Neuvoston päätöslauselma koulutuksesta eurooppalaisessa ohjausjaksossa: varmistetaan tietoon perustuva keskustelu uudistuksista ja investoinneista

(2020/C 64/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

palauttaa mieleen tämän asian poliittisen taustan liitteessä esitetyn mukaisesti,

KOROSTAA SEURAAVAA:

—

Eurooppalainen ohjausjakso on hallintoprosessi, jonka ensisijaisena tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita koordinoimaan talous-, työllisyys- ja finanssipolitiikkaansa. Sen vuoksi siinä käsitellään Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti myös muiden politiikanalojen, kuten koulutuksen, rakenneuudistuksia, joilla voidaan edistää työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä ja joilla voi olla myönteisiä heijastusvaikutuksia.

—	Pian eurooppalaisen ohjausjakson perustamisen jälkeen opetusministerit korostivat valmiuttaan edistää Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson täytäntöönpanoa. Viime vuosikymmenen aikana tämä on toteutunut eri muodoissa ja eri tavoin.

—

Vuoden 2020 strategiakauden lopussa ja tulevaisuutta silmällä pitäen on tärkeää vahvistaa koulutusalan panosta eurooppalaista ohjausjaksoa koskevissa keskusteluissa, jotta voidaan varmistaa näyttöön perustuva keskustelu koulutusalan uudistuksista ja koulutukseen tehtävistä investoinneista ilman, että prosessista tehdään liian monimutkainen ja hallinnollisesti vaativampi.

—	Koulutusalan eurooppalaisessa yhteistyössä käsitellään yhteisiä koulutukseen liittyviä haasteita kunnioittaen samalla toissijaisuusperiaatetta ja jäsenvaltioiden toimivaltaa. Toissijaisuusperiaate on otettava huomioon myös eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

OTTAA MYÖS HUOMIOON SEURAAVAA:

—	Uudessa kasvustrategiassa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, kestävyys on valtavirtaistettu kaikkiin unionin politiikkoihin, myös koulutukseen.

—

Vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa 2020 eurooppalaisen ohjausjakson painopiste on jälleen kestävässä kehityksessä, ja siinä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: — parannetaan koulutusjärjestelmien osallistavuutta ja laatua, jotta voidaan edistää kaikkien ihmisten osallisuutta tulevaisuuden yhteiskunnissa; — paikataan digiosaamisvajetta; — uudistetaan peruskoulutusta, jotta voidaan kääntää oppimistulosten kehityssuunta lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä, joissa heikosti suoriutuvien määrä on ollut kasvussa; — kehitetään kattavia osaamisstrategioita, joissa keskitytään yksilöllisiin täydennys- ja uudelleenkoulutustarpeisiin; — tuetaan aikuisia työntekijöitä laajempien ja korkeatasoisempien osaamiskokonaisuuksien omaksumisessa; — vähennetään koulunkäynnin keskeyttämistä ja parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta; — investoidaan osaamisen kehittämiseen ja laadukkaaseen koulutukseen tuottavuuden ja innovoinnin lisäämiseksi, mikä on tärkeää oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden edistämisessä ja yhteenkuuluvuuden varmistamisessa unionissa; — parannetaan julkisen talouden laatua erityisesti aloilla, jotka edistävät pitkän aikavälin kasvua, mukaan lukien koulutus.

—

Valtiovarain- ja opetusministerit kävivät Brysselissä 8. marraskuuta 2019 ensimmäisen yhteisen periaatekeskustelun aiheesta ”Euroopan vahva taloudellinen perusta: koulutuksen vaikuttavuus, tehokkuus ja laatu”. Keskustelussa ministerit — korostivat inhimillistä pääomaa ratkaisevana tekijänä talouskasvun, kilpailukyvyn, työllistettävyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä yhteiskuntien selviytymiskyvyn edistämisessä; — korostivat tarvetta lisätä tehokkaita ja vaikuttavia investointeja koulutukseen, taitoihin ja osaamiseen laadun, määrän, osallistavuuden ja tasapuolisuuden osalta; — huomauttivat koulutukseen tehtävien investointien laajemmista seurauksista, jotka vaikuttavat myönteisesti nykyisiin ja tuleviin menoihin työllisyyden, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kaltaisilla aloilla ja johtavat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja vaurauteen.

TOTEAA SEURAAVAA:

1.

Koulutusta koskevien ET 2020 -vertailuarvojen (1) osalta voidaan todeta, että korkea-asteen koulutusta ja varhaiskasvatusta koskevat vertailuarvot on jo saavutettu unionin keskitasolla. Lisäksi on lähestulkoon saavutettu vertailuarvot, jotka koskevat vastavalmistuneiden työllistymistä ja koulunkäynnin keskeyttäneiden osuuden vähentämistä. Haasteena on kuitenkin edelleen saavuttaa 15-vuotiaiden alisuoriutumista PISA-testissä sekä aikuiskoulutusta koskevat vertailuarvot (2).

2.	Unionin edistyminen ET 2020 -vertailuarvojen saavuttamisessa edistää merkittävästi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen (3) toteutumista sekä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteen 4 (4) saavuttamista.

TOTEAA SEURAAVAA:

3.

Viime vuosikymmenen aikana eurooppalaisen ohjausjakson politiikan sisällössä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota koulutukseen liittyviin haasteisiin ja tavoitteisiin, mikä on otettu huomioon useammissa asiaan liittyvissä maakohtaisissa suosituksissa. (5) Tällaisia maakohtaisia suosituksia saavien jäsenvaltioiden määrä on myös vähitellen kasvanut, ja vuoden 2019 eurooppalaisessa ohjausjaksossa niitä annettiin kaikille 28 jäsenvaltiolle.

4.

Vuoden 2019 eurooppalaisen ohjausjakson aikana maaraportteihin sisällytettiin uusi liite, jossa esitetään komission yksiköiden alustavat näkemykset eurooppalaisen ohjausjakson ensisijaisista investointialoista ja koheesiopolitiikan rahoituksesta vuosina 2021–2027. Siinä otetaan huomioon muun muassa tarve priorisoida koulutusinvestoinnit.

5.	Tiettyjä koulutuksen suuntauksia, jotka liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, seurataan sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla.

KATSOO, ETTÄ:

6.

Koulutus on kestävän kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkymien kannalta olennaisen tärkeässä asemassa, ja avaintaitojen (6) kehittäminen sekä liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen on inhimillisen pääoman kehittämisen kannalta tärkeää. Työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisen lisäksi laadukas ja osallistava koulutus mahdollistaa itsensä toteuttamisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallistavat yhteiskunnat.

7.

On tärkeää omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa ja kehittää ja toteuttaa kattavia elinikäisen oppimisen strategioita ja politiikkoja, joissa otetaan huomioon oppiminen kaikissa yhteyksissä ja puitteissa – olipa se virallista, epävirallista tai arkioppimista – ja kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta ja yleissivistävästä koulutuksesta korkea-asteen, ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen.

8.	Investoiminen koulutukseen on tehokkain tapa investoida ihmisiin ja tulevaisuuteen, ja on kiistatonta, että koulutusinvestoinneista saadaan sosiaalista ja taloudellista hyötyä yksilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle.

9.

Koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020) tarjoavat mahdollisuuksia asiantuntijavaihtoon ja analyyttiseen vertaisvaihtoon jäsenvaltioiden välillä. Ne myös tukevat Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa tietoon perustuvilla poliittisilla keskusteluilla koulutukseen liittyvistä haasteista ja prioriteeteista, mukaan lukien eurooppalaisessa ohjausjaksossa määritellyt haasteet ja prioriteetit.

10.

Koulutuksella on ollut tärkeä rooli Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa, ja kaksi ET 2020 -viitearvoa edustavat koulutusta koskevia Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteita (koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän lisääminen). Lisäksi ET 2020 -prosessia hyödynnetään eurooppalaisessa ohjausjaksossa vuosittaiseen koulutuksen seurantakatsaukseen sisältyvien kattavien temaattisten ja maakohtaisten tietojen avulla.

11.

ET 2020 -vertailuarvoja voidaan pitää arvokkaina politiikan vetureina, ja yhdessä jäsenvaltioiden välisen parhaiden käytäntöjen vaihdon kanssa ne voivat toimia inspiraationa politiikan muutoksiin johtavien koulutusalan uudistusten kehittämiselle ja toteuttamiselle ja vauhdittaa niitä. ET 2020 -vertaisoppimistoimet, -vertaisarvioinnit ja -vertaisneuvonta, jotka tarjoavat arvokkaita mahdollisuuksia oppimiseen ja politiikan uudelleentarkasteluun, voivat olla hyödyllisiä maakohtaisen tai jäsenvaltioryhmille suunnatun tuen antamisessa vastauksena myös eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä havaittuihin ongelmiin.

12.	Myös komission tiedonkeruumatkat voivat lisätä komission tosiasioihin perustuvaa ja analyyttistä ymmärrystä koulutuksen prioriteeteista, erityispiirteistä ja toimintapolitiikan kehityksestä jäsenvaltioissa ja edistää sitä, että se vastaa paremmin todellisuutta.

KOROSTAA SEURAAVAA:

13.

ET 2020 -vertailuarvojen saavuttamisessa on unionin tasolla edistytty lupaavasti mutta epätasaisesti: jäsenvaltiot ovat edenneet eri tahtiin ja vaihtelevassa laajuudessa. Edistymisen vakiinnuttaminen ja lisäparannusten tekeminen edellyttävät kansallisista olosuhteista riippuen lisätoimia tai uusia toimia. On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot jatkavat pyrkimyksiään parantaa edelleen koulutuksen laatua, tasapuolisuutta, osallistavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

14.

Koulutusuudistusten onnistunut toteuttaminen ja tulosten konkretisoituminen vaativat riittävästi aikaa, ja usein eurooppalaisen ohjausjakson vuotuista seurantajaksoa pidemmän ajan. Maakohtaisia suosituksia laadittaessa on tärkeää tunnustaa jäsenvaltioiden vastuu ja sallia joustavuus uudistusten suunnittelussa sekä antaa riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia panna ne täytäntöön sekä arvioida niitä.

15.

Koulutusalan uudistuksista eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa käytävissä keskusteluissa on tärkeää varmistaa asioiden sijoittaminen oikeaan asiayhteyteen sekä kansallisten haasteiden ja jo toteutettujen uudistustoimenpiteiden ymmärtäminen. Kun tiedonhankintamatkoilla analysoidaan kansallisia koulutusjärjestelmiä ja niihin liittyviä politiikkatoimia, kahdenvälisen tiedotuksen ja seurantaraportoinnin olisi kuitenkin oltava tarkkarajaista eikä näkökulma saisi olla liian laaja, jotta vältetään hallinnollisten lisärasitteiden syntyminen.

16.

Koulutukseen on investoitava riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti, jotta voidaan säilyttää unionin talouden kilpailuetu, varmistaa sen kansalaisten hyvinvointi ja antaa heille mahdollisuus hyödyntää potentiaaliaan. Koulutuksen tuottaman taloudellisen ja sosiaalisen hyödyn todentamiseksi tietojen on oltava paremmin saatavilla ja niiden on oltava vertailukelpoisempia, ja on panostettava enemmän yhteisten kriteerien ja luotettavien menetelmien kehittämiseen investointien tehokkuuden mittaamiseksi.

17.	Unionin varoilla olisi edelleen oltava merkittävä asema koulutusjärjestelmien nykyaikaistamisen tukemisessa ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin kansallisiin ja alueellisiin haasteisiin sekä muihin jäsenvaltioiden yksilöimiin haasteisiin ja tarpeisiin vastaamisessa.

SOPII SEURAAVAA:

18.

EU:n neuvoston vaihtuvan puheenjohtajavaltion olisi varmistettava, että koulutusala jatkaa työskentelyä eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvien kysymysten parissa ja tarjoaa niihin tarvittaessa oikea-aikaisen panoksensa siltä osin kuin ne liittyvät koulutukseen muun muassa — edesauttamalla vuoropuhelua sekä poliittisella että teknisellä tasolla, mukaan lukien mahdolliset yhteiset ministerikokoukset, joissa käydään poliittisia keskusteluja koulutukseen liittyvistä monialaisista kysymyksistä, kuten tutkimuksesta, työllisyydestä tai inhimilliseen pääomaan ja koulutusinfrastruktuuriin tehtävistä investoinneista; — tarkastelemalla mahdollisuutta käyttää koulutusta käsittelevän korkean tason työryhmän kokouksia foorumina epävirallisille keskusteluille eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvistä kysymyksistä. Koulutuskomitea voisi myös keskustella maakohtaisten suositusten noudattamisessa saavutetusta edistyksestä keskittyen monialaisiin, useita jäsenvaltioita koskeviin kysymyksiin asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella; — kehottamalla komissiota antamaan säännöllisesti ja oikea-aikaisesti tietoja koulutuskysymyksistä, jotka liittyvät eurooppalaisen ohjausjakson tiettyihin välitavoitteisiin, joita on asetettu esimerkiksi vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa ja maakohtaisissa raporteissa.

19.

Eurooppalaisen ohjausjakson nykyisen hallintokehyksen puitteissa olisi lisättävä yhteistyötä koulutuksen ja muiden sellaisten alojen välillä, joihin liittyy samoja poliittisia kysymyksiä, jotta voidaan käydä mielekkäämpiä ja paremmin tietoon perustuvia keskusteluja koulutukseen liittyvistä uudistuksista ja investoinneista. Tätä voidaan tukea edistämällä koulutuskomitean ja työllisyyskomitean sekä – tarvittaessa ja mahdollisesta yhteisestä poliittisesta kysymyksestä riippuen – muiden johtavien eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevien komiteoiden välistä vuoropuhelua. Tältä osin EU:n neuvoston kulloisenkin puheenjohtajavaltion olisi edelleen tarkasteltava mahdollisuuksia — varmistaa aina asian niin vaatiessa koulutuskomitean ja työllisyyskomitean välinen yhteistyö koulutukseen liittyvien maakohtaisten suositusten monenvälisten arviointien yhteydessä ja eurooppalaisen ohjausjakson prosessin kannalta merkityksellisissä yhteistä etua koskevissa asioissa; — antaa koulutuskomitealle mahdollisuus tukea työllisyyskomiteaa maakohtaisten suositusten luonnosten tarkastelussa ottaen huomioon lisäarvo, jonka syvällisempi näkemys jäsenvaltioiden koulutuspolitiikoista voi tuoda; — valmistella tarvittaessa koulutuskomitean kirjallisia kannanottoja työllisyyskomitealle työllisyyden suuntaviivoihin liittyvistä koulutusalan kysymyksistä; — huolehtia prioriteettien ja toimien yhteisestä suunnittelusta ja suunniteltuja prioriteetteja ja toimia sekä komiteoiden saavuttamia tuloksia koskevasta oikea-aikaisesta tietojenvaihdosta, erityisesti koulutuskomitean ja työllisyyskomitean puheenjohtajien välillä, ottaen huomioon eurooppalaisen ohjausjakson etenemisaikataulu; — kannustaa tärkeimpien eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevien komiteoiden puheenjohtajia, erityisesti työllisyyskomitean puheenjohtajaa, osallistumaan koulutuskomitean asiaankuuluviin kokouksiin, esimerkiksi eurooppalaisen ohjausjakson alussa ja lopussa antaakseen tilannekatsauksen ja tiedottaakseen koulutusta koskevista kehityskuluista.

