—

ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII muuttamisesta lyijyn ja lyijy-yhdisteiden osalta (D063675/03,

—

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus) (1) ja erityisesti sen 68 artiklan 1 kohdan,

—

ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1386/2013/EU (2),

—

ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission vihreästä kirjasta PVC ja ympäristö (3),

—

ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Resurssitehokkuus: siirtyminen kohti kiertotaloutta” (4),

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi XXX luvan myöntämiseksi dietyyliheksyyliftalaatin (DEHP) käyttötarkoituksille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti (5),

—

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Kiertotalouspaketin täytäntöönpano: vaihtoehtoja kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnalla yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi” (6),

—

ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (7),

—

ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2019 asiassa T-837/16 annetun unionin yleisen tuomioistuimen tuomion (8),

—

ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) 5 a artiklan 3 kohdan b alakohdan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi pyritään rajoittamaan lyijyn määrää, kun sitä käytetään stabilisaattorina vinyylikloridin (PVC) polymeereissä tai kopolymeereissä;

B.

ottaa huomioon, että lyijy on myrkyllinen aine, joka voi aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia, myös peruuttamattomia neurologisia vaurioita, jopa pieninä annoksina (10); toteaa, että lyijylle ei ole turvallista tasoa (11), (12); toteaa, että lyijy on haitallista myös ympäristölle: se on erittäin myrkyllistä vesieliöille (13) ja se säilyy ympäristössä (14);

C.

ottaa huomioon, että komissio käsitteli lyijyn käyttöä PVC:n stabilisaattorina jo 26. heinäkuuta 2000 antamassaan vihreässä kirjassa PVC ja ympäristö (15);

D.

ottaa huomioon, että komissio totesi vihreässä kirjassaan kannattavansa lyijystabilisaattorien käytön vähentämistä PVC-tuotteissa ja suunnitteli toteuttavansa muutamia toimenpiteitä, kuten lyijyn käytön lopettamiseen tähtääviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, mutta tyytyi lopulta PVC-teollisuuden vapaaehtoiseen sitoumukseen lopettaa lyijyn käyttö PVC:n stabilisaattorina viimeistään vuonna 2015 (16);

E.

toteaa, että tämä lähestymistapa oli ristiriidassa parlamentin kannan kanssa, sillä parlamentti pyysi vihreästä kirjasta antamassaan päätöslauselmassa komissiota kieltämään kokonaan lyijyn käytön stabilisaattorina PVC:ssä (17);

F.

ottaa huomioon, että komission silloinen toimintatapa eli pidättyminen toteuttamasta toimia merkitsi sitä, että ajanjaksolla 2000–2015 tuotettiin miljoonia tonneja PVC:tä, jossa käytettiin stabilisaattorina useita satoja tuhansia tonneja lyijyä (18); toteaa, että tällaisesta lyijyä sisältävästä PVC:stä valmistetuista PVC-tavaroista tulee vähitellen jätettä;

G.

ottaa huomioon, että PVC-teollisuuden täytettyä vapaaehtoisen sitoumuksensa vuonna 2015 komissio havaitsi, että lyijyä käytettiin edelleen tuoduissa PVC-tavaroissa; ottaa huomioon, että tämän vuoksi komissio pyysi Euroopan kemikaalivirastoa laatimaan liitteen XV mukaisen rajoitusraportin;

H.

ottaa huomioon, että kemikaalivirasto vahvisti tuotuja PVC-tavaroita koskevan rajoituksen olevan ensisijaisen tärkeä ja totesi, että koska Euroopan PVC-teollisuus oli jo aloittanut lyijy-yhdisteiden käytön vaiheittaisen lopettamisen PVC:n stabilisaattoreina, noin 90 prosenttia arvioiduista lyijypäästöistä oli peräisin EU:hun vuonna 2016 tuoduista PVC-tavaroista (19);

I.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi ehdotetaan lyijyn ja sen yhdisteiden käytön ja esiintymisen rajoittamista PVC:stä valmistetuissa tavaroissa siten, että lyijyn pitoisuusrajaksi asetetaan enintään 0,1 painoprosenttia PVC-materiaalista (20);

J.

ottaa huomioon, että tämä perustuu päätelmään, jonka mukaan ihmisille aiheutuvaa riskiä PVC-tavaroiden lyijystabilisaattoreista unionissa ei valvota riittävästi (21); ottaa huomioon, että ympäristövaaroja ei käytetty lyijyn riskinluonnehdinnassa riskin rajoitusehdotuksen yhteydessä (22);

K.

ottaa huomioon, että kyseisen pitoisuusrajan soveltaminen perustuu seuraaviin perusteisiin: ”lyijy-yhdisteet eivät voi stabiloida PVC:tä tehokkaasti, jos pitoisuus on alle noin 0,5 painoprosenttia, joten kemikaaliviraston ehdottamalla 0,1 prosentin pitoisuusrajalla pitäisi pystyä varmistamaan, että lyijy-yhdisteiden tarkoituksellinen lisääminen stabilointiaineiksi PVC:n sekoittamisen aikana ei enää ole mahdollista unionissa” (23);

L.

katsoo, että on tärkeää ymmärtää, että 0,1 prosentin raja-arvo ei ole ”turvallinen taso” vaan pikemminkin hallinnollinen taso, joka on asetettu, jotta voidaan välttää kokonaan lyijyn käyttö stabilisaattorina PVC:ssä;

M.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi säädetään kahdesta poikkeuksesta, joita sovelletaan kierrätettyihin PVC-materiaaleihin 15 vuoden ajan: ensimmäisessä sallitaan jäykän PVC:n osalta enintään kahden painoprosentin lyijypitoisuus (24) ja toisessa sallitaan pehmeän PVC:n osalta enintään yhden painoprosentin lyijypitoisuus (25);

N.

toteaa, että yhden tai kahden painoprosentin lyijypitoisuudet eivät selvästikään vastaa ”turvallisia tasoja” vaan ne ovat raja-arvoja, jotka on asetettu, jotta teollisuudelle annetaan mahdollisuus optimoida edelleen lyijyä sisältävän PVC-jätteen kierrätyksestä saamansa taloudelliset hyödyt (26);

O.

katsoo, että tällaisten poikkeusten avulla jatketaan vaarallisen aineen käyttöä kierrätetystä PVC:stä valmistetuissa tavaroissa huolimatta siitä, että saatavilla on vaihtoehtoja, kuten komissio on nimenomaisesti todennut (27);

P.

katsoo, että tällaiset poikkeukset ovat vastoin parlamentin pitkäaikaista kantaa, joka on esitetty monissa päätöslauselmissa, viimeksi 15. tammikuuta 2020 annetussa päätöslauselmassa; toteaa, että parlamentti korosti nimenomaisesti jo vuonna 2001, että PVC:n kierrätys ei saa johtaa siihen, että raskasmetalliongelma säilyy ennallaan (28); toteaa, että parlamentti korosti 9. heinäkuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa ”Resurssitehokkuus: siirtyminen kohti kiertotaloutta”, että kierrätys ei saisi oikeuttaa jatkamaan vaarallisten aineiden käyttöä loputtomiin (29); toteaa, että vuonna 2015 parlamentti toimi vastaavalla tavalla vastustamalla luvan myöntämistä toisen vaarallisen aineen, DEHP:n, käytölle PVC:n kierrätyksessä (30); toteaa, että vuonna 2018 parlamentti puolestaan muistutti, että jätehierarkian mukaisesti jätteen syntymisen ehkäiseminen on kierrätykseen nähden etusijalla ja että vastaavasti kierrätys ei saisi oikeuttaa jatkamaan vaarallisten aineiden käyttöä loputtomiin (31); toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 15. tammikuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti totesi selkeästi, että kiellettyjä aineita ”ei saisi tuoda uudelleen EU:n markkinoille kulutustuotteissa kierrätettyinä”;

Q.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi perustellaan kierrätettyä PVC:tä koskevia poikkeuksia toteamalla, että tällaisten tavaroiden kierrätyksen vaihtoehto eli PVC-jätteen sijoittaminen kaatopaikoille tai polttaminen lisäisi päästöjä ympäristöön eikä pienentäisi riskiä (32);

R.

toteaa, että ehdotuksen komission asetukseksi taustalla olevissa perusteissa ei oteta huomioon sitä, että kierrätys ei tosiasiassa ole vaihtoehto kaatopaikoille sijoittamiselle tai polttamiselle, koska PVC:n kierrätys ei voi jatkua ikuisesti ja siten se ainoastaan lykkää lyijyä sisältävän PVC:n loppusijoitusta ja siitä aiheutuvia päästöjä samalla, kun kierrätyksen ja sitä seuraavan käyttövaiheen aikana syntyy lisäpäästöjä;

S.

katsoo, että tosiasiassa ehdotus komission asetukseksi rajoittaisi lyijyn tuontia noin 1 000–4 000 tonnia tuoduissa PVC-tavaroissa mahdollistaen samalla sen, että markkinoille saatetaan (uudelleen) noin 2 500–10 000 tonnia lyijyä vuodessa käyttämällä kierrätettyä PVC:tä (33);

T.

katsoo toisin sanoen, että ehdotus komission asetukseksi rajoittaisi PVC-tavaroissa käytetyn lyijyn tuontia ja vain heikentäisi tämän rajoituksen vaikutusta saattamalla uudelleen markkinoille kaksi kertaa enemmän lyijyä sellaisten tavaroiden kautta, jotka on valmistettu lyijyä sisältävästä kierrätetystä PVC:stä;

U.

katsoo, että ehdotukseen komission asetukseksi sisältyvät kierrätettyä PVC:tä koskevat poikkeukset ovat siten vastoin REACH-asetuksen ensisijaista tavoitetta, jolla pyritään varmistamaan korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu (34);

V.

katsoo, että tällaiset poikkeukset ovat myös vastoin vuonna 2013 hyväksytyn seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman mukaisia sitoumuksia, joissa nimenomaisesti kehotetaan kehittämään myrkyttömiä materiaalikiertoja, jotta kierrätettyä jätettä voidaan käyttää unionissa raaka-aineiden merkittävänä ja luotettavana lähteenä (35);

W.

katsoo, että tällaiset poikkeukset johtaisivat markkinoihin, joilla on kahden eri laatutason tuotteita eli uudesta PVC:stä valmistettuja tuotteita, joissa ei ole lyijyä, ja kierrätetystä PVC:stä valmistettuja tuotteita, joissa on merkittäviä määriä lyijyä; katsoo, että lyijyn salliminen tällä tavalla kierrätetystä PVC:stä valmistetuissa tuotteissa saattaa huonoon valoon tuotteiden kierrätyksen;

