25.9.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 317/5

KOMISSION TIEDONANTO

Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2021 jälkeen

(2020/C 317/04)

Sisällys

Johdanto

Soveltamisala ja määritelmät

1.1

Soveltamisala

1.2

Suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvat tukitoimenpiteet

1.2.1

Tuki sellaisen sähkön hinnan nousun kompensoimiseksi, joka johtuu kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten sisällyttämisestä hintoihin unionin päästökauppajärjestelmän mukaisesti (välilliset päästökustannukset)

1.2.2

Tuki, joka liittyy mahdollisuuteen saada siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia energiantuotantoalan nykyaikaistamiseksi

1.3

Määritelmät

Yhteiset arviointiperiaatteet

Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla

3.1

Tuki yrityksille toimialoilla, joiden katsotaan olevan alttiita todelliselle hiilivuodon riskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia (tuki välillisille päästökustannuksille)

3.2

Tuki, joka liittyy mahdollisuuteen saada siirtymäkauden ajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotannon nykyaikaistamiseksi

Arviointi

Energiakatselmukset ja energianhallintajärjestelmät

Avoimuus

Raportointi ja seuranta

Soveltamisaika ja tarkistaminen

Liite I

Liite II

Liite III

JOHDANTO

Jotta valtiontuki ei vääristäisi kilpailua sisämarkkinoilla ja vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan yhteisen edun vastaisella tavalla, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 107 artiklan 1 kohdassa määrätään periaatteesta, jonka mukaan valtiontuki on kiellettyä, ellei se kuulu poikkeusryhmiin, joista säädetään perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdassa, tai ellei komissio totea sitä sisämarkkinoille soveltuvaksi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan nojalla. Perussopimuksen 42 ja 93 artiklassa, 106 artiklan 2 kohdassa sekä 108 artiklan 2 ja 4 kohdassa määrätään myös edellytyksistä, joiden täyttyessä valtiontuki soveltuu tai sen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille.

Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella komissio voi katsoa valtiontuen edistävän tietyn sisämarkkinoille soveltuvan taloudellisen toiminnan kehitystä, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (1) perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa, jäljempänä ’unionin päästökauppajärjestelmä’, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kustannustehokkaasti että taloudellisesti. Direktiiviä 2003/87/EY muutettiin vuonna 2018 (2) unionin päästökauppajärjestelmän kehittämiseksi ja laajentamiseksi kaudella 2021–2030.

Komissio julkaisi 11. joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan tiedonannon (3), jossa esitetään toimia, joilla Euroopasta saadaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja joilla puututaan myös muihin ympäristöongelmiin. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutus edellyttää, että puhtaan energian saantiin liittyvät politiikat mietitään uusiksi kaikkien talouden alojen, kuten elinkeinoelämän, tuotannon ja kulutuksen, laajamittaisen infrastruktuurin, liikenteen, elintarvikkeiden ja maatalouden ja rakentamisen sekä verotuksen ja sosiaalietuuksien osalta.

Niin kauan kuin monet kansainväliset kumppanit eivät ole yhtä kunnianhimoisia kuin unioni, on olemassa hiilivuodon riski joko siksi, että tuotanto siirretään unionista maihin, joilla on vaatimattomammat päästövähennystavoitteet, tai siksi, että unionin tuotteet korvataan hiili-intensiivisemmällä tuonnilla. Jos riski toteutuu, kokonaispäästöt eivät vähene, mikä taas vie pohjan unionin ja sen teollisuuden pyrkimyksiltä saavuttaa maailmanlaajuiset ilmastotavoitteet, joista on sovittu 12. joulukuuta 2015 ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa hyväksytyssä Pariisin sopimuksessa (4), jäljempänä ’Pariisin sopimus’.

Valtiontuen valvonnan päätavoite EU:n päästökauppajärjestelmän yhteydessä on varmistaa, että tuen myönteiset vaikutukset ovat suuremmat kuin sen kielteiset, sisämarkkinoiden kilpailua vääristävät vaikutukset. Valtiontuen on oltava välttämätöntä EU:n päästökauppajärjestelmän ympäristötavoitteen saavuttamiseksi (tuen tarpeellisuus) ja se rajoitetaan tavoitellun ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi tarvittavaan vähimmäismäärään (tuen oikeasuhteisuus) ilman, että kilpailu ja kauppa sisämarkkinoilla vääristyvät kohtuuttomasti.

Näissä suuntaviivoissa komissio vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä unionin päästökauppajärjestelmään liittyviä tukitoimenpiteitä voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvina perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Kaikkia ilmastoon liittyviä poliittisia välineitä (etenkin niitä, joista säädetään direktiivissä 2003/87/EY), joilla on määrä saada aikaan kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, tarkastellaan uudelleen ja muutetaan tarvittaessa. Tässä otetaan huomioon ilmastotavoitteita koskeva suunnitelma sekä hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin perustamista koskeva aloite. Tämän jälkeen komissio tarkistaa, onko näitä suuntaviivoja tarpeen muuttaa tai mukauttaa sen varmistamiseksi, että ne ovat johdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa ja että niillä edistetään tämän tavoitteen saavuttamista toimintaedellytysten tasapuolisuudesta tinkimättä (5).

Näissä suuntaviivoissa otetaan huomioon myös Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) erityiskysymykset kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten laaditun pk-yritysstrategian (6) mukaisesti.

1. SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1.1 Soveltamisala

Näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita sovelletaan ainoastaan direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 6 alakohdassa ja 10 b artiklassa säädettyihin erityisiin tukitoimenpiteisiin.

10.

Tukea ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (7).

11.

Arvioidessaan tukea yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, komissio ottaa huomioon vielä perimättä olevan tukimäärän (8). Käytännössä komissio arvioi molempien tukitoimenpiteiden kumulatiivisen vaikutuksen, ja se voi keskeyttää uuden tuen maksamisen siihen saakka, että maksamaton perintämääräys on suoritettu.

1.2 Suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvat tukitoimenpiteet

1.2.1 Tuki sellaisen sähkön hinnan nousun kompensoimiseksi, joka johtuu kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten sisällyttämisestä hintoihin unionin päästökauppajärjestelmän mukaisesti (välilliset päästökustannukset)

12.

Direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 6 kohdan nojalla jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön taloudellisia toimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiita todelliselle hiilivuodon riskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia edellyttäen, että tällaiset taloudelliset toimenpiteet ovat valtiontukisääntöjen mukaisia eivätkä etenkään aiheuta aiheettomia kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla.

1.2.2 Tuki, joka liittyy mahdollisuuteen saada siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia energiantuotantoalan nykyaikaistamiseksi

13.

Direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklan mukaan jäsenvaltiot, jotka täyttävät tietyt ehdot, jotka koskevat asukasta kohti lasketun BKT:n tasoa unionin keskiarvoon verrattuna, voivat poiketa direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetystä periaatteesta, jonka mukaan maksuttomia päästöoikeuksia ei saa jakaa sähköntuotannolle. Nämä jäsenvaltiot voivat antaa laitoksille siirtymäajan maksutta jaettavia päästöoikeuksia sähköntuotantoa varten energia-alan nykyaikaistamiseksi, monipuolistamiseksi ja muuttamiseksi kestävällä tavalla.

14.

Kuten useissa komission päätöksissä on todettu (9), siirtymäajan maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntäminen energia-alalle on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, koska jäsenvaltiot luopuvat tuloista myöntämällä maksutta jaettavia päästöoikeuksia ja antavat valikoivan edun energia-alan toimijoille. Nämä toimijat voivat kilpailla muissa jäsenvaltioissa toimivien sähköntuottajien kanssa, mikä voi vääristää tai uhata vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan sisämarkkinoilla.

1.3 Määritelmät

15.

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

1)	’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

2)	’tuen myöntämisajalla’ yhtä tai useampaa vuotta kauden 2021–2030 aikana. Mikäli jäsenvaltio haluaa myöntää tukea lyhyemmäksi ajaksi, sen olisi käytettävä viitejaksona tuensaajien tilikautta ja myönnettävä tukea vuosittain;

3)	’hiilivuodolla’ mahdollista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen lisääntymistä, kun yritykset siirtävät tuotantoa EU:n ulkopuolelle, koska ne eivät pysty siirtämään EU:n päästökauppajärjestelmän kustannuksia asiakkailleen ilman markkinaosuuden merkittävää vähentymistä;

4)	’tuen enimmäisintensiteetillä’ tuen kokonaismäärää ilmaistuna prosenttiosuutena tukikelpoisista kustannuksista;

5)	’tuottamisella omaan käyttöön’ sähkön tuotantoa laitoksessa, joka ei ole direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan u alakohdassa tarkoitettu ”sähköntuottaja”;

6)	’tuensaajalla’ yritystä, joka saa tukea;

7)	’EU:n päästöoikeudella’ siirrettävissä olevaa oikeutta yhden hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöön tiettynä aikana;

8)	’bruttoarvonlisäyksellä’ bruttoarvonlisäystä tuotantokustannushintaan eli markkinahintaista bruttoarvonlisäystä, josta on vähennetty välilliset verot ja johon on lisätty mahdolliset avustukset;

’Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinnalla’ EU:n päästöoikeuksien päivittäisten, toimituksesta tuen myöntämisvuoden joulukuussa maksettavien yhden vuoden termiinihintojen (viimeisin tarjoushinta) keskiarvoa euroina tietyssä EU:n hiilipörssissä tuen myöntämisvuotta edeltävänä vuonna 1. tammikuuta – 31. joulukuuta (10);

10)

