AK:n 139. täysistunto Interactio-järjestelmän kautta (hybridikokous), 30.6.2020–2.7.2020

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/1

Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Tarkistettu monivuotinen rahoituskehys ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelma”

(2020/C 324/01)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Tarkistettu monivuotinen rahoituskehys ja Euroopan unionin elpymisväline

panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen seuraavasta 1 100 miljardin euron monivuotisesta rahoituskehyksestä ja 750 miljardin euron Euroopan unionin elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka voi pohjustaa unionin kehitystä entistä vahvemmaksi, kestävämmäksi, yhtenäisemmäksi ja selviytymiskykyisemmäksi. Se on ensimmäinen reaktio covid-19-kriisin välittömien vaikutusten torjumiseksi ja unionin pitkän aikavälin tavoitteisiin vastaamiseksi.

antaa tunnustusta komission pyrkimyksille vastata niiden jäsenvaltioiden huolenaiheisiin, jotka kärsivät eniten kriisistä ja joiden alueet ovat edelleen jäljessä kehityksestä, samalla kun pyritään löytämään tasapaino avustusten tarpeen ja rahoitusvälineiden vipuvaikutuksen välillä.

on kuitenkin huolissaan siitä, että tarkistettu ehdotus1 100 miljardin euron suuruisesta monivuotisesta rahoituskehyksestä on 34,6 miljardia euroa pienempi kuin komission vuonna 2018 esittämä ehdotus ja vielä pienempi kuin se, mitä AK ja Euroopan parlamentti ovat esittäneet kannanotoissaan, mikä heikentää EU:n kykyä vastata EU:n pitkän aikavälin tavoitteisiin. AK:n ja Euroopan parlamentin on nimenomaan tässä yhteydessä päästävä osallistumaan prosessiin asianmukaisella, nykyistä varteenotettavammalla tavalla.

toteaa, että EU:n talousarvion liikkumavaran lisääminen korottamalla tilapäisesti omien varojen enimmäismäärää EU:n BKTL:stä 0,6 prosentilla tarjoaa EU:lle asianmukaisemman talousarvion EU:n elpymisen tukemiseksi ja EU:n strategisessa ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

panee merkille, että komissio on ilmoittanut tekevänsä ehdotuksia mahdollisista uusista omista varoista, jotka liittyvät elpymissuunnitelman tavoitteisiin, mutta korostaa, että kaksi vuotta vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan ensimmäisen ehdotuksensa jälkeen komissio ei vieläkään ole esittänyt lainsäädäntöehdotuksia todellisista omista varoista. Komitea kehottaakin jälleen komissiota esittämään pikaisesti konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia asiasta, esimerkiksi muoviverosta ja päästökaupasta.

toistaa, että sekä monivuotisessa rahoituskehyksessä että elpymissuunnitelmassa on keskityttävä koheesioon Euroopan unionin perusarvona, jotta voidaan vastata sellaisiin suuriin haasteisiin kuin covid-19-kriisistä selviytyminen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, kestävän kehityksen tavoitteet, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, kilpailukyvyn edistäminen ja erojen poistaminen sekä digitaalinen muutos sen varmistamiseksi, ettei ketään eikä mitään aluetta jätetä jälkeen.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osuus julkisista menoista on kolmannes ja julkisista investoinneista kaksi kolmasosaa. Ne panevat täytäntöön 70 prosenttia kaikesta EU:n lainsäädännöstä, 70 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja 90 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioista. Tämän vuoksi on tehtävä tärkeä päätös siitä, että kaikki paikallis- ja alueviranomaiset tulee ottaa mukaan valmisteluun, kuulemisiin, täytäntöönpanoon ja varojen hallinnointiin ja että on otettava käyttöön pakollinen sääntö, jonka mukaan jäsenvaltioiden on annettava kaikille paikallisviranomaisille mahdollisuus hyödyntää ja käyttää investointivaroja, kuten yhdennettyjä alueellisia investointeja.

Koheesio elpymisen ytimessä

korostaa, että covid-19-pandemian epäsymmetrinen vaikutus EU:n taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja sen alueisiin edellyttää asianmukaisia poliittisia toimia.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan komission ehdotuksen varmistaa koheesiopolitiikan rooli vahvana EU:n pitkän aikavälin investointipolitiikkana sekä lisäinvestoinnit täydentävän uuden REACT-EU-tukialoitteen kautta ja suhtautuu myönteisesti lähestymistapaan, jolla varmistetaan, että tuki on oikeassa suhteessa kriisin vaikutuksiin. Jatkuvuus on olennaisen tärkeää paikallis- ja alueviranomaisille, kun ne siirtyvät elpymisvaiheeseen ja antavat tukea sitä eniten tarvitseville ihmisille ja alueille. Nämä ehdotukset tarjoavat kaiken kaikkiaan välittömän ja tehokkaan vastauksen covid-19-pandemiaan ja sen sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin. Komitea korostaa kuitenkin, että tämän uuden ohjelman joustomahdollisuuksia ei pitäisi hallinnoida keskitetysti ja että niiden toteuttamisessa olisi noudatettava yhteistyöhön perustuvaa hallinnoinnin periaatetta ja kunnioitettava paikallis- ja alueviranomaisten oikeuksia.

10.

kehottaa selkeyttämään erilaisten uusien mekanismien, kuten REACT-EU-välineen, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja elpymis- ja palautumistukivälineen, välistä vuorovaikutusta, jotta vältetään mutkikkuuden lisääntyminen ja jäsenvaltioiden asettamat tiukemmat kansalliset rajoitukset.

11.

toteaa, että ehdotetun nykyisten toimenpideohjelmien jatkamisen pitäisi mahdollistaa ratkaisevan tärkeiden investointien ripeä toteuttaminen. Komitea kehottaa hyväksymään pikaisesti ehdotukset, joilla pyritään lisäämään joustavuutta ja laajentamaan tuen soveltamisalaa muun muassa terveyspalveluihin, matkailuun, maatalouteen, koulutukseen, kulttuurialoihin ja pk-yrityksiin. Näin voitaisiin auttaa kuntia ja alueita investoimaan varoja sinne, missä niitä eniten tarvitaan, koheesiopolitiikan periaatteiden mukaisesti.

12.

on huolissaan eräiden lisäysten tilapäisestä luonteesta, erityisesti koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisen alalla, sillä ne eivät täytä pitkän aikavälin kehitystarpeita eivätkä kompensoi komission vuoden 2018 ehdotuksissa alun perin tekemiä leikkauksia. Komitea pitääkin myönteisenä komission ehdotusta koheesiopolitiikan kansallisten määrärahojen tarkistamisesta vuonna 2024, jotta koheesiopolitiikan määrärahoihin voitaisiin mahdollisesti lisätä vielä 10 miljardia euroa ilman, että mikään jäsenvaltio menettäisi osaa määrärahoistaan.

13.

pitää valitettavana, että komissio ei ole peruuttanut päätöstään irrottaa maaseuturahasto yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta. Tämä saattaa haitata kaupunki- ja maaseutualueiden (kipeästi kaivattua) integroitua kehitystä.

14.

pitää valitettavana, että määrärahaosuus suunnataan jäsenvaltiotason toimiin paikallis- ja aluetason sijaan, vaikka monet terveydenhuoltoon, sosiaalisiin toimenpiteisiin ja selviytymiskykyyn liittyvistä toimivaltuuksista ovat paikallis- ja/tai aluetasolla, ja korostaa siksi tarvetta noudattaa kumppanuuden, hajauttamisen ja monitasoisen hallinnon periaatteita.

15.

muistuttaa Euroopan alueellisen yhteistyön merkityksestä, jotta voidaan auttaa ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä tekemään yhteistyötä rajojen yli, voittamaan kriisin haitalliset vaikutukset ja nopeuttamaan talouden elpymistä. Yhteistyö on välttämätöntä elpymisen kannalta, ja tässä mielessä uusi alueiden välinen innovointi-investointien väline on ratkaisevan tärkeä tuettaessa eurooppalaisten teollisuus- ja innovointiarvoketjujen kehittämistä älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti.

16.

pitää tervetulleena, että asiaan liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa on tehty kunnollinen alueellisten vaikutusten arviointi epäsymmetrisistä vaikutuksista aluetasolla.

17.

pitää myönteisenä, että vahva yhteys EU:n strategisiin poliittisiin tavoitteisiin (vihreän kehityksen ohjelma, digitalisaatio) säilyy ja että komissio pitää niitä välineinä Euroopan elpymistä varten. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ei ole EU:n elpymisstrategian ytimessä.

18.

pitää tärkeänä, että elpyminen toteutetaan vahvan koheesiopolitiikan mukaisesti siten, että otetaan huomioon toissijaisuuden aktiivisen toteuttamisen periaatteet.

Elpymissuunnitelma ja eurooppalainen ohjausjakso

19.

suhtautuu myönteisesti komission kunnianhimoiseen ehdotukseen elpymis- ja palautumistukivälineestä, joka mahdollistaa laajamittaisen taloudellisen tuen välttämättömille investoinneille ja uudistuksille. Komitea muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten vastuulla on yli puolet julkisista investoinneista ja että niiden on siksi voitava saada riittävästi tukea tästä aloitteesta. Komitea korostaa tässä yhteydessä riskiä siitä, että toteutettaessa elpymis- ja palautumistukivälinettä kansallisten ohjelmien kautta kansalaisille ei tiedoteta EU:n toimista asianmukaisesti.

20.

kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan elpymissuunnitelmien johdonmukaisuuden ja välttämään investointien päällekkäisyyttä, liiallista byrokratiaa ja hallinnollisia rasitteita, jotta suunnitelmat olisivat tehokkaita ja niillä saavutettaisiin yhteinen tavoite selviytyä ilmasto-, talous- ja sosiaalikriisistä mahdollisimman pian.

21.

korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen kiinteä yhteys talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon lisää pikaista tarvetta uudistaa EU-ohjausjaksoa ja EU:n talouden ohjausjärjestelmää perusteellisesti kohti avointa, osallistavaa ja demokraattista prosessia. Jos talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa ei uudisteta, elpymis- ja palautumistukiväline voi johtaa elpymissuunnitelmien entistä voimakkaampaan keskittämiseen, ylhäältä alaspäin suuntautuvaan lähestymistapaan ja sellaisten toimintatapojen paluuseen, joissa ei oteta huomioon taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioiden välillä ja sisällä ja jotka haittaavat kiireellisesti tarvittavia julkisia investointeja EU:n kestävään elpymiseen.

22.

katsoo siksi, että EU-ohjausjaksoon olisi sisällytettävä kumppanuuden, monitasoisen hallinnon ja alueellisen ulottuvuuden periaatteet, jos siitä halutaan tulevan legitiimi ja tehokas täytäntöönpanomekanismi. AK on ehdottanut käytännesääntöjä paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta EU-ohjausjaksoon kansallisella tasolla ja Euroopan alueiden komitean osallistumisesta EU:n tasolla, ja tämän ehdotuksen toteuttaminen on nyt entistä kiireellisempää.

23.

tukee komission pyrkimystä vahvistaa EU:n elpymistä sekä sen selviytymiskykyä ja strategista riippumattomuutta parantamalla InvestEU-ohjelmaa ja perustamalla strategisten investointien väline.

24.

on tyytyväinen ehdotukseen uudesta vakavaraisuustukivälineestä, jolla vauhditetaan EU:n taloutta edistämällä yksityisiä investointeja ja valmistetaan yrityksiä kaikilta talouden aloilta hiilineutraaliin ja digitaaliseen tulevaisuuteen. Se on otettava käyttöön nopeasti, ja olisi aiheellista antaa selkeät suuntaviivat siitä, että investoinnit sovitetaan EU:n painopisteisiin, jotta saavutetaan sen tavoite auttaa muuten elinkelpoisia yrityksiä selviytymään nykyisestä kriisistä. Komitea korostaa, että tukea on myönnettävä avoimin perustein, joissa otetaan huomioon alaan ja alueeseen kohdistuvien erityisten vaikutusten lisäksi myös muualta saatu julkinen rahoitustuki.

Kestäväpohjaisempi ja vihreämpi unioni

25.

on tyytyväinen siihen, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston määrärahoja alueille, joilla on suuria energiasiirtymään liittyviä haasteita, on lisätty huomattavasti ja rahaston kokonaismäärärahat on nostettu 40 miljardiin euroon. Komitea pyytää kuitenkin ottamaan huomioon alueet, jotka ilmastonsuojelun tehokkaita sääntelytoimenpiteitä ennakoiden ovat hyvin varhaisessa vaiheessa ja hyvin laajasti investoineet ja investoivat edelleen uusiutuviin energialähteisiin ja niihin liittyviin teknologioihin. Komitea kehottaa kiinnittämään huomiota erityiseen tilanteeseen fossiilisista polttoaineista riippuvaisilla alueilla, joilla on erilliset energiajärjestelmät, kuten saarilla ja syrjäisimmillä alueilla. Komitea on kuitenkin syvästi huolissaan siitä, että EU:n talouden hiilestä irtautumisen edellyttämät taloudelliset resurssit ylittävät huomattavasti Euroopan komission ehdottamat varat.

26.

suhtautuu myönteisesti itsenäiseen EU4Health-ohjelmaan, jonka lisämäärärahat ovat 7,7 miljardia euroa, mikä nostaa kokonaismäärärahat 9,4 miljardiin euroon osana Euroopan elpymissuunnitelman kolmatta pilaria AK:n viimeaikaisten poliittisten vaatimusten mukaisesti. Komitea katsoo, että välineestä on tultava pysyvä terveysalan sitoumus EU:n talousarviossa eikä ainoastaan väliaikainen väline vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä.

27.

kehottaa vahvistamaan edelleen terveyteen liittyvien toimenpiteiden alueellista ja paikallista aspektia, erityisesti rajatylittävän terveydenhuollon alalla ja syrjäisimmillä alueilla, ja toteaa, että eräissä tapauksissa terveydenhuoltojärjestelmien hajautetun luonteen vuoksi jäsenvaltioiden ja Euroopan komission on otettava aluehallinto tiiviimmin mukaan kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin ja noudatettava sen ohjeita varojen kohdentamisessa.

28.

panee tyytyväisenä merkille, että rescEU-ohjelman määrärahoja on korotettu 2 miljardilla eurolla, jotta voidaan kehittää pysyviä valmiuksia käsitellä kaikentyyppisiä hätätilanteita muun muassa luomalla pelastuspalveluinfrastruktuuria, kuljetuskapasiteettia ja hätätilanteiden tukiryhmiä. Komitea korostaa, että väliaikainen kertaluonteinen väline ei riitä ja että talousarvion vahvistamisen ohella tarvitaan pitkän aikavälin sitoumus. Komitea suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen ottaa valmistautumistarkoituksessa oppia meneillään olevasta pandemiasta ja vahvistaa muun muassa rescEU- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmia.

29.

on samaa mieltä siitä, että EU:n hätätilanne- ja katastrofivalmiuksia on kehitettävä edelleen, ja kannattaa komission ehdotusta vahvistaa hätäapuvälineitään, kuten EU:n solidaarisuusrahastoa ja solidaarisuus- ja hätäapuvarausta, ja tehdä niistä joustavampia. Komitea korostaa kuitenkin, että ehdotetuissa välineissä ja toimenpiteissä on otettava huomioon myös paikallis- ja aluetason tarpeet ja olosuhteet, ennen kaikkea erityisen haavoittuvilla alueilla, kuten syrjäisimmillä alueilla.

30.

muistuttaa maaseutualueiden lisäarvosta Eurooppa-hankkeen onnistumisen kannalta ja erityisesti ääritilanteissa. Alue- ja paikallisyhteisöt kehittävät innovatiivisia ratkaisuja ja vastaavat Euroopan elintarviketurvallisuuden olennaisiin tarpeisiin myös muun Euroopan väestön osalta. Nykyinen hätätilanne edellyttää muutoksia sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen ajattelutapaan, jotta kuilu saadaan kurottua umpeen ja jotta voidaan parantaa kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä ja edistää niiden yhteistyötä.

31.

pitää valitettavana komission ehdotusta vähentää maaseuturahaston määrärahoja edelliseen ohjelmakauteen verrattuna, mikä on EU:n alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen vastaista. Komitea pitää tervetulleena maaseudun kehittämiseen varattua 15 miljardin euron lisätukea, mutta katsoo, että tämä pieni lisäys ei kompensoi komission vuonna 2018 ehdottamaa 28 prosentin leikkausta maaseuturahaston määrärahoihin. Komitea pitää myös valitettavana, että Euroopan komissio on vähentänyt monivuotista rahoituskehystä koskevassa tarkistetussa ehdotuksessaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta 9 prosenttia vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna.

32.

kehottaa lisäämään määrärahoja POSEI-ohjelmalle, jonka puitteissa toteutetaan maatalousalan erityistoimenpiteitä unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi, ja peruuttamaan komission vuosiksi 2021–2027 ehdottaman vähennyksen.

33.

korostaa, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoituksessa on otettava huomioon äskettäin julkaistujen Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian tarpeet ja tavoitteet ja tuettava maataloustuottajia ja maaseutualueita tarvittavien rakenteellisten muutosten tekemisessä, jotta voidaan siirtyä kestävämpiin elintarvikejärjestelmiin. Biodiversiteettistrategia tarvitsee kuitenkin konkreettisia välineitä ja vankkaa rahoitusta, ja sitä on kehitettävä yhdessä alueiden ja kuntien kanssa, joiden on myös pantava se täytäntöön.

34.

toistaa vastustavansa jyrkästi Euroopan komission ehdottamia ratkaisuja, jotka pahentavat entisestään paikallis- ja alueyhteisöjen tilannetta, kun on kyse EU:n ohjelmista vuosittain osoitettavien varojen käytölle asetetusta määräajasta sekä hankkeiden ennakkorahoituksen ja erityisesti osarahoituksen määrästä.

35.

panee tyytyväisenä merkille, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) määrärahoja on lisätty 10,5 miljardilla eurolla verrattuna monivuotista rahoituskehystä koskevaan viimeisimpään ehdotukseen, mikä nostaa välineen kokonaismäärärahat 86 miljardiin euroon, josta 1 miljardia euroa on käytettävissä jo vuonna 2020.

36.

kannattaa aikomusta kiihdyttää kasvua pandemian jälkeen investoimalla kriittiseen liikenneinfrastruktuuriin ja rajatylittäviin yhteyksiin, jotta voidaan edistää vihreää siirtymää päästöttömään liikkuvuuteen, erityisesti asentamalla miljoona sähköajoneuvojen latauspistettä. Komitea toteaa, että puhtaiden polttoaineiden saatavuus on tärkeää alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta ja että vähäisempää kysyntää maaseutu- ja saarialueilla olisi kompensoitava maaseutualueita varten tarkoitetun WiFi4EU-ohjelman kaltaisella erityisjärjestelmällä.

37.

pitää valitettavana, että EU:n perusoikeuksien ja -arvojen suojelemiseksi ja unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi toteuttavien toimien rahoittamiseen tarkoitetun uuden perusoikeuksien ja arvojen ohjelman yleistä perustaa ei ole vahvistettu, jotta voitaisiin vastata eräissä jäsenvaltioissa tällä alalla esiintyviin valtaviin haasteisiin.

38.

muistuttaa, että vihreän kehityksen ohjelma suunniteltiin ympäristöä – ja siten elinehtojamme – suojelevaksi muutosstrategiaksi. Komitea korostaa, että uusiutuvat energialähteet, puhdas teknologia, kiertotalous ja digitalisaatio tarjoavat oivallisen taloudellisen ja teollisen mahdollisuuden synnyttää kasvua ja työpaikkoja ja luoda uusi vaurauden malli.

39.

antaa täyden tukensa vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiselle ja ilmastosopimuksen kehittämiselle koordinoiduilla ja monialaisilla toimenpiteillä ja aloitteilla, joissa varmistetaan monitasoisen hallinnon ja alueellisen monimuotoisuuden asianmukainen huomioon ottaminen sekä periaate, jonka mukaan yhtäkään ihmistä tai aluetta ei jätetä jälkeen. Komitea katsoo, että alueilla ja kunnilla on hyvät edellytykset nopeuttaa prosessia useilla toimilla. Näitä ovat muun muassa julkiset hankinnat, rakennusten kunnostaminen, puhdas liikenne, jätehuollon parantaminen, digitalisaation kehittäminen ja siirtyminen kestävään matkailuun.

40.

kehottaa tässä yhteydessä ottamaan käyttöön uusia välineitä, joiden avulla paikallis- ja alueviranomaiset voivat saada uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä kestäväpohjaisten toimiensa rahoittamiseen suoraan EU:n varoja samaan tapaan kuin esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvassa Euroopan kaupungeille tarkoitetussa rahoitusvälineessä (European City Facility).

41.

kehottaa käyttämään joustavammin uuden monivuotisen rahoituskehyksen varoja, jotta voidaan arvioida ja mukauttaa todellisia kustannuksia, jotka liittyvät siirtymiseen kohti kestävää kehitystä ja vihreää elpymistä, ja kannustaa toteuttamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä innovaatiohankkeita kuntien ja alueiden johdolla.

42.

kehottaa aina arvioimaan EU:n rahoitusta ilmastovaikutusten ja kestävyyden kannalta. Suoraan tai välillisesti ympäristöä vahingoittavia tukia, avustuksia ja tukiohjelmia olisi arvioitava uudelleen sen perusteella, ovatko ne johdonmukaisia ilmasto- ja kestävyystavoitteiden kanssa.

43.

on huolissaan vihreän siirtymän investointivajeesta, joka on tuoreen arvion mukaan 470 miljardia euroa vuodessa, ja korostaa, että tarvitaan kiireesti yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten tämän valtava vaje rahoitetaan.

44.

suhtautuu myönteisesti ehdotettuun rakennusten kunnostamiseen kannustavaan aloitteeseen ja kehottaa varaamaan sille riittävän rahoituksen ja osallistamaan koko arvoketjun elpymisen edistämiseksi. Kun otetaan huomioon alueiden väliset äärimmäiset erot, kunnille ja alueille tulisi antaa mahdollisuus itsenäiseen suunnitteluun ja erityisesti suunnitelmien toteuttamiseen sekä mahdollisuus saada suoraan rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Koulutuksen ja tietämyksen jakamisen olisi myös oltava osa eurooppalaista kehystä synergioiden hyödyntämisen ja varojen käytön tehostamiseksi.

Tulevaisuuteen suuntaava unioni

45.

on tyytyväinen siihen, että Horisontti Eurooppa -ohjelman määrärahoja lisätään 7,8 miljardilla eurolla, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman määrärahoja 1,5 miljardilla eurolla ja Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion määrärahoja 1,5 miljardilla eurolla. Ylimääräisellä tutkimusrahoituksella, erityisesti terveydenhuoltoalalle, vihreään talouteen ja Euroopan innovaationeuvostolle tarkoitetulla rahoituksella, on selvästi paikallisia vaikutuksia. Komitea korostaa, että monet alueviranomaiset ovat vastuussa korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista ja pääsevät siten välillisesti hyötymään näistä ohjelmista, ja tähdentää, että tutkimusrahoituksen kilpailuttaminen on edellytys maailmanlaajuisessa tutkimus- ja innovointikilpailussa menestymiselle ja eurooppalaisten tutkimusryhmittymien vahvistamiselle.

46.

on kuitenkin huolissaan Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosion ja digitaalisen osion jatkuvista leikkauksista.

47.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotuksiin Euroopan sosiaalirahasto plussasta tuen vahvistamiseksi toimenpiteille, joilla torjutaan nuorisotyöttömyyttä ja lasten köyhyyttä ja joissa keskitytään työvoiman tukemiseen vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä, sekä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) määrärahojen kaksinkertaistamiseen.

48.

on tyytyväinen komission ehdotukseen lisätä ainakin jonkin verran investointeja nuoriin sekä kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin lisäämällä Erasmus-ohjelman määrärahoja 3,4 miljardilla eurolla ja Luova Eurooppa -ohjelman määrärahoja 150 miljoonalla eurolla. Komitea on kuitenkin huolissaan siitä, että nämä lisäykset eivät edelleenkään vastaa komission toukokuussa 2018 esittämiä ehdotuksia, ja kehottaa jälleen kolminkertaistamaan Erasmus-ohjelmaan osallistuvien määrän (1) ja osoittamaan Luova Eurooppa -ohjelmalle 2 miljardia euroa (2).

49.

on tyytyväinen siihen, että kulttuuriin, kulttuuriperintöön, audiovisuaalialaan ja luoviin aloihin on kiinnitetty erityistä huomiota, sillä yhdessä matkailualan kanssa ne ovat kärsineet suuresti kriisistä, ja tukee sitä, että ne voisivat saada apua REACT-EU-välineestä.

50.

kehottaa luomaan EU:n talouden elpymissuunnitelman yhteydessä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä asianmukaiset puitteet alueille, joiden talouden monipuolistuminen on vähäistä ja jotka ovat erikoistuneet aloihin, joita covid-19-kriisin vaikutukset ovat koetelleet eniten.

51.

korostaa, että on tärkeää tarkistaa Euroopan unionin koulutuspolitiikkaa sekä päivittää digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa, sillä sitä tarvitaan covid-19-epidemian jälkeisenä aikana, jotta alueita ja vähemmän kehittyneitä alueita voidaan auttaa valmistautumaan ja varustautumaan digitaalista koulutusta varten. Näin voitaisiin tukea alueita, jotka kärsivät tältä osin digitaalisesta kuilusta.

Kestävä Eurooppa -investointiohjelma (3)

52.

katsoo, että covid-19-kriisin ei saa antaa horjuttaa unionin pyrkimyksiä toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita ja tulla ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä ja että tämä on realistista vain, jos näiden pyrkimysten takana on riittävät rahoitusvarat ja asianmukainen finanssipoliittinen ja sääntelykehys.

53.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tavoitteeseen saada käyttöön biljoonan euron arvosta kestäviä yksityisiä ja julkisia investointeja seuraavien kymmenen vuoden aikana, mutta on huolissaan siitä, että a) tämä on vain suhteellisen pieni osa kaikista tarvittavista investoinneista, jotka Euroopan komissio itse arvioi 260 miljardiksi euroksi vuodessa vuoteen 2030 saakka; b) tämä arvio rajoittuu ilmastoon ja energiaan liittyviin investointeihin, ja laajempien kestävyystavoitteiden saavuttaminen, mihin kuuluvat muun muassa sosiaaliseen ja inhimilliseen pääomaan tehtävät investoinnit, edellyttäisi näin ollen vielä suurempia summia; c) biljoonan euron kokonaissumma ei perustu suurelta osin uusiin lisävaroihin tai aloitteisiin vaan pikemminkin käynnissä oleviin tai jo suunniteltuihin EU:n politiikkoihin ja välineisiin.

54.

pitää valitettavana, että ohjelman kokonaissumma vaikuttaa yliarvioidulta, kun taas itse ohjelma vaikuttaa alirahoitetulta ja soveltamisalaltaan rajoitetulta, eikä siinä oteta huomioon ratkaisevia sosioekonomisia näkökohtia.

55.

huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat aina energia-alasta liikenteeseen ja asumiseen ratkaisevan tärkeitä toimijoita kestävään kehitykseen siirtymisen edellyttämien investointien toteuttamisessa. Komitea katsookin, että ohjelman tavoitteita ei voida saavuttaa ilman paikallis- ja alueviranomaisten tehokasta osallistumista, ja pitää valitettavana, että komissio ei näytä tunnustavan tätä seikkaa.

56.

katsoo, että kestävään talousmalliin siirtymiseen tarkoitetut investoinnit edellyttävät rahoitus- ja verotusjärjestelmää, joka kannustaa sijoittajia tekemään kestäviä investointeja. Komitea pitää tältä osin myönteisenä komission jatkuvaa työtä kestävän rahoituksen alalla, mutta muistuttaa, että sääntelykehystä on laajennettava nopeasti niin, että se kattaa myös sosiaalisen kestävyyden (4).

57.

uskoo vakaasti, että asianmukaisten hintasignaalien avulla verotus voi johtaa tuottajien, käyttäjien ja kuluttajien käyttäytymiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ja kehottaakin neuvostoa hyväksymään ehdotetun arvonlisäverolainsäädännön ripeästi, jotta jäsenvaltiot pystyvät käyttämään arvonlisäverokantoja kohdennetummin ottaakseen huomioon kunnianhimoisemmat ympäristötavoitteet.

58.

suhtautuu varovaisesti komission suunnitelmiin esittää uutta lainsäädäntöä ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista. Vaikka uusi säädös voikin olla hyödyllinen väline, monet viranomaiset pyrkivät edelleen mukautumaan nykyiseen kehykseen vuoden 2014 uudistuksen jälkeen, joten uudet lainsäädännölliset vaatimukset olisi pidettävä yksinkertaisina mutta tehokkaina (5). Komitea on tyytyväinen komission ilmoitukseen, jonka mukaan valtiontukia koskevat tulevat tarkistetut suuntaviivat antavat viranomaisille enemmän joustovaraa edistää ja tukea siirtymistä kestävään talousmalliin.

59.

on vakaasti sitä mieltä, että EU:n finanssipoliittisissa säännöissä olisi huomioitava paremmin EU:n pitkän aikavälin kestävyystavoitteet, kun otetaan huomioon kokemukset, joita on saatu näiden sääntöjen soveltamisen keskeyttämisestä covid-19-kriisin vuoksi.

60.

korostaa, että tarvitaan kohdennettuja toimia, jotta monivuotisen rahoituskehyksen tarjoamista uusista mahdollisuuksista voidaan tiedottaa helposti saavutettavalla tavalla kansalaisille ja myös miljoonalle vaaleilla valitulle paikallis- ja aluetason poliitikolle EU:ssa kaikkien EU:n toimielinten yhteisin voimin.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) Euroopan alueidenkomitean lausunto aiheesta ”Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus” (EUVL C 168, 16.5.2019, s. 49).

(2) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Luova Eurooppa ja Euroopan uusi kulttuuriohjelma” (EUVL C 168, 16.5.2019, s. 37).

(3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kestävä Eurooppa -investointiohjelma – Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma (COM(2020) 21 final).

(4) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma” (EUVL C 86, 7.3.2019, s. 24).

(5) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Täytäntöönpanoraportti julkisista hankinnoista” (EUVL C 39, 5.2.2020, s. 43).

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/8

Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Euroopan alueiden komitean painopisteet vuosina 2020–2025 – Unioni lähemmäs ihmisiä kylien, kuntien ja alueiden kautta”

(2020/C 324/02)

Euroopan alueiden komitea (AK) on EU:n perussopimuksilla asetettu poliittinen kokous, joka on maantieteellisesti kattava kaikkien alueiden, kaupunkien ja kuntien institutionaalinen edustaja.

Euroopan unioni, joka ottaa huomioon paikallis- ja aluetason tarpeet ja huolet, parantaa demokraattista oikeutusta, edistää sitoutumista ja luo sekä EU:n toimintapolitiikalle että sen käytännön vaikuttavuudelle enemmän lisäarvoa, mistä on etua kansalaisille. Euroopan alueiden komitea tekee tätä varten tiivistä yhteistyötä Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston kanssa sekä jäsenvaltioissa eri hallintotasoilla. EU:n nykyinen tilanne edellyttää, että tätä yhteistyötä vahvistetaan jatkuvasti ja että alueet, kaupungit ja kunnat saavat äänensä yhä enemmän kuuluviin EU:n politiikassa ja lainsäädännön kehittämisessä.

Kriisistä elpymiseen: kohti selviytymiskykyistä, kestävää ja yhtenäistä Euroopan unionia

Euroopan unioni on viime vuosina kohdannut ennennäkemättömiä haasteita: vakava rahoituskriisi ja raskaita talouden taantumia, sosiaalisia ja alueellisia haasteita, vihreä ja digitaalinen kaksoissiirtymä, naapurialueiden ja globaalin järjestelmän epävakaisuus sekä muuttoliike. Covid-19-pandemia koettelee edelleen EU:n solidaarisuutta ja on asettanut suurennuslasin alle kykymme selviytyä hätätilanteista, jotka aiheuttavat huomattavaa painetta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluille sekä yleensä julkisille palveluille. Viimeisin kriisi on osoittanut sen, että tarvitaan sekä koordinoituja toimia, joita tuetaan nykyistä paljon vahvemmalla EU:n talousarviolla, että lisätukea Euroopan miljoonalle paikallis- ja alueyhteisölle, jotka toimivat etulinjassa suojellakseen kansalaisia ja paikallistalouksia ja reagoidakseen hätätilanteisiin (1).

EU:sta on tultava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta selviytymiskykyisempi kaikilla alueillaan ja kaikissa kunnissaan. EU:n on asianmukaisesti rahoitettujen eurooppalaisten investointien tuella varmistettava, että sen toimintapolitiikat ja ohjelmat vastaavat paikallisyhteisöjen tarpeita. Kunnat ja alueet ovat Euroopan talouden moottori. Paikallis- ja alueviranomaisten asema on olennaisen tärkeä EU:n toimintapolitiikan laatimisessa ja täytäntöönpanossa. Siksi EU:n täytyy ottaa kaupungit, kunnat ja alueet entistä paremmin ja vahvemmin mukaan EU:n päätöksentekoon käytännöllisessä ja hyvin järjestetyssä monitasoisessa hallintoprosessissa. Euroopan on vauhditettava digitalisaatiota ja lisättävä innovointikapasiteettia yhteistyössä jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten kanssa koko EU:ssa. Nopeampi ja oikeudenmukaisempi elpyminen edellyttää vahvempaa eurooppalaista solidaarisuutta, vastuuta ja kumppanuutta. Näitä ohjaa EU:n sitoutuminen vihreään, kestäväpohjaiseen ja alueellisesti tasapainoiseen kasvuun, jolla tuetaan kaikkia alueita ja kuntia.

Euroopan alueiden komitea (AK) keskittyy näin ollen nykyisen viisivuotisen toimikautensa (2020–2025) aikana seuraaviin painopisteisiin ja avaintoimiin:

Tuodaan unioni lähemmäs kansalaisiaan: vahvistetaan EU:n demokratiaa ja tehdään yhteistyötä unionin tulevaisuuden puolesta.

AK:n tehtävänä on tuoda unioni lähemmäs kansalaisiaan ja vahvistaa eurooppalaista demokratiaa kaikilla tasoilla, jotta voidaan vastata tehokkaammin ihmisten tarpeisiin ja palauttaa heidän luottamuksensa Euroopan unioniin ja sen toimielimiin. AK pyrkii varmistamaan, että EU tukee kaikkia alueita, kuntia, kaupunkeja ja kyliä puututtaessa covid-19-pandemian lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksiin. AK jatkaa EU:n lainsäädännön laadun parantamista ja ennakoi paremmin sen alueellisia vaikutuksia sekä edistää toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen periaatetta. Tätä varten AK hyödyntää jäsentensä ja sidosryhmiensä lainsäädännöllistä, strategista ja poliittista työtä. Lisäksi AK laatii viestintäkampanjan, jossa keskitytään paikallis- ja aluehallinnon keskeiseen rooliin eurooppalaisessa demokratiassa ja joka kattaa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin valmistelun ja siihen osallistumisen. Vuosittainen alueiden ja kuntien barometri, joka perustuu vankkaan tilastolliseen näyttöön sekä komitean jäsenet ja asianomaiset sidosryhmät osallistavaan toimintamalliin ja johon liittyy korkean tason poliittinen täysistuntokeskustelu, muodostaa vuosittaisen viitekehyksen ja edistää siten tämän tavoitteen toteuttamista.

AK asettaa tässä yhteydessä etusijalle seuraavat keskeiset toimenpiteet:

Edistetään paikallis- ja aluetasolla tietoisuutta EU:n perusarvoista ja niihin liittyviä toimia. Tällaisia perusarvoja ovat ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja niitä on suojeltava ja ne on säilytettävä myös hätätilanteissa. AK on sitoutunut kartoittamaan EU:n toimintamalliin liittyviä asianmukaisia paikallis- ja aluetason ratkaisuja sekä tekemään jäsentensä välityksellä yhteistyötä kansalaisten kanssa, jotta voidaan kuroa umpeen EU:n toimielinten ja paikallisyhteisöjen välinen kuilu.

Toistetaan komitean pyyntö voida osallistua täysipainoisesti kaikkiin Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin elimiin ja olla niissä tasa-arvoisesti edustettuna. Talous- ja ilmastokriisin tavoin pandemia on osoittanut, että eurooppalaista demokratiaa ja eurooppalaisia toimintapolitiikkoja koskeva syvällinen pohdinta on tarpeellisempaa kuin koskaan, ja Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden keskustella EU-hankkeesta kansalaisten ja paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä ehdottaa ennen Euroopan parlamentin seuraavia vaaleja uutta työskentelytapaa EU:lle, mukaan luettuna perussopimusten tarkistaminen siten, että kunnat ja alueet otetaan kaikilta osin mukaan päätöksentekoon.

Kehotetaan EU:n jäsenvaltiota ja toimielimiä säilyttämään vuoden 2007 Berliinin julistuksessa ja vuoden 2017 Rooman julistuksessa sovitut sitoumukset ja kehittämään ja vahvistamaan niitä sekä tunnustamaan erityisesti, että tehtävät ja yhteistyö olisi jaettava kaikkien hallintotasojen, myös paikallis- ja alueviranomaisten kesken, jotta parannetaan Euroopan unionin tehokkuutta, yhtenäisyyttä, demokratiaa ja selviytymiskykyä. Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia koskevan yhteisen kannan lopullinen teksti olisi hyväksyttävä toimielinten välisen yhteistyön hengessä.

Kehitellään malli sellaista pysyvää ja suunnitelmallista vuoropuhelua varten, jota käydään kansalaisten kanssa paikallis- ja alueviranomaisten kautta Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä ja laajemminkin, ja mahdollistetaan näin kaksisuuntainen viestintä kansalaisten ja EU:n toimielinten välillä. Tässä yhteydessä paikallis- ja aluetason lukuisat kokemukset keskustelevasta demokratiasta ja siihen liittyvät nykyiset parhaat käytänteet sekä vaaleilla valittujen paikallis- ja aluevaltuutettujen monet verkostot ovat avaintekijöitä, jotka AK tuo Euroopan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun.

Tuetaan paikallis- ja alueviranomaisia uusien digitaaliteknologian välineiden ja tieto- ja viestintätekniikan välineiden hyödyntämisessä parhaalla mahdollisella tavalla. Digitaaliteknologiat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia löytää innovatiivisia ratkaisuja nykyisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja teknologisiin haasteisiin. Näin niiden avulla voidaan parantaa julkisten palvelujen tarjontaa, helpottaa ihmisten välistä viestintää, lisätä kansalaisten osallistumista uusilla ja erilaisilla tavoilla, edistää avoimuutta, osallisuutta, vastuuta ja reagointikykyä päätöksentekoprosessissa, tehostaa paikallishallintoa sekä täydentää ja vahvistaa demokratiaa. Tämän vuoksi digitaalisten järjestelmien ja niiden tarjoajien häiriönsietokykyä ja riippumattomuutta on parannettava huomattavasti.

Edistetään moninaisuutta puolustamalla osallisuuteen ja tasa-arvoon tähtääviä toimia ja ehkäisemällä ja torjumalla sukupuoleen (2), rotuun ja etniseen alkuperään (3), uskontoon, vammaisuuteen, ikään (4) tai mihin tahansa syyhyn perustuvaa syrjintää unioni-, valtio-, paikallis- ja aluetason päätöksenteossa niin AK:ssa kuin muualla.

7.	Osallistutaan aktiivisesti sukupuolistereotypioita torjuvaan valistus- ja tiedotuskampanjaan, jonka Euroopan komissio käynnistää ja joka toimii paikallis- ja aluetoimijoiden alustana parhaiden käytäntöjen vaihdolle tästä aiheesta.

8.	Tuetaan ja vahvistetaan Euroopan vähemmistöjä erityisesti Minority SafePack -aloitteen avulla.

Toimitaan kaikkien Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten viitetahona AK:n jäsenyydestä riippumatta vahvistamalla AK:n poliittista identiteettiä ja suhteita tärkeimpiin poliittisiin ryhmittymiin, jäsenvaltioiden hallituksiin, paikallis- ja aluetason vaaleilla valittuihin edustajiin, alue- ja paikallisviranomaisten eurooppalaisiin ja valtakunnallisiin järjestöihin sekä aluetoimistoihin Brysselissä ja vahvistamalla yhteistyötä niiden kanssa.

10.

Tuetaan edustuksellista demokratiaa vahvistamalla vuorovaikutusta parlamenttien kanssa eurooppalaisella, valtiollisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä vaihtamalla parhaita käytänteitä sellaisten välineiden osalta, joilla tehostetaan edustuksellista ja osallistavaa demokratiaa, osallistavat talousarviot mukaan luettuina. Oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja hyvän hallinnon on oltava EU:n myöntämän rahoituksen ennakkoedellytyksiä.

11.	Hyödynnetään näyttöön perustuvia analyyseja, jotta voidaan seurata ja edistää toimivallan siirtoa paikallis- ja aluetasoille ja valtiotasoa alempien hallintotasojen taloudellista riippumattomuutta sekä paikallisdemokratian toimintaa EU:ssa.

12.	Luodaan digitaalisia välineitä poliittisen ja taloudellisen toimivallan kartoittamiseksi hyödyntämällä synergioita EU:n sekä kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden nykyisten välineiden kanssa.

13.

Tuetaan ja edistetään paikallis- ja alueviranomaisten tärkeää työtä covid-19-pandemian sekä talous- ja sosiaalikriisien eturintamassa. Pandemia osoittaa, että on tärkeää soveltaa asianmukaisesti toissijaisuusperiaatteen aktiiviseen toteuttamiseen perustuvaa lähestymistapaa sekä ottaa huomioon yhtäältä paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen rooli ja toisaalta Euroopan tason koordinoinnin ja tuen tarve.

14.