X.

katsoo, ettei ole asianmukaista lykätä lyijyä sisältävän PVC-jätteen ympäristön kannalta kestävään käsittelyyn liittyviä ongelmia tulevaisuuteen etenkään ujuttamalla lyijyä seuraavan sukupolven tavaroihin;

Y.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi rajataan kierrätettyä PVC:tä koskevat poikkeukset tiettyihin käyttötarkoituksiin ja otetaan käyttöön vaatimus lyijyn sulkemisesta uudesta PVC:stä valmistetun kerroksen sisään asianomaisten tavaroiden eräässä alaryhmässä viiden vuoden siirtymäkauden aikana pehmeän PVC:n osalta;

Z.

katsoo, että poikkeuksia koskevalla rajoituksella ei kyetä puuttumaan jätteen loppusijoituksen aikaisiin lyijypäästöihin, joiden osuus on 95 prosenttia päästöistä;

AA.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi edellytetään lisäksi, että kierrätettyä PVC:tä sisältävissä PVC-tavaroissa on merkintä ”sisältää kierrätettyä PVC:tä”; ottaa huomioon, että kemikaaliviraston riskinarviointikomitea (RAC) totesi, että tällainen merkintä ei yksinään riitä tekemään eroa lyijyttömän kierrätyksen ja lyijyä sisältävän kierrätyksen välillä (36);

AB.

katsoo, että tällainen merkintä onkin harhaanjohtava, koska kierrätettyä sisältöä koskevalla merkinnällä on myönteinen konnotaatio, kun taas tässä tapauksessa se tosiasiallisesti tarkoittaa, että kierrätetyt tuotteet sisältävät merkittäviä määriä lyijyä verrattuna tuotteisiin, jotka on valmistettu lyijyttömästä uudesta PVC:stä;

AC.

katsoo, että tällainen harhaanjohtava myynninedistämiseen tähtäävä merkintä, joka liitetään kierrätetystä PVC:stä valmistettuihin lyijyä sisältäviin tavaroihin, on vastoin REACH-asetuksen tavoitetta saavuttaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu;

AD.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi säädetään lisäksi sertifiointijärjestelystä, jonka avulla todistetaan väitteet kierrätetyn PVC:n alkuperästä, jotta voidaan erottaa kierrätetystä PVC:stä valmistetut tavarat uudesta PVC:stä valmistetuista tavaroista, joihin on sovellettava eri raja-arvoa;

AE.

katsoo, että turvautuminen ylimääräisiin lisätodistuksiin herättää epäilyksiä tällaisen säännöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta ja on sen tähden vastoin REACH-asetuksen liitteen XV säännöksiä, joiden mukaan rajoituksen on oltava toteuttamiskelpoinen ja hallittavissa ja sen täytäntöönpanoa on voitava valvoa;

AF.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi jätetään kaksi lyijypigmenttiä rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne edellyttävät REACH-asetuksen mukaista lupaa;

AG.

ottaa huomioon, että RAC on nimenomaisesti todennut, että riskit koskevat yhtäläisesti lyijy-yhdisteitä, joita ei käytetä stabilisaattoreina (37);

AH.

ottaa huomioon, että PVC:ssä olevien lyijy-yhdisteiden kemiallinen yksilöinti ja tehtävän määrittäminen on vaikeaa, kuten RAC on nimenomaisesti todennut (38);

AI.

katsoo, että tällainen poikkeus aiheuttaa näin ollen ongelmia täytäntöönpanon valvonnassa ja on siten vastoin REACH-asetuksen liitteen XV säännöksiä, joiden mukaan rajoituksen on oltava toteuttamiskelpoinen ja hallittavissa ja sen täytäntöönpanoa on voitava valvoa;

AJ.

katsoo, että tällaisessa poikkeuksessa ei myöskään oteta huomioon asiassa T-837/16 annettua tuomiota, jossa on tosiasiallisesti kumottu näitä lyijypigmenttejä koskeva lupa;

AK.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi säädetään 24 kuukauden siirtymäajasta, jotta talouden toimijat voivat muun muassa ”käyttää varastonsa loppuun” (39);

AL.

katsoo, että se, että maahantuojien sallitaan myydä tuhansia tonneja lyijyä sisältäviä PVC-tavaroita vielä 24 kuukauden ajan, vaikka tällaisia lyijyä sisältäviä PVC-tavaroita ei enää tuoteta unionissa, on vastoin REACH-asetuksen tavoitetta saavuttaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu;

AM.

ottaa huomioon, että parlamentti piti vuonna 2001 tarpeellisena ”jatkaa teknisen tutkimuksen kehittämistä ensisijaisesti kemiallisen kierrätyksen alalla, jossa kloori voidaan erottaa raskasmetalleista …, jotta lisätään kierrätettävän PVC-jätteen prosentuaalista osuutta” (40);

AN.

ottaa huomioon, ettei kemikaalivirasto eikä komissio ole arvioinut PVC-jätteen kemiallisen kierrätyksen tai sen raaka-aineena hyödyntämisen toteutettavuutta siten, että lyijy voitaisiin erottaa ja loppukäsitellä turvallisesti; toteaa, että PVC-teollisuuden mukaan tällaisia tekniikoita on saatavilla (41), (42),

AO.

ottaa huomioon, että Euroopan kemianteollisuuden järjestö kannattaa kemiallista kierrätystä keinona huolehtia huolta aiheuttavista aineista (43);

AP.

toteaa yhteenvetona, että ehdotus komission asetukseksi on 18 vuotta myöhässä ja sisältää useita tekijöitä, jotka eivät ole yhteensopivia REACH-asetuksen tavoitteen tai sisällön kanssa, kuten kierrätettyä PVC:tä koskevat poikkeukset, kierrätettyä PVC:tä koskeva positiivinen merkintä sen lyijypitoisuudesta huolimatta, lyijypigmenttejä koskeva poikkeus ja pitkä siirtymäaika;

AQ.

ottaa huomioon, että komissio esitti ehdotuksen komission asetukseksi yli vuoden kuluttua REACH-asetuksessa säädetystä määräajasta (44);

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU 8 ja 9 artiklan rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (uhrien oikeuksia koskeva direktiivi) (1) ja sen, että näitä säännöksiä sovelletaan myös naisten sukuelinten silpomisen uhreihin,

—

ottaa huomioon kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU (vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi) (2) 11 ja 21 artiklan, joissa mainitaan erityisesti naisten sukuelinten silpomisen uhrit niiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöryhmien joukossa, joiden olisi saatava asianmukaista terveydenhoitoa turvapaikkamenettelyjensä aikana,

—

ottaa huomioon vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU (aseman määrittelyä koskeva direktiivi) 20 artiklan (3), jossa naisten sukuelinten silpomista pidetään vakavana psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan muotona, joka on kansainvälistä suojelua harkittaessa huomioon otettava peruste,

—

ottaa huomioon naisten sukuelinten silpomisen lopettamisesta 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman (4), jossa kehotettiin lopettamaan naisten sukuelinten silpominen maailmanlaajuisesti ehkäisy- ja suojelutoimenpiteillä sekä lainsäädännöllä,

—

ottaa huomioon 6. helmikuuta 2014 komission tiedonannosta ”Nollatoleranssi naisten sukuelinten silpomiseen” antamansa päätöslauselman (5),

—

ottaa huomioon 7. helmikuuta 2018 nollatoleranssista naisten sukuelinten silpomiseen (6) antamansa päätöslauselman,

—

ottaa huomioon EU:n vuosikertomukset ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa ja erityisesti 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman (7),

—

ottaa huomioon kesäkuussa 2014 annetut neuvoston päätelmät naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan, myös sukuelinten silpomisen, ehkäisystä ja torjunnasta,

—

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä EU:ssa,

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Nollatoleranssi naisten sukuelinten silpomiseen” (COM(2013)0833),

—

ottaa huomioon naisten sukuelinten silpomisen vastaisena kansainvälisenä teemapäivänä 6. helmikuuta 2013 annetun yhteisen julkilausuman, jossa komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja viisi komission jäsentä vahvisti EU:n sitoutumisen naisten sukuelinten silpomisen torjunnan huomioimiseen unionin ulkosuhteissa,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2015–2019 ja erityisesti sen tavoitteen 14(b), jossa mainitaan erityisesti naisten sukuelinten silpominen, ja ottaa huomioon toimintasuunnitelman meneillään olevan tarkistamisen ja sen uusimisesta käytävät neuvottelut,

—

ottaa huomioon kokemukset, joita on saatu komission strategisesta sitoutumisesta sukupuolten tasa-arvon edistämiseen vuosina 2016–2019 ja 25. marraskuuta 2013 annettuun komission tiedonantoon sisältyvässä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden jatkamisesta,

—

ottaa huomioon kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n ja erityisesti tavoitteen 5.3, joka koskee kaikkien vahingollisten käytäntöjen, kuten lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen ja naisten sukupuolielinten silpomisen, poistamista,

—

ottaa huomioon Kairossa vuonna 1994 pidetyn kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) ja sen toimintaohjelman sekä sen jälkeen järjestettyjen tarkistuskonferenssien tulokset, erityisesti Nairobin huippukokouksen (ICPD25), ja siellä vahvistetun sitoutumisen naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseen,

—

ottaa huomioon Pekingin toimintaohjelman ja siihen liittyvien tarkistuskonferenssien tulokset,

—

ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman 2016–2020 (GAP II) ja erityisesti sen aihekohtaisen painopisteen B, jossa on naisten sukuelinten silpomista koskeva erityisindikaattori, ja ottaa huomioon sen meneillään olevan tarkistamisen sekä sen uusimisesta käytävät neuvottelut,

—

ottaa huomioon komission puheenjohtajan sitoumuksen toteuttaa toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, kuten hänen poliittisissa suuntaviivoissaan todetaan,

—

ottaa huomioon tulevan sukupuolten tasa-arvoa koskevan uuden EU-strategian,

—

ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) vuonna 2013 antaman raportin naisten sukuelinten silpomisesta Euroopan unionissa ja Kroatiassa sekä vuonna 2015 Irlannin, Portugalin ja Ruotsin osalta ja vuonna 2018 Belgian, Kreikan, Ranskan, Italian, Kyproksen ja Maltan osalta laaditut kaksi raporttia arviosta naisten sukuelinten silpomisen riskille alttiista tytöistä Euroopan unionissa (”Estimation of girls at risk of female genital mutilation in the European Union”),

