7.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 422/8

Neuvoston päätelmät vapaan ja moniarvoisen mediajärjestelmän turvaamisesta

(2020/C 422/08)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN LIITTEESSÄ ESITETYT VIITTEET;

PALAUTTAA MIELEEN NYKYISEN POLIITTISEN KONTEKSTIN, jossa

—	erityisesti kriisiaikaan kestävä A), moniarvoinen B) ja luotettava C) mediajärjestelmä on ensiarvoisen tärkeä;

—	covid-19-pandemia on lisännyt EU:n media-alan haavoittuvuutta, koska alan pääasiallisten mainostulonlähteiden romahtaminen on horjuttanut sen toimintaa samalla, kun luotettavan tiedon ja sisällön kysyntä on huomattavasti kasvanut;

—	globalisaation ja digitalisaation luomalle mediaympäristölle on ominaista verkkoalustojen toimiminen portteina, joiden kautta maailmanlaajuisella yleisöllä on rajatylittävä pääsy runsaaseen valikoimaan mediasisältöjä ja palveluja, jotka kilpailevat käyttäjien rajallisesta huomiosta;

A. Kestävyys

TOTEAA SEURAAVAA:

Covid-19-pandemia on kärjistänyt joitakin merkittävimmistä haasteista, joita media on jo pidemmän aikaa kohdannut, esimerkiksi seuraavia:

—

tulojen voimakas lasku, erityisesti paikallisten, alueellisten ja perinteisten tiedostusvälineiden osalta, ja kasvavat haasteet media-alan yleiselle kestävyydelle. Tämä ala koostuu suurelta osin yrityksistä, jotka ilmentävät Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta mutta joiden koko tai taloudellinen painoarvo eivät useinkaan mahdollista toimimista Euroopan- ja maailmanlaajuisilla markkinoilla;

—

verkkoalustojen käyttämät datavetoiset liiketoimintamallit (eli sisältösuosituskoneet, sisällön räätälöiminen ja kaikki kohdennetun mainonnan muodot) ajavat kiihtyvään tahtiin median rahoitusmallien ohi. Alustoilla toteutettavan digitaalisen mainonnan kulujen odotetaan ylittävän perinteisen median mainoskulut lähitulevaisuudessa;

Mediapalvelujen tarjoajat investoivat sisällöntuotantoon, ja niihin sovelletaan tiukkaa vastuuta, kun taas kolmannen osapuolen sisältöä julkaisevat verkkoalustat usein hyötyvät sisällöistä kaupallisesti ilman, että niiden olisi täytettävä samoja velvoitteita. Tämä voi johtaa siihen, että toimintaedellytykset eivät ole tasapuoliset, mikä voi antaa tietyille markkinatoimijoille kilpailuetuja;

On syytä palauttaa mieleen mediasisällön rahoittamisen perusperiaatteet, joille koko arvoketju perustuu ja jotka turvaavat median moniarvoisuuden. Esimerkiksi lisensointioikeuksien jakaminen alueellisesti tai yksinomaisesti voi usein olla audiovisuaalisen media-alan kannalta ratkaisevan tärkeää. Myös uusien innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen on erittäin tärkeää;

4.	Unionin taloudellista etua on suojattava unionin perussopimusten yleisten periaatteiden, erityisesti SEU 2 artiklan arvojen mukaisesti.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA:

Tarjoamaan asianmukaiset ja riippumattomat puitteet kansallisen mediaympäristön taloudelliselle kestävyydelle, valtiontuki mukaan luettuna, jotta tuettaisiin kriisistä toipumista ja siten varmistettaisiin moniarvoinen mediajärjestelmä pitkällä aikavälillä. Kaiken valtion rahoituksen tai tuen olisi perustuttava ennalta määritettyihin, objektiivisiin ja avoimiin kriteereihin, jotka ovat riippumattomia poliittisesta vaikuttamisesta.

