7.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 269/10

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

(2021/C 269/08)

Euroopan komissio on hyväksynyt tämän vähäisen muutoksen annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Tämä vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus julkaistaan komission e-Ambrosia-tietokannassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Salzwedeler Baumkuchen”

EU-nro: PGI-DE-0733-AM01 – 27. toukokuuta 2020

SAN ( ) SMM ( X )

1. Nimi (nimet)

”Salzwedeler Baumkuchen”

2. Jäsenvaltio tai EU:n ulkopuolinen maa

Saksa

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji

Luokka 2.3 Leipomo-, konditoria-, makeis- ja keksituotteet

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Kyseessä on pyöreä kerroksinen kakku, jossa on yksittäisiä epäsäännöllisiä kerroksia ja epäsäännöllisiä sakaramaisia renkaita. Ominaista Salzwedeler Baumkuchenille on kerroksittainen paistaminen, joka saa kakun leikkauspinnan näyttämään ”puun vuosirenkailta”. Baumkuchen voi olla jopa 90 cm korkea ja läpimitaltaan jopa 40 cm. Sisältä Baumkuchen on pituussuunnassa ontto, ja ontto tila voi olla läpimitaltaan jopa 20 cm. Yksittäinen kakku painaa 2–5 kg.

Salzwedeler Baumkuchenia ei yleensä tarjoilla kokonaisena, vaan se leikataan renkaiksi, jotka ovat yleensä korkeudeltaan 5–50 cm ja painoltaan 50–4 000 g, useimmiten kuitenkin 300–500 g. Lisäksi valmistetaan tuotetta nimeltä ”Baumkuchenspitzen”, jolla tarkoitetaan sileitä puolisuunnikkaan muotoisia kakunpaloja, joiden pituus on noin 4 cm ja paksuus noin 1 cm. Palat voidaan myös leikata irti Baumkuchen-renkaasta, jolloin muoto ja koko voivat vaihdella ja pituus on 2–4,5 cm ja paksuus 2 cm. Valmistuksessa on myös tuote nimeltään ”Baumkuchenriegel”, Baumkuchen-renkaasta irti leikattuja tankoja, joiden pituus on 8–10 ja paksuus 3 cm.

Baumkuchenia saa erilaisilla päällysteillä:

—	sokerikuorrutteisena

—	tummalla suklaalla päällystettynä

—	valkosuklaapäällysteisenä

—	maitosuklaapäällysteisenä

—	sokerikuorrutteisena ja tummalla suklaalla päällystettynä

—	sokerikuorrutteisena ja maitosuklaalla päällystettynä

—	tummalla suklaalla ja maitosuklaalla päällystettynä

—	tummalla suklaalla ja valkosuklaalla päällystettynä

—	maito- ja valkosuklaalla päällystettynä

—	ilman kuorrutetta

—	tummalla suklaalla, maitosuklaalla tai valkosuklaalla kokonaan päällystettyinä kakunpaloina (Baumkuchenspitzen)

—	tummalla suklaalla, maitosuklaalla tai valkosuklaalla kokonaan päällystettyinä Baumkuchen-tankoina (Baumkuchenriegel), joissa on sokerikuorrute tai jotka on koristeltu ohuilla raidoilla tummaa suklaata, maitosuklaata tai valkosuklaata.

Ainesosat

1 kg voita tai voitiivistettä, 1 kg jauhoja, vehnäjauhoja, vehnätärkkelystä tai maissitärkkelystä (valmistustekniikasta riippuen),

0,8–1 kg munankeltuaista tai vastaava määrä yksittäisiä munankeltuaisia,

0,8–1 kg munanvalkuaista tai vastaava määrä yksittäisiä munanvalkuaisia,

0,8–1 kg sokeria,

luontaisia aromeja (valmistustekniikasta riippuen),

aprikoosihilloa (vaihtoehtoinen),

sokerikuorrutus tai suklaapäällyste,

ei säilöntäaineita,

ei leivinjauhetta eikä muita nostatusaineita.

Edellä mainituista määristä valmistettavan lopputuotteen paino on 3,5–4,0 kg.

Laatuvaatimukset

Ulkopinta: miellyttävä hieman sakarainen muoto (paitsi Baumkuchenspitzen-palat) ja tasainen, hyvin peittävä, kiiltävä ja viimeistelty päällyste/kuorrutus

Muoto (kokonainen Baumkuchen): pituus 60–90 cm, ulkoinen läpimitta 12–40 cm ja sisäinen läpimitta 4–20 cm

Päällyste: sokerikuorrutus, tumma suklaa, maitosuklaa tai valkosuklaa

Väri: päällysteestä riippuen valkoinen, kermanvaalea, vaaleanruskea tai tummanruskea

Rakenne: tasaisen huokoinen, hieman mehukas sisus

Sisäpinta: tasaisen kullanruskeita ja samankokoisia kerroksia.

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

–

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Salzwedeler Baumkuchenia saa valmistaa ainoastaan rajatulla maantieteellisellä alueella.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

–

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Päällysmerkinnöissä on ilmoitettava myös valmistusaineet ja paino sekä valmistajan nimi, postinumero, postitoimipaikka ja katuosoite.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue kattaa Salzwedelin kaupungin, sellaisena kuin sen rajat olivat vuonna 2006.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1. Maantieteellisen alueen erityisyys

Kondiittorikisälli Johann Andreas Schernikow laati vuonna 1807 Baumkuchen-reseptin, jonka valmistustekniikkaa ja -aineita Salzwedelin ensimmänen Baumkuchen-tehdas käyttää vielä tänäkin päivänä. Schernikow sai vuonna 1812 Salzwedelin kaupungin asukasoikeuden.

Sekundääridokumentaatio 1800-luvun alkupuoliskolta kertoo, että Salzwedelin sokerileipomoissa valmistettiin puunrunkomaista pitkänomaista kakkua. Salzwedeler Baumkuchen mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1843.

Kun teollistuminen kiihtyi 1800-luvun jälkipuoliskolla, yhteiskuntaan muodostui vauras keskiluokka, jolla oli varaa maksaa myös herkuista, jotka olivat peräisin muilta alueilta. Yritteliäs joukko salzwedeliläisiä leipureita ja kondiittoreita tarttui tähän tilaisuuteen ja alkoi valmistaa paikallisen valmistustavan mukaista Baumkuchenia lähetettäväksi kauemmaksi Saksaan (Berliini, Hannover ja Saksan keskiosat) ja Saksan ulkopuolelle (muun muassa Wien ja Pietari). Näin syntyi mittava Baumkuchen-tuotanto, ja Salzwedeler Baumkuchen tuli tunnetuksi koko Saksassa ja sen rajojen ulkopuolella. Vaikka asiasta ei olekaan saatavilla varmaa dokumentaatiota, Baumkuchenia todennäköisesti valmistettiin Salzwedelissä enemmän kuin missään muussa Saksan kaupungissa 1800-luvun lopun ja ensimmäisen maailmansodan välillä sekä maailmansotien välillä. Suurin osa tuotannosta oli muuhun kuin omaan kulutukseen: 80–90 prosenttia tuotannosta toimitettiin Salzwedelin ulkopuolelle.

Kuluttajien mielestä Salzwedeler Baumkuchen oli jo tuolloin erikoistuote, joka oli peräisin nimenomaan Salzwedelin kaupungista ja erottui selkeästi muiden alueiden Baumkucheneista erityisten laatuominaisuuksiensa (valmistustapa ja -aineet) ansiosta.

Toisen maailmansodan päätyttyä Baumkuchenin tuotanto käynnistyi hitaasti uudelleen. Valmistajien kokemus ja Salzwedelin monivuotinen Baumkuchen-perinne saattelivat Salzwedeler Baumkuchenin uuteen menestykseen, vaikka sen suurin valmistaja pakkolunastettiinkin vuonna 1958. Valmistusaineet ja -tapa säilyivät samoina, mutta raaka-ainepulan vuoksi osa voista jouduttiin korvaamaan margariinilla. Yhä enemmän tuotannosta alkoi taas mennä vientiin: Salzwedeler Baumkuchenia vietiin kymmeniätuhansia kappaleita etupäässä länsimaihin.

5.2. Tuotteen erityisyys

Salzwedeler Baumkuchen on alueellinen leipomoerikoisuus, jolla on pitkä perinne ja erityinen maine kuluttajien keskuudessa ja joka tunnetaan myös Salzwedelin alueen ulkopuolella.

