Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2020/C 339/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 329, 5.10.2020

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 320, 28.9.2020

EUVL C 313, 21.9.2020

EUVL C 304, 14.9.2020

EUVL C 297, 7.9.2020

EUVL C 287, 31.8.2020

EUVL C 279, 24.8.2020

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Ranska) on esittänyt 22.7.2020 – Conseil national des centres commerciaux v. Premier ministre, Ministre de l’Économie, des Finances et de la Relance ja Ministre de la cohésion des territoires et des relations avec les collectivités territoriales

(Asia C-325/20)

(2020/C 339/02)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Conseil national des centres commerciaux

Vastaajat: Premier ministre, Ministre de l’Économie, des Finances et de la Relance ja Ministre de la cohésion des territoires et des relations avec les collectivités territoriales

Ennakkoratkaisukysymys

Onko palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (1) 14 artiklan 6 kohtaa tulkittava siten, että siinä sallitaan elinkeinoelämää edustavien pätevien henkilöiden mukanaolo kollegiaalisessa elimessä, jolla on toimivalta antaa lausunto kaupallisen toiminnan harjoittamista koskevan luvan myöntämisestä, kun näiden henkilöiden tehtävänä on ainoastaan tehdä selkoa elinkeinoelämän tilanteesta asianomaisella talousalueella ja kertoa hankkeen vaikutuksista kyseiseen elinkeinoelämään ilman, että he osallistuvat lupahakemusta koskevaan äänestykseen?

---

(1)  EUVL 2006, L 376, s. 36.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel București (Romania) on esittänyt 22.7.2020 – Berlin Chemie A. Menarini SRL v. Administrația Fiscală pentru Contribuabili Mijlocii București – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București

(Asia C-333/20)

(2020/C 339/03)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel București

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Berlin Chemie A. Menarini SRL

Vastapuoli: Administrația Fiscală pentru Contribuabili Mijlocii București – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București

Väliintulija: Berlin Chemie AG

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Jotta voidaan katsoa, että yhtiöllä, joka suorittaa tavaroiden luovutuksia jonkin muun kuin sen jäsenvaltion alueella, jossa sen liiketoiminnan kotipaikka sijaitsee, on yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 44 artiklan toisessa virkkeessä ja neuvoston asetuksen N:o 282/2011 11 artiklassa tarkoitettu kiinteä toimipaikka siinä jäsenvaltiossa, jossa se suorittaa tavaroiden luovutuksia, onko välttämätöntä, että kyseisen yhtiön viimeksi mainitun valtion alueella käyttämät tekniset resurssit ja henkilöstöresurssit ovat sen omia, vai riittääkö, että kyseisellä yhtiöllä on välitön ja pysyvä pääsy näihin teknisiin resursseihin ja henkilöstöresursseihin siihen etuyhteydessä olevan yhtiön kautta, joka on yhtiön määräysvallassa sillä perusteella, että yhtiö omistaa enemmistön sen yhtiöosuuksista?

2)

Jotta voidaan katsoa, että yhtiöllä, joka suorittaa tavaroiden luovutuksia jonkin muun kuin sen jäsenvaltion alueella, jossa sen liiketoiminnan kotipaikka sijaitsee, on yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 44 artiklan toisessa virkkeessä ja neuvoston asetuksen N:o 282/2011 (2) 11 artiklassa tarkoitettu kiinteä toimipaikka siinä jäsenvaltiossa, jossa se suorittaa tavaroiden luovutuksia, onko välttämätöntä, että oletettu kiinteä toimipaikka osallistuu välittömästi päätöksiin, jotka koskevat tavaroiden luovutuksia, vai riittääkö, että kyseisellä yhtiöllä on siinä jäsenvaltiossa, jossa se suorittaa tavaroiden luovutuksia, käytössään tekniset resurssit ja henkilöstöresurssit ulkopuolisten yhtiöiden kanssa tehtyjen ja markkinointia, oikeudellisia palveluja, mainontaa, varastointia, edustamista ja muuta mahdollisesti myyntimääriin välittömästi vaikuttavaa toimintaa koskevien sopimusten nojalla?

3)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 44 artiklan toista virkettä ja neuvoston asetuksen N:o 282/2011 11 artiklaa tulkittava siten, että jos verovelvollisella on välittömästi ja pysyvästi käytettävissään toisen verovelvollisen, joka on ensin mainittuun verovelvolliseen etuyhteydessä oleva yhtiö ja sen määräysvallassa, tekniset resurssit ja henkilöstöresurssit, jälkimmäistä yhtiötä ei voida pitää toimijana, joka suorittaa palveluja näin muodostuneelle kiinteälle toimipaikalle?

---

(1)  EUVL 2006, L 347, s. 1.

(2)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä 15.3.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 (EUVL 2011, L 77, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 23.7.2020 – DM ja LR v. Caisse régionale de Crédit agricole mutuel (CRCAM) Alpes-Provence

(Asia C-337/20)

(2020/C 339/04)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittajat: DM ja LR

Vastapuoli: Caisse régionale de Crédit agricole mutuel (CRCAM) Alpes-Provence

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 97/7/EY, 2002/65/EY, 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta ja direktiivin 97/5/EY kumoamisesta 13.11.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY (1) 58 artiklaa tulkittava siten, että siinä otetaan käyttöön oikeudettomien tai virheellisesti toteutettujen maksutapahtumien osalta maksupalveluntarjoajan vastuuta koskeva järjestelmä, jolla suljetaan pois mahdollisuus nostaa yleisen lainsäädännön mukainen vahingonkorvauskanne, joka perustuu samojen tekojen perusteella siihen, että kyseinen palveluntarjoaja on laiminlyönyt sille kansallisessa lainsäädännössä asetetut velvoitteet, etenkin siinä tapauksessa, että maksupalvelunkäyttäjä ei ole 13 kuukauden kuluessa tilin veloittamisesta ilmoittanut maksupalveluntarjoajalle, että maksutapahtuma oli oikeudeton tai virheellisesti toteutettu?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko sama artikla esteenä sille, että maksupalvelunkäyttäjän takaaja vetoaa samojen tekojen perusteella maksupalveluntarjoajan, joka on takauksen saaja, yleiseen siviilioikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen riitauttaakseen vakuuden kohteena olevan velan määrän?

---

(1)  EUVL 2007, L 319, s. 1.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 24.7.2020 – Bank Sepah v. Overseas Financial Limited ja Oaktree Finance Limited

(Asia C-340/20)

(2020/C 339/05)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Bank Sepah

Vastapuolet: Overseas Financial Limited ja Oaktree Finance Limited

Muu osapuoli: Procureur général près la Cour de cassation

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko asetuksen N:o 423/2007 (1) 1 artiklan h ja j alakohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa, asetuksen N:o 961/2010 (2) 1 artiklan i ja h alakohtaa ja 16 artiklan 1 kohtaa sekä asetuksen N:o 267/2012 (3) 1 artiklan k ja j alakohtaa ja 23 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että jäädytettyyn omaisuuteen kohdistetaan ilman toimivaltaisen kansallisen viranomaisen etukäteen antamaa lupaa toimenpide, jolla ei ole oikeuksia luovia vaikutuksia, kuten tuomioistuimen määräämä vakuus tai hukkaamiskielto, joista säädetään siviilioikeudellisia täytäntöönpanomenettelyjä koskevassa Ranskan laissa?

