KOMISSION TIEDONANTO

kesäaikasäännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/84/EY 4 artiklan nojalla

Kesäajan alkamis- ja päättymispäivämäärät

(2021/C 149/01)

Kesäajan vahvistetaan alkavan ja päättyvän vuosina 2022–2026 seuraavina päivinä kello 01.00 Greenwichin yleisaikaa (UCT):

—	vuonna 2022: sunnuntai 27 päivä maaliskuuta ja sunnuntai 30 päivä lokakuuta,

—	vuonna 2023: sunnuntai 26 päivä maaliskuuta ja sunnuntai 29 päivä lokakuuta,

—	vuonna 2024: sunnuntai 31 päivä maaliskuuta ja sunnuntai 27 päivä lokakuuta,

—	vuonna 2025: sunnuntai 30 päivä maaliskuuta ja sunnuntai 26 päivä lokakuuta,

—	vuonna 2026: sunnuntai 29 päivä maaliskuuta ja sunnuntai 25 päivä lokakuuta.

Euron kurssi (1)

26. huhtikuuta 2021

(2021/C 149/02)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2085
JPY	Japanin jeniä	130,54
DKK	Tanskan kruunua	7,4362
GBP	Englannin puntaa	0,86975
SEK	Ruotsin kruunua	10,1308
CHF	Sveitsin frangia	1,1067
ISK	Islannin kruunua	151,00
NOK	Norjan kruunua	10,0358
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,807
HUF	Unkarin forinttia	363,30
PLN	Puolan zlotya	4,5571
RON	Romanian leuta	4,9233
TRY	Turkin liiraa	10,0428
AUD	Australian dollaria	1,5518
CAD	Kanadan dollaria	1,5030
HKD	Hongkongin dollaria	9,3777
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6727
SGD	Singaporen dollaria	1,6027
KRW	Etelä-Korean wonia	1 343,56
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,2441
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8379
HRK	Kroatian kunaa	7,5652
IDR	Indonesian rupiaa	17 502,08
MYR	Malesian ringgitiä	4,9524
PHP	Filippiinien pesoa	58,433
RUB	Venäjän ruplaa	90,5838
THB	Thaimaan bahtia	37,995
BRL	Brasilian realia	6,5895
MXN	Meksikon pesoa	23,9814
INR	Intian rupiaa	90,3780

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotusta digipalvelusäädökseksi

(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla www.edps.europa.eu)

(2021/C 149/03)

Komissio antoi 15. joulukuuta 2020 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta, jäljempänä ”digipalvelusäädös”.

Euroopan tietosuojavaltuutettu tukee komission tavoitetta edistää avointa ja turvallista verkkoympäristöä määrittämällä vastuut ja vastuuvelvollisuuden välityspalvelujen tarjoajille ja erityisesti verkkoalustoille, kuten sosiaaliselle medialle ja markkinapaikoille.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti siihen, että ehdotuksella pyritään täydentämään asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY mukaisia suojakeinoja eikä korvaamaan niitä. Ehdotus kuitenkin vaikuttaa väistämättä henkilötietojen käsittelyyn. Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että on välttämätöntä varmistaa täydentävyys verkkoalustojen ja muiden säilytyspalvelujen tarjoajien valvonnassa.

Tietyt verkkoalustoihin liittyvät toimet lisäävät riskejä sekä yksilöiden oikeuksien että koko yhteiskunnan kannalta. Vaikka ehdotukseen sisältyy riskinhallintatoimenpiteitä, tarvitaan lisäsuojatoimia, erityisesti sisällön moderoinnin, verkkomainonnan ja suosittelujärjestelmien osalta.