Baumkuchenia on valmistettu Salzwedelissä lähes 200 vuoden ajan, ja 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien sitä on myyty kaikkialla Saksassa ja viety myös Saksan ulkopuolelle (vrt. Deutschland Spezialitätenküche, julkaisija Christine Metzger, 1999, s. 46). Baumkuchenin valmistusaineet ja -tapa ovat erittäin hinnakkaita, joten kyse on korkeamman hintaluokan tuotteesta. Baumkuchenia valmistetaan kaikissa yrityksissä samaan tapaan: taikinaa lisätään kauhalla avotulen yllä pyörivään vartaaseen kerros kerrokselta, kunnes saadaan tulokseksi kerroksinen kakku. Myös pääasialliset valmistusaineet olivat kaikissa yrityksissä samat.

Salzwedeler Baumkuchen on edelleenkin erityisesti juhlaherkku, jota tarjotaan muun muassa jouluna, pääsiäisenä ja syntymäpäiväjuhlissa. Hinnakkaiden valmistusaineiden vuoksi Baumkuchen-tuotanto hiljeni sota- ja pula-aikoina, kuten vuosina 1914–1918 ja vuosina 1939–1948.

Baumkuchenin valmistusaineet ja -tapa ovat pysyneet muuttumattomina noin 150 vuoden ajan. Edelleenkään Salzwedeler Baumkuchenin valmistuksessa ei käytetä säilöntäaineita, pastörointia eikä pakastamista, joten kyseessä on selkeästi tuore leipomotuote.

Jo vuonna 1883 Dietrichs ja Parisius kirjoittivat (Bilder aus der Altmark, kustantamo J. F. Richter, Hampuri), että kulinaristit pitävät Salzwedelissä valmistettua Baumkuchenia selkeästi parempana kuin muiden paikkakuntien Baumkucheneita ja että Salzwedeler Baumkuchen tulee vielä niittämään maailmanmainetta. He kirjoittivat myös, että leipomoista postitetaan tuhansia kontteja makeaa ja maukasta kakkua määränpäänä koko Saksa ja usein myös Venäjä ja Pohjois-Amerikka.

Juhlajulkaisun 100 Jahre Salzwedeler Wochenblatt (1932, s. 113) artikkelissa Was weiß man vom Salzwedeler Baumkuchen?

(”Mitä Salzwedeler Baumkuchenista tiedetään?”) mainitaan, että jos kertoo olevansa salzwedeliläinen, saa 99 prosentin todennäköisyydellä kuulla olevansa Baumkuchenin kotikaupungista.

Salzwedeler Baumkuchenin pitkästä perinteestä ja hyvästä maineesta on osoituksena muun muassa Berliinin kansainvälisillä maatalousmessuilla (Internationale Grüne Woche) vuonna 2005 tehty Baumkuchen-kysely. Sen mukaan 500 vastaajasta 60,6 prosenttia oli kuullut tai lukenut tuotteesta nimeltä Salzwedeler Baumkuchen; näistä 92 prosenttia oli sitä mieltä, että Salzwedeler Baumkuchenia valmistetaan ainoastaan Salzwedelissä, ja 81 prosenttia piti tätä alkuperää ostopäätöksensä kannalta oleellisena.

Salzwedeler Baumkuchen on myös noin 100 vuoden ollut osa alueellista kansanperinnettä: Baumkuchenista on tehty lauluja ja runoja, ja se on näkyvästi mukana myös kulkueissa. Nykyään Baumkuchen on tärkeä matkailuvetonaula. Sen valmistukseen voi käydä tutustumassa muutamissa leipomoissa. Lisäksi vuodesta 2004 lähtien on valittu Baumkuchen-kuningatar ja järjestetty Baumkuchen-juhlat.

Myös saksalaisissa matkaoppaissa (Baedecker Deutschland, 1998, s. 98) ja mainoksissa Salzwedeler Baumkuchen esitellään Salzwedelin kaupungin perinteisenä erikoisuutena.

5.3. Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Salzwedeler Baumkuchenin hyvä maine perustuu erityisesti tuotteen pitkään valmistusperinteeseen Salzwedelissä, pitkällä aikavälillä kehittyneeseen käsityötaitoon, tuotteen korkeaan laatuun ja tuotteen vakiintumiseen osaksi kulttuurielämää Salzwedelissä, jota kutsutaan myös ”Baumkuchen-kaupungiksi” (ks. edellä Deutschland Spezialitätenküche). Salzwedeler Baumkuchen on näin ollen alueellinen erikoisuus, jonka hyvä maine liitetään läheisesti sen alkuperäpaikkaan eli Salzwedeliin.

Eritelmän julkaisutiedot

(asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://register.dpma.de/DPMAregister/geo/detail.pdfdownload/42039

(1) EYVL L 179, 19.6.2014, s. 17.

7.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 269/14

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun, erään viinialan nimityksen eritelmään tehtävän unionin muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2021/C 269/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) 98 artiklassa tarkoitetulla tavalla kahden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

HAKEMUS TUOTE-ERITELMÄÄN TEHTÄVÄÄ UNIONIN MUUTOSTA VARTEN

”MINIȘ”

PDO-RO-A0029-AM01

Hakemuksen jättöpäivä: 2.4.2019

1. Hakija ja oikeutettu etu

PROVITIS (ammatillinen yhdistys)

Ammatillinen yhdistys on perustettu yhdistyksistä ja säätiöistä annetun hallituksen määräyksen nro 26/2000, sellaisena kuin se on muutettuna lailla nro 246/2005, nojalla. Yhdistys muodostuu tuottajista, jotka ovat luonnollisia ja oikeushenkilöitä, ja se kattaa yli 60 prosenttia suojatun alkuperänimityksen (SAN) ”Miniș” alueesta. Yhdistys on rekisteröity kansalliseen yhdistysrekisteriin numerolla 17165/A/2007.

2. Tuote-eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen nimi

☒	Rypäletuotteiden luokat

☒

Yhteys

☐	Kaupan pitämisen rajoitukset

3. Muutoksen kuvaus ja perustelut

3.1. Uuden rypälelajikkeen lisääminen pääasiallisiin lajikkeisiin

Cabernet Franc -lajike on lisätty hyväksyttyjen lajikkeiden luetteloon pääasialliseksi lajikkeeksi.

Tämän vuoksi tuote-eritelmän kohtaa IV ja yhtenäisen asiakirjan kohtaa 1.7 on muutettu.

Cabernet Franc -lajikkeen käyttöönotto on osoittautunut hyväksi päätökseksi, sillä tämä lajike tuottaa punaviinimarkkinoilla merkittäviä tuottoja. Vaikka Cabernet Franc -lajikkeen ydinaluetta ovat Unkarin kaakkoisosat, se on menestynyt hyvin myös Romanian Zaranduluin vuoriston alarinteitä myötäilevällä Miniș (SAN) -merkinnän kattamalla alueella, missä sitä on perinteisesti nautittu jo niinä aikoina, kun alue liitettiin osaksi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaa.

Lajiketta on viljelty Romaniassa vuodesta 2008 lähtien, ja vuonna 2011 saatu ensimmäinen sato käytettiin Cabernet Sauvignon -lajikkeen kanssa valmistettuun sekoitukseen. Tästä lajikkeesta valmistettujen lajikeviinien jäljitettävyys on varmistettu vuoden 2012 sadosta lähtien, sillä tarkoituksena on ollut lisätä lajike SAN-merkinnällä ”Miniș” varustettujen viinien sallittujen lajikkeiden joukkoon.

Vuonna 2012 Covăsânțin kylän viinitarhoissa – Minișin parhaita punaviinejä tuottavan alueen pohjoisrajalla – viljeltyjä Cabernet Franc -lajikkeen rypäleitä korjattiin erikseen ja viiniytettiin yhtä lajiketta sisältäväksi lajikeviiniksi.

Rypäleiden potentiaalinen alkoholipitoisuus sadonkorjuuvaiheessa käy ilmi viiniselosteeseen perustuvista, edellisten neljän peräkkäisen vuoden ajalta kerätyistä analyyttisista tiedoista ja aistinvaraisten analyysien tuloksista (viiniselostetta käytetään viinien jäljitettävyyden varmistamiseen ja niiden laatuparametrien johdonmukaisuuden seurantaan). Valmistettujen viinien alkoholipitoisuus on ollut tasaisesti yli 13,5 tilavuusprosenttia, happopitoisuus yleensä noin 5,60 g/l ja kuiva-ainepitoisuus yli 25 g/l. Kun vuoden 2015 sadosta valmistettuun viiniin sekoitettiin 16 prosenttia Fetească neagră -lajiketta, viini sai uusia ominaisuuksia, kuten mausteisia ja rosoisia vivahteita, mikä ei kuitenkaan vaikuttanut sen muihin ominaisuuksiin.

3.2. Uusien viinityyppien lisääminen: laatukuohuviini ja helmeilevä viini

Miniș (SAN) -viineille on lisätty uusia viiniluokkia (laatukuohuviini ja helmeilevä viini).

