27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/2

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 31.10.2019 – TN v. WWK Lebensversicherung auf Gegenseitigkeit ja VP

(Asia C-803/19)

(2020/C 247/02)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: TN

Vastapuolet: WWK Lebensversicherung auf Gegenseitigkeit ja VP

Muu osapuoli: UO

Unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on 28.5.2020 antamallaan määräyksellä todennut seuraavaa:

Henkivakuutuksesta 5.11.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY 35 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä tämän direktiivin 36 artiklan 1 kohdan kanssa, sekä vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 25.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II) 185 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä tämän direktiivin 186 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että kun kansallisen lainsäädännön mukaan siinä tapauksessa, että vakuutuksenottaja on peruuttanut vakuutussopimuksen, vakuutusmaksuvero, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan ja jonka vakuutusyhtiö perii ja tilittää valtiolle, ei kuulu summiin, jotka vakuutusyhtiön on palautettava vakuutuksenottajalle, vaan tämän on vaadittava veron palauttamista verohallinnolta tai mahdollisesti vaadittava vahingonkorvausta vakuutusyhtiöltä, mainitut säännökset eivät ole esteenä tällaiselle lainsäädännölle, kunhan vakuutussopimukseen sovellettavassa oikeudessa säädetyt menettelysäännöt kyseisenä verona maksettujen summien saamiseksi takaisin eivät ole omiaan kyseenalaistamaan vakuutuksenottajalle unionin oikeudessa myönnetyn peruuttamisoikeuden tehokkuutta, minkä selvittäminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/4

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 17.2.2020 (oikaistu 16.4.2020) – BPC Lux 2 Sàrl ym. v. Banco de Portugal ym.

(Asia C-83/20)

(2020/C 247/06)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Pääasian asianosaiset

Valittajat: BPC Lux 2 Sàrl, BPC UKI LP, Bennett Offshore Restructuring Fund Inc., Bennett Restructuring Fund LP, Queen Street Limited, BTG Pactual Global Emerging Markets and Macro Master Fund LP, BTG Pactual Absolute Return II Master Fund LP, CSS LLC, Beltway Strategic Opportunities Fund LP, EJF Debt Opportunities Master Fund LP, TP Lux HoldCo Sàrl, VR Global Partners LP, CenturyLink Inc. Defined Benefit Master Trust, City of New York Group Trust, Dignity Health, GoldenTree Asset Management Lux Sàrl, GoldenTree High Yield Value Fund Offshore 110 Two Ltd, San Bernardino County Employees Retirement Association, EJF DO Fund (Cayman) LP ja Massa Insolvente da Espírito Santo Financial Group SA

Vastapuolet: Banco de Portugal, Banco Espírito Santo SA ja Novo Banco SA

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko unionin oikeutta – erityisesti perusoikeuskirjan 17 artiklaa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/59/EU (1) ja etenkin sen 36, 73 ja 74 artiklaa – tulkittava siten, että se on esteenä edellä kuvatun kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jota on sovellettu omaisuudenhoitoyhtiön perustamisesta ja varojen erottelusta muodostuneen kriisinratkaisutoimen yhteydessä ja jolla on saatettu kyseinen direktiivi osittain kansallisen lainsäädännön osaksi, kun direktiivin täytäntöönpanolle varatun koko määräajan kuluessa

a)	ei ole säädetty kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen varojen ja velkojen asianmukaisen, varovaisen ja realistisen arvostuksen tekemisestä ennen kriisinratkaisutoimen toteuttamista;

ei ole säädetty mahdollisen vastikkeen maksamisesta edellisessä kohdassa mainitun arvostuksen mukaisesti kriisinratkaisun kohteena olevalle laitokselle tai tapauksen mukaan osakkeiden tai muiden omistusosuuksien haltijoille, vaan tämän sijaan on säädetty ainoastaan, että omaisuudenhoitoyhtiön myynnin tuotosta mahdollisesti jäljelle jäävä osuus on palautettava alkuperäiselle luottolaitokselle tai sen pesään;

ei ole säädetty, että kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen osakkeenomistajilla on oikeus saada vähintään sen suuruinen määrä, jonka ne olisivat arviolta saaneet, jos laitos olisi likvidoitu kokonaan tavanomaista maksukyvyttömyysmenettelyä noudattaen, vaan on säädetty tällaisen suojamekanismin soveltamisesta ainoastaan velkojiin, joiden saatavia ei ole siirretty;

d)	ei ole säädetty edellä a kohdassa tarkoitetun arvostuksen lisäksi sellaisen arvostuksen tekemisestä, jonka tarkoituksena on arvioida, olisiko osakkeenomistajia ja velkojia kohdeltu suotuisammin, jos kriisinratkaisun kohteena oleva laitos olisi asetettu tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Kun huomioon otetaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka on vahvistettu 18.12.1997 annetussa tuomiossa Inter-Environnement Wallonie (asia C-129/96; unionin tuomioistuin on toistanut tämän oikeuskäytännön useita kertoja), (2) onko käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö, siltä osin kuin sillä on saatettu direktiivi 2014/59/EU osittain kansallisen lainsäädännön osaksi, katsottava kriisinratkaisutoimen toteuttamisen yhteydessä sellaiseksi, että se on omiaan vaarantamaan vakavasti direktiivissä ja erityisesti sen 36, 73 ja 74 artiklassa säädetyn tavoitteen toteuttamisen?

(1) EUVL 2014, L 173, s. 190.

(2) EU:C:1997:628.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/5

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 27.2.2020 – Regione Puglia v. Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare ym.

(Asia C-110/20)

(2020/C 247/08)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Regione Puglia

Vastapuolet: Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare, Ministero dei beni e delle attività culturali e del turismo, Ministero dello Sviluppo Economico, Presidenza del Consiglio dei Ministri ja Commissione tecnica di verifica dell’impatto ambientale

Ennakkoratkaisukysymys

Onko 30.5.1994 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 94/22/EY (1) tulkittava siten, että se on esteenä kuvatun kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa yhtäältä todetaan tietyn kokoinen alue parhaaksi sellaisen hiilivetyjen etsintään tarkoitetun luvan myöntämiseksi, joka annetaan tietyn pituiseksi ajaksi – käsiteltävässä asiassa lupa on annettu 750 neliökilometrin suuruiselle alueelle kuudeksi vuodeksi –, ja toisaalta mahdollistetaan kyseisten rajoitusten ylittäminen siten, että yhdelle ja samalle toimijalle myönnetään useita etsintälupia vierekkäin sijaitseville alueille, edellyttäen, että luvat on myönnetty erillisisissä hallintomenettelyissä?

(1) Hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 30.5.1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY (EYVL 1994,L 164, s. 3).

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/6

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 25.3.2020 – G.D. v. Commissioner of the Garda Síochána, Minister for Communications, Energy and Natural Resources ja Attorney General

(Asia C-140/20)

(2020/C 247/10)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court

Pääasian asianosaiset

Kantaja ja vastapuoli: G.D.

Vastaajat ja valittajat: Commissioner of the Garda Síochána, Minister for Communications, Energy and Natural Resources ja Attorney General

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yleinen/yleismaailmallinen tietojensäilyttämisjärjestelmä – silloinkin, kun siihen liittyvät ankarat tietojen säilyttämistä ja saantia koskevat rajoitukset – sinällään ristiriidassa direktiivin 2002/58/EY (1) 15 artiklan säännösten kanssa, sellaisina kuin niitä tulkitaan perusoikeuskirjan valossa?

Voiko kansallinen tuomioistuin harkitessaan sellaisen lausuman antamista, joka koskee direktiivin 2006/24/EY (2) nojalla täytäntöön pannun kansallisen lain, jossa säädetään yleisestä tietojensäilyttämisjärjestelmästä (johon on liitetty tarvittava tietojen säilyttämistä ja/tai saantia koskeva ankara valvonta), toteamista yhteensopimattomaksi unionin oikeuden kanssa, ja erityisesti arvioidessaan, onko tällainen järjestelmä oikeasuhteinen, ottaa huomioon sen, että palvelujen tarjoajat voivat laillisesti säilyttää näitä tietoja omiin kaupallisiin tarkoituksiinsa ja että näitä tietoja voidaan vaatia säilytettäviksi kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, jotka eivät kuulu direktiivin 2002/58/EY säännösten soveltamisalaan?

Kun kansallinen tuomioistuin määrittää säilytettävien tietojen saantia koskevan kansallisen lain yhteensopivuutta unionin oikeuden ja erityisesti perusoikeuskirjasta johtuvien oikeuksien kanssa, mitä arviointiperusteita sen on sovellettava, kun se pohtii, säädetäänkö tällaisessa tietojen saantia koskevassa järjestelmässä vaadittavasta riippumattomasta etukäteisvalvonnasta sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sen määrittänyt oikeuskäytännössään? Voiko kansallinen tuomioistuin tällaisessa arvioinnissa ottaa millään tavoin huomioon jälkikäteisen tuomioistuinvalvonnan tai jälkikäteisen riippumattoman valvonnan olemassaolon?

Onko kansallinen tuomioistuin joka tapauksessa velvollinen toteamaan, että kansallinen laki on ristiriidassa direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan kanssa, jos kansallisessa laissa säädetään yleisestä tietojensäilyttämisjärjestelmästä vakavien rikosten torjumiseksi, ja kun kansallinen tuomioistuin on kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella katsonut, että tällainen säilyttäminen on sekä keskeistä että ehdottoman välttämätöntä vakavan rikollisuuden torjumista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi?

Jos kansallisen tuomioistuimen on todettava, että kansallinen laki on ristiriidassa direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan säännösten kanssa, sellaisina kuin niitä tulkitaan perusoikeuskirjan valossa, voiko se rajoittaa tällaisen mahdollisesti tehtävän toteamuksen ajallisia vaikutuksia, jos se katsoo, että rajoittamatta jättäminen johtaisi ”kaaokseen ja yleisen edun vahingoittamiseen” (esimerkiksi asiassa R (National Council for Civil Liberties) v. Secretary of State for Home Department and Secretary of State for Foreign Affairs [2018] EWHC975, 46 kohta) noudatetun lähestymistavan mukaisesti)?

Voidaanko sallia, että kansallinen tuomioistuin, jota on pyydetty toteamaan, että kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan kanssa, ja/tai olemaan soveltamatta kyseistä lainsäädäntöä ja/tai toteamaan, että tällaisen lainsäädännön soveltamisella on loukattu henkilön oikeuksia, joko menettelyssä, joka on pantu vireille todisteiden hyväksyttävyyttä rikosoikeudellisessa menettelyssä koskevan väitteen esittämiseksi tai muutoin, kieltäytyy tekemästä tällaista toteamusta sellaisten tietojen osalta, joita säilytetään sellaisen kansallisen säännöksen nojalla, joka on annettu sen SEUT 288 artiklassa tarkoitetun velvollisuuden nojalla, jonka mukaan direktiivin säännökset on saatettava tarkasti osaksi kansallista oikeutta, tai rajoittaa tällaisen toteamuksen koskemaan aikaa sen jälkeen, kun unionin tuomioistuin totesi direktiivin 2006/24 pätemättömäksi 8.4.2014?

(1) Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY (EYVL 2002, L 201, s. 37).

(2) Yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta 15.3.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/24/EY (EUVL 2006, L 105, s. 54).

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/7

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzgericht (Itävalta) on esittänyt 16.4.2020 – AZ v. Finanzamt Hollabrunn Korneuburg Tulln

(Asia C-163/20)

(2020/C 247/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzgericht

Pääasian asianosaiset

Valittaja: AZ

Vastapuolena oleva viranomainen: Finanzamt Hollabrunn Korneuburg Tulln

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 18 artiklaa ja 45 artiklan 1 kohtaa, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 (1) 7 artiklan 1 ja 2 kohtaa, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (2) 4 artiklaa, 5 artiklan b alakohtaa, 7 artiklaa ja 67 artiklaa sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (3) 60 artiklan 1 kohdan toista virkettä tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaisen kansallisen säännöstön soveltamiselle, jossa säädetään, että perhe-etuuksia, joita suoritetaan lapsesta, joka ei tosiasiallisesti oleskele pysyvästi nämä perhe-etuudet maksavassa jäsenvaltiossa vaan toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen toisen sopimuspuolen alueella tai Sveitsissä, on mukautettava Euroopan unionin tilastotoimiston julkaiseman, kunkin valtion hintatasoa vertailevan tutkimuksen perusteella perhe-etuudet maksavan jäsenvaltion hintatasoon?

(1) Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011 (EUVL 2011, L 141, s. 1).

(2) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 (EUVL 2004, L 166, s. 1).

(3) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009 (EUVL 2009, L 284, s. 1).