Tarkastellaan EU:n uusia toimintapoliittisia aloitteita sen varmistamiseksi, että niissä on otettu huomioon alueellinen ulottuvuus ja että ne täyttävät vaatimuksen EU:n lisäarvosta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä ”tehdään vähemmän mutta tehokkaammin” -periaatteen toteutumista tarkastelevan työryhmän suositusten ja paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti.

15.	Kevennetään alueiden ja kuntien hallinnollista taakkaa ja vähennetään niiden täytäntöönpanokustannuksia vaatimalla lainsäädännön yksinkertaistamista ja varoittamalla yleisemmin ylisääntelystä.

16.

Tiivistetään yhteistyötä Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston kanssa myös alueellisten keskusten verkoston ja Fit for Future -foorumin kautta, jotta voidaan tehostaa EU:n poliittista päätöksentekoa paikallisilta ja alueellisilta sidosryhmiltä saadun näyttöön perustuvan palautteen avulla.

17.	Korostetaan paikallisen itsehallinnon merkitystä Euroopan unionissa, EU:n ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa sekä itäisten lähialueiden ja Välimeren naapurialueiden kumppanimaissa.

18.	Tuetaan EU:n maailmanlaajuisia toimia edistämällä arvoja ja periaatteita, muun muassa ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, kestävää kehitystä ja sosiaalista osallisuutta, tiiviissä yhteistyössä Välimeren alueella sijaitsevien ja itäisten kumppanien kanssa.

19.	Kannustetaan alueellisia parlamentteja osallistumaan AK:n ja CALREn pilottihankkeeseen, jotta saadaan aikaan poliittisia keskusteluja keskeisistä EU-kysymyksistä, esimerkkinä Euroopan komission vuosittaisten työohjelmien valmistelu.

20.

Varmistetaan, että EU tukee nuorten tehokasta osallistumista ja sitoutumista myös EU:n nuorisokoordinaattorin kanssa tehtävän suunnitelmallisen yhteistyön avulla, vahvistetaan nuorisotakuun kaltaisia toimenpiteitä laadukkaiden työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja luodaan eurooppalainen lapsitakuu.

21.	Jatketaan yhteistyötä nuorten päättäjien kanssa AK:n YEP-ohjelman puitteissa, jotta annetaan vaaleilla valittujen paikallis- ja aluetason päättäjien tuleville sukupolville mahdollisuus luoda yhteyksiä eurooppalaisiin ja valtiollisiin päätöksentekoprosesseihin.

22.

Edistetään paikallisen, alueellisen, kansallisen ja eurooppalaisen identiteetin kulttuurista monimuotoisuutta sekä Euroopan kulttuuriperintöön kuuluvia eri kieliä ja perinteitä. Painotetaan, että pandemia on koetellut tuntuvasti kulttuuri- ja luovia aloja, joilla on paikallistaloudessa tärkeä asema niin työnantajina kuin yhteisöjen sosiaalisen elämän edistäjinä, ja että niitä on tuettava. Annetaan panos Euroopan uuteen kulttuuriohjelmaan, otetaan huomioon kulttuuri-investointien valtavirtaistaminen EU:n eri rahastoissa sekä vahvistetaan kulttuurin ja muiden toimintapolitiikkojen, kuten matkailun, aluepolitiikan, koulutuksen, nuorisoasioiden ja tutkimus- ja kehitystoiminnan, välisiä synergioita.

Luodaan käsitys parhaillaan tapahtuvista syvällisistä yhteiskunnallisista mullistuksista, joita digitalisaatioon sekä ympäristöön ja väestökehitykseen liittyvät haasteet tuovat mukanaan selviytymiskykyisten alueiden ja paikallisyhteisöjen kehittämisen kannalta, ja reagoidaan niihin.

Nykyiset ilmastokehitykseen, digitalisaatioon ja väestörakenteeseen liittyvät muutokset sekä sisäisten ja ulkoisten muuttovirtojen seuraukset vaikuttavat syvällisesti kaikkiin Euroopan alueisiin, kaupunkeihin, kuntiin ja kyliin. Tässä toisessa painopisteessä AK:n pyrkimyksenä on analysoida ja kartoittaa ratkaisuja, joiden avulla alue- ja paikallisviranomaiset voivat reagoida näihin yhteiskunnallisiin muutoksiin ihmisten asuinpaikkakunnilla. Covid-19-pandemia edellyttää pohdintaa siitä, miten näihin haasteisiin voidaan vastata asianmukaisesti, kun Eurooppa ja jäsenvaltiot osoittavat, miten pitkälle ne ovat valmiita menemään ihmishenkien ja talouden pelastamiseksi. Kriisi on lisännyt tarvetta pohtia perusteellisesti Euroopan unionin politiikkoja, toimivaltuuksia ja yleistä toimintaa. AK odottaakin mielenkiinnolla Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä käytävää merkittävää keskustelua kaikista EU:n politiikoista sekä niiden yleisempää uudelleentarkastelua ja arviointia toissijaisuusperiaatteen valossa. Tätä varten AK hyödyntää jäsentensä ja sidosryhmiensä lainsäädännöllistä, strategista ja poliittista työtä sekä antaa panoksensa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Näitä toimia täydennetään AK:n johdolla toteutettavalla tiedotuskampanjalla. Myös vuosittainen alueiden ja kuntien barometri edistää osaltaan tämän painopisteen toteuttamista.

AK asettaa etusijalle seuraavat keskeiset toimenpiteet:

23.	Edistetään covid-19-pandemiaa koskevaa kriisisuunnitelmaa, joka perustuu kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen paikallis- ja aluetasolla sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin aloitteisiin.

24.

Edistetään vuoteen 2030 asetettuja hiilivähennystavoitteita, jotta voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä kannustamalla kunnianhimoisia ja päättäväisiä toimia paikallis- ja aluetasolla ilmastosopimuksen avulla sekä muita asianomaisia paikallisia ja alueellisia kestävän kehityksen aloitteita.

25.

Edistetään ammattitaitoa ja pätevöitymismahdollisuuksia eri aloilla, työpaikoilla ja teknologioissa, joita tarvitaan kestäväpohjaisuuden, lisäarvon ja selviytymiskyvyn vahvistamiseen paikallis- ja aluetasolla, hyödyntämällä älykkään erikoistumisen strategioita ja muita välineitä, kun lisätään eurooppalaisia kumppanuuksia ja paikallista julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistoimintaa.

26.

Edistetään kunnianhimoista EU:n ympäristöpolitiikkaa ja varmistetaan politiikan yhtenäistäminen kaikissa ympäristöalan toimintaohjelmissa. Varmistetaan, että paikallis- ja alueulottuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvien kolmen tärkeimmän ympäristöalan painopisteen – biologinen monimuotoisuus, kiertotalous ja nollapäästötavoite – valmistelussa ja toteuttamisessa. Suunnitellaan ympäristö- ja ilmastopolitiikkoja, jotka voidaan panna käytännössä täytäntöön kaikenlaisissa yhteisöissä.

27.

Suunnitellaan ja tuetaan ilmastosopimuksen kehittämistä koordinoiduilla ja monialaisilla toimenpiteillä ja aloitteilla, myös paikallisesti määriteltyjen panosten sekä alue- ja kuntatason poliittisten sitoumusten avulla, jotta voidaan varmistaa, että sopimus perustuu monitasoiseen hallintoon, hyvien käytäntöjen tehokkaaseen levittämiseen ja siihen, ettei yksikään ihminen tai alue jää jälkeen.

28.	Ennakoidaan sitä, miten energiakäänne, muutokset liikkuvuudessa ja digitalisaatio vaikuttavat yhteisöihimme. Muotoillaan strategioita ja tuetaan niiden nopeaa täytäntöönpanoa, jotta voidaan maksimoida niiden myönteiset vaikutukset ja vähentää niiden kielteisiä paikallisia vaikutuksia.

29.

Tuetaan paikallista selviytymiskykyä ilmastonmuutokseen sopeutumisen avulla ja lisätään paikallisia valmiuksia, jotta pystytään reagoimaan äärimmäisiin sääilmiöihin, joita esiintyy yhä useammin ja vakavampina, erityisesti osoittamalla paikallis- ja alueviranomaisille tarvittavat resurssit katastrofien hallintaan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta ja hyödyntämällä vahvistettua EU:n solidaarisuusrahastoa.

30.

Osallistutaan saasteettomuustavoitteen määrittelyyn myrkyttömän ympäristön edistämiseksi sekä valmistellaan ja tuetaan alue- ja paikallisviranomaisia pantaessa täytäntöön EU:n kunnianhimoisia tavoitteita ilman, veden ja maaperän suojelemiseen tähtäävän saasteettomuustoimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Annetaan panos kaupunkiliikennepaketin uudelleentarkasteluun kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmista saatujen kokemusten pohjalta ja valmistellaan julkisesta liikenteestä vastaavia viranomaisia reagoimaan ulkoisiin uhkiin, jotka kohdistuvat turvallisten ja vakaiden liikkuvuuspalvelujen tarjontaan.

31.

Varmistetaan, että paikallis- ja alueviranomaisten ääni ja panos otetaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden monitasoisissa ilmasto- ja energiavuoropuheluissa, kun kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia, kansallisia pitkän aikavälin strategioita ja kansallisia pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita laaditaan, arvioidaan ja pannaan täytäntöön.

32.	Tuetaan Euroopan komissiota, jotta se voi suunnitella ja toteuttaa onnistuneesti kunnostamiseen kannustavan aloitteen ja asettaa sen pandemian jälkeisen elpymisstrategiansa painopisteeksi.

33.	Tuetaan Euroopan komissiota sen pyrkiessä ottamaan käyttöön merkinnät metsäkatoa aiheuttamattomille tuotteille sekä suojelemaan ja ennallistamaan metsiä maailmanlaajuisesti.

34.

Puututaan digitaaliseen kuiluun sekä edistetään digitaalisen oppimisen lisäämistä ja paikallisten ja alueellisten julkisten palvelujen digitalisointia muun muassa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman (2021–2027) tuella hallinnollisen taakan vähentämiseksi, paikallisyritysten kestävän kasvun ja häiriönsietokykyisen talouden vauhdittamiseksi sekä kestäväpohjaisemman ja vihreämmän Euroopan edistämiseksi.

35.	Tuetaan kaikille suunnattua digitaalitaitojen ja medialukutaidon koulutustarjontaa alue- ja paikallistasolla ja osallistutaan tekoälyn ihmiskeskeiseen ja luotettavaan käyttöönottoon pyrkivän eurooppalaisen kehyksen laatimiseen.

36.

Pyydetään tukea Euroopan komissiolta, EU:n jäsenvaltioilta ja niiden alueilta ja kunnilta koulutusjärjestelmien nykyaikaistamisen ja digitalisoinnin nopeuttamiseksi, mukaan luettuina tarvittavat investoinnit koulutusinfrastruktuurin laitteisiin sekä työllisyyden tukeminen paikallistaloudessa. Edistetään pyrkimyksiä käynnistää uudelleen Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta. Eurooppalainen koulutusalue ja päivitetty Euroopan osaamisohjelma ovat kaksi tärkeää toiminta- ja tukikanavaa, joita on vahvistettava tulevassa Erasmus-ohjelmassa.

37.	Parannetaan laajakaistayhteyksiä ja 5G-verkon käyttöönottoa paikallis- ja aluetasolla sekä kaupungeissa että maaseudulla ja kartoitetaan tulevia investointitarpeita.

38.

Varmistetaan, että alue- ja paikallisviranomaiset voivat antaa panoksensa tulevaan Pellolta pöytään -strategiaan ja hyötyä siitä. Perustetaan paikallisia elintarvikeneuvostoja, luodaan yhteyksiä paikallisten elintarviketuottajien ja kuluttajien välille, edistetään terveellisiä ruokavalioita ja parannetaan tietoisuutta ruokahävikistä. Otetaan huomioon maatilojen rahoitustarpeet toteuttamalla tarvittavia toimia, jotka liittyvät ilmaston, ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

39.

Vastataan aivovuodon kasvavaan haasteeseen ja tehostetaan alueellisia innovaatioekosysteemejä lujittamalla alueellista yhteenkuuluvuutta, tukemalla hyvinvointitaloutta ja edistämällä tutkimusta ja innovointia myös Horisontti Eurooppa -ohjelman, ERI-rahastojen ja erilaisten kansallisten rahoitusvälineiden tuella. Käynnistetään alueellisia ennakointitoimia sekä aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan mahdollisimman pian alueiden ja kuntien sosiaalista, taloudellista ja terveyteen liittyvää selviytymiskykyä.

40.

Annetaan panos väestörakenteen muutosta koskevaan kattavaan eurooppalaiseen strategiaan, jossa käsitellään kaikkia väestökehityksen haasteita ja esitetään laaja, koordinoitu ja yhdennetty EU:n vastaus väestökehityksen haasteisiin, sillä kyseessä on monitahoinen aihe, joka vaikuttaa kaikkiin EU:n politiikkoihin.

41.

Varmistetaan, että EU laatii kattavan, humanitaarisen ja oikeudenmukaisen muuttoliikepolitiikan eikä jätä jäsenvaltioitaan, raja-alueitaan, saariaan ja syrjäisimpiä alueitaan suoriutumaan yksin muuttoliikekriisistä, koska kyseessä on sekä kansallinen että eurooppalainen kysymys. Tuetaan alue- ja paikallisviranomaisten välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa muuttajien kotouttamisesta.

42.

Annetaan alueellinen ja paikallinen panos EU:n muuttoliikepolitiikan uudistamiseen, kotouttamista, oikeudenmukaisia palauttamismenettelyjä ja turvapaikkapolitiikkaa unohtamatta, jotta sen avulla voidaan vastata asianmukaisesti nykyisiin ja tuleviin muuttoliikesuuntauksiin. Puututaan humanitaarista suojelua tarvitsevien muuttoliikkeen perimmäisiin syihin yhteistyössä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa. Suojellaan EU:n ulkorajoja. Torjutaan sääntöjenvastaista muuttoliikettä ja ihmiskauppaa.

43.	Edistetään paikallis- ja aluetasolla oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista, sillä se on Euroopan yhdentymisen ennakkoedellytys ja unionin perusarvo, joka on vahvistettu perussopimuksissa ja joka kuuluu jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen.

44.

Kehotetaan EU:ta turvaamaan työpaikat ja varmistamaan elpyminen, joka perustuu ylöspäin suuntautuvaan sosioekonomiseen lähentymiseen ja kaikkien, myös uudenlaisissa työsuhteissa, kuten alustatyössä ja keikkataloudessa, työskentelevien sekä perinteisen talouden, mikroyritysten ja kulttuurialan työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien sekä työolojen ja -ehtojen parantamiseen maakohtaisia järjestelmiä kunnioittaen. Tiedostetaan, että kaksi kolmasosaa työpaikoista syntyy pk-yrityksissä, joista suurin osa on vahvasti juurtunut paikallisyhteisöihin ja jotka näin ollen ovat keskeinen osa eurooppalaista yhteiskuntarakennetta. AK edistää edelleen EYA:ta ja muita Euroopan laajuisia toimia, joilla kehitetään ja lisätään yrittäjyyttä erityisesti nuorten keskuudessa.

45.

Toimitaan kaupunkien ja alueiden välisen kehitysyhteistyön sekä YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden edistäjänä, jotta voidaan saavuttaa edelläkävijän asema sellaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin puuttumisessa kuin konfliktit ja poliittinen epävakaus, talouden hauraus, muuttoliike ja ilmastonmuutos.

46.	Vaihdetaan hyviä käytänteitä liittymisneuvotteluja käyvien maiden ja EU:n lähialueiden kumppanimaiden sekä globaalin etelän paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä helpotetaan niiden mahdollisuuksia saada kohdennettua EU:n tukea.

Varmistetaan, että Euroopan unioni palvelee jatkuvasti kansalaisiaan ja näiden asuinyhteisöjä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen koheesion perusarvojen pohjalta.

AK pyrkii varmistamaan, että taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus otetaan huomioon niissä Euroopan unionin toimintapolitiikoissa, jotka vaikuttavat ihmisiin ja heidän asuinpaikkoihinsa (paikkalähtöiset toimintapolitiikat). Tätä varten AK hyödyntää jäsentensä, kumppaniensa ja sidosryhmiensä lainsäädännöllistä, strategista ja poliittista työtä. Komitea käyttää jatkossakin hyväksi Cohesion Alliance -ryhmittymää esitellessään koheesion lisäarvoa toimintapolitiikkana ja perusarvona, johon kaikki EU:n politiikka pohjautuu. Komitea keskittyy alueiden ja kuntien rooliin Euroopan talouden elpymissuunnitelmassa. Myös Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikkoa ja vuosittaista alueiden ja kuntien barometriä on tarkoitus hyödyntää tässä yhteydessä.

AK asettaa etusijalle seuraavat keskeiset toimenpiteet:

47.

Tuetaan monivuotista rahoituskehystä Euroopan solidaarisuuden keskeisenä välineenä, joka vastaa EU:n kunnianhimoista tavoitetta toimia kaikilla painopistealoillaan ja joka luo lisäarvoa ja on kansalaisten kannalta avoimempi ja ymmärrettävämpi ja jossa otetaan huomioon YK:n asettamat kestävän kehityksen tavoitteet, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut uudet painopisteet.

48.	Edistetään EU:n alkuajoista lähtien olennaisen tärkeän koheesiopolitiikan vahvistamista Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston älykkäällä täytäntöönpanolla ja varmistetaan sen merkittävä vaikutus kaikilla Euroopan alueilla.

49.

Edistetään jatkossakin kaikkia EU:n alueita hyödyttävää vahvaa ja tehokasta EU:n koheesiopolitiikkaa, jota tarvitaan paitsi auttamaan kuntia ja alueita toipumaan covid-19-kriisistä mutta myös vastaamaan muihin merkittäviin haasteisiin, joilla on vahva alueulottuvuus ja joiden vaikutukset tuntuvat eri tavoin sekä alueiden ja kuntien sisällä että niiden välillä eri puolilla Eurooppaa. Tällaisia haasteita ovat erityisesti ilmastonmuutos ja siirtyminen kohti hiilineutraalia taloutta, digitalisaatio, väestökehityksen muutokset ja muuttoliike.

50.

Korostetaan tarvetta osoittaa riittävä ja vakaa rahoitus EU:n koheesiopolitiikalle ja yhteiselle maatalouspolitiikalle, jotta niiden tavoitteet voidaan saavuttaa täysimääräisesti. Tuetaan paikallistalouksia ja paikallis- ja alueviranomaisia Euroopan talouden elpymiseen nyt osoitettujen varojen tehokkaassa käytössä.

51.

Kehotetaan – covid-19-kriisin odotettavissa olevan epäsymmetrisen alueellisen vaikutuksen valossa – kohdentamaan uudessa elpymisrahastossa rahoitusta alueille ja kunnille. Varmistetaan, että uutta välinettä ei perusteta koheesiopolitiikan rahoituksen kustannuksella ja että investoinnit koordinoidaan EU:n rahoitustoimien kanssa vipuvaikutuksen maksimoimiseksi sekä hajanaisuuden ja keskittämisen välttämiseksi.

52.

Korostetaan, että covid-19-pandemia edellyttää, että EU vahvistaa terveysturvallisuutta ja omia terveydenhuoltoresurssejaan ja lääkintätarvikkeiden sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden saantia. Tähän sisältyy myös oikeudellisten edellytysten luominen, jotta tarvittaessa voidaan nopeasti ja mutkattomasti toteuttaa hankintoja tai käynnistää valmistusprosesseja. Lisäksi on tuettava paikallis- ja alueviranomaisia näiden parantaessa hätätilanne- ja katastrofivalmiuksiaan. Koska alue- ja paikallisviranomaisilla on keskeinen rooli tarjottaessa julkisia terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja kansalaisille, AK kannattaa koordinoituja EU:n toimia ja tukea valtakunnallisille ja paikallis- ja aluetason hätäapurakenteille, jotta voidaan reagoida tehokkaasti terveysuhkiin ja kriisitilanteisiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

53.	Ohjataan talouden syklien häiriönsietokykyä vahvistamalla tuotantoketjujen alueellista lähentymistä Euroopassa.

54.	Edistetään kestäväpohjaisten kaupunkikehitysstrategioiden käyttöä talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja ihmisarvoisen työn sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseksi uudistetun Leipzigin peruskirjan ja EU:n kaupunkiagendan tavoitteiden mukaisesti.

55.

Pyritään kohti uudistettua talouden ohjausjärjestelmää ja vakaus- ja kasvusopimusta ja otetaan huomioon kriisistä saadut opetukset, jotta voidaan parantaa EU:n finanssipoliittisia sääntöjä ottamalla käyttöön kestäväpohjaisia investointeja koskeva kultainen sääntö myös rakenne- ja investointirahastojen yhteisrahoituksen osalta kestäväpohjaisen rahoitussuunnittelun yleisen tavoitteen puitteissa.

56.

Seurataan pandemian vaikutuksia ja siitä pitkäaikaiseen työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia kaikissa EU:n paikallis- ja aluetalouksissa. Painotetaan, että on tärkeää pohtia uudelleen EU:n teollisuus- ja yrittäjyysstrategioita ja keskittyä kasvun kestävyysnäkökohtiin nopean elpymisen aikaansaamiseksi. Edistetään innovatiivisia ekosysteemeitä, yhteisötaloutta ja älykästä erikoistumista sekä tuetaan teollisuuspolitiikan paikkalähtöistä toimintatapaa.

57.

Seurataan kumppanuutta koskevien käytännesääntöjen soveltamista, jotta varmistetaan paikallis- ja alueviranomaisten täysipainoinen osallistuminen vuosien 2021–2027 kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmisteluun. Kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden tulisi myös tarjota virikkeitä eurooppalaisen ohjausjakson hallinnointiin.

58.

Kehotetaan asettamaan EU:n rahoitus suoraan kuntien ja alueiden ulottuville Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista varten ja varmistetaan, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien valmisteluun sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston täytäntöönpanoon.

59.	Varmistetaan, että alueet, kunnat ja yksityishenkilöt voivat hyötyä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yksinkertaistamistoimenpiteistä. Tuetaan EU:n varojen huonon hallinnoinnin ja petosten torjuntaa ja ennaltaehkäisyä.

60.

Edistetään sisämarkkinoiden toiminnan vahvistamista ja parantamista paitsi kartoittamalla neljän vapauden esteitä paikallis- ja aluetasolla ja kannustamalla hallinnon yksinkertaistamiseen myös painottamalla, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat olennainen osa sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa. Korostetaan tässä yhteydessä vapaan liikkuvuuden merkittäviä vaikutuksia sisämarkkinoihin ja varoitetaan sisämarkkinoiden hajaantumisesta entisestään.

61.

Laajennetaan Cohesion Alliance -ryhmittymää, jotta saadaan julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmät mukaan koheesiopolitiikan edistämiseen, ja tuodaan esiin koheesiopolitiikan lisäarvoa kaikkien EU:n kansalaisten ja demokraattisten periaatteiden kannalta seuraamalla EU:n rahoittamien investointien vaikutuksia ja tiedottamalla niistä.

62.

Seurataan tilapäisiä valtiontukipuitteita ja niitä seuraavia samansuuntaisia toimia, jotka mahdollistavat kohdennetun tuen työpaikkojen säilyttämiseksi toimialoilla ja alueilla, jotka ovat kärsineet pandemiasta erityisen paljon. Korostetaan tässä yhteydessä, että joustavammat valtiontukisäännöt edistäisivät ”jäsenvaltion talouteen kohdistuvien vakavien häiriöiden korjaamista” ja että tämä peruste tulee olemaan pätevä pitkälle sen jälkeenkin kun tilapäisten valtiontukipuitteiden voimassaolo päättyy joulukuussa 2020. Kehotetaan näin ollen komissiota olemaan valmis jatkamaan tilapäisten puitteiden voimassaoloa tai mahdollistamaan samantyyppistä joustavuutta, jotta autetaan toimialoja ja alueita toipumaan kriisistä.

63.	Tuetaan julkisten hankintamenettelyjen joustavuuteen liittyvien tietojen keräämistä ja levittämistä, sillä nykyisissä olosuhteissa ne antavat hankintaviranomaisille mahdollisuuden käyttää neuvottelumenettelyä, johon sovelletaan supistettuja menettelyvaatimuksia.

64.	Tuetaan maaseutualueita koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa väestökadon ja köyhyysriskin torjumiseksi kyseisillä alueilla sekä tasapainoisen ja kattavan toimintamallin varmistamiseksi Euroopan aluekehityksessä.

65.

Jatketaan aktiivisesti älykkäisiin kyliin liittyviä AK:n toimia ja edistetään kyseistä mallia unionin toimielimissä. Edistetään maaseutualueiden innovointi- ja ajanmukaistamisaloitteita ja laaditaan kestäväpohjaista ja älykästä liikkuvuutta koskeva strategia älykkäitä matkailukohteita koskevan ohjelman mukaisesti.

66.

Painotetaan, että kriisitilanteessa, jossa rajat tulisi sulkea tilapäisesti tai niitä olisi valvottava tarkemmin, EU:n ja sen jäsenvaltioiden tulisi sopia yhteisistä sitovista säännöistä ja menettelyistä, jotta varmistetaan vapaa liikkuvuus EU:ssa. Todetaan, että rajatylittävät taloudelliset ja sosiaaliset alueet ovat EU:lle hyvin arvokkaita.

67.

Painotetaan, että covid-19-kriisin aikana paikalliset ja alueelliset toimijat ovat – monin paikoin suljetuista rajoista ja ennennäkemättömistä rajoituksista huolimatta – osoittaneet ihailtavaa neuvokkuutta ja löytäneet tapoja jatkaa rajatylittävää ja ylikansallista yhteistyötä, mikä on osoitus todellisesta Euroopan kansalaisten välisestä solidaarisuudesta. Kriisi on muistutus siitä, että rajaton Eurooppa on yksi Euroopan yhdentymisen keskeisistä saavutuksista, joka on säilytettävä. Sitoudutaan ihmisten välisiin ja pienimuotoisiin rajatylittäviin hankkeisiin, joiden avulla luodaan rajatylittäviä verkostoja ja laajamittaisia hankkeita rakentamalla osallistujien keskinäistä luottamusta. Tällaisen toiminnan olisi säilyttävä Euroopan unionin ja sen toimielinten pysyvänä painopisteenä.

68.

Tuodaan esiin Euroopan alueellisen yhteistyön merkitys ja varmistetaan sitä varten tarvittavat määrärahat. Kyseinen yhteistyö on osoittautunut välttämättömäksi monille alueviranomaisille, jotta voidaan vaihtaa asiantuntemusta ja parhaita käytänteitä keskeisistä haasteista, mutta myös luoda henkilöyhteyksiä alueviranomaisten välille yli rajojen.

69.	Kannustetaan julkisiin investointeihin saarilla, harvaan asutuilla ja syrjäisimmillä alueilla mukauttamalla edelleen valtiontukisääntöjä, lisäämällä koheesiopolitiikan mukaista EU:n yhteisrahoitusta ja kehittämällä alueellista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

70.	Edistetään koheesiopolitiikan yleisen hallintojärjestelmän päivittämistä erityisesti yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyjä kaikilla hallintotasoilla.

71.	Vaaditaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tinkimätöntä täytäntöönpanoa alueilla sekä vahvaa sosiaalista Eurooppaa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi.

72.	Kannatetaan sitä, että Euroopan komissio sisällyttää Euroopan sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun alueellisen ulottuvuuden tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

73.

Parannetaan alueellisten innovaatioekosysteemien selviytymiskykyä mahdollisten tulevien kriisien haittavaikutusten varalle saattamalla loppuun eurooppalainen tutkimusalue tutkijoiden, tieteellisen tiedon ja teknologian vapaata liikkuvuutta varten vahvistamalla synergioita Horisontti Eurooppa -ohjelman ja muiden EU:n rahoitusohjelmien välillä ja jatkamalla osaamisvaihdon foorumin ja toimielinten välisen Tiede kohtaa alueet -aloitteen onnistunutta työtä.

74.

Annetaan panos TEN-T-asetuksen ja siihen liittyvän rahoituksen tarkistamiseen ja korostetaan, että on välttämätöntä toteuttaa rajatylittävästä liikenneinfrastruktuurista puuttuvat yhteydet, jotta kaikki keskeisillä ja syrjäisillä alueilla ja myös syrjäisimmillä alueilla sijaitsevat unionin kunnat ja alueet saadaan liitettyä toisiinsa.

Euroopan alueiden komitea käyttää kaikkia resurssejaan ja kaikkea poliittista vaikutusvaltaansa Euroopan vahvistamiseksi. Suojelemalla EU:n kansalaisten perusoikeuksia ja varmistamalla, että EU:n toimintapolitiikat ja investoinnit ovat tehokkaita ja vaikuttavia, komitea pyrkii parantamaan EU:n kilpailukykyä, kestäväpohjaisuutta ja selviytymiskykyä, jotta se kykenee vastaamaan kansalaistensa odotuksiin.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) Euroopan alueiden komitean julkilausuma ”Paikallis- ja alueviranomaisten osuus covid-19-kriisin vuoksi toteutettaviin EU:n toimiin”.

(2) Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.

(3) Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EUVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

(4) COM(2008) 426 final: Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta.

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/16

Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta”Euroopan alueiden komitean ehdotukset Euroopan komission vuoden 2021 työohjelmaa silmällä pitäen”

(2020/C 324/03)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

ottaa huomioon

—	mukautetun komission työohjelman 2020 (1)

—	helmikuussa 2012 Euroopan komission kanssa tehdyn yhteistyöpöytäkirjan

—	AK:n painopisteet komitean viisivuotiselle toimikaudelle (2020–2025),

kannustaa Euroopan komissiota tarttumaan vuoden 2021 työohjelmansa puitteissa seuraaviin toimiin:

1.	vastaamaan covid-19-kriisin antamaan varoitukseen painottamalla entistä enemmän sosiaalista hyvinvointia ja ekologista kestävyyttä sosiaalisen markkinatalouden mallissa ottaen samalla huomioon YK:n vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet.

varmistamaan, että pandemian jälkeisessä elpymisstrategiassa keskitytään Euroopan kansalaisten terveyden suojeluun ja talouskasvun elvyttämiseen EU:ssa, samalla kun strategia on täysin yhdenmukainen vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja EU:n Pariisin sopimuksen nojalla tekemien sitoumusten kanssa. Ilmastolakien toteuttamisessa on otettava huomioon Euroopan alueiden maantieteellinen, taloudellinen ja sosiaalinen monimuotoisuus kaikilta osin ja vahvistettava monitasoisen hallinnon periaatetta siirryttäessä kohti ilmastoneutraaliutta.

3.	työskentelemään yhdessä AK:n kanssa tällaisten toimien tunnettuuden ja julkisen tuen lisäämiseksi vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla koskevan komitean Green Deal Going Local -hankkeen puitteissa.

sisällyttämään vihreän kehityksen ohjelmaan terveyden ulottuvuuden, edistämään terveellistä elämää kaikille, tutkimaan lähemmin terveyden, ympäristön, energian, talouden, työpaikkojen, kilpailukyvyn ja ilmastonsuojelun välisiä nykyisiä yhteyksiä ja synergioita ja ehdottamaan selkeää strategiaa selviytymiskykyisten alueiden, talouksien ja yhteiskuntien rakentamiseksi pandemian jälkeisenä aikana YK:n asettaminen kestävän kehityksen tavoitteiden puitteissa.

toteuttamaan lisätoimia keventääkseen valtiollisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille covid-19-kriisin ratkaisemiseksi tehtävästä työstä aiheutuvaa taakkaa ja hyödyntämään kaikki käytettävissä olevat määrärahat Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien tarpeiden täyttämiseen. Viruksen nopea leviäminen on lisännyt niin terveyden- kuin sosiaalihuollon paineita, samalla kun on valmistauduttava myös epidemian ”toiseen aaltoon”. Pandemiaan varautumisen rajatylittävää suunnittelua varten olisi luotava alueellisia kriisinseurantaryhmiä, joissa ovat mukana kaikki hallintotasot ja joiden toiminta ohjautuu epidemiatapausten mukaisesti ja ulottuu valtionrajojen yli.

tekemään yhteistyötä AK:n kanssa hallintoviranomaisten tietoisuuden ja valmiuksien lisäämiseksi, jotta pystytään käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla eduksi vihreän kehityksen ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia, ja samalla kannustamaan suorempien mahdollisuuksien avaamiseen paikallis- ja alueviranomaisille EU:n rahastovarojen hyödyntämiseksi, jotta voidaan saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja tukea erityisesti raja-alueita nopeuttamalla eurooppalaisen rajanylisen mekanismin käyttöönottoa.

edistämään ilmastosopimusta yhteisyrityksenä, jonka tavoitteena on tehostaa paikallis- ja alueviranomaisten, EU:n toimielinten ja kansalaisten välistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja samanaikaisesti covid-19-pandemian aiheuttaman talouskriisin taltuttamiseksi, sekä katto-organisaationa, joka kokoaa kaikki sidosryhmät yhteen laatimaan ja panemaan täytäntöön paikallisia ilmastosopimuksia ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä.

8.	perustamaan vihreän elpymisen foorumin, jossa AK, Euroopan komissio, paikallis- ja alueviranomaiset ja muut sidosryhmät voivat tehdä yhteistyötä vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanemiseksi pandemian jälkeisen elpymisen uusissa puitteissa.

varmistamaan, että vihreän kehityksen ohjelmassa esitetty tavoite myrkyttömästä ympäristöstä pilaantumisen pysäyttämisen tuloksena säilyy olennaisena osana vihreää elpymistä. Kunnianhimoinen saasteettomuustoimintasuunnitelma ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi on välttämätön erityisesti terveyden suojelun edistämiseksi.

10.

asettamaan tiukempia tavoitteita tulevaa, biologista monimuotoisuutta koskevaa EU:n strategiaa silmällä pitäen, jotta voidaan pysäyttää meneillään oleva biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja jotta EU saa mahdollisuuden johtaa maailmanlaajuisesti biologisen monimuotoisuuden suojelua ja ennallistamista, mikä on olennaisen tärkeää tulevien pandemioiden vaikutusten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, ja edistämään Euroopan metsästrategian nopeaa täytäntöönpanoa sekä huolehtimaan siitä, että otetaan käyttöön oikeanlaiset mekanismit sen varmistamiseksi, että parhaita käytäntöjä vaihdetaan ja yleistetään moninkertaisesti.

11.

edistämään kestävyysperiaatteiden mukaista ja paikallista elintarviketuotantoa pantaessa täytäntöön Pellolta pöytään -strategiassa ilmoitettuja aloitteita, jotta pystytään varjelemaan biologista monimuotoisuutta, maaperää, vesiä ja meriympäristöä ja varmistamaan EU:n maataloustuottajien hyvä tulotaso niin, että turvataan samalla oikeudenmukaiset markkinahinnat ja asianmukainen markkina-asema maataloustuottajille sopeuttamalla tuotantoa markkinakysyntään yleisesti sitovalla tavalla erityisesti markkinakriisin aikana, sekä huolehtimaan siitä, että maataloustuottajia ja maaseutualueita tuetaan tarvittavia rakenteellisia muutoksia tehtäessä, jotta kyetään siirtymään kestävämmällä pohjalla oleviin elintarvikejärjestelmiin.

12.

laatimaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa varten toimintasuunnitelman, jolla autetaan vahvistamaan EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja lieventämään meneillään olevan vihreän ja digitaalisen siirtymän vaikutuksia. AK korostaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanolla on vahva alueellinen ulottuvuus ja että sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua, joka nykyisin heijastaa vain kansallisia keskiarvoja, olisi vahvistettava täydentävillä alueellisilla tiedoilla.

13.	sisällyttämään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanosuunnitelmaan eurooppalaisen lapsitakuun, jonka avulla pyritään torjumaan lasten köyhyyttä ja syrjäytymistä EU:ssa.

14.

tutkimaan yhteisötalouden tarjoamia mahdollisuuksia ja laatimaan yhteisötalouden toimintasuunnitelman, jossa sen periaatteet sisällytettäisiin erityyppisiin Euroopan unionin sosioekonomisiin toimintapolitiikkoihin ja edistettäisiin siten vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää ja elpymissuunnitelmaa covid-19-pandemian jälkeiselle aikakaudelle, jolloin koulutuksen, osaamisen ja työpaikkojen välinen kuilu on kurottu umpeen ja jolloin nuorisotyöttömyys asetetaan etusijalle ja edistetään sukupuolten tasapuolista edustusta.

15.	esittämään vakaus- ja kasvusopimuksen kunnianhimoisen uudistuksen, jossa otetaan huomioon julkisen talouden kestäväpohjaisuuden tavoite ja koronaviruskriisistä saadut kokemukset.

16.	auttamaan panemaan vauhtia julkisille ja yksityisille investoinneille, joilla voi olla konkreettisia vaikutuksia reaalitalouteen paikallis- ja aluetasolla, kiinnittäen huomiota syrjäisimpien alueiden erityistilanteeseen.

17.

ehdottamaan kiireellisesti eurooppalaisen ohjausjakson ja EU:n talouden ohjausjärjestelmän perusteellista uudistamista avoimempaan, osallistavampaan ja demokraattisempaan suuntaan. Elpymis- ja palautumistukivälineen vahva yhteys eurooppalaiseen ohjausjaksoon lisää uudistusten kiireellisyyttä, jotta voidaan välttää elpymissuunnitelmien keskittyminen ja ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa ja asettaa sen sijaan etusijalle jäsenvaltioiden välinen ja sisäinen taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus sekä EU:n kestävän elpymisen edellyttämät laadukkaat julkiset investoinnit. Uudistetussa eurooppalaisessa ohjausjaksossa, joka on Euroopan yleinen talousstrategia kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa kaikkialla EU:ssa, olisi otettava huomioon kumppanuuden, monitasoisen hallinnon ja alueellisen ulottuvuuden periaatteet noudattaen AK:n ehdotusta käytännesäännöistä, jotka koskevat paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista ohjausjaksoon kansallisella tasolla ja Euroopan alueiden komitean osallistumista EU-tasolla.

18.

puuttumaan covid-19-kriisin aikana paljastuneeseen eurooppalaisten arvoketjujen haurauteen, yksilöimään heikkoudet ja monipuolistamaan EU:n toimitusketjujen lähteitä vähentäen niiden riippuvuutta yksittäisistä maista, vahvistaen Euroopan teollista perustaa kestävällä tavalla ja turvaten EU:n strateginen teollinen riippumattomuus, sekä luomaan klusteripolitiikka keskeiseksi osaksi kaikkea EU:n teollisuuspolitiikkaa, joka soveltuu vahvistamaan alueellisia klustereita, verkostoja ja ekosysteemejä yhdistävien eurooppalaisten maailmanluokan klustereiden kehittämistä.

19.

vaatimaan EU:n kauppasopimuksiin sisältyvien kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen parempaa täytäntöönpanoa ja keskittymistä kauppasopimusten, myös Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtävän tulevan sopimuksen, sosioekonomisten ja alueellisten vaikutusten parantamiseen laatimalla yksityiskohtaisempia alakohtaisia ja maantieteellisiä analyyseja ja vahvistamalla samalla vapaakauppasopimuksiin sisällytettäviä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia ehdollisuuksia. Komitea on Euroopan komission kanssa samaa mieltä siitä, että vapaa, reilu ja avoin kauppa edellyttää vahvaa ja toimintakykyistä Maailman kauppajärjestöä (WTO), ja tukee komission aikomusta käynnistää WTO:n uudistamiseen tähtäävä laaja aloite.

20.	varmistamaan, että paikallis- ja alueviranomaiset saavat osallistua täysipainoisesti kauden 2021–2027 kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon.

21.	huolehtimaan siitä, että koheesiorahastojen käytön ja valtiontukisääntöjen joustavuuden lisääminen, jota tarvitaan alueiden, kaupunkien ja maaseutualueiden covid-19-kriisistä elpymisen tueksi, ei johda toimivallan keskittämiseen eikä vie paikallis- ja alueviranomaisilta näiden toimivaltuuksia.

22.	hyödyntämään EU:n kaupunkiagendasta ja uudistetusta Leipzigin peruskirjasta saatuja kokemuksia järjestämällä kaupunkialueiden kestävän kehityksen huippukokous.

23.	hyödyntämään kunnostamiseen kannustavaa aloitetta ja marraskuussa 2018 hyväksyttyä asumista koskevaa kaupunkikumppanuuden toimintasuunnitelmaa asuntotarjontaa koskevan eurooppalaisen toimintaohjelman laatimiseksi, jotta asuminen otettaisiin huomioon kaikissa siihen vaikuttavissa EU:n politiikoissa.

24.

ehdottamaan johdonmukaista ja kunnianhimoista, maaseutua koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa, joka on suunnattu erityisesti syrjäisille alueille, joita on usein laiminlyöty, ja luomaan näin tiiviimmät yhteydet maaseudulla asuviin kansalaisiin, jotka ovat jo lähtökohtaisesti enemmän eristyksissä keskitetyistä hallintojärjestelmistä. Maaseudun kuntien ja yhteisöjen elvyttäminen auttaisi EU:ta osoittamaan konkreettista tukea ja vahvistamaan legitiimiyttään perustasolla.

25.

tarjoamaan vahvan vastauksen Euroopan matkailun kohtaamiin haasteisiin sekä lyhyen aikavälin rahoituksella että pitkän aikavälin kriisistäelpymisstrategialla, joka tekee matkailualasta tulevaisuudessa palautumiskykyisemmän ja kestäväpohjaisemman. EU:n pitkän aikavälin talousarviossa 2021–2027 koheesiopolitiikalla on varmistettava kulttuurin ja matkailun mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen. Painopisteinä ovat edelleen tutkimuksen ja innovoinnin vauhdittama taloudellinen kilpailukyky, digitalisaatio sekä eurooppalaista matkailua koskeva toimintaohjelma.

