Ainoa artikla

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklan mukainen nimityksen ”Dealurile Sătmarului” (SMM) eritelmän muutoshakemus on tämän päätöksen liitteessä.

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisesti tämän päätöksen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä antaa oikeuden vastustaa tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua eritelmän muutosta kahden kuukauden kuluessa päätöksen julkaisupäivästä.

LIITE

”DEALURILE SĂTMARULUI”

PGI-RO-A0107-AM01

Hakemuksen päiväys: 10. kesäkuuta 2015

TUOTE-ERITELMÄÄN TEHTÄVÄÄ MUUTOSTA KOSKEVA HAKEMUS

1.   Muutokseen sovellettavat säännöt

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artikla – Muu kuin vähäinen muutos

2.   Muutoksen kuvaus ja perustelut

2.1.   Määritellyn maantieteellisen alueen rajaaminen uudelleen

Satu Maren perinteisten viinitarhojen viinintuottajien yhdistys on esittänyt maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Sătmarului” eritelmän muuttamista koskevan hakemuksen, sillä rajattu tuotantoalue halutaan laajentaa paikkakuntiin, joilla on samat maaperä- ja ilmasto-ominaisuudet kuin rajatulla alueella.

Tätä tukevat tiedot ”Dealurile Sătmaruluin” viininviljelyalueelta, tarkemmin sanottuna Răteștista, peräisin olevista viineistä. Viinejä on jo kauan tuotettu nimityksellä ”Dealurile Răteștilor” tai ”Vinul de Halmeu”, jolla ne myös tunnetaan.

Satu Maren kukkuloilla, joista voidaan mainita esimerkiksi Ardud, Beltiug, Hurez, Hodod ja Tășnad, rinteet ovat melko jyrkkiä, mutta pengermät hillitsevät kaltevuutta. Pleistoseenikauden maaperä on punaista savea. Pohjoispuolen rinteet, joilla on kuitenkin välimerellisiä vaikutteita, eivät ole niin jyrkkiä, ja maaperä on pikemminkin podsolimaata. Näiden kukkuloiden erityiseen pinnanmuodostukseen ja ilmastoon liittyvät seikat määrittävät viinien kehittymistä ja tuotantoa. Viineillä on samankaltaisia ominaisuuksia kuin maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Sătmarului” maantieteellisen alueen muilla paikkakunnilla tuotetuilla viineillä.

Viineissä on kukkaisia tai hedelmäisiä aromeja (metsämarjaiset Pinot noir, Merlot ja Burgund mare) sekä pippurisia tai ruohoisia aromeja miellyttävin perusvivahtein (Fetească albă ja Furmint). Maut ovat lajikkeelle ominaisia: ne ovat pyöreitä, täyteläisiä, tanniinisia, samettisia ja kohtalaisen kiristäviä. Valkoviinit ovat erityisen raikkaita, mikä johtuu maaperän happamuudesta.

Maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Sătmarului” rajattua aluetta muutetaan niin, että siihen sisällytetään seuraavat paikkakunnat Satu Maren piirikunnassa:

—	Beltiug (Beltiugin, Răteștin ja Șandran kylät)

—	Ardud (Ardudin, Ardud Viin ja Gerăușan kylät)

—	Viile Satu Mare (Viile Satu Maren ja Tătărăștin kylät)

—	Socond (Socondin ja Hodișan kylät)

—	Supur (Dobran, Hurezu Maren ja Racovan kylät)

—	Acâș (Unimătin kylä)

—	Bogdand (Bogdandin, Babțan, Serin ja Corundin kylät)

—	Hodod (Hododin, Nadișu Hododuluin, Lelein ja Giurtelecu Hododuluin kylät)

—	Carein kaupunki, Carein paikkakunta

—	Pir (Pirin kylä)

—	Săuca (Săucan kylä)

—	Cehal (Cehalin, Cehăluțin ja Orbăun kylät)

—	Tășnadin kaupunki, myös Tășnadin paikkakunta

—	Sanislău (Sanislăun kylä)

Romanian kommunistihallinnon aikana paikkakunnat järjestettiin viinitarhojen ja viininviljelykeskusten mukaan. Hyvin tunnettu Valea lui Mihain viininviljelykeskus sijaitsi kahden piirikunnan eli Satu Maren ja Bihorin alueella. Alueen täsmällinen ja tarkka rajaus huomioon ottaen viininviljelykeskusten ja viinitarhojen paikkakuntakohtainen luettelointi ei enää ole merkityksellinen, koska alueiden määrittely perustuu paikkakuntiin (kaupungit, kylät).