Tutkimaan muita mahdollisia vaihtoehtoja ja kannustimia kansallisella tasolla, jotta voidaan edistää lisätukea media-alan elpymiselle;

PYYTÄÄ EUROOPAN KOMISSIOTA:

Lievittämään pandemian kielteisiä vaikutuksia media-alaan (erityisesti median moniarvoisuuteen) täydentämällä kansallisia valtiontukitoimia ja luomalla tehokasta synergiaa eurooppalaisten aloitteiden välille, mukaan lukien monivuotinen rahoituskehys, Next Generation EU -elpymisväline ja tarvittaessa muut asiaankuuluvat EU:n ohjelmat;

Tiedottamaan sidosryhmille asiaankuuluvista EU:n rahoitusmahdollisuuksista luovilla aloilla ja media-alalla EU:n laajuisen verkkoportaalin kautta;

Arvioimaan jatkuvasti valtiontukisääntöjä ja varmistamaan media-alan valtiontukeen sovellettavien EU:n sääntöjen asianmukaisen täytäntöönpanon;

10.

Kansallisten viranomaisten tuen helpottamiseksi arvioimaan valtiontukisääntöjen soveltamista lehdistöalalla, jotta voidaan tehdä asianmukaisia mukautuksia esimerkiksi ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa. Näiden sääntöjen ei tulisi missään olosuhteissa mahdollistaa tai oikeuttaa mitään suoraa tai epäsuoraa valtion puuttumista median toimitukselliseen riippumattomuuteen;

11.

Vahvistamaan media-alan häiriönsietokykyä, jota kriisi on pahasti horjuttanut, kannustamaan sen sopeutumista vastaamaan digitaaliseen ja vihreään muutokseen sekä edistämään monipuolisen ja riippumattoman mediasisällön saatavuutta oikeudenmukaisissa ja kilpailukykyisissä mediaympäristöissä media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelman kautta.

12.

Täsmentämään verkkoalustojen vastuita digitaalisia palveluja koskevan säädöksen puitteissa. Kaikkien uusien verkkoalustoja koskevien erityisvelvoitteiden tulisi olla riittäviä ja oikeasuhteisia ja ottaa huomioon mahdolliset vaikutukset tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja median moniarvoisuuden turvaamiseen. Uusien horisontaalisten EU:n säädösten pitäisi olla johdonmukaisia suhteessa voimassa oleviin alakohtaisiin oikeudellisiin sääntelyinstrumentteihin, kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin ja tekijänoikeusdirektiiviin;

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI:

13.

Varmistamaan oikeudelliset ja taloudelliset puitteet, jotka antavat mediapalvelujen tarjoajille mahdollisuuden hyödyntää riittävässä määrin sisältöjään kaupallisesti seuraavien toimien avulla:

—	tuetaan ja kannustetaan uusien, kestävien ja yhteistyöhön perustuvien liiketoimintamallien kehittämistä erityisesti paikallisia, alueellisia ja perinteisiä tiedotusvälineitä varten;

—	tunnustetaan mainonnan tärkeys media-alalla ja sen ratkaiseva rooli siinä, että käyttäjille taataan vapaa pääsy tietoon;

—	arvioidaan mainonnan sääntelyä ja siihen liittyviä tietosuojatoimenpiteitä digitaalisella aikakaudella sen varmistamiseksi, että niillä helpotetaan mediasisällön rahoitusta;

—	tehdään tutkimusta verkkomainonnan rooleista, tietojen käytöstä, tietoihin liittyvästä yhteistyöstä ja mediainnovaatiosta;

—	kannustetaan alustoja maksamaan asianmukainen korvaus mediasisällön tuottajille ja tekijöille niiden sisältöjen kaupallisesta hyödyntämisestä alustoilla ja varmistetaan, että alustat kunnioittavat immateriaalioikeuksia;

—	arvioidaan tarvetta ja mahdollisia tapoja helpottaa tiedotusvälineiden mahdollisuuksia saada rahoitusta, jotta ne selviäisivät likviditeettivajeesta;

B. Moniarvoisuus

TOTEAA SEURAAVAA:

14.