JA ILMAISEE SITOUTUVANSA:

20.	Jatkamaan toimia koulutuksen laadun, tasapuolisuuden, osallistavuuden ja työmarkkinarelevanssin parantamiseksi muun muassa kehittämällä tarvittaessa ja kansalliset olosuhteet huomioon ottaen kokonaisvaltaisia taitoja ja elinikäistä oppimista koskevia strategioita.

21.	Osallistumaan edelleen koulutusalan kysymysten osalta eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja uuden kasvustrategian eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoon koulutusalan näkyvyyden lisäämiseksi ja jotta sen merkitys mahdollistavana rakennepolitiikkana tunnustettaisiin laajemmin.

22.	Seuraamaan edelleen edistymistä kohti unionin tasolla yhteisesti sovittuja koulutusalan tavoitteita, joiden tuloksia voidaan tapauksen mukaan hyödyntää eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA MUKAISESTI JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON OTTAEN:

23.	tiedottamaan koulutuskomitealle eurooppalaisen ohjausjakson aikataulusta ja sen eri välitavoitteista.

24.

jatkamaan koulutuksen seurantakatsauksen edistämistä, mukaan lukien sen panos koulutusta koskevan näytön vahvistamiseen eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, varmistaen samalla, että seurantakatsaus perustuu näyttöpohjaisiin havaintoihin ja luotettaviin menetelmiin ja toimien tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

25.	varmistamaan vuotuisen koulutuksen seurantakatsauksen valmistelun yhteydessä oikea-aikaisen yhteistyön jäsenvaltioiden kanssa sekä sen, että seurantakatsaus kuvastaa tarkasti toteutettuja uudistuksia ja kansallisten koulutusjärjestelmien erityispiirteitä.

26.	tarkastelemaan mahdollisuutta antaa tarvittaessa koulutuksen seurantakatsaukseen liitettävä komission tiedonanto, jotta sen pohjalta voitaisiin laatia tärkeimpiin koulutuksen seurantakatsauksessa yksilöityihin kysymyksiin liitettäviä neuvoston poliittisia viestejä.

27.

hakemaan synergioita ja täydentävyyttä koulutusalaan liittyvien erilaisten analyyttisten toimien välillä erityisesti varmistamalla, että indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevä pysyvä työryhmä osallistuu paremmin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä käytettäviin indikaattoreihin liittyvään työhön.

28.

esittämään tiedonantonsa eurooppalaisesta koulutusalueesta, mukaan lukien eurooppalaisen koulutusyhteistyön vuoden 2020 jälkeiset strategiset puitteet, jotka kattavat kaikki koulutustasot ja -alat elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Tähän olisi sisällyttävä vertailuarvoja ja indikaattoreita, jotka kuvastavat jäsenvaltioiden määrittämiä prioriteetteja, ottaen huomioon tietojen saatavuus ja eri jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuus sekä aiempien kuulemisten tulokset.

29.	päivittämään digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman ja Euroopan uuden osaamisohjelman, jotta voidaan reagoida nykyisiin osaamishaasteisiin ja vastata teknologisista ja yhteiskunnallisista muutoksista seuraaviin tulevaisuuden haasteisiin.

30.	tutkimaan keinoja, joilla investointien erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia tuloksia voitaisiin mitata vertailukelpoisemmin kehittämällä julkisten koulutusmenojen mittausmenetelmiä ja indikaattoreita tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

31.	tekemään tiivistä yhteistyötä OECD:n ja Unescon kanssa näyttöön perustuvien analyysien laadun parantamiseksi ja yleisen seuranta- ja raportointiprosessin kehittämiseksi mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan.

32.	edistämään edelleen avointa vuoropuhelua komission ja jäsenvaltioiden välillä koulutukseen liittyvistä maakohtaisista suosituksista ottaen huomioon kansallisten koulutusjärjestelmien erityispiirteet.

---

(1)  ET 2019 -seurantakatsauksen sisältämien viimeisimpien tietojen mukaan korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden 30–34-vuotiaiden osuus on noussut 40,7 prosenttiin (tavoitteena 40 prosenttia). Varhaiskasvatukseen osallistuvien nelivuotiaiden ja sitä vanhempien alle oppivelvollisuusikäisten lasten osuus on 95,4 prosenttia (95 prosentin tavoite on saavutettu). Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on tällä hetkellä 10,6 prosenttia (tavoitteena alle 10 prosenttia). Työllistyneiden vastavalmistuneiden osuus on tällä hetkellä 81,6 prosenttia (tavoitteena 82 prosenttia). Koulutukseen osallistuvien aikuisten osuus on vain 11,1 prosenttia, mikä jää selvästi alle 15 prosentin tavoitteen.

(2)  Viimeisimmän PISA 2018 -tutkimuksen mukaan heikosti suoriutuvien osuus on edelleen suuri lukutaidossa (21,7 %), matematiikassa (22,4 %) ja luonnontieteissä (21,6 %), mikä tarkoittaa, että joka viidennen 15-vuotiaan tulokset ovat EU:ssa edelleen kaukana vastaavasta EU:n tavoitteesta.

(3)  ”Jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä.” (Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (2017) ensimmäinen periaate).

(4)  ”Taataan kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.” (YK: n kestävän kehityksen tavoite 4).

(5)  Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhteinen arviointiraportti Eurooppa 2020 -strategiasta (2019) mukaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alan maakohtaisten suositusten määrä on kasvanut jatkuvasti verrattuna maakohtaisten suositusten kokonaismäärään. Vuonna 2018 yli puolet maakohtaisista suosituksista sisälsi työllisyys- tai sosiaalikysymyksiä. Koko kaudella 2011–2018 työllisyyttä ja sosiaalisia näkökohtia koskevat maakohtaiset suositukset liittyivät pääasiassa osaamiseen ja koulutukseen (20 %).

(6)  Sellaisina kuin ne on määritelty elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22. toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.9707 — Aperam Alloys Imphy/Tekna Plasma Europe/ImphyTek Powders)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2020/C 64/02)

Komissio päätti 20. helmikuuta 2020 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32020M9707. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Neuvoston päätelmät veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta

(2020/C 64/03)

MIELEEN:

—	verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta ja verosopimusten väärinkäytön vastaisista toimenpiteistä 25. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät,

—	kriteereistä ja menettelystä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimiseksi 8. marraskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät,

—	veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta EU:n luettelosta 5. joulukuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät,

—	veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta 12. maaliskuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät,

—	yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän saavutuksista Suomen puheenjohtajakaudella 5. joulukuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät,

Neuvosto palauttaa,

1.	SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI veroasioissa tehtävään hyvään yhteistyöhön, joka vallitsee EU:n yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän ja suurimman osan maailman lainkäyttöalueista välillä;

2.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että suurin osa asiaankuuluvista lainkäyttöalueista on aktiivisesti pyrkinyt korjaamaan sovitun määräajan puitteissa käytännesääntötyöryhmän havaitsemat puutteet verotuksen avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden alalla, ja KATSOO, että kyseiset lainkäyttöalueet ovat toteuttaneet sitoumuksensa;

3.	kaikesta huolimatta PITÄÄ VALITETTAVANA, että osa lainkäyttöalueista ei ole tehnyt riittävästi toteuttaakseen sitoumuksensa sovitun määräajan puitteissa eikä ole osallistunut merkitykselliseen vuoropuheluun, joka voisi johtaa tällaisiin sitoumuksiin;

4.	VAHVISTAA näin ollen liitteessä I olevan veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan tarkistetun EU:n luettelon;

5.	VAHVISTAA liitteessä II olevan tilannekatsauksen yhteistyöhaluisten lainkäyttöalueiden verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanosta antamista sitoumuksista;

6.	PALAUTTAA MIELEEN käytännesääntötyöryhmän saavuttaman yhteisymmärryksen koordinoiduista suojatoimenpiteistä;

7.	PALAUTTAA MIELEEN, että liitteitä I ja II päivitetään vastedes enintään kaksi kertaa vuodessa, ja TOTEAA tässä hengessä päivittävänsä kyseisiä kahta liitettä lokakuussa 2020;

8.

PYYTÄÄ käytännesääntötyöryhmää neuvoston pääsihteeristön tukemana ja Euroopan komission yksiköiden teknisellä avustuksella jatkamaan — lainkäyttöalueiden verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanosta antamien sitoumusten täytäntöönpanon valvontaa ja OECD:n eri foorumeilla tehdyn työn arvioimista, — pyrkimyksiä saada sitoumuksia lainkäyttöalueilta, jotka eivät ole vielä sitoutuneet korjaamaan todettuja puutteita, — avoimen ja rakentavan dialogin käymistä kaikkien asianomaisten lainkäyttöalueiden kanssa;

9.

KATSOO, että tietyissä tapauksissa voidaan pitää oikeutettuina joidenkin lainkäyttöalueiden esittämiä rajoitteita, joiden vuoksi kaikkia toimenpiteitä, joihin ne olivat sitoutuneet, ei ole tuntuvista ponnisteluista huolimatta täysin toteutettu, ja SOPII näin ollen, että sitoumusten täyttämisen määräaikaa olisi jatkettava liitteessä II esitetyllä tavalla;

10.

KATSOO a) että koska Turkilla on olemassa kansallinen lainsäädäntö, joka mahdollistaa automaattisen tietojenvaihdon, ja se on ilmoittanut OECD:lle kaikki EU:n jäsenvaltiot Kyprosta lukuun ottamatta, Turkille olisi annettava enemmän aikaa ratkaista kaikki avoinna olevat kysymykset, jotta automaattinen tietojenvaihto toteutettaisiin tosiasiallisesti kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Jos Turkki ei ota käyttöön järjestelyjä automaattisen tietojenvaihdon tosiasialliseksi toteuttamiseksi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa, se olisi seuraavassa päivityksessä lisättävä liitteeseen I; b) Ecofin-neuvoston kokouksessa 5. joulukuuta 2019 sovitun mukaisesti, että ne kehitysmaat, joilla ei ole rahoitusalan keskusta ja joiden luokitusta maailmanlaajuinen foorumi on alentanut pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon standardin (kriteeri 1.2) osalta, ja jotka ovat korkealla poliittisella tasolla sitoutuneet pyytämään maailmanlaajuiselta foorumilta täydentävää arviointia 18 kuukauden kuluessa, olisi säilytettävä liitteessä II, kunnes ne saavat uuden luokituksen; c) että kehitysmaille, joilla ei ole rahoitusalan keskusta mutta jotka ovat edistyneet merkityksellisellä tavalla sitoumustensa toteuttamisessa, olisi myös annettava lisäaikaa liitteessä II olevan kriteerin 1.3 täyttämiseksi. Jos kyseiset lainkäyttöalueet eivät ole allekirjoittaneet veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyä OECD:n monenkeskistä yleissopimusta (jäljempänä ’monenkeskinen yleissopimus’) liitteessä II olevan määräajan puitteissa, ne siirretään liitteeseen I seuraavassa päivityksessä. Lisäksi kyseisten lainkäyttöalueiden pitäisi allekirjoituksen jälkeen esittää korkealla poliittisella tasolla monenkeskisen yleissopimuksen ratifioinnin aikataulu, jonka käytännesääntötyöryhmä hyväksyy. Jos lainkäyttöalueet eivät ratifioi monenkeskistä yleissopimusta liitteessä II mainittuun takarajaan mennessä, ne siirretään liitteeseen I seuraavassa päivityksessä; d) että OECD:n haitallisia verokäytäntöjä käsittelevästä foorumista johtuvat proseduraaliset viivästykset olisi huomioitava lainkäyttöalueiden haitallisten verojärjestelmien muuttamista tai poistamista koskevien sitoumusten täytäntöönpanon valvonnassa (kriteeri 2.1);

11.

TOISTAA, että lainkäyttöalueita, joita kriteeri 2.2 koskee, kannustetaan ilmoittamaan käytännesääntötyöryhmälle suunnitelluista muutoksista lainsäädäntökehykseensä tai siihen liittyvään ohjeistukseen ennen niiden hyväksymistä, ja PALAUTTAA MIELEEN, että vastaavien muutosten aiheuttaessa ongelmia asianomaista lainsäädäntökehystä tai siihen liittyvää ohjeistusta olisi muutettava ja tehtävä siitä kriteerien mukainen kolmen kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä;

12.

KATSOO, että käytännesääntötyöryhmän olisi pyrittävä yhdenmukaistamaan aikataulujaan arvioinneissa ja kriteerin 2.1 mukaisessa saavutettujen etuuksien säilyttämisessä haitallisia verokäytäntöjä käsittelevän foorumin nykyisen käytännön kanssa ja ottamaan huomioon mahdolliset haitallisia verokäytäntöjä käsittelevän foorumin prosessista johtuvat korkeintaan vuoden pituiset ylimääräiset viiveet, kunhan tämä ei johda liian pitkään lisäaikaan, tapauskohtaisesti;

13.

PYYTÄÄ käytännesääntötyöryhmää jatkamaan — sellaisten lainkäyttöalueiden seulomista, joilla on voimassa olevia ulkomaiseen tuloon sovellettavia poikkeuksia, Ecofin-neuvostossa 10. lokakuuta ja 5. joulukuuta 2019 sovitun lähestymistavan mukaisesti, — maakohtaisen raportoinnin täytäntöönpanon ja BEPS-torjuntatoimenpiteiden vähimmäisstandardien valvomista (kriteeri 3.2), — niiden kolmen lainkäyttöalueen seulontaa, jotka lisättiin vuonna 2019 EU:n luettelon maantieteelliseen soveltamisalaan, jotta näistä voitaisiin päättää liitteiden I ja II seuraavan päivityksen yhteydessä;

14.

KEHOTTAA käytännesääntötyöryhmää vuonna 2020 tarkistamaan lähestymistapaansa lainkäyttöalueiden valitsemiseen EU:n luettelon maantieteellisestä soveltamisalasta, jotta huomio keskittyisi kaikkein keskeisimpiin lainkäyttöalueisiin vuonna 2018 määritellystä laajennetusta maantieteellisestä alasta sovitun mukaisesti;

15.	PYYTÄÄ käytännesääntötyöryhmää työskentelemään EU:n verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden vahvistamiseksi päivittämällä niitä tarpeen mukaan, muun muassa kehittämällä uutta kriteeriä 1.4 (tosiasiallista omistajuutta koskevien tietojen vaihto) ja ottamalla huomioon kansainvälinen kehitys;

16.

