21.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 241/3

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät monitasoisen hallinnon vahvistamisesta nuorten päätöksentekoprosesseihin osallistumisen edistämisessä

(2021/C 241/03)

NEUVOSTON JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

PALAUTTAVAT MIELEEN SEURAAVAA:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklassa määrätään, että Euroopan unionin toiminnalla pyritään kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että ”unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina”. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 3 kohdassa tunnustetaan kaikkien kansalaisten oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen Euroopan unionissa.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 ja 12 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus sananvapauteen, rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen. Perusoikeuskirjan 24 artiklassa julistetaan, että lapsen on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä, ja määrätään, että lapsen mielipide on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti otettava huomioon häntä koskevissa asioissa.

Neuvoston päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (1) toteaa yhteiskunnallisen ja kansalaisosallistumisen merkityksen ja pyrkii varmistamaan, että kaikilla nuorilla on tarvittavat voimavarat yhteiskuntaan osallistumista varten. Päätöslauselmassa tunnustetaan myös osallistuminen (2) sekä globaali, eurooppalainen, kansallinen, alueellinen ja paikallinen ulottuvuus (3).

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 (4) näkee nuoret kestävän kehityksen aktiivisina toimijoina; Yhdistyneiden kansakuntien nuoriso-ohjelma World Programme of Action for Youth (5) peräänkuuluttaa nuorten täysimääräistä ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan.

Euroopan neuvoston eurooppalainen peruskirja nuorten osallistumisesta paikalliseen ja alueelliseen toimintaan (6) painottaa tarvetta parantaa nuorten täysimääräisten oikeuksien ja vapauksien toteutumista, erityisesti osallistumiseen liittyvien.

Neuvoston päätelmissä nuorten demokratiatietoisuuden ja demokratiaan osallistumisen edistämisestä Euroopassa (7) tunnustetaan, että olisi mahdollistettava nuorten merkityksellinen osallistuminen kaikkiin heitä koskeviin päätöksiin. Heillä on oikeus sananvapauteen, tiedonsaantiin ja syrjinnältä suojeluun.

Neuvoston päätelmissä nuorten roolista turvallisen, yhteenkuuluvuutta edistävän ja sopusointuisen yhteiskunnan rakentamisessa Eurooppaan (8) todetaan, että nuoret ovat innovoijia ja muutoksen tekijöitä, ja heidän panostaan olisi aktiivisesti tuettava, pyydettävä ja pidettävä olennaisen tärkeänä rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja demokraattisen hallintotavan tukemisessa.

Neuvoston päätöslauselmassa nuorten kannustamisesta osallistumaan demokratiaa edistävään poliittiseen toimintaan Euroopassa (9) ja neuvoston päätöslauselmassa kaikkien nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa koskevien uusien ja tehokkaiden muotojen edistämisestä (10) vahvistetaan koko nuorisoulottuvuutta ja korostetaan nuorten aktiivisen ja vastuullisen osallistumisen tärkeyttä nuorten elämään vaikuttavien toimintapolitiikkojen kehittämisessä.

10.

Vuoden 2019 Flash Eurobarometri (11) osoittaa, että nuoret ovat hyvin aktiivisia demokraattisessa toiminnassa ja että osallistumisaktiivisuus on nousussa – kolme neljäosaa nuorista vastaajista oli osallistunut jonkinlaisen organisoidun liikkeen toimintaan.

11.

Tutkimus nuorten edustuksen tilasta EU:ssa (12) viittaa siihen, että EU:n nuorisosektori on kasvamassa ja perinteinen nuorisotoiminta, kuten kansalaisjärjestöt ja verkostot, on edelleen avainasemassa; siinä todetaan myös monimuotoisempien ja joustavampien osallistamismuotojen tarve.

TOTEAVAT SEURAAVAA:

12.

Vaikka on edistytty huomattavasti, nuorilla on edelleen vähemmän osallistumismahdollisuuksia, he ovat aliedustettuja päätöksentekoprosesseissa ja he kohtaavat monenlaisia haasteita, joita covid-19-pandemia on kasvattanut entisestään. Suurimpia haasteita (13), jotka korostuvat haavoittuvassa asemassa olevien nuorten keskuudessa, ovat korkeampi työttömyysriski, työsuhteiden epävarmuus, köyhyys, syrjäytyminen, syrjintä ja eriarvoisuus, riittämätön panostus osaamisen kehittämiseen ja vaikutukset mielenterveyteen.

13.

Nuorten kasvavaan haavoittuvuuteen liittyy epätasa-arvoinen pääsy osallistavaan viralliseen koulutukseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen sekä oppimismahdollisuuksiin, yliedustus epätyypillisissä töissä sekä riittämätön sosiaalisen suojelun saatavuus, joilla on rakenteellinen vaikutus nuorten elämään, emansipaatioon ja itsenäistymiseen, erityisesti asunnon, kunnollisten elinolojen, terveyspalveluiden ja ihmisarvoisen työn saatavuuteen.

14.

Nuoret tarvitsevat kiireellisesti demokraattisia arvoja tukevaa laadukasta kansalaiskasvatusta sekä tietotekniikka- ja medialukutaitoja, jotta he voivat ymmärtää poliittisia ja yhteiskunnallisia konteksteja, tunnistaa disinformaation, polarisaation ja propagandan uhat sekä saada vapaasti kaikki tarvittavat tiedot voidakseen tehdä asianmukaisia valintoja ja päätöksiä.

15.

Euroopan neuvoston uusi strateginen ohjelma 2019–2024 (14) ja komission vuotuinen työohjelma vuodelle 2021 (15) tunnustavat nuorten roolin ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen, digitaalisen ja sosiaalisen Euroopan rakentamisessa, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden edistämisessä sekä kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa.

16.

Epävirallinen ja arkioppiminen ovat avainasemassa esimerkiksi yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja osallistumisessa; ne on sisällytetty eurooppalaisen nuorisotyön toimintaohjelmaan (16) ja niillä pyritään vahvistamaan ja kehittämään nuorisotyön useiden eri alojen toimijoiden yhteistyötä ”Bonnin prosessin” ja nuorisotyön kehittämisen strategiakehyksen (17) täytäntöönpanon puitteissa.

KATSOVAT SEURAAVAA:

17.

Nuorten panos on yhteiskunnan kehittämisen kannalta merkittävä. Tänään tehdyt päätökset vaikuttavat heidän elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa. Nuoriin vaikuttavat monialaiset kysymykset, jotka liittyvät poliittiseen asialistaan kokonaisuudessaan, ja sen vuoksi heidän sitoutumisensa ja osallistumisensa yhteiskunnallisiin, ympäristöllisiin, digitaalisiin, taloudellisiin, kulttuurillisiin ja poliittisiin haasteisiin vastaamiseen on elintärkeää, jotta demokraattisen edustuksen periaatetta voidaan vahvistaa. Näin nuorille annettaisiin mahdollisuus ottaa vastuu omasta elämästään, oppia, saada äänensä kuuluviin palautumiskykyisten, yhtenäisten, osallistavien, ilmastoneutraalien, vauraiden, oikeudenmukaisten ja kestävien yhteiskuntien rakentamisessa ja olla osallisina Euroopan elpymisessä vakavista kriisitilanteista, kuten covid-19-pandemiasta, sekä digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä.

