14.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/1

NEUVOSTON ENSIMMÄISESSÄ KÄSITTELYSSÄ VAHVISTAMA KANTA (EU) N:o 21/2021

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

Hyväksytty neuvostossa 27 päivänä toukokuuta 2021

2021/C 227/01

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33, 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unionin ulkorajoilla sijaitsevat 2 140 tullitoimipaikkaa tarvitsevat asianmukaiset laitteet, jotta varmistetaan tulliliiton tehokas ja tuloksellinen toiminta. Riittävien ja tuloksiltaan samantasoisten tullitarkastusten tarve on entistäkin suurempi, mikä johtuu tullin perinteisestä varojenkeruutehtävästä mutta yhä suuremmassa määrin myös siitä, että unionin ulkorajojen yli saapuvien ja poistuvien tavaroiden tarkastuksia on tehostettava merkittävästi turvallisuuden ja vaarattomuuden varmistamiseksi. Tällaiset ulkorajojen yli liikkuvien tavaroiden tarkastukset eivät kuitenkaan saisi haitata kolmansien maiden kanssa käytävää laillista kauppaa vaan niiden olisi pikemminkin helpotettava sitä.

(2)	Tulliliitto on yksi maailman suurimpiin kauppa-alueisiin kuuluvan unionin kulmakivistä. Koska tulliliitto on välttämätön sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja siitä hyötyville yrityksille ja kansalaisille, tulliliiton vahvistamiseksi tarvitaan jatkuvia toimia.

(3)

Eri jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä tee tullitarkastuksia tasapainoisesti. Tämä epätasapaino johtuu siitä, että jäsenvaltiot eroavat toisistaan sekä maantieteellisten piirteidensä että valmiuksiensa ja voimavarojensa suhteen. Jäsenvaltioiden kyky reagoida jatkuvasti kehittyvien maailmanlaajuisten liiketoimintamallien ja toimitusketjujen synnyttämiin haasteisiin riippuu sekä inhimillisistä tekijöistä että nykyaikaisten ja luotettavien tullitarkastuslaitteiden saatavuudesta ja asianmukaisesta toiminnasta. Myös sähköisen kaupan voimakkaan kasvun, lisääntyvän digitalisaation ja kyberhyökkäysten sietokyvyn parantamistarpeen kaltaiset haasteet lisäävät tehokkaiden tullitarkastusten tarvetta. Samantasoisten tullitarkastuslaitteiden saatavuus on näin ollen tärkeässä asemassa pyrittäessä löytämään ratkaisu nykyiseen epätasapainoon. Se parantaa tullitarkastusten samantasoisuutta eri jäsenvaltioissa ja auttaa näin estämään tavaravirtojen suuntaamista tullitarkastusjärjestelmän heikoimpiin kohtiin, mitä kutsutaan usein ”tuontipaikkakeinotteluksi”. Unionin tullialueelle saapuville tavaroille olisi näin ollen tehtävä riskiperusteisia tarkastuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (3), jäljempänä ’unionin tullikoodeksi’, mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ovat toistuvasti tuoneet esille rahoitustuen tarpeen, ja ne ovat pyytäneet perusteellisen analyysin tekemistä tarvittavista laitteista. Neuvosto kehotti 23 päivänä maaliskuuta 2017 antamissaan tullin rahoitusta koskevissa päätelmissä komissiota arvioimaan mahdollisuutta rahoittaa tekniseen välineistöön liittyviä tarpeita komission tulevista rahoitusohjelmista sekä parantamaan koordinointia ja yhteistyötä tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä rahoitustarkoituksia varten.

(5)

Unionin tullikoodeksin mukaan tullitarkastuksilla tarkoitetaan tullilainsäädännön noudattamisen valvonnan lisäksi muun sellaisen lainsäädännön noudattamisen valvontaa, joka koskee unionin tullialueen ja unionin tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden välillä liikkuvien tavaroiden saapumista, poistumista, passitusta, liikkumista, varastointia ja tiettyä käyttötarkoitusta sekä muiden kuin unionitavaroiden ja tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn asetettujen tavaroiden unionin tullialueella oloa ja liikkumista. Kyseinen muu lainsäädäntö antaa tulliviranomaisille valtuudet tehdä erityisiä tarkastuksia, ja siihen kuuluvat verosäännökset, etenkin valmisteveroja ja arvonlisäveroa koskevat säännökset sekä sisämarkkinoiden ulkoisia näkökohtia, yhteistä kauppapolitiikkaa ja muita sellaisia unionin yhteisiä politiikkoja koskevat säännökset, jotka liittyvät kauppaan, toimitusketjun kokonaisturvallisuuteen sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisiin ja taloudellisiin etuihin.

(6)

Tukemalla riittävien ja tuloksiltaan samantasoisten tullitarkastusten saavuttamista unionin ulkorajoilla voidaan maksimoida tulliliitosta saatavat hyödyt antamalla näin lisätukea tulliviranomaisille niiden toimiessa yhtenäisesti unionin etujen suojaamiseksi. Nykyisen epätasapainon korjaava tullitarkastuslaitteita koskeva erityinen unionin rahasto edistäisi jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta. Kyseiseen tarkoitukseen varattu rahasto ottaisi huomioon erilaiset tarpeet erityyppisillä rajoilla eli meri- ja muilla vesirajoilla, ilmarajoilla ja maarajoilla, mukaan lukien rautateiden ja maanteiden rajanylityspaikoilla ja muilla maarajoilla sekä postiliikenteen rajanylityspaikoilla. Koska koko maailma on haasteellisten aikojen edessä ja varsinkin koska unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisten ja taloudellisten etujen suojaamista on jatkettava samalla kun laillisia kauppavirtoja helpotetaan, ulkorajoilla on ehdottomasti oltava käytettävissä nykyaikaiset ja luotettavat tarkastuslaitteet.

(7)

Tästä syystä on aiheellista perustaa uusi tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline, jota on tarkoitus käyttää kaiken tyyppisillä rajoilla. Välineellä olisi tuettava tulliliittoa ja tulliviranomaisten työtä, etenkin auttamalla niitä suojaamaan unionin rahoituksellisia ja taloudellisia etuja, varmistamaan turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojaamaan unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta, kuten tuoteväärennöksiltä, ja samalla helpottamaan laillista liiketoimintaa. Sen olisi edistettävä riittäviä ja tuloksiltaan samantasoisia tullitarkastuksia. Lisäksi tästä välineestä rahoitettavilla tullitarkastuslaitteilla olisi tuettava unionin tullikoodeksissa tarkoitetun tullialan riskinhallintajärjestelmän täytäntöönpanoa. Tähän tavoitteeseen olisi päästävä ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä avoimesti asiaan kuuluvia, nykytasoa vastaavia ja luotettavia tullitarkastuslaitteita, ottaen asianmukaisesti huomioon tietosuojaan, kyberuhkien sietokykyyn sekä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, mukaan lukien korvattujen laitteiden ympäristöystävällinen hävittäminen.

(8)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet vastuulleen yhä enemmän tehtäviä, jotka toteutetaan ulkorajoilla ja jotka ulottuvat usein turvallisuusalalle. Sen vuoksi on tärkeää antaa jäsenvaltioille unionin rahoitustukea unionin ulkorajoilla tapahtuvan raja- ja tullivalvonnan samantasoisuuden varmistamiseksi. On myös tärkeää edistää unionin rajoilla tavaroiden ja henkilöiden tarkastamisen osalta virastojen välistä yhteistyötä kunkin jäsenvaltion sellaisten kansallisten viranomaisten kesken, jotka vastaavat rajavalvonnasta tai muista rajoilla suoritettavista tehtävistä, jotta voidaan maksimoida unionin lisäarvo rajaturvallisuuden ja tullitarkastusten alalla.

(9)	Sen vuoksi on tarpeen perustaa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(10)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston oikeudellisten näkökohtien vuoksi sekä siitä syystä, että ulkorajapolitiikkaan ja tullitarkastuspolitiikkaan sovelletaan eri oikeusperustoja, rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä välineenä.

(11)

Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajaturvallisuuden alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustetun tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen, jäljempänä ’väline’, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) …/… (4) (1). perustetun rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen.

(12)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen puitteissa tehdyn Pariisin sopimuksen (5) täytäntöönpanoa koskevien ja 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti edistettävä unionin tavoitetta käyttää vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion kokonaismäärästä ilmastotavoitteiden tukemiseen ja unionin tavoitetta käyttää 7,5 prosenttia unionin vuotuisesta talousarviosta luonnon monimuotoisuuteen vuonna 2024 ja 10 prosenttia sekä vuonna 2026 että vuonna 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet.

(13)

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi (6), 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Kyseisistä rahoituspuitteista olisi voitava kattaa tarvittavat ja asianmukaisesti perustellut menot, jotka aiheutuvat välineen hallinnointia ja sen tuloksellisuuden arviointia koskevista toimista, siltä osin kuin kyseiset toimet liittyvät välineen yleisiin ja erityistavoitteisiin.

(14)

Tähän välineeseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(15)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi. Tästä välineestä myönnettävään rahoitukseen olisi sovellettava varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja periaatteita, ja siinä olisi varmistettava, että varoja käytetään optimaalisesti välineen tavoitteiden saavuttamiseksi.

16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/444 (8) perustetaan tulliyhteistyötä koskeva Tulli-ohjelma, jäljempänä ’Tulli-ohjelma’, tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseksi. Jotta tulleihin ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna tällaiset toimet täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä eli Tulli-ohjelmalla, johon sisältyy yksi sääntökokonaisuus. Sen vuoksi vain avustuskelpoisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä olisi tuettava tästä välineestä, kun taas Tulli-ohjelmalla olisi tuettava kaikkia asiaan liittyviä toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai asianomaisiin laitteisiin liittyvää koulutusta.