’hiilidioksidin päästökertoimella’, joka ilmaistaan tonneina hiilidioksidia megawattituntia kohti (tCO2/MWh), fossiilisista polttoaineista eri maantieteellisillä alueilla tuotetun sähkön hiilidioksidi-intensiteetin painotettua keskiarvoa. Painotus vastaa näiden fossiilisten polttoaineiden tuotantoyhdistelmää kyseisellä maantieteellisellä alueella. Hiilidioksidin päästökerroin lasketaan jakamalla energiateollisuuden hiilidioksidiekvivalentteina ilmoittama päästöjen määrä fossiilisista polttoaineista saadun sähkön bruttotuotannolla, joka ilmaistaan terawattitunteina (TWh). Näissä suuntaviivoissa (11) maantieteellisiksi alueiksi katsotaan alueet, a) jotka koostuvat sähköpörssien kautta yhteen kytketyistä osamarkkinoista, tai b) joiden sisällä ei ole ilmoitettu ylikuormituksesta, ja molemmissa tapauksissa tuntikohtaiset seuraavaa vuorokautta koskevat sähköpörssien hinnat alueen sisällä poikkeavat toisistaan euroina (Euroopan keskuspankin päivittäiskurssi) enintään yhden prosentin merkittävässä määrässä kaikkia yhden vuoden tunteja. Tällainen alueellinen erottelu osoittaa, miten tärkeitä fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat ovat loppuhinnan määräytymiselle tukkumarkkinoilla ja mikä niiden asema on marginaalilaitoksina. Pelkkä sähkökauppa kahden jäsenvaltion välillä ei tarkoita automaattisesti, että ne muodostavat ylikansallisen alueen. Koska jäsenvaltioiden alueista ei ole tarpeeksi asiaa koskevia tietoja, maantieteellisiin alueisiin kuuluu yhden tai useamman jäsenvaltion koko alue. Näin erotellaan seuraavat maantieteelliset alueet: Adrianmeren alue (Kroatia ja Slovenia), Pohjoismaat (Ruotsi ja Suomi), Baltian maat (Liettua, Latvia ja Viro), Länsi-Euroopan keskialue (Itävalta, Saksa ja Luxemburg), Iberia (Portugali ja Espanja), Tšekki ja Slovakia (Tšekki ja Slovakia) sekä kaikki muut jäsenvaltiot erikseen. Vastaavat hiilidioksidin alueelliset enimmäispäästökertoimet, joita sovelletaan enimmäisarvoina, jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio ei ole vahvistanut arviota markkinaehtoisesta hiilidioksidin päästökertoimesta jäljempänä olevan 11 kohdan mukaisesti, luetellaan liitteessä III. Jotta voitaisiin varmistaa sähköntuotannon lähteiden tasavertainen kohtelu ja välttää väärinkäyttömahdollisuudet, samaa hiilidioksidin päästökerrointa sovelletaan kaikkiin sähköntuotannon lähteisiin (tuottaminen omaan käyttöön, sähkön toimitussopimukset tai verkkojakelu) ja kaikkiin tuensaajiin kyseisessä jäsenvaltiossa;

11)

’markkinaehtoisella hiilidioksidin päästökertoimella’, jonka yksikkö on tCO2/MWh, tarkoitetaan seuraavaa: Jäsenvaltiot, jotka aikovat myöntää korvauksia välillisistä kustannuksista, voivat pyytää kyseistä ohjelmaa koskevassa ilmoituksessa, että sovellettava hiilidioksidin päästökerroin vahvistetaan sellaisen tutkimuksen perusteella, joka koskee sähkömarkkinoilla todellisen marginaalihinnan määräävän teknologian hiilidioksidisisältöä. Markkinaehtoista hiilidioksidin päästökerrointa koskevassa ilmoituksessa on osoitettava, että tutkimuksen perusteella saatu markkinaehtoinen hiilidioksidin päästökerroin on asianmukainen, käyttämällä sähköjärjestelmän mallinnusta, jossa simuloidaan hinnanmuodostus ja marginaalihinnan määräävää teknologiaa koskevat havainnot koko vuoden t - 1 ajalta (mukaan lukien tunnit, jolloin marginaalihinta määräytyi tuonnin perusteella). Tästä laadittu raportti on toimitettava kansallisten sääntelyviranomaisten hyväksyttäväksi ja luovutettava komissiolle, kun valtiontukitoimenpide ilmoitetaan komissiolle perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio arvioi tutkimuksen ja siihen perustuvan markkinaehtoisen hiilidioksidin päästökertoimen asianmukaisuuden tehdessään perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan sekä näiden suuntaviivojen mukaista soveltuvuusanalyysia;

12)	’toteutuneella tuotoksella’, joka ilmaistaan tonneina vuodessa, laitoksen toteutunutta tuotantoa vuonna t määritettynä jälkikäteen vuonna t + 1;

13)	’toteutuneella sähkönkulutuksella’, joka ilmaistaan megawattitunteina, laitoksen toteutunutta sähkönkulutusta (mukaan lukien muualle siirretyn, tukikelpoisen tuotannon sähkönkulutus) vuonna t määritettynä jälkikäteen vuonna t + 1;

14)

’sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla’, joka ilmaistaan megawattitunteina tuotostonnilta ja määritellään Prodcom-tasolla 8 (12), tuotekohtaista sähkönkulutusta sellaista tuotostonnia kohti, joka on saatu kaikkein sähkötehokkaimmilla kyseisille tuotteelle käytettävissä olevalla tuotantomenetelmällä. Sähkönkulutuksen tehokkuuden ajantasaisen vertailuarvon on oltava direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukainen. Sellaisten tukikelpoisiin aloihin kuuluvien tuotteiden, joille on vahvistettu polttoaineen ja sähkön vaihdettavuus komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 (13) liitteessä I olevassa 2 jaksossa, sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo määritellään samojen järjestelmän rajojen sisällä siten, että tuen määrää määritettäessä huomioon otetaan vain sähkön osuus. Vastaavat tukikelpoisten toimialojen tuottamien tuotteiden sähkönkulutuksen vertailuarvot luetellaan näiden suuntaviivojen liitteessä II;

15)

’toissijaisella sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla’ [...] prosentin osuutta toteutuneesta sähkönkulutuksesta, mikä määritetään komission päätöksellä yhdessä sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvojen kanssa. Se vastaa sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoja soveltamalla saavutettua keskimääräistä vähennyspanosta (vertailuarvon mukainen sähkönkulutus / ennakoitu sähkönkulutus). Sitä sovelletaan kaikkiin tuotteisiin, jotka kuuluvat tukikelpoisiin toimialoihin, mutta joille ei ole määritelty omaa sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa.

2. YHTEISET ARVIOINTIPERIAATTEET

16.

Arvioidessaan, voidaanko ilmoitetun tukitoimenpiteen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, komissio analysoi yleensä, varmistaako toimenpidesuunnitelma, että tuen myönteinen vaikutus yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen ylittää sen kielteiset vaikutukset kauppaan ja kilpailuun.

17.

Valtiontukiuudistusta koskevassa tiedonannossa, joka annettiin 8. toukokuuta 2012 (14), kehotettiin yksilöimään ja määrittelemään yhteiset periaatteet, joita komissio soveltaa aina arvioidessaan, soveltuuko tukitoimenpide sisämarkkinoille. Komissio katsoo siis, että tukitoimenpide on perussopimuksen mukainen, jos se täyttää seuraavat kriteerit: sillä on edistettävä yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti; se on kohdennettava tilanteeseen, jossa tuella saadaan aikaan sellainen merkittävä vaikutus, johon ei päästä markkinoiden omin toimin, esimerkiksi korjaamalla markkinoiden toimintapuute tai puuttumalla oikeudenmukaisuutta tai koheesiota koskevaan ongelmaan; sen on oltava yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen soveltuva politiikan väline; sen on muutettava yritysten käyttäytymistä niin, että ne harjoittavat sellaista ylimääräistä toimintaa, jota ne eivät harjoittaisi ilman tukea tai harjoittaisivat rajoitetusti tai eri tavalla taikka eri paikassa; tuen määrä ja intensiteetti on rajattava välttämättömään vähimmäismäärään; tuen kielteisten vaikutusten on oltava riittävän rajoitettuja; jäsenvaltioilla, komissiolla, talouden toimijoilla ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus saada helposti käyttöönsä kaikki tarvittavat säädökset ja muut tuen myöntämistä koskevat tarpeelliset tiedot.

18.

Jaksoissa 3.1 ja 3.2 kerrotaan tarkemmin näiden yleisten kriteerien pohjalta muodostetuista erityisistä soveltuvuusvaatimuksista, jotka näiden suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvien tukitoimenpiteiden on täytettävä.

3. SISÄMARKKINOILLE SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI PERUSSOPIMUKSEN 107 ARTIKLAN 3 KOHDAN C ALAKOHDAN NOJALLA

3.1 Tuki yrityksille toimialoilla, joiden katsotaan olevan alttiita todelliselle hiilivuodon riskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia (tuki välillisille päästökustannuksille)

19.

Tuki välillisille päästökustannuksille katsotaan sisämarkkinoille soveltuvaksi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, jos jäljempänä mainitut edellytykset täyttyvät.

20.

Tällaisen tuen tavoite on estää merkittävä hiilivuodon riski erityisesti sellaisessa tilanteessa, jossa EU:n päästöoikeuksista johtuvat kustannukset siirretään tuensaajan sähköstä maksamiin hintoihin mutta vastaavia kustannuksia ei sisälly kolmansista maista olevien tuensaajan kilpailijoiden sähköstä maksamiin hintoihin eikä tuensaaja pysty siirtämään näitä kustannuksia tuotteiden hintoihin menettämättä merkittävää osuutta markkinoista. Hiilivuodon riskiin puututaan auttamalla tuensaajia vähentämään altistumistaan tälle riskille. Tämä palvelee ympäristötavoitetta, koske tuen tarkoituksena on estää se, että kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt lisääntyvät, kun tuotantoa siirretään EU:n ulkopuolelle eikä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ole tehty sitovaa kansainvälistä sopimusta.

21.

Jotta voidaan vähentää kilpailun vääristymisen riskiä sisämarkkinoilla, tuki on kohdennettava aloille, jotka altistuvat todelliselle hiilivuodon riskille sen vuoksi, että kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät kustannukset sisällytetään sähkön hintoihin, mistä koituu merkittäviä välillisiä kustannuksia. Näissä suuntaviivoissa katsotaan, että hiilivuodon riski on todellinen ainoastaan, jos tuensaaja toimii jollakin liitteessä I luetelluista toimialoista.

22.

Jos jäsenvaltio päättää myöntää tukea vain joillekin liitteessä I luetelluista aloista, kyseiset alat on valittava objektiivisten, syrjimättömien ja avointen kriteerien perusteella.

23.

Tukikelpoisella toimialalla jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajat valitaan objektiivisten, syrjimättömien ja avointen kriteerien perusteella ja että tukea myönnetään periaatteessa samalla tavoin kaikille samalla toimialalla toimiville kilpailijoille, jos ne ovat samanlaisessa tilanteessa.

24.

Valtiontuki katsotaan tarkoituksenmukaiseksi välineeksi päästökauppajärjestelmästä aiheutuvien välillisten kustannusten kompensoimiseksi riippumatta siitä, missä muodossa se myönnetään. Suorana avustuksena maksettavaa korvausta pidetään tässä yhteydessä tarkoituksenmukaisena välineenä.

25.

Tuki soveltuu sisämarkkinoille vain, jos sillä on kannustava vaikutus. Jotta tuella olisi kannustava vaikutus ja sillä voitaisiin tosiasiallisesti estää hiilivuotoa, sitä on haettava ja se on maksettava tuensaajalle kustannusten aiheutumisvuonna tai sitä seuraavana vuonna.

26.

Jos tuki maksetaan vuonna, jona kustannukset ovat aiheutuneet, käytössä on oltava mekanismi, jolla maksuja voidaan mukauttaa jälkikäteen sen varmistamiseksi, että mahdolliset liikaa suoritetut tukimäärät maksetaan takaisin seuraavana vuonna ennen 1. heinäkuuta.

27.