18.

Jotta voidaan taata monitasoisen hallinnon (18) tehokas toimintamalli nuorisoalalla ja erityisesti nuorten osallistuminen, on tärkeää tukea nuorten edustuksen vahvistamista ja kehittämistä kaikilla tasoilla (19), tunnustaa nuorten oikeudet järjestäytyä ja osallistua sekä antaa heille mahdollisuudet siihen. Nuorisojärjestöjen ja -rakenteiden tunnustaminen ja niille annettava tuki ovat välttämättömiä mahdollistavan ilmapiirin varmistamiseksi kaikilla tasoilla, jotta nuoret voivat osallistua päätöksentekoprosesseihin tehokkaalla, merkityksellisellä ja kestävällä tavalla.

19.

Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (20) koskee nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen, tukee yhteiskunnallista ja kansalaisosallistumista ja pyrkii varmistamaan, että kaikilla nuorilla on tarvittavat voimavarat yhteiskuntaan osallistumiseksi, ja korostaa nuorten Eurooppaa koskevien visioiden ja tavoitteiden toteuttamista hyödyntämällä EU-tason poliittisia välineitä sekä kaikkien sidosryhmien kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia.

20.

Kaikki 11 eurooppalaista nuorisotavoitetta (21) keskittyvät nuorten visioon Euroopasta, yksilöivät monialaisia alueita, jotka vaikuttavat nuorten elämään, ja tuovat esiin heille tärkeitä painopisteitä, kuten nuorten oman osallistumisen eurooppalaiseen nuorisotavoitteeseen numero 9: Tiloja ja osallistumista kaikille.

21.

Nuorten osallistuminen tarkoittaa, että nuoret käyttävät oikeuksiaan ja hyödyntävät mahdollisuuksiaan osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon, ja tässä he ovat tasavertaisia, heitä tuetaan ja he saavat ottaa vastuuta, ja he voivat järjestelmällisesti sitoutua toimiin ja toimintoihin, jotka auttavat vahvistamaan EU:n arvojen mukaista yhteiskuntaa.

22.

Nuorten osallistuminen edellyttää myös toimia, joilla ehkäistään kansalaisyhteiskunnan toimintatilojen kapeneminen, koska sillä on merkittävä vaikutus päätöksentekoprosesseihin ja se luo ylimääräisiä haasteita nuorille, nuorisojärjestöille ja -rakenteille sekä nuorisotyöntekijöille.

23.

EU:n nuorisodialogi (22) on ollut kymmenen viime vuoden ajan väline, jolla on tuettu nuorten osallistumista kaikilla tasoilla nuorisovaltuustojen, kansallisten työryhmien ja muiden nuorten sidosryhmien kautta, ja samalla on edistetty rakenteellista vuoropuhelua asiaankuuluvien päätöksentekijöiden kanssa. Nuorten kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät, erityisesti Euroopan nuorisofoorumi, valtiosta riippumattomat kansainväliset nuorisojärjestöt ja kansalliset nuorisovaltuustot, ovat panostaneet merkittävästi nuorten näkyvyyteen EU-tason päätöksentekoprosesseissa, muun muassa Euroopan unionin nuorisokonferenssien kautta.

24.

Nuorisopolitiikan hallinnointi vaihtelee EU:n jäsenvaltioissa niiden erilaisen poliittisen, kulttuurillisen, historiallisen, yhteiskunnallisen ja maantieteellisen kontekstin mukaisesti. Jäsenvaltioiden puitekehykset (esim. nuorisopolitiikan kehittämisen säädöskehys, vaaleilla valittujen elimien / oikeudellisten rakenteiden rooli tai nuorisopolitiikan piiriin kuuluvat aihealueet) vaihtelevat, kuten vaihtelevat myös täytäntöönpanotavat (esim. horisontaalinen, vertikaalinen tai monialainen koordinointi, täytäntöönpanovalta julkishallinnon eri tasoilla) (23).

25.

Nuoret, jotka ilmaisevat itseään useilla eri tavoilla useissa maantieteellisissä ympäristöissä, muodostavat perustan nuorten edustukselle ja osallistumiselle. Nämä ilmaisumuodot käsittävät organisaatioita ja epävirallisia ryhmiä kaupunkialueilta maaseutualueille ja syrjäisille alueille (24), nuorisotyörakenteita, nuorisovaltuustoja ja nuorisojärjestöjä kaikilla tasoilla sekä nuoria, jotka eivät osallistu nykyisten rakenteiden tai järjestöjen toimintaan.

KOROSTAVAT SEURAAVAA:

26.

On elintärkeää, että kaikilla nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistumiseen, osallisuuteen ja voimaannuttamiseen heitä koskevien päätöksentekoprosessien kaikilla tasoilla. Tällainen osallistuminen ei ole tärkeää vain nuorisopolitiikan laadun varmistamiseksi, vaan myös muiden nuoria koskettavien monialaisten toimintapolitiikkojen kannalta. Kyseessä on nuorten henkilökohtainen, yhteiskunnallinen, kulttuurillinen ja henkinen kehitys kohti aikuisuutta (25).

27.

Nuorten osallistuminen luo yhteenkuuluvuutta, kansalaisuuden tunnetta ja solidaarisuutta sekä tekee poliittisista prosesseista läpinäkyvämpiä ja vastuullisempia nuoria kohtaan. Samalla nuorten osallistuminen lisää nuorten vaikutusvaltaa ja auttaa heitä kasvattamaan itseluottamusta, aloitekykyä, omistajuutta ja vastuullisuutta, joiden avulla he voivat hankkia ja kehittää kokemuspohjaisia ja olennaisia taitoja, kuten kriittistä ajattelua, viestintä- ja neuvottelutaitoja sekä yhteishenkeä demokraattista ja ammatillista elämää varten.

28.

Monitasoisen hallinnon valtavirtaistaminen nuorten päätöksentekoprosesseihin osallistumista edistettäessä muokkaa yhteiskuntia osallistavuuteen ja joustavuuteen, vahvistaa sosiaalista, yhteiskunnallista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä tehostaa Euroopan ja paikallisen tason politiikkojen yhteyttä konkreettisilla aloitteilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan nuorisopääkaupunki sekä Erasmus+-ohjelman nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) hanke ”Europe goes local” (26). Samalla se antaa nuorille vaikutusvaltaa luomalla heille mahdollisuuksia käyttää ja kehittää tietojaan, taitojaan, vahvuuksiaan ja asenteitaan, joita he tarvitsevat voidakseen osallistua täysimääräisesti monimuotoisiin yhteiskuntiin ja valmistautua tuleviin haasteisiin.