Koska maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Sătmarului” maantieteellinen alue määritellään uudelleen lisäämällä siihen edellä mainitut paikkakunnat, jotka sijaitsevat Satu Maren piirikunnassa, rajattu viljely- ja tuotantoalue, jolta nyt kyseessä olevan maantieteellisen merkinnän viinit saadaan, kattaa seuraavat alueet:

1.

Satu Maren piirikunta: seuraavat paikkakunnat: — Halmeu (Halmeun ja Halmeu-Viin kylät) — Orașu Nou (Orașu Nou-Viin, Remetea Oașuluin ja Orașu Noun kylät) — Târna Mare (Târna Maren kylä) — Bătarci (Tămășenin kylä) — Turulung (Turulung-Viin kylä) — Beltiug (Beltiugin, Răteștin ja Șandran kylät) — Ardud (Ardudin, Ardud Viin ja Gerăușan kylät) — Viile Satu Mare (Viile Satu Maren ja Tătărăștin kylät) — Socond (Socondin ja Hodișan kylät) — Supur (Dobran, Hurezu Maren ja Racovan kylät) — Acâș (Unimătin kylä) — Bogdand (Bogdandin, Babțan, Serin ja Corundin kylät) — Hodod (Hododin, Nadișu Hododuluin, Lelein ja Giurtelecu Hododuluin kylät) — Pir (Pirin kylä) — Săuca (Săucan kylä) — Cehal (Cehalin, Cehăluțin ja Orbăun kylät) — Tășnadin kaupunki, myös Tășnadin paikkakunta — Carein kaupunki, myös Carein paikkakunta — Sanislăun kunta - Sanislăun kylä.

2.

Maramureșin piirikunta: seuraavat paikkakunnat: — Seinin kaupunki (Seinin paikkakunta, Săbișan ja Viile Apein kylät) — Cicârlău (Cicârlăun ja Ilban kylät) — Tăuții-Măgheruș (Tăuții-Măgherușin paikkakunta, Băițan kylä) — Baia Maren kaupunki (Săsarin kylä) — Remetea Chioarului (Remetea Chioaruluin kylä) — Bicaz (Bicazin, Cornin ja Ciutan kylät) — Băsești (Băseștin ja Odeștin kylät) — Oarța de Jos (Ortițan ja Oarța de Susin kylät) — Mânaun, Arduzelin, Someșu Uileacin, Vilcean ja Tohatin kylät — Asuaju de Sus (Asuaju de Susin kylä) — Șomcuta Mare (Vălenii Șomcutein ja Finteușu Maren kylät).

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Rekisteröitävä nimi

Dealurile Sătmarului

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SMM – suojattu maantieteellinen merkintä

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – valkoviinit

Muscat Ottonel: oljenkeltainen tai intensiivisen keltainen, kukkaisia vivahteita, luonteenomainen muskatin aromi, hienostunut, elegantti, pyöreä, samettinen.

Sauvignon: vihertävä-keltainen, hienostunut seljanmarjankukan aromi, hedelmäinen.

Traminer roz: kellertävä-vihreä, ruusun terälehtien aromi, harmoninen, pullokypsytyksestä johtuvia ominaisuuksia.

Pinot gris: vihertävä-valkoinen, kellertävä, miellyttävä vastakuoritun omenan primaarinen aromi, ruisleivän kuorta ja akasiankukkaa.

Fetească regală: vihertävä-keltainen tai kullanvärinen, hapahkon kesäomenan aromi, hieman kypsyneenä vastaniitettyä heinää ja hunajaa, täyteläinen, vanhetessaan hieman eetterimäinen.