Sisällön moderoinnissa olisi noudatettava oikeusvaltioperiaatetta. Koska yksilöiden käyttäytymistä seurataan jo kattavasti etenkin verkkoalustojen yhteydessä, digipalvelusäädöksessä olisi rajattava, milloin ”laittoman sisällön” torjuntatoimet oikeuttavat automaattisten keinojen käytön, jotta voidaan havaita, tunnistaa ja käsitellä laitonta sisältöä. Profilointi sisällön moderointia varten olisi kiellettävä, ellei palveluntarjoaja pysty osoittamaan, että kyseiset toimenpiteet ovat ehdottoman välttämättömiä digipalvelusäädöksessä nimenomaisesti määritettyjen järjestelmäriskien käsittelemiseksi.

Kohdennettuun verkkomainontaan liittyvien useiden riskien vuoksi Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa molempia lainsäätäjiä harkitsemaan lisäsääntöjä, joissa käsitellään muutakin kuin vain avoimuutta. Tällaisiin toimenpiteisiin pitäisi kuulua sulautettuun seurantaan perustuvan kohdennetun mainonnan asteittainen poistaminen ja lopulta kieltäminen. Olisi myös rajoitettava tietoryhmiä, joita voidaan käsitellä kohdennusta varten, ja tietoryhmiä, joita voidaan luovuttaa mainostajille tai kolmansille osapuolille kohdennetun mainonnan tekemistä tai sen helpottamista varten.

Sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan vaatimusten mukaisesti suosittelujärjestelmien ei pitäisi oletusarvoisesti perustua profilointiin. Suosittelujärjestelmien merkittävän vaikutuksen vuoksi Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa myös toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joilla lisätään entisestään niiden avoimuutta ja käyttäjävalvontaa.

Yleisemmin ottaen Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa ottamaan käyttöön yhteentoimivuutta koskevat vähimmäisvaatimukset erittäin suurille verkkoalustoille ja edistämään teknisten standardien kehittämistä EU:n tasolla eurooppalaista standardointia koskevan sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti.

Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa huomioon digitaalisiin clearinghouse-alustoihin liittyvän kokemuksen ja kehityksen ja kehottaa voimakkaasti luomaan nimenomaisen ja kattavan oikeusperustan toimivaltaansa kuuluvalla alalla toimivien valvontaviranomaisten yhteistyölle ja asiaankuuluvien tietojen vaihdolle. Digipalvelusäädöksellä olisi varmistettava rakenteellinen ja jäsennelty yhteistyö toimivaltaisten valvontaviranomaisten, myös tietosuojaviranomaisten, kuluttajansuojaviranomaisten ja kilpailuviranomaisten, välillä.

1.   JOHDANTO JA TAUSTA

1.

Komissio antoi 15. joulukuuta 2020 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (1).

2.

Ehdotus on jatkoa tiedonannolle Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa, jossa komissio vahvisti aikomuksensa laatia uudet ja tarkistetut säännöt, joilla syvennetään digitaalisten palvelujen sisämarkkinoita lisäämällä ja yhdenmukaistamalla verkkoalustojen ja tietopalvelujen tarjoajien vastuita ja vahvistamalla verkkoalustojen sisältöpolitiikan valvontaa EU:ssa (2).

3.

Perustelujen mukaan uudet ja innovatiiviset digitaaliset palvelut ovat vaikuttaneet syvästi yhteiskunnan ja talouden muutoksiin unionissa ja kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan niiden käytöstä aiheutuu uusia riskejä ja haasteita niin yhteiskunnalle kuin palveluja käyttäville ihmisille. (3)

4.

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa parhaat edellytykset innovatiivisten digitaalisten palvelujen tarjoamiselle sisämarkkinoilla, edistää verkkoturvallisuutta ja perusoikeuksien suojelua sekä luoda vankka ja kestävä hallintorakenne välityspalvelujen tarjoajien tehokasta valvontaa varten (4). Sitä varten ehdotuksessa — on säännöksiä välityspalvelujen tarjoajien vastuuvapautuksesta (II luku) — säädetään huolellisuusvelvoitteista, jotka on mukautettu kyseessä olevan välityspalvelun tyypin ja luonteen mukaan (III luku) — on säännöksiä ehdotetun asetuksen täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon valvonnasta (IV luku).