(17)

Lisäksi välineestä olisi tarvittaessa tuettava myös tullitarkastuslaitteiden ostamista tai päivittämistä silloin, kun laitteiden uusia osia tai nykyisten laitteiden osien uusia toimintoja testataan toimintaolosuhteissa ennen kuin jäsenvaltiot aloittavat tällaisten uusien laitteiden laajamittaiset hankinnat. Toimintaolosuhteissa tapahtuvan testauksen olisi perustuttava erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… (9) (2) puitteissa tehtävän tullitarkastuslaitteita koskevan tutkimuksen tuloksiin. Komission olisi kannustettava sitä, että kaksi jäsenvaltiota tai useammat jäsenvaltiot hankkivat ja testaavat tullitarkastuslaitteita yhdessä hyödyntäen Tulli-ohjelman mukaisia yhteistyövälineitä.

(18)

Useimmat tullitarkastuslaitteet voivat olla yhtä soveltuvia tai satunnaisesti soveltuvia muussa unionin oikeudessa, kuten rajaturvallisuutta, viisumeita tai poliisiyhteistyötä koskevassa unionin oikeudessa, määrättyjen vaatimusten tarkastamiseen. Sen vuoksi rahasto sisältää kaksi toisiaan täydentävää laitteiden ostamista koskevaa välinettä, joiden soveltamisalat ovat keskenään erilaiset mutta toisiaan täydentävät. Yhtäältä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti ainoastaan sellaisten laitteiden kustannuksia, joiden pääasiallinen tavoite tai vaikutus on yhdennetty rajaturvallisuus, mutta siinä sallitaan kyseisten laitteiden käyttö myös muita tarkoituksia, kuten tullitarkastuksia varten. Toisaalta tällä asetuksella perustetusta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti ainoastaan sellaisten laitteiden kustannuksia, joiden pääasiallinen tavoite tai vaikutus on tullitarkastusten tekeminen, mutta siinä sallitaan kyseisten laitteiden käyttö myös muita tarkoituksia, kuten rajatarkastuksia ja turvallisuutta varten. Tämä kyseisten kahden välineen välinen roolijako edistää virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (10) 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, ja se mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarviovaikutuksen tarkastuslaitteiden yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta. Tulli- ja muiden rajaviranomaisten välinen laitteiden yhteiskäyttö ei saisi olla järjestelmällistä.

(19)

Varanhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Vaikka tällaisissa tapauksissa ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan periaatteessa olisi avustuskelpoisia kustannuksia, niiden olisi kuitenkin oltava sitä poikkeustapauksissa ottaen huomioon tämän asetuksen myöhästynyt voimaantulo monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkamiseen nähden. Jotta mahdollistetaan täytäntöönpano monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta alkaen ja jotta vältetään unionin tuen viivästyminen, mikä voisi vaikuttaa vahingollisesti unionin etuihin omata asianmukaiset laitteet tulliliiton tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkuun ajoittuvaksi rajoitetuksi määräajaksi, että tämän asetuksen nojalla tuettaviin jo aloitettuihin toimiin liittyvät kustannukset ovat avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka kyseiset toimet olisivat toteutuneet ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(20)

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksessa säädetään, yhden toimen rahoittaminen useasta unionin ohjelmasta tai välineestä olisi oltava mahdollista monialaisen yhteistyön ja yhteentoimivuuden sallimiseksi ja tukemiseksi tarvittaessa. Varainhoitoasetuksessa säädetyn kaksinkertaisen rahoituksen kiellon periaatteen mukaisesti tällaisissa tapauksissa rahoitusosuudet eivät kuitenkaan saa kattaa samoja kustannuksia. Jos jäsenvaltiolle on jo myönnetty rahoitusosuuksia tai se on saanut rahoitusosuuksia muista unionin ohjelmista tai sille on myönnetty tai se on saanut tukea unionin rahastosta samojen laitteiden hankintaan, kyseinen rahoitusosuus tai tuki olisi ilmoitettava komissiolle varainhoitoasetuksen 191 artiklan mukaisesti.

(21)	Yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärän ylittävää rahoitusta olisi myönnettävä ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joita saattavat olla tapaukset, joissa kaksi jäsenvaltiota tai useat jäsenvaltiot hankkivat ja testaavat tullitarkastuslaitteita yhdessä.

(22)

Koska teknologiat, uhat ja tullin painopistealat kehittyvät nopeasti, työohjelmien kesto ei saisi olla pitkä. Samalla vuotuiset työohjelmat eivät olisi välttämättömiä välineen toteuttamisen kannalta, ja ne lisäisivät komissiolle ja jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tätä taustaa vasten työohjelmien olisi periaatteessa katettava useampi kuin yksi varainhoitovuosi, kuitenkin enintään kolme varainhoitovuotta.

(23)	Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen mukaisten työohjelmien yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti.

(24)

Vaikka keskitetty toteutus on välttämätöntä, jos on määrä saavuttaa tuloksiltaan samantasoisten tullitarkastusten varmistamista koskeva erityistavoite, tämän välineen tekninen luonne merkitsee sitä, että valmistelutyötä on tarpeen tehdä teknisellä tasolla. Sen vuoksi toteutusta olisi tuettava tarvearvioinneilla. Kyseiset tarvearvioinnit riippuvat kansallisesta asiantuntemuksesta ja tulliviranomaisten osallistumisesta saadusta kokemuksesta. Niiden olisi perustuttava selkeisiin menetelmiin, joihin kuuluu vähimmäismäärä vaiheita asiaankuuluvien tietojen keräämisen varmistamiseksi. Komission olisi käytettävä näitä tietoja kohdentaessaan varoja jäsenvaltioille ottaen huomioon erityisesti kaupan volyymin, asiaan liittyvät riskit ja tulliviranomaisten hallinnolliset valmiudet käyttää ja ylläpitää laitteita, jotta välineestä rahoitettavia tullitarkastuslaitteita voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Talousarvion kurinalaisuuden edistämiseksi avustusten priorisoinnin edellytykset olisi määriteltävä selkeästi, ja niiden olisi perustuttava tällaiseen tarvearviointiin.

(25)

Säännöllisen seurannan ja raportoinnin varmistamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukainen kehys välineellä saavutettujen tulosten ja välineeseen kuuluvien toimien seuraamiseksi. Tällaisen seurannan ja raportoinnin olisi perustuttava määrällisiin ja laadullisiin indikaattoreihin, joilla mitataan välineeseen kuuluvien toimien vaikutuksia. Raportointivaatimuksiin olisi sisällytettävä vaatimus antaa tietoja komissiolle tullitarkastuslaitteista, kun tullitarkastuslaitteen jonkin osan kustannukset ylittävät 10 000 euroa ilman veroja. Kyseiset tiedot olisi erotettava tiedoista, jotka on annettava suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille välineen toimien ja tulosten tekemiseksi tunnetuksi.

(26)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (12) 22 ja 23 kohdan nojalla välinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan vertailukelpoisesti ja kattavasti välineen käytännön vaikutuksia. Väliarviointi olisi toteuttava viimeistään neljän vuoden kuluttua välineen toteutuksen käynnistymisestä ja loppuarviointi viimeistään neljän vuoden kuluttua välineen päätökseen saattamisesta, ja niillä olisi edistettävä tehokasta päätöksentekoprosessia, joka koskee tullitarkastuslaitteille seuraavien monivuotisten rahoituskehysten puitteissa myönnettävää rahoitustukea. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että väli- ja loppuarviointeihin sisältyy tyydyttävät ja riittävät tiedot ja että kyseiset arvioinnit toimitetaan ajoissa. Komission olisi sisällytettävä väli- ja loppuarviointeihin yksityiskohtaiset tiedot välineestä rahoitettujen laitteiden jakamisesta tulliviranomaisten ja muiden rajaviranomaisten kesken siltä osin kuin jäsenvaltiot ovat toimittaneet asiaa koskevia tietoja. Välineen väli- ja loppuarviointien lisäksi osana tulosraportointijärjestelmää olisi laadittava myös vuosittaisia tilannekatsauksia, joiden avulla seurataan välineen toteuttamista. Kyseisiin raportteihin olisi sisällytettävä tiivistelmä saaduista kokemuksista ja tarpeen mukaan esteistä ja puutteista, joita on havaittu kyseisenä vuonna toteutettujen välineen toimien puitteissa. Kyseiset vuosittaiset tilannekatsaukset olisi toimitettava Euroopan parlamentilla ja neuvostolle.

(27)

Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti politiikan painopisteiden, uhkien ja teknologioiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tullitarkastuslaitteista, joita voidaan käyttää tullitarkastusten tarkoitusten saavuttamiseksi, laaditun ohjeellisen luettelon muuttamista ja erityistavoitteen saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset ja täysin avoimet kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(28)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja (EU) 2017/1939 (16) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(29)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoite ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Kyseisiin muotoihin ja menetelmiin olisi kuuluttava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yksin tämän asetuksen tavoitetta, joka on tulliliittoa ja tulliviranomaisia tukevan välineen perustaminen myöntämällä rahoitustukea tullitarkastuslaitteiden ostamiseen, ylläpitämiseen ja päivittämiseen, koska niiden välillä vallitsee maantieteellisellä tasolla objektiivinen epätasapaino, vaan se voidaan koordinoidun lähestymistavan ja keskitetyn rahoituksen ansiosta saavutettavan tullitarkastusten tulosten samantasoisuuden ja -laatuisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(31)

Unionin rahoituksen saajien olisi ilmaistava kyseisten rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, tehokasta ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Tällaisista tiedoista olisi käytävät ilmi välineen lisäarvo tulliliiton tukemisessa ja erityisesti se, miten se auttaa tulliviranomaisia täyttämään tehtävänsä, sekä komission toteuttamat toimet talousarvion avoimuuden varmistamiseksi. Avoimuuden varmistamiseksi komission olisi lisäksi tiedotettava säännöllisesti suurelle yleisölle välineestä, sen toimista ja tuloksista viitaten muun muassa tällä asetuksella hyväksyttyihin työohjelmiin.

