—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D061870/04,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 30. huhtikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, ja muutoksenhakukomiteassa 5. kesäkuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 6. joulukuuta 2006 antaman lausunnon (3), joka julkaistiin 14. joulukuuta 2006,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon, joka julkaistiin 14. marraskuuta 2018 (4),

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (5),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että komission päätöksellä 2008/837/EY (6) sallittiin muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattaminen;

B.

ottaa huomioon, että alkuperäinen luvanhaltija Bayer CropScience AG (hakija) toimitti 2. lokakuuta 2017 komissiolle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti hakemuksen kyseisen luvan uusimiseksi;

C.

ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 17. lokakuuta 2018 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 14. marraskuuta 2018 (7);

D.

ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

E.

ottaa huomioon, että puuvilla LLCotton25 on tehty glufosinaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita sietäväksi (8);

F.

ottaa huomioon, että vaikka puuvillansiemenöljyn käyttö elintarvikkeena saattaa olla Euroopassa suhteellisen vähäistä, sitä käytetään monenlaisissa elintarvikkeissa, mukaan lukien salaatinkastikkeet, majoneesi, konditoriatuotteet, suklaalevitteet ja lastut; ottaa huomioon, että puuvilla syötetään eläimille pääasiassa puuvillansiemenkakkuna/-rouheena tai täysrasvaisina puuvillansiemeninä (9);

G.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSAlle useita kriittisiä huomautuksia sekä alkuperäisestä arvioinnista että uusimista koskevasta arvioinnista kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana (10); toteaa, että näitä ovat muun muassa se, että glufosinaattijäämien ja metaboliittien vaikutuksia ei ole otettu huomioon, että on kyseenalaista, voidaanko toksisuustestin tuloksia pitää oikeina, että allergeenisuutta ja toksikologiaa ei ole arvioitu perusteellisesti, että hakijan laatimissa seurantaraporteissa ei esitetä tietoja, jotka tukisivat päätelmiä, joiden mukaan LLCotton25-puuvillan tuontiin ja käyttöön ei ole liittynyt terveyteen tai ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, ja että hakijan ehdottama yleinen seurantasuunnitelma ei täytä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (11) liitteen VII vaatimuksia;

H.

ottaa huomioon, että EFSA on toistuvasti todennut vastauksena jäsenvaltioiden huomautuksiin, että se katsoo, että hakijoiden ja riskinhallinnasta vastaavan komission välillä tarvitaan lisäkeskusteluja siitä, miten muuntogeenisten kasvien tuontiin ja jalostukseen liittyvä markkinoille saattamisen jälkeinen ympäristönseuranta toteutetaan käytännössä;

I.

toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on useissa tutkimuksissa osoitettu johtavan kyseisten torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja (12); toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että puuvillan LLCotton25 viljelyssä käytetään paitsi suurempia myös toistuvia glufosinaattiannoksia, mikä saattaa johtaa suurempiin jäämäpitoisuuksiin sadossa;

J.

ottaa huomioon, että LLCotton25:n tuonti sallittiin alun perin vuonna 2008, mutta glufosinaatin käyttöä unionissa koskevan luvan voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018 (13); ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja sen tähden se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 (14); säädettyjen poissulkemiskriteerien soveltamisalaan;

K.

toteaa, että muuntogeenisten kasvien torjunta-ainejäämien ja niiden metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan geneettisesti muunnettuja organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan toimivaltaan eikä arviointia siten tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä; ottaa huomioon, että tämä on ongelmallista, sillä tapa, jolla muuntogeeniset kasvit hajottavat täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (”metaboliitit”) koostumus ja täten myrkyllisyys voivat itsessään perustua geneettiseen muuntamiseen (15);

L.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 396/2005 (16), jolla pyritään varmistamaan kuluttajansuojan korkea taso jäämien enimmäismäärien osalta, säädetään, että glufosinaatin ja muiden sellaisten tehoaineiden, joiden käyttö ei ole sallittua unionissa, jäämiä olisi valvottava ja seurattava tarkasti elintarvikkeiksi ja rehuiksi tuoduissa viljelykasveissa (17);

M.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta mitata tuotteiden glufosinaattijäämiä minkään tuotteen eli ei myöskään puuvillan osalta osana unionin viimeisintä yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 (18); huomauttaa, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että LLCotton25 tai siitä saadut elintarvikkeet ja rehu ylittävät jäämien enimmäismäärät, jotka on otettu käyttöön kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi;

N.

ottaa huomioon, että EFSA havaitsi, että käyttäjän arvioitu altistuminen glufosinaatille muuntogeenisen maissin rikkakasvien torjuntaan käytettynä ylitti hyväksyttävän käyttäjän altistumistason (AOEL) silloinkin, kun käytettiin henkilönsuojaimia (19); ottaa huomioon, että käyttäjien altistuminen on erityisen huolestuttavaa, koska torjunta-aineita sietäviin muuntogeenisiin viljelykasveihin käytettävien rikkakasvien torjunta-aineiden määrä on tavallista suurempi;

O.

ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan tuoreessa raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen ja että torjunta-aineet aiheuttavat vuosittain arviolta 200 000 akuutista myrkytyksestä johtuvaa kuolemaa, joista 99 prosenttia tapahtuu kehitysmaissa (20); toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteena 3.9, johon unioni on sitoutunut, on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisten kemikaalien ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia (21);

P.

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 30. huhtikuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 5. kesäkuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

Q.

ottaa huomioon, että myöntää ongelmalliseksi sen, että se tekee edelleen muuntogeenisiä organismeja koskevat lupapäätökset ilman, että jäsenvaltioiden määräenemmistö puoltaa luvan myöntämistä; toteaa, että tämä on merkittävä poikkeus tuotteille lupia myönnettäessä yleensä sovellettavasta käytännöstä mutta siitä on tullut sääntö muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevassa päätöksenteossa (22); toteaa, että komission puheenjohtaja on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (23);

R.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä yhdellekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että vaikka komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

S.

ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla hyväksymättä muuntogeenisiä organismeja, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan antamista (24);

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278 9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030).

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D061871/04,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 30. huhtikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, ja muutoksenhakukomiteassa 5. kesäkuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 2. heinäkuuta 2008 antaman lausunnon, joka julkaistiin 11. heinäkuuta 2008 (3),

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen 17. lokakuuta 2018 antaman luvan uusimiseen liittyvän lausunnon, joka julkaistiin 16. marraskuuta 2018 (4),

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (5),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että komission päätöksellä 2008/933/EY (6) sallittiin muuntogeenistä soijaa MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattaminen;

B.

ottaa huomioon, että luvanhaltija Monsanto Europe S.A./N.V. toimitti 20. marraskuuta 2017 komissiolle yrityksen Monsanto Company puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti hakemuksen kyseisen luvan uusimiseksi;

C.

ottaa huomioon, että EFSA antoi kyseisen luvan uusimisesta 17. lokakuuta 2018 myönteisen lausunnon (7), joka julkaistiin 16. marraskuuta 2018;

D.

ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

E.

ottaa huomioon, että soija MON 89788 on tehty glyfosaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita sietäväksi; ottaa huomioon, että soija MON 89788 on kehitetty sietämään glyfosaattia ilmentämällä CP4 EPSPS -proteiinia (8);

F.

toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on eri tutkimuksissa osoitettu johtavan kyseisten torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja (9); toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että soijan MON 89788 viljelyssä käytetään paitsi suurempia myös toistuvia glyfosaattiannoksia, mikä saattaa johtaa suurempiin jäämäpitoisuuksiin sadossa;

G.

toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön syöpätutkimukseen erikoistunut virasto Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi; ottaa huomioon, että joissakin viimeaikaisissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa vahvistetaan glyfosaatin karsinogeeninen potentiaali (10);

H.

ottaa huomioon, että muuntogeenisissä kasveissa tapa, jolla kasvit hajottavat täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (”metaboliitit”) koostumus ja täten myrkyllisyys voivat itsessään perustua geneettiseen muuntamiseen (11); toteaa, että EFSAn mukaan saatavilla ei ole toksikologisia tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida riskiä, joka kuluttajille aiheutuu useista glyfosaattia sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kannalta merkityksellisistä glyfosaatin hajoamistuotteista (12);

I.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 396/2005 (13), jolla pyritään varmistamaan kuluttajansuojan korkea taso, säädetään, että kolmansissa maissa tuotetuille elintarvikkeille ja rehuille olisi vahvistettava erityiset jäämien enimmäismäärät, jos torjunta-aineiden käyttö johtaa jäämämääriin, jotka eroavat unionin maatalouskäytännöistä johtuvista jäämistä (14); toteaa, että tämä koskee myös unioniin tuotuja rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä viljelykasveja, koska niissä käytetään enemmän torjunta-aineita kuin muissa viljelykasveissa;

J.

ottaa kuitenkin huomioon, että EFSAn voimassa olevista glyfosaattijäämien enimmäismääristä vuonna 2018 tekemän arvioinnin mukaan saatavilla olleet tiedot eivät olleet riittäviä glyfosaattia koskevien jäämien enimmäismäärien ja riskinarvioinnin arvojen määrittämiseksi eräille muuntogeenisille viljelykasveille, kuten soijalle, jossa on EPSPS-muunnos (15);

K.

toteaa, että muuntogeenisten kasvien torjunta-ainejäämien ja niiden metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan geneettisesti muunnettuja organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan toimivaltaan eikä arviointia siten tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä;

L.

ottaa huomioon, että monet jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet EFSAn riskinarviointia koskevissa huomautuksissaan huolenaiheena esiin sen, että muuntogeenisten viljelykasvien torjunta-ainejäämiä ja niihin liittyviä terveysriskejä ei ole analysoitu (16);

M.

toteaa, että monet jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolensa markkinoille saattamisen jälkeistä ympäristöseurantaa koskevan suunnitelman laadusta ja todenneet muun muassa, että se ei täysin täytä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (17) liitteessä VII asetettuja tavoitteita eikä noudata asiaa koskevia lisäohjeita; toteaa jäsenvaltioiden huomauttaneen myös yleisesti, että soijan MON 89788 seuranta on riittämätöntä, että siitä ei saada luotettavia tietoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että soijan MON 89788 tuontiin tai käyttöön ei ole liittynyt terveyteen tai ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, ja että sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko kyseistä soijaa turvallista käyttää eläinten tai ihmisten ravintona (18);

N.

ottaa huomioon, että EFSA on toistuvasti todennut vastauksena jäsenvaltioiden huomautuksiin, että se katsoo, että hakijoiden ja riskinhallinnasta vastaavan komission välillä tarvitaan lisäkeskusteluja siitä, miten muuntogeenisten kasvien tuontiin ja jalostukseen liittyvä markkinoille saattamisen jälkeinen ympäristönseuranta toteutetaan käytännössä;

O.

ottaa huomioon, että Ranskan elintarvike-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusasioista vastaavan viranomaisen (ANSES) biotekniikkatyöryhmä on todennut, että koska soijan MON 89788 ensimmäisen hyväksynnän jälkeen julkaistuja tieteellisiä tutkimuksia koskeva hakijan kirjallisuuskatsaus oli liian suppea, se ei pysty tekemään päätelmiä soijan MON 89788 turvallisuudesta;

P.

ottaa huomioon, että kun muuntogeenistä soijaa viljellään sellaisissa maissa kuin Brasilia ja Argentiina, se on keskeinen laajamittaisen metsäkadon aiheuttaja; toteaa, että tätä näkökohtaa ei ole otettu huomioon lupamenettelyssä, kuten ei myöskään YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, Pariisin ilmastosopimukseen ja muihin biologista monimuotoisuutta koskeviin kansainvälisiin tavoitteisiin liittyviä unionin velvoitteita;

Q.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 30. huhtikuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 5. kesäkuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

R.

ottaa huomioon, että komissio myöntää ongelmalliseksi sen, että se tekee edelleen muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä ilman, että jäsenvaltioiden määräenemmistö puoltaa luvan myöntämistä; toteaa, että tämä on merkittävä poikkeus tuotteille lupia myönnettäessä yleensä sovellettavasta käytännöstä mutta siitä on tullut sääntö muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevassa päätöksenteossa (19); toteaa, että komission puheenjohtaja on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (20);

S.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä yhdellekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

T.

ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan antamista (21);

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029)

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278 9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030).

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D062828/04,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 12. heinäkuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa ja muutoksenhakukomiteassa 16. syyskuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin myös olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 28. marraskuuta 2018 antaman lausunnon, joka julkaistiin 16. tammikuuta 2019 (3),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan antamista muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että Dow AgroSciences Europe (”hakija”). jätti 11. tammikuuta 2013 Dow AgroSciences LLC -yhtiön puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × 88017 × NK603 × DAS-40278-9 (”maissin geenimuunnospakka”) ja sen alayhdistelmiä sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös geenimuunnospakan maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että maissin geenimuunnospakan seitsemälle alayhdistelmälle on jo myönnetty tai ollaan myöntämässä lupa erillisellä hakemuksella; ottaa huomioon, että muut kolme alayhdistelmää (MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS 40278-9) kuuluvat komission täytäntöönpanopäätöstä koskevan ehdotuksen soveltamisalaan;

C.

ottaa huomioon, että maissin geenimuunnospakka saadaan risteyttämällä neljä maissin geenimuunnostapahtumaa, joiden ansiosta se sietää glufosinaattia, glyfosaattia, kvitsalofoppia ja 2,4-D:tä sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita sekä tuottaa kolmea hyönteisiä torjuvaa proteiinia (Bt- ja Cry-proteiineja), nimittäin Cry1A.105, Cry2Ab2 ja Cry1F, jotka ovat myrkyllisiä tietyille perhosten toukille (5);

D.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 28. marraskuuta 2018 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 16. tammikuuta 2019 (6);

E.

panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

F.

ottaa huomioon, että hakija ei toimittanut EFSAlle tietoja kolmesta alayhdistelmästä, jotka kuuluvat komission täytäntöönpanopäätöstä koskevan ehdotuksen soveltamisalaan (7);

G.

toteaa, että jäsenvaltiot esittivät EFSAlle monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana (8); ottaa huomioon, että kriittisissä huomioissa todetaan muun muassa, että hakijan toimittamat tiedot eivät riitä varmistamaan asianmukaista riskinarviointia, että EFSAn tekemä riskinarviointi ei ole nykyisessä muodossaan riittävä, koska siinä ei ole arvioitu asianmukaisesti maissin muunnostapahtumapakan yleistä turvallisuutta ja mahdollista myrkyllisyyttä ihmisille, eläimille ja ympäristölle, että EFSA ei ole ottanut huomioon viimeaikaisia tutkimuksia Bt-toksiinien potentiaalisesta myrkyllisyydestä ja että on mahdotonta tehdä päätelmiä maissin geenimuunnospakkaan liittyvistä terveysriskeistä tekemättä pitkäaikaista ruokintaa koskevia tutkimuksia elin- ja lisääntymistoksisuuden sekä immuunijärjestelmän vasteen asianmukaiseksi arvioimiseksi siten, että otetaan huomioon täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien realistiset tasot sekä mahdolliset yhteisvaikutukset ja kumulatiiviset vaikutukset;

H.

ottaa huomioon, että riippumattomassa tutkimuksessa (9) todetaan myös, että EFSAn riskinarviointia ei voida hyväksyä nykyisessä muodossaan, koska siinä ei ole arvioitu asianmukaisesti maissin muunnostapahtumapakan yleistä turvallisuutta ja mahdollista toksisuutta;

I.

ottaa huomioon, että kyseisessä riippumattomassa tutkimuksessa todetaan, että EFSAn olisi pitänyt ottaa vertailevan analyysin tulokset lähtökohdaksi yksityiskohtaisemmille tutkimuksille, koska analyysissä paljastui monia merkittäviä eroja maissin geenimuunnospakan ja sen tavanomaisen vastineen välillä, erityisesti silloin, kun maissin geenimuunnospakkaa käsiteltiin täydentävillä rikkakasvien torjunta-aineilla;

J.

toteaa, että riippumattomassa tutkimuksessa päätellään lisäksi, että näiden merkittävien erojen vuoksi EFSAn olisi pitänyt pyytää pitkäaikaista ruokintaa koskevia tutkimuksia ja/tai monen sukupolven tutkimuksia, jotta se olisi voinut arvioida asianmukaisesti elin- ja lisääntymistoksisuutta sekä immuunijärjestelmän vastetta siten, että otetaan samalla huomioon Bt-toksiinien suuri määrä ja täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden realistiset jäämätasot sekä mahdolliset yhteisvaikutukset ja kumulatiiviset vaikutukset;

K.

toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on useissa tutkimuksissa osoitettu johtavan täydentävien torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja (10); toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että maissin geenimuunnospakan viljelyssä käytetään paitsi suurempia myös toistuvia glufosinaatti-, glyfosaatti-, kvitsalofoppi- ja 2,4-D-annoksia, minkä vuoksi sadossa voi esiintyä suurempia jäämäpitoisuuksia;

L.

toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön syöpätutkimukseen erikoistunut virasto Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi;

M.

toteaa, että EFSAn mukaan saatavilla ei ole toksikologisia tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida riskiä, joka kuluttajille aiheutuu useista glyfosaattia sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kannalta merkityksellisistä glyfosaatin hajoamistuotteista (11);

N.

ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja sen tähden se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen poissulkemiskriteerien soveltamisalaan (12); ottaa huomioon, että glufosinaatin käytön hyväksynnän voimassaolo päättyi unionissa 31. heinäkuuta 2018 (13);

O.

ottaa huomioon, että muuntogeenisten kasvien kehittämiseen osallistuvan asiantuntijan hiljattain julkaisemassa artikkelissa kyseenalaistetaan 2,4-D:tä sietävien muuntogeenisten viljelykasvien turvallisuus, koska 2,4-D hajoaa sytotoksisiksi hajoamistuotteiksi (14);

P.

ottaa huomioon, että muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden hajoamistuotteiden arvioinnin ei katsota kuuluvan EFSAn muuntogeenisiä organismeja käsittelevän tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä; ottaa huomioon, että tämä on ongelmallista, sillä tapa, jolla kyseinen muuntogeeninen kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (”metaboliitit”) koostumus ja täten myrkyllisyys voivat itsessään perustua geneettiseen muuntamiseen (15);

Q.

ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien viljelyyn liittyvien erityisten maatalouskäytäntöjen vuoksi on myös olemassa erityisiä rikkakasvien torjunta-aineiden levitysmalleja ja näin ollen kasvien altistumista sekä eri rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien välisten yhteisvaikutusten ilmaantumista, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota; toteaa, että EFSA ei ottanut näitä huomioon;

R.

katsoo, että siksi ei voida päätellä, että maissin geenimuunnospakan tai sen alayhdistelmien nauttiminen on turvallista ihmisten ja eläinten terveydelle;

S.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 396/2005 (16), jolla pyritään varmistamaan kuluttajansuojan korkea taso, säädetään, että kolmansissa maissa tuotetuille elintarvikkeille ja rehuille olisi vahvistettava erityiset jäämien enimmäismäärät, jos torjunta-aineiden käyttö johtaa jäämämääriin, jotka eroavat unionin maatalouskäytännöistä johtuvista jäämistä; toteaa, että tämä koskee myös unioniin tuotuja rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä viljelykasveja, koska niissä käytetään enemmän torjunta-aineita kuin muissa viljelykasveissa;

T.

ottaa kuitenkin huomioon, että EFSAn voimassa olevista glyfosaattijäämien enimmäismääristä vuonna 2018 tekemän arvioinnin mukaan saatavilla olleet tiedot eivät olleet riittäviä glyfosaattia koskevien jäämien enimmäismäärien ja riskinarvioinnin arvojen määrittämiseksi muuntogeeniselle maissille, jossa on EPSPS-muunnos (17); toteaa, että käsiteltävänä olevassa maissin geenimuunnospakassa on EPSPS-muunnos (18);

U.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 396/2005 mukaisesti olisi valvottava ja seurattava tarkasti tuoduissa ravinto- ja rehukasveissa olevia sellaisten tehoaineiden jäämiä, joita ei ole hyväksytty käytettäväksi unionissa, kuten glufosinaatin jäämiä (19);

V.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata (muuntogeenisessä tai muussa) maississa olevaa glufosinaattia (eikä muutakaan rikkakasvien torjunta-ainetta) osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa (vuosiksi 2020, 2021 ja 2022) (20); huomauttaa, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että maissin geenimuunnospakka, sen alayhdistelmät tai siitä saadut elintarvikkeet ja rehu ylittävät unionin asettamat jäämien enimmäismäärät (MRL), jotka pitäisi ottaa käyttöön ja joita pitäisi seurata kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi;

W.

toteaa, että useissa tutkimuksissa on havaittu sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään Bt-proteiineille altistumisen jälkeen, ja että joillakin Bt-proteiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia (21), mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden sellaisten proteiinien allergeenisuutta, joiden kanssa ne ovat kosketuksissa;

X.

ottaa huomioon, että erästä toista maissin geenimuunnospakkaa ja sen alayhdistelmiä koskevan arviointiprosessin yhteydessä annetussa muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsenen vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todettiin, että vaikka immuunijärjestelmään kohdistuvia tahattomia vaikutuksia ei ole koskaan havaittu missään Bt-proteiinien ilmentymiseen liittyvässä käytössä, niitä ei voidakaan havaita EFSAn tällä hetkellä suosittelemilla ja muuntogeenisten kasvien turvallisuuden arviointia varten suoritettavilla toksikologisilla tutkimuksilla, koska tutkimuksiin ei sisälly asianmukaisia testejä tätä tarkoitusta varten (22);

Y.

ottaa huomioon, että hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että neonikotinoidien käytön nopea yleistyminen siementen käsittelyssä Yhdysvalloissa ja muuntogeenisen Bt-maissin istutuksen lisääntyminen on tapahtunut samanaikaisesti (23); toteaa, että unioni on kieltänyt kolmen neonikotinoidin ulkokäytön muun muassa siementen peittausaineena mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi (24);

Z.

ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien mahdollisen vuorovaikutuksen Bt-proteiinien kanssa ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana riskinarviointia;

AA.

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 12. heinäkuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 16. syyskuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

AB.

ottaa huomioon, että komissio myöntää olevan ongelmallista, että muuntogeenisiä organismeja koskevat lupapäätökset tehdään edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistöä, mikä on yleensä poikkeuksellista myönnettäessä tuotteille lupia mutta muodostunut säännöksi muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevassa päätöksenteossa (25); toteaa, että komission puheenjohtaja on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (26);

AC.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä yhdellekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

AD.

ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puolla luvan antamista muutoksenhakukomiteassa (27);

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278 9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030).