Median moniarvoisuuden turvaaminen kuuluu ensisijaisesti EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta myös EU:n toimielinten olisi toimivaltaansa käyttäessään kunnioitettava median vapautta ja moniarvoisuutta. Kansallisen mediakentän moninaisuus eri puolilla Eurooppaa on merkittävä jäsenvaltioiden kulttuurisen monimuotoisuuden ilmentymä, ja se on myös tunnustettava sellaiseksi;

15.

Sananvapaus, tiedotusvälineiden vapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistettuja Euroopan unionin demokraattisia arvoja. Niiden suojelu kuuluu median sääntelyn yleisiin tavoitteisiin; ne ovat tärkeitä elävälle demokratialle, jossa näitä periaatteita ja perusoikeuksia kunnioitetaan;

16.

Median moniarvoisuuden periaate käsittää monia näkökohtia ja sisältää kaikki toimenpiteet, joilla varmistetaan pääsy monenlaiseen tietoon ja sisällönlähteisiin ja sallitaan eri toimijoiden, joilla on erilaisia mielipiteitä, yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa yleisö median kautta;

17.

Kuilun kurominen umpeen sen välillä, mitä käyttäjät etsivät verkosta ja millaista sisältöä on löydettävissä, on mediasisällön tuottajien kannalta ensiarvoisen tärkeää. Syvällinen ymmärrys tiedonhallinnasta, hakukoneiden indeksoinnista ja avainsanojen vastaavuudesta kuuluu näin ollen verkossa toimivien mediasisällön tarjoajien tärkeimpiin taitoihin;

KOROSTAA SEURAAVAA:

18.

Elämme hybridimediajärjestelmässä (verkossa ja sen ulkopuolella), jossa kaikentyyppiset mediapalvelut ja sisällön muodot osaltaan luovat moniarvoista mediakenttää. Tieto, uutiset ja ajankohtaiset aiheet sekä kulttuuri-, paikalliset, alueelliset, koulutukselliset ja viihdesisällöt välittävät ja heijastavat yhteiskuntamme arvoja;

19.

Kaksiosainen mediajärjestelmä, joka koostuu vakaasta, asianmukaisesti rahoitetusta ja tulevaisuuteen suuntautuvasta julkisen palvelun mediasta ja yksityisistä tiedotusvälineistä, on omiaan edistämään median moninaisuutta. Lisäksi käyttäjien tuottaman sisällön yhä suurempi määrä verkossa edistää osaltaan sisällön moninaisuutta verkon mediaekosysteemissä, mutta se on tarpeen erottaa toimituksellisesta mediasisällöstä;

20.

Alustataloudessa vahvat verkostovaikutukset johtavat osaltaan uusiin markkinoiden keskittymisen muotoihin, ja monopolien muodostumista voi olla havaittavissa, mikä saattaa haitata median moniarvoisuutta. Aiempien rajallista siirtokykyä koskevien ongelmien lisäksi on nyt ilmennyt avoimuuteen, syrjimättömyyteen, löydettävyyteen ja löytyvyyteen liittyviä ongelmia;

SOPII SEURAAVAA:

21.