Tuote-eritelmän kohtaa I ja yhtenäisen asiakirjan kohtaa 1.3 on muutettu.

Uusien viinityyppien lisääminen johtuu uudelleenistutuksista, joiden myötä suurille alueille on istutettu kotoperäisiä lajikkeita (muun muassa Mustoasă de Măderat- ja Chardonnay-lajikkeita). Joihinkin näistä lajikkeista kehittyy hedelmäisiä ja raikkaan aromaattisia piirteitä, jotka tulevat parhaiten esille laatukuohuviinissä ja helmeilevässä viinissä.

Uusien viinityyppien myötä myös elvytetään näiden lajikkeiden perinteinen valmistustapa ja luodaan uusi maku, kun lajikkeet valmistetaan viiniksi nykyaikaisin menetelmin, mikä korostaa niiden erityistä raikkautta ja osalle näistä lajikkeista ominaista kohtalaista tai suurta happopitoisuutta (perinteisiä käytäntöjä ovat esimerkiksi varastointi valvotussa lämpötilassa viinien raikkauden ja hedelmäisyyden säilyttämiseksi, kypsyttäminen tammitynnyreissä sakan kanssa ja sakan sekoittaminen viiniin kuukausittain, kypsyttäminen tynnyrissä ja sen jälkeen pullossa sekä viinin valmistaminen rypäleistä, jotka ovat kasvaneet tietyllä korkeudella esiintyvässä, liusketta, graniittia ja metamorfikiveä sisältävässä hedelmällisessä maaperässä).

Valmistamalla uusiin viiniluokkiin kuuluvia Miniş (SAN) -viinejä vastataan kuluttajien monipuolistuneeseen kysyntään, joka kohdistuu yhä enemmän uudentyyppisiin viineihin.

Investointien ja valmistuksessa käytettävän infrastruktuurin ja teknologian nykyaikaistamisen kannalta on yhä järkevämpää tuottaa SAN-merkittyjä laatukuohuviinejä ja helmeileviä viinejä, mitä tukevat myös hiilihapottomiin Miniș (SAN) -viineihin liittyvät perinteet ja arvot sekä hiilihapollisten viinien kulutuksen merkittävä kasvu.

3.3. Laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien valmistuksessa sallittujen lajikkeiden lisääminen

Tuote-eritelmää on täydennetty uusien viinityyppien eli laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien sallituilla lajikkeilla. Joillakin näistä lajikkeista, kuten Cadarcă- ja Mustoasă de Măderat -lajikkeilla, on vakiintunut valmistusperinne Minișin alueella, erityisesti Șiria-Mâscan alueella, ja jotkin niistä (esimerkiksi Tămâioasă românească ja Pinot gris) antavat viinille hyvän rakenteen ja raikkaita hedelmäisiä aromeja laatukuohuviiniksi valmistettuina.

Tämän vuoksi tuote-eritelmän kohtaa IV ja yhtenäisen asiakirjan kohtaa 1.4 on muutettu.

Valkoviineihin käytetyistä lajikkeista erityisesti Mustoasa de Măderat -lajiketta on käytetty kuohuviinien valmistukseen vuodesta 1974 lähtien. Tuolloin koko Miniș-Măderatin viinialueen rypälesato vietiin Sălajin lääniin, jossa sijaitsevassa Șimleu Silvaniein kaupungissa siitä valmistettiin kuuluisaa Silvania-kuohuviiniä. Maantieteellisen alueen välimerellisen ilmaston ansiosta tämä lajike säilyttää raikkautensa ja hedelmäisyytensä erityisen hyvin Miniș (SAN) -laatukuohuviiniksi valmistettuna.

3.4. Uusien viinityyppien (laatukuohuviinin ja helmeilevän viinin) analyyttisten ominaisuuksien esittäminen

Laatukuohuviinin ja helmeilevän viinin lisäämisen myötä tuote-eritelmään on tarpeen täydentää näiden uusien viinityyppien analyyttiset ominaisuudet.

Tämän vuoksi tuote-eritelmän kohtaa XI.a ja yhtenäisen asiakirjan kohtaa 1.4 on muutettu.

Näiden uusien viiniluokkien on vastattava niille määriteltyä analyyttisten parametrien kuvausta.

3.5. Uusien viinityyppien (laatukuohuviinin ja helmeilevän viinin) aistinvaraisten ominaisuuksien esittäminen

Laatukuohuviinin ja helmeilevän viinin lisääminen Miniș (SAN) -nimityksen kattamiin viiniluokkiin edellyttää näiden uusien viinityyppien aistinvaraisten ominaisuuksien – ulkonäön, aromin ja maun – määrittämistä, jotta nämä uudet viinityypit voidaan luetella ja kuvailla yksityiskohtaisesti tuote-eritelmässä.

Tämän vuoksi tuote-eritelmän kohtaa XI.b ja yhtenäisen asiakirjan kohtaa 1.4 on muutettu.

3.6. Viinituotoksen kasvua koskeva muutos

Viinintuotantoa on lisätty, mutta vain niin, että rypäleiden osalta sallittu tuotos on enintään 15 000 kg hehtaarilta ja viinin osalta enintään 112,5 hl hehtaarilta.

Tämän vuoksi tuote-eritelmän kohtaa V ja VI sekä yhtenäisen asiakirjan kohtaa 1.5.2 on muutettu.

Vuosina 2007–2017 SAN:n ”Miniș” rajatulla alueella tehtiin laajoja uudelleenistutuksia, joiden myötä suurelle osalle viljelmistä istutettiin romanialaisia viiniköynnöslajikkeita, sekä perinteisiä lajikkeita että niiden klooneja. Alueella vallitsevien suotuisten välimerellisten maaperä- ja ilmasto-olosuhteiden ansiosta uudet vuonna 2011 tuotantonsa käynnistäneet viinitilat ovat kirjanneet kasvaneita satomääriä valkoisten ja punaisten lajikkeiden osalta. Satojen seuranta on osoittanut, että viinintuotantomääriä on tarpeen muuttaa, mutta määrien kasvu ei ole kuitenkaan vaikuttanut Miniș-viinien laatuun ja ominaisuuksiin.

3.7. Tiedot laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien valmistukseen liittyvästä teknologiasta

Uusien viiniluokkien eli laatukuohuviinin ja helmeilevän viinin lisäämisen myötä tuote-eritelmään on ollut tarpeen lisätä esittely laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien valmistusteknologiasta sekä kuvaus Miniș (SAN) -alueella käytettävistä valmistusmenetelmistä.

Tuote-eritelmän kohtaa X on muutettu, mutta yhtenäiseen asiakirjaan ei ole tehty muutoksia.

3.8. Tiedot uusien viiniluokkien (laatukuohuviinin ja helmeilevän viinin) yhteydestä maantieteelliseen alueeseen

Kuvausta, joka koskee yhteyttä maantieteelliseen alueeseen, on täydennetty parantamalla kuvausta kaikkien viinityyppien osalta, nyt kun tuote-eritelmään on lisätty uusia viinityyppejä (laatukuohuviini ja helmeilevä viini). Näin varmistetaan, että jokainen tuotettava viiniluokka on kuvailtu yksityiskohtaisesti.

Tuote-eritelmän kohtaa II ja yhtenäisen asiakirjan kohtaa 1.8 on muutettu.

Koska viinitarhat sijaitsevat kukkuloilla, ne saavat erinomaisesti valoa, ja lisäksi tällainen sijainti altistaa viiniköynnökset auringon säteilylle, joka edistää sokerien ja polyfenolien kertymistä hiilihapottomien valkoviinien valmistukseen tarkoitettuihin rypäleisiin sekä antosyaniinien kertymistä hiilihapottomien punaviinien valmistukseen tarkoitettuihin rypäleisiin.

Laaksot säilyttävät aamukasteen kesällä keskipäivään asti ja mahdollistavat näin oikean happopitoisuuden säilymisen valkoisissa rypäleissä, jotka on tarkoitettu laatukuohuviineissä ja helmeilevissä viineissä käytetyn perusviinin valmistukseen.

Viinitarhat, jotka sijaitsevat Zaranduluin vuoriston kivikkoisten alarinteiden juurella ja ulottuvat koko kukkulajonon alueelle, ovat vuodenajasta riippumatta usein sumun peitossa, ja kuivat syksyt edesauttavat sokerien hidasta kertymistä rypäleisiin, mikä on olennainen edellytys hiilihapollisten viinien valmistukselle Miniș-Măderatin viinialueella. Aurinko paistaa alueella keskimäärin 1 955 tuntia vuodessa (viiniköynnösten tulisi saada vuodessa vähintään 1 300 tuntia auringonvaloa), eli SAN:n ”Miniș” rajatulla alueella on erinomaiset valo-olosuhteet.