5.

Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultiin digipalvelusäädöstä koskevasta ehdotusluonnoksesta epävirallisesti 27. marraskuuta 2020. Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti kuulemiseen menettelyn varhaisessa vaiheessa.

6.

Digipalvelusäädöstä koskevan ehdotuksen lisäksi komissio on antanut myös ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla (digimarkkinasäädös) (5). Euroopan tietosuojavaltuutettua on asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuultu myös digimarkkinasäädöstä koskevasta ehdotuksesta. Sitä käsitellään erillisessä lausunnossa.

3.   PÄÄTELMÄT

93.

Edellä esitetyn perusteella Euroopan tietosuojavaltuutettu esittää seuraavat suositukset:

Suhde asetukseen (EU) 2016/679 ja direktiiviin 2002/58/EY:

—	Yhdenmukaistetaan ehdotuksen 1 artiklan 5 kohdan i alakohdan sanamuoto direktiivin 2000/31/EY 1 artiklan 5 kohdan b alakohdan voimassa olevan sanamuodon kanssa.

—	Selvennetään, että ehdotusta ei sovelleta rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden vastuuta koskeviin kysymyksiin.

Sisällön moderointi ja rikoksia koskevista epäilyistä ilmoittaminen:

—	Selvennetään, että kaikki sisällön moderoinnin muodot eivät edellytä tietyn rekisteröidyn määrittämistä ja että tietojen minimoinnin ja sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan vaatimusten mukaisesti sisällön moderointiin ei mahdollisuuksien mukaan pitäisi kuulua henkilötietojen käsittelyä.

—	Varmistetaan, että sisällön moderointi tehdään oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti rajaamalla, milloin ”laittoman sisällön” torjuntatoimet oikeuttavat automaattisten keinojen käytön ja henkilötietojen käsittelyn, jotta voidaan havaita, tunnistaa ja käsitellä laitonta sisältöä.

—	Täsmennetään, että profilointi sisällön moderointia varten olisi kiellettävä, ellei palveluntarjoaja pysty osoittamaan, että kyseiset toimenpiteet ovat ehdottoman välttämättömiä ehdotuksessa nimenomaisesti määritettyjen järjestelmäriskien käsittelemiseksi.

—	Selvennetään, voivatko välityspalvelujen tarjoajat ilmoittaa vapaaehtoisesti rikoksia koskevista epäilyistä lainvalvonta- tai oikeusviranomaisille ja missä määrin se voidaan tehdä, ehdotuksen 21 artiklassa tarkoitetun tapauksen lisäksi.

—	Täsmennetään, että kaikkien säilytyspalvelujen tarjoajien, jotka käyttävät sisällön moderointiin automaattisia keinoja, on varmistettava, että kyseisillä keinoilla saatavat tulokset eivät ole syrjiviä tai perusteettomia.

—

Laajennetaan ehdotuksen 12 artiklan 2 kohdan vaatimusta kaikkiin sisällön moderoinnin muotoihin riippumatta siitä, tehdäänkö moderointi tarjoajan ehtojen mukaisesti tai muulla perusteella, ja täsmennetään, että kyseisten toimenpiteiden on oltava ”tarpeellisuuden” lisäksi ”oikeassa suhteessa” tavoitteeseen nähden.

—

Vahvistetaan ehdotuksen 14 artiklan 6 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitettyjä avoimuusvaatimuksia ilmoittamalla vielä yksityiskohtaisemmin, mitä tietoja kyseessä oleville ihmisille on annettava etenkin, jos kyseistä sisällön moderointia varten käytetään automaattisia keinoja, sanotun rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 ilmoittamisvelvollisuutta ja rekisteröityjen oikeuksia.

—

Muokataan ehdotuksen 15 artiklan 2 kohtaa siten, että siinä todetaan yksiselitteisesti, että laittoman sisällön havaitsemiseksi ja tunnistamiseksi käytetyistä automaattisista keinoista on joka tapauksessa annettava tietoa riippumatta siitä, liittyikö sitä seuranneeseen päätökseen automaattisten keinojen käyttöä vai ei.

