Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030)

(2021/C 66/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN

—

Barcelonan Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2002 hyväksymän Koulutus 2010 -työohjelman (ET 2010), uuden työskentelyjakson, joka vahvistettiin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12 päivänä toukokuuta 2009 annetuilla neuvoston päätelmillä, ja arvioinnin, joka perustuu neuvoston ja komission yhteiseen vuoden 2015 raporttiin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta; näillä yhdessä luotiin eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle ja sen jatkumiselle vahvat puitteet, jotka perustuivat yhteisiin tavoitteisiin ja joilla pyrittiin ennen kaikkea tukemaan kansallisten koulutusjärjestelmien parantamista kehittämällä täydentäviä EU:n tason välineitä ja keskinäistä oppimista ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä avoimen koordinointimenetelmän avulla,

—	tämän asian poliittisen taustan liitteessä I esitetyn mukaisesti,

ja OTTAA HUOMIOON

—	että maaliskuussa 2017 annetussa Rooman julistuksessa EU-johtajat sitoutuivat työskentelemään sellaisen unionin puolesta, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta,

—

että EU-johtajat antoivat Göteborgissa vuonna 2017 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa vahvistetaan ensimmäisenä periaatteena oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, neljäntenä periaatteena oikeus oikea-aikaiseen ja räätälöityyn apuun työllisyysnäkymien tai itsenäisen ammatinharjoittamisen näkymien parantamiseksi, mukaan lukien koulutus ja uudelleenkoulutus, ja lasten oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä 11. periaatteena heikommista lähtökohdista tulevien lasten oikeus yhtäläisiin mahdollisuuksiin,

—

että koulutus mainitaan Eurooppa-neuvoston 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissa päätelmissä keskeisenä tekijänä osallistavien ja yhtenäisten yhteiskuntien rakentamisessa ja Euroopan kilpailukyvyn ylläpitämisessä siten, että koulutus asetetaan ensimmäistä kertaa Euroopan poliittisen asialistan keskiöön,

—	ET 2010 -työohjelmalla ja ET 2020 -puitteilla saavutetun edistyksen, erityisesti kansallisten uudistusten tukemisessa, todeten kuitenkin, että jäljellä on merkittäviä haasteita, jos Eurooppa aikoo saavuttaa edellä mainituissa julistuksissa asetetut tavoitteet,

—

että komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa on ryhtynyt toimiin tämän koulutuksen tulevaisuutta koskevan vision toteuttamiseksi pyrkien vuodesta 2018 alkaen eurooppalaisen koulutusalueen (1) perustamiseen, mihin neuvosto vastasi antamalla 22 päivänä toukokuuta 2018 päätelmät eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta ja 8 päivänä marraskuuta 2019 päätöslauselman eurooppalaisen koulutusalueen kehittämisestä tulevaisuuteen suuntautuvien koulutusjärjestelmien tukemiseksi,

—	työn, joka on tehty Bolognan prosessin puitteissa, jota on vahvistettu Roomassa marraskuussa 2020 annetulla ministerien julkilausumalla, sekä Kööpenhaminan prosessin puitteissa, jota on puolestaan vahvistettu äskettäin marraskuussa 2020 annetulla Osnabrückin julistuksella,

—	että vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa 2021 korostetaan, että on tärkeää varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet ja osallistava koulutus kiinnittäen erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja investoiden uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen,

KOROSTAA, että

—

koulutuksella on olennainen rooli Euroopan tulevaisuuden muovaamisessa näinä aikoina, kun on ehdottoman tärkeää, että yhteiskunnasta ja taloudesta tukee yhtenäisempiä, osallistavampia, digitaalisempia, kestävämpiä, vihreämpiä ja selviytymiskykyisempiä ja kansalaiset voivat tavoitella henkilökohtaisia tavoitteitaan ja hyvinvointia, jotta heillä olisi valmiudet mukautua muuttuviin työmarkkinoihin ja toimia niillä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta harjoittaen,

—

covid-19-pandemia on luonut ennennäkemättömiä paineita koulutusalalle ja käynnistänyt laajamittaisen siirtymisen etäopetukseen ja -oppimiseen ja sulautuvaan opetukseen ja oppimiseen. Tämä siirtyminen on tuonut mukanaan erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia koulutusalan järjestelmiin ja yhteisöihin: se on tuonut esiin digitaalisen kahtiajaon vaikutuksen ja verkkoyhteyksien puuttumisen jäsenvaltioissa sekä eriarvoisuuksia eri varallisuusryhmien ja kaupunki- ja maaseutuyhteisöjen välillä ja korostanut koulutuksen potentiaalia selviytymiskyvyn sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistäjänä,

—

eurooppalaisen koulutusalueen avulla oppijat voivat jatkaa opintojaan eri elämänvaiheissa ja etsiä töitä kaikkialta EU:sta ja jäsenvaltiot ja sidosryhmät voivat tehdä yhteistyötä, jotta talouskasvua ja korkealaatuisia työllistymismahdollisuuksia tukevasta korkealaatuisesta, innovatiivisesta ja osallistavasta koulutuksesta sekä henkilökohtaisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kehityksestä tulee todellisuutta kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla Euroopan unionin alueilla,

—	lisäksi eurooppalainen koulutusalue mahdollistaa oppijoiden ja opetushenkilöstön välisen vaivattoman yhteistyön ja viestinnän oppiaineesta, kulttuurista ja asuinpaikasta riippumatta ja helpottaa ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojaksojen automaattista tunnustamista (2),

TOTEAA, että

—

aiemmat eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020) auttoivat edistämään vastavuoroista oppimista koulutuksessa yhteisten strategisten tavoitteiden, yhteisten vertailuvälineiden ja lähestymistapojen, kaikilta asiaankuuluvilta EU:n virastoilta ja kansainvälisiltä järjestöiltä saatujen näytön ja tiedon sekä EU:n jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien välisen hyvien käytäntöjen vaihdon ja vertaisoppimisen avulla sekä tukivat kansallisten koulutusuudistusten toteuttamista,

—

päivitetyillä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisilla puitteilla – joissa otetaan täysimääräisesti huomioon toissijaisuusperiaate ja jäsenvaltioiden kansallisten koulutusjärjestelmien moninaisuus ja jotka perustuvat aiempien puitteiden saavutuksiin – parannetaan koulutusalan yhteistyötä muun muassa lisäämällä koordinointia, myös poliittisella tasolla, synergioita sosiaalista ja taloudellista kasvua ja vihreää ja digitaalista siirtymää edistävien toimintapolitiikkojen välillä ja tiedottamista ja tulosten levittämistä soveltaen koulutusuudistuksia koskevan innovatiivisemman ja vahvemmin tulevaisuuteen suuntautuvan tuen näkökulmaa,

—

covid-19-kriisi on osoittanut, että koulutusjärjestelmien on oltava riittävän joustavia ja kestokykyisiä niiden normaalien syklien keskeytyksille ja että EU-mailla on valmiudet löytää ratkaisuja jatkaa opetus- ja oppimisprosessien toteuttamista eri tavoin ja eri yhteyksissä ja varmistaa, että kaikkien oppijoiden oppiminen jatkuu heidän sosioekonomisesta taustastaan ja oppimistarpeistaan riippumatta. Sama koskee eurooppalaisen yhteistyön puitteita, joiden olisi säilyttävä riittävän joustavina, jotta niillä voidaan vastata sekä nykyisiin että tuleviin haasteisiin, myös eurooppalaisen koulutusalueen puitteissa,

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE

eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 30 päivänä syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon (3) pääkohdat ja erityisesti siinä esitetyn vision, jossa hahmotellaan, miten eurooppalainen yhteistyö voi edelleen rikastuttaa EU:n koulutusjärjestelmien laatua, osallistavuutta ja digitaalista ja vihreää ulottuvuutta. Tässä tiedonannossa ehdotetaan puitteita, joiden avulla voidaan tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja olla yhteyksissä asianomaisiin sidosryhmiin ja joissa on määritelty myös raportointi- ja analyysirakenne sekä koulutustavoitteita koskevia ehdotuksia, joilla kannustetaan ja seurataan koulutusuudistuksia eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä,

ja PITÄÄ MYÖNTEISENÄ MYÖS

—	heinäkuussa 2020 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (4) pääkohtia,

—	syyskuussa 2020 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon (5)”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027: Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan” pääkohtia,

ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että

1.

vuoteen 2030 saakka eurooppalaisen koulutusalueen toteuttaminen ja jatkokehittäminen on eurooppalaisen koulutusyhteistyön uusien strategisten puitteiden yleinen poliittinen tavoite, joka sisältää kaikki tässä päätöslauselmassa esitetyt strategiset prioriteetit ja prioriteettialat, pitäen mielessä, että eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet ovat tärkein väline eurooppalaisen koulutusalueen edistämisessä ja toteuttamisessa, jotta voidaan tukea sen onnistunutta täytäntöönpanoa ja kunnianhimoista jatkokehittämistä (6), puitteisiin liittyvien aloitteiden ja yhteisen vision avulla yhdessä kehittämisen hengessä,

2.

samalla kun edetään kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista vuoteen 2025 mennessä eurooppalaisen koulutusyhteistyön päätavoitteena olisi oltava jäsenvaltioiden tukeminen sellaisten koulutusjärjestelmien jatkokehittämisessä, joilla pyritään varmistamaan a) kaikkien kansalaisten henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ammatillisten tavoitteiden toteutuminen edistäen samalla demokraattisia arvoja, tasa-arvoa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, aktiivista kansalaisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua, b) kestävä taloudellinen hyvinvointi, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä työllistettävyys,

3.

Euroopan koulutusyhteistyötä vuoteen 2030 ulottuvalla jaksolla olisi rakennettava strategisissa puitteissa, jotka käsittävät koulutusjärjestelmät kokonaisuudessaan osallistavan, kokonaisvaltaisen ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Tätä olisi korostettava perusperiaatteena puitteille, joiden on tarkoitus kattaa opetus, koulutus ja oppiminen kaikissa yhteyksissä ja kaikilla tasoilla – olipa kyse virallisesta, epävirallisesta tai arkioppimisesta – varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja korkea-asteen koulutus, sekä myös digitaalisissa ympäristöissä. Eurooppalaisella koulutusyhteistyöllä olisi myös edistettävä eurooppalaisen ohjausjakson asiaankuuluvia prioriteetteja,

4.

näissä uusissa puitteissa tehdyllä työllä olisi edistettävä vihreää ja digitaalista siirtymää joulukuussa 2019 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (7) vahvistettujen tavoitteiden sekä helmikuussa 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentaminen” (8) esitettyjen pääkohtien mukaisesti,

5.

näitä tavoitteita olisi tarkasteltava myös maailmanlaajuisessa kontekstissa ottaen huomioon, että koulutusyhteistyöstä on vähitellen tullut tärkeä väline eurooppalaisiin arvoihin, luottamukseen ja riippumattomuuteen perustuvien EU:n ulkoisten politiikkojen täytäntöönpanossa. Tämä auttaa tekemään EU:sta entistä houkuttelevamman kohteen ja kumppanin sekä globaalissa kilpailussa lahjakkuuksista että kansainvälisten kumppanien kanssa solmittavien strategisten kumppanuuksien edistämisessä osallistavan ja korkealaatuisen koulutuksen tarjoamiseksi kaikille koulutuksen kaikissa tilanteissa ja kaikilla tasoilla. Yhteistyö on näin ollen olennainen ulottuvuus unionin geopoliittisten prioriteettien sekä YK:n vuoteen 2030 ulottuvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä maailmanlaajuisesti että EU:n jäsenvaltioissa. EU:n ja jäsenvaltioiden välisen paremman koordinoinnin edistäminen vahvistaa EU:n asemaa keskeisenä koulutusalan kumppanina globaalilla tasolla sekä auttaa vahvistamaan eurooppalaisen koulutusalueen ja muun maailman välisiä yhteyksiä,

6.

tulokselliset ja tehokkaat investoinnit koulutukseen ovat edellytys koulutusjärjestelmien laadun ja osallistavuuden kehittämiselle ja koulutustulosten parantamiselle sekä kestävän kasvun edistämiselle, hyvinvoinnin parantamiselle ja osallistavamman yhteiskunnan rakentamiselle. Investointien lisääminen voi auttaa toipumaan nykyisestä kriisistä ja edistää vihreää ja digitaalista siirtymää koulutusalalla, samalla kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta,

7.

näyttöön perustuvan päätöksenteon olennaisena osana seurataan säännöllisesti etenemistä kohti asetettuja tavoitteita kansainvälisesti vertailukelpoisten tietojen järjestelmällisen keräämisen ja analysoinnin avulla. Jäljempänä esitettyjä strategisia prioriteetteja olisi kaudella 2021–2030 täydennettävä tämän päätöslauselman liitteessä II esitetyillä indikaattoreilla ja EU:n tason tavoitteilla. Viimeisimmän eurooppalaisen koulutusyhteistyöjakson aikana saavutettujen tulosten pohjalta nämä auttavat mittaamaan Euroopan tasolla saavutettua yleistä edistymistä ja selvittämään, mitä on saavutettu, sekä edistämään ja tukemaan koulutusjärjestelmien kehittämistä ja uudistamista,

8.

seuraavan vuosikymmenen aikana strategisissa puitteissa keskitytään erityisesti seuraaviin viiteen strategiseen prioriteettiin:

–   Strateginen prioriteetti 1: Koulutuksen laadun, tasapuolisuuden ja osallistavuuden parantaminen ja kaikkien oppijoiden menestyksen lisääminen

Menestyäkseen nykymaailmassa ja selviytyäkseen yhteiskunnan, talouden ja työmarkkinoiden tulevista muutoksista kaikilla yksilöillä on oltava tarvittavat tiedot, taidot, osaaminen ja asenne. Koulutus on keskeinen tekijä Euroopan kansalaisten henkilökohtaisen, kansalaisuuteen liittyvän ja ammatillisen kehityksen kannalta.

EU:n tasolla koulutuksen laatua koskeva visio tekee avaintaitojen, mukaan lukien perustaitojen, hallinnasta tulevan menestyksen perustan (9), ja sitä tukevat erittäin pätevät ja motivoituneet opettajat ja kouluttajat sekä muu opetushenkilöstö.

Koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen, joka heikentää nuorten ja aikuisten sosioekonomisia mahdollisuuksia, on edelleen haaste, vaikka se onkin pienentynyt viime vuosikymmenellä, erityisesti kun ennakoidaan covid-19-pandemian odotettuja seurauksia. On jatkettava toimia, joilla vähennetään koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden määrää ja pyritään siihen, että useammat nuoret hankkivat toisen asteen tutkinnon.

Kansalliset koulutusjärjestelmät ovat pystyneet parantamaan tuloksiaan näillä aloilla, mutta on edelleen tarpeen määrittää poliittisia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää kaikkien oppijoiden koulumenestystä.

Jäsenvaltiot voivat vähentää entisestään sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista eriarvoisuutta varmistamalla kaikille laadukkaan ja osallistavan koulutuksen. Heikommista lähtökohdista, myös maaseutu- ja syrjäisiltä alueilta, tulevat oppijat ovat kuitenkin kaikkialla Euroopassa yliedustettuina alisuoriutuneiden joukossa, ja covid-19-pandemia on korostanut entisestään tasapuolisuuden ja osallisuuden merkitystä koulutuksessa.

Jotta voidaan varmistaa aidosti osallistava koulutus ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille oppijoille kaikilla koulutustasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa, akateemiset tulokset ja saavutukset eivät saisi olla riippuvaisia sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta asemasta ja muista yksilöllisistä olosuhteista.

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on erityisen tärkeä rooli, ja sitä olisi edelleen vahvistettava tulevan koulumenestyksen perustana.

Lisäksi on kannustettava kaikkia muita laajempaan osallistamiseen tähtääviä toimia, kuten osallistavan ja laadukkaan koulutuksen saatavuuden edistäminen vammaisten henkilöiden (10), henkilöiden, joilla on erityisiä oppimistarpeita, maahanmuuttajataustaisten oppijoiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa, kouluopetukseen palaamisen tukeminen elinikäisen oppimisen näkökulmasta ja työmarkkinoille pääsyyn tähtäävien mahdollisuuksien tarjoaminen erilaisten koulutusväylien kautta.

Osallistava koulutus edellyttää myös sukupuolinäkökulman huomioon ottamista oppimisprosesseissa ja oppilaitoksissa sekä sukupuolistereotypioiden ja erityisesti sellaisten sukupuolistereotypioiden kyseenalaistamista ja purkamista, jotka vaikuttavat rajoittavasti poikien ja tyttöjen ratkaisuihin opiskelualan valinnassa. Perinteisesti mies- tai naisvaltaisia ammatteja olisi mainostettava enemmän kyseisessä ammatissa aliedustettua sukupuolta oleville henkilöille. Lisätoimia tarvitaan myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi oppilaitosten johtotehtävissä.

Digitaaliteknologioilla on tärkeä rooli oppimisympäristöjen, oppimateriaalien ja opetusmenetelmien mukauttamisessa ja sovittamisessa eri oppijoiden tarpeisiin. Digitaaliteknologiat voivat tukea aitoa osallisuutta edellyttäen, että digitaalista kuilua koskevia kysymyksiä käsitellään samanaikaisesti sekä infrastruktuurin että digitaalisten taitojen osalta.

–   Strateginen prioriteetti 2: Elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden mahdollistaminen kaikille

Yhteiskunnalliset, teknologiset, digitaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset haasteet vaikuttavat yhä enemmän tapaamme elää ja tehdä työtä, kuten työpaikkojen jakautumiseen ja taitojen ja osaamisen kysyntään. Euroopan kansalaisten odotetaan käyvän läpi suuren määrän urasiirtymiä. Tämä yhdessä eläkeiän nostamisen kanssa tekevät elinikäisestä oppimisesta ja elinikäisestä uraohjauksesta, mukaan lukien tiedotustoimet, olennaisia oikeudenmukaisen siirtymän kannalta, sillä koulutus- ja taitotaso, digitaaliset taidot mukaan luettuina, ovat jatkossakin keskeinen tekijä työmarkkinoilla.