3.9. Laatukuohuviinin valmistukseen käytettyjä erityisiä menetelmiä koskevien vapaaehtoisten merkintöjen lisääminen etikettiin

Laatukuohuviinin pullotusta ja merkintöjä koskeviin säännöksiin on lisätty tiedot pullojen suurimmista sallituista vetoisuuksista sekä maininta satovuodesta sellaisia vuosia varten, jolloin sato on erityisen suotuisa kuohuviinin valmistukseen käytettävän perusviinin tuotoksen kannalta. Lisäksi tuote-eritelmään on lisätty tiedot laatukuohuviinien erityisistä valmistusmenetelmistä ja valmistuksessa nykyään käytettävästä teknologiasta. Satovuosi voidaan lisätä merkintöihin silloin, kun laatukuohuviiniin käytetty perusviini on valmistettu yksinomaan tietyn vuoden sadosta.

Tämän vuoksi tuote-eritelmän kohtaa XII ja yhtenäisen asiakirjan kohtaa 1.9 on muutettu.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

MINIȘ

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

5.	Laatukuohuviini

8.	Helmeilevä viini

4. Viini(e)n kuvaus

Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – hiilihapottomat valko- ja roseeviinit

Hiilihapottomat valkoviinit ovat kirkkaita, ja niissä on oljenkeltaisesta vaalean- tai vihertävänkeltaiseen vaihtelevia värivivahteita. Ne ovat täyteläisiä, ja niissä on käytetylle lajikkeelle ominaisia aromeja. Nämä viinit ovat voimakkuudeltaan keskitasoa, niiden happopitoisuus on kohtalainen tai suuri, ja niissä on pitkäkestoinen jälkimaku. Viineissä on hedelmäinen maku, ja primaariaromien (eksoottiset hedelmät – litsi, greippi, mango tai karambola sekä ruusun terälehdet, viiniköynnöksen kukka, vasta niitetty heinä ja hunaja) yhdistelmä tulee voimakkaasti esille.

Hiilihapottomissa roseeviineissä on alueelle ominainen voimakas värisävy, jonka perusteella ne on helppo sijoittaa maantieteellisesti ja yhdistää juuri Minișin alueeseen. Ne ovat väriltään vadelman- tai mansikanpunaisia sekä hohtavia, niiden maussa erottuvat punaiset marjat (karhunvatukka, vadelma ja ahomansikka), ja niissä on pitkäkestoinen jälkimaku, joka on tunnusomainen näiden viinien parhaimmistolle.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15,00
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11,00
Vähimmäishappopitoisuus	5,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	18
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	200

Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – punaviinit

Hiilihapottomat punaviinit ovat voimakkaan värisiä ja kirkkaita, ja niissä on kirkkaanpunaisesta tummanpunaiseen vaihtelevia vivahteita. Ne ovat täyteläisiä, ja niissä on runsaasti tanniineja ja antosyaniineja. Happopitoisuus on suuri, mikä edellyttää pitkää kypsytysaikaa sekä tynnyrissä että pullossa.

Hiilihapottomissa punaviineissä on monimutkaisia, alkuperäisiä makuja sekä kypsien marjojen, kuten punaherukan, karpalon, karhunvatukan ja mustikan, vivahteita. Viinien ikääntyessä niihin kehittyy selkeästi erottuva vaniljan, kahvin tai tupakan maku.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15,00
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11,00
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	20
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	150

Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – laatukuohuviinit

Laatukuohuviinit erottuvat hienoutensa, raikkautensa ja luonnollisuutensa ansiosta. Niille ovat myös ominaisia käymisaromit, hunajan, kesäkukkien ja hieman kuivuneen heinän vivahteet sekä entsyymien hajoamisesta peräisin olevat aromit, jotka tuovat mieleen lämpimän, rapea- ja maukaskuorisen leivän.

Ominaisuudet:

—	ulkonäkö: kirkas ja läpinäkyvä; valkoisten laatukuohuviinien väri vaihtelee keltaisesta sitruunankeltaiseen ja roseenväristen laatukuohuviinien lohenpunaisesta voimakkaaseen tai haaleaan oranssiin

—	tuoksu: raikas ja hienovarainen tai voimakas; hedelmäisiä (eksoottisten hedelmien tai kuivatun omenan) tai kukkaisia (seljankukan tai ruusun) vivahteita

—

maku: miellyttävän hapokas – happopitoisuus on kohtalainen tai suuri; roseenväristen laatukuohuviinien tanniinipitoisuus on pieni ja valkoisten laatukuohuviinien lähes olematon; runko voi olla ohut, kevyt ja kukkainen (valkoiset sitrusheinän kukat, valkoiset liljat tai valkoiset ruusut), hedelmäinen (kesäomena, kypsyvät makeat päärynät, valkoherukka tai valkoinen persikka), kasvimainen (murskattu sitruunan lehti tai seljan- tai akasiankukka) tai mausteinen (tilli, raparperi tai basilika) riippuen kunkin käytetyn lajikkeen erityisistä aromeista.

Laatukuohuviinin ylipaine on vähintään 3,5 baria 20 celsiusasteen lämpötilassa.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15,00
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11,00
Vähimmäishappopitoisuus	3,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	10,5
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	150

Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – helmeilevä viini

Ominaisuudet:

—	ulkonäkö: valkoviinit ovat kirkkaita, läpinäkyviä, vihreänkeltaisia ja heleitä, roseenväristen helmeilevien viinien väri vaihtelee lohenpunaisesta vivahteikkaan vadelmanpunaiseen, ja kuohunta on hienoa

—	tuoksu: raikas; käytetyistä lajikkeista peräisin olevien primaariaromien (valkoiset kukat, valkoiset luumarjat, kesäomena tai päärynä) on oltava havaittavissa ja sopusoinnussa käymisprosessista peräisin olevien sekundaariaromien (hiiva, keksit tai raaka taikina) kanssa

—

maku: happoinen, kuohuva; kuplat ovat hienoja ja pitkäkestoisia, ja maussa on runsaasti kukkaisia primaariaromeja (valkoiset kukat: seljankukka, akasia ja ruusu); hedelmäinen (vihreä omena, valkoinen persikka, greippi, mango ja litsi) ja hyvärakenteinen; keskimääräistä pidempi tai erittäin pitkä jälkimaku.

Helmeilevän viinin ylipaine on 1–2,5 baria 20 celsiusasteen lämpötilassa.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	11,00
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	7,00
Vähimmäishappopitoisuus	3,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	10,5
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	185

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Tammenpalasten käyttö

Viinien valmistuksessa käytetään tammenpalasia, joista niihin siirtyy tiettyjä tammipuun aineksia. Puunpalasten on oltava peräisin yksinomaan Quercus-suvun lajeista.

Palasten on oltava kooltaan sellaisia, että vähintään 95 painoprosenttia pysähtyy seulaan, jonka silmäkoko on 2 mm (seulamitta 9).

Tiettyjen aineiden käytölle asetetut raja-arvot:

—	Jos SAN-merkinnällä ”Miniș” varustettuun viiniin lisätään hiilidioksidia, määrä saa olla enintään 2 g/l.

—	Jos SAN-merkinnällä ”Miniș” varustettuun viiniin lisätään sitruunahappoa, määrä saa olla enintään 1 g/l.

—	SAN-merkinnällä ”Miniș” varustetussa viinissä käytetyn metaviinihapon sallittu enimmäismäärä on 100 mg/l.

b. Enimmäistuotokset

Chardonnay, Cabernet franc, Pinot gris, Pinot noir, Sauvignon, Riesling de Rhin, Novac, Traminer roz ja Tămâioasă românească

10 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

Cabernet Sauvignon, Merlot ja Furmint

11 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

Burgund mare, Fetească regală, Riesling italian, Muscat Ottonel, Fetească neagră, Mustoasă de Măderat, Cadarcă ja Syrah

15 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

Chardonnay, Cabernet Franc, Novac, Pinot gris, Pinot noir, Riesling de Rhin, Sauvignon, Traminer roz ja Tămâioasă românească

75,00 hehtolitraa hehtaaria kohden

Cabernet Sauvignon, Furmint ja Merlot

82,50 hehtolitraa hehtaaria kohden

Burgund mare, Cadarcă, Fetească regală, Fetească neagră, Muscat Ottonel, Mustoasă de Măderat, Riesling Italian ja Syrah

112,50 hehtolitraa hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

Miniș (SAN) -viinien rajattu tuotantoalue käsittää seuraavat Aradin lääniin kuuluvat paikkakunnat:

—	Lipovan kaupunki: Radnan kylä

—	Păulișin kunta: Barațcan ja Păulișin kylät

—	Ghiorocin kunta: Minișin, Ghiorocin ja Cuvinin kylät

—	Covăsânțin kunta: Covăsânțin kylä

—	Șirian kunta: Șirian, Galșan ja Mâscan kylät

—	Târnovan kunta: Târnovan ja Drauțin kylät

—	Ineun kaupunki: Mocrean kylä

—	Pâncotan kaupunki: Pâncotan ja Măderatin kylät

—	Șilindian kunta: Șilindian, Satu Micin ja Luguzăun kylät.