Digitaaliseen kehityksen ja mediakonvergenssin takia mediakenttä muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, ja välineitä median moniarvoisuuden varmistamiseksi on jatkuvasti tarkasteltava ja määriteltävä uudelleen. Nykyisessä kontekstissa tulevaisuuden mediapolitiikan olisi otettava huomioon seuraavat tärkeät kysymykset;

Saavutettavuus ja syrjimättämyys

—	Miten varmistetaan erilaisen verkkosisällön olemassaolo (saatavuus) ja helppokäyttöisyys (saavutettavuus);

—	Syrjimättömyyssäännöt, joita sovelletaan verkkoalustoihin, joilla on portinvartijan rooli mediasisällön tuottajien pääsyn ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamisessa;

Avoimuus ja käyttäjän riippumattomuus

—

Verkkoalustojen avoimuussäännöt, joiden nojalla ilmoitetaan mediasisällön yhdistämisen, valinnan ja esittämisen keskeiset kriteerit ja niiden painotukset, myös tiedot käytettyjen algoritmien toiminnasta, kunnioittaen samalla liikesalaisuuksia, suojellen palvelujen eheyttä ja ottaen huomioon nykyinen sääntely, esimerkiksi P2B-asetus ja yleinen tietosuoja-asetus;

—	Tietojen ilmoittaminen yksinkertaisella, tiiviillä ja käyttäjien kannalta ymmärrettävällä kielellä, jotta he pystyisivät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä;

—	Käyttäjän riippumattomuuden varmistamiseksi räätälöidyn sisällön tarjoamisen olisi perustuttava kriteereihin, jotka hän on antanut vapaaehtoisesti ja/tai valinnut;

Löydettävyys ja löytyvyys

—	Algoritmit, jotka vaikuttavat käyttäjien aktiivisesti hakemiin tuloksiin (löydettävyys), ja mediasisältö, jolle käyttäjät altistuvat passiivisesti (löytyvyys), sekä näiden vaikutus käyttäjän mediankulutukseen;

—

Sellaiset toimenpiteet kuin moniarvoisuuteen suuntautuvat säännöt, joiden perusteella tietyt hakutulokset on pakko näyttää (”must-show”) (tehostettu löydettävyys ja löytyvyys) mediasisältöön pääsyn antaville ja sitä jäsentäville toimijoille, ottaen huomioon uudet teknologiat, esimerkiksi ääniavustaja;

—	Kaikkien tehostettua löydettävyyttä ja löytyvyyttä koskevien kriteerien olisi edistettävä moniarvoisuutta ja kulttuurien moninaisuutta, eivätkä ne saisi liittyä itse sisältöön;

Mediamarkkinoiden keskittyminen ja pääsy tietoihin

—	Lähestymistavat merkityksellisten markkinoiden ja mediamarkkinoiden keskittymisen arviointiin mediakonvergenssin, globalisaation ja digitalisaation valossa, ottaen huomioon, että mediatoimijoiden markkinaosuudesta on tärkeää olla saatavilla tietoja;

—	Sovellettavan tietosuojalainsäädännön mukaisesti varmistetaan sisällöntuottajille, tiedotusvälineille ja sääntelijöille oikeudenmukainen pääsy määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden keräämään tietoon, jotta ne voivat tehokkaasti puhutella merkityksellisiä yleisöjä ja mainosryhmiä;

—

Mahdollistetaan kilpailulainsäädännön puitteissa yhteistyö mediapalvelun tarjoajien – julkisten ja yksityisten – välillä, jotta voidaan muodostaa yhteenliittymiä tuottamaan ja levittämään menestyksekkäästi yleisen edun mukaista mediasisältöä suurista alustoista riippumatta, ottaen samalla tarkasti huomioon mahdolliset vaikutukset median moniarvoisuuteen;

TOTEAA SEURAAVAA:

22.

Audiovisuaalialan työryhmän aihealueet ovat yhä enemmän päällekkäisiä muiden työryhmien kanssa, ja näin ollen on tarpeen varmistaa riittävä tietojenvaihto media-alaan liittyviä kysymyksiä käsittelevien työryhmien kanssa; Lisäksi on asianmukaista muokata audiovisuaalialan työryhmän nimeä mediakonvergenssin mukanaan tuomien muutosten huomioon ottamiseksi;

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA:

23.

