömästi hyvin kohdennettuja politiikkatoimia sekä jäsenvaltioita tukevia kannustimia, kuten ETSK on jo todennut lausunnossaan ”Tukea antavat koulutusjärjestelmät ratkaisuna osaamisen kohtaanto-ongelmaan – millaista siirtymää tarvitaan?” (1).

1.2

ETSK toteaa, että uusien teknologioiden nopeaan kehittämiseen ja levittämiseen on yhdistettävä tehokas täydennys- ja uudelleenkoulutus. ETSK painottaa, että covid-19-kriisin vaikutukset Euroopan yhteiskuntaan ja talouteen ovat edelleen korostaneet, miten suuri merkitys tehokkailla koulutuspolitiikoilla ja laadukkailla työpaikoilla on, kun tuetaan kestävää ja oikeudenmukaista sosiaalista ja taloudellista elpymistä ja selviytymiskykyä, mikä on ratkaisevan tärkeää, jotta Eurooppa kykenee selviytymään pandemian seurauksista. Aikuiskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen suunnattavilla investoinneilla voi olla ratkaiseva rooli talouden elpymisen ja sosiaalisen Euroopan kannalta.

1.3

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot tehostavat aikuiskoulutuspolitiikkoja omaksumalla kokonaisvaltaisen näkemyksen ja parantamalla koulutuksen saatavuutta, laatua ja osallistavuutta kunnioittaen samalla kansallista toimivaltaa ja toissijaisuusperiaatetta. ETSK kehottaa parantamaan aikuiskoulutuspolitiikkoja laajassa merkityksessä ottaen huomioon paikallisiin tarpeisiin räätälöidyt tehokkaat strategiat, jotta voidaan vastata uusiin osaamistarpeisiin. ETSK korostaa, että on tärkeää parantaa aikuiskoulutuksen pedagogiikkaa ja teoriaa laadukkaan peruskoulutuksen, jatkuvan ammatillisen kehittämisen, parannettujen ja oikeudenmukaisten työolojen ja -ehtojen sekä aikuiskouluttajien kannalta kannustavan työympäristön avulla.

1.4

ETSK korostaa, että aikuiskoulutus on ratkaisevan tärkeää, jotta aikuisia voidaan auttaa parantamaan ja hankkimaan kansalaistaitoja ja omaksumaan aktiivinen rooli yhteiskunnassa. Elinikäisestä oppimisesta olisi tultava kaikkien elämäntapa, jotta voidaan päästä eroon yhteiskunnallisista eroista ja eriarvoisuudesta, ja siitä olisi tultava todellisuutta myös työpaikoilla. Tässä yhteydessä erityisen tärkeää on ”taitojen” käyttäminen laajassa merkityksessä, kun ajatellaan työpaikkaa sekä sosiaalista ja henkilökohtaista elämää kokonaisvaltaisesti taitojen kehittämisprosessissa.

1.5

ETSK korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä ja pahoittelee, että EU:n toimielimet ja useat jäsenvaltiot eivät pidä sitä poliittisena painopisteenä, vaikka aikuiskoulutus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan hyödyntää työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden koko potentiaali ja antaa aikuisille mahdollisuus osallistua aktiivisesti työmarkkinoille ja demokraattiseen elämään. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot vahvistavat aikuiskoulutukseen liittyvää politiikkaa, hallintotapaa ja rahoitusta Unescon neljän koulutusalan pilarin (2) periaatteiden mukaisesti (oppia tietämään, toimimaan, olemaan ja elämään yhdessä). Kestävän kehityksen tavoitteen 4 täytäntöönpanemiseksi kansalaisyhteiskunnalle on annettava tehokasta tukea, jotta voidaan luoda kumppanuus aikuiskoulutuksen tarjoamiseksi epävirallisen ja arkioppimisen avulla ja varmistaa ihmisten tavoittaminen tehokkaasti.

1.6

ETSK ehdottaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot asettavat saavutettavissa olevia pitkän aikavälin tavoitteita ja perustavat kullekin jäsenvaltiolle jatkuvan seurantajärjestelmän, jossa tarkkaillaan aikuiskoulutukseen osallistumista sekä laadukkaan ja helposti saatavilla olevan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, myös työntekijöiden koulutusta. Tässä yhteydessä on otettava huomioon alueelliset erot. Järjestelmällä olisi pyrittävä varmistamaan, että kaikilla on sellaiset tiedot, taidot, valmiudet ja asenteet, joita tarvitaan, jotta Euroopasta voidaan luoda oikeudenmukainen, yhtenäinen, kestäväpohjainen, digitaalinen ja hyvinvoiva yhteiskunta. On myös tärkeää parantaa osaamistarpeita ja osaamisennusteita koskevaa tutkimusta ja osaamista koskevan tiedon hankintaa alakohtaisella ja kansallisella tasolla, jotta voidaan ajantasaistaa siirtymävaiheessa olevien aikuisten koulutusta, parantaa tietoja jäsenvaltioiden investoinneista aikuiskoulutukseen ja varmistaa, että työntekijöiden oppimista ja heidän suorittamiaan kursseja seurataan ja niistä kerätään tietoa säännöllisesti. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta olisi otettava aktiivisesti mukaan osaamista koskevan kansallisen tiedon parantamiseen, kuten osaamistarpeiden analysointiin, ennustamiseen ja ennakointiin.

1.7

Jäsenvaltioiden on vauhditettava neuvoston 19. joulukuuta 2016 aiheesta ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille” antaman suosituksen (3) täytäntöönpanoa sen varmistamiseksi, että kaikki aikuiset, joilla on vähäinen ammattitaito tai alhainen koulutustaso, voivat kehittää perustaitojaan ja että heitä ohjataan ja motivoidaan osallistumaan koulutukseen elinolojensa ja työllistyvyytensä parantamiseksi. Jotta voidaan varmistaa, että 80 prosentilla aikuisista on digitaaliset perustaidot, ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aikuisia digitaalisten perustaitojen vähimmäistason hankkimisessa ilmaiseksi. Näin edistettäisiin työssä ja päivittäisessä elämässä tarvittavien taitojen kartuttamista.

1.8

ETSK toteaa, että kaikki aikuiset ammattipätevyydestä ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta tarvitsevat tukea voidakseen saada laadukasta ja osallistavaa koulutusta ja hyötyä elinikäisestä oppimisesta sekä saadakseen taitonsa ja osaamisensa validoitua. Julkisilla työvoimapalveluilla olisi lisättävä ja parannettava mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen ja maksuttomaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä varmistettava, että kaikki aikuiset saavat tietoa elinikäiseen oppimiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja että työntekijät saavat tietoa siitä, miten työpaikat muuttuvat ja mitä taitoja uusissa työpaikoissa ja tehtävissä tarvitaan.

1.9

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään työmarkkinaosapuolten kanssa tiedotus- ja valistuskampanjoita aikuisille ja työntekijöille, joihin vihreä siirtymä ja digitalisaatio vaikuttavat, jotta näitä voidaan auttaa hankkimaan tarvittavat taidot. ETSK:n olisi järjestettävä Euroopan ammattitaitoviikon esimerkin mukaisesti vuosittaisia tapahtumia, joissa aikuisille tiedotetaan aikuiskoulutuksesta ja jatko-opiskelusta ja motivoidaan heitä niihin sekä tuetaan kansallisia toimintapolitiikkoja.

1.10

ETSK korostaa, että toissijaisuusperiaate on tärkeää ottaa huomioon aikuiskoulutuspolitiikassa, jotta kunnioitetaan kansallisten ja alakohtaisten työmarkkinaosapuolten roolia osaamisvaatimusten määrittämisessä ja kansallisten järjestelmien hallinnoinnissa aikuiskoulutuksen ja työntekijöiden koulutuksen rahoittamiseksi ja niiden saatavuuden varmistamiseksi. ETSK:n mukaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanolla olisi varmistettava, että kaikilla yrityksillä on oikeus ja valmiudet laatia osaamisstrategioita innovointitarpeita varten sekä tukea työntekijöiden oikeudenmukaista siirtymää ja nuorten ja aikuisten laadukasta oppisopimuskoulutusta vihreän siirtymän ja digitalisaation yhteydessä. Neuvoston antamissa työllisyyden suuntaviivoissa (2020) (4) erotetaan selvästi toisistaan koulutukseen liittyvien oikeuksien varmistaminen ja yksilöllisten oppimistilien tarjoaminen yhtenä mahdollisena välineenä, ja siten maat voivat itse päättää, miten nämä oikeudet varmistetaan. Yksilölliset oppimistilit ovat välineitä, joiden avulla voidaan varmistaa oikeus koulutukseen. Kaikilla aikuisilla ja työntekijöillä olisi oltava – työehtosopimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti – oikeus laadukkaaseen työntekijöiden koulutukseen, palkalliseen opintovapaaseen, tutkintoihin, arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen validointiin sekä laadukkaaseen ja joustavaan ohjaukseen ja neuvontaan. EU:n jäsenvaltioiden on työmarkkinaosapuolten avustuksella perustettava rahoitusmekanismeja ja -välineitä, joilla helpotetaan aikuisten – erityisesti työntekijöiden – mahdollisuuksia oppia ja saada koulutusta.

1.11

ETSK muistuttaa jäsenvaltioita tarpeesta varmistaa, että kaikilla aikuisilla ja erityisesti sosioekonomiselta taustaltaan muita heikommassa asemassa olevilla on yhtäläiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen, joka palvelee heidän henkilökohtaisia etujaan tai urakehitystavoitteitaan. Kohdennettua tukea on annettava koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville, muuttajille ja pakolaisille sekä muita heikommassa tai haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, samoin kuin ikääntyville henkilöille aktiivisena ja terveenä ikääntymisen varmistamiseksi. ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että EU:n uudessa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa strategiassa tuetaan kaikenikäisten oppijoiden koulutusta ja keskitytään siihen, että kaikki vammaiset henkilöt ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt voivat saada aikuiskoulutusta ilmaiseksi fyysisesti esteettömissä ympäristöissä. Lisäksi on varmistettava, että opettajat saavat koulutusta siitä, miten heidän olisi mukautettava opetusta ja miten myös verkko-opetus voidaan tehdä esteettömäksi.

1.12

ETSK korostaa, että demokraattinen hallintotapa on avainasemassa koulutusjärjestelmien, tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tarkoituksenmukaisen kuulemisen kannalta, jotta voidaan tukea kaikkien aikuisten ja erityisesti työntekijöiden ja työttömien taitojen kehittämistä ja saavuttaa aikuiskoulutukseen osallistumista koskevat EU:n tavoitteet, jotka on määritelty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, ammatillista koulutusta koskevassa neuvoston suosituksessa ja Osnabrückin julistuksessa, sekä antaa panos valmisteilla olevaan, aikuiskoulutusohjelmaa koskevaan neuvoston päätöslauselmaan. ETSK toteaa, että ammattijärjestöjen ja työnantajien välinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja vuorovaikutus ovat ratkaisevassa asemassa, kun pyritään lisäämään kaikkien mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen, edistämään joustavuutta ja ohjausta, mukauttamaan koulutusta työmarkkinoiden tarpeisiin ja varmistamaan koulutuksen laatu ja rahoitus.

1.13

ETSK korostaa, että kaikilla aikuisilla ja erityisesti työntekijöillä on oltava paremmat mahdollisuudet saada ajantasaista tietoa tunnustamis- ja validointimenettelyistä. Tämä voidaan toteuttaa panemalla tehokkaasti täytäntöön epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annettu neuvoston suositus (5) ja varmistamalla, että validointijärjestelmät saavat riittävästi julkista rahoitusta kaikissa EU-maissa. Varmistamalla, että koulutus tunnustetaan, työnantajat ja ammattiliitot voivat tukea työntekijöiden koulutustason nostamista sekä edistää heidän urakehitystään ja oikeudenmukaista siirtymää työmarkkinoilla. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen aikuiskoulutuksen, työntekijöiden koulutuksen ja palkallista opintovapaata koskevien järjestelmien hallinnointiin on olennaisen tärkeää, samoin kuin työmarkkinaosapuolten yhteisten toimien edistäminen.

1.14

ETSK korostaa, että täydennys- ja uudelleenkoulutus on äärimmäisen tärkeää vihreän siirtymän ja digitalisaation tukemiseksi eri toimialoilla ja se on nähtävä sosiaalisena ja taloudellisena vastuuna, jotta voidaan varmistaa osallistava koulutus laadukkaita työpaikkoja varten sekä oikeudenmukainen siirtymä kaikille. Työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tukemiseksi tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuneita teollisuusstrategioita sekä tehokkaita osaamispolitiikkoja. Ne voivat auttaa varmistamaan oikeudenmukaisen, myös sosiaalisesti oikeudenmukaisen, siirtymän ilmastoneutraaliin talouteen tasapainottamalla työmarkkinoita, mikä edistää osallistavaa digitalisaatiota ja laadukkaiden työpaikkojen tarjontaa. Yritykset tarvitsevat tehokasta tukea pystyäkseen vahvistamaan ja rahoittamaan työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusstrategioitaan innovoinnin edistämiseksi. Samalla olisi otettava huomioon yleiset taloudelliset ja sosiaaliset edut. Työehtosopimuksissa olisi määriteltävä mahdollisuudet erityyppisiin palkallisiin koulutusvapaisiin työntekijöiden henkilökohtaisia ja ammatillisia tarpeita varten. ETSK muistuttaa EU:n jäsenvaltioita siitä, että niiden on mahdollisimman pian sovitettava yhteen työntekijöiden palkalliset opintovapaat taloudellisesti tuettua opintovapaata koskevan ILOn yleissopimuksen nro 140 kanssa kansallisten toimien ja työehtosopimusten avulla sekä varmistettava työmarkkinaosapuolten tuella, että niiden käyttö on tehokasta.

1.15

ETSK kannattaa aikuiskoulutuksen kestäväpohjaista kansallista rahoitusta, jota täydennetään hyödyntämällä tehokkaasti EU:n rahastoja elpymis- ja palautumistukiväline mukaan lukien, jotta voidaan tukea talouskasvua ja yhteiskunnan selviytymiskykyä talouden digitalisaation ja vihreän siirtymän yhteydessä varmistamalla mahdollisuus laadukkaaseen ja osallistavaan aikuiskoulutukseen kaikille, myös työttömille ja muille työmarkkinoiden ulkopuolella oleville, ja kiinnittämällä erityistä huomiota siihen, että koulutusta on tarjolla kaikille työntekijöille. Tämä edellyttää, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sitoudutaan selkeästi osoittamaan riittävä osuus käytettävissä olevista varoista järjestelmällisten ja koordinoitujen aikuiskoulutusjärjestelmien kehittämiseen keskeisenä osana kansallisia suunnitelmia.

1.16

ETSK korostaa, että on tärkeää varmistaa aikuiskoulutuksen laatu, merkityksellisyys, tehokkuus ja osallistavuus. ETSK ehdottaa, että jäsenvaltioita kannustetaan varmistamaan, että kaikissa opetussuunnitelmissa ja työntekijöiden koulutusta koskevissa ohjelmissa määritellään selkeästi osaamistavoitteet ja avaintaidot, ja että Euroopan komissio jatkaa työtään elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22 päivänä toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (6) täytäntöön panemiseksi ja työmarkkinaosapuolten yhteisten toimien tukemiseksi. On tärkeää parantaa aikuiskoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmiä ja kehittää edelleen Euroopan komission ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä eli EQAVET-verkostoa, jotta sitä sovellettaisiin aikuiskoulutukseen, jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuksiin ja työntekijöiden koulutukseen. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon talouden, työnantajien ja työntekijöiden tarpeiden sisällyttäminen aikuiskoulutuksen ohjelmiin ja opetussuunnitelmiin.

1.17

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ottamaan yritykset ja ammattijärjestöt mahdollisimman laajasti mukaan laatimaan strategioita eri toimialojen digitalisaatiota ja vihreää siirtymää varten tarvittavan osaamisen kehittämiseksi. ETSK ehdottaa, että kansallisten koordinaattorien nimeämisen avulla ympäristöpolitiikat kytketään koulutuspolitiikkaan ja laaditaan kansallisia vihreän osaamisen strategioita, jotta voitaisiin lisätä kaikkien aikuisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, ympäristövastuusta ja kestävästä kehityksestä osana elinikäistä oppimista.

1.18

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan aikuiskoulutuspolitiikkoja, jotta laadukkaasta ja osallistavasta aikuiskoulutuksesta elämäntaitoja varten tulisi kaikkien aikuisten oikeus ja jotta voitaisiin saavuttaa aikuisten koulutukseen osallistumista koskeva 60 prosentin vuositavoite ja korottaa tätä tavoitetta. Tähän on tarkoitus päästä puuttumalla osaamisen kohtaamattomuuteen sekä vahvistamalla aikuiskoulutuksen, myös työntekijöiden koulutuksen, hallintoa ja rahoitusta. ETSK kehottaa Euroopan komissiota hyödyntämään jälleen avoimia koordinointimenetelmiä aikuiskoulutusta EU:n jäsenvaltioissa käsittelevien ministeriöiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan muodostamassa työryhmässä ja varmistamaan, että aiempien aikuiskoulutusta käsitelleiden työryhmien tuloksekas työ voi jatkua. ETSK kehottaa myös perustamaan aikuiskoulutuksen eurooppalaisesta foorumista (EPALE) (7) erillisen foorumin kansallisille aikuiskoulutuksesta vastaaville koordinaattoreille, työmarkkinaosapuolille ja sidosryhmille. Samalla se kehottaa näitä toimijoita kokoontumaan säännöllisesti verkostona.

2.   Taustaa

2.1

Covid-19-kriisi, väestörakenteen muutokset, työmarkkinoiden digitalisaatio ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen aiheuttavat valtavia muutoksia työpaikoilla ja työtehtävissä. Jo ennen pandemiaa ennakoitiin, että kahdessa viidestä työpaikasta osa työtehtävistä muuttuisi ja että 14 prosenttia työpaikoista muuttuisi digitalisaation vuoksi (Cedefop). Maailmassa voisi syntyä vuoteen 2030 mennessä jopa 20 miljoonaa työpaikkaa toimialojen vihreän siirtymän myötä (OECD). Noin 128 miljoonaa aikuista (8) eli 46,1 prosenttia Euroopan aikuisväestöstä tarvitsee täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Digitalisaation, robotisaation, uusien talousmallien, kuten Teollisuus 4.0:n sekä kierto- ja jakamistalouden, vaikutukset uusiin osaamisvaatimuksiin edellyttävät yhteisiä toimia aikuiskoulutuksen edistämiseksi Euroopassa.

2.2

EU-maiden johtajat kokoontuivat Porton sosiaalialan huippukokoukseen 7. toukokuuta 2021 vahvistamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvässä toimintasuunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda ”lisää ja parempia työpaikkoja”, edistää ”osaamista ja tasa-arvoa” ja parantaa ”sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta”. Johtajat asettivat vuodelle 2030 tavoitteita, joiden mukaan vähintään 60 prosentin aikuisista olisi osallistuttava aikuiskoulutukseen vuosittain ja 80 prosentilla aikuisista olisi oltava vähintään digitaaliset perustaidot. Nämä tavoitteet liittyvät sosiaalisen pilarin ensimmäiseen periaatteeseen, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä”, sekä neljännessä periaatteessa mainittuihin oikeuksiin, kuten koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen ja erityisesti nuorten mahdollisuuksiin osallistua täydennyskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja harjoitteluun.

2.3

Euroopan komission äskettäisten elinikäistä oppimista sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevien politiikka-aloitteiden (9) täytäntöönpanon on edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvien aikuiskoulutustavoitteiden saavuttamista työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän tehokkaan vuoropuhelun ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisen avulla. Komission suosituksessa (EU) 2021/402 (10) tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) todetaan, että aikuiskoulutusjärjestelmiä on täydennettävä perustamalla tehokkaita elinikäisen oppimisen ohjausjärjestelmiä ja käynnistämällä neuvonta- ja tiedotustoimia, joissa otetaan huomioon muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, sekä ottamalla käyttöön tehokkaita järjestelmiä epävirallisen ja arkioppimisen validoimiseksi.

3.   Yleistä

3.1

Euroopan ja kansallisen tason demokraattisen hallinnon vahvistaminen sekä työmarkkinaosapuolten potentiaalin hyödyntäminen osaamistarpeiden kartoittamisessa ja työelämään osallistumisen edistämisessä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa entistä helpommin saatavilla olevia ja laadukkaampia aikuiskoulutusjärjestelmiä kaikkien aikuisten elämän- ja sosiaalisten taitojen parantamiseksi. Samalla on otettava huomioon kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden lisääminen, ympäristövastuu, demokraattinen kansalaisuus, suvaitsevaisuus ja eurooppalaiset arvot. On tärkeää vahvistaa aikuiskoulutuspolitiikkoja laajassa merkityksessä ja ottaa huomioon tehokkaat strategiat uusien osaamisvaatimusten täyttämiseksi.

3.2

Työmarkkinaosapuolten kanssa käytävä tehokas vuoropuhelu ja kansalaisyhteiskunnan kuuleminen ovat avainasemassa, jotta voidaan varmistaa aikuiskoulutuspolitiikkojen suunnittelun ja täytäntöönpanon onnistuminen. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli osaamistarpeiden määrittelemisessä ja pätevyysprofiilien ajantasaistamisessa, koska yritykset ja työntekijät saavat päivittäin kokemusta työpaikkojen ja tehtävien kehittymisestä. Yritysten ja työntekijöiden on osallistuttava täysipainoisesti strategioiden laatimiseen toimialojen digitalisaatiota ja vihreää siirtymää varten tarvittavien taitojen kehittämiseksi.

3.3

Jotta aikuiskoulutusjärjestelmät saataisiin paremmin kaikkien ulottuville, tarvitaan vahvoja kansallisia strategioita ja poliittista yhteistyötä EU-maiden ja erityisesti ministeriöiden, koulutusalan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asiaankuuluvien sidosryhmien kesken. On tärkeää yhdistää EU-tason sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset politiikat, jotta voidaan mahdollistaa tehokas pääsy aikuiskoulutukseen ja työntekijöiden koulutukseen sekä yhdistää eri politiikanalat niin, että sosiaali-, ympäristö-, digitalisaatio- ja rahoituspolitiikoilla voidaan parantaa aikuiskoulutusta.

3.4

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvässä toimintasuunnitelmassa asetettu aikuiskoulutukseen osallistumista koskeva kunnianhimoinen tavoite voidaan saavuttaa, jos neuvoston suosituksella tuetulla EU:n aloitteella kannustetaan hallituksia turvaamaan oikeus koulutukseen pääsyyn ja myöntämään riittävästi rahoitusta aikuiskoulutukseen ja työntekijöiden koulutukseen erilaisten rahoitusvälineiden avulla. ETSK viittaa lausuntoonsa ”Elinikäisen oppimisen ja valmiuksien kehittämisen kestäväpohjainen rahoitus ammattitaitoisen työvoiman puutteen torjumiseksi” (11) ja korostaa, että kestäväpohjaiset julkiset investoinnit aikuiskoulutukseen ja tehokkaat yksityiset investoinnit työntekijöiden koulutukseen ovat edellytyksenä kaikenikäisten oppijoiden sosiaalista ja taloudellista osallisuutta ja yritysten tukemista koskevien poliittisten toimenpiteiden onnistumiselle. Tästä syystä elpymissuunnitelmaa, Next Generation EU -elpymisvälinettä ja muita EU:n rahastoja (esim. ESR+ ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) on käytettävä tehokkaasti ja johdonmukaisesti koulutuspolitiikan tukemiseen eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

3.5

ETSK toteaa (12), että on tärkeää parantaa kaikkien eurooppalaisten tietoja, osaamista ja asenteita ympäristöasioissa ja vastata osaamistarpeisiin. EU:n jäsenvaltioiden on kytkettävä ympäristöpolitiikka koulutuspolitiikkaan ja laadittava kansallisia vihreitä taitoja ja osaamista koskevia strategioita, joilla lisätään kaikkien aikuisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, ympäristövastuusta ja kestävästä kehityksestä osana elinikäistä oppimista ja varmistetaan, että työntekijöillä on myös sellaisia vihreitä taitoja ja osaamista, jota tarvitaan toimialojen oikeudenmukaisessa siirtymässä.

3.6

Koulutustukea on tarjottava niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, kuten matalan osaamistason työntekijöille ja epätyypillisissä työsuhteissa oleville. Työntekijöiden koulutuksella ja yritysten rahoittamalla mutta niiden ulkopuolella tapahtuvalla koulutuksella on tuettava taitojen kehittämistä yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin vastaamiseksi. Jotta voidaan varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on osaamistasostaan ja sopimustilanteesta riippumatta mahdollisuus täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, on tehtävä alakohtaisia, kansallisia ja yrityskohtaisia sopimuksia koulutustarpeiden ja koulutusta koskevien sääntöjen määrittämiseksi. Työehtosopimuksilla on varmistettava, että työntekijöillä on erilaisten kannustimien avulla mahdollisuus aikuiskoulutukseen ja palkalliseen opintovapaaseen.

3.7

ETSK viittaa neuvoston päätöslauselmaan uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta (13) ja korostaa, että jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän opetuksen laadun parantamiseksi aikuiskoulutuksen alalla tehostamalla peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittämistä opettajien myötävaikutuksella helpottamalla opettajien, kouluttajien ja muun aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuutta ja varmistamalla aikuiskoulutushenkilöstölle hyvät työolot ja -ehdot ja kannustava työympäristö. Työmarkkinaosapuolten on käytävä tehokasta vuoropuhelua ammattijärjestöjen kanssa, jotta voidaan sopia toimenpiteistä ammatin houkuttavuuden lisäämiseksi sekä rekrytoinnin ja työssä pysymisen parantamiseksi.

3.8

Digitaalista aineistoa ja digitaalisia kursseja koskevan eurooppalaisen tiedonvaihtofoorumin perustaminen digitaalisen koulutuksen suunnitelman 2021–2027 puitteissa ja mikrotutkintoja koskevat eurooppalaiset standardit voivat olla hyödyllisiä, kun pyritään parantamaan mahdollisuuksia päästä aikuiskoulutuksen piiriin kuuluville kursseille ja luottamusta niihin. Oppijat tarvitsevat kattavat tiedot siitä, johtavatko kurssit kokonaisiin vai osittaisiin tutkintoihin vai mikrotutkintoihin, kuka validoi ja varmistaa kurssien laadun, tunnustetaanko kurssit ja millä tavoin ja miten ne voidaan muuttaa kokonaisiksi tutkinnoiksi.

---

(1)  EUVL C 228, 5.7.2019, s. 16.

(2)  https://en.unesco.org/themes/education/research-foresight/revisiting-learning

(3)  EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.

(4)  Työllisyyden suuntaviivat.

(5)  EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(6)  EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1, https://ec.europa.eu/education/education-in-the-eu/council-recommendation-on-key-competences-for-lifelong-learning_fi

(7)  https://epale.ec.europa.eu/fi

(8)  Cedefop: Empowering adults through upskilling and reskilling pathways – Volume 1: adult population with potential for upskilling and reskilling, helmikuu 2020.

(9)  Nämä aloitteet ovat tiedonanto ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi”; neuvoston suositus, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1); tiedonanto ”Nuorisotyöllisyyden tukeminen: silta työelämään seuraavalle sukupolvelle”, neuvoston suositus ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027.

(10)  Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (EUVL L 80, 8.3.2021, s. 1).

(11)  EUVL C 232, 14.7.2020, s. 8.

(12)  EUVL C 56, 16.2.2021, s. 1.

(13)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 1.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten”

(COM(2021) 118 final)

(2021/C 374/05)

Esittelijä:

Gonçalo LOBO XAVIER

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 21.4.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	15.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	7.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	207/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan komission suunnitelma vuoteen 2030 tähtäävästä digitaalisesta kompassista osuu unionin ja koko maailman kannalta kriittiseen hetkeen. ETSK suhtautuu myönteisesti aloitteeseen ja tavoitteeseen käyttää digitaaliteknologiaa kansalaisten elämänlaadun parantamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen, edistyksen helpottamiseen ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Pandemia on korostanut digitaalisen kehityksen merkitystä ja mahdollisuuksia, nostanut esiin mukautusten tarpeen ja muuttanut kanssakäynti- ja työskentelytapojamme. EU:n on vastattava näihin haasteisiin asianmukaisesti. Jotta aikomukset voidaan muuttaa tuloksiksi, tarvitaan strategia eli suunnitelma, joka sisältää erityiset tavoitteet ja tavan mitata edistymistä.

1.2

ETSK katsoo, että digitaalisessa innovoinnissa on aina turvattava perusoikeudet ja huolehdittava kaikkien terveydestä, turvallisuudesta ja yksityisyyden suojasta (henkilötietojen suoja). On ratkaisevan tärkeää, että kansalaiset kokevat, että kehitys ja kasvu vaikuttavat myönteisesti heidän elämänlaatuunsa. Jokapäiväistä elämäämme tukevien uusien teknologioiden vaikutusten on oltava myönteisiä ja jakauduttava oikeudenmukaisesti, jotta ne todella hyödyttävät yhteiskuntaa, ja oikeus terveyteen on aina asetettava etusijalle ja tunnustettava digitaaliseen kansalaisuuteen liittyvien perusoikeuksien luettelossa.

1.3

ETSK kehottaa palauttamaan kansalaisten luottamuksen ja parantamaan kyberturvallisuutta ja kyberuhkien sietokykyä ”sisäänrakennetulla turvallisuudella” koko digitaalisen arvoketjun mitalta, tarjoamaan kansalaisille paremmat mahdollisuudet valita ja valvoa tietojaan (”dataetiikka”) ja asettamaan myös välityspalvelujen tarjoajat vastuuseen laittoman ja haitallisen sisällön torjumisesta.

1.4

Kaikkien keskeisten eurooppalaisten ja kansallisten julkisten palvelujen saatavuus verkossa on perusteltu tavoite. ETSK varoittaa kuitenkin, että ketään ei saa jättää jälkeen ja että on olennaisen tärkeää tukea niitä, jotka eivät pääse välittömästi hyötymään digitalisaatioprosessista. On edelleen olemassa merkittävä joukko kansalaisia, joilla ei ole tarvittavia tietoja ja taitoja eikä edes tarvittavia laitteistoja ja ohjelmistoja, jotta he voisivat hyötyä näistä palveluista. ETSK kehottaa komissiota tukemaan siirtymävaiheessa olevia.

1.5

ETSK huomauttaa, että investointien epätasapaino voi aiheuttaa valtavaa eriarvoisuutta oppimismahdollisuuksien suhteen. Digiköyhyyden vaikutukset on pidettävä mielessä kaikkien ikäryhmien kohdalla lapsista ikääntyneisiin, ja sen vuoksi on ensisijaisen tärkeää kiinnittää erityistä huomiota todellisiin riskeihin. Infrastruktuuri-investointien ohella on samaan aikaa tehtävä koulutusinvestointeja, jotta eroja voidaan kaventaa.

1.6

ETSK korostaa tarvetta auttaa ihmisiä taitojen parantamisessa ja uudelleenkouluttautumisessa. Tätä varten olisi luotava yhtäläiset mahdollisuudet lisäämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia täydennys- ja uudelleenkoulutusta varten (sekä nykyinen työvoima että aikuisopiskelijat) ja edistämällä kaikissa elinikäisen oppimisen asennetta.

1.7

ETSK katsoo, että koulutusta on nykyaikaistettava digitaaliyhteiskuntaa silmällä pitäen. On olennaisen tärkeää edistää koulutusjärjestelmien digitalisaatiota päivittämällä koulutussisältö digitaaliaikaan ja luoda julkisen ja yksityisen sektorin ekosysteemejä, joiden avulla voidaan ottaa käyttöön uusia avoimia ja helposti saatavilla olevia koulutusmenetelmiä, jotta kaikille voidaan tarjota samat mahdollisuudet.

