10.11.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 379/1

KOMISSION TIEDONANTO

Komission tulkitseva tiedonanto eurooppalaisesta yhtenäisestä sähköisestä raportointimuodosta (ESEF) annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 mukaisesti laadittujen vuositilinpäätöksiin sisältyvien tilinpäätösasiakirjojen laatimisesta, tilintarkastuksesta ja julkistamisesta

(2020/C 379/01)

1. Johdanto

Tämän tulkitsevan tiedonannon tarkoituksena on selventää tiettyjä voimassa olevia unionin oikeuden säännöksiä, jotka koskevat komission delegoidun asetuksen 2019/815 (ESEF-asetus) (1) mukaisesti laadittujen tilinpäätösten laatimista, tilintarkastusta ja julkistamista. Nämä EU:n säännökset perustuvat direktiiviin 2004/109/EY (2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/50/EU (avoimuusdirektiivi), direktiiviin 2006/43/EY (3), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/56/EU (tilintarkastusdirektiivi), ja direktiiviin 2013/34/EU (tilinpäätösdirektiivi) (4).

Tässä asiakirjassa esitetyt kannanotot ja lausunnot edustavat Euroopan komission näkemystä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan yksinomainen toimivalta tulkita Euroopan unionin toimielinten säädöksiä on unionin tuomioistuimella.

ESEF-asetuksella on otettu käyttöön yhtenäinen sähköinen raportointimuoto sellaisten liikkeeseenlaskijoiden vuositilinpäätöksiä varten, joiden arvopaperit on noteerattu EU:n säännellyillä markkinoilla. Asetuksessa vahvistetaan yleiset säännöt, jotka koskevat avoimuusdirektiivin (5) 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vuositilinpäätösten muotoa, sekä yksityiskohtaisemmat säännöt, jotka koskevat vuositilinpäätökseen sisältyvien tilinpäätösasiakirjojen merkitsemistä. Asetusta ei sovelleta avoimuusdirektiivin 5 artiklassa tarkoitettuihin puolivuotiskatsauksiin.

ESEF-asetuksessa asetetaan seuraavat keskeiset vaatimukset:

i)	Liikkeeseenlaskijoiden on laadittava ja julkistettava vuositilinpäätöksensä käyttäen eXtensible HyperText Markup Language -muotoa (XHTML);

ii)

Liikkeeseenlaskijoiden, jotka laativat konsernitilinpäätöksensä asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (6) nojalla hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit, sellaisina kuin EU on ne hyväksynyt) tai päätöksen 2008/961/EY (7) 1 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettujen IFRS-standardien (IFRS-standardit, sellaisina kuin IASB on ne antanut) mukaisesti, on

—	merkittävä kyseiset konsernitilinpäätökset käyttämällä Inline eXtensible Business Reporting Language -kieltä (iXBRL);

—	ryhmämerkittävä tilinpäätöksen liitetiedot (8).

iXBRL-merkinnöissä on noudatettava ESEF-taksonomiaa, joka sisältyy ESEF-asetuksen liitteisiin ja on laadittu IFRS-säätiön julkaiseman IFRS-taksonomian perusteella.

XHTML-muoto yhdistettynä iXBRL-merkintöihin mahdollistaa sen, että vuositilinpäätökset ovat sekä ihmis- että koneluettavia, mikä parantaa vuositilinpäätöksiin sisältyvien tietojen saatavuutta, analysointia ja vertailtavuutta.

Kun ESEF-asetusta aletaan soveltaa, liikkeeseenlaskijat voivat täyttää avoimuusdirektiivin (9) mukaiset julkistamisvelvoitteensa ainoastaan ESEF-muodossa laadittujen vuositilinpäätösten avulla.

Komissio on tyytyväinen siihen, että useat jäsenvaltiot ovat muuttaneet tai muuttavat parhaillaan kansallisia sääntöjään, jotta ne vastaisivat kaikilta osin ESEF-asetukseen liittyviä unionin lainsäädännön vaatimuksia. Komissio kannustaa kaikkia jäsenvaltioita saattamaan prosessin hyvissä ajoin päätökseen, jos se on vielä kesken.

Tämän tiedonannon sisältö on merkityksellinen siltä osin kuin ESEF-asetusta on alettu soveltaa. (10)

2. Selvennyksiä voimassa oleviin tilintarkastusta koskeviin unionin säännöksiin

2.1. Onko lakisääteisten tilintarkastajien annettava tilintarkastuslausunto siitä, ovatko vuositilinpäätöksiin sisältyvät tilinpäätösasiakirjat ESEF-asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien lakisääteisten vaatimusten mukaisia?

Unionin lainsäädännössä edellytetään, että lakisääteiset tilintarkastajat (11) antavat tilintarkastuslausunnon siitä, ovatko vuositilinpäätöksiin sisältyvät tilinpäätösasiakirjat ESEF-asetuksen asiaankuuluvien lakisääteisten vaatimusten eli tilinpäätösasiakirjoihin sovellettavien ESEF-asetuksen säännösten mukaisia.

Tämä päätelmä perustuu seuraavaan oikeudelliseen analyysiin:

Avoimuusdirektiivin 4 artiklan 7 kohdan mukaan liikkeeseenlaskijoiden, joiden arvopaperit on noteerattu EU:n säännellyillä markkinoilla, on laadittava vuositilinpäätöksensä yhtenäisessä sähköisessä raportointimuodossa. Yhtenäistä sähköistä raportointimuotoa koskevista vaatimuksista säädetään ESEF-asetuksessa, jossa on säännöt koko vuositilinpäätöksen muodosta (12) ja tarkemmat säännöt vuositilinpäätökseen sisältyvien tilinpäätösasiakirjojen merkitsemisestä (13).

ii.

Avoimuusdirektiivin 4 artiklan 4 kohdassa täsmennetään, että liikkeeseenlaskijoiden tilinpäätökset on tarkastettava tilinpäätösdirektiivin mukaisesti. (14) Tilinpäätösdirektiivin 34 artiklan 1 kohdan mukaan lakisääteisten tilintarkastajien on tarkastettava yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilinpäätökset. Tällaisia yhteisöjä ovat muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit on noteerattu EU:n säännellyillä markkinoilla. (15)

iii.

Tilintarkastusdirektiivin 28 artiklan mukaan lakisääteisten tilintarkastajien on esitettävä tilintarkastuksensa tulokset tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastuskertomuksessa on oltava lakisääteisen tilintarkastajan lausunto i) siitä, annetaanko tilinpäätöksessä oikea ja riittävä kuva noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti, ja ii) tapauksen mukaan siitä, täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset. (16)

iv.

Tilintarkastusdirektiivin 28 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa termillä lakisääteiset vaatimukset tarkoitetaan mitä tahansa lakisääteistä vaatimusta, joka on asetettu unionin tasolla ja/tai kansallisella tasolla tilinpäätöksen laatimista varten. ESEF-asetuksen johdanto-osan 11 kappaleen mukaan ESEF-asetuksen vaatimukset ovat lakisääteisiä vaatimuksia.

Tilintarkastusdirektiivin 28 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa käytetty ilmaisu tapauksen mukaan tarkoittaa, että jos unionin ja/tai kansallisessa lainsäädännössä säädetään tilinpäätöksiin sovellettavista lakisääteisistä vaatimuksista, lakisääteisten tilintarkastajien on tarkastettava, että tilinpäätökset ovat näiden lakisääteisten vaatimusten mukaisia, ja annettava tilintarkastuslausunto.

Lakisääteisten tilintarkastajien edellytetään näin ollen tarkastavan, että tilinpäätös on sovellettavien lakisääteisten vaatimusten mukainen, mukaan lukien ESEF-asetuksessa säädetyt asiaankuuluvat lakisääteiset vaatimukset (joista tarkemmin jäljempänä kysymyksessä 2.2), ja annettava tilintarkastuslausunto siitä, täyttääkö tilinpäätös nämä vaatimukset.

Julkisesti noteerattujen yhtiöiden tilinpäätösten laatimista, julkistamista ja tilintarkastusta koskevien unionin säädösten johdanto-osan kappaleissa vahvistetut tavoitteet tukevat tätä oikeudellista analyysiä. Näillä tavoitteilla pyritään

(i)	parantamaan tilinpäätösten vertailukelpoisuutta ja yleistä luottamusta niihin (17);

(ii)	varmistamaan, että yhtiöiden, joiden arvopaperit noteerataan EU:n säännellyllä markkinalla, tilinpäätöstietojen läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden taso on korkea (18);

(iii)

suojaamaan yhtiön ulkopuolisten henkilöiden edut (19);

(iv)	varmistamaan yhdenmukainen lähestymistapa lakisääteiseen tilintarkastukseen (20);

(v)	varmistamaan korkeatasoinen sijoittajansuoja koko yhteisössä (21); ja

(vi)	tekemään raportointi helpommaksi ja edistämään yritystietojen saatavuutta, analysointia ja vertailukelpoisuutta (22).

Jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden eheys ja yhdenmukainen suojan taso kaikille tilinpäätösasiakirjojen ja vuositilinpäätösten käyttäjille, käyttäjille olisi annettava samantasoinen suoja riippumatta siitä, missä muodossa he saavat tilinpäätökseen sisältyvät tiedot, olivatpa ne skannattuina paperiasiakirjoina tai rakenteisina sähköisinä asiakirjoina.

2.2. Minkä ESEF-asetuksessa säädettyjen lakisääteisten vaatimusten täyttyminen lakisääteisten tilintarkastajien olisi tarkistettava voidakseen antaa tilintarkastuslausuntonsa?

Voidakseen antaa tilintarkastuslausunnon siitä, ovatko tilinpäätökset asetuksessa säädettyjen ”asiaankuuluvien lakisääteisten vaatimusten” mukaisia, lakisääteisten tilintarkastajien on tarkistettava, että liikkeeseenlaskijoiden tilinpäätökset ovat tilinpäätöstietoihin sovellettavien ESEF-asetuksen säännösten mukaisia. (23)”Asiaankuuluvat lakisääteiset vaatimukset” ovat seuraavat:

i)	Kaikki vuositilinpäätökseen sisältyvät tilinpäätösasiakirjat on laadittava oikeassa XHTML-muodossa (24);

ii)

Kun on kyse EU:n hyväksymien IFRS-standardien tai IASB:n antamien IFRS-standardien mukaisesti laadituista konsernitilinpäätöksistä (25):

—	ESEF-asetuksen liitteessä II täsmennetyt tiedot on merkittävä, jos kyseiset tiedot sisältyvät konsernitilinpäätökseen;

—

Kaikkien merkintöjen, mukaan lukien vapaaehtoiset muiden kuin liitteessä II täsmennettyjen tietojen merkinnät, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

—	on käytettävä XBRL-merkintäkieltä;

—	on käytettävä ESEF-asetuksen liitteessä VI täsmennettyjä ydintaksonomian elementtejä, jotka ovat lähimpänä kirjanpidossa tarkoitettua merkitystä, ellei oteta käyttöön laajennetun taksonomian elementtejä ESEF-asetuksen liitteen IV mukaisesti;

—	merkintöjen on oltava merkintöjä koskevien yhteisten sääntöjen mukaisia (26).

iii)

Kun on kyse muista kuin IFRS-konsernitilinpäätöksistä (27):

—

Kaikkien merkintöjen, jotka liikkeeseenlaskija vapaaehtoisesti tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti sisällyttää tilinpäätöstietoihin, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

—	on käytettävä XBRL-merkintäkieltä;

—	on käytettävä sen jäsenvaltion taksonomiaa, jossa liikkeeseenlaskijalla on kotipaikka;

—	merkintöjen on oltava merkintöjä koskevien yhteisten sääntöjen mukaisia (28).

2.3. Sisällytetäänkö lausunto siitä, ovatko tilinpäätökset ESEF-asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien lakisääteisten vaatimusten mukaisia, tilintarkastuskertomukseen vai erilliseen kertomukseen?

Lausunto siitä, ovatko tilinpäätökset ESEF-asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien lakisääteisten vaatimusten mukaisia, sisällytetään tilintarkastuskertomukseen.

Tilintarkastusdirektiivin 28 artiklan mukaan lakisääteisten tilintarkastajien on esitettävä tilintarkastuksensa tulokset tilintarkastuskertomuksessa. Direktiivin 28 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa täsmennetään, että tilintarkastuskertomukseen on sisällyttävä lausunto siitä, annetaanko tilinpäätöksessä oikea ja riittävä kuva noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti, ja siitä, täyttääkö tilinpäätös sovellettavat lakisääteiset vaatimukset. Tässä tapauksessa ”lakisääteiset vaatimukset” vastaavat ESEF-asetuksessa säädettyjä ”asiaankuuluvia lakisääteisiä vaatimuksia” (ks. vastaus kysymykseen 2.2).

2.4. Sisällytetäänkö tilintarkastuskertomus ESEF-vaatimusten mukaiseen vuositilinpäätökseen vai erilliseen asiakirjaan, joka esitetään yhdessä ESEF-asetuksen mukaisen vuositilinpäätöksen kanssa?

Voimassa olevassa unionin lainsäädännössä ei täsmennetä, olisiko tilintarkastuskertomus sisällytettävä vuositilinpäätökseen vai esitettävä yhdessä vuositilinpäätöksen kanssa erillisenä asiakirjana.

Avoimuusdirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaan tilintarkastuskertomus on ”julkistettava kokonaisuudessaan””vuositilinpäätöksen yhteydessä”. Jos kansallisella tasolla tai säännellyillä markkinoilla ei ole voimassa erityisiä sääntöjä, liikkeeseenlaskijat voivat soveltaa parhaaksi katsomaansa vaihtoehtoa ottaen tapauskohtaisesti huomioon tekniset mahdollisuudet.

2.5. Onko kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoiden esitettävä tilintarkastuskertomus, johon sisältyy tilintarkastuslausunto siitä, ovatko vuositilinpäätöksiin sisältyvät tilinpäätösasiakirjat ESEF-asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien lakisääteisten vaatimusten mukaisia?

