ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 222

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

63. vuosikerta
6. heinäkuu 2020


Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2020/C 222/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1


 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin tuomioistuin

2020/C 222/02

Yhdistetyt asiat C-370/17 ja C-37/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt tribunal de grande instance de Bobigny ja Cour de cassation – Ranska) – Caisse de retraite du personnel navigant professionnel de l’aéronautique civile (CRPNPAC) v. Vueling Airlines SA (C-370/17) ja Vueling Airlines SA v. Jean-Luc Poignant (C-37/18) (Ennakkoratkaisupyyntö – Siirtotyöläiset – Sosiaaliturva – Asetus (ETY) N:o 1408/71 – Sovellettava lainsäädäntö – 14 artiklan 1 kohdan a alakohta – Lähetetyt työntekijät – 14 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta – Henkilö, joka työskentelee tavanomaisesti kahden tai useamman jäsenvaltion alueella yrityksen sivutoimipaikan tai pysyvän edustuston palveluksessa jonkin muun jäsenvaltion alueella kuin sen, jossa yrityksellä on kotipaikka – Asetus (ETY) N:o 574/72 – 11 artiklan 1 kohdan a alakohta – 12 a artiklan 1 a kohta – E 101 todistus – Sitova vaikutus – Todistus, joka on hankittu tai johon on vedottu vilpillisesti – Vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuimen toimivalta todeta petos ja sivuuttaa todistus – Asetuksen N:o 1408/71 84 a artiklan 3 kohta – Toimivaltaisten laitosten välinen yhteistyö – Rikostuomion oikeusvoima suhteessa siviilituomioon – Unionin oikeuden ensisijaisuus)

2

2020/C 222/03

Yhdistetyt asiat C-715/17, C-718/17 ja C-719/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 2.4.2020 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta (C-715/17), Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta (C-718/17) ja Euroopan komissio v. Unkari (C-719/18) (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Päätökset (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601 – Kummankin päätöksen 5 artiklan 2 ja 4 – 11 kohta – Kreikan tasavallan ja Italian tasavallan hyväksi toteutetut kansainvälistä suojelua koskevat väliaikaiset toimenpiteet – Kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen maahantulon tiettyjen jäsenvaltioiden alueelle aiheuttama hätätilanne – Tällaisten kansalaisten siirtäminen toisten jäsenvaltioiden alueelle – Siirtomenettely – Jäsenvaltioiden velvoite ilmoittaa säännöllisin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi niiden kansainvälisen suojelun hakijoiden määrä, jotka voidaan siirtää nopeasti niiden alueelle – Tästä seuraavat velvoitteet toteuttaa siirto tehokkaasti – Kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvät jäsenvaltioiden intressit – Jäsenvaltion mahdollisuus vedota SEUT 72 artiklaan unionin oikeuden sitovien toimien jättämiseksi soveltamatta)

3

2020/C 222/04

Yhdistetyt asiat C-103/18 ja C-429/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 19.3.2020 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Juzgado Contencioso-Administrativo no 8 de Madrid ja Juzgado Contencioso-Administrativo no 14 de Madrid – Espanja) – Domingo Sánchez Ruiz (C-103/18) ja Berta Fernández Álvarez ym. (C-429/18) v. Comunidad de Madrid (Servicio Madrileño de Salud) (Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 1999/70/EY – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 5 lauseke – Käsite perättäiset määräaikaiset työsopimukset tai työsuhteet – Työantaja ei noudata lakisääteistä määräaikaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän hoitaman viran täyttämiseksi lopullisesti – Työsuhteen jatkaminen implisiittisesti aina vuosi kerrallaan – Määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä hoitaa samaa virkaa kahden perättäisen nimityksen perusteella – Käsite perustellut syyt perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden uudistamista varten – Kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen palvelukseen ottamisen perusteiden noudattaminen – Konkreettinen tutkinta, jossa paljastuu, että määräaikaisten työsuhteiden perättäisillä uudistamisilla pyritään kattamaan työnantajan pysyvät ja jatkuvat henkilöstötarpeet – Toimenpiteet perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden väärinkäyttämisen estämiseksi ja tarvittaessa seuraamusten määräämiseksi tällaisesta väärinkäyttämisestä – Valintamenettelyt määräaikaisessa työsuhteissa työskennelleiden työntekijöiden väliaikaisesti hoitamien virkojen täyttämiseksi lopullisesti – Määräaikaisessa työsuhteissa työskennelleiden työntekijöiden muuttaminen ei-vakinaisessa toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilöstön jäseniksi – Perusteettomasta irtisanomisesta maksettavaa korvausta vastaavan korvauksen myöntäminen työntekijälle – Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen sovellettavuus siitä huolimatta, että työntekijä on antanut suostumuksensa määräaikaisten työsopimusten perättäisiin uudistamisiin – 5 lausekkeen 1 kohta – Kansallisilla tuomioistuimilla ei ole velvollisuutta jättää soveltamatta kansallista lainsäädäntöä, joka ei ole 5 lausekkeen 1 kohdan mukainen)

5

2020/C 222/05

Asia C-228/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Kúria – Unkari) – Gazdasági Versenyhivatal v. Budapest Bank Nyrt. ym. (Ennakkoratkaisupyyntö – Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – SEUT 101 artiklan 1 kohta – Korttimaksujärjestelmät – Pankkien välinen sopimus, jossa vahvistetaan siirtohintojen taso – Sekä tarkoituksensa että vaikutuksensa perusteella kilpailua rajoittava sopimus – Tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsite)

6

2020/C 222/06

Asia C-234/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 19.3.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sofiyski gradski sad – Bulgaria) – Komisia za protivodeystvie na koruptsiyata i za otnemane na nezakonno pridobitoto imushtestvo v. BP, AB, PB, Тrast B ООD, Agro In 2001 EOOD, ACounT Service 2009 EOOD, Invest Management OOD, Estate OOD, Bromak OOD, Bromak Finance EOOD, Viva Telekom Bulgaria EAD, Balgarska Telekomunikationna Kompania AD, Hedge Investment Bulgaria AD, Kemira OOD, Dunarit AD, Technologichen Zentar-Institut Po Mikroelektronika AD, Еvrobild 2003 EOOD, Тechnotel Invest AD, Ken Trade EAD, Konsult Av EOOD, Louvrier Investments Company 33 SA, EFV International Financial Ventures Ltd, Interv Investment SARL, LIC Telecommunications SARL, V Telecom Investment SCA, V2 Investment SARL ja Empreno Ventures Ltd (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla – Lainvastaisesti hankittujen varojen menetetyksi tuomitseminen ilman rikostuomiota – Direktiivi 2014/42/UE – Soveltamisala – Puitepäätös 2005/212/YOS)

7

2020/C 222/07

Asia C-406/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 19.3.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság – Unkari) – PG v. Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal (Ennakkoratkaisupyyntö – Turvapaikka-asioita ja toissijaista suojelua koskeva yhteinen politiikka – Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat yhteiset menettelyt – Direktiivi 2013/32/EU – 46 artiklan 3 kohta – Ex nunc -tutkiminen kaikilta osin – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin – Ensimmäisen asteen tuomioistuimen toimivalta ja velvollisuudet – Toimivaltaa muuttaa kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa toimivaltaisten viranomaisten päätöksiä ei ole – Kansallinen säännöstö, jonka mukaan ratkaisu on annettava 60 päivän kuluessa)

8

2020/C 222/08

Asia C-458/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Sofia-grad – Bulgaria) – GVC Services (Bulgaria) EOOD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika – Sofia (Ennakkoratkaisupyyntö – Eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettava yhteinen verojärjestelmä – Direktiivi 2011/96/EU – 2 artiklan a alakohdan i ja iii alakohta sekä liitteessä I olevan A osan ab alakohta ja B osan viimeinen luetelmakohta – Käsitteet Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt ja corporation tax Yhdistyneessä kuningaskunnassa – Gibraltarilla rekisteröidyt ja siellä yhteisöverovelvolliset yhtiöt)

9

2020/C 222/09

Asia C-500/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Specializat Cluj – Romania) – AU v. Reliantco Investments LTD ja Reliantco Investments LTD Limassol Sucursala Bucureşti (Ennakkoratkaisupyyntö – Sijoittautumisvapaus – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Rahoitusvälineiden markkinat – Direktiivi 2004/39/EY – Käsitteet yksityisasiakas ja kuluttaja – Kuluttajan asemaan vetoamisen edellytykset – Kanteen ratkaisemista koskevan toimivallan määrittäminen)

9

2020/C 222/10

Asia C-564/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 19.3.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság – Unkari) – LH v. Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal (Ennakkoratkaisupyyntö – Turvapaikkapolitiikka – Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevat yhteiset menettelyt – Direktiivi 2013/32/EU – Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus – 33 artiklan 2 kohta – Tutkimatta jättämisen perusteet – Kansallinen säännöstö, jonka mukaan hakemus jätetään tutkimatta, jos hakija on saapunut asianomaiseen jäsenvaltioon sellaisen maan kautta, jossa häneen ei kohdistu vainoa eikä vakavan haitan vaaraa, tai jos kyseinen maa takaa riittävän suojelun – 46 artikla – Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin – Sellaisiin hallintopäätöksiin kohdistuva tuomioistuinvalvonta, joissa on kyse kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten tutkimatta jättämisestä – Ratkaisun antamista koskeva kahdeksan päivän määräaika – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

10

2020/C 222/11

Asia C-567/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Coty Germany GmbH v. Amazon Services Europe Sàrl, Amazon Europe Core Sàrl, Amazon FC Graben GmbH ja Amazon EU Sàrl (Ennakkoratkaisupyyntö – EU-tavaramerkki – Asetus (EY) N:o 207/2009 – 9 artikla – Asetus (EU) 2017/1001 – 9 artikla – Tavaramerkkiin perustuva oikeus – Käyttö – Tavaroiden varastointi niiden tarjoamiseksi tai liikkeeseen laskemiseksi – Varastointi sellaisten tavaroiden lähettämistä varten, jotka loukkaavat tavaramerkkioikeutta ja joita myydään sähköisellä markkinapaikalla)

11

2020/C 222/12

Asia C-612/18 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 19.3.2020 – Valittajana ClientEarth ja muuna osapuolena Euroopan komissio (Muutoksenhaku – Oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmas luetelmakohta ja 6 artikla – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Yleisen edun suojaaminen siltä osin kuin se koskee kansainvälisiä suhteita – Euroopan komission oikeudellisen yksikön laatimat asiakirjat, jotka koskevat sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumekanismia ja investointituomioistuinjärjestelmää Euroopan unionin kauppasopimusten yhteydessä – Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen osittain)

12

2020/C 222/13

Asia C-753/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Högsta domstolen – Ruotsi) – Föreningen Svenska Tonsättares Internationella Musikbyrå u.p.a. (Stim) ja Svenska artisters och musikers intresseorganisation ek. för. (SAMI) v. Fleetmanager Sweden AB ja Nordisk Biluthyrning AB (Ennakkoratkaisupyyntö – Immateriaalioikeus – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Direktiivi 2001/29/EY – 3 artiklan 1 kohta – Direktiivi 2006/115/EY – 8 artiklan 2 kohta – Yleisölle välittämisen käsite – Autovuokraamo, jonka kaikkien autojen vakiovarusteisiin kuuluu radio)

12

2020/C 222/14

Asia C-765/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Koblenz – Saksa) – Stadtwerke Neuwied GmbH v. RI (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2003/55/EY – Maakaasun sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt – Kuluttajansuoja – 3 artiklan 3 kohta ja liitteessä A oleva b alakohta – Sopimusehtojen avoimuus – Velvollisuus ilmoittaa kuluttajalle ajoissa ja suoraan tariffinkorotus)

13

2020/C 222/15

Asia C-802/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt conseil supérieur de la sécurité sociale – Luxemburg) – Caisse pour l’avenir des enfants v. FV ja GW (Ennakkoratkaisupyyntö – SEUT 45 artikla – Siirtotyöläisten sosiaaliturva – Asetus (EY) N:o 883/2004 – 1 artiklan i alakohta – Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – Yhdenvertainen kohtelu – Sosiaaliset edut – Direktiivi 2004/38/EY – 2 artiklan 2 kohta – Asetus (EU) N:o 492/2011 – 7 artiklan 2 kohta – Perheavustukset – Perheenjäsenten käsite – Ulkomailla asuvien työntekijöiden puolison lapsen poissulkeminen – Erilainen kohtelu maassa asuvien työntekijöiden puolison lapseen nähden – Perustelut)

14

2020/C 222/16

Asia C-45/19: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 19.3.2020 [Teksti oikaistu 14.5.2020 annetulla määräyksellä] (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 2 A Coruña – Espanja) – Compañía de Tranvías de La Coruña SA v. Ayuntamiento de A Coruña (Ennakkoratkaisupyyntö – Asetus (EY) N:o 1370/2007 – Rautateiden ja maanteiden julkiset henkilöliikennepalvelut – 8 artikla – Siirtymäkauden järjestely – 8 artiklan 3 kohta – Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten voimassaolon päättyminen – 30 vuodeksi vahvistettujen sopimusten enimmäiskeston laskeminen – Sen päivän määrittäminen, josta 30 vuoden enimmäiskesto alkaa)

15

2020/C 222/17

Asia C-329/19: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Milano – Italia) – Condominio di Milano, via Meda v. Eurothermo SpA (Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajansuoja – Direktiivi 93/13/ETY – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – 1 artiklan 1 kohta – 2 artiklan b alakohta – Kuluttajan käsite – Asunnonomistajien yhtymä (condominio))

15

2020/C 222/18

Asia C-897/19 PPU: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Vrhovni sud – Kroatia) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on I. N. (Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – ETA-sopimus – Syrjintäkielto – 36 artikla – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Soveltamisala – Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen – Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan välinen luovutusmenettelyä koskeva sopimus – Islannin kansalaisen luovuttaminen kolmanteen valtioon – Jäsenvaltion kansalaisten suojeleminen luovuttamiselta – Toisen valtion kansalaisia ei suojella vastaavalla tavalla – Islannin kansalainen, joka on saanut turvapaikan kansallisen oikeuden nojalla ennen Islannin kansalaisuuden saamista – Vapaan liikkuvuuden rajoitus – Rankaisematta jäämisen estämiseen perustuva oikeuttamisperuste – Oikeasuhteisuus – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohdassa määrättyjen takeiden tarkastaminen)

16

2020/C 222/19

Asia C-141/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 23.3.2020 – Finanzamt Kiel v. Norddeutsche Gesellschaft für Diakonie mbH

