11.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 416/3

Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmiksi korruption torjunnasta urheilussa

(2019/C 416/03)

NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

TOTEAVAT SEURAAVAA:

Urheilu perustuu pohjimmiltaan ponnistelun tuottamaan iloon, koulutukselliseen arvoon, jonka hyvänä esimerkkinä toimiminen muodostaa, sosiaaliseen vastuullisuuteen ja universaalien eettisten perusperiaatteiden kunnioittamiseen (1).

Korruptio urheilussa ei ole uusi ilmiö. Viimeisten 20 vuoden aikana on tullut esiin yhä enemmän tapauksia, mikä selittyy urheilualalla tapahtuneilla merkittävillä muutoksilla, jotka liittyvät pääasiassa urheilun yhä suurempaan kaupallistumiseen ja medianäkyvyyteen, joiden seurauksena tulot ja rahoitusvirrat kasvavat.

Urheilussa esiintyvän korruption torjuntaa on harjoitettu monissa muodoissa eri toimijoiden voimin, ja vuosien mittaan on saatu aikaan joitakin hyviä tuloksia.

Korkean tason korruptiotapaukset ovat osoittaneet, miten korruptio voi vahingoittaa urheilun mainetta rehellisyyden ja reilun pelin osalta. Lisäksi korruptio mahdollistaa taloudellisen tehottomuuden sekä heikentää yleisesti luottamusta hallituksiin, julkisiin instituutioihin ja demokratiaan.

Urheiluun liittyy sekä kilpailun että johdon korruptiota (2). Urheiluun liittyvää korruptiota esiintyy monessa eri muodossa, kuten lahjonnan, vaikutusvallan tai aseman väärinkäytön, urheilukilpailujen manipuloinnin sekä rahanpesun muodossa. Korruption toteutumista helpottaa sääntöjen puute tai se, että eturistiriitoja koskevien nykyisten sääntöjen täytäntöönpano on puutteellista, tai julkisen ja yksityisen sektorin välillä esiintyy pyöröovikäytäntöjä. Lisäksi korruptio voi liittyä dopingiin.

Urheiluun liittyvää korruptiota on havaittu eri yhteyksissä, voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta aina merkittäviä kansainvälisiä tapahtumia käsittäviin toimintoihin. Koska urheilualan korruptio on monimutkaista, urheilujohdolla ja poliittisilla päättäjillä on ollut huomattavia haasteita sen tunnistamisessa, missä ongelmat ovat, ja toimien kehittämisessä näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja urheilun rehellisyyden turvaamiseksi.

Yhdistyneiden kansakuntien tasolla ja erityisesti kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030:ssa kansainvälinen yhteisö on tunnustanut sekä urheilun aseman kestävän kehityksen merkittävänä mahdollistajana (3) että korruption haitalliset vaikutukset taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, ja se on vedonnut korruption ja lahjonnan kaikkien muotojen huomattavan vähentämisen puolesta (4). Korruption torjunta ja yhteistyö kumppanimaiden kanssa korruption vastaisten toimien edistämiseksi ovat osa EU:n ja sen jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikkaa (5).

KATSOVAT SEURAAVAA:

Vaikka tietyt urheilussa esiintyvät korruption muodot ovat olleet EU:n tason yhteistyön asialistalla useiden vuosien ajan, ei ole olemassa EU:n yleistä lähestymistapaa urheilun piirissä esiintyvän korruption torjuntaan.

Onnistunut reagointi tähän urheilun alalla esiintyvään monimutkaiseen kysymykseen edellyttää pitkän aikavälin strategiaa, johon olisi sisällyttävä EU:n yhteinen lähestymistapa urheiluun liittyvän korruption torjuntaan sekä korruptioriskien ja niiden perimmäisten syiden tunnistaminen sekä olemassa olevat oikeudelliset kehykset ja mekanismit.

KOROSTAVAT SEURAAVAA:

10.

Korruption torjunta urheilussa on kaikkien urheilun alan sidosryhmien yhteisellä vastuulla ja niiden kaikkien edun mukaista. Tämä koskee muun muassa kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä urheilujärjestöjä, urheiluseuroja, muita asiaankuuluvia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, viranomaisia, lainvalvontaviranomaisia, urheiluagentteja, urheilijoita ja heidän lähipiiriään, vedonlyöntiteollisuutta, laboratorioita, sponsoreita ja tiedotusvälineitä.

11.

Puutteet urheilujärjestöjen hallinnossa sekä julkisella sektorilla voivat heikentää niiden kykyä ehkäistä ja torjua korruptiota ja näin vaarantaa urheilijoiden osallistumisen ja työolosuhteet.

12.

Väärinkäytösten paljastajien suojelu on keskeinen tekijä korruption torjunnassa, erityisesti urheilun alan korruption tunnistamisessa ja havaitsemisessa.

13.

Urheilun alalla hyvän hallinnon perusperiaatteisiin kuuluvat vähimmäisvaatimuksena demokraattiset rakenteet, säännölliset ja avoimet vaalijärjestelyt, asiantunteva ja eettinen organisaatio ja hallinto, päätöksenteon ja rahoituksen vastuullisuus ja avoimuus sekä oikeudenmukaisuus jäsenyyden suhteen, myös sukupuolten tasa-arvon ja yhteisvastuun osalta (6).

14.

Perussopimuksissa korruption, laittoman huumausainekaupan, rahanpesun sekä järjestäytyneen rikollisuuden katsotaan kuuluvan erityisen vakavan rikollisuuden alaan, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen, ja jonka osalta voidaan säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä (7). On yhteisen edun mukaista varmistaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on tehokkaat korruptiontorjuntaa koskevat toimintapolitiikat, ja EU tukee jäsenvaltioita tämän työn toteuttamisessa, myös urheilun alalla.

15.

Urheilun hallintoelinten olisi voitava huolehtia riippumattomasti tehtävistään kaikilla urheilun osa-alueilla. Tässä yhteydessä lähdetään siitä, että tällainen riippumattomuus on saavutettava hyvän hallintotavan ja sen kautta, että niiden edustamassa urheilussa ei tingitä rehellisyysvaatimuksista (8). Urheiluliikkeen piirissä on jo vuosien ajan käynnistetty hankkeita, verkostoja ja muita aloitteita alan korruption torjumiseksi. Harkittaessa tulevia toimia tämä työ olisi otettava huomioon ja sitä olisi kehitettävä edelleen.

16.

Eurooppalaiset ja kansainväliset järjestöt, kuten Yhdistyneet kansakunnat, OECD, Euroopan neuvosto, Interpol ja Europol sekä G20-maat (9), ovat ottaneet käyttöön toimenpiteitä korruption torjumiseksi yleensä ja kohdennetummin urheilun piirissä. EU:n toimien olisi perustuttava jo olemassa olevaan kansainväliseen yhteistyöhön sekä edistettävä ja täydennettävä tällaista yhteistyötä tilanteissa, joissa ne tuottavat lisäarvoa.

17.

Olemassa olevilla ja uudenmuotoisilla verkostoilla voidaan edistää yhteistä pyrkimystä ehkäistä korruptiota ja edistää hyvää hallintotapaa sillä, että hallitusten väliset järjestöt, kansainväliset urheiluorganisaatiot ja hallitukset tuodaan yhteen ja että eri sidosryhmien toimet korruption torjumiseksi urheilussa yhdistetään. Kansainvälinen kumppanuus korruption torjumiseksi urheilussa (International Partnership Against Corruption in Sport, IPACS) on eräs mahdollinen esimerkki tällaisesta epävirallisesta tulevasta yhteistyöstä.

18.

Jäsenvaltioilla on tärkeä rooli kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanossa. Niiden olisi edistettävä ja tuettava yhteistyössä urheilujärjestöjen kanssa hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla erityisesti soveltamalla nollatoleranssia urheilussa esiintyvään korruptioon; valvomalla, että urheilussa noudatetaan kansallisella tasolla hyvän hallintotavan periaatteita; tai sisällyttämään hyvä hallintotapa urheilulle osoitettavien julkisten avustusten myöntämisperusteisiin.

19.

Korruptionvastaisten toimenpiteiden onnistunut täytäntöönpano kaikilla tasoilla edellyttää tehokasta yhteistyötä asiaankuuluvien nykyisten rakenteiden välillä sekä resurssien yhdistelmää.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI JA ASIANMUKAISILLA TASOILLA

20.

Vahvistamaan pyrkimyksiä estää ja torjua korruptiota urheilussa, mukaan lukien varmistamalla, että asianmukaiset lainsäädäntö- ja lainvalvontatoimet on otettu käyttöön.

21.

Kannustamaan ja edistämään toimenpiteitä ja toimintaa kostotoimien estämiseksi ja kieltämiseksi ja ottamaan käyttöön suojatoimia väärinkäytösten paljastajien suojaamiseksi erottamiselta, siirtämiseltä alempiin tehtäviin tai pelottelulta tai vastatoimien muilta muodoilta kaikkien osapuolten oikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen.

