1.

Covid-19-pandemian leviäminen vaikuttaa valtavasti kansanterveyteen, taloudelliseen toimintaan, työllisyyteen ja sosiaaliseen elämään kaikkialla maailmassa.

2.

Covid-19-pandemian torjunnassa kansalaistemme henkien pelastaminen ja terveyden suojaaminen on edelleen ehdottomalla etusijalla.

3.

Jäsenvaltioissa on toteutettu monenlaisia toimenpiteitä covid-19:n leviämisen estämiseksi. Ne vaihtelevat epidemian vaiheen ja muiden erityisolosuhteiden mukaan. Urheilualalla on yhteistyössä viranomaisten kanssa reagoitu tilanteeseen pikaisesti ja näkyvästi. Urheiluala on antanut oman panoksensa viruksen leviämisen estämiseksi epidemian alkuvaiheessa monenlaisilla toimenpiteillä ja suosituksilla, jotka koskevat kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten urheilujärjestöjä ja -kerhoja, urheilijoita, valmentajia, urheiluhenkilöstöä ja vapaaehtoisia sekä urheilutapahtumien yleisöä ja kansalaisia.

4.

Samalla pandemia on koetellut urheilualaa vakavasti, myös taloudellisesti (1). Covid-19-pandemialla on tuhoisia vaikutuksia koko alalle kaikilla tasoilla, erityisesti urheilujärjestöjen ja -kerhojen, liigojen, kuntokeskusten, urheilijoiden, valmentajien, urheiluhenkilöstön, urheilun vapaaehtoistyöntekijöiden sekä urheiluun liittyvän liiketoiminnan (2) osalta, mukaan lukien urheilutapahtumien järjestäjät ja urheilumedia.

5.

Terveysviranomaisten terveydensuojelutoimenpiteet ja suositukset sosiaalisen kanssakäymisen vähentämisestä ovat vaikuttaneet antidopingtoimikuntiin ja estäneet niitä toteuttamasta doping-valvontaa. Tämä voi heikentää mahdollisuuksia suojella urheilun rehellisyyttä.

6.

Kasvava huoli viruksen maailmanlaajuisesta leviämisestä on johtanut virallisiin päätöksiin peruuttaa tai siirtää urheilutapahtumia ja -kilpailuja kaikkialla maailmassa (3). Urheilutoiminta kaikilla tasoilla sekä urheilujärjestöjen ja -kerhojen säännöllinen toiminta on rajoitettua, siinä on häiriöitä tai se on keskeytynyt.

7.

Kansalaiset ovat myös joutuneet mukauttamaan arkielämäänsä. Kotona pysyminen ja kotoa työskentely, sosiaalisen kanssakäymisen vähentäminen ja rajoitetut mahdollisuudet harrastaa liikuntaa säännöllisesti voivat olla erittäin haitallisia kansalaisten yleiselle hyvinvoinnille. Täysimääräiset ja osittaiset sulkutoimet ovat osoittaneet, että urheilun ja liikunnan harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen näissä ennennäkemättömissä olosuhteissa, joissa ihmiset pysyvät tai työskentelevät kotona, on tärkeää fyysisen terveyden ja mielenterveyden kannalta (4).

8.

Paikallisella, kansallisella, alueellisella ja koko EU:n tasolla saatetaan tarvita lisätoimia, jotta voidaan suojella ja tukea urheilualaa sekä pitää yllä kansalaistemme fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä edistäviä urheilun vaikutuksia (5) ja yhteiskuntamme kehitystä nykyisessä pandemiatilanteessa sekä ulospääsystrategioiden ja pandemian jälkeistä toiminnan uudelleenkäynnistämistä koskevien strategioiden yhteydessä.

9.

Terveyskriisien aikana solidaarisuus ja keskinäinen ymmärrys kaikilla tasoilla – kansalaisten, urheiluliikkeen, yksityissektorin, jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja eri alojen kansainvälisten elinten välillä – on välttämätöntä, jotta yhteisöt voidaan pitää aktiivisina ja terveinä.