Tuki on oikeasuhteista ja sen kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kauppaan ovat riittävän vähäiset, jos se on enintään 75 prosenttia aiheutuneista välillisistä päästökustannuksista. Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla varmistetaan, että tehottomille tuotantoprosesseille annettu tuki pysyy rajallisena, ja säilytetään energiatehokkaimpien teknologioiden levittämiseen suunnattu kannustava vaikutus.

28.

Laitoskohtainen enimmäistuki tuotteiden valmistukseen liitteessä I luetelluilla toimialoilla on laskettava seuraavalla kaavalla:

Kun liitteessä II lueteltuja sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoja sovelletaan tuensaajan valmistamiin tuotteisiin, vuonna t aiheutuneista kustannuksista laitoskohtaisesti maksettava tuen enimmäismäärä on

Amax t = Ai × Ct × P t -1 × E × AOt

Tässä kaavassa Ai on tuki-intensiteetti desimaalilukuna (esim. 0,75), Ct on sovellettava hiilidioksidin päästökerroin tai markkinaehtoinen hiilidioksidin päästökerroin (tCO2/MWh) (vuonna t), P t -1 on Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta vuonna t - 1 (euroa/tCO2), E on sovellettava tuotekohtainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, joka määritellään liitteessä II, ja AOt on toteutunut tuotos vuonna t. Nämä käsitteet määritellään jaksossa 1.3.

Kun liitteessä II lueteltuja sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoja ei sovelleta tuensaajan valmistamiin tuotteisiin, vuonna t aiheutuneista kustannuksista laitoskohtaisesti maksettava tuen enimmäismäärä on

Amaxt = Ai × C t × P t -1 × EF × AECt

Tässä kaavassa Ai on tuki-intensiteetti desimaalilukuna (esim. 0,75), Ct on sovellettava hiilidioksidin päästökerroin (tCO2/MWh) (vuonna t), P t -1 on Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta vuonna t - 1 (euroa/tCO2), EF on liitteessä II määritelty toissijainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, ja AEC on toteutunut sähkönkulutus (MWh) vuonna t. Nämä käsitteet määritellään jaksossa 1.3.

29.

Jos laitos valmistaa tuotteita, joihin sovelletaan liitteessä II ilmoitettua sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa, sekä tuotteita, joihin sovelletaan toissijaista sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa, kunkin tuotteen sähkönkulutuksen osuus on laskettava suhteutettuna sen mukaan, miten monta tonnia sitä on tuotettu.

30.

Jos laitos valmistaa tuotteita, jotka ovat tukikelpoisia (eli kuuluvat liitteessä I lueteltuihin tukikelpoisiin toimialoihin), ja tuotteita, jotka eivät ole tukikelpoisia, maksettava enimmäistuki on laskettava ainoastaan tukikelpoisten tuotteiden osalta.

31.

Kun otetaan huomioon, että joillakin aloilla 75 prosentin tuki-intensiteetti ei välttämättä riitä varmistamaan riittävää suojaa hiilivuodon riskiltä, jäsenvaltiot voivat tarvittaessa rajoittaa yksittäisen yrityksen tasolla maksettavien välillisten kustannusten määrää 1,5 prosenttiin kyseisen yrityksen bruttoarvonlisäyksestä vuonna t. Yrityksen bruttoarvonlisäys on laskettava seuraavasti: liikevaihto + valmistus omaan käyttöön + muu varsinaisen toiminnan tuotto +/– varastojen muutos – tavaroiden ja palveluiden ostot (johon ei pidä sisällyttää henkilöstökustannuksia) – muut liikevaihtoon liittyvät tuoteverot, jotka eivät ole vähennyskelpoisia – tuotantoon liittyvät verot. Vaihtoehtoisesti se voidaan laskea myös lisäämällä henkilöstökustannukset bruttotoimintaylijäämään. Arvonlisäykseen ei sisällytetä tuottoja eikä kuluja, jotka yhtiön tilinpäätöksessä kirjataan rahoitustuotoiksi tai -kuluiksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoiksi tai kuluiksi. Arvonlisäys lasketaan ”bruttoperiaatteella”, koska arvostuseriä (kuten poistoja) ei vähennetä (15).

32.

Kun jäsenvaltio päättää rajoittaa yksittäisen yrityksen tasolla maksettavien välillisten kustannusten määrän 1,5 prosenttiin bruttoarvonlisäyksestä, rajoitusta on sovellettava kaikkiin alalla toimiviin tukikelpoisiin yrityksiin. Jos jäsenvaltio päättää soveltaa 1,5 prosenttiin bruttoarvonlisäyksestä asetettua rajaa vain osaan liitteessä I luetelluista aloista, alat on valittava objektiivisten, syrjimättömien ja avointen kriteerien perusteella.

33.

Tuki voi kumuloitua seuraavien kanssa:

a)	muu valtiontuki, joka liittyy erilaisiin tukikelpoisiksi katsottaviin kustannuksiin,

muu valtiontuki, joka liittyy samoihin osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ja muu valtiontuki, johon ei liity tukikelpoisiksi katsottavia kustannuksia, mutta vain siinä tapauksessa, että kumuloitumisen seurauksena tuen enimmäisintensiteetti tai tukeen tämän jakson nojalla sovellettava tukimäärä ei ylity.

34.

Komission keskitetysti hallinnoima unionin rahoitus, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, ei ole valtiontukea. Kun tällaista unionin rahoitusta myönnetään yhdessä valtiontuen kanssa, ainoastaan valtiontuki otetaan huomioon määritettäessä, onko ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä noudatettu, edellyttäen kuitenkin, että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavissa unionin säädöksissä vahvistettua suurinta mahdollista rahoitusastetta.

35.

Tuki ei saa kumuloitua samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseen myönnettävän vähämerkityksisen tuen kanssa, jos kumuloituminen johtaisi tässä jaksossa vahvistetun tuki-intensiteetin ylittymiseen.

36.

Tukiohjelmat, joista tukea myönnetään, eivät saa ylittää kestoltaan näiden suuntaviivojen voimassaoloaikaa (2021–2030).

3.2 Tuki, joka liittyy mahdollisuuteen saada siirtymäkauden ajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotannon nykyaikaistamiseksi

37.

Valtiontuki, joka liittyy mahdollisuuteen saada siirtymäkauden ajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotannon nykyaikaistamiseksi direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklan mukaisesti, on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

38.

Tuen tavoitteena on oltava energia-alan nykyaikaistaminen, monipuolistaminen ja muuttaminen kestävällä tavalla. Tuettujen investointien on oltava turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymisen, vuoteen 2030 ulottuvien unionin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden tavoitteiden, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksessa ilmaistujen pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisia.

39.

Jos investointi johtaa lisääntyneeseen sähköntuotantokapasiteettiin, asianomaisen toiminnanharjoittajan on osoitettava, että se tai muu siihen yhteydessä oleva toiminnanharjoittaja on poistanut käytöstä vastaavan määrän runsaampia päästöjä aiheuttavasta sähköntuotantokapasiteetista lisääntyneen kapasiteetin käyttöönottoon mennessä.

40.

Tuki soveltuu sisämarkkinoille vain, jos sillä on kannustava vaikutus. Kannustavaa vaikutusta tapahtuu silloin, kun tuella kannustetaan tuensaajaa muuttamaan käyttäytymistään tavalla, joka ei toteutuisi ilman tukea. Tuella ei saa kattaa toimintakustannuksia, joita aiheutuisi yritykselle joka tapauksessa, eikä sillä saa kompensoida taloudelliseen toimintaan liittyvää tavanomaista liiketoimintariskiä.

41.

Vastaanottaessaan tukihakemuksen tuen myöntävän viranomaisen on tarkistettava, että tuella on vaadittu kannustava vaikutus.

42.

Tuki voidaan maksaa toiminnanharjoittajille jaettavina päästöoikeuksina vain, jos osoitetaan, että on toteutettu sellainen investointi, joka on valittu tarjouskilpailumenettelyn sääntöjen mukaisesti.

43.

Hankkeille, joissa investointien kokonaismäärä on yli 12,5 miljoonaa euroa, tuki voidaan myöntää vain tarjouskilpailumenettelyllä, joka käydään yhdellä kertaa tai useassa vaiheessa vuosina 2021–2030. Tarjouskilpailumenettelyssä on

a)	noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

varmistettava, että tarjouskilpailuun voivat osallistua ainoastaan sellaiset hankkeet, jotka edistävät energiatuotannon rakenteen ja toimituslähteiden monipuolistamista, tarvittavaa rakenneuudistusta, ympäristönsuojelun parantamista ja infrastruktuurin jälkiasentamista, puhdasta teknologiaa, kuten uusiutuviin energialähteisiin liittyvää teknologiaa, tai energiatuotantoalan nykyaikaistamista, kuten tehokasta ja kestävää kaukolämpöä, sekä energian siirron ja jakelun alan nykyaikaistamista;

määritettävä selkeät, objektiiviset, avoimet ja syrjimättömät valintaperusteet, joilla hankkeet asetetaan paremmuusjärjestykseen, jotta voidaan valita ainoastaan sellaisia hankkeita,

i)	joissa kustannus-hyötyanalyysin perusteella varmistetaan positiivinen nettotulos päästöjen vähentämisessä ja saavutetaan ennalta määritetty merkittävä CO2-vähennysten taso, ottaen huomioon hankkeen koko;

ii)	jotka ovat lisähankkeita ja vastaavat selkeästi korvaus- ja nykyaikaistamistarpeisiin eivätkä aiheuta markkinavetoista energiankysynnän lisäystä;

iii)	joista saadaan paras vastine rahalle;

iv)	jotka eivät edistä eivätkä paranna runsaasti päästöjä aiheuttavan sähköntuotannon taloudellista elinkelpoisuutta tai lisää riippuvuutta päästöjä aiheuttavista fossiilisista polttoaineista.

44.

Hankkeisiin, joihin liittyvien investointien kokonaismäärä on alle 12,5 miljoonaa euroa, voidaan myöntää tukea ilman tarjouskilpailumenettelyä. Hankkeiden valinta on tässä tapauksessa tehtävä objektiivisten ja avointen kriteerien perusteella. Valintaprosessin tulokset on julkaistava julkisesti kommentoitaviksi. Jos samassa laitoksessa on toteutettu useampi kuin yksi investointi, niitä on arvioitava kokonaisuutena sen toteamiseksi, onko 12,5 miljoonan euron kynnysarvo ylitetty, paitsi jos kyseiset investoinnit ovat toisistaan riippumatta teknisesti toteutettavia tai taloudellisesti elinkelpoisia.

45.

Komissio katsoo tuen olevan oikeasuhteista, jos tuki-intensiteetti ei ylitä 70:tä prosenttia investoinnin huomioon otettavista kustannuksista. Kaikki käytettävät luvut on ilmaistava määrinä ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrän on vastattava arvoltaan avustusta. Useissa erissä maksettava tuki on laskettava sen nettonykyarvosta ensimmäisen erän myöntämisajankohtana käyttäen komission asianmukaista viitekorkoa arvon diskonttaamiseksi, jotta huomioidaan ajan kuluminen. Tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajaa kohden.