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/8

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – Spliethoff’s Bevrachtingskantoor v. komissio

(Asia T-564/15 RENV) (1)

(Rahoitustuki Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) alalla - Liikennesektori vuosina 2014 – 2020 - Ehdotuspyynnöt - Päätös, jolla luettelo valituista ehdotuksista on vahvistettu - Ehdotuksen hylkääminen - Ilmeiset arviointivirheet - Yhdenvertainen kohtelu - Perusteluvelvollisuus)

(2020/C 247/12)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Spliethoff’s Bevrachtingskantoor BV (Amsterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat Y. de Vries ja J. de Kok)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Kalėda ja J. Samnadda)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus komission 31.7.2015 antaman täytäntöönpanopäätöksen C(2015) 5274 final, jolla vahvistetaan luettelo ehdotuksista, joille on päätetty myöntää Euroopan unionin rahoitustukea Verkkojen Eurooppa –välineen alalla liikennesektorin osalta 11.9.2014 lähetettyjen ja monivuotiseen hankeohjelmaan perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kulut, jotka Spliethoff’s Bevrachtingskantoor BV:lle on aiheutunut unionin tuomioistuimessa käydystä muutoksenhakumenettelystä asiassa C-635/16 P ja alkuperäisestä menettelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa asiassa T-564/15.

3)	Spliethoff’s Bevrachtingskantoor velvoitetaan korvaamaan unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä asian palauttamista koskevasta menettelystä asiassa T-564/15 RENV aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 398, 30.11.2015.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/8

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – Sammut v. parlamentti

(Asia T-608/18) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet - Unionin toimintaan liittyvän tekstin julkaiseminen - Ennakkoilmoitusvelvollisuus - Henkilöstösääntöjen 17 a artikla - Arviointikertomus - Vastuu)

(2020/C 247/13)

Oikeudenkäyntikieli: malta

Asianosaiset

Kantaja: Mark Anthony Sammut (Foetz, Luxemburg) (edustaja: asianajaja P. Borg Olivier)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: M. Sammut ja I. Lázaro Betancor)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan pääasiallisesti yhtäältä kumoamaan parlamentin 4.1.2018 antama päätös, siltä osin kuin päätöksessä ei hyväksytty kantajan vaatimusta erään arviointilausuman poistamisesta häntä koskevasta arviointikertomuksesta vuodelta 2016, ja toisaalta korvausta aineellisista ja aineettomista vahingoista, joita kantajalle väitetään aiheutuneen kyseisestä päätöksestä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Mark Anthony Sammut velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 4, 7.1.2019.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/9

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – AL v. komissio

(Asia T-83/19) (1)

(Henkilöstö - Erityisneuvonantajat - Nimitys unionin edustamiseen liittyvään tehtävään kansainväliseen kumppanuusjärjestöön - Luottamuksensuoja - Oikeus tulla kuulluksi - Hyvän hallinnon periaate ja huolenpitovelvollisuus - Vastuu)

(2020/C 247/14)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: AL (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja A. Blot)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Vernier ja I. Melo Sampaio)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä sellaisen implisiittisen päätöksen kumoamisesta, jolla on hylätty kantajan 19.12.2017 tekemä korvausvaatimus, ja sellaisen päätöksen kumoamisesta, jolla on hylätty kantajan 12.11.2018 tekemä valitus, ja toisaalta sellaisen aineellisen vahingon ja henkisen kärsimyksen korvaamisesta, jotka kantaja väittää kärsineensä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	AL velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 122, 1.4.2019.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/10

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – L. Oliva Torras v. EUIPO – MECÁNICA DEL FRÍO (Ajoneuvojen kiinteät kytkimet)

(Asia T-100/19) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää kytkintä, jolla liitetään jäähdytys- tai ilmastointilaite moottoriajoneuvoon - Ainoa vaatimus muuttamisesta - Implisiittinen kumoamisvaatimus - Tutkittavaksi ottaminen - Mitättömyysperuste - Suojan edellytysten noudattamatta jättäminen - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 4 – 9 artikla ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta - Valituslautakunnan tekemän tutkimuksen laajuus - Valituslautakunnan menettelyn aikana ilmaisema kanta suojan edellytyksen noudattamatta jättämisestä - Eriävä toteamus riidanalaisessa päätöksessä - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 62 artikla ja 63 artiklan 1 kohdan toinen virke)

(2020/C 247/15)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: L. Oliva Torras, S.A. (Manresa, Espanja) (edustajat: asianajajat E. Sugrañes Coca ja D. Caballero Pérez)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: J. Crespo Carrillo ja H. O’Neill)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Mecánica del Frío, S.L. (Cornellá de Llobregat, Espanja) (edustaja: asianajaja J. Torras Toll)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 19.11.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 1397/2017-3), joka koskee osapuolten L. Oliva Torras ja Mecánica del Frío välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) kolmannen valituslautakunnan 19.11.2018 tekemä päätös (asia R 1397/2017-3) kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan L. Oliva Torras, S.A:n oikeudenkäyntikulut.

4)	Mecánica del Frío, S.L. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 139, 15.4.2019.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/10

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – Oosterbosch v. parlamentti

(Asia T-131/19) (1)

(Henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Palkkaus - Vuorotyökorvaus - Henkilöstösääntöjen 56 a artikla - Oikeusvarmuus - Laillisuusperiaate - Yötyön käsite)

(2020/C 247/16)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Marc Oosterbosch (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja M. Casado García-Hirschfeld)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: M. Windisch ja C. González Argüelles)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus kumota kantajan vuoden 2018 maaliskuuta, huhtikuuta ja toukokuuta koskevat palkkalaskelmat.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Marc Oosterbosch velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 148, 29.4.2019.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/11

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – eSky Group IP v. EUIPO – Gröpel (e)

(Asia T-646/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin e rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansainvälinen kuviomerkki e - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2020/C 247/17)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: eSky Group IP sp. z o.o. (Varsova, Puola) (edustaja: asianajaja P. Kurcman)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: L. Rampini ja V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Gerhard Gröpel (Passau, Saksa) (edustaja: asianajaja N. Maenz)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 24.7.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 223/2019-4), joka koskee Gröpelin ja eSky Group IP:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	eSky Group IP sp. z o.o. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 383, 11.11.2019.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/12

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – FF&GB v. EUIPO (ONE-OFF)

(Asia T-707/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin ONE-OFF rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2020/C 247/18)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: FF&GB Srl (Mantova, Italia) (edustaja: asianajaja M. Locatelli)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. L. Capostagno)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 12.8.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 239/2019-5), joka koskee hakemusta kuviomerkin ONE-OFF rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	FF&GB Srl velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 413, 9.12.2019.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/12

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.5.2020 – Dragnea v. komissio

(Asia T-738/18) (1)

(Kumoamiskanne - Euroopan aluekehitysrahasto - Romanian alueellinen toimenpideohjelma 2007 – 2013 - OLAFin ulkoiset tutkimukset - OLAFin loppukertomukset ja suositukset - Kansallinen päätös rikostutkinnan aloittamisesta - OLAF kieltäytyy aloittamasta tutkimusta aikaisempien tutkimusten suorittamisesta - OLAFin tutkimuksia koskeviin asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Tutkimatta jättäminen)

(2020/C 247/19)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Liviu Dragnea (Bukarest, Romania) (edustajat: solicitor B. O’Connor ja asianajaja S. Gubel)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-P. Keppenne ja J. Baquero Cruz)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) 1.10.2018 päivätyn kirjeen kumoamiseksi.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Liviu Dragnea velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 65, 18.2.2019.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/13

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.5.2020 – Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto

(Asia T-526/19) (1)

(Kumoamiskanne - Energia - Maakaasun sisämarkkinat - Direktiivi (EU) 2019/692 - Direktiivin 2009/73/EY soveltaminen kolmansiin maihin suuntautuviin tai niistä tuleviin kaasuputkiin - Toimi ei koske kantajaa suoraan - Tutkimatta jättäminen - Lainvastaisesti hankittujen asiakirjojen esittäminen)

(2020/C 247/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Nord Stream 2 AG (Zug, Sveitsi) (edustajat: asianajajat L. Van den Hende ja J. Penz-Evren sekä solicitor-advocate M. Schonberg)

Vastaajat: Euroopan parlamentti (asiamiehet: L. Visaggio, J. Etienne ja I. McDowell) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Lo Monaco, S. Boelaert ja K. Pavlaki)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2009/73/EY muuttamisesta 17.4.2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/692 (EUVL 2019, L 117, s. 1) kumoamiseksi.

Määräysosa

1)	Nord Stream 2 AG:n liitteinä A. 14 ja O. 20 esittämät asiakirjat poistetaan asiakirja-aineistosta, eikä kannekirjelmän ja liitteiden kohtia, joissa esitetään otteita kyseisistä asiakirjoista, oteta huomioon.

2)	Euroopan unionin neuvoston liitännäisvaatimus hylätään muilta osin.

3)	Nord Stream 2:n liitteinä M. 26 ja M. 30 esittämät asiakirjat poistetaan asiakirja-aineistosta.

4)	Kanne jätetään tutkimatta.

5)	Lausunnon antaminen Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Puolan tasavallan ja Euroopan komission väliintulohakemuksista raukeaa.

6)	Nord Stream 2 velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston oikeudenkäyntikulut väliintulohakemuksista aiheutuneita kuluja lukuun ottamatta.

7)	Nord Stream 2, parlamentti, neuvosto, Viron tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Puolan tasavalta ja komissio vastaavat väliintulohakemuksista aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 305, 9.9.2019.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/14

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.5.2020 – Nord Stream v. parlamentti ja neuvosto

(Asia T-530/19) (1)

(Kumoamiskanne - Energia - Maakaasun sisämarkkinat - Direktiivi (EU) 2019/692 - Tietyistä direktiivin säännöksistä poikkeamista koskevien päätösten tekemiseen liittyvän 49 a artiklan lisääminen direktiiviin 2009/73/EY - Direktiivin 2009/73 soveltaminen kolmansiin maihin meneviin ja niistä tuleviin kaasuputkiin - Sellaisen määräajan riitauttaminen, jonka mukaan vapautukset direktiivin 2009/73 velvollisuuksista on myönnettävä viimeistään 24.5.2020 - Toimi ei koske kantajaa suoraan - Toimi ei koske kantajaa erikseen - Tutkimatta jättäminen)

(2020/C 247/21)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Nord Stream AG (Zug, Sveitsi) (edustajat: asianajajat M. Raible, C. von Köckritz ja J. von Andreae)

Vastaajat: Euroopan parlamentti (asiamiehet: L. Visaggio, J. Etienne ja I. McDowell ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Lo Monaco ja S. Boelaert)

Oikeudenkäynnin kohde

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Lausunnon antaminen Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Puolan tasavallan ja Euroopan komission esittämistä väliintulohakemuksista raukeaa.

3)	Nord Stream AG velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin ja Euroopan unioin neuvoston oikeudenkäyntikulut lukuun ottamatta väliintulohakemuksiin liittyviä oikeudenkäyntikuluja.

4)	Nord Stream, parlamentti ja neuvosto sekä Viron tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Puolan tasavalta ja komissio vastaavat väliintulohakemuksiin liittyvistä omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 312, 16.9.2019.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/15

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 15.4.2020 – Anglo Austrian AAB ja Belegging-Maatschappij ”Far-East” v. EKP

(Asia T-797/19 R-II)

(Väliaikainen oikeussuoja - Asetus (EU) N:o 1024/2013 - Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta - Luottolaitoksen toimiluvan peruuttamispäätös - Uusi välitoimihakemus - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 160 artikla)

(2020/C 247/22)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Anglo Austrian AAB AG, aiemmin Anglo Austrian AAB Bank AG (Wien, Itävalta) ja Belegging-Maatschappij ”Far-East” BV (Velp, Alankomaat) (edustajat: asianajajat M. Fischer, J. Willheim, M. Ketzer ja O. H. Behrends)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP) (asiamiehet: C. Hernández Saseta, E. Yoo ja V. Hümpfner)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva vaatimus 14.11.2019 tehdyn päätöksen, viite 32013: ECB-SSM-2019-AT 8, WHD-2019 0009, jolla Euroopan keskuspankki peruutti Anglo Austrian AAB Bank AG:lla olevan luottolaitoksen toimiluvan päätöksen tiedoksiantamisajankohdasta alkaen, täytäntöönpanon lykkäämiseksi.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/15

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.5.2020 – Isopix v. parlamentti

(Asiat T-163/20 R ja T-163/20 R II)

(Väliaikainen oikeussuoja - Julkiset palveluhankinnat - Valokuvauspalvelujen tarjoaminen - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Pääasian kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä osittainen puuttuminen - Tutkimatta jättäminen - Kiireellisyys - Fumus boni juris - Intressivertailu)

(2020/C 247/23)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Isopix SA (Ixelles, Belgia) (edustajat: asianajajat P. Van den Bulck ja J. Fahner)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: K. Wójcik ja E. Taneva)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvat vaatimukset, jotka koskevat asiassa T-163/20 R parlamentin 24.3.2020 tekemän päätöksen, jolla tämä ilmoitti kantajalle, että tämän tarjousta julkisessa hankinnassa COMM/DG/AWD/2019/854 ei ollut hyväksytty ja että sopimus tehtäisiin toisen tarjoajan kanssa, täytäntöönpanon lykkäämistä ja sitä, että unionin yleinen tuomioistuin velvoittaa parlamentin esittämään tarjousten arviointikertomuksen, ja asiassa T-163/20 R II parlamentin 17.4.2020 tekemän päätöksen, jolla tämä ilmoitti kantajalle, että tämän tarjous julkisessa hankinnassa COMM/DG/AWD/2019/854 oli hylätty, koska tämä ei täyttänyt valintaperusteita rahoitusta koskevien ja taloudellisten resurssien osalta, täytäntöönpanon lykkäämistä.