Arvioimaan ja kehittämään edelleen kansallisia toimenpiteitä median moniarvoisuuden arvioimiseksi, jotta varmistetaan, että käyttäjät kohtaavat erilaista sisältöä ja voivat kaikilta osin käyttää ilmaisunvapauttaan ja tiedonsaantioikeuttaan;

24.

Ottamaan asianmukaisesti huomioon näiden päätelmien havainnot tulevassa kansallisessa median sääntelyssä ja politiikkatoimissa, jotta median moniarvoisuus turvattaisiin asianmukaisesti;

PYYTÄÄ EUROOPAN KOMISSIOTA:

25.

Jatkamaan ja kehittämään edelleen tutkimusta mahdollisten median moniarvoisuutta uhkaavien riskien tunnistamiseksi ja ymmärtämään paremmin toimituksellisten medioiden muuttunutta asemaa suhteessa sosiaaliseen mediaan, hakukoneisiin, videonjakoalustoihin ja muihin media-alustoihin; informatiikan käsitteet olisi selkeästi otettava huomioon;

26.

Ottamaan huomioon jäsenvaltioiden toimivallan hyväksyä sosiaalisten, kulttuuristen ja demokraattisten tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteitä, jotka pohjautuvat niiden kielelliseen monimuotoisuuteen, kansallisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin ja niiden intressiin ylläpitää monipuolisen tiedon ja sisällön julkista saatavuutta;

27.

Vaalimaan kokonaisvaltaista poliittista näkökulmaa ottaen huomioon oikeudelliset, poliittiset ja taloudelliset muuttujat, joilla on merkitystä median moniarvoisuuden ja vapauden turvaamiselle, ja olemaan erityisen tietoinen sellaisten sääntelyaloitteiden mahdollisista vaikutuksista, joiden ei perinteisesti katsota olevan median sääntelyä mutta joilla on suuri vaikutus median moniarvoisuuteen; kehittämään tällaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa alkaen tulevasta eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmasta, media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelmasta ja digitaalisia palveluja koskevasta säädöspaketista;

28.

Vahvistamaan sääntelykehyksen horisontaalista johdonmukaisuutta ottamalla nimenomaisesti ja rakenteellisella tasolla huomioon median moniarvoisuus lainsäädäntöprosessissa sääntelyaloitteiden vaikutustenarvioinnin aikana;

29.

Perustamaan ”Eurooppalaisen mediafoorumin” keskustelemaan ajankohtaisista mediapolitiikan kysymyksistä asianomaisten sidosryhmien kanssa vuosittain;

C. Luotettavuus

TOTEAA SEURAAVAA:

30.

Disinformaatio on uhka demokraattisille prosesseille, kansanterveydelle ja yhteiskunnille ja voi edistää vihapuhetta ja yllyttämistä väkivaltaan verkossa ja sen ulkopuolella sekä heikentää luottamusta demokraattisiin valtiorakenteisiin ja prosesseihin, jotka ovat välttämättömiä lehdistön ja median vapauden takaamiseksi;

31.

Luotettavan mediajärjestelmän turvaaminen on keskeistä, kuten covid-19-kriisi on tuonut korostetusti esiin, sen varmistamiseksi, että kaikki kansalaiset voivat osallistua demokraattiseen keskusteluun tietoon perustuvan päätöksenteon kautta, vapaina epäasianmukaisesta poliittisesta vaikuttamisesta, kolmansien osapuolten poliittisesta painostuksesta, manipulatiivisesta puuttumisesta ja disinformaation vaikutuksista;

32.

Toimitukselliset mediapalvelujen tarjoajat kilpailevat käyttäjien huomiosta alustoilla muiden sisällöntuottajien kanssa, jotka usein eivät noudata samoja toimituksellisia standardeja. Sensaatiohakuista ja provokatiivista sisältöä käytetään usein maksimoimaan sitoutumisastetta ja mainostuloja;

KOROSTAA SEURAAVAA:

33.