1.8

Digitaaliseen kehitykseen liittyy muun muassa petosten, yksityisyyden loukkaamisen ja avoimuuden puutteen kaltaisia riskejä, jotka voivat vaarantaa asiakirjassa esitetyt tavoitteet. ETSK katsoo, että on luotava edellytykset tällaisten riskien ehkäisemiselle ja vastuun sääntelemiselle EU:n tasolla.

1.9

ETSK korostaa tarvetta pohtia strategioita, joilla voidaan puuttua siihen, että työpaikkoja mahdollisesti menetetään teknologialle. Kuten aiemmissa lausunnoissa on todettu, tunnustettu tosiasia on, että tekoäly ja robotiikka korvaavat ja muuttavat työpaikkoja, johtavat joidenkin työpaikkojen katoamiseen ja luovat uusia. EU:n on joka tapauksessa varmistettava, että kaikilla työntekijöillä, itsenäisillä ammatinharjoittajilla ja näennäisesti itsenäisillä ammatinharjoittajilla on mahdollisuus päästä sosiaalisen suojelun piiriin Euroopan sosiaalisten oikeuksien mukaisesti. Näistä kysymyksistä käytävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on edistettävä kaikilla tasoilla, ja velvollisuuksien ja oikeuksien mukauttaminen nykyiseen digitaaliseen ja alustavetoiseen talouteen on asetettava etusijalle.

1.10

ETSK katsoo, että jotta digitalisaatiota voidaan hallita osallistavalla ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla ja jotta voidaan selviytyä työpaikkojen menetyksistä – erityisesti covid-19-pandemian jälkeisenä aikana – yhtenä painopisteenä on oltava sellaisen eurooppalaisen rahaston perustaminen, joka rahoitetaan pääasiassa verottamalla suurimpia teknologiayrityksiä ja jonka tarkoituksena on tukea asianmukaisen koulutuksen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avulla niitä ihmisiä, jotka menettävät työpaikkansa tai liiketoimintansa talouden digitalisoitumisen vuoksi.

1.11

ETSK peräänkuuluttaa myös koordinoitua politiikkaa, jossa otetaan todella huomioon Euroopan lähtökohdat ja jolla reagoidaan sekä teknologisiin että yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita olemme viime vuosina kokeneet ja jotka ovat kiihtyneet pandemian vuoksi. Teollisuusstrategia, joka kattaa mm. kilpailupolitiikan ja alakohtaisen sääntelyn erityisesti turvallisten yhteyksien varmistamiseksi, onkin ensiarvoisen tärkeä.

2.   Yleistä

2.1

ETSK kannattaa Euroopan komission strategiaa ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” osana laajempaa toimintasuunnitelmaa Euroopan talouden ja sosiaalisen elpymisen vauhdittamiseksi.

2.2

Covid-19-kriisi on tuonut esiin suuren ulkoisen riippuvuuden teknologian ja dataprosessien aloilla, ja asiaan on puututtava tehokkaasti ja nopeasti. Euroopan voimavaroja näillä aloilla on hyödynnettävä paremmin, ja Euroopan kansalaiset on otettava tiiviimmin mukaan toimintaan.

2.3

ETSK korostaa, että yhtäkään kansalaista ei saa jättää jälkeen. Digitaalinen lukutaidottomuus on Euroopassa edelleen yleistä – komission mukaan 35 prosentin luokkaa, ja digitaalisten resurssien saatavuuden puutetta on lievennettävä. Ihmisille on taloudellisissa ja hallinnollisissa yhteyksissä kuitenkin taattava mahdollisuus asioida ihmisten kanssa. On myös tärkeää varmistaa, että digitalisaation edut eivät hyödytä vain muutamia. Digitaalisen vuosikymmenen on hyödytettävä kaikkia.

2.4

Eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, digitalisaatiopyrkimyksiä on tuettava, ja niille on luotava edellytykset kilpailla maailmanlaajuisesti. EU:n omien tai sen rahoittamien laskentaresurssien, kuten kvanttitietokoneiden, käyttömahdollisuuksien on jakauduttava oikeudenmukaisesti ja puolueettomin perustein.

2.5

Kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen ja julkisten varojen käyttö eivät kuitenkaan yksinään tuota toivottuja tuloksia. Tarvitsemme myös koordinoitua politiikkaa, jossa otetaan todella huomioon Euroopan lähtökohdat ja jolla reagoidaan sekä teknologisiin että yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita olemme viime vuosina kokeneet ja jotka ovat kiihtyneet pandemian seurauksena. Teollisuusstrategia, joka kattaa mm. kilpailupolitiikan ja alakohtaisen sääntelyn erityisesti turvallisten yhteyksien varmistamiseksi, onkin ensiarvoisen tärkeä.

2.6

ETSK suhtautuu myönteisesti visioon digitaalisen koulutus- ja innovointiekosysteemin kehittämisestä ja korostaa tarvetta hyödyntää huipputason eurooppalaisia tiede- ja tutkimuslaitoksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

2.7

On tarpeen tehostaa nykyistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja luoda enemmän synergioita, jotta voidaan turvata sellaiseen hallintomalliin perustuva uusi digitaalistrategia, jossa yhdistyvät sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset näkökohdat, ja saada siten toteutettua pitkän aikavälin kestävä, oikeudenmukainen ja osallistava digitaalinen siirtymä.

2.8

ETSK korostaa tarvetta pohtia strategioita, joilla voidaan puuttua siihen, että työpaikkoja mahdollisesti menetetään teknologialle. Kuten aiemmissa lausunnoissa (1) on todettu, tunnustettu tosiasia on, että tekoäly ja robotiikka korvaavat ja muuttavat työpaikkoja, johtavat joidenkin työpaikkojen katoamiseen ja luovat uusia. EU:n on joka tapauksessa varmistettava, että kaikilla työntekijöillä, itsenäisillä ammatinharjoittajilla ja näennäisesti itsenäisillä ammatinharjoittajilla on mahdollisuus päästä sosiaalisen suojelun piiriin Euroopan sosiaalisten oikeuksien mukaisesti. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua näistä kysymyksistä on edistettävä kaikilla tasoilla. Olisi toteutettava ja koordinoitava toimenpiteitä, joilla tuetaan teknologian syrjäyttämiä ihmisiä, ja ne voitaisiin mahdollisesti rahoittaa digitaalitaloudesta eniten hyötyviltä yrityksiltä kannettavalla EU-verolla.

2.9

Riskipääoman, osakemarkkinoiden ja yleensä yksityisten sijoitusten roolia ei saa sivuuttaa. Teknologian kehittämisen kantavana voimana Euroopassa ovat yksityiset yritykset, ja EU pystyy kilpailemaan maailmanlaajuisesti vain, jos se on edelleen houkutteleva paikka tällaisille investoinneille. Tässä kaikessa on otettava sosiaalinormit asianmukaisesti huomioon.

2.10

Internetyhteyksille asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden olisi kuljettava käsi kädessä sen kanssa, että sitoudutaan suotuisampaan sääntelykehykseen, jolla tuetaan yksityisiä investointeja verkkoinfrastruktuuriin. On erittäin tärkeää sovittaa EU:n teollisuusstrategia ja visio Euroopan johtoasemasta digitaalisten yhteyksien alalla yhteen kilpailupolitiikan sekä televiestintäalan sääntelykäytännön kanssa.

2.11

Digitaalisen vuosikymmenen etenemissuunnitelmassa esitetään aikomus vahvistaa Euroopan omaa pilvipalveluinfrastruktuuria ja -kapasiteettia, jotta voidaan estää Euroopassa tuotetun datan siirtyminen ulkomaille, jonne tällä hetkellä suuntautuu yli 90 prosenttia eurooppalaisesta datasta. Eurooppa ei saa olla naiivi, ja sen on jatkettava ponnistelujaan riippumattomuutensa lisäämiseksi ja kansalaistensa tietojen, erityisesti arkaluonteisten tietojen, pitämiseksi omien rajojensa sisällä. Tältä osin digitaaliselle vuosikymmenelle asetettu tavoite ottaa käyttöön 10 000 ilmastoneutraalia erittäin suojattua verkon reuna- ja pilvipalvelusolmua on askel oikeaan suuntaan. GAIA X -hanketta on nopeutettava, ja se on saatava nopeasti käyntiin.

2.12

ETSK kannattaa ajatusta edistää eurooppalaista teknologia-alaa, jotta voidaan vähentää riippuvuutta amerikkalaisista ja kiinalaisista teknologiajäteistä ja kuroa umpeen eroa 5G:n käyttöönoton, sirujen valmistuksen ja datankäsittelyn kaltaisilla aloilla, mutta varoittaa protektionistisen datatalouden lähestymistavasta Euroopassa. Kansainvälisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä olisi edistettävä.

2.13

Esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että asianomaisilla aloilla työskentelevien teknologia-asiantuntijoiden määrä nousee 20 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, kun se tällä hetkellä on 7,8 miljoonaa. Vuonna 2019 vain 18 prosenttia tieto- ja viestintätekniikan alan 7,8 miljoonasta työntekijästä oli naisia. Digitaalialan monimuotoisuus on olennaisen tärkeää, ja se auttaa muokkaamaan käsitystä maailmasta ja sen haasteita ja siten vähentämään ennakkoasenteiden riskiä. Sukupuolten tasapuolisempaa edustusta koskevan tavoitteen saavuttamista on seurattava tiiviisti, ja naisten pääsyä STEM-aineiden piiriin on edistettävä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua olisi edistettävä kaikilla tasoilla (yritys-, teollisuus- ja jäsenvaltiotasolla), sillä se voi auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Jäsenvaltioissa olisi toteutettava jo alakouluista alkavia tehokkaita kampanjoita nuorten tyttöjen kannustamiseksi tiede- ja teknologia-aineiden pariin. Digitaalinen kuilu on suuri haaste. Monilla maaseutualueilla ei ole vielä saatavilla edes 3G-teknologiaa. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tarjottava kannustimia investointien kohdentamiseksi maaseutualueille, jotta voidaan varmistaa, ettei ketään kansalaista jätetä jälkeen.

2.14

Näillä investoinneilla voitaisiin edistää alueellista yhteenkuuluvuutta ja aluekehitystä ja antaa ihmisille mahdollisuus elää täysipainoisempaa elämää suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella (tiedonannossa tarkoitetut ”älykkäät kylät”) niin halutessaan. Etätyötä on kehitettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen avulla kaikilla tasoilla työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

2.15

ETSK kehottaa Euroopan komissiota kehittämään kannustimia, joilla saadaan ihmisiä muuttamaan suurten kaupunkialueiden ulkopuolelle, sillä se edistäisi maaseutualueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tämä edellyttää kuitenkin asianmukaisen infrastruktuurin luomista erityisesti televiestinnän ja liikenteen alalla.

2.16

Seuraavan vuosikymmenen aikana on ratkaistava merkittäviä ympäristöhaasteita, ja kaikissa digitalisaation yhteydessä toteutettavissa toimissa olisi otettava huomioon myös ympäristönäkökohdat. Lisäksi digitaalista kompassia olisi käytettävä täydentävänä apuvälineenä pyrittäessä saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja vähentämään ympäristövaikutuksia.

2.17

Digitaaliteknologioiden on myös oltava avoimia, osallistavia, syrjimättömiä, oikeudenmukaisia ja puolueettomia. Tämä on entistäkin tärkeämpää julkisten palvelujen digitalisaation edetessä. Komission mukaan tällä hetkellä 65 prosentilla Euroopan kansalaisista on digitaaliset perustaidot. Tavoitteena on nostaa tämä osuus 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jäljellä olevan 20 prosentin (noin 90 miljoonaa EU:n kansalaista) osallistaminen ja tukeminen on ratkaisevan tärkeää köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Nämä kansalaiset kuuluvat yleensä köyhimpiin ja iäkkäimpiin väestöryhmiin ja asuvat maaseudulla. He saattavat joutua entistä heikompaan asemaan julkisten ja yksityisten palvelujen käytön suhteen, kun palvelut digitalisoituvat yhä laajemmin. ETSK korostaa, että ihmisille on taloudellisissa ja hallinnollisissa yhteyksissä taattava mahdollisuus asioida ihmisten kanssa.

2.18

ETSK kannattaa varauksetta tavoitetta asettaa kaikki keskeiset eurooppalaiset julkiset palvelut saataville verkossa. Euroopan kansalaisten potilaskertomusten on myös oltava täysin digitaalisia, sillä odotettavissa on, että 80 prosenttia kansalaisista käyttää digitaalista identiteettiään. Tämä edellyttää kuitenkin myös koordinoituja toimia ja poliittista tahtoa kaikilta jäsenvaltioilta. ETSK kehottaa ottamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan pyrkimyksiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Julkisten palvelujen perusluonteisten digitaalisten käyttömahdollisuuksien olisi periaatteessa oltava maksuttomia. Julkisten palvelujen digitalisointi ei saa missään tapauksessa aiheuttaa yhä suurempia taloudellisia esteitä käyttäjille.

3.   Erityistä

3.1

Elämän yhä laajemman digitalisoitumisen vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota kyberturvallisuuteen ja petosalttiuteen, ja kansalaisia on olennaisen tärkeää valistaa näistä asioista. Puettavan teknologian sääntely on erityinen huolenaihe, ja se on nostettava selkeästi esille.

3.2

Digitaalitaloutta koskeva EU:n lainsäädäntö kehittyy nopeasti. Kansalaiset ja yritykset on saatava tietoisiksi oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan digitaalisessa ympäristössä. Olisi pyrittävä jatkuvasti konsolidoimaan lainsäädäntöaloitteita ja tekemään lainsäädäntöä kansalaisten ja yritysten kannalta helpommin ymmärrettäväksi ja sovellettavaksi.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden ja hallintojärjestelmän säännölliseen seurantaan, ja monikansalliset hankkeet ovat välttämättömiä siinä esitetyn vision saavuttamiseksi.

3.4

ETSK ehdottaa, että laaditaan tapaustutkimuksia tietyistä aloista jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa parhaiden käytäntöjen omaksumiseksi tai edistämiseksi Euroopan tasolla. Olisi myös edistettävä sääntelyn testiympäristöjä, jotka tarjoavat turvallisen tilan uusien liiketoimintamallien ja ideoiden testaamiselle. Kunnianhimoisen digitaalitalouden on luotava joustavia ja sallivia koekenttiä.

4.   Digitaalisesti osaava väestö ja pitkälle koulutetut digitaalialan ammattilaiset

4.1

ETSK kannattaa tavoitetta, että EU:ssa työskentelee 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, joista nykyistä suurempi osa on naisia (2) (vuoden 2019 perustaso: 7,8 miljoonaa). Tämä edellyttää tietysti investointeja asianmukaisiin koulutusjärjestelmiin, joilla voidaan edistää tavoitteen saavuttamista.

4.2

Läheisesti yleisiin etuihin, kuten terveyteen, turvallisuuteen, lainsäädäntöön ja elintasoon liittyvien, vapaiden ammatinharjoittajien tarjoamien palvelujen digitalisointi vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan ja edellyttää uusia ammatillisia ja eettisiä lähestymistapoja (3). Sen onnistuminen riippuu sekä korkeasti koulutetuista ammattilaisista että käyttäjien, potilaiden, asiakkaiden ja kuluttajien digitaalisista taidoista ja ymmärryksestä.

4.3

ETSK korostaa, että ihmisten taitojen parantamisen ja uudelleenkouluttamisen tarve kasvaa koko ajan, mikä edellyttää kaikilta elinikäisen oppimisen asennetta.

4.4

Pandemia on lisännyt merkittävästi etäopiskelua. Samaan aikaan on käynyt selväksi, että tähän liittyy suuri riski siitä, että alempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien lasten oppiminen viivästyy. Vuoteen 2030 ulottuvaa digitaalisten tavoitteiden toimintasuunnitelmaa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota digiköyhyyteen.

5.   EU:n maailmanlaajuinen rooli digitaalisella vuosikymmenellä ja tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille

5.1

Pk-yritysten osalta on tietenkin ratkaisevaa tukea niiden digitalisaatiopyrkimyksiä erilaisilla lähestymistavoilla, mutta on myös tärkeää korostaa pk-yritysten roolia digitaaliteknologian innovoinnin edistäjinä.

5.2

Ohjelmistokehitys on digitaalisessa prosessissa nopeasti kasvava alasektori. Innovatiivisten pk-yritysten tukemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. ETSK kannattaa rahoitusmekanismeja, joilla voidaan varmistaa pk-yritysten asianmukainen tukeminen sujuvan digitalisaation takaamiseksi. Samalla on varmistettava jatkuvuus, mikä tarkoittaa, että tarjotaan päivityksiä uudempiin versioihin, jotta käyttäjien ei tarvitse investoida jatkuvasti uusiin ohjelmiin.

5.3

Kaikki yritykset, olivatpa ne pk-yrityksiä, startup-yrityksiä tai scaleup-yrityksiä, tarvitsevat pääomaa. Asiakirjassa esitetyt tavoitteet osoittavat selvästi, että on kiireellisesti saatava aikaan pääomamarkkinaunioni, jonka puitteissa panostetaan markkinaratkaisuihin ja vähennetään riippuvuutta pankkirahoituksesta ja ennakkotuesta, sillä tämä suosii pääomasäästöjen siirtoa eri jäsenvaltioiden välillä parhaan tuoton saavuttamiseksi. Lisäksi on tarpeen poistaa verojärjestelyt, jotka suosivat velanottoa. Innovatiiviset yritykset tarvitsevat omaa pääomaa ja verojärjestelmän, jossa yrittäjiä ei rankaista liikaa pääomavoittoihin sovellettavin marginaaliveroin.

6.   Riskit ja takeet

6.1

Myös turvallisuuden, ennakoitavuuden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden on oltava tässä ohjelmassa etusijalla. On tärkeää lisätä ihmisten tietoisuutta turvallisuudesta sekä teknologian roolista elämänlaadun ja työpaikkojen parantamisessa. Tämän periaatteen mukaisesti ETSK katsoo, että Euroopan komission tulisi hyödyntää tilaisuus ja varmistaa suunnitellussa vuotuisessa seurannassaan, jossa selvitetään Euroopan kansalaisten käsityksiä oikeuksiensa ja arvojensa kunnioittamisesta, että oikeutta terveyteen suojellaan tehokkaasti.

6.2

ETSK suosittelee myös, että Euroopan unioni tukee tätä uutta teollista vallankumousta erityisellä seurantastrategialla, joka kattaa kaiken nykyisin käytettävissä olevien eri teknologioiden aiheuttaman sähkömagneettisen saastumisen. Näin voitaisiin mitata sähkömagneettisia vaikutuksia kaikkialla Euroopassa, laatia aihetta käsittelevää kirjallista aineistoa ja varmistaa väestön terveydentila, kun eurooppalainen sähköinen terveystietorekisteri otetaan lopulta käyttöön ja asiaan liittyviä tietoja voidaan verrata. Kunkin jäsenvaltion olisi huolehdittava seurannasta, ja tulokset olisi syötettävä yhteen eurooppalaiseen tietokantaan. Olisi kehitettävä eurooppalainen politiikka, jolla lisätään kansalaisten luottamusta tällä alalla.

6.3

Digitaaliteknologian olisi palveltava Euroopan kansalaisia, joita ei saisi koskaan kohdella objekteina tai pelkkinä tietolähteinä. Nykyiset eettiset ja tekniset ohjeet, kuten tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän laatimat luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet, olisi otettava huomioon.

6.4

ETSK suosittaa, että tietojenkäsittelyyn liittyvien riskien vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että yritykset säilyttävät vain ne tiedot, joita ne todella tarvitsevat, ja että tietoja säilytetään vain niin kauan kuin on tarpeen. Datavetoinen innovointi on kuitenkin keskeinen kilpailukykytekijä digitaalisessa ympäristössä, ja viranomaisten olisi pyrittävä monialaiseen datan yhteiskäyttöä koskevaan sääntelykehykseen käyttäjäkeskeisen yhteiskäytön mahdollistamiseksi. Sovellettavilla puitteilla on edistettävä datan saatavuutta ja keskityttävä yhteentoimivuuteen.

6.5

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksesta 20 prosenttia on korvamerkitty digitaalisia yhteyksiä ja 37 prosenttia vihreää siirtymää varten. Tämä edellyttää kunnianhimoista ja johdonmukaista visiota Euroopan televiestintäalasta ja sitoutumista suotuisampaan sääntelykehykseen, jolla tuetaan yksityisiä investointeja verkkoinfrastruktuuriin, sekä itsenäisten integroitujen televiestintäpalvelujen kehittämistä pilvipalvelu-, reunalaskenta-, data- ja tekoälyteknologioiden avulla.

6.6

ETSK katsoo, että digitalisaatio on sovitettava yhteen vihreämpään talouteen siirtymisen kanssa ja että siinä on otettava huomioon myös ympäristövaikutukset. Resurssien (myös niukkojen resurssien) käytön ja niiden energiankulutuksen on oltava kohtuullista. Pilvipalvelujen hiilijalanjäljen avoimuutta olisi vaadittava Euroopan tasolla, jotta kaikki organisaatiot voivat laskea digitaalisen hiilijalanjälkensä ja laatia suunnitelmia sen pienentämiseksi.

6.7

ETSK korostaa tarvetta pysyä teknologian ja liiketoimintamallien nopean kehityksen tahdissa ja pyrkiä poistamaan sääntelyn puutteet, erityisesti jos niistä voi aiheutua vahinkoa kuluttajille ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille.

---

(1)  EUVL C 440, 6.12.2018, s. 1

(2)  DESI-indikaattori ”2b1”. Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoina työskentelevistä naisia on vain 18 prosenttia.

(3)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 8

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi verkkovierailuista yleisissä matkaviestintäverkoissa unionin alueella” (uudelleenlaadittu)

(COM(2021) 85 final – 2021/0045 (COD))

(2021/C 374/06)

Esittelijä:

Christophe LEFÈVRE

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 24.3.2021 Euroopan unionin neuvosto, 11.3.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	15.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	7.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	204/0/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa, että komission ehdotus kuuluu seuraaviin toimintakehyksiin: — katvealueiden poistamiseen ja laajakaistayhteyksiin liittyvän infrastruktuurin sekä uuden sukupolven teknologian (5G) käyttöönotto — tavoite saavuttaa kuluttajansuojan korkea taso ja luoda kilpailua matkaviestinverkkojen operaattorien välille — ”Euroopan digitaalisen valmiuden” luominen, jotta sisämarkkinoiden esteet eivät palaisi.

1.2

Komitea toteaa, että ehdotus lisää avoimuutta vähittäiskaupan tasolla, kun seuraavista ilmoitetaan muun muassa sopimusehdoissa: — käytettävissä olevan verkkovierailupalvelun laatu EU:n alueella — lisäarvopalveluja koskeva viestintä, tietojen antaminen palvelutyypeistä, joihin voidaan soveltaa korkeampia maksuja, ja vastaavien tietojen antaminen ”tervetulotekstiviestissä”, joka lähetetään uuteen maahan saavuttaessa — tieto erilaisista keinoista käyttää hätäpalveluja verkkovierailun aikana. Ehdotus parantaa yleisesti kuluttajansuojan tasoa.

1.3

Erään tutkimuksen mukaan verkkovierailua varten käyttöön annettu paikallisverkko on ollut laadultaan heikompi. Ehdotuksen tarkoituksena onkin velvoittaa tarjoamaan verkkovierailupalvelut (verkkovierailupalvelujen käyttö kotimaan hinnalla) samoin ehdoin kuin kotimaisessa kulutuksessa ja rajoittamatta mahdollisuutta käyttää kaikkia saatavilla olevia verkkoteknologioita ja uusimpia teknologiasukupolvia. Kun syynä on paikallisen infrastruktuurin heikko laatu, ETSK kehottaa lisäämään infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja, jotka suunnataan erityisesti kattavuuden parantamiseen katvealueilla, sekä asettamaan vähimmäisvaatimukset, joita operaattorien on asteittain noudatettava, jotta kuluttajat voivat käyttää palveluja rajoituksetta.

1.4

Vierailuverkkojen vierailevilta operaattoreilta perimien enimmäishintojen (pricecaps) lasku on myös tervetullut, mutta alennus ei ole riittävä, kun otetaan huomioon ero veloitettujen hintojen ja vierailuverkossa vierailun todellisten kustannusten välillä. Sen seurauksena perusliittymien kuluttajahinnat nousevat ja virtuaalisten matkaviestinverkkojen operaattorien, joiden täytyy ostaa verkkovierailupalvelut matkaviestinverkkojen perusoperaattoreilta, kilpailukyky heikkenee. Erityisesti datan kulutus on kasvamassa voimakkaasti. Jotta virtuaalisten matkaviestinverkkojen operaattoreihin ja pieniin matkaviestinverkko-operaattoreihin ei kohdistuisi kielteisiä laajentamisvaikutuksia, tukkuhintakattoja on alennettava samassa tahdissa kuin kulutus kasvaa.

1.5

ETSK:n tulisi ilmaista tukensa ehdotuksen parhaaksi arvioidulle vaihtoehdolle 3 ”Kestävä ja aito RLAH-kokemus” (roam-like-at-home) ja varmistaa, että enimmäishinnat laskevat enemmän kuin mitä ehdotuksessa esitetään.

1.6

Asetusehdotuksella parannetaan lisäarvohintojen avoimuutta luomalla lisäarvopalvelujen numeroalueita eli perustamalla operaattoreiden käyttöön keskitetty EU:n tietokanta näitä numeroalueita varten. Komitea suosittaa, että ehdotukseen sisällytetään myös mahdollisuus keskeyttää vilpilliseen tarkoitukseen luotu palvelu (ping call) oikeus- tai poliisiviranomaisten varoituksesta sekä muutoksenhakukeinot näiden palvelujen ylläpitäjiä varten.

1.7

Asetuksessa mainitaan ”kohtuullinen käyttö” kuvattaessa verkkovierailupalvelujen käyttöä, mutta komitea pitää valitettavana, ettei asetuksessa määritellä mitenkään tämän käsitteen rajoja eikä vahvisteta sääntöjä, jotka koskisivat oikeudenmukaista käyttöä rajoittamattomissa hinnoittelumalleissa, tai käsitellä ulkomaanpuhelujen hinnoittelua, olipa soittava asiakas vierailuverkossa tai ei. Komitean mielestä ilmaus ”edellyttäen, että verkkovierailupalveluja käytetään kohtuullisesti” olisi poistettava, koska sen laajuutta ei ole täsmennetty, sillä tosiasiassa operaattorit rajoittavat tällä perusteella kiinteämääräisen liittymän käyttöä vierailuverkoissa huomattavan paljon.

1.8

Mitä tulee kuluttajan saamaan varoitukseen siitä, että kuluttajan tai operaattorin asettama kulutusraja on lähestymässä, komitea katsoo, että operaattori olisi velvoitettava lähettämään uusi varoitus kuluttajalle aina, kun ensimmäisen kulutusrajan mukainen määrä on kulutettu uudelleen, ennen kaikkea jos on kyse samasta puhelusta tai datankäyttökerrasta.

1.9

Komitea kiinnittää erityistä huomiota matkaviestinten käyttöön alueilla, jotka sijaitsevat Euroopan unioniin kuulumattomien maiden rajalla, ja suosittaa seuraavaa: — Vaaditaan erityisjärjestelyjä operaattoreilta, jotka tarjoavat palveluja Euroopan unionin puolella, jotta EU:n RLAH-verkkovierailuhinnan kattavuus voidaan laajentaa kyseisiin maihin tai maantieteellisille naapurialueille. — Tehdään kansainvälisiä sopimuksia EU:n RLAH-verkkovierailujen laajentamiseksi EU:n rajanaapurimaihin.

1.10

Komitea panee merkille, että EU:n asetuksen tarkistamiseen liittyvä tutkimus ja kuulemiset on toteutettu osittain ennen covid-19-kriisiä. Kriisi on rajoittanut dramaattisesti Euroopan sisäistä liikkuvuutta ja johtanut etätyövälineiden laajamittaiseen käyttöön sekä yliopistokurssien etälähetyksiin, mikä koskee erityisesti Erasmus+-opiskelijoita.

1.11

Komitea toteaa, että Euroopan unionissa on edelleen monia alueita, missä kuluttajille ei tarjota laajakaistayhteyksiä ja missä yhteydet eivät riitä vastaamaan näiden dataa runsaasti kuluttavien videokonferenssien vaatimaan kysyntään verkkovierailutilanteessa tai muuten.

1.12

Komitea kehottaa vahvistamaan merkittävästi sekä valokuitulaajakaistaverkon alueelliseen kattavuuteen liittyvää strategiaa että valmiuksia tarjota laajakaistayhteyksiä niin paikallisille tilaajille kuin matkaviestinverkossa.

1.13

ETSK kehottaa ottamaan EU:n asetuksen täytäntöönpanon tavoitteeksi, että Euroopan unioni muodostaa lopulta sisämarkkinoilla yhden hinta-alueen, jolla voidaan käyttää dataa ja soittaa ”paikalliseen” hintaan kaikkien niiden kuluttajien matkapuhelimiin ja kiinteisiin puhelimiin, joilla on puhelinliittymä Euroopassa, samalla nopeudella ja samassa infrastruktuurissa riippumatta soittajan tai puhelun vastaanottajan maasta.

1.14

Komitea on huolissaan siitä, että tukkutason enimmäishintojen tarkistamismenetelmäksi ehdotetaan delegoitua säädöstä, ja kehottaa tekemään kattavan lainsäädäntöanalyysin, jossa otetaan huomioon verkkovierailujen kehittymisen yhteiskunnalliset näkökohdat.

2.   Komission ehdotuksen pääsisältö

2.1

Ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 531/2012 (1) voimassaoloa, joka päättyy 30. kesäkuuta 2022. Ehdotuksella mukautetaan tukkutason enimmäishintoja niin, että vähittäistason verkkovierailupalveluja voidaan tarjota kestävällä tavalla kotimaan hinnoin. Lisäksi siinä otetaan käyttöön uusia toimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että verkkovierailupalvelut vastaavat kotimaisia palveluja palvelun laadun ja hätäpalvelujen saatavuuden osalta. Koska asetusta (EU) N:o 531/2012 on muutettu useita kertoja, ehdotuksen tarkoituksena laatia asetus uudelleen sen selkeyden parantamiseksi ja korvata sen sisältämät useat muutossäädökset.

2.2

Tärkeimmillä ehdotetuilla muutoksilla pyritään varmistamaan, että operaattorit voivat tarjota kotimaan palveluja vastaavia verkkovierailupalveluja ja kattaa kustannukset kestävällä tavalla tukkutasolla. Ehdotuksessa asetetaan puheluiden, tekstiviestien ja datan EU:n laajuiset verkkovierailujen tukkutason enimmäishinnat tasolle, joka on 30. kesäkuuta 2022 saakka voimassa ollutta tasoa alhaisempi.

2.3

Sovellettavien tukkutason enimmäishintojen alentamisen lisäksi ehdotus sisältää tarkistuksia, joilla pyritään varmistamaan todellinen kotimaan palvelua vastaava verkkovierailukokemus loppukäyttäjille ja helpottamaan innovointia ja pääsyä verkkoihin samalla kun luodaan tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava sääntelykehys kuluttajille ja operaattoreille.

2.4

Ehdotuksella edistetään yleisesti ”Euroopan digitaalisen valmiuden” kehittämistä ja pyrkimystä hyödyntää digitaalista siirtymää parhaalla mahdollisella tavalla, jotta ihmisille tarjottaisiin paremmat mahdollisuudet yhteydenpitoon ja viestintään ja helpotettaisiin ammatillista ja kaupallista toimintaa sisämarkkinoilla. Tavoitteena on varmistaa, että sisämarkkinoiden esteet, jotka poistettiin verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen myötä, eivät palaa.

3.   Oikeusperusta

3.1

Ehdotuksen oikeusperusta on 114 artikla, jota käytetään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettaville toimenpiteille, joiden tarkoituksena on luoda sisämarkkinat tai parantaa niiden toimintaa (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 26 artikla).