2)

Onko sillä, että henkilöltä tai yhteisöltä, jonka omaisuus on jäädytetty, perittävän saatavan peruste ei liity Iranin ydinohjelmaan ja ballististen ohjusten ohjelmaan ja saatava on syntynyt ennen Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston 23.12.2006 antamaa julkilausumaa 1737 (2006), merkitystä ensimmäiseen kysymykseen annettavan vastauksen kannalta?

---

(1)  Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 19.4.2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 423/2007 (EUVL 2007, L 103, s. 1).

(2)  Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 961/2010 (EUVL 2010, L 281, s. 1).

(3)  Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 (EUVL 2012, L 88, s. 1).

Kanne 24.7.2020 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-341/20)

(2020/C 339/06)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Moro ja A. Armenia)

Vastaaja: Italian tasavalta

Vaatimukset

—

Komissio vaatii unionin tuomioistuinta toteamaan, että Italian tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2003/96/EY (1) 14 artiklan 1 kohdan c alakohtaan perustuvia velvoitteitaan, koska se on myöntänyt yksityisillä huvialuksilla käytettävän moottoripolttoaineen valmisteverovapautuksen vain, jos mainitut alukset ovat rahtaussopimuksen kohteena, riippumatta siitä, miten mainittuja aluksia on tosiasiallisesti käytetty.

—	Komissio vaatii myös, että Italian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.

Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on vapautettava verosta energiatuotteet, jotka toimitetaan käytettäviksi moottoripolttoaineina laivaliikenteeseen, kalastus mukaan lukien, yhteisön aluevesillä muutoin kuin yksityisillä huvialuksilla. Mainittuun säännökseen sisältyvästä yksityisen huvialuksen määritelmästä ilmenee, että vapautus on varattu huvialuksille, joita käytetään vastikkeelliseen palvelujen tarjoamiseen kaupallisiin tarkoituksiin. Tämä pätee riippumatta siitä, onko käyttäjä aluksen omistaja, vuokralainen vai rahtaussopimuksen haltija.

2.

Käyttäjän käsitettä on selvennetty unionin tuomioistuimen 21.12.2011 antamassa tuomiossa Haltergemeinschaft, C-250/10 (2), jossa todetaan, että vuokrauksen tai rahtauksen yhteydessä käyttäjä, joka on otettava huomioon kyseessä olevan vapautuksen myöntämisessä tai epäämisessä, on vuokralainen tai rahtaussopimuksen haltija, eikä vuokranantaja tai rahtaussopimuksen tekijä. Mainitusta tuomiosta seuraa myös, että jotta vapautusta voidaan soveltaa, ei riitä, että rahtausta sellaisenaan pidetään kaupallisena toimintana rahtaussopimuksen tekijälle, vaan on tärkeää tarkastaa, miten rahtaussopimuksen haltija käyttää alusta. Näin ollen merkityksellisiä ovat loppukäyttäjä ja aluksen lopullinen käyttö ja tämän käytön on palveltava ”suoraan vastikkeellista palvelun tarjoamista”, jotta oikeus vapautukseen syntyy, kuten unionin tuomioistuin on muistuttanut 13.7.2017 antamassaan tuomiossa Vakarų Baltijos laivų statykla, C-151/16 (3).

3.

Kyseessä olevan vapautuksen soveltamiseksi on siis tarpeen arvioida tapauskohtaisesti, mikä on yksityisen huvialuksen tosiasiallinen käyttö.

4.

Italian säännöstön, jossa sovelletaan kyseessä olevaa vapautusta, analyysista ja vastauksista, jotka on annettu viralliseen huomautukseen ja perusteltuun lausuntoon, ilmenee, että vapautus myönnetään tai evätään riippumatta siitä, miten alusta on tosiasiallisesti käytetty.

5.

Tässä kanteessa komissio väittää, että Italiassa kyseessä olevan vapautuksen soveltaminen on direktiivin 2003/96/EY 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vastaista.

6.

Erityisesti komissio vetoaa siihen, että Italian veroviranomaiset eivät tee tapauskohtaista arviointia siitä tavasta, jolla alusta on tosiasiallisesti käytetty, myöntääkseen tai evätäkseen vapautuksen. Italian viranomaiset väittävät nimittäin, että mainittu arviointi suoritetaan ottaen huomioon alakohtaisen lainsäädännön tiedot, joiden ainoa tarkoitus on helpottaa mainitunlaista arviointia ja joihin kuuluu se, että laivaliikenne tapahtuu tyypillisen rahtaussopimuksen kautta tai vuokrasopimuksen kautta tai satunnaisen rahtaussopimuksen kautta. Italian viranomaiset väittävät kuitenkin, että rahtauksen tapauksessa vapautus on myönnettävä talouden toimijoille, jotka tarjoavat merenkulkupalveluja, kun taas vapautusta ei myönnetä niille, jotka vuokraavat aluksen tai harjoittavat satunnaista rahtausta. Sen vahvistamiseksi, että vapautus myönnetään tai evätään tehdyn sopimuksen tyypin mukaan ja siis abstraktisti, Italian viranomaiset vahvistavat, että ne eivät konkreettisesti varmista sitä, että vapautus myönnetään niille, joilla on siihen oikeus, ja että se evätään niiltä, joilla ei ole siihen oikeutta.

7.

Rahtausta lukuunottamatta, vuokrauksen ja satunnaisen rahtauksen tapauksessa kaikenlainen mahdollisuus vapautukseen on siis suljettu pois, vaikka tosiasiassa loppukäyttäjä voi käyttää alusta tarjotakseen suoraan vastikkeellisia palveluja ja tältä osin ei ole merkitystä sillä, onko vuokraajan tai rahtaussopimuksen tekijän tavoitteena itse harjoittaa laivaliikennettä. Satunnaista rahtausta ei itse asiassa pidetä Italian säännöstössä aluksen mahdollisena kaupallisena käyttönä.

---

(1)  Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/96/EY (EUVL 2003, L 283, s. 51).

(2)  EU:C:2011:862, 22 kohta.

(3)  EU:C:2017:537, 29 ja 30 kohta.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Helsingin hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 23.07.2020 – A SCPI

(Asia C-342/20)

(2020/C 339/07)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Helsingin hallinto-oikeus

Pääasian asianosaiset

Valittaja: A SCPI

Muu osapuoli: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Ennakkoratkaisukysymys

Onko SEUT 49, 63 ja 65 artikloja tulkittava siten, että ne muodostavat esteen sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan ainoastaan sopimusperusteiset ulkomaiset avoimet sijoitusrahastot voivat rinnastua tulon perusteella suoritettavasta verosta vapautettuun suomalaiseen sijoitusrahastoon, jolloin oikeudelliselta muodoltaan muut kuin sopimusperusteiset ulkomaiset sijoitusrahastot joutuvat Suomessa lähdeverotuksen kohteeksi, vaikka niiden ja suomalaisten sijoitusrahastojen tilanteella ei olisi muuta merkittävää objektiivista eroa?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal du travail francophone de Bruxelles (Belgia) on esittänyt 27.7.2020 – L.F. v. S.C.R.L

(Asia C-344/20)

(2020/C 339/08)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal du travail francophone de Bruxelles

Pääasian asianosaiset

Kantaja: L.F.