Avoimuusdirektiivin mukaan kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoiden on julkistettava vuositilinpäätökset, jotka on laadittu kaikkien ESEF-asetuksen vaatimusten mukaisesti, sekä tilintarkastusdirektiivin mukaisesti laadittu tilintarkastuskertomus. Näin ollen kolmannen maan liikkeeseenlaskijan on varmistettava, että sen tilintarkastajat antavat tilintarkastuslausunnon siitä, ovatko vuositilinpäätökseen sisältyvät tilinpäätösasiakirjat ESEF-asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien lakisääteisten vaatimusten mukaisia.

Avoimuusdirektiivin 4 artiklan 4 kohdassa säädetään, että kaikkien liikkeeseenlaskijoiden (myös kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoiden) vuositilinpäätöksissä julkistettavat tilinpäätösasiakirjat on tarkastettava tilinpäätösdirektiivin 34 artiklan 1 kohdan, 34 artiklan 2 kohdan ja 35 artiklan (jossa viitataan tilintarkastusdirektiivin 28 artiklaan) mukaisesti. Näissä säännöksissä viitataan tilintarkastajien velvollisuuteen tarkastaa tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomuksen sisältöön. (29) Tilintarkastuskertomuksen sisällön on oltava tilintarkastusdirektiivin 28 artiklan mukainen. Artiklassa edellytetään, että tilintarkastaja antaa tilintarkastuslausunnon siitä, onko tilinpäätös lakisääteisten vaatimusten mukainen, mukaan lukien ESEF-asetuksessa säädetyt asiaankuuluvat lakisääteiset vaatimukset.

3. Selvennyksiä sähköisen allekirjoituksen käyttöä koskeviin unionin säännöksiin

3.1. Voivatko liikkeeseenlaskijat ja/tai lakisääteiset tilintarkastajat allekirjoittaa vuositilinpäätökset ja/tai niihin sisältyvät asiakirjat ja/tai tilintarkastuskertomukset sähköisesti?

Voimassa oleva unionin lainsäädäntö ei estä liikkeeseenlaskijoita tai lakisääteisiä tilintarkastajia allekirjoittamasta vuositilinpäätöksiä, niihin sisältyviä asiakirjoja tai tilintarkastuskertomuksia sähköisesti. Jos kansallisella tasolla tai säännellyillä markkinoilla ei ole voimassa erityisiä sääntöjä, liikkeeseenlaskijat ja/tai lakisääteiset tilintarkastajat voivat soveltaa parhaaksi katsomaansa vaihtoehtoa, oli se sitten käsin kirjoitettu tai sähköinen allekirjoitus.

Vaikka avoimuusdirektiivin 4 artiklan 4 kohdassa nimenomaisesti edellytetään, että liikkeeseenlaskijat julkistavat tilintarkastuskertomuksen, jonka ovat allekirjoittaneet tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevat tilintarkastajat (30), unionin tasolla ei ole nimenomaista vaatimusta siitä, allekirjoitetaanko vuositilinpäätökset tai niihin sisältyvät asiakirjat ja miten ne allekirjoitetaan. Allekirjoituksiin sovellettavista vaatimuksista voidaan kuitenkin säätää kansallisessa lainsäädännössä.

Joka tapauksessa, kuten asetuksen (EU) N:o 910/2014 (e-IDAS-asetus) (31) 25 artiklan 2 kohdassa täsmennetään (”Hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella on oltava samanlaiset oikeusvaikutukset kuin käsin kirjoitetulla allekirjoituksella.”), hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen käyttö näiden asiakirjojen allekirjoittamisessa täyttää allekirjoitusvelvoitteet.

4. Selvennyksiä liikkeeseenlaskijoiden vastuuta ja vahingonkorvausvelvollisuutta koskeviin unionin säännöksiin

4.1. Onko liikkeeseenlaskijan hallinto-, johto- tai valvontaelin vastuussa siitä, että vuositilinpäätökset ovat ESEF-asetuksen vaatimusten mukaisia?

Liikkeeseenlaskijan hallinto-, johto- tai valvontaelin vastaa vuositilinpäätösten laatimisesta ja julkistamisesta ESEF-asetuksen mukaisesti.

Avoimuusdirektiivin 7 artiklan mukaan (muun muassa) avoimuusdirektiivin 4 artiklan mukaisesti laadittavista ja julkistettavista tiedoista ovat vastuussa ”ainakin liikkeeseenlaskija tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimet”. Avoimuusdirektiivin 4 artiklan 7 kohdassa edellytetään, että vuositilinpäätökset laaditaan ja julkistetaan ESEF-asetuksen mukaisesti.

4.2. Onko liikkeeseenlaskijoiden sisällytettävä vuositilinpäätökseensä vastuulausunto siitä, että vuositilinpäätös on ESEF-asetuksen mukainen?

Unionin lainsäädäntö ei estä liikkeeseenlaskijoita antamasta vapaaehtoisesti esimerkiksi vuositilinpäätökseen sisältyvässä vastuulausunnossa erityistä lausumaa siitä, että vuositilinpäätös on ESEF-asetuksen mukainen.

Avoimuusdirektiivin 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa edellytetään, että vuositilinpäätös sisältää ”liikkeeseenlaskijan vastuullisten henkilöiden, joiden nimet ja tehtävät on ilmoitettava selvästi, antamat lausunnot siitä, että sovellettavia tilinpäätösstandardeja noudattaen laaditut tilinpäätösasiakirjat antavat heidän parhaan ymmärryksensä mukaan oikean ja riittävän kuvan [...]”. Jos kansallisella tasolla tai säännellyillä markkinoilla ei ole voimassa erityisiä sääntöjä, liikkeeseenlaskijat voivat soveltaa parhaaksi katsomaansa vaihtoehtoa. Liikkeeseenlaskijan hallinto-, johto- tai valvontaelin on avoimuusdirektiivin 7 artiklan nojalla joka tapauksessa vastuussa ESEF-asetuksen mukaisen vuositilinpäätöksen laatimisesta ja julkistamisesta (ks. myös kysymys 4.1).

4.3. Saavatko liikkeeseenlaskijat julkistaa vuositilinpäätöksestä versioita, jotka eivät ole ESEF-asetuksen mukaisia ja/tai joihin sisältyy ESEF-asetuksen mukaisia tilinpäätösasiakirjoja, joiden osalta lakisääteiset tilintarkastajat eivät ole tarkastaneet ESEF-asetuksen mukaisuutta?

Unionin lainsäädäntö ei estä liikkeeseenlaskijoita julkistamasta (esimerkiksi verkkosivustollaan) vuositilinpäätöksistään versioita, jotka eivät ole ESEF-asetuksen mukaisia tai joihin sisältyy ESEF-asetuksen mukaisia tilinpäätösasiakirjoja, joiden osalta lakisääteiset tilintarkastajat eivät ole tarkastaneet ESEF-asetuksen mukaisuutta. (32) Olisi kuitenkin tehtävä selväksi, että nämä vuositilinpäätösten versiot, jotka eivät ole ESEF-asetuksen mukaisia, ovat epävirallisia.

Avoimuusdirektiivin 4 artiklassa edellytetään, että liikkeeseenlaskijat julkistavat vuositilinpäätöksensä, jotka on laadittu ESEF-asetuksen mukaisesti. Kun ESEF-asetusta aletaan soveltaa, liikkeeseenlaskijat voivat täyttää avoimuusdirektiivin mukaiset julkistamisvelvoitteensa ainoastaan julkistamalla ESEF-asetuksen mukaiset vuositilinpäätökset – yhdessä vuositilinpäätöksiin sisältyvän tilintarkastuskertomuksen kanssa. Unionin lainsäädännössä ei kielletä julkistamasta (esim. liikkeeseenlaskijoiden verkkosivustolla) vuositilinpäätöksestä versioita, jotka eivät ole ESEF-asetuksen mukaisia ja/tai joihin sisältyy tarkastamattomia ESEF-asetuksen mukaisia tilinpäätösasiakirjoja. Tällaisten versioiden julkistaminen ei ole kuitenkaan avoimuusdirektiivin noudattamisen kannalta riittävää.

5. Selvennyksiä unionin säännöksiin, jotka koskevat ESEF-tiedostojen käyttöä unionin asettamien muiden velvoitteiden täyttämiseen

5.1. Saavatko liikkeeseenlaskijat toimittaa ESEF-asetuksen mukaiset tilinpäätökset kansalliseen kaupparekisteriin noudattaakseen tilinpäätösdirektiivin julkistamissääntöjä?

Kun kyseessä on osakeyhtiö, jonka arvopaperit on noteerattu EU:n säännellyillä markkinoilla, unionin lainsäädännössä ei kielletä käyttämästä ESEF-asetuksen mukaisesti laadittuja ja julkistettuja tarkastettuja tilinpäätöksiä myös muiden kuin avoimuusdirektiivistä johtuvien oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseen. Näin ollen unionin lainsäädäntö ei estä sellaisten kansallisten ja/tai hallinnollisten sääntöjen täytäntöönpanoa, joiden nojalla liikkeeseenlaskijat voisivat toimittaa ESEF-asetuksen mukaiset tilinpäätökset kaupparekisteriin.

Tilinpäätösdirektiivin 30 artiklan 1 kohdan mukaan osakeyhtiöiden on julkistettava tarkastetut tilinpäätöksensä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Julkistamissääntöjen osalta siinä viitataan direktiiviin (EU) 2017/1132 (yhtiöoikeusdirektiivi). Yhtiöoikeusdirektiivin 16 artiklassa, jota sovelletaan osakeyhtiöihin riippumatta siitä, onko niiden arvopaperit noteerattu EU:n säännellyillä markkinoilla, edellytetään, että yhtiöt toimittavat tilinpäätösasiakirjat kansalliseen kaupparekisteriin.

Tilinpäätösdirektiivissä tai yhtiöoikeusdirektiivissä ei täsmennetä, missä muodossa tarkastetut tilinpäätökset, jotka voivat olla sähköisiä, on laadittava ja toimitettava. Periaatteessa ei ole mitään estettä sille, että jäsenvaltiot sallivat osakeyhtiöiden, joiden arvopaperit on noteerattu EU:n säännellyillä markkinoilla, toimittaa kaupparekisteriin ESEF-asetuksen mukaiset tilinpäätökset täyttääkseen tilinpäätösdirektiivin 30 artiklan 1 kohdan ja yhtiöoikeusdirektiivin 16 artiklan mukaiset velvoitteensa.

6. Selvennyksiä virallisesti nimettyjä järjestelmiä koskeviin unionin säännöksiin

6.1. Saavatko virallisesti nimetyt järjestelmät jakaa vuositilinpäätöksiä muussa kuin ESEF-muodossa?

Virallisesti nimettyjen järjestelmien on jaettava vuositilinpäätöksiä ainakin liikkeeseenlaskijoiden toimittamassa ESEF-asetuksen mukaisessa muodossa.

Avoimuusdirektiivin 21 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat virallisesti nimetyt järjestelmät säänneltyjen tietojen keskitettyä säilyttämistä varten ja tarjoavat loppukäyttäjille helpon pääsyn järjestelmään.

(1) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/815, annettu 17 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä yhtenäisen sähköisen raportointimuodon määrittämistä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 143, 29.5.2019, s. 1). Delegoidulla asetuksella täydennetään direktiivin 2004/109/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/50/EU, 4 artiklan 7 kohtaa.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/50/EU.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(5) Asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, että vuositilinpäätökset sisältävät tarkastetut tilinpäätösasiakirjat, toimintakertomuksen ja liikkeeseenlaskijan vastuulausunnot.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (IAS-asetus) (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).

(7) 2008/961/EY: Komission päätös, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008, tiettyjen kolmansien maiden kansallisten tilinpäätösstandardien ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien käytöstä kolmansien maiden arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden laatiessa konsolidoituja tilinpäätöksiään (EUVL L 340, 19.12.2008, s. 112).

(8) Tämä vaatimus otetaan käyttöön asteittain ESEF-asetuksen liitteen II mukaisesti.

(9) Avoimuusdirektiivissä asetetaan julkistamisvaatimukset kaikille ”säännellyille tiedoille”, joihin kuuluvat myös vuositilinpäätökset. Lisäksi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 (esiteasetus) (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12) 9 artiklan 12 kohdan mukaan liikkeeseenlaskijat voivat sisällyttää vuositilinpäätöksensä yleiseen rekisteröintiasiakirjaansa. Näiden liikkeeseenlaskijoiden voidaan katsoa täyttäneen avoimuusdirektiivin mukaisen velvoitteensa julkaista vuositilinpäätöksensä vain, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Näihin edellytyksiin kuuluu muun muassa se, että yleiseen rekisteröintiasiakirjaan sisältyvä vuositilinpäätös on avoimuusdirektiivin 4 artiklan vaatimusten mukainen (ESEF mukaan lukien).

(10) Ks. ESEF-asetuksen 8 artikla.

(11) Lakisääteisillä tilintarkastajilla tarkoitetaan tässä asiakirjassa lakisääteisiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä.

(12) Ks. ESEF-asetuksen 3 artikla.

(13) Ks. ESEF-asetuksen 4, 5 ja 6 artikla.

(14) Avoimuusdirektiivin 4 artiklan 4 kohdassa viitataan neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY (EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11) 51 ja 51 a artiklaan sekä seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY (EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1) 37 artiklaan, jotka on sittemmin kumottu tilinpäätösdirektiivillä (vastaavat säännökset ovat tilinpäätösdirektiivin 34 artiklan 1 kohdassa, 34 artiklan 2 kohdassa ja 35 artiklassa).

(15) Ks. tilinpäätösdirektiivin 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.

(16) Ks. tilintarkastusdirektiivin 28 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohta, jota sovelletaan yksittäisten tilinpäätösten lisäksi myös konsernitilinpäätöksiin (kuten saman artiklan 5 kohdassa säädetään).

(17) Tilinpäätösdirektiivin johdanto-osan 55 kappale.

(18) Asetuksen (EY) N:o 1606/2002 johdanto-osan 3 kappale.

(19) Tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista 14 päivänä kesäkuuta 2017 annetun direktiivin (EU) 2017/1132 (yhtiöoikeusdirektiivi) (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46) johdanto-osan 7 kappale.

(20) Tilintarkastusdirektiivin johdanto-osan 3 kappale.

(21) Avoimuusdirektiivin johdanto-osan 7 kappale.

(22) Avoimuusdirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin 2013/50/EU (EUVL L 294, 6.11.2013, s. 13) johdanto-osan 26 kappale ja ESEF-asetuksen johdanto-osan 4 kappale.