4.   Yleistä

4.1

Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotettuun EU:n asetukseen ja pitää tarpeellisena, että ehdotuksella pyritään viimein tarjoamaan kuluttajille sama palvelutaso ja sama kuluttajansuojan taso ulkomailla ja kotimaassa. Operaattoreilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus neuvotella tukkutason verkkovierailusopimuksensa kaupallisten tarpeidensa mukaisesti. Toisaalta asetuksen ei pitäisi tarkoittaa, että tukkutason käyttöoikeussopimuksia voidaan solmia vain niiden operaattoreiden kanssa, joilla on kehittyneimmät verkot.

4.2

Komitea toteaa, että komission ehdotus kuuluu seuraaviin toimintakehyksiin: — katvealueiden poistamiseen ja laajakaistayhteyksiin liittyvän infrastruktuurin sekä uuden sukupolven teknologian (5G) käyttöönotto — tavoite saavuttaa kuluttajansuojan korkea taso ja luoda kilpailua matkaviestinverkkojen operaattorien välille — ”Euroopan digitaalisen valmiuden” luominen, jotta sisämarkkinoiden esteet eivät palaisi.

4.3

ETSK toteaa, että komissio on toteuttanut vaikutustenarviointeja vuodesta 2018 ja järjesti muun muassa 12 viikkoa kestäneen julkisen kuulemisen vuonna 2020. Kuulemisen tarkoituksena oli kerätä näkemyksiä 1) vähittäistason verkkovierailupalveluista (palvelun laatuun, lisäarvopalveluihin ja hätäviestintään liittyvät selvennykset ja toimenpiteet verkkovierailuskenaariossa), 2) tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta, 3) asetukseen (EU) N:o 531/2012 liittyvästä hallinnollisesta rasitteesta ja mahdollisten yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutuksesta.

4.4

Komitea toteaa, että ehdotus lisää avoimuutta vähittäiskaupan tasolla, kun seuraavista ilmoitetaan muun muassa sopimusehdoissa: — käytettävissä olevan verkkovierailupalvelun laatu EU:n alueella — lisäarvopalveluja koskeva viestintä, tietojen antaminen palvelutyypeistä, joihin voidaan soveltaa korkeampia maksuja, ja vastaavien tietojen antaminen ”tervetulotekstiviestissä”, joka lähetetään uuteen maahan saavuttaessa — tieto erilaisista keinoista käyttää hätäpalveluja verkkovierailun aikana, erityisesti ”tervetulotekstiviestissä”.

4.5

Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi palvelujen heikompi laatu verkkovierailutilanteessa, vaikka samaan aikaan on käynnissä koko alueen kattava teknisten parannusten strategia. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että verkkovierailupalvelut tarjotaan samoin ehdoin ja samanlaatuisina kuin kotimaisessa kulutuksessa ja että matkaviestinoperaattorit voivat tarjota mahdollisuuden käyttää kaikkia saatavilla olevia verkkoteknologioita ja teknologiasukupolvia.

4.6

Ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeellisia kuluttajien oikeutettuihin odotuksiin vastaamiseksi ja verkkovierailuasetuksen alkuperäisten tavoitteiden täyttämiseksi. Kun syynä on paikallisen infrastruktuurin heikko laatu, ETSK kehottaa lisäämään infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja, jotka suunnataan erityisesti kattavuuden parantamiseen katvealueilla, sekä asettamaan vähimmäisvaatimukset, joita operaattorien on asteittain noudatettava, jotta kuluttajat voivat käyttää palveluja rajoituksetta.

4.7

Vierailuverkkojen vierailevilta operaattoreilta perimien enimmäishintojen (pricecaps) lasku on myös tervetullut, mutta alennus ei ole riittävä, kun otetaan huomioon ero veloitettujen hintojen ja vierailuverkossa vierailun todellisten kustannusten välillä. Sen seurauksena perusliittymien kuluttajahinnat nousevat ja virtuaalisten matkaviestinverkkojen operaattorien, joiden täytyy ostaa verkkovierailupalvelut matkaviestinverkkojen perusoperaattoreilta, kilpailukyky heikkenee.

4.8

ETSK:n tulisi ilmaista tukensa ehdotuksen parhaaksi arvioidulle vaihtoehdolle 3 ”Kestävä ja aito RLAH-kokemus” ja varmistaa, että enimmäishinnat laskevat enemmän kuin mitä ehdotuksessa esitetään.

4.9

Ehdotuksella lisätään tukkutason avoimuutta lisäarvopalvelujen numeroalueiden suhteen perustamalla operaattoreiden käyttöön keskitetty EU:n tietokanta lisäarvopalvelujen numeroalueita varten.

4.10

Komitea kehottaa sisällyttämään ehdotukseen mahdollisuuden keskeyttää vilpilliseen tarkoitukseen luotu palvelu (ping call) oikeus- tai poliisiviranomaisten varoituksesta sekä muutoksenhakukeinot näiden palvelujen ylläpitäjiä varten.

4.11

Ehdotuksessa taataan verkkovierailuasiakkaille mahdollisuus käyttää hätäpalveluja maksutta toteuttamalla tukkutasolla erityistoimenpiteitä, joihin kuuluvat puhelun maksuttomuus ja maantieteellinen paikantaminen.

4.12

Vaikka asetusehdotuksen tarkoituksena on poistaa poikkeamia, joita on havaittu vierailuverkkoon pääsyssä (yhteyden laatu, pääsyn rajaaminen 3G- tai 4G-verkkoon jne.) verrattuna kuluttajaan, jolla on liittymä vierailun kohdemaassa, ETSK toteaa, että sillä ei kuitenkaan ratkaista muun muassa seuraavia poikkeaviksi katsottavia käytäntöjä: — liittymään kuuluvien megatavujen määrän rajaaminen ulkomailla, kun dataa käytetään vierailuverkossa — edelleen liian korkeat kuluttajahinnat muualla kuin vierailuverkossa, kun kuluttaja luo yhteyden sellaiseen liittymänhaltijaan, jonka mobiililiittymä on otettu toisesta maasta.

4.13

Asetuksessa mainitaan ”kohtuullinen käyttö” kuvattaessa verkkovierailupalvelujen käyttöä, mutta komitea pitää valitettavana, ettei asetuksessa määritellä mitenkään tämän käsitteen rajoja eikä vahvisteta sääntöjä, jotka koskisivat oikeudenmukaista käyttöä rajoittamattomissa hinnoittelumalleissa, tai käsitellä ulkomaanpuhelujen hinnoittelua, olipa soittava asiakas vierailuverkossa tai ei. Komitean mielestä ilmaus ”edellyttäen, että verkkovierailupalveluja käytetään kohtuullisesti” olisi poistettava, koska sen laajuutta ei ole täsmennetty, sillä tosiasiassa operaattorit rajoittavat tällä perusteella kiinteämääräisen liittymän käyttöä vierailuverkoissa huomattavan paljon.

4.14

Komitea kiinnittää erityistä huomiota matkaviestinten käyttöön alueilla, jotka sijaitsevat Euroopan unioniin kuulumattomien maiden rajalla, ja suosittaa seuraavaa: — Vaaditaan erityisjärjestelyjä operaattoreilta, jotka tarjoavat palveluja Euroopan unionin puolella, jotta EU:n RLAH-verkkovierailuhinnan kattavuus voidaan laajentaa kyseisiin maihin tai maantieteellisille naapurialueille. — Tehdään kansainvälisiä sopimuksia EU:n RLAH-verkkovierailujen laajentamiseksi EU:n rajanaapurimaihin.

4.15

Komitea panee merkille, että EU:n asetuksen tarkistamiseen liittyvä tutkimus ja kuulemiset on toteutettu osittain ennen covid-19-kriisiä. Kriisi on rajoittanut dramaattisesti Euroopan sisäistä liikkuvuutta ja johtanut etätyövälineiden laajamittaiseen käyttöön sekä yliopistokurssien etälähetyksiin, mikä koskee erityisesti Erasmus+-opiskelijoita.

4.16

Komitea toteaa, että Euroopan unionissa on edelleen monia alueita, missä kuluttajille ei tarjota laajakaistayhteyksiä ja missä yhteydet eivät riitä vastaamaan näiden dataa runsaasti kuluttavien videokonferenssien vaatimaan kysyntään verkkovierailutilanteessa tai muuten.

4.17

Komitea kehottaa vahvistamaan merkittävästi ja laadullisesti toisaalta valokuitulaajakaistaverkon alueelliseen kattavuuteen liittyvää strategiaa ja toisaalta valmiuksia tarjota laajakaistayhteyksiä sekä paikallisille tilaajille että matkaviestinverkossa.

4.18

Mitä tulee kuluttajan saamaan varoitukseen siitä, että kuluttajan tai operaattorin asettama kulutusraja on lähestymässä, komitea katsoo, että operaattori olisi velvoitettava lähettämään uusi varoitus kuluttajalle aina, kun ensimmäisen kulutusrajan mukainen määrä on kulutettu uudelleen, ennen kaikkea jos on kyse samasta puhelusta tai datankäyttökerrasta. Siltä varalta, että varoitusten lähettäminen epäonnistuu tai niitä ei ole otettu käyttöön, olisi luotava mekanismit kohtuuttomien maksujen korvaamiseksi.

4.19

Komitea suosittaa, että kun otetaan käyttöön keskitetty tietokanta lisäarvopalvelujen numeroalueita varten, siihen sisällytetään mahdollisuus keskeyttää vilpilliseen tarkoitukseen luotu palvelu (ping call) oikeus- tai poliisiviranomaisten varoituksesta sekä muutoksenhakukeinot näiden palvelujen ylläpitäjiä varten.

4.20

ETSK kehottaa ottamaan EU:n asetuksen täytäntöönpanon tavoitteeksi, että Euroopan unioni muodostaa lopulta todelliset sisämarkkinat, jolla voidaan käyttää dataa ja soittaa ”paikalliseen” hintaan kaikkien niiden kuluttajien matkapuhelimiin ja kiinteisiin puhelimiin, joilla on puhelinliittymä Euroopassa, samalla nopeudella ja samassa infrastruktuurissa riippumatta soittajan tai puhelun vastaanottajan maasta.

4.21

Komitea on huolissaan siitä, että tukkutason enimmäishintojen tarkistamismenetelmäksi ehdotetaan delegoitua säädöstä. Olisi tehtävä kattava lainsäädäntöanalyysi, jossa otetaan huomioon verkkovierailujen kehittymisen kaikki yhteiskunnalliset näkökohdat. Euroopan parlamentin ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuuleminen on tässä asiassa tärkeää.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 531/2012, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella (EUVL L 172, 30.6.2012, s. 10).

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudesta varainhankintastrategiasta NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi”

(COM(2021) 250 final)

(2021/C 374/07)

Esittelijä:

Judith VORBACH

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 31.5.2021
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	22.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	186/0/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet päätökseen neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (1) (omia varoja koskeva päätös) ratifioinnin ja että uusi omia varoja koskeva päätös tuli siis voimaan 1. kesäkuuta 2021, minkä ansiosta komissio voi aloittaa lainanoton elpymisvälinettä varten. Komitea kehottaa kaikkia sidosryhmiä hoitamaan seuraavat vaiheet ripeästi, jotta varat saadaan liikkeelle.

1.2

NextGenerationEU-välineen luottamusta lisäävä vaikutus on jo auttanut vakauttamaan unionin ja jäsenvaltioiden talouksia ja lainanottokustannuksia. Välineen varainhankinta kasvattaa EU:n turvallisten omaisuuserien volyymia ja vahvistaa euron kansainvälistä asemaa. ETSK toteaa, että NextGenerationEU-varainhankintastrategia perustuu lainanottoon pääomamarkkinoilta sekä yksityisiin investointeihin.

1.3

NextGenerationEU-välineen varojen käytöstä käytävään laajaan keskusteluun verrattuna varainhankintaa pidetään teknisenä kysymyksenä. Toimivalla varainhankintastrategialla on kuitenkin keskeinen merkitys välineen sujuvan täytäntöönpanon kannalta. On kansalaisyhteiskunnan etujen mukaista huolehtia järkevästä varainhankinnasta, vakaalla pohjalla olevasta riskinhallinnasta, alhaisista lainanottokustannuksista ja kestävästä rahoituksesta, sillä markkinariskit jäävät viime kädessä sen kannettaviksi. Lainanoton ja velanhallinnan on pohjauduttava demokraattiseen valvontaan, legitimiteettiin ja avoimuuteen.

1.4

NextGenerationEU-välineen rahoitustarpeet edellyttävät pitkälle kehitettyä strategiaa, jonka avulla varmistetaan, että EU voi täyttää maksusitoumuksensa oikea-aikaisesti ja suotuisissa markkinaolosuhteissa. ETSK pitää erittäin tärkeänä, että komissio hallinnoi varainhankintastrategiaa suoraan, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että se lisää tähän liittyviä henkilöresurssejaan. Tämä olisi kuitenkin tehtävä niin, että huolehditaan sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta. Lisäksi olisi perustettava neuvoa-antava lautakunta, jossa ovat edustettuina komissio, Euroopan parlamentti, neuvosto, työmarkkinaosapuolet ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta.

1.5

ETSK korostaa, että on tärkeää turvata EU:n erittäin hyvän luottokelpoisuuden säilyminen ja alhaiset lainanottokustannukset, jotta voidaan välttää lainanantajia lainanottajien kustannuksella hyödyttävät uudelleenjakovaikutukset. Tämä – yhdessä nopeutuvan talouskasvun kanssa – helpottaa myös takaisinmaksua. Luottokelpoisuus riippuu ennen kaikkea EU:n taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta vahvuudesta, ja talous- ja rahaliiton syventäminen saattaisi sen entistä vakaammalle pohjalle. Kriiseihin olisi joka tapauksessa varauduttava, ja tähän voisi kuulua myös Euroopan keskuspankin (EKP) toimiminen viimesijaisena ostajana.

1.6

Uudessa varainhankintastrategiassa keskitytään kaiken kaikkiaan suurelta osin sijoittajasuhteisiin. ETSK suhtautuu myönteisesti lainanottopäätökseen ja rahoitussuunnitelmiin, jotka ovat lähinnä keinoja huolehtia avoimuudesta rahoitusmarkkinoiden kannalta. Suurelle yleisölle ja sen edustajille suunnatun viestinnän ei kuitenkaan pitäisi koskaan olla toissijainen painopiste. Komiteasta on ilahduttavaa, että yksi EU:n päämarkkinatakaajien verkostoon kuulumisen edellytyksistä on unionin toimivaltaisen viranomaisen suorittama valvonta. Koska asiaa koskevien sääntöjen noudattaminen on välttämätöntä, ETSK kannattaa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) mahdollista osallistumista tähän valvontaan ja on tyytyväinen siihen, että myös muita viranomaisia voidaan nimetä tarkastamaan, noudattavatko päämarkkinatakaajaverkoston jäsenet asiasta annetussa päätöksessä vahvistettuja sääntöjä.

1.7

Mittavaan toimintaan pääomamarkkinoilla liittyy monenlaisia riskejä. ETSK kannattaa vankkojen riskinhallintajärjestelmien perustamista ja ”NextGenerationEU-tilin” pitämistä EKP:ssä. Koska hyvässä riskinhallinnassa on kyse yleisestä edusta, riskienhallintajohtajan olisi kuultava Euroopan parlamenttia ja neuvostoa korkean tason riskienhallinta- ja sääntöjenmukaisuuspolitiikkaa laatiessaan. Lisäksi komitea kehottaa komissiota huolehtimaan vastuuvelvollisuudesta, avoimuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta NextGenerationEU-välineeseen liittyvän lainanoton alusta alkaen ja varoittaa ottamasta liikaa lainaa EU:n ulkopuolisilta sijoittajilta sekä kannattaa uusien omien varojen käyttöönottoa.

1.8

ETSK suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti NextGenerationEU-välineen tehostettuun riskinjakokomponenttiin mutta korostaa myös riskien vähentämisen olevan tärkeää, jotta voidaan turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus ja suojella kunnolla unionin taloudellisia etuja. ETSK on kansalaisyhteiskunnan intressien asianmukaista huomioon ottamista silmällä pitäen tyytyväinen kaavailtuun ”NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja koskevaan kehykseen” ja ehdottaa, että harkitaan myös välineeseen liittyvien sosiaalivaikutteisten joukkolainojen liikkeeseenlaskua.

2.   Lausunnon taustaa

2.1

EU:n talouteen ohjataan NextGenerationEU-välineen kautta avustusten ja lainojen muodossa enimmillään 806 miljardia euroa. Tämä määrä on 5 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen, ja komissio rahoittaa sen ottamalla EU:n lukuun lainaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. NextGenerationEU:n on tarkoitus olla tilapäinen väline, ja lainat otetaan vuoden 2021 puolivälin ja vuoden 2026 välisenä aikana. Komissio toteuttaa tällöin 150–200 miljardin euron varainhankintatoimet vuosittain. EU:n markkinoilta hankkima rahoitus on määrä maksaa takaisin joko suoraan jäsenvaltioiden toimesta (kun kyseessä ovat lainat) tai EU:n talousarvion kautta (kun kyseessä on tuki, jota saajan ei tarvitse maksaa takaisin) joulukuuhun 2058 mennessä.

2.2

Tiedonanto uudesta varainhankintastrategiasta NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi (2) on annettu päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 3 kohdan nojalla. Kyseisessä kohdassa edellytetään, että komissio vahvistaa tarvittavat järjestelyt lainanottotoimien hallinnointia varten ja tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti velanhallintastrategiansa kaikista näkökohdista. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet omia varoja koskevan päätöksen, komissio panee tiedonannossa esitetyn ja kolmessa asiaan liittyvässä päätöksessä (3) täsmennetyn varainhankintastrategian täytäntöön. Strategian mukaisiin instrumentteihin kuuluvat EU:n joukkolainat ja EU:n velkasitoumukset, ja tekniikkana käytetään syndikointia ja huutokauppaa. Lainattavien enimmäismäärien vahvistamisesta tehdään vuotuinen päätös, ja rahoitussuunnitelmat laaditaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Komissio vahvistaa omia rakenteitaan ja perustaa yleiseurooppalaisen päämarkkinatakaajien verkoston.

3.   Yleistä

3.1

ETSK on kannattanut NextGenerationEU-välinettä alusta alkaen ja ilmaissut sille toistuvasti tukensa (4). Komitea vahvistaa vuotuisesta kestävän kasvun strategiasta 2021 antamassaan lausunnossa (5), että ”Next Generation EU -aloite on laadittu ja hyväksytty oikeassa muodossa ja hyvissä ajoin”. Koska väline on omiaan lisäämään luottamusta, se vaikuttaa jo nyt myönteisesti EU:n talouteen ja on vähentänyt syvän kriisin todennäköisyyttä eräissä maissa. Pitkällä aikavälillä EU:n talouden tuotannon odotetaan kasvavan sen ansiosta huomattavasti, mikä tarkoittaa sitä, että loppujen lopuksi kaikista jäsenvaltioista todennäköisesti tulee nettosaajia (6). Komitea on tyytyväinen siihen, että kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet päätökseen omia varoja koskevan päätöksen ratifioinnin, minkä ansiosta lainanotto voidaan aloittaa, ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä hoitamaan seuraavat vaiheet ripeästi, jotta varat saadaan liikkeelle.

3.2

NextGenerationEU-välineen varojen käytöstä käydään aivan aiheellisesti laajaa keskustelua, ja myös uusista omista varoista keskustellaan, tosin vähäisemmässä määrin. Tähän verrattuna NextGenerationEU-välineen varainhankintaan, jota pidetään pikemminkin teknisenä kuin poliittisena kysymyksenä, on kiinnitetty niukalti huomiota. Välineeseen liittyvä lainanotto lisää kuitenkin ratkaisevasti unionin taloudellisia velvoitteita, ja se on hoidettava demokraattisen valvonnan alaisuudessa ja legitiimillä ja avoimella tavalla. ETSK korostaa, että on yleisen edun mukaista huolehtia järkevästä ja kestävästä rahoituksesta, vakaalla pohjalla olevasta riskinhallinnasta ja alhaisista lainanottokustannuksista. Euroopan kansalaisyhteiskunta on viime kädessä vastuussa syntyneistä veloista, ja korkeammat lainanottokustannukset merkitsisivät uudelleenjakovaikutuksia, jotka hyödyttäisivät lainanantajia lainanottajien kustannuksella. Toimivalla varainhankintastrategialla on myös keskeinen merkitys NextGenerationEU-välineen sujuvan täytäntöönpanon kannalta.

3.3

ETSK panee merkille, että ehdotettu strategia perustuu kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta hankittavaan rahoitukseen. Käyttöön ei oteta pääomapuskureita, kuten Euroopan vakausmekanismissa (EVM), eikä suunnitelmissa ole pidentää velkojen takaisinmaksuaikaa vuoden 2058 jälkeen. Julkista keskustelua on kuitenkin käyty myös muista lähestymistavoista, esimerkiksi ikuisista joukkolainoista, jotka taattaisiin ja laskettaisiin liikkeeseen yhdessä EKP:n kanssa (7). Pitkällä aikavälillä ja erityisesti silloin, kun on kyse pysyvän yhteisen velan liikkeeseenlaskusta, olisi harkittava viimesijaisen lainanantajan tehtävän antamista EKP:lle.

3.4

Koska NextGenerationEU-välineen rahoitustarpeet ovat suuret, tukien maksatusaikataulu on monimutkainen ja siihen saattaa liittyä epävarmuutta eivätkä talousarviomäärärahat ole tarkasti tiedossa, lainanotto markkinoilta edellyttää pitkälle kehitettyä varainhankintastrategiaa. Rahoitusmarkkinoiden kehityssuuntauksia on ennakoitava, jotta voidaan varmistaa, että unioni pystyy täyttämään maksusitoumuksensa oikea-aikaisesti eikä joudu hankkimaan pääomaa epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa. Tämä vaatii markkinatuntemusta ja mahdollisuutta päättää joustavasti, milloin varainhankintatoimia toteutetaan ja mitä tekniikoita varainhankinnassa käytetään, jotta toteutusriski ja varainhankintakustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. ETSK pitää erittäin tärkeänä, että komissio hallinnoi varainhankintastrategiaa suoraan eikä ulkoista hallinnointia. Tätä varten tarvitaan uusia toimintavalmiuksia, ja komissio on aivan oikeutetusti ryhtynyt vahvistamaan tähän liittyviä henkilöresurssejaan ja osaamistaan. Komitea kehottaa komissiota soveltamaan tässä yhteydessä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen perustuvaa lähestymistapaa.

3.5

Lisäksi ETSK panee merkille, että komissio saa NextGenerationEU-välineen varainhankintastrategian myötä yhä enemmän vastuuta, ja suhtautuu myönteisesti sekä toimielinten välisen sopimuksen (8) määräyksiin että komission velvoitteeseen tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti velanhallintastrategian kaikista näkökohdista. Päivitetyt tiedot toimitetaan niille vuosittain vuoden 2021 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Koska yleisen edun kannalta on hyvin tärkeää, että välineen varainhankinta on vakaalla pohjalla, vaikuttaa siltä, että osallistumisen on oltava vähintäänkin tämäntasoista. ETSK ehdottaa lisäksi NextGenerationEU-välineen varainhankintaa käsittelevän neuvoa-antavan lautakunnan perustamista. NextGenerationEU-välineen riskienhallinta- ja valvontakomitean jäsenten olisi kokoonnuttava puolivuosittain Euroopan parlamentin, neuvoston, työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan valikoitujen, rahoitusmarkkinakysymysten asiantuntemusta omaavien edustajien kanssa.

3.6

EU:n korkean luottoluokituksen ja vakaiden näkymien ansiosta komissio saa lainaa edullisin rahoitusehdoin ja voi siirtää hyödyn edelleen jäsenvaltioille. ETSK korostaa, että lainanottokustannukset on tärkeää saada pysymään alhaisina koko rahoituskauden ajan. Yhdessä talouskasvun ennustetun nopeutumisen kanssa tämä helpottaa takaisinmaksua huomattavasti. EU:n luottokelpoisuus riippuu ennen kaikkea unionin taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta vahvuudesta, ja talous- ja rahaliiton syventäminen saattaa sen entistä vakaammalle pohjalle. Valitettavasti hajottavat voimat ja jäsenvaltioiden väliset sitkeät ristiriidat taas todennäköisesti heikentävät sitä, ja takauksien realisoituminen (9) tiettyjen jäsenvaltioiden kustannuksella saattaa aiheuttaa vakavia poliittisia jännitteitä (10). Lisäksi olisi varauduttava talous-, rahoitusmarkkina-, terveys- tai muihin kriiseihin, ja siksi on välttämätöntä rakentaa varainhankintastrategia mahdollisimman joustavalle ja kestävälle perustalle. Tähän voi kuulua myös Euroopan keskuspankin (EKP) toimiminen viimesijaisena ostajana.

3.7

NextGenerationEU-välineen varainhankintatoimet ovat jo käynnistyneet, mutta uusien omien varojen käyttöönoton aikataulu ei ole yhtä selvä. Komission on määrä esittää vuoden 2021 puolivälissä ehdotukset hiilitullimekanismiin, päästökauppajärjestelmään ja digitaaliveroon perustuvista uusista omista varoista. Lisäksi vuonna 2024 voitaisiin tehdä ehdotuksia muun muassa finanssitransaktioverosta tai yrityssektoriin liittyvästä rahoitusosuudesta. Jos uusia omia varoja on käytettävissä ennen vuoden 2028 tammikuuta, takaisinmaksu aloitetaan niiden turvin jo suunniteltua aikaisemmin. ETSK kehottaa komissiota aikaistamaan vuodeksi 2024 kaavailtuja ehdotuksia ja kannattaa uusien omien varojen ripeää käyttöönottoa. Jos käyttöönotto hoidetaan asianmukaisesti, niiden avulla voitaisiin kompensoida veroja, joita ei verokilpailun vuoksi pystytä käytännössä perimään kansallisella tasolla, ja lisäksi niistä olisi apua oikeudenmukaisen takaisinmaksujärjestelmän luomisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näin voitaisiin myös välttää tarve lisätä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia tai leikata EU:n talousarviosta rahoitettavia menoja.

3.8

NextGenerationEU-välineen puitteissa tapahtuva noin 800 miljardin euron lainanotto kasvattaa euromääräisten turvallisten omaisuuserien volyymin osapuilleen 2 biljoonaan euroon, mukaan lukien SURE (11) ja EVM:n/EFVJ:n ja Euroopan investointipankin (EIP) kautta ennen pandemiaa liikkeeseen lasketut 800 miljardin euron arvoiset omaisuuserät (12). Lisäämällä turvallisia eurooppalaisia omaisuuseriä, joiden maturiteetti voi olla jopa 30 vuotta, tarjotaan uusia turvallisia sijoitusvälineitä, autetaan pankkeja monipuolistamaan hallussaan olevien valtionvelkakirjojen valikoimaa, parannetaan euroalueen houkuttavuutta ja vahvistetaan euron kansainvälistä asemaa. NextGenerationEU-välineen luottamusta vahvistava vaikutus todennäköisesti myös vähentää valtioiden ja yksityisen sektorin lainanottokustannuksia erityisesti niissä euroalueen maissa, joissa kustannuserot Saksaan nähden ovat suuret. Lisäksi NextGenerationEU-välineeseen liittyvä lainananto tarjoaa jäsenvaltioille vaihtoehdon silloin, kun markkinahäiriöt vaikuttavat kansallisten joukkolainojen liikkeeseenlaskuun. ETSK suhtautuu myönteisesti riskinjakokomponentin tehostamiseen mutta korostaa, että on myös tärkeää vähentää riskejä huolehtimalla rahoitusmarkkinoiden hyvästä sääntelystä ja valvonnan lähentämisestä.

4.   Erityistä

4.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että vuotuisessa lainanottopuitepäätöksessä vahvistetaan esimerkiksi pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen varainhankinnan enimmäismäärät ja että lainanotto toteutetaan puolivuosittain laadittavien, suoritettaviksi tuleviin maksuihin perustuvien varainhankintasuunnitelmien pohjalta. Näiden on ilmeisesti tarkoitus lisätä avoimuutta markkinoiden kannalta niin, että liikkeeseenlaskut ovat sijoittajien ennakoitavissa ja koordinointi muiden liikkeeseenlaskijoiden kanssa on helpompaa, sekä toimia Euroopan parlamentille ja neuvostolle suunnatun tiedotuksen lähtökohtana. Komitea on täysin tietoinen sijoittaja- ja liikkeeseenlaskijasuhteiden merkityksestä mutta korostaa, että suurelle yleisölle ja sen edustajille kohdennetun viestinnän ei pitäisi koskaan olla toissijainen painopiste ja että unionin taloudellisia etuja on suojeltava tarkoin.

4.2

Jatkuvalla likviditeettisuunnittelulla varmistetaan, että käteisvarat ovat riittävät likviditeettivajeiden välttämiseksi ja ettei tarpeettoman suuria käteisvarasaldoja pääse syntymään. Kun otetaan huomioon, että pääomamarkkinoiden vastaanottokyky on rajallinen ja että likviditeettivajeet haittaisivat NextGenerationEU-välineen täytäntöönpanoa, ETSK kehottaa asettamaan vakaat riskipuskurit kohtuuttoman kustannusten minimoinnin edelle ja kannattaa varsinkin sitä, että toiminnan vakautta turvaavia käteisvaroja säilytetään EKP:ssä nimenomaan tähän tarkoitukseen varatulla tilillä, jotta niihin ei kohdistuisi vastapuoliriskiä.

4.3

EU:n päämarkkinatakaajien verkoston jäsenyys antaa rahoituslaitoksille oikeuden osallistua huutokauppoihin. Se tuo mukanaan muun muassa sellaisia tehtäviä kuin markkinoiden likviditeetin edistäminen ja rehellisen neuvonnan ja markkinatietouden tarjoaminen komissiolle, ja siihen liittyy myös osto- ja raportointisitoumuksia. ETSK on tyytyväinen siihen, että hakijoiden on jo oltava jonkin EU:ssa toimivan päämarkkinatakaajien verkoston aktiivisia jäseniä ja unionin toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa. Päämarkkinatakaajilla on keskeinen rooli NextGenerationEU-välineen varainhankinnassa, ja yksikin laiminlyönti tai väärinkäytös saattaisi johtaa korkeampiin lainanottokustannuksiin. Lisäksi on otettava huomioon vastapuoliriskit sekä päämarkkinatakaajien markkinavoima ja merkitys järjestelmän kannalta.

4.3.1

Koska päämarkkinatakaajien verkoston jäsenillä on merkittäviä vastuutehtäviä, niiden on ehdottomasti noudatettava asiaa koskevia sääntöjä. Päämarkkinatakaajien verkostosta annetussa päätöksessä (13) vahvistettujen sääntöjen noudattamisen valvonta perustuu suurelta osin päämarkkinatakaajien omiin raportointivelvollisuuksiin. Lisäksi ETSK kannattaa OLAFin mahdollista osallistumista valvontaan ja suhtautuu myönteisesti siihen, että myös muita viranomaisia voidaan nimetä kolmansina osapuolina suorittamaan komission ohella tarkastuksia sen todentamiseksi, että päämarkkinatakaajien verkoston jäsenet noudattavat päätöstä.

4.3.2

Komissio aikoo myös kehittää menetelmän sen määrittämiseksi, mitkä päämarkkinatakaajat voidaan valita osallistujiksi syndikoituihin transaktioihin ja nimetä kutakin lainanottotransaktiota varten. Erityisen aktiivisten verkoston jäsenten olisi voitava toimia syndikoitujen transaktioiden pääjärjestäjinä ja järjestäjinä ja saada tästä korvaus. Tämän ryhmän olisi osallistuttava markkinatakaustoimintaan, edistettävä liikkeeseenlaskuja sijoittajien kanssa ja tarjottava komissiolle lisäksi rehellistä neuvontaa ja markkinatietoutta. ETSK panee merkille rahoituslaitosten keskeisen aseman varainhankintatoimissa ja kiinnittää huomiota mahdollisiin eturistiriitoihin, erityisesti neuvoa-antavan roolin yhteydessä. Joka tapauksessa on erittäin suotavaa huolehtia siitä, että viranomaisilla on korkeatasoista rahoitusmarkkinaosaamista ja -tietoutta.