17

2020/C 222/20

Asia C-160/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Rotterdam (Alankomaat) on esittänyt 24.3.2020 – Stichting Rookpreventie Jeugd ym. v. Staatssecretaris van Volksgezondheid, Welzijn en Sport

17

2020/C 222/21

Asia C-175/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administratīvā apgabaltiesa on esittänyt 14.4.2020 – SIA SS v. Valsts ieņēmumu dienests

19

2020/C 222/22

Asia C-181/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nejvyšší soud (Tšekki) on esittänyt 24.4.2020 – VYSOČINA WIND a.s. v. Ministerstvo životního prostředí (Tšekki)

20

2020/C 222/23

Asia C-186/20: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Najvyšší súd Slovenskej republiky (Slovakia) on esittänyt 29.4.2020 – HYDINA SK s.r.o. v. Finančné riaditeľstvo Slovenskej republiky

20

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2020/C 222/24

Asia T-282/18: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 14.5.2020 – Bernis ym. v. SRB (Kumoamiskanne – Talous- ja rahaliitto – Pankkiunioni – Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisu – Luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten yhteinen kriisinratkaisumekanismi (SRM) – Asetuksen (EU) N:o 806/2014 18 artiklan 1 kohta – Kriisinratkaisumenettely, jota sovelletaan, kun yhteisö on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa – Emo- ja tytäryhtiö – EKP:n arvio, jonka mukaan yhteisö on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa – SRB:n päätös olla hyväksymättä kriisinratkaisumääräystä – Yleisen edun puuttuminen – Kansallisen oikeuden mukainen likvidaatio – Osakkeenomistajat – Toimi ei koske kantajaa suoraan – Tutkimatta jättäminen)

22

2020/C 222/25

Asia T-141/19: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.5.2020 – Sabo ym. v. parlamentti ja neuvosto (Kumoamiskanne – Ympäristö – Energia – Direktiivi (EU) 2018/2001 – Metsäbiomassan sisällyttäminen uusiutuviin energialähteisiin – Toimi ei koske kantajaa erikseen – Tutkimatta jättäminen)

23

2020/C 222/26

Asia T-278/19: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 13.3.2020 – Aurora v. CPVO – SESVanderhave (M 02205) (Kumoamiskanne – Kasvilajikkeet – Mitättömyysmenettely – Sokerijuurikaslajike M 02205 – Päätös asian palauttamisesta CPVO:n toimivaltaiselle yksikölle edelleen päätettäväksi – Asetuksen (EY) N:o 2100/94 72 artikla – Oikeussuojan tarpeen puuttuminen – Päätösten muuttamista koskeva toimivalta – Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi täysin perusteeton)

24

2020/C 222/27

Asia T-308/19: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 13.5.2020 – Lucaccioni v. komissio (Kumoamiskanne ja vahingonkorvauskanne – Henkilöstö – Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena – Valmisteleva toimi – Valitusta ei ole tehty – Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja osittain puuttuvat)

24

2020/C 222/28

Asia T-757/19: Kanne 6.5.2020 – HB v. EIP

25

2020/C 222/29

Asia T-217/20: Kanne 16.4.2020 – Kreikka v. komissio

26

2020/C 222/30

Asia T-247/20: Kanne 4.5.2020 – JP v. Komissio

27

2020/C 222/31

Asia T-258/20: Kanne 4.5.2020 – Klymenko v. neuvosto

28

2020/C 222/32

Asia T-261/20: Kanne 6.5.2020 – Rochem Group v. EUIPO – Rochem Marine (ROCHEM)

29

2020/C 222/33

Asia T-262/20: Kanne 6.5.2020 – Rochem Group v. EUIPO – Rochem Marine (ROCHEM)

30

2020/C 222/34

Asia T-267/20: Kanne 5.5.2020 – Arbuzov v. neuvosto

31

2020/C 222/35

Asia T-268/20: Kanne 5.5.2020 – Pšonka v. neuvosto

32

2020/C 222/36

Asia T-269/19: Kanne 5.5.2020 –– Pšonka v. neuvosto

33

2020/C 222/37

Asia T-278/20: Kanne 11.5.2020 – Zhejiang Hangtong Machinery Manufacture ja Ningbo Hi-Tech Zone Tongcheng Auto Parts v. komissio

34

2020/C 222/38

Asia T-279/20: Kanne 12.5.2020 – CWS Powder Coatings v. komissio

35

2020/C 222/39

Asia T-284/20: Kanne 13.5.2020 – Klaus Berthold v. EUIPO – Thomann (HB Harley Benton)

36

2020/C 222/40

Asia T-285/20: Kanne 15.5.2020 – MCM Products v. EUIPO – The Nomad Company (NOMAD)

37

2020/C 222/41

Asia T-286/20: Kanne 15.5.2020 – Capella v. EUIPO – Cobi.bike (GOBI)

38

2020/C 222/42

Asia T-287/20: Kanne 15.5.2020 – Eggy Food v. EUIPO (EGGY FOOD)

38

2020/C 222/43

Asia T-288/20: Kanne 13.5.2020 – Brillux ja Daw v. komissio

39

2020/C 222/44

Asia T-290/20: Kanne 14.5.2020 – Ceramica Flaminia v. EUIPO – Ceramica Cielo (goclean)

40

2020/C 222/45

Asia T-291/20: Kanne 14.5.2020 – Yanukovych v. neuvosto

41

2020/C 222/46

Asia T-292/20: Kanne 14.5.2020 – Yanukovych v. neuvosto

42

2020/C 222/47

Asia T-293/20: Kanne 18.5.2020 – Ruiz-Ruiz v. komissio

43


FI

 


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/1


Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2020/C 222/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 215, 29.6.2020

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 209, 22.6.2020

EUVL C 201, 15.6.2020

EUVL C 191, 8.6.2020

EUVL C 175, 25.5.2020

EUVL C 162, 11.5.2020

EUVL C 161, 11.5.2020

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu


V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/2


Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt tribunal de grande instance de Bobigny ja Cour de cassation – Ranska) – Caisse de retraite du personnel navigant professionnel de l’aéronautique civile (CRPNPAC) v. Vueling Airlines SA (C-370/17) ja Vueling Airlines SA v. Jean-Luc Poignant (C-37/18)

(Yhdistetyt asiat C-370/17 ja C-37/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Siirtotyöläiset - Sosiaaliturva - Asetus (ETY) N:o 1408/71 - Sovellettava lainsäädäntö - 14 artiklan 1 kohdan a alakohta - Lähetetyt työntekijät - 14 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta - Henkilö, joka työskentelee tavanomaisesti kahden tai useamman jäsenvaltion alueella yrityksen sivutoimipaikan tai pysyvän edustuston palveluksessa jonkin muun jäsenvaltion alueella kuin sen, jossa yrityksellä on kotipaikka - Asetus (ETY) N:o 574/72 - 11 artiklan 1 kohdan a alakohta - 12 a artiklan 1 a kohta - E 101 todistus - Sitova vaikutus - Todistus, joka on hankittu tai johon on vedottu vilpillisesti - Vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuimen toimivalta todeta petos ja sivuuttaa todistus - Asetuksen N:o 1408/71 84 a artiklan 3 kohta - Toimivaltaisten laitosten välinen yhteistyö - Rikostuomion oikeusvoima suhteessa siviilituomioon - Unionin oikeuden ensisijaisuus)

(2020/C 222/02)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet

Tribunal de grande instance de Bobigny ja Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Caisse de retraite du personnel navigant professionnel de l’aéronautique civile (CRPNPAC) (C-370/17) ja Vueling Airlines SA (C-37/18)

Vastaajat: Vueling Airlines SA (C-370/17) ja Jean-Luc Poignant (C-37/18)

Tuomiolauselma

1)

Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna 2.12.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, sellaisena kuin se on muutettuna 13.4.2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 647/2005, 11 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion tuomioistuimet voivat oikeudenkäynnissä, joka on pantu vireille työnantajaa vastaan sellaisista teoista, joista voi käydä ilmi, että kyse on sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, sellaisena kuin se on muutettuna 31.3.2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 631/2004, 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla annettujen E 101 -todistusten vilpillisestä hankkimisesta tai käytöstä kyseisessä jäsenvaltiossa työskentelevien työntekijöiden osalta, todeta petoksen ja sivuuttaa tämän johdosta tällaiset todistukset vasta sen jälkeen, kun ne ovat saaneet varmuuden

yhtäältä siitä, että asetuksen 84 a artiklan 3 kohdan mukaiseen menettelyyn on ryhdytty viivytyksettä ja että todistukset antaneen jäsenvaltion toimivaltaiselle laitokselle on näin annettu tilaisuus arvioida uudelleen, onko mainittujen todistusten antaminen ollut perusteltua, niiden konkreettisten seikkojen valossa, jotka vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen laitos on sille ilmoittanut ja joiden perusteella on aihetta ajatella, että todistukset on hankittu tai että niihin on vedottu vilpillisesti, ja

toisaalta siitä, että todistuksen antaneen jäsenvaltion toimivaltainen laitos ei ole suorittanut tällaista uudelleen arviointia eikä ottanut kohtuullisen määräajan kuluessa kantaa näihin seikkoihin tarvittaessa joko toteamalla kyseessä olevat todistukset mitättömäksi tai peruuttamalla ne.

2)

Asetuksen N:o 574/72, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna asetuksella N:o 118/97, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 647/2005, 11 artiklan 1 kohtaa ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että ne ovat esteenä – tilanteessa, jossa työnantajalle on vastaanottavassa jäsenvaltiossa annettu rikostuomio, joka perustuu unionin oikeuden vastaisesti tapahtuneeseen lopulliseen petoksen toteamiseen – sille, että kyseisen jäsenvaltion siviilituomioistuin, jota sitoo kansallinen oikeusperiaate rikostuomion oikeusvoimaisuudesta suhteessa siviilituomioon, velvoittaisi työnantajan yksinomaan tämän rikostuomion perusteella korvaamaan työntekijöille tai tämän jäsenvaltion eläkelaitokselle tästä petoksesta aiheutuneen vahingon.


(1)  EUVL C 283, 28.8.2017.

EUVL C 112, 26.3.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/3


Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 2.4.2020 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta (C-715/17), Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta (C-718/17) ja Euroopan komissio v. Unkari (C-719/18)

(Yhdistetyt asiat C-715/17, C-718/17 ja C-719/17) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Päätökset (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601 - Kummankin päätöksen 5 artiklan 2 ja 4 – 11 kohta - Kreikan tasavallan ja Italian tasavallan hyväksi toteutetut kansainvälistä suojelua koskevat väliaikaiset toimenpiteet - Kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen maahantulon tiettyjen jäsenvaltioiden alueelle aiheuttama hätätilanne - Tällaisten kansalaisten siirtäminen toisten jäsenvaltioiden alueelle - Siirtomenettely - Jäsenvaltioiden velvoite ilmoittaa säännöllisin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi niiden kansainvälisen suojelun hakijoiden määrä, jotka voidaan siirtää nopeasti niiden alueelle - Tästä seuraavat velvoitteet toteuttaa siirto tehokkaasti - Kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvät jäsenvaltioiden intressit - Jäsenvaltion mahdollisuus vedota SEUT 72 artiklaan unionin oikeuden sitovien toimien jättämiseksi soveltamatta)

(2020/C 222/03)

Oikeudenkäyntikielet: puola, tšekki ja unkari

Asianosaiset

Asia C-715/17

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: Z. Malůšková, A. Stobiecka-Kuik, G. Wils ja A. Tokár)

Vastaaja: Puolan tasavalta (asiamiehet: E. Borawska-Kędzierska ja B. Majczyna)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek, J. Vláčil, J. Pavliš ja A. Brabcová) ja Unkari (asiamies: M. Z. Fehér)

Asia C-718/17

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: Z. Malůšková, A. Stobiecka-Kuik, G. Wils ja A. Tokár)

Vastaaja: Unkari (asiamiehet: M. Z. Fehér ja G. Koós)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek, J. Vláčil, J. Pavliš ja A. Brabcová) ja Puolan tasavalta (asiamiehet: E. Borawska-Kędzierska ja B. Majczyna)

Asia C-719/17

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: Z. Malůšková, A. Stobiecka-Kuik, G. Wils ja A. Tokár)

Vastaaja: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek, J. Vláčil, J. Pavliš ja A. Brabcová)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Unkari (asiamies: M. Z. Fehér) ja Puolan tasavalta (asiamiehet: E. Borawska-Kędzierska ja B. Majczyna)

Tuomiolauselma

1)

Asiat C-715/17, C-718/17 ja C-719/17 yhdistetään tuomion antamista varten.

2)

Puolan tasavalta jätti 16.3.2016 alkaen noudattamatta Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta 14.9.2015 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2015/1523 5 artiklan 2 kohdan ja Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta 22.9.2015 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2015/1601 5 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan ja siis kummankin päätöksen 5 artiklan 4–11 kohdan mukaisia myöhempiä siirtovelvoitteitaan, koska se ei ilmoittanut säännöllisin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi niiden kansainvälisen suojelun hakijoiden asianmukaista määrää, jotka voitiin siirtää nopeasti sen alueelle.

3)

Unkari jätti 25.12.2015 alkaen noudattamatta päätöksen 2015/1601 5 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan ja siis tämän päätöksen 5 artiklan 4–11 kohdan mukaisia myöhempiä siirtovelvoitteitaan, koska se ei ilmoittanut säännöllisin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi niiden kansainvälisen suojelun hakijoiden asianmukaista määrää, jotka voitiin siirtää nopeasti sen alueelle.

4)

Tšekin tasavalta jätti 13.8.2016 alkaen noudattamatta päätöksen 2015/1523 5 artiklan 2 kohdan ja päätöksen 2015/1601 5 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan ja siis kummankin päätöksen 5 artiklan 4–11 kohdan mukaisia myöhempiä siirtovelvoitteitaan, koska se ei ilmoittanut säännöllisin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi niiden kansainvälisen suojelun hakijoiden asianmukaista määrää, jotka voitiin siirtää nopeasti sen alueelle.

5)

Puolan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan asioissa C-715/17, C-718/17 ja C-719/17, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut asiassa C-715/17.

6)

Unkari vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan asioissa C-715/17, C-718/17 ja C-719/17, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut asiassa C-718/17.

7)

Tšekin tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan asioissa C-715/17, C-718/17 ja C-719/17, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut asiassa C-719/17.


