—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32021M10220. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

1.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan mukaan unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän.

2.

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa (1) todetaan, että urheilu on tärkeä kestävän kehityksen edistäjä, ja tunnustetaan sen kasvava vaikutus kehityksen ja rauhan saavuttamiseen suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta edistävänä tekijänä ja sen panos naisten, nuorten, yksilöiden ja yhteisöjen voimaannuttamisessa sekä terveyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien tavoitteiden edistämisessä.

3.

Urheilun vaikutuksesta EU:n talouteen ja erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen 4. joulukuuta 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä tunnustettiin urheilun mahdollisuudet luoda työpaikkoja ja tukea paikallista talouskehitystä sekä urheilun vaikutukset muilla aloilla (2).

4.

Urheilusta innovoinnin ja talouskasvun veturina 5. joulukuuta 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä tunnustettiin, että urheilu on merkittävä innovoinnin ja talouskasvun veturi ja että urheilualalle ovat ominaisia jatkuvat ja nopeat innovointiaallot, ja todettiin, että innovaatiot ovat saattaneet urheiluteknologian johtavaan asemaan tietyillä soveltavan tieteen aloilla (3).

5.

Urheilun taloudellisesta ulottuvuudesta ja sen sosioekonomisista hyödyistä 13. joulukuuta 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin, että innovoinnin urheiluun liittyvää ulottuvuutta ei ole vielä tarkasteltu riittävästi BKT:n ja työllisyyden näkökulmasta, koska tiedot ovat puutteellisia (4).

6.

Covid-19-pandemian vaikutuksista ja urheilualan elpymisestä 29. kesäkuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä jäsenvaltioita kehotettiin yhteistyössä urheiluliikkeen kanssa vahvistamaan synergioita eri alojen, myös innovointeja luovien alojen kanssa, jotta urheilijoille ja kaikille kansalaisille voidaan tarjota uusia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, myös digitaalisten välineiden avulla (5).

7.

Neuvoston 4. joulukuuta 2020 hyväksymässä Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmassa 2021–2024 todetaan, että urheilu voisi tukea toimia, jotka koskevat EU:n yleisiä poliittisia painopisteitä, ja erityisesti tavoitteiden saavuttamista joillakin muilla politiikan aloilla, joita ovat innovaatio, digitalisaatio, talous, koulutus, terveydenhoito, nuoriso, sosiaaliasiat, osallisuus, tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo, kaupunki- ja maaseutukehitys, liikenne, ympäristö, turismi, työllisyys ja kestävyys; ja että näillä politiikan aloilla voitaisiin tukea urheilun edistämistä osana monialaista yhteistyötä (6).

8.

Syyskuussa 2017 annetussa terveellistä elämäntapaa koskevassa Tarton vetoomuksessa vahvistetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kannustamista koskeva, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen EIT Health ja EIT Food tukema sitoumus kehittää ja tehostaa innovatiivisia lähestymistapoja, joilla tuetaan terveitä elämäntapoja ja lisätään tietoisuutta niiden tuomista eduista.

9.

Monialaisen yhteistyön edistämisestä urheilun ja liikunnan aseman parantamiseksi yhteiskunnassa 4. joulukuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä korostetaan, että urheilulla ja liikunnalla on paljon yhteyksiä muihin politiikan aloihin, kuten innovointiin, tutkimukseen, digitalisaatioon, talouteen, terveyteen ja työllisyyteen, ja että monialaisella yhteistyöllä voi olla tärkeä rooli innovaatioiden ja urheilun taloudellisen ulottuvuuden edistämisessä (7).

10.

Innovointia olisi pidettävä urheilualan kehittämisen keskeisenä prioriteettina. Urheilualan innovoinnin odotetaan edistävän mahdollisuuksia lisätä kansalaisten osallistumista urheilu- ja liikuntaharrastuksiin; vahvistaa sosioekonomista kehitystä urheilun avulla; ja vastata nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin haasteisiin ja tehdä urheilualasta näin kestävämpi ja kestokykyisempi.

11.

Urheilualan innovointia olisi julkisen politiikan puitteissa käsiteltävä kokonaisvaltaisella, monitasoisella ja monialaisella lähestymistavalla, hyödyntäen julkisten ja yksityisten laitosten tiivistä yhteistyötä, edistäen kestävää kehitystä ja puuttuen asianmukaisesti EU:n kohtaamiin laajempiin sosioekonomisiin kysymyksiin.

