13.8.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 325/6

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2021/C 325/04)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

YHTENÄISEN ASIAKIRJAN VAKIOMUUTOSTA KOSKEVA TIEDONANTO

”Juliénas”

PDO-FR-A1025-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 4. kesäkuuta 2021

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Maantieteellinen alue

Lisätään I luvun IV kohdan 1 alakohtaan ennen sanaa ”seuraavien” ilmaisu ”vuoden 2019 virallisen geokoodin perusteella”.

Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta maantieteelliseen alueeseen voidaan viitata INSEEn julkaiseman virallisen geokoodin vuonna 2019 voimassa olevan version yhteydessä ja varmistaa alueen määrittely oikeudellisesti.

Maantieteellisen alueen rajat pysyvät täysin samoina.

Korvataan ilmaisu ”Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viini valmistetaan” ilmaisulla ”Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä”.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa muutosten lisäämiseksi.

Lisäksi on lisätty virke, jossa ilmoitetaan, että maantieteelliseen alueeseen liittyvät kartta-asiakirjat ovat saatavilla INAOn verkkosivustolla.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Lisätään I luvun IV kohdan 3 alakohdassa ennen sanaa ”seuraavien” ilmaisu ”vuoden 2019 virallisen geokoodin perusteella”.

Sisällytetään viittaus vuoden 2019 viralliseen geokoodiin, ja kohdan kuntaluettelo ajantasaistetaan. Tämän lisäksi kohtaan lisätään päivämäärä, jona kansallisen alkuperä- ja laatuinstituutin (Institut national de l’origine et de la qualité, INAO) toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyi nimityksen tarkistetun maantieteellisen alueen. Nämä muutokset ovat toimituksellisia, eivätkä ne muuta nimityksen maantieteellistä aluetta millään tavalla. Ne ovat tarpeen kuntien tai kuntien osien yhdistymisten tai siirtymisten taikka nimenmuutosten vuoksi.

Tekstin uudella muotoilulla saadaan varmistettua, että maantieteellisen alueen kunnat määritellään tuote-eritelmässä yhä täsmällisesti.

Yhtenäisen asiakirjan otsikko ”Lisäedellytykset” on muutettu vastaavasti.

3. Kypsytystä koskevat määräykset

I luvun IX kohdan 2 alakohdassa päivämäärä ”1. maaliskuuta” korvataan päivämäärällä ”15. tammikuuta”.

Kypsytyksen varhaisinta mahdollista päättymispäivää aikaistetaan sadonkorjuuta seuraavan vuoden 1. päivästä maaliskuuta 15. päivään tammikuuta, koska ilmastonmuutoksen takia sadonkorjuu tapahtuu yhä useammin varhain, ja näin ollen myös viiniyttäminen saadaan päätökseen aikaisemmin.

Kypsytyksen varhaisimman mahdollisen päättymispäivän aikaistaminen ei vaikuta viinien laatuun, koska alkuperänimityksen alueelle tyypillisten ja gamay N -lajikkeelle suotuisten maantieteellisten olosuhteiden vuoksi tuottajat ovat jo kauan sitten mukauttaneet viininviljelyä ja viiniytystä koskevia käytäntöjään siten, että he tuottavat viinejä, jotka ovat jo nuorena hedelmäisiä.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa (Viininvalmistusmenetelmät).

4. Kuluttajamarkkinoille saattaminen

Korvataan I luvun IX kohdan 5 alakohdassa päivämäärä ”15. maaliskuuta” päivämäärällä ”1. helmikuuta”.

Kypsytyksen varhaisimman mahdollisen päättymispäivän aikaistamisen mukaisesti myös kuluttajamarkkinoille saattamisen päivää aikaistetaan 15. päivästä maaliskuuta 1. päivään helmikuuta.

Tämä muutos ei aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Kuljetukset valtuutettujen varastonpitäjien kesken

Poistetaan 1 luvun IX kohdan 5 alakohdan b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viini lasketaan liikkeelle valtuutettujen varastonpitäjien välillä.

Vähimmäiskypsytysajan lyhentämisen ja viinien markkinoille saattamisen päivämäärän aikaistamisen takia viinit on laskettavat liikkeelle valtuutettujen varastonpitäjien välillä nopeammin. Tämän vuoksi ei ole tarpeen vahvistaa päivämäärää, jota ennen viinejä ei saa laskea liikkeelle.

Poistetaan näin ollen I luvun IX kohdan 5 alakohdan otsikosta ilmaisu ”Tuotteiden liikkeelle laskemista ja”

Nämä tuote-eritelmään tehdyt muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6. Siirtymätoimenpiteet

Lisätään I luvun XI kohdan 1 alakohdan a alakohtaan ennen ilmaisua ”satovuoteen 2034 saakka” ilmaisu ”enintään” toimea koskevien ehtojen täsmentämiseksi.

Poistetaan 3 alakohta kyseisen erityistoimenpiteen vanhentumisen takia.

Nämä tuote-eritelmään tehdyt muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7. Tuote-eritelmän valvontaan liittyvät seikat

—	Toimijat tarkastaa vastedes sertifiointielin, ja sana ”tarkastussuunnitelma” korvataan sanalla ”valvontasuunnitelmat” eritelmän II lukua koskevissa kappaleissa. Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

—

Tarkastusjärjestelmää koskevat tiedot

III luvun II kohta: tämän osan laatimissääntöjä on muutettu sen jälkeen, kun tuote–eritelmä hyväksyttiin joulukuussa 2011, ja siitä on poistettu kaikki tarkastusviranomaista koskevat tiedot, koska tarkastukset suorittaa sertifiointielin.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi/nimet

Juliénas

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viinin tai viinien kuvaus

Lyhyt kirjallinen kuvaus

Viinit ovat kuivia kuohumattomia punaviinejä. Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 tilavuusprosenttia.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 tilavuusprosenttia.

Pakkausvaiheessa viinien omenahappopitoisuus on enintään 0,4 grammaa litrassa.

Valmiit viinit täyttävät seuraavat analyyttiset vaatimukset:

Käymiskykyisten sokerien (glukoosin ja fruktoosin) enimmäispitoisuus: 3 grammaa litrassa.

Suurimman kokonaisalkoholipitoisuuden, todellisen vähimmäisalkoholipitoisuuden, pienimmän kokonaishappopitoisuuden ja suurimman kokonaisrikkidioksidipitoisuuden osalta sovelletaan yhteisön sääntelyn mukaisia vaatimuksia.

Viini on väriltään kauniin violetinpunaista. Väri tummuu ja voimistuu viinin vanhetessa. Sen tuoksussa on usein kukkaisia ja hedelmäisiä vivahteita, jotka viinin vanhetessa kehittyvät mausteiden tuoksuiksi. Suutuntuma on hapokas, ryhdikäs, hedelmäinen ja täyteläinen. Siinä on havaittavissa jonkinasteista mineraalisuutta ja toisinaan jopa tanniinisuutta.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Kokonaishappopitoisuus vähintään
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia litrassa)	14,17
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1. Erityinen viininvalmistusmenetelmä

—	Puunpalasten käyttö on kielletty.

—	Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 tilavuusprosenttia.

—	Vettä poistavat väkevöintimenetelmät (TSE) ovat sallittuja enintään 10 %:n pitoisuuteen saakka.

—	Viinejä kypsytetään vähintään rypäleiden korjaamista seuraavan vuoden 15. tammikuuta asti.

Edellä esitettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on täytettävä unionin tasolla ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetetut velvoitteet.

2. Viljelymenetelmä

—

Istutustiheys

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 6 000 köynnöstä hehtaaria kohden.

Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,10 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava vähintään 0,80 metriä.

Jos noudatetaan vähimmäistiheyttä 6 000 köynnöstä hehtaaria kohti, köynnösten välisten rivien väli voi olla enintään 3 metriä mekaanista korjuuta varten.