46.

Tuki ei saa muuttaa kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla varsinkaan, jos tuki keskitetään rajoitetulle määrälle tuensaajia tai jos sillä todennäköisesti vahvistetaan tuensaajien markkina-asemaa (konsernitasolla).

47.

Tuki voi kumuloitua seuraavien kanssa:

a)	muu valtiontuki, joka liittyy erilaisiin tukikelpoisiksi katsottaviin kustannuksiin,

muu valtiontuki, joka liittyy samoihin osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ja muu valtiontuki, johon ei liity tukikelpoisiksi katsottavia kustannuksia, mutta vain siinä tapauksessa, että kumuloitumisen seurauksena tuen enimmäisintensiteetti tai tähän tukeen tämän jakson nojalla sovellettava tukimäärä ei ylity.

48.

Tukea voidaan myöntää samanaikaisesti useasta tukiohjelmasta tai se voi kumuloitua tapauskohtaisen tuen kanssa sillä edellytyksellä, että toimintaan tai hankkeeseen myönnetyn valtiontuen kokonaismäärä ei ylitä tässä jaksossa vahvistettuja tuen enimmäismääriä. Komission keskitetysti hallinnoima unionin rahoitus, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, ei ole valtiontukea. Kun tällaista unionin rahoitusta myönnetään yhdessä valtiontuen kanssa, ainoastaan valtiontuki otetaan huomioon määritettäessä, onko ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä noudatettu, edellyttäen kuitenkin, että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavissa unionin säädöksissä vahvistettua suurinta mahdollista rahoitusastetta.

49.

50.

Tukiohjelmat, joista tukea myönnetään, eivät saa ylittää kestoltaan näiden suuntaviivojen voimassaoloaikaa (2021–2030).

4. ARVIOINTI

51.

Kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi komissio voi vaatia, että tietyistä tukiohjelmista tehdään jälkiarviointi. Arvioinnit on tehtävä tukiohjelmille, joissa mahdollinen kilpailun vääristyminen on erityisen suurta, toisin sanoen ne voivat uhata rajoittaa tai vääristää kilpailua merkittävästi, jos niiden täytäntöönpanoa ei tarkisteta hyvissä ajoin.

52.

Arvioinnin tavoitteiden vuoksi ja jotta voidaan pitää jäsenvaltioihin ja pienempiin tukihankkeisiin kohdistuva hallinnollinen rasitus kohtuullisena, arviointi on tehtävä vain sellaisille tukiohjelmille, joiden talousarvio on suuri tai joihin sisältyy uusia ominaispiirteitä, tai kun on odotettavissa merkittäviä markkinoihin, teknologiaan tai sääntelyyn liittyviä muutoksia. Arvioinnin suorittajan on oltava valtiontuen myöntävästä viranomaisesta riippumaton asiantuntija, ja arviointi on tehtävä komission toimittamien yhteisten menetelmien mukaisesti. Arviointi on julkistettava. Jäsenvaltion on ilmoitettava tukiohjelman yhteydessä alustava arviointisuunnitelma, joka on olennainen osa komission ohjelmasta tekemää arviointia.

53.

Arviointi on toimitettava komissiolle riittävän ajoissa, jotta komissio voi tarvittaessa arvioida tukijärjestelmän voimassaolon jatkamista, ja joka tapauksessa ennen tukijärjestelmän voimassaolon päättymistä. Arvioinnin tarkka laajuus ja säännöt/vaatimukset määritetään tukiohjelman hyväksymispäätöksessä. Arvioinnin tulokset on otettava huomioon päätettäessä tulevista tukitoimenpiteistä, joilla on samankaltainen tavoite.

5. ENERGIAKATSELMUKSET JA ENERGIANHALLINTAJÄRJESTELMÄT

54.

Jakson 3.1 nojalla myönnetyn tuen osalta jäsenvaltiot sitoutuvat varmistamaan, että tuensaaja noudattaa velvoitetta tehdä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (16) 8 artiklassa tarkoitettu energiakatselmus. Katselmus voidaan tehdä joko itsenäisenä katselmuksena tai sertifioidun energianhallintajärjestelmän tai ympäristöasioiden hallintajärjestelmän, esimerkiksi EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) (17), puitteissa.

55.

Jäsenvaltiot sitoutuvat myös seuraamaan, että tuensaajat, jotka kuuluvat direktiivin 2012/27/EU 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti energiakatselmuksen tekemistä koskevan velvoitteen piiriin,

a)	noudattavat katselmuksesta tehtävän raportin suosituksia siltä osin kuin niiden edellyttämien investointien takaisinmaksuaika on enintään kolme vuotta ja investointien kustannukset ovat oikeasuhteisia; tai

b)	pienentävät sähkönkulutuksensa hiilijalanjälkeä siten, että ne kattavat vähintään 30 prosenttia sähkönkulutuksestaan hiilettömistä lähteistä tuotetulla sähköllä; tai

c)	investoivat tukisummasta huomattavan osuuden eli vähintään 50 prosenttia hankkeisiin, joilla saadaan vähennettyä laitoksen kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi ja huomattavasti alle EU:n päästökauppajärjestelmässä maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten sovellettavan vertailuarvon.

6. AVOIMUUS

56.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat tiedot julkaistaan internetissä komission avoimuusmodulissa (18) tai kattavalla valtiontukisivustolla kansallisella tai alueellisella tasolla:

a)	hyväksytyn tukiohjelman tai yksittäisen tuen myöntämistä koskevan päätöksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen koko teksti tai linkki siihen;

b)	tuen myöntävän viranomaisen nimi tai myöntävien viranomaisten nimet;

c)	kunkin tuensaajan nimi ja tunniste, lukuun ottamatta liikesalaisuuksia ja muita luottamuksellisia tietoja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja komission suostumuksella salassapitovelvollisuudesta valtiontukipäätöksissä annetun komission tiedonannon (19) mukaisesti;

d)	tukiväline (20), tukiosuus ja, jos eri kuin edellä, kullekin tuensaajalle myönnetyn tuen nimellismäärä kansallisena valuuttana ilmaistuna (21);

e)	myöntämispäivä (22) ja julkaisupäivä;

f)	yrityksen tyyppi (pk-yritys vai suuryritys);

g)	alue, jolla tuensaaja sijaitsee (NUTS II-tasolla tai sitä alemmalla tasolla);

h)	pääasiallinen toimiala, jolla tuensaaja harjoittaa toimintaa (NACE-kolminumerotasolla);

i)	tuen tavoite.

57.

Tätä vaatimusta sovelletaan, jos yksittäisen tuen määrä ylittää 500 000 euroa.

58.

Nämä tiedot on julkaistava tuen myöntämispäätöksen tekemisen jälkeen, ne on säilytettävä vähintään 10 vuoden ajan ja niiden on oltava rajoituksetta yleisön saatavissa (23).

7. RAPORTOINTI JA SEURANTA

59.

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain kertomukset neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (24) ja komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (25) mukaisesti.

60.

Mainituissa asetuksissa vahvistetun vaatimuksen lisäksi jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaisiin kertomuksiinsa seuraavat tiedot käyttäen komission toimittamaa vakiolomaketta:

a)	tuensaajien nimet ja näiden omistamien tukea saaneiden laitosten nimet;

b)	toimiala tai -alat, jolla tai joilla yksittäiset tuensaajat toimivat (NACE-koodin 4-numerotason tarkkuudella);

c)	vuosi, jonka osalta tuki myönnetään, ja vuosi, jonka aikana se maksetaan;

d)	kunkin tukea saaneen laitoksen toteutunut tuotos asianomaisen toimialan osalta;

e)	kunkin tukea saaneen laitoksen sähkönkulutuksen toteutunut taso (mikäli tukea on annettu toissijaisen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvon perusteella);

f)	Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta, jota käytetään laskettaessa tuen määrää tuensaajaa kohti;

g)	tuen intensiteetti;

h)	kansallinen hiilidioksidin päästökerroin.

61.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista tuen myöntämiseen liittyvistä toimenpiteistä pidetään yksityiskohtaista kirjanpitoa. Tällaisen kirjanpidon on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että edellytyksiä, jotka koskevat tukikelpoisia kustannuksia ja tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, on noudatettu soveltuvin osin. Nämä tiedot on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämispäivämäärästä ja toimitettava pyynnöstä komissiolle.

62.

Kaikkina vuosina, joina jaksossa 3.1 tarkoitettujen tukiohjelmien talousarvio ylittää 25 prosenttia päästöoikeuksien huutokauppaamisesta saaduista tuloista, kyseisen jäsenvaltion on direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 6 kohdan mukaisesti julkaistava raportti, jossa esitetään ylityksen syyt. Raporttiin on sisällytettävä asiaankuuluvat tiedot niiden suurten teollisuuskäyttäjien sähkön hinnoista, jotka hyötyvät ohjelmasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta luottamuksellisten tietojen suojaa koskevia vaatimuksia. Raporttiin on sisällytettävä myös tiedot siitä, onko otettu asianmukaisesti huomioon muut toimenpiteet, joilla välillisiä hiilidioksidikustannuksia alennetaan kestävästi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

63.

Edellä jaksossa 3.2 tarkoitettua tukea saavien sähköntuottajien ja verkonhaltijoiden on raportoitava valittujen investointiensa täytäntöönpanosta vuosittain 28. helmikuuta mennessä, mukaan lukien maksutta jaettujen päästöoikeuksien ja investoinneista aiheutuneiden kulujen tasapaino ja tuettujen investointien tyypit.

8. SOVELTAMISAIKA JA TARKISTAMINEN

64.

Näillä suuntaviivoilla korvataan 1. tammikuuta 2021 alkaen 5. kesäkuuta 2012 julkaistut suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen (26).

65.

Komissio soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2030 välisenä aikana.

66.

Komissio soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 1. tammikuuta 2021 alkaen kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joista se tekee päätöksen, vaikka kyseisistä hankkeista olisi ilmoitettu sille jo ennen suuntaviivojen julkaisemista. Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen (27) mukaisesti sääntöjenvastaista tukea arvioidaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka olivat voimassa päivänä, jona tuki myönnettiin.

67.

Komissio mukauttaa näitä suuntaviivoja vuonna 2025 saattaakseen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot, maantieteelliset alueet ja hiilidioksidipäästökertoimet ajan tasalle. Komissio arvioi vuonna 2025 myös sitä, onko saatavilla sellaisia lisätietoja, joiden perusteella voidaan kehittää liitteessä III kuvattuja hiilidioksidipäästökertoimien laskennassa käytettyjä menetelmiä eli ottaa huomioon vähähiilisten teknologioiden yhä tärkeämpi rooli unionin sähkömarkkinoiden hinnanmuodostuksessa sekä edellä olevan 15 kohdan 11 alakohdan mukaisesti komissiolle ilmoitettujen arviointien päätelmät. Tämän seurauksena jäsenvaltiot voivat joutua mukauttamaan omia ohjelmiaan, jotta ne olisivat linjassa mukautettujen suuntaviivojen kanssa.