PYYTÄÄ EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tapauksen mukaan ottamaan jatkossakin liitteessä I olevan tarkistetun EU:n luettelon huomioon ulkopolitiikassa, taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä kyseisten kolmansien maiden kanssa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta perussopimusten mukaiseen jäsenvaltioiden ja unionin toimivaltajakoo

Euron kurssi (1)

26. helmikuuta 2020

(2020/C 64/04)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0875
JPY	Japanin jeniä	120,13
DKK	Tanskan kruunua	7,4710
GBP	Englannin puntaa	0,84150
SEK	Ruotsin kruunua	10,5813
CHF	Sveitsin frangia	1,0606
ISK	Islannin kruunua	139,30
NOK	Norjan kruunua	10,2113
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,344
HUF	Unkarin forinttia	339,28
PLN	Puolan zlotya	4,3094
RON	Romanian leuta	4,8050
TRY	Turkin liiraa	6,6981
AUD	Australian dollaria	1,6565
CAD	Kanadan dollaria	1,4469
HKD	Hongkongin dollaria	8,4742
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7273
SGD	Singaporen dollaria	1,5204
KRW	Etelä-Korean wonia	1 322,29
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,4555
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,6329
HRK	Kroatian kunaa	7,4605
IDR	Indonesian rupiaa	15 221,86
MYR	Malesian ringgitiä	4,5952
PHP	Filippiinien pesoa	55,538
RUB	Venäjän ruplaa	71,2368
THB	Thaimaan bahtia	34,664
BRL	Brasilian realia	4,7741
MXN	Meksikon pesoa	20,8060
INR	Intian rupiaa	77,9195

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Komission tiedote tämänhetkisistä valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista 1. maaliskuuta 2020 lähtien

(Julkaistu 21. huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 ( EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1 ) 10 artiklan mukaisesti)

(2020/C 64/05)

Peruskorot on laskettu viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevan komission tiedonannon (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) mukaisesti. Viitekoron käytöstä riippuen tämän tiedonannon mukaisesti määritellyt marginaalit on vielä lisättävä peruskorkoon. Diskonttokoron osalta tämä tarkoittaa sitä, että peruskorkoon on lisättävä 100 peruspisteen marginaali. Asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta 30. tammikuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 271/2008 säädetään, että erillisiä päätöksiä lukuun ottamatta myös takaisinperintäkorko lasketaan lisäämällä 100 peruspistettä peruskorkoon.

Muutetut korot on lihavoitu.

Edellinen taulukko on julkaistu EUVL:ssä C 8, 13.1.2020, s. 4.

Alkamispäivä	Päättymispäivä	AT	BE	BG	CY	CZ	DE	DK	EE	EL	ES	FI	FR	HR	HU	IE	IT	LT	LU	LV	MT	NL	PL	PT	RO	SE	SI	SK	UK
1.3.2020	...	-0,31	-0,31	0,00	-0,31	2,25	-0,31	-0,05	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	0,26	0,30	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	1,84	-0,31	3,21	0,26	-0,31	-0,31	0,94
1.2.2020	29.2.2020	-0,31	-0,31	0,00	-0,31	2,25	-0,31	-0,07	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	0,26	0,30	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	1,84	-0,31	3,21	0,18	-0,31	-0,31	0,94
1.1.2020	31.1.2020	-0,31	-0,31	0,00	-0,31	2,25	-0,31	-0,12	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	0,26	0,30	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	1,84	-0,31	3,21	0,11	-0,31	-0,31	0,94

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelon päivitys (1)

(2020/C 64/06)

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (2)9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelo julkaistaan niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle Schengenin rajasäännöstön 39 artiklan mukaisesti.

Tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen lisäksi ne päivitetään säännöllisesti muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston verkkosivuilla.

RANSKA

EUVL:ssä C 411, 2. joulukuuta 2017, s. 10, julkaistujen tietojen korvaaminen

RAJANYLITYSPAIKKOJEN LUETTELO

Ilmarajan ylityspaikat

(1)	Ajaccio‐Napoléon-Bonaparte

(2)	Albert-Bray

(3)	Angers-Marcé

(4)	Angoulême-Brie-Champniers

(5)	Annecy-Methet

(6)	Auxerre-Branches

(7)	Avignon-Caumont

(8)	Bâle-Mulhouse

(9)	Bastia-Poretta

(10)	Beauvais-Tillé

(11)	Bergerac‐Dordogne-Périgord

(12)	Béziers-Vias

(13)	Biarritz‐Pays Basque

(14)	Bordeaux-Mérignac

(15)	Brest‐Bretagne

(16)	Brive-Souillac

(17)	Caen-Carpiquet

(18)	Calais-Dunkerque

(19)	Calvi-Sainte-Catherine

(20)	Cannes-Mandelieu

(21)	Carcassonne-Salvaza

(22)	Châlons-Vatry

(23)	Chambéry-Aix-les-Bains

(24)	Châteauroux-Déols

(25)	Cherbourg-Mauperthus

(26)	Clermont-Ferrand-Auvergne

(27)	Colmar-Houssen

(28)	Deauville‐Normandie

(29)	Dijon-Longvic

(30)	Dinard-Pleurtuit‐Saint-Malo

(31)	Dôle-Tavaux

(32)	Épinal-Mirecourt

(33)	Figari-Sud Corse

(34)	Grenoble‐Alpes-Isère

(35)	Hyères-le Palivestre

(36)	Paris-Issy-les-Moulineaux

(37)	La Môle – Saint-Tropez, 15.6.–30.9.

(38)	La Rochelle-Île de Ré

(39)	La Roche-sur-Yon

(40)	Laval-Entrammes

(41)	Le Castellet, 9.–30. kesäkuuta 2019

(42)	Le Havre-Octeville

(43)	Le Mans-Arnage

(44)	Le Touquet‐Côte ďOpale

(45)	Lille-Lesquin

(46)	Limoges-Bellegarde

(47)	Lorient-Lann-Bihoué

(48)

Lyon-Bron

(49)	Lyon-Saint-Exupéry

(50)	Marseille-Provence

(51)	Metz-Nancy-Lorraine

(52)	Monaco-Héliport

(53)	Montpellier‐Méditérranée

(54)	Nantes-Atlantique

(55)	Nice-Côte d’Azur

(56)	Nîmes-Garons

(57)	Orléans-Bricy

(58)	Orléans-Saint-Denis-de-l’Hôtel

(59)	Paris-Charles de Gaulle

(60)	Paris-le Bourget

(61)	Paris-Orly

(62)	Pau-Pyrénées

(63)	Perpignan-Rivesaltes

(64)	Poitiers-Biard

(65)	Quimper‐Pluguffan (käytössä toukokuun alusta syyskuun loppuun)

(66)	Rennes Saint-Jacques

(67)	Rodez‐Aveyron

(68)	Rouen-Vallée de Seine

(69)	Saint-Brieuc-Armor

(70)	Saint-Étienne Loire

(71)	Saint-Nazaire-Montoir

(72)	Strasbourg-Entzheim

(73)	Tarbes-Lourdes‐Pyrénées

(74)	Toulouse-Blagnac

(75)	Toulouse-Francazal

(76)	Tours‐Val de Loire

(77)	Troyes-Barberey

Merirajan ylityspaikat

(1)

Ajaccio

(2)

Bastia

(3)

Bayonne

(4)

Bordeaux

(5)

Boulogne

(6)

Brest

(7)	Caen-Ouistreham

(8)

Calais

(9)	Cannes-Vieux Port

(10)

Carteret

(11)

Cherbourg

(12)

Dieppe

(13)

Douvres

(14)

Dunkerque

(15)

Granville

(16)

Honfleur

(17)	La Rochelle-La Pallice

(18)

Le Havre

(19)	Les Sables-d’Olonne-Port

(20)

Lorient

(21)

Marseille

(22)	Monaco-Port de la Condamine

(23)	Nantes-Saint-Nazaire

(24)

Nice

(25)	Port-de-Bouc-Fos/Port-Saint-Louis

(26)	Port-la-Nouvelle

(27)	Port-Vendres

(28)

Roscoff

(29)

Rouen

(30)	Saint-Brieuc

(31)	Saint-Malo

(32)

Sète

(33)

Toulon

Maarajan ylityspaikat

(1)	Gare de Bourg-Saint-Maurice (käytössä joulukuun alusta huhtikuun puoliväliin)

(2)	Gare de Moutiers (käytössä joulukuun alusta huhtikuun puoliväliin)

(3)	Gare d’Ashford International

(4)	Gare d’Avignon-Centre

(5)	Cheriton/Coquelles

(6)	Gare de Chessy-Marne-la-Vallée

(7)	Gare de Fréthun

(8)	Gare de Lille-Europe

(9)	Gare de Paris-Nord

(10)	Gare de Saint-Pancras

(11)	Gare d’Ebsfleet

(12)	Pas de la Case-Porta

Aiemmat julkaisut

EUVL C 316, 28.12.2007, s. 1

EUVL C 134, 31.5.2008, s. 16

EUVL C 177, 12.7.2008, s. 9

EUVL C 200, 6.8.2008, s. 10

EUVL C 331, 31.12.2008, s. 13

EUVL C 3, 8.1.2009, s. 10

EUVL C 37, 14.2.2009, s. 10

EUVL C 64, 19.3.2009, s. 20

EUVL C 99, 30.4.2009, s. 7

EUVL C 229, 23.9.2009, s. 28

EUVL C 263, 5.11.2009, s. 22

EUVL C 298, 8.12.2009, s. 17

EUVL C 74, 24.3.2010, s. 13

EUVL C 326, 3.12.2010, s. 17

EUVL C 355, 29.12.2010, s. 34

EUVL C 22, 22.1.2011, s. 22

EUVL C 37, 5.2.2011, s. 12

EUVL C 149, 20.5.2011, s. 8

EUVL C 190, 30.6.2011, s. 17

EUVL C 203, 9.7.2011, s. 14

EUVL C 210, 16.7.2011, s. 30

EUVL C 271, 14.9.2011, s. 18

EUVL C 356, 6.12.2011, s. 12

EUVL C 111, 18.4.2012, s. 3

EUVL C 183, 23.6.2012, s. 7

EUVL C 313, 17.10.2012, s. 11

EUVL C 394, 20.12.2012, s. 22

EUVL C 51, 22.2.2013, s. 9

EUVL C 167, 13.6.2013, s. 9

EUVL C 242, 23.8.2013, s. 2

EUVL C 275, 24.9.2013, s. 7

EUVL C 314, 29.10.2013, s. 5

EUVL C 324, 9.11.2013, s. 6

EUVL C 57, 28.2.2014, s. 4

EUVL C 167, 4.6.2014, s. 9

EUVL C 244, 26.7.2014, s. 22

EUVL C 332, 24.9.2014, s. 12

EUVL C 420, 22.11.2014, s. 9

EUVL C 72, 28.2.2015, s. 17

EUVL C 126, 18.4.2015, s. 10

EUVL C 229, 14.7.2015, s. 5

EUVL C 341, 16.10.2015, s. 19

EUVL C 84, 4.3.2016, s. 2

EUVL C 236, 30.6.2016, s. 6

EUVL C 278, 30.7.2016, s. 47

EUVL C 331, 9.9.2016, s. 2

EUVL C 401, 29.10.2016, s. 4

EUVL C 484, 24.12.2016, s. 30

EUVL C 32, 1.2.2017, s. 4

EUVL C 74, 10.3.2017, s. 9

EUVL C 120, 13.4.2017, s. 17

EUVL C 152, 16.5.2017, s. 5

EUVL C 411, 2.12.2017, s. 10

EUVL C 31, 27.1.2018, s. 12

EUVL C 261, 25.7.2018, s. 6

EUVL C 264, 26.7.2018, s. 8

EUVL C 368, 11.10.2018, s. 4

EUVL C 459, 20.12.2018, s. 40

EUVL C 43, 4.2.2019, s. 2

---

(1)  Ks. luettelo aiemmista julkaisuista tämän päivityksen lopussa.

(2)  EYVL L 77, 23.3.2016, s. 1.

Ilmoitus Turkin tasavallasta peräisin olevan tietyn kirjolohen tuontiin sovellettavien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta

(2020/C 64/07)

Julkaistuaan ilmoituksen (1) Turkin tasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan tietyn kirjolohen tuontiin sovellettavien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (2), jäljempänä ’perusasetus’, 18 artiklan mukaisen tarkastelupyynnön.

1.   Tarkastelupyyntö

Pyynnön esitti 25. marraskuuta 2019 Danish Aquaculture Organisation (Tanskan vesiviljelyalan järjestö), jäljempänä ’TDAO’ tai ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus kirjolohen kokonaistuotannosta unionissa on yli 40 prosenttia.

Avoin versio pyynnöstä, mukaan lukien komission tarkastelemat pyynnön esittäjän toimittamat tiedot, ja analyysi unionin tuottajien tuesta pyynnölle ovat saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa. Tämän ilmoituksen 5.6 kohdassa annetaan tietoa oikeudesta tutustua asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

2.   Tarkastelun kohteena oleva tuote

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on kirjolohi (Oncorhynchus mykiss):

—	elävänä, kappalepaino enintään 1,2 kg, tai

—	tuoreena, jäähdytettynä, jäädytettynä ja/tai savustettuna:

—	kokonaisina kaloina (päineen), kiduksineen tai ilman kiduksia, perattuna tai perkaamattomana, kappalepaino enintään 1,2 kg, tai

—	päättömänä, kiduksineen tai ilman kiduksia, perattuna tai perkaamattomana, kappalepaino enintään 1 kg, tai

—	fileinä, kappalepaino enintään 400 grammaa,

joka on peräisin Turkin tasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 0301 91 90, ex 0302 11 80, ex 0303 14 90, ex 0304 42 90, ex 0304 82 90 ja ex 0305 43 00 (Taric-koodit 0301919011, 0302118011, 0303149011, 0304429010, 0304829010 ja 0305430011), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

3.   Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/309 (3) käyttöön otettu lopullinen tasoitustulli.

4.   Tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

4.1.    Tukien jatkumisen todennäköisyyttä koskeva väite

Pyynnön esittäjä toimitti riittävästi näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat asianomaisessa maassa ovat saaneet ja saavat todennäköisesti edelleen useita asianomaisen maan hallituksen myöntämiä tukia.

Väitetyt tukikäytännöt koostuvat muun muassa (mahdollisista) varojen suorista siirroista, kuten tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon myönnetyistä suorista tuista ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajille myönnetyistä etuuskohteluun perustuvista lainoista ja vakuutuksista.

Pyynnön esittäjä väittää, että kuvatut toimenpiteet ovat tukia, koska asianomaisen maan hallitus osallistuu niiden rahoitukseen ja niistä koituu etua tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajille. Näiden tukien väitetään kohdistuvan erityisesti yhteen tuotannonalaan tai riippuvan vientituloksesta ja mahdollistavan sen vuoksi tasoitustullin käyttöönoton.

Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan nojalla komissio laati näytön riittävyydestä muistion, johon sisältyy komission arviointi kaikesta sen käytettävissä olevasta näytöstä ja jonka perusteella komissio pani tämän tutkimuksen vireille. Kyseinen muistio sisältyy asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

Komissio pidättää itsellään oikeuden tutkia muita merkityksellisiä tukikäytänteitä, joita saattaa paljastua tutkimuksen aikana.