—

Leikkaussäännöt

—	Leikkaus saadaan valmiiksi 15. toukokuuta;

—	Viinit on saatu matalaleikatuista viiniköynnöksistä (gobelet-leikkaus, viuhkaleikkaus tai Royat-leikkaus käyttäen yksinkertaista, kaksinkertaista tai Charmet-leikkaustapaa), joissa on enintään 10 silmua köynnöstä kohti.

—	Jokaisessa köynnöksessä on 3–5 kannusversoa, joissa on enintään 2 silmua; nuorentamista varten kussakin köynnöksessä voi myös olla kannusverso, jossa on enintään 2 silmua ja joka on leikattu vanhasta oksasta saatuun sivuversoon.

—	Muotoiluleikkauksessa tai muutetussa leikkaustavassa köynnökset leikataan siten, että köynnöstä kohti on enintään 12 silmua.

—	Kastelu on kielletty.

—	Mekaanista sadonkorjuuta koskevat säännökset

—	Säiliöissä, joissa lohkojen tuotos kuljetetaan viiniytyskellariin, korjatun sadon korkeus saa olla enintään 0,50 metriä.

—	Säiliöiden on oltava inerttiä ja elintarvikekäyttöön soveltuvaa materiaalia.

—	Sadon korjuu- ja kuljetuslaitteistossa on oltava asianmukainen vedenpoisto- tai suojausjärjestelmä.

5.2. Enimmäistuotokset

1.	61 hehtolitraa hehtaaria kohti

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä vuoden 2019 virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueella:

—	Rhônen departementti: Emeringes, Juliénas et Jullié,

—	Saône-et-Loiren departementti: Pruzilly.

7. Pääasiallinen rypälelajike (pääasialliset rypälelajikkeet)

Gamay N

8. Yhteyden tai yhteyksien kuvaus

8.1. Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Maantieteellinen alue sijoittuu Monts du Beaujolais’n pohjoisosan itärinteille ja etupäässä (478 metriä korkean) Mont de Bessayn etelänpuoleiselle rinteelle, 15 kilometriä lounaaseen Mâconista ja 30 kilometriä pohjoiseen Villefranche-sur-Saônesta.

Alue kattaa näin ollen Juliénas’n, Jullién, Emeringesin ja Pruzillyn kunnat.

Alueella esiintyy kolmentyyppistä maaperää:

—	Beaujolais’n alueelle yhteinen alusta koostuu vaalanpunaisesta graniitista, jota esiintyy erityisesti maantieteellisen alueen keskiosissa; kun sen pintakerros rapautuu, syntyy eripaksuisia hiekkakivipitoisia areniittikerroksia;

—	Juliénasin kylän itäpuolella hiekkakivipitoiset areniittikerrokset sekoittuvat piipitoisia savimuodostumia sisältäviin kolluviaalisiin kerrostumiin;

—	Rinteiden yläosissa esiintyy vulkaanissedimenttiperäisiä liuskeita; ne ovat rauta- ja magnesiumpitoisuutensa takia vihertävän värisiä ja muodostavat jyrkkiä rinteitä; maaperä on savisempaa, mutta ohuempaa.

Maantieteellisen alueen maaperässä esiintyy näin ollen samanaikaisesti sekä graniittipitoisia, tuliperäisiä että sedimenttimuodostumia sekä myöhemmin syntyneitä, runsaasti kolluviaalikerrostumia sisältäviä muodostumia, joiden ansiosta maaperä on paksumpaa ja savisempaa.

Rypäleiden korjuuta varten rajatut lohkot sijaitsevat idän-, etelän- ja lounaanpuoleisilla rinteillä, joiden korkeus vaihtelee 225 metristä 450 metriin. Lohkoilla esiintyy kaikkia edellä kuvattuja maannoksia.

Ilmasto on valtameri-ilmasto, jota leimaavat mantereiset ja eteläiset vaikutukset. Sateet jakautuvat tasaisesti ympäri vuoden, ja vuotuinen keskilämpötila on noin 11 °C. Monts du Beaujolais -vuoristo suojaa merkittävästi länsituulilta, mikä vähentää valtameren vaikutusta. Föhntuulet kuivattavat kosteaa ilmaa, mikä puolestaan lisää valoisuutta ja vähentää sateita.

Saônen suurella laaksolla on myös määräävä asema viiniköynnösten kehityksessä, sillä se tarjoaa paljon valoa ja välittää eteläisiä vaikutteita, jotka ilmenevät etenkin kesän korkeina lämpötiloina.

Viininviljelyalue on suojassa pohjois- ja itätuulilta.

8.2. Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Juliénas’n ja Jullién kylien uskotaan saaneen nimensä Julius Caesarilta, kun Caesarin joukot olivat pysähtyneet alueelle Gallian valloituksen aikaan, ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua.

Juliénas, jonka alueella on viljelty viiniä jo 2 000 vuotta, olisi näin ollen perimätiedon mukaan alue, josta Beaujolais’n viinialue olisi lähtenyt kehittymään.

Viininviljelyn merkityksestä on todisteena useita keskiajalta peräisin olevia rakennuksia, kuten 1200-luvulta peräisin oleva Château de Juliénas ja sen viinikellarit, vuonna 1660 rakennettu Château du Bois de la Salle, joka kolme vuosisataa myöhemmin muutettiin osuustoiminnalliseksi viininvalmistamoksi, tai alueella ainutlaatuinen ”Maison de la Dîme”, joka keräsi papistolle maksettavia veroja ennen Ranskan vallankumousta. Tämä vero-osuus vastasi 147 viinitynnyriä.

Juliénas’n viinejä kuvataan ja ylistetään André Jullienin vuonna 1816 julkaisemassa teoksessa ”Topographie de tous les vignobles connus”, jossa myös englantilainen Sykes ilmoittaa niiden kuuluvan Englantiin tuotavien viinien joukkoon.

Tarkistettu alkuperänimitys ”Juliénas” tunnustettiin virallisesti 11. maaliskuuta 1938 annetulla asetuksella.

Tarkistetussa alkuperänimityksessä ”Juliénas” yhdistyvät alueelle ominaiset perinteet ja nykyaikaisten tekniikkojen saavutukset. Punaviinien tuotannossa käytetään erityisesti gamay N -lajiketta.

Laatuviiniä kehittäessään tuottajat ovat oppineet hallitsemaan lajikkeen kasvua erityisesti suuren istutustiheyden ja matalaleikkauksen avulla.

Rypäleiden hyvän kypsyyden takaamiseksi tuottajat varmistavat, että suojaamaton lehtiala on riittävä. Näin ollen viiniköynnökset voidaan sitoa kiinteällä tukilangalla koneiden käytön helpottamiseksi.

Tuottajat ovat ottaneet käyttöön erityisen viininvalmistusmenetelmän, jossa käytetään samanaikaisesti perinteistä käymistä ja osittaista hiilidioksidikäymistä. Vallitsevan käytännön mukaisesti, tuottajat haluavat eristää parhailta lohkoilta korjatun sadon ja sisällyttää viinin merkintöihin tunnetuimpien paikkojen nimet.

Vuonna 2010 viinitarhan pinta-ala oli 580 hehtaaria ja vuosituotanto noin 22 000 hehtolitraa.

8.3. Syy- ja seuraussuhteet

Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Juliénas’n ilmasto- ja maaperäolosuhteet ovat suotuisat omaleimaisen viinin tuottamiselle.

Alueen edessä avautuva laaja Saônen laakso takaa sen, että viiniköynnökset saavat riittävästi valoa yhteyttämiseen. Rypäleet kypsyvät tasaisesti ja saavuttavat täydellisen kypsyysasteen alueen sopivien korkeusolosuhteiden ja pääasiassa etelään, itään ja lounaaseen antavien, pohjois- ja itätuulilta suojassa olevien rinteiden ansiosta.