Median moniarvoisuuden turvaaminen tarkoittaa myös, että varmistetaan käyttäjien vapaus osallistua ja reagoida verkossa olevaan mediasisältöön ilman pelkoa tai häirinnän riskiä sen ansiosta, että suojellaan vapaan mediajärjestelmän perusarvoja, kuten sananvapautta, väkivallalta ja vihalta suojelua, ihmisarvon suojelua sekä alaikäisten ja kuluttajien suojelua;

34.

Euroopasta ja sen ulkopuolisista maista tulevan sisällön, joka sisältää yhä enemmän eurooppalaisen ja kansallisen mediajärjestelmän perusarvojen vastaisia aineksia, levittäminen on kasvussa;

35.

Muutamat verkkoalustat, jotka ovat alun perin Euroopan ulkopuolelta, vaikuttavat yhä enemmän käyttäjien mahdollisuuteen päästä mediasisältöön eri puolilla EU:ta;

SOPII SEURAAVAA:

36.

Tehokas lainvalvonta on vaikeaa, koska nykyiset rajatylittävän lainvalvonnan prosessit ovat usein monimutkaisia, pitkäkestoisia ja tehottomia eivätkä ne tosiasiallisesti suojaa yleisöä. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi sen vuoksi pyrittävä löytämään tehokkaampia yhteisiä sääntöjä ja täytäntöönpanomenettelyjä sisällölle, joka on saatavilla verkossa ja jota levitetään kansallisten rajojen yli;

37.

Portinvartijoina toimivat suuret alustat harjoittavat usein ”toissijaista” valvontaa sisältöön, joka on jo toimituksellisten standardien ja sovellettavien säännösten mukaista;

38.

Väärän ja harhaanjohtavan sisällön erilaisten ilmentymien erottaminen ja tyypillisten disinformaation levittämismenetelmien tunnistaminen (esim. koordinoidun epäaidon toiminnan avulla) on ratkaisevan tärkeää asianmukaisten ja yksilöllisten vastausten löytämiseksi;

39.

Sananvapauden tärkeyden osalta valtioiden ja hallinnollisten sääntelyviranomaisten sekä yksityisten alustojen tarjoajien olisi pidättäydyttävä määrittelemästä laadukasta sisältöä tai sisällön luotettavuutta sinänsä; Tämä ei saisi estää alustoja edistämästä yleistä viestintää ja ilmoituksia kriisi- tai hätätilanteissa.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA:

40.

Edistämään medialukutaitoa, kuten neuvoston päätelmissä medialukutaidosta jatkuvasti muuttuvassa maailmassa todetaan, ja erityisesti tukemaan kansallista medialukutoimintaa, joilla torjutaan disinformaatiota ja vahvistetaan yleisön selviytymiskykyä ja joka kohdennetaan kaiken ikäisille kansalaisille;

41.

Kannustamaan kansallisia sääntelyviranomaisiaan tekemään yhteistyötä muiden kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa, erityisesti audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) kanssa, ja arvioimaan oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä koskevia kansallisia sääntöjä sekä riippumattomien kansallisten mediaviranomaisten valmiuksien soveltuvuutta digitaalisiin haasteisiin vastaamiseen ja nykyisten säännösten täytäntöönpanoon;

PYYTÄÄ EUROOPAN KOMISSIOTA:

42.

Toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen täytäntöönpanon aiempiin arviointeihin perustuen ja sananvapauden periaatetta noudattaen; näin tunnistettaisiin nykyiset aukot ja estettäisiin yleisen edun vahingoittaminen käsittelemällä disinformaation manipulatiivisia levitystekniikoita muun muassa tulevan eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmaan puitteissa.

43.

Vahvistamaan Euroopan mediasääntelyä uusien digitaalisten haasteiden osalta rajat ylittävää sisällön jakelua painottaen ja alkuperämaaperiaatteen prosesseja ja toimivuutta optimoiden sen varmistamiseksi, että mediaa koskevien säännösten rajatylittävällä täytäntöönpanolla pystytään tehokkaasti suojaamaan median käyttäjiä, kuluttajia ja alaikäisiä;

44.