(1)  EUVL C 112, 26.3.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/5


Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 19.3.2020 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Juzgado Contencioso-Administrativo no 8 de Madrid ja Juzgado Contencioso-Administrativo no 14 de Madrid – Espanja) – Domingo Sánchez Ruiz (C-103/18) ja Berta Fernández Álvarez ym. (C-429/18) v. Comunidad de Madrid (Servicio Madrileño de Salud)

(Yhdistetyt asiat C-103/18 ja C-429/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 1999/70/EY - EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus - 5 lauseke - Käsite ”perättäiset määräaikaiset työsopimukset tai työsuhteet” - Työantaja ei noudata lakisääteistä määräaikaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän hoitaman viran täyttämiseksi lopullisesti - Työsuhteen jatkaminen implisiittisesti aina vuosi kerrallaan - Määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä hoitaa samaa virkaa kahden perättäisen nimityksen perusteella - Käsite ”perustellut syyt” perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden uudistamista varten - Kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen palvelukseen ottamisen perusteiden noudattaminen - Konkreettinen tutkinta, jossa paljastuu, että määräaikaisten työsuhteiden perättäisillä uudistamisilla pyritään kattamaan työnantajan pysyvät ja jatkuvat henkilöstötarpeet - Toimenpiteet perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden väärinkäyttämisen estämiseksi ja tarvittaessa seuraamusten määräämiseksi tällaisesta väärinkäyttämisestä - Valintamenettelyt määräaikaisessa työsuhteissa työskennelleiden työntekijöiden väliaikaisesti hoitamien virkojen täyttämiseksi lopullisesti - Määräaikaisessa työsuhteissa työskennelleiden työntekijöiden muuttaminen ”ei-vakinaisessa toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilöstön jäseniksi” - Perusteettomasta irtisanomisesta maksettavaa korvausta vastaavan korvauksen myöntäminen työntekijälle - Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen sovellettavuus siitä huolimatta, että työntekijä on antanut suostumuksensa määräaikaisten työsopimusten perättäisiin uudistamisiin - 5 lausekkeen 1 kohta - Kansallisilla tuomioistuimilla ei ole velvollisuutta jättää soveltamatta kansallista lainsäädäntöä, joka ei ole 5 lausekkeen 1 kohdan mukainen)

(2020/C 222/04)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado Contencioso-Administrativo no 8 de Madrid ja Juzgado Contencioso-Administrativo no 14 de Madrid

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Domingo Sánchez Ruiz (C-103/18) ja Berta Fernández Álvarez ym. (C-429/18)

Vastaaja: Comunidad de Madrid (Servicio Madrileño de Salud)

Tuomiolauselma

1)

EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lauseketta on tulkittava siten, etteivät jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet voi jättää kyseisessä määräyksessä tarkoitetun käsitteen ”perättäiset määräaikaiset työsopimukset tai työsuhteet” ulkopuolelle tilannetta, jossa työntekijä, joka on otettu palvelukseen määräaikaisen työsuhteen perusteella eli siihen saakka, kunnes vapaa virka, johon hänet on nimitetty, täytettäisiin lopullisesti, on työskennellyt useiden nimitysten perusteella samassa virassa keskeytyksettä usean vuoden ajan ja hoitanut pysyvästi ja yhtäjaksoisesti samoja tehtäviä, kun tämän työntekijän pitkäaikainen pitäminen tässä avoimessa virassa johtuu siitä, ettei työnantaja ole noudattanut lakisääteistä velvollisuuttaan järjestää tietyssä määräajassa valintamenettely kyseisen avoimen viran täyttämiseksi lopullisesti, minkä vuoksi hänen työsuhdettaan oli jatkettu implisiittisesti aina vuosi kerrallaan.

2)

Direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lauseketta on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle ja oikeuskäytännölle, joiden mukaan määräaikaisten työsuhteiden perättäistä uudistamista pidetään oikeutettuna tämän lausekkeen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ”perustelluista syistä”, ainoastaan sillä perusteella, että uudistamisen taustalla ovat tässä lainsäädännössä tarkoitetut palvelukseen ottamisen perusteet eli välttämätön tarve, kiireellinen tilanne tai tilapäisten, suhdanteeseen liittyvien tai ylimääräisten hankkeiden toteuttaminen, koska tällainen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö eivät estä kyseessä olevaa työnantajaa vastaamasta tällaisilla uudistamisilla käytännössä pysyviin ja jatkuviin henkilöstötarpeisiin.

3)

Direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lauseketta on tulkittava siten, että kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida kaikkien sovellettavien kansallisen oikeuden sääntöjen mukaisesti, ovatko sellaisten valintamenettelyjen järjestäminen, joiden tarkoituksena on täyttää lopullisesti virkoja, joita ovat väliaikaisesti hoitaneet määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleet työntekijät, näiden työntekijöiden muuttaminen ”ei-vakinaisessa toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilöstön jäseniksi” ja perusteettomasta irtisanomisesta maksettavaa korvausta vastaavan korvauksen myöntäminen näille työntekijöille kyseisessä säännöksessä tarkoitettuja riittäviä toimenpiteitä perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden väärinkäytön estämiseksi ja tarvittaessa seuraamusten määräämiseksi tällaisesta väärinkäytöstä.

4)

Direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 2 lauseketta, 3 lausekkeen 1 kohtaa ja 5 lauseketta on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa julkinen työnantaja käyttää väärin perättäisiä määräaikaisia työsuhteita, se, että asianomainen työntekijä on antanut suostumuksensa näiden työsuhteiden luomiseen ja/tai uudistamiseen, ei ole omiaan poistamaan tämän työnantajan menettelyn väärinkäyttöluonnetta tältä osin siten, ettei tätä puitesopimusta sovellettaisi tämän työntekijän tilanteeseen.

5)

Unionin oikeutta on tulkittava siten, ettei siinä velvoiteta kansallista tuomioistuinta, jonka käsiteltäväksi on saatettu työntekijän ja hänen julkisen työnantajansa välinen oikeusriita, jättämään soveltamatta kansallista lainsäädäntöä, joka ei ole direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan mukainen.


(1)  EUVL C 161, 7.5.2018.

EUVL C 373, 15.10.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/6


Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Kúria – Unkari) – Gazdasági Versenyhivatal v. Budapest Bank Nyrt. ym.

(Asia C-228/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - SEUT 101 artiklan 1 kohta - Korttimaksujärjestelmät - Pankkien välinen sopimus, jossa vahvistetaan siirtohintojen taso - Sekä tarkoituksensa että vaikutuksensa perusteella kilpailua rajoittava sopimus - Tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsite)

(2020/C 222/05)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Kúria

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Gazdasági Versenyhivatal

Vastapuolet: Budapest Bank Nyrt., ING Bank NV Magyarországi Fióktelepe, OTP Bank Nyrt., Kereskedelmi és Hitelbank Zrt., Magyar Külkereskedelmi Bank Zrt., ERSTE Bank Hungary Zrt., Visa Europe Ltd ja MasterCard Europe SA

Tuomiolauselma

1)

SEUT 101 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että yksi ja sama kilpailun vastainen toiminta katsotaan sekä tarkoitukseltaan että vaikutukseltaan kilpailua rajoittavaksi tässä määräyksessä tarkoitetulla tavalla.

2)

SEUT 101 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että pankkien välistä sopimusta, jossa kyseisillä kansallisilla markkinoilla toimivien korttimaksupalveluyhtiöiden tarjoamia kortteja liikkeelle laskeville pankeille korttimaksutapahtuman yhteydessä maksettava siirtohinnan määrä vahvistetaan samansuuruiseksi, ei voida luokitella sopimukseksi, jonka tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tässä määräyksessä tarkoitetulla tavalla, ellei sitä voida sen sanamuodon, tavoitteiden ja asiayhteyden takia katsoa siinä määrin riittävän vahingolliseksi kilpailulle, jotta se voidaan luokitella tällaiseksi sopimukseksi, minkä selvittäminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä.


(1)  EUVL C 231, 2.7.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/7


Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 19.3.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sofiyski gradski sad – Bulgaria) – Komisia za protivodeystvie na koruptsiyata i za otnemane na nezakonno pridobitoto imushtestvo v. BP, AB, PB, Тrast B ООD, Agro In 2001 EOOD, ACounT Service 2009 EOOD, Invest Management OOD, Estate OOD, Bromak OOD, Bromak Finance EOOD, Viva Telekom Bulgaria EAD, Balgarska Telekomunikationna Kompania AD, Hedge Investment Bulgaria AD, Kemira OOD, Dunarit AD, Technologichen Zentar-Institut Po Mikroelektronika AD, Еvrobild 2003 EOOD, Тechnotel Invest AD, Ken Trade EAD, Konsult Av EOOD, Louvrier Investments Company 33 SA, EFV International Financial Ventures Ltd, Interv Investment SARL, LIC Telecommunications SARL, V Telecom Investment SCA, V2 Investment SARL ja Empreno Ventures Ltd

(Asia C-234/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla - Lainvastaisesti hankittujen varojen menetetyksi tuomitseminen ilman rikostuomiota - Direktiivi 2014/42/UE - Soveltamisala - Puitepäätös 2005/212/YOS)

(2020/C 222/06)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sofiyski gradski sad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Komisia za protivodeystvie na koruptsiyata i za otnemane na nezakonno pridobitoto imushtestvo

Vastaajat: BP, AB, PB, Тrast B ООD, Agro In 2001 EOOD, ACounT Service 2009 EOOD, Invest Management OOD, Estate OOD, Bromak OOD, Bromak Finance EOOD, Viva Telekom Bulgaria EAD, Balgarska Telekomunikationna Kompania AD, Hedge Investment Bulgaria AD, Kemira OOD, Dunarit AD, Technologichen Zentar-Institut Po Mikroelektronika AD, Еvrobild 2003 EOOD, Тechnotel Invest AD, Ken Trade EAD, Konsult Av EOOD, Louvrier Investments Company 33 SA, EFV International Financial Ventures Ltd, Interv Investment SARL, LIC Telecommunications SARL, V Telecom Investment SCA, V2 Investment SARL ja Empreno Ventures Ltd

Muu osapuoli: Corporate Commercial Bank (selvitystilassa)

Tuomiolauselma

Rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta 24.2.2005 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2005/212/YOS on tulkittava siten, ettei se ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan kansallinen tuomioistuin määrää lainvastaisesti hankitun omaisuuden menettämisestä sellaisen menettelyn päätteeksi, jonka edellytyksenä ei ole rikoksen toteaminen eikä näin myöskään tällaisesta rikoksesta epäiltyjen tuomitseminen.


(1)  EUVL C 240, 9.7.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/8


Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 19.3.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság – Unkari) – PG v. Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal

(Asia C-406/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Turvapaikka-asioita ja toissijaista suojelua koskeva yhteinen politiikka - Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat yhteiset menettelyt - Direktiivi 2013/32/EU - 46 artiklan 3 kohta - Ex nunc -tutkiminen kaikilta osin - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Ensimmäisen asteen tuomioistuimen toimivalta ja velvollisuudet - Toimivaltaa muuttaa kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa toimivaltaisten viranomaisten päätöksiä ei ole - Kansallinen säännöstö, jonka mukaan ratkaisu on annettava 60 päivän kuluessa)

(2020/C 222/07)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Valittaja: PG

Vastapuoli: Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal

Tuomiolauselma

1)

Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU 46 artiklan 3 kohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa annetaan tuomioistuimille ainoastaan toimivalta kumota kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa toimivaltaisten viranomaisten päätökset muttei oikeutta muuttaa niitä. Jos asia palautetaan toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle, uusi päätös on kuitenkin tehtävä viipymättä ja siinä on noudatettava kumoamistuomioon sisältyvää arviointia. Kun kansallinen tuomioistuin on todennut – suoritettuaan kaikkien kansainvälisen suojelun hakijan esittämien merkityksellisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen ex nunc -tutkinnan kaikilta osin –, että kyseiselle hakijalle on myönnettävä tällaista suojelua vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/95/EU säädettyjen perusteiden mukaisesti syystä, johon hän vetoaa hakemuksensa tueksi, mutta kun hallintoviranomainen tekee tämän jälkeen vastakkaisen päätöksen osoittamatta tätä varten, että esiin on tullut uusia seikkoja, jotka oikeuttavat asianomaisen hakijan kansainvälisen suojelun tarpeen arvioinnin uudelleen, kyseisen tuomioistuimen on, kun kansallisessa oikeudessa ei säädetä mistään keinosta, jolla se voisi saada aikaan sen, että sen tuomiota noudatetaan, lisäksi muutettava kyseistä päätöstä, joka ei ole sen aiemman tuomion mukainen, korvattava se omalla ratkaisullaan kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta ja jätettävä tarvittaessa soveltamatta kansallista säännöstöä, jonka mukaan se ei saa näin toimia.

2)

Direktiivin 2013/32 46 artiklan 3 kohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan tuomioistuimen, jolta on haettu muutosta päätökseen, jolla kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on hylätty, on annettava ratkaisunsa 60 päivän kuluessa, kunhan kyseinen tuomioistuin voi varmistaa tällaisessa määräajassa aineellisten sääntöjen ja hakijalle unionin oikeudessa tunnustettujen menettelyllisten takeiden tehokkuuden. Muussa tapauksessa mainitun tuomioistuimen on jätettävä soveltamatta kansallista säännöstöä, jossa vahvistetaan määräaika tuomion antamiselle, ja annettava tuomionsa mahdollisimman ripeästi, jos kyseinen määräaika on ylitetty.


(1)  EUVL C 311, 3.9.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/9


Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Sofia-grad – Bulgaria) – GVC Services (Bulgaria) EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Sofia

(Asia C-458/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettava yhteinen verojärjestelmä - Direktiivi 2011/96/EU - 2 artiklan a alakohdan i ja iii alakohta sekä liitteessä I olevan A osan ab alakohta ja B osan viimeinen luetelmakohta - Käsitteet ”Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt” ja ”corporation tax Yhdistyneessä kuningaskunnassa” - Gibraltarilla rekisteröidyt ja siellä yhteisöverovelvolliset yhtiöt)

(2020/C 222/08)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Sofia-grad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: GVC Services (Bulgaria) EOOD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Sofia

Tuomiolauselma

Eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 30.11.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/96/EU 2 artiklan a alakohdan i ja iii alakohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteessä I olevan A osan ab alakohdan ja B osan viimeisen luetelmakohdan kanssa, on tulkittava siten, että kyseisissä säännöksissä olevilla käsitteillä ”Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt” ja ”corporation tax Yhdistyneessä kuningaskunnassa” ei tarkoiteta Gibraltarilla perustettuja yhtiöitä, jotka ovat siellä yhteisöverovelvollisia.