Liuske- ja graniittialustojen rapautumisen seurauksena muodostunut hapan maa-aines antaa gamay N -lajikkeelle Juliénas’n viineille tunnusomaisen täyteläisyyden ja violetinpunaisen värin. Erilaiset maaperätyypit, graniittialustalle ja rinteiden huipuille syntynyt niukkaravinteinen ja hiekkainen maa-aines, liuske- ja kolluviaalikerrostumille muodostunut savisempi maa-aines, vaikuttavat viinien ominaisuuksiin. Viinien erilaisuutta korostetaan myös rypäleiden alkuperästä ilmoittavilla merkinnöillä.

Erityisesti savimaiden lämpö ja runsas auringonpaiste antavat viineille kesyttömiä ja toisinaan tanniinisia ominaisuuksia. Korkeammilta rinteiltä peräisin olevat viinit ovat hapokkaampia, kun taas muualla kasvaneista rypäleistä valmistetuissa viineissä hallitsevana ominaisuutena on hedelmäisyys.

Gamay N -lajikkeelle suotuisat maantieteelliset olosuhteet selittävät suurelta osin tarkistetun alkuperänimityksen ”Juliénas” saaneiden viinien menestystä.

Tuottajat ovat mukauttaneet käytäntöjään niin viljelmillä kuin viiniytyskellareissakin, nuorena hedelmäisten ja hyvin säilytettäväksi soveltuvien viinien tuottamiseksi.

”Juliénas”-viinien maine on vankalla pohjalla. Toisen maailmansodan alkuvaiheessa Lyoniin paenneet ranskalaisen ”Le Canard Enchainé” -satiirilehden toimittajat tutustuivat Beaujolais’n alueen viineihin ja erityisesti ”Juliénas”-viinit toimivat heidän inspiraationsa lähteenä.

Silloinen Château de Juliénas’n omistaja, Victor Peyret, avasi ”L’auberge du Coq au Vin” -majatalon heidän kestitsemisekseen. Hänen kuolemansa jälkeen ”Académie Rabelais” perusti ”Victor Peyret” -palkinnon, joka muodostuu 104:sta ”Juliénas” -viinipullosta, jotka se myöntää eniten viiniä tunnetuksi tehneelle kirjailijalle tai taiteilijalle. Tämä jokavuotinen tilaisuus järjestetään nykyään heinäkuussa ”Juliénales” -tapahtuman yhteydessä.

Cellier de la Vieille Eglise, viininmaistelua, viinimyyntiä ja viinitietoutta tarjoava viinikellari, kokoaa samaan tilaan tarkistetun alkuperänimityksen ”Juliénas” tuottajia viinin yhteisesti tapahtuvaa myynninedistämistä varten.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaus, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Viiniyttämistä sekä viinien valmistusta ja vanhentamista koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu vuoden 2019 virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueesta:

—

Côte-d’Orin departementti:

Agencourt, Aloxe-Corton, Ancey, Arcenant, Argilly, Autricourt, Auxey-Duresses, Baubigny, Beaune, Belan-sur-Ource, Bévy, Bissey-la-Côte, Bligny-lès-Beaune, Boncourt-le-Bois, Bouix, Bouze-lès-Beaune, Brion-sur-Ource, Brochon, Cérilly, Chamboeuf, Chambolle-Musigny, Channay, Charrey-sur-Seine, Chassagne-Montrachet, Châtillon-sur-Seine, Chaumont-le-Bois, Chaux, Chenôve, Chevannes, Chorey-lès-Beaune, Clémencey, Collonges-lès-Bévy, Combertault, Comblanchien, Corcelles-les-Arts, Corcelles-les-Monts, Corgoloin, Cormot-Vauchignon, Corpeau, Couchey, Curley, Curtil-Vergy, Daix, Dijon, Ebaty, Echevronne, Epernay-sous-Gevrey, L’Etang-Vergy, Etrochey, Fixin, Flagey-Echézeaux, Flavignerot, Fleurey-sur-Ouche, Fussey, Gerland, Gevrey-Chambertin, Gilly-lès-Cîteaux, Gomméville, Grancey-sur-Ource, Griselles, Ladoix-Serrigny, Lantenay, Larrey, Levernois, Magny-lès-Villers, Mâlain, Marcenay, Marey-lès-Fussey, Marsannay-la-Côte, Massingy, Mavilly-Mandelot, Meloisey, Merceuil, Messanges, Meuilley, Meursanges, Meursault, Molesme, Montagny-lès-Beaune, Monthelie, Montliot-et-Courcelles, Morey-Saint-Denis, Mosson, Nantoux, Nicey, Noiron-sur-Seine, Nolay, Nuits-Saint-Georges, Obtrée, Pernand-Vergelesses, Perrigny-lès-Dijon, Plombières-lès-Dijon, Poinçon-lès-Larrey, Pommard, Pothières, Premeaux-Prissey, Prusly-sur-Ource, Puligny-Montrachet, Quincey, Reulle-Vergy, La Rochepot, Ruffey-lès-Beaune, Saint-Aubin, Saint-Bernard, Saint-Philibert, Saint-Romain, Sainte-Colombe-sur-Seine, Sainte-Marie-la-Blanche, Santenay, Savigny-lès-Beaune, Segrois, Tailly, Talant, Thoires, Vannaire, Velars-sur-Ouche, Vertault, Vignoles, Villars-Fontaine, Villebichot, Villedieu, Villers-la-Faye, Villers-Patras, Villy-le-Moutier, Vix, Volnay, Vosne-Romanée, Vougeot

—

Rhônen departementti:

Alix, Anse, L’Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville-en-Beaujolais, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Breuil, Bully, Cercié, Chambost-Allières, Chamelet, Charentay, Charnay, Chasselay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Corcelles-en-Beaujolais, Dardilly, Denicé, Deux Grosnes (ainoastaan Avenasin entisen kunnan aluetta vastaava osa), Dracé, Fleurie, Fleurieux-sur-l’Arbresle, Frontenas, Gleizé, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Lantignié, Légny, Létra, Limas, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Odenas, Le Perréon, Pommiers, Porte des Pierres Dorées, Quincié-en-Beaujolais, Régnié-Durette, Rivolet, Sain-Bel, Saint-Clément-sur-Valsonne, Saint-Cyr-le-Chatoux, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-Nuelles, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Lager, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Vérand, Sainte-Paule, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Taponas, Ternand, Theizé, Val d’Oingt, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Villefranche-sur-Saône, Ville-sur-Jarnioux, Villié-Morgon, Vindry-sur-Turdine (ainoastaan Dareizén, Les Olmes’in ja Saint-Loup’n entisten kuntien alueita vastaava osa)

—

Saône-et-Loiren departementti:

Aluze, Ameugny, Azé, Barizey, Beaumont-sur-Grosne, Berzé-la-Ville, Berzé-le-Châtel, Bissey-sous-Cruchaud, Bissy-la-Mâconnaise, Bissy-sous-Uxelles, Bissy-sur-Fley, Blanot, Bonnay, Bouzeron, Boyer, Bray, Bresse-sur-Grosne, Burgy, Burnand, Bussières, Buxy, Cersot, Chagny, Chaintré, Chalon-sur-Saône, Chamilly, Champagny-sous-Uxelles, Champforgeuil, Chânes, Change, Chapaize, La Chapelle-de-Bragny, La Chapelle-de-Guinchay, La Chapelle-sous-Brancion, Charbonnières, Chardonnay, La Charmée, Charnay-lès-Mâcon, Charrecey, Chasselas, Chassey-le-Camp, Château, Châtenoy-le-Royal, Chaudenay, Cheilly-lès-Maranges, Chenôves, Chevagny-les-Chevrières, Chissey-lès-Mâcon, Clessé, Cluny, Cormatin, Cortambert, Cortevaix, Couches, Crêches-sur-Saône, Créot, Cruzille, Culles-les-Roches, Curtil-sous-Burnand, Davayé, Demigny, Dennevy, Dezize-lès-Maranges, Donzy-le-Pertuis, Dracy-le-Fort, Dracy-lès-Couches, Epertully, Etrigny, Farges-lès-Chalon, Farges-lès-Mâcon, Flagy, Fleurville, Fley, Fontaines, Fragnes-La-Loyère (ainoastaan La Loyèren entisen kunnan aluetta vastaava osa), Fuissé, Genouilly, Germagny, Givry, Granges, Grevilly, Hurigny, Igé, Jalogny, Jambles, Jugy, Jully-lès-Buxy, Lacrost, Laives, Laizé, Lalheue, Leynes, Lournand,, Lugny, Mâcon, Malay, Mancey, Martailly-lès-Brancion, Massilly, Mellecey, Mercurey, Messey-sur-Grosne, Milly-Lamartine, Montagny-lès-Buxy, Montbellet, Montceaux-Ragny, Moroges, Nanton, Ozenay, Paris-l’Hôpital, Péronne, Pierreclos, Plottes, Préty, Prissé, Remigny, La Roche-Vineuse, Romanèche-Thorins, Rosey, Royer, Rully, Saint-Albain, Saint-Ambreuil, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Boil, Saint-Clément-sur-Guye, Saint-Denis-de-Vaux, Saint-Désert, Saint-Gengoux-de-Scissé, Saint-Gengoux-le-National, Saint-Germain-lès-Buxy, Saint-Gervais-sur-Couches, Saint-Gilles, Saint-Jean-de-Trézy, Saint-Jean-de-Vaux, Saint-Léger-sur-Dheune, Saint-Mard-de-Vaux, Saint-Martin-Belle-Roche, Saint-Martin-du-Tartre, Saint-Martin-sous-Montaigu, Saint-Maurice-de-Satonnay, Saint-Maurice-des-Champs, Saint-Maurice-lès-Couches, Saint-Pierre-de-Varennes, Saint-Rémy, Saint-Sernin-du-Plain, Saint-Symphorien-d’Ancelles, Saint-Vallerin, Saint-Vérand, Saint-Ythaire, Saisy, La Salle, Salornay-sur-Guye, Sampigny-lès-Maranges, Sancé, Santilly, Sassangy, Saules, Savigny-sur-Grosne, Sennecey-le-Grand, Senozan, Sercy, Serrières, Sigy-le-Châtel, Sologny, Solutré-Pouilly, Taizé, Tournus, Uchizy, Varennes-lès-Mâcon, Vaux-en-Pré, Vergisson, Vers, Verzé, Le Villars, La Vineuse sur Fregande (ainoastaan Donzy-le-Nationalin, Massyn ja La Vineusen entisten kuntien alueita vastaava osa), Vinzelles, Viré

—

Yonnen departementti:

Aigremont, Annay-sur-Serein, Arcy-sur-Cure, Asquins, Augy, Auxerre, Avallon, Bazarnes, Beine, Bernouil, Béru, Bessy-sur-Cure, Bleigny-le-Carreau, Censy, Chablis, Champlay, Champs-sur-Yonne, Chamvres, La Chapelle-Vaupelteigne, Charentenay, Châtel-Gérard, Chemilly-sur-Serein, Cheney, Chevannes, Chichée, Chitry, Collan, Coulangeron, Coulanges-la-Vineuse, Courgis, Cruzy-le-Châtel, Dannemoine, Deux Rivières, Dyé, Epineuil, Escamps, Escolives-Sainte-Camille, Fleys, Fontenay-près-Chablis, Gy-l’Evêque, Héry, Irancy, Island, Joigny, Jouancy, Junay, Jussy, Lichères-près-Aigremont, Lignorelles, Ligny-le-Châtel, Lucy-sur-Cure, Maligny, Mélisey, Merry-Sec, Migé, Molay, Molosmes, Montigny-la-Resle, Montholon (ainoastaan Champvallonin, Villiers sur Tholonin ja Volgrén entisten kuntien alueita vastaava osa), Mouffy, Moulins-en-Tonnerrois, Nitry, Noyers, Ouanne, Paroy-sur-Tholon, Pasilly, Pierre-Perthuis, Poilly-sur-Serein, Pontigny, Préhy, Quenne, Roffey, Rouvray, Saint-Bris-le-Vineux, Saint-Cyr-les-Colons, Saint-Père, Sainte-Pallaye, Sainte-Vertu, Sarry, Senan, Serrigny, Tharoiseau, Tissey , Tonnerre, Tronchoy, Val-de-Mercy, Vallan, Venouse, Venoy, Vermenton, Vézannes, Vézelay, Vézinnes, Villeneuve-Saint-Salves, Villy, Vincelles, Vincelottes, Viviers, Yrouerre.

Merkinnät

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää pienemmän maantieteellisen yksikön nimi seuraavin edellytyksin:

—	kyseessä on maarekisteriin kirjatun paikan nimi

—	paikka on mainittu satoilmoituksessa.

Maarekisteriin kirjatun paikan nimi kirjoitetaan välittömästi tarkistetun alkuperänimityksen jälkeen kirjaimin, jotka saavat olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään puolet kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vin du Beaujolais”, ”Grand Vin du Beaujolais” tai ”Cru du Beaujolais”.

Laajemman maantieteellisen yksikön nimi voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmasosaa niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-4907e9e9-426b-43ba-85e4-48fcefb9e72f

(1) EYVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

13.8.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 325/14

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2021/C 325/05)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti

YHTENÄISEN ASIAKIRJAN VAKIOMUUTOSTA KOSKEVA TIEDONANTO

”Brouilly”

PDO-FR-A0935-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 4. kesäkuuta 2021

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Maantieteellinen alue

Lisätään I luvun IV kohdan 1 alakohtaan ennen sanaa ”Rhône” ilmaisu ”vuoden 2019 virallisen geokoodin perusteella”.

Maantieteellisen alueen rajat pysyvät täysin samoina.

Korvataan ilmaisu ”Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viini valmistetaan” ilmaisulla ”Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä”.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa.

Lisäksi on lisätty virke, jolla toimijoille ilmoitetaan, että maantieteelliseen alueeseen liittyvät kartta-asiakirjat ovat saatavilla INAOn verkkosivustolla.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Lisätään I luvun IV kohdan 3 alakohdassa ennen sanaa ”seuraavien” ilmaisu ”vuoden 2019 virallisen geokoodin perusteella”.

Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan alueeseen voidaan viitata INSEEn julkaiseman virallisen geokoodin vuonna 2019 voimassa olevan version yhteydessä.

Tämän alueen rajat pysyvät täysin samoina.

Tämän viittauksen lisäämisen ansiosta voidaan oikeudellisesti varmistaa välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen määrittely siten, että kuntien tai kuntien osien yhdistymiset, jakautumiset tai nimenmuutokset eivät vaikuta siihen.

Välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan alueeseen kuuluvien kuntien luetteloa on myös päivitetty aluetta muuttamatta ennen vuotta 2019 tehtyjen hallinnollisten muutosten huomioon ottamiseksi.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan otsikko ”Lisäedellytykset”.

3. Kypsytystä koskevat määräykset

Korvataan I luvun IX kohdan 2 alakohdassa päivämäärä ”1. maaliskuuta” päivämäärällä ”15. tammikuuta”.

Kypsytyksen varhaisimman mahdollisen päättymispäivän aikaistaminen ei vaikuta viinien laatuun, koska alueen ilmastoon ja maaperään liittyvien olosuhteiden ansiosta gamay N -lajike kypsyy varhain ja viinejä voidaan nauttia jo nuorina.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa (Viininvalmistusmenetelmät).

4. Kuluttajamarkkinoille saattaminen

Korvataan I luvun IX kohdan 5 alakohdassa päivämäärä ”15. maaliskuuta” päivämäärällä ”1. helmikuuta”.