Elinikäinen oppiminen sisältyy koulutuksen yleiseen visioon ja tavoitteisiin EU:ssa, ja se koskee kokonaisvaltaisesti kaikkia koulutustasoja ja -muotoja, epävirallinen ja arkioppiminen mukaan luettuina.

Oppijoiden tasapuolista pääsyä laadukkaan elinikäisen oppimisen piiriin on vielä parannettava muun muassa varmistamalla siirtymismahdollisuudet ja joustavuus erilaisten oppimispolkujen välillä eri muodoissa ja eri koulutustasoilla sekä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointi.

Koulutusjärjestelmistä olisi tehtävä joustavampia, selviytymiskykyisempiä, tulevaisuuden vaatimukset paremmin huomioon ottavia ja vetovoimaisempia siten, että ne tavoittavat monipuolisemman oppijajoukon, niiden puitteissa on mahdollista saada tunnustettua ja validoitua aiemmat opinnot ja että ne tarjoavat täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, myös korkeammilla tutkintotasoilla ja koko työelämän ajan (11), ja niitä olisi tuettava Erasmus+-ohjelman puitteissa käynnistetyillä aloitteilla, joihin kuuluvat Eurooppalaiset yliopistot -aloite ja ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä koskeva aloite.

Työmarkkinoilla tarvitaan yhä enemmän erilaisia osaamis- ja pätevyysyhdistelmiä, ja ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön rakenteellisten muutosten määrä on lisääntynyt. Tämä kehitys edellyttää nykyaikaista, tehokasta, osallistavaa ja erinomaista ammatillista koulutusta, joka osaltaan vaikuttaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan haasteisiin vastaamiseen. Ammatillisen koulutuksen kehittämistä houkuttelevana ja korkealaatuisena väylänä työpaikkoihin ja elämään yleensä on tarpeellista jatkaa.

Aikuisten keskimääräinen koulutukseen osallistumisen aste on EU:ssa edelleen vähäinen, mikä heikentää aidosti kestävän ja oikeudenmukaisen talouskasvun mahdollisuuksia unionissa. Oppimispolkuihin liittyvät innovaatiot, uudet lähestymistavat koulutukseen, mukaan lukien yksilölliset lähestymistavat, ja oppimisympäristöjä koskevat innovaatiot kaikissa oppilaitoksissa, mukaan lukien korkeakouluissa, sekä työpaikoilla ja yhteisöissä ovat ennakkoedellytys sille, että laajemman oppijajoukon tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon, koska yhä useammat aikuiset tarvitsevat uudelleen- ja täydennyskoulutusta.

Lisäksi olisi tehostettava toimenpiteitä, joiden avulla ja motivoimina aikuiset voivat hankkia perustaitoja, jotta voitaisiin taata yhtäläiset mahdollisuudet ja varmistaa laajempi sosiaalinen osallistuminen, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan aikuiskoulutukseen.

Koska oppijoiden, opettajien, opettajankouluttajien ja henkilöstön liikkuvuus on olennainen osa elinikäistä oppimista ja tärkeä keino lisätä yksilöllistä kehitystä, työllistettävyyttä ja sopeutumiskykyä, sitä olisi edelleen laajennettava keskeisenä EU:n yhteistyön osana sekä välineenä, jolla parannetaan koulutuksen laatua ja osallistavuutta ja edistetään monikielisyyttä EU:ssa. On tärkeää pyrkiä tasapainoon liikkuvuusvirroissa, jotta voidaan edistää optimaalista osaamiskiertoa ja valvoa sitä, mukaan lukien tutkinnon suorittaneiden seurannan avulla.

Lisätoimia on toteutettava kaiken tyyppiseen oppimiseen ja opetukseen liittyvän liikkuvuuden esteiden poistamiseksi, mukaan lukien koulutukseen pääsyyn, ohjaukseen, opiskelijapalveluihin ja tutkintojen tunnustamiseen liittyvät ongelmat sekä nykyisten ja tulevien matkustusrajoitusten vaikutukset.

Lisäksi oppilaitosten välisen yhteistyön vahvistamiseksi ja liikkuvuuden edistämiseksi on vielä tehtävä työtä esimerkiksi tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen ja laadunvarmistuksen aloilla. Liikkuvuutta helpottavien eurooppalaisten aloitteiden, myös Erasmus+-ohjelmasta rahoitettujen aloitteiden, hyödyntäminen edellyttää toimien jatkamista.

–   Strateginen prioriteetti 3: Osaamisen ja motivaation lisääminen koulutusalan ammateissa

Opettajat, kouluttajat, opetushenkilöstö sekä koulutusalan johtajat kaikilla tasoilla ovat koulutuksen ytimessä. Voidakseen tukea innovointia, osallisuutta, laatua ja tulosten saavuttamista koulutuksessa kouluttajien on oltava erittäin päteviä ja motivoituneita, ja heille on tarjottava erilaisia ammatillisia oppimismahdollisuuksia ja tukea koko heidän uransa ajan.

Enemmän kuin koskaan on kiinnitettävä huomiota koulutusjärjestelmissä työskentelevien opettajien, kouluttajien ja opetushenkilöstön hyvinvointiin. Tämä on tärkeää myös koulutuksen laadun kannalta, sillä se vaikuttaa paitsi opettajien tyytyväisyyteen myös opetuksen laatuun.

On myös tarpeen lisätä opettajan ammatin houkuttelevuutta ja arvottaa se uudelleen, mikä tulee yhä tärkeämmäksi kun EU-maat kärsivät opettajapulasta ja opettajakunta ikääntyy (12).

Lisäksi koulutusalan johtajien keskeinen rooli olisi otettava huomioon kehitettäessä suotuisaa ympäristöä ja edellytyksiä opettajien, kouluttajien ja opetushenkilöstön osaamisen ja motivaation kehittämiselle, millä varmistetaan, että oppilaitokset toimivat myös oppimisorganisaatioina. Erasmus+-ohjelman puitteissa käynnistettävän European Teachers Academies -toiminnon kaltaiset aloitteet helpottavat verkostoitumista, tietojen jakamista ja liikkuvuutta sellaisten oppilaitosten välillä, jotka tarjoavat opettajille ja kouluttajille oppimismahdollisuuksia uran kaikissa vaiheissa, sekä parhaiden käytäntöjen ja innovatiivisten opetusmenetelmien jakamista, mikä mahdollistaa keskinäisen oppimisen Euroopan laajuisesti.

–   Strateginen prioriteetti 4: Eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen vahvistaminen

Korkeakoulusektori ja korkeakoulut ovat osoittaneet resilienssinsä ja kykynsä selviytyä ennalta arvaamattomista muutoksista, kuten covid-19-pandemiasta. Tämä kriisi on korostanut jäljellä olevia haasteita, mutta se on myös luonut mahdollisuuksia jatkokehittämiseen suunnitellussa korkeakoulutuksen muutosohjelmassa.

Seuraavan vuosikymmenen aikana korkeakouluja kannustetaan etsimään uusia tiiviimmän yhteistyön muotoja, erityisesti luomalla kansainvälisiä liittoumia, yhdistämällä osaamistaan ja resurssejaan, luomalla enemmän mahdollisuuksia opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen ja osallistumiseen sekä edistämällä tutkimusta ja innovointia muun muassa panemalla kaikilta osin täytäntöön Eurooppalaiset yliopistot -aloite.

Työtä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) luomiseksi on jo tehty menestyksekkäästi Bolognan prosessin puitteissa. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa työtä Bolognan prosessin puitteissa, samalla luoden uusia ja vahvempia synergioita eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kanssa ja välttäen rinnakkaisia tai päällekkäisiä rakenteita ja välineitä.

–   Strateginen prioriteetti 5: Vihreän ja digitaalisen siirtymän tukeminen koulutuksessa ja sen kautta

Vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat unionin seuraavan vuosikymmenen asialistan keskiössä. Siirtymisellä ympäristön kannalta kestävään talouteen, kiertotalouteen ja ilmastoneutraaliin talouteen sekä digitaalisempaan maailmaan on merkittäviä sosiaalisia, taloudellisia ja työllisyyteen kohdistuvia vaikutuksia. Ilman, että varmistetaan, että kaikki kansalaiset hankkivat tarvittavat tiedot, osaamisen, taidot ja asenteet näistä muutoksista selviytymiseksi, EU:n sosiaalisesti oikeudenmukaisen muutoksen toteutuminen on mahdotonta.

On mahdollistettava yksilötason käyttäytymisen ja taitojen perusteellinen muutos alkaen koulutusjärjestelmistä ja -laitoksista, jotka toimivat katalysaattorina. Koulutuslaitosten on sisällytettävä vihreä ja digitaalinen ulottuvuus organisaationsa kehittämiseen. Tämä edellyttää investointeja digitaalisen koulutuksen ekosysteemeihin, jotta voidaan paitsi ottaa huomioon ympäristön kestävyys sekä perustason ja edistyneet digitaaliset taidot kaikilla koulutustasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa mutta myös varmistaa, että koulutusinfrastruktuurit ovat vastaavasti valmiita käsittelemään näitä muutoksia ja antamaan niistä koulutusta. Koulutuslaitosten suuntaaminen uudelleen kokonaisvaltaiseen koulustrategiaan ja osallistavien, terveellisten ja kestävien koulutusympäristöjen luominen on ratkaisevan tärkeää vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämien muutosten saavuttamiseksi. Lisäksi yritysten, kansallisten, alueellisten ja paikallisviranomaisten ja asianomaisten sidosryhmien on vastaavasti kehitettävä strategioita ja pyrittävä yhteiseen omistajuuteen. Tässä yhteydessä on tärkeää, että luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taidealan ja matematiikan (STEAM-aineet) koulutusalat nykyaikaistetaan.

ON LISÄKSI YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, että

1.

Pyrittäessä työskentelemään strategisissa puitteissa edellä kuvattujen strategisten prioriteettien perusteella sekä eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi ja sen kehittämisen tukemiseksi vuoteen 2030 ulottuvalla jaksolla olisi noudatettava seuraavia periaatteita: a) Eurooppalaisen koulutusyhteistyön pitäisi antaa EU:lle ja laajemmalle koulutusyhteisölle mahdollisuus toteuttaa aloitteita, joilla tuetaan pääasiassa eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista vuoteen 2025 mennessä mutta myös digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa sekä Euroopan osaamisohjelmaa. Neuvoston antaman tehostetun ohjauksen pohjalta ja avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti tämä edellyttää joustavien yhteistyömenetelmien edistämistä ja synergioiden vahvistamista muiden koulutusaloitteiden kanssa. b) Eurooppalainen koulutusyhteistyö olisi toteutettava osallistavasti, kokonaisvaltaisesti ja elinikäisen oppimisen pohjalta. Tässä olisi ylläpidettävä ja hyödynnettävä enemmän hyväksi havaittuja ja testattuja vastavuoroisen oppimisen järjestelyjä ja välineitä sekä saatavilla olevaa toimintapoliittista tukea, erityisesti niitä, jotka ovat peräisin ET 2020:stä ja avoimesta koordinointimenetelmästä, ja kehitettävä tarvittaessa synergioita koulutusalan ja muiden politiikanalojen välillä. Kunnioittaen täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa koulutuksen alalla ja eurooppalaisen koulutusyhteistyön vapaaehtoisuutta tulevan vuosikymmenen aikana strategisten puitteiden olisi perustuttava seuraaviin: i) edellä mainitut eurooppalaisen yhteistyön viisi strategista prioriteettia; ii) yhteiset vertailuvälineet ja lähestymistavat; iii) vertaisoppiminen, vertaisneuvonta ja hyvien käytäntöjen vaihto keskittyen erityisesti tulosten levittämiseen ja tulosten näkyvyyden lisäämiseen sekä kansalliseen vaikutukseen; iv) säännöllinen seuranta ja raportointi, myös EU:n tason tavoitteiden kautta, vuotuinen koulutuksen seurantakatsaus, myös eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, hyödyntäen indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän työryhmän asiantuntemusta ja välttäen jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista lisärasitetta; v) vertailukelpoinen näyttö ja tieto kaikilta asiaankuuluvilta EU:n virastoilta, eurooppalaisilta verkostoilta ja kansainvälisiltä järjestöiltä, kuten OECD:ltä, Unescolta ja kansainväliseltä koulutussaavutusten arviointijärjestöltä (IEA); vi) asiantuntemus indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevässä pysyvässä työryhmässä, jonka olisi oltava ensimmäinen foorumi keskusteluille yhteisistä EU:n tason tavoitteista ja indikaattoreista sekä tulevista kohdealoista, sekä yhteistyö muiden asiaankuuluvien alojen (työllisyys-, sosiaali- ja tutkimusalojen) kanssa asianmukaisten ja tarkoituksenmukaisten indikaattorien varmistamiseksi; vii) täyden hyödyn saaminen EU:n ohjelmien, rahastojen ja välineiden tarjoamista mahdollisuuksista erityisesti koulutuksen alalla, elinikäinen oppiminen mukaan luettuna. c) Eurooppalaisen koulutusyhteistyön tulisi olla relevanttia, konkreettista ja tuloksellista. Lisäksi olisi pyrittävä varmistamaan, että tiedossa on selviä ja näkyviä tuloksia, joita sittemmin esitetään, tarkastellaan ja levitetään säännöllisesti ja järjestelmällisesti eurooppalaisilla ja kansallisilla foorumeilla luoden näin pohjaa jatkuvalle arvioinnille ja kehittämiselle. d) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä helpottaa korkea-asteen koulutuksen suunniteltua muutosta Euroopassa ja edistää korkeakoulujen yhteistyötä, olisi varmistettava tiiviit ja jäsennellyt synergiat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja Bolognan prosessin kanssa erityisesti laadunvarmistuksen, tutkintojen tunnustamisen, liikkuvuuden ja läpinäkyvyyttä lisäävien välineiden osalta ja vältettävä rinnakkaisia tai päällekkäisiä rakenteita ja välineitä, jotka ovat jo käytössä eurooppalaisella korkeakoulutusalueella. e) Kööpenhaminan prosessi on tärkeä osa ammatillisen koulutuksen alalla toteutettavaa avointa koordinointimenetelmää koskevaa eurooppalaista yhteistyötä, jolla edistetään näissä puitteissa asetettujen strategisten prioriteettien saavuttamista. f) Olisi tehostettava monialaista yhteistyötä asiaankuuluvien EU:n koulutusaloitteiden ja koulutusalaan liittyvien toimialojen aloitteiden välillä – erityisesti työllisyys-, sosiaali-, tutkimus-, innovointi-, nuoriso- ja kulttuurialoilla. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota koulutuskomitean ja työllisyyskomitean välisen vuoropuhelun edistämiseen, jotta varmistetaan oikea-aikainen tietojenvaihto (13). Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen ensimmäisen, neljännen ja yhdennentoista periaatteen täytäntöönpanossa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota seurantaan, joka toteutetaan sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla, jolla seurataan kehityssuuntauksia ja edistymistä jäsenvaltioissa ja joka otetaan huomioon talouspolitiikan EU-ohjausjakson valmistelussa. g) Erityisesti ”tietoneliön” (koulutus, tutkimus, innovointi ja yhteiskunnan palveleminen) osalta olisi kiinnitettävä erityistä huomiota koulutuksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin välisiin synergioihin toimintapolitiikan ja rahoituksen alalla eurooppalaisen tutkimusalueen ja eurooppalaisen koulutusalueen yhteydessä varmistaen samalla johdonmukaisuus eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kanssa (14). h) Eurooppalainen yhteistyö, erityisesti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi, edellyttää avointa ja johdonmukaista vuoropuhelua ja verkostoitumista yhteiskehittämisen näkökulmasta paitsi jäsenvaltioiden ja komission välillä myös kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. i) Toimintapoliittista vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa ja yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, OECD:n ja Unescon, kanssa olisi vahvistettava, koska niin saadaan uutta näyttöä ja tietoa sekä inspiraatiota ja uusia ideoita myös erilaisista työskentelymenetelmistä vertailua ja jatkokehittämistä varten. j) Erasmus+-ohjelman, Euroopan rakennerahastojen, REACT-EU-välineen, elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden unionin rahoitusohjelmien ja -mekanismien määrärahoja olisi käytettävä koulutusjärjestelmien tehostamiseen eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista koskevan yleisen tavoitteen ja jäsenvaltioiden prioriteettien mukaisesti, noudattaen uusien puitteiden strategisia prioriteetteja. k) Kun otetaan huomioon koulutuksen perustavanlaatuinen rooli elpymisen sekä sosiaalisen ja taloudellisen selviytymiskyvyn kannalta, eurooppalaisen koulutusalueen toteuttaminen edellyttää lisäinvestointeja koulutukseen. Komissio tehostaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa investointeja koskevaa työtä muun muassa edistämällä tarvittaessa keskustelua asianmukaisilla korkean tason poliittisilla foorumeilla, kuten EU:n valtiovarainministerien ja EU:n opetusministerien sekä muiden toimielinten, kuten Euroopan investointipankin ja Euroopan parlamentin, kanssa (15).

2.

