25.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/4

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 25 päivänä tammikuuta 2021,

ehdotuksesta asetukseksi rajatylittävistä maksuista unionissa

(CON/2021/3)

(2021/C 65/04)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 15 päivänä lokakuuta 2020 Euroopan unionin neuvostolta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja asetukseksi rajatylittävistä maksuista unionissa (kodifikaatio) (1) (jäljempänä ’asetusehdotus’).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (perussopimus) 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, luettuina yhdessä perussopimuksen 127 artiklan 2 kohdan neljännen luetelmakohdan ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan (N:o 4) 3.1 artiklan neljännen luetelmakohdan kanssa, koska ehdotettu asetus sisältää maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa koskevia säännöksiä. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

Yleiset huomautukset

Asetusehdotuksen tarkoituksena on kodifioida Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 924/2009 (2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/518 (3). EKP pitää kodifikaation toteuttamista yleisesti ottaen myönteisenä ja samalla huomauttaa, että – kuten asetusehdotuksen perusteluissa esitetään – kodifioinnissa ei muuteta kodifioitavien säädösten asiasisältöä, vaan muutokset ovat ainoastaan muodollisia ja kodifikaatiosta itsestään johtuvia. EKP on myös hyväksynyt lausunnon (4), joka koskee ehdotusta asetukseksi (EU) 2019/518 (5). Eräät asetuksen (EU) 2019/518 säännöksistä kuitenkin lisättiin unionin lainsäädäntömenettelyssä sen jälkeen, kun komission ehdotus on toimitettu EKP:lle, eivätkä nämä säännökset siten olleet osa neuvoston EKP:lle esittämää lausuntopyyntöä. Koska EKP:llä ei ole ollut mahdollisuutta lausua asiasta aiemmin, ja ottaen huomioon, että asetusehdotus tullaan hyväksymään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, EKP hyödyntää nyt mahdollisuutta lausua yhdestä asetusehdotuksen säännöksestä, joka lisättiin asetuksella (EU) 2019/518.

1. Erityiset huomautukset

1.1 Viittaus EKP:n julkaisemiin euron viitekursseihin

Asetusehdotuksen 4 artiklan 1 kohdassa, jonka tarkoituksena on täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (6) (jäljempänä ’maksupalveludirektiivi’) läpinäkyvyyttä ja tietojen antamista koskevia vaatimuksia valuutanmuuntopalvelujen osalta (7), edellytetään, että maksupalveluntarjoajat ja valuutanmuuntopalveluja pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä tarjoavat osapuolet ilmoittavat valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen kokonaismäärän prosenttimääräisenä marginaalina, joka perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin EKP:n julkaisemiin euron viitekursseihin.

EKP on vuodesta 1998 lähtien julkaissut euron ja muun valuutan väliset viitekurssit EKP:n neuvoston vuonna 1998 hyväksymien ja myöhemmin vuonna 2015 (8) muutettujen periaatteiden perusteella (jäljempänä ’EKP:n viitekurssipolitiikka’). EKP:n viitekurssit annetaan yleisenä hyödykkeenä yksittäisten kansalaisten ja laitosten käyttöön (9), ja niitä käyttää laaja joukko laitoksia. EKP:n viitekurssipolitiikan tarkoituksena on säilyttää EKP:n viitekurssien eheys siten, että i) pyritään rajoittamaan kaupankäyntiä EKP:n viitekursseilla ja ii) rajoitetaan niiden käyttö viitekurssitarkoitukseen. EKP:n viitekurssien käyttämistä transaktioissa pyritään vahvasti rajoittamaan, ja EKP:n viitekurssit julkaistaan vain tiedotustarkoituksessa. (10) Tältä osin EKP:n viitekurssipolitiikalla pyritään vahvistamaan eroa EKP:n viitekurssien ja transaktioita varten käytettävien valuuttakurssien vertailuarvojen välillä.

Asetusehdotuksen viittaus EKP:n viitekursseihin voisi – vastoin EKP:n viitekurssipolitiikan tavoitteita – luoda joillekin markkinaosapuolille kannustimen käydä kauppaa EKP:n viitekursseilla. Tämän vuoksi EKP suosittaa, että asetusehdotuksen 4 artiklan viittaus EKP:n viitekursseihin poistetaan ja korvataan asianmukaisella viittauksella sellaisiin valuuttakurssien vertailuarvoihin, jotka kuuluvat unionin vertailuarvoasetuksen (11) soveltamisalaan ja joita voidaan käyttää valuutan muuntamisesta perittävien maksujen yhteydessä. Tällaisten vertailuarvojen tarkkuus ja eheys, jotka varmistetaan kyseisen asetuksen mukaisten vertailuarvon hallinnoijien järjestelmän avulla, suojaavat maksupalveluntarjoajien ja valuutanmuuntopalveluja tarjoavien osapuolten asiakkaiden etuja.

Siltä osin kuin EKP suosittaa ehdotettua asetusta muutettavaksi, tarkka muutosehdotus perusteluineen on esitetty teknisessä työasiakirjassa. Tekninen työasiakirja on luettavissa englanninkielisenä EUR-Lex- verkkosivustolla.

Tehty Frankfurt am Mainissa 25 päivänä tammikuuta 2021.

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE

(1) COM(2020) 323 final.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 924/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, rajatylittävistä maksuista yhteisössä ja asetuksen (EY) N:o 2560/2001 kumoamisesta (EUVL L 266, 9.10.2009, s. 11).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/518, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta tiettyjen rajatylittävistä maksuista unionissa perittävien palvelumaksujen ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen osalta (EUVL L 91, 29.3.2019, s. 36).

(4) Ks. Euroopan keskuspankin lausunto CON/2018/38, annettu 31 päivänä elokuuta 2018, ehdotuksesta asetukseksi tiettyjen rajatylittävistä maksuista unionissa perittävien palvelumaksujen ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen osalta (EUVL C 382, 23.10.2018, s. 7). Kaikki EKP:n lausunnot julkaistaan EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu.

(5) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta tiettyjen rajatylittävistä maksuista unionissa perittävien palvelumaksujen ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen osalta, COM(2018) 163 final.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

(7) Ks. asetusehdotuksen johdanto-osan 8 perustelukappale.

(8) Ks. EKP:n viitekurssipolitiikka, luettavissa EKP:n verkkosivustolla osoitteessa www.ecb.europa.eu.

(9) Ks. EKP:n lehdistötiedote 7.12.2015 muutoksista EKP:n viitekurssipolitiikkaan.

(10) EKP:n viitekurssipolitiikassa todetaan nimenomaisesti, että ”viitekurssin käsitteellä tarkoitetaan valuuttakurssia, jota ei ole tarkoitettu käytettäväksi markkinatransaktioissa sen enempää suoraan kuin välillisestikään (vertailukurssina). Viitekurssit on tarkoitettu vain tiedoksi.”

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1).

25.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/7

EFTA-valtioiden pysyvän komitean suositus N:o 1/2020/SC Norjan 5 päivänä marraskuuta 2020 antamasta ilmoituksesta, joka koskee oikeutta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta annetun direktiivin 2013/36/EU, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 79/2019, 133 artiklan mukaisen järjestelmäriskipuskurin käyttöönottoa

(2021/C 65/06)

EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄ KOMITEA,

joka katsoo seuraavaa:

(1)

Norjan valtiovarainministeriö (Finansdepartementet), jäljempänä ’ministeriö’, eli kansallisesti nimetty viranomainen, joka on vastuussa ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 79/2019 sisällytetyn direktiivin 2013/36/EU 133 artiklassa tarkoitetun järjestelmäriskipuskurin soveltamisesta, antoi 5 päivänä marraskuuta 2020 ilmoituksen aikomuksestaan korottaa kotimaisiin vastuisiin nykyään sovellettavaa järjestelmäriskipuskurikantaa, jäljempänä ’ilmoitus’.

(2)

Norjassa sovelletaan nykyisellään luottolaitosten kaikkiin vastuisiin 3 prosentin suuruista järjestelmäriskipuskuria lukuun ottamatta kahta järjestelmän kannalta merkityksellistä laitosta, joihin sovellettava järjestelmäriskipuskuri on kaikkien vastuiden osalta 5 prosenttia. Ilmoitettu toimenpide koskee 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurin vahvistamista, ja sitä on tarkoitus soveltaa kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten ja viiden muihin ETA-valtioihin sijoittautuneiden emoyritysten tytäryrityksen kotimaisiin vastuisiin. Puskurin avulla on tarkoitus torjua Norjassa esiintyviä järjestelmäriskejä sekä edistää rahoitusvakautta. Tämä tehdään turvaamalla finanssijärjestelmän häiriönsietokyky ja varmistamalla pankkien pääoman riittävyys myös jatkossa ottaen huomioon Norjan pitkän aikavälin järjestelmäriskin korkea taso. Ministeriö ilmoitti myös erikseen aikomuksestaan asettaa puskuri kahdelle luottolaitokselle, jotka on määritetty direktiivin 2013/36/EU 131 artiklan mukaisesti muiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi (O-SII). Niistä toiselle vahvistetaan järjestelmäriskikannaksi 2 prosenttia ja toiselle 1 prosentti.

(3)

Ilmoitettua järjestelmäriskipuskuria on tarkoitus soveltaa 31 päivästä joulukuuta 2020 alkaen kaikkiin luottolaitoksiin lukuun ottamatta sellaisia luottolaitoksia, jotka eivät sovella niin kutsuttua edistynyttä sisäisten luottoluokitusten menetelmää (AIRBA). Viimeksi mainituille luottolaitoksille aiotaan myöntää 31 päivänä joulukuuta 2022 päättyvä siirtymäaika, jonka jatkuessa puskuri pidetään kaikkien vastuiden osalta 3 prosentissa. Ministeriö arvioi toimenpidettä uudelleen joka toinen vuosi.

(4)

Ilmoitettu toimenpide koskee myös muihin ETA-valtioihin sijoittautuneiden emoyritysten tytäryrityksiä, joten siihen sovelletaan neljännen vakavaraisuusdirektiivin, sellaisena kuin se on mukautettuna ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 79/2019, 133 artiklan 14 kohdan 3 alakohdassa kuvattua menetelmää. Näin ollen ministeriön on järjestelmäriskipuskurin soveltamisesta vastaavaksi nimettynä viranomaisena ilmoitettava aikomuksestaan muiden ETA-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä EFTA-valtioiden pysyvälle komitealle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle (EJRK). Pysyvä komitea ja EJRK antavat kuukauden kuluessa ilmoituksesta suosituksen toteutettavista toimenpiteistä.

(5)	Järjestelmäriskipuskurin tarkoituksena on lieventää Norjan finanssijärjestelmässä esiintyviä pitkäaikaisia rakenteellisia järjestelmäriskejä. Kyseiset riskit johtuvat pääasiassa häiriöiden leviämisestä ja laajenemisesta Norjan rahoitusjärjestelmässä, pankkisektorilla ja reaalitaloudessa.

(6)

Ministeriö huomauttaa ilmoituksensa perusteluissa, että pitkäaikaiset rakenteelliset järjestelmäriskit ovat Norjassa verrattain korkeat. Järjestelmäriskien korkea taso johtuu osaksi siitä, että Norjassa toimivien laitosten rahoitusrakenteet ovat keskenään samankaltaisia ja ne tukeutuvat merkittävissä määrin tukkurahoitukseen (tukkurahoituksen osuus kyseisten laitosten rahoituksesta on 48 prosenttia, mikä kattaa myös ulkomaisen tukkurahoituksen). Näin ollen ne ovat alttiita markkinahäiriöille. Lisäksi ne ovat kytköksissä toisiinsa, muun muassa katettujen joukkolainojen ristiinomistuksen kautta, ja niiden vastuut ovat samanlaisia ja keskittyvät kiinteistömarkkinoille. Esimerkkinä voidaan todeta, että (asuin- ja liike)kiinteistöjen osuus norjalaisten luottolaitosten kokonaisluotonannosta on noin 60 prosenttia. Näissä olosuhteissa talouden häiriöt kertautuvat, sillä niillä voi olla samanaikaisesti samanlaisia vakavia vaikutuksia useisiin luottolaitoksiin. Myös norjalaisten pankkien liiketoimintamallien samankaltaisuus sekä niiden väliset kytkökset katettujen joukkolainojen ristiinomistuksen kautta edistävät riskien laajenemismahdollisuutta.

(7)

Ministeriö on todennut, että muun muassa Norjan asuin- ja liikekiinteistöjen korkea hintataso ja kotitalouksien suuri velkaantuminen ovat keskeisiä reaalitalouteen liittyviä haavoittuvuuksia Norjan finanssijärjestelmässä. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on ollut Norjassa historiallisesti verrattain korkealla tasolla, mikä sekin aiheuttaa järjestelmäriskin pankkisektorilla. Se, että norjalaiset kotitaloudet käyttävät suuren osan tuloistaan lainojen lyhentämiseen, aiheuttaa riskin, jota voimistaa edelleen se, että suurin osa Norjan asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia. Näin ollen jopa pienet häiriöt voivat heikentää tuntuvasti velanhoitokykyä. Aiemmissa kriiseissä liikekiinteistöihin liittyville riskeille altistuminen on paitsi aiheuttanut osan Norjan pankkijärjestelmän suurimmista tappioista myös johtanut vakavaraisuusongelmiin pankkisektorilla. Pysyvä komitea toteaa edelleen, että EJRK antoi kesäkuussa 2019 Norjan viranomaisille varoituksen (1), jossa määritettiin Norjan asuinkiinteistösektorin haavoittuvuudet yhdeksi syyksi rahoitusvakauteen kohdistuvalle järjestelmäriskille ja todettiin, että näihin haavoittuvuuksiin on puututtava.