4.2.    Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva väite

Pyynnön esittäjä on toimittanut riittävästi näyttöä vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä.

Pyynnön esittäjä on toimittanut näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisesta maasta unioniin on pysynyt merkittävänä sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

Pyynnön esittäjä on toimittanut näyttöä myös siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisesta maasta unioniin todennäköisesti lisääntyy, mikä johtuu Turkista tulevan tuonnin hinnoista, jotka alittavat jatkuvasti EU:n myyntihinnat, Turkin liiran devalvoinnista ja unionin markkinoiden houkuttelevuudesta. Pyynnön esittäjä väittää vielä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta ja tuettu tuonti asianomaisesta maasta unioniin kasvaa huomattavasti, unionin tuotannonalalle aiheutuu todennäköisesti lisävahinkoa.

5.   Menettely

Kuultuaan perusasetuksen 25 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa komissio on tullut siihen tulokseen, että tukien ja vahingon todennäköisyydestä on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se panee tarkastelun vireille perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa selvitetään, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tukemisen jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

Asianomaisen maan viranomaiset kutsuttiin neuvottelemaan asiasta perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Komissio muistuttaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/825 (4), joka tuli voimaan 8. kesäkuuta 2018 (kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskeva paketti), otettiin käyttöön joitakin muutoksia tukien vastaisissa menettelyissä aiemmin käytössä olleisiin aikatauluihin ja määräaikoihin. Määräaikoja, joissa asianomaisten osapuolten on ilmoittauduttava erityisesti tutkimusten alkuvaiheessa, on lyhennetty.

5.1.    Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

Tukien jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattaa 1. tammikuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkastellaan kaudella, joka ulottuu 1. päivästä tammikuuta 2016 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

5.2    Pyyntöä koskevat huomautukset ja tutkimuksen vireillepano

Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat esittää huomautuksia pyynnöstä (myös vahinkoon ja syy-yhteyteen liittyvistä seikoista) tai mistä tahansa tutkimuksen vireillepanoa koskevista näkökohdista (myös pyynnön esittäjän saaman tuen asteesta) on tehtävä se 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Tutkimuksen vireillepanoa koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

5.3.    Menettely tuen jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio tutkii unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suuntautunutta vientiä ja unioniin suuntautuneesta viennistä riippumatta selvittää, onko tarkastelun kohteena olevaa tuotetta asianomaisessa maassa tuottavien ja myyvien yritysten tilanne sellainen, että unioniin suuntautuva vienti tuetuilla hinnoilla todennäköisesti jatkuisi tai toistuisi, jos toimenpiteet eivät ole enää voimassa.

Sen vuoksi kaikkia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia (5), riippumatta siitä, veivätkö (6) ne tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

5.3.1.   Asianomaisen maan tuottajia koskeva tutkimus

Koska sellaisia asianomaisessa maassa toimivia tuottajia, joita tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ’otannaksi’), jotta tutkimus saataisiin päätökseen määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia tuottajia tai niiden edustajia, myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, pyydetään toimittamaan komissiolle tiedot yrityksistään 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Tiedot on toimitettava TRON.tdi-tietokannan kautta seuraavaan osoitteeseen: https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi/form/769e6287-131e-a09f-10ea-8bb251e33089. Tiedot Tron-tietokantaan pääsemiseksi annetaan jäljempänä 5.6 ja 5.9 kohdassa.

Saadakseen tuottajia koskevan otoksen valinnan kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä asianomaisen maan viranomaisiin ja saattaa ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuottajien järjestöihin asianomaisessa maassa.

Jos otos tarvitaan, tuottajien valintaperusteena käytetään suurinta edustavaa tuotannon, myynnin tai viennin määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa otokseen valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville tuottajille, asianomaisen maan viranomaisille ja tuottajien järjestöille, tarvittaessa asianomaisen maan viranomaisten välityksellä.

Saadakseen asianomaisen maan tuottajia koskevat tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tutkimustaan varten, komissio asettaa kyselylomakkeet otokseen valittujen tuottajien, tiedossa olevien tuottajien järjestöjen sekä asianomaisen maan viranomaisten saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla.

Kun komissio on saanut tuottajien otoksen valintaa varten tarpeelliset tiedot, se ilmoittaa asianomaisille osapuolille siitä, onko ne sisällytetty otokseen. Otokseen valittujen tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa niiden otokseen sisällyttämistä koskevan päätöksen ilmoittamisesta, ellei toisin mainita.

Komissio liittää asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ilmoituksen valitusta otoksesta. Otoksen valintaa koskevien huomautusten on oltava perillä 3 päivän kuluessa otosta koskevan päätöksen ilmoittamisesta.

Kopio asianomaisen maan tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa sekä kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (7).

Niiden yritysten, jotka ovat ilmoittaneet suostuvansa mahdolliseen otokseen sisällyttämiseen mutta joita ei valita otokseen, katsotaan toimivan yhteistyössä, jäljempänä ’otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimivat tuottajat’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusasetuksen 28 artiklan mahdollista soveltamista.

5.3.2.   Etuyhteydettömiä tuojia koskeva tutkimus (8) (9)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan, tarkastelun kohteena olevan tuotteen etuyhteydettömiä tuojia, myös niitä jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, pyydetään osallistumaan tähän tutkimukseen.

Koska sellaisia etuyhteydettömiä tuojia, joita tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien etuyhteydettömien tuojien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ”otannaksi”), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia tai niiden edustajia, myös niitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, pyydetään ilmoittautumaan komissiolle. Näiden osapuolten on ilmoittauduttava 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta toimittamalla komissiolle tämän ilmoituksen liitteessä II edellytetyt tiedot yrityksestään tai yrityksistään.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi etuyhteydettömien tuojien otoksen valintaa varten, komissio voi lisäksi ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

Jos otos tarvitaan, tuojien valintaperusteena voidaan käyttää asianomaisesta maasta peräisin olevan, tarkastelun kohteena olevan tuotteen suurinta edustavaa unionissa myytyä määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa otokseen valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville etuyhteydettömille tuojille ja tuojien järjestöille.

Komissio myös liittää asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ilmoituksen valitusta otoksesta. Otoksen valintaa koskevien huomautusten on oltava perillä 3 päivän kuluessa otosta koskevan päätöksen ilmoittamisesta.

Saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeellisiksi katsomansa tiedot komissio toimittaa kyselylomakkeet otokseen valittujen etuyhteydettömien tuojien saataville. Näiden osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa otoksen valinnasta ilmoittamisesta, ellei toisin mainita.

Kopio etuyhteydettömille tuojille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (10).

5.4.    Menettely vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi

Jotta voidaan määrittää, onko unionin tuotannonalaan kohdistuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia unionissa pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

Koska sellaisia unionin tuottajia, joita tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koskee, on huomattava määrä, komissio on päättänyt rajata tutkittavien unionin tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen, jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa (tätä menettelyä kutsutaan myös ”otannaksi”). Otanta suoritetaan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

Komissio on valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Tarkemmat tiedot ovat asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa. Asianomaisia osapuolia kehotetaan esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Lisäksi muiden unionin tuottajien tai niiden edustajien, jotka katsovat, että niiden olisi kuuluttava otokseen, on otettava yhteyttä komissioon 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Alustavaa otosta koskevien huomautusten on oltava perillä 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Komissio ilmoittaa otokseen lopullisesti valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille ja/tai niiden järjestöille.

Otokseen valittujen unionin tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa niiden otokseen sisällyttämistä koskevan päätöksen ilmoittamisesta, ellei toisin mainita.

Kopio unionin tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (11).

5.5.    Menettely unionin edun arvioimiseksi

Jos tukien ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat väitteet ovat perusteltuja, tehdään perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti päätös siitä, onko tukien vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa unionin edun mukaista.

Unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä, ammattiyhdistyksiä sekä kuluttajia edustavia järjestöjä pyydetään toimittamaan komissiolle tietoja siitä, ovatko toimenpiteet unionin edun mukaisia. Voidakseen osallistua tutkimukseen kuluttajia edustavien järjestöjen on osoitettava, että niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Union edun arviointia koskevat tiedot on toimitettava 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita. Tiedot voidaan toimittaa joko vapaamuotoisesti tai täyttämällä komission laatima kyselylomake. Kopio kyselylomakkeista, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttäjille tarkoitetusta kyselylomakkeesta, on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (12). Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos tietojen tueksi on niitä toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

5.6.    Asianomaiset osapuolet

Voidakseen osallistua tutkimukseen asianomaisten osapuolten, kuten asianomaisen maan tuottajien, unionin tuottajien, tuojien ja niitä edustavien järjestöjen, käyttäjien ja niitä edustavien järjestöjen, ammattiyhdistysten sekä kuluttajia edustavien järjestöjen on ensin osoitettava, että niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Asianomaisen maan tuottajia, unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, jotka asettivat tietoja saataville 5.3, 5.4 ja 5.5 kohdassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti, pidetään asianomaisina osapuolina, jos niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Muut osapuolet voivat osallistua tutkimukseen asianomaisina osapuolina vasta siitä hetkestä, jona ne ilmoittautuvat, edellyttäen että niiden toiminnan ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys. Se, että jotakin tahoa pidetään asianomaisena osapuolena, ei rajoita perusasetuksen 28 artiklan soveltamista.

Asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon voi tutustua TRON.tdi-tietokannan kautta seuraavassa osoitteessa: https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI. Tutustumisoikeuden saamiseksi on noudatettava kyseisellä sivulla olevia ohjeita.

5.7.    Muut kirjalliset huomautukset

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä tässä ilmoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

5.8.    Mahdollisuus tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemaksi

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut sekä yhteenveto siitä, mistä asianomainen osapuoli haluaa keskustella kuulemisen aikana. Kuuleminen rajoittuu niihin asioihin, jotka asianomaiset osapuolet ovat esittäneet kirjallisesti etukäteen.

Periaatteessa kuulemistilaisuuksia ei käytetä sellaisten asiatietojen esittämiseen, jotka eivät vielä ole asiakirja-aineistossa. Tästä huolimatta asianomaisia osapuolia voidaan ohjeistaa toimittamaan uusia asiatietoja kuulemisen jälkeen hyvän hallinnon toteuttamiseksi ja jotta komission yksiköt voivat edetä tutkimuksessa.

5.9.    Kirjallisia huomautuksia, täytettyjen kyselylomakkeiden palauttamista ja kirjeenvaihtoa koskevat ohjeet

Komissiolle kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella a) komissio voi käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) tietoja voidaan toimittaa tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan.

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Sensitive (13)”. Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

Asianomaisten osapuolten, jotka toimittavat luottamuksellisia tietoja, on toimitettava niistä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi). Näiden yhteenvetojen on oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta luottamuksellisina toimitettujen tietojen olennainen sisältö voidaan kohtuullisesti ymmärtää. Jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen tai ei liitä tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää kyseiset tiedot huomiotta, paitsi jos asianmukaisten lähteiden perusteella voidaan vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita.

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä TRON.tdi-tietokannan kautta (https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI), skannatut valtakirjat ja todistukset mukaan luettuina. Käyttämällä TRON.tdi-tietokantaa asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”EUROOPAN KOMISSION KANSSA KÄYTÄVÄ VIESTINTÄ KAUPAN SUOJATOIMIA KOSKEVISSA TAPAUKSISSA” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2011/june/tradoc_148003.pdf. Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on yrityksen virallinen toimiva sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan TRON.tdi-tietokannan tai sähköpostin kautta, jolleivat ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan lukien TRON.tdi-tietokannan tai sähköpostin kautta toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: CHAR 04/039

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIUM/BELGIË

TRON.tdi: https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi

Sähköpostiosoitteet: TRADE-R720-TROUT-SUBSIDY@ec.europa.eu,

TRADE-R720-TROUT-INJURY@ec.europa.eu

6.   Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan perusasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti normaalisti päätökseen 12 kuukauden ja joka tapauksessa viimeistään 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

7.   Tietojen toimittaminen

Pääsääntöisesti asianomaiset osapuolet voivat toimittaa tietoja ainoastaan tämän ilmoituksen 5 kohdassa ilmoitetuissa määräajoissa.

Jotta tutkimus saataisiin päätökseen sitovassa määräajassa, komissio ei vastaanota asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia sen määräajan jälkeen, joka on annettu lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle, tai tapauksen mukaan sen määräajan jälkeen, joka on annettu täydentäviä lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle.

8.   Mahdollisuus esittää huomautuksia muiden osapuolten esittämistä tiedoista

Puolustautumisoikeuksien takaamiseksi asianomaisilla osapuolilla olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksia muiden asianomaisten osapuolten toimittamista tiedoista. Näin tehdessään asianomaiset osapuolet voivat käsitellä ainoastaan muiden asianomaisten osapuolten toimittamissa tiedoissa esiin tuotuja asioita eivätkä voi tuoda esiin uusia asioita.

Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten vastauksena lopullisten päätelmien ilmoittamiseen toimittamia tietoja, olisi toimitettava 5 päivän kuluessa lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita. Jos ilmoitetaan täydentäviä lopullisia päätelmiä, muiden asianomaisten osapuolten vastauksena tähän täydentävään ilmoitukseen esittämät huomautukset olisi tehtävä 1 päivän kuluessa tätä täydentävää ilmoitusta koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita.

Mainitut aikarajat eivät rajoita komission oikeutta pyytää lisätietoja asianomaisilta osapuolilta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

9.   Tässä ilmoituksessa mainittujen aikarajojen pidentäminen

Tässä ilmoituksessa mainittuja määräaikoja voidaan pidentää asianomaisten osapuolten pyynnöstä perustelluissa tapauksissa.

Mahdollisia pidennyksiä tässä ilmoituksessa mainittuihin aikarajoihin olisi pyydettävä ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja ne myönnetään ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Kyselylomakkeisiin vastaamisen määräaikaa voidaan yleensä pidentää 3 päivää ja pääsääntöisesti enintään 7 päivää. Muiden vireillepanoilmoituksessa täsmennettyjen tietojen toimittamisen aikarajoja voidaan pidentää 3 päivää, paitsi jos on näyttöä poikkeuksellisista olosuhteista.

10.   Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Jos vastaamisessa ei käytetä tietokonetta, tätä ei pidetä yhteistyöstä kieltäytymisenä sillä edellytyksellä, että asianomainen osapuoli osoittaa, että vastauksen esittäminen vaaditussa muodossa voisi aiheuttaa kohtuuttomasti ylimääräistä vaivaa tai lisäkuluja. Asianomaisen osapuolen tulisi ottaa välittömästi yhteyttä komissioon.

11.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Asianomaiset osapuolet voivat ottaa yhteyttä kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavaan neuvonantajaan. Neuvonantaja tarkastelee pyyntöjä tutustua asiakirjoihin, asiakirjojen luottamuksellisuutta koskevia kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja mahdollisia muita pyyntöjä, jotka koskevat asianomaisten osapuolten ja kolmansien osapuolten puolustautumisoikeuksia menettelyn aikana.