Määräysosa

1)	Euroopan parlamentin 24.3.2020 tekemän päätöksen, jolla se ilmoitti Isopix SA:lle, ettei tämän tarjousta julkisessa hankinnassa COMM/DG/AWD/2019/854 ollut hyväksytty ja että sopimus tehtäisiin toisen tarjoajan kanssa, täytäntöönpanoa lykätään.

2)	Euroopan parlamentin on toimitettava Isopixille tarjousten arviointikertomuksen ei-luottamuksellinen versio.

3)	Välitoimihakemus asiassa T-163/20 R II jätetään tutkimatta.

4)	Asiassa Isopix v. parlamentti (T-163/20 R) 3.4.2020 annettu määräys ja asiassa Isopix v. parlamentti (T-163/20 R II) 22.4.2020 annettu määräys peruutetaan.

5)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/16

Kanne 17.4.2020 – FT ym. v. komissio

(Asia T-224/20)

(2020/C 247/24)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: FT ja 22 muuta kantajaa (edustajat: asianajaja J.-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan komission päätöksen, jossa vahvistetaan kantajien kesäkuun 2019 palkkalaskelmat siltä osin kuin siinä sovelletaan ensimmäistä kertaa kantajien palkkoihin sovellettavia uusia korjauskertoimia takautuvasti 1.8.2018 alkaen

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste koskee Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 64 ja 65 artiklan rikkomista, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista ja ilmeistä arviointivirhettä. Kantajat katsovat tältä osin, että komissio ei ole toimittanut heille tietoja, joiden perusteella he voisivat ymmärtää paitsi palkkoihinsa sovellettavan korjauskertoimen pienentämisen myös korjauskertoimen takautuvan soveltamisen, joka on aiheuttanut huomattavan velan.

Toinen kanneperuste koskee henkilöstösääntöjen 85 artiklan rikkomista, oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiä. Kantajat väittävät, että he eivät voineet ennakoida korjauskertoimen, jota on sovellettu viiteajanjakson osalta heidän palkkoihinsa takautuvasti, poikkeuksellista laskua. Kantajien mukaan henkilöstösääntöjen 85 artiklan mukaisia edellytyksiä ei ole noudatettu, joten komissio ei voi vaatia heiltä useiden kuukausien palkkojen takaisinmaksua sillä perusteella, että korjauskerrointa on muutettu takautuvasti.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/17

Kanne 17.4.2020 – FJ ym. v. EUH

(Asia T-225/20)

(2020/C 247/25)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: FJ ja seitsemän muuta kantajaa (edustaja: asianajaja J.-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Vaatimukset

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa komission päätöksen, jolla kantajien kesäkuun 2019 palkkakuitit vahvistettiin, siltä osin kuin palkkakuiteissa sovellettiin ensimmäistä kertaa heidän palkkaukseensa sovellettavia uusia korjauskertoimia takautuvasti 1.8.2018 alkaen ja

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi kahteen oikeudelliseen perusteeseen.

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 64 ja 65 artiklaa on rikottu, yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu ja on tehty ilmeinen arviointivirhe. Kantajat katsovat tässä yhteydessä, ettei vastaaja ole pystynyt toimittamaan heille seikkoja, joiden perusteella he voisivat ymmärtää, miksi heidän palkkaukseensa sovellettua korjauskerrointa on alennettu ja miksi korjauskerrointa on sovellettu takautuvasti, mistä aiheutuu erityisen huomattava velka.

Toisen kanneperusteen mukaan henkilöstösääntöjen 85 artiklaa on rikottu, oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu eikä huolenpitovelvollisuutta ole noudatettu. Kantajat väittävät, etteivät he ole kyenneet ennakoimaan palkkaukseensa sovellettavan korjauskertoimen poikkeuksellista takautuvaa alenemista viiteajanjakson aikana. Kantajien mukaan on niin, että koska henkilöstösääntöjen 85 artiklassa vahvistetut edellytykset eivät ole täyttyneet, komissio ei voi vaatia heitä palauttamaan useiden kuukausien palkkansa sen vuoksi, että korjauskerrointa on muutettu takautuvasti.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/17

Kanne 4.5.2020 – KG v. parlamentti

(Asia T-251/20)

(2020/C 247/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: KG (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan parlamentin 4.2.2020 tekemän päätöksen, jolla hänen 29.11.2019 tekemänsä valitus hylättiin

—	kumoamaan tarvittaessa parlamentin 30.8.2019 tekemän päätöksen, jolla hänen 4.4.2019 tekemänsä alkuperäinen vaatimuksensa hylättiin

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan henkisen kärsimyksen, jota vastaavan kohtuullisen korvauksen määräksi on arvioitu 5 000 euroa

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan kaikki kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 20 artiklan 3 kohdan virheelliseen tulkintaan ja palveluksen jatkuvuuden periaatteen loukkaamiseen.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu perusteltujen odotusten ja saavutettujen oikeuksien periaatteiden loukkaamiseen.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/18

Kanne 4.5.2020 – ClientEarth v. komissio

(Asia T-255/20)

(2020/C 247/27)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ClientEarth AISBL (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat F. Logue ja J. Kenny,)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan komission 26.2.2020 tekemän implisiittisen päätöksen asiassa GESTDEM N:o 2019/6819, jolla hylättiin kantajan pyyntö saada tutustua osaan asiakirjoista

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja velvoittamaan mahdolliset väliintulijat vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki ilmeisiä arviointivirheitä ja oikeudellisia virheitä, jotka johtivat päätöksenteon suojaa koskevan poikkeuksen (asetuksen N:o 1049/2001 (1) 4 artiklan 3 kohdan toinen luetelmakohta) virheelliseen soveltamiseen, ja laiminlöi perusteluvelvollisuutensa, koska

—	ei ole olemassa mitään päätöksentekomenettelyä, jota vahingoitettaisiin merkittävästi, jos Brysselissä 12.2.2019 pidetyn moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean 79. kokouksen pöytäkirjojen 4 osastoon annettaisiin oikeus tutustua osittain (B asiakirja),

—	komissio ei osoittanut, että B asiakirjan 4 osaston osittainen paljastaminen loukkaisi vakavasti sen päätöksentekomenettelyä.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki ilmeisiä arviointivirheitä ja oikeudellisia virheitä, jotka johtivat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisen ylivoimaisen yleisen edun testin virheelliseen soveltamiseen, ja laiminlöi perusteluvelvollisuutensa (SEUT 296 artikla).

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio teki oikeudellisen virheen nojautuessaan komiteoiden työjärjestyksen malliin, joita ei SEUT 277 artiklan mukaisesti voitu soveltaa.

(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43).

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/19

Kanne 4.5.2020 – JR v. komissio

(Asia T-265/20)

(2020/C 247/28)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: JR (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi ja että se on perusteltu

—	kumoamaan 28.2.2020 ja 9.4.2020 tehdyt komission päätökset, joilla se kieltäytyi luovuttamasta kantajaa koskevia henkilötietoja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen sekä luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23.10.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (EUVL 2018, L 295, s. 39), erityisesti sen 17 artiklan, rikkomiseen. Lopuksi kantaja katsoo, että kanteen kohteena olevilla päätöksillä loukataan henkilötietoihin pääsyä koskevaa perusoikeutta.

2.	Toinen kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen ja asetuksen 2018/1725, erityisesti sen 14 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 17 artiklan 3 kohdan, rikkomiseen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/19

Kanne 7.5.2020 – JS v. SRB

(Asia T-270/20)

(2020/C 247/29)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: JS (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Champetier)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa hänelle 12.6.2019 tiedoksi annetun vuoden 2018 arviointikertomuksen;

—	kumoaa myös ja siltä osin kuin on tarpeen 22.1.2020 päivätyn päätöksen, josta ilmoitettiin 28.1.2020 ja jolla hylättiin hänen 12.9.2019 tekemänsä valitus;

—	velvoittaa vastaajan maksamaan henkisestä kärsimyksestä vahingonkorvauksen, jonka suuruudeksi voidaan kohtuudella arvioida 15 000 euroa;

—	velvoittaa 2 322 euron suuruisen korvauksen maksamiseen vahingosta, joka aiheutui palkan jäädyttämisestä palkkatasolle AD6/3 12 kuukauden ajaksi elokuusta 2019 lukien;

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi neljä kanneperustetta.

1)	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan on tehty ilmeisiä arviointivirheitä ja esitetty herjaavia syytöksiä.

2)	Toisen kanneperusteen mukaan ammatilliset tavoitteet ja soveltuva toimenkuvaus ovat puuttuneet.

3)	Kolmannen kanneperusteen mukaan puolueettomuusperiaatetta on loukattu ja SRB:n täysistunnossa 25.3.2015 tehtyä päätöstä on rikottu. (1)

Neljännen kanneperusteen mukaan mainitun 25.3.2015 tehdyn SRB:n päätöksen 5 artiklaa on rikottu ja huolenpitovelvollisuus on laiminlyöty.

Kantaja perustaa vahingonkorvausvaatimuksen sihen, että vastaaja on toiminut virheellisesti, kantaja on kärsinyt vahinkoa ja virheen ja vahingon välillä on syy-yhteys.

(1) Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 25.3.2015 tekemä päätös henkilöstösääntöjen 43 artiklan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 44 artiklan yleisistä täytäntöönpanosäännöksistä.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/20

Kanne 8.5.2020 – JS v. SRB

(Asia T-271/20)

(2020/C 247/30)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: JS (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Champetier)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa 14.6.2019 tehdyn päätöksen, joka annettiin tiedoksi kantajalle 17.6.2019 ja jolla hylättiin hänen 2.5.2019 tekemänsä avustamispyyntö;

—	kumoaa lisäksi ja siltä osin kuin on tarpeen kantajalle 29.1.2020 tiedoksi annetun päätöksen, jolla hylättiin hänen 14.9.2019 tekemänsä valitus;

—	määrää kantajalle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä vahingonkorvauksen, jonka suuruudeksi voidaan kohtuudella arvioida 20 000 euroa;

—	määrää lisäksi 77 408 euron suuruisen korvauksen kantajalle aiheutuneesta yksilöidystä ja todistettavissa olevasta vahingosta;

—	velvoittaa vastaajaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi kolme kanneperustetta.

1)	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan henkilöstösääntöjen 12a artiklan 3 kohtaa ja SRB:n täysistunnossa 29.11.2017 hyväksymien toimintaperiaatteiden (1) 2.1 artiklaa on rikottu.

2)	Toisen kanneperusteen mukaan henkilöstösääntöjen 24 artiklaa ja SRB:n mainittujen toimintaperiaatteiden 7.3 artiklaa on rikottu.

3)	Kolmannen kanneperusteen mukaan huolenpitovelvollisuus on laiminlyöty. Kantaja perustaa vahingonkorvausvaatimuksensa vastaajan virheelliseen toimintaan, kärsimäänsä vahinkoon ja virheen ja vahingon väliseen yhteyteen.

(1) Toimintaperiaatteet, joilla suojellaan ihmisarvoa ja ehkäistään työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/21

Kanne 11.5.2020 – MHCS v. EUIPO – Lidl Stiftung. (Oranssin värin sävyt)

(Asia T-274/20)

(2020/C 247/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: MHCS (Épernay, Ranska) (edustaja: asianajaja O. Vrins)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Lidl Stiftung & Co. KG (Neckarsulm, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki (Tietyistä oranssin värin sävyistä koostuva väri) – EU-tavaramerkki nro 747 949

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 24.2.2020 asiassa R 2392/2018-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	määrää EUIPO:n ja väliintulijan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 1 kohdan rikkominen;

—

Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 26 artiklan 1 kohdan rikkominen ja/tai yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13.12.1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2868/95 1 säännön 1 kohdan d alakohdan ja 3 säännön 2, 3 ja 5 kohdan rikkominen

—	Luottamuksensuojan periaatteen, oikeusvarmuuden periaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen (perusteluvelvollisuus mukaan lukien) loukkaaminen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan rikkominen

—	Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan rikkominen

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/22

Kanne 11.5.2020 – Westfälische Drahtindustrie ym. v. komissio

(Asia T-275/20)

(2020/C 247/32)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Westfälische Drahtindustrie GmbH (Hamm, Saksa), Westfälische Drahtindustrie Verwaltungsgesellschaft mbH & Co. KG (Hamm) ja Pampus Industriebeteiligungen GmbH & Co. KG (Iserlohn, Saksa) (edustajat: asianajajat O. Duys ja N. Tkatchenko)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan komission 2.3.2020 päivätyn kirjeen, jolla komission budjettipääosaston varapääjohtaja oli vaatinut ensimmäistä kantajaa maksamaan komissiolle 12 236 931,69 euroa

—

toteamaan tämän vuoksi, että komission on luettava ne 16 400 000 euron maksut, jotka ensimmäinen kantaja on suorittanut komissiolle 29.6.2011 ja 16.6.2015 välisenä aikana, sekä tälle rahamäärälle kertynyt hyvityskorko 1 420 610 euroa eli siis yhteensä 17 820 610 euroa 15.7.2015 alkavin vaikutuksin sen sakon suoritukseksi, jonka unionin yleinen tuomioistuin on itsenäisesti määrännyt asiassa Westfälische Drahtindustrie ym. v. komissio (T-393/10, EU:T:2015:515) antamallaan tuomiolla, ja että tämä sakko on siten jo tullut kokonaisuudessaan maksetuksi 17.10.2019 tapahtuneella 18 149 636,24 euron suorituksella

—

velvoittamaan komission maksamaan ensimmäiselle kantajalle 1 633 085,17 euroa lisättynä hyvityskorolla, joka lasketaan 17.10.2019 lähtien, ja viivästyskorolla, joka lasketaan 17.10.2019 lähtien täyden maksun tapahtumiseen asti soveltaen Euroopan keskuspankin jälleenrahoitustoimiinsa kulloinkin soveltamaa keskimääräistä korkokantaa lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä

—

toissijaisesti velvoittamaan Euroopan unionin, jota edustaa Euroopan komissio, suorittamaan kaikille kolmelle kantajalle vahingonkorvausta 12 236 931,69 euroa kuittaamalla tämä rahamäärä sillä 12 236 931,69 euron rahamäärällä, jota komissio on 2.3.2020 päivätyllä kirjeellä vaatinut ensiksi mainitulta kantajalta, sekä palauttamaan ensimmäiselle kantajalle liikasuorituksen 1 633 085,17 euroa lisättynä hyvityskorolla, joka lasketaan 17.10.2019 lähtien, ja viivästyskorolla, joka lasketaan 17.10.2019 lähtien täyden maksun tapahtumiseen asti soveltaen Euroopan keskuspankin jälleenrahoitustoimiinsa kulloinkin soveltamaa keskimääräistä korkokantaa lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä

—	joka tapauksessa velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteen tueksi vedotaan seuraaviin kanneperusteisiin.