4.4

Mittavaan toimintaan pääomamarkkinoilla liittyy monenlaisia riskejä, jotka jäävät viime kädessä Euroopan kansalaisyhteiskunnan kannettaviksi. ETSK on täysin samaa mieltä komission kanssa siitä, että kun ”otetaan huomioon rahoitustoimien ennennäkemätön volyymi ja varainhankintastrategialta vaadittava kehittyneisyys, on äärimmäisen tärkeää, että NextGenerationEU-välineen toimiin sovelletaan vankkaa ja riippumatonta kehystä, jolla varmistetaan riskienhallinta ja sääntöjen noudattaminen”. Onkin varmistettava, että välineeseen liittyvät toimet toteutetaan tiukimpien rehellisyyttä, nuhteettomuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevien vaatimusten mukaisesti. Komitea kannattaa vankkojen hallinto- ja riskinhallintajärjestelmien perustamista, ja tähän kuuluu myös sellaisten periaatteiden vahvistaminen ja rakenteiden luominen, joilla varmistetaan kaikkien NextGenerationEU-välineen rahoitustoimien tinkimätön ja riippumaton valvonta.

4.4.1

Ehdotetussa järjestelmässä keskeisessä asemassa on riskienhallintajohtaja, joka hoitaa tehtäviään täysin itsenäisesti ja raportoi muun muassa komission budjettipääosaston pääjohtajalle ja talousarviosta vastaavalle kollegion jäsenelle. Riskienhallintajohtaja vastaa korkean tason riskienhallinta- ja sääntöjenmukaisuuspolitiikan kehittämisestä ja varmistaa, että kaikki NextGenerationEU-välineen toimet ovat sen mukaisia, ja häntä avustavat sääntöjen noudattamista valvova virkamies ja riskienhallinta- ja valvontakomitea. Hyvän riskinhallinnan tärkeän merkityksen ja siihen liittyvän yleisen edun vuoksi olisi harkittava mahdollisuutta velvoittaa riskienhallintajohtaja kuulemaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa korkean tason riskienhallinta- ja sääntöjenmukaisuuspolitiikan laadinnan yhteydessä.

4.4.2

Riskien hallintaan lainanottotoimien alussa, erityisesti riskienhallintajohtajan nimittämistä edeltävänä aikana ja korkean tason riskienhallinta- ja sääntöjenmukaisuuspolitiikan laatimista varten kaavaillun kolmen kuukauden ajanjakson kuluessa, liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Lainojen ja niiden rahoittamiseksi liikkeeseen laskettujen instrumenttien maturiteettierojen vaikutuksen poistamiseksi komissio turvautuu erityisesti vuonna 2021 erinäisiin rahoitusmarkkinavälineisiin, kuten vaihtosopimuksiin (swap) sekä mahdollisesti yritystodistuksiin, jotka ovat erityisen riskialttiita. ETSK kehottaa komissiota huolehtimaan vastuuvelvollisuudesta, avoimuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta NextGenerationEU-välineeseen liittyvän lainanoton alusta alkaen.

4.5

On ilmeistä, että monipuolisen varainhankintastrategian asianmukainen hallinnointi edellyttää yksityiskohtaista ja kattavaa kirjanpitojärjestelmää, ja ETSK suhtautuu myönteisesti komission back-office- ja kirjanpitotoimintojen vahvistamiseen. Testattujen ja hyväksi havaittujen ohjelmistojen käytön olisi tietysti oltava vakiokäytäntö. Komitea panee merkille, että komission tilinpitäjällä on tärkeä rooli, sillä tämän tehtävänä on huolehtia kaikkien NextGenerationEU-välineen toimien asianmukaisesta kirjanpidosta ja ”NextGenerationEU-tilin” avaamisesta EKP:hen.

4.6

ETSK toteaa, että sijoittajasuhdestrategian ja siihen liittyvien välineiden kehittäminen on keskeinen osa uutta varainhankintastrategiaa. Yksi kaavailtu väline on EU:n varainhankintaa koskeva uutiskirje, jolla komissio tiedottaa sijoittajille suunnitelmistaan säännöllisesti ja läpinäkyvästi. Komissio pyrkii myös aktiivisesti tavoittamaan ”sijoittajat eri puolilla maailmaa” järjestelmällisen vierailuohjelman avulla. Komitea varoittaa kuitenkin ottamasta liikaa lainaa EU:n ulkopuolisilta sijoittajilta, sillä siihen saattaa erityisesti kriisiaikoina liittyä yhä suurempia riskejä, esimerkiksi vaara lainanannon äkillisestä keskeyttämisestä.

4.7

Komissio pyrkii hankkimaan 30 prosenttia NextGenerationEU-välineen rahoittamiseen tarvittavista varoista laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkolainoja. Tämä voi merkitä sitä, että niitä lasketaan liikkeeseen yhteensä jopa 250 miljardin euron arvosta, jolloin EU:sta tulisi yksi maailman suurimmista vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoista ja sen asema politiikan suunnannäyttäjänä ja markkinajohtajana kestävän rahoituksen alalla vahvistuisi. ETSK on tyytyväinen kaavailtuun ”NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja koskevaan kehykseen”, jonka lähtökohtana on jäsenvaltioiden velvollisuus varmistaa, että 37 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen turvin rahoitetuista menoista liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan. NextGenerationEU-välineen puitteissa olisi niin ikään lisättävä sosiaalivaikutteisten joukkolainojen liikkeeseenlaskua SURE-välineen 100 miljardin euron suuruisen rahoituskapasiteetin täydentämiseksi. Jotta EU-maat voivat saada elpymis- ja palautumistukivälineestä tukea, niitä kehotetaan myös suunnittelemaan hankkeita esimerkiksi sellaisilla politiikanaloilla kuin osallistava kasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Tämä luo perustan sosiaalivaikutteisten joukkolainojen liikkeeseenlaskua koskevan kehyksen laatimiselle, ja näin kansalaisyhteiskunnan intressit voitaisiin ottaa varainhankintastrategiassa kaikilta osin huomioon.

---

(1)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

(2)  COM(2021) 250 final

(3)  C(2021) 2500 final (EUVL L 131, 16.4.2021, s. 170), C(2021) 2501 final ja C(2021) 2502 final

(4)  EUVL C 364, 28.10.2020, s. 124

(5)  EUVL C 155, 30.4.2021, s. 45

(6)  The nonsense of Next Generation EU net balance calculations | Bruegel

(7)  Covid Perpetual Eurobonds: Jointly guaranteed and supported by the ECB

(8)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, 16. joulukuuta 2020.

(9)  Omia varoja koskevan päätöksen hyväksymisen johdosta.

(10)  Ks. päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 9 artiklan 5 kohta.

(11)  Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline.

(12)  Klaus Regling, verkkoseminaari Deepening EMU and the role of ESM, 5.5.2021.

(13)  C(2021) 2500 final

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma”

(COM(2021) 102 final)

(2021/C 374/08)

Esittelijät:

Cristian PÎRVULESCU Carlos Manuel TRINDADE

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 26.3.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	21.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	160/79/19

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan toimintasuunnitelmaan, jäljempänä ”suunnitelma”, ja sen täytäntöönpanoon EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa ottaen asianmukaisesti huomioon kunkin oman toimivallan ja pitää sitä erittäin oikea-aikaisena, erityisesti koska covid-19-pandemia on häirinnyt kaikkia ihmiselämän alueita pahentaen olemassa olevia sosiaalisia ongelmia ja kohdistanut valtavasti painetta valtion instituutioihin, yhteisöihin, organisaatioihin sekä yrityksiin. ETSK varoittaa, että pandemia ei ole päättymässä lähiaikoina. Siksi EU:n ja jäsenvaltioiden on kehitettävä ja käytettävä asianmukaista infrastruktuuria pandemian asettamiin haasteisiin vastaamiseksi suunnitelman puitteissa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä pitäen mielessä, että toimiva kansalaiskeskustelu ja sosiaalinen vuoropuhelu sekä työmarkkinaosapuolten aktiivinen osallistuminen, jotka kaikki ovat merkittävä osa kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta, ovat tässä suhteessa ratkaisevan tärkeitä.

1.2

ETSK on hyvillään suunnitelmaa koskevasta poliittisesta yhteisymmärryksestä, joka saavutettiin sosiaalialan huippukokouksessa Portossa tehdyllä Porton sitoumuksella. ETSK suhtautuu myönteisesti myös neuvoston Porton julkilausumaan. ETSK kannattaa varauksetta julkilausuman kohtaa 4, jossa todetaan, että suunnitelman ”täytäntöönpano vahvistaa unionin pyrkimyksiä kohti digitaalista, vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää ja edistää ylöspäin tapahtuvaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä sekä väestöhaasteisiin vastaamista. Sosiaalinen ulottuvuus sekä sosiaalinen vuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolten aktiivinen osallistuminen ovat aina olleet erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden ytimessä. Sitoutumisemme yhtenäisyyteen ja solidaarisuuteen tarkoittaa myös yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille niin, että ketään ei jätetä.”

1.3

ETSK tukee suunnitelmassa esitettyä visiota ja tavoitteita ja suhtautuu myönteisesti suunnitelman perustana olevaan ajatukseen siitä, että merkityksellisten ja yksimielisesti asetettujen sosiaalisten tavoitteiden hyväksyminen auttaa keskittämään poliittiset ponnistelut tulosten saavuttamiseen ja kannustaa merkittävällä tavalla uudistuksiin ja investointeihin jäsenvaltioissa. ETSK korostaa myös, että toimintasuunnitelman olisi oltava konkreettinen ja käytännönläheinen ja siihen sisältyvien toimenpiteiden tulisi olla mitattavissa. Lisäksi tarvitaan asiaankuuluvien sidosryhmien yhteisesti sopimia seurantakehyksiä sosiaalisine, ekologisine ja taloudellisine kriteereineen (1).

1.4

ETSK tiedostaa sosiaalisten mallien moninaisuuden ja niiden muodostaman yhteisen pohjan EU:ssa. Ne ovat osa yhteistä historiaamme ja muodostavat perustan jakamallemme sitoutumiselle Euroopan sosiaaliseen malliin, joka on erottamaton osa yhteismarkkinoita ja kaikkea EU:n politiikkaa. Maita, joiden sosiaaliset mallit eivät ole yhtä vahvoja, olisi tuettava voimakkaasti edistämällä investointeja, oppimista ja vertailuanalyyseja. Kansalaisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien olisi perustuttava yhteiseen ja johdonmukaiseen sosiaaliseen malliin, joka on riittävän joustava, jotta siinä voidaan ottaa huomioon erilaiset kansalliset perinteet ja kokemukset perussopimuksen, sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sitä koskevan uudistetun ja tulevaisuuteen suuntautuvan yhteisymmärryksen arvojen, periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

1.5

ETSK katsoo, että sosiaalisten vähimmäisnormien takaaminen kaikille EU:ssa asuville henkilöille on äärimmäisen tärkeää oikeudenmukaisen ja osallistavan yhteiskunnan rakentamiseksi. Sosiaalisen pilarin täytäntöönpanossa olisi pyrittävä tasapainoiseen lainsäädännön ja ei-sitovien säädösten yhdistelmään. Lainsäädännön olisi oltava kaikilta osin perusoikeuskirjan ja paremman säädöskäytännön periaatteiden mukaista, ja sen laatimisessa olisi kuultava perusteellisesti EU:n ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

1.6

Kuten ETSK on jo aikaisemmin todennut, kilpailukyky sekä osaamiseen ja tietoon perustuva tuottavuuden kasvu ovat varmoja keinoja eurooppalaisten yhteiskuntien hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Meidän on yhtäältä lujitettava Euroopan sosiaalisen markkinatalousjärjestelmän vahvuuksia ja toisaalta korjattava sen heikkouksia ja näin mukautettava sitä kohtaamaan tulevat haasteet (2).

1.7

ETSK katsoo, että pilarin kaikille 20 periaatteelle olisi asetettava erityistavoitteita ja päämääriä. ETSK kehottaa lisäksi jäsenvaltioita asettamaan vapaaehtoisesti omat kunnianhimoiset tavoitteensa, jotta kaikki jäsenvaltiot yhdessä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa edistäisivät EU:n tavoitteiden saavuttamista. Euroopan komission olisi seurattava ja tuettava pilariin ja suunnitelmaan liittyvän vuoropuhelun laatua ja tuloksia ja tiedotettava niistä. Tavoitteet ja päämäärät olisi sisällytettävä eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja kansallisiin uudistussuunnitelmiin liittyvään raportointimekanismiin.

1.8

ETSK ehdottaa, että suunnitellun väliarvioinnin tehostamiseksi jäsenvaltiot voisivat rakentavassa vuoropuhelussa työmarkkinaosapuolten kanssa määritellä suunnitelmalle välitavoitteet vuoteen 2025, jotta voidaan arvioida sen täytäntöönpanon ensimmäisellä puoliskolla saavutettua edistymistä. Nykyisten koordinointijärjestelmien käyttöä koskevan ohjeistuksen tulisi olla komission painopisteenä suhteessa jäsenvaltioihin.

1.9

ETSK ehdottaa, että eurooppalaista ohjausjaksoa tulisi käyttää suunnitelman soveltamista varten tarkoitettuna eurooppalaisena koordinointimekanismina. Tämä koordinointimekanismi voisi olla toimielinten välinen sosiaalista pilaria käsittelevä EU:n foorumi, joka kokoontuisi säännöllisesti arvioimaan edistymistä ja antamaan uutta pontta suunnitelmalle.

1.10

ETSK kannattaa aikomusta päivittää tarvittaessa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua ja pyrkiä yhdenmukaistamaan se YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

1.11

ETSK katsoo, että eurooppalainen ohjausjakso on sopiva kehys suunnitelman seurannalle. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä yhtäläistä huomiota sosiaalisten ja ympäristöä koskevien tavoitteiden asemaan yhdessä makrotalouden vakauden ja tuottavuuden kanssa. Komitea suhtautuu myönteisesti suunnitelmassa esitettyyn toteamukseen, että kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat muodostavat ainutlaatuisen tilaisuuden suunnitella ja rahoittaa investointeja ja uudistuksia, joilla tuetaan sosiaalista ja työllisyyteen keskittyvää elpymistä samalla kun toteutetaan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota ja pannaan täytäntöön eurooppalaisen ohjausjakson mukaiset asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Suunnitelmassa kehotetaan täydellä syyllä jäsenvaltioita hyödyntämään eurooppalaista ohjausjaksoa parhaalla mahdollisella tavalla ja tarttumaan elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoamaan ennennäkemättömään tilaisuuteen.

1.12

ETSK panee merkille, että suunnitelmassa ei selkeästi vaadita, että nykyistä hätätilanteen tukea on jatkettava, kunnes talous ei enää tarvitse sitä, eikä siinä näin ollen pidetä riittävässä arvossa tarvetta suojella työpaikkoja ja yrityksiä kriisin aikana. ETSK toteaa myös, että vaikka Next Generation EU on SEUT-sopimuksen 122 artiklaan perustuva hätätilanteen väline ja sitä käsitellään jatkossakin kertaluonteisena toimenpiteenä, se on myös ennakkotapaus ja esimerkki rohkeaan ja rakentavaan toimintaan.

1.13

ETSK panee merkille, että suunnitelmassa tunnustetaan, että vahva poliittinen reagointi covid-19-pandemiaan sekä kansallisella että EU:n tasolla on auttanut rajoittamaan sen sosiaalisia seurauksia ja työllisyysvaikutuksia ja tukemaan yrityksiä ja työntekijöitä. ETSK toteaa myös, että pandemia on korostanut olemassa olevaa eriarvoisuutta (erityisesti alhaisemman koulutustason omaavien työntekijöiden, naisten, nuorten, maahanmuuttajien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta) ja että tämän seurauksena työttömyys ja eriarvoisuus todennäköisesti lisääntyvät entisestään, jollei sosiaalista edistystä nivota kestävään talouskasvuun. ETSK toivoo, että suunnitelma myötävaikuttaa tämän suuntauksen kääntämiseen, ja korostaa tarvetta edistää kestäviä ja kilpailukykyisiä talouksia, jotka perustuvat laadukkaisiin työpaikkoihin ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin.

1.14

ETSK katsoo, että köyhyyden torjunnassa voidaan EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteuttaa enemmän toimia YK:n vahvistaman Agenda 2030 -toimintaohjelman ensimmäisen kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti. ETSK katsoo erityisesti, että EU:n olisi asetettava tavoitteeksi vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien lasten osuutta vuoden 2019 22,8 prosentista 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä siten, että kaikissa jäsenvaltioissa tehdään vastaavat vapaaehtoiset sitoumukset.

1.15

ETSK ehdottaa, että suunnitelmaan sisällytetään toimenpiteitä tulojen eriarvoisuuteen puuttumiseksi, kun otetaan huomioon hyvin määritelty sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ensisijainen tavoite, joka on olennainen osa Euroopan sosiaalista mallia.

1.16

ETSK katsoo, että suunnitelmalla olisi edistettävä paitsi uusien työpaikkojen luomista – mikä on perusteltu tavoite – myös työelämän laatua, mihin kuuluu myös epävarman työn torjuminen. Käytössä olisi oltava asianmukaiset oikeudelliset ja hallinnolliset tarkastukset jäsenvaltiotasolla sen varmistamiseksi, että työntekijöillä on turvalliset työolot, riittävä ja ennustettava palkka ja järjestäytynyt edustus työpaikalla. ETSK on erityisen huolissaan monien kausityöntekijöiden, maataloudessa, palvelualalla ja rakennusalalla työskentelevien EU:n kansalaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten työoloista, ja kehottaa panemaan tehokkaasti täytäntöön avoimista ja ennakoitavista työehdoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1152 (3), jolla pyritään parantamaan työoloja ja -ehtoja edistämällä avoimempaa ja ennakoitavampaa työelämää ja varmistamalla samalla työmarkkinoiden mukautuvuus. ETSK katsoo, että työssäkäyvien köyhyysriskiastetta olisi alennettava merkittävästi. Tavoitteeseen poistaa työssäkäyvien köyhyys olisi pyrittävä asettamalla yhteiset eurooppalaiset vähimmäisnormit EU:n tasolla.

1.17

ETSK suhtautuu myönteisesti aikomukseen vähentää miesten ja naisten välisiä eroja työllisyydessä ja palkkauksessa vuosikymmenen aikana ja aikomukseen lisätä varhaiskasvatuksen tarjontaa – vaikka tätä lisäystä ei olekaan vielä määritetty lukuarvoina. ETSK kannattaa tämän vuoksi eurooppalaista lapsitakuuta. Sukupuolten tasa-arvoon olisi pyrittävä kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän alueilla.

1.18

ETSK panee merkille, että suunnitelmaan ei sisälly ehdotusta toimeentuloturvan vähimmäistasoa koskevaksi direktiiviksi, jota komitea pitää välttämättömänä kaikkein vakavimpien köyhyyden muotojen torjumiseksi.

1.19

ETSK tukee komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamaa kehotusta saattaa päätökseen neuvottelut sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien sääntöjen tarkistamisesta, jotta voidaan parantaa työntekijöiden liikkuvuutta ja tarjota riittävä sosiaalinen suojelu EU:ssa aiheuttamatta työntekijöille ja yrityksille liiallista rasitetta.

1.20

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta on tuettava ja työmarkkinaosapuolten jäsenmäärää ja järjestäytymisastetta lisättävä. Näin ollen ETSK ehdottaa, että harkitaan asiaankuuluvien indikaattorien käyttöönottoa ja seurantaa kansallisella tasolla ja EU:n tasolla ja että näitä tavoitteita tuetaan valmiuksien kehittämiseen tarkoitetuilla erillään pidettävillä rahastoilla ja suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävillä yhteisillä toimilla säilyttäen samalla työmarkkinaosapuolten riippumattomuus. ETSK tukee suunnitelmassa esitettyä ehdotusta siitä, että neuvotellaan lisää EU:n tason sopimuksia, joilla edistetään Euroopan työmarkkinoiden muutoksen onnistumista, sekä jäsenvaltioille suunnattua kehotusta luoda edellytykset toimivammille ja tehokkaammille työehtosopimusneuvotteluille ja kaikilla tasoilla käytävälle työmarkkinaosapuolten väliselle vuoropuhelulle ja edistää niitä.

1.21

ETSK on samaa mieltä suunnitelman tueksi järjestetyn kuulemisen päätelmistä, joissa painotetaan EU:n nykyisen työ- ja sosiaalilainsäädännön paremman täytäntöönpanon, soveltamisen ja noudattamisen valvonnan merkitystä. Komission olisi tehtävä aktiivisemmin yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta helpotetaan EU:n säädösten oikea-aikaista ja laadukasta saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja edistetään säännösten noudattamista. ETSK odottaa komission turvautuvan rikkomusmenettelyihin, jos jäsenvaltiot eivät täytä EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan.

1.22

ETSK korostaa tarvetta yhdenmukaistaa kansallisten politiikkojen rahoitus suunnitelman tavoitteiden ja toimien kanssa ja varmistaa, että vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä ei palauteta alkuperäiseen muotoonsa ja että niiden mahdollisilla tarkistetuilla versioilla helpotetaan kaikilta osin suunnitelman täytäntöönpanoa.

1.23

ETSK kehottaa painottamaan voimakkaammin julkisten hankintojen mahdollista roolia suunnitelman tavoitteiden saavuttamisen välineenä.

2.   Yleistä

2.1   Suunnitelman rakenne

2.1.1

Siitä lähtien, kun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari julistettiin vuonna 2017, ETSK on kehottanut laatimaan selkeän etenemissuunnitelman sen täytäntöönpanoa varten (4) ja on sen vuoksi tyytyväinen suunnitelmaan. Komitea tukee kaikille sidosryhmille suunnattua kehotusta osallistua yhteiseen pyrkimykseen panna pilari täytäntöön niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. ETSK huomauttaa, että EU:n toimielinten panoksen lisäksi suunnitelman onnistuminen riippuu vahvasti jäsenvaltioiden ja niiden työmarkkinaosapuolten sitoutumisesta sen kaikkien periaatteiden täytäntöönpanoon.

2.1.2

Portossa 7. ja 8. toukokuuta pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa sitouduttiin Porton sosiaalisella sitoumuksella korkeimmalla poliittisella tasolla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon. Sitoumuksessa suhtaudutaan myönteisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan Euroopan komission toimintasuunnitelmaan (”suunnitelma”) ja kehotetaan kaikkia asianomaisia toimijoita ottamaan opiksi pandemiakokemuksesta ja yhdistämään voimansa.

2.1.3

ETSK toteaa, että lainsäädäntö- ja muiden toimien lisäksi suunnitelmassa asetetaan yhteisiä tavoitteita, jotka on tarkoitus saavuttaa sidosryhmien, erityisesti työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan, paikallisella, valtakunnallisella ja Euroopan tasolla harjoittamalla yhteisellä toiminnalla. ETSK odottaa, että suunnitelman aikataulussa mainittu lainsäädäntö on täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen ja että siihen sovelletaan vaikutustenarviointeja. Komitea korostaa myös, että työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa on kuultava laajasti. Kaikkien lainsäädäntöpäätösten tulisi perustua tosiasioihin, ja niissä olisi otettava huomioon asianomaisten sidosryhmien näkemykset.

2.1.4

ETSK tukee suunnitelmassa asetettuja tavoitteita ja sitä ajatusta, että ne auttavat keskittämään poliittiset ponnistelut tulosten saavuttamiseen ja kannustavat jäsenvaltioita uudistuksiin ja investointeihin, joilla pyritään ylöspäin tapahtuvan lähentymisen ja hyvinvoinnin saavuttamiseen. ETSK korostaa myös, että suunnitelman olisi oltava konkreettinen ja käytännönläheinen ja siihen sisältyvien toimenpiteiden tulisi olla mitattavissa. Lisäksi tarvitaan asiaankuuluvien sidosryhmien yhteisesti sopimia seurantakehyksiä sosiaalisine, ekologisine ja taloudellisine kriteereineen.

2.1.5

ETSK tukee EU:n yleistavoitteita, mutta kannattaa samalla komission jäsenvaltioille antamaa kehotusta asettaa vapaaehtoisesti omia kansallisia tavoitteitaan. Komitea kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotta kaikki jäsenvaltiot yhdessä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa edistäisivät eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamista, ja korostaa, että niitä on mahdoton saavuttaa ilman suuria koordinoituja ponnistuksia. Työpaikkojen luomista, pätevyyksien parantamista ja sosiaalista osallisuutta koskevan kolmen tärkeimmän painopisteen asettaminen tarjoaa yhteiset toiminnan puitteet myös kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoon.

2.1.6

ETSK on tyytyväinen siihen, että työllisyystavoitetta täydennetään sitoumuksilla edistää osallistavaa työllisyyttä ja vähentää työllisyyseroja, erityisesti hyödyntämällä työmarkkinoiden koko potentiaalia, puolittamalla sukupuolten välinen työllisyysero, vähentämällä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien (NEET) nuorten määrää ja varmistamalla, että muut aliedustetut ryhmät osallistuvat työmarkkinoille mahdollisimman hyvin valmiuksiensa mukaan. Komitea kehottaa komissiota kvantifioimaan kaikki nämä sitoumukset yhteistyössä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

2.1.7

ETSK pitää myönteisenä myös sitä, että suunnitelmassa painotetaan koulutusta, osaamista ja elinikäistä oppimista, mukaan lukien jatkuva osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus, tavoitteena parantaa työllistettävyyttä, edistää innovointia, varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kuroa umpeen digitaalisten taitojen kuilu. Komiteaa toistaa tässäkin yhteydessä, että jatkuvan ja elinikäisen oppimisen tulee olla kaikille kuuluva henkilökohtainen oikeus, jotta jokainen pysyy digitalisaatio- ja tekoälykehityksen mukana ja voi vaikuttaa kehitykseen ja jotta määräysvalta pysyy ihmisillä (5).

2.1.8

ETSK ehdottaa, että suunnitellun väliarvioinnin tehostamiseksi jäsenvaltiot käyvät rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa ja että harkitaan vuoteen 2025 asetettavia välitavoitteita, jotka mahdollistavat sen täytäntöönpanon ensimmäisellä puoliskolla saavutetun edistymisen arvioimisen.

2.2   Työpaikkojen luominen ja työn tulevaisuus

2.2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että suunnitelmassa todetaan EU:n työolojen ja -ehtojen kuuluvan maailman parhaisiin, mutta tunnustetaan samalla, että työn uudet muodot tuovat mukanaan paitsi mahdollisuuksia myös haasteita. Sekä unioni- että jäsenvaltiotason työmarkkinaosapuolten olisi yhdistettävä voimansa ja tehtävä yhteistyötä, jotta täytetään työn tulevaisuuden vaatimuksia vastaavat tarpeet, saadaan aikaan ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä ja varmistetaan työntekijöiden suojelu ja turvallisuus riippumatta siitä, millä alalla he työskentelevät ja missä maassa he asuvat. Työmarkkinaosapuolet – sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla – ovat keskeinen voima tämänsuuntaisessa yhteisessä toiminnassa. Suunnitelmassa todetaan osuvasti, että uusien laadukkaiden työpaikkojen säilyttäminen ja luominen on yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. Covid-19-kriisi on osoittanut, että yhteiskuntiemme toiminta riippuu monien eri alojen, kuten kuljetusalan, palvelualojen, terveydenhuollon ja maatalouden, keskeisistä työntekijöistä. Tulevaisuuden uusia työpaikkoja luotaessa on rakennettava nykypäivän välttämättömien työpaikkojen perustalle.

2.2.2

ETSK on samaa mieltä strategisesta lähestymistavasta, jossa siirrytään asteittain hätätoimenpiteistä toimiin, joilla pystytään edistämään suunnitelmassa asetetun työllisyystavoitteen saavuttamista.

2.2.3

ETSK yhtyy suunnitelmassa ilmaistuun huoleen pandemiasta eniten kärsineistä ryhmistä, kuten naisista, nuorista, alhaisen osaamistason omaavista työntekijöistä, pienipalkkaisista työntekijöistä, tilapäistyöntekijöistä, itsenäisistä ammatinharjoittajista ja siirtotyöläisistä.

2.2.4

ETSK katsoo, että EU:n varojen kohdentamista painopisteisiin olisi valvottava sekä komission myöntämien varojen että jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten osoittamien varojen osalta.

2.2.5

ETSK yhtyy komission jäsenvaltioille suuntaamaan kehotukseen käyttää saatavilla olevia EU:n varoja työllisyyden aktiivisen ja tehokkaan tukemisen edistämiseen.

2.2.6

ETSK tukee komission lähestymistapaa työn digitaalisen siirtymän vaikutuksiin nähden. ETSK kannattaa digitalisaatiota koskevaa itsenäistä puitesopimusta ja on valmis tekemään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa mahdollisten jatkotoimien parissa.

2.2.7

ETSK panee merkille OECD:n vuoden 2020 työllisyyskatsauksen raportin ”Worker security and the COVID-19 crisis” (6). ETSK toteaa, että työntekijöiden hyvinvointi edistää omalta osaltaan niiden yritysten, organisaatioiden ja instituutioiden yleistä menestystä, joissa he työskentelevät. Työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimisen lisäksi komitea odottaa, että asianmukaisella tasolla toteutetaan toimenpiteitä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi siten, että ne edistävät talouskasvua ja kansainvälistä kilpailua sekä säällisiä työoloja ja -ehtoja. Työmarkkinoiden kehitystä on tuettava, ei estettävä, jotta varmistetaan, että työntekijöitä suojellaan, että heidän turvallisuudestaan huolehditaan ja että työntekijät edistävät omalta osaltaan niiden yritysten, organisaatioiden ja instituutioiden yleistä menestystä, joissa he työskentelevät.

2.2.8

ETSK odottaa, että asianmukaisella tasolla toteutetaan ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä edistäviä toimenpiteitä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi siten, että ne edistävät talouskasvua ja kansainvälistä kilpailua sekä säällisiä työoloja ja -ehtoja ja hyvinvointia.

2.2.9

ETSK korostaa, että EU:n on pysyttävä täysin lojaalina periaatteelle, jonka mukaan kaikkien työsuhteiden niiden luonteesta riippumatta on kuuluttava sosiaalisen suojelun piiriin. ETSK katsoo, että mitkään pimeän työn muodot eivät ole hyväksyttäviä, ja kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin niiden torjumiseksi.

2.2.10

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että digitalisaatio ei aiheuta epävarmuutta ja haavoittuvuuksia, ja varmistamaan samalla, että digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään kaikilta osin.

2.2.11

ETSK toivoisi, että osaamista, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevan kunnianhimoisen tavoitteen ja sen saavuttamiseksi käytettävissä olevien rahoitusvarojen välillä olisi vahvempi yhteys. ETSK kiinnittää huomiota siihen, että koulutukseen suunnatut julkiset menot vähenivät EU:ssa vuoden 2010 5 prosentista 4,7 prosenttiin vuonna 2019, ja korostaa, että sosiaalisen pilarin tavoitteisiin ja päämääriin ei ole mahdollista pyrkiä, jos koulutukseen ei tehdä enemmän julkisia investointeja. Komitea korostaa myös, että julkisia ja yksityisiä investointeja tarvitaan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi, ja kannustaa työnantajia lisäämään työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja koulutukseen.

2.2.12

ETSK tunnustaa komission huolen vihreästä siirtymästä ja väestörakenteen muutoksesta ja niiden vaikutuksista työllisyyteen ja osaamiseen. Suunnitelma voi myös hyötyä tätä koskevista erityisistä sovituista sitoumuksista ja aloitteista, joten suunnitelmassa ja kansallisissa asiakirjoissa olisi vielä tarkennettava asiaa.