Neuvonantaja voi järjestää asianomaisen osapuolen (asianomaisten osapuolten) ja komission yksiköiden välisiä kuulemisia ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti. Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Neuvonantaja tutkii pyyntöjen perustelut. Tällaisia kuulemisia olisi järjestettävä vain, jos asioita ei ole ratkaistu ajallaan komission yksiköiden kanssa.

Kaikki pyynnöt on toimitettava hyvissä ajoin ja viipymättä, ettei vaaranneta menettelyjen hallittua etenemistä. Tätä varten asianomaisten osapuolten olisi otettava yhteyttä neuvonantajaan mahdollisimman varhain sen jälkeen, kun yhteenoton perusteena oleva tapahtuma on tapahtunut. Jos kuulemista koskevat pyynnöt esitetään menettelylle vahvistetun aikataulun ulkopuolella, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja tutkii syyt myöhässä oleviin pyyntöihin, esiin tuotujen asioiden luonteen sekä niiden vaikutuksen puolustautumisoikeuksiin. Tässä yhteydessä hän ottaa asianmukaisesti huomioon tarpeen varmistaa hyvän hallinnon toteutuminen ja tutkimuksen saattaminen päätökseen oikea-aikaisesti.

Asianomaiset osapuolet voivat saada lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston sivustolla: http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/.

12.   Mahdollisuus pyytää perusasetuksen 19 artiklan mukaista uudelleentarkastelua

Koska tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu pannaan vireille perusasetuksen 18 artiklan säännösten nojalla, sen päätelmät eivät johda voimassa olevien toimenpiteiden muuttamiseen vaan joko niiden kumoamiseen tai voimassaolon jatkamiseen perusasetuksen 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Jos jokin asianomaisista osapuolista pitää perusteltuna toimenpiteiden tarkastelua niiden muuttamiseksi, kyseinen osapuoli voi pyytää perusasetuksen 19 artiklan mukaista tarkastelua.

Osapuolet, jotka haluavat pyytää tällaista tarkastelua, joka tehtäisiin tässä ilmoituksessa mainitusta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta riippumattomasti, voivat ottaa yhteyttä komissioon (yhteystiedot edellä).

13.   Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (14) mukaisesti.

Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/trade-defence/.

---

(1)  EUVL C 209, 20.6.2019, s. 34.

(2)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/309, annettu 26 päivänä helmikuuta 2015, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Turkista peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 56, 27.2.2015, s. 12).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/825, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta (EUVL L 143, 7.6.2018, s. 1).

(5)  Tuottaja on asianomaisessa maassa toimiva yritys, joka tuottaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta, mukaan lukien siihen etuyhteydessä oleva yritys, joka osallistuu tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon, kotimarkkinamyyntiin tai vientiin.

(6)  Vientiä harjoittavia tuottajia ovat asianomaisessa maassa toimivat yritykset, jotka tuottavat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja vievät sitä unionin markkinoille joko suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä, mukaan lukien niihin etuyhteydessä olevat yritykset, jotka osallistuvat tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon, kotimarkkinamyyntiin tai vientiin.

(7)  https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2450

(8)  Otokseen voidaan valita vain sellaisia tuojia, jotka eivät ole etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin. Tuojien, jotka eivät ole etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin, on täytettävä kyselylomakkeen liite I kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he ovat johtokunnan tai hallintoneuvoston jäseniä toistensa yrityksissä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: i) aviopuolisot, ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(9)  Etuyhteydettömien tuojien antamia tietoja voidaan käyttää unionin edun määrittämisen lisäksi myös muihin tähän tutkimukseen liittyviin tarkoituksiin.

(10)  https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2450

(11)  https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2450

(12)  https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2450

(13)  Asiakirja on vain sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on asetuksen (EU) 2016/1037 (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55) 29 artiklassa ja WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 12.4 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia: M.9689 — Apollo Management/Tech Data Corporation)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2020/C 64/08)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9717 — Bergé/Mitsubishi Corporation/Bergé Auto/JV)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2020/C 64/09)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9316 — Peab AB/YIT Oyj’s paving and mineral aggregates business)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2020/C 64/10)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9758 — Toyota Financial Services Corporation/Mitsui & Co/Kinto Brasil)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2020/C 64/11)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9745 — Sunsuper/Macquarie/PGGM/MAGL)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2020/C 64/12)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2020/C 64/13)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

”BRIE DE MEAUX”

EU-nro: PDO-FR-00110-AM01 – 26. syyskuuta 2018

SAN (X) SMM ( )

1.   Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

Nimi: Union interprofessionnelle de défense, de gestion et de contrôle du Brie de Meaux et du Brie de Melun

Osoite: 13 rue des Fossés – 77000 Melun, FRANCE

P. +33 164371392 / F. +33 164870427

Sähköposti: odgbriemeauxmelun@gmail.com

Kokoonpano: Ryhmä koostuu maidontuottajista, pienjuustoloista sekä Brie de Meaux -juustojen jalostamoista ja kypsyttämöistä. Sen vuoksi sillä on oikeus esittää muutospyyntö.

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3.   Eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen nimi

☒	Tuotteen kuvaus

☒	Maantieteellinen alue

☒	Alkuperätodisteet

☒	Tuotantomenetelmä

☒	Yhteys maantieteelliseen alkuperään

☒

Merkinnät

☒	Muut: Valvontaelimen ja hakijaryhmän yhteystiedot, kansalliset vaatimukset.

4.   Muutoksen/muutosten tyyppi

☒	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

5.   Muutos/muutokset

5.1.    Tuotteen kuvaus

Teksti

korvataan tekstillä:

Teksti:

korvataan tekstillä:

Tuotteen ulkonäköä kuvataan tarkemmin toteamalla, että Brie de Meaux -juusto on pinnalta ”homekypsytetty”. Tämä liittyy Penicillium candidum -bakteerin käyttöön. Kuvauksesta poistetaan ilmaisu ”pintahomeen muodostama kuori”, jota voi esiintyä muun tyyppisissä juustoissa.

Kyseinen teksti lisätään myös yhtenäiseen asiakirjaan korvaamalla tiivistelmän teksti ”Lehmän raakamaidosta valmistettu juusto, jonka sisus on pehmeä ja jonka kuoressa on ohut valkoinen peite […]”.

Teksti:

korvataan tekstillä:

Juustojen mittojen valvonta voi olla epätarkkaa, sillä juustojen muoto muuttuu kypsytyksen aikana. Sen vuoksi lisätään, että kyse on muottien sisämitasta. Kahden erillisen arvon ilmoittamisen sijasta sisämitalle määritetään mittahaarukka seuraavasti: ”36–37 cm”. Juustojen paksuus (2,5 cm) poistetaan, sillä paksuus perustuu juuston halkaisijan ja painon suhteeseen. Tieto on siis tarpeeton.

Tämä teksti lisätään myös yhtenäiseen asiakirjaan, jossa sillä korvataan tiivistelmässä olevat sanat ”litteä lieriö”.

Ilmaisu ”tasaisen kermanvärinen” poistetaan, koska sisuksen väri ei ole sama keskiosassa ja reunassa eikä se näin ollen ole tasainen. Väri ei myöskään ole aina sama, vaan se voi vaihdella vuodenajan ja lehmien saaman ravinnon mukaan.

Lisätään seuraava kohta:

Sisuksen ulkonäköä kuvataan juuston kypsyysasteen mukaan seuraavasti:

—	Kiinteys muuttuu murenevasta (kypsytetty 4 viikkoa) joustavaksi (kypsytetty 6–8 viikkoa)

—

Aistinvaraisten ominaisuuksien osalta Brie de Meaux -juuston maku voi olla (4 viikon) vähimmäiskypsytysajan päätyttyä maitomainen, ehkä hieman suolainen ja vivahteeltaan karvas. Kun juustoa on kypsytetty 4–6 viikkoa, sen aromi kehittyy vähitellen. Kun juustoa on kypsytetty 6–8 viikkoa, juustolla on hienoinen kerman, voin ja hasselpähkinän aromi.

Tämä kohta lisätään myös yhtenäiseen asiakirjaan.

Teksti:

korvataan tekstillä:

Rasvapitoisuus ilmaistaan grammoina 100 grammassa juuston kuiva-ainetta, ei prosenttiosuutena. Kuiva-ainepitoisuus ilmaistaan grammoina kuiva-ainetta 100 grammassa juustoa, ei prosenttiosuutena. Valvontaehtojen selventämiseksi täsmennetään, että nämä ovat vähimmäispitoisuuksia, joita on noudatettava kaupanpitämisvaiheessa.

Tämä teksti lisätään myös yhtenäiseen asiakirjaan.

Teksti

korvataan tekstillä:

Tässä haarukassa otetaan huomioon Brie de Meaux -juustojen kaupan pitäminen kypsymisen eri vaiheissa. Mitä enemmän juustoa on kypsytetty, sitä enemmän siitä poistuu vettä, jolloin sen paino laskee. Alle 2,5 kilogramman painoisena juusto on liian kuivaa, eikä sillä ole enää suojatun alkuperänimityksen ominaisuuksia. Enää ei täsmennetä, että paino koskee ”yli 4 viikkoa” kypsytettyjä juustoja. Tämä parametri on itsestään selvä, koska Brie de Meaux -juustoa kypsytetään vähintään neljän viikon ajan.

Tämä teksti lisätään myös yhtenäiseen asiakirjaan, jossa sillä korvataan ilmaisu ”keskipaino on 2,6 kilogrammaa” .

Lisätään seuraava teksti:

Brie de Meaux -juuston suuren koon vuoksi sitä myydään harvoin loppukäyttäjälle kokonaisena. Osiin jakamista koskevia sääntöjä lisätään sen varmistamiseksi, että jokaisessa palassa on kuoren reuna (kanta), jolloin se muistuttaa juuston pyöreästä muodosta ja sen koosta. Säännöt koskevat leikkaamista. Lisäksi täsmennetään, että juusto voidaan jakaa osiin vasta neljän viikon vähimmäiskypsytysajan päätyttyä.

Tämä teksti lisätään myös yhtenäiseen asiakirjaan.

5.2.    Maantieteellinen alue

Lisätään luettelo maantieteellisen alueen kunnista valvonnan helpottamiseksi. Luettelo sisältää kaikki kunnat, jotka kuuluvat maantieteelliseen alueeseen vuonna 2017 tehdyn virallisen maantieteellisen koodin perusteella ja joissa kaikki tuotannon vaiheet voidaan toteuttaa alkaen maidon tuotannosta aina juuston valmistukseen ja kypsyttämiseen.

5.3.    Alkuperätodisteet

Lisätään toimijoita koskevat ilmoitusvelvoitteet. Muutokset liittyvät kansallisen lainsäädännön ja sääntelyn muutoksiin. Lisätään muun muassa seuraavat seikat:

—	toimijoiden tunnistaminen, jotta heidän voidaan katsoa pystyvän noudattamaan eritelmän vaatimuksia

—	kohta, joka koskee jäljitettävyyteen liittyvien rekisterien ja asiakirjojen ylläpitämistä

—	tuotteiden hyväksymisen ja seurannan kannalta välttämättömät ilmoitukset

—	kohta, joka koskee alkuperänimityksellä kaupan pidettävien tuotteiden ominaisuuksien valvontaa.

5.4.    Tuotantomenetelmän kuvaus

Maidon tuotantoedellytykset

Eritelmiin lisätään karjaa, karjasuojia, karkearehuja, väkirehuja ja rehuomavaraisuutta (ruokinta ja rehualan hoito) koskevia kohtia perinteisten käytäntöjen säilyttämiseksi.

Karja

Lisätään maitokarjan määritelmä: tilalla olevat lypsylehmät, myös vieroitetut lehmävasikat ja ummessa olevat lehmät. Määritelmällä pyritään selventämään, mihin eläimiin eritelmissä viitataan termillä ”maitokarja”, ja siten välttämään sekaannusta ja helpottamaan valvontaa.

Lisätään maitokarjan koostumus: vähintään 80 prosentin lehmistä on oltava syntynyt tilalla tai oltava peräisin maantieteellisellä alueella olevasta maitokarjasta sen varmistamiseksi, että lehmät sopeutuvat mahdollisimman hyvin paikallisiin karjankasvatusolosuhteisiin (olkien käyttäminen kuivikkeena, rehuannoksen tyyppi) ja raakamaidon jalostukseen. Sopeutumista edistetään myös velvoittamalla siihen, että kun lehmävasikat on vieroitettu ja ennen kuin ne alkavat tuottaa maitoa, niiden annetaan laiduntaa vähintään viiden kuukauden ajan maantieteellisellä alueella.

Karjasuoja

Lisätään velvoite käyttää olkia lypsylehmien makuualustana. Maantieteellisellä alueella olkien käyttö karjasuojissa on nimittäin perinteinen käytäntö. Käytäntö auttaa ylläpitämään mikrobiekosysteemiä, joka vaikuttaa Brie de Meaux -juuston yhtenä erityispiirteenä olevan raakamaidon luonnolliseen mikrobikasvustoon. Kuivikkeiden laadun takaamiseksi lisätään olkien vähimmäismäärät (0,5 kg lehmää kohti päivässä karsinajärjestelmässä, 5 kg vapaaparsipihatossa). Oljet varastoidaan peitettynä, jotta niiden laatu säilyy.

Lypsylehmien ruokinta

Lisätään kokonaisannoksen määritelmä: ”kaikki lehmille annettava karkearehu (perusravinto) ja väkirehu”. Tarkoituksena on auttaa ymmärtämään paremmin eritelmien määräyksiä valvonnan aikana.

Lisätään, että karjan kokonaisannoksen kuiva-aineesta 85 prosenttia on peräisin maantieteelliseltä alueelta ja 60 prosenttia itse tilalta. Brien alueen tilat hyödyntävät perinteisesti sekä omia että maantieteellisen alueen tärkeimpien viljelykasvien (viljat, rehujuurikas) rinnakkaistuotteita.

Tämä määräys lisätään yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan.

Tiloilla harjoitetaan sekä monilajista viljelyä että karjankasvatusta. Näin ollen ne voivat käyttää monenlaisia kasveja karjan ruokkimiseen. Typpeä sisältävän väkirehun määrä ei kuitenkaan yleensä riitä täyttämään maitoa tuottavien lehmien tarpeita. Karjankasvattajat käyttävät tämän vuoksi muualta kuin maantieteelliseltä alueelta peräisin olevaa rehua enintään 15 % kokonaisannoksen kuiva-aineesta.