68.

Komissio voi päättää näiden suuntaviivojen tarkistamisesta tai mukauttamisesta milloin tahansa, jos se on tarpeen kilpailupolitiikkaan liittyvistä syistä tai muiden unionin politiikanalojen, kansainvälisten sitoumusten tai merkittävän markkinakehityksen huomioon ottamiseksi. Jäsenvaltiot voivat joutua mukauttamaan omia ohjelmiaan, jotta ne olisivat linjassa mukautettujen suuntaviivojen kanssa.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/410, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2018, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3).

(3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(4) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(5) Ks. Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 12. joulukuuta 2019 hyväksymät päätelmät.

(6) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020) 103 final).

(7) Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).

(8) Ks. yhdistetyt asiat T-244/93 ja T-486/93, TWD Textilwerke Deggendorf GmbH v. komissio, ECLI:EU:T:1995:160, ja Komission tiedonanto – Sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokas täytäntöönpano jäsenvaltioissa (EUVL C 272, 15.11.2007, s. 4).

(9) Ks. esimerkiksi komission päätös SA.34385 – Bulgaria – Päästöoikeuksien maksutta jakaminen direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklan mukaisesti vastineeksi sähköntuotantolaitoksiin ja energiainfrastruktuuriin tehtävistä investoinneista (EUVL C 63, 20.2.2015, s. 1) ja komission päätös SA.34674 – Puola – Sähköntuottajille direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklan mukaisesti maksutta jaettavat päästöoikeudet (EUVL C 24, 23.1.2015, s. 1).

(10) Esimerkiksi vuodeksi 2023 myönnettävän tuen osalta se on tietyssä EU:n hiilipörssissä 1. tammikuuta 2022–31. joulukuuta 2022 tarjottujen joulukuuta 2023 koskevien viimeisimpien tarjoushintojen keskiarvo.

(11) Nämä suuntaviivat eivät ole normatiivisia säädöksiä, minkä vuoksi ETA:n sekakomitean ei tarvitse ottaa niitä osaksi ETA-sopimusta. EFTAn valvontaviranomaisen tehtävänä on vahvistaa EFTA-valtioihin sovellettavat aihetta koskevat säännöt, mukaan lukien hiilidioksidin päästökertoimien määrittämisessä käytettävä menetelmä.

(12) Prodcom-luettelo on kaivannais- ja valmistusteollisuuden tuotteiden eurooppalainen luettelo: https://ec.europa.eu/eurostat/ramon/nomenclatures/index.cfm?TargetUrl=LST_NOM&StrGroupCode=CLASSIFIC&StrLanguageCode=EN&IntFamilyCode=&TxtSearch=prodcom&IntCurrentPage=1

(13) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/331, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti (EUVL L 59, 27.2.2019, s. 8).

(14) COM(2012) 0209 final.

(15) Yritystoiminnan rakennetilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 295/2008 (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 13) vahvistetun oikeudellisen kehyksen mukainen koodi 12 15 0.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(17) Asetus (EY) N:o 1221/2009 organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).

(18) https://webgate.ec.europa.eu/competition/transparency/public?lang=fi

(19) C(2003) 4582 (EUVL C 297, 9.12.2003, s. 6).

(20) Avustus/korkotuki; laina / takaisinmaksettavat ennakot / takaisinmaksettava avustus; vakuus; veroetuus tai verovapautus; riskirahoitus; muu (mikä). Jos tuki myönnetään useammista tukivälineistä, on ilmoitettava välinekohtaiset tukimäärät.

(21) Bruttoavustusekvivalentti. Toimintatuen tapauksessa voidaan ilmoittaa vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden.

(22) Päivä, jona tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus saada tuki sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(23) Nämä tiedot on julkaistava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä. Jos on kyse sääntöjenvastaisesta tuesta, jäsenvaltioiden on huolehdittava näiden tietojen julkaisemisesta jälkikäteen kuuden kuukauden kuluessa komission päätöksen päivämäärästä. Tietojen on oltava saatavilla sellaisessa muodossa, joka mahdollistaa hakujen tekemisen, tietojen poiminnan ja julkaisemisen internetissä, esimerkiksi CSV- tai XML-muodossa.

(24) EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9.

(25) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

(26) EUVL C 158, 5.6.2012, s. 4.

(27) EYVL C 119, 22.5.2002, s. 22.

LIITE I

Toimialat, jotka ovat alttiita todelliselle hiilivuodon riskille välillisten päästökustannusten vuoksi

	NACE-koodi	Kuvaus
1.	14.11	Nahkavaatteiden valmistus
2.	24.42	Alumiinin valmistus
3.	20.13	Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus
4.	24.43	Lyijyn, sinkin ja tinan valmistus
5.	17.11	Massan valmistus
6.	17.12	Paperin, kartongin ja pahvin valmistus
7.	24.10	Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus
8.	19.20	Jalostettujen öljytuotteiden valmistus
9.	24.44	Kuparin tuotanto
10.	24.45	Muiden värimetallien tuotanto
11.		Seuraavat osat toimialasta Muovi (20.16):
	20.16.40.15	Polyeteeni, alkumuodossa
12.		Kaikki toimialan Raudan valu tuoteluokat (24.51)
13.		Seuraavat osat toimialasta Lasikuitu (23.14):
	23.14.12.10 23.14.12.30	Lasikuitumatot Lasikuituohutlevyt
14.		Seuraavat osat toimialasta Teollisuuskaasut (20.11):
	20.11.11.50 20.11.12.90	Vety Epäorgaaniset epämetallien happiyhdisteet

LIITE II

Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot tuotteille, jotka kuuluvat liitteessä I esitettyihin NACE-koodeihin

LIITE III

Alueelliset hiilidioksidin päästökertoimet, enimmäismäärä eri maantieteellisillä alueilla (tCO2/MWh)

Alueet		Sovellettava hiilidioksidin päästökerroin
Adrianmeren alue	Kroatia, Slovenia	[…]
Iberia	Espanja, Portugali	[…]
Baltian maat	Latvia, Liettua, Viro	[…]
Länsi-Euroopan keskialue	Itävalta, Saksa, Luxemburg	[…]
Pohjoismaat	Ruotsi, Suomi	[…]
Tšekki-Slovakia	Tšekki, Slovakia	[…]
Belgia		[…]
Bulgaria		[…]
Tanska		[…]
Irlanti		[…]
Kreikka		[…]
Ranska		[…]
Italia		[…]
Kypros		[…]
Unkari		[…]
Malta		[…]
Alankomaat		[…]
Puola		[…]
Romania		[…]

25.9.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 317/25

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2020/C 317/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutosta koskevaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa julkaisupäivästä.

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

”STELVIO”/”STILFSER”

EU-nro: PDO-IT-0255-AM02 – 10.1.2020

SAN (X) SMM ( )

1. Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

Consorzio del Formaggio Stelvio, Via Innsbruck 43, 39 100 Bolzano, Italia

Puh. 0474 570113, Faksi 0474 570177. Edellä mainittu yhdistys täyttää 28 päivänä 2017 annetun ministerin asetuksen 13 §:n 1 momentin mukaiset vaatimukset.

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3. Tuote-eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen nimi

☒	Tuotteen kuvaus

☐	Maantieteellinen alue

☐	Alkuperätodisteet

☒	Tuotantomenetelmä

☐	Yhteys maantieteelliseen alkuperään

☐

Merkinnät

☐	Muu [täsmennettävä]

4. Muutoksen (muutosten) tyyppi:

☒	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti

5. Muutokset

Tuotteen kuvaus

Muutos koskee tuote-eritelmän 5 artiklaa sekä yhtenäisen asiakirjan 3.2 kohtaa, ja sillä on tarkoitus sisällyttää eritelmään paloiteltavasi tarkoitetun tuotteen valmistusta koskevia erityisiä menetelmiä.

Siten tuote-eritelmän (Valmiin tuotteen ominaispiirteet) 5 artiklan loppuun ja yhtenäisen asiakirjan 3.2. kohdan loppuun lisätään seuraava virke:

”Jalostusvaiheessa syntyvän hävikin rajoittamiseksi yksinomaan esipakatun tuotteen (viipaloituna, kuutioina tai raastettuna) valmistukseen tarkoitetun juuston yhteydessä sallitaan myös muun kuin lieriön muotoisen Stelvio/Stilfser ‐juuston tuotanto edellyttäen, että edellä mainittuja painoon ja korkeuteen liittyviä vaatimuksia noudatetaan.”

Muutos koskee näin ollen tuotteen muotoa. Ainoastaan paloiteltavaksi tarkoitetun juuston, joka määritellään sellaiseksi, kun tuotetta aletaan jalostaa SAN-tuotteeksi (kun se asetetaan muottiin), ei tarvitse olla lieriön muotoinen. Tällaista juustoa ei saa myydä sellaisenaan (kokonaisena juustona) SAN-merkintää käyttäen, vaan sen saa luovuttaa kulutukseen ainoastaan paloittelun ja esipakkaamisen jälkeen.

Kun on mahdollisuus käyttää tarkoituksenmukaisempaa muotoa, tuote voidaan paloitella ilman syntyvää elintarvikejätettä, joka on perusteetonta kaikista teknisistä tai laadullisista näkökulmista. Näin voidaan optimoida tuotto ja muokattavuus, kun kypsyminen on saatu päätökseen tuote-eritelmän mukaisesti. Mikään näistä ei heikentäisi ”Stelvio”/”Stilfser” ‐juuston teknisiä ja laadullisia ominaisuuksia.

Tuotantomenetelmä

—	Muutos koskee tuote-eritelmän 3 artiklan 3.3.2 kohtaa sekä yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaa.

Lisätään seuraava virke lehmien ravintoa käsittelevän osan loppuun, kuten 18 päivänä joulukuuta 2013 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 664/2014 edellytetään:

”Rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolelta hankitun rehun osuus ei saa olla yli 50 prosenttia kuiva-aineesta vuositasolla.”

Tämä muutos on täsmennys.

Tuore nurmi ja paikallinen rehu muodostavat sen rehuannoksen osuuden, joka koostuu helposti sulavasta kuidusta, ja ne vaikuttavat huomattavasti maidon kemiallisiin ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Näin ollen ne muodostavat merkittävän osuuden ravinnon kuiva-aineesta.

Perinteisesti maidon tuottamiseen käytettävän lypsykarjan ravinnon muodostamisessa vuoristoalueilla, jotka eivät sovellu viljatuotteiden ja öljysiementen tuottamiseen, on välttämätöntä käyttää määritetyn alueen ulkopuolelta tulevia tiivisteitä ja rehuja. Ruokavalioita on tarpeen täydentää, jotta varmistetaan sen ravitsemuksellinen ja fysiologinen arvo, ja tätä käytetään myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä terveysongelmien torjumiseksi.