10.

Urheilun rooli yhteiskunnassa ja sen mahdollisuudet edistää kansalaisten hyvinvointia covid-19-kriisin aikana, erityisesti urheilujärjestöjen ja monin tavoin myönteisinä roolimalleina toimivien urheilijoiden kautta (6) sekä innovatiivisia välineitä, alustoja ja uusia ja joustavia valmennusmenetelmiä käyttävien valmentajien omistautuneen työn kautta, olisi tunnustettava ja niitä olisi tuotava esiin.

11.

Lähikontaktien välttämistä koskevien vaatimusten takia erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten kansalaisten liikkumismahdollisuuksiin, jotka tavallisesti harrastavat sisä-, kontakti- ja joukkuelajeja. Covid-19-pandemian aikana on keskitytty harrastamaan urheilua kotona tai yksin, joten olisi tärkeää arvioida yhteistyössä urheiluliikkeen kanssa kriisin mahdollisia vaikutuksia kansalaisten liikkumiseen ja urheilun harrastamiseen urheilukerhoissa sekä vapaaehtoisten sitoutumiseen.

12.

EU:n jäsenvaltiot ovat tukeneet urheilualaa ja motivoineet kansalaisia pysymään fyysisesti aktiivisina kansallisten olosuhteidensa ja covid-19 pandemian vaikutusten mukaan vaihtelevin toimenpitein.

13.

EU:n jäsenvaltiot ovat epävarmoissa ja muuttuvissa olosuhteissa ja toistensa kanssa samankaltaisten haasteiden edessä todenneet, että on tärkeää tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja kansallisista tilanteista, myös toimenpiteistä, joilla covid-19-pandemian kielteisiä seurauksia vähennetään, sekä varmistaa urheilijoiden harjoittelumahdollisuudet ja kansalaisten liikunnan harrastamismahdollisuudet. Mahdollisiin ulospääsystrategioihin ja urheilutoiminnan uudelleenkäynnistämistä koskeviin strategioihin sekä urheilualan onnistuneeseen uudelleenaktivoimiseen tarvittaviin toimiin liittyvä ajatustenvaihto on esimerkki siitä, miten yhteistyö voi tuoda lisäarvoa.

14.

Jotta urheilualalla voitaisiin paremmin selvitä covid-19-pandemian aiheuttamista haasteista, tarvitaan laajaa alojen välistä yhteistyötä (7). Tässä yhteydessä olisi kannustettava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös urheiluliikkeen, yhteistyötä kaikilla tasoilla.

15.

Urheilualan toiminnan on päästävä uudelleen käyntiin kaikkien osapuolten kannalta turvallisissa olosuhteissa. Covid-19:n leviämisen estämiseksi urheilualalla toteutetut erityiset toimenpiteet olisi purettava varoen ja asteittain. Mahdolliset riskit olisi arvioitava siten, että rajoittamistoimenpiteitä ei purettaisi ennenaikaisesti.

16.

Koska urheilulla ja liikunnalla on ollut covid-19-kriisin aikana merkittävä rooli, josta tulee varmasti vieläkin merkittävämpi pandemian jälkeisessä yhteiskunnassa, kansalliset ja eurooppalaiset elpymisohjelmat ovat tärkeitä urheilualan tulevaisuuden kannalta.

17.

Kun otetaan huomioon urheilun kyky vahvistaa Euroopan kansalaisten keskinäistä ymmärrystä, urheilijoiden, valmentajien ja kannattajien vapaa liikkuvuus olisi palautettava turvallisesti ja mahdollisuuksien mukaan koordinoidusti siten, että samalla huomioidaan urheilun erityinen luonne ja noudatetaan jäsenvaltioiden epidemiologisten tilanteiden asettamia vaatimuksia.

18.

Asianomaiset unionin toimielimet voisivat oman toimivaltansa puitteissa täydentää kansallisia toimia antamalla tarvittavaa tukea covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi urheilualalla.