(1)  EUVL C 341, 24.9.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/9


Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Specializat Cluj – Romania) – AU v. Reliantco Investments LTD ja Reliantco Investments LTD Limassol Sucursala Bucureşti

(Asia C-500/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sijoittautumisvapaus - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Rahoitusvälineiden markkinat - Direktiivi 2004/39/EY - Käsitteet ”yksityisasiakas” ja ”kuluttaja” - Kuluttajan asemaan vetoamisen edellytykset - Kanteen ratkaisemista koskevan toimivallan määrittäminen)

(2020/C 222/09)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Specializat Cluj

Pääasian asianosaiset

Kantaja: AU

Vastaajat: Reliantco Investments LTD ja Reliantco Investments LTD Limassol Sucursala Bucureşti

Tuomiolauselma

1)

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 17 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että luonnollista henkilöä, joka rahoitusyhtiön kanssa tehdyn hinnanerosopimuksen kaltaisen sopimuksen nojalla suorittaa rahoitustoimia kyseisen yhtiön kautta, voidaan pitää tässä säännöksessä tarkoitettuna kuluttajana, jos sopimus ei kuulu tämän henkilön ammatti- tai elinkeinotoimintaan, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. Tässä luokittelussa yhtäältä sellaisilla tekijöillä kuin sillä, että mainittu henkilö on tehnyt suhteellisen lyhyessä ajassa suuren määrän kauppoja tai että hän on sijoittanut suuren määrän rahaa näihin kauppoihin, ei ole sellaisenaan lähtökohtaisesti merkitystä, eikä toisaalta sillä, että kyseinen henkilö on rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 12 alakohdassa tarkoitettu yksityisasiakas, ole sellaisenaan lähtökohtaisesti vaikutusta.

2)

Asetusta N:o 1215/2012 on tulkittava siten, että kun määritetään toimivaltaista tuomioistuinta, kuluttajan nostama sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausvastuuta koskeva kanne kuuluu tämän asetuksen II luvun 4 jakson soveltamisalaan, jos se liittyy erottamattomasti kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä tosiasiallisesti tehtyyn sopimukseen, mikä kansallisen tuomioistuimen on tarkastettava.


(1)  EUVL C 381, 22.10.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/10


Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 19.3.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság – Unkari) – LH v. Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal

(Asia C-564/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Turvapaikkapolitiikka - Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevat yhteiset menettelyt - Direktiivi 2013/32/EU - Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus - 33 artiklan 2 kohta - Tutkimatta jättämisen perusteet - Kansallinen säännöstö, jonka mukaan hakemus jätetään tutkimatta, jos hakija on saapunut asianomaiseen jäsenvaltioon sellaisen maan kautta, jossa häneen ei kohdistu vainoa eikä vakavan haitan vaaraa, tai jos kyseinen maa takaa riittävän suojelun - 46 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Sellaisiin hallintopäätöksiin kohdistuva tuomioistuinvalvonta, joissa on kyse kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten tutkimatta jättämisestä - Ratkaisun antamista koskeva kahdeksan päivän määräaika - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

(2020/C 222/10)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Valittaja: LH

Vastapuoli: Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal

Tuomiolauselma

1)

Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU 33 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan jättää tutkimatta sillä perusteella, että hakija on saapunut asianomaisen jäsenvaltion alueelle sellaisen valtion kautta, jossa häneen ei kohdistu vainoa tai vakavan haitan vaaraa tai jossa on taattu riittävä suojelu.

2)

Direktiivin 2013/32 46 artiklan 3 kohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan tuomioistuimen, jolta haetaan muutosta päätökseen, jolla kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty tutkimatta, on annettava ratkaisu kahdeksan päivän kuluessa, siltä osin kuin kyseinen tuomioistuin ei voi tällaisessa määräajassa varmistaa aineellisten sääntöjen ja hakijalle unionin oikeudessa tunnustettujen menettelyllisten takeiden tehokkuutta.


(1)  EUVL C 436, 3.12.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/11


Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Coty Germany GmbH v. Amazon Services Europe Sàrl, Amazon Europe Core Sàrl, Amazon FC Graben GmbH ja Amazon EU Sàrl

(Asia C-567/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - EU-tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 207/2009 - 9 artikla - Asetus (EU) 2017/1001 - 9 artikla - Tavaramerkkiin perustuva oikeus - Käyttö - Tavaroiden varastointi niiden tarjoamiseksi tai liikkeeseen laskemiseksi - Varastointi sellaisten tavaroiden lähettämistä varten, jotka loukkaavat tavaramerkkioikeutta ja joita myydään sähköisellä markkinapaikalla)

(2020/C 222/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Coty Germany GmbH

Vastapuolet: Amazon Services Europe Sàrl, Amazon Europe Core Sàrl, Amazon FC Graben GmbH ja Amazon EU Sàrl

Tuomiolauselma

[Euroopan unionin] tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaa sekä Euroopan unionin tavaramerkistä 14.6.2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 9 artiklan 3 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, ettei henkilön, joka varastoi tavaramerkkioikeutta loukkaavia tavaroita kolmannen osapuolen puolesta tietämättä oikeudenloukkauksesta, ole katsottava pitävän hallussaan kyseisiä tavaroita tarjotakseen niitä tai laskeakseen ne liikkeeseen kyseisissä säännöksissä tarkoitetulla tavalla, jos kyseinen henkilö ei itse tavoittele näitä päämääriä.


(1)  EUVL C 427, 26.11.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/12


Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 19.3.2020 – Valittajana ClientEarth ja muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-612/18 P) (1)

(Muutoksenhaku - Oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmas luetelmakohta ja 6 artikla - Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin - Yleisen edun suojaaminen siltä osin kuin se koskee kansainvälisiä suhteita - Euroopan komission oikeudellisen yksikön laatimat asiakirjat, jotka koskevat sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumekanismia ja investointituomioistuinjärjestelmää Euroopan unionin kauppasopimusten yhteydessä - Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen osittain)

(2020/C 222/12)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: ClientEarth (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: O. W. Brouwer ja E. M. Raedts, advocaten, sekä N. Frey, solicitor)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Baquero Cruz, F. Clotuche-Duvieusart ja C. Ehrbar)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

ClientEarth vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 93, 11.3.2019.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/12


Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Högsta domstolen – Ruotsi) – Föreningen Svenska Tonsättares Internationella Musikbyrå u.p.a. (Stim) ja Svenska artisters och musikers intresseorganisation ek. för. (SAMI) v. Fleetmanager Sweden AB ja Nordisk Biluthyrning AB

(Asia C-753/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Immateriaalioikeus - Tekijänoikeus ja lähioikeudet - Direktiivi 2001/29/EY - 3 artiklan 1 kohta - Direktiivi 2006/115/EY - 8 artiklan 2 kohta - Yleisölle välittämisen käsite - Autovuokraamo, jonka kaikkien autojen vakiovarusteisiin kuuluu radio)

(2020/C 222/13)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Högsta domstolen

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Föreningen Svenska Tonsättares Internationella Musikbyrå u.p.a. (Stim) ja Svenska artisters och musikers intresseorganisation ek. för. (SAMI)

Vastapuolet: Fleetmanager Sweden AB ja Nordisk Biluthyrning AB

Tuomiolauselma

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 3 artiklan 1 kohtaa ja vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/115/EY 8 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että radiovastaanottimella varustettujen autojen vuokraaminen ei muodosta kyseisissä säännöksissä tarkoitettua yleisölle välittämistä.


(1)  EUVL C 65, 18.2.2019.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/13


Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Koblenz – Saksa) – Stadtwerke Neuwied GmbH v. RI

(Asia C-765/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2003/55/EY - Maakaasun sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt - Kuluttajansuoja - 3 artiklan 3 kohta ja liitteessä A oleva b alakohta - Sopimusehtojen avoimuus - Velvollisuus ilmoittaa kuluttajalle ajoissa ja suoraan tariffinkorotus)

(2020/C 222/14)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Koblenz

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Stadtwerke Neuwied GmbH

Vastaaja: RI

Tuomiolauselma

Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta 26.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY 3 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä liitteessä A olevien b ja c alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että kun toimituksista viime kädessä vastaava kaasuntoimittaja suorittaa tariffimuutokset, joista ei ilmoiteta asiakkaille henkilökohtaisesti, ainoastaan vyöryttääkseen maakaasun hankintakustannusten nousun voittoa tavoittelematta, se, että kyseinen toimittaja noudattaa näissä säännöksissä tarkoitettua avoimuus- ja ilmoitusvelvollisuutta, ei ole edellytys kyseessä olevien tariffimuutosten pätevyydelle edellyttäen, että asiakkaat voivat irtisanoa sopimuksen milloin tahansa ja heillä on käytettävissään asianmukaiset oikeussuojakeinot korvauksen saamiseksi vahingosta, joka heille mahdollisesti aiheutuu siitä, että muutoksista ei ole ilmoitettu heille henkilökohtaisesti.


(1)  EUVL C 112, 25.3.2019.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/14


Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt conseil supérieur de la sécurité sociale – Luxemburg) – Caisse pour l’avenir des enfants v. FV ja GW

(Asia C-802/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 45 artikla - Siirtotyöläisten sosiaaliturva - Asetus (EY) N:o 883/2004 - 1 artiklan i alakohta - Työntekijöiden vapaa liikkuvuus - Yhdenvertainen kohtelu - Sosiaaliset edut - Direktiivi 2004/38/EY - 2 artiklan 2 kohta - Asetus (EU) N:o 492/2011 - 7 artiklan 2 kohta - Perheavustukset - Perheenjäsenten käsite - Ulkomailla asuvien työntekijöiden puolison lapsen poissulkeminen - Erilainen kohtelu maassa asuvien työntekijöiden puolison lapseen nähden - Perustelut)

(2020/C 222/15)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil supérieur de la sécurité sociale

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Caisse pour l’avenir des enfants

Vastapuolet: FV ja GW

Tuomiolauselma

1)

SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/20117 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että perheavustus, joka liittyy siihen, että rajatyöntekijä tekee palkkatyötä jäsenvaltiossa, on näissä säännöksissä tarkoitettu sosiaalinen etu.

2)

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklan i alakohtaa ja 67 artiklaa, luettuina yhdessä asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 2 artiklan 2 alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion sellaisille säännöksille, joiden nojalla rajatyöntekijä voi saada perheavustusta, joka liittyy siihen, että hän tekee palkkatyötä jäsenvaltiossa, ainoastaan omasta lapsestaan mutta ei puolisonsa lapsesta, johon työntekijällä ei ole lapsi-vanhempisuhdetta mutta jonka elatuksesta hän huolehtii, vaikka kaikilla kyseisessä jäsenvaltiossa asuvilla lapsilla on oikeus tähän avustukseen.


(1)  EUVL C 82, 4.3.2019.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/15


Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 19.3.2020 [Teksti oikaistu 14.5.2020 annetulla määräyksellä] (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 2 A Coruña – Espanja) – Compañía de Tranvías de La Coruña SA v. Ayuntamiento de A Coruña

(Asia C-45/19) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Asetus (EY) N:o 1370/2007 - Rautateiden ja maanteiden julkiset henkilöliikennepalvelut - 8 artikla - Siirtymäkauden järjestely - 8 artiklan 3 kohta - Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten voimassaolon päättyminen - 30 vuodeksi vahvistettujen sopimusten enimmäiskeston laskeminen - Sen päivän määrittäminen, josta 30 vuoden enimmäiskesto alkaa)

(2020/C 222/16)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 2 A Coruña

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Compañía de Tranvías de La Coruña SA

Vastaaja: Ayuntamiento de A Coruña

Tuomiolauselma

Rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23.10.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 8 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan toista virkettä on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä kyseisen asetuksen 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen sopimusten osalta säädetty 30 vuoden enimmäiskesto alkaa kyseisen asetuksen voimaantulopäivästä.


(1)  EUVL C 155, 6.5.2019.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/15


Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Milano – Italia) – Condominio di Milano, via Meda v. Eurothermo SpA

(Asia C-329/19) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - 1 artiklan 1 kohta - 2 artiklan b alakohta - Kuluttajan käsite - Asunnonomistajien yhtymä (condominio))

(2020/C 222/17)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Milano

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Condominio di Milano, via Meda

Vastaaja: Eurothermo SpA

Tuomiolauselma

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 1 artiklan 1 kohtaa ja 2 artiklan b alakohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle oikeuskäytännölle, jossa tulkitaan kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista oikeutta annettua lainsäädäntöä siten, että direktiivin kuluttajansuojasäännöksiä sovelletaan myös Italian oikeuden mukaisen condominion kaltaisen oikeussubjektin elinkeinonharjoittajan kanssa tekemään sopimukseen, vaikka tällainen oikeussubjekti ei kuulu mainitun direktiivin soveltamisalaan.


(1)  EUVL C 288, 26.8.2019.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/16


Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.4.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Vrhovni sud – Kroatia) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on I. N.

(Asia C-897/19 PPU) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely - ETA-sopimus - Syrjintäkielto - 36 artikla - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Soveltamisala - Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen - Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan välinen luovutusmenettelyä koskeva sopimus - Islannin kansalaisen luovuttaminen kolmanteen valtioon - Jäsenvaltion kansalaisten suojeleminen luovuttamiselta - Toisen valtion kansalaisia ei suojella vastaavalla tavalla - Islannin kansalainen, joka on saanut turvapaikan kansallisen oikeuden nojalla ennen Islannin kansalaisuuden saamista - Vapaan liikkuvuuden rajoitus - Rankaisematta jäämisen estämiseen perustuva oikeuttamisperuste - Oikeasuhteisuus - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohdassa määrättyjen takeiden tarkastaminen)

(2020/C 222/18)

Oikeudenkäyntikieli: kroaatti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vrhovni sud

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

I. N.

Muu osapuoli: Venäjän federaatio

Tuomiolauselma

Unionin oikeutta ja erityisesti Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen 36 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että kun jäsenvaltio, johon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolena olevan Euroopan vapaakauppajärjestöön (EFTA) kuuluvan valtion, jonka kanssa Euroopan unioni on tehnyt luovuttamista koskevan sopimuksen, kansalainen on siirtynyt, saa rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen, joka on allekirjoitettu Pariisissa 13.12.1957, nojalla luovutuspyynnön kolmannelta valtiolta ja kun kyseinen EFTA-valtio on myöntänyt mainitulle kansalaiselle, ennen kuin tämä on saanut tämän EFTA-valtion kansalaisuuden, turvapaikan nimenomaan niiden syytetoimien johdosta, jotka häneen on kohdistettu siinä valtiossa, joka on esittänyt luovutuspyynnön, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava, ettei luovuttamisella loukata Euroopan unionin perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia, ja turvapaikan myöntäminen on erityisen varteenotettava seikka tämän tarkastuksen yhteydessä. Ennen kuin pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio suunnittelee panevansa luovutuspyynnön täytäntöön, sen on joka tapauksessa annettava tieto tälle samalle EFTA-valtiolle ja mahdollisesti tämän pyynnöstä luovutettava sille mainittu kansalainen luovuttamista koskevan sopimuksen määräysten mukaisesti edellyttäen, että mainittu EFTA-valtio on oman oikeutensa nojalla toimivaltainen asettamaan kyseisen kansalaisen syytteeseen alueensa ulkopuolella tehdyistä teoista.