2.2.13

Pandemia on vaikuttanut erityisen voimakkaasti nuoriin. Tilastot osoittavat, että puolet kaikista nuorista EU:ssa työskentelee tilapäisessä työsuhteessa. Suunnitelmassa kuitenkin puututaan pakon sanelemiin tilapäisiin työsuhteisiin liittyviin riskeihin, eli siinä avautuu tietyiltä osin selviä mahdollisuuksia parantaa nuorten työpaikkojen laatua, erityisesti harjoittelusuosituksen tarkistamisen, nuorisotakuun puitteissa esitettävien tarjousten laadun parantamisen ja useiden, esimerkiksi alustatyöntekijöiden työoloja ja -ehtoja koskevien aloitteiden avulla.

2.2.14

Vaikka suunnitelma sisältää selkeitä säännöksiä työmarkkinaosapuolten (ammattijärjestöt ja työnantajat) roolin vahvistamisesta aloitteissa, siinä ei juurikaan käsitellä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuten nuorisojärjestöjen, roolia, vaikka niillä on keskeinen tehtävä EU:n kansalaisten edustajina.

2.3   Osaaminen ja tasa-arvo

2.3.1

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että osaava työvoima on vauraan vihreän ja digitaalisen talouden moottori, jonka voimanlähteenä toimivat innovatiiviset ideat ja tuotteet sekä teknologinen kehitys. Kuten suunnitelmassa todetaan, koulutusjärjestelmillä on keskeinen rooli luotaessa perusta elinikäiselle oppimiselle ja työllistyvyydelle, ja ne voivat auttaa korjaamaan osaamisvajetta edellyttäen, että ne suunnataan työmarkkinoiden tarpeisiin. Koulutuksen ja osaamisen pitäisi olla keskeisellä sijalla työpaikkojen luomisen tukemiseen tähtäävässä poliittisessa toiminnassa.

2.3.2

ETSK tukee pyrkimystä parantaa elinikäistä koulutusta ja ilmaisee huolensa digitaalisten perustaitojen saatavuudesta, jota se pitää komission tavoin osallisuuden ja osallistumisen edellytyksenä digitalisoituneessa Euroopassa.

2.3.3

ETSK pitää valitettavana, että elinikäisen oppimisen saatavuudessa ei ole asetettu sukupuolten tasa-arvoa koskevaa tavoitetta, ja kannustaa komissiota määrittelemään sellaisen. ETSK huomauttaa, että kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa ja strategioissa tarvitaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen perustuvaa lähestymistapaa.

2.3.4

ETSK laatii parhaillaan erillistä lausuntoa direktiivistä, jolla on määrä tehostaa miesten ja naisten samaa palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä koskevan periaatteen soveltamista, ja tulee antamaan kyseisestä tekstistä lausunnon.

2.4   Sosiaalinen suojelu ja osallisuus

2.4.1

ETSK katsoo, että olisi pyrittävä laatimaan lisää sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevia ehdotuksia. Komitea yhtyy suunnitelmassa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan Euroopassa on maailman tasa-arvoisimmat yhteiskunnat, korkeimmat työoloja ja -ehtoja koskevat normit ja laaja sosiaaliturva. Köyhyysaste on EU:ssa kuitenkin edelleen liian korkea, ja tarvitaan vielä huomattavia ponnisteluja samanlaisten olosuhteiden varmistamiseksi kaikissa maissa.

2.4.2

Lasten osuus köyhyyden vaarassa olevista on EU:ssa 20 prosenttia, mitä äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n erityisraportoija on kuvaillut liian suureksi määräksi kehittyneiden maiden mittapuulla (7). ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin lapsen oikeuksia koskevaksi EU:n strategiaksi, lapsitakuuta koskevaan suositukseen sekä tavoitteeseen pelastaa viisi miljoonaa lasta köyhyydestä vuoteen 2030 mennessä. Komitea peräänkuuluttaa jälleen ”hoivaa koskevaa Euroopan laajuista sopimusta (Care Deal for Europe), jonka avulla voidaan varmistaa laadukkaampien palvelujen tarjoaminen kaikille koko elämän ajan” (8), ja kehottaa jäsenvaltioita investoimaan laadukkaiden, kohtuuhintaisten, saavutettavissa olevien ja monipuolisten hoivapalvelujen saatavuuteen. Komitea katsoo, että lasten köyhyyden poistamisella olisi erittäin myönteisiä vaikutuksia nuorten aikuisten ja työttömien köyhyyden vähentämiseen.

2.4.3

ETSK katsoo, että EU:n pitäisi asettaa vähimmäisvaatimukset, joiden tulisi olla kaikilta osin perusoikeuskirjan mukaisia, ja tästä prosessista olisi kuultava perusteellisesti EU:n ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

2.4.4

ETSK panee merkille, että suunnitelmaan sisältyy toimeentuloturvan vähimmäistasoa koskevan direktiiviehdotuksen sijaan suositus (9). Komitea pitää direktiiviä välttämättömänä kaikkein vakavimpien köyhyyden muotojen torjumiseksi.

2.4.5

ETSK katsoo, että on tarpeen toteuttaa merkittäviä toimia sosiaaliturvajärjestelmien häiriönsietokyvyn ja niiden EU:n tason yhteensovittamisen vahvistamiseksi, jotta voidaan taata työntekijöille sosiaaliturvan yleinen saatavuus kunnioittaen jäsenvaltioiden toimivaltuuksia sosiaalisen suojelun saatavuuden alalla.

2.4.6

Komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että terveydenhuoltojärjestelmiin tehtävät uudistukset ja investoinnit ovat tarpeen muun muassa laadukkaan terveydenhuollon yleisen saatavuuden parantamiseksi ja terveydenhuollon sosiaalisen, alueellisen ja taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Jos komissio kuitenkin tukee jäsenvaltioita ainoastaan toimittamalla näyttöön perustuvaa tietoa ja jakamalla hyviä käytäntöjä, se on täysin riittämätöntä. Olisi tehtävä paljon enemmän kunnioittaen samalla toimivallan jakoa: muotoiltava tavoitteita ja päämääriä, tuettava investointeja infrastruktuuriin, koulutettava työvoimaa terveydenhuoltojärjestelmään, laadittava yhteisiä laatuvaatimuksia ja rahoitettava tutkimusta terveyden alalla.

2.4.7

ETSK suhtautuu myönteisesti suunnitelmaan perustaa korkean tason asiantuntijaryhmä tutkimaan hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana sekä sosiaalisen vuoropuhelun ja kansalaiskeskustelun foorumina komitealla on ainutlaatuiset valmiudet pohtia hyvinvointivaltion jäsenvaltioissa kohtaamia haasteita. Komitea kannattaa erityisesti sellaisten julkisen talouden mallien omaksumista, joissa otetaan huomioon kulloisenkin maan talouden ominaispiirteet ja edistetään kestävää kasvua ja joiden avulla voidaan säilyttää kohtuulliset ja riittävät sosiaalietuudet, tukea julkisia palveluja ja sosiaalipalveluja ja jakaa verotaakka tasapuolisesti edistäen samalla aktiivista osallistumista työmarkkinoille sekä digitaalista siirtymää ja väestörakenteen muutosta.

2.5   Suunnitelman täytäntöönpano

2.5.1

ETSK yhtyy valtion- ja hallitusten päämiesten Porton sosiaalisessa sitoumuksessa ilmaisemaan päättäväisyyteen jatkaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon syventämistä EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa ottaen asianmukaisesti huomioon kunkin oman toimivallan sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. ETSK korostaa myös sosiaalisen ulottuvuuden, sosiaalisen vuoropuhelun ja työmarkkinaosapuolten aktiivisen osallistumisen sekä erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden keskinäistä täydentävyyttä.

2.5.2

ETSK korostaa tarvetta yhdenmukaistaa kansallisten politiikkojen rahoitus suunnitelman tavoitteiden ja toimien kanssa. Tämä on toinen syy, miksi vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin ei saa palata takaisin. Lisäksi kaikkien tarkistettujen sääntöjen on helpotettava kaikilta osin suunnitelman täytäntöönpanoa.

2.5.3

ETSK katsoo, että Euroopan komission määrittämiä ja ajamia sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen käytäntöjä olisi virtaviivaistettava pantaessa suunnitelmaa täytäntöön. Julkiset hankinnat ovat määrältään yli seitsemän kertaa suuremmat kuin monivuotinen rahoituskehys ja elpymis- ja palautumistukiväline yhteensä (arviolta 2 biljoonaa euroa, eli 14 prosenttia vuotuisesta BKT:stä), ja ne tarjoavat valtavan potentiaalin markkinoina, jotka voivat kannustaa työntekijöiden järjestäytymiseen, edustukseen, työehtosopimusneuvotteluihin sekä kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja ympäristöön liittyvien käytäntöjen omaksumiseen.

2.5.4

ETSK vahvistaa, että eri politiikanalojen välinen yhdentyminen on tärkeää sosiaalisen edistyksen saavuttamiseksi, joka on tiiviisti kytköksissä talouden elpymiseen ja vaurastumiseen. Sosiaalisen pilarin eri periaatteiden mukaisten nykyisten ja tulevien aloitteiden ja strategioiden välille on luotava synergioita. Sen tavoitteet on valtavirtaistettava ja sisällytettävä vuoden 2020 jälkeistä elpymistä koskevaan EU:n strategiakehykseen.

2.5.5

ETSK kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan sekä kahdenvälisen että kolmikantaisen sosiaalisen vuoropuhelun ja kansalaiskeskustelun arvon ja tehostamaan niitä, koska kaikilla niillä on erityinen roolinsa suunnitelman täytäntöönpanossa.

2.6   Sosiaalisen pilarin ja eurooppalaisen ohjausjakson välinen suhde

2.6.1

ETSK katsoo, että eurooppalainen ohjausjakso on sopiva kehys suunnitelman seurannalle. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä yhtäläistä huomiota sosiaalisten ja ympäristöä koskevien tavoitteiden asemaan yhdessä makrotalouden vakauden ja tuottavuuden kanssa. Komitea suhtautuu myönteisesti suunnitelmassa esitettyyn toteamukseen, että kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat muodostavat ainutlaatuisen tilaisuuden suunnitella ja rahoittaa investointeja ja uudistuksia, joilla tuetaan sosiaalista ja työllisyyteen keskittyvää elpymistä samalla kun toteutetaan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota ja pannaan täytäntöön eurooppalaisen ohjausjakson mukaiset asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Suunnitelmassa kehotetaan täydellä syyllä jäsenvaltioita hyödyntämään eurooppalaista ohjausjaksoa parhaalla mahdollisella tavalla ja tarttumaan elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoamaan ennennäkemättömään tilaisuuteen.

2.6.2

ETSK suosittelee, että eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa tehdään säännöllisesti korkean tason arviointia edistymisestä, tarvittaessa myös kansallisella tasolla, työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyössä laadittujen indikaattorien avulla pilarin periaatteiden ja YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamisen yhteydessä.

2.6.3

ETSK katsoo, että suunnitelman pitäisi olla EU:ssa harjoitettavan sosiaalipolitiikan systematisoinnin väline. Sen on oltava keskeinen osa uudistettua talous- ja sosiaalipolitiikan hallintajärjestelmää, jonka tavoitteena on kestäväpohjainen ja osallistava talouden elpyminen ja kasvu ja joka on varustettu seurantaindikaattoreilla ja menettelyillä, jotka johtavat maakohtaisiin suosituksiin kaikissa siihen liittyvissä asioissa.

3.   Erityistä

3.1

ETSK kiinnittää huomiota tarpeeseen mukauttaa Euroopan tilastojärjestelmä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa asetettujen tavoitteiden ja indikaattorien seurannan tarpeisiin.

3.2

ETSK yhtyy suunnitelmassa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan nykyisten indikaattoreiden integroimisen ja ajantasaistamisen olisi edistettävä pilarin periaatteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistyksen kattavampaa seurantaa ja suunnitelmassa ehdotettujen poliittisten toimien täytäntöönpanon valvontaa.

3.3

ETSK on samaa mieltä tarpeesta tarkistaa työikäisen väestön käsitettä, ja komitea kannustaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa tällä alalla ottaen samalla huomioon ikääntymistä koskevien politiikkojen valtavirtaistamisen ja oikeudet, jotka tunnustetaan ja joita suojellaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

3.4

ETSK toteaa, että ammatillista koulutusta koskevan tavoitteen perustaso on vuodelta 2016, koska Euroopan tilastojärjestelmä tuottaa tämän indikaattorin vain joka viides vuosi. Tämän indikaattorin edellyttämän mittauksen olisi tapahduttava vuosittain, jotta edistymistä voitaisiin seurata asianmukaisesti.

3.5

ETSK toistaa alustatyötä koskevan kantansa ja ”suosittaa, että EU:ssa ja jäsenvaltioissa asetetaan tavoitteeksi käsitteiden yhdenmukaistaminen, jotta alustatalouden työstä tulisi oikeudenmukaista” (10).

3.6

ETSK kehottaa komissiota panemaan sosiaaliturvan osalta täytäntöön esittämänsä periaatteen, jonka mukaan ”[v]erotusta olisi siirrettävä työn verotuksesta muihin lähteisiin, jotka tukevat paremmin työllisyyttä ja ovat ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisia, ja samalla olisi suojeltava verotuloja riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseksi”, pitäen mielessä, että olennaisena haasteena on varmistaa, että sosiaaliturva kattaa riittävästi kaikki työntekijät muuttuvilla työmarkkinoilla, ja noudattaen tinkimättä edellä kohdassa 3.2.9 ilmaistua periaatetta, jonka mukaan kaikkien työn muotojen on kuuluttava sosiaalisen suojelun piiriin.

3.7

ETSK tukee komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamaa kehotusta saattaa päätökseen neuvottelut sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien sääntöjen tarkistamisesta, jotta voidaan parantaa työntekijöiden liikkuvuutta ja tarjota riittävä sosiaalinen suojelu EU:ssa aiheuttamatta työntekijöille ja yrityksille liiallista rasitetta.

3.8

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että koulutukseen tehtäviä investointeja käsittelevän asiantuntijaryhmän ilmoitetun työn tulokset otetaan huomioon toteutettaessa sellaisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan merkittävästi koulutusjärjestelmiä erityisesti suunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.9

ETSK katsoo, että hoitoala on yksi suurimmista haasteista kaikkialla EU:ssa. ETSK kannattaa apua tarvitseville ihmisille laadukkaiden palvelujen paremman saatavuuden varmistavan pitkäaikaishoitoa koskevan aloitteen sisällyttämistä suunnitelmaan.

3.10

Liittyen EU:n rooliin vastuullisena maailmanlaajuisena suunnannäyttäjänä ETSK toistaa aiemmat suosituksensa, että ”Euroopan komissio, OECD ja ILO tekisivät yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa kaikilla tarkoituksenmukaisilla tasoilla sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kunnollisia työoloja koskevien säännösten ja – suojan kehittelemiseksi” (11) ja että pyritään ”edistyksellisen, oikeudenmukaisen ja kestävällä pohjalla olevan kauppapolitiikan” mahdollistamiseen (12).

3.11

ETSK toivoo tässä yhteydessä, että komission, OECD:n ja ILO:n yhteinen työ voisi mahdollisesti johtaa alustoja koskevaan ILO:n yleissopimukseen (13). Vastaavasti olisi toteutettava myös etätyön sääntelyä koskevia toimenpiteitä. ETSK viittaa suositukseensa, jonka mukaan ”on käynnistettävä Euroopan komission, ILO:n ja OECD:n yhteinen prosessi ILO:n yleissopimuksen laatimiseksi etätyöstä. ETSK katsoo myös, että säällisten etätyöolosuhteiden olisi oltava osa ihmisarvoista työtä koskevaa ILO:n ohjelmaa ja vastaavia kansallisia ohjelmia” (14).

3.12

ETSK katsoo myös, että EU:n olisi otettava enemmän vastuuta auttaakseen covid-19-pandemian torjunnassa maailmanlaajuisesti. Suunnitelmassa olisi todettava EU:n osallistuminen COVAX-yhteistyömekanismiin komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puheessaan ja lausunnossaan vakuuttamansa mukaisesti: EU:n on ”taattava turvallisten rokotteiden saatavuus kaikille niitä tarvitseville, eikä vain niille, joilla on niihin varaa” (15).

---

(1)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean panos Porton sosiaalialan huippukokoukseen (EUVL C 286, 16.7.2021, s. 6).

(2)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean panos Porton sosiaalialan huippukokoukseen (EUVL C 286, 16.7.2021, s. 6), kohta 7.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1152, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 105).

(4)  EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145, EUVL C 14, 15.1.2020, s. 1.

(5)  EUVL C 14, 15.1.2020, s. 46, kohta 1.4.

(6)  OECD:n vuoden 2020 työllisyyskatsauksen raportti ”Worker security and the COVID-19 crisis”.

(7)  Professori Olivier De Schutterin lausunto.

(8)  EUVL C 220, 9.6.2021, s. 13.

(9)  Sama valinta tehtiin 30 vuotta sitten – Sosiaalisen suojelun järjestelmien riittäviä resursseja ja etuuksia koskevia yhteisiä kriteereitä koskeva neuvoston suositus 92/441/ETY, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1992 (EYVL L 245, 26.8.1992, s. 46).

(10)  EUVL C 429, 11.12.2020, s. 173 – päätelmät, kohta 1.8.

(11)  EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, kohta 3.9.

(12)  EUVL C 47, 11.2.2020, s. 38, kohta 1.4.

(13)  EUVL C 429, 11.12.2020, s. 173 – päätelmät, kohta 1.14.

(14)  EUVL C 220, 9.6.2021, s. 1 – päätelmät, kohta 1.14.

(15)  Puhe unionin tilasta, 16. syyskuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030”

(COM(2021) 101 final)

(2021/C 374/09)

Esittelijä:

Ioannis VARDAKASTANIS

Lausuntopyyntö	komissio, 26.3.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	21.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	7.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	233/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan strategiaan, johon on sisällytetty monia Euroopan vammaisliikkeen ja kansalaisyhteiskunnan ehdotuksia. Siinä otetaan huomioon monet ETSK:n vuonna 2019 antamassa lausunnossa (1) tehdyistä ehdotuksista ja sillä pyritään panemaan täytäntöön vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus EU:n tasolla, minkä lisäksi se on tärkeä osa tasa-arvon unionia. ETSK on kuitenkin huolissaan strategian täytäntöön panemiseksi annettavien sitovien toimenpiteiden ja konkreettisen lainsäädännön vesittämisestä, mutta toteaa, että uusi strategia on selvästi kunnianhimoisempi kuin vuosien 2010–2020 strategia.

1.2

Sitoutuminen vammaisfoorumin perustamiseen on lupauksia herättävää, mutta se voi myös tuottaa pettymyksen, jos se toteutetaan huonosti. Foorumin jäsenten valitsemisen, kokousten esityslistojen (joiden kohtiin sidosryhmien on voitava antaa panoksensa) ja tulosten on oltava avoimia. On myös varmistettava, että vammaisia henkilöitä edustavilla järjestöillä on vahva edustus foorumissa. Olemme sitä mieltä, että ETSK:lla on tässä oma roolinsa ja että sillä on oltava paikka keskusteluissa.

1.3

Vammaisia henkilöitä koskevan strategian ja elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisten merkittävien investointien välistä yhteyttä olisi vahvistettava. Myös yhteys EU:n sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ja erityisesti pilarin periaatteen 17 täytäntöönpanoon ja seurantaan olisi varmistettava ja maksimoitava. ETSK toivoisi Euroopan komissiolta selkeämpää suunnitelmaa siitä, miten edistetään kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien käyttöä vammaisten henkilöiden auttamiseksi pandemiasta toipumisessa. Euroopan komission on ryhdyttävä toimiin niiden jäsenvaltioiden suhteen, jotka eivät ole olleet avoimia suunnitelmistaan tai noudattaneet komission suuntaviivoja, jotta varmistetaan kansalaisyhteiskunnan mielekäs kuuleminen. Komission on myös vastustettava päättäväisesti sellaisia suunnitelmia, joissa ehdotetaan vammaisyleissopimuksen vastaisia investointeja, kuten investointeja laitoshoitoympäristöihin.

1.4

ETSK on tyytyväinen ”AccessibleEU”-hanketta koskevaan ehdotukseen, vaikka se ei tässä vaiheessa vastaakaan täysin komitean kehotusta perustaa EU:hun esteettömyys- ja saavutettavuusasioiden lautakunta. Komission on oltava selkeä ja avoin siitä, kuinka se aikoo varmistaa kyseisen keskuksen rahoituksen ja henkilöstön ja kuinka se varmistaa, että vammaiset henkilöt ovat edustettuina. Vammaisilla henkilöillä on oltava edustus organisaation sisällä työntekijöinä ja asiantuntijoina, eikä ainoastaan ulkoista edustusta lausuntoja antavina toimijoina.

1.5

ETSK tukee voimakkaasti EU:n vammaiskorttia koskevaa lippulaiva-aloitetta ja katsoo, että sillä on mahdollisuus saada aikaan suuri muutos. ETSK pitää kuitenkin valitettavana, että toistaiseksi ei ole tehty päätöksiä siitä, miten voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot tunnustavat kortin. Komitea korostaa, että vammaiskortti on toteutettava asetuksella, mikä tekisi siitä suoraan sovellettavan ja täytäntöönpantavan kaikkialla EU:ssa.

1.6

ETSK kannattaa vuodelle 2023 suunniteltua hyvän vaalitavan opasta, jossa käsitellään vammaisten henkilöiden osallistumista vaaliprosessiin. Komitea tukee myös jäsenvaltioiden, Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkoston ja Euroopan parlamentin kanssa suunniteltua työtä yhdenvertaisten poliittisten oikeuksien takaamiseksi vammaisille henkilöille. ETSK neuvoo viemään asiaa eteenpäin, jotta varmistetaan, että valtiollisilla ja paikallisilla viranomaisilla on aikaa ottaa käyttöön esteettömämpiä käytäntöjä ennen Euroopan parlamentin vaaleja vuonna 2024.

1.7

Strategiaan ei sisälly vammaisten naisten ja tyttöjen tarpeisiin keskittyviä erityistoimia. ETSK kehottaa korjaamaan tämän puutteen mahdollisuuksien mukaan varmistamalla, että sukupuoliulottuvuus valtavirtaistetaan kaikkiin strategiaan jo sisällytettyihin toimiin. Asiaan tulisi kiinnittää erityisen tarkkaan huomiota väkivalan torjumiseen tähtäävissä toimissa. Kiinnitettäessä huomiota naisiin olisi otettava huomioon myös perheenjäsenet, jotka tarjoavat pitkäaikaishoitoa ja omaishoitoa vammaisille sukulaisilleen, koska hoitotehtävistä huolehtivat mitä todennäköisimmin naiset. ETSK toivoo, että strategian väliarvioinnin jälkeen strategian toteuttamisen jälkimmäisellä puoliskolla ehdotetaan vammaisia naisia koskevaa erityistä lippulaiva-aloitetta.

1.8

Oikeussuojan saatavuuteen liittyvät ja väkivallan uhriksi joutuneita vammaisia henkilöitä koskevat toimet ovat äärimmäisen tärkeitä. ETSK katsoo, että tällaisilla toimilla, erityisesti oikeusalan ammattilaisten ja lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevilla toimilla, on myös annettava ohjeita siitä, miten varmistetaan, että vammaisilta henkilöiltä ei evätä mahdollisuutta saada oikeussuojaa oikeustoimikelvottomuuden vuoksi tai että he eivät oikeutta hakiessaan joudu kärsimään viivästyksistä esteettömyyteen liittyvien ongelmien, päätöksenteon tuen puuttumisen tai viestintään liittyvän avun, kuten viittomakielisen tulkkauksen, puuttumisen vuoksi.

1.9

Ehdotetut ohjeet, jotka koskevat itsenäiseen asumiseen ja yhteisöön integroitumiseen liittyviä parannuksia, vaativat erityistä huolta komissiolta. Ohjeiden on perustuttava erittäin selkeisiin määritelmiin siitä, mitä tarkoitetaan laitoshoidolla, yhteisöllisillä palveluilla ja itsenäisellä asumisella. ETSK suosittelee, että komissio perustaa määritelmänsä laitoshoidosta yhteisöllisiin palveluihin siirtymistä käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijaryhmän vahvistamiin ja sopimiin määritelmiin sekä vammaisyleissopimuksen 19 artiklaa koskevaan yleiskommenttiin 5.

1.10

Ehdotettu paketti työllisyystulosten parantamisesta sekä komission sitoumus parantaa vammaisten henkilöiden rekrytointia ja osallistamista EU:n toimielimissä ovat selkeä vastaus kansalaisyhteiskunnan vaatimuksiin. Ei voida kyllin korostaa, kuinka olennaista on keskittyä vammaisten henkilöiden laadukkaan työllisyyden edistämiseen (2) covid-19-pandemian valossa, ja tässä mielessä strategia olisi voinut olla rohkeampi. ETSK suosittaa painokkaasti laatimaan aluksi indikaattoreita näiden toimien täytäntöönpanon seuraamiseksi ja toteuttamaan toimenpiteitä näiden toimien sovittamiseksi yhteen pelastuspalvelutoimien sekä työterveys- ja -turvallisuustoimien kanssa. Jäsenvaltioiden työllisyyden osalta tämä voitaisiin saavuttaa osin komission ehdotuksella sisällyttää vammaisten henkilöiden työllisyyseroa kuvaavia indikaattoreita sosiaalisten oikeuksien pilarin uuteen sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun ja sisällyttää vammaisuuteen perustuva erittely joihinkin muihin indikaattoreihin. ETSK korostaa, että tavoitteena ei ole vain korkeampi työllisyysaste vaan myös laadukas työllisyys, jonka avulla vammaiset henkilöt voivat parantaa yhteiskunnallista asemaansa työn kautta. Siksi ehdotamme, että tulostauluun sisällytetään indikaattoreita, jotka kuvaavat vammaisten henkilöiden työllisyyden laatua, kuten sitä, onko heillä kokoaikaisia ja pitkäaikaisia työsopimuksia ja työllistyvätkö he avoimilla työmarkkinoilla. Komission on suhtauduttava vaativasti jäsenvaltioiden tavoitteisiin, joissa määritetään, kuinka paljon niiden tulisi vähentää vammaisten henkilöiden työllisyyseroa vuoteen 2030 mennessä. Toivomme kunnianhimoisia tavoitteita, joilla pyritään mahdollisimman lähelle kaikkien työllisyyserojen poistamista ja joissa keskitytään työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla.

1.11

Strategiassa ehdotetaan useita toimia koulutuksen alalla. ETSK korostaa, että erityisopettajien koulutusta koskevissa toimissa olisi keskityttävä myös opettajien koulutukseen yleisopetusympäristössä, jotta voidaan tarjota osallistavaa luokkaopetusta. Jäsenvaltioita on kannustettava osoittamaan erityisopettajia osallistaviin ympäristöihin, jotta vammaiset lapset voivat saada tarvitsemaansa erityistukea samalla kun he ovat osa yleistä koulua, jossa on myös oppilaita, jotka eivät ole vammaisia.

1.12

Ehdotus päivittää ”kaikki ihmisoikeudet EU:n kehitysyhteistyössä kattavan oikeusperustaisen lähestymistavan” välineistöä on myönteinen askel. Tässä olisi otettava huomioon investointien toteuttamismaissa toimivilta valtakunnallisilta ja paikallisilta vammaisjärjestöiltä saatu palaute.

1.13

Toimet jäsenvaltioiden tukemiseksi vuoden 2000 Haagin yleissopimuksen panemiseksi täytäntöön olisivat ristiriidassa vammaisyleissopimuksen kanssa pakkohoidon ja pakottamisen kaltaisissa kysymyksissä. Tähän asiaan on puututtava vammaisjärjestöjä kuullen ennen kuin komissio ryhtyy mahdollisiin lisätoimiin.

1.14

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on sitoutunut näyttämään esimerkkiä. Komission rakennusten esteettömyyttä koskevat ehdotukset ja muut vastaavat ehdotukset on pantava tiukasti täytäntöön, eikä niissä saisi poiketa strategiassa esitetystä täytäntöönpanon aikataulusta.

1.15

Ehdotettu tiedonkeruustrategia on yksi keskeisistä ehdotuksista. ETSK korostaa tarvetta varmistaa eriteltyjen tietojen järjestelmällisempi kerääminen mahdollisesti Washingtonin ryhmän kysymyksiä käyttäen.

1.16

Strategian tavoitteiden ja toimien seurantapuitteiden odotetaan olevan valmiina vuonna 2021. ETSK ja erityisesti sen temaattinen valmisteluryhmä ”vammaisten henkilöiden oikeudet” ovat valmiita auttamaan komissiota puitteiden suunnittelussa yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa, joiden olisi oltava täysimääräisesti ja mielekkäästi mukana koko prosessin ajan.

1.17

Strategiassa todetaan, että vammaisten henkilöiden olisi osallistuttava täysipainoisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin. ETSK toivoo, että komissio täyttää tämän sitoumuksen ottamalla vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt mukaan konferenssin kaikille aloille eikä pelkästään erityisesti vammaisuuteen liittyville aloille.

1.18

ETSK kehottaa komissiota aloittamaan valmistelut vammaisyleissopimuksen komiteaan nimitettävän EU:n ehdokkaan valitsemiseksi ja suosittelee, että ehdokkaaksi valitaan eurooppalainen vammainen nainen.

1.19

Myös Euroopan unionin neuvostolla on keskeinen rooli strategian täytäntöönpanossa. ETSK kehottaa neuvostoa liittymään vammaisfoorumiin ja nimeämään pikaisesti vammaiskoordinaattorin strategian mukaisesti. Neuvoston vammaiskoordinaattorin olisi toimittava vammaisyleissopimuksen yhteyspisteenä, kuten EU:lle ehdotettiin vammaisyleissopimuksen arvioinnin loppupäätelmissä vuonna 2015.

1.20

ETSK kehottaa myös vammaisliikettä toimimaan aloitteellisesti ja vaatimaan, että kaikissa tämän strategian toimissa pidetään kiinni lupauksista, sekä osoittamaan solidaarisuutta sen varmistamiseksi, että toimenpiteet hyödyttävät myös vammaisia maahanmuuttajia ja pakolaisia. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian käynnistäminen on vasta lähtökohta. Todellista muutosta vammaisille henkilöille ei tuo itse strategia, vaan pikemminkin sen kunkin osatekijän vahvuus tulevan vuosikymmenen aikana. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi tuettava täysimääräisesti uuden strategian täytäntöönpanoa.

2.   Yleistä

2.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva EU:n strategia 2021–2030 on selkeä edistysaskel edelliseen strategiaan verrattuna. ETSK on myös erittäin tyytyväinen komission toteuttamaan kuulemisprosessiin ja siihen, että monet ETSK:n lausunnossaan (3) tekemistä ehdotuksista sisällytettiin lopulliseen strategiaan. Tämä myös korostaa komitean selkeää kykyä vaikuttaa EU:n uusien politiikkojen ja aloitteiden tuloksiin.

2.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on sitoutunut seitsemään lippulaivaehdotukseen, joilla on selkeät tavoitteet ja toteutusmääräajat. Tällainen avoimuuden taso helpottaa suuresti ETSK:n, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten työtä niiden valmistellessa omaa panostaan näihin toimiin.

2.3

Lippulaivaehdotuksista ETSK näkee erityistä potentiaalia ”AccessibleEU”-resurssikeskuksessa. Sen onnistuminen riippuu osittain komission sille osoittamista resursseista, sitä johtavan henkilöstön asiantuntemuksesta sekä sen kyvystä koota yhteen asiantuntijoita, jotka voivat välittää jäsenvaltioille tietämystä, jolla on todellista arvoa.

2.4

ETSK on tyytyväinen ehdotukseen EU:n laajuisesta vammaiskortista. Tämän kortin vaikutus vammaisten henkilöiden elämään riippuu kortin tarjoamista oikeuksista ja etuuksista sekä siitä, toteutetaanko toimenpiteitä sen täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.

2.5

Yksi strategian vahvuuksista on se, miten se vaikuttaa komission sisäiseen toimintaan ja sen yhteyksiin muihin EU:n toimielimiin. ETSK suhtautuu erityisen myönteisesti komission sitoutumiseen vuosittaiseen näkemystenvaihtoon ETSK:n kanssa. ETSK katsoo myös, että sillä pitäisi olla paikka uudessa vammaisfoorumissa vammaisjärjestöjen rinnalla.