(32)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan se, että toteutus käynnistetään monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan yhdessä asetuksen (EU) …/… (3) kanssa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Kyseisen rahaston osana tällä asetuksella perustetaan väline, josta myönnetään rahoitustukea tullitarkastuslaitteiden ostamiseen, ylläpitämiseen ja päivittämiseen, jäljempänä ’väline’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle. Välineen kesto vastaa monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

Tällä asetuksella vahvistetaan välineen tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’tulliviranomaisilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä tulliviranomaisia;

2)	’tullitarkastuksilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä tullitarkastuksia;

3)	’tullitarkastuslaitteilla’ laitteita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti tullitarkastusten tekemiseen;

4)	’liikuteltavilla tullitarkastuslaitteilla’ mitä tahansa kuljetusvälinettä, joka on sen liikuteltavuuden lisäksi tarkoitettu itsessään osaksi tullitarkastuslaitetta tai täysin varustettu tullitarkastuslaitteilla;

’ylläpitämisellä’ ennalta ehkäiseviä, korjaavia ja ennakoivia toimia, mukaan lukien tullitarkastuslaitteen osan toiminnalliset tai funktionaaliset tarkastukset, huolto, korjaaminen ja kunnostus, jotka ovat tarpeen tullitarkastuslaitteen osan säilyttämiseksi määritellyssä toimintakuntoisuudessa tai sen palauttamiseksi määriteltyyn toimintakuntoisuuteen sen enimmäiskäyttöiän saavuttamiseksi, mutta pois lukien päivittäminen;

6)	’päivittämisellä’ kehittäviä toimia, jotka tarvitaan tullitarkastuslaitteen osan saattamiseksi vanhentuneesta toimintakuntoisuudesta nykytasoa vastaavaan toimintakuntoisuuteen.

3 artikla

Välineen tavoitteet

1. Koska väline on osa rahastoa ja koska pitkällä aikavälillä pyritään siihen, että jäsenvaltiot soveltaisivat tullitarkastuksia yhdenmukaisesti, välineen yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia niiden tehtävässä suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia etuja, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa.

2. Välineen erityistavoitteena on edistää riittäviä ja tuloksiltaan samantasoisia tullitarkastuksia ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä avoimella tavalla asiaankuuluvia ja luotettavia nykytasoa vastaavia tullitarkastuslaitteita, jotka ovat turvallisia, vaarattomia ja ympäristöystävällisiä, auttamalla näin tulliviranomaisia toimimaan yhtenäisesti unionin etujen suojaamiseksi.

4 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteet välineen toteuttamiseksi vuosiksi 2021–2027 ovat 1 006 407 000 euroa käypinä hintoina.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta välineen hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Siitä voidaan kattaa myös menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijakokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, jotka liittyvät välineen tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu välineen hallinnoinnissa tarvittava tekninen ja hallinnollinen apu.

5 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1. Välineen toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Välineestä voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa säädetyssä muodossa ja varsinkin avustuksina.

3. Kun välineestä tuettuun toimeen liittyy tullitarkastuslaitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio perustaa koordinointimekanismin varmistaakseen unionin ohjelmista ja välineistä myönnettävällä tuella ostettujen tullitarkastuslaitteiden yhteentoimivuuden, ja näin ollen sen tehokkaan käytön.

II LUKU

Avustuskelpoisuus

6 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1. Jotta toimille voidaan myöntää rahoitusta välineestä, kyseisten toimien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	niillä on toteutettava 3 artiklassa säädetyt tavoitteet; ja

niillä on tuettava sellaisten tullitarkastuslaitteiden, innovatiivista ilmaisinteknologiaa käyttävät laitteet mukaan lukien, ostamista, ylläpitämistä tai päivittämistä, joilla on yksi tai useampi seuraavista tullitarkastusten tarkoituksista:

1)	ajoneuvoihin/henkilöihin kajoamaton tarkastus;

2)	henkilöissä olevien piilotettujen esineiden havaitseminen;

3)	säteilyn ilmaisu ja nuklidien tunnistaminen;

4)	näytteiden analysointi laboratorioissa;

5)	näytteiden otto ja analysointi kentällä;

6)	käsityökaluin suoritettava etsintä.

Liitteessä I on ohjeellinen luettelo tullitarkastuslaitteista, joita voidaan käyttää ensimmäisen alakohdan 1–6 alakohdassa tarkoitettujen tullitarkastusten tarkoitusten saavuttamiseksi.

2. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisiin toimiin voi kuulua myös sellaisten tullitarkastuslaitteiden ostaminen, ylläpitäminen ja päivittäminen avoimella tavalla, joita käytetään laitteiden uusien osien tai nykyisten laitteiden osien uusien toimintojen testaamisessa toimintaolosuhteissa.

3. Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon tämän asetuksen voimaantulon viivästyminen, ja jotta vältetään unionin tuen viivästyminen, mikä voisi vaikuttaa vahingollisesti unionin etuihin omata asianmukaiset laitteet tulliliiton tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi, tämän asetuksen nojalla tuetuista toimista aiheutuneet kustannukset voidaan rajoitetun ajan poikkeuksellisesti katsoa avustuskelpoisiksi 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toimet olisivat toteutuneet ja kyseiset kustannukset aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti tämän asetuksen muuttamiseksi päivittämällä tarvittaessa liitteessä I vahvistettua tullitarkastuslaitteiden ohjeellista luetteloa.

5. Tästä välineestä rahoitettuja tullitarkastuslaitteita olisi käytettävä ensisijaisesti tullitarkastuksiin, mutta niitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten henkilöiden tarkastamiseen kansallisten rajaturvallisuusviranomaisten tukena ja tutkimusten tekemiseen. Tällaiset tullitarkastuslaitteet eivät saa olla järjestelmällisesti tulli- ja muiden rajaviranomaisten yhteiskäytössä.

6. Komissio kannustaa kahta jäsenvaltiota tai useampia jäsenvaltioita hankkimaan ja testaamaan tullitarkastuslaitteita yhdessä.

7 artikla

Avustuskelpoiset yhteisöt

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädetään, avustuskelpoisia yhteisöjä ovat tulliviranomaiset sillä edellytyksellä, että ne antavat tarvittavat tiedot tämän asetuksen 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarvearviointia varten.

8 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1. Välineestä voidaan rahoittaa enintään 80 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista.

2. Rahoitus voi ylittää kyseisen enimmäismäärän ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeusolosuhteissa.

9 artikla

Avustuskelpoiset kustannukset

Välineestä voidaan myöntää rahoitusta kustannuksiin, jotka liittyvät välittömästi 6 artiklassa tarkoitettuihin toimiin.

Välineestä ei voida myöntää rahoitusta seuraaviin kustannuksiin:

a)	maan ostamiseen liittyvät kustannukset;

b)	koulutukseen tai taitojen päivittämiseen liittyvät kustannukset, osto- tai päivityssopimukseen sisältyvää perehdytystä lukuun ottamatta;

c)	infrastruktuuriin, kuten rakennuksiin tai ulkotiloihin, liittyvät kustannukset, sekä huonekaluihin liittyvät kustannukset;

sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset, lukuun ottamatta sellaiseen ohjelmistoon ja ohjelmistopäivityksiin suoraan liittyviä kustannuksia, jotka ovat välttämättömiä tullitarkastuslaitteiden käyttämiseksi, ja lukuun ottamatta sellaiseen sähköiseen ohjelmistoon ja ohjelmointiin liittyviä kustannuksia, jotka ovat tarpeen nykyisten ohjelmistojen yhdistämiseksi tullitarkastuslaitteisiin;

e)	suojattujen tai suojaamattomien viestintäkanavien kaltaisten verkkojen kustannukset tai liittymäkustannukset, lukuun ottamatta yksinomaan tullitarkastuslaitteiden käytön edellyttämiä verkkoja tai liittymiä;

f)	kuljetusvälineiden kuten ajoneuvojen, ilma-alusten tai laivojen, kustannukset, pois lukien liikuteltavien tullitarkastuslaitteiden kustannukset;

g)	tullitarkastuslaitteissa tarvittavien kulutushyödykkeiden, kuten viite- tai kalibrointiaineiston, kustannukset;

h)	henkilönsuojaimiin liittyvät kustannukset.

III LUKU

Avustukset

10 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1. Avustusten myöntämiseen välineestä ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.

2. Varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen alakohdan f alakohdan mukaisesti avustukset myönnetään ilman ehdotuspyyntöä tämän asetuksen 7 artiklan mukaisille avustuskelpoisille yhteisöille.

3. Toimi, joka on saanut rahoitusta välineestä, voi saada rahoitusta myös Tulli-ohjelmasta tai muusta unionin ohjelmasta, jos kyseiset rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

4. Varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitetun arviointikomitean työn perustana ovat kyseisen asetuksen 188 artiklassa vahvistetut avustuksiin sovellettavat yleiset periaatteet ja erityisesti kyseisen artiklan a ja b alakohdassa vahvistetut tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet sekä syrjimättömyyden periaate.

5. Arviointikomitean on arvioitava ehdotuksia myöntämisperusteiden perusteella, ottaen huomioon soveltuvin osin ehdotetun toimen asianmukaisuus tavoitteisiin nähden, ehdotetun toimen laatu, sen vaikutus, mukaan lukien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, sekä budjetti ja kustannustehokkuus.

