10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/3

Neuvoston päätelmät koulutuksen tasapuolisuudesta ja osallistavuudesta kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi

(2021/C 221/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

OTTAA HUOMIOON

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat yhteisen julistuksen Göteborgissa vuonna 2017 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa, ja erityisesti sen ensimmäisen, kolmannen ja yhdennentoista periaatteen.

Neuvoston päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030). Sen strategisena prioriteettina 1 on koulutuksen laadun, tasapuolisuuden ja osallistavuuden parantaminen ja kaikkien oppijoiden menestyksen lisääminen.

PALAUTTAEN MIELEEN liitteessä kuvatun poliittisen taustan.

OTTAEN HUOMIOON

vuoden 2020 koulutuksen seurantakatsauksessa esitetyt havainnot, muun muassa seuraavat:

a)	varhaiskasvatukseen osallistutaan neljästä ikävuodesta lähtien hyvin, vain hieman ET 2020 -tavoitteesta jääden, jäsenvaltioiden jatkuvien panostusten ansiosta, mutta haasteina ovat yhä epätasainen saatavuus ja laatu;

koulutuksen varhain keskeyttäneiden osuus oli 10,2 prosenttia vuonna 2019, mikä lähes vastaa ET 2020 -tavoitetta. Kuitenkin vammaisten osuus on 20,3 prosenttia, ja ulkomailla syntyneet oppilaat keskeyttävät koulunkäynnin ennenaikaisesti todennäköisemmin kuin syntyperäiset vertaisensa (22,2 % ja 8,9 %). Nuoret miehet keskeyttävät koulunkäynnin nuoria naisia useammin (vastaavasti 11,9% ja 8,4 %). Ero on pysynyt kutakuinkin samana kymmenen viime vuoden aikana;

vuoden 2018 PISA-tutkimuksen tulokset osoittavat, että EU ei ole saavuttanut ET 2020 -tavoitettaan vähentää alle 15 prosenttiin perustaitoihin liittyvää alisuoriutumista. Tosiasiassa koko EU:ssa alisuoriutuminen on viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt luonnontieteissä ja lukemisessa ja pysynyt vakaana matematiikassa (EU27: 22,5 % lukemisessa, 22,9 % matematiikassa ja 22,3 % luonnontieteissä). Vain lukemisessa sukupuolten väliset erot alisuoriutumisessa ovat edelleen selvästi nähtävissä, ja alisuoriutuminen on yleisempää poikien keskuudessa. Lisäksi tulokset korostavat kouluilmapiirin merkitystä oppilaiden hyvinvoinnille ja suorituskyvylle;

EU ja useimmat jäsenvaltiot ovat saavuttaneet korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudelle asetetun 40 prosentin ET 2020 -tavoitteen. Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin edelleen olemassa koko EU:ssa, ja heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden kohdalla odotukset korkea-asteen koulutuksen suorittamisesta jäävät heikommiksi (43,4 %) kuin vertaisryhmässä (82,3 %).

koulutukseen osallistumisen lisääminen aikuisten keskuudessa on ollut hidasta viime vuosikymmenen aikana, ja osallistuminen on edelleen erittäin epätasaista eri jäsenvaltioissa. Vuonna 2019 aikuiskoulutukseen osallistumisen aste oli EU27:ssä 10,8 prosenttia eli hienoisessa kasvussa vuoden 2010 7,8 prosentista, mutta vieläkin jäädään kauas 15 prosentin tavoitteesta.

f)	sosioekonominen tausta on edelleen tärkein koulutustuloksia määrittävä tekijä EU:ssa, mikä estää suurta osaa nuorista hankkimasta riittäviä perustaitoja ja ehkäisee ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista liikkuvuutta.

Yhteisötutkimus kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksista osoittaa, että vuonna 2019 EU:n nuorista (16–24-vuotiaat) viidesosalta puuttuivat digitaaliset perustaidot.

Euroopan koulutusalan tietoverkon (Eurydice) vuonna 2020 laatimassa raportissa "Equity in school education in Europe: Structures, policies and student performance" yksilöidään oppilaiden tasapuolista suoriutumista edistäviä politiikkoja ja rakenteita. Raportista ilmenee, että Euroopan kouluissa tasapuolisuus sekä osallistavuutena että oikeudenmukaisuutena vaihtelee suuresti.

Covid-19-pandemia ja laajamittainen siirtyminen digitaaliseen opetukseen ja oppimiseen ovat kuormittaneet merkittävästi koulutusjärjestelmiä kaikkialla EU:ssa ja vaikuttavat mitä todennäköisimmin useiden EU:n tason koulutustavoitteiden ja -indikaattorien saavuttamiseen.

KATSOO seuraavaa:

Kun otetaan huomioon uudet eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) ja siihen liittyvä eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista koskeva yleinen poliittinen tavoite, nyt on aika arvioida tähänastista edistymistä koulutuksen tasapuolisuuden ja osallistavuuden parantamisessa kaikkien oppijoiden menestymisen edistämiseksi ja antaa uutta pontta EU:n tason yhteistyölle ja kansalliselle tämän alan työlle.

Vaikka neuvosto on käsitellyt tasapuolisuutta, osallistavaa koulutusta ja oppijoiden menestystä, niitä on vielä tarkasteltava kokonaisuutena ja toisiinsa liittyvinä ja toisistaan riippuvina seikkoina, jotka voivat auttaa määrittämään koulutusjärjestelmien kykyä tarjota kaikille aidosti sosiaalisesti osallistavaa, yhtenäistä, oikeudenmukaista ja menestymistä edistävää laadukasta koulutusta, elinikäinen oppiminen mukaan luettuna.

Erityisesti maailmanlaajuisen covid-19-pandemian, joka on vaikuttanut kaikkiin koulutusjärjestelmiin, varhaiskasvatus mukaan lukien, seurauksena EU:n opetusministerit ovat vuodesta 2020 käydyissä keskusteluissa useaan otteeseen korostaneet, että on tärkeää parantaa koulutuksen tasapuolisuutta ja osallistavuutta sen varmistamiseksi, että ketään ei jätetä.

10.

Eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä olisi hyödynnettävä sitä, että osallisuus on yhtenä keskeisistä prioriteeteista EU:n politiikoissa, rahoitusohjelmissa ja välineissä, joista mainittakoon uusi Erasmus+ -ohjelma, joka käsittää erityisiä osallistamistoimenpiteitä; Euroopan sosiaalirahasto plus, josta tuetaan erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen kaikilla tasoilla; ja EU:n elpymis- ja palautumistukiväline, joka olisi saatava täysimääräisesti käyttöön, jotta voidaan puuttua koulutuksen eriarvoisuuteen, jota nykyinen kriisi on pahentanut.

11.

Koulutuksen potentiaali osallisuuden edistämisessä tunnustetaan hyvin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista annetussa yhteisessä julistuksessa sekä komission äskettäin hyväksymässä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa (1), jossa korostetaan, että koulutus on olennaisen tärkeää uusien mahdollisuuksien avaamiseksi kaikille.

TOTEAA SEURAAVAA:

12.

Tasapuolinen saatavuus, osallisuus ja kaikkien oppijoiden menestyminen on koulutuksen perusperiaate, joskin sen saavuttaminen on edelleen haaste EU:n koulutusjärjestelmille, ja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä on huomattavia eroja.

13.

Koulutuksella on tärkeä rooli vähennettäessä eriarvoisuutta, joka on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, maahanmuuttajataustaan, rotuun tai etniseen alkuperään (2), sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen taikka vammaisuuteen, ja on olemassa näyttöä siitä, että parhaiten suoriutuvat juuri tasapuolisuutta ja osallistavuutta painottavat koulutusjärjestelmät.

14.

Virallista ja epävirallista koulutusta tarjoavien laitosten yhteistyöllä on erityisen myönteinen vaikutus sosiaaliseen osallisuuteen, mikä kävi ilmi covid-19-pandemian aikana.

15.

Koska monimuotoisuus ja eriarvoisuus ovat lisääntymässä nyky-yhteiskunnassa, koulutuspolitiikan ensisijaisena tehtävänä on ehkäistä syrjintää ja edistää osallistavuutta, yhdentymistä ja monimuotoisuuden kunnioittamista Euroopan unionissa. Koulutusjärjestelmiä on näin ollen muovattava sen varmistamiseksi, että kaikilla ryhmillä ja yksilöillä on tosiasialliset yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen oppimiseen ja että ne/he voivat onnistuneesti saattaa opintonsa tai koulutusväylänsä päätökseen.

16.

On jatkettava toimia sen varmistamiseksi, että useammat oppijat voivat menestyksellä suorittaa toisen asteen (tai vastaavan) koulutuksen ja jatkaa jatko- tai korkea-asteen koulutukseen. Näin he voivat omaksua arvokkaita tietoja, taitoja ja osaamista elämää varten ja toteuttaa täysimääräisesti potentiaaliaan.

17.

Kansalliset ja alueelliset koulutusjärjestelmät ovat viime vuosina pystyneet parantamaan suorituskykyään ja paremmin tarjoamaan tasapuolista saatavuutta ja osallisuutta, minkä avulla voidaan tukea opintomenestystä. Tosin vielä tarvitaan muitakin toimia ja toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa tasapuolisuutta, osallisuutta ja opintomenestystä samanaikaisesti. Tähän sisältyy tarve tarjota helpommin tavoitettavaa ja laadukasta elinikäistä ohjausta (3) kaikilla koulutustasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa.

18.

Uudessa Erasmus+ -ohjelmassa on nyt tehostettuja keinoja, joilla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta ja tasapuolisuutta ja tavoittamaan paremmin ne ihmiset, joilla on erityistarpeita ja/tai muita vähemmän mahdollisuuksia, muun muassa kattamalla liikkuvuustoimilla laajempi joukko oppijoita, opettajia, kouluttajia, opettajankouluttajia ja muuta henkilöstöä.

KOROSTAA SEURAAVAA:

19.

Kaikilla ihmisillä olisi elämänsä kaikissa vaiheissa oltava mahdollisuus kehittää koko joukko avaintaitoja (4) menestyäkseen maailmassa sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti ja selviytyäkseen yhteiskunnan ja talouden nykyisissä ja tulevissa muutoksissa, myös vihreää ja digitaalista siirtymää ajatellen. Tässä on kyse yhtä paljon sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kuin EU:n kilpailukyvystä.

20.

Koulutuksella on olennainen rooli Euroopan tulevaisuuden muovaamisessa, ja kansalaiset voivat tavoitella henkilökohtaisia tavoitteitaan ja hyvinvointia, jotta heillä olisi valmiudet mukautua muuttuviin työmarkkinoihin ja toimia niillä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta harjoittaen.

21.

Covid-19-pandemia on tuonut korostetusti esiin tarpeen vastata pitkäaikaisiin rakenteellisiin haasteisiin pandemian välittömiä vaikutuksia pidemmälle, myös lasten, oppijoiden ja kouluttajien hyvinvointi ja mielenterveys huomioon ottaen. Tämä tilanne on lisännyt tarvetta varmistaa osallistava ja laadukas koulutus, varhaiskasvatus mukaan lukien, ja saattaa se kaikkien oppijoiden ulottuville ja saataville oppijoiden sukupuolesta taikka sosioekonomisesta, etnisestä, uskonnollisesta tai kulttuuritaustasta, erityisistä koulutustarpeista tai muista henkilökohtaisista olosuhteista riippumatta.

22.