Avoimen koordinointimenetelmän onnistunut käyttö eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa riippuu jäsenvaltioiden poliittisesta sitoutumisesta ja neuvoston antamasta tehostetusta ohjauksesta sekä Euroopan tason tehokkaista työmenetelmistä, joiden olisi perustuttava seuraaviin: a) Työskentelyjaksot – Vuoteen 2030 ulottuva kausi jaetaan kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kattaa viisi vuotta kaudella 2021–2025 noudattaen aikataulua, jota komissio ehdotti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista koskevassa tiedonannossaan, ja toinen jakso kestää vuoteen 2030 saakka. Ensimmäisen jakson olisi mahdollistettava eurooppalaisen koulutusalueen toteuttaminen vuoteen 2025 mennessä. b) Prioriteettialat – Neuvosto hyväksyy kutakin jaksoa varten joukon strategisiin prioriteetteihin perustuvia eurooppalaisen yhteistyön ensisijaisia aloja ottaen huomioon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja sen jatkokehittämistä koskevan yleistavoitteen. Näiden eurooppalaisten prioriteettialojen olisi mahdollistettava se, että kaikki jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä laajemmissa kysymyksissä. Sen lisäksi ne mahdollistavat myös täsmällisemmän ja tiiviimmän yhteistyön kiinnostuneiden jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan vastata esiin nouseviin haasteisiin ja erityisiin poliittisiin tarpeisiin. Näiden uusien puitteiden ensimmäisen jakson prioriteettialat esitetään liitteessä III. c) Vastavuoroinen oppiminen – Eurooppalaista yhteistyötä edellä mainituilla prioriteettialoilla olisi tehtävä hyödyntäen esimerkiksi vertaisoppimistoimintaa, vertaisneuvontatoimintaa, konferensseja ja seminaareja, työpajoja, korkean tason foorumeja tai asiantuntijaryhmiä, paneeleja, tutkimuksia ja analyysejä sekä internetpohjaista yhteistyötä, tarvittaessa asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Kaikkia näitä aloitteita olisi kehitettävä selkeiden toimeksiantojen, aikataulujen ja tuotossuunnitelmien pohjalta, joita komissio ehdottaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. d) Yhteiset vertailuvälineet ja lähestymistavat – Keskinäinen oppiminen voi perustua tai johtaa sellaisten vertailuvälineiden ja lähestymistapojen kehittämiseen, jotka pohjautuvat yhteiseen analyysiin ja tukevat politiikan kehittämistä edelleen eri hallintotasoilla (EU, kansallinen, alueellinen, paikallinen, alakohtainen jne.). e) Hallintomekanismi – Strategisten puitteiden olisi ensimmäisellä jaksolla säilytettävä kaikki ET 2020:n hyväksi havaitut ja testatut vastavuoroisen oppimisen järjestelyt, kuten työryhmät, pääjohtajien kokoonpanot ja vertaisoppimisvälineet, ja jatkettava muiden asiaankuuluvien hallintoelinten osallistumista. Jäsenvaltiot ja komissio mukauttavat nämä järjestelyt uusiin strategisiin prioriteetteihin ja tekevät yhteistyötä luodakseen hallinnointiratkaisuja, joilla helpotetaan tehokasta tiedonvälitystä tekniseltä tasolta poliittiselle tasolle tarpeen mukaan ja koordinoidaan strategisten puitteiden alaisuudessa tehtävää työtä aiheuttamatta jäsenvaltioille tarpeettomia rakenteita tai lisärasitetta. f) Tulosten levittäminen – Näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kansallisella ja Euroopan tasolla yhteistyön tulokset levitetään laajasti kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kesken, ja tarvittaessa niistä keskustellaan poliittisella tasolla. g) Prosessin seuranta – Edistääkseen tulosten saavuttamista avoimen koordinointimenetelmän avulla ja prosessin omistajuutta sekä kansallisella että Euroopan tasolla jäsenvaltiot ja komissio tekevät tiivistä yhteistyötä tarkastellakseen teknisellä tasolla tehtyä työtä ja arvioidakseen prosessia ja sen tuloksia. Vuotuinen seuranta toteutetaan komission koulutuksen seurantakatsauksella, jossa seurataan edistymistä kaikkien sovittujen EU:n tason koulutusalan tavoitteiden ja -indikaattoreiden, mukaan lukien alaindikaattorit, saavuttamisessa ja jota hyödynnetään myös eurooppalaisen ohjausjakson valmistelussa. h) Edistymisraportit – Ensimmäisen jakson lopussa, vuoteen 2025 mennessä, on tarpeen tarkastella uudelleen prioriteettialoja niiden mukauttamiseksi tai uusien prioriteettialojen asettamiseksi seuraavalle jaksolle nykyisten haasteiden perusteella ja pohtia saavutettua edistystä, mukaan lukien sellaisten hallintoratkaisujen kehittämiseksi, jotka ovat oikeasuhteisia eurooppalaisen koulutusalueen poliittisiin tavoitteisiin nähden. Komissio julkaisee vuonna 2022 eurooppalaisen koulutusalueen edistymistä koskevan kertomuksen, jossa arvioidaan ja tarkastellaan strategisten yhteistyöpuitteiden avulla eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisessa saavutettuja tuloksia ja ehdotetaan tarvittaessa seuraavia toimia. Lisäksi vuonna 2023 komissio järjestää väliarviointia koskevan tapahtuman. Sekä edistymisraportti että väliarviointi otetaan huomioon myös neuvoston yhteisymmärryksessä mahdollisista uusista prioriteettialoista vuoden 2025 jälkeiselle ajalle.

3.

Komissio julkaisee vuonna 2025 kattavan kertomuksen eurooppalaisesta koulutusalueesta. Tämän arvioinnin perusteella neuvosto tarkastelee uudelleen strategisia puitteita, EU:n tason tavoitteet, hallintorakenteet ja työskentelymenetelmät mukaan luettuina, ja tekee toiseen jaksoon tarvittavat mukautukset, jotta voidaan mukautua eurooppalaisen koulutusalueen realiteetteihin ja tarpeisiin ja muihin merkittäviin kehityskulkuihin Euroopan unionissa.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA KANSALLISISTA OLOSUHTEISTA RIIPPUEN

1.

työskentelemään yhdessä komission tuella ja tässä päätöslauselmassa kuvattua avointa koordinointimenetelmää käyttäen eurooppalaisen koulutusyhteistyön tehostamiseksi vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella edellä kuvattujen viiden strategisen prioriteetin, periaatteiden ja työmenetelmien pohjalta sekä kutakin jaksoa varten sovittujen prioriteettialojen pohjalta (ensimmäisen, vuodet 2021–2025 kattavan jakson prioriteettialat on kuvattu liitteessä III),

2.

harkitsemaan kansallisten prioriteettien pohjalta ja kunnioittaen asianmukaisesti kansallista toimivaltaa koulutuksen alalla kansallisen tason toimenpiteitä, joilla pyritään edistymään strategisissa puitteissa kuvattujen strategisten prioriteettien saavuttamisessa ja edesautetaan eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteen ja liitteessä II määritettyjen EU:n tason tavoitteiden yhteistä saavuttamista. Käyttämään Euroopan tason vastavuoroista oppimista innoittajana suunniteltaessa kansallisia koulutuspolitiikkoja,

3.

harkitsemaan tarvittaessa, miten ja missä määrin ne voivat edistää EU:n tason tavoitteiden yhteistä saavuttamista kansallisilla toimenpiteillä ja toimilla, ja asettamaan sitä varten kansallisia tavoitteita koulutusjärjestelmiensä erityispiirteistä riippuen ja ottaen huomioon kansalliset olosuhteet, mukaan lukien covid-19-kriisin vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan sekä itse koulutusalaan,

4.

tukemaan edellä esitettyä hallintorakennetta ja valittuja työmenetelmiä ja ottamaan prosessin omistajuuden,

5.

hyödyntämään tehokkaasti EU:n toimintapolitiikkoja ja rahoitusvälineitä kansallisten toimenpiteiden ja toimien täytäntöönpanon tukemiseksi strategisten prioriteettien ja niihin liittyvien muiden tavoitteiden mukaisen edistyksen saavuttamiseksi EU:n ja kansallisella tasolla, erityisesti elpymisen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA PERUSSOPIMUSTEN MUKAISESTI JA TOISSIJAISUUSPERIAATETTA TÄYSIN NOUDATTAEN

1.

tukemaan jäsenvaltioita ja työskentelemään niiden kanssa vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella tehtäessä yhteistyötä näissä puitteissa viiden strategisen prioriteetin, edellä kuvattujen periaatteiden ja työskentelymenetelmien sekä liitteissä II ja III esitettyjen EU:n tason tavoitteiden ja sovittujen prioriteettien pohjalta,

2.

tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2021 loppuun asti, jotta voidaan sopia sopivasta hallintorakenteesta työn koordinoimiseksi ja strategisten puitteiden kehittämisen ohjaamiseksi eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisen ja kehittämisen yleistavoitteen mukaisesti, pohtien myös kysymyksiä, jotka on vietävä korkeamman tason poliittiseen keskusteluun, aiheuttamatta kuitenkaan jäsenvaltioille lisärasitetta ja varmistaen samalla niiden omistajuus prosessiin nähden,

3.

tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja tarjoamaan erityistä tukea paikallisille, alueellisille ja kansallisille viranomaisille, jotta edistetään keskinäistä oppimista, analysointia ja koulutusinfrastruktuuria koskevien hyvien käytäntöjen jakamista,

4.

analysoimaan erityisesti edistymisraporttien avulla, missä määrin näiden puitteiden strategiset prioriteetit on saavutettu paitsi eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisen osalta myös eurooppalaisen koulutusyhteistyön alalla kansallisella tasolla mitattuna,

5.

ohjaamaan työtä sellaisten indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän työryhmän asiantuntijalausuntoon perustuvien ehdotusten tekemiseksi, jotka koskevat mahdollisia indikaattoreita tai EU:n tason tavoitteita osallisuuden ja tasapuolisuuden, opettajan ammatin ja kestävän kehityksen aloilla, koulutusjärjestelmien viherryttäminen mukaan luettuna,

6.

tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä sen analysoimiseksi, miten nykyisiä EU:n tason tavoitteita ja indikaattoreita koskevien tietojen keruuta ja analysointia voitaisiin parantaa näyttöön perustuvan päätöksenteon edistämiseksi, muun muassa indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän työryhmän asiantuntemuksen avulla, ja raportoimaan neuvostolle näistä keskusteluista,

7.

työskentelemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan tarkastella vuoden 2025 jälkeen niitä EU:n tavoitteita ja indikaattoreita, joiden osalta asetetut määräajat eivät vastaa näiden puitteiden kattamaa kymmenvuotiskautta, ja raportoidakseen neuvostolle mahdollisista uusista arvoista näiden tavoitteiden ja indikaattoreiden osalta,

8.

esittämään ja saattamaan säännöllisesti ajan tasalle järjestelmällisen yleiskatsauksen ja etenemissuunnitelman unionin tasolla käytössä olevista ja suunnitelluista toimintapolitiikoista, yhteistyövälineistä ja rahoitusvälineistä ja käynnissä olevista aloitteista ja kohdennetuista ehdotuspyynnöistä, joilla edistetään eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja eurooppalaisen koulutusyhteistyön kehittämistä,

9.

esittämään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman ja erityisesti sen ensimmäisen, neljännen ja yhdennentoista periaatteen,

10.

perustamaan eurooppalaisen koulutusalueen foorumin interaktiiviseksi julkiseksi alustaksi, jolla tuetaan jäsenvaltioiden ja sidosryhmien pääsyä tietoihin, toimiin, palveluihin, välineisiin ja tuloksiin sekä edistetään yhteistyötä ja vaihtoa.

---

(1)  COM(2017) 673 final.

(2)  Korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä 26 päivänä marraskuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1) mukaisesti.

(3)  COM(2020) 625 final.

(4)  COM(2020) 274 final.

(5)  COM(2020) 624 final.

(6)  Eurooppalaisen koulutusalueen kehittämisestä tulevaisuuteen suuntautuvien koulutusjärjestelmien tukemiseksi 8 päivänä marraskuuta 2019 annetun neuvoston päätöslauselman (EUVL C 389, 18.11.2019, s. 1) mukaisesti.

(7)  COM(2019) 640 final.

(8)  COM(2020) 67 final.

(9)  Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22 päivänä toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1) esitetyn mukaisesti.

(10)  Vammaisten henkilöiden oikeuksista 13 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisesti.

(11)  Kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta 24 päivänä marraskuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1) ja 30 marraskuuta 2020 annetun Osnabrückin julistuksen tavoitteiden mukaisesti.

(12)  Kuten todetaan tulevaisuuden eurooppalaisista opettajista ja kouluttajista 9 päivänä kesäkuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä (EUVL C 193, 9.6.2020, s. 11).

(13)  Sen jälkeen, kun 27 päivänä helmikuuta 2020 annettu neuvoston päätöslauselma koulutuksesta eurooppalaisessa ohjausjaksossa: varmistetaan tietoon perustuva keskustelu uudistuksista ja investoinneista (EUVL C 64, 27.2.2020, s. 1) hyväksyttiin, ja sen mukaisesti.

(14)  Työtä voitaisiin tukea teknisellä tasolla.

(15)  Koulutuksen laadukkaita investointeja käsittelevä asiantuntijaryhmä tukee tätä prosessia teknisellä tasolla ja auttaa keskittymään kansallisiin ja alueellisiin investointeihin.

Komission tiedonanto Ohjeasiakirja asetuksen (EU) 2017/625 6 artiklan mukaisten auditointien toteuttamista koskevien säännösten täytäntöönpanosta

(2021/C 66/02)

Johdanto

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (1) 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava sisäisiä auditointeja, tai niiden on teetettävä auditointeja itselleen, ja niiden on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin auditoinneista saatujen tulosten pohjalta.

Tämä ohjeasiakirja on tarkoitettu kansallisten toimivaltaisten viranomaisten avuksi edellä mainittujen vaatimusten täyttämisessä. Komissio on laatinut ohjeasiakirjan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, eikä ohjeasiakirja ole oikeudellisesti sitova (2). Ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta tulkita lopullisesti unionin lainsäädäntöä.

Sisällysluettelo

1.

Tarkoitus ja soveltamisala

24

2.

Oikeudellinen tausta

24

3.

Määritelmät

24

4.

Perusperiaatteet

25

5.

Auditointiprosessin täytäntöönpano

25

5.1.

Järjestelmällinen lähestymistapa

4

5.2.

Avoimuus

26

5.3.

Riippumattomuus

27

5.4.

Riippumaton arviointi

28

5.5.

Päätavoitteet

7

6.

Auditoinnin suorittaminen

29

6.1.

Auditointien suunnittelu ja valmistelu

29

6.2.

Auditoinnin tekeminen

29

6.3.

Auditointiraportit

30

6.4.

Auditoinnin tuotosten seuranta

31

7.

Auditoinnin tulosten uudelleentarkastelu ja levittäminen

31

8.

Muut asiat

31

8.1.

Resurssit

31

8.2.

Auditoijan pätevyys

32

1.   Tarkoitus ja soveltamisala

Tässä ohjeasiakirjassa annetaan ohjeita asetuksen (EU) 2017/625 3 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen auditointijärjestelmien luonteesta ja siitä, miten toimivaltaiset viranomaiset panevat ne täytäntöön. Auditointijärjestelmien tavoitteena on todentaa, onko asetuksella (EU) 2017/625 säännelty virallinen valvonta ja muut viralliset toimet (3) pantu tehokkaasti täytäntöön ja ovatko ne sopivia asiaankuuluvan lainsäädännön tavoitteiden saavuttamisen kannalta, mukaan luettuna kansallisten valvontasuunnitelmien noudattaminen.

Ohjeasiakirjan tavoitteena on kuvata asetuksesta (EU) 2017/625 aiheutuvia kansallisten auditointijärjestelmien perustamiseen ja sisäisten auditointien toteuttamiseen liittyviä periaatteita. Ohjeasiakirjassa ei esitetä yksityiskohtaisia menetelmiä, joilla edistetään edellä mainittujen periaatteiden noudattamista erilaisissa jäsenvaltioiden valvonta- ja auditointijärjestelmissä. Näiden periaatteiden noudattamiseksi valitut menetelmät voivat vaihdella virallisesta valvonnasta kussakin jäsenvaltiossa vastaavien toimivaltaisten viranomaisten koon, luonteen, määrän ja rakenteen mukaan.

2.   Oikeudellinen tausta

Tämä ohjeasiakirja on tarkoitettu jäsenvaltioiden avuksi asetuksen (EU) 2017/625 6 artiklassa säädettyjen auditointien toteuttamista koskevien säännösten täytäntöönpanossa. Kyseinen artikla kuuluu seuraavasti:

6 artikla Toimivaltaisten viranomaisten auditoinnit 1.   Toimivaltaisten viranomaisten on sen varmistamiseksi, että ne noudattavat tätä asetusta, toteutettava sisäisiä auditointeja, tai niiden on teetettävä auditointeja itselleen, ja niiden on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin auditoinneista saatujen tulosten pohjalta. 2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen auditointien on oltava riippumattomien tahojen arvioitavissa ja toteutuksen on oltava avointa.

Lisäksi asetuksen (EU) 2017/625 nojalla annetut delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset ovat tärkeässä roolissa asetuksen (EU) 2017/625 noudattamisen varmistamisessa, vaikka niitä ei mainita 6 artiklassa nimenomaisesti. Siksi auditointeja on toteutettava myös näiden delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten noudattamisen varmistamiseksi.

3.   Määritelmät

Tässä ohjeasiakirjassa käytetään asetuksen (EU) 2017/625 3 artiklassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (4) 2 ja 3 artiklassa vahvistettuja määritelmiä.

”Auditoinnilla” tarkoitetaan asetuksen (EU) 2017/625 3 artiklan 30 kohdan määritelmän mukaan järjestelmällistä ja riippumatonta tarkastelua, jolla selvitetään, ovatko toiminta ja sen tulokset suunniteltujen järjestelyiden mukaisia, onko kyseiset järjestelyt toteutettu vaikuttavasti ja ovatko ne sopivia tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Myös seuraavat määritelmät ovat relevantteja tämän ohjeasiakirjan kannalta:

”Auditointielimellä” tarkoitetaan elintä, joka suorittaa auditointiprosessin. Kyseessä voi olla sisäinen tai ulkoinen yksikkö.

”Auditointiympäristöllä” tarkoitetaan auditointielimen kokoamaa ja ylläpitämää auditointialojen luetteloa, jonka tarkoituksena on tunnistaa auditoinnin kohteena olevat alat auditoinnin suunnitteluprosessin aikana.

”Auditointijärjestelmällä” tarkoitetaan yhtä auditointielintä tai useamman auditointielimen yhdistelmää, joka suorittaa auditointiprosessin yhdessä tai useammassa toimivaltaisessa viranomaisessa.

”Auditointiprosessilla” tarkoitetaan luvussa 5.1 (Järjestelmällinen lähestymistapa) ja luvussa 6 (Auditoinnin suorittaminen) kuvattuja toimintoja.