—	Vaaditaan kaikkia säilytyspalvelujen tarjoajia, ei vain verkkoalustoja, tarjoamaan ehdotuksen 17 artiklassa tarkoitetut helposti käytettävissä olevat valitusmekanismit.

—	Lisätään ehdotuksen 17 artiklaan määräaika alustan valituksesta tekemälle päätökselle sekä maininta siitä, että perustettava valitusmekanismi ei saa vaikuttaa asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY mukaisesti rekisteröityjen käytettävissä oleviin oikeuksiin ja oikeussuojakeinoihin.

—	Esitetään liitteessä annettavan luettelon avulla vielä tarkemmin kaikki muut rikokset (paitsi lasten seksuaalinen hyväksikäyttö), jotka täyttävät ehdotuksen 21 artiklan kynnysarvon ja joista on ehkä tehtävä ilmoitus.

—

Pohditaan sellaisten lisätoimenpiteiden käyttöönottoa, joilla voidaan varmistaa avoimuus ja rekisteröityjen oikeuksien käyttö ja joihin sovelletaan silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä, suppeasti määritettyjä rajoituksia (esim. kun on suojeltava käynnissä olevan tutkimuksen luottamuksellisuutta) asetuksen (EU) 2016/679 23 artiklan 1 ja 2 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

—	Määritellään selkeästi ehdotuksen 21 artiklassa tarkoitettu käsite ”asiaankuuluvat tiedot” esittämällä tyhjentävä luettelo tietoryhmistä, jotka olisi ilmoitettava, sekä kaikki tietoryhmät, jotka olisi tarvittaessa säilytettävä asiaankuuluvien lainvalvontaviranomaisten tulevien tutkimusten tueksi.

Verkkomainonta:

—	Pohditaan sellaisten lisäsääntöjen käyttöönottoa, joissa käsitellään muutakin kuin vain avoimuutta, muun muassa sulautettuun seurantaan perustuvan kohdennetun mainonnan asteittaista poistamista ja lopulta kieltämistä.

—

Pohditaan rajoituksia, jotka koskevat a) tietoryhmiä, joita voidaan käsitellä kohdentamista varten, b) tietoryhmiä tai kriteereitä, joiden perusteella mainoksia voidaan kohdentaa tai toteuttaa, ja c) tietoryhmiä, joita voidaan luovuttaa mainostajille tai kolmansille osapuolille kohdennetun mainonnan tekemistä tai sen helpottamista varten.

—	Selkeytetään entisestään ehdotuksen 24 ja 30 artiklan viittausta luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, jonka puolesta mainos esitetään.

—

Lisätään 24 artiklan vaatimuksiin uusi kohta, jossa vaaditaan alustan tarjoajaa ilmoittamaan rekisteröidyille, onko mainos valittu käyttämällä automaattista järjestelmää (esim. mainosten välitysjärjestelmää tai alustaa), ja jos se on valittu siten, määrittämään järjestelmistä vastuussa olevat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

—	Selvennetään 30 artiklan 2 kohdan d alakohdassa, että rekisterissä olisi oltava tietoa myös siitä, onko yksi tai useampi palvelun vastaanottajien ryhmä jätetty mainonnan kohderyhmän ulkopuolelle.

—	Korvataan viittaus ”tärkeimpiin parametreihin” viittauksella ”parametreihin” ja selvennetään entisestään, mitä parametreja vähintään tarvitaan, jotta saadaan ehdotuksen 24 ja 30 artiklassa tarkoitetut ”merkitykselliset tiedot”.

—	Harkitaan samanlaisia vaatimuksia, joita sovelletaan elinkeinonharjoittajien jäljitettävyyden (ehdotuksen 22 artikla) varmistamiseen, verkkomainontapalvelujen käyttäjien (ehdotuksen 24 ja 30 artikla) osalta.