12.

Noin kaksi kolmasosaa Euroopan talouskasvusta kahden viime vuosikymmenen ajalta on ollut innovointilähtöistä (8). Tutkimus ja innovointi tehostavat tuotantoalojemme kestokykyä, talouksiemme kilpailukykyä ja yhteiskuntiemme digitaalista ja ekologista muutosta, myös urheilualalla.

13.

Covid-19-pandemia vaikutti vakavasti koko urheilualaan (9). Vaikutukset valtioihin ovat erilaisia, mutta seuraukset ulottuvat kaikkiin urheilualan hallinnon tasoihin ja sen ulottuvuuksiin. Lisäksi pandemia on myös paljastanut ja pahentanut olemassa olevia heikkouksia ja eriarvoisuutta ja vauhdittanut innovatiivisten käytäntöjen omaksumista, mikä korostaa tarvetta kehittää kokonaisvaltaisia lähestymistapoja rakenteellisiin haasteisiin puuttumiseksi.

14.

Urheilualaa pidetään yleisesti ottaen varhaisena omaksujana ja uusien ideoiden ja innovaatioiden lähteenä (10) johtuen sen kyvystä kehittyä teknologisten ja sosiaalisten suuntausten mukana. Lisäksi urheilualalla toimivat henkilöt, kuten urheilijat, valmentajat, opettajat, vapaaehtoiset sekä muu henkilökunta ja muut henkilöt, voivat olla johtavissa asemissa edistettäessä innovointia.

15.

Urheilu voi myös olla veturi teknologisille ja sosiaalisille innovaatioille, jotka tuovat taloudelliseen houkuttelevuuteen ja siihen liittyvään työmarkkinoiden kasvuun liittyviä etuja EU:n laajuisesti. Tutkimukset osoittavat, että monet EU:n alueet ovat sisällyttäneet urheilun älykkään erikoistumisen strategioihinsa (11).

16.

Innovatiiviset sosiaaliset, hallinnolliset, poliittiset, digitaaliset ja teknologiset lähestymistavat ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin uhkiin ja haasteisiin, jotka voivat vaikuttaa sekä unionin että urheilualan yhteisiin arvoihin, jotka liittyvät esimerkiksi epätasa-arvoon, ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikkomuksiin, kaupalliseen painostukseen, urheilijoiden hyväksikäyttöön, dopingiin, rasismiin, muukalaisvihaan, väkivaltaan, korruptioon ja rahanpesuun.

17.

Tekniikan kehitys, kuten big data, 5G, pilvipalvelut, tekoäly, virtuaalitodellisuus ja täydennetty todellisuus, biotekniikka ja pelillistämisen (12) periaatteiden soveltaminen teknologiaan, vaikuttaa siihen, miten urheilua katsotaan, koetaan, esitetään ja järjestetään, samalla kun se myös tarjoaa alan uusille liiketoimintamahdollisuuksille ja kestäville ratkaisuille. Nämä kehityssuuntaukset merkitsevät ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja ovat välttämättömyys urheiluun liittyville toiminnoille, kuten valmennukselle, kannattajien kohtaamiselle, tapahtumanhallinnalle, älykkäille kaupungeille sekä aktiiviselle koulutukselle ja liikkuvuudelle.

18.

Urheiluliike ja erityisesti urheilujärjestöt voivat hyödyntää innovatiivisia teknologisia ja digitaalisia kommunikointi- ja lähetysmenetelmiä, sekä virallista ja arkioppimista EU:n yhteisten arvojen edistämiseen urheilun avulla, ja käyttää vaikutusvaltaansa muun muassa lisätäkseen tietoisuutta ja torjuakseen suvaitsemattomuutta, sosiaalista syrjäytymistä, sukupuolistereotyyppisiä oletuksia, naisvihaa, homofobiaa, rasismia, muukalaisvihaa, syrjäytymistä, häirintää, väkivaltaa, myös seksuaalista väkivaltaa, ja kaikkia syrjinnän muotoja (13).

19.

Innovointi on monitahoinen ja laajaulotteinen käsite, joka kattaa tuote-, palvelu- ja prosessi-innovoinnit ja hallinnolliset, institutionaaliset, sosiaaliset, vihreät ja poliittiset innovoinnit.

20.