(8)

Ministeriö on huomauttanut, että luottolaitosten toiminta on myös osa Norjan taloutta, jolle on ominaista suhteellisen yksipuolinen yrityssektori ja sen suuri riippuvuus öljysektorista. Öljysektorin osuus on 17 prosenttia Norjan BKT:stä ja 40 prosenttia Norjan kokonaisviennistä, minkä takia öljyn hinnan mahdollinen lasku tai maailmanlaajuisen kysynnän väheneminen aiheuttavat merkittävän riskin maan koko taloudelle. Viime vuosina tätä riskiä on jossain määrin lievennetty siten, että öljysektorilta saaduilla voitoilla on hankittu arvopapereita kansainvälisiltä finanssimarkkinoilta. Covid-19-pandemia ja meneillään oleva siirtyminen vihreämpään talouteen saattavat voimistaa tähän järjestelmän kannalta tärkeään sektoriin kohdistuvaa keskipitkän ja pitkän aikavälin painetta, josta saattaa aiheutua heijastusvaikutuksia muihin aloihin, joilla luottolaitoksilla on vastuita. Tässä yhteydessä pysyvä komitea panee merkille, että Norjan pankki (Norges Bank) totesi rahoitusvakautta koskevassa vuoden 2020 raportissaan, että Norjan öljysektorilla toimivat öljyalan palveluyhtiöt ovat erityinen riski pankeille ja että kyseiselle teollisuudelle annetut luotot ovat aiheuttaneet pankeille huomattavia tappioita viimeisten viiden vuoden aikana (2).

(9)

Ministeriön mukaan Norjan pankkisektorin koko, merkitys ja keskittyminen voimistavat Norjan talouteen kohdistuvia järjestelmäriskejä. Ensinnäkin pankkisektorin koko suhteessa BKT:hen on huomattavan suuri: vuonna 2019 sen koko suhteessa BKT:hen oli noin 225 prosenttia. Toiseksi pankkisektorilla on erittäin tärkeä rooli talouden rahoittamisessa, koska yli 80 prosenttia finanssialan ulkopuolisten alojen kotimaisesta bruttoluotonannosta on peräisin pankkisektorilta. Kolmanneksi pankkisektori on keskittynyt viiteen suurimpaan pankkiin, joiden osuus kotimaisesta luotonannosta on 56 prosenttia.

(10)

Pysyvä komitea on huomioinut ministeriön perusteluja arvioidessaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuonna 2020 julkaiseman arvion Norjan finanssijärjestelmän vakaudesta (3). IMF:n raportti tukee ministeriön arviota järjestelmäriskin korkean tason tärkeimmistä tekijöistä, sillä siinä nimetään keskeisiksi haavoittuvuuksiksi muun muassa norjalaisten pankkien suuret vastuut kotimaan asuin- ja liikekiinteistöissä sekä tukkurahoituksessa. IMF huomauttaa myös, että pankkisektorin sisäiset kytkökset saattaisivat johtaa häiriön huomattaan laajenemiseen ja että velallisten velanhoitokyky saattaisi heikentyä talouskasvun jyrkän hidastumisen seurauksena. Öljysektoria koskevasta riippuvuudesta IMF toteaa, että nopealla siirtymisellä vähähiiliseen talouteen voi olla suuri vaikutus, kun otetaan huomioon Norjan riippuvuus öljyn tuotannosta ja viennistä.

(11)

Ministeriö katsoo, että Norjan pankkisektorin rakenteen ja siihen kohdistuvien edellä kuvattujen riskien vuoksi luottolaitosten on yleisesti ottaen kyettävä kattamaan tappiot, joita finanssijärjestelmään ja reaalitalouteen kohdistuvat vakavat kriisit ja häiriöt voivat aiheuttaa. Ministeriö toteaa lopuksi, että 4,5 prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurin vahvistaminen Norjan kotimaisille vastuille on sopivin toimenpide, jolla voidaan torjua huomattavia ei-syklisiä järjestelmäriskejä Norjassa.

(12)

Pysyvä komitea toteaa ministeriön päätelmää arvioituaan, että Norjan viranomaisten tekemien stressitestien perusteella monen laitoksen ydinpääoman (CET1) osuus olisi epätodennäköisissä mutta kuitenkin realistisissa tilanteissa riittämätön yhteenlaskettuihin pääoma- ja puskurivaatimuksiin nähden. Norjan pankin marraskuussa 2019 ja Norjan finanssivalvontaviranomaisen (Finanstilsynet, FSA) kesäkuussa 2020 toteuttamat viimeisimmät stressitestit perustuvat tilanteeseen, jossa kansainvälinen talous on syvässä taantumassa ja riskipreemiot kasvavat voimakkaasti, mistä aiheutuu vakavia seurauksia Norjan taloudelle. FSA:n stressitesti osoittaa, että ydinpääoman osuus tippuisi stressijaksolla käytännössä kaikissa 20 suurimmassa pankkikonsernissa alle yhteenlasketun ydinpääomavaatimuksen, puskurivaatimukset ja pilarin 2 vaatimus mukaan luettuina. Lisäksi 84 muusta norjalaisesta luottolaitoksesta 48 ei täytä kyseisen testin mukaan yhteenlaskettuja pääomavaatimuksia.

(13)

Pysyvä komitea myös panee merkille ministeriön oletuksen siitä, että mikäli ilmoitettua toimenpidettä ei toteuteta, tulevat stressitestit osoittavat vakavaraisuussuhteen heikentyneen entisestään. Tällöin luottolaitosten olisi käytettävä vielä suurempi osuus yhteenlaskettuun puskurivaatimukseen liittyvistä varoistaan voidakseen jatkaa luotonantotoimintaa. Tämä heikentäisi pankkijärjestelmän häiriönsietokykyä havaittujen pitkäaikaisten järjestelmäriskien osalta. Järjestelmäriskipuskurivaatimuksen asettaminen 4,5 prosenttiin kotimaisten vastuiden osalta auttaisi säilyttämään vakavaraisuussuhteen oikealla tasolla mainittuihin riskeihin nähden eivätkä suurille laitoksille asetetut tosiasialliset vaatimukset nousisi olennaisesti vuotta 2020 edeltävästä tasosta. Ministeriö huomauttaa tässä yhteydessä, että stressitestien tuloksissa jätetään huomiotta useita sellaisia näkökohtia, jotka voivat vaikuttaa osaltaan luottolaitosten mahdollisten tappioiden aliarvioimiseen. Stressitestien tuloksissa esimerkiksi oletetaan, että luottolaitokset saavat tukkurahoitusta myös stressijaksojen aikana. Lisäksi ministeriö toteaa, että stressitesteissä kertyneet tappiot ovat pienemmät kuin luottolaitosten tosiasialliset tappiot Norjan pankkikriisissä vuosina 1988–1992. Ministeriön mukaan kotimaisiin vastuisiin sovellettavasta 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurista johtuvat yleiset vaatimukset vastaavat yhteiskunnallisesti optimaaliseksi arvioitua tasoa (4).

(14)

Pysyvä komitea on käsitellyt huolellisesti ministeriön toimittamat todisteet, kuten Norjan viranomaisten tekemien stressitestien tulokset ja tiedot Norjan aiemmista vakavista kriiseistä, ja katsoo, että kotimaisille vastuille asetettavaa 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurikantaa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena Norjan finanssijärjestelmän vakautta uhkaavien järjestelmäriskien poistamiseksi. Pysyvä komitea katsoo myös, että nykyisissä olosuhteissa 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurilla saavutettava pääoman osuus on välttämätön, jotta pankkijärjestelmän häiriönsietokyky säilyy havaittujen järjestelmäriskien osalta. Pysyvä komitea huomauttaa tässä yhteydessä, että IMF:n johtokunta totesi elokuussa 2020 antamassaan Norjan rahoitusjärjestelmän vakautta koskevassa arviossa, että viranomaisten ei pitäisi heikentää pääomavaatimuksia (5).

(15)

Toimenpiteen tuloksellisuutta ja oikeasuhteisuutta arvioidessaan pysyvä komitea panee merkille ministeriön näkemyksen, jonka mukaan järjestelmäriskipuskurikannan asettaminen 4,5 prosenttiin Norjassa olevien vastuiden osalta auttaa tosiasiallisesti norjalaisten luottolaitosten häiriönsietokyvyn ja valmiuksien ylläpitämisessä, jotta nämä voivat kattaa tappiot järjestelmäriskien voimakkuuden edellyttämän tason mukaisesti. Vakavaraisuusasetus ja neljäs vakavaraisuusdirektiivi sisällytettiin hiljattain ETA-sopimukseen. Valmistellessaan Norjan lainsäädännön mukauttamista nykyiseen kehykseen ministeriö on arvioinut järjestelmäriskipuskurivaatimuksen soveltamisalaa ja tasoa ja tullut siihen johtopäätökseen, että vaikuttavin keino lieventää järjestelmäriskiä on soveltaa 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskuria ainoastaan kotimaisiin vastuisiin. Tällä tavalla voidaan paitsi parantaa toimenpiteen tavoitteen ja muodon keskinäistä johdonmukaisuutta myös varmistaa vakavaraisuusasetuksen ja neljännen vakavaraisuusdirektiivin säännösten noudattaminen, mikä helpottaa kotimaisten puskurikantojen vastavuoroista soveltamista.

(16)

Ministeriö katsoo, että suurempien norjalaisten pankkien kannalta – jotka muodostavat yli puolet maan pankkijärjestelmästä – kotimaisiin vastuisiin sovellettavan järjestelmäriskipuskurikannan asettaminen 4,5 prosenttiin vastaa lähestulkoon edeltävää 3 prosentin puskurikantaa, jota sovelletaan kaikkiin vastuisiin reaalipääomaa koskevien vaatimusten yhteydessä. Ministeriö pitää kyseistä puskurikantaa oikeasuhteisena, kun otetaan huomioon Norjan rahoitusjärjestelmässä esiintyvistä rakenteellisista riskeistä mahdollisesti johtuvat tappiot sekä kyseisten riskien voimakkuus ja aiemmilla puskuripäätöksillä aikaansaatu riskinsietokyky. Lisäksi on syytä mainita, että nykyinen kaikkia vastuita koskeva puskurikanta asetettiin 3 prosenttiin aikana, jolloin sovellettiin Basel I -lattiaa eikä pk-yritysten tukikerrointa ollut vielä otettu käyttöön. Jos tuolloin ei olisi sovellettu Basel I -lattiaa ja pk-yritysten tukikerroin olisi ollut käytössä, edellinen järjestelmäriskipuskurikanta olisi ministeriön mukaan todennäköisesti asetettu järjestelmäriskin tason perusteella korkeammaksi. Ministeriön päätelmien mukaisesti voidaan katsoa, että aiemmista kriiseistä saatujen kokemusten ja stressitestien tulosten perusteella yleinen pääoma- ja puskurivaatimus on ollut finanssijärjestelmään kohdistuviin yleisiin riskeihin nähden oikeasuhteinen. Yleinen vaatimus olisikin pidettävä suunnilleen vuotta 2020 edeltävällä tasolla, koska järjestelmäriskit ovat voimakkuudeltaan samaa tasoa kuin vuonna 2013. Näin ollen on perusteltua asettaa järjestelmäriskipuskurikanta 4,5 prosenttiin.

(17)

Ministeriön mukaan covid-19-pandemia ei ole johtanut suuriin muutoksiin Norjan finanssijärjestelmän rakenteessa. Ministeriön mukaan norjalaiset luottolaitokset täyttävät edelleen kirkkaasti pääoma- ja puskurivaatimukset ja ovat kyenneet myöntämään luottoja kotitalouksille ja yrityksille myös covid-19-pandemian aikana. Ministeriö puolestaan laski maaliskuussa 2020 vastasyklistä pääomapuskuria 2,5 prosentista yhteen prosenttiin voidakseen reagoida covid-19-pandemian mahdollisiin vaikutuksiin lyhyellä aikavälillä.

(18)

Pysyvä komitea katsoo edellä esitetyn perusteella, että kyseessä oleva toimenpide on sekä tuloksellinen että oikeasuhteinen, koska sen avulla voidaan lieventää havaittuja lyhytaikaisia rakenteellisia riskejä Norjan pankkisektorilla. Pysyvä komitea toteaa, että tätä päätelmää tukevat selvimmin Norjan viranomaisten tekemän stressitestin tulokset, joiden mukaan kyseisillä toimenpiteillä voidaan edistää tuloksellisesti rahoitusvakautta Norjassa, koska niillä varmistetaan norjalaisten luottolaitosten pääoman riittävä määrä nykyisen tappiosietokyvyn säilyttämiseksi. Pysyvä komitea tukee päätelmää toimenpiteen oikeasuhteisuudesta ja toteaa, että näin ollen norjalaisille luottolaitoksille asetetut pääomavaatimukset eivät tosiasiassa tiukkene olennaisesti. Useiden muihin ETA-valtioihin sijoittautuneiden emoyritysten tytäryritysten osalta pääomavaatimukset sitä vastoin nousevat lähes 1,5 prosenttiyksiköllä. Pysyvä komitea kuitenkin toteaa, että ministeriön mukaan kyseisten luottolaitosten pääomatasot ylittävät vaatimukset, joita niille seuraa Norjassa sijaitseville vastuille asetettavasta 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurista. Ministeriö tiedostaa, että jotkin norjalaiset luottolaitokset saattavat joutua nostamaan vakavaraisuussuhdettaan voidakseen säilyttää pilarin 1 ja pilarin 2 yleisten vaatimusten lisäksi myös johdon pääomapuskurin. Toisaalta pankeille, jotka eivät sovella edistynyttä menetelmää, on myönnetty siirtymäaika 31 päivään joulukuuta 2022 asti. Tämän pitäisi varmistaa, ettei järjestelmäriskipuskurivaatimusten muuttuminen johda aiheettomasti pääomavaatimusten tiukentumiseen sellaisten luottolaitosten osalta, joihin Basel I -lattian poistaminen ei juurikaan vaikuta ja joiden osalta saatetaan joutua tarkistamaan pilarin 2 vaatimuksia sitten, kun siirtymäkausi päättyy ja niihin aletaan soveltaa korkeampaa järjestelmäriskipuskurikantaa. Tämän lähestymistavan pitäisi lieventää ilmoitetusta toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä sekä varmistaa, että mahdolliset haittavaikutukset kotimaisiin pankkeihin ja niiden luotonantokykyyn jäävät vähäisiksi.