Vastaaja: S.C.R.L

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (1) 1 artiklaa tulkittava siten, että uskonto ja vakaumukset ovat saman suojellun kriteerin kaksi eri puolta, vai siten, että uskonto ja vakaumukset muodostavat erilliset kriteerit eli yhtäältä uskonnon kriteerin, johon sisältyy siihen liittyvä vakaumus, ja toisaalta kaikenlaisten vakaumusten kriteerin?

2)

Siinä tapauksessa, että yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 1 artiklaa on tulkittava siten, että uskonto ja vakaumukset ovat saman suojellun kriteerin kaksi eri puolta, onko tämä esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin tulkitsee edelleen saman direktiivin 8 artiklan nojalla ja syrjinnänvastaisen suojan tason alenemisen estämiseksi tiettyjen syrjintämuotojen torjumisesta 10.5.2007 annetun lain 4 §:n 4 momentin kaltaista kansallisen oikeuden sääntöä siten, että uskonnolliset, filosofiset ja poliittiset vakaumukset ovat erillisiä suojattuja kriteerejä?

3)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 2 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että yrityksen työpaikkasääntöihin sisältyvä sääntö, jolla kielletään työntekijöitä ”mitenkään suullisesti tai pukeutumisellaan taikka millään muulla tavalla tunnusta[masta] mitään uskonnollista, filosofista tai poliittista vakaumustaan”, merkitsee välitöntä syrjintää, kun tämän sisäisen säännön konkreettisesta soveltamisesta seuraa, että a) työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, joka ei tunnusta mitään uskontoa, jolla ei ole mitään filosofista vakaumusta ja joka ei ole mitenkään poliittisesti sitoutunut ja jolla ei näin ollen ole mitään tarvetta käyttää minkäänlaisia poliittisia, filosofisia tai uskonnollisia tunnusmerkkejä; b) työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, jolla on jokin filosofinen tai poliittinen vakaumus mutta jolla ei ole juurikaan tai lainkaan tarpeen ilmaista kyseistä vakaumusta julkisesti käyttämällä (merkityksellistä) tunnusmerkkiä; c) työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, joka tunnustaa toista uskontoa tai jopa samaa uskontoa, mutta jolla ei ole juurikaan tai lainkaan tarpeen ilmaista kyseistä uskontoa julkisesti käyttämällä (merkityksellistä) tunnusmerkkiä; d) kun lähdetään siitä, ettei vakaumuksen tarvitse välttämättä olla luonteeltaan uskonnollinen, filosofinen tai poliittinen ja että se voi olla myös muunlainen (taiteellinen, esteettinen, urheilullinen, musikaalinen jne.), työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, jolla on muunlainen kuin uskonnollinen, filosofinen tai poliittinen vakaumus ja joka ilmaisee sitä pukeutumisellaan; e) kun lähdetään periaatteesta, jonka mukaan uskonnollisten vakaumusten tunnustamisen vapauden negatiivinen aspekti merkitsee myös sitä, että henkilöä ei voida velvoittaa paljastamaan kuulumistaan johonkin uskontokuntaan tai uskonnollista vakaumustaan, työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä huivia, joka ei ole sellaisenaan tämän uskonnon yksiselitteinen symboli, ottaen huomioon, että toinen työntekijä voisi valita käyttää huivia esteettisistä, kulttuuriin liittyvistä tai jopa terveydellisistä syistä eikä kyseinen huivi välttämättä eroa tavallisesta bandanahuivista, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, joka tunnustaa suullisesti uskonnollista, filosofista tai poliittista vakaumustaan, koska sellaisen työntekijän osalta, joka käyttää huivia, tästä aiheutuu vielä vakavampaa haittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaiselle uskonnonvapaudelle ottaen huomioon, että – jollei ennakkoluuloille anneta tilaa – huivin vakaumusta koskeva merkitys ei ole selvä ja se voidaan tuoda esiin useimmiten vain, jos huivin käyttäjä joutuu – vaikka edes implisiittisesti – paljastamaan perustelunsa työnantajalleen; f) työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, jolla on sama vakaumus ja joka tahtoo tunnustaa vakaumustaan parralla (mitä ei ole käsiteltävässä asiassa nimenomaisesti kielletty sisäisellä säännöllä, toisin kuin pukeutumiseen liittyviä tunnusmerkkejä)?

---

(1)  EYVL 2000, L 303, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administratīvā rajona tiesa (Latvia) on esittänyt 28.7.2020 – SIA Zinātnes parks v. Finanšu ministrija

(Asia C-347/20)

(2020/C 339/09)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administratīvā rajona tiesa

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SIA Zinātnes parks

Vastaaja: Finanšu ministrija

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 17.6.2014 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 651/2014 (1) 2 artiklan 18 alakohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä muiden yritystoimintaa koskevien unionin oikeuden säännösten ja määräysten kanssa, tulkittava siten, että merkityn osakepääoman määrittämiseksi on käytettävä perusteena vain sellaisia tietoja, jotka on julkistettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyn mukaisesti, joten tällaisten tietojen vaikutuksen on katsottava alkavan vasta kyseisestä hetkestä?

2)

Onko tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 17.6.2014 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 651/2014 2 artiklan 18 alakohdassa tarkoitettua vaikeuksissa olevan yrityksen käsitettä arvioitaessa annettava merkitystä niille edellytyksille, jotka on vahvistettu unionin rahoitukseen oikeutettujen hankkeiden valintamenettelyssä ja jotka koskevat kyseisen yrityksen taloudellisen tilanteen todistamiseksi esitettäviä asiakirjoja?

3)

Jos toiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan myöntävästi, onko hankkeiden valintaa koskeva kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan hankkeita ei voida selventää niiden jättämisen jälkeen, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1303/2013 (2) 125 artiklan 3 kohdan a alakohtaan sisältyvien avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukainen?

---

(1)  EUVL 2014, L 187, s. 1.

(2)  EUVL 2013, L 347, s. 320.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de l’Entreprise du Hainaut, division de Charleroi (Belgia) on esittänyt 31.7.2020 – Skeyes v. Ryanair DAC, aiemmin Ryanair Ltd

(Asia C-353/20)

(2020/C 339/10)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de l’Entreprise du Hainaut, division de Charleroi

Pääasian asianosaiset

Hakija: Skeyes

Vastapuoli: Ryanair DAC, aiemmin Ryanair Ltd

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko asetusta N:o 550/2004 (1) ja erityisesti sen 8 artiklaa tulkittava siten, että siinä annetaan jäsenvaltioille lupa jättää asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuinvalvonnan ulkopuolelle palvelujen tarjoamisvelvoitteen laiminlyönnit, joihin ilmaliikennepalvelujen tarjoajan väitetään syyllistyneen, vai onko tämän asetuksen säännöksiä tulkittava siten, että niissä velvoitetaan jäsenvaltiot järjestämään tehokas oikeussuojakeino väitettyjä laiminlyöntejä vastaan, kun otetaan huomioon tarjottavien palvelujen luonne?