26.

panemaan täytäntöön päivitetyn digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman, jotta covid-19-pandemian vaikutus sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen uudet edellytykset voidaan ottaa huomioon kaikilta osin. Toimintasuunnitelman tulisi myös vauhdittaa etäopiskeluvälineiden nopeaa kehittämistä alueilla, kaupungeissa ja maaseudulla, vähemmän kehittyneillä alueilla ja erityisesti kouluissa, tekemällä digitaalisista taidoista ja mediataidoista olennainen osa elinikäistä oppimista ja luomalla suunnitelmasta foorumi hyvien käytäntöjen jakamiselle Euroopan kuntien ja alueiden välillä sekä kaikkialla maailmassa.

27.

kutsumaan paikallis- ja alueviranomaiset osallistumaan aktiivisesti digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen hyödyntäen näiden keskeistä roolia digitaalisten palvelujen tarjoamisessa kansalaisille sekä digitaalisen infrastruktuurin luomisessa ja hallinnoinnissa, sekä varmistamaan Euroopan alueiden ja kuntien kestäväpohjaisten digitalisaatioprosessien tiiviin seurannan ja mittaamisen kiinnittäen erityistä huomiota kaupunkien ja maaseudun välisiin syviin eroihin.

28.

lisäämään rahoitusta ja koulutusta, joka liittyy digitaalisen infrastruktuurin ja erityisesti 5G:n nopeaan ja kattavaan käyttöönottoon EU:ssa, muun muassa tulevan EU:n elpymisrahaston avulla, samalla kun taataan nopeammat laajakaistayhteydet ja tarvittavat välineet maaseutu-, vuoristo- ja saarialueilla, syrjäisimmillä alueilla sekä alueilla, joilla on väestönkehitykseen liittyviä haasteita.

29.

tukemaan eurooppalaisen koulutusalueen perustamista vuoteen 2025 mennessä tiiviissä synergiassa eurooppalaisen tutkimusalueen kanssa, jotta pystytään varmistamaan laadukas yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus koulutuksessa vastauksena väestörakenteen muutokseen ja aivovuotoon, ja kutsumaan AK mukaan koulutusta koskevien tulevien toimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä Euroopan uuden osaamisohjelman ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon.

30.	esittämään tieteelliseen tietoon perustuvan arvion covid-19-pandemian vaikutuksesta väestörakenteen muutokseen ja varmistamaan, että tulevat päätökset räätälöidään paikallisten tarpeiden ja erityispiirteiden mukaisesti.

31.

asettamaan etusijalle tuki organisaatioille – myös voittoa tavoittelemattomille – sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yrityksille, yksittäisille taiteilijoille ja työntekijöille, jotka ovat erityisesti kärsineet covid-19-epidemian puhkeamisesta. EU:n nykyistä kulttuurialan strategista kehystä parannettaessa ja seuraavassa Luova Eurooppa -ohjelmassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan rikkaan kulttuurisen kudoksen sekä alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden ja kulttuuriperinnön vahvistamiseen ja turvaamiseen.

32.

varmistamaan, että unionin kriisinjälkeinen apu ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille tavoittaa paikallisyhteisöt ja että paikallis- ja alueviranomaiset otetaan riittävällä tavalla mukaan ja lisätään näiden vaikutusmahdollisuuksia, mikä on olennaisen tärkeää EU:n näissä maissa toteuttamien toimien demokraattisen legitiimiyden vahvistamiseksi, samalla korostaen ja käsitellen edelleen vaaroja, jotka liittyvät demokratian perustaa uhkaavaan kunnallisten hallintorakenteiden valtaamiseen omien etujen edistämiseksi (local state capture).

33.

lisäämään kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten ja näiden järjestöjen tarpeisiin kohdennettua EU:n tukea, erityisesti Välimeren alueen eteläisissä osissa sijaitsevissa kumppanimaissa ja itäisessä kumppanuudessa, jotta kyetään luomaan uutta dynamiikkaa hallinnonhajauttamisuudistuksille ja parantamaan tuloksia hallinnon alalla sekä lisäämään EU:n toimintapolitiikkojen hyötyjen tunnettuutta kumppanimaiden alueilla ja eri hallintotasoilla. Tähän olisi sisällyttävä itäisen kumppanuuden julkishallinnon oppilaitoksen perustaminen, kuten ehdotetaan vuoden 2020 jälkeistä itäisen kumppanuuden politiikkaa koskevassa yhteisessä tiedonannossa.

34.

edistämään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa ottamalla kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaiset aktiivisesti mukaan toimintaan ja tukemalla vertaisyhteistyötä kumppanuuden ja solidaarisuuden hengessä ottaen erityisesti huomioon covid-19-pandemian vakavat maailmanlaajuiset vaikutukset ja toimenpiteet sen hillitsemiseksi.

35.

ottamaan paikallis- ja aluehallintotahot mukaan sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian täytäntöönpanoon ja seurantaan sekä sisällyttämään strategiaan selviytymiskykyä parantavia toimenpiteitä ja välineitä, joilla torjutaan covid-19-kriisin seurauksia sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä.

36.

hyödyntämään Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia otollisena tilaisuutena pohtia kansalaisten sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa EU:ta hankkeena, joka pohjaa demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltion kaltaisiin perustaviin arvoihin, sekä tarvittavia muutoksia sen nykyisiin institutionaalisiin puitteisiin, jotta saadaan parannettua sen tehokkuutta ja legitiimiyttä ja lisättyä kansalaisten sitoutumista Euroopan yhdentymishankkeeseen.

37.

kutsumaan AK:n sekä lainsäädäntävaltaa käyttävät kansalliset ja alueelliset parlamentit tinkimättömästi mukaan kaikkiin Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin elimiin, jotta prosessista tulisi mahdollisimman kansalaisläheinen, ja tekemään yhteistyötä AK:n kanssa sellaisen pilottimallin kehittämiseksi, joka mahdollistaa kansalaisten kanssa paikallis- ja alueviranomaisten välityksellä käytävän pysyvän ja suunnitelmallisen vuoropuhelun, joka on edellytys kansalaisten ja EU:n toimielinten väliselle kaksisuuntaiselle viestintäprosessille, jonka avulla voidaan myöhemmin parantaa EU:n päätöksentekoa pitkällä aikavälillä.

38.	tehostamaan disinformaation torjuntaa myös paikallis- ja aluetasolla tukemalla riippumattomia faktantarkistajia, medialukutaitoa ja laadukasta journalismia korostaen samalla, että disinformaation torjuntaa ei saa käyttää tekosyynä sensuurille tai sananvapauden rajoittamiselle.

39.

omaksumaan kokonaisvaltaisen toimintatavan muuttoliike-, kotouttamis- ja turvapaikkapolitiikkaan nähden periaatteinaan perustavien ihmisoikeuksien, toissijaisuusperiaatteen, yhteisvastuullisuuden sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden kunnioittaminen, varmistamaan EU:n ulkorajojen suojelun tarmokkaammin yhteisin toimin, tehostamaan laittoman muuttoliikkeen ja ihmiskaupan torjuntaa yhteistyössä EU:n kumppaneiden sekä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ja lisäämään tukea paikallis- ja alueviranomaisille näiden keskeisessä roolissa kotouttamispolitiikoissa.

40.

jatkamaan menestyksekästä yhteistyötä AK:n kanssa sääntelyn parantamiseksi ja toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen käsitteen edistämiseksi erityisesti EU:n politiikan täytäntöönpanon arviointia varten perustetun alueellisten keskusten verkoston (RegHub) aloitteen ja komitean Fit for Future -foorumissa saaman uuden roolin kautta sekä tukemalla AK:ta RegHub 2.0:n kehittämisessä, jotta se voisi entistä tehokkaammin antaa oikea-aikaista palautetta, joka perustuu käyttäjien kokemuksiin EU:n politiikan täytäntöönpanosta paikallis- ja aluetasolla, sekä vahvistamaan nämä periaatteet ja kehittämään niitä valmisteilla olevassa tiedonannossaan paremmasta sääntelystä.

41.

ottamaan huomioon Euroopan komission tulevasta työohjelmasta alueparlamenteissa käydyt keskustelut toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutumista tarkastelevan Euroopan komission työryhmän päätelmien sekä Euroopan alueiden komitean ja lainsäädäntävaltaa käyttävien Euroopan alue-edustajistojen konferenssin (CALRE) käynnistämän pilottihankkeen pohjalta.

AK kehottaa puheenjohtajaansa välittämään tämän päätöslauselman EU:n toimielimille ja EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioille.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) COM(2020) 440 final.

AK:n 139. täysistunto Interactio-järjestelmän kautta (hybridikokous), 30.6.2020–2.7.2020

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/21

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Vapaakauppasopimusten täytäntöönpano: alueellinen ja paikallinen näkökulma”

(2020/C 324/04)

Esittelijä:

Michael MURPHY (IE, EPP), Tipperaryn kreivikunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja:

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2018 – 31. joulukuuta 2018

COM(2019) 455 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleishuomioita

suhtautuu myönteisesti komission vuosikertomukseen vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta. Komitea katsoo sen lisäävän olennaisesti avoimuutta ja pitää sitä lisäksi tehokkaana keinona tarjota suurelle yleisölle objektiivista taustatietoa EU:n neuvottelemista kauppasopimuksista.

painottaa, että EU:n kauppapolitiikka tarjoaa merkittävää potentiaalia EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti kestävän kasvun, kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen, työllisyyden, työpaikkojen luomisen ja investointien osalta. Komitea ymmärtää kuitenkin myös, että covid-19-kriisi on kova isku Euroopan ja maailman taloudelle ja haittaa Euroopan pk-yritysten mahdollisuuksia hyötyä maailmankaupasta. Kauppapolitiikan pääosaston hiljattain tekemän selvityksen mukaan maailmankaupan ennustetaan supistuvan 10–16 prosenttia vuonna 2020. Lisäksi EU27-maiden ulkopuolelle suuntautuvan viennin odotetaan supistuvan 9–15 prosenttia, mikä merkitsee 282–470 miljardin euron vähennystä (1).

muistuttaa, että 36 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa on riippuvaisia unionin ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä ja että näistä 13,7 miljoonaa on naisten työpaikkoja. Muualle maailmaan suuntautuvaan vientiin liittyvien työpaikkojen määrä kasvoi EU:ssa 66 prosenttia vuosina 2000–2017, mikä tarkoittaa, että uusia vientiin liittyviä työpaikkoja syntyi 14,3 miljoonaa. Muualle maailmaan suuntautuvaan tavara- ja palvelukauppaan liittyvän työllisyyden osuus EU:n kokonaistyöllisyydestä kasvoi 15,3 prosenttiin vuonna 2017, kun se oli 10,1 prosenttia vuonna 2000 (2). Komitea panee huolestuneena merkille, että ILO:n arvion mukaan yksin Euroopassa menetetään 12 miljoonaa työpaikkaa covid-19-pandemian takia.

korostaa kaikkia kauppakumppaneita hyödyttävän, sääntöihin perustuvan vapaan kansainvälisen kaupan merkitystä. Komitea kehottaa komissiota puolustamaan jatkossakin EU:n kaupallisia etuja ja torjumaan lisääntyvää protektionismia.

toteaa, että EU:n vapaakauppasopimusten vaikutukset tulevat ilmi aluetasolla, ja kehottaakin komissiota pitämään AK:ta järjestelmällisesti ajan tasalla ja ottamaan neuvottelujen varhaisessa vaiheessa huomioon kaupan mahdolliset paikalliset ja alueelliset vaikutukset.

katsoo, että vapaakauppasopimuksista olisi tehtävä sellaisia, että ne hyödyttävät myös pk-yrityksiä, ja pk-yrityksille olisi yhtä lailla luotava valmiudet hyötyä niistä. Komitea tähdentää tässä yhteydessä, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat ratkaisevassa asemassa tehtäessä vapaakauppasopimuksista selkoa pk-yrityksille ruohonjuuritasolla.

korostaa, että kaikilla hallintotasoilla on yhteinen velvollisuus huolehtia siitä, että globalisaation hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti ja kielteisiä vaikutuksia lievennetään.

on huolissaan siitä, että WTO:n sääntöjen vastaisten toimien lisääntyminen ja vastavuoroisen huomattavan sääntelytaakan uhka, joka johtuu uusista tullien ulkopuolisista, syrjivistä järjestelyistä, alkavat olla maailmankaupassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Komitean mielestä EU:n nykyisiä tukiohjelmia ja niiden valvontaa olisi arvioitava uudelleen EU:n kilpailusääntöjen valossa, jotta kauppasodista kärsiviä alueita voidaan tukea keventämällä niiden taakkaa.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio perusti 22. joulukuuta 2017 EU:n kauppasopimuksia käsittelevän asiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on lisätä EU:n kauppapolitiikan avoimuutta ja osallistavuutta. AK panee merkille, että yksikään ryhmän 28 asiantuntijasta (3) ei edusta paikallis- tai alueviranomaisia tai niiden järjestöjä. Komitea suosittaa, että komissio säilyttää asiantuntijaryhmän nykymuodossaan ja pitää AK:n tarkkailija-aseman ennallaan. Jos asiantuntijaryhmän yleinen rakenne muuttuu, komitea pyytää, että se kutsutaan ryhmän jäseneksi.

10.

pitää myönteisenä, että 29–31 prosenttia EU:n kaupasta kuuluu etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten piiriin.

Covid-19-pandemiaan liittyviä suosituksia

11.

on tyytyväinen komission ilmoitukseen tarkastella uudelleen kauppapolitiikkaa ja esittää sen pohjalta uusi strategia vuoden loppuun mennessä. AK kehottaa komissiota kuitenkin varmistamaan, että uudelleentarkastelun yhteydessä kiinnitetään tarkkaan huomiota vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoon jäsenvaltioiden alueilla ja kunnissa.

12.

toteaa, että covid-19-pandemia on tuonut esille sen, että maailman taloudet ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja että yksikään maa ei pysty kriisiaikoina täyttämään tarpeitaan yksinään. AK kehottaakin Euroopan komissiota jatkamaan työtään WTO:n uudistamisen parissa, jotta voidaan turvata oikeudenmukainen, avoin ja sääntöihin perustuva globaali kauppajärjestelmä. Komitea toteaa myös, että tapauksissa, joissa maailmanlaajuinen kilpailu vääristyy, EU:n on hyödynnettävä kaupan suojatoimiaan kaikilta osin ja kehitettävä uusia välineitä torjuakseen markkinoita vääristäviä käytäntöjä kolmansien maiden taholta.

13.

kehottaa Euroopan komissiota jatkamaan työtään ulkomaisten tukien aiheuttamien kilpailuvääristymien torjumiseksi sisämarkkinoilla. AK odottaa, että komissio julkaisee valkoisen kirjan ulkomaisia tukia koskevasta välineestä. Edistyminen tällä alalla on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa EU:n yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.

14.

toteaa, että alueet ja niiden hallinto ovat viime kädessä kriisin eturintamassa, koska niiden on selviydyttävä kriisin aiheuttamista terveys- ja talousvaikutuksista. Komitea katsookin, että EU:n on pyrittävä huolehtimaan elintärkeiden laitteiden varmuusvarastoista, jotta alueet olisivat valmistautuneita tulevien pandemioiden varalta. Komitea suhtautuu myönteisesti komission ajatukseen ”avoimesta strategisesta riippumattomuudesta”. Sen mukaan tarkoituksena on monipuolistaa globaaleja toimitusketjuja ja palauttaa osa kriittisten materiaalien tuotannosta kotimaahan.

15.

suhtautuu myönteisesti 27. toukokuuta esitettyyn monivuotista rahoituskehystä koskevaan uuteen ehdotukseen, johon sisältyy uusi REACT-EU-väline ja talousarvion väliaikainen vahvistaminen Next Generation EU -välineen avulla. AK panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille koheesiopolitiikkaan osoitetut lisävarat, joita voidaan käyttää kriisin taloudellisten vaikutusten torjumiseen muun muassa tarjoamalla investointirahoitusta ja likviditeettiä kriisin koettelemille pk-yrityksille paikallistasolla erityisesti eniten kärsineillä aloilla. Näin voidaan varmistaa mahdollisimman monien yritysten ja työpaikkojen pelastaminen.

16.

pitää myönteisenä sitä, että useiden EU:n rahoitusohjelmien, muun muassa InvestEU-ohjelman, soveltamista on yksinkertaistettu covid-19-kriisin johdosta. Komitea kehottaa Euroopan komissiota kuitenkin jatkamaan tällaisia rahoituksen saantia helpottavia menettelyjä eri ohjelmien yhteydessä myös pandemian jälkeen, jotta eurooppalaiset pk-yritykset voivat muuntaa digitalisaation ja hiilestä irtautumisen tekniikat kannattaviksi mahdollisuuksiksi luoda kestävää talouskasvua ja työpaikkoja.

Kauppasopimusten koko potentiaalin hyödyntäminen – alueelliset ja liiketoiminnalliset näkymät

17.

on vahvasti samaa mieltä komission kanssa siitä, että EU:n yritykset voivat hyötyä EU:n kauppasopimuksista vain, jos niillä on tarvittavaa tietoa sopimusten sisällöstä ja ne ymmärtävät, miten sopimukset toimivat käytännössä. Komitea korostaa tarvetta ottaa alueiden edustajat mukaan vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon parantamiseen ja painottaa tässä yhteydessä sitä, että on tärkeää laatia vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevia toimintasuunnitelmia, jotka on räätälöity kunkin jäsenvaltion ja alueen tilanteen sekä alueellisten liiketoiminnallisten intressien mukaan.

18.

panee huolestuneena merkille, että mutkikkaat alkuperäsäännöt, monimutkaiset hallinnolliset lomakkeet, joita EU:n kauppakumppanit vaativat EU:n yrityksiltä etuuksien myöntämiseksi, ja etuuskohtelualkuperän osoittamisesta aiheutuva työ ja vaiva vaikuttavat kohtuuttomilta EU:n pk-yritysten kannalta, sillä niillä ei ole samanlaisia resursseja kuin suurilla yrityksillä.

19.

toistaa jo pitkään ajamansa näkemyksen, jonka mukaan EU:n kauppasopimukset eivät saa estää minkään tason viranomaisia tarjoamasta, tukemasta tai sääntelemästä julkisia palveluja tai laajentamasta kansalaisille tarjottavien julkisten palvelujen valikoimaa.

20.

muistuttaa, että valtaosa pk-yritysten viennistä suuntautuu sisämarkkinoille (4) ja vain noin puolet pk-yrityksistä myy tuotteitaan 28 jäsenvaltion EU:n ulkopuolelle (5). Lisäksi pk-yritysten vientitoiminta on erittäin keskittynyttä, sillä yli kaksi kolmasosaa kaikesta EU:n pk-yritysten viennistä keskittyy kuuteen jäsenvaltioon (6).

21.

korostaa, että AK:n ja Eurochambresin hiljattain tekemän kyselytutkimuksen (7) mukaan kauppasopimusten tehokas täytäntöönpano edellyttää sitä, että

korjataan EU:n vapaakauppasopimuksiin liittyvän tiedon puutteet tarjoamalla konkreettista informaatiota siitä, miten pk-yritykset voivat hyötyä kustakin vapaakauppasopimuksesta käytännössä, ja toteuttamalla yhdessä elinkeinoelämän kanssa nykyistä enemmän tiedotustoimia (koulutus, seminaarit, työpajat, tiedotustilaisuudet jne.) alue- ja paikallistasolla

b)	parannetaan tarjolla olevien, pk- ja muiden yritysten tueksi tarkoitettujen maksuttomien välineiden käyttäjäystävällisyyttä ja lisätään yleistä tietoisuutta niiden olemassaolosta

c)	yksinkertaistetaan ja johdonmukaistetaan alkuperäsääntöjä ja tullimenettelyjä

d)	otetaan pikaisesti käyttöön maksuton verkkopohjainen alkuperäsääntöihin perustuva laskuri, joka tarjoaa EU:n pk-yrityksille täydentävää ensiapua niiden pyrkiessä selviytymään EU:n kauppasopimusten alkuperäsääntöviidakossa.

22.

on sitä mieltä, että kansainvälisen kaupan toiminnasta on jaettava nykyistä ponnekkaammin tietoa erityisesti jäsenvaltiotasolla sekä paikallis- ja alueviranomaistasolla. Paikallis- ja alueviranomaisten rooli on keskeinen, sillä ne tuntevat paikalliset pk-yritykset ja ovat lähellä niitä. Komitea katsookin, että AK:lle ja Euroopan komissiolle tarjoutuu tässä tilaisuus tehdä järjestelmällistä yhteistyötä levittääkseen oleellista tietoa ja kehittääkseen asianmukaisia interaktiivisia välineitä, esimerkiksi pk-yrityksille tarkoitetun alkuperäsääntöihin perustuvan laskurin.

23.

on tyytyväinen siihen, että komissio on edennyt pyrkimyksissään kehittää verkkoportaali, jossa yhdistetään kaksi tietokantaa: markkinoillepääsyä koskeva tietokanta ja kaupan neuvontapalvelu.

24.

suhtautuu myönteisesti myös nykyisiin välineisiin, joilla Euroopan komissio edistää ja tukee EU:n pk-yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä ja joilla siis on tarkoitus lisätä niiden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla, ja korostaa tarvetta varmistaa, että välineitä sovellettaessa edetään alhaalta ylöspäin.

25.

panee huolestuneena merkille komission kertomuksessa esitetyt avoimet kysymykset, joita ei ole vielä saatu ratkaistua kauppakumppaneiden kanssa, erityisesti sen, että EU:n tuotteet eivät edelleenkään pääse esteettä useille eri kumppanimaiden markkinoille. Teknisten standardien epäbyrokraattinen vastavuoroinen tunnustaminen olisi asetettava etusijalle.

Toimet sen varmistamiseksi, ettei maailmanlaajuinen taloudellinen toiminta johda eriarvoisuuteen EU:n alueiden välillä

26.

arvioi, että vapaakauppasopimusten aikaansaamasta yleisestä talouskasvusta huolimatta niillä on todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia tietyillä elinkeinoaloilla ja niillä alueilla, joilla näitä elinkeinoja harjoitetaan.

27.

tukee komission näkemystä, jonka mukaan EU:n kauppasopimukset tarjoavat suuria mahdollisuuksia EU:n maataloustuotteiden viennille. AK on kuitenkin huolissaan siitä, että Mercosurin kanssa tehdystä kauppasopimuksesta laaditun kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten alustavan väliarvioinnin mukaan EU:n maatalouteen ja maaseutualueisiin kohdistuvien vaikutusten ennakoidaan olevan kielteisiä, minkä vuoksi eräät jäsenvaltiot ovat vastustaneet sopimusta sen nykyisessä muodossa. Komitea kehottaa myös arvioimaan Mercosur-sopimusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen suhteen. EU:n ja Mercosurin välisen sopimuksen ratifioinnin ehtona tulisikin olla toimenpiteiden toteuttaminen Amazonin metsäkadon nykyisen ennätyksellisen tason kääntämiseksi laskusuuntaan.

28.

korostaa, että AK:n ja Eurochambresin yhteistyössä tekemän vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevan kyselytutkimuksen mukaan myös ulkomaisten yritysten aiheuttama yhä suurempi kilpailupaine on alueiden merkittäviä huolenaiheita EU:n kauppasopimusten tullessa voimaan (8).

29.

tähdentää, että kuten eräiden jäsenvaltioiden kauppavirtojen analysointiin perustuvassa Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun selvityksessä (9) todetaan, alueiden vientitulokset korreloivat myönteisesti ja vahvasti BKT:n kanssa ja kauppa on pitkälti keskittynyt vain muutamille alueille kussakin analysoidussa jäsenvaltiossa.

30.

muistuttaa, että komissio on globalisaation hallintaa ja EU:n rahoituksen tulevaisuutta käsittelevissä pohdinta-asiakirjoissaan myöntänyt globalisaation epätasaisen vaikutuksen eri alueisiin ja todennut, että vaikka globalisaation hyödyt ovat levinneet laajalle, sen kustannukset ovat usein paikallisia.

31.

korostaa, että edellä esitetyn eriarvoisuuden torjuminen edellyttää EU:n laajuisia toimia, jotta yksikään ihminen tai alue ei varmasti jää jälkeen.

32.

on vahvasti sitä mieltä, että alueellisten vaikutusten arvioinnit voivat olla tehokas keino havaita kauppasopimusten mahdolliset epäsymmetriset vaikutukset Euroopan alueisiin ja määrittää niiden laajuus ja voimakkuus jo varhaisessa vaiheessa, jolloin asianomaiset alueet voivat ryhtyä asianmukaisiin julkisiin toimiin puuttuakseen niihin. Komitea pitää tätä olennaisena osana vankkapohjaisen, avoimen ja tosiasioihin perustuvan kauppapolitiikan muotoilua.

33.

painottaa erityisesti koheesiopolitiikan merkitystä pyrittäessä parantamaan EU:n alueiden kilpailukykyä tekemällä kohdennettuja ja kunkin alueen tarpeisiin mukautettuja investointeja sellaisilla keskeisillä aloilla kuin verkkoinfrastruktuurit, tutkimus ja innovointi, pk-yritykset, tietotekniikkapalvelut, ympäristö- ja ilmastotoimet, laadukkaat työpaikat ja sosiaalinen osallisuus.

34.

muistuttaa kansainvälisen kaupan rakenteen alueellisesta vaihtelusta saadun vankan näytön perusteella, että ennen kuin EU toteuttaa merkittäviä kaupan yhä laajempaan vapauttamiseen liittyviä toimia, on ehdottomasti tehtävä vaikutustenarviointi, jossa keskitytään mahdollisiin jäsenvaltiotason ja varsinkin valtiotasoa alemman tason vaikutuksiin.

35.

on tyytyväinen siihen, että komissio ehdotti toukokuussa 2020 esittämässään EU:n elpymissuunnitelmassa hätäapuvälineiden, muun muassa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), vahvistamista ja joustavoittamista niin, että riittävä määrä varoja voidaan saada tarvittaessa käyttöön nopeasti. Komitea odottaa komission laativan ehdotuksensa nopeasti ja toteaa tätä taustaa vasten jälleen kerran (10), että edellisessä EGR-ehdotuksessa rahoituskaudelle 2021–2027 kaavaillut tukikelpoisuuskynnykset olivat suhteellisen korkeat (vähintään 250 irtisanomista) (11) ja määrärahat alhaiset, vuosittain noin 225 miljoonaa euroa.

Kauppapolitiikka keskeisenä kestävän kehityksen edistämisvälineenä

36.

on vakaasti sitä mieltä, että kauppapolitiikalla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että globalisaatiolla on ihmisten ja yritysten kannalta myönteisiä taloudellisia, sosiaalisia, alueellisia ja ympäristövaikutuksia sekä Euroopassa että muualla maailmassa.

37.

palauttaa mieliin, että vuonna 2019 tehdyn erityiseurobarometri-tutkimuksen (12) mukaan niiden vastaajien osuus, jotka ovat huolissaan kansainvälisen kaupan kielteisistä ympäristövaikutuksista, on kasvanut. Samassa tutkimuksessa todettiin myös yhä useampien vastaajien katsovan, etteivät he hyödy kansainvälisestä kaupasta sen ympäristövaikutusten vuoksi.

38.

muistuttaa, että vihreän kehityksen ohjelma on kokonaisvaltainen hanke, jossa kauppapolitiikka on määrä nivoa talous-, sääntely- ja kilpailupolitiikkaan. Näin on tarkoitus auttaa ympäristöä ja asettaa kunnianhimoisia ympäristötavoitteita koko elinkeinoelämälle.

39.

katsoo, että kilpailuedellytyksiä voitaisiin tasapuolistaa ottamalla käyttöön väline hiilivuodon torjumiseksi. Toimenpiteen yhteydessä on kuitenkin huolehdittava ympäristö-, kauppa- ja oikeudenmukaisuusnäkökohtien tasapainosta, jotta vältytään EU-maiden vientiin kohdistuvilta ja siten EU:n teollisuudelle vahingollisilta vastatoimilta.

40.

tukee voimakkaasti komission 15-kohtaista toimintasuunnitelmaa, sillä se on keskeinen keino tehostaa EU:n kaikkiin nykyaikaisiin kauppasopimuksiin sisältyvien kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen vaikutusta. Tämä voidaan kuitenkin toteuttaa vain asianmukaisin lausekkein, jotka mahdollistavat sen, että kestävyysvaatimusten täytäntöönpanoa voidaan vaatia ja valvoa ja että niiden noudattamatta jättämisestä voidaan rangaista.

41.

on kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen määräysten rikkomisesta mahdollisesti langetettavien kauppapoliittisten (tiettyjen kauppaan liittyvien) seurausten osalta yhtä mieltä siitä, että olisi myös määrättävä seuraamusmekanismeista siltä varalta, että jotkut maat harjoittavat epäreilua kilpailua esimerkiksi kiertämällä ILO:n keskeisiä normeja tai kestävyysnormeja.

42.

korostaa, että EU:n kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoa tulee parantaa pehmeiden toimenpiteiden avulla sekä hyödyntämällä EU:n ja jäsenvaltioiden omia diplomaattisia voimavaroja nykyistä paremmin.

43.

kehottaa myös sisällyttämään EU:n kauppasopimuksiin tiukkoja sääntöjä, jotka koskevat väärää tai vilpillistä siirtohinnoittelua ja pörssiyhtiöiden veropetoksia.

44.

yhtyy näkemykseen, jonka mukaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen avulla voidaan kaupan yhteydessä edistää esimerkiksi säällisiä työoloja, ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siten pyrkiä saamaan aikaan todellinen ja kestäväpohjainen muutos kolmansien maiden politiikassa (13). Komitea huomauttaa kuitenkin, että nämä asiat hoidetaan lähtökohtaisesti kunkin maan valtiosäännön mukaisin demokraattisin prosessein.

45.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission päätöstä nimittää kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvova virkamies, joka seuraa tiiviisti EU:n kauppasopimuksiin kirjattujen ilmastonsuojelu-, ympäristönsuojelu- ja työsuojelumääräysten täytäntöönpanoa, ja uskoo, että kauppasopimusten valvoja luo vakaat kanavat kansalaisyhteiskunnan ja paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tapahtuvaa viestintää varten. Komitea kehottaa Euroopan komissiota pitämään huolen siitä, että valvojan toimistoa varten osoitetaan riittävät resurssit, jotta varmistetaan sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

46.

viittaa tähän liittyen tutkimukseensa The democratic dimension of EU negotiations on trade agreements: the role and responsibilities of citizens and Local and Regional Authorities, jossa tähdennetään, että pelkkä tietojen käytettävissä olo ei riitä takaamaan prosessin avoimuutta ja osallistavuutta ja että kansallisen ja paikallisen tason mekanismeihin, joilla on tarkoitus varmistaa tietojen saantimahdollisuudet, tulee kiinnittää enemmän huomiota. Paikallis- ja alueviranomaiset korostavat erityisesti, että virallisia mekanismeja yhteyden pitämiseksi kauppapolitiikasta vastaaviin kansallisen tason viranomaisiin ei useinkaan ole. Puute on vielä selvempi EU:n tasolla.

47.

katsoo myös, että EU:n kauppapolitiikalla ei tulisi heikentää unionin kehitysaputoimia kolmansissa maissa, ja kehottaa soveltamaan vapaakaupassa tasapainoista lähestymistapaa, kun on kyse taloudellisesti heikommissa kantimissa olevista maista. AK muistuttaa vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan merkityksestä ja tähdentää niin alueiden välisen kuin niiden sisäisen taloudellisen integraation tarjoamia mahdollisuuksia köyhyyden vähentämiseen. Komitea kehottaa lisäämään politiikan johdonmukaisuutta kansainvälisen kaupan ja kehitysyhteistyön aloilla ja panee merkille, että EU on siirtymässä kansainvälisestä kehitysavusta tasavertaisempaan kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin.

Erityisten kehityssuuntausten ala- ja aluekohtaisten kielteisten vaikutusten lieventäminen

48.

kehottaa kaikkia keskeisiä institutionaalisia toimijoita kiinnittämään erityistä huomiota nykyisiin kauppasuhteisiin 27 jäsenvaltion EU:n alueiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä, sillä ne määrittävät suurelta osin sen, mikä vaikutus Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erolla on osapuolten talouksiin. Erittäin haitallisista vaikutuksista kärsiviä aloja ja alueita varten on suunniteltava asianmukaisia toimenpiteitä.

49.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission neuvostolle 3. helmikuuta 2020 esittämiin suosituksiin aloittaa neuvottelut uudesta kumppanuudesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Komitean näkemyksen mukaan komission tulee varmistaa, että neuvoteltavassa sopimuksessa puolustetaan EU:n etuja.

50.

viittaa AK:n espanjalaisvaltuuskunnan kannanottoon (14) ja pitää valitettavana, että Yhdysvaltojen päätös asettaa eurooppalaisille tuotteille lisätulleja 7,496 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta vastatoimena tuelle, jota EU ja tietyt jäsenvaltiot ovat myöntäneet lentokonevalmistaja Airbusille, vaikuttaa pääasiassa EU:n jäsenvaltioissa tuotettuihin maataloustuotteisiin ja -elintarvikkeisiin.

51.

korostaa, että Yhdysvaltojen terästullit ovat johtaneet kolmansista maista peräisin olevien terästuotteiden kauppavirtojen merkittävään muutokseen ja että kyseisiä tuotteita tulee enenevässä määrin Euroopan markkinoille. EU:n asettamien teräsalan suojatoimien tehokkuutta olisi arvioitava uudelleen terästeollisuuden epäsuotuisan suhdanteen valossa, jotta voidaan välttää kotimaisiin teräsyrityksiin kohdistuvat lisävahingot. Arvioinnissa olisi nimenomaan tarkasteltava tariffikiintiöiden korotusten peruuttamista.

Tasapuolisten toimintaedellytysten takaaminen EU:n yrityksille sääntöihin perustuvassa kauppajärjestelmässä

52.

muistuttaa, että EU:n kolmansille maille erilaisista kaupan ulkopuolisista geopoliittisista syistä määräämät pakotteet ovat johtaneet vastapakotteisiin, jotka koettelevat suhteettomasti tiettyjä alueita, joilla on vakiintuneet kauppasuhteet kyseisiin kolmansiin maihin. Komitea pitää välttämättömänä varmistaa oikeanlainen tasapaino korvaavien toimenpiteiden toteuttamisen ja kilpailun turvaamisen välillä. Lisäksi EU:n nykyisiä tukiohjelmia olisi arvioitava uudelleen, jotta kauppasodista kärsiviä alueita voidaan tukea.

53.

kiinnittää huomiota viimeaikaisiin vaatimuksiin aiempaa määrätietoisemmasta EU:n kauppapolitiikasta, jolla puolustetaan teknologiaa, yrityksiä ja markkinoita ulkopuolisilta epäreiluilta kaupan käytännöiltä, ja katsoo EU:n tarvitsevan nykyistä ennakoivampaa kauppapolitiikkaa, joka antaa sille valmiudet suojella yrityksiään asianmukaisten, arvoketjujen ajankohtaisen kehityksen tasalla pysyvien tasoitustoimenpiteiden sekä kauppakiistoja koskevan sitovan oikeudellisen kehyksen turvin. Komitea antaa tunnustusta sille, että EU on asettunut tukemaan monenvälisyyttä ja WTO:n uudistamiseksi esitettyjä lukuisia ideoita, ja on erittäin tyytyväinen komission ennakoivaan toimintaan WTO:n pysyvää valituselintä koskevassa pattitilanteessa eli siihen, että Kanadan ja Norjan kanssa on sovittu väliaikaisista valitusjärjestelyistä.

54.

toteaa kuitenkin, että vaikka voidaan perustellusti olettaa, että yksikään valtio ei voi eristäytyä globalisaation ulkopuolelle ilman että tästä aiheutuu valtavat kustannukset, monenvälisen kauppajärjestelmän romahtamisen uhka on todellinen ja EU:n on siis mietittävä varasuunnitelmaa.

55.

kannattaa voimakkaasti komission ehdotusta muuttaa täytäntöönpanoasetusta siten, että komissio voi käynnistää vastatoimia tilanteissa, joissa kumppani estää riidan käsittelyä etenemästä siihen vaiheeseen, että tällaisiin toimiin voidaan myöntää lupa.

56.

yhtyy näkemykseen siitä, että EU:n on vaadittava vastavuoroisuutta nykyistä jämerämmin ja puututtava protektionismiin muiden maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyssä.

57.

pitää tähän liittyen valitettavana, että toimielinten väliset neuvottelut komission vuonna 2016 esittämästä tarkistetusta ehdotuksesta kansainvälisten julkisten hankintojen välineeksi (15) eivät ole edistyneet.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/may/tradoc_158764.pdf

(2) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/november/tradoc_157516.pdf

(3) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/december/tradoc_156487.pdf

(4) Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, AK:n pyynnöstä tehty tutkimus CETA implementation: SMEs and regions in focus, 18. marraskuuta 2019, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_IDA(2019)644179

(5) Flash Eurobarometer 421, Internationalisation of Small and Medium-sized Enterprises, lokakuu 2015.

(6) Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(7) Eurochambresin ja AK:n kyselytutkimus Implementation of Free Trade Agreements – challenges and opportunities for businesses and regions, https://cor.europa.eu/en/events/Documents/ECON/Survey_Note_CoR-Eurochambres_Survey_15_November_2019.pdf

(8) Euroopan alueiden komitean ja Eurochambresin kyselytutkimus vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta, elokuu–lokakuu 2019.

(9) Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, AK:n pyynnöstä tehty tutkimus Interactions between trade, investment and trends in EU industry: EU regions and international trade, 27. lokakuuta 2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_STU(2017)608695

(10) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Alueellisen sopeutumiskyvyn vahvistaminen: alueiden ja kaupunkien voimaannuttaminen globalisaation kohtaamiseksi” (EUVL C 54, 13.2.2018, s. 32).

(11) Erityisesti kun otetaan huomioon, että Yhdysvaltojen vastaavassa ohjelmassa (Trade Adjustment Assistance – TAA) ei aseteta mitään vähimmäistasoa irtisanomisille.

(12) https://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/survey/getsurveydetail/instruments/special/surveyky/2246

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_19_6294

(13) Euroopan parlamentti, Free trade or geo-economics? Trends in world trade, ulkoasioiden politiikkayksikkö, unionin ulkoasioiden pääosasto, syyskuu 2019.

(14) Euroopan alueiden komitean espanjalaisvaltuuskunnan kanta kauppakiistojen sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden uusien tullimaksujen käyttöönoton vaikutuksista EU:n alue- ja paikallistalouteen, https://cor.europa.eu/fi/news/Pages/US-tariffs-on-EU-agri-food-products.aspx

(15) https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/factsheet-international-procurement-instrument_fi.pdf

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/28

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Vesipolitiikan puitedirektiivin, pohjavesidirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin ja tulvadirektiivin toimivuustarkastus”

(2020/C 324/05)

Esittelijä:

Piotr CAŁBECKI (PL, EPP), Kujavia-Pommerin voivodikunnan aluejohtaja

Viiteasiakirjat:

SEC(2019) 438

SWD(2019) 439

SWD(2019) 440

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

A. Johdanto

panee tyytyväisenä merkille vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin toimivuustarkastusten oikea-aikaisen toteuttamisen vesipolitiikan puitedirektiivin 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Siinä säädetään, että ”Euroopan komissio tarkastelee uudelleen tätä direktiiviä viimeistään 19 vuoden kuluttua sen voimaantulopäivästä ja ehdottaa siihen tarvittavia muutoksia”.

toteaa, että vesi on tärkein yhteinen hyödyke ja rajallinen luonnonvara, jonka laatua ja riittävyyttä on suojeltava ja jota on käytettävä kestävällä tavalla. Vesien suojelu- ja hoitotoimet ylittävät alueelliset ja valtiolliset rajat, sillä 60 prosenttia EU:n vesistöalueista ulottuu useamman kuin yhden jäsenvaltion alueelle.

huomauttaa, että EU:n vedestä riippuvaiset toimialat tuottavat vuosittain 3,4 biljoonaa euroa, eli 26 prosenttia EU:n vuotuisesta bruttoarvonlisäyksestä, ja työllistävät noin 44 miljoonaa ihmistä. Komitea panee samalla huolestuneena merkille, että vain 40 prosenttia Euroopan pintavesistä on hyvässä ekologisessa tilassa ja vain 38 prosenttia hyvässä kemiallisessa tilassa (1).

kehottaa covid-19-pandemia huomioon ottaen parantamaan jätevesien sterilointia, lisäämään tutkimusta jätevesien (musta ja harmaa vesi) talteenoton parantamiseksi ja edistämään luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotta voidaan poistaa veden laatua koskevat mahdolliset epidemiologiset uhat.

korostaa, että vesi on olennainen osa ympäristöä ja ihmisten elämää. Jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli vedenlaadun seurannassa sekä ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamisessa veden korkean laadun saavuttamiseksi ja takaamiseksi. Kunnat ja alueet ovat edelläkävijöitä tarjotessaan yleisesti saatavilla olevan vesihuollon ja sanitaation perusoikeutena. On tärkeää torjua liiallista byrokratiaa sekä asiantuntemuksen ja monitasoisen lähestymistavan puutetta, koska ne vaikuttavat haitallisesti tehokkuuteen ja saattavat estää hyvien käytäntöjen hyödyntämisen paikallis- ja aluetasolla.

korostaa Euroopan kansalaisten pitävän vettä merkittävänä asiana: yksi ensimmäisistä eurooppalaisista kansalaisaloitteista omistettiin EU:n vesipolitiikkaan liittyville huolenaiheille. Toimivuustarkastus on myös jatkoa sitoumuksille, jotka komissio on antanut vastauksena eurooppalaiseen ”Right2Water” -kansalaisaloitteeseen (2), joka koskee veden ja sanitaatiopalvelujen saatavuuden edistämistä.

