Euron kurssi (1)

26. elokuuta 2020

(2020/C 283/01)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1789
JPY	Japanin jeniä	125,34
DKK	Tanskan kruunua	7,4439
GBP	Englannin puntaa	0,89690
SEK	Ruotsin kruunua	10,3348
CHF	Sveitsin frangia	1,0738
ISK	Islannin kruunua	163,20
NOK	Norjan kruunua	10,5603
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,262
HUF	Unkarin forinttia	354,74
PLN	Puolan zlotya	4,4074
RON	Romanian leuta	4,8419
TRY	Turkin liiraa	8,6706
AUD	Australian dollaria	1,6371
CAD	Kanadan dollaria	1,5543
HKD	Hongkongin dollaria	9,1368
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7971
SGD	Singaporen dollaria	1,6130
KRW	Etelä-Korean wonia	1 398,97
ZAR	Etelä-Afrikan randia	19,7996
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,1262
HRK	Kroatian kunaa	7,5273
IDR	Indonesian rupiaa	17 297,41
MYR	Malesian ringgitiä	4,9160
PHP	Filippiinien pesoa	57,264
RUB	Venäjän ruplaa	89,3568
THB	Thaimaan bahtia	36,947
BRL	Brasilian realia	6,5317
MXN	Meksikon pesoa	25,8750
INR	Intian rupiaa	87,6130

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea

(2020/C 283/02)

EFTAn valvontaviranomainen ei vastusta seuraavaa valtiontukitoimenpidettä:

Päätöksen tekopäivä	20.5.2020
Asian nro	85199
Päätöksen nro	046/20/KOL
EFTA-valtio	Norja
Nimike	Covid-19-lainatukiohjelma valmismatkojen tarjoajille
Oikeusperusta	Suurkäräjien päätös lainatukiohjelman hyväksymisestä. Valtion tukemien yksittäisten lainasopimusten ehdot tullaan esittämään kauppa-, teollisuus- ja kalastusministeriön Innovasjon Norgelle osoittamissa toimeksiantokirjeessä ja rahoitusehdoissa.
Toimenpidetyyppi	Ohjelma
Tarkoitus	Varmistaa i) valmismatkamarkkinoiden toimijoiden likviditeetin riittävyys, ii) mahdollisimman nopea korvausjärjestely tai takaisinmaksu valmismatkoja ostaneille ja iii) taloudellisen toiminnan jatkuminen covid-19-pandemian aikana ja jälkeen myöntämällä korkotuettuja lainoja.
Tukimuoto	Tuetut lainat
Talousarvio	2 mrd. Norjan kruunua
Kesto	25.5.2020–15.9.2020
Toimiala	Valmismatkat
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Innovasjon Norge Akersgata 13 0104 Oslo, NORJA

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä EFTAn valvontaviranomaisen verkkosivuilta: http://www.eftasurv.int/state-aid/state-aid-register/decisions/

TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,

asiassa E-4/19

Campbell

v.

Norjan hallitus, jota edustaa maahanmuuttoasioiden valituslautakunta (Utlendingsnemnda – UNE)

(Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – Direktiivi 2004/38/EY – Oleskeluoikeus – Kolmansien maiden kansalaisten johdetut oikeudet)

(2020/C 283/03)

Asiassa E-4/19, Campbell v. Norjan hallitus, jota edustaa maahanmuuttoasioiden valituslautakunta (Utlendingsnemnda – UNE), Norjan korkein oikeus (Norges Høyesterett) on esittänyt valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden välisen sopimuksen 34 artiklan nojalla tuomioistuimelle PYYNNÖN, joka koskee Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY, erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan luettuna yhdessä 7 artiklan 2 kohdan kanssa, tulkintaa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Páll Hreinsson, presidentti, ja tuomarit Per Christiansen ja Bernd Hammermann (esittelevä tuomari), on antanut 13 päivänä toukokuuta 2020 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1.

Kun ETA-kansalainen käyttää oikeuttaan työntekijänä ETA-sopimuksen 28 artiklan nojalla ja oleskelee tosiasiallisesti toisessa ETA-valtiossa ja kehittää tai lujittaa perhe-elämää siellä, tämän oikeuden tehokkuus edellyttää, että ETA-kansalaisen perhe-elämä voi jatkua, kun hän palaa siihen ETA-valtioon, joka on hänen kotimaansa. Sellaisen ETA-kansalaisen osalta, joka ei ole harjoittanut taloudellista toimintaa, direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 2 kohtaa sovelletaan tilanteeseen, jossa ETA-kansalainen, joka ei ole harjoittanut taloudellista toimintaa, palaa siihen ETA-valtioon, joka on hänen kotimaansa, yhdessä sellaisen perheenjäsenen, kuten aviopuolison, kanssa, joka on kolmannen maan kansalainen.