2)

Onko asetusta N:o 550/2004, jonka mukaan ”tässä asetuksessa säädetty lennonvarmistuspalvelujen tarjoaminen liittyy sellaisen julkisviranomaisten toimivallan käyttöön, joka ei ole sillä tavoin luonteeltaan taloudellista, että siihen voitaisiin soveltaa perustamissopimuksen kilpailusääntöjä”, tulkittava siten, että sillä suljetaan pois paitsi varsinaiset kilpailusäännöt myös kaikki muut säännöt, joita sovelletaan tavara- ja palvelumarkkinoilla toimiviin julkisiin yrityksiin ja joilla on välillinen vaikutus kilpailuun, kuten säännöt, joilla kielletään elinkeinonvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittaminen?

---

(1)  Lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa 10.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004 (palveluntarjonta-asetus) (EUVL 2004, L 96, s. 10).

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Infineon Technologies v. komissio

(Asia T-758/14 RENV) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Älykortin sirut - Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan rikkominen - Arkaluonteisten kaupallisten tietojen vaihtaminen - Täysi harkintavalta - Sakkojen määrän laskeminen - Sen huomioon ottaminen, että osallistuminen kohdistui ainoastaan osaan kilpailijoiden välisestä kahdenvälisten kontaktien verkostosta)

(2020/C 339/11)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Infineon Technologies AG (Neubiberg, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Dreher, T. Lübbig ja M. Klusmann)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Biolan, A. Dawes ja J. Norris)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus ensisijaisesti kumota SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamismenettelystä 3.9.2014 tehty komission päätös C(2014) 6250 final (asia AT.39574 – Älykortin sirut) ja toissijaisesti alentaa kantajalle määrätyn sakon määrää

Tuomiolauselma

1)	SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamismenettelystä 3.9.2014 tehdyn komission päätöksen C(2014) 6250 final (asia AT.39574 – Älykortin sirut) 2 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa Infineon Technologiesille määrätyn sakon määräksi vahvistetaan 76 871 600 euroa.

2)

Infineon Technologies ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, mukaan lukien unionin yleisessä tuomioistuimessa alun perin käsitellystä asiasta T-758/14, muutoksenhakuasiasta C-99/17 P ja asian käsittelystä unionin yleiseen tuomioistuimeen palauttamisen jälkeen aiheutuneet kulut.

---

(1)  EUVL C 107, 30.3.2015.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – BRF ja SHB Comércio e Indústria de Alimentos v. komissio

(Asia T-429/18) (1)

(Kansanterveys - Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevat erityissäännöt - Niiden kolmansien maiden laitosten luetteloiden, joista tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuonti on sallittu, muuttaminen tiettyjen Brasiliassa toimivien laitosten osalta - Asetuksen (EY) N:o 854/2004 12 artiklan 4 kohdan c alakohta - Komitologia - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Komission toimivalta - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeasuhteisuus)

(2020/C 339/12)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: BRF SA (Itajaí, Brasilia) ja SHB Comércio e Indústria de Alimentos SA (Itajaí) (edustajat: asianajajat D. Arts ja G. van Thuyne)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Lewis, B. Eggers ja B. Hofstötter)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 273 artiklaan perustuva vaatimus kumota niiden kolmansien maiden laitosten luetteloiden muuttamisesta, joista tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuonti on sallittu, tiettyjen Brasiliassa toimivien laitosten osalta 8.5.2018 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/700 (EUVL 2018, L 118, s. 1)

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	BRF SA ja SHB Comércio e Indústria de Alimentos SA velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä johtuvat kulut mukaan lukien.

---

(1)  EUVL C 341, 24.9.2018.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Neda Industrial Group v. neuvosto

(Asia T-490/18) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen - Varojen jäädyttäminen - Kantajan nimen pysyttäminen sellaisten henkilöiden, yhteisöjen ja elinten luettelossa, joihin varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen kohdistuu - Perusteluvelvollisuus - Oikeudellinen virhe - Arviointivirhe - Kumoamisen ajallisten vaikutusten mukauttaminen)

(2020/C 339/13)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Neda Industrial Group (Teheran, Iran) (edustaja: asianajaja L. Vidal)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: V. Piessevaux ja M. Bishop)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan yhtäältä Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 4.6.2018 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2018/833 (EUVL 2018, L 140, s. 87) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 4.6.2018 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/827 (EUVL 2018, L 140, s. 3) siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa ja toisaalta neuvoston kantajalle 6.6.2018 osoittama kirje.

Tuomiolauselma

1)

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 4.6.2018 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2018/833 ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 4.6.2018 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/827 kumotaan siltä osin kuin ne koskevat Neda Industrial Groupia.

2)	Päätöksen 2018/833 vaikutukset pysyvät Neda Industrial Groupin osalta voimassa siihen saakka, kunnes täytäntöönpanoasetuksen 2018/827 kumoaminen tulee voimaan.

3)	Kanne hylätään muilta osin.

4)	Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 399, 5.11.2018.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Securitec v. komissio

(Asia T-661/18) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Euroopan komission käytössä ja/tai hoidossa Belgiassa ja Luxemburgissa olevien rakennusten turvallisuusjärjestelmien huolto - Tarjouksentekijän tarjouksen hylkääminen - Sopimuksen tekeminen toisen tarjouksentekijän kanssa - Valintaperusteet - Tarjouspyyntöasiakirjojen lausekkeen lainvastaisuus - Yhdenvertainen kohtelu)

(2020/C 339/14)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Securitec (Livange, Luxemburg) (edustaja: asianajaja P. Peuvrel)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Ilkova, A Katsimerou ja J. Estrada de Solà)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota yhtäältä 7.9.2018 annettu komission päätös, jolla hylättiin rajoitetun tarjouspyyntömenettelyn HR/R1/PR/2017/059 ”Euroopan komission käytössä ja/tai hoidossa Belgiassa ja Luxemburgissa olevien rakennusten turvallisuusjärjestelmien huolto” osaa nro 4 koskeva kantajan tarjous, ja toisaalta komission 17.9.2018 antama päätös, jolla kieltäydyttiin toimittamasta kantajalle tämän saman menettelyn yhteydessä 11.9.2018 pyytämät täsmennykset

Tuomiolauselma

1)

Euroopan komission 7.9.2018 antama päätös hylätä Securitecin tarjous, joka koski rajoitetun tarjouspyyntömenettelyn HR/R1/PR/2017/059 ”Euroopan komission käytössä ja/tai hoidossa Belgiassa ja Luxemburgissa olevien rakennusten turvallisuusjärjestelmien huolto” osaa nro 4, sekä komission 17.8.2018 antama päätös olla antamatta Securitecille sen tämän menettelyn yhteydessä 11.9.2018 pyytämiä täsmennyksiä, kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 25, 21.1.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Glimarpol v. EUIPO – Metar (paineilmatyökalu)