B. Toimivuustarkastuksen päätelmät

panee merkille toimivuustarkastuksen päätelmän, jonka mukaan direktiivit ovat suurelta osin tarkoituksenmukaisia mutta että niissä on parantamisen varaa. Direktiivit ovat osaltaan parantaneet vesistöjen suojelua ja tulvariskien hallintaa. Se, että vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ei ole vielä täysin saavutettu, johtuu pikemminkin rahoituksen riittämättömyydestä, täytäntöönpanon hitaudesta ja ympäristötavoitteiden epätäydellisestä sisällyttämisestä alakohtaisiin politiikkoihin kuin lainsäädännön puutteista.

panee merkille, että toimivuustarkastuksessa todetaan kemikaalien olevan ala, missä on parantamisen varaa ja missä voitaisiin saavuttaa parempia tuloksia. Vaikka on jonkin verran näyttöä siitä, että vesipolitiikan puitedirektiivi, ympäristönlaatunormeista annettu direktiivi ja pohjavesidirektiivi ovat vähentäneet EU:n vesien kemiallista pilaantumista, analyysissa nousee esiin kolme alaa, missä nykyinen lainsäädäntökehys ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla: kansalliset erot (eroavaisuuksia paikallisten epäpuhtauksien luetteloissa), prioriteettiaineiden luettelo (prosessin pituus) sekä se, että ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin ja pohjavesidirektiivin mukaan ihmisille ja ympäristölle aiheutuvia riskejä arvioidaan pääasiassa yksittäisten aineiden perusteella seosten yhteisvaikutuksia huomioon ottamatta ja että kyseiset direktiivit kattavat väistämättä vain pienen osan ympäristössä olevista aineista.

toteaa, että juomavesivarojen laatu on edelleen uhattuna, ja pitää tämän vuoksi valitettavana, että toimivuustarkastuksessa ei tarkastella vesipolitiikan puitedirektiivin 7 artiklan toimivuutta ja täytäntöönpanoa. Artikla koskee juomaveden ottoon käytettävien vesimuodostumien laadun heikkenemisen estämistä ja juomaveden tuotannossa tarvittavan puhdistuskäsittelyn vähentämistä. Juomaveden toimittajien olisi pystyttävä luottamaan juomavesivarojen laadukkuuteen käsittelykustannusten vähentämiseksi. Komitea kehottaa komissiota ja lainsäätäjiä varmistamaan korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset ja politiikkojen johdonmukaisuuden uudelleenlaaditun juomavesidirektiivin (3) ja siihen sisältyvien veden saatavuutta koskevien säännösten yhteydessä.

10.

on pettynyt siihen, että toimivuustarkastuksessa ei analysoida perusteellisemmin Euroopan unionin tuomioistuimen Weser-tuomion (4) vaikutuksia. Vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjen, tilan huonontumista ja parantamista koskevien lausekkeiden ja 4 artiklan 4–7 kohdassa säädettyjen poikkeuslausekkeiden soveltaminen aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta sekä toimijoille että viranomaisille. Erityisesti tarvitaan lisäanalyysia siitä, miten vaikutukset kohdistuvat toimiin, joilla suojellaan ympäristöä (esim. jätevedenpuhdistamot) tai edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja energian- ja resurssienhallintaa.

11.

korostaa, että koska tällä hetkellä yli puoleen kaikista Euroopan vesimuodostumista sovelletaan poikkeuksia, onnistuneiden tulosten saavuttamiseen vuoteen 2027 mennessä liittyy – lievästi muotoiltuna – huomattavia haasteita ja on epätodennäköistä, että tuloksia saavutetaan vuoden 2027 määräaikaan mennessä. Komitea tähdentääkin, että vesipolitiikan puitedirektiivin kattamia toimia, resursseja sekä täytäntöönpanon laatua ja noudattamisen valvontaa on lisättävä huomattavasti, ja vaatii, että vesien suojelua jatketaan vesipolitiikan puitedirektiivissä tarkoitetuissa elimissä vielä vuoden 2027 jälkeenkin.

12.

kehottaa komissiota täydentämään arviointia niiden jäsenvaltioiden saamilla kokemuksilla, jotka soveltavat vesipolitiikan puitedirektiiviä Weser-tuomiossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. On huolestuttavaa, että useat maat eivät ole panneet direktiiviä riittävässä laajuudessa täytäntöön, mutta se ei ole syy sivuuttaa oikeudellisia ongelmia, joita direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä on ilmennyt.

C. Politiikan johdonmukaisuus: vesipolitiikan puitedirektiivi ja EU:n muu lainsäädäntö

13.

kehottaa vähentämään vesialaa koskevaa siiloajattelua ja lisäämään kaikkien toisiinsa liittyvien EU-säädösten johdonmukaisuutta ja koordinointia erityisesti ilmastonmuutokseen, kiertotalouteen ja uusiin saastelähteisiin liittyen. Ilmastonmuutoksen kestävä vesihuolto olisi otettava huomioon kaikissa EU:n politiikoissa, ja vesipolitiikan puitedirektiivissä olisi asetettava selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet, jotka koskevat sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä että siihen sopeutumista.

14.

korostaa vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin yhteyksiä muihin toimintapolitiikkoihin, joissa paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli, kuten maankäytön suunnittelu, maatalous, energiantuotanto, erityisesti vesivoima (ja energiahuolto), veden terminen käyttö lämmityksessä ja jäähdytyksessä, vesiliikenne, ihmisten terveys, matkailu sekä yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin ja nitraattidirektiivin täytäntöönpano.

15.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan jätevesihuollon tukipilarina olevan jätevesidirektiivin rinnakkaista arviointia, jonka päätelmä on sama kuin toimivuustarkastuksen: tarvitaan nykyisten oikeudellisten välineiden vaikuttavaa ja tehokasta täytäntöönpanoa, jotta saadaan aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että arvioinnissa ei analysoitu jätevesidirektiivin tehokkuutta siltä osin kuin on kyse teollisuuden jätevesien johtamisesta keräysjärjestelmiin ja yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksiin. Niin ikään komitea pitää valitettavana, ettei ole tehty oikeudellista analyysia siitä, miten vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklan ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin 10 ja 7 artiklan sekä 2 artiklan 9 kohdan välinen epäjohdonmukaisuus vaikuttaa Euroopan tehokkaimpiin jätevedenpuhdistamoihin.

16.

korostaa lisäksi eroja fosforia ja rehevöitymistä koskevissa jäsenvaltioiden toimintatavoissa ja kannustaa yhdenmukaistamaan jätevesidirektiiviä ja vesipolitiikan puitedirektiiviä entisestään.

17.

pitää välttämättömänä, että Euroopan komissio jatkaa vesiympäristöön kohdistuvia keskeisiä paineita koskevien – esimerkiksi nitraatti- ja jätevesidirektiiveistä johtuvien – oikeudellisten velvoitteiden täytäntöönpanon tehostamista. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota uusiin haitallisiin mikroepäpuhtauksiin, kuten mikromuoveihin ja lääkevalmisteisiin, sillä jätevedenpuhdistamoissa nykyisin käytettävillä teknologioilla mikroepäpuhtauksia ei pystytä täysin poistamaan.

18.

painottaa, että tehomaatalous on yksi tärkeimmistä pinta- ja pohjaveteen kohdistuvaa kuormitusta aiheuttavista tekijöistä. Kuormitus johtuu muun muassa vedenotosta ja torjunta-aineiden, lannoitteiden ja kotieläimille annettavien antibioottien lääkeainejäämien aiheuttamasta pilaantumisesta. Seuraavassa yhteisessä maatalouspolitiikassa on otettava kaikilta osin huomioon maataloustoiminnan vaikutus vesivaroihin ja edistettävä siirtymistä vettä säästäviin käytäntöihin. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi ehdotukset, joilla laajennetaan rahoituksen saantiin liittyvät ympäristöehdot kattamaan kaikki vesipolitiikan puitedirektiivin säännökset, ekologisemman maanviljelyn edistäminen ekojärjestelmien avulla ja kannustaminen veden toimittajien, asiaankuuluvien valtiosta riippumattomien organisaatioiden sekä maataloustuottajien aktiiviseen vuoropuheluun ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon.

19.

muistuttaa, että vesi on keskeinen tekijä hyvin toimivan biosfäärin, biologisen tuottavuuden ja absorptiokyvyn kannalta ja että se vaikuttaa monien eri taloudenalojen, erityisesti maatalouden, energia-alan ja teollisuuden toimintaan, jotka puolestaan vaikuttavat vesialaan. Meneillään olevalla vaalikaudella parhaillaan käytävät ja tulevat keskustelut tarjoavat loistavan tilaisuuden varmistaa, että vesi ja vesipolitiikan puitedirektiivin yleistavoitteet otetaan huomioon muiden alojen politiikassa. Komitea korostaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita luonnonvarojen käytön, pilaantumisen ja toksisuuden vähentämiseksi. Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet olisikin sisällytettävä selkeästi uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman, saasteettomuustoimintasuunnitelman, uuden biodiversiteettistrategian tai Pellolta pöytään -strategian kaltaisiin strategioihin, jotta varmistetaan politiikan täysi johdonmukaisuus.

20.

korostaa mahdollisuutta käyttää kierrätettyä vettä maatalouden keinokastelussa. Näin voidaan vähentää veden niukkuusongelmia, tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista ja edistää kiertotaloutta. Komitea suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksia koskevan asetuksen, ja toistaa asiasta antamassaan lausunnossa (5) esittämänsä kannan veden uudelleenkäytöstä.

21.

kehottaa komissiota luomaan täysin toimintavalmiin valvontajärjestelmän, jonka avulla kerätään säännöllisesti ajantasaista tietoa ympäristön (erityisesti maaperän ja veden) torjunta-ainejäämistä mahdollisesti niiden menestyksellisten kokemusten pohjalta, joita on jo saatu maankäytön ja maapeitteen tilastollisesta pinta-alatutkimuksesta (LUCAS).

22.

suhtautuu myönteisesti komission 13. tammikuuta 2020 tekemään päätökseen kieltää tiaklopridin käyttö. Tiaklopridi on neonikotinoidipohjainen kasvinsuojeluaine, joka aiheuttaa ympäristöongelmia erityisesti pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi, ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen pitää sitä vaarallisena ihmisten terveydelle. Komitea vaatii myös kieltämään glyfosaatin ja ottamaan YMP:n tavoitteeksi lopettaa torjunta-aineiden käyttö.

D. Seuraavat toimet EU:n vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamiseksi

23.

korostaa painokkaasti, että vesipolitiikan puitedirektiivi on virstanpylväs Euroopan vesivarojen parantamisessa ja mittapuu muille maanosille. Kun kuitenkin otetaan huomioon viimeisten 20 vuoden aikana kehittyneet uudet haasteet (esim. ilmastonmuutos, mikromuovit, lääkeaineet, kemikaalit, antibiootit jne.) ja ratkaisut (uudet teknologiat ja menetelmät) sekä kestävän kehityksen tavoitteet ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, vesipolitiikan puitedirektiiviä on kiireellisesti parannettava.

24.

kehottaa tässä yhteydessä muuttamaan ajattelutapaa siten, että biosfääriä tarkastellaan evoluutiolähtöisten mallien pohjalta (ihmisten tietoisuuden lisääminen siitä, että biosfääri muuttuu jatkuvasti) ja ekosysteemilähtöisempien mallien pohjalta (mukaan lukien valuma-alueiden kestokyky ja hiilestä irtautuminen) sekä edistämään ekologisten prosessien, kuten veden, hiilen, typen ja fosforin kiertokulun, parempaa ymmärtämistä.

25.

huomauttaa, että uuden ajattelutavan yhteydessä jokaista valuma-aluetta olisi pidettävä ainutlaatuisena ”platonisena superorganismina”, jossa geomorfologian, ilmaston, ekosysteemien (ihmisen muokkaamat ja luonnolliset alueet) ja ihmistoiminnan eri muotojen yhdistelmä vaikuttaa veden kiertoon ja ekologiseen tilaan. Komitea katsoo, että tätä olisi tarkasteltava paitsi turvallisuus- ja resurssinäkökulmasta myös ensisijaisesti keinona turvata kestävä tulevaisuus, terveys ja hyvä elämänlaatu kaikille.

26.

toivoo toimivuustarkastuksen tulosten nopeuttavan monialaisen ja integroivan ajattelutavan ja siihen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, jotta ilman, veden ja maaperän osalta saavutetaan nollapäästötilanne Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Komitea pitää välttämättömänä säilyttää ja palauttaa luonnon monimuotoisuus joissa, järvissä, kosteikoissa ja jokisuissa sekä ehkäistä ja minimoida tulvien aiheuttamat vahingot.

27.

kehottaa kehittämään vesipolitiikan puitedirektiiviin uuden, kokonaisvaltaisen ulottuvuuden, jossa tulvien ehkäisy olisi yhdistettävä kuivuuden ehkäisyn järjestämiseen ja toimenpiteisiin, joilla parannetaan valuma-alueiden kestävyyspotentiaalia (ekohydrologisesta näkökulmasta, joka koostuu viidestä osatekijästä: vesi, biologinen monimuotoisuus, kyky sietää ilmastonmuutosta, ekosysteemipalvelut yhteiskunnalle sekä muut, erityisesti kulttuuria ja koulutusta koskevat, näkökohdat – WBRSC).

28.

korostaa tarvetta kehittää ja ottaa käyttöön parhaita hallintokäytäntöjä ja innovatiivisia teknologioita mikroepäpuhtauksien, kuten torjunta-aineiden, antibioottien, mikromuovien ja muiden vaarallisten aineiden, aiheuttaman pilaantumisen vähentämiseksi. Komitea korostaa, että saastumiseen on puututtava sen lähteellä sellaisen kokonaisvaltaisen menettelytavan avulla, joka pohjautuu perusteltuihin ja kansalaiset osallistaviin prosesseihin, joissa kaikilla toimijoilla on oma roolinsa ja joissa etusijalle asetetaan oikeudenmukaisimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut. Ratkaisut on mukautettava paikallisiin olosuhteisiin, niillä on puututtava toteuttamatta jättämisen seurauksiin ja niiden on vastattava tarkkaan määriteltyihin tarpeisiin ja pitkän aikavälin huomioihin sen sijaan, että luotettaisiin ”helppoihin teknologisiin ratkaisuihin”, kuten Euroopan komission tekemässä toimivuustarkastuksessa korostetaan.

29.

kehottaa lisäämään vesilähteiden monipuolistamiseen liittyvää tutkimusta ja innovointia, jotta voidaan varmistaa vedensaanti erityisesti Euroopan kaupungeissa, joiden asukasluku kasvaa kasvamistaan, sekä niillä Euroopan alueilla, joita pitkät kuivat kaudet koettelevat entistä enemmän.

30.

ehdottaa, että otetaan pikaisesti käyttöön innovatiivisia välineitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi Euroopan valuma-alueilla, kuten ekohydrologiset luontopohjaiset ratkaisut (ks. maailman vesitilannetta koskeva YK:n kehitysraportti Nature-Based Solutions for Water). Komitea huomauttaa, että ekohydrologiset luontopohjaiset ratkaisut parantavat vesiteknisen infrastruktuurin tehokkuutta erityisesti maatalous- ja kaupunkialueilla ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen osalta ja edistävät monitahoisen ekohydrologisen näkökulman (vesi, biologinen monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut yhteiskunnalle, kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kulttuuri ja koulutus – WBSRC) mahdollisuuksia lisätä valuma-alueiden kestokykyä (6). Ekohydrologinen näkökulma edistää myös kokonaisvaltaista menettelytapaa kannustamalla monialaista kestävyystiedettä ja -koulutusta.

31.

kiinnittää huomion pieniin ja keskisuuriin jätevedenpuhdistamoihin, joilla tehokkuuden ajoittainen väheneminen on pysyvä ongelma, ja suosittaa käyttämään ekohydrologisia luontopohjaisia ratkaisuja, kuten sekvenssipohjaisia laskeutus- ja biosuodatusjärjestelmiä, saastepulssien vähentämiseksi ulosvirtausalueilla, jotta saavutetaan makean veden ekosysteemien hyvä ekologinen tila.

32.

korostaa, että tuoreen, maailman vesitilannetta koskevan YK:n kehitysraportin mukaan vain 5 prosentissa vesihuoltoon liittyvistä investoinneista sovelletaan ekohydrologisia luontopohjaisia ratkaisuja, vaikka osuuden pitäisi olla suurempi. Hajakuormituslähteistä peräisin oleva pilaantuminen ja kaupunkien hulevedet muodostavat lähes 50 prosenttia valuma-alueen kokonaissaasteista (hajakuormituslähteistä peräisin oleva pilaantuminen, joka johtuu maatalous, maisema- ja kaupunkialueiden hulevesistä, liikenneinfrastruktuurista peräisin oleva pintavesi ja hajakuormituslähteistä peräisin oleva fosfori ja typpi, esimerkiksi Itämeressä). Näitä pystytään vähentämään tehokkaimmin ekohydrologisilla luontopohjaisilla ratkaisuilla. Tämä tarkoittaa sitä, että ekohydrologisia luontopohjaisia ratkaisuja on käytettävä 10 kertaa nykyistä useammin pilaantumisen vaikutusten lieventämiseksi, pääasiassa ekohydrologisten periaatteiden mukaisesti toteutettujen luontopohjaisten ratkaisujen muodossa.

33.

korostaa, että ilmastonmuutoksen lisääntyvien vaikutusten vuoksi tulvadirektiivi olisi yhdistettävä vesipolitiikan puitedirektiiviin, jotta voidaan parantaa pohjavesivarantojen täydentymistä sekä jokilaaksojen vedenpidätyskykyä varastoimalla vettä tulvatasanteilla ja poldereiden avulla ja palauttamalla veden taso ympäröivissä järvissä ja kosteikoissa. Komitea korostaa, että valuma-alueiden vedenpidätyskyvyn parantaminen on ratkaisevan tärkeää, koska vesi – biologista tuottavuutta edistämällä – lisää hiilen kertymistä ja ravinteiden kiertoa, mikä estää ravinteiden vuotamisen veteen ja ilmakehään sekä rehevöitymisen ja myrkyllisten levien kukinnot.

34.

korostaa, että yhteinen maatalouspolitiikka, nitraattidirektiivi ja kasvinsuojeluaineita koskeva asetus olisi yhdenmukaistettava vesipolitiikan puitedirektiivin kanssa, jotta voidaan vähentää hajakuormituslähteistä peräisin olevaa pilaantumista (typpi ja fosfori), joka on viime aikoina aiheuttanut 20–50 prosenttia järvien, altaiden ja rannikkoalueiden ravinnekuormituksesta. Tämän tavoitteen saavuttaminen tuskin onnistuu helposti teollisen karjankasvatuksen alueilla, ellei YMP:ssä ja kansallisessa politiikassa sitouduta supistamaan tällaisen kasvatustavan osuutta huomattavasti vihreän kehityksen ohjelman, biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään -strategian mukaisesti. Tavoitteeseen pääsyä voitaisiin edistää myös rakentamalla erittäin tehokkaita maan ja veden välisiä ekotonivyöhykkeitä, missä käytetään denitrifikaatiota ja geokemiallisia esteitä. Komitea korostaa, että lisäämällä maatalousmaiseman moninaisuutta (maan ja veden väliset ekotonivyöhykkeet, puurivit ja suojavyöhykkeet) vähennetään voimakkaiden tuulten aiheuttamaa veden hukkaa maaperästä ja samalla estetään orgaanisen aineksen ja hiilen häviäminen maaperästä. Biotalousstrategiaan olisi näin ollen sisällytettävä edellä (sulkeissa) mainitut menetelmät sekä muita toimenpiteitä, jotka parantavat maiseman vedenpidätyskykyä. Näin voitaisiin lisätä huomattavasti hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, mikä on yksi vihreän kehityksen ohjelman painopisteistä.

35.

korostaa, että koska kaupunkialueiden hulevesi voi tuottaa 10–20 prosenttia valuma-alueen ravinnekuormituksesta, vaikutuksia voidaan erityisesti uusilla asutusalueilla lieventää tehokkaasti edullisilla, kehittyneillä ekohydrologisilla luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten sekvenssipohjaisilla laskeutus- ja biosuodatusjärjestelmillä ja hybridijärjestelmillä, jotka yhdistävät perinteisen vesiteknisen infrastruktuurin ja ekohydrologiset luontopohjaiset ratkaisut. Tämä olisi sovitettava yhteen sellaisten toimenpiteiden kanssa, joilla rakennettua ympäristöä mukautetaan muuttuvaan ilmastoon. Näitä ratkaisuja olisi mahdollisuuksien mukaan sovellettava myös olemassa olevilla asuinalueilla.

36.

muistuttaa, että AK on ehdottanut YMP:n uudistuksesta antamassaan lausunnossa viiden mitattavissa olevan ympäristötavoitteen (jotka ulottuvat vuoteen 2027) sisällyttämistä seuraavaan YMP:hen ja että yksi niistä on sen takaaminen, että pinta- ja pohjavedet ovat poikkeuksetta 100-prosenttisesti nitraattidirektiivin mukaisia.

37.

huomauttaa, että kyseessä oleviin vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden toteuttamisaikataulu on liian lyhyt, koska ympäristötoimet voivat viedä paljon pidempään kuin kuuden vuoden sykli. Komitea kannustaakin jatkamaan suunnittelukausia vähintään kahdella vuoteen 2039 ja kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia kehittämään innovatiivisia pitkän aikavälin hankkeita (7).

38.

toteaa, että eräiden jäsenvaltioiden vesistöjä koskevissa suunnitelmissa ja kansallisissa suunnitelmissa ei useinkaan esitetä alhaisen tulvariskin asutusalueita koskevia ratkaisuja, jolloin rakennustöitä, muun muassa tulvien torjunnan mahdollistavia korjaustöitä, ei voida suorittaa. Komission ja sen virastojen olisikin tältä osin tuettava jäsenvaltioita enemmän toteuttamiskelpoisten ratkaisujen löytämisessä.

39.

korostaa tarvetta lisätä johdonmukaisuutta vesipolitiikan puitedirektiivin, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän ja EU:n ympäristötavoitteiden mukaisen käytön aikaansaamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (8) ja kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (9) (REACH) välillä, jotta pystytään tehostamaan seurantaa ja määrittämään sen jälkeen parhaat toimenpiteet. Vaaralliset kemikaalit on pysäytettävä niiden lähteellä, ja valmistajien vastuuta markkinoille saatetuista kemiallisista aineista on lisättävä.

40.

kehottaa tutkimaan vesistöjen hyödyntämistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä, erityisesti leväviljelmien potentiaalia luonnollisena hiilidioksidin talteenottokeinona, hiilineutraalina energialähteenä ja eläinrehun lähteenä.

41.

katsoo, että Agenda 2030:n ja YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen täytäntöönpanon olisi oltava olennainen osa tarkistettua vesipolitiikan puitedirektiiviä.

42.

kehottaa komissiota kytkemään vesipolitiikan puitedirektiivin paremmin paikallisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin. Kun otetaan huomioon mäkisten ja vuoristoisten paikkojen ja alueiden suhteellinen haavoittuvuus, joka johtuu ilmasto-olosuhteista ja – erityisesti Apenniinien jokivesistöjen tapauksessa – niiden yhä tilapäisempi luonne, tämän tyyppisen vesimuodostuman luokittelussa käytetyt tekijät (ja luultavasti myös seurantamenetelmät) eivät edistä asetettuja tavoitteita riittävästi. Tämä johtaa luokitukseen, jossa niiden laatua aliarvioidaan myös ilman ihmisen aiheuttamaa painetta, mitä ilmastonmuutos pahentaa entisestään.

43.

kehottaa komissiota auttamaan lisäämään täytäntöönpanopotentiaalia kaupungeissa ja alueilla kaikkialla EU:ssa laajentamalla nykyisiä foorumeita parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamiseksi sekä tarjoamalla rahoitusvälineitä, joilla tuetaan innovatiivisten menetelmien ja systeemisten ratkaisujen siirtoa alueiden välillä.

44.

katsoo, että kun otetaan huomioon vesimuodostumien kulttuurinen, historiallinen ja sosiaalinen ulottuvuus, soveltamisalaltaan kattavaa vesipolitiikan puitedirektiiviä olisi käytettävä edistämään monialaista yhteistyötä ja avoimuutta ja lisäämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ”asianomaisina osapuolina”, jotta he voivat ilmaista mielipiteensä päätöksentekoprosessissa – myös kaikki ympäristöpalvelut kattavista taloudellisista näkökohdista eikä pelkästään vesihuoltoon ja vedenkäsittelyyn liittyvistä näkökohdista.

45.

kehottaa tässä yhteydessä kehittämään hyvän hallintotavan mukaisesti menetelmän kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, päätöksentekijöiden, yhteiskunnallisten järjestöjen ja tutkijoiden välistä säännöllistä vuoropuhelua varten (”kansalaistiede”), jotta voidaan tehostaa näiden osallistumista innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

46.

kannustaa valtiollisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, joilla on julkisessa omistuksessa olevia vesilaitoksia, osallistumaan vesialan Erasmus-aloitteeseen, jotta tekninen henkilöstö voi vierailla muiden jäsenvaltioiden vastaavissa laitoksissa ja oppia niiden vesihuoltokäytännöistä. Komitea katsoo, että tällaista vaihtoa ja muita aloitteita, kuten teknisiä työpajoja, olisi lisättävä, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa tietoisuutta, edistää vuoropuhelua, oppia ratkaisuista ja kehittää valmiuksia.

47.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön kaikki välineet vesivarojen kaikenlaisen tuhlaamisen välttämiseksi ja vesiä hallinnoivien laitosten asianmukaisen kunnossapidon varmistamiseksi.

48.

kehottaa komissiota muistuttamaan kaikille valtiollisille ja paikallisille instituutioille, että vesi on keskeinen julkinen hyödyke, ja näin ollen huolehtimaan siitä, että veden hinnoittelupolitiikkaa pannaan paremmin täytäntöön vesipolitiikan puitedirektiivin 9 artiklassa vahvistetun kustannusvastaavuuden periaatteen mukaisesti ja että kotitalouksiin, maatalouteen ja teollisuuteen viitataan ”vedenkäyttäjinä”. Komission tulisi myös suosittaa sellaisten hinnoittelutoimien käyttöä, jotka edistävät vesivarojen suojelua. Tällaisia ovat esimerkiksi kesäkausihinnat ja kulutuksen mukaan porrastettu hinnoittelu. Komitea katsoo lisäksi, että saastuttaja maksaa -periaatetta olisi sovellettava tinkimättömästi kestävyysperiaatteiden mukaisten rahoitusvälineiden, kuten laajennetun tuottajan vastuun, avulla.

49.

korostaa, että maailman vesivarojen väheneminen luo maailmanlaajuisessa mittakaavassa eroavuuksia veden saatavuudessa, mikä voi aiheuttaa alueellisia ja maailmanlaajuisia konflikteja. Tämän estämiseksi on erittäin tärkeää jakaa uusia toimintamalleja, uusia menetelmiä ja uusia systeemisiä ratkaisuja maailmanlaajuisesti, erityisesti alueilla, missä vesivarat ovat rajalliset, kuten Afrikassa ja Lähi-idässä. Komitea ehdottaa, että komissio tarkastelee mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Unescon hydrologisen ohjelman (Intergovernmental Hydrological Programme – IHP) kanssa, jotta voidaan vahvistaa Euroopan edelläkävijäasemaa vesialan maailmanlaajuisten kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.

50.

katsoo, että vesilähteiden suojelun täytäntöönpanosta on huolehdittava myös EU:n ehdokasvaltioissa ja unioniin liittymässä olevissa valtioissa.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) Euroopan ympäristökeskuksen raportti N:o 7/2018, s. 6.

(2) https://europa.eu/citizens-initiative/water-and-sanitation-are-human-right-water-public-good-not-commodity_en

(3) Komission ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu), COM(2017) 753 final – 2017/0332(COD).

(4) Euroopan unionin tuomioistuimen lehdistötiedote https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2015-07/cp150074en.pdf

Euroopan unionin tuomioistuimen antama tuomio on saatavilla kokonaisuudessaan osoitteessa http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?docid=165446&text=&dir=&doclang=FI&part=1&occ=first&mode=DOC&pageIndex=0&cid=1942863

(5) Lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista”, COR-2018-03645.

(6) Ecohydrology as an integrative science from molecular to basin scale: historical evolution, advancements and implementation activities

Prof. M. Zalewski Ecohydrology and Hydrologic Engineering: Regulation of Hydrology-Biota Interactions for Sustainability

(7) Yksi esimerkki on Reinistä 50-luvulla vähitellen hävinneen lohen uudelleen istuttaminen. Reinin suojelukomissio aloitti käytännön toimenpiteiden toteuttamisen vuonna 1991, mutta onnistumisen merkit näkyivät vasta 20 vuotta myöhemmin.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/35

Euroopan Alueiden komitean suuntaa antava lausunto aiheesta ”Ilman puhtautta koskevan EU-politiikan tulevaisuus nollapäästötavoitteen yhteydessä”

(2020/C 324/06)

Esittelijä:	János Ádám KARÁCSONY (HU, EPP), Tahitótfalun kunnanvaltuuston jäsen
Viiteasiakirja:	Suuntaa antava lausunto

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Alustavat huomautukset

suhtautuu myönteisesti uuden Euroopan komission ehdottamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (1), myrkyttömään ympäristöön tähtäävään nollapäästötavoitteeseen – joka on yksi kolmesta uuden ympäristökomissaarin mainitsemasta painopisteestä – ja ennen kaikkea ilman, veden ja maaperän suojelua koskevaan nollapäästötoimintasuunnitelmaan, joka on määrä hyväksyä vuonna 2021.

panee merkille, että EU:n kansalaiset tukevat kunnianhimoisia toimia ilman laadun parantamiseksi yhä laajemmin, kuten vuonna 2019 tehdyssä erityiseurobarometri-tutkimuksessa ilmanlaatua koskevista asenteista todettiin. Nuorten voimakkaan ympäristöliikkeen ilmaisema kasvava huoli ilman saastumisesta on lähtökohta alan kunnianhimoisille toimille.

toteaa, että ilman saastuminen on edelleen Euroopan suurin ympäristöön liittyvä terveysriski, joka aiheuttaa vuosittain lähes 500 000 ennenaikaista kuolemaa (kymmenen kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuudet). Ilman saastuminen liittyy hengityselinsairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin, aivohalvauksiin ja syöpään. Sillä on myös merkittäviä haitallisia vaikutuksia ilmastoon, ekosysteemeihin, rakennettuun ympäristöön – kulttuuriperintö mukaan lukien – ja talouteen.

toteaa, että covid-19-pandemiasta saadut kokemukset on tärkeää ottaa huomioon tulevissa toimintapolitiikoissa. Ilmanlaadun ja covid-19-tartuntojen seurausten vakavuuden välillä saattaa olla yhteys (2), ja sen vuoksi ilman saastumisen torjunnan tulee kuulua EU:n elpymissuunnitelman ensisijaisiin tavoitteisiin. Toisaalta liikenteen, teollisuustuotannon ja muun toiminnan huomattava väheneminen liikkumisrajoitusten aikana johti ilmansaasteiden ja melusaasteen huomattavaan vähentymiseen. Kansalaiset pystyivät näkemään selvemmin, että terveellisempi ympäristö, vähäisempi liikenne, väljemmät julkiset tilat sekä luontopohjaiset ratkaisut ovat keskeisiä heidän hyvinvointinsa kannalta. Tälle historialliselle tilaisuudelle rakentaa jotain parempaa on vahva tuki.

panee merkille, että ilman laatu on Euroopassa parantunut asteittain viime vuosina, mutta monet jäsenvaltiot eivät täytä nykyisiä normeja ja yli puolet niistä on tällä hetkellä rikkomusmenettelyjen kohteena. Komitea panee myös merkille, että pienhiukkaset (PM2,5), jotka ovat yksi vaarallisimmista saasteista ihmisen hengityselimille, eivät ole vähentyneet Euroopassa merkittävästi.

arvostaa jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja kansainvälisten organisaatioiden tekemää työtä ilman saastumisen arvioimiseksi ja siihen puuttumiseksi (3).

toistaa kehotuksensa ottaa käyttöön yhdennetty lähestymistapa ja ongelmiin niiden lähteellä puuttuva kunnianhimoinen EU-politiikka ja kytkeä EU:n immissiopolitiikka ja emissiopolitiikka toisiinsa sekä tavoitetason että aikataulujen osalta (4). Komitea kehottaa ottamaan huomioon päätelmät AK:n alueellisten keskusten kuulemisesta (5), jossa tarkasteltiin EU:n ilmanlaatua koskevien direktiivien ja kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin täytäntöönpanoa, sekä suositukset, jotka se esittää aiheesta ”Kohti kahdeksatta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa” antamassaan lausunnossa (6).

muistuttaa alue- ja paikallisviranomaisilla tällä alalla olevasta erityisestä vastuusta tulevia sukupolvia kohtaan samoin kuin nykykansalaisia ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä kohtaan ja on covid-19-kriisin aikana saatujen kokemusten perusteella vakuuttunut muutoksen mahdollisuudesta. Komitea esittää sen vuoksi seuraavat suositukset:

Mahdolliset uudet aloitteet

Lainsäädäntötoimet

panee merkille toimivuustarkastuksessa tehdyn havainnon, jonka mukaan ilmanlaatudirektiivit ovat olleet osittain tehokkaita ilman laadun parantamisessa, mutta parantamisen varaa on edelleen. AK suosittaa, että WHO:n suositusten pohjalta olisi harkittava ultrapienten hiukkasten ja mustahiilen sisällyttämistä tarkistukseen, koska molemmat aiheuttavat huomattavia terveyshaittoja. Terveysvaikutusten osalta painopistettä olisi siirrettävä niin, että ilmanlaadun arvioinnin sijaan mitattaisiin pikemminkin ihmisten altistumista ilmansaasteille. Komitea odottaa aikanaan tulevia olennaisia lainsäädäntöehdotuksia ja osallistuu tarvittaessa näihin menettelyihin esittämällä ehdotuksia paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta.

10.

on samaa mieltä siitä, että nykyiset seurantaa koskevat säännöt tarjoavat hyvän perustan vertailukelpoisten ja luotettavien ilmanlaadun mittaustietojen hankkimiselle. Yksittäisten jäsenvaltioiden suunnittelemia seurantajärjestelmiä olisi kuitenkin edelleen yhdenmukaistettava. AK suosittaa, että paikallis- ja alueviranomaiset otetaan tiiviimmin mukaan erityisten mittauspaikkojen sijainnin määrittelyyn.

11.

kiinnittää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tavoin huomiota siihen, että EU:n ilmanlaatunormit asetettiin lähes 20 vuotta sitten ja että osa niistä on huomattavasti löyhempiä kuin WHO:n ohjearvot ja ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia koskevien viimeisimpien tieteellisten tulosten mukainen taso.

12.

tukee Euroopan komission ilmoitusta ehdottaa ilmanlaatunormien mukauttamista lähemmäs WHO:n ohjearvoja, joita ollaan parhaillaan tarkistamassa, mutta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin. Ottaen huomioon sellaisten jäsenvaltioiden suuri määrä, jotka eivät täytä nykyisiä normeja, on asianmukaista antaa tarvittaessa lisäapua täytäntöönpanoa varten ja asettaa tarkasti valvotut määräajat, joiden kuluessa niitä on ryhdyttävä noudattamaan. AK katsoo, että päästöjä koskevat säännöt ovat erityisen tehokas lähestymistapa, ja suosittaa siksi, että niiden tiukentamiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Samaan aikaan komitea pitää ilahduttavana, että eräät jäsenvaltiot, alueet tai kunnat voivat noudattaa ja jo noudattavatkin halutessaan tiukempia raja-arvoja omasta aloitteestaan.

13.

korostaa tarvetta keskittyä enemmän päästöjen sääntelyyn, koska sen avulla voidaan paremmin saavuttaa puhdasta ilmaa koskevat tavoitteet vähentämällä päästöjä niiden lähteellä (saastumisen ehkäiseminen). Kansallisia päästörajoja koskevassa direktiivissä asetetaan jäsenvaltioille kunnianhimoisia vähennyssitoumuksia, mutta myös EU:n laajuisia alakohtaisia säännöksiä tarvitaan. EU:n lainsäädännöllä voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, koska tiukemmilla paikallisilla päästöjen vähentämistä koskevilla vaatimuksilla voi olla kielteisiä taloudellisia vaikutuksia. EU:n lainsäädännöllä olisi estettävä myös saasteiden kulkeutuminen toiseen paikkaan, esimerkiksi naapurikaupunkien, -maiden tai -maanosien välillä tai siten, että Länsi-Euroopan kaupungeissa kiellettyjä dieselautoja viedään sieltä Itä-Eurooppaan, Afrikkaan tai muualle maailmaan. Eräisiin osa-alueisiin, joilla ei ole toistaiseksi lainsäädäntöä, olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Näihin kuuluvat (sisä)vesiliikenne, muut kuin pakokaasuista aiheutuvat tieliikenteen päästöt (renkaiden ja jarrujen kuluminen), dieselgeneraattorit (aggregaatit), lentoliikenne ja pienet (lämpöteholtaan alle yhden megawatin) polttolaitokset, kuten asunnoissa käytettävät puun- ja hiilenpolttouunit ja lämmityskattilat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä todellisiin ajo-olosuhteisiin ja käyttöolosuhteisiin.

Rahoitus

14.

toteaa, että ilmanlaatua koskeviin toimiin, ilmanlaatusuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä yleisesti ilmanlaadun reaaliaikaiseen seurantaan ja parantamiseen ei ole riittävästi kohdennettua EU:n rahoitusta. Rahoituksen hakuprosessia pidetään myös vaikeana, joten sitä on yksinkertaistettava huomattavasti, jotta varmistettaisiin rahoituspyyntöjen tuloksellisuus. Varojen keräämisen tätä rahoitusta varten on perustuttava saastuttaja maksaa -periaatteeseen.

15.

panee merkille, että vakava hiukkassaasteongelma koskee erityisesti EU:n suuria kaupunkitaajamia, voimakkaasti teollistuneita alueita ja köyhimpiä alueita, joiden ongelmana on usein myös energiaköyhyys. Tästä syystä alakohtaisia siirtymiä (maatalous, liikenne, teollisuus ja energia) ja ilman saastumista olisi käsiteltävä yhdennetysti ja räätälöityä lähestymistapaa noudattaen. Rahoitus on olennaisen tärkeää, koska taloudelliset resurssit vaikuttavat merkittävästi ilmanlaatuohjelmien onnistumiseen. Lisäksi eräät alueet kärsivät epäsuotuisten sosioekonomisten olosuhteiden lisäksi myös haitallisista maantieteellisistä tai ilmastollisista oloista ja tarvitsevat sen vuoksi lisätukea ilman saastumisen torjumiseen.

16.

korostaa kestäväpohjaisuuteen siirtymisen haasteellisuutta paikallis- ja alueyhteisöille, ilmanlaadun parantaminen mukaan luettuna. Komitea suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”EU:n talousarvio Euroopan elpymissuunnitelman moottorina” ja kehottaa komissiota yksinkertaistamaan ja lisäämään mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta, erityisesti EAKR:stä, Life-ohjelmasta, maaseuturahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, keinona saavuttaa laajempia, myös ilmanlaatua hyödyttäviä tavoitteita, erityisesti niitä, jotka sisältyvät ilmanlaatudirektiivien mukaisiin ilmanlaatusuunnitelmiin. Tässä yhteydessä vaikutusten maksimoimiseksi on olennaisen tärkeää varmistaa EU:n rahoittamien hankkeiden sekä valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten toimintapolitiikkojen johdonmukaisuus. Komitea kehottaakin jäsenvaltioita sekä Euroopan komissiota edistämään tiivistä yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa asianmukaisten strategioiden, politiikkojen ja ohjelmien kehittämisessä.

17.

kehottaa ottamaan käyttöön kannustimia tai tunnustuksia alue- ja paikallisviranomaisten myönteiselle toiminnalle.

Täytäntöönpanon tehostaminen

Monitasoinen hallinto, yhteistyö sekä täytäntöönpano ja sen valvonta

18.

panee merkille, että toimivuustarkastuksessa tuodaan esiin täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia ja todetaan, että puutteelliset ilmanlaatusuunnitelmat ja jäsenvaltioiden vähäinen sitoutuminen asianmukaisiin toimiin ovat johtaneet huomattaviin viivästyksiin ilmanlaatunormien noudattamisessa. Komitea huomauttaa, että yhtenä keskeisenä syynä ilmanlaatusuunnitelmien heikkoon tehoon on ollut myös se, etteivät EU:ssa aikaisemmin käytössä olleet ajoneuvopäästöjen raja-arvot soveltuneet todellisiin ajo-olosuhteisiin.

19.

toteaa, että ilmansaasteet ovat peräisin erilaisista lähteistä: luonnollisista, rajatylittävistä, kansallisista, alueellisista ja paikallisista (myös katutason) lähteistä. Ilman saastumisen torjumiseksi päästöjä olisi vähennettävä kaikilla tasoilla niin, että kukin niistä kantaa oman osuutensa vastuusta. Jotta tilanne paranisi käytännössä, tarvitaan tiivistä ja entistä tehokkaampaa yhteistyötä ja viestintää hallinnon eri tasojen välillä. Alueviranomaisilla voisi olla koordinoiva rooli paikallisen ja kansallisen tason välillä, ja hyviä käytäntöjä olisi kerättävä ja jaettava. Yhteistyötä olisi laajennettava yrityksiin, tiedelaitoksiin ja muihin asiaankuuluviin sidosryhmiin sekä kattamaan myös suuri yleisö.

20.

toteaa, että erityisiä välineitä, kuten vertaisperiaatteella toimiva TAIEX-EIR-väline, on jo saatavilla ja että useat jäsenvaltiot sekä paikallis- ja alueviranomaiset käyttävät niitä menestyksekkäästi.