(23) Ohjeita ESEF-asetuksen asiaankuuluvien lakisääteisten vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen on Euroopan tilintarkastajien valvontaelinten komitean laatimissa suuntaviivoissa, jotka koskevat eurooppalaisessa yhtenäisessä sähköisessä muodossa esitettyjen tilinpäätösten tarkastamista (Guidelines on the auditors’ involvement on financial statements in European Single Electronic Format) https://ec.europa.eu/info/files/191128-ceaob-guidelines-auditors-involvement-financial-statements_en.

(24) ESEF-asetuksen 3 artikla, jossa edellytetään koko vuositilinpäätöksen laatimista XHTML-muodossa, on luettava yhdessä avoimuusdirektiivin 4 artiklan 2 kohdan kanssa, jossa täsmennetään, että vuositilinpäätöksen on sisällettävä muun muassa tarkastetut tilinpäätösasiakirjat. XHTML-asiakirjojen maksuton validointiohjelma on käytettävissä osoitteessa http://validator.w3.org/.

(25) Ks. ESEF-asetuksen 4 artikla.

(26) Ks. ESEF-asetuksen 6 artikla.

(27) Ks. ESEF-asetuksen 5 artikla. Näitä sääntöjä sovelletaan liikkeeseenlaskijoihin, joiden kotipaikka on jäsenvaltiossa.

(28) Ks. ESEF-asetuksen 6 artikla.

(29) Avoimuusdirektiivin 4 artiklan 4 kohdassa viitataan direktiivin 78/660/ETY 51 ja 51 a artiklaan sekä direktiivin 83/349/ETY 37 artiklaan. Molemmat direktiivit kumottiin tilinpäätösdirektiivillä vuonna 2013. Vastaavuustaulukon mukaan viittauksia kumottujen direktiivien artikloihin pidetään viittauksina tilinpäätösdirektiivin 34 artiklan 1 kohtaan, 34 artiklan 2 kohtaan ja 35 artiklaan.

(30) Tilintarkastusdirektiivin 28 artiklan 4 kohdassa säädetään myös, että lakisääteisen tilintarkastajan on allekirjoitettava ja päivättävä tilintarkastuskertomus.

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(32) Tällaisia versioita voivat olla esimerkiksi vuositilinpäätökset, joita ei ole laadittu ESEF-asetuksessa edellytetyssä muodossa tai jotka on laadittu ESEF-asetuksessa edellytetyssä muodossa, mutta niihin sisältyy tarkastamaton versio ESEF-asetuksen mukaisista tilinpäätösasiakirjoista (esim. ESEF-asetuksen mukainen vuositilinpäätös, joka on julkaistu jollakin muulla kielellä kuin sillä, jolla ESEF-asetuksen mukaiset tilinpäätösasiakirjat on tarkastettu).

10.11.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 379/11

Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunto,

annettu 20 päivänä elokuuta 2019

Asia M.8870 – E.ON/Innogy

Esittelijä: Tanska

(2020/C 379/05)

Toimivalta

Neuvoa-antava komitea (9 jäsenvaltiota) on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että ilmoitettu liiketoimi muodostaa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004, jäljempänä ’sulautuma-asetus’, 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän (1).

Neuvoa-antava komitea (9 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitetulla liiketoimella on sulautuma-asetuksen 1 artiklan 2 kohdan mukainen unionin laajuinen ulottuvuus.

Tuotemarkkinoiden määritelmä

Neuvoa-antava komitea (9 jäsenvaltiota) yhtyy komission päätösluonnoksessa tekemiin päätelmiin merkityksellisten tuotemarkkinoiden määritelmästä, joka koskee seuraavia osa-alueita:

a.	Sähköntuotanto ja tuotetun sähkön tukkumyynti Saksassa, Tšekissä ja Unkarissa.

b.	Sähkön jakelu Saksassa, Tšekissä ja Unkarissa.

c.	Sähkön vähittäistoimitukset Saksassa, Tšekissä, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

d.	Lämmityssähkön vähittäistoimitukset Saksassa.

e.	Kaasun tuotantoketjun loppupään tukkutoimitukset Tšekissä.

f.	Kaasun jakelu Saksassa, Tšekissä ja Unkarissa.

g.	Kaasun vähittäistoimitukset Saksassa, Tšekissä, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

h.	Mittaukset Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

i.	Sähköinen liikkuvuus Saksassa.

j.	Katuvalaistus Unkarissa.

Maantieteellisten markkinoiden määritelmä

Neuvoa-antava komitea (9 jäsenvaltiota) yhtyy komission päätösluonnoksessa tekemiin päätelmiin merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmästä, joka koskee seuraavia osa-alueita:

a.	Sähköntuotanto ja tuotetun sähkön tukkumyynti Saksassa, Tšekissä ja Unkarissa.

b.	Sähkön jakelu Saksassa, Tšekissä ja Unkarissa.

c.	Sähkön vähittäistoimitukset Saksassa, Tšekissä, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

d.	Lämmityssähkön vähittäistoimitukset Saksassa.

e.	Kaasun tuotantoketjun loppupään tukkutoimitukset Tšekissä.

f.	Kaasun jakelu Saksassa, Tšekissä ja Unkarissa.

g.	Kaasun vähittäistoimitukset Saksassa, Tšekissä, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

h.	Mittaukset Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

i.	Sähköinen liikkuvuus Saksassa.

j.	Katuvalaistus Unkarissa.

Kilpailuvaikutusten arviointi

Neuvoa-antava komitea (9 jäsenvaltiota) yhtyy komission arvioon, jonka mukaan ilmoitettu liiketoimi aiheuttaa horisontaalisia yhteensovittamattomia vaikutuksia, jotka olennaisesti estäisivät tehokasta kilpailua seuraavilla markkinoilla:

a.	Lämmityssähkön vähittäistoimitukset kotitalouksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille Saksassa.

b.	Saksan moottoriteille asennettavien sähköajoneuvojen julkisten latausasemien asentaminen ja käyttö.

c.	Sähkön vähittäistoimitukset asiakkaille, jotka on liitetty pienjänniteverkkoon Tšekissä.

d.	Kaasun vähittäistoimitukset pienasiakkaille Tšekissä.

e.	Kaasun vähittäistoimitukset suurasiakkaille Tšekissä.

f.	Sähkön vähittäistoimitukset niille pienille ja keskisuurille yritysasiakkaille Unkarissa, jotka voivat valita itse kilpailukykyisen hinnan.

g.	Sähkön vähittäistoimitukset teollisuuden suurasiakkaille Unkarissa.

Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon, jonka mukaan ilmoitettu liiketoimi ei aiheuta horisontaalisia yhteensovittamattomia vaikutuksia, jotka olennaisesti estäisivät tehokasta kilpailua seuraavilla sen vaikutusalaan kuuluvilla markkinoilla:

a.	Sähkön vähittäistoimitukset Slovakiassa. Kuusi jäsenvaltiota äänesti puolesta. Kaksi jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä. Yksi jäsenvaltio äänesti vastaan.

b.	Kaasun vähittäistoimitukset Slovakiassa. Seitsemän jäsenvaltiota äänesti puolesta. Kaksi jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä.

c.	Kaasun vähittäistoimitukset Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdeksän jäsenvaltiota äänesti puolesta.

d.	Energian (sähkö ja kaasu) mittauspalvelut Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdeksän jäsenvaltiota äänesti puolesta.

Neuvoa-antava komitea (9 jäsenvaltiota) yhtyy komission arvioon, jonka mukaan ilmoitettu liiketoimi ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka ovat muita kuin horisontaalisia vaikutuksia, jotka olennaisesti estäisivät tehokasta kilpailua seuraavilla markkinoilla:

a.	Kaikki Saksan markkinat, joihin vaikutukset kohdistuvat vertikaalisesti.

b.	Kaikki Tšekin markkinat, joihin vaikutukset kohdistuvat vertikaalisesti.

c.	Kaikki Unkarin markkinat, joihin vaikutukset kohdistuvat vertikaalisesti.

d.	Kaikki Slovakian markkinat, joihin vaikutukset kohdistuvat vertikaalisesti.

e.	Kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan markkinat, joihin vaikutukset kohdistuvat vertikaalisesti.

Sitoumukset

Neuvoa-antava komitea (9 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoituksen tekijöiden 3. heinäkuuta 2019 esittämät lopulliset sitoumukset poistavat päätösluonnoksessa tarkoitetut tehokkaan kilpailun olennaiset esteet.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että ilmoitettu toimenpide ei merkittävästi estäisi tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden olennaisella osalla edellyttäen, että ilmoituksen tekijän 3. heinäkuuta 2019 esittämiä lopullisia sitoumuksia noudatetaan täysimääräisesti. Kahdeksan jäsenvaltiota äänesti puolesta. Yksi jäsenvaltio äänesti vastaan.

Soveltuvuus sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan

10.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu toimenpide on sen vuoksi katsottava sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti. Kahdeksan jäsenvaltiota äänesti puolesta. Yksi jäsenvaltio äänesti vastaan.

Vahvistan, että Irlanti, Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta osallistuivat videoneuvottelun avulla tähän neuvoa-antavan komitean kokoukseen ja pyysivät minua allekirjoittamaan neuvoa-antavan komitean lausunnon puolestaan.

Patrick LINDBERG

Neuvoa-antavan komitean kokouksen puheenjohtaja

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

10.11.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 379/14

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)

E.ON/Innogy

(Asia M.8870)

(2020/C 379/06)

Komissio vastaanotti 31. tammikuuta 2019 sulautuma-asetuksen (2) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla E.ON SE, jäljempänä ’E.ON’, Saksa, hankkii yksinomaisen määräysvallan Innogy SE:n, jäljempänä ’Innogy’, Saksa, jakelu- ja kuluttajaratkaisuissa ja tietyissä sähköntuotantoon liittyvissä omaisuuserissä, jäljempänä ’ehdotettu liiketoimi’ (3).

Komissio antoi 7. maaliskuuta 2019 päätöksen sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen päätös’. Kyseisessä päätöksessä komissio katsoi, että ehdotetun liiketoimen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan oli vakavia epäilyjä, koska sillä oli horisontaalisia yhteensovittamattomia vaikutuksia useisiin Tšekin, Saksan, Unkarin ja Slovakian sähkön ja kaasun vähittäistoimitusmarkkinoihin.

E.ON antoi 20. maaliskuuta 2019 vastauksensa 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen päätökseen.

Koska E.ON ja Innogy jättivät vastaamatta komission esittämiin pyyntöihin toimittaa asiaa koskevat kattavat tiedot, komissio teki 25. ja 29. maaliskuuta 2019 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla kaksi päätöstä, joista ensimmäinen oli osoitettu E.ON:lle ja toinen E.ON:lle ja Innogylle. Näillä päätöksillä lykättiin sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua määräaikaa. E.ON (yhdessä Innogyn kanssa E.ON:lle ja Innogylle osoitetun päätöksen osalta) toimitti kattavat vastaukset 5. ja 11. huhtikuuta 2019. Ensimmäinen määräajan lykkäys alkoi näin ollen 22. maaliskuuta ja päättyi 11. huhtikuuta 2019.

Koska RWE ja Innogy eivät vastanneet tyhjentävästi tietopyyntöön, komissio teki 30. huhtikuuta 2019 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen uuden päätöksen. Tällä päätöksellä niin ikään lykättiin sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua määräaikaa. Innogy toimitti kattavan vastauksen 8. toukokuuta 2019, ja tämän vuoksi toinen lykkäys alkoi 29. huhtikuuta ja päättyi 8. toukokuuta 2019.

Hyväksyin 7. helmikuuta ja 14. toukokuuta 2019 välisenä aikana päätöksen 2011/695/EU 5 artiklan nojalla 18 samoilla tai niihin liittyvillä markkinoilla toimivaa yritystä kolmansiksi osapuoliksi, joiden etua asia koskee. Komissio oli menettelyn aikana useaan otteeseen yhteydessä näihin osapuoliin sekä suullisesti että kirjallisesti, mikä antoi niille mahdollisuuden esittää näkemyksensä ehdotetusta liiketoimesta sulautuma-asetuksen täytäntöönpanoasetuksen (4) 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Komissio pidensi 7. kesäkuuta 2019 lopullisen päätöksen tekemisen määräaikaa 20 työpäivällä sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kolmannen virkkeen mukaisesti.

E.ON toimitti 20. kesäkuuta 2019 komissiolle ensimmäiset muodolliset ehdotetut sitoumukset, joille komissio teki markkinatestin 21. kesäkuuta 2019. E.ON toimitti 3. heinäkuuta 2019 komissiolle tarkistetut sitoumukset, joissa otettiin huomioon markkinatestistä saatu palaute, jäljempänä ’lopulliset sitoumukset’.

Komissio ei antanut sulautuma-asetuksen täytäntöönpanoasetuksen (5) 13 artiklan 2 kohdan mukaista väitetiedoksiantoa. Tämän vuoksi asetuksen 14 artiklan mukaista virallista suullista kuulemista ei järjestetty.

10.

Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja hylkäsi 7. elokuuta 2019 kahden kolmannen osapuolen yhteisen pyynnön saada tutustua komission perusteluihin, tutkimuksen alustaviin päätelmiin ja komission suunnittelemaan päätökseen päätöksen 2011/695/EU 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti. Kun otetaan huomioon erityinen vuorovaikutus näiden kolmansien osapuolten (kuvattu yleisemmin edellä 6 kohdassa) kanssa, niille oli tiedotettu riittävästi menettelyn luonteesta ja kohteesta ja niille oli annettu mahdollisuus käyttää tehokkaasti oikeuttaan esittää näkemyksensä ilmoitetun keskittymän haitallisista vaikutuksista itseensä. Kolmansien osapuolten, joiden etua asia koskee, oikeus tulla kuulluksi ei kata oikeutta saada tietoja komission suunnittelemasta päätöksestä tai sen perusteluista (6).

11.

Komissio katsoo päätösluonnoksessa, että lopullisilla sitoumuksilla poistetaan sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla ne tehokkaan kilpailun olennaiset esteet, joita ehdotettu liiketoimi olisi muutoin aiheuttanut. Tästä syystä päätösluonnoksessa todetaan, että ehdotettu liiketoimi soveltuu sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan, jos lopullisia sitoumuksia noudatetaan kaikilta osin.