Ensimmäinen kanneperuste: SEUT 266 artiklan 1 kohdan rikkominen, koska kumotun sakon seurauksia ei (edelleenkään) ole poistettu kumoamisvaikutuksen kannalta riittävästi, koska unionin yleisen tuomioistuimen julistaman kumoamistuomion, jolla sakko on kumottu (ja poistettu taannehtivasti), ulottuvuutta ei ole noudatettu. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole pysyttänyt tai vahvistanut kumottua sakkoa, vaan se on velvoittanut kantajat maksamaan tuomioistuimen itsenäisesti määräämän uuden sakon.

Toinen kanneperuste: SEUT 266 artiklan 1 kohdan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1) 99 artiklan 4 kohdan ja 98 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan rikkominen perimällä viivästyskorkoa virheellisesti 4.1.2011 lähtien, koska komissio on velvollisuuksiensa vastaisesti jättänyt lukematta 15.7.2015 annettuun tuomioon mennessä ilman oikeudellista perustetta (ex tunc) vastaanottamansa ensimmäisen kantajan maksusuoritukset ja niille kertyneen hyvityskoron 15.7.2015 alkavin oikeusvaikutuksin kantajien hyväksi tuomioistuimen määräämän uuden sakon suorituksena.

3)	Kolmas kanneperuste: kahdesti rankaisemisen kiellon rikkominen tuomioistuimen määräämää sakkoa (tosiasiallisesti) korottamalla, koska komissio on ilman oikeudellista perustetta vaatinut kantajia maksamaan viivästyskorkoa taannehtivasti 4.1.2011 lähtien.

4)	Neljäs kanneperuste: SEUT 266 artiklan 1 kohdan ja asetuksen 2018/1046 99 artiklan 4 kohdan b alakohdan rikkominen, koska 15.10.2015 lähtien maksettavan viivästyskoron suurin sallittu määrä on laskettu virheellisesti.

5)	Viides kanneperuste: SEUT 266 artiklan 1 kohdan rikkominen loukkaamalla hyvän hallinnon periaatetta ja sääntöjä, koska komissio on ilman oikeudellista perustetta vaatinut kantajilta tuomioistuimen määräämän sakon (viivästyskorkoineen) lisäksi (ylimääräistä) maksusuoritusta.

(1) Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1).

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/23

Kanne 11.5.2020 – Crevier v. EUIPO – (Ilmanraikastin)

(Asia T-276/20)

(2020/C 247/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Jeffrey Scott Crevier (Fort Lauderdale, Florida, Yhdysvallat) (edustaja: barrister M. Kime)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Malli: Rekisteröintihakemus nro 5 652 872

Riidanalainen päätös: EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 2.3.2020 asiassa R 2396/2019-3 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	kumoaa tutkijan päätöksen, josta valitetaan siltä osin, kuin päätöksellä on hylätty entisten oikeuksien palauttamista (restitutio in integrum) koskeva hakemus kokonaisuudessaan

—	palauttaa entiset oikeudet (restitutio in integrum) tai vaihtoehtoisesti palauttaa asian EUIPO:n käsiteltäväksi ja antaa EUIPO:lle asianmukaiset määräykset ja

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 VIII osaston eli 62–78 artiklan rikkominen

—	Komission asetuksen (EY) N:o 2245/2002 VII-XIX luvun 38–84 artiklan rikkominen

—	SEU-sopimuksen rikkominen ja

—	oikeusvaltioperiaatteen loukkaaminen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/24

Kanne 7.5.2020 – MKB Multifunds v. komissio

(Asia T-277/20)

(2020/C 247/34)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: MKB Multifunds BV (Zierikzee, Alankomaat) (edustajat: asianajajat J. van de Hel ja R. Rampersad)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 27.2.2020 tehdyn komission päätöksen, joka koskee valtiontukea SA.55704 (2019/FC) – Alankomaat – väitetty tuki, jonka kohteena on ”Dutch Venture Initiative” (DVI)

—	velvoittamaan komission aloittamaan tutkimuksensa uudelleen

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1.	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on virheellisesti katsonut, että DVI:n, joka on rahasto-osuusrahasto, sijoitukset private equity -rahastoihin ovat markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaisia.

2.	Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on virheellisesti katsonut, että Euroopan investointirahaston (EIR) yleinen korvausrakenne vastaa vastaavanlaisen rahasto-osuusrahastojen hallinnoijan korvausrakennetta.

3.	Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on virheellisesti katsonut, että Alankomaiden viranomaisten sijoitus DVI:n rahasto-osuusrahastoon on markkinoilla sovellettavien ehtojen mukainen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/25

Kanne 8.5.2020 – CX v. komissio

(Asia T-280/20)

(2020/C 247/35)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CX (edustaja: asianajaja É. Boigelot)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 28.6.2019 asiassa CMS 12/042 viitteellä Ares(2019)4110741 tehdyn päätöksen, jolla kantaja pantiin viralta ilman eläkeoikeuksien alentamista henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan nojalla

—	kumoamaan 30.1.2020 viitteellä Ares(2020)577152 tehdyn päätöksen, joka annettiin tiedoksi samana päivänä ja jolla nimittävä viranomainen hylkäsi kantajan 28.9.2019 riidanalaisesta päätöksestä viitteellä R/538/19 tekemän valituksen

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan tekoja, joista valitetaan, ei ole näytetty toteen, todistusaineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, asiassa on tehty ilmeisiä arviointivirheitä, perustelut ovat puutteelliset ja perusteluvelvollisuus on laiminlyöty. Kantaja väittää muun muassa, että häntä vastaan esitetty ainoa todiste on otettu vääristyneellä tavalla huomioon siltä osin kuin nimittävä viranomainen väittää yhden ainoan sähköpostiviestin perusteella, että kyseessä on ”luvaton hintojen neuvotteleminen”, vaikka kyseisen viestin tekstistä ilmenee, että kantaja vain välitti toiselle sopimuspuolelle selkeän ja yksiselitteisen ohjeen täysin puitesopimuksen mukaisesti. Tämä ei ole lähelläkään ”neuvottelemisesta”, mikä olisi vähintäänkin edellyttänyt keskusteluja sopimuksen tekemisestä ja mahdollisista poikkeuksista kummankin osapuolen osalta. Lisäksi kantaja väittää, että hänen ja toisen sopimuspuolen välinen yhteydenpito osoittaa ainoastaan sen, että kyselylomakkeen lopulliseen versioon ja liitännäisiin palveluihin vaadittua työtä tehdään yhteistyössä ja jatkuvasti eikä se ole missään tapauksessa ”neuvottelemista”. Näin ollen nimittävä viranomainen on vedonnut sellaisiin tekoihin, joita ei ole näytetty toteen, ja tehnyt ilmeisen arviointivirheen.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan käsittelyaikojen kohtuullisuuden periaatetta on loukattu, teot, joista valitetaan, ovat vanhoja, ja kurinpidollinen vastuu on vanhentunut. Kantajan mukaan teot, joista valitetaan, koskevat yhtäältä syyskuuta 2001 ja toisaalta kesäkuuta 2003, eli ne on tehty 18 ja 16 vuotta ennen riidanalaisen päätöksen tekemistä. Kurinpitomenettely aloitettiin 7.2.2013, eli 11 ja 9 vuotta niiden tekojen jälkeen, joista valitetaan. Kantaja katsoo, että kyseisten tekojen ja riidanalaisen päätöksen välinen aika on ilmeisen kohtuuton. Hän lisää, että nimittävän viranomaisen olisi pitänyt harkita kurinpidollisen vastuunsa lieventämistä tai jopa todeta, että se on vanhentunut, koska teot ovat vanhoja.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja siihen, että asianosaiset eivät ole prosessuaalisesti yhdenvertaisia. Kantaja väittää, ettei komissio hyväksynyt hänen vuonna 2013 aloitetun menettelyn alusta lähtien tekemiä lukuisia pyyntöjä, jotka koskivat sellaisten asiakirjojen toimittamista, joita hän piti puolustuksensa kannalta välttämättöminä, eli muun muassa kaikkia hänen sähköpostiviestejänsä, jotka liittyivät niihin kahteen tekoon, joista valitettiin, puitesopimusta, kyseessä olevan kyselyn väliaikaisia kyselylomakkeita ja lopullista kyselylomaketta sekä niihin liittyviä taloudellisia tietoja koskevia asiakirjoja. Tämä merkitsee sitä, että puolustautumisoikeuksia on loukattu ja että asianosaiset eivät ole prosessuaalisesti yhdenvertaisia.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu muoto- ja menettelyvirheeseen ja siihen, että velvollisuus tutkia perusteellisesti syyllisyyttä tukevat ja sitä vastaan puhuvat seikat on laiminlyöty. Kantaja väittää, että [luottamuksellista] (1) rikostuomioistuin totesi 16.4.2018, ettei yhtäkään tekoa ollut näytetty toteen, ja että se vapautti kantajan ”kaikista häntä vastaan esitetyistä syytteistä”, minkä lisäksi kantaja täsmentää, että kyseinen tuomioistuin lausui täysin samoista teoista kuin ne, joihin riidanalainen päätös perustuu, ja totesi, ettei niitä ollut näytetty toteen. Kantajan mukaan nimittävä viranomainen laiminlöi velvollisuutensa ilmoittaa kurinpitolautakunnalle kaikista lausunnon kannalta merkityksellisistä ja tarpeellisista asiakirjoista ja teki menettelyvirheen, kun se ei toimittanut kurinpitolautakunnalle niinkin tärkeää asiakirjaa kuin tuomioistuimen lopullista ratkaisua, jolla kantaja vapautettiin kaikista häntä vastaan esitetyistä syytteistä.

Viides kanneperuste, jonka mukaan syyttömyysolettamaa on loukattu ja puolueettomuusvelvollisuus on laiminlyöty. Kantajan mukaan pääsihteeri kirjoitti komission varapuheenjohtajille, kahdelle komission jäsenelle, kantajan pääosaston pääjohtajalle, henkilöstöosaston pääjohtajalle sekä nimittävälle viranomaiselle, että ”tutkimuksessa vahvistettiin eturistiriita ja tuotiin esiin eri sääntöjenvastaisuuksia asianomaisen osalta”, ja siten syyttömyysolettamaa on loukattu ja puolueettomuusvelvollisuus on laiminlyöty.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että asiassa on käytetty sellaista asiakirjaa, jonka on katsottava olevan oikeudellisesti mitätön, sekä siihen, että kyseistä asiakirjaa ei ole olemassa ja että Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) liitteessä IX olevaa 1 artiklan 1 kohtaa on rikottu. Kantaja toteaa, ettei petostentorjuntavirasto kuullut häntä kyseessä olevista teoista 3.5.2011 ja 18.4.2012, jolloin sen kertomus lähetettiin, välisenä aikana, ja että petostentorjuntaviraston kertomus on oikeudellisesti mitätön, koska se laiminlöi velvollisuutensa kuulla kantajaa ennen kertomuksensa viimeistelemistä.

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevaa 10 artiklaa on rikottu, oikeusvarmuuden periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta sekä perusteltua luottamusta on loukattu, ja asiassa on tehty ilmeinen arviointivirhe, koska seuraamus ei ole oikeassa suhteessa väitettyihin tekoihin nähden. Tältä osin kantaja väittää, että nimittävän viranomaisen määräämä seuraamus on ilmeisen suhteeton. Hänen mukaan niiden tekojen, joista valitetaan, merkitys on hyvin suhteellinen, koska riidanalainen summa on 2000 euroa. Lisäksi kyseiset teot ovat hyvin vanhoja. Kantajalle määrätty seuraamus johtaa siihen, että hänen perheensä jää kokonaan vaille tuloja ja sairausvakuutusta, mikä on ilmeisen suhteetonta.