(19)

Pysyvä komitea on tarkastellut myös ministeriön esittämiä syitä sille, ettei direktiivissä 2013/36/EU tai asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjen muiden toimenpiteiden (mainitun asetuksen 458 ja 459 artiklaa lukuun ottamatta) katsottu riittävän yksinään tai yhdistettynä poistamaan havaittua makrotason vakavaraisuusriskiä tai järjestelmäriskiä, ottaen huomioon näiden toimenpiteiden suhteellinen tehokkuus.

(20)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 124 artiklassa säädetään, että toimivaltaiset viranomaiset voivat vahvistaa standardimenetelmää käyttävien luottolaitosten asuinkiinteistövakuudellisille vastuille korkeamman riskipainon rahoitusvakauteen liittyvien näkökohtien, kiinteistövakuudellisiin vastuisiin liittyvistä tappioista saadun kokemuksen ja kiinteistömarkkinoiden tulevien kehitysnäkymien perusteella. Ministeriön mukaan Norjassa sijaitseviin asuinkiinteistövakuudellisiin vastuisiin sovellettava 35 prosentin riskipaino on tarkoituksenmukainen standardimenetelmää käyttävien luottolaitosten osalta. Liikekiinteistövakuudellisille vastuille on jo asetettu korkeampi riskipaino edellä mainitun artiklan 2 kohdan nojalla. Se on vastapuolen luottoluokituksesta riippuen 100–150 prosenttia.

(21)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 164 artiklassa säädetään, että toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa korottaa omalla alueellaan kiinteistövakuudellisille vastuille asetettua vastuilla painotettua keskimääräistä tappio-osuutta (LGD) koskevia vähimmäislukuja rahoitusvakauteen liittyvien näkökohtien ja kiinteistömarkkinoiden tulevien kehitysnäkymien perusteella. Norjassa asuinkiinteistövakuudellisiin vähittäisvastuisiin on sovellettu vuodesta 2014 lähtien korkeampaa, 20 prosentin LGD-lattiaa. Tarkoituksena on torjua sisäisiin luottoriskimalleihin liittyvää epävarmuutta.

(22)

Pysyvä komitea toteaa, että asetuksen (EU) N:o 575/2013 124 ja 164 artiklan nojalla on jo toteutettu joitakin toimia tiettyjen riskien poistamiseksi. Pysyvä komitea toteaa myös, että ilmoitetun toimenpiteen tarkoituksena on poistaa kiinteistömarkkinoiden yksittäisiä kehitysnäkymiä laaja-alaisempia pitkän aikavälin järjestelmäriskejä ottaen huomioon, että ensin mainittuihin voidaan kohdistaa toimia asetuksen (EU) N:o 575/2013 124 ja 164 artiklan nojalla. Kyseiset järjestelmäriskit liittyvät siihen, että luottolaitokset ovat rahoitusrakenteiltaan samankaltaisia ja kytköksissä toisiinsa, että vastuut keskittyvät kiinteistömarkkinoille ja että Norjan talouden yrityssektori ei ole erityisen monipuolinen. Kotitalouksilla on myös paljon velkaa.

(23)

Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että riskiprofiililtaan samankaltaiset luottolaitokset ovat tai voivat olla alttiina samanlaisille riskeille tai aiheuttavat samanlaisia riskejä finanssijärjestelmälle, se voi nykyisin soveltaa direktiivin 2013/36/EU 103 artiklan nojalla näihin laitoksiin vakavaraisuuden arviointiprosessia samankaltaisella tai samalla tavalla. Direktiivin 2013/36/EU 104 artiklassa säädetään toimivaltaisen viranomaisen valvontavaltuuksista sovellettaessa saman direktiivin 103 artiklaa, omia varoja koskevat lisävaatimukset mukaan lukien. Ministeriö katsoo, että direktiivin 2013/36/EU 104 artiklassa tarkoitetut laitoskohtaiset pilarin 2 vaatimukset olisi mukautettava kunkin laitoksen erityistilanteeseen ja että ne voidaan kohdentaa rakenteellisten järjestelmäriskien tiettyihin osatekijöihin mutta vain sellaisten riskien osalta, jotka eivät kuulu pankkijärjestelmän yleisiin ominaisuuksiin. Ministeriön mukaan tätä näkemystä tukee direktiivin (EU) 2019/878 selvennys siitä, että pilarin 2 vaatimusten laitoskohtaisuuden pitäisi estää kyseisten vaatimusten käyttäminen keinona puuttua järjestelmäriskeihin. Pysyvä komitea toteaa, että pilarin 2 toimenpiteet on tosiaan tarkoitettu ensisijaisesti laitoskohtaisten riskien torjumiseen eivätkä ne myöskään ole yhtä läpinäkyviä kuin järjestelmäriskipuskuri.

(24)

Direktiivin 2013/36/EU 131 artiklassa valtuutetaan nimetyt viranomaiset määrittämään O-SII:t ja vahvistamaan tai vahvistamaan uudelleen kyseisiin laitoksiin sovellettava O-SII-puskuri. Ministeriö on ilmoittanut erikseen aikomuksestaan vahvistaa O-SII-puskurit kahdelle järjestelmän kannalta merkittävälle laitokselle. Ministeriön mukaan kyse on täydentävistä puskureista, sillä O-SII-puskureilla poistetaan järjestelmän kannalta merkityksellisten laitosten keskittymiseen liittyvä riski osittain ja järjestelmäriskipuskurilla puolestaan muita pitkäaikaisia, ei-syklisiä järjestelmäriskejä. Ministeriön mukaan jotkin muut luottolaitokset ovat riittävän suuria siinä mielessä, että ne voivat vahvistaa järjestelmäriskejä Norjan pankkisektorilla, mutta kuitenkin liian pieniä, jotta ministeriö voisi määrittää ne erikseen kotimaisiksi, järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi. Pysyvä komitea katsoo, että direktiivin 2013/36/EU 131 artiklan päämääränä ei ole poistaa kaikentyyppisiä pitkäaikaisia, ei-syklisiä järjestelmäriskejä tai makrotason vakavaraisuusriskejä. O-SII-puskuri ei sovellu sellaisten pitkäaikaisten, ei-syklisten järjestelmäriskien tai makrotason vakavaraisuusriskien torjumiseen, jotka vaikuttavat pankkisektoriin kokonaisuudessaan.

(25)

Direktiivin 2013/36/EU 136 artiklassa tarkoitettua vastasyklistä puskuria sovelletaan kaikkiin yksityisen ei-rahoitussektorin vastuisiin, jotka sijaitsevat asianomaisella lainkäyttöalueella. Ministeriö katsoo, että vastasyklinen puskuri on suunniteltu erilaisen, finanssijärjestelmän syklisyyteen perustuvan järjestelmäriskin poistamiseen. Pysyvä komitea yhtyy tähän arvioon.

(26)

Käsiteltyään ministeriön esittämät väitteet pysyvä komitea on ministeriön kanssa yhtä mieltä siitä, että direktiivissä 2013/36/EU tai asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädetyt nykyiset toimenpiteet (asetuksen 458 ja 459 artiklaa lukuun ottamatta) olisivat yksinään tai yhdistettynä suhteessa tehottomampia havaitun riskin poistamiseksi riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

(27)

Ilmoitetun toimenpiteen mahdollisesta vaikutuksesta sisämarkkinoihin pysyvä komitea panee merkille, ettei mikään viittaa siihen, että kyseisen toimenpiteen vaikutus olisi suhteeton muihin ETA-valtioihin sijoittautuneiden luottolaitosten viiden tytäryrityksen osalta. Rajoittaakseen Norjassa toimivien ulkomaisten laitosten mahdollisuuksia hyödyntää sääntelyaukkoja sivuliikkeiden kautta ministeriö aikoo lisäksi vaatia, että järjestelmäriskipuskuria sovelletaan vastavuoroisesti kaikkiin sellaisiin ETA-valtioissa toimiviin laitoksiin, joilla on Norjaan liittyviä vastuita. Pysyvän komitean mukaan tämä on tärkeää, kun otetaan huomioon muiden pohjoismaisten pankkien verrattain vahva läsnäolo lainamarkkinoilla. Tarkoituksena on estää eri maiden sääntelyerojen hyväksikäyttö ja sääntelyaukkojen hyödyntäminen sivuliikkeiden kautta. Käytössä on erityisiä yhteisymmärryspöytäkirjoja, joilla edistetään rajat ylittävää rahoitusvakautta sekä varmistetaan Pohjoismaissa ja Baltian maissa toimivien finanssilaitosten merkittävien sivuliikkeiden asianmukainen vakavaraisuusvalvonta (6). Pysyvä komitea huomauttaa, että EJRK arvioi vastavuoroista soveltamista koskevan vaatimuksen sekä ulkomaisille luottolaitoksille siitä seuraavat korkeammat pääomavaatimukset siinä vaiheessa, kun ministeriö pyytää EJRK:ta suosittamaan jäsenilleen kyseisen toimenpiteen vastavuoroista soveltamista.

(28)

Norjan ja muiden Pohjoismaiden finanssijärjestelmien kytkökset ovat hyvin tiiviit. Näin ollen pysyvä komitea odottaa, että ilmoitetulla toimenpiteellä voidaan edistää rahoitusvakautta, siltä osin kuin sääntelyerojen hyväksikäyttö ja sääntelyaukkojen hyödyntäminen voidaan välttää soveltamalla ilmoitettua toimenpidettä vastavuoroisesti ulkomaisten luottolaitosten Norjaan liittyviin olennaisiin vastuisiin, mukaan lukien minkä tahansa merkityksellisten ulkomaisten pankkien sivuliikkeiden liiketoimet.

(29)

Käsiteltyään Norjan ilmoituksen ja kuultuaan tämän menettelyn kannalta merkityksellisiä osapuolia EFTA-valtioiden pysyvä komitea ottaa huomioon edellä esitetyt tekijät neljännen vakavaraisuusdirektiivin 133 artiklan mukaisesti ja toteaa, ettei kotimaisiin vastuisiin sovellettavasta 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurista aiheudu suhteettomia kielteisiä vaikutuksia Norjan tai koko ETA:n rahoitusjärjestelmään kokonaisuudessaan tai osittain. Se ei myöskään muodosta tai luo estettä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle,

ON ANTANUT SEURAAVAN SUOSITUKSEN:

Järjestelmäriskipuskuri, josta Norjan valtiovarainministeriö (Finansdepartementet) ilmoitti 5 päivänä marraskuuta direktiivin 2013/36/EU, sellaisena kuin se on mukautettuna ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 79/2019, 133 artiklan 11 kohdan mukaisesti, on perusteltu, sopiva, oikeasuhteinen ja tehokas toimenpiteen kohteena olevien järjestelmäriskien poistamiseksi. EFTA-valtioiden pysyvä komitea toteaa lisäksi, että

a)	havaittujen järjestelmäriskien ja makrotason vakavaraisuusriskien laajuus aiheuttaa Norjan rahoitusjärjestelmän vakaudelle uhkan, millä voidaan perustella 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurikannan käyttöönottoa kotimaisten vastuiden osalta;

b)	ilmoitettu toimenpide on todennäköisesti tehokas ja soveltuu riskin lieventämiseen oikeassa suhteessa;

c)	muut direktiivissä 2013/36/EU tai asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädetyt makrotason vakavaraisuustoimet olisivat yksinään tai yhdistettynä suhteessa tehottomampia havaitun riskin poistamiseksi riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla;

d)	ilmoitetusta toimenpiteestä tai sen soveltamisesta muissa ETA-valtioissa sijaitsevien emoyritysten tytäryrityksiin ei aiheudu suhteettomia kielteisiä vaikutuksia Norjan tai ETA:n finanssijärjestelmälle kokonaisuudessaan, eikä se muodosta tai luo estettä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle.

2.	EFTA-valtioiden pysyvä komitea ei suosita muutoksia ilmoitettuun toimenpiteeseen, siltä osin kuin on kyse toimenpiteen vaikutuksista muihin ETA-valtioihin sijoittautuneiden luottolaitosten tytäryrityksiin.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2020.

EFTA-valtioiden pysyvän komitean puolesta

Puheenjohtaja

Sabine MONAUNI

Pääsihteeri

Henri GÉTAZ

(1) Ks.https://www.esrb.europa.eu/pub/pdf/warnings/esrb.warning190923_no_warning~d3e4f2c135.fi.pdf?4cf3e3031aa71bffaa0bd97a66b311ac

(2) Norges Bank (2020), Financial Stability Report, s. 52.