12.

Kaiken kaikkiaan katson, että menettelyllisten oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen on varmistettu menettelyn aikana.

Brysselissä 5. syyskuuta 2019.

Joos STRAGIER

(1) Laadittu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen 2011/695/EU (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 29), jäljempänä ’päätös 2011/695/EU’, 16 ja 17 artiklan mukaisesti.

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (’EY:n sulautuma-asetus’) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1), jäljempänä ’sulautuma-asetus’.

(3) Innogy on tällä hetkellä RWE AG:n määräysvallassa (’RWE’, Saksa). Ehdotettu liiketoimi on osa RWE:n ja E.ON:n välistä monimutkaista omaisuuserien vaihtoa. RWE ilmoitti komissiolle erillisessä asiassa (asia M.8871) ehdotetusta yksinomaisen tai yhteisen määräysvallan hankkimisesta E.ON:n tietyissä sähköntuotannon omaisuuserissä, ja komissio hyväksyi tämän hankinnan ehdoitta 26. helmikuuta 2019.

(4) Komission asetus (EY) N:o 802/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta (’sulautuma-asetuksen täytäntöönpanoasetus’) (EUVL L 133, 30.4.2004, s. 1).

(5) Komission asetus (EY) N:o 802/2004 yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta (EUVL L 133, 30.4.2004, s. 1 ja oikaisu EUVL L 172, 6.5.2004, s. 9).

(6) Ks. yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 27.11.1997, Kayserberg v. komissio, T-290/94, ECLI:EU:T:1997:186, 105–109 kohta.

10.11.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 379/16

Tiivistelmä komission päätöksestä,

annettu 17 päivänä syyskuuta 2019,

yrityskeskittymän julistamisesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi

(Asia M.8870 – E.ON/Innogy)

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 6530)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2020/C 379/07)

Komissio antoi 17. syyskuuta 2019 päätöksen sulautuma-asiassa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan nojalla. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla todistusvoimaisella kielellä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/competition/index_en.html

I OSAPUOLET

(1)

Euroopan komissio vastaanotti 31. tammikuuta 2019 sulautuma-asetuksen 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jäljempänä ’keskittymä’, jolla E.ON SE, jäljempänä ’E.ON’, Saksa, hankkii 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan Innogy SE:n, jäljempänä ’Innogy’, Saksa, jakelu- ja kuluttajaratkaisuissa ja tietyissä sähköntuotantoon liittyvissä omaisuuserissä. (2)

(2)

E.ON on energiayhtiö, jolla on toimintaa koko toimitusketjussa, mukaan lukien tuotanto, tukkumyynti, siirto, jakelu, vähittäismyynti ja muu energiaan liittyvä toiminta (esimerkiksi mittaukset ja sähköinen liikkuvuus). E.ON toimii useissa jäsenvaltioissa, kuten Ruotsissa, Romaniassa, Italiassa, Puolassa, Tanskassa, Tšekissä, Saksassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(3)

Innogy, joka on RWE:n kokonaan omistama tytäryhtiö, on energiayhtiö, joka toimii koko toimitusketjussa jakelusta vähittäistoimituksiin ja energiaan liittyvään toimintaan (esimerkiksi mittaukset ja sähköinen liikkuvuus). Innogy toimii useissa jäsenvaltioissa, muun muassa Belgiassa, Espanjassa, Alankomaissa, Puolassa, Ranskassa, Italiassa, Portugalissa, Romaniassa, Kroatiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Saksassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(4)

E.ON:stä käytetään jäljempänä ilmausta ’ilmoituksen tekijä’, ja siihen ja Innogyyn viitataan yhteisesti ’osapuolina’.

II TOIMENPIDE

(5)

Keskittymä koskee E.ON:n hankkimaa yksinomaista määräysvaltaa Innogyssä. Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita. Keskittymä on osa E.ON:n ja RWE:n välistä laajaa omaisuuserien vaihtoa, jonka tuloksena E.ON toimii ensisijaisesti sähkön ja kaasun jakeluverkkojen toiminnassa ja vähittäistoimituksissa eri Euroopan maissa. RWE keskittyy tuotantoon ja tukkumyyntiin.

(6)

E.ON hankkii RWE:n tytäryhtiön Innogyn energian jakeluverkkoihin ja asiakasratkaisuihin liittyvät toiminnot sekä tietyt Innogyn hallussa olevat pienet sähköntuotantolaitokset, pääasiassa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, jäljempänä ’käänteisesti liiketoiminnasta erotetut osat’. RWE hankkii suurimman osan E.ON:n uusiutuvan energian tuotantoon liittyvästä yritystoiminnasta ja vähemmistöosuuksista kahdessa jo RWE:n käytössä olevassa ydinvoimalassa. Lisäksi RWE säilyttää a) Innogyn uusiutuvan energian tuotantolaitokset (lukuun ottamatta käänteisesti liiketoiminnasta erotettuja osia), b) Innogyn 49 prosentin omistusosuuden Kärntner Energieholding Beteiligungs GmbH:sta ja c) Innogyn yksitoista kaasuvarastoa Saksassa ja Tšekissä (kaikki nämä omaisuuserät muodostavat yhdessä uudelleen luovutettavat osat). RWE hankkii myös puhtaasti rahoituksellisen vähemmistöosuuden E.ON:stä. Komissio hyväksyi RWE:n E.ON Assetsin hankinnan 26. helmikuuta 2019 tehdyllä päätöksellä COMP/M.8871 – RWE / E.ON Transfer Assets.

(7)

Omaisuuserien vaihdon kaksi osaa synnyttävät kaksi erillistä keskittymää. Tämä päätös koskee keskittymää, joka syntyisi, jos E.ON hankkisi määräysvallan Innogyssä.

(8)

Asianomaisten yritysten yhteenlaskettu, koko maailmasta kertynyt liikevaihto on yli 5 miljardia euroa. Kummankin yrityksen EU:n laajuinen liikevaihto ylittää 250 miljoonaa euroa, mutta kumpikaan yritys ei saa yli kahta kolmasosaa yhteenlasketusta EU:n alueelta kertyneestä liikevaihdostaan yhdestä ja samasta jäsenvaltiosta. Sen vuoksi ilmoitetulla toimenpiteellä on EU:n laajuinen ulottuvuus.

III MENETTELY

(9)

Komissio esitti vakavia epäilyjä keskittymän soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja antoi 7. maaliskuuta 2019 päätöksen sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun menettelyn käynnistämisestä. E.ON esitti 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista päätöstä koskevat kirjalliset huomautuksensa 20. maaliskuuta 2019, ja se täydensi niitä 8. toukokuuta ja 20. toukokuuta 2019.

(10)

Tämän asian lopullisen päätöksen tekemiselle asetettua määräaikaa lykättiin kahdesti sulautuma-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti 22. maaliskuuta 2019 (11. huhtikuuta 2019 asti) ja 29. huhtikuuta 2019 (8. toukokuuta 2019 asti).

(11)

Tämän asian lopullisen päätöksen tekemiselle asetettua määräaikaa pidennettiin osapuolten pyynnöstä 7. kesäkuuta 2019 vielä 20 työpäivällä sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(12)

Komission yksilöimien alustavien kilpailuongelmien ratkaisemiseksi ja yksityiskohtaisten keskustelujen jälkeen osapuolet toimittivat 20. kesäkuuta 2019 komissiolle sitoumusluonnokset, jäljempänä ’toisen vaiheen sitoumukset’.

(13)

Komissio käynnisti 21. kesäkuuta 2019 markkinatestin sen arvioimiseksi, voidaanko toisen vaiheen sitoumuksilla poistaa komission esittämät kilpailuongelmat.

(14)

Osapuolet esittivät lopulliset sitoumukset 4. heinäkuuta 2019, jäljempänä ’lopulliset sitoumukset’.

IV TIIVISTELMÄ ARVIOINNISTA

(15)

Osapuolilla on päällekkäistä toimintaa useissa maissa, mutta päällekkäisyyttä ilmenee eniten Saksassa, Tšekissä, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (3). Osapuolilla on merkittäviä horisontaalisia päällekkäisyyksiä osassa toiminnastaan kussakin näistä maista. Ne voidaan tiivistää seuraavasti.

1. Saksa

1.1 Markkinoiden määrittely

(16)

Sähkön vähittäistoimitukset: Komissio määrittelee yleensä lopullisille asiakkaille toimitettavan sähkön vähittäistoimitusten markkinat laajuudeltaan kansallisiksi, mutta Saksan osalta se on aiemmin harkinnut myös suppeampaa määritelmää (jakeluverkon taso [jakeluverkonhaltija]). Tässä päätöksessä komissio säilyttää kansallisen soveltamisalan suurasiakkaiden osalta ja päättelee markkinatutkimuksensa perusteella ja Saksan liittovaltion kartelliviraston vahvistaman markkinamääritelmän mukaisesti, että i) kotitalouksille ja pienille kaupallisille asiakkaille perustoimituksella toimitettavan vapaasti valitun sähkön vähittäistoimitusmarkkinat ovat paikalliset ja rajoittuvat asianomaiseen perustoimitusalueeseen ja että ii) kotitalouksille ja pienille kaupallisille asiakkaille erityissopimusten nojalla toimitettavan vapaasti valitun sähkön vähittäistoimituksen maantieteelliset markkinat ovat kansalliset.

(17)

Lämmityssähkön vähittäistoimitukset: Komission tutkimuksessa havaittiin, että useat tekijät tukevat kansallista markkinoiden määrittelyä sekä paikallista kilpailudynamiikkaa. Tämän vuoksi tässä päätöksessä jätetään avoimeksi Saksan kotitalouksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille toimitettavan lämmityssähkön vähittäistoimitusmarkkinoiden maantieteellinen laajuus sen suhteen, onko kyseessä kansallinen markkina, jossa on vahvaa alueellista kilpailua verkkoaluetasolla, vai paikallinen markkina.

(18)

Kaasun vähittäistoimitukset: Komissio totesi arviointinsa perusteella, että kaasun vähittäistoimitusmarkkinoiden rakenne ja toiminta ovat hyvin samanlaiset kuin sähkön vähittäistoimitusmarkkinoiden. Tämän vuoksi komissio katsoo, että kaasun vähittäistoimituksiin sovelletaan samaa maantieteellisten markkinoiden määritelmää kuin sähkön vähittäistoimituksiin.

(19)

Sähköinen liikkuvuus: Tässä päätöksessä komissio katsoo, että i) sähköajoneuvojen latausasemien tukkumyynti on laajuudeltaan kansallista tai ETA:n laajuista (jätetään avoimeksi), ii) sähköajoneuvojen yksityisten latausasemien vähittäismyynti on laajuudeltaan kansallista, iii) moottoriteille asennettavien sähköajoneuvojen julkisten latausasemien asentamisen ja käytön markkinat ovat paikallisia tai kansallisia, joissa on paikallisia tekijöitä (jätetään avoimeksi), iv) muualle kuin moottoriteille asennettavien sähköajoneuvojen julkisten latausasemien asentamisen ja käytön markkinat ovat paikallisia tai kansallisia, joissa on paikallisia tekijöitä (jätetään avoimeksi), v) julkisten sopimusliikenteen sähköajoneuvojen latausasemien asentamisen ja käytön markkinat ovat laajuudeltaan kansallisia ja vi) vähittäis- ja asennuspalvelut sähköajoneuvojen julkisille latausasemille ovat laajuudeltaan kansallisia.

1.2 Kilpailuvaikutusten arviointi

(20)

Komissio arvioi vaikutusalaan kuuluvat markkinat edellä kuvatulla tavalla. Komissio on tullut siihen tulokseen, että keskittymä estää olennaisesti tehokasta kilpailua seuraavilla markkinoilla.

Saksan lämmityssähkön vähittäistoimitusmarkkinat: Komissio päätyi tähän tulokseen, koska lämmityssähkön markkinat ovat erittäin keskittyneet (sulautuma yhdistää kaksi kansallisesti suurinta toimittajaa), osapuolet aiheuttavat toisilleen merkittävää kilpailupainetta, osapuolille on vain vähän varteenotettavia vaihtoehtoja ja markkinoille pääsyn esteet ovat suuret.

Saksan moottoriteille asennettavien julkisten sähköajoneuvojen latausasemien asentamisen ja käytön markkinoiden osalta komissio tuli tähän tulokseen yksilöityään osapuolille kuuluvat toisiaan lähellä olevat latausasemat, joiden lähistöllä ei ole kilpailevia sähköajoneuvojen latausasemia.

2. Tšekki

2.1 Markkinoiden määritelmä

(21)

Sähkön vähittäistoimitukset: Komissio on jättänyt päätöskäytännössään avoimeksi sen, onko sähkön vähittäistoimitusmarkkinoiden maantieteellinen soveltamisala Tšekin osalta kansallinen vai suppeampi. Tässä päätöksessä i) suurjänniteasiakkaille ja ii) pienjänniteasiakkaille toimitettavan sähkön maantieteelliset markkinat määritellään kansallisiksi, vaikka pienjänniteasiakkaille toimitettavan sähkön osalta on olemassa paikallisia kilpailutekijöitä.

(22)

Kaasun vähittäistoimitukset: Komissio on jättänyt päätöskäytännössään avoimeksi sen, onko kaasun vähittäistoimitusmarkkinoiden maantieteellinen soveltamisala Tšekin osalta kansallinen vai suppeampi. Tässä päätöksessä i) suurasiakkaille ja ii) pienasiakkaille toimitettavan kaasun maantieteelliset markkinat määritellään kansallisiksi, vaikka pienasiakkaille toimitettavan kaasun osalta on olemassa paikallisia kilpailutekijöitä.

2.2 Kilpailuvaikutusten arviointi

(23)

Komissio arvioi vaikutusalaan kuuluvat markkinat edellä kuvatulla tavalla. Komissio on tullut siihen tulokseen, että keskittymä estää olennaisesti tehokasta kilpailua seuraavilla markkinoilla.

a)	Tšekin pienjänniteasiakkaille toimitettavan sähkön vähittäismarkkinoiden osalta komissio teki päätelmänsä sillä perusteella, että osapuolilla on vakiintunut asema markkinoilla ja että ne ovat läheisiä kilpailijoita.

b)	Tšekin pienasiakkaille toimitettavan kaasun vähittäismarkkinoiden osalta komissio teki päätelmänsä suuren markkinaosuuden ja osapuolten aiemman vakiintuneen aseman täydentävyyden perusteella ja sen vuoksi, että osapuolet ovat läheisiä kilpailijoita.

c)	Tšekin suurasiakkaille toimitettavan kaasun vähittäismarkkinoiden osalta komissio teki päätelmänsä sillä perusteella, että markkinaosuus on suuri hajanaisilla markkinoilla, joilla osapuolet ovat läheisiä kilpailijoita.