”Auditointiohjelmalla” tarkoitetaan yhtä tai useampaa auditointia, joka on suunniteltu tietyn ajanjakson kuluessa suoritettavaksi ja kohdistettu tiettyyn tarkoitukseen.

”Auditointisuunnitelmalla” tarkoitetaan kuvausta auditointia koskevista toiminnoista ja järjestelyistä.

”Auditoinnin lähestymistavalla” tarkoitetaan painoarvoa, joka on auditoinnin aikana kohdistettava auditoitavaan toimintaan (esim. vaatimusten noudattamisen auditointi suoraan siten, että aluksi keskitytään tuotoksiin ja tuloksiin, verrattuna valvontajärjestelmien auditointiin siten, että aluksi keskitytään järjestelmiin ja valvontaan).

Erityisen auditointia koskevan terminologian osalta voi olla hyödyllistä tutustua kansainvälisten standardien, kuten standardien ISO 19011 ja ISO 9000, uusimpiin versioihin sekä sisäisten tarkastajien järjestöön (IIA) (5).

4.   Perusperiaatteet

Auditointijärjestelmien olisi katettava kaikki asetuksen (EU) 2017/625 piiriin kuuluva virallinen valvonta ja muut viralliset toimet unionin elintarviketuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Tämä tarkoittaa kaikkien toimivaltaisten viranomaisten toimia niiden organisointitavasta tai hallinnollisesta tasosta riippumatta sekä kaikkien asianomaisten tahojen tai valvontaelinten toimia. Tästä syystä auditoinnin olisi tarvittaessa ulotuttava yli hallinnollisten rajojen. Jos jäsenvaltiossa on käytössä useita auditointijärjestelmiä, olisi otettava käyttöön mekanismeja sen varmistamiseksi, että niillä katetaan yhdessä kaikki edellä mainitut toimet.

Jotta voidaan rakentaa ja ylläpitää luottamusta auditointijärjestelmän eheyteen, auditointiprosessin hallinnon ja täytäntöönpanon on oltava läpinäkyvää kaikille asiaan liittyville sidosryhmille. Erityisesti auditointielimen ja auditoitavan välillä olisi noudatettava täydellistä avoimuutta (ks. jäljempänä luvussa 5.2 oleva taulukko). Muiden sidosryhmien kannalta avoimen auditointiprosessin varmistaminen on yksi keino lisätä luottamusta ja tukea tietojen ja erityisesti parhaiden käytäntöjen levittämistä toimivaltaisissa viranomaisissa ja niiden välillä.

Riippumattomuutta olisi käsiteltävä organisaation, toiminnan, auditointiprosessin ja auditoijan tasolla. Auditointielimen ja auditointiryhmän olisi oltava toimivaltaisten viranomaisten ylimmän johdon nimeämiä ja vastuussa toimivaltaisten viranomaisten ylimmälle johdolle. Olisi laadittava selkeä, dokumentoitu toimeksianto, joka antaa riittävät toimivaltuudet suorittaa auditointeja. Tämän toimeksiannon olisi sisällettävä ainakin auditointielimen tavoite, vastuualueet, valtuutus ja vastuuvelvollisuus sekä kaikki muut näkökohdat, joita pidetään välttämättöminä tyydyttävän riippumattomuuden tason saavuttamiseksi. Auditointielin ja auditointiryhmä eivät saa osallistua auditoitavina olevien valvontajärjestelmien hallinnointiin eivätkä niiden ohjaukseen.

Jos valvontatehtäviä siirretään ja jos toimivaltainen viranomainen on päättänyt ennemminkin auditoida kuin tarkastaa toimeksiannon saaneen elimen, kyseinen elin olisi sopimuksellisesti velvoitettava hyväksymään auditointivaatimukset ja niiden ehdot.

Riippumattoman arvioinnin olisi oltava säännöllinen ja suunniteltu, auditointielimen ulkopuolinen prosessi, jotta varmistetaan, että auditointijärjestelmä kykenee tuottamaan objektiivisia tuloksia ja toimivaltaiset viranomaiset täyttävät asetuksen (EU) 2017/625 6 artiklan 2 kohdan mukaiset velvoitteensa.

Tässä asiakirjassa esitetään erityisohjeita, kun taas yleisiä ohjeita annetaan ISO 19011 -standardissa.

5.   Auditointiprosessin täytäntöönpano

5.1   Järjestelmällinen lähestymistapa

Auditointiprosessin hallinnoinnin olisi oltava järjestelmällistä. Tämän vuoksi auditointiprosessin olisi

—	perustuttava avoimeen suunnitteluun, jossa yksilöidään riskinarviointiin perustuvat prioriteetit, jotka kuuluvat toimivaltaisen viranomaisen vastuualueeseen asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti;

—	sisällettävä monivuotinen strateginen suunnittelu, joka toimii — perustana tavoitteiden ja ensisijaisten toimien asettamiselle — lähtökohtana päätökselle siitä, mitä auditointiaiheita valitaan auditoinnin kohteeksi — perustana yksityiskohtaiselle vuotuiselle suunnittelulle;

—	strategisen suunnittelun avulla määritettävä auditointiympäristö: ryhmiteltävä se auditoitaviin yhteisöihin, määritettävä suunnitteluprosessissa käytettävät tietolähteet ja vahvistettava auditoinnin aiheen valinnassa käytettävät valintakriteerit;

—

sisällettävä sellaisen auditointiohjelman laatiminen, jolla taataan, että asetuksella (EU) 2017/625 säännellyt kaikki asiaankuuluvat toiminta-alueet ja kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset tulevat riittävällä tavalla katetuiksi riskinarviointiin perustuvalla asianmukaisella aikavälillä, joka on enintään viisi vuotta. Auditointiohjelma voi sisältää tietoa auditointien tyypeistä, resursseista, aikataulusta ja tarkastustiheydestä (esim. kerran vuodessa tai useammin);

—

saatava tueksi dokumentoituja menettelyitä ja kirjanpitoa, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja osoittaa järjestelmällisen lähestymistavan noudattaminen. Tällaisten menettelyjen olisi katettava — auditointiohjelman riskiperusteinen suunnittelu — auditointihavaintojen tuottaminen, mukaan lukien vaatimusten noudattamista ja noudattamatta jättämistä koskevan näytön kartoittaminen tarvittaessa — auditointiraporttien laatiminen, hyväksyminen ja jakelu — auditoinnin johtopäätösten tarkasteleminen, jotta voidaan tunnistaa vahvuuksia ja heikkouksia koko valvontajärjestelmässä, levittää parhaita käytäntöjä sekä varmistaa korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden seuranta;

—	oltava seurannan ja tarkastelun kohteena, jotta voidaan taata auditointiohjelman tavoitteiden saavuttaminen ja kartoittaa parantamismahdollisuuksia.

Jos jäsenvaltiossa aiotaan ottaa käyttöön useampi kuin yksi auditointiohjelma, ne olisi koordinoitava tehokkaasti, jotta auditointiprosessi sujuu saumattomasti asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välillä. Auditointiohjelman tai -ohjelmien olisi myös katettava kaikki keskeiset toimivaltaisen viranomaisen hierarkiatasot.

5.2   Avoimuus

Jotta auditointiprosessin avoimuus voidaan osoittaa, dokumentoitujen menettelyjen olisi tuettava selkeästi määriteltyä auditoinnin suunnitteluprosessia, johon sisältyvät auditoinnin tavoitteiden ja kriteerien vahvistaminen, auditoinnin lähestymistavan valinta sekä auditointiraportin hyväksyntä- ja levittämismekanismit.

Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä avoimuuden varmistamiseksi ja otettava huomioon kansallisen ja unionin lainsäädännön asiaan liittyvät vaatimukset sekä tarvittaessa muut ehdot. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tässä tarkoituksessa huolehdittava auditointiprosessin avoimuutta parantavien käytäntöjen edistämisestä. Joitakin esimerkkejä tällaisista käytännöistä on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa. Harkitessaan, mitä tällaisista toimenpiteistä sovelletaan, toimivaltaisten viranomaisten olisi punnittava avoimuuden tarvetta suhteessa riskiin, että auditointijärjestelmässä ei pystytä saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Avoimuuden hyötyjen optimoimiseksi siihen olisi yhdistettävä tasapainotettu raportointi, joka on asianmukainen yhdistelmä lainsäädännön todennettua noudattamista (positiivisia havaintoja) ja parantamismahdollisuuksia (negatiivisia havaintoja).

Taulukko Esimerkkejä käytännöistä, jotka ylläpitävät auditointiprosessin avoimuutta

	Auditoitava	Yhdessä toimivaltaisessa viranomaisessa	Useissa toimivaltaisissa viranomaisissa (tietyssä jäsenvaltiossa)	Julkiset ja muut sidosryhmät
Auditointielimen dokumentoitujen menettelyiden saatavuus	✓	✓	✓
Kuuleminen auditointiohjelman suunnittelusta	✓	✓	✓
Auditointiohjelman julkaiseminen	✓	✓	✓	✓
Auditointisuunnitelman esittäminen	✓	✓
Mahdollisuus kommentoida auditointiraporttiluonnosta	✓	✓
Lopullisen auditointiraportin levittäminen	✓	✓	✓
Auditoitavan raporttiluonnoksesta antamien kommenttien julkaiseminen	✓	✓	✓	✓
Lopullisen auditointiraportin julkaiseminen	✓	✓	✓	✓
Lopullisten auditointiraporttien tiivistelmien ja vuosiraportin julkaiseminen	✓	✓	✓	✓
Auditoitavan laatiman toimintasuunnitelman julkaiseminen	✓	✓	✓	✓
Seurantatulosten julkaiseminen	✓	✓	✓	✓
Huom. Toimivaltaisten viranomaisten olisi omien erityisolosuhteidensa mukaisesti valittava käytännöt (ensimmäinen sarake) ja niiden soveltamisen laajuus (muut sarakkeet).

5.3   Riippumattomuus

Auditointielinten olisi oltava vapaita kaikista kaupallisista, taloudellisista, hierarkkisista, poliittisista ja muista paineista, jotka voivat vaikuttaa niiden tekemiin arviointeihin tai auditointiprosessin lopputulokseen. Auditointijärjestelmän, auditointielimen ja auditoijien olisi oltava riippumattomia auditoimastaan toiminnasta sekä esteettömiä ja vapaita eturistiriidoista.

Täysi riippumattomuus ei ole saavutettavissa monissa olosuhteissa. Edellytetään sellaista riippumattomuutta, jota järkevä ulkopuolinen tarkkailija pitäisi riittävänä sen varmistamiseksi, että auditoinnit tehdään reilusti, objektiivisesti ja puolueettomasti ja jonka perusteella auditointielimeen ja sen auditoijiin ei kohdistu sopimatonta vaikuttamista, eikä niillä ole eturistiriitoja, jotka vaarantaisivat joko auditointiprosessin tai yksittäiset auditoinnit.

Auditointielimelle olisi annettava riittävä pätevä henkilöstö, rahoitus, infrastruktuuri ja muut resurssit, joita tarvitaan auditointiohjelman toteuttamiseen. Auditointielimelle olisi annettava mahdollisuus jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja asiaankuuluva tekninen asiantuntemus.

Auditointielimeen ei saa kohdistua sopimatonta vaikuttamista millään auditointiprosessin tasolla. Auditoitava ei saa varsinkaan vaikuttaa auditointiohjelman ja -raporttien hyväksymiseen tai estää sitä. Auditointielimen olisi saatava laatia vapaasti auditoinnin laajuus ja tavoitteet, ja sillä olisi oltava pääsy kaikkiin tiloihin ja tietoihin, jotka ovat välttämättömiä auditoinnin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Olisi tutkittava, ovatko auditointielin, auditointiryhmä tai mahdolliset niihin sidoksissa olevat tekniset asiantuntijat vapaita eturistiriidoista. Auditointiryhmän jäsenten olisi toimittava objektiivisesti, puolueettomasti, riippumattomasti, tasapuolisesti, vilpittömästi ja rehellisesti sekä tarvittaessa ilmoitettava eturistiriidasta. Tämän vuoksi voi olla aiheellista kierrättää auditoijia ja/tai auditointiryhmiä.

Jos auditoinnin edellyttämä tekninen asiantuntemus on saatavilla vain auditoitavan toimivaltaisen viranomaisen sisällä, olisi huolehdittava siitä, että auditointiryhmän riippumattomuus säilyy. Jos valvontatoimet järjestetään aluekohtaisesti, teknisiä asiantuntijoita voidaan vaihtaa alueiden kesken heidän riippumattomuutensa takaamiseksi. Jos teknisiä asiantuntijoita on hankittava auditointielimen ulkopuolelta, olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että asiantuntijat ovat riippumattomia eikä heillä ole eturistiriitoja, jotka vaarantaisivat auditointiryhmän riippumattomuuden.

5.4   Riippumaton arviointi

Riippumatonta arviointia koskevan prosessin toteuttajana olisi oltava yksi tai useampi sekä auditointielimen että sisäisten auditointien kohteena olevan organisaation ulkopuolinen henkilö, joka on riittävän riippumaton ja jolla on asiantuntemusta auditointiprosessin arvioimiseksi. Jos auditointiprosessin riippumattoman arvioinnin suorittamiseksi on perustettu elin tai komitea, siihen olisi kuuluttava yksi tai useampi riippumaton henkilö.

Riippumattoman arvioinnin olisi katettava koko auditointiprosessi, mukaan lukien auditointien ohjelmointi, suunnittelu ja toteutus, raportointi (mukaan lukien raporttien hyväksyminen), korjaavat toimenpiteet ja seuranta. Riippumattoman arvioinnin olisi myös katettava erilaiset riippumattomuuteen kohdistuvat uhat sekä mekanismit niiden hallitsemiseksi. Riippumaton arviointi ei ole auditointi, mutta tällainen arviointi voidaan suorittaa myös käyttämällä jotakin auditoinnin lähestymistapaa. Arvioinnin laajuudessa, yksityiskohtaisuudessa ja intensiteetissä voi olla eroja. Sen olisi tarjottava

—	objektiivinen arvio auditointiprosessin ja auditointielimen vaikuttavuudesta ja riippumattomuudesta

—	palautetta jatkuvaa parantamista varten

—	varmuus auditointielimelle, toimivaltaisten viranomaisten johdolle ja muille sidosryhmille siitä, että auditointiprosessi täyttää asetuksen (EU) 2017/625 6 artiklan tavoitteet.

Riippumattoman arvioinnin olisi oltava säännöllistä, mutta sen tiheys voi vaihdella edellisten arviointien tulosten ja auditointielimen soveltaman sisäisen valvonnan mukaan.

Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava (6), että riippumatonta arviointia koskeva prosessi dokumentoidaan, seuraavat näkökohdat mukaan luettuina: tehtävänkuvaus, tehtävät ja vastuualueet, luottamuksellisuus, eettiset säännöt, oikeudet ja velvollisuudet sekä raportointia ja levittämistä koskevat vaatimukset.

Auditointielimen olisi toteutettava toimia mahdollisten riippumattomassa arvioinnissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

5.5   Päätavoitteet

Auditointijärjestelmien tavoitteena on todentaa, että toimivaltaiset viranomaiset noudattavat asetusta (EU) 2017/625 ja että virallisen valvonnan järjestelmät toimivat. Tätä varten ja asetuksen (EU) 2017/625 6 artiklan vaatimusten täyttämiseksi auditointijärjestelmän olisi katettava seuraavat asetuksen (EU) 2017/625 3 artiklan 30 kohdassa säädetyt kolme kohtaa:

a)

Sen todentaminen, toteutetaanko virallinen valvonta suunniteltujen järjestelyiden mukaisesti Tarkoituksena on varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset täyttävät yleiset velvollisuutensa (7), että virallinen valvonta suoritetaan vaatimustenmukaisesti ja että valvonnan suorittava henkilöstö toimii kaikkien sille annettujen ohjeiden mukaisesti. Tämän vaatimuksen todentaminen voidaan pääosin toteuttaa asiakirjatarkastuksin, mutta siihen olisi sisällyttävä myös paikalla tehtävä tarkastus. Auditointiryhmällä olisi oltava hyvä yleistietämys auditoinnista ja vastaavat taidot tämän auditointitavoitteen saavuttamiseksi.

b)

Sen todentaminen, onko suunnitellut järjestelyt toteutettu vaikuttavasti Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, missä määrin virallisella valvonnalla saadaan aikaan (haluttu) vaikutus tai saavutetaan tavoite. Asianmukaisesti toimivan virallisen valvonnan järjestelmän odotetaan suunniteltujen järjestelyjen kautta todentavan, noudatetaanko asiaan liittyviä oikeudellisia vaatimuksia, sekä tapauksissa, joissa havaitaan vaatimustenvastaisuuksia, toteuttavan toimia, joilla lievennetään näitä vaatimustenvastaisuuksia tai poistetaan ne asianmukaisessa ajassa. Lisäksi virallisen valvonnan järjestelmän olisi harjoitettava sen tasoista valvontaa ja täytäntöönpanoa, jolla kyetään ehkäisemään vaatimusten noudattamatta jättäminen ja hallitsemaan elintarviketurvallisuuteen liittyviä riskejä. Tämän vaatimuksen todentamisen yhteydessä olisi arvioitava valvonnan laatua, luotettavuutta ja johdonmukaisuutta, ja siihen olisi sisällyttävä paikalla toteutettavia auditointitoimia. Auditointiryhmällä olisi oltava asianmukaista teknistä asiantuntemusta voidakseen täyttää tämän auditointitavoitteen.

c)

Sen todentaminen, ovatko suunnitellut järjestelyt sopivia virallisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisen kannalta Sopivuudella tarkoitetaan sitä, ovatko valvontajärjestelmän suunnittelu ja täytäntöönpano tarkoituksenmukaisia haluttujen tulosten saavuttamiseksi eli asetuksen (EU) 2017/625 tai jäsenvaltioiden monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien tavoitteiden tai kansallisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä näkökohta on erityisen tärkeä, jos on viitteitä siitä, että suunniteltujen järjestelyjen mukaisesti suoritetulla valvonnalla ei saavuteta suunniteltuja tuloksia tai tavoitteita. Tämän vaatimuksen todentamisen yhteydessä olisi arvioitava virallista valvontaa, esimerkiksi sen suunnittelua, tiheyttä tai intensiteettiä ja sovellettuja menetelmiä kiinnittäen huomiota tuotantoketjun (tai -ketjujen) rakenteeseen ja riskiprofiiliin sekä tuotantokäytäntöihin ja -määriin. Siinä olisi myös tarkasteltava rajoitteita, jotka ovat voineet vaikuttaa järjestelyjen suunnitteluun tai täytäntöönpanoon. (8) Auditointiryhmällä olisi oltava laajaa tietämystä ja tuntemusta järjestelmäauditoinnista sekä tarvittavaa teknistä asiantuntemusta tämän auditointitavoitteen saavuttamiseksi.