Fetească albă: vihertävä-valkoinen, miellyttävä kesäomenien maku.

Riesling-lajikkeet (Riesling de Rhin, Riesling italian): vihertävä-valkoinen, kypsänä mineraalinen, hedelmäinen, raikas ja miellyttävän hapan.

Chardonnay: kullankeltainen-keltainen, akasian aromi, pehmeä, mehevä, pyöreä, samettinen.

Mustoasă de Măderat: vihertävän-keltainen (tuleentumaton sitruuna), pullokypsytettynä vaaleankeltainen, raakaa vihreää omenaa, raikas, viiniköynnöksen kukkaa, eloisa, happopitoinen, ei välttämättä vaadi vanhentamista.

Furmint: vihertävä-valkoinen, vaaleankeltainen, miellyttävä eksoottisten hedelmien primaarinen aromi.

Iordană: vihertävä-keltainen, raa’an vihreän omenan aromi, raikas ja eloisa.

Viiniköynnöslajikkeita voidaan käyttää viininvalmistuksen pääasiallisina lajikkeina sekä sekoittaa niitä muiden lajikkeiden kanssa; pääasiallisen lajikkeen osuuden on oltava vähintään 50 % lopputuotteesta. Viinit ovat raikkaita, ja niissä on hedelmäinen primaarinen aromi ja kukkaisuutta.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15,00
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	10,00
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	1,2
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	300

Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – punaviinit

Cabernet Sauvignon: rubiininpunainen, selkeä kasvillisuuden ja ruohon aromi, tanniininen, kova, kypsyessään muuttuu miellyttävän samettiseksi, pyöreämmäksi ja pehmeämmäksi.

Merlot: rubiininpunainen, kirkas, miellyttävä metsämarjojen aromi, tuoretta vadelmaa, ei niin kiristävä kuin Cabernet Sauvignon, tälle lajikkeelle ominainen samettinen rakenne.

Pinot noir: tumman kirsikanpunainen, aromi muuttuu kirsikoista kypsiin hapankirsikoihin viinin vanhetessa, hienostunut, samettinen, elegantti.

Fetească neagră: intensiivisen granaatinpunainen, monivivahteinen aromi, hyvin muodostunut, miellyttävä ja riittävän täyteläinen, maukas.

Burgund mare: granaatinpunainen, violetteja vivahteita, intensiivisen värinen, kypsien metsämarjojen aromi: punaherukkaa, puolukkaa, karhunvatukkaa ja mustikkaa, tasapainoinen, tasainen, viipyvä.

Cadarcă: kirkkaanpunainen, kirkas, selkeä tuoreiden hedelmien aromi, ekstraktiivinen, tasainen, harteikas, täyteläinen, samettinen, joskus hapan.

Syrah: kirkkaanpunainen, kukkainen bukee, jossa on hyvin intensiivisiä pippuriaromeja, tanniininen, täyteläinen.

Jos viini valmistetaan eritelmässä mainittujen punaisten rypälelajikkeiden sekoituksena, pääasiallisen lajikkeen osuuden on oltava vähintään 50 %. Viinit ovat intensiivisen värisiä, samettisia vanhetessaan, täyteläisiä, ja niissä on metsämarjojen aromeja.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15,00
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	10,00
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	1,2
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	300

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Asianomainen viininvalmistusmenetelmien rajoitus

Sakkaroosin lisääminen ei ole sallittua maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Sătmarului” viinien tuotannossa.

b.   Enimmäistuotokset

Rypäletuotanto – lajikkeet Fetească regală, Iordană ja Mustoasă de Măderat

15 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Rypäletuotanto – lajikkeet Fetească albă, Furmint, Riesling de Rhin, Riesling italian

12 500 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Rypäletuotanto – lajikkeet Merlot, Fetească neagră, Cadarcă ja Burgund mare

12 500 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Rypäletuotanto – lajikkeet Muscat Ottonel, Pinot gris, Chardonnay, Sauvignon ja Traminer roz

10 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Rypäletuotanto – lajikkeet Cabernet Sauvignon, Pinot noir ja Syrah

10 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Viinintuotanto – valkoviinit

95 hehtolitraa hehtaaria kohden

Viinintuotanto – puna- ja roseeviinit

85 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

1.