Vahvistamaan nykyisten sääntöjen tosiasiallista täytäntöönpanoa rajatylittävissä tapauksissa, tukemaan kansallisten sääntelyviranomaisten ERGA:n puitteissa laatimaa yhteisymmärryspöytäkirjaa rajatylittävän lainvalvonnan yksinkertaistetuista menettelysäännöistä ja lisäämään tukea tämän yhteistyösopimuksen hallinnoinnille, täytäntöönpanolle ja toteuttamiselle;

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI:

45.

Edistämään rakenteellisten ja menettelyllisten indikaattorien kehittämistä uutislähteiden ja tiedotusvälineiden luotettavuutta varten ja siten edistämään ammatillisten normien ja etiikan noudattamista;

46.

Työskentelemään kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, ammattitoimittajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa sellaisten välineiden kehittämiseksi, joilla disinformaatio tunnistetaan (tekniset faktantarkistusprosessit), kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi esitetyn tiedon luotettavuutta koskevista huolenaiheista;

47.

Tukemaan eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin (EDMO) kehittämistä osana pyrkimyksiään havaita ja paljastaa disinformaatiokampanjoita erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa ja digitaalisessa mediassa, sen mukaisesti kuin disinformaation torjuntaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa esitetään.

LIITE

Viitteet

Eurooppa-neuvosto

—	Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmät, 1. ja 2. lokakuuta 2020 (EUCO 13/20)

Euroopan unionin neuvosto

—	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät tiedotusvälineiden vapaudesta ja moniarvoisuudesta digitaalisessa ympäristössä (EUVL C 32, 4.2.2014, s. 6).

—	Ulkoasiainneuvoston 12. toukokuuta 2014 hyväksymät sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat.

—	Neuvoston päätelmät eurooppalaisen sisällön vahvistamisesta digitaalitaloudessa (EUVL C 457, 19.12.2018, s. 2).

—	Neuvoston päätelmät medialukutaidosta jatkuvasti muuttuvassa maailmassa (EUVL C 193, 9.6.2020, s. 23).

Euroopan komissio

—	Media pluralism in the Member States of the European Union, SEC(2007) 32.

—	Guidelines for EU support to media freedom and media integrity in enlargement countries, 2014-2020, laajentumisasioiden pääosasto, 2014.

—	Assessment of the Code of Practice on Disinformation – Achievements and areas for further improvement (SWD(2020) 180 final).

—	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Oikeusvaltiokertomus 2020. Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa, COM(2020) 580 final.

Euroopan komissio / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustaja

—	Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Covid-19-disinfomaation torjunta – Faktat oikein, JOIN(2020) 8 final.

Euroopan neuvosto

—	Ministerikomitean suositus CM/Rec(2018)1[1] jäsenvaltioille tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja omistussuhteiden läpinäkyvyydestä.

—	Ministerikomitean suositus CM/Rec(2018)2 jäsenvaltioille internetin välityspalveluiden tarjoajien roolista ja vastuusta.

—	Ministerikomitean julkilausuma Decl(13/02/2019)2 laadukkaan journalismin rahoituksen kestävyydestä digitaalisella aikakaudella.

—	Ministerikomitean suositus CM/Rec(2020)1 jäsenvaltioille algoritmijärjestelmien ihmisoikeusvaikutuksista.

Tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta käsittelevä keskus

—	European Union competencies in respect of media pluralism and media freedom, Tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta käsittelevä keskus, 2013.

—	Parcu, P. L., New digital threats to media pluralism in the information age, RSCAS 2019/19, Yliopistollinen Eurooppa-instituutti.

—	Stasi, M. L., Ensuring Pluralism in Social Media Markets: Some Suggestions, RSCAS 2020/05; Yliopistollinen Eurooppa-instituutti.