22.

Laatimaan tai tarkistamaan yhdessä urheilujärjestöjen kanssa kansallisia toimintasuunnitelmia ja/tai välineitä korruption estämiseksi ja torjumiseksi urheilussa ja nollatoleranssin käyttöönottamiseksi urheiluun liittyvässä korruptiossa.

23.

Edistämään hyvän hallinnon periaatteiden asianmukaista täytäntöönpanoa ja seurantaa urheilun alalla korruption ehkäisemiseksi urheilussa.

24.

Tutkimaan mahdolliset toimet julkisen rahoituksen myöntämiseksi sen perusteella, onko järjestö sitoutunut toteuttamaan hyvää hallintotapaa ja korruption vastaisia toimenpiteitä.

25.

Tiedottamaan ja tarjoamaan perehdyttävää ja jatkokoulutusta asiaankuuluville virkamiehille, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, ja sidosryhmille, jotka ovat osallisina urheilun kannalta keskeisissä toimintapolitiikoissa korruption torjumiseksi.

26.

Tarkastelemaan yhdessä komission kanssa tapoja päästä yli umpikujasta urheilukilpailujen manipulointia koskevassa Euroopan neuvoston yleissopimuksessa, joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2019, osalta. EU:n ja kaikkien sen jäsenvaltioiden olisi voitava saattaa loppuun ratifiointiprosessinsa ja liittyä yleissopimukseen mahdollisimman pian.

PYYTÄVÄT KOMISSIOTA

27.

Alalla aiemmin tehdyn työn huomioon ottaen tekemään ehdotuksen johdonmukaiseksi monialaiseksi toimintasuunnitelmaksi, joka sisältää tarvittaessa ehdotuksen neuvoston suositukseksi kilpailun ja johdon korruptiosta urheilun alalla.

28.

Edistämään yhteistyötä ja synergioita jäsenvaltioiden kanssa ja välillä samoin kuin muiden kansainvälisten järjestöjen ja verkostojen, erityisesti Euroopan neuvoston, kanssa, ja tiedottamaan tällaisesta yhteistyöstä ja sen tuloksista.

29.

Huolehtimaan, että julkisten viranomaisten ja urheiluliikkeen välillä käydään vuoropuhelua korruption torjunnasta urheilussa, vahvistamaan tätä vuoropuhelua sekä tukemaan yhdessä kansainvälisten urheilujärjestöjen kanssa aloitteita korruption ehkäisemiseksi kansainvälisissä tapahtumissa ja rajatylittävissä kilpailuissa.

30.

Arvioimaan, kuinka seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmilla ja välineillä voidaan tukea korruption vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa urheilussa.

31.

Hyödyntämään Erasmus+-ohjelman urheiluun liittyvää rahoitusosuutta sekä muita asiaankuuluvia rahoitusohjelmia, edistämään ehkäiseviä toimenpiteitä korruption torjumiseksi ja hyvää hallintotapaa urheilun alalla samoin kuin hyvien käytäntöjen ja toimintapolitiikkojen vaihtamista jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välillä.

32.

Harkitsemaan urheilun alalla esiintyvän korruption sisällyttämistä korruption torjuntaa koskevaan EU:n kokemustenjako-ohjelmaan (10) ja urheilun valtavirtaistamista korruption torjuntaa koskeviin komission aloitteisiin.

33.

Jatkamaan jäsenvaltioiden viranomaisten avustamista rakenneuudistusten tukipalvelun kautta korruption ehkäisemisen ja torjunnan parantamiseksi urheilun alalla.

PYYTÄVÄT URHEILULIIKETTÄ

34.

Tehostamaan toimiaan urheilun rehellisyyden turvaamiseksi ja sitoutumaan urheilun alan korruption ehkäisemiseen ja torjuntaan tekemällä aloitteita tehokkaiksi korruptiontorjuntatoimiksi ja seuraamuksiksi riskinarvioinnin pohjalta ja toteuttamaan ne nollatoleranssiin pohjautuvan lähestymistavan avulla ruohonjuuritasolta huipputasolle.

35.

Omaksumaan kestäviä toimintamalleja ja sitoutumaan hyvän hallintotavan käytännesääntöihin, joihin sisältyy vankka noudattamisen valvontajärjestelmä, joka kattaa seurannan, seuraamukset ja valmiuksien kehittämisen.

36.

Tiedottamaan ja tarjoamaan perehdyttävää ja jatkokoulutusta sekä ottamaan käyttöön suosituksia ja levittämään parhaita käytäntöjä korruption ehkäisemisestä urheilussa, myös hyvän hallinnon osalta, kaikilla tasoilla.

37.

Ottamaan käyttöön asianmukaiset kurinpitosäännöt ja -menettelyt seuraamusten määräämiseksi korruptioon osallistuneille sekä asianmukaiset menettelyt väärinkäytösten paljastajien suojaamiseksi kaikkien osapuolten oikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen.

38.

Julkisen rahoituksen tarkoituksia varten tekemään yhteistyötä julkisten viranomaisten kanssa standardien luomiseksi hyvälle hallintotavalle ja näiden standardien noudattamisen arvioimiseksi.

39.

Tekemään yhteistyötä korruption torjunnasta vastaavien lainvalvontaviranomaisten, virastojen ja organisaatioiden kanssa.

(1) Olympia-aatteen perusperiaatteet, Kansainvälinen olympiakomitea, syyskuu 2015.

(2) Ks. liitteessä olevat määritelmät.

(3) Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma 70/1: Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development (37 kohta) ja 73/24 – Sport as an enabler of sustainable development.

(4) Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, tavoite 16 (alatavoite 16.5) https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld.

(5) Kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen (2017) kohta 50 ja jakso 2.4.

(6) Ks. Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2005)8 jäsenvaltioille.

(7) SEUT 83 artiklan 1 kohta.

(8) Future of Global Sport, 2019 ASOIF. Ks. myös COM(2011) 12 final: Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen

(9) Hampurissa vuonna 2017 pidetyssä huippukokouksessa G20-johtajat sitoutuivat jatkamaan työtään urheilun rehellisyyden käsittelemiseksi ja kehottivat kansainvälisiä urheilujärjestöjä tehostamaan toimiaan korruption torjumiseksi maailman tiukimmilla rehellisyys- ja korruptiontorjuntanormeilla. Tältä osin G20-johtajat sitoutuivat pyrkimään yhteisymmärrykseen korruptioriskeistä, joita liittyy tarjouksiin suurten urheilutapahtumien isännöimisestä.

(10) Euroopan komissio käynnisti kokemustenjako-ohjelman 2015 tukemaan jäsenvaltioita, paikallisia kansalaisjärjestöjä ja muita sidosryhmiä EU:n korruptiontorjuntakertomuksessa yksilöidyissä erityisissä haasteissa (komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille – EU:n korruptiontorjuntakertomus. COM(2014) 38 final, 3.2.2014).

LIITE

1. Lähdeluettelo

Euroopan unionin neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat palauttavat mieleen seuraavat:

Euroopan unioni

—	Yleissopimus sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä (1997), ja neuvoston puitepäätös lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla (2003)

—	Euroopan komission urheilun valkoinen kirja, erityisesti luku 4.6 ”Lahjonta, rahanpesu ja muut talousrikollisuuden muodot” (heinäkuu 2007) (1)

—	Euroopan unionin hyvää hallintotapaa urheilun alalla käsittelevä asiantuntijaryhmä (2011–2014): hyvän hallintotavan perusperiaatteet urheilussa (syyskuu 2013)

—	Asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (2)

—	Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2015 korkean tason korruptiotapauksia FIFAssa koskevista viimeaikaisista paljastuksista (2015/2730(RSP)) (3)

—	Neuvoston päätelmät rehellisyyden, avoimuuden ja hyvän hallintotavan tehostamisesta suurissa urheilutapahtumissa (4)

—	Euroopan unionin hyvää hallintotapaa urheilun alalla käsittelevä asiantuntijaryhmä (2014–2017): Promotion of existing good governance principles (heinäkuu 2016) (5)

—	Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. helmikuuta 2017 yhtenäistetystä lähestymistavasta urheilupolitiikkaan: hyvä hallinto, saavutettavuus ja rehellisyys (2016/2143(INI)) (6)

—	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (1. heinäkuuta 2017–31. joulukuuta 2020) (7)

—	”Mapping of corruption in sport in the EU” Ecorysin Euroopan komission puolesta tekemä kartoitus (joulukuu 2018) (8)

—	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma: Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”, kohta 50 ja jakso 2.4 (9)

—	Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle sisämarkkinoihin vaikuttavia ja rajat ylittäviin toimiin liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä koskevasta arvioinnista (heinäkuu 2019, COM(2019) 370 final), erityisesti luku 2.1.6.1.1 ammattilaisjalkapalloilusta

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (PE-CONS 78/19) (10)

—	Euroopan komission sitoumusluettelo hyvästä hallintotavasta

Yhdistyneet kansakunnat

—	Korruption vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus (2003)

—	Kansainvälinen dopingin vastainen yleissopimus (2005)

—	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus; strategia korruptiolta suojautumiseksi suurissa julkisissa tapahtumissa (2013)

—	Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 (2015) (11)

—	Kazanin toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin Unescon järjestämässä liikuntakasvatuksesta ja urheilusta vastaavien ministereiden ja johtavien virkamiesten 6. kansainvälisessä konferenssissa (MINEPS VI, 2017)

Euroopan neuvosto

—	Hyvän hallintotavan edistämisestä urheilussa annettu Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus jäsenvaltioille (CM/Rec(2018)12).