Yhtäläisten koulutukseenpääsyn mahdollisuuksien takaaminen kaikille on elintärkeää, mutta yksin se ei riitä: erityistä huomiota tulee kiinnittää kerroksisuuteen, esimerkiksi oppijoihin, joihin liittyy ylimääräisiä tai päällekkäisiä haasteita kuten erityisopetuksen tarve, vammaisuus, vaikea henkilökohtainen tilanne, heikommat sosioekonomiset lähtökohdat, maahanmuuttajatausta, vähemmistöasema, tai jotka tulevat taloudellisesti taantuneilta, eristyneiltä, saari- taikka syrjässä olevilta alueilta kuten EU:n syrjäisimmiltä alueilta. Saman logiikkaa noudattaen erityisen lahjakkaiden oppijoiden tarpeet on otettava huomioon, jotta heitä voidaan tukea ja auttaa koko potentiaalinsa toteuttamisessa.

23.

Tasapuolisuuden ja osallisuuden parantaminen koulutuksessa edellyttää myös sukupuolinäkökulman huomioon ottamista opetus- ja oppimisprosesseissa ja oppilaitoksissa ja sekä sukupuolistereotypioiden että ennakkoluulojen kyseenalaistamista ja purkamista sekä sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämistä.

24.

Koulutusjärjestelmissä olisi otettava huomioon kaikkien oppijoiden erilaiset yksilölliset tarpeet, kyvyt ja valmiudet ja tarjottava oppimismahdollisuuksia kaikille, mukaan lukien epäviralliset ja arkielämän yhteydet kuten yhteistyö muun muassa aikuiskoulutuskeskusten, nuorisotyön laitosten tai keskusten ja kulttuurilaitosten kanssa.

25.

Toimia on vieläkin toteutettava, jotta kaikki oppijat saavat sosiaalisia, tunne- ja kansalaistaitoja sekä kulttuurienvälisiä valmiuksia EU:n demokraattisten arvojen, perusoikeuksien, yhtäläisten mahdollisuuksien, sosiaalisen osallisuuden ja syrjimättömyyden korostamiseksi, vahvistamiseksi ja edistämiseksi sekä tiedostavan ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi. Tässä yhteydessä kansalaiskasvatuksella voi olla keskeinen rooli sen varmistamisessa, että kaikki oppijat ymmärtävät ja kunnioittavat monimuotoisuutta sen kaikissa muodoissa. Näin kehitetään suvaitsevaisuutta, demokraattista suhtautumista ja kriittistä ajattelua ja hankitaan kulttuurien välistä osaamista ja aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluvia taitoja.

26.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen luo tärkeän pohjan tulevalle henkilökohtaiselle, koulutukselliselle ja ammatilliselle menestykselle, mikä on erityisen tärkeää vähäosaisten tai muita heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla. Varhaiskasvatusjärjestelmien laatua, osallistavuutta, saavutettavuutta ja kohtuuhintaisuutta on edelleen parannettava, jotta kaikille lapsille voidaan taata tosiasialliset yhtäläiset mahdollisuudet osallistua varhaiskasvatukseen (5).

27.

Koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen ja heikko opintomenestys kaventavat nuorten sosioekonomisia mahdollisuuksia, näin erityisesti syrjäytymisvaarassa tai eniten syrjäytymisuhan alla olevien kohdalla. Työtä on jatkettava, jotta voidaan varmistaa aidosti osallistavat järjestelmät, joissa kaikki oppijat saavat laadukasta koulutusta ja heidän hyvinvointiaan ja mielenterveyttään edistetään ja suojellaan. Tällä yhdessä oppijoiden yksilöllisistä tarpeista lähtevien ennaltaehkäisy- ja tukitoimenpiteiden ja laadukkaan elinikäisen ohjauksen parantamisen kanssa on ratkaiseva merkitys, jotta voidaan vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja ohjata oppijoita toisen asteen (tai vastaavan) koulutuksen onnistuneeseen suorittamiseen ja edelleen jatkokoulutukseen tai korkea-asteen koulutukseen.

28.

On olennaisen tärkeää edistää parempia koulutussaavutuksia ja tukea jouhevaa siirtymistä työmarkkinoille, mukaan lukien edistämällä elinikäisen ohjauksen, elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ja tarvittaessa osaamisen kehittämisen ja uudelleenkouluttautumisen prosessien keinoin jatkuvaa henkilökohtaista, tiedollista ja ammatillista kehitystä ja aktiivista kansalaisuutta.

29.

Alisuoriutujien osuus on yhä liian korkea. Heikommat lähtökohdat omaavat, taloudellisesti taantuneilta, eristyneiltä, saari- taikka syrjässä olevilta alueilta kuten EU:n syrjäisimmiltä alueilta tulevat oppijat ovat kaikkialla Euroopassa yliedustettuina alisuoriutuneiden ja koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden joukossa. Sen vuoksi on edelleen tarpeen määrittää koulutuspoliittisia toimenpiteitä, mukaan lukien innovatiivisia pedagogisia toimintamalleja, joilla voidaan paremmin edistää kaikkien oppijoiden opintomenestystä.

30.

Ammatillinen koulutus, mukaan lukien oppisopimuskoulutus ja muut työssäoppimisen muodot, edistää tasapuolisuutta varmistamalla, että ammatilliset ohjelmat ovat laadukkaita, osallistavia ja helposti saavutettavia kaikille, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille (6).

31.

Aikuisopiskelu tarjoaa sekin joustavia opiskelumahdollisuuksia kaikille, myös haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, ja uuden mahdollisuuden tai vaihtoehtoisen väylän taitojen ja pätevyyden hankintaan.

32.

Yhteistyö ja oikea-aikainen tiedonvaihto oppilaitosten, nuorisotyön ja sosiaalialan välillä mahdollistaisi niiden oppijoiden havaitsemisen varhaisessa vaiheessa, jotka ovat koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen vaarassa, ja tarjoaisi tarkoituksenmukaisempia tukitoimenpiteitä haavoittuvassa asemassa oleville nuorille, kuten ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta oleville, muun muassa vahvistetun nuorisotakuun avulla.

33.

Korkea-asteen koulutus omaa potentiaalia edistää tasapuolisuutta ja osallisuutta helpottamalla ja tukemalla opiskelijoita sujuvassa siirtymisessä toisen asteen koulutuksesta edelleen korkea-asteen koulutukseen, tukemalla laadukkaan ja osallistavan koulutuksen saatavuutta kaikentyyppisille oppijoille ja edistämällä aliedustettujen ryhmien, myös muiden kuin perinteisten oppijoiden, osallistumista. Se voi myös saada lisää mukaan aikuisia, edistää taitojen parantamista ja uudelleenkouluttautumista ja toimia osana elinikäisessä oppimisessa joustavine vaihtoehtoineen täysimittaisille ohjelmille tutkimalla pieniin osaamiskokonaisuuksiin sovellettavan eurooppalaisen lähestymistavan käsitettä ja käyttöä.

34.

Bolognan prosessin puitteissa tehty työ on tärkeää korkea-asteen koulutuksen sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi edelleen.

35.

Digitaaliteknologialla on tärkeä rooli oppimisympäristöjen, digipedagogiikan, -välineiden ja -tehtävien mukauttamisessa, yksilöimisessä ja sovittamisessa eri oppijoiden tarpeisiin. Se voi tukea aitoa osallisuutta edellyttäen, että digitaalista kuilua koskevia kysymyksiä käsitellään samanaikaisesti ottaen huomioon digitaalinen infrastruktuuri, yhteydet ja digitaalisten laitteiden, välineiden, resurssien samoin kuin digitaalisen osaamisen saatavuus sekä näiden saavutettavuus vammaisten osalta. Vaikka digiteknologia on mahdollistanut etäopetuksen covid-19-pandemian aikana, tilanne on tuonut esiin perimmäisiä eroja digilaitteiden saatavuudessa, yhteyksissä ja muissa digitaalisen kahtiajaon ilmentymissä kuten oppijoiden, kouluttajien ja hoitajien digitaalisessa osaamisessa ja jälkimmäiseen liittyvän tuen saatavuudessa.

36.

Nousevan teknologian, kuten tekoälyn eettinen, vastuullinen ja osallistava käyttö voi myös osaltaan kaventaa digitaalista kuilua ja toimia osallistavamman opetuksen ja oppimisen hyväksi.

37.

Virtuaalisten oppimisympäristöjen enenevä saatavuus tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia. Virtuaalisten oppimisympäristöjen yleisempään ja enenevään saatavuuteen ja käyttöön liittyy kuitenkin myös entistä suurempi riski joutua kyberkiusaamisen, verkkohäirinnän muiden muotojen tai disinformaation kohteeksi erityisesti verkkoyhteisöjen kautta. On pyrittävä varmistamaan, että oppijat samoin kuin kouluttajat perehdytetään verkkoturvallisuuteen ja että he ovat tietoisia tiettyjen alustojen tai verkkotyökalujen mahdollisista riskeistä. Näin voidaan aidosti edistää turvallista virtuaalista oppimisympäristöä. Samanaikaisesti myös oppilaitoksilla olisi oltava käytössään selkeät toimintaohjeet ja menettelyt näihin kysymyksiin vastaamiseksi.

38.

Opettajilla, kouluttajilla, varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ja muulla opetushenkilöstöllä sekä oppilaitosten johtajilla ja opinto-ohjaajilla kaikilla tasoilla on keskeinen merkitys tasapuolisuuden, osallisuuden ja menestyksen tukemisessa koulutuksessa kaikkien parhaaksi. Tämän tehtävän hoitamiseksi heillä on oltava hyvä pätevyys ja taitoa, osaamista ja taustatuntemusta, jotta he voivat ymmärtää koulutuksellista huono-osaisuutta ja puuttua siihen, sekä toimia opettajana ja kouluttajana entistä monimuotoisemmissa, monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä.

39.

Opettajien, kouluttajien ja muiden kouluttajien peruskoulutuksen, perehdytyksen ja jatkuvan ammatillisen kehittämisen olisi tarpeellisessa määrin vastattava asiaankuuluvia kansallisia ja alueellisia vaatimuksia ja oppilaitosten kehitysprosesseja. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan ottaa käyttöön uusia tapoja vastata paremmin uusiin ja haastaviin realiteetteihin muun muassa digitaalisen ja vihreän siirtymän yhteydessä. Opettajia, kouluttajia, oppilaitosten johtajia ja opinto-ohjaajia on pyrittävä tukemaan tasapuolisuuden, laadukkaan opetuksen ja elinikäisen ohjauksen edistämisessä. Lisäksi on pyrittävä houkuttelemaan parhaat tekijät ammattiin ja vastaamaan näin opettajapulaan tarpeen mukaan parantamalla ja joustavoittamalla rekrytointistrategioita. Samanaikaisesti tämä osaltaan parantaa oppilaitosten laatua ja osallistavuutta ja siten myötävaikuttaa koulutusjärjestelmien hallinnointiin.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA KANSALLISET OLOSUHTEET JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN HUOMIOON OTTAEN

40.