Paikallinen lehmien ruokintajärjestelmä perustuu monipuoliseen perusravintoon, ja siinä hyödynnetään tilan ja maantieteellisen alueen rinnakkaistuotteita. Näin ollen lisätään seuraavat seikat:

—

sallittujen rehujen luettelo (ruoho laidunnettuna, tuoreena tai säilöttynä joko säilörehuna, heinänä, paalattuna tai kuivattuna; viljakasvit ja raa’at palkokasvit tuoreena tai säilörehuna: maissi ja hirssi tuoreena, säilöttynä joko säilörehuna tai kuivattuna; mäski; rehujuurikkaat sekä muut juuret ja mukulakasvit, sekä niistä tehty massa tuoreena, ylipainekäsiteltynä tai kuivattuna; viljojen, palkokasvien ja öljykasvien oljet)

—

velvoitetaan varmistamaan, että perusravinto koostuu vähintään kolmesta ainesosasta, joista seuraavat kaksi ovat pakollisia: tuore tai säilötty ruoho (4 kg kuiva-ainetta tuotannossa olevaa lypsylehmää kohti päivässä, tästä 2 kg on peräisin palkokasvirehusta) ja juurikasmassa tai rehujuurikas (vähintään 2 kg kuiva-ainetta).

Tämä määräys lisätään yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan.

Lisätään, ettei päärehun osuus voi olla yli 60 prosenttia perusravinnon kuiva-aineesta, paitsi jos kyseessä on ruoho. Näin taataan perusravinnon monipuolisuus.

Tämä määräys lisätään yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan.

Olosuhteiden salliessa tämä perusravinto voidaan korvata laiduntamisella vähintään 150 päivän ajan vuodessa siten, että jokaista tuotannossa olevaa lypsylehmää kohti on käytettävissä vähintään 20 aaria. Muulloin kuin laidunkautena perusravinnossa on oltava vähintään 3 kg kuivaa ruohoa, eikä päärehun osuus perusravinnosta saa olla yli 70 prosenttia kuiva-aineena, paitsi jos se on ruohoa.

Tämä määräys lisätään yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan.

Lisätään, että väkirehun osuuden on oltava enintään 2 000 kg kuiva-ainetta lypsylehmää kohti vuodessa, jotta voidaan vahvistaa rehun asema lypsylehmien ruokinnassa ja vahvistaa näin yhteyttä maantieteelliseen alueeseen.

Tämä määräys lisätään yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan.

Lisätään luettelo sallituista väkirehuista ja niiden antotavoista:

—	viljojen siemenet ja niistä johdetut tuotteet

—	palkokasvien siemenet ja niistä johdetut tuotteet

—	öljykasvien siemenet tai hedelmät ja niistä johdetut tuotteet

—	juurikas- tai sokeriruokomelassi

—	hera (vain pienjuustoloissa)

—	ravintolisät, lukuun ottamatta suojattua metioniinia, ureaa ja siitä johdettuja tuotteita

—	eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet.

Rehualan hoito

Lisätään, että muuntogeenisten kasvien istuttaminen on kiellettyä Brie de Meaux -juuston valmistukseen tarkoitettua maitoa tuottavien tilojen kaikilla viljelyaloilla (kielto koskee kaikkia kasvilajeja, joilla tilan eläimiä mahdollisesti ruokitaan, ja kaikkia lajeja, jotka voisivat saastuttaa rehukasvit). Näin voidaan säilyttää yhteys maantieteelliseen alueeseen ja vahvistaa rehun perinteistä luonnetta (60 prosenttia karjan kokonaisannoksen kuiva-aineesta on peräisin maatilalta).

Lisätään edellytykset, joiden mukaisesti eloperäisen lannan levittäminen on sallittua (vähintään 30 päivää niittyjen luonnonmukaisen lannoituksen ja niittämisen tai laiduntamisen välillä, kompostin osalta vähintään 21 päivää , muun kuin maatalousperäisen lannan laadun seuranta, muun kuin maatalousperäisen luonnonmukaisen lannan levitysedellytykset). Näin vältetään saastumisriskit, koska Brie de Meaux -juusto valmistetaan raakamaidosta.

Valmistusolosuhteet

Eritelmiin lisätään kohtia, jotka koskevat käytettävää maitoa, jalostusta (juoksutus, muotteihin asettaminen, valutus, suolaus, kuivatus/kuivaus), kypsyttämistä edeltävää kuljetusta sekä kypsyttämistä ja lähettämistä.

Tätä osaa täydennetään myös siksi, että voidaan luonnehtia paremmin Brie de Meaux -juuston teknistä valmistusprosessia. Tarkoituksena on määrittää toimijoiden taitotietoon liittyviä käytäntöjä ja vahvistaa tavoitearvot tuotteen ominaisuuksien varmistamiseksi.

Valmistuksessa käytettävä maito

Lisätään enimmäismääräaika maidon keräilylle ja maidon käytölle: keräily enintään 48 tunnin välein, maidon keräilyn ja juoksutuksen välillä saa olla enintään 36 tuntia, sillä juusto valmistetaan yksinomaan raakamaidosta, ja on tärkeää minimoida vaihtelu maidon laadussa.

Lisätään seuraavaa:

—	Käytettävän lehmän raakamaidon rasvapitoisuus on vakioitu kuorimalla maito osittain enintään 40°C:ssa.

—	Maito kypsytetään esikypsytyksen ja/tai kypsytyksen avulla. Esikypsytyksen kesto on alle 48 tuntia enintään 22°C:n lämpötilassa, ja valmistuksessa käytettävästä maitomäärästä juoksetetaan enintään 3 prosenttia. Kypsytysvaiheen kesto on alle kaksi tuntia enintään 37°C:n lämpötilassa.

—	Laaditaan luettelo valmistuksessa sallituista ainesosista maitoraaka-aineen lisäksi: juoksute, bakteeriviljelmät, hiivat, homeet, joiden turvallisuus on osoitettu, kalsiumkloridi ja suola.

—	Seuraavien maitojen käyttö on kielletty:

—	uudelleen yhdistetyt, ennastetut ja laimennetut maidot, erityisesti kielletään maitojauheen lisääminen, lukuun ottamatta käytteitä,

—	tiivisteet kokonaan tai osittain menetelmästä riippumatta (ultrasuodatus, mikrosuodatus tai muu menetelmä). Proteiinien lisääminen on kielletty. Näin ollen käytettävä maito voi olla vain raakamaitoa, jonka rasvapitoisuus on vakioitu kuorimalla.

Käytteiden valmistus maitopohjaisesta jauheesta on sallittua. Niiden osuus ei saa olla yli 3 prosenttia valmistuksessa käytettävän maidon määrästä.

Juoksuttaminen termofiilisessä viljelmässä on kielletty, sillä tämä vaikuttaisi Brie de Meaux -juuston aistinvaraisiin ominaisuuksiin.

Nämä ovat osa Brie de Meaux -juuston valmistajien taitotietoa ja nykyisiä käytäntöjä.

Jalostaminen

Lisätään seuraavaa:

—	Raaka-aineita ja tuotteita ei saa valmistuksen aikana säilyttää alle 0°C:n lämpötilassa eikä suojakaasuun pakattuna. Näin taataan Brie de Meaux -juuston ominaisuudet.

—	Perinteisten materiaalien (puun, olkien, pajun) käyttö on sallittua jalostus- ja kypsytysvaiheessa (tämä koskee erityisesti siivilöitä, joita käytetään juustojen valuttamiseen ja kääntämiseen kypsytysvaiheessa).

—	Lisätään viittaus valmistuksen ja kypsyttämisen lyhennettyyn kestoon: kyse on juoksutuspäivästä.

Juoksutteen lisääminen:

Teksti:

korvataan tekstillä:

Käytännössä maito kuumennetaan ensimmäisen kerran kuorimista varten ja sen jälkeen uudelleen juoksuttamista varten. Näin ollen poistetaan määräys, jonka mukaan maito voidaan lämmittää vain kerran ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on säilyttää raakamaidon luonne. Kuumennuslämpötila pidetään enintään 40°C:ssa raakamaidon käytön varmistamiseksi.

Lisätään juoksuttamisen tavoitearvot (pH alle 6,5 tai happamuus yli 19°T, maidon lämpötila enintään 37°C, juoksettumisaika alle kaksi tuntia), koska niiden avulla voidaan kuvata Brie de Meaux -juuston teknistä valmistusprosessia.

Lisätään myös juoksutteen laatu. Juoksute on peräisin naudasta. Kasvi- tai mikrobiperäiset juoksutteet on kielletty. Lisätään myös käytettävät annostukset: enimmäisannos 28 mg 100 litrassa maitoa, ja juoksutteessa saa olla kymosiinia enintään 750 mg/l.

Muottiin asettaminen

Lisätään, että juustomassa valmistetaan astiassa ja ettei siihen voida kohdistaa minkäänlaisia toimia ulkoapäin, lukuun ottamatta pystysuunnassa viipalointia tai sapelilla pystysuunnassa leikkaamista ja brie-juuston kanssa käytettävään rei’itettyyn kauhaan (jäljempänä ”brie-kauha”) asettamista, jonka yhteydessä juustoa viipaloidaan vaakasuunnassa. Kun juustoa leikataan sapelilla, ilmaisu ”yhdellä terällä” poistetaan turhana, sillä sapelilla leikkaaminen tarkoittaa määritelmänsä mukaisesti yhdellä terällä tai sapelilla leikkaamista.

Tähän vaiheeseen liittyvää tavoitearvoa tarkennetaan sen luonnehdinnan parantamiseksi: pystysuunnassa viipaloinnissa kahden leikkauslinjan väli on vähintään yksi senttimetri. Pumppaamista koskeva kielto poistetaan. Tarkennus on turha, kun otetaan huomioon muottiin asettamista koskevan vaiheen kuvaus.

Lisätään maininta, että leikkaamisen ja muottiin asettamisen aloittamisen välissä kuluva aika on 15 minuuttia, ja korvataan tällä laadullinen ilmaisu ”ennen kuin hera alkaa valua”. Näin valvonta voidaan tehdä objektiivisemmin.

Leikkaamisen ja muottiin asettamisen välisen ajan lisäksi lisätään, että juustomassan muottiin asettamista ei saa keskeyttää. Tällä pyritään rajoittamaan astiassa tapahtuvaa valuttamista, joka voi vaikuttaa juuston ominaisuuksiin ja erityisesti sen yhtenäisyyteen. Tässä tarkoituksessa lisätään myös, että käsin brie-kauhan avulla ohuina kerroksina tapahtuva muottiin asettaminen on tehtävä yhdellä kertaa tai siten, että juustomassaa lisätään enintään yhden kerran. Toisin sanoen muottia voidaan täyttää yhden kerran sen jälkeen, kun hera on alkanut valua juustosta muotissa.

Lisätään brie-kauhan kuvaus. Se on perinteinen työkalu, eräänlainen pyöreä reikäkauha, jonka halkaisija 28–32 cm ja joka on rei’itetty, jotta hera pääsee valumaan ulos. Kauhassa on kahva, joka kaartuu työkalun pyöreän osan yläpuolelle ja kohti kauhan keskustaa.

Valuttaminen

Lisätään olosuhteet, joissa valuttaminen tapahtuu: muotit asetetaan alustalle, jonka päällä on ritilä, ja lämpötila on enintään 30°C. Juustoja käännetään ainakin kaksi kertaa spontaanin valumisen edistämiseksi.

Suolaaminen

Lisätään juuston pH-arvo 24 tuntia muottiin asettamisen jälkeen. Tämä arvo saa olla enintään 4,9. Sen avulla voidaan varmistaa Brie de Meaux -juuston ominaisuudet sekä happamana että juoksutetyyppisenä juustona.

Kuljetus ennen kypsyttämistä

Lisätään, että kypsyttämöön voidaan lähettää juustot, jotka on valmistettu alle 7 päivää aiemmin. Lisätään kuljetusolosuhteet, jottei kuljetus haittaa liikaa juustojen kehittymistä: lämpötilan on oltava nollan yläpuolella ja enintään 12°C. Kuljetuksen kesto saa olla enintään 24 tuntia. Se aika, joka ylittää 24 tunnin määräajan kuljetuksessa, on lisättävä neljän viikon vähimmäiskypsytysaikaan.

Kypsyttäminen

Lisätään, että vähintään neljän viikon kypsytysaika lasketaan juoksutuspäivästä alkaen eikä enää siitä päivästä alkaen, kun valmistus aloitetaan. Tämä määritelmä on tarkempi, ja tekee valvonnasta objektiivisempaa.

Lisätään kypsyttämistä koskevat ehdot nykyisten käyttötarkoitusten mukaisesti:

—	Kypsyttäminen jaetaan kahteen vaiheeseen: esikypsyttämiseen ja kypsyttämiseen.

—	Kumpikin vaihe kuvataan lämpötila-alueen (8–16°C esikypsytyksen, 4–14°C kypsytyksen aikana), kosteuden (hallittavissa oleva kosteus esikypsytyksen, 80–98 prosenttia kypsytyksen aikana) ja keston (esikypsytysvaihe alle 21 päivää, kypsytysvaihe kypsytyksen vähimmäiskeston loppuun) perusteella.

—	Juustoja käännetään vähintään kerran viikossa ja siten varmistetaan, että juuston homepinta (”fleur”) kehittyy yhtenäiseksi.

—	Juustot kypsytetään ”paljaina” (kypsyttäminen korissa tai laatikossa on kielletty) vähintään vähimmäiskypsytysajan, jotta homepinnan kehittymiselle luodaan suotuisat olosuhteet ja voidaan seurata juustojen kehittymistä.

—	Kellarissa juustoa käsitellään käsin, sillä litteän muotonsa vuoksi hauraita juustoja on käsiteltävä varoen.

Lähettäminen

Lisätään, että juustoja ei voida pakata ennen vähimmäiskypsytysajan päättymistä ja että ne on pakattava enintään 10 päivää ennen niiden lähettämistä kypsyttämöstä. Tällä tavoin taataan optimaaliset kypsytysedellytykset Brie de Meaux -juuston aromien kehittymiselle. Juusto kypsytetään perinteisellä tavalla, eli ilman minkäänlaista pakkausta, kypsytykseen tarkoitetussa kellarissa. Muut teollisemmat brie-tuotteet pakataan heti, kun kuoreen muodostuu pintahome, ja ne jatkavat kehittymistään kylmähuoneissa. Lisätään, että Brie de Meaux -juusto pakataan paperiin tai muovikelmuun, olkialustalla tai ilman olkialustaa, minkä jälkeen se pakataan pahvi- tai puulaatikkoon tai rasiaan. Juustoa on voitava käsitellä käytettävissä pakkauksissa niin, että juusto pysyy ehjänä.

Nämä säännöt lisätään yhtenäisen asiakirjan 3.5 kohtaan ”Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt”.

5.5.    Yhteys maantieteelliseen alkuperään

Yhteys maantieteelliseen alkuperään kirjoitetaan kokonaan uudelleen siten, että Brie de Meaux -juuston ja sen maantieteellisen alueen välistä yhteyttä korostetaan selvemmin mutta ei kuitenkaan muuteta tätä yhteyttä. Erityisesti korostetaan maidon tuotanto-olosuhteita, jotka mahdollistavat juuston valmistukseen soveltuvan raakamaidon käytön sellaisen menetelmän mukaisesti, jossa tarvitaan erityistä taitotietoa. Myös erityisiä kypsytysolosuhteita korostetaan. Kohdassa ”maantieteellisen alueen erityisyys” esitetään ne tekijät, jotka liittyvät maantieteellisen alueen luontoon ja ihmisiin, sekä historiaan liittyvää tietoa, ja painotetaan alueella olevaa erityistä taitotietoa. Kohdassa ”tuotteen erityisyys” esitetään tiettyjä tuotteen kuvaukseen liittyviä tietoja. Kohdassa ”syy-seuraussuhde” selitetään luontoon ja ihmisiin liittyvien tekijöiden sekä tuotteen välistä vuorovaikutusta.