—	Euroopan neuvoston dopingin vastainen yleissopimus (ETS No 135)

—	Euroopan neuvoston lahjontaa koskeva siviilioikeudellinen yleissopimus (ETS No 174), lahjontaa koskeva Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus (ETS No 173) ja sen lisäpöytäkirja (ETS No 191)

—	Euroopan neuvoston yleissopimus urheilukilpailujen manipuloinnista

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)

—	Kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskeva OECD:n yleissopimus, hyväksytty neuvottelukonferenssissa 21. marraskuuta 1997

—	Verotoimenpiteitä ulkomaisten julkishallinnon virkamiesten lahjonnan torjumiseksi kansainvälisissä liiketoimissa käsittelevän neuvoston suositus, 25. toukokuuta 2009 – C(2009)64

Sekalaista

—	Transparency international: Global Corruption Report: sport (23. helmikuuta 2016)

—	G20-maiden johtajien julistus: verkottuneen maailman rakentaminen (Hampuri, 7.–8. heinäkuuta 2017)

2. Määritelmät

Näissä päätelmissä tarkoitetaan

’kilpailun korruptiolla’ urheilussa esiintyvää korruptiota, joka liittyy urheilukilpailun tuloksiin tai kulkuun.

’johdon korruptiolla’ urheilussa esiintyvää korruptiota, joka ei liity urheilukilpailun tuloksiin tai kulkuun.

(1) COM(2007) 391 final.

(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.

(3) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 81.

(4) EUVL C 212, 14.6.2016, s. 14.

(5) https://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetailDoc&id=25002&no=1

(6) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 2.

(7) EUVL C 189, 15.6.2017, s. 5.

(8) https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/71c67c33-1dff-11e9-8d04-01aa75ed71a1

(9) EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1.

(10) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-78-2019-INIT/fi/pdf – neuvoston 7. lokakuuta 2019 hyväksymä teksti, ei vielä julkaistu EUVL:ssä.

(11) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/70/1, 25. syyskuuta 2015

11.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 416/9

Veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskeva EU:n luettelo Käytännesääntötyöryhmän (yritysverotus) raportti, jossa ehdotetaan muutoksia 12. maaliskuuta 2019 annettujen neuvoston päätelmien liitteeseen II

(2019/C 416/04)

Korvataan veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta (1), sellaisena kuin se on muutettuna 22. toukokuuta 2019 (2), 21. kesäkuuta 2019 (3), 17. lokakuuta 2019 (4) ja 14. marraskuuta 2019 (5), 12. maaliskuuta 2019 annettujen neuvoston päätelmien liite II seuraavalla uudella liitteellä II; muutokset tulevat voimaan päivänä, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä:

”LIITE II

Tilannekatsaus EU:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanosta annettujen sitoumusten alalla

1. Avoimuus

1.1 Sitoumus toteuttaa automaattista tietojenvaihtoa joko allekirjoittamalla monenvälinen toimivaltaisten viranomaisten sopimus tai kahdenvälisten järjestelyjen avulla

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet toteuttamaan automaattisen tietojenvaihdon vuoden 2019 loppuun mennessä:

Palau ja Turkki.

1.2 Verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin (jäljempänä ’maailmanlaajuinen foorumi’) jäsenyys ja tyydyttävä luokitus pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon osalta

Seuraavat lainkäyttöalueet, jotka sitoutuivat hankkimaan riittävän luokituksen vuoden 2018 loppuun mennessä, odottavat maailmanlaajuisen foorumin täydentävää arviointia:

Anguilla, Marshallinsaaret ja Curaçao.

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet ryhtymään maailmanlaajuisen foorumin jäseniksi ja/tai hankkimaan riittävän luokituksen vuoden 2019 loppuun mennessä:

Palau, Turkki ja Vietnam.

1.3 Veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehdyn OECD:n monenkeskisen yleissopimuksen (jäljempänä ’monenkeskinen yleissopimus’) tai kaikki EU:n jäsenvaltiot kattavan sopimuskokonaisuuden allekirjoittaminen ja ratifioiminen

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet allekirjoittamaan ja ratifioimaan monenkeskisen yleissopimuksen tai varmistamaan kaikki EU:n jäsenvaltiot kattavan sopimuskokonaisuuden toteuttamisen vuoden 2019 loppuun mennessä:

Armenia, Bosnia ja Hertsegovina, Botswana, Kap Verde, Swazimaa, Jordania, Malediivit, Mongolia, Montenegro, Namibia, Palau, Thaimaa ja Vietnam.

2. Oikeudenmukainen verotus

2.1 Haitalliset verojärjestelmät

Seuraavalle lainkäyttöalueelle, joka sitoutui muuttamaan haitallisia verojärjestelmiään, jotka kattavat tuotantotoiminnan ja vastaavia ei erityisen siirrettävissä olevia toimintoja, tai poistamaan ne vuoden 2018 loppuun mennessä ja joka osoitti tuntuvaa edistymistä näiden uudistusten aloittamisessa vuonna 2018, myönnettiin jatkoaikaa vuoden 2019 loppuun muuttaa lainsäädäntöään:

Marokko.

Seuraaville lainkäyttöalueille, jotka sitoutuivat muuttamaan haitallisia verojärjestelmiään tai poistamaan ne vuoden 2018 loppuun mennessä, mutta joilla oli todellisia institutionaalisia tai perustuslaillisia ongelmia, jotka estivät niitä täyttämästä sitoumuksiaan vuonna 2018 saavutetusta tuntuvasta edistymisestä huolimatta, myönnettiin vuoden 2019 loppuun jatkoaikaa lainsäädäntönsä muuttamiseksi:

Cookinsaaret ja Malediivit.

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet muuttamaan haitallisia verojärjestelmiä tai poistamaan ne vuoden 2019 loppuun mennessä:

Antigua ja Barbuda, Australia, Belize, Curaçao, Marokko, Namibia, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia ja Seychellit.

Seuraava lainkäyttöalue on sitoutunut muuttamaan haitallista verojärjestelmää tai poistamaan sen vuoden 2020 loppuun mennessä:

Jordania.

2.2 Verojärjestelmät, jotka helpottavat veroparatiisirakenteita, joiden tarkoituksena on saada todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa

Seuraaville lainkäyttöalueille, jotka sitoutuivat puuttumaan kollektiivisten investointirahastojen taloudelliseen sisältöön liittyviin huolenaiheisiin ja ovat käyneet myönteistä vuoropuhelua työryhmän kanssa ja olleet yhteistyöhaluisia, myönnettiin vuoden 2019 loppuun jatkoaikaa lainsäädäntönsä muuttamiseksi:

Bahama, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret ja Caymansaaret.

Seuraava lainkäyttöalue on sitoutunut puuttumaan taloudelliseen toimintaan liittyviin huolenaiheisiin vuoden 2019 loppuun mennessä:

Barbados.

3. BEPS-torjuntatoimenpiteet

3.1 BEPS-toimenpiteitä koskevan osallistavan kehyksen jäsenyys tai sitoumus noudattaa OECD:n BEPS-torjuntatoimenpiteiden vähimmäisstandardeja

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet ryhtymään osallistavan BEPS-kehyksen jäseniksi tai noudattamaan OECD:n BEPS-torjuntatoimenpiteiden vähimmäisstandardeja vuoden 2019 loppuun mennessä:

Montenegro.

Nauru, Niue ja Palau.

”

(1) EUVL C 114, 26.3.2019, s. 2.

(2) EUVL C 176, 22.5.2019, s. 2.

(3) EUVL C 210, 21.6.2019, s. 8.

(4) EUVL C 351, 17.10.2019, s. 7.

(5) EUVL C 386, 14.11.2019, s. 2.

11.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 416/18

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2019/C 416/10)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

” Sicilia”

PDO-IT-A0801-AM04

Tiedonannon päivämäärä: 6.9.2019

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Kuvaus

Hakemukseen on lisätty mahdollisuus käyttää aromaattista Zibibbo-lajiketta kahden lajikkeen viininvalmistuksessa.