Suosittelujärjestelmät:

—	Selvennetään, että sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan vaatimusten mukaisesti suosittelujärjestelmien ei pitäisi oletusarvoisesti perustua asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun ”profilointiin”.

—	Säädetään, että suosittelujärjestelmien tehtävää ja toimintaa koskevat tiedot on annettava erikseen siten, että ne ovat helposti käytettävissä, tavallisen kansalaisen ymmärrettävissä ja tiiviitä.

—	Säädetään, että sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan vaatimusten mukaisesti suosittelujärjestelmien ei pitäisi oletusarvoisesti perustua asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun ”profilointiin”.

—

Sisällytetään ehdotuksen 29 artiklaan seuraavat lisävaatimukset: — mainitaan alustan näkyvässä osassa, että alustalla käytetään suosittelujärjestelmää ja seurantaa, sekä esitetään käytettävissä olevat vaihtoehdot helppokäyttöisellä tavalla — ilmoitetaan alustan käyttäjälle, onko suosittelujärjestelmä automaattinen päätöksentekojärjestelmä, ja jos se on, määritetään päätöksestä vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö — annetaan rekisteröidyille mahdollisuus tarkastella helppokäyttöisellä tavalla kaikkia profiileita, joita käytetään alustan sisällön kuratoinnissa palvelun vastaanottajan osalta — annetaan palvelun vastaanottajan mukauttaa suosittelujärjestelmiä vähintään tavanomaisten peruskriteerien (esim. aika, mielenkiinnon kohde) osalta — tarjotaan käyttäjille helposti käytettävissä oleva vaihtoehto poistaa kaikki heidän näkemänsä sisällön kuratoimiseen käytetyt profiilit.

Hyväksyttyjen tutkijoiden pääsystä tietoihin:

—	Säädetään, että sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan vaatimusten mukaisesti suosittelujärjestelmien ei pitäisi oletusarvoisesti perustua asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun ”profilointiin”.

—

Muotoillaan ehdotuksen 26 artiklan 1 kohdan c alakohta uudelleen siten, että siinä viitataan tosiasiallisiin tai ennakoitavissa oleviin kielteisiin vaikutuksiin kansanterveyden suojeluun, alaikäisiin tai kansalaiskeskusteluun taikka tosiasiallisiin tai ennakoitavissa oleviin vaikutuksiin vaalimenettelyihin ja yleiseen turvallisuuteen erityisesti niiden palvelun tahallisen manipuloinnin, mukaan lukien palvelun epäaidon käytön tai automatisoidun hyödyntämisen, riskin osalta.

—	Laajennetaan 31 artiklaa vähintään siten, että riskinhallintatoimenpiteiden tehokkuus ja oikeasuhteisuus voidaan tarkastaa.

—	Pohditaan, miten yleisen edun mukaista tutkimusta voidaan edistää yleisemmin, myös ehdotuksen noudattamisen seurannan ulkopuolella.

Alustojen yhteentoimivuudesta:

—	Harkitaan yhteentoimivuutta koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöön ottamista erittäin suurille verkkoalustoille ja edistetään teknisten standardien kehittämistä EU:n tasolla eurooppalaista standardointia koskevan sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti.

Täytäntöönpanosta, yhteistyöstä, seuraamuksista ja täytäntöönpanon valvonnasta:

—

Varmistetaan täydentävyys verkkoalustojen ja muiden säilytyspalvelujen tarjoajien valvonnassa etenkin — säätämällä nimenomaisesta oikeusperustasta toimivaltaansa kuuluvalla alalla toimivien viranomaisten väliselle yhteistyölle — edellyttämällä rakenteellista ja jäsenneltyä yhteistyötä toimivaltaisten valvontaviranomaisten, myös tietosuojaviranomaisten, välillä — viittaamalla yksiselitteisesti yhteistyössä mukana oleviin toimivaltaisiin viranomaisiin ja määrittämällä olosuhteet, joissa yhteistyötä olisi tehtävä.