Toteuttamaan koulutuspoliittisia toimenpiteitä ja jatkamaan tarvittaessa koulutusjärjestelmien uudistuksia pyrkien koulutuksen koko laajuudelta ja kokonaisvaltaisen instituutiostrategian puitteissa lisäämään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja osallisuutta ja edistämään opintomenestystä kaikilla tasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa seuraavin keinoin:

vastataan oppijoiden kasvavaan monimuotoisuuteen ja parannetaan laadukkaan ja osallistavan koulutuksen saavutettavuutta kaikille oppijoille, mukaan lukien huono-osaisista ja haavoittuvista ryhmistä tulevat oppijat – kuten oppijat, joilla on köyhyys- ja syrjäytymisriski tai erityisiä oppimistarpeita, vammaiset, vähemmän koulutetut / matalan koulutustason omaavat, muuttajataustaiset, vähemmistötaustaiset sekä oppijat, joilla on muita heikommat mahdollisuudet maantieteellisen sijainnin, sukupuolensa ja/tai sosioekonomisesti heikomman asemansa vuoksi;

edistetään kansallisella ja alueellisella tasolla opintomenestystä parantavia kokonaisvaltaisia strategioita, jotka perustuvat vahvaan monialaiseen yhteistyöhön kaikilla tasoilla. Näin voidaan edistää toisen asteen koulutuksen (tai vastaavan) ja koulutusväylien menestyksellistä päätökseen saattamista ja vähentää koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja alisuoriutumista, mukaan lukien tukemalla kokonaisvaltaista instituutiostrategiaa ja monialaista yhteistyötä kouluissa ja niiden lähiympäristössä – omaksuen osallistava oppijakeskeinen näkemys koulutuksesta –, edistämällä osallistumattomuuden merkkien varhaista havaitsemista, lujittamalla riskialttiiden oppijoiden yksilöllisen ohjauksen ja tuen puitteita ja edistämällä ja tukemalla vanhempien, hoitajien, perheiden ja yhteisöjen osallistumista;

pyritään varmistamaan, että kaikki oppijat saavuttavat perustaitotason, myös digiosaamisessa, kiinnittäen erityistä huomiota ryhmiin, jotka ovat vaarassa alisuoriutua ja keskeyttää varhain koulunkäynnin, mukaan lukien yksilöimällä tehokkaita toimintapoliittisia uudistuksia, joilla tuetaan perustaitojen parempaa saavuttamista, erityisesti opetussuunnitelmien tai arvioinnin ja elinikäisen ohjauksen osalta, sekä organisaatioiden ja henkilöstön valmiuksia innovoida ja kehittää opiskelijakeskeisiä oppimistapoja ja -ympäristöjä;

d)	pyritään varmistamaan, että kaikki oppijat, myös erityisesti* lahjakkaat oppijat, saavat riittävästi tukea ja älyllisiä haasteita kykyjään ja valmiuksiaan vastaavasti ja suojellaan samalla heidän fyysistä, emotionaalista ja psykologista hyvinvointiaan.

e)	säilytetään oppilaitokset turvallisina ympäristöinä, joissa ei esiinny väkivaltaa, rasismia, kiusaamista, kyberkiusaamista, seksuaalista häirintää, seksismiä, haitallista puhetta, disinformaatiota, virheellistä tietoa tai minkäänlaista syrjintää.

edistetään sellaista turvallista, vastaanottavaa ja kannustavaa oppimisympäristöä, myös verkossa, jossa kaikki oppijat voivat kasvaa ja kehittyä yksilöinä ja yhteisön jäseninä ja saada osakseen kunnioitusta, arvostusta ja tunnustusta erityistaidoissaan ja -tarpeissaan, ja asetetaan samalla riittävän korkeat odotukset kaikille oppijoille ja huolehditaan heidän henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan.

g)	varmistetaan, että oppilaitosten sisäisissä ja ulkoisissa laadunvarmistusprosesseissa otetaan huomioon koulutuksen tasapuolinen saatavuus, kaikkien osallisuus ja menestyminen koulutuksessa.

harkitaan kansallisten ja alueellisten olosuhteiden mukaisesti tuloksellisten elinikäisen ohjauksen toimintamallien täytäntöönpanoa, uraohjauksen ja urataitojen kehittämismahdollisuuksien tarjoamista kaikilla koulutustasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa, myös kansalaisten urasiirtymien tukemiseksi koko elämän ajan;

i)	edistetään oppilaitosten monikielisyyttä arvottamalla ja mobilisoimalla oppijoiden kielellistä taustaa, millä sekä vahvistetaan kielitaitoa opintokielessä että tuetaan muun kielitaidon hankkimista;

j)	varmistetaan oppimismahdollisuuksien ja osallistavien ympäristöjen saavutettavuus ja tarjotaan yksilöllisiä tukitoimenpiteitä oppimisympäristöissä, joissa vammaisten tiedollinen ja sosiaalinen kehittyminen pyritään maksimoimaan, heidän koulutuksensa helpottamiseksi (7);

k)	pyritään ehkäisemään psykologisia vaikeuksia oppijoiden keskuudessa ja tukemaan psykologisista vaikeuksista kärsiviä oppijoita, myös tarjoamalla ammatillista tukea tarvittaessa.

41.

Rohkaisemaan viranomaisia, oppilaitoksia ja keskeisiä sidosryhmiä kuten paikallisyhteisöjä, paikallis- ja aluehallintoja, vanhempia ja hoitajia, sukua, nuorisoalan toimijoita, sosiaalisia ja kulttuurisia välittäjiä, vapaaehtoistyöntekijöitä, työmarkkinaosapuolia, työnantajia ja kansalaisyhteiskuntaa käymään laajaa vuoropuhelua, tekemään yhteistyötä ja hyödyntämään innovatiivisia lähestymistapoja sellaisten osallistavien koulutusstrategioiden käyttöönoton hyväksi, joilla edistetään tasapuolisuutta ja osallisuutta ja vastataan laajemman yhteisön tarpeisiin;

42.

Kannustamaan oppimismahdollisuuksien tarjoamista kaikille oppijoille joustavina koulutusväylinä koko elämän ajan, muun muassa validoimalla aiemmat opinnot, myös epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen puitteissa ja joustavin lähestymistavoin, esimerkiksi selvittämällä pieniin osaamiskokonaisuuksiin sovellettavan eurooppalaisen lähestymistavan konseptia ja käyttöä, heikentämättä kuitenkaan täysimittaisten ohjelmien keskeistä merkitystä muodollisessa ja ammatillisessa koulutuksessa.

43.

Kannustamaan ja helpottamaan kaikkien lasten pääsyä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen heidän yksilöllisestä, perhe- tai sosiaalisesta tilanteestaan riippumatta ja jatkamaan laadukkaita varhaiskasvatusjärjestelmiä koskevien eurooppalaisten laatupuitteiden täytäntöönpanoa, mukaan lukien investoimalla jatkossakin varhaiskasvatukseen, jotta saavutetaan suurempi osa lapsista ja nostetaan laatuvaatimuksia.

44.

Tarjoamaan uusia mahdollisuuksia, mukaan lukien joustavat täydennys- ja uudelleenkoulutusväylät aikuisille, joilta peruskoulutus on jäänyt ilman tutkintoa tai joilla on matala koulutustaso.

45.

Tutkimaan mahdollisuuksia kehittää ja tehostaa sukupuolen ja muiden asiaankuuluvien muuttujien mukaan eriteltyjä kansallisia tiedonkeruu-, seuranta- ja arviointijärjestelmiä, joiden avulla jäsenvaltiot voisivat arvioida yksittäisten toimintapoliittisten aloitteiden vaikutusta. Tämä auttaisi mittaamaan sitä, miten tasapuolisuuden, osallisuuden ja opintomenestyksen edistämisessä on edetty koulutusjärjestelmissä.

46.

Jatkossakin hyödyntämään tarvittaessa Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskuksen palveluja ottaakseen käyttöön, seuratakseen, dokumentoidakseen ja levittääkseen koulutusjärjestelmissä hyväksi havaittuja osallistavia lähestymistapoja.

47.

Hyödyntämään täysimääräisesti oppilaitosten eurooppalaisia yhteistyövälineitä kuten eTwinning-alustaa, kouluopetuksen eurooppalaista verkkofoorumia (School Education Gateway) ja aikuiskoulutuksen eurooppalaista foorumia EPALEa, jotta voidaan tehostaa yhteistyötä ja tietojen, parhaiden käytäntöjen ja resurssien vaihtoa siltä osin kuin on kyse tasapuolisuuden, osallisuuden ja opintomenestyksen edistämisestä oppilaitoksissa.

48.

Parantamaan digitaalisten laitteiden ja infrastruktuurin, yhteyksien, avointen ja digitaalisten koulutusresurssien ja pedagogisten menetelmien käytettävyyttä, saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua kaikilla koulutustasoilla kohdennetulla tuella. Näin varmistetaan tosiasiallinen saavutettavuus kaikenikäisille muita heikommassa asemassa oleville oppijoille ja vammaisille oppijoille. Samalla olisi vastattava tarpeeseen kehittää perustason ja edistynyttä digitaalista osaamista kaikilla koulutustasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa, jotta digitaalisen koulutuksen potentiaali saataisiin täysin valjastettua osallistavampien ja menestymistä synnyttävien opetus- ja oppimisympäristöjen luomiseen.

49.

Varmistamaan, että opettajille, kouluttajille, varhaiskasvatuksen ammattilaisille, opetushenkilöstölle ja muille kouluttajille sekä oppilaitosten johtajille kaikilla tasoilla annetaan kaikki heidän tarvitsemansa tuki, mukaan lukien tarvittava peruskoulutus, ammattiin perehdyttäminen ja jatkuva ammatillinen kehittäminen, jotta voidaan ymmärtää koulutuksellista huono-osaisuutta ja puuttua siihen – samoin henkilökohtaisiin ennakkoluuloihin –, edistää todellista osallisuutta ja menestymistä, käsitellä monimuotoisuutta, lisätä oppimismotivaatiota itsessään ja yltää tasokkaisiin oppimistuloksiin monimuotoisen kohderyhmän parissa yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa. Tähän sisältyy tuki perustason ja edistyneen digitaalisen osaamisen ja innovatiivisten opetusmenetelmien sekä sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittämiselle. Samalla edistetään kouluttajien hyvinvointia ja mielenterveyttä.

50.

Vastaamaan opettajapulaan siellä, missä sitä esiintyy, erityisesti erityisopetuksessa ja monikulttuurisissa ja -kielisissä ympäristöissä.

51.

Jatkamaan vuoden 2015 Pariisin julistuksen sitoumusten täytäntöönpanoa erityisesti kansalaiskasvatuksen avulla. Näin edistetään aktiivista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta ja demokraattista ajattelua, kulttuurienvälistä osaamista, digitaalista ja medialukutaitoa sekä kriittistä ajattelua.

52.

Hyödyntämään täysimääräisesti kansallisten tai alueellisten tarpeiden mukaisesti kaikkia saatavilla olevia alueellisia, kansallisia ja EU:n rahoitusmekanismeja ja -ohjelmia, kuten Erasmus+ -ohjelmaa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa sekä muita Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, InvestEU-ohjelmaa ja elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoamia uusia mahdollisuuksia tarkoituksena edistää kestäviä investointeja koulutuksen tasapuolisuuteen ja osallistavuuteen kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA TOIMIVALTANSA MUKAISESTI JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON OTTAEN

53.

Hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla uusien eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) suomia mahdollisuuksia avoimen koordinointimenetelmän avulla edistääkseen hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten lähestymistapojen vaihtoa siitä, miten koulutus saataisiin palvelemaan menestystä tasapuolisemmin ja osallistavammin. Tätä varten lisätään keskinäistä ja vertaisoppimista ja tarvittaessa toteutetaan tutkimuksia näyttöön perustuvan päätöksenteon edistämiseksi ja onnistuneiden koulutuspoliittisten käytäntöjen kehittämiseksi ja levittämiseksi koulutuksen tasapuolisuutta ja osallistavuutta kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi koskevilta osin.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA PERUSSOPIMUSTEN MUKAISESTI JA TOISSIJAISUUSPERIAATETTA TÄYSIN NOUDATTAEN

54.

Työstämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa aloitteita, joista komissio on ilmoittanut Euroopan osaamisohjelman, eurooppalaisen koulutusalueen ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 yhteydessä ja joilla parannetaan tasapuolisuutta, osallistavuutta ja opintomenestystä, sekä lapsen oikeuksia koskevaa strategiaa, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa 2021–2030 ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevaa toimintasuunnitelmaa, mukaan lukien lapsitakuu.

55.

Työstämään aloitetta, jonka tarkoituksena on kehittää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimintapoliittista ohjausta vähentämään alisuoriutumista ja lisäämään toisen asteen (tai vastaavan) koulutustason saavuttamista, katkaisemaan koulutustason yhteys sosioekonomiseen taustaan ja ehkäisemään nuorisotyöttömyyttä.

56.

Toteuttamaan jäsenvaltioiden kanssa strateginen vuoropuhelu, jossa keskitytään hyvin suorituskykyisen digitaalisen ekosysteemin kehittämiseen sekä koulutuksen digitaalisen muutoksen edellyttämien digitaitojen ja -osaamisen parantamiseen.

57.

Hahmottelemaan jäsenvaltioille toimintapoliittista ohjausta verkko- ja etäopiskelusta perus- ja toisen asteen koulutuksessa tavoitteena lisätä kouluopetuksen osallistavuutta ja joustavuutta ja parantaa kaikkien oppijoiden kohdalla laaja-alaisten taitojen kehittämistä.

58.

Tukemaan yhteistyötä Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason asiaankuuluvien sidosryhmäorganisaatioiden välillä sekä koulutuksesta vastaavien kansallisten viranomaisten välillä, jotta ne voivat yhteistyössä antaa panoksensa toimintapoliittisiin suosituksiin perustaitojen opetusta ja oppimista koskevista innovatiivisista ja monialaisista lähestymistavoista.

59.

Tehostamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa koulutuksen tasapuolista saatavuutta sekä kaikkien osallisuutta ja menestymistä koulutuksessa koskevaa yhteistyötä asiaankuuluvien eurooppalaisten instituutioiden ja virastojen kuten Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskuksen sekä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Euroopan neuvoston, OECD:n, Yhdistyneiden kansakuntien ja Unescon, kanssa.

60.

Ohjaamaan työtä sellaisten, indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän työryhmän asiantuntijalausuntoon perustuvien ja hyödyntävien ehdotusten tekemiseksi, jotka koskevat mahdollisia indikaattoreita tai EU:n tason tavoitteita tasapuolisuudelle ja osallistavuudelle.

61.

Tutkimaan mahdollisuuksia kehittää ja tehostaa EU:n tiedonkeruuta erityisesti Eurostatin puitteissa, jotta voidaan helpottaa sellaisten toimintapoliittisten aloitteiden ja toimenpiteiden arviointia, joilla edistetään tasapuolisuutta, osallistavuutta ja opintomenestystä EU:n koulujärjestelmissä. Tässä olisi kuitenkin vältettävä aiheuttamasta jäsenvaltioille lisätaakkaa.

62.

Hyödyntämään koulutuksen laadukkaita investointeja käsittelevää asiantuntijaryhmää tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sen tutkimiseksi, miten tehokkaat ja tulokselliset investoinnit ihmisten osaamiseen ja infrastruktuuriin voisivat osaltaan edistää koulutuksen tasapuolisuutta ja osallistavuutta.

63.

Kutsumaan koolle asiantuntijaryhmän laatimaan ehdotuksia strategioiksi, joilla luodaan suotuisia oppimisympäristöjä ryhmille, jotka ovat alttiita alisuoriutumisriskille, ja tuetaan kouluhyvinvointia.

64.

Kutsumaan koolle asiantuntijaryhmän, joka keskittyy digitaalisen lukutaidon edistämiseen ja disinformaation torjuntaan. Näillä on ratkaiseva merkitys turvallisen, voimaannuttavan ja osallistavan verkkokokemuksen luomisessa kaikille.

(1) COM(2021) 102 final.

(2) Viittaus rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annettuun neuvoston direktiiviin 2000/43/EY.

(3) Elinikäisen ohjauksen paremmasta sisällyttämisestä elinikäisen oppimisen strategioihin 21. marraskuuta 2008 annetun neuvoston päätöslauselman mukaisesti.

(4) Neuvoston suositus, annettu 22. toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).

(5) Laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä 22. toukokuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti.

(6) Kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta 24. marraskuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti.

(7) Vammaisyleissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021–2030 mukaisesti

LIITE

Poliittinen tausta

Neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (12.5.2009)

Neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista (28.6.2011).

Neuvoston päätöslauselma uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta (20.12.2011)

Neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (20.12.2012)

Julistus kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla (Pariisi, 17.3.2015)

Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet, (23.–24.11.2015)

Neuvoston päätelmät koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä ja menestyksellisen koulunkäynnin edistämisestä (15.12.2015)

Neuvoston suositus taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (19.12.2016)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät osallistamisesta monimuotoisessa ympäristössä laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikille (17.2.2017)

10.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Koulujen kehittämisellä ja huipputason opetuksella hyvät lähtökohdat elämälle (30.5.2017)

11.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Göteborgissa (17.11.2017)

12.

Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (22.5.2018)

13.

Neuvoston päätelmät eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta (22.5.2018)

14.

Neuvoston suositus korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (26.11.2018)

15.

Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen (22.5.2019)

16.

Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (22.5.2019)

17.

Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusalueen kehittämisestä tulevaisuuteen suuntautuvien koulutusjärjestelmien tukemiseksi (8.11.2019)

18.

Neuvoston päätelmät tulevaisuuden eurooppalaisista opettajista ja kouluttajista (9.6.2020)

19.

Neuvoston päätelmät covid-19-kriisin torjunnasta koulutuksessa (16.6.2020)

20.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (1.7.2020)

21.

Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025 (18.9.2020)

22.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (30.9.2020)

23.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027: Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan (30.9.2020)

24.

Neuvoston suositus kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (24.11.2020)

25.

Neuvoston päätelmät digitaalisesta koulutuksesta Euroopan tietoyhteiskunnissa (24.11.2020)

26.

Osnabrückin julistus ammatillisesta koulutuksesta elpymisen ja oikeudenmukaisten siirtymien mahdollistajana digitaalitalouteen ja vihreään talouteen siirryttäessä (30.11.2020)

27.

Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (18.2.2021)

28.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia (3.3.2021)

29.

Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia (24.3.2021).

10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/14

Neuvoston päätelmät

Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen

(2021/C 221/03)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN näiden päätelmien liitteessä esitetyn poliittisen taustan,

KOROSTAA SEURAAVAA:

Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita, neuvostoa ja Euroopan komissiota viemään eteenpäin työtä korkea-asteen oppilaitosten välisten strategisten kumppanuuksien vahvistamiseksi koko EU:ssa ja kannusti siihen, että vuoteen 2024 mennessä olisi toiminnassa noin 20 "Eurooppalaista yliopistoa", jotka muodostavat eri puolilla EU:ta alhaalta ylöspäin suuntautuvia korkea-asteen oppilaitosten verkostoja, joiden puitteissa opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon, johon kuuluu opintoja useissa eri EU-maissa ja jotka parantavat osaltaan eurooppalaisten yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä;

Eurooppa-neuvosto kehotti 28 päivänä kesäkuuta 2018 antamissaan päätelmissä rohkaisemaan yhteistyötä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen välillä myös Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen kautta,

eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta 22 päivänä toukokuuta 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin lisäksi, että "Eurooppalaiset yliopistot" voisivat olla avainasemassa koko eurooppalaisen koulutusalueen perustamisen kannalta,

eurooppalaisen koulutusalueen kehittämisestä tulevaisuuteen suuntautuvien koulutusjärjestelmien tukemiseksi 8 päivänä marraskuuta 2019 annetussa neuvoston päätöslauselmassa kannatetaan Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen kehittämistä edelleen ottaen huomioon, että tämä voi olla käänteentekevä edistysaskel oppilaitosten välisessä yhteistyössä, koska se tarjoaa vuorovaikutuksen pohjaksi erilaisia inspiroivia visioita, malleja ja teemoja, joiden avulla voidaan edistää eurooppalaisen koulutusalueen tulevaa kehittämistä yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti,

valtiovarain- ja opetusministerit korostivat 8 päivänä marraskuuta 2019 käydyssä ensimmäisessä yhteisessä periaatekeskustelussa tarvetta lisätä tehokkaita ja vaikuttavia investointeja koulutukseen, taitoihin ja osaamiseen laadun, määrän, osallistavuuden ja tasapuolisuuden osalta (1),

27 päivänä helmikuuta 2020 koulutuksesta eurooppalaisessa ohjausjaksossa annetussa neuvoston päätöslauselmassa katsottiin, että investoiminen koulutukseen on tehokkain tapa investoida ihmisiin ja tulevaisuuteen ja että koulutusinvestoinneista saadaan sosiaalista ja taloudellista hyötyä yksilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle,

komission 30 päivänä kesäkuuta 2020 hyväksymän Euroopan osaamisohjelman mukaan Eurooppalaiset yliopistot asettavat normit korkea-asteen oppilaitosten muutokselle koko eurooppalaisella koulutusalueella ja eurooppalaisella tutkimusalueella ja tekevät elinikäisestä oppimisesta ja lahjakkuuksien kierrättämisestä todellisuutta. Tähän päästään erityisesti ottamalla täysimääräisesti käyttöön Erasmus+ -ohjelman 2021–2027 ja Horisontti Eurooppa - ohjelman alainen Eurooppalaiset yliopistot -aloite sekä kehittämällä tutkijoita varten eurooppalainen osaamiskehys,

neuvosto korosti uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta 1 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että ERAn ja eurooppalaisen koulutusalueen korkeakoulutukseen liittyvien osien välille olisi kehitettävä vahvempia synergioita ja yhteyksiä, ja katsoi, että institutionaaliset muutokset, tutkijanurat, tiedekoulutus, koulutus, kansainvälinen yhteistyö ja tietämyksen levittäminen ovat mahdollisia aloja, joilla voidaan tehdä määrätietoisempaa yhteistyötä, sekä kannatti Eurooppalaisten yliopistojen yhteenliittymien kehittämistä edelleen lippulaivaesimerkkeinä tulevaisuuden moderneista ja osallistavista korkea-asteen oppilaitoksista Euroopassa,

eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) ministerikonferenssissa 19 päivänä marraskuuta 2020 annetussa Rooman julkilausumassa 2020 korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit totesivat, että Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen puitteissa muodostetut yhteenliittymät ovat yksi tärkeä keino tutkia syvempää ja laajempaa järjestelmällistä yhteistyötä, joka voi osoittautua hyödylliseksi korkea-asteen oppilaitosten tiiviimmän kansainvälisen yhteistyön esteiden havaitsemisessa ja poistamisessa tulevaisuudessa,

10.

eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) annetun neuvoston päätöslauselman neljäs strateginen prioriteetti on eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen vahvistaminen, ja sen mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana korkeakouluja kannustetaan etsimään uusia tiiviimmän yhteistyön muotoja, erityisesti luomalla kansainvälisiä yhteenliittymiä, muun muassa panemalla kaikilta osin täytäntöön Eurooppalaiset yliopistot -aloite,

11.