Kypsytyksen varhaisimman mahdollisen päättymispäivän aikaistamisen mukaisesti myös kuluttajamarkkinoille saattamisen päivää aikaistetaan 15. päivästä maaliskuuta 1. päivään helmikuuta.

Tämä muutos ei aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Kuljetukset valtuutettujen varastonpitäjien kesken

Poistetaan 1 luvun IX kohdan 5 alakohdan b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viini lasketaan liikkeelle valtuutettujen varastonpitäjien välillä.

Poistetaan näin ollen I luvun IX kohdan 5 alakohdan otsikosta ilmaisu ”Tuotteiden liikkeelle laskemista ja”

Nämä tuote-eritelmään tehdyt muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6. Yhteys maantieteelliseen alueeseen - yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Korvataan I luvun X kohdan 1 alakohdan a alakohdassa sana ”Villefranche” sanalla ”Villefranche-sur-Saône”, joka on kaupungin virallinen nimi.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 8 kohtaa.

7. Siirtymätoimenpiteet

Lisätään I luvun XI kohdan 1 alakohdan a alakohtaan ennen ilmaisua ”satovuoteen 2034 saakka” ilmaisu ”enintään” toimea koskevien ehtojen täsmentämiseksi.

Poistetaan 3 alakohta, koska ajanjakso, jolloin tuottajat ovat voineet hyötyä viinin vanhentamisjakson lyhentämistä koskevasta toimenpiteestä, ja näin ollen kuluttajamarkkinoille saattamisen päivämäärän aikaistamisesta, on päättynyt.

Nämä tuote-eritelmään tehdyt muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

8. Tuote-eritelmän valvontaan liittyvät seikat

—	Toimijat tarkastaa vastedes sertifiointielin, ja sana ”tarkastussuunnitelma” korvataan sanalla ”valvontasuunnitelma” eritelmän II lukua koskevissa kappaleissa.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

—	Valvontaelimiä koskevat tiedot

III luvun II kohta: tämän osan laatimissääntöjä on muutettu sen jälkeen, kun tuote-eritelmä hyväksyttiin joulukuussa 2011, ja siitä on poistettu kaikki tarkastusviranomaista koskevat tiedot, koska tarkastukset suorittaa sertifiointielin.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi/nimet

Brouilly

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viinin tai viinien kuvaus

Lyhyt kirjallinen kuvaus

Viinit ovat kuivia kuohumattomia punaviinejä. Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 tilavuusprosenttia.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 tilavuusprosenttia.

Pakkausvaiheessa viinien omenahappopitoisuus on enintään 0,4 grammaa litrassa.

Valmiit viinit täyttävät seuraavat analyyttiset vaatimukset:

Käymiskykyisten sokerien (glukoosin ja fruktoosin) enimmäispitoisuus: 3 grammaa litrassa.

”Brouilly” on kuohumaton punaviini. Viini on yleensä väriltään rubiininpunaista, enemmän violettiin vivahtavaa, jos se on peräisin graniittimuodostumille istutetuista viiniköynnöksistä, ja tummempaa, jos se on peräisin viininviljelyalueen itäisestä osasta. Tuoksu on hedelmäinen, ja siinä korostuvat punaisten marjojen aromit. Suutuntuma on yhtä aikaa notkea, täyteläinen ja hienostunut. Viiniä pidetään ”crus du Beaujolais” -viineistä pehmeimpänä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Kokonaishappopitoisuus vähintään
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia litrassa)	14,17
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1. Erityinen viininvalmistusmenetelmä

—	Puunpalasten käyttö on kielletty.

—	Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 tilavuusprosenttia.

—	Vettä poistavat väkevöintimenetelmät (TSE) ovat sallittuja enintään 10 %:n pitoisuuteen saakka.

—	Viinejä kypsytetään vähintään rypäleiden korjaamista seuraavan vuoden 15. tammikuuta asti.

2. Viljelymenetelmä

—	Istutustiheys

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 6 000 köynnöstä hehtaarilla.

Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,10 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava vähintään 0,80 metriä.

Jos noudatetaan vähimmäistiheyttä 6 000 köynnöstä hehtaaria kohti, köynnösten välisten rivien väli voi olla enintään 3 metriä mekaanista korjuuta varten.

—

Viiniköynnösten leikkuuta koskevat säännöt

—	Leikkaus saadaan valmiiksi 15. toukokuuta

—	Viinit on saatu matalaleikatuista viiniköynnöksistä (gobelet-leikkaus, viuhkaleikkaus tai Royat-leikkaus käyttäen yksinkertaista, kaksinkertaista tai Charmet-leikkaustapaa), joissa on enintään 10 silmua köynnöstä kohti.

—	Jokaisessa köynnöksessä on 3–5 kannusversoa, joissa on enintään 2 silmua; nuorentamista varten kussakin köynnöksessä voi myös olla kannusverso, jossa on enintään 2 silmua ja joka on leikattu vanhasta oksasta saatuun sivuversoon.

—	Muotoiluleikkauksessa tai muutetussa leikkaustavassa köynnökset leikataan siten, että köynnöstä kohti on enintään 12 silmua.

Kastelu on kielletty.

Mekaanista sadonkorjuuta koskevat säännökset

Säiliöissä, joissa lohkojen tuotos kuljetetaan viiniytyskellariin, korjatun sadon korkeus saa olla enintään 0,50 metriä.

Säiliöiden on oltava inerttiä ja elintarvikekäyttöön soveltuvaa materiaalia.

Sadon korjuu- ja kuljetuslaitteistossa on oltava asianmukainen vedenpoisto- tai suojausjärjestelmä.

5.2. Enimmäistuotokset

1.	61 hehtolitraa hehtaaria kohti

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä vuoden 2019 geokoodin perusteella seuraavien Rhônen departtementin kuntien alueella: Cercié, Charentay, Odenas, Quincié-en-Beaujolais, Saint-Etienne-la-Varenne ja Saint-Lager.

7. Pääasiallinen rypälelajike (pääasialliset rypälelajikkeet)

Gamay N

8. Yhteyden tai yhteyksien kuvaus

8.1. Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Maantieteellinen alue sijaitsee Beaujolais’n viininviljelyalueen sydämessä, 40 kilometriä Lyonista pohjoiseen, Villefranche-sur-Saônen ja Mâconin kaupunkien välillä. Se ympäröi ”Monts du Beaujolais” -vuoriston itäreunasta hieman erillään olevaa pientä ”Mont Bruilly” -vuorta. Alue ulottuu kuuden Rhônen departementin kunnan alueelle.

Maaperä koostuu pääasiassa happamista paleotsooisen kauden kerrostumista:

—	graniitista, joka on muodostanut maaperältään hiekkapitoisia ja niukkaravinteisia rinteitä ”Mont Brouilly” -vuoren länsipuolelle,

—	porfyyreista (suurista metamorfisista kivistä), jotka ovat synnyttäneet savisempia ja kivisempiä maannoksia Mont Brouillyn eteläpuolelle.

Idässä ja pohjoisessa uudemmat kerrokset peittävät kasvualustan. Vuorilta peräisin oleva kiviaines (porfyyrikappaleet, graniittipitoinen areniitti) on sekoittunut piipitoiseen savimaahan (”plateau de Briante”, ”côte Pisse Vieille”). Maantieteellisen alueen itärajalla on myös paikallisia savi- ja kalkkikivipohjaisia maa-alueita.

Alueella vallitsee leuto valtameri-ilmasto, jota leimaavat kuitenkin selkeästi mantereiset (kesäiset ukonilmat, talven jäätävät sumut) ja erityisesti eteläiset (kuumat kesät, sademäärä on suurimmillaan syksyllä ja keväällä) vaikutukset. Monts du Beaujolais’n vuoret suojavat aluetta länsituulilta. Viininviljelyalue, joka sijaitsee pääosin itäisillä rinteillä, nauttii runsaasta auringonpaiseesta: heti auringon noustua ensimmäiset auringonsäteet lämmittävät ja valaisevat rinnettä. Alue, joka sijaitsee 250–400 metrin korkeudella olevilla rinteillä, välttyy keväthallojen ja (175 metrin korkeudella sijaitsevan) Saônen tasangon aamusumujen haitallisilta vaikutuksilta. Sijaintinsa ansiosta se saa runsaasti auringonvaloa ja mahdolliset ylimääräiset sadevedet virtaavat alueelta pois nopeasti.