(3) Kansainvälinen valuuttarahasto (elokuu 2020), Financial System Stability Assessment for Norway, IMF:n maa-arvio nro 20/259.

(4) Baselin pankkivalvontakomitea (kesäkuu 2019), The costs and benefits of bank capital – a review of the literature, työasiakirja nro 37.

(5) Kansainvälinen valuuttarahasto (elokuu 2020), Financial System Stability Assessment for Norway, IMF:n maa-arvio nro 20/259, s. 2.

(6) Ks.https://www.regjeringen.no/contentassets/ff0c28c162ca43f39b585d7c9f94dab5/nbsg-mou_2018.pdf

25.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/20

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2021/C 65/11)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

TIEDONANTO VAKIOMUUTOKSESTA YHTENÄISEEN ASIAKIRJAAN

”LA MANCHA”

PDO-ES-A0045-AM03

Tiedonannon päivämäärä: 18.11.2020

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Valko- ja roseeviinien todellisen alkoholipitoisuuden vähimmäismäärän muuttaminen ja helmeilevien viinien todellisen alkoholipitoisuuden vähimmäismäärän määrittäminen (tuote-eritelmän 2.1 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 2.1 kohta)

Kuvaus ja perustelut

Valko- ja roseeviinien todellisen alkoholipitoisuuden vähimmäismäärä nostetaan yhdeksään prosenttiin ja helmeilevien viinien todellisen alkoholipitoisuuden vähimmäismäärä määritetään erikseen.

Kuluttajat haluavat tällä hetkellä viinejä, joiden jäännössokeripitoisuus on korkeampi, joten tämäntyyppisen viinin todellisen alkoholipitoisuuden on oltava alhaisempi, jotta se voi saavuttaa vaaditun jäännössokeripitoisuuden.

Lisäksi täsmennetään, että valko-, rosee- ja punaviinien todellisen alkoholipitoisuuden vähimmäismäärää sovelletaan myös helmeileviin viineihin.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Muutoksella mukautetaan analyyttisiä parametreja, mutta se ei aiheuta olennaista muutosta suojeltuun tuotteeseen, vaan tuote säilyttää yhteyden kuvauksessa käsitellyt ominaisuutensa ja profiilinsa, jotka ovat syntyneet ihmiseen ja ympäristöön liittyvien tekijöiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Muutos ei siksi kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

2. Rikkidioksidipitoisuuden sekä jäännössokerin ja haihtuvien happojen analyyttisten parametrien terminologian mukauttaminen sovellettaviin sääntöihin (eritelmän 2.1 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 2.1 kohta)

Kuvaus ja perustelut

”Jäännössokerin” analyyttinen parametri on nimetty uudelleen ”kokonaissokeripitoisuudeksi fruktoosina ja glukoosina”17. lokakuuta 2018 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/34 20 artiklan mukaisesti. Kyseisessä artiklassa säädetään fruktoosina ja glukoosina ilmaistun kokonaissokeripitoisuuden määrittämisestä.

On myös huomattava, että haihtuvien happojen pitoisuus ilmaistaan etikkahappona.

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/34 20 artiklassa vahvistetaan määritettäväksi analyyttiseksi parametriksi myös rikkidioksidi, joten tämä parametri lisätään kuohuviinin osalta. Eritelmän 2.1.4, 2.1.5 ja 2.1.6 kohdassa tarkoitettujen viinien raja-arvot täsmennetään 12. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/934 liitteessä I olevan B osan mukaisesti.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Muutoksella mukautetaan fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin käytettävää terminologiaa, mutta se ei aiheuta muutoksia lopputuotteeseen, vaan tuote säilyttää yhteyden kuvauksessa käsitellyt ominaisuutensa ja profiilinsa, jotka ovat syntyneet ihmiseen ja ympäristöön liittyvien tekijöiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Muutos ei siksi kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

3. Aistinvaraisten ominaisuuksien uudelleenmäärittely (tuote-eritelmän 2.2 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 2.2 kohta)

Kuvaus ja perustelut

UNE-EN-ISO 17065 -standardin soveltaminen eritelmän tarkastamisessa vaatii eritelmän kattamien viinien aistinvaraisen kuvauksen muuttamista siten, että viinien ominaisuudet voidaan yhdistää kuvailutermeihin, joita arvioidaan UNE-EN-ISO 17025 -standardin mukaisessa maistajaraadissa.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Tämä muutos koskee aistinvaraisten ominaisuuksien mukauttamista siten, että niitä voidaan arvioida paremmin aistinvaraisessa analyysissa. Se ei aiheuta olennaista muutosta tuotteeseen, vaan tuote säilyttää yhteyden kuvauksessa käsitellyt ominaisuutensa ja profiilinsa, jotka ovat syntyneet ihmiseen ja ympäristöön liittyvien tekijöiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

4. Lainsäädäntöviittauksien päivitys (eritelmän 3.2.5 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 3.2.5 kohta)

Kuvaus ja perustelut

Lainsäädäntöviittaukset on korvattu viittauksella voimassa olevaan asetukseen, ja viittaus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä 17. joulukuuta 2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1308/2013 on lisätty tekstiin.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Tässä muutoksessa on kyse päivityksestä. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

5. Viininvalmistamoja ja tuotantopaikkoja koskeva selvennys (eritelmän 4 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 4 kohta)

Kuvaus ja perustelut

Viimeisessä kohdassa täsmennetään, että viinit tuotetaan La Manchan tuotantoalueen viininvalmistamoissa ja että ne valmistetaan toimialakohtaisen järjestön viinitilarekisteriin (registro de viñedos de la interprofesional) merkityistä lohkoista peräisin olevista rypäleistä. Tavoitteena on poistaa viininvalmistamoiden sijaintia koskevat epäilyt ja parantaa tuotantopaikkojen valvontaa ja jäljitettävyyttä.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Kohdan sanamuotoa on muotoiltu paremmin, mutta itse aluetta ei ole muutettu. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

6. Moscatel de Alejandría ja Garnacha tintorera -lajikkeiden lisääminen (eritelmän 6 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 6 kohta)

Kuvaus ja perustelut

Lisätään eritelmään valkoinen rypälelajike ”Moscatel de Alexandria” ja punainen rypälelajike ”Garnacha tintorera”. Valkoinen lajike ”Moscatel de Alexandria” on tyypillinen Välimeren alueen lajike. Se soveltuu aromaattisten ominaisuuksiensa ja sokeripitoisuutensa vuoksi La Manchan viinien tuotantoon. Tälle alueelle soveltuu myös punainen lajike ”Garnacha tintorera”, jota tuotantoalueella onkin tuhansia hehtaareja. Toimialakohtainen järjestö päätti sisällyttää lajikkeen eritelmään tarkastettuaan useiden arvioitujen näytteiden perusteella, että se soveltuu laatuviinien tuotantoon ja täyttää SAN-nimityksen ”La Mancha” eritelmän vaatimukset.

Sekä valkoviini, joka valmistetaan kokonaan tai osittain Moscatel de Alejandría -lajikkeesta, että punaviini, joka valmistetaan kokonaan tai osittain Garnacha tintorera -lajikkeesta, ovat tuotantoalueella vakiintuneita tuotteita. Muutoksen tarkoituksena on näin ollen sisällyttää tuote-eritelmään lajikkeita, joita on viljelty alueella jo jonkin aikaa.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Muutoksella mahdollistetaan sellaisten samantyyppisten viinien tuotanto, joilla on samat ominaisuudet kuin suojatulla tuotteella. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

7. Sovellettavien vaatimusten uudelleenmuotoilu useissa kohdissa (eritelmän 8 kohta. tämä ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

1 kohta: Kohdan sanamuotoa on muutettu sen selventämiseksi, että viininvalmistamoiden tuotantoalueella ja sen ulkopuolella suoritetun pullotuksen, joka on merkitty SAN-nimityksen ”La Mancha” vastaavaan rekisteriin, on oltava La Manchan viinien pullottamista ja todennettavissa olevaa jäljitettävyyttä koskevien vaatimusten mukainen. Lisäksi kaikissa SAN-nimityksellä ”La Mancha” markkinoille saatetuissa viineissä on oltava edellä mainitun toimialakohtaisen järjestön antama vastaetiketti tai takuusinetti.

2 kohta: Pullotuskapasiteetti laajennetaan käsittämään PET-pullot (ainoastaan 18,7 cl:n pullot pelkästään lentoyhtiöiden ja sellaisten laitosten käyttöön, joissa lasin käyttö on kielletty), jotta noudatetaan lentoturvallisuutta ja julkisia laitoksia koskevia säännöksiä.

3 kohta: Yksittäisen rypälelajikkeen nimen käyttöön vaadittu prosenttiosuus päivitetään 85 prosenttiin. Tämä saattaa sen sovellettavan lainsäädännön mukaiseksi (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä 17. lokakuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 50 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta).

Myös lainsäädäntöviittaukset voimassa oleviin standardeihin saatetaan ajan tasalle.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Muutoksessa on kyse sanamuodon muuttamisesta ja päivityksestä. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

8. Lainsäädäntöviittauksen päivittäminen (eritelmän 9.2 kohta. tämä ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.)

Kuvaus ja perustelut

Korvataan 3 ja 9 kohdassa viittaus kumottuihin säännöksiin viittauksella voimassa oleviin säännöksiin.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Tässä muutoksessa on kyse päivityksestä. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

La Mancha

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

5.	Laatukuohuviini

8.	Helmeilevä viini

4. Viini(e)n kuvaus

Valko- ja roseeviinit, nuoret ja perinteiset viinit sekä tammitynnyreissä kypsytetyt valkoviinit

Alhainen alkoholipitoisuus. Valkoviinien väri vaihtelee vihertävästä keltaiseen, lähes kullankeltaiseen saakka. Viinit ovat runsaita ja hedelmäisiä, niissä on perusaromeja, hieman happamuutta, ja ne ovat maultaan tasapainoisia.

Jos viinejä on kypsytetty tynnyreissä, niiden väri vaihtelee keltaisesta kullan- tai oljenväriseen. Viineissä on paahteisuutta, johon liittyy vaniljaa ja viipyileviä tammisia ja hedelmäisiä vivahteita.

Roseeviinien väri vaihtelee ruusunvärisestä hieman punertavaan, ja viineissä on voimakkaita hedelmäisiä ja/tai kukkaisia aromeja. Ne ovat hieman happamia, tasapainoisia ja hedelmäisiä.

Tynnyrissä käyneissä viineissä on tynnyrin luomia aromeja ja tynnyrille tyypillinen jälkimaku.

*	Nuorten viinien haihtuvien (happojen) pitoisuus enintään: 8,33 meq/l

Sulfiittien enimmäismäärä: 190 mg/l, kun sokeria on > 5 g/l (pois lukien tammitynnyreissä kypsytetyt viinit)

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	9
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	10
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	140

Nuoret ja perinteiset punaviinit sekä tammitynnyreissä kypsytetyt punaviinit

Viinien väri vaihtelee purppuranpunaisesta granaattiomenaan, viinit ovat runsaita ja hedelmäisiä ja niissä on perusaromeja. Maku on tanniininen, alkoholipitoisuuden/hapokkuuden osalta tasapainoinen sekä viipyvä ja hedelmäinen.

Tynnyrissä kypsytettyjen viinien väri vaihtelee granaattiomenaisesta rubiininpunaiseen. Viinit ovat runsaita ja hedelmäisiä, niissä on perusaromeja ja vaniljan aromia. Suutuntuma on viipyvä, tasapainoinen ja hieman vaniljainen.

Pidempään kypsytetyissä viineissä voi olla terrakotan tai oranssin sävyjä. Niiden maku on viipyvä ja hunajainen. Suutuntuma on pehmeä, harmoninen, pyöreä ja ryhdikäs.

Tynnyrissä kypsytetyissä viineissä on tynnyrin luomia aromeja ja tynnyrille tyypillinen jälkimaku.

*	Nuorten viinien haihtuvien (happojen) pitoisuus enintään: 8,33 meq/l

*	Sulfiittien enimmäismäärä: 180 mg/l, kun sokeria on > 5 g/l (pois lukien tammitynnyreissä kypsytetyt viinit)

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11,5
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	10
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	130

Luontaisesti makea perinteinen viini

Valkoviineissä väri on yhdenmukainen kuivien valkoviinien kanssa, ja punaviineissä se vaihtelee granaatinpunaisesta punaruskeaan. Erittäin aromaattinen viini, joka tuo mieleen hedelmät ja/tai hillot, tasapainoinen ja täyteläinen.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava EU-lainsäädännön mukaisissa rajoissa.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	13
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	20
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	250

Valko- ja punaviini ”crianza”, ”reserva” ja ”gran reserva”

Valkoviinien väri vaihtelee oljenvärisestä kullankeltaiseen ja värin voimakkuus iän mukaan. Puumaisia ja paahdettuja aromeja. Tasapainoinen.

Punaviinien väri vaihtelee granaatinpunaisesta terrakottaan iän mukaan. Iän myötä aromit vaihtelevat hedelmäisistä puumaisiin ja/tai paahdettuihin. Suutuntuma on tasapainoinen ja täyteläinen.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava EU-lainsäädännön mukaisissa rajoissa.

**	Todellinen vähimmäisalkoholipitoisuus vahvistetaan eritelmässä sen mukaan, onko kyseessä valko- vai punaviini.

***	Haihtuvien happojen alhaisemmat raja-arvot vanhentamisasteen ja -ajan mukaan.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	20
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	150

Laatukuohuviini

Valkoisten kuohuviinien sävy vaihtelee vaaleasta kullankeltaiseen ja kirkkaaseen, ja roseekuohuviinien sävyt ovat hennon vaaleanpunaisia. Kuplat ovat hienoja ja pitkäkestoisia.