TÄYDENNETÄÄN MYÖHEMMIN: 28 päivänä toukokuuta 2021 annettavissa päätelmissä "The European Research Area: Deepening the ERA providing researchers with attractive and sustainable research careers and working conditions":

ON TIETOINEN SEURAAVASTA:

12.

Korkea-asteen koulutusta koskevista toimintapolitiikoista päätetään jäsenvaltioissa kansallisella tai alueellisella tasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

13.

Korkea-asteen oppilaitokset ovat itsenäisiä laitoksia. Akateeminen ja tieteellinen vapaus on niiden toimeksiannon ja tehtävien keskiössä. (2)

14.

Eurooppalaiset korkea-asteen oppilaitokset ovat monimuotoisia historiansa, organisaatiorakenteensa ja opiskelualojensa osalta. Vaihtelua esiintyy myös siinä, millä alueilla ne sijaitsevat ja mihin alueisiin niillä on yhteyksiä.

15.

"Eurooppalaiset yliopistot" -aloite on yhä alkuvaiheessa, ja valituista 41 pilottihankkeesta ja niiden tuloksista tarvitaan lisäarviointia ja näyttöön perustuvaa tietoa, jotta voidaan tukea johdonmukaisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia politiikkoja.

16.

"Eurooppalaiset yliopistot -aloitteeseen" voivat osallistua kaikentyyppisten korkea-asteen oppilaitosten kumppanit, jotka luovat yhteyden akateemisten ja muiden kumppanien sekä työmarkkinoiden välille ja tarjoavat tyypillisesti monia erilaisia yhteistyön muotoja maantieteellisesti laajalla alueella eri puolilla Eurooppaa.

17.

"Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen" avulla voidaan päättäväisesti saavuttaa kunnianhimoinen visio innovatiivisesta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyisestä ja houkuttelevasta eurooppalaisesta koulutusalueesta ja eurooppalaisesta tutkimusalueesta täyden synergian luomiseksi EHEAn kanssa. Tämä tapahtuu vahvistamalla korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamisen ulottuvuutta ja edistämällä samalla sukupuolten tasa-arvoa, osallistavuutta ja tasapuolisuutta, mahdollistamalla saumaton ja kunnianhimoinen kansainvälinen yhteistyö korkea-asteen oppilaitosten välillä Euroopassa ja kannustamalla korkea-asteen koulutuksen muutokseen.

18.

"Eurooppalaiset yliopistot -aloite" voi olla ratkaisevassa asemassa koulutuksen ja tutkimuksen mukauttamisessa digiaikaan yhdenmukaisella tavalla digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman (2021–2027), eurooppalaisen koulutusalueen ja eurooppalaisen tutkimusalueen kanssa siten, että kehitetään yliopistojen välisiä eurooppalaisia kampuksia. Tällä aloitteella edistetään korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen välistä synergiaa ottamalla käyttöön innovatiivisia digitaalisen oppimisen ja opetuksen malleja avoimen tieteen, avoimen koulutuksen ja avoimen datan (3) käytäntöjen avulla.

TOTEAA SEURAAVAA:

19.

Kahden Erasmus+-hakukierroksen jälkeen, joita täydennettiin Horisontti 2020 -ohjelmasta annetulla tuella, 41 "Eurooppalaiset yliopistot" -pilottilyhteenliittymää pyrkii nyt yhteiseen visioon ja institutionaalisiin muutoksiin, joiden tarkoituksena on saada aikaan rakenteellisia, järjestelmään liittyviä ja kestäviä vaikutuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin ja yhteiskunnan palvelemiseen. Näihin pilottiyhteenliittymiin osallistuu yli 280 korkea-asteen oppilaitosta – viisi prosenttia kaikista korkea-asteen oppilaitoksista eri puolilla Eurooppaa – ja ne voivat saavuttaa 20 prosenttia kaikista opiskelijoista Euroopassa.

20.

Kahdella ensimmäisellä hakukierroksella pyrittiin tasapainoon yhtäältä laadun ja huippuosaamisen ja toisaalta osallistavan ja tasapuolisen maantieteellisen kattavuuden välillä. Tarkoituksena oli tukea innovatiivista koulutusta, tietämyksen siirtoa, tutkimusta ja innovointia aloitteen tavoitteiden, kuten Euroopan yhteenkuuluvuuden ja kilpailukyvyn, saavuttamiseksi ja samalla edistää eurooppalaisia arvoja ja vahvistaa eurooppalaista identiteettiä.

21.

Korkea-asteen oppilaitokset ovat osoittaneet pystyvänsä hallinnoimaan covid-19-pandemian vaikutuksia, mutta pandemia on myös paljastanut heikkouksia, jotka liittyvät tasapuoliseen pääsyyn ja tukeen, jota saavat opiskelijat, henkilöstö ja tutkijat, erityisesti ne, joilla on muita heikommat mahdollisuudet ja digitaaliset taidot, sekä uransa alkuvaiheessa olevat liikkuvat tutkijat. Kyselytutkimus (4) osoitti, että 17 ensimmäisen "Eurooppalaiset yliopistot" - yhteenliittymän jäsenet katsoivat yhteenliittymän auttaneen niitä selviytymään covid-19-kriisin aiheuttamista haasteista ja se myös todennäköisesti auttaa niitä elpymään nopeammin yhdistämällä niiden resurssit ja voimavarat.

22.

Euroopan työmarkkinat muuttuvat nopeasti, mikä johtuu teknologian kehityksestä, digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä sekä talouden rakenneuudistuksesta mutta myös covid-19-pandemiasta. Joustavia oppimismahdollisuuksia ja -muotoja tarvitaan kaikissa elämänvaiheissa oppiaineesta ja tieteenalasta riippumatta. Tämä tarjoaa korkea-asteen oppilaitoksille mahdollisuuden kehittää innovatiivisia opetussuunnitelmia, opinto-ohjelmia sekä joustavia oppimisjärjestelyjä ja vaihtoehtoisia oppimisväyliä, jotta voidaan parantaa laatua, osallistavuutta ja sukupuolten tasa-arvoa korkea-asteen koulutuksessa sekä kehittää koulutus- ja tutkimuslinjauksia, jotka vastaavat digitaaliseen ja vihreään siirtymään ja keskeisiin sosioekonomisiin haasteisiin unohtamatta kuitenkaan huippuosaamisen kehittämisen tärkeyttä.

23.

"Eurooppalaisten yliopistojen" avulla voidaan edistää yrittäjyyttä ja monialaisia taitoja sekä vauhdittaa innovointia luovien kykyjen jatkuvan esiin nousemisen avulla, jotta voidaan tukea startup-yritysten ja pk-yritysten perustamista ja laajentamista Euroopassa erityisesti käynnistämällä ja lisäämällä teknologian siirtoa tai jakamalla tietämystä ja teknologiansiirtovalmiuksia, mikä saattaa tukea sellaisten uusien ratkaisujen kehittämistä, jotka todennäköisesti johtavat läpimurtoinnovaatioihin tai markkinoita luoviin innovaatioihin.

24.

"Eurooppalaiset yliopistot" kehittävät haasteisiin perustuvia lähestymistapoja yhteiseen koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin poikkitieteellisen kriittisen massan lisäämiseksi. Ne jakavat valmiuksia ja yhdistävät resursseja, parantavat akateemisen ja tutkijanuran houkuttelevuutta, tukevat institutionaalisia muutoksia esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa koskevien osallistavien suunnitelmien avulla ja lujittavat yhteistyötä ympäröivien ekosysteemien toimijoiden kanssa. Lisäksi ne pyrkivät avoimeen tieteeseen ja avoimeen koulutukseen, tekevät yhdessä kansalaisten kanssa työtä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi ja vahvistavat huippuosaamista koulutuksessa ja tutkimuksessa maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kehittämiseksi.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE SEURAAVAT:

25.

Monet Euroopan korkeakouluyhteisön jäsenet ja monet sen sidosryhmät ovat suhtautuneet myönteisesti aloitteeseen, mikä on mahdollistanut tähän mennessä saavutetun edistyksen.

26.

Erasmus+ -ohjelman 2021–2027 ja Horisontti Eurooppa -ohjelman alaisen Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen täysimääräinen käyttöönotto sekä ennakoidut synergiat muiden ohjelmien kanssa osana uusien yhteisten ja integroitujen pitkän aikavälin kestävien koulutus-, tutkimus-, innovointi- ja yhteiskuntapalvelustrategioiden kehittämistä tietoneliön (5) vahvistamiseksi.

27.

Eurooppalaiset yliopistot -aloitteella pyritään parantamaan korkea-asteen oppilaitosten välisen yhteistyön laatua ja laajentamaan sitä merkittävästi kaikkialla Euroopassa samalla kun hyödynnetään synergiaetuja esimerkiksi seuraavien kanssa: Erasmus Mundus - maisteriohjelma, Erasmus+ -ohjelman yhteistyökumppanuudet ja innovaatioyhteenliittymät, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöt, Euroopan innovaationeuvosto (EIC), Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA) Horisontti Eurooppa - ohjelman puitteissa tai strategiset kumppanuudet kansallisten, alueellisten ja eurooppalaisten ohjelmien tai muiden onnistuneiden yhteistyömallien puitteissa.

TOTEAA SEURAAVAA:

28.

Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen tavoitteena on edistää yhtenäisempää, innovatiivisempaa, digitaalisempaa, verkottuneempaa ja vihreämpää Eurooppaa, joka on avoin muulle maailmalle, parantamalla eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten selviytymiskykyä, houkuttelevuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä huippuosaamista, maantieteellistä ja sosiaalista osallistavuutta ja sukupuolten tasa-arvoa korkea-asteen koulutuksessa.

29.

"Eurooppalaiset yliopistot" -aloitteen tavoitteena on parantaa kansainvälisen yhteistyön laatua sellaisten instituutioiden välisten strategioiden avulla, joissa yhdistetään oppiminen ja opetus, tutkimus, innovointi ja tietämyksen siirto taloussektorille ja yhteiskuntaan ja joilla edistetään poliittisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.

30.

"Eurooppalaiset yliopistot" voivat olla tärkeitä vauhdittajia oppimis- ja opetusmenetelmien muuttamisessa ja innovoinnissa. Ne ovat myös tärkeitä foorumeita kehitettäessä edelleen tutkimus- ja innovointiulottuvuutta korkea-asteen oppilaitoksissa, joiden on jatkettava työtä tutkimukseen perustuvan oppimisen parissa, sekä pitkän aikavälin joustavia ja houkuttelevia tutkimus- ja opetusuria.

31.

Eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamista vuoteen 2025 mennessä koskevan vision ja eurooppalaisen tutkimusalueen mukaisesti ja ottaen huomioon Rooman ministerikokouksen tiedonannon "Eurooppalaisia yliopistoja" olisi – kunnioittaen täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa ja toissijaisuusperiaatetta, institutionaalista itsemääräämisoikeutta, akateemista vapautta ja kansalliset ja alueelliset olosuhteet huomioon ottaen ja toimien tiiviissä yhteistyössä korkea-asteen koulutuksesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa – kehotettava:

Edistämään yhteistä eurooppalaista visiota, mukaan lukien akateemiset perusarvot, jotka osaltaan vahvistavat eurooppalaista identiteettiä kaikkien oppijoiden, opettajien, tutkijoiden ja henkilöstön kannalta, jotta heillä olisi tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen, minkä ansiosta voidaan edistää siirtymistä kestävämpään, palautumiskykyisempään ja osallistavampaan Eurooppaan, tehdä yhteistyötä ja kehittää yhdessä osaamista eri kulttuurien kesken Euroopassa ja sen ulkopuolella, eri kielillä, yli rajojen ja eri sektoreiden ja tieteenalojen välillä.

b)	Perustamaan yliopistojen välisiä eurooppalaisia kampuksia, jotka perustuvat osallisuuteen, tasapuolisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja huippuosaamiseen oppimisessa, opetuksessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa ja jotka kattavat laajan maantieteellisen alueen kaikkialla Euroopassa.