29.

Euroopan demokratioiden digitaalinen siirtymä (27) tuo mukanaan tarpeen etsiä ja edistää innovatiivisia ja vaihtoehtoisia osallistumisen muotoja, kuten digitaalisia demokratian välineitä, mutta samaan aikaan on otettava huomioon digitaaliseen ympäristöön osallistumisesta aiheutuvat haasteet sekä joidenkin nuorten rajalliset mahdollisuudet käyttää internetiä ja digitaalisia teknologioita tai tähän tarvittavien taitojen ja tietojen puuttuminen. Sen vuoksi on tarjottava käyttömahdollisuuksia ja räätälöitävä ratkaisuja, jotta voidaan tukea nuorten osallistumista demokraattiseen toimintaan digitaalisin keinoin ja saadaan nuoret mukaan osallistavalla tavalla.

30.

On tuettava edelleen politiikkoja, jotka luovat nuorille enemmän tilaisuuksia ja mahdollistavat heidän täysimääräisen osallistumisensa yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä nuorisotyön, epävirallisen ja arkioppimisen sekä kaikkien nuorten kanssa käytävän tehokkaan vuoropuhelun roolia on tehostettava monialaisin toimintamallein eri aloilla, kuten sosiaalipolitiikka, työllisyys, koulutus, digitalisaatio, terveyspalvelut, asuminen, kulttuuri ja ympäristö.

31.

Nuorten tehokas osallistuminen (28) yhteiskuntaan edellyttää joidenkin keskeisten näkökohtien huomioon ottamista, joita ovat esimerkiksi nuorisopolitiikan hallinnoinnin kartoitus, vertailuoppiminen (29) nuorisopolitiikan mekanismeista kaikilla tasoilla, viranomaisten kouluttaminen nuorten osallistumiseen liittyvissä asioissa ja nuorten roolin ja vastuun määrittäminen toimintapolitiikan suunnittelussa, kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa.

PANEVAT MERKILLE:

32.

Nuorten ajatukset ja mielipiteet EU:n nuorisokonferenssissa maaliskuussa 2021, jolloin nuoret hahmottelivat useita aloitteita, jotka muodostavat hyödyllisen lähtökohdan päätöksentekijöiden, nuorisojärjestöjen ja nuorten omille toimille, joilla edistetään demokratiaa nuorten keskuudessa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Nämä ajatukset ja mielipiteet ovat seuraavat:

—	otetaan käyttöön mekanismeja asiaankuuluvilla tasoilla nuorten kuulemiseksi kansallisista, alueellisista ja paikallisista poliittisista kysymyksistä,

—	järjestetään nuorille epävirallista opetusta ja koulutusta mielipidevaikuttamiseen, myös niille, joilla on vähemmän mahdollisuuksia,

—	alennetaan äänestys- ja äänioikeusikäraja 16 vuoteen, mihin liitetään kansalaiskasvatusta, jolla nuoria kannustetaan ja tuetaan aktiiviseen osallistumiseen vaaleissa,

—	määritellään ja edistetään nuorille saatavilla olevien julkisten tilojen käyttöä sekä yhdenmukaistetaan niistä saatavilla olevaa tietoa,

—	kehitetään yhdessä ja hyväksytään EU:n suuntaviivat ja laatumerkit, joiden avulla voidaan varmistaa kaikkien nuorten pääsy nuorille soveltuviin, turvallisiin ja osallistaviin digiympäristöihin,

—	luodaan foorumeja, joilla avustetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvia nuorisovetoisia aloitteita ja nuorisojärjestöjä paikallisella ja alueellisella tasolla,

—	laajennetaan koulujen opetusohjelmaa ja monipuolistetaan sidosryhmiä osallistamalla valtiosta riippumattomia järjestöjä, joiden avulla tuetaan luovan ajattelun kehittämistä ja aktiivista kansalaisuutta ja harjoitellaan päätöksentekoa epävirallisen koulutuksen puitteissa.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI JA ASIANMUKAISILLA TASOILLA:

33.

Lisäämään kaikkien nuorten vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen, nuorisokeskeisen tiedotuksen, palautteen, epävirallisen ja arkioppimisen, nuorisotyön ja muiden sellaisten käytäntöjen avulla, jotka tukevat tietoon perustuvaa ja kriittistä osallistumista monitasoisiin päätöksentekoprosesseihin.

34.

Edistämään ja tukemaan sopivin keinoin kestävien monitasoisen hallinnon rakenteiden luomista tai parantamista, jotta voidaan helpottaa nuorten osallistumista päätöksentekoprosesseihin ja asialistojen laatimiseen, ja samalla edistämään erilaisia epävirallisia osallistumistapoja. Tämä vaatii tunnustusta ja tukea nuorisojärjestöille, nuorisotyöntekijöille, nuorille ammattilaisille, nuoriso-ohjaajille (30), kouluille, opettajille, valmentajille, kouluttajille ja muille asiaankuuluville sidosryhmille sekä näiden täysimääräistä osallistumista. Olisi erityisesti ponnisteltava sellaisten nuorten löytämiseksi, jotka eivät osallistu virallisten rakenteiden tai järjestöjen toimintaan, ja lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.

35.

Edistämään ja tukemaan erityisesti epäedullisessa asemassa olevilla asuinalueilla sekä maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla sellaisten fyysisten, digitaalisten ja hybridiratkaisujen saatavuutta, jotka helpottavat kaikkien nuorten tehokasta osallistumista ja sitoutumista päätöksentekoprosesseihin kaikilla tasoilla ja monialaisesti, jotta heille voidaan tarjota avoimia ja turvallisia tiloja sekä mahdollisuuksia henkilökohtaiseen, yhteiskunnalliseen, kulttuurilliseen ja ammatilliseen kehittymiseen.

36.

Tarjoamaan yhtäläiset ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet, joilla tuetaan nuorten osallistumisen ja sitoutumisen kaikkia muotoja kaikilla tasoilla. Tätä toimintamallia sovelletaan kaikkiin nuoria koskeviin kysymyksiin, kuten asumiseen, koulutukseen ja ihmisarvoiseen työhön, kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen, ihmisoikeuksiin, sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen ja solidaarisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon, valmiuksien kehittämiseen sekä digitalisaation vaikutuksiin ketään ei jätetä -sitoumuksen mukaisesti (31).

37.