8.2. Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

”Brouilly” -nimi on todennäköisesti johdettu 300-luvulla vuoren rinteille asettuneen roomalaisen luutnantin Bruliuksen nimestä; hän epäilemättä istutti rinteille myös muutamia viiniköynnöksiä. Nimi vakiintui 485 metrin korkeutensa ansiosta maisemaa hallitsevan kukkulan nimeksi. Brouilly-nimistä kylää sen sijaan ei ole.

Useissa teksteissä kerrotaan eri aikakausina kukkulalla harjoitetusta viininviljelystä. Varmaa on, että 1300- ja 1400-luvulla ”Bruilly”-vuoren eteläisillä alarinteillä oli pieniä viljelylohkoja, joilla kasvatettiin viiniköynnöksiä.

Kun Beaujeun lääninherrat perustivat Bellevillen luostarin, he lahjoittivat sille vuonna 1179 ”clos de Brouilly” -nimisellä alueella olleen viininviljelmän.

Aina 1600-luvulle saakka ”Brouilly”-viinejä nautittiin alueen viinituntijoiden keskuudessa ja Lyonissa, jossa monet viinitilojen omistajat asuivat.

Alueen tilat, kuten Beaujolais’n alueen tilat yleensäkin, ovat perhetiloja (kooltaan 6–8 hehtaaria). Ne kuuluvat usein suurempiin viinitiloihin (domaine tai château), joiden yhteiskäyttöön tarkoitetuissa tynnyreissä osa niiden sadosta viiniytetään.

Olemassa olevista asiakirjoista käy ilmi, että Bruilly-nimitystä käytettiin aina 1910-luvulle asti ainoastaan viineistä, joiden valmistuksessa käytettävät rypäleet korjattiin yksinomaan kukkulan rinteiltä. Vähitellen kuitenkin myös lähistöllä olevat viinitilat alkoivat käyttää nimitystä. Erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikaan eräät tuottajat alkoivat käyttää nimitystä säästyäkseen armeijan hallinnon toimeenpanemilta pakkolunastuksilta. Tuolloin Brouillyn tuotantoalueeseen kuului noin 400 hehtaaria. Bourgognen alueen viinitilojen omistajien ja kauppiaiden edustajista koostuva sekakomissio hyväksyi nimityksen käytön laajennuksen vuonna 1919.

Tuottajat perustivat etujärjestön vuonna 1934 ja tarkistettu alkuperänimitys ”Brouilly” tunnustettiin vuonna 1938.

Tarkistetussa alkuperänimityksessä ”Brouilly” yhdistyvät alueelle ominaiset perinteet ja nykyaikaisten tekniikkojen saavutukset. Viininviljelyalueella tuotetaan yksinomaan punaviinejä: pääasiallinen rypälelajike on gamay N. Lajike kärsii herkästi myöhäisistä halloista ja polttavasta auringonpaisteesta. Tuottajat, jotka pyrkivät jatkuvasti kehittämään laatuviinejä, ovat oppineet hallitsemaan lajikkeen kasvua ja hoitamaan sitä. He voivat esimerkiksi hallita lajikkeen kasvua suuren istutustiheyden ja matalaleikkauksen eli pääasiassa gobelet-leikkauksen avulla.

Jotta rypäleiden hedelmäiset ominaisuudet säilyisivät mahdollisimman muuttumattomina, tuottajat turvautuvat Beaujolais’n alueelle käytettyyn viininvalmistusmenetelmään, joka perustuu osittaiseen hiilidioksidikäymiseen.

Rypäleiden aromattisten yhdisteiden ja polyfenolien ihanteellisen irtoamisen varmistamiseksi monet tuottajat käyttävät menetelmiä, joissa rypäleet upotetaan takaisin mehuun käymisen aikana, nimitttäin grillage- (verkko, jolla estetään kuorikaton muodostuminen mehun pinnalle), pigeage- (pinnalle muodostuva kuorikatto työnnetään käsin takaisin käyvään viiniin) tai remontage-menetelmiä (säiliön alaosassa oleva mehu pumpataan kuorikaton päälle). Maserointi kestää yleensä yli 10 päivää. Viini pullotetaan muutaman kuukauden kypsytyksen jälkeen.

Rypäleiden hyvän kypsyyden takaamiseksi tuottajat varmistavat, että suojaamaton lehtiala on riittävä. Näin ollen viiniköynnökset voidaan sitoa myös kiinteällä tukilangalla mekaanisen korjuun helpottamiseksi.

Vuonna 2010 Brouillyn viinitarhan pinta-ala oli 1 260 hehtaaria ja vuosituotanto noin 70 000 hehtolitraa.

8.3. Syy- ja seuraussuhteet

Maantieteellisen alueen länsiosassa lähes 1 000 metrin korkeuteen kohoavien ”Monts du Beaujolais” -vuorten muodostaman luonnonesteen ansiosta viiniviljelmät hyötyvät suotuisasta paikallisilmastosta ja ovat suojassa lännestä tulevilta tuulilta ja sateilta. 250–400 metrin korkeudella sijaitsevien rinteiden muoto suojaa aluetta keväthalloilta, (175 metrin korkeudella sijaitsevan) Saônen tasangon aamusumuilta ja varmistaa runsaan auringonvalon saannin ja mahdollisen ylimääräisen sadeveden nopean pois virtaamisen.

Alueen edessä avautuva laaja Saônen laakso, ihanteelliset korkeusolosuhteet ja pääasiassa etelään ja itään antavat rinteet takaavat sen, että viiniköynnökset saavat riittävästi valoa yhteyttämiseen ja rypäleet kypsyvät tasaisesti ja saavuttavat täydellisen kypsyysasteen.

Rypäleiden korjuuta varten rajatut lohkot sijaitsevat 225–450 metrin korkeudella rinteillä, joiden maannokset ovat erilaisia, vaikkakin yleisesti ottaen happamia ja hyvin vettä läpäiseviä. Paikalliset tuottajat ovat jo vuosisatoja sitten valinneet ja ottaneet käyttöönsä ei kovin voimakkaan, mutta kuitenkin hedelmällisen gamay N -lajikkeen, joka sopii hyvin olosuhteisiin ja viihtyy tässä ympäristössä. Tuottajat ovat oppineet käsittelemään lajiketta ja käyttämään esimerkiksi matalaleikkausta viiniköynnösten väsymisen välttämiseksi ja laadukkaan sadon varmistamiseksi.

Ilmastoon ja maanpinnan muotoon liittyvien olosuhteiden ansiosta gamay N -lajikkeen rypäleet kypsyvät varhain. Viinejä voidaan näin ollen nauttia jo sadonkorjuuta seuraavana keväänä, sanonnan ”Beaujolais’n laatuviinit tuovat pääsiäisen tullessaan” mukaisesti. Erilaisuudesta huolimatta viinit ovat verrattain tasalaatuisia ja niiden rakenne ja hedelmäisyys ovat hyvässä tasapainossa. Viinit, jotka ovat peräisin rypäleiden korjuuta varten rajatuilta graniittimaaperällä sijaitsevilta lohkoilta, ovat hedelmäisempiä ja sopivat kohtalaisen nuorina nautittaviksi. Viinit, jotka ovat peräisin keskiosassa sijaitsevalle liuskemaaperälle perustetuilta lohkoilta, ovat väriltään voimakkaampia ja sopivat ominaisuuksiensa ansiota hyvin säilytettäviksi.