—

ottaa huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta vuonna 2014 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) 38 artiklan, jossa kaikilta sopimusvaltioilta vaaditaan naisten sukuelinten silpomisen kriminalisointia,

—

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta (COM(2016)0109 – 2016/0062(NLE)) (8),

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen ja muista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi (9),

—

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean julkilausuman tarpeesta tehostaa toimia naisten sukuelinten silpomisen ja pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Euroopassa,

—

ottaa huomioon naisten sukuelinten silpomisesta aiheutuvien terveyskomplikaatioiden hallintaa koskevat WHO:n suuntaviivat,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 5. heinäkuuta 2018 antaman päätöslauselman nollatoleranssista naisten sukuelinten silpomiseen,

—

ottaa huomioon 27. heinäkuuta 2018 annetun Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin raportin maailmanlaajuisten toimien tehostamisesta naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi,

—

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman maailmanlaajuisten toimien tehostamisesta naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi,

—

ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen ja sen käynnissä olevan tarkistusprosessin,

—

ottaa huomioon EU:n ja YK:n syyskuussa 2017 käynnistetyn Spotlight Initiative -aloitteen, jonka tavoitteena on poistaa naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että naisten sukuelinten silpominen katsotaan kansainvälisesti räikeäksi ja järjestelmälliseksi ihmisoikeusloukkaukseksi, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muodoksi ja sukupuolten eriarvoisuuden ilmentymäksi, joka ei liity mihinkään tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin, ja että se on nyt tunnustettu maailmanlaajuiseksi ongelmaksi, joka koskee vähintään 200 miljoonaa naista ja tyttöä 30 maassa Unicefin, YK:n väestörahaston (UNFPA) ja WHO:n tilastojen mukaan; toteaa kuitenkin olevan näyttöä siitä, että naisten sukuelinten silpomista esiintyy yli 90 maassa kaikissa maanosissa;

B.

ottaa huomioon, että UNFPA:n vuoden 2018 tietojen mukaan 68 miljoonaa tyttöä maailmassa on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi vuoteen 2030 mennessä, jos väestökehitys jatkuu nykyisen suuntaisesti, ja että vuotuista kasvua odotetaan tapahtuvan vuoden 2019 arviolta 4,1 miljoonasta 4,6 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä;

C.

ottaa huomioon, että eri puolilla Eurooppaa saatavilla olevien viimeisimpien kansallisten tietojen mukaan arviolta noin 600 000 naista ja tyttöä Euroopassa elää sukuelinten silpomisen elinikäisten fyysisten ja psyykkisten seurausten kanssa ja lisäksi 180 000 tyttöä elää sukuelinten silpomisen vakavan uhan alla jo pelkästään 13:ssa Euroopan maassa;

D.

ottaa huomioon, että naisten sukuelinten silpominen käsittää kaikki toimenpiteet, joihin liittyy naisen ulkoisen sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen, kuten klitoridektomia, ympärileikkaus, infibulaatio ja muut haitalliset menettelyt, ja jotka tarkoituksellisesti muuttavat tai vahingoittavat naisen sukuelimiä muussa kuin lääketieteellisissä tarkoituksessa ja aiheuttavat fyysisiä, seksuaalisia ja psyykkisiä terveysongelmia, jotka voivat johtaa kuolemaan;

E.

ottaa huomioon, että sukuelinten silpomisen uhreiksi joutuvat enimmäkseen nuoret tytöt varhaislapsuuden ja 15 ensimmäisen elinvuoden välisenä aikana; toteaa lisäksi, että tytön tai naisen elämässä on lukuisia vaaranpaikkoja, joissa hän voi joutua sukuelinten silpomisen kohteeksi, esimerkiksi juuri ennen naimisiinmenoaan tai kun hän on lähdössä ulkomaanmatkalle;

F.

ottaa huomioon, että sukuelinten silpomisen mahdollisesti läpi käyneiden naisten ja tyttöjen prosenttiosuuden viimeaikainen kasvu Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön (UNHCR) vuoden 2018 tietojen mukaan merkitsee sitä, että asian merkitys kasvaa entisestään ja että naisten sukuelinten silpomisen läpi käyneiden tai sen vaarassa olevien määrä kasvaa edelleen; ottaa huomioon, että UNHCR:n mukaan Eurooppaan on jo pelkästään viiden viime vuoden aikana saapunut yli 100 000 naispuolista turvapaikanhakijaa, jotka ovat saattaneet joutua sukuelinten silpomisen kohteeksi;

G.

ottaa huomioon, että Unicefin mukaan on saavutettu edistystä, sillä tyttöjen sukuelinten silpomisen riski on tällä hetkellä kolmanneksen pienempi kuin 30 vuotta sitten; ottaa kuitenkin huomioon, että kaikkien saatavilla olevien tietojen mukaan naisten sukuelinten silpomisen lopettamista koskevaa kestävän kehityksen tavoitetta 5.3 ei ole läheskään saavutettu ja määräaikaan eli vuoteen 2030 on kymmenen vuotta; ottaa huomioon, että niiden naisten ja tyttöjen absoluuttinen määrä, jotka ovat joutuneet sukuelinten silpomisen kohteeksi, näyttää päinvastoin kasvavan ja kasvaa edelleen, ellei tämän estämiseksi ryhdytä kiireellisesti mittaviin toimiin;

H.

katsoo, että muutoksen nopeuttamiseksi ja naisten sukuelinten silpomisen lopettamista koko maailmassa vuoteen 2030 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on kiireellisesti tehostettava ja koordinoitava nykyisiä toimia tämän käytännön lopettamiseksi paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla ja hyödynnettävä näitä ponnisteluja sekä saatava aikaan lisää ja kestäviä muutoksia tehokkaiden ja kattavien strategioiden avulla;

I.

ottaa huomioon, että naisten sukuelinten silpominen on sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto ja että naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi on olennaisen tärkeää puuttua sukupuolten epätasa-arvon perimmäisiin syihin yhteisötasolla, sukupuolistereotypiat ja haitalliset sosiaaliset normit mukaan luettuina;

J.

ottaa huomioon, että naisten sukuelinten silpominen on usein erottamaton osa muita sukupuolten eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä ja että se on vain yksi monista naisten oikeuksien loukkauksista, joita ovat myös tyttöjen puutteellinen pääsy koulutukseen, mukaan lukien kattava seksuaalikasvatuksen saanti, naisten heikko työllisyys, puutteelliset mahdollisuudet omistaa tai periä omaisuutta, pakkoavioliitot tai lapsiavioliitot, seksuaalinen ja fyysinen väkivalta sekä laadukkaiden terveydenhoitopalvelujen, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen, puute;

K.

ottaa huomioon, että naisten sukuelinten silpomisen ”medikalisaatio” tarkoittaa sitä, että sukuelinten silpomisesta vastaavat terveydenhoitoalan ammattilaiset tai se tehdään sairaalassa tai hoitolaitoksessa; ottaa huomioon, että sukuelinten silpomisen medikalisaatio on vaarallinen yritys legitimoida naisten sukuelinten silpominen ja jopa mahdollisesti hyötyä siitä;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

—

ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman tekoälyä ja robotiikkaa koskevasta kokonaisvaltaisesta Euroopan unionin teollisuuspolitiikasta (1),

—

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä (2),

—

ottaa huomioon vastuuta ja uusia teknologioita käsittelevän komission asiantuntijaryhmän 21. marraskuuta 2019 julkaiseman raportin aiheesta ”Tekoälyä ja muita uusia digitaaliteknologioita koskeva vastuu”,

—

ottaa huomioon tekoälyä käsittelevän komission korkean tason asiantuntijaryhmän 26. kesäkuuta 2019 julkaisemat luotettavaan tekoälyyn liittyviä toimintapolitiikkoja ja investointeja koskevat suositukset,

—

ottaa huomioon tekoälyä käsittelevän komission korkean tason asiantuntijaryhmän 8. huhtikuuta 2019 julkaisemat luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset suuntaviivat sekä luotettavan tekoälyn arviointilistan,

—

ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Luottamuksen rakentaminen ihmiskeskeiseen tekoälyyn” (COM(2019)0168),

—

ottaa huomioon 7. joulukuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Koordinoitu tekoälysuunnitelma” (COM(2018)0795),

—

ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Tekoäly Euroopassa” (COM(2018)0237),

—

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen automatisoiduista päätöksentekoprosesseista: kuluttajansuojan sekä tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistaminen (O-000008/2020 – B9-0007/2020),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että teknologian kehitys tekoälyn, koneoppimisen, monimutkaisten algoritmeihin perustuvien järjestelmien ja automatisoitujen päätöksentekoprosessien aloilla on nopeaa ja että näiden teknologioiden tarjoamat sovellukset, mahdollisuudet ja haasteet ovat moninaisia ja vaikuttavat käytännöllisesti katsoen kaikkiin sisämarkkinoiden aloihin;

B.

ottaa huomioon, että automatisoitujen päätöksentekoprosessien kehittämisen odotetaan edistävän merkittävästi osaamistaloutta ja hyödyttävän yhteiskuntaa muun muassa paremmilla julkisilla palveluilla, kuluttajia innovatiivisilla tuotteilla ja palveluilla sekä yrityksiä optimoidun suorituskyvyn avulla;

C.

ottaa huomioon, että tekoälyn ja automatisoitujen päätöksentekoprosessien käyttö ja kehittäminen luo myös haasteita kuluttajien luottamukselle ja hyvinvoinnille, erityisesti kun on kyse kuluttajien voimaannuttamisesta tunnistamaan tällaiset prosessit, ymmärtämään niiden toimintaa, tekemään tietoon perustuvia päätöksiä niiden käytöstä ja olemaan osallistumatta niihin;

D.

katsoo, että lähtökohtana on eettinen ohjaus, kuten tekoälyä käsittelevän komission korkean tason asiantuntijaryhmän hyväksymät periaatteet; katsoo kuitenkin, että EU:n nykyistä oikeudellista kehystä, myös kuluttajansuojalainsäädäntöä sekä tuoteturvallisuutta ja markkinavalvontaa koskevaa lainsäädäntöä, on tarkasteltava, jotta voidaan varmistaa, että sillä voidaan vastata tekoälyn ja automatisoidun päätöksenteon nousuun ja taata korkeatasoinen kuluttajansuoja, kuten EU:n perusoikeuskirjan 38 artiklassa edellytetään;

E.

katsoo, että EU:n yhteinen lähestymistapa automatisoitujen päätöksentekoprosessien kehittämiseen auttaa turvaamaan näiden prosessien hyödyt ja lieventämään riskejä kaikkialla EU:ssa, välttämään sisämarkkinoiden pirstoutumista ja antamaan EU:lle mahdollisuuden edistää paremmin lähestymistapaansa ja arvojaan kaikkialla maailmassa;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”,

—

ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta (1), 3. lokakuuta 2017 Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävien neuvottelujen tämänhetkisestä tilanteesta (2), 13. joulukuuta 2017 Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävien neuvottelujen tämänhetkisestä tilanteesta (3), 14. maaliskuuta 2018 EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevien suhteiden puitteista (4), 18. syyskuuta 2019 Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen tämänhetkisestä tilanteesta (5) ja 15. tammikuuta 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen kansalaisten oikeuksia koskevien määräysten täytäntöönpanosta ja seurannasta (6) antamansa päätöslauselmat,

—

ottaa huomioon 29. tammikuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen tekemisestä (7),

—

ottaa huomioon Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen (8), jäljempänä ”erosopimus”, ja poliittisen julistuksen kehyksestä Euroopan unionin ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan tulevalle suhteelle (9), jäljempänä ”poliittinen julistus”.