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D063846/02,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. syyskuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa ja muutoksenhakukomiteassa 11. lokakuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin myös olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 27. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, joka julkaistiin 5. huhtikuuta 2019 (3),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että Syngenta Crop Protection AG (”hakija”) toimitti 16. joulukuuta 2011 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 (”geenimuunnospakka”) ja tiettyjä alayhdistelmiä sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös geenimuunnospakan maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että geenimuunnospakka saadaan risteyttämällä kuusi maissin geenimuunnostapahtumaa, joiden ansiosta se kestää glufosinaattia ja glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita sekä tuottaa viittä hyönteisiä torjuvaa proteiinia (Bt- ja Cry-proteiineja) Cry1Ab, Vip3Aa20, mCry3A, Cry1F ja eCry3.1Ab, jotka ovat myrkyllisiä tietyille perhosten ja kovakuoriaisten toukille (5);

C.

ottaa huomioon, että geenimuunnospakan 22 alayhdistelmälle on jo myönnetty lupa; ottaa huomioon, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi kattaa 34 alayhdistelmää (6);

D.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 27. helmikuuta 2019 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 5. huhtikuuta 2019 (7);

E.

panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

F.

panee merkille, että jäsenvaltiot esittivät EFSAlle kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana monia kriittisiä huomioita (8); ottaa huomioon, että näitä kriittisiä huomioita ovat muun muassa se, että geenimuunnospakan toksisuudesta ei ole tehty tyhjentäviä tutkimuksia eikä kaikkien geenimuunnospakan sisältämien siirtogeenien mahdollisista yhteisvaikutuksista ole tehty erityisiä testejä, että Cry-toksiinien vaikutuksista nisäkkäisiin ja ihmisiin on edelleen epävarmuutta, että vertaileva arviointi ei anna mitään näyttöä turvallisuudesta, että asiaa koskevien tietojen keräämistä ei varmisteta seurantasuunnitelmalla, että geenimuunnospakka ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (9) mukainen ja että torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien yhteisvaikutusta ei ole tutkittu eikä niiden tasoa mitattu;

G.

ottaa huomioon, että eräässä riippumattomassa tutkimuksessa (10) todetaan muun muassa, että EFSAn tekemää toksikologista arviointia ei voida hyväksyä, sillä viljelykasvin turvallisuutta tuontia varten ei ole osoitettu, että arviointi ei täytä immuunijärjestelmälle aiheutuvien riskien arviointia koskevia vaatimuksia ja että ympäristöriskien arviointi ei ole luotettava;

H.

ottaa huomioon, että EFSAn arvioimista 34 alayhdistelmästä hakija toimitti tutkimuksia vain kolmesta niistä (11); ottaa huomioon, että hakija ei toimittanut tietoja muista 31 alayhdistelmästä;

I.

toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on useissa tutkimuksissa osoitettu johtavan täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja (12); toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että geenimuunnospakan viljelyssä käytetään paitsi suurempia myös toistuvia glufosinaatti- ja glyfosaattiannoksia, minkä vuoksi sadossa voi esiintyä suurempia jäämäpitoisuuksia;

J.

toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön syöpätutkimukseen erikoistunut virasto Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi;

K.

toteaa, että EFSAn mukaan saatavilla ei ole toksikologisia tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida riskiä, joka kuluttajille aiheutuu useista glyfosaattia kestävien muuntogeenisten viljelykasvien kannalta merkityksellisistä glyfosaatin hajoamistuotteista (13);

L.

ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja sen tähden se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 (14) säädettyjen poissulkemiskriteerien soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin käytön hyväksynnän voimassaolo päättyi unionissa 31. heinäkuuta 2018 (15);

M.

ottaa huomioon, että muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden hajoamistuotteiden arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä; toteaa, että tämä on ongelmallista, sillä tapa, jolla kyseinen geenimuunnettu kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (”metaboliittien”) koostumus ja täten myrkyllisyys voivat itsessään perustua geneettiseen muuntamiseen (16);

N.

ottaa huomioon, että torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien erityiset viljelykäytännöt johtavat erityisiin käyttö- ja altistumistapoihin sekä erityisiin metaboliitteihin ja yhteisvaikutuksiin, ja katsoo, että nämä edellyttävät erityistä huomiota; toteaa, että EFSA ei ottanut näitä huomioon;

O.

katsoo, että siksi ei voida päätellä, että geenimuunnospakan tai sen alayhdistelmien nauttiminen on turvallista ihmisten ja eläinten terveydelle;

P.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 396/2005 (17), jolla pyritään varmistamaan kuluttajansuojan korkea taso, säädetään, että kolmansissa maissa tuotetuille elintarvikkeille ja rehuille olisi vahvistettava erityiset jäämien enimmäismäärät, jos torjunta-aineiden käyttö johtaa jäämämääriin, jotka eroavat unionin maatalouskäytännöistä johtuvista jäämistä; toteaa, että tämä koskee myös unioniin tuotuja rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä viljelykasveja, koska niissä käytetään enemmän torjunta-aineita kuin muissa viljelykasveissa;

Q.

ottaa kuitenkin huomioon, että EFSAn voimassa olevista glyfosaattijäämien enimmäismääristä vuonna 2018 tekemän arvioinnin mukaan saatavilla olleet tiedot eivät olleet riittäviä glyfosaattia koskevien jäämien enimmäismäärien ja riskinarvioinnin arvojen määrittämiseksi muuntogeeniselle maissille, jossa on EPSPS-muunnos (18); toteaa, että käsiteltävänä olevassa maissin geenimuunnospakassa on EPSPS-muunnos (19);

R.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 396/2005 mukaisesti sellaisten tehoaineiden jäämiä, joita ei ole hyväksytty käytettäväksi unionissa, kuten glufosinaatin, tuoduissa ravinto- ja rehukasveissa olisi valvottava ja seurattava tarkasti (20);

S.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata glufosinaattia eikä glyfosaattia (muuntogeenisestä tai muusta) maissista osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 (21); huomauttaa, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että maissin geenimuunnospakka, sen alayhdistelmät tai siitä saadut elintarvikkeet ja rehu ylittävät unionin asettamat jäämien enimmäismäärät (MRL), jotka otettiin käyttöön ja joita seurataan kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi;

T.