(1) Luottamukselliset tiedot poistettu.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/26

Kanne 15.5.2020 – Facegym v. EUIPO (FACEGYM)

(Asia T-289/20)

(2020/C 247/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Facegym Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: M. Edenborough, QC)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Euroopan unionin nimeävä sanamerkin FACEGYM kansainvälinen rekisteröinti – Rekisteröintihakemus nro W1 466 456

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 27.2.2020 asiassa R 70/2020-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

tai toissijaisesti

—	muuttaa riidanalaista päätöstä siten, että siinä todetaan jatkossa, että tavaramerkin kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevat tavarat ja palvelut, jotka ovat väitteen mukaan säännöstenvastaisia, eivät ole 7 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan vastaisia

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan kantajalle tästä kanteesta ja aiemmista menettelyistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/27

Kanne 22.5.2020 – Talleres de Escoriaza v. EUIPO – Salto Systems (KAAS KEYS AS A SERVICE)

(Asia T-294/20)

(2020/C 247/37)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Talleres de Escoriaza, SA (Irún, Espanja) (edustajat: asianajajat T. Müller ja F. Togo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Salto Systems, SL (Oiartzun, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki KAAS KEYS AS A SERVICE – EU-tavaramerkki nro 14 899 439

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 28.2.2020 asiassa R 1363/2019-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n ja muun osapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Perusteluvelvollisuuden laiminlyönti.

—	Kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaaminen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, rikkominen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, rikkominen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa, rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/28

Kanne 21.5.2020 – Aquind ym. v. komissio

(Asia T-295/20)

(2020/C 247/38)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Aquind Ltd (Wallsend, Yhdistynyt kuningaskunta), Aquind SAS (Rouen, Ranska), Aquind Energy (Luxemburg, Luxemburg) (edustajat: solicitor S. Goldberg, asianajaja, E. White, solicitor C. Davis ja solicitor J. Bille)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen toimen, eli delegoidun asetuksen, siltä osin kuin sillä poistetaan AQUIND Interconnector unionin luettelosta

—	toissijaisesti kumoaa delegoidun asetuksen kokonaisuudessaan ja

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteessaan kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista 31.10.2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/389 (1).

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan sille, että AQUIND Interconnector on poistettu unionin luettelosta, ei ole esitetty perusteluja.

—	Delegoidussa asetuksessa ei perusteluvelvollisuuden vastaisesti ole tai siinä ei mainita mitään perusteluja sille, että AQUIND Interconnector on poistettu unionin luettelosta, eikä kantajille ole esitetty mitään perusteluja kyseisen poistamisen osalta.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan asetuksen (EU) N:o 347/2013 (2) (jäljempänä TEN-E-asetus) ja erityisesti sen 5 artiklan 8 kohdan mukaisia menettelyllisiä ja aineellisia vaatimuksia on rikottu.

—	Yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloa ei ole laadittu delegoidussa asetuksessa TEN-E-asetuksen vaatimusten mukaisesti.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen 10 artiklan 1 kohtaa on rikottu.

—

AQUIND Interconnectorin poistaminen unionin luettelosta ja tällaisen poistamisen perustelematta jättäminen ovat vastoin energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteita luoda vakaat, oikeudenmukaiset ja avoimet olosuhteet ja kohdella investointeja oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaista oikeutta hyvään hallintoon on loukattu.

—	Perusoikeuskirjan 41 artiklan vastaisesti AQUIND Interconnectoria ei poistettu unionin luettelosta puolueettomasti eikä kantajilla ollut oikeutta tulla kuulluiksi ennen delegoidun asetuksen antamista.

Viides kanneperuste, jonka mukaan unionin oikeuteen kuuluvaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu.

—

Unionin oikeuteen kuuluvan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisesti AQUIND Interconnectoria kohdeltiin eri ja epäoikeudenmukaisella tavalla suhteessa vertailukelpoisiin ehdotettuihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin eikä tällaiselle epäyhdenvertaiselle kohtelulle esitetty mitään objektiivisia perusteita.

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan unionin oikeuteen kuuluvaa suhteellisuusperiaatetta on loukattu.

—	Koska AQUIND Interconnector on nykyinen kehitysvaiheessa oleva yhteistä etua koskeva hanke, sen poistaminen unionin luettelosta vertailematta sitä yksityiskohtaisesti sen kanssa vertailukelpoisiin hankkeisiin ja antamatta kantajille tilaisuutta korjata mahdollisia ongelmia on suhteetonta.

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan unionin oikeuteen kuuluvia oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita on loukattu.

—

Riidanalaisella toimella loukataan kantajien luottamuksensuojaa siltä osin kuin niillä on oikeus luottaa siihen, että niiden hanke sisällytetään unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista ja että tämä unionin luettelo laaditaan TEN-E-asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden sekä muiden sovellettavien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti.

(1) EUVL 2020, L 74, s. 1.

(2) Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17.4.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013 (EUVL 2013, L 115, s. 39).

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/29

Kanne 22.5.2020 – Nosio v. EUIPO – Tros del Beto (ACCUSÌ)

(Asia T-300/20)

(2020/C 247/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Nosio SpA (Mezzocorona, Italia) (edustajat: asianajajat J. Graffer, G. Rubino ja A. Ottolini)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Tros del Beto, SLU (Marçà, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin ACCUSÌ rekisteröinnistä EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 16 014 921

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 13.3.2020 asiassa R 871/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	toteaa, että kyseessä olevat merkit eivät ole samankaltaisia

—	hyväksyy väitemenettelyn kohteena olevan rekisteröintihakemuksen.

Kanneperuste

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/30

Kanne 19.5.2020 – Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics ja Jushi Egypt for Fiberglass Industry v. komissio

(Asia T-301/20)

(2020/C 247/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics SAE (Ain Sukhna, Egypti) ja Jushi Egypt for Fiberglass Industry SAE (Ain Sukhna) (edustajat: asianajajat B. Servais ja V. Crochet)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa 1.4.2020 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492 (1) kantajia koskevilta osin

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että menetelmä, johon komissio on turvautunut, kun se on vahvistanut Hengshin tuotantokustannukset ja myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voiton laskiessaan Hengshin laskennallista normaaliarvoa, on ristiriidassa perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan kanssa ja 2 artiklan 3, 6, 11 ja 12 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan kanssa.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että menetelmä, johon komissio on turvautunut, kun se on kantajien osalta määrittänyt hintojen alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden marginaaleja, on ristiriidassa perusasetuksen 3 artiklan 1, 2, 3 ja 6 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan kanssa.

(1) EUVL 2020, L 108, s. 1.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/31

Kanne 15.5.2020 – Del Valle Ruiz ym. v. SRB

(Asia T-302/20)

(2020/C 247/41)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Antonio Del Valle Ruiz (México, Meksiko) ja 36 muuta kantajaa (edustajat: asianajajat P. Rubio Escobar, R. Ruíz de la Torre Esporrín ja B. Fernández García)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 17.3.2020 tekemän päätöksen (SRB/EES/2020/52), jolla ratkaistaan, onko Banco Popular Español, S.A:n osakkeenomistajille ja velkojille myönnettävä korvaus

—	velvoittamaan vastaajan ja vastaajan vaatimuksia kokonaan tai osittain tukevat väliintulijat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat esittävät kanteensa tueksi kuusi kanneperustetta.

Ensimmäinen kanneperuste: Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (jäljempänä asetus N:o 806/2014) 15 artiklan 1 kohdan g alakohdan rikkominen. Banco Popularin entisille osakkeenomistajille ei olisi pitänyt aiheutua suurempia tappioita kuin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä.

Toinen kanneperuste: Asetuksen N:o 806/2014 20 artiklan 16 kohdan rikkominen. Riidanalaisessa päätöksessä ei arvioitu sitä, olisiko Banco Popularin entisiä osakkeenomistajia kohdeltu paremmin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä kuin kriisinratkaisumenettelyssä, sillä siinä rinnastettiin toisiinsa maksukyvyttömyysmenettely kriisinratkaisumenettely. Lisäksi arviointia ei tehnyt riippumaton henkilö.

Kolmas kanneperuste: Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklan toisen kohdan rikkominen, koska Banco Popularin entisten osakkeenomistajien oikeutta tulla kuulluksi loukattiin ennen heille haitallisen yksittäisen toimenpiteen tekemistä.

Neljäs kanneperuste: Perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkominen. Banco Popularin entisten osakkeenomistajien oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin loukattiin, mistä seuraa heidän oikeutensa puolustukseen rajoittaminen.

Viides kanneperuste: Perusoikeuskirjan 17 artiklan ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ensimmäisen pöytäkirjan rikkominen, koska osakkeenomistajilta vietiin omistusoikeus eivätkä he saaneet kohtuullista korvausta omaisuuden menettämisestä.

Kuudes kanneperuste: Perusoikeuskirjan 52 artiklan rikkominen. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto vei osakkeenomistajilta omistusoikeuden eikä ottanut huomioon lailla säädettyjä rajoja.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/32

Kanne 15.5.2020 – Arias Mosquera ym. v. SRB

(Asia T-303/20)

(2020/C 247/42)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: José María Arias Mosquera (Madrid, Espanja) ja 28 muuta kantajaa (edustajat: asianajajat P. Rubio Escobar, R. Ruíz de la Torre Esporrín, A. Menéndez Menéndez ja B. Fernández García)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 17.3.2020 tekemän päätöksen (SRB/EES/2020/52), jolla ratkaistaan, onko Banco Popular Español, S.A:n osakkeenomistajille ja velkojille myönnettävä korvaus

—	velvoittamaan vastaajan ja vastaajan vaatimuksia kokonaan tai osittain tukevat väliintulijat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat kuin asiassa T-302/20, Del Valle Ruiz ym. v. SRB.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/32

Kanne 20.5.2020 – Molina Fernández v. SRB

(Asia T-304/20)

(2020/C 247/43)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Laura Molina Fernández (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat S. Rodríguez Bajón ja A. Gómez-Acebo Dennes)

Vastaaja: yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan riidanalaisen päätöksen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne kohdistuu yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 17.3.2020 tekemään päätöksen SRB/EES/2020/52, jossa määritellään, onko Banco Popular Español, S.A:n sellaisille osakkeenomistajille ja velkojille tarpeen myöntää korvaus, joihin toteutetut kriisinratkaisutoimet ovat vaikuttaneet.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka kantaja perustaa lähtökohtaan, että arvostuskertomusta nro 3 ei laatinut aidosti riippumaton asiantuntija, josta edellytyksestä säädetään yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1) 20 artiklan 16–18 kohdassa.

Toinen kanneperuste, jonka kantaja perustaa lähtökohtaan, että arvostuskertomus nro 3 on lainvastainen, koska Deloitten suorittamassa arvioinnissa käytetty menetelmä on virheellinen, joka johti siihen, että se teki virheellisiä päätelmiä, joista aiheutui kantajan kannalta vakavia vahingollisia seurauksia, koska kantajalta evättiin aiheettomasti ja perusteettomasti korvaus, johon hän oli oikeutettu.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan arvostuskertomus nro 3 perustuu virheelliseen tietoon Banco Popularin taloudellisesta tilasta kriisinratkaisun ajankohtana.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/33

Kanne 26.5.2020 – Telefónica Germany v. EUIPO – Google (LOOP)

(Asia T-305/20)

(2020/C 247/44)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Telefónica Germany GmbH & Co. OHG (München, Saksa) (edustajat: asianajajat A. Fottner ja M. Müller)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Google LLC (Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki LOOP – EU-tavaramerkki nro 5 842 166

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 24.3.2020 asiassa R 281/2019-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa vastaajan sekä muun osapuolen valituslautakunnassa, mikäli tämä osallistuu väliintulijana oikeusriitaan, korvaamaan sekä unionin yleisessä tuomioistuimessa että asian käsittelystä valituslautakunnassa syntyneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/34

Kanne 19.5.2020 – Hijos de Moisés Rodríguez González v. EUIPO – Irlanti ja Ornua (La Irlandesa 1943)

(Asia T-306/20)

(2020/C 247/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Hijos de Moisés Rodríguez González, SA (Las Palmas de Gran Canaria, Espanja) (edustaja: asianajaja J. García Domínguez)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Irlanti ja Ornua Co-operative Ltd (Dublin, Irlanti)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan La Irlandesa 1943 – EU-tavaramerkki nro 12 043 436

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n suuren valituslautakunnan 2.3.2020 asiassa R 1499/2016-G tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n ja mahdolliset muut osapuolet korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä 7 artiklan 1 kohdan g alakohdan kanssa, ja 59 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/34

Kanne 26.5.2020 – Calatrava Real State 2015 v. SRB

(Asia T-307/20)

(2020/C 247/46)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Calatrava Real State 2015, SL (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat P. Rubio Escobar, R. Ruíz de la Torre Esporrín ja B. Fernández García)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 17.3.2020 tekemän päätöksen (SRB/EES/2020/52), jolla ratkaistaan, onko Banco Popular Español, S.A:n osakkeenomistajille ja velkojille myönnettävä korvaus

—	velvoittamaan vastaajan ja vastaajan vaatimuksia kokonaan tai osittain tukevat väliintulijat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat kuin asiassa T-302/20, Del Valle Ruiz ym. v. SRB, ja asiassa T-303/20, Arias Mosquera ym. v. SRB.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/35

Kanne 27.5.2020 – EVH v. komissio

(Asia T-312/20)

(2020/C 247/47)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: EVH GmbH (Halle (Saale), Saksa) (edustajat: asianajajat I. Zenke ja T. Heymann

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa vastaajan 26.2.2019 tekemän päätöksen, jossa se totesi keskittymän RWE/E.ON Assets sisämarkkinoille soveltuvaksi, asia M.8871 (EUVL 2020, C 111, s. 1), ja

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi seuraavat perusteet.