21.

suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin saada aikaan valtiosta toiseen tapahtuvan ilman epäpuhtauksien kulkeutumisen torjuntaa koskeva kansainvälinen sopimus. Sekä Euroopan komissio että jäsenvaltiot osallistuvat tiiviisti tiettyihin työryhmiin ja yhteistyöohjelmiin, jotka perustuvat LRTAP-yleissopimukseen eli valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen (lyhyemmin ilmaistuna YK:n Euroopan talouskomission UNECEn kaukokulkeutumissopimus). AK suhtautuu myönteisesti myös viime vuonna käynnistettyyn ilman saastumista käsittelevään kansainväliseen yhteistyöfoorumiin, joka voisi vauhdittaa ilmanlaadun parantamista kaikkialla maailmassa levittämällä ja jakamalla tähän mennessä kerättyä tietoa. Komitea korostaa myös, että paikallis- ja alueviranomaisten välinen rajatylittävä yhteistyö (sekä EU:ssa että EU:n ulkorajojen yli) voi olla tärkeää ja että eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) väline voi tarjota hyödyllisen kehyksen tällaisille aloitteille.

22.

korostaa monialaisen yhteistyön sekä asiaan liittyvien politiikanalojen välisen johdonmukaisuuden tarvetta. Toimenpiteillä olisi puututtava yhdenmukaisesti kaikkiin ilman saastumisen lähteisiin: liikenteeseen (sekä tie- että muu liikenne), energiantuotantoon (myös asuntojen lämmitys), maatalousalaan ja teollisuuteen, ja samalla olisi otettava huomioon muut asiaan liittyvät osa-alueet, kuten ilmastonmuutos ja terveys. Nämä politiikat voisivat hyödyttää toisiaan (esim. energiansäästötoimet), mutta joissakin tapauksissa (esim. biomassan polttamisen edistäminen tai dieselautojen tukeminen) niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia ilmanlaatuun. Olisi hyödynnettävä synergiaetuja ja pyrittävä välttämään vaikutuksiltaan haitallisia säännöksiä. Nykyisten ilmanlaatutavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyödynnettävä kaikkia asiaan liittyviä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimia: nollapäästötoimintasuunnitelman lisäksi myös vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa, Pellolta pöytään -strategiaa, kiertotalouden toimintasuunnitelmaa, kestävää ja älykästä liikkumista sekä ilmastolakia.

23.

panee merkille, että maatalous on toistaiseksi vähiten tehokas ala päästöjen vähentämisessä (ammoniakki on yksi hiukkasten lähtöaineista). Vaikka maatalouden päästöjen hillitsemiseksi on jo käytettävissä teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, niitä ei vielä käytetä laajalti. Yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) on uudistettu jo useaan kertaan sen ympäristökestävyyden parantamiseksi, joten sen olisi palveltava näitä tarkoituksia paremmin. Neuvotteluissa YMP:n tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen olisi harkittava uusia tai tiukempia toimenpiteitä, esimerkiksi ekojärjestelmiä.

24.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aikomukseen lisätä toimia päästöttömän liikenteen edistämiseksi. Olisi harkittava vähäpäästöisten vyöhykkeiden ja etenkin nollapäästövyöhykkeiden yhdenmukaistamista kaikkialla Euroopassa. Tiedostaen sen, että saasteiden väheneminen covid-19-pandemian aiheuttamien rajoitustoimien alaisilla alueilla on väliaikaista, kaupungit ovat jo ryhtyneet toimiin liikenteen vaikutusten vähentämiseksi – jalkakäytäviä on laajennettu, mikroliikenneväyliä lisätty, nopeusrajoituksia alennettu jne. Lisäksi on käynyt ilmi, että julkisen liikenteen tarjoajille olisi annettava kiireellisesti (EU:n) rahoitusta, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa ja uudistaa ajoneuvokantaansa vähemmän saastuttavilla ajoneuvoilla ja jotta näin voitaisiin estää siirtyminen yksityiseen moottorikäyttöiseen liikenteeseen. Komitea korostaa, että eurooppalaisten valmistajien kilpailukyky tulee ottaa huomioon, kun harkitaan ja ehdotetaan tiukempia päästönormeja bensiini- ja dieselajoneuvoille. Komitea peräänkuuluttaa suunnitelmaa polttomoottoreista luopumiseksi tieliikenteessä ja arvostaa niitä jäsenvaltioita, alueita ja kaupunkeja, jotka ovat jo asettaneet takarajan polttomoottoriautojen sallimiselle. AK vastustaa polttomoottoriajoneuvojen ostotukia. Komitea ehdottaa muun muassa päästöttömän ajoneuvoteknologian edistämistä ja Euroopan rautatieverkkoon tehtävien investointien vauhdittamista myös mahdollisina toteuttamiskelpoisina vaihtoehtoina työmatkalaisille.

25.

kiinnittää huomiota ongelmaan, joka liittyy asuntojen lämmittämiseen kiinteillä polttoaineilla. Nykyinen ekosuunnittelulainsäädäntö ei näytä tarjoavan asianmukaista ratkaisua tähän. Komitea odottaakin, että Euroopan komissio käsittelee tätä kysymystä kiertotalousstrategiaan sisältyvien kestäviin tuotteisiin liittyvien aloitteiden yhteydessä. Lisäksi pienituloiset tarvitsevat merkittävää tukea (energiaköyhyys) paitsi vanhojen laitteiden korvaamiseksi myös energiatehokkaampien laitteiden kohtuuhintaisen käytön ja huollon varmistamiseksi. Tässä yhteydessä on energiatehokkuuden parantamiseksi myös arvioitava tilapäisiä kannustimia rakennusten peruskorjausta varten. Euroopan komission olisi harkittava myös asuntojen lämmitykseen käytettävien polttoaineiden laatua koskevien sääntöjen käyttöönottamista ja luotava muun muassa taloudellisia kannustimia tätä tarkoitusta varten.

26.

kannustaa jäsenvaltioita laatimaan ja ajantasaistamaan kansalliset ilmansuojeluohjelmat kiireellisesti ja ottamaan paikallis- ja alueviranomaisten panoksen huomioon ohjelmia laadittaessa ja tarkistettaessa.

Kansalaisten osallistaminen

27.

toteaa, että olemassa olevia tietotekniikkaratkaisuja, matkapuhelinsovelluksia ja muita asiaankuuluvia välineitä olisi hyödynnettävä enemmän kansalaisille tiedottamisessa niin, että ilmansaasteiden aiheuttama näkymätön vaara saisi lisää näkyvyyttä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi. Tiedon olisi oltava helposti ymmärrettävää ja helposti saatavilla, ja siinä on otettava huomioon terveysnäkökohdat. Euroopan ilmanlaatuindeksin nykyinen verkkosivusto (7) tarjoaa kattavaa tietoa ilmanlaadusta Euroopassa, mutta se on suhteellisen heikosti tunnettu, joten siitä olisi tiedotettava laajemmin. Sivustoa olisi parannettava myös mallintamisen avulla, jotta ilmanlaatua koskevia tietoja voitaisiin tarjota sellaisille alueille, pienille kylille ja maaseutualueille, missä ilmanlaatua ei mitata seuranta-asemilla.

28.

suosittaa, että kansalaistieteen harjoittamista tehostetaan. Kansalaisten tiedesovellukset eivät voi korvata seurantatietoja, koska tietojen laatu on huomattavasti heikompi, mikä on tehtävä selväksi kansalaisille, mutta ne voivat täydentää niitä tarjoamalla täsmällisempiä tietoja ilman saastumisen suuntauksista. Samalla osallistetaan kansalaiset aktiivisesti mukaan toimintaan ja lisätään heidän tietoisuuttaan. Edullisten anturien luotettavuuden parantamiseen liittyvää tutkimustoimintaa olisi tuettava ja nopeutettava. Myös Euroopan standardointikomitean (CEN) nykyinen työ, joka koskee pienten ilmanlaatumittareiden standardeja ja ilmanlaadun mallintamista, on tärkeää ja tervetullutta.

29.

suosittaa, että suurelle yleisölle tiedotetaan sekä ongelmista että toimien mahdolliset myönteiset tulokset osoittavista parannuksista, myös nollapäästöisten energiamuotojen, kuten uusiutuvista energialähteistä saatavan energian tai ydinenergian, mahdollisuuksista, jotta jäsenvaltiot sekä paikallis- ja alueviranomaiset voivat saada toimenpiteille tukea.

30.

huomauttaa, että kansalaisten rooli ilman saastumisen hillitsemisessä on merkittävä erityisesti heidän muuttaessaan omaa käyttäytymistään elämänsä eri osa-alueilla (kuten liikkuminen, lämmitys, ruoka sekä yleinen kulutus) ja että monet heistä ovat yhä suurelta osin tietämättömiä tästä (vaikkakin yleinen tietoisuus vaihtelee huomattavasti EU:n sisällä). Päästöjen vähentäminen on riippuvaista kansalaisten panoksesta, joten heidät olisi otettava entistä tiiviimmin mukaan päätöksentekoon jo varhaisessa vaiheessa kehitettäessä ilmanlaatusuunnitelmia ja -toimenpiteitä. Ilmanlaatusuunnitelmiin olisi lisäksi sisällytettävä sääntelytoimenpiteiden ohella myös toimenpiteitä, joiden avulla edistetään ja tuetaan kansalaisten valveutumista ja liikkumistapojen muutoksia, esimerkiksi auton käytön vähentämistä. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat helpottaa tätä työtä käyttämällä ClairCityn kaltaisia järjestelmiä. Komitea kehottaa kuitenkin myös tunnustamaan ja levittämään laajalti kansalaisia osallistavia paikallisia aloitteita, kuten puiden istuttaminen ja viherseinien rakentaminen kaupungeissa, sillä tällainen toiminta puhdistaa ja jäähdyttää kaupunki-ilmaa.

Yhdenmukaistaminen, ohjeistus ja täytäntöönpanosäädökset

31.

kannattaa erityisesti paikallis- ja alueviranomaisille suunnitellun lisäohjeistuksen laatimista ilmanlaadun raportoinnista ja mallintamisesta, koska niillä on tällä alalla merkittävä rooli. Raportointivälineissä (myös sähköisessä raportoinnissa) olisi otettava huomioon paikallisviranomaisten tarpeet. Paikallisviranomaisilla ei välttämättä aina ole henkilöstöä, jolla on tarvittavaa teknistä osaamista tai vaadittava englannin kielen taito. Sähköisen raportoinnin parantamisessa olisi otettava huomioon paikallisten ja alueellisten käyttäjien erityispiirteet ja varmistettava, että paikallis- ja alueviranomaisille osoitetut raportointitehtävät ovat johdonmukaisia niiden toimivaltuuksiin ja resursseihin nähden.

Osallistuminen verkostoihin ja aloitteisiin

32.

panee merkille, että ilman saastumiseen liittyviä ongelmia käsitteleviä aloitteita ja verkostoja on jo paljon (EU:n kaupunkiagendan ilmanlaatukumppanuus, puhdasta ilmaa kaupungeissa käsittelevä UNECEn kaukokulkeutumissopimuksen (8) asiantuntijapaneeli, puhdasta ilmaa käsittelevä eurooppalainen foorumi, kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus jne.). Monet näistä tuovat merkittävää lisäarvoa ilman puhtautta koskevaan politiikkaan, ja AK kannustaakin paikallis- ja alueviranomaisia osallistumaan tiiviimmin tällaisiin EU-tason toimiin.

33.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission uuteen Green City Accord -aloitteeseen, jolla pyritään parantamaan EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa. Green City Accord -aloite tai AK:n ja Euroopan komission perustama ympäristöyhteistyön tekninen foorumi voisi olla hyödyllinen työkalu, jonka avulla voitaisiin ohjata paikallis- ja alueviranomaisia toteuttamaan niiden tarpeita parhaiten vastaavia aloitteita. Näiden foorumien puitteissa olisi myös autettava kartoittamaan ja luokittelemaan käytettävissä olevat välineet, ohjeasiakirjat ja muu asiaankuuluva tuki, jota on saatavissa UNECEn kaukokulkeutumissopimuksesta, Euroopan komissiolta, Yhteiseltä tutkimuskeskukselta, Euroopan ympäristökeskukselta tai miltä tahansa muulta verkostolta tai organisaatiolta, joka voisi auttaa paikallis- ja alueviranomaisia niiden työssä ilmanlaadun parantamiseksi. Lisäksi olisi tarjottava myös erityisasiantuntemusta ja teknistä tukea (esim. paikallisten päästökartoitusten kehittäminen, vähäpäästöisten alueiden nimeäminen, SHERPA-mallin käyttö jne.), koska paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat koulutusta näiden välineiden käyttämiseksi.

Seuraavat vaiheet

34.

kehottaa Euroopan komissiota vahvistamaan edelleen EU-tason päästösääntöjä tietyiltä osin ja ryhtymään lisätoimiin tehokkaan ja vahvistetun horisontaalisen ja vertikaalisen yhteistyön varmistamiseksi. Samalla komitea kehottaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia etsimään entistä parempia yhteistyö- ja viestintämenetelmiä.

35.

suosittaa, että nimetyillä ilmanlaatualueilla ilmanlaatusuunnitelmista vastaaville paikallisviranomaisille ja akkreditoiduille ilmanlaatujärjestöille tarjotaan helposti saatavilla olevaa rahoitusta ja että etusijalle asetetaan alueet, joilla ilman saastuminen on vakavampaa.

36.

kiinnittää huomiota tarpeeseen koordinoida ja hallinnoida asiaankuuluvia verkostoja, aloitteita, välineitä ja ohjeistusta, joista saadaan jo nyt laajalti tietoa ja kokemusta ja jotka auttaisivat paikallis- ja alueviranomaisia kehittämään ilmanlaadun parantamiseen tähtäävää työtään teknisen lisäasiantuntemuksen ja ohjeistuksen avulla.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi

(2) Äskettäin julkaistun typpidioksidipitoisuuksia (NO2) koronavirustaudin (covid-19) kuolleisuuteen vaikuttavana tekijänä arvioivan tutkimuksen Assessing nitrogen dioxide (NO2) levels as a contributing factor to coronavirus (COVID-19) fatality mukaan 4 443 kuolemasta 78 prosenttia tapahtui neljällä alueella Pohjois-Italiassa ja yhdellä alueella Madridin ympäristössä Espanjassa. Näillä viidellä alueella yhdistyivät pahimmalla tavalla typpidioksidipitoisuudet ja ilmanvirtausolosuhteet, jotka estivät ilmansaasteiden hälvenemisen.

(3) Euroopan komissio on kehittänyt ja toteuttanut EU:n puhdasta ilmaa koskevaa toimintakehystä edelleen: kansallisia päästövähennysvelvoitteita koskevalla direktiivillä, joka korvasi kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin, otettiin käyttöön päästövähennysvelvoitteet vuosille 2020–2029 ja vuoden 2030 jälkeiselle ajalle, puhdasta ilmaa käsittelevä eurooppalainen foorumi on osoittautunut hyödylliseksi foorumiksi ilmanlaatua koskeville keskusteluille, ja ilmanlaatudirektiivien toimivuustarkastuksen päätelmät on julkaistu. Neuvosto antoi äskettäin päätelmänsä ilmanlaadun parantamisesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on julkaissut erityiskertomuksen N:o 23/2018 – ”Ilman pilaantuminen: terveyttämme ei edelleenkään suojella riittävästi” (EUVL C 324, 13.9.2018, s. 12), ja Maailman terveysjärjestö (WHO) on parhaillaan tarkistamassa ilmanlaatua koskevia ohjearvoja, jotta mahdolliset uudet ohjearvot voitaisiin julkaista vuonna 2021.

(4) Euroopan ilmanpuhtautta koskeva toimenpidepaketti https://cor.europa.eu/EN/our-work/Pages/OpinionTimeline.aspx?opId=CDR-1217-2014

(5) https://cor.europa.eu/fi/news/Pages/consultation-air-quality.aspx

(6) EUVL C 168, 16.5.2019, s. 27.

(7) http://airindex.eea.europa.eu

(8) Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus.

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/41

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kohti puhdasta vetyä koskevaa etenemissuunnitelmaa – paikallis- ja alueviranomaisten panos ilmastoneutraaliin Eurooppaan”

(2020/C 324/07)

Esittelijä:	Birgit HONÉ (DE, PES), Ala-Saksin osavaltion liittovaltio-, Eurooppa- ja aluekehitysasiain ministeri
Viiteasiakirja:	Oma-aloitteinen lausunto

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Merkitys EU:n vuodeksi 2050 asettaman ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisen kannalta

on erittäin tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt tavoitteen tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja että Euroopan komissio pyrkii ehdotuksellaan eurooppalaiseksi ilmastolaiksi (1) sisällyttämään tämän tavoitteen EU:n lainsäädäntöön.

painottaa, että etenkin covid-19-kriisin jälkeen on tärkeää luoda ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kasvua. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (2) ja sen energia- ja resurssitehokkaiden, ilmastoystävällisten teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden on oltava covid-19-pandemian jälkeisen talouselvytyksen keskeinen osa. EU:ssa on nyt edistettävä tarmokkaasti puhtaan vedyn käyttöä tällaisena tulevaisuuden teknologiana.

on tämän vuoksi erityisen tyytyväinen siihen, että komissio aikoo esittää EU:n vetystrategian ja noudattaa näin käsillä olevan lausunnon suosituksia ennakkoon (3). Lisäksi komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että tarkistettu ehdotus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja siihen sisältyvä elvytyssuunnitelma mahdollistavat entistä tehokkaammin puhtaan vetytalouden kehittämisen. Komitea kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia säilyttämään nämä mahdollisuudet lainsäädäntäprosessissa.

muistuttaa, että ilmastoneutraaliuden tavoite edellyttää kokonaisvaltaista muutosta sähkö- ja lämpöhuollossa sekä jäähdytyksessä ja hyvin perusteellisia muutoksia teollisuudessa ja liikenteessä. Tarvitaan monia erilaisia uusiutuvaan energiaan perustuvia teknisiä ratkaisuja. Lupaavien teknologioiden vauhdittaminen edellyttää kuitenkin niiden kohdennettua tukemista. Puhdas vety ja sen pohjalta tuotetut synteettiset raaka-aineet ja synteettiset polttoaineet (4) ovat tulevaisuudessa olennaisen tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta, ja siksi niiden on kuuluttava erityisen tuen piiriin. Tässä yhteydessä on painotettava erityisesti uusiutuvista energialähteistä tuotettua vihreää vetyä.

katsoo, että tässä markkinoiden varhaisessa kehitysvaiheessa on hyödyllistä suhtautua avoimesti puhtaan vedyn mahdollisiin soveltamistapoihin, sillä puhtaan vedyn tietty osuus on monilla aloilla realistinen tavoite. Komitea katsoo, että markkinoiden kehittyessä on keskityttävä lupaaviin sovelluksiin.

huomauttaa tässä yhteydessä, että muuntohävikin vuoksi puhtaan vedyn ja synteettisten polttoaineiden tehokkuus on heikompi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön suoraan käyttöön verrattuna, mikä todennäköisesti nostaa monien sovellusten kustannuksia pitkälläkin aikavälillä. Tästä syystä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä puhtaan vedyn ja synteettisten polttoaineiden ensisijaisina käyttökohteina pidetään aloja, joilla vetyä käytetään raaka-aineena tai joilla energiatehokkuustoimenpiteet ja suora sähköistäminen eivät ole toimivia ratkaisuja (esim. ammoniakin ja teräksen tuotanto, raskaiden tavaroiden kuljetukset ja kaukoliikenne, korkean lämpötilan prosessit, sähkön kausittainen varastointi), ja niitä rakennetun ympäristön ja kaukolämmityksen osioita, joissa ilmalämpöpumput tai lämpöverkot eivät ole tehokkaita.

ehdottaa, että komissio tarkastelee vihreän vedyn tuotantomahdollisuuksia EU:ssa, myös vähemmän kehittyneillä NUTS 2 -alueilla, ja EU:n lähialueilla (esim. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka eli ns. MENA-alue) kiinnittäen erityistä huomiota kilpailuun uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön suoran käytön kanssa, sillä kattava ja yksityiskohtainen tietämys eri skenaarioiden toteuttamiskelpoisista mahdollisuuksista on tärkeä perusta vihreän vetytalouden rakentamiselle Eurooppaan. Lisäksi voitaisiin tutkia sinisen vedyn hyödyntämismahdollisuuksia väliaikaisena ratkaisuna.

suosittaa, että jäsenvaltiot sisällyttävät vihreän vetytalouden edistämisen kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa, mahdollisesti kun niitä päivitetään vuonna 2023, ja kehittävät yhdennettyjä kansallisia vetystrategioita ja täytäntöönpanotoimia tiiviissä yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi näitä hankkeita laatiessaan ja toteuttaessaan tehtävä tiivistä yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten tai niiden valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen sekä tiedeyhteisön kanssa. On suositeltavaa, että kukin jäsenvaltio tarkastelee vihreän vedyn tuotantomahdollisuuksia.

Kestävyysnäkökohdat

korostaa, että pitkällä aikavälillä ainoastaan veden elektrolyysin kautta saatu vety uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä käyttäen (vihreä vety) on kestävä vedyntuotantomenetelmä. Tästä syystä vihreän vedyn on oltava EU:n ja jäsenvaltioiden toimien keskiössä vetytaloutta luotaessa. Teknologiset siirtymäratkaisut – esim. sininen vety – voivat auttaa vähentämään vedyntuotannon hiilidioksidipäästöjä, kunnes riittävä määrä vihreää vetyä on käytettävissä. Tässä yhteydessä on varmistettava, että vihreään vetyyn siirtymiselle ei muodostu esteitä. Väliaikaisten ratkaisujen on tarjottava todellisia merkittäviä etuja vihreän vedyn kustannuksiin ja täytäntöönpanon nopeuteen verrattuna, eivätkä ne saa aiheuttaa riippuvuutta, joka rajoittaa pitkän aikavälin etenemisvaihtoehtoja.

10.

katsoo, että vedyn ja synteettisten polttoaineiden kattava ja avoin kestävyysluokitus ja -sertifiointi sekä sen pohjalta kehitettyjen sertifikaattien kattava ja pakollinen käyttö on välttämätöntä. Vihreän vedyn markkinat voivat kehittyä vain sellaisten tiukkojen, selkeiden ja eriytettyjen sertifikaattien avulla, jotka mahdollistavat sinisen ja vihreän vedyn välisen erottelun. AK kehottaa komissiota vauhdittamaan aktiivisesti kaasujen luokitteluprosessia Euroopan kaasualan sääntelyfoorumin (Madridin foorumin) puitteissa sekä esittämään pikaisesti luokitus- ja sertifiointijärjestelmää koskevan ehdotuksen, joka on nykyisen uusiutuvien energialähteiden todentamista koskevan lainsäädännön mukainen. Komitea katsoo tässä yhteydessä, että olisi tarpeen tarkastella nykyisten rinnakkaisten alkuperätakuun (RED II, artikla 19) ja kestävyyssertifikaattien (RED II, artiklat 25–31) järjestelmien sulauttamista. Komission olisi edistettävä kehitettävän eurooppalaisen sertifikaattijärjestelmän/alkuperätakuun kansainvälistä levittämistä.

Alueiden erityisrooli

11.

korostaa, että vihreä vety tarjoaa mahdollisuuden hajautettuun energian tuotantoon ja käyttöön ja voi siten olla osa hajautetumpaa tulevaa energiahuoltoa, kuten komissio toteaa pitkän aikavälin strategiassaan ”Puhdas maapallo kaikille” (5). Myös AK on antanut tällaiselle energiahuollolle tukensa (6). Vihreä vety voi edistää alueellista ja paikallista kehitystä, sillä alueissa ja kunnissa voidaan rakentaa arvoketjun tärkeitä osia, millä on myönteisiä vaikutuksia työllisyyden ja pk-yritysten kannalta. Lisäksi vihreän vedyn tuotannossa syntyvää ylijäämälämpöä voidaan hyödyntää paikallisessa ja alueellisessa lämpöhuollossa, ja tietyissä prosesseissa sivutuotteena syntyvää vetyä voidaan ottaa talteen ja käyttää paikallis- ja aluetasolla.

12.

korostaa nimenomaisesti, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli vetytalouden toteuttamisessa. Monet paikallis- ja alueviranomaiset ovat laatimassa vetystrategioita, vihreän vedyn ohjelmia ja konkreettisia hankkeita, esimerkiksi European Hydrogen Valleys Partnership -aloitteen yhteydessä (7). Paikallisten olosuhteiden yksityiskohtainen tuntemus, yhteydet paikallisiin toimijoihin, suunnittelu- ja lupamenettelyiden valvonta sekä erilaiset alueelliset ja paikalliset kannustin- ja tukimahdollisuudet, julkiset hankinnat sekä ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen liittyvät toimivaltuudet tekevät paikallis- ja alueviranomaisista välttämättömiä toimijoita markkinoiden kehittämisessä.

13.

painottaa, että alueilla voi olla tärkeä yhdistävä rooli sellaisten vihreän vedyn alueellisten strategioiden ja tukiohjelmien kehittämisessä, joilla pyritään varmistamaan vihreän vedyn alueellisten arvoketjujen yhdennetty kehittäminen. Tuotannon ja hyödyntämisen maantieteellinen läheisyys mahdollistaa rakentamisen lähimpänä alueellisia vetyverkkoja, joita voidaan ajan mittaan laajentaa. Keskitetty laajamittainen vedyntuotanto teollisuusklustereissa voidaan sovittaa yhteen teollisuusklusterin ympäristössä teollisuuden, liikenteen ja rakennusalan hajautetun kysynnän sekä verkon tasapainottamisen kanssa alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (alojen integrointi). Satamien lähellä sijaitsevat paikkakunnat voisivat olla erityisen houkuttelevia, sillä pitkällä aikavälillä ne ovat suotuisia myös vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuontia silmällä pitäen. AK kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota tukemaan tällaisten vihreän vedyn arvoketjuja ja klustereita edistävien alueellisten strategioiden ja ohjelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa.

Markkinakehityksen koordinointi

14.

muistuttaa, että vihreän vedyn markkinat eivät voi kehittyä ilman merkittäviä – myös yksityiseltä sektorilta tulevia – investointeja. Investointeja saadaan käynnistettyä vain, jos markkinoiden pitkän aikavälin kehitykseen suhtaudutaan luottavaisesti. Kunnianhimoiset ja sitovat tavoitteet, selkeä oikeudellinen kehys, selvä strategia ja konkreettinen etenemissuunnitelma vihreää vetyä varten voivat auttaa luottamuksen rakentamisessa.

15.

kehottaa komissiota laatimaan kaavaillussa EU:n vetystrategiassa erityisesti vihreää vetyä koskevan EU:n laajuisen, vuosiin 2030 ja 2050 ulottuvan vision ja esittämään katsauksen vihreän vedyn soveltamisaloihin, markkinoiden käynnistämiseen sekä uusien innovaatioiden edistämiseen ottaen huomioon tämän lausunnon suositukset.

16.

kehottaa komissiota esittämään EU:n vetystrategian lisäksi lainsäädännöllisiä ja muita kuin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä käsittävän yhdennetyn etenemissuunnitelman puhtaan eurooppalaisen vetytalouden ja vihreään vetyyn keskittyvien vetysisämarkkinoiden rakentamiseksi. Tällaisen etenemissuunnitelman tulisi perustua käsillä olevassa lausunnossa esitettyihin sekä Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden strategisen asiantuntijafoorumin suosituksiin. EU:n vetystrategiassa olisi asetettava kunnianhimoisia tavoitteita vihreän vedyn tuotantokapasiteetille alueellisen tuotantokyvyn analyysin pohjalta, ja sen avulla olisi edistettävä vedyn tuotannon ja käytön järjestelmällistä laajentamista luomalla asiaankuuluvia arvoketjuja. Strategian tulisi edesauttaa tarjonnan, kysynnän ja infrastruktuurin kehittämisen EU:n laajuista koordinointia sekä sääntelytoimien ja tukien koordinointia EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten tasolla. Erityisesti olisi otettava huomioon edellä mainittu alueiden yhdistävä rooli lisättäessä vihreän vedyn tuotantoa ja käyttöä energiaa ja teollisuuden raaka-aineita koskevan siirtymän yhteydessä.

17.

katsoo, että vihreän vetytalouden kehittäminen on olennainen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa tavoiteltua kestävää teollisuuspolitiikkaa. Komitea toteaa, että elektrolyysiteknologian kehittäminen gigawattitasolle on tarpeen, jotta vihreästä vedystä tulee kustannuskilpailukykyinen. EU:n jäsenvaltioiden elektrolyysiteollisuus tarjoaa tässä yhteydessä uusia mahdollisuuksia (työpaikkojen luomiseen ja) maailmanlaajuiseen vientiin. Alueiden komitea kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota edistämään näitä mahdollisuuksia. Komitea korostaa, että Euroopan alueiden on tärkeää osallistua – yhdessä teollisuuden kanssa – tarjonnan, infrastruktuurin ja kysynnän yhdistävien monialaisten vetyarvoketjujen kehittämiseen. Komitea kehottaa komissiota edistämään Euroopan uuden teollisuusstrategian täytäntöönpanon (8) yhteydessä vihreiden vetyteknologioiden ja -järjestelmien edelläkävijämarkkinoita ja niiden käyttöä ilmastoneutraalissa tuotannossa, erityisesti teräs-, sementti- ja kemianteollisuudessa. Komitea kehottaa komissiota hyväksymään pikaisesti lupaamansa puhdasta terästä koskevan EU:n strategian ja keskittymään siinä vihreän vedyn käyttöön.

18.

suhtautuu erittäin myönteisesti uudessa teollisuusstrategiassa esitettyyn aikomukseen perustaa eurooppalainen puhtaan vedyn alan allianssi. Komitea kehottaa perustamaan sen nopeasti ja asettamaan sen painopisteeksi vihreän vedyn, jotta se voi koordinointia ja tietojen ja kokemusten vaihtoa edistämällä auttaa EU:ta saavuttamaan edelläkävijäroolin tämän keskeisen teknologian alalla. Komitea kehottaa panemaan johdonmukaisesti täytäntöön komission lupauksen ottaa alueet ja pk-yritykset mukaan allianssin toimintaan.

19.

huomauttaa, että samojen energialähteiden käytöstä seuraava alojen lisääntyvä yhdentyminen edellyttää alojen systemaattisempaa tarkastelua. Komitea painottaa, että komission tulevassa integroitua energiajärjestelmää koskevassa strategiassa ja Euroopan komission laatimassa EU:n vetystrategiassa (9) on korostettava vihreän vedyn systeemistä merkitystä suhteessa muihin alojen integroitumiseen liittyviin energiamuotoihin kuten sähköön, uusiutuvaan kaasuun ja synteettisiin polttoaineisiin tulevaisuuden energia- ja talousjärjestelmässä. On yksilöitävä järjestelmää palvelevia täytäntöönpanotapoja, jotka mukautettujen ja uusien markkinasääntöjen kautta voidaan pikaisesti laajentaa toimivammiksi vetymarkkinoiksi, jotka yhtäältä mahdollistavat vedyn tuotannon ja hyödyntämisen dynaamisen kehittämisen ja toisaalta on hyvin integroitu sähkö- ja kaasumarkkinoihin.

Tukea antava puitelainsäädäntö ja infrastruktuurin kehittäminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa

20.

korostaa, että uusiutuvien energialähteiden dynaaminen kehittäminen sähköntuotannossa on vihreän vedyn markkinoiden kehityksen kulmakivi Euroopassa. Komitea kehottaa EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden tiukentamisen vuoksi tarkistamaan uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä (RED II) ja nimenomaan nostamaan vastaavasti EU:n tavoitetta, joka koskee uusiutuvan energian osuutta energian kokonaisloppukulutuksesta. Komitea kannustaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia asettamaan kunnianhimoisia alueellisia ja paikallisia uusiutuvan energian kehittämistavoitteita, esimerkkinä tuuli- ja aurinkoenergia. Komitea odottaa, että komission ilmoittama avomerellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskeva strategia antaa alalle lisäpontta muun muassa vihreän vedyn merellä tapahtuvaa tuotantoa koskeville innovaatiohankkeille myönnettävän rahoituksen avulla.

21.

kehottaa komissiota tutkimaan, tarjoavatko RED II -direktiivi ja delegoidut säädökset siirtymävaiheessa riittävästi kannustimia sellaisten synteettisten polttoaineiden käyttöön, jotka perustuvat teollisuuden hiilidioksidipäästöihin tai hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (CCU). Tässä yhteydessä on kuitenkin varmistettava, että vältetään kasvihuonekaasupäästövähennysten laskeminen kahteen kertaan, samoin kuin synteettisten polttoaineiden täysimääräinen laskeminen uusiutuvaksi energiaksi.

22.

vaatii lisäksi kehittämään pikaisesti RED II -direktiivin mukaisia delegoituja säädöksiä, jotka selkeyttävät vedyn tuotannossa käytetyn sähköverkon luokittelua (RED II, artikla 27) ja synteettisistä polttoaneista syntyvien kasvihuonepäästövähennysten vähimmäisvaatimuksia (RED II, artikla 25).

23.

painottaa, että käytettäessä verkkosähköä vedyntuotantoon olisi varmistettava verkkoa ja järjestelmää tukeva elektrolyysin käyttö (Demand Side Management). Komitean mielestä EU:n vetystrategiaan sekä valtiollisiin ja alueellisiin vetystrategioihin olisi sisällytettävä vihreän sähkön suuremman tuotantokapasiteetin luominen elektrolyysia varten.

24.

huomauttaa, että ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin luo tasapuoliset toimintaedellytykset eri energialähteille ja lisää vihreän vedyn taloudellista houkuttelevuutta. Komitea kannattaa siksi energiaverodirektiivin kattavaa tarkistamista, jotta energiaverotus saadaan vastaamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja jotta vety ja synteettiset polttoaineet saadaan sisällytettyä direktiivin soveltamisalaan. Komitea kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään nykyistä kestävää verotusta koskevaa liikkumavaraa sekä käyttämään lisätuloja vähähiilisen sähkön maksurasitteiden vähentämiseen.

25.

korostaa, että EU:n päästökauppajärjestelmä tarjoaa merkittäviä kannustimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla (esim. kemian- ja terästeollisuus), joilla vihreä vety on keskeinen hiilestä irtautumisen mahdollistava vaihtoehto. Päästökauppadirektiivin tarkistuksessa olisi otettava huomioon uudet vuoden 2030 ilmastotavoitteet esimerkiksi kasvattamalla lineaarista vähennyskerrointa. Investointivarmuutta voitaisiin lisätä, jos EU:n päästökauppajärjestelmään lisättäisiin vähimmäishinta.

26.

kannattaa soveltuvan WTO:n sääntöjen mukaisen hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin (10) kehittämistä sellaisia kolmansista maista tuotavia tuotteita varten, joiden valmistus aiheuttaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä ja jotka ovat kovan kansainvälisen kilpailun kohteena. Tällainen järjestelmä yhdistettynä mukautettuun EU:n päästökauppajärjestelmään voisi tarjota merkittäviä kannustimia vihreän vedyn käyttöön energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla.

27.

kehottaa komissiota tarkistamaan Euroopan laajuisia energiainfrastruktuureja (TEN-E) koskevaa asetusta (11) ja Euroopan kaasumarkkinoita koskevia EU:n sääntöjä, erityisesti EU:n kaasudirektiiviä 2009/73/EY (12) vihreän vetytalouden dynaamisen kehityksen ja EU:n laajuisen vedyn kuljetuksen mahdollistamiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhtenäisten ja selkeiden normien määrittelyä (esim. vedyn sallittu osuus maakaasuverkossa), siihen liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden tavoitteiden sopeuttamista Euroopan laajuisiin energiainfrastruktuureihin (TEN-E), sähkö- ja kaasuinfrastruktuurin koordinoitua suunnittelua, nykyisen kaasuinfrastruktuurin käyttöönottamista sekä selkeiden sääntöjen laatimista sertifioidun uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vedyn syöttämisestä maakaasuverkkoon. Lisäksi tarvitaan sääntelyperustan kehittämistä julkisille vetyverkoille, joihin tulee olla syrjimätön pääsy. Komitea huomauttaa, että vetyverkkojen rakentaminen ja laajentaminen ovat tärkeä edellytys varmistettaessa, että vety on käytettävissä puhtaassa muodossa sellaisia ensisijaisia sovelluksia varten, joille ei ole muita vaihtoehtoja.

28.

katsoo, että Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevan asetuksen tarkistuksessa olisi kiinnitettävä paljon enemmän huomiota kuorma-autojen ja linja-autojen sekä sisävesiliikenteen vähähiilisiin käyttövoimateknologioihin, kuten sähkömoottoreihin, jotka saavat sähkönsä vetypolttokennoista tai ajojohdinten kautta, yhdessä sellaisten muiden energiamuotojen kanssa, jotka täyttävät kestäväpohjaisuuden ja kasvihuonekaasujen vähentämisen vaatimukset. Asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittäminen ydinverkkokäytävillä on ennakkoedellytys näiden teknologioiden laajalle käyttöönotolle. Tähän tarkoitukseen olisi varattava riittävästi rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineestä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun direktiivin tarkistaminen tarjoaa mahdollisuuden asettaa konkreettisia vaatimuksia vetytankkauspisteiden tiheydelle jäsenvaltioissa.

29.

kehottaa komissiota mahdollistamaan tuen niin putkistoinfrastruktuurin rakentamiselle vedyn kuljetusta varten (uusien putkistojen rakentaminen tai nykyisten maakaasuputkistojen muuntaminen) kuin varastointi-infrastruktuurin rakentamiselle. Komitea painottaa, että teollisuusklustereiden välisen rajatylittävän vetyinfrastruktuurin kehittäminen ja rahoittaminen tarjoaa taloudellisia mahdollisuuksia. Yhteistyö muiden uutta energiainfrastruktuuria tarvitsevien alojen kanssa on suositeltavaa aluesuunnittelun ja kustannustehokkuuden vuoksi.

30.

kehottaa painokkaasti komissiota priorisoimaan ilmoittamansa kestävän ja älykkään liikenteen strategian puitteissa vihreän vedyn ja synteettisten polttoaineiden käyttöä sähköisen liikenteen lisänä raskaiden tavaroiden kuljetuksessa sekä matkustaja-, meri- ja lentoliikenteessä. Tähän tarvitaan selkeä ja luotettava etenemissuunnitelma ja eurooppalainen sääntelykehys, joka edistää vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä nykyisessä tiemaksujärjestelmässä.

Rahoitus- ja sääntelytoimenpitein annettava tuki sekä valtiontuet

31.

korostaa, että vihreän vetytalouden kehittämistä ja erityisesti vihreän vedyn tuotannon laajentamista on tuettava julkisin varoin, koska vihreä vety ei ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa. AK huomauttaa, että valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle annettujen suuntaviivojen tarkistuksen yhteydessä olisi säilytettävä tukivälineiden joustovara tai laajennettava sitä markkinoiden varhaisen kehityksen edistämiseksi.

32.

muistuttaa, että sekä investointi- että sähkökustannukset ovat merkityksellisiä kustannustekijöitä vihreän vedyn tuotannossa. Periaatteessa vihreän vedyn tuotannon edistämiseksi on käytettävissä sekä tarjonta- että kysyntäpuolen välineitä, joilla voidaan niiden toteutuksesta riippuen saavuttaa samankaltaisia vaikutuksia. Investointiavustukset ja syöttöpreemiot ovat mahdollisia tarjontapuolen välineitä. AK korostaa, että sähköalalta saatu kokemus on osoittanut, että tietyksi ajanjaksoksi taatut tuotot voivat mahdollistaa tuotantokapasiteetin lisäämisen. Kilpailupaineen luomiseksi sekä syöttöpreemioista että investointiavustuksista voidaan kuitenkin alusta alkaen järjestää tarjouskilpailuja.

33.

korostaa, että sääntelytoimet voivat synnyttää vihreän vedyn kysyntää tietyillä toimi- tai soveltamisaloilla, mikä puolestaan edistää tuotannon lisäämistä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet asianomaisilla toimialoilla voivat – yhdessä sellaisten välineiden kanssa kuin pakolliset sekoituskiintiöt (esim. lento- ja meriliikenne), kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskiintiöt polttoaineiden markkinoille saattajille tai ajoneuvokannoille (esim. kuorma-autoille tai linja-autoille tai sisävesiliikenteelle) asetettavat hiilidioksidipäästörajat – luoda luotettavan kysynnän vihreälle vedylle tai synteettisille polttoaineille. Tässä yhteydessä AK kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevaa oikeudellista liikkumavaraa ympäristöystävällisen vedyn ja synteettisten polttoaineiden edistämiseksi, kun ne saattavat uusiutuvia energialähteitä koskevaa uutta direktiiviä (RED II) osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jo nyt suuria määriä vetyä vaativien sovellusten kohdalla yhtenä vaihtoehtona voisivat olla hiilen hinnanerosopimukset (Carbon Contracts for Difference, CCfD), joilla kompensoidaan ero kasvihuonekaasupäästöjen välttämisestä käyttäjille aiheutuvien todellisten kustannusten ja hiilen nykyisen hinnan välillä.

34.

huomauttaa, että julkiset hankinnat voivat myös synnyttää konkreettista ja ennakoitavissa olevaa kysyntää. Paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla tässä tärkeä rooli, sillä kuntien ja kunnallisten yritysten ajoneuvokannat (esim. katujen siivous, jätehuolto, paikallinen julkinen liikenne ja taksit) ovat yhä kiinnostavampia kohteita vihreän vedyn ja muiden ilmastoneutraalien käyttövoimateknologioiden käytölle.

35.

pitää myönteisinä aloitteita perustaa Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita (IPCEI) vihreää vetyä varten. Komitea kannustaa komissiota luomaan oikeudellisen kehyksen vihreään vetyyn liittyville IPCEI-hankkeille ja jäsenvaltioita hyödyntämään sitä, sillä näin tasoitetaan tietä laajoille demonstrointihankkeille. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että erilaisten vihreään vetyyn liittyvien IPCEI-hankkeiden välille luodaan synergiaa, jotta vältytään ”muna vai kana” -dilemmalta vihreän vedyn arvoketjun kehittämisessä.