7. Rypälelajike/rypälelajikkeet

Burgund Mare N – Grosser burgunder, Grossburgunder, Blaufrankisch, Kekfrankos, Frankovka ja Limberger

Cabernet Franc N

Cabernet Sauvignon N – Petit Vidure ja Bourdeos tinto

Cadarcă N – Schwarzer Kadarka, Rubinroter Kadarka, Lugojană, Gâmză ja Fekete budai

Chardonnay B – Gentil blanc ja Pinot blanc Chardonnay

Fetească neagră N – Schwarze Mädchentraube, Poama fetei neagră, Păsărească neagră ja Coada rândunicii

Fetească regală B – Konigliche Madchentraube, Konigsast, Ktralyleanka, Dănăşană ja Galbenă de Ardeal

Furmint B – Furmin, Şom szalai ja Szegszolo

Merlot N – Bigney rouge

Muscat Ottonel B – Muscat Ottonel blanc

Mustoasă de Măderat B – Lampau, Lampor, Mustafer, Mustos Feher ja Straftraube

Novac N

Pinot Gris G – Affumé, Grau Burgunder, Grauburgunder, Grauer Mönch, Pinot cendré, Pinot Grigio ja Ruländer

Pinot noir N – Blauer Spätburgunder, Burgund mic, Burgunder roter ja Klävner Morillon Noir

Pinot noir N – Spätburgunder ja Pinot nero

Riesling de Rhin B – Weisser Riesling ja White Riesling

Riesling italian B – Olasz Riesling, Olaszriesling ja Welschriesling

Sauvignon B – Sauvignon verde

Syrah N – Shiraz ja Petit Syrah

Traminer Roz Rs – Rosetraminer, Savagnin roz ja Gewürztraminer

Tămâioasă românească B – Busuioacă de Moldova ja Muscat blanc à petit grains

Tămâioasă românească B – Rumanische Weihrauchtraube ja Tamianka

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Maantieteellisen alueen tiedot

Näitä viinejä määrittävä erityinen luontoon liittyvä tekijä ovat Zaranduluin vuoriston alarinteet, sillä tälle alueelle on ominaista lohkareinen, runsaasti rautaa ja hivenravinteita sisältävä maaperä.

Viiniviljelmät sijaitsevat yleensä etelään päin, joskus poikkeuksellisesti lounaaseen tai kaakkoon päin. Samalla leveys- ja pituusasteella sijaitsevat yksittäiset viinitarhat, joissa viljellään samaa rypälelajiketta, eroavat toisistaan useiden pinnanmuotoon ja ilmastoon liittyvien ominaisuuksien puolesta. Alueen mikroilmastossa on välimerellisiä vaikutteita, ja syksyt ovat pitkiä, lämpimiä ja kuivia. Ympäristölliset ja ilmastolliset olosuhteet: vuotuinen keskilämpötila: 11,2 °C, vuotuinen sademäärä: 644 mm, tehoisa lämpösumma: 3 291 °C, auringonpaisteen määrä: 1 490 tuntia, kokonaissadanta: 365 mm. Suhteellisen kosteuden kymmenvuotinen keskiarvo on noin 75 %.

Miniș-Măderatin viinialueella on yleensä lauhkea mannermainen ilmasto, jossa on välimerellisiä vaikutteita ja johon vaikuttavat Keski-Euroopan ilmaston erityispiirteet. Alueen ympäristön tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa Munții Zăranduluin (Zaranduluin vuoriston) tarjoama luonnollinen suoja, lounaaseen avautuvat rinteet, joiden kaltevuus on 15–35 prosenttia, sekä maaperän erityispiirteet. Talvet ovat yleensä leutoja, ja kevät vaihtuu nopeasti kesäksi (näin on ollut erityisesti edellisten 10–15 vuoden aikana). Kuukauden keskilämpötila laskee alle 0 °C:n vain tammi- ja helmikuussa, eikä silloinkaan yleensä alle –2 °C:n. Laadun kehityksen kannalta tärkeimpänä ajanjaksona – rypäleiden kypsymisen aikaan eli heinä-syyskuussa – kuukauden keskilämpötila pysyy ihanteellisena, yli 21 °C:ssa heinä- ja elokuussa ja 15,5 °C:ssa syyskuussa. Yleisen lämpösumman eli positiivisten lämpötilojen summan monivuotinen keskiarvo on 4 125 °C ja tehoisan lämpösumman monivuotinen keskiarvo 3 667 °C. Viiniköynnöksen kasvun kannalta tehoisa lämpösumma on 1 558 °C (pienin on ollut vuonna 1979 kirjattu 1 102 °C ja suurin vuonna 1995 kirjattu 2 485 °C). Viiniköynnösten biologinen lämpösummaraja on 1 000 °C. Kasvukauden keskilämpötila on 17,3 °C.

Miniș-Măderatin viinialueen maaperästä 40 prosenttia kuuluu luokkaan ”eutric regosols”, 40 prosenttia luokkaan ”eutric lithosols” ja 20 prosenttia on vähän erodoitunutta eutric-luokkaan kuuluvaa maa-ainesta. Tällä alueella on myös eutric-luokkaan kuuluvaa ruskomaata ja ruskeaa, pinnaltaan tiivistä ja vettä huonosti läpäisevää podsolimaata sekä mustamaata. Miniș-Ghiorocin alueella on regosoli-, kallio- ja ruskomaata. Ruskeita argilic- tai regosol-tyyppisiä ja kolluviaalimaalajeja esiintyy alueella vähän. Tämäntyyppisten maalajien etuna on se, että ne luovuttavat viiniköynnöksille mineraaleja, joita köynnökset tarvitsevat vain pieniä määriä mutta joiden ansiosta rypäleisiin kehittyy niiden erityinen tuntuma ja laatu. Alueelle ominainen hivenravinteiden pieni määrä ja niiden jakauma näkyvät sokerittoman kuiva-ainepitoisuuden suurena määränä, joka on harvoin alle 25 g/l.

Inhimilliset tekijät

Inhimillinen tekijä ilmenee valikoidun sekä useaan kertaan toteutettavan sadonkorjuun perinteenä. Viljelyssä suositaan lajikkeita, jotka soveltuvat hyvin kerättäviksi myöhään tai jalohometartunnan saaneina. Laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien valmistuksessa inhimillisen tekijän vaikutus liittyy lohkojen viljelyyn – kullakin niistä viljellään yhtä tiettyä lajiketta.

Viiniköynnösten leikkaus ja kasvatustapa vaikuttavat laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien valmistukseen tarkoitettujen rypäleiden tuotantoon – näiden viinien valmistukseen tarkoitettujen rypäleiden viljelylohkoilla köynnökset leikataan kannusleikkausmenetelmän mukaisesti, sillä Guyot-leikkausjärjestelmä ei edistä korkean happopitoisuuden kehittymistä.

Viininviljelyn harjoittamisesta Aradin alueella todistaa piispa Gerardin teos ”Deliberatio”. Vuonna 1038 Unkarin kuningatar Gizella lahjoitti kuninkaan luvalla kahdeksan viinitarhaa, jotka sijaitsivat Macran kukkulalla (nykyisin Mocrea), ja saman määrän viininviljelijöitä. Vuonna 1562 sadosta maksettiin kymmenyksiä 141 000 viinilitraa ja viljelyalueita oli yli 700 hehtaaria. Miniș merkittiin viininviljelykartalle ensimmäistä kertaa vuonna 1212.

Lontoossa vuonna 1864 järjestettyyn kansainväliseen viinikilpailuun valittiin viinejä yhteensä 11:ltä alueen paikkakunnalta. Valitut viinit olivat pääasiassa Minișistä ja Măderatista, ja jotkin niistä olivat peräisin vuodelta 1785. Vuoden 1873 maailmannäyttelyssä Wienissä useat viininäytteet palkittiin kunniamitalilla. Seuraavana vuonna eräs Păulișissa valmistettu aromaattinen viini palkittiin Lontoossa ensimmäisellä palkinnolla.

Cadarcă-lajikkeesta valmistettiin viiniä ensimmäisen kerran vuonna 1744, ensin Minișissä ja sen jälkeen Ghiorocissa, Păulișissa ja Cuvinissa.