Tapauksen mukaan perustamaan tai ylläpitämään nuoriin liittyvien politiikanalojen ja ohjelmien synergiaa ja yhteistyötä, erityisesti nuorisotyön koulutuksen ja nuorisotutkijoiden välillä, jotta voidaan tukea kriittistä ajattelua, tarjota kattavaa tietoa päätöksentekoprosesseista kaikilla tasoilla ja lisätä nuorten ymmärrystä, sitoutumista sekä tehokasta ja merkityksellistä osallistumista.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA EUROOPAN KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA JA ASIANMUKAISILLA TASOILLA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON OTTAEN:

38.

Valtavirtaistamaan ja tukemaan yhdessä nuorten kanssa nuorille kohdistettuja toiminnallisia ja kestäviä osallistumisen rakenteita eri tasojen ja alojen toimintapolitiikkojen kehittämisessä ja samalla varmistamaan heille pääsyn luotettavaan tietoon, näyttöön ja vastuullisiin ja säännöllisesti tarkistettuihin päätöksentekoprosesseihin, EU:n nuorisodialogin kaltaisten osallistumisprosessien ja muiden järjestelyjen pohjalta useilla politiikan aloilla, jotka pyrkivät tukemaan nuorten osallistumista.

39.

Tukemaan sellaisten toimintamallien jatkokehittämistä ja arviointia, joilla pyritään lisäämään nuorten osallistumista päätöksentekoprosesseihin kaikilla tasoilla. Tässä voidaan käyttää pohjana nykyisiä konsepteja ja mekanismeja sekä Euroopan neuvoston, jäsenvaltioiden ja kansalaisjärjestöjen alalla tekemää työtä. Näiden toimintamallien tulisi osallistaa nuoria, nuorisotyöntekijöitä, nuorisojärjestöjä (mukaan lukien paikalliset nuorisovaltuustot), alan ammattilaisia sekä nuorisopolitiikan tutkijoita ja poliittisia päätöksentekijöitä kaikilta tasoilta ja kaikilta asiaankuuluvilta aloilta.

40.

Hyödyntämään täysimääräisesti asiaankuuluvia EU-ohjelmia, mukaan lukien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot, tietämyksen edistämisessä ja tukemisessa, käytänteiden vaihdossa ja keskinäisessä oppimistoiminnassa, kuten myös monitasoiseen hallintotapaan perustuvien nuorten osallistumisen mekanismien suunnittelussa, kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa.

41.

Hyödyntämään tarvittaessa EU:n nuorisopolitiikan indikaattorikokoelmaa (32) tehokkaasti sekä ottamaan asianmukaisesti huomioon vaikutusten arvioinnit, joissa verrataan muun muassa nuorten osallistumisen laajuutta päätöksentekoprosesseissa sekä alueellisia ja paikallisia väestörakenteen piirteitä, hyvinvointia, demokratiaan osallistumista ja kestävää kehitystä.

42.

Edistämään edelleen EU:n nuorisodialogia ja jäsenmaiden perustamia kansallisia työryhmiä sekä tarvittaessa varaamaan keskeisen roolin kansallisille nuorisovaltuustoille näiden puitteiden hyödyntämiseksi muissa kuulemisprosesseissa, kuten Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin ja uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen liittyvissä kuulemisissa.

PYYTÄVÄT KOMISSIOTA:

43.

Järjestämään nuorisoalalla vertaisoppimistoimintaa, jonka tavoitteena on vaihtaa tietoja ja kokemuksia nuorten tehokkaan osallistumisen edistämisestä päätöksentekoprosessien kaikilla tasoilla ja kaikilla politiikan aloilla, jotta voidaan saavuttaa yhteisymmärrys monitasoisen hallinnon käsitteestä.

44.

Edistämään osaltaan tietämyksen lisäämistä ja valmiuksien kehittämistä nuorten osallistumisessa päätöksentekoprosesseihin niiden eri tasoilla, mahdollisuuksien mukaan myös nuorisoasioiden wikisivuston, nuorisoalan tutkimusverkostojen ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston, Yhdistyneiden kansakuntien, OECD:n ja muiden asiaankuuluvien elinten kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

45.

Ottamaan tarpeen mukaan nuoriin yhteyksiä Euroopan nuorisoportaalin verkkokeskustelujen ja -kuulemisten kautta.

KEHOTTAVAT KAIKKIA EUROOPPALAISEEN YHTEISTYÖHÖN OSALLISTUVIA NUORISOALAN TOIMIJOITA PYRKIMÄÄN:

46.

Luomaan läpinäkyviä menettelyjä, jotka mahdollistavat nuorten suoran osallistumisen päätöksentekoprosesseihin joko yksilöllisesti nuoriso-ohjaajien tapauksessa tai sitten nuorisojärjestöjen, nuorisotyöntekijöiden, opettajien, tutkijoiden, toimittajien tai muiden nuoriin liittyvien rakenteiden tai epävirallisten ryhmien kautta. Tässä osallistumisessa olisi käsiteltävä monialaiselta pohjalta kaikkia nuorten elämään vaikuttavia kysymyksiä ja samalla tuettava synergiaa ja yhteistyötä yhteisissä päätöksentekoprosesseissa, vastuunjaossa ja ratkaisujen täytäntöönpanossa.

47.

Laajentamaan sekä virallisen koulutuksen sidosryhmien että epävirallisen ja arkioppimisen sidosryhmien mahdollisuuksien soveltamisalaa ja valikoimaa, jotta ne voivat toimia yhdessä nuorten osallistumisen lisäämiseksi päätöksentekoprosesseissa ja tukea erilaisia ”osallistumiseen oppimisen” muotoja varhaisiästä lähtien, sillä se lisää elinikäisen osallistumisen mahdollisuuksia (33).

(1) EUVL C 456, 18.12.2018, s. 1.

(2) ”Ottaen huomioon, että kaikki nuoret ovat yhteiskunnan voimavara, kaikissa nuoria koskevissa politiikoissa ja toimissa tulisi puolustaa nuorten oikeutta osallistua heihin vaikuttavien politiikkojen kehittämiseen, toimeenpanoon ja seurantaan nuorten ja nuorisojärjestöjen mielekkään osallistumisen avulla. Politiikat olisi laadittava ottaen tässä yhteydessä huomioon muutokset, jotka ovat aiheutuneet demokraattiseen osallistumiseen ja kansalaisvaikuttamiseen vaikuttavasta digitaalisesta viestinnästä.”

(3) ”Jotta varmistettaisiin EU:n nuorisopolitiikan kestävä vaikutus nuoriin, on tärkeää, että sen toimeenpanossa otetaan huomioon alueellinen ja paikallinen taso ja että toimitaan ruohonjuuritason nuorisopolitiikkojen tukemiseksi. Nuorten mielipide olisi samalla otettava huomioon aina, kun käsitellään globaaleja kysymyksiä.”

(4) https://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E

(5) https://www.un.org/development/desa/youth/world-programme-of-action-for-youth.html

(6) 1992, Tarkistettu eurooppalainen peruskirja nuorten osallistumisesta paikalliseen ja alueelliseen toimintaan, 2003 ja 2015.