IV LUKU

Ohjelmasuunnittelu, seuranta ja arviointi

11 artikla

Työohjelma

1. Väline toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla työohjelmilla.

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla perustetaan kyseiset työohjelmat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Työohjelmien tavoitteena on saavuttaa 3 artiklassa vahvistetut tavoitteet 6 artiklan mukaisilla toimilla. Työohjelmissa vahvistetaan rahoitussuunnitelman kokonaismäärä kaikkien toimien osalta. Lisäksi niissä vahvistetaan

kunkin toimen osalta

i)	tavoitteet ja odotetut tulokset 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden mukaisesti;

ii)	rahoitettavien toimien kuvaus;

iii)	soveltuvin osin maininta kullekin toimelle osoitetusta määrästä; ja

iv)	toteuttamistapa ja ohjeellinen toteutusaikataulu;

b)	avustusten osalta 8 artiklassa tarkoitetun yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

4. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen työohjelmien valmistelua tuetaan tulliviranomaisten tarvearvioinnilla. Kyseisen tarvearvioinnin on perustuttava seuraaviin:

a)	rajanylityspaikkojen yhteinen luokittelu;

b)	kattava kuvaus käytettävissä olevista tullitarkastuslaitteista;

c)	rajanylityspaikkojen luokitukseen perustuva yhteinen luettelo tullitarkastuslaitteista, joiden olisi oltava saatavilla; ja

d)	arvio rahoitustarpeista.

Tarvearvioinnin on perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1294/2013 (18) perustettuun Tulli 2020 -ohjelmaan tai Tulli-ohjelmaan kuuluviin toimiin, ja sitä on päivitettävä säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein.

12 artikla

Seuranta ja raportointi

1. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa, luetellaan liitteessä II.

2. Sen varmistamiseksi, että välineen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II indikaattoreiden osalta tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että välineen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4. Kun tullitarkastuslaitteen osan hinta ylittää 10 000 euroa ilman veroja, 3 kohdassa tarkoitettuihin raportointivaatimuksiin kuuluu ainakin seuraavien tietojen toimittaminen komissiolle vuosittain:

a)	yksityiskohtainen luettelo välineestä rahoitetuista tullitarkastuslaitteista;

b)	tiedot tullitarkastuslaitteen käytöstä, mukaan lukien kaikki siihen liittyvät tulokset, joiden tueksi liitetään tarvittaessa asiaankuuluvat tilastot.

13 artikla

Arviointi

1. Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2. Komission on suoritettava välineen väliarviointi heti, kun välineen toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun kyseinen toteutus on käynnistynyt. Väliarvioinnissaan komissio arvioi välineen tuloksellisuutta, mukaan lukien sen tehokkuus, vaikuttavuus, johdonmukaisuus ja merkityksellisyys sekä välineen sisäiset synergiat ja unionin tason lisäarvo.

3. Komissio suorittaa välineen loppuarvioinnin välineen toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.

4. Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa sekä saatujen kokemusten tarkastelun Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

V LUKU

Siirretyn säädösvallan käyttäminen ja komiteamenettely

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 6 artiklan 4 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kyseistä päivää. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 4 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 6 artiklan 4 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2021/444 17 artiklalla perustettu Tulli-ohjelman komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VI LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

16 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1. Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat välinettä, välineen nojalla toteutettuja toimia ja saatuja tuloksia.

3. Välineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotustoimintaa sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

17 artikla

Siirtymäsäännös

Unionin talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ….

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

…

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

…

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 67.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 27. toukokuuta 2021. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/…, annettu … päivänä …kuuta …, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (EUVL L …, …, s. …).

(1) Asiakirjassa ST 6487/21 (2018/0249(COD)) olevan asetuksen numero.

(5) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/444, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2021, tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1294/2013 kumoamisesta (EUVL L 87, 15.3.2021, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/…, annettu … päivänä …kuuta …, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L …, …, s. …).

(2) Asiakirjassa ST 7064/21 (2018/0224(COD)) olevan asetuksen numero.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(15) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(16) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(3) Asiakirjassa ST 6487/21 (2018/0249(COD)) olevan asetuksen numero.

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 209).

LIITE I

Ohjeellinen luettelo tullitarkastuslaitteista, joita voidaan käyttää 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa lueteltujen tullitarkastusten tarkoitusten saavuttamiseen

TULLITARKASTUSTEN TARKOITUS

TULLITARKASTUSLAITTEET

LUOKKA

SOVELLUS

1.	Ajoneuvoihin/ henkilöihin kajoamaton tarkastus

Läpivalaisulaite – korkeaenerginen

Kontit, rekat, junavaunut ja ajoneuvot

Läpivalaisulaite – matalaenerginen

Kuormalavat, laatikot ja kollit

Matkustajien matkatavarat

Ajoneuvot

Röntgensäteiden takaisinsironta

Kontit

Rekat

Ajoneuvot

Muut

Automaattinen rekisterikilven/kontin tunnistusjärjestelmä

Ajoneuvovaa’at

Trukit ja vastaavat liikkuvat tullitarkastuslaitteet

2.	Henkilöissä olevien piilotettujen esineiden havaitseminen (1)

Röntgensäteisiin perustuva takaisinsirontaportaali-ilmaisin

Käytetään pääasiassa lentokentillä löytämään ihmisiin piilotettuja esineitä (huumeet, räjähteet, käteinen raha)

Vartaloskanneri

Millimetriaaltoihin perustuva turvaskanneri

3.	Säteilyn ilmaisu ja nuklidien tunnistaminen

Radioaktiivisten ja ydinperäisten aineiden ilmaisimet

Henkilökohtainen säteilymittari/-ilmaisin (PRM)

Kannettava säteilyilmaisin

Isotooppitunnistin (RIID)

Säteilyvalvontaportti (RPM)

Spektrometrivalvontaportti isotooppien tunnistamista varten (SPM)

4.	Näytteiden analysointi laboratorioissa

Laitteet kaikenlaisten tavaroiden tunnistamiseen, määrän todentamiseen ja varmistukseen

Kaasu- ja nestekromatografia (GC, LC, HPLC jne.)

Spektrometria ja spektrometriaan yhdistetyt tekniikat (infrapuna, Raman, UV-VIS-spektroskopia, fluoresenssi, kaasukromatografia-massaspektrometri GC-MS jne.)

Röntgenlaitteet (röntgenfluoresenssi XRF jne.)

NMR-spektrometria ja pysyvien isotooppien analyysi

Muut laboratoriolaitteet (atomiabsorptiospektroskopia, tislausanalysaattori, differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria, elektroforeesi, mikroskooppi, nestetuikelaskenta, tupakanpolttokone jne.)

5.	Näytteiden otto ja näytteiden analysointi kentällä

Ioniliikkuvuusspektrometriaan perustuva jäämäilmaisin (IMS)

Kannettavat laitteet erityisten uhkaavien materiaalien jäämien seulomiseksi

Koirien suorittama jäämien etsintä

Sovelletaan useisiin riskeihin pienissä ja suuremmissa esineissä

Näytteenotto

Näytteidenottovälineet, vetokaappi, hansikaskaappi

Liikuteltava laboratoriot

Ajoneuvo, jossa laitteet näytteiden kenttäanalyysiä varten

Kannettavat ilmaisimet

Orgaanisten aineiden, metallien ja seosten analyysi

Kemialliset kolorimetriset kokeet

Raman-spektroskopia

Infrapunaspektroskopia

Röntgensäteiden fluoresenssi

Konttien kaasunilmaisimet

6.	Kannettavin työkaluin suoritettava etsintä

Henkilökohtaiset kannettava työkalut

Taskukokoiset työkalut

Mekaniikan työkalut

Teleskooppipeili

Laitteet

Endoskooppi

Kiinteä tai käsimetallinilmaisin

Kamerat autojen pohjan tarkistamista varten

Ultraäänilaitteet

Tiheysmittari

Muut

Vedenalainen etsintä

(1) Voimassa olevia terveydensuojelua ja yksityisyydensuojaa koskevia oikeudellisia säännöksiä ja muita suosituksia on sovellettava.

LIITE II

Indikaattorit, joilla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa

Raportoitaessa välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa käytetään seuraavia indikaattoreita:

Laitteet

a)	Maarajojen ylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

b)	Merirajojen ylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

c)	Ilmarajojen ylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

d)	Postiliikenteen rajanylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

e)	Rautateiden rajanylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

14.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/20

NEUVOSTON ENSIMMÄISESSÄ KÄSITTELYSSÄ VAHVISTAMA KANTA (EU) N:o 22/2021

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi asetusten (EU) N:o 603/2013, (EU) 2016/794, (EU) 2018/1862, (EU) 2019/816 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta viisumitietojärjestelmän tarkoituksia varten tapahtuvan muihin EU:n tietojärjestelmiin pääsyn edellytysten vahvistamisen osalta

Neuvosto hyväksynyt 27 päivänä toukokuuta 2021

2021/C 227/03

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Viisumitietojärjestelmä (VIS) perustettiin neuvoston päätöksellä 2004/512/EY (3) tekniseksi ratkaisuksi, jolla helpotetaan viisumitietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2008 (4) säädettiin viisumitietojärjestelmän tarkoituksesta, toiminnoista ja siihen liittyvistä vastuualueista sekä edellytyksistä ja menettelyistä lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan helpottaa lyhytaikaisia viisumeita koskevien hakemusten käsittelyä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/2009 (5) vahvistettiin säännöt biometristen tunnisteiden rekisteröimiselle viisumitietojärjestelmään. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) pääsystä viisumitietojärjestelmään säädetään neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS (6). Kyseinen päätös olisi sisällytettävä asetukseen (EY) N:o 767/2008, jotta se vastaisi nykyistä perussopimuskehystä.

(2)

Tiettyjen EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2019/817 (7) ja (EU) 2019/818 (8), jotta kyseiset järjestelmät ja niiden tiedot täydentävät toisiaan, kun tavoitteena on rajatarkastusten tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantaminen unionin ulkorajoilla, laittoman maahanmuuton ehkäisemisen ja torjumisen edistäminen ja korkean turvallisuustason edistäminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, mukaan lukien yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioiden alueella.