—	Viitataan ehdotuksen johdanto-osan kappaleissa kilpailulainsäädännön alalla toimivaltaisiin viranomaisiin sekä Euroopan tietosuojaneuvostoon.

—	Varmistetaan, että digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla, toimivaltaisilla viranomaisilla ja komissiolla olisi valtuudet ja velvollisuus kuulla myös asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia, muun muassa tietosuojaviranomaisia, niiden tutkiessa ja arvioidessa ehdotuksen noudattamista.

—

Selvennetään, että ehdotuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten valvontaviranomaisten olisi pystyttävä antamaan asetuksessa (EU) 2016/679 tarkoitettujen toimivaltaisten valvontaviranomaisten pyynnöstä tai omasta aloitteesta kaikki tiedot, jotka on saatu henkilötietojen käsittelyyn liittyvien tarkastusten ja tutkimusten yhteydessä, ja sisällytetään sitä varten ehdotukseen nimenomainen oikeusperusta.

—	Varmistetaan ehdotuksen 41 artiklan 5 kohdan, 42 artiklan 2 kohdan ja 59 artiklan kriteerien yhdenmukaisuuden parantaminen.

—	Annetaan Euroopan digitaalisten palvelujen lautakunnalle mahdollisuus antaa oma-aloitteisia lausuntoja ja annetaan tietosuojaneuvostolle mahdollisuus antaa lausuntoja muista asioista kuin komission toteuttamista toimenpiteistä.

---

(1)  COM (2020) 825 final.

(2)  COM(2020) 67 final, s. 12.

(3)  COM (2020) 825 final, s. 1.

(4)  COM (2020) 825 final, s. 2.

(5)  COM(2020) 842 final.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

Asia: M.10233 — Clearlake/TA Associates/Charlesbank/Ivanti

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA: n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 149/04)

---

(1)  EUVLL 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.10170 — Shell/NXK)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 149/05)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2021/C 149/06)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Jászsági nyári szarvasgomba”

EU-nro: PGI-HU-02475 – 4. heinäkuuta 2018

SAN ( ) SMM (X)

1.   [SAN:n tai SMM:n] Nimi tai nimet

”Jászsági nyári szarvasgomba”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Unkari

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Jászsági nyári szarvasgomba” tarkoitetaan nimetyltä maantieteelliseltä alueelta kerättyjä, maan alla kasvavia tuoreita paikallisen sienilajikkeen kesätryffeleitä (Tuber aestivum Vittad.).

Jászsági nyári szarvasgomba -kesätryffelin morfologiset ominaisuudet ovat seuraavat:

Itiöemän koko vaihtelee: Kaupanpitämistä varten tryffelin olisi oltava vähintään saksanpähkinän kokoinen; enimmäiskokoa ei ole vahvistettu. Käytettäväksi suositellun itiöemän vähimmäispaino on 40 grammaa.

Useimmissa tapauksissa itiöemä on muodoltaan enemmän tai vähemmän pallomainen. Tavallisesti mukulan pohjassa ei ole painannetta.

Ulkokuoren väri vaihtelee mustanruskeasta mustaan. Itiöemän ulkopinta on karkea. Pinnalla on mustia suomuja, jotka ovat usein suuria (312 mm), pyramidin muotoisia (5–7-sivuisia), ulkonevia, kiinteitä, teräväreunaisia, yleensä yläosastaan litistyneitä, diagonaalisesti uurteisia, pituussuuntaisesti juovaisia ja tukevasti kiinni itiömallossa.

Malto on kiinteää, ja sen läpi kulkee väriltään valkoisesta kellanruskeaan vaihtelevia vivahteita. Kypsymisen aikana väri on aluksi vaalea, sitten kellertävän likaisen harmaa, vaalean pähkinänruskea ja lopulta syvä suklaanruskea. Hyvin kypsynyt itiöemä on tummahko, ja sen väri vaihtelee kellanruskeasta punaiseen.