Perustelut

Tuote-eritelmässä kiellettiin aiemmin aromaattisten lajikkeiden käyttö kahden lajikkeen viininvalmistuksessa. Muutoksen myötä Zibibbo-lajikkeen käyttö sallitaan. Ajatus aromaattisen Zibibbo-lajikkeen sallimisesta kahden lajikkeen viininvalmistuksessa syntyi siitä, että lajike on yksi erittäin tyypillisistä alkuperäislajikkeista kyseessä olevalla alueella. Sitä on viljelty Sisiliassa yli tuhat vuotta. Tarkoituksena on siis hyödyntää paremmin tätä alkuperäislajiketta – jota käytetään jo yhden lajikkeen viineissä – myös alueen muiden rypälelajikkeiden ja erityisesti sekoituksissa Grillo-rypäleen kanssa.

Muutos koskee tuote-eritelmän 2 artiklaa, mutta se ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Viininviljelyn säännöt – viljelymenetelmät

Kuvaus

Suojatun alkuperänimityksen saaneen Sicilia-viinin tuotantoon hyväksytään nyt myös tukiristikkomenetelmällä kasvatettuja rypälelajikkeita, jotka on istutettu viinivuoden 2018–2019 aikana ja joiden istutustiheys on vähintään 1 100 viiniköynnöstä hehtaaria kohden. Tämä koskee ainoastaan Calabrese-rypälettä ja sen synonyymiä Nero d’Avola -rypälettä, joita kasvatetaan Agrigenton ja Caltanissettan provinsseissa, sekä Calabrese-lajikkeen tai sen synonyymin uudelleenistutuksia edellä mainituissa provinsseissa viinivuodesta 2019–2020 lähtien.

Perustelut

Hakemuksen perusteena on se, että näissä provinsseissa Nero d’Avola -rypälettä viljellään perinteisesti tukiristikko- tai pergolamenetelmällä. Vaikka istutusvaihe on näissä menetelmissä työläs, viljelmien hoito on yksinkertaisempaa. Menetelmät suojaavat myös paremmin sään vaikutuksilta kesäkauden ja scirocco-tuulten yhä useammin mukanaan tuomien helleaaltojen aikana siten, ettei rypäleiden laatu kärsi. Tämä johtuu siitä, että laaja lehvästö tarjoaa versoille kuumuudelta suojaa kasvaa tasaisesti ja suojaa samalla rypäleterttuja

Edellä mainittu viljelymenetelmä luokiteltiin perinteiseksi jo Sicilia-viinin saaman tietyllä alueella tuotettua viiniä koskevan edellisen IGT-luokituksen (Indicazione geografica tipica) mukaisesti. Muutos koskee tuote-eritelmän 4 artiklaa, mutta se ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Enimmäistuotokset

Tämä on virallinen muutos, jonka tarkoituksena on muuttaa enimmäistuotostietoja ryhmittelemällä viinit tuotosten mukaan ja järkeistämällä siten esitystapaa. Muutos koskee yhtenäisen asiakirjan 1.5.2 kohtaa (Viininvalmistusmenetelmät – enimmäistuotokset).

4. Viinien kuvaus

Kuvaus

Viinien kuvaus on nyt yksityiskohtaisempi ja jaoteltu viiniluokittain (ei viiniryhmittäin tai -tyypeittäin).

Perustelut

Muutos yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa suojatun alkuperänimityksen saaneiden Sicilia-viinien kuvausta. Tämä suojattu alkuperänimitys koskee useita viinityyppejä, ja muutoksen myötä niiden kuvaus on tiiviimpi ja viinintuotantoa koskeva yleiskatsaus selkeämpi ja yhdenmukaisempi. Muutos koskee yhtenäisen asiakirjan 1.4 kohtaa.

5. Nautittavaksi tarkoitettujen viinien ominaisuudet

Kuvaus

Sicilia-roseeviinin värikuvausta on tarkennettu siten, että siinä on sävyjä hennon vaaleanpunaisesta tummempiin vaaleanpunaisiin, joiden voimakkuus vaihtelee, ja joukkoon mahtuu joskus myös kuparin sävyjä.

Perustelut: Mahdollisten värisävyjen kuvausta laajentamalla halutaan ottaa huomioon rypäleiden vaihteleva puristusvoimakkuus, jonka mukaisesti rypäleiden kuoren väri vaikuttaa viinin värin voimakkuuteen.

Pinot Grigio -lajikkeesta valmistetun Sicilia-roseeviinin värikuvausta on tarkennettu siten, että siinä on oljenkeltaisia sävyjä, joiden voimakkuus vaihtelee, ja joukkoon mahtuu joskus myös vaaleanpunertavia tai kuparin sävyjä

Perustelut: Pinot Grigio -rypäleiden kuoren väri voi vaihdella valkoisesta ja vaaleanpunaisesta kupariin. Värisävyjä onkin paljon, ja viinin väri muotoutuu puristamistavan sekä sen mukaan, miten pitkään valmistuva viini on kosketuksissa kuorten kanssa.

Grillo-, Cataratto- ja Inzolia-lajikkeista valmistetun Sicilia-viinin, jolla on Vendemmia Tardiva -merkintä (valmistettu myöhään korjatuista viineistä), aistinvaraisten ominaisuuksien kuvauksen värimääritystä on laajennettu siten, että kuvaus ”oljenkeltaisesta kullanväriseen” korvataan tekstillä seuraavasti: oljenkeltaisesta kullanväriseen, joiden voimakkuus vaihtelee, ja joukkoon mahtuu myös meripihkan sävyjä. Viinin aromimääritys ”omaleimainen, hienostunut ja viipyilevä” korvataan tekstillä seuraavasti: omaleimainen, hienostunut, joskus kukkainen, viipyilevä. Viinin makumääritys ”vaihtelee kuivasta makeaan, tyypillinen, tasapainoinen” korvataan tekstillä seuraavasti: vaihtelee kuivasta makeaan, tasapainoinen, hienovarainen, joskus voimakkaan alkoholinen maku ja/tai mantelintapainen jälkimaku.

Perustelut: Rypäleen usein hyvin pitkän köynnöksessä tapahtuvan kypsymisajan ja kuorien maserointivaiheen vuoksi kuoresta ja rypälemehusta irtoaa paljon pigmenttiä, joka voi lisätä sävyjen määrää oljenkeltaisesta kullanväriseen, joiden voimakkuus vaihtelee, ja joukkoon mahtuu myös meripihkan sävyjä. Lisäksi aromien osalta tuoksuista saattaa tulla monitahoisempia ja pitkäkestoisempia. Samoin maun osalta alkoholin maku saattaa erottua selkeämmin, mikä johtuu yleensä hyvin korkeasta sokeripitoisuudesta ja voi jättää myös jälkimaun, jossa on mantelin vivahteita, jotka voimistuvat kypsymisen myötä.

Kahden lajikkeen viininvalmistuksessa käytettyjen lajikkeiden aistinvaraisten ominaisuuksien kuvausta on muutettu siten, että siinä esitetään aromaattisen Zibibbo-rypälelajikkeen ominaisuudet.

Perustelut: Zibibbo-lajikkeen salliminen kahden lajikkeen viininvalmistuksessa tarkoittaa sitä, että voimakkaat aromaattiset ominaisuudet saattavat erottua koko viinisekoituksen aistinvaraisten ominaisuuksien joukosta: juuri tämän vuoksi kuvausta on haluttu tarkentaa.

Muutokset koskevat tuote-eritelmän 6 artiklaa ja yhtenäisen asiakirjan 1.4 kohtaa (Viinin/viinien kuvaus).

6. Yhteys maantieteelliseen ympäristöön

Kuvaus ja perustelut

Yhteys maantieteelliseen ympäristöön on muotoiltu uudelleen ja jaoteltu tuoteluokan mukaisesti.

Perustelut: Yhteyttä maantieteelliseen ympäristöön koskevan kuvauksen uudelleenmuotoilun ja laajentamisen katsottiin olevan tarpeen, jotta se olisi voimassa olevan Euroopan unionin lainsäädännön mukainen. Kuvaus haluttiin jaotella tuote-eritelmään kuuluvien viiniluokkien mukaisesti.

Muutos koskee yhtenäisen asiakirjan 1.8 kohtaa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

”Sicilia” (it)

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4.	Kuohuviini

5.	Laatukuohuviini

6.	Aromaattinen laatukuohuviini

15.	Kuivatuista rypäleistä valmistettu viini

16.	Ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini

4. Viinin/viinien kuvaus

Luokka: Viinit (1) – Sicilia Bianco -viinit, merkintä valkoisesta rypälelajikkeesta

Suojatun alkuperänimityksen ”Sicilia” saaneet valkoviinit, kuten Passito-, Vendemmia Tardiva-, Superiore- ja Riserva-viinit, tuotetaan tuotantoalueen edustavimmista lajikkeista, kuten Inzolia-, Catarratto-, Grillo-, Grecanico- ja Chardonnay-lajikkeista, yhden lajikkeen viineinä tai sekoituksina, joissa niiden osuus on vähintään puolet. Jotta tuotannosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, näitä rypälelajikkeita käytetään yhden lajikkeen viinin tuotannossa muiden yhden lajikkeen viinin valmistuksessa käytettävien lajikkeiden rinnalla. Tällaisia Sisilian saarella kasvavia rypälelajikkeita on paljon: Carricante, Grecanico, Fiano, Damaschino, Viognier, Müller Thurgau, Sauvignon Blanc, Pinot Grigio, Moscato Bianco, Vermentino ja Zibibbo.