36.

kehottaa lisäämään tukea vihreän vedyn demonstrointihankkeille EU:n päästökauppajärjestelmän innovointi- ja nykyaikaistamisrahaston kautta ja osoittamaan vihreälle vedylle kohdennettua tukea InvestEU-ohjelmasta. Komitea kannustaa jäsenvaltioita ja alueita käyttämään seuraavalla rahoituskaudella Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot), Interreg-ohjelma mukaan luettuna, alueellisten, paikallisten ja alueiden välisten vetyklustereiden rakentamiseen ja vahvistamiseen. Komitea korostaa tarvetta saada kaikilla tasoilla aikaan synergioita näiden rahastojen, IPCEI-hankkeiden, Verkkojen Eurooppa -välineen ja tutkimusrahoituksen välillä.

37.

suhtautuu myönteisesti Euroopan investointipankin (EIP) uuteen energia-alan lainanantopolitiikkaan, mukaan luettuina uudet rahoitusmallit InnovFin-neuvontaohjelman puitteissa. Komitea kehottaa EIP:tä tarjoamaan huomattavaa tukea vihreälle vedylle ja esittämään tässä yhteydessä rahoitusmalleja, jotka hyödyttävät myös pk-yrityksiä ja paikallis- ja alueviranomaisia tai näiden kehityspankkeja.

38.

katsoo, että EU:n tason keskitetty palvelupiste voisi helpottaa huomattavasti yritysten, myös pk-yritysten, sekä alueiden ja kaupunkien mahdollisuuksia saada hankerahoitusta.

39.

kehottaa jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten tai näiden kansallisten ja alueellisten järjestöjen kanssa täydentämään EU-tukea kansallisilla ohjelmilla, joilla edistetään laajoja esittelyhankkeita, eläviä laboratorioita, kansallisia verkostoja ja vetyalueiden vaihtotoimintaa.

40.

korostaa, että tarvitaan pitkän aikavälin signaaleja, jotta voidaan ohjata yksityisen sektorin rahoitus- ja pääomavirtoja kohti vihreää siirtymää ja vihreää vetytaloutta, myös innovatiivisten pk-yritysten hyödyksi. Komitea odottaa tältä osin komission tukevan asiaa tulevassa kestävän rahoituksen strategiassaan.

Tutkimus ja innovointi

41.

korostaa, että tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen rooli myös käynnistettäessä vihreän vedyn laajamittaista tuotantoa ja hyödyntämistä. Tutkimus- ja innovointitoimilla on pyrittävä alentamaan kustannuksia arvoketjun kaikissa osissa ja parantamaan laitosten säädettävyyttä, tehokkuutta ja käyttöikää. AK suosittaakin, että vihreään vetyyn kiinnitetään erityistä huomiota Horisontti Eurooppa -ohjelmassa. Tämä koskee myös sen ”vihreän kehityksen missioita”, Euroopan strategista energiateknologiasuunnitelmaa (SET-suunnitelma) ja Euroopan innovaationeuvostoa (EIC).

42.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen panna täytäntöön puhdasta vetyä koskeva eurooppalainen kumppanuus Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen (FCH-yhteisyritys) jatkona (13). Komitea suosittelee, että määrärahoja lisättäisiin ja kumppanuusmekanismia ja rakennetta parannettaisiin FCH-yhteisyritykseen verrattuna ottaen asianmukaisesti huomioon paikallis- ja alueviranomaisten erityinen merkitys, jotta EU:ssa voidaan tukea useampia vihreän vedyn demonstrointihankkeita, myös European Hydrogen Valleys Partnership -aloitteen puitteissa. AK korostaa, että kumppanuuden tärkeänä tavoitteena on oltava tiedon ja kokemusten vaihdon parantaminen alueiden välillä, EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten välillä sekä yritysten välillä.

43.

kannustaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia korkeamman asteen koulutusta ja ammatillisen koulutusta koskevan toimivaltansa puitteissa edistämään pätevän työvoiman ja tutkijoiden koulutusta koko vihreän vedyn arvoketjun osalta. Lisäksi niiden tulisi perustaa ja parantaa asianmukaisia neuvontapalveluja erityisesti pk-yrityksille. Komitea kehottaa komissiota tukemaan asianmukaisia toimia erityisesti uudessa Euroopan teollisuusstrategiassa (14) ilmoitetun uuden eurooppalaisen osaamissopimuksen ja eurooppalaisen koulutusalueen puitteissa.

Kansainvälinen ulottuvuus

44.

huomauttaa, että pitkällä aikavälillä merkittävä osa vedyn tai synteettisten polttoaineiden kysynnästä katetaan todennäköisesti tuonnilla alueilta, joilla on erittäin hyvät uusiutuvien energialähteiden varannot. Vedyn tai synteettisten polttoaineiden tuonnissa on yhtä lailla sovellettava tiukkoja kestävyyskriteereitä. Komitea suosittaa, että vihreän vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotanto kolmansissa maissa ja kuljetus EU:hun otetaan pyydetyssä vihreää vetyä koskevassa etenemissuunnitelmassa huomioon. Lisäksi AK kannustaa komissiota aloittamaan varhaisessa vaiheessa yhteistyön mahdollisten viejämaiden mutta myös muiden tuojamaiden (esim. Japanin) kanssa, jotta voidaan tukea vihreään vetyyn keskittyvän kansainvälisen puhtaan vetytalouden koordinoitua kehittämistä. Tätä olisi täydennettävä vahvistamalla asiaan liittyviä kansainvälisiä aloitteita, kuten puhtaan energian ministerikokousten (Clean Energy Ministerial) vetyaloitetta ja Mission Innovation -aloitetta. Kuten European Hydrogen Valleys Partnership -hankkeessa, paikallis- ja alueviranomaiset tulisi kutsua mukaan myös tähän toimintaan.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (COM(2020) 80 final).

(2) Komission tiedonanto – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(3) Ks. etenemissuunnitelma — Ares(2020)2722353.

(4) Yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa käytetään ilmaisua ”synteettiset polttoaineet”.

(5) COM(2018) 773 final.

(6) Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (EUVL C 404, 29.11.2019, s. 58).

(7) Älykkään erikoistumisen foorumin (S3-foorumi) puitteissa.

(8) COM(2020) 102 final.

(9) Ks. Euroopan komission etenemissuunnitelma — Ares(2020)2722353.

(10) Ks. komission alustava vaikutustenarviointi (Ares(2020)1350037).

(11) Ks. komission alustava vaikutustenarviointi (Ares(2020)2487772).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 , maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).

(13) Ks. komission alustava vaikutustenarviointi (Ares(2019)4972390).

(14) COM(2020) 102 final.

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/48

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi”

(2020/C 324/08)

Esittelijä:

Roby BIWER (LU, PES) Bettembourgin kunnanvaltuuston jäsen, Luxemburg

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi

COM(2019) 352 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission sitoumukseen tehostaa toimia maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että esitetyt ehdotukset eivät ole kovin laaja-alaisia.

panee merkille Euroopan unionin pyrkimykset viime vuosikymmeninä metsäpinta-alan lisäämiseksi muun muassa laajennettujen metsitysohjelmien avulla. Oma osuutensa on ollut myös jäsenvaltioiden tiukalla metsälainsäädännöllä, jolla turvataan uudelleenmetsitys ja luonnollinen kasvu. Komitea on kuitenkin huolissaan metsien ja erityisesti aarniometsien tilan maailmanlaajuisen heikkenemisen hälyttävästä vauhdista. Tämä koskee sekä luonnontilaisia että hoidettuja metsiä (1).

korostaa aarniometsien merkitystä biologisen monimuotoisuuden kannalta, sillä ne tarjoavat ekosysteemipalveluita, jotka edistävät ihmisten terveyttä (farmaseuttinen käyttö, ravitsemus, lääkekasvit) ja sosiaalista osallisuutta (mielenterveys, työllisyyden edistäminen maaseutualueilla, ekomatkailu jne.). Lisäksi niillä on keskeinen rooli ympäristön suojelemisessa aavikoitumiselta, tulvilta, hydrogeologisen rakenteen heikkenemiseltä, maaperän eroosiolta, äärimmäisiltä sääilmiöiltä, kuivuudelta, ilmansaasteilta jne. Komitea toteaa myös, että kestävällä tavalla hoidetut metsät, kasvatetut metsät ja luonnontilaiset ikimetsät edistävät biologisen monimuotoisuuden suojelua ja säilymistä.

toteaa, että metsäkato on hyvin monimutkainen ilmiö, jonka taustalla on monia tekijöitä. Tärkeimpiä niistä on maailman kasvavan väestön aiheuttama yhä lisääntyvä elintarvikkeiden, rehun, bioenergian, puutavaran ja muiden hyödykkeiden kysyntä. Komitea korostaa, että metsäkato on toiseksi suurin ihmisen toiminnasta johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen lähde ja merkittävin biologisen monimuotoisuuden heikkenemistä aiheuttava tekijä (2).

korostaa, että metsäkadon ehkäisemisestä voi koitua ihmisille ja ekosysteemeille monia hyötyjä, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyminen, kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen hiilinielujen avulla – yksi tehokkaimmista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä – kestävää kasvua edistävien ekosysteemipalvelujen tarjonta ja uusi metsäbiotalous, joka perustuu luonnonvarojen järkevään ja kestävään käyttöön.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään erityisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten erojen huomioon ottamisen mahdollistavia sääntelytoimia ja suosituksia, jotta voitaisiin torjua tehokkaasti kaikenlaista metsäkatoa ja alkuperäisten, hiilivarastona toimivien ja biologisesti monimuotoisten metsäekosysteemien heikkenemistä, ja asettamaan tätä varten käyttöön tarvittavat rahoitusvarat.

korostaa, että metsien ennallistaminen etenkin metsäkadosta eniten kärsivillä Euroopan alueilla on edelleen yksi tehokkaimmista strategioista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Peltometsäviljelyjärjestelmien laajentaminen istuttamalla puita viljely- ja laidunmaille ja niiden ympärille voisi olla tässä yhteydessä yhä tärkeämpää.

kehottaa noudattamaan johdonmukaista politiikkaa, jotta voidaan sovittaa eri toimintapolitiikkojen, mm. uuden yhteisen maatalouspolitiikan ja EU:n kansainvälisten sitoumusten, kuten vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n kauppapolitiikan ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman pyrkimykset, tavoitteet ja tulokset kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen strategiaan, jolla on selkeät tavoitteet ja täytäntöönpanotoimet ja jossa otetaan asianmukaisesti huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen tasapaino.

Päätavoite 1: Pienennetään maankäyttöön kohdistuvaa EU:n kulutusjalanjälkeä ja taataan, että EU:ssa kulutettavat tuotteet ovat peräisin toimitusketjuista, jotka eivät aiheuta metsäkatoa

korostaa, että keskeistä maailman metsien suojelu- ja ennallistamisprosessissa on taata, että EU:ssa kulutettavien tuotteiden toimitusketjut EU:n ulkopuolella eivät aiheuta metsäkatoa. Komitea kehottaa EU:ta ottamaan kuluttajat prosessin ytimeen, jotta voitaisiin vaikuttaa markkinoihin, jotka ovat riippuvaisia aarniometsien ongelmallisesta muuntamisesta laajalti käytettyjen tuotteiden, kuten kahvin, kaakaon, palmuöljyn ja karjan, tuotantoa varten.

10.

kiinnittää huomiota vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristön tuhoutumiseen eri toimitusketjujen yhteydessä (esimerkiksi soijapapu, palmuöljy, sokeri, kaakao, naudanliha ja biopolttoaineiden raaka-aineet) ja korostaa, etteivät yksityisen sektorin ja rahoitusalan tähänastiset, vapaaehtoiset aloitteet ole olleet riittäviä pysäyttämään maailmanlaajuista metsäkatoa ja kääntämään kehityksen suuntaa. Komitea kehottaakin komissiota tekemään ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen (3) noudattamisesta pakollista.

11.

toteaa, että metsäpalot ovat monissa EU:n jäsenvaltioissa ja monilla alueilla suurin uhka metsäekosysteemien suojelulle. On ratkaisevan tärkeää auttaa paikallis- ja alueviranomaisia parantamaan katastrofivalmiuttaan ja -palautuvuuttaan entisestään, sillä ne joutuvat reagoimaan katastrofitilanteisiin ensimmäisinä. Katastrofien hillitseminen paikallisyhteisöjen toimin on nopein ja tehokkain tapa rajoittaa metsäpalojen aiheuttamia vahinkoja.

12.

kehottaa komissiota ryhtymään erilaisiin toimiin kannustaakseen kuluttajia olemaan aktiivisia kestäväpohjaisien tuotteiden valitsemisessa, edistämisessä ja käyttämisessä. Tähän voisi liittyä muun muassa erityisten EU:n sertifiointijärjestelmien luominen metsäkatoa aiheuttamattomille tuotteille, metsäpohjaisia tuotteita koskevan jo olemassa olevan sertifiointijärjestelmän (myös metsänhoitoa ja alkuperäketjun jäljitettävyyttä koskevan järjestelmän (4)) sisällyttäminen kattavampaan arviointiin, jota sovellettaisiin myös muihin kuin metsäpohjaisiin tuotteisiin ja joka kattaisi kestävän metsänhoidon, luonnonvarojen (esim. veden), kemiallisten aineiden (esim. torjunta-aineiden) ja energian (fossiiliset polttoaineet ja yleisesti uusiutumattomista lähteistä peräisin oleva energia) käytön vähentämiseen perustuvan metsänhoidon ja tuotantojärjestelmät, metsäkadon välttämiseen liittyvät näkökohdat myös muiden kuin metsäpohjaisten tuotteiden tuotannossa, sellaisten tuotteiden edistämisen, joiden kuljetusjalanjälki on pieni (esim. ”aluemerkki”, hiilijalanjälki), ja tuotteiden elinkaariarvioinnit, joiden avulla määritetään niiden ympäristövaikutuksia ja mahdollistetaan niiden ympäristötehokkuuden vertailu.

13.

kehottaa komissiota vauhdittamaan toimiaan laittomien hakkuiden torjumiseksi panemalla kaikilta osin ja tehokkaasti täytäntöön metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2018–2022 erityisesti vahvistamalla EU:n puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa.

14.

kehottaa komissiota parantamaan tiedottamista kestävyysperiaatteiden mukaisen metsätalouden tuotteista ja vauhdittamaan niiden myynninedistämistä kehittämällä erityisen merkinnän, jolla osoitetaan tuotteen valmistukseen liittyvä ”metsäkatoaste”, ja kehittämällä jo saatavilla olevia eurooppalaisia tietokantoja tai tietojärjestelmiä (esim. ympäristömerkkitietokanta) tai yhdistämällä ne metsäkatoa aiheuttamattomiin, helposti tunnistettaviin tuotteisiin.

15.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön menettelyjä eurooppalaisen tietokannan tai tietojärjestelmän sisältämien tietojen tai arviointien todenmukaisuuden tarkistamiseksi, jotta voidaan lisätä luottamusta annettuihin tietoihin, vahvat jäljitettävyysvaatimukset, joilla varmistetaan tuotteiden alkuperä, sekä vahvat seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmät, jotta voidaan estää petokset ja tuotteiden virheelliset merkinnät. Komitea ehdottaa, että harkitaan myös muita hankintaperiaatteita etenkin maissa, missä metsien hävittämisaste on korkea ja sertifiointiaste alhainen ja/tai laittomien hakkuiden määrä on korkea, esimerkiksi velvoitetta toimittaa lisätietoja, joilla osoitetaan, että tuotteet on hankittu kestäväpohjaisella tavalla, mukaan lukien toimijoiden välistä materiaalikauppaa koskevat asiakirjat ja toimitusketjun kaikkien osapuolten hankintapolitiikkaa koskevat tiedot.

16.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja virastoja näyttämään esimerkkiä muuttamalla toimintatapojaan, hankintojaan ja puitesopimuksiaan niin, että suositaan kestävyysperiaatteiden mukaisen metsätalouden tuotteita. Lisäksi AK:n henkilöstön ja jäsenten tulisi hyvittää komitean toimintaan liittyvien lentomatkojen hiilidioksidipäästöt maksamalla rahallista tukea kestävän metsätalouden hankkeille.

17.

painottaa, että julkisilla hankinnoilla, joiden osuus EU:n bkt:stä on noin 14 prosenttia, saattaa olla voimakas vipuvaikutus pyrittäessä varmistamaan kestäväpohjaisille tuotteille enemmän toimitussopimuksia työn, tavaroiden ja palveluiden hankkimiseksi yrityksiltä. Näin ollen julkisia hankintoja koskevaan direktiiviin 2014/24/EU sisällytettävällä kiellolla, joka koskee metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden julkisia hankintoja, voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia metsäkatoa aiheuttamattomien tuotteiden myynninedistämiseen.

18.

toteaa, että kannustaminen kuluttajakäyttäytymisen muuttamiseen kohti terveellisempää, kasvipohjaisiin tuotteisiin perustuvaa ruokavaliota, johon kuuluu paljon hedelmiä ja vihanneksia (joiden tulisi olla sertifioituja metsäkatoa aiheuttamattomiksi), ja niin muodoin maailmanlaajuisen lihankulutuksen vähentäminen voi edistää ja suojella kansalaisten ja maapallon terveyttä C40-verkoston Good Food Cities -julkilausuman (5) mukaisesti. Muutoksessa on otettava huomioon Pellolta pöytään -strategian suositukset, joiden mukaan kulutuksen olisi oltava mahdollisimman paikallista sekä ympäristön ja terveyden näkökulmasta kestäväpohjaista.

19.

kannustaa komissiota etsimään synergioita ja yhteyksiä käynnissä oleviin hankkeisiin ja aloitteisiin, jotka liittyvät kaupunki- ja taajamametsien ja ekologisten käytävien luomiseen paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja Euroopan tasolla sekä Euroopan ulkopuolella. Komitea toteaa, että nämä aloitteet tuovat monia ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia etuja (ekosysteemipalvelut) kyseisissä kaupungeissa eläville ihmisille. Niihin kuuluvat muun muassa puhdas ilma, veden virtauksen säännöstely, maaperän suojelu veden ja tuulen aiheuttamalta eroosiolta, huonontuneen maaperän kunnostaminen, katastrofien ja ilmastonmuutoksen sietokyky, alemmat päivälämpötilat kesällä, elintarvikkeiden tarjonta, kaupunkien biologisen monimuotoisuuden lisääntyminen, fyysisen ja henkisen terveyden parantuminen, kiinteistöjen arvon nousu jne.

20.

kehottaa unionin kansalaisia sekä paikallis- ja alueviranomaisia, kaupallisia toimijoita ja Euroopan markkinoilla tuotteitaan myyviä sidosryhmiä (esim. monikansalliset yritykset) osallistumaan tähän toimintaan. Komitea korostaa niiden roolia metsien suojelussa ja tarvetta lisätä avoimuutta niiden sosiaalista ja ympäristövastuuta koskevassa yritysraportoinnissa;

Päätavoite 2: Tehdään yhteistyötä tuottajamaiden kanssa, jotta voidaan vähentää metsiin kohdistuvia paineita ja varmistaa, ettei EU:n kehitysyhteistyöstä aiheudu metsäkatoa, ja päätavoite 3: Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi ja kannustetaan metsien ennallistamiseen.

21.

kiinnittää huomiota siihen, että metsäkatoa tapahtuu enimmäkseen EU:n ulkopuolisissa maissa. Suurin osa näissä maissa tuotetusta puutavarasta kulutetaan paikallisesti, mutta puutavaran sertifiointiaste on edelleen alhainen, koska sertifioinnin saamiseen liittyvät kustannukset ovat liian korkeat erityisesti pientilallisille, jotka kilpailevat myös edullisemman tavanomaisen tai jopa laittomasti korjatun puutavaran kanssa. Vastaavasti on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millä tavoin monien pientilojen tuottamat metsäpohjaiset tuotteet, kuten luonnonkumi, sertifioidaan.

22.

kehottaa parantamaan ympäristöasioihin keskittyvää koulutusta kehitysmaissa, missä aarniometsät sijaitsevat, koska se on keskeinen tekijä pyrittäessä lisäämään näiden maiden tietoisuutta omista ympäristöresursseistaan. Komitea toteaa, että kansalaisten suora osallistuminen ympäristökasvatushankkeisiin voisi tuoda mukanaan monia hyötyjä, kuten

a)	paremman tietämyksen kestävällä tavalla hoidettujen metsien ja aarniometsien yhteiskunnalle tarjoamien ekosysteemipalvelujen merkityksestä

b)	kestäväpohjaisen metsänhoidon lukuisien suorien ja epäsuorien hyötyjen tiedostamisen

entistä suuremman mahdollisuuden saada hyödyllisiä tuloksia paikallistason toimista metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen rajoittamiseksi ja lisää mahdollisuuksia muuntaa luonnonvarojen suojelu luonnonvarojen kestäväpohjaiseksi hoidoksi ja siten edistää vihreiden työpaikkojen ja vihreän kasvun luomista paikallisväestön hyväksi jne.

23.

huomauttaa, että Euroopan komission olisi harkittava mahdollisuutta ehdottaa aarniometsiä Unescon maailmanperintökohteiksi, jotta edistettäisiin niiden suojelemista hävitykseltä ja lisättäisiin edellytyksiä kiinnittää kansalaisten huomiota niiden suojeluun.

24.

korostaa, että biologinen monimuotoisuus on monitoiminnallisuuden ohella keskeinen aihealue, joka on otettava huomioon keskusteltaessa EU:n metsäpolitiikan toimintakehyksestä. Komitea toteaa, että aina kun metsäkatoa tapahtuu ja aarniometsä tai luonnontilainen ikimetsä katoaa, metsille ominainen biologinen monimuotoisuus kärsii ja sitä on vaikeaa palauttaa, koska kyseisen maa-alan tila on suuresti heikentynyt.

25.

on tyytyväinen uuteen, vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n laajuiseen biodiversiteettistrategiaan, jossa asetetaan EU:lle entistä kunnianhimoisempia tavoitteita toteuttaa toimia biologisen monimuotoisuuden häviämisen ja ekosysteemien rappeutumisen pysäyttämiseksi kaikkialla Euroopassa ja jonka avulla EU:n on tarkoitus ottaa maailmanlaajuinen johtoasema globaalin biodiversiteettikriisin ratkaisemisessa. Strategian mukaisia toimia ovat esimerkiksi seuraavat: perustetaan suojelualueita, jotka kattavat vähintään 30 prosenttia EU:n maa-alueista, otetaan käyttöön sitovia luonnon ennallistamista koskevia unionitason tavoitteita ja tiukennetaan EU:n jäljellä olevien iki- ja aarniometsien suojelua, hoidetaan sekundaarimetsiä (6) kestävällä tavalla, ennallistetaan rappeutuneita maaekosysteemejä ennallistamalla metsiä, maaperää ja kosteikkoja sekä luodaan viheralueita kaupunkeihin.

26.

kehottaa tehostamaan huomattavasti pyrkimyksiä uuden, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisten metsätalousalan tavoitteiden saavuttamiseksi ja sopimaan kunnianhimoisesta vuoden 2020 jälkeisestä maailmanlaajuisesta biodiversiteettiä koskevasta toimintapoliittisesta kehyksestä, joka pitäisi hyväksyä tulevassa biodiversiteettisopimuksen osapuolten 15. konferenssissa (YK:n CBD COP 15). Näiden toimien tulisi pohjautua muun muassa vuoteen 2020 ulottuvan strategian täytäntöönpanon arviointiin.

27.

vaatii, että kauppasopimuksia arvioidaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen valossa ja että niiden lähtökohtana on kestävä kehitys. Komitea kehottaa vahvistamaan kestäväpohjaista metsänhoitoa ja metsäkadon torjuntaa käsitteleviä lukuja kauppasopimuksissa ja ottamaan metsäkadon huomioon ympäristövaikutusten arvioinneissa. Koska metsäkato Amazonin alueella Brasiliassa on nyt ennennäkemättömän suurta ja sademetsäpalot ovat lisääntyneet 84 prosenttia (7), komitea kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita keskeyttämään EU:n ja Mercosurin välisen kauppasopimuksen ratifioinnin siihen saakka, kun Brasilian hallitus on kääntänyt tämän kehityssuunnan.

28.

kannustaa lisäämään aktiivisen, mukautuvan ja osallistavan metsätalouden vaikutusta vuoden 2020 jälkeisessä EU:n metsästrategiassa siten, että biologinen monimuotoisuus voitaisiin säilyttää ja sitä voitaisiin vahvistaa ja sen myötä voitaisiin hyödyntää kaikkia etuja, joita luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut tarjoavat. Kaikkien näiden toimien ja pyrkimysten tulisi osaltaan edistää entistä kunnianhimoisempaa maailmanlaajuista biodiversiteettipolitiikkaa, jossa Eurooppa vaatii vastuullista johtajuutta.

Päätavoite 4: Suunnataan rahoitusta kestävämpien maankäyttötapojen tukemiseen, ja päätavoite 5: Tuetaan metsiin ja hyödykkeiden toimitusketjuihin liittyvien tietojen saatavuutta, laatua ja käyttömahdollisuuksia. Tuetaan tutkimusta ja innovointia.

29.

korostaa, että komission käyttöön ottamista toimenpiteistä metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi EU:ssa ja koko maailmassa on tiedotettava laajasti unionin kansalaisille, jotta voidaan lisätä näiden toimien saamaa tukea ja niiden tuloksekkuutta.

30.

kehottaa komissiota perustamaan eurooppalaisen tietokannan, johon kerätään tietoa meneillään olevista ja päättyneistä EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisistä hankkeista sekä EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisistä hankkeista, jotta voidaan arvioida niiden vaikutusta maailman metsiin. Komitea korostaa paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista tällaisten hankkeiden toteuttamiseen.

31.

kehottaa EU:ta laatimaan teollistumista, digitalisaatiota ja hiilestä irtautumista koskevan strategian, jolla edistetään puupohjaisia korvaavia ekomateriaaleja, joiden alkuperästä ja hiilijalanjäljestä ilmoitetaan kuluttajille, ja jolla kannustetaan ”metsäkadon pysäyttämisen” sertifiointiin ja lisätään sen käyttöä esimerkiksi rakennusalalla, tekstiilialalla, kemianteollisuudessa ja pakkausteollisuudessa.

32.

kehottaa EU:ta kehittämään edelleen Euroopan maanseurantaohjelma Copernicuksen kaltaisia tutkimus- ja seurantaohjelmia ja muita seurantaohjelmia hyödykkeiden toimitusketjun valvomiseksi, jotta voidaan tehdä havaintoja ja antaa ennakkovaroituksia valmisteista, joiden tuotantovaihe on aiheuttanut metsäkatoa tai ympäristön tilan heikkenemistä.

33.

kehottaa komissiota harkitsemaan Euroopan metsäviraston perustamista, kun otetaan huomioon maailman metsien suojelun ja ennallistamisen merkitys.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) https:/ /www.cbd.int/forest/definitions.shtml

(2) https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378018314365#fig0005

(3) Ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite ymmärretään yleisesti keinona, jonka avulla yritykset voivat tunnistaa, torjua, hillitä ja ottaa huomioon toimintaansa tai liikesuhteisiinsa liittyviä kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin. https://corporatejustice.org/priorities/13-human-rights-due-diligence

(4) Esim. Forest Stewardship Council (FSC®), PEFCTM (Programme for the Endorsement of Forest Certification TM).

(5) C40 Cities -verkoston Good Food Cities -julkilausumassa kaupungit sitoutuvat mukauttamaan elintarvikkeiden hankintapolitiikat ”planetaarisen ruokavalion” (Planetary Health Diet) mukaisiksi niin, että elintarvikkeet olisivat mieluiten peräisin luonnonmukaisesta maataloudesta, ja tukemaan terveellistä kasvipohjaista ruuankulutusta kaupungeissa ja siirtymistä pois kestävyysajattelun vastaisista, epäterveellisistä ruokavalioista https://www.c40.org/press_releases/good-food-cities

(6) https:/ /www.cbd.int/forest/definitions.shtml

(7) Brasilian kansallinen avaruustutkimuslaitos INPE, 2019.

AK:n 139. täysistunto Interactio-järjestelmän kautta (hybridikokous), 30.6.2020–2.7.2020

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/53

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Palvelupaketti: Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten päivitetty näkemys”

(2020/C 324/09)

Esittelijä:

Jean-Luc VANRAES (BE, Renew Europe), Ukkelin kunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sähköisen eurooppalaisen palvelukortin ja siihen liittyvien hallinnollisten välineiden käyttöönotosta

COM(2016) 824 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi asetuksella … [ESC Regulation] käyttöön otettua sähköistä eurooppalaista palvelukorttia koskevasta lainsäädäntö- ja toimintakehyksestä

COM(2016) 823 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista

COM(2016) 822 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY täytäntöönpanosta, palveluihin liittyviä lupajärjestelmiä ja vaatimuksia koskevasta ilmoitusmenettelystä sekä direktiivin 2006/123/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

COM(2016) 821 final

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ammattipalvelujen sääntelyn uudistamista koskevista suosituksista

COM(2016) 820 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Palvelujen sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen kiireellisyys ja merkitys

toteaa, että sisämarkkinat ovat EU:n suuri saavutus ja että ne vahvistavat EU:n kilpailukykyä, vaurautta ja kuluttajien hyvinvointia. Komitea korostaa, että asianmukaisesti toimivat sisämarkkinat edistävät osaltaan myös talouskasvua, innovointia ja työllisyyttä alue- ja paikallistasolla ja että alue- ja paikallisviranomaiset hyötyvät tärkeinä julkisia hankintoja tekevinä tahoina paremmin toimivista sisämarkkinoista ja myös palvelujen sisämarkkinoista.

toteaa, että sisämarkkinoita ei ole vielä saatettu päätökseen ja että edelleen on olemassa huomattavia esteitä. Komitea painottaa, että sisämarkkinoiden toteuttaminen ja syventäminen edellyttävät kaikkien hallintotasojen institutionaalisilta toimijoilta vahvaa sitoutumista ja että etenkin jäsenvaltioiden tärkeänä vastuuna on varmistaa sisämarkkinoiden tehokas toteuttaminen.

tähdentää, että sisämarkkinapolitiikkaa koskevilla ehdotuksilla voi olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia, joita tulisi arvioida asianmukaisesti. Alueellisten vaikutuksenarviointien avulla voidaan mitata kattavasti ja tasapainoisesti lainsäädäntöehdotusten mahdollisia vaikutuksia. Vaikutuksenarviointien piiriin kuuluu monenlaisia näkökohtia, ja ne ovat tärkeitä monille alueille, jotka eivät suoraan osallistu lainsäädäntöprosessiin mutta panevat lainsäädäntöä täytäntöön. Komitea vahvistaa, että AK on valmis osallistumaan asiantuntemuksellaan näihin arviointeihin.

kehottaa noudattamaan sisämarkkinoiden toteuttamisessa mahdollisimman pitkälle paikallisen itsehallinnon periaatteita. Komitea muistuttaa, että Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjassa (1) todetaan, että paikallisviranomaiset ovat demokraattisen järjestelmän tärkeimpiä perustoja, että paikallisen itsehallinnon suojaaminen ja vahvistaminen edistävät merkittävästi demokratian ja vallan hajauttamisen periaatteille rakentuvan Euroopan muodostamista ja että tämä edellyttää sellaisia paikallisviranomaisia, joilla on laaja itsehallinto tehtäviinsä, niiden hoitamistapoihin ja -keinoihin sekä tehtävien hoitamiseen tarvittaviin voimavaroihin nähden.

katsoo, että sisämarkkinoiden toteuttamisessa olisi harkittava hajautetumpaa toimintamallia, johon sisältyy EU:n lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen seuranta- ja valvontavastuun siirtäminen jäsenvaltiotason virastoille EU:n kilpailusääntöjen soveltamisen yhteydessä käytetyn hajautetun toimintamallin mukaisesti. Komitean mielestä tällainen hajautettu toimintamalli paitsi auttaisi vähentämään hallintotaakkaa kaikilla tasoilla myös edistäisi jäsenvaltioiden sitoutumista sisämarkkinoihin, mikä on keskeistä niiden kitkattoman toiminnan kannalta.

toteaa, että monet merkittävimmistä jäljellä olevista taloudellisista esteistä liittyvät palveluihin.

painottaa, että palvelut ovat Euroopan talouden tärkeä osatekijä, johon perustuu noin 70 prosenttia sekä bkt:stä että työpaikoista (2). Komitea huomauttaa kuitenkin, että EU:n palvelualalle on ominaista hidas tuottavuuden kasvu ja laimea kilpailu sekä sektorin suuri monimuotoisuus erilaisine ominaispiirteineen. Komitea panee merkille, että EU:n sisäinen palvelukauppa on vain kolmannes EU:n sisäisestä tavarakaupasta, eikä kuilun kiinni kuromisesta ole merkkejä.

painottaa, että pääasiassa erilaisista kansallisista säännöistä ja menettelyistä johtuvat perusteettomat rajatylittävän palvelutarjonnan esteet ovat tärkeimpiä syitä alan heikkoon suorituskykyyn ja että näiden esteiden poistaminen antaisi palveluntarjoajille ja asiakkaille paremmat mahdollisuudet hyödyntää täysin sisämarkkinoiden potentiaalia. Lisätoimien tulisi perustua palveluntarjoajien osoitettuihin tarpeisiin. Palvelusektorin suuri monimuotoisuus saattaa edellyttää alakohtaista lähestymistapaa, ja alue- ja paikallishallinnolla voisi olla merkittävä rooli ilmenevien ongelmien ratkaisemisessa.

korostaa, että palvelut ovat globaalin arvoketjun osana tärkeä välituote taloudessa ja että kilpailukykyiset palvelut, eritoten yrityspalvelut, ovat ratkaisevan tärkeitä sellaisten muiden alojen, kuten valmistusteollisuuden, tuottavuudelle ja hintakilpailukyvylle, joiden merkitys alue- ja paikallistaloudessa on keskeinen.

10.

huomauttaa, että nyt kun on kulunut kymmenen vuotta palveludirektiivin voimaantulosta, sen potentiaali palvelujen vapaan liikkuvuuden edistämisessä ei ole täysin toteutunut ja että lukuisilla palvelusektoreilla palveluntarjoajat joutuvat yhä kohtaamaan mitä moninaisimpia esteitä pyrkiessään asettautumaan toiseen jäsenvaltioon tai tarjoamaan palveluitaan väliaikaisesti yli rajojen. Komitea toteaa, että arvioiden mukaan EU:n bkt voisi kasvaa 1,7 prosenttia, mikäli rajatylittävän palvelukaupan ja -investointien esteisiin puututtaisiin palveludirektiivin jo nykyisellään tarjoamia puitteita hyödyntäen.

11.

toteaa, että komission palvelupaketissa esittämistä lainsäädäntöehdotuksista vain yksi on hyväksytty, nimittäin direktiivi uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista. Komitea panee edelleen merkille, että sähköistä eurooppalaista palvelukorttia käsittelevät säädösehdotukset ovat jumittuneet lainsäädäntömenettelyyn ja että ehdotettu direktiivi palveluihin liittyviä lupajärjestelmiä ja vaatimuksia koskevasta ilmoitusmenettelystä on edennyt hyvin hitaasti.

12.

kehottaa komissiota analysoimaan sellaisia yleisimpiä yritys- ja ammatillisen toiminnan aloja kussakin valtiossa, jotka voisivat hyötyä voimassa olevasta palveludirektiivistä jo nyt, jotta voidaan laatia tyhjentävä luettelo yrittäjille aiheutuvista tarpeettomista kustannuksista ja pullonkauloista mahdollisimman pian. Lisäksi komitea kehottaa komissiota laatimaan kiireellisesti suosituksen, johon sisällytetään voimassa olevan direktiivin 6 artiklassa tarkoitetun keskitetyn asiointipisteen vakiomalli, jotta valtiot toteuttaisivat sen saman kaavan mukaan ja jotta ne olisivat siten mahdollisimman helppokäyttöisiä eri kielillä, samaan tapaan kuin on tehty teknisten määräysten alalla erittäin tehokkaasti ja mahdollisimman pienin käännöskuluin.

13.

toteaa, että unionin tuomioistuimen asiassa Visser Vastgoed (3) antamalla tuomiolla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia paikallis- ja alueviranomaisiin. Komitea katsoo, että niihin on puututtava EU:n lainsäädännöllä ja että ehdotettu ilmoittamista koskeva direktiivi tarjoaa tässä yhteydessä asianmukaiset puitteet.

14.

toteaa, että asian Visser Vastgoed vaikutukset eivät välttämättä rajoitu sellaisia maankäyttö- ja kaavoitussuunnitelmia koskeviin ilmoitusvelvoitteisiin, jotka liittyvät vähittäispalveluihin, vaan ulottuvat mahdollisesti laajemmalle.

15.

tunnustaa hyvin toimivien sisämarkkinoiden merkityksen raja-alueilla ja katsoo, että EU:n rajatylittävän yhteistyön välineillä, kuten EAYY:llä (4), saattaa olla tässä yhteydessä hyödyllinen rooli.

Sähköinen eurooppalainen palvelukortti

16.

panee merkille, että Euroopan parlamentti on hylännyt Euroopan komission ehdotuksen sähköisestä palvelukortista ja pyytänyt komissiota perumaan sen. Komitea toteaa lisäksi, että neuvosto ei ole saanut muodostettua ehdotuksesta yhteistä kantaa, ja muistuttaa, että nykyisen palveludirektiivin mukaiset toimenpiteet, esimerkiksi yksittäiset yhteyspisteet, olisi rajatylittäviä palveluja tarjoavien yritysten tukemiseksi toteutettava asianmukaisesti.

17.

muistuttaa lainsäädäntävallan käyttäjiä siitä, että sähköisen palvelukortin alkuperäisenä ajatuksena, jota ehdotuksella ei onnistuttu toteuttamaan, oli vähentää hallinnollista monimutkaisuutta sekä rajatylittäviä palveluja tarjoavien, etenkin pk-yritysten, kustannuksia näiden noudattaessa hallinnollisia muodollisuuksia.

18.

huomauttaa, että jos sähköistä palvelukorttia ei oteta käyttöön, rajatylittäviä palveluja tarjoaville aiheutuu edelleen samat kustannukset hallinnollisten muodollisuuksien noudattamisesta ja että sähköisen palvelukortin oli määrä vähentää niitä puoleen, mikä olisi hyödyttänyt huomattavasti pk-yrityksiä.

19.

katsookin, että on toteutettava merkittäviä toimenpiteitä hallinnon yksinkertaistamiseksi palveluntarjoajien näkökulmasta niille vielä aiheutuvien tarpeettomien kustannusten vuoksi. Komitea huomauttaa kuitenkin, että palvelukortin käyttöönotosta paikallis- ja alueviranomaisille aiheutuvien lainsäädännöllisten, teknisten ja hallinnollisten rasitteiden on oltava oikeassa suhteessa odotettavissa oleviin hyötyihin.

20.

muistuttaa lainsäädäntävallan käyttäjiä palveludirektiivin säännöksistä, joiden mukaan jäsenvaltiot eivät saa asettaa päällekkäisiä vaatimuksia, jotka vastaavat palveluntarjoajan toisessa jäsenvaltiossa jo täyttämiä vaatimuksia. Komitea toteaa kuitenkin, että säännöksiä sovelletaan edelleen riittämättömästi käytännössä ja että palveluntarjoajille asetetaan usein samat vaatimukset kuin kotimaisille yrityksille, vaikka ne ovat jo täyttäneet vastaavia tai samanlaisia vaatimuksia kotijäsenvaltiossaan.

21.

muistuttaa lainsäätäjiä siitä, että kansallisten viranomaisten välisen yhteistyön mutkikkuus ja ehdotetun sähköisen palvelukortin aiheuttama hallinnollinen rasite olivat tärkeimpiä syitä siihen, että asiaa koskevissa neuvotteluissa ei päästy kompromissiin. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota keskittymään tulevissa ehdotuksissaan viranomaisten välistä yhteistyötä koskeviin yksinkertaisiin ja selkeisiin sääntöihin.

22.

huomauttaa, että oikeudellisten muotojen ja osakkeenomistusta koskevien vaatimusten huomattava moninaisuus jäsenvaltioissa on edelleen sijoittautumisvapauden esteenä yrityspalvelujen alalla.

23.

panee myös merkille, että palveluntarjoajilla on suuria vaikeuksia saada lakisääteisesti vaadittu ammatillinen vastuuvakuutus, kun ne haluavat tarjota palvelujaan toisessa jäsenvaltiossa.

24.

huomauttaa vielä, että kansallisessa alakohtaisessa lainsäädännössä ei aina tehdä tarvittavaa eroa sijoittautumaan pyrkiviin palveluntarjoajiin ja tilapäisesti rajatylittäviä palveluja tarjoaviin sovellettavien vaatimusten välillä, mikä johtaa epävarmuuteen ja suhteettomiin sääntelyvaatimuksiin rajatylittävien palvelujen tarjoajien kohdalla.

25.

pitää valitettavana, ettei edellä mainittuja esteitä ole poistettu ja että ne edelleen vaikuttavat palvelujen heikkoon integrointiin sisämarkkinoilla palveludirektiivissä jo säädetyissä puitteissa.

26.

kehottaakin painokkaasti muita toimielimiä etsimään yhteistä pohjaa niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joihin on tarkoitus puuttua sähköistä palvelukorttia koskevalla säädösehdotuksella, jotta mahdollistetaan palveludirektiivin parempi täytäntöönpano.

27.

panee merkille jäsenvaltioiden erilaiset käytännöt tarjouskilpailuissa palveluntarjoajille asetettujen kelpoisuusvaatimusten osalta. Ne saattavat muodostaa esteen sisämarkkinoilla. Näin ollen EU:n välineiden potentiaalia olisi hyödynnettävä näiden käytäntöjen yhtenäistämiseen mahdollisuuksien mukaan.

28.

kiinnittää huomiota palveludirektiivin säännöksiin, joilla pyritään lisäämään rajatylittävää toimintaa ja kehittämään todelliset palvelujen sisämarkkinat lähentämällä ammatillisia sääntöjä Euroopan tasolla. Komitea kehottaa Euroopan komissiota esittämään aloitteita, joilla kannustetaan Euroopan tason ammattialajärjestöjä hyödyntämään näitä mahdollisuuksia palveluntarjoajien vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi.