Jászsági nyári szarvasgomba -kesätryffelin aistinvaraiset ominaisuudet ovat seuraavat:

Aromi on ainutlaatuinen ja miellyttävä. Keruuhetkellä ensimmäisessä vaiheessa tryffelin tuoksu muistuttaa kypsennettyä maissia tai paahdettua ja käynyttä ohramallasta ja mukana on juuri leikatun ruohon miellyttävää tuoksua. Sadonkorjuun ja varastoinnin aikana aromi muuttuu, mutta se säilyttää erityisen, miellyttävän, juuri leikattua ruohoa muistuttavan tuoksunsa.

Maku on voimakas ja muistuttaa melko paljon herkullista saksanpähkinää.

”Jászsági nyári szarvasgomba” kasvaa toukokuun lopusta elokuun loppuun, toisin kuin muut tryffelit, joita voidaan kerätä marraskuun loppuun asti.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

—

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Sienet on kasvatettava ja kerättävä tuotantoalueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

—

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

—

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

”Jászsági nyári szarvasgomban” tuotantoalue käsittää seuraavien kuntien hallintoalueen: Jászivány, Jászkisér, Jászdózsa, Jászapáti, Jászágó, Jászárokszállás, Jászjákóhalma, Jásztelek ja Jászszentandrás. Tuotantoalueeseen kuuluvat myös Besenyszögin ja Újszászin kunnat, jotka sijaitsevat Jászságin alueen vieressä. Tuotantoalue ei siis ole yhtenäinen, sillä kyseessä on alue, jolla ”Jászsági nyári szarvasgomba” kasvaa luontaisesti, eli maaperä sopii tämän tryffelin kasvattamiseen.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Jászsági nyári szarvasgomba -tryffelin ja maantieteellisen alueen välinen yhteys perustuu tuotteen maineeseen ja laatuun.

Maantieteellisen alueen erityisyys

Jászság sijaitsee Unkarin suuren alangon luoteiskulmassa Jász-Nagykun-Szolnokin läänin hallintoalueella. Jászság sijaitsee Tiszan sivujokina olevien Zagyvajoen ja Tarnajoen välissä ja on osa Keski-Tizan aluetta. Geologisesti ja kasvitieteellisesti kyseessä on luonnollinen erillinen osa Tiszan alankoa. Nimi juontaa juurensa alueelle 1200-luvulla asettuneesta Jászin kansasta.

”Jászsági nyári szarvasgomba” kasvaa luontaisesti pääasiassa tammipuiden, pähkinäpensaiden ja valkopyökkien juuristossa. Lisäksi sitä viljellään ”Trifla” (tryffeli) -puutarhaviljelmillä. Jászságin tryffeliesiintymät löytyvät yleensä tammimetsistä.

Jászsági nyári szarvasgomba -tryffelin erityispiirteitä muokkaavat maaperän luonnolliset ominaisuudet ja alueelle luonteenomainen kasvilajikoostumus. Seutukunta on runsasta pintavesialuetta, ja pohjaveden taso on korkea, mikä yhdessä mustanmullan kanssa tarjoaa ainutlaatuisen kasvumahdollisuuden Jászsági nyári szarvasgomba -tryffelille.

Jászságin maaperäolosuhteet ovat erittäin suotuisat kesätryffelin istutukselle ja viljelylle. Alueen itäosan arojen suolapitoinen alkalimaa ulottuu aina Tiszajoelle saakka. Tämän mustamultaisen tulvaniittymaan koostumus vaihtelee, maa on pH-arvoltaan neutraalia tai hieman emäksistä, kovaa, savista mutta humuspitoista.

Tuotteen erityisyys

Jászsági nyári szarvasgomba -tryffelin itiöemä on suhteellisen säännöllisen muotoinen, ja se kasvaa hyvin ja tasaisesti. Tästä on kiittäminen Jászságin alueen tammimetsiä, aiempien vielä metsittämättömien arojen erinomaista mustaamultaa, pintaa lähellä olevaa korkeaa pohjavesitasoa, ilmastoa ja rinnakkaiseloa muiden kasvilajien kanssa.