Edistämään yhteisiä ja integroituja pitkän aikavälin koulutus-, tutkimus- ja innovointistrategioita sekä tarjoamaan palveluja yhteiskunnalle, jotta voidaan parantaa eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten laatua, houkuttelevuutta, kilpailukykyä ja merkityksellisyyttä ja vahvistaa tietoneliötä. Korkea-asteen oppilaitokset jakavat verkkoresurssinsa, fyysiset resurssinsa, kurssitarjontansa, asiantuntemuksensa, henkilöstönsä, datansa ja infrastruktuurinsa, minkä ansiosta ne voivat yhdistää voimansa ja parantaa selviytymiskykyään.

Tutkimaan uusia ja houkuttelevia tapoja opettajien, henkilöstön ja tutkijoiden rekrytoimiseksi, palkitsemiseksi, arvioimiseksi ja ammattitaidon kehittämiseksi pyrkien koulutukseen, tutkimukseen, johtamiseen ja yrittäjyyteen liittyvien saavutusten laajempaan tunnustamiseen ja parempaan tasapainoon, millä edistetään rekrytoinnin ja urakehityksen parhaita käytäntöjä samalla kun ylläpidetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja kehitetään edelleen suorituskyvyn arviointimenetelmiä.

Luomaan yhä vahvempia yhteenliittymiä tutkimalla opiskelijoiden yhteisiä hakumahdollisuuksia sekä tieteenharjoittajien ja tutkijoiden yhteisrekrytoinnin toteutettavuutta kansallisissa järjestelmissä, mikä parantaisi heidän koulutus- ja tutkimusuriensa houkuttelevuutta, kestävyyttä ja joustavuutta yhteenliittymien sisällä.

Vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja osaamistarpeisiin Euroopassa solmimalla kumppanuuksia ja muodostamalla tietämyksen kehittämiseen tähtääviä, tieteidenvälisiä ja kansainvälisiä opiskelija- ja tiedeyhteisöjä yhdessä tutkijoiden sekä liike-elämän, innovoinnin alan ja muiden yhteisöjen kanssa. Yhteistyössä ympäröivien innovaatioekosysteemien kanssa korkea-asteen oppilaitokset ohjeistavat opiskelijoita, korkeakoulututkinnon suorittaneita ja uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita maksimoimaan työllistettävyytensä ja hyödyntämään tarjotut mahdollisuudet ja ryhtymään muutoksen vetureiksi vihreässä ja digitaalisessa muutoksessa sekä laajentamaan ja vahvistamaan tohtorintutkintoon tähtääviä ja tohtorintutkinnon jälkeisiä koulutusohjelmia muulla kuin akateemisella sisällöllä siten, että niihin voidaan tarvittaessa integroida muilla aloilla hyödyllisiä monialaisia taitoja.

Siirtymään kohti kestävää kehitystä edistävän koulutuksen valtavirtaistamista kaikilla tasoilla ja kaikilla tieteenaloilla kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti, edistämään STEAM (6)-mallia ja tekemään STEM-aineista ja akateemisista ja tutkijanurista houkuttelevampia myös naisille.

Sisällyttämään opetussuunnitelmiin yhdistettyjä liikkuvuuden muotoja eli fyysistä – jonka on säilyttävä keskeisenä muotona – hybridiliikkuvuutta (7) ja/tai virtuaaliliikkuvuutta (8), jotta voidaan lisätä opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta kaikilla tasoilla ja tehdä kotikansainvälistymisestä todellisuutta Euroopassa ja jäsenvaltioissa sovellettavien laatuvaatimusten mukaisesti (9).

Tekemään elinikäisestä oppimisesta todellisuutta korkea-asteen koulutuksessa tarjoamalla erilaisia koulutusmahdollisuuksia ja ottamalla käyttöön innovatiivisia ja opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä, joita käytetään kaikilla yliopistojen välisillä eurooppalaisilla kampuksilla, joilla opiskelijat voi luoda joustavia oppimispolkuja opintojensa ja uransa kaikilla tasoilla. Vaikka pienet osaamiskokonaisuudet (10) eivät poikkea täysimääräisten tutkinto-ohjelmien perusperiaatteesta eivätkä alenna niiden arvoa, ne voisivat auttaa laajentamaan oppimismahdollisuuksia, jotta voidaan ottaa huomioon epätyypilliset oppijat ja uusien taitojen kysyntä työmarkkinoilla, tehdä oppimiskokemuksista joustavampia ja modulaarisempia, tukea pääsyä korkea-asteen koulutukseen, ja ottaa oppijat mukaan heidän aiemmista tutkinnoistaan tai taustastaan riippumatta edistämällä uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia samalla kun varmistetaan laadukas koulutuksen taso.

j)	Edistämään käytännön kokemuksen ja/tai työhön perustuvan kokemuksen hankkimista ulkopuolisten ohjaajien tuella yrittäjähengen edistämiseksi ja kansalaistoiminnan kehittämiseksi.

k)	Pyrkimään tasapainoiseen opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen ja osaamiskiertoon yhteenliittymien puitteissa.

l)	Luomaan uusia, osallistavampia ja innovatiivisempia oppimisympäristöjä, jotka tavoittavat kaikki oppijat, myös muita heikommassa asemassa olevat ja epätyypilliset oppijat, ja vahvistamaan osaltaan eurooppalaisten korkeakoulujärjestelmien laatua ja sosiaalista ulottuvuutta.

Vahvistamaan eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten tutkimus- ja innovointiulottuvuutta kehittämällä yhteistä toimintasuunnitelmaa, yhteisiä infrastruktuureja ja resursseja, edistämällä kriittistä massaa, vahvistamalla inhimillistä pääomaa ja ottamalla muut kuin akateemiset toimijat mukaan opetukseen ja tutkimukseen sekä luomalla yhteyksiä ympäröiviin innovaatioekosysteemeihin, kansalaisiin ja yhteiskuntaan.

Edistämään "Eurooppalaisia yliopistoja" innovatiivisen opetuksen ja tutkimuksen kokeilualustoina, mukaan lukien akateemisen uran arviointi- ja palkitsemisjärjestelmät, joissa otetaan huomioon muun muassa avoimen tieteen käytännöt, opetuksen laatu, tietämyksen siirto ja toiminnan tavoittavuus, paremmat työsuhteen vakinaistamiseen liittyvät järjestelmät ja vahvistettu uranhallinta ja uran monimuotoistaminen sekä avoimen tieteen periaatteiden ja käytäntöjen käyttöönotto, mukaan lukien eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut ja avoimen saatavuuden julkaisuinfrastruktuurit, tietämyksen ja datan jakaminen sekä avoin yhteistyö.

Kannustamaan eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön (11) sekä niiden täytäntöönpanomekanismien, mukaan lukien tutkijoita koskevan eurooppalaisen henkilöstöpoliittisen strategian (HSR4R) ja EURAXESS-aloitteen, neuvoston päätelmät eurooppalaisen tutkimusalueen syventämisestä ja tulevan eurooppalaisen tutkimusalueen osaamisfoorumin (ERA Talent Platform), hyväksymiseen, minkä tavoitteena on edistää eurooppalaisia tutkijanuran kehittämiskäytäntöjä, joita sovelletaan useisiin urapolkuihin.

Kannustamaan EU:n huipputason tutkimus- ja innovointivalmiuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen aloilla tukemalla korkeasti koulutettuja ja kilpailukykyisiä eurooppalaisia tutkijoita, lisäämällä tutkimuksen huippuosaamista ja vahvistamalla tietämyksen siirtoa ja innovointivalmiuksia Euroopassa tiivistämällä yhteyksiä Horisontti Eurooppa -ohjelmaan ja tukemalla urakehitystä yli rajojen sekä tieteenalojen ja toimialojen välillä.

Auttamaan sellaisten esteiden tunnistamisessa, jotka haittaavat Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen potentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä, ja ehdottamaan mahdollisuuksien mukaan ratkaisuja, jotka voisivat hyödyttää koko korkeakoulujärjestelmää ja jotka olisi toteutettava oikeudellisesti vastuullisella päätöksentekotasolla.

Toimimaan roolimalleina Euroopan korkeakoulutuksen muutoksessa, Bolognan keskeisten sitoumusten täytäntöönpanon jatkamisessa, mukaan lukien ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja liikkuvuusjaksojen automaattinen tunnustaminen, sekä siltana eurooppalaisen koulutusalueen ja eurooppalaisen tutkimusalueen välillä täyden synergian luomiseksi EHEAn kanssa.

Edistämään huippuosaamista tutkimuksen alalla ja koulutuksen laatua, myös kansainvälisissä yhteyksissä, ja edistämään siten Euroopan korkea-asteen koulutuksen kilpailukykyä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa muun muassa kansainvälistämällä korkea-asteen oppilaitoksia, tekemällä yhteistyötä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi, edistämällä akateemisia perusarvoja ja yhteisiä eurooppalaisia arvoja, tekemällä yhteistyötä ulkomaisen sekaantumisen torjumiseksi, uudistamalla tutkimuksen arviointijärjestelmiä ja tutkijanuria sekä suojaamalla tutkimustuloksia ja henkistä omaisuutta avointa saatavuutta ja avointa dataa koskevien EU:n tason periaatteiden mukaisesti.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN, INSTITUTIONAALISEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN, AKATEEMISEN VAPAUDEN JA KANSALLISET OLOSUHTEET KAIKILTA OSIN HUOMIOON OTTAEN:

32.

Hyödyntämään täysimääräisesti kaikkien käytettävissä olevien alueellisten, kansallisten ja EU:n rahoitusmekanismien potentiaalia, mukaan lukien elpymis- ja palautumistukivälineen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti Eurooppa -ohjelman ja InvestEU:n tarjoamat uudet mahdollisuudet koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisten yhteyksien vahvistamiseksi, jotta voidaan tukea Eurooppalaiset yliopistot -aloitetta.

33.

Pyrkimään mahdollisuuksien mukaan löytämään Eurooppalaiset yliopistot -aloitteeseen osallistuville korkea-asteen oppilaitoksille yhteisrahoitusmekanismeja, jotka perustuvat niiden perus- ja tulosperusteiseen rahoitukseen tai erityisiin rahoitusohjelmiin taikka strategisiin rahastoihin.

34.

Tukemaan sellaisten alueiden valmiuksien kehittämistä, joiden tutkimus- ja innovointiaste on alhaisempi, ja siten pienentämään tutkimus- ja innovointikuilua sekä alueellisia eroja korkea-asteen koulutukseen pääsyssä, vahvistamaan huippuosaamista ja edistämään korkea-asteen oppilaitosten tasapainoisempaa osallistumista myös tuleviin yhteenliittymiin.

35.

Tekemään yhteistyötä kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla sekä hallitusten ja laitosten välillä, jotta voidaan tarvittaessa tunnistaa ja poistaa esteet, jotka haittaavat paremmin yhteensopivien korkeakoulujärjestelmien sekä korkea-asteen oppilaitosten tiiviimpien strategisten yhteenliittymien luomista, käyttäen perustana laajaa kehitystyötä, jota on jo tehty eurooppalaisen koulutusalueen, EHEAn ja eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa.