Ghiorocin kunnassa, Aradin läänissä, sijaitsee Minișin tutkimus- ja kehitysasema ja siihen kuuluva viiniköynnös- ja viinimuseo, joka on osa Aradin museokokonaisuutta. Vuonna 1988 perustetussa museossa vierailijat voivat tutustua Miniș-Măderatin viinialueen viininviljelyhistoriaan liittyviin työkaluihin, välineisiin, asiakirjoihin ja valokuviin.

Tuotetta koskevat yksityiskohtaiset tiedot

Tämän alueen hiilihapottomat valko- ja roseeviinit ovat erittäin ekstraktiivisia, niiden keskimääräinen sokeripitoisuus on lajikkeesta riippumatta yli 25 g/l ja happopitoisuus suurempi kuin Romanian muiden viinintuotantoalueiden viineissä. Aromit ovat greipin ja mangon hedelmäisiä aromeja.

Hiilihapottomat punaviinit ovat voimakkaan värisiä, mikä johtuu viljelmien rauta- ja kalkkipitoisesta kasvualustasta, ja niissä on runsaasti tanniineja ja antosyaniineja sekä vadelman, ahomansikan ja karhunvatukan aromeja. Viinit ovat täyteläisiä, ja niiden happopitoisuus on suuri, mikä edellyttää pitkää kypsytysaikaa sekä tynnyrissä että pullossa. Punaviineistä hapokkaimpia ovat Cadarcă- ja Burgund Mare -lajikkeista valmistetut viinit. Kokonaishappopitoisuus on kuitenkin tasapainossa, ja se tulee esiin omena-maitohappokäymisen aikana. Hiilihapottomat punaviinit ovat erittäin harvoin valmiita nautittaviksi, ennen kuin niitä on kypsytetty tammitynnyrissä vähintään kuuden kuukauden ajan, ja kypsymisen ja vanhentamisen vaatima aika on pidempi kuin muilla viininviljelyalueilla.

Laatukuohuviineillä (joiden aromit ovat hedelmäisiä kesäomenan, kypsän päärynän, valkoisen persikan ja seljankukan aromeja) ja helmeilevillä viineillä (joissa on kesäpäärynän, vihreän omenan, greipin ja ruusun aromeja) on sama happopitoisuus, joka takaa, että ne ovat raikkaita ja sopivat kypsytettäviksi.

Nuoret viinit ovat erittäin raikkaita, niissä on kukkaisia, hedelmäisiä, sitruksisia ja mineraalisia vivahteita, ja kuohunta on tasaista ja pitkäkestoista. Kypsissä viineissä on muun muassa keltaisten hedelmien pyöreitä aromeja sekä mausteisuutta.

Syy- ja seuraussuhde

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Miniș” rajattu alue sijaitsee viininviljelyalueella, jonka enologisen ja ilmastollisen potentiaalin pistemäärä on 4 666 vesi-aurinko-termaalisella indeksillä (indeksin vaihteluväli on 4 600–5 100). Tämä tarkoittaa, että kyseinen alue soveltuu erityisesti hiilihapottomien puna- ja valkoviinien valmistukseen.

Koska viinitarhat sijaitsevat kukkuloilla, ne saavat erinomaisesti valoa, ja lisäksi tällainen sijainti altistaa viiniköynnökset auringon säteilylle, joka edistää sokerien ja antosyaniinien kertymistä hiilihapottomien punaviinien valmistukseen tarkoitettuihin rypäleisiin. Antosyaniinipigmenttien määrä on 60 prosenttia suurempi rinteillä kuin rinteen juurella kasvaneissa Cadarcă-rypäleissä.

Lohkareiselta ja rautapitoiselta maaperältä peräisin olevissa hiilihapottomissa punaviineissä on kirkkaanpunainen väri syvän rubiininpunaisin vivahtein, ja viinit ovat hyvin runsaita ja ilmeikkäitä. Myös kokonaishappopitoisuus vaihtelee – se on alhaisempi rinteillä kasvaneissa rypäleissä, sillä niissä omenahapon osuus on pienempi.

Păulișin, Covăsânțin, Ghiorocin ja Cuvinunden viinitarhoille ominainen luontainen tekijä, joka ilmenee monissa näissä tarhoissa kasvaneissa punaisissa rypälelajikkeissa, antaa näistä rypäleistä valmistetuille viineille voimakkaan värin, pehmeyttä ja punaisten marjojen tai akasiankukan vivahteita. Valmistaessaan viinejä kotoperäisistä lajikkeista (joita ovat esimerkiksi Fetească neagră, Cadarcă, Pinot Noir, Merlot, Cabernet Sauvignon ja Cabernet Franc) viininviljelijät käyttävät perinteistä viininvalmistusteknologiaa ja toteuttavat mahdollisimman vähän viinin kehitystä ohjaavia toimenpiteitä, eli he eivät myöskään käytä valikoituja hiivoja. Lämpötilaa kuitenkin valvotaan, ja viinejä kypsytetään ensin suurissa ja sen jälkeen pienissä tynnyreissä, joista useimpia käytetään vielä toisen tai kolmannen kerran.

Tällä tavalla laatukuohuviinit säilyttävät erityisten aromiensa elinvoimaisuuden ja happopitoisuutensa myös mahdollisen jälkikäymisen aikana (jälkikäymisessä aromit täydentyvät leivonnaisten, leivotun leivän tai hiivan sekundaariaromeilla).

Koska näiden viinien happopitoisuus on suurempi kuin Romanian muiden viinitarhojen viineissä, hiilihapottomat valkoviinit soveltuvat hyvin varastoitaviksi ja osa niistä (Furmint, Chardonnay ja Mustoasă de Măderat) jopa kypsytettäviksi ja vanhennettaviksi.

Viinialueen etelä- ja itäosissa esiintyy erityistä kalkkikivipitoista maalajia, ja näillä alueilla punaviineihin kehittyy voimakas väri ja moniin hiilihapottomiin punaviineihin (esimerkiksi Cadarcă- ja Burgund mare -lajikkeista valmistettuihin) kehittyy runsaasti tanniineja ja antosyaniineja. Tästä johtuen näitä viinejä kypsytetään keskimäärin vähintään kuusi kuukautta tynnyrissä ja tämän jälkeen vielä pullossa.

Valkoviinien valmistuksessa käytetään nykyaikaista teknologiaa ja lämpötilaa valvotaan niiden raikkauden ja hedelmäisyyden säilyttämiseksi. Chardonnay kypsytetään tammitynnyreissä sakan kanssa, ja sakka sekoitetaan viiniin kuukausittain, kun taas Furmint kypsyy pienissä tynnyreissä.

Alueen viini-ilmasto, jossa on välimerellisiä vaikutteita, luo valkoisista lajikkeista valmistettuihin hiilihapottomiin viineihin aromaattisia sävyjä, kasvattaa niiden flavonoidi- ja terpeenipitoisuutta sekä edistää sokerien kertymistä. Sokeripitoisuus on suurempi rinteillä ja tasangolla tai rinnepenkereillä kasvaneissa rypäleissä (11 prosenttia) kuin alangolla viljellyissä rypäleissä (8 prosenttia).

Alueen ilmasto antaa rypäleille ja puristemehulle ihanteellisen luonnollisen happopitoisuuden kuohuviinien ja helmeilevien viinien valmistukseen. Laaksot säilyttävät aamukasteen kesällä keskipäivään asti ja mahdollistavat näin happopitoisuuden säilymisen juuri oikealla tasolla laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien valmistukseen. Laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien valmistukseen käytettävät rypäleet valitaan lohkoilta, joille on viime vuosina istutettuja klooneja, joiden rypäleissä on suuri happopitoisuus (yli 6 g/l viinihappoa), jotka tuottavat huomattavasti suurempia tuotoksia (verrattuna viinitarhoihin, joilla ei ole siirrytty uusiin lajikkeisiin tai toteutettu rakenneuudistusta) ja joiden antosyaniini- ja tanniinipitoisuus on pienempi kuin niillä perinteisillä lajikkeilla, joista nämä kloonit on valittu.

Lohkotasolla viininviljelijät ovat jakaneet lajikkeet lohkoittain, jotta sadonkorjuu voidaan hoitaa oikeaoppisesti, kun rypäleet ovat saavuttaneet viiniteknikkojen edellyttämän kypsyystason, ja jotta köynnökset on helpompi leikata ja niitä voidaan hoitaa laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien valmistuksen kannalta suotuisalla tavalla. Leikkaustapaa on päivitetty: kannusleikkauksesta ja yksin- ja kaksinkertaisesta Guyot-leikkauksesta on siirrytty Guyot-Poussard-leikkausmenetelmään, jonka myötä köynnökseen muodostuu enemmän kehittynyttä versoa, jonka kautta rypäletertut saavat kasvuun tarvitsemansa ravinteet. Uusissa viinitarhoissa käytetyssä Guyot-Poussard-leikkausmenetelmässä vältetään poistamasta kehittyneitä versoja, samalla kun viiniköynnöksiä uudistetaan jatkuvasti vuotuisella leikkauksella ja latvuksen muokkauksella (versot taivutetaan rungosta poispäin, ja kehittymättömät ja steriilit versot ja kärjet poistetaan).

9. Erityiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Laatukuohuviinien kaupan pitämisen edellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Satovuosi voidaan lisätä Miniș (SAN) -laatukuohuviinin merkintöihin vain silloin, kun viinin valmistukseen käytetty perusviini on valmistettu yksinomaan kyseisenä vuonna ja SAN:n ”Miniș” rajatulla alueella korjatuista rypäleistä ja kun kyseessä on aivan erityisen hyvä sato, josta saadaan poikkeuksellisia viinejä.

SAN-nimitykseen ”Miniș” voidaan tuottajien niin halutessa lisätä jokin seuraavista viinitilojen nimityksistä: BARAŢCA, PĂULIŞ, DEALU DAICONI, DEALU CURŢII, DEALU LUNG, DEALU SOARELUI, MINIŞ, GHIOROC, CUVIN, FAŢA CRUCII, COVĂSÂNŢ, ŞIRIA, GALŞA, DEALUL CIREŞILOR, DEALUL ZĂNOAGA, DEALUL DOMNESC, MÂSCA, MĂDERAT, PÂNCOTA, DEALUL BOCRITA tai ŞILINDIA.

Laatukuohuviinien kaupan pitämisen edellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Ilmaisua ”pullossa käynyt” voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun

—	tuotteesta on tullut kuohuvaa pullossa tapahtuneen toisen alkoholikäymisen avulla

—	tuotantoprosessi – tuotantoyrityksessä tapahtunut vanhentaminen mukaan luettuna – on kestänyt vähintään yhdeksän kuukautta käymisen eli sen vaiheen alkamisesta, jossa cuvéesta tehdään laatukuohuviiniä

—	käymisvaihe, jossa cuvéesta tehdään laatukuohuviiniä, ja aika, jonka cuvée on sakan päällä, on ollut vähintään 90 päivää.

Laatukuohuviinien kaupan pitämisen edellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Ilmaisua ”käynyt pullossa perinteisen menetelmän mukaisesti”, ”perinteinen menetelmä” tai ”klassinen menetelmä” tai ”perinteinen klassinen menetelmä” voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun

—	tuotteesta on tullut kuohuvaa pullossa tapahtuneen toisen alkoholikäymisen avulla

—	tuote on ollut samassa yrityksessä sakan päällä keskeytyksettä vähintään yhdeksän kuukautta cuvéen sekoittamisesta alkaen

—	tuote on erotettu sakasta jäädyttämällä sakka ja poistamalla se.

Ilmaisua ”käynyt säiliössä” tai ”käynyt sammiossa / autoklaavissa” voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun

—	tuotteen jälkikäyminen on tapahtunut acrotofor-säiliössä, autoklaavissa, käymissäiliössä tai -sammiossa tai paineenkestävässä metallisäiliössä, minkä jälkeen tuote on suodatettu ja siirretty toiseen astiaan ja sen jälkeen pullotettu (ei-jatkuvasyöttöinen ns. Martinotti- tai Charmat-menetelmä)

—

tuote on käynyt läpi käymisprosessin säiliöjärjestelmässä, joka muodostuu useista toisiinsa yhteydessä olevista ja ilmatiiviisti suljetuista säiliöistä; jatkuvasyöttöisessä menetelmässä eli ns. Asti-menetelmässä laatukuohuviinin valmistukseen tarkoitettua perusviiniä, josta happi on poistettu biologisesti ja joka on sekoitettu hyvin tirage-liuoksen ja hiivasakan kanssa, lisätään järjestelmään jatkuvasti.

Linkki eritelmään

http://onvpv.ro/sites/default/files/caiet_de_sarcini_doc_minis_modif_cf_notif_908_11.05.2020_la_cererea_nr._1391_21.06.2017_no_track_changes.pdf

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

7.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 269/25

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

(2021/C 269/10)

Euroopan komissio on hyväksynyt tämän vähäisen muutoksen annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Tämä vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus julkaistaan komission eAmbrosia-tietokannassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”FARRO DI MONTELEONE DI SPOLETO”

EU-nro: PDO-IT-0603-AM01 – 26. helmikuuta 2021

SAN (X) SMM ( )

1. Nimi

”Farro di Monteleone di Spoleto”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji

1.6	Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Farro di Monteleone di Spoleto” on Triticum dicoccum -lajin paikallinen, tuotantoalueelle ominainen ekotyyppi, jolle ovat ilmastoon ja maaperään aikojen myötä tapahtuneen sopeutumisen ansiosta kehittyneet seuraavat morfologiset ja fysiologiset erityisominaisuudet, jotka erottavat sen muilla maantieteellisillä alueilla tuotetusta emmervehnästä: kylvö varhain keväällä; kasvin korkeus alle 120 cm; versominen on keskimääräistä; puolipysty kasvuasento versomisen päättyessä; pehmeät, hivenen tai melko sinivihreät korret ja lehdet; pienet, yleensä litteät tähkät, jotka täysin tuleentuneina ovat luonnonvalkoisia; helpeet ovat tiukasti kiinni jyvissä; lasimaisen jyvän kannassa on runsaasti nukkaa, ja jyvät ovat selvästi kaarevia; väri on vaaleanruskea, meripihkaan vivahtava, ja se erottaa selkeästi tuotteen kaikista muista vastaavista tuotteista myös jauhettuna. ”Farro di Monteleone di Spoletoa” pidetään kaupan seuraavissa tarjontamuodoissa: FARRO INTEGRALE (kokonaiset jyvät): väriltään meripihkaan vivahtavan vaaleanruskeita pitkänomaisia kaarevia jyviä, joiden kuori on poistettu; FARRO SEMIPERLATO (osittain kiillotetut jyvät): jyvä on edelleen kokonainen mutta eroaa edellisestä siltä osin, että sen pinta on hieman hioutunut, väri on vaaleampi ja suutuntuma pehmeämpi, minkä vuoksi tuotetta suositellaan käytettäväksi keittoihin ja salaatteihin; FARRO SPEZZATO (rikotut jyvät): valmistetaan kuorituista kokonaisista emmerjyvistä, jotka rouhitaan ja lajitellaan koneellisesti koon mukaan siivilässä; väriltään meripihkaan vivahtavan vaaleanruskea, lasimainen pinta; SEMOLINO DI FARRO (mannaryynit): valmistetaan jauhamalla kokonaisista emmerjyvistä; edellistä hienojakeisempaa mutta lasimaisuutensa vuoksi ei kuitenkaan pölymäistä, hajoaa ja muuttuu taikinamaiseksi suussa; väriltään erityisen vaaleaa.

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

—

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Edellä on kuvattu neljää perinteistä tarjontamuotoa: kokonaiset jyvät, osittain kiillotetut jyvät, rikotut jyvät ja mannasuurimot. Kaikkien niiden osalta SAN-tuotteen ”Farro di Monteleone di Spoleto” viljelyn, lajittelun, kuorimisen, hiomisen, rikkomisen ja jauhamisen on tapahduttava tuotantoalueella, jotta tuotteen laatu ja erityisominaisuudet säilyvät muuttumattomina.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

”Farro di Monteleone di Spoleto” saatetaan kulutukseen 25–100 kilogramman painoisissa pakkauksissa. Kaikentyyppisissä tuotteissa eli kokonaisissa jyvissä, osittain kiillotetuissa jyvissä ja rikotuissa jyvissä sekä mannasuurimoissa kaikkien materiaalien ja teknologioiden täytyy olla voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Kaikki SAN-tuotetta ”Farro di Monteleone di Spoleto” sisältävät pakkaukset on suljettava sinetillä, ja niiden sekä niihin sijoitettujen, tuotteen kanssa kosketuksessa olevien etikettien tai painotuotteiden on oltava uusia, puhtaita, myrkyttömiä sekä voimassa olevan unionin ja Italian lainsäädännön mukaisia.

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Tuotelogon lisäksi pakkausten etiketeissä on oltava selkein ja luettavin painokirjaimin EU:n graafinen tunnus siihen liittyvine mainintoineen sekä lainsäädännössä edellytetyt tiedot. Logo muodostuu neliöstä, ja siinä on sivukuva takajaloilleen nousseesta leijonasta käpälässään kaksi emmervehnätähkää, sekä kuusi pellossa kasvavaa tähkää.

Jos logoa käytetään etiketissä, on ehdottomasti noudatettava jäljempänä olevan mallin mukaisia kirjainten mittasuhteita.