(1)  EUVL C 45, 10.2.2020.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/17


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 23.3.2020 – Finanzamt Kiel v. Norddeutsche Gesellschaft für Diakonie mbH

(Asia C-141/20)

(2020/C 222/19)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Revision-menettelyn valittaja: Finanzamt Kiel

Revision-menettelyn vastapuoli: Norddeutsche Gesellschaft für Diakonie mbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (1) (jäljempänä direktiivi 77/388/ETY) 4 artiklan 4 kohdan 2 alakohtaa, luettuna yhdessä 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että sen mukaan on sallittua, että jäsenvaltio nimeää verovelvolliseksi arvonlisäveroryhmän jäsenen (pääjäsenen) arvonlisäveroryhmän (jäsenten ryhmän) sijaan?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Voidaanko tältä osin vedota direktiivin 77/388/ETY 4 artiklan 4 kohdan 2 alakohtaan, luettuna yhdessä 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan kanssa?

3)

Onko 16.7.2015 annetun unionin tuomioistuimen tuomion Larentia + Minerva (2) 46 kohdan mukaisesti tehtävässä tarkastuksessa siitä, onko liikevaihtoverolain 2 §:n 2 momentin 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetty vaatimus rahoituksellisesta integraatiosta sallittu toimenpide, joka on tarpeellinen väärinkäytösten tai veropetosten ja veronkierron ennalta ehkäisyä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä siihen soveltuva, käytettävä tiukkaa vai suurpiirteistä mittapuuta?

4)

Onko direktiivin 77/388/ETY 4 artiklan 1 kohtaa ja 4 kohdan 1 alakohtaa tulkittava siten, että jäsenvaltio voi määrittämällä henkilön direktiivin 77/388/ETY 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla epäitsenäiseksi, kun tämä on rahoituksellisesti, taloudellisesti ja organisatorisesti integroitu toiseen yritykseen (pääjäsenen) siten, että pääjäsen voi saada tahtonsa läpi kyseiseen henkilöön nähden ja estää siten tämän poikkeavan tahdonmuodostuksen?


(1)  Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL 1977, L 145, s. 1).

(2)  Unionin tuomioistuimen tuomio 16.7.2015 (C-108/14 ja C-109/14, EU:C:2015:496, 44 ja 45 kohta)


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/17


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Rotterdam (Alankomaat) on esittänyt 24.3.2020 – Stichting Rookpreventie Jeugd ym. v. Staatssecretaris van Volksgezondheid, Welzijn en Sport

(Asia C-160/20)

(2020/C 222/20)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Rotterdam

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Stichting Rookpreventie Jeugd ym.

Vastaaja: Staatssecretaris van Volksgezondheid, Welzijn en Sport

Muu osapuoli: Vereniging Nederlandse Sigaretten- en Kerftakfabrikanten (VSK)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin (1) 4 artiklan 1 kohtaan sisältyvä mittausmenetelmän määrittäminen sellaisten ISO-standardien perusteella, jotka eivät ole vapaasti saatavilla, SEUT 297 artiklan 1 kohdan (sekä asetuksen (EU) N:o 216/2013) (2) ja näiden taustalla olevan avoimuusperiaatteen mukaista?

2)

Onko ISO-standardeja 4387, 10315, 8454 ja 8243, joihin direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa viitataan, tulkittava ja sovellettava siten, että tulkittaessa ja sovellettaessa direktiivin 4 artiklan 1 kohtaa tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin päästömäärät on mitattava (ja varmistettava) säädettyä menetelmää käyttäen ja sen lisäksi nämä päästöt voidaan tai täytyy mitata (ja varmistaa) myös muulla tavalla ja muulla teholla?

3)

a)

Onko direktiivin 4 artiklan 1 kohta ristiriidassa direktiivin lähtökohtien, direktiivin 4 artiklan 2 kohdan ja tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen 5 artiklan 3 kohdan kanssa, koska tupakkateollisuus on osallistunut direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa mainittujen ISO-standardien laatimiseen?

b)

Onko direktiivin 4 artiklan 1 kohta ristiriidassa direktiivin lähtökohtien, SEUT 114 artiklan 3 kohdan, tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen tavoitteen sekä perusoikeuskirjan 24 ja 35 artiklan kanssa, koska siinä säädetyssä mittausmenetelmässä ei mitata suodatinsavukkeiden päästöjä niiden tarkoituksen mukaisen käytön yhteydessä, sillä menetelmässä ei oteta huomioon sitä, että savukkeiden tarkoituksen mukaisen käytön yhteydessä tupakoijan huulet ja sormet sulkevat suodattimessa olevat tuuletusaukot suurelta osin?

4)

a)

Mitä vaihtoehtoista mittausmenetelmää (ja varmistamismenetelmää) voidaan käyttää tai on käytettävä, jos unionin tuomioistuin

vastaa kysymykseen 1 kieltävästi?

vastaa kysymykseen 2 myöntävästi?

vastaa kysymykseen 3a ja/tai kysymykseen 3b myöntävästi?

b)

Siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin ei voi vastata kysymykseen 4a: Onko niin, että jos käytettävissä ei väliaikaisesti ole mitään mittausmenetelmää, kyseessä on direktiivin 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tilanne?


(1)  Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 3.4.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/40/EU (EUVL 2014, L 127, s. 1).

(2)  Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta 7.3.2013 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 216/2013 (EUVL 2013, L 69, s. 1).


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/19


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administratīvā apgabaltiesa on esittänyt 14.4.2020 – SIA SS v. Valsts ieņēmumu dienests

(Asia C-175/20)

(2020/C 222/21)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administratīvā apgabaltiesa

Pääasian asianosaiset

Kantaja ja valittaja: SIA SS

Vastaaja ja vastapuoli muutoksenhakumenettelyssä: Valsts ieņēmumu dienests

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yleisessä tietosuoja-asetuksessa (1) säädettyjä vaatimuksia tulkittava siten, että käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisen verohallinnon lähettämän luovutuspyynnön, jossa luovutettavaksi pyydetyt tiedot sisältävät huomattavan määrän henkilötietoja, on täytettävä yleisessä tietosuoja-asetuksessa (erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdassa) säädetyt vaatimukset?

2)

Onko yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tulkittava siten, että verohallinto voi poiketa kyseisen asetuksen 5 artiklan 1 kohdasta, vaikka Latvian tasavallassa voimassa olevassa lainsäädännössä ei anneta sille tällaisia valtuuksia?

3)

Voidaanko yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tulkittaessa katsoa, että on olemassa hyväksyttävä tavoite, jolla voidaan oikeuttaa käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisessa luovutuspyynnössä asetettu velvollisuus luovuttaa kaikki pyydetyt tiedot, vaikka luovutuspyyntö koskee määräämätöntä määrää tietoja, vaikka se on voimassa määräämättömän ajan ja vaikka sen täytäntöönpanolle ei ole määritelty mitään päättymispäivää?

4)

Voidaanko yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tulkittaessa katsoa, että on olemassa hyväksyttävä tavoite, jolla voidaan oikeuttaa käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisessa luovutuspyynnössä asetettu velvollisuus luovuttaa kaikki pyydetyt tiedot, vaikka luovutuspyynnössä ei mainita (tai mainitaan vain osittain), mihin tarkoitukseen tietoja pyydetään?

5)

Voidaanko yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tulkittaessa katsoa, että on olemassa hyväksyttävä tavoite, jolla voidaan oikeuttaa käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisessa luovutuspyynnössä asetettu velvollisuus luovuttaa kaikki pyydetyt tiedot, vaikka se koskee käytännössä kaikkia rekisteröityjä, jotka ovat julkaisseet ilmoituksia kyseisen portaalin matkailua käsittelevässä osiossa?

6)

Mitä perusteita on sovellettava sen ratkaisemiseksi, onko rekisterinpitäjänä toimiva verohallinto asianmukaisesti varmistanut, että tietojenkäsittelyssä (tietojen hankinta mukaan luettuna) noudatetaan yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia?

7)

Mitä perusteita on sovellettava sen ratkaisemiseksi, onko käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltainen luovutuspyyntö asianmukaisesti perusteltu ja satunnainen?

8)

Mitä perusteita on sovellettava sen ratkaisemiseksi, käsitelläänkö henkilötietoja vain siinä määrin kuin se on tarpeen ja yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisesti?

9)

Mitä perusteita on sovellettava sen ratkaisemiseksi, onko rekisterinpitäjänä toimiva verohallinto varmistanut, että tietojenkäsittelyssä noudatetaan yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa (osoitusvelvollisuus) säädettyjä vaatimuksia?


(1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1).


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/20


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nejvyšší soud (Tšekki) on esittänyt 24.4.2020 – VYSOČINA WIND a.s. v. Ministerstvo životního prostředí (Tšekki)

(Asia C-181/20)

(2020/C 222/22)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Nejvyšší soud

Pääasian asianosaiset

Vastapuoli: VYSOČINA WIND a.s.

Valittaja: Ministerstvo životního prostředí (Tšekki)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 4.7.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU (1) 13 artiklaa tulkittava siten, että se estää jäsenvaltiota asettamasta käyttäjille tuottajien sijaan vastuun rahoittaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyksestä, käsittelystä, hyödyntämisestä sekä ympäristöä säästävästä loppukäsittelystä aiheutuvat kustannukset ennen 1 päivää tammikuuta 2013 markkinoille saatettujen aurinkosähköpaneelien osalta?

2)

Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on myöntävä, vaikuttaako unionin oikeuden rikkomisesta yksityiselle aiheutunutta vahinkoa koskevaan jäsenvaltion vastuuseen liittyvien edellytysten arviointiin pääasian oikeudenkäynnissä käsiteltävänä oleva tosiseikka eli se, että jäsenvaltio oli itse määrittänyt aurinkosähköpaneeliromun jätehuoltoa koskevan rahoitustavan ennen sellaisen direktiivin antamista, jolla aurinkosähköpaneelit tuotiin unionin lainsäädännön piiriin ja jolla kustannusten rahoitusvastuu määrättiin tuottajille myös sellaisten paneelien osalta, jotka oli saatettu markkinoille ennen täytäntöönpanomääräajan päättymistä (ja varsinaisen säännöstön antamista unionin tasolla)?


(1)  EUVL 2012, L 197, s. 38.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/20


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Najvyšší súd Slovenskej republiky (Slovakia) on esittänyt 29.4.2020 – HYDINA SK s.r.o. v. Finančné riaditeľstvo Slovenskej republiky

(Asia C-186/20)

(2020/C 222/23)

Oikeudenkäyntikieli: slovakki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Najvyšší súd Slovenskej republiky

Pääasian asianosaiset

Kantaja: HYDINA SK s.r.o.

Vastaaja: Finančné riaditeľstvo Slovenskej republiky

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla 7.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 (1) johdanto-osan 25 perustelukappaleen sanamuoto ”tässä asetuksessa tietojen toimittamiselle asetetut määräajat on ymmärrettävä enimmäismääräaikoina, joita ei saa ylittää” tulkittava siten, että näitä määräaikoja ei saa ylittää, ja jos ne ylitetään, johtaako se verotarkastuksen keskeytyksen lainvastaisuuteen?

2)

Aiheutuuko hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla 7.10.2010 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 904/2010 jäsenvaltioiden väliselle tietojenvaihdolle asetettujen määräaikojen noudattamatta jättämisestä seurauksia (seuraamuksia) pyynnön esittäneelle viranomaiselle ja pyynnön vastaanottaneelle viranomaiselle?

3)

Voidaanko jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa, joka ylittää hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla 7.10.2010 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 904/2010 säädetyt määräajat, pitää verovelvollisen oikeuksien lainvastaisena loukkaamisena?


(1)  EUVL 2010, L 268, s. 1.


Unionin yleinen tuomioistuin

6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/22


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 14.5.2020 – Bernis ym. v. SRB

(Asia T-282/18) (1)

(Kumoamiskanne - Talous- ja rahaliitto - Pankkiunioni - Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisu - Luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten yhteinen kriisinratkaisumekanismi (SRM) - Asetuksen (EU) N:o 806/2014 18 artiklan 1 kohta - Kriisinratkaisumenettely, jota sovelletaan, kun yhteisö on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa - Emo- ja tytäryhtiö - EKP:n arvio, jonka mukaan yhteisö on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa - SRB:n päätös olla hyväksymättä kriisinratkaisumääräystä - Yleisen edun puuttuminen - Kansallisen oikeuden mukainen likvidaatio - Osakkeenomistajat - Toimi ei koske kantajaa suoraan - Tutkimatta jättäminen)

(2020/C 222/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Ernests Bernis (Jurmala, Latvia), Oļegs Fiļs (Jurmala), OF Holding SIA (Riika, Latvia) ja Cassandra Holding Company SIA (Jurmala) (edustaja: asianajaja O. Behrends)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB) (asiamiehet: J. De Carpentier, M. Meijer Timmerman Thijssen, A. Valavanidou, H. Ehlers ja E. Muratori, avustajinaan asianajaja A. Rivas ja solicitor B. Heenan)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan keskuspankki (EKP) (asiamiehet: G. Marafioti, E. Koupepidou ja J. Rodríguez Cárcamo)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus SRB:n 23.2.2018 tekemien päätösten, joilla tämä päätti olla hyväksymättä kriisinratkaisumääräyksiä ABLV Bank AS:ta ja sen tytäryhtiötä ABLV Bank Luxembourg SA:ta varten yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1) 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kumoamiseksi.

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta.