Näiden viinien väri vaihtelee oljenkeltaisesta kullanväriseen, värin voimakkuus vaihtelee, ja joukkoon mahtuu myös vaaleanvihreään vivahtavia sävyjä. Pinot Grigio -lajikkeen osalta väri saattaa olla joskus myös vaaleanpunainen, jonka voimakkuus vaihtelee, tai kupari. Aromi on yleensä puhdas, hienostunut, miellyttävä, voimakas, omaleimainen ja hedelmäinen – jossa on joskus kevyitä kukkaisia tai aromaattisia tuoksuja – ja pitkäkestoinen.

Maultaan viinit ovat tasapainoisia, omaleimaisia, runsaita, harmonisia, täyteläisiä ja miellyttäviä ja niiden sokeripitoisuus vaihtelee kuivasta puolikuivaan.

Kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina vaihtelee perusviinityyppien 11,50 prosentista Superiore-viinin 12 prosenttiin ja Riserva-viinin 12,50 prosenttiin. Passito- ja Vendemmia Tardiva -viinien kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on vähintään 13 prosenttia.

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Luokka: Viinit (1) – Sicilia Rosso -viinit, merkintä tummasta rypälelajikkeesta

Suojatun alkuperänimityksen ”Sicilia” saaneet punaviinit, kuten Passito, Vendemmia Tardiva, Superiore ja Riserva, ja roseeviinit tuotetaan tuotantoalueen edustavimmista lajikkeista, kuten Nero d’Avola-, Frappato-, Nerello Mascalese-, Perricone- ja Shiraz-lajikkeista, yhden lajikkeen viineinä tai sekoituksina, joissa niiden osuus on vähintään puolet. Jotta tuotannosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, näitä rypälelajikkeita käytetään yhden lajikkeen viinin tuotannossa muiden yhden lajikkeen viinin valmistuksessa käytettävien lajikkeiden rinnalla. Tällaisia Sisilian saarella kasvavia rypälelajikkeita on paljon: Nerello Cappuccio, Cabernet Franc, Merlot, Cabernet Sauvignon, Shiraz, Pinot Nero, Nocera, Mondeuse, Carignano, Alicante, Petit Verdot ja Sangiovese.

Viinien väri vaihtelee punaisesta ja rubiininpunaisesta, joka saattaa viinin kypsyessä muuttua granaatinpunaiseksi (kuten Riserva-lajikkeella), vaaleanpunaiseen, jonka voimakkuus vaihtelee, ja roseeviineissä joukkoon mahtuu joskus myös kuparin sävyjä.

Aromi on käytetyille rypälelajikkeille tyypillinen. Maku vaihtelee kuivasta puolikuivaan. Passito- ja Vendemmia Tardiva -viinien maku voi olla myös makea.

Kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina vaihtelee peruspunaviini- ja roseetyyppien sekä niiden viinien, joissa on merkintä rypälelajikkeesta, 12 prosentista joidenkin Riserva-viinien, kuten Nero d’Avola -viinin 13 prosenttiin. Passito- ja Vendemmia Tardiva -viinien kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on vähintään 13 prosenttia. Uutosten vähimmäismäärät ovat merkittäviä. Punaviinien uutos on vähintään 22 g/l ja Nero d’Avola -viinin uutos vähintään 24 g/l.

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Luokat: kuohuviini (4), laatukuohuviini (5), aromaattinen laatukuohuviini (6)

Eri luokkien valkoiset kuohuviinit ovat väriltään oljenkeltaisia, joiden voimakkuus vaihtelee. Roseekuohuviinit ovat väriltään vaaleanpunaisia, joiden voimakkuus vaihtelee. Valkoiset ja roseekuohuviinien kuplat ovat pieniä ja raikkaissa viineissä on kukkaisia tai hedelmäisiä vivahteita. Viinit ovat erityisen aromaattisia, jos ne valmistetaan esimerkiksi Zibibbo- ja Moscato-rypälelajikkeista. Rypälelajikkeina käytetään niin valkoisia alkuperäis- kuin kansainvälisiä lajikkeita tai tummia rypälelajikkeita, joista tehdään valkoisia tai roseeviinejä käyttämällä niitä suljetussa kammiossa (Charmat-menetelmä). Charmat-menetelmää ja perinteistä menetelmää käytetään myös perusvalko- ja roseeviinityyppien valmistuksessa.

Viinejä tuotetaan tuotantoalueen edustavimmista lajikkeista, kuten Grillo-, Chardonnay-, Catarratto-, Carricante-, Grecanico-, Pinot Grigio-, Moscato-, Zibibbo-, Nero d’Avola-, Frappato-, Nerello Mascalese- ja Pinot Nero -lajikkeet. Jotta tuotannosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, näitä rypälelajikkeita käytetään sekoituksina tai yhden lajikkeen viineissä, ja valmistustavasta on merkintä etiketissä. Aromi on käytetyille rypälelajikkeille tyypillinen. Maku vaihtelee kuivasta (brut nature) ja erittäin kuivasta (extra dry) Moscato- ja Zibibbo Spumante -viinien osalta makeaan. Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään tilavuusprosentteina: Moscato- ja Zibibbo Spumante -viinit 10,50 prosenttia, muut viinityypit 11,50 prosenttia ja perinteisellä menetelmällä valmistetut viinit vähintään 12 prosenttia. Sokeriton uutos vähintään: 15 g/l.

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Luokat: kuivatuista rypäleistä valmistettu viini (15), ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini (16)

Näiden luokkien viinien maku vaihtelee kuivasta makeaan. Viinien väri vaihtelee oljenkeltaisesta kultaiseen ja tummista rypäleistä valmistettujen viinien osalta rubiininpunaiseen, joka saattaa viinin kypsyessä muuttua granaatinpunaiseksi. Aromit ovat kestäviä, mutta varsinkin Moscato- ja Zibobbo-lajikkeiden osalta hienostuneita, ja niiden hapokkuus ja makeus ovat tasapainoisia. Aromeissa on hedelmäisiä ja kukkaisia vivahteita käytetyn lajikkeen mukaan. Sadonkorjuun jälkeen rypäleet kuivatetaan sopivaan paikkaan levitettyjen mattojen päällä, säleiköissä, koreissa tai erityisissä säiliöissä tai ne jätetään kypsymään viiniköynnöksiin. Näin rypäleihin kerääntyy paljon sokeria ja uutteita. Passito Bianco -viinien uutos on vähintään 28 g/l ja Passito Rosso -viinien 32 g/l. Passito Bianco -viinin kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on vähintään 16 prosenttia, joista 11 prosenttia on todellista alkoholia. Passito Rosso -viinin kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on vähintään 17 prosenttia, joista 12 prosenttia on todellista alkoholia.

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Ei ole.

b. Enimmäistuotokset

Sicilia Bianco -viinit, myös Riserva-viinit, ja Sicilia-viini, jossa merkintä valkoisesta rypälelajikkeesta, myös Riserva-viinit:

13 000 kg rypäleitä/ha

Sicilia Spumante Bianco -viinit, myös viinit, joissa merkintä valkoisesta rypälelajikkeesta:

13 000 kg rypäleitä/ha

Sicilia Grillo -viinit, myös Spumante- ja Riserva-viinit, ja Sicilia Nero d’Avola -viinit, myös Spumante-, Rosato- ja Riserva-viinit:

14 000 kg rypäleitä/ha

Sicilia Bianco Superiore -viinit, myös viinit, joissa merkintä valkoisesta rypälelajikkeesta ja Superiore-merkintä:

10 000 kg rypäleitä/ha

Sicilia Spumante -viinit, joissa merkintä Frappato-, Nerello Mascalese- tai Pinot Nero -rypälelajikkeesta:

13 000 kg rypäleitä/ha

Sicilia Rosso-, Rosato- ja Riserva-viinit, myös viinit, joissa merkintä tummasta rypälelajikkeesta:

12 000 kg rypäleitä/ha

Sicilia Bianco- ja Rosso-viinit, joissa Passito- tai Vendemmia Tardiva -merkintä, myös viinit, joissa merkintä valkoisesta tai tummasta rypälelajikkeesta:

8 000 kg rypäleitä/ha

6. Rajattu maantieteellinen alue

Koko Sisilian hallintoalue

7. Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

Pinot Grigio – Pinot

Vermentino (V)

Zibibbo (P)

Alicante (P)

Frappato (P)

Müller Thurgau (V)

Nerello Cappuccio (P)

Perricone (P)

Sangiovese (P)

Sauvignon (V)

Shiraz (P)

Viognier (V)

Cabernet Franc (P) – Cabernet

Cabernet Sauvignon (P) – Cabernet

Calabrese (P) – Nero d’Avola (P)

Carignano (P)

Carricante (V)

Ansonica (V) – Inzolia

Petit Verdot (P)

Pinot Nero (P) – Pinot

Merlot (P)

Mondeuse (P)

Moscato Bianco (V) – Moscato

Nerello Mascalese (P)

Nocera (P)

Grecanico Dorato (V) – Grecanico

Grillo (V)

Catarratto Bianco Comune (V) – Catarratto

Catarratto Bianco Lucido (V) – Catarratto

Chardonnay (V)

Damaschino (V)

Fiano (V)

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Rajattu maantieteellinen alue kattaa koko Sisilian hallintoalueen.