Tämä muutos tehdään myös yhtenäiseen asiakirjaan.

5.6.    Merkinnät

Poistetaan viittaus INAOn logoon.

Lisätään seuraava teksti ”Brie de Meaux -juuston merkinnässä ovat seuraavat tiedot:

—	alkuperänimitys

—	Euroopan unionin SAN-tunnus. ”.

Tämä muutos lisätään myös yhtenäiseen asiakirjaan.

Lisätään, että alkuperänimitys on oltava kirjoitettu kirjaimin, joiden koko on vähintään kaksi kolmasosaa suurimpien merkinnässä olevien kirjainten koosta, jottei merkin nimi korostu liikaa alkuperänimityksen kustannuksella.

Lisätään, että jos tavaramerkki ei ole valmistajan tai kypsyttäjän tavaramerkki, valmistajan tai kypsyttäjän nimen on oltava merkinnässä. Näin mahdollistetaan tuotteiden seuranta ja voidaan antaa tietoa kuluttajille.

Lisätään, että kaikenlaisten laadullisten tai muiden mainintojen käyttö alkuperänimityksen yhteydessä on kielletty. Poikkeuksena ovat tavaramerkit. Näin vältetään kuluttajien harhaan johtaminen Brie de Meaux -juustoa koskevilla kuvitteellisilla väitteillä.

5.7.    Muut

Päivitetään jäsenvaltion toimivaltaisen yksikön osoite.

Päivitetään ryhmän nimi ja yhteystiedot.

Valvontaelinten tietoja koskevassa kohdassa päivitetään virallisten elinten nimi- ja yhteystiedot. Tässä kohdassa annetaan niiden toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot, jotka vastaavat valvonnasta Ranskassa: Institut national de l’origine et de la qualité (INAO) ja Direction générale de la concurrence, de la consommation et de la répression des fraudes (DGCCRF). Lisätään, että sertifiointielimen nimi ja yhteystiedot ovat saatavilla INAOn verkkosivustolla sekä Euroopan komission tietokannassa.

Kansallisia vaatimuksia koskevassa kohdassa on taulukko, jossa esitetään tärkeimmät tarkastettavat kohdat sekä niiden arviointimenetelmät.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”BRIE DE MEAUX”

EU-nro: PDO-FR-00110-AM01 – 26. syyskuuta 2018

SAN (X) SMM ( )

1.   Nimi/nimet

”Brie de Meaux”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.3. Juustot

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Brie de Meaux on lehmän raakamaidosta valmistettu pehmeä juusto.

Sen kypsytysaika on vähintään neljä viikkoa siitä päivästä, jolloin juoksute lisätään.

Juusto on muodoltaan litteä lieriö. Se asetetaan lieriömäisiin muotteihin, joiden sisähalkaisija on 36–37 cm. Brie de Meaux -juusto on pinnalta homekypsytetty, ja sillä on ohut valkoinen kuori, jossa on punaisia raitoja tai laikkuja. Juuston sisus on tasakoosteinen.

Neljän viikon kypsytysajan jälkeen Brie de Meaux -juuston kypsyysaste on vähintään 25 prosenttia sen korkeudesta (”quart affiné”). Sen maku on maitomainen, ehkä hieman suolainen ja vivahteeltaan karvas. 4–6 viikon aikana juusto kypsyy vähitellen kuoresta keskustaan päin ja sen kiinteys muuttuu murenevasta joustavaksi. Juuston aromi kehittyy vähitellen. 6–8 viikon kuluttua Brie de Meaux -juusto on läpikotaisin kypsytetty ja sen kiinteys on joustava. Siinä on hienoinen kerman, voin ja hasselpähkinän aromi.

Sen rasvapitoisuus on vähintään 45 grammaa rasvaa 100 grammassa kuiva-ainetta, laskettuna kuiva-aineen kokonaismäärästä, ja kuiva-ainepitoisuus vähintään 44 grammaa kuiva-ainetta 100 grammassa kaupan pidettävää juustoa.

Juuston paino on 2,6–3,3 kilogrammaa.

Brie de Meaux -juusto voidaan leikata vain kahteen yhtä suureen osaan tai paloiksi (kiilan muotoisina, keskustasta kantaan) neljän viikon vähimmäiskypsytysajan päätyttyä.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Vähintään 85 prosenttia maitokarjan kokonaisannoksen kuiva-aineesta on peräisin maantieteelliseltä alueelta, ja tästä vähintään 60 prosenttia on peräisin itse tilalta.

Tiloilla harjoitetaan sekä monilajista viljelyä että karjankasvatusta. Näin ollen ne voivat käyttää monenlaisia kasveja karjan ruokkimiseen. Typpeä sisältävän väkirehun määrä ei kuitenkaan yleensä riitä täyttämään maitoa tuottavien lehmien tarpeita. Karjankasvattajat käyttävät tämän vuoksi muualta kuin maantieteelliseltä alueelta peräisin olevaa rehua enintään 15 prosenttia kokonaisannoksen kuiva-aineesta.

Tuotannossa olevien lypsylehmien perusravinnossa on oltava vähintään 3 ainesosaa. Sen on sisällettävä vähintään 2 kg kuiva-ainetta, joka on saatu juurikasmassasta tai rehujuurikkaasta, ja vähintään 4 kg kuiva-ainetta, joka on peräisin ruohosta ja josta vähintään 2 kg on peräisin palkokasvirehusta.

Päärehun osuus perusravinnosta ei saa olla yli 60 prosenttia kuiva-aineena, paitsi jos se on ruohoa.

Tätä kolmen ainesosan sääntöä ei sovelleta laiduntaviin tuotannossa oleviin lypsylehmiin, sikäli kuin seuraavat edellytykset täyttyvät:

—	Laidunkautena: Tuotannossa olevien lypsylehmien annetaan laiduntaa vähintään 150 päivää vuodessa. Jokaista lypsylehmää kohti on oltava vähintään 20 aarin laidunalue.

—	Muulloin kuin laidunkautena: perusravinnon on sisällettävä vähintään 3 kg kuivaa ruohoa. Päärehun osuus perusravinnosta ei saa olla yli 70 prosenttia kuiva-aineena, paitsi jos se on ruohoa.

Väkirehun osuus saa olla keskimäärin enintään 2 000 kg kuiva-ainetta tuotannossa olevaa lypsylehmää kohti vuodessa.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Maidon tuotannon sekä juustojen valmistuksen ja kypsytyksen on tapahduttava maantieteellisellä alueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Tuotteen lähettämistä edeltävä pakkaaminen voidaan suorittaa vasta, kun juoksutuspäivästä on kulunut vähintään neljä viikkoa. Juusto on lähetettävä kypsyttämöstä kymmenen päivän kuluessa pakkaamisesta (pakkaus, merkintä ja juuston asettaminen myyntiin).

Brie de Meaux -juusto pakataan paperiin tai muovikääreeseen, olkialustalla tai ilman olkialustaa. Juusto pakataan pahvi- tai puulaatikkoon tai rasiaan.

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Alkuperänimitys kirjoitetaan kirjaimin, joiden koko on vähintään kaksi kolmasosaa suurimpien merkinnässä olevien kirjainten koosta.

Jos tavaramerkki ei ole valmistajan tai kypsyttämön tavaramerkki, valmistajan ja valmistuspaikan tai kypsyttämön ja kypsytyspaikan nimi lisätään merkintään.

Kaikenlaisten laadullisten tai muiden mainintojen käyttö alkuperänimityksen yhteydessä merkinnässä, mainoksissa, laskuissa tai kaupallisissa asiakirjoissa on kielletty. Poikkeuksena ovat tavaramerkit.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Aisnen departementti (02): Chezy-sur-Marne;

Auben departementti (10):

Nogent-sur-Seinen arrondissementti: kaikki kunnat;

Allibaudieres, Arcis-Sur-Aube, Arrembecourt, Aubeterre, Aulnay, Avant-Les-Ramerupt, Bailly-Le-Franc, Balignicourt, Betignicourt, Blignicourt, Braux, Brillecourt, Chalette-Sur-Voire, Champigny-Sur-Aube, Charmont-Sous-Barbuise, Chaudrey, Chavanges, Coclois, Courcelles-Sur-Voire, Dampierre, Dommartin-Le-Coq, Donnement, Dosnon, Feuges, Grandville, Herbisse, Isle-Aubigny, Jasseines, Joncreuil, Lassicourt, Le Chene, Lentilles, Lesmont, Lhuitre, Longsols, Magnicourt, Mailly-Le-Camp, Mesnil-La-Comtesse, Mesnil-Lettre, Molins-Sur-Aube, Montmorency-Beaufort, Montsuzain, Morembert, Nogent-Sur-Aube, Nozay, Ormes, Ortillon, Pars-Les-Chavanges, Planty, Poivres, Pouan-Les-Vallees, Pougy, Ramerupt, Rances, Rosnay-L’hopital, Saint-Christophe-Dodinicourt, Saint-Etienne-Sous-Barbuise, Saint-Leger-Sous-Margerie, Saint-Nabord-Sur-Aube, Saint-Remy-Sous-Barbuise, Semoine, Soulaines-Dhuys, Torcy-Le-Grand, Torcy-Le-Petit, Trouans, Vaucogne, Vaupoisson, Verricourt, Villeret, Villette-Sur-Aube, Villiers-Herbisse, Vinets, Voue, Yevres-Le-Petit;

Seuraava kunta osittain: Aix-Villemaur-Palis;

Loiret’n departementti (45):

Bazoches-Sur-Le-Betz, Chantecoq, Chateau-Renard, Chevannes, Chevry-Sous-Le-Bignon, Chuelles, Corbeilles, Courtemaux, Courtempierre, Courtenay, Dordives, Douchy-Montcorbon, Ervauville, Ferrieres-En-Gatinais, Fontenay-Sur-Loing, Foucherolles, Girolles, Gondreville, Griselles, Gy-Les-Nonains, La Chapelle-Saint-Sepulcre, La Selle-En-Hermoy, La Selle-Sur-Le-Bied, Le Bignon-Mirabeau, Louzouer, Melleroy, Merinville, Migneres, Mignerette, Nargis, Pers-En-Gatinais, Prefontaines, Rozoy-Le-Vieil, Saint-Firmin-Des-Bois, Saint-Germain-Des-Pres, Saint-Hilaire-Les-Andresis, Saint-Loup-De-Gonois, Sceaux-Du-Gatinais, Thorailles, Treilles-En-Gatinais, Trigueres;

Marnen departementti (51):

Allemanche-Launay-Et-Soyer, Ambrieres, Anglure, Anthenay, Arrigny, Arzillieres-Neuville, Bagneux, Bannay, Baslieux-Sous-Chatillon, Baudement, Baye, Beaunay, Belval-Sous-Chatillon, Binson-Et-Orquigny, Blaise-Sous-Arzillieres, Boursault, Brandonvillers, Breban, Chaltrait, Champaubert, Champlat-Et-Boujacourt, Champvoisy, Chapelaine, Chatelraould-Saint-Louvent, Chatillon-Sur-Broue, Chatillon-Sur-Marne, Clesles, Coizard-Joches, Conflans-Sur-Seine, Congy, Corbeil, Corribert, Courjeonnet, Courtagnon, Courthiezy, Cuchery, Cuisles, Dormans, Drosnay, Ecollemont, Esclavolles-Lurey, Etoges, Ferebrianges, Festigny, Giffaumont-Champaubert, Gigny-Bussy, Granges-Sur-Aube, Hauteville, Humbauville, Igny-Comblizy, Jonquery, La Caure, La Celle-Sous-Chantemerle, La Chapelle-Lasson, La Chapelle-Sous-Orbais, La Neuville-Aux-Larris, La Ville-Sous-Orbais, Landricourt, Le Baizil, Le Breuil, Les Rivieres-Henruel, Leuvrigny, Lignon, Marcilly-Sur-Seine, Mareuil-En-Brie, Mareuil-Le-Port, Margerie-Hancourt, Margny, Marsangis, Montmort-Lucy, Nanteuil-La-Foret, Nesle-Le-Repons, Oeuilly, Olizy, Orbais-L’abbaye, Outines, Passy-Grigny, Pleurs, Potangis, Pourcy, Reuil, Saint-Cheron, Sainte-Gemme, Sainte-Marie-Du-Lac-Nuisement, Saint-Just-Sauvage, Saint-Martin-D’ablois, Saint-Ouen-Domprot, Saint-Quentin-Le-Verger, Saint-Remy-En-Bouzemont-Saint-Genest-Et-Isson, Saint-Saturnin, Saint-Utin, Saron-Sur-Aube, Sompuis, Somsois, Suizy-Le-Franc, Talus-Saint-Prix, Troissy, Vandieres, Verneuil, Villers-Sous-Chatillon, Villevenard, Villiers-Aux-Corneilles, Vincelles, Vouarces;

Sezanne-Brie et Champagnen kantoni: kaikki kunnat;

Haute-Marnen departementti (52):

Saint-Dizier-1:n, Saint-Dizier-3:n ja Wassyn departementit: kaikki kunnat;

Aingoulaincourt, Annonville, Bayard-Sur-Marne, Chamouilley, Chevillon, Cirfontaines-En-Ornois, Domblain, Echenay, Effincourt, Eurville-Bienville, Fays, Fontaines-Sur-Marne, Germay, Germisay, Gillaume, Lezeville, Magneux, Maizieres, Mertrud, Montreuil-Sur-Thonnance, Narcy, Noncourt-Sur-Le-Rongeant, Nully, Osne-Le-Val, Pansey, Paroy-Sur-Saulx, Poissons, Rachecourt-Sur-Marne, Roches-Sur-Marne, Sailly, Saint-Dizier, Saudron, Sommancourt, Thonnance-Les-Moulins, Tremilly, Troisfontaines-La-Ville, Valleret;

Seuraava kunta osittain: Epizon

Meusen departementti (55):

Bar-le-ducin arrondissementti: kaikki kunnat;