Innovointi voi osaltaan muokata tapoja harrastaa tai seurata urheilua taikka järjestää urheilutoiminta sekä vahvistaa urheilun myönteistä roolia ja harrastamista yhteiskunnassa, ja näin se voi olla kehityksen veturi missä tahansa urheilun ulottuvuudessa (sosiaalisessa, taloudellisessa, hallinnollisessa) kuten myös siirtymisessä terveydenhuollosta terveydestä huolehtimiseen, sosiaalisessa integraatiossa, osallisuudessa ja koulutuksessa.

21.

Terveyttä edistävään liikuntaan (HEPA) (14) liittyvät tuote- ja palveluinnovoinnit voivat vaikuttaa positiivisesti vähentämällä istuvia elämäntapoja ja lisäämällä liikunnan määrää, esimerkiksi parantamalla ja ylläpitämällä vanhusten terveyttä ja toimintakykyä, vähentämällä liikalihavuuden ja ei-tarttuvien tautien esiintyvyyttä ja niiden hoidolla ja edistämällä kaiken ikäisten terveyttä, kuntoa ja hyvinvointia erilaisissa ympäristöissä, myös työpaikalla.

22.

Kasvavien yhteyksien ja uusien teknisten laitteiden myötä digitalisaatio vahvistaa koulutus- ja oppimismenetelmiä, parantaa suorituskykyä ja voi vähentää urheiluvammojen riskiä. Se myös lisää kansalaisten, urheilijoiden, valmentajien, urheiluhenkilöstön ja kannattajien osallistumista ja edistää uusien tuotteiden ja palvelujen nopeaa kehittämistä urheilualalla.

23.

Digitaaliset välineet, kuten puettava urheiluteknologia (15), täydennetty todellisuus ja digitaaliset kaksoset, sekä niiden yhdistäminen pelillistämisen periaatteisiin, mahdollistavat uusia näkökulmia urheilusuorituksiin, yhteisvalmennukseen, urheilun valvontaan, terveysvalvontaan ja tekoälyllä avustettuun liikuntaan ja tarjoavat niin ammattilais- kuin ruohonjuuritason urheilijoille ja kaikille kansalaisille uusia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa.

24.

Innovointi voi lisätä urheilualan valmiuksia, erityisesti ruohonjuuritason urheilujärjestöissä, parantaessaan työskentelymenetelmiä ja -prosesseja, luodessaan synergioita ja verkostoja ja edistäessään kestävämpää, vihreämpää, paremmin hallinnoitua ja läpinäkyvämpää urheilualaa. Innovoinnilla voidaan myös edistää Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman 2021–2024 liitteessä I lueteltujen keskeisten teemojen kehittämistä ja toteuttamista.

25.

Sosiaalinen innovointi (16) urheilualalla ja sen kautta (17) voi vaikuttaa myönteisesti sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja henkilöiden osallistumiseen, joilla on vähemmän mahdollisuuksia harrastaa urheilua (18), luomalla vaihtoehtoisia välineitä urheilun ja liikunnan harrastamiseen ja parantaen samalla näiden ryhmien ja henkilöiden elämänlaatua, terveyttä ja hyvinvointia (19).

26.

Innovatiiviset lähestymistavat kaupunkisuunnitteluun ja maankäytön suunnitteluun mahdollistavat asianmukaisia liikkuvuusratkaisuja ja urheilutilojen sisällyttämistä kaupunki-, maaseutu- ja luonnonalueille. Älykkäät ja vihreämmät kaupungit ovat entistä lähempänä ja saavutettavampia kansalaisten kannalta ja edistävät siten terveempää ja osallistavampaa yhteiskuntaa sekä lisäävät urheilun ja liikunnan houkuttelevuutta.

27.

Innovatiiviset urheilutilat ja niiden rakennus- ja ylläpitoprosessit (20) voivat kattaa Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen tavoitteet ja tarjota paremmat ja turvallisemmat tilat urheilulle ja liikunnalle, samalla kun ne ovat kestävämpiä, ympäristöystävällisempiä, saavutettavampia ja energiatehokkaampia.

28.

Urheilu eri yhteyksissään, kuten urheilutoiminta ja -tapahtumat, voi tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelmaa toteutettaessa innovatiivisia jätteiden ja resurssien hallintatoimenpiteitä, edistettäessä aktiivista ja kestävää liikkuvuutta ja lisättäessä tietoisuutta ilmasto- ja ympäristöhaasteista.