Kypsymisen aikana sienellä on ainutlaatuinen, yhä täyteläisempi ja voimakkaampi juuri leikatun ruohon ja kypsennetyn maissin aromi, johon saattaa sekoittua muita tuoksuja tuotantoalueesta riippuen: savuntuoksuista aluskasvillisuutta, hasselpähkinää, tupakkaa, marsipaania tai tummaa suklaata.

Toinen mielenkiintoinen piirre, joka erottaa sienen muista sienistä, on se, että tryffeli on parhaimmillaan heinäkuusta elokuun puoliväliin. Toisin kuin muiden unkarilaisten tai ulkomaisten kesätryffelien kohdalla ”Jászsági nyári szarvasgomban” satokausi on yleensä ohi elokuun puoliväliin tai loppuun mennessä. Tuolloin tryffelien keruu saattaa olla muilla alueilla täydessä vauhdissa, mutta muulla tryffelit ovatkin laadultaan ja aromiltaan erilaisia. Korjuukaudella Jászsági nyári szarvasgomba -tryffeli tuoksuu miellyttävästi ruoholle ja itiöemän koko on kaupanpidon kannalta sopiva.

Maantieteellisen alueen yhteys tuotteen laatuun ja maineeseen

Humuspitoisen mustanmullan ja alueen kasviyhteisöjen ansiosta alueella kehittyy kumariinia koko kasvukauden ajan, minkä ansiosta ”Jászsági nyári szarvasgomba” tuoksuu vasta leikatulle ruoholle. Aromi muuttuu kypsymisen aikana jatkuvasti, ja siitä tulee täyteläisempi ja voimakkaampi. Aromi on pääosin alueen humuspitoisen mustanmullan ansiota.

Metsityksen ansiosta Jászságissa on kehittymässä elinympäristöjä, jotka tuottavat erinomaisia tryffeleitä. Tryffeli esiintyy rinnakkain suojeltujen orkidealajien kanssa, millä on myös myönteinen vaikutus ”Jászsági nyári szarvasgomban” erityiseen aromiin.

Unkarin tryffelinkerääjien perinteiden säilyttämiseksi Unkarin ensimmäinen ja samalla Euroopan toinen tryffelimuseo avattiin Jászszentandrásissa vuonna 2002. Magyar Szarvasgombász Szövetség (Unkarin tryffelinkerääjien yhdistys) järjestää joka vuosi tapahtuman, jolla juhlistetaan kauden alkua. Jászszentandrásia pidetään Unkarin tryffelipääkaupunkina. Vuonna 2004 perustettiin Jászsági Hollós László Trifflász Egyesület (Jászságin tryffelinkerääjien László Hollós -järjestö), jonka tavoitteena on suojella luontotyyppejä ja auttaa sääntelemään tryffelinkeruuta lainsäädännöllä. Viiden viime vuoden ajan Kansainvälinen poliisiyhdistys (IPA), paikallisviranomainen, Unkarin tryffelinkerääjien yhdistys ja Szent László Szarvasgomba Lovagrend (Ladislaus Pyhän Tryffeliritarikunta) ovat yhdistäneet voimansa järjestääkseen yhä suositumman ruoanlaittokilpailun tryffelipohjaisia ruokia varten. Kilpailussa kukin kilpailijaa saa yhden Jászsági nyári szarvasgomba -tryffelin.

”Jászsági nyári szarvasgomba” tunnetaan myös yleisesti useilla muilla lisänimillä, kuten ”Jászságin musta helmi”, ”Jászságin kulta” ja ”Jászin tryffeli”, mikä osoittaa, että tuotetta pidetään alueella erittäin arvokkaana. Näitä nimiä käytetään myös yhä yleisemmin tiedotusvälineissä.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://gi.kormany.hu/foldrajzi-arujelzok

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.