(Asia T-748/18) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää paineilmatyökalua - Aiempi yhteisömalli - Näyttö tunnetuksi tulemisesta - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 7 artikla - Mitättömyysperuste - Yksilöllinen luonne - Erilainen yleisvaikutelma - Asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2020/C 339/15)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Glimarpol sp. z o.o. (Bytom, Puola) (edustaja: asianajaja M. Kondrat)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Folliard-Monguiral ja H. O’Neill)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Metar sp. z o.o. (Gliwice, Puola) (edustajat: asianajajat R. Skubisz ja M. Mazurek)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 4.10.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 1615/2017-3), joka koskee osapuolten Metar ja Glimarpol välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Glimarpol sp. z o.o. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	Metar sp. z o.o. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 72, 25.2.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Portugali v. komissio

(Asia T-38/19) (1)

(Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto - Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen - Suvaitsevaisuus ja armollisuus seuraamusasioissa - Kiinteämääräinen rahoitusoikaisu - Unionin taloudellisen vahingon arvioiminen - Oikeasuhteisuus - Luottamuksensuoja)

(2020/C 339/16)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Portugalin tasavalta (asiamiehet: L. Inez Fernandes, P. Barros da Costa, J. Saraiva de Almeida ja P. Estêvão)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Rechena ja A. Sauka)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota osittain Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 16.11.2018 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1841 (EUVL 2018, L 298, s. 34).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Portugalin tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 103, 18.3.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – WH v. EUIPO

(Asia T-138/19) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Vuoden 2018 ylennyskierros - Päätös olla ylentämättä - Kumoamiskanne - Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen - Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artikla ja 78 artiklan 6 kohta - Tutkittavaksi ottaminen - Puolustautumisoikeudet - Perusteluvelvollisuus - Ansioiden vertailu)

(2020/C 339/17)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: WH (edustaja: asianajaja E. Fontes Vila)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Lukošiūtė ja K. Tóth)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan yhtäältä 18.7.2018 tehty päätös, jolla EUIPO vahvisti lopullisen luettelon vuoden 2018 ylennyskierroksella ylennettävistä virkamiehistä, siltä osin kuin päätökseen ei sisältynyt kantajan nimeä ja toisaalta 18.12.2018 tehty päätös, jolla toimivaltainen nimittävä viranomainen hylkäsi kantajan mainitusta päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	WH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 148, 29.4.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Zubedi v. neuvosto

(Asia T-186/19) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Arviointivirhe)

(2020/C 339/18)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Khaled Zubedi (Damaskos, Syyria) (edustajat: M. Lester, QC, ja solicitor M. O’Kane)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: V. Piessevaux ja A. Limonet)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2019/87 (EUVL 2019, L 18 I, s. 13) sekä Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 21.1.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/85 (EUVL 2019, L 18 I, s. 4) siltä osin kuin ne koskevat kantajaa

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Khaled Zubedi velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan Euroopan unionin neuvostolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 187, 3.6.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Welmax + v. EUIPO – Valmex Medical Imaging (welmax)

(Asia T-305/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Sanamerkki welmax - Aikaisempi EU-sanamerkki valmex - Valituksen tekemisen määräaika valituslautakunnassa - Myöhästyminen - Alkamispäivä - Tiedoksi antaminen - Todiste kirjatun kirjeen lähettämisestä - Tiedoksi antaminen sähköpostitse - Valitusmaksun määräajassa maksamista koskevan velvollisuuden laiminlyönti - Tekemättä jätetty valitus - Korjaamispyyntöjen laajuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 68 artiklan 1 kohta - Asetuksen (EU) 2018/625 23 ja 56 – 58 artikla)

(2020/C 339/19)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Welmax + sp. z o. o. sp.k. (Poznań, Puola) (edustaja: asianajaja M. Machyński)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Valmex Medical Imaging GmbH (Augsburg, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 22.3.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 2245/2018-5), joka koskee osapuolten Valmex Medical Imaging ja Welmax + välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Welmax + sp. z o. o. sp.k. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 230, 8.7.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Artur Florêncio & Filhos, Affsports v. EUIPO – Anadeco Gestion (sflooring)

(Asia T-533/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin sflooring rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen sanamerkki T-FLOORING - Näyttö aiemman tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 47 artiklan 2 ja 3 kohta))

(2020/C 339/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Artur Florêncio & Filhos, Affsports Lda (Sintra, Portugali) (edustaja: asianajaja D. Martins Pereira Soares)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Fischer)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Anadeco Gestion, SA (Cartagena, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Erdozain Lopez ja J. Galan Lopez)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 20.5.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 1870/2018-4), joka koskee osapuolten Anadeco Gestion ja Artur Florêncio & Filhos, Affsports välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 20.5.2019 tekemä päätös (asia R 1870/2018-4) kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	EUIPO ja Anadeco Gestion, SA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne molemmat velvoitetaan korvaamaan puolet Artur Florêncio & Filhos, Affsports Lda:lle unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituslautakunnassa käydyissä menettelyissä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

---

(1)  EUVL C 312, 16.9.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – EP v. komissio

(Asia T-605/19) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Vuoden 2018 ylennyskierros - Päätös ylentämättä jättämisestä - Henkilöstösääntöjen 45 artikla - Perusteluvelvollisuus - Ansioiden vertailu)

(2020/C 339/21)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: EP (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja T. Martin)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Lilamand ja L. Vernier)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus kumota 13.11.2018 tehty komission päätös, jolla kantaja jätettiin ylentämättä palkkaluokkaan AD 9 vuoden 2018 ylennyskierroksella.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan komission 13.11.2018 tekemä päätös, jolla kantaja jätettiin ylentämättä palkkaluokkaan AD 9 vuoden 2018 ylennyskierroksella, kumotaan

2)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 383, 11.11.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – FF Group Romania v. EUIPO – KiK Textilien und Non-Food (_kix)

(Asia T-659/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin _kix rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen sanamerkki kik - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen 2017/1001 47 artiklan 2 kohta)

(2020/C 339/22)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: FF Group Romania SRL (Bukarest, Romania) (edustaja: asianajaja A. Căvescu)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Gája)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: KiK Textilien und Non-Food GmbH (Bönen, Saksa) (edustajat: asianajajat L. Pechan, S. Körber ja N. Fangmann)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 4.7.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 353/2019-2), joka koskee osapuolten KiK Textilien und Non-Food ja FF Group Romania välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	FF Group Romania SRL velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 383, 11.11.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Euroapotheca v. EUIPO – General Nutrition Investment (GNC LIVE WELL)

(Asia T-686/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-sanamerkki GNC LIVE WELL - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta))

(2020/C 339/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroapotheca UAB (Vilna, Liettua) (edustajat: asianajajat R. Žabolienė ja E. Saukalas)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Lukošiūtė)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: General Nutrition Investment Company (Wilmington, Delaware, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja M. Rijsdijk)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 30.7.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 2189/2018-5), joka koskee osapuolten Euroapotheca ja General Nutrition Investment Company välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Euroapotheca UAB velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 399, 25.11.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Teva Pharmaceutical Industries v. EUIPO (Moins de migraine pour vivre mieux)

(Asia T-696/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Moins de migraine pour vivre mieux rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2020/C 339/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Teva Pharmaceutical Industries Ltd (Petah Tikva, Israel) (edustajat: asianajajat J. Bogatz ja Y. Stone)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: L. Rampini ja V. Ruzek)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 12.8.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 778/2019-5), joka koskee hakemusta sanamerkin Moins de migraine pour vivre mieux rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Teva Pharmaceutical Industries Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 413, 9.12.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Teva Pharmaceutical Industries v. EUIPO (Weniger Migräne. Mehr vom Leben.)