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan kirjeet,

—

ottaa huomioon suosituksen neuvoston päätökseksi valtuutuksen antamisesta aloittaa neuvottelut uudesta kumppanuudesta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa (COM(2020)0035), jossa nimetään komissio unionin neuvottelijaksi, sekä sen liitteen, joka sisältää ohjeet uuden kumppanuuden neuvottelemiseksi, jäljempänä ”neuvotteluohjeet”,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta lakkasi olemasta Euroopan unionin (EU) jäsenvaltio 31. tammikuuta 2020 keskiyöllä (Keski-Euroopan aikaa);

B.

ottaa huomioon, että poliittisessa julistuksessa vahvistetaan parametrit kauppa- ja taloudellista yhteistyötä koskevalle kunnianhimoiselle, laajalle, syvälle ja joustavalle kumppanuudelle, jonka keskiössä on kattava ja tasapainoinen vapaakauppasopimus, sekä lainvalvonnan ja rikosoikeuden, ulkopolitiikan, turvallisuuden ja puolustuksen ja niihin liittyvien alojen yhteistyössä, ja todetaan, että jos EU ja Yhdistynyt kuningaskunta katsovat neuvottelujen aikana, että se on kummankin osapuolen etujen mukaista, tuleva suhde voi kattaa yhteistyöaloja, jotka eivät kuulu tässä poliittisessa julistuksessa kuvattuihin aloihin;

C.

katsoo, että tulevan suhteen olisi perustuttava oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon, jossa kunnioitetaan sisämarkkinoiden ja tulliliiton eheyttä sekä neljän vapauden jakamattomuutta; ottaa huomioon, että EU:n ulkopuolisella valtiolla, joka ei noudata samoja velvollisuuksia kuin jäsenvaltio, ei voi olla samoja oikeuksia ja etuja kuin jäsenvaltiolla;

D.

ottaa huomioon, että poliittisessa julistuksessa todetaan, että tuleva taloudellinen kumppanuus perustuu määräyksiin, joilla varmistetaan avoimen ja terveen kilpailun tasapuoliset toimintaedellytykset;

E.

toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta ja EU pysyvät jatkossakin läheisinä naapureina ja niillä tulee edelleen olemaan monia yhteisiä etuja;

F.

toteaa, että tällaista läheistä suhdetta EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kattavan kumppanuussopimuksen muodossa voitaisiin pitää tulevan suhteen asianmukaisina puitteina, joissa näitä yhteisiä etuja, mukaan lukien uutta kauppasuhdetta, voidaan suojella ja edistää;

G.

katsoo, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevaa suhdetta koskevan sopimuksen olisi tarjottava joustava kehys, joka mahdollistaa eriasteisen yhteistyön monilla eri politiikan aloilla ja joka perustuu yhteiseen hallintorakenteeseen ja asianmukaisiin riitojenratkaisumääräyksiin;

H.

toteaa yhteistyön edellyttävän, että molemmat osapuolet pitävät kiinni tiukoista normeista ja kansainvälisistä sitoumuksistaan erinäisillä toimintapolitiikan aloilla;

I.

ottaa huomioon, että erosopimukseen sisältyvässä Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevassa pöytäkirjassa määrätään oikeudellisesta kehyksestä, jolla säilytetään pitkänperjantain sopimus kaikilta osiltaan ja Pohjois-Irlannin kansan oikeudet ja turvataan sisämarkkinoiden eheys ja koko saaren kattava talous ja vältetään siten tiukka rajavalvonta niin kauan kuin suostumusmekanismi mahdollistaa tilanteen jatkamisen; ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan velvoite huolehtia pitkänperjantain sopimuksen soveltamisesta kaikilta osiltaan on voimassa kaikissa olosuhteissa;

J.

pitää aiheellisena, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ryhtyvät yhdessä julkisten ja yksityisten laitosten kanssa toimiin, joilla valmistaudutaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, joita EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelujen tuloksena voi syntyä;

K.

toteaa, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhtenäisyyden säilyminen on ratkaisevan tärkeää, jotta unionin ja sen kansalaisten etuja voidaan puolustaa neuvottelujen kaikissa seuraavissa vaiheissa ja jotta neuvottelut voidaan saattaa ajoissa onnistuneesti päätökseen;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

66.

67.

68.

69.

70.

71.

72.

73.

74.

75.

76.

77.

78.

79.

80.

81.

82.

83.

84.

85.

86.

87.

88.

89.

90.

91.

92.

93.

94.

95.

96.

97.

98.

99.

100.

101.

102.

103.

104.

105.

—

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomuksen 2018,

—

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja EKP:n perussäännön ja erityisesti sen 15 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 127 artiklan 1 ja 2 kohdan, 130 artiklan ja 284 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin pääjohtajaehdokkaan Christine Lagarden kuulemisen 4. syyskuuta 2019,

—

ottaa huomioon Mario Draghin Euroopan keskuspankin pääjohtajana 23. syyskuuta 2019 Euroopan parlamentin kanssa käymän rahapoliittisen vuoropuhelun,

—

ottaa huomioon stablecoin-valuuttoja käsittelevän G7-maiden työryhmän 18. lokakuuta 2019 antaman raportin ”Investigating the impact of global stablecoins”,

—

ottaa huomioon EKP:n palautteen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan EKP:n vuosikertomuksesta 2017,

—

ottaa huomioon korkean tason asiantuntijaryhmän 31. tammikuuta 2018 antaman loppukertomuksen ”Financing a sustainable European Economy”,

—

ottaa huomioon 29. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman kestävästä rahoituksesta (1) ja 28. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä (2),

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

—

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puiteyleissopimuksen Pariisin sopimuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 142 artiklan 1 kohdan,

—

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0016/2020),

A.

ottaa huomioon, että komission syksyn 2019 talousennusteen mukaan vuoden 2019 tuoreimmat talousluvut osoittavat euroalueen BKT:n kasvuvauhdin hidastuneen vuodesta 2018 (1,9 prosentista vuonna 2018 1,1 prosenttiin vuonna 2019 ja EU-27:ssä 2,1 prosentista vuonna 2018 1,4 prosenttiin vuonna 2019), mikä johtuu kaupan jännitteiden viimeaikaisesta kärjistymisestä ja siihen liittyvästä epävarmuudesta sekä brexitistä;

B.

ottaa huomioon, että Eurostatin lukujen mukaan työttömyysaste oli elokuussa 2019 EU:ssa 6,2 prosenttia ja euroalueella 7,4 prosenttia ja näin ollen alimmalla tasolla sitten heinäkuun 2008; ottaa huomioon, että työttömyysaste vaihtelee Euroopan unionin eri osissa; katsoo, että korkea, kaksi kertaa keskimääräisen tason ylittävä nuorisotyöttömyysaste on vakava asia, johon on puututtava EU:ssa; ottaa huomioon, että työttömyydessä on erittäin suuria alueellisia eroja jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä;

C.

ottaa huomioon, että eurojärjestelmän asiantuntijoiden laatimien makrotalousennusteiden mukaan syyskuussa 2019 euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaisen vuotuisen inflaation ennakoidaan olevan 1,2 prosenttia vuonna 2019, 1,0 prosenttia vuonna 2020 ja 1,5 prosenttia vuonna 2021, mikä jää tavoitteesta, jonka mukaan inflaatiotaso tulee säilyttää 2 prosentin alapuolella mutta lähellä sitä; ottaa huomioon, että inflaationäkymät vaihtelevat huomattavasti euroalueen eri osissa;

D.

ottaa huomioon, että vuoden 2018 lopussa eurojärjestelmän taseen suuruus oli ennätykselliset 4,7 biljoonaa euroa, mikä ylitti 40 prosenttia euroalueen BKT:stä ja oli 4,25 prosenttia (0,2 biljoonaa euroa) enemmän kuin vuoden 2017 lopussa;

E.

toteaa, että vuonna 2018 EKP:n nettovoitto oli 1,575 miljardia euroa, kun se vuonna 2017 oli 1,275 miljardia euroa; toteaa, että tämä kasvu johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisen arvopaperisalkun sekä omaisuuserien osto-ohjelman arvopaperisalkun nettokorkotuottojen kasvusta;

F.

toteaa, että euron vahvempi rooli ja sen lisääntyvä käyttö varantovaluuttana lisäisi EU:n kykyä muotoilla politiikan virityksensä muista maailmantalouden toimijoista riippumattomasti ja on keskeinen tekijä Euroopan taloudellisen riippumattomuuden turvaamisen kannalta;

G.

katsoo, että euron maailmanlaajuisen aseman vahvistaminen edellyttää, että euroalue osoittaa ensin pystyvänsä selviytymään taantumasta ilman, että mikään sen jäsenvaltioista turvautuu valtionvelan (vapaaehtoisiin tai muihin) alaskirjauksiin;

H.

ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 127 artiklan 5 kohdassa määrätään, että EKPJ:n tehtävänä on myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämiseen;

I.

katsoo, että pk-yritykset, jotka ovat edelleen EU:n talouden ja yhteiskunnan selkäranka ja vahvistavat taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tarvitsevat lisätukea;

J.

ottaa huomioon, että vihreiden joukkovelkakirjojen maailmanlaajuinen liikkeeseenlasku on kasvanut alle 1 miljardista eurosta vuonna 2008 yli 120 miljardiin euroon vuonna 2017 ja että euromääräisten vihreiden joukkovelkakirjojen nettoliikkeeseenlasku on kasvanut kymmenkertaiseksi vuodesta 2013; ottaa huomioon, että vihreiden joukkovelkakirjojen ja koko muun teollisuuden joukkovelkakirjojen korkoerossa oleva ero on saatu asteittain kurottua umpeen;

K.

ottaa huomioon, että tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta vihreiden joukkovelkakirjojen osuus euromääräisten joukkovelkakirjojen kokonaistarjonnasta on edelleen vain 1 prosentti;

L.

ottaa huomioon, että virtuaalivaluutoilla suoritettujen transaktioiden määrä on kasvanut voimakkaasti ja haastaa perinteisten laillisten maksuvälinejärjestelmien valta-aseman; ottaa huomioon, että virtuaalivaluutta on maksuvaihtoehto eikä laillinen maksuväline;

M.

ottaa huomioon, että joulukuussa 2018 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan euron kannatus nousi 75 prosenttiin vuonna 2018;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

—

ottaa huomioon 13. heinäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/65/ETY eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY (1) liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 13 artiklan, jonka mukaan laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin politiikkoja unionin ja jäsenvaltioiden on otettava eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon,

—

ottaa huomioon SEUT:n 114 artiklan sisämarkkinoiden toteuttamisesta ja toiminnasta ja SEUT:n 169 artiklan kuluttajansuojaa koskevista toimenpiteistä,

—

ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) (2) ja komissiolle tällä asetuksella siirretyn säädösvallan ja täytäntöönpanovallan,

—

ottaa huomioon lemmikkieläinten muista kuin kaupallisista siirroista ja asetuksen (EY) N:o 998/2003 kumoamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 576/2013 (3) ja koirien, kissojen ja frettien muissa kuin kaupallisissa siirroissa käytettävien tunnistusasiakirjojen malleista, alueiden ja kolmansien maiden luettelojen vahvistamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 576/2013 säädettyjen tiettyjen edellytysten noudattamista osoittavien ilmoitusten muotoa, ulkoasua ja kieliä koskevista vaatimuksista 28 päivänä kesäkuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 577/2013 (4),

—

ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman lemmikkieläinten rekisteröintiin tarkoitettujen yhteensopivien järjestelmien käyttöönotosta kaikissa jäsenvaltioissa (5),

—

ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 576/2013 (6) liitteenä olevan komission lausuman mukaisesti tehdyn komission rahoittaman tutkimuksen kaupan kohteina olevien koirien ja kissojen hyvinvoinnista (SANCO 2013/12364),

—

ottaa huomioon koirien ja kissojen myyntiä verkossa koskevan EU:n koordinoidun valvontasuunnitelman tulokset (7),

—

ottaa huomioon komissiolle ja neuvostolle esitetyt kysymykset EU:n sisämarkkinoiden ja kuluttajan oikeuksien suojelusta lemmikkieläinten laittoman kaupan kielteisiltä vaikutuksilta (O-000011/2020 – B9-0004/2020 and O-000010/2020 – B9-0003/2020),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

toteaa, että kansalaisjärjestöt, lainvalvontaviranomaiset, toimivaltaiset viranomaiset ja eläinlääkärit ovat esittäneet todisteita siitä, että lemmikkieläimiä kaupataan entistä suurempia määriä laittomasti jäsenvaltiosta toiseen, usein järjestäytyneiden rikollisverkostojen toimesta, kiertämällä tarkastuksia, väärentämällä asiakirjoja ja käyttämällä laajamittaisesti väärin lemmikkieläinten muista kuin kaupallisista siirroista annettua asetusta (EU) N:o 576/2013, kun kuljetuksiin olisi sovellettava neuvoston direktiiviä 92/65/ETY;

B.

toteaa, että arvioiden mukaan lemmikkieläinten laiton kauppa EU:n sisällä voi tuottaa minimaalisen pienellä kiinnijäämisen riskillä erittäin suuria voittoja toimintaan osallistuville, mukaan lukien ilman jalostuslisenssiä toimivat eläintenkasvattajat, mikä vaikuttaa epäsuotuisasti laillisen jalostusalan kannattavuuteen;

C.

toteaa, että monet eläimiä myytäväksi verkossa tarjoavat mainokset ovat peräisin laittomista lähteistä;

D.

toteaa, että EU:n tasolla ei ole lemmikkieläinten jalostusta koskevia yhteisiä sääntöjä ja että jäsenvaltioiden väliset lainsäädännölliset erot kasvattajien noudattamissa eläinten hyvinvointia koskevissa normeissa ovat johtaneet huomattaviin eroihin sisämarkkinoilla myytävien lemmikkieläinten hinnoissa, ja toteaa, että laittomat kauppiaat käyttävät hyväkseen näitä eroja;

E.

ottaa huomioon, että laajamittaisissa, massatuotantoon perustuvissa jalostuslaitoksissa eläimiä ei kohdella niiden tarpeita vastaavalla tavalla, millä on vakavia ja pysyviä seurauksia eläinten terveydelle, hyvinvoinnille ja käyttäytymisen kehittymiselle;

F.

toteaa, että salakuljettajat ja laittomat kauppiaat toimivat useimmiten ilman rangaistusta, koska he tietävät, että suurin osa huonossa kunnossa olevan lemmikkieläimen ostaneista asiakkaista ei nosta kannetta;

G.

ottaa huomioon, että kissojen ja koirien laiton jalostus tapahtuu usein hirvittävissä olosuhteissa ja että kustannukset pidetään mahdollisimman alhaisina; toteaa, että laittomasti kasvatetut eläimet erotetaan usein emoistaan vastasyntyneinä aivan liian varhain, ne sosiaalistetaan huonosti ja ovat alttiita sairauksille sekä kärsivät stressistä, aliravitsemuksesta, elimistön kuivumisesta ja kasvaneesta hypotermian riskistä silloin, kun niitä kuljetetaan pitkiä matkoja EU:n halki ahtaissa ja siivottomissa oloissa ilman ruokaa, vettä, ilmanvaihtoa tai taukoja; toteaa, että koiran- ja kissanpennut saapuvat usein kohdemaahansa vieroittamattomina ja vailla tavallisia sosiaalisia taitoja;

H.

toteaa, että tehdyistä parannuksista huolimatta lemmikkieläinpasseihin liittyy yhä merkittäviä huolenaiheita, kuten yksittäisten eläinten iän varmentaminen ja passien vaihtamisen mahdollisuus; toteaa, että suuri määrä väärennettyjä lemmikkieläinpasseja on rekisteröity ja että eläinlääkärit osallistuvat usein tähän laittomaan toimintaan, mikä vaikeuttaa tarkastuksia ja tutkintaa (8);

I.

toteaa, että laittomasti kasvatetut lemmikkieläimet ovat usein joko osittain tai kokonaan rokottamattomia tai niitä ei ole muuten hoidettu asianmukaisesti tautien varalta; toteaa, että lemmikkieläinten laittomaan kauppaan liittyy lukuisia zoonoosiriskejä, esimerkiksi raivotaudin leviäminen sen eurooppalaisilta esiintymisalueilta alueille, joilla raivotautia ei tällä hetkellä esiinny, ja loisten, kuten helposti leviävän ja vaikeasti hallittavissa olevan myyräekinokokin (Echinococcus multilocularis), leviäminen (9);

J.

toteaa, että eläinterveyssäännöstö, jota sovelletaan 21. huhtikuuta 2021 alkaen, auttaa lisäämään kissoilla ja koirilla verkossa käytävän kaupan läpinäkyvyyttä ja parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia; toteaa, että eläinterveyssäännöstössä velvoitetaan tiukasti kaikki koirien ja kissojen myyjät, kasvattajat, kuljettajat ja kokoamiskeskukset rekisteröimään pitopaikkansa asiaankuuluville kansallisille toimivaltaisille viranomaisille;

K.

toteaa, että sen lisäksi, että lemmikkieläinten laiton kauppa aiheuttaa haittaa eläinten hyvinvoinnille, se vaikuttaa kielteisesti myös kuluttajansuojaan, EU:n sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan luomalla epätervettä kilpailua sekä julkiseen talouteen menetettyjen verotulojen myötä;

L.

toteaa, että lemmikkieläimiä ostetaan nykyään hyvin tyypillisesti verkkopalstojen luokiteltujen ilmoitusten kautta ja lähes yhtä paljon sosiaalisen median kautta (10); toteaa, että lemmikkieläimiä verkkoilmoitusten kautta ostavien kuluttajien oikeuksien suojelu on heikkoa niin kansallisella kuin unionin tasolla; toteaa, että suuri määrä laittomasti kasvatettuja lemmikkieläimiä myydään jäsenvaltioiden markkinoilla tai suoraan autoista EU:n sisärajoilla;

M.

toteaa, että 65 prosenttia laitonta verkkosisältöä koskeneen Flash-eurobarometrin vastaajista ei pitänyt internetiä käyttäjille turvallisena ja että 90 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että verkossa toimivien säilytyspalvelujen olisi poistettava välittömästi yleisön tai lainvalvontaviranomaisten laittomaksi ilmoittama sisältö; toteaa, että 60 prosenttia internetin käyttäjistä sanoi käyttävänsä jotakin verkkoyhteisöä vähintään kerran viikossa ja että suurin osa käytti myös verkon markkinapaikkoja vähintään satunnaisesti ja 30 prosenttia vähintään kerran viikossa; toteaa, että 69 prosenttia internetin käyttäjistä sanoi tekevänsä ostoksia verkossa ja että ostaminen verkossa lisääntyy vuosittain, myös eläinten ostaminen (11);

N.

toteaa, että lemmikkieläinten, mukaan lukien kotitalouksien lemmikkieläimiksi jalostetut ja myydyt tai tällaisina pidetyt eläimet, viihde-, urheilu- ja työtarkoituksiin käytetyt lemmikkieläimet, kuten vinttikoirat ja galgot, sekä kulkueläimet ovat yhä valtava huolenaihe monille kansalaisille; toteaa, että lemmikkieläinten (parempi) tunnistusmerkintä ja rekisteröinti voi olla hyödyllinen väline eläinten hyväksikäytön torjunnassa ja lemmikkieläinten omistajien vastuuntunnon edistämisessä; toteaa, että tunnistaminen ja rekisteröinti ovat keskeisiä tekijöitä kulkueläinten ei-tappavassa ja humaanissa hoidossa ja kulkueläinkantojen asteittaisessa vähentämisessä;

O.

toteaa, että yli 70 prosenttia ihmisillä viime vuosikymmeninä havaituista uusista taudeista on lähtöisin eläimistä ja että lemmikkieläiminä yleisesti pidetyt eläimet levittävät yli 41:tä zoonoosia, kuten rabiesta (12);

P.