(3)

EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ansiosta kyseiset järjestelmät täydentävät toisiaan, mikä helpottaa henkilöiden virheetöntä tunnistamista, edistää henkilöllisyyspetoksien torjuntaa, parantaa ja yhdenmukaistaa asiaankuuluvien EU:n tietojärjestelmien tietojen laatua koskevia vaatimuksia, tekee nykyisten ja tulevien EU:n tietojärjestelmien teknisestä ja operatiivisesta toteutuksesta jäsenvaltioille helpompaa, vahvistaa ja yksinkertaistaa asiaankuuluvia EU:n tietojärjestelmiä ohjaavia tietoturva- ja tietosuojatakeita, virtaviivaistaa lainvalvontaviranomaisten pääsyä VIS-järjestelmään, rajanylitystietojärjestelmään (EES), Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmään (ETIAS) ja Eurodac-järjestelmään ja tukee VIS-järjestelmän, Schengenin tietojärjestelmän (SIS), EES-, ETIAS- ja Eurodac-järjestelmän sekä kolmansien maiden kansalaisia koskevan eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS-TCN) päämääriä.

(4)

Yhteentoimivuuden komponentit kattavat VIS-, SIS-, EES-, ETIAS-, Eurodac- ja ECRIS-TCN-järjestelmät sekä Europolin tiedot, jotta Europolin tiedoista voidaan tehdä hakuja samanaikaisesti kuin kyseisistä EU:n tietojärjestelmistä. Näin ollen on asianmukaista käyttää kyseisiä yhteentoimivuuden komponentteja automaattisten hakujen tekemiseen ja käytettäessä viisumitietojärjestelmää lainvalvontatarkoituksessa. Olisi käytettävä asetuksella (EU) 2019/818 perustettua eurooppalaista hakuportaalia (ESP), jotta voidaan mahdollistaa jäsenvaltioiden viranomaisten nopea, saumaton, tehokas, järjestelmällinen ja valvottu pääsy niiden käyttöoikeuksien puitteissa niihin EU:n tietojärjestelmiin, Europolin tietoihin ja Interpolin tietokantoihin, joita tarvitaan niiden tehtävien suorittamiseksi, ja jotta voidaan tukea viisumitietojärjestelmän tavoitteita.

(5)	ESP:n avulla viisumitietojärjestelmään tallennetuista tiedoista ja asianomaisiin muihin EU:n tietojärjestelmiin tallennetuista tiedoista voidaan tehdä hakuja samanaikaisesti.

(6)

Viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen vertailu muihin tietojärjestelmiin ja tietokantoihin tallennettuihin tietoihin olisi automatisoitava. Jos tällaisessa vertailussa tulee esiin vastaavuus, joista käytetään nimitystä ”osuma”, hakemuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän ja kyseisissä muissa tietojärjestelmissä tai tietokannoissa olevassa tietueessa, tiedostossa tai kuulutuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän tai ETIAS-seurantalistan henkilötietojen välillä, toimivaltaisen viranomaisen virkailijan olisi käsiteltävä hakemus manuaalisesti. Toimivaltaisen viranomaisen suorittama osumien arviointi olisi otettava huomioon, kun tehdään päätös siitä, myönnetäänkö lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa.

(7)

Tässä asetuksessa säädetään tavasta, jolla yhteentoimivuus ja viisumitietojärjestelmän automatisoidun käsittelyn edellytykset tehdä hakuja SIS-, Eurodac- ja ECRIS-TCN-järjestelmien sekä Europolin tietoihin osumien löytämiseksi toteutetaan. Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) N:o 603/2013 (9), (EU) 2016/794 (10), (EU) 2018/1862 (11), (EU) 2019/816 (12) ja (EU) 2019/818, jotta viisumitietojärjestelmä voidaan yhdistää muihin EU:n tietojärjestelmiin ja Europolin tietoihin.

(8)

Edellytykset, joiden mukaisesti yhtäältä viisumiviranomaiset voivat tehdä hakuja Eurodac-järjestelmään tallennetuista tiedoista ja toisaalta viisumitietojärjestelmän nimetyt viranomaiset voivat tehdä hakuja Europolin tiedoista, tietyistä SIS-järjestelmän tiedoista ja ECRIS-TCN-järjestelmään tallennetuista tiedoista viisumitietojärjestelmän tarkoituksia varten, olisi suojattava selkein ja tarkoin säännöin, jotka koskevat näiden viranomaisten pääsyä edellä mainittuihin tietoihin, kyselyjen tyyppiä ja tietoluokkia, ja nämä kaikki toimet olisi rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä kyseisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi. Samoin VIS-hakemustiedostoon tallennettujen tietojen olisi oltava ainoastaan niiden jäsenvaltioiden nähtävissä, jotka hallinnoivat taustalla olevia tietojärjestelmiä osallistumistaan koskevien järjestelyjen mukaisesti.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/… (13) (1) annetaan Europolille uusia tehtäviä, kuten lausuntojen antaminen vastauksena viisumitietojärjestelmän nimettyjen viranomaisten ja kansallisten ETIAS-yksiköiden esittämiin kuulemispyyntöihin. Asetus (EU) 2016/794 on sen vuoksi muutettava kyseisten tehtävien täyttämistä varten.

(10)

Jotta tuetaan viisumitietojärjestelmän tavoitetta, joka on sen arvioiminen, voisiko lyhytaikaisen viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan hakija muodostaa uhkan yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle, viisumitietojärjestelmän olisi kyettävä varmistamaan, onko VIS-hakemustiedostoissa olevien tietojen ja asetuksella (EU) 2019/818 perustetussa yhteisessä henkilötietorekisterissä (CIR) olevien ECRIS-TCN-tietojen välillä vastaavuuksia siltä osin kuin on kyse siitä, millä jäsenvaltioilla on tietoja kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille terrorismirikoksen tai minkä tahansa muun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1240 (14) liitteessä luetellun rikoksen vuoksi annetuista tuomioista, jos siitä voi seurata kansallisen oikeuden mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta.

(11)

ECRIS-TCN-järjestelmän ilmoittaman osuman ei olisi sellaisenaan katsottava tarkoittavan sitä, että asianomainen kolmannen maan kansalainen on tuomittu ilmoitetuissa jäsenvaltioissa. Aiempien tuomioiden olemassaolo olisi vahvistettava ainoastaan asianomaisten jäsenvaltioiden rikosrekistereistä saatujen tietojen perusteella.

(12)	Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (15) soveltamista.

(13)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS-järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EU) 2018/1862, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(14)

Irlanti osallistuu tähän asetukseen siltä osin kuin se koskee SIS-järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EU) 2018/1862, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 19 olevan 5 artiklan 1 kohdan sekä neuvoston päätöksen 2002/192/EY (16) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Lisäksi Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti ja rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista, Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin siltä osin kuin se koskee Europolia ja Eurodac- ja ECRIS-TCN-järjestelmiä.

(15)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella, siltä osin kuin se koskee SIS-järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EU) 2018/1862, kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (17) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (18) 1 artiklan G kohdassa tarkoitettuun alaan.

(16)

Sveitsin osalta tällä asetuksella, siltä osin kuin se koskee SIS-järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EU) 2018/1862, kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (19) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/149/YOS (20) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(17)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella, siltä osin kuin se koskee SIS-järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EU) 2018/1862, kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (21) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (22) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(18)	Jotta tämä asetus sopisi voimassa olevaan lainsäädäntökehykseen, asetukset (EU) N:o 603/2013, (EU) 2016/794, (EU) 2018/1862, (EU) 2019/816 ja (EU) 2019/818 olisi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 603/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 603/2013 seuraavasti:

Lisätään luku seuraavasti:

”VI a LUKU

Viisumiviranomaisten pääsy Eurodaciin

22 a artikla

Toimivaltaisten viisumiviranomaisten pääsy Eurodaciin

Toimivaltaisilla viisumiviranomaisilla on pääsy Eurodac-järjestelmässä oleviin tietoihin ainoastaan luettavissa olevassa muodossa, kun ne todentavat manuaalisesti osumia, joita on löytynyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (*1) 9 a artiklan mukaisissa viisumitietojärjestelmän automaattisissa hauissa, ja käsittelevät viisumihakemuksia ja tekevät niistä päätöksiä asetuksen (EY) N:o 810/2009 (*2) 21 artiklan mukaisesti.

22 b artikla

Yhteentoimivuus viisumitietojärjestelmän kanssa

Asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 a artiklan mukaisen automatisoidun käsittelyn mahdollistamiseksi Eurodac-järjestelmä yhdistetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/818 (*3) 6 artiklalla perustettuun eurooppalaiseen hakuportaaliin viisumitietojärjestelmän käyttöönottopäivästä alkaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… (2) (3) 11 artiklan mukaisesti.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60)."

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1)."

(*3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135 22.5.2019, s. 85)."

Lisätään artikla seuraavasti:

”28 a artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien kirjaaminen tai lokitietojen tallentaminen yhteentoimivuuden toteuttamiseksi viisumitietojärjestelmän kanssa

Tämän asetuksen 22 a artiklassa tarkoitettujen, Eurodac-järjestelmän tietoihin tehtävien hakujen osalta jokainen Eurodac- ja viisumitietojärjestelmässä toteutettu tietojenkäsittelytapahtuma on kirjattava tai sen lokitiedot on tallennettava tämän asetuksen 28 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 767/2008 34 artiklan mukaisesti.”

2 artikla

Asetuksen (EU) 2016/794 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2016/794 seuraavasti:

Lisätään 4 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”q)	antaa lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (*4) 9 e artiklan 4 kohdassa, 9 g artiklan 4 kohdassa ja 22 b artiklan 14 ja 16 kohdassa tarkoitetun kuulemispyynnön johdosta.

(*4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).”"

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

korvataan otsikko seuraavasti:

”Eurojustin ja OLAFin pääsy Europolin säilyttämiin tietoihin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston pääsy niihin ainoastaan ETIAS-järjestelmään liittyvissä tarkoituksissa ja viisumitietojärjestelmän nimettyjen viranomaisten pääsy niihin ainoastaan viisumitietojärjestelmään liittyvissä tarkoituksissa”;

lisätään kohta seuraavasti:

”1 b. Europol toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmän nimetyillä viranomaisilla on asetusta (EY) N:o 767/2008 sovellettaessa osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu tämän asetuksen 18 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseiset tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen tämän asetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista.

Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen tahon päätöksen mukaisesti. Tällaiset tiedot voidaan jakaa vain siltä osin kuin osumaan johtaneet tiedot ovat tarpeen viisumitietojärjestelmän nimettyjen viranomaisten viisumitietojärjestelmään liittyvien tehtävien hoitamiseksi.

Tämän artiklan 2–7 kohtaa sovelletaan vastaavasti.”

3 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1862 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2018/1862 seuraavasti:

Lisätään artikla seuraavasti:

”18 a artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien lokitietojen tallentaminen yhteentoimivuuden toteuttamiseksi VIS-järjestelmän kanssa

Kaikista SIS- ja VIS-järjestelmissä tämän asetuksen 50 a artiklan mukaisesti toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista on tallennettava lokitiedot tämän asetuksen 18 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (*5) 34 artiklan mukaisesti.

(*5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).”"

Lisätään 44 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”g)

VIS-järjestelmän automaattisissa hauissa löytyneiden osumien manuaaliseen todentamiseen ja sen arvioimiseen, voisiko viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan hakija muodostaa uhkan yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle, asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 d ja 9 g artiklan tai 22 b artiklan mukaisesti.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”50 a artikla

Yhteentoimivuus VIS-järjestelmän kanssa

Asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 a ja 22 b artiklan mukaisen automatisoidun käsittelyn mahdollistamiseksi SIS-keskusjärjestelmä yhdistetään ESP:in VIS-järjestelmän käyttöönottopäivästä alkaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… (*6) (4) 11 artiklan mukaisesti.

(*6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/…, annettu … päivänä …kuuta …, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EY) N:o 810/2009, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/1896 muuttamisesta ja neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS kumoamisesta viisumitietojärjestelmän uudistamiseksi (EUVL L …).”"

4 artikla

Asetuksen (EU) 2019/816 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2019/816 seuraavasti:

Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:

”d)

vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (*7) 9 d artiklassa ja 22 b artiklan 13 kohdassa tarkoitetut viisumitietojärjestelmän nimetyt viranomaiset voivat käyttää ECRIS-TCN-järjestelmään sisältyviä tietoja arvioidakseen, voisiko viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan hakija muodostaa uhkan kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan i alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle.

(*7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).”"

Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

”Tällä asetuksella myös tuetaan viisumitietojärjestelmän tavoitetta, joka on sen arvioiminen, voisiko viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan hakija muodostaa uhkan yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle, asetuksen (EY) N:o 767/2008 mukaisesti.”

Korvataan 3 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6)

”toimivaltaisilla viranomaisilla” keskusviranomaisia sekä Eurojustia, Europolia, EPPOa ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 d artiklassa ja 22 b artiklan 13 kohdassa tarkoitettuja viisumitietojärjestelmän nimettyjä viranomaisia, joilla on pääsy ECRIS-TCN-järjestelmään tai oikeus tehdä hakuja ECRIS-TCN-järjestelmässä tämän asetuksen mukaisesti;”.

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”c)

liputus, joka osoittaa asetusta (EY) N:o 767/2008 sovellettaessa, että asianomainen kolmannen maan kansalainen on tuomittu terrorismirikoksesta tai mistä tahansa muusta asetuksen (EU) 2018/1240 liitteessä luetellusta rikoksesta, jos siitä seuraa kansallisen oikeuden mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta, mukaan lukien tuomion antaneen jäsenvaltion tunnus.”;

korvataan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. CIR sisältää 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot sekä seuraavat 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot: sukunimi, etunimet, syntymäaika, syntymäpaikka (kaupunki ja valtio), kansalaisuus tai kansalaisuudet, sukupuoli, ja tapauksen mukaan aikaisemmat nimet, jos saatavilla, peite- tai lisänimet, jos saatavilla, henkilön matkustusasiakirjojen laji ja numero sekä asiakirjan myöntänyt viranomainen.

CIR voi sisältää 3 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuomion antaneen jäsenvaltion tunnuksen. Muut ECRIS-TCN-järjestelmän tiedot tallennetaan keskusjärjestelmään.”;

lisätään kohta seuraavasti:

”7. Jos osumia löydetään asetuksen (EY) N:o 767/2008 27 a artiklassa tarkoitetussa automatisoidussa käsittelyssä, tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin liputuksiin ja tuomion antaneen jäsenvaltion tunnuksiin on pääsy ja niihin voidaan tehdä hakuja ainoastaan VIS-keskusjärjestelmästä tämän asetuksen 7 a artiklan, luettuna yhdessä asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 a artiklan 4 kohdan e alakohdan tai 22 b artiklan 3 kohdan e alakohdan kanssa, mukaista todentamista varten.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut liputukset ja tuomion antaneen jäsenvaltion tunnukset eivät ole muiden viranomaisten kuin liputetun tietueen luoneen, tuomion antaneen jäsenvaltion keskusviranomaisen nähtävissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista.”

Korvataan 7 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7. Jos haun tuloksena on osuma, keskusjärjestelmä tai CIR antaa toimivaltaiselle viranomaiselle automaattisesti tiedot jäsenvaltioista, joilla on rikosrekisteritietoja kolmannen maan kansalaisesta, sekä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietoihin liittyvät viitenumerot ja henkilöllisyyden määrittämistä koskevat tiedot. Tällaisia henkilöllisyyden määrittämistä koskevia tietoja saa käyttää ainoastaan asianomaisen kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyden todentamiseen. Keskusjärjestelmässä tehdyn haun tuloksia saa käyttää ainoastaan

a)	puitepäätöksen 2009/315/YOS 6 artiklan mukaisen pyynnön tekemiseen;

b)	tämän asetuksen 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön tekemiseen; tai

c)	sen arvioimiseen asetuksen (EY) N:o 767/2008 mukaisesti, voisiko viisumin, pitkäaikaisen viisumina tai oleskeluluvan hakija muodostaa uhkan yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”7 a artikla

ECRIS-TCN-järjestelmän käyttö viisumitietojärjestelmän todentamisia varten

1. Asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 a ja 22 b artiklan mukaisen automatisoidun käsittelyn mahdollistamiseksi ECRIS-TCN-järjestelmä yhdistetään ESP:in viisumitietojärjestelmän käyttöönottopäivästä alkaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… (*8) (5) 11 artiklan mukaisesti, jotta ECRIS-TCN-järjestelmään voidaan tehdä hakuja ja viisumitietojärjestelmän merkityksellisiä tietoja voidaan verrata CIR:ssä oleviin merkityksellisiin ECRIS-TCN-järjestelmän tietoihin, joihin on lisätty liputus tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla.

2. Asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 d artiklassa ja 22 b artiklan 13 kohdassa tarkoitetuilla viisumitietojärjestelmän nimetyillä viranomaisilla on oikeus päästä ainoastaan niihin CIR:ssä oleviin ECRIS-TCN-järjestelmän tietoihin, joihin on lisätty liputus tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla.

(*8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/…, annettu … päivänä …kuuta …, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EY) N:o 810/2009, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/1896 muuttamisesta ja neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS kumoamisesta viisumitietojärjestelmän uudistamiseksi (EUVL L …).”"

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun säilytysajan päätyttyä tuomiojäsenvaltion keskusviranomaisen on poistettava tietue, mukaan lukien sormenjälkitiedot, kasvokuvat ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut liputukset, keskusjärjestelmästä ja CIR:stä. Siinä tapauksessa, että kansallisesta rikosrekisteristä poistetaan tiedot 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta terrorismirikoksen tai minkä tahansa muun vakavan rikoksen vuoksi annetusta tuomiosta, mutta tiedot samaa henkilöä koskevista muista tuomioista säilytetään, tietueesta poistetaan ainoastaan 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu liputus. Poistamisen on tapahduttava automaattisesti, jos se on mahdollista, ja joka tapauksessa viimeistään kuukauden kuluttua säilytysajan päättymisestä.”;

lisätään kohta seuraavasti:

”3. Poiketen siitä mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut liputukset on poistettava automaattisesti 25 vuoden jälkeen liputuksen tekemisestä terrorismirikoksiin liittyvien tuomioiden osalta ja 15 vuoden jälkeen liputuksen tekemisestä muihin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta.”

Korvataan 24 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Keskusjärjestelmään ja CIR:ään tallennettuja tietoja voidaan käsitellä ainoastaan niiden jäsenvaltioiden määrittämiseksi, joilla on rikosrekisteritietoja kolmansien maiden kansalaisista, tai viisumitietojärjestelmän tavoitteen tukemiseksi eli sen arvioimiseksi asetuksen (EY) N:o 767/2008 mukaisesti, voisiko viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan hakija muodostaa uhkan yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle. CIR:ään tallennettuja tietoja voidaan käsitellä asetuksen (EU) 2019/818 mukaisesti myös ECRIS-TCN:ään tämän asetuksen mukaisesti rekisteröityjen henkilöiden virheettömän tunnistamisen helpottamiseksi ja siinä avustamiseksi.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”31 a artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien kirjaaminen lokiin yhteentoimivuuden toteuttamiseksi viisumitietojärjestelmän kanssa

Tämän asetuksen 7 a artiklassa tarkoitettujen tapahtumien osalta jokainen CIR:ssä ja viisumitietojärjestelmässä toteutettu ECRIS-TCN-tietojenkäsittelytapahtuma on kirjattava lokiin asetuksen (EY) N:o 767/2008 34 artiklan mukaisesti.”

5 artikla

Asetuksen (EU) 2019/818 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2019/818 seuraavasti:

Korvataan 4 artiklan 20 kohta seuraavasti:

”(20)

”nimetyillä viranomaisilla” asetuksen (EU) 2017/2226 3 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa, asetuksen (EY) N:o 767/2008 4 artiklan 3 a kohdassa ja asetuksen (EU) 2018/1240 3 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määriteltyjä jäsenvaltioiden nimettyjä viranomaisia;”.