toteaa, että useiden tutkimusten mukaan on havaittu sivuvaikutuksia, jotka saattavat tietyissä olosuhteissa vaikuttaa immuunijärjestelmään Bt-proteiineille altistumisen jälkeen, ja että joillakin Bt-proteiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia (22), mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden sellaisten proteiinien allergeenisuutta, joiden kanssa ne ovat kosketuksissa;

U.

ottaa huomioon, että erästä toista maissin geenimuunnospakkaa ja sen alayhdistelmiä koskevan arviointiprosessin yhteydessä annetussa muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsenen vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todettiin, että vaikka immuunijärjestelmään kohdistuvia tahattomia vaikutuksia ei ole koskaan havaittu missään hakemuksissa, joissa on ilmennyt Bt-proteiineja, niitä ei voida havaita EFSAn tällä hetkellä suosittelemilla ja muuntogeenisten kasvien turvallisuuden arviointia varten suoritettavilla toksikologisilla tutkimuksilla, koska tutkimuksiin ei sisälly asianmukaisia testejä tätä tarkoitusta varten (23);

V.

ottaa huomioon, että hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että neonikotinoidien käytön nopea yleistyminen siementen käsittelyssä Yhdysvalloissa ja muuntogeenisen Bt-maissin istutuksen lisääntyminen on tapahtunut samanaikaisesti (24); toteaa, että unioni on kieltänyt kolmen neonikotinoidin ulkokäytön muun muassa siementen peittausaineena mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi (25);

W.

ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien mahdollisen vuorovaikutuksen Bt-proteiinien kanssa ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana riskinarviointia;

X.

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. syyskuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 11. lokakuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

Y.

ottaa huomioon, että komissio pitää ongelmallisena, että muuntogeenisiä organismeja koskevat lupapäätökset tehdään edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistöä, mikä on näkyvä poikkeus kaikkien tuotelupien keskuudessa, mutta josta on tullut sääntö muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevassa päätöksenteossa (26); toteaa, että komission puheenjohtaja on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (27);

Z.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

AA.

ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille, jos muutoksenhakukomiteassa ei ole jäsenvaltioiden määräenemmistöä puolesta (28);

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278 9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030).

—

ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus), joka avattiin allekirjoittamista varten 11. toukokuuta 2011,

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan (Lanzaroten sopimus),

—

ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW-sopimus),

—

ottaa huomioon 20. marraskuuta 1989 tehdyn yleissopimuksen lapsen oikeuksista (lapsen oikeuksien sopimus),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja),

—

ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n erityisistunnoissa Peking + 5 (2005), Peking + 15 (2010) ja Peking + 20 (2015) hyväksytyt asiakirjat, joissa arvioidaan konferenssien tuloksia,

—

ottaa huomioon Kairossa vuonna 1994 pidetyn kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin ja sen toimintaohjelman,

—

ottaa huomioon Unescon vuonna 2018 antaman seksuaalikasvatusta koskevan ohjeasiakirjan ”International Technical Guidance on Sexuality Education”,

—

ottaa huomioon YK:n väestörahaston (UNFPA) vuonna 2014 antamat kattavaa seksuaalikasvatusta koskevat toimintaohjeet ”Operational Guidance for Comprehensive Sexuality Education”,

—

ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston ja Saksan liittovaltion terveyskasvatuksen alan keskuksen laatimat seksuaalikasvatusta Euroopassa koskevat standardit,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun 4. joulukuuta 2017 naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista Euroopassa antaman raportin ”Women’s sexual and reproductive health and rights in Europe”,

—

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 20. kesäkuuta 2017 asiassa Bayev ja muut v. Venäjä antaman tuomion,

—

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU (1) lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja 22. joulukuuta 2003 lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta annetun neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS (2) korvaamisesta,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2019 homo- ja biseksuaaleista sekä transihmisistä Euroopan unionissa julkaiseman kyselytutkimuksen ”European Union lesbian, gay, bisexual and transgender survey”,

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Puolasta ja erityisesti 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (3),

—

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan 10. heinäkuuta 2017 päivätyn matkakertomuksen sen matkasta Puolaan 22.–24. toukokuuta 2017,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 3. joulukuuta 2018 päivätyn matkakertomuksen Puolaan maan oikeusvaltiotilannetta tarkastelemaan lähetetyn tilapäisen valtuuskunnan matkasta (19.– 21. syyskuuta 2018),

—

ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa (4),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että ”Stop Paedophilia” -aloitteen kannattajat toimittivat Puolan parlamentin alahuoneelle 17. heinäkuuta 2019 kansalaisaloitteen Puolan rikoslain 200 b pykälän muuttamisesta;

B.

ottaa huomioon, että Puolan parlamentin alahuoneessa keskusteltiin lakiehdotuksesta sen ensimmäisessä käsittelyssä 15. lokakuuta 2019, kun Puolassa oli toimitettu parlamenttivaalit ja parlamentin keskeytetty istunto aloitettu uudelleen, ja että lakiehdotuksen hylkäämisestä tehty esitys äänestettiin siellä kumoon 16. lokakuuta 2019; ottaa huomioon, että lakiehdotuksen lainsäädännöllistä käsittelyä oletettavasti jatketaan uuden parlamentin alahuoneen 12. marraskuuta 2019 pidettävän avajaisistunnon jälkeen;

C.

ottaa huomioon, että lakiehdotuksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevia lakeja pedofilian ehkäisemisestä ja torjumisesta; toteaa, että nuorille tarjottavan kattavan seksuaalikasvatuksen rinnastaminen pedofilian edistämiseen on huolestuttavaa, harhaanjohtavaa ja haitallista;

D.

ottaa huomioon, että lakiehdotukseen sisältyvien uusien säännösten mukaan jokaiselle, joka julkisesti edistää alaikäisten seksuaalista kanssakäymistä tai hyväksyy sen, voitaisiin määrätä jopa kahden vuoden vankeusrangaistus;

E.