—	Brogi, E., Carlini, R., Nenadic, I., Parcu, P. L., de Azevedo Cunha, M. V., Monitoring Media Pluralism in the Digital Era. Application of the Media Pluralism Monitor in the European Union, Albania and Turkey in the years 2018-2019, RSCAS, Yliopistollinen Eurooppa-instituutti, 2020.

Muut tutkimukset

—	Independent Study on Indicators for Media Pluralism in the Member States – Towards a Risk-Based Approach, K. U. Leuven – ICRI, Jönköping International Business School – MMTC, Central European University – CMCS, Ernst & Young Consultancy Belgium, 2009.

—	A free and pluralistic media to sustain European democracy, High Level Group on Media Freedom and Pluralism, 2013.

—	Internal Media Plurality in Audiovisual Media Services in the EU: Rules & Practices, (ERGAn raportti), 2018.

—	ERGA Report on disinformation: Assessment of the implementation of the Code of Practice, 2020.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 422

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	63. vuosikerta 7. joulukuuta 2020

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2020/C 422/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9868 — Raytheon Technologies Corporation/Saudi Arabian Oil Company/Middle East Cyber Services JV) ( 1 )	1
2020/C 422/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9884 — Thoma Bravo/Madison Dearborn Partners/Axiom) ( 1 )	2
2020/C 422/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9799 — Goldman Sachs/Summa Equity/EcoOnline) ( 1 )	3
2020/C 422/04	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9903 — SoftBank Group/Mizuho Financial Group/One Tap BUY) ( 1 )	4
2020/C 422/05	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9858 — Bosch Group/ELCO Group/JV) ( 1 )	5
2020/C 422/06	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10011 — ORIX/Cambourne/ORIX India Wind/GEH Assets) ( 1 )	6
2020/C 422/07	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9989 — BB Holding Investment/Duferdofin-Nucor) ( 1 )	7

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2020/C 422/10	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10063 – Mitsubishi UFJ Lease & Finance/Hitachi Capital) Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	17
2020/C 422/11	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10057 — Schlumberger/CEA/Genvia JV) Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	19

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2159
JPY	Japanin jeniä	126,44
DKK	Tanskan kruunua	7,4429
GBP	Englannin puntaa	0,90282
SEK	Ruotsin kruunua	10,2578
CHF	Sveitsin frangia	1,0822
ISK	Islannin kruunua	152,10
NOK	Norjan kruunua	10,6598
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,518
HUF	Unkarin forinttia	358,57
PLN	Puolan zlotya	4,4769
RON	Romanian leuta	4,8725
TRY	Turkin liiraa	9,4636
AUD	Australian dollaria	1,6387
CAD	Kanadan dollaria	1,5633
HKD	Hongkongin dollaria	9,4240
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7254
SGD	Singaporen dollaria	1,6206
KRW	Etelä-Korean wonia	1 320,60
ZAR	Etelä-Afrikan randia	18,4674
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,9421
HRK	Kroatian kunaa	7,5415
IDR	Indonesian rupiaa	17 222,37
MYR	Malesian ringgitiä	4,9366
PHP	Filippiinien pesoa	58,430
RUB	Venäjän ruplaa	90,0679
THB	Thaimaan bahtia	36,672
BRL	Brasilian realia	6,2759
MXN	Meksikon pesoa	24,1091
INR	Intian rupiaa	89,6755

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2020/C 422/08	Neuvoston päätelmät vapaan ja moniarvoisen mediajärjestelmän turvaamisesta	8
	Euroopan komissio
2020/C 422/09	Euron kurssi — 4. joulukuuta 2020	16

	Oikaisuja
	Oikaisu ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättämiseen (Asia M.9684 – Parks Bottom/Omers/Accor/Fairmont Hotels) ( EUVL C 419, 4.12.2020 )	20


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.