3. Unkari

3.1 Markkinoiden määritelmä

(24)

Sähkön vähittäistoimitukset: Komissio on aiemmin määritellyt Unkarin yrityksille suunnattujen sähkön vähittäistoimitusten markkinat kansallisiksi, kun taas kotitalousasiakkaille suunnattuja vähittäistoimituksia on pidetty laajuudeltaan kansallista alempana (kunkin jakeluverkonhaltijan alue). Komission arvioinnin perusteella tätä päätöstä sovellettaessa katsotaan, että sähkön vähittäistoimitukset kotitalousasiakkaille ja pienille ja keskisuurille yritysasiakkaille, joita palvelevat yleispalvelun tarjoajat, ovat maantieteellisesti laajuudeltaan kansallista tasoa alempana (jakeluverkonhaltijan alue). Kilpailevasta tarjonnasta valitseville pienille ja keskisuurille yrityksille toimitettavan sähkön ja suurten kaupallisten ja teollisten asiakkaiden sähkön vähittäistoimitusten maantieteellistä laajuutta pidetään kansallisena.

3.2 Kilpailuvaikutusten arviointi

(25)

Komissio arvioi vaikutusalaan kuuluvat markkinat edellä kuvatulla tavalla. Komissio on tullut siihen tulokseen, että keskittymä estää olennaisesti tehokasta kilpailua seuraavilla markkinoilla.

a)	Unkarin kilpailevasta tarjonnasta valitseville pienille ja keskisuurille yrityksille toimitettavan sähkön vähittäismarkkinoiden osalta komissio tuli tähän tulokseen, koska sulautuma poistaisi merkittävän kilpailupaineen jo ennestään erittäin keskittyneiltä markkinoilta.

b)	Unkarin suurille teollisuusasiakkaille toimitettavan sähkön vähittäismarkkinoiden osalta komissio tuli tähän tulokseen, koska osapuolet ovat läheisiä kilpailijoita ja sulautuma vähentäisi merkittävästi markkinoilla toimivien todellisten kilpailijoiden määrää.

4. Slovakia

4.1 Markkinoiden määritelmä

(26)

Sähkön vähittäistoimitukset: Tässä päätöksessä komissio katsoo, että sähkön vähittäistoimitusten maantieteelliset markkinat ovat laajuudeltaan kansalliset, vaikka niihin sisältyy vahvoja alueellisia tekijöitä.

4.2 Kilpailuvaikutusten arviointi

(27)

Komissio on tullut siihen tulokseen, että keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua Slovakiassa.

(28)

Komissio tuli siihen tulokseen, että Slovakian kolmella vaikutusalaan kuuluvalla i) säänneltyjen asiakkaiden, ii) pienten sääntelemättömien asiakkaiden ja iii) suurten teollisuusasiakkaiden sähkön vähittäistoimituksia koskevalla markkinasegmentillä ei ollut merkittävää estettä tehokkaalle kilpailulle, koska osapuolet eivät ole läheisiä kilpailijoita ja muut toimittajat rajoittavat osapuolia voimakkaammin kuin osapuolet toisiaan. Komissio tutki myös, voiko keskittymä, vaikka sillä ei olekaan merkittävää vaikutusta nykyiseen kilpailun tasoon, vaikuttaa kilpailuun tulevaisuudessa siten, että se johtaa potentiaalisen kilpailun häviämiseen, mutta tutkimuksen aikana kerätyt tiedot eivät tue tätä päätelmää.

5. Yhdistynyt kuningaskunta

5.1 Markkinoiden määritelmä

(29)

Sähkön vähittäistoimitukset kotitalouksille ja suurille teollisuusasiakkaille: aiempien päätösten mukaisesti komissio katsoo, että sähkön vähittäistoimitusten maantieteellinen laajuus on Yhdistynyt kuningaskunta.

5.2 Kilpailuvaikutusten arviointi

(30)

Komissio on tullut siihen tulokseen, että keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(31)

Komissio tuli siihen tulokseen, että Yhdistyneen kuningaskunnan vaikutusalaan kuuluvilla i) kotitalouksien ja ii) suurten teollisuusasiakkaiden sähkön vähittäistoimituksia koskevilla markkinasegmenteillä ei ollut merkittävää estettä tehokkaalle kilpailulle, koska osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on maltillinen, osapuolet eivät ole läheisiä kilpailijoita ja markkinoilla toimii useita vaihtoehtoisia varteenotettavia kilpailijoita.

V KORJAUSTOIMENPITEET

(32)

Todettujen kilpailuongelmien ratkaisemiseksi osapuolet ovat toimittaneet lopulliset sitoumukset, joihin sisältyi muutoksia, joissa otetaan huomioon markkinatestin tulokset. Lopulliset sitoumukset ovat seuraavanlaiset:

(33)

Saksan lämmityssähkö: korjaustoimenpiteet koostuvat lähes kaikkien EDG:n (E.ON:n suurin tytäryhtiö) niiden erityissopimusasiakkaiden luovuttamisesta, joille toimitetaan sähköä lämmitystä varten. Lopullisiin sitoumuksiin sisältyvät myös niiden asiakkaiden osalta, joille toimitetaan sähköä erillisillä mittareilla, kaikki vastaavat kotitalouksien sähköä koskevat erityissopimukset, jotka liittyvät asiakkaisiin, joille toimitetaan sähköä lämmitystä varten. Luovutus jaetaan kahdeksi erilliseksi asiakaskokonaisuudeksi, jonka yksi ostaja hankkii yhdessä tai jonka kaksi eri ostajaa hankkii erikseen.

(34)

Saksan moottoriteille asennettavien julkisten sähköajoneuvojen latausasemien asentaminen ja käyttö: luovutus koostuu E.ON:n velvoittamisesta lopettamaan kokonaan lakkautettujen latausasemien (eli niiden alueiden latausasemat, joilla on horisontaalisia päällekkäisyyksiä) toiminta ja olemaan käyttämättä lakkautettuja latausasemia ennalta määrätyn ajan. Lisäksi E.ON sitoutuu olemaan käyttämättä muita lakkautettuja latausasemia (muita latausasemia, joita käyttää kolmas osapuoli ja joiden osalta E.ON harkitsi käyttösopimuksen tekemistä) ennalta määrätyn ajan.

(35)

Tšekin kaasun vähittäistoimitukset pien- ja suurasiakkaille ja sähkön vähittäistoimitukset pienjänniteasiakkaille: Innogyn ja sen sidosyritysten koko sähkön ja kaasun Tšekin vähittäismyynnin ja Innogyn muiden Tšekin toimintojen valtaosan luovuttaminen. (4)

(36)

Sähkön vähittäistoimitukset sekä kilpailevasta tarjonnasta valitseville pienille ja keskisuurille yritysasiakkaille että suurille teollisuusasiakkaille Unkarissa: E.ON luopuisi kaikesta sähkön vähittäismyynnistään niille pienille ja keskisuurille yritysasiakkaille, jotka valitsevat sähkön kilpailevasta tarjonnasta, ja suurille teollisuusasiakkaille Unkarissa.

(37)

Komissio katsoo, että lopullisissa sitoumuksissa puututaan havaittuihin kilpailuongelmiin asianmukaisesti:

Saksan lämmityssähkö: osapuolten välisen olennaisen kilpailun päällekkäisyyden suurimman osan poistaminen kansallisella ja paikallisella jakeluverkonhaltijatasolla ja yhden tai kahden tehokkaasti kasvamaan ja sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kanssa kilpailemaan kykenevän suuren, alueiden rajat ylittävän kilpailijan luominen.

b)	Saksan moottoriteille asennettavien julkisten sähköajoneuvojen latausasemien asentaminen ja käyttö: luovutus poistaisi osapuolten väliset kilpailuun liittyvät päällekkäisyydet.

c)	Tšekin kaasun vähittäistoimitukset pien- ja suurasiakkaille ja sähkön vähittäistoimitukset pienjänniteasiakkaille: luovutus poistaisi osapuolten väliset kilpailuun liittyvät päällekkäisyydet.

d)	Sähkön vähittäistoimitukset sekä kilpailevasta tarjonnasta valitseville pienille ja keskisuurille yritysasiakkaille että suurille teollisuusasiakkaille Unkarissa: luovutus poistaisi osapuolten väliset kilpailuun liittyvät päällekkäisyydet.

VI PÄÄTELMÄT

(38)

Komissio katsoo edellä esitetyistä syistä, että ehdotettu keskittymä, jota on muutettu sitoumuksilla ja johon sovelletaan tiettyjä ehtoja, joihin kuuluu komission antama hyväksyntä luovutettavan liiketoiminnan sopiville ostajille, ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

(39)

Näin ollen keskittymä julistetaan sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti edellyttäen, että ehtoja ja velvoitteita noudatetaan.

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2) Ensimmäiseksi E.ON hankkii koko Innogyn. Toiseksi E.ON erottaa suurimman osan Innogyn uusiutuvan sähkön tuotantotoiminnasta, kaasun varastointitoiminnasta ja osallistumisesta Kärntner Energieholding Beteiligungs GmbH:hon ja siirtää nämä omaisuuserät takaisin RWE:lle.

(3) Vähäisiä päällekkäisyyksiä on myös Tanskassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa, Itävallassa, Italiassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa.

(4) Innogyn Tšekin kaasunjakelutoiminta on tarkoitus siirtää Macquarielle, ja RWE säilyttää kaasun varastointitoiminnot Tšekissä.

10.11.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 379/22

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2020/C 379/09)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

YHTENÄISEN ASIAKIRJAN MUUTTAMISTA KOSKEVAN VAKIOMUUTOKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN

”MUSCADET CÔTES DE GRANDLIEU”

PDO-FR-A0496-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 15.9.2020

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Maantieteellinen alue

Viittausta viralliseen geokoodiin on tarkistettu lisäämällä siihen vuotta 2020 koskeva maininta.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Rajattu viljelyalue

Lisätään eritelmän 1 luvun IV kohdan 2 alakohdassa ilmaisun ”ja 20. kesäkuuta 2018” jälkeen ilmaisu ”ja 17. kesäkuuta 2020”.

Tämän muutoksen tavoitteena on lisätä hakemukseen päivämäärä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen hyväksyi maantieteellisellä tuotantoalueella sijaitsevan rajatun viljelyalueen muutoksen. Viljelyalueen rajaamisella tarkoitetaan asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tuotantoon soveltuvien viljelylohkojen määrittämistä maantieteellisellä tuotantoalueella.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta on tarkistettu kuntaliitoksen yhteydessä tehtyjen kunnannimien muutosten vuoksi.

Viittaus kuntiin ”Saint-Géréon” ja ”Ancenis” korvataan viittauksella kuntaan ”Ancenis-Saint-Géréon”. Viittaus kuntiin ”Saint-Hilaire-de-Loulay” ja ”Montaigu” korvataan viittauksella kuntaan ”Montaigu-Vendée” (vain liitoskuntien Montaigu ja Saint-Hilaire-de-Loulay alue).

Kyseessä on toimituksellinen muutos, jolla ei muuteta maantieteellistä aluetta.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

Muscadet Côtes de Grandlieu

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viinin/viinien kuvaus

Viinit ovat valkoisia, kuivia ja kuohumattomia.

Viinien ominaisuudet ovat seuraavat:

—	luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10 tilavuusprosenttia;

—	käymiskykyisten sokereiden (glukoosi + fruktoosi) enimmäispitoisuus on 3 grammaa litrassa;

—	haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 10 mEq/litra;

—	kokonaisalkoholipitoisuus väkevöinnin jälkeen on enintään 12 tilavuusprosenttia.

Viinien kokonaishappopitoisuuden, kokonaisrikkidioksidipitoisuuden ja todellisen kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava yhteisön sääntelyssä vahvistettujen kynnysarvojen mukaiset. Viinit ovat valkoisia, kuivia ja kuohumattomia.

Niissä on voimakkaita, pääasiassa hedelmäisiä aromeja, mahdollisesti myös jodin vivahteita, sekä tasapainoinen maku, joka vivahtaa yleisesti yleensä tuoreuteen.

Pitkä kypsytys voi tehdä niistä suutuntumaltaan runsaampia ja mahdollistaa vanhentamisen.

Viinit pakataan pulloihin huolellisesti niiden aromaattisen rikkauden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Viljelymenetelmä

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 6 500 köynnöstä hehtaaria kohden.

Köynnösrivien välinen etäisyys on enintään 1,50 m ja köynnösten välinen etäisyys samalla rivillä on 0,90–1,1 m.

Viiniköynnökset leikataan seuraavilla tekniikoilla siten, että köynnökseen jää enintään 12 silmua:

—	joko kannusversollisella matalaleikkauksella niin, että kuhunkin köynnökseen jätetään enintään viisi kannusversoa;

—	tai yksin- tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella.

Köynnökset leikataan ennen silmujen puhkeamista tai vaihetta 5 Eichhornin ja Lorentzin asteikolla.

Leikkaustavasta riippumatta viiniköynnökset voidaan leikata niin, että köynnökseen jätetään enintään 4 lisäsilmua, edellyttäen, että 11 tai 12 lehden fenologisessa vaiheessa kyseisenä vuonna hedelmiä tuottavien oksien lukumäärä köynnöstä kohti on enintään 12.

Viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Korjatun rypälesadon kaikenlainen lämpökäsittely alle –5 °C:ssa on kielletty.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 12 tilavuusprosenttia.

Viinit kypsytetään ohuen viinisakan päällä alkoholikäymisen jälkeen ja vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun 1. päivään asti. Ne ovat edelleen ohuen viinisakan päällä silloin, kun ne pakataan tai lähetetään ensimmäisen kerran pois viinikellarista.