Sisilian alueen viinintuotanto on yksi vanhimmista koko maailmassa, kuten osoittavat arkeologiset löydökset ja useat kreikkalaiset ja latinalaiset kirjalliset lähteet, joissa kerrotaan maineikkaista Sisilian viineistä. Kuljetuksessa käytetyt amforat ja muut keraamiset astiat ovat todiste siitä, että öljy- ja viinikauppaa on käyty foinikialaisten ajoilta (800–400-luvulla eaa.) alkaen. Viininviljelyssä erityinen kukoistusaika on ollut kreikkalaisten miehityksen aikana (900–200-luku eaa.). Kreikkalaiset alkoivat viljellä useita uusia lajikkeita, joista yksi on vielä tänä päivänäkin kasvatettava Grecanico. Sisilialaisista viineistä on merkintöjä myös Rooman valtakunnan ajalta (200-luku eaa.–400-luku jaa.) ja etenkin ajalta, jolloin Caesar oli Galliassa.

Koraani kieltää alkoholin juomisen, mutta syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä viljeltiin Arabien valtakunnan aikana (827–1061) ja Pantelleria-saarella alettiin viljellä Zebib-rypälelajiketta (nyt Zibibbo tai Moscato di Alessandria), joka oli tuotu Afrikan vastarannalla sijaitsevalta Zebibin niemimaalta.

Yhteys rajatun maantieteellisen alueen ja suojatun alkuperänimityksen ”Sicilia” välillä perustuu alueen erityiseen maaperään, ilmastoon ja maisemapiirteisiin.

Pohjoisosa on pääasiassa vuoristoista ja keski-, etelä- ja lounaisosat mäkistä maastoa. Alueen kaakkoisosalle ominaista on sen tasanko. Sisilian itäosa on vulkaanista. Alavat maat keskittyvät pääasiassa rannikolle.

Suurin osa viiniviljelmistä sijaitsee kuitenkin mäkisillä alueilla, jotka soveltuvat erityisen hyvin viininviljelyyn auringonvalon ja sijaintinsa vuoksi. Alueella on erittäin aurinkoista ja tuulista, mikä tarjoaa optimaaliset viljelyolosuhteet ja takaa rypäleiden terveyden ja korkealaatuisten viininen tuotannon.

Viiniköynnösten istutusmenetelmät ovat enimmäkseen perinteisiä, jotka eivät vaadi paljon maa-alaa. Menetelmät vaihtelevat kuitenkin saaren viininviljelyalueiden mukaisesti rannikkoalueella sijaitsevassa Trapanin maakunnassa käytettävästä pensasmenetelmästä (alberello marsalese) yleisempään matalaan espalier-menetelmään, jossa käytetään pysyviä tai uusittavia rankapuita, tai saaren useista hedelmäisistä laaksoista koostuvissa sisäosissa käytettäviin enemmän maa-alaa vaativiin menetelmiin.

Suojatun alkuperänimityksen ”Sicilia” laajalla alueella viljellään niin alkuperäisiä ja tuotuja kuin kansainvälisiäkin viinilajikkeita, joten alueella tuotettavien eri viiniluokkien tuotteita on paljon.

Luokka: Viini (1)

Tähän luokkaan kuuluu useita eri viinityyppejä:

puna-, rosee- ja valkoviinejä, kuten Passito-, Vendemmia Tardiva- ja Riserva-viinejä. Käytettyjen rypälelajikkeiden joukossa on palkittuja alkuperäislajikkeita, kuten Inzolia-, Catarratto- ja Grillo-lajikkeita (jälkimmäinen on Catarratto- ja Zibibbo-lajikkeiden risteytys), ja tuotuja lajikkeita, kuten Chardonnay-, Müller Thurgau- ja Sauvignon-lajikkeita. Myös punaviinien osalta Sisiliassa on maineikasta tuotantoa alkuperäislajikkeista, kuten Nero d’Avola-, Frappato- ja Nerello Mascalese, sekä tuoduista lajikkeista, kuten Cabernet Sauvignon, Merlot ja Shiraz. Uuden suuntauksen kiistämätön tähti on Nero d’Avola -lajike, joka tuo esiin myös sekoituksissa muiden lajikkeiden kanssa sisilialaisen viinin ominaisuudet ja omaperäisyyden. Tämä näkyy paitsi värissä, myös siinä, että se tuo viiniin Välimeren aromeista ja mauista peräisin olevia tyypillisiä ominaisuuksia.

Analyyttisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien osalta kaikkien näiden viinien kemikaaliset ja fyysiset ominaisuudet ovat tasapainossa, minkä voi havaita viinien maussa. Kaikkien viinityyppien aromit ovat miellyttäviä, harmonisia, omaleimaisia ja hienostuneita, ja niissä on joskus hedelmäisiä, kukkaisia ja kasviksiin viittaavia vivahteita, jotka ovat ominaisia valmistuksessa käytetyille rypälelajikkeille.

Valkoviinit ovat väriltään oljenkeltaisia, joiden voimakkuus vaihtelee, tai tummankeltaisia. Punaviinit ovat usein rubiininpunaisia, joiden voimakkuus vaihtelee, ja niissä saattaa olla purppuraan vivahtavia sävyjä ja ne saattavat viinin kypsyessä muuttua granaatinpunaiseksi. Kaikki viinit ovat tasapainoisia ja niiden rakenne ja alkoholipitoisuus ovat hyviä.

Alueen ikivanhat viljelyperinteet, joihin viitataan useissa lähteissä, ovat kiistämätön todiste läheisestä yhteydestä ja inhimillisten tekijöiden kanssa korreloivasta vuorovaikutuksesta suojatun alkuperänimityksen saaneiden Sicilia-viinien laatuun ja ainutlaatuisiin ominaisuuksiin. Vuosisatoja jatkuneeseen viininvalmistukseen tällä alueella liittyvä ihmisen toiminta kulkee perintönä viininviljelyn ja -valmistuksen perinteisissä menetelmissä, joita on sittemmin jalostettu ja hiottu tieteen ja teknologian kehittyessä. Suojatun alkuperänimityksen saaneiden Sicilia-viinien maine perustuu juuri näihin tekijöihin.

Luokat: kuohuviini (4), laatukuohuviini (5) ja aromaattinen laatukuohuviini (6).

Tuotetut valkoiset kuohuviinit ovat väriltään oljenkeltaisia, joiden voimakkuus vaihtelee. Roseekuohuviinit ovat väriltään vaaleanpunaisia, joiden voimakkuus vaihtelee, ja Pinot Grigio -viineissä on myös kuparin sävyjä. Kuohuviinien kuplat ovat pieniä ja raikkaissa viineissä on kukkaisia tai hedelmäisiä vivahteita. Ominaisuudet johtuvat erittäin mineraalipitoisesta maaperästä, Välimeren ilmastosta ja vaihtelevasta lämpötilasta. Viinit ovat erityisen aromaattisia, jos ne valmistetaan esimerkiksi Zibibbo- ja Moscato-rypälelajikkeista. Rypälelajikkeina käytetään niin alkuperäis- kuin kansainvälisiä lajikkeita. Jos rypälelajike on merkitty etikettiin, valmistuksessa on käytetty Charmat-menetelmää. Valko- ja roseeviinityyppien valmistuksessa käytetään myös perinteisiä menetelmiä.

Luokat: kuivatuista rypäleistä valmistettu viini (15), ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini (16)

Välimeren ilmastossa – jossa kesät ovat aurinkoisia, kuumia ja kuivia, mutta tuulisia, ja lämpötila vaihtelee – rypäleet kypsyvät hyvin ja pysyvät terveinä. Sadonkorjuun jälkeen rypäleet kuivatetaan sopivaan paikkaan levitettyjen mattojen päällä, säleiköissä, koreissa tai erityisissä säiliöissä tai ne jätetään kypsymään viiniköynnöksiin. Näin rypäleihin kerääntyy paljon sokeria ja uutteita. Etenkin Moscato- ja Zibibbo-lajikkeista valmistetut viinit ovat aromikkaita. Niiden maku vaihtelee kuivasta makeaan ja ne ovat väriltään oljenkeltaisia, jossa on joskus meripihkan sävyjä. Aromit ovat voimakkaita, mutta hienostuneita, ja hapokkuus ja makeus tasapainoisia. Aromeissa on hedelmäisiä ja kukkaisia vivahteita käytetyn lajikkeen mukaan.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Ei ole.