2.6

Tietyiltä osin strategia näyttää olevan vastahakoinen askel eteenpäin. Strategiaan on sisällytetty monia ehdotuksia ETSK:n lausunnoista (4), mutta sitoutuminen uuteen lainsäädäntöön on lähes tulkoon olematonta. Viidestä konkreettiseen lainsäädäntöön viittaavasta toimesta neljä on jo käynnissä olevia voimassa olevan lainsäädännön tarkistuksia ja yksi on ehdotus tarkastella ”tarpeen mukaan” lainsäädännön mahdollisuutta. Uudessa strategiassa suositaan sellaisia suuntaviivojen ja välineistön kaltaisia mekanismeja, jotka voivat edistää jäsenvaltioiden käytäntöjä mutta joihin liittyy paljon suurempi noudattamatta jättämisen riski ilman mitään mahdollisuutta saattaa jäsenvaltioita EU:n tuomioistuimen eteen.

2.7

Strategiassa komissio lupaa käsitellä tiettyjä kysymyksiä muiden EU:n strategioiden ja toimintasuunnitelmien, kuten digitaalista hallintoa koskevan EU:n strategian ja yhteisötalouden toimintasuunnitelman, yhteydessä. Komissio ei aina anna yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä aiotaan käsitellä näissä strategioissa. Komission olisi annettava tarkempaa tietoa siitä, miten se aikoo tehdä tämän.

2.8

ETSK on huolissaan jäsenvaltioiden tukemiseen vuoden 2000 Haagin yleissopimuksen täytäntöönpanossa liittyviin toimiin, jotka olisivat ristiriidassa vammaisyleissopimuksen kanssa pakkohoidon ja lääketieteellisiin toimenpiteisiin liittyvän pakottamisen kaltaisten kysymysten osalta. Tähän asiaan on puututtava vammaisjärjestöjä kuullen ennen kuin komissio ryhtyy mahdollisiin lisätoimiin.

2.9

ETSK katsoo, että strategiassa on potentiaalia todellisen muutoksen aikaansaamiseksi, mutta tämä riippuu täysin siitä, miten hyvin se pannaan täytäntöön ja miten kunnianhimoisia yksittäiset toimet ovat. Jos komissio ja jäsenvaltiot eivät pyri kunnianhimoisesti edistämään toimia, joilla kyseenalaistetaan nykytilanne, strategia voi hyvinkin pettää EU:n yli 100 miljoonan vammaisen henkilön odotukset.

2.10

ETSK kehottaa vammaisliikettä toimimaan ennakoivasti ja vaatimaan, että strategiassa pidetään kiinni lupauksista. Todellista muutosta vammaisille henkilöille ei tuo itse strategia, vaan pikemminkin sen kunkin osatekijän vahvuus tulevan vuosikymmenen aikana.

3.   Esteettömyys ja EU-oikeuksien toteutuminen

3.1

Strategian luvut 2 ja 3 kattavat esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä EU-oikeuksien toteutumiseen liittyvät toimet. Tärkeimpiä toimia ovat seuraavat:

3.1.1

Lippulaivahanke ”AccessibleEU”-resurssikeskuksen perustamiseksi. Kyseessä on yhteistyökehys, jolla kootaan yhteen esteettömyyssääntöjen täytäntöönpanosta ja noudattamisesta vastaavat kansalliset viranomaiset sekä esteettömyyteen liittyvien eri alojen asiantuntijat ja ammattihenkilöt, jaetaan hyviä toimintatapoja sekä kehitetään välineitä ja standardeja EU-lainsäädännön täytäntöönpanon helpottamiseksi. Tässä on otettu huomioon ETSK:n kehotus perustaa eurooppalainen esteettömyys- ja saavutettavuusasioiden lautakunta. Komission on selvennettävä, miten keskus rahoitetaan ja miten sen henkilöstö hankitaan ja miten se tavoittaa esteettömyyteen liittyvien alojen asiantuntijat, esteettömyyskysymyksistä kokemusta omaavat henkilöt ja vammaisia henkilöjä edustavat järjestöt.

3.1.2

Kaikissa jäsenvaltioissa tunnustettavan eurooppalaisen vammaiskortin luominen vuoden 2023 loppuun mennessä. ETSK on tyytyväinen siihen, että tämä vastaa suoraan komitean vuoden 2019 lausunnossaan (5) esittämää pyyntöä. Tämän aloitteen onnistuminen riippuu kortin tarjoamien oikeuksien laajuudesta ja siitä, suostuvatko kaikki jäsenvaltiot panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön. ETSK kehottaa komissiota olemaan kunnianhimoinen vammaiskortin luomisessa, kun otetaan huomioon, että se on yksi strategian keskeisistä seikoista ja vertailukohta, jonka pohjalta monet mittaavat strategian onnistumista.

3.1.3

Arviointi verkkosisällön saavutettavuutta koskevan direktiivin soveltamisesta ja siitä, olisiko direktiiviä tarkistettava. Tämä arviointi tarjoaa tilaisuuden analysoida, onko tämä lainsäädäntö tarkoituksenmukainen yhä digitaalisemmalla julkisella sektorilla, erityisesti covid-19-pandemian jälkeen. ETSK katsoo, että komission olisi lopetettava tietyille verkkosivuille (esimerkiksi koulut, lastentarhat ja päiväkodit) annettu vapautus direktiivin soveltamisesta, koska näillä mahdollisilla poikkeuksilla on saattanut olla kielteinen vaikutus vammaisiin henkilöihin, joille nämä julkiset palvelut ovat saatavilla ainoastaan digitaalisten välineiden kautta. ETSK toivoisi myös selkeämpää selitystä siitä, mihin toimiin ryhdytään, mikäli jokin jäsenvaltio ei täytä direktiivin vaatimuksia.

3.1.4

Seuraavien voimassa olevien säädösten tarkistaminen: rakennusten energiatehokkuuteen liittyvä lainsäädäntökehys, mukaan lukien sen vaikutus esteettömyyden parantamiseen peruskorjausvaatimusten ansiosta; matkustajien oikeuksia koskeva sääntelykehys; Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskevista unionin suuntaviivoista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013 (6) esteettömyyden vahvistamiseksi; kaupunkiliikennepaketti. Vaikka ETSK onkin pettynyt siihen, että Euroopan komissio ei ole ehdottanut kunnianhimoisesti enemmän konkreettiseen lainsäädäntöön perustuvia toimia, se on silti tyytyväinen siihen, että sen kehotus toteuttaa toimia rakennetun ympäristön ja liikenteen esteettömyyden parantamiseksi on vaikuttanut strategiaan. ETSK kehottaa komissiota olemaan tarkistuksissaan kunnianhimoinen ja edistämään rohkeita esteettömyystoimenpiteitä.

3.1.5

Hyvän vaalitavan oppaan laatiminen. Oppaassa käsitellään vammaisten henkilöiden osallistumista vaaliprosessiin, ja sillä pyritään yhteistyössä jäsenvaltioiden, Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkoston ja Euroopan parlamentin kanssa takaamaan vammaisten henkilöiden poliittiset oikeudet, mukaan lukien oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja saada helppokäyttöistä tietoa. Komissio pyrkii myös vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin sähköistä äänestystä koskevassa yhteenvedossa ja tukemaan osallistavaa demokraattista osallistumista. On tärkeää, että komissio tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa, jotta varmistetaan, että seuraavat EU-vaalit ovat esteettömät ja että EU toimii edelläkävijänä.

4.   Ihmisarvoinen elämänlaatu ja yhdenvertainen osallistuminen

4.1

Strategian luvut 4 ja 5 kattavat elämänlaatuun ja yhdenvertaisuuteen liittyvät toimet. Tärkeimpiä toimia ovat seuraavat:

4.1.1

Lippulaivahanke ohjeista, joissa suositellaan, että jäsenvaltiot parantavat itsenäistä asumista ja yhteisöön integroitumista. ETSK pitää tätä potentiaalisesti ratkaisevana aloitteena. Sen vaikuttavuus on riippuvainen siitä, kuinka selkeästi ja tiukasti laitoshoito on määritelty sekä siitä, onko selitetty, miksi sitä olisi vältettävä ja mitä tarkoitetaan investoimisella yhteisöpohjaisiin palveluihin ja itsenäiseen asumiseen. Ohjeiden laatimisessa on otettava huomioon vammaisilta henkilöiltä ja heitä edustavilta järjestöiltä saatu palaute.

4.1.2

Sosiaalipalvelujen laatukehys, jonka tarkoituksena on parantaa palvelujen tarjoamista vammaisille henkilöille ja parantaa alan työpaikkojen houkuttelevuutta. ETSK katsoo, että tässä kehyksessä on keskityttävä paitsi siihen, miten sosiaalipalvelualasta tehdään houkuttelevampi palkan ja työolojen suhteen, myös sen varmistamiseen, että palveluntarjoajat saavat riittävää koulutusta siitä, miten tarjotaan tukea, jota ohjaavat palvelujen käyttäjien valinnat ja jossa noudatetaan ihmiskeskeistä, ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa.

4.1.3

Vammaisten henkilöiden työmarkkinatulosten parantamista koskeva paketti. Osana pakettia komissio pyrkii myös varmistamaan, että yhdenvertaista kohtelua työssä koskevan direktiivin mukaiset oikeudet pannaan jäsenvaltioissa tiukasti täytäntöön, ja se laatii direktiivin soveltamisesta kertomuksen vuonna 2021. Komissio laatii myös vuonna 2021 yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyy vammaisille henkilöille tarjottavat mahdollisuudet ja integroituminen avoimille työmarkkinoille. Vammaisilla henkilöillä on monia työllistymisen esteitä. ETSK katsoo, että komission on tehtävä selväksi, mitä esteitä on olemassa, mitä niistä on käsiteltävä kiireellisimmin ja miten covid-19-pandemia on pahentanut tilannetta. Komitea suosittelee, että ennen paketin suunnittelua tehdään tutkimus tai kysely, jossa kysytään vammaisilta henkilöiltä ja vammaisjärjestöiltä, mitä he haluaisivat tehtävän. ETSK katsoo myös, että työllisyyspaketissa olisi keskityttävä kykyyn työllistyä laadukkaisiin työpaikkoihin avoimilla työmarkkinoilla, myös yhteisötaloudessa ja D-WISE-työllistämismallien kautta. Tämä estäisi vammaisia henkilöitä syrjäytymästä lisää, ja näin saavutettaisiin erityisesti työtä etsivät naiset ja nuoret. Tavoitteena ei pitäisi olla vain työllisyysasteen parantaminen vaan myös sen mahdollistaminen, että vammaiset henkilöt voivat parantaa yhteiskunnallista asemaansa ja taloudellista hyvinvointiaan palkkatyön avulla.

4.1.4

Vuonna 2022 käynnistettävä tutkimus vammaisten henkilöiden sosiaaliturvasta ja -palveluista sekä ohjeet, joilla tuetaan jäsenvaltioita sosiaalisen suojelun järjestelmien uudistamisessa ja joissa keskitytään vammaisuuden arviointikehyksiin. Tutkimuksessa tulisi keskittyä sosiaalipalveluihin vammaisten henkilöiden ihmisarvoisen elämän varmistamisen perustana sekä perheiden ja omaishoitajien rooliin. Ohjeissa olisi näin ollen korostettava, että palveluilla on kyettävä vastaamaan vammaisten henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin, palvelujen on oltava osa yhteisöä eikä eristyksissä siitä ja niiden ohella tarvitaan riittävät vammaisetuudet. On ratkaisevan tärkeää, että sosiaalisen suojelun järjestelmien uudistamista koskevissa ohjeissa käsitellään vammaisten henkilöiden elinkustannusten nousua ja kehotetaan jäsenvaltioita olemaan joustavampia, jotta ihmiset voivat säilyttää vammaisetuutensa omista tai puolisonsa tai kumppaninsa tuloista riippumatta. Vammaisten henkilöiden olisi voitava vapaasti hakea työtä tai asua/avioitua kumppaninsa kanssa ilman, että heitä rangaistaan siitä taloudellisesti.

4.1.5

Oikeusalan ammattilaisten koulutusstrategia, jossa keskitytään EU:n vammaislainsäädäntöön, vammaisyleissopimus mukaan luettuna. Tähän sisältyy tutkimus haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä sekä arvio tarpeesta esittää lainsäädäntöehdotuksia haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten tuesta ja suojelusta uhrien oikeuksia koskevan strategian puitteissa. Komissio antaa jäsenvaltioille myös ohjeita vammaisten henkilöiden oikeussuojan saatavuudesta EU:ssa. Se tukee jäsenvaltioita, jotta voitaisiin lisätä vammaisten henkilöiden osallistumista oikeusalan ammattihenkilöinä. ETSK suhtautuu myönteisesti näihin ehdotuksiin, jotka heijastavat sen lausunnossaan (7) esittämiä suosituksia. ETSK on tyytyväinen myös siihen, että Euroopan komissio pyytää perusoikeusvirastoa tarkastelemaan laitoksissa asuvien vammaisten henkilöiden tilannetta väkivallan, hyväksikäytön ja kidutuksen osalta. Näillä toimilla olisi annettava ohjeita myös siitä, miten varmistetaan, että vammaisilta henkilöiltä ei evätä mahdollisuutta saada oikeussuojaa tai että he eivät joudu kärsimään viivästyksistä esteettömyyteen liittyvien ongelmien, oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen, tuettuun päätöksentekoon liittyvän avun puuttumisen tai viestintään liittyvän avun, kuten viittomakielisen tulkkauksen, puuttumisen vuoksi. Tuettua päätöksentekoa koskevia hyviä käytäntöjä olisi kerättävä vammaisyleissopimuksen 12 ja 13 artiklan mukaisesti. Saattaisi myös olla hyödyllistä tarkastella, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön komission 27. marraskuuta 2013 antaman suosituksen (8) rikosoikeudellisissa menettelyissä syytettyinä tai epäiltyinä olevien haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden menettelytakeista.

4.1.6

Useita toimia koulutuksen alalla. Näihin sisältyy jäsenvaltioiden tukeminen avustavien teknologioiden turvaamisessa ja esteettömän digitaalisen oppimisympäristön ja sisällön tarjoamisessa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 mukaisesti. Komissio aikoo myös laatia osallistavaa varhaiskasvatusta koskevan välineistön, johon sisältyy erityinen vammaisia lapsia koskeva luku. Lisäksi komissio auttaa jäsenvaltioita kehittämään edelleen opettajankoulutusjärjestelmiään, jotta voidaan puuttua erityisopetuksen opettajien puutteeseen ja kaikkien koulutusalan ammattilaisten valmiuksiin hallita monimuotoisuutta ja osallistavaa koulutusta. ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio tunnustaa EU:n roolin osallistavan koulutuksen ja erityisesti verkko-oppimisen edistämisessä, sillä vammaiset oppilaat ovat kohdanneet monia saavutettavuuteen liittyviä ongelmia covid-19-pandemian aikana. ETSK haluaa kuitenkin korostaa, että erityisopettajien koulutusta koskevissa toimissa olisi keskityttävä myös opettajien kouluttamiseen yleisopetusympäristössä, jotta voitaisiin tarjota osallistavaa luokkaopetusta. Komission olisi edistettävä yleistä osallistavaa koulutusta ja kannustettava jäsenvaltioita osoittamaan erityisopettajia osallistaviin opetusympäristöihin. Myös vammaisille henkilöille koulutusjärjestelmissä tarjottavaan uraohjaukseen olisi investoitava ja ohjausta olisi parannettava.

4.1.7

Osallistavan taiteen ja kulttuurin, urheilun, vapaa-ajan ja virkistystoiminnan, myös matkailun, alalla strategialla vahvistetaan osallistumista useilla rintamilla, erityisesti tekemällä yhteistyötä yleisten ja vammaisille tarkoitettujen urheilujärjestöjen kanssa, tukemalla vammaisten taiteilijoiden taiteen tekemistä ja hyödyntämällä EU:n varoja kulttuuriperintökohteiden ja taidetapahtumien esteettömyyden parantamiseksi vammaisille henkilöille.

4.1.8

ETSK pitää valitettavana, että strategia ei ole riittävän kunnianhimoinen neuvostossa viimeisen vuosikymmenen ajan pysähdyksissä olleen horisontaalisen syrjimättömyysdirektiivin hyväksymisen osalta. Todellisia suunnitelmia tilanteen ratkaisemiseksi tai vaihtoehtojen ehdottamiseksi ei ole, jos neuvosto ei pääse sopimukseen.

4.1.9

ETSK olisi myös toivonut, että terveyteen liittyviin kysymyksiin olisi kiinnitetty enemmän huomiota. Strategiassa keskitytään syöväntorjuntasuunnitelmaan, mitä ETSK pitää myönteisenä, mutta strategia on hyvin epämääräinen suhteessa mielenterveyteen, terveyteen liittyvän tiedon saatavuuteen ja terveydenhuollon tarjoamiseen vammaisille henkilöille, jotka asuvat yhä laitoksissa.

5.   Vammaisten oikeuksien edistäminen maailmanlaajuisesti

5.1

Strategian luku 6 kattaa toimet, jotka liittyvät vammaisten oikeuksien edistämiseen maailmanlaajuisesti. Tärkeimpiä toimia ovat seuraavat:

5.1.1

Vammaisia henkilöjä koskevien tietojen keräämisen parantaminen EU:n rahoittamassa humanitaarisessa avussa esimerkiksi edistämällä Washingtonin ryhmän kysymysten käyttöä. Tämä on erinomainen ehdotus, joka vastaa ETSK:n aiemmin esittämiä pyyntöjä. Komitea toivoo, että eriteltyjen tietojen keräämistä parannetaan kaikilla rintamilla, erityisesti laitoksissa asuvien ihmisten kohdalla. EU:n olisi myös tuettava vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa ja edistettävä sen maailmanlaajuista ratifiointia.

5.1.2

”Kaikki ihmisoikeudet EU:n kehitysyhteistyössä kattavan oikeusperustaisen lähestymistavan” välineistön päivittäminen vuonna 2021. Tämä olisi tehtävä yhteistyössä paitsi EU:ssa toimivien vammaisjärjestöjen myös investointien kohteena olevissa maissa toimivien valtakunnallisten ja paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa.

5.1.3

OECD:n kehitysapukomitean vammaisuustunnuksen järjestelmällisen käytön varmistaminen, jotta voidaan seurata vammaisia osallistavia investointeja EU:n rahoituksen kohdennettua seurantaa varten. ETSK on erittäin tyytyväinen, että tämä ehdotus, joka esitettiin sen lausunnossa (asiakokonaisuus SOC/616) (9), on otettu mukaan.

6.   Strategian toteuttaminen ja esimerkkinä toimiminen

6.1

Strategian luvut 7 ja 8 kattavat toimet, jotka liittyvät strategian täytäntöönpanoon sekä siihen, miten komissio aikoo muuttaa rakennettaan ja työskentelytapojaan tämän saavuttamiseksi. Tärkeimpiä toimia ovat seuraavat:

6.1.1

Vuosittainen näkemystenvaihto ETSK:n kanssa. ETSK on tyytyväinen siihen, että sen osallistuminen strategian täytäntöönpanoon virallistetaan, ja odottaa innolla tätä jatkuvaa ja järjestelmällistä yhteistyötä. Komitea on tyytyväinen myös siihen, että komissio järjestää Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa säännöllisiä korkean tason kokouksia, joihin kutsutaan mukaan vammaisia henkilöjä edustavia järjestöjä.

6.1.2

Vammaisfoorumin perustaminen vammaiskysymyksiä käsittelevän korkean tason ryhmän korvaajaksi. Foorumilla tuetaan komission strategian sekä kansallisten vammaisstrategioiden täytäntöönpanoa. Se saattaa yhteen vammaisyleissopimuksen kansalliset yhteyspisteet, vammaisjärjestöt ja komission. Foorumin puitteissa on mahdollista keskustella YK:n arvioinneista, jotka koskevat vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. ETSK suhtautuu erittäin toiveikkaasti tähän uuteen rakenteeseen, joka vaikuttaisi olevan avoimempi ja läpinäkyvämpi kuin korkean tason ryhmä.

6.1.3

Uudistettu henkilöstöstrategia, jolla edistetään vammaisten työntekijöiden työllistymistä ja uranäkymiä. Tähän sisältyy monimuotoisuutta ja osallisuutta käsittelevä toimisto, joka valvoo monimuotoisuutta ja osallisuutta edistävien toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa kaikissa komission yksiköissä. ETSK pitää tätä yhtenä strategian lupaavimmista toimista ja toivoo, että se johtaa vammaisten henkilöiden rekrytoinnin tosiasialliseen lisääntymiseen EU:n toimielimissä. ETSK panee myös tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo päivittää Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) kohdennettua viestintä- ja tiedotusstrategiaa ja tehostaa kaikkien komission yksiköiden johdon raportointia monimuotoisuudesta sekä vammaista henkilöstöä varten tehdyistä kohtuullisista mukautuksista.

6.1.4

Kaikkien komission audiovisuaalisten viestintäpalvelujen ja graafisten suunnittelupalvelujen esteettömyyden parantaminen vuoteen 2023 mennessä. ETSK pitää tätä toimenpidettä myönteisenä ja kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä esteettömyyden alan asiantuntijoiden kanssa varmistaakseen mahdollisimman korkean esteettömyyden tason.

6.1.5

Komission kaikkien äskettäin käyttöön otettujen rakennusten esteettömyyden varmistaminen. Komissio varmistaa esteettömyyden myös paikoissa, missä järjestetään komission tapahtumia. Lisäksi se varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikissa komission rakennuksissa noudatetaan eurooppalaisia esteettömyysstandardeja. ETSK kehottaa komissiota toteuttamaan nämä toimet kaikilta osin.

6.1.6

Tiedonkeruustrategian kehittäminen ohjeistamaan jäsenvaltioita sekä analyysin tekeminen olemassa olevista tietolähteistä ja indikaattoreista, myös hallinnollisista tiedoista. ETSK korostaa tarvetta kerätä eriteltyjä tietoja mahdollisesti Washingtonin ryhmän kysymysten avulla, mihin strategiassakin jo viitataan.

6.1.7

Seurantakehyksen kehittäminen strategian tavoitteita ja toimia varten sekä uusien vammaisuuteen liittyvien indikaattoreiden kehittäminen ja strategian täytäntöönpanon tilaa arvioivan ja sen tavoitteita ja toimia tarvittaessa päivittävän raportin julkaiseminen vuonna 2024. ETSK ja erityisesti sen temaattinen valmisteluryhmä ”vammaisten henkilöiden oikeudet” ovat valmiita tukemaan komissiota kehyksen suunnittelussa yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa. ETSK on tyytyväinen siihen, että täytäntöönpanokertomukselle on asetettu määräaika, joka on ajoitettu siten, että komissio pystyy korjaamaan mahdolliset puutteet strategian elinkaaren aikana.

---

(1)  EUVL C 97, 24.3.2020, s. 41.

(2)  Disability and labour market integration: Policy trends and support.

(3)  EUVL C 97, 24.3.2020, s. 41.

(4)  EUVL C 97, 24.3.2020, s. 41.

(5)  EUVL C 97, 24.3.2020, s. 41, EUVL C 56, 16.2.2021, s. 36.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(7)  EUVL C 97, 24.3.2020, s. 41.

(8)  EUVL C 378, 24.12.2013, s. 8.

(9)  EUVL C 97, 24.3.2020, s. 41.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta”

(COM(2021) 137 final)

ja

”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia”

(COM(2021) 142 final)

(2021/C 374/10)

Esittelijä:	Kinga JOÓ
Toinen esittelijä:	Maria del Carmen BARRERA CHAMORRO

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 31.5.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla,
Työvaliokunnan päätös	23.3.2021
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	21.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	7.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	231/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Joka neljäs lapsi EU:ssa kasvaa köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa. Tätä ei voida hyväksyä. Tarvitaankin koordinoitu Euroopan laajuinen lähestymistapa, joka perustuu vahvaan poliittiseen ja oikeudelliseen kehykseen, jotta suuntaus voidaan kääntää ja jotta sukupolvelta toiselle jatkuva huono-osaisuuden kierre voidaan katkaista. On asetettava kunnianhimoinen tavoite, jolla pyritään vuoteen 2030 mennessä nostamaan köyhyydestä kaikki lapset, ei vain viittä miljoonaa lasta.

1.2

Lasten oikeuksien ottaminen huomioon kaikessa päätöksenteossa on olennaisen tärkeää. Käytännössä kaikkien alojen politiikka vaikuttaa lapsiin, joten tarvitaan koko yhteiskunnan kattava lähestymistapa, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla poliittisilla linjauksilla (perhe-, koulutus-, talous-, digitaali-, ympäristö- ja asumispolitiikalla) on voimaannuttavia ja pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia lasten terveyteen ja hyvinvointiin. EU-, valtio-, alue- ja paikallistasolla on hyväksyttävä kiireellisesti yhdennetty lähestymistapa ja monialaisia toimenpiteitä, jotta voidaan kattaa kaikki lasten elämään nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavat tärkeät alat.

1.3

ETSK suosittaa, että lapsitakuuta koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin sisällytetään kahden ja useamman sukupolven kattavia toimenpiteitä, joilla kehitetään sekä lapsille että heidän vanhemmilleen annettavaa tukea, sillä lasten haavoittuvuutta ei voida poistaa korjaamatta perheen haavoittuvuutta. Vanhempia ja hoitajia on tuettava erilaisin toimenpitein, joihin kuuluvat riittävät tulot, työn ja yksityiselämän tasapainottaminen, äitiysvapaan käyttäminen ja oikeus riittäviin tuloihin äitiyslomalla, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa, joustavat työjärjestelyt ja perheystävälliset työpaikat.

1.4

Ihmisoikeudet ja lasten oikeudet sitovat kaikkia jäsenvaltioita EU:sta tehdyn sopimuksen 2 artiklan nojalla. Tarvitaan vahvempi Euroopan laajuinen lasten oikeuksia koskeva poliittinen kehys, jota monet sidosryhmät ovat vaatineet. On kuultava järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, erityisesti sosiaalipalveluja, lasten järjestöjä, perhejärjestöjä sekä virallisen ja epävirallisen koulutuksen tarjoajia, ja ne on otettava asianmukaisesti mukaan laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia ja osallistumaan seurantamekanismeihin. Kohdennetuilla toimilla voidaan parhaiten tukea näiden kahden EU:n kehyksen täytäntöönpanoa köyhyyden poistamiseksi ja lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

1.5

Vain 11 maata oli varannut erityistä ESR+-rahoitusta lasten nostamiseen köyhyydestä, vaikka useissa muissakin jäsenvaltiossa lasten köyhyysriskiä koskevat tiedot olivat hyvin lähellä EU:n keskiarvoa. ETSK suosittaa, että kaikki jäsenvaltiot korvamerkitsevät ESR+-rahoitusta lasten nostamiseen köyhyydestä niin, että asetettu 5 prosentin tavoite on vähimmäistavoite. Laadukkaiden eriteltyjen tietojen keruuta on myös parannettava, jotta voidaan seurata lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen kitkemisessä tapahtuvaa edistystä.

1.6

ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot tarjoavat vapaan pääsyn varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja koulussa tapahtuvaan toimintaan sekä terveydenhuoltoon tai tarjoavat nämä palvelut ilmaiseksi. Vaihtoehtoisesti ne voivat varmistaa soveltuvien rahallisten etuuksien kautta, että lapset saavat nämä keskeiset palvelut ilman että tästä koituu perheille ylimääräistä taloudellista rasitetta.

1.7

ETSK suosittaa, että laatiessaan lapsitakuuta koskevia kansallisia toimintasuunnitelmiaan jäsenvaltiot täsmentävät tarvittaessa kohdeikäryhmät, ottaen huomioon, että lasten oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita. Tämä on erityisen tärkeää, kun halutaan varmistaa esimerkiksi lapsitakuun ja nuorisotakuun kaltaisten kehysten täydentävyys edunsaajien etujen mukaisesti.

1.8

ETSK kehottaa komissiota koordinoimaan lasten oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa monialaisesti muiden äskettäin hyväksyttyjen eurooppalaisten strategioiden kuten sukupuolten tasa-arvoa, hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa, romaneja ja vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevien strategioiden kanssa.

2.   Johdanto

2.1

Lasten oikeudet ovat kaikkien alle 18-vuotiaiden ihmisoikeuksia. Lasten oikeuksien suojelu on yksi Euroopan unionin tavoitteista EU:sta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan ja EU:n perusoikeuskirjan 24 artiklan mukaisesti. Euroopan neuvosto edistää ja suojelee lasten ihmisoikeuksia Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja lapsen oikeuksien strategian (2016–2021) mukaisesti. Lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaan jokaisella alle 18-vuotiaalla maailmassa on samat kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, riippumatta etnisestä alkuperästä, sukupuolesta, uskonnosta, kielestä, kyvyistä, maahanmuuttaja-asemasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai mistä tahansa muusta asemasta. Tässä yhteydessä sovelletaan lisäksi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta ja YK:n asettamia kestävän kehityksen tavoitteita.

2.2

Vuotuinen lasten oikeuksia käsittelevä foorumi sai alkunsa 4. kesäkuuta 2007. Foorumi mahdollistaa vuoropuhelun EU:n toimielinten ja muiden sidosryhmien välillä, ja se seuraa vuosittain EU:n toimia lasten oikeuksien alalla. ETSK antoi vuonna 2010 lausunnon lasten köyhyydestä ja lasten hyvinvoinnista (1) ja vuonna 2011 lapsen oikeuksia koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta (2). Niissä kehotettiin jäsenvaltioita tukemaan lapsia kaikin mahdollisin tavoin.

2.3

Komissio antoi 20. helmikuuta 2013 suosituksia (3) lasten oikeuksien vahvistamiseksi, lasten köyhyyden vähentämiseksi ja lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Euroopan parlamentti kehotti 24. marraskuuta 2015 komissiota ja EU:n jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lapsitakuun ja ohjelmia, joilla tarjotaan vanhemmille tukea ja mahdollisuuksia päästä pois sosiaalista syrjäytymistä aiheuttavista tilanteista ja integroitua työmarkkinoille (4). Parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 13. joulukuuta 2017 julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, joka kattaa myös ”lastenhoidon ja lapsille annettavan tuen” (5) (periaate 11). Sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetaan myös oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin. Tämän seurauksena komissio tilasi heinäkuussa 2020 toteutettavuustutkimuksen (6) ja aloitti elokuussa 2020 julkiset kuulemiset lapsitakuusta ja lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian antamisesta.

2.4

Komissio antoi 24. maaliskuuta 2021 Euroopan parlamentin tuella (7) ensimmäisen ehdotuksen lasten oikeuksia koskevaksi kattavaksi EU:n strategiaksi 2021–2024 sekä ehdotuksen neuvoston suositukseksi lapsitakuun perustamisesta.

3.   Yleisiä huomioita lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta ja komission ehdotuksesta lapsitakuuksi

3.1

Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia on oikeuksiin pohjautuva toimintakehys, jossa lasten oikeudet nähdään monialaisena, kaikilla EU:n politiikan ja lainsäädännön aloilla huomioon otettavana asiana. Ehdotus neuvoston suositukseksi EU:n lapsitakuusta on oikeudellisesti sitova, ja siinä vahvistetaan täytäntöönpanotoimet, tavoitteet ja toimenpiteet, joita EU:n tulee seurata tarkasti. ETSK kannattaa molempia ehdotuksia ja uskoo, että niiden toteuttaminen tukee Euroopan tasolla ja kansallisesti tehtäviä ponnisteluja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lasten köyhyyden vähentämiseksi.