Aromit ovat puhtaita ja hedelmäisiä.

Suutuntuma on runsas ja tasapainoinen.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	11,66
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Helmeilevä viini

Helmeilevät viinit voivat olla valkoviinejä, joissa on keltaisen eri sävyjä, roseeviinejä, joissa vaaleanpunaisen eri sävyjä, ja punaviinejä, joiden väri on purppuranpunainen.

Valkoviinien tuoksussa on hedelmäisiä aromeja, kun taas rosee- ja punaviinien tuoksussa on voimakkaita aromeja, jotka tuovat mieleen punaiset hedelmät.

Viinit ovat runsaita ja tasapainoisia, niissä on hedelmäinen jälkimaku ja huomattava hiilidioksidipitoisuus.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	10
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Tämän suojatun alkuperänimityksen kattamat valko-, rosee- ja punaviinit on valmistettava yksinomaan sallituista lajikkeista. Valkoviini- ja punaviinilajikkeiden sekoittaminen ei ole sallittua.

Muuntosuhde saa olla enintään 74 litraa viiniä 100 kilogrammasta korjattuja rypäleitä.

Valko- ja roseeviinit valmistetaan murskaamalla rypäletertut ja valuttamalla ne staattisen tai dynaamisen järjestelmän avulla. Rypäleitä voidaan maseroida etukäteen aromien ja väriaineen uuttamiseksi; rypäleen puristemehun on oltava käymisprosessissa enintään 22 °C:n lämpötilassa.

Punaviinien on oltava käymistilassa kuorineen vähintään kolmen päivän ajan enintään 28 °C:n lämpötilassa.

b. Enimmäistuotokset

Goblet-menetelmää käyttävät viinitarhat

10 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Goblet-menetelmää käyttävät viinitarhat

74 hehtolitraa hehtaaria kohden

Espalier-menetelmää käyttävät viinitarhat

13 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Espalier-menetelmää käyttävät viinitarhat

96,2 hehtolitraa hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

La Manchan luonnonalue on Kastilia-La Manchan itsehallintoalueella keskellä Espanjaa sijaitseva historiallinen alue. Se kattaa Albaceten maakunnan pohjoisosan, Ciudad Realin maakunnan etelä- ja lounaisosan, Toledon maakunnan itäosan ja Cuencan maakunnan lounaisosan.

7. Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

AIRÉN

BOBAL

CABERNET SAUVIGNON

RED GRENACHE

MACABEO – VIURA

SYRAH

TEMPRANILLO – CENCIBEL

VERDEJO

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Viini

La Manchan tasangon maaperä koostuu kalkkikivestä, merkelistä ja hiekasta muodostuneesta minoseenisen kauden kerrostumasta, joka antaa maalle ruskean tai punaruskean värin.

La Manchan kalkkikivipitoisen maaperän runsauden vuoksi alue on ihanteellinen kypsytykseen soveltuvien täyteläisten punaviinien valmistukselle, ja hiekkainen kalkkikivi antaa viineille miellyttävää vahvuutta.

Vähäisten sateiden (300–350 mm vuodessa) ja runsaan auringonvalon (3 000 tuntia aurinkoa) vuoksi viinien väri on voimakas ja niiden aromien intensiivisyys vahvistuu selvästi.

Viinitarhojen keskimääräinen tuotos on alhainen, mikä myös osaltaan antaa viineille erinomaisen tasapainon.

Helmeilevä viini

Hyvin mannermainen ilmasto, punaruskean maaperän koostumus ja korkeat lämpötilat antavat helmeileville viineille hedelmäisiä aromeja ja sävyjä. Helmeilevien viinien valmistukseen käytetään viiniä koskevassa kohdassa kuvattuja viinejä. Näin ollen kyseisen kohdan sisältö koskee myös helmeileviä viinejä.

Laatukuohuviini

Maantieteellisen ympäristön ansiosta voidaan viljellä eritelmässä määriteltyjä lajikkeita, jotka tuovat laatukuohuviineihin runsautta ja tasapainoa. Myös vähäiset sateet ja aurinkoisten tuntien runsaus johtavat luonnolliseen alkoholipitoisuuteen, jonka ansiosta voidaan valmistaa laatukuohuviinejä, joissa on tarkka alkoholipitoisuus. Viiniä koskevassa kohdassa mainittuja viinejä käytetään perustana kuohuviinien tuotantoon. Näin ollen kyseisen kohdan sisältö koskee myös kuohuviinejä.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Tietyn yksittäisen rypälelajikkeen nimeämiseksi vähintään 86 prosenttia käytetyistä rypäleistä on oltava kyseistä lajiketta, ja tämä on merkittävä viininvalmistamojen kirjanpitoon.

SAN-nimityksen ”La Mancha” laatukuohuviinien etiketeissä voidaan käyttää ilmaisuja ”Premium” ja ”Reserva”.

Linkki eritelmään

http://pagina.jccm.es/agricul/paginas/comercial-industrial/consejos_new/pliegos/Mod_PC_La_Mancha_20200731_MP_I.pdf

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

25.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/28

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2021/C 65/12)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

TIEDONANTO VAKIOMUUTOKSESTA YHTENÄISEEN ASIAKIRJAAN

”LOS CERRILLOS”

PDO-ES-02228-AM01

Tiedonannon päivämäärä: 16.11.2020

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Petit Verdot -lajikkeen lisääminen viinien kuvaukseen (tuote-eritelmän 2.a ja 2.b kohta ja yhtenäisen asiakirjan 4 kohta)

Viinien kuvaukseen sisältyvät nyt Petit Verdot -lajikkeesta valmistetut viinit. Analyyttiset parametrit ja aistinvaraiset ominaisuudet on näin ollen määritelty kahdelle Petit Verdot -tyypille: Petit Verdot (kypsytetty 6 kuukautta) ja Petit Verdot (kypsytetty 12 kuukautta).

Koska suojatun alkuperänimityksen ”Los Cerrillos” rajattu alue sisältää Petit Verdot -rypäleiden viljelylohkon ja kyseisestä lajikkeesta valmistetuilla viineillä on myös samat ominaisuudet ja profiili kuin SAN-tuotteen ”Los Cerrillos” muilla viineillä, eritelmää halutaan muuttaa siten, että siihen sisällytetään punainen lajike Petit Verdot ja siitä valmistetut punaviinit.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Petit Verdot -lajiketta sisältävät viinit lisätään luokkaan ”viini”, joka on edelleen ainoa tuote-eritelmässä sallittu luokka. Tästä syystä katsotaan, ettei tällä muutoksella muuteta, lisätä tai poisteta mitään viiniluokkaa. Muutos ei siksi kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

2. Jäännössokerin analyyttisten parametrien terminologian mukauttaminen sovellettaviin sääntöihin (eritelmän 2.a kohta. tämä ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

3. Fenoliyhdisteiden mittayksikköjen (TPI) mukauttaminen (eritelmän 2.a kohta. tämä ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Polyfenolien kokonaismäärän mittayksikköjä on mukautettu. Viinin polyfenolipitoisuus, joka tunnetaan polyfenolin kokonaismäärää kuvaavana indeksinä (Total Polyphenols Index, TPI), on rypäleissä ja viinissä esiintyvien fenoliyhdisteiden koko ryhmän pitoisuuden mitta. Se antaa käsityksen viinin mahdollisesta väristä. TPI vastaa yleensä viinin antosyaniinien ja tanniinien summaa, ja se määritellään seuraavasti:

TPI = ultravioletti-indeksi = A280 x laimennuskerroin.

Koska kyseessä on indeksi, poistetaan mittayksikkö meq/l (milliekvivalenttia litrassa).

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Muutoksella mukautetaan fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin käytettävää terminologiaa, mutta se ei aiheuta muutoksia lopputuotteeseen, vaan tuote säilyttää yhteyden kuvauksessa käsitellyt ominaisuutensa ja profiilinsa, jotka ovat syntyneet ihmiseen ja ympäristöön liittyvien tekijöiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

4. Erityisten viininvalmistusmenetelmien uudelleenmuotoilu Petit Verdot -lajikkeesta tuotetun viinin lisäämiseksi (eritelmän 3 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 5.a kohta)

Kuvaus ja perustelut

Koska Petit Verdot -viini on 1 kohdan mukaisesti sisällytetty viinien kuvausta koskevaan kohtaan, kyseisen viinin tuotannossa noudatettavat erityiset viininvalmistusmenetelmät on lisätty tekstiin.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Koska Petit Verdot lisätään viinien kuvausta koskevaan kohtaan edellä mainituin perustein, sen tuotantoedellytykset ja rajoitukset on määritettävä alueen viinien olennaisten piirteiden säilyttämiseksi. Muutos ei siksi kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

5. Petit Verdot -lajikkeen enimmäistuotosten lisääminen (eritelmän 5 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 5.b kohta)

– Perustelut

Petit Verdot -lajikkeesta valmistetun viinin lisääminen viinien kuvaukseen teki tarpeelliseksi vahvistaa kyseisen lajikkeen enimmäistuotoksen hehtaaria kohti.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Petit Verdot -lajikkeesta valmistetun viinin lisääminen viinien kuvausta koskevaan kohtaan edellä 1 kohdassa esitetyin perusteluin tekee tarpeelliseksi sen, että Petit Verdot -lajikkeen tuotos lisätään. Muutos ei siksi kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

6. Lisätään Petit Verdot -lajike (eritelmän 6 kohta. tämä ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Perustelut

Petit Verdot -lajikkeesta valmistetun viinin lisääminen eritelmässä olevaan viinien kuvaukseen tekee tarpeelliseksi sen, että lajike lisätään tähän kohtaan.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Petit Verdot -lajikkeesta valmistetun viinin lisääminen viinien kuvausta koskevaan kohtaan edellä 1 kohdassa esitetyin perusteluin tekee tarpeelliseksi sen, että Petit Verdot -lajike lisätään tähän kohtaan. Muutos ei siksi kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

7. Kohdan 8 ”muut sovellettavat vaatimukset” ajantasaistettu oikeudellinen kehys (eritelmän 8 kohta. tämä ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

Korvataan 8 kohdassa ”Muut sovellettavat vaatimukset” viittaus kumottuihin säännöksiin viittauksella voimassa oleviin säännöksiin oikeudellisen kehyksen ajantasaistamiseksi.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Tähän kohtaan ehdotetut muutokset eivät aiheuta muutoksia suojattavaan nimitykseen eivätkä uusia kaupan pitämisen rajoituksia. Muutos ei siksi kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

Los Cerrillos

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viini(e)n kuvaus

Tempranillo-punaviini, Tempranillo- ja Cabernet Sauvignon -punaviini ja Syrah Petit Verdot -punaviini (6 kuukautta)

Punaviinin väri on purppurainen tai kirsikanpunainen, ja siinä on violetin vivahteita. Punaviinin tuoksu on hedelmäinen ja kukkainen. Suutuntuma on miellyttävä, raikas ja ryhdikäs.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava EU-lainsäädännön mukaisissa rajoissa.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	12,5
Vähimmäishappopitoisuus	4,8 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	15
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	115

Tempranillo- ja Cabernet Sauvignon -punaviini (Private Collection), Petit Verdot -punaviini (12 kuukautta) ja Cabernet Sauvignon -punaviini (Family)

Kirsikanpunainen, jossa granaatin tai terrakotan vivahteita. Tuoksu on kypsän hedelmäinen, ja siinä on lakritsin ja palsamin vivahteita. Suutuntuma on lihaisa, voimakas ja ryhdikäs, ja siinä on runsaita ja täyteläisiä kypsyttämisen vivahteita.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden arvon on oltava lainsäädännön rajoissa asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	13
Vähimmäishappopitoisuus	4,8 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	16
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	115

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Rypälelajikeviinit valmistetaan ruostumattomissa terässäiliöissä. Ennen käymistä viini kylmämaseroituu kahdesta viiteen päivää 10–15 °C:n lämpötilassa, jonka jälkeen maseroituminen jatkuu käymisen aikana yhdestä kahteen viikkoa 20–28 °C:n lämpötilassa, kunnes alkoholikäyminen on saatettu loppuun.

Viinit, jotka on tarkoitus käyttää tynnyreissä, valmistetaan ruostumattomissa terässäiliöissä. Viinit maseroituvat käymisen aikana 15–25 päivän ajan 25–30 °C:n lämpötilassa. Koko maseroitumisprosessin ajan viiniä juoksutetaan rypäleiden kuorten käymisvaiheessa kanteen (”chapeau”) muodostuvien fenoliyhdisteiden ja värin uuttamisen edistämiseksi.

Asianomainen viininvalmistusmenetelmien rajoitus

Viiniytettäviä rypäleitä ei puristeta, vaan ne valutetaan staattisesti painovoiman avulla ”juoksevan” viinin talteen saamiseksi. Loput rypäleiden puristusjätteestä käsitellään hellävaraisesti dynaamisesti valutuksella, mikä johtaa hyvin alhaisiin tuotoksiin.

Kun malolaktinen käyminen on saatu päätökseen, viinit kirkastetaan kemiallisen käsittelyn sijaan luonnollisesti dekantoimalla ja ne siirretään kypsyttämistä varten 225 litran tammitynnyreihin, joiden käyttöikä on enintään kuusi vuotta.

Tämän jälkeen viinit pullotetaan reduktioprosessia varten, jonka avulla viini saavuttaa optimaalisen tilan nauttimista varten.