Satu Maren piirikunta: seuraavat paikkakunnat: — Halmeu (Halmeun ja Halmeu-Viin kylät) — Orașu Nou (Orașu Nou-Viin, Remetea Oașuluin ja Orașu Noun kylät) — Târna Mare (Târna Maren kylä) — Bătarci (Tămășenin kylä) — Turulung (Turulung-Viin kylä) — Beltiug (Beltiugin, Răteștin ja Șandran kylät) — Ardud (Ardudin, Ardud Viin ja Gerăușan kylät) — Viile Satu Mare (Viile Satu Maren ja Tătărăștin kylät) — Socond (Socondin ja Hodișan kylät) — Supur (Dobran, Hurezu Maren ja Racovan kylät) — Acâș (Unimătin kylä) — Bogdand (Bogdandin, Babțan, Serin ja Corundin kylät) — Hodod (Hododin, Nadișu Hododuluin, Lelein ja Giurtelecu Hododuluin kylät) — Pir (Pirin kylä) — Săuca (Săucan kylä) — Cehal (Cehalin, Cehăluțin ja Orbăun kylät) — Tășnadin kaupunki, myös Tășnadin paikkakunta — Carein kaupunki, myös Carein paikkakunta — Sanislăun kunta - Sanislăun kylä.

2.

Maramureșin piirikunta: seuraavat paikkakunnat: — Seinin kaupunki (Seinin paikkakunta, Săbișan ja Viile Apein kylät) — Cicârlău (Cicârlăun ja Ilban kylät) — Tăuții-Măgheruș (Tăuții-Măgherușin paikkakunta, Băițan kylä) — Baia Maren kaupunki (Săsarin kylä) — Remetea Chioarului (Remetea Chioaruluin kylä) — Bicaz (Bicazin, Cornin ja Ciutan kylät) — Băsești (Băseștin ja Odeștin kylät) — Oarța de Jos (Ortițan ja Oarța de Susin kylät) — Mânaun, Arduzelin, Someșu Uileacin, Vilcean ja Tohatin kylät — Asuaju de Sus (Asuaju de Susin kylä) — Șomcuta Mare (Vălenii Șomcutein ja Finteușu Maren kylät).

7.   Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

Burgund Mare N – Grosser burgunder, Grossburgunder, Blaufrankisch, Kekfrankos, Frankovka, Limberger

Cabernet Sauvignon N – Petit Vidure, Bourdeos tinto

Cadarcă N – Schwarzer Kadarka, Rubinroter Kadarka, Lugojană, Gâmză, Fekete budai

Merlot N – Bigney rouge

Syrah N – Shiraz, Petit Syrah

Pinot Noir N – Blauer Spätburgunder, Burgund mic, Burgunder roter, Klävner Morillon Noir

Pinot noir N – Spätburgunder, Pinot nero

Fetească neagră N – Schwarze Mädchentraube, Poama fetei neagră, Păsărească neagră, Coada rândunicii

Muscat Ottonel B – Muscat Ottonel blanc

Sauvignon B – Sauvignon verde

Traminer Roz Rs – Rosetraminer, Savagnin roz, Gewürztraminer

Pinot Gris G – Affumé, Grau Burgunder, Grauburgunder, Grauer Mönch, Pinot cendré, Pinot Grigio, Ruländer

Fetească regală B – Königliche Mädchentraube, Königsast, Kiralyleanka, Dănășană, Galbenă de Ardeal

Fetească albă B – Păsărească albă, Poama fetei, Mädchentraube, Leanyka, Leanka

Riesling italian B – Olasz Riesling, Olaszriesling, Welschriesling

Riesling de Rhin B – Weisser Riesling, White Riesling

Chardonnay B – Gentil blanc, Pinot blanc Chardonnay

Mustoasă de Măderat B – Lampau, Lampor, Mustafer, Mustos Feher, Straftraube

Furmint B – Furmin, Şom szalai, Szegszolo

Iordană B – Iordovană, Iordan

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Yhteys maantieteelliseen alueeseen – maantieteellisen alueen tiedot

Erityinen luontoon liittyvä tekijä on Maramureșin kukkulainen alue, joka alentaa hieman lämpötiloja ja lisää sademäärien vaihtelua. Talvet tällä alueella ovat leudompia, ja viininviljelyalueilla saadaan huomattavan paljon auringonpaistetta samalla kun alue on suojassa tuulilta ja kylmiltä virtauksilta.