Tällaiset rehut mahdollistavat ravintoaineiden nopean saannin, jolloin lypsykarja saa pötsin normaaliin toimintaan tarvitsemansa energian ja proteiinin. Koska rajatun alueen ulkopuolelta hankittavilla rehuilla on vain fysiologinen tehtävä pötsin toiminnan tukemisessa, ne eivät juurikaan vaikuta maidon aistinvaraisiin ominaisuuksiin.

Näin ollen on sallittua käyttää maissisäilörehua, kuivattua rehua sekä ohraa, ruista, ruisvehnää, vehnää, kauraa ja maissia, joko sellaisenaan tai niiden sivutuotteina, ja viidestä ensiksi mainitusta saatavia olkia. Lisäksi on mahdollista käyttää seuraavia öljysiemeniä sekä niistä tehtyjä tuotteita ja sivutuotteita: soija (ei-muuntogeeninen), rapsi, pellavansiemen ja auringonkukka kuorittuna tai osittain kuorittuna, kuivattu juurikasleike, mäski ja kuivatut omenajäännökset, juurikkaat, perunat, oluthiiva, melassi, johanneksenleipä, jauhetut maitotuotteet, aminohapot ja valkuaiset, jotka eivät ole peräisin proteolyysistä, kasvirasvat.

Ehdotetussa muutoksessa vain täsmennetään ravintoa koskevaa kohtaa, eikä sillä ole näin ollen vaikutusta tuotteen yhteyteen tai laatuun.

—	Muutos koskee tuote-eritelmän 4 artiklan 4.2.1 kohtaa, jossa käsitellään raaka-aineen rasvapitoisuutta, sekä yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaa.

Näin ollen voimassa oleva seuraava sanamuoto:

”4.2.1. Rasvapitoisuuden alentaminen.

Maitoa, joka on mahdollisesti puhdistettu baktofugoimalla, voidaan kuoria kevyesti rasvapitoisuuden säännöstelemiseksi 3,45 prosentin ja 3,60 prosentin välillä. Maidon osittaisessa kuorimisessa käytetään kuorimakauhaa.”

Korvataan seuraavasti:

”4.2.1. Rasvapitoisuuden alentaminen.

Maitoa, joka on mahdollisesti puhdistettu baktofugoimalla, voidaan kevyesti kuoria rasvapitoisuuden säännöstelemiseksi 3,45 prosentin ja 3,80 prosentin välillä. Maidon osittaisessa kuorimisessa käytetään kuorimakauhaa.”

Tällä pienellä muutoksella voidaan ottaa huomioon nykyistä realistisempi rasvapitoisuuden vaihteluväli, joka vastaa rasvapitoisuuden todellista vaihteluväliä (3,45 prosentin ja enintään 3,80 prosentin pikemmin kuin 3,6 prosentin välillä), jolloin se noudattaa muita kypsytetylle juustolle asetettuja vaatimuksia.

—	Muutos koskee tuote-eritelmän 4 artiklan 4.2.5 kohtaa sekä yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaa, ja se liittyy käytettävään juoksutteeseen.

Näin ollen voimassa oleva seuraava sanamuoto:

”Jalostettavaan maitoon, johon on mahdollisesti lisätty maitohappobakteereja, lisätään vasikanjuoksutetta 85 minuutin kuluessa, kun jalostettavan massan lämpötila on noin 32–33 °C. Ainoa koaguloiva entsyymi, jota saa käyttää, on juoksute nestemäisessä tai jauhemaisessa muodossa. Juoksute on valmistettava perinteistä menetelmää noudattaen, aktiivisuuden on oltava 1:15 000, ja sen koostumuksesta noin 75 prosenttia on oltava kymosiiniä ja 25 prosenttia pepsiiniä. Se ei saa sisältää minkäänlaisia koagulantteja (esimerkiksi mikrobiologista alkuperää olevia koagulantteja), se ei saa olla geneettisesti muunneltua tai sisältää geneettisesti muunneltuja koaguloivia entsyymejä.”

Korvataan seuraavasti:

”Jalostettavaan maitoon, johon on mahdollisesti lisätty maitohappobakteereja, lisätään vasikanjuoksutetta tai muuta juoksutetta, joka voi olla myös kasviperäistä, 85 minuutin kuluessa, kun jalostettavan massan lämpötila on noin 32–33 °C.

Koaguloivaa entsyymiä voidaan käyttää nestemäisessä tai jauhemaisessa muodossa. Juoksute on valmistettava perinteistä menetelmää noudattaen, aktiivisuuden on oltava 1:15 000, ja sen koostumuksesta noin 75 prosenttia on oltava kymosiiniä ja 25 prosenttia pepsiiniä. Juoksute ei saa olla geneettisesti muunneltua tai sisältää geneettisesti muunneltuja koaguloivia entsyymejä.”

Nykyisen tuote-eritelmän mukaan ainoastaan vasikanjuoksutteen käyttö on sallittua. Tämä vaatimus vaikuttaa nykytilanteessa hyvin rajoittavalta ja saattaa jarruttaa sitä teknistä kehitystä, joka on jo jonkin aikaa ollut tyypillistä määritetyn alueen eräille tähän asti SAN-merkinnän ulkopuolelle jätetyille tuotteille, vaikka niillä on kaikki kypsytetyn juuston ominaispiirteet ja ne täyttävät sen kaikki kemialliset ja aistinvaraiset vaatimukset.

Tämän kehityksen ansiosta kyetään myös vastaamaan yhä erilaisempiin kuluttajien vaatimuksiin.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”STELVIO”/”STILFSER”

EU-nro: PDO-IT-0255-AM02 – 10.1.2020

SAN (X) SMM ( )

1. Nimi/nimet

”Stelvio”/”Stilfser”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1 Tuotelaji

Luokka 1.3 Juusto

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Kun Stelvio/Stilfser ‐juusto saatetaan kulutukseen sen jälkeen, kun se on kypsynyt vähintään 60 päivää, se on muodoltaan lieriömäinen, sen reunat ovat tasaiset, pohja on suora tai hieman kovera. Sen mitat ovat seuraavat: massa: 8–10 kg; halkaisija: 34–38 cm; korkeus: 8–11 cm. Rasvapitoisuus kuiva-aineessa on vähintään 50 prosenttia, ja kosteuspitoisuus on korkeintaan 44 prosenttia. Kuoren värin on oltava tuotteelle tyypillinen, ja se vaihtelee keltaisesta oranssinruskeaan. Juusto on rakenteeltaan tiivis ja sen koostumus on joustava ja kimmoisa. Sen väri vaihtelee vaaleankeltaisesta oljenkeltaiseen, ja siinä on epäsäännöllisiä pieniä ja keskisuuria koloja.

Stelvio/Stilfser ‐juustoa myydään joko kokonaisina tai annospaloina, ja tuotaessa markkinoille siihen kiinnitetään alkuperänimityksen ilmaiseva merkki.

3.3 Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Mahdollisen alppilaitumilla tapahtuvan laiduntamisen aikana lehmien pääasiallinen ravinto on tuore nurmi, ja navetassa niiden pääasiallinen ravinto koostuu vapaasti saatavilla olevasta kuivatusta heinästä ja nurmisäilörehusta, jota korjataan määritetyllä alueella korkeintaan 15 kg eläintä kohden.

Tuore nurmi ja paikallinen rehu muodostavat sen rehuannoksen osuuden, joka koostuu helposti sulavasta kuidusta, ja ne vaikuttavat merkittävästi maidon kemiallisiin ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Näin ollen ne muodostavat merkittävän osuuden (joka ei alita 50 prosenttia) ruokavalion kuiva-aineesta.

Tällaiset rehut mahdollistavat ravintoaineiden nopean saannin, jolloin lypsykarja saa pötsin normaaliin toimintaan tarvitsemansa energian ja proteiinin. Koska rajatun alueen ulkopuolelta hankittavilla rehuilla on vain fysiologinen tehtävä pötsin toiminnan tukemisessa, ne eivät käytännössä vaikuta maidon aistinvaraisiin ominaisuuksiin.

Näin ollen on sallittua käyttää maissisäilörehua, kuivattua rehua, ohraa, ruista, ruisvehnää, vehnää, kauraa ja maissia, joko sellaisenaan tai niiden sivutuotteina, ja viidestä ensiksi mainitusta saatavia olkia. Lisäksi on mahdollista käyttää seuraavia öljysiemeniä sekä niistä tehtyjä tuotteita ja sivutuotteita: soija (ei-muuntogeeninen), rapsi, pellavansiemen ja auringonkukansiemenet kuorittuina tai osittain kuorittuina, kuivattu juurikasleike, mäski ja kuivatut omenajäännökset, juurikkaat, perunat, oluthiivat, melassi, johanneksenleipä, jauhetut maitotuotteet, aminohapot ja valkuaiset, jotka eivät ole peräisin proteolyysistä, kasvirasvat.

Rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolelta hankitun rehun osuus ei saa olla yli 50 prosenttia kuiva-aineesta vuositasolla.

Stelvio/Stilfser ‐juustoa valmistetaan käyttämällä lehmänmaitoa, jota saadaan määritetyllä maantieteellisellä alueella lehmistä, joita ruokitaan pääasiassa kyseiseltä alueelta peräisin olevalla rehulla. Tämän rehun proteiinipitoisuus on yli 3,10 prosenttia. Maitoa voidaan kevyesti kuoria rasvapitoisuuden säännöstelemiseksi 3,45 prosentin ja 3,80 prosentin välillä.

3.4 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikki tuote-eritelmässä ja tässä asiakirjassa kuvatut toimenpiteet suoritetaan alla 4 kohdassa määritetyllä maantieteellisellä alueella, aina karjankasvatuksesta lypsyyn, maidon keräykseen ja jalostukseen, juuston valmistukseen ja kypsytykseen asti.

3.5 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Kokonaiset juustokiekot paloitellaan vasta sen jälkeen, kun niihin on kiinnitetty alkuperänimityksen ilmaiseva merkki. Stelvio/Stilfser ‐juusto voidaan pakata annospaloihin myös määritetyn maantieteellisen alueen ulkopuolella. Kun Stelvio/Stilfser ‐juusto saatetaan kulutukseen, siinä on alkuperänimityksen ilmaiseva merkki, tai pakkaukseen on kiinnitetty itseliimautuva etiketti ja/tai siinä on valmiiksi tulostettu kääre, johon on merkitty suojattu alkuperänimitys.