Tempranillo: 100-prosenttinen Tempranillo, vanhennettu tammitynnyrissä vähintään 30 vuorokauden ajan.

Syrah: 100-prosenttinen Syrah, kypsytetty tammitynnyrissä vähintään 6 kuukauden ajan.

Tempranillo ja Cabernet Sauvignon: Tempranillon ja Cabernet Sauvignonin sekoitus, kypsytetty tammitynnyrissä vähintään 6 kuukauden ajan.

Private Collection: Tempranillon ja Cabernet Sauvignonin sekoitus, kypsytetty tammitynnyrissä vähintään 13 kuukauden ajan.

”Cabernet Sauvignon de Familia” (Family Reserve Cabernet): 100-prosenttinen Cabernet Sauvignon. Kypsytetään tynnyreissä vähintään 24 kuukautta. Kypsytysprosessi saatetaan loppuun pulloissa, joissa viini lepää 18 kuukautta.

Petit Verdot (6 kk) – 100-prosenttinen Petit Verdot, kypsytetty tammitynnyreissä vähintään 6 kuukautta.

Petit Verdot (12 kk) – 100-prosenttinen Petit Verdot, kypsytetty tammitynnyreissä vähintään 12 kuukautta.

Viljelykäytäntö

Viiniköynnöstä leikataan kasvukauden aikana luonnollisen kasvun rajoittamiseksi ja tuotoksen lisäämiseksi sekä rypäleiden laadun parantamiseksi.

Rypäleet poimitaan aamulla kello 5–11, jotta sadonkorjuu tapahtuu viileään aikaan ja kylmämaseroituminen onnistuu.

b. Enimmäistuotokset

Tempranillo

12 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Tempranillo

88,8 hehtolitraa hehtaaria kohden

Cabernet Sauvignon

9 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Cabernet Sauvignon

66,6 hehtolitraa hehtaaria kohden

Syrah

13 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Syrah

96,2 hehtolitraa hehtaaria kohden

Chardonnay

9 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Chardonnay

66,6 hehtolitraa hehtaaria kohden

Petit Verdot

12 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

Petit Verdot

81,6 hehtolitraa hehtaaria kohden

Merlot

8 500 g rypäleitä hehtaaria kohden

Merlot

62,9 hehtolitraa hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

Alue käsittää seuraavat lohkot Argamasilla de Alban (Ciudad Real) kunnassa:

ALUE/LOHKO

109	62, 63
111	15, 30 ja 9001
131	71
151	115–121, 190, 277, 278, 9001, 9002, 9004–9006, 9008, 9023
160	8–13, 15, 16, 17, 21–23, 30, 31, 9003, 9005, 9006
161	14, 16–27, 31–33, 35, 9001–9004
162	1, 3–5, 7–8, 11–13, 17–18, 9001, 9002
163	1, 3, 4, 6–21, 9001, 9004
171	1, 3–7, 9004–9009, 011–012
173	2, 3, 9001, 9006,
174	1, 3–12, 14, 15, 19, 20, 22, 23, 9001, 9003–9011, 9013–9020
175	1, 9001, 9002
176	3–18, 9001, 9003
177	18–23, 25–32, 66–72, 74, 89–111, 113, 114, 115, 118, 121, 124, 126, 127, 133, 9001–9005, 9008–9014, 9019, 9022, 9024–9029
178	6, 7, 9, 12–24, 30–31, 34–38, 40–60, 9001–9004, 9006–9061
180	1, 2, 5, 9, 9005–9007
181	60, 9001, 9002
194	45, 71, 73, 74, 76, 79, 82, 9002, 9009, 9011, 9028, 8
195	10–20, 22–28, 30, 32, 33, 35, 37–57, 86, 88, 93, 94, 95, 96, 99–108, 112, 114, 118, 119, 9001–9006, 9008–9014, 9016–9018

7. Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

CABERNET SAUVIGNON

PETIT VERDOT

SYRAH

TEMPRANILLO – CENCIBEL

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Ympäristö (luontoon ja ihmiseen liittyvät tekijät)

Los Cerrillos on määritetty alue, joka kattaa koko Vega Alta -osan Guadianajoesta. Alue on yli 60 km2:n suuruinen. Se alkaa Guadianajoen lähteeltä 3 kilometriä ylävirtaan Peñarroya-padosta ja ulottuu yli 7 kilometrin päähän padosta alavirtaan Argamasilla de Alban suuntaan. Tämä näkyy myös vuonna 1975 laaditussa Espanjan sotilaskartassa.

Guadianajoki virtaa rajatun alueen läpi, joka sijaitsee Peñarroya-patoaltaan vieressä 695 metrin korkeudessa merenpinnasta. Sitä ympäröivät kukkulat, jotka edistävät ilman vaihtumista ja toimivat kasvukauden topografisena jarruna laskemalla korkeita yölämpötiloja, mikä tehostaa polyfenoleiden muodostumista rypäleissä.

Maaperä on enimmäkseen kalkkikiveä. Kallioperä on etupäässä merkeliä eli irtonaisen kalkkikiven ja saven seosta. Sen rakenne on savimainen ja pH on noin 8.

Alueella vallitsee mannermainen Välimeren ilmasto, jolle ovat ominaisia kuumat kesät ja kylmät talvet. Vuodenaikojen välinen lämpötilaero voi olla jopa 45 celsiusastetta. Vaihtelu päivä- ja yölämpötilojen välillä on suurta läpi vuoden. Taivas on pilvetön 80 prosenttia vuodesta, ja vuodessa on yleensä yli 2 500 tuntia auringonpaistetta.

Los Cerrillos eroaa naapurialueista merkittävästi Guadianajoen läheisyyden vuoksi. Alueella sataa huomattavasti enemmän kuin muulla Kastilia-La Manchan alueella, ja lämpötilat pysyvät leudompina kuin etelän ja lännen lähiseuduilla. Sadonkorjuu tapahtuu noin 15–20 päivää myöhemmin kuin muualla alueella.

Viiniä juoksutetaan koko käymisprosessin ajan: valmistuksessa käytetään tekniikoita, joissa viiniytettyjä rypäleitä ei puristeta, vaan ne valutetaan staattisesti ”juoksevan” viinin talteen saamiseksi. Tuotokseksi tulee hehtolitroina hehtaaria kohti mitattuna 62–68 prosenttia. Viinit kirkastetaan luonnollisesti dekantoimalla.

Viini(e)n kuvaus

Punaviinin väri on purppurainen tai kirsikanpunainen, ja siinä on violetin tai kastanjan- ja punaruskean vivahteita. Tuoksu on hedelmäinen ja kukkainen tai kypsän hedelmäinen, ja siinä on lakritsin ja palsamin vivahteita. Suutuntuma on raikas, miellyttävä ja ryhdikäs, ja siinä on runsaita ja täyteläisiä kypsyttämisen vivahteita.

Edellä esitetyistä syistä johtuen viinien alkoholipitoisuus voi ylittää 14 prosenttia. Yhdistettynä sopivaan happopitoisuuteen tämä alkoholipitoisuus sopii viinille täydellisesti, minkä vuoksi on erittäin tärkeää määrittää optimaalinen sadonkorjuuajankohta tarkkailemalla rypäleiden kypsymistä.

Viinien polyfenolipitoisuus nousee aina 80 milliekvivalenttiin litraa kohti. Viinit ovat täyteläisiä, aromikkaita ja väriltään intensiivisiä, jopa 18 absorbanssiyksikköön saakka (absorbanssien summa alueilla 420, 520 ja 620 nanometriä) väripisteinä, ja niiden antosyaanipitoisuus on jopa 800 milligrammaa litrassa.

Yhteys

Rajatun alueen sijainti paikassa, jossa on plioseeni-kvartäärikautista irtonaista ainesta, kovaa kalkkikiveä, merkeliä ja okra-savimaata, tuo viineihin intensiivisen värin (jopa 18 väripistettä) sekä alueelle tyypillisen mineralisoitumisen.

Guadianajoki kulkee Los Cerillos -viinitilan halki. Viinitila sijaitsee Peñarroya-patoaltaan vieressä 695 metrin korkeudessa merenpinnasta, kukkuloiden ympäröimänä. Sijainnin vuoksi alueen lämpötilat ovat viileät, mikä edistää yhteyttämistä sekä rypäleiden ja sokerin muodostumista. Viileys alentaa pH-arvoa, nostaa happopitoisuutta ja tuottaa fenoliyhdisteitä aina 80 milliekvivalenttiin asti litraa kohti sekä nostaa antosyaanipitoisuutta (aina 800 milligrammaan litrassa).

Alkoholikäymisen aikana tehtävä juoksettaminen, se, ettei rypäleitä puristeta, sekä luonnollinen, dekantoimalla tapahtuva kirkastaminen tuovat viineihin enemmän kukkaisia kuin hedelmäisiä aromeja ja tuottavat kypsiä viinejä, joissa on mausteinen, paahteinen aromi ja vivahteita lakritsista ja palsamista.

Vaikka rajattu maantieteellinen alue on La Manchan (SAN) ympäröimä, alueen ominaisuudet eroavat merkittävästi naapurialueesta seuraavien tekijöiden osalta:

Luontoon liittyvät tekijät

Guadianajoki virtaa Los Cerillos -viinitilan halki. Viinitila sijaitsee Peñarroya-patoaltaan vieressä 695 metrin korkeudessa merenpinnasta ja sitä ympyröivät kukkulat.

Maaperä on enimmäkseen kalkkikiveä. Kallioperä on etupäässä merkeliä eli irtonaisen kalkkikiven ja saven seosta. Alueella vallitsevalle ilmastolle ovat ominaisia kuumat kesät ja kylmät talvet. Keväällä esiintyy myöhäistä hallaa, minkä vuoksi on ollut tarpeellista asentaa inversiolla toimiva jäätymisenestojärjestelmä. Järjestelmä on Espanjassa harvinainen ja Kastilia-La Manchassa ainoa laatuaan. Sillä hallitaan ankaraa keväthallaa ja aamukastetta ja pidetään köynnökset kuivina viininkorjuun aikana.

Ihmiseen liittyvät tekijät

Merkittävimmät erot Los Cerrillos -viinien ja viereisen La Manchan (SAN) tuotantomenetelmissä ovat viininvalmistusmenetelmissä. Viiniytettäviä rypäleitä ei puristeta, vaan ne valutetaan staattisesti painovoiman avulla ”juoksevan” viinin talteen saamiseksi. Tuotokseksi tulee hehtolitroina hehtaaria kohti mitattuna 62–68 prosenttia. Viinit kirkastetaan luonnollisesti dekantoimalla.

Viinien ominaisuuksien osalta merkittävimmät erot (kun vertailuarvona käytetään kypsytettäviä punaviinejä, koska tämä on ainoa Los Cerrillosissa tuotettava tyyppi) ovat seuraavat:

LA MANCHA (SAN)	LOS CERRILLOS	EROT
≥ 11,5 til-%	≥ 12,5 til-%	Korkeampi alkoholipitoisuus
≤ 10 meq/l	≤ 15 meq/l	Suurempi haihtuvien happojen pitoisuus
74 %	68 %	Vähemmän hl/ha
---	> 40 meq/l	Enemmän polyfenoleja

Johtuen sijainnin korkeudesta, joen vaikutuksista sekä maa- ja kallioperän koostumuksesta (kalkkikiveä ja merkeliä), rajatulla alueella on vain yksi viiniä tuottava viinitila, ja se on hakijan omistuksessa.

On tärkeää huomata, että rajattu alue kattaa 1 570 hehtaaria eri omistajille kuuluvaa maata, mutta alueelle ei ole istutettu muita viiniköynnöksiä, eikä alueella ole muita viinitiloja. Siksi alueen rajaaminen tehtiin edellä kuvattujen ympäristöolosuhteiden perusteella.

Myös muut tuottajat voivat käyttää rekisteröityä nimeä, jos ne sijoittuvat tälle rajatulle maantieteelliselle alueelle tulevaisuudessa ja täyttävät eritelmässä asetetut edellytykset. Ottaen huomioon, että rajattu alue kattaa 1 570 hehtaaria, on täysin mahdollista, että alueelle perustetaan muita viinitiloja.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Viinit pullotetaan tuotantoalueella, koska kaikissa tapauksissa viininvalmistusprosessi päättyy toiseen kypsytysvaiheeseen, joka tapahtuu pulloissa. Tässä vaiheessa tapahtuu reduktioprosessi, joka parantaa viinien laatua ja pyöristää niiden makua. Viinit ovat valmiita juotaviksi, kun ne saavuttavat ne aistinvaraiset ominaisuudet, jotka on määritelty kutakin viinityyppiä koskevissa eritelmissä.

Linkki eritelmään

http://pagina.jccm.es/agricul/paginas/comercial-industrial/consejos_new/pliegos/Mod_Pliego_condiciones_Los_Cerrillos_20200728.pdf

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

25.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/36

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2021/C 65/13)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

TIEDONANTO VAKIOMUUTOKSESTA YHTENÄISEEN ASIAKIRJAAN

”FINCA ÉLEZ”

PDO-ES-A0053-AM03

Tiedonannon päivämäärä: 16.11.2020

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

Otsikko

ROSEEVIININ ANALYYTTISTEN PARAMETRIEN LISÄÄMINEN VIININ KUVAUKSEEN

Tuote-eritelmän 2.1 kohta ”Huomioon otettavat parametrit, analyyttiset raja-arvot ja sallitut poikkeamat”; muutos koskee myös yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Viinien kuvaus”.