Edellä mainittujen säännösten lisäksi viinit ovat viininvalmistusmenetelmien osalta yhteisön sääntelyssä ja maaseutu- ja merikalastuslaissa säädettyjen velvoitteiden mukaisia.

b. Enimmäistuotokset

66 hehtolitraa/ha

6. Rajattu maantieteellinen alue

Kaikki tuotantovaiheet on toteutettava maantieteellisellä alueella, jonka tuotteiden alkuperää ja laatua valvova kansallinen laitos (Institut national de l’origine et de la qualité, INAO) on hyväksynyt 15. kesäkuuta 2017 pidetyssä toimivaltaisen kansallisen komitean istunnossa. Siitä päivästä alkaen, kun toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyi tämän eritelmän, maantieteellinen alue käsittää seuraavat kunnat tai kuntien osat vuoden 2018 virallisen maantieteellisen koodin perusteella:

—

Loire-Atlantiquen departementti: Le Bignon (osittain), Bouaye, Brains, La Chevrolière, Corcoué-sur-Logne, Geneston, Legé (osittain), La Limouzinière, La Planche, Montbert (osittain), Pont-Saint-Martin, Port-Saint-Père, Saint-Aignan-Grandlieu, Saint-Colomban, Sainte-Pazanne (osittain), Saint-Léger-les-Vignes, Saint-Lumine-de-Coutais, Saint-Mars-de-Coutais, Saint-Philbert-de-Grand-Lieu, Les Sorinières (osittain), Vieillevigne (osittain).

—	Vendéen departementti: Rocheservière, Saint-Philbert-de-Bouaine.

7. Pääasiallinen rypälelajike (pääasialliset rypälelajikkeet)

Melon B

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

1. Maantieteellistä aluetta koskevat tiedot

a) Kuvaus yhteyden kannalta merkityksellisistä luontoon liittyvistä tekijöistä

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Muscadet Côtes de Grandlieu” viinitarhat sijaitsevat pääasiassa Grandlieujärveä ympäröivillä rinteillä ja järveen laskevien jokien (Logne, Boulogne ja Ognon) varsilla sekä järven laskujokena toimivan Achenaun töyräillä. Viimeksi mainittu yhtyy Loiren suistoon Nantesin ja Saint-Nazairen välissä. Maantieteellinen alue kattaa osan Loire-Atlantiquen ja Vendéen departementtien alueesta Nantesin kaupungin eteläpuolella, lähellä Atlantin valtameren rantoja. Se on tarkistetun alkuperänimityksen ”Muscadet” maantieteellisen alueen läntisin osa. Viiniköynnökset on istutettu parhaille kasvupaikoille saarekkeiksi, usein erilleen, pääasiassa karjankasvatukseen ja viljelyyn käytetyssä maisemassa.

Maantieteellisellä alueella vallitsee erityisen lauhkea valtameri-ilmasto, jonka lämpötilavaihtelut ovat hyvin pieniä vuoden aikana rannikon läheisyyden johdosta. Talvella Grandlieujärvi, joka on Ranskan Eurooppaan kuuluvan alueen suurin makean veden alue, myötävaikuttaa osaltaan ilman leutouteen ja vähentää huomattavasti hallan esiintymistä. Se, ettei rannikon ja viinitarhan välillä ei ole merkittäviä kohoumia, suosii pilviä mereltä tuovien ilmavirtausten nopeita liikkeitä, joten maantieteellisen alueen sateet ovat vähäisiä ja auringonpaiste sisämaata yleisempää. Kesällä lämpötila on yleensä leuto, ja Grandlieujärven aiheuttama kosteus viilentää muutoinkin harvinaisia helleaaltoja.

Maantieteellisen alueen geologinen rakenne koostuu pääasiassa metamorfisista kivilajeista, liuskeista ja gneissistä sekä leveistä peruskallio-, amfiboliitti-, eklogiitti- ja prasiniittisuonista. Grandlieujärveä ympäröivillä matalilla alueilla peruskallion päällä on paikka paikoin tertiäärikautisia kerrostumia, jotka koostuvat pääasiassa hiekasta, jossa on vaihtelevia määriä savea ja someroa. Näiden eri muodostumien päälle kehittyvä maaperä on yleensä tervettä, kantavaa ja läpäisevää ruskomaata. Käyttötarkoitusten mukaisesti rypäleiden korjuussa käytettävä viljelyalue rajautuu tarkasti rinteille, joiden maisema on pääasiassa avoin tai perinteisesti viiniköynnöksillä istutettu, sekä lohkoille, joilla maakerros on ohut ja maaperä kohtalaisen hedelmällinen, lämpenemiskyvyltään hyvä ja vedenpidätyskyvyltään rajallinen.

b) Kuvaus yhteyden kannalta merkityksellisistä inhimillisistä tekijöistä

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Muscadet Côtes de Grandlieu” viinitarhat ovat osa ikivanhaa viininviljelyperinnettä. Jo keskiajalla suolareitti Bourgneufin lahdelta ja Noirmoutier’sta kulki Grandlieujärven kautta viinintoimitusten vuoksi. Kauppaa on käyty aktiivisesti Irlannin ja kelttien asuinseutujen kanssa. Keskiaikaiset viinitarhat laajenivat myöhemmin (Acheneaun rannalla sijaitsevan) Buzayn ja (Oignonin reunalla sijaitsevan) Villeneuven luostarin ansiosta.

1400-luvulta alkaen kaupallinen viininviljely vahvistui Bourgneufin lahdella vierailevien pohjoiseurooppalaisten kauppalaivastojen myötä. Alankomaiden kaupan kysyntä edistää 1500-luvulla valkoviinien tuotantoa. Melon B -lajike saapui tuolloin alueelle, jossa siitä käytettiin Muscadet-nimitystä jo 1600-luvun puolivälissä. Saint-Philbert-de-Grand-Lieun seurakunnan maista oli 1700-luvun lopulla kolmannes istutettu viiniköynnöksellä. Toisen keisarikunnan aikana samaisessa kunnassa oli peräti 750 hehtaaria viiniköynnöksiä.

Viinikirvan jälkeen viiniköynnös ennallistettiin varttamalla köynnöksiä ja omaksumalla uusia tekniikoita, esimerkkeinä Guyot-leikkaus ja rivi-istutus. Jo tuolloin tuotannon taitotieto oli hyvin kodifioitu: käytettiin pelkästään melon B ‐lajiketta, säilytettiin suuri istutustiheys, valvottiin viiniköynnösten kuormaa ja tuotosta ja korjattiin rypäleet täysin kypsyneinä.

Runsaiden ja monivivahteisten viinien valmistamiseksi toimijat ottivat käyttöön erityisen viininvalmistusmenetelmän eli nantaise-menetelmän, jossa viiniä pidetään ohuen viinisakan päällä vähintään yhden talven ajan juoksuttamatta viiniä lainkaan. Tämä taitotieto on syntynyt tuottajien tavasta pitää parasta viiniään tynnyrissä viinisakan päällä tulevien juhlien varalta. Tämä kypsytysmenetelmä antaa viineille pyöreyttä ja lipevyyttä väkevöimällä erityisesti mannoproteiineja ja muita yhdisteitä, jotka ovat peräisin hiivan soluseinien autolyysistä. Lisäksi tämä menetelmä, joka perustuu siihen, että viinejä käsitellään mahdollisimman vähän ja että ne pidetään hiilidioksidia sisältävässä ilmakehässä, rajoittaa voimakkaasti hapettumista ja haihtuvien yhdisteiden vapautumista, mahdollistaa alkoholikäymisen aikana muodostuneiden aromien säilymisen kevääseen asti ja sen jälkeenkin. Kypsytyksen aikana viineihin rikastuu myös tertiäärisiä aromeja. Melon B -rypälelajikkeen tuottamat viinirypäleet, rypäleen puristemehut ja viinit sisältävät nimittäin merkittäviä määriä glykosidisten aromien lähtöaineita. Nämä sokereihin liittyvistä aglykoneista muodostuvat molekyylit ovat sellaisenaan hajuttomia. Β-glukosidisidosten rikkoutuminen erilaisten kemiallisten ja entsymaattisten prosessien vaikutuksesta tuottaa voimakkaasti tuoksuvia yhdisteitä, pääasiassa monoterpeenejä ja C13-norisoprenoideja, jolloin muodostuu muun muassa β-damaskonia, joka tunnetaan viinien hedelmäisten aromien vahventeena. Toimijat ovat hankkineet erityistä taitotietoa suojatakseen viinit kaikenlaiselta tynnyrissä tapahtuvalta hapettumiselta ja pullottaakseen ne huolellisesti, jotta näiden tuoksujen vapautuminen jatkuisi mahdollisimman pitkään ja viinit muuttuisivat sävykkäämmiksi.

Jo vuonna 1937 kyseisen maantieteellisen alueen parhaat viininviljelypaikat tunnustettiin tarkistetuksi alkuperänimitykseksi ”Muscadet”. Tuottajat vaativat kuitenkin jo vuonna 1955 tarkistetun alkuperänimityksen tunnustamista ja toistivat tämän vaatimuksen vuonna 1979, jotta parhailla rinteillä tuotettujen viinien arvo paranisi. Tarkistettu alkuperänimitys ”Muscadet Côtes de Grandlieu” tunnustettiin lopulta 29. joulukuuta 1994 annetulla asetuksella. Viineissä voidaan käyttää perinteistä viinisakan päällä pitämistä koskevaa merkintää ”sur lie”, joka on määritelty vuodesta 1977 alkaen nimitykselle ”Muscadet” ja joka tarkoittaa viinien pullottamista suoraan viininvalmistuskellareissa viinin korjuuvuotta seuraavan vuoden aikana viinien juoksutuksen ja dekantoinnin rajoittamiseksi.

Vuonna 2016 viljelyala kattoi noin 250 hehtaaria, ja sitä käytti noin 80 tuottajaa. Vuosittain kaupan pidetty määrä on noin 12 000 hehtolitraa, josta suurimmassa osassa on merkintä ”sur lie”.

2. Tietoja tuotteen laadusta ja ominaispiirteistä

Tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Muscadet Côtes de Grandlieu” varustetut viinit ovat kuivia kuohumattomia valkoviinejä. Niissä on voimakkaita, pääasiassa hedelmäisiä aromeja, joskus jodin vivahteita, sekä tasapainoinen maku, joka on vivahtaa yleisesti tuoreuteen. Pitkä kypsytys voi tehdä niistä suutuntumaltaan runsaampia ja mahdollistaa vanhentamisen. Ne pakataan pulloihin huolellisesti niiden aromaattisen rikkauden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

Viinit, joilla on merkintä ”sur lie”, ovat suutuntumaltaan yleensä tasapainoisia ja vivahtavat pikemminkin pyöreämpään suuntaan, niiden bukee on monivivahteisempi, ja ne voivat olla lievästi helmeileviä alkoholikäymisen aikana muodostuvan hiilidioksidijäämän vuoksi. Tuoreuden, aromaattisen rikkauden ja endogeenisen hiilidioksidin säilyttämiseksi ne on suojattu hapettumiselta niiden kypsytyksen ajan. Koska niitä ei voida suuren hiilidioksidipitoisuutensa vuoksi pakata pehmeisiin pakkauksiin, ne pakataan pulloihin erityisen huolellisesti.

3. Syy- ja seuraussuhteet

Maantieteellinen alue hyötyy ilmastosta, johon läheinen Atlantin valtameri ja Grandlieujärvi vaikuttavat suoraan. Talvet ovat hyvin leutoja. Koska suurin osa viljelylohkoista on erittäin hiekkaisia, tämä ilmasto varmistaa viiniköynnösten varhaisen kasvun ja kypsymisen. Viiniköynnösten kasvukaudella on pitkiä ja aurinkoisia päiviä, ja sato on kypsynyt ennen syksyn sateita. Tämän varhaisuuden aistii siinä, että viinit ovat jo nuorina avoimia ja kehittyneitä.

Geologisen perustan muodostavien metamorfisten kivien murentuminen ja maaperän karkea koostumus mahdollistavat viiniköynnösten juurtumisen syvään. Viiniköynnökset saavat maltillisesti ja säännöllisesti vettä, joka edistää viinirypäleiden kypsyyttä. Kesän viileys takaa melon B -lajikkeen rypäleissä esiintyvien herkkien aromien esiasteiden hyvän säilymisen. Valtamereltä puhaltavat tuulet suojaavat rypäleitä terveyshaitoilta. Rypäleet voidaan korjata täysin kypsinä, jolloin viinit ovat hedelmäisiä ja tuoksuvat hienovaraisesti jodille.

Vaikka viinintuotantoperinne on maantieteellisellä alueella vanhaa, siellä on pitkään ollut karjankasvatuksen hallitsemaa sekaviljelyä. Toimijoiden valitsema reitti tarkistetun alkuperänimityksen ”Muscadet Côtes de Grandlieu” tunnustamiseksi sai ne yhdistämään viininvalmistusmenetelmänsä. Kollektiivisen taitotiedon ansiosta tuottajat voivat optimoida viiniköynnösten tuotoksen ja rypäleiden kypsyysasteen.

Viinit, jotka on viiniytetty paikallisten tapojen mukaisesti, kypsytetään ohuen viinisakan päällä pakkaamiseen asti kokonaan ilman juoksuttamista. Maantieteellisen alueen talvilämpötilojen leutous edistää viinisakan vaikutusta, joten viinit paranevat edelleen kypsytyksensä aikana ja kehittyvät suutuntumaltaan runsaammiksi seuraavasta keväästä alkaen. Huolellisen pullotuksen ansiosta viinien olennaiset ominaisuudet säilyvät, ja tietyt aromit kehittyvät edelleen myös pakkaamisen jälkeen. Tämä taitotieto, joka soveltuu täydellisesti luonnonympäristön ja melon B -lajikkeen potentiaaliin, mahdollistaa käymisessä muodostuvien tuoksumolekyylien ja glykosidisten aromien esiasteiden täysimääräisen ilmentymisen viineissä.

Sadonkorjuuta seuraavan vuoden pulloihin pakatut tarkistetulla alkuperänimityksellä varustetut viinit, joihin on lisätty merkintä ”sur lie”, säilyttävät niille ominaisen tuoreuden, jota vahvistaa viiniyttämisen yhteydessä syntyvästä hiilidioksidijäämästä aiheutuva lievä helmeily. Hapettumisen välttämiseksi nämä viinit pakataan suoraan viininvalmistuskellareissa. Tämä perinteinen käytäntö, jolla minimoidaan tuotteiden käsittely, soveltuu erinomaisesti viinien hienovaraisten tuoksuyhdisteiden säilyttämiseen.