3.6 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Kokonaisena kulutukseen saatettavassa Stelvio/Stilfser ‐juustossa on alkuperänimityksen ilmaiseva merkki, joka kiinnitetään vasta sen jälkeen, kun juusto on kypsynyt 60 päivää, sekä merkintä, josta käy ilmi sen erä, tuotantopäivämäärä ja tuottajan tunnus. Tuote saatetaan kulutukseen niin, että siihen on kiinnitetty alkuperänimityksen ilmaiseva merkki. Alkuperänimityksessä on sanat ”Stilfser-Stelvio” punaisin kirjaimin.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Stelvio/Stilfser ‐juuston määritetty maantieteellinen alue, jolla tapahtuvat kaikki vaiheet aina karjankasvatuksesta lypsyyn, maidon keräykseen ja jalostukseen, juuston valmistukseen ja kypsytykseen asti, muodostuu seuraavista Bolzanon autonomisen maakunnan osista: Val Venosta, Burgraviato, Salto-Sciliar, Val Pusteria, Val d’Isarco, Bolzanon kunta. Alueeseen kuuluu 84 kunnan väestönlaskenta- ja hallintoalueet.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Stelvio/Stilfser juusto, jota valmistetaan perinteisesti 4 kohdassa määritellyllä alueella, on ajan mittaan säilyttänyt erityiset ominaisuudet. Ne ovat muovautuneet alppialueen ympäristössä Stelvio/Stilfser ‐vuoristoalueella, joka on juuston pääasiallinen tuotantoalue ja josta se on saanut nimensä. Alto Adigen alppialueen yhtenäiset ilmaston ja maaperän olosuhteet vaikuttavat lehmien ravinnon pääasiallisen osan muodostavan rehun laatuun ja näin ollen tästä maidosta kyseisellä alueella valmistettuun juustoon.

Eräissä historiallisissa teksteissä kuvataan alppilaidunten nurmea (marbl ja madaun), jotka soveltuivat parhaiten tuotettavan maidon laadun parantamiseen. Määritetyn alueen erityiset ympäristö- ja ilmasto-olosuhteet ovat yhteydessä alueen vuoristoympäristöön, jolla on aina tyypillisesti ollut maatiloja (masi) 500–2 000 metrin korkeudessa, ja ne liittyvät tiiviisti kotoperäisen mikrobikasvuston muodostumiseen kypsymisen aikana. Nämä ainutlaatuiset ja jäljittelemättömät ympäristötekijät yhdessä tuotantoperinteen ajan mittaan tapahtuneen kehityksen kanssa antavat suojatun alkuperänimityksen saaneelle Stelvio/Stilfser ‐juustolle sen erityiset ominaisuudet, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen, omaleimaisen ja paikalliset ominaisuudet pysyvästi esiin tuovan tuotteen.

Niiden erityisten ominaisuuksien ohella, jotka on esitetty 3.2 kohdassa, tuotteella on erityisen ainutlaatuiset ominaisuudet, jotka voidaan tiivistää seuraavasti:

—	kuoren väri: vaihtelee keltaoranssista oranssinruskeaan

—	maku: aromaattinen ja korostunut, ajoittain pistävä

—	rasvan osuus kuiva-aineesta: 50 prosenttia tai enemmän.

Juuston luonnolliseen kypsymiseen liittyy eräitä ainutlaatuisia ominaispiirteitä, jotka auttavat antamaan sille selvästi erottuvan maun. Tähän vaikuttavat tuoreen nurmen käyttö lehmien laiduntaessa vuoristolaitumilla, niiden navetassa saama ravinto, joka perustuu pääasiassa määritetyllä alueella korjattuun rehuun ja nurmisäilörehuun, niistä saadun maidon yksinomainen käyttö siihen liittyvine vuoriston ja maaperän ominaisuuksineen, sekä alppialueen erityislaatuisen nurmen piirteet ja jalostuksen aikana käytettävä eri aerobisista bakteerikannoista muodostuva mikrobikasvusto. Näillä tekijöillä on ratkaiseva merkitys sekä juuston kuoren värin muodostumiselle että tuotteen tunnusomaiselle maulle ja tuoksulle. Lisäksi lehmien yleisravinto saa aikaan melko korkean rasvapitoisuuden kuiva-ainepitoisuuteen verrattuna.

Edellä mainittu tekijät, joista on saatu merkkejä jo myöhäiseltä keskiajalta lähtien erilaisista historian lähteistä, ovat vakiintuneet tapojen ja perinteisten paikallisten perinteisten tilojen, erityisesti maso-tilojen, ansiosta, ja ne kirjattiin vuonna 1914 Stilf-meijerissä (Stelvio) laadittuun asiakirjaan, jossa kuvattiin tuote ja sen tuotantoprosessi. Kaikki tämä on edistänyt merkittävästi taloudellista toimintaa koko maantieteellisellä alueella. Tuote-eritelmällä säännellään tätä toimintaa asettamalla sekä karjankasvattajiin että jalostajiin sovellettavat vaatimukset, joiden täyttymistä seurataan erityisin merkinnöin ja tiedoin sekä kutakin alueen yksittäistä toimijaa koskevilla tunnistusjärjestelmillä ja pitämällä kirjaa jalostuksesta, tuotannosta ja alkuperänimityksen käyttöoikeudesta.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

Eritelmän konsolidoitu teksti on saatavissa internetosoitteessa: http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

tai

menemällä suoraan maa- ja metsätalousministeriön kotisivulle (www.politicheagricole.it), valitsemalla ensin ”Prodotti DOP IGP” (ylhäällä oikealla), sen jälkeen ”Prodotti DOP IGP STG” (näytön vasemmassa laidassa) ja lopuksi ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE”.

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

25.9.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 317/31

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2020/C 317/10)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1)51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”ČESKÝ MODRÝ MÁK”

EU-nro: PGI-CZ-02236 – 3.11.2016

SAN ( ) SMM (X)

1. Nimi/nimet

”Český modrý mák”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Tšekki

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotetyyppi

Luokka 1.8: Muut liitteeseen I kuuluvat tuotteet (mausteet jne.)

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Český modrý mák” tarkoitetaan oopiumiunikon (Papaver somniferum L.) siemeniä, jotka täyttävät elintarvikkeiden käytölle asetetut vaatimukset tässä asiakirjassa esitettyjen laatuvaatimusten mukaisesti.

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Český modrý mák” piiriin kuuluvalla tuotteella, joka on tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeissa ja saatettavaksi loppukäyttäjän kulutukseen, on oltava seuraavat ominaisuudet:

Fyysiset ja aistinvaraiset ominaisuudet.

Ulkomuoto: pitkänomainen, munuaisen muotoinen siemen, jonka pituus on noin 1 mm, pinta on hieman painunut, painaumat ovat kuusikulmaisia, reunat ovat hieman ulkonevat, terve, vioittumaton ja kypsä ulkomuoto, varastoitavaksi sopiva.

Väri: kirkas, taivaansinisestä siniharmaaseen.

Maku: makea, aavistuksen kitkerä.

Tuoksu: tunnusomainen, ”Český modrý mákille” tyypillinen, hienostunut ja miellyttävä.

Koostumus: irtonainen, paakkuuntumaton.

Kemialliset ja ravitsemukselliset tiedot

Český modrý mák ‐oopiuminunikon siementen (valikoitujen) keskimääriset ravitsemukselliset tiedot 100:aa grammaa kohden ovat seuraavat:

kalsium 1 402 mg

kupari 2,20 mg

rasvat 45,80 g

sinkki 10 mg

niasiini 0,99 mg

magnesium 333 mg

rauta 9,50 mg

E-vitamiini: 4 mg;

natrium 21 mg

tiamiini 0,86 mg

mangaani 2 mg

fosfori 854 mg.

B6-vitamiini: 0,55 mg;

kalium 705 mg;

riboflaviini 0,17 mg

Morfiinin, tebaiinin ja kodeiinin kokonaispitoisuus ei saa olla yli 25:tä mg/kg siemenen pinnalla eikä 0,8:aa prosenttia siemenkodan kuiva-aineesta. Suojatun maantieteellisen merkinnän piiriin kuuluvaa tuotetta ”Český modrý mák” ei saa koskaan sekoittaa unikonsiemeniin, joita valmistetaan raaka-aineeksi farmaseuttiseen käyttöön.

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

—

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Viljely, sadonkorjuu ja kuivatus

Tuote kasvaa sopivassa maaperässä määritellyillä alueilla, ja kylvö saadaan päätökseen 20. huhtikuuta mennessä.

Siementen sadonkorjuu voidaan suorittaa mekaanisesti (yleensä perinteisessä maanviljelyssä) tai mahdollisesti käsin (erityisesti luomuviljelyssä).

Unikonvarsien ja ‐siementen sekoitus on kuivatettava kokonaan halleissa, joissa on aktiivinen ilmanvaihto.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Tuotetta ei saa sekoittaa sellaisten muiden tuotteiden kanssa, jotka eivät täytä eritelmän vaatimuksia.

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

—

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellisen alueen rajat on määritelty seuraavasti:

—	lounaassa: Chebská pánev, Český les, Šumava, Blanský les ja Novohradské horyn rinteet;

—	etelässä: Třeboňská pánev, Českomoravská vrchovinan eteläinen vuoren harja sekä Dyjejoki ja Moravajoki Hodonín takana;

—	kaakossa: Bílé Karpatyn suojellun maisema-alueen läntiset ja pohjoiset vuoren harjat;

—	idässä: Beskydyn suojellun maisema-alueen länsi-, pohjois- ja kaakkoisosan vuoren harjat;

—	lännessä aluetta rajaa Ohřejoki,

—	luoteisosan rajan muodostavat Mostecká pánev ja Elbejoki aina Děčínin kaupunkiin asti;

—	pohjoisessa rajan muodostavat Ploučnicejoki ja Kamenicejoki, Lužické hory ja Liberecká pánev, Krkonošen eteläiset rinteet, Broumovské hory sekä Orlické horyn eteläiset rinteet;

koillisessa: Kralický Sněžníkin rinteet, Rychlebské hory Zlatohorská vrchovina, Opavicejoki sen yhtymäkohtaan Opavajoen kanssa, Opavajoki sen yhtymäkohtaan Oderjoen kanssa, Oderjoki sen yhtymäkohtaan Olšejoen kanssa, Olšejoki sen yhtymäkohtaan Lomnájoen kanssa ja Lomnájoki aina Beskydyn suojeltuun maisema-alueeseen asti.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

”Český modrý mákin” rekisteröintiä koskeva hakemus perustuu unikonsiementen aistinvaraisiin ja ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, jotka erottavat ne muista markkinoilla olevista unikonsiemenistä ja jotka liittyvät maantieteellisellä alueella tapahtuvaan viljelyyn.

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Český modrý mák” piiriin kuuluvan tuotteen tuoksu ja maku ovat tunnusomaiset, koska muiden oopiumunikon, erityisesti vaaleamman lajikkeen, siementen maku ja tuoksu ovat miedommat, tai makua ja tuoksua ei ole lainkaan, ja koska niiden siemenkuori on ohut, niiden kuitu- ja ligniinipitoisuus on alhainen. Lisäksi niissä on aineita, joiden merkitys on maun kannalta merkittävä. ”Český modrý mák” on näin ollen tuote, jolla on tunnusomaiset aistinvaraiset ominaisuudet, jotka erottavat ne muista unikoista. Unikonsiemenet sisältävät 40–60 prosenttia hyvin arvokkaita öljyjä (ensisijaisesti linolihappoja sekä öljy-, palmitiini-, steariini- sekä linoleenihappoja).