Kuvaus ja perustelut

Roseeviini lisätään viinien kuvaukseen, ja tästä syystä määritellään analyyttiset parametrit.

UUSI KUVAUS

2.1.9

Roseeviini

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään 12 til-%

—	Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään 12 til-%

—	Kokonaishappopitoisuus vähintään 4 g/l viinihappona ilmaistuna

—	Haihtuvien happojen pitoisuus alle 16,7 meq/l

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus alle 150 mg/l

—	Pelkistävät sokerit alle 10 g/l glukoosina ilmaistuna

PERUSTELU

Asiakkaamme pyytävät, että tuottaisimme roseeviiniä. Tästä syystä haemme muutosta tuote-eritelmään, jotta voimme avata uudet markkinat ja lisätä roseeviinin tarjontaamme.

Otsikko

ROSEEVIININ AISTINVARAISTEN OMINAISUUKSIEN LISÄÄMINEN VIININ KUVAUKSEEN

– Tuote-eritelmän 2.2 kohta ”Aistinvaraisilla analyyseilla määritettävät ominaisuudet”; muutos koskee myös yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Viinien kuvaus”.

Kuvaus ja perustelut

Roseeviini lisätään viinien kuvaukseen, ja tästä syystä määritellään aistinvaraiset ominaisuudet.

UUSI KUVAUS

2.2.9

Roseeviini:

—	Ulkonäkö: Puhdas ja kirkas, voimakkaita vaaleanpunaisia vivahteita.

—	Aromi: Hyvin voimakas ja puhdas aromi, jossa on paahtuneita vivahteita ja aavistus punaisten hedelmien ja mansikan vivahteita.

—	Maku: Hyvin voimakas, hedelmäinen, hyvä tasapaino happoisuuden ja alkoholipitoisuuden välillä.

PERUSTELU

Asiakkaamme pyytävät, että tuottaisimme roseeviiniä. Tästä syystä haemme muutosta tuote-eritelmään, jotta voimme avata uudet markkinat ja lisätä roseeviinin tarjontaamme.

Otsikko

ROSEEVIINILLE OMINAISTEN VIININVALMISTUSMENETELMIEN LISÄÄMINEN

Tuote-eritelmän 3 kohta ”Erityiset viininvalmistusmenetelmät”; muutos koskee myös yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Erityiset viininvalmistusmenetelmät”.

Kuvaus ja perustelut

Kohtaan on lisätty roseeviinille ominaiset erityiset viininvalmistusmenetelmät, koska roseeviini on lisätty viinien kuvaukseen.

UUSI KUVAUS

3.4.6

Roseeviini: Seuraavia lajikkeita sekoitetaan vaihtelevin osuuksin: Tempranillo, Merlot, Cabernet Sauvignon ja Syrah; tai viini on valmistettu pelkästään Merlot-, Tempranillo-, Cabernet Sauvignon- tai Syrah-lajikkeesta. Rypälemehu valutetaan maseroinnin kahden viimeisen tunnin aikana ja tehdään 24 tunnin staattinen kylmä selkeyttäminen. Puhdas rypälemehu siirretään 24 tunnin kuluttua kylmässä lämpötilassa käymissammioon. Kun sen tiheys on 1 015, se siirretään tynnyriin, jossa se käy loppuun ja sitä kypsytetään sakan päällä vähintään kaksi kuukautta.

PERUSTELU

Kuten edellä selitettiin, pyydämme tämän uuden viinin sisällyttämistä tuote-eritelmään, koska se muodostaa uudet markkinat ja eräät asiakkaat ovat pyytäneet meitä tarjoamaan vinos de pago -segmentin viinejä [yksittäisten viinitarhojen tai -tilojen tuottamia viinejä].

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

”Finca Élez”

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viini(e)n kuvaus

Nuori Chardonnay ja nuori punaviini

Chardonnay: Väri keskivoimakkaan kullankeltainen tai keltainen. Suuri aromaattinen intensiteetti ja hedelmäisiä ja kukkaisia perusaromeja. Hyvä alkoholin ja hapokkuuden tasapaino.

Nuoren punaviinin väri on hyvin voimakas, ja siinä on violetin ja punaisen vivahteita. Perusaromit hyvin voimakkaita, jälkimaku on viipyilevä ja loppumaku täyteläisen pyöreä.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on noudatettava asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia rajoituksia.

**	Rikkidioksidipitoisuus enintään: 150 mg/l nuoren Chardonnayn osalta.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	15
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	130

Osittain tynnyrissä käytetty Chardonnay-viini ja tynnyrissä kypsytetyt, crianza- ja reserva-punaviinit

Chardonnay: väri keskivoimakkaan kullankeltainen tai keltainen.

Aromit ovat hyvin voimakkaita, ja niissä on monivivahteisia aromeja, hedelmäisiä ja kukkaisia aromeja sekä kypsytysprosessille ominaisia aromeja.

Viipyilevä jälkimaku; tanniinirakenne on tasapainoinen alkoholin ja glyserolin välillä.

Kypsytetyt punaviinit säilyttävät erittäin voimakkaan värin, jossa on violetin ja punaisen vivahteita; pidempään kypsytettäessä punaviinit saavat granaatinpunaisen ja punaruskean sävyjä. Kypsytysprosessille ominaisia erittäin intensiivisiä, hedelmäisiä ja voimakkaita aromeja. Suutuntuma on monivivahteinen, ja siinä on puun tanniineja. Hyvä tanniinirakenne, viipyilevä jälkimaku ja täyteläisen pyöreä loppumaku.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on noudatettava asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia rajoituksia.

**	Rikkidioksidipitoisuus enintään: 150 mg/l osittain tynnyrissä käytetyn Chardonnayn osalta.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11,5
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	15
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	130

Chardonnay-viini

Kirkas ja heleä; väri keskivoimakas kullankeltainen tai keltainen.

Hedelmäisiä ja makeita aromeja sekä kypsytysprosessille ominaisia aromeja jälkimmäisten olematta hallitsevia; keskivoimakas intensiteetti.

Hyvin voimakas maku; hyvä tasapaino hapokkuuden ja sokerin välillä.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on noudatettava asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	12
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	15
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	180

Gran Reserva -punaviini

Punaisen ja punaruskean sävyjä. Hyvin voimakas tuoksu, jossa korostuneita kypsytysprosessille ominaisia aromeja ja kypsien hedelmien aromeja.

Puun tanniineja ja hyvä, mutta ei aggressiivinen tanniinirakenne.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on noudatettava asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	12
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	16,7
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	130

Roseeviini

Puhdas ja kirkas, voimakkaita vaaleanpunaisia vivahteita. Aromi: erittäin intensiivinen ja puhdas aromi, jossa on aavistus punaisten hedelmien ja mansikan vivahteita. Maku: hyvin voimakas, hedelmäinen, hyvä tasapaino happoisuuden ja alkoholipitoisuuden välillä.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on noudatettava asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	12
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	16,7
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	150

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Puristuksen aikana käytettävä paine saa tuottaa enintään 70 litraa viiniä 100 kilogrammasta rypäleitä. Puristuspaineen on oltava alle 2 kg/cm2.

Chardonnay-viinien maseroinnin on tapahduttava maserointisäiliössä vähintään kahden tunnin ajan ja myöhään korjatun Chardonnayn osalta vähintään neljän tunnin ajan. Viini homogenisoidaan säiliöissä 24–72 tunnin ajan. Vähintään 10 prosenttia viinistä on käytettävä uusissa tai alle vuoden vanhoissa tammitynnyreissä, joiden enimmäistilavuus on 500 litraa.

Viinin on annettava kypsyä tammitynnyreissä 2–12 kuukautta.

Tynnyrissä kypsytettyjen ja crianza-punaviinien käymisprosessi ja maserointi kestää vähintään 10 päivää 25–30 oC:n lämpötilassa. Reserva- ja gran reserva -viinien käymisprosessi ja maserointi kestää yli 15 päivää.

b. Enimmäistuotokset

Cabernet Sauvignon

9 000 kg rypäleitä/ha

Cabernet Sauvignon

66 hehtolitraa/ha

Tempranillo

12 000 kg rypäleitä/ha

Tempranillo

88,80 hehtolitraa/ha

Merlot

8 500 kg rypäleitä/ha

Merlot

62,90 hehtolitraa/ha

Syrah

13 000 kg rypäleitä/ha

Syrah

96,20 hehtolitraa/ha

Chardonnay

9 000 kg rypäleitä/ha

Chardonnay

66,60 hehtolitraa/ha

6. Rajattu maantieteellinen alue

Tila sijaitsee El Bonillon kunnassa Albaceten maakunnassa.

7. Pääasialliset rypälelajikkeet

CABERNET SAUVIGNON

CHARDONNAY

TEMPRANILLO – CENCIBEL

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Tila sijaitsee 1 080 metrin korkeudessa merenpinnasta. Alueella vallitsee mannerilmasto, jossa ilma on hyvin kuivaa ja päivän ja yön väliset lämpötilaerot ovat huomattavat kypsymiskauden aikana. Savi- ja kalkkipitoinen maaperä on karu, kivinen ja läpäisee vettä hyvin. Maaperän pH-arvo on noin 8.

Viinit ovat tasapainoisia, ja niiden hapokkuus on hyvä. Niiden alkoholipitoisuus on yleensä suhteellisen korkea, mikä tuottaa raikkaampia viinejä, jotka soveltuvat paremmin vanhennettaviksi. Nämä viinit paranevat vanhetessaan, ja niissä on hapokkaampia tuoreiden hedelmien aromeja sekä kukkaisia ja mineraalisia sävyjä, minkä vuoksi ne muistuttavat enemmän mannermaisia kuin Välimeren alueen viinejä. Aromit ovat keskivoimakkaita. Viinit ovat hienostuneita, tasapainoisia ja raikkaita.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Ei ole

Linkki tuote-eritelmään

http://pagina.jccm.es/agricul/paginas/comercial-industrial/consejos_new/pliegos/MOD-PLIEGO_FINCA_ELEZ_20200612-III.pdf

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

25.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/42

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen(komission delegoidun asetuksen (EU)2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2021/C 65/14)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

TIEDONANTO VAKIOMUUTOKSESTA YHTENÄISEEN ASIAKIRJAAN

”Casa del Blanco”

PDO-ES-A0060-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 16.11.2020

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Analyyttisten parametrien mukautus uusien lajikkeiden ja nuorien viinien lisäämisen johdosta (tuote-eritelmän 2.1 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 3 kohta)

Kuvaus ja perustelut

Kahden uuden lajikkeen (Garnacha ja Airén) lisäämisen sekä näillä ja muilla lajikkeilla tapahtuvan nuorten viinien tuotannon vuoksi analyyttiset parametrit on määriteltävä uudelleen. Tästä syystä valko- ja punaviinien analyyttisia ominaisuuksia on mukautettava näiden uusien viinien osalta.

Suojatun alkuperänimityksen ”Casa del Blanco” maantieteelliseen alueeseen kuuluu yksi Garnacha-lajikkeen viljelyala ja yksi Airén-lajikkeen viljelyala. Näistä ja muista lajikkeista tuotetuissa nuorissa viineissä säilyvät muiden Casa del Blanco SAN-viinien ominaisuudet ja profiili, joihin kuuluu korkea litiumpitoisuus. Kuluttajat haluavat yhä enemmän ainutlaatuisia, hedelmäisiä viinejä, jotka ovat maultaan pehmeitä ja korostavat rypäleen makua. Tämän markkinakysynnän vuoksi pyydämme muuttamaan tuote-eritelmää siten, että siihen lisätään näistä rypälelajikkeista valmistettujen nuorten viinien analyyttiset ominaisuudet.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Mukauttamalla viinien analyyttisia ominaisuuksia säilytetään tuote-eritelmässä sallittu viiniluokka eli 17. joulukuuta 2013 annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa oleva luokka 1. Tällä muutoksella ei näin ollen muuteta, lisätä tai poisteta mitään luokkaa. Tästä syystä tämä muutos ei kuulu kumpaankaan asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista luokista.

2. Pelkistävää sokeria koskeviin analyyttisiin parametreihin liittyvän terminologian muutos voimassa olevien asetusten mukaisesti (tuote-eritelmän 2.1.1 kohta; muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

Analyyttinen parametri ”pelkistävät sokerit” on muutettu parametriksi ”kokonaissokeripitoisuus fruktoosina ja glukoosina”17. lokakuuta 2018 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/34 20 artiklan mukaisesti. Kyseisen artiklan mukaan kokonaissokeripitoisuus fruktoosina ja glukoosina on ilmoitettava.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Tällä muutoksella muutetaan termiä, jolla kuvaillaan fyysisiä ja kemiallisia ominaisuuksia, mutta se ei aiheuta mitään muutoksia lopputuotteeseen, vaan tuote säilyttää yhteyttä käsittelevässä kohdassa kuvatut ominaisuutensa ja profiilinsa, jotka ovat syntyneet ihmiseen ja ympäristöön liittyvien tekijöiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu kumpaankaan asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädettyyn luokkaan.