(Asia T-697/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Weniger Migräne. Mehr vom Leben. rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2020/C 339/25)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Teva Pharmaceutical Industries Ltd (Petah Tikva, Israel) (edustajat: asianajajat J. Bogatz ja Y. Stone)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: L. Rampini ja V. Ruzek)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 12.8.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 779/2019-5), joka koskee hakemusta sanamerkin Weniger Migräne. Mehr vom Leben. rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Teva Pharmaceutical Industries Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 413, 9.12.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.7.2020 – Austria Tabak v. EUIPO – Mignot & De Block (AIR)

(Asia T-800/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-sanamerkki AIR - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklan 1 kohta - Asetuksen 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta - Erottamiskyvyn muuttuminen)

(2020/C 339/26)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Austria Tabak GmbH (Wien, Itävalta) (edustajat: asianajajat J. L. Gracia Albero ja R. Ahijón Lana)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: J. Ivanauskas ja V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Mignot & De Block BV (Eindhoven, Alankomaat) (edustaja: asianajaja S. Körber)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 16.9.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 1665/2018-4), joka koskee osapuolten Mignot & De Block ja Austria Tabak välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Austria Tabak GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 45, 10.2.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.7.2020 – Falqui ja Poggiolini v. parlamentti

(Yhdistetyt asiat T-347/19 ja T-348/19) (1)

(Kumoamiskanne - Toimielimiä koskeva oikeus - Euroopan parlamentin jäsenen erityinen asema - Italian vaalipiireistä valitut Euroopan parlamentin jäsenet - Ufficio di Presidenza della Camera dei deputatin (parlamentin edustajainhuoneen pääsihteeristö, Italia) eläkkeistä tekemä päätös nro 14/2018 - Eläkkeiden määrän muuttaminen - Kanteet, joiden tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)

(2020/C 339/27)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: Enrico Falqui (Firenze, Italia) ja Danilo Poggiolini (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat F. Sorrentino ja A. Sandulli)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: S. Seyr ja S. Alves)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan jäsenten palkkioista ja sosiaalisista eduista vastaavan Euroopan parlamentin varainhoidon pääosaston yksikön päällikön kantajien osalta laatimat 11.4.2019 päivätyt ilmoitukset, jotka koskevat heidän eläkkeidensä mukauttamista Ufficio di Presidenza della Camera dei deputatin (parlamentin edustajainhuoneen pääsihteeristö, Italia) päätöksen nro 14/2018 1.1.2019 tapahtuneen voimaantulon seurauksena.

Määräysosa

1)	Kanteet jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)	Enrico Falqui ja Danilo Poggiolini vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 263, 5.8.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.7.2020 – Tognoli ym. v. parlamentti

(Yhdistetyt asiat T-395/19, T-396/19, T-405/19, T-408/19, T-419/19, T-423/19, T-424/19, T-428/19, T-433/19, T-437/19, T-443/19, T-455/19, T-458/19–T-462/19, T-464/19, T-469/19 ja T-477/19) (1)

(Kumoamiskanne - Toimielimiä koskeva oikeus - Euroopan parlamentin jäsenen erityinen asema - Italian vaalipiireistä valitut Euroopan parlamentin jäsenet - Ufficio di Presidenza della Camera dei deputatin (parlamentin edustajainhuoneen pääsihteeristö, Italia) eläkkeistä tekemä päätös nro 14/2018 - Eläkkeiden määrän muuttaminen - Kanteet, joiden tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)

(2020/C 339/28)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: Carlo Tognoli (Milano, Italia) ja 19 muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan määräyksen liitteessä (edustaja asioissa T-395/19, T-396/19, T-419/19, T-423/19, T-424/19, T-428/19, T-433/19, T-437/19, T-455/19, T-458/19–T-462/19, T-464/19, T-469/19 ja T-477/19 asianajaja M. Merola ja edustajat asioissa T-405/19, T-408/19 ja T-443/19 asianajajat M. Merola ja L. Florio)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: S. Seyr ja S. Alves)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan jäsenten palkkioista ja sosiaalisista eduista vastaavan Euroopan parlamentin varainhoidon pääosaston yksikön päällikön kantajien osalta laatimat 11.4.2019 päivätyt ilmoitukset, jotka koskevat heidän eläkkeidensä mukauttamista Ufficio di Presidenza della Camera dei deputatin (parlamentin edustajainhuoneen pääsihteeristö, Italia) päätöksen nro 14/2018 1.1.2019 tapahtuneen voimaantulon seurauksena.

Määräysosa

1)	Kanteet jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)	Carlo Tognoli ja muut kantajat, joiden nimet luetellaan liitteessä, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 280, 19.8.2019.

Kanne 23.7.2020 – DD v. FRA

(Asia T-470/20)

(2020/C 339/29)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: DD (edustajat: asianajajat A. Blot ja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa 11.11.2019 päivätyn FRA:n johtajan päätöksen määrätä kurinpitoseuraamukseksi viraltapano 15.11.2019 lähtien

—	tarvittaessa kumoaa 15.4.2020 päivätyn ja samana päivänä vastaanotetun FRA:n johtajan päätöksen, jolla hylätään kantajan edellä mainitusta päätöksestä 16.12.2019 tekemä valitus

—	velvoittaa maksettavaksi kantajalle korvausta tälle aiheutuneesta aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteryhmään, joista ensimmäinen liittyy aineellisiin ja jälkimmäinen menettelyllisiin kysymyksiin, ja suhteellisuusperiaatteeseen.