Maantieteellisen merkinnän ”Český modrý mák” piiriin kuuluvan tuotteen ainutlaatuisilla ominaisuuksilla on yhteys kyseessä olevan maantieteellisen alueen erityisten maalajien ja ilmastovyöhykkeiden yhdistelmään sekä siihen, että unikkoja on perinteisesti viljelty näissä olosuhteissa jo yli 150 vuoden ajan. Suojattu maantieteellinen merkintä käsittää kaikki alueet, joilla on tarkkaan määriteltyjä maalajeja, aina 700 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitseviin alueisiin. Suojatun maantieteellisen merkinnän piiriin kuuluvan tuotteen viljelyä varten määriteltyihin alueisiin kuuluu jopa 700 metrin korkeudessa sijaitsevia ilmastovyöhykkeitä, ja parhaat tuotanto-olosuhteet löytyvät hieman kumpuilevista tasaisiin alueisiin, joiden korkeus vaihtelee 300–700 metrin välillä juurikkaan ja ohran tai perunan ja viljan ja ohran viljelyalueilla (Vrbenský, 1960). Tšekin tasavallan ilmastovyöhykekartassa määritellyt ilmastovyöhykkeet ovat olennaisilta osiltaan rinnastettavissa maalajeihin.

a) Erityiset maalajit

Pararendzina, Rendzina (Leptosol (kalkkipitoinen)), Arenic Regosol, Fluvisol, Smonice (Vertisol), Chernozem (mustamulta), Chernics, Shedozem (harmaamulta), Hnedozem (ruskomaa), Luvisol, Modal Cambisol, Acidic Cambisol, Dystric Cambisol, Eutrophic Cambisol, Pelozem (Clayic Cambisol), Pseudogley (Stagnosol), Glei-maa, Organosol, Anthrosol.

b) Ilmastovyöhykkeet

lämmin, kuiva lämmin, kohtalaisen kuiva lämmin, kohtalaisen kostea kohtalaisen lämmin, kuivasta kohtalaisen lämpimään, kohtalaisen kostea kohtalaisen lämmin (tai lämmin), huomattavan kostea kohtalaisen lämmin, kostea.

”Český modrý mákin” laatua määrittävät olennaisesti ilmasto-olosuhteet, erityisesti vuoden aikana esiintyvät lämpötilat ja sateet, jotka eroavat merkittävästi muiden alueiden lämpötiloista ja sateista. Tämä on erityisen tärkeää, kun ne yhdistetään määriteltyjen alueiden maalajeihin. Tärkein ero rajattujen ilmastovyöhykkeiden ja rannikon ilmastojen välillä johtuu talvikaudesta (kosteuspitoisuuden taso on korkeampi kevään alussa, joten ajankohta on suotuisampi istutukselle), sekä siitä, että kesäkuukausien alhaisempi kosteustaso ei vaikuta kielteisesti unikkojen tuotantoon, koska unikko ei kestä kosteaa ilmaa kypsyessään. Vedenpuutteella on hyvin kielteinen vaikutus unikon tuotantoon, koska se rajoittaa sitä. ”Český modrý mák” edellyttää rakenteellisia maalajeja ja hyvää vesihuoltoa. Määriteltyjen maalajien olosuhteet ovat ihanteelliset, koska niiden ansiosta viljelykasvit voidaan kylvää kylmään maahan, joka kykenee sitomaan ainakin talven jäljelle jäävän kosteuden ja tiivistyneen nesteen, joka on peräisin maan ja ilman kosteudesta. Näillä ilmastovyöhykkeillä, joilla kasvatetaan unikkoa, vallitseva aurinkoinen ja lämmin sää on ihanteellinen, koska unikko on pitkänpäivänkasvi. Tällainen sää on myös hyvin toivottava, kun siemenkodat kukkivat ja kypsyvät, sillä se nopeuttaa tätä prosessia. Lämpövaatimukset muuttuvat kasvun aikana. Vaatimukset täyttyvät parhaiten juuri Tšekin ilmastovyöhykkeillä, koska liian kuumilla säillä on kielteinen vaikutus rasvan muodostumiseen, ja rasva- ja valkuaisainepitoisuuden välisen haitallisen yhteyden vuoksi ne vaikuttavat valkuaisaineiden, eli morfiinin esiasteiden, lisääntymiseen.

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Český modrý mák” piiriin kuuluva tuote on rasvainen unikkokasvi, jolle on tyypillistä alhainen alkaloidisisältö ja huomattavan alhaiset morfiini- ja tebaiinitasot, ja tämä tulee esiin myös sen aistinvaraisissa ominaisuuksissa (tuoksu ja maku). Tšekin ja ulkomaisten laboratorioiden suorittamat pitkän aikavälin analyysit ovat vahvistaneet, että suojatun maantieteellisen merkinnän ”Český modrý mák” piiriin kuuluvan tuotteen morfiinisisältö on alle paikallisella lainsäädännöllä säädetyn rajan. Tuotteelle on lisäksi tyypillistä hyvin alhainen muiden alkaloidien määrä. Muut unikonsiemenet on jalostettava elintarvikekäyttöön, koska esimerkiksi niiden morfiinipitoisuus voi olla jopa kymmenen kertaa korkeampi kuin muissa. Näiden unikkolajikkeiden laatuun liittyvät ja aistinvaraiset ominaisuudet (maku, tuoksu) kuitenkin heikentyvät jalostamisen aikana (mm. siementen pesu, lämmönkestävyyskäsittely). Toisin sanoen suojatun maantieteellisen merkinnän ”Český modrý mák” piiriin kuuluvan tuotteen hyvät aistinvaraiset ominaisuudet syntyvät luonnollisesti sen maantieteellisen alueen ansiosta, josta se on peräisin, eikä jalostusta tarvita.

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Český modrý mák” piiriin kuuluvalla tuotteella on hyödyllisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia, ja se sisältää merkittävän määrän ravitsemuksellisia ainesosia. Sen kalsiumpitoisuus on erityisen suuri (600 kertaa korkeampi kuin vehnäjauhossa ja yhdeksän kertaa korkeampi kuin saksanpähkinöissä), se sisältää runsaasti E-vitamiinia, pantoteenihappoa, niasiinia ja tiamiinia sekä kivennäisaineita (kuparia, sinkkiä, magnesiumia ja rautaa).

Tämän lisäksi korkeammalla leveysasteella ja suotuisalla korkeudella on myönteinen vaikutus, sillä ne tuottavat runsaammin tyydyttymättömiä rasvahappoja, joiden viskositeetti on alhaisempi ja jotka ovat vähemmän alttiita hapettumiselle. Lisäksi niillä on myönteinen hyödyllisiä ravitsemusarvoja lisäävä vaikutus. Tämä on osoitettu asiantuntijoiden tutkimuksissa ja sellaisista kokeista saaduissa tuloksissa, joissa on havainnoitu rasvahappojen ja niiden estereiden käyttäytymistä (Steinbach M, Lazarovici M, Ille C, et al. Rev Tomaine Med Ing1, 451, 1964; Vereschagin AG, Biochimija 27, 1866, 1962). Tällä ilmastovyöhykkeellä kasvava tuote sisältää merkittävän määrän linoleeni- ja linolihappoa. Myös tämä vahvistaa suojatun maantieteellisen merkinnän ”Český modrý mák” piiriin kuuluvan tuotteen erityisluonteen, joka pohjautuu sen maantieteellisen alkuperän tuomiin ainutlaatuisiin ominaisuuksiin (Zehnálek P., ‘Mák – stále nedoceněný’ (Unikko – edelleen aliarvostettu), 4, Výživa a potraviny (Ravitsemus ja ruoka) 5/2016).

”Český modrý mákia” arvostetaan hyvin paljon monissa maissa sen laadullisten ominaisuuksien vuoksi, mistä on osoituksena, että 85 prosenttia ”Český modrý mákin” siemenistä viedään ulkomaille. Tuote on suosittu elintarvikkeiden ainesosa erityisesti maissa, joissa unikonsiemeniä käytetään leipomotuotteiden täytteenä.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://isdv.upv.cz/webapp/resdb.print_detail.det?pspis=OP/263

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 317

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	63. vuosikerta 25. syyskuu 2020

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan komissio
2020/C 317/01	Komission lausunto, annettu 23 päivänä syyskuuta 2020, Ruotsissa sijaitsevan Ringhalsin ydinvoimalan yksiköiden 1 ja 2 käytöstä poistamisesta syntyvän radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevasta suunnitelmasta	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2020/C 317/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9942 – Partners Group / Bridgepoint/Rovensa) ( 1 )	3
2020/C 317/03	Menettelyn aloittaminen (Asia M.9820 – Danfoss / Eaton Hydraulics) ( 1 )	4
2020/C 317/04	Komission tiedonanto Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2021 jälkeen	5

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2020/C 317/05	Euron kurssi — 24. syyskuuta 2020	20
	Tilintarkastustuomioistuin
2020/C 317/06	Erityiskertomus 19/2020 Euroopan teollisuuden digitalisointi: kunnianhimoinen aloite, jonka onnistuminen riippuu EU:n, valtioiden ja yritysten sitoutumisen kestävyydestä	21

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2020/C 317/07	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9928 – QuattroR/HGM/Burgo) Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	22
2020/C 317/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9962 – Mylan / Aspenin tromboosiliiketoiminta EU-alueella) ( 1 )	24
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2020/C 317/09	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen	25
2020/C 317/10	Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla	31

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1645
JPY	Japanin jeniä	122,73
DKK	Tanskan kruunua	7,4425
GBP	Englannin puntaa	0,91228
SEK	Ruotsin kruunua	10,5793
CHF	Sveitsin frangia	1,0772
ISK	Islannin kruunua	161,80
NOK	Norjan kruunua	11,1023
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,015
HUF	Unkarin forinttia	364,45
PLN	Puolan zlotya	4,5293
RON	Romanian leuta	4,8755
TRY	Turkin liiraa	8,8851
AUD	Australian dollaria	1,6539
CAD	Kanadan dollaria	1,5600
HKD	Hongkongin dollaria	9,0250
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7847
SGD	Singaporen dollaria	1,6029
KRW	Etelä-Korean wonia	1 367,55
ZAR	Etelä-Afrikan randia	19,8675
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,9527
HRK	Kroatian kunaa	7,5530
IDR	Indonesian rupiaa	17 339,41
MYR	Malesian ringgitiä	4,8542
PHP	Filippiinien pesoa	56,547
RUB	Venäjän ruplaa	89,8713
THB	Thaimaan bahtia	36,821
BRL	Brasilian realia	6,4935
MXN	Meksikon pesoa	26,1062
INR	Intian rupiaa	86,1145