Ancemont, Aubreville, Baudremont, Belrain, Bonnet, Bouquemont, Bovee-Sur-Barboure, Boviolles, Brabant-En-Argonne, Brocourt-En-Argonne, Broussey-En-Blois, Chauvoncourt, Chonville-Malaumont, Clermont-En-Argonne, Courcelles-En-Barrois, Courouvre, Cousances-Les-Triconville, Dagonville, Dombasle-En-Argonne, Dompcevrin, Dugny-Sur-Meuse, Erneville-Aux-Bois, Fresnes-Au-Mont, Froidos, Futeau, Gimecourt, Grimaucourt-Pres-Sampigny, Heippes, Jouy-En-Argonne, Julvecourt, Koeur-La-Grande, Koeur-La-Petite, Lahaymeix, Landrecourt-Lempire, Laneuville-Au-Rupt, Lavallee, Le Claon, Le Neufour, Lemmes, Lerouville, Les Islettes, Les Paroches, Les Souhesmes-Rampont, Levoncourt, Lignieres-Sur-Aire, Longchamps-Sur-Aire, Marson-Sur-Barboure, Meligny-Le-Grand, Meligny-Le-Petit, Menil-Aux-Bois, Menil-La-Horgne, Naives-En-Blois, Nancois-Le-Grand, Neuville-En-Verdunois, Neuvilly-En-Argonne, Nicey-Sur-Aire, Nixeville-Blercourt, Osches, Pierrefitte-Sur-Aire, Rambluzin-Et-Benoite-Vaux, Rarecourt, Recicourt, Recourt-Le-Creux, Reffroy, Rupt-Devant-Saint-Mihiel, Saint-Andre-En-Barrois, Saint-Aubin-Sur-Aire, Saint-Joire, Sampigny, Saulvaux, Sauvoy, Senoncourt-Les-Maujouy, Sivry-La-Perche, Souilly, Thillombois, Treveray, Vadelaincourt, Vadonville, Ville-Devant-Belrain, Villeroy-Sur-Meholle, Ville-Sur-Cousances, Villotte-Sur-Aire, Void-Vacon, Woimbey;

Seuraavat kunnat osittain: Bannoncourt, Belleray, Bislee, Boncourt-Sur-Meuse, Commercy, Dieue-Sur-Meuse, Euville, Han-Sur-Meuse, Maizey, Mecrin, Les Monthairons, Ourches-Sur-Meuse, Pagny-Sur-Meuse, Pont-Sur-Meuse, Saint-Mihiel, Sorcy-Saint-Martin, Tilly-Sur-Meuse, Troussey, Troyon, Verdun, Vignot, Villers-Sur-Meuse;

Seine-et-Marnen (77), Hauts-de-Seinen (92), Seine-Saint-Denisin (93), Val-de-Marnen (94) departementit ja Pariisin kaupunki (75): kaikki kunnat;

Yonnen departementti (89):

Brannay, Champigny, Chaumont, Cheroy, Courtoin, Cuy, Dollot, Domats, Evry, Foucheres, Gisy-Les-Nobles, Jouy, La Belliole, Lixy, Michery, Montacher-Villegardin, Nailly, Piffonds, Pont-Sur-Yonne, Saint-Agnan, Saint-Martin-Du-Tertre, Saint-Serotin, Saint-Valerien, Savigny-Sur-Clairis, Vallery, Vernoy, Villeblevin, Villebougis, Villemanoche, Villenavotte, Villeneuve-La-Dondagre, Villeneuve-La-Guyard, Villeperrot, Villeroy, Villethierry, Vinneuf.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Brien luonnonalue, Brie de Meaux -juuston kehto, ulottuu osittain Ile-de-Francen ja Champagnen alueille Marnen ja Seinen laaksojen välissä. Alue soveltuu tyypillisesti viljantuotantoon, ja se kattaa myös osan Pariisin taajama-alueesta.

Vaikka Brie de Meaux’n tuotantoalue onkin levinnyt Brien luonnonaluetta laajemmalle, on alue kuitenkin säilyttänyt maantieteellisen yhtenäisyytensä. Näin ollen suojatun alkuperänimityksen ”Brie de Meaux” maantieteellinen alue sijaitsee keskellä Seinen vesistöaluetta, ja siihen kuuluvat lähes kaikkien tämän joen tärkeimpien sivujokien (Loing, Yonne, Aube, Marne ja niiden sivujoet) uomat. Maantieteellisen alueen maisema muodostuu laajoista tasangoista. Maanpinnan läpäisemättömyyden vuoksi vesi ei imeydy siihen, ja sen vuoksi alueella on paljon laaksoja.

Lössin peittämät tasangot ovat hedelmällisiä ja soveltuvat hyvin yleisviljelyyn. Matalien laaksojen saven peittämät rinteet eivät sovellu kovin hyvin viljan viljelyyn, mutta niillä on laiduntamiseen soveltuvia niittyjä, samoin kuin laaksojen pohjalla.

Aikaisemmin tasankoja hyödynnettiin viljan viljelyyn. Karjankasvatus sen sijaan oli keskittynyt laaksoihin ja rinteille, ja tällaisessa paikassa sijaitsee myös Meaux.

Agronomit suosittelivat 1700-luvulla korvaamaan vuoroviljelyjärjestelmässä (kolmijakoviljely) kesannon lyhytikäisellä nurmella viljeltävillä palkokasveilla. Sen lisäksi, että tämä käytäntö edisti viljantuotantoa, sen ansiosta voitiin tuottaa suuria määriä rehua eläinten ruoaksi.

Tuosta ajankohdasta lähtien tietyt Brien alueen viljatilat alkoivat harjoittaa monilajista viljelyä ja karjankasvatusta. Alueella ei kuitenkaan erikoistuttu karjankasvatukseen, vaan sen erityispiirteenä oli, että karjankasvatus yhdistettiin vuoroviljelyyn, jossa oli alettu painottaa viljantuotantoa. Tästä tärkeästä tuotteesta saatuja olkia käytettiin lehmien kuivikkeena.

Kun alkoholin- ja sokerintuotanto kehittyi, myös sokerijuurikkaan tuotannosta tuli tärkeä osa Brien monilajista viljelyä. Sivutuotteet hyödynnettiin kotieläinten ruokinnassa, ja tätä pidettiin parhaana keinona hyödyntää kaikki se, mitä maatilat tuottivat mutta mitä ei voitu pitää kaupan.

Karjan rehu sisälsi siis runsaasti viljan sivutuotteita (olkia, akanoita ja leseitä), mutta myös öljykakkuja ja juurikkaita.

Ylijäämämaito käytettiin tietenkin juustonvalmistukseen. Briellä olikin jo merkittävä maine tällä alalla, ja sen markkinat hyötyivät selvästi Pariisin läheisyydestä.

Brie-juustoa valmistettiin tiloilla, ja muottien koko vastasi tilalla käytettävissä olevan maidon määrää. Juoksetteen käyttö oli ollut hieman satunnaista, mutta 1800 luvun loppupuolella sitä alettiin käyttää enemmän ja myös teknologia kehittyi: suurikokoisissa Brie de Meaux -juustoissa käytettiin juoksutetyppistä juustomassaa ja pienemmissä juustoissa maitohappokäymiseen perustuvaa teknologiaa.

Valmistajat hyötyivät myös Emile Duclaux’n ja Georges Roger’n työstä. Roger eristi vuonna 1897 ensimmäistä kertaa Penicillium candidum -bakteerin brie-juustosta, ja kehitti juustojen juoksutusmenetelmän, jossa käytettiin tunnistettuja hapatteita.

Pariisin läheinen sijainti ja liikenneolojen parantuminen johtivat siihen, että osa Brien alueen maidontuotannosta suuntautui kulutukseen tarkoitetun maidon ja tuoretuotteiden myyntiin. Lisäksi tieverkoston parantuminen ja rautatien rakentaminen auttoivat 1800-luvun puolivälistä alkaen kypsyttämöjä tuotteiden toimittamisessa mutta myös kypsyttämättömien tuorejuustojen (”frais de sel”) ostamisessa. Näitä juustoja valmistettiin Pariisin alueen itäosassa, ja siten korvattiin Seinen ja Marnen alueiden vähentynyttä tuotantoa. Kypsyttämöt kypsyttivät näitä tuorejuustoja ja möivät niitä Brie de Meaux -juustona.

Juoksutetyyppisellä valmistustekniikalla saadaan aikaan tasainen juustomassa, joka kestää hyvin kuljetusta, kun taas hapan juustomassa on tuorejuustovaiheessa hauraampaa. Juustonvalmistusta kehitettiin Marnen, Haute-Marnen ja Meusen alueella.

Tätä monipuolista taitotietoa hyödynnetään edelleen: maantieteellisellä alueella tuotettu maito, joka on melko vähärasvaista ja sisältää runsaasti proteiinia, soveltuu erittäin hyvin juustonvalmistukseen.

Myöskään valmistustekniikka ei ole juuri muuttunut: maitoon lisätään vahva annos juoksutetta, ja siten juustomassa muodostuu nopeasti (juoksutetyyppinen juustomassa). Juustomassa viipaloidaan ja asetetaan käsin nopeasti muottiin brie-kauhan avulla.

Brie de Meaux on lehmän raakamaidosta valmistettu pehmeä juusto, jolla on homekypsytetty kuori.

Juusto valmistetaan lieriömäisissä muoteissa, joiden sisähalkaisija on 36–37 cm. Se muistuttaa muodoltaan piirasta.

Neljän viikon kypsytyksen jälkeen Brie de Meaux -juuston maku on maitomainen ja mahdollisesti hieman suolainen ja vivahteeltaan karvas. 4–6 viikon aikana juusto kypsyy vähitellen kuoresta keskustaan päin ja sen kiinteys muuttuu murenevasta joustavaksi. Juuston aromi kehittyy vähitellen. 6–8 viikon kuluttua juusto on läpikotaisin kypsytetty ja sen kiinteys on joustava. Siinä on hienoinen kerman, voin ja hasselpähkinän aromi.

Tällä viljan viljelyyn erikoistuneella alueella monilajista viljelyä ja karjankasvatusta harjoittavat tilat ruokkivat karjaansa palkokasveilla ja juurikkailla sekä paikallisesti saatavilla olevista juurikkaista ja viljoista valmistettavilla monenlaisilla rinnakkaistuotteilla. Näistä sivutuotteista koostuvan perusravinnon rasvapitoisuus on melko pieni mutta sen proteiinipitoisuus on suuri, minkä vuoksi se soveltuu juustonvalmistukseen. Lisäksi olkien käyttö karjasuojissa mahdollistaa sellaisen mikrobiekosysteemin ylläpitämisen, joka vaikuttaa raakamaidon luonnolliseen mikrobikasvustoon. Lehmien ruokintaolosuhteiden lisäksi Brie de Meaux -juuston erityisominaisuutena on, että siinä käytetään yksinomaan raakamaitoa. Tässä tarvitaan taitotietoa, jota tämän maantieteellisen alueen valmistajat ovat kehittäneet ja vaalineet.

Taitotieto kehitettiin alun perin tiloilla, joilla juustonvalmistuksessa käytettiin menetelmiä, jossa tarvittiin yksinkertaisia aineksia ja jotka veivät vähän aikaa. Osa tätä taitotietoa on juoksutuksen hallinta. Sen avulla saadaan aikaan kiinteä juustomassa, joka soveltuu hyvin juuston valmistamiseen halkaisijaltaan suurikokoisissa muoteissa. Tämän lisäksi taitotietoon sisältyy juustomassan ominaisuuksille soveltuva viipalointitekniikka ja brie-kauhan käyttö muottien täyttämisessä. Tämän tyyppisen juustomassan juoksutus tapahtuu luonnostaan ilman että sitä tarvitsee leikata ohuiksi siivuiksi. Juustomassa leikataan karkeasti sapelilla tai viipaloidaan ja asetetaan sen jälkeen käsin muotteihin ohuiksi kerroksiksi brie-kauhan avulla.

Juustojen käsittely alkaen kuivasuolauksesta ja koko kypsytyksen ajan auttaa Brie de Meaux -juuston erityisaromeja tulemaan esiin.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

(asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://extranet.inao.gouv.fr/fichier/CDCBrieMeaux190320.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan soveltamista koskeva ilmoitus

Täytäntöönpanosäädösten antamiselle asetetun määräajan kulumisen keskeyttäminen

(2020/C 64/14)

Komissio vastaanotti 6. kesäkuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (1) 35 artiklan mukaisen pyynnön. Ensimmäinen pyynnön vastaanottamisen jälkeinen työpäivä oli 7. kesäkuuta 2019, ja alkuperäinen määräaika, jonka kuluessa komission oli määrä tehdä pyyntöä koskeva päätös, oli 105 työpäivää.

Pyyntö, jonka esittäjä on Elta Courier S.A., koskee kuriiripalveluja Kreikassa. Asiaan liittyvä ilmoitus julkaistiin 17. helmikuuta 2020Euroopan unionin virallisen lehden C 53 sivulla 8.

Komissio voi direktiivin 2014/25/EU liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti pyytää asianomaista jäsenvaltiota tai hankintayksikköä taikka riippumatonta toimivaltaista kansallista viranomaista tai muuta toimivaltaista kansallista viranomaista antamaan kaikki tarvittavat tiedot tai täydentämään tai selventämään annettuja tietoja asianmukaisen määräajan kuluessa. Komissio pyysi 26. elokuuta 2019 kansallisia viranomaisia antamaan lisätietoja viimeistään 9. syyskuuta 2019. Komissio pyysi 6. syyskuuta 2019 Elta Courieria antamaan lisätietoja viimeistään 13. syyskuuta 2019.

Jos vastaukset annetaan myöhässä tai ne ovat puutteellisia, alkuperäisen määräajan kuluminen keskeytetään tietopyynnössä asetetun määräajan päättymisen ja täydellisten ja asianmukaisten tietojen vastaanottamisen väliseksi ajaksi.

Virallinen määräaika päättyy sen vuoksi 40 työpäivän kuluttua täydellisten ja asianmukaisten tietojen vastaanottamisesta.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

Ilmoitus direktiivin 2014/25/EU 35 artiklan mukaisesta pyynnöstä

Jäsenvaltion esittämä pyyntö

(2020/C 64/15)

Komissio vastaanotti 19. joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (1) 35 artiklan mukaisen pyynnön. Ensimmäinen pyynnön vastaanottamisen jälkeinen työpäivä oli 20. joulukuuta 2019.

Tämä Tanskan kuningaskunnan esittämä pyyntö koskee pakettipalveluja yrityksiltä kuluttajille Tanskassa. Direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan mukaan ”hankintasopimuksiin, jotka tehdään 8–14 artiklassa tarkoitetun toiminnan suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos jäsenvaltio tai hankintayksiköt, jotka ovat esittäneet 35 artiklan mukaisen pyynnön, voivat osoittaa, että toiminta siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu; tätä direktiiviä ei sovelleta myöskään suunnittelukilpailuihin, jotka on järjestetty tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kyseisellä maantieteellisellä alueella”. Direktiivin 2014/25/EU yhteydessä mahdollisesti tehtävä toimintaan suoraan kohdistuvan kilpailun arviointi ei vaikuta kilpailulainsäädännön täysimittaiseen soveltamiseen.

Komissio tekee tätä pyyntöä koskevan päätöksen 90 työpäivän määräajassa, joka alkaa edellä mainitusta työpäivästä. Määräaika päättyy siis 11. toukokuuta 2020.

Direktiivin 2014/25/EU 35 artiklan 5 kohdan mukaan uusia hakemuksia, jotka koskevat samaa alaa tai toimintaa Tanskassa ja jotka tehdään ennen tätä hakemusta koskevan määräajan päättymistä, ei pidetä uusina menettelyinä, vaan ne käsitellään yhdessä tämän hakemuksen kanssa.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).