Ensimmäinen kanneperuste: hyväksyvään päätökseen sisältyy muotovirheitä.

—

Riidanalaisella päätöksellä hyväksytty keskittymä M.8871 on virheellisesti erotettu RWE AG:n (jäljempänä RWE) ja E.ON SE:n (jäljempänä E.ON) kokonaisvaltaisesta ja yhtenäisestä fuusiosta. Toimi kokonaisuudessaan käsitti paitsi sen, että RWE hankki E.ON:in tuotanto-omaisuutta (asia M.8871), myös sen, että RWE hankki 16,67 prosentin suuruisen osuuden E.ON:ista, ja sen, että RWE:n 76,8-prosenttisesti omistama tytäryhtiö innogy SE siirrettiin E.ON:ille (asia M.8870).

—	Kantajan osallistumisoikeuksia on loukattu, koska vaikka vastaaja sai menettelyn kuluessa tietoonsa useita viitteitä keskittymän kilpailua estävistä vaikutuksista, niitä ei käsitelty aineellisesti eikä tutkittu asianmukaisesti menettelyssä eikä päätöksessä.

—	Vastaaja on perustellut päätöksen myöhässä ja puutteellisesti.

Toinen kanneperuste: vastaaja ei ole tutkinut tosiseikkoja riittävällä tavalla, ja jos se olisi tutkinut ne asianmukaisesti, sen olisi pitänyt aloittaa toisen vaiheen menettely

—

RWE:n markkinavoiman kasvua on tarkasteltu vain sähkön määrän ja kapasiteetin perusteella ilman, että olisi suoritettu perusteellinen ja tarpeellinen tarkastelu muiden indikaattorien osalta, joita ovat E.ON:n välittömän kilpailun häviäminen, Residual Supply Index –indikaattori, (RSI), joka ilmaisee tarjoajan välttämättömyyttä kysynnän kattamiseksi, ja markkinoiden keskittymisen aste.

—	Vastaaja ei ole ottanut huomioon energia-alan pitkiä investointisyklejä ja tarkasteli liittymän vaikutusten arvioimiseksi historiallisia tietoja ja tulevaisuudennäkymiä ajallisesti liian suppeasti.

—	Markkinavoimaa on tutkittu virheellisesti, koska RWE:n ja E.ON:in välisiä kattavia kytkentöjä energiamarkkinoilla ei ole arvioitu, vaikka ne on laskettu mukaan menettelyn M.8870 Reserve-Carve-outiin perustuvaan kapasiteettiin.

—

Tarkastelu on kokonaisuudessaan ja lainvastaisesti rajoitettu nykyhetkeen, ja siinä on jätetty huomiotta tuleviin vuosiin kohdistuvat vaikutukset (esimerkiksi siltä osin kuin kyse on vihreästä energiasta ja hiilestä irtautumisesta), joten vastaaja ei ole voinut todeta, onko olemassa vaaraa pysyvästä vahingosta kilpailulle.

Kolmas kanneperuste: vastaaja on fuusioon liittyvät tosiseikat ilmeisen virheellisesti arvioituaan todennut keskittymän sisämarkkinoille soveltuvaksi muun muassa riittämättömän tutkinnan vuoksi

—	Vastaaja on virheellisesti jättänyt huomiotta sen, että E.ON lakkaa pysyvästi olemasta RWE:n kilpailija

—	Vastaaja on jättänyt huomiotta sen, että E.ON:in ja RWE:n välisen fuusion yhteydessä sopima, siihen sisällöllisesti liittyvä energiatalouden arvonlisän jako merkitsee kilpailun rajoitusta ja on vastoin SEUT 101 artiklaa.

—	Vastaaja katsoo virheellisesti, että RW:n markkinavoiman kasvu ensimarkkinoilla ei aiheuta riskiä.

—

Lopuksi päätöksessä jätetään virheellisesti tarkastelun ulkopuolelle myös ne kilpailua vahingoittavat vaikutukset, jotka johtuvat siitä, että E.ON lakkaa olemasta kilpailija uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuottamisen ja tukkukaupan sekä lisäpalvelujen kuten tasesähkön järjestämisen alalla.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/36

Kanne 27.5.2020 – Stadtwerke Leipzig v. komissio

(Asia T-313/20)

(2020/C 247/48)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Stadtwerke Leipzig GmbH (Leipzig, Saksa) (edustajat: asianajajat I. Zenke ja T. Heymann)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa vastaajan 26.2.2019 tekemän päätöksen, jossa se totesi keskittymän RWE/E.ON Assets sisämarkkinoille soveltuvaksi, asia M.8871 (EUVL 2020, C 111, s. 1), ja

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne perustuu kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samoja tai samankaltaisia kuin ne kanneperusteet, joihin vedotaan asiassa T-312/20, EVH v. komissio.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/36

Kanne 27.5.2020 – GWS Stadtwerke Hameln v. komissio

(Asia T-314/20)

(2020/C 247/49)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: GWS Stadtwerke Hameln GmbH (Hameln, Saksa) (edustajat: asianajajat I Zenke ja T. Heymann)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa vastaajan 26.2.2019 tekemän päätöksen, jossa se totesi keskittymän RWE/E.ON Assets sisämarkkinoille soveltuvaksi, asia M.8871 (EUVL 2020, C 111, s. 1), ja

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne perustuu kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samoja tai samankaltaisia kuin ne kanneperusteet, joihin vedotaan asiassa T-312/20, EVH v. komissio.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/37

Kanne 27.5.2020 – TEAG v. komissio

(Asia T-315/20)

(2020/C 247/50)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: TEAG Thüringer Energie AG (Erfurt, Saksa) (edustajat: asianajajat I. Zenke ja T. Heymann)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa vastaajan 26.2.2019 tekemän päätöksen, jossa se totesi keskittymän RWE/E.ON Assets sisämarkkinoille soveltuvaksi, asia M.8871 (EUVL 2020, C 111, s. 1), ja

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne perustuu kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samoja tai samankaltaisia kuin ne kanneperusteet, joihin vedotaan asiassa T-312/20, EVH v. komissio.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/37

Kanne 27.5.2020 – Naturstrom v. komissio

(Asia T-316/20)

(2020/C 247/51)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Naturstrom AG (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat I. Zenke ja T. Heymann)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa vastaajan 26.2.2019 tekemän päätöksen, jossa se totesi keskittymän RWE/E.ON Assets sisämarkkinoille soveltuvaksi, asia M.8871 (EUVL 2020, C 111, s. 1), ja

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne perustuu kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samoja tai samankaltaisia kuin ne kanneperusteet, joihin vedotaan asiassa T-312/20, EVH v. komissio.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/38

Kanne 27.5.2020 – Mainova v. komissio

(Asia T-320/20)

(2020/C 247/52)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Mainova AG (Frankfurt am Main, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Schalast)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan vastaajan 26.2.2019 antaman päätöksen M.8871

—	yhdistämään unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artiklan 5 kohdan nojalla ja, kun otetaan huomioon asioita yhdistävä aineellinen yhteys, nyt käsiteltävän oikeudenkäynnin kanteisiin, jotka koskevat samaa päätöstä M.8871, oikeudenkäynnin päättävän yhteisen ratkaisun antamista varten

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne perustuu seuraaviin kanneperusteisiin.

Ensimmäinen kanneperuste: olennaisten muotovaatimusten rikkominen

Ensimmäisessä kanneperusteessa kantaja tuo esiin, että vastaaja on rikkonut riidanalaisessa päätöksessä olennaisia muotovaatimuksia. Niihin kuuluvat kaikki menettelysäännöt, jotka oli otettava huomioon laadittaessa kyseessä olevia säädöksiä. Estäessään kantajan osallistumisoikeuksia vastaaja on kantajan mukaan erityisesti loukannut unionin oikeuden yleisiä periaatteita. Vastaaja on kantajan mukaan muun muassa estänyt kantajan muutoksenhakumahdollisuuksia ja lainvastaisesti evännyt kantajalta kaikki mahdollisuudet tutustua asiakirja-aineistoon.

Toinen kanneperuste: neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) säännösten rikkominen

Toisen kanneperusteen yhteydessä kantaja väittää, että keskittymähankkeen keinotekoisella eriyttämisellä vastaaja on rikkonut Euroopan unionin perussopimuksia ja yrityskeskittymäasetuksen säännöksiä. Se on erityisesti jättänyt huomiotta keskittymiä koskevan oikeuden menettelysäännökset eikä se ole tästä syystä ottanut huomioon tai ottanut oikein huomioon päätöksen kannalta merkityksellisiä olosuhteita. Näihin kuuluvat muun muassa se, ettei koko keskittymähankkeen oikeudellista, taloudellista ja aineellista yhteyttä ole otettu huomioon, liiketoimen virheellinen luokittelu Asset swapiksi, se, ettei RWE AG:n E.ON SE:ssa omistaman 16,67 prosentin osuuden vastikkeeseen liittyviä kilpailuvaikutuksia ole otettu huomioon, ja liiketoimen kilpailuvaikutusten virheellinen arviointi.

Vastaaja on kantajan mukaan etenkin jättänyt määrittelemättä markkinat oikein. Se on lisäksi tukeutunut virheelliseen harkintavaltaan liiketoimen vaikutusten osalta eikä ole oikein arvioinut liiketoimesta RWE:lle syntyneitä kannustimia säilyttää tunnollisesti tuotantokapasiteetti. Vastaaja tulee siis virheelliseen johtopäätökseen, että keskittymää voitiin yhtäältä tutkia erikseen ja ettei sillä toisaalta ole haitallisia vaikutuksia kilpailuun unionin tasolla.

(1) Yrityskeskittymien valvonnasta 20.1.2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004 (EUVL 2004, L 24, s. 1).

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/39

Kanne 27.5.2020 – enercity v. komissio

(Asia T-321/20)

(2020/C 247/53)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: enercity AG (Hannover, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Schalast)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan vastaajan 26.2.2019 antaman päätöksen M.8871

—	yhdistämään unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artiklan 5 kohdan nojalla ja, kun otetaan huomioon asioita yhdistävä aineellinen yhteys, nyt käsiteltävän oikeudenkäynnin kanteisiin, jotka koskevat samaa päätöstä M.8871, oikeudenkäynnin päättävän yhteisen ratkaisun antamista varten

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samat tai samankaltaiset kuin kanneperusteet, joihin on vedottu asiassa T-320/20, Mainova v. komissio.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/39

Kanne 27.5.2020 – Stadtwerke Frankfurt am Main v. komissio

(Asia T-322/20)

(2020/C 247/54)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Stadtwerke Frankfurt am Main Holding GmbH (Frankfurt am Main, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Schalast)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan vastaajan 26.2.2019 antaman päätöksen M.8871

—	yhdistämään unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artiklan 5 kohdan nojalla ja, kun otetaan huomioon asioita yhdistävä aineellinen yhteys, nyt käsiteltävän oikeudenkäynnin kanteisiin, jotka koskevat samaa päätöstä M.8871, oikeudenkäynnin päättävän yhteisen ratkaisun antamista varten

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samat tai samankaltaiset kuin kanneperusteet, joihin on vedottu asiassa T-320/20, Mainova v. komissio.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/40

Kanne 26.5.2020 – Yongkang Kugooo Technology v. EUIPO – Ford Motor Company (kugoo)

(Asia T-324/20)

(2020/C 247/55)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Yongkang Kugooo Technology Co. Ltd (Yongkang, Kiina) (edustaja: asianajaja P. Pérot)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Ford Motor Company (Dearborn, Michigan, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin kugoo rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 17 007 741

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 24.3.2020 asiassa R 65/2019-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen,

—	hylkää väitteen, jonka muu osapuoli valituslautakunnassa on tehnyt, ja hyväksyy hakemuksen nro 17 007 741 kuviomerkin kugoo rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi,

—	velvoittaa muun osapuolen valituslautakunnassa korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien verot ja kantajalle EUIPO:ssa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyistä menettelyistä aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/41

Kanne 27.5.2020 – Bibita Group v. EUIPO – Benkomers (Juomapullot)

(Asia T-326/20)

(2020/C 247/56)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Bibita Group (Tirana, Albania) (edustaja: asianajaja C. Seyfert)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Benkomers OOD (Sofia, Bulgaria)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen mallin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen malli: Yhteisömalli nro 3 797 091-0001 (Juomapullot)