(7) EUVL C 415, 1.12.2020, s. 16.

(8) EUVL C 195, 7.6.2018, s. 13.

(9) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 10.

(10) EUVL C 169, 9.6.2011, s. 1.

(11) Flash Eurobarometri 478: How do we build a stronger, more united Europe? The views of young people, https://data.europa.eu/euodp/fr/data/dataset/S2224_478_ENG

(12) Study on the landscape of youth representation in the EU, 2019, https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/57e87ca0-900d-11ea-812f-01aa75ed71a1/language-en/format-PDF/source-search

(13) EU:n ja Euroopan neuvoston kumppanuus nuorisotyön alalla, ”Towards a better understanding of the impact of Covid-19 on the youth sector”, https://pjp-eu.coe.int/documents/42128013/72351197/Summary+13+Oct+2020.pdf/c8808ff7-25be-f7f9-3504-b2a189a64bd0; Euroopan parlamentti, ”Covid-19: Parlamentin jäsenet pyytävät estämään pysyvän vahingon nuoriso- ja urheilualalla” (tammikuu 2021), https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20210122IPR96224/covid-19-meps-ask-to-prevent-lasting-damage-on-youth-and-on-sport; OECD:n politiikkatoimet koronavirusta vastaan (covid-19), ”Youth and COVID-19: Response, recovery and resilience” (kesäkuu 2020), https://www.oecd.org/coronavirus/policy-responses/youth-and-covid-19-response-recovery-and-resilience-c40e61c6/; ILO, nuorisotyöllisyys, https://www.ilo.org/global/topics/youth-employment/lang--en/index.htm

(14) https://www.consilium.europa.eu/media/39914/a-new-strategic-agenda-2019-2024.pdfhttps://www.consilium.europa.eu/media/39915/a-new-strategic-agenda-2019-2024-fi.pdf

(15) https://ec.europa.eu/info/publications/2021-commission-work-programme-key-documents_fi

(16) Päätöslauselma puitteista eurooppalaisen nuorisotyön toimintaohjelman perustamiselle (2020/C415/01), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.C_.2020.415.01.0001.01.FIN&toc=OJ%3AC%3A2020%3A415%3ATOC

(17) Kolmas eurooppalaista nuorisotyötä koskeva kokous, loppujulkilausuma,

https://www.eywc2020.eu/downloads/doctrine/WebforumVeranstaltungenWebsiteBundle:Media-file-54/EN_3rd%20EYWC_final%20Declaration.pdf

(18) Ks. liitteessä oleva määritelmä.

(19) Ks. liitteessä oleva määritelmä.

(20) EUVL C 456, 18.12.2018, s. 1.

(21) Euroopan unionin nuorisostrategia, liite 3, ibid.

(22) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 1.

(23) ”Insights into youth policy governance”, EU:n nuorisokumppanuus, 2018,

https://pjp-eu.coe.int/documents/42128013/47261953/122018-Insights_web.pdf/99400a12-31e8-76e2-f062-95abec820808

(24) EUVL C 193, 9.6.2020, s. 3.

(25) Lissabonin nuorisofoorumi +21, julistus.

(26) https://www.europegoeslocal.eu/about/

(27) Komission tiedonanto Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta,

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020PC0308&qid=1607079662423

(28) ”Insights into youth policy governance”, EU:n nuorisokumppanuus, 2018,

https://pjp-eu.coe.int/documents/42128013/47261953/122018-Insights_web.pdf/99400a12-31e8-76e2-f062-95abec820808

(29) Ks. liitteessä oleva määritelmä.

(30) Näissä päätelmissä nuoriso-ohjaajaksi käsitetään myös nuori henkilö, joka hoitaa johtotehtäviä olematta mukana virallisen järjestön tai rakenteen toiminnassa.

(31) YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030.

(32) Sellaisena kuin EU:n nuorisostrategian 2019–2027 ja sen toimintasuunnitelman 2019–2021 yhteydessä vuonna 2019 perustettu asiantuntijaryhmä sen on laatinut.

(33) Neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).

LIITE

Määritelmät

Näissä päätelmissä tarkoitetaan

’monitasoisella hallinnolla’ eri aluetasoilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen ja unionin laajuinen) virallisissa ja epävirallisissa yhteyksissä esiintyviä päätöksentekorakenteita ja -prosesseja, joihin osallistuu nuoria ja/tai nuorisojärjestöjä ja joissa päätökset tehdään kaikkien toimijoiden välisen järjestelyn nojalla horisontaalisesti ja/tai vertikaalisesti toissijaisuusperiaatteen pohjalta ja joissa pyritään siihen, että päätökset tehdään ja toimintapolitiikat pannaan täytäntöön asianmukaisimmalla institutionaalisella ja aluetasolla.

’kaikilla tasoilla’ paikallisia, alueellisia, kansallisia, unionin laajuisia ja maailmanlaajuisia tasoja tilanteen mukaan.

’vertailuoppimisella’ prosessia, jossa organisaatio voi verrata omaa suorituskykyään muiden organisaatioiden suorituskykyyn. Tavoitteena on hyödyntää muiden organisaatioiden vahvuuksia ja hyviä ominaisuuksia, ottaa esimerkkiä organisaation omaan toimintaan ja myös oppia virheistä. Se on aktiivinen ja jatkuva prosessi eikä pelkästään indikaattorien, faktojen ja toimenpiteiden vertailua.

Viitteet

Antaessaan nämä päätelmät neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat panevat merkille seuraavat:

—

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorten demokratiatietoisuuden ja demokratiaan osallistumisen edistämisestä Euroopassa (EUVL C 415, 1.12.2020, s. 16)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.C_.2020.415.01.0016.01.FIN&toc=OJ%3AC%3A2020%3A415%3ATOC

—

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma puitteista eurooppalaisen nuorisotyön toimintaohjelman perustamiselle (EUVL C 415, 1.12.2020, s. 1)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.C_.2020.415.01.0001.01.FIN&toc=OJ%3AC%3A2020%3A415%3ATOC

—	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorten mahdollisuuksien lisäämisestä maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla (EUVL C 193, 9.6.2020, s. 3) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52020XG0609%2801%29&qid=1609185718999

—

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevien suuntaviivojen antamiseksi (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 1)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.C_.2019.189.01.0001.01.FIN&toc=OJ%3AC%3A2019%3A189%3AFULL

—	Neuvoston päätelmät nuorten roolista turvallisen, yhteenkuuluvuutta edistävän ja sopusointuisen yhteiskunnan rakentamisessa Eurooppaan (EUVL C 195, 7.6.2018, s. 13) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52018XG0607%2802%29

—

Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (EUVL C 456, 18.12.2018, s. 1)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1601482182235&uri=CELEX:42018Y1218(01)