6.   Auditoinnin suorittaminen

6.1   Auditointien suunnittelu ja valmistelu

Auditoijan (tai auditointiryhmän) olisi suunniteltava auditointi tavalla, joka varmistaa, että auditointi suoritetaan tehokkaasti, vaikuttavasti ja nopeasti.

Auditointisuunnitelman olisi annettava tekninen ja oikeudellinen käsitys auditoinnin aiheesta ja todennäköisistä auditoitavista. Lisäksi siinä olisi määritettävä auditoinnin tavoitteet ja laajuus, vahvistettava auditointikriteerit, kartoitettava keskeiset tai riskialttiit alat, valittava auditoinnin lähestymistapa sekä esitettävä arvio resursseista ja ajoituksesta.

Auditointikriteerien olisi sisällettävä monivuotisista kansallisista valvontasuunnitelmista ja asetuksista (EY) N:o 178/2002 ja (EU) 2017/625 aiheutuvat tavoitteet sekä soveltuvissa tapauksissa asiaan liittyvän EU:n lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön erityisvaatimukset.

Kun auditoinnin tavoitteet, laajuus ja auditointikriteerit on määritelty, olisi määritettävä auditoinnin lähestymistapa, menetelmät ja tekniikat. Auditoinnin lähestymistavan määrittämisen tarkoituksena on varmistaa auditoinnin tavoitteiden saavuttaminen ja riittävän, asianmukaisen auditointinäytön kerääminen, jotta voidaan tehdä päteviä ja luotettavia auditoinnin johtopäätöksiä. Auditoijan (tai auditointiryhmän) olisi laadittava auditoinnin lähestymistapa käyttämällä ammatillista harkintaa.

Auditointiryhmän olisi auditoinnin suunnitteluvaiheessa harkittava, mitä auditointinäyttöä olisi edellytettävä. Tarvittavan näytön suunnittelu sekä sen suunnittelu, miten, milloin ja missä näyttöä kerätään, on keskeinen osa auditoinnin suunnitteluprosessia. Kerätyn näytön laadulla on suora ja merkittävä vaikutus auditoinnin havaintoihin ja johtopäätöksiin.

6.2   Auditoinnin tekeminen

Ennen auditointitoimen aloittamista auditointiryhmän olisi varmistettava, että auditoitava on täysin tietoinen auditoinnin tarkoituksesta, tavoitteista ja laajuudesta sekä mahdollisista vaatimuksista, jotka liittyvät auditoitavan osallistumiseen tai apuun, esimerkiksi tiloihin pääsyyn tai asiakirjojen tai tietojen saatavuuteen, joko ennen auditointia tai sen aikana.

Aloituskokouksen järjestäminen tarjoaa hyvän tilaisuuden varmistaa, että asiaankuuluvat tiedot välitetään auditointiryhmän ja keskeisen auditoitavan henkilöstön välillä. Kokouksessa voidaan selventää auditoinnin tavoitteita, varmistaa, että auditointisuunnitelma on ymmärretty, määrittää työjärjestelyjä ja käsitellä mahdollisia keskeneräisiä kysymyksiä.

Auditointiryhmän olisi auditointia suorittaessaan kerättävä, todennettava ja analysoitava tai arvioitava auditointinäyttöä varmistaakseen, että se on asianmukaista ja riittävää auditoinnin tavoitteiden saavuttamiseksi; tämä koskee erityisesti tavoitteita, jotka liittyvät suunniteltujen järjestelyjen noudattamiseen, toteuttamisen vaikuttavuuteen sekä suunniteltujen järjestelyjen sopivuuteen esitettyjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Nämä toimet olisi kirjattava ylös.

Auditointinäyttöä on verrattava auditointikriteereihin ja auditoinnin tavoitteisiin, jotta auditointiryhmä voi laatia auditoinnin havainnot ja esittää vakuuttavia auditoinnin johtopäätöksiä. Vain asianmukainen ja riittävä auditointinäyttö tukee vaikuttavasti auditoinnin havaintoja, johtopäätöksiä ja suosituksia (soveltuvissa tapauksissa), jotka kestävät kyseenalaistamisen ja täyttävät sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen vaatimukset.

Päätöskokouksessa auditointiryhmä esittelee auditoinnin tulokset. Lisäksi kokouksessa olisi annettava

—	mahdollisuus keskustella alustavista havainnoista ja johtopäätöksistä auditoitavan organisaation johdon kanssa ja saada johdon palautetta niistä

—	auditoitavalle mahdollisuus korjata väärinymmärryksiä, keskustella alustavista havainnoista ja johtopäätöksistä sekä antaa lisätietoa tai selvennyksiä, jotka tukevat auditoitavan kantaa

—	auditoitavalle mahdollisuus esittää näkemyksensä auditoinnin suorittamisesta.

Auditointiryhmä voi tarkistaa alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä kerätyn näytön tai toimitettavan lisänäytön tarkemman tarkastelun perusteella.

Kaikki asiaan liittyvä auditoitavan antama palaute olisi kirjattava ja otettava huomioon auditoinnista raportoitaessa ja tulevien auditointien suorittamisessa.

6.3   Auditointiraportit

Auditointiraportti on erittäin tärkeä osa auditointia, jotta voidaan

—	antaa asianmukainen varmuus auditoinnin kohteena olevien prosessien toiminnasta

—	kartoittaa ja levittää hyviä käytäntöjä

—	tunnistaa alat, joilla vaatimuksia ei noudateta tai joilla on puutteita, ja tuoda ne auditoitavan tietoisuuteen korjaavia ja/tai ehkäiseviä toimenpiteitä varten

—	laatia perusta seurannalle, joka koskee auditoitavan auditoinnin suositusten perusteella toteuttamia toimia

—	antaa mahdollisuus viestiä laajemmin sidosryhmien kanssa soveltuvissa tapauksissa.

Auditointiraportin olisi oltava objektiivinen, vakuuttava ja oikea-aikainen.

Jotta auditointiryhmä olisi objektiivinen, sen olisi raportoidessaan esitettävä asiaan liittyvä näyttö, mukaan lukien mahdollinen näyttö, joka voi olla auditointiryhmän lausunnon tai johtopäätöksen vastainen tai joka ei tue niitä. Valikoivaa näytön esittämistä olisi vältettävä, eikä raportin pitäisi vastata sellaisia auditointiryhmän näkemyksiä, joiden tukena ei ole perusteellista näyttöä. Raportoinnin olisi oltava tasapainoista, eikä siinä pitäisi käsitellä vain kielteisiä tekijöitä. Raportin olisi sisällettävä myönteisiä huomioita silloin, kun auditoitavan toimintaa pidetään hyvin järjestettynä ja toteutettuna.

Vakuuttavan auditoinnin uskottavuus perustuu siihen, että esitetään päteviä, näyttöön perustuvia havaintoja, loogisia johtopäätöksiä sekä käytännöllisiä, realistisia ja merkityksellisiä suosituksia. Raportin rakenteen olisi oltava looginen, ja sen olisi ohjattava lukijaa prosessin läpi auditoinnin tarkoituksesta, tavoitteista ja laajuudesta havaintojen ja johtopäätösten kautta suosituksiin. Näytön, havaintojen, johtopäätösten ja suositusten olisi oltava johdonmukaisia.

Johtopäätöksissä olisi tarpeen mukaan käsiteltävä suunniteltujen järjestelyiden noudattamista ja täytäntöönpanon tehokkuutta sekä niiden sopivuutta asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta (ks. luku 5.5). Johtopäätösten olisi perustuttava objektiiviseen näyttöön. Erityisesti jos johtopäätöksiä tehdään suunniteltujen järjestelyiden sopivuudesta asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, näyttö voidaan saada yhdistämällä useiden auditointien tulokset ja analysoimalla ne. Tällöin johtopäätösten olisi ulotuttava yli yksittäisten laitosten, viranomaisyksiköiden ja viranomaisten hallinnollisten rajojen.

Suositukset olisi suunnattava niiden syiden poistamiseen tai korjaamiseen, joiden vuoksi auditoitava ei täyttänyt auditointikriteerejä. Suosituksissa ei pitäisi määrätä toimenpiteitä, joita auditoitavan on toteutettava, vaan täsmennettävä, mikä tulos auditoitavan korjaavalla ja/tai ehkäisevällä toimenpiteellä olisi saavutettava.

Raportin olisi sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

—	auditoinnin, päivämäärien, paikkojen ja auditoitavan yksilöinti

—	auditoinnin tavoitteet, laajuus, menetelmät ja kriteerit

—	auditoinnin havainnot (ja niihin liittyvä näyttö), johtopäätökset ja soveltuvissa tapauksissa suositukset.

Auditointielimen käytännöistä riippuen auditointiryhmä saatetaan ilmoittaa tai jättää ilmoittamatta raportissa.

6.4   Auditoinnin tuotosten seuranta

Tarvittaessa auditoitavan olisi laadittava ja esitettävä toimintasuunnitelma. Siinä olisi ehdotettava aikataulutettuja korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä (9), joilla voidaan käsitellä auditointiohjelmasta johtuvia suosituksia. Auditointiryhmän (10) olisi arvioitava toimintasuunnitelman soveltuvuutta. Auditointiryhmä voi myös aikanaan osallistua toimintasuunnitelman täytäntöönpanon todentamiseen.

—

Toimintasuunnitelman avulla auditointiryhmä voi arvioida, ovatko ehdotetut korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet auditointiraportin suositusten mukaisia. Toimintasuunnitelmien olisi sisällettävä riskinarviointiin perustuvia priorisointeja, vastuunjako täytäntöönpanosta sekä aikataulut korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden saattamiseksi päätökseen. Useita erilaisia toimintasuunnitelmia voidaan pitää riittävinä. Auditoitavan tehtävänä on valita saatavilla olevista vaihtoehdoista.

—

Korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä ei pitäisi rajoittaa koskemaan vain erityisiä teknisiä vaatimuksia, vaan niiden pitäisi tarvittaessa kattaa koko järjestelmän laajuisia toimia (esim. viestintä, yhteistyö, koordinointi, uudelleentarkastelu ja valvontaprosessien virtaviivaistaminen). Auditoitavan olisi analysoitava säännösten noudattamatta jättämisten syitä kaikkein sopivimpien korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden määrittelemiseksi. Eriävät mielipiteet auditoitavan ja auditointiryhmän välillä olisi ratkaistava.

—

Päätökseen saattaminen: Olisi luotava mekanismeja sen varmistamiseksi, että toimintasuunnitelmat ovat asianmukaisia ja että korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet tosiasiallisesti toteutetaan ajallaan. Auditoitavan ja auditointiryhmän olisi sovittava keskenään toimintasuunnitelman päätökseen saattamista koskevista todentamismenettelyistä.

7.   Auditoinnin tulosten uudelleentarkastelu ja levittäminen

Auditoinnin tulokset ja soveltuvissa tapauksissa palaute olisi otettava huomioon tulevia auditointiohjelmia suunniteltaessa sekä auditointiprosessin uudelleentarkastelun yhteydessä.

Auditoinnin havaintojen tai vaatimustenvastaisuuksien merkitystä muille aloille, alueille tai toimivaltaisille viranomaisille olisi tarkasteltava lähemmin erityisesti sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa valvontaa suorittavat useat toimivaltaiset viranomaiset tai valvonta on hajautettu.

Sisäiset auditoinnit tarjoavat riippumattoman arvioinnin virallisen valvonnan vaikuttavuudesta ja sopivuudesta tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Auditoinnin tulokset olisikin asetettava jäsenvaltioiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten saataville, jotta viranomaiset voisivat hyödyntää niitä valvontajärjestelmiensä kehittämisessä ja parantamisessa sekä monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmiensa uudelleentarkastelussa.

Auditoinnin tuloksissa saatetaan myös esittää esimerkkejä parhaista käytännöistä, joita olisi levitettävä. Auditoitava voi hyödyntää näitä esimerkkejä muilla aloilla, tai muut samankaltaista toimintaa harjoittavat tahot voivat käyttää niitä prosessiensa parantamiseksi. Tästä syystä raportit olisi asetettava jäsenvaltion muiden alojen ja alueiden sekä komission saataville pyydettäessä.

8.   Muut asiat

8.1   Resurssit

Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet (oikeudelliset ja hallinnolliset) ja resurssit, joihin liittyy asianmukainen toimivalta, tehokkaan auditointijärjestelmän perustamiseksi, täytäntöönpanemiseksi ja ylläpitämiseksi.

Auditointiprosessin hallinnointiin, seurantaan ja uudelleentarkasteluun tarvittavat henkilöresurssit ja niihin liittyvät resurssit olisi annettava käyttöön pitäen mielessä, että kaikki asetuksen (EU) 2017/625 piiriin kuuluvat toimivaltaiset viranomaiset ja niiden valvontatoimet olisi auditoitava. Jotta auditointiryhmällä olisi tarvittavaa asiantuntemusta auditoinnin ja auditointiohjelmien tavoitteiden ja laajuuden saavuttamiseksi, siihen voi kuulua missä kokoonpanossa tahansa auditoijia, joilla on auditointialan yleistietämystä ja/tai erityistietämystä, ja teknisiä asiantuntijoita.

Yleiset ohjeet auditoinnin edellyttämistä resursseista sisältyvät ISO 19011 -standardiin.

8.2   Auditoijan pätevyys

Auditoijan pätevyyttä ja valintaa koskevat kriteerit olisi määriteltävä seuraavien seikkojen perusteella:

—	yleiset tiedot ja taidot

—	tarkastusperiaatteet, -menettelyt ja -tekniikat; esimiestaidot tai järjestelykyky

—	erityinen tekninen tietämys ja sitä vastaavat taidot

—	henkilökohtaiset ominaisuudet (11)

—

koulutus

—	työkokemus

—	koulutus auditointitehtäviin ja auditointikokemus.

On olennaisen tärkeää ottaa käyttöön mekanismi sen varmistamiseksi, että auditoijat toimivat yhtenäisellä tavalla ja että heidän pätevyytensä säilyy. Auditointiryhmiltä edellytetty osaaminen ja pätevyys voivat vaihdella sen mukaan, mitä alaa valvonta- tai ohjausjärjestelmissä auditoidaan. Auditoijilla olisi oltava vaadittu tekninen tietämys ja taidot, ja heidän olisi tunnettava virallista valvontaa ja muita virallisia toimia suorittavan henkilöstön koulutuksen aihealueet, jotka on vahvistettu asetuksen (EU) 2017/625 liitteessä II olevassa I luvussa.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).

(2)  Ilmaisulla ”olisi” tarkoitetaan tässä ohjeasiakirjassa hyvää käytäntöä, ei sitovaa vaatimusta.

(3)  Asetuksen (EU) 2017/625 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 6 artiklaa sovelletaan myös muihin virallisiin toimiin. Tässä ohjeasiakirjassa ilmaisu ”virallinen valvonta” kattaa myös ”muut viralliset toimet”.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(5)  https://na.theiia.org/Pages/IIAHome.aspxhttps://na.theiia.org/Pages/IIAHome.aspx

(6)  Tässä on jonkin verran joustavuutta, koska riippumatonta arviointia koskevassa vastuussa on eroja jäsenvaltioiden välillä.

(7)  Asetuksen (EU) 2017/625 5 artiklan mukaisesti.

(8)  Perussyyanalyysi voi olla tärkeä väline sopivuuden arvioimisessa.

(9)  Tässä yhteydessä ”korjaavalla toimenpiteellä” tarkoitetaan toimenpidettä, jolla poistetaan poikkeaman syy ja estetään toistuminen, kun taas ”ehkäisevällä toimenpiteellä” tarkoitetaan toimenpidettä, jolla poistetaan mahdollisen poikkeaman (poikkeaman toistumisen estämiseksi) tai muun ei-toivotun tilanteen syy.

(10)  Tässä on jonkin verran joustavuutta, koska seurantaa koskevassa vastuussa on eroja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(11)  Auditoijien olisi oltava mieleltään riippumattomia, eettisiä, avomielisiä, diplomaattisia, tarkkaavaisia, tarkkanäköisiä, monipuolisia, sinnikkäitä, päättäväisiä, itsevarmoja, itsenäisiä ja vastaanottavaisia parannuksille.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10116 — ION/NN/bpfBOUW/IRP JV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 66/03)

Komissio päätti 17. helmikuuta 2021 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32021M10116. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10128 — Stirling Square Capital Partners/TA Associates/Glenigan)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 66/04)

Komissio päätti 19. helmikuuta 2021 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32021M10128. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10064 — AnaCap/Carrefour/Market Pay)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 66/05)

Komissio päätti 19. helmikuuta 2021 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32021M10064. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10072 — Sojitz/Eneos/Edenvale Solar Park)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 66/06)

Komissio päätti 15. helmikuuta 2021 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32021M10072. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10004 — EQT/Zentricity/Cajelo/Recipharm)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 66/07)

Komissio päätti 10. helmikuuta 2021 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32021M10004. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10109 — Cinven/BCI/Compre)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 66/08)

Komissio päätti 17. helmikuuta 2021 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32021M10109. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10145 — American Industrial Partners/Personal Care Business of Domtar)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 66/09)

Komissio päätti 4. helmikuuta 2021 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32021M10145. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Neuvoston päätelmät

veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta

(2021/C 66/10)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

1.