29.

Teknologisella ja digitaalisella muutoksella voi olla merkittävä vaikutus suuriin urheilutapahtumiin uusien liiketoimintamallien ja käytäntöjen muodostumisen myötä. Innovatiiviset lähestymistavat tarjoavat mahdollisuuksia urheilutapahtumien tuotannon optimoimiseen, kustannustehokkaampien ja kestävämpien tapahtumien edistämiseen sekä yleisömäärien lisäämiseen ja yleisön osallistumiseen, mutta niihin liittyviä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja laitonta toimintaa (21) on valvottava ja ehkäistävä.

30.

Tukemaan ja edistämään erityisesti yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa tutkimus- ja kehitysaloitteita ja projekteja, jotka liittyvät urheilualan innovointiin, keinona luoda ja lisätä tietämystä ja tarjota välineitä parempaan politiikan kehittämiseen ja urheilualan innovaatioiden vertailukehittämiseen ja edistää siten älykkäämpää Eurooppaa (22). Selvittämään ja edistämään asiaankuuluvista EU:n välineistä, kuten koheesiopolitiikan rahastoista ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, saatavaa rahoitustukea tällaisia aloitteita ja projekteja varten.

31.

Tukemaan ja kannustamaan urheiluliikkeen ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, yliopistojen ja tutkimuskeskusten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin yhteistyötä, sillä näin voidaan puuttua urheiluinnovoinnin ja yrittäjyyden esteisiin ja haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi rahoitukseen, aivovuotoon, tietosuojaan ja immateriaalioikeuksiin (23).

32.

Vahvistamaan urheiluinnovointiin liittyvää yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön, Maailman antidopingtoimiston, Unescon, OECD:n, Maailman henkisen omaisuuden järjestön ja Euroopan neuvoston kanssa sekä muiden asiaankuuluvien järjestöjen kanssa, kannustaen monialaiseen yhteistyöhön ja tukien innovoivia toimenpiteitä ja tutkimuksia, joilla pyritään edistämään urheiluinnovointia.

33.

Tutkimaan innovoivia ratkaisuja, myös digitaalisia ja teknisiä innovointeja, urheilun integriteetin suojaamiseksi ja urheiluun liittyvän korruption torjumiseksi, kehittämällä ja ottamalla käyttöön asianmukaisia välineitä, joilla voidaan vastata rajatylittäviin haasteisiin, kuten urheilutulosten manipulointiin, dopingiin (24) ja väkivaltaan sekä pitää urheiluympäristö puhtaana, turvallisena, syrjimättömänä ja terveenä.

34.

Edistämään monitasoisia kumppanuuksia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muun muassa kouluissa, nuorisojärjestöissä, urheiluliikkeessä (erityisesti urheiluseuroissa) ja muissa asiaankuuluvissa järjestöissä, tavoitteena edistää innovointi- ja kokeilukulttuuria erityisesti paikallisten kysymysten käsittelyssä.

35.

Tukemaan alojen välistä yhteistyötä urheilualan ja muiden asiaankuuluvien alojen välillä, erityisesti innovatiivisten ja digitaalisten välineiden käytössä sekä asiaankuuluvien välineiden välisten synergioiden tunnistamiseksi, jotta urheilun kestokykyä voitaisiin lisätä mahdollisten tulevien kriisien varalta sekä ennakoida yhteiskunnallisia haasteita.

36.

Tukemaan urheiluinnovointia koskevien hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä tutkijoiden liikkuvuutta paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.

37.

Tukemaan ja edistämään yhteistyössä toteutettavaa innovointia (25) urheiluliikkeessä, muissa asiaankuuluvissa järjestöissä ja muiden alojen järjestöissä kaikilla hallinnon tasoilla sekä julkisten ja yksityisten laitosten välillä, myös tehostamalla innovaatioklustereiden toimintaa, edistämällä akateemista tutkimusta ja sen soveltamista sekä tukemalla yhteisö- ja tehtävälähtöistä innovointia urheilualalla.

38.

Vahvistamaan urheilun ja liikunnan roolia ja käyttöä yhteiskunnallisen kehityksen välineenä, muun muassa urheiluinnovoinnin edistämisessä sekä urheilualalla ja sen kautta toteutettavissa sosiaalisen innovoinnin hankkeissa, alueellisissa ja paikallisissa strategioissa sekä älykkään erikoistumisen strategioiden kautta (26). Edistämään erityisesti älykästä erikoistumista välineenä tehostaa koheesiopolitiikkaa, alueellista kehitystä ja talouden rakennemuutosta.