—	Neuvoston päätöslauselma nuorten kannustamisesta osallistumaan demokratiaa edistävään poliittiseen toimintaan Euroopassa (EUVL C 417, 15.12.2015, s. 10) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A42015Y1215%2802%29&qid=1609181989853

—	Neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.C_.2018.189.01.0001.01.FIN

—	Neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32012H1222(01)&from=FI

—

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma kaikkien nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa koskevien uusien ja tehokkaiden muotojen edistämisestä (EUVL C 169, 9.6.2011, s. 1)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A42011Y0609%2801%29

—	Uusi strateginen ohjelma vuosiksi 2019–2024, Eurooppa-neuvosto https://www.consilium.europa.eu/media/39915/a-new-strategic-agenda-2019-2024-fi.pdf

—	Komission vuoden 2021 työohjelma https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:91ce5c0f-12b6-11eb-9a54-01aa75ed71a1.0014.02/DOC_1&format=PDF

—	Eurofound (2020), Eläminen, työskentely ja covid-19-pandemia, https://www.eurofound.europa.eu/fi/publications/report/2020/living-working-and-covid-19

—	COM(2020) 790 final – Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020PC0308&qid=1607079662423

—	Kolmas eurooppalaista nuorisotyötä koskeva kokous, loppujulkilausuma https://www.eywc2020.eu/downloads/doctrine/WebforumVeranstaltungenWebsiteBundle:Media-file-54/3rdEYWC_finaldeclaration.pdf

—	Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/70/1, annettu 25 päivänä syyskuuta 2015 https://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E

—	Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus, annettu 20. päivänä marraskuuta 1989 https://treaties.un.org/Pages/ViewDetails.aspx?src=IND&mtdsg_no=IV-11&chapter=4&clang=_enhttps://ec.europa.eu/anti-trafficking/sites/default/files/un_convention_on_the_rights_of_the_child_1.pdf

—	Yhdistyneiden kansakuntien nuorisotoimintaohjelma https://www.un.org/esa/socdev/unyin/documents/wpay2010.pdf

—	Tarkistettu Euroopan neuvoston peruskirja nuorten osallistumisesta paikalliseen ja alueelliseen toimintaan, ”Kerro mielipiteesi!”, Euroopan neuvosto https://rm.coe.int/1680702379

—	Tarkistettu Euroopan neuvoston peruskirja nuorten osallistumisesta paikalliseen ja alueelliseen toimintaan, Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressi, Euroopan neuvosto https://rm.coe.int/168071b4d6

—	Euroopan neuvosto, Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2012)2 lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten osallistumisesta https://rm.coe.int/168046c478

—	”Youth participation in democratic life” (Tutkimus nuorten osallistumisesta demokratian toteuttamiseen), EACEA, 2013 https://www.lse.ac.uk/business-and-consultancy/consulting/assets/documents/youth-participation-in-democratic-life.pdf

—

COM(2018) 269 final – SWD(2018) 168 final – Komission yksiköiden valmisteluasiakirja avoimen koordinointimenetelmän tuloksista nuorisoasioiden alalla 2010–2018; komission Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet” liiteasiakirja

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A42011Y0609%2801%29

—	”Insights into youth policy governance”, EU:n nuorisokumppanuus, 2018, https://pjp-eu.coe.int/documents/42128013/47261953/122018-Insights_web.pdf/99400a12-31e8-76e2-f062-95abec820808

—	”New and innovative forms of youth participation in decision-making processes”, Euroopan neuvosto, lokakuu 2017 https://rm.coe.int/new-and-innovative-forms-of-youth-participation-in-decision-making-pro/1680759e6a

—	Analyyttinen asiakirja nuorten osallistumisesta, ”Young people political participation in Europe: What do we mean by participation?”, EU:n nuorisokumppanuus https://pjp-eu.coe.int/documents/42128013/47261980/What+is+youth+participation.pdf/223f7d06-c766-41ea-b03c-38565efa971a

—	EU:n ja Euroopan neuvoston kumppanuus nuorisotyön alalla, 2020 https://pjp-eu.coe.int/en/web/youth-partnership https://pjp-eu.coe.int/en/web/youth-partnership/covid-19 https://pjp-eu.coe.int/en/web/youth-partnership/latest-update-and-analysis

—	Euroopan parlamentti, ”Covid-19: Parlamentin jäsenet pyytävät estämään pysyvän vahingon nuoriso- ja urheilualalla” (27. tammikuuta 2021) https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20210122IPR96224/covid-19-meps-ask-to-prevent-lasting-damage-on-youth-and-on-sport

—	OECD:n politiikkatoimet koronavirusta vastaan (covid-19), ”Youth and COVID-19: Response, recovery and resilience” (11. kesäkuuta 2020) https://www.oecd.org/coronavirus/policy-responses/youth-and-covid-19-response-recovery-and-resilience-c40e61c6/;

—	ILO, nuorisotyöllisyys https://www.ilo.org/global/topics/youth-employment/lang--en/index.htm

—	”Seven key findings from the Youth Governance Survey”, OECD http://www.oecd.org/mena/governance/seven-key-findings-from-the-youth-governance-survey.pdf

—	Lissabonin nuorisofoorumi +21, julistus nuorisopolitiikasta ja -ohjelmista, 2019 https://www.lisboa21.gov.pt/en/content/declaracao/declaration.html

—	Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite https://europa.eu/new-european-bauhaus/index_fi

21.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 241/13

Neuvoston päätelmät datateknologioista

”paremman sääntelyn” kehittämiseksi

(2021/C 241/04)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

ON TIETOINEN siitä, että elpyminen covid-19-pandemian vaikutuksista on EU:lle taloudellinen ja yhteiskunnallinen haaste, ja TOISTAA, että tähän haasteeseen vastaamiseksi EU:n sääntelykehyksen on oltava mahdollisimman kilpailukykyinen, vaikuttava, tehokas, johdonmukainen, ennakoitavissa oleva, innovointia suosiva, tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava, kestävä ja sopeutumiskykyinen (1);

TOTEAA, että paremman sääntelyn on oltava asialistan kärjessä ja että sillä on oltava globaali ja kattava rooli, jotta sillä voitaisiin edistää muun muassa kasvua, kilpailukykyä, yhteiskunnallista hyvinvointia sekä unionin vihreää ja digitaalista siirtymää sekä sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa;

TOISTAA, että parempi sääntely on olennaisen tärkeä osa kestävää ja osallistavaa talouskasvua, sillä se parantaa kilpailukykyä ja edistää innovointia, edesauttaa digitalisaatiota ja luo työpaikkoja sekä lisää avoimuutta ja varmistaa laajan yleisön tuen EU:n lainsäädännölle; VIITTAA tässä yhteydessä joulukuussa 2014 (2), toukokuussa 2016 (3), marraskuussa 2018 (4), marraskuussa 2019 (5) ja helmikuussa ja marraskuussa 2020 (6) annettuihin neuvoston päätelmiin; MUISTUTTAA Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisestä vastuusta korkealaatuisen unionin lainsäädännön tuottamisessa, kuten nämä kolme toimielintä ovat toimielinten sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä (7) sopineet;