29.

korostaa palveludirektiivin merkitystä ja sen vaikutusta palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla. Komitea korostaa samalla, että yritykset, erityisesti pk-yritykset, ja viranomaiset kohtaavat monia haasteita soveltaessaan direktiivin sääntöjä.

Ilmoitusmenettely

30.

panee merkille unionin tuomioistuimen asiassa Visser Vastgoed antaman tuomion sekä siitä paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisesti aiheutuvan oikeusvarmuuden puutteen (5) etenkin ilmoitusvelvollisuuden osalta. Soveltamisala ei mahdollisesti myöskään rajoitu vähittäispalveluihin ja maankäytön suunnitteluun vaan saattaa vaikuttaa muuhunkin paikallis- ja alueviranomaisten sääntelytoimintaan.

31.

pitää ilmoitusmenettelyn parantamista palvelupaketin puitteissa mahdollisuutena, jonka avulla voidaan puuttua unionin tuomioistuimen antaman tuomion myötä esiin nousseisiin kysymyksiin, ja kehottaa lainsäädäntävallan käyttäjiä keskittymään ilmoitusmenettelystä parhaillaan käytävissä neuvotteluissa ratkaisuihin, joilla myös varmistetaan, että menettely tarjoaa tarvittavan oikeusvarmuuden.

32.

painottaa, että monilla paikallis- ja alueviranomaisilla on unionin tuomioistuimen antaman tuomion johdosta valmiuksiin ja resursseihin liittyviä haasteita selviytyä nykyisen lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta ja että kaikissa uusissa ilmoitusmenettelyissä olisi otettava tämä huomioon, jotta hallinnollista taakkaa voidaan vähentää mahdollisimman paljon.

33.

tähdentää tarvetta löytää oikea tasapaino ilmoitusvelvollisuuden edellyttämien toimien ja palveludirektiivin tavoitteiden saavuttamisella saatavan lisäarvon välillä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että useimmilla paikallisilla ja alueellisilla säännöksillä on olematon vaikutus sisämarkkinoihin ja että ne luultavasti ovat palveludirektiivin vaatimusten mukaisia.

34.

painottaa, että kaikissa uusissa ilmoitusmenettelyissä olisi vältettävä tarpeettomia viivästyksiä paikallisten ja alueellisten säännösten antamisessa, sillä tällaiset viivästykset haittaavat kaikkia asianomaisia sidosryhmiä ja estävät niin taloudellista toimintaa kuin investointeja (esimerkiksi vähittäiskaupassa ja siihen liittyvässä kiinteistökehityksessä).

35.

kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan riittävän avoimuuden ja olemaan valmis vuoropuheluun kaikkien uusien ilmoitusmenettelyjen yhteydessä, erityisesti komission arvioidessa, onko paikallinen tai alueellinen säännös palveludirektiivin mukainen.

36.

korostaa, että palveludirektiivi on pantava tehokkaasti täytäntöön, ja ehdottaa tämän vuoksi, että Euroopan komissio esittää joukon määrällisiä ja/tai laadullisia kriteereitä, jotta voidaan arvioida, minkä tyyppiset paikalliset ja alueelliset säännökset voitaisiin jättää palveludirektiivin mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle ilman, että tällainen poikkeus vaikuttaa palveludirektiivin täytäntöönpanoon.

37.

ehdottaa, että Euroopan komissio tutkii, olisiko mahdollista osittain hajauttaa täytäntöönpanoa ja ilmoittamista noudattaen määrällisiä ja/tai laadullisia kriteereitä, sillä näin voitaisiin tehostaa täytäntöönpanoa ja arvioida tarkemmin yleistä etua alue- ja paikallistasolla. Samalla kunnioitettaisiin paikallisen itsehallinnon periaatetta ja toissijaisuusperiaatetta.

38.

painottaa palveludirektiivissä sovellettujen syrjimättömyyden, suhteellisuuden ja yleisen edun periaatteiden merkitystä ja korostaa paikallisen ja alueellisen sääntelyn yhteydessä, että palveludirektiivin johdanto-osan 9 kappaleessa nimenomaan suljetaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle säännöt, jotka koskevat maan kehittämistä ja käyttöä sekä kaavoitusta.

Bryssel 1. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) Euroopan neuvosto, 1985.

(2) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, Single Market Performance Report 2019, SWD(2019) 444 final.

(3) Yhdistetyt asiat C-360/15 ja C-31/16, tuomio annettu 30. tammikuuta 2018.

(4) Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä.

(5) EU:ssa on yli 95 000 kuntaa, joiden koko ja valmiudet vaihtelevat valtavasti. Saksassa ja Itävallassa yhteensä ainakin 250 000 paikallista maankäyttösuunnitelmaa voisi periaatteessa kuulua palveludirektiivin ja sen ilmoitusvelvoitteen piiriin (AK:n aiheesta Implication for local and regional authorities of the EC notification directive in the light of the January 2018 ECJ ruling [Ilmoittamista koskevan direktiivin vaikutukset paikallis- ja alueviranomaisiin unionin tuomioistuimen tammikuussa 2018 antaman tuomion valossa] tilaaman tutkimuksen väliraportti, 15. tammikuuta 2020).

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/58

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen ilmastolaki: puitteiden vahvistaminen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi”

(2020/C 324/10)

Esittelijä:

Juan Manuel MORENO BONILLA (ES, EPP), Andalusian aluehallituksen puheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)

COM(2020) 80 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(5)

Unionin ja jäsenvaltioiden ilmastotoimien tavoitteena on suojella ihmisiä ja maapalloa, hyvinvointia, vaurautta, terveyttä, elintarvikejärjestelmiä, ekosysteemien eheyttä ja luonnon monimuotoisuutta ilmastonmuutoksen uhalta kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman puitteissa ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti, maksimoida vauraus maapallon sietokyvyn rajoissa sekä vahvistaa yhteiskunnan kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää yhteiskunnan alttiutta ilmastonmuutokselle.

(5)

Unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten ilmastotoimien tavoitteena on suojella ihmisiä ja maapalloa, hyvinvointia, vaurautta, terveyttä, elintarvikejärjestelmiä, ekosysteemien eheyttä ja luonnon monimuotoisuutta ilmastonmuutoksen uhalta kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman puitteissa ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti, maksimoida vauraus maapallon sietokyvyn rajoissa sekä vahvistaa yhteiskunnan kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää yhteiskunnan alttiutta ilmastonmuutokselle.

Perustelu

Paikalliset ja alueelliset toimet ovat ratkaisevan tärkeitä Pariisin sopimuksessa tunnustetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ja täysin johdanto-osan kappaleessa esitettyjen tavoitteiden mukaisia. Paikallis- ja alueviranomaisten mainitsematta jättäminen tässä yhteydessä olisi siten laiminlyönti.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(14)

Sopeutuminen on keskeinen osa maailmanlaajuisia pitkän aikavälin ilmastonmuutostoimia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi parannettava sopeutumiskykyä, vahvistettava kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähennettävä alttiutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti sekä maksimoitava rinnakkaishyödyt muiden ympäristöpolitiikkojen ja -lainsäädännön kanssa. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kattavat kansalliset sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat.

(14)

Perustelu

Alueelliset tekijät ovat ratkaisevassa asemassa tehtäessä päätös valittavasta oikeanlaisesta toimintapolitiikasta kestokyvyn ja sopeutumistoimien vahvistamiseksi. Maantieteelliset, ilmastolliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat ovat olennaisen tärkeitä alttiuden arvioinnissa, riskinhallinnassa ja ilmastomuuttujien tulevien skenaarioiden määrittämisessä. Huomattava edistysaskel näiden strategioiden kehittämisessä olisi se, että luotaisiin ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kestokyvyn parantamista varten sellaisia ennakointivälineitä, joita voidaan mukauttaa erilaisiin alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 17 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(17)

Tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” komissio ilmoitti aikomuksestaan arvioida ja tehdä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi sen varmistamiseksi, että se on johdonmukainen vuoteen 2050 ulottuvan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Kyseisessä tiedonannossa komissio korosti, että kaikkien unionin politiikkojen olisi tuettava ilmastoneutraaliustavoitetta ja että kaikkien alojen olisi kannettava kortensa kekoon. Komission olisi syyskuuhun 2020 mennessä tarkasteltava uudelleen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella ja ottaen huomioon analyysi komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) mukaisesti toimitetuista yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista sekä tutkittava vaihtoehtoja uudeksi vuoden 2030 tavoitteeksi, jonka mukaan päästöjä vähennetään 50– 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Jos se katsoo, että on tarpeen muuttaa vuodelle 2030 asettua unionin tavoitetta, sen olisi tehtävä ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamisesta asianmukaisesti. Lisäksi komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä arvioitava, miten unionin lainsäädäntöä, jolla kyseinen tavoite pannaan täytäntöön, olisi muutettava, jotta saavutettaisiin 50– 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 1990 verrattuna.

(17)

Tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” komissio ilmoitti aikomuksestaan arvioida ja tehdä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi sen varmistamiseksi, että se on johdonmukainen vuoteen 2050 ulottuvan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Kyseisessä tiedonannossa komissio korosti, että kaikkien unionin politiikkojen olisi tuettava ilmastoneutraaliustavoitetta ja että kaikkien alojen olisi kannettava kortensa kekoon. Komission olisi mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2020 syyskuun alussa tarkasteltava uudelleen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella ja ottaen huomioon analyysi komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) mukaisesti toimitetuista yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista sekä tutkittava vaihtoehtoja uudeksi vuoden 2030 tavoitteeksi, jonka mukaan päästöjä vähennetään ainakin 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Jos se katsoo, että on tarpeen muuttaa vuodelle 2030 asettua unionin tavoitetta, sen olisi tehtävä ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamisesta asianmukaisesti. Lisäksi komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä arvioitava, miten unionin lainsäädäntöä, jolla kyseinen tavoite pannaan täytäntöön, olisi muutettava, jotta saavutettaisiin vähintään 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 1990 verrattuna.

Perustelu

Jos haluamme varmistaa, että Euroopan elpymissuunnitelma on ympäristöystävällinen ja että nyt tehtävät investoinnit johtavat vuoden 2030 ja viime kädessä vuoden 2050 tavoitteiden saavuttamiseen, vuoden 2030 lainsäädäntökehyksen vaikutustenarvioinnin on oltava kunnianhimoinen ja se on julkaistava mahdollisimman pian.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 18 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(18)

Sen varmistamiseksi, että unioni ja jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja sopeutumisen edistämisessä, komission olisi arvioitava edistymistä säännöllisesti. Jos jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai sopeutumisessa on riittämätöntä tai unionin toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä sopeutumiskyvyn parantamiseksi, häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tai alttiuden vähentämiseksi, komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti. Komission olisi myös arvioitava säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja annettava suosituksia, jos se katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä parantamaan sopeutumiskykyä, vahvistamaan häiriönsietokykyä ja vähentämään alttiutta ilmastonmuutokselle.

(18)

Sen varmistamiseksi, että unioni ja jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja sopeutumisen edistämisessä, komission olisi mitattava ja arvioitava edistymistä säännöllisesti sekä asetettava yleisön saataville kaikki asiaankuuluvat tiedot . Jos jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai sopeutumisessa on riittämätöntä (tavoitteita ei saavuteta määrällisesti tai asetetussa määräajassa) tai unionin toimenpiteet eivät ole vuoteen 2050 tähtäävän ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä sopeutumiskyvyn parantamiseksi, häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tai alttiuden vähentämiseksi, komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti. Komission olisi myös arvioitava säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja annettava suosituksia, jos se katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä parantamaan sopeutumiskykyä, vahvistamaan häiriönsietokykyä ja vähentämään alttiutta ilmastonmuutokselle.

Perustelu

Edistymisen tehokas seuranta voi lisätä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen tähtäävien toimien erottuvuutta ja avoimuutta sekä niihin sitoutumista. Kerättyjen tietojen olisi siten oltava saatavilla jatkuvasti eikä ainoastaan määräaikaiskertomuksissa, ja asetettu aikatavoite olisi mainittava erikseen.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(20)

Koska kansalaisilla ja yhteisöillä on merkittävä rooli siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen, olisi edistettävä kansalaisten ja yhteiskunnan vahvaa osallistumista ilmastotoimiin. Komission olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan hyväksi , muun muassa käynnistämällä eurooppalainen ilmastosopimus.

(20)

Koska kansalaisilla ja yhteisöillä on merkittävä rooli siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen, olisi edistettävä kansalaisten ja yhteiskunnan vahvaa osallistumista ilmastotoimiin. Komission olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta lisätään kahdensuuntaista yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja yhteisiä valistustoimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan saavuttamiseksi , muun muassa käynnistämällä eurooppalainen ilmastosopimus , joka on innovatiivinen hallintoväline paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja laajemmin kansalaisten osallistamiseksi .

Perustelu

Ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan saavuttamiseen tähtäävän toiminnan on perustuttava tietojenvaihtoon ja yhteiskunnalliseen valveuttamiseen. Näiden välineiden vahvistaminen on tehtävä, jota komissio voi johtaa toimintapolitiikkojensa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa siltä osin kuin ne perustuvat laaja-alaiseen lähestymistapaan, kun taas ehdotetut toimet kuuluvat puolestaan alakohtaisiin toimintapolitiikkoihin, joita valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset saattavat haluta tarpeen tullen toteuttaa.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 21 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(21)

Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja luottamus kaikkien talouden toimijoiden kannalta, mukaan lukien yritykset, työntekijät, sijoittajat ja kuluttajat, varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliuteen on peruuttamatonta, varmistaa päästöjen asteittainen vähentäminen ajan mittaan ja auttaa arvioimaan toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja edistymistä ilmastoneutraaliustavoitteen suhteen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joissa vahvistetaan kehityspolku kasvihuonekaasujen nettopäästöjen saattamiseksi nollatasolle unionissa vuoteen 2050 mennessä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti . Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(21)

Perustelu

Poistetaan kaikki maininnat siitä, että kehityspolku vahvistetaan delegoiduilla säädöksillä. Komission toimien on rajoituttava kehityspolun ehdottamiseen ja edistyksen arvioimiseen.

Muutosehdotus 7

2 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Asianomaisten unionin toimielinten on unionin tasolla ja jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta 1 kohdassa esitetty ilmastoneutraaliustavoite voidaan saavuttaa yhteisesti ottaen huomioon, että on tärkeää edistää oikeudenmukaisuutta ja yhteisvastuuta jäsenvaltioiden välillä.	Asianomaisten unionin toimielinten on unionin tasolla ja jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta 1 kohdassa esitetty ilmastoneutraaliustavoite voidaan panna täytäntöön yhteisesti Euroopan kunnissa ja alueilla ottaen huomioon, että on tärkeää edistää oikeudenmukaisuutta ja yhteisvastuuta jäsenvaltioiden välillä.

Perustelu

Ilmastolainsäädännön täytäntöönpano on pääasiassa Euroopan kuntien ja alueiden varassa. Sanamuodon muuttaminen olisi näin ollen tarpeen.

Muutosehdotus 8

2 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio tarkastelee syyskuuhun 2020 mennessä uudelleen asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitettua vuoteen 2030 ulottuvaa unionin ilmastotavoitetta 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen valossa ja tutkii vaihtoehtoja uudeksi vuodelle 2030 asetettavaksi päästövähennystavoitteeksi, joka on 50– 55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Jos komissio katsoo, että on tarpeen muuttaa kyseistä tavoitetta, se tekee asianmukaisesti ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio tarkastelee mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2020 syyskuun alussa uudelleen asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitettua vuoteen 2030 ulottuvaa unionin ilmastotavoitetta 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen valossa ja tutkii vaihtoehtoja uudeksi vuodelle 2030 asetettavaksi päästövähennystavoitteeksi, joka on vähintään 55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Jos komissio katsoo, että on tarpeen muuttaa kyseistä tavoitetta, se tekee asianmukaisesti ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Perustelu

Muutosehdotus noudattaa samaa logiikkaa kuin johdanto-osan 17 kappaleeseen ehdotettu muutos.

Muutosehdotus 9

3 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kehityspolku ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi	Kehityspolku ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
1. Siirretään komissiolle valta antaa 9 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla unionin tason kehityspolku 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Komissio tarkastelee kehityspolkua uudelleen kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetusta maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta.	1. Komissiolla on valta esittää muutoksia tähän asetukseen ehdottamalla unionin tason kehityspolkua 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Komissio arvioi ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tapahtunutta edistystä kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetusta maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta.
2. Kehityspolun on alettava 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vuoteen 2030 ulottuvasta unionin ilmastotavoitteesta.	2. Kehityspolun on alettava 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vuoteen 2030 ulottuvasta unionin ilmastotavoitteesta.
3. Asettaessaan kehityspolkua 1 kohdan mukaisesti komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:	3. Ehdottaessaan kehityspolkua 1 kohdan mukaisesti komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Perustelu

Poistetaan kaikki maininnat siitä, että kehityspolku vahvistetaan delegoiduilla säädöksillä. Komission toimien on rajoituttava kehityspolun ehdottamiseen ja edistyksen arvioimiseen.

Muutosehdotus 10

3 artiklan 3 kohdan e alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

e)	oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

e)	oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä EU:n alueellinen yhteenkuuluvuus kaikilta osin huomioon ottaen ;

Perustelu

Kriteereissä ilmastoneutraaliuteen tähtäävän kehityspolun vahvistamiseksi olisi otettava erikseen huomioon EU:n alueellinen yhteenkuuluvuus.

Muutosehdotus 11

3 artiklan 3 kohdan uusi k ja l alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

k)	sitoutuminen maailmanlaajuiseen johtajuuteen ilmastoneutraaliuden alalla;

l)	hiili- ja vesijalanjäljen sekä biologista monimuotoisuutta koskevan jalanjäljen arvioiminen kauppasuhteissa kolmansien maiden kanssa ja unionin asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten mukaisten sitoumusten arvioiminen .

Perustelu

Euroopan unioni on sitoutunut ottamaan näkyvän ja vaikutusvaltaisen roolin kansainvälisellä tasolla ja toimimaan esimerkkinä vihreässä, oikeudenmukaisessa ja solidaarisessa siirtymässä, joka valtioiden ja alueiden on toteutettava saavuttaakseen ilmastoneutraaliuden tavoitteen vuoteen 2050 mennessä jättämättä ketään jälkeen. Kun otetaan huomioon ilmastovaikutusten luonne ja maailmanlaajuinen ulottuvuus sekä sosioekonomiset seuraukset, jotka eivät tunne rajoja, nyt olisi tilaisuus vahvistaa tämä Euroopan unionin vakaa aikomus sisällyttämällä säädökseen velvollisuus huolehtia ilmastoneutraaliuteen tähtäävää kehityspolkua määritettäessä siitä, että kaikissa unionin politiikoissa ja toimissa sitoudutaan varmistamaan, että muut EU:n ulkopuolella sijaitsevat maat ja alueet, joihin pidetään yllä yhteyksiä, ovat ne sitten minkälaisia tahansa, vahvistavat samat periaatteet, jotka ovat tämän asetuksen perustana

Euroopan unionin tulisi ottaa samalla huomioon kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden hiili- ja vesijalanjälki, sillä näin paitsi parannetaan EU:n talouden kilpailukykyä myös vahvistetaan unionin johtavaa asemaa ilmastoneutraaliuden alalla vaatimalla maailmanlaajuisia standardeja.

Muutosehdotus 12

4 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Jäsenvaltioiden on laadittava ja pantava täytäntöön sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat, jotka sisältävät kattavat riskinhallintakehykset ja jotka perustuvat vakaisiin ilmastoa ja alttiutta koskeviin perustasoihin ja edistymisen arviointeihin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alueellinen ja paikallinen sekä syrjäisten alueiden näkökulma otetaan huomioon niiden sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.

Perustelu

Ilmastonmuutoksen seurausten vaikutukset ovat erilaisia eri alueilla ja vaikuttavat monin eri tavoin useista eri tekijöistä riippuen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa on eroja, jotka johtuvat maantieteellisestä sijainnista ja sosioekonomisista olosuhteista, ja viime kädessä kyse on eroavuuksista riskitasossa, altistumisessa ja haavoittuvuudessa.

Siksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyviä riskejä arvioitaessa onkin tarpeen tehdä ero alue- tai jopa paikallistason välillä maantieteellisten ja sosioekonomisten tekijöiden perusteella. Ilmastonmuutosongelman maailmanlaajuisesta luonteesta huolimatta sopeutuminen on näin ollen mukautettava kunkin alueen erityispiirteisiin vaikutusten tyypin ja niiden erityisen laajuuden mukaan. Tämä ei estä kehittämästä näitä politiikkoja sellaisten yhteisten, ylemmän tason strategioiden pohjalta, joiden kanssa niiden on oltava sopusoinnussa.

Muutosehdotus 13

5 artiklan 2 a kohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu arviointi ja 2 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelu on toteutettava sellaisen julkisesti saatavilla olevan koko EU:n yhteisen tietojärjestelmän pohjalta, johon kootaan ilmastoneutraaliutta ja sopeutumisen edistämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen osallistuvien eri toimijoiden tuottamat tiedot. On asetettava vaatimuksia, joilla varmistetaan tietojen standardointi ja yhtenäisyys, huolehdittava siitä, että tietojärjestelmä koostuu helposti löydettävistä, saatavilla olevista, yhteensopivista ja uudelleenkäytettävistä tiedoista. Järjestelmässä on hyödynnettävä digitalisaation ja uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Perustelu

Jotta edistetään koko yhteiskunnan osallistumista eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseen, on olennaisen tärkeää, että käytettävissä on laadukasta ja varmennettua tietoa, joka tarjoaa perustan päätöksenteolle sekä asianmukaisten politiikkojen ja toimenpiteiden määrittelylle. Siksi on tarpeen määritellä hyviä käytäntöjä tietojen keräämistä ja siirtämistä varten sekä standardoitava ja yhtenäistettävä tietojen käsittely. On myös tarpeen luoda järjestelmä tällaisten tietojen jatkuvaa parantamista varten sekä hyödyntää uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia helpottaa asianomaisten toimijoiden välistä tietojenvaihtoa, jotta voidaan hyödyntää mahdollisia synergiaetuja ja optimoida resursseja.

Muutosehdotus 14

5 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3. Jos komissio toteaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, että unionin toimenpiteet eivät ole 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai että ne eivät riitä varmistamaan edistymistä 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa tai että edistyminen joko ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa on riittämätöntä, se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti samaan aikaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun uudelleentarkastelun kanssa.

3. Jos komissio toteaa 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun perusteella, että unionin toimenpiteet eivät ole 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai että ne eivät riitä varmistamaan edistymistä 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa tai että edistyminen joko ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa on riittämätöntä, se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti samaan aikaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun uudelleentarkastelun kanssa.

Perustelu

Parannetaan tekstin johdonmukaisuutta täsmentämällä artiklassa tehtyä viittausta kohtien sisältöön.

Muutosehdotus 15

6 artiklan 2 a kohta (uusi)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	2 a. Edellä 5 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuun tietojärjestelmään on sisällyttävä osio, johon kootaan strategiat, toimenpiteet ja parhaat käytännöt, jotta voidaan helpottaa jäsenvaltioiden toimenpiteiden mukauttamista komission suosituksiin.

Perustelu

Jotta komission suositusten omaksuminen tehdään jäsenvaltioille mahdollisimman mutkattomaksi, jäsenvaltioiden käyttöön on asetettava laadukasta ja varmennettua tietoa, joka tarjoaa perustan päätöksenteolle sekä asianmukaisten politiikkojen ja toimenpiteiden määrittelylle. On lisättävä tietämyspohjaa, edistettävä viestintää innovatiivisista aloitteista ja strategioista sekä tehostettava hyvien käytäntöjen siirtämistä EU:n tasolla jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden edistämiseksi, synergioiden hyödyntämiseksi ja resurssien optimoimiseksi.

Muutosehdotus 16

7 artiklan 1 kohdan f alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

f)	paikallis- ja alueviranomaisilta saadut lisätiedot edistymisestä ja alueellisista vaikutuksista.

Perustelu

Kun otetaan huomioon ratkaisevan tärkeä rooli, joka Euroopan alueilla ja kunnilla on ilmastolainsäädännön piiriin kuuluvien eri politiikkojen täytäntöönpanossa, niiden näkemykset on otettava huomioon harkittaessa ilmastoneutraaliuteen tähtäävän kehityspolun tarkistamista.

Muutosehdotus 17

7 artiklan 1 kohdan e alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

e)	mahdolliset lisätiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä.

e)	mahdolliset lisätiedot unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä.

Perustelu

Vaikka paikallis- ja alueviranomaisten investoinnit ovat volyymiltään pienempiä kuin unionin ja jäsenvaltioiden investoinnit, paikallis- ja alueviranomaisten investointien huomioon ottaminen varmistaisi Euroopan unionin alueellisen monimuotoisuuden täysimääräisen kunnioittamisen ilmastoneutraaliuteen tähtäävän kehityspolun mahdollisen tarkistamisen yhteydessä. Lisäksi Euroopan alueilla ja kunnilla on usein keskeinen asema kestävään kehitykseen liittyvässä innovoinnissa, ja ne olisi otettava asianmukaisesti huomioon asetettaessa kunnianhimoisia tavoitteita tulevaisuudessa.

Muutosehdotus 18

8 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio toimii yhdessä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutosta kestävän yhteiskunnan hyväksi. Komissio helpottaa osallistavaa ja helposti lähestyttävää prosessia kaikilla tasoilla, myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä työmarkkinaosapuolten, kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja sellaisten toimien määrittämiseksi, joilla edistetään tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Komissio voi myös hyödyntää jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 11 artiklan mukaisesti käynnistämiä monitasoisia ilmasto- ja energiakeskusteluja.

Komissio toimii yhdessä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta ne voivat toteuttaa laaja-alaisia toimenpiteitä ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutosta kestävän yhteiskunnan hyväksi. Komissio helpottaa osallistavaa ja helposti lähestyttävää prosessia kaikilla tasoilla, myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä työmarkkinaosapuolten, kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja sellaisten toimien määrittämiseksi, joilla edistetään tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Etenkin osana covid-19-kriisistä elpymistä komission olisi hyödynnettävä ja tuettava suoria yhteyksiä kansalaisten, paikallisten yritysten sekä paikallis- ja alueviranomaisten välillä, sillä ilmastonmuutosta kestävän yhteiskunnan rakentaminen ja yhteisöjen tuen varmistaminen riippuvat näistä yhteyksistä. Komissio voi myös hyödyntää jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 11 artiklan mukaisesti käynnistämiä monitasoisia ilmasto- ja energiakeskusteluja sekä ilmastosopimuksen mukaisia toimia .

Perustelu

Muutosehdotus 19

9 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto: tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 3 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Perustelu

Euroopan komission delegoitujen säädösten käyttö tavoitteiden tarkistamiseen ei ole SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaista.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on yksi Euroopan unionin lippulaivahankkeista, mutta korostaa, että Eurooppa-hankkeen uusi kasvustrategia sekä Euroopan komission äskettäin julkaisema tiedonanto EU:n talousarviosta tukevat elpymissuunnitelmaa, jolla varmistetaan, että meneillään olevasta terveys- ja talouskriisistä elvytään täysin ja nopeasti. Komitea korostaa, että vihreän kehityksen ohjelman keskeisenä tavoitteena on oltava siirtyminen ilmastoneutraaliuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä, ja samalla on edistettävä ripeää ja kestäväpohjaista elpymistä. Komitea toteaa, että tämä siirtymä tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia unionille ja sen kansalaisille ja edistää entistä sopeutumiskykyisemmän yhteiskunnan ja talouden luomista.

kannattaa EU:n pitkän aikavälin ilmastoneutraaliustavoitteen vahvistamista asianmukaisen oikeudellisesti sitovan tavoitteen avulla, sillä se on välttämätön askel Eurooppa-hankkeen suuntaamiseksi kohti peruuttamatonta ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tämä sitoumus on tarpeen, jotta voidaan vahvistaa Euroopan unionin asemaa ilmastotoimien maailmanlaajuisena johtajana ja kasvihuonekaasujen nettopäästöjen nollatasoon tähtäävien kunnianhimoisten tavoitteiden säilyttämisen ja kasvihuonekaasujen poistumien lisäämisen puolestapuhujana. Se on tarpeen myös, jotta voidaan valaa luottamusta kansalaisiin, yrityksiin ja kansalaisyhteiskuntaan ja varmistaa näin osallistava ja yhteinen toiminta. Tässä yhteydessä olisi myös tärkeää pohtia jo nyt vuoden 2050 jälkeistä politiikan kehityspolkua, koska negatiivisiin päästöihin perustuva kestävä järjestelmä on todennäköisesti edelleen tarpeellinen. Niin ikään on tärkeää kehittää sukupolvien välisen ilmasto-oikeudenmukaisuuden käsitettä ja ottaa se huomioon nykyisessä ja tulevassa päätöksenteossa.

toteaa, että nykyinen terveyskriisi vain korostaa tarvetta siirtyä kohti entistä kestävämpää ja sopeutumiskykyisempää yhteiskuntaa ja taloutta, koska sillä, ettei ilmastonmuutosta oteta jatkossakaan huomioon, voisi olla vielä tuntuvammat seuraukset maailmanlaajuisesti. Komitea korostaa, että siirtymän on oltava oikeudenmukainen, asteittainen ja pysyvä, sillä kestävyysperiaatteiden vastaiset lyhyen aikavälin ratkaisut voisivat paremminkin haitallisia kuin hyödyllisiä ilmastoneutraaliuteen siirryttäessä.

korostaa, että eurooppalaisella ilmastolailla olisi myös voitava varmistaa, että kasvihuonekaasujen nettopäästöjen nollatason saavuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet vahvistavat eivätkä vaaranna ensisijaisia ympäristötavoitteita, kuten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja suojeltujen alueiden hallinnointia.

kehottaa komissiota pohtimaan Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron vaikutuksia ilmastoneutraaliuden ja mahdollisten välitavoitteiden saavuttamiseen. Komitea muistuttaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan hiilidioksidipäästöt ovat tällä hetkellä EU:n toiseksi suurimmat ja nykyisten ja suunniteltujen päästövähennysten jälkeenkin selvästi yli EU:n keskiarvon ja että oikeudellisesti sitova kansallinen ilmastotavoite on noin 57 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä (1).

muistuttaa äskettäin antamastaan julkilausumasta ”Paikallis- ja alueviranomaisten osuus covid-19-kriisin vuoksi toteutettaviin EU:n toimiin” ja siitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman on oltava keskeinen osa EU:n elpymissuunnitelmaa, jotta kriisistä voi tulla mahdollisuus puuttua kiireellisesti ilmastonmuutokseen ja vahvistaa EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

pitää tarpeellisena ottaa kaikki asiaankuuluvat valtiotasoa alemmat hallinnon tasot mukaan kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja pitkän aikavälin kansallisten toimintapolitiikkojen laatimiseen sellaisen aidon osallistavan monitasoisen vuoropuhelun pohjalta, joka perustuu alueellisiin ja paikallisiin kokemuksiin. Komitea kannattaa ilmasto- ja energia-alan monitasoisen vuoropuhelun sisällyttämistä EU:n ilmastolainsäädännön puitteisiin mutta painottaa tarvetta soveltaa nykyistä järjestelmällisempää lähestymistapaa pyrittäessä osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset ilmastoneutraaliuteen siirtymisen prosesseihin, eikä vain unionin päätöksentekoprosessiin vaan myös kansainvälisiin neuvotteluihin. Komitea toistaa jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle kehotuksensa perustaa energia-alan pysyvä monitasoinen vuoropuhelufoorumi tukemaan paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, elinkeinoelämän ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien aktiivista osallistumista energiakäänteen hallinnointiin (2).

korostaa, että koska kansalaisten osallistuminen on olennaisen tärkeää, jotta ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä voidaan saavuttaa merkittävää edistymistä, aloitteita, joilla kannustetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaan palautteeseen ja tuetaan ruohonjuuritason tietojenvaihtoa ja valistusta, on pidettävä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumisen kannalta äärimmäisen arvokkaina. Komitea ehdottaa tässä yhteydessä, että eurooppalainen ilmastosopimus sisällytetään eurooppalaiseen ilmastolakiin, ja katsoo, että sopimusta olisi kehitettävä innovatiiviseksi hallinnointivälineeksi, joka mahdollistaa kahdensuuntaisen kommunikaation, yhteistyön ja tietojenvaihdon eri tasoilla, aloilla ja alueilla EU:n ilmastopolitiikan tehokkuuden ja legitimiteetin lisäämiseksi. Komitea tähdentää, että yhteiskunnallisten toimijoiden ja muiden sidosryhmien asianmukainen osallistuminen paitsi lisää toimintalinjojen hyväksymisen todennäköisyyttä myös kannustaa edistymisen kattavaan ja avoimeen mittaamiseen ja tämän tuloksena vahvistaa paikallisten asukkaiden ja organisaatioiden konkreettista tunnetta mahdollisuudesta vaikuttaa muutosprosessiin.

muistuttaa, että yleispätevä lähestymistapa ei ole tarkoituksenmukainen ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja korostaa Euroopan alueiden moninaisuutta ilmaston, ympäristön, maisemien, liikkuvuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen osalta. Komitea muistuttaa, että eurooppalainen ilmastolaki on puiteasetus, jolla ilmastotavoite sisällytetään yksittäisiin toimintapolitiikkoihin, ja että sen onnistuminen riippuu vahvasti paikallis- ja alueviranomaisista. Komitea korostaa myös, että paikallis- ja alueviranomaisilla on kansalaisia lähimpänä olevana hallinnon tasona tärkeä rooli itse tuotetun sähkön kulutukseen, hajautettuun tuotantoon ja älykkäisiin verkkoihin perustuvan hajautetun energiantuotannon hallinnoinnissa, investointien edistämisessä sekä energia- ja ilmastopolitiikan nivomisessa toimenpiteisiin, joita toteutetaan asumisen, energiaköyhyyden ja liikenteen aloilla.

10.

tähdentää, että eurooppalaisessa ilmastolaissa, joka on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen pilari ja puitelaki ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, on varmistettava, että kaikissa EU:n toimenpiteissä sovelletaan haittavaikutusten välttämisen periaatetta ja kunnioitetaan unionin päätöksentekoprosessissa toissijaisuusperiaatteen aktivoinnin periaatteen mukaisesti täysimääräisesti kaikkia hallintotasoja kumppaneina eikä sidosryhminä.

11.

katsoo, ettei ilmastonmuutostavoitteiden toteuttamista koskevia periaatteellisia päätöksiä tulisi tehdä delegoitujen säädösten muodossa, sillä muutoin rajoitetaan alue- ja paikallisviranomaisten yhteispäätösvaltuuksia. AK:n mielestä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi määriteltävä kehityspolku on tällainen periaatteellinen päätös.

12.

katsoo, että eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää, että käytettävissä on laadukasta ja varmennettua tietoa, joka tarjoaa perustan päätöksenteolle sekä asianmukaisten politiikkojen ja toimenpiteiden määrittelylle. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmenevät aluetasolla ja kohdistuvat suoraan alueisiin ja kuntiin. Kansallisten inventaarioiden laatimisesta ja toimittamisesta vastaavat kunkin jäsenvaltion viranomaiset. Mittausten laadun parantamiseksi on tärkeää kehittää menettelyjä vuorovaikutuksessa EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallis- ja aluetason kesken, jotta kunnat ja alueet voivat laatia omat inventaarionsa samojen kriteerien mukaisesti alueellisen lähestymistavan pohjalta. Näiden tietojen avulla olisi mahdollista määritellä kasvihuonekaasupäästöjä koskevat erityiset skenaariot, joiden avulla voidaan laatia kunkin alueen sosioekonomisiin ja ympäristöolosuhteisiin mukautettuja toimintasuunnitelmia sekä erityisiä alakohtaisia tavoitteita. Alueelliseen ja paikalliseen näkökulmaan perustuva seuranta antaa lisäksi mahdollisuuden analysoida paremmin mahdollisia poikkeamia suunnitelmissa määritellyistä kehityspoluista sekä niiden korjaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

13.

vahvistaa, että edistymisen tehokas seuranta voi lisätä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi toteutettavien toimien erottuvuutta, avoimuutta ja omaksumista ja että tällaisten vaikutusten syntyminen edellyttää, että tiedot edistymisen seuraamiseksi unionin ilmastolainsäädännön alalla tulisi kerätä tarvittaessa alueellisella eikä valtakunnallisella tasolla. Komitea ehdottaa, että kerätyt tiedot olisivat jatkuvasti, eikä vain säännöllisten kertomusten muodossa, helposti yleisön saatavilla, sillä sidosryhmien osallistuminen seurantaprosessiin saattaa osoittautua olennaisen tärkeäksi tekijäksi, jotta voidaan jatkaa realistisella ja yleisesti hyväksyttävällä kehityspolulla kohti vuoteen 2050 asetettua ilmastoneutraaliuden tavoitetta.

14.

katsoo, että energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetussa asetuksessa on oltava säännöksiä, joilla varmistetaan, että kansallisesti määriteltyihin panoksiin sisällytetään alueellisesti ja paikallisesti määriteltyjen panosten eritelmä, jotta tunnustetaan valtiotasoa alempien hallintotasojen rooli kansainvälisten ilmastositoumusten täyttämisessä. Komitea viittaa tässä yhteydessä aiheesta ”Vuoden 2020 jälkeinen ilmastohallinto eurooppalaisesta ja maailmanlaajuisesta näkökulmasta: panos UNFCCC:n COP24-konferenssiin” antamaansa lausuntoon, jonka esittelijänä oli Andrew Varah Cooper.

15.

korostaa, että paikallisten ja alueellisten tavoitteiden huomioon ottaminen paitsi lisäisi avoimuutta ja parantaisi edistymisen yleisen seurannan laatua ja tarkkuutta myös hyödyttäisi suuresti yhteistyötä ja synergioita kaikkien hallintotasojen välillä sekä toimien toteuttamisessa että määrärahojen osoittamisessa. Näin vähennettäisiin huomattavasti riskiä siitä, että eurooppalaisen ilmastolainsäädännön piiriin kuuluvat yksittäiset toimintapolitiikat voisivat vaikuttaa haitallisesti unionin alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.

16.

korostaa, että määrärahojen räätälöity suora kohdentaminen alueellisesti ja paikallisesti mukautettuihin toimenpiteisiin tasokohtaisten tavoitteiden mukaisesti vaikuttaisi voimakkaasti talouden suhdanteisiin ja saisi myös yhteisöt toimimaan aktiivisemmin erilaisten osallistumisrakenteiden puitteissa.

17.

ehdottaa, että kansallisten toimenpiteiden arvioinnin päätelmiin ja energiaunionin tilaa koskevaan katsaukseen sisällytetään paikallis- ja aluetasoa koskeva luku, jolla lisätään avoimuutta ja tarkkuutta koko Euroopan unionissa tapahtuvan edistymisen seurannassa. AK kannattaa tällaisen luvun laatimista.

18.

toistaa kehotuksensa perustaa eurooppalainen ilmastoneutraaliuden seurantakeskus, jonka tehtävänä on auttaa täyttämään kansalliset raportointivelvoitteet energiaunionin hallinnon puitteissa. Keskuksen pitäisi asettaa riippumattomalla tavalla ja julkisesti päätöksentekijöiden ja suuren yleisön saataville kaikki ajantasainen tieteellinen tieto ilmastonmuutoksesta ja sen rajoittamiseen liittyvistä skenaarioista. Samalla olisi tarkasteltava uudelleen EU:n toimivaltuuksia EU:n osaamispanoraaman puitteissa. Seurantakeskus auttaisi lisäksi Euroopan alueiden erityispiirteiden ja haavoittuvuuksien kartoittamisessa ja seurannassa, jotta voidaan välttää siirtymäprosessin vastustaminen. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n uusi kasvustrategia, ja sen on oltava EU:n covid-19-pandemian jälkeisen kestävän elpymisen strategian keskeinen tukipilari, ja näin ollen toimintapolitiikkojen täytäntöönpanon yhteensovittaminen osaamisen kehittymisen kanssa on olennaisen tärkeää tulevaisuuteen suuntautuneiden toimintapolitiikkojen laatimisen, oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja vakaan ja kasvavan talouden kannalta.

19.

korostaa, että yleiseen osallistumiseen tähtäävien toimien tehokkuus riippuu paitsi siitä, että tietoja kerätään yhteiskunnan kaikilta aloilta, myös siitä, että annetaan asianmukaista tietoa kulloisenkin panoksen vaikutuksista. Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut edellyttävät sidosryhmien yhteistyötä sekä järjestelmien toiminnan ja ylläpidon että päätöksentekoprosessin yhteydessä. Sen vuoksi yleisön osallistumiseen tähtäävät toimet, joissa keskitytään ainoastaan yksisuuntaiseen viestintään, eivät riitä edistämään muutoksia käyttäytymisessä.

20.

kannattaa ilmastotavoitteiden saavuttamista uusiutuvien energialähteiden avulla. AK:n mielestä ydinenergia ei ole kestäväpohjainen tulevaisuuden teknologia, eikä se hyväksy ydinvoiman käytön lisäämistä.