Riidanalainen päätös: EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 27.4.2020 asiassa R 1070/2018-3 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	julistaa numerolla 3 797 091-0001 rekisteröidyn riidanalaisen yhteisömallin mitättömäksi kanteessa esitetyistä syistä

—	velvoittaa vastaajan ja mallin haltijan korvaamaan kolmannessa valituslautakunnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 190 artiklan mukaisesti

—	velvoittaa EUIPO:n ja mahdollisen väliintulijan korvaamaan tästä menettelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohtaa ja 25 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on rikottu.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/41

Kanne 29.5.2020 – 4B Company v. EUIPO – Deenz (Riipukset (korut))

(Asia T-329/20)

(2020/C 247/57)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: 4B Company Srl (Montegiorgio, Italia) (edustaja: asianajaja G. Brogi)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Deenz Holding Ltd (Dubai, Arabiemiirikunnat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin tai mallin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen malli: Yhteisön tavaramerkki tai malli nro 2 100-0001

Riidanalainen päätös: EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 19.3.2020 asiassa R 2449/2018-3 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin sillä on kumottu mitättömyysosaston päätös, hyväksytty vaatimus yhteisömallin nro 21 00–0001 säilyttämisestä muutetussa muodossa ja määrätty malli rekisteröitäväksi muutetussa muodossaan ja julkaistavaksi yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa, jolla mitättömyysosaston 15.10.2018 asiassa ICD 10 654 tekemä päätös vahvistettiin

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohdan rikkominen ja virheellinen tulkinta.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/42

Kanne 29.5.2020 – Laboratorios Ern v. EUIPO – Le-Vel Brands (Le-Vel)

(Asia T-331/20)

(2020/C 247/58)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Laboratorios Ern, SA (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja S. Correa Rodríguez)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Le-Vel Brands LLC (Frisco, Texas, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin Le-Vel rekisteröinnistä EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 15 229 974

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 20.3.2020 asiassa R 2113/2019-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	hylkää sanamerkin Le-Vel rekisteröintiä EU-tavaramerkiksi koskevan hakemuksen nro 15 229 974 kaikkien luokkiin 3 ja 55 kuuluvien tavaroiden ja palvelujen osalta

—	velvoittaa EUIPO:n ja väliintulijan (jos Le-Vel Brands, LLC. päättää osallistua tähän oikeudenkäyntiin väliintulijana) korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/43

Kanne 29.5.2020 – KH v. EUH

(Asia T-334/20)

(2020/C 247/59)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: KH (edustaja: asianajaja N. de Montigny)

Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 24.7.2019 tehdyn päätöksen siirtää kantaja päätoimipaikkaan ja katsoa, että hän oli ulkomaankomennuksella ainoastaan 1.9.–31.12.2019

—	kumoamaan 29.7.2019 tehdyn päätöksen hylätä viitteellä [luottamuksellinen] kirjattu avustamispyyntö, jonka kantaja oli esittänyt 29.3.2019 kiusaamista merkitsevien tosiseikkojen vuoksi, joista hänen esimiehensä [luottamuksellinen] (1) on ollut vastuussa hänen suhteensa

—	kumoamaan 3.10.2019 laaditun vuoden 2019 arviointikertomuksen (koskien ajanjaksoa 2018), jossa todetaan kantajan työsuorituksen olleen riittämätön

—	kumoamaan 4.11.2019 tehdyn päätöksen olla soveltamatta automaattista palkkaluokassa etenemistä arviointikertomuksen, jossa työsuoritus todetaan riittämättömäksi, vuoksi

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen ryhmään kanneperusteita.

Siirtopäätöstä vastaan kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen:

—	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan huolenpitovelvollisuutta on laiminlyöty ja hyvän hallinnon periaatetta on loukattu

—	Toinen kanneperuste, jonka mukaan oikeutta tulla kuulluksi ei ole voitu käyttää tehokkaasti

—	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan 2.4.2019 päivätyn muistion perusteluissa on oikeudellinen virhe.

Avustamispyyntönsä hylkäämispäätöstä vastaan kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen:

—	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan avustamisvelvollisuutta on laiminlyöty

—	Toinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 12 a artiklaa on rikottu

—	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan henkilöstösääntöjen 12 a artiklaa on tulkittu virheellisesti ja on tehty oikeudellinen virhe

—	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan oikeutta tulla kuulluksi tehokkaasti on loukattu

—	Viides kanneperuste, jonka mukaan analysoitavaksi toimitettuja seikkoja arvioitaessa on tehty ilmeinen arviointivirhe.

Arviointikertomusta vastaan kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen:

—	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan ulkosuhdehallinnon kanta sisältää ristiriitaisuuksia

—	Toinen kanneperuste, jonka mukaan puolueettomuus- ja neutraalisuusvelvoitteita on laiminlyöty

—	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan avustamisvelvoitetta, huolenpitovelvoitetta ja hyvää hallintoa koskevaa velvoitetta on laiminlyöty

—	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan perusteluja ei ole esitetty ja puolustautumisoikeuksia on loukattu.

(1) Luottamukselliset tiedot poistettu.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/44

Kanne 28.5.2020 – Tšekki v. komissio

(Asia T-335/20)

(2020/C 247/60)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek, J. Pavliš, O. Serdula ja J. Vláčil)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 30.3.2020 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) CCI 2014CZ06RDNP001, jolla lykättiin välimaksuja, jotka liittyvät Tšekin tasavallan maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina 2014–2020 ja kuluihin ajanjaksolla 16.10.2018–31.12.2018 (julkaistu numerolla C (2020) 1857 final)

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka liittyy yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) 41 artiklan 1 kohdan rikkomiseen. Komissio katsoo nimittäin virheellisesti, että avustus, johon lykätty maksu liittyy, on myönnetty kansallisten säännösten vastaisesti. Kantajan mukaan kyseisiä kansallisia säännöksiä ei joka tapauksessa ole voitu rikkoa, koska ne eivät koske lykätyn maksun kaltaista avustusta.

(1) EUVL 2013, L 347, s. 549.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/44

Kanne 3.6.2020 – Galván Fernández-Guillén v. SRB

(Asia T-340/20)

(2020/C 247/61)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: José María Galván Fernández-Guillén (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat Romero Rey ja I. Salama Salama)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 17.3.2020 tekemän päätöksen (SRB/EES/2020/52), jolla ratkaistaan, onko Banco Popular Español, S.A:n osakkeenomistajille ja velkojille, joihin kyseiseen pankkiin kohdistuvat kriisinratkaisutoimet vaikuttavat, myönnettävä korvaus

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu omaisuudensuojaa koskevaan perusoikeuteen sikäli kuin Banco Popularilla oli päätöslauselman antamisajankohtana positiivinen netto-omaisuus, mikä ei oikeuttanut sitä, että henkilöt menettävät osakkeensa saamatta vahingonkorvausta.

Toinen kanneperuste, joka perustuu omistusoikeuden loukkaamiseen sen vuoksi, ettei Banco Popularin päätöslauselman antamishetkellä ollut olemassa selkeitä arvostusperusteita, koska sovellettiin takautuvasti komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/344 (1), joka tuli voimaan 29.3.2018 eli kahdeksan kuukautta Banco Popularin päätöslauselman jälkeen, hyväksyttyjä uusia perusteita.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu Deloitten riippumattomuuden puuttumiseen kolmannen arvostuksen tekemisessä, joka on ainoa arvostus, johon päätös SRB/EES/2020/52 perustuu, sillä perusteella, että Deloitte oli suorittanut toisen, väliaikaisen arvostuksen.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen sikäli kuin SRB jatkaa tiettyjen tietojen käsittelemistä arkaluontoisina ja peittää ne Banco Popularin osakkeenomistajilta ja velkojilta sillä tekosyyllä, että ”niiden ilmaiseminen voisi loukata kyseisen laitoksen puolustautumisoikeuksia vireillä olevissa oikeudenkäyntimenettelyissä”.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä erilaisen kohtelun arvostukseen kriisinratkaisussa sovellettavien menetelmien perusteiden täsmentämistä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla 14.11.2017 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2018/344 (EUVL 2018, L 67, s. 3).

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/45

Kanne 3.6.2020 – El Corte Inglés v. EUIPO – Unión Detallistas Españoles (unit)

(Asia T-344/20)

(2020/C 247/62)

Kieli, jolla kannekirjelmä on laadittu: espanja

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: El Corte Inglés, SA (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja J.L. Rivas Zurdo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Unión Detallistas Españoles S. Coop. Unide (Madrid, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Riidanalainen tavaramerkki: Kuviomerkki unit, jonka rekisteröimistä EU-tavaramerkiksi on haettu – Rekisteröintihakemus nro 16 542 078

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 9.3.2020 asiassa R 2005/2019-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Valituslautakunta teki oikeudellisen virheen, kun se ei ottanut huomioon espanjalaisiin tavaramerkkeihin 1795078 ja 2289074, joiden osalta edellytettiin näyttöä käytöstä, liittyvällä ajanjaksolla tapahtuneen myynnin osalta käyttöä koskevan näytön puuttumisesta tai vähäisyydestä johtuvaa riittämättömyyttä ja sen vuoksi päätyi toteamaan, että tavaramerkkien välillä on sekaannusvaara osan kuluttajista osalta.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/46

Kanne 4.6.2020 – Robert Klingel v. EUIPO (MEN+)

(Asia T-345/20)

(2020/C 247/63)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Robert Klingel OHG (Pforzheim, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Zick)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan MEN+ – Rekisteröintihakemus nro 17 985 949

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 27.3.2020 asiassa R 1906/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin se on kantajalle vastainen ja

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan, kun sitä luetaan yhdessä erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan kanssa, rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/46

Kanne 5.6.2020 – Freistaat Bayern v. EUIPO (GEWÜRZSOMMELIER)

(Asia T-348/20)

(2020/C 247/64)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Freistaat Bayern (Saksa) (edustaja: asianajaja J. Altmann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröitävä sanamerkki GEWÜRZSOMMELIER – Rekisteröintihakemus nro 18 020 504

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 26.3.2020 asiassa R 2430/2019-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 2 kohdan rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/47

Kanne 5.6.2020 – St. Hippolyt v. EUIPO – Raisioaqua (Vital like nature)

(Asia T-531/20)

(2020/C 247/65)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: St. Hippolyt Holding GmbH (Dielheim, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Gail)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Raisioaqua Oy (Raisio, Suomi)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin Vital like nature rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 17 165 002

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 9.3.2020 asiassa R 1279/2020-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 60 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, rikkominen

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/48

Kanne 5.6.2020 – St. Hippolyt v. EUIPO – Elephant (Strong like nature)

(Asia T-352/20)

(2020/C 247/66)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: St. Hippolyt Holding GmbH (Dielheim, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Gail)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Elephant Co. Preduzeće za proizvodnju, unutrašnju i spoljnu trgovinu d.o.o. (Belgrad, Serbia)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin Strong like nature rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 17 494 071

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 27.3.2020 asiassa R 1909/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 60 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, rikkominen.

27.7.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/49

Oikaisu virallisessa lehdessä julkaistuun tiedonantoon asiassa T-220/20

( Euroopan unionin virallinen lehti, C 201, 15. kesäkuuta 2020 )

(2020/C 247/67)

Virallisessa lehdessä asiassa T-220/20 JL v. komissio julkaistu tiedonanto oikaistaan seuraavasti:

”Kanne 16.4.2020 – Kerstens v. komissio

(Asia T-220/20)

(2020/C 201/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Petrus Kerstens (La Forclaz, Sveitsi) (edustaja: asianajaja C. Mourato)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 11. heinäkuuta 2019 tehdyn Euroopan komission (nimittävä viranomainen) päätöksen, jossa kantajalle annettiin huomautus

—	kumoamaan 27. maaliskuuta 2017 tehdyn Euroopan komission (nimittävä viranomainen) päätöksen käsittelyn uudelleen aloittamisesta [luottamuksellinen] (1)

—	velvoittamaan Euroopan komission maksamaan kantajalle korvausta erityisestä henkisestä kärsimyksestä yhteensä 30 000 euroa

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee SEUT 266 artiklan rikkomista eli unionin yleisen tuomioistuimen antaman kumoamistuomion epäasianmukaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä ja ne bis in idem –periaatteen loukkaamista

Toinen kanneperuste, joka koskee SEUT 266 artiklan rikkomista, hyvän hallinnon periaatteen, johon sisältyy velvollisuus käsitellä asiat puolueettomasti ja kohtuullisesti, loukkaamista, syyttömyysolettamaa koskevan periaatteen loukkaamista ja puolustusoikeuksien loukkaamista

Kolmas kanneperuste, joka koskee SEUT 266 artiklan rikkomista, hallinnollisiin tutkimuksiin ja kurinpitomenettelyihin sovellettavien menettelysääntöjen rikkomista ja perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämistä.

Neljäs kanneperuste, jossa vaaditaan erityistä korvausta edellä mainituista sääntöjenvastaisuuksista.”