19.

Varmistamaan, että urheiluala saa asianmukaista ohjausta ja tukea elpymiseen ja että sitä kannustetaan edelleen kestävään kehitykseen.

20.

Edistämään mahdollisuuksia tukea urheilualaa sellaisista käytettävissä olevista EU:n ohjelmista ja rahastoista, joissa urheiluala on tukikelpoinen, myös Erasmus+-ohjelmasta, Euroopan solidaarisuusjoukoista, koheesiopolitiikan rahastoista sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

21.

Selvittämään asiaankuuluvien horisontaalisten toimenpiteiden ja aloitteiden, myös koronavirusinvestointialoitteen (CRII), koronavirusinvestointialoite plussan (CRII+), eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) ja tilapäisten valtiontukipuitteiden sekä muiden EU:n elpymisaloitteiden, tarjoamat mahdollisuudet kansallisten prioriteettien mukaisesti ja yhteistyössä asiaankuuluvien elinten kanssa. Urheilualan tukemisesta saatuja kokemuksia ja parhaita käytäntöjä olisi vaihdettava eri tavoin, esimerkiksi järjestämällä vertaisoppimistoimintaa tai kokouksia asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden kesken.

22.

Kannustamaan kansallisella ja paikallisella tasolla käynnissä olevien urheilun säännöllisten rahoitusohjelmien ja -aloitteiden jatkamista, erityisesti ruohonjuuritason urheilujärjestöille suunnattujen ohjelmien ja aloitteiden osalta.

23.

Tekemään tunnetuksi urheilun ja liikunnan roolia ja arvoa niiden kansalaisten fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle antaman panoksen osalta, erityisesti covid-19-pandemian kaltaisten kriisien aikana ja niiden jälkeen.

24.

Yhteistyössä urheiluliikkeen kanssa vahvistamaan synergioita talouden, yrittäjyyden, innovoinnin, koulutuksen ja nuorisotyön kanssa, jotta voidaan tarjota uusia mahdollisuuksia urheilijoille ja kaikille kansalaisille harrastaa liikuntaa, myös digitaalisten välineiden avulla.

25.

Edistämään alojen välistä yhteistyötä ja kuulemisia kaikilla tasoilla osa-alueilla, jotka ovat urheilun kannalta merkityksellisiä, myös urheiluliikkeen, urheiluun liittyvän liiketoiminnan ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tosiasiallisesti käsitellä haasteita, joita urheilualalla on covid-19-pandemian takia, ja vahvistaa urheilun asemaa yhteiskunnassa.

26.

Edistämään urheiluliittojen, -kerhojen ja -järjestöjen sekä urheilijoiden keskinäistä solidaarisuutta urheilualan kestävän elpymisen ja edelleen kehittymisen edistämiseksi sekä tunnustamaan urheilun eurooppalaisen mallin (8) tällaisena solidaarisuusjärjestelmään perustuvana esimerkkinä.

27.

Tekemään tunnetuksi urheilun ja liikunnan roolia taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen välineenä kohti terveempiä ja aktiivisempia yhteisöjä (9). Tässä yhteydessä olisi lisättävä tietoisuutta parhaista käytännöistä, painotettava sitä, millainen potentiaali urheilulla ja liikunnalla voi parhaimmillaan olla alueellisen kehityksen kannalta, sekä hyödynnettävä asianmukaisesti rahoitusvirtoja, kuten koheesiopolitiikan rahastoja, urheilualan kestokyvyn kehittämiseksi tulevaisuudessa.

28.

Jatkamaan säännöllistä tietojen, ajatusten ja kokemusten vaihtoa, jotta voidaan määritellä ja soveltaa parhaita käytäntöjä, tehdä yhteistyötä covid-19-pandemiaan liittyviä ulospääsystrategioita ja pandemian jälkeistä toiminnan uudelleenkäynnistämistä koskevia strategioita laadittaessa sekä ehkäistä tulevia kriisejä ja valmistautua niihin. Näin voidaan varmistaa EU:n urheilualan kestävä kehitys ja kestokyky.