3.2

Lapset ovat yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, jotka eivät itse pysty pääsemään irti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskistä. Lapsiin kohdistuva väkivalta on kaikissa muodoissaan hyvin yleistä. Poliisi ja muut yleiset palvelut, kuten lasten auttavat puhelinlinjat, ovat raportoineet covid-19-pandemian lisänneen tiettyjä väkivallan muotoja monissa jäsenvaltioissa, joissa tapausten määrä on kasvussa (8). Eurostatin vuoden 2019 tietojen mukaan 18 miljoonaa lasta eli 22,2 prosenttia lapsista EU:ssa kasvoi köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa, ja luku todennäköisesti nousee pandemian sosioekonomisten seurausten vuoksi (9). Joka neljäs lapsi EU:ssa kasvaa perheessä, joka elää epävarmuudessa ja tarvitsee tukea sukupolvelta toiselle jatkuvan köyhyyskierteen katkaisemiseksi.

3.3

Lapset kertoivat haluamistaan oikeuksista ja tulevaisuudesta kyselytutkimuksessa nimeltä Our Europe. Our Rights. Our Future (10), joka pohjusti sekä lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian että lapsitakuun laatimista. Viisi lasten oikeuksia ajavaa organisaatiota keräsi yhteensä yli 10 000 lapsen mielipiteet. Tuloksista kävi selvästi ilmi, että lasten mielipiteet on otettava huomioon muokattaessa EU:n taloudellisia, sosiaalisia, oikeudellisia ja poliittisia kehyksiä ja painopisteitä.

3.4

Lasten oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa sovelletaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja sen yleisenä tavoitteena on rakentaa lapsille parempi elämä EU:ssa ja kaikkialla maailmassa kuudella tärkeällä osa-alueella: i) lasten osallistuminen EU:n politiikkaan ja demokratiaan, ii) sosiaalinen ja taloudellinen osallisuus sekä koulutus ja terveydenhuolto, iii) kaikenlaisen väkivallan ja syrjinnän ehkäiseminen sekä niiltä suojeleminen, iv) lasten huomioon ottaminen oikeudenkäytössä, v) lapset ja digitaaliaika sekä vi) lasten oikeuksien maailmanlaajuinen ulottuvuus. Ehdotuksessa neuvoston suositukseksi lapsitakuun perustamisesta keskitytään sosioekonomiseen osallisuuteen ja lasten pääsyyn keskeisiin palveluihin: varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja kouluissa tapahtuvaan toimintaan, terveydenhuoltoon, terveelliseen ravitsemukseen ja kunnolliseen asumiseen. Se edistää osaltaan lasten oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa, ja siinä keskitytään EU:ssa asuviin lapsiin.

3.5

Strategiassa vaaditaan turvaamaan paremmin lasten osallistava ja järjestelmällinen osallistuminen paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Tähän pyritään EU:n uudella lasten osallistumisfoorumilla (EU Children’s Participation Platform), joka perustetaan yhteistyössä Euroopan parlamentin ja lasten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa sen varmistamiseksi, että lapset otetaan paremmin mukaan päätöksentekoon.

3.6

Strategiassa vaaditaan lapsille mahdollisuutta kasvaa ilman väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Lapset voivat olla väkivallan uhreja, todistajia tai tekijöitä. ILO:n raporttien mukaan monia lapsia käytetään hyväksi työmarkkinoilla ja pakkotyössä, mukaan luettuina seksuaalinen hyväksikäyttö ja prostituutio. Strategiassa vaaditaan myös lasten huomioon ottamista oikeudenkäytössä ja painotetaan, että oikeudenkäyntimenettelyt on mukautettava lapsen ikään ja tarpeisiin ja niissä on asetettava lapsen etu ensisijaiseksi. Lapsille on varmistettava oikeuden saanti, jotta lasten oikeuksien täysi tunnustaminen ja toteutuminen voi tulla mahdolliseksi. Lisäksi on huolehdittava oikeudenkäyntien tuloksellisuudesta muun muassa oikeusalan viranomaisten erityiskoulutuksen avulla.

3.7

Perheympäristö vaikuttaa ratkaisevasti lasten menestymisen mahdollisuuksiin. Komissio totesi sukupuolten tasa-arvostrategiassa 2020–2025, että lastenhoitovastuun tasapuolinen jakautuminen vanhempien välillä vaikuttaa ratkaisevasti lapsen sosiaaliseen osallisuuteen. Covid-19-pandemian sosioekonominen vaikutus naisiin on ollut suhteettoman suuri, ja vanhempien on tehtävä enemmän tiimityötä kuin koskaan ennen lapsen etujen hyväksi. Lapsitakuun ja lasten oikeuksia koskevan strategian täytäntöönpano on kytkettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeisiin aloitteisiin, kuten työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta annetun EU-direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.8

EU:ssa on monenlaisia perhemalleja, myös sateenkaariperheitä, joihin kuuluu yksi tai useampia hlbtiq-henkilöitä. Komission antaman hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025 mukaan sateenkaariperheiden lapsia on suojeltava erityisesti monikansallisissa tilanteissa, joissa jäsenvaltioiden välisten perheoikeuden erojen vuoksi perhesiteiden tunnustaminen saattaa lakata perheen ylittäessä EU:n jonkin sisärajan. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021–2030 mukaisesti vammaisilla lapsilla on oltava yhtäläinen oikeus elää osana yhteisöä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Romanilasten yhteiskunnallista asemaa on parannettava romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan EU:n strategiakehyksen 2020–2030 mukaisesti. Syrjintää seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuoli-ilmaisun ja sukupuoliominaisuuksien, vamman tai etnisen alkuperän vuoksi on torjuttava varhaislapsuudesta asti.

3.9

Takuuta koskevassa ehdotuksessa annetaan jäsenvaltioille opastusta ja resursseja avun tarpeessa olevien lasten tukemiseksi, sillä lasten sosiaalinen syrjäytyminen ja ongelmat keskeisten palveluiden saannissa korreloivat vahvasti keskenään. Haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin kuuluvat i) asunnottomat tai erittäin puutteellisissa asuinoloissa asuvat lapset, ii) vammaiset lapset, iii) maahanmuuttajataustaiset lapset, iv) rodulliseen tai etniseen vähemmistöön, etenkin romaneihin, kuuluvat lapset, v) vaihtoehtoisessa hoidossa (erityisesti laitoshoidossa) olevat lapset ja vi) epävarmassa perhetilanteessa elävät lapset.

3.10

Takuu on strateginen kehys, joka ohjaa 27 jäsenvaltion toimia. Sitä varten otetaan käyttöön kansalliset toimintasuunnitelmat, joissa keskitytään takuun täytäntöönpanoon ja joiden kohteena ovat kotitaloudet, joissa on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. EU:n neuvoston on hyväksyttävä suositus, minkä jälkeen kaikilla jäsenvaltioilla on kuusi kuukautta aikaa valmistella lapsitakuuta koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat. Takuuta koskevassa ehdotuksessa korostetaan, että vaikka palveluiden saannin varmistaminen on tärkeä tekijä lasten sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa, sen olisi oltava osa laajempaa toimien kokonaisuutta, ja se olisi toteutettava mahdollistavien sosiaali- ja perhepoliittisten puitteiden avulla.

3.11

Strategiassa esitetään suosituksia EU-tason ja kansallisen tason toimiksi eri aloilla ja rahoitusohjelmissa, jotka vaikuttavat lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Näitä ovat EU:n rahastot, maahanmuutto, terveydenhuolto, asuminen, koulutus, talous, ympäristö ja digitalisaatio.

3.12

Komissio raportoi strategian edistymisestä EU:n ja kansallisella tasolla vuotuisessa lasten oikeuksia käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa. Strategiaa arvioidaan vuoden 2024 lopussa yhdessä lasten kanssa. Komissio seuraa takuun edistymistä erilaisten välineiden, kuten EU-ohjausjakson, avulla.

3.13

Kansallisiin toimintasuunnitelmiin olisi sisällytettävä läpinäkyvää tietoa EU:n ja kansallisten varojen käytöstä sekä toiminta-aikataulu. Jäsenvaltiot voivat käyttää toimiensa tukemiseen EU:n varoja, erityisesti ESR+:aa ja NextGenerationEU:ta. ESR+:ssa on tähän liittyvä erityistavoite, ja siihen sisältyy määrärahoja nimenomaan lasten köyhyyden torjumiseen. Uuden asetuksen mukaan niiden EU:n jäsenvaltioiden, joissa lasten köyhyys on EU:n vuosien 2017–2019 keskiarvoa (23,4 %) korkeampaa, on osoitettava vähintään viisi prosenttia ESR+:n rahoituksesta lasten köyhyyden torjuntaan.

4.   Erityisiä huomioita lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta

4.1

Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia on kipeästi kaivattu Euroopan unionin kehys lasten oikeuksien suojelemiseksi ja lasten voimaannuttamiseksi. Aikuisilla on äänioikeus ja mahdollisuus oikeudelliseen muutoksenhakuun ja virallisiin kantelumenettelyihin, jos heidän oikeuksiaan loukataan. Lapsilla ei yleensä ole pääsyä näihin mekanismeihin. Lasten ääni ei siten pääse kuuluville poliittisessa päätöksenteossa, ja hallitukset saattavat jättää heidän etunsa huomioimatta, ellei niitä suojella ja edistetä tietoisesti ja järjestelmällisesti.

4.2

Jotta lasten osallistuminen olisi tuloksellista ja merkityksellistä, tarvitaan mittavia muutoksia poliittisissa ja institutionaalisissa rakenteissa sekä asenteissa, arvoissa ja kulttuurikäytänteissä: lapset on tunnustettava kansalaisiksi ja sidosryhmiksi. Lasten osallistumista ja heidän äänensä ja vaatimustensa huomioon ottamista voidaan tukea kehittämällä sekä lasten että aikuisten valmiuksia muun muassa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kouluissa ja muualla järjestämän epävirallisen toiminnan avulla. Euroopan tulevaisuuskonferenssi on erinomainen tilaisuus toteuttaa lasten osallistuminen käytännössä, ja ETSK aikoo myös tutkia keinoja lisätä lasten osallistumista.

4.3

Lapsi on yksilö ja perheen ja yhteisön jäsen, jolla on iän ja kehitysvaiheen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia ja oikeus laadukkaaseen elämään. Vanhemmat ja huoltajat ovat olennaisen tärkeitä lapsen kognitiivisen, fyysisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta. Lämmin ja kannustava suhde (iso)vanhempien ja lasten välillä on olennainen tekijä lapsen hyvinvoinnin ja selviytymiskyvyn kannalta. Myös sisarussuhteilla on tärkeä rooli lapsen kehityksessä. Suhde on vieläkin tärkeämpi vaihtoehtoisessa hoidossa oleville lapsille. Sisarusten tulisikin saada olla yhdessä, paitsi jos se ei ole heidän etujensa mukaista. Toimintapolitiikoissa on asetettava etusijalle lapsiin ja perheisiin panostaminen ja varmistettava, että tarjotaan tarkoituksenmukaista ja laadukasta tukea järjestelmällisen, useamman sukupolven kattavan lähestymistavan avulla, jotta perheitä voidaan tukea lasten kasvattamisessa myönteisten vanhemmuustaitojen kautta.

4.4

Strategiaan sisältyvää aloitetta yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittämisestä ja vahvistamisesta olisi täydennettävä toimenpiteillä, joilla torjutaan kaikenlaista lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lapsuudessa koettu tai todistettu väkivalta voi jättää pitkäkestoiset jäljet lapsen fyysiseen, emotionaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen. Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi tarvitaan suunnitelma, jossa ovat mukana kaikki hallintotasot EU-tasosta kuntatasoon ja jolla puututaan altistumiseen kaikille väkivallan, hyväksikäytön ja laiminlyönnin muodoille, kuten fyysiselle ja psyykkiselle väkivallalle, seksuaaliselle väkivallalle, verkkoväkivallalle, perheväkivallalle, institutionaaliselle väkivallalle ja kouluväkivallalle. Olisi puututtava moniperusteiseen haavoittuvuuteen eli suurempiin riskeihin, jotka kohdistuvat muun muassa tyttöihin, vammaisiin lapsiin (erityisesti tyttöihin) sekä haavoittuvassa tilanteessa ja väkivaltaisissa kodeissa kasvaviin lapsiin. Jos väkivaltaan syyllistyvät alaikäiset, tarvitaan lapset huomioon ottavien oikeudenkäyntimenettelyjen lisäksi lapsille soveltuva institutionaalinen kehys, jotta heidän integroimisensa yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi olisi helpompaa. Auttaville puhelinlinjoille ja muille kansalaisjärjestölähtöisille lasten ja perheiden tukipalveluille olisi annettava rakenteellista rahoitusta niiden jatkuvuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi.

4.5

Lasten oikeuksia on käsiteltävä myös keskeisissä vaikutuspiireissä, joilla on merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Päättäjien olisi järjestelmällisesti valtavirtaistettava lasten oikeudet, jotta voidaan arvioida lapsiin ja heidän oikeuksiinsa mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Kun on kyse lasten oikeuksista suhteissa kolmansiin maihin, on tärkeää toimia tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti. Tämä on strategiassa valittu kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka on pidettävä keskeisellä sijalla täytäntöönpano- ja arviointiprosessissa. Lisäksi jäsenvaltioita olisi autettava strategian täytäntöönpanossa keräämällä hyviä käytäntöjä, joita sovelletaan jo muissa maissa ja jotka ovat johtaneet hyviin tuloksiin.

4.6

Lapset ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, ja silti heille aiheutuu siitä suurin taakka. Strategiassa viitataan ympäristö- ja ilmastokriisissä lapsiin kohdistuviin vaikutuksiin, mutta siinä olisi mentävä pidemmälle ja varmistettava, että ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön lähtökohtana on lasten fyysinen ja henkinen terveys, jotta voidaan vähentää lasten altistumista ympäristövaaroille. Lapset ovat aikuisia alttiimpia ja haavoittuvampia ympäristöriskeille.

4.7

On todennäköistä, että seuraavan sukupolven elämä verkossa ja fyysisessä ympäristössä sulautuu kokonaan yhteen. Strategiassa onkin asetettu tavoitteeksi lasten oikeuksien ottaminen huomioon digimaailmassa tulevaisuudenkestävästi. Yhä useammat lapset käyttävät digilaitteita yhä nuorempina. Tarvitaan digiympäristöjä, jotka ovat esteettömiä ja oletusarvoisesti kaikille lapsille soveltuvia, sekä vahvempaa sääntelyä internetin turvallisuuden parantamiseksi myös digikansalaisuuteen valmentamisen kautta. Lapsilla on oikeus saada verkossa olevaa tietoa erilaisista lähteistä ilman itseoppivia algoritmeja tai mainoksiin perustuvia liiketoimintamalleja, joiden seurauksena tieto on huonolaatuista.

4.8

Lapset voivat nuoresta iästä alkaen joutua verkkokiusaamisen uhreiksi, mikä voi aiheuttaa vakavia tai jopa kuolemaan johtavia mielenterveysongelmia. Lapset voivat joutua myös verkossa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Tätä on tapahtunut sulkutoimien aikana enemmän kuin koskaan: lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin jakaminen on lisääntynyt huomattavasti (11). Kaikenlaisen verkossa tapahtuvan väkivallan ehkäiseminen ja torjuminen on ratkaisevan tärkeää lasten verkkoturvallisuuden kannalta.

4.9

Kaikkien tiedotusvälineiden ja mainostajien olisi kunnioitettava lasten ja erityisesti nuorempien lasten oikeuksia, ja lapsia olisi suojeltava kuluttajina. Tämä on erityisen tärkeää, kun on kyse terveellisestä ravitsemuksesta, joka on kohtuuhintaista ja tuotetaan ympäristön kannalta kestävästi. Strategiassa ehdotetaan kehitettäväksi parhaita käytäntöjä ja vapaaehtoisia käytännesääntöjä, joilla vähennetään sellaisten tuotteiden markkinointia lapsille, jotka sisältävät runsaasti sokeria, rasvaa ja suolaa. Tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, tuotetietojen ja elintarviketurvallisuutta ja markkinointia koskevien tietojen tiukempaa lainsäädännöllistä valvontaa, jolla pyritään rajoittamaan epäterveellisten elintarvikkeiden ja juomien mainontaa.

5.   Erityisiä huomioita eurooppalaisesta lapsitakuusta

5.1

Lasten köyhyys, puute, syrjintä ja syrjäytyminen ovat suurimpia esteitä lasten oikeuksien toteutumiselle. ETSK kannattaakin sitä, että eurooppalaisessa lapsitakuussa käsitellään näitä osa-alueita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vuodeksi 2030 asetetun köyhyystavoitteen yhteydessä: sen mukaan ainakin 5 miljoonaa lasta on saatava pois köyhyyden piiristä vuoteen 2030 mennessä. Tämä on merkittävä edistysaskel, mutta ETSK kannustaa kaikkia jäsenvaltioita esittämään lapsitakuuta koskevissa toimintasuunnitelmissaan komission tavoitteen ylittäviä määrällisiä ja laadullisia tavoitteita ottaen huomioon covid-19-pandemian vaikutukset. Toimintasuunnitelmat olisi kytkettävä olemassa oleviin oikeudellisiin ja poliittisiin asiakirjoihin, joita on hyväksytty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen seurannan yhteydessä.

5.2

Lapsitakuuta koskevassa toteutettavuustutkimuksessa tarkasteltiin etuja, joita tarjoaa kaksitahoinen lähestymistapa, jonka mukaan kaikilla lapsilla, myös eniten apua tarvitsevilla, on pääsy palvelujen piiriin (12). Tarvittaessa olisi myönnettävä täydentävää ja kohdennettua tukea niille lapsille, joille palvelujen saanti on vaikeinta, jotta he pääsisivät palvelujen piiriin leimautumista välttävien automaattisten mekanismien kautta. Tätä olisi sovellettava kaikkiin lapsitakuussa mainittuihin palveluihin kokonaisvaltaisen ja monialaisen lähestymistavan kautta, jotta kaikilla lapsilla varmasti on samat mahdollisuudet ja elämän eväät riippumatta perhetilanteesta, taustasta tai yksilöllisistä tarpeista ja jotta noudatettaisiin kaikilta osin siirtymää kohti laadukkaita perhe- ja yhteisöperusteisia hoitopalveluja.

5.3

Työmarkkinaosapuolten vuonna 2020 antamassa yhteisessä lausumassa lastenhoitopalveluista EU:ssa korostetaan, että jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen, osallistavaan varhaiskasvatukseen ja hoitoon hyvän alun saamiseksi elämälle, ottaen huomioon Barcelonan tavoitteet ja niiden tuleva tarkistus. Tämä ei tarkoita, että se olisi pakollista: vanhemmilla olisi oltava vapaus ennen lapsen oppivelvollisuusikää valita se vaihtoehto, jota he pitävät lapsensa etujen mukaisena. Perheiden lapsen ensimmäisten elinkuukausien tai vuosien aikana antaman hoidon ja yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidyn ammatillisen varhaiskasvatuksen välillä on kuitenkin oltava jatkuvuus, kun lapset siirtyvät koulujärjestelmään ja vanhemmat palaavat takaisin työmarkkinoille tai koulutukseen.

5.4

Vanhempiin ikäryhmiin kuuluvien lasten (15–18-vuotiaat) kohdalla on varmistettava lapsitakuun ja nuorisotakuun johdonmukaisuus ja otettava huomioon mahdolliset päällekkäisyydet, varmistettava määrärahojen osoittaminen selkeästi ja kehitettävä kansallisissa toimintasuunnitelmissa ikäryhmittäin mukautettuja ja erillisiä toimenpiteitä lasten ja heidän vanhempiensa tukemiseksi, jotta siirtyminen koulutuksesta työelämään olisi sujuva. Tähän liittyy myös lapsille suunnattu työelämää käsittelevä tiedotus ilman stereotypioita, jotta he voivat valmistautua työelämän todellisuuteen, ja lasten – erityisesti tyttöjen – kannustaminen luonnontieteiden, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) opiskeluun ja toisaalta poikien kannustaminen hoiva- ja opetusaloille.

5.5

Epätasa-arvo terveydenhuoltoon pääsyssä on moraalisesti väärin ja sosiaalisesti epäoikeudenmukaista. Se on ristiriidassa sen kanssa, että potilailla on perustava oikeus mahdollisimman hyvään terveyteen, myös mielenterveyteen. Se on myös inhimillisten kustannusten lisäksi kallista julkisten menojen taloudellisen kestävyyden kannalta. Covid-19-pandemian on havaittu aiheuttavan terveysriskien lisäksi lasten emotionaalisen ja henkisen hyvinvoinnin heikkenemistä: monet lapset kärsivät ahdistuksesta nykytilannetta koskevan tiedon puutteen ja epävarmuuden vuoksi, ovat yksinäisiä tai heillä on itsemurha-ajatuksia. Laadukkaan lääketieteellisen avun ja mielenterveydellisen tuen antaminen nopeasti on olennaisen tärkeää näissä tilanteissa.

5.6

Keskimäärin 5,4 prosenttia kouluikäisistä lapsista (6–16-vuotiaista) Euroopassa asuu kotitalouksissa, joilla ei ole varaa tietokoneeseen tai internetyhteyteen. Lasten ja perheiden köyhyyden torjunta lapsitakuun avulla merkitsee myös digitaalisen puutteen ratkaisemista. EU:n käyttämään vakavan aineellisen puutteen indikaattoriin (EU-SILC (13)) olisi sisällytettävä ainakin yksi digitaalisesta puutteesta kertova muuttuja. Joka neljäs eurooppalainen ei pysty valaisemaan, lämmittämään tai viilentämään kotiaan asianmukaisesti, mikä on osasyy 100 000 ihmisen kuolemaan joka vuosi. Syksyllä 2020 julkaistun Euroopan sosiaalipolitiikkaverkoston raportin mukaan energiaköyhyys ei koske vain matalatuloisia kotitalouksia vaan myös monia keskituloisia kotitalouksia huomattavan monessa jäsenvaltiossa. Energian saatavuus vaikuttaa lasten elämänlaatuun ja elämänvalintoihin sekä heidän terveydentilaansa. Lapsitakuussa olisi sekä sosiaalisen että ympäristöön liittyvän oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi puututtava energiaköyhyyteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 20 mukaisten toimien yhteydessä.

5.7

Neuvoston suosituksen nopean hyväksymisen jälkeen lapsitakuuta koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat olisi laadittava komission suosituksen 2013/112/EU (14) ”Investoidaan lapsiin” kolmitahoisen lähestymistavan mukaisesti (riittävien resurssien saanti, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten palveluiden saanti sekä lasten oikeus osallistua) ja kuullen lapsia ja heidän perheitään sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita nykyistä tiiviimmässä kansalaisvuoropuhelussa valtio-, alue- ja paikallistasolla. Tukipalveluja tarjoavat julkiset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot sekä palvelualojen työmarkkinaosapuolet olisi otettava mukaan lapsitakuuprosessiin sidosryhminä, jotta voidaan turvata kunnolliset työolot ja lapsille pääsy huippulaatuisiin palveluihin.

5.8

ETSK kannattaa ehdotusta kansallisista lapsitakuukoordinaattoreista, joilla on riittävät resurssit ja valtuudet ja jotka huolehtivat suosituksen täytäntöönpanon koordinoinnista ja seurannasta. On tärkeää ottaa käyttöön hallintotahojen välisiä koordinointijärjestelyjä (valtiotasolla ja sitä alemmilla tasoilla) lasten hyvinvoinnin kehittämiseksi, toteuttamiseksi ja seuraamiseksi ja lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi. On varmistettava, että kansallisen tason yhdennetyt lähestymistavat johtavat yhdennettyihin lähestymistapoihin myös alue- ja paikallistasolla ja että niiden välinen synergia varmistetaan tehokkailla järjestelyillä. Kaikki asiaan liittyvät indikaattorit olisi eriteltävä mahdollisuuksien mukaan paikallistasolla, jotta saadaan selkeämpi kuva alueellisista eroista ja pystytään paremmin suunnittelemaan ja seuraamaan suosituksen täytäntöönpanoa.

5.9

Covid-19-pandemia on kärjistänyt jo aiemmin olemassa olleita haasteita ja välittömiä tarpeita, joita on monilla epävarmoissa tilanteissa olevilla perheillä, joihin myös pandemian pitkäaikaiset taloudelliset sekä koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät seuraukset todennäköisesti kohdistuvat eniten. Järjestelmien aukot ja niiden välisen koordinoinnin puutteet ovat korostuneet. Heikentyneet taloudelliset ja sosiaaliset olot ovat lisänneet lasten laiminlyönnin riskiä. Oppilaitosten sulkeminen on aiheuttanut vakavia vaikeuksia monille vanhemmille ja huoltajille. Poissaolot ovat lisänneet koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä lapsilla, jotka kuuluvat syrjäytyneisiin väestöryhmiin, ja hankaloittaneet vammaisten ja oppimishäiriöisten lasten tilannetta. On olennaisen tärkeää, että kouluympäristö tarjoaa kaikille lapsille samat mahdollisuudet ja tarvittaessa kohdennettua tukea.

5.10

Perhepalvelut voivat auttaa merkittävällä tavalla perheitä selviämään tästä tilanteesta (15). Perheiden perustehtävän tukemiseen kuuluu kasvatuksessa, koulutuksessa, sosiaalisessa osallisuudessa, vanhemmuustaidoissa, psyykkisessä hyvinvoinnissa, palvelujen saannissa, työllisyystilanteessa ja tuloissa ilmenevien puutteiden paikkaaminen ja myös tilanteen tarkasteleminen sosiaalipolitiikkaa laajemmin. ETSK toistaakin vaatimuksensa tehdä hoivaa koskeva Euroopan laajuinen sopimus (Care Deal for Europe), jonka avulla voidaan varmistaa laadukkaampien palvelujen tarjoaminen kaikille koko elämän ajan (16). Lasten terveys ja hyvinvointi riippuvat 2000-luvun yleisestä perhepolitiikasta, jossa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti perhejärjestelyistä riippumatta.

5.11

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on oma roolinsa kehitettäessä käytännön apuvälineitä lastenhoitopalvelujen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden edistämiseksi esimerkiksi perustamalla työehtosopimusten kautta yhteisrahastoja sellaisten lastenhoitohankkeiden tukemiseksi, joilla vastataan tietyillä aloilla työskentelevien vanhempien erityistarpeisiin, jotka liittyvät esimerkiksi sairaiden tai vammaisten lasten hoitoon ja hoitoon tavanomaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Siksi on erittäin tärkeää ottaa huomioon työmarkkinaosapuolten yhteinen julkilausuma, jonka mukaan lastenhoitopalvelujen puutteellisuus kouluajan jälkeen ja loma-aikoina on suuri este kouluikäisten lasten vanhempien kokoaikaiselle palkkatyölle. On erittäin tärkeää, että kokopäivähoito ja sosiokulttuuriset toimijat, kuten urheiluseurat, musiikkikoulut ja kulttuurihankkeet, tekevät yhteistyötä. Liikunta ja kulttuurikasvatus tukevat merkittävällä tavalla lasten fyysistä, sosiaalista, emotionaalista ja kulttuurista kehitystä.

---

(1)  EUVL C 44, 11.2.2011 s. 34

(2)  EUVL C 43, 15.2.2012, s. 34

(3)  EUVL L 59, 2.3.2013, s. 5

(4)  Euroopan parlamentin päätöslauselma (2015) epätasa-arvoisuuden ja erityisesti lapsiköyhyyden vähentämisestä (EUVL C 366, 27.10.2017, s. 19), kohta 46.

(5)  Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista.

(6)  Feasibility study for a child guarantee, final report

(7)  Euroopan parlamentin päätöslauselma (2021) lasten oikeuksista lapsen oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa silmällä pitäen

(8)  WHO Europe, The rise and rise of interpersonal violence – an unintended impact of the COVID-19 response on families (2020).

(9)  Unicef, Supporting Families and Children Beyond COVID-19 – Social protection in high-income countries (2021).

(10)  Unicef, Children speak up about the rights and the future they want (2021).

(11)  EUVL C 10, 11.1.2021, s. 63

(12)  Feasibility study for a child guarantee, final report.

(13)  Indikaattoria ollaan korvaamassa vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen indikaattorilla.

(14)  Komission suositus 2013/112/EU, annettu 20 päivänä helmikuuta 2013, ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” (EUVL L 59, 2.3.2013, s. 5).

(15)  OECD, Looking beyond COVID-19: Strengthening family support services across the OECD.

(16)  EUVL C 220, 9.6.2021, s. 13.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskeva toimintasuunnitelma”

(COM(2021) 70 final)

(2021/C 374/11)

Esittelijä:	Manuel GARCÍA SALGADO
Toinen esittelijä:	Jan PIE

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 26.3.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)
Hyväksyminen CCMI:ssä	17.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	195/0/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että aloite, jolla edistetään EU:n rahoittamien välineiden välistä synergiaa ja samalla helpotetaan hedelmällistä vuorovaikutusta siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välillä voi lisätä Euroopan strategista riippumattomuutta ja teknologista autonomiaa, parantaa kansalaisten turvallisuutta, kehittää edelleen sisämarkkinoita ja edistää kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä. ETSK kannattaa näin ollen täysin toimintasuunnitelman tavoitteita ja kehottaa toteuttamaan esitetyt yksitoista toimea nopeasti, tehokkaasti ja kunnianhimoisesti

1.2

Toimintasuunnitelman keskeisenä painopisteenä on oltava uusien digitaalisten ja muiden kehittyvien teknologioiden käyttöönotto puolustuksen ja turvallisuuden alalla. Käyttöönoton helpottamiseksi on varmistettava, että asiaankuuluvissa siviilialoitteissa otetaan alusta alkaen huomioon puolustus- ja turvallisuusalan vaatimukset. Tämä myös auttaisi optimoimaan erityisten puolustus- ja turvallisuusalan rahoitusvälineiden soveltamisalaa ja tehokkuutta.

1.3

ETSK katsoo, että toimintasuunnitelmassa ei pidä rajoittua kartoittamaan olemassa olevia synergiamahdollisuuksia, vaan siinä on myös viitoitettava tietä siirtymiselle tapauskohtaisesta lähestymistavasta järjestelmällisempään lähestymistapaan, joka luo sisäänrakennettua synergiaa. ETSK kehottaakin komissiota ottamaan käyttöön uusia yhdennetyn suunnittelun muotoja kaikissa asiaankuuluvissa ohjelmissa.

1.4

ETSK katsoo, että voimavarojen, teknologioiden ja arvoketjujen yhdistämiseen perustuvalla lähestymistavalla voidaan lisätä johdonmukaisuutta ja EU:n rahoituksen strategisempaa käyttöä. Komitea kehottaa näin ollen komissiota laatimaan asiaankuuluvat EU:n ohjelmat.

1.5

ETSK katsoo, että suunniteltu kriittisten teknologioiden seurantakeskus on olennainen osa tätä toimintamallia. Edistääkseen hedelmällistä vuorovaikutusta siviili-, puolustus-, turvallisuus- ja avaruusalan välillä seurantakeskuksen on erityisesti kehitettävä kaikkiin aloihin sovellettava yhteinen teknologialuokitusjärjestelmä.

1.6

ETSK katsoo, että toimintasuunnitelma on EU:n teollisuusstrategian kulmakivi. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää, että teknologian etenemissuunnitelmat muunnetaan onnistuneesti todellisiksi teollisuuden lippulaivahankkeiksi. Komitea kehottaakin komissiota huolehtimaan siitä, että seurantakeskuksen työ johtaa konkreettisiin tuloksiin.

1.7

ETSK katsoo, että asianomaisten sidosryhmien, erityisesti teollisuuden ja tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden, täysipainoinen osallistuminen on olennaisen tärkeää toimintasuunnitelman onnistuneen täytäntöönpanon kannalta. ETSK pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission aikomusta käynnistää startup-yrityksille, pk-yrityksille sekä tutkimus- ja teknologiaorganisaatioille tarkoitettuja erityisiä tukitoimia EU:n ohjelmien ja välineiden tunnetuksi tekemiseksi.

1.8

Yhtä lailla tärkeää on lisätä yleistä tietoisuutta EU:n puolustus- ja turvallisuusalan rahoituksen taloudellisista ja teknologisista hyödyistä EU:n kansalaisille. Tätä varten komission on käynnistettävä erityisiä tiedotuskampanjoita, joihin kansalaisyhteiskunnan edustajat on otettava mukaan.