Maantieteellisellä alueella rannikon matkailukohteiden läheisyys on edistänyt viinien suoramyyntiä. Kaupalle irtotavarana myydyn tuotannon osuus on näin ollen melko pieni, toisin kuin suuressa osassa Muscadet-alueen tuotteita. Tämän kaupallisen dynamiikan ja viinien laadun ansiosta lähes koko tuotanto arvostetaan merkinnällä ”sur lie”, kun sitä myydään maan rajojen ulkopuolelle, yksittäisille asiakkaille tai edelleen Atlantin rannikolla sijaitsevien kylpylöiden ravintoloissa, joissa viinien tuoreus on sopusoinnussa simpukoiden, äyriäisten, kalojen ja kaikkien meren antimien kanssa.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue, joka määritellään viinien viiniyttämistä, valmistusta ja kypsytystä sekä viinien, joille voidaan myöntää merkintä ”sur lie”, viiniyttämistä, valmistusta, kypsytystä ja pakkaamista koskevan poikkeuksen mukaisesti, käsittää vuoden 2020 maantieteellisen virallisen koodin perusteella seuraavien kuntien tai kuntien osien alueen:

—

Loire-Atlantiquen departementti: Aigrefeuille-sur-Maine, Ancenis-Saint-Géréon, Basse-Goulaine, La Bernerie-en-Retz, Le Bignon (osittain), La Boissière-du-Doré, Bouguenais, Boussay, Carquefou, Le Cellier, La Chapelle-Heulin, Château-Thébaud, Chaumes-en-Retz, Chauvé, Cheix-en-Retz, Clisson, Couffé, Divatte-sur-Loire, Frossay, Gétigné, Gorges, La Haie-Fouassière, Haute-Goulaine, Le Landreau, Legé (osittain), Ligné, Loireauxence pour le seul territoire des communes déléguées de La Chapelle-Saint-Sauveur et Varades, Le Loroux-Bottereau, Machecoul-Saint-Même, Maisdon-sur-Sèvre, La Marne, Mauves-sur-Loire, Mésanger, Monnières, Montbert (osittain), Montrelais, Les Moutiers-en-Retz, Mouzillon, Oudon, Le Pallet, Paulx, Le Pellerin, Pornic, La Regrippière, La Remaudière, Remouillé, Rezé, Rouans, Sainte-Pazanne (osittain), Saint-Étienne-de-Mer-Morte, Saint-Fiacre-sur-Maine, Saint-Hilaire-de-Chaléons, Saint-Hilaire-de-Clisson, Saint-Julien-de-Concelles, Saint-Lumine-de-Clisson, Saint-Père-en-Retz, Saint-Viaud, Les Sorinières (osittain), Thouaré-sur-Loire, Touvois, Vair-sur-Loire, Vallet, Vertou, Vieillevigne (osittain), Villeneuve-en-Retz, Vue.

—

Maine-et-Loiren departementti: Beaupréau-en-Mauges (vain liitoskuntien Beaupréau ja Gestépour alue), Ingrandes-Le Fresne sur Loire (vain entisen kunnan Fresne-sur-Loire alue), Mauges-sur-Loire (vain liitoskuntien La Chapelle-Saint-Florent, Le Marillais ja Saint-Florent-le-Vieil alue), Montrevault-sur-Èvre (vain liitoskuntien La Boissière-sur-Èvre, La Chaussaire, Le Fief-Sauvin, Le Fuilet, Montrevault, Le Puiset-Doré, Saint-Pierre-Montlimart ja Saint-Rémy-en-Mauges alue), Orée d’Anjou, Sèvremoine (vain liitoskuntien Montfaucon-Montigné, Saint-Crespin-sur-Moine, Saint-Germain-sur-Moine ja Tillières alue).

—	Vendéen departementti: Cugand, Montaigu-Vendée vain liitoskuntien Montaigu ja Saint-Hilaire-de-Loulay, Saint-Étienne-du-Bois alueella.

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Viinit, joille voidaan myöntää merkintä ”sur lie”, on pakattava rajatulla alueella.

Viinit, joille voidaan myöntää merkintä ”sur lie”, on viinien dekantoinnin rajoittamiseksi pakattava pulloihin viininvalmistuskellareissa viinin korjuuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä aikana, jotta ne säilyttävät viiniyttämis- ja kypsyttämistavastaan peräisin olevat ominaisuudet, erityisesti tuoreuden, aromien sävykkyyden, jonka tietyt komponentit ilmenevät pakkaamisen jälkeen, ja endogeenisesta hiilidioksidipitoisuudesta johtuvan lievän helmeilevyyden.

Tämä kypsytystapa tuo viineihin pyöreyttä ja täyteläisyyttä, koska niitä täydentävät mannoproteiinit ja muut hiivasolujen seinämien autolyysista saatavat yhdisteet. Tämä menetelmä perustuu siihen, että viinejä käsitellään mahdollisimman vähän ja että ne pidetään hiilidioksidia sisältävässä ilmakehässä, mikä rajoittaa voimakkaasti hapettumista ja haihtuvien yhdisteiden vapautumista.

Koska niitä ei voida suuren hiilidioksidipitoisuutensa vuoksi pakata pehmeisiin pakkauksiin, ne pakataan pulloihin erityisen huolellisesti.

Viinit ovat edelleen ohuen viinisakan päällä silloin, kun ne pakataan tai lähetetään ensimmäisen kerran pois viinikellarista.

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistettuun alkuperänimitykseen voidaan lisätä maininta ”sur lie”, kun kyse on viineistä, jotka täyttävät tälle maininnalle eritelmissä asetetut tuotantoedellytykset.

Tarkistettua alkuperänimitystä voidaan täydentää maantieteellisellä nimellä ”Val de Loire” eritelmässä tämän maantieteellisen nimen käytöstä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Maininnan ”sur lie” ja maantieteellisen nimen ”Val de Loire” kirjaimet ovat kooltaan – niin korkeudeltaan, leveydeltään ja paksuudeltaan – pienemmät tai yhtä suuret kuin ne kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Viinit, joissa käytetään mainintaa ”sur lie”, esitetään vuosikertaa koskevan merkinnän yhteydessä.

Tarkistetulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien päällysmerkinnöissä voidaan mainita pienemmän maantieteellisen yksikön nimi edellyttäen, että:

—	kyseessä on kiinteistörekisterialue ja

—	paikka on mainittu sadonkorjuuilmoituksessa.

Kiinteistörekisteriin kirjatun paikan nimi on painettava niin, että sen korkeus, leveys tai paksuus on enintään puolet tarkistetun alkuperänimityksen muodostavien merkkien koosta. Se on samassa näkökentässä kuin tarkistetun alkuperänimityksen nimi.

Linkki eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-7bb23711-f1fe-43a8-a137-4fe682abc234

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

10.11.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 379/29

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2020/C 379/10)

Tämä tiedonanto julkaistaan annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

YHTENÄISEN ASIAKIRJAN MUUTTAMISTA KOSKEVAN VAKIOMUUTOKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN

”CÔTES D'AUVERGNE”

PDO-FR-A0925-AM03

Tiedonannon päivämäärä: 15.9.2020

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Maantieteellinen alue

Maantieteellisen alueen kunnat on päivitetty virallisen geokoodin mukaisesti. Eritelmästä on poistettu Mezelin ja Dallet’n kunnat ja siihen on lisätty Mur-sur-Allier’n kunta (joka on syntynyt Mezelin ja Dallet’n kuntaliitoksesta).

Muutos on puhtaasti toimituksellinen, sillä maantieteellinen alue ei ole muuttunut.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaan.

2. Rajattu viljelyalue

Tuote-eritelmän 1 luvun IV kohdan 2 alakohdassa ilmaisun ”16. marraskuuta 2010” jälkeen lisätään ilmaisu ”ja 17. kesäkuuta 2020”. Ilmaisun ”3. toukokuuta 2017” jälkeen lisätään ilmaisu ”ja 17. kesäkuuta 2020”.

Tällä muutoksella halutaan lisätä päivämäärä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen hyväksyi maantieteellisellä tuotantoalueella sijaitsevan rajatun viljelyalueen muutoksen. Viljelyalueen rajaamisella tarkoitetaan asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tuotantoon soveltuvien viljelylohkojen määrittämistä maantieteellisellä tuotantoalueella.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen kunnat on päivitetty virallisen geokoodin mukaisesti. Villeneuve-Lembronin kunnan nimi on muutettu muotoon ”Villeneuve”.

Sama muutos on tehty yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.

4. Valtuutettujen varastonpitäjien välisen siirron päivämäärä

Poistetaan 1 luvun IX kohdan 4 alakohdan b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viini lasketaan liikkeelle valtuutettujen varastonpitäjien välillä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

Côtes d'Auvergne

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viinin/viinien kuvaus

Viinit ovat kuohumattomia valko-, puna- ja roseeviinejä, joilla on seuraavat analyyttiset ominaisuudet: luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina: 10,5 %, ja pakkausvaiheessa: käymiskykyisen sokerin (glukoosi + fruktoosi) pitoisuus on enintään 3 g/l, kokonaishappopitoisuus enintään 112 milliekvivalenttia litrassa. Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 12,5 tilavuusprosenttia.

Haihtuvien happojen pitoisuus ja kokonaisrikkidioksidipitoisuus ovat unionin sääntelyn mukaisia.

Kaupan pidettäviksi valmiiden pakkaamattomien tai pakattujen punaviinien omenahappopitoisuus on enintään 0,4 g/l. Valkoviineissä on yleensä sitrushedelmien, eksoottisten hedelmien tai kypsien päärynöiden vivahteita, jotka voivat muuttua paahdetuiksi aromeiksi. Näissä viineissä on yleensä tiettyä eloisuutta, mutta suutuntuma on myös täyteläinen ja rehevä.

Hienovaraisten roseeviinien aromit ovat usein hedelmäisiä (esimerkiksi sitrushedelmiä, eksoottisia hedelmiä, punaisia marjoja).

Punaviinien väri on yleensä melko voimakas. Nuoret punaviinit ovat tavallisesti hedelmäisiä (viinimarjaa), mutta näiden viinien vivahteet voivat kehittyä kypsän hedelmäisiksi ja hillomaisiksi, hapankirsikkaisiksi tai mausteisiksi (erityisesti pippuria).

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viininvalmistukseen tarkoitetun hiilen käyttö yksinään tai valmisteissa olevina sekoituksina on kiellettyä roseeviinien valmistuksessa. Punaviineille sallitaan vettä poistavat väkevöintimenetelmät, ja osittaisen väkevöimisen enimmäisosuudeksi suhteessa käytettyihin määriin vahvistetaan 10 %. Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 12,5 tilavuusprosenttia. Edellä esitettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on oltava unionin tasolla sekä Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.

Viljelykäytäntö

—

Kasvatustavat

a)	Istutustiheys Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 400 köynnöstä hehtaaria kohden. Köynnösrivien välinen etäisyys on enintään 2,50 metriä ja köynnösten välinen etäisyys samalla rivillä 0,90–1,40 metriä.

Leikkuusäännöt Viiniköynnökset leikataan seuraavilla tekniikoilla siten, että köynnökseen jää enintään 12 silmua: – yksinkertainen Guyot-leikkaus, yksi ainoa satoverso ja enintään kaksi kannusta, – Y-leikkaus tai kaksinkertainen matala Guyot-leikkaus, kaksi satoversoa ja enintään kaksi kannusta, – matalaleikkaus (Royat- tai viuhkaleikkaus) Hedelmää tuottavien oksien määrä kukinnan jälkeen (fenologinen vaihe 23 Lorenzin mukaan) on köynnöstä kohti enintään 10.

b. Enimmäistuotokset

60 hehtolitraa/ha

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viini valmistetaan maantieteellisellä alueella, johon kuuluvat (vuoden 2020 virallisen geokoodin mukaan) seuraavat Puy-de-Dômen departementin kunnat: Aubière, Authezat, Beaumont, Beauregard-Vendon, Billom, Blanzat, Boudes, Cébazat, Chalus, Chanonat, Chas, Châteaugay, Châtel-Guyon, Chauriat, Clermont-Ferrand, Corent, Cournon-d'Auvergne, Le Crest, Gimeaux, Laps, Lempdes, Malauzat, Les Martres-de-Veyre, Ménétrol, Mirefleurs, Mur-sur-Allier, Neschers, Orcet, Pérignat-lès-Sarliève, Pignols, Plauzat, Prompsat, Riom, La Roche-Blanche, La Roche-Noire, Romagnat, Saint-Amant-Tallende, Saint-Bonnet-lès-Allier, Saint-Georges-sur-Allier, Saint-Hérent, Saint-Maurice, Saint-Sandoux, Saint-Yvoine, Sauvagnat-Sainte-Marthe La Sauvetat, Sayat, Tallende, Vertaizon, Veyre-Monton, Vic-le-Comte, Volvic ja Yssac-la-Tourette.

7. Pääasiallinen rypälelajike (pääasialliset rypälelajikkeet)

Pinot noir N

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

1 – Maantieteellistä aluetta koskevat tiedot

a) Kuvaus yhteyden kannalta merkityksellisistä luontoon liittyvistä tekijöistä

Maantieteellinen alue sijaitsee Puy-de-Dômen departementissa. Alue on pohjois-etelä-suunnassa noin 80 kilometriä ja länsi-itä-suunnassa 15 kilometriä pitkä. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Limagnen altaan reunamilla tuliperäisten muodostelmien liepeillä. Tällaisia muodostelmia esiintyy alueella hajanaisesti idässä sijaitsevan Livradois’n vuorijonon ja lännessä sijaitsevan Sancyn vuorijonon välillä. Yleensä viljelylohkot sijaitsevat melko hajallaan, lähes aina melko jyrkillä rinteillä, 350–550 metrin korkeudessa maantieteellisen alueen muodostavien 53 kunnan alueella.