2)

Ernests Bernis, Oļegs Fiļs, OF Holding SIA ja Cassandra Holding Company SIA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) ja Euroopan keskuspankin (EKP) oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 259, 23.7.2018.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/23


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.5.2020 – Sabo ym. v. parlamentti ja neuvosto

(Asia T-141/19) (1)

(Kumoamiskanne - Ympäristö - Energia - Direktiivi (EU) 2018/2001 - Metsäbiomassan sisällyttäminen uusiutuviin energialähteisiin - Toimi ei koske kantajaa erikseen - Tutkimatta jättäminen)

(2020/C 222/25)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Peter Sabo (Tulčik, Slovakia) ja yhdeksän muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan määräyksen liitteessä (edustajat: R. Smith, A. Dews, C. Day, solicitors, D. Wolfe, QC, P. Lockley ja B. Mitchell, barristers)

Vastaajat: Euroopan parlamentti (asiamiehet: I. McDowell, C. Ionescu Dima ja A. Tamás) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Lo Monaco ja R. Meyer)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11.12.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (EUVL 2018, L 328, s. 82) osittaiseksi kumoamiseksi siltä osin kuin siinä sisällytetään metsäbiomassa uusiutuviin energialähteisiin.

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta.

2)

Lausunnon antaminen komission, U.S. Industrial Pellet Associationin, Stichting Dutch Biomass Certificationin ja Stichting RBCN:n (Rotterdam Biomass Commodities Network) väliintulohakemuksista raukeaa.

3)

Peter Sabo ja muut kantajat, joiden nimet luetellaan liitteessä, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

4)

Komissio, U.S. Industrial Pellet Association, Stichting Dutch Biomass Certification ja Stichting RBCN (Rotterdam Biomass Commodities Network) vastaavat kukin omista väliintulohakemuksista aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 148, 29.4.2019.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/24


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 13.3.2020 – Aurora v. CPVO – SESVanderhave (M 02205)

(Asia T-278/19) (1)

(Kumoamiskanne - Kasvilajikkeet - Mitättömyysmenettely - Sokerijuurikaslajike M 02205 - Päätös asian palauttamisesta CPVO:n toimivaltaiselle yksikölle edelleen päätettäväksi - Asetuksen (EY) N:o 2100/94 72 artikla - Oikeussuojan tarpeen puuttuminen - Päätösten muuttamista koskeva toimivalta - Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi täysin perusteeton)

(2020/C 222/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Aurora Srl (Padova, Italia) (edustaja: asianajaja L.-B. Buchman)

Vastaaja: Yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO) (asiamiehet: M. Ekvad, F. Mattina, M. Garcia Monco-Fuente ja A. Weitz)

Muu osapuoli CPVO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: SESVanderhave NV (Tienen, Belgia) (edustaja: asianajaja P. de Jong)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne CPVO:n valituslautakunnan 27.2.2019 tekemästä päätöksestä (asia A 10/2013-RENV), joka koskee Auroran ja SESVanderhaven välistä mitättömyysmenettelyä.

Määräysosa

1)

Kanne hylätään.

2)

Aurora Srl, yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO) ja SESVanderhave NV vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 213, 24.6.2019.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/24


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 13.5.2020 – Lucaccioni v. komissio

(Asia T-308/19) (1)

(Kumoamiskanne ja vahingonkorvauskanne - Henkilöstö - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Valmisteleva toimi - Valitusta ei ole tehty - Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja osittain puuttuvat)

(2020/C 222/27)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Arnaldo Lucaccioni (San Benedetto del Tronto, Italia) (edustaja: asianajaja E. Bonanni)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Bohr ja L. Vernier, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä komission 11.1.2019 tekemän sellaisen päätöksen kumoamiseksi, joka koskee uuden lääketieteellisen lautakunnan toimeksiantoa kantajan ammattitaudin pahenemisen toteamista koskevan vaatimuksen yhteydessä, ja toisaalta kantajalle väitetysti aiheutuneen vahingon korvaamiseksi.

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja osittain puuttuvat.

2)

Arnaldo Lucaccioni velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 230, 8.7.2019.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/25


Kanne 6.5.2020 – HB v. EIP

(Asia T-757/19)

(2020/C 222/28)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: HB (edustaja: asianajaja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan investointipankki (EIP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 20.6.2019 tehdyn päätöksen, jolla hylättiin kantajan valitus psykologisesta häirinnästä,

velvoittamaan vastaajan maksamaan korvauksena aineettomasta vahingosta 100 000 euroa laillisine korkoineen tuomion antamispäivästä alkaen,

velvoittamaan vastaajan maksamaan korvauksena mahdollisuuden menettämisestä 50 000 euroa laillisine korkoineen tuomion antamispäivästä alkaen, kunnes maksu on kokonaan suoritettu, ja

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan oikeutta saada asia käsitellyksi puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja huolellisesti on loukattu ja perustelut ovat riittämättömiä siltä osin kuin i) hänen väitteensä häirinnästä ja kiusaamisesta tutkinut lautakunta a) ei käsitellyt asiaa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja huolellisesti, koska se osoitti suosivansa oletettuun häirintään syyllistyneitä tai antoi tällaisen vaikutelman, ja otti tosiseikat ja todisteet vääristyneellä tavalla huomioon tai jätti ottamatta ne huomioon, ja b) esitti riittämättömät perustelut, ja ii) EIP:n pääjohtaja pysytti riidanalaisessa päätöksessä samat puutteet hyväksymällä tutkintalautakunnan kertomuksen.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan EIP:n käytännesääntöjä ja ihmisarvoista kohtelua työpaikalla koskevan politiikan tavoitteita on arvioitu virheellisesti ja rikottu siltä osin kuin i) oletettuun häirintään syyllistyneiden kantajaan kohdistuva toiminta, joka ilmeni puhutussa tai kirjoitetussa muodossa, oli epäasianmukaista, jatkuvaa ja toistuvaa sekä nöyryyttävää, ii) tutkintalautakunta arvioi virheellisesti tosiseikkoja ja rikkoi EIP:n käytännesääntöjä ja ihmisarvoista kohtelua työpaikalla koskevan politiikan tavoitteita jättämällä luokittelematta riidanalaiset toimet psykologiseksi häirinnäksi sekä yksittäin että yhdessä, ja iii) EIP:n pääjohtaja totesi tutkintalautakunnan kertomuksen vahvistamalla virheellisesti, ettei kantajaan kohdistunut häirintää, ja

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan kuulluksi tulemisen oikeutta ja luottamuksellisuuden periaatetta on loukattu siltä osin kuin i) kantajalle ei annettu mahdollisuutta esittää huomautuksiaan a) oletettuun häirintään syyllistyneiden ja tutkintalautakunnan kuulemien todistajien lausuntojen sisällöstä tai b) muiden asiakirjojen, joita tutkintalautakunta käytti kertomuksessaan tehdäkseen suosituksia pankin pääjohtajalle, sisällöstä ja ii) tutkintalautakunta teki johtopäätöksensä ja ilmoitti ne kolmansille osapuolille ennen kuin se antoi kantajalle mahdollisuuden esittää huomautuksia niistä eli väitetysti ennen kuin se viimeisteli kertomuksensa, ja iii) EIP:n pääjohtaja pysytti riidanalaisessa päätöksessä samat puutteet hyväksymällä tutkintalautakunnan kertomuksen.

Kantaja väittää vahingonkorvausvaatimuksensa tueksi, että

hän on kärsinyt aineetonta vahinkoa, jota ei voida hyvittää kumoamalla riidanalainen päätös

vastaaja vei lainvastaisesti häneltä mahdollisuuden ratkaista asia sovinnollisesti ja välttää menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa, kun se hylkäsi hänen sovittelupyyntönsä.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/26


Kanne 16.4.2020 – Kreikka v. komissio

(Asia T-217/20)

(2020/C 222/29)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: E. Tsaousi, A. Vasilopoulou ja E. Krompa)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen päätöksen (1) siltä osin kuin sillä jätetään Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle Kreikalle aiheutuneita menoja, joiden bruttomäärä on 9 657 608,85 euroa, joka vastaa 9 590 402,53 euron nettomäärää, ja jotka aiheutuivat ja ilmoitettiin maaseuturahastosta rahoitettavan vuosia 2007–2013 koskevan maatalouden kehitysohjelman toimenpiteiden 123A, 125A, 321 ja 322 ja vuosia 2014–2020 koskevan maatalouden kehitysohjelman toimenpiteiden 4.2, 4.3, 7.2 ja 7.4 yhteydessä varainhoitovuosina 2011–2018

velvoittamaan vastaajan korvaamaan Kreikan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisellä kanneperusteella väitetään, että riidanalaisen päätöksen antaminen perustuu asetuksen (EU) N:o 908/2014 (2) 34 artiklan 7 kohdan virheelliseen tulkintaan ja soveltamiseen, sillä rahoitusoikaisut ovat lainvastaisia, koska komissio on ylittänyt harkintavaltansa rajat ja koska niitä ei ole perusteltu asianmukaisesti.

2)

Toisella kanneperusteella väitetään, ettei yli 24 kuukautta ennen ensimmäisten toteamusten tiedoksiantamista koskevien menojen osalta tehdyille oikaisuille ollut oikeusperustaa, että asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (3) 52 artiklan 4 kohtaa sovellettiin virheellisesti ja että komissio ylitti ajallisen toimivaltansa tekemällä riidanalaiset rahoitusoikaisut.

3)

Kolmas kanneperuste koskee erityisesti toimenpiteiden 125A ja 123A osalta tehtyjä oikaisuja ja perustuu ne bis in idem -periaatteen, oikeusvarmuuden periaatteen, hyvän hallinnon periaatteen, jäsenvaltioiden luottamuksensuojan periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

4)

Neljäs kanneperuste koskee erityisesti toimenpiteen 125A osalta tehtyä oikaisua ja perustuu asetuksen (EU) N:o 65/2011 (4) 24 artiklan 2 kohdan b alakohdan, asetuksen (EY) N:o 1974/2006 43 artiklan ja komission vuosien 2007–2013 osalta hyväksymien kansallisen maatalouden kehittämisohjelman määräysten noudattamatta jättämiseen ja oikaisun oikeusperustaa koskevien perustelujen puutteellisuuteen sekä tehdyn kiinteämääräisen rahoitusoikaisun ja siinä sovelletun prosenttiosuuden (10 %) osalta oikeusperustan puuttumiseen, perustelujen puutteellisuuteen ja tosiseikkoja koskevaan virheeseen.

5)

Viidennellä kanneperusteella, joka koskee erityisesti toimenpiteen 125A osalta tehtyä oikaisua, väitetään, että riidanalainen päätös annettiin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan, asetuksen (EU) N:o 908/2014 34 artiklan ja 8.6.2015 annettujen suuntaviivojen C(2015) 3675 vastaisesti sekä kunnioittamatta oikeutta tulla etukäteen kuulluksi ja puolustautumisoikeuksia ja vielä luottamuksensuojan periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Sillä väitetään myös, että päätöksen perustelut ovat puutteelliset ja että sitä rasittaa tosiseikkoja koskeva virhe.

6)

Kuudes kanneperuste, joka koskee erityisesti toimenpiteiden 321 ja 322 osalta tehtyjä oikaisuja, perustuu asetuksen (EU) N:o 65/2011 24 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 8.6.2015 annettujen suuntaviivojen C(2015) 3675 virheelliseen soveltamiseen, tosiseikkoja koskevaan virheeseen, perustelujen puutteellisuuteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

7)

Seitsemäs kanneperuste liittyy erityisesti toimenpidettä 123A koskevaan oikaisuun. Kyseisellä kanneperusteella väitetään, että mainittu rahoitusoikaisu on asetuksen (EU) N:o 65/2011 24 artiklan 1 ja 2 kohdan, asetuksen N:o 1306/2013 52 artiklan ja asetuksen N:o 908/2014 34 artiklan vastainen, että siihen liittyy tosiseikkoja koskeva virhe ja että sen perustelut ovat riittämättömät. Lisäksi väitetään, että Kreikan oikeutta tulla kuulluksi ja sen puolustautumisoikeuksia sekä suhteellisuusperiaatetta loukattiin.


(1)  Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 12.2.2020 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/201 (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 541) (EUVL 2020, L 42, s. 17).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta 6.8.2014 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014 (EUVL 2014, L 255, s. 59).

(3)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 549).

(4)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen täytäntöönpanon osalta 27.1.2011 annettu komission asetus (EU) N:o 65/2011 (EUVL 2011, L 25, s. 8).


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/27


Kanne 4.5.2020 – JP v. Komissio

(Asia T-247/20)

(2020/C 222/30)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: JP (edustajat: asianajajat: S. Rodrigues ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa 24.2.2020 tehdyn komission päätöksen C(2020) 1195 final, jolla komissio hylkäsi asetuksen (EY) No 1049/2001 mukaisen uudistetun hakemuksen saada tutustua asiakirjoihin – GESTDEM 2019/5394–5399 ja

velvoittaa vastaajan maksamaan symbolisen yhden euron korvauksen kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta sekä korvaamaan kaikki kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi neljään oikeudelliseen perusteeseen.

1.

Ensimmäisessä oikeudellisessa perusteessa väitetään, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 17 artiklaa, jotka koskevat yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaa, on rikottu.

2.

Toisessa oikeudellisessa perusteessa väitetään, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohtaa, joka koskee päätöksentekomenettelyn suojaa, on rikottu.

3.

Kolmannessa oikeudellisessa perusteessa väitetään, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohtaa, joka koskee osittaisen tutustumisoikeuden myöntämistä, on rikottu ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu.

4.