36.

Hyödyntämään täysimääräisesti tukitoimenpiteitä, kuten eurooppalaista opiskelijakorttia koskevaa aloitetta, tutkintojen ja liikkuvuusjaksojen automaattista vastavuoroista tunnustamista (12) opinto- ja koulutusohjelmissa, myös digitaalisin keinoin, jotta voidaan poistaa liikkuvuuden ja urakehityksen esteitä.

37.

Tunnistamaan ja tarvittaessa poistamaan esteet yhteisten ohjelmien laadunvarmistusta koskevalle eurooppalaiselle lähestymistavalle vahvistamalla institutionaalisia yhteyksiä ja menettelyjä Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteriin (EQAR) rekisteröityneiden arviointi-, akkreditointi- ja laadunvarmistusvirastojen välillä, jotta voidaan määrittää automaattiseen vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt, sekä helpottamalla laadunvarmistusmenettelyjen täytäntöönpanoa ja kannustamalla opinto-ohjelmien yhteiseen arviointiin ja akkreditointiin.

38.

Puolustamaan ja edistämään akateemista vapautta ja institutionaalista itsemääräämisoikeutta toimivan laatuun perustuvan ja dynaamisen korkea-asteen koulutusjärjestelmän keskeisenä periaatteena yhdenmukaisesti EHEAn korkeakoulutuksesta vastaavien ministerien ja tutkimuksesta vastaavien ministerien tekemien sitoumusten kanssa (13).

PYYTÄÄ KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA TOIMIVALTANSA MUKAISESTI JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN KAIKILTA OSIN HUOMIOON OTTAEN:

39.

Edistämään edelleen paikallisiin ja alueellisiin ekosysteemeihin liittyvien huippuosaamiseen perustuvien, joustavien, monimuotoisten, yleisesti maantieteellisesti tasapainoisten ja kestävien yhteenliittymämallien luomista, tukemaan koulutusta, tutkimusta, innovointia ja luovuutta sekä kehittämään hyviä yhteistyökäytäntöjä, jotka voivat olla inspiraation lähteenä muille korkea-asteen oppilaitoksille ja joilla pyritään opiskelijoiden, opettajien ja henkilöstön tasapainoiseen liikkuvuuteen ja osaamiskiertoon sekä avoimeen rekrytointiin ja luomaan houkuttelevammat uranäkymät ja työolot tutkijoille ja henkilöstölle.

40.

Varmistamaan toiminnan laajentaminen muun muassa antamalla "Eurooppalaisille yliopistoille" mahdollisuus jakaa hyviä käytäntöjään ja kokemuksiaan kaikkien korkea-asteen oppilaitosten kanssa Euroopassa ja varmistamalla, että "Eurooppalaisten yliopistojen" käynnistämät uudistukset, niiden aikaansaamat tuotokset ja innovaatiot ovat täysin myös niiden saatavilla, jotka eivät osallistu näihin yhteenliittymiin, pitäen mielessä myös muista kansainvälisistä yhteistyöaloitteista saadut kokemukset.

41.

Tutkimaan yhdessä tarvittavia toimia, joilla voidaan testata pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöä korkea-asteen koulutuksessa, jotta voidaan edistää oppimismahdollisuuksien laajentamista ja vahvistaa korkea-asteen oppilaitosten roolia elinikäisessä oppimisessa.

42.

Tukemaan "Eurooppalaisia yliopistoja" niiden institutionaalista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen sellaisten valmiuksien ja tarvittavien ympäristöjen luomisessa, joilla voidaan tukea kestävien nykyaikaisten infrastruktuurien ja urapolkujen kehittämistä ja edistää houkuttelevia työoloja ja osaamiskiertoa kaikkien kumppanien keskuudessa.

43.

Luomaan vahvempia synergioita eurooppalaiseen koulutusalueeseen, eurooppalaiseen tutkimusalueeseen ja EHEAan kuuluvan korkea-asteen koulutuksen ulottuvuuden välille. "Eurooppalaiset yliopistot" -aloite voi olla ratkaisevassa asemassa luotaessa tärkeitä yhteyksiä niiden tutkimuslähestymistapojen ja haasteisiin perustuvien oppimis- ja opetuslähestymistapojen välille.

44.

Harkitsemaan kestävämpiä "Eurooppalaisille yliopistoille" tarkoitettuja rahoitusvälineitä muun muassa hyödyntämällä alueellisten ja kansallisten järjestelmien synergioita eurooppalaisten järjestelmien kanssa, jotta ne voivat toteuttaa kunnianhimoisen strategiansa, joka edellyttää rakenteellisia ja institutionaalisia muutoksia. Aloitteen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi on saatava tarkoituksenmukaista rahoitusta jokaista yhteenliittymää kohden, myös jo valituille yhteenliittymille. Samalla on otettava huomioon yhteistyömallien moninaisuus ja kansallisten ja alueellisten rahoitusjärjestelmien monimuotoisuus.

45.

Edistämään innovatiivisen, tehokkaan ja osallistavan oppimisen, opetuksen sekä avoimen tieteen ja avoimen koulutuksen käytäntöjen kehittämistä ja käyttöä sekä yksinkertaistettuja hallintomenettelyjä tukemalla "Eurooppalaisia yliopistoja" digitaalisia infrastruktuureja ja tietoteknisiä välineitä koskevien strategioiden kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.

46.

Tukemaan "Eurooppalaisia yliopistoja" kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamisessa, jonka mukaan 50 prosenttia opiskelijoista hyödyntää mahdollisuutta liikkuvuuteen (14), keskittyen fyysistä, virtuaali- tai hybridiliikkuvuutta tasapainoisesti hyödyntäviin järjestelyihin ja osaamiskiertoon ottaen huomioon, että fyysinen liikkuvuus on ensisijainen tavoite eikä sitä voida korvata muilla liikkuvuuden muodoilla, jotka ovat luonteeltaan täydentäviä.

47.

Varmistamaan, että aloite perustuu osallisuuteen ja huippuosaamiseen, se on avoin kaikentyyppisille korkea-asteen oppilaitoksille ja kaikille opiskelijoille, opettajille, henkilöstölle ja tutkijoille ja sillä edistetään yhteisten infrastruktuurien, laitteiden ja välineiden käyttöä.

48.

Seuraamaan säännöllisesti ja yhdessä (15) Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen 41 yhteenliittymän sekä mahdollisten muiden yhteenliittymien tilannetta tiiviissä yhteistyössä "Eurooppalaisten yliopistojen" ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan dokumentoida saavutetut tulokset ja koulutuksen ja tutkimuksen ulottuvuuksiin sekä yhteiskuntaan kohdistuneet vaikutukset ja tunnistaa esteitä, puutteita ja haasteita ja löytää niihin mahdollisia ratkaisuja "Eurooppalaisten yliopistojen" kansainvälisen toiminnan sujuvuuden ja täytäntöönpanon varmistamiseksi.

49.

Järjestämään jatkuvaa tiedonvaihtoa Euroopan komission, jäsenvaltioiden, "Eurooppalaisten yliopistojen" ja jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan tilapäisen asiantuntijaryhmän sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä, jotta voidaan seurata saavutettua edistystä, keskustella ja poistaa yhteistyön nykyisiä esteitä ja kehittää ja ottaa käyttöön ratkaisuja.

50.

Kannustamaan korkea-asteen oppilaitoksia suhtautumaan myönteisesti jatkuvaan muutokseen, jotta niiden koulutus-, tutkimus-, innovointi- ja yhteiskunnan palvelemiseen liittyvien tehtävien luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla eurooppalaisella koulutusalueella ja eurooppalaisella tutkimusalueella täyden synergian luomiseksi EHEAn kanssa.

51.

Tukemaan Euroopan tasolla korkea-asteen oppilaitosten välistä kestävää yhteistyötä, jonka avulla toteutetaan sekä eurooppalaisen koulutusalueen, eurooppalaisen tutkimusalueen ja EHEAn tavoitteet ja vahvistetaan "Eurooppalaisten yliopistojen" kilpailukykyä kansainvälisissä yhteyksissä ja maailmanlaajuisessa kilpailussa lahjakkuuksien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi oppilaitoksissa sekä annetaan korkea-asteen oppilaitoksille valmiudet luoda yhteyksiä paikallisiin ja alueellisiin ekosysteemeihin.

52.

Tukemaan ja kannustamaan "Eurooppalaisia yliopistoja" niiden pyrkimyksissä lisätä opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista yhteenliittymiin, mikä on olennaisen tärkeää aloitteen onnistumisen, kehittämisen ja toteuttamisen kannalta, ottamalla ne mukaan asianomaisiin hallintorakenteisiin.

53.

Laatimaan eurooppalaisen koulutusalueen puitteissa ja kansallisia ja alueellisia korkea-asteen koulutusjärjestelmiä kaikilta osin kunnioittaen selkeitä ehdotuksia vuodesta 2022 alkaen yhdessä korkea-asteen koulutuksesta vastaavien kansallisten ja alueellisten viranomaisten, korkea-asteen oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tarvittaessa auttaa poistamaan yhteistyön esteitä Euroopan tasolla esimerkiksi tutkimalla yhteisten eurooppalaisten tutkintojen tarvetta ja toteutettavuutta "Eurooppalaisten yliopistojen" yhteenliittymissä ja edistämällä laadunvarmistusta ja automaattista vastavuoroista tunnustamista koskevan eurooppalaisen yhteistyön lisäämistä korkea-asteen koulutuksen alalla.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA MUKAISESTI JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN KAIKILTA OSIN HUOMIOON OTTAEN:

54.

Tiedottamaan vuoden 2021 loppuun mennessä ensimmäisten yhteenliittymien väliarvioinnin tärkeimmistä tuloksista "Eurooppalaisten yliopistojen" jatkokehittämistä ja niiden täyden ja kunnianhimoisen potentiaalin saavuttamista varten.

55.

Tukemaan "Eurooppalaisten yliopistojen" kehittämistä kokeilualustoina yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi eurooppalaisen tutkimuksen, opetuksen ja henkilöstön urakehityksen käytäntöjen osalta, mukaan lukien sellaisen asteittaisen lähestymistavan toteutettavuus yhteisissä rekrytointijärjestelmissä, joilla pyritään tehokkaaseen osaamiskiertoon ja osaamisen vapaaseen liikkuvuuteen kaikkialla Euroopassa, minkä avulla pyritään lisäämään eurooppalaisten akateemisten ja tutkijanurien houkuttelevuutta ottaen huomioon toissijaisuusperiaate ja korkea-asteen oppilaitosten itsemääräämisoikeus sekä kansallisten ja alueellisten työmarkkinajärjestelmien erot.

56.

Laatimaan suuntaviivat siitä, miten EU:n ohjelmat, rahastot ja rahoitusvälineet voisivat tavoitteidensa mukaisesti täydentää "Eurooppalaisille yliopistoille" ja muunlaisille korkea-asteen oppilaitosten yhteenliittymille annettavaa tukea yksinkertaistetulla ja virtaviivaistetulla tavalla ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti niin, että tuki taataan pidemmäksi ajaksi, samalla kun edistetään tästä syntyviä synergioita.

57.

Säilyttämään Erasmus+ -ohjelman 2021–2027 alhaalta ylöspäin suuntautuvat, osallistavat, huippuosaamiseen perustuvat ja maantieteellisesti tasapainoiset onnistuneet lähestymistavat Horisontti Eurooppa -ohjelman tuella, ja antamaan kaikentyyppisille korkea-asteen oppilaitoksille, myös rajat ylittäville yhteistyöhankkeille ja muille kansainvälisille yhteistyöaloitteille, mahdollisuus kehittää kunnianhimoisia "Eurooppalaisia yliopistoja", kokeilla erilaisia yhteistyömalleja ja olla aihepiirien osalta avoimia.