Aineelliset perusteet:

1)	Ensimmäinen aineellinen peruste, jonka mukaan on tehty oikeudellinen virhe ja ilmeinen arviointivirhe – Oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen – Itävallan tekijänoikeuslain 7 §:n 1 momentin rikkominen – Perusoikeuskirjan 11 artiklan rikkominen

2)	Toinen aineellinen peruste, jonka mukaan on loukattu hyvän hallinnon ja asianmukaisen huolellisuuden periaatteita – Syyttömyysolettaman periaatteen loukkaaminen – Todistustaakka – Tosiseikkojen paikkansapitävyyden osoittamatta jättäminen – Velvollisuus pysyä esitetyissä lausumissa maltillisena

3)	Kolmas aineellinen peruste, jonka mukaan johtaja ei ole nimittävänä viranomaisena toiminut puolueettomasti, neutraalisti ja objektiivisesti – Syyttömysolettaman loukkaaminen – Harkintavallan väärinkäyttö

4)

Neljäs aineellinen peruste, jonka mukaan on tehty ilmeisiä arviointivirheitä. — i. Väitteellä, jonka mukaan kantaja on rikkonut henkilöstösääntöjen 11 artiklaa, ei ole mitään tosiasiallista perustaa. — ii. Väitteellä, jonka mukaan kantaja on rikkonut henkilöstösääntöjen 12 artiklaa, ei ole mitään tosiasiallista perustaa. — iii. Väitteellä, jonka mukaan kantaja on rikkonut henkilöstösääntöjen 21 artiklaa, ei ole mitään tosiasiallista perustaa.

Menettelyn osalta kantaja vetoaa seuraaviin menettelyllisiin sääntöjenvastaisuuksiin:

1)	Ensimmäinen menettelyllinen peruste, jonka mukaan hallinnollisen tutkinnan aloittamisen tukena ei ollut edes prima facie -näyttöä ja kurinpitomenettely aloitettiin sääntöjenvastaisesti.

2)

Toinen menettelyllinen peruste, jonka mukaan tutkimuksen suorittaja ei ole noudattanut toimeksiantoa – Vastaajan väitetään rikkoneen myös FRA:n päätöksen N:o 2013/01 (1) 4 artiklan 2 kohtaa ja 7 artiklan 6 kohtaa, asetuksen (EU) 2018/1725 (2) 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, 4 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, 4 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja 5 artiklan 1 kohdan alakohtaa sekä ennen asetuksen 2018/1725 tulemista sovellettavaksi asetuksen (EY) N:o 45/2001 (3) 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, 4 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, 4 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja 5 artiklan 1 kohdan a alakohtaa – Lisäksi väitetään jätetyn noudattamatta kumoamistuomion vaikutuksia.

3)	Kolmas menettelyllinen peruste, jonka mukaan tutkimuksen suorittaja ei ole toiminut puolueettomasti, neutraalisti ja objektiivisesti.

4)	Neljäs menettelyllinen peruste, jonka mukaan on loukattu puolustautumisoikeuksia, erityisesti oikeutta tulla kuulluksi – Lisäksi vastaajan väitetään rikkoneen henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevia 1 ja 2 artiklaa sekä sen 12 artiklaa.

5)	Viides menettelyllinen peruste, jonka mukaan on loukattu hyvän hallinnon periaatetta ja jätetty noudattamatta huolenpitovelvollisuutta – Lisäksi vastaajan väitetään jättäneen noudattamatta kohtuullista määräaikaa ja rikkoneen henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevaa 22 artiklaa.

Lisäksi kantaja esittää toissijaisen kanneperusteen, jonka mukaan suhteellisuusperiaatetta on loukattu.

---

(1)  Päätös hallinnollisten tutkimusten ja kurinpitomenettelyjen toimittamisesta.

(2)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23.10.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725 (EUVL 2018, L 295, s. 39).

(3)  Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (EUVL 2001, L 8, s. 1).

Kanne 5.8.2020 – Diego v. EUIPO – Forbo Financial Services (WOOD STEP LAMINATE FLOORING)

(Asia T-498/20)

(2020/C 339/30)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Diego Kereskedelmi és Szolgáltató Kft. (Dabas, Unkari) (edustaja: asianajaja P. Jalsovszky)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Forbo Financial Services AG (Baar, Sveitsi)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-kuviomerkki WOOD STEP LAMINATE FLOORING – Rekisteröintihakemus 17 675 802

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 4.6.2019 asiassa R 1630/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	toteaa, että STEP ja WOOD STEP Laminate Flooring -tavaramerkit eivät ole sekoitettavissa toisiinsa

—	velvoittaa EUIPO:n rekisteröimään riidanalaisen tavaramerkin

—	velvoittaa EUIPO:n hylkäämään väitteen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 4 artiklan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b, c ja de kohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan a ja b kohdan rikkominen

—	SEUT 26 artiklan 2 kohdan rikkominen

—	SEUT 34 ja SEUT 35 artiklan rikkominen.

Kanne 15.8.2020 – Uno v. komissio

(Asia T-514/20)

(2020/C 339/31)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Uno Organización Empresarial de Logística y Transporte (Coslada, Espanja) (edustaja: asianajaja J. Piqueras Ruiz)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa valtiontuesta SA.50872 (2020/NN) – Korvaus postin yleispalveluvelvoitteesta Correosille 2011–2020 – 14.5.2020 tehdyn komission päätöksen C(2020) 3108 final, ja tämän johdosta

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samanlaiset kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-513/20, Asempre v. komissio.

Kanne 17.8.2020 – Mandelay v. EUIPO – Qx World (QUEST 9)

(Asia T-516/20)

(2020/C 339/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Mandelay Magyarország Kereskedelmi Kft. (Mandelay Kft.) (Szigetszentmiklós, Unkari) (edustajat: asianajajat V. Luszcz, C. Sár ja É. Ulviczki)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Qx World Kft. (Budapest, Unkari)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus EU-sanamerkiksi QUEST 9 – Rekisteröintihakemus nro 17 885 953

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 3.6.2020 asiassa R 1900/2019-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan kantajalle tästä käsittelystä ja valituslautakuntakäsittelystä aiheutuneet kulut

—	määrää mahdollisen väliintulijan korvaamaan kantajalle tästä käsittelystä ja valituslautakuntakäsittelystä aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 97 artiklan rikkominen

—	Olennaisten menettelymääräysten rikkominen

—	Perusteluvelvollisuuden laiminlyönti.

Kanne 17.8.2020 – VF International v. EUIPO – National Geographic Society (NATIONAL GEOGRAPHIC)

(Asia T-517/20)

(2020/C 339/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: VF International Sagl (Stabio, Sveitsi) (edustaja: asianajaja T. van Innis)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: National Geographic Society (Washington D.C., Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki NATIONAL GEOGRAPHIC – EU-tavaramerkki nro 9 419 731

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 21.5.2020 asiassa R 1665/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 4 kohdan rikkominen.

Kanne 17.8.2020 – VF International v. EUIPO – National Geographic Society (NATIONAL GEOGRAPHIC)

(Asia T-518/20)

(2020/C 339/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: VF International Sagl (Stabio, Sveitsi) (edustaja: asianajaja T. van Innis)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: National Geographic Society (Washington D.C., Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki NATIONAL GEOGRAPHIC, jonka värit ovat keltainen ja musta – EU-tavaramerkki nro 2 148 799

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 21.5.2020 asiassa R 1664/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 4 kohdan rikkominen.