3. Aistinvaraisten ominaisuuksien muutokset (tuote-eritelmän 2.2 kohta ja yhtenäisen asiakirjan 3 kohta)

Kuvaus ja perustelut

UNE-EN-ISO 17065 -standardin käyttöönotto sertifiointia varten edellyttää suojattujen viinien aistinvaraisen kuvauksen muuttamista, jotta viinien ominaisuudet voidaan yhdistää kuvailutermeihin, joita arvioidaan UNE-EN-ISO 17025 -standardin mukaisessa maistajaraadissa.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Tämä muutos koskee aistinvaraisten ominaisuuksien mukauttamista siten, että niitä voidaan arvioida paremmin aistinvaraisissa analyyseissa. Se ei aiheuta mitään muutoksia tuotteeseen, vaan tuote säilyttää yhteyttä käsittelevässä kohdassa kuvatut ominaisuutensa ja profiilinsa, jotka ovat syntyneet ihmiseen ja ympäristöön liittyvien tekijöiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu kumpaankaan asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädettyyn luokkaan.

4. Aistinvaraisten ominaisuuksien määrittely uusista lajikkeista valmistettujen viinien ja nuorten viinien lisäämisen vuoksi (tuote-eritelmän 2.2 kohta; muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

Kahden uuden lajikkeen (Airén ja Garnacha) lisäämisen sekä näillä ja muilla lajikkeilla tapahtuvan nuorten viinien tuotannon vuoksi näiden viinien aistinvaraiset ominaisuudet on määriteltävä uudelleen.

Suojatun alkuperänimityksen ”Casa del Blanco” maantieteelliseen alueeseen kuuluu yksi Garnacha-lajikkeen viljelyala ja yksi Airén-lajikkeen viljelyala. Näistä ja muista lajikkeista tuotetuissa nuorissa viineissä säilyvät muiden Casa del Blanco SAN-viinien ominaisuudet ja profiili, joihin kuuluu korkea litiumpitoisuus. Kuluttajat haluavat yhä enemmän ainutlaatuisia ja hedelmäisiä viinejä. Tämän markkinakysynnän vuoksi pyydämme muuttamaan tuote-eritelmää siten, että siihen lisätään näistä rypälelajikkeista valmistettujen nuorten viinien analyyttiset ominaisuudet.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Lisäämällä näiden lajikkeiden aistinvaraiset ominaisuudet säilytetään tuote-eritelmässä sallittu viiniluokka eli 17. joulukuuta 2013 annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa oleva luokka 1. Tästä syystä katsotaan, ettei tällä muutoksella muuteta, lisätä tai poisteta mitään viiniluokkaa. Muutos ei siksi kuulu mihinkään asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädetyistä muutostyypeistä.

5. Valko- ja punaviineihin sovellettavien viininvalmistusmenetelmien muutos (tuote-eritelmän 3 kohta; muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

Kahden uuden lajikkeen (Airén ja Garnacha) lisäämisen sekä näistä ja muista lajikkeista valmistettavien nuorten viinien uuden tuotantomenetelmän käyttöönoton vuoksi tuotantomenetelmä on määriteltävä uudelleen.

Pakkauksen nimellistilavuus on korotettu vähintään 750 millilitraan.

Edellisissä kohdissa selostettujen seikkojen vuoksi tässä kohdassa esitetään lisättyjä uusia viinityyppejä koskevat erityiset viininvalmistusmenetelmät. Viinien sovittamiseksi nykyisiin kypsyttämistä koskeviin suuntauksiin viiniä on kypsytettävä tynnyreissä, joiden tilavuus on vähintään 225 litraa. Koska eri kokoisille pakkauksille on kuluttajakysyntää, pakkauksen nimellistilavuus on lisäksi korotettu vähintään 750 millilitraan.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Tällä muutoksella ei muuteta Casa del Blanco SAN-viinien ominaisuuksia, profiilia tai ominaislaatua. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu kumpaankaan asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädettyyn luokkaan.

6. Maantieteellisellä alueella sijaitsevien rajattujen viininviljelyalueiden tarkistus (tuote-eritelmän 4 kohta; muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

Airén-rypälelajikkeesta valmistettujen viinien kysyntä on kasvanut lähinnä ulkomaisilla markkinoilla kesäkaudella. Näillä markkinoilla on kysyntää viineille, joiden profiili on raikkaampi, tuoksu kevyempi ja jälkimaku runsaampi ja jotka siten ovat kevyempiä kuin muut, aromaattisemmat lajikkeet. Casa del Blanco SAN-viinien viljelyalueen välittömässä läheisyydessä olevalla maantieteellisellä alueella on viljelyala, jolla viljellään vuosina 1945 ja 1962 istutettuja Airén-lajikkeen viinirypäleitä. Siellä on myös viljelyala, jolla viljellään vuonna 2006 istutettua Garnacha-lajiketta. Molemmat viljelyalat sijaitsevat tuote-eritelmässä kuvattujen viininviljelyalueiden välittömässä läheisyydessä. Suurin osa Garnacha-lajikkeen viljelyalasta on tuote-eritelmässä jo kuvailtujen viininviljelyalueiden ympäröimä. Tästä syystä ja koska näillä viljelyaloilla on samat ominaisuudet kuin rajatulla maantieteellisellä alueella ilmaston, maaperän ja pinnanmuodostuksen suhteen (myös näillä viljelyaloilla on paljon litiumia) pyydämme, että tuote-eritelmää muutetaan siten, että nämä viljelyalat sisällytetään rajattuun alueeseen.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Näiden viljelyalojen sisällyttäminen rajattuun maantieteelliseen alueeseen ei aiheuta muutoksia yhteyteen, koska luontoon ja ihmiseen liittyvät tekijät ovat samat sekä laajennetulla että alkuperäisellä rajatulla alueella. Lisäksi Casa del Blanco SAN-viinien ominaisuudet ja profiili säilyvät tuotetuissa viineissä. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu kumpaankaan asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädettyyn luokkaan.

7. Garnacha- ja Airén-lajikkeiden lisääminen (tuote-eritelmän 6 kohta; muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

Koska tuote-eritelmän viinien kuvausta koskevaan kohtaan on lisätty yksinomaan Airén-rypäleistä valmistettu valkoviini ja useista lajikkeista, joista yksi on Garnacha, valmistettu punaviini, nämä lajikkeet sisällytetään tähän kohtaan.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Koska tuote-eritelmän viinien kuvausta koskevaan kohtaan on edellä 1 kohdassa esitetystä syystä lisätty tämä yksinomaan Airén-rypäleistä valmistettu valkoviini ja useista lajikkeista, joista yksi on Garnacha, valmistettu punaviini, myös Airén- ja Garnacha-lajikkeet on lisätty. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu kumpaankaan asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädettyyn luokkaan.

8. Tarkistetut lainsäädäntöviittaukset – tuote-eritelmän 8 kohta. muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

Tuote-eritelmän 8 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa olevat viittaukset kumottuihin asetuksiin on korvattu viittauksilla voimassa oleviin asetuksiin. Perinteiset ilmaisut samoin kuin 7. lokakuuta 2011 annetulla kuninkaallisella asetuksella 1363/2011 säänneltyjen viittausten käyttö on päivitetty. Kyseisellä asetuksella pannaan täytäntöön tiettyjen viinialan tuotteiden merkintöjä, esittelyä ja tunnistamista koskeva EU:n lainsäädäntö. Nämä lisäykset on tehty kolmanteen alakohtaan.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Tämä muutos johtuu lainsäädännön päivittämisestä. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu kumpaankaan asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädettyyn luokkaan.

9. Tarkistetut lainsäädäntöviittaukset – tuote-eritelmän 9.2 kohta. muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan)

Kuvaus ja perustelut

Tuote-eritelmän 9.2 kohdan kolmannessa ja yhdeksännessä alakohdassa olevat viittaukset kumottuihin asetuksiin on korvattu viittauksella voimassa oleviin asetuksiin.

Muutoksen tyyppi: vakiomuutos

Tämä muutos johtuu lainsäädännön päivittämisestä. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä muutos ei kuulu kumpaankaan asetuksen (EU) 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa säädettyyn luokkaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

”Casa del Blanco”

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viini(e)n kuvaus

Punaviini

Litiumionien pitoisuus näissä viineissä on jopa kymmenen kertaa korkeampi kuin ympäröivän alueen viineissä. Viljelyalueiden, joilla on havaittu enemmän litiumia, ja korkeampia litiumpitoisuuksia sisältävien viinien välillä on korrelaatiosuhde.

Punaviinit ovat väriltään voimakkaan kirsikan- tai syvänpunaisia, ja niiden aromi on voimakas. Ne ovat maultaan runsaita, meheviä ja voimakkaita.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on noudatettava asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	12,5
Vähimmäishappopitoisuus	5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	16,7
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	120

Valkoviini

Valkoviinit ovat puhtaita ja kuulaita, niissä on valkoisten hedelmien aromeja, ja niiden väri on oljenkeltainen kullankeltaisin vivahtein. Ne ovat raikkaita ja miellyttäviä, ja niiden hapokkuus on tasapainoinen. Jälkimaku on viipyilevä ja tasapainoinen.

*	Kokonaisalkoholipitoisuuden on noudatettava asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11,50
Vähimmäishappopitoisuus	6 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	16
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	120

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Valkoviinien valmistuksessa rypälemehu, joka saadaan murskaamalla ja puristamalla peratut valkoiset viinirypäleet, saa laskeutua 10–15 oC:n lämpötilassa vähintään 18 tunnin ajan. Tämän jälkeen tapahtuu rypälemehun hallittu käyminen 13–21 oC:n lämpötilassa.

Punaviinien valmistuksessa kunkin rypälelajikkeen alkoholikäyminen suoritetaan erikseen kuorten kanssa vähintään 10 päivän ajan 22–32 oC:n lämpötilassa. Kutakin lajiketta kypsytetään erikseen ranskalaisissa ja amerikkalaisissa tammitynnyreissä vähintään 12 kuukautta, minkä jälkeen viinit sekoitetaan ja niitä kypsytetään pullossa vähintään 12 kuukautta.

b. Enimmäistuotokset

7 500 kg rypäleitä/ha

52,5 hl/ha

6. Rajattu maantieteellinen alue

Tila sijaitsee Manzanaresin kunnassa (Ciudad Real).

7. Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

CABERNET SAUVIGNON

MERLOT

PETIT VERDOT

SYRAH

TEMPRANILLO – CENCIBEL

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Tila sijaitsee 1 080 metrin korkeudessa merenpinnasta. Alueella vallitsee mannerilmasto, jossa ilma on hyvin kuivaa, ja päivän ja yön väliset lämpötilaerot ovat huomattavat kypsymiskauden aikana. Savi- ja kalkkipitoinen maaperä on karu, kivinen ja läpäisee vettä hyvin. Maaperän pH-arvo on noin 8.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

EI OLE

Linkki tuote-eritelmään

http://pagina.jccm.es/agricul/paginas/comercial-industrial/consejos_new/pliegos/PC_Mod_Casa_del_Blanco_20200721_mp.pdf

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 65

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 25. helmikuu 2021

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2021/C 65/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10067 — ElringKlinger/Plastic Omnium New Energies/EKPO Fuel) ( 1 )	1
2021/C 65/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10117 — A.P. Moller/APMH Invest/Faerch Group) ( 1 )	2
2021/C 65/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10115 — PAI Partners/Apleona Group) ( 1 )	3

	III Valmistavat säädökset
	EUROOPAN KESKUSPANKKI
2021/C 65/04	Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 25 päivänä tammikuuta 2021, ehdotuksesta asetukseksi rajatylittävistä maksuista unionissa (CON/2021/3)	4

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2021/C 65/05	Euron kurssi — 24. helmikuuta 2021	6
	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTA-valtioiden pysyvä komitea
2021/C 65/06	EFTA-valtioiden pysyvän komitean suositus N:o 1/2020/SC Norjan 5 päivänä marraskuuta 2020 antamasta ilmoituksesta, joka koskee oikeutta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta annetun direktiivin 2013/36/EU, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 79/2019, 133 artiklan mukaisen järjestelmäriskipuskurin käyttöönottoa	7

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2146
JPY	Japanin jeniä	128,69
DKK	Tanskan kruunua	7,4364
GBP	Englannin puntaa	0,86030
SEK	Ruotsin kruunua	10,0893
CHF	Sveitsin frangia	1,1029
ISK	Islannin kruunua	154,60
NOK	Norjan kruunua	10,2483
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,978
HUF	Unkarin forinttia	359,74
PLN	Puolan zlotya	4,5178
RON	Romanian leuta	4,8749
TRY	Turkin liiraa	8,7071
AUD	Australian dollaria	1,5347
CAD	Kanadan dollaria	1,5266
HKD	Hongkongin dollaria	9,4189
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6451
SGD	Singaporen dollaria	1,6049
KRW	Etelä-Korean wonia	1 346,15
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,5723
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8362
HRK	Kroatian kunaa	7,5805
IDR	Indonesian rupiaa	17 070,23
MYR	Malesian ringgitiä	4,9100
PHP	Filippiinien pesoa	59,072
RUB	Venäjän ruplaa	89,4919
THB	Thaimaan bahtia	36,487
BRL	Brasilian realia	6,5642
MXN	Meksikon pesoa	24,7700
INR	Intian rupiaa	87,8760

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 65/07	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10118 — Investindustrial/Guala Closures) ( 1 )	14
2021/C 65/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10087 — PROXIMUS/NEXUS INFRASTRUCTURE/JV) ( 1 )	16
2021/C 65/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10161 — The Goldman Sachs Group/Warburg Pincus/Good Host Spaces) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	17
2021/C 65/10	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10151 - LINDE/SIPCHEM/JV) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	19
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2021/C 65/11	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	20
2021/C 65/12	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	28
2021/C 65/13	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksenhyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen(komission delegoidun asetuksen (EU)2019/3317 artiklan 2 ja 3 kohta)	36
2021/C 65/14	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen(komission delegoidun asetuksen (EU)2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	42