ottaa huomioon, että edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun joukkoviestinnällä edistetään alaikäisten seksuaalista kanssakäymistä tai muuta seksuaalista toimintaa tai hyväksytään se, ja silloin, kun on kyse alaikäisten kasvatukseen ja koulutukseen, hoitoon tai huoltoon liittyvistä ammateista, ja että tällöin voitaisiin määrätä jopa kolmen vuoden vankeusrangaistus; ottaa huomioon, että on tehty ehdotuksia tämän rangaistuksen nostamiseksi vielä viiteen vuoteen;

F.

ottaa huomioon, että tällaisilla säännöksillä kriminalisoitaisiin käytännössä kattavan seksuaalikasvatuksen antaminen alaikäisille sillä verukkeella, että halutaan torjua pedofiliaa, ja että tämä vaikuttaisi muun muassa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijöihin, aktivisteihin, terveydenhuollon tuottajiin, psykologeihin, kustantajiin ja toimittajiin sekä jopa vanhempiin tai laillisiin huoltajiin;

G.

ottaa huomioon, että valtiosääntöoikeudellinen suhteellisuusperiaate merkitsee sitä, ettei lainsäätäjillä ole rajatonta harkintavaltaa rikosoikeudellisten säännösten laatimisessa ja että rikosoikeutta olisi käytettävä vasta viimeisenä keinona, jolloin noudatetaan ultima ratio -periaatetta eli viimeisen keinon periaatetta; toteaa, että tämä lakiehdotus rikkoisi tätä periaatetta;

H.

ottaa huomioon, että Puola on ratifioinut Istanbulin sopimuksen, Lanzaroten sopimuksen, CEDAW-sopimuksen ja lapsen oikeuksien sopimuksen ja että se on ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden nojalla velvollinen tarjoamaan mahdollisuuden kattavaan seksuaalikasvatukseen ja -tietoon muun muassa seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksikäytön riskeistä ja kyseenalaistamaan yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolistereotypioita;

I.

ottaa huomioon, että jonkinlaisen seksuaali- ja terveyskasvatuksen tarjoaminen on jo pakollista 20 jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että on joitakin jäsenvaltioita, kuten Puola, jotka eivät ole noudattaneet seksuaalikasvatusta Euroopassa koskevia WHO:n standardeja;

J.

ottaa huomioon, että kattava seksuaalikasvatus on opetussuunnitelmaan perustuva prosessi, jossa opetetaan ja opiskellaan seksuaalisuuden kognitiivisia, emotionaalisia, fyysisiä ja sosiaalisia näkökohtia, ja että sen tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille sellaisia tietoja ja taitoja ja vaalia sellaisia asenteita ja arvoja, jotka lisäävät heidän mahdollisuuksiaan pitää huolta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja ihmisarvostaan; toteaa, että kattava seksuaalikasvatus antaisi lapsille ja nuorille mahdollisuuden luoda kunnioitukseen perustuvia sosiaalisia ja seksuaalisia suhteita ja pohtia samalla, miten heidän valintansa vaikuttavat heidän omaan sekä muiden hyvinvointiin; toteaa, että sen avulla lasten ja nuorten olisi myös mahdollista ymmärtää omat oikeutensa ja varmistaa niiden suojelu koko elämänsä ajan;

K.

ottaa huomioon, että kattavan sukupuolikasvatuksen tarjoaminen on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla voidaan täyttää kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin 25. vuosipäivään (ICPD25) liittyvät sitoumukset eli huolehtia siitä, että perhesuunnittelutarpeet täytetään kaikilta osin, estettävissä olevia äitiyskuolemia ei enää tapahdu ja sukupuoleen perustuva väkivalta sekä naisiin, tyttöihin ja nuoriin kohdistuvat haitalliset käytännöt saadaan kitkettyä kokonaan;

L.

ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys liittyy useisiin ihmisoikeuksiin, myös oikeuteen elämään ja ihmisarvoon sekä oikeuteen olla joutumatta epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi, oikeuteen terveydenhuoltoon, oikeuteen yksityisyyteen, oikeuteen saada koulutusta sekä syrjintäkieltoon, joista on säädetty myös Puolan perustuslaissa;

M.

toteaa, että lakiehdotus voidaan nähdä jälleen uutena yrityksenä rajoittaa viime vuosien tapaan seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia Puolassa; ottaa huomioon, että yritys rajoittaa aborttioikeutta entisestään ei päässyt etenemään vuonna 2018 Puolan kansalaisten vastustettua sitä voimallisesti niin sanotun mustan perjantain marsseilla;

N.

ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että arkaluonteisissa asioissa, kuten käytäessä julkista keskustelua seksuaalikasvatuksesta, jolloin puntaroitavina ovat vanhempien näkemykset, koulutuspolitiikka ja kolmansien osapuolten oikeus sananvapauteen, viranomaisten ainoana vaihtoehtona on tukeutua sellaisiin kriteereihin kuin objektiivisuus, moniarvoisuus, tieteellinen paikkansapitävyys ja viime kädessä tietyntyyppisen tiedon hyödyllisyys nuoren yleisön kannalta;

O.

ottaa huomioon, että monien lasten ja teini-ikäisten ensimmäiset tiedot intiimeistä suhteista perustuvat pornografiaan, etenkin nettipornoon, ja vertaisiltaan saamiinsa ristiriitaisiin viesteihin; katsoo, että tässä yhteydessä seksuaalikasvatus on vieläkin tärkeämpää, jotta voidaan tarjota nuorille välineet, joita he tarvitsevat voidakseen käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa turvallisesti ja joutumatta verkkoviettelyn uhriksi ja joiden avulla heidän on helpompi ymmärtää heidän eteensä tulevaa sisältöä ja tunnistaa tosiasioihin perustuva tieto sekä tiedostaa sukupuolistereotypioiden ja seksismin esiintyminen;

P.