Tämä näkyy selvästi aurinkoisemmilla rinteillä, joilla lämpötila on keskimäärin yli 10,0 °C (ehkä jopa korkeampi Răteștissa) ja 20,0 °C heinäkuussa. Köynnösten istuttaminen rinteiden suuntautuneisuuden mukaan korottaa lämpötilaa viinitarhoilla.

Alueen monivuotinen keskimääräinen sadanta on 650–700 mm.

Rypäleiden kypsymiseen vaikuttaa aurinkoisten päivien määrä, joka on yhteensä 2 000 tuntia vuodessa, ja myös tuulet, jotka puhaltavat pääasiassa luoteesta keväisin sekä idästä ja koillisesta syksyllä ja talvella.

Rajatun alueen hydrografinen verkosto tuo vettä Crasnan, Someșin, Turin ja Ierin altaiden viinitarhoille viininviljelyrinteitä rajaavien suurimpien sivujokien kautta.

Ardud-Beltiug-Hurez-kukkuloiden (Beltiugin, Răteștin ja Șandran kylät, Ardud, Ardud Vii ja Gherăușa, Hurez) maaperä muodostuu hiesukerrostumista. Erodoituneimmilla seuduilla on myös kellertävää tai punaruskeaa sora- ja hiekkamaata.

Yhteys maantieteelliseen alueeseen – syy-seuraussuhde

Tässä ilmanalassa rypäleisiin kehittyy hyvä sokeripitoisuus ja hapokkuus ja aromeista kehittyy laadukkaita, joten arvot ovat hyviä kypsymiskauden lopussa.

Laatuviineissä on kukkaisia tai hedelmäisiä aromeja (metsämarjaa) ja miellyttäviä lajikkeelle luonteenomaisia perusvivahteita (pippuria ja ruohoa). Aromit ovat pyöreitä ja tasapainoisia, sillä kasvukaudella päivälämpötilat ovat keskimäärin yli 10,0 °C eli riittävän korkeita rypäleiden kypsymiseen.

Punaviineissä on hedelmäisiä, täyteläisiä aromeja (metsämarjaa, punaherukkaa, karhunvatukkaa, mustikkaa). Tämä koskee erityisesti Hododin kukkuloilla (mm. Hododin ja Nadișu Hododuluin kylät) tuotettuja punaviinejä. Maaperässä on näillä kukkuloilla savisia, usein karbonaattisia kerrostumia, joissa on paljon ravintoaineita. Antosyaanien suuri määrä on viinien kannalta suotuisa.

Happaman maaperän ja palstojen eteläisen suuntautuneisuuden (Răteștissa) sekä leutojen talvien ansiosta valkoviineistä tulee raikkaita (ne ovat eloisan hapokkaita, ja niissä on seljanmarjankukan, vihreän omenan, hunajan ja akasian aromeja) ja punaviineistä tasapainoista (tynnyrikypsytetyssä viinissä on lajikkeelle luonteenomaisia hedelmäisiä aromeja) ja vanhentamiseen hyvin soveltuvia (hienostuneita vaniljan sävyjä, kun viiniä kypsytetään tammitynnyreissä 12 kuukautta, mausteita).

9.   Olennaiset lisäedellytykset

Kaupan pitämistä koskevat edellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisäsäännökset

Edellytyksen kuvaus:

Maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Sătmarului” viineihin on kiinnitettävä pakattaessa ja merkintöjä kiinnitettäessä pääetiketti. Takaetiketin käyttö on vapaaehtoista.

Linkki eritelmään

http://onvpv.ro/sites/default/files/caiet_de_sarcini_ig_dealurile_satmarului_cf_notific_din_24.07.2018_no_track_changes.pdf