Kanne 18.8.2020 – Setarcos Consulting v. EUIPO (Blockhain Island)

(Asia T-523/20)

(2020/C 339/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Setarcos Consulting Ltd. (Sliema, Malta) (edustaja: asianajaja S. Stafylakis)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Kyseessä oleva tavaramerkki: Hakemus sanamerkin Blockchain Island rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 027 834

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 9.6.2020 asiassa R 2806/2019-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituslautakunnassa aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

Kanne 12.8.2020 – Devin v. EUIPO – Haskovo Chamber of Commerce and Industry (DEVIN)

(Asia T-526/20)

(2020/C 339/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Devin EAD (Devin, Bulgaria) (edustajat: asianajajat B. Van Asbroeck, G. de Villegas ja C. Haine)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Haskovo Chamber of Commerce and Industry (Haskovo, Bulgaria)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki DEVIN – EU-tavaramerkki nro 9 408 865

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 28.5.2020 asiassa R 2535/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, yhdessä 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan kanssa, tai 59 artiklan 2 kohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, yhdessä 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan kanssa, rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, yhdessä 7 artiklan 1 kohdan g alakohdan kanssa, rikkominen.

Kanne 18.8.2020 – Kočner v. Europol

(Asia T-528/20)

(2020/C 339/37)

Oikeudenkäyntikieli: slovakki

Asianosaiset

Kantaja: Marián Kočner (Bratislava, Slovakia) (edustajat: asianajajat M. Mandzák ja M. Para)

Vastaaja: Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	velvoittamaan vastaajan maksamaan kantajalle 100 000 euron suuruinen rahamäärä ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteen kohteena on SEUT 268 artiklan nojalla esitetty vahingonkorvausvaatimus, joka perustuu sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen vahingosta, joka on aiheutettu kantajalle kahdella vahingon aiheuttaneella teolla. Kantajan mukaan ensimmäisen vahingon aiheuttanut teko muodostuu siitä, että vastaaja on käsitellyt kantajan henkilötietoja ilman tuomioistuimen tai riippumattoman hallintoelimen lupaa, kun se on hankkinut ja seulonut tietoja matkapuhelimista, sekä vastaajan aiheuttamasta tietovuodosta (vahingon nro 1 aiheuttanut teko). Toinen vahingon aiheuttama teko muodostuu väitetysti siitä, että vastaaja on laatinut virallisen kertomuksen, jossa se on todennut, että kantaja on kirjattu ns. mafiarekistereihin (vahingon aiheuttanut teko nro 2).

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu vastaajan lainvastaiseen toimintaan, joka muodostuu kantajan henkilötietojen vuotamisesta vastaajan määräyksestä, mikä kuuluu vastaajan vastuulle asetuksen N:o 2016/794 (1) 38 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Tietovuodot suojatuista matkapuhelimista ovat loukanneet Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taattuja oikeuksia, mikä syy-seuraus-suhteessa vahingon aiheuttaneeseen tekoon nro 1 on aiheuttanut aineetonta vahinkoa, jonka kantaja arvioi 50 000 euroksi vahingon aiheuttaneen teon nro 1 osalta.

2)

Toinen kanneperuste perustuu vastaajan kirjaamiseen ns. mafiarekistereihin, joita ei säädellä millään lainsäännöksellä unionin oikeuden tasolla tai Slovakian tasavallan tai jonkin muun jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tasolla, ja tämä kantajan kirjaaminen muodostaa nimenomaisen henkilötietojen lainvastaisen käsittelyn. Nämä rekisterit loukkaavat selvästi Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taattuja oikeuksia sellaisina kuin ne ilmenevät Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Vahingon aiheuttaneeseen tekoon nro 2 liittyvän syy-seuraus-logiikan mukaisesti kantaja on kärsinyt vahingon, jonka hän arvioi 50 000 euroksi.

---

(1)  Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 11.5.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794 (EUVL 2016, L 135, s. 53).

Kanne 21.8.2020 – LR v. EIP

(Asia T-529/20)

(2020/C 339/38)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: LR (edustaja: asianajaja Á. Gómez de la Cruz Pérez)

Vastaaja: Euroopan investointipankki (EIP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan vastaajan 9.1.2020 tekemän päätöksen, jolla hylätään kantajan vaatimus suorittaa uudelleenasettautumiskorvaus siinä yhteydessä, kun hän on muuttanut elinetujensa keskukseen palvelussuhteensa nähden päätyttyä, ja 15.5.2020 tehdyn päätöksen, jolla on hylätty hallinnollinen valitus, jonka kantaja 19.2. teki 9.1.2020 tehdystä päätöksestä

—

kumoamaan vastaajan 15.5.2020 tekemän päätöksen, jolla hylätään vastaajan 19.2.2020 tekemä vaatimus siitä, että kantajalle on myönnettävä oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen siinä tapauksessa, että Euroopan unionin yleinen tuomioistuin tai Euroopan unionin tuomioistuin katsovat, että kantajilla on tämä oikeus asiassa T-387/19, DF ja DG v. EIP

—

velvoittamaan vastaajan suorittamaan uudelleenasettautumiskorvauksen viivästyskorkoineen, joiden suuruus määräytyy Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihin soveltaman korkokannan mukaan lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, siitä päivästä lukien, jolloin kyseinen korvaus on kokonaisuudessaan suoritettu

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen oikeudelliseen virheeseen — Kantaja väittää tältä osin, että vuodesta 2017 alkaen omaksuttu uusi tulkinta EIP:n hallinnollisten sääntöjen 13.1 artiklassa vahvistetusta poikkeuksesta merkitsee ilmeistä oikeudellista virhettä ja on ristiriidassa EIP:n omien toimien kanssa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu henkilöstön edustajien kuulemista koskevan velvollisuuden laiminlyöntiin — Kantaja väittää tältä osin, että uusi tulkinta vastaa lainsäädäntömenettelyä, jonka elin, jolla ei ole toimivaltaa, on salassa toteuttanut ilman muoto- ja menettelymääräyksiä, koska henkilöstön edustajia ei ole kuultu.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen, saavutettujen etujen periaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen ja siirtymäjärjestelmän puuttumiseen

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen

5)	Viides kanneperuste, joka perustuu huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen

Kanne 21.8.2020 – Wolf Oil v EUIPO – Rolf Lubricants (ROLF)

(Asia T-531/20)

(2020/C 339/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Wolf Oil Corp. (Hemiksem, Belgia) (edustajat: asianajajat T. Heremans ja L. Depypere)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Rolf Lubricants GmbH (Leverkusen, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Kuviomerkin ROLF Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 286 835

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 4.6.2020 asiassa R 1958/2019-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	vaihtoehtoisesti muuttaa riidanalaista päätöstä niin, että valitus todetaan perustelluksi ja väite hyväksytään

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohtaa on rikottu;

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 1 kohtaa on rikottu;

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu

Kanne 27.8.2020 – Strada Arzneimittel v. EUIPO – Pfizer (RUXIMBLIS)

(Asia T-542/20)

(2020/C 339/40)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Strada Arzneimittel AG (Bad Vilbel, Saksa) (edustajat: asianajajat J.-C. Plate ja R. Kaase)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Pfizer Inc. (New York, New York, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin RUXIMBLIS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 17 865 738

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 16.6.2020 asiassa R 1877/2019-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut, valitusmenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.