toteaa, että asetuksen (EU) N:o 576/2013 liitteessä I olevassa A osassa lueteltuihin lajeihin kuuluvia lemmikkieläimiä ei saa siirtää yhdestä jäsenvaltiosta toiseen, jollei niihin ole asennettu mikrosirua; toteaa, että vaatimusta yhdenmukaistetusta tunnistusmerkinnästä ei ole säädetty kissoille ja koirille, jotka pysyvät kansallisten rajojen sisäpuolella ja joita ei siirretä muihin jäsenvaltioihin; toteaa, että jäsenvaltioissa monia kissoja ja koiria ei ole tunnistusmerkitty tai rekisteröity;

Q.

toteaa, että koirien ja kissojen myyntiä verkossa koskevan EU:n koordinoidun valvontasuunnitelman mukaan kauppiaiden statuksen ja toiminnan välillä oli ristiriitaa 42 prosentissa tarkastetuista mainoksista (13);

R.

toteaa, että jotkut verkkoilmoitussivustot ovat alkaneet ottaa vapaaehtoisesti käyttöön tiukempia sääntöjä verkkomyyjien henkilöllisyyden varmistamiseksi ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi;

S.

toteaa, että useimmat jäsenvaltiot ovat jo vahvistaneet jonkinlaisia vaatimuksia kissojen ja koirien tunnistamisesta ja rekisteröimisestä; toteaa, että kissojen, koirien ja frettien tunnistamisvaatimuksia ei ole yhdenmukaistettu, mikä on johtanut muun muassa maakoodien väärinkäyttöön ja päällekkäisiin sekä virheellisiin koodeihin (14); toteaa, että suurin osa rekisteröintitietokannoista ei ole yhteydessä toisiinsa, mikä rajoittaa jäljitettävyyttä EU:ssa;

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Guinean tasavallasta,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin sekä Yhdysvaltojen ja Ranskan Guinean tasavallassa sijaitsevien suurlähetystöjen 5. marraskuuta 2019 antaman yhteisen julkilausuman,

—

ottaa huomioon Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) komission 4. marraskuuta 2019 Conakryssa sattuneiden tapahtumien jälkeen antaman tiedonannon,

—

ottaa huomioon 9. marraskuuta 2019 annetun Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnan lehdistötiedotteen mielenosoitusten tukahduttamisesta Guinean tasavallassa,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston yleisen määräaikaisarvioinnin työryhmän 35. istunnon, joka pidettiin 20.–31. tammikuuta 2020,

—

ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus),

—

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus),

—

ottaa huomioon 27. kesäkuuta 1981 annetun ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan, joka tuli voimaan 21. lokakuuta 1986,

—

ottaa huomioon Guinean tasavallan perustuslain, jonka kansallinen siirtymävaiheen neuvosto vahvisti 19. huhtikuuta 2010 ja joka hyväksyttiin 7. toukokuuta 2010,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon Euroopan kehitysrahaston 11. maaohjelman vuosiksi 2015–2020, jolla osoitetaan varoja Guinean tasavallalle,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että presidentti Alpha Condé on ollut vuonna 2010 tapahtuneesta valinnastaan lähtien vallassa Guinean tasavallassa ja että hänet valittiin uudelleen vuonna 2015; ottaa huomioon, että lokakuun 2019 puolivälistä lähtien maassa on järjestetty joukkomielenosoituksia pääasiassa Front National pour la Défense de la Constitution (FNDC) -oppositioliikkeen toimesta, joka pelkää, että presidentti Condé pyrkii laajentamaan perustuslaillisia valtuuksiaan; ottaa huomioon, että Guinean tasavallan valtiosäännön asettamat vaatimukset rajoittavat presidentin toimikausien määrän kahteen; ottaa huomioon, että presidentti Condén toisen toimikauden on määrä päättyä vuoden 2020 lopussa;

B.

ottaa huomioon, että hänen valintansa presidentiksi vuonna 2010 oli ensimmäinen askel kohti demokraattisia uudistuksia ja avoimuutta vuosia kestäneen sotilashallinnon jälkeen; ottaa huomioon, että presidentti Condéa syytetään korruptiosta ja poliittisen vapauden rajoittamisesta; ottaa huomioon, että perustuslakiuudistus ainoastaan siksi, että voidaan pidentää presidentin virkakautta niin, että Alpha Condé säilyy vallassa, on synnyttänyt väkivaltaa;

C.

ottaa huomioon, että presidentti Condé on viime aikoina pyrkinyt myös poistamaan uudistuksensa institutionaalisia esteitä vaikuttamalla Guinean tasavallan perustuslakituomioistuimeen ja keskusvaalilautakuntaan; ottaa huomioon, että perustuslakituomioistuimen presidentti Kéléfa Sall erotettiin virastaan maaliskuussa 2018; ottaa huomioon, että oikeusministeri Cheick Sako on eronnut vastustettuaan perustuslain muutoksia, jotka mahdollistavat kolmannen presidentinkauden;

D.

ottaa huomioon, että hallitsevalla Rassemblement du peuple de Guinée -puolueella ei ole perustuslain muuttamiseksi vaadittua kahden kolmasosan enemmistöä parlamentissa; ottaa huomioon, että kansanäänestys perustuslain muuttamisesta johtaisi Guinean tasavallan parlamentin ohittamiseen;

E.

ottaa huomioon, että presidentti Condé ilmoitti 19. joulukuuta 2019 suunnitelmista järjestää perustuslakiuudistusta koskeva kansanäänestys 1. maaliskuuta 2020; ottaa huomioon, että parlamenttivaalit, jotka oli alun perin tarkoitus pitää 16. helmikuuta 2020, on lykätty pidettäviksi samana päivänä kuin kansanäänestys; ottaa huomioon, että ehdotettuun uuteen perustuslakiin sisältyy presidentin toimikauden pidentäminen viidestä vuodesta kuuteen vuoteen siten, että se rajataan kahteen kauteen; ottaa huomioon, että presidentti Condén odotetaan käyttävän tätä perustuslain muutosta pyrkiessään kolmannelle presidenttikaudelle;

F.

ottaa huomioon, että Front National pour la Défense de la Constitution (FNDC) -liike, joka on oppositiopuolueiden, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja ammattiliittojen yhteenliittymä, on järjestänyt mielenosoituksia ja suunnitellut lakkoja perustuslain muutosta vastaan; ottaa huomioon, että ainakin seitsemän FNDC:n jäsentä pidätettiin 12. lokakuuta ja 28. marraskuuta 2019 välisenä aikana ja heidät asetettiin syytteeseen sillä perusteella, että heidän uutta perustuslakiluonnosta vastaan esittämänsä mielenosoituskehotukset olivat tekoja tai toimia, jotka todennäköisesti häiritsevät yleistä järjestystä ja vaarantavat yleisen turvallisuuden, mutta heidät vapautettiin lopulta syytteistä kansainvälisen painostuksen seurauksena;

G.

ottaa huomioon, että korkean poliittisen jännitteen vuoksi maassa esiintyy ajoittain väkivaltaisia mielenosoituksia; ottaa huomioon, että hallitus on vastannut voimakkaasti näihin mielenosoituksiin ja poliisi on reagoinut liiallisella, aiheettomalla ja laittomalla voimankäytöllä mielenosoittajia vastaan ja että ihmisoikeusjärjestöjen mukaan barrikadeja ja ampumista esiintyy ja kyynelkaasua käytetään pääasiassa pääkaupungissa Conakryssa ja pohjoisessa opposition vahvalla alueella Mamoussa; ottaa huomioon, että Wanindaran poliisin väitetään käyttäneen erästä naista ihmiskilpenä suojautuakseen mielenosoittajien heittämiltä kiviltä;

H.

ottaa huomioon, että pääoppositiopuolueen Union des forces démocratiques de Guinéen varapuheenjohtaja Fodé Oussou Fofana on syyttänyt presidenttiä ”perustuslakivallankaappauksesta” ja ”petoksesta”; ottaa huomioon, että protestina oppositiopuolueet ovat sitoutuneet boikotoimaan parlamenttivaaleja;

I.

ottaa huomioon, että sekä ECOWAS että Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunta kehottivat kunnioittamaan mielenosoittajien perusoikeuksia ja turvallisuusjoukkoja parantamaan mielenosoitusten hallintaa;

J.

ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeustoimikunta on todennut, että reagoidessaan Conakryssa 14. ja 15. lokakuuta 2019 alkaneisiin mielenosoituksiin turvallisuusjoukot ”eivätkä noudattaneet voimankäyttöä koskevia kansainvälisiä normeja ja standardeja”; ottaa huomioon, että mielenosoituksissa surmattujen mielenosoittajien hautajaisia ovat ravistelleet uudet väkivaltaisuudet ja kuolemantapaukset;

K.

ottaa huomioon, että vuoden 2019 maailman lehdistönvapausindeksissä Guinean tasavalta on 180 maan joukossa sijalla 101; ottaa huomioon, että vuodesta 2015 lähtien ainakin 20 toimittajaa on kutsuttu kuulusteluihin, heitä on pidätetty tai he ovat joutuneet syytteeseen; ottaa huomioon, että mielenosoitusten alettua lokakuussa 2019 toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteja on pidätetty, mukaan lukien Abdourahmane Sanoh (FNDC:n koordinaattori), joka vapautettiin myöhemmin, kun taas eräät muut ovat edelleen pidätettyinä ja joutuvat kokemaan väkivaltaa; ottaa huomioon, että mielenosoituksissa on kuollut ainakin 28 siviiliä; ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestön arvioiden mukaan vuodesta 2015 ainakin 70 mielenosoittajaa ja sivullista on kuollut, mukaan lukien opiskelija Amadou Boukariou Baldé, jonka poliisit hakkasivat kuoliaaksi Labén yliopiston mielenosoituksissa toukokuussa 2019;

L.

ottaa huomioon, että useat paikalliset kansalaisjärjestöt ovat tuominneet Guinean tasavallan vankilaolot ja erityisesti ”vakavat puutteet, jotka liittyvät tilanahtauteen, ruokaan ja ravitsemukseen, sekä useimmille vanginvartijoille annetun koulutuksen vähyyteen” (Human Rights Watchin raportin mukaan); toteaa, että nämä olosuhteet antavat aihetta huoleen koko maassa, mutta ovat erityisen vakavia Conakryn keskusvankilassa;

M.