2.

Kun ETA-kansalainen oleskelee direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja niitä noudattaen muussa ETA-valtiossa kuin siinä ETA-valtiossa, joka on hänen kotimaansa, ja on oleskelunsa aikana kehittänyt tai lujittanut perhe-elämää kolmannen maan kansalaisen kanssa, kolmannen maan kansalaiselle syntyy johdettu oleskeluoikeus, kun ETA-kansalainen palaa siihen ETA-valtioon, joka on hänen kotimaansa. Oleskelun käsitettä on tulkittava siten, että se sallii kohtuulliset poissaolojaksot, jotka voivat liittyä tai olla liittymättä työhön ja joiden kesto ei ole ristiriidassa tai yhteensopimaton tosiasiallisen oleskelun kanssa. Tämä ei rajoita direktiivin 2004/38/EY 35 artiklan soveltamista. Se, että ETA-kansalainen asettaa tietoisesti itsensä tilanteeseen, jonka perusteella hän saa oikeuden oleskella toisessa ETA-valtiossa, ei kuitenkaan sellaisenaan riitä perusteeksi olettaa, että kyse on väärinkäytöstä.

TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

annettu 4 päivänä toukokuuta 2020,

asiassa E-6/19

Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat H ja I

(Asetus (EY) N:o 561/2006–13 artiklan 1 kohdan m alakohta – Rahaa ja/tai arvoesineitä kuljettavat erikoisajoneuvot – Tyhjänä ajo – Saattoajoneuvot)

(2020/C 283/04)

Asiassa E-6/19, rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat H ja I, Fürstliches Obergericht (Liechtensteinin ruhtinaskunnan muutoksenhakutuomioistuin) on esittänyt valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden välisen sopimuksen 34 artiklan nojalla tuomioistuimelle PYYNNÖN, joka koskee tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 tulkintaa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Páll Hreinsson, presidentti, ja tuomarit Per Christiansen (esittelevä tuomari) ja Bernd Hammermann, on antanut 4 päivänä toukokuuta 2020 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1.

a) Asetuksen (EY) N:o 561/2006 13 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaista poikkeusta, joka koskee kuljetusta rahaa ja/tai arvoesineitä kuljettavilla erikoisajoneuvoilla, on sovellettava myös tyhjänä ajoihin eli ajoihin, jotka tehdään ennen kyseisten ajoneuvojen lastausta ja niiden purkamisen jälkeen. b) Saattoajoneuvoon sovelletaan asetuksen (EY) N:o 561/2006 13 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaista poikkeusta, jos saattoajoneuvo on kiinteä ja välttämätön osa erikoisajoneuvon raha- ja/tai arvokuljetuksia.

2.

Asetuksen (EY) N:o 561/2006 19 artiklan mukaisia seuraamuksia ei voida määrätä eivätkä ne ole tarpeellisia tai oikeasuhteisia, jos kyseessä olevat ajot on tehty rahaa ja/tai arvoesineitä kuljettavilla erikoisajoneuvoilla muiden ETA-valtioiden alueella ja kyseiset ETA-valtiot ovat myöntäneet asetuksen (EY) N:o 561/2006 13 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisen poikkeuksen ja tällaista poikkeusta koskevia yksittäisiä ehtoja on noudatettu, koska rikkomista ei tällöin ole tapahtunut.

3.

Asetuksen (EY) N:o 561/2006 6 artiklan 5 kohdassa ei vaadita rahaa ja/tai arvoesineitä kuljettavan erikoisajoneuvon kuljettajaa kirjaamaan asetuksen (EY) N:o 561/2006 4 artiklan e alakohdassa tarkoitettua aikaa ja ajoaikaa ”muuksi työksi”, jos ETA-valtio on myöntänyt asetuksen (EY) N:o 561/2006 13 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisen poikkeuksen.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9931 – Stirling Square Capital Partners / TA Associates / DOCU Nordic Group)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2020/C 283/05)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.