”Mont Brouilly” on huomattava maamerkki alueella. Sen rinteitä peittävät viiniköynnökset ja sen metsäistä, 484 metrin korkeuteen kohoavaa lakea koristaa pieni kappeli. Se on vaikuttanut voimakkaasti asukkaiden identiteettiin ja antanut jopa nimen alueen tunnetuimmille tuotteille. ”Côte de Brouilly”, joka tuotetaan nimenomaan kukkulalla kasvavista rypäleistä, ja ”Brouilly”, joka valmistetaan kukkulan välittömässä läheisyydessä sijaitsevien lohkojen rypäleistä, ovat molemmat esillä tuottajien ”Cuvage des Brouilly” -viinikellarissa Saint-Lager’ssa, joka on maantieteellisen alueen keskiosassa sijaitseva kansainvälinen viininviljelyyn ja viineihin liittyvän tieteellisen ja teknisen tutkimuksen edistämiselle omistautunut kylä.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaus, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Viiniyttämistä sekä viinien valmistusta ja jälkikäsittelyä koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu vuoden 2019 virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueesta:

—	Côte-d’Orin departementti:

—	Rhônen departementti:

Alix, Anse, L’Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville-en-Beaujolais, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Breuil, Bully, Chambost-Allières, Chamelet, Charnay, Chasselay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Corcelles-en-Beaujolais, Dardilly, Denicé, Deux Grosnes (ainoastaane Avenasin entisen kunnan aluetta vastaava osa), Dracé, Emeringes, Fleurie, Fleurieux-sur-l’Arbresle, Frontenas, Gleizé, Juliénas, Jullié, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Lantignié, Légny, Létra, Limas, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Le Perréon, Pommiers, Porte des Pierres Dorées, Régnié-Durette, Rivolet, Sain-Bel, Saint-Clément-sur-Valsonne, Saint-Cyr-le-Chatoux, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-Nuelles, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Vérand, Sainte-Paule, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Taponas, Ternand, Theizé, Val d’Oingt, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Villefranche-sur-Saône, Ville-sur-Jarnioux, Villié-Morgon, Vindry-sur-Turdine (ainoastaan Dareizén, Les Olmesin ja Saint-Loupin entisten kuntien alueita vastaava osa)

—	Saône-et-Loiren departementti:

—	Yonnen departementti:

Merkinnät

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää pienemmän maantieteellisen yksikön nimi seuraavin edellytyksin:

—	kyseessä on maarekisteriin kirjatun paikan nimi

—	paikka on mainittu satoilmoituksessa.

b)	Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vin du Beaujolais”, ”Grand Vin du Beaujolais” tai ”Cru du Beaujolais”.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-d08650f7-ab29-460e-88d7-75f31fda7253

(1) EYVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

13.8.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 325/22

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2021/C 325/06)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Lički škripavac”

EU-nro: PGI-HR-02600 – 18. maaliskuuta 2020

SAN ( ) SMM (X)

1. Nimi (Nimet)

”Lički škripavac”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kroatia

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji

Luokka 1.3 Juustot

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Lički škripavac” on pehmeä rasvainen juusto, joka saadaan juoksettamalla raakaa tai pastöroitua lehmän täysmaitoa juoksuttimella ja hapattimella ja erottamalla hera. Juustoa ei kypsytetä, joten siinä ei ole kuorta.

Lički škripavac -juuston koostumus on pehmeän kumimainen. Juusto on lieriömäinen tai suorakaiteen muotoinen. Juusto painaa vähintään 240 gramma. Pinnaltaan se on maidonvalkoinen. Juustossa ei ole kuorta. Juustomassa on sileää, eikä siinä ole reikiä lainkaan tai niitä on vain vähän. Mahdolliset reiät johtuvat siitä, että massassa on vielä heraa muotituksen aikana. Juuston maku on maitomainen ja kohtalaisen suolainen. Juustolle on ominaista kumimainen koostumus, ja syödessä juusto ”narskuu”. Juuston nimi ”Lički škripavac” juontaakin tästä juurensa (nimi tarkoittaa suurin piirtein ”Likan narskuva juusto”).

Juuston kuiva-ainepitoisuus on vähintään 50 prosenttia ja rasvapitoisuus vähintään 45 prosenttia.

Juuston ”narskuvuus” säilyy maidon laadusta riippuen ensimmäiset 5–7 päivää, ja tämä ominaisuus voidaan aktivoida uudelleen upottamalla juusto alkuperäisessä tyhjiöpakkauksessaan lämpimään veteen (40–50 °C, enintään kaksi minuuttia).

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

–

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikkien Lički škripavac -juuston tuotantovaiheiden maidon tuotannosta ja juoksettamisesta juuston suolaukseen, muotitukseen ja puristamiseen on tapahduttava kohdassa 4 mainitulla maantieteellisellä alueella.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

–

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Valmiissa tuotteessa on oltava merkittynä pakkauspäivä ja seuraava kuluttajalle suunnattu maininta: ”Jos pakkaamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää, upota pakattu juusto lämpimään veteen (40–50 °C) kahden minuutin ajaksi ennen pakkauksen avaamista, jotta juuston narskuvuus palautuu.”

Kun juusto saatetaan markkinoille, valmiissa tuotteessa on oltava yhteinen tunnus ”Lički škripavac”. Tunnus on pyöreä, ja sen tausta on yläosastaan vaaleansininen, keskiosastaan sininen ja alaosastaan vihreä. Sana ”LIČKI” näkyy valkoisena vaaleansinistä taustaa vasten, ja sana ”ŠKRIPAVAC” näkyy valkoisena vihreää taustaa vasten. Ympyrän keskellä on tyylitelty Lika-hattu. Oikeus yhteisen tunnuksen käyttöön myönnetään yhtäläisin edellytyksin kaikille suojatun maantieteellisen merkinnän ”Lički škripavac” käyttäjille, jotka valmistavat eritelmän mukaista tuotetta.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue, jolla Lički škripavac -juustoa tuotetaan, kattaa kolme seuraavaa hallintoaluetta: suurin osa Lika-Senjin maakunnasta ja joitakin osia Zadarin maakunnasta ja Karlovacin maakunnasta. Lički škripavac -juuston tuotantoalue kattaa Gospićin, Otočacin ja Senjin kaupungit ja Donji Lapacin, Karlobagin, Lovinacin, Perušićin, Plitvička jezeran, Udbinan, Vrhovinen ja Brinjen kunnat Lika-Senjin maakunnassa, Gračacin kunnan Zadarin maakunnassa sekä Ogulinin kaupungin ja Rakovican, Josipdolin, Saborskon ja Plaškin kunnat Karlovacin maakunnassa.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Nimen ”Lički škripavac” suojaaminen perustuu maineeseen, jonka tuote on saanut, kun sitä on tuotettu useiden vuosien ajan perinteisellä tavalla kohdassa 4 tarkoitetulla rajatulla maantieteellisellä alueella.

Juustonvalmistustaidot ovat kehittyneet vuosisatojen aikana. Tavoitteena on ollut parantaa ihmisten ruokavalioiden laatua mutta myös säilyttää ja varastoida maitoa mahdollisimman pitkään. Historian aikana juustonvalmistuksessa on yleensä tavoiteltu sitä, että juusto kestää pitkän kuljetusmatkan kylästä kaupunkiin. Lički škripavac -juusto on puolestaan syntynyt juuri siksi, ettei tuotetta pitkän talven aikana voitu kuljettaa syrjäisistä kylistä läheisiin kaupunkeihin, sillä lumikinokset tekivät teistä kulkukelvottomia. Lički škripavac -juustoa valmistavatkin rannikonläheisten Velika Kapela- ja Velebit-vuoristojen asukkaat ja Likan asukkaat. Kyseessä on erityinen alueellinen tuote, jota on valmistanut karjaa kasvattava väestö yksinomaan omiin tarpeisiinsa.