ottaa huomioon, että sen lisäksi, että nuorten tiedot ovat puutteelliset, ehkäisystä huolehtiminen saattaa olla heille vaikeaa erilaisten esteiden vuoksi, kuten ehkäisyvälineiden tarjoamista koskevien rajoittavien lakien ja toimintapolitiikkojen vuoksi; toteaa, että silloinkin, kun nuorilla on mahdollisuus hankkia ehkäisyvälineitä, he eivät ehkä tee sitä, koska avioliiton ulkopuolella tapahtuvaan seksuaaliseen kanssakäymiseen ja/tai ehkäisyvälineiden käyttöön liittyy leimautumisen vaara, he pelkäävät sivuvaikutuksia tai heillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten ehkäisyvälineitä käytetään oikein; ottaa huomioon, että seksuaalista suojaikärajaa koskevan Puolan lainsäädännön mukaan yli 15-vuotiaat teini-ikäiset voivat lain mukaan suostua seksuaalisiin tekoihin; ottaa huomioon, että he tarvitsevat kuitenkin silloinkin huoltajansa suostumuksen saadakseen ehkäisyvälineitä koskevan lääkemääräyksen;

Q.

toteaa, että seksuaalinen väkivalta olisi saatava kokonaan kitkettyä, sillä se on yleistä ja erityisesti alaikäiset ovat alttiita sille; ottaa huomioon, että teiniraskaudet ovat edelleen merkittävä sosiaalinen ongelma ja voivat lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta; toteaa, että kattava seksuaalikasvatus auttaa purkamaan sukupuolistereotypioita ja ehkäisemään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

—

ottaa huomioon José Manuel Fernandesin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Porton rikostutkinta- ja syyteosaston 26. marraskuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy menettelyyn nro 1406/14.3TDPRT ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 31. tammikuuta 2019,

—

on kuullut José Manuel Fernandesia työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot (1),

—

ottaa huomioon Portugalin tasavallan perustuslain 157 pykälän,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

—

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0023/2019),

A.

ottaa huomioon, että Porton rikostutkinta- ja syyteosasto on esittänyt Euroopan parlamentin jäsenen José Manuel Fernandesin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, joka liittyy mahdolliseen kanteeseen, joka koskee väitettyä virka-aseman väärinkäyttöä, josta säädetään ja joka määritellään rangaistavaksi teoksi, josta voidaan langettaa kahdesta kahdeksaan vuoden pituinen vankeusrangaistus, 16. heinäkuuta annetun Portugalin lain nro 34/87 11 pykälässä;

B.

toteaa, että oikeusmenettely ei koske Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettuja Euroopan parlamentin jäsenten tehtäviään hoitaessaan ilmaisemia mielipiteitä tai äänestyksiä;

C.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

D.

toteaa, että Portugalin tasavallan perustuslain 157 pykälän 2 ja 3 momentissa määrätään seuraavaa:

E.

toteaa, että José Manuel Fernandes – hänen ominaisuudessaan Vila Verden pormestarina sekä hänen hoitaessaan tehtäviään tässä roolissa ja toimien salaisesti yhteistyössä muiden kanssa – on tutkinnan kohteena siksi, että hän väitetysti loukkasi julkisia hankintoja koskevien sääntöjen yleisiä periaatteita eli puolueettomuutta, neutraaliutta, kilpailua ja avoimuutta koskevia periaatteita asettamalla erään yrityksen sen kilpailijoita suotuisampaan asemaan ja osallistumalla väitetysti tarjouskilpailuasiakirjojen valmisteluun ja viimeistelyyn; huomauttaa, että tarjouskilpailu ratkesi tämän yrityksen eduksi 22. joulukuuta 2008;

F.

toteaa, että työjärjestyksen 9 artiklan 8 kohdassa määrätään, että oikeudellisten asioiden valiokunta ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista;

G.

ottaa huomioon, että työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta;

H.

toteaa, että José Manuel Fernandes on pyytänyt koskemattomuutensa pidättämistä; huomauttaa, että on yksin parlamentin tehtävä päättää kussakin yksittäistapauksessa koskemattomuuden pidättämisestä tai pidättämättä jättämisestä; toteaa, että parlamentti voi perustellusti ottaa huomioon jäsenen kannan päättäessään, pidätetäänkö hänen koskemattomuutensa vai ei (2);

I.

toteaa, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

J.

ottaa huomioon, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita fumus persecutionis -tilanteesta eli tosiseikkoja, jotka viittaisivat siihen, että oikeusmenettelyn tarkoituksena voi olla vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa ja siten Euroopan parlamenttia;

1.

2.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2018)0819),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0017/2019),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

—

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0019/2019),

1.

2.

3.

4.

5.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0442 – C9-0127/2019),

—

ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (1) (EGR-asetus),

—

ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

—

ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0021/2019),

A.

ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille; toteaa, että apu annetaan työntekijöille ja niille yrityksille, joiden palveluksessa he ovat työskennelleet, annetun taloudellisen tuen kautta;

B.

katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti; ottaa huomioon, että tähän tapaukseen liittyy erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ikäryhmä, jossa yli 81 prosenttia työntekijöistä on 55–64-vuotiaita;

C.

ottaa huomioon, että Belgia toimitti hakemuksen EGF/2019/001 BE/Carrefour rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 47 (vähittäiskauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) luokitellulla toimialalla vähennettiin 751 työntekijää 30. marraskuuta 2018 ja 30. maaliskuuta 2019 välisenä aikana; ottaa huomioon, että vielä 268 työntekijää vähennettiin ennen viiteajanjaksoa tai sen jälkeen; ottaa huomioon, että komission mukaan voidaan osoittaa selkeä syy-yhteys tapahtumaan, joka aiheutti työntekijävähennykset viiteajanjakson aikana; ottaa huomioon, että Belgian hakemuksessa mainittujen tosiseikkojen perusteella ei ole käytetty muita varoja tai ohjelmia;

D.

ottaa huomioon, että hakemus perustui EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja/tai itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka lopettavat työskentelynsä;

E.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1309/2013 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Belgia on päättänyt myös tarjota EGR:n tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja 330:lle työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevalle nuorelle;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.