21.

muistuttaa, että Euroopan paikallis- ja alueviranomaiset ovat osa EU:n rikasta ja monimuotoista valtiollista ja demokraattista rakennetta ja että niitä olisi kohdeltava sellaisina. Komitea painottaa tässä yhteydessä, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisen ei pidä katsoa olevan osa yleisön osallistumista, eikä se saisi rajoittua tiettyihin toimiin. Sen sijaan on mahdollistettava alue- ja paikallisviranomaisten järjestelmällinen osallistuminen poliittisen päätöksentekoprosessin kaikkiin vaiheisiin sekä olemassa olevien lainsäädäntöelinten arvioimiseen ja uudelleentarkasteluun. Komitea muistuttaa, että Pariisin sopimuksessa tunnustetaan monitasoisen hallinnon merkitys ilmastopolitiikassa sekä tarve tehdä yhteistyötä alueiden ja kuntien kanssa ja että Pariisin sopimuksen osapuolet ovat sopimuksen 2 artiklassa sitoutuneet sovittamaan julkiset ja yksityiset rahoitusvirrat yhteen sopimuksen tavoitteiden ja ilmastokestävyyteen tähtäävän kehityksen kanssa. Ilmastolain puitteissa on tarkoitus luoda jo olemassa olevien ja vasta käyttöön otettujen raportointi- ja seurantaprosessien avulla perusta rahoitusvirtojen kokonaisvaltaiselle mukauttamiselle Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi sekä EU- että jäsenvaltiotasolla.

22.

muistuttaa, että ydinvoimaan liittyy huomattavia kestävyysongelmia (sekä raaka-aineiden osalta että ratkaisemattoman ydinjäteongelman vuoksi), ja suosittaa siksi, että ilmastotavoitteisiin pyritään SEUT-sopimuksen 194 artiklan mukaisesti etupäässä uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä eikä ydinvoiman käyttöä lisäämällä.

Bryssel, 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(1) Climate Neutrality as Long-term Strategy: The EU’s Net Zero Target and Its Consequences for Member States, O. Geden, F. Schenuit, elokuu 2019.

(2) AK on ilmaissut kantansa useissa lausunnoissaan: ”Energiaunionin hallinto ja puhdas energia”, esittelijä: Bruno Hranić; ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”, esittelijä Michele Emiliano; ”Vuoden 2020 jälkeinen ilmastohallinto eurooppalaisesta ja maailmanlaajuisesta näkökulmasta: panos UNFCCC:n COP24-konferenssiin”, esittelijä Andrew Varah Cooper; joulukuussa 2019 hyväksytty AK:n päätöslauselma Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta.

1.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/74

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto”

(2020/C 324/11)

Yleisesittelijä:

Vojko OBERSNEL (HR, PES), paikallisen toimeenpanevan elimen jäsen: Rijekan kaupunki

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

COM(2020) 22 final

Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä

COM(2020) 23 final

Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

COM(2020) 460 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

COM(2020) 22 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voitaisiin tarjota joustavuutta JTF-varojen kohdentamiseen Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa, pitäisi olla mahdollista laatia itsenäinen JTF-ohjelma tai kohdentaa JTF-varat yhteen tai useampaan toimintalinjaan ohjelmassa, jota tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) tai koheesiorahastosta. Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 a artiklan mukaisesti JTF-varoja olisi vahvistettava täydentävällä rahoituksella EAKR:sta ja ESR+:sta. EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävien määrien olisi oltava johdonmukaisia alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa vahvistettujen toimien tyypin kanssa.

Jotta voitaisiin tarjota joustavuutta JTF-varojen kohdentamiseen Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa, pitäisi olla mahdollista laatia itsenäinen JTF-ohjelma tai kohdentaa JTF-varat yhteen tai useampaan toimintalinjaan ohjelmassa, jota tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) tai koheesiorahastosta. Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 a artiklan mukaisesti JTF-varoja voidaan vahvistaa täydentävällä rahoituksella EAKR:sta ja ESR+:sta. EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävien määrien olisi oltava johdonmukaisia alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa vahvistettujen toimien tyypin kanssa.

Perustelu

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on toimintapoliittinen ehdotus, jonka avulla tulee vain täydentää koheesiopolitiikan nykyisiä määrärahoja. Suurinta osaa toimista, joita JTF-rahastosta ehdotetaan tuettavan (4 artikla), voitaisiin käytännössä jo rahoittaa toimintapoliittisten tavoitteiden 1 ja 2 puitteissa EAKR:sta ja ESR+:sta.

Muutosehdotus 2

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdan] toisen alakohdan mukaisesti JTF-rahastolla on edistettävä yhtä ainoaa erityistavoitetta, jolla annetaan ”alueille ja ihmisille mahdollisuus käsitellä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, joita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisellä on” , Pariisin sopimuksen tavoitteiden sekä EU:n vuodeksi 2050 asettaman ilmastoneutraaliustavoitteen ja vuoteen 2030 ulottuvien vähennystavoitteiden mukaisesti .

Perustelu

Rahaston tavoitteessa olisi viitattava selkeästi Pariisin sopimuksen tavoitteisiin sekä EU:n vuodeksi 2050 asettamaan ilmastoneutraaliustavoitteeseen ja vuoteen 2030 ulottuviin vähennystavoitteisiin.

Muutosehdotus 3

3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. JTF-rahastosta tuetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta kaikissa jäsenvaltioissa .	1. JTF-rahastosta annetaan rahoitusta siirtymän yhteiskunnallisten, sosioekonomisten ja ympäristövaikutusten kattamiseksi alueilla tai toiminnassa, joihin se vaikuttaa .

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 4

4 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti JTF-rahastosta tuetaan yksinomaan seuraavia toimia:

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti JTF-rahastosta tuetaan seuraavia toimia:

a)	pk-yrityksiin, mukaan luettuna startup-yritykset, tehtävät tuotannolliset investoinnit, jotka johtavat talouden monipuolistamiseen ja uudistamiseen;

a)	pk-yrityksiin, mukaan luettuna startup-yritykset, tehtävät tuotannolliset ja kestävät investoinnit, jotka johtavat talouden monipuolistamiseen ja uudistamiseen;

b)	uusien yritysten perustamiseen tehtävät investoinnit, myös yrityshautomoiden ja konsulttipalvelujen kautta;

b)	kestävään kehitykseen siirtymisen kannalta merkityksellisten uusien yritysten perustamiseen tehtävät investoinnit, myös yrityshautomoiden ja konsulttipalvelujen kautta;

c)	tutkimus- ja innovointitoimintaan tehtävät investoinnit, joilla edistetään edistyneen teknologian siirtoa;

c)	kestävyyttä tukevaan tutkimus- ja innovointitoimintaan tehtävät investoinnit, joilla edistetään edistyneen teknologian siirtoa;

d)	teknologian ja infrastruktuurien käyttöönottoon tehtävät investoinnit, joilla edistetään kohtuuhintaista puhdasta energiaa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa;

d)	teknologian ja sosiaalisten infrastruktuurien käyttöönottoon tehtävät investoinnit, joilla edistetään kohtuuhintaista puhdasta , turvallista ja kestävää energiaa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa;

e)	digitalisaatioon ja digitaaliseen liitettävyyteen tehtävät investoinnit;

investoinnit, joilla tuetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (EU) 2018/2001 täytäntöönpanoa (15 artiklan 3 kohta), rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU täytäntöönpanoa (9 ja 11 artikla) sekä energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU täytäntöönpanoa (14 artiklan 4 kohta);

f)	laitosalueen kunnostamiseen ja puhdistamiseen, maan saneeraukseen ja käyttötarkoituksen muuttamiseen tehtävät investoinnit;

f)	digitalisaatioon ja digitaaliseen liitettävyyteen tehtävät investoinnit ;

g)	kiertotalouden vahvistamiseen, mukaan luettuna jätteiden ehkäisemisen, vähentämisen, resurssitehokkuuden, uudelleenkäytön, korjauksen ja kierrätyksen kautta, tehtävät investoinnit;

laitosalueen kunnostamiseen ja puhdistamiseen, maan saneeraukseen ja käyttötarkoituksen muuttamiseen tehtävät investoinnit noudattaen aiheuttamisperiaatetta sellaisena kuin se määritellään tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 17 päivänä kesäkuuta 2014 annetussa asetuksessa (EU) N:o 651/2014 olevan 2 artiklan 122 alakohdassa ;

h)	työntekijöiden uudelleenkoulutus ja uusien taitojen hankkiminen;

h)	kiertotalouden vahvistamiseen, mukaan luettuna jätteiden ehkäisemisen, vähentämisen, resurssitehokkuuden, uudelleenkäytön, korjauksen ja kierrätyksen kautta, tehtävät investoinnit;

i)	työnhakuneuvonta työnhakijoille;

i)	työvoiman uudelleenkoulutus ja uusien taitojen hankkiminen;

j)	työnhakijoiden aktiivinen osallistaminen;

j)	työnhakuneuvonta työnhakijoille;

k)	tekninen tuki.

k)	työnhakijoiden aktiivinen osallistaminen;

l)	muut alueen asiaankuuluvien paikallis- ja alueviranomaisten, jäsenvaltion ja Euroopan komission sopimat erityistoimet, jotka ovat paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisia ja edistävät EU:n siirtymistä hiilineutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä;

m)	tekninen tuki.

Perustelu

—	Kaikissa ympäristönsuojeluinvestoinneissa olisi noudatettava sääntöä, jonka mukaan pilaantumisen aiheuttajan on maksettava kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset.

—	Uudelleenkoulutusta ja uusien taitojen hankkimista ei pitäisi rajoittaa koskemaan vain työntekijöitä, vaan sen tulee käsittää myös esimerkiksi työttömien ja työnhakijoiden kouluttaminen vihreän talouden työpaikkoihin.

—	Lisätään tuettavien hankkeiden valikoiman joustovaraa siltä osin kuin on kyse asianomaisen alueen paikallis- ja alueviranomaisten, jäsenvaltion ja Euroopan komission sopimista toimista.

Muutosehdotus 5

5 artiklan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

a)	ydinvoimaloiden käytöstä poistoa tai rakentamista;

a)	ydinvoimaloiden käytöstä poistoa tai rakentamista tai muita ydinvoimaloihin liittyviä investointeja ;

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 6

5 artiklan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

d)	fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, käsittelyyn, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen liittyviä investointeja ;

d)	investointeja fossiilisten polttoaineiden talteenottoon , tuotantoon, käsittelyyn, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen , mukaan luettuna uusien kivihiilikaivosten avaaminen ;

Perustelu

JTF-rahastosta ei pitäisi tukea kivihiilikaivosten avaamista tai uudelleenavaamista, mutta tätä rajoitusta ei saisi ulottaa koskemaan muunlaista kaivostoimintaa (metallit, teollisuusmineraalit, koristekivilajit jne.), joka on laadukkaita ja pitkäaikaisia työpaikkoja luovaa taloudellista toimintaa.

Muutosehdotus 7

Lisätään 5 artiklan loppuun uusi kohta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tukea ei myönnetä toimiin, joita toteutetaan NUTS 3 -tason alueella, jolla suunnitellaan uuden kivihiili-, ruskohiili- tai öljyliuskekaivoksen tai turpeenottoalueen avaamista taikka tilapäisesti poissa käytöstä olleen kivihiili-, ruskohiili- tai öljyliuskekaivoksen tai turpeenottoalueen avaamista uudelleen ohjelman soveltamisaikana ja alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman perusteella.

Perustelu

Tuki on tarkoitettu auttamaan siirtymisessä hiilineutraaliin talouteen, johon ei kuulu uusien tai vanhojen kaivosten tai turpeenottoalueiden avaaminen tai uudelleenavaaminen.

Muutosehdotus 8

6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio hyväksyy vain ohjelman, jossa alueiden, joihin siirtymäprosessin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja jotka sisältyvät alueelliseen oikeudenmukaista siirtymää koskevaan suunnitelmaan, yksilöinti on perusteltu asianmukaisesti ja jossa sitoudutaan asiaan liittyvän alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman puitteissa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin sekä EU:n vuodeksi 2050 asettamaan ilmastoneutraaliustavoitteeseen ja vuoteen 2030 ulottuviin vähennystavoitteisiin ja kyseinen suunnitelma on johdonmukainen asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklassa tarkoitettujen alueellisten strategioiden, kyseisen jäsenvaltion kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa.

Muutosehdotus 9

6 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

JTF-toimintalinjan tai -toimintalinjojen on sisällettävä JTF-varat, jotka koostuvat kokonaan tai osittain jäsenvaltioiden JTF-määrärahoista ja asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [21 a] artiklan mukaisesti siirretyistä varoista. JTF-toimintalinjaan siirrettyjen EAKR- ja ESR+-varojen määrän on oltava yhteensä vähintään puolitoistakertainen mutta enintään kolminkertainen toimintalinjaan JTF-rahastosta myönnetyn tuen määrään nähden.

JTF-toimintalinjan tai -toimintalinjojen on sisällettävä JTF-varat, jotka koostuvat kokonaan tai osittain jäsenvaltioiden JTF-määrärahoista ja hallintoviranomaisten asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [21 a] artiklan mukaisesti mahdollisesti siirtämistä varoista. JTF-toimintalinjaan siirrettävien EAKR- ja ESR+-varojen määrä voi olla enintään puolitoistakertainen toimintalinjaan JTF-rahastosta myönnetyn tuen määrään nähden.

Perustelu

Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää joustavammin EAKR:sta ja ESR+:sta JTF-rahastoon siirrettävistä määristä. Näin vähennettäisiin myös sitoumusten peruuntumisia, joihin saatetaan päätyä sen vuoksi, että alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, on heikko tuen vastaanottokyky.

Muutosehdotus 10

Lisätään 6 artiklan 2 kohdan loppuun uusi alakohta.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Komissio hyväksyy varojen siirrot EAKR:sta ja ESR+:sta JTF-toimintalinjaan ainoastaan silloin, kun siirron kokonaismäärä ei ylitä 20:tä prosenttia toimenpideohjelman alkuperäisistä EAKR- ja ESR+-määrärahoista (laskettuna rahastoa kohti).

Perustelu

Yhdenmukaistetaan säädösteksti perusteluosan tekstin kanssa.

Muutosehdotus 11

7 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jäsenvaltioiden on laadittava liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti yhdessä asianomaisten alueiden viranomaisten kanssa yksi tai useampia alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, jotka kattavat yhden tai useamman vaikutusten kohteeksi joutuneen alueen, joka vastaa yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön tasoa 3 , jäljempänä ”NUTS 3 -tason alueet”, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 868/2014, tai sen osia. Tuettavien alueiden on oltava alueita, joihin siirtymän taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, etenkin siltä osin kuin on kyse fossiilisten polttoaineiden tuotannossa odotetuista työpaikkojen menetyksistä ja kasvihuonekaasuvaltaisimpien teollisuuslaitosten tuotantoprosessien muuttamistarpeista.

1. Jäsenvaltioiden on laadittava liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti yhdessä asianomaisten alueiden viranomaisten kanssa yksi tai useampia alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, jotka kattavat yhden tai useamman vaikutusten kohteeksi joutuneen alueen, joka vastaa yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön tasoa 2 , jäljempänä ”NUTS 2 -tason alueet”, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 868/2014, tai sen osia. Tuettavien alueiden on oltava alueita, joihin siirtymän taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, etenkin siltä osin kuin on kyse fossiilisten polttoaineiden tuotannossa odotetuista työpaikkojen menetyksistä ja kasvihuonekaasuvaltaisimpien teollisuuslaitosten tuotantoprosessien muuttamistarpeista.

Perustelu

Siirtymän kielteiset heijastusvaikutukset eivät rajoitu NUTS 3 -tason alueille vaan ulottuvat todennäköisesti myös ympäröiville alueille. Tästä syystä ja hallinnon yksinkertaistamiseksi olisi tarkoituksenmukaisempaa kohdentaa tuki NUTS 2 -tasolle.

Muutosehdotus 12

7 artiklan 2 kohdan b alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)	(uusi alakohta) selkeä sitoutuminen edistämään sosiaalisesti reilua ja oikeudenmukaista siirtymistä vihreään talouteen sekä Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa;

Perustelu

Alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat olisi hyväksyttävä vain, jos niissä sitoudutaan selkeästi Pariisin sopimuksen tavoitteisiin siten kuin Eurooppa-neuvosto korosti 18. lokakuuta 2019.

Muutosehdotus 13

7 artiklan 2 kohdan c alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)	(uusi alakohta) selkeä sitoutuminen tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä sekä vuodeksi 2030 asetetut vähennystavoitteet;

Perustelu

Alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat olisi hyväksyttävä vain, jos niissä sitoudutaan selkeästi tavoitteeseen tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja saavuttaa unionin vuodeksi 2030 asettamat vähennystavoitteet siten kuin Eurooppa-neuvosto korosti 12. joulukuuta 2019.

Muutosehdotus 14

7 artiklan 2 kohdan c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

arviointi siirtymähaasteista alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, mukaan luettuna ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset; arvioinnissa olisi yksilöitävä niiden työpaikkojen ja työpaikkojen menetysten määrä, joihin vaikutus mahdollisesti kohdistuu, kehitystarpeet sekä tavoitteet, jotka olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä ja jotka liittyvät kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuttamiseen tai lopettamiseen näillä alueilla;

Perustelu

Alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa tulee arvioida asianmukaisesti kaikkia mahdollisia kielteisiä heijastusvaikutuksia.

Muutosehdotus 15

7 artiklan 2 kohdan f alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

f)	kuvaus hallinnointijärjestelystä, joka sisältää kumppanuussopimukset, suunnitellut seuranta- ja arviointitoimenpiteet sekä asiasta vastaavat elimet;

kuvaus hallinnointijärjestelystä, joka sisältää kumppanuussopimukset, suunnitellut seuranta- ja arviointitoimenpiteet sekä asiasta vastaavat elimet , jos ne poikkeavat siitä, mitä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä V tarkoitetussa ohjelmassa on jo ilmoitettu; paikallis- ja alueviranomaisten tulee voida osallistua kaikkeen tähän täysipainoisesti ;

Perustelu

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi toimitettava vain ne tiedot, jotka poikkeavat yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteen V ”Malli EAKR:stä (Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoite), ESR+:sta, JTF:stä, koheesiorahastosta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuetuille ohjelmille – 16 artiklan 3 kohta” mukaisesti laaditussa ohjelmassa jo ilmoitetuista. Lisäksi paikallis- ja alueviranomaisia tulee pitää tähän prosessiin kiinteästi liittyvinä sidosryhminä.

Muutosehdotus 16

7 artiklan 2 kohdan h alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

jos tukea myönnetään muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin, kattava luettelo tällaisista toimista ja yrityksistä sekä perustelu tällaisen tuen tarpeellisuudesta puuteanalyysillä, jossa osoitetaan, että jos investointia ei tehdä, odotettu työpaikkojen menetysten määrä ylittäisi odotetun uusien työpaikkojen määrän;

jos tukea myönnetään muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin ja kestäviin investointeihin, perustelu tällaisen tuen tarpeellisuudesta puuteanalyysillä, jossa osoitetaan, että jos investointia ei tehdä, odotettu työpaikkojen menetysten määrä ylittäisi odotetun uusien työpaikkojen määrän;

Perustelu

Ei vaikuta kovin toteuttamiskelpoiselta, että JTF-rahaston ohjelmasuunnitteluvaiheessa olisi toimitettava kattava luettelo toimista ja yrityksistä (suurista yrityksistä). Vaatimus voisi myös johtaa viivästyksiin ohjelmakauden alusta alkaen. Lähestymistapa on lisäksi täysin ristiriidassa yksinkertaistamispyrkimysten kanssa, joiden tuloksena on muun muassa luovuttu erillisten menettelyjen soveltamisesta nykyisen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 100–103 artiklassa tarkoitettuihin suurhankkeisiin.

Muutosehdotus 17

7 artiklan 2 kohdan i alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

jos tukea myönnetään investointeihin, joilla pyritään vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, kattava luettelo tuettavasta toiminnasta ja perustelut, jotka osoittavat, että toiminta edistää siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja johtaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen siten, että ne alittavat merkittävästi direktiivin 2003/87/EY mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot, ja että toiminta on tarpeen, jotta voidaan suojella merkittävä määrä työpaikkoja;

jos tukea myönnetään investointeihin, joilla pyritään vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, perustelut, jotka osoittavat, että tuettava toiminta edistää siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja johtaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen siten, että ne alittavat merkittävästi direktiivin 2003/87/EY mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot, ja että toiminta on tarpeen, jotta voidaan suojella merkittävä määrä työpaikkoja;

Perustelu

Ei vaikuta kovin toteuttamiskelpoiselta, että JTF-rahaston ohjelmasuunnitteluvaiheessa olisi toimitettava kattava luettelo toiminnasta. Vaatimus voisi myös johtaa viivästyksiin ohjelmakauden alusta alkaen.

Muutosehdotus 18

8 a artikla (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

8 a artikla

1. Perustetaan oikeudenmukaista siirtymää käsittelevä foorumi, jäljempänä ”foorumi”, joka toimii Euroopan komission valvonnassa ja suoraan sen hallinnon alaisuudessa ja joka mahdollistaa kahden- ja monenvälisen kokemusten vaihdon hankitusta tietämyksestä ja hyvistä käytännöistä kaikilla toiminta-aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat.

2. Foorumi koostuu kahdesta osasta:

Tekniset työryhmät, jotka käsittelevät asianomaisten alueiden konkreettisia haasteita ja edistävät alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien ja yksittäisten toimien valmisteluun liittyvien kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Teknisiin työryhmiin tulee kuulua paikallis- ja alueviranomaisten edustajia, ja niitä perustetaan JTF:n operatiivisten tarpeiden mukaan ottaen huomioon, minkä alojen toimiin tukea annetaan.

Tekniset työryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä asetuksen (EU) [uusi InvestEU-ohjelma] 20 artiklan mukaisesti perustetun InvestEU-neuvontakeskuksen ja Euroopan investointipankin asiaankuuluvien yksiköiden kanssa sen varmistamiseksi, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tarvittava tekninen ja käytännön tietämys InvestEU-ohjelman ja Euroopan investointipankin kautta saatavilla olevan rahoituksen hyödyntämiseksi.

Oikeudenmukaisen siirtymän tukialueiden vuotuinen keskustelufoorumi, jäljempänä ”keskustelufoorumi”, joka järjestetään yhdessä Euroopan alueiden komitean kanssa. Keskustelufoorumi tarjoaa puitteet toimintapoliittisten suuntaviivojen koordinoinnille ja siirtämiselle osaksi teknisten työryhmien operatiivista toimintaa.

3. Komissio vahvistaa foorumin hallintomenettelyjä, jäsenyyttä, toimintaa ja talousarviota koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt. Kaikkien hallintotasojen tasapuolinen osallistuminen on varmistettava.

4. Foorumin toimintakustannukset katetaan 3 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuista teknisen tuen määrärahoista.

Perustelu

Asetukseen olisi lisättävä säännökset oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän foorumin perustamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä, jotta saadaan selvempi käsitys foorumin tavoitteista ja toiminnasta.

Muutosehdotus 19

10 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.	4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita ja toteuttaa sidosryhmäkuulemisia paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

COM(2020) 23 final

Muutosehdotus 20

21 a artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Asetuksen (EU) [JTF-asetus] [3] artiklan mukaisesti Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa JTF:ssä käytettävissä olevia varoja täydennetään EAKR:stä, ESR+:sta tai näiden yhdistelmästä saatavilla niille alueluokille kohdennetuilla varoilla, joissa kyseessä oleva alue sijaitsee. EAKR:stä ja ESR+:sta JTF:ään siirrettävien varojen yhteismäärän on oltava vähintään puolitoistakertainen mutta enintään kolminkertainen JTF:n tuen määrään nähden. EAKR:stä ja ESR+:sta siirrettävät varat eivät saa missään tapauksessa ylittää 20:tä prosenttia asianomaisen jäsenvaltion EAKR- ja ESR+-määrärahoista. [– –]

Asetuksen (EU) [JTF-asetus] [3] artiklan mukaisesti Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa JTF:ssä käytettävissä olevia varoja täydennetään EAKR:stä, ESR+:sta tai näiden yhdistelmästä saatavilla niille alueluokille kohdennetuilla varoilla, joissa kyseessä oleva alue sijaitsee , vapaaehtoisella siirrolla . EAKR:stä ja ESR+:sta JTF:ään siirrettävien varojen yhteismäärän on vastattava vähintään puolta JTF:n tuen määrästä mutta oltava enintään puolitoistakertainen tuen määrään nähden. EAKR:stä ja ESR+:sta siirrettävät varat eivät saa missään tapauksessa ylittää 20:tä prosenttia asianomaisen jäsenvaltion EAKR- ja ESR+-määrärahoista. [– –]

Perustelu

Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää joustavammin EAKR:sta ja ESR+:sta JTF-rahastoon siirrettävistä määristä. Näin vähennettäisiin sitoumusten peruuntumisia, joihin saatetaan päätyä sen vuoksi, että alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, on heikko tuen vastaanottokyky.

Muutosehdotus 21

59 artiklan 3 a kohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3 a. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta asetuksen (EU) [JTF-asetus] mukaisesti tukea saavien toimien JTF-tuki on maksettava takaisin, jos kymmenen vuoden kuluessa viimeisen maksun suorittamisesta tukea saaneelle jäsenvaltiolle JTF-tuen käyttöalueella avataan uusi kivihiili-, ruskohiili- tai öljyliuskekaivos tai turpeenottoalue taikka avataan uudelleen tilapäisesti poissa käytöstä ollut kivihiili-, ruskohiili- tai öljyliuskekaivos tai turpeenottoalue.

Perustelu

Tuki on tarkoitettu auttamaan alueita siirtymisessä hiilineutraaliin talouteen, johon ei kuulu uusien tai tilapäisesti poissa käytöstä olleiden kaivosten tai turpeenottoalueiden avaaminen tai uudelleenavaaminen.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

suhtautuu myönteisesti oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) perustamiseen, sillä se on keskeinen väline niiden alueiden tukemiseksi, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten.

on ilahtunut siitä, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevassa ehdotuksessa on otettu huomioon tärkeitä AK:n lausunnossa ”Euroopan hiilialueiden sosioekonominen rakennemuutos” (1) esitettyjä suosituksia.

on tyytyväinen siihen, että rahastosta on tarkoitus antaa tukea kaikille jäsenvaltioille, mutta siten, että kohteena ovat ainoastaan ne alueet, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. Lisäksi rahaston asianmukaisen keskittämisen ja tehokkuuden varmistamiseksi sekä tuen vähimmäisintensiteetin määrittämiseksi on otettava huomioon ainoastaan asianomaisten alueiden väestö.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen 11 270 459 000 euron määrärahojen (käypinä hintoina) osoittamisesta oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 ja lisäksi 32 803 000 000 euron (käypinä hintoina) osoittamisesta Euroopan unionin elpymisvälineestä massiivisena tukena, jonka avulla edistetään oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoitteen saavuttamista. Komitea panee huolestuneena merkille, että lukujen ilmoittaminen käypinä hintoina voi heikentää monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeiden määrärahojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta, ja kehottaa neuvostoa sisällyttämään summat vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen yhteydessä todellisina lisämäärärahoina rahoituskehykseen.

panee huolestuneena merkille, että Euroopan unionin elpymisvälineen puitteissa rahoitettavat lisävarat, jotka johtavat lisäsitoumuksiin vuosina 2021–2024, luovat hallintoviranomaisille ja lopullisille tuensaajille hyvin suuren paineen käyttää lähes 75 prosenttia kokonaismäärärahoista ja hoitaa tähän liittyvät valmistelu- ja täytäntöönpanotoimet uuden ohjelmakauden neljän ensimmäisen vuoden aikana.

on iloinen Euroopan komission aloitteesta edistää täsmätoimenpitein siirtymistä vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraaliin ja ekologisesti kestävään talouteen, jossa ilmastoasiat otetaan huomioon, ja antaa lisämäärärahoista erityistukea alueille, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten. Komitea korostaa, ettei näitä lisävaroja saa missään tapauksessa nipistää koheesiopolitiikan määrärahoista ja että vahvan koheesiobudjetin tulee säilyä keskeisenä painopisteenä, jotta voidaan tukea aluetason ilmastotoimia.

kehottaa Euroopan komissiota sijoittamaan uuden JTF-rahaston vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä otsakkeeseen 2 (Yhteenkuuluvuus ja arvot) eikä otsakkeeseen 3 (Luonnonvarat ja ympäristö) ja toistaa suhtautuvansa torjuvasti koheesiopolitiikan kaavailtuihin leikkauksiin. Komitea muistuttaa, että se on kehottanut jättämään ERI-rahastojen kansallisen yhteisrahoituksen kokonaisuudessaan vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvien laskelmien ulkopuolelle, ja katsoo, että tämän tulisi koskea myös oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa.

painottaa, että erityisiä vaikeuksia on syrjäisimpien alueiden kaltaisilla alueilla, jotka ovat erittäin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja joiden energiajärjestelmät ovat eristyneitä. Komitea korostaa, että energialähteiden yhdistelmän kehittäminen alueen tilanteen sekä vesi-, jäte- ja energiakysymykset huomioon ottaen on niiden hiilineutraaliin talouteen tähtäävän energiastrategian avaintekijä.

panee merkille Euroopan komission tarkistetun arvion, jonka mukaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmen pilarin kautta saadaan vuoteen 2030 mennessä aikaan 150 miljardin euron investoinnit. AK suhtautuu kuitenkin epäröivästi vipuvaikutusodotuksiin ja todellisiin mahdollisuuksiin saada yksityisiä investointeja tiettyihin ajateltavissa oleviin hankkeisiin.

10.

kehottaa varmistamaan, että JTF-rahastosta tai oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin puitteissa ei myönnetä tukea investointeihin NUTS 3 -tason alueilla, joilla julkinen taho on myöntänyt luvan avata uuden kivihiili-, ruskohiili- tai öljyliuskekaivoksen tai turpeenottoalueen taikka avata uudelleen tilapäisesti poissa käytöstä olleen kivihiili-, ruskohiili- tai öljyliuskekaivoksen tai turpeenottoalueen.

11.

pitää myönteisenä, että julkisen sektorin lainoja voidaan myöntää vain hankkeille, joilla on mitattavissa oleva vaikutus sellaisten sosiaalisten, taloudellisten tai ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen.

12.

huomauttaa, että myös paikallis- ja alueviranomaisten on rahoitettava ilmastoneutraaliin talouteen siirryttäessä hankkeita, jotka eivät tuota riittävästi omia tuloja ja joihin ne eivät saa tukea mistään muusta unionin ohjelmasta. Komitea onkin tyytyväinen ehdotukseen asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä, jonka avulla tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia investointitarpeissa, jotka johtuvat oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisista siirtymähaasteista.

13.

kiinnittää huomiota siihen, että EU:n eri paikallis- ja alueviranomaisilla on vaihteleva määrä kokemusta Euroopan investointipankin (EIP) rahoitusmekanismien käytöstä ja myös rahoituksen käyttömäärät vaihtelevat. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota huolehtimaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi siitä, että jäsenvaltiot tarjoavat riittävästi teknistä ja käytännön tukea niille paikallis- ja alueyhteisöilleen, jotka haluavat hyödyntää kyseisiä EIP:n rahoitusmekanismeja.

14.

panee merkille JTF-rahaston, EAKR:n ja ESR+:n tuen soveltamisalan yhdenmukaistamisen, joka johtuu siitä, että suurinta osaa toiminnasta, jota tuetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, voidaan rahoittaa myös EAKR:n ja ESR+:n tavoitteiden puitteissa.

15.

on huolissaan siitä, että JTF-rahasto saattaa viivästyttää koheesiopolitiikan pääohjelmien täytäntöönpanoa. Komiteaa huolestuttaa myös koukeroisuus ja byrokratia, jota tämän uuden rahaston hallinnointi saattaa tuoda koheesiopolitiikan pääohjelmien hallintoon.

16.

pitää valitettavana, että komission ehdotuksella on tarkoitus perustaa ohjelmia NUTS 3 -tasolle eikä NUTS 2 -tasolle, jolla koheesiopolitiikan pääohjelmia sovelletaan. Tämä on ristiriidassa toiminnallisten alueiden käsitteen kanssa, sillä ne eivät välttämättä vastaa tarkalleen hallinnollisia NUTS 3 -tason alueita. AK korostaa, että kulloinkin olisi vaadittava vain yksi NUTS 2 -tason alueellinen suunnitelma.

17.

kehottaa laajentamaan JTF-tuen soveltamisalaa siten, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat yhteisymmärryksessä Euroopan komission ja jäsenvaltioiden kanssa sisällyttää alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiinsa muitakin tukikelpoisia hankkeita. Komitea kehottaa lisäksi ottamaan työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden huomioon merkittävänä indikaattorina rahastolle osoitettuja varoja jaettaessa.

18.

kehottaa kutsumaan paikalliset ja alueelliset sidosryhmät tiiviisti mukaan alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien valmisteluun, sillä JTF-rahastoa tullaan hallinnoimaan yhteistyössä ja EAKR:n ja ESR+:n määrärahat ovat kiinteästi sidoksissa JTF-tukeen.

19.

pyytää komissiota valaisemaan tarkemmin, miten se aikoo auttaa hallintoviranomaisia ja alueita alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien laadinnassa, kun otetaan huomioon, että JTF-asetusehdotukseen ja sen liitteisiin saatetaan vielä tehdä merkittäviä muutoksia. AK varoittaa, että niiden ohjelmien valmisteluun, joissa JTF-tuen ehtona on tuen saaminen myös EAKR:sta ja ESR+:sta, voi koitua lisäviivästyksiä siitä, että alueellisille oikeudenmukaista siirtymää koskeville suunnitelmille on saatava hyväksyntä.

20.

korostaa, että vaikutuksista kärsivien alueiden ei pitäisi joutua esittämään alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissaan kattavia luetteloja yrityksistä ja toimista, joille ja joihin ne ehkä myöntävät tukea, sillä tämä voisi viivästyttää suunnitelmien hyväksymistä ja aiheuttaa hallintoviranomaisille tarpeetonta hallinnollista rasitusta. AK huomauttaa tässä yhteydessä, että komission ehdotuksessa uudeksi yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi ei enää esitetä suurhankkeille erillistä hyväksymismenettelyä ja että kyseisenlaisen tuensaaja- ja toimiluettelon edellyttäminen voisi kääntää tilanteen jälleen päinvastaiseksi.

21.

kehottaa rajoittamaan JTF-rahastoon tehtävien siirtojen määrän 20 prosenttiin toimenpideohjelman alkuperäisistä EAKR- ja ESR+-määrärahoista. AK ehdottaa, että hallintoviranomaisille annettaisiin enemmän joustovaraa tekemällä ehdotetun asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisista siirroista vapaaehtoisia ja säätämällä, että siirrettävä määrä voi olla enintään puolitoistakertainen JTF-rahastosta myönnetyn tuen määrään nähden ja että siirtoja voidaan tehdä ainoastaan asianomaisten paikallis- ja alueviranomaisten suostumuksella.

22.

korostaa, että on tärkeää pyrkiä välttämään tarpeetonta hallinnollista rasitusta ja tähdätä selkeästi siihen, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ohjelmasuunnittelun ja seurantajärjestelmän vaikutuksia arvioidaan ennakkoon.

23.

toteaa, että JTF-rahaston investointipainopisteet määritellään talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä eri maiden maaraporteissa. Komitea kiinnittää huomion siihen, ettei alueilla ole vieläkään virallista asemaa ohjausjaksoprosessissa, ja katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisille tulee antaa nykyistä vahvempi rooli, jotta JTF-rahaston tavoitteet pystytään saavuttamaan.

24.

panee tyytyväisenä merkille, että ehdotetussa asetuksessa määritellään nimenomaisia seikkoja, jotka alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien on sisällettävä. AK kehottaa lainsäädäntävallan käyttäjää lisäämään niiden joukkoon selkeän sitoumuksen edistää Pariisin sopimuksen tavoitteiden sekä EU:n vuodeksi 2050 asettaman ilmastoneutraaliustavoitteen ja vuoteen 2030 ulottuvien vähennystavoitteiden saavuttamista.

25.

huomauttaa, että siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden foorumi perustettiin alun perin foorumiksi, jossa käsitellään nimenomaan hiilikaivosalueita, joilla on edelleen hiilikaivostoimintaa, ja että aloitteen soveltamisalaa oli seuraavassa vaiheessa tarkoitus laajentaa kattamaan kaikki hiili-intensiiviset alueet. AK korostaa, että siirtymävaiheessa olevilla alueilla on ratkottavanaan vastaavia ongelmia ja että uuden foorumin olisi siksi tarjottava neuvontapalveluja, autettava hallintoviranomaisia ja tuensaajia hankeideoiden kehittelyssä ja käytännön toteutuksessa sekä toimittava hyvien käytäntöjen vaihdon foorumina.

26.

suhtautuu näin ollen myönteisesti oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän foorumin perustamiseen hiili-intensiivisillä alueilla ja muilla fossiilisista polttoaineista puhtaisiin energialähteisiin onnistuneesti siirtyneillä alueilla saatujen myönteisten kokemusten pohjalta. AK korostaa, että foorumin kautta tulee varmistaa, että kaikki asiaankuuluvat komission yksiköt ja Euroopan investointipankki tekevät läheistä yhteistyötä rakennemuutoksen hoitamiseksi alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa. Komitea sitoutuu osallistumaan tiiviisti oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän foorumin toimintaan erityisesti järjestämällä yhdessä Euroopan komission kanssa oikeudenmukaisen siirtymän tukialueiden vuotuisen keskustelufoorumin.

27.

korostaa, että EU:n valtiontukisäännöksissä on sallittava jousto, kun siirtymävaiheessa olevat tukikelpoiset alueet pyrkivät houkuttelemaan yksityisiä investointeja. AK toistaa komissiolle osoittamansa kehotuksen ottaa uusien suuntaviivojen laadinnan yhteydessä huomioon myös kyseisten alueiden rakennemuutokseen liittyvät ongelmat ja varmistaa, että alueille annetaan riittävä joustovara, jotta ne voivat toteuttaa hankkeensa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

28.

korostaa, ettei tuen myöntämistä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kautta tuotannollisiin investointeihin muissa yrityksissä kuin pk-yrityksissä pitäisi rajoittaa vain niille alueille, joille voidaan voimassa olevien valtiontukisääntöjen nojalla myöntää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettua valtiontukea. Valtiontukilainsäädännön pitäisi sen sijaan mahdollistaa se, että kaikki JTF-rahastosta tukea saavat alueet voivat torjua jo varhaisessa vaiheessa tehokkaasti työpaikkojen menettämisen uhkaa. Tämä olisi varmistettava myös mukauttamalla yleistä ryhmäpoikkeusasetusta vastaavasti.

29.

korostaa, että alueille, joihin siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen vaikuttaa eniten, olisi annettava mahdollisuus lievittää siirtymään liittyvää rakennemuutosta aktiivisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Euroopan alueiden komitea suosittaakin, että valtiontukilainsäädäntöön tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävillä muutoksilla – esimerkiksi Euroopan komission uusilla suuntaviivoilla, jotka perustuvat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b tai c alakohtaan – varmistetaan, että tuki on sallittua riippumatta asemasta, joka tuettavalla alueella on voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

30.

tunnustaa älykkään erikoistumisen strategioiden merkityksen yhtenä uuden JTF-rahaston keskeisistä toteutusvälineistä.

31.

painottaa, että Euroopan alueiden komitea on tehnyt kyselytutkimuksen selvittääkseen, miten valtiontukisääntelyä pitäisi muuttaa Euroopan hiilialueiden rakennemuutoksen johdosta (2). Päätelmissä tähdennetään, että siirtymäprosessiin olisi annettava valtiontukea, jotta alueille saataisiin yrityksiä, jotka pystyvät kompensoimaan työpaikkojen ja arvonmuodostuksen menetyksiä, ja että valtiontukisäännöissä olisi sallittava suurempi jousto etenkin energiainfrastruktuuriin, energiatehokkuuteen ja yleensä energiaan liittyvien sekä uusiutuvan energian alan investointien osalta.

32.

on tyytyväinen siihen, että säädösehdotus perustuu yhteenkuuluvuutta painottavaan SEUT-sopimuksen 175 artiklaan, ja katsoo, että ehdotuksesta käy selkeästi ilmi sen eurooppalainen lisäarvo ja että se on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

Bryssel 2. heinäkuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan hiilialueiden sosioekonominen rakennemuutos” (EUVL C 39, 5.2.2020, s. 58).

(2) https://cor.europa.eu/fi/news/Pages/report-coal.aspx

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 324

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	63. vuosikerta 1. lokakuuta 2020

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Alueiden komitea
	AK:n 139. täysistunto Interactio-järjestelmän kautta (hybridikokous), 30.6.2020–2.7.2020
2020/C 324/01	Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta Tarkistettu monivuotinen rahoituskehys ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelma	1
2020/C 324/02	Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta Euroopan alueiden komitean painopisteet vuosina 2020–2025 – Unioni lähemmäs ihmisiä kylien, kuntien ja alueiden kautta	8
2020/C 324/03	Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheestaEuroopan alueiden komitean ehdotukset Euroopan komission vuoden 2021 työohjelmaa silmällä pitäen	16
	LAUSUNNOT
	Alueiden komitea
	AK:n 139. täysistunto Interactio-järjestelmän kautta (hybridikokous), 30.6.2020–2.7.2020
2020/C 324/04	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Vapaakauppasopimusten täytäntöönpano: alueellinen ja paikallinen näkökulma	21
2020/C 324/05	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Vesipolitiikan puitedirektiivin, pohjavesidirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin ja tulvadirektiivin toimivuustarkastus	28
2020/C 324/06	Euroopan Alueiden komitean suuntaa antava lausunto aiheesta Ilman puhtautta koskevan EU-politiikan tulevaisuus nollapäästötavoitteen yhteydessä	35
2020/C 324/07	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Kohti puhdasta vetyä koskevaa etenemissuunnitelmaa – paikallis- ja alueviranomaisten panos ilmastoneutraaliin Eurooppaan	41
2020/C 324/08	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi	48

	III Valmistelevat säädökset
	Alueiden komitea
	AK:n 139. täysistunto Interactio-järjestelmän kautta (hybridikokous), 30.6.2020–2.7.2020
2020/C 324/09	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Palvelupaketti: Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten päivitetty näkemys	53
2020/C 324/10	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Eurooppalainen ilmastolaki: puitteiden vahvistaminen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi	58
2020/C 324/11	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto	74