Linkki eritelmään

https://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/14379

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

11.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 416/26

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (17. lokakuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2019/C 416/11)

Tämä ilmoitus julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”CHEVERNY”

PDO-FR-A0164-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 18. syyskuuta 2019

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Maantieteellinen alue

Chambordin kunta lisätään 1 luvun IV kohdan 1 alakohtaan.

Lisäys johtuu alueen rajaamistyöstä, joka johti Chambordin sisällyttämiseen alueeseen.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa.

2. Rajattu viljelyalue

Lisätään tuote-eritelmän 1 luvun IV kohdan 2 alakohtaan sanojen ”28. toukokuuta 1986” jälkeen sanat ”ja 20. kesäkuuta 2018”.

Tämän muutoksen tavoitteena on lisätä päivämäärä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen hyväksyi maantieteellisellä tuotantoalueella sijaitsevan rajatun viljelyalueen muutoksen. Viljelyalueen rajaamisella tarkoitetaan asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tuotantoon soveltuvien viljelylohkojen yksilöimistä maantieteellisellä tuotantoalueella.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Viiniköynnöslajikkeet

Poistetaan 1 luvun V kohdan 1 alakohdan b alakohdasta lajike Cabernet franc.

Poistaminen johtuu siitä, että Cabernet franc on lisälajike, joka kypsyy alkuperänimityksen alueella huonosti.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4. Viiniköynnöslajikkeiden suhteelliset osuudet tiloilla

Korvataan 1 luvun V kohdan 2 alakohdan b alakohdassa sanat ”lisälajikkeiden kokonaisosuus on enintään 10 prosenttia” sanoilla ”lisälajikkeen kokonaisosuus on enintään 5 prosenttia”.

Cabernet franc -lajikkeen poistamisen takia viiniköynnöslajikkeiden suhteellisia osuuksia koskevia sääntöjä tarkistetaan siten, että lisälajikkeen osuutta pienennetään kymmenestä viiteen prosenttiin.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Leikkaussäännöt

Poistetaan suojatun alkuperänimityksen ”Cheverny” tuote-eritelmän VI kohdan 1 alakohdan b alakohdasta seuraava virke: ”Hedelmiä tuottavien oksien määrä kukinnan jälkeen (fenologinen vaihe 23 Lorenzin mukaan) on enintään 11.”

Poistamisella pyritään sallimaan lisää joustavuutta, jotta sääolojen vaihteluun voidaan sopeutua.

Muutetaan vastaavasti yhtenäisen asiakirjan 5.1 kohtaa.

6. Luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina

Korvataan 1 luvun VII kohdan 2 alakohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	Luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10 tilavuusprosenttia.”

Koska puolikuivien ja puolimakeiden valko- ja roseeviinien ryhmää ei ole käytetty, se poistetaan. Tämän takia luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus muuttuu ja on vastedes 10 prosenttia kaikkien suojattuun alkuperänimitykseen kuuluvien viinien osalta.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

7. Viinin sekoitus

Korvataan IX kohdan 1 alakohdan a alakohdan kolmas luetelmakohta seuraavasti:”– Punaviineissä pääasiallisen ja täydentävän rypälelajikkeen kokonaisosuus sekoitteessa on vähintään 95 prosenttia; pääasiallisen rypälelajikkeen osuus sekoitteessa on vähintään 60 prosenttia; täydentävän rypälelajikkeen osuus sekoitteessa on vähintään 5 prosenttia; lisälajikkeen osuus sekoitteessa on enintään 5 prosenttia.”

Muutoksen ansiosta Pinot noir -lajikkeen osuutta punaviinisekoitteissa voidaan lisätä. Pinot noir -lajikkeella on erinomaiset aistinvaraiset ominaisuudet.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

8. Käymiskykyisten sokereiden pitoisuus

Korvataan 1 luvun IX kohdan 1 alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c)	Analyyttiset vaatimukset

Viinit täyttävät seuraavat analyyttiset vaatimukset:

Punaviineissä käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuus on käymisen jälkeen enintään 2 grammaa litraa kohden.

Jokainen viinierä täyttää pakkaamisen jälkeen seuraavat analyyttiset normit:

Valko- ja roseeviineissä käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on enintään 4 grammaa glukoosia ja fruktoosia litraa kohden.

Valko- ja roseeviineissä, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 13,5 tilavuusprosenttia, glukoosia ja fruktoosia on enintään 6 grammaa litraa kohden.

Muutos johtuu puolikuivien ja puolimakeiden valko- ja roseeviinien ryhmän poistamisesta.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.

9. Lämpökäsittely

Lisätään 1 luvun IX kohdan 1 alakohdan d alakohtaan seuraava virke:”– Punaviinien valmistuksessa on kiellettyä käyttää rypälesadolle lämpökäsittelyä, jossa lämpötila nousee yli 40 °C:n.”

Tämä käytäntö, jota alkuperänimityksellä suojatun tuotteen valmistuksessa ei ole aiemmin käytetty, uhkaa johtaa ei-tyypillisiin aromiprofiileihin. Sillä voidaan korjata rypäleiden huonoon terveydelliseen laatuun liittyviä viinin vikoja, mutta se voi vaikuttaa viinin aistinvaraiseen profiiliin, mikä ei ole toivottavaa suojatun alkuperänimityksen ”Cheverny” puitteissa. Kiellon välittömänä seurauksena on rypäleiden terveydellistä laatua koskeva koventunut vaatimustaso.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10. Liikkuminen valtuutettujen varastonpitäjien kesken

Poistetaan 1 luvun IX kohdan 5 alakohdan b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viini lasketaan liikkeelle valtuutettujen varastonpitäjien välillä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11. Siirtymätoimenpiteet

Korvataan 1 luvun XI kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1.

Viiniköynnöslajikkeet, suhteellisia osuuksia tiloilla koskevat säännöt ja sekoitussäännöt

a)	Punaviineissä, joista voidaan käyttää suojattua alkuperänimitystä, voidaan satokauteen 2025 asti käyttää lisälajikkeina rypälelajikkeita Cabernet franc N ja Cot N. Näiden kahden lisälajikkeen osuus rypälelajikkeiden sekoitteesta on enintään 10 prosenttia.

Tuotettaessa roseeviinejä, joista voidaan käyttää asianomaista tarkistettua alkuperänimitystä, voidaan lohkoilla, joilla köynnöksiä on viljelty jo 31. heinäkuuta 2009, käyttää satokauteen 2025 asti lisälajikkeina rypälelajikkeita Cabernet franc N, Cabernet sauvignon N ja Pineau d’Aunis N. Kyseisten lajikkeiden suhteellinen osuus rypälelajikkeiden sekoitteesta saa olla enintään 25 prosenttia.

c)	Satokauteen 2025 asti punaviineissä voidaan käyttää sekoitusta, jossa rypälelajikkeen Pinot noir N suhteellinen osuus on vähintään 50 prosenttia ja rypälelajikkeiden Cabernet franc N ja Cot N suhteellinen osuus enintään 10 prosenttia.”

Siirtymätoimenpiteitä on tarkistettu siten, että viinitarhoilla voidaan sopeutua lajikkeiden muutoksiin. Lisäksi on poistettu toimenpiteet, joiden soveltamisaika on päättynyt.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

12. Merkinnät

Lisätään XII kohdan 2 alakohtaan e alakohta:

”e)	Viiniköynnöslajikkeen ilmoittaminen on kielletty etiketissä, joka sisältää kaikki pakolliset maininnat.”

Tämä muutos liittyy Pinot noir -lajikkeen suhteellisen osuuden kasvattamiseen sekoiteviineissä ja siihen, että voidaan valmistaa punaviinejä, joissa tämän rypälelajikkeen osuus on yli 85 prosenttia. Sääntelyn mukaisesti tällainen osuus mahdollistaisi tämän lajikkeen nimen lisäämisen viinien merkintöihin. Tuottajaryhmä ei halua sallia tällaista käytäntöä vaan haluaa korostaa alkuperänimityksen arvoa.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

13. Tärkeimmät tarkastettavat kohdat

Poistetaan 1 luvun IX kohdan 5 alakohdan b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viini lasketaan myyntiin valtuutettujen varastonpitäjien välillä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

14. INAO-viittaus

Korvataan 3 luvun II kohdassa kunta ”Montreuil sous-bois” kunnalla ”Montreuil”.

Muutos johtuu siitä, että kunnan nimi on muuttunut.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Tuotteen nimi

Cheverny

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viinin/viinien kuvaus

Viinit ovat hiilihapottomia valko-, puna- tai roseeviinejä.