Lisätään 18 artiklaan kohta seuraavasti:

”1a. Asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 a ja 22 b artiklan soveltamiseksi CIR:ään tallennetaan myös asetuksen (EU) 2019/816 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot, jotka pidetään loogisesti erotettuina tämän artiklan 1 kohdan tiedoista. Asetuksen (EU) 2019/816 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin on pääsy ainoastaan mainitun asetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla.”

Lisätään 68 artiklaan kohta seuraavasti:

”1a. ESP otetaan käyttöön VIS-järjestelmän käyttöönottopäivästä alkaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… (*9) (6) 11 artiklan mukaisesti, ja sitä käytetään ainoastaan asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 a ja 22 b artiklassa tarkoitettuun automatisoituun käsittelyyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdan soveltamista.

(*9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/…, annettu … päivänä …kuuta …, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EY) N:o 810/2009, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/1896 muuttamisesta ja neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS kumoamisesta viisumitietojärjestelmän uudistamiseksi (EUVL L …).”"

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan viisumitietojärjestelmän käyttöönottopäivästä alkaen asetuksen (EU) 2021/… (7) 11 artiklan mukaisesti.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä…

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

…

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

…

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 154.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 27. toukokuuta 2021. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu …(ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(6) Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s.1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/816, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/…, annettu … päivänä …kuuta …, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EY) N:o 810/2009, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/1896 muuttamisesta ja neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS kumoamisesta viisumitietojärjestelmän uudistamiseksi (EUVL L …).

(1) Asiakirjassa ST 5950/21 (2018/0152A(COD)) oleva asetus.

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(16) Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(17) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(18) Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(19) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(20) Neuvoston päätös 2008/149/YOS, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 50).

(21) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(22) Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/…, annettu … päivänä …kuuta …, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EY) N:o 810/2009, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/1896 muuttamisesta ja neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS kumoamisesta viisumitietojärjestelmän uudistamiseksi (EUVL L …).”

(3) Asiakirjassa ST 5950/21 (2018/0152A(COD)) oleva asetus.

(4) Asiakirjassa ST 5950/21 (2018/0152A(COD)) oleva asetus.

(5) Asiakirjassa ST 5950/21 (2018/0152A(COD)) oleva asetus.

(6) Asiakirjassa ST 5950/21 (2018/0152A(COD)) oleva asetus.

(7) Asiakirjassa ST 5950/21 (2018/0152A(COD)) oleva asetus.

14.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/29

Neuvoston perustelut: Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta (EU) N:o 22/2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi asetusten (EU) N:o 603/2013, (EU) 2016/794, (EU) 2018/1862, (EU) 2019/816 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta viisumitietojärjestelmän tarkoituksia varten tapahtuvan muihin EU:n tietojärjestelmiin pääsyn edellytysten vahvistamisen osalta

(2021/C 227/04)

I JOHDANTO

Viisumitietojärjestelmän (VIS) perusteellisen arvioinnin jälkeen komissio toimitti 16. toukokuuta 2018 lainsäädäntöehdotuksen VIS-asetuksen muuttamiseksi (1) (jäljempänä ’viisumitietojärjestelmän muuttamisasetus’).

Pysyvien edustajien komitea hyväksyi kokouksessaan 19. joulukuuta 2018 valtuutuksen aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa (2).

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 19. syyskuuta 2018 (3).

Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi lausuntonsa 12. joulukuuta 2018 (4).

Euroopan parlamentin pyynnöstä EU:n perusoikeusvirasto antoi lausunnon 30. elokuuta 2018 (5).

Euroopan parlamentti vahvisti 13. maaliskuuta 2019 ensimmäisen käsittelyn kantansa (6).

Neuvosto ja Euroopan parlamentti aloittivat neuvottelut lokakuussa 2019 päästäkseen ehdotuksesta yhteisymmärrykseen siinä vaiheessa, kun neuvosto vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa (sopimukseen pääseminen toisen käsittelyn varhaisessa vaiheessa).

Neuvottelujen aikana tuli ilmi, että komission ehdotuksesta puuttuivat tietyt säännökset, ns. ”viisumitietojärjestelmään tehtävät muutokset”. Kyse on muutoksista, jotka on tehtävä EU:n tietojärjestelmiä ja tietokantoja koskeviin säädöksiin viisumitietojärjestelmän näihin muihin järjestelmiin tekemien automaattisten hakujen johdosta. Komissio oli ehdottanut vastaavia muutoksia ETIAS-järjestelmän osalta (7).

Koska jäsenvaltioiden osallistuminen EU:n toimenpiteisiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella perustuu eriytettyyn yhdentymiseen, oli oikeudellisesti mahdollista sisällyttää viisumitietojärjestelmän muuttamisasetukseen vain yksi muutoskokonaisuus, joka koskee säädösten muuttamista ulkorajoihin liittyvällä Schengenin säännöstön alalla, kun taas muut säännökset, jotka eivät kuulu kyseiseen säännöstöön, oli sisällytettävä erilliseen säädökseen eli asetukseen viisumitietojärjestelmään tehtävistä muutoksista (joka on näiden neuvoston perustelujen kohteena).

10.

Pysyvien edustajien komitea muutti 17. kesäkuuta 2020 neuvoston valtuutusta sisällyttääkseen siihen ”viisumitietojärjestelmään tehtävät muutokset” (8). Euroopan parlamentin neuvotteluryhmä, joka oli jo vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa, ilmoitti, että se määrittelee kantansa näihin uusiin säännöksiin toimielinten välisissä neuvotteluissa.

11.

Kuuden poliittisen kolmikantakokouksen ja lukuisten teknisten kokousten jälkeen neuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen 8. joulukuuta 2020, jolloin Euroopan parlamentti ja neuvosto saivat aikaan kompromissin seuraavien kahden asetuksen tekstistä:

—

asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EY) N:o 810/2009, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/1896 muuttamisesta ja neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS kumoamisesta viisumitietojärjestelmän uudistamiseksi (jäljempänä ’viisumitietojärjestelmän muuttamisasetus’) ja

—

asetus asetusten (EU) 603/2013, 2016/794, 2018/1862, 2019/816 ja 2019/818 muuttamisesta viisumitietojärjestelmän tarkoituksia varten tapahtuvan muihin EU:n tietojärjestelmiin pääsyn edellytysten osalta (jäljempänä ’asetus viisumitietojärjestelmään tehtävistä muutoksista’, joka on näiden neuvoston perustelujen kohteena).

12.

Pysyvien edustajien komitea tarkasteli 22. tammikuuta 2021 lopullista kompromissitekstiä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi.

13.

Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE-valiokunta) vahvisti poliittisen yhteisymmärryksen 27. tammikuuta 2021, ja LIBE-valiokunnan puheenjohtaja lähetti 1. helmikuuta pysyvien edustajien komitean puheenjohtajalle kirjeen, jossa vahvistettiin, että jos neuvosto hyväksyy molemmat asetukset ensimmäisessä käsittelyssä lingvistijuristien viimeisteltyä tekstin, parlamentti hyväksyy neuvoston kannan toisessa käsittelyssään.

14.

Pysyvien edustajien komitea vahvisti 3. helmikuuta 2021 poliittisen yhteisymmärryksen asetusten kompromissitekstistä.

15.

Tanska ei osallistu viisumitietojärjestelmään tehtäviä muutoksia koskevan asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä siltä osin kuin tämän asetuksen säännökset koskevat SIS-järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EU) 2018/1862, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

16.

Irlanti osallistuu asetukseen viisumitietojärjestelmään tehtävistä muutoksista siltä osin kuin sen säännökset koskevat SIS-järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EU) 2018/1862. Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin siltä osin kuin sen säännökset koskevat Europolia sekä Eurodac- ja ECRIS-TCN-järjestelmiä.

17.

Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin osalta asetuksella viisumitietojärjestelmään tehtävistä muutoksista, siltä osin kuin se koskee SIS-järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EU) 2018/1862, kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä.

II TAVOITE

18.

VIS, joka perustettiin neuvoston päätöksellä 2004/512/EY (VIS-päätös) ja asetuksella (EY) N:o 767/2008, on EU:n tietojärjestelmä, jolla helpotetaan lyhytaikaisia viisumeja (”Schengen-viisumeja”) koskevaa menettelyä ja autetaan viisumi-, raja-, turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisia tarkistamaan tiedot kolmansien maiden kansalaisista, jotka tarvitsevat viisumin Schengen-alueelle matkustamista varten. VIS yhdistää eri puolilla maailmaa sijaitsevat jäsenvaltioiden konsulaatit ja kaikki jäsenvaltioiden rajanylityspaikat.

19.

Viisumitietojärjestelmän muuttamisasetuksen tavoitteena on kehittää viisumitietojärjestelmää edelleen, jotta voitaisiin vastata paremmin viisumi-, rajaturvallisuus- ja turvallisuuspolitiikan uusiin haasteisiin.

20.

Asetuksessa viisumitietojärjestelmään tehtävistä muutoksista säädetään edellytyksistä, joiden nojalla viisumitietojärjestelmä tarkastelee Eurodac-, SIS- ja ECRIS-TCN-järjestelmiin tallennettuja tietoja sekä Europolin tietoja viisumitietojärjestelmän muuttamisasetuksessa määritellyissä automaattisissa hauissa saatujen osumien löytämiseksi.

21.

Komission ehdotuksesta puuttuivat edellytykset pääsylle muihin EU:n tietojärjestelmiin ja tietokantoihin, joista viisumitietojärjestelmä tekee hakuja. Tämä johtui pääasiassa siitä, että se esitettiin ennen useiden muita EU:n tietojärjestelmiä ja tietokantoja koskevien säädösten ja yhteentoimivuusasetusten hyväksymistä.

22.

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannassa paikataan tämä puute ja otetaan huomioon yhteentoimivuutta koskeva uusi lainsäädäntöympäristö, joka on kehittynyt ehdotuksen esittämisen jälkeen.

23.