Neljännessä oikeudellisessa perusteessa väitetään, että hyvän hallinnon periaatetta on loukattu.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/28


Kanne 4.5.2020 – Klymenko v. neuvosto

(Asia T-258/20)

(2020/C 222/31)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Oleksandr Viktorovych Klymenko (Moskova, Venäjä) (edustaja: asianajaja M. Phelippeau)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan, että Oleksandr Viktorovytch Klymenkon kanne on otettava tutkittavaksi, ja

kantajaa koskevilta osin

kumoamaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 5.3.2020 annetun EU:n neuvoston päätöksen (EU) 2020/373

kumoamaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.3.2020 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/370

velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 ja 91 artiklan mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin. Kantaja väittää, ettei neuvosto ole täyttänyt velvollisuuttaan perustella kanteen kohteena olevat toimet siltä osin, onko toimenpide asianmukainen, siltä osin, onko puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan kunnioitettu ja siltä osin, ovatko tältä osin suoritetut tarkastukset olleet asianmukaisia.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu asiaa koskevaan ilmeiseen arviointivirheeseen ja harkintavallan väärinkäyttöön. Kantaja toteaa, että neuvosto saattoi niiden tietojen perusteella, joita sille oli toimitettu, todeta ainoastaan, ettei käsillä ollut sellaisia tosiseikkoja, jotka olisivat voineet toimia rikosoikeudellisen menettelyn perusteena. Kantaja on vedonnut myös lukuisiin perusoikeuksiensa loukkaamisiin, joihin neuvosto ei ole kiinnittänyt asianmukaista huomiota.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu perusoikeuksien rikkomiseen, koska kyseisten toimien toteuttamisessa ei ole kunnioitettu puolustautumisoikeuksia, oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan eikä oikeutta asianosaisten prosessuaaliseen yhdenvertaisuuteen.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu oikeusperustan puuttumiseen, koska Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artikla ei ole hyväksyttävä peruste kantajan osalta toteutetulle rajoittavalle toimenpiteelle.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu omaisuudensuojaa koskevan perusoikeuden rikkomiseen.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/29


Kanne 6.5.2020 – Rochem Group v. EUIPO – Rochem Marine (ROCHEM)

(Asia T-261/20)

(2020/C 222/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Rochem Group AG (Zug, Sveitsi) (edustaja: asianajaja K. Guridi Sedlak)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Rochem Marine Srl (Genova, Italia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Riidanalainen tavaramerkki: Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti, joka koskee kuviomerkkiä ROCHEM – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 151 485

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 2.3.2020 asiassa R 1547/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen,

velvoittaa EUIPO:n tekemään uuden päätöksen, jossa hylätään tavaramerkin kansainvälistä rekisteröintiä nro 1 151 485 koskeva mitättömyysvaatimus myös luokkien 11 ja 40 osalta,

velvoittaa EUIPO:n ja väliintulijan, jos muu osapuoli valituslautakunnassa osallistuu käsittelyyn, korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklaa on rikottu.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 ja 3 kohtaa, luettuna yhdessä 198 artiklan kanssa, on rikottu.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/30


Kanne 6.5.2020 – Rochem Group v. EUIPO – Rochem Marine (ROCHEM)

(Asia T-262/20)

(2020/C 222/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Rochem Group AG (Zug, Sveitsi) (edustaja: asianajaja K. Guridi Sedlak)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Rochem Marine Srl (Genova, Italia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Riidanalainen tavaramerkki: Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti, joka koskee sanamerkkiä ROCHEM – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 151 545

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 2.3.2020 asiassa R 1546/2019-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen,

velvoittaa EUIPO:n tekemään uuden päätöksen, jossa hylätään tavaramerkin kansainvälistä rekisteröintiä nro 1 151 545 koskeva mitättömyysvaatimus myös luokkien 11 ja 40 osalta,

velvoittaa EUIPO:n ja väliintulijan, jos muu osapuoli valituslautakunnassa osallistuu käsittelyyn, korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklaa on rikottu.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 ja 3 kohtaa, luettuna yhdessä 198 artiklan kanssa, on rikottu.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/31


Kanne 5.5.2020 – Arbuzov v. neuvosto

(Asia T-267/20)

(2020/C 222/34)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Sergej Arbuzov (Kiova, Ukraina) (edustaja: asianajaja M. Mleziva)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 5.3.2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/373 (1) ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.3.2020 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/370 (2) siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa

velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu hyvää hallintoa koskevan oikeuden loukkaamiseen

Kanteensa tueksi kantaja tuo muun muassa esiin, että antaessaan 4.3.2019 päätöksen (YUTP) 2019/354 (3) neuvosto ei ole noudattanut vaadittua huolellisuutta, koska ennen mainitun päätöksen antamista se ei ole tutkinut kantajan väitteitä eikä sen esittämiä todisteita, jotka tukevat kantajan näkemystä, ja koska se on tukeutunut yksinomaan Ukrainan yleisen syyttäjän lyhyeen esitykseen eikä ole pyytänyt mitään täydentäviä tietoja Ukrainassa suoritettavan tutkinnan kulusta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu kantajan omistusoikeuden loukkaamiseen

Tältä osin kantaja väittää, että häntä kohtaan hyväksytyt rajoitukset ovat suhteettoman ankaria ja hyödyttömiä ja että ne loukkaavat kansainvälisiä takeita, jotka koskevat kantajan omistusoikeuden suojaa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajan perusoikeuksia, jotka perustuvat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, on loukattu

Tältä osin kantaja väittää, että häntä koskevien rajoittavien toimenpiteiden hyväksymisellä on loukattu hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syyttömyysolettamaa sekä yksityisen omaisuuden suojaa.


(1)  EUVL 2020, L 71, s. 10.

(2)  EUVL 2020, L 71, s. 1.

(3)  Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 4.3.2019 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2019/354 (EUVL 2019, L 64, s. 7).


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/32


Kanne 5.5.2020 – Pšonka v. neuvosto

(Asia T-268/20)

(2020/C 222/35)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Artem Viktorovyč Pšonka (Kramatorsk, Ukraina) (edustaja: asianajaja M. Mleziva)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 5.3.2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/373 (1) ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.3.2020 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/370 (2) siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa

velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu hyvää hallintoa koskevan oikeuden loukkaamiseen

Kanteensa tueksi kantaja tuo muun muassa esiin, että antaessaan riidanalaisen päätöksen neuvosto ei ole noudattanut vaadittua huolellisuutta, koska ennen mainitun päätöksen antamista se ei ole tutkinut kantajan väitteitä eikä sen esittämiä todisteita, jotka tukevat kantajan näkemystä, ja koska se on tukeutunut yksinomaan Ukrainan yleisen syyttäjän lyhyeen esitykseen eikä ole pyytänyt mitään täydentäviä tietoja Ukrainassa suoritettavan tutkinnan kulusta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu kantajan omistusoikeuden loukkaamiseen

Tältä osin kantaja väittää, että häntä kohtaan hyväksytyt rajoitukset ovat suhteettoman ankaria ja hyödyttömiä ja että ne loukkaavat kansainvälisiä takeita, jotka koskevat kantajan omistusoikeuden suojaa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajan perusoikeuksia, jotka perustuvat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, on loukattu

Tältä osin kantaja väittää, että häntä koskevien rajoittavien toimenpiteiden hyväksymisellä on loukattu hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syyttömyysolettamaa sekä yksityisen omaisuuden suojaa.


(1)  EUVL 2020, L 71, s. 10.

(2)  EUVL 2020, L 71, s. 1.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/33


Kanne 5.5.2020 –– Pšonka v. neuvosto

(Asia T-269/19)

(2020/C 222/36)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Viktor Pavlovyč Pšonka (Kiova, Ukraina) (edustaja: asianajaja M. Mleziva)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 5.3.2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/373 (1) ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.3.2020 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/370 (2) siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa

velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu hyvää hallintoa koskevan oikeuden loukkaamiseen

Kanteensa tueksi kantaja tuo muun muassa esiin, että antaessaan riidanalaisen päätöksen neuvosto ei ole noudattanut vaadittua huolellisuutta, koska ennen mainitun päätöksen antamista se ei ole tutkinut kantajan väitteitä eikä sen esittämiä todisteita, jotka tukevat kantajan näkemystä, ja koska se on tukeutunut yksinomaan Ukrainan yleisen syyttäjän lyhyeen esitykseen eikä ole pyytänyt mitään täydentäviä tietoja Ukrainassa suoritettavan tutkinnan kulusta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu kantajan omistusoikeuden loukkaamiseen

Tältä osin kantaja väittää, että häntä kohtaan hyväksytyt rajoitukset ovat suhteettoman ankaria ja hyödyttömiä ja että ne loukkaavat kansainvälisiä takeita, jotka koskevat kantajan omistusoikeuden suojaa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajan perusoikeuksia, jotka perustuvat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, on loukattu

Tältä osin kantaja väittää, että häntä koskevien rajoittavien toimenpiteiden hyväksymisellä on loukattu hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syyttömyysolettamaa sekä yksityisen omaisuuden suojaa.


(1)  EUVL 2020, L 71, s. 10.

(2)  EUVL 2020, L 71, s. 1.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/34


Kanne 11.5.2020 – Zhejiang Hangtong Machinery Manufacture ja Ningbo Hi-Tech Zone Tongcheng Auto Parts v. komissio

(Asia T-278/20)

(2020/C 222/37)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Zhejiang Hangtong Machinery Manufacture Co. Ltd (Taizhou, Kiina) ja Ningbo Hi-Tech Zone Tongcheng Auto Parts Co. Ltd (Ningbo, Kiina) (edustajat: asianajajat K. Adamantopoulos ja P. Billiet)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen asetuksen siltä osin kuin se koskee kantajia ja

velvoittamaan komission korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vaativat, että lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 3.3.2020 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/353 (1) kumotaan.

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja koskevan ilmeisen virheen sekä kehäpäätelmän perusteluissaan, kun se ensinnäkin totesi, että kantajat kieltäytyivät toistuvasti ja olennaisilta osin yhteistyöstä komission kanssa ja käyttivät siten perusasetuksen (2) 17 artiklan 4 kohtaa, kun se toiseksi totesi, että kantajat olivat pyytäneet yksilöllistä polkumyyntimarginaalia sen sijaan että ne olisivat perusasetuksen 17 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti otokseen valittuja vientiä harjoittavia tuottajia, ja siten se rikkoi myös perusasetuksen 6 artiklaa, ja kun se kolmanneksi määräsi kantajille sellaisen rangaistusluonteisen jäännöspolkumyyntitullin enimmäismäärän, joka on tarkoitettu yhteistyöstä kieltäytyville osapuolille tai osapuolille, jotka eivät ole ilmoittautuneet, ja näin ollen se rikkoi myös perusasetuksen 2 ja 3 artiklaa sekä 9 artiklan 4 kohtaa ja loukkasi luottamuksensuojan ja hyvän hallinnon periaatteita sekä syrjintäkieltoa ja oikeasuhteisuutta koskevia periaatteita.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja koskevan ilmeisen virheen, loukkasi hyvän hallinnon periaatetta, ei esittänyt asianmukaisia perusteluja, ja esitti virheelliset ja ristiriitaiset perustelut, kun se ensinnäkin sovelsi käytettävissä olevien tietojen käsitettä kantajiin, ja kun se toiseksi ei ottanut huomioon kantajien normaaliarvoa ja vientihintaa tai vaihtoehtoisia tapoja vahvistaa kantajien vientihinta niiden polkumyyntimarginaalin laskennassa, mikä on vastoin perusasetuksen 2 artiklan 6 a., 8, 10 ja 11 kohtaa, 3 ja 6 artiklaa, 9 artiklan 4 kohtaa, 18 artiklan 1 ja 3 kohtaa sekä WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2 ja 3 artiklaa, 6 artiklan 6 ja 8 kohtaa sekä sopimuksen liitteessä II olevaa 3 kohtaa.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio loukkasi kantajien puolustautumisoikeuksia, kun se ei ensinnäkään laskenut eikä ilmoittanut niiden normaaliarvoa, mikä on vastoin perusasetuksen 20 artiklan 2 ja 4 kohtaa sekä WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 12 artiklan 2 kohtaa, ja kun se toiseksi ei ilmoittanut tietoja, joita se käytti kantajien polkumyynti- ja vahinkomarginaalien laskennassa.


(1)  EUVL 2020, L 65, s. 9.

(2)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21).


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/35


Kanne 12.5.2020 – CWS Powder Coatings v. komissio

(Asia T-279/20)

(2020/C 222/38)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: CWS Powder Coatings GmbH (Düren, Saksa) (edustajat: asianajajat R. van der Hout, C. Wagner ja V. Lemonnier)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/217 (1) siltä osin kuin se koskee titaanidioksidin luokitusta ja merkintöjä

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin.

1)

Ensimmäinen kanneperuste: komissio on kantajan mukaan rikkonut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (2) 53 c artiklaa, kun se on toteuttanut yhden sääntelytoimen eri sääntelyaloja varten.

2)

Toinen kanneperuste: riidanalaisessa asetuksessa tehty titaanidioksidin luokitus rikkoo asetuksen N:o 1272/2008 53 a artiklan, 37 artiklan 5 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan, luettuina yhdessä liitteessä I olevan 3.6.2.2 kohdan kanssa, mukaisia luokitusedellytyksiä.

3)

Kolmas kanneperuste: asetuksen N:o 1272/2008 liitteen II muuttaminen titaanidioksidihiukkasia sisältävien nestemäisten seosten osalta ei voi perustua kyseisen asetuksen 53 artiklan 1 kohdan ja 53 a artiklan yhdistettyihin säännöksiin.

4)

Neljäs kanneperuste: asetuksen N:o 1272/2008 liitteen II muuttaminen titaanidioksidihiukkasia sisältävien kiinteiden seosten osalta ei voi perustua kyseisen asetuksen 53 artiklan 1 kohdan ja 53 a artiklan yhdistettyihin säännöksiin.

5)

Viides kanneperuste: komissio on laiminlyönyt velvollisuutensa suorittaa vaikutusten arviointi ennen riidanalaisen asetuksen antamista.

6)

Kuudes kanneperuste: riidanalainen asetus on ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen kanssa, sillä tiettyjen titaanidioksidipartikkeleiden luokittelu ja merkintävelvollisuuksien vahvistaminen ei ole omiaan takaamaan tavoitteen (terveyden suojelu) saavuttamista, ja tähän on olemassa lievempiä keinoja.

7)

Seitsemäs kanneperuste: komissio on riidanalaisen asetuksen antaessaan tehnyt lukuisia ilmeisiä arviointivirheitä.

8)

Kahdeksas kanneperuste: komissio on riidanalaisen asetuksen antaessaan ylittänyt toimivaltansa.

9)

Yhdeksäs kanneperuste: jos unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että komissio voi riidanalaisen asetuksen antaessaan itse määritellä luokitusedellytykset tai luokituksen kohteen tai että sen oli mahdotonta suorittaa vaikutusten arviointi tai oikeasuhteinen soveltaminen, asetuksen N:o 1272/2008 37 artiklan 5 kohta, 53 artiklan 1 kohta ja 53 a artikla ovat ristiriidassa SEUT 290 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa. Tässä tapauksessa nimittäin se, että riidanalaisessa asetuksessa viitataan perussäädökseen (asetukseen N:o 1272/2008), olisi ristiriidassa SEUT 290 artiklan kanssa.