ottaa huomioon, että Guinean tasavalta on yksi Afrikan köyhimmistä maista ja kärsii edelleen vuosia jatkuneesta huonosta taloushallinnosta ja korruptiosta, siitä huolimatta, että Bokea ympäröivissä kaivoksissa on maailman suurin bauksiittivaranto; ottaa huomioon, että kaksi kolmasosaa maan 12,5 miljoonasta asukkaasta elää köyhyydessä ja että ebolakriisi vuosina 2013–2016 heikensi merkittävästi maan taloutta; ottaa huomioon, että työttömyys koettelee erityisen raskaasti alle 25-vuotiaita nuoria, joiden osuus väestöstä on yli 60 prosenttia;

N.

ottaa huomioon, että guinealainen ihmisoikeus- ja kansalaisoikeusjärjestö OGDH on tuominnut Guinean tasavallassa toistuvat ihmisoikeusloukkaukset, joita esiintyy eritysesti perustuslakiuudistuksen vastaisten mielenosoitusten yhteydessä, ja toteaa, että mielenosoitukset kärjistävät hallituksen ja oppositiopuolueiden välistä vastakkainasettelua; ottaa huomioon, että nämä ihmisoikeusloukkaukset johtavat julkisten rakennusten ja tilojen tuhoamiseen, etnisten jakolinjojen kiristämiseen ja pakkohäätöihin yksityisomaisuudesta; ottaa huomioon, että helmikuun ja toukokuun 2019 välisenä aikana Guinean tasavallan hallitus hääti pakolla yli 20 000 ihmistä Conakryn asuinalueilta tarjotakseen maata hallituksen ministeriöille, ulkomaisille suurlähetystöille, yrityksille ja muille julkisille rakennusurakoille;

O.

ottaa huomioon, että vuosina 2014–2020 Euroopan unioni antoi 11:nnestä Euroopan kehitysrahaston (EKR) maaohjelmasta Guinean tasavallalle tukea, jonka määrä oli 244 000 000 euroa ja jossa keskityttiin institutionaaliseen uudistukseen ja hallinnon nykyaikaistamiseen, kaupunkien puhtaanapitoon, terveydenhuoltoon, maantieliikenteeseen ja kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tukemiseen;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Madagaskarista ja erityisesti 9. kesäkuuta 2011 (1) ja 16. marraskuuta 2017 (2) antamansa päätöslauselmat,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuodelta 1948,

—

ottaa huomioon vuonna 1924 annetun Geneven julistuksen lapsen oikeuksista ja sen hyväksymisen YK:n yleiskokouksessa vuonna 1959,

—

ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan, jossa vahvistetaan, että lasten oikeuksien suojelu sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa on yksi EU:n päämääristä,

—

ottaa huomioon 6. kesäkuuta 1973 tehdyn Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 138, joka koskee työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää, sekä 1. kesäkuuta 1999 tehdyn ILO:n yleissopimuksen nro 182, joka koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi,

—

ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2017 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien tinan, tantaalin ja volframin, niiden malmien ja kullan toimitusketjuun sovellettavan, vastuullisten tuojien omaehtoiseen vakuutukseen perustuvan unionin due diligence -järjestelmän perustamisesta (3) (konfliktialueiden mineraaleja koskeva asetus),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon lapsen oikeuksien komitean,

—

ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät lapsityövoimasta,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien asiakirjan ”Guiding Principles on Business and Human Rights: ”Implementing the United Nations ’Protect, Respect and Remedy’ Framework” vuodelta 2011,

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman lasten oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä (4),

—

ottaa huomioon 25. heinäkuuta 2019 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman, jossa vuosi 2021 julistettiin lapsityön poistamisen kansainväliseksi teemavuodeksi,

—

ottaa huomioon 10. joulukuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” (5),

—

ottaa huomioon konflikti- ja riskialueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskevan OECD:n due diligence -oppaan, mukaan lukien kaikki sen liitteet ja täydennysosat,

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman (6) parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta,

—

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman (7) kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin,

—

ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavat periaatteet (2011),

—

ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän YK:n komitean esittämän yleiskommentin nro 24 (2017), joka koskee taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisia valtion velvoitteita liiketoiminnan yhteydessä (E/C.12/GC/24),

—

ottaa huomioon Unicefin laatimat liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet,

—

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät ”EU ja vastuulliset globaalit arvoketjut”,

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman (8) yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista,

—

ottaa huomioon marraskuussa 2019 julkaistun Terre des Hommes -järjestön raportin ”Child Labour in Madagascar’s Mica Sector” (9),

—

ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen 26 artiklan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 32 artiklan mukaan ”[s]opimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen”;

B.

ottaa huomioon, että lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus on laajimmin ratifioitu kansainvälinen ihmisoikeussopimus ja kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen ja että siinä sopimusvaltioille asetetaan selkeä oikeudellinen velvoite edistää, suojella ja kunnioittaa kaikkien niiden lainkäyttövallan alaisten lasten oikeuksia;

C.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ja suojelemaan lapsen oikeuksia sisäisen ja ulkoisen toimintansa yhteydessä ja noudattamaan toiminnassaan kansainvälistä oikeutta, myös lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen määräyksiä (10);

D.

ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa edellytetään, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa EU:n toimissa, ja kielletään lapsityö asettamalla työhön pääsemiseksi vaadittava vähimmäisikä, joka ei saa olla alempi kuin ikä, jolloin oppivelvollisuus päättyy, ja lisäksi siinä vahvistetaan, että työhön otetuille nuorille on annettava heidän ikänsä mukaiset työolot ja -ehdot ja heitä on suojeltava taloudelliselta hyväksikäytöltä ja työltä, joka saattaa vahingoittaa heidän turvallisuuttaan, terveyttään tai fyysistä, henkistä, moraalista tai sosiaalista kehitystään tai haitata heidän koulutustaan;

E.

ottaa huomioon, että lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 12 artiklassa ja perusoikeuskirjan 24 artiklassa vahvistetaan lapsen oikeus tulla kuulluksi ja se, että lapsen on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä ja lapsen mielipide on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti otettava huomioon häntä koskevissa asioissa;

F.

ottaa huomioon, että EU on sitoutunut toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja saavuttamaan sen tavoitteet, myös kestävän kehityksen alatavoitteen 8.7, joka kuuluu seuraavasti: ”Ryhtyä välittömiin ja tehokkaisiin toimiin pakkotyön, modernin orjuuden ja ihmiskaupan poistamiseksi, varmistaa lapsityön pahimpien muotojen, kuten lapsisotilaiden värväämisen ja käytön, kieltäminen ja poistaminen sekä lopettaa lapsityö kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä” (11);

G.

ottaa huomioon, että eri puolilla maailmaa arviolta 152 miljoonaa 5–17-vuotiasta tyttöä ja poikaa osallistuu lapsityöhön (12) ja että työssäkäyviä lapsia on eniten vähiten kehittyneissä maissa; ottaa huomion, että lapsityön uhreja on eniten Afrikassa (72,1 miljoonaa lasta) sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen maissa (62,1 miljoonaa lasta); ottaa huomioon, että maatalous, palveluala ja teollisuus, mukaan lukien kaivosteollisuus, ovat ne kolme alaa, joilla lapsityötä esiintyy eniten; ottaa huomioon, että vaikka lapsityövoiman käytön vähentämisessä on edistytty jonkin verran, ILO:n arvion mukaan edistyminen on niin hidasta, että vuonna 2025 lapsityötä tekeviä poikia ja tyttöjä on edelleenkin 121 miljoonaa;

H.

ottaa huomioon, että lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi koskevan, vuonna 1999 tehdyn ILO:n yleissopimuksen nro 182 3 artiklan d kohdan mukaan ilmaisu ”lapsityön pahimmat muodot” käsittää ”työn, joka luonteensa tai olosuhteidensa vuoksi saattaa olla haitallista lasten terveydelle, turvallisuudelle tai moraalille”; ottaa huomioon, että Madagaskar on ratifioinut kaikki lapsityötä koskevat keskeiset kansainväliset sopimukset, myös yleissopimuksen lapsen oikeuksista (ja sen kaksi valinnaista pöytäkirjaa), vähimmäisikää koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 138 sekä lapsityön pahimpia muotoja koskevan ILO:n yleissopimuksen nro182; ottaa huomioon, että Madagaskarin hallitus on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman lapsityön torjumiseksi Madagaskarissa yhteistyössä muun muassa kansainvälisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa; ottaa huomioon, että nämä lupaukset ja toimet eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin;

I.

ottaa huomioon, että Kansainvälinen työjärjestö toteaa lapsityötä koskevassa määritelmässään, että kaikkea lasten tekemää työtä ei pitäisi luokitella lapsityöksi, jota on torjuttava; ottaa huomioon, että lasten tai teini-ikäisten osallistumista työhön, joka ei vaikuta haitallisesti heidän terveyteensä ja kehitykseensä tai häiritse heidän koulunkäyntiään, pidetään yleensä positiivisena asiana; ottaa huomioon Afrikan unionin Agenda 2063:n ja äskettäin allekirjoitetun kymmenvuotisen toimintasuunnitelman lapsityön, pakkotyön, ihmiskaupan ja modernin orjuuden poistamiseksi Afrikasta (2020–2030) ja toteaa, että Afrikan maat ovat niiden perusteella sitoutuneet lapsityön kaikkien muotojen poistamiseen Afrikasta YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteen 8.7 mukaisesti;

J.

ottaa huomioon, että lapsityön pahimpien muotojen suurin luokka on vaarallisen työn teettäminen lapsilla, joka koskee 73:a miljoonaa 5–17-vuotiasta lasta, jotka työskentelevät vaarallisissa oloissa monilla eri aloilla, esimerkiksi kaivosteollisuudessa (13); ottaa huomioon, että vuonna 2018 kaikista madagaskarilaisista 5–17-vuotiaista lapsista 47 prosenttia osallistui lapsityöhön ja näistä arviolta 86 000 työskenteli kaivosteollisuudessa (14); ottaa huomioon, että kaivosteollisuus vaatii eniten kuolonuhreja ja 100 000:ta 5–17-vuotiasta työssäkäyvää lasta kohden kuolonuhreja on keskimäärin 32;

K.

ottaa huomioon, että koulua käymättömien lasten määrä on Madagaskarissa maailman viidenneksi suurin (15); ottaa huomioon, että Madagaskarissa puolet alle 5-vuotiaista lapsista kärsii hidastuneesta kasvusta ja ainoastaan 13 prosentilla on kotona sähköt (16); ottaa huomioon, että koko väestöstä 74 prosenttia elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella ja 80 prosenttia asuu maaseudulla (17); ottaa huomioon, että kolme neljäsosaa väestöstä elää alle 1,9 dollarilla päivässä; ottaa huomioon, että Unicefin mukaan ainoastaan 30 prosentilla madagaskarilaisista lapsista on mahdollisuus päästä peruskoulun ala-asteelle; ottaa huomioon, että koulutus on ratkaisevan tärkeää lapsityön ehkäisemiseksi ja lasten pitämiseksi poissa kaduilta, missä he joutuvat alttiiksi ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle;