39.

Tukemaan aloitteita ja hankkeita, joissa tutkitaan innovatiivisia ratkaisuja urheilualan sosiaali- ja koulutusulottuvuuksien edistämiseksi ja kehittämiseksi kaikilla tasoilla, muun muassa liikuntakasvatuksessa, ruohonjuuritason urheilussa, valmentajakoulutuksessa, urheilun hallinnossa sekä nuorten osallistamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävissä toimissa, edistäen siten jatkuvia mahdollisuuksia urheilun ja liikunnan harrastamiseen.

40.

Tukemaan ja edistämään urheilun roolia kestävän kehityksen mahdollistajana YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteiden mukaisesti sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen edistäjänä tukemalla urheiluinnovointia ja omaksumalla vihreämpiä käytäntöjä.

41.

Lisäämään tietämystä ja edistämään urheilun potentiaalia toimia innovoinnin veturina ja lähteenä sekä välineenä, jolla voidaan yhdistää ja käsitellä monenlaisia käytäntöjä ja arvoja, yhdistäen perinteen ja nykyajan.

42.

Edistämään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä, muun muassa urheiluliikkeen, asiaankuuluvien kolmansien maiden, urheiluklustereiden ja -verkostojen osalta; lisäämään tietämystä tällaisen yhteistyön eduista ja mahdollisuuksista sekä tuloksista; ja helpottamaan urheiluinnovointia koskevien tietojen jakamista verkossa jäsenvaltioiden ja muiden asianmukaisten sidosryhmien välillä.

43.

Välittämään tietoa urheiluinnovointiin liittyville aloitteille saatavilla olevista mahdollisuuksista rahoitustukeen, jota myönnetään EU:n ohjelmista, joita ovat Erasmus+, Life, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja EU4Health-ohjelma; sekä koheesiopolitiikan rahastoista (lähinnä Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto plus), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja EU:n elpymisaloitteista, kuten elpymis- ja palautumistukivälineestä ja REACT-EU-välineestä, edistäen samalla tapoja, joilla urheiluliike ja muu asianmukaiset järjestöt sekä urheiluun liittyvät projektit voivat hyödyntää näitä mahdollisuuksia.

44.

Edistämään tarvittaessa urheiluinnovoinnin parhaiden käytäntöjen jakamista EU:n puitteissa ja jatkamaan urheiluinnovoinnin kartoituksen tukemista,

45.

Korostamaan urheiluinnovoinnin merkittävyyttä edistämällä sosioekonomisia suuntauksia mittaavien tilastojen ja muun asianmukaisen tiedon saatavuutta, käsittelemällä urheilua ja innovointia EU:n urheilualan työsuunnitelmassa (27) määritellyissä kokoonpanoissa ja tutkimalla muita mahdollisuuksia aiheen kehittämiseen, myös soveltamalla uusia lähestymistapoja.

46.

Omaksumaan ja soveltamaan hallinnollisia innovointiprosesseja (28) sosioekonomisten suuntausten edistämiseksi ja terveiden elämäntapojen sekä turvallisen, puhtaan, oikeudenmukaisen ja syrjimättömän urheilun tukemiseksi ja näitä koskevan tietämyksen lisäämiseksi.

47.

Edistämään ja tukemaan urheiluseuroja, erityisesti paikallisia seuroja, ja ruohonjuuritason urheilua digitalisaation omaksumisessa ja innovointi- ja kokeilukulttuurin toteuttamisessa.

48.

Keräämään urheilijoiden, valmentajien, tuomareiden ja muun urheilutoimijoiden innovatiivisia ideoita sekä ehdotuksia niiden turvallisuuden ja toimivuuden sekä urheilukilpailujen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja samalla terveysriskien ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi, sekä keskustelemaan ja tiedottamaan niistä.

49.

Tekemään yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksityisen sektorin kanssa tukemalla innovoinnin urheiluun liittyvän ulottuvuuden merkitystä koskevan tiedon keruuta.

50.

Edistämään vuoropuhelua urheiluinnovoinnista ja sen parhaiden käytäntöjen jakamista.