1.9

ETSK katsoo, että pk-yrityksillä on keskeinen rooli toimintasuunnitelman täytäntöönpanoprosessissa. Siksi on tärkeää varmistaa, että niillä on pääsy kaikkien suunniteltujen toimenpiteiden piiriin.

1.10

Perinteisesti puolustusalan innovaatioita on hyödynnetty siviilialan tuotteissa. Kaupallinen ala investoi nykyään merkittävällä tavalla kehitteillä oleviin teknologioihin, ja teknologian leviäminen tapahtuu yhä useammin vastakkaiseen suuntaan – siviilialalta puolustusalalle. Tässä yhteydessä digitalisaatiolla on erityinen merkitys. Toimintasuunnitelma on olennaisen tärkeä, kun pyritään edistämään uusien digitaalisten ja muiden kehittymässä olevien teknologioiden integrointia puolustus-, turvallisuus- ja avaruusekosysteemiin.

1.11

Naisten rekrytointi puolustus- ja turvallisuusalalle, heidän työssä pysymisensä ja urakehityksensä olisi asetettava etusijalle ja olisi turvattava nuorille laadukkaat työpaikat ja pätevöityminen, jotta voidaan edistää sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edelleen miesvaltaisessa ekosysteemissä

1.12

Yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä koskevien oikeuksien ohella laadukkaat työpaikat ovat osa unionin kansalaisten kanssa tehtävää uutta yhteiskuntasopimusta.

1.13

Sosiaaliset näkökohdat on otettava huomioon investoinneissa, toisin sanoen investointien tuottoa olisi tarkasteltava paitsi taloudellisesta näkökulmasta myös työllisyyden, työpaikkojen luomisen ja niiden laadun kaltaisten keskeisten seikkojen kannalta. Pk-yrityksille on avattava pääsy avaruusalalle helpottamalla niiden mahdollisuuksia saada palautumiseen tarkoitettua rahoitusta, vahvistamalla synergiaetuja myös pk-yritysten työntekijöiden koulutuksessa ja pätevöitymisessä sekä heidän liikkuvuudessaan, vahvistamalla ekosysteemejä koko arvoketjussa, välttämällä resurssien päällekkäisyyttä ja jakamalla resurssit kaikkien EU-maiden kesken.

1.14

Vastaavasti myös silloin, kun on kyse strategisesti merkittävistä investoinneista, on otettava huomioon arviointien ja seurannan tarve yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien standardien mukaisesti.

1.15

Vaatimus näiden arvojen kunnioittamisesta investointien yhteydessä on otettava huomioon Euroopan tasolla, sillä mitään investointialaa, johon osoitetaan julkisia varoja, ei pidä jättää näiden säännösten soveltamisalan ulkopuolelle.

2.   Taustaa

2.1

Avaruus, puolustus ja turvallisuus muodostavat yhdessä siviili-ilmailun kanssa Euroopalle strategisesti merkittävän huipputeknologian ekosysteemin. Monet tähän ekosysteemiin kuuluvat yritykset harjoittavat sekä puolustus- että siviilitoimintaa ja ovat osa monimutkaisia rajat ylittäviä toimitusketjuja, joihin kuuluu lukuisia pk-yrityksiä ja markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä. Tällä ekosysteemillä on pitkä synergiahistoria eri alojensa välillä ja muiden huipputeknologian siviiliteollisuusalojen kanssa. Uusien teknologioiden kehittyminen tarjoaa valtavan potentiaalin tuleville synergiaeduille.

2.2

Perinteisesti puolustusalan innovaatioita on hyödynnetty siviilialan tuotteissa. Kaupallinen ala investoi nykyään valtavia summia kehitteillä oleviin teknologioihin, ja teknologian leviäminen tapahtuu yhä useammin vastakkaiseen suuntaan – siviilialalta puolustusalalle. Tässä yhteydessä digitalisaatiolla on erityinen merkitys. Toimintasuunnitelma on olennaisen tärkeä, kun pyritään edistämään uusien digitaalisten ja muiden kehittymässä olevien teknologioiden integrointia puolustus-, turvallisuus- ja avaruusekosysteemiin.

2.3

ETSK katsoo, että selviytyäkseen covid-19-kriisistä ja tehdäkseen meneillään olevasta teknologisesta vallankumouksesta menestyksen EU tarvitsee teollista ”resetointia”, joka perustuu talouskasvua edistävien ja kestäväpohjaisempaa talousmallia luovien kehittyneiden digitaaliteknologioiden käyttöön.

2.4

Teknologinen kehitys on jatkuva ja dynaaminen prosessi; läpimurtoja saavutetaan aina, mutta niitä on vaikea ennustaa. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää kannustaa uusien kaksikäyttöteknologioiden lähentämiseen laajamittaisten eurooppalaisten hankkeiden avulla, jotta voidaan edistää innovointia, kilpailukykyä ja teknologista johtoasemaa strategisesti tärkeillä aloilla.

2.5

Eurooppa-neuvosto totesi lokakuussa 2020, että strategisen riippumattomuuden saavuttaminen siten, että samalla säilytetään avoin talous, on unionin keskeinen tavoite, ja kehotti kehittämään EU:n riippumattomuutta avaruusalalla ja puolustuksen yhdennetympää teollista perustaa. Näitä tavoitteita tuetaan lukuisilla tärkeillä EU:n aloitteilla, kuten Euroopan puolustusrahastolla (1), avaruusohjelmalla (2), Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla, Horisontti Eurooppa -ohjelmalla, turvallisuusunionistrategialla ja uudella teollisuusstrategialla. ETSK pitää synergioita koskevaa toimintasuunnitelmaa näiden välineiden ja strategioiden välisenä linkkinä ja kehottaa Euroopan komissiota pyrkimään kaikin tavoin ehdotettujen toimien kunnianhimoiseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

2.6

Investointien tuottoa ei pitäisi tarkastella ainoastaan talouden näkökulmasta vaan myös sellaisten keskeisten seikkojen valossa kuin työllisyys, työpaikkojen luominen ja työpaikkojen laatu. ETSK korostaakin koulutuksen ja osaamisen merkitystä toimintasuunnitelman onnistuneen täytäntöönpanon kannalta. Innovointi ja kilpailukyky eivät ole mahdollisia ilman erittäin ammattitaitoista työvoimaa, ja uusien kehitteillä olevien teknologioiden käyttöönotto edellyttää lisäponnisteluja uudelleenkouluttamisessa ja osaamisen kehittämisessä. Lisäksi aloitteita, joilla edistetään alojen välistä teknologista synergiaa, olisi täydennettävä toimenpiteillä, joilla helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta alojen välillä.

2.7

ETSK pitää monimuotoisuutta keskeisenä innovoinnin edistäjänä ja kehottaa komissiota käyttämään toimintasuunnitelmaa välineenä, jolla edistetään sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edelleen miesvaltaisessa ekosysteemissä. Tutkimustulokset osoittavat, että monimuotoisuus parantaa päätöksentekoa. Naisten osallistuminen kaikille päätöksentekotasoille onkin erittäin tärkeää, ja sitä olisi edistettävä rekrytointi-, työssäpysymis- ja urakehityspolitiikalla. Lisäksi komitea vaatii toimenpiteitä vertikaalisen eriytymisen torjumiseksi ja nuorten tyttöjen kannustamiseksi näille aloille esimerkiksi herättämällä heidän kiinnostuksensa STEM-aloihin jo opetusohjelman varhaisessa vaiheessa.

3.   Yleistä

3.1

Euroopan komission toimintasuunnitelmassa viitataan erityisesti ”synergioihin” ja painotetaan niitä tilanteessa, jossa ”EU:n on säilytettävä teknologinen etulyöntiasemansa ja tuettava teollisuuttaan haastavassa kansainvälisessä ympäristössä”. Uudessa geopoliittisessa tilanteessa on erityisen tärkeää tukea aloja, jotka edistävät EU:n strategista riippumattomuutta ja teknologista autonomiaa.

3.2

EU:n vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä lisätään merkittävästi investointeja teknologioihin sellaisilla strategisilla aloilla kuin puolustus, turvallisuus, liikkuvuus, terveys, tiedonhallinta, kybertoiminta ja avaruus. Euroopan puolustusrahaston myötä siihen sisältyy ensimmäistä kertaa EU:n ohjelma, joka on omistettu erityisesti puolustusalan yhteistyöhankkeille. Monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmat kattavat täydentävällä tavalla niin tutkimuksen ja kehittämisen kuin demonstroinnin, prototyypit ja käyttöönotonkin (innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinta). EU:n ohjelmien välillä on siten valtavat synergiamahdollisuudet. Näiden synergioiden täysimääräinen hyödyntäminen lisäisi merkittävästi eurooppalaisten investointien lisäarvoa, minkä vuoksi sen on oltava komission ensisijainen tavoite.

3.3

Julkiset tutkimus- ja innovointimenot ovat Euroopassa edelleen selvästi pienemmät kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Tutkimus- ja innovointitoimet ovat ratkaisevia teollisuuden kilpailukyvyn ja Euroopan autonomian kannalta. Tästä syystä EU:n ohjelmien välisillä synergioilla on optimoitava investointien tuotto, mutta ne eivät saa korvata tutkimus- ja innovointirahoitusta. Jäsenvaltioiden on myös tehostettava toimiaan, eivätkä ne saa käyttää eurooppalaisia investointeja verukkeena omien investointiensa vähentämiselle strategisilla aloilla. Yhtä tärkeää on EU:n ja kansallisten tutkimus- ja innovointiohjelmien synkronointi, esimerkiksi osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, keinona varmistaa resurssien optimaalinen käyttö.

3.4

Kaupalliset alat investoivat valtavia summia digitaalisiin ja muihin kehittymässä oleviin teknologioihin. Samalla ne ovat välttämättömiä puolustus- ja turvallisuusvalmiuksien mahdollistajia. Tämän vuoksi yhtenä toimintasuunnitelman painopisteenä olisi oltava näiden teknologioiden käyttöönotto puolustus- ja turvallisuusalalla. Suunnitelmalla olisi varmistettava, että eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen, puhtaan vedyn allianssin ja eurooppalaisen prosessorialoitteen kaltaisissa siviiliohjelmissa otetaan alusta alkaen huomioon puolustus- ja turvallisuusvaatimukset.

3.5

Teknologiset synergiat ovat mahdollisia pääasiassa matalammilla teknologisen valmiuden tasoilla sekä komponenteissa ja osajärjestelmissä. Tekoälyn, suurteholaskennan ja lohkoketjuteknologian kaltaisilla digitaalisilla aloilla monet perustana olevat mallit ja teoriat ovat samat eri aloilla. Tutkimustyön jakaminen näillä tasoilla nopeuttaisi alakohtaisten ratkaisujen kehittämistä ja vapauttaisi resursseja niiden käyttöönottoon. Teollisuuden, viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien välisellä uudella hallintokumppanuuteen perustuvalla lähestymistavalla olisi varmistettava oikeudenmukainen siirtymä ekosysteemeille niiden digitaalisessa ja ”vihreässä” muutoksessa. Etusijalle on asetettava synergioiden etsiminen sellaisten ekosysteemien ja alojen välillä, joilla on suurimmat haasteet saavuttaa häiriönsietokykyä ja kestävyyttä koskevat tavoitteet sosiaalisesti sekä ympäristön ja hallinnon kannalta. On edistettävä pk-yritysten osallistumista Euroopan laajuisiin, tieteidenvälisiin ja monialaisiin klustereihin yhdistämällä ilmailu- ja avaruusalan ja puolustusekosysteemien kriittiset arvoketjut erityisesti liikkuvuuteen, autoteollisuuteen ja liikenteeseen sekä terveyteen. Näitä klustereita on tuettava, jotta voidaan puuttua häiriöihin ja haavoittuvuuksiin tai monipuolistaa niitä saattamalla ne yhteen uusien paikallisten ja rajatylittävien kumppaneiden kanssa toteuttamiskelpoisissa kestävän kilpailukyvyn suunnitelmissa.

3.6

Tutkimusvaiheen synergiat eivät poista alakohtaisten sovellusten välisiä eroja. Asiakkaiden erilaisten vaatimusten vuoksi puolustusalan 5G-teknologia ei tule olemaan samanlainen kuin kaupallinen 5G, ja taistelupilvi (combat cloud) eroaa kaupallisesta pilvestä, vaikka perusteknologiat ovat samanlaiset. Puolustus-, turvallisuus- ja avaruusteollisuus ovat välttämättömiä, jotta kehittyvät teknologiat voidaan mukauttaa ja integroida alakohtaisiin ratkaisuihin.

3.7

ETSK katsoo, että toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa on otettava huomioon myös puolustus-, turvallisuus-, avaruus- ja siviilimarkkinoiden väliset erot. Koska liiketoimintamallit ja sääntelykehykset eivät ole samat, on löydettävä tasapaino muun muassa tutkimustulosten avoimuudessa, teollis- ja tekijänoikeuksissa, suuririskisten investointien takuissa ja taloudellisen tuoton varmistamisessa. Tässä yhteydessä kehitteillä olevat teknologiat tuovat mukanaan myös uusia haasteita, esimerkiksi standardoinnin ja tietosuojan alalla.

4.   Erityistä

4.1

ETSK katsoo, että toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon jäsenvaltioiden hallinnoimat asiaankuuluvat turvallisuus- ja puolustusaloitteet. Esimerkkeinä voidaan mainita strateginen kompassi, puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu (CARD), pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) ja YTPP-siviilialan sopimus.

4.2

ETSK pitää myös tärkeänä ottaa huomioon EU:n ja Naton yhteistyö ja varmistaa erityisesti Naton ja EU:n resurssien yhteentoimivuus, myös salatun ja turvallisen viestinnän osalta. Komission yksiköiden tulisi jatkaa tiivistä yhteistyötä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja Euroopan puolustusviraston (EDA) kanssa, joiden toimien odotetaan edistävän synergia- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia.

4.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että toimintasuunnitelmassa painotetaan lippulaivahankkeita. Tällaiset lippulaivahankkeet, jotka kokoavat yhteen kaikenkokoisia yrityksiä eri aloilta ja eri puolilta EU:ta, edistävät rajatylittävää yhteistyötä ja voivat tarjota tehokkaat puitteet teollisuuspolitiikan välineiden johdonmukaiselle käytölle. Jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano olisi tehokasta digitaalisessa ja ilmastosiirtymässä ja jotta varmistettaisiin pitkän aikavälin rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvien kestävän kilpailukyvyn mekanismien täytäntöönpanoon, komitea suosittelee, että ehdotettuja toimenpiteitä täydennetään monenvälisen hallinnon järjestelmällä, jotta voidaan varmistaa eri toimien johdonmukaisuus ja ottaa kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät tehokkaasti mukaan.

4.4

ETSK kannustaa komissiota panemaan toimintasuunnitelmaa täytäntöön sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä: lyhyellä aikavälillä sen olisi edistettävä hedelmällistä vuorovaikutusta nykyisten EU:n rahoittamien aloitteiden välillä. Itse toimintasuunnitelmassa luetellaan monenlaisia, tältä osin lupaavilta vaikuttavia aloitteita eri aloilta avaruudesta meriturvallisuuteen.

4.5

Samalla ETSK katsoo, että toimintasuunnitelmassa ei pidä rajoittua kartoittamaan olemassa olevia synergiamahdollisuuksia, vaan siinä on myös viitoitettava tietä siirtymiselle tapauskohtaisesta lähestymistavasta järjestelmällisempään lähestymistapaan, joka luo sisäänrakennettua synergiaa. Toimintasuunnitelma sisältää useita osatekijöitä, jotka voivat edistää tämän toteutumista: monialainen teknologian seuranta, voimavarojen suunnittelu, rahoitusohjelmien tiivis koordinointi, teknologian etenemissuunnitelmat, arvoketjujen arviointi jne. Jotta toimet olisivat tehokkaita ja niillä olisi pitkän aikavälin rakenteellinen vaikutus, komitea suosittelee, että ehdotettuja toimia täydennetään uusilla hallintorakenteilla ja vastaavilla suunnitteluprosesseilla kaikissa asiaankuuluvissa ohjelmissa, jotta voidaan varmistaa eri toimien johdonmukaisuus ja saada kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät osallistumaan tehokkaasti.

4.6

ETSK pitää avoimuutta yhtä lailla tärkeänä. Tuettavien teknologioiden, etenemissuunnitelmien ja lippulaivahankkeiden valinnan olisi oltava ymmärrettävää ja perustuttava objektiivisiin kriteereihin. Suunnitellussa, joka toinen vuosi laadittavassa edistymiskertomuksessa olisi esitettävä keskeiset tulosindikaattorit, joilla mitataan onnistumista, ja niihin olisi sisällytettävä laatuportteina toimivia arviointeja prosessin parantamiseksi ja toimien lopettamiseksi, jos arvoa ei synny. Myös oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät näkökohdat olisi otettava osaksi arviointiprosessia, jotta voidaan selvittää, onko EU:n ohjelmien oikeusperustaa ja säännöksiä muutettava ja miltä osin, jotta synergioita voidaan edistää ja hyödyntää.

4.7

Kutakin toimea erikseen tarkasteltuaan ETSK toteaa seuraavaa:

4.7.1

TOIMI 1: Komissio esittää ennen vuoden 2021 loppua ehdotuksen, jolla vahvistetaan sisäisen turvallisuuden ja lainvalvonnan tarpeiden ja ratkaisujen ennakointia ja varhaista tunnistamista edistämällä voimavaravetoisia lähestymistapoja turvallisuuden eri aloilla sekä hyödyntämällä puolustus- ja avaruusalojen parhaita käytäntöjä. ETSK:n mielestä tämä toimi on erittäin tervetullut, sillä voimavaravetoinen lähestymistapa on keskeisessä asemassa pyrittäessä korjaamaan Euroopan turvallisuusmarkkinoiden nykyistä hajanaisuutta ja antamaan turvallisuusratkaisujen loppukäyttäjille mahdollisuus varautua nykyisiin ja tuleviin turvallisuusuhkiin. Voimavarojen kehittämisen suunnitteluprosessi yhdennettyä rajaturvallisuutta varten on tervetullut, mutta sen käyttöönottoa on nopeutettava huomattavasti, jotta se vaikuttaisi siihen liittyviin rahoitusohjelmiin ennen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen päättymistä. Turvallisuusratkaisujen loppukäyttäjien moninaisuuden asettaman haasteen ratkaisemiseksi ja suunnitteluprosessien vakauttamiseksi komitea suosittaa, että EU:n tasolla päätetään riittävän laajoista turvallisuusoperaatioista, joissa otetaan huomioon erilaiset ja kehittyvät voimavaravaatimukset. Suunnitellun lähestymistavan olisi oltava strateginen ja pitkälle aikavälille tähtäävä mutta myös riittävän joustava, jotta se kattaisi mahdolliset epätodennäköiset mutta vaikutuksiltaan merkittävät tapahtumat (kuten pandemia) ja pystyisi reagoimaan odottamattomien uhkien äkilliseen ilmaantumiseen.

4.7.2

TOIMI 2: Ennen vuoden 2021 loppua ja vuoden 2022 työohjelmia silmällä pitäen komissio tehostaa edelleen sisäistä menettelyään edistääkseen synergioita avaruus- ja puolustusteollisuuden ja niihin liittyvän siviiliteollisuuden välillä siten, että se parantaa EU:n ohjelmien ja välineiden koordinointia ja käynnistää toimia rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi. ETSK pitää tätä toimea yhtenä toimintasuunnitelman kulmakivistä. EU:n olisi hyödynnettävä tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmien (esim. EDF ja Horisontti Eurooppa) välisiä mahdollisia synergioita horisontaalisesti edistääkseen hedelmällistä vuorovaikutusta, mutta myös vertikaalisesti tutkimus- ja innovointiohjelmien ja käyttöönotto-ohjelmien (esim. turvallisuustutkimus ja sisäisen turvallisuuden rahasto) välillä tutkimustulosten markkinoille saattamisen edistämiseksi. Erot ohjelmien säännöissä ja ehdoissa uhkaavat muodostua synergioiden esteiksi, ja ne edellyttävät teollis- ja tekijänoikeuksien kaltaisten oikeudellisten ja teknisten kysymysten huolellista tarkastelua. On erityisen tärkeää, että komissiossa luodaan uusia yhdennetyn ohjelmoinnin ja suunnittelun muotoja sen varmistamiseksi, että synergia ei toteudu sattumalta vaan suunnitellusti.

4.7.3

TOIMI 3: Komissio ilmoittaa vuoden 2021 jälkipuoliskolla toimista, jotka kohdennetaan startup-yrityksille, pk-yrityksille ja tutkimus- ja teknologiaorganisaatioille ja joiden tarkoituksena on tietoisuuden lisääminen EU:n ohjelmista ja välineistä, jotka tarjoavat rahoitusmahdollisuuksia, teknistä tukea, käytännön koulutusta ja liiketoiminnan kiihdyttämispalveluja tai joilla esitellään innovatiivisia ratkaisuja ja helpotetaan pääsyä puolustus-, turvallisuus- ja avaruusmarkkinoille tai muille asiaankuuluville siviilimarkkinoille. ETSK on samaa mieltä siitä, että startup- ja pk-yritykset ovat ratkaisevan tärkeitä innovoinnin edistäjiä ja niillä on tärkeä rooli synergioiden aikaansaamisessa, sillä ne toimivat usein eri aloilla ja molemmin puolin siviili- ja puolustusalan rajaa. Niillä ei yleensä ole valmiuksia toteuttaa monimutkaisia hankkeita eikä niillä ole rahoitusvoimaa toimia itsenäisesti täysin julkisilla, erittäin säännellyillä markkinoilla, joiden asiakkailla on hyvin erityisiä tarpeita. Tämän vuoksi ne tarvitsevat vahvoja yhteyksiä järjestelmäintegraattoreihin innovoinnin markkinoille viemiseksi. Toimintasuunnitelmalla olisi sen vuoksi tuettava startup- ja pk-yritysten integroitumista rajatylittäviin toimitusketjuihin ja edistettävä tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden ja teollisuuden välistä yhteyttä.

4.7.4

TOIMI 4: Komissio kehittää teknologian etenemissuunnitelmia edistääkseen innovaatioita puolustukseen, avaruuteen ja niihin liittyviin siviilialoihin liittyvien kriittisten teknologioiden aloilla ja lisätäkseen rajojen yli tehtävää yhteistyötä. Tähän käytetään kaikkia asiaankuuluvia EU:n välineitä synergisesti. Nämä etenemissuunnitelmat perustuvat komission uuden kriittisten teknologioiden seurantakeskuksen joka toinen vuosi laatimaan arviointiin. Etenemissuunnitelmien pohjalta voidaan käynnistää uusia lippulaivahankkeita. ETSK kannattaa varauksetta seurantakeskuksen perustamista ja sen tehtävää kehittää teknologian etenemissuunnitelmia, joissa yhdistyvät puolustus-, avaruus- ja siviiliteollisuus. Komitea on myös tyytyväinen aikomukseen sisällyttää arvoketjut arviointiin, sillä se tasoittaa tietä teknologista johtoasemaa strategisilla aloilla tukevien teollisuuspolitiikan välineiden johdonmukaiselle ja yhdistetylle käytölle. Tämän toimen onnistuminen riippuu samalla monista tekijöistä. Seurantakeskuksen on — luotava vahvat yhteydet asiaankuuluviin voimavarojen suunnitteluprosesseihin — seurattava aktiivisesti maailmanlaajuisia teknologian suuntauksia ja havaittava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa teknologiset läpimurrot ja häiriöt — vahvistettava teknologian arviointia koskevat tavoitteet, säännöt ja kriteerit — kehitettävä kaikkiin asiaankuuluviin aloihin sovellettava yhteinen luokitusjärjestelmä, jotta voidaan varmistaa, että avaruus, puolustus ja turvallisuus puhuvat samaa ”teknologista kieltä”. Lisäksi on varmistettava, että seurantakeskuksen laatimat etenemissuunnitelmat eivät jää pelkästään teoreettiselle tasolle, vaan ne pannaan tosiasiallisesti täytäntöön työohjelmina ja lippulaivahankkeina. Tätä varten ETSK suosittelee, että seurantakeskus tukeutuu myös kokemuksiin, joita on saatu samankaltaisista olemassa olevista prosesseista, esimerkiksi kriittisiä avaruusteknologioita käsittelevästä yhteisestä työryhmästä (EDA, ESA, Euroopan komissio).

4.7.5

TOIMI 5: Ennen vuoden 2022 loppua komissio esittää tiiviissä yhteistyössä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa suunnitelman, jolla edistetään olemassa olevien hybridimuotoisten siviili-/puolustusstandardien käyttöä ja uusien standardien kehittämistä. ETSK katsoo, että standardit ovat tehokas väline markkinoiden muokkaamisessa. Hybridimuotoisten standardien käyttö on suositeltavaa tapauksissa, joissa se on tarkoituksenmukaista, ja CRBN-ohjelman ja turvallisuustietoalueen esimerkit ovat lupaavia. Haasteena on kuitenkin teknisten standardien standardointiprosessin hitaus, sillä prosessilla näyttää olevan yhä suurempia vaikeuksia pysyä uuden innovaatiokehityksen tahdissa. Standardointivaatimusten olisi myös oltava osa Horisontti Eurooppa -ohjelman ehdotuspyyntöjä, jotta voidaan varmistaa, että uudet innovaatiot todella ovat käyttökelpoisia loppukäyttäjien kannalta.

4.7.6

TOIMI 6: Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla komissio käynnistää yhteistyössä Euroopan innovaationeuvoston ja muiden sidosryhmien kanssa innovaatiohautomon, jolla tuetaan uusia teknologioita ja muokataan kaksikäyttötuotteiden innovointia. Komissio tukee myös rajat ylittäviä puolustusalan innovaatioverkostoja, joissa tutkitaan siviilialan teknologioiden sopivuutta ja tuetaan vastuullista innovointia puolustusalan arvoketjuissa. Näillä toimilla puututaan myös siviilipuolustuksen innovaatioympäristön nykyiseen pirstoutumiseen, osaamispulaan ja yhdenvertaisuus- ja osallisuustavoitteisiin. ETSK katsoo, että kaksikäyttötuotteiden innovointia edistävien innovaatiohautomoiden ja puolustusalan innovaatioverkostojen perustaminen on mielenkiintoinen ajatus, jota kannattaa pohtia tarkemmin. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monien kaupallisten teknologioiden nopeaan vanhenemiseen, joka on usein suuri este niiden käytölle puolustussovelluksissa. Lisäksi komitea kannustaa komissiota edistämään aktiivisesti teknologian monialaista siirtoa ja siihen liittyviä hallinnollisia ja taloudellisia tukitoimenpiteitä. Koska tämä toimi avaa uusia mahdollisuuksia, ETSK suosittaa sen aktiivista seurantaa ja säännöllistä arviointia sen menestyksen mittaamiseksi.

4.7.7

TOIMI 7: Komissio perustaa kesäkuussa 2021 yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen ja osoittaa tarvittavat resurssit asiaankuuluvista EU:n ohjelmista ja välineistä. Komissio pyrkii vahvistamaan keskuksen, Euroopan puolustusrahaston ja EU:n avaruusohjelman kyberturvallisuutta ja kyberpuolustusta koskevan työn välisiä synergioita sekä spin-in- ja spin-off-vaikutusta, jotta voidaan vähentää haavoittuvuuksia ja tehostaa toimintaa. ETSK katsoo, että toimeen 7 kuuluvat toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä Euroopan riippumattomuuden takaamiseksi keskeisillä teknologia-aloilla. Kyberturvallisuus ja kyberpuolustus ovat ilmeisiä valintoja turvallisuuden, puolustuksen ja avaruuden välisten synergioiden kannalta, ja ne olisi asetettava tärkeysjärjestyksessä korkealle sijalle. Viranomaisten ja yksityisen sektorin tiivis yhteistyö on tässä yhteydessä erityisen tärkeää.

4.7.8

TOIMI 8: Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla komissio esittää murroksellisten teknologioiden tukemiseksi innovatiivisia rahoitusmuotoja ei-perinteisten toimijoiden osallistumisen edistämiseksi, startup-yritysten houkuttelemiseksi ja ratkaisujen yhteisvaikutuksen edistämiseksi hyödyntäen EU:n ohjelmien ja välineiden, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Euroopan puolustusrahaston, tarjoamia mahdollisuuksia. ETSK suhtautuu myönteisesti potentiaalisesti murroksellisten teknologioiden tukemiseen, sillä se täydentää loogisesti perinteisempää voimavaroihin perustuvaa lähestymistapaa, ja ehdottaa, että se kytketään tiiviisti suunniteltuun teknologian seurantakeskukseen. Komitea kannattaa myös Euroopan puolustusrahaston ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman käyttöä tällaisiin toimiin ja suosittelee, että keskipitkällä aikavälillä kehitetään edelleen DARPA:n (3) mallin mukaisesti täysivaltainen eurooppalainen virasto.

4.7.9

TOIMI 9: EU:n drooniteknologiat. Droonit (4) tarjoavat lukuisia esimerkkejä kaupallisessa ilmailussa sekä avaruudessa, turvallisuudessa ja puolustuksessa käytettävistä teknologioista. Hedelmällinen vuorovaikutus on drooniteknologiassa keskeisessä asemassa, ja siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen droonien hyödyntäminen ilmailu- ja avaruuskäytössä on myös kaksikäyttöistä. ETSK kannattaakin täysin drooneja koskevan lippulaivahankkeen käynnistämistä ilmeisenä valintana ja suosittaa, että sitä tuetaan erityisellä teknologian etenemissuunnitelmalla, jossa asetetaan etusijalle asiaankuuluvat teknologiset rakenneosat sen mukaan, mikä merkitys niillä on Euroopan strategisen riippumattomuuden ja teknologisen autonomian kannalta.

4.7.10

TOIMI 10: EU:n avaruussijoitteinen maailmanlaajuinen suojattu viestintäjärjestelmä. ETSK pitää tätä lippulaivahanketta erittäin tärkeänä, sillä se kattaa Euroopan strategisen riippumattomuuden ja teknologisen autonomian keskeiset osatekijät. Komitealle jää kuitenkin epäselväksi, miten tämä hanke luo synergiaa puolustusalan kanssa tai hyötyy siitä. Komitea katsoo, että yksi vaihtoehto lisäsynergioiden luomiseksi olisi lisätä järjestelmän hyötykuormaa. Tähän voisi sisältyä avaruudenvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita, mikä loisi synergiaa kahden avaruuteen liittyvän lippulaivahankkeen välille.

4.7.11

TOIMI 11: Avaruusliikenteen hallinta. Avaruusliikenteen hallinnalla on ratkaiseva merkitys nykyaikaisten yhteiskuntien toiminnassa yhä tärkeämpien avaruusresurssien ja -infrastruktuurien turvallisuuden kannalta. ETSK kannattaakin erityisen avaruusliikenteen hallintaa koskevan lippulaivahankkeen käynnistämistä. Samalla komitea on huolissan siitä, että tämä aloite rajoittuu sääntely- ja standardointinäkökohtiin, jotka ovat tärkeitä mutta eivät riittäviä. Komission olisi sen vuoksi harkittava myös avaruusvalvontatietojen markkinapaikan luomista (mikä on myös Yhdysvaltojen tavoitteena). Uskottavan eurooppalaisen avaruusliikenteen hallintaa koskevan lähestymistavan kehittämiseksi Euroopan olisi myös parannettava merkittävästi avaruusvalvontavalmiuksiaan (uudet mittalaitteet, analysointi- ja laskentakapasiteetti jne.).

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/697, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan puolustusrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1092 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 149).

(2)  Avaruuspolitiikkaa koskeva tiedonanto, COM(2021) 208 final, 21. huhtikuuta 2021.

(3)  DARPA (Defense Advanced Research Projects Agency) on Yhdysvaltojen puolustusministeriön tutkimus- ja kehitysvirasto, joka vastaa nousevien teknologioiden kehittämisestä.

(4)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 51.