PITÄÄ ARVOSSA EU:n yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän, jäljempänä ’käytännesääntötyöryhmä’, ja suurimman osan maailman lainkäyttöalueista välillä veroasioissa jatkuvasti tehtävää tuottoisaa yhteistyötä, jonka avulla edistetään maailmanlaajuisesti verotusalan hyvän hallintotavan periaatteita;

2.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE edistymisen asiaankuuluvilla lainkäyttöalueilla näiden toteutettua sovittuihin määräaikoihin mennessä aktiivisia toimia käytännesääntötyöryhmän havaitsemien puutteiden korjaamiseksi ja KOROSTAA, että tällaisilla toimilla vahvistetaan verotusalan hyvän hallintotavan mekanismeja, oikeudenmukaista verotusta, maailmanlaajuista verotuksen avoimuutta ja veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjuntaa sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;

3.

TOTEAA, että meneillään oleva covid-19-pandemia vaikuttaa edelleen monien lainkäyttöalueiden kykyyn antaa uusia sitoumuksia tai noudattaa aiempia sitoumuksiaan sekä käytännesääntötyöryhmän yleisiin työskentelymenetelmiin;

4.

PYYTÄÄ käytännesääntötyöryhmää edistymään kaikkien sellaisten avoinna olevien kysymysten käsittelyssä, joihin covid-19-pandemia on vaikuttanut, jotta ne saataisiin ratkaistua mahdollisimman pian, ja aloittamaan tarvittaessa keskustelut mahdollisista lainkäyttöalueiden sitoumuksia koskevista pyynnöistä;

5.

PAHOITTELEE, että jotkut lainkäyttöalueet eivät ole toteuttaneet riittäviä toimia sitoumustensa täytäntöönpanemiseksi sovittuun määräaikaan mennessä tai eivät ole sitoutuneet sellaiseen merkitykselliseen vuoropuheluun, joka voisi johtaa tällaisten sitoumusten antamiseen, ja KEHOTTAA näitä lainkäyttöalueita tekemään yhteistyötä käytännesääntötyöryhmän kanssa jäljellä olevien kysymysten ratkaisemiseksi;

6.

ON ERITYISEN PAHOILLAAN siitä, että Turkki ei ole edistynyt olennaisesti automaattisen tietojenvaihdon tosiasiallisessa toteuttamisessa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja että se ei näin ollen ole täyttänyt kaikkia verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanemiseksi antamiaan sitoumuksia käytännesääntötyöryhmän raportissa esitetyn mukaisesti; PANEE MERKILLE, että 21 EU:n jäsenvaltion kanssa on käynnistetty automaattinen tietojenvaihto ja että se on määrä aloittaa vuodesta 2022 alkaen viiden EU:n jäsenvaltion kanssa; PAHOITTELEE, että näyttöä siitä, että Turkki olisi tosiallisesti vaihtanut tietoja minkään jäsenvaltion kanssa, ei ole annettu; KOROSTAA, että tietojenvaihdossa yhden jäsenvaltion kanssa ei ole edistytty lainkaan; TOISTAA, että tosiasiallinen tietojenvaihto kaikkien jäsenvaltioiden kanssa on edellytys sille, että Turkki täyttää EU:n luettelon kriteerin 1.1 helmikuussa 2020 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti; KEHOTTAA Turkkia sitoutumaan täysipainoisesti korkealla poliittisella tasolla 31. toukokuuta 2021 mennessä ja tosiasiallisesti käynnistämään automaattisen tietojenvaihdon kuuden jäljellä olevan jäsenvaltion kanssa 30. kesäkuuta 2021 mennessä; Verovuoden 2019 tiedot on toimitettava kaikkien 27 jäsenvaltion osalta viimeistään 1. syyskuuta 2021; verovuosien 2020 ja 2021 tiedot on toimitettava automaattista tietojenvaihtoa koskevan OECD:n aikataulun mukaisesti ja joka tapauksessa viimeistään 30. syyskuuta 2021 verovuoden 2020 osalta ja 30. syyskuuta 2022 verovuoden 2021 osalta; TOTEAA, että minkä tahansa edellä mainituista viidestä määräajasta noudattamatta jättäminen täyttäisi edellytykset Turkin lisäämiselle liitteessä I olevan luettelon kriteeriin 1.1; PYYTÄÄ käytännesääntötyöryhmää ilmoittamaan tämän pyynnön Turkille, seuraamaan edelleen kaikkien jäsenvaltioiden kanssa käytävän tosiasiallisen tietojenvaihdon edistymistä ja ilmoittamaan neuvostolle tässä suhteessa tapahtuvasta kehityksestä sekä samalla pitämään yllä asiaa koskevaa vuoropuhelua Turkin kanssa ja TOTEAA, että neuvosto tekee tarvittavan päätöksen luetteloon lisäämisestä lokakuussa 2021 ottaen huomioon käytännesääntötyöryhmän arvion siitä, täyttääkö Turkki kriteerit, ja tarkastelee päätöstä uudelleen edellä mainitun jäljellä olevan määräajan päätyttyä;

7.

HYVÄKSYY asiakirjassa 6223/21 esitetyn käytännesääntötyöryhmän raportin;

8.

HYVÄKSYY näin ollen liitteessä I olevan veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan tarkistetun EU:n luettelon;

9.

VAHVISTAA liitteessä II olevan tilannekatsauksen yhteistyöhaluisten lainkäyttöalueiden verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanosta antamista sitoumuksista;

10.

PYYTÄÄ EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tapauksen mukaan ottamaan jatkossakin liitteessä I olevan tarkistetun EU:n luettelon huomioon ulkopolitiikassa, taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä kyseisten kolmansien maiden kanssa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta perussopimusten mukaiseen jäsenvaltioiden ja unionin toimivaltajakoon.

Ilmoitus henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2012/642/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2006 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2021/C 66/11)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille ja yhteisöille, jotka mainitaan Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä neuvoston päätöksen 2012/642/YUTP (1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2021/353 (2), liitteessä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2006 (3), sellaisena kuin se on pantuna täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/339 (4), liitteessä I.

Euroopan unionin neuvosto tarkasteli edellä mainituissa liitteissä nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen luetteloa ja päätti, että kyseisiin henkilöihin ja yhteisöihin olisi edelleen sovellettava päätöksessä 2012/642/YUTP ja asetuksessa (EY) N:o 765/2006 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä. Asianomaisten henkilöiden ja yhteisöjen nimeämisen perusteet esitetään kyseisten liitteiden asiaankuuluvissa kohdissa.

Asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että he/ne voivat hakea asetuksen (EY) N:o 765/2006 liitteessä II mainituilla verkkosivustoilla ilmoitetuilta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeita tai tiettyjen maksujen suorittamista varten (ks. asetuksen 3 artikla).

Asianomaiset henkilöt ja yhteisöt voivat esittää ennen 30. marraskuuta 2021 neuvostolle pyynnön, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidät edellä mainittuun luetteloon. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat, ja se on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1.C

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Mahdollisesti toimitetut huomautukset otetaan huomioon neuvoston säännöllisin väliajoin päätöksen 2012/642/YUTP 8 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 4 kohdan mukaisesti suorittaman nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen luettelon tarkastelun yhteydessä.

---

(1)  EUVL L 285, 17.10.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 68, 26.2.2021, s. 189.

(3)  EUVL L 134, 20.5.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 68, 26.2.2021, s. 29:

Ilmoitus rekisteröidyille, joihin sovelletaan Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2012/642/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2006 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2021/C 66/12)

Rekisteröityjä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2018/1725 (1) 16 artiklan mukaisiin tietoihin.

Tämän käsittelyn oikeusperustana ovat neuvoston päätös 2012/642/YUTP (2), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2021/353 (3), ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2006 (4), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/339 (5).

Tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä on neuvoston pääsihteeristön ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) osasto RELEX.1.C, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1.C

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

e-mail: sanctions@consilium.europa.eu

Neuvoston pääsihteeristön tietosuojavastaavan yhteystiedot ovat seuraavat:

Tietosuojavastaava

data.protection@consilium.europa.eu

Käsittelyn tarkoituksena on laatia ja pitää ajan tasalla luettelo henkilöistä, joihin sovelletaan päätöksen 2012/642/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä (YUTP) 2021/353, ja asetuksen (EY) N:o 765/2006, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 2021/339, mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Rekisteröidyt ovat luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät päätöksessä 2012/642/YUTP ja asetuksessa (EY) N:o 765/2006 säädetyt luetteloon merkitsemisen edellytykset.

Kerättyihin henkilötietoihin kuuluvat tiedot, joita tarvitaan kyseisen henkilön asianmukaiseen tunnistamiseen, perustelut ja muut asiaan liittyvät tiedot.

Kerättyjä henkilötietoja voidaan tarvittaessa antaa Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja komissiolle.

Rekisteröityjen oikeuksien, kuten oikeuden tutustua tietoihin sekä oikeuden pyytää oikaisua tai esittää vastaväitteitä, käyttämiseen vastataan asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklassa säädettyihin rajoituksiin.

Henkilötiedot säilytetään viiden vuoden ajan sen jälkeen kun rekisteröity on poistettu niiden henkilöiden luettelosta, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, tai kun toimenpiteen voimassaolo on lakannut, taikka oikeuskäsittelyn ajan, mikäli se on aloitettu.

Rekisteröidyt voivat asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti tehdä kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeussuojakeinoja, hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai muita kuin oikeudellisia oikeussuojakeinoja (edps@edps.europa.eu).

---

(1)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(2)  EUVL L 285, 17.10.2012, s. 1.

(3)  EUVL L 68, 26.2.2021, s. 189

(4)  EUVL L 134, 20.5.2006, s. 1.

(5)  EUVL L 68, 26.2.2021, s. 29.

Euron kurssi (1)

25. helmikuuta 2021

(2021/C 66/13)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2225
JPY	Japanin jeniä	129,73
DKK	Tanskan kruunua	7,4363
GBP	Englannin puntaa	0,86408
SEK	Ruotsin kruunua	10,0668
CHF	Sveitsin frangia	1,1076
ISK	Islannin kruunua	153,30
NOK	Norjan kruunua	10,2275
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,110
HUF	Unkarin forinttia	360,18
PLN	Puolan zlotya	4,5122
RON	Romanian leuta	4,8748
TRY	Turkin liiraa	8,8344
AUD	Australian dollaria	1,5317
CAD	Kanadan dollaria	1,5257
HKD	Hongkongin dollaria	9,4793
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6409
SGD	Singaporen dollaria	1,6120
KRW	Etelä-Korean wonia	1 359,14
ZAR	Etelä-Afrikan randia	18,1101
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8898
HRK	Kroatian kunaa	7,5895
IDR	Indonesian rupiaa	17 352,10
MYR	Malesian ringgitiä	4,9383
PHP	Filippiinien pesoa	59,492
RUB	Venäjän ruplaa	90,3519
THB	Thaimaan bahtia	36,858
BRL	Brasilian realia	6,6663
MXN	Meksikon pesoa	25,3424
INR	Intian rupiaa	88,7940

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Ilmoitus tiettyjen terästuotteiden tuontiin sovellettavien suojatoimenpiteiden mahdollisen jatkamisen vireillepanosta

(2021/C 66/14)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti 1. helmikuuta 2019 käyttöön tiettyjä terästuotteita koskevat lopulliset suojatoimenpiteet komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (1). Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet koostuvat aikaisempaan tuontiin perustuvasta tariffikiintiöstä, jota sovelletaan kunkin tarkasteltavana olevan tuotteen muodostavien 26 tuoteluokan unioniin suuntautuvaan tuontiin. Jos asianomainen tariffikiintiö on käytetty loppuun, kannetaan 25 prosentin lisätulli vapaasti unionin rajalla nettohinnasta.

Suojatoimenpiteet otettiin käyttöön aluksi kolmeksi vuodeksi eli 30. kesäkuuta 2021 saakka.

1.   Toimenpiteiden voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö

Komissio on vastaanottanut 15. tammikuuta 2021 kahdentoista jäsenmaan esittämän perustellun pyynnön tarkastella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/478 (2) 19 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (3) 16 artiklan mukaisesti, pitäisikö nykyisten suojatoimenpiteiden voimassaoloaikaa jatkaa.

Pyyntö sisältää näyttöä siitä, että suojatoimenpiteet ovat edelleen tarpeen vakavan haitan estämiseksi tai korjaamiseksi ja että unionin tuottajat ovat tekemässä mukautuksia. Pyyntö sisältää erityisesti tietoa tiettyjen keskeisten vahinkoindikaattoreiden negatiivisesta kehityksestä ja jatkuvasta merkittävästä tuontipaineesta kolmansista maista. Pyynnössä esitetään myös seikkoja, jotka viittaavat siihen, että maailmanlaajuinen ylikapasiteetti on edelleen hyvin korkealla tasolla, että kolmansilla mailla on edelleen käytössä suuri määrä kauppaa rajoittavia toimenpiteitä ja että mikään ei viittaa siihen, että Yhdysvallat aikoisi poistaa 232 §:n mukaiset terästä koskevat toimenpiteet. Näin ollen pyynnössä väitetään, että kaupan uudelleenohjautumisen riski jatkuu ja että jos toimenpiteet kumottaisiin, unionin tuotannonala kärsisi tuonnin äkillisestä kasvusta, jolla olisi erittäin kielteinen vaikutus unionin taloudelliseen suorituskykyyn. Lisäksi pyyntöön sisältyy esimerkkejä unionin tuottajien tekemistä mukautuksista. Komissio katsoi, että toimitetut tiedot – lähteet ja pyyntöä tukeva näyttö mukaan luettuina – muodostavat riittävän perustan tutkinnan aloittamiselle.

2.   Tutkinnan laajuus ja tavoite

Asetuksen (EU) 2015/478 19 artiklan ja asetuksen (EU) 2015/755 16 artiklan mukaisesti suojatoimenpiteen alkuperäistä kestoa voidaan pidentää. Komission olisi suoritettava asetuksen (EU) 2015/478 5 artiklan ja asetuksen (EU) 2015/755 3 artiklan mukainen tutkinta sen määrittämiseksi, onko keston pidentäminen perusteltua tässä tapauksessa.

Tutkinnan aikana komissio keskittyy arvioinnissaan erityisesti siihen, onko suojatoimenpide edelleen tarpeen vakavan haitan estämiseksi tai korjaamiseksi, onko näyttöä siitä, että unionin tuottajat ovat sopeutumassa tilanteeseen, ja olisiko voimassaolon jatkaminen unionin edun mukaista. Tutkinnassa määritetään myös mahdollisen pidennyksen asianmukainen kesto.

3.   Tutkinnan kohteena oleva tuote

Tutkinnan kohteena oleva tuote muodostuu tietyistä terästuotteista, jotka luetellaan tämän ilmoituksen liitteessä.

4.   Menettely

Todettuaan, että sen käytettävissä on riittävästi näyttöä, komissio panee vireille tutkinnan sen määrittämiseksi, jatketaanko tiettyjä terästuotteita koskevien nykyisten suojatoimenpiteiden voimassaoloa.

4.1   Kyselyvastaukset (ainoastaan unionin tuottajat)

Jotta komissio voi asianmukaisesti arvioida, onko nykyisten suojatoimenpiteiden voimassaoloaikaa tarpeen jatkaa vakavan haitan estämiseksi tai korjaamiseksi, se katsoo tarpeelliseksi kerätä tietoja unionin tuotannonalalta. Näihin tietoihin sisältyy muun muassa keskeisten talous- ja rahoitusindikaattorien kehitys tarkastelujaksolla (2018–2020).

Unionin tuottajia pyydetään näin ollen täyttämään ja toimittamaan unionin tason järjestöjensä välityksellä kyselylomake 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Asiaa koskevan kyselylomakkeen malli on saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2519

4.2   Kirjalliset vastaukset

Jotta komissio saisi kaikki tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot, kaikkia asianomaisia osapuolia (eli osapuolia, joilla on objektiivisesti katsoen yhteys toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä) kehotetaan esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tiedot ja asiaa tukeva näyttö kirjallisesti komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kaikki kirjalliset huomautukset on toimitettava TRON.tdi-tietokannan kautta (https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI). Ks. lisätietoja 4.6 kohdasta.

Huomautuksia toimittavia osapuolia pyydetään ilmoittamaan selvästi, mitä tarkastelun kohteena olevia seikkoja niiden huomautukset koskevat. Perustelut on esitettävä seuraavien otsikkojen alla:

a)	Ovatko toimenpiteet edelleen tarpeellisia ja miksi

b)	Unionin etua koskevia huomioita

c)

Muut.

Komissio laajentaa tehokkuuden nimissä asianomaisen osapuolen aseman koskemaan automaattisesti kaikkia sidosryhmiä, joilla on tällainen asema nykyisissä suojatoimenpiteissä, kuten se on tehnyt aiemmissa tarkastelututkimuksissa. Tätä ei kuitenkaan sovelleta valtakirjoihin.

Niiden yritysten, järjestöjen tai kolmansien maiden hallitusten, jotka haluavat osallistua tämän ilmoituksen julkaisemisella käynnistettyyn menettelyyn ulkoisten oikeudellisten edustajien välityksellä, on esitettävä tätä menettelyä koskeva valtakirja.

Osapuolia, jotka haluavat osallistua menettelyyn ja joita ei tällä hetkellä ole rekisteröity asianomaisiksi osapuoliksi, pyydetään kertomaan kiinnostuksestaan ja yhteyksistään asiaan esittäessään huomautuksia TRON-tietokannan kautta.

4.3   Mahdollisuus esittää huomautuksia muiden osapuolten esittämistä tiedoista

Puolustautumisoikeuksien takaamiseksi asianomaisilla osapuolilla olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksia muiden asianomaisten osapuolten toimittamista tiedoista. Näin tehdessään asianomaiset osapuolet voivat käsitellä ainoastaan muiden asianomaisten osapuolten toimittamissa tiedoissa esiin tuotuja asioita eivätkä ne voi tuoda esiin uusia asioita. Vastaväitteitä esittäessä asianomaisten osapuolten olisi ilmoitettava erikseen, minkä osapuolen kommentit ne kiistävät. Vastaväitteen on noudatettava samaa edellä mainittua otsakerakennetta.