Punaviineissä omenahappopitoisuus on enintään 0,3 g/l ja käymiskykyisten sokereiden pitoisuus enintään 2 g/l.

Valko- ja roseeviinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on 10 prosenttia.

Jokainen viinierä täyttää pakkaamisen jälkeen seuraavat analyyttiset vaatimukset:

Valko- ja roseeviineissä käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on enintään 4 grammaa glukoosia ja fruktoosia litraa kohden.

Valko- ja roseeviineissä, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 13,5 tilavuusprosenttia, käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on enintään 6 grammaa glukoosia ja fruktoosia litraa kohden.

Muut perusteet ovat voimassa olevan sääntelyn mukaisia.

Valkoviineissä on muun muassa sitrushedelmien ja valkoisten kukkien aromeja.

Punaviineissä on marjojen ja mausteiden aromeja. Roseeviinien tasapainoisessa suutuntumassa aavistus kirpeyttä ja happamuutta yhdistyy tiettyyn mehevyyteen.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)	12,5
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Väkevöinti

Valko- ja roseeviinejä, joiden käymiskykyisten sokereiden (glukoosin ja fruktoosin) pitoisuus on yli 4 grammaa litraa kohden, ei väkevöitetä.

Roseeviinien valmistus

Valmistuksessa sovellettava rajoitus

Viininvalmistukseen tarkoitettujen hiilten käyttö yksinään tai valmisteissa olevina sekoituksina on roseeviinien valmistuksessa kielletty.

Viiniköynnöksen kasvatustapa

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 500 köynnöstä hehtaarilla, ja rivien välinen enimmäisetäisyys on 2,10 metriä. Samalla rivillä olevien köynnösten välinen etäisyys on 0,90–1,20 metriä.

Viiniköynnökset leikataan seuraavilla tekniikoilla siten, että köynnökseen jää enintään 13 silmua:

—	Guyot-leikkaus, johon jätetään yksi pitkä oksa ja enintään kaksi kannusta

—	kaksirunkoinen matalaleikkaus

—	matalaleikkaus (sidottu viuhkamaiseen tai Royat-muotoon).

b. Enimmäistuotokset

Valkoviinit

72 hehtolitraa/ha

Puna- ja roseeviinit

66 hehtolitraa/ha

6. Rajattu maantieteellinen alue

Rypäleet on korjattava ja viiniytettävä ja viini on valmistettava seuraavissa Loir-et-Cherin departementissa sijaitsevissa kunnissa: Candé-sur-Beuvron, Cellettes, Chambord, Cheverny, Chitenay, Cormeray, Cour-Cheverny, Feings, Fougères-sur-Bièvre, Fresnes, Huisseau-sur-Cosson, Maslives, Les Montils, Montlivault, Mont-près-Chambord, Muides-sur-Loire, Ouchamps, Saint-Claude-de-Diray, Saint-Dyé-sur-Loire, Saint-Laurent-Nouan, Sambin, Seur, Tour-en-Sologne, Vineuil ja Monthou-sur-Bièvren kunnan kiinteistörekisterialue E.

7. Pääasialliset rypälelajikkeet

Chardonnay B

Sauvignon gris G – Fié gris

Orbois B

Chenin B

Pinot noir N

Sauvignon B – Sauvignon blanc

Gamay N

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Viinitarhojen köyhä maaperä on pääosin hiekkaista tai kalkkipitoista maata. Loirejoen ja suurten metsien läheisyys leimaa viiniviljelmiä voimakkaasti, sillä ne lisäävät ilmaston viileyttä. Sen vuoksi alkuvaiheessa on istutettu rypälelajikkeita, jotka soveltuvat viiniköynnöksen kasvatuksen kannalta hankalaan ilmastoon. Ilmasto-olot vaikuttavat hienovaraisesti eri rypälelajikkeiden aromaattisiin ominaisuuksiin:

—	Valkoviinit ovat eloisia mutta tasapainoisia, ja niitä hallitsevat sitrushedelmien, eksoottisten hedelmien tai valkoisten kukkien aromit.

—	Roseeviinit ovat tasapainoisia, ja suussa tuntuu tietty mehevyys, ja usein niistä voi löytää marjojen ja mausteiden vivahteita.

—	Punaviineissä on punaisten ja tummien marjojen aromeja ja toisinaan mausteisia vivahteita. Rakenne voi olla hieno nuorissa viineissä ja harteikkaampi kypsytetyissä viineissä, joihin voi kehittyä riistan aromeja.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Merkintöjä koskevat määräykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset Edellytyksen kuvaus:

Nimityksen kirjainkoko

Alkuperänimitystä voidaan täydentää sanoilla ”Val de Loire”, mutta kirjainkoko saa olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmannesta tarkistetun alkuperänimityksen kirjainkoosta.

Pienimmän maantieteellisen yksikön nimi

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Viinien merkinnöissä voidaan täsmentää pienimmän maantieteellisen yksikön nimi edellyttäen, että kyseessä on niin sanottu kiinteistörekisterialue ja että se on merkitty sadonkorjuuilmoitukseen.

Sokeripitoisuuden merkitseminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Valko- ja roseeviinit, joissa käymiskykyisiä sokereita (glukoosia ja fruktoosia) on yli 9 g/l, varustetaan viinin sokeripitoisuutta vastaavalla merkinnällä yhteisön sääntelyssä määritellyllä tavalla.

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Viiniyttämistä ja viinin valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu Loir-et-Cherin departementin seuraavien kuntien alueesta:

Bracieux, Chailles, Chambord, Chaumont-sur-Loire, Contres, Fontaines-en-Sologne, Monthou-sur-Bièvre, Oisly, Pontlevoy, Saint-Gervais-la-Forêt, Soings-en-Sologne, Thenay ja Valaire.

Linkki eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-220bba6b-f97b-4aeb-a0a1-0f3d04dad06c

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s.2.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 416

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	62. vuosikerta 11. joulukuuta 2019

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2019/C 416/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9475 – TDR/BCA) ( 1 )	1
2019/C 416/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.8948 – Spirit/Asco) ( 1 )	2

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1077
JPY	Japanin jeniä	120,27
DKK	Tanskan kruunua	7,4731
GBP	Englannin puntaa	0,84073
SEK	Ruotsin kruunua	10,5565
CHF	Sveitsin frangia	1,0922
ISK	Islannin kruunua	134,70
NOK	Norjan kruunua	10,1823
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,527
HUF	Unkarin forinttia	330,85
PLN	Puolan zlotya	4,2903
RON	Romanian leuta	4,7773
TRY	Turkin liiraa	6,4300
AUD	Australian dollaria	1,6275
CAD	Kanadan dollaria	1,4666
HKD	Hongkongin dollaria	8,6691
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6945
SGD	Singaporen dollaria	1,5062
KRW	Etelä-Korean wonia	1 320,74
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,4121
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,7968
HRK	Kroatian kunaa	7,4398
IDR	Indonesian rupiaa	15 518,88
MYR	Malesian ringgitiä	4,6130
PHP	Filippiinien pesoa	56,243
RUB	Venäjän ruplaa	70,4627
THB	Thaimaan bahtia	33,558
BRL	Brasilian realia	4,5891
MXN	Meksikon pesoa	21,2903
INR	Intian rupiaa	78,5610

Alkamispäivä	Päättymispäivä	AT	BE	BG	CY	CZ	DE	DK	EE	EL	ES	FI	FR	HR	HU	IE	IT	LT	LU	LV	MT	NL	PL	PT	RO	SE	SI	SK	UK
1.1.2020	…	-0,31	-0,31	0,00	-0,31	2,25	-0,31	-0,12	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	0,26	0,30	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	-0,31	1,84	-0,31	3,21	0,11	-0,31	-0,31	0,94

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2019/C 416/03	Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmiksi korruption torjunnasta urheilussa	3
2019/C 416/04	Veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskeva EU:n luettelo Käytännesääntötyöryhmän (yritysverotus) raportti, jossa ehdotetaan muutoksia 12. maaliskuuta 2019 annettujen neuvoston päätelmien liitteeseen II	9
	Euroopan komissio
2019/C 416/05	Euron kurssi — 10. joulukuuta 2019	11
2019/C 416/06	Komission tiedote tämänhetkisistä valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista 1. tammikuuta 2020 lähtien (Julkaistu 21. huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 ( EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1 ) 10 artiklan mukaisesti)	12
	Tilintarkastustuomioistuin
2019/C 416/07	Erityiskertomus nro 23/2019 Viljelijöiden tulojen vakauttaminen: välinevalikoima on kattava, mutta välineiden vähäiseen käyttöön ja liiallisiin korvauksiin on puututtava	13

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2019/C 416/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M. 9629 – Faurecia/SAS) Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	14
2019/C 416/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9635 – BNP Paribas / Ageas / Koninklijke Belgische Touring Club / Optimile) Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	16
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2019/C 416/10	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	18
2019/C 416/11	Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (17. lokakuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)	26


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.