(1)  Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen ja kyseisen asetuksen oikaisemisesta 4.10.2019 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2020/217 (EUVL 2020, L 44, s. 1).

(2)  Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16.12.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1272/2008 (EUVL 2008, L 353, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eräiden säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käyttämisestä, mukauttamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklaan, 20.6.2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1243 (EUVL 2019, L 198, s. 241).


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/36


Kanne 13.5.2020 – Klaus Berthold v. EUIPO – Thomann (HB Harley Benton)

(Asia T-284/20)

(2020/C 222/39)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Klaus Berthold Besitzgesellschaft GmbH & Co. KG (Thalhausen, Saksa) (edustaja: asianajaja E. Strauß)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Thomann GmbH (Burgebrach, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Kuviomerkin HB Harley Benton Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 380 752

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 11.3.2020 asiassa R 1359/2019-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen ja hyväksyy väitteen Euroopan unionin nimeävää kansainvälistä rekisteröintiä nro 1 380 752 luokan 25 tavaroille vastaan

velvoittaa EUIPO:n hylkäämään Euroopan unionin nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin nro 1 380 752 luokan 25 tavaroille

velvoittaa muun osapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut EUIPO:ssa käydyssä menettelyssä ja vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut nyt käytävässä oikeudenkäyntimenettelyssä.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 4 kohtaa on rikottu.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/37


Kanne 15.5.2020 – MCM Products v. EUIPO – The Nomad Company (NOMAD)

(Asia T-285/20)

(2020/C 222/40)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset ja muu osapuoli

Kantaja: MCM Products AG (Zürich, Sveitsi) (edustaja: asianajaja S. Eichhammer)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: The Nomad Company BV (Zevenaar, Alankomaat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki NOMAD – EU-tavaramerkki nro 1 742 089

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 13.3.2020 asiassa R 854/2019-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin se koskee luokkaan 18 kuuluvia tavaroita

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/38


Kanne 15.5.2020 – Capella v. EUIPO – Cobi.bike (GOBI)

(Asia T-286/20)

(2020/C 222/41)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Capella EOOD (Sofia, Bulgaria) (edustaja: asianajaja R. Klenke)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Cobi.bike GmbH (Frankfurt am Main, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin GOBI rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 17 168 089

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 14.2.2020 asiassa R 1685/2019-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/38


Kanne 15.5.2020 – Eggy Food v. EUIPO (EGGY FOOD)

(Asia T-287/20)

(2020/C 222/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Eggy Food GmbH & Co. KG (Osnabrück, Saksa) (edustajat: asianajajat J. Eberhardt ja R. Böhm)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin EGGY FOOD rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 1 795 2953

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 9.3.2020 asiassa R 1316/2019-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen

määrää unionin tavaramerkin rekisteröintiä koskevan hakemuksen nro 1 795 2953 julkaisemisesta ja

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2001 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa on rikottu

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 2 kohtaa on rikottu.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/39


Kanne 13.5.2020 – Brillux ja Daw v. komissio

(Asia T-288/20)

(2020/C 222/43)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Brillux GmbH & Co. KG (Münster, Saksa) ja Daw SE (Ober-Ramstadt, Saksa) (edustajat: asianajajat R. van der Hout, C. Wagner ja V. Lemonnier)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/217 (1) siltä osin kuin se koskee titaanidioksidin luokitusta ja merkintöjä

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne perustuu yhdeksään kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisin osin samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-279/20, CWS Powder Coatings v. komissio esitetyt kanneperusteet.


(1)  Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen ja kyseisen asetuksen oikaisemisesta 4.10.2019 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2020/217 (EUVL 2020, L 44, s. 1).


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/40


Kanne 14.5.2020 – Ceramica Flaminia v. EUIPO – Ceramica Cielo (goclean)

(Asia T-290/20)

(2020/C 222/44)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Ceramica Flaminia SpA (Civita Castellana, Italia) (edustajat: asianajajat A. Improda ja R. Arista)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Ceramica Cielo SpA (Rooman tuotantoyksikkö, Italia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-kuviomerkki goclean – EU-tavaramerkki 13 270 046

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 16.3.2020 asiassa R 991/2018-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen

ja tämän johdosta

toteaa, että EU-tavaramerkki nro 13 270 046 on pätevä kaikkien luokkaan 11 kuuluvien tavaroiden osalta tai osan tähän luokkaan kuuluvien tavaroiden osalta

velvoittaa EUIPO:n ja/tai Ceramica Cielo SpA:n korvaamaan Ceramica Flaminia SpA:lle kulut asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa sekä tätä ennen EUIPO:n mitättömyysosastossa ja valituslautakunnassa.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen ja virheellinen soveltaminen.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun erottamiskyvyn virheellinen tulkinta.

Tavaramerkin katsominen perusteettomasti iskulauseeksi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 1 kohdan rikkominen ja virheellinen tulkinta yhdessä sen 59 artiklan kanssa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 3 kohdan ja 59 artiklan 1 ja 2 kohdan rikkominen ja virheellinen tulkinta.


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/41


Kanne 14.5.2020 – Yanukovych v. neuvosto

(Asia T-291/20)

(2020/C 222/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Viktor Fedorovych Yanukovych (Donin Rostov, Venäjä) (edustaja: asianajaja M. Anderson)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/373 (1) siltä osin kuin se koskee kantajaa

kumoamaan neuvoston asetuksen (EU) 2020/370 (2) siltä osin kuin se koskee kantajaa

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantaja ei täytä edellytyksiä sille, että hän on luetteloon merkittävä henkilö merkityksellisenä ajankohtana.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto teki ilmeisiä arviointivirheitä sisällyttäessään kantajan riidanalaisiin toimenpiteisiin. Neuvosto ei varmistunut siitä, että kantajan nimeämiselle oli riittävän perusteellinen tosiasiallinen perusta, ja se ei varmistunut siitä, että Ukrainan viranomaisten päätökset, joihin se nojautui, oli tehty kunnioittaen puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan neuvosto ei yksilöinyt kantajan nimeämisen tosiasiallisia ja erityisiä syitä. Neuvosto ei myöskään yksilöinyt syitä, joiden johdosta se katsoo, että Ukrainan viranomaisten päätökset, joihin se nojautuu, on tehty kunnioittaen kantajan puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan kantajan puolustautumisoikeuksia on loukattu ja/tai että häneltä on evätty oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan. Neuvosto ei ole kuullut kantajaa ennen hänen uudelleenkirjaamistaan, ei ole esittänyt kantajalle aineistoa, johon se nojautui, eikä ole antanut kantajalle asianmukaista tai tasavertaista mahdollisuutta korjata virheet tai esittää tietoja. Kantajalle ei ole missään vaiheessa esitetty vakavasti otettavia, uskottavia tai konkreettisia todisteita ja perusteluja, joilla oikeutetaan rajoittavien toimenpiteiden toteuttaminen, eikä asiassa ole myöskään näyttöä siitä, että neuvosto otti asianmukaisesti huomioon kantajan huomautukset ennen päätöksensä tekemistä.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan neuvostolla ei ollut asianmukaista oikeudellista perustaa kahdeksannen muutossäännöksen antamiseksi.

6)

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan neuvosto ylitti toimivaltansa.

7)

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan mukaista kantajan omistusoikeuden suojaa on loukattu muun muassa sen vuoksi, että rajoittavat toimenpiteet merkitsevät perusteetonta ja suhteetonta puuttumista tähän oikeuteen, koska: (i) mikään ei osoita, että varoja, joita kantajan väitetään käyttäneen väärin, väitettäisiin miltään osin siirretyksi Ukrainan ulkopuolelle, ja (ii) ei ole tarpeen eikä asianmukaista jäädyttää kantajan kaikkia varoja, koska Ukrainan viranomaiset ovat nyt vahvistaneet niiden varojen määrän, joiden katoamisen vuoksi kantajaan väitetään kohdistettavan asian taustalla olevia rikosoikeudellisia menettelyjä.


(1)  Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 5.3.2020 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2020/373 (EUVL 2020, L 71, s. 10).

(2)  Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.3.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/370 (EUVL 2020, L 71, s. 1).


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/42


Kanne 14.5.2020 – Yanukovych v. neuvosto

(Asia T-292/20)

(2020/C 222/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Oleksandr Viktorovych Yanukovych (Pietari, Venäjä) (edustaja: solicitor M. Anderson)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/373 (1) siltä osin kuin se koskee kantajaa

kumoamaan neuvoston asetuksen (EU) 2020/370 (2) siltä osin kuin se koskee kantajaa

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantaja ei täytä edellytyksiä sille, että hän on luetteloon merkittävä henkilö merkityksellisenä ajankohtana.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto teki ilmeisiä arviointivirheitä sisällyttäessään kantajan riidanalaisiin toimenpiteisiin. Neuvosto ei varmistunut siitä, että kantajan nimeämiselle oli riittävän perusteellinen tosiasiallinen perusta, ja se ei varmistunut siitä, että Ukrainan viranomaisten päätökset, joihin se nojautui, oli tehty kunnioittaen puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan neuvosto ei yksilöinyt kantajan nimeämisen tosiasiallisia ja erityisiä syitä. Neuvosto ei myöskään yksilöinyt syitä, joiden johdosta se katsoo, että Ukrainan viranomaisten päätökset, joihin se nojautuu, on tehty kunnioittaen kantajan puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan kantajan puolustautumisoikeuksia on loukattu ja/tai että häneltä on evätty oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan. Neuvosto ei ole kuullut kantajaa ennen hänen uudelleenkirjaamistaan, ei ole esittänyt kantajalle aineistoa, johon se nojautui, eikä ole antanut kantajalle asianmukaista tai tasavertaista mahdollisuutta korjata virheet tai esittää tietoja. Kantajalle ei ole missään vaiheessa esitetty vakavasti otettavia, uskottavia tai konkreettisia todisteita ja perusteluja, joilla oikeutetaan rajoittavien toimenpiteiden toteuttaminen, eikä asiassa ole myöskään näyttöä siitä, että neuvosto otti asianmukaisesti huomioon kantajan huomautukset ennen päätöksensä tekemistä.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan neuvostolla ei ollut asianmukaista oikeudellista perustaa kahdeksannen muutossäännöksen antamiseksi.

6)

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan neuvosto ylitti toimivaltansa.

7)

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan mukaista kantajan omistusoikeuden suojaa on loukattu muun muassa sen vuoksi, että rajoittavat toimenpiteet merkitsevät perusteetonta ja suhteetonta puuttumista tähän oikeuteen, koska: (i) mikään ei osoita, että varoja, joita kantajan väitetään käyttäneen väärin, väitettäisiin miltään osin siirretyksi Ukrainan ulkopuolelle, ja (ii) ei ole tarpeen eikä asianmukaista jäädyttää kantajan kaikkia varoja, koska Ukrainan viranomaiset ovat nyt vahvistaneet niiden varojen määrän, joiden katoamisen vuoksi kantajaan väitetään kohdistettavan asian taustalla olevia rikosoikeudellisia menettelyjä.


(1)  Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 5.3.2020 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2020/373 (EUVL 2020, L 71, s. 10).

(2)  Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.3.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/370 (EUVL 2020, L 71, s. 1).


6.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/43


Kanne 18.5.2020 – Ruiz-Ruiz v. komissio

(Asia T-293/20)

(2020/C 222/47)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Vanesa Ruiz-Ruiz (Alkmaar, Alankomaat) (edustaja: asianajaja M. Velardo)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan

23.5.2019 tehdyn päätöksen, jolla hänet suljetaan pois kilpailusta EPSO/AD/371/19 työkokemuksen puuttumisen vuoksi

20.9.2019 tehdyn päätöksen, jolla hylätään pyyntö tarkastella uudelleen päätös sulkea hänet pois kilpailusta EPSO/AD/371/19

7.2.2020 tehdyn päätöksen, jolla hylätään henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla tehty valitus.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen ja kilpailuilmoituksen rikkomiseen

Kahdesta sisäisestä muutoksenhausta (valintalautakunnalle osoitettu oikaisuvaatimus ja henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukainen hallinnollinen valitus) huolimatta työkokemusta koskevan edellytyksen täyttymättä jääminen on edelleen epäselvä

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamiseen

Kilpailun valintalautakunta on velvollinen varmistamaan, että sen kaikista hakijoista tekemät arvioinnit tehdään yhdenvertaisesti ja objektiivisesti ja että arviointiperusteet ovat yhdenmukaiset. Kilpailuilmoituksesta poiketessaan valintalautakunta ei kuitenkaan varmistanut erityisten edellytysten objektiivista ja puolueetonta arviointia, joka tapahtui kilpailuun sovellettavien sääntöjen vastaisesti.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin ja siihen liittyvään menettelyn asianosaisten yhdenvertaisuuden periaatteeseen (perusoikeuskirjan 47 artikla)

Kilpailun valintalautakunta perusteli riidanalaisen päätöksen hyvin lyhyesti, ja se hylkäsi kantajan esittämän uudelleentarkastelua koskevan vaatimuksen. Luonteeltaan yleisten toteamusten ja niiden mainintojen lisäksi, joissa valintaperusteet vahvistettiin niiden sisältöä täsmentämättä, kantajalle ei esitetty minkäänlaista täsmällistä selitystä, jonka avulla hän olisi voinut ymmärtää syyt, jotka johtivat hänen osaltaan tehtyyn päätökseen. Näin ollen tästä voidaan kantajan mukaan päätellä, että todellisuudessa uudelleentarkastelua ei tehty, joka loukkaa hänen puolustautumisoikeuksiaan ja rikkoo kilpailuilmoitusta, jossa vahvistetaan uudelleentarkastelu hakijan suojamekanismina.

Nimittävän viranomaisen 20.9.2019 tekemä päätös on myös vailla perusteluita, koska jälleen kerran valintalautakunnan vahvistamia täydentäviä arviointiperusteita ei selvennetä, koska siinä ei myöskään viitata lainkaan kantajan konkreettiseen työkokemukseen siitä huolimatta, että sitä on kuvailtu hakemuksessa täsmällisesti. Lisäksi nimittävä viranomainen ei käyttänyt päätöksensä perustana täydellistä tosiseikkoja koskevaa kehystä ja oikeudellista kehystä, koska se otti huomioon vain 23.5.2019 päivätyn alkuperäisen päätöksen eikä arvioinut uudelleentarkastelua koskevaa vaatimusta millään tavoin.