Tällaiset huomautukset on toimitettava komissiolle 10 päivän kuluessa siitä, kun 4.2 kohdassa mainitut huomautukset ja unionin tuottajilta saadut kyselyvastaukset on asetettu asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi TRON-tietokantaan. Komissio ilmoittaa asianomaisille osapuolille asianmukaisesti TRON-tietokannan kautta, kun tämä kirjallisen menettelyn toinen vaihe käynnistetään.

Asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon voi tutustua Tron.tdi-tietokannan kautta seuraavassa osoitteessa: https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI. Tutustumisoikeuden saamiseksi on noudatettava kyseisellä sivulla olevia ohjeita.

Mainitut aikarajat eivät rajoita komission oikeutta pyytää lisätietoja asianomaisilta osapuolilta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

4.4   Mahdollisuus tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemaksi

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut sekä yhteenveto siitä, mistä asianomainen osapuoli haluaa keskustella kuulemisen aikana.

Asianomaisille osapuolille ilmoitetaan kuitenkin, että kun otetaan huomioon, että tutkinta on saatettava päätökseen ja päätelmät on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021 (ks. 5 kohta), että asianomaisten osapuolten määrä on todennäköisesti suuri ja että näille asianomaisille osapuolille annetaan mahdollisuus esittää huomautuksia muiden osapuolten huomautuksista, jotta taattaisiin heille riittävät mahdollisuudet puolustaa ja esittää näkökantojaan, komissio aikoo suorittaa tutkimuksen kirjallisesti. Suullisia kuulemisia ei järjestetä, elleivät asianomaiset osapuolet osoita, että siihen on erityistä tarvetta.

4.5   Tietojen toimittaminen ja tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidentäminen

Pääsääntönä on, että asianomaiset osapuolet voivat toimittaa tietoja ainoastaan tässä ilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Tässä ilmoituksessa mainittujen aikarajojen pidentämistä voidaan pyytää vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja se myönnetään vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa huomautusten toimittamisen määräaikaa voidaan pidentää yleensä enintään 3 lisäpäivällä.

4.6   Kirjallisia huomautuksia, täytettyjen kyselylomakkeiden palauttamista ja kirjeenvaihtoa koskevat ohjeet

Komissiolle kaupan suojatoimiin liittyvien menettelyjen yhteydessä toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeutta. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella komissio voi a) käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) toimittaa tietoja tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan.

Kaikki asianomaisten osapuolten kirjalliset huomautukset, jotka ovat luottamuksellisia, on varustettava merkinnällä ”Limited” (4). Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

Osapuolten, jotka toimittavat luottamuksellisia tietoja, on toimitettava niistä asetuksen (EU) 2015/478 (5) 8 artiklan ja asetuksen (EU) 2015/755 (6) 5 artiklan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltaviksi). Näiden yhteenvetojen tulee olla riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys, ja ne on toimitettava komissiolle samaan aikaan kuin ”Limited”-versio.

Jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen tai ei liitä tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää kyseiset tiedot huomiotta, paitsi jos asianmukaisten lähteiden perusteella voidaan vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita.

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä TRON.tdi-tietokannan kautta (https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI), skannatut valtakirjat mukaan luettuina. Käyttämällä TRON.tdi-tietokantaa tai sähköpostia asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”EUROOPAN KOMISSION KANSSA KÄYTÄVÄ VIESTINTÄ KAUPAN SUOJATOIMIA KOSKEVISSA TAPAUKSISSA” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/june/tradoc_152570.pdf. Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on yrityksen virallinen toimiva sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan TRON.tdi-tietokannan tai sähköpostin kautta, jolleivat ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan lukien TRON.tdi-tietokannan kautta toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate G, unit G5

Office: CHAR 03/66

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

TRON.tdi: https://webgate.ec.europa.eu/tron/tdi

Sähköpostiosoite: TRADE-SAFE009-REVIEW@ec.europa.eu

5.   Tutkimuksen aikataulu

Voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolo päättyy 30. kesäkuuta 2021, ellei niiden voimassaolon jatkamisesta tehdä päätöstä. Näin ollen kaikki tämän menettelyn perusteella tehtävät päätökset olisi tehtävä ennen kyseistä päivämäärää.

6.   Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät voidaan asetuksen (EU) 2015/478 5 artiklan ja asetuksen (EU) 2015/755 3 artiklan mukaisesti tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

7.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja tutkimuksen suorittavien komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö. Neuvonantaja tarkastelee pyyntöjä tutustua asiakirjoihin, asiakirjojen luottamuksellisuutta koskevia kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja mahdollisia muita pyyntöjä, jotka koskevat asianomaisten osapuolten ja kolmansien osapuolten puolustautumisoikeuksia menettelyn aikana.

Asianomaiset osapuolet voivat ottaa yhteyttä kuulemisesta vastaavaan neuvonantajaan. Periaatteessa kuuleminen olisi rajattava seikkoihin, jotka ovat tulleet esiin tämän tarkastelumenettelyn aikana.

Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Asianomaisia osapuolia pyydetään noudattamaan tämän ilmoituksen 4.1–4.3 kohdassa komissiolle toimitettavia huomautuksia varten esitettyä aikataulua pyytäessään neuvonantajan kanssa järjestettäviä kuulemisia. Jos kuulemista koskevat pyynnöt esitetään asianomaisen aikataulun ulkopuolella, neuvonantaja voi tutkia syyt myöhässä oleviin pyyntöihin ottaen asianmukaisesti huomioon hyvän hallinnon toteutumisen ja tutkimuksen saattamisen päätökseen oikea-aikaisesti.

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/

8.   Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (7) mukaisesti.

Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla: http://trade.ec.europa.eu/doclib/html/157639.htm

---

(1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159, annettu 31 päivänä tammikuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 31, 1.2.2019, s. 27).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/478, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä (EUVL L 83, 27.3.2015, s. 16).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33).

(4)  ”Limited”-merkinnällä varustettu asiakirja on asetuksen (EU) 2015/478 8 artiklassa, asetuksen (EU) 2015/755 5 artiklassa sekä suojatoimenpiteitä koskevan WTO-sopimuksen 3.2 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

(5)  EUVL L 83, 27.3.2015, s. 16.

(6)  EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia: M.10148 — FCA/EEPS/JV)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2021/C 66/15)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti

(2021/C 66/16)

Tämä tiedonanto julkaistaan annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

TIEDONANTO VAKIOMUUTOKSESTA YHTENÄISEEN ASIAKIRJAAN

”LA JARABA”

PDO-ES-01895-AM01

Tiedonannon päivämäärä: 16.11.2020

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

Otsikko

VALKOVIININ LISÄÄMINEN

—	Tuote-eritelmän 2.1 kohta ”Huomioon otettavat parametrit, analyyttiset raja-arvot ja sallitut poikkeamat”; muutos koskee myös yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Viinien kuvaus”.

Kuvaus ja perustelut

—	Yksinomaan Sauvignon Blanc -rypäleistä valmistetun valkoviinin lisäämisen vuoksi valkoviinien analyyttiset parametrit on määriteltävä.

UUSI TEKSTI

2.1.2

Valkoviini Parametri Raja-arvo Sallittu poikkeama Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) ≥ 11,5 ± 0,2 Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%) ≥ 12,5 ± 0,2 Pelkistävät sokerit (g/l glukoosina ilmaistuna) ≤ 4 ± 0,5 Kokonaishappopitoisuus (g/l viinihappona ilmaistuna) 4<AT<7 ± 0,3 Haihtuvien happojen pitoisuus (mEq/l) ≤ 16,7 ± 3 Kokonaisrikkidioksidipitoisuus (mg/l) ≤ 130 ± 15 Strontiumpitoisuus (mg/l) ≥ 2,2 ± 0,2

PERUSTELU

—

Koska nimityksen ”La Jaraba” (SAN) rajattu alue sisältää alan, jolla viljellään Sauvignon Blanc -lajikkeen rypäleitä, joista tuotettujen viinien strontiumpitoisuus on myös suuri, pyydämme tuote-eritelmän muuttamista siten, että siihen sisällytetään valkoinen rypälelajike Sauvignon Blanc ja siitä tuotetut valkoviinit.

Otsikko

VALKOVIININ LISÄÄMINEN

—	Tuote-eritelmän 2.2 kohta ”Aistinvaraisilla analyyseilla määritettävät ominaisuudet”; muutos koskee myös yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Viinien kuvaus”.

Kuvaus ja perustelut

—	Yksinomaan Sauvignon Blanc -rypäleistä valmistetun valkoviinin lisäämisen vuoksi valkoviinien aistinvaraiset ominaisuudet on määriteltävä.

UUSI TEKSTI

2.2.4

– Yksinomaan Sauvignon Blanc -rypäleistä valmistettu valkoviini — Ulkonäkö: puhdas, kirkas ja kuulas, väri oljenkeltainen. — Aromi: voimakas, runsaasti lajikkeelle ominaisia, etenkin vaaleiden luumarjojen vivahteita ja kukkaisia vivahteita. — Maku: raikas, pehmeä ja tasapainoinen.

PERUSTELU

—

Koska nimityksen ”La Jaraba” (SAN) rajattu alue sisältää alan, jolla viljellään Sauvignon Blanc -lajikkeen rypäleitä, joista tuotettujen viinien strontiumpitoisuus on myös suuri, pyydämme tuote-eritelmän muuttamista siten, että siihen sisällytetään valkoinen rypälelajike Sauvignon Blanc ja siitä tuotetut valkoviinit.

Otsikko

VALKOVIININ VIININVALMISTUS- JA TUOTANTOMENETELMÄT

—	Tuote-eritelmän 3 kohta ”Erityiset viininvalmistusmenetelmät”; muutos koskee myös yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Erityiset viininvalmistusmenetelmät”.

Kuvaus ja perustelut

—	Kohtaan lisätään valkoviinin tuotannolle ominaiset viininvalmistusmenetelmät, koska Sauvignon Blanc -lajike lisätään tuote-eritelmään.

UUSI TEKSTI

Rypälemehu, joka saadaan murskaamalla ja puristamalla peratut valkoiset viinirypäleet, saa laskeutua 15–20 °C:n lämpötilassa vähintään 12 tunnin ajan. Rypälemehun alkoholikäyminen tapahtuu 10–21 °C:n lämpötilassa ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä. Tavanomaisissa olosuhteissa rypäleiden oma mikrobikasvusto käynnistää käymisprosessin. Tämän jälkeen suoritetaan kirkastaminen, ja juuri ennen pullottamista viini suodatetaan suodattimella, jonka huokoskoko on suuri, jotta tuotteessa tapahtuu mahdollisimman vähän muutoksia.

PERUSTELU

—	Koska tuote-eritelmään on lisätty valkoviini, viininvalmistus- ja tuotantomenetelmissä on erotettava toisistaan puna- ja valkoviinin valmistus.

Otsikko

KYPSYTYSAIKOJA KOSKEVA MUUTOS

Tuote-eritelmän 3 kohta ”Erityiset viininvalmistusmenetelmät”; muutos koskee myös yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Erityiset viininvalmistusmenetelmät”.

Kuvaus ja perustelut

Muutos koskee viininvalmistus- ja tuotantomenetelmien tekstiä, koska viiniä vanhennetaan vähemmän aikaa tynnyrissä ja pullossa.

UUSI TEKSTI

3.1

– Punaviinien sekoitukset, joissa on vaihtelevia määriä Tempranillo-, Cabernet Sauvignon-, Merlot- ja Graciano-lajikkeita. Vanhentaminen tammitynnyreissä, joiden tilavuus on 225 litraa, vähintään kolmen kuukauden ajan. Vanhentaminen pulloissa vähintään yhden kuukauden ajan.

3.2

– Punaviinien sekoitukset, joissa on vaihtelevia määriä Tempranillo-, Cabernet Sauvignon- ja Merlot-lajikkeita. Vanhentaminen tammitynnyreissä, joiden tilavuus on 225 litraa, vähintään kolmen kuukauden ajan. Vanhentaminen pulloissa vähintään yhden kuukauden ajan.

PERUSTELU

—	Sellaisten viinien markkinakysyntä, joilla on lyhyemmät kypsytysajat, kasvaa.

Otsikko

ENIMMÄISTUOTOKSEN LISÄÄMINEN

—	Tuote-eritelmän 5 kohta ”Enimmäistuotokset”; muutos koskee myös yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Enimmäistuotokset”.

—

Perustelu

—	Sauvignon Blanc -lajikkeen enimmäistuotoksen lisääminen.

UUSI TEKSTI

5.

Enimmäistuotokset Tempranillo: 10 500 kg/ha, vastaa 73,5 hl/ha. Cabernet Sauvignon: 11 000 kg/ha, vastaa 77 hl/ha. Merlot: 10 000 kg/ha, vastaa 70 hl/ha. Graciano: 10 000 kg/ha, vastaa 70 hl/ha. Sauvignon Blanc: 11 000 kg/ha, vastaa 77 hl/ha.

PERUSTELU

—	Koska Sauvignon Blanc -lajike on lisätty tuote-eritelmään, tälle lajikkeelle on vahvistettu enimmäistuotos.

Otsikko

VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVÄN VIINIRYPÄLELAJIKKEEN LISÄÄMINEN

—	Tuote-eritelmän 6 kohta ”Viininvalmistuksessa käytettävät lajikkeet”; muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Perustelut

—	Sauvignon Blanc -lajikkeen lisääminen.

UUSI TEKSTI

6.

Viininvalmistuksessa käytettävät lajikkeet Punaviini: Tempranillo, Cabernet Sauvignon, Merlot, Graciano. Valkoviini: Sauvignon Blanc.

PERUSTELU

—	Koska Sauvignon Blanc -lajike on lisätty tuote-eritelmään, se on sisällytetty tähän kohtaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Tuotteen nimi

”La Jaraba”

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viini(e)n kuvaus

Punaviini

Viini on väriltään syvän kirsikanpunaista ja intensiteetiltään keskivoimakasta tai voimakasta, ja siinä on punaisten ja tummien marjojen ja hedelmien vivahteita, jotka antavat runsaan ja lihaisan suutuntuman. Se sisältää muita viinejä enemmän strontiumia, sillä kyseistä ainetta on maaperässä paljon. Strontium auttaa tuottamaan tiiviitä, aromaattisia ja täyteläisiä viinejä, joissa on voimakkaita mineraalisia ja palsamimaisia vivahteita.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on noudatettava asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	15
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra):	130

Valkoviini

Puhdas, kirkas ja kuulas, väri oljenkeltainen. Voimakas, runsaasti lajikkeelle ominaisia, etenkin vaaleiden luumarjojen vivahteita ja kukkaisia vivahteita. Maku on raikas, pehmeä ja tasapainoinen.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on noudatettava asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11,5
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	10
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra):	130

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Punaisten rypäleiden alkoholikäyminen 15–30 °C:n lämpötilassa ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä tai ranskalaisissa tammisammioissa. Pito säiliössä ja maserointi vähintään 10 päivän ajan.

Rypälemehu, joka saadaan murskaamalla ja puristamalla peratut valkoiset viinirypäleet, saa laskeutua 15–20 °C:n lämpötilassa vähintään 12 tunnin ajan. Rypälemehun alkoholikäyminen tapahtuu 10–21 °C:n lämpötilassa ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä.

Rypäleiden puristamisesta saatava enimmäistuotto on 70 litraa 100 kilogrammalta rypäleitä.

Viiniä vanhennetaan ensin tammitynnyreissä, joiden tilavuus on 225 litraa, ja sen jälkeen pullossa seuraavien ajanjaksojen ajan:

—	Punaviinien sekoitukset, joissa on vaihtelevia määriä Tempranillo-, Cabernet Sauvignon-, Merlot- ja Graciano-lajikkeita: vanhentaminen tammitynnyreissä, joiden tilavuus on 225 litraa, vähintään 3 kuukautta ja vanhentaminen pulloissa vähintään 1 kuukausi.

—	Punaviinien sekoitukset, joissa on vaihtelevia määriä Tempranillo-, Cabernet Sauvignon- ja Merlot-lajikkeita. vanhentaminen tammitynnyreissä, joiden tilavuus on 225 litraa, vähintään 3 kuukautta ja vanhentaminen pulloissa vähintään 1 kuukausi.

—	Punaviini, joka on valmistettu yksinomaan Merlot-lajikkeesta: vanhentaminen tammitynnyreissä, joiden tilavuus on 225 litraa, vähintään 6 kuukautta ja vanhentaminen pulloissa vähintään 1 kuukausi.

Viljelykäytännöt

Rypäleet korjataan, kun ne ovat saavuttaneet fenolisen kypsyyden, ja valitaan rypäletertut, joilla on paras rakenne ja korkein fenoliyhdisteiden pitoisuus. Ainoa orgaaninen aines, jota viinitarhoissa käytetään, on itse tilalta peräisin oleva lampaanlanta.

b.   Enimmäistuotokset

Tempranillo

73,5 hl/ha

Tempranillo

10 500 kg rypäleitä/ha

Cabernet Sauvignon

77 hl/ha

Cabernet Sauvignon

11 000 kg rypäleitä/ha

Merlot ja Graciano

70 hl/ha

Merlot ja Graciano

10 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Rajattu alue sijaitsee El Provencion kunnassa (Cuenca). Viinitarharekisterin mukaan ala on seuraavanlainen: Vyöhyke 9, lohkot 14b, 14d, 14f, 14h, 26d, 26e, 26h, 26i, 26j, 26k, 26m, 26n ja 26v.

Rajatuilla alueella sijaitsevilla viinitarhoilla korjatut rypäleet valmistetaan viiniksi ja viini pullotetaan tuotantoalueella sijaitsevassa viininvalmistamossa.

7.   Pääasialliset rypälelajikkeet

MERLOT

TEMPRANILLO – CENCIBEL

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

YMPÄRISTÖ (LUONTOON JA IHMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT)

”La Jaraba” on sen paikan maantieteellinen nimi, jossa rajattu alue sijaitsee, kuten käy ilmi Espanjan nykyisessä kiinteistörekisterissä olevasta kartasta. Se sijaitsee laaksossa, jossa on paljon kerrostumia. Vanha Cañada de Valdelobosin vesireitti, joka on nykyisin katkonainen, kulkee alueen poikki ja yhtyy Záncarajokeen, joka muodostaa Cuencan ja Albaceten maakuntien välisen rajan. La Jarabassa ei ole juurikaan kukkuloita, ja alueen voidaankin katsoa olevan täysin tasainen. Korkeus merenpinnasta on 700 metriä.