29.

Tiedottamaan jatkossakin säännöllisesti mahdollisuuksista toteuttaa Erasmus+-ohjelman urheiluhankkeita joustavin järjestelyin covid-19-kriisin yhteydessä ja ottamaan tässä huomioon erilaiset kansalliset olosuhteet sekä tarjoamaan tulevissa vuosiohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä mahdollisuuksia tukea urheilualan elpymistä.

30.

Pohtimaan sitä, voidaanko joustomekanismeja lisätä tuleviin rahoitusohjelmiin urheilun alalla ja onko se aiheellista, jotta EU voisi näin reagoida hyvissä ajoin covid-19-kriisin seurauksiin ja mahdollisiin tuleviin haastaviin tilanteisiin.

31.

Esittämään ja levittämään jäsenvaltioille lisätietoja ja säännöllisiä katsauksia mahdollisuuksista tukea urheilualaa covid-19-pandemian seurausten lieventämiseksi, myös horisontaalisilla toimenpiteillä, kuten CRII- ja CRII+-aloitteilla sekä muilla EU:n elpymisaloitteilla ja asianmukaisilla rahoitusmekanismeilla, sekä edistämään urheilualan käytettävissä olevien mekanismien täytäntöönpanoa koskevien kokemusten vaihtoa.

32.

Levittämään tietoa terveyttä edistävästä liikunnasta tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien elinten, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO), kanssa ja edistämään esimerkiksi #BeActive-kampanjan (10) kaltaisia kampanjoita, jotta voidaan motivoida kansalaisia pysymään fyysisesti aktiivisina.

33.

Tekemään tutkimuksia ja analyyseja covid-19-kriisin vaikutuksista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja asettamaan ne saataville seuraavan EU:n urheilualan työsuunnitelman valmistelua varten.

34.

Tukemaan urheiluun osallistumista ja covid-19:n vaikutuksia koskevan datan ja tietojen keruuta ja analysointia, tarvittaessa Eurobarometri-tutkimusten ja Eurostatin kautta.

35.

Tukemaan alojen välistä yhteistyötä urheilualan ja muiden asiaankuuluvien alojen (11) välillä erityisesti urheilun kestokyvyn lisäämiseksi mahdollisten tulevien kriisien varalta innovatiivisten ja digitaalisten välineiden avulla.

36.

Käynnistämään vuoropuhelun jäsenvaltioiden ja urheiluliikkeen kanssa tulevista urheilun ja terveyden yhdistävistä toimista Euroopan urheiluviikon yhteydessä, terveellistä elämäntapaa koskevan Tarton vetoomuksen jatkotoimista sekä muista asiaankuuluvista urheilutapahtumista ja -toiminnasta.

37.

Käynnistämään vuoropuhelun eurooppalaisten ja kansainvälisten urheiluliittojen sekä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan keskustella mahdollisuuksista alkaa järjestää uudelleen kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia turvallisesti.

38.

Noudattamaan WHO:n, ECDC:n (12) sekä kansallisten terveysviranomaisten ohjeita, jotka koskevat covid-19-viruksen torjumista ja leviämistä sekä urheilutoiminnan uudelleenkäynnistämisen käytäntöjä.

39.

Motivoimaan urheilijoita ja kansalaisia harrastamaan urheilua ja pysymään turvallisella tavalla fyysisesti aktiivisina ennennäkemättömissä tai poikkeuksellisissa olosuhteissa.

40.

Kannustamaan kansalaisia jatkamaan urheilualan tukemista harkitsemalla mahdollisuuksia pitää voimassa jäsenyytensä ja pitää hallussaan sellaisten urheilutapahtumien pääsyliput, jotka saatetaan pitää uutena ajankohtana.

41.

Selvittämään mahdollisuuksia päivittää kansallisia urheilun vuosiohjelmia ottaen huomioon eurooppalaiset ja kansainväliset urheilun vuosiohjelmat.