Lički škripavac -juuston historian ja perinteen osalta voidaan todeta, että pehmeät juustot kehitettiin ennen kaikkea täyttämään paikallisten ihmisten ravitsemustarpeita, erityisesti kohdassa 4 tarkoitetulle maantieteelliselle alueelle ominaisten pitkien ja lumisten talvikuukausien aikana, jolloin kodista ei useinkaan voitu poistua huonon sään vuoksi.

Juuston yhdistää rajattuun maantieteelliseen alueeseensa myös sen ”narskuvuus”. Tämä ominaisuus johtuu maidon korkeasta maitorasva- ja maitoproteiinipitoisuudesta, joka puolestaan on seurausta alueen lehmien erityisestä ruokinnasta.

Lički škripavac -juusto helpottaa Primorjen ja Likan vuoristoisilla alueilla elävien ihmisten arkea, ja lisäksi se on tuottajien alueellisen identiteetin selkeä symboli.

Tuotteen mainetta tukevat erilaiset perinteiset myynninedistämis- sekä kulttuuri- ja taidetapahtumat, joissa esitellään Likan alueen perinteitä, tapoja ja kulttuuriperintöä. Näitä tapahtumia ovat esimerkiksi perinteisten tuotteiden vuotuinen näyttely Jesen u Lici (Likan syksy), joka on järjestetty Gospićissä lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna vuodesta 1998 lähtien. Näyttely edistää paikallisen tuotannon kehittämistä Kroatian maaseudulla ja alueen matkailua yleensä. Tuottajat esittelevät näyttelyssä paikallisia tuotteitaan ja niiden perinteistä valmistusmenetelmää. Yksi näistä tuotteista on ”Lički škripavac”. Tapahtuma järjestetään kaupungin pääaukiolla. Näytteilleasettajia on yli 300 Kroatiasta ja naapurimaista. Tapahtuman kävijämäärä on keskimäärin 30 000 kolmen päivän aikana. Näyttelyssä on perinteenä juustojen arviointi, ja Lički škripavac -juustolla on erittäin tärkeä rooli. Tämä juusto voittaa säännöllisesti palkintoja erinomaisuutensa ansiosta.

Lički škripavac -juuston tuottajat osallistuvat myös muihin kansallisiin ja ulkomaisiin messuihin, joilla edistetään Lički škripavac -juuston mainetta. Näitä ovat esimerkiksi Välimeren alueen terveellisten elintarvikkeiden messut, ”Lääkeyrtit ja vihreä yrittäjyys” Dubrovnikissa sekä Grubišno Poljen juustomessut, joissa näytteille asetetaan korkealaatuisia juustoja.

Lički škripavac -juuston laadusta ja maineesta kertovat lukuisat palkinnot ja kultamitalit, joita tämän juuston tuottajat ovat voittaneet. Lika-Senjin maakunnan tuottajat osallistuivat tuotteineen vuoden 2019 Novi Sad International Agricultural Fair -näyttelyyn, joka on Kaakkois-Euroopan suurin maataloustapahtuma ja johon tämän alan merkittävimmät tuottajat osallistuvat. He saivat merkittävän kultamitalin maitotuotteiden, juustojen ja jäätelön laadunarvioinnissa, ja myös ”Lički škripavac” sai palkinnon. Zagrebissa vuonna 2019 järjestetyillä CROAGRO-messuilla oli noin 460 näytteilleasettajaa 28 maasta. Messuilla juustoille tehtiin kansallinen arviointi kuuden alueellisen arvioinnin jälkeen, ja ”Lički škripavac” sai kultamitalin.

Lisäksi Lika-Senjin maakunnan matkailulautakunta lanseerasi Lika-Senjin maakunnan juustoreitin nostaakseen paikallisten juustojen profiilia ja edistääkseen niiden tuotantoa. Lički škripavac -juustolla on keskeinen rooli paikallisten juustojen joukossa.

Lički škripavac -juusto niittää mainetta eri tapahtumissa, joilla edistetään sen nimeä, laatua ja alkuperäalueen näkyvyyttä. Tämän lisäksi juuston tunnistettavuus käy ilmi erilaisista tieteellisistä julkaisuista. Esimerkkinä voidaan mainita Martina Marićin, Mladenka Šarolićin, Mirko Smoljićin, Maja Macuran ja Marijo Ćaćićin vuoden 2010 julkaisu ”Croatian and Imported Cheese in the Domestic Market” (Kotimaiset juustot ja tuontijuustot Kroatian markkinoilla), jossa tekijät toteavat Likan alueen olevan tunnettu Lički škripavac -juuston tuotannosta. Kyseinen julkaisu löytyy teoksesta 2ND INTERNATIONAL CONFERENCE ”Vallis AUREA” 2010, s. 779–783.

Tuoreemmassa vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa ”Povezanost sira škripavca s područjem njegove proizvodnje” (”Narskuvan” juuston yhteys tuotantoalueeseensa) todettiin, että jopa 76 prosenttia kyselyyn vastanneista piti narskuvan juuston alkuperäalueena Likaa. Tutkimuksena tekijänä oli Zagrebin yliopiston maataloustieteellisen tiedekunnan opiskelija Roberta Lovrinov.

Vuonna 2008 ”Lički škripavac” sisällytettiin Kroatian kulttuuriministeriön suojeltujen kulttuuriaarteiden luetteloon (Kulttuuriministeriön päätös aineettoman kulttuuriaarteen ominaispiirteistä, Zagreb, 2008).

Lički škripavac -juuston merkitys Likaa määrittävänä tuotteena käy ilmi myös siitä, että juusto sisällytettiin vuonna 2007 julkaistuun kirjaan ”Vodič kroz hrvatske gastro ikone” (Kroatian gourmet-opas), jossa juuston kerrotaan olevan Likan erikoistuote. Juusto mainitaan myös Kroatian kansallisen matkailutoimiston vuonna 2008 julkaisemassa esitteessä ”Hrvatska eno-gastronomija” (Kroatian viini ja ruoka) Likan paikallisen ruokakulttuurin erikoisuutena.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://poljoprivreda.gov.hr/UserDocsImages/dokumenti/hrana/zoi-zozp-zts/dokumenti-zoi-zozp-zts/Izmijenjena_Specifikacija_Licki_skripavac.pdf

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 325

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 13. elokuu 2021

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2021/C 325/01	Euron kurssi — 12. elokuuta 2021	1

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 325/02	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10402 — Blackstone/GTCR/Campaign Parent) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	2
2021/C 325/03	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10420 — Brookfield/Digital Realty/JV) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	4
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2021/C 325/04	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	6
2021/C 325/05	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	14
2021/C 325/06	Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla	22

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1739
JPY	Japanin jeniä	129,61
DKK	Tanskan kruunua	7,4371
GBP	Englannin puntaa	0,84743
SEK	Ruotsin kruunua	10,1883
CHF	Sveitsin frangia	1,0824
ISK	Islannin kruunua	148,00
NOK	Norjan kruunua	10,3755
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,393
HUF	Unkarin forinttia	353,25
PLN	Puolan zlotya	4,5876
RON	Romanian leuta	4,9145
TRY	Turkin liiraa	10,0553
AUD	Australian dollaria	1,5963
CAD	Kanadan dollaria	1,4694
HKD	Hongkongin dollaria	9,1336
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6716
SGD	Singaporen dollaria	1,5933
KRW	Etelä-Korean wonia	1 365,19
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,2780
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,6036
HRK	Kroatian kunaa	7,4988
IDR	Indonesian rupiaa	16 844,57
MYR	Malesian ringgitiä	4,9691
PHP	Filippiinien pesoa	59,231
RUB	Venäjän ruplaa	86,2888
THB	Thaimaan bahtia	38,762
BRL	Brasilian realia	6,1263
MXN	Meksikon pesoa	23,3570
INR	Intian rupiaa	87,1095


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.