Vulkaaninen toiminta on synnyttänyt Puys’n vuorijonon, jonka korkein kohta on Puy de Dôme (1 464 metriä), ja muokannut maisemaa tällä monimuotoisella maantieteellisellä alueella. Monimuotoisuus näkyy täydentävien maantieteellisten nimien, kuten ”Boudes”, ”Chanturgue”, ”Châteaugay”, ”Corent” ja ”Madargue”, maineessa ja erityisyydessä. Madarguen viinitarhat sijaitsevat Riomin kunnassa kukkulalla, joka on valkoista merkelimaata. Chanturguen viinitarhat ovat tunnuskuvallisia nimitykselle ”Côtes d'Auvergne”. Ne sijaitsevat jyrkillä rinteillä (kaltevuus yli 25 %) basalttitasangolla. Nimi ”Chanturgue” juontaa juurensa keltinkielisistä sanoista ”cantalo”, joka merkitsee ”kirkasta”, ja ”clarus”, joka merkitsee ”hyvin näkyvissä”. Châteaugayn viinitarhat sijaitsevat useiksi pieniksi tasanteiksi sirpaloituneen muinaisaikaisen basalttivirran liepeillä. Corentin viinitarhojen maineen takana on ”puy”, tuliperäinen kukkula, joka muodostui viimeisimpien purkausten aikana ja jonka tumma maaperä sisältää paljon tuliperäisiä kolluviaalisia kerrostumia. Nimi ”Boudes” viittaa avaralla kalkkikukkulalla sijaitseviin viinitarhoihin, joita suojaa kukkulan huipulla basalttivirta.

Maaperä viininviljelyyn rajatulla alueella on hyvin moninaista, muun muassa merkkeliä, basalttia, tuliperäistä kolluviaalimaata, graniittia ja gneissiä. Maaperän lämpöominaisuudet ovat kuitenkin kaikkialla erittäin hyvät, maaperä pidättää vettä heikosti ja lohkot saavat useimmiten hyvin auringonvaloa.

Ilmasto on puolimannermainen. Puys’n vuorijonon ja Sancyn vuoriston aiheuttama föhn-tuuli suojaa aluetta lännestä tulevista kosteilta ilmamassoilta. Lämpötila onkin yleensä korkeampi kuin ympäröivillä alueilla.

b) – Kuvaus yhteyden kannalta merkityksellisistä inhimillisistä tekijöistä

Viiniä viljeltiin Puy-de-Dômen departementissa jo 400-luvulla, mistä ovat osoituksena silloisen Clermontin piispan Sidoine Apollinairen kirjoitukset. Aateliston ja papiston sekä myöhemmin porvariston innoittamana viininviljelyn kehitystyö jatkui läpi keskiajan korkealaatuisena aina 1700-loppuun saakka, jolloin viljelyala oli jo noin 21 000 hehtaaria.

Ranskan vallankumous poisti kaupan esteitä ja toi monille maalaisille tilaisuuden hankkia maata ja ryhtyä viljelemään viiniköynnöksiä. Yksityisessä omistuksessa olevien pienten viinitarhojen määrä nelinkertaistui vuosina 1789–1804, ja vuosina 1789–1850 viljelyala kasvoi Puy-de-Dômen departementissa 21 000 hehtaarista 34 000 hehtaariin. Viiniköynnöslajikkeesta Gamay N tuli suosituin lajike, sillä käytetyt leikkuumenetelmät sopivat sille hyvin. Tohtori Jules Guyot totesikin, että viininviljely vaati älykkyyttä. Lajikkeesta Gamay N jalostettiin lajike Gamay d’Auvergne, jonka silmut avautuvat myöhään ja tertut ovat rakenteeltaan irtonaisia.

Viininviljely kukoisti, sillä Allier’n satamat tarjosivat mahdollisuuden viedä viiniä pohjoiseen päin. Viiniä kuljetettiin Loirejokea pitkin Orléansiin ja sieltä maitse Seinejoelle (ja Pariisiin). Joki toikin viininviljelijöille paljon vaurautta.

Viljelyala oli jo 45 000 hehtaaria vuonna 1895.

Vuodesta 1890 lähtien viinikirva levisi nopeasti Auvergnessa ja aiheutti viljelyksillä suurta tuhoa. Tuhoutuneet alueet elpyivät vain osittain muutaman tuottajan ansiosta vuoden 1900 jälkeen. Vuonna 1902 perustettiin viinialan laboratorio, ja vuonna 1929 perustettiin etujärjestö Châteauguay-viinien suojelemiseksi. Etujärjestön toiminta ulotettiin kaikkiin Auvergnen viineihin vuonna 1932. Samana vuonna Riomin tuomioistuimen tuomiolla myönnettiin alkuperänimitys ”Vins d’Auvergne” viineille, jotka on tuotettu lajikkeista Gamay N, Pinot noir N ja Chardonnay B Puy-de-Dômen departementissa 171 kunnan alueella.

Tämä sai tuottajat järjestäytymään ja perustamaan vuonna 1935 osuustoiminnallisen viininvalmistamon Aubièreen ja vuonna 1950 vielä toisen, Cave des Coteaux d’Auvergne -viininvalmistamon, joka tunnetaan vuodesta 2010 lähtien nimellä ”Cave Saint-Verny”. Vuonna 1948 perustettiin vielä viininviljelijöiden yhdistys (”confrérie vigneronne”) Auvergnen viinien menekinedistämiseksi.

Panostaminen laatuun toi alueelle pian viisi dynaamista keskusta: ”Boudes”, ”Chanturgue”, ”Châteaugay”, ”Corent” ja ”Madargue”. Viininviljelijöiden työ palkittiin, ja alkuperänimitys ”Côtes d’Auvergne” sai tunnustuksen ”Vin Délimité de Qualité Supérieure” toukokuussa 1951. Viiniä viljellään Auvergnessa ennen kaikkea perheviljelmillä. Vuonna 2008 viiniä viljeltiin 330 hehtaarilla ja tuottajia oli noin 150. Näistä tuottajista noin 50 on yksityisiä viininvalmistamoja ja noin 100 on osuustoiminnallisen viininvalmistamon jäseniä. Punaviinien osuus on 75 prosenttia 11 000 hehtolitran kokonaistuotannosta.

2 – Tietoja tuotteen laadusta ja ominaispiirteistä

Valkoviineissä on yleensä sitrushedelmien, eksoottisten hedelmien tai kypsien päärynöiden vivahteita, jotka voivat muuttua paahdetuiksi aromeiksi. Näissä viineissä on yleensä tiettyä eloisuutta, mutta suutuntuma on myös täyteläinen ja rehevä. Hienovaraisten roseeviinien aromit ovat usein hedelmäisiä (esimerkiksi sitrushedelmiä, eksoottisia hedelmiä, punaisia marjoja).

3 – Syy- ja seuraussuhteet

Viinien ainutlaatuiset ominaisuudet johtuvat ennen kaikkea maantieteellisestä alueesta ja lohkojen sijainnista tuliperäisten ”puys”-kukkuloiden rinteillä, suojassa lännestä tulevilta matalapaineilta Puys’n vuorijonon ja Sancyn vuoriston ansiosta.

Föhn-ilmiö on hyvin tärkeä tällä maantieteellisellä alueella, sillä se säätelee lämpötiloja ja rajoittaa sademääriä. Kesät ovat kuumia ja vuotuinen keskimääräinen sademäärä on 600 millimetriä. Sääolot ovatkin erinomaiset koko kasvukauden ajan näillä hyvin tarkasti rajatuilla viljelylohkoilla. Tällaisissa olosuhteissa kasvukausi alkaa varhain ja rypäleiden kehitys on optimaalista.

Viinien erityinen luonne johtuu myös viljellyistä lajikkeista, jotka ovat valikoituneet luontaisesti alueen pitkän viininviljelyhistorian aikana. Viiniköynnöslajikkeet Gamay N, Pinot noir N ja Chardonnay B soveltuvat varhaisina lajikkeina erinomaisesti näihin erityisiin olosuhteisiin.

Köynnöksiä ja niiden tuotantokykyä on myös hoidettava huolellisesti. Tämä merkitsee suurta istutustiheyttä, tarkkaa leikkaamista, korkeaa lehvästöä ja maaperän suojelua kasvipeitteen avulla.

Viljelijöiden asiantuntemus ja tuotoksen sääntely yhdistettynä viininvalmistajien taitotietoon kertovat vahvasta yhteydestä lämpöominaisuuksiltaan erittäin hyvän ja vettä heikosti pidättävän tuliperäisen maaperän ja viinien laadun välillä: Valkoviinit ovat eloisia, suutuntumaltaan täyteläisiä ja sitrushedelmäisiä, roseeviinit ovat hienovaraisia ja hedelmäisiä, ja punaviineissä on hedelmäisiä aromeja ja mausteisia vivahteita.

Useiden viininviljelijäsukupolvien työ palkittiin, kun Auvergnen viinit tunnustettiin vuonna 1932 annetulla tuomiolla. Lisäksi myöhemmin tunnustettiin viisi täydentävää maantieteellistä nimeä, joilla on aina ollut erinomainen maine Auvergnessä.

Nämä paikalliset nimet ovat olleet hyvin pitkän käytössä tällä maantieteellisellä alueella, mikä kertoo tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes d’Auvergne” viinien maineesta.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Viiniyttämistä ja valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu (vuoden 2020 virallisen geokoodin perusteella) seuraavista Puy-de-Dômen departementin kunnista: Beauregard-l'Évèque, Busséol, Le Cendre, Chadeleuf, Champeix, Chidrac, Coudes, Davayat, Égliseneuve-près-Billom, Espirat, Gerzat, Glaine-Montaigut, Ludesse, Madriat, Mareugheol, Montmorin, Montpeyroux, Mozac, Nohanent, Orbeil, Pardines, Parent, Pérignat-sur-Allier, Pont-du-Château, Reignat, Saint-Bonnet-près-Riom, Saint-Germain-Lembron, Saint-Julien-de-Coppel, Saint-Myon, Saint-Saturnin, Sallèdes, Teilhède, Vassel, Villeneuve ja Yronde-et-Buron.

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistettuun alkuperänimitykseen ”Côtes d'Auvergne” voidaan lisätä jokin seuraavista täydentävistä maantieteellisistä nimistä: ”Boudes”, ”Chanturgue”, ”Châteaugay”, ”Corent” ja ”Madargue”. Lisäys tehdään tuote-eritelmässä vahvistettujen säännösten mukaisesti.

a)	Vapaaehtoiset merkinnät, joiden käyttöä jäsenvaltiot voivat unionin lainsäädännön nojalla säännellä, kirjoitetaan etiketteihin kirjaimin, jotka ovat mitoiltaan eli korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kertaa niin suuret kuin kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

b)	Täydentävät maantieteelliset nimet voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään yhtä suuria kuin kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää pienemmän maantieteellisen yksikön nimi seuraavin edellytyksin: – kyseessä on kiinteistörekisterialue, – paikka on mainittu sadonkorjuuilmoituksessa. Kiinteistörekisterialueen nimi kirjoitetaan kirjaimin, jotka saavat olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään puolet tarkistetun alkuperänimityksen kirjainkoosta.

Linkki eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-cd494272-3449-4ec1-a273-0ee14a3e54f7

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 379

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	63. vuosikerta 10. marraskuuta 2020

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2020/C 379/01	Komission tiedonanto — Komission tulkitseva tiedonanto eurooppalaisesta yhtenäisestä sähköisestä raportointimuodosta (ESEF) annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 mukaisesti laadittujen vuositilinpäätöksiin sisältyvien tilinpäätösasiakirjojen laatimisesta, tilintarkastuksesta ja julkistamisesta	1
2020/C 379/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9434 — UTC/Raytheon) ( 1 )	8
2020/C 379/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9861 — Unilabs/Medbase/JV) ( 1 )	9

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1883
JPY	Japanin jeniä	124,67
DKK	Tanskan kruunua	7,4476
GBP	Englannin puntaa	0,90224
SEK	Ruotsin kruunua	10,1970
CHF	Sveitsin frangia	1,0778
ISK	Islannin kruunua	163,10
NOK	Norjan kruunua	10,7101
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,475
HUF	Unkarin forinttia	356,98
PLN	Puolan zlotya	4,4670
RON	Romanian leuta	4,8655
TRY	Turkin liiraa	9,5786
AUD	Australian dollaria	1,6234
CAD	Kanadan dollaria	1,5388
HKD	Hongkongin dollaria	9,2128
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7378
SGD	Singaporen dollaria	1,5950
KRW	Etelä-Korean wonia	1 321,43
ZAR	Etelä-Afrikan randia	18,1305
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8475
HRK	Kroatian kunaa	7,5640
IDR	Indonesian rupiaa	16 710,47
MYR	Malesian ringgitiä	4,8821
PHP	Filippiinien pesoa	57,213
RUB	Venäjän ruplaa	90,1763
THB	Thaimaan bahtia	36,101
BRL	Brasilian realia	6,2447
MXN	Meksikon pesoa	23,8949
INR	Intian rupiaa	87,6380

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	1.10.2020
Kesto	1.10.2020 – 31.12.2020
Jäsenvaltio	Belgia
Kalakanta tai kalakantaryhmä	LEZ/*8ABDE (LEZ/07.:n erityisehto)
Laji	Lasikampelat (Lepidorhombus spp.)
Alue	8a, 8b, 8d ja 8e
Kalastusalustyyppi/-tyypit	---
Viitenumero	24/TQ123

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2020/C 379/04	Euron kurssi — 9. marraskuuta 2020	10
2020/C 379/05	Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunto, annettu 20 päivänä elokuuta 2019 Asia M.8870 – E.ON/Innogy Esittelijä: Tanska	11
2020/C 379/06	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus E.ON/Innogy (Asia M.8870)	14
2020/C 379/07	Tiivistelmä komission päätöksestä, annettu 17 päivänä syyskuuta 2019, yrityskeskittymän julistamisesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia M.8870 – E.ON/Innogy) (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 6530)	16
	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2020/C 379/08	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	21

	V Ilmoitukset
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2020/C 379/09	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	22
2020/C 379/10	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	29

	Oikaisuja
	Oikaistaan avoin ehdotuspyyntö – GP/DSI/ReferNet_FPA/002/20 ReferNet – Cedefopin perustama Euroopan ammatillisen koulutuksen asiantuntijaverkosto ( EUVL C 327, 5.10.2020 )	34