58.

Kannustamaan "Eurooppalaisia yliopistoja" hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla toimintapolitiikkoja ja aloitteita, kuten HEInnovate ja InvestEU, jotka tukevat niiden innovatiivisuutta ja yrittäjyyshenkisyyttä, ja edistämään yhteistyötä Horisontti Eurooppa -ohjelman kanssa synergioiden luomiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

59.

Tukemaan tiedemaailman ja elinkeinoelämän välisiä aktiivisia vaihtojärjestelyjä, sillä niiden välinen suora yhteys toisi lisäarvoa ja vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin.

60.

Harkitsemaan olemassa olevien verkkoalustojen käyttöä "Eurooppalaisten yliopistojen" edistämiseksi ja tukemiseksi sekä parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihtamiseksi.

61.

Jatkamaan tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja tiedottamaan neuvostolle säännöllisesti aloitteen edistymisestä yhteiskehittämisprosessissa ja "Eurooppalaisten yliopistojen" jatkokehittämisessä. Tämä tapahtuu erityisesti Erasmus+ -ohjelmakomitean ja Horisontti Eurooppa -ohjelmakomitean, johon kuuluu kokoonpano osallistumisen laajentamiseksi ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi, sekä tilapäisen asiantuntijaryhmän ja eurooppalaisen tutkimusalueen muutosfoorumin kautta.

(1) Ks. neuvoston päätöslauselma koulutuksesta eurooppalaisessa ohjausjaksossa: varmistetaan tietoon perustuva keskustelu uudistuksista ja investoinneista; saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32020G0227(01)

(2) Kuten eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ministerikonferenssissa 19 päivänä marraskuuta 2020 annettuun Rooman julkilausumaan liitetyssä akateemista vapautta koskevassa julkilausumassa ja 20 päivänä lokakuuta 2020 annetussa Bonnin julistuksessa korostetaan.

(3) Avoimella tieteellä tarkoitetaan järjestelmämuutosta, jonka avulla voidaan parantaa tieteentekemistä siten, että käytetään avoimia ja yhteistyöhön perustuvia menetelmiä tuottaa ja jakaa tietämystä ja dataa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tutkimusprosessia sekä tiedottaa tuloksista ja levittää niitä https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/research_and_innovation/knowledge_publications_tools_and_data/documents/ec_rtd_factsheet-open-science_2019.pdf

Avoin koulutus on yksi tapa antaa koulutusta, ja sen tukena käytetään usein digitaaliteknologioita. Sen tavoitteena on laajentaa kaikkien pääsy- ja osallistumismahdollisuuksia poistamalla esteitä ja tekemällä oppimisesta kaikkien saatavilla olevaa ja oppimistarjonnasta runsasta ja räätälöitävissä olevaa. Avoin koulutus hyödyntää monia eri opetus- ja oppimistapoja ja kehittämis- ja tiedonjakamistapoja. Se tarjoaa myös erilaisia väyliä viralliseen ja epäviralliseen oppimiseen ja luo näiden kahden välille yhteyksiä (Opening up Education: A Support Framework for Higher Education Institutions, 2016).

Avoimen datan ymmärretään käsitteenä yleensä tarkoittavan avoimissa tietomuodoissa olevaa dataa, jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää, uudelleenkäyttää ja jakaa missä tahansa tarkoituksessa. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä).

(4) Eurooppalaiset yliopistot -aloitetta koskeva kyselytutkimus covid-19-pandemian vaikutuksista Eurooppalaisiin yliopistoihin. Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents/coronavirus-european-universities-initiative-impact-survey-results_en

(5) Tietoneliön katsotaan kattavan seuraavat neljä keskeistä alaa: koulutus, tutkimus, innovointi ja yhteiskunnan palveleminen (komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä).

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020DC0625&rid=4

(6) STEAM: Luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideaineet ja matematiikka.

Oppimiseen ja opetukseen sovellettava STEAM-malli yhdistää STEM-aineet ja muut koulutusalat. STEAM-mallin avulla edistetään monialaisia taitoja, kuten digitaalisia taitoja, kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisu-, johtamis- ja yrittäjyystaitoja sekä yhteistyötä muiden kuin akateemisten kumppanien kanssa ja vastataan taloudellisiin, ympäristöön liittyviin, poliittisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. STEAM-malli kannustaa yhdistämään reaalimaailmassa vaaditun tietämyksen ja luontaisen uteliaisuuden. Vertaisoppimistoiminnan kehittämä määritelmä STEAM-aineiden opetuksesta, Wien, maaliskuu 2020 (https://ec.europa.eu/education/sites/default/files/document-library-docs/et-2020-newsletter-may-2020.pdf).

Ks. myös komission tiedonannon COM(2020) 625 sivu 20.

(7) Fyysisen liikkuvuuden ja virtuaaliliikkuvuuden yhdistelmä, joka helpottaa yhteistyöhön perustuvaa verkko-opiskeluvaihtoa ja -tiimityötä. Euroopan komissio. ERASMUS+ -ohjelmaopas (versio 1, 25.3.2021), saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/programme-guide_fi

(8) Virtuaaliliikkuvuudella tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologioilla, myös verkko-oppimisella, tuettavia toimia, joilla toteutetaan tai helpotetaan kansainvälisiä yhteistyökokemuksia opetuksen, koulutuksen tai oppimisen yhteydessä. Euroopan komissio. ERASMUS+ -ohjelmaopas (versio 1, 25.3.2021), saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/programme-guide_fi

(9) Eli eurooppalaisten laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden mukaisesti.

(10) Pieni osaamiskokonaisuus on todiste lyhyen jakson aikana hankituista oppimistuloksista. (Väliaikainen loppuraportin määritelmä tilapäiseltä neuvoa-antavalta ryhmältä, johon osallistuu korkea-asteen koulutuksen asiantuntijoita: Eurooppalainen lähestymistapa mikrotutkintoihin: korkea-asteen koulutuksen mikrotutkintoja käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän tulokset – https://ec.europa.eu/education/sites/default/files/document-library-docs/european-approach-micro-credentials-higher-education-consultation-group-output-final-report.pdf).

(11) 2005/251/EY.

(12) Korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä 26 päivänä marraskuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1) sekä tutkintojen tunnustamista koskevan Lissabonin yleissopimuksen periaatteiden mukaisesti.

(13) Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ministerikonferenssissa 19 päivänä marraskuuta 2020 annettuun Rooman julkilausumaan liitetty ja 20 päivänä lokakuuta 2020 annetussa Bonnin julistuksessa oleva julkilausuma akateemisesta vapaudesta.

(14) Euroopan komissio. (2020). Erasmus+ -ohjelmaopas. Versio 3 (2020): 25.8.2020, s. 132, saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/sites/default/files/erasmus_programme_guide_2020_v3_fi.pdf

(15) Jäsenvaltiot, Euroopan komissio (EAC PO ja RTD PO).

LIITE

Poliittinen tausta

Neuvoston päätelmät EU:n uudesta korkeakoulutussuunnitelmasta, 20.11.2017

Eurooppa-neuvoston päätelmät, 14.12.2017

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta, 17.1.2018

Neuvoston päätelmät eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta, 22.5.2018

Eurooppa-neuvoston päätelmät, 28.6.2018

Neuvoston suositus korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä, 26.11.2018

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle koordinoidusta tekoälysuunnitelmasta, 7.12.2018

Neuvoston päätelmät – Kohti yhä kestävämpää unionia vuoteen 2030 mennessä, 9.4.2019

Neuvoston päätelmät pitkälle digitalisoidun Euroopan tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen: "Digitaalisen ja taloudellisen kilpailukyvyn sekä digitaalisen yhteenkuuluvuuden tehostaminen koko unionissa", 7.6.2019

10.

Eurooppa-neuvosto: Uusi strateginen ohjelma 2019–2024, 20.6.2019

11.

Neuvoston päätelmät: "Elinikäisen oppimisen politiikkojen keskeinen rooli yhteiskuntien voimaannuttajana vastattaessa teknologiseen ja vihreään siirtymään osallistavaa ja kestävää kasvua tukevalla tavalla", 8.11.2019

12.

Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusalueen kehittämisestä tulevaisuuteen suuntautuvien koulutusjärjestelmien tukemiseksi, 8.11.2019

13.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, 11.12.2019

14.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi, 14.1.2020

15.

Neuvoston päätöslauselma koulutuksesta eurooppalaisessa ohjausjaksossa: varmistetaan tietoon perustuva keskustelu uudistuksista ja investoinneista, 27.2.2020

16.

Neuvoston päätelmät covid-19-kriisin torjunnasta koulutuksessa, 16.6.2020

17.

18.

19.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä, 30.9.2020

20.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten, 1.10.2020

21.

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ministerikonferenssissa annettu Rooman julkilausuma, 19.11.2020

22.

Neuvoston päätelmät digitaalisesta koulutuksesta Euroopan tietoyhteiskunnissa, 24.11.2020

23.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027, 24.11.2020

24.

Neuvoston päätelmät uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta, 1.12.2020

25.

Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030), 18.2.2021

26.

Eurooppalaisen tutkimusalueen syventäminen: tarjotaan tutkijoille houkuttelevia ja kestäviä uria ja työehtoja ja tehdään osaamiskierrosta todellisuutta, 28.5.2021.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 221

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 10. kesäkuu 2021

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan komissio
2021/C 221/01	Komission lausunto, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2021, Suffolkissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevasta Sizewell C -voimalaitoksesta (kaksi UK EPR -reaktoria) peräisin olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevasta suunnitelmasta	1

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 221/05	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9971 — P27 NPP/Bankgirot) ( 1 )	26
2021/C 221/06	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10328 — CDPQ/ATI/ATI European Communications Infrastructure Business) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	28

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2195
JPY	Japanin jeniä	133,38
DKK	Tanskan kruunua	7,4366
GBP	Englannin puntaa	0,86053
SEK	Ruotsin kruunua	10,0595
CHF	Sveitsin frangia	1,0913
ISK	Islannin kruunua	146,90
NOK	Norjan kruunua	10,0518
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,377
HUF	Unkarin forinttia	347,19
PLN	Puolan zlotya	4,4560
RON	Romanian leuta	4,9248
TRY	Turkin liiraa	10,4651
AUD	Australian dollaria	1,5731
CAD	Kanadan dollaria	1,4729
HKD	Hongkongin dollaria	9,4615
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6925
SGD	Singaporen dollaria	1,6133
KRW	Etelä-Korean wonia	1 359,90
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,5303
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,7879
HRK	Kroatian kunaa	7,5025
IDR	Indonesian rupiaa	17 375,74
MYR	Malesian ringgitiä	5,0213
PHP	Filippiinien pesoa	58,241
RUB	Venäjän ruplaa	87,9491
THB	Thaimaan bahtia	38,000
BRL	Brasilian realia	6,1345
MXN	Meksikon pesoa	23,9390
INR	Intian rupiaa	88,9600

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2021/C 221/02	Neuvoston päätelmät koulutuksen tasapuolisuudesta ja osallistavuudesta kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi	3
2021/C 221/03	Neuvoston päätelmät – Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen	14
	Euroopan komissio
2021/C 221/04	Euron kurssi — 9. kesäkuuta 2021	25


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.