L.

ottaa huomioon, että Madagaskar on maailman kolmanneksi suurin kiilteen viejä, jonka viennin arvo oli 6,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2017, ja Intian, Kiinan, Sri Lankan, Pakistanin ja Brasilian ohella Madagaskar on yksi niistä maista, joissa kiillekaivoksissa työskentelevien lasten oikeuksia todennäköisimmin rikotaan;

M.

ottaa huomioon, että kiilteellä tarkoitetaan erilaisia elektroniikka- ja autoteollisuudessa käytettäviä mineraaleja ja kiillettä on monissa erilaisissa tuotteissa aina maaleista maanparannusaineisiin ja meikeistä älypuhelimiin;

N.

ottaa huomioon, että Madagaskarin kiilleteollisuudessa työskentelee arviolta 11 000 lasta; ottaa huomioon, että suurin osa tästä lapsityöstä keskittyy maan eteläosassa sijaitseviin Anosyn, Androyn ja Ihoromben maakuntiin, joissa lasten terveys-, ravinto- ja koulutustilanne on heikko;

O.

ottaa huomioon, että Madagaskarissa kiilleteollisuudessa työskentelevien lasten työolot ovat epäinhimilliset ja vaaralliset ja he kärsivät selkäkivusta, kaivoksissa vallitsevasta kuumuudesta ja veden- tai hapenpuutteesta johtuvasta päänsärystä, raskaiden kuormien kantamista sisältävän yksitoikkoisen ja kovan työn aiheuttamasta lihassärystä sekä toistuvasta yskästä ja hengitystieongelmista, jotka johtuvat kaivoksissa ja jalostuskeskuksissa ja niiden ympärillä leijuvista pienistä kiillepölyhiukkasista, ja kaivosten romahtamisvaara ja maanvyörymien vaara uhkaavat heidän henkeään; ottaa huomioon, että Madagaskarin viranomaiset eivät kykene tarjoamaan monille kaivosyhteisöille asianmukaista pääsyä terveydenhuoltoon, koulutukseen tai juomavesi-infrastruktuuriin;

P.

ottaa huomioon, että lapsityön taustalla vaikuttavia syitä ovat esimerkiksi köyhyys, muuttoliike, sodat tai ympäristön pilaantuminen ja ilmastonmuutos, laadukkaiden koulutusmahdollisuuksien puuttuminen, se, ettei vanhemmille ole säällisiä työpaikkoja, sekä sosiaaliturvan ja sosiaalisten normien puuttuminen; ottaa huomioon, että tämän vuoksi lapsityön torjunta edellyttää moniulotteista toimintamallia ja lapsityön rakenteiden analysoimista kulloisessakin tilanteessa;

Q.

ottaa huomioon, että Madagaskar on Yhdistyneiden kansakuntien inhimillisen kehityksen indeksin häntäpäässä eli 189 maan joukossa sijalla 161 (vuonna 2017) ja että 57 prosenttia Madagaskarin väestöstä kärsii moniulotteisen köyhyyden indeksin (MPI) mukaan vakavasta moniulotteisesta köyhyydestä ja 1,3 miljoonan madagaskarilaisen ruokaturva oli vakavasti heikentynyt maaliskuussa 2019 (18); ottaa huomioon, että lapsityövoiman käyttö on ilmentymä, jonka taustalla vaikuttaa erilaisia toisiaan vahvistavia syitä, kuten köyhyys, eriarvoisuus ja perussosiaalipalvelujen puutteellinen saatavuus; toteaa, että lapsityövoimaa ei näin ollen voida tarkastella erillään;

R.

ottaa huomioon, että Madagaskarin kiilleteollisuutta verotetaan useiden monimutkaisten järjestelyjen avulla ja että vientiä verotetaan suhteellisen vähän eivätkä verot aina hyödytä suoraan kaivosyhteisöjä; toteaa, että vientilupia on myönnetty vain noin 40, mikä viittaa siihen, että valtaosa kiilteen kaivusta tapahtuu laittomasti ja sitä harjoitetaan pienimuotoisesti sääntelemättömissä ja vaarallisissa kaivospaikoissa; ottaa huomioon, että viennin kasvu ja tonnihinnan merkittävä lasku ovat lisänneet työvoiman hyväksikäytön riskiä;

S.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman (2015–2019) tavoitteena on torjua lapsityövoiman käyttöä muun muassa siten, että ”tuetaan kumppanimaita lapsen oikeuksien edistämisessä, suojelemisessa ja kunnioittamisessa painopisteinä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, joihin kuuluvat oikeus koulutukseen, terveyteen ja ravintoon sekä sosiaaliseen suojeluun, ja lapsityön pahimpien muotojen torjunta, käyttäen aina lapsen etua johtavana periaatteena” (19);

T.

ottaa huomioon, että lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 16 tunnustetaan, että lasten oikeuksien kunnioittamiseen liittyvät velvoitteet ja vastuut ulottuvat käytännössä valtiota sekä sen virastoja ja laitoksia laajemmalle ja koskevat myös yksityisiä toimijoita ja yrityksiä, ja todetaan lisäksi, että kaikkien yritysten on täytettävä lasten oikeuksiin liittyvät vastuunsa ja valtioiden on varmistettava, että näin tapahtuu;

U.

ottaa huomioon, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sitoutunut siihen, että EU:n kauppasopimuksiin sisällytetään määräyksiä, joiden mukaan lapsityövoiman käyttöön sovelletaan nollatoleranssia (20), ja kehottanut demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavaa varapuheenjohtajaehdokasta Dubravka Šuicaa laatimaan lapsen oikeuksia koskevan kattavan strategian (21);

V.

toteaa, että EU on viime vuosina alkanut antaa lainsäädäntöä lisätäkseen yritysten vastuuvelvollisuutta sekä sisällyttää ihmisoikeuksia koskevaan due diligence -velvoitteeseen liittyviä osatekijöitä osaksi lainsäädäntöään, muun muassa konfliktialueiden mineraaleja koskevaa asetusta ja EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevaa direktiiviä; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat alkaneet antaa kansallista lainsäädäntöä, jolla on sama tavoite, ja mainitsee esimerkkeinä modernia orjuutta koskevan Yhdistyneen kuningaskunnan lain, monikansallisten yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevan Ranskan lain, Alankomaissa säädetyn lapsityövoimaa koskevan due diligence -lain sekä Saksan ja Italian kansalliset toimintasuunnitelmat yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöön panemiseksi; ottaa huomioon, että komissio on ilmoittanut aikeestaan tutkia tapoja, joilla voidaan parantaa avoimuutta koko toimitusketjussa, mukaan luettuina pakollisia due diligence -velvoitteita koskevat näkökohdat;

W.

ottaa huomioon, että parlamentti kehotti vuonna 2010 antamassaan päätöslauselmassa komissiota harkitsemaan lapsityövoimaa käyttäen valmistettujen tuotteiden unioniin tuonnin kieltämistä ja toisti vaatimuksensa vuonna 2016 antamassaan päätöslauselmassa, jossa se kehotti antamaan tasapainoisen ja realistisen lainsäädäntöehdotuksen, johon sisältyy esimerkiksi sellaisia toimenpiteitä kuin ilman lapsityövoimaa valmistettujen tuotteiden merkitseminen ja lapsityövoimaa käyttäen valmistettujen tuotteiden tuonnin kieltäminen;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW64) 64. istunnon ja sen keskeisen aiheen, Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelun ja arvioinnin,

—

ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn YK:n neljännen naisten maailmankonferenssin, Pekingissä hyväksytyn julistuksen ja naisten voimaannuttamista koskevan toimintaohjelman sekä myöhemmin YK:n Peking + 5 -erityisistunnossa 9. kesäkuuta 2000, Peking + 10 -erityisistunnossa 11. maaliskuuta 2005, Peking + 15 -erityisistunnossa 2. maaliskuuta 2010 ja Peking + 20 -erityisistunnossa 9. maaliskuuta 2015 hyväksytyt päätösasiakirjat, jotka koskivat uusia toimia ja aloitteita Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteuttamiseksi,

—

ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta,

—

ottaa huomioon syyskuussa 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet ja varsinkin tavoitteet 3 ja 5,

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen,

—

ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) vuoden 2019 raportin ”Beijing + 25 – The 5th Review of the Implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States”,

—

ottaa huomioon YK:n Euroopan talouskomission päätöslauselman ECE/AC.28/2019/3 ”Beijing+25 Regional Review Meeting”,

—

ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2016–2020 (GAP II), jonka neuvosto hyväksyi 26. lokakuuta 2015, sekä komission ja korkean edustajan 11. syyskuuta 2019 julkaiseman sitä koskevan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen 2018,

—

ottaa huomioon EU:n ja YK:n Spotlight-aloitteen, jonka tavoitteena on poistaa kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta,

—

ottaa huomioon neuvoston 10. joulukuuta 2018 esittämät päätelmät ”Naiset, rauha ja turvallisuus”,

—

ottaa huomioon neuvoston 9.–10. joulukuuta 2019 esittämät päätelmät ”Sukupuolitasa-arvoiset taloudet: tuleva kehys”,

—

ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 6. joulukuuta 2018 esittämät päätelmät ”Sukupuolten tasa-arvo, nuoret ja digitalisaatio”,

—

ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa (1),

—

ottaa huomioon 3. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisten taloudellisesta voimaannuttamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla EU:ssa (2),

—

ottaa huomioon 15. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta ja EU:n veropolitiikasta (3),

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen ja muista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi (4),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklan 4 kohdan,

—

ottaa huomioon neuvostolle esitetyn kysymyksen EU:n painopisteistä naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 64. istuntoa varten (O-000006/2020 – B9-0005/2020),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A.

toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on yksi unionin perusperiaatteista, joka vahvistetaan Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa, ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on sen vuoksi tärkeä väline tämän periaatteen sisällyttämisessä unionin kaikkeen politiikkaan ja toimiin, myös ulkoisesti;

B.

toteaa, etteivät naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ole pelkästään perustavia ihmisoikeuksia, joita sekä naisten että miesten on puolustettava yhtäläisesti, vaan ne ovat myös edellytyksenä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiselle ja köyhyyden poistamisella ja ne muodostavat tarvittavan perustan rauhanomaiselle, hyvinvoivalle ja kestävälle maailmalle;

C.