(1) Luottamukselliset tiedot poistettu.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 247

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	63. vuosikerta 27. heinäkuu 2020

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2020/C 247/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2020/C 247/02	Asia C-803/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 31.10.2019 – TN v. WWK Lebensversicherung auf Gegenseitigkeit ja VP	2
2020/C 247/03	Asia C-52/20 P: Valitus, jonka K.A. Schmersal Holding GmbH & Co. KG on tehnyt 30.1.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-527/18, K.A. Schmersal Holding v. EUIPO – Tecnium (tec.nicum), 21.11.2019 antamasta tuomiosta	3
2020/C 247/04	Asia C-72/20 P: Valitus, jonka Refan Bulgaria OOD on tehnyt 12.2.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-747/18, Refan Bulgaria v. EUIPO (Kukan muoto), 12.12.2019 antamasta tuomiosta	3
2020/C 247/05	Asia C-74/20 P: Valitus, jonka Hästens Sängar AB on tehnyt 12.2.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-658/18, Hästens Sängar v. EUIPO, (Ruutukuvio) 3.12.2019 antamasta tuomiosta	3
2020/C 247/06	Asia C-83/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 17.2.2020 (oikaistu 16.4.2020) – BPC Lux 2 Sàrl ym. v. Banco de Portugal ym.	4
2020/C 247/07	Asia C-97/20 P: Valitus, jonka Société des produits Nestlé SA on tehnyt 24.2.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-40/19, Amigüitos pets & life v. EUIPO – Société des produits Nestlé, 19.12.2019 antamasta tuomiosta	5
2020/C 247/08	Asia C-110/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 27.2.2020 – Regione Puglia v. Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare ym.	5
2020/C 247/09	Asia C-131/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesgericht Linz (Itävalta) on esittänyt 9.3.2020 – ZK ja AL v. Deutsche Lufthansa AG	6
2020/C 247/10	Asia C-140/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 25.3.2020 – G.D. v. Commissioner of the Garda Síochána, Minister for Communications, Energy and Natural Resources ja Attorney General	6
2020/C 247/11	Asia C-163/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzgericht (Itävalta) on esittänyt 16.4.2020 – AZ v. Finanzamt Hollabrunn Korneuburg Tulln	7
	Unionin yleinen tuomioistuin
2020/C 247/12	Asia T-564/15 RENV: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – Spliethoff’s Bevrachtingskantoor v. komissio (Rahoitustuki Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) alalla – Liikennesektori vuosina 2014 – 2020 – Ehdotuspyynnöt – Päätös, jolla luettelo valituista ehdotuksista on vahvistettu – Ehdotuksen hylkääminen – Ilmeiset arviointivirheet – Yhdenvertainen kohtelu – Perusteluvelvollisuus)	8
2020/C 247/13	Asia T-608/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – Sammut v. parlamentti (Henkilöstö – Virkamiehet – Virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet – Unionin toimintaan liittyvän tekstin julkaiseminen – Ennakkoilmoitusvelvollisuus – Henkilöstösääntöjen 17 a artikla – Arviointikertomus – Vastuu)	8
2020/C 247/14	Asia T-83/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – AL v. komissio (Henkilöstö – Erityisneuvonantajat – Nimitys unionin edustamiseen liittyvään tehtävään kansainväliseen kumppanuusjärjestöön – Luottamuksensuoja – Oikeus tulla kuulluksi – Hyvän hallinnon periaate ja huolenpitovelvollisuus – Vastuu)	9
2020/C 247/15	Asia T-100/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – L. Oliva Torras v. EUIPO – MECÁNICA DEL FRÍO (Ajoneuvojen kiinteät kytkimet) (Yhteisömalli – Mitättömyysmenettely – Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää kytkintä, jolla liitetään jäähdytys- tai ilmastointilaite moottoriajoneuvoon – Ainoa vaatimus muuttamisesta – Implisiittinen kumoamisvaatimus – Tutkittavaksi ottaminen – Mitättömyysperuste – Suojan edellytysten noudattamatta jättäminen – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 4 – 9 artikla ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta – Valituslautakunnan tekemän tutkimuksen laajuus – Valituslautakunnan menettelyn aikana ilmaisema kanta suojan edellytyksen noudattamatta jättämisestä – Eriävä toteamus riidanalaisessa päätöksessä – Perusteluvelvollisuus – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 62 artikla ja 63 artiklan 1 kohdan toinen virke)	10
2020/C 247/16	Asia T-131/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – Oosterbosch v. parlamentti (Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palkkaus – Vuorotyökorvaus – Henkilöstösääntöjen 56 a artikla – Oikeusvarmuus – Laillisuusperiaate – Yötyön käsite)	10
2020/C 247/17	Asia T-646/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – eSky Group IP v. EUIPO – Gröpel (e) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin e rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Aiempi kansainvälinen kuviomerkki e – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaara – Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	11
2020/C 247/18	Asia T-707/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2020 – FF&GB v. EUIPO (ONE-OFF) (EU-tavaramerkki – Hakemus kuviomerkin ONE-OFF rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Ehdoton hylkäysperuste – Erottamiskyvyn puuttuminen – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)	12
2020/C 247/19	Asia T-738/18: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.5.2020 – Dragnea v. komissio (Kumoamiskanne – Euroopan aluekehitysrahasto – Romanian alueellinen toimenpideohjelma 2007 – 2013 – OLAFin ulkoiset tutkimukset – OLAFin loppukertomukset ja suositukset – Kansallinen päätös rikostutkinnan aloittamisesta – OLAF kieltäytyy aloittamasta tutkimusta aikaisempien tutkimusten suorittamisesta – OLAFin tutkimuksia koskeviin asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena – Tutkimatta jättäminen)	12
2020/C 247/20	Asia T-526/19: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.5.2020 – Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto (Kumoamiskanne – Energia – Maakaasun sisämarkkinat – Direktiivi (EU) 2019/692 – Direktiivin 2009/73/EY soveltaminen kolmansiin maihin suuntautuviin tai niistä tuleviin kaasuputkiin – Toimi ei koske kantajaa suoraan – Tutkimatta jättäminen – Lainvastaisesti hankittujen asiakirjojen esittäminen)	13
2020/C 247/21	Asia T-530/19: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.5.2020 – Nord Stream v. parlamentti ja neuvosto (Kumoamiskanne – Energia – Maakaasun sisämarkkinat – Direktiivi (EU) 2019/692 – Tietyistä direktiivin säännöksistä poikkeamista koskevien päätösten tekemiseen liittyvän 49 a artiklan lisääminen direktiiviin 2009/73/EY – Direktiivin 2009/73 soveltaminen kolmansiin maihin meneviin ja niistä tuleviin kaasuputkiin – Sellaisen määräajan riitauttaminen, jonka mukaan vapautukset direktiivin 2009/73 velvollisuuksista on myönnettävä viimeistään 24.5.2020 – Toimi ei koske kantajaa suoraan – Toimi ei koske kantajaa erikseen – Tutkimatta jättäminen)	14
2020/C 247/22	Asia T-797/19 R-II: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 15.4.2020 – Anglo Austrian AAB ja Belegging-Maatschappij Far-East v. EKP (Väliaikainen oikeussuoja – Asetus (EU) N:o 1024/2013 – Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta – Luottolaitoksen toimiluvan peruuttamispäätös – Uusi välitoimihakemus – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 160 artikla)	15
2020/C 247/23	Asiat T-163/20 R ja T-163/20 R II: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.5.2020 – Isopix v. parlamentti (Väliaikainen oikeussuoja – Julkiset palveluhankinnat – Valokuvauspalvelujen tarjoaminen – Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus – Pääasian kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä osittainen puuttuminen – Tutkimatta jättäminen – Kiireellisyys – Fumus boni juris – Intressivertailu)	15
2020/C 247/24	Asia T-224/20: Kanne 17.4.2020 – FT ym. v. komissio	16
2020/C 247/25	Asia T-225/20: Kanne 17.4.2020 – FJ ym. v. EUH	17
2020/C 247/26	Asia T-251/20: Kanne 4.5.2020 – KG v. parlamentti	17
2020/C 247/27	Asia T-255/20: Kanne 4.5.2020 – ClientEarth v. komissio	18
2020/C 247/28	Asia T-265/20: Kanne 4.5.2020 – JR v. komissio	19
2020/C 247/29	Asia T-270/20: Kanne 7.5.2020 – JS v. SRB	19
2020/C 247/30	Asia T-271/20: Kanne 8.5.2020 – JS v. SRB	20
2020/C 247/31	Asia T-274/20: Kanne 11.5.2020 – MHCS v. EUIPO – Lidl Stiftung. (Oranssin värin sävyt)	21
2020/C 247/32	Asia T-275/20: Kanne 11.5.2020 – Westfälische Drahtindustrie ym. v. komissio	22
2020/C 247/33	Asia T-276/20: Kanne 11.5.2020 – Crevier v. EUIPO – (Ilmanraikastin)	23
2020/C 247/34	Asia T-277/20: Kanne 7.5.2020 – MKB Multifunds v. komissio	24
2020/C 247/35	Asia T-280/20: Kanne 8.5.2020 – CX v. komissio	25
2020/C 247/36	Asia T-289/20: Kanne 15.5.2020 – Facegym v. EUIPO (FACEGYM)	26
2020/C 247/37	Asia T-294/20: Kanne 22.5.2020 – Talleres de Escoriaza v. EUIPO – Salto Systems (KAAS KEYS AS A SERVICE)	27
2020/C 247/38	Asia T-295/20: Kanne 21.5.2020 – Aquind ym. v. komissio	28
2020/C 247/39	Asia T-300/20: Kanne 22.5.2020 – Nosio v. EUIPO – Tros del Beto (ACCUSÌ)	29
2020/C 247/40	Asia T-301/20: Kanne 19.5.2020 – Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics ja Jushi Egypt for Fiberglass Industry v. komissio	30
2020/C 247/41	Asia T-302/20: Kanne 15.5.2020 – Del Valle Ruiz ym. v. SRB	31
2020/C 247/42	Asia T-303/20: Kanne 15.5.2020 – Arias Mosquera ym. v. SRB	32
2020/C 247/43	Asia T-304/20: Kanne 20.5.2020 – Molina Fernández v. SRB	32
2020/C 247/44	Asia T-305/20: Kanne 26.5.2020 – Telefónica Germany v. EUIPO – Google (LOOP)	33
2020/C 247/45	Asia T-306/20: Kanne 19.5.2020 – Hijos de Moisés Rodríguez González v. EUIPO – Irlanti ja Ornua (La Irlandesa 1943)	34
2020/C 247/46	Asia T-307/20: Kanne 26.5.2020 – Calatrava Real State 2015 v. SRB	34
2020/C 247/47	Asia T-312/20: Kanne 27.5.2020 – EVH v. komissio	35
2020/C 247/48	Asia T-313/20: Kanne 27.5.2020 – Stadtwerke Leipzig v. komissio	36
2020/C 247/49	Asia T-314/20: Kanne 27.5.2020 – GWS Stadtwerke Hameln v. komissio	36
2020/C 247/50	Asia T-315/20: Kanne 27.5.2020 – TEAG v. komissio	37
2020/C 247/51	Asia T-316/20: Kanne 27.5.2020 – Naturstrom v. komissio	37
2020/C 247/52	Asia T-320/20: Kanne 27.5.2020 – Mainova v. komissio	38
2020/C 247/53	Asia T-321/20: Kanne 27.5.2020 – enercity v. komissio	39
2020/C 247/54	Asia T-322/20: Kanne 27.5.2020 – Stadtwerke Frankfurt am Main v. komissio	39
2020/C 247/55	Asia T-324/20: Kanne 26.5.2020 – Yongkang Kugooo Technology v. EUIPO – Ford Motor Company (kugoo)	40
2020/C 247/56	Asia T-326/20: Kanne 27.5.2020 – Bibita Group v. EUIPO – Benkomers (Juomapullot)	41
2020/C 247/57	Asia T-329/20: Kanne 29.5.2020 – 4B Company v. EUIPO – Deenz (Riipukset (korut))	41
2020/C 247/58	Asia T-331/20: Kanne 29.5.2020 – Laboratorios Ern v. EUIPO – Le-Vel Brands (Le-Vel)	42
2020/C 247/59	Asia T-334/20: Kanne 29.5.2020 – KH v. EUH	43
2020/C 247/60	Asia T-335/20: Kanne 28.5.2020 – Tšekki v. komissio	44
2020/C 247/61	Asia T-340/20: Kanne 3.6.2020 – Galván Fernández-Guillén v. SRB	44
2020/C 247/62	Asia T-344/20: Kanne 3.6.2020 – El Corte Inglés v. EUIPO – Unión Detallistas Españoles (unit)	45
2020/C 247/63	Asia T-345/20: Kanne 4.6.2020 – Robert Klingel v. EUIPO (MEN+)	46
2020/C 247/64	Asia T-348/20: Kanne 5.6.2020 – Freistaat Bayern v. EUIPO (GEWÜRZSOMMELIER)	46
2020/C 247/65	Asia T-531/20: Kanne 5.6.2020 – St. Hippolyt v. EUIPO – Raisioaqua (Vital like nature)	47
2020/C 247/66	Asia T-352/20: Kanne 5.6.2020 – St. Hippolyt v. EUIPO – Elephant (Strong like nature)	48

	Oikaisuja
2020/C 247/67	Oikaisu virallisessa lehdessä julkaistuun tiedonantoon asiassa T-220/20 ( EUVL C 201, 15.6.2020 )	49