Viinitarhoja suojaa suurelta osin 92 hehtaarin suuruinen rautatammi- ja mäntymetsä. Sijainti luo mikroilmaston, joka on erityisen suotuisa viiniköynnösten kehittymiselle. Köynnökset ovat pitkälti suojassa vesistressiltä, jota voisi aiheutua lämpimästä ja kuivasta itätuulesta, ja tämän ansiosta rypäleet pääsevät kypsymään pidempään. Näin ollen rypäleissä on enemmän väriaineita, laadukkaampia tanniineja ja enemmän aromeja kuin rajatun alueen ulkopuolella sijaitsevien köynnösten tuottamissa rypäleissä.

Maaperä on peräisin kvartäärikaudelta. Kyseessä on Guadianan jokijärjestelmään kuuluva morfo-stratigrafinen yksikkö. Maaperän koostumus vaihtelee: maaperässä on muun muassa kvartsiitteja ja kvartsia sekä mesotsooisen kauden ja mioseenisen kauden kalkkikiveä. Tällaisen koostumuksen ansiosta maaperä säilyttää kosteutta pidempään ja alue erottuu muista ympäröivistä alueista, joilla kalkkikivipitoisuus on paljon korkeampi.

Maaperä kuuluu alfisolien luokkaan, jossa on kalkkikiven päällä punaista välimerellistä maata. Maaprofiili on kehittynyt, pH 7–8,5, vaihtokyky heikko, kuivuvuus hyvä sekä läpäisevyys hyvä vaakatason kalkkikivikerroksiin saakka (noin 60–90 cm:n syvyydessä). Maalajit vaihtelevat irtonaisesta karkeasta hiekasta saveen. Alluviaalitekijöitä on paljon, minkä vuoksi maaperä sisältää runsaasti ravinteita. Maaperä on hedelmällistä ja sisältää runsaasti karkeita tulvakerrostumia. Tällainen morfologia yhdessä vuotuisen lannanlevityksen kanssa saa aikaan kevyen, tuoreen maaprofiilin. Maaperä soveltuu erinomaisesti viininviljelyyn ja edistää rypäleiden korkeaa laatua.

Ilmastoa voidaan kuvailla lauhkeaksi Välimeren ilmastoksi, jossa on mannermaisia piirteitä. Merkittävimmät vuotuiset keskiarvot ovat seuraavat: 14–16 °C:n lämpötila ja 450 mm:n sademäärä.

Maaperässä on havaittu keskimääräistä enemmän strontiumia: yli 100 mg/kg lohkoa kohti. Tarkemmin sanottuna määrät ovat 111,67–158,41 mg/kg. Nämä määrät ovat paljon korkeampia kuin lähialueilla. Esimerkkinä voidaan mainita ”Los Canforrales”, jossa tämä luku on 76,59 mg/kg, ja ”Manteleros”, jossa se on 20,19 mg/kg. Mantelerosissa pitoisuus on lähes kahdeksan kertaa pienempi kuin La Jarabassa.

Strontiumpitoisuudella on suoria vaikutuksia viineihin. Strontiumpitoisuuden on todettu olevan yli 2,2 mg/l ja joissakin viineissä jopa 3,3 m/g. Nämä luvut ovat huomattavasti korkeampia kuin naapurialueiden viineissä, joissa pitoisuudet ovat 0,95–1,6 mg/l. Viinin strontiumpitoisuuden voidaankin katsoa kertovan luotettavasti, että viini on tuotettu La Jarabassa.

Ainoa orgaaninen aines, jota tuotannossa käytetään, on itse tilalta peräisin oleva lampaanlanta.

Valmistusmenetelmien osalta voidaan todeta, että rypäleiden oma mikrobikasvusto aloittaa alkoholikäymisen ja että 100 kilogrammasta rypäleitä saadaan puristamalla enintään 70 litraa viiniä.

VIININ KUVAUS

Paikallinen maaperä ja ilmasto muokkaavat La Jaraban viinejä, ja niiden ansiota ovat fenolipitoisuus, vakaus ja eleganssi. Rakenne, mineraalipitoisuus ja täyteläisyys ovat viineissä vaikuttavat. Se, että kaikki nämä viinit vanhennetaan tynnyreissä ja pulloissa, vaikuttaa aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja tuottaa viinejä, jotka ovat väriltään syvän kirsikanpunaisia ja intensiteetiltään keskivoimakkaita tai voimakkaita ja joissa on runsaan ja lihaisan suutuntuman antavia punaisten ja tummien marjojen ja hedelmien vivahteita. Viinit sisältävät rajatun alueen ulkopuolelta peräisin olevia viinejä enemmän strontiumia, sillä kyseistä ainetta on La Jaraban maaperässä paljon. Strontium auttaa tuottamaan täyteläisiä viinejä, joissa on voimakkaita mineraalisia ja palsamimaisia vivahteita.

YHTEYS MAANTIETEELLISEEN ALKUPERÄÄN

Tila sijaitsee jokilaaksossa, jossa on paljon kerrostumia. Maaperässä on eriasteisia määriä kvartsiittia, kvartsia ja kalkkikiveä sekä strontiumia enemmän kuin keskimäärin. Näiden seikkojen ansiosta pystytään tuottamaan tiiviitä, aromaattisia ja täyteläisiä viinejä, joissa on voimakkaita kivennäisvivahteita ja palsamin sävyjä. Strontium antaa näille viineille niiden erityiset ominaisuudet.

Vaikka alue sijaitsee SAN-nimityksen ”La Mancha” alueen sisällä, jäljempänä mainitut tekijät erottavat sen La Manchasta.

LUONTOON LIITTYVÄT TEKIJÄT

Alueen rajaaminen perustuu maaperän strontiumtasoon, joka on huomattavasti korkeampi kuin ympäröivällä alueella. Alueella tuotetut viinit ovat luonteeltaan mineraalisempia kuin muilla alueilla tuotetut.

Hakijan toimittamasta ympäristötutkimuksesta voidaan havaita, että strontiumpitoisuudet ovat alueen ulkopuolella 20–80 mg/kg, mutta rajatulla alueella ne ovat 110–160 mg/kg. Tältä alueelta peräisin olevien viinien strontiumpitoisuus on tämän vuoksi 2,5–3,3 mg/l, kun taas ympäröiviltä viiniviljelmiltä peräisin olevan viinin strontiumpitoisuus on vain noin 1 mg/l.

Alueen ainutlaatuisuutta määrittävänä tekijänä on strontiumpitoisuuden lisäksi se, että alueen ympärillä on runsaasti rautatammia ja mäntypuita, jotka suojaavat aluetta lämpimiltä ja kuivilta itätuulilta. Kosteuspitoisuus on alueella tämän vuoksi korkeampi kuin naapurialueilla, mikä pidentää rypäleiden kypsymisprosessia. Näin ollen rypäleet saavat – ja sen myötä myös viini saa – enemmän väriä, tanniineja ja aromeja.

IHMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT

Keskeiset erot La Jaraba -viinien ja naapurialueella ”La Mancha” tuotettujen SAN-viinien (tältä osin tarkasteluun on otettu La Manchan vanhennetut punaviinit, sillä nimellä ”La Jaraba” tuotetaan vain vanhennettuja punaviinejä) välillä ovat seuraavat:

”LA MANCHA” (SAN)	LA JARABA	EROT
> 11,5 til-%	> 12,5 til-%	Korkeampi alkoholipitoisuus
< 10 mEq/l	< 16,7 meq/l	Haihtuvien happojen suurempi pitoisuus
< 13 000  kg/Ha	< 11 000  kg/ha	Alhaisempi tuotos hehtaaria kohden
≤ 1,6 mg/l	≥ 2,2 mg/l	Korkeampi strontiumpitoisuus

Alue on rajattu maaperän strontiumpitoisuuden perusteella. Sillä toimii tällä hetkellä vain yksi viininvalmistamo, joka kuuluu hakijalle.

On korostettava, että hakijan omistuksessa oleva maa-alue on suurempi kuin rajattu alue. Rajausta ei näin ollen ole tehty omistuksen vaan edellä esitettyjen ympäristöolosuhteiden perusteella.

Muut tuottajat voivat käyttää rekisteröityä nimeä, jos he sijoittautuvat rajatulle maantieteelliselle alueelle tulevaisuudessa, edellyttäen että eritelmässä asetetut edellytykset täyttyvät. Alueen koko on noin 75 hehtaaria, joten on täysin mahdollista, että uusia viininvalmistamoja perustetaan.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Rajatuilla alueella sijaitsevilla viinitarhoilla korjatut rypäleet valmistetaan viiniksi ja viini pullotetaan tuotantoalueella sijaitsevassa viininvalmistamossa. Tämä johtuu siitä, että punaviinejä vanhennetaan pulloissa vähintään yhden kuukauden ajan, jona aikana tapahtuu reduktioprosessi. Tämä parantaa viinien laatua ja pyöristää niiden makua. Viinit ovat valmiita kulutukseen, kun ne saavuttavat tuote-eritelmässä kunkin viinityypin osalta esitetyt aistinvaraiset ominaisuudet. Tavoitteena on varmistaa laatu sekä taata alkuperä ja valvonta, jotta voidaan saavuttaa SAN-nimityksen ”La Jaraba” puna- ja valkoviinien tuote-eritelmässä vahvistetut ominaisuudet.

Linkki tuote-eritelmään

http://pagina.jccm.es/agricul/paginas/comercial-industrial/consejos_new/pliegos/MOD_PLIEGO_LA-JARABA_20200529-II.pdf

---

(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

(2021/C 66/17)

Euroopan komissio on hyväksynyt tämän vähäisen muutoksen komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Tämä vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus julkaistaan komission eAmbrosia-tietokannassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”SALCHICHÓN DE VIC”/”LLONGANISSA DE VIC”

EU-nro: PGI-ES-0119-AM02 – 9.9.2020

SAN ( ) SMM ( X )

1.   Nimi tai nimet

”Salchichón de Vic”/”Llonganissa de Vic”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Espanja

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.2. Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Salchichón de Vic”/”Llonganissa de Vic” SMM on perinteinen katalonialainen makkara, joka on tehty vähärasvaisesta sianlihasta ja ihrasta ja jossa on mausteina ainoastaan sokeri, suola ja pippuri. Ainesosat jauhetaan ja liuotetaan, ja seos täytetään suoleen ja kuivataan.

Luonnonsuolimakkara on ulkonäöltään ryppyinen, lihaseos täyttää suolen tiiviisti, muoto on melko säännöllisen lieriömäinen ja pintaväritys on vaalea sienikasvuston vuoksi ja muuttuu ajan myötä purppuranruskeaksi. Leikkauspinnassa näkyy ihrakuutioita ja mustapippurirouheita.

Makkaralla on sille tyypillinen miellyttävä aromi ja maku, jotka syntyvät mausteista ja kuivatuksesta.

”Salchichón de Vic”/”Llonganissa de Vic” SMM:n halkaisija ja koko määräytyvät käytetyn luonnonsuolen perusteella. Jäljempänä esitetään mitat toimitushetkellä sekä kuivatusajat:

Paino (g)	Kuivatetun makkaran halkaisija (mm)		Vähimmäiskuivatusaika (päivää)
200–300	≥ 35	≤ 75	30 päivää
≥ 300	≥ 40	≤ 90	45 päivää

Fysikaalis-kemialliset muuttujat:

—	Rasvapitoisuus enintään 48 % (*)

—	Proteiinipitoisuus vähintään 38 % (*)

—	Kollageeni/proteiini-suhde × 100 enintään 12

—	Liukoisten sokerien kokonaispitoisuus glukoosin enimmäismääränä ilmaistuna: 3 % (*)

—	Lisätty proteiini: Ei ole

—	Vesiaktiivisuus 20 °C:ssa: Aw < 0,92

—	5,3 ≤ pH ≤ 6,2

(*)	arvo kuiva-aineessa

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Tehty valikoidusta vähärasvaisesta lihasta (kinkusta, ensiluokkaisesta lavasta ja kylkisilavasta) ja ihrasta, mausteina suola ja pippuri, ja täytetty luonnonsuoleen (leveät, poimutetut tai ommellut suolet tai luonnonmukaisista aineista valmistetut keinosuolet).

Muut ainesosat: Ainoat sallitut muut ainesosat ovat sokeri (mono- ja disakkaridit), tuottajan oma hapantaikina, kaliumnitraatti, natriumnitraatti, kaliumnitriitti, natriumnitriitti sekä askorbiinihappo ja sen natriumsuola.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Tuote on valmistettava (tuoreen lihan valmistelu, puhdistaminen ja jauhaminen, sekoittaminen, seoksen vaivaaminen, liuotus, luonnonsuoleen täyttäminen ja kuivatus-kypsytys) 4 kohdassa kuvatulla maantieteellisellä alueella.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Salchichón de Vic -makkaraa voidaan myydä viipaleina ja pakattuna, ja viipalointi ja pakkaus voidaan suorittaa 4 kohdassa kuvatun maantieteellisen alueen ulkopuolella.

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Pakkaukseen on merkittävä selvästi suojatun maantieteellisen merkinnän ”Salchichón de Vic” (espanjaksi) tai ”Llonganissa de Vic” (katalaaniksi) nimi ja logo sekä unionin SMM-symboli ja sääntelyneuvoston hyväksymä numeroitu etiketti. Lisäksi on noudatettava muuta voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Kuva logosta:

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Eritelmässä tarkoitettu alue koostuu seuraavista Vicin tasangon kunnista Osonan piirissä Barcelonan maakunnassa:

Aiguafreda, Sant Martí de Centelles, El Brull, Seva, Tona, Muntanyola, Malla, Taradell, Sant Julià de Vilatorta, Santa Eugènia de Berga, Calldetenes, Folgueroles. Vic. Santa Eulàlia de Riuprimer, Gurb, Tavèrnolas, Roda de Ter, Manlleu, Santa Cecila de Voltregà, Sant Hipòlit de Voltregà, Les Masies de Voltregà, Oris, Torelló, Centelles, Balenyà, Les Masies de Roda, San Vicenç de Torelló ja Sant Pere de Torelló

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Salchichón de Vic -makkara on vakiinnuttanut suosionsa Kataloniassa ja muualla Espanjassa vuosisatojen aikana, erityisesti 1800-luvulta alkaen. Ainutlaatuisen maineen taustalla ovat myös makkaran maantieteellisen tuotantoalueen ympäristö- ja ilmasto-olosuhteet.

SMM:n maantieteellinen alue on Vicin tasanko, jolla on poikkeuksellisen suotuisat olosuhteet maataloudelle, ja alueella onkin lukuisia maatiloja ja pieniä maaseutukeskuksia. Alue sijaitsee 400–600 metrin korkeudessa, ja sitä ympäröivät Guilleries-, Montseny-, Collsacabra- ja Lluçanésvuoret erottavat sen muusta Katalonian alueesta. Alueella vallitsee Välimeren mannerilmasto, mutta sen sijainnin vuoksi ilmamassa pysyy paikallaan korkeapaineen aikana. Tästä aiheutuvan lämpötilainversion vuoksi tasangon lämpötila voi olla jopa 20 °C alhaisempi kuin ympäröivillä alueilla. Lisäksi alueella on jatkuvaa sumua (keskimäärin 225 päivänä vuodessa). Näistä syistä Vicin tasangon ympäristöoloja on erittäin vaikea toisintaa. Ne suosivat alueelle tyypillistä mikrobikasvustoa, joka antaa Salchichón de Vic -makkaralle sen kypsytys- ja kuivatusvaiheessa ainutlaatuiset ominaispiirteet ja tuoksun.

Salchichón de Vic -makkara esiintyy kirjallisissa teoksissa jo vuonna 1456, mutta sen alkuperä voidaan jäljittää jo 300-luvulle. Muinoin tuote valmistettiin alueen maalaistaloissa, ja sitä käytettiin tapana säilöä parhaat lihat. Salchichón de Vic -makkaran laatua ylistettiin 1800-luvun puolivälistä eteenpäin useissa kirjallisissa teoksissa, mikä on osoituksena sen maineesta. Esimerkiksi 29. toukokuuta 1867 päivätyssä El Porvenir -sanomalehdessä todettiin seuraavaa: ”– – los ya famosos salchichones de Vic” (mainetta niittäneet Salchichón de Vic -makkarat). Tiedetään, että itse kuningas Alfonso XIII suosi Salchichón de Vic -makkaraa. Näistä esimerkeistä käy ilmi, että Vic ja salchichón ovat vuosien ajan kuuluneet yhteen. Salchichón de Vic -makkarasta on ajan myötä tullut todellinen aarre.

Vaikka sana ”salchichón” viittaa paksuun kuivattuun makkaraan, on huomattava, että Kataloniassa käytetään nimitystä ”llonganissa”, joka on makkaran alkuperäinen nimi ja käännetty espanjaksi ”salchichón”. Tästä syystä nimikkeitä ”Salchichón de Vic” ja ”Llonganissa de Vic” käytetään toisiaan korvaavina vaihtoehtoina.

Lyhyesti sanottuna Salchichón de Vic on maineikas tuote, joka on tulosta makkaranvalmistajasukupolvelta toiselle siirtyneestä kokemuksesta ja tuotteen maantieteellisen tuotantoalueen erityisistä ilmasto-olosuhteista.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

Päivitettyyn tuote-eritelmään voi tutustua seuraavan linkin kautta muutospyynnön käsittelyn aikana: http://agricultura.gencat.cat/web/.content/al_alimentacio/al02_qualitat_alimentaria/normativa-dop-igp/plecs-tramit/pliego-condiciones-igp-llonganissa-vic-cambio-logo.pdf ja hyväksymisen jälkeen osoitteessa http://agricultura.gencat.cat/ca/ambits/alimentacio/segells-qualitat-diferenciada/distintius-origen/dop-igp/normativa-dop-igp/plecs-condicions/.

---

(1)  EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.