Tekniset muutokset rajoihin liittyvää Schengenin säännöstöä koskeviin asetuksiin (VIS (9), EES (10), ETIAS (11), SIS-palautukset (12), SIS-raja-asetus (13) ja yhteentoimivuus – rajat (14)) sisältyvät viisumitietojärjestelmän muuttamisasetukseen, mutta sellaisten asetusten muuttaminen, jotka eivät ole osa Schengenin säännöstöä tai koske Schengen-poliisiyhteistyötä (Eurodac (15), Europol-asetus (16), SIS-poliisiyhteistyö (17), ECRIS-TCN (18) ja yhteentoimivuus poliisiyhteistyön alalla (19)) sisältyvät tähän erilliseen säädökseen, koska jäsenvaltioiden osallistuminen EU:n toimenpiteisiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella perustuu eriytettyyn yhdentymiseen.

24.

Näistä kahdesta asetuksesta kuitenkin neuvoteltiin pakettina, ja niiden tarkoituksena on toimia saumattomasti yhteen, jotta mahdollistetaan VIS-järjestelmän laaja toiminta ja käyttö.

III NEUVOSTON ENSIMMÄISEN KÄSITTELYN KANNAN ANALYSOINTI

A. Yleistä

25.

Euroopan parlamentti ja neuvosto kävivät neuvotteluja päästäkseen sopimukseen neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistaman kannan pohjalta, jonka parlamentti voisi hyväksyä sellaisenaan toisessa käsittelyssään. Viisumitietojärjestelmään tehtävistä muutoksista annettavaa asetusta koskevassa neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannassa on otettu täysin huomioon neuvoston ja Euroopan parlamentin saavuttama kompromissi, joka saatiin aikaan Euroopan komission avustuksella.

B. Keskeiset kysymykset

Asetuksen (EU) 603/2013 muuttaminen

26.

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannalla muutetaan Eurodac-asetusta tarkoituksena

—	myöntää toimivaltaisille viisumiviranomaisille pääsy Eurodac-järjestelmään, jotta nämä voisivat tarkastella tietoja ainoastaan luettavissa olevassa muodossa;

—	yhdistää Eurodac-järjestelmä asetuksen (EU) 2019/818 6 artiklalla perustettuun eurooppalaiseen hakuportaaliin VIS-järjestelmän suorittaman automaattisen käsittelyn mahdollistamiseksi; ja

—	kirjata jokainen Eurodac- ja VIS-järjestelmissä toteutettu tietojenkäsittelytapahtuma tai tallentaa sen lokitiedot.

Asetuksen (EU) 2016/794 muuttaminen

27.

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannalla muutetaan Europol-asetusta tarkoituksena

—	mahdollistaa Europolille lausunnon antaminen viisumitietojärjestelmän automaattisen käsittelyn johdosta ja

—	mahdollistaa se, että viisumitietojärjestelmän nimetyillä viranomaisilla on VIS-asetusta sovellettaessa epäsuora pääsy Europolin tietoihin osuma / ei osumaa -järjestelmän pohjalta.

Asetuksen (EU) 2018/1862 muuttaminen

28.

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannalla muutetaan SIS-poliisiyhteistyöasetusta tarkoituksena

—	tallentaa lokitiedot jokaisesta SIS- ja VIS-järjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta;

—

myöntää toimivaltaisille kansallisille viranomaisille pääsy SIS-järjestelmän tietoihin, jotta ne voivat todentaa manuaalisesti viisumitietojärjestelmän automaattisissa hauissa löytyneitä osumia ja arvioida, muodostaisiko viisumia, pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa hakeva henkilö uhkan yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle ja

—	yhdistää SIS-keskusjärjestelmä asetuksen (EU) 2019/817 6 artiklalla perustettuun eurooppalaiseen hakuportaaliin viisumitietojärjestelmän automaattisen käsittelyn mahdollistamiseksi.

Asetuksen (EU) 2019/816 muuttaminen

29.

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannalla muutetaan ECRIS-TCN -asetusta tarkoituksena

—	sisällyttää tuomitun kolmannen maan kansalaisen tietueeseen liputus, joka osoittaa viisumitietojärjestelmässä, onko asianomainen kolmannen maan kansalainen tuomittu terrorismirikoksesta tai vakavasta rikoksesta;

—	ilmoittaa, että liputukset poistetaan automaattisesti 25 vuoden jälkeen liputuksen tekemisestä terrorismirikoksiin liittyvien tuomioiden osalta ja 15 vuoden jälkeen liputuksen tekemisestä muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta;

—	antaa pääsy liputuksiin ja tuomion antaneen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden tunnuksiin sekä mahdollisuus tehdä hakuja VIS-keskusjärjestelmästä todentamista varten, jos osumia löydetään VIS-järjestelmän suorittamassa automatisoidussa käsittelyssä;

—	mahdollistaa, että keskusjärjestelmä tai CIR antaa toimivaltaiselle viranomaiselle automaattisesti tiedot jäsenvaltioista, joilla on rikosrekisteritietoja kolmannen maan kansalaisesta, jos haun tuloksena on osuma;

—	yhdistää ECRIS-TCN-järjestelmä asetuksen (EU) 2019/818 6 artiklalla perustettuun eurooppalaiseen hakuportaaliin VIS-järjestelmän toteuttaman automaattisen käsittelyn mahdollistamiseksi;

—	myöntää viisumitietojärjestelmän nimetyille viranomaisille oikeus päästä CIR:ssä oleviin ECRIS-TCN-järjestelmän tietoihin VIS-asetuksen mukaisten tehtävien suorittamista varten; ja

—	tallentaa lokitiedot jokaisesta CIR:ssä ja viisumitietojärjestelmässä toteutetusta ECRIS-TCN -tietojenkäsittelytapahtumasta.

30.

Euroopan parlamentti pyysi aluksi lisäämään ECRIS-TCN-asetukseen säännöksen, jossa komissiolle annetaan tehtäväksi arvioida vuoden sisällä ECRIS-TCN:n käyttöönotosta sitä, ovatko viisumitietojärjestelmän ECRIS-TCN-järjestelmään tekemät haut välttämättömiä, jotta tuetaan viisumitietojärjestelmän tavoitetta arvioida, muodostaako viisumia, pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa hakeva henkilö uhkan yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle asetuksen (EY) N:o 767/2008 nojalla. Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannassa yhdistetään sen arvioiminen, onko viisumitietojärjestelmän ECRIS-TCN-järjestelmään tekemillä hauilla tuettu edellä mainittua tavoitetta, kertomukseen, joka komission edellytetään esittävän kolmen vuoden kuluttua tarkistetun viisumitietojärjestelmän käyttöönotosta.

Asetuksen (EU) 2019/818 muuttaminen

31.

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannassa muutetaan yhteentoimivuusasetusta (poliisiyhteistyö) sen mukauttamiseksi tarkistettua viisumitietojärjestelmää varten.

IV PÄÄTELMÄ

32.

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannassa on otettu täysin huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä käydyissä neuvotteluissa komission avustuksella aikaansaatu kompromissi. Neuvosto katsoo, että sen ensimmäisen käsittelyn kanta muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden ja että kun asetusten (EU) 603/2013, 2016/794, 2018/1862, 2019/816 ja 2019/818 muuttamisesta viisumitietojärjestelmän tarkoituksia varten tapahtuvan muihin EU:n tietojärjestelmiin pääsyn edellytysten osalta annettava asetus on hyväksytty, se mahdollistaa viisumitietojärjestelmän yhdistämisen muiden EU:n tietojärjestelmien ja Europolin tietoihin. Tämän ansiosta tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan, kun tavoitteena on ulkorajojen valvonnan parantaminen, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen ja torjumisen edistäminen ja korkean turvallisuustason varmistaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, mukaan lukien yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioiden alueella.

33.

Tämä kompromissi vahvistetaan kirjeellä, jonka LIBE-valiokunnan puheenjohtaja lähetti 1. helmikuuta 2021 pysyvien edustajien komitean puheenjohtajalle. LIBE-valiokunnan puheenjohtaja ilmoitti tuossa kirjeessä suosittelevansa valiokuntansa jäsenille ja myöhemmin täysistunnolle, että neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hyväksyttäisiin tarkistuksitta Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä sen jälkeen, kun kummankin toimielimen lingvistijuristit ovat tarkastaneet tekstin.

(1) 8853/18.

(2) 15726/18.

(3) EESC 2018/03954 (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 154).

(4) Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotusta uudeksi asetukseksi viisumitietojärjestelmästä (EUVL C 50, 8.2.2019, s. 4).

(5) Perusoikeusviraston lausunto – 2/2018. https://fra.europa.eu/en/publication/2018/revised-visa-information-system-and-its-fundamental-rights-implications

(6) T8-0174/2019, 7401/19.

(7) Ks. COM (2019) 3 final ja COM (2019) 4 final.

(8) 8787/20.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/816, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 1).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85).

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 227

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 14. kesäkuu 2021

Sisältö		Sivu
	III Valmistavat säädökset
	NEUVOSTO
2021/C 227/01	Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta (EU) N:o 21/2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi Hyväksytty neuvostossa 27 päivänä toukokuuta 2021	1
2021/C 227/02	Neuvoston perustelut: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta (EU) N:o 21/2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi	18
2021/C 227/03	Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta (EU) N:o 22/2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi asetusten (EU) N:o 603/2013, (EU) 2016/794, (EU) 2018/1862, (EU) 2019/816 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta viisumitietojärjestelmän tarkoituksia varten tapahtuvan muihin EU:n tietojärjestelmiin pääsyn edellytysten vahvistamisen osalta Neuvosto hyväksynyt 27 päivänä toukokuuta 2021	20
2021/C 227/04	Neuvoston perustelut: Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta (EU) N:o 22/2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi asetusten (EU) N:o 603/2013, (EU) 2016/794, (EU) 2018/1862, (EU) 2019/816 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta viisumitietojärjestelmän tarkoituksia varten tapahtuvan muihin EU:n tietojärjestelmiin pääsyn edellytysten vahvistamisen osalta	29