Logo voi kuitenkin olla myös harmaasävykuva tai yksivärinen.

SAN-tuotteesta ”Farro di Monteleone di Spoleto” valmistettuja tuotteita voidaan myös jalostuksen jälkeen pitää kaupan pakkauksissa, joissa on kyseinen nimi, mutta ilman EU:n tunnusta. Viittauksessa nimeen on oltava seuraava teksti: ”Tuote on valmistettu Farro di Monteleone di Spoleto -emmervehnästä”. Näiden sääntöjen soveltaminen edellyttää, että aidoksi varmennettu suojattu alkuperänimitys on ainoa käytetty Triticum dicoccum (Schübler) -lajiin kuuluva ainesosa; tämä viittaus on tehtävä siten, että kuluttaja voi yksiselitteisesti todeta SAN-suojan koskevan yksinomaan kyseistä ainesosaa eikä jalostettua tuotetta.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

SAN-tuotteen ”Farro di Monteleone di Spoleto” tuotantoalue sijaitsee Perugian maakunnan kaakkoisosan vuoristoalueella ja käsittää Monteleone di Spoleton ja Poggiodomon kuntien hallinnollisen alueen kokonaisuudessaan sekä osia Cascian, Sant’Anatolia di Narcon, Vallo di Neran ja Schegginon kuntien hallinnollisesta alueesta vähintään 700 metrin korkeudessa merenpinnasta.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Yli 700 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsevan viljelyalueen maasto on jyrkkärinteistä, kalkkipitoista ja kivistä, mikä estää veden kerääntymisen sateisina vuodenaikoina. Maaperä sisältää kohtuullisesti orgaanista ainesta, runsaasti fosforia ja niukasti kaliumia. Alueen ilmaston erityispiirteet, toisin sanoen pitkät ankarat talvet usein toukokuulle asti ulottuvine pakkasineen ja päivälämpötilojen kohoaminen korkeiksi vain muutamina viikkoina kesällä, johtuvat ylätasangon pinnanmuodostuksesta. Farro di Monteleone di Spoleto -ekotyyppi kestää hyvin näitä ilmasto-olosuhteita, joihin se on sopeutunut aikojen kuluessa.

SAN-tuotteesta ”Farro di Monteleone di Spoleto” ainutlaatuisen tekevä ominaisuus on väriltään meripihkaan vivahtava vaaleanruskea jyvä, joka on lasimainen ja kova ja hieman jauhomainen. Muita erityispiirteitä ovat litteä, lyhyt ja suippo tähkä sekä lyhyehköt ja hieman harallaan olevat vihneet.

”Farro di Monteleone di Spoleton” fyysiset ja aistinvaraiset erityisominaisuudet ja ennen muuta sille ominainen meripihkan sävyinen, lasimainen jyvä johtuvat yli 700 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsevan jyrkkärinteisen tuotantoalueen maaperä- ja ilmasto-olosuhteista ja erityisesti kalkkipitoisesta kivisestä maaperästä, johon vesi ei pääse kerääntymään sateisinakaan vuodenaikoina. Kokeet ja tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että käytettäessä ”Farro di Monteleone di Spoleton” siementä muilla Valnerinan alueilla saadaan tuote, joka ajan mittaan menettää erityisominaisuutensa. Tämä kertoo siitä, että tuotantoalueelle on muun muassa alueen maantieteellisen eristäytyneisyyden seurauksena kehittynyt oma tärkeä ekotyyppi, josta on syntynyt oma erityinen paikallinen lajike. Ei tarvitse kuin mennä muille lähialueille todetakseen, että samanlainen jyvä muuttuu siellä lasimaisesta jauhoiseksi. Tämä kevätlajike on sopeutunut lopputalvella tapahtuvaan kylvöön vuoristoalueilla, joiden runsaasti fosforia ja niukasti kaliumia sisältävä maasto on jyrkkärinteistä, kalkkipitoista ja kivistä, mikä estää veden kerääntymisen sateisina vuodenaikoina. Ilmasto on tyypillinen vuori-ilmasto, jolle ovat ominaisia pitkät ankarat talvet usein toukokuulle asti ulottuvine pakkasineen ja päivälämpötilojen kohoaminen korkeiksi vain muutamina viikkoina kesällä. ”Farro di Monteleone di Spoleto” on aikojen kuluessa sopeutunut näihin ilmasto-olosuhteisiin ja kestää niitä hyvin. Vieläkin selvemmin tuotteen ja sen viljelyalueen välinen yhteys ilmenee ikivanhoista historiallisista lähteistä. Monteleone di Spoletossa sijaitsevasta kuudennelta vuosisadalta eaa. peräisin olevasta etruskihaudasta (tomba della biga) on löydetty viljan jäänteitä ja muun muassa emmervehnän jyviä. Ne kuuluvat mitä todennäköisimmin nimenomaan Triticum dicoccum -lajiin, jota perinteisesti viljellään nykyisinkin Monteleone di Spoletossa. Tämä todistaa lajin laajasta levinneisyydestä ja käytöstä kyseisenä aikana. Monteleone di Spoleton alueella toteutetuissa arkistotutkimuksissa on onnistuttu löytämään ja konservoimaan asiakirjoja, jotka osoittavat, että emmervehnän viljely oli yleistä jo 1500-luvulla ja jatkui seuraavien vuosisatojen kuluessa, aina nykypäivään saakka. Näin ollen vaikuttaa selvältä, että ihmisellä on ajan mittaan ollut huomattava vaikutus maanmuokkaustekniikoihin sekä oikeiden kylvö- ja korjuuaikojen valintaan. Tämä taito on siirtynyt sukupolvelta toiselle, ja sen ansiosta on koko ajan pystytty parantamaan ja lisäämään tämän erinomaisen viljan tuotantoa – viljan, jolla on huomattavia energiaa antavia ja virkistäviä ominaisuuksia ja joka ei millään muotoa ole vähäisempi muiden viljojen joukossa. Juhlissa ja erityistilaisuuksissa tarjottavat perinteiset keitot ja liemiruoat ovat osaltaan lisänneet tuotteen arvostusta laajemmassa mittakaavassa.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

Tuote-eritelmän koko teksti on saatavissa osoitteessa http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

tai

menemällä suoraan maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeriön kotisivulle (www.politicheagricole.it) ja valitsemalla ensin ”Qualità” (ylhäällä oikealla), sen jälkeen ”Prodotti DOP IGP STG” (näytön vasemmassa laidassa) ja lopuksi ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE”.

(1) EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 269

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 7. heinäkuu 2021

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2021/C 269/01	Yrityskeskittymäilmoituksen peruuttaminen (Asia M.10285 — UIR/Hines/Assets) ( 1 )	1
2021/C 269/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10327 — Elexent/GP JOULE Connect/Elexent DACH JV) ( 1 )	2

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2021/C 269/03	Euron kurssi — 6. heinäkuuta 2021	3
	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2021/C 269/04	Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 17 artiklan 5 kohdan mukainen komission ilmoitus – Tarjouspyyntö säännöllisen lentoliikenteen harjoittamisesta julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti ( 1 )	4

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1838
JPY	Japanin jeniä	130,99
DKK	Tanskan kruunua	7,4361
GBP	Englannin puntaa	0,85450
SEK	Ruotsin kruunua	10,1490
CHF	Sveitsin frangia	1,0930
ISK	Islannin kruunua	147,10
NOK	Norjan kruunua	10,2150
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,610
HUF	Unkarin forinttia	353,40
PLN	Puolan zlotya	4,4941
RON	Romanian leuta	4,9264
TRY	Turkin liiraa	10,2514
AUD	Australian dollaria	1,5633
CAD	Kanadan dollaria	1,4640
HKD	Hongkongin dollaria	9,1942
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6703
SGD	Singaporen dollaria	1,5920
KRW	Etelä-Korean wonia	1 341,67
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,8278
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,6545
HRK	Kroatian kunaa	7,4855
IDR	Indonesian rupiaa	17 151,39
MYR	Malesian ringgitiä	4,9193
PHP	Filippiinien pesoa	58,753
RUB	Venäjän ruplaa	86,9726
THB	Thaimaan bahtia	38,130
BRL	Brasilian realia	6,0292
MXN	Meksikon pesoa	23,4590
INR	Intian rupiaa	88,2126

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 269/05	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10348 — Global Payments/Erste Group/Payone Businesses) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	5
2021/C 269/06	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10268 — SYNNEX/Tech Data) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	7
2021/C 269/07	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10286 – BNPPF/bpost bank) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	9
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2021/C 269/08	Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen	10
2021/C 269/09	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun, erään viinialan nimityksen eritelmään tehtävän unionin muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen	14
2021/C 269/10	Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen	25


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.