ON TIETOINEN siitä, että EU ja sen jäsenvaltiot kohtaavat jatkuvia ja usein mullistavia ympäristöllisiä, teknologisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, joihin EU:n lainsäädännön sekä tukimenettelyjen on mukauduttava, ja niiden on myös oltava valmiita uusia haasteita varten;

KOROSTAA, että datateknologiat voivat auttaa toteuttamaan vaikuttavampia, tehokkaampia, nopeampia ja perusteellisempia vaikutustenarviointeja, arviointeja sekä ennakointeja, mikä tukee laadukasta, mukautuvaa ja helpommin toteutettavaa lainsäädäntöä;

PANEE MERKILLE huhtikuussa 2019 annetun komission tiedonannon ”Parempaa sääntelyä: tilannearvio ja sitoumuksessa pysyminen” (8), jossa todetaan: ”Paremman sääntelyn välineitä käytetään alati muuttuvassa maailmassa, jossa syntyy jatkuvasti uusia haasteita ja painopistealoja. (...) Tässä yhä monimutkaisemmassa maailmassa on entistä tärkeämpää ymmärtää monialaisia vaikutuksia ja havaita synergiamahdollisuudet, jotta voidaan kehittää ja panna täytäntöön asianmukaisia poliittisia ratkaisuja kaikissa vaiheissa arvioinnista täytäntöönpanoon.” (9); lisäksi PANEE MERKILLE huhtikuussa 2018 annetun komission tiedonannon ”Tekoäly Euroopassa” (10), helmikuussa 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datastrategia” (11), helmikuussa 2020 päivätyn valkoisen kirjan tekoälystä (12), kesäkuussa 2020 annetut neuvoston päätelmät ”Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentaminen” (13) sekä huhtikuussa 2021 annetun ehdotuksen asetukseksi tekoälyä koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta (tekoälyä koskeva säädös) (14);

Tulevaisuudenkestävä ja joustava lainsäädäntö

TUKEE komission jatkuvaa sitoutumista vaikuttavaan, tehokkaaseen, tulevaisuudenkestävään ja teknologianeutraaliin, paremman sääntelyn periaatteiden mukaiseen lainsäädäntöön, jonka tavoitteena on tukea EU:n talouden kilpailu- ja palautumiskykyä, yhteiskunnallista hyvinvointia ja sisämarkkinoiden toimintaa, vahvistaa EU:n asemaa vihreän ja digitaalisen siirtymän johtavana toimijana ja kunnioittaa Euroopan unionin arvoja sekä tulevien sukupolvien valmiuksia kehittyä;

KEHOTTAA komissiota tehostamaan pyrkimyksiään ottaa suuri yleisö ja sidosryhmät, erityisesti mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset ”pienet ensin” -periaatetta soveltaen mukaan päätöksentekoprosessiin, jotta EU-lainsäädäntö on selkeää, siitä on odotettua hyötyä eikä se aiheuta tarpeettomia rasitteita, mutta on myös tulevaisuudenkestävää ja innovointimyönteistä; TOTEAA, että digitaaliset välineet voivat olla avuksi sidosryhmien panosten keräämisessä ja analysoinnissa;

Näyttöön perustuva päätöksenteko

KOROSTAA, että vankka, näyttöön perustuva päätöksentekoprosessi on keskeinen vaatimus, kun pyritään ennakoimaan uusien teknologioiden riskejä sekä reagoimaan ilmastonmuutokseen;

10.

PANEE MERKILLE tarpeen luotettavalle ja laadukkaalle tietoaineistolle, jota komissio kerää toistuvasti jäsenvaltioiden avulla EU-tason vaikutustenarviointien, arviointien ja ennakointien toteuttamiseksi; PYYTÄÄ komissiota parantamaan valmiuksiaan päivittää säännöllisesti vakaan ja näyttöön perustuvan päätöksentekoprosessin edellyttämää, olemassa olevaa tietoaineistoa sekä maksimoimaan sen avoimuuden ja (uudelleen)käytön;

Datateknologiat tukevat parempaa sääntelyä

11.

PYYTÄÄ komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään datateknologioita lainsäädäntöprosessin tukena, erityisesti vaikutustenarviointien, täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan laadullisissa ja määrällisissä näkökohdissa. Ne auttavat tunnistamaan mahdollisuuksia vähentää rasitteita uudessa ja voimassa olevassa EU-lainsäädännössä sekä tukevat teknologianeutraalimman, kohdennetumman, tulevaisuudenkestävämmän ja laadukkaamman lainsäädännön laatimista;

12.

TOTEAA, että datateknologiat voivat auttaa parantamaan riskinarviointia (15) sekä lisätä sääntelyn herkkyyttä reagoida nopeasti muuttuvaan maailmaan ja saada sääntelyn vastaamaan paremmin kansalaisten, viranomaisten ja yritysten tarpeita, käsityksiä ja odotuksia;

13.

KEHOTTAA komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan EU:n arvoihin ja perusoikeuksiin pohjautuvaa ihmiskeskeistä toimintamallia tekoälyn kaltaisia datateknologioita käyttäessään, jotta voidaan mahdollisimman pitkälle taata laadukkaiden tietolähteiden ja menetelmien käyttö, määritellä ja panna täytäntöön eettiset normit perusperiaatteita kunnioittaen sekä varmistaa kansalaisten turvallisuus ja vastata heidän perusteltuihin odotuksiinsa; samoin kuin hallita tietosuojaan, yksityisyyteen ja koskemattomuuteen liittyviä riskejä syrjimättömyyden ja ihmisarvon varmistamiseksi;

14.

KOROSTAA EU:n, kansallisen ja alueellisen tason yhteistyön tärkeyttä sovellettaessa datateknologioita EU:n toimintapoliittisen syklin parantamiseksi täytäntöönpanovaihe mukaan lukien, koska se edistää Euroopan unionin pyrkimyksiä saavuttaa maailmanlaajuinen johtoasema datavetoisessa taloudessa;

15.

KEHOTTAA luomaan yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet helmikuussa 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datastrategia” (16) mukaisesti. Niiden tulisi olla yksinkertaisia ja rakentua yhteentoimivien välineiden varaan nopean ja tehokkaan käyttöönoton varmistamiseksi, ja niiden ansiosta jäsenvaltioiden olisi voitava, jos se on mahdollista ja asiamukaista, yhdistää ja jakaa tietoja parempien sääntelyvälineiden käytön tehostamiseksi samalla kun varmistetaan vankka turvallisuus ja tietosuoja EU:n lainsäädännön mukaisesti;

16.

KOROSTAA, että julkisen sektorin tietojen tulisi olla, aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, yleisesti saatavilla, jotta voidaan edistää avoimuutta ja tietojen uudelleenkäyttöä avointa dataa koskevan direktiivin (17) ja yleisen tietosuoja-asetuksen (18) mukaisesti, erityisesti vaikutustenarviointien, arviointien ja ennakoinnin parantamiseksi EU:n tasolla;

17.

KEHOTTAA yhteisiin ponnisteluihin, joilla lisätään Euroopan selviytymiskykyä ja saadaan aikaan parempia toimintapolitiikkoja sekä tulevaisuudenkestävämpi, innovointimyönteisempi, ennakoitavampi, johdonmukaisempi ja tehokkaampi sääntelykehys, jonka avulla voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia erityisesti covid-19-kriisin jälkeisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa elpymisessä;

18.

PYYTÄÄ komissiota lisäämään datateknologioiden käytön paremman sääntelyn välineistöönsä, jotta sillä voidaan tukea sääntelyn kaikkia vaiheita vaikutusarvioinneista sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan REFIT-ohjelman toimiin;

19.

KEHOTTAA komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan yhdessä EU:n tasolla, miten datateknologioiden käyttöä voitaisiin edistää datavetoisessa, oletusarvoisesti digitaalisessa ja laadukkaassa lainsäädännössä siten, että paremman sääntelyn yleiset puitteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

(1) 13026/20.

(2) 16000/14.

(3) 9580/16.

(4) 14137/18.

(5) 14656/19.

(6) 6232/20 ja 13026/20.

(7) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (johdanto-osan 2 kappale).

(8) 8648/19 + ADD 1.

(9) Sivu 4, ensimmäinen kappale.

(10) 8507/18 + ADD 1.

(11) 6250/20.

(12) 6266/20.

(13) 8711/20.

(14) ST 8115/21 + ADD 1–5

(15) Paremman sääntelyn välineistö, väline 15.

(16) 6250/20.

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EYVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EYVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

21.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 241/17

Komission tiedote tämänhetkisistä valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista 1. heinäkuuta 2021 lähtien

(Julkaistu 21. huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (1) 10 artiklan mukaisesti)

(2021/C 241/06)

Peruskorot on laskettu viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevan komission tiedonannon (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) mukaisesti. Viitekoron käytöstä riippuen tämän tiedonannon mukaisesti määritellyt marginaalit on vielä lisättävä peruskorkoon. Diskonttokoron osalta tämä tarkoittaa sitä, että peruskorkoon on lisättävä 100 peruspisteen marginaali. Asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta 30. tammikuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 271/2008 säädetään, että erillisiä päätöksiä lukuun ottamatta myös takaisinperintäkorko lasketaan lisäämällä 100 peruspistettä peruskorkoon.

Muutetut korot on lihavoitu.

Edellinen taulukko on julkaistu EUVL:ssä C 201, 28. toukokuuta 2021, s. 10.

Alkamispäivä	Päättymispäivä	AT	BE	BG	CY	CZ	DE	DK	EE	EL	ES	FI	FR	HR	HU	IE	IT	LT	LU	LV	MT	NL	PL	PT	RO	SE	SI	SK	UK
1.7.2021	…	-0,45	-0,45	0,00	-0,45	0,60	-0,45	0,04	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,22	0,93	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,15	-0,45	1,75	0,01	-0,45	-0,45	0,15
1.6.2021	30.6.2021	-0,45	-0,45	0,00	-0,45	0,50	-0,45	0,04	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,22	0,80	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,15	-0,45	1,75	0,01	-0,45	-0,45	0,15
1.5.2021	31.5.2021	-0,45	-0,45	0,00	-0,45	0,50	-0,45	0,04	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,22	0,80	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,15	-0,45	1,75	0,01	-0,45	-0,45	0,11
1.4.2021	30.4.2021	-0,45	-0,45	0,00	-0,45	0,50	-0,45	0,04	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,22	0,80	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,15	-0,45	1,75	-0,02	-0,45	-0,45	0,11
1.3.2021	31.3.2021	-0,45	-0,45	0,00	-0,45	0,44	-0,45	0,04	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,22	0,80	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,15	-0,45	2,07	-0,02	-0,45	-0,45	0,11
1.2.2021	28.2.2021	-0,45	-0,45	0,00	-0,45	0,44	-0,45	0,05	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,22	0,80	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,19	-0,45	2,07	-0,02	-0,45	-0,45	0,12
1.1.2021	31.1.2021	-0,45	-0,45	0,00	-0,45	0,44	-0,45	0,06	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,22	0,80	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	-0,45	0,23	-0,45	2,07	0,00	-0,45	-0,45	0,15

(1) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 241

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 21. kesäkuu 2021

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2021/C 241/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10203 — PSA/Felbermayr/PSA Breakbulk/Coil Terminal) ( 1 )	1
2021/C 241/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10275 — SMFL/Yanmar/Yanmar Credit) ( 1 )	2

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 241/07	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10264 — SoftBank/Altor Fund Manager/Iyuno) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	18
2021/C 241/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10250 — Accor/Keys/Hotel Portfolio) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	20

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1898
JPY	Japanin jeniä	131,12
DKK	Tanskan kruunua	7,4364
GBP	Englannin puntaa	0,85785
SEK	Ruotsin kruunua	10,2330
CHF	Sveitsin frangia	1,0941
ISK	Islannin kruunua	146,40
NOK	Norjan kruunua	10,2868
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,519
HUF	Unkarin forinttia	355,41
PLN	Puolan zlotya	4,5492
RON	Romanian leuta	4,9249
TRY	Turkin liiraa	10,3459
AUD	Australian dollaria	1,5832
CAD	Kanadan dollaria	1,4721
HKD	Hongkongin dollaria	9,2379
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7069
SGD	Singaporen dollaria	1,5978
KRW	Etelä-Korean wonia	1 347,13
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,8223
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,6619
HRK	Kroatian kunaa	7,4985
IDR	Indonesian rupiaa	17 174,78
MYR	Malesian ringgitiä	4,9246
PHP	Filippiinien pesoa	57,616
RUB	Venäjän ruplaa	86,0172
THB	Thaimaan bahtia	37,419
BRL	Brasilian realia	5,9575
MXN	Meksikon pesoa	24,3373
INR	Intian rupiaa	88,0297

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2021/C 241/03	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät monitasoisen hallinnon vahvistamisesta nuorten päätöksentekoprosesseihin osallistumisen edistämisessä	3
2021/C 241/04	Neuvoston päätelmät datateknologioista paremman sääntelyn kehittämiseksi	13
	Euroopan komissio
2021/C 241/05	Euron kurssi — 18. kesäkuuta 2021	16
2021/C 241/06	Komission tiedote tämänhetkisistä valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista 1. heinäkuuta 2021 lähtien (Julkaistu 21. huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 10 artiklan mukaisesti)	17